Sanatarkat istuntoselostukset

Torstai 3. helmikuuta 2011 - Bryssel

1. Istunnon avaaminen

Puhetta johti
varapuhemies Silvana KOCH-MEHRIN

(Istunto avattiin klo 9.00.)

2. Vastaanotetut asiakirjat: ks. pöytäkirja

3. Campanian jätekriisi (käsiteltäväksi jätetyt päätöslauselmaesitykset): ks. pöytäkirja

4. Kehitysyhteistyön rahoitusväline – Demokratian ja ihmisoikeuksien maailmanlaajuista edistämistä koskeva rahoitusväline (asetuksen (EY) N:o 1889/2006 muuttaminen) – Kehitysyhteistyön rahoitusväline (asetuksen (EY) N:o 1905/2006 muuttaminen) – Teollistuneiden ja muiden korkean tulotason maiden ja alueiden kanssa tehtävän yhteistyön rahoitusvälineen perustaminen (asetuksen (EY) N:o 1934/2006 muuttaminen) (keskustelu)

  Puhemies. – Esityslistalla on seuraavana yhteiskeskustelu:

– Charles Goerensin kehitysyhteistyövaliokunnan puolesta laatima suositus toiseen käsittelyyn kehitysyhteistyön rahoitusvälineestä [16447/1/2010 – C7-0424/2010 – 2010/0059(COD)] (A7-0009/2011)

– Barbara Lochbihlerin ja Kinga Gálin ulkoasiainvaliokunnan puolesta laatima suositus toiseen käsittelyyn neuvoston ensimmäisessä käsittelyssä vahvistamasta kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen antamiseksi demokratian ja ihmisoikeuksien maailmanlaajuista edistämistä koskevasta rahoitusvälineestä annetun asetuksen (EY) N:o 1889/2006 muuttamisesta [16446/1/2010 – C7-0427/2010 – 2009/0060B(COD)] (A7-0014/2011)

– Gay Mitchellin kehitysyhteistyövaliokunnan puolesta laatima suositus toiseen käsittelyyn kehitysyhteistyön rahoitusvälineestä (asetuksen (EY) N:o 1905/2006 muuttaminen) [16442/1/2010 – C7-0426/2010 – 2009/0060A(COD)] (A7-0006/2011)

– Helmut Scholzin kansainvälisen kaupan valiokunnan puolesta laatima suositus toiseen käsittelyyn teollistuneiden ja muiden korkean tulotason maiden ja alueiden kanssa tehtävän yhteistyön rahoitusvälineen perustamisesta (asetuksen (EY) N:o 1934/2006 muuttaminen) (A7-0005/2011).

  Charles Goerens, esittelijä. − (FR) Arvoisa puhemies, AKT-maiden banaanialan liitännäistoimenpideohjelman perustamiseksi tehtyä asetusehdotusta esitetään nyt toiseen käsittelyyn.

Haluan muistuttaa, että ensimmäisen käsittelyn yhteydessä vetosimme banaaneja vievien AKT-maiden liitännäistoimenpiteiden mahdollisimman suuren määrän puolesta, koska näiden maiden tilanne todennäköisesti huononee, kun WTO:ssa astuu voimaan Yhdysvaltojen ja Latinalaisen Amerikan tuottajien sopimus, jolla pyritään lopettamaan banaanien tullimaksuihin liittyvä kauppakiista. Sopimuksen perusteella banaanien tuontitulleja alennetaan vuoteen 2017 mennessä vähitellen 176 eurosta tonnilta 114 euroon tonnilta.

AKT-maista tulevia banaaneja saadaan kuitenkin jatkossakin tuoda tullitta Euroopan unioniin. Näiden maiden tilanteen huononeminen mainitun kauppasopimuksen voimaantulon myötä on saanut ne neuvottelemaan Euroopan unionin kanssa banaanialan liitännäistoimenpiteistä (BAM).

Kehitysyhteistyövaliokunta, jonka esittelijä olen, onnistui ensimmäisessä käsittelyssä varmistamaan sen, että alkuperäiseen tekstiin hyväksyttiin seuraavat parannukset.

Ensinnäkin erityistä huomiota kiinnitettiin köyhyyden kitkemiseen ja elinolojen parantamiseen suositeltujen toimenpiteiden tärkeimpinä tavoitteina.

Toiseksi pienviljelijöitä ja pieniä organisaatioita pidetään näiden toimenpiteiden tärkeimpinä edunsaajina.

Kolmanneksi asetuksessa kiinnitetään erityistä huomiota ympäristöön, terveyteen ja työehtoihin liittyviin seikkoihin.

Neljänneksi on otettu käyttöön avoimet varojen myöntämisperusteet.

Lopuksi on päästy sopimukseen alustavasta arviosta, joka on tehtävä 18 kuukautta ennen ohjelman päättymistä.

Lisäksi parlamentti ja neuvosto ovat päässeet yhteisymmärrykseen liitännäistoimenpiteiden rahoituksesta vuosina 2010 ja 2011. Kaikki nämä parannukset vastaavat ilman muuta AKT-maiden odotuksia. Ainoa ongelmakohta liittyy horisontaaliseen kysymykseen delegoitujen säädösten soveltamisesta kehitysyhteistyön rahoitusvälineeseen. Tulkintamme Lissabonin sopimuksen 290 artiklasta tukee vaatimustamme.

Euroopan parlamentti toivoo, että komissio kuulee sitä tehdessään ulkoisten toimien rahoittamiseen liittyviä strategisia päätöksiä. Toistaiseksi neuvosto on kieltäytynyt antamasta parlamentille asemaa, jonka se rahoitusvälineiden toiminnassa ansaitsee.

Asiat on tehtävä selviksi, ja haluan vahvasti korostaa seuraavaa: emme suostu siihen, että meitä kutsutaan riidanhaastajiksi. Parlamentti ja kehitysyhteistyövaliokunta todistavat tämän joka päivä työssään. Kehotankin kollegoitani pitämään kiinni ensimmäisessä käsittelyssä hyväksytystä kannasta ja äänestämään ylivoimaisesti juuri hyväksyttäväksenne esittämäni asiakirjan puolesta.

  Barbara Lochbihler, esittelijä. – (DE) Arvoisa puhemies, Tunisian, Egyptin ja Jemenin kaduilla mieltään osoittavien kansalaisten keskeiset vaatimukset ovat ihmisoikeuksien takaaminen, demokraattisten rakenteiden edistäminen ja kehittäminen sekä korruption torjunta. Nämä kansalaiset toivovat saavansa rauhanomaisin keinoin aikaan muutoksen niin, että ihmiset Maghrebin alueella ja arabimaissa voivat vaatia oikeuttaan sananvapauteen, lehdistönvapauteen, vapaisiin vaaleihin ja yhteiskunnalliseen osallistumiseen. Juuri näiden oikeuksien toteutumista halutaan demokratian ja ihmisoikeuksien maailmanlaajuista edistämistä koskevalla rahoitusvälineellämme edistää. Toistaiseksi sen toimintamahdollisuudet mainituissa valtioissa ovat olleet rajalliset, koska olosuhteet niissä ovat sellaiset, että poikkeavalla tavalla ajattelevia on yleensä uhannut vaino ja kidutus.

Olen erittäin tyytyväinen siihen, että – kuten työryhmässä eilen kuulimme – komissio on jo tehnyt yksityiskohtaisia suunnitelmia käyttääkseen rahoitusvälinettä niin, että se käsittää lyhyen aikavälin, keskipitkän aikavälin ja pitkän aikavälin hankkeita, joita voidaan nyt käyttää demokraattisen murroksen tukemiseen Tunisiassa. Olisi hyvä, jos voisimme tulevaisuudessa kehittää tästä mallin, jota voitaisiin käyttää myös siinä tapauksessa, että näin perustavanlaatuisia murroksia tapahtuu muissa valtioissa. Pidän erittäin toivottavana, että komissio hyväksyy parlamentin Tunisian-valtuuskunnan ehdotukset, kuten oikeusjärjestelmän uudistamista koskevat ehdotukset.

Demokratiaa ja ihmisoikeuksia edistävä väline on rakennettu niin, että sillä voidaan tukea erilaisissa yhteiskunnallisissa rakenteissa niitä, jotka toimivat ihmisoikeustilanteen parantamiseksi. Tämä voi tarkoittaa hallituksia, kansainvälisiä ihmisoikeusjärjestöjä tai yksityishenkilöitä, jotka tarvitsevat tukea puolustaessaan ihmisoikeuksia. Kaiken kaikkiaan tämä rakenne on hyvä juuri siksi, että sen ansiosta tietyissä tilanteissa on mahdollista toimia ilman kyseisen hallituksen suostumusta. Nähdäkseni tämä ei millään tavalla merkitse puuttumista toisen valtion sisäisiin asioihin, koska ihmisoikeuksien luonteeseen kuuluu, että meidän on voitava vastustaa valtion väestöön ja yksittäiseen kansalaiseen kohdistamaa pakkoa ja väkivaltaa.

Luonnollisesti meidän on tarkasteltava uudelleen yksittäisiä hankkeita sekä ihmisoikeus- ja demokratiavälineen prioriteetteja ja huolehdittava, että nämä ovat jatkuvan kriittisen arvioinnin kohteena. Tähän saakka väline on ollut vielä suhteellisen uusi, joten ei ollut mielekästä tehdä arviointia, josta olisi saatu vain vähän tietoa. Siksi on sitäkin tärkeämpää, että nyt valmistelemme ja toteutamme tulevan laaja-alaisen arvioinnin. Tavoitteena on oltava yksittäisten toimenpiteiden vaikutusten selvittäminen ja tarvittaessa prioriteettien ja työmenetelmien tarkistaminen.

Tämä rahoitusväline noudattaa perusperiaatetta, jonka mukaan kaikkien rahoitusvälineiden tulisi täydentää toisiaan. Käytännössä joudumme kuitenkin toistuvasti toteamaan, että tätä suhteellisen vaatimatonta rahoitusvälinettä käytetään sellaisten hankkeiden rahoittamiseen, jotka selvästi liittyisivät johonkin maantieteelliseen välineeseen. Tämä kysymys nousee esiin myös ihmisoikeusvuoropuheluiden yhteydessä. Tästä syystä meidän ei ehdottomasti tulisi suostua mihinkään leikkauksiin tämän jo vaatimattoman välineen osalta, ja meidän on myös varmistettava, ettei sitä käytetä sellaisten hankkeiden rahoittamiseen, joihin se ei tosiasiallisesti sovi.

Lopuksi vielä kysymys delegoiduista säädöksistä – asia, josta ei vielä ole päästy yksimielisyyteen minkään rahoitusvälineen osalta. Monilla politiikan aloilla, kuten ympäristö- ja liikennepolitiikassa, ei ole erimielisyyttä siitä, mitä voidaan pitää delegoituina säädöksinä. Ulkopolitiikassa tätä kysymystä kuitenkin pidetään erittäin kiistanalaisena. On kuitenkin erittäin tärkeää – etenkin nyt Lissabonin sopimuksen jälkeen –, että myös meillä parlamenttina on yhteispäätösoikeudet ulkopolitiikassa rahoitusvälineohjelmien strategisten painopisteiden tasolla.

  Kinga Gál, esittelijä. − (HU) Arvoisa puhemies, komission edustajat, hyvät kuulijat. Yhteisesittelijäni Lochbihlerin juuri esittämät asiat ovat erittäin tärkeitä, jos ajattelemme, että nykyinen jännittynyt kansainvälinen tilanne – tarkoitan eilen keskustelun aiheena olleita Pohjois-Afrikan tilanteita, Tunisiaa ja Egyptiä – osoittaa, että esimerkiksi tälle ihmisoikeuksia koskevaan rahoitusvälineeseen kiinnittämällämme huomiolla on todella merkitystä, ja että tällä välineellä voi käytännössä olla merkittävä vaikutus tietyssä paikassa. Juuri tämä on ensimmäinen tärkeä syy sille, että parlamentti vaatii tarkastusoikeutta välineeseen.

Mitä tulee olennaisiin asiakysymyksiin, joita käsiteltiin viime vuoden lokakuussa ensimmäisen käsittelyn yhteydessä käydyssä keskustelussa, jonka tavoitteena oli keskeisen tärkeiden paikallisten kansalaisjärjestöjen toiminnan edistäminen, toimielimet olivat niiden osalta yksimielisiä. Nyt toisen käsittelyn yhteydessä on tarkasteltava myös kolikon toista puolta, nimittäin tarvetta päästä yksimielisyyteen toimielinten välisessä keskustelussa parlamentin oikeudesta demokraattiseen valvontaan. Kuten hyvin tiedetään, rahoitusvälineitä koskeva kysymys – myös demokratian ja ihmisoikeuksien edistämistä koskevaa rahoitusvälinettä koskeva kysymys – on ollut osa toimielinten välistä kiistaa jo vuosia.

Lissabonin sopimuksella vahvistettiin Euroopan parlamentin oikeutta demokraattiseen valvontaan: tästä on kyse delegoiduissa säädöksissä, joita nähdäksemme on tarpeen vahvistaa ja soveltaa nykyisessä tilanteessa. Tämä nimenomainen instrumenttipaketti, delegoidut säädökset, voisi olla ensimmäinen merkittävä esimerkki siitä, että Euroopan parlamentin rooli on todellakin kasvanut joulukuun 1. päivän 2009 jälkeen. Nyt toisen käsittelyn yhteydessä, ja todennäköisesti sitä seuraavan päätösprosessin aikana, mekin vaadimme painokkaasti, että Euroopan parlamentin oikeus demokraattiseen valvontaan tunnustetaan. Yhdessä kollegani kanssa uskon, että tämä on merkityksellistä juuri demokratian ja ihmisoikeuksien edistämistä koskevan rahoitusvälineen tapauksessa. Tämä johtuu siitä, että – kuten juuri kuulimme – kyseisellä välineellä halutaan edistää ihmisoikeuksia, oikeusvaltiota ja demokratian suojelua, ja me haluamme edistää nimenomaisia oikeuksia, kuten taistelua naisten ja lasten oikeuksien puolesta sekä kuolemanrangaistusta, kidutusta ja julmaa, epäinhimillistä ja nöyryyttävää kohtelua vastaan. Pyrimme auttamaan ihmisoikeuksien puolustajia heidän työssään jopa kaikkein mahdottomimmissa olosuhteissa. Tämä on toinen syy sille, miksi tämä väline on erityisen tärkeä. Sen edunsaajat ovat kansalaisjärjestöjä, joihin joissakin maissa kohdistuu huomattavia haittoja. Kaikella tällä voidaan perustella se, että meillä parlamenttina tulisi olla sananvaltaa strategian ja puiteohjelmien laatimisessa ja tulevien suunnitelmien luonnostelussa, koska vuosittaisen seurannan kautta voimme edetä tehokkaammin kuin jos meiltä vain tiedustellaan kantaa kaksivuotisten rahoituskausien yhteydessä. Tälle pyydämme tukeanne niin, että nyt Lissabonin sopimuksen myötä voimme todella myös toimia sopimuksen hengessä. Luotan siihen, että sekä komissio että neuvosto ymmärtävät tulevan sopimusprosessin yhteydessä tämän tarpeen.

  Helmut Scholz, esittelijä. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kuulijat, teollistuneiden ja muiden korkean tulotason maiden ja alueiden kanssa tehtävän yhteistyön rahoitusvälinettä muutetaan perusteellisesti tällä vaalikaudella. Suunnitelmissamme on myöntää yhteensä jopa 348 miljoonaa euroa yhteistyöhön sellaisilla aloilla kuin tiede, korkeakouluvaihdot – Erasmus Mundus mukaan luettuna –, kulttuuri, ympäristönsuojelu ja uudistuvat energianlähteet sekä kahdenvälisten kauppasuhteiden kannustaminen. Erityistä huomiota tässä on kiinnitettävä pieniin ja keskisuuriin yrityksiin.

Uutta on se, että niin sanotun ICI Plus -rahoitusvälineen ansiosta voidaan nyt rahoittaa myös hankkeita kehittyvissä maissa – erityisesti hankkeita, jotka eivät kuulu yleisen kehitysaputoimenpiteiden määritelmän piiriin. Tällaisia ovat esimerkiksi hankkeet ja toimenpiteet, joissa eurooppalaisia opiskelijoita lähetetään yliopistoihin Afrikassa, Aasiassa tai Latinalaisessa Amerikassa – tämä on täysin uusi elementti. Nykyään, kun EU:lla on suurempi vastuu yhteistyönsä sovittamisessa yhä useampien maiden kanssa solmittujen kumppanuuksien mukaiseksi, itsemäärittyvän kehityksen mahdollistamisella on erityinen rooli.

Asetusta muutettaessa on selvästi otettava huomioon sen maantieteellisen alan laajentumisesta johtuvat mahdollisuudet ja haasteet. Siinä todetaan selkeästi, kuka voi saada rahoitustukea, mihin tarkoituksiin ja millä ehdoilla. Toinen uusi tekijä tässä välineessä on se, että asetuksessa täsmennetään, että rahoitusta myönnettäessä on varmistettava, että kumppanimaat noudattavat Kansainvälisen työjärjestön (ILO) keskeisiä työehtoja ja että ne tekevät työtä vähentääkseen kasvihuonekaasupäästöjä osallistumalla näin merkittävällä tavalla kansainvälisiin ponnistuksiin ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

Yhtä tärkeää on, että oikeusvaltio ja ihmisarvo työssä on nostettu yhteistyön tavoitteiksi. Nyt, kun siirrytään toiseen käsittelyyn, haluaisin jälleen todeta, että pidän olennaisen tärkeänä sitä, että rahoitustukea myönnettäessä varmistetaan, ettei Euroopan unionin perusperiaatteisiin nähden tehdä mitään myönnytyksiä. Edistettäessä hankkeita kehitysmaissa on tulevaisuudessa kiinnitettävä huomiota politiikan johdonmukaisuuteen ja erityisesti sen yhdenmukaistamiseen elintarvikekriisin torjuntatoimien kanssa. Ensimmäisen käsittelyn täysistuntoäänestyksessä päätettiin – kylläkin niukalla enemmistöllä –, ettei mitään kehitysapuun toistaiseksi myönnetyistä varoista tulisi käyttää ICI Plus -välineeseen.

Toiseen käsittelyyn mennään tältä osin, kuten kaikkien rahoitusvälineiden osalta, noudattamalla nopeutettua lähentymistä. Neuvoston ja Euroopan parlamentin välisten menestyksekkäiden kompromissineuvottelujen perusteella olemme mukauttaneet ICI Plus -järjestelmää tulevaisuuden haasteisiin. Enemmistö on hyväksynyt kaikki olennaiset asiat täysistunnossa. Toistaiseksi kaikki siis on hyvin – tai siltä ainakin näyttää. Toistaiseksi ei kuitenkaan ole ratkaistu, miten tulevaisuudessa suhtaudutaan Lissabonin sopimuksen voimaantulon seurauksena syntyneeseen toimivallan jakaantumiseen EU:n kahden lainsäädäntöelimen välillä, erityisesti yhteisölle kuuluvan kansainvälisen kauppapolitiikan alalla. Pelissä on demokratia, ja erityisesti niin sanotut delegoidut säädökset, joista Euroopan parlamentilla, komissiolla ja neuvostolla edelleen on eriävä näkemys.

Mistä oikeastaan on kyse? Haluamme tehdä sen, mikä mielestämme on velvollisuutemme äänestäjiämme kohtaan. Haluamme tarkastaa, onko Euroopan ulkosuhdehallinnon ja komission laatima monivuotinen toimintasuunnitelma asetusten täytäntöönpanemiseksi lainsäätäjän tarkoittaman hengen mukainen. Aiemmin komission asenne on valitettavasti liian usein ollut se, että paperille voi kirjoittaa mitä tahansa. Lissabonin sopimus antaa meille uuden aseman ja velvollisuuden lainsäätäjänä, ja me vaadimme veto-oikeutta. Eri ulkopoliittisten rahoitusvälineiden esittelijät, valiokuntien puheenjohtajat ja poliittisten ryhmien johtajat ovat kaikki yksimielisiä siitä, että meidän on taisteltava tämän demokraattisen oikeutemme puolesta.

Komission jäsen, hyvät kollegat, tähän mennessä näkemämme käytös osoittaa, että kaikki kolme Euroopan unionin toimielintä eivät vielä ole tunnustaneet tätä periaatetta. Sen vuoksi puolustamme nyt voimallisesti valvontaoikeuttamme, koska tulevaisuudessa komission on perustettava suunnitelmansa lainsäätäjän säädöksille eikä vain omille ilmoituksilleen.

  Karel De Gucht, komission jäsen. − Arvoisa puhemies, olen täällä Andris Piebalgsin tilalla, joka on parhaillaan ulkomailla jo kauan sitten sovitulla työmatkalla, ottaakseni osaa näitä ulkosuhteisiin liittyviä rahoitusvälineitä koskevaan toiseen käsittelyyn.

Ensinnäkin haluan kiittää esittelijöitä, Kinga Galia, Barbara Lochbihleria, Gay Mitchellia, Helmut Scholzia ja Charles Goerensia. Olemme tehneet oikein hyvää yhteistyötä näiden asiakirjojen tiimoilta, ja delegoituja säädöksiä lukuun ottamatta kaikkien kolmen toimielimen välillä on huomattavaa lähentymistä asiakysymysten osalta.

Jäljelle jääneet ratkaisemattomat kysymykset johtuvat toimielinten laajemmista suhteista Lissabonin sopimuksella luodussa uudessa ympäristössä. Olemme nyt vaikeassa poliittisessa ja operatiivisessa tilanteessa, jota ulkomaiset kumppanit eivät ymmärrä, koska perussäädösten täytäntöönpano on EU:n sisäinen asia.

Vaikka en kauppakomissaarina vastaa mistään näistä instrumenteista, ne tukevat kuitenkin suurta joukkoa EU:n politiikan tavoitteita, kauppa mukaan luettuna, ja niiden ansiosta meillä voi jatkossakin olla painoarvoa ulkopoliittisina toimijoina.

Viimeisimmän, lokakuussa pidetyn keskustelunne jälkeen vuosi vaihtui ilman ensimmäisessä käsittelyssä saavutettua yksimielisyyttä. Tehän tunnette tilanteen. Parlamentti vaatii, että Lissabonin sopimuksen 290 artiklaa, jossa säädetään delegoituina säädöksinä tunnetusta menettelystä, sovelletaan strategia-asiakirjojen ja monivuotisten toimintaohjelmien hyväksymiseen. Mutta kannassaan ensimmäisessä käsittelyssä neuvosto hylkäsi ne tarkistuksenne, jotka koskivat delegoituja säädöksiä.

On erittäin tärkeää, että pääsemme sopuun asiassa pian, erityisesti ICI Plus -välineen ja banaanialan liitännäistoimenpiteitä koskevan ehdotuksen osalta. Muussa tapauksessa komissio ei voi panna täytäntöön vastaavaa talousarviota.

Nimenomaan ICI Plus -välineen osalta otaksun, että olemme kaikki yksimielisiä siitä, että välineen tarkoituksena on edistää EU:n etuja teollistuneissa maissa, joista osa on keskeisiä strategisia kumppaneita, jotka eivät halua odottaa, että olemme hallinnollisesti valmiita. Toiset kilpailevat täyttääkseen luomamme aukot, olipa kyse sitten energia-alan yhteistyöstä, liiketoiminnan tukemisesta, digitaalistrategian tavoitteista tms.

Banaanialan liitännäistoimenpiteiden osalta voin vain korostaa – ja toivon, että asemani kauppakomissaarina antaa sanoilleni hiukan painoarvoa –, että ne liittyvät kiinteästi Geneven sopimukseen, jolla saatiin päätökseen lähes 20 vuotta kestänyt pisin kauppakiistamme WTO:ssa ja GATTissa.

Liitännäistoimenpiteiden tarkoituksena on tukea kymmentä banaaneja vievää AKT-maata niiden sopeutuessa Geneven sopimuksesta seuraavaan etuusmarginaaliensa pienenemiseen. Siksi on äärimmäisen tärkeää, että säilytämme EU:n uskottavuuden kansainvälisenä kaupan alan neuvottelijana pitämällä kiinni tekemistämme sitoumuksista: tässä tapauksessa olemme sen velkaa erityisesti AKT:n banaaneja tuottaville valtioille.

Ajatelkaa laajemmin maailman elintarvikekaupan tilannetta tällä hetkellä ja niitä vaikeuksia, joita on eräillä mailla, jotka ovat pahasti riippuvaisia yhdestä tai muutamasta hyödykkeestä saatavista vientituloista. Tämä on mielestäni todella kiireellinen asia.

Ymmärrän, että parlamentti pitää tärkeänä saada osallistua strategia-asiakirjojen ja monivuotisten toimintasuunnitelmien laadintaan. Komissio on esittänyt ehdotuksia parlamentaarisen valvonnan tehostamiseksi ja tarjoaa muita kompromissiratkaisuja, mutta nämä eivät ole saaneet kannatusta parlamentissa eivätkä neuvostossa.

Olen täällä tänään toistaakseni ehdotuksen, jonka Catherine Ashton ja Andris Piebalgs tekivät teille viime lokakuussa: etsitään käytännön poliittisia ratkaisuja. Neuvosto, komissio ja parlamentti, tehkäämme nyt työtä kohti sovittuja tuloksia tässä toisessa käsittelyssä ja sitoutukaamme kaikki määrätietoisesti tämän tavoitteen saavuttamiseen.

Pidemmät viivästykset toisivat mukanaan budjettia koskevia, poliittisia, juridisia ja joka sosioekonomisia seurauksia. Samalla, kun Lissabonin sopimus muutti komiteajärjestelmää ja antoi Euroopan parlamentille uusia toimivaltuuksia, se antoi EU:lle vahvemman aseman ja uusia rakenteita, joilla se voi tehdä ulkopolitiikkaa johdonmukaisemmin, laaja-alaisemmin ja yhtenäisemmin. Kiitos mielenkiinnostanne. Odotan kiinnostuneena keskustelua asiasta.

  Maurice Ponga, PPE-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, hyvät kuulijat, Euroopan parlamentti antaa tänään toista kertaa ratkaisunsa kehitysyhteistyön rahoitusvälineen muuttamisesta, jolla luodaan tärkeimpiä banaaneja tuottavia AKT-maita koskevat banaanialan liitännäistoimenpiteet. Nämä liitännäistoimenpiteet perustuvat AKT-maille myönnettävien tullietuuksien pienenemiseen joulukuussa 2009 Yhdysvaltojen ja Latinalaisen Amerikan maiden kanssa tehdyn Geneven sopimuksen seurauksena. Euroopan unioni sitoutui silloin tukemaan AKT-maita 190 miljoonalla eurolla auttaakseen niitä selviytymään tässä uudessa kilpailutilanteessa.

Ensimmäisessä käsittelyssä teimme tarkistuksia sekä komission ehdotuksen muotoon että sen sisältöön. Neuvosto oli kanssamme eri mieltä ehdotuksen muodosta, minkä vuoksi asetus on nyt toista kertaa käsiteltävänä. Neuvosto nimittäin kieltäytyi hyväksymästä sitä, että delegoitujen säädösten menettelyä sovellettaisiin strategia-asiakirjoihin ja monivuotisiin toimintasuunnitelmiin, ja kieltäytyi näin ollen panemasta täytäntöön Lissabonin sopimukseen sisältyviä edistysaskelia. Parlamentti päätti reagoida asiaan nopeasti, ja se on ratkaisevaa.

Siksi lähetämme vahvan poliittisen viestin AKT-maille. Euroopan parlamentti on heidän takanaan ja tekee kaikkensa varmistaakseen, että luvatut 190 miljoonaa euroa luovutetaan mahdollisimman nopeasti. Lähetämme kuitenkin viestin myös neuvostolle. Euroopan parlamentti puolustaa Lissabonin sopimuksessa säädettyjä valtaoikeuksiaan. Pallo on nyt neuvostolla. Euroopan unioni on antanut sitoumuksen AKT-maille. Näin ollen myös neuvoston tulisi nyt kantaa vastuunsa, kuten parlamentti on tehnyt.

(Puhuja suostui vastaamaan sinisen kortin kysymyksen työjärjestyksen 149 artiklan 8 kohdan mukaisesti.)

  William (The Earl of) Dartmouth (EFD). – Arvoisa puhemies, onko parlamentin jäsen Ponga tullut ajatelleeksi, että eurooppalainen veronmaksaja, erityisesti brittiläinen veronmaksaja, voi ehkä pitää parempana, että nuo 190 miljoonaa euroa jäädytetään määrättömäksi ajaksi?

  Maurice Ponga (PPE). – (FR) Kiitos kysymyksestänne, jäsen Dartmouth. Haluan sanoa vain, että on olemassa kansainvälisiä sopimuksia, jotka edellyttävät, että Euroopan unioni investoi suhteisiinsa AKT-maiden kanssa, ja tämä on yksi niistä sopimuksista, jotka Euroopan unionin on asetettava etusijalle. Mitä itseeni tulee, en ole koskaan kokenut, että nämä 190 miljoonaa pitäisi jäädyttää.

  Patrice Tirolien, S&D-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, parlamenttimme tänään yksimielisesti hyväksymä kanta osoittaa, miten elintärkeä valtaoikeuksien täytäntöönpanoa koskeva kysymys tälle parlamentille on. Palatakseni kuitenkin banaanialan liitännäistoimenpiteisiin, tämä sopimus on nolostuttava banaaneja tuottaviin AKT-kumppaneihimme nähden. Vaikka vuosi on kulunut siitä, kun nämä valtiot oikeutetusti saivat komissiolta hyvityksen, ne eivät vieläkään ole saaneet rahoja, vaikka Geneven sopimus koettelee niitä raskaasti.

Siksi suuntaan tänäänkin sanani näille maille, kun sanon, että juuri sen vuoksi, että haluamme tuoda vaatimuksemme esiin entistäkin painokkaammin, parlamentilla on oltava sananvaltaa EU:n strategioissa ja yleisissä ulkoisen avun suuntaviivoissa. Emme aio langeta komission ja neuvoston asettamaan ansaan. Eurooppalaisen päätöksenteon avoimuuden on oltava työmme keskipisteessä. Tämä on Lissabonin sopimuksen todellisen hengen ja historian mukaista.

  Nirj Deva, ECR-ryhmän puolesta. – Arvoisa puhemies, tähän asiaan liittyy teknisiä näkökohtia ja myös inhimillisiä, köyhyyttä koskevia näkökohtia. Tässä yhteiskeskustelussa haluaisin ensiksi kertoa neuvostolle, että parlamentti on läsnä valvoakseen ja tarkastaakseen ja seuratakseen avoimesti ja läpinäkyvästi ja vastuullisesti, miten veronmaksajien rahoja käytetään kansainväliseen kehitystyöhön.

Ellei neuvosto pysty tunnustamaan sitä eikä voi tunnustaa, että delegoitujen säädösten tulee kulkea parlamentin sisäisten menettelyjen läpi niin, että parlamentti voi käyttää tarkastusoikeuttaan, mitä ihmettä me täällä oikein teemme? Miksi me olemme täällä, ellei meillä ole mahdollisuutta vastata äänestäjillemme ja veronmaksajillemme rahoista, jotka he uskovat meille vilpittömässä mielessä käytettäviksi komission välityksellä kansainväliseen kehitystyöhön?

Toiseksi, mitä tulee banaanikysymykseen – jossa parlamentin näkemykset olisi myös pitänyt ottaa huomioon –, eurooppalainen veronmaksaja on jo hävinnyt joka tapauksessa. Meillä oli aiemmin vapaampi kauppasopimus, joka on nyt mennyt menojaan, ja silti meidän pitää nyt toistamiseen maksaa korvauksia ja hyvityksiä banaaneja tuottaville maille.

  William (The Earl of) Dartmouth, EFD-ryhmän puolesta. – Arvoisa puhemies, jokaiselle neljästä parlamentille tänään esiteltävästä rahoitusvälineestä on uskottavilta kuulostavat perustelut.

Yhteisesti niiden kollektiivisena tavoitteena on kuitenkin edistää Euroopan komission poliittista ja ulkopoliittista ohjelmaa. Komission jäsen teki sen aiemmin hyvin selväksi tavanomaisella täsmällisyydellään ja selkeydellään, mistä haluan kiittää häntä.

Me kaikki tiedämme jo, kuka tämän kaiken maksaa: jo muutenkin tiukoilla oleva veronmaksaja ja tietenkin tavalliseen tapaan kohtuuttoman osuuden juuri brittiläinen veronmaksaja. Näiden rahoitusvälineiden tarkkoja kustannuksia ei vielä tiedetä, vaikka kollegani ovat tehneet parhaansa eilen ja varhain tänä aamuna.

Komissio toimii jälleen kerran tuhlaavaisesti ja vastuuttomasti toisten rahoilla, ja siksi emme aio tukea kumpaakaan ehdotusta.

(Puhuja suostui vastaamaan sinisen kortin kysymyksen työjärjestyksen 149 artiklan 8 kohdan mukaisesti.)

  Jörg Leichtfried (S&D). – (DE) Arvoisa puhemies, jäsen Dartmouth, huomiotani kiinnittää se, että yritätte aina ottaa brittiläiset veronmaksajat esiin puheenvuoroissanne. Olisin kiinnostunut tietämään, koetteko edustavanne pientä ihmisryhmää Yhdistyneessä kuningaskunnassa vai koetteko lainkaan, että edustatte Euroopan unionia?

  William (The Earl of) Dartmouth (EFD). – Arvoisa puhemies, mainitsin puheenvuorossani sekä eurooppalaiset veronmaksajat että brittiläiset veronmaksajat. Minut ovat kuitenkin valinneet nimenomaan Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaiset, joten katson, että ensisijainen velvollisuuteni on edustaa brittiläistä veronmaksajaa. Tunnen myötätuntoa myös tiukoilla olevia eurooppalaisia veronmaksajia muissa jäsenvaltioissa – ei vähiten juuri teidän kotimaassanne Itävallassa, joka myös on veronmaksajavaltio – ja joiden rahoja myös tuhlataan näiden tarpeettomien ja heikkojen imperiumien rakentamiseen.

  Franziska Katharina Brantner, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – Arvoisa puhemies, haluaisin nostaa esiin muutaman asian. Ensinnäkin haluan kiinnittää huomiota ulkoisten alueiden rahoitusvälineiden joustavuuteen.

Viime viikkojen ja kuukausien aikana me kaikki olemme nähneet lukuisia odottamattomia katastrofeja ja tapahtumia, eikä meillä ole enää ulkoasioiden budjettikohdassa juurikaan liikkumavaraa, vaikka jäljellä on vielä muutama vuosi. Samanaikaisesti on olemassa yksi joustava väline, nimittäin vakausväline, jota käytetään kuitenkin usein muihin tarkoituksiin kuin siihen, jota varten se alun perin luotiin.

Siksi katson, että voimme olla yhtä mieltä siitä, että ulkopoliittisiin välineisiin tarvitaan lisää joustavuutta, mutta on korostettava, että tämä edellyttää myös samanaikaisesti tehostettua demokraattista valvontaa. Tästä kysymyksestähän parhaillaan kiistelemme, ja meidän on myös ilmaistava, että samalla, kun rahoitusvälineiden tulevaisuus edellyttää suurempaa joustavuutta, sitä ei voida toteuttaa ilman vaatimaamme tehostettua demokraattista valvontaa.

Toinen asia: meidän on arvioitava uudelleen tapaa, jolla teemme työtä ja annamme apua epävakaissa valtioissa. Viimeksi eilen YK jälleen kerran puheissaan yhdisti toisiinsa kehityksen ja konfliktin ja totesi, että ne maat, joissa on käynnissä konflikteja, ovat luonnollisesti samalla niitä, joiden on vaikeinta päästä eroon köyhyydestä.

Toistaiseksi EU:n välineitä ei oikeastaan ole mukautettu tähän. Joissakin näistä epävakaista valtioista meillä on EU-operaatioita, jotka toimivat rahoitusvälineidemme rinnalla, mutta eivät aina yhteistyössä niiden kanssa. On siis harkittava, mikä olisi hyvä tapa yhdistää nämä keskenään.

Lopuksi nopeasti viimeinen asia: Pohjois-Afrikan tapahtumat ovat osoittaneet meille ihmisoikeuksien ja demokratian edistämisen tärkeyden ja mielestäni myös sukupuolten tasa-arvon edistämisen tärkeyden. Meidän on oltava tässä asiassa rohkeampia tulevaisuudessa, kun rakenteita tarkistetaan.

  Elmar Brok (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, komission jäsen, hyvät kuulijat. Nähdäkseni meidän tulisi tehdä selväksi, että näiden rahoitusvälineiden tapauksessa painotamme lainsäädännöllisten tehtävien ja täytäntöönpanoon liittyvien tehtävien erottamista toisistaan. Ei ole parlamentin tehtävä hoitaa hallinnollisia yksityiskohtia tai käytännössä panna hankkeita täytäntöön.

Toisaalta lainsäädännössä ei voida päätyä avoimeen valtakirjaan, joka annettaisiin vuosikausiksi ilman mahdollisuutta puuttua asioihin siinä tapauksessa, etteivät toteutetut toimenpiteet olekaan lainsäätäjän tahdon mukaisia. Sen vuoksi riippumatta siitä, onko kyseessä juridisesti ajatellen delegoitu säädös, meillä täytyy olla mahdollisuus kumota päätöksiä, ellei niiden täytäntöönpano lainsäätäjän mielestä tapahdu lainsäätäjän tarkoittaman hengen mukaisesti.

Tästä syystä – riippumatta siitä, millaisen oikeudellisen ratkaisun perusteella se on toteutettu tai onko se toteutettu delegoitujen säädösten puitteissa – komission ja neuvoston on toimittava tässä asiassa niin, että löydetään järkevä, objektiivinen ratkaisu. Tämä johtaa myös siihen, että puutumme vähemmän täytäntöönpanoa koskeviin asioihin ja siksi, kun kaikki toimii asianmukaisesti, täytäntöönpanoelimet saavat enemmän vapautta.

Haluan vahvistaa sen, mitä parlamentin jäsen Brantner sanoi. Parlamentti otti vuosia sitten käyttöön välineen demokratian ja ihmisoikeuksien edistämiseksi ja sisällytti siihen mahdollisuuden sivuuttaa hallitukset ja diktaattorit kansalaisyhteiskunnan ja demokraattisten voimien tukemiseksi. Vasta nyt olemme toteamassa, että vastoin lainsäätäjän tahtoa komissio tai nykyään ulkosuhdehallinto ei koskaan ole käyttänyt välinettä tällä tavoin, mikä on ratkaisevasti vaikuttanut siihen, että Pohjois-Afrikan tilanne tällä hetkellä on sellainen kuin se on. Tämä on poliittinen laiminlyönti – lainsäätäjän tahto on jätetty panematta täytäntöön –, joten asetusta täytyy muuttaa, ja me aiomme taistella tämän puolesta.

  Ana Gomes (S&D). – (PT) Arvoisa puhemies, Mubarak on ajettava ulos heti! Vastarintajoukot huutavat yhä Tahririn aukiolla, ja minä huudan heidän kanssaan. Mielenosoitukset Egyptissä, Tunisiassa ja muissa arabivaltioissa ovat tuoneet kaduille miljoonia kansalaisia, jotka haluavat lopettaa vuosikymmeniä kestäneen sorron ja korruption sekä osoittaa ihmisoikeuksien ja demokratian olevan universaaleja pyrkimyksiä ja osoittaa myös, miten kaikki ne, jotka haluavat vakautta tukeakseen diktaattoreja, uhmaavat historiaa.

Demokratiaa ja ihmisoikeuksia edistävä väline on Euroopan unionin työkalu, jota voidaan ja täytyy käyttää hallitusten suostumuksesta riippumatta ihmisoikeuksien puolustajien ja sukupuolten tasa-arvoa, oikeusvaltiota, vapaita vaaleja ja demokratiaa edistävien kansalaisten tukemiseksi. Siksi sen rahoitusta on vahvistettava, siitä on tehtävä joustavampi hätätilanteissa ja se on sovitettava paremmin yhteen maantieteellisesti kohdennettujen välineiden kanssa yhteisten tavoitteiden edistämiseksi. Sen on oltava asianmukaisen parlamentaarisen valvonnan alainen. Siksi tämä parlamentti pitää tiukasti kiinni delegoitujen säädösten menettelystä.

  Marek Henryk Migalski (ECR). – (PL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, kollegani Gomes ja Lochbihler ovat oikeassa sanoessaan, että Egyptin ja Tunisian tapahtumien tulisi saada tukemme ja kiinnittää huomiomme, ja välineet, joista tänään keskustelemme, luovatkin tällaisen mahdollisuuden, erityisesti demokratian ja ihmisoikeuksien maailmanlaajuiseen edistämiseen tarkoitettu väline. Olen vakuuttunut, että tätä tulisi vahvasti tukea, koska – kuten kollegani Gomes totesi – nämä oikeudet ovat universaaleja, ja niin ollen oikeus elää demokratiassa ja oikeus elää ihmisoikeudet hyväksyvässä maassa ovat varsin itsestään selviä.

On tärkeää, että jälkimmäinen väline mahdollistaa tämän avun antamisen riippumatta kolmansien maiden hallitusten ja muiden viranomaisten suostumuksesta. Tämä on erittäin tärkeää. Apuamme tarvitaan Valko-Venäjällä ja Ukrainassa, ja sitä tarvitaan myös muissa itäisissä kumppanuusmaissa, ja uskon, että näitä välineitä pitäisi myös käyttää juuri näissä maissa.

  Rui Tavares (GUE/NGL). – (PT) Arvoisa puhemies, keskustelun aiheena tässä on joukko rahoitusvälineitä koskevia paketteja, kuten Goerensin raportti kehitysyhteistyön rahoitusvälineestä, kollegani Helmut Schulzin raportti sekä muita. Useimmat raporteista koskevat erityistoimenpiteitä, joilla voitaisiin parantaa miljoonien ihmisten elämää: toisin sanoen lainsäädäntökäytäntöä parhaimmillaan.

Neuvosto pysyy kuitenkin kannassaan olla suostumatta yhteispäätösmenettelyyn, jota nämä välineet edellyttävät. Tällä tavoin yhteispäätösprosessista tulee neuvoston sanattoman veton vaikutuksesta yhteispäättämättömyysprosessi, mitä mikään Lissabonin sopimuksen tulkinta ei oikeuta ja mikä perustuu yksinomaan oikulliseen tyytymättömyyteen ja Lissabonin sopimuksen delegoituja säädöksiä koskevan 290 artiklan esoteeriseen tulkintaan.

Tämä vaarantaa monen ihmisen elämän. Esimerkiksi pakolaisten uudelleensijoittamispolitiikan osalta meitä on estetty antamasta lisää rahaa uudelleensijoittajamaille ja pakolaisleirien sulkemiseen, mikä tarkoittaa sitä, että jos neuvosto pitää kiinni näistä oikuistaan, sillä on haitallisia vaikutuksia ihmisten elämään. Tämän on aika loppua ja delegoituja säädöksiä on alettava laatia normaalisti yhteispäätösmenettelyssä.

  Dimitar Stoyanov (NI). – (BG) Arvoisa puhemies, tuen tietenkin ehdotusta, koska parlamentin täytyy puolustaa oikeuksiaan, kun kysymys on sille perustamissopimuksissa annetuista valtaoikeuksista. Haluaisin sanoa, että meidän on laajennettava valvontaamme, eikä pelkästään nyt keskusteltavana olevaa delegoitujen säädösten ennakkovalvontaa.

Meillä on oltava myös myöhempää valvontaa, koska joihinkin ohjelmiin syydetään miljardeja ja miljardeja euroja, jotka tavallisesti päätyvät erilaisten diktaattorien taskuihin rahoittamaan heidän ylellistä elämäntyyliään, kun samanaikaisesti omissa maissamme elää miljoonia ja miljoonia ihmisiä, joiden elämä on myös hyvin kurjaa.

Tämä tarkoittaa myös sitä, että käytämme Euroopan veronmaksajien rahoja omia kansojaan sortavien diktaattorien luksuselämän rahoittamiseen samalla, kun omat kansalaisemme elävät vaikeissa oloissa. Tästä syystä meidän on otettava hirsi pois omasta silmästämme ja vasta sitten roska veljemme silmästä: siten saamme lopulta näiden varojen todellisen, tiukan valvonnan.

  Barbara Matera (PPE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kuulijat, meiltä edellytetään jälleen kerran, että puolustamme asemaamme sekä Euroopan unionissa että sen ulkopuolella.

Ihmisoikeuksien ja perusvapauksien edistäminen, jota suojaavat niin vuoden 1948 ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus kuin oma perusoikeuskirjamme ja alueelliset välineemme, on osa ulkopolitiikkaamme ja sosiaalipolitiikkaamme. Demokratian ja ihmisoikeuksien maailmanlaajuista edistämistä koskevasta rahoitusvälineestä annetun asetuksen (EY) N:o 1889/2006 on oltava tehokas, käytännöllinen väline, joka on riittävän joustava poikkeuksellisissa operatiivisissa tilanteissa selviämiseksi.

Euroopan unionin panoksessa näihin kulttuurien välisiin taisteluihin ulkoisten yhteistyöstrategioidensa ja niihin liittyvien rahoitusvälineiden asianmukaisen käytön välityksellä, toisin sanoen unionin ulkopoliittisen toiminnan paremmassa tehokkuudessa ja näkyvyydessä maailmalla, ei voida sivuuttaa edustavimman toimielimen eli Euroopan parlamentin vastuuta ja siten valvontaa.

Tämän tosiasian huomioon ottaen kannatan ehdotettuja tarkistuksia, jotka ovat selvästi linjassa jatkuvasti kasvavan Eurooppamme muutosten kanssa.

(Puhuja suostui vastaamaan sinisen kortin kysymyksen työjärjestyksen 149 artiklan 8 kohdan mukaisesti.)

  Marek Henryk Migalski (ECR). – (PL) Arvoisa puhemies, haluaisin kysyä, voiko kollegani Matera kertoa, olisiko Euroopan kansanpuolue (kristillisdemokraatit) halukas nimenomaisesti tukemaan Euroopan itäpuolella sijaitsevien valtioiden – millä tarkoitan Ukrainaa, Valko-Venäjää ja muita itäiseen kumppanuuteen kuuluvia valtioita – auttamista demokratiaa ja erityisesti ihmisoikeuksia koskevissa kysymyksissä.

  Barbara Matera (PPE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kuulijat, ehdottomasti kyllä, poliittinen ryhmäni Euroopan kansanpuolue (kristillisdemokraatit) tekee kovasti töitä joka päivä pyrkiessään varmistamaan, että perusihmisoikeuksia kunnioitetaan kaikkialla maailmassa.

Uskon, että ansioituneiden kollegojeni, jotka ovat työskennelleet täällä paljon minua pidempään, puheenvuorot ovat vahvistaneet ja tukeneet tätä parlamentin politiikkaa. Korostan vielä, että kuulun Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraattien) ryhmään. Olemme vankkumattomasti Eurooppa-myönteisiä ja vakuuttuneita asemasta, joka parlamentilla voi olla koko maailmassa.

  Richard Howitt (S&D). – Arvoisa puhemies, haluan, että pöytäkirjaan kirjataan tukeni sille, mitä muut kollegat ovat sanoneet näiden välineiden ja erityisesti demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevan välineen parlamentaarisesta valvonnasta. Haluan kiittää komissiota jäsentyneestä yhteistyöstämme. Ihmisoikeuksien puolustajat ovat jo toimintansa luonteen vuoksi vaarassa, ja heidän yksityisyyttään on suojattava. Varmistetaan, että tämä yhteistyö jatkuu tulevaisuudessakin.

Hankkeita voitaisiin arvostella muun muassa siitä, että toteuttamamme hankkeet ovat erittäin korkealaatuisia, mutta ne on siroteltu ympäri maailmaa eikä niitä ole riittävästi integroitu muihin ohjelmiin.

Ulkosuhdehallinnon perustaminen antaa meille mahdollisuuden korjata asia. Meidän tulee varmistaa, että niin myös tapahtuu. Huoli siitä, että joitakin ohjelmista, joita tällä hetkellä valmistelevat juridisesti pätevät henkilöt, ei välttämättä tulevaisuudessa valmistellakaan näin, on asia, joka meidän on selvitettävä laadun säilyttämiseksi myös tulevaisuudessa.

Lisäksi, kun otamme huomioon sen, mitä Egyptissä ja muualla arabimaailmassa tällä hetkellä tapahtuu, tiedämme, että demokratian kehittämiseen ja vaalitarkkailuun tarvitaan tulevaisuudessa yhä enemmän rahoitusta. Olemme toistuvasti vaatineet asetukseen kiinteää prosenttiosuutta, muussa tapauksessa se syrjäyttää muut ihmisoikeushankkeet. Voi kuitenkin olla, että rahaa tarvitaan enemmän; uusien rahoitusnäkymien osalta emme kuitenkaan saa palata vanhaan kiistaan, joka koskee ajatusta, että tästä asetuksesta pitäisi luopua. Sitä tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan.

(Puhuja suostui vastaamaan sinisen kortin kysymyksen työjärjestyksen 149 artiklan 8 kohdan mukaisesti.)

  Nirj Deva (ECR). – Arvoisa puhemies, haluaisin kiittää edellistä puhujaa siitä, että hän antaa minun esittää hänelle kysymyksen.

Arvostan suuresti jäsen Howittin tietämystä ihmisoikeuksista ja hänen aiemmin tekemäänsä työtä. Kysymykseni on seuraava: Miten voimme ottaa omat tasa-arvoa, tasapuolisuutta ja oikeudenmukaisuutta koskevat olettamuksemme, jotka ovat syntyneet syvästi kristillisestä tai humanistisesta perinteestä Euroopassa, ja olettaa, että toiset kulttuurit, joilla on toisenlaiset uskonnot tai uskomukset tai joilla ei ole uskontoa lainkaan, ymmärtävät, mitä tarkalleen ottaen yritämme sanoa, ilman, että vaikuttaa siltä, että tyrkytämme heille uuskolonialistisia ajatuksia? Miten voimme tehdä tämän?

  Richard Howitt (S&D). – Arvoisa puhemies, on suuri haaste vastata tuohon kysymykseen 30 sekunnissa. Kuten kysyjän ja koko tämän parlamentin pitäisi tietää, vastaus on, että mielipiteen- ja uskonnonvapaus on keskeinen ihmisoikeus kaikille kansoille, kaikille uskonnoille, kaikille valtioille ja kaikille ihmisille.

  Andreas Mölzer (NI). – (DE) Arvoisa puhemies, kehitysapu on aina kallista, usein valitettavasti tehotonta ja joskus jopa haitallista, koska aivan liian usein se ei pureudu kyseisen maan erityisongelmiin. Pitkän aikavälin lähestymistapaa harvoin edes tavoitellaan, ja toimet ovat heikosti koordinoituja. Mielestäni on kiistanalaista, voiko EU:n laajuinen kehitystä ja ihmisoikeuksia koskeva rahoitusväline parantaa tilannetta, etenkään, kun EU:n sisällä ei ole johdonmukaista koordinointia.

Se, että avustamme afrikkalaisia pienviljelijöitä, vaikka samanaikaisesti saatamme heidät tuhon partaalle tuetuilla maataloustuotteillamme, tarkoittaa loppujen lopuksi sitä, että heitämme hukkaan miljardeja euroja. Tämä ei tule merkittävässä määrin muuttumaan niin kauan, kuin jatkamme suurten yritysten tukemista EU:ssa ja epäsuorasti kehitysmaissa.

Kiinan kehitysapu, jota hallitus Pekingissä käyttää raaka-aineiden ja uusien markkinoiden turvaamiseen, kilpailee perinteisten kehitysyhteistyömenetelmiemme kanssa. Tälläkin alueella meidän on keksittävä uusia ideoita. Lisäksi on yhtä tärkeää sitoa kehitysapu pakolaisongelmaa koskevaan yhteistyöhön, mahdollisesti ottamalla käyttöön takaisinottoa koskevia sopimuksia.

  Thijs Berman (S&D). – (NL) Arvoisa puhemies, tämä parlamentti vaatii sitä, mitä jokainen parlamentti maailmassa vaatii: politiikan kehittämisen ja täytäntöönpanon demokraattista valvontaa. Euroopan unionin tulisi toimia tässä asiassa mallina ja esimerkkinä. Lissabonin sopimus on merkinnyt suurta askelta eteenpäin Euroopan parlamentin vaikutusvallan kehittämisessä.

Tässä parlamentissa on suuri enemmistä, joka ei ole antanut periksi neuvoston ja komission pyrkimyksille rajoittaa parlamentin valvontaa, mikä onkin sopimuksen hengen vastaista. Parlamentti ei halua olla pilkunviilaaja, se vain haluaa voida vaikuttaa politiikkaan, sen kehittämiseen ja täytäntöönpanoon. Kysymys on siis strategisista valinnoista, politiikan sisällöistä.

Muissa maissa ihmiset lähtevät kaduille vaatimaan tätä vaikutusvaltaa, ja meidän tulisi tukea heitä kaikin mahdollisin tavoin. Taistelu demokratian puolesta toteutuu myös joskus vaikeina neuvotteluina ja kuivina lausuntoina. Tämä ei millään tavalla heikennä taustalla vaikuttavaa kantaamme, koska kaikki valtaoikeudet edellyttävät suurinta mahdollista demokraattista valvontaa. Se on kaikkien kansalaisten oikeus, olipa kyse Kairosta, Tunisista tai Brysselistä.

  Nick Griffin (NI). – Arvoisa puhemies, eräs äänestäjäni, nuori nainen, on tänäkin aamuna, kuten kaikkina muinakin arkiaamuina tähän aikaan, juuri palannut kotiinsa saatettuaan kaksi lastaan kouluun.

Aiemmin tämä Jenny-niminen nainen vei heidät sinne autolla, mutta hänellä ei ole enää varaa tankata autoaan muihin tarkoituksiin kuin ajaakseen kahdesti viikossa halvimpaan markettiin siinä osassa Manchesteria, jossa hän asuu.

Tänä aamuna, kuten aina aamuisin, Jennyllä on nälkä, koska aamiaisella hänen on valittava: joko hän syö tai hänen pienet tyttärensä syövät. Kaikille heille ei riitä leipää ja hilloa.

Samaan aikaan täällä EU:ssa parlamentin jäsenet keskustelevat parannuksista rahoitusvälineeseen, jonka myötä käytetään 1,1 miljardia euroa veronmaksajien rahoja demokratian ja ihmisoikeuksien edistämiseen lähinnä kolmannessa maailmassa. Useimmat näistä parannuksista heikentävät entisestään kansallisvaltioiden valvontamahdollisuuksia samalla, kun komissio tuhlaa valtavia määriä brittiläisten veronmaksajien rahoja. Mitä tuhlausta ja mitä tekopyhyyttä jauhaa naisten oikeuksista Afrikassa, kun tuhannet jennyt eivät edes pysty ruokkimaan lapsiaan kunnolla.

  George Sabin Cutaş (S&D). – (RO) Arvoisa puhemies, emme luultavasti olisi keskustelleet yhteistyöstä kehitysmaiden kanssa, elleivät Euroopan unionin perustajavaltiot olisi vaatineet Rooman sopimukseen niiden hallussa olleita siirtomaita koskevaa erityismainintaa, mikä jo itsessään luo varjon demokratian käsitteen ylle. Euroopan unionin koko perusta on vähitellen muuttunut kohti politiikkaa, jonka keskeisiksi käsitteiksi ovat tulleet köyhyyden kitkeminen ja ihmisoikeuksien, perusvapauksien, ihmisarvoisen työn ja hyvän hallinnon edistäminen.

Nykyään kehitysmaat ovat Euroopan unionin strategisia kumppaneita. Tästä syystä uskon, että niitä kehitysmaita, jotka eivät täytä julkisen kehitysavun ehtoja, koskeva rahoitusväline helpottaa taloudellista, rahoituksellista, teknistä, kulttuurillista ja akateemista yhteistyötä. Lisäksi näin voidaan tehostaa kahdenvälistä kauppaa, investointeja, taloudellisia kumppanuussuhteita ja julkisen sektorin toimijoiden ja kansalaisjärjestöjen välistä vuoropuhelua sekä Euroopan unionissa että kumppanimaissa.

  Jörg Leichtfried (S&D). – (DE) Arvoisa puhemies, naapurimaissamme ollaan syöksemässä diktaattoreja vallasta, ja hyvä niin. Vaikka korkeat edustajamme Euroopan unionissa eivät ole sellaisessa asemassa, että voisivat tukea ja rohkaista demokratian puolesta taistelevia ihmisiä, tai eivät ole valmiita sitä tekemään, on hyvä, että voidaan ainakin ryhtyä toimiin ja tarjota apua, vaikka emme puhukaan. Meille on kuitenkin erittäin tärkeää kytkeä tarjoamamme apu vaatimukseen noudattaa arvojamme, kuten demokratiaa, oikeusvaltiota ja keskeisiä työehtoja. On olennaisen tärkeää, että Euroopan unioni tarjoaa apua. Emme sitä paitsi voi pelkästään auttaa näitä ihmisiä, vaan meidän on myös varmistettava, että he ymmärtävät ne arvot, jotka ovat tehneet meistä vahvoja.

Koska tilanne on tämä, minulle on selvää, että demokraattisen parlamentin on viime kädessä valvottava ja hallinnoitava tätä apua. Tulevaisuudessa emme saa sallia, että byrokraattinen organisaatio valvoo Euroopan unionin toimia. Parlamentille on annettava mahdollisuus täyttää tehtävänsä parlamentaarisena elimenä, mikä tarkoittaa mahdollisuutta tehtävä päätöksiä.

  Elena Băsescu (PPE). – (RO) Arvoisa puhemies, parlamentilla on oltava samat lähtökohdat kuin neuvostolla, kun kyse on sellaisten strategisten päätösten hyväksymisen valvonnasta, jotka koskevat yhteistyötä koskevista rahoitusvälineistä myönnettyjen varojen käyttöä. Samaan aikaan EU:n on kuitenkin muututtava joustavammaksi ja vauhditettava mekanismeja kauppasuhteiden kehittämiseksi kumppanimaiden kanssa. Kannatan ajatusta, että unioni omaksuisi pragmaattisen lähestymistavan taloudellisissa suhteissaan kumppanimaiden kanssa.

Tämä on mielestäni erityisen tärkeää, kun rahoitusvälineitä käytetään sellaisissa maissa kuin Turkmenistanissa ja Irakissa, jotka voivat tarjota energiavaroja Nabucco-hankkeen ja muiden vastaavien hankkeiden välityksellä. Haluaisin myös mainita tässä yhteydessä, että Romanian ja Turkmenistanin presidenttien yhteisellä julistuksella perustettiin energia-alan kumppanuus maakaasun ja raakaöljyn hyödyntämistä ja kuljettamista varten kokemuksen ja laitteiden välittäminen mukaan luettuna. Romania on myös osallistunut vakautus- ja jälleenrakennustehtävien toteuttamiseen Irakissa.

  Ivo Vajgl (ALDE). – (SL) Arvoisa puhemies, merkittävä osa rahoitusvälineiden kautta käytettävissämme olevista varoista, jotka on tarkoitettu kehitysmaiden kehittämiseen, päätyy tiettyjä kanavia pitkin takaisin yrityksille tai monopoleille täällä meillä. Mielestäni näiden rahoitus- ja politiikkavälineiden olennaisena tarkoituksena tulisi olla varmistaa, että varat käytetään niiden tahojen, joita haluamme tukea, kehityssuunnitelmien mukaisella tavalla.

Useat puhujat ovat jo todenneet, että usein rahoitamme järjestelmiä, jotka ovat kaikkea muuta kuin demokraattisia. Mitä köyhimpien maiden kehittymisen rahoittamiseen tulee, olen sitä mieltä, että meidän tulisi varoa vahvistamasta viljelyalan monokulttuuritaipumusta ja sen sijaan luoda mahdollisuuksia näiden maiden modernille kehitykselle.

  Karel De Gucht, komission jäsen. − Arvoisa puhemies, olen kuunnellut tarkasti näitä lukuisia puheenvuoroja. Komissio toivoo, että löydämme näitä tärkeitä rahoitusvälineitä koskevan ratkaisun.

Meidän on kuitenkin voitava täysimääräisesti käyttää ulkosuhteita koskevia rahoitusvälineitä. Ulkosuhteisiin liittyvien toimien asianmukainen toteuttaminen ei saisi kärsiä toimielinten välisestä kiistasta. Sellaisesta taustasta käsin on vaikeaa säilyttää uskottavuutta ulkopuolisen maailman silmissä, ja se heikentää asemaamme maailmanlaajuisena toimijana ja kauppaneuvottelijana.

Komissio on valmis tekemään työtä nopean, kaikkien asianomaisten toimielinten hyväksymän ratkaisun eteen.

Nykyisissä välineissä, jotka ovat voimassa vuoteen 2013 saakka eli vielä kaksi vuotta, monivuotisia strategia-asiakirjoja on pidetty talousarvion täytäntöönpanon kannalta välttämättöminä täytäntöönpanotoimina. Sellaiset toimet kuuluvat komiteamenettelyjärjestelmän piiriin.

Strategia-asiakirjat ovat teknisiä asiakirjoja, joten ne eivät luonteeltaan sovellu sitoviksi oikeudellisiksi säädöksiksi. Nykyiset välineet ovat voimassa enää kaksi vuotta, ja strategia-asiakirjoja on jäljellä enää muutama. Komissio katsoo, että tämän järjestelmän muuttaminen nyt edellyttäisi huomattavien muutosten tekemistä välineisiin, minkä toteuttaminen kestäisi liian kauan ja aiheuttaisi merkittävää häiriötä EU:n ulkopuolelle suuntautuvassa yhteistyössä.

Komissio pitää jo nyt parlamentin osallisena strategia-asiakirjojen demokraattisen valvonnan prosessissa. Komissio on halukas vahvistamaan tätä prosessia antamalla parlamentille itsenäisemmät valvontaoikeudet. On liian varhaista sanoa, millaisia uudet välineet ovat, koska niihin vaikuttavat vielä sidosryhmien laajamittainen kuuleminen ja komission ehdotukset.

Edellyttäen, että Lissabonin sopimuksen 290 artiklassa säädettyjä ehtoja noudatetaan kaikilta osin, on mahdollista harkita delegoituihin säädöksiin turvautumista uusissa välineissä, mutta komissio ei vielä ole määritellyt kantaansa tähän.

  Charles Goerens, esittelijä. − (FR) Arvoisa puhemies, minäkin haluaisin kiittää kaikkia puheenvuoron käyttäneitä, jotka puhuivat rahoitusvälineistä yleensä ja erityisesti tänä aamuna teille toimittamaani raporttiin liittyvistä välineistä.

Parlamentin jäsen Brok löysi mielestäni oikeat sanat ilmaistakseen, mitä haluamme. Emme halua olla riidanhaastajia, mutta emme myöskään halua antaa komissiolle avointa valtakirjaa toteuttaa Euroopan parlamentin hyväksymiä sopimuksia ilman minkäänlaista parlamentin valvontaa. Parlamentti vaati kahden ääripään väliltä järkevää ratkaisua, joka merkitsisi strategisten asiakirjojen tarkkaa seurantaa. Emme vaadi enempää emmekä vähempää.

Haluaisin myös sanoa jotakin niille, jotka olivat huomautuksissaan kriittisempiä, erityisesti niille, jotka puhuivat melko epäilevästi kehitysyhteistyöpolitiikasta, ja niille, jotka aina vetoavat veronmaksajiin torjuakseen kaiken tuen kehitysyhteistyöpolitiikalle.

Minun näkemykseni on, että veronmaksaja rahoittaa talousarviota. Talousarvio on väline, jolla osoitetaan solidaarisuutta heikompiosaisille. Veronmaksajien maksamien verojen ansiosta talousarvio siis yleensä tarjoaa maillemme mahdollisuuden auttaa yhteiskunnallisesti heikoimmassa asemassa olevia. Vaihtoehtona olisi olla piittaamatta niiden ihmisten keskeisistä perusoikeuksista, jotka näin jäisivät vaille resursseja.

Suosittelisin kuitenkin, että kyseiset parlamentin jäsenet tutustuisivat Yhdistyneiden Kansakuntien kehitysohjelmaan nähdäkseen, että ne, jotka osallistuvat eniten sekä yhteistyön että ulkoisen solidaarisuuden osalta, ovat ne samat tahot, jotka myös käyttävät eniten rahaa sisäiseen solidaarisuuteen omassa maassaan. Toisin sanoen kotimaisen yhteisvastuun ja ulkomaisen yhteisvastuun välillä ei ole mitään olennaista ristiriitaa.

Niiden, jotka haluavat muun maailman uskovan, että kaikki ulkoiseen solidaarisuuteen käytetyt rahamme kylvetään tuhlailevasti ympäri maailmaa, kannattaisi siis lukea uudelleen Yhdistyneiden Kansakuntien Inhimillisen kehityksen raportissa esitetyt tilastot.

  Barbara Lochbihler, esittelijä. – (DE) Arvoisa puhemies, keskustelun aikana on uskoakseni käynyt hyvin selväksi, miksi me parlamentissa kannatamme näitä delegoituja säädöksiä. Emme halua mikrotason hallinnointia, mutta meidän täytyy kyllä pystyä käyttämään tätä välinettä vastuullisesti ja asiantuntevasti, jotta voimme tarvittaessa korjata tapahtuneet virheet. Jos keskustelemme parlamentin kannasta ihmisoikeusjärjestöjen tai muiden sellaisten ulkoisten tahojen kanssa, joihin tämä asia voi vaikuttaa, jos emme pääse yhteisymmärrykseen, mitä en toivo, ja jos yksittäiset hankkeet näin jäävät toteutumatta, uskon, että parlamentin kantaa silti tuetaan ja ymmärretään. Ei pidä paikkaansa, että parlamenttia ja sen kantaa ei ymmärrettäisi.

Haluaisin vastata lyhyesti kritiikkiin, jonka mukaan parlamentti käyttää liikaa varoja ihmisoikeuksien ja demokratian edistämiseen. Mielestäni tämä on pikemminkin päinvastoin. Jos tarkastelemme demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevaa eurooppalaista rahoitusvälinettä, joka on perustettu vasta vuonna 2004, voimme jo nyt nähdä, että verrattain pienellä rahamäärällä voidaan saavuttaa hyvin paljon. Emme voi tarkastella tätä vain kokonaisuutena. Meidän pitää pikemminkin keskittyä siihen, mitä näillä hankkeilla on konkreettisesti saatu aikaan. Hankkeet on pitänyt keskeyttää vain muutamassa yksittäisessä tapauksessa.

Jos todella haluamme nähdä EU:n perusarvojen toteutuvan, jos todella haluamme ihmisten elävän vapaina, ilman köyhyyttä ja pelkoa, meidän on edistettävä ihmisoikeuksia. Tämä väline täydentää oikein hyvin pyrkimystämme saada muut valtiot tukemaan ihmisoikeuksia. Emme me kuluta liikaa rahaa, mutta tarvitsemme huomattavasti selkeyttä taloudelliseen tukemiseen.

  Kinga Gál, esittelijä. − (HU) Arvoisa puheenjohtaja, kiitän kollegoitani ja komission jäsentä heidän keskustelussa esittämistään mielipiteistä, ja tietenkin kollegojani päätöstämme tukevista sanoista. Elmar Brok teki hyvin selväksi, että me todellakin haluamme tehdä eron toimeenpano- ja lainsäädäntötehtävien välille. Tavoitteenamme ei ole sekoittaa näitä, mutta kuten sekä esittelijät että kollegani ovat todenneet, parlamentilla on oltava mahdollisuus sanoa mielipiteensä suunnittelussa ja strategian laadinnassa, jotta toimeenpano olisi tehokasta ja jotta varat ohjattaisiin sinne, missä niitä eniten tarvitaan.

Haluaisin kommentoida erityisesti varojen käyttöä koskevia mielipiteitä. En usko, että kukaan veronmaksaja kyseenalaistaisi, miten tärkeää on se, että pystymme auttamaan ja pelastamaan ihmishenkiä ja erityisesti ihmisoikeusaktivisteja tämän demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevan eurooppalaisen rahoitusvälineen avulla. Uskon siis, että kuka tahansa veronmaksaja hyväksyisi tämän rahoitusvälineen. Otan hyvin vakavasti sen, mitä komission jäsenkin totesi siitä, että parlamentille on Lissabonin sopimuksen myötä myönnetty uusia valtuuksia ja vankempia oikeuksia. Tämän vuoksi haluaisimme, että neuvosto ja komissio olisivat avoimia, jotta voidaan viimeinkin päästä hyvään kompromissiin. On nimittäin meidän kaikkien edun mukaista, jos nämä välineet saadaan toimimaan tehokkaasti, mihin tarvitaan kaikkia kolmea toimielintä.

  Gay Mitchell, esittelijä. − (EN) Arvoisa puhemies, minulla on uskoakseni käytettävissäni lisäaikaa, koska en päässyt osallistumaan keskusteluun alusta saakka. Olen pahoillani myöhästymisestäni. Jouduin liikenneruuhkaan.

Ensinnäkin brittiläinen kollegani on arvostellut demokratian ja ihmisoikeuksien tärkeyttä koskevaa tilannetta. Jos demokratia ja ihmisoikeudet toteutuisivat jäsenvaltioissa, meillä ei olisi lapsia, jotka joutuvat käymään koulua niukan ravinnon turvin. Tämä kuitenkin on joillekin arkipäivää.

Oli sitten kyseessä Yhdistynyt kuningaskunta tai jokin muu jäsenvaltio, on mielestäni selkeästi jäsenvaltion vastuulla varmistaa, ettei tällaista tapahdu. Tehkäämme selväksi, että tässä ei ole kyse pelkästään demokratiasta ja ihmisoikeuksista. Joka ikisenä päivänä kuolee 22 000 lasta vain lyhyen lentomatkan päässä tästä rakennuksesta. Kaksikymmentäkaksi tuhatta joka päivä. Positiivista on se, että luku oli ennen 34 000. Muiden toimijoiden kanssa me olemme saaneet sen laskemaan 22 000:een demokratian ja ihmisoikeuksien kehittämisen sekä sellaisten rahoitusvälineiden avulla kuin unionikin on hyväksynyt.

Älkäämme asettuko vastaan niitä omien jäsenvaltioidemme lapsia, jotka käyvät koulua liian vähäisen ravinnon turvin ja joiden tilanne on mielestäni myös hyvin surullinen. Jäsenvaltioiden hallitusten tulisi järjestäytyä näiden lasten auttamiseksi.

Tässä asiassa on kyseessä täytäntöönpano tai delegoidut säädökset. Onko kyseessä täytäntöönpano vai delegoitu säädös, jolloin se kuuluu lainsäädäntöön?

Ehdotan, että pitäydytään täysin parlamentin ensimmäisessä käsittelyssä eli kaikissa esittämissämme tarkistuksissa. Neuvosto ei ole hyväksynyt niitä. Kyseessä on perustavanlaatuinen asia, joka on ratkaisevan tärkeä toimielinten välisille ulkopolitiikan alan suhteille tulevaisuudessa.

Parlamentin ehdottamat tarkistukset eivät koske kehitysyhteistyön rahoitusvälinettä tai muita välineitä vaan sitä, millainen rooli parlamentilla on lain käytännön soveltamisessa.

Tavoitteena on turvata Euroopan parlamentin demokraattiset oikeudet sellaisina kuin ne on määritelty Lissabonin sopimuksessa. Toisena lakeja säätävänä elimenä meidän on voitava samoista lähtökohdista kuin neuvostonkin valvoa kehitysyhteistyön rahoitukseen liittyvien strategisten päätösten hyväksymistä ja toimeenpanoa eli sitä, kuinka paljon, mihin ja miten varoja käytetään. Tarkistukset takaavat muodollisesti, että tietyt komission tekemät päätösluonnokset tunnustetaan delegoiduiksi säädöksiksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti.

Tämä antaisi molemmille lainsäädäntöelimille mahdollisuuden vastustaa päätösluonnoksia, jotka eivät ole yhdenmukaisia lain vaatimusten kanssa. Tämä veto-oikeus takaisi, että parlamentin ehdotukset otetaan huomioon, kun komissio suunnittelee EU:n apua.

