Sanatarkat istuntoselostukset

Tiistai 15. helmikuuta 2011 - Strasbourg

5. Oikeusvaltioperiaate Venäjällä (keskustelu)

  Puhemies. – (PL) Esityslistalla on seuraavana Euroopan unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ja komission varapuheenjohtajan julkilausuma oikeusvaltioperiaatteesta Venäjällä.

Pyydän Enikő Győria käyttämään puheenvuoron komission varapuheenjohtajan ja korkean edustajan puolesta.

  Enikő Győri, neuvoston puheenjohtaja. – (EN) Arvoisa puhemies, neuvoston puheenjohtajavaltio Unkari edustaa tässä keskustelussa korkeaa edustajaa ja komission varapuheenjohtajaa Catherine Ashtonin pyynnöstä. Kuten tiedätte, Catherine Ashton matkustaa tällä viikolla Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä.

Haluan kiittää teitä siitä, että olette ottaneet esille kysymyksen ihmisoikeuksista ja oikeusvaltioperiaatteesta Venäjällä. Vaikka presidentti Medvedev antoi viime vuonna joitakin erittäin myönteisiä merkkejä, todellinen ihmisoikeustilanne Venäjällä ja etenkin Pohjois-Kaukasian alueella on edelleen erittäin huolestuttava. Aktivisteihin, asianajajiin ja riippumattomiin toimittajiin kohdistuva väkivalta, ahdistelu ja uhkailu huolestuttavat meitä suuresti.

Tätä väitettä tukevia tapauksia on jo liian paljon. Raa'at hyökkäykset venäläisiä toimittajia Oleg Kashinia ja Anatoli Adamchukia sekä ympäristöaktivistia Konstantin Fetisovia vastaan ovat uusimpia muistutuksia siitä turvattomuudesta ja pelottelusta, jota toimittajat, aktivistit ja ihmisoikeusaktivistit joutuvat työssään Venäjällä päivittäin kokemaan.

Korkeimmilta tasoilta annetuista vakuutteluista huolimatta syypäitä ei juurikaan saateta oikeuden eteen tai tuomita. Vastuu ihmisoikeusaktivisteihin kohdistuvasta väkivallasta ja uhkailusta – esimerkkeinä ovat useiden muiden muassa Estemirovan, Politkovskajan, Barburovan ja Markelovin tapaukset – on edelleen tärkeänä testinä Venäjän oikeusviranomaisten riippumattomuudesta ja tehokkuudesta. Niin kauan kuin rikoksia ei selvitetä, vallalla on rankaisemattomuuden ilmapiiri.

Myönteistä kehitystäkin on tapahtunut. Tässä yhteydessä minun on mainittava Moskovan kaupunginhallituksen päätös antaa lupa rauhanomaisille ja sääntöjenmukaisille mielenosoituksille – jotka oli viime vuoteen asti kielletty – kuten 31 pykälän tukijoiden mielenosoituksille tai lehdistöä tukevien mielenosoitusten päivälle. Olemme tähän päätökseen tyytyväisiä. Saamme kuitenkin edelleen raportteja rauhanomaisten mielenosoittajien, myös oppositiojohtajien, mielivaltaisista pidätyksistä juuri näissä sallituissa mielenosoituksissa sekä muissa mielenosoituksissa ympäri valtiota. Tämä on meistä erityisen huolestuttavaa.

Sananvapaus ja kokoontumis- ja yhdistymisvapaus ovat nykyaikaisten yhteiskuntien kehityksen perusedellytyksenä. Kaikki nämä vapaudet vahvistetaan Venäjän federaation perustuslaissa. Ne ovat myös osa sitoumuksia, jotka Venäjällä on Yhdistyneiden Kansakuntien, Etyjin ja Euroopan neuvoston jäsenenä. EU kehottaa Venäjää noudattamaan sitoumuksiaan ja takaamaan tämän oikeuden kansalaisille.

Presidentti Medvedev on pyytänyt presidentin ihmisoikeusneuvostoa tarkastelemaan Hodorkovskin, Lebedevin ja Magnitskin tapauksia. Olemme erittäin tyytyväisiä tähän päätökseen. EU ei ole peitellyt sitä, miten huolissaan se on tavasta, jolla näitä tapauksia on käsitelty.

Presidentti Medvedev on usein vastustanut Venäjällä vallalla olevaa oikeudellista nihilismiä. EU on valmis tukemaan Venäjää tämän ongelman korjaamisessa niin, että ensimmäisenä uudistetaan Venäjän oikeusjärjestelmää. Olemme vakuuttuneita siitä, että todelliseen nykyaikaistamiseen tarvitaan oikeusvaltion periaatteiden kunnioittamista ja niiden yhdenvertaista ja oikeudenmukaista soveltamista. Olemmekin asettaneet oikeusvaltion periaatteet yhdeksi nykyaikaistamiseen tähtäävän kumppanuutemme lähtökohdaksi.

Tässä yhteydessä on jo valmisteltu konkreettisia toimenpiteitä – esimerkiksi Venäjän siviili- ja rikosoikeudellisten asioiden muutoksenhakujärjestelmän perustamista – tiiviissä yhteistyössä presidentin hallinnon ja Euroopan neuvoston kanssa. Olemme valmiita tekemään Venäjän kanssa yhteistyötä tässä asiassa sekä uusissa hankkeissa, jotka koskevat korruptiota ja Haagin yleissopimuksia.

Pohjois-Kaukasian tilanne on erityisen huolestuttava, ja siihen onkin puututtava pikaisesti. Olemme tyytyväisiä uuteen taloudellista ja yhteiskunnallista kehitystä koskevaan strategiaan sekä varapääministerin Hloponinin ponnisteluihin, mutta paljon on vielä tehtävä, jotta siviileihin kohdistuviin barbaarisiin terroritekoihin vastataan pysyvästi. Tšetšeniassa toimivien turvallisuusjoukkojen jatkuva koskemattomuus ja rankaisemattomuus lietsovat tyytymättömyyttä ja pelkoa alueella ja antavat meille suurta aihetta huoleen.

