Sanatarkat istuntoselostukset

Tiistai 15. helmikuuta 2011 - Strasbourg

9. Äänestysselitykset

Suulliset äänestysselitykset

Mietintö: Evelyne Gebhardt (A7-0012/2011)

  Clemente Mastella (PPE). – (IT) Arvoisa puhemies, joulukuussa 2006 voimaan tulleella palveludirektiivillä on pyritty avaamaan markkinoita Euroopan unionissa toimiville palveluntarjoajille ja poistamaan kaikki protektionistiset esteet, mielivaltaiset haittatekijät ja kaikki syrjivät säännöt.

Euroopan parlamentti on aina vaatinut, että tällä direktiivillä ei saa luoda edellytyksiä sääntelyn vaaralliselle poistamiselle ja alan vapauttamiselle, mikä voisi vahingoittaa työntekijöiden oikeuksia. Alkuperämaata koskeva periaate, jota arvosteltiin siitä, että sillä annettaisiin mahdollisuus sosiaaliseen polkumyyntiin, hylättiin ja korvattiin kohdemaata koskevalla periaatteella.

Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska ottaen huomioon kyseisen direktiivin täytäntöönpano jäsenvaltioissa, sillä korostetaan etenkin perusteettomia viivästyksiä ja puutteita sekä useita sen tulkintaan ja soveltamiseen liittyviä näkökohtia. Arvoisa puhemies, lopetan nyt, koska puhuminen näissä olosuhteissa on melko vaikeaa.

  Adam Bielan (ECR). – (PL) Arvoisa puhemies, EU:n palvelumarkkinoiden kehittäminen on todella ratkaisevassa asemassa talouskasvun edistämisessä Euroopan unionissa. Siksi olemme tyytyväisiä siihen, että Euroopan parlamentti seuraa huolellisesti, miten palveludirektiiviä pannaan täytäntöön. Myös muut toimenpiteet EU:n palvelumarkkinoiden asianmukaisen kehityksen tukemiseksi ovat olennaisia. Tärkeimpänä tavoitteenamme oli helpottaa palvelujen tarjoamista kaikkialla EU:n alueella. Siksi panemme huolestuneena merkille, että joissakin jäsenvaltioissa näyttää olevan tapana antaa ja soveltaa lainsäädäntöä, jota ei missään nimessä voida perustella direktiivin säännöksillä. Palveluntarjoajien toiminnalle asetetaan näin ollen keinotekoisia esteitä.

Nykyisin jopa 90 prosenttia uusista työpaikoista syntyy palvelualalla. Siksi uskon, että tehokkaasti toimiva direktiivi on perusedellytys yhtenäismarkkinoiden kehittymiselle ja että se on keskeinen hanke EU:n talouden kannalta tarkasteltuna. Siksi olen tyytyväinen, että saamme jo esimerkkejä direktiivin konkreettisista tuloksista, joita ovat esimerkiksi runsaslukuiset tarkistusehdotukset, joita jäsenvaltiot ehdottavat lainsäädäntöön.

  Claudio Morganti (EFD). – (IT) Arvoisa puhemies, äänestin erittäin vakuuttuneena palveludirektiivin eli niin sanotun Bolkesteinin direktiivin hyväksymistä ja soveltamista vastaan. Direktiivillä olisi pitänyt lisätä kilpailua EU:ssa ja auttaa kehittämään pieniä ja keskisuuria yrityksiä.

Todellisena tavoitteena näytti kuitenkin olevan pienten ja keskisuurten yritysten rankaiseminen ja niitä vastaan hyökkääminen. Italiassa on todella vahvoja aloja, kuten rantayritykset, joihin niiden omistajat ovat sijoittaneet koko omaisuutensa ja joiden takia he ovat tehneet suuria uhrauksia. Tämän direktiivin takia he ovat nyt menettäneet kaiken.

Meidän ei pitäisi luoda tällaista järjestelmää, koska byrokraattinen EU sekä suuryritykset ja monikansalliset yritykset haluavat valloittaa Italian ja kukistaa yrityksemme. Emme voi antaa tämän tapahtua, ja meidän onkin seistävä näiden pienten ja keskisuurten yritysten takana ja puolustettava niitä, jotta vaalimme perinteitämme ja Italian vahvuuksia.

  Sergej Kozlík (ALDE). – (SK) Arvoisa puhemies, voimassa olevalla palveludirektiivillä vaaditaan, että EU:n on poistettava kaikki byrokraattiset esteet ja helpotettava yrittäjien elämää. Direktiivin täytäntöönpano on kuitenkin jumissa. Suurimpina ongelmina ovat puutteet direktiivin soveltamisalan noudattamisessa, viivästykset keskitettyjen palvelupisteiden luomisessa, puutteet hallinnollisessa yhteistyössä sekä erimielisyydet vastavuoroisesta arvioinnista. Mietinnössä, jonka puolesta äänestin, katsotaan, että on erittäin tärkeää perustaa keskitettyjä palvelupisteitä nopeasti. Niissä voidaan hoitaa kaikkia palvelujen rajatylittävän tarjoamisen kannalta tärkeitä tehtäviä, myös helposti ymmärrettävää tiedottamista tietyn valtion muodollisuuksista ja hallinnollisista menettelyistä. Palvelut muodostavat jopa 40 prosenttia unionin bruttokansantuotteesta. Tarpeettomien esteiden ja viivytysten poistaminen voi edistää merkittävästi kilpailukykyä ja uusien työpaikkojen luomista.

  Zigmantas Balčytis (S&D). – (LT) Arvoisa puhemies, uskon, että palveludirektiivin arviointi on antanut meille oivan mahdollisuuden tarkastella, auttaako tämä direktiivi todella palvelualan kehittämisessä ja pannaanko direktiivin säännöksiä asianmukaisesti täytäntöön jäsenvaltioissa. Olen erittäin tärkeää, että direktiivin täytäntöönpanon kaikissa vaiheissa ymmärretään, että julkisten palvelujen ei pidä kuulua direktiivin soveltamisalaan, vaan että sillä on varmistettava sosiaaliset oikeudet ja noudatettava työlainsäädännön vaatimuksia.

On selvää, että komission ja jäsenvaltioiden on lisättävä ponnistelujaan laadukkaiden keskitettyjen asiointipisteiden perustamiseksi jäsenvaltioihin. Tähän on varattava riittävästi rahoitusta, jotta varmistetaan, että nämä keskukset voivat tarjota korkealaatuista tiedotusta kaikkien saataville.

  Daniel Hannan (ECR). – (EN) Arvoisa puhemies, Euroopan unionin alkuajoista lähtien on ymmärretty väärin, mitä tarkoitamme tavaroiden ja palveluiden vapailla markkinoilla.

Kun vaalipiirini asukkaat äänestivät ETY:n jäsenyyden puolesta vuonna 1975, he ymmärsivät yhtenäismarkkinat tuotteiden vastavuoroiseksi tunnustamiseksi. Jos voit myydä pullon mineraalivettä Yhdistyneessä kuningaskunnassa, sinulla pitäisi olla oikeus myydä samaa vettä Ranskassa, Saksassa tai Italiassa tai päinvastoin. Käytännössä he kuitenkin huomasivat, että tällä tarkoitetaan standardointia – että mineraalivedessä on oltava tiettyjä mineraaleja, mutta ei muita, tai että tilavuus saa olla enintään x ja vähintään y ja niin edelleen. Voi käydä myös niin, että tuote, jota ei ole koskaan tarkoitettu vientiin, ei enää vastaa vaatimuksia sen omassa alkuperämaassa.

Olemme todistaneet tätä kerta kerran jälkeen sekä tavaroiden että palvelujen osalta. Sen sijaan, että olisimme lisänneet kuluttajien valikoimaa, olemme rajoittaneet sitä. Usein syynä on ollut jokin tietty Euroopan unionissa toimiva tuottaja, joka vastaa useita eritelmiä muutenkin ja joka näkee EU:n lainsäädännön keinona sälyttää kustannukset kilpailijoiden harteille. Tämän takia osuutemme maailman BKT:sta jatkaa pienentymistään. Tämän takia kotimaani on kahlinnut itsensä ahtaaseen ja rajoittuneeseen alueelliseen ryhmittymään.

  Syed Kamall (ECR). – (EN) Arvoisa puhemies, muistan, kun palveludirektiiviä käsiteltiin viime vaalikaudella ensimmäisen kerran täällä parlamentissa. Silloin useat tekijät olivat kovin kiistanalaisia. Muistan henkilökohtaisesti, kaupasta ja palveluista annetun mietinnön esittelijänä, sen väittelyn, joka syntyi puheistani useiden palvelujen – rahoituspalvelujen, terveyspalvelujen, koulutuspalvelujen ja vesipalvelujen – vapauttamisesta, jotta kuluttajille annettaisiin enemmän valinnanvaraa ja parempia palveluja ja jotta emme luottaisi vain loppuun kulutettuihin valtionmonopoleihin, joille veronmaksajat eivät useinkaan antaneet riittävästi rahoitusta.

Meillä on määritelmä yleistä taloudellista etua koskevista palveluista, ikään kuin periaatteet, joiden ansiosta meillä on erinomainen valikoima supermarketteja tai muita palveluja, eivät koskisi vettä, koulutusta tai terveyttä. On aika unohtaa politiikka 30 vuoden takaa, jolloin tiettyjä asioita voitiin saada vain valtiolta. Tästä on seurannut, että palveluille ei ole annettu tarpeeksi rahoitusta ja että niitä ei ole tarjottu asianmukaisesti. Meidän on siirryttävä kohti palvelujen vapauttamista koko EU:n alueella ja ympäri maailmaa.

Mietintö: Antonio Cancian (A7-0020/2011)

  Gesine Meissner (ALDE). – (DE) Arvoisa puhemies, haluan kertoa, miksi suurin osa Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmän jäsenistä on äänestänyt tyhjää tästä direktiivistä. On hyvä, että olemme tehneet päätöksen ja että vammaisia kunnioitetaan. Tämä kuitenkin koskee vain pidempiä matkoja. Useat muut kohdat eivät ansaitse pääsyä EU:n direktiiviin. Jos direktiivillä esimerkiksi säädetään vain yli 250 kilometrin matkoista, sitä ei sovelleta useisiin valtioihin. Kyproksella, Maltalla tai Luxemburgilla ei ole oikeuksia, aivan kuten ei muillakaan jäsenvaltioilla, joiden linja-automatkat eivät ole yli 250 kilometrin mittaisia. Ihmisten, tavaroiden ja palvelujen vapaa liikkuvuus on yksi EU:n keskeisistä periaatteista. Nyt suojatta jäävät köyhemmät matkustajat, koska joillakin jäsenvaltioilla ei ole matkustajien oikeuksia koskevaa järjestelmää. Siksi olemme äänestäneet tyhjää. Joukossa on myönteisiä näkökohtia, mutta myös useita kielteisiä näkökohtia, joten olemme äänestäneet tyhjää.

  Clemente Mastella (PPE). – (IT) Arvoisa puhemies, komission vuonna 2008 esittämällä ehdotuksella asetukseksi pyritään vahvistamaan uusia, Euroopan laajuisia oikeuksia linja-autoliikenteen matkustajien suojelemiseksi. Oikeudet vastaavat niitä oikeuksia, joita sovelletaan muihin liikennemuotoihin, millä varmistetaan yhdenvertaiset kilpailuedellytykset liikenteenharjoittajille ja eri liikennemuodoille eri jäsenvaltioissa. Tänään äänestettävänä olevan tekstin laatimiseksi tarvittiin pitkiä ja vaikeita neuvotteluja neuvoston kanssa. Neuvotteluissa oli myös turvauduttava sovittelumenettelyyn.

Lopullinen teksti voidaan katsoa erittäin tyydyttäväksi ja tasapainoiseksi kompromissiksi, koska sillä taataan matkustajien oikeudet ilman, että liikenteenharjoittajille asetettaisiin valtavaa taakkaa. Emmehän saa unohtaa, että useimmat liikenteenharjoittajat ovat pieniä tai keskisuuria yrityksiä.

Sovittelumenettelyn tulos voidaan oikeutetusti katsoa Euroopan parlamentin saavutukseksi, koska monet tärkeimmistä vaatimuksistamme sisällytettiin tekstiin. Vaatimuksemme koskivat säädöksen soveltamisalaa, matkustajien perusoikeuksia matkan pituudesta riippumatta, poikkeuksia sekä asiamukaisten palautusten, avun ja korvausten antamista matkustajille onnettomuuksien, peruuntumisten ja viivästysten yhteydessä.

  Guido Milana (S&D). – (IT) Arvoisa puhemies, uusien oikeuksien aika on koittanut. Oikeudet olisivat kuitenkin voineet olla kattavampia. Meidän on huomattava, että tällä säädöksellä ei suojata lainkaan heikoimmassa asemassa olevien eli vammaisten, eläkeläisten tai liikuntarajoitteisten oikeuksia alle 250 kilometrin matkoilla.

Vaikka on totta, että määritämme yhtenäiset laatuvaatimukset, on yhtälailla totta, että koska paikallisliikenne jätetään soveltamisalan ulkopuolelle, myös soveltamisalaan kuuluvien matkustajien määrä rajoittuu merkittävästi. Seuraavan neljän vuoden aikana toteutettavan täytäntöönpanon aikana ala voi valmistautua muutokseen mahdollisimman tehokkaasti. Meidän on kuitenkin valvottava myös toimeenpanoelinten perustamista.

Tämän menettelyn tulos on voitto parlamentille ja myönteinen merkki siitä, että otamme kansalaistemme tarpeet huomioon. Kompromissi kuitenkin edellyttää parlamentin tavoitteiden mukauttamista – ja tässä tapauksessa myönnytyksiä. Olemme periaatteessa osoittaneet, että osaamme tulkita tarpeita paremmin kuin neuvosto, joka pyrkii vain saamaan hyötyä.

  Giommaria Uggias (ALDE). – (IT) Arvoisa puhemies, haluan onnitella Antonio Canciania hänen erinomaisesta työstään tämän toimenpiteen saattamiseksi päätökseen.

En ole Clemente Mastellan kanssa samaa mieltä siitä, että tämä säädös olisi suuri voitto kansalaisillemme. On huomattava, että kansalaisia suojellaan vain yli 250 kilometriä pitkillä linja-automatkoilla. Miten EU:n kansalaisten oikeuksia voidaan suojella, jos – kuten Gesine Meissner jo korosti – Kyproksen, Luxemburgin ja Maltan kaltaisia kokonaisia valtioita jää tämän suojelun soveltamisalan ulkopuolelle?

Tämän takia ryhmämme äänesti tyhjää. Emme äänestäneet mietinnön puolesta, koska joitakin oikeuksia kuitenkin suojellaan. Näitä ovat esimerkiksi vammaisten ja liikuntarajoitteisten oikeudet. Siksi äänestimme tyhjää. Muiden näkökohtien osalta pyydämme käsittelemään tätä asiaa uudelleen mahdollisimman pian, jotta voimme aidosti suojella kansalaisiamme.

  Hannu Takkula (ALDE). – (FI) Arvoisa puhemies, ensinnäkin haluan sanoa, että on erittäin hyvä ja tärkeää, että me huolehdimme kansalaisten oikeuksista. Aina kun puhutaan oikeuksista, meidän pitää muistaa, että velvollisuudet kulkevat mukana ja näin ollen ei ole mitään oikeuksia ilman velvollisuuksia.

Mietinnössä matkustajien oikeuksista linja-autoliikenteessä on paljon hyvää ja myönteistä. On myös muistettava, että Euroopan laajuisesti linja-autoyhtiöt ovat hyvin erilaisia. Esimerkiksi Suomessa on paljon pieniä perheyrityksiä ja voidaan kysyä, kannattaako uusia kustannuksia ja uusia velvoitteita jatkuvasti sysätä näille pienille yrityksille, jotka taistelevat yritystoiminnan kannattavuudesta.

Voin sanoa, että meillä tämä on ollut joustavaa jo monella muotoa ja erilaisten matkustajien oikeudet on otettu huomioon. Selvää lisäarvoa tuo vammaisten huomioiminen. On erittäin tärkeää, että me huolehdimme siitä, että myös liikuntarajoitteiset ja vammaiset voivat paremmin kulkea ja liikkua ja heidän tarpeensa pitää huomioida paremmin. Tämä on hyvä asia, mutta niin kuin jo aikaisemmin sanoin, asia on hieman ristiriitainen, sillä kun puhutaan oikeuksista ja velvollisuuksista, on tärkeää huolehtia myös siitä, että kustannukset eivät kasva liian suuriksi niillä pienillä yrityksillä, jotka ovat linja-autoliikenteessä mukana.

  Marian Harkin (ALDE). – (EN) Arvoisa puhemies, äänestin tämän säädöksen puolesta, vaikka se ei mielestäni ole riittävän kattava. Se on kuitenkin hyvä avaus. Joskus me täällä parlamentissa ja EU:ssa uskallamme ottaa vain pieniä askeleita. Juuri näin olemme tänään tehneet.

On valitettavaa, että jotkut jäsenvaltiot jäävät säädöksen soveltamisalan ulkopuolelle ja että sitä sovelletaan vain yli 250 kilometrin matkoihin. Itse kannatin ALDE-ryhmän linjausta, jonka mukaan matkustajien oikeuksia olisi pitänyt soveltaa paljon lyhyemmillä matkoilla. Olen kuitenkin tyytyväinen siihen, että joitakin tässä säädöksessä säädettyjä perusoikeuksia sovelletaan matkustajiin, joiden matkat eivät ole niin pitkiä. Näitä oikeuksia sovelletaan etenkin vammaisiin tai liikuntarajoitteisiin henkilöihin. Näitä oikeuksia ovat esimerkiksi kuljetusten syrjimätön saatavuus ja linja-autojen henkilökunnan kouluttaminen vammaisuudesta.

Valitettavasti jäsenvaltioille on annettu lupa jopa kymmenen vuoden poikkeamiseen. Pienyrityksille on tietenkin annettava riittävästi aikaa säännösten noudattamiseen, mutta pyydän ja kannustan jäsenvaltioita varmistamaan, että tätä säädöstä noudatetaan mahdollisimman pian.

  Pat the Cope Gallagher (ALDE). – (EN) Arvoisa puhemies, tuen vahvasti matkustajien oikeuksia ja etenkin vammaisten suurempia oikeuksia.

En ole kovin tyytyväinen aikaan saatuun kompromissiin. Olisin kollegoistani poiketen halunnut kynnysarvoksi 200 kilometriä, jolloin vaalipiirini maaseutualueet Irlannissa olisi voitu jättää soveltamisalan ulkopuolelle. Tarkoitan eteläisen ja läntisen Donegalin, Mayon ja etenkin Galwayn osia. Useimmat maaseutualueet jäävät 250 kilometrin rajan alle. Korvauksiin liittyvien oikeuksien tavoiteltu taso ei vastaa palvelua, jota maaseutualueilla tarjotaan.

Haluan myös mainita kustannukset, lähinnä vakuutuskustannukset, joiden takia jotkut toimijat voivat joutua jättämään markkinat. Useimmiten saatavilla ei ole vaihtoehtoisia julkisen liikenteen palveluja.

Meidän on tietenkin hyväksyttävä tänään tehty päätös. Toivottavasti ne, jotka jäävät 250 kilometrin rajan alapuolelle, voivat mukautua vaatimuksiin poikkeamiskaudella.

Vaikka periaatteessa tuen asiaa, äänestin edellä mainituista syistä tyhjää.

  Sergej Kozlík (ALDE). – (SK) Arvoisa puhemies, joka vuosi yli 70 miljoonaa matkustajaa matkustaa Euroopassa linja-autolla. On jo korkea aika antaa säädös, jolla matkustajien oikeuksia suojellaan samalla tavalla kuin lento-, vesi- tai rautatieliikenteessä. Matkustajilla on 12 perusoikeutta, joita sovelletaan kaikenpituisiin matkoihin. Tämän lisäksi yli 250 kilometrin matkoilla matkustajille on oikeus saada korvauksia viivästymisestä ja apua onnettomuuden yhteydessä tai kuolemantapauksissa sekä saada korvausta kadonneista tai vahingoittuneista matkatavaroista ja saada paremmin tietoa. Etenkin pienten valtioiden osalta 250 kilometrin vähimmäisraja on melko äärimmäinen. Olen tyytyväinen siihen, että liikuntarajoitteisille henkilöille annetaan oikeus saada erityisavustusta, kuten on jo säädetty lentoliikenteen osalta. Tuen varmasti jatkossa yhteistä säädöstä, jolla eri liikennejärjestelmien matkustajien oikeuksia koskevat nykyiset säädökset yhdenmukaistetaan ja jolla selvennetään huomattavasti koko matkustajien oikeuksien järjestelmää.

  Miroslav Mikolášik (PPE). – (SK) Arvoisa puhemies, Euroopan unionissa ahkerasti käytössä olevan linja-autoliikenteen matkustajien oikeudet on määritettävä oikeudellisesti, aivan kuten lento-, rautatie- ja vesiliikenteen osalta. Ehdotetun säädöksen lopullinen teksti on mielestäni tyydyttävä kompromissi. Olen erityisen tyytyväinen matkustajien 12 perusoikeuden hyväksymiseen. Näitä oikeuksia sovelletaan kaikkiin tämän liikennemuodon matkustajiin matkan pituudesta riippumatta. Olen erityisen tyytyväinen myös vammaisten ja liikuntarajoitteisten henkilöiden erityistarpeiden tunnustamiseen ja huomioon ottamiseen. Pyörätuolin tai muun liikkumista edistävän laitteen katoamisesta tai vahingoittumisesta annettavien korvausten takaaminen sekä linja-autojen henkilökunnan kouluttaminen vammaisten kuljettamisen osalta ovat tärkeitä keinoja torjua syrjintää ja näiden henkilöiden sosiaalista syrjäytymistä.

  Peter Jahr (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, äänestin mietinnön puolesta, koska se on merkittävä parannus nykytilanteeseen. Olemme saaneet aikaan tasapainoisen ratkaisun, jolla suojellaan linja-autoliikenteen matkustajien oikeuksia ja taataan pienten ja keskisuurten yritysten toiminta myös jatkossa. Säädös koskee yli 250 kilometrin matkoja, ja sillä annetaan linja-autoliikenteen matkustajille oikeus vaatia korvauksia, jos matkat perutaan, paikkoja autoihin myydään todellisia paikkoja enemmän tai matkat ovat yli kaksi tuntia myöhässä. Linja-autoliikenteen toimijat ovat usein pieniä tai keskisuuria yrityksiä, jotka ajautuisivat konkurssin partaalle, jos korvausvaatimuksia esitettäisiin liikaa. Tämä on yksi säädöksen erinomaisista näkökohdista – säädöksellä varmistetaan, että korvaukset eivät kasva kohtuuttomiksi. Säädetyn 250 kilometrin etäisyyden osalta totean, että ei ole mitään syytä siihen, miksi emme voisi antaa uuden lainsäädännön tulla voimaan, jolloin voimme tarkastella, miten sitä voitaisiin kehittää.

  Zigmantas Balčytis (S&D). – (LT) Arvoisa puhemies, haluan aluksi onnitella esittelijää Antonio Canciania, koska asiakirja, jonka hyväksyimme tänään, oli todella tyydyttävä ja tasapainoinen kompromissi. Sillä varmistetaan matkustajien oikeudet ilman, että samalla asetettaisiin suurta taakkaa liikenteenharjoittajille, joista useimmat ovat pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Euroopan unionin kansalaiset voivat tuntea itsensä suojatuiksi. Tällä sopimuksella myös parannetaan vammaisten ja liikuntarajoitteisten henkilöiden matkustusoloja. Sillä myös annetaan selvät säännöt vahingonkorvauksista ja avun antamisesta.

Uskon, että sillä edistetään merkittävästi kansalaistemme matkustusoloja ja annetaan heille enemmän oikeusvarmuutta onnettomuuksien tai muiden odottamattomien tapahtumien yhteydessä.

  Alfredo Antoniozzi (PPE). – (IT) Arvoisa puhemies, haluan onnitella Antonio Canciania hänen erinomaisesta työstään ja etenkin hyvästä lopputuloksesta, joka on saatu aikaan neuvoston kanssa toteutetulla sovittelumenettelyllä. Säädöksen soveltamisalan ja 12 perusoikeuden sisällyttämisen takia aikaan saatu kompromissi on tärkeä askel matkustajien oikeuksien suojelemisessa.

Ehdotuksessa otetaan asianmukaisesti huomioon vammaisten ja liikuntarajoitteisten henkilöiden oikeudet ja tarpeet, etenkin kun kyseessä on kuljetusten syrjimätön saatavuus, oikeus liikkumisen apuvälineiden katoamisesta tai vahingoittumisesta annettaviin korvauksiin, valitusten esittäminen ja käsittely, vammaisuuteen liittyvä linja-autojen työntekijöiden kouluttaminen sekä matkan aikana tapahtuva tiedotus.

Lopullisella tekstillä on myös onnistuttu takaamaan matkustajien oikeudet ilman, että samalla aiheutettaisiin painetta liikenteenharjoittajille, joista useimmat ovat pieniä ja keskisuuria yrityksiä, jotka eivät kestä suurta taakkaa.

  Diane Dodds (NI). – (EN) Arvoisa puhemies, vaikka tunnustan, että mietinnössä on useita myönteisiä näkökohtia – ja tuen vahvasti vammaisten oikeutta kuljetuksiin ja korvauksiin – uskon, että kansallisten hallitusten olisi säädettävä tällaisista järjestelmistä.

Uskon myös, että tähän ehdotuksen liittyvä taloudellinen taakka saattaa estää useiden liikenteenharjoittajien toiminnan. Täällä parlamentissa on muistettava, että useat linja-autoyritykset ovat yksityisomistuksessa ja että ne ovat melko pieniä ja yhä suuremman taloudellisen paineen alaisia, koska kuluneiden 12–18 kuukauden aikana polttoaineen hinnat ovat kohonneet valtavasti. Useiden yksityisyritysten ja jopa hallituksen liikennejärjestelmien osalta ylimääräiset kustannukset johtavat kahteen asiaan: kuluttajille myytävien lippujen hintojen kohoamiseen ja reittien vähenemiseen. Ne todella johtavat siihen, että useat vapaaehtoisen alan toimijat – jotka ovat vastuussa useista vammaisille tarkoitetuista järjestelmistä – joutuvat lopettamaan koko toimintansa.