Selventäisin vielä, että kyse ei ole mikrotason hallinnoinnista, kuten eräs kollega aikaisemmin jo totesi, eikä yksittäisistä ohjelmista tai hankkeista. Tarkistukset takaavat, että lainsäätäjät valvovat strategisia päätöksiä, jotka liittyvät varojen kohdentamiseen ja painopistealoihin.

Kaikki ehdotetut tarkistukset sisältyvät jo parlamentin ensimmäisen käsittelyn kantaan, joka hyväksyttiin suurella enemmistöllä 21. lokakuuta pidetyssä täysistunnossa.

Neuvosto hylkäsi kuitenkin jyrkästi kaikki demokraattista valvontaa ja delegoituja säädöksiä koskevat tarkistukset tarjoamatta mitään vaihtoehtoista ratkaisua, joka olisi vastannut parlamentin toiveisiin.

On valitettavaa, että ensimmäisestä asiaa koskevasta valiokuntakeskustelusta kuluneiden useiden kuukausien, melkein kokonaisen vuoden, aikana toimielinten väliset suhteet eivät ole edenneet yhtään. Voin taata parlamentille, että olemme yrittäneet todella hartaasti. Neuvoston ja komission kanssa käydyt keskustelut, joiden pitäisi muuten helpottaa näitä neuvotteluja, aloitettiin helmikuussa 2010. Pidimme kolme keskustelua ja useita muodollisia kokouksia sekä kiistanalaisista kysymyksistä että delegoiduista säädöksistä. Näissä asioissa ei ole lähennytty. Vasta viime vuoden lopulla komission neuvottelijat tulivat meitä vastaan kompromissiehdotuksella. Parlamentti vastasi välittömästi vastaehdotuksella, mikä ei kuitenkaan vaikuttanut neuvoston kantaan. Sitä ei käsittääksemme virallisesti välitetty neuvoston jäsenvaltioiden edustajille.

Huolimatta komission jyrkästä kannasta, johon komissio yhtyy, mitä pidän valitettavana, koska se ei perustuslain mukaan ole komission tehtävä, parlamentti pysyy edelleen kannassaan. Lain mukaan mielipiteemme ovat perusteltuja. Strategia-asiakirjat ovat monivuotisia ohjelmia, joista päätetään muun muassa kehitysyhteistyön rahoitusvälineen puitteissa ja jotka ovat sovellettavissa delegoitujen säädösten menettelyyn. Ne täydentävät perusasetusta ja ovat yleisesti sovellettavia. Sopimuksen 290 artiklassa mainittujen ehtojen mukaan toimiminen on pakollista, jos ehdot täyttyvät. Neuvostolla ja parlamentilla on oltava veto-oikeus.

Kyse ei ole poliittisesta kädenväännöstä tai mistään erityisjärjestelyistä, sillä se olisi sopimuksen vastaista. Kyseessä on lainmukainen velvoite. Meillä on puheenjohtajakokouksen täysi poliittinen tuki. Puheenjohtajakokous päätti kahteen otteeseen, viimeksi aiemmin tässä kuussa, että neuvottelijoiden tulisi kaikissa asioissa vaatia delegoitujen säädösten menettelyn noudattamista päätöksissä, jotka koskevat tavoitteita, painopistealojen valintaa, odotettuja tuloksia ja laaja-alaista varojen kohdentamista.

Olemme samoilla linjoilla myös valiokuntien kanssa: kansainvälisen kaupan valiokunnan ja ulkoasiainvaliokunnan esittelijät, jotka ovat kumpikin erikseen vastuussa teollistuneiden maiden ja alueiden kanssa tehtävän yhteistyön rahoitusvälineestä sekä demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevasta eurooppalaisesta rahoitusvälineestä, ovat päätyneet samaan kantaan kanssani. Kaikki delegoituja säädöksiä koskevat ensimmäisen käsittelyn tarkistukset tulisi esittää uudelleen. Kantamme on yksinkertainen ja täysin yhdenmukainen puheenjohtajakokouksen valtuuksien kanssa. Meitä ei voi jakaa eikä meidän osuuttamme lainsäädäntötyössä jättää huomiotta.

Olen vakuuttunut siitä, että uuden menettelytavan ottaminen käyttöön hyödyttäisi myös niitä, joiden tukemiseksi rahoitusvälineemme on tarkoitettu. Parlamentti voisi hoitaa vahtikoiran velvollisuutensa huomattavasti tehokkaammin ja taata, että rahat käytetään sopimuksessa määriteltyihin EU:n kehitysyhteistyön tärkeimpiin tavoitteisiin: köyhyyden vähentämiseen ja lopulta hävittämiseen kokonaan. Kahdenkymmenenkahden tuhannen lapsen ei tarvitse kuolla joka päivä. Me pyydämme oikeutta lausua mielipiteemme tämän ongelman ratkaisemiseen.

(Puhuja suostui vastaamaan sinisen kortin kysymyksen työjärjestyksen 149 artiklan 8 kohdan mukaisesti.)

  Nirj Deva (ECR). - (EN) Arvoisa puhemies, haluaisin vain kysyä kunnianarvoisalta kollegaltani ja ystävältäni Gay Mitchelliltä, onko hän kanssani samaa mieltä siinä, että parlamentti luopui vuonna 2005 yhteispäätösmenettelyn piiriin kuuluvista 14 alasta näitä rahoitusvälineitä vastaan.

Nyt pyrimme itse asiassa saamaan jotain hyvitystä, koska sen lisäksi, että menetimme mahdollisuuden tarkastella, mitä komissiossa tapahtuu, menetimme vastuullisuus- ja avoimuusprosessin. Haluankin siis kysyä jäsen Mitchelliltä…

(Puhemies keskeytti puhujan.)

  Gay Mitchell, esittelijä. − (EN) Arvoisa puhemies, olen Nirj Devan kanssa samaa mieltä siinä, että luovuimme tietyistä oikeuksistamme. Minä olin kehitysyhteistyövälineen esittelijä. Meillä meni kaksi ja puoli vuotta välineestä sopimiseen, koska me emme yksinkertaisesti voineet luovuttaa tiettyjä parlamentin tärkeimpiä oikeuksia. Pääsimme kuitenkin loppuvaiheessa kompromissiin.

Lopulta tehtiin parlamentin, komission ja neuvoston välinen sopimus, jonka mukaan meillä olisi, esimerkiksi kehitysyhteistyövaliokunnan kautta, oikeus valvoa kehitysyhteistyön rahoitusvälineen laatimista, ja me perustimme ryhmiä tämä sopimuksen toteuttamiseksi. Nämä välineet ovat tämän sopimuksen mukaisia, ja sopimusta tulisi jatkaa.

  Helmut Scholz, esittelijä. – (DE) Arvoisa puhemies, Karel De Gucht, olette täysin oikeassa siinä, että ulkomaailma ei ymmärrä, miksemme pääse sopuun neuvoston kanssa. Neuvosto ei ole edes paikalla tässä keskustelussa, mikä on minusta hyvin valitettavaa, koska se ei enteile sitä, että toisessa käsittelyssä päästäisiin loppuun. Meidän on kuitenkin kysyttävä, miksei normaalia periaatetta ja normaalia oikeutta, jotka on kirjattu sopimukseen, tunnusteta. Minä uskon, ja Elmar Brok käsitteli tätä yksityiskohtaisesti, että kyse on vain siitä, että meille annetaan mahdollisuus puuttua asioihin.

Voin ehkä antaa vielä yhden sisältöön liittyvän esimerkin. Komission monivuotisessa suunnitelmassa, joka liittyy esittelemääni teollistuneita maita koskevaan rahoitusvälineeseen (ICI), vertailuasiakirjana ei käytetty muutettua asetusta vaan Globaali Eurooppa -strategiaa. Tässä käytettävä sananmuoto ei talouskriisin ja sen aiheuttamien kaupan ongelmien jälkeen enää ole ajankohtaista. Siinä nimittäin todetaan, että monivuotisen suunnitelman tavoite on edistää Euroopan unionin liiketoimintaa ja lisätä tuottoja. Tekstin mukaan välineellä on tarkoitus ratkaista EU:n yritysten vaikeudet päästä tietyille markkinoille.

En voi muuta kuin toistaa, että lainsäätäjät eivät tarkoittaneet, että tähän välineellä pyrittäisiin, ja ne eivät ole pistäneet veronmaksajien rahoja syrjään tätä tarkoitusta varten. Meidän mielestämme teollistuneiden ja muiden korkean tulotason maiden ja alueiden kanssa tehtävän yhteistyön rahoitusvälineen tulisi olla nykyaikainen yhteistyöohjelma eikä sitä tulisi käyttää aseena. Toisen suorasukaisemman esimerkin antaakseni totean, että Kaakkois-Aasian valtiot eivät ole meidän vähempiarvoisia kumppaneitamme, kuten komissio on todennut. Välineessä ei tule osana Keski-Aasian kanssa tehtävää yhteistyötä keskittyä ainoastaan siihen, että EU pääsee käsiksi siellä olevaan maakaasuun.

Kun tarkastelemme Maghreb-maiden alueen ja Lähi-idän tapahtumia, on selvää, että meidän täytyy ottaa pitkän aikavälin laaja-alainen lähestymistapa yhteistyöhön. Toivon, että uusi asetus on tulevaisuuden kestävä. Toivon myös, että tämä rahoitusväline edistää tasa-arvoista vaihtoa EU:n ja kolmansien valtioiden välillä ja auttaa luomaan avoimuutta maailmassa ja lisäämään vastuullista tukea kestävän kehityksen prosesseille, jotka ovat kansalaisten edun mukaisia.

  Puhemies. − Yhteiskeskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan tänään klo 11.30.

  Ioan Enciu (S&D), kirjallinen. – (RO) Demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskeva eurooppalainen rahoitusväline on yksi EU:n ainoista ulkopolitiikan välineistä, joihin edelleen sisältyy tarkka varojen kohdentamisjärjestelmä. Tämä johtuu siitä, että se ei mahdollista poikkeusta siitä periaatteesta, että veroihin, tulleihin ja muihin EU:n rahoittamiin maksuihin liittyvät kulut eivät ole tukikelpoisia. Kun otetaan huomioon nykyinen ihmisoikeuksien suojelun maailmanlaajuinen heikentyminen, pidän ehdottoman tärkeänä sitä, että Euroopan unioni vahvistaa asemaansa globaalina johtajana demokratian ja perusoikeuksien edistämisessä. Tässä mielessä on erityisen tärkeää sopeuttaa Euroopan unionin rahoitusvälinettä, jotta unioni ja Euroopan unionin taloudellista apua saavat voivat tietyssä määrin nauttia aloittamiensa hankkeiden hallinnan joustavuudesta. Toisaalta tätä EU:n tukien joustavaa myöntämistä valvotaan tarkasti, jotta voidaan estää väärinkäytökset. Lukuun ottamatta poikkeusta, jonka pitäisi edelleen koskea tulleihin, veroihin ja muihin maksuihin liittyvien kulujen rahoittamista ja joka myönnetään tapauskohtaisesti, Euroopan parlamentilla on oltava oikeus valvoa komission toimia ja sen hyväksymiä strategia-asiakirjoja.

  Zuzana Brzobohatá (S&D), kirjallinen. – (CS) Kehitysyhteistyön rahoitusvälineen perustamista koskevassa suosituksessa toiseen käsittelyyn mainitaan, että toimenpiteistä on päästy yhteisymmärrykseen. Siinä on myös periaatteessa hyväksytty kaikki ensimmäisen käsittelyn tarkistukset. Itse pidän tärkeänä sitä, että ratkaistaan järjestelmää koskevat kysymykset, jotka liittyvät kehitysavun monivuotiseen rahoitukseen. Olen myös esittelijän kanssa samaa mieltä siinä, että meidän on selvitettävä rahoitusmenetelmä vuodelle 2012 ja 2013. Suosituksessa todetaan, että asetus vähentää radikaalisti vapaana olevaa kapasiteettia vuosia 2007–2013 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeen 4 ylärajan puitteissa, eikä asetuksessa ole annettu riittävästi liikkumavaraa tuleviin kriiseihin puuttumisessa ja vastaamisessa. Suosituksessa puututaan myös neuvoston menettelyihin liittyvän lähestymistavan lainsäädännöllisiin kysymyksiin, joita parlamentti arvostelee, koska parlamentilla tulisi olla yhtä paljon valtaa kuin neuvostolla valvoa sellaisten strategisten päätösten hyväksymistä, jotka liittyvät siihen, mihin ja miten kehitysapua käytetään. Sekä Lissabonin sopimuksen hengen että sen määräysten mukaisesti kannatan siis sitä, että kehitysyhteistyön rahoitusvälinettä koskevaan asetukseen sisällytetään asianmukaisesti integroitu delegoituja säädöksiä koskeva menettelytapa, joka liittyy muiden tällä hetkellä tarkasteltavana olevien ulkosuhteiden rahoitusvälineiden suunnitteluun. Näillä viittaan vakautusvälineeseen, demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevaan eurooppalaiseen rahoitusvälineeseen sekä teollistuneiden ja muiden korkean tulotason maiden ja alueiden kanssa tehtävään yhteistyön rahoitusvälineeseen.

  Jiří Havel (S&D), kirjallinen. – (CS) Yksi EU:n kehityspolitiikan tärkeimmistä tavoitteista on köyhyyden vähentäminen ja lopullinen hävittäminen, jonka saavuttamista ehdotettujen 190 miljoonan arvoisten vuosia 2010–2013 koskevien banaanialan liitännäistoimenpiteiden (BAM) pitäisi selkeästi edesauttaa. Komissio hyväksyi nämä liitännäistoimenpiteet 17. maaliskuuta 2010. Pitää myös paikkaansa, että ennen tämän alan suunnitelmat laadittiin pikemminkin kaupankäynnin kuin kehitysyhteistyön näkökulmasta. Juuri kehitysyhteistyön näkökulma tulisi näkyä uudessa ehdotuksessa. Tuntuu myös oikeudenmukaiselta tukea banaanialan liitännäistoimenpiteitä, koska niiden avulla voidaan parantaa ihmisten elintasoa banaania tuottavissa AKT-valtioissa, joihin EU:hun tuotavien banaanien tullimaksut vaikuttavat. Komission ehdotuksessa on kuitenkin joitain ongelmia, kuten ehdotettujen toimien vaikutusten arvioinnin puuttuminen, varojen käytön aikataulu, kyseenalainen EU:n varojen laaja-alainen käyttö ja otsakkeen 4 riittämättömään rahoitukseen liittyvä jatkuva ongelma, josta komissio aiheellisesti huomautti toimielintenvälisen sopimuksen toimintaa koskevassa arviointiraportissaan. Kaiken kaikkiaan olen sitä mieltä, että Charles Goerensin jättämään raporttiin sisältyy sekä kaupankäynnin että kehitysyhteistyön näkökulman huomioon ottava tarkka analyysi, jossa näkyvät myös budjettivaliokunnan 13. huhtikuuta 2010 hyväksymät huomautukset. Lisäksi siihen sisältyy banaanialan liitännäistoimenpiteitä koskevia aiheellisia suosituksia. Niinpä minä suosittelen tämän ehdotetun version hyväksymistä.

  Anna Záborská (PPE), kirjallinen. – (SK) Ymmärrän, että komissio haluaa lisätä joustavuutta poliittisesti arkojen demokratian ja ihmisoikeuksien edistämiseen tähtäävien hankkeiden rahoituksessa. Uskon kuitenkin myös, että jos parlamentin on annettava komissiolle vapaammat kädet näiden hankkeiden rahoittamisessa, sen täytyy säilyttää valvojan roolinsa. Loppujen lopuksi me olemme kansalaisille vastuussa EU:n talousarviosta. Jos puhumme rahoitusvälineistä, jotka tukevat demokratian, oikeusvarmuuden ja ihmisten kunnioittamisen edistämistä, meidän tulisi myös puhua näiden välineiden tehokkuudesta ja siitä, että voisimmeko parantaa demokratiaa ja ihmisoikeuksia vielä tehokkaammin. Kristittyjen vainoja maailmalla koskevassa keskustelussa unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja vakuutti meille, että jokaiseen kahdenväliseen kehitysyhteistyösopimukseen kuuluu nykyään demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskeva lauseke. Se, että kaikelle taloudelliselle avulle ja kaupankäynnin yhteistyölle asetetaan ehdoksi näiden velvoitteiden täyttäminen, voi edistää demokratiaa ja perusihmisoikeuksien noudattamista enemmän kuin lukuisien enemmän tai vähemmän mielekkäiden hankkeiden tukeminen.

5. Sähkö- ja elektroniikkalaiteromu (uudelleenlaatiminen) (keskustelu)

  Puhemies. – (DE) Esityslistalla on seuraavana Karl-Heinz Florenzin ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan puolesta laatima mietintö ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi sähkö- ja elektroniikkalaiteromusta (uudelleenlaadittu toisinto) (KOM(2008)0810 – C6-0472/2008 – 2008/0241(COD)).

  Karl-Heinz Florenz, esittelijä. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen Potočnik, haluan ensin kiittää kaikkia ystävällisiä henkilöitä täällä parlamentissa ja komissiossa heidän avustaan tämän vaiheen aikana. Prosessi ei ole ollut aivan yksinkertainen. Yhteistyö komission kanssa oli erinomaista. Haluan jälleen vilpittömästi kiittää toimistoni henkilöstöä, joka työskenteli yötä päivää tätä mietintöä laadittaessa.

Elektroniikkaromua koskevassa asiassa ei ole kyse liioiteltujen ympäristönormien täytäntöönpanosta. Toisaalta on totta, että nämä ovat ympäristönormeja, mutta toisaalta tässä on kysymys myös raaka-ainetoimitusten turvaamisesta Euroopassa. Me kaikki tiedämme, että lähitulevaisuudessa raaka-aineiden saanti vaikeutuu. Mitä hyötyä on korkeasta teknologiasta, jos meillä ei enää ole raaka-aineita?

Siksi meidän on myös tarkasteltava tätä mietintöä talouden näkökulmasta. Silloin tulee valitettavasti selväksi, että me olemme heikkoja useilla alueilla. Euroopan maiden keräysasteet vaihtelevat. Pohjoisessa sijaitsevat maat ovat parhaita; niiden keräysaste on 16 kg asukasta kohden. Heikoimmin suoriutuu se maa, jossa sijaitsee kaupunki, joka on sama kuin sukunimeni. Siellä kerätään vain 1 kg vuodessa. Kun keräysasteet ovat 16 kg ja 1 kg, on tärkeää, että emme vaikene korkean keräysasteen maista. Meidän on myös nimettävä heikosti suoriutuvat maat, ja sen minä aion tehdä.

Meidän on tässä direktiivissä lopultakin otettava käyttöön yhtenäiset perusteet, koska ne ovat puuttuneet tähän asti. Jokainen maa tekee, mitä haluaa, ja käyttää omia määritelmiään. Ei ole oikein mahdollista haastaa alhaisen keräysasteen maita oikeuteen, koska ne toimivat omien normiensa mukaan oikein. Euroopan unionissa vallitsevan tilanteen on muututtava, koska me elämme sisämarkkinoilla. Joskus me näytämme unohtaneen sen.

Me emme saa luopua valtavista eduista, joita Euroopan unioni voi tuoda. Siksi on oikein, että tämä täynnä reikiä oleva sveitsiläinen juusto muutetaan lopultakin sellaiseksi, jossa on enemmän juustoa ja vähemmän reikiä. Komissio on nyt oikeilla jäljillä, mutta valitettavasti se on laiminlyönyt tarkastukset viime vuosina. Komissio olisi mielestäni saanut osoittaa suurempaa sitoutumista tässä suhteessa. Se on kuitenkin menneisyyttä, ja toivomme, että tilanne on tulevaisuudessa parempi. Ei todellakaan ole helppoa, kun jäsenvaltiot kulkevat omia teitään. Edes oma maani ei ole varsinaisesti tottelevainen.

On oikein, että määrittelemme keräystavoitteet selkeämmin. On oikein, että teemme lopun laittomasta viennistä. Esimerkit, joita voin antaa, saisivat hiuksenne seisomaan pystyssä. Eräässä maassa sijaitsevassa suuressa satamassa tarkastettiin 420 korkealaatuista elektroniikkalaiteromua sisältävää konttia. Niistä 360 oli laittomia. Lapsemme kysyvät meiltä erittäin epämiellyttäviä kysymyksiä, mikäli emme lopultakin saa tilannetta hallintaan. Yksi tonni piirilevyjä sisältää 200 grammaa kultaa, kun taas yksi tonni malmia sisältää vain kaksi grammaa kultaa. Meillä ei ole varaa jatkaa tällä tavalla tulevaisuudessa. Toivon, että EU:n kansalaiset tulevat tietoisemmiksi talouskysymyksistä.

Tästä syystä me haluamme tehokkaamman keräysjärjestelmän. Haluamme erityisesti, että on mahdollista palauttaa maksuttomasti pienet laitteet, jotka voidaan helposti heittää jäteastiaan. Voimme määrätä poikkeuksia erittäin pienille yrityksille, mutta pääsääntöisesti meidän on helpotettava elektroniikkalaitteiden palauttamista sen sijaan, että ne laitettaisiin jäteastiaan, koska me tarvitsemme niiden arvokkaat raaka-aineet. Se on tärkein tavoitteemme.

Meidän on myös tehtävä loppu laittomista kuljetuksista ja muutettava direktiivin soveltamisalaa. Nykyisin lampunvalmistajan on pelkästään jätteitä koskevan direktiivin takia rekisteröitävä lamppunsa kaikissa 27 jäsenvaltiossa voidakseen myydä sen. Järjestelmä on päivitettävä ja siitä on tehtävä vetovoimaisempi. Me olemme saamassa sen aikaan.

  Janez Potočnik, komission jäsen. − (EN) Arvoisa puhemies, haluan myös ensin kiittää Euroopan parlamenttia ja erityisesti esittelijää jäsen Florenzia ja hänen tiimiään, varjoesittelijöitä sekä ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokuntaa kovasta työstä.

Heidän sitoutumisensa ja kiinnostuksensa tähän asiaan kuvastuu tarkistuksista, jotka hyväksyttiin valiokunnassa ja jätettiin viime viikkoina. Olen mielissäni siitä, että useat tarkistukset tukevat täysin tavoitteita, joihin komission ehdotuksessa direktiiviksi sähkö- ja elektroniikkalaiteromusta pyritään, eli: hyödyntämään täysimääräisesti sähkö- ja elektroniikkalaiteromusta annetun direktiivin ympäristöetuja asettamalla kunnianhimoiset keräämistä ja hyödyntämistä koskevat tavoitteet, jotka ovat realistiset kaikille jäsenvaltioille, vahvistamaan täytäntöönpanoa ja soveltamista laatimalla yksityiskohtaiset säännöt EU:sta peräisin olevan romun laittoman viennin torjumiseksi ja vähentämään eurooppalaisten valmistajien tarpeetonta hallinnollista taakkaa merkittävästi tehostamalla kansallisten viranomaisten yhteistyötä.

Vahvistamalla sähkö- ja elektroniikkalaiteromusta annettua direktiiviä voimme myötävaikuttaa merkittävästi EU:n muuttumiseen resurssitehokkaaksi kierrätysyhteiskunnaksi. Nyt on kyse Euroopan nopeimmin kasvavasta jätevirrasta, jolla on valtavat mahdollisuudet vähentää riippuvuuttamme tuoduista tai neitseellisistä raaka-aineista.

Euroopan parlamentin ja komission välisen laajan yksimielisyyden tarjoaman erittäin myönteisen taustan perusteella esitän muutamia alustavia huomautuksia kolmesta erityisestä kysymyksestä.

Komissio on mielissään siitä, että parlamentti hyväksyy täysin uuden keräystavoitteen kunnianhimoisen tason ja alkamispäivän. Se on kunnianhimoinen, jotta se olisi hyödyksi ympäristöllemme ja lisäisi luonnonvarojen käytön tehokkuutta taloudessamme. Lisäksi se on jokaisen jäsenvaltion saavutettavissa, mikä on myös tärkeää. Valiokunta ehdottaa tavoitteen määrittelemistä uudella tavalla mainitsemalla lopullisen tavoitteen – kerätä osa tuotetusta sähkö- ja elektroniikkalaiteromusta – selvästi tekstin sanamuodossa. Komissio voi hyväksyä tämän lähestymistavan, mikäli kehitetään sopiva menetelmä tuotetun sähkö- ja elektroniikkalaiteromun määrän laskemiseksi. Komissio on halukas myötävaikuttamaan menetelmän laatimiseen valiokunnan ehdotuksen mukaisesti.

Direktiivin soveltamisalan osalta ehdotetaan, että sähkö- ja elektroniikkalaiteromusta annettuun direktiiviin liittyvien poikkeusten välinen yhteys kumotaan. Komissio voi hyväksyä sen, koska komission ehdotuksen perustavoite tällä alueella oli selventää, mutta ei muuttaa, sähkö- ja elektroniikkalaiteromusta annetun direktiiviin soveltamisalaa.

Yksi direktiivin soveltamisalaan liittyvistä erityiskysymyksistä koskee aurinkosähkömoduuleja. Niiden osalta komissio ehdottaa nimenomaista jättämistä direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle, mikä on valiokunnan ehdotuksen ja nykyisen direktiivin mukaista, kuten te tiedätte. Me olemme kuitenkin tietoisia lisääntyvistä huolista, jotka liittyvät aurinkopaneelien mahdollisiin ympäristövaikutuksiin erityisesti silloin, kun niistä tulee romua. Aurinkopaneelialan äskettäin tekemä vapaaehtoinen sopimus ei selvästikään täytä kyseisiä sopimuksia koskevia perusteita.

Komission yksiköiden arviointi sopimuksesta julkaistaan hyvin pian. Meidän on selvästi arvioitava perusteellisesti aurinkopaneelien loppukäsittelyyn liittyvät ympäristöriskit ja mahdollisuudet ennen kuin harkitsemme niiden sisällyttämistä sähkö- ja elektroniikkalaiteromusta annetun direktiiviin soveltamisalaan.

Kuten tiedätte, uutta sähkö- ja elektroniikkalaiteromusta annettua direktiiviä ehdotettiin uudelleenlaatimismenettelyssä, joka yhdistää nykyisten tekstien täsmentämisen ja tietyt uudet tai tarkistetut tekijät. Uskomme yhä, että käytettäessä uudelleenlaatimismenettelyä meidän pitäisi periaatteessa kunnioittaa menettelystä sovittuja sääntöjä. Vain niiden tekijöiden vaikutukset on arvioitu kunnolla. Me kuitenkin suhtaudumme myönteisesti tiettyjen valiokunnan jättämien tarkistusten tarkoituksiin ja olemme samaa mieltä niiden suunnasta.

Olen nyt innokas kuuntelemaan keskusteluanne ehdotuksesta ja ehdotetuista tarkistuksista, ja esitän lisähuomautuksia komission puolesta loppupuheenvuorossani.

  Richard Seeber, PPE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, aluksi haluan kiittää jäsen Florenzia sisukkuudesta ja erittäin käytännöllisestä lähestymistavasta tähän aiheeseen. Haluan aluksi esittää kysymyksen komission jäsenelle Potočnikille. Teidän mielestänne meidän on kohdeltava jäsenvaltioita sen mukaisesti, miten ne kykenevät keräämään jätteitä. On totta, että Euroopan unionin tunnuslause on "moninaisuudessaan yhtenäinen", mutta voiko todellakin olla oikein, että yksi jäsenvaltio kerää 16 kg romua asukasta kohden ja toinen vain yhden kilon? Eikö se ole virheellinen tulkinta moninaisuudesta?

Kehotan teitä avoimesti omaksumaan ankaramman lähestymistavan jätteisiin jäsenvaltioiden suhteen. Meillä on kiire hyväksyä asetuksia täällä Euroopan parlamentissa, kun taas jäsenvaltiot tekevät, mitä haluavat. Näin ei saa olla tulevaisuudessa. Haluan muistuttaa teitä haastattelusta, jonka annoitte Napolin jätekriisin aikana. Italiaa arvosteltiin tuolloin, mutta vieläkään ei ole esitetty kunnollista suunnitelmaa. Komission on oltava ankarampi. Perussopimusten vartijana komission tehtävänä on muistuttaa niitä jäsenvaltioita, jotka ovat jäljessä velvoitteidensa noudattamisessa.

Tällä alueella markkinat kasvavat nopeasti, ja Euroopan tulevaisuus riippuu siitä, miten me hoidamme tämän jätteitä koskevan ongelman. Jäsenvaltioiden on pantava säädökset täytäntöön asianmukaisesti. Jos ne ovat liian leväperäisiä tässä suhteessa, emme pääse edistymään.

Olisin halunnut pyytää teitä asettamaan realistisia tavoitteita erityisesti pienimmille yrityksille ja ottamaan kuluttajat mukaan. On selvää, että jokaisen on kannettava osansa vastuusta. Meidän on kuitenkin muistutettava vastuussa olevia velvollisuuksistaan, ja täytäntöönpanosta vastaavat jäsenvaltiot.

  Kathleen Van Brempt, S&D-ryhmän puolesta. – (NL) Arvoisa puhemies, energiahuippukokouksen kynnyksellä ja aikana, jolloin komissio ja parlamentti antavat suuren painoarvon energiatehokkuudelle ja raaka-aineidemme hyvälle hallinnalle, tämä on direktiivi, jonka pitäisi tehokkaasti toteuttaa nuo hienot ideat käytännössä. Se on Euroopan parlamentin tavoite, olemme laatineet tarkistuksemme pitäen sen mielessä. Nyt on kysymys jatkuvasti kasvavasta romuvuoresta, mutta ei pelkästään romusta. Kaikki nämä elektroniikkatuotteet sisältävät useita materiaaleja, jotka meidän on ehdottomasti kierrätettävä ja käytettävä uudelleen.

On täysin selvää, että ensimmäinen direktiivi ei ole onnistunut saavuttamaan sitä tavoitetta. Kun ajatellaan, että vain joka kolmas tuote kierrätetään tai käytetään uudelleen ja että emme edes tiedä, mistä joka toinen näistä tuotteista löytyy, meidän on asetettava korkeampia keräämistä ja parempia kierrätystä koskevia tavoitteita. Meidän pitäisi ennen kaikkea varmistaa, että hillitsemme näiden tuotteiden vientiä muualle maailmaan. Itse asiassa me haluamme, että tällaiset tuotteet jäävät tänne ja että me pidämme niiden sisältämät raaka-aineet. Lisäksi merkittäviä eettisiä ja ekologisia huolia aiheuttaa tapa, jolla näitä tuotteita käsitellään erityisesti kehitysmaissa.

Toisin sanoen Euroopan parlamentti haluaa selkeitä ja erittäin tarkasti määriteltyjä tavoitteita. Haluan erityisesti kiittää kollegojani, varjoesittelijöitä ja tietenkin esittelijää jäsen Florenzia erinomaisesta yhteistyöstä, jonka ansiosta olemme kyenneet jättämään yhtenäisen tekstin. Me olemme parlamentti, joka pysyy lujana neuvoston kanssa käytävissä neuvotteluissa. Neuvosto, minä varoitan teitä, koska me todella haluamme toteuttaa nämä ideat käytännössä.

Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmä pitää äärimmäisen tärkeänä, että me painotamme erityisesti laitonta vientiä ja että me myös osallistumme pienestä sähkö- ja elektroniikkalaiteromusta käytävään kiistaan. Se on äärimmäisen tärkeää. Kukaan ei enää jätä suuria jääkaappeja tienvarteen, mutta pienlaitteita ei vielä loppukäsitellä asianmukaisesti.

Arvoisa komission jäsen, kuuntelin hyvin tarkasti, mitä te sanoitte aurinkopaneeleista. Tehän tiedätte, että ryhmäni on ponnistellut pitkään ja lujasti sitä vastaan, että niille myönnettäisiin erityinen poikkeus. Me emme ole keskustelleet aurinkopaneeleista täällä, mutta aion varmistaa, että pidätte sananne. Te sanoitte, että komissio laatii arvioinnin ja että kyseinen arviointi muodostaa osan neuvoston kanssa käytävästä keskustelusta siitä, sisällytetäänkö aurinkopaneelit direktiivin soveltamisalaan vai ei. Joka tapauksessa pyydän kollegojani tukemaan varauksetta tänään käsittelemäämme kunnianhimoista tekstiä.

Puhetta johti
varapuhemies Roberta ANGELILLI

  Vladko Todorov Panayotov, ALDE-ryhmän puolesta. – (BG) Arvoisa puhemies, EU maksaa vuosittain yli 130 miljardia euroa teollisuudessa käytettävien strategisten metallien tuonnista. Näitä kustannuksia voidaan vähentää huomattavasti sähkö- ja elektroniikkalaiteromusta annetun direktiivin parannellun tekstin avulla. Hyväksyimme sen suurella enemmistöllä ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnassa viime kesänä.

Siksi minun on onniteltava esittelijää Karl-Heinz Florenzia ja muita esittelijöitä poikkeuksellisen taitavasta ja vastuullisesta työstä. Kompromissiteksti, joka tänään esitellään parlamentille ja josta äänestämme, on tärkeä edistysaskel sähkö- ja elektroniikkalaiteromun hallinnassa Euroopassa. Uuden kunnianhimoisemman erityistavoitteen ja parannellun keräysjärjestelmän, jossa korostetaan selkeästi vastuuta, ansiosta EU voi ratkaista myös tärkeän ja mielestäni strategisen ongelmansa. Pidän sitä strategisena, koska suuri osa Euroopan sähkö- ja elektroniikkalaiteromusta sisältää jalometalleja, kuten kultaa, platinaa, palladiumia, kuparia, nikkeliä ja muita metalleja, jotka voidaan ottaa talteen ja käyttää uudelleen useita kertoja. Esimerkiksi Eurostatin tietojen mukaan vuonna 2006 Euroopan unionin jäsenvaltiot veivät kaatopaikalle lähes 307 miljoonaa tonnia kierrätettävissä ollutta jätettä ja laitteita.

Mietintö on merkittävä edistysaskel sekä korkeamman jätteiden keräystavoitteen että ympäristönsuojelun paranemisen kannalta. Siksi kehotan kaikkia kollegoja tukemaan mietintöä kokonaisuudessaan.

  Michail Tremopoulos, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (EL) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, pyrimme nyt käsittelemään sähkö- ja elektroniikkalaiteromusta aiheutuvaa kierteenomaisesti kasvavaa ongelmaa. Kyseisen romun määrän ennustetaan kasvavan 12,3 miljoonaan tonniin vuoteen 2020 mennessä. Direktiivin tarkistaminen on erinomainen tilaisuus tehdä loppu vaarallisten aineiden vuodoista, jotka johtuvat virallisten keräyspisteiden puuttumisesta, järjettömästä hallinnasta ja laittomista kuljetuksista.

Perusongelmat, joita meidän on käsiteltävä, ovat seuraavat: ensinnäkin se, että vaikka 65 prosenttia markkinoilla olevasta sähkö- ja elektroniikkalaiteromusta kerätään erikseen, alle puolet käsitellään ja ilmoitetaan ja loput päätyvät ympäristöön tai viedään kolmansiin maihin. Toiseksi kotitalouksien tuottamaa romua koskeva nykyinen neljän kilon keräyskiintiö henkeä kohden vuodessa ei vastaa tiettyjen jäsenvaltioiden kulutusta ja johtaa siksi joissain maissa erittäin alhaisiin tavoitteisiin ja joissain maissa liian kunnianhimoisiin tavoitteisiin. Kolmanneksi eri maissa on erilaiset menettelyt tulosten rekisteröinnille ja tallentamiselle, ja lopuksi sitoumuksia ei noudateta.

Olemme toimineet seuraavasti: ensinnäkin me olemme laajentaneet soveltamisalaa kaikkiin jätteisiin vain muutamin poikkeuksin. Toiseksi me olemme korottaneet näiden jätteiden keräystavoitetta 85 prosenttiin vuoteen 2016 mennessä. Kolmanneksi olemme asettaneet erillisen 5 prosentin tavoitteen kokonaisten sähkö- ja elektroniikkalaitteiden uudelleenkäytölle. Neljänneksi jäsenvaltioiden on tarjottava asianmukaiset resurssit romun keräämiseen kotitalouksista. Viidenneksi vähittäismyyjien ei pitäisi ottaa tällaista romua vastaan vain, kun uusi tuote ostetaan; niiden pitäisi myös kerätä erittäin pienikokoista romua.

Valmistajan ei tarvitse olla peräisin siitä maasta, jossa hän haluaa rekisteröityä, ja lopuksi me haluamme, että kuljetuksia valvotaan tiiviisti. Ennen kaikkea meidän on kannustettava tuottajia valmistamaan pitkäikäisiä laitteita.

  Julie Girling, ECR-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, minäkin haluan kiittää kaikkia varjoesittelijöitä ja esittelijää työstä, jota he ovat tehneet tässä asiassa. Direktiivin tavoitteet ovat selkeät, ja ryhmäni tukee niitä mielellään periaatteessa. Sähkö- ja elektroniikkalaiteromu muodostaa Euroopan nopeimmin kasvavan jätevirran, ja meillä on yksinkertaisesti oltava asianmukainen direktiivi siihen puuttumiseksi.

On tietenkin useita yksityiskohtia, joita on vielä käsiteltävä täällä. Ensimmäiseksi haluan mainita kustannukset. Kierrätys, uudelleenkäyttö ja loppukäsittely ei ole halpaa eikä maksutonta. "Tuottaja maksaa" -periaate on ensisijaisen tärkeä. Meidän ei pidä säätää järjestelmää, joka lisää tavallisen veronmaksajan kustannuksia, etenkään nykyisenä julkisen talouden vakauttamisen aikana.

Toiseksi haluan korostaa tarvetta säilyttää jäsenvaltioiden joustavuus. Kyllä, olen täysin samaa mieltä: asettakaamme haastavia tavoitteita, mutta älkäämme sekoittako tavoitteita noudattamiseen. Meidän ei pidä olla liian määräileviä ohjatessamme jäsenvaltioita tavoitteiden saavuttamiseen.

Jäsen Van Brempt tavoin myös minä haluan mainita tarpeet, jotka liittyvät pienikokoiseen sähkö- ja elektroniikkalaiteromuun. Se alue on valitettavasti lyöty laimin. Mielestäni ehdotetut kunnianhimoiset tavoitteet varmistavat, että suurempi osuus pienikokoisemmasta sähkö- ja elektroniikkalaiteromusta kerätään tulevaisuudessa. Odotan sitä innokkaasti.

  Sabine Wils, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, laiteromun määrä kasvaa dramaattisesti. EU:ssa tuotetaan vuosittain miljoonia tonneja sähkö- ja elektroniikkaromua. Se muodostaa todellisen vaaran ihmisille ja ympäristölle.

Olen mielissäni siitä, että tämä ongelma tunnustetaan jäsen Florenzin mietinnössä ja että me ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnassa kykenimme esittämään joitakin myönteisiä parannuksia, joilla oli kaikkien ryhmien tuki. Sähkö- ja elektroniikkalaiteromun tiukemmat vientimääräykset ovat tärkeä asia. Arvoisat kollegat, toivon, että te tuette tätä säädöstä, joka ennen kaikkea auttaa suojelemaan ihmisiä niissä maissa, joihin romua viedään.

En ole edelleenkään samaa mieltä aurinkosähkömoduulien jättämisestä direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle. Suhtaudun erittäin arvostelevasti valmistajien vapaaehtoiseen romun keräämiseen. Muutamat valmistajat käyttävät aurinkosähkömoduuleissaan kadmiumia, joka on myrkyllinen aine. Ylimääräinen riski syntyy siitä, että tee-se-itse-intoilijat poistavat moduuleja usein itse.

Nanomateriaalit voivat niin ikään olla vaarallisia ihmisille ja ympäristölle kierrätysprosessin aikana. Eräisiin nanomateriaaleihin liittyy selkeät ohjeet, joiden mukaan ne ovat vahingollisia terveydelle. Siksi kehotan komissiota teettämään nanomateriaaleista perusteellisen tutkimuksen. Mikäli ei ole mahdollista osoittaa kiistattomasti, että nämä tuotteet eivät ole vaarallisia, niiden markkinoille saattamista ei pitäisi sallia. Siksi olemme jättäneet kaksi tarkistusta yhdessä Vihreät / Euroopan vapaa allianssi -ryhmän kanssa. Pyydän teitä tukemaan niitä. Ne ovat tarkistukset 101 ja 102.

  Oreste Rossi, EFD-ryhmän puolesta. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, tarkasteltavana oleva toimi sisältää eräitä kriittisiä kysymyksiä, jotka voidaan ratkaista vain siinä tapauksessa, että niistä keskustellaan uudelleen toisessa käsittelyssä.

Jakelijoille määrätään haitallisia sääntöjä, joita on mahdoton hyväksyä, ja alempana toimitusketjussa kuluttajilla on velvollisuus hyödyntää vanhat laitteet ja arvioida, voidaanko ne käyttää uudelleen. Tämän lisäksi keräysastetta ollaan nostamassa jo nyt epärealistisesta 65 prosentista ylöspäin 85 prosenttiin. Koska jätehuolto on jäsenvaltioiden vastuulla, miten me voimme pakottaa valmistajat ja jakelijat ottamaan talteen 85 prosenttia romusta? Jos kuluttajat hävittävät laitteet itse antamalle ne pois tai myymällä ne uudelleen, miten muita ihmisiä voidaan pitää vastuussa niiden talteenotosta?

Tekstissä määrätään myös velvoitteesta hyödyntää 5 prosenttia romusta käyttämällä se uudelleen. Se tarkoittaa ympäristön ja kuluttajien turvallisuuden vaarantamista, koska vanhoja, paljon energiaa kuluttavia ja mahdollisesti vaarallisia laitteita saatettaisiin takaisin markkinoille. Jos teksti säilyy valiokunnassa hyväksytyssä muodossa eikä siinä muodossa, johon on sisällytetty tarkistukset, me äänestämme sitä vastaan.

  Bogusław Sonik (PPE). – (PL) Arvoisa puhemies, sähkö- ja elektroniikkalaiteromu muodostaa Euroopan unionin nopeimmin kasvavan jätevirran. Tämä ongelma esiintyy useilla tasoilla, koska toisaalta se koskee ympäristönsuojelua ja ihmisten terveyden suojelua ja toisaalta siinä on kyse resurssien ja luonnonmateriaalien tehokkaasta hallinnasta.

Sähkö- ja elektroniikkalaiteromusta annetun direktiivin tarkistamisessa pitäisi kiinnittää huomiota tavoitteisiin, jotka ovat sekä kunnianhimoisia että uusien jäsenvaltioiden näkökulmasta realistisempia. Uusissa jäsenvaltioissa elektroniikkalaitteita, kuten tietokoneita, televisioita ja jääkaappeja vaihdetaan paljon harvemmin. Tällaisia laitteita käytetään paljon pidempään kuin muissa maissa.

Esittelijän jättämät tarkistukset ovat askel eteenpäin pyrittäessä ratkaisemaan ongelma, joka koskee suhteetonta menetelmää ja Euroopan unionin uusien jäsenvaltioiden epäsuotuisaa kohtelua. Sellainen järjestelmä ottaa paljon paremmin huomioon markkinoiden vaihtelut ja ajattelutapaan liittyvät erot yksittäisten jäsenvaltioiden välillä.

Olen kuitenkin sitä mieltä, että tällä alueella annettavien uusien säädösten pitäisi korostaa enemmän keräämiseen liittyviä tehokkaita tarkastuksia ja lainsäädännön täytäntöönpanoa. Useissa maissa tapahtuu lukuisia sääntöjenvastaisuuksia. Niissä esimerkiksi luodaan jätteiden keräämistä koskevia tekaistuja asiakirjoja laskukaupaksi kutsutussa käytännössä. Se on yleinen tilanne, jossa laaditaan vääriä asiakirjoja todisteeksi laitteiden keräämisestä ja käsittelystä, käsiteltyjen laitteiden painon liioittelemiseksi tai todistusten antamiseksi siitä, että kerättiin eri laitteita kuin mitä todellisuudessa kerättiin. Lisäksi riittämätön valvonta ja tarkastukset tarkoittavat, että useissa maissa on toiminnassa harmaat markkinat, joilla kerätyt laitteet puretaan muualla kuin käsittelylaitoksissa. On välttämätöntä toimia määrätietoisesti torjuttaessa tällaisia tilanteita. Vastaavia käytäntöjä ei myöskään saa antaa kehittyä.

  Linda McAvan (S&D). - (EN) Arvoisa puhemies, haluan huomauttaa komission jäsenelle, että mikäli haluan kotipaikassani kierrättää mitään sähkölaitteita, minun on vietävä ne itse kunnanvaltuuston osoittamaan paikkaan. Kotikaupungissani on noin neljä viisi tällaista paikkaa, ja ne ovat avoinna vain tiettyinä aikoina.

Jos haluan kierrättää pahvia, paperia, muovia tai lasia, ne kerätään kotini edestä jalkakäytävän reunalta. Jos haluan kierrättää paristoja, voin viedä vanhat paristoni mille tahansa vähittäiskauppiaalle. Mikäli haluamme nostaa sähkölaiteromun keräystavoitteita, meidän on lisättävä tuonkaltaista keräämistä. Meidän on tehtävä sähkölaitteiden, erityisesti pienten sähkölaitteiden, hävittämisestä helpompaa väestölle.

Oli täysin riittämätöntä asettaa tavoitteeksi neljä tonnia henkeä kohden. Se saavutettiin liian helposti vain siten, että ihmiset kierrättävät jääkaappinsa tai suuret sähkölaitteensa. Me tarvitsemme paljon kunnianhimoisemman tavoitteen markkinoiden edistämiseksi ja sen varmistamiseksi, että perustetaan yrityksiä, jotka voivat ottaa talteen hyödylliset osat näistä tuotteista.

Arvoisa komission jäsen, viime viikolla te käynnistitte luonnonvarojen käytön tehokkuutta koskevan komission strategian. Tämä direktiivi on sen olennainen osa. Ei poikkeuksena vaan sääntönä pitäisi olla, että kaikki sähkölaiteromut kerätään ja suurin osa niistä kierrätetään. Valitettavasti tämä on EU:ssa nykyisin poikkeus. Pian sen on oltava sääntö. Pelkään, että emme ikinä onnistu luonnonvarojen tehokasta käyttöä käsittelevässä pitkän aikavälin strategiassanne – käsiteltäessä ongelmia, jotka Karl-Heinz toi esille raaka-ainepulan suhteen – ellei tämä direktiivi toimi.

  Chris Davies (ALDE). - (EN) Arvoisa puhemies, (ensimmäisiä sanoja ei kuultu, koska mikrofoni oli pois päältä) ...uudelleenlaadittu direktiivi, mutta aika moni meistä oli laatimassa alkuperäistä direktiiviä. Nyt meillä onkin hyvä tilaisuus tukkia eräitä porsaanreikiä ja antaa sellainen direktiivi, joka meidän mielestämme ansaitsi huomiomme. Koska haluamme varmistaa, että me kierrätämme sähkölaitteita asianmukaisesti, me haluamme tukkia sen porsaanreiän, jonka takia niin useat sähkölaitteet päätyvät kehitysmaihin. Siellä lapset purkavat niitä nuotioiden äärellä ja kaatopaikoilla.

Valmistajat kirjoittavat meille nyt ja pyytävät, että emme tukisi tarkistuksia, joiden avulla nuo porsaanreiät pyritään tukkimaan. Heille haluan sanoa: keksikää omia ehdotuksia. Heidän tuotteensa päätyvät kaatopaikoille, ja heidän on esitettävä ehdotuksia sen varmistamiseksi, että niin ei tapahdu.

Nyt saamme myös tilaisuuden saattaa päätökseen eräitä keskeneräisiä asioita. Tulostimia myyvillä yrityksillä on liiketoimintamalli, joka perustuu tulostimien myymiseen suhteellisen alhaisella hinnalla ja asiakkaiden sitomiseen sopimukseen, joka pakottaa heidät ostamaan kalliita mustekasetteja. Ne ovat jatkuvassa sodassa sellaisten yritysten kanssa, jotka ottavat vastaan näitä mustekasetteja, täyttävät ne uudelleen ja myyvät ne takaisin kuluttajille murto-osalla alkuperäisestä hinnasta.

Vajaat 10 vuotta sitten selvisi, että tulostinvalmistajat olivat keksineet uuden tavan käydä tuota sotaa. Ne olivat alkaneet käyttää elektroniikkaa, joka esti mustekasettien kierrätyksen: kun ne täyttää uudelleen, ne eivät enää toimi. Siksi lisäsimme säädökseen 4 artiklan, jonka on määrä varmistaa, että markkinoille ei voi saattaa tuotteita, joita ei voi kierrättää.

Tulostinten valmistajat löysivät kuitenkin tavan kiertää sen. Ne lobbasivat hallitusta toisensa jälkeen ja sanoivat, että mustekasetteja voidaan pitää kulutushyödykkeinä eikä sähkö- ja elektroniikkalaiteromuna. Niinpä olemme nyt tilanteessa, jossa mustekasetteja pidetään joissakin jäsenvaltioissa sähkö- ja elektroniikkalaiteromuna ja joissakin taas ei.

Nyt meillä on tilaisuus tukkia tuo porsaanreikä sen varmistamiseksi, että markkinoilla on enemmän kilpailua, ja yritysten ja kuluttajien kannustamiseksi asianmukaiseen kierrätykseen. Pyydän kollegoja tukemaan kyseisiä tarkistuksia.

  Oldřich Vlasák (ECR). – (CS) Arvoisa puhemies, tämä direktiivi on epäilemättä askel oikeaan suuntaan, koska se pyrkii muuttamaan määrälliset keräystavoitteet, luomaan säännöt sähkö- ja elektroniikkalaitteiden kuljettamiselle rajojen yli ja yhdenmukaistamaan pakollisiin aiheisiin sovellettavat hallinnolliset toimet byrokratian vähentämiseksi.

Juuri liiallisen byrokratian takia minä torjun tuotteiden määrittelyn EU:n tasolla jopa määrättyjen velvoitteiden mahdollisen täytäntöönpanon osalta jäsenvaltioissa. Tässä tapauksessa periaatteen "jos se toimii, sitä ei kannata korjata" pitäisi ohjata meitä.

Direktiivin soveltamisalan osalta kannatan itse rajoitettua soveltamisalaa. Olen huolissani siitä, että avoin soveltamisala käsittäisi myös laitteita, joita ei ole mahdollista kierrättää, tai pitkän käyttöiän laitteita, mikä vaarantaisi sovittujen keräystavoitteiden saavuttamisen. Tässä tapauksessa olen sitä mieltä, että meidän pitäisi asettaa sekä kunnianhimoisia että ennen kaikkea realistisia tavoitteita, eikä meidän pitäisi lisätä paikallisten viranomaisten taakkaa.

  Paul Nuttall (EFD). - (EN) Arvoisa puhemies, matkapuhelimet, niiden laturit, pelikonsolit, kamerat, saunat, lämpömittarit, jääkaapit, pakastimet, leivänpaahtimet, vedenkeittimet, mikroaaltouunit, silitysraudat, ilmanraikastimet, kellot, rannekellot, sähköhammasharjat, DVD-soittimet, pölynimurit, lelut, videopelit, lääkinnälliset laitteet, televisiot, kaukosäätimet, laskimet, lämmittimet, kuivausrummut ja pesukoneet.

Mainitsen tässä vain muutamia, koska kaikkien näiden ja monien muiden laitteiden hinta epäilemättä nousee tämän romudirektiivin takia. Puhumattakaan siitä, että Euroopan unioni on valmis antamaan tällaista lainsäädäntöä juuri sellaisena aikana, jolloin olemme laman syövereissä ja ihmiset ponnistelevat saadakseen rahansa riittämään!

Siksi kehotan kaikkia täällä istuntosalissa olevia osoittamaan myötätuntoa uutteria veromaksajia sekä pieniä ja keskisuuria yrityksiä kohtaan ja laittamaan tämän mahdollisen lain roskakoriin.

(Puhuja suostui vastaamaan sinisen kortin kysymyksen työjärjestyksen 149 artiklan 8 kohdan mukaisesti.)

  Chris Davies (ALDE). - (EN) Arvoisa puhemies, jäsen Nuttall sanoo, että sähkölaiteromun kierrättämistä koskeva vaatimus nostaa tuotteiden hintoja.

Voiko hän kertoa meille myös, kenen – jos ei valmistajan – pitäisi maksaa näiden tuotteiden loppukäsittely? Miksi hän vastustaa niin voimakkaasti kunnallisveron maksajia, koronmaksajia ja paikallishallintoja eri puolilla Eurooppaa, omassa maassaan ja muualla? Heidän on kannettava taakka tällaisen romun käsittelystä, josta hänen mukaansa valmistajan ei tarvitsisi maksaa.

  Paul Nuttall (EFD). - (EN) Arvoisa puhemies, minäkin nautin peitsen taittamisesta jäsen Daviesin kanssa. Näyttää siltä, että me taitamme peistä jokaisen käyttämäni puheenvuoron yhteydessä. Hän tietää yhtä hyvin kuin minäkin, kuka joutuu maksamaan – kustannukset lankeavat veronmaksajien maksettaviksi. Tällä hetkellä me olemme laman syövereissä, jonka kaltainen on koettu viimeksi 1930-luvulla. Minä olen uutterien veronmaksajien puolella.

Toiseksi, keskeinen seikka tässä on, että ihmisten – äänestäjilleen vastuussa olevien poliitikkojen – pitäisi tehdä tämä kansallisella tasolla, eikä komission, joka kokoontuu salassa eikä ole vastuussa kenellekään. Se on avainasia.

(Puhuja suostui vastaamaan sinisen kortin kysymyksen työjärjestyksen 149 artiklan 8 kohdan mukaisesti.)

  Karl-Heinz Florenz (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, haluaisin puhutella kollegaani nimeltä, mutta valitettavasti en tiedä, kuka hän on, koska en ole koskaan aikaisemmin törmännyt häneen keskustellessamme elektroniikkalaiteromusta. Ehkä en tunnista teitä, koska teillä on uusi kampaus. Miten te aiotte vastata kansalaisille, kun viiden tai kuuden vuoden kuluttua käy ilmi, että raaka-aineemme ovat loppuneet, niitä on heitetty pois tai ne saastuttavat vesistöjämme? Teidän on selitettävä tämä.

Esitän toisen näkökohdan. Lukekaa direktiivi. Siinä ei sanota missään kohtaa, että veronmaksajien pitäisi rahoittaa järjestelmä. Itse asiassa se on valmistajien vastuulla. Järjestelmää tiukennetaan ja laajennetaan, mikä on oikein. Haluan kuulla vastauksenne näihin kahteen kysymykseen.

  Paul Nuttall (EFD). – (EN) Arvoisa puhemies, aion ensinnäkin toistaa, mitä juuri sanoin. Me kaikki tiedämme, kenen maksettaviksi kustannukset lankeavat – kenen maksettaviksi ne aina lankeavat. Sen ei välttämättä tarvitse lukea direktiivissä, koska sitä ei sanota siellä koskaan. Te ette koskaan kerro ihmisille, että te aiotte ottaa käyttöön veron. Te ette koskaan kerro ihmisille, että te aiotte käydä heidän kukkarollaan.

Esimerkiksi minun kotimaassani me joudumme maksamaan 50 miljoonaa Englannin puntaa päivässä siitä, että kuulumme tähän kerhoon. Keskeinen asia tässä kaikessa on – palaan takaisin nimenomaan siihen, mitä sanoin jäsen Daviesille – että äänestäjille vastuussa olevien poliitikkojen pitäisi tehdä päätökset kansallisella tasolla. Minun kotimaani, Yhdistyneen kuningaskunnan, äänestäjät eivät voi erottaa komission jäseniä. Se on pohjimmiltaan epädemokraattista ja väärin.

  Catherine Soullie (PPE). – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, kollegani ovat sanoneet jo useaan kertaan sen, mitä minulla on sanottavana.

Aikana, jolloin EU harkitsee raaka-aineiden ja erityisesti harvinaisten maametallien saantia koskevaa yhteistä strategiaa, meidän on otettava huomioon myös valtavat mahdollisuudet, joita tuottamamme jätteen älykäs hyödyntäminen tarjoaa. EU:n normien vahvistaminen keräysketjun toiminnan kehittämiseksi, sähkö- ja elektroniikkalaiteromun hävikkiin ja laittomaan vientiin liittyvien ongelmien ratkaiseminen ja kunnianhimoisempien keräystavoitteiden asettaminen: niiden pitäisi olla tämän säädöksen keskeisiä asioita.

Emme saa unohtaa, kuka on pääsääntöisesti vastuussa tämän säädöksen onnistumisesta tai epäonnistumisesta: kuluttaja. Väestön vaikutusmahdollisuuksien lisääminen on välttämätöntä, mikäli me haluamme panna täytäntöön vaikuttavaa lainsäädäntöä. Jäsen Florenz, siksi muiden järjestelmien ohella ympäristöperusteiset maksut ovat osoittautuneet erittäin tärkeäksi välineeksi. Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden valmistajien on tietenkin osallistuttava suuremmassa määrin keräys- ja kierrätysjärjestelmään, mutta me emme voi vapauttaa kansalaisia kaikesta vastuusta tuottamansa jätteen suhteen. Kansalaisista on tultava EU:n ympäristöpolitiikkaan osallistuvia toimijoita eikä sivustakatsojia.

  Elisabetta Gardini (PPE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, olen samaa mieltä monesta täällä kuulemastani näkökohdasta. Mielestäni tämä on tärkeä ja perustavanlaatuinen direktiivi, ja siksi äänestämme tietenkin sen puolesta. Olen kuitenkin myös vakuuttunut siitä, että tiettyihin näkökohtiin on paneuduttava yksityiskohtaisemmin. Toivon, että se on mahdollista toisessa käsittelyssä.

Odotan esimerkiksi, että komissio laatii vaikutustenarvioinnin, joka koskee direktiivin avointa soveltamisalaa. Vaikka se teoriassa saattaa näyttää kunnioittavan luontoa enemmän, mielestäni se saattaa aiheuttaa ongelmia käytännössä. Nykyisestä direktiivistä saatujen kokemusten perusteella suljettu soveltamisala on varmempi ja helpottaa lainsäädännön täytäntöönpanoa.

Vaikutustenarvioinnin lisäksi on myös muita näkökohtia. Mielestäni meidän on oltava varovaisia keventäessämme valmistajien, jakelijoiden ja vähittäiskauppiaiden taakkaa. On oikein, että heidät on saatava osallistumaan ja hyväksymään velvollisuutensa, mutta meidän on oltava varovaisia, jotta emme kuormita heitä liikaa ainakaan hallinnollisilla vaatimuksilla.

Mielestäni välineitä ja perusteita on mukautettava erilaisten kansallisten järjestelmien huomioonottamiseksi. Jäsenvaltiot eivät ole vain hyviä tai pahoja. Kuten olemme kuulleet ja jo arvostelleet – vaikka mielestäni meidän on paneuduttava myös tähän alaan syvällisemmin – jäsenvaltioissa on erilaisia järjestelmiä ja erilaisia olosuhteita. Ne on arvioitava tarkasti, jotta mikään maa ei automaattisesti hyödy samalla kun toiset automaattisesti häviävät. Siksi me kannatamme tätä direktiiviä, mutta me tarvitsemme enemmän aikaa ja yksityiskohtaisempaa tarkastelua.

  Sirpa Pietikäinen (PPE). - (FI) Arvoisa puhemies, komissiolta on aivan aiheellisesti tullut sekä resurssitehokkuusohjelma että raaka-ainestrategia, sillä raaka-aineet ja niiden käyttö käyvät yhä rajallisemmiksi ja samalla niiden hinnat nousevat.

Tiedämme, että elektroniikkajätteestä ja varsinkin pienjätteestä, kuten kännyköistä, valitettavan suuri osa on päätynyt paitsi alueemme sisällä kaatopaikoille, myös kolmansiin maihin ja viime kädessä poltettavaksi. Siksi tämä tärkeä työkalu on hyvä askel oikeaan suuntaan elektroniikkajätteen kierrätyksessä, jotta voimme taata paremman resurssitehokkuuden ja raaka-aineiden palautumisen takaisin valmistajille.

Toivottavasti jatkossa tämän direktiivin tapauksessa voidaan edetä kohti parempaa raportointia, jotta oikeasti voimme tietää, miten hyvin eri jäsenvaltiot ja toimijat toteuttavat direktiivin tavoitteita. On tarpeen taata vielä esitettyäkin paremmin erilliskeräys ja asettaa sille paremmat ja kunnianhimoisemmat tavoitteet. Direktiivi on hyvä alku, mutta toivon, että vastuuta voidaan jatkossa lisätä jakeluportaalta suoraan tuottajalle.

  Pilar Ayuso (PPE) – (ES) Arvoisa puhemies, tavoitteidemme on oltava kunnianhimoisia, mutta on myös tunnustettava, että esittelijän ehdotusta ei ole helppoa soveltaa tilanteessa, joka kussakin jäsenvaltiossa vallitsee. Me espanjalaiset jäsenet kuitenkin kannatamme hänen ehdotustaan ensimmäisessä käsittelyssä.

Me kuitenkin kannatamme sitä, että kierrätyksen ja käsittelyn kustannukset laskutetaan erikseen. Me aiomme äänestää tarkistusta 52 vastaan, koska sillä pyritään 14 artiklan 1 kohdan poistamiseen, ja tarkistusten 91 ja 103 puolesta. Me uskomme, että kuluttajilla on oikeus tietää, mitä tämän romun käsittely maksaa, ja että heidän pitäisi saada tietää: se motivoi heitä noudattamaan lainsäädäntöä ja on myönteinen tekijä, jotta kaupallisessa ketjussa on riittävästi avoimuutta.

  Alajos Mészáros (PPE). - (HU) Arvoisa puhemies, pahoittelen viivytystä. Haluaisin onnitella jäsen Florenzia hänen erinomaisesta ja asiantuntevasta työstään. Sähkö- ja elektroniikkalaiteromu kuuluu EU:n nopeimmin kasvavaan jätevirtaan. Meidän on tehtävä kaikkemme varmistaaksemme sen asianmukaisen kierrätyksen sekä kyetäksemme ehkäisemään luonnolle ja terveydelle aiheutuvia vaurioita että vähentääksemme raaka-aineiden hävikkiä. Nykyisten vaikutustenarviointien tulosten perusteella tällä hetkellä kerätään 85 prosenttia sähkö- ja elektroniikkalaiteromusta, mutta vain 33 prosenttia siitä käsitellään asianmukaisella tavalla direktiivin vaatimusten mukaisesti. Valitettavasti jätteiden laiton kuljetus Euroopan unionin ulkopuolelle on laajamittaista. Siksi on tärkeää, että uusi direktiivi kykenee estämään sen. Jätteet on kerättävä erikseen, koska siten voimme varmistaa, että ne otetaan talteen ja lähetetään kierrätettäväksi jäsenvaltiossa. Valitettavasti tähän mennessä kokemus on osoittanut, että jäsenvaltiot eivät ole tulkinneet nykyistä direktiiviä yhdenmukaisesti. Siksi haluan ehdottaa, että tulevaisuudessa perusperiaatteena ei pitäisi olla luokittelu eri luokkiin vaan direktiivin pitäisi kattaa periaatteessa kaikki sähkö- ja elektroniikkaromut. Mielestäni lainsäädäntö on erityisen tärkeä unioniin viimeisimpinä liittyneille maille, koska ne ovat yhä jäljessä erillisen jätteiden keruun alalla.

  Carl Schlyter (Verts/ALE). – (SV) Arvoisa puhemies, me todella elämme tuhlaavaisessa yhteiskunnassa, mikäli me pidämme tätä jätteenä. Suuri osa tästä romusta sisältää enemmän kultaa ja hopeaa kuin kulta- tai hopeakaivoksen malmi. Tässä ei ole kysymys kustannuksista huolehtimisesta. Kyse on puhtaasti voitosta. Se vähentää riippuvuuttamme tärkeiden raaka-aineiden tuonnista, ja me emme enää päästä raskasmetalleja ja muita myrkyllisiä aineita ympäristöön. Me voimme vain voittaa, jos me käsittelemme tämän jätteen; siitä ei pitäisi edes puhua kustannuksena.

On kuitenkin valitettavaa, että aurinkokennot jätetään direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle. Jos me emme sisällytä niitä soveltamisalaan, kadmiumia sisältävät aurinkokennot saavat edun, joka vääristää kilpailua alalla. Olisi parempi sisällyttää aurinkokennot, jotta niihin sovellettaisiin tasapuolista kilpailua ja jotta kadmiumia sisältäville kennoille tulisi nopeammin vaihtoehtoja markkinoille. Meidän on myös äänestettävä niiden tarkistusten puolesta, jotka sisältävät vaatimuksia nanojätteen paremmista tarkastuksista. Lopuksi on tärkeää, että jäsenvaltiot ja komissio varmistavat nyt, että vientisääntöjä tiukennetaan ja että niitä noudatetaan. Meidän on tehtävä loppu jätteiden viennistä köyhiin maihin.

  Alfreds Rubiks (GUE/NGL). – (LV) Arvoisa puhemies, olen yksi niistä jäsenistä, jotka suurelta osin kannattavat tämän asiakirjan hyväksymistä. Kannatan myös lähestymistapaa, joka pyrkii määrittelemään erilliselle keräykselle tavoitteen, joka vaihtelee ajankohdasta riippuen. Tällä hetkellä Latviassa kerätään vain 25 prosenttia markkinoilla olevista sähkö- ja elektroniikkalaitteista. Se on liian vähän. Kannatan myös asetuksessa määriteltyjä kunnianhimoisia tavoitteita, mutta samalla olen huolissani siitä, että jäsenvaltioiden välillä saattaa olla suuria eroja. Siksi kehotan komissiota ja kaikkia asianosaisia, myös jäsenvaltioita, kiinnittämään erittäin paljon huomiota näiden asiakirjojen valvontaan ja täytäntöönpanoon. Me latvialaiset haluaisimme tietenkin hieman pienemmän mahdollisuuden saavuttaa tavoitteet: 45 prosenttia vuoteen 2016 ja 65 prosenttia vuoteen 2020 mennessä.

  Jaroslav Paška (EFD). – (SK) Arvoisa puhemies, sähkö- ja elektroniikkalaiteromusta annetun direktiivin tarkistaminen on käynyt läpi kattavan kuulemismenettelyn asiaankuuluvissa Euroopan parlamentin valiokunnissa. Komission laatimaa tekstiä on vähitellen muokattu Euroopan parlamentin jäsenten tarkistusehdotuksilla. Nykyisessä kompromissiversiossa asetetaan elektroniikkalaiteromun keräämistä koskeva ongelma vielä tärkeämpään asemaan.

Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan ehdottama versio 47 artiklasta on mielestäni erityisen hyödyllinen tarkistus, koska sen ansiosta teollisuuden taloudelliset velvoitteet voidaan suunnata sähkölaiteromun keräysjärjestelmän kehittämiseen sen sijaan, että pantaisiin täytäntöön seuraamuksia keräämistä koskevien tavoitteiden laiminlyönnin takia. Tämä saattaa olla erityisen hyödyllistä ja käytännöllistä maissa, jotka eivät ole vielä rakentaneet riittävää infrastruktuuria sähkölaiteromun keräämistä varten.

Haluan myös tukea uutta 93 artiklaa, joka on vastaus siihen, että useat vastuussa olevat henkilöt, erityisesti internetissä toimivat vähittäiskauppiaat, välttelevät velvoitteidensa täyttämistä. Uusi asetus pyrkii ratkaisemaan tämän ongelman hienovaraisesti ja perusteellisesti.

  Janez Potočnik, komission jäsen. − (EN) Arvoisa puhemies, useat Euroopan parlamentin arvoisista jäsenistä ovat maininneet täytäntöönpanon, joka todellakin on ongelma. Valitettavasti ongelma ei koske pelkästään tätä aluetta vaan koko ympäristöalan kirjoa. Tarkemmin sanottuna tiedän perussopimuksen mukaisen velvollisuuteni ja aion täyttää sen täysimääräisesti.

Komissio valmistelee myös täytäntöönpanoa koskevaa tiedonantoa myöhemmin tänä vuonna. Siinä käsitellään täytäntöönpanoa koskevaa kysymystä kokonaisvaltaisemmin. Käsittelemme sitä jo perusteellisesti pääosaston kanssa, koska mielestäni tämä on yksi niistä kysymyksistä, joihin meidän pitäisi keskittyä tulevaisuudessa, mukaan lukien tietenkin ehdotukset, joista me tänään keskustelemme. Uudelleenlaadittu ehdotus todellakin helpottaa täytäntöönpanoa.

Toiseksi otan esille tavoitteet. On äärimmäisen tärkeää, että meillä on kunnianhimoiset tavoitteet. Useat teistä mainitsivat, että tämä on nopeimmin kasvava jätevirta. Useat teistä mainitsivat, että me elämme sähkö- ja elektroniikkalaitteiden maailmassa. Se meidän on todellakin otettava huomioon päättäessämme tavoitteista.

Kolmas asia koskee kustannuksia. Aina kun esitämme ehdotuksen, meidän on myös otettava huomioon kustannusten aiheuttama taakka ja tehtävä asioista mahdollisimman yksinkertaisia. Haluan kuitenkin tehdä selväksi, että todelliset kustannukset yhteiskunnallemme ja taloudellemme tulisivat maksettaviksi, mikäli me emme käsittelisi näitä kysymyksiä. Ne olisivat todelliset kustannukset, joita me emme kykenisi maksamaan pidemmällä aikavälillä.

Kaksi viikkoa sitten komissio julkaisi nk. jätteitä koskevan kertomuksen. Samana päivänä vierailin myös Unicorissa. Se on yksi korkean teknologian yrityksistä, jotka kierrättävät sähkö- ja elektroniikkalaiteromua. Olin vaikuttunut siitä, mitä opin ja näin siellä. On äärimmäisen tärkeää, että me ymmärrämme esimerkiksi sen, että arkielämässämme käyttämämme matkapuhelimet sisältävät itse asiassa arvokkaita materiaaleja kullasta platinaan ja rodiumiin. Ne ovat erittäin tärkeitä tulevaisuudessa. Jos me jatkamme nyt ja aina raaka-aineiden erottamista romusta, ne eivät lopu koskaan. Pidin kädessäni 20 kiloa painavaa kultaharkkoa, joka oli peräisin matkapuhelimista. Sitä oli hyvin vaikea nostaa, mutta totta puhuakseni oli vielä vaikeampaa päästää se käsistäni!

Useat teistä mainitsivat tärkeimmän termin, jota on käsiteltävä tässä yhteydessä, eli luonnonvarojen tehokkaan käytön. Olen jo maininnut tämän tosiseikan useita kertoja, mutta on erittäin tärkeää, että emme koskaan unohda sitä. YK:n tietojen mukaan 1900-luvulla maailman väkiluku nelinkertaistui, tuotanto kasvoi 40-kertaiseksi, hiilidioksidipäästöt 17-kertaiseksi, energiankulutus 16-kertaiseksi, kalanpyynti 35-kertaiseksi ja vedenkulutus 9-kertaiseksi. Jos joku ajattelee, että sama meno voi jatkua 2000-luvulla, hän erehtyy suuresti.

Meidän on toimittava eri tavalla. Koska me elämme maailmassa, jota sähkö- ja elektroniikkalaitteet hallitsevat yhä enemmän, tänään käsiteltävänä oleva ehdotus, josta parlamentti myöhemmin keskustelee, on äärimmäisen tärkeä näiden kysymysten käsittelyn kannalta. Useat teistä mainitsivat myös raportoinnin ja lajittelun tehostamisen. Meidän pitäisi kiinnittää huomiota kaikkeen tähän.

Lopuksi haluan vain sanoa, että ensimmäisen käsittelyn jälkeen uskon, että meillä on hyvä tuote, jota kannattaa työstää toisessa käsittelyssä ja viimeistellä uskoakseni vielä paremmaksi.

  Karl-Heinz Florenz, esittelijä. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen Potočnik, olen samaa mieltä loppuhuomautuksistanne erityisesti luonnonvarojen tehokkaan käytön osalta. Lähikuukausina koko päätöksentekoprosessi keskittyy teihin, koska nyt on sovittava yhteisestä kannasta. Teidän on neuvoteltava neuvoston kanssa ja tehtävä päätös. Minun on sanottava teille, että neuvosto ei ole liikahtanut kannassaan milliäkään viimeisten seitsemän kuukauden aikana, eikä se ollut puheenjohtajavaltio Belgian vika.