Osoitamme kunnioitusta kaikille niille ihmisille, jotka ovat menettäneet henkensä ja jotka ovat joutuneet väkivallan uhreiksi ammattiensa tai uskomusten takia, sekä niille rohkeille ihmisille, jotka eivät luovu kansalaistoiminnastaan edes näissä epävarmoissa oloissa.

Viimeaikaiset raportit eivät ole olleet kovin myönteisiä. Venäjän ihmisoikeustilanteessa on kuitenkin tapahtunut myönteistä kehitystä. Usein kielteiset kehityskulut heikentävät tätä myönteistä kehitystä, eikä niillä yleisesti voida saavuttaa todellisia parannuksia. Emme kuitenkaan saa luopua toivosta.

Merkittävässä osassa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntöä Venäjää kannustetaan kehittämään lainsäädäntöään ihmisoikeuksien kunnioittamisen osalta. Käymme Venäjän kanssa vakavaa vuoropuhelua ihmisoikeuksista. Venäjä hyväksyy tämän ja tietenkin myös käyttää tilaisuuden arvostella niitä näkökohtia, jotka se katsoo EU:n puutteiksi. Me jatkamme tätä vuoropuhelua. Meillä ei ole vaihtoehtoja.

  György Schöpflin, PPE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, kaikki, jotka tuntevat Venäjän, tietävät, että sen niin sanottu oikeusjärjestelmä ei vastaa tavallisia oikeusvaltion periaatteita.

Tämä vaikuttaa Venäjän suhteisiin muihin maailman valtioihin ja yhtälailla myös suhteisiin sen omiin kansalaisiin. Kun Euroopan unioni tekee yhteistyötä Venäjän kanssa, sen on näin ollen otettava huomioon joukko muita kuin oikeudellisia tekijöitä, etenkin poliittinen väliintulo, korruptio ja toisinaan väkivalta.

Venäjän ja Lännen väliset suhteet ovat siis kovin epävarmoja, puhumattakaan avoimuuden ja vastuuvelvollisuuden täydestä puuttumisesta. Mielivaltaiset teot ja väkivalta värittävät Venäjän kansalaisten elämää enemmän kuin yleismaailmallisia ihmisoikeuksia koskevissa Euroopan unionin sitoumuksissa sallitaan.

Venäjää ei ole saatu muutettua, joten Euroopan unionin ainoana vaihtoehtona on toimia sen oman laillisuuden ja Venäjän laittomuuden välimaastossa.

  Adrian Severin, S&D-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, poliittisten päätösten sisältö voidaan määrittää vallan jakamista valtion ja yhteiskunnan jäsenten välillä kuvaavalla mallilla, mutta päätöksentekomenettelyn ennustettavuus ja päätösten asianmukainen toimeenpano taataan oikeusviranomaisten rehellisyydellä, ammattitaidolla ja riippumattomuudella.

Euroopan unioni ja Venäjä voivat käydä keskenään kauppaa vain, jos niiden vallan jakamista koskevat mallit, päätöksentekomekanismit ja oikeusjärjestelmät vastaavat toisiaan. Tällainen vastaavuus voidaan saavuttaa kumppanuudella ja yhteistyöllä, yhteisymmärryksellä, luottamuksella ja yhteentoimivuuden kehittämisellä, ei neuvotteluilla, saarnoilla tai syytöksillä.

Venäjä on Euroopan neuvoston täysivaltainen jäsen, ja se on myös allekirjoittanut Euroopan ihmisoikeussopimuksen. Näin ollen Euroopan neuvostolla on valtuudet tarkastella demokratian toimintaa ja oikeusvaltioperiaatteita Venäjällä. Euroopan unionin onkin tukeuduttava Euroopan neuvostoon, jotta Venäjän kanssa voidaan yhdessä luoda yhteinen vapauden, demokraattisen turvallisuuden ja oikeuden alue.

Koska itse Euroopan unioni on liittymässä Euroopan ihmisoikeussopimukseen, sen on hyödynnettävä tulevaa asemaansa kyseisen sopimuksen osapuolena ja edistettävä lähentymistä ja yhteentoimivuutta Venäjän kanssa demokratian ja oikeusvaltion periaatteiden alalla.

Vuosia sitten, kun Euroopan parlamentilla oli yhtä vähän valtaa kuin sotilaallisella kansalaisjärjestöllä, sen välineenä oli nimittelyn ja syyttelyn retoriikka. Nyt, Lissabonin sopimuksen tekemisen jälkeen, olemme vaikutusvaltainen poliittinen toimielin. Tämän takia tarvitsemme enemmän vastuunkantoa, käytännönläheisyyttä ja itsekuria. Emme saa antaa tunteiden ottaa valtaa. Emme myöskään saa suhtautua arvoihimme vähätellen. Emme saa toimia sekä syyttäjänä että tuomarina. Emme saa toimia pelkkien syytösten, huhujen tai erilaisten eturyhmien toiveiden perusteella. Meidän uskottavuutemme, joka perustuu toimintatapamme oikeudenmukaisuuteen ja kypsyyteen, sekä meidän vankkumattomuutemme ja avoimuutemme ovat parhaita aseitamme vuoropuhelussa Venäjän kanssa nyt, kun kansalaisemme ovat kannustaneet meitä luomaan strategisen kumppanuuden Venäjän kanssa ja pyytäneet olemaan aloittamatta kylmää sotaa uudelleen.

  Kristiina Ojuland, ALDE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, Venäjä on Euroopan unionin tärkeä kumppani. Siksi odotamme Venäjän noudattavan kansainvälisiä sitoumuksiaan ja kunnioittavan omien kansalaistensa perustuslaillisia oikeuksia.