  Carlo Fidanza (PPE). – (IT) Arvoisa puhemies, tästä mietinnöstä tänään toimitettua äänestystä on edeltänyt pitkä tie, joten haluan kollegoideni tavoin kiittää Antonio Canciania, joka on tehnyt sinnikkäästi töitä tämän eteen. Kaikille liikennemuodoille on nyt annettu omat säädöksensä matkustajien oikeuksista. Seuraavana askeleena meidän pitäisi mielestäni laatia asianmukainen konsolidoitu säädös, joka kattaa kaikki nämä erilaiset säädökset.

Soveltamisala on kohtuullinen, vaikka neuvottelumme perustuivat toiseen tavoitteeseen. On kuitenkin myönteistä, että kahta lukuun ottamatta kaikki jäsenvaltiot on sisällytetty soveltamisalaan. Myönteistä on myös se, että useista lausekkeista tehtiin pakollisia myös alle 250 kilometrin matkoilla, vaikka samalla luovuttiin joistakin muista korvausmuodoista.

Tämänaamuisessa keskustelussa jotkut jäsenet totesivat, että liikuntarajoitteisia matkustajia ei ole suojeltu asianmukaisesti, mutta tämä on viimeisimpien puheenvuorojen perusteella osoittautunut onneksi vääräksi. Tämä suojelu on päinvastoin tärkeä askel eteenpäin tämän kompromissin huomaavaisuuden kannalta, ja meidän onkin oltava siitä ylpeitä.

  Siiri Oviir (ALDE). – (ET) Arvoisa puhemies, äänestän tätä asiakirjaa vastaan, koska nykyisellä säädöksellä ei taata matkustajien yhdenvertaista kohtelua. Se ei vastaa muiden liikennemuotojen säännöksiä, eikä siinä oteta huomioon eri valtioiden matkustajia. Tämän takia useat Euroopan unionin pienet valtiot jäävät soveltamisalan ulkopuolelle. Säädöstä sovelletaan useissa muissa jäsenvaltioissa vain osittain.

Myös rajatylittävään linja-autoliikenteeseen liittyvä ongelma on ratkaisematta. Linja-autoja käyttävät heikkotuloiset ja nuoret, myös opiskelijat ja koululaiset. Siksi ei voida hyväksyä sitä, että täytäntöönpanoa lykätään myöhemmäksi.

Mietintö: Martin Callanan (A7-0287/2010)

  Andrzej Grzyb (PPE). – (PL) Arvoisa puhemies, komission sekä parlamentin teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan ja ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan ehdotusten välillä on saatu aikaan kompromissi hyötyajoneuvojen ja päästönormien osalta. Kompromissin nojalla jälkimmäisenä mainittuja vähennetään kyseisissä ajoneuvoissa kymmenen vuoden kuluessa 203 grammasta 147 grammaan kilometriä kohti. Uusi säädetty päästönormi on hyväksyttävällä tasolla valmistajien ja käyttäjien kannalta tarkasteltuna. Se on tärkeä myös otettaessa huomioon kustannukset, jotka käyttäjille aiheutuu tällaisten ajoneuvojen hintojen kohoamisen takia. Tämä käyttäjäryhmä koostuu lähinnä pienistä ja keskisuurista yrityksistä, kauppiaista ja perheyrityksistä. Olemme tällä istuntokaudella juuri keskustelleet EU:n välineistä, joilla pienille ja keskisuurille yrityksille voitaisiin antaa rahoitustukea. Yhtenä alan tavoitteista on poistaa esteitä pienten ja keskisuurten yritysten kasvulta. Toivon, että näistä päästörajoista ja korkeammista valmistuskustannuksista johtuvat kevyiden hyötyajoneuvojen suuremmat kustannukset eivät muodostu merkittäväksi esteeksi. Vuonna 2014 voimme tarkastaa, onko säädöksen taustalla olevat periaatteet pantu menestyksekkäästi täytäntöön.

  Peter Jahr (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, Euroopan parlamentti on saanut neuvoston ja komission vastustuksesta huolimatta säädettyä kunnianhimoisesta, pitkän aikavälin tavoitteesta, jolla pienten hyötyajoneuvojen hiilidioksidipäästöjä rajoitetaan vuoteen 2020 mennessä enintään 147 grammaan kilometriä kohti. Tämä kunnianhimoinen mutta realistinen tavoite voidaan saavuttaa innovatiivisen ympäristöteknologian avulla. Ajoneuvot ovat huomattavasti saastuttamattomampia, mutta pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on edelleen niihin varaa. Tämä oli meille erityisen tärkeää, koska ilmastonmuutosta ei auta se, että uusien ajoneuvojen hinta on niin rajoittava, että vanhoja hyötyajoneuvoja käytetään edelleen teillämme ja että ne edelleen kuormittavat ympäristöä. Olen tyytyväinen, että olemme äänestäneet tänään tästä ehdotuksesta ja että se on hyväksytty määräenemmistöllä.

  Vicky Ford (ECR). – (EN) Arvoisa puhemies, olemme juuri äänestäneet mietinnöstä, joka koskee päästönormien asettamista kevyille hyötyajoneuvoille. Kuten monien EU:n säädösten osalta, otsikko kuulostaa todelliseen sisältöön verrattuna erilaiselta. Selitän teille, mitä otsikko tarkoittaa: kevyet hyötyajoneuvot ovat tietenkin pakettiautoja, ja päästönormeilla tarkoitetaan niitä polttoaineesta syntyviä päästöjä, jotka riippuvat poltettavasta polttoaineesta.

Olemme kaikki havainneet, että polttoaineiden hinnat ovat kohonneet huoltoasemilla. Yksityisyrittäjille, kuten rakentajille, putkimiehille ja puusepille, pakettiauton käyttäminen on liiketoiminnan kannalta ratkaisevan tärkeä kustannus. He haluavat polttoainetehokkaita ajoneuvoja, ja polttoainetehokkuus on aina ollut keskeinen tekijä heidän ostopäätöksissään.

General Motors -yhtiön tuotantolinjalla vaalipiirissäni Lutonissa olen myös havainnut, että kehittämiseen tarvittavat innovaatiot saadaan tuotantotasolta.

Jotkut uskovat, että tavoitteet saavutetaan pelkästään siksi, että ne asetetaan täällä Euroopan parlamentissa. Itse asiassa tavoitteet saavutetaan innovoinnilla – joko pakettiautojen osalta tai muuten – ja tämä innovointi perustuu kuluttajien toiveisiin ja valmistajien kehitystyöhön, ei pelkkään EU:n lainsäädäntöön.

  Seán Kelly (PPE). – (GA) Arvoisa puhemies, olen pahoillani, että en voinut osallistua tähän keskusteluun, mutta olin keskustelun aikaan muissa kokouksissa. Kiitos, että annatte minulle mahdollisuuden sanoa muutaman sanan nyt.

(EN) Olemme vuotta 2020 koskevassa strategiassa korostaneet etenkin uusiutuvia energianlähteitä, mikä on täysin järkevää. Jotta saavutamme tavoitteemme, yhtä tärkeää on kuitenkin myös energiatehokkuus, etenkin moottoriajoneuvojen – yksityisten tai kaupallisten – osalta.

Kaupallisia ajoneuvoja käytetään liikenteessä päivittäin, ja niillä kuljetaan valtavia etäisyyksiä. Tällaisella säädöksellä voimme auttaa noudattamaan vuotta 2020 koskevaa strategiaa polttoainetehokkuuden osalta, koska sillä kannustetaan suunnittelijoita tuottamaan energiatehokkaampia moottoreita. Vaikka kustannukset voivat lyhyellä aikavälillä olla suuria, säästöt polttoaineen kulutuksessa kilometriä kohti ja myös ympäristön kannalta ovat valtavia.

Mietintö: Klaus-Heiner Lehne (A7-0021/2011)

  Clemente Mastella (PPE). – (IT) Arvoisa puhemies, neuvosto on toimittanut meille ehdotuksen päätökseksi luvan antamisesta tiiviimpään yhteistyöhön yhtenäisen patenttisuojan luomiseksi. Tämä johtuu siitä, että jotkut jäsenvaltiot – Italia ja Espanja mukaan luettuina – vastustivat useissa yhteyksissä suunnitellun kolmikielisen käännösjärjestelmän hyväksymistä, sillä siitä tulisi lopulta todella syrjivä, koska sillä rikotaan räikeästi periaatetta unionin kaikkien virallisten kielten yhdenvertaisesta asemasta.

Tähän mennessä järjestetyistä lukuisista neuvotteluista ja tämänaamuisesta äänestyksestä huolimatta vaikuttaa siltä, että säädöstä ei voida hyväksyä. Oikeudellisen ja institutionaalisen tarkoituksenmukaisuuden takia vaikuttaa tai on vaikuttanut siltä, että meidän on odotettava tuomioistuimen lausuntoa, joka saataneen tulevina päivinä. Lausunnolla ei ehkä pelkästään selvennetä yhtenäisen patenttisuojan useita teknisiä näkökohtia, vaan kenties myös korostetaan sen oikeudellisia seurauksia. Emme halunneet tätä, joten äänestin ehdotusta vastaan.

  Jens Rohde (ALDE). – (DA) Arvoisa puhemies, kun kuuntelen istuntosalissa käytävää keskustelua tiiviimmästä yhteistyöstä yhtenäisen eurooppalaisen patentin yhteydessä, minun on vaikea pidätellä hymyäni – itsetyytyväistä hymyäni. Poliitikot tietyistä valtioista, joiden kieli on heidän omasta mielestään maailman tärkein, ovat väittäneet, että tuhoamme alueen sisämarkkinat, jos ryhdymme tekemään tiiviimpää yhteistyötä. Tämä on tietenkin naurettava väite, koska meillä ei ole yhtenäisen patentin sisämarkkinoita. Patentin saaminen EU:ssa on kymmenen kertaa kalliimpaa kuin Yhdysvalloissa. Tämä vastaa 250 miljoonan euron vuotuista liikevaihtoa yrityksillemme. Siksi on hyvä, että olemme tänään vihdoinkin äänestäneet tiiviimmän yhteistyön puolesta. Näin tietyt valtiot eivät voi enää jarruttaa meitä. Nyt saa riittää! Me emme ole saavuttaneet tavoitetta, mutta olemme tänään edistyneet yhdessä päivässä enemmän kuin kuluneissa kymmenessä vuodessa.

  Adam Bielan (ECR). – (PL) Arvoisa puhemies, olemme EU:n tasolla käyneet yli 20 vuoden ajan keskusteluja yhtenäisestä patenttisuojasta. Nykyinen patenttien rekisteröintiin tarkoitettu erittäin monimutkainen järjestelmä, joka on hidas ja kallis Yhdysvaltojen järjestelmään verrattuna, ei millään tavalla auta eurooppalaisia yrittäjiä. Patentit ovat merkittävässä asemassa nykyaikaisen talouden kehittymisessä ja kasvussa sekä tieteellisen tutkimuksen tukemisessa. Kun otetaan huomioon, että maailmanmarkkinoilla esiintyy entistä enemmän kilpailua, meillä ei ole enää varaa lykätä päätöksiä tästä asiasta. Siksi meidän on ponnisteltava kovemmin yhtenäisten patenttimarkkinoiden luomiseksi. Vaikka meidän on tuettava tätä ajatusta, emme saa unohtaa useiden osatekijöiden, esimerkiksi kielikysymyksen, kiistanalaista luonnetta. Siksi meidän pitäisi ehdottomasti torjua kooltaan ja väestöltään pienempiin ja usein köyhempiin jäsenvaltioihin kohdistuvaa syrjintää.

  Alfredo Pallone (PPE). – (IT) Arvoisa puhemies, elämme markkinoilla, joilla yrityksemme toimivat maailmanlaajuisen kilpailun mukaisesti. Patenttien kielijärjestelmän uudistamisen perustavoitteena on – komission ilmoituksen mukaisesti – vähentää kääntämiseen liittyviä kustannuksia, jotta voimme toimia kilpailukykyisemmin markkinoilla, joilla kilpailemme Yhdysvaltojen kanssa – etenkin Aasian markkinoilla.

Siksi pohdin, olisiko tehokkaampaa laatia patentti vain yhdellä kielellä. Se todella auttaisi yrityksiämme kilpailemaan maailmanmarkkinoilla. Tiedämme myös hyvin, että EU:ssa on nyt kaksi oikeusjärjestelmää, joiden ominaispiirteet ja säännöt ovat erilaisia. Mielestäni olisi ollut järkevämpää ryhtyä yhdenmukaistamaan niitä.

Tiiviimmän yhteistyön aloittaminen on Euroopan unionin hengen vastaista, mutta sillä myös vahingoitetaan sisämarkkinoita, jotka tämän takia jakautuvat maantieteellisesti. Näin jäsenvaltioiden välinen kilpailu vääristyy, mikä tarkoittaa, että jotkut valtiot todellakin joutuvat muita heikompaan asemaan.

  Mario Pirillo (S&D). – (IT) Arvoisa puhemies, vaikka olen toisaalta tyytyväinen siihen, että EU on – useiden vuosien jälkeen – vihdoinkin varustautunut patentin kaltaisella tärkeällä välineellä, jonka ansiosta Euroopan unioni voi viimein kilpailla yhtäläisin mahdollisuuksin muiden alueellisten järjestöjen kanssa, toisaalta pahoittelen suuresti sitä, että tuloksella on vahingoitettu muita alueita, kuten Italiaa, joka on vuosi vuoden jälkeen auttanut vahvistamaan unionin asemaa.

Päätöksellä siitä, että patentti annetaan vain jollakin kolmesta patenttitoimiston työkielestä, yritykset Italiassa ja ehdotetun kielijärjestelmän alueelle kuuluvissa valtioissa itse asiassa asetetaan eriarvoiseen asemaan. Muistutan, että muutama kuukausi sitten esitin komissiolle kysymyksen italian kielen käytön puolustamisesta. Kaikista 27 valtiosta 25 valtiota olivat asiasta samaa mieltä, joten olen äänestänyt tyhjää.

  Andrzej Grzyb (PPE). – (PL) Arvoisa puhemies, kukaan ei ole tyytyväinen nykyisiin ratkaisuihin ongelmaan, joka koskee patenttisuojaa EU:ssa ja jäsenvaltioissa. Yhteisen patenttisuojan käyttöönotto on näin ollen erittäin tärkeää sekä jäsenvaltioidemme talouksien että koko EU:n talouden kannalta tarkasteltuna. Uudella järjestelmällä on etenkin edistettävä tieteellistä tutkimusta ja innovointia. Vakiomuotoiseen lomakkeeseen perustuvan suhteellisen yksinkertaisen järjestelmän käyttöönotto – vaikkakin aihe on kiistanalainen – kolmella kielellä, vaikka on myös puhuttu yhdestä kielestä tai useammista kielistä, niin että teksti käännetään hakijan äidinkielelle, on tärkeä askel.

Tämä on erityisen tärkeää pienille ja keskisuurille yrityksille, joista useimmilla ei ole riittäviä varoja hakea patentteja. Toivon, että tämä on tärkeä askel, jolla saadaan liikkeelle se pienten ja keskisuurten yritysten ryhmä, johon usein viitataan niin sanottuina nukkuvina innovaattoreina. Keskustelemme etenkin teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnassa usein siitä, miten voisimme kannustaa yritysten juuri tätä joukkoa luomaan innovaatioita ja patentoimaan innovaatioitaan. Toivomme, että tällä uudella säädöksellä nämä pienet ja keskisuuret yritykset saadaan liikkeelle ja että sillä myös annetaan parempaa suojaa Euroopan unionissa patentoiduille keksinnöille.

  Constance Le Grip (PPE). – (FR) Arvoisa puhemies, äänestin Klaus-Heiner Lehnen mietinnön puolesta. Mietinnöllä annetaan Euroopan parlamentin lupa tiiviimpään yhteistyöhän yhtenäisen patentin luomiseksi Euroopan unionissa. On jo aikakin! Tarvittiin 20 vuotta ponnisteluja tämän tuloksen aikaansaamiseksi, siihen pisteeseen pääsemiseksi, että alamme toteuttaa konkreettisia toimia eurooppalaisten yritysten – sekä pk-yritystemme että suuryritystemme – puolesta. Ne ovat odottaneet kauan tätä välinettä, joka on todella tärkeä niiden kilpailukyvyn ja kasvun kannalta.

Kun Euroopan parlamentti antaa suostumuksensa tiiviimmälle yhteistyölle, se osoittaa, miten kiinnostunut se on juuri tästä tiiviimmän yhteistyön menettelystä – ja haluan korostaa, että tämä on toinen kerta, kun sitä sovelletaan. Parlamentti myös lähettää erittäin myönteisen ja täsmällisen viestin yritystemme innovoinnin ja kilpailukyvyn edistämiseksi. Kuten jo aiemmin todettiin, 27 jäsenvaltiosta 25 valtiota on päättänyt hyväksyä tämän tiiviimmän yhteistyömenettelyn Euroopan unionin yhtenäisen patentin luomiseksi. En halua aliarvioida vaikeuksia, joita jotkut jäsenvaltioistamme voivat vielä kokea, mutta meidän on siirryttävä eteenpäin ja oltava esimerkkinä. Juuri tätä yritykset odottavat.

  Izaskun Bilbao Barandica (ALDE). – (ES) Arvoisa puhemies, äänestin tyhjää, koska uskon, että päätös yhtenäisen patentin luomisesta tiiviimmän yhteistyön avulla on jälleen uusi neuvoston virhe. Ainoastaan yhdeksän jäsenvaltiota on tehnyt keskenään sopimuksen. Itse asiakirjassa myönnetään, että tavoitteita ei voida saavuttaa kohtuullisessa ajassa. Kilpailukykyä? Tehokkuutta?

Odotamme myös tuomioistuimen tuomiota kielisääntöihin liittyvästä oikeuskäytännöstä. Neuvoston olisi pitänyt pyrkiä yhteiseen kantaan, ja ehkäpä sen olisi pitänyt tehdä enemmän töitä yhden kielen käyttämiseksi – ottaen huomioon rekisteröintien määrän ja suurimmassa osassa käytetyn kielen – jotta meistä olisi saatu kilpailukykyisempiä maailmanlaajuisesti.

Jälleen kerran jäsenvaltioiden kansalliset näkemykset ovat johtaneet hajanaiseen päätökseen, jossa ei anneta selviä perusteita kolmen kielen käytölle. Jos panemme täytäntöön tällaisia toimenpiteitä, emme saa koskaan luotua yhtenäistä Eurooppaa.

  Miroslav Mikolášik (PPE). – (SK) Arvoisa puhemies, jos Euroopan unioni haluaa lisätä kilpailukykyä ja päästä maailman kärkipaikoille innovoinnissa, sen luova potentiaali on suojattava asianmukaisesti.

EU:n patenttijärjestelmä on kuitenkin kovin puutteellinen, mikä estää paitsi yhtenäisen patenttisuojan luomisen, myös sisämarkkinoiden kehittymisen, mikä vähentää sijoittajien ja innovatiivisten yritysten oikeusvarmuutta. Jos keksintöjen yhtenäinen suoja kaikissa jäsenvaltioissa taattaisiin myöntämällä patentteja yhtenäisellä eurooppalaisella menettelyllä patenttilainsäädännöllä säädetyn yhtenäisen järjestelmän mukaisesti, tämä monimutkainen järjestelmä olisi selvempi. Samalla vähennettäisiin etenkin pienille ja keskisuurille yrityksille aiheutuvia kustannuksia, sillä niiden on nykyisin maksettava jopa kolme kertaa korkeampia kustannuksia kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa. Koska pyrkimykset yhtenäisen patenttisuojan luomiseksi koko EU:ssa eivät ole vastanneet odotuksia ja koska kaikki oikeudelliset edellytykset yhtenäisen patenttisuojan luomisen alalla tehtävälle tiiviimmälle yhteistyölle on täytetty, hyväksyn sen, että Euroopan parlamentti antaa yhteistyöhön luvan.

  Giommaria Uggias (ALDE). – (IT) Arvoisa puhemies, kun Yhdysvaltojen puhelinteollisuus ei sata vuotta sitten tunnustanut Antonio Meuccin patenttia, syynä ei ollut englannin kielen puuttuminen tai italian kielen käyttäminen vaan yhden ehdon noudattamatta jättäminen: hänellä ei ollut tarpeeksi rahaa, jotta hän olisi voinut rekisteröidä patenttinsa vielä seuraavaksi vuodeksi.

Olemme nyt itse joutuneet ristiriitaiseen tilanteeseen. Äänestyksestä riippumatta se, että hyväksymme kolmikielisen patenttijärjestelmän, josta italian kieli on jätetty pois, on mielestäni vain merkki hallituksemme heikkoudesta, sen kyvyttömyydestä saada ääntään kuuluviin EU:n politiikassa sekä poliittisen järjestelmämme heikkoudesta, joka heijastuu ennen kaikkea tutkimukseen ja innovointiin.

Meidän on tässä yhteydessä pidettävä mielessä viime joulukuussa julkaistu kilpailukykyä koskeva tutkimus, joka osoittaa, että viime vuosina Italia on vastustelematta antanut neljä miljardia euroa niille muille valtioille, jotka ovat ottaneet tutkijamme avosylin vastaan. Nämä tutkijat tuskin tarvitsevat enää italian kieltä, koska he ovat oppineet englantia, ranskaa ja saksaa ja heillä on kaikki tarvittavat välineet näiden patenttien toimittamiseksi – italialaisten tuotteiden harmiksi.

  Antonello Antinoro (PPE). – (IT) Arvoisa puhemies, haluan selittää, miksi äänestin tänään tätä mietintöä vastaan. Patentin luominen varmasti hyödyttää Euroopan patenttijärjestelmää, mutta lopputulos olisi ollut parempi, jos olisimme soveltaneet eri menettelyä. Tiiviimpi yhteistyö johtaa mielestäni umpikujaan.

Nykyinen menettely on vain viimeisin vaihe Euroopan unionin patenttien myöntämisen pitkässä historiassa, joka ulottuu aina vuoteen 1990. Vain 12 jäsenvaltiota on hakenut patentteja.

Äänestin päätöslauselman puolesta, koska se ei vastaa perustamissopimuksen 20 artiklan 2 kohdassa asetettua vaatimusta viimeisestä keinosta. Komission ehdotuksella ei luoda yhtenäistä patenttia koko unionin alueelle, kuten 118 artiklassa vaaditaan. Tiiviimpi yhteistyö myös vaikuttaa kielteisesti yritysten perustamiseen ja pääoman vapaaseen liikkuvuuteen.

Poliittisesti tarkasteltuna olisi ollut hienostuneempaa ja yhtä järkevää odottaa tuomioistuimen päätöksiä, jotka annettaneen 8. maaliskuuta. Joudumme todennäköisesti tarkistamaan kantaamme kyseisen päätöksen perusteella.

  David-Maria Sassoli (S&D). – (IT) Arvoisa puhemies, olemme jälleen kerran saaneet seurata, miten Italian hallitus ei saa suojeltua Italian mainetta EU:n kannattajana tai sen yritysten etuja eurooppalaisen patentin hyväksymisen ratkaisevalla hetkellä. Kaikista 27 valtiosta 25 valtiota yhdessä parlamentin määräenemmistön kanssa tukivat ehdotusta, jolla säännellään patenttien alaa ja joka todella vaikuttaa innovatiivisimpiin yrityksiin ja niihin, jotka suuntautuvat eniten kansainvälisille markkinoille.

Koska jättäydymme tämän päätöksen ulkopuolelle, me Italiassa vaarannamme yrityksemme niin, että niitä ei suojella asianmukaisesti EU:ssa tai muualla maailmassa. On uskomatonta, että hallitus, joka ei millään tavalla edistä Italian kulttuuria maailmalla, joka leikkaa kulttuuri-instituuttien varoja ja joka ei arvosta kieltä valtiossa, jossa on eniten maailmanperintökohteita, voi jyrätä kielikysymyksessä, vaikka itse asiassa yrityksemme ovat aina pyytäneet patenttien laatimista vain englannin kielellä, koska se on nykyisin maailmantalouden yleiskieli. Olemme kuitenkin saaneet aikaan lopputuloksen, jonka nojalla kaikki patenttien hakijat voivat esittää hakemuksensa omalla äidinkielellään.

Arvoisa puhemies, Michel Barnierin ei ollut mikään pakko viedä tätä asiaa läpi niin kiireellisellä äänestyksellä, ennen kuin tuomioistuin antaa lausuntonsa, jota – kuten tiedämme – odotetaan maaliskuun ensimmäisellä viikolla ja jossa käsitellään pääasiassa kahta tärkeintä kysymystä: oman kansallisen kielen käyttämistä itsensä puolustamiseksi Euroopan unionin patenttituomioistuimessa sekä itse patenttituomioistuimen perustamisen legitiimiyttä. Kuten tiedämme, nämä ovat tärkeitä kysymyksiä, jotka on ratkaistava ennen päätöksen tekemistä. Tämän takia Italian demokraattisen puolueen valtuuskunnan jäsenet päättivät äänestää tyhjää.

  Seán Kelly (PPE). – (EN) Arvoisa puhemies, tämä ehdotus ei todellakaan ole täydellinen, ja sitä joudutaan ehkä tarkistamaan muutaman viikon kuluttua annettavan tuomioistuimen tuomion perusteella. Mielestäni se on kuitenkin askel oikeaan suuntaan. Siksi äänestin ehdotuksen puolesta.