Eräät maat ovat hyvin peräänantamattomia. Euroopan parlamentin yksimielistä taustaa vasten haluan pyytää niitä jäseniä, jotka puolustivat tänään niin kiihkeästi tätä mietintöä, menemään kotiin ja pyrkimään vaikuttamaan maansa hallitukseen ja selittämään, että asiat eivät enää ole niin kuin ennen.

Voisin mainita nimeltä muutaman vanhan ystävän, jotka todella kävisivät käsiksi tähän kysymykseen. Komission jäsen Potočnik, siksi uskon, että meidän on käytävä tiivistä keskustelua lähikuukausina. Teidän on myös jatkossa oltava tiukkana neuvoston kanssa. On myös huomautettava, että jätepolitiikan osalta on olemassa selvää tahtoa antaa kansallisia säädöksiä.

Se on kuitenkin haitallista, koska sisämarkkinat syntyivät kauan sitten, ja nyt meidän on kasvatettava niitä asianmukaisesti. Ongelmana eivät ole koko sisämarkkinat vaan puolet niistä. Haluan taas korostaa, että jäsen Seeberin selkeästi mainitsema 16 kilon suhde 1 kiloon osoittaa, että meillä on vielä paljon tehtävää. Jos me kuitenkin pääsemme sovintoon tästä asiasta, olemme oikeilla jäljillä.

Komission jäsen Potočnik, te epäilemättä tiedätte, mitä teidän on tehtävä. Haluan korostaa, että te teette erinomaista työtä, ja Euroopan parlamentti antaa teille jatkossakin silloin tällöin sysäyksen, ei välttämättä kovin hienovaraisesti, oikeaan suuntaan.

  Puhemies. – (IT) Yhteiskeskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan tänään klo 11.30.

  Jaromír Kohlíček (GUE/NGL), kirjallinen. – (CS) Sähkö- ja elektroniikkalaiteromun kerääminen on erittäin ajankohtainen kysymys. Siksi on ehdottomasti välttämätöntä päivittää tämän alueen kattavaa direktiiviä. Mielestäni eräät tarkistuksista, joista äänestetään johdanto-osan ryhmässä, ovat erittäin huono tapa yhdistää komission ehdotukset muiden ehdotusten kanssa jätteen keräämisen, lajittelun ja kierrätyksen helpottamiseksi. Päinvastoin, vaikka ne eivät aiheuta sekasortoa tähän kysymykseen, ne hämärtävät sitä. Valitettavasti me emme voi tehdä paljoakaan käsittelyn tässä vaiheessa lopullisessa äänestyksessä. On kiinnostavaa, että useimpien poliittisten ryhmien edustajat ovat samaa mieltä useista suhteellisen kelvollisista tarkistuksista. Jos tämä sopu muuttuu tueksi lopullisessa äänestyksessä, tuloksena oleva direktiivi saattaa tukea sähkö- ja elektroniikkalaitteiden, samoin kuin helpommin käsiteltävien laitteiden, keräämisen dramaattista lisäämistä. Yksi keskeisistä kohdista on 14 artiklan 1 kohta, joka – siinä tapauksessa, että tarkistus 91 tai tarkistuksen 103 huomattavasti epäselvempi muotoilu hyväksytään – voisi tukea sähkö- ja elektroniikkalaitteiden kierrätystä ja keräämistä. On tärkeää, että kokonaispyrkimys johtaa direktiiviin, jossa määritellään selkeästi eri tahojen velvoitteet ja joka samalla mahdollistaa sen, että kierrätysprosessi on mahdollisimman tehokas. Tältä kannalta katsottuna outo ajatus valaistustarvikkeiden lajittelusta useaan luokkaan ei ole toivottava, eikä myöskään koko suurten laitteiden luokalle myönnettävien poikkeusten ylenpalttinen määrä.

  Pavel Poc (S&D), kirjallinen. – (CS) Sähkö- ja elektroniikkalaiteromu on nopeimmin kasvava jätteiden lähde. Tällä hetkellä se muodostaa huomattavasti suuremman riskin ympäristölle ja kansanterveydelle kuin käytetty ydinpolttoaine. Direktiivin tarkistaminen oli välttämätöntä. Suuri osa elektroniikkalaiteromusta joko jää käsittelemättä direktiivin nykyisen version mukaisesti ja päätyy kaatopaikoille tai viedään laittomasti EU:n ulkopuolelle. On huolestuttavaa, että meillä ei ole mitään tietoa siitä, mitä tapahtuu yli puolelle EU:n sähkö- ja elektroniikkalaiteromusta. Tilanne on kestämätön, koska vuosittainen jätemäärä asukasta kohden voi kasvaa nykyisestä 4 kilosta 24 kiloon vuoteen 2020 mennessä, ellei keräys- ja kierrätystavoitteita määrätä ja noudateta. Elektroniikkalaiteromun kierrätys voi palauttaa valmistusprosessiin enemmän kultaa kuin mitä EU:n kaivokset tuottavat. Sama pätee myös muihin arvokkaisiin raaka-aineisiin. Siksi suhtaudun ehdottoman myönteisesti uusien pysyvien työpaikkojen luomiseen ja erityisesti EU:n riippuvuuden vähentämiseen tuoduista arvokkaista raaka-aineista. Suhtaudun kuitenkin hyvin karsaasti aurinkopaneelien jättämiseen direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle. Kadmiumtelluridiaurinkopaneelit on jätetty tiettyjen vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta sähkö- ja elektroniikkalaitteissa annetun direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle. Yhdessä sen kanssa nyt käsiteltävänä oleva direktiivi lisää entisestään erittäin myrkyllisen kadmiumin aiheuttaman ympäristön saastumisen riskiä, jota EU torjuu muilla lainsäädännöllisillä toimilla. Tämä epäjohdonmukaisuus johtuu edunvalvontaan liittyvistä intresseistä. Se ei anna hyvää kuvaa EU:sta eikä Euroopan parlamentista, eikä ole eduksi myöskään Euroopan teollisuudelle.

  Jim Higgins (PPE), kirjallinen. – (EN) Tuen tämänpäiväistä sähkö- ja elektroniikkalaiteromua koskevaa mietintöä. Meidän on kuitenkin varmistettava, että emme anna liian työläitä säädöksiä jo nyt vaikeuksissa oleville pk-yrityksille ja vähittäiskauppiaille. Meidän on varmistettava, että sähkö- ja elektroniikkalaiteromun vastaanotosta aiheutuva taakka jää valmistajille eikä vähittäiskauppiaille. Suhtaudun myönteisesti ehdotukseen painavammista säännöksistä, joilla pyritään estämään tämän romun laittomat kuljetukset ja tukkimaan lainsäädännössä olevat porsaanreiät. Tullaamalla tällaiset laitteet "käytettyinä mutta toimivina sähkö- ja elektroniikkalaitteina" eikä sähkö- ja elektroniikkalaiteromuna ne voidaan nykyisin kuljettaa laittomasti ja dumpata kolmannen maailman maihin. Laajempi täytäntöönpano viranomaisten puolesta on tietenkin myös välttämätöntä, ja sähkölaitteet pitäisi kierrättää lainsäädännön mukaisesti, jotta kloorifluorihiilivetyjen hallitsematon vapautuminen saadaan estettyä. Rikolliset hyötyvät usein laittomista kuljetuksista, koska huijaukseen osallistuvat kauppiaat harhauttavat usein viranomaisia siten, että tuotteita ei merkitä elektroniikkalaitteiksi, teeskentelemällä, että ne on tarkoitettu uudelleenkäyttöön tai piilottamalla ne syvälle kuljetettavaan konttiin. Tarkastamattomat lastit päätyvät yleensä Ghanaan, Nigeriaan, Intiaan tai Pakistaniin. Meidän on tehtävä yhteistyötä toisessa käsittelyssä sen varmistamiseksi, että tämä vaarallinen käytäntö loppuu ja että arvokkaat eurooppalaiset metallit jäävät Eurooppaan.

  Rovana Plumb (S&D), kirjallinen. – (RO) Sähkö- ja elektroniikkalaiteromu muodostaa EU:n nopeimmin kasvavan jätevirran. Sähkö- ja elektroniikkalaiteromun asianmukainen hallinta myötävaikuttaa eräiden arvokkaiden luonnonvarojen uudelleenkäyttöön. Sillä on erityinen vaikutus luontoon, kansalaisten terveyteen ja vihreiden työpaikkojen luomiseen. Komission vaikutustenarvioinnin mukaan EU:ssa tuotetaan nykyisin noin 24 kg sähkö- ja elektroniikkalaiteromua asukasta kohden vuodessa. Tästä määrästä vain 65 prosenttia kerätään talteen. Sähkö- ja elektroniikkalaiteromun kierrätys auttaa luomaan 5–7 kertaa enemmän työpaikkoja kuin jätteiden poltto ja 10 kertaa enemmän kuin jätteiden varastointi. Direktiivin tarkistaminen on auttanut asettamaan uusia tavoitteita sähkö- ja elektroniikkalaiteromun keräämiselle, kierrätykselle ja uudelleenkäytölle (50–75 prosentin kierrätystavoite – riippuen luokista, joita on nyt kuusi alkuperäisten kymmenen sijaan – ja uusi 5 prosentin uudelleenkäyttötavoite). Se on myös auttanut kehittämään tiukempia toimenpiteitä elektroniikkalaiteromun viennin estämiseksi kehitysmaihin. Valmistajien, kuluttajien ja paikallisviranomaisten vastuut määritellään selkeämmin ympäristöystävällisen käsittelyn varmistamiseksi. Elektroniikkalaitteiden valmistajien on rahoitettava jätteiden käsittely. Sillä on myönteinen vaikutus ekologisen suunnittelun sääntöjen noudattamiseen, koska siten valmistajat luovat helposti korjattavia ja kierrätettäviä tuotteita.

  Csanád Szegedi (NI), kirjallinen. – (HU) Mielestäni sähkö- ja elektroniikkalaiteromun asianmukainen loppukäsittely on poikkeuksellisen tärkeää. Erikseen kerätyn jätteen määrän lisääminen on välttämätöntä, mutta on tärkeää, että koko kierrätysprosessia valvotaan asianmukaisen dokumentoinnin avulla. Se edellyttää myös teollisuudelta vastuullista asennetta; suurten valmistajien ja jalostusyritysten käyttäytymistä on valvottava tehokkaammin. Samalla on ymmärrettävä, että etupäässä viimeksi liittyneillä jäsenvaltioilla ei ole vielä riittävästi kierrätyslaitoksia. Siksi on painotettava niiden kehittämistä sen takaamiseksi, että kerätty sähkö- ja elektroniikkalaiteromu todellakin käsitellään asianmukaisesti.

  János Áder (PPE), kirjallinen. – (HU) Sähkö- ja elektroniikkalaiteromua koskevan direktiivin tämänhetkinen uudelleenlaatiminen on suunnattoman tärkeää sekä ympäristönsuojelun ja kansanterveyden että nykyisin niin usein mainitun luonnonvarojen tehokkaan käytön kannalta. Yleisesti tiedetään, että Euroopan unionista lähtee vuosi toisensa jälkeen lukemattomia laittomia sähkö- ja elektroniikkalaiteromukuljetuksia. Siksi teollisuutemme perustavanlaatuisena etuna on varmistaa, että jäsenvaltiot pitävät arvokkaat raaka-aineet Euroopan unionin rajojen sisäpuolella keräämällä asianmukaisesti sähkö- ja elektroniikkalaiteromua, jota syntyy aina vain enemmän, ja jos vain mahdollista, kierrättämällä sitä. Kuluttajien tottumukset luonnollisesti vaihtelevat maittain. Se pitäisi ottaa huomioon tavoitteita asetettaessa, jotta kerääminen onnistuisi. Esimerkiksi Unkarissa keskivertokuluttaja ei vaihda televisiotaan parin kolmen vuoden välein, ja vaikka vaihtaisikin, hän hyvin todennäköisesti veisi sen mökilleen eikä keräyspisteeseen. Kun kaikki nämä seikat otetaan huomioon, ongelman tunnistanut esittelijä onnistui varmistamaan laajalti tuetun kompromissin hyväksymisen. Siinä määriteltiin keräystavoitteet markkinoille saatettujen tuotteiden määrän sijasta tuotetun elektroniikkalaiteromun määrän perusteella. Vaikka tällä alueella on selvitettävä vielä lukuisia ammattimaisia yksityiskohtia, mielestäni tämä saattaa olla hyvä suunta. Tämä pätee erityisesti siksi, että jopa komission vaikutustenarvioinnissa alkuperäistä keräystavoitetta pidetään ristiriitaisesti realistisena vanhoille jäsenvaltioille, mutta ei uusille.

  Marian-Jean Marinescu (PPE), kirjallinen. – (RO) Ehdotus sähkö- ja elektroniikkalaiteromua koskevaksi direktiiviksi komission Euroopan parlamentille toimittamassa muodossa on epäselvä. Siksi jäsenvaltiot voivat soveltaa erilaisia tulkintoja direktiivin kattamiin laitetyyppeihin.

Lisäksi komission on kehitettävä yhteinen menetelmä kussakin jäsenvaltiossa tuotetun jätteen määrän määrittämiseksi. Tuotetun jätteen määrä kuitenkin riippuu kulutusmarkkinoiden erityispiirteistä, tuotteiden erilaisista elinkaarista ja kunkin valtion väestön tottumuksista.

Ilmoituksia koskevaa määräaikaa ei ole määrätty myöskään tuotetun jätteen määrän prosenttiosuuden laskemiseksi. Direktiivin lisäarvo on mahdollisissa terveyttä ja ympäristöä koskevissa eduissa. Elektroniikkalaiteromun asianmukainen hallinta saattaa auttaa saavuttamaan jopa 50–75 prosentin kierrätysasteen ja 5 prosentin uudelleenkäyttöasteen. Sekä elektroniikkalaitteiden valmistajien että kuluttajien on kannettava vastuunsa, jotta tavoite saavutettaisiin. Valmistajien on rahoitettava jätteiden käsittely, ja kuluttajien on toimitettava elektroniikkalaitejäte lain mukaisesti käsittelykeskuksiin.

(Istunto keskeytettiin klo 11.10, ja sitä jatkettiin klo 11.30.)

Puhetta johti
varapuhemies Edward McMILLAN-SCOTT

6. Edellisen istunnon pöytäkirjan hyväksyminen: ks. pöytäkirja

7. Ilmoitus: ks. pöytäkirja

8. Äänestykset

  Puhemies. − (EN) Esityslistalla on seuraavana äänestykset.

(Äänestysten tulokset ja niiden kulkua koskevat yksityiskohdat: katso pöytäkirja.)

8.1. Tamás Deutschin parlamentaarisen koskemattomuuden pidättämistä koskeva pyyntö (A7-0015/2011, Francesco Enrico Speroni)

8.2. Kehitysyhteistyön rahoitusväline (A7-0009/2011, Charles Goerens)

8.3. Demokratian ja ihmisoikeuksien maailmanlaajuista edistämistä koskeva rahoitusväline (asetuksen (EY) N:o 1889/2006 muuttaminen) (A7-0014/2011, Barbara Lochbihler)

8.4. Kehitysyhteistyön rahoitusväline (asetuksen (EY) N:o 1905/2006 muuttaminen) (A7-0006/2011, Gay Mitchell)

8.5. Teollistuneiden ja muiden korkean tulotason maiden ja alueiden kanssa tehtävän yhteistyön rahoitusvälineen perustaminen (asetuksen (EY) N:o 1934/2006 muuttaminen) (A7-0005/2011, Helmut Scholz)

8.6. Banaanikauppasopimukset

8.7. Banaanikauppasopimukset (A7-0002/2011, Francesca Balzani)

8.8. Banaaneista kannettavista tulleista annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1964/2005 kumoaminen (A7-0003/2011, Francesca Balzani)

8.9. Sähkö- ja elektroniikkalaiteromu (uudelleenlaatiminen) (A7-0229/2010, Karl-Heinz Florenz)

8.10. Tunisian tilanne (B7-0078/2011)

8.11. Tuberkuloosirokotehanke

8.12. Euroopan poliisiakatemian varainhoitovuoden 2008 tilien päättäminen

– Ennen äänestystä päätöksestä:

  Véronique Mathieu (PPE). – (FR) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, 7. lokakuuta 2010 parlamentti hyväksyi äänin 618 puolesta, 0 vastaa ja 7 tyhjää päätöksen olla myöntämättä Euroopan poliisiakatemialle vastuuvapautta varainhoitovuoden 2008 osalta.

Jos vastuuvapautta ei myönnetä, parlamentin työjärjestyksen mukaan seuraavassa täysistunnossa annetaan virallinen ehdotus tilien päättämisestä. Tänään äänestettävänä oleva päätös on siten tekninen toimenpide, jonka tarkoituksena on päättää kyseinen varainhoitovuosi, ei myöntää vastuuvapautta. Halusin vain tehdä asian selväksi.

8.13. Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan pankkiviranomainen) puheenjohtajan nimittäminen

– Ennen äänestystä:

  Olle Schmidt (ALDE). – (EN) Arvoisa puhemies, meidän odotetaan nyt nimittävän uusien rahoitusvalvontaviranomaisten kolme puheenjohtajaa. Haluaisin kiinnittää parlamentin huomion siihen, että yksikään heistä ei ole nainen. Minusta on erittäin outoa, että komissio ei pysty keksimään yhtään pätevää naista yhteenkään näistä viranomaisista.

(Suosionosoituksia)

  William (The Earl of) Dartmouth (EFD). – (EN) Arvoisa puhemies, haluaisin kovasti ehdottaa Marta Andreasenia yhteen näistä paikoista.

(Suosionosoituksia ja hurraahuutoja EFD-ryhmästä)

  Enikő Győri, neuvoston puheenjohtaja. − (EN) Arvoisa puhemies, meillä oli eilen illalla täällä parlamentissa erittäin hedelmällinen keskustelu uusien valvontaviranomaisten puheenjohtajien ja toimitusjohtajien nimitysprosessista. Olen vilpittömästi kiitollinen parlamentille ja keskusteluun osallistuneille jäsenille.

Jäsenet ottivat esiin joitakin kysymyksiä, joita on selkeytettävä ja tarkasteltava, jotta voimme saavuttaa yhteisen tavoitteemme: hyvin toimivan valvontajärjestelmän, joka pystyy tekemään työnsä asianmukaisesti.

Olemme kanssanne samaa mieltä siitä, että on erittäin tärkeää varmistaa, että virastot voivat toimia riippumattomasti, että niillä on pystyvät johtajat, joilla on asianmukainen auktoriteetti, ja että laitoksille taataan asianmukainen rahoitus.

Parlamentin viesti on saavuttanut puheenjohtajavaltion, ja se on otettu avoimesti vastaan. Olen vakuuttunut siitä, että pystymme saamaan tästä asiasta aikaan hienon sopimuksen. Pyydän teitä kaikkia äänestämään ehdokkaiden puolesta.

  Puhemies. − (EN) Ehkä te olette käytettävissä työhön?

  Michel Barnier, komission jäsen. − (FR) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, kohta suorittamanne erittäin vastuullinen äänestys on hyvin tärkeä.

Siinä on kyse puheenjohtajien valitsemisesta kolmeen valvontaviranomaiseen – pankkien, vakuutusalan ja markkinoiden – ja siten siitä, että nämä uudet viranomaiset saadaan perustettua ja toimimaan. Ne muodostavat yhdessä järjestelmäriskikomitean kanssa viimeinkin ensimmäisen todellisen eurooppalaisen rahoitusmarkkinoiden valvontarakenteen, ja ne ovat teille velkaa paljon, koska tämän parlamentin äänestyksen ansiosta viranomaiset luotiin ja niiden valtuuksia lisättiin.

Suoritatte tämän äänestyksen erittäin vastuullisesti, ja me kunnioitamme päätöstänne. Koska se oli minun vastuullani komissiossa, ryhdyin työhön valitakseni ehdokkaat paikkaa hakeneista 275 ihmisestä, joita minä en valinnut. He olivat ihmisiä jäsenvaltioista ja sääntelyviranomaisista ja he toimittivat vapaasti hakemuksia. Se oli avoin ja läpinäkyvä prosessi, johon kuka tahansa pystyi halutessaan osallistumaan.

Prosessin lopuksi tapasin henkilökohtaisesti esivalitut ihmiset. Minun on sanottava, hyvä Olle Schmidt, että minä pidän valitettavana sitä, että yhteen näistä kolmesta virasta – Euroopan pankkiviranomaisen virkaan – esivalitusta ihmisestä toinen, erittäin korkeatasoinen naispuolinen hakija, vetäytyi viime hetkellä, juuri ennen joulua. Ensimmäinen sitoumus, jonka haluan tehdä, on sen varmistaminen, että meneillään oleva toimitusjohtajien nimitysprosessi – tapasin vasta tänä aamuna yhden viranomaisen esivalitut ehdokkaat – on tasapainoisempi ja että edustus on monipuolisempaa, erityisesti sukupuolten tasa-arvon osalta, mikä on Euroopan parlamentin oikeutettu vaatimus.

Valitsimme nämä ehdokkaat heidän taitojensa, asiantuntemuksensa, EU:ta koskevan sitoutumisensa ja riippumattomuutensa perusteella. Teen samoin toimitusjohtajien osalta, jotta näillä kolmella viranomaisella on tarvittava uskottavuus ja auktoriteetti.

Hyvät parlamentin jäsenet, tämä äänestys on tärkeä. Sharon Bowlesille ja Klaus-Heiner Lehnelle eilen lähetetyssä kirjeessä lupasin – ja vahvistin tuon lupauksen teille tänä aamuna varapuheenjohtaja Šefčovičin kanssa – että antaisimme näille kolmelle viranomaiselle tarvittavat käytännölliset, taloudelliset ja inhimilliset resurssit sen takaamiseksi, että niillä on tarvittava uskottavuus ja riippumattomuus, ja ymmärtääkseni puheenjohtajavaltio on luvannut saman asian.

Näillä kolmella viranomaiselle on edessään suuri työmäärä, stressitestien, luottoluokituslaitosten ja tällä hetkellä käsittelemienne johdannaisia ja lyhyeksimyyntiä koskevaan sääntelyyn liittyvien tekstien osalta. Työstä ei ole puutetta. Tiedämme, että markkinat liikkuvat paljon nopeammin kuin demokratia. Luotan parlamenttiin sen valmistautuessa äänestämään, ja vahvistan komission antamat sitoumukset näiden kolmen viranomaisen riippumattomuuden, käytännön resurssien ja uskottavuuden takaamisesta.

  Sharon Bowles, päätöslauselmien laatija. − (EN) Arvoisa puhemies, olen pahoillani, että käytän jäsenten aikaa.

Päätöslauselmat esitettiin, koska valiokunta ei ollut tyytyväinen toimielinmenettelyihin ja koska se toivoi saavansa vakuutukset komissiolta ja puheenjohtajavaltiolta. Eilisessä keskustelussa ja minulle osoitetuissa kirjallisissa lausunnoissa ja kirjeissä annettiin asianmukaiset vakuutukset, ja ne kaikki julkaistaan.

Valiokunnan enemmistön suositus on nyt kaikkien ehdokkaiden hyväksyminen, ja minä olen siitä samaa mieltä. Se tarkoittaa äänestämistä kaikkia päätöslauselmia vastaan.

Pyrimme saamaan vakuutukset neljällä alalla.

Viranomaisten riippumattomuuden osalta sekä komissio että puheenjohtajavaltio ovat vahvistaneet viranomaisten, niiden puheenjohtajien, toimitusjohtajien ja hallitusten jäsenten riippumattomuutta koskevien säännösten kunnioittamisen.

Hallituksen edustuksen osalta komissio on ollut valppaana valvontaviranomaisen päälliköiden tekemien hallintoneuvoston nimitysten osalta, kuten asetuksessa edellytetään, ja puheenjohtajavaltio tuki komission lausuntoa.

Riittävien talousarviovarojen osalta komissio on tunnustanut, että viranomaisille on annettava riittävät talousarvio- ja henkilöresurssit, mistä puheenjohtajavaltio on ollut samaa mieltä, ja on lisäksi vahvistanut, että on tärkeää, että jäsenvaltiot täyttävät velvoitteensa.

Nimitysmenettelyn osalta olemme kaikki huomanneet olevamme asetusten sitomia tavalla, jonka kaikki osapuolet tajuavat epäasianmukaiseksi, esimerkkinä siitä virkakauden loppuun suunniteltu eläkeikää koskeva kriteeri sekä sukupuolikysymys. Niitä käsitellään tarkistuksessa, josta sekä komissio että puheenjohtajavaltio ovat myös samaa mieltä.

Valiokunta korostaa edelleen kaikkia asemia, myös toimitusjohtajan asemaa, koskevien nykyisten ja tulevien esivalintamenettelyjen merkitystä. Jäsenet toivovat demokratian vuoksi voivansa ilmaista näkemyksensä yksittäisistä ehdokkaista, ja siksi päätöslauselmat on säilytetty esityslistalla äänestystä varten. Kuten kuitenkin sanoin, jos haluatte hyväksyä nimitykset, joista minä olen samaa mieltä, sitten teidän pitäisi äänestää päätöslauselmia vastaan.

  Puhemies. − (EN) Pääsemme nyt sangen kieroutuneeseen menettelyyn, kuten Sharon Bowles on todennut. Aiomme äänestää nyt, mutta ehdokkaan vastustamiseksi äänestetään puolesta, ja ehdokkaan hyväksymiseksi äänestetään vastaan. En ymmärrä sitä, mutta niin se on.

8.14. Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen) puheenjohtajan nimittäminen

8.15. Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen) puheenjohtajan nimittäminen

– Äänestyksen jälkeen:

  Bogusław Sonik (PPE). – (PL) Arvoisa puhemies, voitteko kertoa niiden ihmisten nimet, joista olemme äänestäneet? Tiedän, että se oli salainen äänestys, mutta emme tiedä, kenen puolesta olemme äänestäneet.

  Puhemies. − (EN) Voidaanko vain sopia, että, kuten sanoin, tämä on sangen kieroutunut menettely? Hyvä Sharon Bowles, voitteko auttaa parlamenttia? Bogusław Sonik on sangen järkevästi kysynyt näihin toimiin valittujen ehdokkaiden nimiä. Voitteko antaa parlamentille nimitettyjen ihmisten nimet joko nyt tai muutaman minuutin päästä?

  Sharon Bowles, päätöslauselmaesitysten laatija. − (EN) Arvoisa puhemies, minun mielestäni olisi parempi, jos toimittaisimme nimet myöhemmin.

(Vastalauseita)

  Michel Barnier, komission jäsen. − (FR) Minun mielestäni se on sangen perusteltu pyyntö. Voin kertoa teille, että vahvistamanne puheenjohtajat – ja olen teille siitä kiitollinen – jotka ottavat tehtävänsä vastaan, ovat Alankomaista Steven Maijoor, josta tulee markkinaviranomaisen puheenjohtaja, Portugalista Gabriel Bernardino vakuutusvalvontaviranomaiseen ja Italiasta Andrea Ernia pankkiviranomaiseen.

8.16. Campanian jätekriisi

– Ennen äänestystä:

  Judith A. Merkies, päätöslauselmaesityksen laatija. − (EN) Arvoisa puhemies, tiedän, että tämä on viimeinen äänestys. En aio käyttää paljon aikaanne. Olen vetoomusvaliokunnan esittelijä aiheessa, josta kohta äänestämme: ratkaisun löytäminen meneillään olevaan jätekriisiin Campaniassa, joka on Italian Napolia ympäröivä alue.

Saatuaan monia pyyntöjä vetoomuksen esittäjiltä vetoomusvaliokunta lähetti valtuuskunnan Campaniaan ja hyväksyi yksimielisesti ratkaisuun tähtäävän mietinnön.

On itsestään selvää, että Italian on noudatettava EU:n lainsäädäntöä aivan kuten muidenkin jäsenvaltioiden. Olemme lähettämässä voimakasta viestiä, mutta esitetyillä tarkistuksilla kysymystä politisoidaan tarpeettomasti, ja jos niitä tuetaan, niillä vesitetään voimakas viesti heikoksi kuiskaukseksi.

Jos tämä parlamentti ei halua kulkea yhden jäsenvaltion talutusnuorassa, kehotan äänestämään tarkistuksia vastaan ja tukemaan alkuperäistä tekstiä.

– Ennen äänestystä tarkistuksesta 15:

  Erminia Mazzoni (PPE). – (IT) Arvoisa puhemies, haluaisin vain tehdä korjauksen, koska tarkistuksessa on painovirhe. Pidempi lause poistettiin, ja ainoa, mitä on jäljellä, on "ehdottaa, että komission olisi tarkastettava, onko suojelluilla alueilla olemassa olevia alueita laajennettu ja onko jokin niistä Natura 2000 -suojelualueilla".

(Suullista tarkistusta ei hyväksytty.)

– Ennen äänestystä tarkistuksesta 1:

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE). – (EN) Arvoisa puhemies, olisiko mahdollista äänestää kaikista tarkistuksista yhdessä?

  Puhemies. − (EN) Olen lukenut tarkistusten allekirjoittajien nimet. Olisi hyvin epäoikeudenmukaista joitakin italialaisia kollegoja kohtaan, jos tekisimme niin.

  Crescenzio Rivellini (PPE). – (IT) Arvoisa puhemies, tuo osoittaa, että tämä päätöslauselma on poliittinen. Kukaan ei tarkastele käytännön toimien sisältöä eikä kukaan halua auttaa yhteisöä vaan kaikki puhuvat puuta heinää. Tämä on poliittinen esitys. Se näkyy jopa siinä, miten ihmiset ovat puhutelleet Erminia Mazzonia. Kehotan Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ryhmää äänestämään tarkistusten puolesta ja tätä vasemmiston päätöslauselmaa vastaan, sillä se on vastuussa siitä, mitä Campaniassa tapahtui ja nyt se esittää esityksen parlamentissa He ovat vastuussa tästä tilanteesta. He olivat hallituksessa, kun kaikki tämä tapahtui.

  Puhemies. − (EN) Tiedän, että päätöslauselmaesitys koskee arkaluontoista aihetta, mutta se on esitetty asianmukaisesti. Myös tarkistuksia on esitetty, ja jatkamme tarkistuksista äänestämistä yksi kerrallaan. Niitä on enää muutama jäljellä.

  Puhemies. − (EN) Äänestys on päättynyt.

9. Äänestysselitykset

  Puhemies. − (EN) Esityslistalla on seuraavana äänestysselitykset.

Suulliset äänestysselitykset

Suositus toiseen käsittelyyn: Charles Goerens (A7-0009/2011)

  Izaskun Bilbao Barandica (ALDE). – (ES) Arvoisa puhemies, äänestin tyhjää, koska Eurooppa-neuvosto uudisti 14. tammikuuta toimenpiteet Norsunluurannikkoa vastaan viime vuonna järjestettyjä presidentinvaaleja seuranneen tilanteen vakavuuden takia. Minun on sanottava, että nämä toimenpiteet hyväksyttiin niitä ihmisiä ja tahoja varten, jotka vastustivat demokraattisesti valittua presidenttiä tai eivät hyväksyneet hänen auktoriteettiaan; näitä tahoja olivat muun muassa Abidjanin ja San Pedron autonomiset satamat sekä monet pankit.

Aloitteen tarkoituksena on kansainvälisen kaupan kehittäminen ja edistäminen kehityksen vauhdittamiseksi. Ohjelma on suunnattu luonnollisille henkilöille ja oikeushenkilöille. Tämän aloitteen liite I sisältää Norsunluurannikon, mutta se ei sisällä mainintaa mainitsemastani päätöksestä, ja siksi äänestin tyhjää.

Arvoisa puhemies, haluaisin myös pyytää teitä, joka johdatte puhettamme tässä istunnossa, parantamaan parlamentin julkisuuskuvaa, koska katson, että tällaiset tilanteet, joita tänään ja kaikissa täysistunnoissa koemme, eivät edistä lainkaan sitä kuvaa ja arvokkuutta, jonka haluamme välittää. Mielestäni on mahdotonta hyväksyä, että kun joku jäsen puhuu, jotkin ryhmät naureskelevat eivätkä kiinnitä mitään huomiota: he voisivat tehdä niin aivan hyvin salin ulkopuolella. Koska minulla on nyt tilaisuus, pyytäisin näiden istuntojen puhemiehiä parantamaan parlamentin julkisuuskuvaa, joka vahingoittaa EU:n politiikkaa.

  Puhemies. − (EN) Kuten tiedätte, Hannes Swobodalla on työryhmä, joka selvittää täysistuntomenettelyjämme, ja kiinnitän hänen huomionsa esiin ottamaanne asiaan. Haluaisin myös huomauttaa, että voitte aina halutessanne esittää äänestysselityksenne kirjallisesti.

  Csanád Szegedi (NI). − (HU) Arvoisa puhemies, haluaisin esittää työjärjestyspuheenvuoron. Olen pyytänyt puheenvuoroa noin kymmenen minuuttia. Haluaisin, että pöytäkirjaan merkitään, että edellisten äänestysten aikana takanani istuva romanialainen poliitikko George Becali ei ollut läsnä äänestyksessä, mutta se näkyy videonauhoituksessa. Siitä huolimatta hänen avustajansa, tai sihteerinsä, äänesti täällä George Becalin jäsenkortilla. Haluaisin kysyä teiltä, arvoisa puhemies, onko tämä sääntöjen mukaista, ja jos se ei ole, mitä rangaistusta ääriryhmän romanialainen poliitikko voi odottaa siitä, että hänen avustajansa äänesti hänen sijastaan.

  Puhemies. − (EN) Esittämänne huomio on erittäin vakava, ja puhemiehistö käsittelee sitä.

Suositus toiseen käsittelyyn: Barbara Lochbihler, Kinga Gál (A7-0014/2011)

  Alfredo Antoniozzi (PPE). – (IT) Arvoisa puhemies, edetäksemme pidemmälle vuonna 2006 osoittamallamme tiellä, tehdäksemme Euroopan unionin ulkoisesta avusta aiempaa tehokkaampaa ja avoimempaa, emme voi olla poistamatta epäjohdonmukaisuuksia, joita on ilmennyt poikkeuksen myöntämisessä periaatteesta, jonka mukaan veroihin, tullimaksuihin tai muihin kuluihin liittyvien kustannusten maksamiseen ei voida myöntää unionin rahoitusta.

Asetuksen tarkistaminen on siinä mielessä tarpeen ja ajankohtaista. Komissiolle olisi siirrettävä valtaa antaa säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti strategia-asiakirjojen osalta, koska kyseisillä strategia-asiakirjoilla täydennetään asetusta (EY) N:o 1889/2006 ja niitä sovelletaan yleisesti.

Sen lisäksi, että toivon, että valmistelutyön aikana järjestetään asianmukaiset kuulemiset, toivon ennen kaikkea, että hyväksytyillä tarkistuksilla onnistutaan antamaan parlamentille asianmukaiset välineet, jotta se voi valvoa komission hyväksymiä toimenpiteitä ja vaikuttaa niihin. Vain siten voimme varmistaa, että EU:n ulkoinen avustuspolitiikka toimii laillisesti ja demokraattisesti.

Suositus toiseen käsittelyyn: Helmut Scholz (A7-0005/2011)

  Izaskun Bilbao Barandica (ALDE). – (ES) Arvoisa puhemies, haluaisin sanoa, että mielestäni on Euroopan unionin etujen mukaista tehdä tällaisia sopimuksia rahoitusvälineiden käyttämisestä teollistuneiden maiden kanssa tehtävään yhteistyöhön. Katson myös, että on pantava merkille, miten monta maata liitteessä on. Haluaisin siksi ilmaista, miten tärkeä tämä aloite on.

Suositus: Francesca Balzani (A7-0002/2011)

  Miroslav Mikolášik (PPE). – (SK) Arvoisa puhemies, suhtaudun myönteisesti banaanikauppaa koskevassa pitkässä ja katkerassa oikeudellisessa kiistassa aikaansaatuun sopimukseen, joka päättää pitkäaikaisen epävarmuuden ja epävakauden tilan banaaneja tuottavissa ja myyvissä maissa.

Banaanikauppasopimuksella on huomattava vaikutus myös muihin kehitysmaihin, jotka pyrkivät viemään banaaneja, ja meidän on autettava näitä maita sopeutumaan huomattaviin muutoksiin maailmanmarkkinoiden kilpailuympäristössä.

Liitännäistoimenpiteiden ohjelmassa on siksi myös käsiteltävä sopeuttamisen yhteiskunnallisiin seurauksiin liittyviä kiireellisiä kysymyksiä. Olen siksi samaa mieltä ehdotuksesta tutkia tämän sopimuksen vaikutusta sen soveltamisalaan kuuluviin alueisiin, jotta ei-toivottujen vaikutusten lieventämiseksi voidaan ottaa käyttöön asianmukaisia toimenpiteitä.

  Hannu Takkula (ALDE). - (FI) (Puheesta puuttuu alku) …melkein elämääkin suuremmaksi nousseesta banaanisodasta, että on erittäin hyvä, että sille saatiin loppu. On aivan totta, ettei voi olla niin, että rikotaan yleisiä kaupankäyntiä koskevia sääntöjä. On aivan oikein, että WTO on puuttunut asiaan ja että me myös Euroopan parlamentissa ja Euroopan unionissa toimimme oikein. Näin ollen muutamien AKT-maiden saamasta erityiskohtelusta luovutaan.

On tietenkin aivan totta, että on tärkeää huolehtia siitä, että reilun pelin säännöt säilyvät markkinoilla, mutta meidän täytyy pitää lähtökohtanamme sitä, että me kohtelemme samalla tavalla kaikkia tuottajia. Toisaalta vuodesta 1993 asti tuontijärjestelmässä mukana olleilla mailla on ollut puolellaan valtava etu ja niillä on ollut mahdollisuus sinä aikana saada omat asiansa kuntoon ja kehittää omaa banaanituotantoaan niin, että ne voisivat pärjätä myös aidossa kilpailussa, eikä niin, että ne ovat pelkästään erityistuen varassa.

Äänestin siis tämän muutoksen puolesta, ja onnittelen komissiota ja Euroopan unionia siitä, että banaanisota on nyt saatu loppumaan.

  Daniel Hannan (ECR). – (EN) Arvoisa puhemies, banaaneja koskeva kauppakiista on ollut yksi pitkäaikaisimmista ja ehkä vaikein koko WTO:n historiassa, ja se on kiista, jossa Euroopan unioni on ollut yksiselitteisesti täysin väärässä. Sen politiikkana on ollut suosia joidenkin entisten siirtomaiden tuottajia vapaan kaupan periaatteiden, jotka on tietysti teoreettisesti vahvistettu Rooman sopimuksessa, kustannuksella.

Tämä politiikka on ollut epäedullista kaikille. Se on ollut epäedullista EU:n kuluttajille, jotka ovat maksaneet paljon korkeampia hintoja, se on ollut epäedullista viejille, se on ollut epäedullista kansainväliselle sopusoinnulle ja kansojen yhteisölle, ja se on ollut epäedullista ihmisille, joita sen on teoriassa tarkoitus suojella. Britannian ja Ranskan entisistä alusmaista on nyt tullut alusmaita sanan varsinaisessa merkityksessä, sillä ne on sidottu keinotekoiseen ja tuottamattomaan vientiin, kun ne olisivat voineet monipuolistaa talouttaan ja yhdentyä laajemmin maailmantalouteen.

Haluan sanoa tästä vielä yhden asian, joka ei ole tullut esiin missään keskusteluissa. EU on painostanut häpeämättömästi banaanintuottajia muodostamaan ympärilleen poliittisia ja taloudellisia liittoja, EU:n mallia matkimalla, mikä ei todellakaan ole meidän asiamme. Koko vapaakaupan ajatus on eroihin perustuva vaihto, ei banaanien myynti toinen toisillemme, eikä muuten etenkään se, että Euroopan teollistuneiden talouksien välillä on keinotekoinen tulliliitto.

Mietintö: Karl-Heinz Florenz (A7-0229/2010)

  Sergej Kozlík (ALDE). – (SK) Arvoisa puhemies, kun Euroopan parlamentissa neuvoteltiin sähkö- ja elektroniikkalaiteromua koskevasta direktiivistä, esitettiin monia direktiiviä parantavia muutoksia. Minä äänestin tämän merkittävän direktiivin tarkistetun version puolesta. Direktiivin nojalla sähkölaitteiden tuottajat voivat antaa laitteita hankkiville ostajille tietoa ympäristön kannalta suotuisasta romun keräämisestä, käsittelystä ja hävittämisestä.

Sillä lisätään markkinoiden avoimuutta tarjoamalla tietoa asiaankuuluvista elimistä, jakelijoista, viejistä ja asiakkaista. Sillä lisätään kierrättämistä ja kustannusten korvaamista koskevaa tietoa ja hyväksyntää. On tärkeää, että alan rahoitusvelvoitteet keskitetään tehokkaan sähkölaiteromun keräysjärjestelmän kehittämiseen eikä seuraamusten maksamiseen keräämistä koskevien tavoitteiden noudattamatta jättämisestä, jos kyseisen alueen jätteenkeräysinfrastruktuuri ei ole riittävän kehittynyttä.

  Adam Bielan (ECR). – (PL) Arvoisa puhemies, Euroopan maiden dynaamiseen kehitykseen ja teknologiseen edistykseen liittyy valitettavasti myös vähemmän toivottuja seurauksia. Sähkölaiteromun määrän valtava kasvu on tästä näkyvin esimerkki. Käytämme järjestelmällisesti kaikkia mahdollisia sähkölaitteita ja korvaamme ne koko ajan nopeammin uusilla laitteilla mutta emme huolehdi siitä, että vanhoista on tehtävä turvallisia. Se ei voi olla vaikuttamatta luonnonympäristöön.

Toivon, että sähkölaiteromun keräämistä ja käsittelyä koskevan lainsäädännön tarkistamisen avulla on mahdollista lisätä kierrätettyjen arvokkaiden materiaalien määrää, koska ympäristöön liittyvien etujen lisäksi se tuo myös taloudellisia etuja. Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan suositteleman korkean erilliskeräyksen asteen pitäisi johtaa näiden materiaalien säilyttämiseen ja niiden valmisteluun uudelleenkäyttöä varten.

Olen samaa mieltä siitä, että sähkölaiteromun laitonta vientiä Euroopan unionin ulkopuolelle on ehdottomasti vähennettävä. Odotan myös, että yhden jäsenvaltion jätteiden varastointi toisen alueelle vähenee käytännössä, sillä se ei ole aina ollut asetusten mukaista.

  Puhemies. − (EN) Luulen, että te olette astuneet aivan uusille urille. Näen ensimmäisen kerran, että joku lukee puheenvuoronsa iPadista.

  Peter Jahr (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, romu ei noudata rajoja, ja se koskee erityisesti sähkö- ja elektroniikkalaiteromua. Siksi on olennaisen tärkeää, että romun hävittämistä ja kierrätystä koskevat säännökset yhdenmukaistetaan kaikissa Euroopan unionin jäsenvaltioissa ja niiden välillä ja että, tärkeimpänä kaikista, romun vienti ilman sertifioidusta ja ympäristön kannalta vakaasta hävittämisestä annettua säännöstä on lopetettava.

Viimeinen pyyntöni on, että selvitämme päätöstemme tehokkuuden varmistaaksemme, että aikomuksistamme todella tulee totta.

  Miroslav Mikolášik (PPE). – (SK) Arvoisa puhemies, sähkö- ja elektroniikkalaiteromun määrä lisääntyy nopeasti Euroopan unionissa ja romun tehoton hävittäminen ja ammattitaidoton kerääminen ovat vakava ongelma ympäristölle ja ihmisten terveydelle, kuten on myös raaka-aineiden ja luonnonvarojen häviäminen, sillä niitä ei ole tarjolla rajattomasti.

Sähkö- ja elektroniikkalaiteromusta annetun direktiivin soveltamisesta saatujen uusien tietojen perusteella näyttää olevan tarpeen tehdä asianmukaisia tarkistuksia joihinkin tämän oikeudellisen toimenpiteen osiin, jotka ovat tähän menneessä aiheuttaneet huomattavia ongelmia käytännön soveltamisessa. Olen siksi samaa mieltä säännöksistä, joiden nojalla tuottajat ja kuluttajat ovat aiempaa enemmän vastuussa kyseisten laitteiden asianmukaisesta hävittämisestä.

Nykyisen tavoitteen osalta haluaisin kuitenkin sanoa, että tässä tavoitteessa ei oteta huomioon eri jäsenvaltioiden hyvin erilaisia taloudellisia edellytyksiä. Minun mielestäni prosenttiosuudessa, joka perustuisi markkinoiden kokoon tiettynä aikana, otettaisiin paremmin huomioon jäsenvaltioiden erityiset olot ja niiden konkreettinen tilanne sähkölaitemarkkinoilla.

  Izaskun Bilbao Barandica (ALDE). – (ES) Arvoisa puhemies, olemme äänestäneet, ja minä olen äänestänyt, tämän sähkölaiteromua koskevan aloitteen puolesta. Olemme puhuneet täällä keräämisestä, käsittelystä, kieltämisestä ja laittomuudesta, mutta minä haluaisin nyt huomauttaa, että ehkä meidän pitäisi käsitellä jotakin, joka on ollut jo jonkin aikaa tutkimusten kohteena: miksi materiaalit, jotka voisivat säilyä hyödyllisinä ja tehokkaina kauemmin, rikkoutuvat odotetusti ja suunnitellusti tietyn ajan päästä?

Olen juuri tällä viikolla laatinut monia kysymyksiä sekä neuvostolle että komissiolle, jotta ne tutkisivat, tekevätkö jotkin yritykset tästä todella harkitun päätöksen ja voitaisiinko Euroopassa ja maailmanlaajuisesti tuotetun sähkölaiteromun määrää siksi ehkäistä torjumalla tällaista käytäntöä?

  Seán Kelly (PPE). – (GA) Arvoisa puhemies, haluaisin ensin onnitella ystävääni ja kollegaani Karl-Heinzia tästä mietinnöstä. Kaikki, mitä hän tekee, on täsmällistä ja käytännöllistä, ja niin on myös tämä mietintö.

(EN) Kuten on todettu, elämme sähköisellä ajalla, ja markkinoille tulee miltei päivittäin uudempia ja uudempia vempaimia, ja monen sellaisen sähkölaitteen myyntiaika on erittäin lyhyt, sillä ne on joko päivitettävä tai hävitettävä. Nämä ehdotukset ovat ehdottomasti oikea-aikaisia siinä suhteessa.

Myös sisämarkkinoista esitetty huomautus on erittäin tärkeä. Meistä on mukavaa puhua niistä, mutta ne ovat kaukana täydellisistä.

(GA) Katson siksi, että tämä mietintö edustaa huomattavaa edistystä kohti ongelmien ratkaisemista, ja suhtaudun siihen myönteisesti ja olin iloinen, että voin äänestää sen puolesta.

  Giommaria Uggias (ALDE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, olemme tänään hyväksyneet päätöslauselman Campanian jätteestä, minkä pitäisi olla meille kaikille opetus siitä, että tällaisten ympäristökatastrofien tapahtuminen on estettävä.

Voimme olla tänään tyytyväisiä itseemme, koska olemme tässä täysistunnossa hyväksyneet toimenpiteen, jonka avulla kierrättämisen ja uudelleenkäytön kulttuurista tehdään globalisaation aikakaudella kaikin tavoin edistettävä ja kannustettava toimenpide sen varmistamiseksi, että EU:n kansalaiset, joiden ei enää tarvitse tuottaa tavaroita, jotka ovat nyt kaikkien ulottuvilla, ovat tietoisia niiden todellisesta arvosta.

Karl-Heinz Florenzin sähkö- ja elektroniikkalaiteromun uudelleenkäyttöä koskeva mietintö, josta tänään äänestämme, on merkittävä Euroopan ympäristön kestävyyden tulevaisuuden lisäksi myös toisesta syystä: raaka-aineiden häviämisen takia. Materiaalien ja resurssien tehokas ja innovatiivinen käyttö on itse asiassa keskeinen kysymys globaalissa taloudessa. Mielestäni on siksi myönteistä, että olemme asettaneet itsellemme kunnianhimoisia tavoitteita, ja katson myös, että tuotteen todelliset kustannukset olisi ilmoitettava siten, että kuluttajat ovat niistä tietoisia.

  Marian Harkin (ALDE). – (EN) Arvoisa puhemies, olen iloinen voidessani tukea parlamentin kunnianhimoista mietintöä, jolla lähetetään voimakas viesti hallituksille kaikkialla EU:ssa. Mietinnössä säilytetään "saastuttaja maksaa" -periaate, ja se tehdään suhteellisesti.

Olen tyytyväinen ALDE-ryhmän tarkistukseen, jolla vapautetaan mikroyritykset – eli alle kymmenen henkeä työllistävät yritykset, joiden liikevaihto on alle kaksi miljoonaa – vaatimuksesta ottaa kaikki pienimuotoinen romu takaisin. Sillä varmistetaan, että tilojen kanssa vaikeuksissa olevia pieniä liikkeitä ei rasiteta kohtuuttomilla vaatimuksilla.

Lopuksi niille, jotka valittavat tämän ehdotuksen kustannuksista – ja heitä oli muutama – haluaisin sanoa, että meillä ei ole oikeutta jatkaa tämän planeetan vähenevien luonnonvarojen käyttöä. Meidän on edistettävä aktiivisesti uudelleenkäyttöä ja kierrätystä ja tehtävä kaikkemme lieventääksemme koko ajan niukemmiksi käyvien raaka-aineidemme vähenemistä.

  Daniel Hannan (ECR). – (EN) Arvoisa puhemies, ajaessani ympäri kaakkoisen vaalipiirini kauniita alankoja ja metsiä olen huomannut teiden varrella pieniä röykkiöitä, jotka koostuvat kodinkoneista ja muista poistetuista sähkölaitteista. Nuo pienet röykkiöt ovat tahattomien seurausten lain näkyvä muistomerkki. Direktiivi, jolla aiottiin kannustaa kierrättämiseen, on päätynyt edistämään laittomia kaatopaikkoja.

Se on myös turmellut perinteisen käsityksen omistusoikeudesta. Tavallisesti käsitämme omistamisella sitä, että jos joku myy minulle jotakin ja minä ostan sen häneltä, se on sitten minun vastuullani. Tuolle toiselle ei jää velvoitetta kierrättää. Vapailla markkinoilla itse asiassa kierrätetään yleisesti nämä tavarat, ja on olemassa loistavia ihmisiä, jotka tekevät sen ilmaiseksi, ja heitä kutsutaan romukauppiaiksi. Joskus he jopa maksavat sen tekemisestä. Mikään tästä ei kuitenkaan lohduta yhtään niitä vaalipiirini jäseniä, jotka ihmettelevät, miten päästä eroon kodinkoneista.

Vaalipiirini asukas otti minuun yhteyttä viime viikolla ja kysyi, miten päästä jääkaapista eroon. Minun oli pakko ehdottaa, että hän antaisi sen anopilleen.

Päätöslauselmaesitys (RC-B7-0078/2011)

  Lena Ek (ALDE). – (SV) Arvoisa puhemies, olen erittäin pettynyt tapaan, jolla yhteisen ulkopolitiikan korkean edustajan, Catherine Ashtonin, kädet on sidottu Lähi-idän kriisiä koskevissa neuvotteluissa. Demokratiaa ja vapautta puolustavien rinnalla seisomisen pitäisi olla meille EU:ssa itsestään selvää. Yhteinen parlamenttimme ja yhteinen unionimme ovat tulosta ponnisteluistamme, joiden tavoitteena on, ettei meidän ikinä tarvitsisi enää kokea totalitarismin mukaan tuomia kauhuja. Tämän päätöslauselmaesityksen myötä haluamme hyväksyä osamme vastuusta tässä ja osoittaa, että haluamme tukea demokratian ja vapauden puolesta Lähi-idässä käytävää taistelua. Siksi on vielä valitettavampaa, että komissio ja neuvosto eivät ole pystyneet hyväksymään osaansa vastuusta. Näemme muutoksen tuulien pyyhkivän yli koko Lähi-idän. Ihmiset pyytävät apua, ja on meidän velvollisuutemme antaa tuota apua. Meiltä tarvitaan konkreettisia toimenpiteitä elintarvikkeiden, lääkkeiden ja avustustyöntekijöiden tarjoamisen muodossa. Sitä tarvitaan nyt. Samalla meidän on tietenkin autettava rakentamaan Tunisiaan ja Eurooppaan yhteiskuntia, joissa on oikeusvarmuus. Puolet unionimme jäsenvaltioista on kulkenut diktatuureista demokratiaan ja vapauteen. Miksi on niin vaikeaa sanoa, että saman pitäisi tapahtua Lähi-idän ihmisille?

  Salvatore Iacolino (PPE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, ei ole epäilystäkään siitä, että Tunisiaa ravistelevalla nuorten sukupolvien kansannousulla voi olla merkittäviä seurauksia itse Euroopan unioniin. Siihen on monia hyviä syitä, muun muassa uuden Euroopan unionin ja Tunisian välisen toimintasuunnitelman laatiminen kaudeksi 2011–2016 ja ennen kaikkea siirtolaisvirtojen sääntely.

Vain kuukausi sitten tässä parlamentissa hyväksyttiin merkittävä toimenpide – ensimmäinen lainsäädännöllinen asiakirja Lissabonin sopimuksen nojalla – ihmiskaupasta. Kaikkea laittomien siirtolaisten virtojen lisääntymistä on torjuttava päättäväisesti. Sitä varten tarvitaan EU:n sopimusta, joka kattaa Välimeren eteläiset rannat, mukaan luettuna Tunisia ja myös Egypti. Sitä varten valtuuskunnan on mentävä valvomaan tätä täysimääräisen demokratisoitumisen prosessia, kuten se on todellakin mennyt tänään Tunisiaan, mutta meidän on samalla annettava Tunisialle todellinen tilaisuus tukemalla yhtenäisesti ja jatkuvasti täysimääräistä demokratiaa.

  Peter Jahr (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, haluaisin käyttää jälleen puheenvuoron osana äänestysselityksiä, koska eilen minulla ei valitettavasti ollut tilaisuutta puhua.

Haluan ilmaista ihailuni Tunisian kansaa kohtaan, sillä he ovat pyyhkineet diktatuurin pois rauhanomaisin keinoin, ja toivon, että Tunisian siirtymähallitus katsoo, että päätöslauselmamme on mahdollisuus edetä kohti demokratiaa.

Samaan aikaan haluaisin jälleen kerran pyytää anteeksi Tunisian kansalaisilta, koska Euroopan unioni ja sen poliitikot eivät selvästikään olleet valmiita tällaiseen äkilliseen suunnanmuutokseen. Olemme aliarvioineet kansan voimaa, jos voin ilmaista sen siten, ja meidän pitäisi käyttää tämä tilaisuus hyväksemme varmistaaksemme, että analysoimme tilanteita tulevaisuudessa paremmin, ja reagoimme tarvittaessa asianmukaisesti tällaisiin tapahtumiin.

  Adam Bielan (ECR). – (PL) Arvoisa puhemies, viimeaikaiset tapahtumat sekä Tunisiassa että nyt Egyptissä ovat saaneet koko maailman huomion. Näiden maiden kansalaisten mielenosoitukset valtaa pitäviä kangistuneita hallintoja vastaan ovat kuitenkin tuoneet toivon pysyvästä poliittisesta muutoksesta.

Demokraattisen Euroopan täysimääräistä tukea tarvitaan ehdottomasti, jotta Tunisiassa alkanut muutos voi jatkua rauhanomaisesti. Yhdyn Euroopan parlamentin puhemiehen, Jerzy Buzekin, vetoomukseen, ja myös minä kehotan toteuttamaan kaikki toimet sen varmistamiseksi, että Tunisiassa järjestetään täysin demokraattiset vaalit ja että siellä muodostetaan kansallisen yhtenäisyyden hallitus.

Tuen myös suhteista Maghreb-maihin vastaavan parlamentin valtuuskunnan kehotusta järjestää riippumaton tutkimus siitä, miten vastuullisia Tunisiaa hallitsevat ovat väkivallan käytön ja verenvuodatuksen osalta. Yhteistyö ja vastavuoroisten ja yhdenvertaisten suhteiden kehittäminen Tunisian kanssa on sekä EU:n että Tunisian kansalaisten etujen mukaista. Äänestin siksi tänään päätöslauselman puolesta – se on asiakirja, jossa tämän yhteistyön mahdollisuudet kuvataan yksityiskohtaisesti.

  Bruno Gollnisch (NI). – (FR) Arvoisa puhemies, minä itse en ollut presidentti Ben Alin tai presidentti Mubarakin ystävä. Minä en toivottanut heitä tervetulleiksi halauksien ja ystävällisten olalletaputusten kera, kuten presidentti Sarkozylla oli tapana. Minä en toivottanut heidän puolueitaan tervetulleiksi poliittisiin yhdistyksiin, joihin minä ja poliittiset kollegani kuulumme, toisin kuin sosialistit – koska Norsunluurannikon presidentti Gbagbon puolue, presidentti Ben Alin puolue ja presidentti Mubarakin puolue kuuluivat kaikki sosialistiseen internationaaliin.

Siksi se tarkoittaa, että minulla on suurempi oikeus sanoa, miten vastenmielistä – paremman sanan puuttuessa – minusta näille ihmisille tällä hetkellä varattu kohtelu on puuttumatta henkilökohtaisesti millään tavalla noiden maiden poliittiseen tilanteeseen. Kunnioitan aivan liian paljon puuttumattomuuden periaatetta tehdäkseni sen. Minä en ollut se, joka kutsui presidentti Ben Alin Euroopan parlamenttiin. Jos teillä oli arvostelua esitettävänä presidentti Ben Alista, teidän olisi pitänyt esittää se silloin. On aivan liian helppoa arvostella ihmisiä, kun he ovat kaatuneet.

Kaikkialla Lähi-idässä ja maailmassa ihmiset tietävät nyt, että länsi ei tue ystäviään, ja voitte olla varmoja, että ystäviksemme on tästä lähtien tarjolla vain harvoja.

  Puhemies. − (EN) Emme usko, että presidentti Ben Alia on koskaan kutsuttu Euroopan parlamenttiin. Nyt hän ei joka tapauksessa tule – onneksi.

  Izaskun Bilbao Barandica (ALDE). – (ES) Arvoisa puhemies, minun mielestäni Tunisian tilanne on yllättänyt Euroopan unionin. Meidän tarvitsee vain katsoa, miten presidentti Ben Alia on viime kuukausina kohdeltu. Minun mielestäni olemme, jälleen kerran, toimineet liian myöhään, koska Euroopan unioni ei puolustanut voimakkaasti Tunisian kansaa, joka halusi päästä eroon diktatuurista, joka on ollut vallalla niin monia vuosia, ja saada itselleen vapaudet ja demokratian.

Pyytäisin siksi Catherine Ashtonilta, että Euroopan unioni osallistuisi enemmän ja että hän perustaisi tässä päätöslauselmassa mainitun toimintaryhmän, johon Euroopan parlamentin olisi osallistuttava, jotta tunisialaiset voivat järjestää demokraattiset vaalinsa, jotta he voivat luoda toimielimet maalleen ja jotta he voivat saada vapautensa takaisin.

Haluaisin kuitenkin sanoa, että tämä on politiikan tulevaisuutta: 2000-luvun politiikan tulevaisuudessa on käytävä vuoropuhelua ja neuvoteltava, jotta kaikkien kansalaisten pyrkimykset voidaan sisällyttää demokraattisiin prosesseihin. Katson myös, että meidän pitäisi käsitellä kysymystä siitä, kohtelemmeko Euroopan unionissa todella kaikkia maita yhdenvertaisesti, kun otamme käyttöön ihmisoikeuksiin liittyviä lausekkeita.

  Puhemies. − (EN) Kuten tiedätte, Euroopan parlamentti lähettää tänään Tunisiaan José Ignacio Salafranca Sánchez-Neyran johtaman valtuuskunnan ja he raportoivat siitä ensi viikolla.

  Ashley Fox (ECR). – (EN) Arvoisa puhemies, Tunisian tapahtumat ovat varoitus kaikille epädemokraattisille hallituksille – ei vain arabimaailmassa vaan kaikkialla maailmassa. Jos ne eivät tarjoa perustuslaissaan ihmisille mekanismia ilmaista tyytymättömyyttään, sitten ne joutuvat kohtaamaan vallankumouksen ja sen sisältämän väkivallan.

EU:n asiana ei ole sanella minkään valtion perustuslain pilkkuja ja pisteitä. Meidän pitäisi kuitenkin rohkaista siirtymistä perustuslailliseen demokratiaan ja edistää avointa taloutta, investointeja ja talouskasvua, koska juuri talouskasvu – kaupankäynti muun maailman kanssa – tuo työpaikkoja ja lievittää köyhyyttä, joka on itse asiassa perussyy suurelle osalle arabimaailman tyytymättömyyttä.

Päätöslauselmaesitys (RC-B7-0075/2011)

  Licia Ronzulli (PPE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, minä äänestin tietenkin tämän päätöslauselman puolesta, koska mielestäni kaikkien jäsenvaltioiden on ponnisteltava enemmän endeemisten tautien torjumiseksi.

Vuonna 2000 Yhdistyneet Kansakunnat liitti New Yorkissa kyseisen tavoitteen vuosituhannen kehitystavoitteita koskevaan julistukseensa. Tutkimuksen ja innovaation puiteohjelmansa puitteissa Euroopan unioni on jo rahoittanut tuberkuloosirokotteiden kehittämistä poistaakseen taudin kokonaan väestöstä vuoteen 2050 mennessä. Sitä varten se on lisäksi edistänyt kumppanuuksia yli 40:n rokotteiden kehittämiseen ja tuottamiseen erikoistuneen tutkimuskeskuksen kanssa koko Euroopassa.

Tämän tekstin hyväksymisen myötä jäsenvaltioiden on nyt ponnisteltava täyttääkseen omat taloudelliset sitoumuksensa, erityisesti kehitysmaiden osalta, jotta oikeus terveydenhuoltoon voi tarkoittaa myös ennaltaehkäisevää hoitoa.

Päätösehdotus (B7-0090/2011)

  Lucas Hartong (NI). - (NL) Arvoisa puhemies, viime syyskuussa parlamentti kieltäytyi päättämästä Euroopan poliisiakatemian tilejä vakavan huonon hallinnon ja rakenteellisten ongelmien takia. Asioiden ei odotettu parantuvan ennen vuotta 2014. Minusta ei tunnu, että mikään olisi sillä välin parantunut CEPOLissa. Miksi meillä on sitten kuitenkin nyt ehdotus vuoden 2008 tilien päättämisestä?

Alankomaiden vapauspuolueen (PVV) valtuuskunta äänesti siksi tätä ehdotusta vastaan, ja se haluaa, että asianosaiset vastaavat kaikkien epäasianmukaisten menetysten kustannuksista. Asetamme lisäksi koko CEPOLin olemassaolon kyseenalaiseksi. Meillä on jo EU:ssa erinomainen poliisiyhteistyö, emmekä tarvitse siihen CEPOLia. Meidän mielestämme se voitaisiin aivan hyvin lopettaa mahdollisimman pian. Se olisi itse asiassa valtavaa veronmaksajien rahojen säästöä.

  Daniel Hannan (ECR). – (EN) Arvoisa puhemies, haluaisin ajatella, että olen aina puolustanut kaakkoisen vaalipiirini asukkaita. Yksi tavoista, joilla yritän puolustaa heidän etujaan – veronmaksajina – on estää heidän työllä ansaitsemiensa rahan tuhlaaminen hyödyttömiin, tehottomiin tai korruptoituneisiin EU:n virastoihin.

Kyseinen väite ei heikkene yhtään, vaikka hyödytön virasto sattuu sijaitsemaan omassa vaalipiirissäni, kuten tässä tapauksessa Euroopan poliisiakatemia. Minun mielestäni sen huonosta varainhoidosta ei ole epäilystäkään. En usko, että kukaan tässä parlamentissa voi väittää, että se on taloudellisesti kannattava tai tehokas organisaatio.

Kysymys on laajemmin siitä, tarvitaanko eurooppalaista poliisivirastoa ollenkaan. Pakkotoimia koskevan oikeuden monopoli on ehkä valtion keskeinen määrite, ja valtiot ympäri maailman ovat saaneet aikaan erittäin kehittyneitä ja erittäin tehokkaita sopimuksia poliisiyhteistyöstä ilman, että näiden EU:n virastojen pitäisi kertoa heille, mitä tehdä.

Olemme työskennelleet erittäin hyvin ilman EU:ta Hampshiren kreivikunnassa, jossa poliisiakatemia sijaitsee. Se on vanhempi kuin useimmat jäsenvaltiot, ja se pärjää hienosti riippumatta siitä, onko sen alueella EU:n virastoa vai ei.

  Ashley Fox (ECR). – (EN) Arvoisa puhemies, äänestin Euroopan poliisiakatemian tilien päättämistä vastaan. Tein sen pienenä protestina tavalle, jolla EU käsittelee veronmaksajien rahaa.

Tuhlaamme sitä aivan liikaa, ja tuhlaamme aivan liikaa Euroopan poliisiakatemian kaltaisiin hyödyttömiin elimiin. Emme tarvitse sitä. Meidän pitäisi säästää veronmaksajille hieman rahaa ja lopettaa se.

Päätöslauselmaesitykset (B7-0091/2011, B7-0092/2011, B7-0093/2011)

  Daniel Hannan (ECR). – (EN) Arvoisa puhemies, olette kuullut minun monesti tässä salissa käyvän yksinäistä ja uuvuttavaa näännytyssotaani näiden uusien EU:n rahoituspalvelujen valvontavirastojen perustamista vastaan.

Kantani on ollut koko ajan, että ne ovat ratkaisu olemattomaan ongelmaan. Näiden virastojen toimivalta ei kata ketään niistä, joita voidaan syyttää rahoituskriisistä. Tämä ei ole minun mielestäni oikeasuhtainen ja harkittu vastaus havaittuun ongelmaan, vaan ideologinen siirto, jotta saadaan aikaan enemmän Euroopan yhdentymistä sen itsensä takia.

Kaikki epäilykset siitä, kuka oli oikeassa, hävisivät varmasti muutama hetki sitten näkemässämme farssissa, kun puhemies kysyi parlamentilta, ketkä kolme ehdokasta olimme juuri hyväksyneet, eikä yksikään Euroopan parlamentin jäsen osannut vastata.

Miksi siis äänestimme niin suurella enemmistöllä näiden ehdokkaiden nimittämiseksi? Epäilen, että se johtui siitä, mitä komission jäsen Barnier sanoi suositellessaan heitä – heidät oli valittu "heidän EU:hun sitoutumisensa takia". Siitä tässä on siis kyse. Sillä ei ole mitään tekemistä rahoituspalvelujen parantamisen kanssa, vaan kaikessa on kyse Brysselin valvonnan laajentamisesta.

Päätän puheenvuoroni toistamalla William Dartmouthin kehotuksen: jos – kuten tänään ehdotettiin – meillä on oltava naispuolisia ehdokkaita johonkin näistä viroista, en voi keksiä ketään parempaa kuin edellisen komission kaataneen ilmiantajan, Kaakkois-Englannin kollegani, Marta Andreasenin.

  Ashley Fox (ECR). – (EN) Arvoisa puhemies, toivoisin, että meillä ei olisi Euroopan valvontaviranomaista, mutta meillä on. Koska meillä on, meidän pitäisi nimittää niiden johtoon parhaat henkilöt. Se, mitä näimme aiemmin tänään, oli todellakin farssi, jossa kollegat, jotka olivat haastatelleet henkilöitä ja katsoivat heidät toimivaltaisiksi, halusivat kuitenkin pullistella lihaksiaan ja protestoida, että heitä ei ollut kuultu tarpeeksi. Siksi meillä oli tänään äänestys. Se oli patsastelua pahimmillaan, eikä se tee tälle parlamentille yhtään hyvää.

  Seán Kelly (PPE). – (EN) Arvoisa puhemies, panitte tänään erittäin terävästi merkille, että yksi jäsenemme luki puheenvuoronsa iPadista ensimmäisen kerran. Sitten meillä oli – toivottavasti ensimmäistä ja viimeistä kertaa – jäsen, jonka väitettiin äänestäneen poissa olleena. Sitten me itse äänestimme valvontaviranomaisen puheenjohtajista. Äänestämällä vastaan äänestimme itse asiassa puolesta. Selittäkää se minulle. Emme tietenkään, kuten on jo huomautettu, tienneet ehdokkaiden nimiä, eikä meillä ollut naispuolista ehdokasta, vaikka rehellisyyden nimissä on sanottava, että komission jäsen Barnier selitti sen asianmukaisesti.

Ei ole ehkä yllättävää, että keskustelimme tänään banaaneista, koska kun otetaan kaikki nuo asiat huomioon, monet ihmiset katsovat, että toimintamme on menossa aivan banaaneiksi. Siinä hengessä vetäydyn lounaalleni, jolla banaanit ovat merkittävä osa ruokalistaa. Kiitos suopeudestanne, arvoisa puhemies.

Päätöslauselmaesitys (RC-B7-0073/2011)

  Luigi de Magistris (ALDE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, Campanian jätekriisiä koskeva päätöslauselma, joka hyväksyttiin tänään enemmistöllä, on hyvin merkittävä merkki. Campanian hätätilasta on tullut EU:n hätätila, ja tämä on päätös Campanian kansan puolesta.

Me sanomme "ei" varojen jakamiselle vain vahvistamaan korruptoituneita poliitikkoja, häikäilemättömiä liikemiehiä ja järjestäytynyttä rikollisuutta, "kyllä" EU:n rahalle, jos esitetään uskottava, ympäristön kannalta suotuisa jätesuunnitelma, "ei" valvomattomille kaatopaikoille, "ei" dioksiinia tuottaville polttolaitoksille ja "kyllä" kierrättämiselle ja ympäristön kannalta suotuisille menetelmille. Sanomme myös "ei" paikallisyhteisöjen vastarinnan kriminalisoinnille ja siten "kyllä" laillisuudelle.

Se on tärkeä käännekohta ja varoitus Berlusconin hallitukselle ja Stefano Caldoron johtamalle aluehallinnolle, jotka ovat tähän mennessä vain puhuneet ja tukeneet klikkejään ja mafiayhteyksiään.

  Peter Jahr (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, toivon, että Campanian kansalaiset katsovat, että tänään antamamme päätöslauselma on rohkaisu heille. Tavoitteenamme ei ollut horjuttaa tai parjata aluetta. Emme myöskään pyrkineet käymään mitään kotimaisia poliittisia taisteluja. Euroopan unionin oikeudenmukainen tarjous Campanialle on seuraava: Jos kehitätte kokonaisen jätteenhävitysjärjestelmän, joka on looginen, ympäristön kannalta vakaa, tehokas ja johon ei liity korruptiota, Euroopan unioni antaa teille taloudellista tukea. Edellyttäen, että tämä viesti on otettu vastaan, toivon, että pystymme jossakin vaiheessa keskustelemaan siitä, että Campanian kriisi on ratkaistu lopullisesti ja pysyvästi.