On tosiasia, että ihmisoikeuksien, kansalaisvapauksien ja oikeusvaltion periaatteiden rikkomisesta on tullut arkipäivää Venäjällä. Venäjältä on muuttanut laittomuuksien ja laajalle levinneen korruption takia pois 300 000 kansalaista jo pelkästään viime vuoden aikana. Tällaisessa ilmapiirissä on vaikea suunnitella ulkomaisia ja kansallisia sijoituksia yritystoimintaan.

Venäjän viranomaiset noudattavat selvästi perustuslain vastaista yleistä järjestystä. Tilanne Pohjois-Kaukasiassa on yksi tämän kammottavimmista esimerkeistä. Venäjän perustuslailla säädetään monipuoluejärjestelmästä, mutta itse asiassa valtiossa on siirrytty yksipuoluejärjestelmään ja marginaaliseen parlamenttiin.

Haluaisin tiedustella neuvoston edustajalta, mitä kurinpidollisia toimenpiteitä ja rangaistuksia määrätään niille Venäjän viranomaisille, jotka ovat suoraan vastuussa ihmisoikeusrikkomuksista ja oikeusvaltion periaatteiden kiertämisestä.

Euroopan unionin on toimittava kolmansien valtioiden osalta johdonmukaisesti. Euroopan unionin arvovalta vähenee, jos käännämme katseemme tietyissä valtioissa tapahtuvista vakavista rikkomuksista, mutta annamme toisille valtioille rangaistuksia täsmälleen samoista teoista. Emme voi jatkaa tavallisia suhteita, ellei Venäjällä tapahdu konkreettista kehitystä. Meidän on katsottava totuutta suoraan silmiin.

  Werner Schulz, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, Venäjän federaation erinomaisesta perustuslaista huolimatta kyseinen valtio ei edelleenkään toimi oikeusvaltion periaatteiden mukaisesti, sillä perustuslaillisen lainsäädännön ja perustuslaillisen todellisuuden välinen ero on valtava. Oikeusvaltion periaatteisiin perustuvan toimivan valtion perusedellytykset – riippumattomat oikeusviranomaiset ja vapaa lehdistö – puuttuvat valitettavasti edelleen. Kuten eräs sarkastinen kommentoija totesi, Venäjän paras tuomioistuin sijaitsee Strasbourgissa. Itse asiassa noin kolmasosa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käsiteltäväksi saatettavista asioista on lähtöisin Venäjältä. Venäjän kansalaiset eivät luota omiin tuomioistuimiinsa, jotka vain harvoin toimivat oikeudenmukaisesti. Tämä käy ilmi myös siitä, että muutoksenhakujen määrä on romahtanut.

Valtion johdossa on kaksi asianajajaa, presidentti Medvedev ja pääministeri Putin, jotka ovat toistuvasti ilmoittaneet aikovansa torjua oikeudellista nihilismiä. Heidän puheensa, joiden jälkeen yleensä toteutetaan täysin päinvastaisia toimia, ovat osoittautuneet pelkäksi oikeudelliseksi kyynisyydeksi. Yksikään Venäjän tuomioistuimista ei uskalla antaa tuomiota ilman ylempien viranomaisten mielipidettä. Tämä puhelinoikeuden järjestelmä on luonut tuomareita, jotka eivät enää ole riippumattomia ja jotka ovat oikeuden sijaan huolissaan ennemminkin omasta turvallisuudestaan ja etenemismahdollisuuksistaan. Hodorkovskin asia on tästä hyvänä esimerkkinä. Eräs oikeuslaitoksen työntekijä totesi äskettäin, että tuomari Danilkinin tuomio saneltiin hänelle ylemmältä tasolta. Hodorkovskille ja Lebedeville uudelleen annetut tuomiot ovat merkkinä siitä, että oikeusvaltion periaatteet ovat Venäjällä edelleen samalla tasolla kuin gulagien aikaan. Neuvostoaikoina poliittinen johto antoi tuomiot etukäteen.

Hallittu demokratia liittyy hallittuun oikeuteen. Vaikka Venäjän oikeuslaitos on rankaisevan valtion ilmentymä, sillä ei voida lainkaan ratkaista poliittisesti värittyneitä rikoksia, esittää niistä syytteitä tai antaa niistä rangaistuksia. Toimittajiin kohdistuvat hyökkäykset ja heidän surmaaminen ovat luoneet pelon ja sorron ilmapiirin.

Myös olot Venäjän vankiloissa ovat kauhistuttavat. Yhtenä esimerkkinä on Sergei Magnitskin tapaus. Tämä asianajaja todisti korruptiota, minkä takia hänen vangittiin mielivaltaisesti ilman syytteitä. Hän kuoli vankilassa kammottavalla tavalla, koska hänelle ei annettu lääkinnällistä hoitoa.

EU:n ja Venäjän välinen nykyaikaistamista koskeva sopimus on menestyksekäs vain, jos se perustuu nykyaikaistamista koskevaan sopimukseen Venäjän johdon ja sen oman väestön välillä. Tässä yhteydessä on varmistettava, että perustuslaissa vahvistettuja kansalaisten oikeuksia viimeinkin kunnioitetaan ja että Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön eli Etyjin ja Euroopan neuvoston kanssa tehdyt sitoumukset täytetään.

Venäjän on siirryttävä hallitusta demokratiasta kehittyvään demokratiaan. Tämän perusedellytyksinä ovat vapaat ja oikeudenmukaiset parlamenttivaalit ja presidentinvaalit, helpompi ja EU:n normeja vastaava menettely poliittisten puolueiden rekisteröimiseksi sekä oikeudenmukainen vaalikampanja, jossa kaikille ehdokkaille annetaan samat mahdollisuudet ja oikeudet hyödyntää julkisia tiedotusvälineitä.