Olen osallistunut täällä Euroopan parlamentissa useisiin innovointia koskeviin seminaareihin. General Electric -yhtiö on teettänyt Euroopan unionissa joitakin tutkimuksia, joiden mukaan useimmat uskovat, että lamasta voidaan päästä eteenpäin vain innovoinnin avulla. Innovoinnilla tarkoitetaan tutkimusta, kehitystä ja uusia tuotteita. Uudet tuotteet on patentoitava, ja mitä helpompaa se on, sitä parempi. Meidän on pyrittävä luomaan Euroopan unioniin järjestelmä, joka on yhtä helppo ja kustannustehokas kuin Yhdysvaltojen järjestelmä.

Siihen on vielä pitkä matka, mutta ainakin yritämme kulkea siihen suuntaan. Siksi äänestin tämänpäiväisten ehdotusten puolesta.

  Philip Claeys (NI). – (NL) Arvoisa puhemies, äänestin tyhjää Klaus-Heiner Lehnen mietinnöstä. Minulla ei kuitenkaan ole mitään yhtenäisen patenttisuojan luomista vastaan. Pikemminkin päinvastoin. Flanderin yritykset ovat jo pitkään vaatineet äänekkäästi tällaista järjestelmää. Itse ajatus on hyvä, etenkin kun otamme huomioon, miten kallis ja raskas nykyinen menettely on, koska jokaisessa jäsenvaltiossa on haettava erillistä patenttia.

Äänestin tyhjää, koska kielijärjestelyt ovat edelleen melko epäselviä. Jää nähtäväksi, missä määrin komission säädösluonnoksella sallitaan muiden virallisten kielten kuin englannin, ranskan ja saksan käyttäminen. Katson kuitenkin nyt ja jatkossa, että asiakirjat pitäisi voida toimittaa myös hollanniksi.

Mietintö: Ivo Belet (A7-001/2011)

  Miroslav Mikolášik (PPE). – (SK) Arvoisa puhemies, asiaan sovellettavien tekstien aiemmin mainittujen säännösten ja aiemmin mainittujen tarkistusten kodifioinnilla eittämättä selvennetään elintarvikkeiden ja rehujen radioaktiivista saastumista koskevia oikeudellisia puitteita riittävästi.

Lissabonin sopimuksen hyväksymisen takia kuitenkin katson, että ehdotetun säädöksen oikeusperustaa on arvioitava uudelleen. Siinä on otettava huomioon myös Euroopan parlamentin uusi toimivalta kansanterveyden suojelemisen osalta. Olen tässä yhteydessä samaa mieltä siitä, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 168 artiklan 4 kohdan b luetelmakohta on ehdotuksen oikeusperusta, koska tällä perusteella säädettyjen toimenpiteiden välittömänä tavoitteena on suojella kansanterveyttä. Näin on myös säädettäessä – suorana lainauksena – elintarvikkeiden ja rehujen radioaktiivisen saastumisen sallituista enimmäistasoista.

  Giommaria Uggias (ALDE). – (IT) Arvoisa puhemies, pääosin kannatan tähän tekstiin esitettyjä tarkistuksia. Joka tapauksessa tällä tekstillä periaatteessa vain kodifioidaan elintarvikkeiden ja rehujen radioaktiivisen saastumisen sallituista enimmäistasoista aiemmin annettua lainsäädäntöä.

Unohdamme ja jätämme jokseenkin huomiotta, että keskustelemme ydinonnettomuudesta aiheutuvista jätteistä. Tämä tarkoittaa, että meidän on edelleen kiinnitettävä paljon huomiota ydinlaitosten vaaroihin ja siihen, että seuraukset johtuvat niiden laitosten pilaantuneista ja myrkyllisistä jätteistä, joita joissakin valtioissa halutaan kehittää. Siksi tarvitsemme säädöksen, jolla meitä kaikkia kannustetaan pysymään mahdollisimman valppaina.

Menen asian ytimeen. Katson, että meidän pitää pyrkiä tehokkaammin siihen, että käyttöön otetaan pakollinen välitön ilmoitus, jonka ansiosta kaikkia vaaratekijöitä voitaisiin käsitellä kerralla. Emme myöskään saa antaa mitään mahdollisuutta kiertää vaatimusta siitä, että hallituksen viranomaisille on ilmoitettava onnettomuudesta.

  Andrzej Grzyb (PPE). – (PL) Arvoisa puhemies, säädöksiä sen varmistamiseksi, että radioaktiiviset aineet eivät saastuta elintarvikkeita, annettiin ensimmäisen kerran Tšernobylin ydinvoimalassa tapahtuneen onnettomuuden jälkeen. Tämä on erityisen tärkeä asia etenkin kansanterveyden kannalta. Samalla asia on kuitenkin myös vaikea. Lissabonin sopimuksen täytäntöönpanon takia tiettyjä säädöksiä, myös näitä säädöksiä, on saatettava ajan tasalle, vaikka Euroopan komission ja parlamentin ehdotuksissa esitetyt oikeusperustat poikkeavat toisistaan. Parlamentti viittaa Lissabonin sopimuksen 168 artiklan 4 kohtaan, ja komissio taas Euratomin perustamissopimuksen 31 artiklaan. On tärkeää muistuttaa, että kuluttajia on suojeltava, mutta samalla on korostettava tarvetta maanviljelijöiden suojelemiseen. Heille on annettava korvauksia menetyksistä, joita heille onnettomuuden jälkeen aiheutuu. Käymämme keskustelu on myös paljastanut suuret mielipide-erot mahdollisten uhkien arvioinnista. Tällaisiin uhkiin kuuluvat esimerkiksi onnettomuuksien tai luonnollisten lähteiden aiheuttamat säteilytasot. On myös korostettava sitä, että Euroopan unionin markkinoilla on entistä enemmän eri puolilta maailmaa EU:hun tuotuja maataloustuotteita ja elintarvikkeita. Kansanterveyden normeja on noudatettava, myös niitä, joilla varmistetaan, että radioaktiiviset aineet eivät ole saastuttaneet elintarvikkeita.

  Alfredo Antoniozzi (PPE). – (IT) Arvoisa puhemies, kun radioaktiivisen saastumisen tasoja ydinonnettomuuden jälkeen koskevien vuosina 1987–1990 annettujen kolmen säädöksen kodifioituun versioon lisätään uusi johdanto-osan kappale, nykyiselle artiklalle luodaan näin jälkikäteen tarvittavat edellytykset ja neuvostolle annetaan suora toimivalta antaa säädös, jotta komission ehdottamat kiireelliset toimenpiteet voidaan hyväksyä nopeasti.

Olen esittelijän Ivo Beletin kanssa samaa mieltä siitä, että emme voi irrottaa asiaa artiklasta, johon siinä viitataan. Joka tapauksessa, kun otetaan huomioon Lissabonin sopimuksella annetut uudet säännöt, meidän on selvitettävä, annetaanko tällä perustelulla riittävä syy säilyttää neuvoston täytäntöönpanovalta ja onko neuvostolle annettu täytäntöönpanovalta määritetty ja rajattu asianmukaisesti.

Onnettomuuksien jälkeisten tilanteiden tehokkaalla hallinnalla on taattava kansalaisten edut. Tätä varten säädetään muun muassa menettelyn virtaviivaistamisesta ydinonnettomuuden yhteydessä sekä komissiolle selvästi annettavasta valvonta-asemasta. Samalla selvennetään säädösjärjestelmää.

Kirjalliset äänestysselitykset

Suositus: Eva Joly (A7-0018/2011)

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. – (PT) Yhdyn esittelijän kantaan, joka koskee sopimuksen tekemiseen tarvittavaa yksimielisyyttä. Tähän liittyy nyt uusia Euroopan unionin kehitysyhteistyön tavoitteita koskevia säännöksiä, joista on määrätty Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 208 artiklassa. Toisaalta uskon, että tämä lähestymistapa keskittyi liikaa kaupallisiin ja taloudellisiin huoliin sekä vapaakauppaan nykyistä vakaamman kehitystä koskevan lähestymistavan kustannuksella. Pidän siis myönteisinä uusia säännöksiä, jotka on tarkoitus sisällyttää tarkistettuun sopimukseen, erityisesti köyhyyden torjuntaa, tuen tehokkuutta, vuosituhannen kehitystavoitteita sekä maahanmuuton ja kehityksen välistä yhteyttä koskevia säännöksiä. Äänestän tämän ehdotuksen puolesta, koska suhteet Etelä-Afrikkaan ja maan kanssa käytävä kauppa ovat olennaisen tärkeitä kummallekin osapuolelle.

  Laima Liucija Andrikienė (PPE), kirjallinen. – (LT) Äänestin tämän asiakirjan puolesta, koska se sisältää tärkeitä tarkistuksia. Aseidenriisunnan tulemisesta olennaiseksi osaksi sopimusta, tarkemmin sanottua yhdenvertaiseksi osaksi demokratiaperiaatteiden, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen kanssa on pidettävä tervetulleena. Kyse on erittäin tärkeistä säännöksistä, jotka myötävaikuttavat alueen rauhanturvaamiseen ja turvallisuuteen sekä ihmisoikeuksien kunnioittamiseen ja demokratiakehitykseen. Kehitysavun tuloksellisuuden periaate (kehitysyhteistyötavoitteena) ja sellaisten operaatioiden ensisijaisuus, joiden avulla lisätään erityisesti köyhyyden torjuntaa ja pyritään saavuttamaan vuosituhannen kehitystavoitteet, on lisätty sopimukseen.

On syytä panna merkille, että Etelä-Afrikan kehitysnäkökulmasta katsottuna yhteistyön laajentaminen monille uusille aloille on tarkistettua sopimusta puoltava seikka. Lisäksi yhteistyön laajentaminen tällä tavalla, mitä vuoden 1999 alkuperäisessä sopimuksessa tarjottiin yksinkertaisesti mahdollisuutena, oli se, mitä kumpikin osapuoli halusi. Lisäksi on myös tärkeää, että kaupallisiin, taloudellisiin ja vapaakauppaa koskeviin huoliin kiinnitetään paljon huomiota, sillä tämän pitäisi parantaa alueen taloudellista kehitystä.

  Elena Oana Antonescu (PPE), kirjallinen. – (RO) Tähän tarkistettuun sopimukseen sisällytettiin monia tarkistuksia, erityisesti tarkistuksia, jotka koskevat demokratiaperiaatteiden kehitystä ja yhteistyötä asioissa, jotka koskevat aseidenriisuntaa ja joukkotuhoaseiden leviämisen estämistä. Pidän myönteisenä aloitetta, jossa asetetaan etusijalle sellaiset operaatiot, joiden avulla voidaan paremmin saavuttaa vuosituhannen kehitystavoitteet, joita ovat köyhyyden vähentämiseen, elin- ja työolosuhteiden parantamiseen ja uusien työpaikkojen luomiseen pyrkivät strategiat. Minusta on luotava syvällistä poliittista vuoropuhelua terrorismin torjunnasta ja rahanpesusta, terrorismin rahoituksesta ja järjestäytyneestä rikollisuudesta sekä aseiden tuotannon, asekaupan ja aseiden keskittymisen torjunnasta. Lisäksi kannatan sitä, että meidän on keskityttävä kehitysyhteistyöhön ja tavoiteltava koulutus- ja terveydenhuoltoalojen parantamista. Näistä syistä äänestin mietinnön puolesta.

  Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. – (FR) Etelä-Afrikka on maa, joka kehittyy nopeasti kaikilla aloilla ja jonka kanssa Euroopan unioni haluaa vaalia erityissuhteita. Kehitysyhteistyövaliokunnan myönteisen suosituksen ja kansainvälisen kaupan valiokunnan hyväksynnän seurauksena kannatin tämän sopimuksen allekirjoittamista, sillä se tulee vahvistamaan yhteistyötämme kyseisen maan kanssa.

  Alain Cadec (PPE), kirjallinen. – (FR) Äänestin Euroopan unionin ja Etelä-Afrikan yhteistyösopimuksen uudistamisen puolesta, sellaisena kuin se on muutettuna vuonna 2009, koska sen myötä avautuu uusi ulottuvuus Euroopan unionin ja Etelä-Afrikan välisessä yhteistyössä. Vuonna 1999 tehty alkuperäinen sopimus tarjosi kauppayhteistyötä, tukea Etelä-Afrikalle sen taloudellisen ja sosiaalisen siirtymäprosessin aikana, maan taloudellista integroitumista eteläisessä Afrikassa sekä kehitysyhteistyötä. Nykyisin sopimus on ulotettu seuraaville aloille: köyhyyden torjunta, kehitysavun tuloksellisuus, vuosituhannen kehitystavoitteiden täytäntöönpano, turvallisuutta edistävä työ, joukkotuhoaseiden torjunta sekä terrorismin torjunta. Nämä ovat strategisen yhteistyön alueita, jotka mielestäni ovat tärkeitä, kun tarkastellaan Euroopan unionin aktiivista yhteistyötä Etelä-Afrikan kanssa ja sen vaikutusvaltaa eteläisen Afrikan alueella.

  Maria Da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. – (PT) Suhtaudun myönteisesti tähän uuteen sopimukseen, jonka tavoitteena on kahdenvälisen yhteistyön tehostaminen monilla aloilla. Haluan korostaa seuraavien seikkojen tärkeyttä: lasten oikeudet, sukupuolten tasa-arvo, naisiin kohdistuvan väkivallan torjuminen, ympäristöyhteistyö, erityisesti ilmastonmuutosta koskeva yhteistyö, kulttuuriyhteistyö, huumeiden torjuntaa ja rahanpesun torjuntaa koskeva yhteistyö, terveysalan yhteistyö ja erityisesti aidsin torjunta. Yhteistyön ja kehityksen pitäisi yhdessä kattaa strategiat, joiden avulla pyritään vähentämään köyhyyttä, parantamaan elin- ja työskentelyolosuhteita ja luomaan työpaikkoja, lisäämään maahanmuuttajien osallistumista kotimaidensa kehitykseen sekä lisäämään yhteistyötä valmiuksien vahvistamiseksi, erityisesti terveyden ja koulutuksen alalla, jotta voitaisiin kompensoida kestävän kehityksen "aivovuodon" kielteistä vaikutusta Etelä-Afrikassa. Pidän kasvanutta yhteistyötämme tervetulleena näillä monilla uusilla aloilla, ja olen tyytyväinen uusiin kehitystä koskeviin säännöksiin, jotka on sisällytetty tarkistettuun sopimukseen. Erityisesti mainittakoon köyhyyden torjuntaa, avun tuloksellisuutta, vuosituhannen kehitystavoitteita sekä maahanmuuton ja kehityksen välistä yhteyttä koskevat säännökset.

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin tämän suosituksen puolesta, sillä kannatan uusien kehitystä koskevien säännösten toteuttamista sopimuksessa. Euroopan unionin viranomaisten on tärkeää vahvistaa tehokas valvonta Lissabonin sopimuksen mukaisesti, jotta olisi mahdollista saavuttaa köyhyyden vähentämistä ja poistamista koskevat tavoitteet Etelä-Afrikassa.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Etelä-Afrikka on maa, joka on lisännyt kiinnostusta, avustusta ja arvostusta kansainvälisellä tasolla apartheidin päättymisestä asti siitä syystä, että maa on onnistunut vaikeuksista ja takaiskuista huolimatta siirtymään suhteellisen rauhanomaisesti pienen ryhmän ylivaltiudesta demokratiaan, jossa toimitaan välittömien vaalien edellyttämällä tavalla. On mahdotonta palauttaa mieliin tätä siirtymää ajattelematta Nelson Mandelan inspiroivaa hahmoa ja hänen osoittamaansa arvokkuutta, hyväsydämisyyttä ja sovintoa, mikä edelleen vaikuttaa maahan myönteisellä tavalla.

Nykyään voimme sanoa, että Etelä-Afrikka on tärkeä geopoliittinen ja geostrateginen toimija Afrikassa ja esimerkki muille maille, jotka eivät vielä ole pystyneet vapautuman sortavasta ja kehitystä jarruttavasta diktatuurista. On täysin Euroopan unionin etujen mukaista vahvistaa yhteyksiä Etelä-Afrikkaan ja luoda molempia osapuolia hyödyttäviä kumppanuuksia. Tästä syystä kannatan Euroopan unionin ja Etelä-Afrikan välisen kauppaa, kehitystä ja yhteistyötä koskevan sopimuksen muuttamista.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Etelä-Afrikan tasavallan välinen kauppaa, kehitystä ja yhteistyötä koskeva sopimus tuli voimaan 1. toukokuuta 2004. Vaikka Pretoriassa 11. lokakuuta 1999 tehdyn sopimuksen piti olla voimassa toistaiseksi, siinä määrättiin sopimuksen tarkistamisesta sen oltua voimassa viisi vuotta.

Tämän vuoksi pidän myönteisenä tätä suositusta, joka saattaa päätökseen pitkän neuvotteluprosessin, sillä tarkistettu sopimus tehtiin Kleinmondissa 11. syyskuuta 2009. Suositus mahdollistaa sellaisen säädöksen voimaantulemisen, jonka myötä alkuperäiseen sopimukseen otetaan mukaan huomattavia muutoksia, erityisesti aseidenriisunnassa ja joukkotuhoaseiden leviämisen estämisessä sekä köyhyyden torjunnassa saavuttamalla vuosituhannen kehitystavoitteet, sekä monia muita tärkeitä muutoksia.

Vaikka olen esittelijän kanssa yhtä mieltä siitä, että kauppaa koskeville huolille annetaan etusija kehitystä koskevien asioiden kustannuksella, äänestän tämän suosituksen puolesta, sillä se merkitsee Euroopan unionille uutta askelta eteenpäin kehitysyhteistyössä, ja tämä auttaa lopulta saavuttamaan köyhyyden poistamista koskevan tavoitteen.

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Kauppaa, kehitystä ja yhteistyötä koskevaan sopimukseen ehdotettua tarkistusta, jonka avulla sopimusta täydennetään "kattavalla kehitysavulla", olisi tarkasteltava niiden ponnistelujen valossa, joita Euroopan unioni on tehnyt Etelä-Afrikan hyväksi talouskumppanuussopimuksen tekemisessä pyrkien pääsemään eroon kritiikistä ja oikeutetusta vastustuksesta, joita nykyinen kauppaa, kehitystä ja yhteistyötä koskeva sopimus ja EU:n aikomukset laatia talouskumppanuussopimuksia ovat kohdanneet. Kauppaa, kehitystä ja yhteistyötä koskevat sopimus on lisännyt kyseisten osapuolten epäsuhtaa Euroopan unionin eduksi, kun se on lisännyt vientiään Etelä-Afrikkaan. Euroopan unionin menettelytavat tavaroiden, palvelujen ja pääoman kaupan vapauttamisessa ovat selvästi epäonnistuneet.

Talous- ja rahoituskriisin paheneminen vahvistaa tätä näkemystä. Molemminpuolisen avun ja vastavuoroisuuden sijasta on edistetty kilpailukykyä, mikä on jakanut työvoiman siten, että osa on tarkoitettu eteläafrikkalaisten maataloustuotteiden vientiin ja osa EU:n teollisuustuotteiden vientiin. Edunsaajia ovat aina samat tahot: Euroopan unionin keskeiset mahdit ja niiden taloudelliset intressiryhmät. Seuraukset ovat nähtävissä selvästi paitsi kehitysmaissa, myös Euroopan unionin maissa, kuten Portugalissa: tuotantosektori heikkenee, kuten taas ulkoinen riippuvuus, työttömyys, köyhyys jne. lisääntyvät.

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen. – (LT) Äänestin tämän asiakirjan puolesta, koska tarkistetussa sopimuksessa esitetään monia mielenkiintoisia, erityisesti kehitystä koskevia muutoksia alkuperäiseen sopimukseen. Näitä ovat seuraavat: aseidenriisunnasta tulee olennainen osa sopimusta, tarkemmin ilmaistuna yhdenvertaisesti demokratiaperiaatteiden, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen kanssa. Kehitysavun tuloksellisuuden periaate (kehitysyhteistyötavoitteena) ja sellaisten operaatioiden ensisijaisuus, joiden avulla lisätään erityisesti köyhyyden torjuntaa ja pyritään saavuttamaan vuosituhannen kehitystavoitteet, on lisätty sopimukseen. Olen yhtä mieltä tavoitteesta, jonka avulla pyritään vahvistamaan kansainvälisen rikostuomioistuimen tukea ja sen työtä rankaisematta jättämisen lopettamisessa ja kansainvälisen oikeuden täytäntöönpanossa. Maahanmuuttoyhteistyöstä on myös käytävä säännöllisesti poliittista vuoropuhelua kuten myös yhteistyön ja kehityksen välisestä yhteydestä tässä kontekstissa. Tähän sisältyvät muun muassa seuraavat asiat: köyhyyden vähentämiseen tähtäävät strategiat, elin- ja työskentelyolosuhteiden parantaminen ja työpaikkojen luominen; maahanmuuttajien osallistuminen kotimaidensa kehitykseen; yhteistyö valmiuksien vahvistamiseksi, erityisesti terveyden ja koulutuksen alalla, jotta voitaisiin kompensoida kestävän kehityksen "aivovuodon" kielteistä vaikutusta Etelä-Afrikassa; oikeudelliset, nopeat ja kustannustehokkaat keinot ulkomailla asuville rahalähetysten tekemiseksi maahan. Seuraavat näkökohdat ovat kaikkein tärkeimpiä: rauhanturvaaminen ja turvallisuus alueella sekä ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja demokratiakehitys.

  Elisabeth Köstinger (PPE), kirjallinen. – (DE) Kannatan Euroopan unionin ja Etelä-Afrikan välisen sopimuksen tekemistä kahdenkeskisen yhteistyön lisäämiseksi. Oikeusvaltioperiaatteen vakauttamisen lisäksi ryhdytään tärkeisiin toimenpiteisiin terrorismin ja terrorismin rahoittamisen torjumiseksi sekä joukkotuhoaseiden käytön estämiseksi. Euroopan parlamentin ylivoimainen tuki sopimukselle johtaa työskentelyolosuhteiden ja terveydenhuoltojärjestelmän parantumiseen sekä köyhyyden vähenemiseen Etelä-Afrikassa.

  Giovanni La Via (PPE), kirjallinen. – (IT) Pretoriassa lokakuussa 1999 allekirjoitettu Euroopan unionin ja Etelä-Afrikan tasavallan välinen vapaakauppasopimus tuli voimaan vuonna 2004. Se sisältää lausekkeen, jonka mukaan sopimus on tarkistettava viiden vuoden kuluessa sen voimaantulosta. Tänään, seitsemän vuotta sopimuksen ratifioinnin jälkeen, Euroopan parlamentti on onnistunut ilmaisemaan kantansa komission johtamista neuvotteluista neuvoston direktiivien pohjalta. Teksti toimitettiin meillä hyväksyttäväksi, ja päätin äänestää sen puolesta, koska se etupäässä käsittelee Etelä-Afrikan kehitystä. Sen keskeisenä tarkoituksena on saada kumpikin osapuoli sitoutumaan sopimukseen ja taistelemaan köyhyyden ongelman poistamiseksi lopullisesti, mikä merkitsee huomattavaa panosta vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamisessa. Tämä onnistuu kuitenkin vain, jos Etelä-Afrikka onnistuu itse ryhtymään todellisiin toimiin laatimalla kunnollista aseidenriisuntapolitiikkaa, sillä sen on ajateltu muodostavan todellisen perustan maan kehityshankkeelle.

  David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Pidän myönteisenä Euroopan unionin ja Etelä-Afrikan välistä sopimusta, jossa esitetään uusia kehityssäännöksiä, erityisesti köyhyyden torjuntaa, kehitysavun tuloksellisuutta ja vuosituhannen kehitystavoitteita koskevia säännöksiä. Etelä-Afrikka on tärkeä kumppani sekä kauppa- että kehityssuhteissa.

  Jean-Luc Mélenchon (GUE/NGL), kirjallinen. – (FR) Tämä sopimus sijoittuu erityiseen kontekstiin, jonka esittelijä tuntuu jättävän vaille huomiota. Euroopan komissio harjoittaa ennennäkemättömän suurta painostusta eteläisen Afrikan maihin, erityisesti Etelä-Afrikkaan, tehdäkseen haitallisia talouskumppanuussopimuksia. Euroopan unioni viittaa talouskumppanuussopimusneuvotteluihin ja kaikkien kauppasopimusneuvottelujen keskeyttämiseen, jotta edistyisi asiassaan – tämä antaa selvän kuvan kiristyksestä. Äänestän mietintöä vastaan, sillä mietintö ei tuomitse Barroson komission laatimaa sopimusluonnosta, vaan vahvistaa sen.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Etelä-Afrikan tasavallan välinen kauppaa, kehitystä ja yhteistyötä koskeva alkuperäinen sopimus tehtiin Pretoriassa 11. lokakuuta 1999 ja siitä tuli toistaiseksi voimassa oleva sopimus 1. toukokuuta 2004. Sopimus sisältää lausekkeen, jonka mukaan sitä tarkistetaan sopimuksen oltua voimassa viisi vuotta. Myös Lissabonin sopimuksen voimaantulo on tehnyt uuden sopimuksen hyväksymisestä välttämätöntä, jotta Euroopan unioni voisi harjoittaa kaikkia niitä oikeuksiaan ja velvoitteitaan, joita Euroopan yhteisö aiemmin harjoitti.

Kleinmondissa vuonna 2009 tehdyn tarkistetun sopimuksen myötä alkuperäiseen sopimukseen sisällytettiin monia tärkeitä tarkistuksia, erityisesti seuraavia muutoksia kehityksen alueelle: aseidenriisunta, demokratiaperiaatteet, ihmisoikeudet ja oikeusvaltioperiaate, yhteistyö aseidenriisunta-asioissa ja joukkotuhoaseiden leviämisen estämisessä.

Tästä syystä äänestin siten kuin äänestin.

  Alexander Mirsky (S&D), kirjallinen. – (EN) Äänestin tyhjää tässä asiassa seuraavista syistä: (1) Etelä-Afrikan tasavallalla on valtaisat luonnonvarat ja se pystyy itse ratkaisemaan ongelmansa; (2) Etelä-Afrikan korruptiotaso on niin korkea, että harmaan talouden osuus sen markkinoista on yli 60 prosenttia; (3) on maita, jotka eivät itse pysty ratkaisemaan ongelmiaan ja jotka tarvitsevat Euroopan unionin rahoitusapua huomattavasti enemmän ja joiden tilanne on toivottomampi kuin Etelä-Afrikan; (4) Euroopan unioni voi avustaa Etelä-Afrikan tasavaltaa antamalla sille neuvoja.