Kirjalliset äänestysselitykset

Mietintö: Enrico Speroni (A7-0015/2011)

  Sebastian Valentin Bodu (PPE), kirjallinen. – (RO) Yksimielinen äänestystulos unkarilaisen Euroopan parlamentin jäsenen Tamás Deutschin parlamentaarisen koskemattomuuden pidättämistä koskevasta pyynnöstä korostaa EU:n tasolla kaikille lainsäädäntöelinten jäsenille taattua suojaa. Syy siihen on se, kuten ilmeni perusteellisesta tutkimuksesta, jonka teimme Unkarin oikeusviranomaisten toimittaman pyynnön perusteella, että käsittelemme selvästikin poliittisia näkemyksiä koskevaa selkeintä mahdollista koskemattomuustapausta. Koskemattomuuden myöntäminen lainsäädäntöelimen jäsenille on väline, josta on kiistelty lukemattomia kertoja, ja sen tarkoituksena on tosiaankin suoda heille vapaus ilmaista mielipiteitään. Tamás Deutschia koskeva tapaus todellakin osoittaa sen välittömän hyödyn. Haluaisin muistuttaa teille, että Euroopan parlamentti ei ole koskaan suojellut yhtään jäsenistään, jos on tutkittu korruptiotapauksia tai tapaoikeuden rikkomuksia. Yritystä estää Euroopan parlamentin jäseniä ilmaisemasta mielipiteitään yleisen edun mukaisista ja huolta aiheuttavista asioista nostamalla kanne tuomioistuimessa ei voida hyväksyä demokraattisessa yhteiskunnassa. Puhumattakaan siitä, että sillä rikotaan Euroopan yhteisöjen erioikeuksista ja vapauksista tehdyn pöytäkirjan 9 artiklaa, joka laadittiin suojelemaan Euroopan parlamentin jäsenten ilmaisunvapautta asioissa, jotka liittyvät välittömästi heidän velvollisuuksiensa suorittamiseen.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. − (PT) Koska kyse on siitä, että Euroopan parlamentin jäsen harjoittaa poliittista toimintaansa, kuten tunnustetaan toimivaltaisille Unkarin oikeusviranomaisille toimitetussa pyynnössä, äänestin tämän mietinnön päätelmien puolesta, sillä siinä suositellaan kieltäytymään Tamás Deutschin koskemattomuuden pidättämisestä. Kyse on yhdenmukaisuuden takaamisesta EU:n lainsäädännön kanssa ja jäsenten toiminnan puolustamisesta, koska käsittelemme väitettyä mielipiderikosta, joka koskee yleisesti tunnettuja asioita. On myös tunnustettu, että Tamás Deutsch ei ollut mitenkään osallisena näiden asioiden julkaisemisessa tai niiden käynnistämisessä, joten hänellä ei ole mitään yhteyksiä menettelyyn, jossa määritetään, ovatko ne totta vai valhetta.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Tämän parlamentin jäsenten toimeksiannon riippumattomuuden puolustaminen on parlamentin vastuulla, ja tuota riippumattomuutta ei saa vaarantaa. Jäsentä syytetään kunnianloukkauksesta, jonka väitetään johtuvan lausunnoista, joita hän antoi syyttäjästä, Unkarin kansalaisesta, 25. maaliskuuta 2010 lähetetyssä radio-ohjelmassa, johon hänet oli kutsuttu poliitikkona ja Euroopan parlamentin jäsenenä. Se osoittaa siten, että mielipiteet esitettiin, kun Tamás Deutsch oli suorittamassa velvollisuuksiaan Euroopan parlamentin jäsenenä, joten vastustan hänen koskemattomuutensa pidättämistä.

  Alexander Mirsky (S&D), kirjallinen. − (EN) Kaikki tämä Euroopan parlamentin jäsenen Tamás Deutchin koskemattomuutta koskeva hössötys on vain poliittisen taistelun muoto. Vastustan jyrkästi kyseisiä keinoja, joita käytetään selvittämään tilit poliittisten vastustajien kanssa. Tässä tapauksessa äänestin Tamás Deutschin koskemattomuuden pidättämistä vastaan. Minun mielestäni koskemattomuuden pidättämistä pitäisi soveltaa vain henkirikokseen syyllistyneisiin Euroopan parlamentin jäseniin. Meidän (eli kaikkien Euroopan parlamentin jäsenten) pitäisi ymmärtää, että kun poliittinen kilpajuoksu ylittää kaikki logiikan rajat, meistä tulee laittomuuden rikoskumppaneita.

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. − (DE) Tamás Deutsch esitti viime vuonna radio-ohjelmassa joitakin huomioita, jotka ovat johtaneet siihen, että häntä syytetään Unkarin lainsäädännön nojalla. Ainoa asia, jonka hän teki, oli mielipiteen ilmaisu asioista, jotka olivat yleisesti tunnettuja ja jotka oli julkaistu sanomalehdessä. Hän esitti huomiot selkeästi Euroopan parlamentin jäsenenä, mikä tarkoittaa, että EU:n sääntöjen mukaan parlamentaarinen koskemattomuus suojaa häntä. Tämän koskemattomuuden tarkoituksena on suojata Euroopan parlamentin koskemattomuutta demokraattisena lakia säätävänä edustajakokouksena ja varmistaa sen jäsenten riippumattomuus heidän suorittaessaan velvollisuuksiaan. Oikeusmenettelyjen käyttäminen yritettäessä estää tämän parlamentin jäseniä ilmaisemasta mielipiteitään legitiimisti yleisen edun mukaisista asioista ei ole yhdenmukaista demokratian kanssa. Meidän on suojattava oikeutta vapaaseen ilmaisuun. Siksi tuen täysin tätä mietintöä, jossa torjutaan pyynnöt pidättää Tamás Deutschin koskemattomuus.

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. − (IT) Euroopan parlamentin jäsenen koskemattomuuden pidättäminen on aina arkaluontoinen kysymys käsiteltäväksi, mutta joissakin tapauksissa pidättämistä koskevia pyyntöjä olisi analysoitava Euroopan parlamentin jäsenen velvollisuuksien puitteissa. Minun mielestäni yksinkertainen kanne, jossa henkilöä syytetään siitä, että hän on antanut kunniaa loukkaavia julkisia lausuntoja, ei ole riittävä syy pyytää parlamentaarisen koskemattomuuden pidättämistä. Koskemattomuutta koskevat säännöt myös osoittavat, että Tamás Deutschia vastaan esitetyissä syytöksissä viitataan lausuntoihin, jotka on ilmaistu hänen suorittaessaan velvollisuuksiaan Euroopan parlamentin jäsenenä. Tamás Deutsch suoritti siis Euroopan parlamentin jäsenen velvollisuuksiaan ilmaisemalla mielipiteensä yleistä etua koskevasta asiasta äänestäjäkunnalleen. Euroopan parlamentin jäseniä ei pitäisi yrittää estää ilmaisemasta mielipidettä legitiimisti yleisen edun mukaisista asioista, ja siksi äänestin Francesco Enrico Speronin mietinnön puolesta Tamás Deutschin koskemattomuuden pidättämistä vastaan.

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. − (PT) Euroopan parlamenttia pyydettiin pidättämään kollegamme Tamás Deutschin parlamentaarinen koskemattomuus, sellaisen rikosoikeudenkäynnin vuoksi, jossa häntä syytetään kunnianloukkauksesta Unkarin rikoslain nojalla. Oikeudellisten asioiden valiokunta on antanut asiasta lausuntonsa, ja mietintö, jossa päätettiin olla pidättämättä hänen parlamentaarista koskemattomuuttaan, hyväksyttiin yksimielisesti. Katsottiin, että Tamás Deutsch suoritti velvollisuuksiaan Euroopan parlamentin jäsenenä, kun hän antoi lausunnot, jotka panivat alkuun nämä rikosoikeudelliset menettelyt. Yritystä vaientaa Euroopan parlamentin jäsenet ilmaisemasta näkemyksiään yleisen edun mukaisista asioista nostamalla kanne ei voida hyväksyä demokraattisessa yhteiskunnassa.

Äänestin puolesta, koska kannatan jäsenten ilmaisun vapautta heidän suorittaessaan velvollisuuksiaan, ja puolustaakseni Euroopan parlamentin etuja toimielimenä. Haluaisin kuitenkin lisätä, että minun mielestäni poliittisesti vastuullisessa asemassa olevien – mukaan luettuna tämän parlamentin jäsenet – pitäisi yleisesti huolehtia siitä, että heidän puheensa ovat totuudellisia ja että niissä kunnioitetaan muita asianosaisia, mitä ei aina ole tapahtunut.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. − (EN) Puhemies ilmoitti 8. heinäkuuta 2010 järjestetyssä täysistunnossa työjärjestyksen 6 artiklan 2 kohdan mukaisesti, että hän olisi saanut Unkarin oikeusviranomaisten 9. kesäkuuta 2010 lähettämän kirjeen, jossa pyydettiin pidättämään Tamás Deutschin parlamentaarinen koskemattomuus. Puhemies välitti pyynnön oikeudellisten asioiden valiokunnalle työjärjestyksen 6 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Budapestin toisen ja kolmannen alueen tuomioistuin pyysi Euroopan parlamenttia pidättämään koskemattomuuden jäseneltään Tamás Deutschilta, jota vastaan käynnistetään oikeusmenettelyt kyseisessä tuomioistuimessa. Budapestin tuomioistuimessa on esitetty Tamás Deutschia vastaan kunnianloukkausta koskeva rikossyyte Unkarin rikoslain 179 pykälän 2 momentin b–c alamomentin nojalla. Tamás Deutschia vastaan nostetussa asiassa on kyse siitä, että radiokanavalla "Klubradio" 25. maaliskuuta 2010 lähetetyssä radio-ohjelmassa "Megbeszéljük" (Puhutaan siitä) Tamás Deutsch esitti joitakin väitetysti epätosia mielipiteitä kanteen esittäjän menneisyydestä ja tämä katsoi niiden loukkaavaan hänen kunniaansa. Syyttäjä aloitti siten oikeusmenettelyn Tamás Deutschia vastaan.

Suositus toiseen käsittelyyn: Charles Goerens (A7-0009/2011)

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. – (PT) Olen samaa mieltä siitä, että kanta delegoituihin säädöksiin on hyväksyttävä ja toistettava toisessa käsittelyssä. Koska toiselta lainsäätäjältä ei ole vaihtoehtoista ehdotusta ja koska on toimittava nopeasti edunsaajien etujen vuoksi, katson, että parlamentin on vahvistettava ensimmäisen käsittelyn kantansa demokraattisen valvonnan tavoitteita koskevan asiaankuuluvan menettelyn ja delegoitujen säädösten soveltamisen osalta aloittamatta enää tässä vaiheessa uutta keskustelua yksittäisistä muutoksista. Samalla olen samaa mieltä siitä, että neuvoston on vastattava mahdollisimman pian parlamentin toisen käsittelyn kantaan, jotta voimme löytää ratkaisun ja jotta kaikki varat voidaan vapauttaa.

  Marta Andreasen, David Campbell Bannerman, Derek Roland Clark ja William (The Earl of) Dartmouth (EFD), kirjallinen. − (EN) Yhdistyneen kuningaskunnan vapauspuolue katsoo, että kauppa, ei apu, on paras tapa tukea kehitysmaiden talouksia.

  Vilija Blinkevičiūtė (S&D), kirjallinen. − (LT) Äänestin kehitysyhteistyön rahoitusvälineen perustamisesta annetun asetuksen puolesta. Euroopan unionin kehitysyhteistyöpolitiikan tavoite on köyhyyden vähentäminen ja lopulta sen poistaminen. Sillä tuetaan Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren (AKT) maiden ponnistuksia köyhyyden vähentämiseksi ja kestävän talouden ja yhteiskunnallisen kehityksen takaamiseksi. Euroopan unioni on sitoutunut tukemaan kehitysmaiden sujuvaa ja asteittaista integroitumista maailmantalouteen kestävän kehityksen takaamiseksi. Tärkeimmillä AKT:n banaaninviejämailla voi olla haasteita muuttuvien kauppasopimusten puitteissa, erityisesti suosituimmuuskohtelun tullin vapauttaminen Maailman kauppajärjestön puitteissa ja unionin ja Latinalaisen Amerikan maiden välillä tehdyt tai parhaillaan tehtävät kahdenväliset ja alueelliset sopimukset. Ohjelmassa hyväksyttävillä rahoitustukitoimenpiteillä pitäisi pyrkiä parantamaan ihmisten elämisen edellytyksiä ja elinoloja banaaninkasvatusalueilla ja banaanin arvoketjuissa, erityisesti pienviljelijöiden ja pienten yksikköjen osalta, sekä varmistamaan työvoimaa koskevien normien ja työterveys- ja työturvallisuusnormien sekä ympäristönormien noudattaminen, erityisesti torjunta-aineiden käytön ja niille altistumisen osalta. Toimenpiteillä pitäisi siksi tukea banaanin viennistä riippuvaisten alueiden sopeutumista ja tarvittaessa uudelleenjärjestelyä alakohtaisella talousarviotuella tai hankekohtaisilla toimilla.

  Maria Da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. − (PT) Suhtaudun myönteisesti EU:n sitoumukseen tukea Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren (AKT) maiden ponnistuksia saada aikaan kestävää taloudellista ja yhteiskunnallista kehitystä. Sisällyttämällä kauppaulottuvuus kehitysstrategioihin ja edistämällä kansainvälistä kauppaa EU on edistänyt huomattavasti köyhyyden vähentämistä ja poistamista näissä maissa. On tärkeää edistää näiden alueiden talouden monipuolistumista ja tehdä niistä kilpailukykyisempiä ja samalla ottaa huomioon näiden maiden politiikat ja sopeutumisstrategiat sekä niiden alueellinen ympäristö. On olennaisen tärkeää tukea AKT-maiden sopeutumista unionin markkinoiden vapauttamiseen Maailman kauppajärjestön puitteissa. Vaadin, että EU:n tuen keskeisillä kohdilla parannetaan ihmisten ja tarvittaessa pienten yksikköjen elämisen edellytyksiä ja elinoloja erityisesti noudattamalla työvoimaan, turvallisuuteen ja ympäristöön liittyviä normeja.

  Carlos Coelho (PPE), kirjallinen. – (PT) Tukemalla tätä lainsäädännöllistä suositusta toiseen käsittelyyn haluan varmistaa, että lainsäädännöllistä asemaa, joka Euroopan parlamentille on annettu Lissabonin sopimuksen nojalla, ei heikennetä neuvoston myöntymättömyydellä. Neuvoston kieltäytyminen myöntämästä parlamentille sen asianmukaista asemaa rahoitusvälineiden täytäntöönpanossa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti ei minusta vaikuta legitiimiltä. Rautainen ote, jonka neuvosto haluaa säilyttää olemalla soveltamatta delegoitujen säädösten ratkaisua estää erilaiset merkittävät lainsäädäntöprosessit. Parlamentille on tiedotettava vastuullisesti, jotta myös se voi tehdä vastuullisia päätöksiä. Delegoitujen säädösten osalta sen on pidettävä koskemattomina valtuutensa kumota kyseinen siirto. Vapaiden käsien antaminen toisille toimielimille ja parlamentin jättäminen ulkopuolelle tarkoittavat sitä, että tältä toimielimeltä evätään kehitysyhteistyötä koskevien resurssien ja alakohtaisten painopistealojen osoittamisen valvonta.

  Corina Creţu (S&D), kirjallinen. – (RO) Vaadin neuvostolta nopeampaa vastausta Euroopan parlamentin suositusluonnokseen, jolla muutetaan kehitysyhteistyön rahoitusvälineen perustamisesta annettua neuvoston asetusta (EY) N:o 1905/2006. Vuosi sen jälkeen, kun toimielinten väliset neuvottelut delegoituja säädöksiä koskevasta monialaisesta kysymyksestä ulkoisten toimien rahoitusvälineiden puitteissa aloitettiin, neuvosto on virallisesti kieltäytynyt suomasta parlamentille sen asianmukaista asemaa rahoitusvälineiden toiminnassa, mukaan luettuna kehitysyhteistyö, kuten Lissabonin sopimuksen 290 artiklassa säädetään. Torjuttuaan kaikki ensimmäisen käsittelyn muutokset, joilla pyritään ottamaan delegoidut säädökset käyttöön välineissä, ja ehdottamatta mitään vaihtoehtoista menettelyä neuvosto kehotti parlamenttia hyväksymään sen kannan jättämättä yhtään neuvottelun varaa. Näillä neuvotteluilla pyritään pääasiassa takaamaan, että kaikki toimielimet kunnioittavat Lissabonin sopimusta, eikä vain tehokasta parlamentin valvontaa, ja siten takaamaan EU:n lainsäädännön täytäntöönpanon demokraattinen valvonta. Näiden neuvottelujen tulos on todellakin merkittävä ennakkotapaus tuleville lainsäädäntöneuvotteluille kaikista rahoitusvälineistä. Haluaisin kehottaa neuvostoa kertomaan meille kantansa mahdollisimman pian, jotta voimme saada aikaan sopimuksen varojen vapauttamisesta.

  George Sabin Cutaş (S&D), kirjallinen. – (RO) Äänestin kehitysyhteistyön rahoitusvälineen perustamisesta laaditun mietinnön puolesta. Mielestäni kyseinen rahoitusväline on välttämätön, kun kehitysmaista on tullut EU:n strategisia kumppaneita. Tällä välineellä edistetään talouden, tekniikan, korkeakoulutuksen, kaupan ja kulttuurin alojen yhteistyötä, mikä tuo etuja sekä Euroopan unionille että sen kumppaneille.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Huolimatta Euroopan unionin läpikäymästä kriisistä ja sen kansalaisiin vaikuttavista sisäisistä ongelmista se ei saa laiminlyödä tukea, jota se antaa kehitysmaille, eikä se saa antaa niiden vaipua äärimmäisen nälän ja kurjuuden traagisuuteen. Jotkin näistä maista ovat erittäin riippuvaisia yhden tai vain muutaman tuotteen, hyvin usein maataloustuotteiden, tuotannosta, ja siksi ne ovat erityisen alttiita markkinoiden vaihteluille.

Se koskee banaaneja, jotka ovat monelle maalle yksi niiden tulojen päälähde. Toivon, että rahoitusvälineellä voidaan tukea tuottajamaiden suosituimmuushintojen vähentämisestä johtuvaa välttämätöntä sopeutumista.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Tämä lainsäädäntöpäätöslauselmaesitys, jolla vahvistetaan kehitysyhteistyön rahoitusvälineestä (DCI) annetun asetuksen muuttaminen ja jolla pyritään tukemaan banaaninviejämaita, on saanut kahden lainsäätäjän välillä aikaan muodollisia ongelmia tätä alaa tukevien strategisten ohjelma-asiakirjojen osalta. Ensimmäisessä käsittelyssä esitettyjen ehdotusten mukaan delegoituja säädöksiä koskeva menettely on sisällytettävä DCI-asetukseen, kuten Lissabonin sopimuksessa säädetään. On olennaisen tärkeää säilyttää parlamentin valtuudet strategisten päätösten ja kehitysavun sovellettavuuden valvonnan osalta. Lissabonin sopimuksen perusteella olen todellakin samaa mieltä siitä, että kyseinen valvonta olisi suoritettava neuvoston kanssa yhdenvertaisesti, koska se edistäisi EU:n toimielinten välisten vastuiden jakamisen lisäämistä ja kaiken demokratian puutteen lieventämistä EU:n päätöksentekoprosessissa.

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Delegoituja säädöksiä koskeva kysymys on hallinnut kehitysyhteistyön rahoitusvälineestä käytävää keskustelua, kuten on itse asiassa käynyt myös muiden rahoitusvälineiden kanssa. Tässä tapauksessa täällä on esitetty hyvin perusteltuja huolia, joista olemme samaa mieltä, mahdollisesta viivästyksestä banaanialan liitännäistoimenpiteissä säädettyjen varojen siirrossa parlamentin ja neuvoston tämänhetkisen kiistan takia.

Aliarvioimatta tämän keskustelun merkitystä olisi kuitenkin hyvä tarkastella taustalla olevaa kysymystä, joka johtuu Euroopan unionin allekirjoittamasta banaanikaupan vapauttamissopimuksesta.

Sen osalta on muistettava, että Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren (AKT) maat, joihin kyseinen sopimus vaikuttaa merkittävästi ja joita ei otettu asianmukaisesti mukaan siitä käytyihin keskusteluihin, arvioivat, että niiden banaanialan säilyttämiseen tarvitaan 500 miljoonaa euroa. Siten komission ehdottama määrä, 190 miljoonaa euroa, on huomattavasti alle tämän sopimuksen arvioidun vaikutuksen. Pelkästään Afrikan mantereella noin 500 000 ihmisen elanto on riippuvaista banaanialasta. Ala katsotaan kestävän kehityksen keskipisteeksi, jonka ansiosta on mahdollista rakentaa terveydenhuolto-, vesi-, energia- ja asuntoinfrastruktuuria. Vapaakauppa, jolle tällä sopimuksella avataan ovet, vaarantaa nyt tuon kaiken.

  Giovanni La Via (PPE), kirjallinen. − (IT) Parlamentti hyväksyi tänään Charles Goerensin esittämän suosituksen tekstin, koska sen mielestä oli sopivaa muuttaa kehitysyhteistyön rahoitusvälineen perustamisesta annettua asetusta (EY) N:o 1905/2006. Unionin keskeisiin tavoitteisiin kuuluu epäilemättä rauhan, unionin arvojen ja jäsenvaltioille yhteisten perustuslaillisten perinteiden edistäminen sekä ihmisten hyvinvoinnin takaaminen. Sen osalta kehitysmaiden, erityisesti Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maiden tukemiseksi toteutetut ponnistelut tunnetaan hyvin. Tämän tuen tavoitteena on parantaa edunsaajina olevien kansojen elinoloja suosittelemalla ja tarjoamalla kaikkia niitä välineitä, joilla varmistetaan, että nämä maat lähtevät kasvun ja vastuuvelvollisuuden tielle. Lopuksi haluaisin mainita, että hyväksymämme tarkistukset johtuvat ohjelman väliarvioinnista ja niillä pyritään Euroopan unionin aiempaa tehokkaampaan toimintaan ja parempaan valvontaan.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) EU on aina keskittynyt auttamaan kehitysmaita, erityisesti Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren (AKT) maita. Tällä lainsäädäntöpäätöslauselmaesityksellä pyritään perustamaan rahoitusväline, jolla autetaan suojelemaan AKT-maita, joihin tullietuuksien väheneminen vaikuttaa. Auttamalla näiden maiden banaanialaa autamme niitä kehittämään talouksiaan, luomaan työpaikkoja ja torjumaan köyhyyttä.

  Louis Michel (ALDE), kirjallinen. – (FR) Äänestin kehitysyhteistyön rahoitusvälineen perustamisesta laaditun toisen käsittelyn suosituksen puolesta. Haluaisin lisäksi korostaa, että Euroopan parlamentti on aina tukenut banaanialan rahoitustoimenpiteiden myöntämistä kymmenelle AKT:n banaanintuottajamaalle. Ainoa kompastuskivi tässä asiassa on edelleen delegoituja säädöksiä koskeva monialainen kysymys. Toivon, että voimme pian saada toimielinten tasolla sopimuksen aikaan tästä viimeisestä kohdasta. On todellakin vaikeaa hyväksyä, että maat, joille näitä varoja annetaan, eivät voi käyttää niitä. Tämä viivästys heikentää sitoumustemme uskottavuutta ja haittaa talouskumppanuussopimusten tekemistä.

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. − (DE) Kuten muillakin kehitysyhteistyön rahoitusvälinettä koskevilla mietinnöillä tälläkin mietinnöllä vahvistetaan Euroopan parlamentin oikeuksia komission hyväksymien delegoitujen säädösten osalta, ja siksi olen äänestänyt sen puolesta.

  Franz Obermayr (NI), kirjallinen. − (DE) Mietinnöllä annetaan Euroopan parlamentille enemmän valtaa siirretyn toimivallan alalla. Siksi olen äänestänyt tämän mietinnön puolesta.

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. – (IT) Äänestin kehitysyhteistyötä koskevassa asiassa rahoitusvälineen perustamisen puolesta edistääkseni kyseistä prosessia, koska Euroopan unionin kehityspolitiikalla pyritään vähentämään köyhyyttä pitkällä aikavälillä. Siitä johtuu, että kehitysstrategioiden integrointi ja kansainvälisen kaupan edistäminen ovat merkittäviä tekijöitä köyhyyden vähentämisessä. Katson, että kyseisissä puitteissa hyväksyttävillä rahoitustukitoimenpiteillä olisi pyrittävä parantamaan suurimmassa vaarassa olevien ryhmien elinoloja, ja niillä pitäisi siksi helpottaa sopeutumista ja osallisuutta alakohtaisen tuen ja konkreettisten toimien avulla.

Katson myös, että EU:n politiikassa olisi keskityttävä enemmän aineelliseen yhdentymiseen kehitysmaiden kanssa perustamalla konkreettinen ja asianmukainen rahoitusväline. Kehitys ja talouskasvu tukevat tällä hetkellä maiden asianmukaista toimintaa. Siksi on välttämätöntä edistää siihen suuntaan kohdennettuja toimia vakaan yhteistyön tason aikaansaamiseksi vaarassa olevien maiden osalta.

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. − (PT) Äänestin kehitysyhteistyön rahoitusvälineen perustamisesta annettuun asetukseen (EY) N:o 1905/2006 toista käsittelyä varten tehtyjen tarkistusten puolesta. Näillä tarkistuksilla pyritään tukemaan tärkeimpiä banaaninviejämaita Afrikassa, Karibialla ja Tyynellämerellä käyttämällä banaanialan liitännäistoimenpiteitä, joiden tarkoituksena on kestää neljä vuotta (2010–2013).

Kehitysyhteistyövaliokunnan mietinnön mukaisesti parlamentti nosti esiin monia kysymyksiä komission ehdotuksesta varhaisessa vaiheessa, mikä tarkoitti, että heidän huolensa, erityisesti siitä, että on varmistettava, että banaanialan liitännäistoimet suunnataan kehitykseen ja köyhyyden poistamiseen, otettiin huomioon. Nämä ja muut huolet, joita on korostettu hyvin lopullisessa tekstissä, kuten ympäristö-, terveys- ja työnormit sekä varojen osoittamista koskevien erityiskriteerien täyttäminen, olivat syy, miksi äänestin puolesta.

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. – (PT) Tärkeimmät Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren (AKT) banaanintuottajamaat voivat kohdata vaikeuksia, kun suosituimmuuskohtelun nojalla täytäntöönpantuja tullimaksuja vapautetaan Maailman kauppajärjestön puitteissa ja EU:n ja tiettyjen Latinalaisen Amerikan maiden välillä on tehty tai ollaan tekemässä kahdenvälisiä ja alueellisia sopimuksia. Tämän Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 1905/2006 muuttavan asetusehdotuksen ehtojen nojalla tärkeimmät banaanintuottajamaat hyötyvät banaanialan liitännäistoimenpiteistä, joilla pyritään auttamaan niiden sopeutumista tähän uuteen tuontijärjestelmään. Tässä suosituksessa toiseen käsittelyyn kehitysyhteistyön rahoitusvälineen täytäntöönpanoa koskevassa kysymyksessä kiinnitetään erityistä huomiota delegoituihin säädöksiin liittyvään menettelyyn, kuten Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklassa säädetään, ja se koskisi sekä strategisia suunnitteluasiakirjoja että banaanialan liitännäistoimenpiteitä. Äänestin puolesta, koska olen samaa mieltä siitä, että toisena lainsäätäjänä parlamentin pitäisi voida valvoa strategisten päätösten tekemistä siitä, missä ja miten kehitysapua käytetään, yhdenvertaisesti neuvoston kanssa.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. − (EN) Euroopan parlamentin oikeudellisen yksikön vaikutuksen myötä DEVE-, AFET (DROI)- ja INTA-valiokunnat ovat alkaneet taistella saadakseen yhteispäätösoikeudet ulkoisten suhteiden rahoitusvälineiden strategisessa suunnittelussa. Parlamentti on päättänyt nostaa neuvottelujen panoksia käsittelemällä kaikkia välineitä pakettina. Tämän perusristiriidan lisäksi muita välimukautuksia ovat kolmen toimielimen välinen yhteisymmärrys (poikkeuksena ICI+). Kuten ensimmäisessä käsittelyssä lokakuussa 2010 kävi ilmi, neuvottelut "delegoiduista säädöksistä" ovat täysin jumissa. Siksi parlamentti on päättänyt 1) säilyttää yhteisen linjan eli pitää ulkoisia rahoitustukivälineitä koskevan paketin koossa (mukaan luettuna myös – tähän mennessä epävirallisesti – vakautusvälineet), 2) säilyttää Euroopan parlamentin ensimmäisessä käsittelyssä hyväksymät kannat Euroopan parlamentin toisen käsittelyn tarkistuksissa ja 3) vaatia nopeaa toista käsittelyä.

  Nuno Teixeira (PPE), kirjallinen. – (PT) Kehitysyhteistyön rahoitusvälinettä muuttavalla asetusehdotuksella pyritään tukemaan Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren (AKT) tärkeimpiä banaaninviejämaita banaanialan liitännäistoimenpiteinä tunnetuilla toimilla. Aloite tulee sen jälkeen, kun Euroopan unionin AKT-maiden banaaninviennille myönnettyjä etuustulleja on vähennetty.

Euroopan unioniin tuotuihin tuotteisiin sovellettavia tulleja on vähennettävä Maailman kauppajärjestön luokittelun takia. Se on neljän vuoden suunnitelma, joka kestää vuodesta 2010 vuoteen 2013, ja asiakirjan mukaan toimenpiteet on kohdistettava kehitystavoitteisiin ja köyhyyden poistamiseen ja niissä on otettava huomion ympäristö-, terveys- ja työnormit ja on laadittava erityisperusteet määrärahojen jakamiselle.

Tuen aloitetta, joka perustuu huoleen AKT-maiden kehityksen edistämisestä ja sitä koskevasta yhteistyöstä, koska sillä täydennetään banaanialan liitännäistoimenpiteitä. Odotan saavani selville, miten tämä vaikuttaa tilanteeseen samalla alalla tuottavien syrjäisten alueiden tilanteeseen, kun otetaan huomioon myös kahden osapuolen välillä käytävän kaupan ehtojen muuttaminen.

Suositus toiseen käsittelyyn: Barbara Lochbihler, Kinga Gál (A7-0014/2011)

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. – (PT) Koska vuonna 2006 laaditut tukitoimien suunnittelun ja toteuttamisen uudet puitteet, joilla pyrittiin lisäämään yhteisön avun tehokkuutta ja avoimuutta, ovat osoittaneet, että niiden täytäntöönpanossa on joitakin epäjohdonmukaisuuksia, eli poikkeuksissa periaatteeseen, jonka mukaan veroihin, tullimaksuihin tai muihin kuluihin liittyvien kustannusten maksamiseen ei voida myöntää unionin rahoitusta, hyväksyn asetuksen (EY) N:o 1889/2006 toisen käsittelyn hyväksymisen, jolla annetaan muille toimielimille (parlamentti ja neuvosto) suurempi legitiimiys hyväksyttäessä komission delegoitujen säädösten soveltamisalaan kuuluvia strategia-asiakirjoja.

  William (The Earl of) Dartmouth (EFD), kirjallinen. − (EN) Yhdistyneen kuningaskunnan itsenäisyyspuolue tukee täysimääräisesti todellisten ihmisoikeuksien asiaa. Huomautamme kuitenkin, että EU:n tulkinta ihmisoikeuksista on puutteellinen. Alkaen vankien äänioikeudesta ja päättyen kieltäytymiseen karkottaa vihasaarnaajaterroristeja, kaikki "ihmisoikeuksien" nimissä, EU on vahingoittanut Yhdistynyttä kuningaskuntaa, ja nyt se haluaa levittää tämän koko maailmaan käyttämällä veronmaksajiemme rahaa. Siksi emme voi tukea tätä toimenpidettä.

  Elena Oana Antonescu (PPE), kirjallinen. – (RO) Demokratia ja ihmisoikeudet ovat Euroopan unionin perusarvoja, joita pitäisi edistää voimakkaasti olennaisena osana maailmanlaajuisesti käynnissä olevia toimia, joilla pyritään vähentämään köyhyyttä ja ratkaisemaan konflikteja ja samalla tarjoamaan arvokas lähtökohta terrorismin torjunnassa. Suhtaudun siksi myönteisesti Euroopan unionin konkreettiseen aikomukseen sisällyttää demokratian ja ihmisoikeuksien edistäminen sen ulkopolitiikkaan. Demokratian ja ihmisoikeuksien maailmanlaajuista edistämistä koskevalla rahoitusvälineellä lisätään EU:n ulkoisen avun tehokkuutta ja avoimuutta ja edistetään ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamista maissa ja alueilla, joilla niitä uhataan eniten. Kannatan toimia kansalaisyhteiskunnan aseman kasvattamiseksi ihmisoikeuksien ja demokraattisen uudistuksen edistämisessä, eri ryhmien etujen rauhanomaisen sovittelun tukemisessa ja poliittisen osallistumisen ja edustuksen edistämisessä. Tuen lisäksi toimia, joita on toteutettu alueilla, jotka kuuluvat Euroopan unionin suuntaviivoihin ja liittyvät erityisesti demokratian edistämiseen, ihmisoikeuksiin, kuolemanrangaistukseen, kidutukseen, lasten oikeuksiin, naisiin kohdistuvaan väkivaltaan ja aseellisiin selkkauksiin. Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska sillä tuetaan ja vahvistetaan ihmisoikeuksien, oikeuden, oikeusvaltion ja demokratian edistämisen suojelun kansainvälisiä ja alueellisia puitteita.

  Maria Da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. – (PT) EU rahoittaa kehitysmaissa monia hankkeita, joilla pyritään edistämään kehitysyhteistyötä, demokratiaa ja ihmisoikeuksia. On olennaisen tärkeää, että parlamentille annetaan oikeus valvoa EU:n rahoitusta näissä hankkeissa. Toisena lainsäätäjänä parlamentin pitäisi voida valvoa strategisten päätösten tekemistä siitä, missä ja miten apua käytetään, varmistaakseen, että kehitys ja ihmisoikeudet otetaan huomioon.

  Lara Comi (PPE), kirjallinen. – (IT) Kannatan täysimääräisesti päätöstä esittää uudelleen samat tarkistukset, jotka hyväksyttiin ensimmäisessä käsittelyssä mutta jotka neuvosto hylkäsi.

Tavoitteena tässä ehdotuksessa, joka sopii laajempiin toimielinten välisiin neuvotteluihin, joita käydään delegoitujen säädösten käytöstä unionin ulkoisten toimien rahoituksessa, on itse asiassa parlamentin erioikeuksien suojelu sellaisena, kuin niistä on säädetty Lissabonin sopimuksessa, ja samalla EU:n lainsäädännön täytäntöönpanon tehokkaan valvonnan takaaminen.

Neuvosto on osoittanut haluttomuutensa hyväksyä sitä, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaista menettelyä sovelletaan kyseisiin välineisiin. Sen lisäksi, että se kertoo neuvoston perusteettomasta kieltäytymisestä myöntää parlamentille sen asianmukainen asema toisena lainsäätäjänä rahoitusvälineiden hallintaa koskevissa strategisissa päätöksissä, sillä myös päädytään oikeuttamaan EU:n lainsäädännön täytäntöönpanon demokraattinen vaje, jota on mahdotonta hyväksyä. Tämä neuvoston kieltäytyminen on vastoin Lissabonin sopimuksen kirjainta ja henkeä.

Katson siksi, että on olennaisen tärkeää vaatia, että ehdotetut tarkistukset hyväksytään sekä oikeudellisista syistä että poliittisen tarkoituksenmukaisuuden takia, jotta parlamentin asemaa voidaan vahvistaa ja jotta voidaan taata, että se voi toimia neuvoston kanssa yhdenvertaisesti toinen toistensa valtuuksien ja perussopimuksella käyttöön otettujen lainsäädännöllisten muutosten kunnioittamisessa.

  Ioan Enciu (S&D), kirjallinen. – (RO) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska minun mielestäni Euroopan unionin on ehdottomasti vahvistettava asemaansa maailmanjohtajana demokratiaan ja perusoikeuksiin liittyvissä asioissa. Siksi on ehdottoman välttämätöntä tehdä EU:n rahoitusvälineestä helpommin mukautettava, jotta unionilla ja EU:n rahoitusavun edunsaajilla on tiettyä joustavuutta toteuttamiensa hankkeiden hallinnassa. Toisaalta katson, että näiden varojen käytön osalta vaaditaan sopivaa valvontaa. Sen lisäksi, että veroihin, tullimaksuihin ja muihin kuluihin liittyvien kustannusten maksamisen hyväksyntää koskeva poikkeus olisi säilytettävä ja pantava täytäntöön tapauskohtaisesti, Euroopan parlamentilla on oltava oikeus valvoa komission toteuttamia toimia ja sen hyväksymiä strategisia asiakirjoja.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Komissio ja neuvosto vastustavat toisiaan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 290 artiklan soveltamisessa demokratian ja ihmisoikeuksien maailmanlaajuista edistämistä koskevaan rahoitusvälineeseen sekä kaikkiin strategia-asiakirjoihin ja monivuotisiin maa- tai alueohjelmiin. Aivan kuten Gay Mitchellin mietintöön perustuvassa päätöslauselmassa, josta äänestettiin tänään, myös tässä päätöslauselmassa hyväksytään, että on tehtävä pääasiassa teknisiä selvennyksiä samalla, kun pyritään takaamaan Euroopan parlamentin asema lainsäädäntöprosessissa ja komission toimien valvonnassa ja seurannassa.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Koska kannatan Lissabonin sopimuksen noudattamista ja kunnioittamista, äänestän sen puolesta, että parlamentti saa selkeän kannan valtuuksiensa ja vastuidensa vahvistamisesta sekä aktiivisen aseman edistettäessä EU:n politiikkaa, jolla voidaan taata tehokas tuki demokratialle, vapaudelle ja ihmisoikeuksien kunnioittamiselle maailmanlaajuisesti. Siksi on olennaisen tärkeää, että parlamentilla on tehokas mahdollisuus arvioida tätä välinettä ja taata, että sitä käytetään asianmukaisesti tukemaan ihmisiä ja instituutioita, jotka työskentelevät omissa maissaan erittäin vaikeissa oloissa vastustaakseen sortojärjestelmiä tai -suuntauksia. Nämä ihmiset auttavat kehittämään demokraattisia rakenteita, lehdistön- ja ilmaisunvapautta ja korruption ja sellaisten muiden ongelmien torjuntaa, jotka heikentävät ihmisoikeuksien täysimääräistä kunnioitusta ja jotka ovat syynä kriiseihin, esimerkiksi niihin, joita tällä hetkellä on käynnissä Pohjois-Afrikan maissa.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Olemme päässeet toiseen käsittelyyn muutoksin, jotka ovat vain köydenvetoa parlamentin, komission ja neuvoston välillä, valtataistelua, joka johtuu Lissabonin sopimuksen voimaantulosta.

Tavoitteena on valvoa välinettä, jonka tavoite on, sanotaan, "demokratian ja ihmisoikeuksien maailmanlaajuinen edistäminen", mutta joka käytännössä on itse ollut isku demokratialle. Katsotaan esimerkiksi Hondurasia, jossa EU on käyttänyt tätä välinettä oikeuttaakseen vallan, joka on seurausta vallankumouksesta, jossa laillisesti vaaleilla valittu presidentti siirrettiin syrjään, ja kyseisen maan perustuslain loukkaukset. Sillä oikeutetaan valta, joka liittyy erityisesti vallankumousta vastustavan rintaman jäsenten, toimittajien ja heidän perheidensä murhien raakaan lisääntymiseen ja viljelijöiden karkottamiseen mailtaan ja niiden valtaamiseen.

Katsotaan ristiriitaa, joka vallitsee siinä, että viranomaiset, jotka ovat itse asiassa Hondurasin vallankumouksen jälkeläisiä, ovat allekirjoittaneet niin sanotun EU:n ja Keski-Amerikan maiden välisen assosiaatiosopimuksen, jossa on ihmisoikeuksien ja demokratian kunnioittamista edellyttävä lauseke.

Koko ajan selkeämmäksi käy tekopyhä tapa, jolla EU käyttää oletettua huoltaan ihmisoikeuksista: puuttumalla asioihin edistääkseen toimijoita, jotka ovat halukkaita puolustamaan EU:n suuren pääoman etuja.

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen. − (LT) Olin samaa mieltä tästä asiakirjasta, koska maailmassa on edelleen liikaa ihmisoikeusrikkomuksia. Rahoitus- ja talouskriisi, ilmastonmuutos, uusien viestintätekniikoiden käyttöönotto ja terrorismin vastainen sota pahentavat edelleen ihmisoikeuskysymyksiä ja uusia ihmisoikeusloukkausten muotoja ilmenee. Ennen kaikkea maailmanlaajuisella talous- ja rahoituskriisillä on haitallinen vaikutus köyhimpien oikeuksiin. Kehitysmaiden heikoimmassa asemassa olevat ryhmät kärsivät erityisen todennäköisesti ilmastonmuutoksen kielteisistä seurauksista. Kehitysyhteistyö on hyvin merkittävä osa EU:n ulkosuhteita. Se on merkittävin väline köyhyyden vähentämisessä kehitysmaissa ja köyhimpien maiden talouksien kehittämisessä sekä sosiaalipolitiikan, demokratian, oikeusvaltion periaatteen ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen osalta. Demokratian ja ihmisoikeuksien edistämisen olisi oltava johdonmukaisen EU:n ulkopolitiikan tärkein painopisteala.

  Giovanni La Via (PPE), kirjallinen. − (IT) Euroopan parlamentti ja neuvosto antoivat joulukuussa 2006 asetuksen (EY) N:o 1889/2006 demokratian ja ihmisoikeuksien maailmanlaajuista edistämistä koskevasta rahoitusvälineestä. Neljä vuotta myöhemmin nämä kaksi toimielintä ovat katsoneet sopivaksi tarkistaa tiettyjä asetuksen artikloja parantaakseen sen nojalla annettua apua sekä selkeyden että tehokkuuden osalta. Minun ääneni suosituksen puolesta on selitettävissä helposti: viime aikojen kokemukset ovat osoittaneet meille, ettemme voi koskaan olla liian varovaisia myöntäessämme humanitaarista apua, jos aiomme varmistaa, että se päätyy oikeisiin käsiin. Juuri siksi katson, että äänestyksensä ansiosta parlamentti on tänään tarjonnut sen tietyn lisän, jolla varmistetaan, että rahoitustuella on demokratiaa ja perusihmisoikeuksia suojaava vaikutus, koska juuri noiden asioiden aikaansaamiseksi se suunniteltiin.

  Jean-Luc Mélenchon (GUE/NGL), kirjallinen. – (FR) Äänestin tämän demokratian ja ihmisoikeuksien maailmanlaajuista edistämistä koskevasta rahoitusvälineestä laaditun mietinnön puolesta. Tätä välinettä voidaan käyttää tavoilla, jotka ovat hyödyksi kansoille. Ääneni ei ehdottomasti tarkoita sitä, että hyväksyn häpeällisen kaksinaismoraalin, jota Euroopan unioni osoittaa demokratian ja ihmisoikeuksien alalla. Se, että Saharov-palkintoa ei myönnetty niiden pohjoisafrikkalaisten hallintojen vastustajille, jotka tällä hetkellä ovat vaikeuksissa, kertoo kommunismin vastaisten eurokraattien ideologian sokeudesta.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Ongelmat, jotka ovat ilmenneet näiden asetusten täytäntöönpanossa, saavat aikaan epäjohdonmukaisuuksia poikkeuksissa periaatteeseen, jonka mukaan veroihin, tullimaksuihin tai muihin kuluihin liittyvien kustannusten maksamiseen ei voida myöntää unionin rahoitusta. Siksi asetuksen (EY) N:o 1889/2006 asiaankuuluviin säännöksiin ehdotetaan tarkistusta, jotta sitä voidaan mukauttaa muihin välineisiin ja jotta ne voivat tehdä osansa ihmisoikeuksien maailmanlaajuisessa puolustamisessa.

  Alexander Mirsky (S&D), kirjallinen. − (LV) Minä äänestän vastaan. Ihmisoikeuksien alan hankerahoitus on nykyään muuttumassa joidenkin Euroopan unionin johtavien virkamiesten henkilökohtaiseksi liiketoiminnaksi. Saharov-palkinto on esimerkiksi todiste siitä. Minun mielestäni kahtena viime vuonna kyseinen palkinto on myönnetty ehdokkaille, jotka eivät olleet parhaita. Euroopan parlamentin työssä ihmisoikeuksien puolustamiseksi on ilmennyt selkeitä merkkejä poliittisesta puolueellisuudesta. Ihmiset, joilla ei ole oikeutta kutsua itseään ihmisoikeuksien puolustajiksi, nimetään usein rahapalkintojen saajiksi. Tarvitaan selkeitä ja ankaria sääntöjä, muuten Euroopan unionin varat ovat täysin vapaasti käytettävissä epäasianmukaisesti.

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. − (DE) Tässä esityksessä on pääasiassa kyse delegoitujen säädösten antamista koskevien valtuuksien siirtämisestä komissiolle.. Parlamentin esittämillä tarkistuksilla säädetään komissiolle kattavia velvoitteita antaa parlamentille tietoa. Tämä ja mahdollisuus esittää vastalauseita delegoiduista säädöksistä tai jopa kumota ne täysin, sekä tehokkuuden lisäämiseksi ehdotetut toimenpiteet, ovat saaneet minut äänestämään mietinnön puolesta.

  Franz Obermayr (NI), kirjallinen. − (DE) Mietinnöllä annetaan Euroopan parlamentille enemmän valtaa siirretyn toimivallan alalla. Siksi äänestin mietinnön puolesta.

  Justas Vincas Paleckis (S&D), kirjallinen. − (LT) Euroopan unioni on maailman suurin kehitysavun antaja. Annamme yli 50 prosenttia koko maailman avusta ja annamme siten muille alueille ja meille esimerkin seurattavaksi. Kehitysyhteistyö on hyvin merkittävä osa EU:n ulkosuhteita. Se on merkittävin väline köyhyyden vähentämisessä kehitysmaissa ja köyhimpien maiden talouksien kehittämisessä sekä sosiaalipolitiikan, demokratian, oikeusvaltion periaatteen ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen osalta. Jos kehitysapu pannaan täytäntöön vielä tehokkaammin, se antaa toivoa, että voimme lopettaa maailman jakautumisen "rikkaisiin" ja "köyhiin" maihin. Äänestin tämän suosituksen puolesta, koska kannatan Euroopan komissiolle osoitettua kehotusta laatia kompromissiehdotus siitä, miten Euroopan parlamentti sisällytetään kehitysyhteistyön välineen valvontaan Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeen. Euroopan parlamentin pitäisi saada samat valtuudet kuin Eurooppa-neuvostolla on päätettäessä, milloin, missä ja miten paljon välinettä pitäisi käyttää.

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. – (IT) Euroopan unionin ihmisoikeuksia ja demokratian edistämistä koskevan politiikan mukaisesti äänestin asetuksen puolesta, koska katson, että arvoja ja periaatteita, joille unionimme perustuu, on edistettävä ja levitettävä ympäri maailmaa.

Vielä on kuitenkin maita, joissa ihmisoikeuksia ei kunnioiteta ja joissa demokratialla ei ole merkittävää asemaa ja joissa ihmiset elävät orjuudessa ja sorrossa ilman ilmaisunvapautta. Siksi katson, että unionin ulkoisesta avusta on tehtävä aiempaa tehokkaampaa ja avoimempaa, jotta voidaan varmistaa, että demokratialle ja ihmisoikeuksille annetaan merkitys, jonka ne ansaitsevat koko maailmassa. Siksi olisi asianmukaista perustaa rahoitusväline ihmisoikeuksien ja demokratian edistämisen helpottamiseksi ja tukemiseksi.

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. – (PT) Vuonna 2006 perustettiin sääntelypuitteet avun suunnittelulle ja jakamiselle, jotta yhteisön ulkoisesta avusta voidaan tehdä tehokkaampaa ja avoimempaa. Parlamentille toimitettujen kertomusten mukaan näiden puitteiden täytäntöönpanossa on ilmennyt perustavanlaatuisia epäjohdonmukaisuuksia poikkeuksen myöntämisessä periaatteesta, jonka mukaan veroihin, tullimaksuihin tai muihin kuluihin liittyvien kustannusten maksamiseen ei voida myöntää unionin rahoitusta. Siksi on tärkeää muuttaa tiettyjä asetuksen (EY) N:o 1889/2006 säännöksiä, jotta ne voidaan mukauttaa muihin edellä mainittuihin sääntelypuitteisiin liittyvien välineiden säännöksiin. Näillä tarkistuksilla ei ylitetä Euroopan unionista tehdyssä sopimuksessa asetettuja tavoitteita ja niillä edistetään sitä, että tätä asetusta on selkeytettävä. Näiden tekijöiden vuoksi äänestin puolesta.

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. – (PT) Tässä suosituksessa toiseen käsittelyyn vaakalaudalla on erityisesti kysymys Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklassa säädetyn delegoituja säädöksiä koskevan menettelyn soveltamisesta demokratian ja ihmisoikeuksien edistämistä koskevaan rahoitusvälineeseen. Äänestin puolesta, koska olen samaa mieltä siitä, että toisena lainsäätäjänä parlamentin pitäisi voida valvoa strategisten päätösten tekemistä tämän välineen täytäntöönpanosta yhdenvertaisesti neuvoston kanssa.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. − (EN) Euroopan parlamentin oikeudellisen yksikön vaikutuksen myötä DEVE-, AFET (DROI)- ja INTA-valiokunnat ovat alkaneet taistella saadakseen yhteispäätösoikeudet ulkoisten suhteiden rahoitusvälineiden strategisessa suunnittelussa. Parlamentti on päättänyt nostaa neuvottelujen panoksia käsittelemällä kaikkia välineitä pakettina. Tämän perusristiriidan lisäksi muita välimukautuksia ovat kolmen toimielimen välinen yhteisymmärrys (poikkeuksena ICI+). Kuten ensimmäisessä käsittelyssä lokakuussa 2010 kävi ilmi, neuvottelut "delegoiduista säädöksistä" ovat täysin jumissa. Siksi parlamentti on päättänyt 1) säilyttää yhteisen linjan eli pitää ulkoisia rahoitustukivälineitä koskevan paketin koossa (mukaan luettuna myös – tähän mennessä epävirallisesti – vakautusvälineet), 2) säilyttää Euroopan parlamentin ensimmäisessä käsittelyssä hyväksymät kannat Euroopan parlamentin toisen käsittelyn tarkistuksissa ja 3) vaatia nopeaa toista käsittelyä.

  Licia Ronzulli (PPE), kirjallinen. – (IT) Tuin tätä tekstiä, koska mielestäni se voi auttaa tekemään Euroopan unionin ulkoisen avun menettelyistä aiempaa tehokkaampia ja avoimempia. Tiettyjen asetusten täytäntöönpanossa on ajan myötä ilmennyt epäjohdonmukaisuuksia poikkeuksen myöntämisessä periaatteesta, jonka mukaan veroihin, tullimaksuihin tai muihin kuluihin liittyvien kustannusten maksamiseen ei voida myöntää unionin rahoitusta. Nyt, kun tämä kohta on selvitetty, meidän on jatkettava päättäväisesti tällä tiellä.

  Viktor Uspaskich (ALDE), kirjallinen. − (LT) Demokratiassa ei ole kyse vain vapaista ja oikeudenmukaisista vaaleista. Ihmisoikeuksien tukeminen ja puolustaminen on välttämätöntä, jotta yhteiskunta voi olla demokraattinen. EU on usein rynnännyt tuomitsemaan ensimmäisenä ihmisoikeusloukkaukset EU:n ulkopuolella, kuten hyväksyessään maanantaina seuraamusten soveltamisen presidentti Lukashenkon hallintoa vastaan tai arvostellessaan ihmisoikeusloukkauksia Egyptissä ja Tunisiassa. Kun huomio kiinnitetään ihmisoikeusloukkauksiin EU:ssa, reagoimme kuitenkin hitaasti. Sillä vain heikennetään EU:n asemaa. EU:n ulkoisissa rahoitusvälineissä, kuten kehitysyhteistyön rahoitusvälineessä, Euroopan naapuruus- ja kumppanuusvälineessä ja vakautusvälineessä on mahtavat mahdollisuudet. EU:n pitäisi kuitenkin kiinnittää huomiota oikeusvaltion periaatteen vahvistamiseen rajojensa sisällä sekä julkisten palvelujen avoimuuden ja vastuuvelvollisuuden lisäämiseen. Katson, että demokratisoituminen ja vaaliprosessi ovat myös tärkeitä köyhyyden vähentämiselle, kestävälle kehitykselle, rauhalle ja vakaudelle. Jos emme onnistu takaamaan ihmisoikeuksia ja demokratiaa, saatamme menettää paljon enemmän. EU:n hyvä maine ihmisoikeusalalla on tärkeää, jos haluamme hyödyntää täysimääräisesti sen ulkoisten toimien rahoitusvälineitä.

Suositus toiseen käsittelyyn: Gay Mitchell (A7-0006/2011)

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. – (PT) Parlamentin on vahvistettava ensimmäisen käsittelyn kantansa menemättä tässä vaiheessa yksittäisiin tarkistuksiin. Koska vaihtoehtoista menettelyä ei ole ehdotettua ja koska vain muutama Euroopan parlamentin tekninen tarkistus hyväksyttiin ja koska neuvosto pyytää Euroopan parlamenttia hyväksymään neuvoston yhteisen kannan ennen vuoden 2010 loppua ilman neuvotteluja, joissa määritetään yhteisesti sopivin aika sen kannan toimittamiselle, kuten hyvästä toimielinten välisestä yhteistyöstä yhteispäätösten alalla tehdyn sopimuksen 20 artiklassa edellytetään, hyväksyn tämän mietinnön, jotta parlamentin kanta voidaan hyväksyä ja vahvistaa mahdollisimman nopeasti delegoitujen säädösten osalta toisessa käsittelyssä.

  Vilija Blinkevičiūtė (S&D), kirjallinen. − (LT) Vuonna 2006 perustettiin uudet sääntelypuitteet avun suunnittelulle ja jakamiselle, jotta yhteisön ulkoisesta avusta voidaan tehdä tehokkaampaa ja avoimempaa. Ne sisältävät liittymistä valmistelevasta tukivälineestä 17. heinäkuuta 2006 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1085/2006, eurooppalaista naapuruuden ja kumppanuuden välinettä koskevista yleisistä määräyksistä 24. lokakuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1638/2006, teollistuneiden ja muiden korkean tulotason maiden ja alueiden kanssa tehtävän yhteistyön rahoitusvälineen perustamisesta 21. joulukuuta 2006 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1934/2006, vakautusvälineen perustamisesta 15. marraskuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1717/2006, välineen perustamisesta ydinturvallisuuteen liittyvää yhteistyötä varten 19. helmikuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 300/2007, asetuksen (EY) N:o 1889/2006 ja kehitysyhteistyön rahoitusvälineen perustamisesta 18. joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1905/2006. Näiden asetusten täytäntöönpanossa on ilmennyt epäjohdonmukaisuuksia poikkeuksen myöntämisessä periaatteesta, jonka mukaan veroihin, tullimaksuihin tai muihin kuluihin liittyvien kustannusten maksamiseen ei voida myöntää unionin rahoitusta. Siksi on tarpeen muuttaa asetuksen (EY) N:o 1889/2006 asiaankuuluvia säännöksiä sen mukauttamiseksi muihin välineisiin.

  Carlos Coelho (PPE), kirjallinen. – (PT) Tukemalla tätä lainsäädännöllistä suositusta toiseen käsittelyyn haluan varmistaa, että lainsäädännöllistä asemaa, joka Euroopan parlamentille on annettu Lissabonin sopimuksen nojalla, ei heikennetä neuvoston myöntymättömyydellä. Neuvoston kieltäytyminen myöntämästä parlamentille sen asianmukaista asemaa rahoitusvälineiden täytäntöönpanossa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti ei minusta vaikuta legitiimiltä. Rautainen ote, jonka neuvosto haluaa säilyttää olemalla soveltamatta delegoitujen säädösten ratkaisu estää erilaiset merkittävät lainsäädäntöprosessit. Parlamentille on tiedotettava vastuullisesti, jotta myös se voi tehdä vastuullisia päätöksiä. Delegoitujen säädösten osalta sen on pidettävä koskemattomina valtuutensa kumota kyseinen siirto. Vapaiden käsien antaminen toisille toimielimille ja parlamentin jättäminen ulkopuolelle tarkoittavat sitä, että tältä toimielimeltä evätään kehitysyhteistyötä koskevien resurssien ja alakohtaisten painopistealojen osoittamisen valvonta.

  Lara Comi (PPE), kirjallinen. – (IT) Kannatan täysimääräisesti päätöstä esittää uudelleen samat tarkistukset, jotka hyväksyttiin ensimmäisessä käsittelyssä mutta jotka neuvosto hylkäsi.

Tavoitteena tässä ehdotuksessa, joka sopii laajempiin toimielinten välisiin neuvotteluihin, joita käydään delegoitujen säädösten käytöstä unionin ulkoisten toimien rahoituksessa, on itse asiassa parlamentin erioikeuksien suojelu sellaisena, kuin niistä on säädetty Lissabonin sopimuksessa ja samalla EU:n lainsäädännön täytäntöönpanon tehokkaan valvonnan takaaminen.

Neuvosto on osoittanut haluttomuutensa hyväksyä sitä, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaista menettelyä sovelletaan kyseisiin välineisiin. Sen lisäksi, että se kertoo neuvoston perusteettomasta kieltäytymisestä myöntää parlamentille sen asianmukainen asema toisena lainsäätäjänä rahoitusvälineiden hallintaa koskevissa strategisissa päätöksissä, sillä myös päädytään oikeuttamaan EU:n lainsäädännön täytäntöönpanon demokraattinen vaje, jota on mahdotonta hyväksyä. Tämä neuvoston kieltäytyminen on vastoin Lissabonin sopimuksen kirjainta ja henkeä.

Katson siksi, että on olennaisen tärkeää vaatia, että ehdotetut tarkistukset hyväksytään sekä oikeudellisista syistä että poliittisen tarkoituksenmukaisuuden takia, jotta parlamentin asemaa voidaan vahvistaa ja jotta voidaan taata, että se voi toimia neuvoston kanssa yhdenvertaisesti toinen toistensa valtuuksien ja perussopimuksella käyttöön otettujen lainsäädännöllisten muutosten kunnioittamisessa.

  Vasilica Viorica Dăncilă (S&D), kirjallinen. – (RO) Katson, että Euroopan unionin kehitysyhteistyön rahoitusvälineen käyttämisestä säätämät toimenpiteet ovat myönteisiä, erityisesti ne, joilla tuetaan pienviljelijöitä ja pieniä maatalousyksikköjä. Kyseisillä toimenpiteillä pyritään saamaan aikaan sosiaalista joustavuutta koskevia toimia, ja sen lisäksi monipuolistamaan taloutta kohdealoilla tai lisäämään investointeja kilpailukyvyn parantamiseksi.

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin tämän päätöslauselman puolesta, koska katson, että Euroopan parlamentin on voitava toisena lainsäätäjänä valvoa strategisten päätösten tekemistä siitä, missä ja miten kehitysapua jaetaan yhdenvertaisesti neuvoston kanssa, kuten Lissabonin sopimuksessa säädetään.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Kyseinen tarkistus on ilmeisen tekninen ja johtuu toisaalta neuvoston ja komission ja toisaalta parlamentin erilaisista tulkinnoista Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan sovellettavuudesta monivuotisiin maa- tai alueohjelmiin. Delegoiduilla säädöksillä (SEUT-sopimuksen 290 artikla) annetaan molemmille lainsäätäjille valtuudet estää komission ehdotukset tai kumota säädösvallan siirto.

Sen ilmeisestä teknisestä luonteesta huolimatta, sen juuret ovat syvällä erilaisissa tulkinnoissa siitä, mikä on parlamentin valvontavaltuuksien soveltamisala komission toimien osalta uuden perussopimuksen ehtojen mukaan. Valiokunnan yksimielinen äänestys vahvistaa, että tämä tulkinta vastaa eniten sitä, että parlamentin demokraattisia erioikeuksia on suojeltava kehitysavun osoittamistapaa koskevien strategisten päätösten valvonnan osalta.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Koska kehitysyhteistyön rahoitusvälinettä koskeva parlamentin suositus toiseen käsittelyyn hyväksyttiin, olen samaa mieltä siitä, että on edettävä kiireellisesti asetuksen (EY) N:o 1905/2006 tarkistamiseen, jotta voidaan välttää toimielinten välisiä selkkauksia, jotka eivät lainkaan paranna EU:n toimielinten julkisuuskuvaa vaan vain viivästyttävät varojen osoittamista kehitysyhteistyön asiaankuuluvissa prosesseissa.

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Tässä toisessa käsittelyssä keskusteluja on hallinnut mahdollisuus siirtää komissiolle niiden muiden kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävien säädösten hyväksyminen, joilla täydennetään tai tarkistetaan tiettyjä säädöksen muita kuin keskeisiä osia, toisen sanoen se, mikä tunnetaan delegoituina säädöksinä. Sellaisten menettelyjen nopeuttaminen, joilla taataan, että kehitysmaiden välttämätön apu tavoittaa määränpäänsä hyvissä ajoin, on ehdottomasti huoli, joka on otettava huomioon. Toinen huoli on takuu siitä, että komissio toimii sille siirretyn säädösvallan (joka annettujen ehtojen mukaan voidaan kumota) tiukoissa rajoissa ylittämättä valtuuksiaan, ja takuu siitä, että parlamentin ja neuvoston valtuuksia suojellaan siten asianmukaisesti.

Kehitysyhteistyön rahoitusvälineestä käytävässä keskustelussa on kuitenkin vaakalaudalla enemmän kuin vain delegoituja säädöksiä koskeva asia. Konkreettisemmin tämä aihe edellyttää, että käsittelemme perustavanlaatuista kysymystä: EU:n yhteistyöpolitiikassa korostettua suuntaa. Meidän on siksi tuomittava tapa, jolla komissio on pyrkinyt pakottamaan vapaakauppasopimuksia kehitysmaille huolimatta niiden huomattavasta vastarinnasta, koska se tekee kyseisistä sopimuksista joko suoraan tai epäsuorasti avun osan ehtoja kiristyksessä, jota on mahdotonta hyväksyä.

  Barbara Matera (PPE), kirjallinen. – (IT) Toimielinten väliset neuvottelut ulkoisista rahoitusvälineistä koskevat sitä, että parlamentin demokraattinen valvonta on taattava EU:n lainsäädännön täytäntöönpanon osalta. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklalla parlamentille annetaan valtuudet vastustaa tai kumota tietyt komission ehdottamat päätökset siitä, missä ja miten rahaa käytetään. Kyseisiä varoja käytetään muun muassa Valko-Venäjän kansalaisyhteiskunnan järjestäytymisen tai Tunisian ihmisoikeuksien tukemisen kaltaisiin tarkoituksiin. Minun mielestäni neuvoston on toimittava nopeasti varmistaakseen, että ratkaisu voidaan saada aikaan ja että määrärahat voidaan vapauttaa mahdollisimman pian.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Parlamentin ja neuvoston erilaiset tulkinnat Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 290 artiklasta ovat saaneet minut tukemaan tätä lainsäädäntösuositusta. Me emme voi unohtaa Lissabonin sopimuksella vahvistettua parlamentin lainsäätäjän asemaa, mutta näyttää siltä, että neuvosto ylenkatsoo sitä. Tämä myöntymättömyys haittaa monia lainsäädäntöprosesseja, eikä se hyödytä EU:ta yhtään. Kehitysyhteistyö niin sanottujen nousevien talouksien maiden kanssa on erittäin tärkeää EU:lle. Siksi äänestin niin kuin äänestin.

  Alexander Mirsky (S&D), kirjallinen. – (LV) Äänestän puolesta, koska olen vakuuttunut siitä, että on tarjottava lisäpalkkioita ja lisäkannustimia, jotta voidaan kannustaa teollisuuden, tieteen, liikenteen ja energian kehitystä. Historian selkeimpien esimerkkien (Marshallin apu) perusteella meidän on yrittävä nostaa teollisuuden ja kuluttajien kysynnän astetta kannustamalla innovaatioita uusiin tekniikoihin ja tieteeseen ja rahoittamalla tekniikan edelläkävijöitä.

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. − (DE) Aivan kuten Kinga Gálin ja Barbara Lochbihlerin mietinnössä tämä kehitysyhteistyön rahoitusvälineen perustamisesta annettuun asetukseen ehdotettu muutos koskee tehokkuuden parantamista komission antamien delegoitujen säädösten nojalla. Olen äänestänyt tämän mietinnön puolesta, koska muutoksilla lisättäisiin Euroopan parlamentin valvontavaltuuksia.

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. − (IT) Äänestin kehitysyhteistyön rahoitusvälineen perustamisesta annetun asetuksen muuttamisen puolesta, koska katson, että yhteistyö on merkittävä osa EU:n ulkoisia toimia ja suhteita koskevaa politiikkaa. Katson, että EU:n politiikassa olisi keskityttävä enemmän aineelliseen yhdentymiseen kehitysmaiden kanssa perustamalla konkreettinen ja asianmukainen rahoitusväline. Kehitys ja talouskasvu tukevat tällä hetkellä maiden asianmukaista toimintaa. Siksi on välttämätöntä edistää siihen suuntaan kohdennettuja toimia vakaan yhteistyön tason aikaansaamiseksi vaarassa olevien maiden osalta. Kyseisille maille osoitettu ja omistettu rahoitustuki olisi tarkoitettava vakavaan ja käytännölliseen tukeen, jotta niistä voitaisiin tehdä taloudellisesti riippumattomia kansainvälisestä avusta.

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. – (PT) Äänestin tämän mietinnön A7-0006/2011 puolesta samankaltaisista syistä kuin edeltävän mietinnön A7-0014/2011 puolesta. Molemmat tapaukset koskevat kiistaa Lissabonin sopimuksen täysimääräisestä täytäntöönpanosta. Tämän oikeudellisen siirtymän aikana parlamentti ei todellakaan voi eikä se saa hukata sille Lissabonin sopimuksella siirrettyjä valtuuksia. Esittelijän tässä prosessissa ehdottaman lainsäädäntösuosituksen keskeinen osa ei todellakaan koske kehitysyhteistyön rahoitusvälineestä annetun asetuksen sisältöä. Sen päätavoite on parlamentin demokraattisten erioikeuksien suojelu sellaisena kuin niistä säädetään perussopimuksessa.

Toisena lainsäätäjänä parlamentin pitäisi voida valvoa strategisten päätösten tekemistä siitä, missä ja miten kehitysapua käytetään, yhdenvertaisesti neuvoston kanssa. Siksi esittelijä katsoo, että teknisesti monet päätökset, jotka komissio tavallisesti tekee perussäädöksen panemiseksi täytäntöön, täyttävät kriteerit, joiden perusteella ne voidaan katsoa "delegoiduiksi säädöksiksi" Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaan. Sillä voitaisiin antaa kahdelle lainsäädäntöelimelle todelliset mahdollisuudet vastustaa tiettyjä komission ehdottamia päätösesityksiä tai jopa kumota säädösvallan siirto.

  Aldo Patriciello (PPE), kirjallinen. – (IT) Unionin kehityspolitiikalla pyritään vähentämään köyhyyttä ja lopulta poistamaan se. Katson, että minun on nyt korostettava, että ohjelmassa hyväksyttävillä rahoitustukitoimenpiteillä pitäisi pyrkiä parantamaan ihmisten elämisen edellytyksiä ja elinoloja banaaninkasvatusalueilla ja banaanin arvoketjuissa, erityisesti pienviljelijöiden ja pienten yksikköjen osalta, sekä varmistamaan työvoimaa koskevien normien ja työterveys- ja työturvallisuusnormien sekä ympäristönormien noudattaminen, erityisesti torjunta-aineiden käytön ja niille altistumisen osalta. Toimenpiteillä pitäisi siksi tukea banaanin viennistä riippuvaisten alueiden sopeutumista ja tarvittaessa uudelleenjärjestelyä alakohtaisella talousarviotuella tai hankekohtaisilla toimilla.

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. – (PT) Tässä suosituksessa toiseen käsittelyyn kehitysyhteistyön rahoitusvälineen täytäntöönpanoa koskevassa kysymyksessä kiinnitetään erityistä huomiota delegoituihin säädöksiin liittyvään menettelyyn, kuten Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklassa säädetään. Äänestin puolesta, koska olen samaa mieltä siitä, että toisena lainsäätäjänä parlamentin pitäisi voida valvoa strategisten päätösten tekemistä siitä, missä ja miten kehitysapua käytetään, yhdenvertaisesti neuvoston kanssa.

  Licia Ronzulli (PPE), kirjallinen. − (IT) Ihmisoikeuksien tukemiseen tarkoitettujen varojen demokraattisen valvonnan parantaminen on konkreettinen tavoite, joka meidän on saavutettava. Se voidaan kuitenkin saada aikaan vain suoralla puuttumisellamme asiaan: toisena lainsäätäjänä parlamentin on voitava valvoa suoraan päätöksiä ulkoisista kehityskuluista. Kun tälle parlamentille myönnetään valtuudet siihen, mikä tunnetaan "delegoituina säädöksinä", autetaan pienentämään demokratiavajetta Euroopan unionin päätöksentekoprosessissa. Viime vuoden lokakuussa tämän parlamentin suuri enemmistö tuki periaatetta, jonka mukaan delegoituja säädöksiä sovelletaan myös ulkoista rahoitusta koskeviin päätöksiin, jotta parlamentti saisi niihin veto-oikeuden. Näiden välineiden käyttöä koskevien neuvottelujen tulos on merkittävä ennakkotapaus. Jos häviämme tämän taistelun, meidän on ehkä odotettava uutta perussopimusta saadaksemme valtuudet, jotka Lissabonin sopimus antaa nyt meille.

  Nuno Teixeira (PPE), kirjallinen. – (PT) Euroopan komissio on ehdottanut demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevan eurooppalaisen rahoitusvälineen teknistä tarkistusta, jotta voidaan lisätä täytäntöönpanon joustavuutta, tehokkuutta ja koordinointia muiden rahoitusmekanismien kanssa. Moniin arabimaihin, erityisesti Tunisiaan ja Egyptiin, vaikuttava myllerrys osoittaa, että on tuettava hankkeita, jotka vaikuttavat demokraattisten arvojen ja ihmisoikeuksien saavuttamiseen.

Katson siksi, että on erittäin tärkeää, että tällä rahoitusvälineellä tuetaan kansalaisjärjestöjä, valtioita ja yksittäisiä henkilöitä ilman, että kansallisten hallitusten etukäteen antama lupa on tarpeen. Rahoitusvälineelle osoitetun talousarvion rajallisuuden takia sitä voidaan soveltaa vain aloitteisiin, joilla edistetään ihmisoikeuksia ja demokratiaa. Minun on kuitenkin valitettavasti pantava merkille neuvoston kieltäytyminen soveltamasta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 290 artiklaa, jolla komissiolle siirretään "valta antaa muita kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäviä, soveltamisalaltaan yleisiä säädöksiä, joilla täydennetään tai muutetaan lainsäätämisjärjestyksessä hyväksytyn säädöksen tiettyjä, muita kuin sen keskeisiä osia". Tämän sääntelymenettelyn käyttöönotto ja strategia-asiakirjojen ja monivuotisten yhteistyöohjelmien valvonta rahoitusvälineen puitteissa antaisivat Euroopan parlamentille tämän osalta suuremmat valtuudet, kuten SEUT-sopimuksessa vahvistetaan.

Suositus toiseen käsittelyyn: Helmut Scholz (A7-0005/2011)

  William (The Earl of) Dartmouth (EFD), kirjallinen. − (EN) Komission ehdotus kattaa jopa neljä erillistä rahoitusvälinettä. Ne on kaikki tarkoitettu eri markkinasektoreille. Kutakin varten on uskottavilta kuulostava perustelut. Yhdessä ne kaikki kuitenkin tähtäävät samaan asiaan. Tarkoituksena on edistää Euroopan komission poliittista toimintaohjelmaa ja ulkopoliittista ohjelmaa. Jopa kaupasta vastaava komission jäsen De Gucht myöntää keskustelussa, että "… niillä tuetaan monia EU:n poliittisia tavoitteita, myös kauppaa, ja niiden avulla voimme pysyä merkityksellisinä ulkopolitiikan toimijoina". Ja me tiedämme, kuka tämän kaiken maksaa. Rasittunut veronmaksaja ja selkeästi ja kuten tavallista Yhdistyneen kuningaskunnan veronmaksaja – suhteettomasti. Tämän kaiken kustannukset eivät ole kovista ponnisteluistamme huolimatta tiedossa. Jälleen kerran komissio käyttää tuhlailevasti ja vastuuttomasti toisten ihmisten rahaa. Siksi emme tukeneet kumpaakaan ehdotusta vaan äänestimme tyhjää.