  Charles Tannock, ECR-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, Venäjä on EU:n tärkeä kumppani monilla aloilla, mutta emme voi teeskennellä, että Venäjä olisi aito demokratia, jossa noudatetaan oikeusvaltion periaatteita. Toimittajien ja ihmisoikeusaktivistien ratkaisemattomat murhat ja alistuneiden tuomareiden järjestämät poliittisesti värittyneet näennäiset oikeudenkäynnit kertovat mielestäni jo tarpeeksi. Miksi Venäjän siis annetaan kuulua Euroopan neuvostoon? Tämä on erittäin hyvä kysymys.

Kreml eittämättä vaalii tätä kansainvälistä tunnustusta hallitukselle, jota WikiLeaksin äskettäin vuotamissa Yhdysvaltain diplomaattien sähkeissä on kuvattu todelliseksi mafiosojen valtioksi.

Euroopan neuvoston arvovalta itse asiassa heikkenee, koska se nöyristelee edelleen Venäjän autoritaarista hallintoa. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelle on kertynyt käsiteltäväksi jo 27 000 asiaa pelkästään Venäjältä. Tuomioistuimen venäläinen tuomari voi kuitenkin määrätä Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen antamaan Yhdistyneen kuningaskunnan vangeille oikeuden äänestää. Tämä paljastaa, miten naurettavaa on antaa Venäjän kuulua Euroopan neuvostoon. Tämä on myös malliesimerkkinä siitä, miksi Euroopan neuvosto mielestäni jätetään yhä enemmän huomiotta kansainvälisesti. Tämän seurauksena useat Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaiset, myös poliitikot, valitettavasti uskovat, että Yhdistyneen kuningaskunnan on aika arvioida uudelleen kuulumista tähän järjestöön ja sen erittäin tunkeilevaan tuomioistuimeen.

  Bruno Gollnisch (NI). – (FR) Arvoisa puhemies, täällä parlamentissa uskotaan, että parlamentti voi saarnata Venäjälle ihmisoikeuksista. Sen pitäisi ennemmin hoitaa omat ongelmansa eli Euroopan unionin ongelmat. Esimerkiksi Charles Tannock mainitsi Julian Assangen, toisinajattelevan tiedottajan ja WikiLeaks-sivuston perustajan, jonka toimintaa en missään nimessä hyväksy. Häntä on pidetty useiden viikkojen ajan vangittuna Yhdistyneessä kuningaskunnassa, koska Ruotsi on esittänyt täysin pöyristyttävän ja naurettavan luovutuspyynnön. On täysin selvää, että hänet voitaisiin myöhemmin luovuttaa Yhdysvalloille.

Kaksi nuorta naista on syyttänyt Julian Assangea raiskauksesta. Toinen naisista itse asiassa nosti syytteet sillä perusteella, että kondomi oli revennyt molemminpuolisesti sovitun yhdynnän aikana. Toinen syytti häntä siitä, että hän oli yllättänyt nukkuvan naisen aiemmin tapahtuneen, molemminpuolisesti sovitun yhdynnän jälkeen. Ketä he oikein yrittävät huijata? On täysin selvää, että jos nämä kaksi nuorta naista eivät halunneet Assangen niin sanotusti raiskaavan heitä, ei olisi kannattanut sujahtaa alastomana lakanoiden väliin! Heitä ei ole väitetty valehtelijoiksi, vaan heitä on kunnioitettu. Tämä on hyvänä esimerkkinä siitä, missä määrin äärimmäinen vapaus…

(Puhemies keskeytti puhujan, mutta puhuja jatkoi ilman mikrofonia.)

  Puhemies. - (EN) Hyvä kollega, käymme keskustelua Venäjästä. Esityslistalla aiheena on Venäjän tilanne. Olen pahoillani, mutta me emme voi vaihtaa aihetta kesken keskustelua.

  Ria Oomen-Ruijten (PPE). – (NL) Arvoisa puhemies, käymme tänään tätä keskustelua, koska Venäjän johtajat ja etenkin presidentti Medvedev ovat itse usein korostaneet oikeusvaltion periaatteiden merkitystä Venäjän nykyaikaistamisessa.

Havaitsemme kuitenkin useita erityisiä esimerkkejä asioista, jotka ovat tämän nykyaikaistamisen esteenä. Voin esimerkiksi tarkastella korruptiota, joka raporttien mukaan yleistyy edelleen huolimatta hyvästä uudesta korruptiota koskevasta lainsäädännöstä, tai voin tarkastella Jukos-asiaa tai opposition jäsenten ja niiden ihmisoikeusaktivistien toistuvia pidätyksiä, joille olemme antaneet Saharov-palkintomme.

Venäjällä ilmoitetusta nykyaikaistamisesta ei ole vielä tullut todellisuutta. Ottaen huomioon, että meidän pitäisi tehdä yhteistyötä Venäjän kanssa nykyaikaistamista koskevan kumppanuuden osalta ja että meidän pitäisi neuvotella EU:n ja Venäjän välisestä sopimuksesta, on mielestäni uskomatonta, että nykyaikaistamista koskevasta kumppanuudesta annetussa edistymiskertomuksessa vain viisi virkettä on osoitettu oikeusvaltion periaatteiden nykyaikaistamiselle. Katson, että meidän on toimittava ammattitaitoisemmin myös kotikentällämme.

Mitä minä haluan tehdä – ja teemme tämän yhdessä mietinnöllä, jonka parlamentti aikoo laatia Venäjästä – on kehottaa edistämään oikeusvaltion periaatteita.

  Knut Fleckenstein (S&D). – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, olen pahoillani siitä, että tämä keskustelu lisättiin esityslistalle niin myöhään, että ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja ei päässyt paikalle. Viime kuukausien ajan Catherine Ashton on tehnyt neuvoston kanssa yhteistyötä, jotta EU:n sisäistä koordinointia strategisten kumppaneidemme, myös Venäjän, kanssa tehtävän yhteistyön osalta voitaisiin kehittää. Sikäli kun kyseessä ovat hänen ponnistelunsa koordinoidun kannan aikaan saamiseksi, mielestäni olisi ollut järkevää saada hänet osallistumaan tähän keskusteluun.