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. – (IT) Äänestin Euroopan unionin ja Etelä-Afrikan tasavallan välisestä sopimuksesta esittelijä Jolyn laatiman tekstin puolesta, koska viime vuosina syntyneen kansainvälisen tilanteen valossa meidän on tarkistettava Etelä-Afrikan kanssa tehtyjä kauppa-, kehitys- ja yhteistyösopimuksia. Kauppasuhteiden kannalta sopimukset hyödyttävät kummankin osapuolen teollisuudenaloja. Etelä-Afrikka on esimerkiksi Italian tärkeä kaupallinen kumppani, niin yhteisrahoitushankkeissa kuin kaupankin alalla. Näiden sopimusten tarkistamisen myötä tavoitteena on myös terrorismin torjunnan koordinointi, osittain kansainvälisessä rikostuomioistuimessa tapahtuneen voimaantulon myötä, ja keskustelun avaaminen yhteisistä arvoista ja eduista maahanmuuton, energian, avaruusasioiden, liikenteen ja turvallisuuden alalla.

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. – (PT) Äänestin Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden ja Etelä-Afrikan tasavallan välisen kauppaa, kehitystä ja yhteistyötä koskevaa sopimusta muuttavan sopimuksen tekemisen puolesta. Kauppaa, kehitystä ja yhteistyötä koskevan sopimuksen voimaantulosta lähtien EU:n tavarakauppa Etelä-Afrikan kanssa on lisääntynyt tasaisesti. Euroopan unioni on Etelä-Afrikan tärkein kauppakumppani; vuonna 2009 Etelä-Afrikan viennistä 34 prosenttia suuntautui Euroopan unioniin, ja tuonnista 35 prosenttia oli lähtöisin Euroopan unionista. Tuonnin ja viennin välinen tasapaino on selvä, mutta olen huolissani Etelä-Afrikan tuotantomenetelmistä EU:hun vietävien tuotteiden osalta: tuotteiden pitäisi olla samojen standardien mukaisia, joita vaaditaan eurooppalaisilta saman teollisuudenalan valmistajilta. Nämä indikaattorit osoittavat, että vuonna 1999 tehdyn ensimmäisen sopimuksen tulokset voidaan jo nähdä. Esittelijän tavoin toivon, että Euroopan unionin kehitysyhteistyötavoitteita noudatetaan. Tavoitteista tärkein on köyhyyden vähentäminen ja lopulta sen poistaminen kokonaan.

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. – (PT) Kannatin tätä suositusta, joka käsittelee kauppaa, kehitystä ja yhteistyötä koskevan Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden ja Etelä-Afrikan välisen sopimuksen tarkistamista. Kun Kleinmondissa 11. syyskuuta 2009 tehtyä tarkistettua sopimusta verrataan Pretoriassa 11. lokakuuta 1999 tehtyyn sopimukseen, tarkistetun sopimuksen tavoitteena on osapuolten välisen poliittisen vuoropuhelun laajentaminen tärkeillä aloilla, kuten joukkotuhoaseiden ja terrorismin torjunnassa, ja samalla tehostaa kehitysyhteistyötä, jossa erityinen painopiste on operaatioissa, joiden avulla edistetään köyhyyden torjuntaa vuosituhannen kehitystavoitteiden mukaisesti. Tästä syystä uskon, että mukaan liitetyt tarkistukset ovat tervetulleita.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Parlamentti antaa suostumuksensa sopimuksen tekemiselle ja kehottaa kaikilta osin soveltamaan sopimuksen uusia, kehitykseen liittyviä säännöksiä ja uusia yhteistyöjärjestelyjä sekä sopimuksen täytäntöönpanon yhteydessä tiiviisti valvomaan sitä Euroopan unionin toiminnasta annetun sopimuksen 208 artiklan valossa eli unionin kehitysyhteistyötavoitteiden mukaisesti, sillä unionin on otettava nämä huomioon kaikissa niissä sen soveltamissa menettelytavoissa, jotka todennäköisesti vaikuttavat kehitysmaihin, ja ensisijaisena tavoitteena on oltava köyhyyden vähentäminen ja, pitkällä aikavälillä, sen hävittäminen.

  Licia Ronzulli (PPE), kirjallinen. – (IT) Äänestin tämän suosituksen puolesta, koska kannatan kaikilta osin sen sisältöä, erityisesti halua vahvistaa kahdenvälistä yhteistyötä Euroopan unionin ja Etelä-Afrikan tasavallan välillä. Koska kyseessä on ennen kaikkea talous- ja kauppasopimus, tarkistettu teksti tukee Etelä-Afrikan tasavallan taloudellista ja yhteiskunnallista muutosprosessia ja edistää alueellista yhteistyötä sekä tarjoaa uutta pontta maan taloudelliselle yhdentymiselle globaaliin talouteen.

Osaksi institutionaalisten roolieni tuloksena katson, että poliittisen vuoropuhelun vahvistaminen tämän maan kanssa on etusijalla, erityisesti kun on kyse Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioita (AKT) koskevista asioista. Kannatan eritoten päätöstä suunnata suuri osa vuosiksi 2007–2013 tarkoitetuista Euroopan unionin käytettävissä olevista 980 miljoonasta eurosta uusien työpaikkojen luomiseen sekä välttämättömän infrastruktuurin rakentamisen rahoittamiseen Etelä-Afrikassa, jotta maa voisi tarjota peruspalveluja terveyden ja turvallisuuden alalla. Näihin tavoitteisiin pyrkiminen kansalaisyhteiskunnan todellisen osallistumisen avulla merkitsee sinnikästä etenemistä vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamisessa ja nälän ja köyhyyden kaikkien muotojen poistamistavoitteiden nostamista kaikkien muiden tavoitteiden edelle.

  Catherine Stihler (S&D), kirjallinen. – (EN) Äänestin tämän sopimuksen puolesta, sillä se parantaa Euroopan unionin ja Etelä-Afrikan kauppa- ja kehityssuhteita, jotka ovat ensisijaisen tärkeitä Etelä-Afrikan alueelle ja myös meille.

  Nuno Teixeira (PPE), kirjallinen. – (PT) Vuosi 1999 merkitsi ensimmäisen kauppaa, kehitystä ja yhteistyötä koskevan sopimuksen tekemistä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Etelä-Afrikan tasavallan välillä, ja sopimus tuli voimaan 1. toukokuuta 2004. Ensimmäinen sopimus oli luonteeltaan selvästi taloudellinen, sillä se perustui kaupan vapauttamiseen, ja se jätti vain vähän tilaa kehitysyhteistyölle. Sopimuksessa säädetty sopimuksen tarkistaminen saatiin päätökseen vuonna 2009, ja siinä yhteydessä kehityspolitiikkaan sisällytettiin tärkeitä muutoksia. Näitä ovat erityisesti yhteistyö asioissa, jotka liittyvät aseidenriisuntaan ja joukkotuhoaseiden leviämisen estämiseen, oikeusvaltioperiaatteen, ihmisoikeuksien ja kehitysavun tuloksellisuuden periaatteen sisällyttäminen sopimukseen, erityisesti köyhyyden torjuntaa koskevissa asioissa, sekä vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttaminen.

Sopimukseen lisättiin seuraavia uusia aloja yhteistyön parantamiseksi: terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunta, palkkasoturitoiminnan estäminen, pienaseiden ja kevyiden aseiden tuotannon, kaupan ja keskittymisen torjunta sekä maahanmuuttoyhteistyö. Suhtaudun myönteisesti tämän sopimuksen tekemiseen Euroopan unionin strategisen kumppanin kanssa ja valtiosta riippumattomien toimijoiden vakiinnuttamiseen yhteistyökumppaneiksi ja näin tehden niistä tukikelpoisia.

  Angelika Werthmann (NI), kirjallinen. – (DE) Kannatin Euroopan parlamentin suositusta, jolla tarkistetaan kauppaa, kehitystä ja yhteistyötä koskevan sopimuksen säännöksiä oikeuksien, vapauksien ja turvallisuuden alalla. Minusta on tärkeää omaksua kehitysyhteistyössä tuloksiin perustuva lähestymistapa, mikäli haluamme edetä vuosituhannen kehitystavoitteidemme saavuttamisessa. Työpaikkojen luomisen keskeisen tavoitteen kanssa puututaan Etelä-Afrikan talouskehityksen keskeiseen ongelmaan. Maassa on vuosien ajan vaadittu mallia pienten ja keskisuurten yritysten perustamiseksi. Euroopan unioni, joka on Etelä-Afrikan tärkein kauppakumppani, voi tarjota arvokasta apua taloudellisessa ja yhteiskunnallisessa muutosprosessissa.

  Iva Zanicchi (PPE), kirjallinen. – (IT) Äänestin Euroopan unionin ja Etelä-Afrikan tasavallan välisen sopimuksen, joka on ollut voimassa vuodesta 2004, tarkistamisesta esittelijä Jolyn laatiman mietinnön puolesta.

Mainitun tarkistuksen tavoitteena on sopia uusista mahdollisuuksista vapauttaa kauppaa erityisaloilla ja samanaikaisesti mukauttaa sopimus muuttuneeseen kansainväliseen kontekstiin. Minusta on olennaisen tärkeää painottaa, että tämä tarkistus luo pohjan Euroopan unionin ja Etelä-Afrikan välisen vuoropuhelun parantamiselle ja syventämiselle tärkeistä asioista, kuten maahanmuutosta, energialähteiden hyödyntämisestä ja turvallisuudesta.

Suositus: Maria Eleni Koppa (A7-0372/2010)

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. – (PT) Koska komission ehdotuksen sisältämät neljä ehdotusta antavat mahdollisuuden tukea Euroopan vapaakauppaliiton / Euroopan talousalueen (ETA) ponnisteluja taloudellisten ja yhteiskunnallisten erojen kaventamiseksi ETA:n sisällä, äänestin tämän mietinnön puolesta.

On syytä mainita EU:n, Islannin, Liechtensteinin ja Norjan välinen sopimus sekä EU:n ja Norjan välinen sopimus. Kyse on kahdesta rahoitusjärjestelmästä, joiden määrärahat ovat kaudella 2009–2014 yhteensä 1,8 miljardia euroa. Näin ollen ETA:n rahoitusjärjestelmän määrärahat ovat kasvaneet 31 prosentilla ja Norjan rahoitusjärjestelmän määrärahat 22 prosentilla edelliseen kauteen verrattuna. Nämä määrärahat on suunnattu Islannille, 12:lle viimeisimmäksi unioniin liittyneelle jäsenvaltiolle sekä Portugalille, Espanjalle ja Kreikalle. Tavoitteena on auttaa niiden eurooppalaisten talouksien elpymistä, joita kriisi on eniten heikentänyt.

  Diane Dodds (NI), kirjallinen. – (EN) Äänestin tätä mietintöä vastaan, koska kyseenalaistan myönnytykset, joita Islannille tehdään kalatuotteiden tuonnissa EU:n alueelle. Islanti nimittäin pitää edelleen itsepintaisesti kiinni lähestymistavastaan makrillin hoitoon, millä saattaa olla kielteisiä vaikutuksia pelagisia kalalajeja pyytäviin EU:n kalastajiin. Vuonna 1994 tehdyn sopimuksen nojalla Islanti, Liechtenstein ja Norja voivat osallistua EU:n yhtenäismarkkinoille, vaikka ne eivät ole EU:n jäsenvaltioita. Kyseisten maiden on vastineeksi hyväksyttävä kaikki yhtenäismarkkinoita koskeva EU:n lainsäädäntö lukuun ottamatta kahta säädöstä, jotka koskevat maataloutta ja kalastusta. Islanti saa tuoda EU:n alueelle kalastustuotteita tullivapaasti.

Islanti on jättänyt julkeasti noudattamatta kansainvälisesti sovittuja makrillikannan hoitotoimenpiteitä ja ilmoitti vuoden 2010 kokonaissaaliiksi 100 000 tonnia. Siksi on vaikea niellä, että se saa edelleen tuoda vapaasti koko makrillisaaliinsa EU:n alueelle. Islannille tehtävät kalastusalan myönnytykset eivät ehkä ole muuttuneet uudessa sopimuksessa, mutta Islannin toiminta kalastuksen hoidon alalla on selvästi muuttunut. Näin ollen kyseenalaistan tämän sopimuksen ratifioinnin.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Tämän mietinnön tarkoitus on tukea neljää Euroopan unionin, Islannin, Liechtensteinin ja Norjan välistä sopimusta, joiden tavoitteena on määrittää kyseisten maiden osuudet taloudellisten ja yhteiskunnallisten erojen kaventamiseksi Euroopan talousalueella sekä vahvistaa niitä edelliseen kauteen verrattuna. Tässä ehdotuksessa nostetaan asianomaisten valtioiden osuutta, eikä se sisällä merkittäviä muutoksia kalastusta koskeviin myönnytyksiin. Tässä mielessä kaudella 2009–2014 jatketaan pääasiassa siitä, mistä kaudella 2004–2009 sovittiin. Yksimieliset äänestykset sekä kansainvälisen kaupan valiokunnassa että kalatalousvaliokunnassa osoittavat, ettei tämä ole kiistanalainen asia.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Komissio on antanut parlamentille ehdotuksen neljästä sopimuksesta. Kaksi näistä sopimuksista koskee rahoitusjärjestelmiä kaudella 2009–2014, ja niiden alaiset määrärahat ovat yhteensä 1,8 miljardia euroa. Kyseessä on siis EU:n, Islannin, Liechtensteinin ja Norjan välinen sopimus, jossa lisätään Euroopan talousalueen (ETA) rahoitusjärjestelmän määrärahoja 31 prosentilla, sekä EU:n ja Norjan välinen sopimus, jossa lisätään Norjan rahoitusjärjestelmän määrärahoja 22 prosentilla. Kaksi muuta sopimusta koskevat Islannille ja Norjalle tehtäviä kalastusta koskevia myönnytyksiä vuosina 2009–2014 sekä niiden uudistamista.

Islannin osalta myönnytykset pysyvät ennallaan. Norjan osalta myönnytyksiä on hieman lisätty, joten sopimuksessa määrätään 30. huhtikuutta 2009 päättyneen väliaikaisen sopimuksen uudistamisesta.

Äänestin ehdotuksen puolesta, sillä ETA:n määrärahat ovat myös 12 uusimman jäsenvaltion sekä Portugalin, Espanjan ja Kreikan käytössä ja rahoitettavat alat kattavat ympäristöalan, erityisesti ilmastonmuutoksen ja uusiutuvat energianlähteet, kansalaisyhteiskunnan sekä kulttuuriperinnön suojelemisen.

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Tämä tänään hyväksymämme sopimus seuraa Euroopan talousalueesta (ETA) tehtyä sopimusta, joka tuli voimaan vuonna 1994 ja koskee Euroopan talousalueeseen ja Euroopan vapaakauppaliittoon kuuluvia maita. Kyseiset maat päättivät tuolloin viisivuotisista määrärahoista taloudellisten ja yhteiskunnallisten erojen kaventamiseksi Euroopan talousalueella. Tuemme luonnollisesti tätä tavoitetta. Tällä viisivuotiskaudella (2009–2014) rahoitus on yli kaksinkertaistunut edelliseen kauteen verrattuna.

Euroopan talousalueen määrärahoja voidaan myöntää 12 uusimmalle jäsenvaltiolle sekä Kreikalle, Portugalille ja Espanjalle. Niitä voi käyttää useilla tärkeillä aloilla, esimerkiksi ympäristönsuojeluun, inhimilliseen ja yhteiskunnalliseen kehityksen sekä kulttuuriperinnön suojeluun. EU:n laajentumiset sekä monien unionin jäsenvaltioiden yhteiskunnallisen ja taloudellisen tilanteen huononemisen, näin esimerkiksi Portugalissa, huomioon ottaen on mielestämme tärkeää lisätä kyseisiä määrärahoja.

  Pat the Cope Gallagher (ALDE), kirjallinen. – (GA) Euroopan parlamentin suhteista Sveitsiin ja Norjaan vastaavan sekä EU:n ja Islannin parlamentaarisessa sekavaliokunnassa ja Euroopan talousalueen (ETA) parlamentaarisessa sekavaliokunnassa toimivan valtuuskunnan puheenjohtajana olen tyytyväinen tähän mietintöön. Minä laadin kalatalousvaliokunnan lausunnon tähän mietintöön.

  Ian Hudghton (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Äänestin Maria Eleni Koppan kalastusta koskevasta rahoitusjärjestelmästä laatiman mietinnön puolesta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että kaikki olisi kunnossa kalastuksen alalla EU:n ja Euroopan talousalueen välillä. Islannin kieltäytyminen makrillia koskevasta sopimuksesta EU:n ja Norjan kanssa on hyvin valitettavaa, ja kehotankin kaikkia osapuolia palaamaan pikaisesti neuvottelupöytään.

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen. – (LT) Hyväksyin tämän asiakirjan, sillä Euroopan talousaluetta (ETA) koskevan sopimuksen tultua voimaan vuonna 1994 ETA-/EFTA-maat (Islanti, Liechtenstein ja Norja) ovat osallistuneet taloudellisten ja yhteiskunnallisten erojen kaventamiseen Euroopan talousalueella. Viimeisin viisivuotinen rahoituskausi päättyi vuonna 2009 (rahoitus oli yhteensä 1,467 miljardia euroa). Komission tämänhetkinen ehdotus kattaa neljä sopimusta. Sopimusten alaiset määrärahat ovat yhteensä 1,8 miljardia euroa. ETA:n rahoitusjärjestelmän määrärahoja on lisätty 31 prosenttia ja Norjan rahoitusjärjestelmän määrärahoja 22 prosenttia verrattuna kauteen 2004–2009. Tämä noudattaa neuvoston hyväksymiä neuvotteluohjeita, joissa kehotettiin "lisäämään rahoitusta huomattavasti". ETA:n rahoitusta myönnetään 12 uusimmalle jäsenvaltiolle sekä Kreikalle, Portugalille ja Espanjalle. Ensisijaisiin aloihin kuuluvat ympäristönsuojelu, ilmastonmuutos ja uusiutuvat energialähteet, kansalaisyhteiskunta, inhimillinen ja sosiaalinen kehitys sekä kulttuuriperinnön suojelu. Norjalle korvamerkittyä rahoitusta myönnetään jatkossa 12 uusimmalle jäsenvaltiolle. Ensisijaisiin aloihin kuuluvat hiilidioksidin talteenotto ja varastointi, ympäristöä säästävät teolliset innovaatiot, tutkimus ja apurahat, inhimillinen ja sosiaalinen kehitys, oikeus- ja sisäasiat sekä ihmisarvoisen työn ja kolmikantavuoropuhelun edistäminen. Kahdessa pöytäkirjassa, jotka sisältävät joitakin Islannille ja Norjalle tehtäviä ja kalastusta koskevia myönnytyksiä kaudella 2009–2014, määrätään aikaisempien, vuosia 2004–2009 koskeneiden pöytäkirjojen uusimisesta. Islannin osalta myönnytyksiin ei tehty muutoksia ja Norjan osalta myönnytyksiä lisättiin vain hieman sillä perusteella, että Norja ottaa uudestaan käyttöön kalojen ja kalastustuotteiden kauttakulkua koskevan järjestelyn.

  Elisabeth Köstinger (PPE), kirjallinen. – (DE) Tuen EU:n Islannin, Liechtensteinin ja Norjan välistä sopimusta Euroopan talousalueen (ETA) rahoitusjärjestelmän jatkamisesta, sillä meidän kaikkien pitäisi pyrkiä kaventamaan yhteiskunnallisia ja taloudellisia eroja Euroopan talousalueella. Määrärahat ovat yhteensä 1,8 miljardia euroa, ja ne ovat kasvaneet järjestelmästä riippuen joko 31 prosenttia tai 22 prosenttia edelliseen viisivuotiskauteen verrattuna. Kalastusta koskevista myönnytyksistä sekä markkinoille pääsystä tehtyjen pöytäkirjojen jatkaminen on tärkeä pitkän aikavälin säädös vesiviljelyn alalla.

  Giovanni La Via (PPE), kirjallinen. – (IT) Euroopan parlamentti hyväksyi tämänpäiväisessä äänestyksessä komission ehdotuksen sopimuksesta, joka koskee yhtäältä Euroopan unionin, Islannin, Liechtensteinin ruhtinaskunnan ja Norjan välisiä rahoitusjärjestelmiä kaudella 2009–2014 ja toisaalta Euroopan unionin ja Norjan välistä sopimusta. Sopimuksissa määrätään Euroopan talousalueen rahoitusjärjestelmän määrärahojen lisäämisestä ilmastonmuutoksen, uusiutuvien energialähteiden, kansalaisyhteiskunnan, inhimillisen ja yhteiskunnallisen kehityksen sekä kulttuuriperinnön suojelun alalla. Käytännössä sopimuksissa määrätty kokonaisrahoitus on 1,8 miljardia euroa. Viimeisimpänä unioniin liittyneet 12 jäsenvaltiota sekä Espanja, Kreikka ja Portugali voivat hyödyntää kyseistä rahoitusta. Näin ollen äänestin mietinnön puolesta, sillä meidän pitää mielestäni tukea taloudellista yhteistyötä emmekä saa koskaan unohtaa, että jäsenvaltioiden hyvinvointi edistää osaltaan koko Euroopan taloutta ja sitä kautta myös unionin 500 miljoonan kansalaisen elämän laatua.

  David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Äänestin tämän ehdotuksen puolesta, koska sen avulla voidaan lisätä ETA- ja EFTA-maiden osallistumista taloudellisten ja yhteiskunnallisten erojen kaventamiseen Euroopan talousalueella. Lisäksi kalastusta koskevat myönnytykset pysyvät ennallaan Islannin osalta ja Norjan osalta myönnytyksiä on lisätty vain hieman.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Näissä sopimuksissa määrätään kaikkiaan 1,8 miljardin euron rahoituksesta, mikä tarkoittaa 31 prosentin kasvua Euroopan talousalueen (ETA) rahoitusjärjestelmän osalta sekä 22 prosentin kasvua Norjan rahoitusjärjestelmän osalta. On syytä tuoda esiin, että ETA:n rahoitus pitäisi kohdentaa ensisijaisesti ympäristönsuojelun, uusiutuvien energialähteiden, kansalaisyhteiskunnan, inhimillisen ja yhteiskunnallisen kehityksen sekä kulttuuriperinnön suojelun tukemiseen. Norjan rahoituksen ensisijaisiin kohdealoihin kuuluvat hiilidioksidin talteenotto ja varastointi, ympäristöä säästävät teolliset innovaatiot, tutkimus ja apurahat, inhimillinen ja sosiaalinen kehitys, oikeus- ja sisäasiat sekä ihmisarvoisen työn ja kolmikantavuoropuhelun edistäminen.

Kahdessa pöytäkirjassa, jotka sisältävät joitakin Islannille ja Norjalle tehtäviä ja kalastusta koskevia myönnytyksiä kaudella 2009–2014, määrätään aikaisempien, vuosia 2004–2009 koskeneiden pöytäkirjojen uusimisesta. Islannin osalta myönnytyksiin ei tehty muutoksia ja Norjan osalta myönnytyksiä lisättiin vain hieman sillä perusteella, että Norja ottaa uudelleen käyttöön kalojen ja kalastustuotteiden kauttakulkua koskevan järjestelyn.

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. – (PT) Tässä mietinnössä näytetään vihreää valoa Euroopan talousaluetta (ETA) koskevien sopimusten uusimiselle. Siitä lähtien, kun ETA-sopimus tuli voimaan vuonna 1994, Euroopan talousalueeseen / Euroopan vapaakauppaliittoon kuuluvat maat – tällä hetkellä Islanti, Liechtenstein ja Norja – ovat osallistuneet taloudellisten ja yhteiskunnallisten erojen kaventamiseen Euroopan talousalueella. Osallistumisesta on aina sovittu viisivuotiskaudeksi kerrallaan, ja nyt on tarkoitus uusia kautta 2009–2014 koskevat sopimukset. Noita sopimuksia koskevien neuvottelujen rinnalla, mutta kuitenkin niistä erillään, Islannin ja Norjan kanssa käynnistettiin myös neuvottelut kahdesta kalastusta koskevasta kahdenvälisestä pöytäkirjasta. Neuvottelut saatiin päätökseen 18. joulukuuta 2009. Edellä mainittujen neuvottelujen tuloksista on syytä tuoda esiin erityisesti rahoitusjärjestelmien määrärahojen merkittävä kasvu, vaikkakaan Islannin kanta ei muuttunut maata koettelevan pahan kriisin vuoksi. Tiettyjä Islannille ja Norjalle tehtäviä myönnytyksiä kaudella 2009–2014 koskevien sopimusten osalta allekirjoitan kalatalousvaliokunnan puoltavan lausunnon. Siinä tuodaan esiin Norjalle tehtävien myönnytysten hienoinen lisääminen sillä perusteella, että Norja uusii 30. huhtikuuta 2009 päättyneen kalojen ja kalastustuotteiden kauttakulkua koskevan sopimuksen. Näistä syistä äänestin tämän mietinnön puolesta.