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. – (PT) Koska parlamentti ja neuvosto tekevät yhdessä päätöksiä tavoitteista ja sisällöstä ja koska neuvosto hyväksyi kantansa 10. joulukuuta 2010 ottamatta kuitenkaan huomioon parlamentin tarkistuksia, jotka liittyivät suunnittelu- ja toiminta-asiakirjojen hyväksymiseen sovellettaviin menettelyihin, olen samaa mieltä siitä, että parlamentin ensimmäisessä käsittelyssä hyväksymä kanta olisi säilytettävä, jotta voidaan varmistaa, että parlamenttia kohdellaan yhdenvertaisesti neuvoston/jäsenvaltioiden kanssa ja että teollistuneiden maiden välineen suunnittelurakenteessa tunnustetaan Lissabonin sopimuksen tuomat muutokset.

  Vilija Blinkevičiūtė (S&D), kirjallinen. − (LT) Äänestin teollistuneiden ja muiden korkean tulotason maiden ja alueiden kanssa tehtävän yhteistyön rahoitusvälineen perustamista koskevan suosituksen puolesta. Asetuksen (EY) N:o 1905/2006 ensisijainen tavoite on köyhyyden poistaminen vuosituhannen kehitystavoitteet saavuttamalla. Kyseisen asetuksen nojalla kehitysmaiden ja alueiden kanssa perustettuja maantieteellisiä ohjelmia koskevan yhteistyön soveltamisalaa rajoitetaan lisäksi aineellisesti Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön kehitysapukomitean määrittämien julkisen kehitysavun arviointiperusteet täyttävien suunniteltujen toimenpiteiden rahoittamiseen. Euroopan unionin etujen mukaista on syventää edelleen suhteitaan kyseisten kehitysmaiden kanssa, sillä ne ovat merkittäviä kahdenvälisiä kumppaneita ja toimijoita monenvälisillä foorumeilla ja maailmanhallinnossa. Unionilla on strategisia etuja edistää monipuolisia yhteyksiä kyseisiin maihin, erityisesti talouden, kaupan, korkeakoulutuksen, yritystoiminnan ja tieteen aloilla tehtävässä yhteistyössä. Se tarvitsee siksi rahoitusvälineen, jonka nojalla on mahdollista rahoittaa kyseisiä toimenpiteitä, joita ei periaatteessa voi hyväksyä julkiseksi kehitysavuksi julkista kehitysapua koskevien arviointiperusteiden nojalla mutta jotka ovat olennaisen tärkeitä suhteiden vahvistamisen osalta ja jotka edistävät huomattavasti kyseisten kehitysmaiden edistyksen vauhdittamista. Unionin yhteistyössä olisi otettava huomioon edunsaajamaiden toteuttamat ponnistukset Kansainvälisen työjärjestön kansainvälisten sopimusten noudattamiseksi ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä koskeviin yleisiin tavoitteisiin osallistumiseksi.

  Lara Comi (PPE), kirjallinen. – (IT) Kannatan täysimääräisesti päätöstä esittää uudelleen samat tarkistukset, jotka hyväksyttiin ensimmäisessä käsittelyssä mutta jotka neuvosto hylkäsi.

Tavoitteena tässä ehdotuksessa, joka sopii laajempiin toimielinten välisiin neuvotteluihin, joita käydään delegoitujen säädösten käytöstä unionin ulkoisten toimien rahoituksessa, on itse asiassa parlamentin erioikeuksien suojelu sellaisena, kuin niistä on säädetty Lissabonin sopimuksessa ja samalla EU:n lainsäädännön täytäntöönpanon tehokkaan valvonnan takaaminen.

Neuvosto on osoittanut haluttomuutensa hyväksyä sitä, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaista menettelyä sovelletaan kyseisiin välineisiin. Sen lisäksi, että se kertoo neuvoston perusteettomasta kieltäytymisestä myöntää parlamentille sen asianmukainen asema toisena lainsäätäjänä rahoitusvälineiden hallintaa koskevissa strategisissa päätöksissä, sillä myös päädytään oikeuttamaan EU:n lainsäädännön täytäntöönpanon demokraattinen vaje, jota on mahdotonta hyväksyä. Tämä neuvoston kieltäytyminen on vastoin Lissabonin sopimuksen kirjainta ja henkeä.

Katson siksi, että on olennaisen tärkeää vaatia, että ehdotetut tarkistukset hyväksytään sekä oikeudellisista syistä että poliittisen tarkoituksenmukaisuuden takia, jotta parlamentin asemaa voidaan vahvistaa ja jotta voidaan taata, että se voi toimia neuvoston kanssa yhdenvertaisesti toinen toistensa valtuuksien ja perussopimuksella käyttöön otettujen lainsäädännöllisten muutosten kunnioittamisessa.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Minun mielestäni on olennaisen tärkeää, että EU luo vahvat suhteet tiettyihin alueellisiin ja maailmanlaajuisiin toimijoihin tukemalla niitä ja luomalla vahvat poliittiset ja taloudelliset yhteydet. Haluaisin mainita erityisesti kaksi maata, joiden kanssa Portugalilla on vahvat ja tiiviit historialliset siteet, eli Brasilian ja Angolan, kaksi merkittävää maailmanlaajuista toimijaa Etelä-Amerikassa ja Afrikassa, jotka EU:n on katsottava enenevässä määrin kumppaneiksi.

Koska asetuksen (EY) N:o 1905/2006 pääasiallisena yleistavoitteena on köyhyyden poistaminen vuosituhannen kehitystavoitteiden täytäntöönpanon avulla, yhteistyö rajoittuu pääasiassa sellaisten toimenpiteiden rahoittamiseen, joilla pyritään täyttämään vahvistetut julkisen kehitysavun arviointiperusteet. Se jättää hyvin usein ulkopuolelle muunlaisen toiminnan, joka ei sisälly julkisen kehitysavun soveltamisalaan mutta joka on kuitenkin olennainen osa EU:n ulkopolitiikkaa.

Juuri tällaisten käytäntöjen – joita ovat talouden, kaupan, korkeakoulutuksen, yritystoiminnan ja tieteen aloilla tehtävät sopimukset ja vaihdot – sääntelyä kehitysmaiden kanssa ehdotetaan tällä asetuksella ottaen asianmukaisesti huomioon parlamentin ehdotukset.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Parlamentin velvollisuutena ja velvoitteena on puolustaa sen valtuuksien ja vastuiden täyttämiseen tarvittavia edellytyksiä Lissabonin sopimuksen nojalla. Sen lisäksi, että tämä väline on merkittävä nousevien talouksien tukemisessa – erityisesti Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa – jotta EU:n asemaa yhteiskunnallisen kehityksen ja rauhan maailmanlaajuisena edistäjänä voidaan vahvistaa, haluaisin korostaa, että parlamentille on tiedotettava paremmin, jotta voidaan varmistaa kyseisten kolmansien maiden kanssa tehtävän kehitysyhteistyön edistämiseen tähtäävien resurssien asianmukainen täytäntöönpano. Haluaisin myös panna merkille strategioiden tunnustamisen uusiutuvan energian, ympäristönsuojelupolitiikan, kulttuurin ja pienten ja keskisuurten yritysten tasolla sekä elintarvike- ja raaka-ainekriisien ehkäisemiseen tarkoitettujen toimenpiteiden merkityksen.

  Véronique Mathieu (PPE), kirjallinen. – (FR) Äänestin teollistuneiden maiden kanssa tehtävän yhteistyön rahoitusvälineen perustamisen puolesta EU:n kehitysavun täydentämiseksi. Rahoituksella pyritään tukemaan talouden, kaupan, tekniikan, kulttuurin ja korkeakoulutuksen alojen yhteistyötä kumppanimaiden kanssa ja vahvistamaan taloudellisia yhteyksiä ja kahdenvälisiä sopimuksia kyseisten maiden kanssa. Tässä tekstissä vaadimme myös parempaa tiedotusta rahoitetuista toimenpiteistä mutta myös sitä, että meidät otetaan mukaan alkuvaiheessa, kun ohjelmia kehitetään, ja loppuvaiheessa, kun niitä arvioidaan, joissakin tapauksissa monen täytäntöönpanovuoden jälkeen.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Parlamentin ja neuvoston erilaiset tulkinnat Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 290 artiklasta ovat saaneet minut tukemaan tätä lainsäädäntösuositusta. Me emme voi unohtaa Lissabonin sopimuksella vahvistettua parlamentin lainsäätäjän asemaa, mutta näyttää siltä, että neuvosto ylenkatsoo sitä. Tämä myöntymättömyys haittaa monia lainsäädäntöprosesseja, eikä se hyödytä EU:ta yhtään. Yhteistyöllä teollistuneiden maiden kanssa on EU:n taloudelle valtava merkitys. Siksi äänestin niin kuin äänestin.

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. − (DE) Nykyisellä sitoumuksella ei ole juuri saatu parannuksia aikaan. Sitä vastoin hallituksista on tehty avusta riippuvaisia ja, mikä vielä pahempaa, miljoonia euroja kehitysapua on kadonnut korruption takia tai koska ne on kanavoitu kolmannen maailman diktaattorien pankkitileille. Kehitysapu ei siis ole vain tehotonta vaan joskus myös haitallista, koska sillä ei käsitellä kyseisen maan konkreettisia ongelmia, ja lisäksi koordinoinnissa ja valvonnassa on puutteita. Minun mielestäni on erittäin kyseenalaista, voidaanko tätä tilannetta parantaa EU:n laajuisella kehitystä ja ihmisoikeuksia koskevalla rahoitusvälineellä. Toisaalta rahan antaminen afrikkalaisille pienviljelijöille ja toisaalta heidän saattamisensa tuhon partaalle tuetuilla maataloustuotteillamme tarkoittaa, että heitämme eurooppalaisten veronmaksajien rahaa kuin Kankkulan kaivoon. Koska minulla on epäilykseni suunnitellun rahoitusvälineen toteuttamiskelpoisuudesta, olen äänestänyt tyhjää.

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. – (IT) Päätökseni äänestää tässä parlamentissa valtavalla enemmistöllä hyväksytyn teollistuneiden maiden kanssa tehtävän yhteistyön rahoitusvälineen puolesta tukee täysimääräisesti Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan soveltamisen yleistä linjaa. Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeen 290 artiklan perusteista ei voida käydä poliittista huutokauppaa tai soveltaa niihin erityisjärjestelyjä.

Minun mielestäni yhteistyö teollistuneiden maiden kanssa on askel, joka Euroopan unionin on otettava, jotta kaikki jäsenvaltiot voivat hyötyä rahoitusvälineestä, joka auttaa edistämään unionin kasvua ja kehitystä. EU:n on nykyisessä tilanteessa edettävä kohti muutoksen, taloudellisen kehityksen ja vaurauden tulevaisuutta, ja siksi yhteistyö teollistuneiden maiden kanssa helpottaisi prosessia ja se voitaisiin jakaa laajemmin.

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. – (PT) EU on yhdensuuntaistanut vuodesta 2007 alueellista yhteistyötä, jota se harjoittaa Aasian, Keski-Aasian ja Latinalaisen Amerikan kehitysmaiden sekä Irakin, Iranin, Jemenin ja Etelä-Afrikan kanssa, kehitysyhteistyön rahoitusvälineen perustamisesta 18. joulukuuta 2006 annetun asetuksen (EY) N:o 1905/2006 nojalla Asetuksen pääasiallisena yleistavoitteena on poistaa köyhyys saavuttamalla vuosituhannen kehitystavoitteet. Parlamentille Lissabonin sopimuksella annettujen uusien valtuuksien perusteella esittelijä selittää asetuksen (EY) N:o 1905/2006 muutostarvetta sen maantieteellisen soveltamisalan laajentamisella, kun samalla parlamentti asetetaan päätöksentekoprosessin ytimeen yhdessä neuvoston kanssa. Ehdotetut muutokset esitettiin sen nojalla. Haluaisin korostaa komissiolle osoitettuja valtuuksia antaa delegoituja säädöksiä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti. Tämän tarkistuksen nojalla parlamentti voidaan ottaa aiempaa paremmin huomioon kaikissa prosessin vaiheissa neuvotteluista hyväksymiseen, minkä ansiosta EU:sta saadaan demokraattisempi ja legitiimimpi.

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. – (PT) Tässä suosituksessa toiseen käsittelyyn vaakalaudalla on erityisesti kysymys Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklassa säädetyn delegoituja säädöksiä koskevan menettelyn soveltamisesta demokratian ja teollistuneiden maiden kanssa tehtävän yhteistyön rahoitusvälineeseen. Äänestin puolesta, koska minun mielestäni on olennaisen tärkeää varmistaa, että parlamenttia kohdellaan yhdenvertaisesti neuvoston kanssa ja että teollistuneiden maiden kanssa tehtävän yhteistyön rahoitusvälineen ohjelmarakenne yhdenmukaistetaan Lissabonin sopimuksella tehtyihin muutoksiin.

Päätöslauselmaesitys (B7-0074/2011)

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin päätöslauselmaesityksen puolesta, koska katson, että siinä on komissiolle ja neuvostolle suosituksia, jotka ovat olennaisen tärkeitä, jotta tehtyjen sopimusten kielteisistä vaikutuksista, eli niiden vaikutuksista Euroopan alueisiin, saadaan oikeudenmukainen korvaus.

  Vilija Blinkevičiūtė (S&D), kirjallinen. – (LT) Äänestin banaanikauppasopimusta koskevan päätöslauselmaesityksen puolesta. Suhtaudun myönteisesti siihen, eräs teknisesti mutkikkaimmista, poliittisesti arkaluonteisimmista ja kaupallisesti merkityksellisimmistä kiistoista koko WTO:n historiassa on saatu päätökseen. Katson, että saavutettu sopimus on ratkaisu mutta että sillä ei ole voitu sovittaa täysin yhteen kaikkien osapuolten legitiimejä etuja, ja siksi kehotan komissiota tekemään mahdollisimman pian arvioinnin banaanikauppasopimusten vaikutuksesta banaaneja tuottaviin kehitysmaihin ja EU:n syrjäisiin alueisiin vuoteen 2020 asti. Suhtaudun myönteisesti siihen, että banaanikauppasopimukset sisältävät EU:n banaanien markkinoillepääsyä koskevat lopulliset sitoumukset, jotka sisällytetään seuraavien WTO:ssa menestyksekkäästi loppuun saatettujen monenvälisten maataloustuotteiden markkinoillepääsyä koskevien neuvottelujen (Dohan kierros) lopputuloksiin. Haluaisin korostaa, että aikaansaatu sopimus on edistysaskel Dohan kierroksen keskusteluissa mutta että se on vain rajallinen, koska kohdatut vaikeudet ovat paljon suurempia kuin pelkkä banaaneja koskeva kysymys.

  Maria Da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. – (PT) Minä suhtaudun myönteisesti tämän banaanien kaupasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseen, mutta haluaisin korostaa, että meidän on suojeltava kaikkien asianosaisten etuja. Se voi vaikuttaa huomattavasti tuottajiin Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren (AKT) maissa sekä EU:hun ja sen syrjäisiin alueisiin. On olennaisen tärkeää, että komissio tekee vaikutustenarvioinnin tästä sopimuksesta. EU:n on myös tärkeää lisätä tukea tärkeimmille AKT:n banaanintuottajamaille sekä kilpailukyvyn ja talouden monipuolisuuden lisäämiseen että sopeutumisen yhteiskunnallisten seurausten lieventämiseen suunnattua apua.

  George Sabin Cutaş (S&D), kirjallinen. – (RO) Äänestin banaanien kaupasta tehtyä sopimusta koskevan päätöslauselmaesityksen puolesta, koska tällä sopimuksella lopetetaan miltei kaksi vuosikymmentä kestänyt kiista ja se on myös askel oikeaan suuntaan Dohan kierroksen päättämiseksi.

Tässä sopimuksessa on tehty päätös alentaa Latinalaisen Amerikan banaaninviejien tulleja ja samalla taata Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän banaanintuottajien kilpailukyvyn edistämiseen kohdennettu rahoitustuki.

  Lena Ek, Marit Paulsen, Olle Schmidt ja Cecilia Wikström (ALDE), kirjallinen. − (SV) On tärkeää saada Maailman kauppajärjestössä (WTO) pitkään kestänyt banaanien tuontitulleja koskeva kiista päätökseen, ja siksi vuoden 2009 tulleja ja kauppaa koskevan Geneven sopimuksen ratifiointi oli tarpeellista. On myös tärkeää panna merkille, että edellisen sopimuksen takia AKT-maat olivat usein riippuvaisia banaanien kapeasta tuotannosta kattavamman tuotannon sijaan, ja siksi ne olivat heikommassa asemassa. Nyt päättämämme tullien asteittaisen vähentämisen myötä nämä maat saavat tukea selvittääkseen muita tuotantovaihtoehtoja. Se on merkittävä tuki ja ymmärrämme, että sopeutuminen voi viedä aikaa. Tämä sopeutuminen on kuitenkin tarpeen, koska AKT-maat ovat muuten vaarassa jäädä banaanien kapeaan tuotantoon, josta ei etuuskohtelusta huolimatta ole onnistuttu tekemään kilpailukykyistä EU:n sisämarkkinoilla.

Haluaisimme erityisesti korostaa, että jos todella haluamme auttaa AKT-maita sopeutumaan, olisi tehokkaampaa taata EU:n maatalous-, kauppa- ja kehitysyhteistyöpolitiikan yhteensovittaminen vapaan ja oikeudenmukaisen kaupan tavoitteen kanssa kuin vaatia lisää korvausta EU:n talousarviosta sopeutumisjaksoa varten.

  Göran Färm, Anna Hedh, Olle Ludvigsson, Marita Ulvskog ja Åsa Westlund (S&D), kirjallinen. − (SV) Me Ruotsin sosialidemokraatit tuemme banaanikauppasopimuksen tekemistä EU:n ja Yhdysvaltojen ja monien Latinalaisen Amerikan maiden välillä ja sitä, että AKT-maille taataan tuki banaanialan liitännäistoimenpiteiden ohjelman avulla. Emme kuitenkaan tue kohtia, jotka koskevat maataloustuen lisäämistä POSEI-ohjelman kautta EU:n tuottajille, joihin sopimus vaikuttaa. Me katsomme, että EU:n maataloustuki olisi poistettava asteittain.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) EU:n, Latinalaisen Amerikan maiden ryhmän ja Yhdysvaltojen välillä 15. joulukuuta 2009 banaanintuontia koskevista tulleista aikaansaadusta sopimuksesta näyttää olevan hyötyä mutta sillä ei täysimääräisesti soviteta yhteen kaikkien asianosaisten legitiimejä etuja. Siksi näyttää olevan tärkeää toteuttaa konkreettisia toimenpiteitä, joilla pyritään parantamaan sopimusten soveltamista eri tasoilla, arvioimalla vaikutuksia erityisesti banaaneja tuottaviin kehitysmaihin ja EU:n syrjäisiin alueisiin, arvioimalla banaanialan liitännäistoimenpiteitä 18 kuukautta ennen ohjelman loppua, ehdottamalla Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren (AKT) maiden ryhmän kanssa toimenpiteitä, joilla autetaan maita, jotka ovat hyvin riippuvaisia banaanien viljelystä, monipuolistamaan talouksiaan, ja myös tarkistamalla ja sopeuttamalla syrjäisestä sijainnista ja saaristoasemasta johtuvia erityisiä valinnaisia toimenpiteitä koskevassa ohjelmassa (POSEI) suunniteltua EU:n tuottajien tukipakettia, erityisesti Ranskan merentakaisissa departementeissa Guadeloupessa ja Martiniquella, Madeiralla ja Kanariansaarilla. Näitä ja muita yhtä tärkeitä toimenpiteitä korostetaan tässä päätöslauselmaesityksessä.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) EU:n ja Latinalaisen Amerikan banaaneja tuottavien maiden välillä 15. joulukuuta 2009 allekirjoitettu Geneven sopimus ratkaisi pitkän kiistan Maailman kauppajärjestössä (WTO). Näissä neuvotteluissa, jotka käytiin Dohan kierroksen puitteissa, oli mukana Latinalaisen Amerikan maiden lisäksi Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmä (AKT) ja Yhdysvallat, jotka ovat luvanneet päättää WTO:ssa kiistat EU:n banaanintuontijärjestelmästä ja joiden kanssa EU:lla on kauppasuhteita. Tämän sopimuksen tavoitteena on toteuttaa EU:n tullien asteittainen vähentäminen seitsemän vuoden aikana

Suhtaudun siksi myönteisesti komission aloittamiin neuvotteluihin ja toivon, että nämä banaanikauppasopimukset – Geneven sopimus ja EU:n ja Yhdysvaltojen sopimus – tehdään mahdollisimman pian. Lopuksi toivon, että näillä sopimuksilla edistetään kilpailukyvyn parantamista ja edistetään talouden monipuolistamistoimia sekä toimia, joilla nostetaan näiden kehitysmaiden yhteiskunnan, talouden ja ympäristön tasoa unohtamatta tietenkään syrjäisestä sijainnista ja saaristoasemasta johtuvia erityisiä valinnaisia toimenpiteitä koskevan ohjelman mukaisia toimenpiteitä EU:n syrjäisten alueiden banaanintuottajien tueksi.

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Esittämissämme tarkistusluonnoksissa, jotka parlamentin enemmistö torjui, tehtiin yhteenveto syistä siihen, miksi lopuksi äänestimme tätä päätöslauselmaa vastaan. Kiistan – tässä tapauksessa kaupallisen – loppu ei ole itsessään syy iloon. Kaikki riippuu selkeästi siitä, miten kiista ratkaistiin, kuka voitti ja kuka hävisi lopullisessa ratkaisussa ja onko se oikeudenmukaista vai epäoikeudenmukaista. Juuri sen tämän parlamentin enemmistö näyttää jättävän huomiotta. Tämän kiistan loppuminen hyödyttää alan yhdysvaltalaisia monikansallisia yrityksiä mutta sillä rangaistaan EU:n ja AKT:n tuottajia, erityisesti pieniä ja keskisuuria yrityksiä.

Päätöslauselmaesityksessä tunnustetaan se, ei aivan ilman tehopyhyyttä, koska sitä ehdottavat ovat niitä, jotka hyväksyivät sopimuksen, joka aiheuttaa mainittuja kielteisiä vaikutuksia, niitä, jotka nyt esittävät hurskaita huoliaan näistä vaikutuksista mutta jotka mahdollistivat ne äänellään, niitä, jotka vaativat vaikutustenarviointia sopimuksesta mutta jotka eivät odota tämän arvioinnin tuloksia hyväksyäkseen sen, niitä, jotka kehottavat nyt kunnioittamaan Kansainvälisen työjärjestön (ILO) ihmisarvoista työtä koskevaa ohjelmaa mutta jotka tanssivat sokeasti Maailman kauppajärjestön (WTO) pillin tahdissa ja sulkevat silmänsä yhdysvaltalaisten monikansallisten yhtiöiden Latinalaisen Amerikan maissa tekemiä ihmisoikeusrikkomuksia koskevilta raporteilta.

  Bruno Gollnisch (NI), kirjallinen. – (FR) Bryssel on jälleen kerran antanut periksi EU:n ulkopuolisille eduille ja hylännyt teille tietämättömille periaatteet, joita se väittää puolustavansa kehitykseen, yhteiskuntaan ja ympäristöön liittyvien lausekkeiden osalta, merentakaisten alueidensa tuen ja niin edelleen. Mitään periaatetta tai arvoa ei säilytetä, kun halutaan pakottaa kaikille kansoille markkinoiden ja vapaan kaupan lait riippumatta siitä, mitä taloudelliset ja yhteiskunnalliset seuraukset ovat.

Geneven sopimuksella lopetetaan nyt kauppasota, jota itse asiassa käymme Yhdysvaltoja vastaan, koska samaan aikaan, kun se oli myymässä EU:n ja AKT:n banaanialaa, korvaukseksi siitä, että oikeudelliset kiistat WTO:ssa loppuvat, komissio neuvotteli vielä edullisempia sopimuksia muutaman Keski- ja Etelä-Amerikan maan kanssa. Kuka itse asiassa uskoo, että Geneven sopimuksen allekirjoittajat sietävät toisen luokan kohtelua kovin kauan?

Meidän on sovellettava yhteisön etuuskohtelua ja määrättävä omat yhteiskunta-, ympäristö- ja turvallisuusnormimme niille, jotka haluavat harjoittaa vientiä EU:hun. Meidän on vaadittava vastavuoroisuutta ja omien tuotteidemme pääsyä ulkomaisille markkinoille. Meidän on lopetettava tämä ryntäily suin päin globaaliin vapaakauppaan, joka ei hyödytä kaikkia, lukuun ottamatta ehkä Kiinaa.

  Marine Le Pen (NI), kirjallinen. – (FR) Euroopan parlamentin jäsenet ovat äänestäneet päätöslauselmaesityksen puolesta tukeakseen "Geneven sopimusta", jolla on määrä lopettaa "banaanisota". Todellisuudessa tämä sopimus uhkaa suoraan kaikkia eurooppalaisia tuottajia mutta etenkin Ranskan merentakaisia tuottajia, kun lisäksi eri Latinalaisen Amerikan maat ovat jo neuvotelleet uudelleen saadakseen lisävähennyksiä tai edes nollakiintiöitä. Tämä skandaali osoittaa, että puhumattakaan siitä, että niillä olisi ratkaistu tämä asia, ne ovat aukaisseet uuden Pandoran lippaan, jonka myötä kauppaehdot saavat meidät vielä hieman enemmän sekaisin banaanialan lisäksi myös muihin maataloustuotteisiin liittyvillä aloilla. Koska EU ja Ranska katsotaan maailman runsaudensarviksi, ne on sidottu käsistä ja jaloista ja jätetty markkinoidemme täysimääräisen vapauttamisen armoille, mikä tapahtuu globalistisia ja ultraliberaaleja EU:n puolustajia tottelevien poliittisten johtajien rikollisella suostumuksella. Tullien vähentämisen sijasta meidän pitäisi laatia järkevää protektionistista politiikkaa taloudellisille rajoillemme. Se on yksi ratkaisuista, kansainvälisen kauppasodan ytimessä, jolla suojellaan ranskalaisia viljelijöitä ja maanviljelytöitä, erityisesti merentakaisilla alueilla, joilla taloudellinen ja yhteiskunnallinen tilanne on jo riittävän katastrofaalinen.

  David Martin (S&D), kirjallinen. − (EN) Äänestin tämän päätöslauselman ja tarkistusten 7 ja 11 puolesta. Tarkistuksessa 7 kiinnitetään huomiota siihen, että jotkin Latinalaisen Amerikan maat saivat lisäetuuksia WTO:n sopimuksen jälkeen neuvottelemalla vapaakauppasopimuksia ja että näillä sopimuksilla heikennetään lisää AKT-maiden asemaa. Tarkistuksessa 11 kiinnitetään huomiota ihmisoikeushuoliin Kolumbiassa ja Hondurasissa.

  Jean-Luc Mélenchon (GUE/NGL), kirjallinen. – (FR) Tämä päätöslauselmaesitys on tyhjää puhetta, jonka tarkoituksena on saada ihmiset unohtamaan, että parlamentti voi vain hyväksyä tai hylätä. Päätöslauselmassa kuitenkin todella tehdään jotakin muuta: siinä kaunistellaan alistumista Yhdysvalloille ja sen monikansallisille yrityksille, jotka ovat julmimpia ja raaimpia mahdollisia. Siinä ei sanota sanaakaan Hondurasiin liittyvästä osasta, vaikka maata johtaa vallankumoushallinto.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Minun on suhtauduttava myönteisesti siihen, että eräs teknisesti mutkikkaimmista, poliittisesti arkaluonteisimmista ja kaupallisesti merkityksellisimmistä kiistoista koko WTO:n historiassa on saatu päätökseen. Katson kuitenkin, että tämä sopimus ei ole täydellinen ja että se voi aiheuttaa tulevaisuudessa joitakin ongelmia. Kehotan siksi komissiota toimittamaan mahdollisimman pian vaikutusten arvioinnin banaanikauppasopimusten vuoteen 2020 ulottuvista vaikutuksista banaaneja tuottaviin kehitysmaihin ja EU:n syrjäisiin alueisiin, jotta voimme arvioida maiden vaikeuksia ja toimia sen mukaan ja tarvittaessa mukauttaa ja vahvistaa syrjäisestä sijainnista ja saaristoasemasta johtuvia erityisiä valinnaisia toimenpiteitä koskevaa ohjelmaa.

  Willy Meyer (GUE/NGL), kirjallinen. − (ES) Olen samaa mieltä päätöslauselmaesityksestä, kun siinä mainitaan banaaninviljelyn merkitys EU:n syrjäisille alueille, kuten Kanariansaarille, Azoreille tai Madeiralle, joilla se on maatalouden keskeinen ala. Katson myös, että avun lisääminen näiden alueiden banaanintuottajille on myönteistä. En kuitenkaan äänestänyt sen puolesta, koska muiden EU:ssa tehtyjen vapaakauppasopimusten tavoin siinä ei oteta huomioon maataloustyöntekijöiden epävarmaa tilannetta kehitysmaissa tai kielteistä vaikutusta väestöön. Siinä ei myöskään mainita tuotteiden jäljitettävyyttä tai sitä, että EU:n on vaadittava, että tuonnissa noudatetaan EU:ssa voimassa olevaa työlainsäädäntöä ja terveysnormeja, joilla olisi ratkaiseva vaikutus kehitysmaiden viljelijöiden valitettaviin elinolojen parantamiseen. Lisäksi vastoin päätöslauselman 10 kohtaa, jossa todetaan, että Ecuadorin kieltäytyminen EU:n ja Perun ja Kolumbian välillä tehdyistä monenvälisistä sopimuksista on valitettavaa, suhtaudun myönteisesti kantaan, jonka presidentti Correan hallitus on omaksunut tähän asiaan, ja tuen hänen vaihtoehtoaan, joka tunnetaan kehityssopimuksena.

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. − (DE) Banaanien tuonnista EU:hun on saatu aikaan sopimus, jolla ei enää saateta Latinalaisen Amerikan tuottajamaita epäedulliseen asemaan verrattuna Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren (AKT) valtioiden ryhmään. Sillä saadaan banaanin tuontia koskevat säännöt vastaamaan Maailman kauppajärjestön asetuksia. Sopimuksen nojalla EU alentaa asteittain Latinalaisesta Amerikasta tuotaviin banaaneihin sovellettavia tullejaan 176 eurosta tonnilta 114 euroon tonnilta vuoteen 2017 mennessä. Äänestin tyhjää, koska on mahdollista, että tämä sopimus aiheuttaa joidenkin maiden kilpailukyvyn suhteellista huononemista.

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. – (IT) Banaanikauppaa koskevan tilanteen osalta totean, että koska banaanit ovat maailman neljänneksi suurin maatalouden vientituote ja niiden tuotannolla on suuri vaikutus paikallisyhteisöihin ja koska EU:n tullikiintiöjärjestelmä on luonut edellytykset, joiden nojalla Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren (AKT) maat voivat viedä huomattavia määriä banaaneja EU:hun ja koska se on suojellut monia banaanintuotantoon liittyviä työpaikkoja, minun suotuisa kantani aiheesta korostaa sitä, että aikaansaaduilla sopimuksilla selvitetään tähän mennessä ilmenneet eri kiistat.

Haluan kuitenkin korostaa, että EU leikkaa asteittain Latinalaisesta Amerikasta tuotavien banaanien tulleja, ja siksi AKT:n banaaneja vievät maat saavat lisätukea uuden ohjelman – banaanialan liitännäistoimenpiteiden – nojalla.

Katson myös, että olisi kiinnitettävä asianmukaista huomiota banaanialan sosioekonomiseen merkitykseen keinona saada aikaan yhteiskunnallista ja taloudellista yhteenkuuluvuutta sekä kiinnitettävä huomiota sen tuottamiin tuloihin ja työllisyyteen.

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. − (PT) Äänestin tämän päätöslauselmaesityksen puolesta, koska katson, että siinä on komissiolle ja neuvostolle tärkeitä suosituksia tehtyjen sopimusten kielteisten seurausten oikeudenmukaisen korvaamisesta, erityisesti EU:n syrjäisten alueiden osalta. Aikaansaadulla sopimuksella ei täysin soviteta yhteen kaikkien asianosaisten legitiimejä etuja, joten on tärkeää ryhtyä tiettyihin toimiin, joilla pyritään panemaan sopimukset paremmin täytäntöön eri tasoilla, erityisesti arvioimalla vaikutusta banaaneja tuottaviin kehitysmaihin ja EU:n syrjäisiin alueisiin. Siksi olisi tärkeää tarkistaa ja mukauttaa EU:n tuottajien tukipakettia syrjäisestä sijainnista ja saaristoasemasta johtuvia erityisiä valinnaisia toimenpiteitä koskevan ohjelman talousarvion nojalla, erityisesti Ranskan merentakaisten departementtien Guadeloupen ja Martiniquen, Azoreiden, Madeiran ja Kanariansaarten osalta.

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. – (PT) Äänestin tämän EU:n, Latinalaisen Amerikan maiden ryhmän ja Yhdysvaltojen 15. joulukuuta 2009 banaanintuontiin sovellettavista tulleista tekemää sopimusta seuraavan päätöslauselmaesityksen puolesta, koska siinä kiinnitetään huomiota tarpeeseen tehdä arviointi sen vaikutuksista banaaneja tuottaviin kehitysmaihin ja EU:n syrjäisiin alueisiin, ja tarpeeseen antaa riittävää tukea banaaneja tuottaville maille Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmässä ja EU:ssa, jotta niitä voidaan auttaa sopeutumaan kansainvälisten markkinoiden uuteen todellisuuteen.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (FR) Näillä sopimuksilla on vahvistettu yhdysvaltalaisten monikansallisten yhtiöiden määräävää asemaa, ja ne hallitsevat jo yli 80:tä prosenttia maailmanmarkkinoista, ja siten siinä toimitaan erityisesti AKT-maiden, syrjäisten alueiden ja Ecuadorin etuja vastaan. Jälleen kerran pientuottajat joutuvat kärsimään. Kansainvälistä kauppaa koskevat säännöt on tarkistettava kiireellisesti ja ankarasti, jotta voidaan varmistaa, että vientivetoiselle tuotannolle ei enää anneta ensisijaista asemaa. Meidän on ehdottomasti muutettava malliamme taataksemme elintarvikeomavaraisuuden ja paikallistuotannon kehittämisen kaikille. Rahoitustoimenpiteet, joita Euroopan komissio on ehdottanut auttaakseen AKT-maiden tuottajia (banaanialan liitännäistoimenpiteet) ja Euroopan unionin syrjäisiä alueita (syrjäisestä sijainnista ja saaristoasemasta johtuvia erityisiä valinnaisia toimenpiteitä koskeva ohjelma), eivät riitä. Olisi sietämätöntä, jos nämä maat joutuisivat maksamaan hinnan huonosta kansainvälisestä kauppapolitiikasta. Euroopan unionin on varmistettava, että näiden sopimusten osalta tehdään vaikutustenarviointi, mutta ennen kaikkea sen on muutettava lainsäädäntöään, jotta voidaan edistää kestävää tuotantoa.

  Nuno Teixeira (PPE), kirjallinen. – (PT) Latinalaisen Amerikan maiden kanssa allekirjoitetun sopimuksen ehtojen mukaisesti EU vähentää asteittain banaaninvientiin sovellettavia tulleja nykyisestä 176 eurosta tonnilta lopulliseen arvoon, joka on 114 euroa tonnilta, vuoteen 2017 mennessä. Tavoitteena on saada aikaan aiempaa ennustettavammat ja vakaammat banaanin maailmanmarkkinat, jotta alalle saadaan enemmän investointeja ja kasvua ja jotta saadaan loppumaan vuosikymmeniä kestänyt konflikti, joka perustuu EU:sta esitettyihin valituksiin siitä, että se otti vuonna 2006 käyttöön banaaneihin sovellettavat tullit.

Kysymys EU:n suhteista kolmansiin maihin banaanialalla sisältää myös Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maille uusien liitännäistoimenpiteiden nojalla suunnatun kohtelun. Nähtäväksi jää, mitkä toimenpiteet hyväksytään, jotta voidaan ottaa asianmukaisesti huomioon tuottajien edut syrjäisillä alueilla, joille jo väitetysti maksetaan korvauksia syrjäisestä sijainnista ja saaristoasemasta johtuvia erityisiä valinnaisia toimenpiteitä koskevan ohjelman (POSEI) talousarviosta. Koska POSEI-ohjelma tarkistettiin viimeksi vuonna 2006, ei ole hyväksyttävää väittää, että nämä alan kaupallisia suhteita koskevien puitteiden muutokset on jo otettu huomioon.

On sekä kiireellistä että tarpeellista, että asetuksen tulevassa tarkistuksessa hyväksytään korvaustoimenpiteitä, joilla taataan määrärahat EU:n syrjäisten alueiden banaanintuottajille, jotta alan vapauttamisesta johtuvat vaikutukset saadaan mahdollisimman pieniksi.

Suositus: Francesca Balzani (A7-0002/2011)

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. – (PT) Vaikka olen samaa mieltä esittelijän kannasta, jonka mukaan komission ja neuvoston on sovittava erityisesti vaikutustenarvioinnin tekemisestä sopimusten seurauksista alueisiin ja kehitysmaihin, olen eri mieltä tavasta, jolla prosessi kehittyi ilman, että vaikutustenarviointeja tehtiin etukäteen, kun tiedettiin, että kyse oli kasvista, joka on tärkeä joillekin Euroopan unionin alueille. Siksi ilmaisen vastalauseeni ja äänestän tyhjää.

  Jean-Luc Bennahmias (ALDE), kirjallinen. – (FR) Äänestin tätä kansainvälistä kauppasopimusta vastaan. Kansainvälisen kaupan historia osoittaa, että monokulttuuria koskeva suuntaus ei ole elinkelpoinen tai kestävä taloudellisen kehityksen malli. Näissä puitteissa tehdyt kauppasopimukset ovat mielestäni huonosti harkittuja. Euroopan unionilla on lisäksi mielestäni velvollisuus kunnioittaa sitoumuksiaan ja antaa riittävää taloudellista tukea syrjäisille alueille.

  Vilija Blinkevičiūtė (S&D), kirjallinen. – (LT) Äänestin banaanien kaupasta tehtyä sopimusta koskevan päätöslauselmaesityksen puolesta. Banaani on maailman neljänneksi tärkein viljelykasvi, ja sen osuus elintarviketurvalle on huomattava. Useimmissa banaanin viljelymaissa tuotanto on kuitenkin tarkoitettu lähinnä kotimarkkinoille, toisinaan myös alueellisille markkinoille, ja vain 20 prosenttia maailman tuotannosta kaupataan kansainvälisesti. Banaanikaupan hallinta on keskittynyt muutamalle yhtiölle, ja viisi suurta monikansallista yhtiötä hallitsee yksinään yli 80:tä prosenttia kaikesta kansainvälisestä banaanikaupasta. EU, ryhmä Latinalaisen Amerikan maita ja Yhdysvallat tekivät 15. joulukuuta 2009 sopimuksen EU:n banaanintuontiin sovellettavista tulleista ja päättivät yhden pisimpään jatkuneista ja katkerimmista riidoista monenkeskisen kauppajärjestelmän viimeaikaisessa historiassa. Sopimus koostuu kolmesta peruselementistä: sopimus tullien alentamissuunnitelmista suosituimmuuskohtelun alaisille banaaninviejille; sopimus siitä, miten trooppisia tuotteita ja tuotteita, joita koskevien etuisuuksien merkitys on vähenemässä, käsitellään laajemmissa WTO:n neuvotteluissa; AKT-maiden banaaninviejien avustamiseksi tarkoitettu 190 miljoonan euron rahoituspaketti, joka tästä lähtien tunnetaan banaanialan liitännäistoimenpiteiden ohjelmana. Banaaneja koskevat kiistat ovat heikentäneet tuotannon ja kaupan ilmapiiriä asianomaisissa maissa. Sopimuksella maailmanlaajuisista banaanimarkkinoista tulee ennustettavampia ja vakaampia ja siten sillä edistetään investointeja ja kasvua ja lisätään kiinnostusta banaanien toimitusketjun tuotanto-oloja koskevia laajempia kysymyksiä kohtaan.

  Vito Bonsignore (PPE), kirjallinen. – (IT) Äänestin tämän mietinnön puolesta ja onnittelen esittelijää hänen tekemästään työstä. Olen samaa mieltä banaanikaupan vapauttamisprosessista, joka seuraa Maailman kauppajärjestössä aikaansaatuja sopimuksia ja Keski- ja Etelä-Amerikan maiden kanssa tehtyjä kahdenvälisiä sopimuksia. Katson kuitenkin, että suojaa tarvitaan myös eurooppalaisille tuottajille, jotka ovat aina olleet sitoutuneita banaanien tuotantoon ja käsittelyyn ja joilla on olennaisen tärkeä yhteiskunnallinen tehtävä tietyillä EU:n alueilla, kuten Guadeloupella, Martiniquessa, Madeiralla ja Azoreilla.

Katson siksi, että neuvoston ja komission olisi käsiteltävä kyseistä tilannetta ja tehtävä pitkäaikainen taloudellisten vaikutusten arviointi ja annettava taloudellista tukea kyseisille alueille, jotta voidaan varmistaa, että eurooppalaiset tuottajat pysyvät kilpailukykyisinä, kun banaanimarkkinat vapautetaan asteittain.

  Jan Březina (PPE), kirjallinen. – (CS) Äänestin banaanikauppasopimuksen puolesta, koska sillä saadaan lopulliseen päätökseen 16 vuotta kestänyt kaupallinen kiista banaanintuonnista EU:n ja Amerikan maiden välillä. Ongelman vakavuus on kirjattu EU:n banaanintuonnin syrjivää järjestelmää käsitelleen Euroopan unionin tuomioistuimen tuomioihin. Kiitän sitä, että banaanintuonnista saadaan viimeinkin yhdenvertaista ja lopetetaan aiempien Euroopan siirtomaiden perusteeton suosiminen, joka vääristää banaanien maailmankauppaa. Vaikka kaupalliset edellytykset onkin saatu yhdenvertaisiksi, Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren tähän asti suosituimmuuskohtelusta nauttineiden viljelijöiden suosituimmuuskohtelu ei kuitenkaan lakkaa. Korvaustoimenpiteeksi on laadittu 200 miljoonan euron tuki, jonka on määrä auttaa heitä valmistautumaan aiempaa kovempaan kilpailuun. Pelkään, että ennemmin tai myöhemmin meidän on kuitenkin hyväksyttävä se, että afrikkalaiset banaanit eivät yksinkertaisesti pysty kilpailemaan Latinalaisen Amerikan banaanien kanssa alhaisemman laadun ja suurempien tuotantokustannusten takia. Haluaisin kuitenkin ilmaista toiveen, että banaanineuvottelujen onnistuneen päättymisen jälkeen huomio käännetään myös muiden trooppisten hedelmien tullien alentamiseen, jonka pitäisi alentaa kyseisten hedelmien hintaa ja siten hyödyttää kaikkia EU:n kansalaisia.

  Ole Christensen, Dan Jørgensen, Christel Schaldemose ja Britta Thomsen (S&D), kirjallinen. − (DA) Tuemme banaanien kaupasta tehdyn Geneven sopimuksen tekemistä Euroopan unionin ja monien Latinalaisen Amerikan maiden ja Amerikan yhdysvaltojen välillä. Tuemme sen osalta sitä, että tavanomaisen EU:n tuen lisäksi tärkeimmät AKT:n banaaninviejämaat saavat lisätukea, joka tunnetaan banaanialan liitännäistoimenpiteiden ohjelmana. Vastustamme EU:n tuen lisäämistä EU:n tuottajille, joihin sopimus vaikuttaa (esityksen 19 ja 20 kohta) ja katsomme yleisesti, että EU:n maataloustuki pitäisi asteittain lopettaa.

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin banaanikauppasopimuksiin liittyvän suosituksen puolesta, koska katson, että näiden sopimusten allekirjoittamisella lopetetaan kiistat WTO:ssa ja edistetään banaanin maailmanmarkkinoiden vakautta. Katson kuitenkin, että on välttämätöntä taata syrjäisten alueiden banaanintuottajien edut ja erityistarpeet, erityisesti lisäämällä syrjäisestä sijainnista ja saaristoasemasta johtuvia erityisiä valinnaisia toimenpiteitä koskevan ohjelman (POSEI) nojalla käytettävissä olevia määrärahoja.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Banaanien viljelyssä on maailman neljänneksi suurimmat markkinat, ja vain vähäinen määrä tuottajamaita osallistuu siihen. Kokonaistuotannosta vain 20 prosenttia suuntautuu kansainväliseen kauppaan. EU, ryhmä Latinalaisen Amerikan maita ja Yhdysvallat teki 15. joulukuuta 2009 sopimuksen banaanintuonnin tulleista. Se lopetti Maailman kauppajärjestön kiistan, joka oli keskittynyt EU:n harjoittamaan syrjintään Latinalaisen Amerikan tuottajia vastaan verrattuna Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren (AKT) tuottajiin, ja siinä määrättiin EU:n toimien tarkistamisesta ja tullien asteittaisesta alentamisesta nykyisestä 176 eurosta tonnia kohtia lopulliseen arvoon 114 euroa tonnia kohti vuoteen 2017 mennessä. AKT-maat menettävät siten kilpailukykyään, jolla voi niiden saamista tullivapautuksista huolimatta olla haitallinen taloudellinen ja yhteiskunnallinen vaikutus. Sopimuksella näyttää olevan joitakin etuja, mutta on tärkeää tehdä vaikutustenarviointi AKT-maiden kyvystä reagoida markkinoiden muutoksiin.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Tässä päätöslauselmassa käsitellään banaanikaupasta tehdyn Geneven sopimuksen tekemistä EU:n ja tiettyjen Latinalaisen Amerikan maiden välillä ja toista banaanikauppasopimusta EU:n ja Yhdysvaltojen välillä. Äänestin tämän päätöslauselman puolesta siksi, että siinä pyydetään komissiota selventämään, säädetäänkö rahoitussopimuksessa nykyisen kehitystä koskevan määrän lisäämisestä, mutta etenkin siksi, että siinä kiinnitetään erityistä huomiota eurooppalaisiin tuottajiin tällä maatalousalalla, joka sijaitsee EU:n syrjäisillä alueilla. Niin on Madeiralla, jonka työttömyysluvut ovat korkeita, joten päätöslauselmalla edistetään yhteiskunnallisen ja taloudellisen yhteenkuuluvuuden lisäämistä. Toivon siksi, että syrjäisestä sijainnista ja saaristoasemasta johtuvia erityisiä valinnaisia toimenpiteitä koskevalle ohjelmalle osoitettuja määrärahoja lisätään, jotta eurooppalaiset banaanintuottajat voivat vastata tämän alan uusista sopimuksista johtuvan vapauttamisen lisäämisen aikaansaamaan kilpailuun.

  David Martin (S&D), kirjallinen. − (EN) Äänestin antaakseni suostumukseni banaanikauppasopimukselle 11:n Latinalaisen Amerikan maan ja Yhdysvaltojen kanssa. Antamalla suostumuksemme Euroopan parlamentti lopetti tänään pitkään kestäneen "banaanisodan". Suhtaudun myönteisesti siihen, että vähentääkseen sopimuksen vaikutusta köyhimpiin AKT-maihin, joiden perustalous perustuu banaaneihin, sopimuksessa säädetään rahoitusvälineistä, joilla niitä autetaan nykyaikaistamaan ja monipuolistamaan tuotantoaan.

  Jiří Maštálka (GUE/NGL), kirjallinen. – (CS) Esitettyjen ehdotusten osalta, Euroopan yhtyneen vasemmiston konfederaatioryhmän / Pohjoismaisen vihreän vasemmiston tämän maataloushyödykkeen EU:n markkinoille pääsyä koskevien asetusten muutoksista toimittamien aineistojen osalta ja asiaan liittyvien tuontia ja vientiä koskevien kansainvälisten kauppa-asetusten osalta haluaisin ilmaista oman kantani, joka vastaa Tšekin tasavallan hallituksen tätä alaa koskevaa lausuntoa. Tšekin hallitus tukee tuontijärjestelmien muutosta, jolla muutetaan tämän kolmansista maista tuodun maataloushyödykkeen tuonnista kannettuja alennettuja tulleja, ja suhtautuu myönteisesti tämän hyödykkeen kauppaa sääntelevään Geneven sopimukseen. Tämän hyödykkeen todellinen maataloustuotos ja kansainvälinen kauppa ja erityisesti pääsy EU:n markkinoille ovat keskeisiä kysymyksiä monille maille, joihin se vaikuttaa. Meidän pitäisi aina ottaa se huomioon laatiessamme EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa. Kuten tekstissä ehdotetaan, neuvoteltujen ehtojen pitäisi auttaa saamaan alalle vakautta. Perustana pitäisi kuitenkin edelleen olla arviointi vaikutuksista maihin, joihin sopimus vaikuttaa, sekä arvio mahdollisesta pitkän aikavälin kehityksestä. Huolimatta kansainvälisten kauppa-asetusten muutokselle annetusta ensisijaisuudesta emme saisi unohtaa tämän hyödykkeen merkitystä loppukuluttajille. On tärkeää säilyttää tämän elintarvikkeen asianmukaiset ravintoarvot ja tuottaa sitä ympäristön kannalta suotuisalla tavalla. Kunnollista laatua ei pitäisi lopulta unohtaa, vaan pikemminkin antaa sille määrää suurempi painoarvo.

  Jean-Luc Mélenchon (GUE/NGL), kirjallinen. – (FR) Nämä sopimukset ovat vain tulosta suurimpien monikansallisten banaaniyhtiöiden WTO:n lempeän katseen alla harjoittamasta painostuksesta. Sillä saadaan aikaan keinotekoiset tasapuoliset toimintaedellytykset banaania vievien maiden välille. Sillä itse asiassa palkitaan kauhistuttavasta palkkapolitiikasta ja demokratian tuhoamisesta, jota Chiquitan ja Dolen kaltaiset monikansalliset yhtiöt tuovat Latinalaisen Amerikan maihin. Siinä ei sanota sanaakaan niiden ympäristörikoksista. Yhdenvertaisuus olisi saatava aikaan talouskumppanuussopimusten puitteissa, muuten yhdenvertaisuutta ei ole. Tähän mennessä se, mistä Euroopan komissio on neuvotellut ympäri maailmaa, on ollut yhdenvertaisuuden vastakohta. Tämä sopimus on siksi harhakuvaa ja osa haitallista politiikkaa.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Banaani on maailman neljänneksi tärkein viljelykasvi riisin, vehnän ja maissin jälkeen, ja minun on siksi suhtauduttava myönteisesti siihen, että eräs teknisesti mutkikkaimmista, poliittisesti arkaluonteisimmista ja kaupallisesti merkityksellisimmistä kiistoista koko WTO:n historiassa on saatu päätökseen. Katson kuitenkin myös, että tämä sopimus ei ole täydellinen ja että se voi tulevaisuudessa saada aikaan ongelmia. Kehotan siksi komissiota esittämään mahdollisimman pian vaikutusten arvioinnin banaanikauppasopimusten vuoteen 2020 ulottuvista vaikutuksista banaaneja tuottaviin kehitysmaihin ja EU:n syrjäisiin alueisiin, jotta voimme arvioida maiden vaikeuksia ja toimia sen mukaisesti ja tarvittaessa mukauttaa ja vahvistaa syrjäisestä sijainnista ja saaristoasemasta johtuvia erityisiä valinnaisia toimenpiteitä koskevaa ohjelmaa (POSEI).

  Louis Michel (ALDE), kirjallinen. – (FR) Näillä sopimuksilla lopetetaan kiista, jossa EU on yli 15 vuoden ajan vastustanut Latinalaisen Amerikan banaanin tuottajamaita ja Yhdysvaltoja, jotka tuomitsivat etuuskohtelun, jonka EU antoi Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren (AKT) valtioiden ryhmästä tulevalle viennille.

Tästä alkaen Euroopan unioni vähentää asteittain tuontitullejaan Latinalaisen Amerikan banaaneilta. AKT-maiden banaanit saavat kuitenkin edelleen nauttia tullittomasta pääsystä Euroopan unioniin. Tärkeimmät AKT:n banaanintuottajamaat saavat lisäksi apua EU:n talousarviosta (200 miljoonaan euroon asti) auttamaan niitä sopeutumaan ankarampaan kilpailuun Latinalaisesta Amerikasta.

Meidän on kuitenkin taattava erityisen huolellisesti, että sopimuksella ei vahingoiteta pientuottajia vahvistamalla Latinalaisen Amerikan maissa banaanimarkkinoita hallitsevien suurten yhdysvaltalaisten monikansallisten yhtiöiden monopoliasemaa. Näiden sopimusten vaikutus kehitysmaiden ja Euroopan unionin syrjäisten alueiden tuottajiin on arvioitava.

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. − (DE) Joulukuussa 2009 saatiin aikaan sopimus, joka on päättänyt pitkäaikaisen banaaneja koskevan kiistan EU:n ja Maailman kauppajärjestön välillä. Siinä on kolme keskeistä vaatimusta, jotka banaaneja tuottavien Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren (AKT) valtioiden ja Latinalaisen Amerikan maiden on täytettävä. Tarkoituksena on sulkea joitakin väitettyjä porsaanreikiä. EU ryhtyy lisäksi soveltamaan tiukasti valvottuja tulleja banaanien tuontiin. Äänestin tyhjää, koska joitakin mietinnön kohtia, erityisesti tullisopimuksia koskevia kohtia, ei voitu ratkaista täysin.

  Franz Obermayr (NI), kirjallinen. − (DE) Geneven sopimuksella on tarkoitus lopettaa niin sanottu banaanisota. Lisää konflikteja on kuitenkin odotettavissa, koska Latinalaisen Amerikan maat ovat pyytäneet huomattavasti enemmän alennusta tulleihin. Monet kolmannet maat yrittävät lisäksi saada banaanituotantonsa EU:n markkinoille tullittomasti "asiakaskohtaisen etuuskohtelun" nojalla. Se voisi aiheuttaa huomattavaa vahinkoa. EU on jälleen kerran tehnyt joitakin perusteettomia myönnytyksiä, joista lopulta hyötyvät vain monikansalliset yhtiöt. Näistä syistä äänestin tätä ehdotusta vastaan.

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. − (IT) Banaanien kaupasta Euroopan unionin ja Amerikkojen ja Latinalaisen Amerikan maiden välillä tehtyjä sopimuksia koskeva neuvoston päätösluonnos on merkittävä, koska sillä helpotetaan riisin, vehnän ja maissin jälkeen yhden maailman yleisimmän elintarvikkeen kauppaa. Äänestin Francesca Balzanin tekstin puolesta, koska tällaiset sopimukset mahdollistavat aiempaa kattavamman markkinoinnin ja tuotteen jakelun laajemman eriyttämisen, koska vain pieni osa tuottajamaista on mukana banaanikaupassa, joka rajoittuu valikoituun ryhmään monikansallisia yhtiöitä, jotka hallitsevat yli 80:tä prosenttia kansainvälisesti kaupatuista banaaneista.

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. – (PT) Äänestin banaanien kaupasta tehdyistä sopimuksista annetun suosituksen puolesta, koska näillä sopimuksilla lopetetaan kiistat Maailman kauppajärjestössä ja edistetään banaanin maailmanmarkkinoiden vakautta. Katson kuitenkin, että on välttämätöntä taata syrjäisten alueiden banaanintuottajien edut ja erityistarpeet, erityisesti lisäämällä syrjäisestä sijainnista ja saaristoasemasta johtuvia erityisiä valinnaisia toimenpiteitä koskevan ohjelman (POSEI) nojalla käytettävissä olevia määrärahoja. Euroopan unionin tilanne on hyvin erityinen, koska banaani on maailman neljänneksi tärkein viljelykasvi ja banaania tuottavia valtioita on vain rajallinen määrä. Vain 20 prosenttia maailmanlaajuisesta tuotannosta kaupataan kansainvälisesti.

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. – (PT) EU, ryhmä Latinalaisen Amerikan maita ja Yhdysvallat tekivät 15. joulukuuta 2009 sopimuksen EU:n banaanintuonnin tulleista ja päättivät pitkään jatkuneen kiistan EU:n etuuskohtelusta, jota on sovellettu Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren (AKT) maiden banaanintuontiin Latinalaisesta Amerikasta tuotujen banaanien vahingoksi. Sopimusehtojen mukaan EU leikkaa asteittain Latinalaisen Amerikan banaanintuonnista kannettavia tulleja nykyisestä 176 eurosta tonnilta vuoteen 2017 asti, jolloin saavutetaan lopullinen taso, 114 euroa tonnilta, millä on luonnollisesti haitallinen vaikutus banaaneja tuottaviin AKT-maihin ja EU:n syrjäisiin alueisiin. Siksi on tärkeää arvioida huolellisesti sopimuksen vaikutukset ja ottaa käyttöön asianmukaisia tukitoimenpiteitä AKT-maiden ja EU:n syrjäisten alueiden tuottajia varten. Sen osalta on olennaista, että AKT-maiden banaaneja vieville maille suunnitellun täydentävän tuen – tunnetaan nimellä banaanialan liitännäistoimenpiteet – lisäksi tehdään muutoksia EU:n kotimaisten tuottajien tukipakettiin syrjäisestä sijainnista ja saaristoasemasta johtuvia erityisiä valinnaisia toimenpiteitä koskevan ohjelman (POSEI) talousarvion puitteissa, jotta niitä voidaan auttaa sopeutumaan banaanin maailmanmarkkinoiden muutosten vaikutuksiin.

  Licia Ronzulli (PPE), kirjallinen. – (IT) Banaani on maailman neljänneksi tärkein viljelykasvi, ja sen osuus maailman elintarviketurvalle on huomattava. Vain 20 prosenttia maailmanlaajuisesta tuotannosta kuitenkin kaupataan kansainvälisesti. Kauppa on keskittynyt viidelle suurelle monikansalliselle yhtiölle, jotka yksinään hallitsevat yli 80:tä prosenttia kaikesta kansainvälisestä banaanikaupasta

EU, ryhmä Latinalaisen Amerikan maita ja Yhdysvallat tekivät 15. joulukuuta 2009 sopimuksen uudesta tullijärjestelmästä ja päättivät pitkään jatkuneen riidan siitä, että Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren (AKT) maat pystyivät viemään banaaneja EU:hun edullisten tullien nojalla, mikä vääristi markkinoita Etelä-Amerikan tuottajien vahingoksi. Sopimuksella tehdään banaanin maailmanmarkkinoista ennustettavampia ja vakaampia ja siten edistetään investointeja ja kasvua alalla.

Parlamentin pitäisi nyt varmistaa, että komissio ja neuvosto esittävät konkreettisia aloitteita banaaninkasvattajien kaupallisen aseman vahvistamiseksi. Niiden pitäisi antaa parlamentille mahdollisimman pian vaikutustenarviointi sopimuksen vaikutuksista banaaneja tuottaviin kehitysmaihin ja Euroopan unionin syrjäisiin alueisiin. Lopuksi, meidän ei missään olosuhteissa pitäisi pyrkiä rahoittamaan banaaneja tuottavia AKT-maita osoittamalla määrärahoja uudelleen kehitysyhteistyöstä.

  Catherine Stihler (S&D), kirjallinen. − (EN) Äänestin tämän puolesta, koska EU:ta on syytetty kauppasääntöjen rikkomisesta, koska se tuo banaaneja Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maista tullitta ja samalla määrää raskaat maksut muille maille. Suhtaudun siksi myönteisesti tämän kauppasodan loppumiseen.

  Patrice Tirolien (S&D), kirjallinen. – (FR) On mahdotonta erottaa Geneven sopimusta muista komission viime aikoina neuvottelemista sopimuksista. Pian sen jälkeen, kun Geneven sopimus allekirjoitettiin, Kolumbia ja Peru saivat suuren tullinalennuksen, mikä todistaa, että sopimukset eivät tarjoa mitään oikeusvarmuutta eikä niillä ole ratkaistu banaaniriitaa, vaikka niin väitetään. Tämä erilainen kohtelu sai Ecuadorin ja Guatemalan vaatimaan yhdenvertaista kohtelua ja uhkaamaan lisävetoomusten esittämisellä WTO:lle. Tällä sopimuksella haitataan lisäksi vakavasti alaa, joka tarjoaa lukemattomia työpaikkoja AKT-kumppanimaidemme lisäksi syrjäisillä alueilla. Apu, jota EU antaa syrjäisten alueiden tuottajien tukemiseksi, on laskettu WTO:ssa vuonna 2006 hyväksyttyjen lakien perusteella. POSEI-sopimuksessa ei kuitenkaan odotettu joulukuun 2009 sopimusta eikä sopimusta Andien yhteisön maiden kanssa. AKT-maiden tuottajille osoitettu apu ei puolestaan riitä, jotta ne voisivat sopeutua uuteen tullijärjestelmään. Hyväksynnän antaminen tälle sopimukselle tarkoittaa tukea komission strategialle, joka on epäjohdonmukainen EU:n syrjäisiä alueita ja AKT-maita tukevien ponnistusten kanssa.

Mietintö: Francesca Balzani (A7-0003/2011)

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. – (PT) Aiemmissa äänestysselityksissä ilmaisemani kannat huomioon ottaen ja koska olen eri mieltä tavasta, jolla prosessi kehittyi eli ilman, että vaikutustenarviointeja olisi tehty ensin, kun tiedettiin, että kyse on kasvista, joka on tärkeä joillekin Euroopan unionin alueille, kuten syrjäisille alueille, äänestän tyhjää tässä äänestyksessä ilmaistakseni vastustukseni.

  Sergio Berlato (PPE), kirjallinen. – (IT) Banaani on maailman neljänneksi tärkein viljelykasvi riisin, vehnän ja maissin jälkeen, ja sen osuus elintarviketurvalle on huomattava.

EU, ryhmä Latinalaisen Amerikan maita ja Yhdysvallat tekivät 15. joulukuuta 2009 sopimuksen EU:n banaanintuontiin sovellettavista tulleista. Sopimuksen tekeminen päätti yhden pisimpään jatkuneista riidoista monenkeskisen kauppajärjestelmän viimeaikaisessa historiassa. EU:n banaanintuontipolitiikka on ollut vuosikymmenen kestäneen kiistan aihe WTO:ssa, jossa EU:n vastapuolella ovat olleet useat Latinalaisen Amerikan banaanintuottajat ja Yhdysvallat.

Emme voi kuitenkaan jättää huomiotta sitä, että sopimuksen täytäntöönpanosta johtuvilla tullimuutoksilla voi olla kielteinen vaikutus unionin omien banaanintuottajien elantoon. Kehotan siksi komissiota varmistamaan, että tulevina kuukausina tehdään vakavasti otettava ja riippumaton vaikutustenarviointi, jossa tarkistetaan kaikki sopimuksen voimaantulosta johtuvat kielteiset vaikutukset ja seuraukset EU:n banaanintuottajille. Siinä pitäisi ehkä myös tarkistaa ylöspäin POSEI-ohjelmassa (syrjäisestä sijainnista ja saaristoasemasta johtuvia erityisiä valinnaisia toimenpiteitä koskeva ohjelma) säädettyjä tukitoimenpiteitä.

  Vilija Blinkevičiūtė (S&D), kirjallinen. – (LT) Äänestin banaaneista kannettavista tulleista annetun neuvoston asetuksen kumoamisesta laaditun mietinnön puolesta. EU:n banaanintuontijärjestelmän perusteella AKT-maista voitiin tuoda unioniin vuosittain 775 000 tonnia banaania tullivapaasti, kun taas muiden tuojien banaaneista kannettiin tulli, jonka määrä oli 176 euroa tonnilta (suosituimmuuskohtelun alaiset tuottajat). Monet Latinalaisen Amerikan maat ovat kauan painottaneet, että tällainen tuontijärjestelmä merkitsee laitonta syrjintää AKT-maiden banaanien eduksi ja on vastoin WTO:n määrärajoituksia koskevia sääntöjä. Sopimusehtojen mukaan EU leikkaa asteittain Latinalaisen Amerikan banaanintuonnista kannettavia tulleja 114 euroon tonnilta. Sopimuksessa on myös lauseke, jossa sanotaan, että Latinalaisen Amerikan viejät luopuvat kaikista EU:n vastaisista toimista WTO:ssa: "WTO:n sertifioitua EU:n uuden banaanien tullimyönnytysluettelon Latinalaisen Amerikan banaanintoimittajat vetäytyvät kaikista kiistoista EU:ta vastaan WTO:ssa ja luopuvat kaikista vaatimuksista, joita ne esittivät EU:lle uusien jäsenvaltioiden liityttyä unioniin tai kun EU muutti banaanitullejaan vuonna 2006", eivätkä ne vaadi uusia tullinalennuksia banaaneille Dohan kierroksella.

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin banaaneihin sovellettavista tulleista laaditun mietinnön puolesta, koska sillä pyritään soveltamaan uusia tulleja, joista säädettiin Geneven sopimuksessa, jonka allekirjoittamisen pitäisi edistää banaanin maailmanmarkkinoiden vakautta ja ennustettavuutta.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) EU, ryhmä Latinalaisen Amerikan maita ja Yhdysvallat tekivät 15. joulukuuta 2009 sopimuksen banaanintuonnin tulleista. Se lopetti Maailman kauppajärjestön kiistan, joka oli keskittynyt EU:n harjoittamaan syrjintään Latinalaisen Amerikan tuottajia vastaan verrattuna Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren (AKT) tuottajiin, ja siinä määrättiin EU:n toimien tarkistamisesta ja tullien asteittaisesta alentamisesta nykyisestä 176 eurosta tonnia kohtia lopulliseen arvoon 114 euroa tonnia kohti vuoteen 2017 mennessä. Banaanikauppaa koskevan Geneven sopimuksen hyväksymisen jälkeen on olennaisen tärkeää tehdä tarvittavat lainsäädäntötarkistukset ja -korjaukset, joilla taataan sen tehokas täytäntöönpano. Siksi nykyinen banaaneista kannettavista tulleista annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1964/2005, jossa säädetään 176 euron tullista tonnilta, on kumottava.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Banaanien kauppaan sovellettavista tulleista säädettiin neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1964/2005. Euroopan unionin ja banaaneja tuottavien maiden viimeaikaisten neuvottelujen, joista aiheutui uusia sopimuksia – eli Geneven sopimus – ja jotka päättivät pitkään jatkuneet riidat Maailman kauppajärjestössä, perusteella on välttämätöntä kumota edellä mainittu asetus. Vaikka täydellisen yksimielisyyden saavuttaminen ei ollut mahdollista, suhtaudun myönteisesti tähän uuteen edistysaskeleeseen sitä kohti, että EU:n tätä asiaa koskevaa lopullinen sitoutuminen sisällytetään seuraavaan neuvottelukierrokseen, ja ilmaisen olevani täysin samaa mieltä 29. marraskuuta 2005 annetussa neuvoston asetuksessa vahvistetun tullin kumoamisesta.

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Tämä sopimus on hyvä esimerkki monikansallisten yhtiöiden vallasta ja Maailman kauppajärjestön asemasta foorumina, joka puolustaa niiden etuja. Se osoittaa myös jälleen kerran, miten myös Euroopan unioni näkee itsensä kansainvälisten monopolien etujen palveluksessa olevana välineenä. Tämän sopimuksen myötä yhdysvaltalaiset monikansalliset yhtiöt, jotka jo nyt hallitsevat 80:tä prosenttia banaanien maailmankaupasta – ja joiden etuja komissio myönsi yrittäneensä "rauhoitella" tällä sopimuksella – huomaavat markkinaosuutensa kasvavan vielä suuremmaksi.

Juuri näitä monikansallisia yhtiöitä syytetään ja juuri ne on saatu kiinni ihmisoikeusrikkomuksista, maan takavarikoinnista alkuperäisväestöltä ja orjuutta lähentelevien työolojen edistämisestä, ja kaikki se ympäristön kannalta kestämättömien tehotuotantomallien edistämiseksi. Sopimuksella puolestaan – aivan kuten esittelijä itse myöntää – uhataan tuhansien pienten ja keskisuurten tuottajien selviytymistä sekä Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maissa että Euroopan maissa.

Pienet ja keskisuuret tuottajat, sosiaali- ja työlainsäädäntö ja ympäristönsuojelu uhrataan jälleen vapaakaupan alttarille, ja niistä on tullut vain virallisten keskustelujen sanahelinää, jota poljetaan käytännössä joka päivä, kuten jälleen nähdään.

  David Martin (S&D), kirjallinen. − (EN) Äänestin tämän banaaneista kannettavista tulleista annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1964/2005 kumoamisesta laaditun päätöslauselman puolesta. Se on välttämätöntä, koska äänestyksessä annetaan suostumus WTO:ssa banaanien kaupasta tehdylle sopimukselle.

  Jean-Luc Mélenchon (GUE/NGL), kirjallinen. – (FR) Antautuminen monikansallisten yhtiöiden kiristykselle ja tullien korvaaminen takautuvasti ovat harha-askelia. Euroopan unionilla olisi voinut olla säädyllisyyttä käyttää tähän asiaan upottamansa miljoonat merentakaisten väestöjen kärsimysten helpottamiseen, sillä ne ovat uhreja näissä sopimuksissa, jotka tehdään juuri, kun kriisi koettelee niitä pahimmin.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Minun on suhtauduttava myönteisesti siihen, että eräs teknisesti mutkikkaimmista, poliittisesti arkaluonteisimmista ja kaupallisesti merkityksellisimmistä kiistoista koko Maailman kauppajärjestön (WTO) historiassa on saatu päätökseen. Tämän uuden sopimuksen hyväksymisen myötä meidän on saatava neuvoston asetus (EY) N:o 1964/2005 vastaamaan sitä. Se on kumottava, jotta voidaan noudattaa tullien alentamisesta tehtyä sopimusta, jossa vaaditaan niiden leikkaamista nykyisestä 176 eurosta tonnilta 114 euroon tonnilta vuoteen 2017 mennessä.

  Alexander Mirsky (S&D), kirjallinen. – (LV) Päätellen "innostuksen" purkauksista, joilla parlamentin jäsenet suhtautuivat Latinalaisesta Amerikasta tuotujen banaanien tullien alentamista koskevaan äänestykseen, kävi selväksi, että monet kollegat eivät ymmärrä, miten tärkeä tämä asia on Euroopan unionille. Hyväksymme joka vuosi talousarvion, joka sisältää rahoituksen tuelle, myös Latinalaisen Amerikan maiden tuelle. Jos alennamme tänään Latinalaisen Amerikan banaanien tulleja, tästä tuotteesta tulee aiempaa kilpailukykyisempi. Se tarkoittaa, että kasvatettujen banaanien määrä kasvaa, luodaan uusia työpaikkoja, minkä ansiosta Latinalaiselle Amerikalle annettavaa taloudellista tukea voidaan vähentää. Se tarkoittaa, että Euroopan unioni saa aikaan huomattavia säästöjä kehitysmaiden suhteisiin osoitetuissa varoissa. Se on kuitenkin jo seuraava asia. Tuin tätä aloitetta tietoisesti, hymyilemättä.

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. − (DE) Riisin, vehnän ja maissin jälkeen banaani on maailman neljänneksi tärkein elintarvikekasvi. Yksistään EU:ssa myytiin 5,4 miljoonaa tonnia banaaneja vuonna 2008. EU:lla on kuitenkin ongelma. Viisi monikansallista yhtiötä hallitsee 80:tä prosenttia kansainvälisestä banaanikaupasta. EU:n ja Maailmankauppajärjestön välinen vuosikymmeniä kestänyt riita, joka koski EU:n antamaa etuuskohtelua Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren (AKT) maiden banaanintuottajille verrattuna Latinalaisen Amerikan tuottajiin, on viimein päättynyt joulukuussa 2009 aikaansaatuun sopimukseen. Äänestin tyhjää, koska ei ole mahdollista taata, että olemme ottaneet asianmukaisesti huomioon kaikkien asianosaisten legitiimit edut.