Mikään EU:n strategisista kumppaneista ei ole meitä maantieteellisesti tai menneiden kokemustemme osalta yhtä lähellä kuin Venäjä. Tämän takia olemme erittäin kiinnostuneita Venäjän sisäisen politiikan kehittymisestä. Tässä yhteydessä haluan mainita erityisesti työohjelman, jonka nykyaikaistamista koskevan kumppanuuden koordinaattorit Venäjällä ja EU:ssa ovat laatineet yhdessä. Tähän nykyaikaistamista koskevaan yhteiseen toimintaohjelmaan sisältyy tärkeitä toimenpiteitä, joilla tuetaan aktiivisesti oikeusvaltion periaatteiden kehittämistä Venäjällä. Tämä on oikea tapa varmistaa, että kumppanuudellamme saadaan aikaan todellista hyötyä etenkin kansalaisille. Venäjän presidentin käynnistämä aloite Venäjän nykyaikaistamiseksi antaa Venäjän kansainvälisille kumppaneille mahdollisuuden käynnistää hedelmällinen yhteistyö Venäjän kanssa. Meidän on hyödynnettävä tämä tilaisuus.

Kuten kollegani ovat jo todenneet, jos nykyaikaistamismenettelyn halutaan olevan kestävä, sitä ei saa perustaa pelkkään teknologian kehittämiseen. Venäjän nykyaikaisen talouden on perustuttava oikeusvaltion vankkoihin periaatteisiin. Vasta kun kansalaiset ja liike-elämän toimijat voivat luottaa oikeusvaltion periaatteisiin, he uskaltavat innovoida ja tehdä sijoituksia. Meidän on tartuttava käteen, jonka Venäjä on meille ojentanut, ja autettava valtiota nykyaikaistumaan.

  Jacek Protasiewicz (PPE). – (PL) Arvoisa puhemies, useiden puheenvuoron käyttäneiden kollegoideni tavoin olen samaa mieltä siitä ilmeisestä tosiasiasta, että Venäjä on Euroopan unionin strateginen kumppani geopoliittisten kysymysten, kansainvälisen turvallisuuden ja talouteen liittyvien asioiden osalta. Ei ole myöskään ihme, että olemme näin kiinnostuneita tilanteesta yhdessä tärkeimmistä naapureistamme. Nyt on käynyt ilmi, että valtiossa on tapahtunut erittäin huolestuttavaa kehitystä. Viittaan erääseen äskettäin tehtyyn yhteiskunnalliseen tutkimukseen, jonka mukaan vain kolme prosenttia venäläisistä uskoo, että he voivat millään tavalla vaikuttaa kotimaansa poliittiseen elämään, 61 prosenttia uskoo, että he eivät voi puolustaa oikeuksiaan tehokkaasti, ja 82 prosenttia uskoo, että valtion edustajat eivät noudata Venäjällä annettua, voimassa olevaa lainsäädäntöä. Tilanne on surkea valtiossa, jonka kehitys on meille niin tärkeää. EU:n ja Venäjän välisissä suhteissa ei kuitenkaan saa missään olosuhteissa keskittyä pelkästään taloudelliseen kehitykseen tai talouden nykyaikaistamiseen. Myös ihmisoikeudet ja oikeusvaltion periaatteet ovat tärkeitä näkökohtia, joihin meidän on keskityttävä. Sama pätee muihin naapureihimme, myös esimerkiksi Valko-Venäjään.

  Michael Gahler (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, mielestäni on tärkeää, että talouden alalla tekemämme laaja-alaisen yhteistyön lisäksi ja maailmanlaajuisten haasteiden takia – kuten jo aiemmin todettiin – pidämme oikeusvaltion periaatteita koskevan aiheen asialistalla kaikissa keskusteluissamme Venäjän kanssa.

Olemme viime viikkoina keskustelleet useissa yhteyksissä Välimeren alueen vakaudesta ja olemme määritelleet, mistä vakauden käsite ei koostu, nimittäin autoritaarisista rakenteista. Tämä tarkoittaa, että Venäjän osalta vakaus ei voi perustua tuomioistuimiin kohdistuvaan poliittiseen painostamiseen tai toimittajien ja ihmisoikeuksia edistävien ihmisten sortoon. Siksi katson, että aina on oikea aika keskustella tästä asiasta.

Toivon, että voimme tehdä Venäjälle selväksi lähitulevaisuudessa solmittavien käytännön suhteiden yhteydessä, että se vaarantaa oman jatkonsa, jos se ei noudata oikeusvaltion periaatteita.

Puhetta johti
varapuhemies Diana WALLIS

  Tunne Kelam (PPE). – (EN) Arvoisa puhemies, useita kymmeniä riippumattomia toimittajia ja kansalaisaktivisteja on murhattu Venäjällä – esimerkiksi Politkovskaja, Estemirova ja Magnitski – mutta yhtään murhaa ei ole selvitetty, eikä yhtään murhaajaa ole saatettu oikeuden eteen. Voidaan katsoa, että Kremlin hallinto on osasyyllinen näihin rikoksiin, koska se ei halua edistää oikeudenmukaisuutta tai avoimuutta.

Eilen nuori avustava tuomari Natalia Vasilieva raotti valheiden verkkoa Hodorkovskin oikeudenkäynnin ympärillä ilmoittamalla, että tuomiota eivät antaneet tuomarit, vaan se saneltiin tuomareille ylemmältä tasolta.

Viisumikieltojen asettaminen kaikille viranomaisille, jotka ovat vastuussa Magnitskin ja muiden asioista, on yksi konkreettinen toimenpide, jolla osoitetaan, että EU on tosissaan oikeusvaltion periaatteiden noudattamisesta ja avoimuudesta Venäjällä. Se, että Venäjän viranomaiset ovat erittäin hermostuneita jo pelkästä viisumikiellon ajatuksesta, osoittaa, mitkä valtavat mahdollisuudet EU:lla todella on vaikuttaa tilanteen muuttumiseen.