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. – (PT) Siitä lähtien, kun Euroopan talousalueesta (ETA) tehty sopimus tuli voimaan vuonna 1994, Euroopan talousalueeseen / Euroopan vapaakauppaliittoon kuuluvat maat – tällä hetkellä Islanti, Liechtenstein ja Norja – ovat osallistuneet taloudellisten ja yhteiskunnallisten erojen kaventamiseen Euroopan talousalueella. Kyseisten maiden osallisuudesta on aina sovittu viisivuotiskaudeksi kerrallaan, ja nyt keskustellaan kauden 2009–2014 rahoitusjärjestelmistä tehdyistä sopimuksista sekä kahden Islannille ja Norjalle tehtäviä kalastusalan myönnytyksiä koskevan kahdenvälisen pöytäkirjan uusimisesta. Pöytäkirjoihin ei ole tehty merkittäviä muutoksia edelliseen kauteen verrattuna, eli Islannin osalta myönnytykset pysyvät ennallaan ja Norjan osalta niitä lisätään vain hieman. Rahoitusjärjestelmiä koskevissa sopimuksissa lisätään huomattavasti ETA-/EFTA-maiden osallisuutta kaudella 2004–2009. Kaikkiaan määrärahat ovat 1,8 miljardia euroa, ja rahoitusta voidaan myöntää 12 uusimmalle jäsenvaltiolle sekä Kreikalle, Portugalille ja Espanjalle ensisijaisille kohdealoille, joihin kuuluvat ympäristönsuojelu, ilmastonmuutos, uusiutuvat energialähteet, inhimillinen ja yhteiskunnallinen kehitys sekä kulttuuriperinnön suojelu. Näin ollen äänestin puolesta.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Tämä ehdotus mahdollistaa seuraavat asiat: ETA- ja EFTA-maiden osallistumisen vahvistaminen taloudellisten ja yhteiskunnallisten erojen vähentämiseksi Euroopan talousalueella sekä rahoitusjärjestelmän määrärahojen merkittävä lisääminen, vaikka Islannille tehtävät myönnytykset pysyvät ennallaan ja Norjalle tehtäviä myönnytyksiä lisätään vain hieman. Näin ollen ehdotin, että kalatalousvaliokunta puoltaa lausunnossaan komission ehdotusta KOM(2010)0234.

  Licia Ronzulli (PPE), kirjallinen. – (IT) Tuin tätä suositusta, koska sen avulla voidaan vahvistaa Euroopan vapaakauppaliittoon (EFTA) kuuluvien maiden osallistumista taloudellisten ja yhteiskunnallisten erojen vähentämiseen Euroopan talousalueella (ETA). Islannille tehtävät kalastusta koskevat myönnytykset pysyvät ennallaan, kun taas Norjalle tehtäviä myönnytyksiä on lisätty hieman.

EU:n, Islannin, Liechtensteinin ja Norjan sekä EU:n ja Norjan väliset kaksi sopimusta rahoitusjärjestelmistä kaudeksi 2009–2014 sisältävät yhteensä 1,8 miljardin euron rahoituksen, mikä on tuntuvasti enemmän kuin kaudella 2004–2009. Nyt meidän on työskenneltävä ratkaistaksemme erimielisyydet, joita EU:lla, Islannilla ja Norjalla on yhä merenelävien hoidossa, esimerkiksi valaanpyynnin alalla.

  Catherine Stihler (S&D), kirjallinen. – (EN) Äänestin tämän sopimuksen puolesta, koska se vahvistaa ETA-/EFTA-maiden osallistumista yhteiskunnallisten ja taloudellisten erojen poistamiseen Euroopan talousalueelta.

  Thomas Ulmer (PPE), kirjallinen. – (DE) Äänestin tämän sopimuksen puolesta, koska se on yksi loogisista toimenpiteistä, joilla pyritään yhdenmukaistamaan Euroopan vapaakauppaliiton jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä. Valtuuskunnan varapuheenjohtajana olen hyvin tyytyväinen siihen, että jatkamme kohti etuoikeutettua kumppanuutta.

Suositus: Silvia-Adriana Ţicău (A7-0004/2011)

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin tämän suosituksen puolesta, koska tämän horisontaalisen sopimuksen ansiosta voidaan poistaa kansalliset rajoitukset, jotka koskevat nykyisiä unionin jäsenvaltioiden ja Brasilian kahdenvälisiä sopimuksia. Tämä hyödyttää ilmailuteollisuutta kaikkialla Euroopassa. Lisäksi kyseinen sopimus palauttaa vakaan oikeusperustan EU:n ja Brasilian suhteille ilmailun alalla. Kyse on merkittävästä toimenpiteestä EU:n ja Brasilian suhteiden lujittamisessa kyseisellä alalla. Uskon, että sopimus hyödyttää jatkossa kuluttajia halvempien hintojen muodossa jopa 460 miljoonalla eurolla, edistää työllisyyttä sekä luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia EU:n lentoyhtiöille.

  Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. – (FR) Euroopan unionilla on yksinomainen toimivalta tietyillä ulkoisen ilmailupolitiikan alalla. Oikeudellisesta näkökulmasta oli näin ollen tarpeen korvata Euroopan unionin neuvottelemilla ja solmimilla sopimuksilla ne kymmenkunta kahdenvälistä sopimusta, joita jäsenvaltiot ovat tehneet Brasilian liittotasavallan kanssa. Euroopan unionin neuvoston annettua hyväksyntänsä vuonna 2003 Euroopan komissio neuvotteli sopimuksen, jolle olen tänään päättänyt antaa tukeni. Sopimus helpottaa neuvotteluita "Brasilian kanssa kattavasta lentoliikennesopimuksesta, jonka perustan muodostaisivat markkinoiden asteittainen vapauttaminen sekä sääntelyä koskeva yhteistyö ja lähentyminen". Tulevan sopimuksen ansiosta matkustajapalvelut paranevat ja eurooppalaisten lentoyhtiöiden asema vahvistuu.

  Vasilica Viorica Dăncilă (S&D), kirjallinen. – (RO) Mielestäni sopimus, joka koskee Euroopan unionin ja Brasilian suhteita ilmailun alalla, muodostaa kestävän oikeusperustan ja on merkittävä ensiaskel EU:n ja Brasilian suhteiden lujittamisessa ilmailun alalla. Mielestäni tämän sopimuksen ansiosta osapuolet voivat entisestään tiivistää ilmailualan yhteistyötä sekä käynnistää neuvottelut kattavasta kahdenvälisestä lentoliikennesopimuksesta.

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin tämän suosituksen puolesta, koska se on merkittävä toimenpide EU:n ja Brasilian suhteiden lujittamisessa ilmailun alalla. Lisäksi se antaa osapuolille mahdollisuuden aloittaa neuvottelut kattavasta lentoliikennesopimuksesta.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Tänään hyväksymämme sopimus on merkittävä toimenpide EU:n ja Brasilian suhteiden lujittamisessa ilmailun alalla. Sopimuksen odotetaan hyödyttävän kuluttajia halvempien hintojen muodossa jopa 460 miljoonalla eurolla. Sen odotetaan myös edistävän työllisyyttä, luovan uusia liiketoimintamahdollisuuksia EU:n lentoyhtiöille sekä hyödyttävän EU:n ja Brasilian välillä matkustavia ihmisiä. Ottaen huomioon Portugalin ja Brasilian erityiset yhdyssiteet olen tyytyväinen tämän sopimuksen hyväksymiseen. Sopimus tuo uudella tavalla Eurooppaa ja Brasiliaa lähemmäs toisiaan, mikä voi tuottaa taloudellisia, sosiaalisia sekä kulttuurisia etuja.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Lissabonin sopimus tuli voimaan 1. joulukuuta 2009. Se muutti merkittävästi EU:n eri toimielinten, erityisesti Euroopan parlamentin, toimivaltuuksia. Uudessa järjestelmässä parlamentti osallistuu päätöksiin sellaisissa asioissa, jotka eivät aiemmin kuuluneet sen toimivaltaan. Tämä koskee esimerkiksi EU:n ja Brasilian liittotasavallan solmimaa kansainvälistä sopimusta lentoliikennepalveluista.

Kyseinen sopimus allekirjoitettiin 14. heinäkuuta 2010. Tarkoituksena on korvata yhdellä EU:n ja Brasilian liittotasavallan kahdenvälisellä sopimuksella määräykset, jotka aiemmin sisältyivät 12 jäsenvaltion ja Brasilian tekemiin kahdenvälisiin sopimuksiin. Tuen tätä sopimusta, koska se on merkittävä toimenpide EU:n ja Brasilian suhteiden lujittamisessa ilmailun alalla.

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Kuten edellisissä alaa koskevissa sopimuksissa, joita Euroopan parlamentti on viime aikoina hyväksynyt, tämänkin ehdotuksen soveltamisala ja mahdolliset seuraukset aiheuttavat huolta ottaen huomioon siviili-ilmailun erityistilanteen. Tämä ongelma vaikuttaa selvästi lentoliikenneyhtiöihin, vaikka kyseessä on lukuisista syistä strateginen ala kansallisten etujen turvaamisessa. Brasilian kohdalla huolet ovat erityisen suuria. Ehdotuksen taka-ajatus on selvä, eikä esittelijä yritä mitenkään peitellä sitä: tavoitteena on avata markkinat, jotta voitaisiin luoda "uusia liiketoimintamahdollisuuksia EU:n lentoyhtiöille".

Tiedämme, että niin kutsuttujen tasapuolisten toimintaedellytysten luominen eurooppalaisille yhtiöille vauhdittaa entisestään käynnissä olevaa alan monopolistista keskittymistä. Lisäksi se heikentää huomattavasti jäsenvaltioiden mahdollisuuksia puolustaa lippulaivalentoyhtiöitään ja niiden oikeutettuja etuja monilla eri tasoilla. "Vapaata kilpailua", josta puhutaan joka paikassa ja joka nähdään pyhänä asiana, puolustetaan hinnalla millä hyvänsä. Se on jälleen kerran tämänkin aloitteen tukipilarina. Tulokset tällä alalla eivät eroa merkittävästi muilla aloilla saaduista tuloksista: tällaisissa tapauksissa päädytään aina siihen, että toiminta keskittyy monopolien käsiin.

  Carlo Fidanza (PPE), kirjallinen. – (IT) Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ryhmän italialaisten kollegoiden kanssa päätimme tänään äänestää tyhjää asiassa, joka koskee Euroopan unionin ja Brasilian suhteita tietyillä lentoliikennepalvelujen aloilla. Tämä johtui Cesare Battistia koskevan mietinnön sisällöstä. Mielestäni olisi ollut parempi lykätä äänestystä siihen asti, että Brasilian liittotuomioistuin tekee uuden päätöksen kyseisen rikollisen, Cesare Battistin, luovuttamisesta.

Asia ei ole kiireellinen, joten sen siirtäminen seuraavalle istuntojaksolle tai huhtikuun istuntojaksolle ei varmasti olisi aiheuttanut ongelmia – etenkin kun ajattelemme sitä tuskaa, jota tämän massamurhaajan uhrien perheet joutuvat kärsimään. Nuo perheet ovat odottaneet 31 vuotta, että oikeus toteutuisi ja Cesare Battisti joutuisi kärsimään Italian oikeuslaitoksen hänelle antaman vankeusrangaistuksen omassa maassamme.

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen. – (LT) Tuin tätä mietintöä, koska EU:lla on yksinomainen toimivalta lukuisilla ulkoisen ilmailupolitiikan aloilla, jotka ovat ennen kuuluneet jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden kahdenvälisten lentoliikennesopimusten soveltamisalaan. Tämän vuoksi neuvosto valtuutti 5. kesäkuuta 2003 komission aloittamaan neuvottelut kolmansien maiden kanssa voimassa olevien kahdenvälisten sopimusten tiettyjen määräysten korvaamisesta EU:n kanssa tehtävillä sopimuksilla. Sopimus allekirjoitettiin 14. heinäkuuta 2010. Se kattaa esimerkiksi turvallisuusnäkökohdat, lentopolttoaineen verotuskysymykset, kilpailusäännöt ja niin edelleen. Sopimuksen solmiminen on ollut merkittävä ensiaskel EU:n ja Brasilian suhteiden lujittamisessa ilmailun alalla. Sen ansiosta Brasilia ja EU ovat myös voineet tiivistää entisestään ilmailualan yhteistyötä sekä valmistella neuvotteluja kattavasta lentoliikennesopimuksesta. Kyseisen sopimuksen perustan muodostavat markkinoiden asteittainen vapautuminen sekä sääntelyä koskeva yhteistyö ja lähentyminen. Kyseisen sopimuksen odotetaan tuottavan jopa 460 miljoonaa euroa kuluttajaylijäämää (alhaisemmista hinnoista koituva hyöty). Sopimuksella on myönteisiä työllisyysvaikutuksia, ja sen odotetaan tarjoavan merkittäviä uusia liiketoimintamahdollisuuksia EU:n lentoyhtiöille sekä hyödyttävän matkustajia.

  David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Äänestin tämän horisontaalisen sopimuksen puolesta. Sopimus ei ole itsessään tärkeä, mutta se on merkittävä ensiaskel EU:n ja Brasilian ilmailualan suhteiden lujittamisessa. Sen ansiosta Brasilia ja EU voivat entisestään tiivistää ilmailualan yhteistyötä sekä valmistella neuvotteluja kattavasta lentoliikennesopimuksesta. Kattavan lentoliikennesopimuksen pitäisi perustua markkinoiden asteittaiselle vapauttamiselle sekä sääntelyä koskevalle yhteistyölle ja lähentymiselle. EU hyötyisi siten, että sen käytettävissä olisi useampia lentoreittejä ja kuluttajahinnat laskisivat.

  Erminia Mazzoni (PPE), kirjallinen. – (IT) Syy siihen, että äänestin tyhjää Euroopan unionin ja Brasilian liittotasavallan välisestä lentoliikennesopimuksesta, on kanta, joka ei oikeastaan liity tähän asiaan.

En hyväksy Brasilian hallituksen toimintaa Cesare Battistin tapauksessa. Hänet olisi pitänyt luovuttaa – luovuttamista koskevat menettelyt määrätään kahdenvälisessä sopimuksessa. Oikeusviranomaisten antama tulkinta rikkoo annettuja sitoumuksia. Tuomion – joka Cesare Battistin pitäisi kärsiä Italiassa – antoi tavallinen tuomari, joka sovelsi tavallisia lakeja yleiseen rikokseen: massamurhaan. On vaikea tukea kansainvälisiä suhteita, esimerkiksi Euroopan parlamentin hyväksymissä mietinnöissä määriteltyjä suhteita, sellaisen maan kanssa, joka ei noudata sopimuksia ja joka on ottanut jyrkän kannan elämän suojaamista koskevaan perusoikeuteen.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) EU on aina puolustanut vapaata kilpailua. Näin ollen on täysin perusteltua, että komissiolle annettiin 15. lokakuuta 2010 valtuudet neuvotella Brasilian kanssa kattavasta lentoliikennesopimuksesta, jonka perustan muodostavat markkinoiden asteittainen vapauttaminen sekä sääntelyä koskeva yhteistyö ja lähentyminen. Tämän sopimuksen ansiosta kaikilla EU:n lentoyhtiöillä on tasavertaiset mahdollisuudet avata lentoreittejä Brasiliaan. Sopimus myös korvaa määräykset tai täydentää määräyksiä, jotka sisältyvät nykyään 14:ään jäsenvaltioiden ja Brasilian tekemään kahdenväliseen lentoliikennesopimukseen.

Tämä on merkittävä ensiaskel EU:n ja Brasilian suhteiden lujittamisessa ilmailualalla. Sen ansiosta osapuolet ovat voineet entisestään tiivistää yhteistyötä tällä alalla sekä valmistella neuvotteluja Brasilian ja EU:n välisestä kattavasta lentoliikennesopimuksesta. Kaikki kuluttajat hyötyvät uudesta sopimuksesta, jonka ansiosta Brasiliaan suuntautuvien lentojen hinnat laskevat.

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. – (IT) Äänestin tyhjää Monica Luisa Macovein laatimasta suosituksesta sekä kahdesta muusta mietinnöstä. Syynä on tapa, jolla Brasilian viranomaiset ovat toimineet Cesare Battistin tapauksessa. Kieltäytyminen luovuttamasta terroristia – jota Brasilia ei tunnusta sellaiseksi – on otettava huomioon. Tästä syystä minä sekä muut Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ryhmän Italian valtuuskunnan jäsenet päätimme äänestää tyhjää päätösesityksestä, joka koskee Euroopan unionin ja Brasilian välistä sopimusta lyhytaikaisista viisumeista ja matkailusta, sekä mietinnöstä, joka koskee EU:n ja Brasilian välisten lentoliikennesopimusten parantamista. Toimemme eivät tietenkään tarkoita, että vastustaisimme mietintöjen sisältöä; kyse on poliittisesta viestistä, jonka avulla halusimme jälleen kerran tuoda julki pettymyksemme tapaan, jolla Brasilian viranomaiset ovat toimineet Cesare Battistin tapauksessa.

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. – (PT) Äänestämällä tämän mietinnön puolesta Euroopan parlamentti antaa tarvittavan tukensa EU:n ja Brasilian solmimalle kansainväliselle sopimukselle. Kyse on horisontaalisesta sopimuksesta Brasilian kanssa, ja se muodostaa vakaan oikeusperustan EU:n ja Brasilian suhteille ilmailun alalla. Tämä on merkittävä ensiaskel EU:n ja Brasilian suhteiden lujittamisessa ilmailualalla. Sen ansiosta osapuolet ovat voineet entisestään tiivistää yhteistyötä tällä alalla sekä valmistella neuvotteluja Brasilian ja EU:n välisestä kattavasta lentoliikennesopimuksesta. Sopimuksen uskotaan tuottavan kuluttajille jopa 460 miljoonan euron hyödyt hintojen laskemisen seurauksena. Sopimus vaikuttaa myönteisesti myös työllisyyteen, ja sen toivotaan lisäksi luovan uusia liiketoimintamahdollisuuksia EU:n lentoyhtiöille, mikä hyödyttäisi EU:n ja Brasilian välillä matkustavia. Nämä seikat huomioon ottaen tuen esittelijän ehdotusta, jonka mukaan parlamentin pitäisi hyväksyä tämä mietintö sekä pyytää neuvostoa saattamaan menettelynsä päätökseen turhia viivyttelemättä.

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. – (PT) Ottaen huomioon Portugalin ja Brasilian väliset tärkeät yhdyssiteet olen luonnollisesti tyytyväinen, että tämä mietintö hyväksyttiin. Se korvaa tietyt määräykset, jotka sisältyivät 12:een jäsenvaltioiden ja Brasilian liittotasavallan tekemään kahdenväliseen lentoliikennesopimukseen. Sopimus muodostaa perustan EU:n ja Brasilian suhteiden lujittamiselle ilmailun alalla. Sen odotetaan myös hyödyttävän merkittävällä tavalla kuluttajia, jotka voivat säästää jopa 460 miljoonaa euroa alhaisempien hintojen ansiosta, sekä luovan uusia liiketoimintamahdollisuuksia EU:n lentoyhtiöille.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Brasilian kanssa solmittu horisontaalinen sopimus palauttaa vakaan oikeusperustan EU:n ja Brasilian suhteille ilmailualalla. Kyse on merkittävästä ensiaskeleesta EU:n ja Brasilian suhteiden lujittamisessa ilmailun alalla. Sen ansiosta Brasilia ja EU voivat entisestään tiivistää ilmailualan yhteistyötä sekä valmistella neuvotteluja Brasilian ja EU:n välisestä kattavasta lentoliikennesopimuksesta. Euroopan komission pyynnöstä EU:n liikenneministereiden neuvosto antoi 15. lokakuuta 2010 Euroopan komissiolle valtuudet neuvotella Brasilian kanssa kattavasta lentoliikennesopimuksesta, jonka perustan muodostaisivat markkinoiden asteittainen vapauttaminen sekä sääntelyä koskeva yhteistyö ja lähentyminen.

Kyseisen sopimuksen odotetaan voivan tuottaa jopa 460 miljoonaa euroa kuluttajaylijäämää (alhaisemmista hinnoista koituva hyöty). Sopimuksella on myönteisiä työllisyysvaikutuksia, ja sen odotetaan tarjoavan merkittäviä uusia liiketoimintamahdollisuuksia EU:n lentoyhtiöille sekä hyödyttävän matkustajia.

  Catherine Stihler (S&D), kirjallinen. – (EN) Tuin tätä sopimusta, joka edistää EU:n ja Brasilian yhteistyötä siviili-ilmailun alalla. EU:n ilmailuteollisuus hyötyy, kun jäsenvaltioiden ja Brasilian väliset kansalliset rajoitukset poistetaan.

  Nuno Teixeira (PPE), kirjallinen. – (PT) Euroopan unionin ja Brasilian suhteilla on erittäin suuri merkitys unionin ulkosuhteiden nykykontekstissa. Mielestäni tämä sopimus on ensiaskel kohti uutta EU:n siviili-ilmailupolitiikkaa suhteessa Brasiliaan. Se luo myös yleisen kehyksen suhteiden kehittämiselle kyseisellä alalla. Sopimusta kutsutaan horisontaaliseksi, koska se muodostaa vakaan oikeusperustan lukuisille siviili-ilmailun osa-alueille kyseisten kahden osapuolen välillä. Se korvaa aiemmat kahdenväliset sopimukset määräyksillä, joita sovelletaan yleisesti ja yhdenmukaisesti kaikkialla EU:ssa.

Suositusluonnoksessa, jossa itse toimin varjoesittelijänä, pannaan tyytyväisenä merkille sopimuksen ehdot. Ne koskevat tärkeitä aiheita, kuten turvallisuutta, yleisen polttoaineveron käyttöönottoa kaikkialla EU:n alueella sekä vaatimusta noudattaa EU:n kilpailusäännöksiä.

Uskon tämän sopimuksen tuovan mukanaan uudenlaista taloudellista hyötyä niin kuluttajille kuin lentoyhtiöille sekä vahvistavan yhteistyösuhteita näiden transatlanttisten kumppanien väillä, mikä on EU:n etu. Edellä mainituista syistä äänestin asiakirjan puolesta.

Suositus: Wim van de Camp (A7-0007/2011)

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. – (PT) Ottaen huomioon esityksen neuvoston päätökseksi (07853/2010), luonnoksen vuosiksi 2007–2013 perustetun ulkorajarahaston täydentäviä sääntöjä koskevan Euroopan yhteisön ja Islannin tasavallan, Norjan kuningaskunnan, Sveitsin valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan väliseksi sopimukseksi sekä neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen mukaisesti esittämän hyväksyntää koskevan pyynnön, oikeusperustan ja kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden suosituksen tuen tämän sopimuksen solmimista.

  Carlos Coelho (PPE), kirjallinen. – (PT) Tuen Euroopan yhteisön sekä Norjan, Sveitsin ja Liechtensteinin sopimusta vuosiksi 2007–2013 perustetun ulkorajarahaston täydentävistä säännöistä. Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen osallistuvien maiden pitäisi osallistua myös ulkorajarahastoon kyseisen rahaston perustamisesta tehdyn päätöksen mukaisesti. Sopimuksen pitäisi näin ollen edistää tiettyjen standardien soveltamista mukana olevien maiden alueella, jotta komissio voisi ottaa päävastuun rahaston talousarvion toteuttamisesta kyseisissä maissa. Sopimuksessa on huomioitu varainhoitoa ja rahaston valvontaa koskevat näkökohdat. Se sisältää myös määräyksiä osuuksista, joita asianomaiset maat maksavat rahaston talousarvioon.

Haluaisin myös painottaa Liechtensteinin päätöstä jäädä rahaston ulkopuolelle yhteisellä julistuksella. Päätös ei kuitenkaan muuta Liechtensteinin velvollisuutta osallistua rahaston rahoittamiseen, koska rahasto perustettiin, jotta sen avulla voitaisiin jakaa taakka sekä tukea rahallisesti Schengenin säännöstön täytäntöönpanoa ulkorajojen ja viisumipolitiikan alalla.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Ehdotus koskee Euroopan yhteisön sekä Islannin tasavallan, Norjan kuningaskunnan, Sveitsin valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan välisen sopimuksen tekemistä EU:n puolesta. Yleisesti ottaen sopimus koskee mainittujen maiden osallistumista ulkorajarahastoon, koska ne ovat mukana Schengenin säännöstön täytäntöönpanossa, soveltamisessa ja kehittämisessä. Myöhemmin on tarkoitus tehdä myös jatkosopimuksia, jotka sisältäisivät tarvittavat määräykset osallistumisen toteuttamisesta. Esimerkkinä mainittakoon määräykset, joilla varmistetaan EU:n taloudellisten etujen suojaaminen tai tilintarkastustuomioistuimen valtuuttaminen valvomaan koko menettelyä. Neuvosto hyväksyy vielä sopimuksen lopullisesti, nyt kun parlamentti on äänestynyt sen puolesta.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Tämä suositus koskee esitystä neuvoston päätökseksi vuosiksi 2007–2013 perustetun ulkorajarahaston täydentäviä sääntöjä koskevasta Euroopan yhteisön ja Islannin tasavallan, Norjan kuningaskunnan, Sveitsin valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan välisestä sopimuksesta.

Ottaen huomioon, että sopimus tukee tavoitteita, jotka johtivat henkilöiden ja tavaroiden vapaata liikkuvuutta koskevan Schengenin sopimuksen allekirjoittamiseen, ottaen huomioon EU:n ja edellä mainittujen maiden väliset aiemmat sopimukset Schengenin sopimuksessa määrätyistä tavoitteista sekä ottaen huomioon, että EU on perustanut vuosiksi 2007–2013 ulkorajarahaston osana yhteisvastuuta ja maahanmuuttovirtojen hallintaa koskevaa yleisohjelmaa, olen tyytyväinen tämän sopimuksen allekirjoittamiseen. Näin voidaan osaltaan vahvistaa yhteenkuuluvuutta Euroopassa.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Tämä mietintö seuraa Euroopan yhteisön sekä Islannin tasavallan, Norjan kuningaskunnan, Sveitsin valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan välistä sopimusta vuosiksi 2007–2013 perustetun ulkorajarahaston täydentävistä säännöistä.

Se on sidoksissa sellaisiin jo voimassa oleviin sopimuksiin tai sopimuksiin, joiden täytäntöönpano on vielä kesken, jotka koskevat henkilöiden liikkumista ja vapauksia mainittujen maiden ja EU:n jäsenvaltioiden välillä.