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. − (IT) Äänestin Latinalaisen Amerikan maista tuoduista banaaneista kannettavista tulleista vuonna 2005 annetun neuvoston asetuksen kumoamisesta laaditun Francesca Balzanin mietinnön puolesta. Asiasta on keskusteltu WTO:ssa, koska jotkin Latinalaisen Amerikan maat valittivat EU:n tuontijärjestelmää koskevan asetuksen syrjivästä ja laittomasta luonteesta, koska siinä oli tullit Etelä-Amerikan maille ja myönnytyksiä AKT-maille. Katsoin velvollisuudekseni äänestää asetuksen kumoamisen puolesta, koska se on aiheuttanut vain riitoja kansainvälisesti ja horjuttanut kyseessä olevien maiden tuotantoa ja kaupallista tilannetta. Uudella sopimuksella banaanin maailmanmarkkinoista tehdään ennustettavampia ja vakaampia.

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. – (PT) Äänestin mietinnön A7-0003/2011 puolesta, mutta tuen ajatusta siitä, että vaikutuksista syrjäisiin alueisiin on tehtävä vaikutustenarviointi, koska banaanien viljely on olennaisen tärkeää monien näiden alueiden paikallistaloudelle. Koska syrjäisestä sijainnista ja saaristoasemasta johtuvia erityisiä valinnaisia toimenpiteitä koskevan ohjelman (POSEI) perustamisesta annettua asetusta tarkistetaan parhaillaan, komission on selvitettävä mahdollisuutta suojautua tämän sopimuksen aikaansaamilta kielteisiltä seurauksilta edellä mainituilla alueilla. Geneven sopimus Euroopan unionin sekä joidenkin Latinalaisen Amerikan maiden kuten Brasilian, Costa Rican, Ecuadorin, Guatemalan, Hondurasin, Kolumbian, Meksikon, Nicaraguan, Panaman, Perun ja Venezuelan välillä on saanut aikaan banaaneista kannettavien tullien vähentämisen vuoteen 2017 mennessä. EU:n sisäistä lainsäädäntöä on mukautettava kumoamalla banaaneista kannettavista tulleista annettu asetus (EY) N:o 1964/2005. Sopimuksen lopullinen tulos eli alan asteittainen vapauttaminen ja EU:n markkinoiden avaaminen banaanien tuonnille vaikuttaa väistämättä kielteisesti EU:n kotimaiseen banaanintuotantoon, ja sitä on käsiteltävä.

  Aldo Patriciello (PPE), kirjallinen. – (IT) Banaani on maailman neljänneksi tärkein viljelykasvi riisin, vehnän ja maissin jälkeen, ja sen merkitys elintarviketurvalle on huomattava. Useimmissa banaanin viljelymaissa tuotanto on kuitenkin tarkoitettu lähinnä kotimarkkinoille, toisinaan myös alueellisille markkinoille, ja vain 20 prosenttia maailman tuotannosta kaupataan kansainvälisesti. Mietinnössä annettujen tietojen mukaan EU:n kuluttajat ostivat yli 5,4 miljoonaa tonnia banaaneja vuonna 2008. EU toi miltei 90 prosenttia kuluttamistaan banaaneista (72,5 prosenttia Latinalaisesta Amerikasta ja 17 prosenttia Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren (AKT) maista). Olen siksi vakuuttunut tämän sopimuksen merkityksestä ja vahvistan antaneeni ääneni aikaansaadun sopimuksen puolesta.

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. – (PT) Geneven sopimus banaanien kaupasta allekirjoitettiin 31. toukokuuta 2010 Euroopan unionin sekä Brasilian, Costa Rican, Ecuadorin, Guatemalan, Hondurasin, Kolumbian, Meksikon, Nicaraguan, Panaman, Perun ja Venezuelan välillä ja siinä säädettiin kyseisistä maista tuotavista banaaneista kannettavien tullien asteittaisesta alentamisesta. Ensimmäinen leikkaus, jota sovellettiin takautuvasti 15. joulukuuta 2009, sopimuksen aloituspäivämäärästä, alkaen, alensi tullia 148 euroon tonnilta. Seuraavat leikkaukset tehdään seitsemän vuoden ajan vuotuisina erinä, mahdollisesti soveltamalla enintään kahden vuoden jäädytystä, jos Maailman kauppajärjestön Dohan kierroksen neuvotteluissa ei päästä sopimukseen maataloustuotteiden ehdoista. Lopullinen tulli, joka on 114 euroa tonnilta, pitäisi saavuttaa viimeistään 1. tammikuuta 2019. Siksi tämän sopimuksen tekemisen perusteella on nyt välttämätöntä kumota 29. marraskuuta 2005 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1964/2005, jossa vahvistetaan EU:n banaanintuonnin suosituimmuustulli 176 euroon tonnilta.

  Nuno Teixeira (PPE), kirjallinen. – (PT) Banaanien kaupasta tehdyn Geneven sopimuksen allekirjoittamisella Euroopan unionin sekä Brasilian, Costa Rican, Ecuadorin, Guatemalan, Hondurasin, Kolumbian, Meksikon, Nicaraguan, Panaman, Perun ja Venezuelan välillä pyritään alentamaan asteittain banaanintuonnin tulleja vuoteen 2017 mennessä.

EU:n sisäistä lainsäädäntöä on siksi mukautettava tämän sopimuksen ehtoihin. Se tarkoittaa banaaneista kannettavista tulleista annetun asetuksen (EY) N:o 1964/2005 kumoamista, josta äänestämme tänään. Tämän sopimuksen ehdot, eli alan asteittainen vapauttaminen ja EU:n markkinoiden avaaminen banaanintuonnille, vaikuttavat väistämättä kielteisesti EU:n sisäiseen tuotantoon tällä alalla.

Euroopan komission on kiireellisesti esitettävä vaikutustenarviointi seurauksista syrjäisille alueille, kuten Madeiralle, josta minä olen kotoisin. Banaanintuotanto on olennaisen tärkeää monille syrjäisille alueille, joiden Lissabonin sopimuksella vahvistettu asema edellyttää minun mielestäni, että syrjäisestä sijainnista ja saaristoasemasta johtuvia erityisiä valinnaisia toimenpiteitä koskevaan ohjelmaan (POSEI) tehdään uusia mukautuksia.

Mietintö: Karl-Heinz Florenz (A7-0229/2010)

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. – (PT) Hyväksyn tämän mietinnön, koska siinä otetaan huomioon, että sähkö- ja elektroniikkalaiteromun hävittämisen toimivuutta ja tehokkuutta on yhtenäistettävä ja parannettava. Huolimatta positiivisista luvuista – niiden mukaan 85 prosenttia tämän tyyppisestä romusta kerätään talteen – verrattaessa talteen kerättyä määrää myytyjen laitteiden määrään huomataan kuitenkin, että myydyistä laitteista 65 prosenttia kerätään talteen. Suuri osa näistä tiedoista jää ilmoittamatta viranomaisille tai käsittelemättä asianmukaisesti.

Hyväksyn myös ajatuksen, että direktiivin täytäntöönpano voi lisätä käsitellyn ja ilmoitetun romun määrää erityisesti, kun otetaan huomioon keräysaste, keräystavoitteen saavuttaminen ja kuluttajien vastuu. Direktiivin soveltaminen tuo käyttöön selvempiä sääntöjä keräys-, käsittely- ja kierrätysnormeista sekä selvempää tietoa keräämisestä ja käsittelystä aiheutuvista kuluista.

  Jean-Luc Bennahmias (ALDE), kirjallinen. – (FR) Jätteiden käsittelystä on tullut niin taloudelliselta kuin ympäristönkin kannalta merkittävä kysymys nykyisessä kulutusyhteiskunnassamme. Jätteiden kierrätys Euroopassa on saanut tärkeän aseman tällä istuntojaksolla: sähkö- ja elektroniikkalaiteromua koskevan direktiivin ja Campanian jätehuoltoa koskevan päätöslauselman myötä olemme tuoneet julki mielipiteemme aiheesta, joka on sekä tekninen että poliittinen. Ketään ei yllätä tieto siitä, että tuotamme vuosi vuodelta enemmän sähkö- ja elektroniikkalaiteromua. Kaikki kyseessä olevat tuotteet ovat itse asiassa jokapäiväisessä elämässä käytettäviä laitteita (puhelimet, televisiot, tietokoneet ja niin edelleen). Arvioidaan, että tätä nykyä vuosittain tuotettavasta yhdeksän miljoonan tonnin sähkö- ja elektroniikkalaiteromusta vain kolmannes kierrätetään. Tämän direktiivin tavoitteena on lisätä kierrätyksen osuutta ja lopettaa tuhlaus, mutta kyse on myös tuottajien vastuun lisäämisestä. Niinpä vaadimmekin jäsenvaltioita varmistamaan, että tuottajat maksavat laskun kierrätettävien tuotteiden keräämisestä ja käsittelystä. Kuluttajat antavat jo nyt merkittävän panoksen jätehuoltoon, ja jälleenmyyjien ja tuotteen myyjien on tuettava ja avustettava heitä tässä tehtävässä.

  Sergio Berlato (PPE), kirjallinen. – (IT) Mielestäni energian, materiaalien ja resurssien tehokas ja innovatiivinen käyttö on globalisoituneen talouden tärkein kysymys.

Kuten mietinnössä todetaan, sähkö- ja elektroniikkalaiteromu muodostaa EU:n nopeimmin kasvavan jätevirran. Voimassa olevassa sähkö- ja elektroniikkalaiteromua koskevassa direktiivissä edellytetään, että jäsenvaltioilla on erottelevat sähkö- ja elektroniikkalaiteromun keräysjärjestelmät. Siinä asetetaan myös tavoitteet talteenotolle ja kierrätykselle.

Direktiivin tarkistamisen yhteydessä on tullut esiin useita täytäntöönpanoon liittyviä ongelmia. Eräs niistä on erityisesti direktiivin soveltamisalan laajentamiseen liittyvä ongelma. Kokemukset direktiivistä ovat paljastaneet suuria eroja jäsenvaltioiden tavassa tulkita ja soveltaa direktiiviä. Ehdotonta tuoteluetteloa ei voida laatia, sillä sähkö- ja elektroniikkamarkkinat muuttuvat nopeasti. Direktiiviä olisi tarkistettava jatkuvasti, eikä se olisi koskaan ajantasainen.

Siksi olisikin tärkeää pyrkiä sähkö- ja elektroniikkalaiteromua koskevan direktiivin parempaan yhdenmukaistamiseen ja siihen, että vähennetään alan pienten ja keskisuurten yritysten hallintokuluja ympäristönsuojelun tasoa vaarantamatta.

  Vilija Blinkevičiūtė (S&D), kirjallinen. − (LT) Äänestin sähkö- ja elektroniikkalaiteromudirektiiviä koskevan ehdotuksen puolesta. Sähkö- ja elektroniikkalaiteromu muodostaa EU:n nopeimmin kasvavan jätevirran, ja siksi edessämme on useita haasteita. Komission vaikutustenarvioinnin mukaan elektroniikkalaiteromusta kerätään jo nyt 85 prosenttia. Vertailu kerätyn laiteromun määrän ja markkinoille tulevien laitteiden määrän välillä osoittaa, että myydyistä laitteista kerätään myöhemmin talteen 65 prosenttia. Näitä määriä ei kuitenkaan ilmoiteta virallisiin rekistereihin, ja suuri osa romusta jää ilman asianmukaista käsittelyä: vain 33 prosenttia laiteromusta ilmoitetaan virallisille tahoille, kerätään talteen ja käsitellään direktiivin määräysten mukaisesti. Haasteena tässä tarkistuksessa on siis näiden määrien lisääminen. Romun laittoman kuljetuksen estämiseen tähtääviin toimiin on ryhdyttävä etenkin jäsenvaltiotasolla. Jäsenvaltioiden tehtävä on huolehtia direktiivin noudattamisesta ja varsinkin siitä, että direktiivi pannaan täytäntöön ja että täytäntöönpanoa valvotaan. EU:n ulkopuolisiin maihin kuljetetaan yhä laittomasti suuria määriä laiteromua. Liian usein näiden laitteiden ilmoitetaan olevan käytettyjä mutta toimintakykyisiä, jolloin ne voidaan viedä unionista muihin maihin. Direktiivin avulla on tehtävä selvempi ero romun ja käytetyn laitteen välillä.

  Jan Březina (PPE), kirjallinen. – (CS) Äänestin hyvin ajankohtaista aihetta käsittelevän sähkö- ja elektroniikkalaiteromua koskevan mietinnön puolesta. Yhtäältä on totta, että jos näitä laitteita ei käsitellä asianmukaisesti, seurauksena on väistämättömiä ympäristö- ja terveysvaikutuksia. Toisaalta kyse on hukkaan menevien raaka-aineiden ongelmasta, joka on globalisoituneen talouden tärkeimpiä kysymyksiä. Saatavissa olevien tietojen mukaan elektroniikkaromusta kerätään tätä nykyä talteen 85 prosenttia, tosin vain 33 prosenttia kyseisestä romusta kirjataan virallisesti rekistereihin ja käsitellään EU:n direktiivin määräysten mukaisesti. En voi varauksetta tukea ympäristövaliokunnan näkemystä, jonka mukaan elektroniikkalaiteromun keräämisestä, käsittelystä, hyödyntämisestä ja ympäristöystävällisestä hävittämisestä koituvat kulut olisi maksatettava "saastuttaja maksaa" -periaatteen mukaisesti. Olen päinvastoin sitä mieltä, että tuottajien, jälleenmyyjien ja kuluttajien ei kuuluisi maksaa talousjätteiden keräämisestä ja kuljetuksesta keräyspisteisiin, vaan vastuu tästä olisi langetettava suoraan paikallisviranomaisille. En kuitenkaan näe mitään estettä sille, että tuottaja voisi ilmoittaa kuluttajalle uuden tuotteen myynnin yhteydessä tuotteen keräämisestä ja kierrättämisestä koituvat kulut. Minusta olisi hyvä, jos kuluttajille ilmoitettaisiin näistä kustannuksista, koska se kannustaisi heitä käyttäytymään ympäristön kannalta vastuullisella tavalla.

  Maria Da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. – (PT) Sähkö- ja elektroniikkalaiteromun syntymisen ehkäiseminen ja kyseisen romun uudelleenkäyttö ja kierrätys ovat olennaisen tärkeitä asioita kestävän tuotannon ja kulutuksen kannalta. Keskeisen tärkeää on vähentää hävitettävän romun määrää ja edistää resurssien tehokasta käyttöä. Vetoan kaikkiin sähkö- ja elektroniikkalaitteiden elinkaareen vaikuttaviin toimijoihin, erityisesti valmistajiin, jakelijoihin ja kuluttajiin ja varsinkin niihin toimijoihin, jotka osallistuvat sähkö- ja elektroniikkalaiteromun keräämiseen ja käsittelyyn, että he tehostaisivat ympäristönsuojeluaan. Sähkö- ja elektroniikkalaiteromun erillisen käsittelyn ja kierrätyksen edellytyksenä on erotteleva keruujärjestelmä. Se on myös välttämätön, jotta voidaan saavuttaa haluttu taso ihmisten terveyden ja ympäristön suojelemiseksi. Vetoan kuluttajiin, että he toimisivat aktiivisesti tällaisen keräämisen onnistumiseksi. Tämän vuoksi sähkö- ja elektroniikkalaiteromun palauttamista varten olisi järjestettävä kätevät tilat, esimerkiksi julkiset keräyspisteet, joihin yksityistaloudet voisivat tuoda romun vähintäänkin ilmaiseksi.

  Jorgo Chatzimarkakis (ALDE), kirjallinen. − (DE) Saksan vapaan demokraattipuolueen (FDP) valtuuskunta Euroopan parlamentissa on yleisesti ottaen jätedirektiivin takana. Sen sijaan aurinkomoduulit ovat yhä ongelmallinen aihe. Ei ole olemassa ymmärrettäviä syitä jättää koko ala sääntelyn ulkopuolelle. Meillä on paljon jätevirtoja koskevaa lainsäädäntöä. Ei siis ole selvää, miksi kokonainen teollisuudenala, jonka odotetaan tuottavan merkittäviä jätevirtoja, vapautettaisiin sääntelystä. Tämän vuoksi jotkut FDP:tä edustavat Euroopan parlamentin jäsenet ovat äänestäneet tyhjää mietinnöstä äänestettäessä.

  Lara Comi (PPE), kirjallinen. – (IT) Kannatan täysin direktiivin tavoitetta ja olen vakuuttunut siitä, että jätteet on eroteltava, jotta niiden ympäristövaikutuksia voidaan vähentää ja kierrätetyn jätteen määrää lisätä. Tämän saavuttamiseen tarvitaan kaksi muutosta: käytetyt kodinkoneet on hävitettävä asianmukaisesti ja niitä koskevaa jätehuoltoa on parannettava. Direktiivissä mainitaan kumpikin asia, ja kannatan täysin direktiivin tavoitteita.

Minun on kuitenkin tuotava esille muutamia vakavia epäkohtia. Ensinnäkin asetetut tavoitteet ovat liian kunnianhimoisia ja voivat olla haitallisia. Olen myös sitä mieltä, että hävittämiskustannukset olisi sisällytettävä laajempaan kannustin- ja seuraamusjärjestelmään ja että kulujen maksajien pitäisi saada tietää kulujen perusteet. Tämän lisäksi on muutamia hyvin tärkeitä seikkoja, jotka nousevat esiin. Esimerkiksi kuluttajia pitäisi mielestäni valistaa mahdollisimman tehokkaasti, jotta ihmiset eivät omaksuisi huonoja tapoja tiedon puutteen vuoksi. Kannatan direktiivin hyväksymistä sen tavoitteiden ja yleisen rakenteen vuoksi.

Olen kuitenkin varma, että joitakin mielestäni parannusta kaipaavia yksityiskohtia voidaan muuttaa. Tarkoitan erityisesti jälleenmyyjille koituvaa lisätaakkaa, joka aiheutuu pienlaitteiden keräämisestä hävitettäväksi. Näiden muutosten tekeminen vaatii kompromisseja ympäristön terveyden ja elämäntyylimme kestävyyden välillä.

  Jürgen Creutzmann (ALDE), kirjallinen. − (DE) Saksan vapaan demokraattipuolueen (FDP) valtuuskunta Euroopan parlamentissa on yleisesti ottaen jätedirektiivin takana. Sen sijaan aurinkomoduulit ovat yhä ongelmallinen aihe. Ei ole olemassa ymmärrettäviä syitä jättää koko ala sääntelyn ulkopuolelle. Meillä on paljon jätevirtoja koskevaa lainsäädäntöä. Ei siis ole selvää, miksi kokonainen teollisuudenala, jonka odotetaan tuottavan merkittäviä jätevirtoja, vapautettaisiin sääntelystä. Tästä syystä pidättäydyin äänestämästä tästä mietinnöstä.

  Vasilica Viorica Dăncilă (S&D), kirjallinen. – (RO) Mielestäni myös tuottajilla on oltava tärkeä asema EU:n sähkö- ja elektroniikkalaiteromun talteenottoprosessissa. On muistettava, että sähkö- ja elektroniikkalaiteromun talteenotto on tärkeä uusioraaka-aineiden lähde. Siksi tuottajien olisi kannustettava kuluttajia osallistumaan tähän prosessiin mahdollisimman paljon. Tuottajien vastuullinen lähestymistapa edistää innovointia ja auttaa niitä varmistamaan pitkän ajan kilpailukykynsä, jotka kumpikin ovat Eurooppa 2020 -strategian mukaisia tavoitteita.

  Ioan Enciu (S&D), kirjallinen. – (RO) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska mielestäni sähkö- ja elektroniikkaromua koskevaa jätehuoltoa on tehostettava. On otettava huomioon, että alan tämän hetkinen tilanne ei ole asianmukainen ja että kyseisen romun määrä lisääntyy nopeasti. Direktiiviä tarkistamalla voidaan parantaa keräysastetta ja laitonta vientiä koskevaa lainsäädäntöä sekä varmistaa sähkö- ja elektroniikkaromua koskevaan jätehuoltoon liittyvän vastuun oikeudenmukaisempi jakautuminen. Tarkistuksella on ympäristöetujen lisäksi myös myönteinen sosioekonominen vaikutus, koska se vaikuttaa uusien työpaikkojen muodostumiseen käytettyjen sähkö- ja elektroniikkalaitteiden keräystä, käsittelyä ja kierrätystä hoitavalle alalle.

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin sähkö- ja elektroniikkalaiteromua koskevan direktiivin puolesta, koska siinä esitetään ehdotuksia, joilla vähennetään hallinnollisia kustannuksia sekä edistetään ympäristön ja ihmisten terveyden suojelua estämällä tai vähentämällä sähkö- ja elektroniikkalaiteromua koskevasta jätehuollosta aiheutuvia vahingollisia vaikutuksia, mikä hyödyttää yhteiskuntaa.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Sähkö- ja elektroniikkalaiteromu on lisääntynyt eksponentiaalisesti kaikkialla EU:ssa ja sen käsittely ja kierrätys on tänä päivänä erityisen suuri ongelma Euroopassa. Raaka-aineiden uudelleenkäyttö on laiminlyöty, mikä aiheuttaa jo sinänsä huolestuttavien ympäristö- ja kansanterveysongelmien lisäksi tehottomuutta ja lisäkustannuksia tuotantojärjestelmälle. Tämä ongelma voitaisiin ratkaista käyttämällä paremmin hyväksi kyseisten laitteiden sisältämät materiaalit.

Nyt, kun tiedämme enemmän siitä, mitä tuotteita direktiivi kattaa, haluan EU:n hyödyntävän sähköisiä ja elektronisia koneita ja laitteita tehokkaammin ja käyttävän niitä uudelleen ympäristön kannalta turvallisella ja yhteiskunnallisesti vastuullisella tavalla.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Sisämarkkinoiden kestävän vahvistamisen, Euroopan unionin ympäristönsuojelun laadun parantamisen ja raaka-aineiden talteenoton kannalta on ehdottoman tärkeää, että sähkö- ja elektroniikkalaiteromua koskevalle jätehuollolle asetetaan selvät säännöt ja tavoitteet. Tiedossa olevan raaka-aineiden niukkuuden vuoksi meidän on todellakin oltava selvillä siitä, miten saatavissa olevia resursseja voidaan hyödyntää paremmin, ja arvostettava rikkautta ja lisäarvoa, jota jätteistä saadaan taloudellemme. Sähkö- ja elektroniikkalaiteromun keräämisessä on EU:ssa eroja – 16 kilosta henkeä kohti vuodessa vain yhteen kiloon – ja siksi korostan yhdenmukaistamispyrkimysten lisäämistä: vähintään neljä kiloa henkeä kohti vuoteen 2012 mennessä on täysin kohtuullinen tavoite. Kehittyneessä Euroopassa on tärkeää saavuttaa tavoite kerätä 85 prosenttia sähkö- ja elektroniikkalaitteista talteen vuoteen 2016 mennessä (ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnalle jättämäni ja hyväksytyn tarkistusluonnoksen mukaisesti) ja kierrättää romu 50–75-prosenttisesti. Haluan myös korostaa tekemääni ja valiokunnassa hyväksyttyä ehdotusta, jonka mukaan jäsenvaltioiden olisi toimitettava vuosittain tiedot syntyneen sähkö- ja elektroniikkalaiteromun määrästä.

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Sähkö- ja elektroniikkalaiteromuvirrat lisääntyvät Euroopan unionissa. Tähän asti voimassa olleeseen vuoden 2002 direktiiviin on tehty tarkistusehdotus tämän tosiasian pohjalta. Sähkö- ja elektroniikkalaiteromun keräys ja käsittely on tärkeää ja välttämätöntä jätteen ympäristölle ja kansanterveydelle aiheuttamien mahdollisten seurausten vuoksi, mutta myös siksi, että jos näitä prosesseja ei suoriteta, menetetään uusioraaka-aineita, mikä on vakava ongelma. EU:ssa kerätään jo nyt 85 prosenttia tuotetusta sähkö- ja elektroniikkalaiteromusta. Romua kuljetetaan kuitenkin laittomasti EU:n ulkopuolelle, minkä vuoksi jäsenvaltioiden asema jätteen keruun ja käsittelyn valvomisessa ja tarkastamisessa on tullut entistä tärkeämmäksi.

Direktiiviehdotuksessa on esitetty useita mahdollisia lähestymistapoja, joita jäsenvaltiot voivat noudattaa. Ne voivat rajoittaa laiteromun kerääjiksi hyväksyttävien yritysten määrää, perustaa lisää keräyspisteitä ja velvoittaa tuottajat luomaan järjestelmiä, joilla kuluttajia kannustetaan laiteromun palauttamiseen. Tavoitteena on joka tapauksessa lisätä kierrätystä ja uudelleenkäyttöä. Tämän vuoksi äänestimme mietinnön puolesta.

  Adam Gierek (S&D), kirjallinen. – (PL) Sähkö- ja elektroniikkalaiteromua kierrätetään täysin eri tavoin. Sähkölaiteromu puretaan ja sen jälkeen kierrätetään, kun taas elektroniikkalaiteromu joutuu purkamisen jälkeen kemialliseen käsittelyyn. Nämä kaksi ryhmää ovat painoltaan hyvin erilaisia, mikä aiheuttaa sen, että sähkölaiteromun keräysaste on korkeampi, kun taas elektroniikkalaiteromu, joka sisältää paljon kultaa, hopeaa ja harvinaisia maametalleja, päätyy usein kaatopaikalle. Edistys sähkö- ja elektroniikkalaitteiden alalla tarkoittaa pidempää käyttöikää, yksittäisen laitteen painon vähenemistä pienoiskoossa rakentamisen ansiosta sekä energiankulutuksen vähenemistä. Osa innovatiivista toimintaamme olisi suunnattava näihin tavoitteisiin, joihin olisi lisättävä myös talteenoton helpottamiseen tähtäävä suunnittelu.

Valitettavasti vain direktiivin säännökset eivät kannusta innovatiivisuuteen, ja jätevirrat kasvavat pelottavaa tahtia. Jotta tämä ehdotus voitaisiin toteuttaa, tuottajalle tai maahantuojalle olisi määrättävä tuotteen markkinoille saattamisen yhteydessä maksettava kohtuullinen vero. Näin saatuja varoja voisivat käyttää sähkö- ja elektroniikkalaiteromusta saatavien uusioraaka-aineiden markkinapohjaisessa talteenotossa toimivat innovatiiviset pienet ja keskisuuret yritykset.

Tämän direktiivin perusteella hyvin erilaisten ja monimutkaisten sekä vaikeasti kierrätettävien teknisten rakenteiden keräämisen ja käsittelyn hallinnollinen pakko siirtyy jäsenvaltioiden vastuulle. Nämä tuotteet päätyvät kyseisten maiden markkinoille ja niitä olisi kohdeltava markkinalakien mukaisesti. Jätteen kierrätyksessä ei käytetä riittävästi markkinamekanismeja, minkä vuoksi päätöslauselmaluonnosta on valitettavasti vielä kehitettävä. Näin ollen äänestin tyhjää.

  Robert Goebbels (S&D), kirjallinen. – (FR) Äänestin direktiivin puolesta, koska sähkö- ja elektroniikkalaiteromu on ehdottomasti palautettava ja kierrätettävä.

Euroopan parlamentti on kuitenkin kaksinaismoralistinen säätäessään, että kaikki sähkö- ja elektroniikkalaitteet, myös lamput ja pienet kehonhoitolaitteet, kuten parranajokoneet ja sähköhammasharjat, kuuluisivat direktiivin soveltamisalaan, kun taas aurinkomoduulit jäisivät sen ulkopuolelle.

Vaikka aurinkoenergiaa onkin edistettävä, aurinkomoduulit sisältävät materiaaleja, jotka ovat ainakin yhtä vahingollisia kuin sähköhammasharja.

  Françoise Grossetête (PPE), kirjallinen. – (FR) Suurella yleisöllä on oikeus saada asianmukaisen merkinnän avulla tietää, sisältääkö uuden tuotteen hinta keräys-, käsittely- ja hävittämiskulut. Pidän valitettavana, että parlamentti ei tätä tänään hyväksynyt, ja aion kampanjoida neuvotteluissa sen puolesta, että ympäristöperusteisen maksun näkyvyys säilytettäisiin niissä jäsenvaltioissa, joissa se on käytössä.

Euroopassa vuosittain tuotetusta yhdeksän miljoonan tonnin sähkö- ja elektroniikkalaiteromusta vain kolmannes kerätään ja käsitellään asianmukaisesti. Meidän on ryhdyttävä erittäin kiireellisesti edistämään kaiken tämän jätteen uudelleenkäyttöä, kierrätystä ja talteenottoa.

Jäsenvaltioiden on lisäksi huolehdittava siitä, että jakelijat laativat keräys- ja tiedotussuunnitelmia, jotka koskevat tiettyjä yleisiä jätetyyppejä, kuten kännyköitä, joita ei nyt oteta riittävästi talteen.

  Sylvie Guillaume (S&D), kirjallinen. – (FR) Meidän on luotava kunnianhimoinen sähkö- ja elektroniikkalaiteromua koskeva jätehuoltojärjestelmä, jossa ovat mukana viranomaiset, valmistajat ja kuluttajat, joita kaikkia on muistutettava heidän velvollisuuksistaan. Tämän toteuttaminen mahdollisimman hyvien olosuhteiden vallitessa edellyttää tietenkin, että järjestelmään osallistuvien hallinnollista taakkaa vähennetään. Kannatan erityisesti käyttöön otettuja tiukkoja sääntöjä, joilla estetään se, että mahdollisesti vaarallisia jätteitä kuljetetaan laittomasti kehitysmaihin. Pallo on nyt neuvostolla, jolla näyttää olevan vaikeuksia hyväksyä asettamiamme tavoitteita.

  Nadja Hirsch (ALDE), kirjallinen. − (DE) Saksan vapaan demokraattipuolueen (FDP) valtuuskunta Euroopan parlamentissa on yleisesti ottaen jätedirektiivin takana. Sen sijaan aurinkomoduulit ovat yhä ongelmallinen aihe. Ei ole olemassa ymmärrettäviä syitä jättää koko ala sääntelyn ulkopuolelle. Meillä on paljon jätevirtoja koskevaa lainsäädäntöä. Ei siis ole selvää, miksi kokonainen teollisuudenala, jonka odotetaan tuottavan merkittäviä jätevirtoja, vapautettaisiin sääntelystä. Tämän vuoksi jotkut FDP:tä edustavat Euroopan parlamentin jäsenet ovat pidättäytyneet mietinnön äänestyksestä.

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen. − (LT) Olin samaa mieltä tästä ehdotuksesta, koska sähkö- ja elektroniikkalaiteromu muodostaa nopeimmin kasvavan jätevirran. Meidän on puututtava yhtäältä niihin ympäristö- ja terveysvaikutuksiin, joita aiheutuu, jos laitteita ei käsitellä ja hävitetä asianmukaisesti, ja toisaalta hukkaan meneviä raaka-aineita koskevaan vakavaan ongelmaan. Energian, raaka-aineiden ja resurssien tehokas ja innovatiivinen käyttö on yksi globalisoituneen talouden avainkysymyksiä. Tällaisen jätteen keräyksen ja asianmukaisen käsittelyn lisääminen direktiivin mukaisesti onkin suuri haaste ja täysin välttämätöntä. Meidän on pohdittava ja edistettävä sähkö- ja elektroniikkalaiteromun asianmukaista keräämistä ja käsittelyä, koska päättäväisillä toimilla voidaan edistää tasapainoista talouskasvua ilman, että kansalaisten puhdasta ja terveellistä ympäristöä vahingoitetaan. Olen myös sitä mieltä, että paitsi tuotteiden valmistajien ja jäsenvaltioiden myös meidän kuluttajien on osallistuttava puhtaan ja terveellisen elinympäristön luomiseen ja kannettava merkittävä osa vastuusta, joka liittyy laiteromun asianmukaiseen hävittämiseen. Liian monet laitteet ovat unohtuneet käyttämättöminä kaappeihin tai päätyvät laittomasti kodin roskasäiliöön. Jäsenvaltioiden on kaikin käytettävissä olevin keinoin pyrittävä saavuttamaan kunnianhimoiset keräystavoitteet, vaikka annettuja tavoitteita ei olekaan helppo saavuttaa. Tehtävä on mahdollinen, minkä osoittavat joissakin maissa jo saavutetut keräystavoitteet. Jos haluamme säilyttää korkean kulutustason tulevaisuudessa, meidän on käytettävä luonnonpääomaa vastuullisemmin, emmekä saa tuhlata sitä.

  Holger Krahmer (ALDE), kirjallinen. − (DE) Saksan vapaan demokraattipuolueen (FDP) valtuuskunta Euroopan parlamentissa on yleisesti ottaen jätedirektiivin takana. Sen sijaan aurinkomoduulit ovat yhä ongelmallinen aihe. Ei ole olemassa ymmärrettäviä syitä jättää koko ala sääntelyn ulkopuolelle. Meillä on paljon jätevirtoja koskevaa lainsäädäntöä. Ei siis ole selvää, miksi kokonainen teollisuudenala, jonka odotetaan tuottavan merkittäviä jätevirtoja, vapautettaisiin sääntelystä. Tämän vuoksi jotkut FDP:tä edustavat Euroopan parlamentin jäsenet ovat pidättäytyneet mietinnön äänestyksestä.

  Giovanni La Via (PPE), kirjallinen. − (IT) Direktiiviehdotus, josta tänään äänestettiin, liittyy sähkö- ja elektroniikkalaiteromua koskevan direktiivin tarkistukseen. Siinä edellytetään, että jäsenvaltiot keräävät sähkö- ja elektroniikkalaiteromun erikseen, ja asetetaan talteenotto- ja kierrätystavoitteita, joihin kuuluu se, että vuoteen 2016 mennessä 65 prosenttia sähkö- ja elektroniikkalaiteromusta kerätään talteen. Kuten kaikki tiedämme, energian, materiaalien ja resurssien tehokas ja innovatiivinen käyttö on globalisoituneen talouden avainkysymys. Lisäksi velvoite koskee kaikkia markkinoiden toimijoita viranomaisista kuluttajiin ja tuottajiin. Tuottajavastuuperiaatteen mukaisesti tuottajilla on tietenkin tärkeä rooli, mutta myös kuluttajien on kannettava vastuunsa ja huolehdittava laitteiden asianmukaisesta hävittämisestä. Sen lisäksi, että sitoudutaan noudattamaan komission suuntaviivoja, on mielestäni tärkeää, ettei tuottajille, jakelijoille ja jälleenmyyjille langeteta raskaita hallinnollisia vaatimuksia eikä liian rasittavia velvoitteita.

  Elżbieta Katarzyna Łukacijewska (PPE), kirjallinen. – (PL) Mielestäni meidän olisi vaadittava tiukemmat standardit sähkö- ja elektroniikkalaitteiden kierrätykseen. Laiteromun kierrätyksen järjestäminen on tätä nykyä ongelma niin Euroopan unionissa kuin muuallakin maailmassa. Sähkö- ja elektroniikkalaiteromu on eroteltava ennen keräämistä ja kuljetusta, jotta vaarallisten aineiden uudelleenkäyttö, kierrätys ja pelkistys voidaan tehdä mahdollisimman hyvin, mikä on erityisen tärkeää kansalaisen näkökulmasta katsottuna. On hyvä, että käsittelemme tätä aihetta, koska se on tullut monesti esiin niin eri alueillamme kuin paikallisviranomaisten tasolla. Ongelman valvonnasta on tärkeää puhua, joten kannatin Florenzin mietintöä.

  Johannes Cornelis van Baalen, Toine Manders ja Jan Mulder (ALDE), kirjallinen. – (NL) Alankomaiden Vapauden ja demokratian kansanpuolueen (VVD) valtuuskunta Euroopan parlamentissa äänesti tänään vastoin useita sähkö- ja elektroniikkalaiteromua koskevaan mietintöön tehtäviä tarkistuksia. Vastustamme toimia, joilla pienet kaupat velvoitetaan keräämään rajoituksetta pienlaitteet ilman, että kuluttajan täytyisi ostaa uusi, samankaltainen laite. VVD-puolue on sitä mieltä, että nykyisiä keräysmahdollisuuksia voitaisiin ja pitäisi käyttää paremmin hyväksi sen sijaan, että asetetaan uusia epärealistisia velvoitteita, joita on mahdoton toteuttaa.

  David Martin (S&D), kirjallinen. − (EN) Suhtaudun myönteisesti tähän mietintöön, jossa käyttöön otettujen uusien tavoitteiden on tarkoitus estää hylätyistä sähkölaitteista peräisin olevien myrkyllisten kemikaalien vuotaminen ympäristöön.

  Véronique Mathieu (PPE), kirjallinen. – (FR) Kannatin sähkö- ja elektroniikkalaiteromua koskevaa mietintöä, jonka tarkoituksena on parantaa nyt voimassa olevaa direktiivitekstiä. On tärkeää luoda mahdollisimman tehokkaat kriteerit, koska on otettava huomioon, että näitä laitteita valmistetaan yhä enemmän ja ne vaikuttavat terveyteen ja ympäristöön, ellei niitä käsitellä asianmukaisesti käyttöiän päätyttyä. Vaadimme, että romun keräykselle, kierrätykselle ja uudelleenkäytölle luodaan uudet tavoitteet, sillä osa romusta on sen sisältämän talteenottokelpoisen raaka-aineen ansiosta hyödyllistä. Tämä romu olisikin käsiteltävä, eikä sitä saisi viedä kehitysmaiden usein vaarallisiin oloihin. Kun tarkastuksia lisätään, elektroniikkaromun, jonka on virheellisesti ilmoitettu olevan "uudelleen käytettävää", määrää voidaan toivottavasti vähentää.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Talouskasvu sekä sähkö- ja elektroniikkalaiteteknologian jatkuva kehitys ovat aiheuttaneet suuren ongelman, joka koskee sitä, miten näistä laitteista peräisin olevaa romua olisi käsiteltävä. Tilanteeseen liittyy monenlaisia ongelmia, joista vähäisimpiä eivät ole ympäristö-, kansanterveys- ja talousongelmat. Niitä pahentaa kaikkialla maailmassa vallitseva kriisi, joka heijastuu romun käsittelykustannuksiin. Tämän vuoksi meidän on löydettävä jätteenkäsittelytapoja, jotka eivät vaikuta haitallisesti EU:n talouksien välttämättömään kestävään kasvuun.

  Willy Meyer (GUE/NGL), kirjallinen. − (ES) Äänestin sähkö- ja elektroniikkalaiteromua koskevaan direktiiviehdotukseen liittyvän lainsäädäntöpäätöslauselman (uudelleenlaadintaehdotuksen) puolesta, koska kannatan sellaisten toimenpiteiden toteuttamista, joilla sähkö- ja elektroniikkalaitteiden tuotannon ja kulutuksen kestävyyttä voidaan edistää. Vaikka tällä toimenpiteellä jossakin määrin vain lakaistaan maton alle tuhoisaa kapitalistista tuotantomallia tukevien suhteettomien kulutusparametrien sekä väärien tarpeiden luomiseen perustuvan keskeytymättömän tuotannon seurauksia, mielestäni tällaisen romun uudelleenkäytön, kierrätyksen ja talteenoton edistäminen on positiivinen asia. Yhdyn tekstiin myös siinä, että jätteen syntymistä on pyrittävä estämään ja että strategiset raaka-aineet on kerättävä talteen. Äänestin tämä päätöslauselman puolesta, mutta mielestäni siinä olisi vaadittava sähkö- ja elektroniikkalaitteiden laadullista sääntelyä: suunniteltuun vanhenemiseen perustuvat tuotantotekniikat olisi kiellettävä ja edistettävä tämän tyyppisten tuotteiden korjaamista.

  Louis Michel (ALDE), kirjallinen. – (FR) Sähkö- ja elektroniikkalaiteromun määrä kasvaa tasaisesti vuosi vuodelta. Kun romun hävitys tai uudelleenkäsittely tehdään huonosti, syntyy monia terveyteen ja ympäristöön liittyviä ongelmia. Kaikki nämä laitteet – tietokoneet, televisiot, kännykät ja kodinkoneet – aiheuttavat myös sen, että niukalti saatavissa olevia raaka-aineita tuhlataan. Tätä nykyä vain kolmannes tällaisesta jätteestä kerätään talteen ja käsitellään asianmukaisesti. Määrää onkin saatava lisättyä.

Ehdotettu teksti antaa mahdollisuuden puuttua useisiin näkökohtiin sähkö- ja elektroniikkalaiteromun asiallisen hävittämisen varmistamiseksi, oli kyseessä sitten keräysaste (85 prosenttia kerättyä jätettä), keräystavoite, vastuun siirtäminen kuluttajille, laitetyyppi tai keräys-, käsittely- ja kierrätysstandardit. Yhtä tärkeää on estää romun laiton kuljetus Euroopan unionin ulkopuolelle, erityisesti kehitysmaihin. Keräyspisteiden lisääminen tekee jätteiden hävittämisen helpommaksi kansalaisille. Kyseessä on uusi edistysaskel ympäristön ja ihmisten terveyden suojelussa.

  Alexander Mirsky (S&D), kirjallinen. − (EN) Äänestin S&D-ryhmän kanssa mietinnön puolesta, koska on selvää, että sähkö- ja elektroniikkalaitteista peräisin olevan romun määrä kasvaa jatkuvasti. Jotta EU:n varoja ei haaskattaisi, EU:hun sähkö- ja elektroniikkalaitteita toimittaville maille on tarjottava mahdollisuus maksaa erityinen hyödyntämismaksu laitteen myynnin yhteydessä tai asettaa velvoite ottaa vastaan vanhat laitteet, jotka menevät uudelleenkäyttöön tai kierrätykseen. Näin voidaan yhdenmukaistaa huomattavasti uudelleenkäyttöä ja kierrätystä sekä laitteiden luovutusta, jolloin tähän kysymykseen ei tarvitse tulevaisuudessa enää palata.

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. − (DE) Sähkö- ja elektroniikkalaiteromun määrä kasvaa jatkuvasti. Ympäristösyistä on tärkeää, että tämän kaltainen jäte hävitetään asianmukaisesti, koska se sisältää usein suuria määriä myrkyllisiä aineita, muun muassa raskasmetalleja, kuten elohopeaa, lyijyä ja kadmiumia, sekä CFC:tä. Jotta tietoisuus tästä lisääntyisi jäsenvaltioiden, yritysyhteisöjen ja yksittäisten kuluttajien keskuudessa, EU on määritellyt keräystavoitteet, joita uudella direktiivillä on tarkoitus tarkistaa. En äänestänyt mietinnön puolesta, koska mielestäni kyseessä on liiallinen puuttuminen yksittäisten maiden valtaoikeuksiin.

  Claudio Morganti (EFD), kirjallinen. – (IT) Sähkö- ja elektroniikkalaiteromudirektiivin tarkistamista koskevan mietinnön tarkoitus oli kannustaa kyseisen jätteen erottelevaan keräämiseen, talteenottoon ja kierrätykseen. Olisin siksi teoriassa halunnut tukea tätä lähestymistapaa. Mietintöön on kuitenkin lisätty lukuisia tarkistuksia, jotka ovat erityisen raskaita pienille kauppiaille, koska heille sälytetään lisää byrokratiakustannuksia ja vaatimuksia, joita ei ole helppo täyttää. Tästä syystä päätin äänestää ehdotusta vastaan.

  Radvilė Morkūnaitė-Mikulėnienė (PPE), kirjallinen. − (LT) Äänestin direktiivin puolesta, koska mielestäni sähkö- ja elektroniikkalaiteromun hävittäminen on yksi haasteista, jotka meidän on voitettava. Valitettavasti kotimaani Liettua on jäljessä EU:n keskiarvosta, kun kyseessä on sähkö- ja elektroniikkalaiteromun hävittäminen. Sähkö- ja elektroniikkalaiteromu on erinomainen EU:hun tuotujen arvokkaiden metallien ja muiden resurssien lähde. Jos kaikki tämä romu olisi hävitettävä, käytettävä uudelleen ja kierrätettävä asianmukaisesti, säästäisimme paljon raaka-aineiden hankkimiseen tarvittavaa rahaa. Uusi direktiivi, jonka ansiosta saanemme paremman keräys-, uudelleenkäyttö- ja kierrätysjärjestelmän, tulee voimaan vasta jonkin ajan päästä, mutta toivon, että se tarjoaa yrityksille uusia mahdollisuuksia ja vähentää loppukäyttäjän ongelmia.

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. − (IT) Tätä nykyä valtavan suuri osa kuluttajahyödykkeiden luokkaan kuuluvista tavaroista on sähkö- ja elektroniikkalaitteita, ja siksi myös suuri osa jätteistä on peräisin näistä laitteista. Kyseinen romu aiheuttaa luonteensa vuoksi vakavia riskejä ympäristölle ja ihmisten terveydelle. Sähkö- ja elektroniikkalaiteromudirektiiviä koskevan mietinnön tarkoituksena on säännellä EU:n tasolla tämän tyyppisen jätteen keräystä, käsittelyä ja kierrätystä sekä säätää määristä ja prosenteista. Tämän vuoksi kannatin Florenzin mietintöä, jossa jäsenvaltioita vaaditaan erottelemaan sähkölaiteromu ja keräämään sitä vähintään 4 kg asukasta kohti vuodessa. Jäsenvaltioiden on saavutettava vuoteen 2016 mennessä 65 prosentin valikoivan keruun tavoite ja materiaalin osalta vähintään 5 prosentin uudelleenkäyttötavoite, sillä raaka-aineen haaskauksen estäminen on myös tärkeää.

  Franz Obermayr (NI), kirjallinen. − (DE) Olen jäsenvaltioiden tavoin huolestunut tästä komission ehdotuksesta. Pienten ja keskisuurten yritysten etu on jäänyt enimmäkseen ottamatta huomioon. Pk-yritykset joutuisivat kamppailemaan suurissa vaikeuksissa yrittäessään panna näitä säännöksiä täytäntöön.

  Wojciech Michał Olejniczak (S&D), kirjallinen. – (PL) Sähkö- ja elektroniikkalaiteromu muodostaa tätä nykyä Euroopan unionin nopeimmin kasvavan jätevirran. Tämä tosiasia tuo mukanaan useita muita kysymyksiä, jotka vaativat tehokkaan ratkaisun. Kaikkein ensimmäiseksi meidän on otettava huomioon vaikutukset, joita syntyy, jos näitä laitteita ei käsitellä asianmukaisesti ja terveyttä ja ympäristöä suojellen. Toinen haaste on hukkaan menevien materiaalien määrän vähentäminen – talteen ottamalla teollisuus saa takaisin arvokkaita uusiomateriaaleja – sekä jätteen keräyksen ja asianmukaisen käsittelyn tehostamisen tarve.

Euroopan komission keräämien tietojen mukaan sähkölaiteromusta kerätään nykyään noin 85 prosenttia. Siitä huolimatta, että jopa 65 prosenttia myydyistä laitteista kerätään myöhemmin talteen, vain vähän yli 30 prosenttia käytetyistä sähkö- ja elektroniikkalaitteista käsitellään direktiivin määräysten mukaisesti. Näin ollen on helppo olla esittelijän kanssa samaa mieltä siitä, että on jäsenvaltioiden tehtävä huolehtia direktiivin asianmukaisesta täytäntöönpanosta sekä laiteromun varastointia ja käsittelyä koskevien tehokkaiden valvontamenettelyjen toimeenpanosta. On selvää, että jäsenvaltioiden, uusien laitteiden valmistajien ja kuluttajien velvollisuus on yrittää saavuttaa korkeammat keräysasteet kaikin mahdollisin keinoin.

Äänestin mietinnön hyväksymisen puolesta, koska mietinnön tarkoituksena on lisätä erotellun keräyksen määrää, vähentää laiteromun tuhlausta ja estää romun laitonta kuljetusta sekä varmistaa tämän tyyppisen jätteen asianmukainen ja korkealaatuinen käsittely.

  Justas Vincas Paleckis (S&D), kirjallinen. − (LT) Sähkö- ja elektroniikkalaiteromu on yksi nopeimmin kasvavia jätetyyppejä. Syynä voidaan pitää kiihtyvää elämänrytmiä, yhä nopeammin kehittyviä tekniikoita ja halua omistaa viimeisimmät ja uudenaikaisimmat laitteet. Tässä oravanpyörässä joudumme ratkaisemaan kaksi suurta ongelmaa, resurssi- ja jäteongelman. Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska kannatan tavoitetta kerätä mahdollisimman suuri osa käytetyistä laitteista sekä kierrättää ja uudelleenkäyttää ne. Vain sillä tavoin voimme vähentää resurssien tarvetta ja kaatopaikalle menevän tavaran määrää. Mielestäni esitetyt tavoitteet voidaan saavuttaa, mutta se ei ole helppoa. EU:n uusien jäsenvaltioiden on ponnisteltava aivan erityisesti. Meillä ei valitettavasti ole varaplaneettaa. Jos haluamme säilyttää korkean kulutustason tulevaisuudessa, meidän on käytettävä luonnonpääomaa vastuullisemmin, emmekä saa tuhlata sitä.

  Georgios Papanikolaou (PPE), kirjallinen. – (EL) Äänestin tänään elektroniikkalaiteromun jätehuoltoa koskevan Euroopan parlamentin mietinnön puolesta, sillä se on äärimmäisen tärkeä Kreikalle, missä tuotettiin yli 150 000 tonnia elektroniikkaromua vuonna 2010. Korkeatasoisen ja vaatimusten mukaisen käsittelyn turvaamiseksi (kun otetaan huomioon, että tällä hetkellä vain kolmasosaan EU:ssa tuotetusta elektroniikkajätteestä sovelletaan laissa säädettyjä keräys- ja käsittelyvaatimuksia) perustavoitteitamme ovat jätteiden sisältämien arvokkaiden aineiden asianmukainen kerääminen, kierrätys ja uudelleenkäyttö sekä jätteiden laittomien siirtojen estämiseksi toteutettavat toimet, jotka ovat ensisijaisesti jäsenvaltioiden vastuulla. Kaikkien toimijoiden (valmistajien, kuluttajien ja viranomaisten) tietoisuuden lisääminen ja kannustaminen tämäntyyppisen jätteen asianmukaiseen loppukäsittelyyn ovat tärkeitä päämääriä.

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. – (PT) Äänestin mietinnön puolesta, sillä Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission oikeudellisista yksiköistä koostuva neuvoa-antava ryhmä päätteli lausunnossaan, ettei kyseinen ehdotus sisällä muita sisältöä koskevia tarkistuksia kuin ne, jotka siinä on sellaisiksi yksilöity, ja että aikaisempien säädösten muuttumattomien säännösten kodifioinnin sekä kyseisten tarkistusten osalta ehdotus sisältää nykyisten tekstien suoran kodifioinnin ilman niiden sisältöä koskevia muutoksia. Yhdyn parlamentin komissiolle esittämään pyyntöön antaa asia uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä ehdotukseen huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella.

  Aldo Patriciello (PPE), kirjallinen. – (IT) Haluan kiittää esittelijää tämän tärkeän päämäärän saavuttamisesta. Sähkö- ja elektroniikkalaiteromu on EU:n nopeimmin kasvava jätevirta, ja siksi edessämme on useita haasteita.

Meidän on tarkasteltava yhtäältä niitä ympäristö- ja terveysvaikutuksia, joita aiheutuu, jos laitteita ei käsitellä ja hävitetä asianmukaisesti, ja toisaalta raaka-aineiden menetystä koskevaa vakavaa ongelmaa. Energian, raaka-aineiden ja resurssien tehokas ja innovatiivinen käyttö on yksi globaalitalouden avainkysymyksiä. Tällaisen jätteen keräyksen ja asianmukaisen käsittelyn lisääminen direktiivin mukaisesti on siten suuri haaste.

Ehdotetuilla tarkistuksilla pyritään saavuttamaan korkeampi erilliskerättyjen laitteiden keräysaste, vähentämään laiteromujen hävikkiä sähkö- ja elektroniikkalaiteromua koskevassa järjestelmässä ja estämään laiton siirtäminen sekä yltämään korkeammalle tasolle sähkö- ja elektroniikkalaitteiden asianmukaisessa käsittelyssä. Niin ikään on purettava kansalliset byrokratiavaatimukset ja niistä johtuvat sisämarkkinoiden toiminnan esteet.

  Rovana Plumb (S&D), kirjallinen. − (EN) Sähkö- ja elektroniikkalaiteromu on EU:n nopeimmin kasvava jätevirta, ja siksi edessämme on useita haasteita. Sitä syntyy nykyään 9 miljoonaa tonnia vuodessa, ja määrän odotetaan kasvavan 12,3 miljoonaan tonniin vuonna 2020. Näiden määrien perusteella yrityksillä on hyvät edellytykset lisätä sähkö- ja elektroniikkalaiteromun keräystä: jätteenkäsittelyalan tulot ja työpaikkojen määrä lisääntyvät; pitkäaikaistyöttömien ja heikossa asemassa olevien ihmisten työllisyystilanne paranee; hyödynnettyjen raaka-aineiden arvo on arviolta 2 miljardia euroa vuodessa. Meidän on otettava talteen sähkö- ja elektroniikkalaiteromun sisältämät tärkeät ja niukat raaka-aineet, jotta vähennetään tarvetta raaka-aineiden tuontiin. Ehdotuksen uudelleenlaatiminen oli ehdottoman välttämätöntä ilmastonmuutoksen torjumiseksi, huonon jätehuollon aiheuttamien ympäristövahinkojen välttämiseksi ja sähkö- ja elektroniikkalaitteiden arvokkaiden raaka-aineiden keräämiseksi. Meidän on nostettava keräys- ja kierrätysastetta ja otettava käyttöön kierrätystä koskevat riittävät vähimmäisvaatimukset, ja tarvitsemme tiukkoja säännöksiä laittomien vientien estämiseksi, laajaa tuottajien vastuuta, paremmin suunniteltuja laitteita, ja lisäksi vastuut ja kustannukset on jaettava oikeudenmukaisesti tuottajien, kuluttajien ja viranomaisten kesken.

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. – (PT) Äänestin tämän sähkö- ja elektroniikkalaiteromusta 27. tammikuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/96/EY uudelleenlaatimista koskevasta direktiiviehdotuksesta laaditun mietinnön puolesta. Sähkö- ja elektroniikkalaiteromu on EU:n nopeimmin kasvava jätevirta, ja on ensisijaisen tärkeää lisätä tällaisen jätteen keräystä ja asianmukaista käsittelyä. Meidän on torjuttava ne vakavat seuraukset, joita sähkö- ja elektroniikkaromun epäasianmukaisella loppukäsittelyllä voi olla ympäristölle ja kansanterveydelle ja jotka liittyvät raaka-aineiden hävikkiin. Siksi suhtaudun myönteisesti ehdotettuihin tarkistuksiin, sillä niillä pyritään nimenomaan saavuttamaan korkeampi erilliskerättyjen laitteiden keräysaste, vähentämään laiteromujen hävikkiä sähkö- ja elektroniikkalaiteromua koskevassa järjestelmässä ja estämään laiton siirtäminen sekä yltämään korkeammalle tasolle sähkö- ja elektroniikkalaitteiden asianmukaisessa käsittelyssä.

  Britta Reimers (ALDE), kirjallinen. − (DE) Kannatan jätehuoltodirektiiviä pääpiirteittäin. Sen sijaan aurinkomoduulit ovat yhä ongelmallinen aihe. Ei ole olemassa ymmärrettäviä syitä jättää koko ala sääntelyn ulkopuolelle. Meillä on paljon jätevirtoja koskevaa lainsäädäntöä. Ei siis ole selvää, miksi kokonainen teollisuudenala, jonka odotetaan tuottavan merkittäviä jätevirtoja, vapautettaisiin sääntelystä. Tästä syystä äänestin tyhjää mietinnöstä toimitetussa äänestyksessä.

  Frédérique Ries (ALDE), kirjallinen. – (FR) Kahdeksan vuotta sähkö- ja elektroniikkalaiteromua koskevan direktiivin hyväksymisen jälkeen Euroopan parlamentti esittää jälleen lausuntonsa elektroniikkalaiteromun kierrättämistä koskevasta tärkeästä aiheesta. Vaikka tällaisen jätteen käsittelyssä, hyödyntämisessä ja loppukäsittelyssä on kieltämättä edistytty (Euroopassa tällaista jätettä tuotetaan vuodessa 5,8 tonnia henkilöä kohden, ja parannusta on tapahtunut keskimäärin 20 kiloa henkilöä kohden), lisäparannukset ovat tarpeen. Siksi olen tyytyväinen siihen, että parlamentti hyväksyi tänään lounasaikaan Karl-Heinz Florenzin laatiman mietinnön, jolla lujitetaan Euroopan komission tavoitetta yltää 85 prosentin keräysasteeseen ja 50–75 prosentin kierrätysasteeseen jätelajista riippuen kaikkialla unionissa vuonna 2016. Emme voi jättää huomiotta esimerkiksi useiden laitteiden sisältämien arvokkaiden raaka-aineiden hyödyntämisen merkitystä: yksi tonni matkapuhelimia sisältää noin 280 grammaa kultaa ja 140 grammaa platinaa ja palladiumia. Tämä on taloudellisesti järkevä keino suojella ympäristöä. Samassa hengessä oIen kannattanut aurinkokennojen jättämistä direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle viideksi vuodeksi. Mielestäni tämä on erinomainen tapa edistää puhdasta teknologiaa.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. − (EN) Tämänpäiväinen äänestys on onnistunut askel kohti tiukempia sähkölaiteromua koskevia EU:n sääntöjä, joilla varmistetaan etenkin sähkö- ja elektroniikkalaiteromun tehokkaampi keräys ja käsittely. Äänestyksessä Euroopan parlamentti kannatti puuttumista alhaiseen keräysasteeseen, epäasianmukaiseen käsittelyyn ja sähkö- ja elektroniikkalaiteromun laittomaan siirtoon EU:n ulkopuolelle. Vuodesta 2016 alkaen on kerättävä vähintään 85 prosenttia vuosittain tuotetusta jätteestä, ja jäte on käsiteltävä asianmukaisesti. Tämä on tärkeä askel eteenpäin. Toinen tärkeä parannus on säännös, jolla varmistetaan, että vähittäismyyjät ovat vastedes velvollisia ottamaan takaisin hyvin pienikokoiset laiteromut, kuten lamput tai matkapuhelimet, riippumatta siitä, myyvätkö ne samalla uuden laitteen. Tämä koskee kaikkia jälleenmyyjiä, myös etämyyntiä (lukuun ottamatta mikroyrityksiä). Nostamalla tällaisten laitteiden keräysastetta ja lisäämällä kuluttajien tietoisuutta voidaan vähentää niiden pienten laitteiden määrää, jotka päätyvät yleiseen jätevirtaan ja joita ei siten käsitellä asianmukaisesti.

  Licia Ronzulli (PPE), kirjallinen. – (IT) Tämän äänestyksen yhteydessä on tarkoitus päivittää sähkö- ja elektroniikkalaiteromusta vuonna 2003 annettua direktiiviä, ja tarkasteltavia aiheita ovat muun muassa asiaa koskevien säännösten johdonmukainen soveltaminen, sääntöjen yksinkertaistaminen ja hallintokustannusten vähentäminen. Kuten ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta on korostanut, lopullisena tavoitteena on nostaa sähkö- ja elektroniikkalaiteromun keräysastetta 85 prosenttiin vuonna 2016 ja kierrätysastetta 50–75 prosenttiin jäteluokasta riippuen.

Hyväksytyn tekstin tavoitteen on sekä varmistaa arvokkaiden raaka-aineiden hyödyntäminen että estää elektroniikkalaiteromun laiton siirtäminen EU:n ulkopuolelle, sillä jätteiden sääntöjen vastaiseen käsittelyyn liittyy terveys- ja ympäristöriskejä. Nyt on ehdottoman tärkeää, että pääsemme sopimukseen neuvoston kanssa, joka on luvannut tarkastella uudelleen kantaansa tämänpäiväisen äänestyksen perusteella.

  Catherine Stihler (S&D), kirjallinen. − (EN) Sähkö- ja elektroniikkalaiteromu on nopeimmin kasvava jätevirta. Tällä hetkellä siitä kerätään kolmasosa. Siksi äänestin direktiivin tarkistamisen puolesta, sillä suhtaudun myönteisesti uuteen tavoitteeseen kerätä ja käsitellä 85 prosenttia tällaisesta jätteestä vuodesta 2016 alkaen.

  Alexandra Thein (ALDE), kirjallinen. − (DE) Saksan vapaan demokraattipuolueen (FDP) valtuuskunta Euroopan parlamentissa on yleisesti ottaen jätedirektiivin takana. Sen sijaan aurinkomoduulit ovat yhä ongelmallinen aihe. Ei ole olemassa ymmärrettäviä syitä jättää aurinkoenergia-ala sääntelyn ulkopuolelle. Meillä on paljon jätevirtoja koskevaa lainsäädäntöä. Siksi ei ole selvää, miksi kokonainen teollisuudenala, jonka odotetaan tuottavan merkittäviä jätevirtoja, vapautettaisiin sääntelystä, etenkin koska aurinkoenergia-ala tuottaa todennäköisesti lähitulevaisuudessa suuren määrän jätettä, kun ensimmäiset lukuisat eurooppalaisten talojen katoille asennetut aurinkokennot on vaihdettava uusiin. Aurinkokennot voivat sisältää myrkyllisiä aineita, joita voidaan käyttää uudelleen. Tästä syystä äänestin tyhjää mietinnöstä toimitetussa äänestyksessä.

  Derek Vaughan (S&D), kirjallinen. − (EN) Kannatan kaikilta osin päätöstä tarkistaa sähkö- ja elektroniikkalaiteromua koskeva direktiivi. Sähkö- ja elektroniikkalaiteromun usein sisältämät vaaralliset aineet voivat aiheuttaa valtavia terveys- ja turvallisuusriskejä. Direktiivillä varmistetaan, että jätteet kierrätetään ja käytetään uudelleen, ja parannetaan siten tuottajien ja jakelijoiden ympäristönsuojelutoimia. Yksi kierrätystä, uudelleenkäyttöä ja keräystä koskevista uusista tavoitteista on nostaa jäsenvaltioiden keräysaste 85 prosenttiin. Ajan tasalle saatetulla direktiivillä yhdenmukaistetaan jäsenvaltioiden raportointi- ja sääntelytoimia, jotta yksinkertaistetaan hallintomenettelyjä ja leikataan yritysten kustannuksia. Olen varma, että hyväksymällä direktiiviin tehdyt tarkistukset voidaan saada aikaan terveys- ja ympäristöhyötyjä ja edistää resurssien käytön tehokkuutta EU:ssa. Paikallisviranomaisia koskevien leikkausten valossa on kuitenkin tärkeää, että kunnat, jotka haluavat sijoittaa keräyspisteet jalkakäytävien reunoille, saavat tuottajilta rahallista tukea.

  Hermann Winkler (PPE), kirjallinen. − (DE) Kannatan luonnollisesti ehdotusta nostaa sähkö- ja elektroniikkalaiteromun keräysastetta kaikkialla Euroopassa etenkin siitä syystä, koska näin voimme hyödyntää entistä tehokkaammin niukkoja raaka-aineita. Haluaisin korostaa sitä, että kotimaassani Saksassa tähän on hyvät valmiudet ja se on ottanut käyttöön tasapainoisia kierrätysratkaisuja niin yrityksille kuin kuluttajillekin. Tätä järjestelmää ei tarvitse muuttaa raaka-aineiden käytön parantamiseksi. Myöskään komissio ei halunnut tehdä muutoksia. Mietinnössä, josta olemme juuri äänestäneet, asetetaan kuitenkin valitettavasti muutamia lisärasitteita, joilla voi olla kohtuuton vaikutus yrityksiin, sähkömiehet mukaan luettuina, ja eniten niistä kärsivät pk-yritykset. Tästä syystä en äänestänyt mietinnön puolesta. Velvollisuus ottaa vastaan myös yrityksen tuotevalikoimaan kuulumattomia laitteita, jolloin joissakin olosuhteissa on lisäksi eroteltava myrkyllisiä aineita sisältävät tuotteet sekä rikkinäiset ja uudelleenkäytettävät tuotteet, aiheuttaa lisäkustannuksia, ja siihen liittyy paljon ylimääräistä byrokratiaa. Emme saa antaa näin tapahtua etenkään pk-yrityksille. Ei riitä, että soveltamisalan ulkopuolelle jätetään kaikkein pienimmät yritykset, joilla on hyvin pienet tilat. Omaksuttu lähestymistapa on ihailtava, mutta sillä ei ratkaista koko ongelmaa eikä se ole EU:n keskisuuria yrityksiä koskevan toimintapolitiikan "think small first" -periaatteen mukainen.

Päätöslauselmaesitys (RC-B7-0078/2011)

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin Tunisian tilannetta koskevan yhteisen päätöslauselmaesityksen puolesta ja haluan ilmaista täyden solidaarisuuteni Tunisian kansaa kohtaan, joka on pyrkinyt oikeutettuihin demokratiaa koskeviin päämääriin ja vaatinut yhteiskunnallisten olojen sekä työnsaannin parantamista ja näin johtanut maansa historialliseen poliittiseen käännekohtaan; annan tässä yhteydessä tunnustuksen kansan rohkeudelle ja päättäväisyydelle mielenosoitusten aikana ja esitän surunvalitteluni uhrien omaisille ja ilmaisen myötätuntoni loukkaantuneille. Uskon myös, että Tunisian autoritaarisen hallinnon loppuminen voi myötävaikuttaa siihen, että muutkin kansat alkavat pyrkiä samoihin tavoitteisiin. Kannatan tässä mielessä demokratisoitumisprosessia ja korostan, miten tärkeää on luoda oikeat olosuhteet vaalien pitämiseksi, jotta kaikki oppositiovoimat ja kaikki tiedotusvälineet voivat organisoitua kansallisella tasolla ja jotta demokraattisen perustuslain laatimisesta vastuussa oleva uusi parlamentaarinen yleiskokous voi kunnioittaa toimeenpanovallan ja lainsäädäntövallan tehtäväjakoa ja oikeuslaitoksen riippumattomuutta.

  Elena Băsescu (PPE), kirjallinen. – (RO) Tunisian viimeaikaiset tapahtumat ovat herättäneet jälleen keskustelua EU:n naapuruuspolitiikan tehokkuudesta Välimeren alueella. Euroopan parlamentin päätöslauselmalla lähetetään tältä osin vahva viesti. Kansalaisten taistelu oikeuksiensa puolesta ei valitettavasti saanut Euroopan unionin tukea, sillä assosiaatiosopimus ei sisällä sen edellyttämää erityistä mekanismia. Tämän seurauksena tilanne tukahdutettiin väkivaltaisesti ja ihmisiä kuoli. Siksi suhtaudun myönteisesti aloitteeseen perustaa tutkintakomitea. Lisäksi katson, että ihmisoikeuksien noudattamisen seurannalla vältetään tällaisten tapausten toistuminen. Tunisian kansa tarvitsee tukea asianmukaisesti toimivien valtion laitosten kehittämisessä. EU:n on muutettava pikaisesti kolmansia maita koskevia painopistealojaan Tunisian tilanteen takia. Poliittisen vuoropuhelumme olisi perustuttava ihmisoikeuksien kunnioittamiseen. EU:n viestien on oltava johdonmukaisia, jottei se menetä uskottavuuttaan.

  Dominique Baudis (PPE), kirjallinen. – (FR) Tässä päätöslauselmaesityksessä vahvistetaan Euroopan unionin sitoutuminen Tunisian kansan vaatimiin perusteellisiin uudistuksiin. Euroopan unioni on jo pitkään vaalinut erityistä suhdetta Tunisian kansaan. Se on ollut ainoa kansainvälinen organisaatio, joka on ottanut käyttöön ihmisoikeuksien ja demokraattisten arvojen edistämistä koskevat lausekkeet Tunisian suhteissaan. Euroopan unionin naapuruuspolitiikan rajoissa antamalla taloudellisella tuella on autettu parantamaan keskimääräistä elintasoa, luomaan työpaikkoja ja kouluttamaan nuoria ihmisiä sekä mahdollistettu naisten pääsy vastuullisiin tehtäviin. Euroopan unioni haluaa ehdottomasti tukea Tunisian kansaa tässä alkavassa demokraattisessa muutoksessa.

  Jean-Luc Bennahmias (ALDE), kirjallinen. – (FR) Tunisian kansa on kääntänyt uuden sivun. Tällä päätöslauselmaesityksellä Euroopan parlamentti lujittaa osaltaan kantaa, jota unionin on edustettava. Ensinnäkin Euroopan parlamentti antaa tunnustuksen Tunisian kansan rohkeudelle, sillä se on johtanut maansa historialliseen poliittiseen käännekohtaan. Euroopan unionin on nyt täytettävä Tunisian kansan oikeutetut odotukset. Unionin on asetettava ensisijaiseen asemaan suhteensa sellaisiin yhteisöihin, jotka kunnioittavat perusvapauksia. Lopuksi koska maassa on syyllistytty rikoksiin, olemme vaatineet oikeutetusti, että Euroopan unioni ryhtyy välittömästi soveltamaan päätöstään jäädyttää Ben Alin perheen ja sukulaisten epäoikeudenmukaisin keinoin hankkima omaisuus.

  Vilija Blinkevičiūtė (S&D), kirjallinen. − (LT) Äänestin tämän päätöslauselmaesityksen puolesta, sillä pidän tärkeänä Tunisian kaikkien poliittisten, yhteiskunnallisten, kansalaisten muodostamien ja demokraattisten voimien edustusta, sillä vain näin väliaikaiselle hallitukselle voidaan antaa vaalien valmistelun ja demokratiaan siirtymisen kannalta välttämätön legitimiteetti ja kansan luottamus. EU ja Tunisia olivat laatimassa toimintasuunnitelmaa kaudeksi 2011–2016, ja tämä prosessi edellyttää tulevaisuudessa molemmilta osapuolilta entistä voimakkaampaa sitoutumista kaikkiin kysymyksiin erityisesti ihmisoikeuksien ja perusvapauksien alalla. Euroopan parlamentti tuomitsee turvallisuusjoukkojen harjoittaman painostuksen ja kohtuuttoman voimakäytön ja tukee voimakkaasti maan demokratisoitumisprosessia. Siksi on tärkeää luoda tarvittavat olosuhteet uuden parlamentaarisen yleiskokouksen vaalien pitämiseksi ja varata riittävästi aikaa, jotta kaikki oppositiovoimat ja tiedotusvälineet voivat järjestäytyä kansallisella tasolla, jotta voidaan laatia demokraattinen perustuslaki, jossa kunnioitetaan toimeenpanovallan ja lainsäädäntövallan tehtäväjakoa ja oikeuslaitoksen riippumattomuutta. Parlamentti toivoo, että kaikki demokraattiset voimat, jotka kunnioittavat omantunnonvapautta, demokraattista vuorottelua ja sananvapautta, voivat osallistua vaaleihin.

  Sebastian Valentin Bodu (PPE), kirjallinen. – (RO) Vain muutama viikko Tunisian tapahtumien jälkeen Egyptin kansalaiset ovat vuorostaan lähteneet kaduille saadakseen äänensä kuuluviin. Analyytikot ovat verranneet arabimaiden tilannetta Keski- ja Itä-Euroopan maiden tilanteeseen 1990-luvulla. Historia toistaa itseään 20 vuotta myöhemmin, ja sadat tuhannet ihmiset ovat lähteneet kaduille. Euroopan unionin on ilmaistava solidaarisuutensa kaduilla mieltään osoittaville arabimaiden kansoille. On kuitenkin tärkeää, että kaduille lähteneiden ihmisten vaikuttimena ovat oikeutetut demokratiaa koskevat päämäärät ja tarve parantaa yhteiskunnallisia ja elinoloja. Demokraattiseen perinteeseensä vedoten EU:n on tuomittava turvallisuusjoukkojen harjoittama painostus ja kohtuuton voimankäyttö, jotka ovat johtaneet kuolemantapauksiin. Meidän on tuettava epäröimättä demokratisoitumisprosessia näissä maissa, joissa tilanne on edelleen epävarma. Euroopan unionilla on todellakin suuri vastuu tässä asiassa. Nyt on tärkeää luoda tarvittavat olosuhteet vapaiden vaalien järjestämiseksi ja hyväksyä demokraattinen perustuslaki, jossa taataan sananvapaus, poliittinen moniarvoisuus ja vaaleihin perustuva järjestelmä. EU:n korkean edustajan on osallistuttava aktiivisesti näiden perusteellisia muutoksia läpikäyvien maiden tarpeiden arviointiin, sillä niillä ei ole demokratiasta käytännön kokemusta.