  Graham Watson (ALDE). – (EN) Arvoisa puhemies, useat meistä täällä parlamentissa katsovat Venäjän osaksi Euroopan kansojen suurta perhettä. He toivoivat, että Berliinin muurin kaatumisen jälkeen olisimme saaneet seurata Venäjän lähentymistä Euroopan unioniin. Valitettavasti näin ei ole käynyt. Venäjän nykyinen johto on valinnut suuntansa, joka aiheuttaa suurta huolta kaikille meille, jotka toivovat vapautta ja demokratiaa sekä oikeusvaltioiden periaatteita Venäjän kansalaisille.

Tänään paikalle saapuneella komission jäsenellä on meistä eniten kokemusta yhteistyöstä Venäjän kanssa. Hänellä on varmasti omiakin kokemuksia Venäjältä. Toivon, että komissio painostaa korkeaa edustajaa määrittämään uuden toimintatavan kaikkien niiden valtioiden osalta, joiden johtajat eivät juuri näytä piittaavan meille tärkeistä arvoista. Meidän on keskusteltava heidän kanssaan ja tarvittaessa tehtävä heidän kanssaan kauppaa. Meidän on pyrittävä keskustelemaan heidän kanssaan ihmisoikeuksista, mutta emme saa antaa valtion johtajien pestä rahojaan Euroopan pankkijärjestelmässä, kouluttaa omia lapsiaan kouluissamme tai yliopistoissamme tai viettää lomia lomakohteissamme. Jos sovellamme tätä yhdenmukaisesti kaikkiin maailman autoritaarisiin johtajiin, siirrymme kohti niin sanottua eettistä ulkopolitiikkaa.

  Heidi Hautala (Verts/ALE). – (EN) Arvoisa puhemies, olen samaa mieltä niiden kollegoideni kanssa, jotka totesivat, että tarvitsemme järkeviä toimenpiteitä ihmisoikeuksia rikkovien autoritaaristen hallintojen käsittelemiseksi.

Haluaisin tiedustella täällä olevilta neuvoston ja komission edustajilta, ovatko he valmiita toteuttamaan ihmisoikeuksien rikkojia vastaan toimenpiteitä 16. joulukuuta 2010 annetun parlamentin päätöslauselman mukaisesti. Päätöslauselmassa kehotetaan jäädyttämään varat ja kieltämään viisumit niiltä 60 viranomaiselta, jotka ovat olleet osallisia Magnitskin asiassa. Valitettavasti Magnitski menehtyi venäläisessä vankilassa.

Olisiko olemassa yhtä tai kahta rohkeaa ulkoministeriä – tai ehkä jopa Catherine Ashtonin edustajaa – jotka ottaisivat tämän aloitteen hoidettavakseen? Mikäli osoittautuisi, että tuomari Viktor Danilkin todella kirjoitti Hodorkovskin ja Lebedevin tuomion Moskovan kaupungin tuomioistuimen suorien ohjeiden mukaisesti, olisiko kyseinen tuomari heidän luettelossaan?

  Jaroslav Paška (EFD). – (SK) Arvoisa puhemies, Venäjä on yksi Euroopan unionin tärkeimmistä ja vakaimmista kumppaneista. Kyseisessä valtiossa ei ole pitkää demokraattista perinnettä, ja voidaankin sanoa, että Venäjä vielä totuttelee demokraattiseen hallintoon. Meidän on myös muistettava, että kyseessä on valtio, jonka taakkana ovat islamistien armottomat terroriteot, ja että turvallisuuspalvelujen yhteiskunnallinen asema on siksi korkeampi kuin meillä. Tämän takia meidän on arvioitava useita poikkeamia valtion demokraattista toimintaa koskevista tavallisista normeistamme huolellisesti ja varovasti. On hyvä, että käymme venäläisten ystäviemme kanssa asianmukaista keskustelua kaikista niistä asioista, jotka meitä huolestuttavat Venäjän viranomaisten hallintotavassa. Vuoropuhelun on kuitenkin oltava ammattimaista ja perustuttava kumppanuuden henkeen ja haluun parantaa Venäjän demokraattisen järjestelmän toimintaa. Emme saa läksyttää Venäjää maailmanlaajuisen demokratian itseoikeutettuna valtiaana. Meidän on keskusteltava Venäjän kanssa kuin olisimme ystäviä – asianmukaisesti, avoimesti ja asiallisesti. Euroopan rauha, yhtenäisyys ja menestys ovat kuitenkin yhteinen etumme.

  Indrek Tarand (Verts/ALE). – (EN) Arvoisa puhemies, Werner Schulz on mielestäni laatinut perusnäkemyksiltään vankan päätöslauselman, jossa esitetään oikeita päätelmiä. En kuitenkaan ole varma, olenko ymmärtänyt Knut Fleckensteinin esittämän näkemyksen oikein. Vaikka en työjärjestyksen nojalla saisi enää esittää kysymystä, haluaisin silti esittää hänelle tämän kysymyksen. Tarkoittiko hän, että meidän ei pitäisi äänestää tämän päätöslauselman puolesta, vai tarkoittiko hän päinvastaista eli sitä, että sosialistien olisi äänestettävä sen puolesta täydellä sydämellään, jotta se hyväksytään välittömästi?

  Knut Fleckenstein (S&D). – (EN) Arvoisa puhemies, anteeksi, en kuunnellut.

(Puhuja suostui vastaamaan sinisen kortin kysymykseen työjärjestyksen 149 artiklan 8 kohdan mukaisesti)

  Indrek Tarand (Verts/ALE). – (EN) Arvoisa puhemies, en ole varma, tarkoittiko Knut Fleckenstein, että meidän on äänestettävä tämän Werner Schulzin ja muiden laatiman päätöslauselman puolesta, vai kehottiko hän meitä äänestämään tyhjää tällä istuntojaksolla?