EU haluaa tukea ulkorajojen valvontaa erityisesti maahanmuuton alalla. Näin ollen se haluaa sopia tietyin ehdoin tuesta, jota unioni myöntää vuosiksi 2007–2013 perustetusta ulkorajarahastosta. Meillä on aihetta kritisoida EU:n ja komission toimien tavoitteita tällä alalla, sillä emme voi sivuuttaa palautusdirektiiviä, jota emme voi mitenkään hyväksyä.

  Pat the Cope Gallagher (ALDE), kirjallinen. – (GA) Euroopan parlamentin suhteista Sveitsiin ja Norjaan vastaavan sekä EU:n ja Islannin parlamentaarisessa sekavaliokunnassa ja Euroopan talousalueen (ETA) parlamentaarisessa sekavaliokunnassa toimivan valtuuskunnan puheenjohtajana olen tyytyväinen tähän mietintöön.

  David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Äänestin tämän sopimuksen puolesta. Sen ansiosta Schengenin säännöstön täytäntöönpanossa, soveltamisessa ja kehityksessä mukana olevat maat voivat osallistua vuosiksi 2007–2013 perustettuun ulkorajarahastoon.

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. – (IT) Todellisen Euroopan unionin näkökulmasta – poliittisesti, taloudellisesti ja ennen kaikkea maantieteellisesti katsottuna – oli mielestäni tarpeen ja erittäin tärkeää äänestää tämän ehdotuksen puolesta. Sellaiset maat kuin Islanti, Norja, Liechtenstein sekä Sveitsi sijaitsevat nimittäin maantieteellisesti Euroopassa. Näin ollen olisi sovellettava yhtenäistä rajavalvontapolitiikkaa, jonka avulla voidaan helpottaa kotoutumista ja liikkumista maasta toiseen. Euroopan rajavalvontarahaston perustaminen olisi perusteltu ja merkittävä toimenpide, jolla voitaisiin edistää keskitettyä koordinointia sekä voimavarojen että politiikan täytäntöönpanon osalta. Tämä helpottaisi ja vauhdittaisi myös matkailua sekä liikenteen ja henkilöiden vapaata liikkuvuutta.

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. – (PT) Lissabonin sopimus antoi Euroopan parlamentille uusia toimivaltuuksia. Näin ollen parlamentin oli hyväksyttävä esitys neuvoston päätökseksi vuosiksi 2007–2013 perustetun ulkorajarahaston täydentäviä sääntöjä koskevan Euroopan yhteisön ja Islannin tasavallan, Norjan kuningaskunnan, Sveitsin valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan sopimuksen tekemisestä Euroopan unionin puolesta. Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta on suositellut sopimuksen hyväksymistä. Sopimuksessa määrätään niiden kolmansien maiden mahdollisuudesta osallistua ulkorajarahastoon, jotka ovat mukana Schengenin säännöstön täytäntöönpanossa, soveltamisessa ja kehittämisessä. Osallistumisesta voidaan päättää lisäsopimuksilla, joita olisi tehtävä osallistumista koskevien tarpeellisten määräysten selventämiseksi. Tällaisia määräyksiä ovat muun muassa EU:n taloudellisten etujen suojaaminen sekä sen salliminen, että tilintarkastustuomioistuin tarkastaa rahaston tilit. Osapuolet ovat päässeet sopimukseen tässä asiassa. Koska yksikään lausunto ei sisältänyt kriittisiä huomioita, äänestin tämän päätöslauselman puolesta.

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. – (PT) Euroopan parlamentin ja neuvoston 23. toukokuuta 2007 ulkorajarahaston perustamisesta vuosiksi 2007–2013 tekemän päätöksen (EY) N:o 574/2007 mukaisesti Schengenin säännöstön täytäntöönpanossa, soveltamisessa ja kehittämisessä mukana olevien maiden pitäisi osallistua kyseiseen rahastoon. Tätä silmällä pitäen on päätetty, että myöhemmin tehdään sopimuksia, joissa tarkennetaan osallistumisen kannalta oleelliset täydentävät säännöt. Ne koskevat muun muassa EU:n taloudellisten etujen suojaamista sekä tilintarkastustuomioistuimen valvontavallan harjoittamista. Ehdotus koskee Euroopan yhteisön, Islannin tasavallan, Norjan kuningaskunnan, Sveitsin valaliiton sekä Liechtensteinin ruhtinaskunnan välisen sopimuksen tekemistä. Sopimuksen tavoitteena on määrittää täydentävät säännöt kyseisten maiden osallistumisesta edellä mainittuun rahastoon. Mielestäni sopimus ansaitsee tukeni, mikä on myös linjassa kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan laatiman suosituksen kanssa.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Verts/ALE-ryhmä noudatti kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnassa (asiasta vastaava valiokunta) omaksumaansa kantaa ja päätti äänestää tätä ehdotusta vastaan.

  Thomas Ulmer (PPE), kirjallinen. – (DE) Äänestin tämän sopimuksen puolesta, koska kyseiset maat eivät aiheuta ongelmia laadun tai luotettavuuden suhteen eivätkä siten myöskään muodosta uhkaa EU:n turvallisuudelle.

  Angelika Werthmann (NI), kirjallinen. – (DE) Suositus koskee sopimuksen tekemistä Schengen-alueen toimintaan osallistuvien kolmansien maiden kanssa. Tässä tapauksessa kyse on Islannista, Norjasta, Sveitsistä ja Liechtensteinista. Niiden on osallistuttava Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen. Tätä varten tarvitaan täydentäviä säännöksiä, joilla voidaan suojella EU:n taloudellisia etuja sekä antaa valvontavalta tilintarkastustuomioistuimelle. Lisäykset ovat järkeviä, joten äänestin sopimuksen tekemisen puolesta.

Suositus: Carlos Coelho (A7-0008/2011)

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska Schengen-alue mahdollistaa jo nyt vapaan liikkuvuuden alueella, jolla on 42 673 kilometriä ulkoisia merirajoja sekä 7 721 kilometriä maarajoja. Alue käsittää 25 maata ja 400 miljoonaa ihmistä. Alue on laajentunut asteittain. Tämän ansiosta sellaiset kolmannet maat, joilla on erityiset suhteet EU:hun, ovat voineet osallistua Schengen-yhteistyöhön ja Sveitsin valaliitto saattoi liittyä Schengeniin 1. maaliskuuta 2008. Sveitsi ja Liechtensteinin ruhtinaskunta – pieni valtio, joka on tasaisessa tahdissa yhdentynyt Euroopan kauppa-alueeseen liityttyään Euroopan talousalueeseen vuonna 1995 – harjoittavat välillään avoimen rajan politiikkaa. Lisäksi Liechtenstein on jo siirtänyt 98,4 prosenttia EU:n direktiiveistä osaksi kansallista lainsäädäntöään ja on osa yhtenäismarkkinoita. Näin ollen en näe mitään syytä vastustaa Liechtensteinin liittymistä Schengen-alueeseen.

  Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. – (FR) Sveitsin ja Itävallan välissä sijaitsevan pienen valtion Liechtensteinin pinta-ala on 160 km² ja asukasluku 35 000. Vaikka maa ei kuulu Euroopan unioniin, se osallistuu sen toimintaan Euroopan talousalueen kautta (ETA). Se soveltaa melkein kaikkia unionin säädöksiä, ja sitä on pyydetty liittymään henkilöiden vapaata liikkuvuutta edistävään Schengen-alueeseen. Koska Euroopan unioni ja Liechtenstein ovat tehneet aiemminkin yhteistyötä eikä kyseisen maan liittyminen Schengen-alueeseen muodosta minkäänlaista uhkaa, äänestin Liechtensteinin liittymisen puolesta.

  Vilija Blinkevičiūtė (S&D), kirjallinen. – (LT) Äänestin tämän suosituksen puolesta. Suosituksen mukaan Euroopan unionin, Euroopan yhteisön, Sveitsin valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan välinen pöytäkirja Liechtensteinin ruhtinaskunnan liittymisestä Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton väliseen sopimukseen Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen allekirjoitettiin 28. helmikuuta 2008.

Sveitsi liittyi Schengen-alueeseen yksin 12. joulukuuta 2008. Tämän seurauksena Sveitsi lakkautti ensin rajatarkastukset maarajoilla ja sen jälkeen lentoasemilla Schengenin-alueen sisäisten lentojen yhteydessä 29. maaliskuuta 2009. Ensimmäistä kertaa oli otettava käyttöön tarkastukset paikassa, jossa ei ollut sataan vuoteen ollut todellista rajaa. Näiden kahden maan välisestä 41 kilometrin pituisesta rajasta tuli Schengenin ulkoraja.

Euroopan parlamentilta pyydettiin ensimmäistä kertaa lausuntoa tämän pöytäkirjan tekemisestä vuonna 2007. Tuolloisen esittelijän Ewa Klamtin pyynnöstä oikeudellisten asioiden valiokunta antoi 11. kesäkuuta 2007 yksimielisen lausuntonsa, jossa se suositti oikeusperustan vaihtamista EY:n perustamissopimuksen 300 artiklan 3 kohdan toiseen alakohtaan. Siinä edellytetään parlamentin puoltavaa lausuntoa pelkän kuulemisen sijasta.

Olen tyytyväinen Lissabonin sopimuksen sisältämiin uusiin sääntöihin, joiden mukaisesti Euroopan parlamentti saa aiempaa enemmän tietoa kansainvälisistä sopimuksista.

  Carlos Coelho (PPE), kirjallinen. – (PT) Kaksikymmentä vuotta sitten jäsenvaltiot päättivät poistaa jäsenvaltioiden väliset sisärajat ja luoda yhden yhteisen ulkorajan. Yhdistynyttä kuningaskuntaa, Irlantia, Kyprosta, Bulgariaa ja Romaniaa lukuun ottamatta kaikki unionin jäsenvaltiot ovat tällä hetkellä Schengen-alueen täysivaltaisia jäseniä. Alueeseen kuuluu myös kolme assosioitunutta maata: Norja, Islanti ja Sveitsi. Liechtensteinista tullee neljäs. Alun perin toivottiin, että Liechtenstein liittyisi Schengeniin yhdessä Sveitsin kanssa vuonna 2008. Prosessi ei kuitenkaan edennyt odotetulla tavalla, koska kaksi jäsenvaltiota, Saksa ja Ruotsi, esitti varauman veronkiertoon liittyvien ongelmien takia. Koska Sveitsi liittyi Schengeniin yksin, rajatarkastukset oli otettava käyttöön alueilla, joilla ei ollut sataan vuoteen ollut todellista rajaa. Sveitsin ja Liechtensteinin välisestä 41 kilometrin pituisesta rajasta tuli näin ulkoraja.

Lissabonin sopimuksen mukaiset uudet säännöt antavat Euroopan parlamentille mahdollisuuden saada aiempaa enemmän tietoa kansainvälisistä sopimuksista. Neuvostossa esitetyt varaumat on myös poistettu. Näin ollen ehdotan Euroopan parlamentille, että se antaa hyväksyntänsä kyseisen pöytäkirjan tekemiselle. Toivon myös, että Liechtenstein voi liittyä Schengen-alueeseen mahdollisimman nopeasti.

  Ioan Enciu (S&D), kirjallinen. – (RO) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska mielestäni on tarpeen ja luonnollista poistaa rajatarkastukset Liechtensteinin rajoilta ottaen huomioon Liechtensteinin pienen koon sekä maan suhteet sen naapurimaihin Itävaltaan ja Sveitsiin. Näiden maiden välillä on perinteisesti harjoitettu vapaata liikkuvuutta. Lisäksi Liechtensteinin varsinainen liittyminen Schengeniin ja Dublinin säännöstöön on helppo toteuttaa, koska se on jo siirtänyt suuren osan EU:n lainsäädännöstä osaksi omaa lainsäädäntöään ja koska se käyttää Schengenin tietojärjestelmään ja viisumitietojärjestelmään päästäkseen samaa infrastruktuuria kuin Sveitsi, joka jo kuuluu Schengen-alueeseen.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Koska Liechtensteinin ruhtinaskunta ja Sveitsin valaliitto harjoittavat keskenään avoimen rajan politiikkaa, niiden odotettiin liittyvän Schengeniin samaan aikaan. Näin ei kuitenkaan käynyt. Sveitsi liittyi Schengen-alueeseen yksin 12. joulukuuta 2008. Sveitsin liittymistä koskevassa sopimuksessa otettiin kuitenkin jo huomioon Liechtensteinin mahdollinen liittyminen pöytäkirjalla, joka on nyt parlamentin hyväksyttävänä. Sveitsin liittymisen johdosta Liechtensteinin ja Sveitsin välillä oli aloitettava ensimmäistä kertaa rajatarkastukset alueella, jolla ei ollut sataan vuoteen ollut todellista rajaa.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Suosituksessa kehotetaan Euroopan parlamenttia hyväksymään Euroopan unionin, Sveitsin valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan välillä tehty pöytäkirja Liechtensteinin ruhtinaskunnan liittymisestä Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton väliseen sopimukseen Sveitsin osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen. Pöytäkirja allekirjoitettiin 28. helmikuuta 2008.

Schengenin sopimuksella on tarkoitus luoda alue, jolla taataan henkilöiden ja tavaroiden vapaa liikkuvuus ja jolla ei ole valtioiden välisiä sisärajoja vaan yksi yhteinen ulkoraja. Vuonna 1999 tehdyn Amsterdamin sopimuksen mukaan EU osallistuu Schengen-yhteistyöhön lainsäädännöllisen toimivaltansa sallimissa rajoissa. Jo vuosikymmenten ajan Liechtensteinin ruhtinaskunta ja Sveitsin valaliitto ovat harjoittaneet välillään avoimen rajan politiikkaa ja henkilöiden vapaata liikkuvuutta. Sveitsin liittyminen Schengen-alueeseen vuonna 2008 muodosti ongelman näiden kahden maan väliselle vapaalle liikkuvuudelle, koska niiden välisestä rajasta tuli ulkoraja. Tavoitteena on nyt ratkaista tämä ongelma.

Koska tämän pöytäkirjan voimaantulosta on etua, ei ole mitään syytä estää sen hyväksymistä.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Saksa, Belgia, Ranska, Luxemburg ja Alankomaat allekirjoittivat Schengenin sopimuksen vuonna 1985. Schengenin sopimuksen ja sitä seuraavan vuonna 1990 tehdyn yleissopimuksen tavoitteena on poistaa järjestelmälliset tarkastukset sisärajoilta ja ottaa käyttöön järjestelmä, jossa henkilöt voivat liikkua vapaasti.

Schengenin yleissopimuksella poistettiin rajatarkastukset sopimuksen allekirjoittaneiden valtioiden sisärajoilta sekä luotiin yksi yhteinen ulkoraja. Yleissopimus sisälsi myös yhteisiä sääntöjä ulkorajoilla tehtävistä tarkastuksista, yhteisestä viisumipolitiikasta, poliisi- ja oikeudellisesta yhteistyöstä sekä Schengenin tietojärjestelmän (SIS) perustamisesta.

Schengen-alueeseen kuuluu nykyisellään 25 jäsenvaltiota: mukana ovat unionin jäsenvaltioista Alankomaat, Belgia, Espanja, Italia, Itävalta, Kreikka, Luxemburg, Portugal, Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi, Tanska, Latvia, Liettua, Malta, Puola, Slovakia, Slovenia, Tšekin tasavalta, Unkari ja Viro sekä kolme unionin ulkopuolista assosioitunutta maata Norja, Islanti ja Sveitsi. Toistaiseksi Bulgaria, Romania ja Kypros soveltavat Schengenin säännöstöä vain osittain, minkä takia niiden rajoilla suoritetaan edelleen tarkastuksia.

  Ian Hudghton (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Äänestin Carlos Coelhon mietinnön puolesta. Vaikka Skotlanti ei kuulu Schengen-alueeseen, sovellamme tiettyjä Schengenin säännöstön osia. Skotlannin hallitus on osallistunut aktiivisesti tämän alan toimintaan neuvostossa, ja tuen mielelläni tätä työtä.

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen. – (LT) Äänestin tämän suosituksen puolesta. Suosituksen mukaan Euroopan unionin, Euroopan yhteisön, Sveitsin valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan välinen pöytäkirja Liechtensteinin ruhtinaskunnan liittymisestä Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton väliseen sopimukseen Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen allekirjoitettiin 28. helmikuuta 2008. Sveitsi liittyi Schengen-alueeseen yksin 12. joulukuuta 2008. Tämän seurauksena Sveitsi lakkautti ensin rajatarkastukset maarajoilla ja sen jälkeen lentoasemilla Schengen-alueen sisäisten lentojen yhteydessä 29. maaliskuuta 2009. Ensimmäistä kertaa oli otettava käyttöön tarkastukset paikassa, jossa ei ollut sataan vuoteen ollut todellista rajaa. Näiden kahden maan välisestä 41 kilometrin pituisesta rajasta tuli Schengenin ulkoraja. Olen tyytyväinen Lissabonin sopimuksen sisältämiin uusiin sääntöihin, joiden mukaisesti Euroopan parlamentti saa aiempaa enemmän tietoa kansainvälisistä sopimuksista. Alue on laajentunut asteittain minkä ansiosta sellaiset kolmannet maat, joilla on erityiset suhteet EU:hun, ovat voineet osallistua Schengen-yhteistyöhön. EU:n ulkopuolisten maiden osallistuminen Schengenin säännöstöön edellyttää, että kyseisten valtioiden ja EU:n välillä tehdään henkilöiden vapaata liikkuvuutta koskeva sopimus. Noille maille osallistuminen tarkoittaa seuraavaa: ne kuuluvat alueeseen, jonka sisärajoilla ei tehdä rajatarkastuksia, noudattavat Schengenin säännöstön ja kaikkien sen nojalla hyväksyttyjen, Schengenin kannalta merkittävien tekstien määräyksiä sekä osallistuvat Schengenin kannalta merkittäviä tekstejä koskevaan päätöksentekoon.

  Giovanni La Via (PPE), kirjallinen. – (IT) Vuonna 2008 allekirjoitettiin pöytäkirja Liechtensteinin ruhtinaskunnan liittymisestä Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin väliseen sopimukseen. Tämän johdosta mainitun ruhtinaskunnan on osallistuttava Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen. Vaikka Liechtensteinin ruhtinaskunta liittyi Euroopan talousalueeseen jo vuonna 1995 ja se on vähitellen yhdenmukaistanut lainsäädäntöään Euroopan unionin säädösten kanssa siirtämällä monet unionin direktiivit osaksi kansallista lainsäädäntöään, se ei ollut vielä aloittanut neuvotteluja liittymisestä Schengenin sopimuksiin. Tuin tätä sopimusta, jossa määrätään kummankin osapuolen oikeudet ja velvollisuudet ja mahdollistetaan näin henkilöiden vapaa liikkuvuus. Lisäksi on hyväksytty lukuisia täytäntöönpanosäännöksiä, jotka koskevat Lissabonin sopimuksen määräyksiä kansainvälisistä sopimuksista. Näin on vahvistettu Euroopan parlamentin asemaa kyseisistä sopimuksista tiedottamisen ja niiden hyväksymisen osalta.

  David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Äänestin tämän mietinnön puolesta. Liechtenstein on täysin meriyhteyttä vailla oleva pieni länsieurooppalainen alppivaltio, jonka rajanaapureina ovat länsi- ja eteläpuolella Sveitsi ja idässä Itävalta. Maan pinta-ala on 160 km2, väkiluku arviolta 35 000 ja bruttokansantuote henkeä kohden on maailman korkein. Liechtenstein on tasaisessa tahdissa yhdentynyt Euroopan kauppa-alueeseen liityttyään Euroopan talousalueen (ETA) jäseneksi vuonna 1995. Sen tuomiovalta on nyt saattanut 98,4 prosenttia EU:n direktiiveistä osaksi maan kansallista lainsäädäntöä. Liechtenstein osallistuu myös yhtenäismarkkinoihin, joilla sovelletaan samoja perussääntöjä kaikkiin osallistuviin valtioihin.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Uusien maiden liittyminen Schengenin tietojärjestelmään (SIS) on tärkeää, jotta Eurooppa ilman rajoja on mahdollista toteuttaa. Liechtenstein on ollut Euroopan talousalueen jäsen vuodesta 1995, ja se on yhdentynyt tasaisessa tahdissa Euroopan kauppa-alueeseen. Liechtenstein on käynyt läpi erilaisia arviointimenettelyjä, joista esimerkkinä mainittakoon tietosuojaa, SIS-järjestelmää, ilma-, maa- ja merirajoja, poliisiyhteistyötä sekä viisumipolitiikkaa koskevat arvioinnit. Liityttyään tähän sopimukseen Liechtenstein osallistuu myös Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon.

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. – (PT) Saksa, Belgia, Ranska, Luxemburg ja Alankomaat allekirjoittivat Schengenin sopimuksen 14. kesäkuuta 1985. Schengen-yhteistyö on nykyisin osa Euroopan unionin lainsäädännöllistä ja institutionaalista kehystä, ja siihen osallistuvat 25 Schengenin jäsenvaltioita mukaan lukien Euroopan talousalueeseen kuuluvat kolme assosioitunutta maata: Norja, Islanti ja Sveitsi. Sveitsi liittyi Schengen-alueeseen yksin 12. joulukuuta 2008. Se lakkautti ensin rajatarkastukset maarajoilla ja sen jälkeen lentoasemilla Schengen-alueen sisäisten lentojen yhteydessä 29. maaliskuuta 2009. Koska Liechtenstein ei liittynyt samaan aikaan ja maiden välillä on harjoitettu erittäin aktiivista avoimen rajan politiikkaa, rajatarkastukset oli otettava ensimmäistä kertaa käyttöön paikoissa, joissa ei ollut sataan vuoteen ollut todellista rajaa. Näiden kahden maan välisestä 41 kilometrin pituisesta rajasta tuli Schengenin ulkoraja. Tämä sopimus poistaa tuon esteen, kun Liechtensteinin ruhtinaskunta liittyy Schengeniin. Olen tyytyväinen Lissabonin sopimuksen uusiin määräyksiin, joiden ansiosta Euroopan parlamentti voi osallistua aktiivisemmin tällaisten sopimusten hyväksymiseen. Kaikista edellä mainituista syistä äänestin tämän mietinnön puolesta.

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. – (PT) Sopimuksessa Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin säännöstöön, joka on ollut voimassa 1. maaliskuuta 2008 lähtien, ennakoitiin selkeästi Liechtensteinin mahdollista osallistumista pöytäkirjalla. Koska Liechtensteinin ruhtinaskunta ja Sveitsin valaliitto ovat harjoittaneet keskenään vuosikymmenten ajan avoimen rajan politiikkaa, niiden odotettiin liittyvän Schengen-alueeseen samaan aikaan. Näin ei kuitenkaan käynyt, vaan Sveitsi liittyi Schengenin säännöstöön yksin 12. joulukuuta 2008. Näin ollen oli ehdottomasti otettava käyttöön rajatarkastukset paikoissa, joissa ei ollut sataan vuoteen ollut todellista rajaa. Jotta tämä este voitaisiin poistaa ja ottaen huomioon, että Liechtenstein kuuluu Euroopan talousalueeseen ja osallistuu yhtenäismarkkinoihin, tuin tämän pöytäkirjan tekemistä. Toivon, että Liechtensteinin osallistuminen Schengenin säännöstöön on vihdoin mahdollista toteuttaa.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Euroopan parlamentilta pyydettiin ensimmäistä kertaa lausuntoa tämän pöytäkirjan tekemisestä vuonna 2007. Oikeudellisten asioiden valiokunta antoi 11. kesäkuuta 2007 tuolloisen esittelijän Ewa Klamtin pyynnöstä yksimielisen lausuntonsa, jossa se suositti oikeusperustan vaihtamista EY:n perustamissopimuksen 300 artiklan 3 kohdan toiseen alakohtaan (ehdotukset neuvoston päätöksiksi aiheuttavat muutoksia "erityisiin toimielinjärjestelmiin", joista määrätään varsinaisessa sopimuksessa, jonka erottamaton osa ehdotettu pöytäkirja on). Siinä edellytetään parlamentin puoltavaa lausuntoa pelkän kuulemisen sijasta. Tämän seikan sekä Lissabonin sopimuksen lähestyvän voimaantulon takia mietintö palautettiin takaisin kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan käsiteltäväksi.

  Licia Ronzulli (PPE), kirjallinen. – (IT) Äänestin tämän suosituksen puolesta, koska se voi mielestäni edistää Schengenin säännöstön voimaantuloa, täytäntöönpanoa, ja kehittämistä esimerkiksi Islannissa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa, Sveitsin valaliitossa ja Liechtensteinin ruhtinaskunnassa.

On todellakin tärkeää, että nämä maat osallistuvat vuosiksi 2007–2013 perustettuun ulkorajarahastoon nykyisten toimenpiteiden ja sopimusten mukaisesti. Jotta Eurooppa olisi entistäkin yhtenäisempi käytännöllisyyttä kuitenkaan unohtamatta, noiden maiden osallistumista säännellään täydentävillä säännöillä. Niillä varmistetaan samalla Euroopan unionin taloudellisten etujen suojaaminen sekä tilintarkastustuomioistuimen valvontavalta.

  Thomas Ulmer (PPE), kirjallinen. – (DE) Äänestin Liechtensteinin osallistumisesta Schengenin säännöstöön tehdyn sopimuksen puolesta, koska se on looginen toimenpide eikä aiheuta meille minkäänlaisia ongelmia. Voimme olettaa, että sopimus toimii hyvin.

Suositus: Monika Hohlmeier (A7-0013/2011)

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestän tämän suosituksen puolesta, koska 26. lokakuuta 2004 Sveitsin valaliiton kanssa tehty sopimus niistä perusteista ja menettelyistä, joilla ratkaistaan jäsenvaltiossa tai Sveitsissä jätetyn turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa oleva valtio, sisältää Liechtensteinin mahdollisen liittymisen pöytäkirjalla Dublinin sopimukseen. Koska näiden kahden maan välillä noudatetaan avoimen rajan politiikkaa ja koska vuonna 2001 Liechtenstein ilmoitti olevansa kiinnostunut liittymisestä sopimukseen, mutta niin ei tapahtunut, koska neuvoston ja parlamentin välillä oli erimielisyyksiä, jotka ratkaistiin Lissabonin sopimuksella, minulla ei ole mitään syytä vastustaa tämän sopimuksen tekemistä.