  Maria Da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. – (PT) Haluan ilmaista solidaarisuuteni Tunisian kansaa kohtaan, joka on pyrkinyt oikeutettuihin demokratiaa koskeviin päämääriin ja vaatinut yhteiskunnallisten olojen sekä työnsaannin parantamista ja näin johtanut maansa historialliseen poliittiseen käännekohtaan. Annan tunnustuksen kansan rohkeudelle ja päättäväisyydelle mielenosoitusten aikana ja tuomitsen sen, miten rauhanomainen mielenosoitus tukahdutettiin väkivaltaisesti, mikä johti yli sadan ihmisen kuolemaan. Esitän surunvalitteluni uhrien omaisille ja ilmaisen myötätuntoni loukkaantuneille.

  Corina Creţu (S&D), kirjallinen. – (RO) Hyökyaallot tai vapauden tuulet ovat järisyttäneet arabimaailmaa Tunisiasta Jemeniin puolentoista kuukauden ajan. On vielä vaikea sanoa, kummasta on kyse, sillä mielenosoituksilla on ollut monimutkaisia seurauksia; ne ovat ajaneet Ben Alin maanpakoon ja huojuttavat nyt Mubarakin valtaistuinta, ja samaan aikaan myös Jordanian hallitus on kaatumassa, millä on ennaltaehkäisevä vaikutus. Tunisian presidentin lähtö ei kuitenkaan tarkoita hänen hallituksensa lähtemistä, mikä aiheuttaa edelleen jännitteitä. Yhdyn Tunisian kansan huoleen siitä, että vallassa on edelleen edellisen hallituksen ministereitä, joista muutamat osallistuivat mielenosoitusten tukahduttamiseen. Mielestäni EU:n velvollisuutena on edesauttaa demokratisoitumisprosessia terveeltä pohjalta, jotta estetään sellaisen tilanteen syntyminen, jossa yksi totalitarismin muoto korvataan toisella. Sen lisäksi, että Tunisia näyttää mallia niille, jotka toivovat arabimaiden itsevaltiaiden kaatuvan, se on edelleenkin ennakkotapaus, jonka avulla voimme ymmärtää paremmin tulevaa kehitystä arabimaiden monimutkaisessa yhtälössä.

  Mário David (PPE), kirjallinen. – (PT) Mielestäni Eurooppa ei voi suhtautua välinpitämättömästi useiden Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän maiden läpi pyyhkäisevään kansalaisten voimakkaaseen protestiaaltoon. Kuten totesin parlamentissa tästä päätöslauselmaesityksestä käydyssä keskustelussa, olen ehdottomasti sitä mieltä, että tämä on harvinainen ja historiallinen hetki: tämä hetki muuttaa historian kulkua ja luo uusia todellisuuksia. Sen sijaan, että muutama johtaja toimii yhdessä tai erikseen, koko EU:n on asetuttava johtoasemaan tukemalla kyseisiä uudistuksia, jotta löydetään Lähi-idälle uusi malli, jossa vältetään radikalismi ja kunnioitetaan ihmisoikeuksia sekä taataan turvallisuus, demokratia, arvokkuus ja suvaitsevuus. Tiedän, ettei mikään palaa enää ennalleen. Samaan tapaan kuin osoitin solidaarisuuteni Itä-Euroopan kansoja kohtaan vain vähän aikaa sitten, ilmaisen nyt solidaarisuuteni Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän kansoja kohtaan, jotka taistelevat oikeuksiensa puolesta. Koska ymmärrän, että ääri-islamilaisuus on syntynyt poliittisena – eikä uskonnollisena – vastauksena näihin yhteiskunnallisen syrjäytymisen ruokkimiin ja aiheuttamiin ongelmiin, toivon, että nämä kansat voivat pian osoittaa, että kaikki alueen ihmiset voivat elää yhdessä rauhassa ja keskinäisessä kunnioituksessa riippumatta uskonnosta, poliittisesta vakaumuksesta tai etnisestä alkuperästä.

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin tämän päätöslauselman puolesta, sillä siinä ilmaistaan solidaarisuus Tunisian kansaa kohtaan, joka on pyrkinyt oikeutettuihin demokratiaa koskeviin päämääriin ja vaatinut elinolojen parantamista ja näin johtanut maansa historialliseen poliittiseen käännekohtaan. EU ei voi pakoilla vastuutaan, ja siksi korkean edustajan on edistettävä sellaisen työryhmän perustamista, johon Euroopan parlamentti osallistuu ja jonka avulla voidaan arvioida demokraattisessa muutosprosessissa tarvittavan avun tarvetta, etenkin vapaiden ja demokraattisten vaalien valmistelemiseksi.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Lähi-idän nykyinen tilanne on osoittanut, miten vähän me tiedämme tavallisista arabeista: siitä, mitä Tunisiassa ja Kairossa mieltään osoittavat ihmiset ajattelevat ja mitä he todella tuntevat ja haluavat. Maailmanlaajuisia lähetyksiä levittävät televisioyhtiöt, kuten CNN ja Al-Jazeera, ja sosiaaliset verkostot ovat ensimmäinen askel kohti maailmanlaajuista kansalaisyhteiskuntaa, jossa voidaan seurata Tunisian ja Egyptin tapahtumien kaltaisia tapahtumia reaaliaikaisesti.

Länsimaat ovat pitkään suosineet pidättyvyyspolitiikkaa ääri-islamistien pelossa sen sijaan, että ne olisivat luoneet kumppanuussuhteita ajattelutavaltaan samanlaisiin maihin ja tukeneet yhteisöjä, joiden poliittinen rakenne perustuu demokratiaan, vapauteen ja oikeusvaltioperiaatteeseen. Niiden väitetään toimineen siten, koska tällaisia kumppaneita ei ole ollut. Vaikuttaa siltä, ettei tämä pidä täysin paikkaansa. On vielä varmistettava, että niillä on tehokas painoarvo ja riittävät valmiudet saada maansa ryhtymään toimiin tätä tarkoitusta varten. Siksi suosittelen, että noudatamme varovaisuutta, seuraamme tapahtumia huolellisesti ja tuemme demokraatteja, jotka torjuvat sekä maallisen militarismin että uskonnollisen fundamentalismin.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Kaikkien kansojen on kunnioitettava vapauteen ja itsemääräämisoikeuteen liittyviä demokraattisia arvoja. Siksi olen tyytyväinen tähän Tunisian poliittista tilannetta koskevaan päätöslauselmaesitykseen, jossa parlamentti ilmaisee solidaarisuutensa Tunisian kansaa kohtaan. Turvallisuusjoukkojen painostuksesta ja voimankäytöstä huolimatta Tunisian kansa on onnistunut mielenosoituksillaan tekemään lopun presidentti Ben Alin diktatuurihallinnosta. Olen kuitenkin pettynyt siihen, ettei Euroopan unioni ole laatinut johdonmukaisempaa ja tehokkaampaa ulkopolitiikkaa suhteessa muutamiin kumppaneihinsa, jotta se voisi auttaa osaltaan torjumaan edelleen toimivat totalitaariset hallinnot, jollainen oli vallassa myös Tunisiassa.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Olemme allekirjoittaneet ryhmämme laatiman Tunisian tilannetta koskevan päätöslauselmaesityksen, jossa annamme tunnustuksen Tunisian kansan päättäväisyydelle saada jälleen vapaus ja päättää nykyinen hallinto ja ilmaisemme solidaarisuutemme kaikille Tunisian edistysmielisille ja sen kansalle.

Korostamme päätöslauselmaesityksessä myös tarvetta antaa Tunisian kansalle sen pyynnöstä välttämätön taloudellinen tuki, jotta saatetaan loppuun jo käynnistetyt uudistukset ja täytetään Tunisian kansan taloudelliset ja yhteiskunnalliset tarpeet.

Meille on kuitenkin selvää, että meidän on vältettävä puuttumasta Tunisian sisäisiin asioihin. Euroopan unionin tehtävänä ei ole määrätä, kuka johtaa tai ei johda kyseisiä maita. Ihmiset ovat havahtuneet tilanteeseen itse, ja heidän tehtävänään on päättää, kenet he haluavat maan johtoon. Emme saa määräillä heitä.

  Louis Grech (S&D), kirjallinen. − (EN) On surullista, että EU:n on kestänyt niin kauan ryhtyä tarkastelemaan Lähi-idässä – Tunisiassa ja nyttemmin Egyptissä – ilmenneitä poliittisia ja yhteiskunnallisia levottomuuksia. Unionina meidän velvollisuutemme oli havainnoida aluetta poliittisilla tuntosarvillamme ja tunnistaa tuleva kriisi ja ennen kaikkea toimia aktiivisesti sen torjumiseksi. Sen sijaan olimme passiivisia ja omahyväisiä sivustakatsojia; kieltäydyimme lukemasta niitä signaaleja, jotka viittasivat selvästi poliittiseen ja yhteiskunnalliseen kriisiin, joka lopulta ajoi ihmiset kaduille osoittamaan mieltään. Meidän on keksittävä keinot, miten luoda aito suhde näiden maiden kansoihin ja tukea niitä aktiivisesti. Emme saa kuitenkaan määräillä heitä, vaan meidän on saatava nämä kansalaiset vakuuttuneiksi siitä, että Euroopan unioni tukee aktiivisesti yhteiskunnallista vakautta, taloudellista hyvinvointia ja vapautta kunkin maan alueella. EU on kuitenkin päättänyt olla ryhtymättä välttämättömiin toimiin, aivan kuten Palestiinan ja Israelin välisessä konfliktissa. Euroopan unionilla ei ole yhtäkään henkilöä tai elintä, joka puhuisi sen puolesta yhdellä äänellä. Tätä kysymystä on tarkasteltava jossain vaiheessa, jos haluamme, että meillä on merkittävää vaikutusta ja painoarvoa kansainvälisissä suhteissa ja etenkin suhteissa näinkin läheiseen alueeseen.

  Mathieu Grosch (PPE), kirjallinen. − (DE) Kannatan tätä päätöslauselmaesitystä, vaikka katsonkin, että näiden maiden demokraattiset voimat tarvitsevat jo varhaisemmassa vaiheessa säännöllistä tukea. Monille EU:n jäsenvaltioille tämä aiheuttaa ongelmia, mikä johtuu usein siitä, että niiden taloudelliset edut ovat vaakalaudalla. Egypti, Venäjä ja Kiina ovat hyviä esimerkkejä valtioista, jotka ovat "poliittisesti hienovaraisia" tai pysyvät "hiljaa". Toivon, että Pohjois-Afrikan tilanteen kehittyminen saa EU:n omaksumaan rohkeamman lähestymistavan.

  Sylvie Guillaume (S&D), kirjallinen. – (FR) Äänestämällä tämän Tunisiaa koskevan päätöslauselmaesityksen puolesta ilmaisen selvästi täyden tukeni Tunisian kansalle ja sen käynnistämälle historialliselle ja demokraattiselle vallankumoukselle. Olen pahoillani siitä, että Euroopan unioni vastasi tilanteeseen hitaasti ja antoi siten hyvin huonon kuvan ulkoasiainhallinnostamme, joka ei edelleenkään ole tehtäviensä tasalla ja jolla on vaikeuksia puhua yhdellä äänellä kansainvälisessä ympäristössä. Unionin on nyt annettava kaikki tekninen, oikeudellinen ja taloudellinen tuki, joka on tarpeen, jotta Tunisiassa voidaan järjestää ongelmitta vapaat vaalit. Meidän on tarkasteltava pikaisesti uudelleen naapuruuspolitiikkaamme kolmansiin maihin ja asetettava ihmisoikeuslausekkeiden noudattaminen kaikkien kauppasopimustemme ehdoksi.

  Tunne Kelam (PPE), kirjallinen. − (EN) Äänestin Tunisiaa koskevan päätöslauselman puolesta, sillä haluan ilmaista solidaarisuuteni Tunisian kansaa kohtaan, joka haluaa turvata ilmaisunvapauden ja järjestää vapaat vaalit. On hälyttävää, että EU yllättyi, kun kansalaisten mittavat mielenosoitukset edellistä autoritaarista hallitusta vastaan alkoivat. Näiden tapahtumien olisi muistutettava meitä siitä, että vakaiden taloudellisten ja poliittisten kumppanuussuhteiden perustana voi olla ainoastaan aito demokratia ja kansalaisoikeuksien täysimääräinen kunnioittaminen. Pyydän korkeaa edustajaa jouduttamaan työryhmän perustamista, jotta autetaan Tunisiaa sen demokratisoitumisprosessissa.

  Giovanni La Via (PPE), kirjallinen. − (IT) Euroopan unioni on tarkastellut viime kuukausina naapuruuspolitiikkaansa ja korostanut yhtäältä Välimeren alueella ja toisaalta Keski-, Itä- ja Pohjois-Euroopassa sijaitsevien jäsenvaltioiden poliittisten tavoitteiden erottamista toisistaan. Tästä huolimatta ei saatu aikaan analyysia, jonka avulla olisi voitu estää eri Afrikan valtioissa toteutuneita tai edelleen käynnissä olevia tapahtumia. Kannatan kaikilta osin parlamentissa tänään esitetyn päätöslauselmaesityksen sisältämiä tavoitteita; koko Euroopan parlamentti haluaa saavuttaa nämä Tunisian tilannetta koskevat tavoitteet. Euroopan parlamentti on tänään tuominnut painostuksen ja kohtuuttoman voimankäytön ja vaatinut jäädyttämään Ben Alin perheen epäoikeudenmukaisin keinoin hankkiman omaisuuden sekä kannattanut kolmen sellaisen komitean perustamista, joiden tehtävänä on vastustaa lahjontaa, joka on ollut ominaista Tunisian hallintojärjestelmälle 23:n viime vuoden ajan. Lopuksi pyydämme korkeaa edustajaa päättämään toimista sellaisen työryhmän perustamiseksi, jonka organisointiin myös parlamentin olisi osallistuttava ja jonka avulla tuetaan Tunisian kansaa. Mielestäni on ensisijaisen tärkeää, että Tunisian kansa huomaa Euroopan unionin läsnäolon ja että tämä saattaa Tunisian kansan takaisin todelliseen demokratiaan johtavalle tielle.

  Bogusław Liberadzki (S&D), kirjallinen. – (PL) Euroopan parlamentti on hyväksynyt kiireisesti Tunisian tilannetta koskevan kannan koko alueen tilanteen valossa. Tunnemme myötätuntoa niitä kansoja kohtaan, jotka haluavat paremman elämän, paremmat vaikutusmahdollisuudet ja paremman huomisen. Olemme nähneet, miten autoritaariset johtajat on pakotettu luopumaan asemastaan. Tunisia tarvitsee järkevän kumppanuussuhteen kanssamme. Meidän on lujitettava järjestelmällisesti niiden arvojen tunnustamista, joihin me uskomme. Meillä on uusi ulkosuhdehallinto, jonka olisi helpotettava tätä työtä. Tunisian lisäksi meidän on pidettävä mielessä Egyptin ja alueen muiden maiden tilanteen kehittyminen. Olen tyytyväinen siihen, että olemme hyväksyneet viiden poliittisen ryhmän esittämän yhteisen päätöslauselmaesityksen.

  David Martin (S&D), kirjallinen. − (EN) Äänestin Tunisiaa koskevan päätöslauselman puolesta. Mielestäni on ensisijaisen tärkeää, että parlamentti osoittaa kannattavansa varauksetta demokratiaa, oikeusvaltioperiaatetta ja ihmisoikeuksien kunnioittamista Tunisiassa ja muualla Lähi-idässä.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Olen tyytyväinen Tunisian mielenosoituksiin, joiden ansiosta Tunisian kansa on saanut jälleen vapauden ja päättänyt nyt asemansa menettäneen presidentti Zine al-Abidine Ben Alin vuodesta 1987 harjoittaman hallinnon. On tärkeää, että Tunisian kaikki poliittiset, yhteiskunnalliset ja demokraattiset voimat saavat nyt asianmukaisen edustuksen, sillä vain näin väliaikaiselle hallitukselle voidaan antaa vaalien valmistelun ja demokratiaan siirtymisen kannalta välttämätön legimiteetti ja kansan luottamus. Katson myös, että meidän on tarkasteltava keinoja Tunisian auttamiseksi, myös rahallisesti, sekä sitä, miten eurooppalainen kansalaisyhteiskunta voi tukea ja auttaa Tunisian kansalaisyhteiskuntaa ja etenkin ihmisoikeusjärjestöjä ja työmarkkinaosapuolia.

  Louis Michel (ALDE), kirjallinen. – (FR) Kannatan Tunisiaa koskevassa päätöslauselmaesityksessä hyväksyttyä kantaa. Tunisia on historiallisessa käännekohdassa: velvollisuutemme on tukea Tunisian kansaa auttamalla sitä vakaan demokratian luomisessa ja tukemalla ja lujittamalla kansalaisyhteiskuntaa, joka neuvotteluvaltansa avulla edistää merkittävästi demokratian lujittamista. Kannatan kaikilta osin Tunisian demokraattista muutos- ja kehitysprosessia. Kannustan näin ollen väliaikaista hallitusta jatkamaan toimiaan sellaisten demokraattisten vaalien järjestämiseksi, joissa kaikki poliittiset tahot ovat edustettuina.

  Willy Meyer (GUE/NGL), kirjallinen. − (ES) Äänestin Tunisian tilannetta koskevan päätöslauselmaesityksen puolesta, sillä olen yhtä mieltä siitä, että meidän on ilmaistava solidaarisuutemme ja tukemme Tunisian kansaa kohtaan, joka on vaatinut demokratiaa ja yhteiskunnallisia parannuksia. Mielestäni on äärettömän tärkeää, että parlamentti asettuu vankasti tukemaan sorrettuja kansoja ja antaa tunnustusta niiden rohkeudelle ja päättäväisyydelle, eli tässä tapauksessa Tunisian kansalle, joka on järjestänyt joukkomielenosoituksia tehdäkseen lopun nyt asemansa menettäneen presidentin Ben Alin tyranniasta. Mielestäni on erityisen tärkeää, että päätöslauselmassa todetaan, että naapuruuspolitiikkaa on tarkistettava, koska – ja olen tuominnut tämän lukuisia kertoja – sillä pyritään pikemminkin tekemään epäoikeudenmukaisia vapaakauppasopimuksia kuin kehittämään ihmisten hyvinvointia ja ihmisoikeuksia tai tekemään loppu autokratioista ja yhteiskunnallisista vääryyksistä. Äänestin tämän päätöslauselman puolesta myös siksi, että minäkin tuomitsen Tunisian hallituksen harjoittaman painostuksen kansalaisten mielenosoitusten aikana, ja koska yhdyn vaatimukseen panna vireille riippumaton tutkimus harjoitetusta painostuksesta ja Ben Alin hallituksen laajasta korruptiosta.

  Alexander Mirsky (S&D), kirjallinen. − (EN) Sääntönä on, että kun perustuslakia on muutettu ja uusi hallitusmuoto on luotu, maassa on järjestettävä demokraattiset ja oikeudenmukaiset vaalit. Voimme aloittaa keskustelut rahallisesta tai muuntyyppisestä tuesta vasta, kun Tunisia on pannut täytäntöön kaikki Etyjin, Euroopan parlamentin, Euroopan unionin ja Eurooppa-neuvoston suositukset. Historia on valitettavasti opettanut meille, että demokratiaan pyrkivistä maista muodostuu korruption ja väärinkäytösten keskuksia. Tämä on yhteydessä korkeaan rikollisuusasteeseen ja oikeuden ja yhteiskunnallisten sääntöjen rikkomiseen. Äänestin päätöslauselmaesityksen puolesta, kun pidetään mielessä, että Tunisialle on annettava rahallista tukea vasta vapaiden vaalien jälkeen ja rahoitustuesta vastaavien laitosten tiukassa valvonnassa.

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. − (DE) Äänestin Tunisian tilannetta koskevan päätöslauselmaesityksen puolesta, sillä siinä ilmaistaan selkeästi ja tasapainoisesti Euroopan parlamentin kanta Tunisian tapahtumiin. On ensisijaisen tärkeää, että väliaikainen hallitus järjestää vaalit mahdollisimman pian, jotta maa voi siirtyä autoritaarisesta hallinnosta vakaaseen demokraattiseen hallintoon. Päätöslauselmaesityksessä pyydetään myös Catherine Ashtonia ryhtymään pikaisesti toimiin, jotta Tunisialle voidaan antaa sen tarvitsema EU:n tuki.

  Franz Obermayr (NI), kirjallinen. − (DE) Euroopan parlamentin Tunisian tilannetta koskevassa päätöslauselmaesityksessä annetaan tunnustus Tunisian kansan pyrkimyksille siirtyä demokratiaan. Siinä korostetaan myös sitä, että on luotava tarvittavat olosuhteet parlamentaarisen yleiskokouksen vaalien pitämiseksi. Tällaisen yleiskokouksen tehtävänä olisi laatia demokraattinen perustuslaki, jolla varmistetaan vallanjako. Turvallisuusjoukkojen harjoittama painostus ja kohtuuton voimankäyttö on tuomittava. Näistä syistä kannatan Tunisian tilannetta koskevaa päätöslauselmaesitystä.

  Wojciech Michał Olejniczak (S&D), kirjallinen. – (PL) Tunisian viimeaikaisten tapahtumien takia haluan ilmaista solidaarisuuteni maan kansaa kohtaan. Euroopan unionina meidän on tuettava Tunisian kansaa, joka on protesteillaan ja mielenosoituksillaan saanut jälleen vapautensa ja vapauttanut itsensä monia vuosia kestäneestä sortohallinnosta. Haluaisin myös tuomita turvallisuusjoukkojen harjoittaman painostuksen ja väkivallan, joka kohdistui mielenosoittajiin. Yhdyn täysin Euroopan unionin esittämään vetoomukseen. Tunisian tapahtumat ovat valitettavasti paljastaneet jälleen unionin ulkopolitiikan heikkouden. Euroopan ulkosuhdehallintoa ja Euroopan komissiota olisi vaadittava ryhtymään entistä konkreettisimpiin toimiin. Unionin on vaadittava, että yhteisissä ulkotoimissa kiinnitetään suurempaa huomiota ihmisoikeuksien suojeluun ja demokratiaan liittyviin kysymyksiin. Äänestin Euroopan parlamentin laatiman Tunisian tilannetta koskevan päätöslauselmaesityksen puolesta, sillä katson, että Euroopan unionina meillä on oiva mahdollisuus auttaa rakentamaan Tunisian kansalaisyhteiskuntaa

  Justas Vincas Paleckis (S&D), kirjallinen. − (EN) Ilmaisen solidaarisuuteni Tunisian kansaa kohtaan, joka on vaatinut yhteiskunnallisten olojen sekä työnsaannin parantamista ja näin johtanut maansa historialliseen poliittiseen käännekohtaan. Tunisian tapahtumat järisyttivät myös muiden maiden epädemokraattisten hallintojen perustuksia. Vielä ei ole selvää, mihin hallituksen vaihtuminen johtaa. Toivon, että kaikki demokraattiset voimat, jotka sitoutuvat kunnioittamaan moniarvoisuutta, omantunnonvapautta ja demokraattista vuorottelua, voivat osallistua uuden parlamentaarisen yleiskokouksen valintaan. Äänestin päätöslauselmaesityksen puolesta, sillä kannatan Tunisian taloudelle myönnettävää EU:n tukea, jota annetaan lainojen ja tukien muodossa ja jolla tarjotaan tunisialaisille ammattitaitoa vaativia työpaikkoja, osana todellista kehittämissopimusta, jolla tuetaan tuottavia paikallisia ja ulkomaisia sijoituksia.

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. − (IT) Äänestin Tunisian tilannetta koskevan päätöslauselmaesityksen puolesta ilmaistakseni yhdessä kollegoideni kanssa Euroopan parlamentin kannan jasmiinivallankumoukseen. Tunisian ja Euroopan unionin välinen kumppanuus, suhteet Pohjois-Afrikan maihin Välimeren unionissa ja kaikki muut naapuruussuhteet olisi nostettava tehokkaasti esiin, jotta Tunisian kansa, jonka kanssa seisomme rinta rinnan, voi siirtyä järjestelmällisesti ja rauhallisesti tehokkaaseen demokraattiseen järjestelmään. EU:n tuen on toimittava varoituksena, jotta varmistetaan asianmukainen vaaliprosessi ja taataan ihmisoikeuksien kunnioittaminen, ja sillä on pyrittävä tukemaan ja avustamaan Tunisian kansaa, jotta vältetään kaikki fundamentalistiset suuntaukset. EU:n ei saa laistaa sitoumuksestaan edistää demokratiaa ja ihmisoikeuksia.

  Georgios Papanikolaou (PPE), kirjallinen. – (EL) Äänestin Tunisiaa koskevan päätöslauselmaesityksen puolesta kaikkien poliittisten ryhmien tavoin, jotta lähetämme maalle viestin tuestamme. Alueen vakaus on yksi Euroopan unionin keskeisistä ja pysyvistä tavoitteista. Tulevaisuudessa EU:n Välimeren alueen naapuruuspolitiikan peruspilarina olisi oltava sellaisen vauraan alueen luominen, joka perustuu demokraattiseen hallintoon ja jossa kunnioitetaan ihmisoikeuksia. Emme saa unohtaa, että Euroopan unionin naapurivaltioiden epävakauden lähteet voivat aiheuttaa ketjureaktioita ja luoda jopa suuremman pakolaisten ja maahanmuuttajien aallon kuin Keski-Aasian konfliktit aikoinaan aiheuttivat.

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. – (PT) Äänestin Tunisian tilannetta koskevan päätöslauselmaesityksen puolesta. Parlamentin tavoin haluan ilmaista solidaarisuuteni Tunisian kansaa kohtaan, joka on pyrkinyt oikeutettuihin demokratiaa koskeviin päämääriin ja vaatinut yhteiskunnallisten olojen sekä työnsaannin parantamista ja näin johtanut maansa historialliseen poliittiseen käännekohtaan. Annan tässä yhteydessä tunnustuksen tunisialaisten rohkeudelle ja päättäväisyydelle mielenosoitusten aikana, ja minäkin tuomitsen turvallisuusjoukkojen harjoittaman painostuksen ja kohtuuttoman voimakäytön. Kannatan vakaasti Tunisian välttämätöntä demokratisoitumisprosessia ja korostan, että on tärkeää luoda asianmukaiset olosuhteet vaalien pitämiseksi ja varata riittävästi aikaa, jotta kaikki oppositiovoimat ja tiedotusvälineet voivat järjestäytyä kansallisella tasolla ja luoda demokraattisen perustan uudelle yhteiskunnalle. Olen tyytyväinen siihen, että parlamentti on kehottanut komissiota ja Euroopan investointipankkia suunnittelemaan Tunisiaa varten tukea, jota annetaan korkotuettujen lainojen avulla ja jolla annetaan Tunisian taloudelle mahdollisuus monipuolistua ja tarjotaan maan nuorisolle ammattitaitoa vaativia työpaikkoja, osana todellista kehittämissopimusta, jolla tuetaan tuottavia paikallisia ja ulkomaisia sijoituksia.

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. – (PT) Kannatan tätä päätöslauselmaesitystä, ja minäkin haluan ilmaista solidaarisuuteni Tunisian kansaa kohtaan, joka on pyrkinyt oikeutettuihin demokratiaa koskeviin päämääriin ja vaatinut yhteiskunnallisten olojen sekä työnsaannin parantamista ja näin johtanut maansa historialliseen poliittiseen käännekohtaan. Toivon vilpittömästi, että nyt luodaan oikeat olosuhteet ja että Tunisialle annetaan kaikki mahdollinen tuki, jotta se voi edistyä niissä uudistuksissa, jotka ovat välttämättömiä vakaan, suvaitsevan ja vähemmistöjen oikeuksia kunnioittavan demokratian luomiseksi.

  Robert Rochefort (ALDE), kirjallinen. – (FR) Äänestin Tunisian tilannetta koskevan päätöslauselmaesityksen puolesta ja aivan ensimmäiseksi haluan ilmaista solidaarisuuteni Tunisian kansaa kohtaan, joka on pyrkinyt oikeutettuihin demokratiaa koskeviin päämääriin ja vaatinut yhteiskunnallisten olojen parantamista ja näin johtanut maansa historialliseen poliittiseen käännekohtaan. Kehotan EU:n toimielimiä keskittämään – ja lisäämään – EU:n ja Tunisian välisen yhteistyön eri rahoitusvälineiden varoja. Tämä on tehtävä kiireisesti. Kehotan myös Euroopan unionia ottamaan opikseen näistä tapahtumista ja tarkistamaan politiikkaansa demokratian ja ihmisoikeuksien tukemiseksi asettamalla niiden tarkan noudattamisen EU:n ja kolmansien maiden välisen yhteistyön keskeiseksi ehdoksi.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. − (EN) Euroopan parlamentti ilmaisee päätöslauselmassa solidaarisuutensa Tunisian kansaa kohtaan, joka on pyrkinyt oikeutettuihin demokratiaa koskeviin päämääriin ja vaatinut yhteiskunnallisten olojen sekä työnsaannin parantamista ja näin johtanut maansa historialliseen poliittiseen käännekohtaan. Parlamentti antaa tässä yhteydessä tunnustuksen kansan rohkeudelle ja päättäväisyydelle mielenosoitusten aikana ja esittää surunvalittelunsa uhrien omaisille ja ilmaisee myötätuntonsa loukkaantuneille. Parlamentti tuomitsee turvallisuusjoukkojen harjoittaman painostuksen ja kohtuuttoman voimakäytön mutta antaa sitä vastoin tunnustuksen armeijan joukoille, jotka kieltäytyivät ampumasta mielenosoittajia kohti. Se kehottaa panemaan vireille riippumattoman tutkimuksen kuluneiden viikkojen kuolemantapauksista, liiallisen väkivallan käytöstä ja korruptiosta ja varmistamaan, että syylliset saatetaan oikeuden eteen.

  Licia Ronzulli (PPE), kirjallinen. – (IT) Tunisian viimepäivien levottomuuksien on vahvistettu johtaneen jo ainakin 35 kuolemantapaukseen. Suhteista Maghreb-maihin vastaavan Euroopan parlamentin valtuuskunta on jo vaatinut käynnistämään riippumattoman tutkimuksen siitä, onko hallitus syyllistynyt väkivallan käyttöön kaduilla tapahtuneiden yhteenottojen aikana. Tässä perinteisesti maallistuneessa, edistyksellisessä ja demokraattisessa maassa vallitseva hätätila on poistettava välittömästi, jotta Tunisian viranomaiset voivat palata tavanomaisiin demokraattisiin menettelyihin. Kaikkien Euroopan maiden, myös Sveitsin, hallitusten on suostuttava yhteistyöhön presidentti Ben Alin perheen hankkimien varojen ja omaisuuden palauttamiseksi. Lopuksi totean, että kaikkia salafismin kasvuun ja leviämiseen viittaavia merkkejä on hillittävä välittömästi, sillä ne edistäisivät radikaalin islamin yleistymistä Tunisiassa.

  Marc Tarabella (S&D), kirjallinen. – (FR) Euroopan parlamentin oli jo korkea aika päättää vaikenemisensa Tunisian kansannoususta. Miten kukaan voi olla kuuro esitetyille vetoomuksille, miten kukaan voi suhtautua välinpitämättömästi demokratian puuttumiseen, miten kukaan voi pysyä tyynenä nähtyään miehiä ja naisia, rikkaita ja köyhiä, nuoria ja vanhoja, jotka pyytävät vapauttamaan heidät pelon hallinnosta?

Tunisia on omaksunut vaivihkaa itsevaltaisen mallin ja järjestelmän, jossa kaikkein köyhimmät tai edes keskiluokka eivät kyenneet kuvittelemaan, että jonakin päivänä he päättävät itse omasta kohtalostaan. Tämä yksinvaltaan perustuva järjestelmä on nyt valunut hiekkaan. Nämä askeleet kohti vapautta luovat perustan uudelle yhteiskunnalle ja antavat toiveita uudesta tasapainosta. Diktatuuriin ja teknokratiaan perustuvan Lähi-idän päivät ovat luetut. Seuraavaksi on luotava toisenlainen Lähi-itä.

Toivokaamme, että EU:n toimielimet ovat entistä vastaanottavaisempia näiden uusien valtioiden yhteistyöpyynnöille.

  Rafał Trzaskowski (PPE), kirjallinen. − (PL) Kannatan tätä päätöslauselmaesitystä ja etenkin suunnitelmia, jotka koskevat käytettävissämme olevia erityisiä välineitä, joilla voidaan vaikuttaa maassa käynnissä oleviin systemaattisiin muutoksiin. Tarkoitan nyt ennen kaikkea poliittista tukea korkean edustajan mahdollisimman aktiiviselle osallistumiselle, EU:n naapuruuspolitiikan käynnissä olevaa tarkistusta, Tunisiaa koskevan uuden toimintasuunnitelman neuvottelemista kaudeksi 2011–2016 ja EU:n vaalitarkkailuvaltuuskunnan lähettämistä, mistä olisi epäilemättä apua ilmoitettujen vaalien järjestämisessä.

Päätöslauselmaesitys (RC-B7-0075/2011)

  Elena Oana Antonescu (PPE), kirjallinen. – (RO) Tuberkuloosia esiintyy maailmassa yhä huolestuttavan paljon. Tauti on yhä maailman yleisimpiä kuolinsyitä, koska siihen kuolee vuosittain lähes kaksi miljoonaa ihmistä. Saavutetusta edistyksestä huolimatta tämän bakteeritaudin esiintyminen on lisääntynyt huomattavasti viime vuosina entisen itäblokin maiden sosiaalisen ja taloudellisen taantuman, julkisen terveydenhuollon heikon infrastruktuurin ja epäoikeudenmukaisen hoitoon pääsyn vuoksi. Olen tyytyväinen yhteiseen päätöslauselmaesitykseen tuberkuloosirokotehankkeesta, koska rokotteet sekä tehokkaammat testit tartuntojen havaitsemiseksi ja paremmat hoitokeinot ovat tärkeä väline tämän taudin torjunnassa. Lisäksi juomaveden ja tasapainoisen ravinnon saatavuus sekä mahdollisuus käyttää maksuttomia terveydenhuoltopalveluja ovat mielestäni tärkeässä asemassa, kun halutaan kohentaa elinoloja ja torjua köyhyyttä ja tuberkuloosia. Näin ollen äänestin tuberkuloosirokotehanketta koskevan yhteisen päätöslauselmaesityksen puolesta.

  Liam Aylward (ALDE), kirjallinen. – (GA) Tuberkuloosirokotehankkeen mukaan vuosittain todetaan noin yhdeksän miljoonaa uutta tuberkuloositapausta ja tuberkuloosiin kuolee noin kaksi miljoonaa ihmistä vuosittain. Tauti siis aiheuttaa kuoleman joka 18. sekunti. Tautien hävittämisen osalta vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamisen määräaika umpeutuu jo neljän vuoden kuluttua, mutta tuberkuloosi on yhä maailman yleisimpiä kuolinsyitä ja erityisen vaarallinen sairaus HIV-/aids-potilaille. EU:n on täytettävä velvoitteensa, jotka auttavat saavuttamaan YK:n vuosituhannen kehitystavoitteen torjua tuberkuloosia ja hävittää se ennen vuotta 2015. Äänestin tämän tärkeän päätöslauselmaesityksen puolesta. Olen samaa mieltä myös siitä, että tuberkuloosin torjunta olisi sisällytettävä Eurooppa 2020 -strategiaan. Kuten päätöslauselmassa todetaan, komission ja jäsenvaltioiden on pyrittävä kaikin tavoin varmistamaan, että asianmukainen osuus terveydenhuoltoon tarkoitetuista varoista hyödyttää kehitysmaiden köyhiä ja että terveydenhuoltopalveluja parannetaan ja tuetaan köyhillä alueilla.

  Vilija Blinkevičiūtė (S&D), kirjallinen. – (LT) Äänestin tuberkuloosirokotehanketta koskevan päätöslauselmaesityksen puolesta, koska tuberkuloosi on yhä maailman yleisimpiä kuolinsyitä. Siihen kuolee vuosittain noin kaksi miljoonaa ihmistä. Tällä hankkeella huolehdittaisiin kaikista maailman tuberkuloosipotilaista ja erityisesti vähemmän kehittyneiden maiden tuberkuloosipotilaista. Hanke edistäisi myös Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden ja vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamista vuoteen 2015 mennessä. Lisäksi rokotusohjelmilla voitaisiin lisätä EU:n strategista riippumattomuutta tuberkuloosin ja muiden tartuntatautien torjunnassa. On syytä todeta, että rokotteet sekä paremmat testit ovat tärkeä väline tuberkuloosin torjunnassa. Testien on oltava luotettavia ja kohtuuhintaisia, ja niiden sekä tehokkaampien diagnoosimenetelmien ja hoitokeinojen on oltava kaikkien saatavilla. Tämä edellyttää tutkimuksen suuntaamista uudelleen ja kestävällä pohjalla olevaa lisärahoitusta rokotehankkeelle. Tämän vuoksi Euroopan komission ja jäsenvaltioiden olisi kunnioitettava rahoitussitoumuksiaan ja toteutettava tarvittavat toimet, jotta terveyspalveluihin tarkoitetut varat hyödyttäisivät myös kohdemaiden köyhimpiä ja heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä.

  Sebastian Valentin Bodu (PPE), kirjallinen. – (RO) Tuberkuloosirokotteet ja tuberkuloosin uusiin hoitokeinoihin keskittyvän tutkimuksen tukeminen ovat ainoa keino hävittää tauti vuoteen 2050 mennessä. Valitettavasti Romania on menestynyt huonosti taudin leviämisen estämisessä. Olemme Euroopan unionin tuberkuloosipotilaslistan kärjessä, jossa pysymme asiantuntijoiden mukaan vielä pitkään. Tällaisissa olosuhteissa EU:n ohjelmat ja tuberkuloosin hoitoon tarkoitetut varat ovat erityisen hyvä asia. On tärkeää panostaa EU:n kansalaisten terveyteen. Romanian viranomaisten mukaan Romaniassa todetaan vuosittain 30 000 uutta tuberkuloositapausta. Yksi syy siihen, että vuosittain havaitaan näin suuri määrä uusia tapauksia, voi olla juuri uusien torjuntaohjelmien ansiosta saavutettu edistys. Suurin osa ohjelmista on EU:n rahoittamia. Vaikka Romaniassa esiintyy edelleen tuberkuloosia enemmän kuin missään muualla Euroopassa, sairastuvuus on vähentynyt merkittävästi viiden viime vuoden aikana. Myös tuberkuloosista aiheutuva kuolleisuus on laskenut Romaniassa: se oli 10,7 prosenttia vuonna 2002 ja 7,6 prosenttia vuonna 2008. Tuberkuloosin hävittämisohjelmille myönnetty rahoitus on mielestäni erityisesti tarpeen, sillä viimeksi kuluneiden 35 vuoden aikana ei ole keksitty yhtään uusia diagnosointi- tai hoitovälineitä.

  Zuzana Brzobohatá (S&D), kirjallinen. – (CS) Kannatin tuberkuloosin torjuntaa koskevaa päätöslauselmaesitystä monesta eri syystä. Haluan ensinnäkin korostaa tautiin liittyviä humanitaarisia näkökohtia. Koska kyse on taudista, joka voidaan ehkäistä pelkällä rokotuksella, yli kahden miljoonan ihmisen kuolema vuosittain on paitsi hyvin suuri myös ennen kaikkea turha määrä kuolleita. Olen täysin samaa mieltä siitä, että tuberkuloosi on selkeä esimerkki kansojen välisestä epätasa-arvosta, koska tauti on saatu lähes hävitettyä teollisuusmaista. TBVI-säätiö on tarkoitettu huolehtimaan kaikista maailman tuberkuloosipotilaista ja erityisesti vähemmän kehittyneiden maiden tuberkuloosipotilaista. Pidän tällaista tuberkuloosin torjuntakeinoa EU:n kansalaisten osoittaman solidaarisuuden ilmauksena ja yrityksenä vähentää täysin tarpeettomia kuolemantapauksia, jotka aiheutuvat vähemmän kehittyneiden maiden rokotusohjelmien riittämättömästä rahoituksesta.

  Maria Da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. – (PT) Tässä päätöslauselmaesityksessä suhtaudumme myönteisesti Euroopan unionin hankkeisiin, joilla torjutaan tuberkuloosia köyhimmissä maissa, mutta vaadimme tätä tautia vastaan tarkoitettujen uusien lääkkeiden ja rokotteiden kehittämiseen keskittyvän tutkimuksen lisäämistä. Rokotteet ovat halvin ja tehokkain kansanterveystoimenpide, jolla EU:n kansalaisia voidaan suojata tartuntataudeilta. On kuitenkin tärkeää, että myös kehitysmaiden kansalaisilla on mahdollisuus saada terveydenhuoltopalveluja, jotta voidaan parantaa elinajanodotetta ja tehostaa köyhyyden torjuntaa.

Kuten totesin, hieman edistystä on havaittavissa ja suunta on oikea. EU:n on kuitenkin kaksinkertaistettava toimensa ja vaadittava paremmin koordinoituja toimia, jotta voidaan integroida eurooppalainen tutkimus köyhyyteen liittyvien tautien torjuntaan. Ainoastaan tällä tavalla voimme helpottaa monien kehitysmaiden järkyttävää tilannetta. Haluan kysyä komissiolta, miten se aikoo seurata alan tutkimustoimintaa, lisätä tutkimusta ja muuttaa tutkimustulokset EU:n kansalaisia hyödyttäviksi toimiksi Eurooppa 2020 -strategian yhteydessä.

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin tuberkuloosirokotehanketta koskevan päätöslauselmaesityksen puolesta, koska vain laajamittaisella rokotuskampanjalla voidaan auttaa saavuttamaan vuosituhannen kehitystavoitteet. Tavoitteenahan on pysäyttää tuberkuloositapausten lisääntyminen vuoteen 2015 mennessä, kääntää kehityssuunta laskuun ja hävittää tauti vuoteen 2050 mennessä. Innovatiivisia rahoituskeinoja on tutkittava kiireesti, jotta voidaan auttaa vahvistamaan terveydenhuoltojärjestelmiä ja torjumaan epätasa-arvoa etenkin äitien terveyden parantamiseksi ja lapsikuolleisuuden vähentämiseksi.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Vaikka tuberkuloosi kuuluu niihin tauteihin, joiden vuoksi ei käytännöllisesti katsoen tarvitse enää olla huolissaan kehittyneissä maissa, se on kuitenkin yhä maailman yleisimpiä kuolinsyitä. Tautiin kuolee vuosittain kaksi miljoonaa ihmistä. Tuberkuloosi on edelleen usein kuolemaan johtava sairaus etenkin kehitysmaissa ja erityisesti HIV-/aids-potilaille.

Tuberkuloosi on näin ollen selkeä esimerkki teollisuusmaiden ja kehitysmaiden välisestä terveydellisestä eriarvoisuudesta. Lisäksi on mainittava, että vaikka on kyse tappavasta taudista, sen tutkimuksesta on luovuttu yksinkertaisesti siksi, että tutkimus ei ole kaupallisesti kannattavaa. Tämän vuoksi on tärkeää, että Euroopan unioni tukee tutkimusta ja tuberkuloosirokotehanketta, jotta laajamittaisella rokotuskampanjalla voidaan edistää tuberkuloosin hävittämistä vuoteen 2050 mennessä.

Kuten tiedämme, rokotteet sekä paremmat, edullisemmat ja luotettavammat testit tartuntojen havaitsemiseksi sekä tehokkaammat diagnoosimenetelmät ja hoitokeinot ovat tärkeä väline tuberkuloosin torjunnassa. Tutkimusta on suunnattava uudelleen ja toimintaan tarvitaan kestävällä pohjalla olevaa lisärahoitusta. Mielestäni EU:lla voisi olla näissä asioissa merkittävä osuus.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Tällä yhteisellä päätöslauselmaesityksellä, joka korvaa Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmän, Vihreät / Euroopan vapaa allianssi -ryhmän sekä Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmän jättämät päätöslauselmaesitykset, on tarkoitus edistää tuberkuloosirokotehanketta, jotta voidaan auttaa saavuttamaan Yhdistyneiden Kansakuntien vuosituhannen kehitystavoitteet. Tavoitteisiin kuuluu tuberkuloositapausten lisääntymisen pysäyttäminen vuoteen 2015 mennessä ja kehityssuunnan kääntäminen laskuun sekä taudin hävittäminen vuoteen 2050 mennessä. Maailman väestön terveydentilan parantaminen on Euroopan unionin päätavoitteita. Vaikka voidaan sanoa, että tuberkuloosi on hallinnassa Euroopassa, tuberkuloosiin ja muihin tartuntatauteihin kuolee yhä miljoonia ihmisiä kehitysmaissa. On hyvin tärkeää yhdistää poliittiset ja taloudelliset toimet, jotta tämä maailmanlaajuinen vitsaus saadaan nopeasti hävitettyä. Tämän vuoksi olen mielissäni tämän tartuntataudin hävittämistä koskevan hankkeen hyväksymisestä. Kyse on taudista, joka vielä 2000-luvullakin aiheuttaa monia kuolemantapauksia erityisesti kehitysmaissa.

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Tuberkuloosiin ja muihin tartuntatauteihin tehoavien uusien lääkkeiden ja rokotteiden tutkimus- ja kehitystoimintaa on edistettävä ja myönteisiä tuloksia on arvostettava. Tuberkuloosiin kuolee vuosittain yhä miljoonia ihmisiä. Heti kun tuloksia on saatu, tieteen ja tekniikan uudet saavutukset on saatava kaikkien niitä tarvitsevien saataville ketään syrjimättä.

Saatavuuden ainoana perusteena on oltava tarve. Kehitysmaissa ulkomaisen velan takaisinmaksuun rikkaille maille ja siihen liittyviin korkomaksuihin kuluu huomattavasti varoja. Näin varoja ei voida ohjata terveydenhuollon ja koulutuksen talousarvioihin, jotka jäävät lähes mitättömän pieniksi. Ulkopuolisten edellyttämät niin sanotut "rakennesopeutusohjelmat" pahentavat osaltaan tilannetta.

Tämän vuoksi tuberkuloosin ja muiden köyhyydessä leviävien tautien torjunnassa on torjuttava myös näitä mekanismeja, jotka luovat ja ylläpitävät riippuvuutta ja köyhyyttä. Tässä yhteydessä on valitettavaa, että uuden tuberkuloosirokotteen saatavuutta vähemmän kehittyneissä maissa edistävää hanketta – jota tietysti kannatamme – voidaan puoltaa sen nimissä, että halutaan vahvistaa EU:n roolia ja johtajuutta näissä maissa, kuten todetaan kysymyksessä, josta tämä päätöslauselmaesitys sai alkunsa.

  Bruno Gollnisch (NI), kirjallinen. – (FR) Miten voi olla kannattamatta hanketta, jonka tavoitteena on hävittää tuberkuloosi vuoteen 2050 mennessä, kun kyse on taudista, johon kuolee vuosittain kaksi miljoonaa ihmistä?

Mielestäni on kuitenkin hämmästyttävää, että tekstissä, jossa pahoitellaan kehitysmaiden terveydenhuoltopalvelujen riittämättömyyttä, unohdetaan yksi aikamme suurimmista häpeistä: lääkäreiden ryövääminen näistä maista varakkaampiin maihin, joissa ei enää kouluteta riittävästi lääkäreitä siinä uskossa, että näin voidaan vähentää sosiaaliturvamenoja. Esimerkiksi Ranskassa lääketieteen ensimmäisen vuoden opiskelijoista hyväksytään vuosittain noin 7 000 jatkamaan opintojaan samaan aikaan kuin lähes 3 000:lle Euroopan ulkopuolella lääkäriksi valmistuneelle annetaan lupa harjoittaa ammattiaan Ranskassa. Puhumattakaan niistä ulkomaalaisista opiskelijoista, jotka koulutamme ja jotka siis suorittavat ranskalaisen tutkinnon eivätkä koskaan lähde maasta. Samaan aikaan köyhissä maissa kärsitään Maailman terveysjärjestön arvion mukaan 4,5 miljoonan terveydenhuollon ammattilaisen vajeesta.

On myös outoa, että tekstissä unohdetaan Ranskassa havaitut 5 500–6 000 tuberkuloositapausta. Tauti oli jo hävitetty maasta, mutta sen paluun voidaan katsoa liittyvän suoraan maahanmuuttajien vyöryyn. Enkä usko, että olisimme tässä asiassa EU:ssa yksittäistapaus.

  Sylvie Guillaume (S&D), kirjallinen. – (FR) Tuberkuloosia esiintyy maailmassa yhä huolestuttavan paljon. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että vain laajamittaisella rokotuskampanjalla voidaan torjua uhka, jonka tauti aiheuttaa monille kehitysmaiden asukkaille. Kannatin tätä päätöslauselmaa, jotta voidaan kehottaa jäsenvaltioita ja Euroopan komissiota varmistamaan pitkäaikainen rahoitus tuberkuloosin torjunnalle erityisesti tukemalla tutkimusta ja innovaatiota. Varoja olisi kuitenkin varattava enemmänkin: tukea tarvitaan terveyden ja terveydenhuoltopalvelujen edistämiseen, joka on toinen ala, jolla on toteutettava toimia ja jota ei saa unohtaa.

  Jim Higgins, Seán Kelly, Mairead McGuinness ja Gay Mitchell (PPE), kirjallinen. − (EN) Äänestimme tyhjää tuberkuloosirokotehanketta (RC-B7-0075/2011) koskeneessa lopullisessa äänestyksessä. Tuemme täysin rokotehankkeen tavoitetta, mutta emme voi hyväksyä johdanto-osan viitettä, jolla viitataan toiseen parlamentin äänestykseen, jossa kannatetaan muun muassa aborttia ja joka on vastoin parlamentille aiemmin esittämäämme äänestysselitystä.

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen. – (LT) Kannatin tätä asiakirjaa, sillä tuberkuloosia on torjuttava. Siihen kuolee vuosittain lähes kaksi miljoonaa ihmistä, ja lähes kolmannes maailman väestöstä on saanut tuberkuloositartunnan. Tauti on hyvin vaarallinen ihmisille ja toiseksi yleisimmin kuolinsyynä esiintyvä tartuntatauti. Tuberkuloosi liittyy läheisesti sosiaalisiin ja taloudellisiin ongelmiin, kuten köyhyyteen, työttömyyteen, alkoholismiin, huumausaineiden väärinkäyttöön ja HIV:hen/aidsiin, sekä köyhien maiden terveydenhuoltojärjestelmien riittämättömyyteen ja huonoon tilaan ja taudin toteamisen viivästymiseen. Olen tyytyväinen, että tuberkuloosirokotehanke on luotu, koska kaikki maailman tuberkuloosipotilaat pääsevät hyötymään tutkimuksen ja toiminnan tuloksista. Haluan huomauttaa, että tuberkuloosin torjunnan rahoitus on vielä riittämätön. On kehitettävä erityinen rahoitusjärjestelmä, jolla edistetään tuberkuloosirokotteiden lupamenettelyä, rokotteiden saatavuutta sekä tuberkuloosin ja sen tehokkaampien diagnoosimenetelmien ja hoitokeinojen kliinistä tutkimusta EU:ssa. Terveyspalveluihin tarkoitettujen varojen on hyödytettävä myös maiden köyhimpiä ja heikoimmassa asemassa olevia asukkaita.

  Giovanni La Via (PPE), kirjallinen. − (IT) Tuberkuloosi on valitettavasti maailman yleisimpiä kuolinsyitä. Tautiin kuolee vuosittain lähes kaksi miljoonaa ihmistä. Parlamentin tavoitteena oli tämän päätöslauselmaesityksen avulla kehottaa Euroopan unionia tavoittelemaan Yhdistyneiden Kansakuntien vuosituhannen kehitystavoitteita, joihin kuuluu tämän vakavan sairauden lisääntymisen pysäyttäminen vuoteen 2015 mennessä. Arviot tilanteesta ovat huolestuttavia. Olemme hyvin huolissamme erityisesti köyhimpien maiden vakavasta tilanteesta, sillä niissä tuberkuloosista aiheutuvat kuolemat ovat yhä yleisempiä. Tämän vuoksi kannatan täysin yhteistä päätöslauselmaesitystä tuberkuloosirokotehankkeesta. Esityksessä tuodaan esiin kehitysmaiden terveydenhuollon tilanne ja pyritään puuttumaan ongelman taustalla oleviin syihin lisäämällä tutkimuksen rahoitusta ja tukea.

  Elżbieta Katarzyna Łukacijewska (PPE), kirjallinen. – (PL) Vaikka tuberkuloosirokotukset ovat pakollisia useimmissa Euroopan maissa, maailman tilastot ovat huolestuttavia. Tautiin sairastuvien määrä osoittaa, että vielä 2000-luvullakin on paitsi järjestettävä kattava tiedotuskampanja ja asianmukainen ennaltaehkäisy myös ennen kaikkea lisättävä suojaavien rokotusten rahoitusta. Vain tällä tavalla voimme vähentää taudin esiintymistä. Tämän vuoksi tuin päätöslauselmaesitystä. Kiitos.

  David Martin (S&D), kirjallinen. − (EN) Kannatan täysin vaatimuksia, joiden mukaan tuberkuloosiohjelmien rahoitusta ja vaihtoehtoisia rahoituskeinoja on lisättävä. Euroopan parlamentissa innovaatiota, lääkkeiden saatavuutta ja köyhyyteen liittyviä tauteja käsittelevän työryhmän puheenjohtajana on mielestäni erittäin tärkeää, että keskitämme toimemme tutkimukseen ja innovaatioon, jotta voimme saavuttaa vuosituhannen kehitystavoitteet. Tuberkuloosia esiintyy maailmassa yhä luvattoman paljon, joten on mielestäni hyvä etsiä uusia rahoituskeinoja tuberkuloosirokotehankkeen laajamittaiselle rokotuskampanjalle.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. − (PT) Vaikka tuberkuloosi on käytännöllisesti katsoen hävinnyt kehittyneistä maista, se uhkaa yhä köyhien kehitysmaiden kansalaisia erityisesti Afrikassa, jossa siihen kuolee yhä vuosittain miljoonia ihmisiä. Vain maailmanlaajuisella rokotuskampanjalla voidaan lopettaa tämä vitsaus ja hävittää tuberkuloosi kokonaan vuoteen 2050 mennessä vuosituhannen kehitystavoitteiden mukaisesti.

  Willy Meyer (GUE/NGL), kirjallinen. − (ES) Kannatan suurta osaa päätöslauselmaesityksen sisällöstä, sen lopullista tavoitetta ja käsitystä, että kaikilla on oikeus terveyshuoltopalveluihin ja että "valtioiden on täytettävä velvoitteensa tarjota julkisia terveyspalveluja koko väestölleen". En kuitenkaan voinut tukea esitystä, koska useimmat esitetyistä ehdotuksista ja tavoitteista ovat mielestäni kunnianhimottomia ja selvästi riittämättömiä. Ei riitä, että ehdotetaan tuberkuloosin hävittämistä vuoteen 2050 mennessä, kun kyse on taudista, josta kärsivät kaikkein köyhimmät ja joka on maailman yleisimpiä kuolinsyitä. Tautiin kuolee vuosittain yli kaksi miljoonaa ihmistä. Useissa kansalaisjärjestöjen tutkimuksissa todetaan, että taudin hävittämiseen tarvittava aika voitaisiin puolittaa päättäväisillä toimilla ja torjuntaan tarkoitettujen varojen lisäämisellä. Vaikka yhdyn 2 kohdassa esitettävään näkemykseen, että on tärkeää parantaa tartuntojen havaitsemista ja rokotusmenettelyjä tehokkaampien diagnoosimenetelmien ja hoitokeinojen avulla, vastustan lisäksi sitä, ettei esityksessä todeta selkeästi, että julkisen terveydenhuollon olisi tarjottava nämä palvelut. Juuri julkisia terveyspalveluja olisi vahvistettava EU:n tuen ja yhteistyön avulla.

  Louis Michel (ALDE), kirjallinen. – (FR) Tuen mielelläni yleiseurooppalaista hanketta, joka tuottaa lisäarvoa sekä EU:lle että koko maailmalle tuberkuloosin hävittämiseksi.

Vuonna 2009 tuberkuloosiin kuoli 1,7 miljoonaa ihmistä eli 4 700 ihmistä päivässä. Maailmanpankin arvion mukaan tuberkuloosi aiheuttaa vuosittain Afrikalle 52 miljardin Yhdysvaltain dollarin taloudelliset tappiot. Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Irlannissa kesällä 2010 todetut tuberkuloositapaukset muistuttavat meitä siitä, että tauti on yhä vakava ongelma myös Euroopan unionissa. Tuberkuloosirokotehankkeen ansiosta voidaan kehittää tehokkaita rokotteita, jotka ovat kohtuuhintaisia kehitysmaille ja jotka on sopeutettu kehittyvien maiden ja Euroopan tarpeisiin.

Euroopan komissio on suurin virallisen kehitysavun antaja. Kehitysapuun osoitetaan vuosittain 49 miljardia euroa, mikä ei mielestäni kuitenkaan riitä. On löydettävä uusia rahoituskeinoja, kuten jäsenvaltioiden ja/tai Euroopan unionin rahoitustakuun käyttöönotto, koska se mahdollistaisi Euroopan investointipankin rahoituksen. Tuberkuloosirokotehanke on Eurooppa 2020 -strategian konkreettinen sovellus. Euroopan houkuttelevuutta lisäävällä hankkeella voidaan kehittää uusi talous tulevia sukupolvia varten.

  Alexander Mirsky (S&D), kirjallinen. − (EN) Tuberkuloosirokotusohjelma on hyvin tärkeä, mutta mitä Euroopan parlamentti aikoo tehdä ennen vuotta 2015? Esimerkiksi Latviassa tuberkuloosin nykyinen hoito koostuu diagnosoinnista ja karanteenista. Kaikki varat, jotka piti käyttää lääketieteellisten laitteiden hankintaan ja erikoissairaaloiden rakentamiseen, käytettiin itse asiassa aivan turhaan. Esimerkiksi Olainen kaupunkiin rakennettiin vankilan alueelle sairaala tuberkuloosipotilaiden hoitamiseksi. Sairaalan varustamiseen käytettiin kaksi miljoonaa euroa. Sairaala ei kuitenkaan ole käytössä, koska saatavilla ei ole terveydenhuollon henkilökuntaa. Tämän vuoksi haluan tähdentää kollegoilleni, ettei riitä, että kehitetään ja tuotetaan rokote, vaan on myös koulutettava asiaan perehtyneitä erikoislääkäreitä ja asiantuntevaa hoitohenkilöstöä ja käytettävä heitä tuberkuloosin torjunnassa. Muuten tämänpäiväinen äänestys jää pelkäksi myötätunnon ilmaukseksi. On hyvin tärkeää, että tuberkuloosin torjuntaan tarkoitettujen varojen käyttöä valvotaan ehdottoman avoimesti, jotta Latvian tapauksen kaltainen tilanne ei toistu.

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. − (DE) Euroopan unionissa käytetään vuosittain kaksi miljardia euroa tuberkuloosipotilaiden hoitoon. HIV:n ja malarian ohella tuberkuloosi on maailman laajimmalle levinneitä tartuntatauteja. Noin kolmanneksella maailman väestöstä on tuberkuloositartunta. On selvää, ettei tuberkuloosia ole läheskään hävitetty. Kuten muillakin sairauksilla, tuberkuloosin lisääntynyt resistenssi moniresistenttien tai jopa erittäin resistenttien bakteerikantojen vuoksi ja näihin tehoavien hoitojen puuttuminen ovat suuri haaste nykylääketieteelle. Vakiolääkkeet, joita on käytetty 1960-luvulta lähtien, eivät tehoa mutaation läpikäyneisiin muunnoksiin. Tämän vuoksi on käytettävä muita lääkkeitä, jotka ovat kalliimpia ja joilla on voimakkaampia sivuvaikutuksia. Hoitokustannukset voivat olla jopa sata kertaa suuremmat kuin tavallisen tuberkuloosin hoidossa. Jos potilas lopettaa vakiolääkkeiden käytön tavallisen tuberkuloosin hoitamiseksi ennen puolen vuoden hoitojakson päättymistä, tuloksena eivät ole ainoastaan vakavat sivuvaikutukset vaan myös resistenssi. Lisäksi sairauden leviäminen voidaan pysäyttää vain tutkimalla kaikki ihmiset, jotka ovat olleet tekemisissä potilaan kanssa. Joissakin maissa näitä vaatimuksia ei ole noudatettu. Jos näitä tunnettuja perussääntöjä ei noudateta, miljardeja euroja maksavilla tutkimushankkeilla ei todennäköisesti saada aikaan huomattavia muutoksia, vaan kehittyy uudenlaista resistenssiä. Tästä syystä äänestin tyhjää.

  Radvilė Morkūnaitė-Mikulėnienė (PPE), kirjallinen. – (LT) Äänestin tuberkuloosirokotehanketta koskevan päätöslauselmaesityksen puolesta. Tuberkuloosi ja sen estäminen ovat yhä usein haasteita paitsi kehitysmaille myös kehittyneille maille. Meidän olisi jaettava hyviä käytäntöjä, osoitettava rahoitusta tuberkuloosirokotteisiin ja toteutettava erilaisia toimenpiteitä, jotta voisimme parantaa järkyttäviä tilastoja, joiden mukaan tuberkuloosiin kuolee vuosittain noin kaksi miljoonaa ihmistä. Toisaalta kuolleisuutta lisääviä riskitekijöitä ovat myös alkoholismi, huumeiden käyttö ja vaikea köyhyys. Tämän vuoksi on kiinnitettävä huomiota paitsi rokotuksiin myös pitkäaikaisiin ohjelmiin, joilla vähennetään näiden tekijöiden esiintymistä. Tuen jälleen mielelläni tätä EU:n hanketta, jolla edistetään EU:n aktiivista tukea rokotusohjelmille. Niillä on voitu vähentää merkittävästi tuberkuloosin esiintymistä, kuten EU:n jäsenvaltioiden tilastot osoittavat.

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. − (IT) Koska tuberkuloosi, johon kuolee vuosittain miljoonia ihmisiä, on yhä maailman yleisimpiä kuolinsyitä ja pahiten laiminlyötyjä sairauksia, joista kärsii vain kehitysmaiden väestö, ei tästä huolimatta tutkita nykyisin riittävästi, kannatan vakaasti tuberkuloosirokotehanketta. Vain rokotusohjelmilla, joihin kuuluu laajamittainen rokotuskampanja, voidaan edistää tavoitteiden saavuttamista. Olen vakuuttunut siitä, että rokotteet ja paremmat testit ovat tärkeä väline tuberkuloosin torjunnassa. Tämä edellyttää tutkimuksen suuntaamista uudelleen ja kestävällä pohjalla olevaa lisärahoitusta. Tämän vuoksi olen sitä mieltä, että tuberkuloosirokotteet olisi annettava ensisijaisesti kehitysmaiden terveysasemilla ja sairaaloissa ja että EU:n avulla on tuettava kehitysmaiden omia toimia henkilöstöön liittyvien valmiuksien lujittamiseksi.

  Georgios Papanikolaou (PPE), kirjallinen. – (EL) Äänestin tuberkuloosirokotehanketta koskevan päätöslauselmaesityksen puolesta. Tämä päätöslauselmaesitys, jota tukevat kaikki poliittiset ryhmät, jätettiin, koska tuberkuloosin esiintyminen on lisääntynyt Euroopassa ja Yhdysvalloissa kymmenen viime vuoden aikana. Taudin uudelleen ilmaantumisen perussyynä on kuitenkin maahanmuuttajien vyöry ja erityisesti laiton maahanmuutto, jonka yhteydessä hygienian perussääntöjen noudattamista ei voida taata. Kreikka, jossa yritetään parhaillaan selviytyä laittomasta maahanmuutosta, on kehittynyt maa, jossa esiintyy suhteellisen paljon tuberkuloosia. Tämän vuoksi päätöslauselmaesityksen sisältämät ehdotukset, kuten jäsenvaltioissa järjestettävä laajamittainen rokotuskampanja, Euroopan investointipankin rahoitus hankkeelle ja vaatimus, jonka mukaan julkiset terveyspalvelut on taattava kaikkein syrjäisimmillä alueilla, ovat maamme kannalta tärkeitä.

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. − (PT) Tuberkuloosi on nykyään selkeä esimerkki siitä, miten kansojen välinen epätasa-arvo vaikuttaa terveyden alalla. Tauti on saatu lähes hävitettyä teollisuusmaista mutta leviää edelleen muualla maailmassa. Tässä yhteydessä on tärkeää muistaa myös, että tuberkuloosi kuuluu sairauksiin, jotka hyötyvät seropositiivisten henkilöiden ja aids-potilaiden tilasta, minkä vuoksi tauti on erityisen vaarallinen näille potilaille. Näistä syistä jätettiin tämä päätöslauselmaesitys, jolla puolletaan laajamittaista rokotuskampanjaa, jonka avulla voidaan auttaa saavuttamaan vuosituhannen kehitystavoite nro 6 vuoden 2015 jälkeen ja ennen kaikkea hävittämään tuberkuloosi vuoteen 2050 mennessä.

Näiden arvokkaiden tavoitteiden vuoksi äänestin esityksen puolesta. Rokotteet sekä paremmat – luotettavat ja kohtuuhintaiset – testit tartuntojen havaitsemiseksi sekä tehokkaammat diagnoosimenetelmät ja hoitokeinot ovat tärkeä väline tuberkuloosin määrätietoisessa torjunnassa. Tämä edellyttää tutkimuksen suuntaamista uudelleen ja kestävällä pohjalla olevaa lisärahoitusta. EU:n olisi Euroopan komission avulla tutkittava innovatiivisia rahoituskeinoja, kuten jäsenvaltioiden ja/tai Euroopan unionin rahoitustakuun käyttöönottoa, koska se mahdollistaisi Euroopan investointipankin rahoituksen tuberkuloosirokotehankkeelle. Näin voitaisiin varmistaa alan rahoitus ja tutkimus.

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. − (PT) Tuberkuloosia esiintyy maailmassa yhä huolestuttavan paljon saavutetusta edistyksestä huolimatta, sillä tauti on yhä maailman ja erityisesti kehitysmaiden yleisimpiä kuolinsyitä. Tämän vuoksi alan tutkimusta ja rahoitusta olisi lisättävä. On tärkeää käyttää varoja tuberkuloosirokotehankkeeseen, sillä vain laajamittaisella rokotuskampanjalla voidaan auttaa pysäyttämään tuberkuloositapausten lisääntyminen vuoteen 2015 mennessä, kääntämään kehityssuunta laskuun ja hävittämään tauti vuoteen 2050 mennessä. Tämä olisi Yhdistyneiden Kansakuntien vuosituhannen kehitystavoitteiden ja Maailman terveysjärjestön Global Plan to Stop TB -ohjelman mukaista.

  Frédérique Ries (ALDE), kirjallinen. – (FR) Tuberkuloosiin kuolee vuosittain lähes kaksi miljoonaa ihmistä pääasiassa Saharan etelänpuolisessa Afrikassa ja Aasiassa. Tuberkuloosi on vitsaus, joka tuo esiin pohjoisen ja etelän välisen epätasa-arvon sekä taudin pysäyttämiseksi saatavilla olevien varojen ja hoitokeinojen sekä tehtävän tutkimuksen riittämättömyyden.

Päätöslauselmaesityksessämme esitetään toimenpiteet, jotka on toteutettava taudin havaitsemiseksi ja diagnosoimiseksi entistä nopeammin ja tehokkaammin. Ennen kaikkea päätöslauselmassa kuitenkin tähdennetään tarvetta toteuttaa laajamittainen rokotuskampanja, joka on ainoa keino saavuttaa yksi vuosituhannen kehitystavoitteista (tavoite nro 6) ja hävittää tauti vuoteen 2050 mennessä.

Samaan aikaan on välttämätöntä, että lääketutkimus keskittyy tähän laiminlyötyyn ja "taloudellisesti kannattamattomaan" tautiin. Tutkimukselle on varmistettava rahoitus esimerkiksi Euroopan investointipankin varoilla. Kuten tiedämme, Maailman terveysjärjestön Global Plan to Stop TB -ohjelman toteuttamiseen tarvitaan kolme miljardia Yhdysvaltain dollaria. Nämä varat ovat hyvin tärkeitä, jotta tutkimuksessa ja innovaatiossa saavutetaan edistystä ja jotta voidaan auttaa lisäämään köyhimmille väestöille annettavaa tukea.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. − (EN) Tällä päätöslauselmalla Euroopan parlamentti ensinnäkin korostaa, että vain rokotusohjelmilla, joihin kuuluu laajamittainen rokotuskampanja, voidaan auttaa saavuttamaan vuosituhannen kehitystavoite nro 6 vuoden 2015 jälkeen ja ennen kaikkea hävittämään tuberkuloosi vuoteen 2050 mennessä. Toiseksi Euroopan parlamentti katsoo, että rokotteet sekä paremmat – luotettavat, kohtuuhintaiset ja vakaat – testit tartuntojen havaitsemiseksi sekä tehokkaammat diagnoosimenetelmät ja hoitokeinot ovat tärkeä väline tuberkuloosin torjunnassa, mikä edellyttää tutkimuksen suuntaamista uudelleen ja kestävällä pohjalla olevaa lisärahoitusta. Kolmanneksi Euroopan parlamentti kehottaa komissiota tutkimaan innovatiivisia rahoituskeinoja, kuten jäsenvaltioiden ja/tai Euroopan unionin rahoitustakuun käyttöönottoa, koska se mahdollistaisi Euroopan investointipankin rahoituksen TBVI-säätiölle, ja katsoo, että näin voitaisiin varmistaa rahoitus laiminlyötyjen sairauksien taloudellisesti kannattamattomalle tutkimukselle kehitysmaissa.

  Jarosław Leszek Wałęsa (PPE), kirjallinen. − (PL) Äänestin tuberkuloosirokotehanketta koskevan päätöslauselmaesityksen puolesta. Trooppiset sairaudet, kuten malaria, tuberkuloosi ja unitauti, tappavat joka vuosi miljoonia ihmisiä. Syynä on erityisesti näiden sairauksien lisääntynyt resistenssi lääkkeitä vastaan ja hoitojen puuttuminen, koska tutkimusta ei tehdä yksinkertaisesti siksi, että se ei ole taloudellisesti kannattavaa. Koska vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamisen määräaika umpeutuu neljän vuoden kuluttua, mutta tuberkuloosia esiintyy maailmassa yhä huolestuttavan paljon, on toimittava välittömästi. Useimpien kehitysmaiden terveydenhuoltopalvelut eivät riitä läheskään vastaamaan väestön tarpeisiin. Tilannetta pahensivat osaltaan 1990-luvun rakennesopeutusohjelmat, joiden vuoksi sosiaalialoilla toteutettiin suuria talousarvioleikkauksia. Mielestäni tuberkuloosirokotteet olisi annettava ensisijaisesti kehitysmaiden terveysasemilla ja sairaaloissa ja tämän vuoksi julkiset terveydenhuoltojärjestelmät olisi pantava kuntoon. Valtioiden on täytettävä velvoitteensa tarjota julkisia terveyspalveluja koko väestölleen, koska oikeus terveydenhuoltopalveluihin on turvattu ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa.

  Anna Záborská (PPE), kirjallinen. – (SK) Kannatan tuberkuloosirokotehanketta. Mielestäni meillä eurooppalaisilla on moraalinen velvollisuus sekä kantaa osa tutkimukseen ja uusien hoitomenetelmien etsimiseen liittyvästä vastuusta että auttaa köyhiä maita kouluttamaan hoitohenkilöstöä ja kehittämään ainakin perusterveydenhuoltojärjestelmiään. Solidaarisuuden on ulotuttava maiden ja mantereiden rajojen yli. Jos emme enää osoita solidaarisuutta, emme myöskään enää ole ihmisiä. Humaanisuutemme säilyttämisen vuoksi en voi tukea hyväksyttyä päätöslauselmaesitystä. Esityksen tekstissä viitataan syntymättömien lasten tappamiseen, jota enemmistö Euroopan parlamentin jäsenistä pitää lisääntymisterveyden osana. Äänestin tyhjää, koska en ole samaa mieltä siitä, että tuberkuloosipandemian torjunta maailman köyhimmillä alueilla olisi millään tavalla yhteydessä epäinhimilliseen käytäntöön, jolla anastetaan itselle oikeus päättää syntymättömän lapsen elämästä ja kuolemasta.