  Knut Fleckenstein (S&D). – (EN) Arvoisa puhemies, kyllä, äänestän tämän päätöslauselman puolesta.

  Enikő Győri, neuvoston puheenjohtaja. – (EN) Arvoisa puhemies, haluan aluksi kiittää kaikkia jäseniä niistä olennaisista kysymyksistä, joita he esittivät keskustelun aikana.

Olen samaa meiltä niistä huolenaiheista, jotka useat teistä ottivat esille. Uskon, että Euroopan unionin on yleisesti otettava näitä huolenaiheita esille kaikilla tasoilla venäläisten neuvottelukumppaneidemme kanssa. Emme saa arkailla suoraa puhetta, kun meillä on esittää todellisia ja konkreettisia asioita. Jos aiomme toimia strategisina kumppaneina – ja uskon, että olemme Venäjän strategisia kumppaneita – meidän on myös oltava valmiita puuttumaan vaikeisiin asioihin.

Ilahduin tämän keskustelun aikana etenkin kahdesta asiasta. Ensinnäkin kukaan ei kyseenalaistanut sitä, että Venäjä on Euroopan unionin tärkeä strateginen kumppani. Lisäksi täällä oltiin yleisesti yksimielisiä siitä, että nykyaikaistamista ja täysimääräisen demokratian ja oikeusvaltion periaatteiden vahvistamista ei ole vielä saatettu päätökseen Venäjällä ja että demokratian toiminnassa on siellä useita ongelmia.

Esitän tietenkin kaikki esitetyt näkökohdat korkealle edustajalle, jotta voimme edetä asiassa käytössämme olevin eri välinein. Olen varma, että Brysseliin 24. helmikuuta saapuvan Venäjän hallituksen tuleva vierailu on meille oiva mahdollisuus esittää huolestumisemme.

Venäjä on ulkoasiainneuvoston asialistan yksi pysyvistä kysymyksistä. Ehkä tiedätte, että viime vuodesta lähtien yksi Eurooppa-neuvoston sääntömääräisistä kokouksista on osoitettu strategisten kumppaneidemme kanssa käytäville keskusteluille. Näin tehtiin ensimmäisen kerran – ja äskettäisimpänä – syyskuussa 2010. Uskon, että Van Rompuy tekee saman myös tänä vuonna.

Vastaan nyt niihin erityiskysymyksiin, joita jäsenet ovat minulle esittäneet. Ensimmäisenä on Heidi Hautalan kysymys ihmisoikeuksista. Haluan korostaa, että korkea edustaja suhtautuu joulukuussa 2010 annettuun parlamentin päätöslauselmaan erittäin vakavasti. Olosuhteet, joissa vangitut Sergei Magnitski ja Vera Trifonova kuolivat ennen oikeudenkäyntiä, on tutkittava huolellisesti. Ulkoasiainneuvosto tietenkin kiinnittää tähän erityistä huomiota. Otamme edelleen esille näitä ja muita huolenaiheita kaikilla tasoilla, ei vain kahdesti vuodessa järjestettävissä ihmisoikeuksia koskevissa kuulemisissa, vaan myös huippukokousten tasolla. Vaadimme Venäjää noudattamaan kansainvälisiä sitoumuksiaan. Mahdolliset päätökset rajoittavista toimenpiteistä ovat neuvoston vastuulla. Tällaisia välineitä käytetään varoen ja selvien todisteiden perusteella. Ensinnäkin kehotamme Venäjää varmistamaan asianmukaisen tutkimisen.

Ria Oomen-Ruijtenille totean, että ihmisoikeudet ovat uudesta sopimuksesta käytävien keskustelujen keskiössä ja niitä käsitellään eri yhteyksissä. Voimme vakuuttaa teille, että EU:n ja Venäjän velvollisuudet kunnioittaa ihmisoikeuksia, myös vähemmistöön kuuluvien ihmisten oikeuksia, ovat erittäin tärkeässä asemassa tässä sopimuksessa ja näin ollen olennainen osa tulevaa sopimusta.

Esitän lopuksi lyhyen tiivistelmän joistakin huomautuksistani. Oikeusvaltion periaatteiden ja oikeusviranomaisten riippumattomuuden on edelleen oltava olennaisena osana Venäjän federaatiossa käynnissä olevassa nykyaikaistamisessa. Euroopan unionin on oltava valmiina tukemaan Venäjää näissä ponnisteluissa. Sananvapaus sekä kokoontumis- ja yhdistymisvapaus ovat osatekijöitä, joihin kaikki länsimaiset demokratiat perustuvat. Venäjän on noudatettava oikeudellisia sitoumuksia, jotka sillä on Euroopan neuvoston, Yhdistyneiden Kansakuntien ja Etyjin jäsenenä.

Pohjois-Kaukasian alue herättää meissä edelleen suurta huolta. Meidän on kannustettava Venäjää pyrkimään kestävään ratkaisuun alueella esiintyvän laajalle levinneen ongelman osalta. On tärkeä muistaa, että useista huolistamme ja Venäjän nykyisin kohtaamista useista haasteita huolimatta on myös tapahtunut paljon myönteistä kehitystä. Meidän on luotettava presidentti Medvedeviin ja käytävä Venäjän kanssa edelleen vakavaa vuoropuhelua ihmisoikeuksista. Jos tapauksia esiintyy, meidän on saatava tieto asiasta ja meidän on seurattava tarkkaan, mitä Venäjällä tapahtuu.

Suuret kiitokset arvokkaista huomautuksistanne. Korkea edustaja saa asianmukaisesti tiedon näkemyksistänne.

  Puhemies. – (EN) Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan torstaina 17. helmikuuta 2011 klo 12.00.

(Istunto keskeytettiin klo 11.45 ja sitä jatkettiin klo 12.00.)