  Vilija Blinkevičiūtė (S&D), kirjallinen. – (LT) Äänestin tämän asiakirjan puolesta. Siinä todetaan, että 26. lokakuuta 2004 Sveitsin valaliiton kanssa tehty sopimus niistä perusteista ja menettelyistä, joilla ratkaistaan jäsenvaltiossa tai Sveitsissä jätetyn turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa oleva valtio ("Sveitsin kanssa tehty Dublinin sopimus"), sisältää Liechtensteinin mahdollisen liittymisen pöytäkirjalla Dublinin sopimukseen.

Neuvosto antoi 27. helmikuuta 2006 komissiolle asiaankuuluvat valtuudet neuvottelujen aloittamiseksi Liechtensteinin ja Sveitsin kanssa. Neuvottelujen perusteella esitettiin luonnos pöytäkirjaksi Liechtensteinin ja Sveitsin liittymisestä Dublinin sopimukseen. Oikeusperusta komission 4. joulukuuta 2006 antamalle ehdotukselle pöytäkirjaksi Liechtensteinin liittymisestä oli Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 300 artiklan 3 kohdan ensimmäinen alakohta, jossa säädettiin parlamentin kuulemisesta.

Suhtaudun myönteisesti siihen, että parlamentti käsittelee uudelleen ehdotusta neuvoston päätökseksi, ja siten neuvottelujen jatkamiseen Liechtensteinin liittymisestä Sveitsin kanssa Dublinin sopimukseen. Tämän Liechtensteinin kanssa tehtävän sopimuksen tekeminen edellyttää parlamentin hyväksyntää, kuten se pyysi ensimmäisessä käsittelyssä. Koska Liechtensteinin kanssa on saatu neuvottelut onnistuneesti päätökseen ja koska oikeusperustaa on muutettu, pöytäkirjan tekemiselle olisi annettava hyväksyntä.

  Carlos Coelho (PPE), kirjallinen. – (PT) Sopimus niistä perusteista ja menettelyistä, joilla ratkaistaan jäsenvaltiossa tai Sveitsissä jätetyn turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa oleva maa – Dublin-/Eurodac-sopimus – tehtiin vuonna 2004. Koska Liechtenstein ja Sveitsi ovat vuosikymmenten ajan noudattaneet avoimen rajan politiikkaa maiden välisessä henkilöliikenteessä, Liechtensteinin liittyminen kyseisiin neuvotteluihin olisi ollut loogista. Vaikka Liechtenstein ilmoitti olevansa kiinnostunut, se jätettiin ulkopuolelle, koska se ei ollut vielä tehnyt Euroopan yhteisön kanssa sopimusta säästöjen verottamisesta.

Koska Lissabonin sopimuksen uusien sääntöjen perusteella parlamentti voi osallistua kansainvälisten sopimusten tekemiseen paljon entistä tiiviimmin ja koska Liechtenstein on tehnyt kyseessä olevan sopimuksen, joka on ollut voimassa 1. heinäkuuta 2005 alkaen, tuen parlamentin päätöstä antaa hyväksyntänsä tämän pöytäkirjan tekemiselle.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Sopimus niistä perusteista ja menettelyistä, joilla ratkaistaan jäsenvaltiossa tai Sveitsissä jätetyn turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa oleva valtio, tehtiin Sveitsin kanssa vuonna 2004. Kyseinen sopimus sisältää Liechtensteinin mahdollisen liittymisen pöytäkirjalla. Neuvosto antoi 27. helmikuuta 2006 komissiolle asiaankuuluvat valtuudet neuvottelujen aloittamiseksi Liechtensteinin ja Sveitsin kanssa. Neuvottelut päätettiin 21. kesäkuuta 2006 ja luonnos pöytäkirjaksi Liechtensteinin ja Sveitsin liittymisestä Dublinin sopimukseen parafoitiin. Nyt on parlamentin vuoro antaa hyväksyntänsä tämän pöytäkirjan tekemiselle. Minun mielestäni niin pitäisi tapahtua, joten äänestän tämän suosituksen puolesta.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Neuvosto on esittänyt pöytäkirjaa Euroopan yhteisön, Sveitsin valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan välillä Liechtensteinin liittymisestä Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton väliseen sopimukseen niistä perusteista ja menettelyistä, joilla ratkaistaan jäsenvaltiossa tai Sveitsissä jätetyn turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa oleva valtio.

Suhtaudun myönteisesti tämän pöytäkirjan hyväksymiseen, koska se kattaa Euroopan unionin ja kaksi valtiota, joiden välillä on aina ollut hyvät naapuruussuhteet ja vapaa henkilöliikenne. Olen samaa mieltä esittelijän esittämistä päätelmistä ja suhtaudun erityisesti myönteisesti neuvottelujen jatkamiseen Liechtensteinin ruhtinaskunnan liittymisestä Sveitsin kanssa tehtyyn Dublinin sopimukseen ja toivon, että se tehdään nopeasti.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Nämä kysymykset liittyvät turvapaikkaoikeuteen ja perusteisiin ja menetelmiin, joilla ratkaistaan jäsenvaltiossa tai Sveitsissä jätetyn turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa oleva valtio.

Sveitsin valaliiton kanssa 26. lokakuuta tehty sopimus niistä perusteista ja menettelyistä, joilla ratkaistaan jäsenvaltiossa tai Sveitsissä jätetyn turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa oleva valtio – Sveitsin kanssa tehty Dublinin sopimus – sisältää Liechtensteinin mahdollisen liittymisen tähän sopimukseen.

Sen perusteella, että Liechtenstein ja Sveitsi ovat vuosikymmenten ajan noudattaneet avoimen rajan politiikkaa maiden välisessä henkilöliikenteessä, Liechtenstein ilmoitti jo vuonna 2001 olevansa kiinnostunut liittymisestä yhdessä Sveitsin kanssa Dublinin sopimukseen. Sitä ei kuitenkaan otettu osapuoleksi Sveitsin kanssa käytyihin neuvotteluihin, koska se ei ollut tehnyt EU:n kanssa sopimusta säästöjen verottamisesta.

Mainitun EU:n ja Liechtensteinin välisen sopimuksen tekemisen voimaantulon yhteydessä Liechtenstein vahvisti vuonna 2005 haluavansa liittyä Dublinin sopimukseen.

Neuvosto antoi vuonna 2006 komissiolle asiaankuuluvat valtuudet neuvottelujen aloittamiseksi Liechtensteinin ja Sveitsin kanssa. Neuvottelut saatettiin päätökseen ja luonnos pöytäkirjaksi parafoitiin.

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen. – (LT) Äänestin tämän asiakirjan puolesta. Siinä todetaan, että vuonna 2004 Sveitsin valaliiton kanssa tehty sopimus niistä perusteista ja menettelyistä, joilla ratkaistaan jäsenvaltiossa tai Sveitsissä jätetyn turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa oleva valtio ("Sveitsin kanssa tehty Dublinin sopimus"), sisältää Liechtensteinin mahdollisen liittymisen pöytäkirjalla Dublinin säännöstöön. Suhtaudun myönteisesti siihen, että parlamentti käsittelee uudelleen ehdotusta neuvoston päätökseksi, ja siten neuvottelujen jatkamiseen Liechtensteinin ja Sveitsin liittymisestä Dublinin sopimukseen. Koska Liechtensteinin kanssa on saatu neuvottelut onnistuneesti päätökseen ja koska oikeusperustaa on muutettu, pöytäkirjan tekemiselle olisi annettava hyväksyntä.

  Giovanni La Via (PPE), kirjallinen. – (IT) Äänestin niistä perusteista ja menettelyistä, joilla ratkaistaan jäsenvaltiossa tai Sveitsissä ja – jos pöytäkirja ratifioidaan kuten Euroopan parlamentin enemmistö toivoo – myös Liechtensteinin ruhtinaskunnassa jätetyn turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa oleva valtio, komissiolle laaditun suosituksen puolesta. Dublinin sopimuksen tarkoituksena on antaa osallistuville valtioille perusteet, joiden nojalla voidaan ratkaista, mikä valtio on vastuussa turvapaikkahakemuksen tutkimisesta, ja turvata siten hakijoiden parempi kohtelu ja samalla tarjota valtioille välineet järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan. Näiden kysymysten – eli pakolaisten suojelun ja kansainvälisen turvallisuuden – merkitys edellyttää kaikilta EU:n toimielimiltä huolellista ja jatkuvaa ponnistelua, jotta pakolaiset ja turvapaikanhakijat voivat luottaa selkeisiin oikeudellisiin ja sääntelyllisiin perusteisiin ja viitteisiin.

  David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Suhtaudun myönteisesti siihen, että parlamentti käsittelee uudelleen ehdotusta neuvoston päätökseksi, ja siten neuvottelujen jatkamiseen Liechtensteinin ja Sveitsin liittymisestä Dublinin sopimukseen. Tämän Liechtensteinin kanssa tehtävän sopimuksen tekeminen edellyttää parlamentin hyväksyntää – kuten se pyysi ensimmäisessä käsittelyssä. Tuen pöytäkirjan tekemistä. Liechtensteinin kanssa käytyjen neuvottelujen loppuunsaattamisen ja oikeusperustan muuttamisen perusteella äänestin hyväksynnän antamisen puolesta.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Suhtaudun myönteisesti siihen, että parlamenttia on jälleen kuultu ehdotuksesta neuvoston päätökseksi ja että neuvottelut Liechtensteinin liittymisestä Sveitsin kanssa tehtyyn Dublinin sopimukseen voivat siten edetä. Parlamentin ensimmäisessä käsittelyssä ilmaisemien toiveiden mukaisesti tämän pöytäkirjan tekemiseen Liechtensteinin kanssa tarvitaan parlamentin hyväksyntä. Koska Liechtensteinin ja EU:n välillä on jo yhteys, katson, että pöytäkirjan tekeminen on tärkeää, kun oikeusperustaan on tehty asiaankuuluvat muutokset. Siksi äänestin niin kuin äänestin.

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. – (PT) Sveitsin valaliiton kanssa 26. lokakuuta tehty sopimus niistä perusteista ja menettelyistä, joilla ratkaistaan jäsenvaltiossa tai Sveitsissä jätetyn turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa oleva valtio – tunnetaan Sveitsin kanssa tehtynä Dublinin sopimuksena – sisältää Liechtensteinin mahdollisen liittymisen Dublinin sopimukseen pöytäkirjalla. Itse asiassa sen perusteella, että Liechtenstein ja Sveitsi ovat vuosikymmenten ajan noudattaneet avoimen rajan politiikkaa maiden välisessä henkilöliikenteessä, Liechtenstein ilmoitti taas vuonna 2005 olevansa kiinnostunut liittymisestä Sveitsin kanssa tehtyyn Dublinin sopimukseen. Sopimusta ei ole tätä ennen tehty lopullisesti monista eri syistä: ensinnäkin siksi, että muita sopimuksia, joista Liechtensteinin kanssa käytiin neuvotteluja, ei ollut tehty, toiseksi siksi, että oikeusperustasta oli kiistaa, ja myöhemmin siksi, että Lissabonin sopimus tuli voimaan. Viimeinkin parlamentin tavoitteet saavutetaan, kun se antaa suotuisan lausunnon pelkän kuulemisen sijaan. Suhtaudun siihen myönteisesti ja äänestän tämän mietinnön puolesta.

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. – (PT) Sveitsin valaliiton kanssa 26. lokakuuta tehty sopimus niistä perusteista ja menettelyistä, joilla ratkaistaan jäsenvaltiossa tai Sveitsissä jätetyn turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa oleva valtio – Dublinin sopimus – sisältää Liechtensteinin mahdollisen liittymisen Dublinin sopimukseen pöytäkirjalla. Sen perusteella, että Liechtenstein ja Sveitsi ovat vuosikymmenten ajan noudattaneet avoimen rajan politiikkaa maiden välisessä henkilöliikenteessä, Liechtenstein ilmoitti jo vuonna 2001 olevansa kiinnostunut liittymisestä yhdessä Sveitsin kanssa Dublinin sopimukseen. Liechtensteinia ei kuitenkaan otettu osapuoleksi Sveitsin kanssa käytyihin neuvotteluihin, sillä Euroopan yhteisön ja Liechtensteinin välillä ei ollut voimassa sopimusta säästöjen verottamisesta. Mainitun Euroopan yhteisön ja Liechtensteinin välisen sopimuksen tekemisen voimaantulon yhteydessä 10. kesäkuuta 2005 Liechtenstein vahvisti vuonna 2005 haluavansa liittyä Dublinin sopimukseen. Neuvoston vastalauseet oikeusperustasta on ratkaistu, ja parlamentin hyväksynnästä on tullut välttämätön, joten katson, että kaikki tämän Liechtensteinin kanssa tehtävän pöytäkirjan hyväksymistä koskevat ehdot on täytetty.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen.

– (EN) Vaikka mietinnössä pidetään myönteisenä sitä, että parlamentti käsittelee uudelleen ehdotusta neuvoston päätökseksi, ja siten neuvottelujen jatkamista sopimuksesta, joka koskee Liechtensteinin liittymistä Sveitsin kanssa Dublinin sopimukseen, ja kehotetaan parlamenttia antamaan hyväksyntänsä, Verts/ALE-ryhmä päätti olla noudattamatta tuota neuvoa. Äänestimme siksi ehdotusta vastaan, kuten teimme LIBE-valiokunnassa.

  Licia Ronzulli (PPE), kirjallinen. – (IT) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska tuen sitä, että Liechtensteinin kanssa tehdään pöytäkirja liittymisestä Sveitsin kanssa tehtyyn Dublinin sopimukseen. Sveitsi on kyseisen sopimuksen nojalla jo pystynyt hyödyntämään tärkeitä välineitä kansainvälisen rikollisuuden ja laittoman maahanmuuton torjunnassa.

Siinä ei ole kaikki. Tällaisen koordinoinnin perustamisella voidaan estää päällekkäisiä ja perusteettomia turvapaikkahakemuksia. Nyt tavoitteena on saada Liechtenstein nauttimaan näistä samoista eduista ja saada se jatkuvasti lähemmäksi lopullista tavoitetta, joka on täysjäsenyys Euroopan unionissa.

  Thomas Ulmer (PPE), kirjallinen. – (DE) Olin tyytyväinen voidessani äänestää sen puolesta, että Liechtenstein liittyy EU:n turvapaikkajärjestelmää koskevaan sopimukseen.. Sillä estetään päällekkäisten turvapaikkahakemusten tekeminen EU:ssa ja Liechtensteinissa. Jos turvapaikkahakemus hylätään Liechtensteinissa, se hylätään myös EU:ssa ja toisin päin. Menettelyä yksinkertaistamalla olemme myös yhtenäistäneet sitä lisää.

Suositus: Monica Luisa Macovei (A7-0011/011)

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestän tämän suosituksen puolesta, koska EU:n ja Brasilian välisellä sopimuksella myönnetään vastavuoroinen viisumivapaus loma- ja liikematkoihin kaikille Brasilian ja EU:n kansalaisille, myös niiden neljän jäsenvaltion kansalaisille, jotka eivät tällä hetkellä voi matkustaa Brasiliaan ilman viisumia. Koska sopimuksella ei korvata vaan täydennetään olemassa olevia eri EU:n jäsenvaltioiden ja Brasilian kahdenvälisiä sopimuksia, jotka kattavat muussa kuin matkailu- tai liiketarkoituksessa matkustavat henkilöt ja henkilöt, jotka matkustavat työskennelläkseen korvausta vastaan, ei ole mitään syytä jättää sitä tekemättä. Oleskelun kesto Schengen-alueella rajoitetaan kolmeen kuukauteen kuuden kuukauden jaksolla, joten se ei aiheuta huolta siitä, että Brasilian kansalaiset alkaisivat oleskella alueella laittomasti.

  Laima Liucija Andrikienė (PPE), kirjallinen. – (LT) Äänestin tämän Euroopan unionin ja Brasilian liittotasavallan välisen tavallisen passin haltijoiden lyhytaikaista oleskelua koskevan viisumivapaussopimuksen tekemisestä laaditun päätöslauselman puolesta. Tällä EU:n ja Brasilian sopimuksella myönnetään vastavuoroinen viisumivapaus sopimuksessa määriteltyihin loma- ja liikematkoihin kaikille Brasilian ja EU:n kansalaisille, myös niiden neljän jäsenvaltion kansalaisille – Viro, Latvia, Kypros ja Malta – jotka eivät tällä hetkellä voi matkustaa Brasiliaan ilman viisumia. Olisi pantava merkille, että yhteisen viisumipolitiikan takia ja koska Euroopan unionilla on yksinomainen toimivalta tällä alalla, vain unioni voi neuvotella ja tehdä viisumivapaussopimuksen, eivät yksittäiset jäsenvaltiot.

Kaikkien EU:n kansalaisten tasavertaisen kohtelun varmistamiseksi sopimukseen on siksi sisällytetty määräys, jonka mukaan Brasilia voi keskeyttää tai päättää sopimuksen soveltamisen vain kaikkien Euroopan unionin jäsenvaltioiden osalta. Vastaavasti unionin voi keskeyttää tai päättää sopimuksen soveltamisen vain kaikkien jäsenvaltioidensa osalta. Olen esittelijän kanssa samaa mieltä siitä, että meidän on varmistettava vastavuoroisuuden periaatteen täytäntöönpano EU:n viisumipolitiikassa.

  Vilija Blinkevičiūtė (S&D), kirjallinen. – (LT) Neuvoston asetuksen (EY) N:o 539/2001 mukaan Brasilian kansalaiset voivat matkustaa kaikkiin Euroopan unionin jäsenvaltioihin lyhyeksi ajaksi ilman viisumia. Brasilia kuitenkin vaatii edelleen viisumia alueelleen matkustavilta neljän jäsenvaltion (Viro, Kypros, Malta ja Latvia) kansalaisilta. Muilla jäsenvaltioilla on kahdenvälisiä viisumisopimuksia Brasilian kanssa, joiden mukaan niiden kansalaisilta ei vaadita viisumia lyhytaikaista oleskelua varten Brasiliassa.

Koska Euroopan unionilla on yksinomainen ulkoinen toimivalta tällä alalla, vain unioni voi neuvotella ja tehdä viisumivapaussopimuksen, eivät yksittäiset jäsenvaltiot. Tämän vuoksi neuvosto teki 18. huhtikuuta 2008 päätöksen, jossa se valtuutti komission aloittamaan neuvottelut lyhytaikaista oleskelua koskevan viisumivapaussopimuksen tekemiseksi Euroopan unionin ja Brasilian välillä. Neuvottelujen jälkeen sopimus parafoitiin 28. huhtikuuta 2010 ja allekirjoitettiin virallisesti unionin ja Brasilian puolesta Brysselissä 8. marraskuuta 2010

Minun mielestäni on olennaisen tärkeää hyväksyä tämä viisumivapaussopimus, jotta kaikki EU:n kansalaiset, myös Viron, Latvian, Maltan ja Kyproksen kansalaiset, voivat matkustaa Brasiliaan matkailu- tai liiketarkoituksessa samalla tavalla kuin Brasilian kansalaiset voivat jo matkustaa kaikkiin EU:n jäsenvaltioihin ilman viisumia. On pyrittävä viisumivapauden vastavuoroisuutta koskevien EU:n linjausten pikaiseen toteuttamiseen.

  Carlos Coelho (PPE), kirjallinen. – (PT) Vaikka Brasilian kansalaiset voivat matkustaa kaikkiin EU:n jäsenvaltioihin lyhyeksi ajaksi ilman viisumia, se vaatii kuitenkin viisumia alueelleen matkustavilta neljän EU:n jäsenvaltion – Viron, Kyproksen, Maltan ja Latvian – kansalaisilta. Vaikka muilla jäsenvaltioilla on Brasilian kanssa kahdenvälisiä viisumisopimuksia, joiden mukaan niiden kansalaisilta ei vaadita viisumia lyhytaikaista oleskelua varten Brasiliassa, yksittäiset jäsenvaltiot eivät enää voi tehdä kyseisenlaisia sopimuksia.

EU:lla on siis yksinomainen ulkoinen toimivalta yhteisen viisumipolitiikan alalla. Tämän vuoksi EU ja Brasilia tekivät 8. marraskuuta 2010 sopimuksen, jolla myönnettiin vastavuoroinen viisumivapaus loma- ja liikematkoihin kaikille Brasilian ja EU:n kansalaisille. Tuen sitä, että tällä sopimuksella taataan varmistetaan siten kaikkien EU:n kansalaisten tasavertainen kohtelu ja varmistetaan, että Brasilia tai EU voi keskeyttää tai päättää sopimuksen vain, jos sitä sovelletaan kaikkiin EU:n jäsenvaltioihin.

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin tämän suosituksen puolesta, koska sillä varmistetaan kaikkien EU:n kansalaisten tasavertainen kohtelu EU:n ja Brasilian välisessä yhteisessä viisumipolitiikassa. Sopimuksella ei korvata vaan täydennetään olemassa olevia kahdenvälisiä sopimuksia, jotka kattavat muussa kuin matkailu- ja tai liiketarkoituksessa matkustavat henkilöt.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Euroopan unioni perusti Portugalin edellisen puheenjohtajakauden aikana erityisen strategisen kumppanuuden Brasilian kanssa. Samassa hengessä, jonka pitäisi vallita tämän samanlaisen sopimuksen osalta, kaikki toimenpiteet, joilla poistetaan esteitä yhteyksiltä EU:n kansalaisten ja tämän portugalinkielisen maan kansalaisten väliltä, ovat tietenkin tervetulleita. Koska neljällä EU:n jäsenvaltiolla ei ole edelleenkään samaa viisumivapautta, katson, että saman järjestelmän laajentaminen niihin voi olla vain myönteistä, ja suhtaudun meille nyt ehdotettuun sopimukseen myönteisesti. EU:n ja Brasilian välisten suhteiden osalta olisi muistettava, että kyseisen maan strateginen merkitys on pitkään oikeuttanut erityisen valtuuskunnan perustamisen, kuten on jo tehty muiden Brasilian, Venäjän, Intian ja Kiinan nelikkoon kuuluvien maiden kanssa sekä muiden sellaisten maiden kanssa, joilla on selkeästi vähemmän merkitystä kansainvälisellä näyttämöllä.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Neuvoston asetuksen (EY) N:o 539/2001 mukaan Brasilian kansalaiset voivat matkustaa kaikkiin Euroopan unionin jäsenvaltioihin lyhyeksi ajaksi ilman viisumia.

Kaikilla Euroopan unionissa ei ole kuitenkaan samoja erioikeuksia. Tässä tilanteessa ovat seuraavien maiden kansalaiset: Viro, Kypros, Malta ja Latvia. Se tarkoittaa, että "vastavuoroisuuden periaatetta" ei kunnioiteta.

EU:n ja Brasilian välillä on ehdottomasti tehtävä sopimus, jotta nämä kansalaiset olisivat tasavertaisessa asemassa muiden EU:n ja Brasilian kansalaisten kanssa. Meillä ei voi olla kahden nopeuden EU:ta, joten suhtaudun tämän sopimuksen tekemiseen myönteisesti, en vain siksi, että se vaikuttaa olevan luonnostaan oikeudenmukainen, vaan myös siksi, että sillä lopetetaan yksi harvoista negatiivisen syrjinnän tapauksista, joita edelleen on EU:n kansalaisten välillä.

  Carlo Fidanza (PPE), kirjallinen. – (IT) Päätin yhdessä Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ryhmän italialaisten kollegoideni kanssa äänestää tyhjää tämän päivän äänestyksessä Euroopan unionin ja Brasilian sopimuksesta, joka koskee tavallisen passin haltijoiden lyhytaikaista oleskelua koskevaa viisumivapautta. Se johtuu siitä, että Cesare Battistin asiaa koskevan päätöslauselman sisällön perusteella olisin halunnut, että äänestystä olisi lykätty siihen asti, että Brasilian liittovaltion tuomioistuin tekee päätöksen Cesare Battistin, rikollisen, luovuttamisesta.

Koska asiakirja ei ole kiireellinen, sen lykkääminen seuraavaan täysistuntoon tai yhteen huhtikuun täysistunnoista ei varmasti olisi ollut ongelma, erityisesti, jos ajattelemme tämän joukkomurhaajan uhrien omaisten tuskaa. Nämä samat omaiset ovat odottaneet 31 vuotta oikeuden toteutumista ja sitä, että Cesare Battisti kärsii Italian oikeusjärjestelmän langettaman tuomion omissa vankiloissamme.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Tämä asia koskee tavallisten passien viisumivapauden laajentamista maihin, joihin sovelletaan edelleen lyhytaikaisen passin viisumivaatimusta.

Mietinnössä kannatetaan tämän viisumivapautta koskevan sopimuksen mahdollisimman pikaisen tekemisen hyväksymistä, jotta kaikki EU:n kansalaiset, myös Viron, Latvian, Maltan ja Kyproksen kansalaiset, voivat matkustaa Brasiliaan matkailu- tai liiketarkoituksessa, aivan kuten Brasilian kansalaiset voivat jo matkustaa ilman viisumia kaikkiin EU:n jäsenvaltioihin. Siinä on kyse viisumeja koskevan vastavuoroisuuspolitiikan täytäntöönpanosta.

Parlamentti katsoo, että sen pitäisi edetä viisumien vastavuoroisuudessa, kunnes kaikki sen kansalaiset kaikista jäsenvaltioista voivat päästä ilman viisumia kaikkiin maihin, joiden kansalaiset voivat jo matkustaa EU:hun ilman viisumia, mukaan luettuna Yhdysvallat ja Kanada. Meidän mielestämme se on oikeudenmukaista.

  Jacqueline Foster (ECR), kirjallinen. – (EN) Euroopan ilmailualan ja sen asiakkaiden tie ei ole ollut muutaman viime kuukauden aikana helppo! Surullisenkuuluisa tulivuoren tuhkakriisi tapahtui juuri, kun lehtoyhtiöt ja tietysti niiden matkustajat yrittivät selvitä erittäin vaikean taantuman seurauksista.