Päätösehdotus (B7-0090/2011)

  Marta Andreasen (EFD), kirjallinen. − (EN) Äänestin nyt Euroopan poliisiakatemian tilien päättämisen puolesta, vaikka viime vuonna kannatin vastuuvapauden epäämistä. Tämä on normaali käytäntö, jota olisi noudatettava joka vuosi heti, kun tilintarkastustuomioistuin on kertomuksessaan todennut, ettei lisämukautuksia tarvita, riippumatta siitä, onko vastuuvapaus myönnetty vai ei. Euroopan poliisiakatemia olisi mielestäni lopetettava havaittujen sääntöjenvastaisuuksien vuoksi.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Euroopan parlamentti kieltäytyi myöntämästä vastuuvapautta Euroopan poliisiakatemian varainhoitovuoden 2008 tileistä sen hallintomalliin liittyvien ongelmien vuoksi. Tilanne on huolestuttava ja ennenkuulumaton, sillä ensimmäistä kertaa EU:n erillisvirastolta evättiin tällainen menettely. Tällä päätöslauselmalla pyritään vain päättämään kyseiset tilit Euroopan parlamentin työjärjestyksen liitteen VI 5 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. − (PT) Muistuttaisin, että Euroopan parlamentti hyväksyi 7. lokakuuta 2010 päätöksen olla myöntämättä vastuuvapautta Euroopan poliisiakatemian varainhoitovuoden 2008 tileistä äänin 618–0 seitsemän äänestäessä tyhjää. Nyt tehtävä päätös päättää varainhoitovuoden 2008 tilit ei vastaa vastuuvapauden myöntämistä vaan on pelkkä tekninen toimenpide, sillä Euroopan parlamentin työjärjestyksen mukaan sellaisten tilien päättämisestä on järjestettävä muodollinen äänestys seuraavassa istunnossa, joista ei ole myönnetty vastuuvapautta. Näin ollen äänestin tämän päätöksen puolesta.

  Véronique Mathieu (PPE), kirjallinen. – (FR) Euroopan parlamentti hyväksyi 7. lokakuuta 2010 päätöksen evätä Euroopan poliisiakatemian johtajalta vastuuvapaus varainhoitovuodelta 2008 äänin 618–0 seitsemän äänestäessä tyhjää. Jos vastuuvapaus evätään, seuraavan istuntojakson aikana on Euroopan parlamentin työjärjestyksen mukaan tehtävä virallinen ehdotus tilien päättämisestä. Nyt tehtävä päätös, jonka puolesta äänestin, on tekninen toimenpide, jolla päätetään kyseisen varainhoitovuoden tilit mutta ei myönnetä vastuuvapautta. Päätös tehdään tämän istuntojakson aikana, koska me talousarvion valvontavaliokunnan jäsenet halusimme järjestää kuulemistilaisuuden, johon osallistuivat Euroopan poliisiakatemian johtaja ja hallintoneuvoston puheenjohtaja sekä Euroopan komission puheenjohtaja, saadaksemme lisätietoja ja selvennyksiä etenkin varainhoitovuoden 2008 tileihin heinäkuussa 2010 tehdyistä korjauksista ja hallintoneuvoston toimintakyvystä.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. − (PT) On valitettavaa, ettei julkisin varoin rahoitettavalla EU:n toimielimellä ole avointa hallintomallia, jonka perustella valvova elin voisi myöntää vastuuvapauden sen tileistä. Tapauksen harvinaisuuden vuoksi on tarpeen tarkastella sen syitä ja etsiä ratkaisuja, joilla voidaan estää sen toistuminen. Tällä päätöslauselmalla pyritään vain päättämään kyseiset tilit Euroopan parlamentin työjärjestyksen liitteen VI 5 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti.

  Alexander Mirsky (S&D), kirjallinen. − (EN) Euroopan poliisiakatemialle myönnettyjen varojen tehoton käyttö on jo johtanut pienille virastoille tarkoitetun taloudellisen tuen katkeamiseen. Joissakin tapauksissa varojen epäasianmukainen käyttö lähenee talousrikosta. Tällaiset rikkomukset ovat mahdollisia, kun komission harjoittama valvonta on riittämätöntä. Euroopan parlamentin tätä asiaa koskevalla päätöksellä lähetetään selkeä viesti kaikille muille erillisvirastoille ja toimielimille, että niiden on välttämätöntä noudattaa rahoituskuria ja ottaa parempi vastuu tehtävistään. Kannattaisi myös vapauttaa tehtävistään ne komission virkamiehet, jotka katselivat tilannetta pitkään sivusta eivätkä toimineet määrätietoisesti ja tehokkaasti. Tiedän monia tapauksia, joissa komission virkamiehet – joko kaikkea muuta kuin rakentavan suhtautumisensa tai joskus jopa laiskuutensa vuoksi – sulkevat silmänsä Euroopan unionin rahoitushankkeissa esiintyviltä vakavilta rikkomuksilta. Tämä päätöslauselma on mielestäni hyvin ajoitettu ja hyödyllinen.

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. − (DE) Euroopan poliisiakatemia (CEPOL) perustettiin vuonna 2000. Sen tarkoituksena on edistää Euroopan unionin eri poliisivoimien läheistä yhteistyötä. CEPOL auttaa kansallisia elimiä toimimaan yhdessä rikosten ehkäisemiseksi ja torjumiseksi. Lisäksi se tekee läheistä yhteistyötä kolmansien maiden poliisivoimien kanssa. Mielestäni CEPOL on hyödyllinen toimielin, minkä vuoksi äänestin esityksen puolesta.

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. − (PT) Euroopan poliisiakatemia (CEPOL) kokoaa yhteen poliisivoimien johtoa kaikkialta Euroopan unionista. Tavoitteena on edistää rajatylittävää yhteistyötä rikosten torjunnassa sekä yleisen turvallisuuden ja järjestyksen ylläpidossa. Vuonna 2005 Euroopan unionin erillisvirastoksi muutettu CEPOL toimii verkostona, jonka toiminnan – kurssit, seminaarit, konferenssit ja kokoukset – järjestävät jäsenvaltiot eri jäsenvaltioissa pääasiassa kansallisissa oppilaitoksissa. Vuosittain järjestetään 60–100 kurssia, seminaaria ja konferenssia, joissa käsitellään EU:n alueen poliisitoiminnan erilaisia ajankohtaisia kysymyksiä. Poliisiakatemian toiminta on erittäin tärkeää eri jäsenvaltioiden poliisivoimien välisen synergian edistämiseksi. Itse asiassa se on oppimisen ja kehityksen ensisijainen lähde yhteistoimintaa ja poliisitoimintaa kehittävän koulutuksen alalla. Edellä mainituista syistä sekä erityisesti tilintarkastustuomioistuimen ja neuvoston myönteisten lausuntojen vuoksi äänestän Euroopan poliisiakatemian varainhoitovuoden 2008 tilien päättämisen puolesta.

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. − (PT) Koska 7. lokakuuta 2010 tehdyllä päätöksellä ei myönnetty vastuuvapautta Euroopan poliisiakatemian varainhoitovuoden 2008 tileistä sen hallinnossa havaittujen ongelmien vuoksi, päätämme nyt poliisiakatemian tilit työjärjestyksen liitteen VI 5 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. − (EN) On erittäin tärkeää, että uudet viranomaiset ja niiden puheenjohtajat toimivat EU:n kansalaisten etujen mukaisesti. Tämän vuoksi Vihreät vaativat suurempaa avoimuutta toimialojen edustajien sekä viranomaisten ja näiden puheenjohtajien välisiä suhteita koskevissa asioissa. Olemme tyytyväisiä siihen, että kaikki kolme ehdokasta ovat sitoutuneet kirjallisesti varmistamaan tämän. Hämärät lobbaussuhteet heikentäisivät näiden viranomaisten uskottavuutta ja tehokkuutta, joten on tärkeätä, että ne toimivat äärimmäisen avoimesti. Meidän on päästävä eteenpäin ja varmistettava, että nämä viranomaiset voivat hoitaa tehokkaasti erittäin tärkeää tehtäväänsä EU:n rahoitusmarkkinoiden valvojina.

  Viktor Uspaskich (ALDE), kirjallinen. − (LT) Kuten Euroopan parlamentin talousarvion valvontavaliokunnan äänestys osoitti, monet olivat tyytymättömiä Euroopan poliisiakatemian vuoden 2008 ja aikaisempien vuosien taloudenhoitoon. Tapaus on ainutlaatuinen: koskaan aiemmin miltään EU:n erillisvirastolta ei ole evätty vastuuvapautta. Nyt on kuitenkin tärkeää katsoa tulevaisuuteen. Euroopan poliisiakatemian uuden johtajan kenraali Bánfin on nyt vaikean tilanteen jälkeen palautettava Euroopan parlamentin ja veronmaksajien luottamus. Lisäksi olen sitä mieltä, että parhaillaan käytävä keskustelu akatemian talousarvion hoidon ja henkilöstöhallinnon tehottomuudesta vain kääntää huomiomme pois suuremmasta ongelmasta – poliisi- ja turvallisuusjoukkojen lahjomattomuuden ja ammattimaisuuden puutteesta kaikkialla Euroopan unionissa, myös Liettuassa. On kiinnitettävä enemmän huomiota toimiin, joilla parannetaan poliisiakatemian perustoimintoja. Rikoksia on torjuttava entistä päättäväisemmillä toimenpiteillä koulutuksen ja erityisten koulutuskurssien avulla. Kuten totesin viime lokakuun istuntojakson aikana, Euroopan poliisiakatemialla on jalot tavoitteet: Euroopan yhteisten poliisitoiminnan normien edistäminen sekä oikeusjärjestyksen ja lainsäädännön vahvistaminen. Se, mitä Euroopan poliisiakatemialle tapahtuu vastaisuudessa, ei ole tärkeää, vaan kaikkien jäsenvaltioiden on varmistettava näiden tavoitteiden saavuttaminen.

  Derek Vaughan (S&D), kirjallinen. − (EN) Äänestin Euroopan poliisiakatemian tilien päättämisen puolesta, koska mielestäni on tärkeää päättää varainhoitovuoden 2008 vastuuvapausmenettely. Epäämällä vastuuvapauden Euroopan parlamentin jäsenet lähettivät voimakkaan viestin EU:n kaikkien erillisvirastojen johtajille, ettei Euroopan parlamentti hyväksy kehnoa tilinpitoa eikä väärennettyjä menoja. Euroopan parlamentin jäsenten on nyt kiinnitettävä huomionsa varainhoitovuoden 2009 vastuuvapausmenettelyyn, joka on parhaillaan käynnissä talousarvion valvontavaliokunnassa, ja uudistuksiin, joilla varmistetaan lujempien kirjanpitomenettelyjen käyttöönotto. Sellaiset puutteet, joita tuotiin esiin tilintarkastustuomioistuimen kertomuksessa varainhoitovuoden 2008 tilinpäätöksestä, eivät saa toistua. Olen tyytyväinen Euroopan poliisiakatemian uuden johtajan Ferenc Bánfin toteuttamiin toimiin. Toivon, että talousarvion valvontavaliokunnan ja akatemian välinen yhteistyö jatkuu ja että toteutetaan merkittäviä toimia sen varmistamiseksi, että akatemiaa johdetaan tehokkaasti ja kaikkien rahoitukseen liittyvien sääntöjen mukaisesti.

Päätöslauselmaesitys (B7-0091/2011)

  Marta Andreasen (EFD), kirjallinen. − (EN) Kannatin äänestyksessä päätöslauselmaesitystä, jolla vastustetaan Euroopan pankkiviranomaisen puheenjohtajan nimitystä. En pidä ehdokasta tehtävään sopimattomana, vaan vastustan koko uuden viranomaisen perustamista. Meille sanotaan, että on estettävä talous- ja finanssikriisien toistuminen. Itse asiassa toimella vain lisätään nykyiseen valvontaan uusi byrokratian taso. Epäselvyys siitä, kuka vastaa mistäkin, kasvaa. On aivan selvää, ettei suunniteltu ohjekirja sovi Lontoon Citylle ja että se lisää työttömyyttä Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Lisäksi on todettava, ettei prosessi ole avoin, koska Euroopan parlamentille esitetään vain yhtä ehdokasta ja kaiken kukkuraksi lopullinen äänestys on salainen.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Äskettäisestä kriisistä voisi ottaa opiksi ehkä ainakin sen, että valvontajärjestelmää on uudistettava luomalla EU:n elimiä ja että koko makro- ja mikrotalouden valvonnan käsitettä on muutettava. Tästä syystä on perustettava Euroopan pankkiviranomainen. Luottamus pankkeihin on kokenut kovan iskun maailmanlaajuisen finanssikriisin vuoksi, joten on tärkeää, että markkinat ja eurooppalaiset yleensäkin alkavat jälleen luottaa rahoituslaitosten vakavaraisuuteen ja vakauteen sekä erityisesti valvontaviranomaisiin. Tämän vuoksi Euroopan pankkiviranomaiselle suunniteltu tehtävä on niin ratkaiseva tulevaisuuden kannalta. Tästä syystä äänestän aktiivisen, valppaan ja menestyksekkään toimikauden toivossa sen puolesta, että Andrea Enria nimitetään ensimmäiseksi Euroopan pankkiviranomaisen puheenjohtajaksi.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Äskettäinen finanssikriisi toi selvästi esiin finanssialan valvonnan merkittäviä puutteita sekä yksittäistapauksissa että koko rahoitusjärjestelmässä. Valvontamallit perustuivat kansalliseen valvontaan, eikä niitä ollut sopeutettu rahoitusjärjestelmässä tapahtuneeseen globalisaatioon. Nykyään erilaisten rahoitusalan ryhmittymien toiminta ylittää rajat, mikä aiheuttaa systeemiriskejä. EU:n lainsäädännön soveltamisessa ei ole ollut minkäänlaista yhteistyötä, koordinointia tai yhdenmukaisuutta. Ymmärtääkseni Euroopan pankkiviranomaisen perustaminen on välttämätöntä tehokkaan valvontamallin luomiseksi. Lisäksi tarvitaan kuitenkin paljon muitakin toimia, jotta voidaan estää sellaisten todella moraalittomien tilanteiden toistuminen, joita on koettu viimeaikoina. Ne ovat vahingoittaneet talouksia, osakkeenomistajia, tallettajia, veronmaksajia ja järjestelmän uskottavuutta. Tämän vuoksi äänestän sen puolesta, että Andrea Enria nimitetään ensimmäiseksi Euroopan pankkiviranomaisen puheenjohtajaksi, ja toivotan hänelle kaikissa suhteissa laadukasta toimikautta.

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. − (DE) Uudessa Euroopan valvontaviranomaisessa jäsenvaltioita ja niiden etuja edustavat finanssialan kansalliset valvontaelimet, esimerkiksi Itävallan tapauksessa Finanzmarktaufsicht eli FMA. Elimet ovat uuden viranomaisen jäseniä, ja niillä on äänivalta. Myös kansalliset keskuspankit osallistuvat viranomaisen kokouksiin, mutta niillä ei ole äänioikeutta. Vastustan ehdokkaan nimitystä Euroopan pankkiviranomaisen puheenjohtajaksi, joten kannatan mietintöä. Mielestäni uuden viranomaisen perustaminen johtaisi kalliiseen kaksinkertaiseen järjestelmään, mitä osoittaa esimerkiksi se, että eri valvontaelimet toimivat eri kaupungeissa. Finanssialan valvontaviranomaisilla ratkaistaisiin vain osa ongelmasta. Lisäksi olisi kiristettävä seuraamusmenettelyjä, joita sovelletaan jäsenvaltioihin, joilla on suuri talousarvion alijäämä.

Päätöslauselmaesitys (B7-0092/2011)

  Marta Andreasen (EFD), kirjallinen. − (EN) Kannatin äänestyksessä päätöslauselmaa, jolla vastustetaan Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen puheenjohtajan nimitystä. En pidä ehdokasta tehtävään sopimattomana, vaan vastustan koko uuden viranomaisen perustamista. Meille sanotaan, että on estettävä talous- ja finanssikriisien toistuminen. Itse asiassa toimella vain lisätään nykyiseen valvontaan uusi byrokratian taso. Epäselvyys siitä, kuka vastaa mistäkin, kasvaa. On aivan selvää, ettei suunniteltu ohjekirja sovi Lontoon Citylle ja että se lisää työttömyyttä Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Lisäksi on todettava, ettei prosessi ole avoin, koska Euroopan parlamentille esitetään vain yhtä ehdokasta ja kaiken kukkuraksi lopullinen äänestys on salainen.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Kriisin johdosta havaittiin muun muassa, että on luotava riippumattomia EU:n elimiä valvomaan pankkien ja vakuutuslaitosten toimintaa rahoitusmarkkinoilla. Uudet elimet eivät korvaa kansallisia valvontaviranomaisia vaan tekevät niiden kanssa yhteistyötä. Rahoitusmarkkinoiden vakauden ja systeemiriskien analyysin avulla elimet pyrkivät estämään uuden yhtä laajan kriisin toistumisen EU:n jäsenvaltioissa.

Olen hyvin ylpeä siitä, että voin tänään äänestää sen puolesta, että portugalilainen Gabriel Rodrigo Ribeiro Tavares Bernardino nimitetään ensimmäiseksi Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen puheenjohtajaksi. Kuten koko vaativan valintaprosessin aikana havaittiin, hänet tunnetaan lahjomattomana ja kyvykkäänä miehenä, mikä lupaa valpasta ja aktiivista toimikautta valvontaviranomaisessa, jonka puheenjohtaja hänestä nyt tulee. Haluan käyttää tilaisuutta hyväkseni ja toivottaa hänelle menestystä uudessa tehtävässään.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Äskettäinen finanssikriisi toi selvästi esiin finanssialan valvonnan merkittäviä puutteita sekä yksittäistapauksissa että koko rahoitusjärjestelmässä. Valvontamallit perustuivat kansalliseen valvontaan, eikä niitä ollut sopeutettu rahoitusjärjestelmässä tapahtuneeseen globalisaatioon. Nykyään erilaisten rahoitusalan ryhmittymien toiminta ylittää rajat, mikä aiheuttaa systeemiriskejä. EU:n lainsäädännön soveltamisessa ei ole ollut minkäänlaista yhteistyötä, koordinointia tai yhdenmukaisuutta. Tehokkaan valvontamallin luomiseksi on välttämätöntä perustaa EU:n viranomainen vakuutus- ja työeläkealalle samoin kuin luoda monia muita valvontamekanismeja, joista on päätettävä ja jotka on toteutettava todella pian. Olen tietysti hyvin mielissäni siitä, että portugalilainen Gabriel Rodrigo Ribeiro Tavares Bernardino on nimitetty ensimmäiseksi Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen puheenjohtajaksi. Toivotan hänelle parhainta menestystä tehtävässään.

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. – (IT) Olen hyvin tyytyväinen aamupäivän äänestyksen tulokseen. Euroopan parlamentti hyväksyi portugalilaisen Bernardinon nimityksen Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen johtoon. Tämä on tietysti voitto Euroopan unionille ja Euroopan parlamentille, joka ajoi voimakkaasti viranomaisen perustamista, mutta ennen kaikkea Euroopan unionin kansalaisille, joiden asema on nyt mielestäni paljon turvatumpi.

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. − (PT) Marraskuussa 2010 neuvosto ja Euroopan parlamentti hyväksyivät ensimmäisessä käsittelyssä joukon kunnianhimoisia lainsäädäntöehdotuksia, joilla pyritään vahvistamaan EU:n rahoitusmarkkinoiden valvontaa. Ehdotuksilla perustetaan kolme uutta EU:n valvontaviranomaista pankki-, vakuutus- ja arvopaperialoilla. Euroopan parlamentilla on tärkeä tehtävä näiden elinten johdon nimityksessä: parlamentti voi järjestää kuulemistilaisuuksia, joissa kuullaan kansallisten valvontaviranomaisten asettamia ja komission suorittamassa karsinnassa jatkoon selviytyneitä puheenjohtajaehdokkaita, ja vastustaa heidän nimitystään. Ehdokkaita on kuullut talous- ja raha-asiain valiokunta, joka on hyväksynyt heidän nimityksensä. Näin ollen äänestin sen puolesta, että portugalilainen ehdokas valitaan Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen puheenjohtajaksi, johon sovelletaan säädösten mukaisesti riippumattomuutta koskevia tiukkoja sääntöjä.

Päätöslauselmaesitys (B7-0093/2011)

  Marta Andreasen (EFD), kirjallinen. − (EN) Kannatin äänestyksessä päätöslauselmaa, jolla vastustetaan Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen puheenjohtajan nimitystä. En pidä ehdokasta tehtävään sopimattomana, vaan vastustan koko uuden viranomaisen perustamista. Meille sanotaan, että on estettävä talous- ja finanssikriisien toistuminen. Itse asiassa toimella vain lisätään nykyiseen valvontaan uusi byrokratian taso. Epäselvyys siitä, kuka vastaa mistäkin, kasvaa. On aivan selvää, ettei suunniteltu ohjekirja sovi Lontoon Citylle ja että se lisää työttömyyttä Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Lisäksi on todettava, ettei prosessi ole avoin, koska Euroopan parlamentille esitetään vain yhtä ehdokasta ja kaiken kukkuraksi lopullinen äänestys on salainen.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Koska kriisi oli kova isku rahoitusmarkkinoille, on tärkeää palauttaa luottamus, mikä voidaan toteuttaa suurelta osin valvontaviranomaisten avulla. Niiden on hoidettava tehtävänsä kyvykkäästi ja tehokkaasti, jotta ne saavuttavat sijoittajien ja yritysten riittävän luottamuksen. Tässä yhteydessä perustettiin Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen, jolla on tärkeä asema EU:n uudessa valvontajärjestelmässä, vaikka se ei korvaakaan kansallisia valvontaviranomaisia. Tämän vuoksi on tärkeää, että uusi valvontaelin aloittaa toimintansa pian. Äänestän aktiivisen, valppaan ja menestyksekkään toimikauden toivossa sen puolesta, että Steven J. Maijoor nimitetään ensimmäiseksi Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen puheenjohtajaksi.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Äskettäinen finanssikriisi toi selvästi esiin finanssialan valvonnan merkittäviä puutteita sekä yksittäistapauksissa että koko rahoitusjärjestelmässä. Valvontamallit perustuivat kansalliseen valvontaan, eikä niitä ollut sopeutettu rahoitusjärjestelmässä tapahtuneeseen globalisaatioon. Nykyään erilaisten rahoitusalan ryhmittymien toiminta ylittää rajat, mikä aiheuttaa systeemiriskejä. EU:n lainsäädännön soveltamisessa ei ole ollut minkäänlaista yhteistyötä, koordinointia tai yhdenmukaisuutta. Euroopan viranomaisen perustaminen rahoitusmarkkinoiden valvontaa varten on välttämätöntä tehokkaan valvontamallin luomiseksi. Lisäksi tarvitaan kuitenkin paljon muitakin toimia, jotta voidaan estää sellaisten todella moraalittomien tilanteiden toistuminen, joita on koettu viimeaikoina. Tämän vuoksi äänestän sen puolesta, että Steven J. Maijoor nimitetään ensimmäiseksi Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen puheenjohtajaksi, ja toivotan hänelle kaikissa suhteissa laadukasta toimikautta.

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. − (DE) Finanssialan valvontaviranomaiset saattavat olla paljon hyödyllisempiä kuin monet muut EU:n toimielimet. Yhdessä paikassa toimiva elin kolmen eri paikassa toimivan elimen ja niihin liittyvän kalliin kaksinkertaisen rakenteen sijaan olisi kuitenkin riittänyt. EU:n harjoittaman valvonnan olisi käsitettävä muun muassa kansallisten valvontaelinten toiminnan koordinointi. Nykyisellä vastuunjaolla tästä tulee vaikeaa. Lisäksi tarvitaan tehokas ennakkovaroitusjärjestelmä ja asianmukainen rahoitusosuus talouskeinottelijoilta sekä avointa keskustelua, jossa ei ole tabuja. Koska kolmen finanssialan valvontaviranomaisen perustaminen EU:hun on mielestäni rahanhukkaa, kannatan sitä, että mietinnössä vastustetaan tiukasti ehdokkaan nimitystä Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen puheenjohtajaksi.

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. – (IT) Äänestin esitystä vastaan ja olen siten hyvin tyytyväinen aamupäivän äänestyksen tulokseen. Euroopan parlamentti hyväksyi Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen (EAMV) puheenjohtajan nimityksen. Äskettäinen finanssikriisi on osoittanut, kuinka tarpeellista tarkka ja huolellinen valvonta on aloilla, joilla on aiemmin onnistuttu välttelemään sääntelyä. Monissa talous- ja raha-asiain valiokunnassa käsittelemistämme lainsäädäntöehdotuksista, jotka koskevat niin johdannaisia kuin lyhyeksi myyntiäkin, annetaan Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselle huomattavasti seuranta- ja valvontavaltaa. Tämän vuoksi on erittäin tärkeää, että viranomaisen toiminta pääsee mahdollisimman pian vauhtiin.

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. − (PT) Marraskuussa 2010 neuvosto ja Euroopan parlamentti hyväksyivät ensimmäisessä käsittelyssä joukon kunnianhimoisia lainsäädäntöehdotuksia, joilla pyritään vahvistamaan EU:n rahoitusmarkkinoiden valvontaa. Ehdotuksilla perustetaan kolme uutta EU:n valvontaviranomaista pankki-, vakuutus- ja arvopaperialoilla. Euroopan parlamentilla on tärkeä tehtävä näiden elinten johdon nimityksessä: parlamentti voi järjestää kuulemistilaisuuksia, joissa kuullaan kansallisten valvontaviranomaisten asettamia ja komission suorittamassa karsinnassa jatkoon selviytyneitä puheenjohtajaehdokkaita, ja vastustaa heidän nimitystään. Ehdokkaita on kuullut talous- ja raha-asiain valiokunta, joka on hyväksynyt heidän nimityksensä. Näin ollen äänestin sen puolesta, että irlantilainen ehdokas valitaan Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen puheenjohtajaksi, johon sovelletaan säädösten mukaisesti riippumattomuutta koskevia tiukkoja sääntöjä.

Päätöslauselmaesitykset (B7-0091/2011, B7-0092/2011, B7-0093/2011)

  Catherine Grèze (Verts/ALE), kirjallinen. – (FR) Täysistunnossa tänään torstaina 3. helmikuuta 2011 Euroopan valvontaviranomaisten puheenjohtajien nimityksestä pidetyssä äänestyksessä vallitsi täysi kaaos. Olipa kyse Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisesta (päätöslauselmaesitys B7-0093/2011), Euroopan pankkiviranomaisesta (päätöslauselmaesitys B7-0091/2011) tai Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisesta (päätöslauselmaesitys B7-0092/2011) nimitettyjen joukossa ei ollut yhtään naista. Vihreät / Euroopan vapaa allianssi -ryhmän tukeman keskeisen arvon, tasa-arvon, nimissä en voi mitenkään äänestää tällaisten nimitysten puolesta.

  Arlene McCarthy (S&D), kirjallinen. − (EN) Vuoden 2008 rahoituskriisi osoitti selvästi, että Euroopan valvontaviranomaisten on koordinoitava rahoitusalan sääntelyä ja valvontaa Euroopan unionissa. Hyväksymällä tämän päivän äänestyksessä kolme johtajaa näille uusille viranomaisille näytämme vihreää valoa niiden työn aloittamiselle. Olemme kahden viime vuoden aikana huomanneet, että osa rahoituspalvelualasta on vakaasti päättänyt vastustaa tarvittavia uusia sääntöjä ja säädöksiä. Siksi olen kuulemisprosessin aikana pyytänyt ehdokkaita noudattamaan mahdollisimman korkeita avoimuuden ja avoimen hallinnon standardeja. Säilyttääkseen kansalaisten luottamuksen näiden uusien viranomaisten on pystyttävä toimimaan riippumattomalla, oikeudenmukaisella ja puolueettomalla tavalla. On tärkeää taata, ettei aloittelevia instituutioita pakoteta heikentämään tai horjuttamaan rahoitusalan uudistuksen keskeisiä sääntöjä. Pidän siksi myönteisenä ehdokkaiden sitoumusta noudattaa työssään avoimuuden korkeimpia periaatteita, muun muassa julkistaa lobbaajien ja alan edustajien kanssa pidettävien sääntelykokousten tulokset.

  Alexander Mirsky (S&D), kirjallinen. – (LV) Äänestin vastaan siitä ainoasta syystä, etten tiennyt tämän korkeaan virkaan ehdolla olevan henkilön nimeä. "Pidin" erityisesti siitä, ettei Euroopan komission edustaja halunnut paljastaa ehdokkaan sukunimeä. Ehkä jokin maailmassamme on muuttunut, kun Euroopan parlamentin jäsenillä ei ole oikeutta saada tietoonsa Euroopan unionin virkaan pyrkivän henkilön nimeä ja ansioluetteloa.

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. − (DE) Jos EU:n kolme uutta Lontoossa, Pariisissa ja Frankfurtissa toimivaa viranomaista sekä Euroopan keskuspankin (EKP) järjestelmäriskikomitea vakiinnutetaan, seurauksena on todennäköisesti sekaannusta elinten valtuuksista. Rahoitusalan valvontaviranomaiset ovat ehkä hyödyllisempiä kuin monet muut EU:n instituutiot, kuten niin kutsuttu Euroopan unionin perusoikeusvirasto. Yksi elin olisi kuitenkin riittänyt. Rahoitusalan kolme uutta valvontaviranomaista ovat vain osa kokonaisratkaisusta. Lisäksi jäsenvaltioiden asenteiden on muututtava. Nyt vallitseva motto "en vahingoita sinua, jos sinäkään et vahingoita minua", joka antaa jäsenvaltioille mahdollisuuden pelastaa toinen toisensa alijäämiä koskevan menettelyn taloudellisilta seuraamuksilta, on johtanut katastrofiin. Siksi äänestin mietinnön puolesta sekä Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen puheenjohtajaehdokasta vastaan.

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. − (PT) Marraskuussa 2010 Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyivät ensimmäisessä käsittelyssä kunnianhimoisen joukon lainsäädäntöehdotuksia Euroopan rahoitusmarkkinoiden valvonnan vahvistamiseksi. Ehdotuksissa säädettiin kolmen uuden Euroopan valvontaviranomaisen perustamisesta vakuutus-, arvopaperi- ja pankkialalle. Euroopan parlamentilla on tärkeä rooli näiden elinten johtajien nimittämisessä. Parlamentilla on valtuudet järjestää kansallisten valvojien komission laatiman listan pohjalta nimittämien puheenjohtajien kuulemisia ja vastustaa näiden nimittämistä. Talous- ja raha-asioiden valiokunta on kuullut ehdokkaita ja antanut hyväksyntänsä. Tämän perusteella kannatin äänestyksessä alankomaalaista ehdokasta Euroopan pankkiviranomaisen puheenjohtajaksi, jota sitovat määräysten mukaan tiukat riippumattomuussäännöt.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. − (EN) Koko valintamenettely on ollut onneton kaaos ja pahaenteinen alku uusille rahoitusalan valvontaviranomaisille. Komissio ja neuvosto ovat yhdessä vastuussa tilanteesta, ja on tärkeää, että vahingosta opitaan ennen seuraavaa nimityskierrosta. Uusien viranomaisten on annettava tarkka ja tehokas kokonaiskuva rahoitusalasta, jotta vältytään menneisyyden virheiltä, ja on valitettavaa, ettei ehdokkaiden taso ollut korkeampi. Vihreät olivat erityisen tyytymättömiä uuden vakuutus- ja eläkeviranomaisen puheenjohtajaehdokkaaseen Gabriel Bernardinoon. On olemassa todellinen huoli siitä, ettei ehdokas Bernardino ole sitoutunut tarjoamaan merkityksellistä eurooppalaista valvontaa vaan on kansallisten viranomaisten sylikoira. Hän tuntuu myös vähättelevän riskejä, joita vakuutusala saattaa aiheuttaa rahoitusalan vakaudelle. Siksi vihreät kannattivat äänestyksessä hänen ehdokkuutensa hylkäämistä. On ratkaisevan tärkeää, että uudet viranomaiset ja niiden puheenjohtajat toteuttavat tehtävänsä Euroopan kansalaisten hyväksi. Tätä varten vihreät vaativat lisää avoimuutta alan edustajien sekä viranomaisten ja niiden puheenjohtajien väliseen suhteeseen, ja olemme iloisia, että kaikki kolme ehdokasta ovat kirjallisesti sitoutuneet tähän.

  Peter Skinner (S&D), kirjallinen. − (EN) Äänestin Euroopan pankkiviranomaisen, vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen ja arvopaperimarkkinaviranomaisen puheenjohtajien nimittämisen puolesta, sillä ehdokkaat ovat osoittaneet kuulemisissa olevansa päteviä ja tuntevansa asiat, joita tehtävän hoitaminen edellyttää. Mielestäni on valitettavaa, ettei tämän tason virkaan ole yhtään naisehdokasta, ja toivon, että toimitusjohtajaehdokkaiden valinnassa osoitetaan parempaa harkintakykyä. Valitettavaa on myös se, että kaksi poliittista ryhmää, vihreät ja ALDE (osa edustajista, eivät kaikki), ovat osoittaneet vastustavansa puheenjohtajia syistä, jotka eivät mitenkään liity puheenjohtajan tehtäviin. Siksi voidaan olettaa, että heidän valintojensa taustalla on muita asioita, mikä osoittaa välinpitämättömyyttä tätä eurooppalaista hanketta kohtaan. Vaadimme Euroopan valvontaviranomaisten toimilta ennen kaikkea riippumattomuutta, mutta nämä ryhmät torjuvat riippumattomuuden estämällä riippumattoman valinnan tulokset perusteettomalla hylkäysäänellä.

Päätöslauselmaesitys (RC-B7-0073/2011)

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin Campanian alueen jätekriisiä koskevan yhteisen päätöslauselmaesityksen puolesta, koska mielestäni jätehuoltokriisin yhteydessä on tärkeää ottaa käyttöön asetuksia ja valvontatoimia koskeva poikkeus, jossa muun muassa luovutaan ympäristövaikutusten arviointien tekemisestä ja julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön soveltamisesta. Pidän keskeisenä myös sitä, että EU:n jätelainsäädännön noudattaminen Campaniassa ja muilla Euroopan alueilla vaatii tarmokkaita ponnisteluja, jotta jätteen määrä saadaan vähenemään ja toiminnan painopiste siirtymään jätteen syntymisen ehkäisyyn, jätteen vähentämiseen, uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen tarjoamalla asianmukainen infrastruktuuri, ja sitä, että on korostettava enemmän orgaanisen jätteen kierrättämistä erityisesti tällä enimmäkseen maatalousvaltaisella alueella.

  Roberta Angelilli (PPE), kirjallinen. – (IT) Ymmärrämme komission perustelut, mutta Campanian jätekriisiä ei ratkaista määräämällä taloudellisia seuraamuksia tai keskeyttämällä kaudelle 2006–2013 sovitut 135 miljoonan euron määrärahat ja kaudelle 2000–2006 sovitut 10,5 miljoonan euron määrärahat, joilla on tarkoitus rahoittaa jätteisiin liittyviä hankkeita.

Avain kriisin ratkaisemiseen on sen sijaan poliittisen ja toiminnallisen tilanteen huomattava uudistaminen. Viime vuoden kesäkuussa toiminnan aloittanut uusi aluehallinto sai valitettavaksi perinnöksi 15 vuoden aikaiset laiminlyönnit ja viivästykset. Siitä huolimatta aluehallinto on jo käynnistänyt yhdistetyn keräämis- ja loppukäsittelysuunnitelman, johon kuuluu myös tarvittavien laitosten käyttöönotto ja sopimuksen tekeminen viiden Italian alueen kanssa jätteen väliaikaiseksi siirtämiseksi siihen asti, kunnes suunnitelma tulee täyteen toimintaan. Tulevissa toimissa on painotettava avoimuutta sekä kansalaisten ja paikallisviranomaisten välistä vuoropuhelua, kansalaisten vastuunottamista kotitalousjätteen hävittämisestä sekä orgaanisen jätteen parempaa käyttöä.

Toivon, että komissio arvostaa uuden aluehallinnon innokkuutta ja sitoutumista ja pitää pian sopivana jatkaa alueelle kasvun edistämiseksi kohdistettua EU:n rahoitusta, jota valvotaan kuitenkin asianmukaisesti ja tiukasti ja jossa noudatetaan EU:n lainsäädäntöä.

  Jean-Luc Bennahmias (ALDE), kirjallinen. – (FR) Äänestys sähkö- ja elektroniikkalaiteromua koskevasta direktiivistä oli melko tekninen, mutta äänestys Campanian jätekriisiä koskevasta päätöslauselmaesityksestä on erityisen poliittinen. Parlamentti hylkäsi Euroopan kansanpuolueen ryhmän (kristillisdemokraattien) jättämät tarkistukset, jotka olisivat vääristäneet asiakirjaa, ja äänesti enemmistöllä sen puolesta, että Italia noudattaa EU:n jätteenkäsittelysääntöjä. Tässä Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmän, Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmän, Vihreät / Euroopan vapaa allianssi -ryhmän ja Euroopan yhtyneen vasemmiston konfederaatioryhmän / Pohjoismaiden vihreän vasemmiston yhteisessä päätöslauselmaesityksessä kehotamme Italiaa ryhtymään välittömiin toimiin sääntöjen noudattamiseksi, mikä tarkoittaa järjestäytyneiden rikollisryhmien läsnäolon torjumista alalla, jota pidetään erityisen tuottavana. Alueen terveys- ja ympäristötilanne on jo erittäin huolestuttava. Siksi katsomme, ettei EU:n varoja tule luovuttaa ennen kuin jotain on tehty tilanteen parantamiseksi. On mahdotonta ajatella Euroopan kehitystä niin, että yhtäältä säädetään yhä tiukempia terveys- ja ympäristösääntöjä mutta toisaalta osa alueista vapautetaan kaikesta lainsäädännöstä.

  Sergio Berlato (PPE), kirjallinen. – (IT) Strasbourgin viime istuntojakson aikana komissio käytti keskustelussa puheenvuoron vastauksena parlamentin Campanian jätekriisistä esittämään suulliseen kysymykseen. Olin tyytyväinen keskusteluun ympäristöasioista vastaavan komission jäsenen Janez Potočnikin kanssa, sillä hän osoitti erityistä ymmärrystä Campanian asian suhteen.

Jätekriisin vaikutus matkailualaan on erittäin paha, mikä näkyy matkailujärjestöjen äskettäin julkaisemista huolestuttavista luvuista. Tilanteesta on ollut haittaa liikenneyhtiöiden lisäksi myös alueen pienille ja keskisuurille yrityksille sekä hotelli- ja ravintopalveluille. Alan työllisyyteen kohdistuva vaikutus pahentuu todennäköisesti entisestään, ellei tarvittaviin toimiin ryhdytä heti. Italian viranomaiset ovat jo esittäneet komissiolle suunnitelman lainmukaisuuden palauttamiseksi. Parhaillaan täytäntöön pantavien toimien tarkoituksena on alueen pääkaupungin puhdistamisen lisäksi ennen kaikkea luoda integroitu jätejärjestelmä, johon kuuluu eritelty kerääminen, jätteen tuottamisen vähentäminen, uudenaikaisten laitosten rakentaminen ja vanhojen kaatopaikkojen kunnostaminen. Toivon jätteenkäsittelyongelmaan nopeaa ja lopullista ratkaisua Italian imagon ja matkailualan talouden suojaamiseksi.

  Vilija Blinkevičiūtė (S&D), kirjallinen. – (LT) Äänestin Campanian jätekriisiä koskevan yhteisen päätöslauselmaesityksen puolesta. EU:n jätelainsäädännön noudattaminen Campaniassa vaatii tarmokkaita ponnisteluja, jotta jätteen määrä saadaan vähenemään ja toiminnan painopiste siirtymään jätteen syntymisen ehkäisyyn, jätteen vähentämiseen, uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen. Orgaanisen jätteen hyödyntämistä on korostettava enemmän erityisesti tällä enimmäkseen maatalousvaltaisella alueella. On myös suositeltavaa todentaa tiedot ja ottaa käyttöön parhaiden käytänteiden vaihtojärjestelmä. Euroopan parlamentti katsoo, että Italian viranomaisten pitkäkestoiset poikkeustoimet, kuten erityisvaltuutettujen nimittäminen tai jätteiden sijoituspaikkojen määrittäminen "strategisesti tärkeiksi" ja niiden antaminen armeijan valvontaan, ovat olleet vain haitaksi. Parlamentti kehottaa siksi asiasta vastaavia eri viranomaisia paljon suurempaan avoimuuteen. Lisäksi on tärkeää rakentaa uudelleen luottamus toisaalta kansalaisten ja eri viranomaisten välisellä ja toisaalta hallinnon eri tasojen keskinäisellä jäsennellyllä vuoropuhelulla.

  Maria Da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. − (PT) Jätehuolto on viime aikoina osoittautunut ongelmalliseksi asiaksi monissa Italian osissa ja erityisesti Campanian alueella. On tärkeää varmistaa, että jätteet kierrätetään tai hävitetään ihmisten terveyttä vaarantamatta ja käyttämättä sellaisia prosesseja tai menetelmiä, jotka saattavat aiheuttaa haittaa ympäristölle. Asiaan on saatava pikaisesti kestävä ratkaisu jätehuoltosuunnitelman soveltamisen muodossa. On tärkeää vähentää jätteen määrää ja siirtää toiminnan painopiste jätteen syntymisen ehkäisyyn, jätteen vähentämiseen, uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen. Vaadin, että orgaanisen jätteen hyödyntämistä korostetaan enemmän erityisesti tällä enimmäkseen maatalousvaltaisella alueella, että tiedot todennetaan ja että käyttöön otetaan parhaiden käytänteiden vaihtojärjestelmä.

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin Campanian jätekriisiä koskevan päätöslauselman puolesta, koska siinä korostetaan asian merkitystä ympäristön kannalta ja erityisesti Natura 2000 -alueiden suojelemisen osalta.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Campanian alueen jätekriisiin, Italian alueiden kaikkien jätehuolto-ongelmien kaikkein monimutkaisimpaan tilanteeseen, on ehdottomasti löydettävä kestävä ratkaisu. On tärkeää täyttää EU:n vaatimukset, erityisesti direktiivin 2008/98/EY mukaisen jätehuoltosuunnitelman täytäntöönpanon osalta. On tärkeää kiireesti pyrkiä vähentämään jätteen määrää ja siirtää toiminnan painopiste jätteen syntymisen ehkäisyyn, jätteen vähentämiseen, uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen tarjoamalla asianmukainen infrastruktuuri. Italian viranomaisten on noudatettava EU:n lainsäädäntöä ja unionin tuomioistuimen kahta viimeisintä tuomiota kaikilla tasoilla.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. − (PT) Euroopan unionin rooliksi on tullut antaa esimerkkiä ilmastonmuutoksen torjunnassa ja ympäristön laadun parantamisessa. On yleisesti tiedossa, että jätteiden asianmukaista keräämistä ja käsittelemistä koskevia toimia on lisättävä selvästi, jotta elämänlaatua ja taloudellista kehitystä voidaan parantaa huoltamalla ja hävittämällä jätteet paremmin. Tämän vuoksi kannatan toimia, joilla kannustetaan käyttämään ympäristön kannalta parhaita käytänteitä ongelmallisella Campanian alueella Italiassa. Painotan, että jätteiden riittämättömästä käsittelystä ja varastoinnista aiheutuvat paikalliset haittavaikutusriskit vaikuttavat varmasti väestön elämänlaatuun. On lisättävä yleistä tietoisuutta siitä, että asianmukainen jätehuolto on ratkaiseva tekijä ympäristön suojelemisessa sekä nykyisten ja tulevien sukupolvien elämänlaadun parantamisessa. Paikallisten viranomaisten panos ja valmiudet on kuitenkin tunnustettava. He toteuttivat erityisiä toimia viimeisen yhdyskuntajätekriisin yhteydessä syksyllä 2010 noudattaakseen unionin tuomioistuimen 4. marraskuuta 2010 antamaa tuomiota.

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Osana Italian Campanian jätekriisiongelman kiireellistä ratkaisuntarvetta hyväksytyssä asiakirjassa viitataan tarpeeseen saada "toiminnan painopiste siirtymään jätteen syntymisen ehkäisyyn, jätteen vähentämiseen, uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen". Campanian jätekriisi osoittaa ainakin sen, että on vaarallista perustaa ympäristöasioiden hallinta ja kaikki sen osa-alueet voitonsaannin yksinkertaiseen logiikkaan.

Kun otetaan huomioon jätekysymyksen luonne ja vaarat sekä sen selvä ja kiinteä yhteys kriittisiin kansanterveyttä ja ympäristöä koskeviin näkökohtiin, jätekysymys on esimerkillinen siitä suhteessa, että sen hallinta on taattava tehokkailla ja korkealaatuisilla julkisilla palveluilla, sillä sen jättäminen markkinoiden dynaamisuuden armoille ei ole hyväksyttävää. Väestön elävästi osoittama närkästys on tässä tapauksessa täysin ymmärrettävää. Meidän on ilmaistava vakava huolemme rauhanomaisesti mieltään osoittaneita kansalaisia vastaan nostetuista syytteistä ja turvallisuusjoukkojen heihin kohdistamasta väkivallasta.

  Carlo Fidanza (PPE) , kirjallinen. – (IT) Olen todella järkyttynyt Italian vasemmistoa edustavien jäsenten käytöksestä. Tämänpäiväinen äänestys osoittaa taas kerran, miten Italian vasemmisto, vaikkakin vain varjo entisestään, pyrkii mustamaalaamaan Italiaa Euroopassa hyökätäkseen Berlusconin hallitusta vastaan.

Esittämiemme 17 tarkistuksen oli itse asiassa tarkoitus pehmentää joitakin tämän Italian kannalta muuten liian tiukan päätöslauselmaesityksen kohtia ja muun muassa ottaa huomioon koko joukko tekijöitä, jotka olivat ratkaisevia kriisitilanteen kehittymisessä, sekä kansallisen ja alueellisen hallinnon viime kuukausina toteuttamat toimet kriisin lopulliseksi ratkaisemiseksi. Päätöslauselmassa mainitaan ja kritisoidaan selvästi nykyhallituksen toteuttamia toimia, mutta unohdetaan, että Napolin tämänhetkinen pormestari Iervolino edustaa keskustavasemmistoa ja, mikä pahinta, että Bassolinolla oli pitkä hallintoaika, sillä hän toimi Napolin pormestarina vuosina 1993–2000, Campanian presidenttinä vuosina 2000–2010 ja jätekriisin erityisvaltuutettuna useiden vuosien ajan.

Olen pahoillani myös siitä, etteivät jotkut muiden valtioiden keskustaoikeistolaiset jäsenet ole ymmärtäneet päätöslauselman taustalla olevaa salaista tavoitetta vaan ovat lähteneet siihen mukaan. Muistamme tämän, kun meitä pyydetään osoittamaan solidaarisuutta ryhmälle heille tärkeissä asioissa, joissa heidän kantansa ovat paljon huonommin perusteltuja kuin tässä Italian asiassa.

  Lorenzo Fontana (EFD), kirjallinen. − (IT) Vapaa ja demokraattinen Eurooppa -ryhmän esittämän päätöslauselmaesityksen tarkoituksena on varmistaa, että Campanian alueen viranomaiset pannaan vastuuseen teoistaan. Nykyisen lainsäädännön mukaan paikalliset viranomaiset ovat vastuussa jätehuollosta ja siihen liittyvistä ongelmista. Annan täyden tukeni asiakirjalle siltä osin kuin siinä vastustetaan muiden syyttämistä omasta huolimattomuudesta.

  Elisabetta Gardini (PPE), kirjallinen. – (IT) Kuva roskiin hukkuneesta Napolista on levinnyt ympäri maailmaa. Ongelman laajuus on siksi kaikkien tiedossa. Päätöslauselman äänensävyä ei kuitenkaan voida hyväksyä, ja siinä väheksytään toissijaisuusperiaatetta erityisesti, koska komission jäsen Potočnik on sanonut, ettei ole olemassa perusteita asettaa lisäseuraamuksia Italialle.

Italian vasemmisto on tehnyt saman virheen uudelleen ja äänestänyt Italiaa vastaan manipuloidessaan parlamenttia omien poliittisten tavoitteidensa saavuttamiseksi. Tätä ei voida hyväksyä. Se on todellinen loukkaus Italiaa kohtaan. Heidän asenteensa on hämännyt monia muiden valtioiden jäseniä, joille ei tule mieleenkään, että joku toimisi omaa maataan vastaan. On ristiriitaista, että sama vasemmisto, joka hallitsi Campanian aluetta vuosikymmenten ajan ja hallitsee edelleen Napolin kaupunkia mutta halveksuu koko Campanian yhteisöä, antaisi ohjeita ja arvostelisi niitä, jotka pyrkivät löytämään ratkaisuja tähän hirveään tilanteeseen. Siksi äänestimme Euroopan kansanpuolueen ryhmän (kristillisdemokraattien) kollegoidemme tuella tätä eripuraista, politisoitua ja hyökkäävää päätöslauselmaa vastaan.

  Louis Grech (S&D), kirjallinen. − Kannatin äänestyksessä Campaniaa koskevaa yhteistä päätöslauselmaa, jossa Italian hallitusta kehotetaan käsittelemään alueen jätekriisiä sen ansaitsemalla kiireellisellä ja vakavalla tavalla. Komissiolla ei valitettavasti ollut muuta vaihtoehtoa kuin jäädyttää EU:n rakennerahastoista Campanialle myönnetyt varat, jotka vapautetaan vasta, kun jätehuoltosuunnitelma on EU:n säännöstön mukainen. Parlamentti on myös kehottanut Italian viranomaisia tutkimaan ja siirtämään varastointialueille kerääntyneet seitsemän miljoonaa tonnia jätepaaleja ja estämään sekajätteen ja tunnistamattoman jätteen laittoman kuljettamisen alueelle. Tällä hetkellä emme saa missään tapauksessa väheksyä alueen asukkaiden oikeutettuja huolenaiheita ja valituksia.

  Giovanni La Via (PPE), kirjallinen. − (IT) Italia ja Euroopan kansanpuolueen ryhmän (kristillisdemokraattien) enemmistö olivat vakaasti vastakannalla tämänpäiväisessä äänestyksessä ja tukivat taistelua vasemmistoryhmien Campanian jätekriisistä laatimaa yhteistä päätöslauselmaesitystä vastaan. Olemme joutuneet todistamaan kriisin hyväksikäyttöä sellaisen puolueellisen asiakirjan pohjalta, joka sisältää virheellistä tietoa ja jonka pääasiallisena tavoitteena on peitellä toimia, joita ikävään tilanteeseen alueen aiempien vuosien huonon hallinnon vuoksi joutunut valtion hallitus ja paikallisviranomaiset ovat toteuttaneet. Täysistunnossa esitetystä asiakirjasta puuttuu erittäin tärkeää tietoa, kuten valtion viranomaisten ja Euroopan komission jatkuvat keskustelut ja komissiolle muutaman kuukauden aikana esitellyt jopa kolme sopeutumis- ja toimenpidesuunnitelmaluonnosta. Nyt on jo tehty paljon ja jatkossakin toteutetaan suuria toimia sen varmistamiseksi, että Napolin ja koko Campanian asukkaat voivat vihdoin taas nauttia oikeudesta terveelliseen ympäristöön ja ihmisarvoiseen elämänlaatuun.

  David Martin (S&D), kirjallinen. − (EN) Pidän myönteisenä tätä päätöslauselmaa, jossa korostetaan ympäristöön kohdistuvien vaikutusten lisäksi myös korruption torjunnan tärkeyttä. Yhdyn niihin, jotka vaativat Italian hallitusta panemaan EU:n lainsäädännön täysimääräisesti täytäntöön.

  Marisa Matias (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Campanian ja Italian muiden alueiden jätekriisi osoittaa selvästi, mitä riskejä on ympäristöasioiden hoitamisen antamisessa sellaisten yksityisten yritysten vastuulle, joiden ainoana tavoitteena on tehdä voittoa. Se on myös esimerkki tapauksesta, jossa hallitus ajoi yksityistä etua yhteisen hyvän sijaan. EU:n toimielimet olivat äänettömiä avunantajia tässä ihmisiin ja ekosysteemiin kohdistuvassa hyökkäyksessä. Äänestin siksi tämän päätöslauselmaesityksen puolesta ja toivon, että tällä kertaa Berlusconin johtama Italian hallitus noudattaa EU:n lainsäädäntöä alalla ja edistää yleistä etua.

  Jean-Luc Mélenchon (GUE/NGL), kirjallinen. – (FR) Campaniaa ja Italian muita osia piinaava jätekriisi osoittaa, mitä vaaroja piilee ympäristöasioiden hoidon antamisessa vain tuotosta kiinnostuneiden yritysten vastuulle. Tämä korostuu entisestään, kun yrityksiä tukevat niiden etua suojelevat viranomaiset. Alamaailma hyödyntää halveksittavalla tavalla järjestelmän luomia porsaanreikiä kenenkään estämättä. Samalla ihmiset ja koko ekosysteemi joutuvat kärsimään eurokraattien vaikenemisesta.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. − (PT) Campanian jätekriisi on ollut kestämätön jo useiden vuosien ajan ja rikkoo kaikkien EU:n jäsenvaltioiden hyväksymiä sääntöjä. Siksi on tärkeää panna nopeasti täytäntöön jätehuoltosuunnitelma, joka direktiivin 2008/98/EY mukaisesti perustuu jätehierarkian noudattamiseen. Euroopan parlamentti on pidettävä ajan tasalla tilanteen kehittymisestä, erityisesti unionin tuomioistuimen 4. maaliskuuta 2010 antaman tuomion mukaisen jätehuoltosuunnitelman ja EU:n lainsäädännön täytäntöönpanon osalta.

  Alajos Mészáros (PPE), kirjallinen.− (HU) Campanian aluetta piinaava jätekriisi on aiheuttanut viime aikoina vakavia ongelmia Italiassa. Jätehuoltoa koskevaa EU:n lainsäädäntöä on siksi seurattava tiukasti alueella. Pidän valitettavana, että viranomaiset ovat kohdelleet väkivaltaisesti ihmisiä, jotka ovat rauhanomaisesti osoittaneet mieltään uusien kaatopaikkojen avaamista vastaan. Italian viranomaisten on varmistettava, että kaikki tarpeelliset toimet toteutetaan jätteiden asianmukaisen keräämisen, lajittelun ja käsittelemisen takaamiseksi. Mielestäni saastuneiden alueiden siivousta ei tule maksaa veronmaksajien varoista vaan saastuttaja maksaa -periaatteen mukaisesti niiden varoista, jotka ovat saastumisen aiheuttaneet. Kestävän ratkaisun löytäminen ongelmaan edellyttää kuitenkin kansalaisten aktiivista osallistumista koko prosessiin. Vastustan kuitenkin asian politisointia ja sen käyttämistä verukkeena Italian hallitukseen kohdistuvalle hyökkäykselle.

  Willy Meyer (GUE/NGL), kirjallinen. − (ES) Äänestin tämän päätöslauselmaesityksen puolesta, koska olen samaa mieltä siitä, että asiaan on kiireesti saatava kestävä ja EU:n sääntöjen mukainen ratkaisu soveltamalla jätehuoltosuunnitelmaa, joka perustuu jätehierarkian noudattamiseen. Vetoomusvaliokunnan jäsenenä olen käsitellyt lukuisia vetoomuksia, jotka liittyvät jätekriisiin ja Italian viranomaisten toteuttamiin haitallisiin toimiin. Olen iloinen, että parlamentti hyväksyi päätöslauselman, joka on tärkeä askel kohti tämän Italian erityisen ongelman ratkaisua sekä tarjoaa mekanismin EU:n lainsäädännön vahvistamiseen ja vastaavanalaisten kiistojen välttämiseen tulevaisuudessa. Pidän myönteisenä, että päätöslauselmassa paheksutaan Italian viranomaisten tapaa kohdella oikeuttaan rauhanomaiseen mielenosoittamiseen toteuttavia kansalaisia ja joissain tapauksissa jopa väkivallan käyttöä. Olen myös sitä mieltä, että on erittäin hyödyllistä kehottaa komissiota muuttamaan tarvittavia direktiivejä, jotta voidaan kieltää kaatopaikkojen perustaminen luonnonsuojelualueille, luonnonpuistoihin, Natura 2000 -alueille ja Yhdistyneiden Kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestön maailmanperintökohteisiin sekä olemassa olevien kaatopaikkojen laajentaminen näille alueille.

  Alexander Mirsky (S&D), kirjallinen. − (EN) Äänestin päätöslauselmasta tyhjää. Haluan vielä lisätä, että kyseessä ei ole poliittinen vaan tekninen asia. On kummallista, että Euroopan parlamentin jäsenten on vedottava puhtaasti kotitalousongelmien ratkaisemisen puolesta. Jos suuntaus jatkuu samanlaisena, EU saattaa vaatia kansalaisia lopettamaan kiroilun, tupakanpolton, alkoholinkäytön, auringonoton, epäterveellisen ruoan syönnin ja pitkään nukkumisen. Palokuntaa pyydetään sammuttamaan tulipalot nopeammin, hoitohenkilökuntaa hoitamaan potilaita huolellisemmin, poliiseja pidättämään rikollisia tehokkaammin ja opettajia opettamaan lapsia paremmin. Jos jatkamme tällaisten vaatimusten esittämistä, EU:n kansalaiset alkavat ihmetellä, mihin Euroopan parlamenttia tarvitaan. Erilaisten toimien pyytämiseenkö kansalaisilta? Vai onko olemassa todellisia ongelmia, jotka kaipaavat ratkaisua?

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. − (DE) Italian ja erityisesti Campanian jätekriisi on jatkunut jo vuosia. Syntyvien roskien määrää ei pyritä millään lailla vähentämään, eikä mitään tehdä sen takaamiseksi, että jätteet hävitettäisiin asianmukaisesti tai jopa kierrätettäisiin. Alueelle kasaantuu valtavia roskavuoria, joita hävitetään laittomasti muun muassa heittämällä mereen, mikä saa aikaan kielteisiä otsikoita. Tarkastajat havaitsivat äskettäin, että käsittelemättömiä kotitalousjätteitä on upotettu Välimereen kaikkialla Napolin ympäristössä. En äänestänyt päätöslauselmaesityksen puolesta, koska se on mielestäni ensisijassa opposition mielenilmaus oikeistolaiselle hallitukselle eikä käsittele ongelmaa puolueettomasti.

  Tiziano Motti (PPE), kirjallinen. − (IT) Äänestin pitkäaikaista ongelmaa, Campanian jätekriisiä, koskevan päätöslauselmaesityksen puolesta, koska vastuuta nykytilanteesta ei mielestäni voida asettaa yhden hallituksen harteille. On häpeällistä, ettei ongelmaan ole löydetty lopullista ratkaisua. Vaadin, että poliittiset eroavaisuudet ja vihamielisyydet, jotka estävät Campanian asukkaita hengittämästä puhdasta ilmaa ja syömästä terveellistä ruokaa ilman jatkuvaa terveysuhkaa, pannaan sivuun. Ongelma on ratkaistava, ja asian hyödyntäminen tiedotusvälineiden ja politiikan tarkoituksiin tekee pitkäaikaisesta sietämättömästä tilanteesta vieläkin pahemman. Campanian kansalaisille, pienille ja keskisuurille matkailuyrityksille ja alueen tuotteiden kuluttajille ei ole ensisijaisen tärkeää selvittää, kuka on vastuussa syntyneestä tilanteesta, vaan varmistaa, että tilanne ratkaistaan. Siksi kannatan Euroopan kansanpuolueen ryhmän (kristillisdemokraattien) Campanian jätekriisistä esittämää päätöslauselmaa ja tuen pyyntöä, että komissio vapauttaisi jätehuoltoon ja jätteiden hävittämiseen kohdistetut EU:n varat, jotka jäädytettiin Italiaa vastaan käynnistetyn rikkomusmenettelyn seurauksena. Samalla toivon, että Italia pystyy vihdoin hyväksymään EU:n lainsäädännön mukaisia pitkäaikaisia strategisia toimia ennen kaikkea ihmisten hyväksi mutta myös koko maan maailmanlaajuisen maineen hyväksi.

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. – (IT) Euroopan parlamenttia on valitettavasti taas kerran käytetty kansallisten asioiden kaikupohjana. Nämä ammattilaismanipuloijat, Italian ja Euroopan vasemmisto, ovat käynnistäneet hyökkäyksen Italiaa vastaan esittämällä päätöslauselmaesityksen, joka on täynnä valheita ja propagandaa Campanian jätetilanteesta. Campaniassa jäteongelman vuoksi tällä hetkellä vallitsevasta vakavasta tilanteesta ovat vastuussa kolme nimeä: Bassolino, Prodi ja Iervolino. Tänään täällä EU:ssa Italian vasemmisto yrittää piilottaa 15 vuotta jatkuneen äärimmäisen huonon hallinnon, joka on johtanut tähän todistamaamme katastrofiin, manipuloimalla EU:n toimielimiä siirtämään vastuun keskustaoikeistolaiselle kansalliselle ja alueelliselle hallinnolle, jotka tekevät kovin töitä virheiden ja rikkomusten korjaamiseksi.

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. − (PT) Unionin tuomioistuin antoi 4. maaliskuuta 2010 tuomion (asia C-297/08), jonka mukaan Italia oli rikkonut EU:n lainsäädäntöä, sillä se ei ollut perustanut riittävää ja yhtenäistä jätteidenkäsittelylaitosten verkostoa Campaniaan sen takaamiseksi, että jätteet hyödynnetään ja että niistä huolehditaan vaarantamatta ihmisten terveyttä ja aiheuttamatta vahinkoa ympäristölle. Tämä päätöslauselmaesitys perustuu siihen tosiasiaan, ettei Italia ole vieläkään toteuttanut tarvittavia toimenpiteitä tuomioistuimen tuomion noudattamiseksi, ja äänestin sen puolesta, koska olen samaa mieltä Euroopan kansanpuolueen ryhmän (kristillisdemokraattien) esittämistä perusteluista.

  Rovana Plumb (S&D), kirjallinen. – (RO) Äänestin mietinnön puolesta, koska edistyminen jätehuoltoasiassa on tähän mennessä ollut minimaalista. Kehotan siksi Italian hallitusta noudattamaan EU:n lainsäädäntöä ja komission asettamia määräaikoja. Viimeksi mainitun tulee valvoa tiiviisti näitä toimia ja määrätä tarpeen vaatiessa seuraamuksia sen varmistamiseksi, että Campanian paikalliset viranomaiset noudattavat EU:n jätehuoltosäännöksiä. Komission tällä hetkellä jäädyttämät rakennerahastojen varat on vapautettava heti, kun EU:n lainsäädännön mukainen alueellinen strategia sekä luotettava jätehuoltosuunnitelma on toimitettu. Mitä tulee uusien jätteenkeräyspaikkojen/kaatopaikkojen sijaintiin, niiden perustaminen suojelualueille, kuten Vesuviuksen luonnonpuistoon perustetun Terzignon kaatopaikan tapaus, on estettävä tiukemman valvonnan avulla. Haluan korostaa tarvetta palauttaa tavallisten kansalaisten luottamus paikallisen väestön kanssa käytävän vuoropuhelun avulla, sillä Italian viranomaiset eivät ole ottaneet vakavasti kansalaisten jo useilla jätteiden sijoituspaikoilla esittämiä protesteja.

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. − (PT) Italialainen Campanian alue on viime vuosina kärsinyt jätteiden keräämiseen ja hävittämiseen liittyvistä vakavista ongelmista, joilla on huolestuttava vaikutus paikallisen väestön hyvinvointiin ja jotka aiheuttavat vakavia riskejä ympäristölle ja kansanterveydelle. Siksi on tärkeää, että Italian viranomaiset toteuttavat unionin tuomioistuimen 14. toukokuuta 2010 antaman tuomion jälkeen toimenpiteet, jotka ovat tarpeen alueen jätehuoltokriisin ratkaisemiseksi lopullisella ja tyydyttävällä tavalla ja EU:n lainsäädännön täysimääräisen noudattamisen takaamiseksi.

  Robert Rochefort (ALDE), kirjallinen. – (FR) Kansalaisten protesteista huolimatta Campanian järkyttävä jätehuoltotilanne ei ole kehittynyt – asiassa ei mielestäni ole tapahtunut juuri mitään edistystä. Ottaen huomioon tämänhetkisen kriisin laajuuden kehotan Italian viranomaisia työskentelemään todellisen ratkaisun löytämiseksi tilanteeseen EU:n voimassa olevien säännösten mukaisesti. Mitä tulee päätökseen perustaa kaatopaikkoja suojelualueille, olen samaa mieltä siitä, ettei Euroopan aluerahastojen varoja tule vapauttaa näissä olosuhteissa. Avoimuuden lisääminen järjestäytyneen rikollisuuden osallisuuden torjumiseksi ja paikallisen väestön luottamuksen palauttamiseksi on myös välttämätöntä tämän ennennäkemättömän kriisin ratkaisemisen kannalta. Aika on tiukalla, meidän on toimittava nopeasti. Siksi kannatan Campanian jätekriisiä koskevaa Euroopan parlamentin päätöslauselmaa.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. − (EN) Euroopan parlamentin suuri enemmistö kannatti vaatimusta (1) löytää pikaisesti EU:n vaatimusten mukainen kestävä ratkaisu eli panna täytäntöön jätehuoltosuunnitelma, joka direktiivin 2008/98/EY mukaisesti perustuu jätehierarkian noudattamiseen. Parlamentti pyysi komissiota tiedottamaan parlamentille asian tilasta, myös jätehuoltosuunnitelmasta sekä tuomioistuimen 4. maaliskuuta 2010 tekemän ratkaisun sekä EU:n säännösten noudattamisesta. Se totesi myös, että (2) EU:n jätelainsäädännön noudattaminen Campaniassa vaatii tarmokkaita ponnisteluja, jotta jätteen määrä saadaan vähenemään ja toiminnan painopiste siirtymään jätteen syntymisen ehkäisyyn, jätteen vähentämiseen, uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen. Parlamentti pani merkille, että orgaanisen jätteen hyödyntämistä on korostettava enemmän erityisesti tällä enimmäkseen maatalousvaltaisella alueella. Se suositteli tietojen todentamista ja parhaiden käytänteiden vaihtojärjestelmän käyttöönottoa.

  Licia Ronzulli (PPE), kirjallinen. – (IT) Napolin kaupunkialue on jo vuosien ajan elänyt jatkuvassa jätekriisissä, joka johtuu suurelta osin vasemmiston 20 vuotta kestäneestä hallinnosta.

Jätehuoltorikkomuksista vuonna 2003 tehdyssä tutkimuksessa entinen aluehallinto todettiin syylliseksi jopa kahdeksaan syytekohtaan, joihin kuuluivat muun muassa petos julkisissa hankinnoissa, ympäristölainsäädännön rikkomisen avustaminen ja siihen osallistuminen sekä viran väärinkäyttö. Vuonna 2008, kun kaduille oli jätetty 35 000 tonnia jätettä, Berlusconin hallitus onnistui korjaamaan hätätilanteen kriittisen vaiheen vain 58 päivässä. Sen jälkeen viranomaiset ovat onnistuneet nostamaan lajitellun jätteen keräämisluvun 15 prosentista 22 prosenttiin, muuttamaan viisi kaatopaikkaa EU:n vaatimusten mukaisiksi ja ottamaan käyttöön seitsemän jätteiden lajittelu- ja käsittelylaitosta. Vuodesta 2010 lähtien alueen johdossa on vihdoin ollut keskustaoikeiston jäsen, ja alueelle aiotaan nyt esitellä uusi jätehuoltosuunnitelma, josta on sovittu sen ympäristövaltuutetun kanssa. Koko alueelta odotetaan pian voimakasta vastausta: paikallista aloitetta, joka puuttui vasemmiston vuosikymmeniä kestäneen huonon hallinnon aikana, jota ovat korjanneet vain Silvio Berlusconin hallituksen toteuttamat aloitteet.

  Vilja Savisaar-Toomast (ALDE), kirjallinen. – (ET) Kannatin tämän päivän äänestyksessä neljän ryhmän Campanian jätekriisistä laatimaa yhteistä päätöslauselmaesitystä. Tein näin seuraavista syistä. Ensinnäkin on sietämätöntä, että tällainen tilanne on syntynyt ja etteivät Italian kansalliset ja paikalliset viranomaiset ole pystyneet ratkaisemaan sitä. Tällainen määrä jätettä ei ilmesty muutamassa päivässä van siihen kuluu huomattavasti pitempi aika. Toiseksi vaikka tuen tämänpäiväistä päätöslauselmaa, olen sitä mieltä, ettei Euroopan parlamentin kuulu olla se viranomainen, joka siivoaa jäsenvaltioiden roskat. Kolmanneksi Euroopan unionin jätettä, ongelmajätettä ja kaatopaikkoja koskevia direktiivejä on sovellettava koko Euroopassa mitään jäsenvaltiota ulkopuolelle jättämättä. Odotan pikaista ja tehokasta ratkaisua ongelmaan erityisesti Italian viranomaisilta mutta myös Euroopan unionin viranomaisilta. Kiitos.

  Viktor Uspaskich (ALDE), kirjallinen. − (LT) Hyvät kuulijat, Campanian jätekriisi on aiheuttanut päättäjille päänsärkyä jo useiden vuosikymmenten ajan. Se on pilannut monen italialaisen päivittäisen elämän. Meidän on asetettava asiat tärkeysjärjestykseen: syyllisten etsimisestä ei ole mitään hyötyä. Nyt on tärkeintä saada aikaan integroitu jätehuoltosuunnitelma, jossa painotetaan jätteen vähentämistä, uudelleenkäyttöä ja kierrätystä. Tässä tilanteessa uskon, että Campanian kriisi antaa tärkeän opetuksen jätehuollosta kaikille eurooppalaisille, myös liettualaisille. Mielestäni jätteen määrän vähentäminen ja jätteiden järkevä huoltaminen ovat tärkeitä ympäristöalan painopisteitä Liettuassa. Euroopan ympäristökeskuksen joulukuussa 2010 julkaisemassa raportissa todetaan, että jätteen kokonaismäärä Liettuassa on kasvanut vuoteen 2004 verrattuna ja että erityisesti yhdyskuntajätteen määrä kasvaa jatkuvasti ilman merkittävää vaihtelua. Sekä Campaniassa että Liettuassa syntyy ongelma myös siitä, etteivät kansalaiset ja viranomaiset ole lainkaan yhteistyössä keskenään. On tärkeää herättää vuoropuhelu eloon. Tarvitsemme vakaata harkintaa ja luovia päätöksiä. Esimerkiksi Vilnan lähellä sijaitsevalla Kariotiškėsin kaatopaikalla avattiin joulukuussa voimalaitos, joka tuottaa sähköä metaanikaasusta. Vastaavanlaiset voimalat on jo otettu käyttöön Utenassa, Marijampolėssa ja Panevėžysissa. Tämä on hyvä esimerkki, mutta lisää tarvitaan. Nyt on ennennäkemättömän kiireellinen tarve käsitellä jätteiden kierrätyslaitosten rakentamista ja rahoittamista (rahoitus osittain jäsenvaltioiden budjetista, EU:lta ja yksityisistä varoista), koska vain tällä tavalla voimme konkreettisesti vähentää ympäristölle ja yhteiskunnan edulle tällä hetkellä tapahtuvaa vauriota.

10. Äänestymiskäyttäytymistä ja äänestysaikeita koskevat ilmoitukset: ks. pöytäkirja

11. Luetteloon kirjatut kirjalliset kannanotot (työjärjestyksen 123 artikla): ks. pöytäkirja

12. Tämän istuntojakson aikana hyväksyttyjen tekstien edelleen välittäminen: ks. pöytäkirja

13. Seuraavien istuntojen aikataulu: ks. pöytäkirja

14. Istuntokauden keskeyttäminen

  Puhemies. − (EN) Julistan Euroopan parlamentin istuntokauden keskeytetyksi.

(Istunto päättyi klo 13.00.)