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 149 artikla)

  Cristian Dan Preda (PPE), kirjallinen. – (RO) Mikhail Hodorkovskin asiaa on käsitelty perusteellisesti kansainvälisessä lehdistössä. Itse asiassa vaikuttaa siltä, että asiaa on käytetty hyväksi poliittisista syistä. Tuomari Danilkinin lehdistövirkailijan äskettäiset lausunnot osoittavat selvästi, että Venäjän oikeuslaitos ei ole riippumaton. Toisaalta on tärkeää korostaa, että kyseessä ei ole yksittäistapaus. Venäjällä toimivat kansalaisjärjestöt raportoivat säännöllisesti, että oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin normeja ei täytetä tässä valtiossa. Syyskuussa 2010 Euroopan neuvoston parlamentaarisessa yleiskokouksessa Moskovan viranomaisia pyydettiin hyväksymään uudistuksia, joilla taataan oikeuslaitoksen riippumattomuus ja lopetetaan asianajajien ahdistelu. Meidän on myös korostettava kriittistä tilannetta Pohjois-Kaukasiassa, alueella, jossa rankaisemattomuus on ottanut vallan ja jossa – tätäkin hirvittävämmin – uhrit eivät uskalla puolustaa itseään, koska he eivät halua joutua entistä suurempaan vaaraan. Jos Venäjän viranomaiset haluavat osoittaa uskottavuutensa ilmoittamalla, että ne aikovat kunnioittaa oikeusvaltion periaatteita, niiden on selvästi ponnisteltava nykyistä enemmän.

  Traian Ungureanu (PPE), kirjallinen. – (EN) Presidentti Medvedevin ja pääministeri Putinin vallankäytössä ei noudateta oikeusvaltion periaatteita. Putin ja Medvedev sietivät ja todennäköisesti suojelivat yli kymmenen vuoden ajan kauhistuttavaa luetteloa pahoinpitelyistä ja rikoksista, ohjatut oikeudenkäynnit, lehdistön valvonta ja poliittiset murhat mukaan luettuina.

Menneet, kammottavat laittomuudet Venäjällä eivät johdu henkilökohtaisesta piittaamattomuudesta. Todellisena ongelmana ovat valtion tukemat laittomuudet. Venäjän oikeuslaitos – tai edes Venäjän valtio – ei ole koskaan käsitellyt näitä toimittajiin, ihmisoikeusaktivisteihin ja armeijan tai oikeuslaitoksen vääryyksiä paljastaneihin henkilöihin kohdistuneita rikoksia. Laittomuutta Venäjällä on pidetty liian kauan vahinkona tai valtion ulottumattomissa olevana ongelmana.

Venäjän viranomaiset on EU:n politiikalla saatettava vastuuseen siitä, että ne ovat turvautuneet rikollisuuteen. Viimeaikaisten tietojen perusteella vaikuttaa siltä, että Hodorkovskin oikeudenkäynti järjestettiin korkeimpien poliittisten tahojen toiveiden mukaisesti. Venäjän valtion ilman oikeudenkäyntiä antamat tuomiot ovat muodostuneet jo tavaksi. EU:n politiikassa on otettava huomioon tämä valitettava käytäntö.

EU:n tavallinen, lempeä retoriikka ei nyt riitä. Sen sijaan tarvitaan vankkaa politiikkaa, myös uskottavia varoituksia siitä, että tuleva yhteistyö Venäjän kanssa edellyttää välitöntä kehitystä siinä, miten Venäjä panee lainsäädäntöä toimeen.

  Krzysztof Lisek (PPE), kirjallinen. – (PL) Virkakautensa alussa Medvedev lupasi venäjän kansalaisille "lain diktatuurin" sekä täysimääräisen demokratian. Venäjän presidentti nähdäkseni tietää, että hänen valtionsa yrittää epätoivoisesti rakentaa oikeusvaltion periaatteisiin perustuvaa demokraattista valtiota ja luoda nykyaikaisen talouden, jolla voidaan vastata maailmanlaajuisiin haasteisiin. Venäjän äskettäiset tapahtumat, etenkin useat hyökkäykset toimittajia ja kansalaisjärjestöjen edustajia vastaan sekä Hodorkovskin asiassa annettu tuomio antavat syytä epäillä, onko jaloilta kuulostavien vaatimusten taustalla mitään todellista käsitystä ihmisoikeuksista ja perusvapauksista. Voidaan myös katsoa, että Venäjä noudattaa kansainvälisiä velvollisuuksiaan kiistanalaisesti useiden eri näkökohtien osalta. Ratkaisemattomat konfliktit esimerkiksi Vuoristo-Karabahin, Transnistrian ja Abhasia sekä Etelä-Ossetian alueilla on ratkaistava mahdollisimman nopeasti kansainvälisen lainsäädännön ja Venäjän sitoumusten mukaisesti. Venäjän on ehdottomasti noudatettava Venäjän, Euroopan unionin ja Georgian välillä vuonna 2008 tehdyn sopimuksen säännöksiä. Etenkin Georgiasta vastaavalle Euroopan unionin valtuuskunnalle (EUMM Georgia) on taattava rajaton pääsy Georgiassa sijaitseville Abhasian ja Etelä-Ossetian alueille, jotta rauha ja vakaus voidaan taata näillä alueilla.

  Indrek Tarand (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Laaja yleisö ymmärtää ongelman, joka koskee riippumattomia tuomioistuimia sekä demokratian, sanavapauden ja oikeusvaltion periaatteiden jäljittelyä. EU:n pitäisi osata tunnistaa tällainen ongelma. On kuitenkin outoa, että jotkut jäsenvaltiot viisveisaavat yhteisymmärryksistä tai edes sopimuksista, kuten EU:n yhteisestä kannasta 2008/944/YUTP. Ceterum censeo – Ranska on päättänyt myydä Mistral-luokan sotalaivoja Venäjälle. Uskomme, että se vielä vilpittömästi katuu tätä.

Puhetta johti
varapuhemies Roberta ANGELILLI