Näiden haasteiden keskellä sekä yritykset että matkustajat saavat kuitenkin hyviäkin uutisia! Tämän päivän äänestys EU:n ja Brasilian välisestä tiettyjä lentoliikenteen näkökohtia koskevasta sopimuksesta tuo huomattavia vastavuoroisia etuja.

Ensinnäkin, Brasilia on strategisesti erittäin merkittävä kumppani EU:lle, ja tulevaisuudessa sen markkinoilla voi olla valtavat mahdollisuudet. Tällä hetkellä Brasilian ja EU:n välillä lentää vuosittain neljä miljoonaa matkustajaa. Tuo määrä vain kasvaa, koska maan matkailuala kehittyy nopeasti.

Liiketoiminnan näkökulmasta Sao Paulo on Etelä-Amerikan rahoitusalan pääkaupunki. Erittäin erikoistuneen öljy- ja rahoitusalan kehitys lisää lentomatkustamisen kysyntää.

Tämän suurin saavutus on kansallisuusrajoitusten poistaminen jäsenvaltioiden ja Brasilian välillä voimassa olevista kahdenvälisistä sopimuksista. Se on erittäin tärkeä ensimmäinen askel EU:n ja Brasilian välisten ilmailualan suhteiden vahvistamisessa, ja sen ansiosta Brasilia ja EU ovat voineet edetä kohti neuvotteluja kattavasta ilmaliikennesopimuksesta.

(Äänestysselitystä lyhennetty 170 artiklan mukaisesti)

  Salvatore Iacolino (PPE), kirjallinen. – (IT) Äänestin tyhjää Monica Luisa Macovein mietintöä koskevassa lopullisessa äänestyksessä, kuten tein myös Silvia-Adriana Ţicăun ja Ioan Enciun mietintöjen osalta, ilmaistakseni pettymykseni Brasilian hallituksen käyttäytymiseen terroristin, Cesare Battistin, luovuttamisessa.

Viisumivapauksia ja lentoliikennettä koskevilla sopimuksilla vahvistetaan Brasilian ja Euroopan unionin hyvät suhteet. Pyysin kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan kokouksessa, että kuulisimme Brasilian Euroopan unionin suurlähettilästä keskustellaksemme tietyistä perusasioista, kuten ihmisoikeuksien kunnioittamisesta, terrorismin torjunnasta ja vapautta ja turvallisuutta koskevista näkemyksistä EU:ssa ja Brasiliassa. Suhtaudun luottavaisesti siihen, että pystymme saamaan aikaan konkreettisia tuloksia sekä EU:n kansalaisten että Brasilian kansan hyväksi.

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen. – (LT) Äänestin tämän Euroopan unionin ja Brasilian liittotasavallan välisen tavallisen passin haltijoiden lyhytaikaista oleskelua koskevan viisumivapaussopimuksen tekemisestä laaditun päätöslauselman puolesta. Neuvoston asetuksen (EY) N:o 539/2001 mukaan Brasilian kansalaiset voivat matkustaa kaikkiin Euroopan unionin jäsenvaltioihin lyhyeksi ajaksi ilman viisumia. Brasilia kuitenkin vaatii edelleen viisumia alueelleen matkustavilta neljän jäsenvaltion (Viro, Kypros, Malta ja Latvia) kansalaisilta. Muilla jäsenvaltioilla on kahdenvälisiä viisumisopimuksia Brasilian kanssa, joiden mukaan niiden kansalaisilta ei vaadita viisumia lyhytaikaista oleskelua varten Brasiliassa. Yhteisen viisumipolitiikan takia ja koska Euroopan unionilla on yksinomainen toimivalta tällä alalla, vain unioni voi neuvotella ja tehdä viisumivapaussopimuksen, eivät yksittäiset jäsenvaltiot. On olennaisen tärkeää hyväksyä tämä viisumivapaussopimus, jotta kaikki EU:n kansalaiset, myös Viron, Latvian, Maltan ja Kyproksen kansalaiset, voivat matkustaa Brasiliaan matkailu- tai liiketarkoituksessa samalla tavalla kuin Brasilian kansalaiset voivat jo matkustaa kaikkiin EU:n jäsenvaltioihin ilman viisumia. Tällä alalla on pyrittävä toimenpiteiden pikaiseen toteuttamiseen.

  David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Äänestin sen puolesta, että parlamentti hyväksyy tämän viisumivapaussopimuksen mahdollisimman nopeasti, jotta kaikki EU:n kansalaiset, myös Viron, Latvian, Maltan ja Kyproksen kansalaiset, voivat matkustaa Brasiliaan matkailu- tai liiketarkoituksessa samalla tavalla kuin Brasilian kansalaiset voivat jo matkustaa kaikkiin EU:n jäsenvaltioihin ilman viisumia. On pyrittävä viisumivapauden vastavuoroisuutta koskevien EU:n linjausten pikaiseen toteuttamiseen.

  Erminia Mazzoni (PPE), kirjallinen. – (IT) Äänestämällä tyhjää Euroopan unionin ja Brasilian liittotasavallan välisen tavallisen passin haltijoiden lyhytaikaista oleskelua koskevan viisumivapaussopimuksen tekemisestä laaditusta mietinnöstä ilmaisen kannan, joka ylittää asian soveltamisalan.

En hyväksy Brasilian hallituksen käytöstä Cesare Battistin asiassa. Luovuttaminen – menettelyt, jotka määritetään kahdenvälisessä sopimuksessa – olisi pitänyt toteuttaa. Oikeusviranomaisten antamalla tulkinnalla rikotaan tehtyjä sitoumuksia. Rangaistuksen – joka Cesare Battistin olisi pitänyt suorittaa Italiassa – antoi tavallinen tuomari, joka sovelsi tavallisia lakeja yleiseen rikokseen: joukkomurhaan. On vaikeaa tukea kansainvälisiä suhteita, kuten parlamentin äänestämissä mietinnöissä määritettyjä, sellaisen maan kanssa, joka ei noudata sopimuksia ja joka, ennen kaikkea, ottaa kantaa elämän suojelua koskevaan perusoikeuteen.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Keltään Euroopan unionin kansalaiselta, joka haluaa matkustaa Brasiliaan matkailu- tai liiketarkoituksessa, ei vaadita viisumia enintään kolmen kuukauden oleskelusta, aivan kuten Brasilian kansalaiset voivat jo matkustaa ilman viisumia kaikkiin EU:n jäsenvaltioihin, parlamentin juuri hyväksymän sopimuksen mukaisesti. Tämä sopimus hyödyttää pääasiassa Viron, Latvian, Maltan ja Kyproksen kansalaisia, jotka tarvitsevat edelleen viisumin päästäkseen Brasiliaan. Tämä sopimus koskee tavallisen passin haltijoita. Sopimuksen hyväksymisen myötä kaikki EU:n kansalaiset – myös Viron, Latvian, Maltan ja Kyproksen kansalaiset, joilta Brasilia edelleen vaati viisumia – voivat päästä maahan ilman viisumia matkailu- ja liiketarkoituksissa aivan kuten Brasilian kansalaiset voivat jo matkustaa kaikkiin EU:n jäsenvaltioihin ilman viisumia. Oleskelun kesto rajoitetaan Schengen-alueella kolmeen kuukauteen kuuden kuukauden jaksolla. Tämä sopimus kattaa noin 90–95 prosenttia kaikista matkustajista.

  Alexander Mirsky (S&D), kirjallinen. – (EN) Äänestin puolesta, koska minusta on olennaisen tärkeää auttaa Brasilian kansaa asuttamaan valtavia alueita. Teknisellä ja taloudellisella tuella taataan elintarvikkeiden kilpailukyky ja edulliset hinnat. Brasilia voi kehittyä maataloustuottajasta eurooppalaisten tavaroiden suureksi kuluttajaksi, avata uusia myyntimarkkinoita ja laajentaa matkailupalvelujaan, jos tukea annetaan oikeilla alueilla.

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. – (PT) Brasilian kansalaiset voivat matkustaa kaikkiin Euroopan unionin jäsenvaltioihin ilman viisumia lyhytaikaista oleskelua varten neuvoston asetuksen (EY) N:o 539/2001 nojalla. Brasilia kuitenkin vaatii edelleen voimassa olevaa viisumia sen alueelle tulevilta neljän EU:n jäsenvaltion kansalaisilta: Viron, Kyproksen, Maltan ja Latvian kansalaisilta. Muilla jäsenvaltioilla on kahdenvälisiä sopimuksia suoraan Brasilian kanssa. Tämän ratkaisemiseksi ja koska EU:lla on yksinomainen ulkoinen toimivalta tällä alalla, neuvosto teki päätöksen, jossa se valtuutti komission aloittamaan neuvottelut lyhytaikaista oleskelua koskevan viisumivapaussopimuksen tekemiseksi EU:n ja Brasilian välillä. Tällä EU:n ja Brasilian välisellä sopimuksella myönnetään vastavuoroinen viisumivapaus loma- ja liikematkoihin kaikille Brasilian ja EU:n kansalaisille, myös niiden neljän jäsenvaltion kansalaisille, jotka eivät tällä hetkellä voi matkustaa Brasiliaan ilman viisumia. Sopimuksella ei korvata vaan täydennetään olemassa olevia eri EU:n jäsenvaltioiden ja Brasilian kahdenvälisiä sopimuksia, jotka kattavat muussa kuin matkailu- tai liiketarkoituksessa matkustavat henkilöt (esimerkiksi opiskelijat ja tutkijat).

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. – (PT) Äänestin Euroopan unionin ja Brasilian välisen tavallisen passin haltijoiden lyhytaikaista oleskelua koskevan viisumivapaussopimuksen tekemisen puolesta, jotta voidaan taata, että vastavuoroisuuden periaatteen ja tasavertaisen kohtelun periaatteen mukaisesti kaikki EU:n kansalaiset – myös Viron, Latvian, Maltan ja Kyproksen kansalaiset, joilta tähän asti on edelleen vaadittu viisumia Brasilian alueelle pääsemiseksi – voivat matkustaa Brasiliaan ilman viisumia matkailu- tai liiketarkoituksessa aivan kuten Brasilian kansalaiset voivat jo matkustaa EU:n jäsenvaltioihin ilman viisumia.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Tällä EU:n ja Brasilian sopimuksella myönnetään vastavuoroinen viisumivapaus sopimuksessa määriteltyihin loma- ja liikematkoihin kaikille Brasilian ja EU:n kansalaisille, myös niiden neljän jäsenvaltion kansalaisille, jotka eivät tällä hetkellä voi matkustaa Brasiliaan ilman viisumia. Sopimuksella ei korvata vaan täydennetään olemassa olevia eri jäsenvaltioiden ja Brasilian kahdenvälisiä sopimuksia, jotka kattavat muussa kuin matkailu- tai liiketarkoituksessa matkustavat henkilöt (esimerkiksi opiskelijat ja tutkijat).

Tämän sopimuksen soveltamisalan ulkopuolelle jäävät myös henkilöt, jotka matkustavat työskennelläkseen korvausta vastaan. Kaikkien EU:n kansalaisten tasavertaisen kohtelun varmistamiseksi sopimukseen on siksi sisällytetty määräys, jonka mukaan Brasilia voi keskeyttää tai päättää sopimuksen soveltamisen vain kaikkien Euroopan unionin jäsenvaltioiden osalta. Vastaavasti unioni voi keskeyttää tai päättää sopimuksen soveltamisen vain kaikkien jäsenvaltioidensa osalta.

  Nuno Teixeira (PPE), kirjallinen. – (PT) Lissabonin sopimuksella vahvistetaan, että yhteistä viisumipolitiikkaa kolmansien maiden kanssa koskevien sopimusten tekeminen kuuluu yksinomaisesti EU:n toimivaltaan. Neuvoston asetuksen (EY) N:o 539/2001 nojalla Brasilian kansalaiset voivat jo matkustaa kaikkiin Euroopan unionin jäsenvaltioihin ilman viisumia. Brasilia vaatii kuitenkin edelleen viisumia alueelleen matkustavilta Viron, Kyproksen, Maltan ja Latvian, EU:n jäsenvaltioiden, kansalaisilta. Tämän vastavuoroisen viisumivapaussopimuksen kohteena on matkailu loma- tai liiketarkoituksessa, mikä hyödyttää taloudellisesti molempia osapuolia. Oleskelun kesto rajoitetaan Schengen-alueella kolmeen kuukauteen kuuden kuukauden jaksolla.

Minun mielestäni on tärkeää korostaa, että tässä sopimuksessa otetaan huomioon, että jäsenvaltiot, jotka eivät vielä täysimääräisesti sovella Schengenin säännöstöä, eli Kypros, Bulgaria ja Romania, myöntävät viisumittoman pääsyn Brasilian kansalaisille kolmeksi kuukaudeksi kunkin jäsenvaltion alueelle riippumatta koko Schengen-alueella oleskellusta ajasta. Äänestän tämän sopimuksen puolesta, koska minun mielestäni on olennaisen tärkeää välttää syrjintää eri jäsenvaltioiden kansalaisten välillä ja panna asianmukaisesti täytäntöön vastavuoroisuuden periaate, joka on yksi Euroopan unionin ohjaavista periaatteista.

  Artur Zasada (PPE), kirjallinen. – (PL) Olen tyytyväinen äänestyksen tulokseen. Uskon lujasti, että kaikki toimenpiteet, joiden avulla kaikki EU:n jäsenvaltioiden kansalaiset saavat tasavertaiset oikeudet, ansaitsevat tukemme. Sitäkin iloisempi olen siksi, että nämä tasavertaiset oikeudet liittyvät rajatylittävän vapauden kaltaisiin keskeisiin asioihin. Puolalaisena muistan lukuisat rajanylittämiseen liittyvät vaikeudet ennen kuin Puolasta tuli Euroopan unionin jäsenvaltio, joten mielestäni kaikki askelet, joita otamme kohti täysimääräistä ja vastavuoroista viisumien poistamista, ovat valtavan merkittäviä. Monica Luisa Macovein suositus on merkittävä myös toisesta syystä. Perusteluissa esittelijä panee merkille, että kaksi kolmatta maata, eli Kanada ja Yhdysvallat, määräävät edelleen viisumivelvoitteita; kolmelle jäsenvaltiolle Kanadan tapauksessa ja neljälle jäsenvaltiolle Yhdysvaltojen tapauksessa. Uskon, että parlamentissa äskettäin toteutetuilla toimilla, kuten kirjallisella kannanotolla 89/2010, on haluttu vaikutus, ja ne saavat aikaan muutoksen Yhdysvaltojen ja Kanadan viisumipolitiikassa.

Suositus: Ioan Enciu (A7-0010/2011)

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestän tämän suosituksen puolesta, koska asetuksen (EY) N:o 539/2001 nojalla Brasilia kuuluu niiden maiden luetteloon, joiden kansalaiset eivät tarvitse viisumia EU:n ulkorajoja ylittäessään. Neljä jäsenvaltiota ei kuitenkaan hyödy täytäntöönpannusta vastavuoroisuudesta. Koska Lissabonin sopimuksella käyttöönotetuissa muutoksissa säädetään, että kolmansia maita koskeva yhteinen viisumipolitiikka kuuluu EU:n yksinomaiseen toimivaltaan, kaikki jäsenvaltiot hyötyvät viisumivapaudesta Brasilian kanssa. Lisäksi jäsenvaltioiden ja Brasilian välillä voimassa olevat kahdenväliset sopimukset turvataan edelleen, koska ne sisältävät joitakin EU:n ja Brasilian välisen sopimuksen soveltamisalaan kuulumattomia matkustajaryhmiä. Olen myös samaa mieltä esittelijän kannasta, jonka mukaan tämän sopimuksen pitäisi olla esimerkki vastavuoroisuudesta muiden maiden kanssa, erityisesti Yhdysvaltojen ja Kanadan.

  Vilija Blinkevičiūtė (S&D), kirjallinen. – (LT) Tällä sopimuksella myönnetään vastavuoroinen mahdollisuus viisumivapaisiin matkoihin lyhytaikaista oleskelua varten Brasilian ja EU:n kansalaisille, jotka ovat diplomaatti-, virka- tai virkamatkapassin haltijoita. Kaikkien EU:n kansalaisten tasavertaisen kohtelun varmistamiseksi sopimuksen 8 artiklassa määrätään, että Brasilia voi keskeyttää sopimuksen soveltamisen tai irtisanoa sopimuksen vain kaikkien Euroopan unionin jäsenvaltioiden osalta ja vastaavasti EU voi keskeyttää sopimuksen soveltamisen tai irtisanoa sopimuksen vain kaikkien jäsenvaltioidensa osalta.

Sopimuksen mukaisesti perustetaan asiantuntijakomitea, jonka tehtävänä on ratkaista riidat, joita tämän sopimuksen määräysten tulkinnasta tai soveltamisesta saattaa johtua. Sopimuksessa on myös lauseke passien mallikappaleiden vaihdosta Brasilian ja EU:n jäsenvaltioiden välillä. Minun mielestäni nykyisten kahdenvälisten sopimusten turvaamista olisi pidettävä ensiarvoisen tärkeänä Euroopan unionille, koska kyseisissä sopimuksissa sallitaan lyhytaikaista oleskelua koskeva viisumivapaus EU:n ja Brasilian välisen sopimuksen soveltamisalaan kuulumattomille matkustajaryhmille.

Tässä yhteydessä on muistutettava, että Euroopan unioni voisi keskeyttää EU:n ja Brasilian välisen viisumivapaussopimuksen soveltamisen, jos Brasilia irtisanoisi kahdenvälisiä sopimuksia. Käsiteltävänä oleva sopimus diplomaatti-, virka- tai virkamatkapassin haltijoiden viisumivapaudesta on edistysaskel täydellisen vastavuoroisen viisumivapauden myöntämiseksi asetuksen (EY) N:o 539/2001 mukaisesti.

  Carlos Coelho (PPE), kirjallinen. – (PT) Vaikka Brasilia kuuluu niin kutsuttuun positiiviseen luetteloon maista, joiden kansalaiset eivät tarvitse viisumia Euroopan unionin ulkorajoja ylittäessään, neljän EU:n jäsenvaltion – Viron, Latvian, Maltan ja Kyproksen – kansalaisiin ei edelleenkään sovelleta samanlaista lakia heidän matkustaessaan Brasiliaan. Lissabonin sopimuksen mukaisesti kolmansia maita koskeva yhteinen viisumipolitiikka kuuluu EU:n yksinomaiseen toimivaltaan, joten EU:n on neuvoteltava tästä sopimuksesta, jotta sillä varmistetaan kaikkien EU:n kansalaisten tasavertainen kohtelu.

Sovittiin kahden erillisen sopimuksen tekemisestä: yksi tavallisen passin haltijoille, toinen diplomaatti-, virka- tai virkamatkapassin haltijoille. Tuen tätä päätöstä, koska sen avulla ainakin diplomaatti-, virka- ja virkamatkapasseja koskeva sopimus voi tulla voimaan nopeammin, koska toisin kuin tavallisia passeja koskeva sopimus sitä ei tarvitse ratifioida Brasilian kongressissa.

Nykyiset kahdenväliset sopimukset pysyvät voimassa, koska niissä sallitaan lyhytaikaista oleskelua koskeva viisumivapaus tietyille EU:n ja Brasilian välisen sopimuksen soveltamisalaan kuulumattomille matkustajaryhmille.

  Ioan Enciu (S&D), kirjallinen. – (RO) Euroopan parlamentin esittelijänä äänestin tämän sopimuksen hyväksymisen puolesta. Sopimuksella poistetaan viisumivaatimus Brasiliaan diplomaatti-, virka- ja virkamatkapassin haltijoilta ja neljän jäsenvaltion, eli Viron, Latvian, Maltan ja Kyproksen kansalaisilta. Minun mielestäni sopimus on huomattava edistysaskel täydellisen vastavuoroisen viisumivapauden aikaansaamisessa kolmansien maiden osalta. Olisi jatkettava ponnisteluja täyden vastavuoroisuuden turvaamiseksi, jotta Kanada ja Yhdysvallat poistaisivat viisumivaatimuksen viideltä jäsenvaltiolta: Romanialta, Bulgarialta, Tšekin tasavallalta, Kyprokselta ja Puolalta.

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin tämän suosituksen puolesta, koska se on edistysaskel EU:n ja Brasilian välisen täydellisen vastavuoroisen viisumivapauden myöntämiseksi diplomaatti-, virka- tai virkamatkapassien haltijoille. Tämän sopimuksen allekirjoittamisen olisi toimittava esimerkkinä muille maille, nimittäin Yhdysvalloille ja Kanadalle, jotka vaativat edelleen viisumeita tietyiltä EU:n jäsenvaltioilta.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Tänään äänestettävänä olleen Euroopan unionin ja Brasilian välillä allekirjoitettavaa tavallisen passin haltijoiden lyhytaikaista oleskelua koskevaa viisumivapaussopimusta koskevan päätöslauselman perusteella diplomaatti-, virka- tai virkamatkapassin haltijoilla on vielä enemmän syytä hyötyä tästä sopimuksesta. Tällaisessa sopimuksessa vastavuoroisuus on perustavanlaatuista ja tärkeää, jotta voidaan varmistaa, että kyseisiä vapauksia ei rajoiteta hallinnollisilla tai byrokraattisilla vaatimuksilla, jotka voisivat vaarantaa kansalaisten oikeutetut odotukset. Brasilia on koko ajan tärkeämpi kumppani Euroopan unionille, jonka kanssa sillä on yhteinen historia ja kieli. Kaikkeen, mikä edistää tämän merkittävän Etelä-Amerikan maan ja EU:n välisiä suhteita, olisi suhtauduttava myönteisesti.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Neuvoston asetuksen (EY) N:o 539/2001 mukaan Brasilian kansalaiset voivat matkustaa kaikkiin Euroopan unionin jäsenvaltioihin lyhyeksi ajaksi ilman viisumia.

Kaikilla Euroopan unionissa ei ole kuitenkaan samoja erioikeuksia. Tässä tilanteessa ovat seuraavien maiden kansalaiset: Viro, Kypros, Malta ja Latvia, mikä tarkoittaa, että vastavuoroisuuden periaatetta ei kunnioiteta.

Neuvosto teki vuonna 2008 päätöksen, jossa se valtuutti komission neuvottelemaan EU:n ja Brasilian välillä sopimuksesta, jolla lopetettaisiin vastavuoroisuuden periaatteen rikkomiset. Prosessin nopeuttamiseksi ja jotta sopimuksen voimaantulo ei viivästyisi, sopimuspuolet päättivät laatia kaksi sopimusta: toinen sopimus koskisi tavallisen passin haltijoita ja toinen diplomaatti-, virka- tai virkamatkapassin haltijoita.

Kiitän siksi tätä aloitetta, jolla turvataan kaikkien Euroopan unionin kansalaisten tasavertainen kohtelu ja kunnioitetaan täysimääräisesti vastavuoroisuuden periaatetta.

  Carlo Fidanza (PPE), kirjallinen. – (IT) Päätin yhdessä Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ryhmän italialaisten kollegoideni kanssa äänestää tyhjää tämän päivän äänestyksessä Euroopan unionin ja Brasilian välisestä sopimuksesta, joka koskee diplomaatti-, virka- tai virkamatkapassin haltijoiden lyhytaikaista oleskelua koskevaa viisumivapautta. Se johtuu siitä, että Cesare Battistin asiaa koskevan päätöslauselman sisällön perusteella olisin halunnut, että äänestystä olisi lykätty siihen asti, että Brasilian liittovaltion tuomioistuin tekee päätöksen Cesare Battistin, rikollisen, luovuttamisesta.

Koska asiakirja ei ole kiireellinen, sen lykkääminen seuraavaan täysistuntoon tai yhteen huhtikuun täysistunnoista ei varmasti olisi ollut ongelma, erityisesti, jos ajattelemme tämän joukkomurhaajan uhrien omaisten tuskaa. Nämä samat omaiset ovat odottaneet 31 vuotta oikeuden toteutumista ja sitä, että Cesare Battisti kärsii Italian oikeusjärjestelmän langettaman tuomion omissa vankiloissamme.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Brasilia kuuluu niin kutsuttuun positiiviseen luetteloon maista, joiden kansalaiset eivät tarvitse viisumia Euroopan unionin ulkorajoja ylittäessään. Asetukseen sisältyvän vastavuoroisuusperiaatteen mukaisesti kaikilla EU:n kansalaisilla pitäisi olla sama oikeus Brasiliaan matkustaessaan.

Tähän mennessä vastavuoroisuusperiaatetta on noudatettu Brasilian ja yksittäisten EU:n jäsenvaltioiden kahdenvälisten viisumivapaussopimusten avulla. Kuitenkaan neljä EU:n jäsenvaltiota – Viro, Latvia, Malta ja Kypros – ei ole allekirjoittanut sellaista sopimusta. Siksi niiden kansalaisilta vaaditaan yhä viisumi Brasiliaan matkustettaessa, mikä on vastoin vastavuoroisuusperiaatetta.

EU:n ja Brasilian välinen viisumivapaussopimus, jolla ei korvata muita EU:n jäsenvaltioiden ja Brasilian kahdenvälisiä sopimuksia, kattaa nyt diplomaatti-, virka- tai virkamatkapassin haltijoiden matkailu- tai liiketarkoituksessa tekemät matkat.

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen. – (LT) Olin samaa mieltä tästä asiakirjasta, koska sopimuksella myönnetään vastavuoroinen mahdollisuus viisumivapaisiin matkoihin lyhytaikaista oleskelua varten Brasilian ja EU:n kansalaisille, jotka ovat diplomaatti-, virka- tai virkamatkapassin haltijoita. Kaikkien EU:n kansalaisten tasavertaisen kohtelun varmistamiseksi sopimuksen 8 artiklassa määrätään, että Brasilia voi keskeyttää sopimuksen soveltamisen tai irtisanoa sopimuksen vain kaikkien Euroopan unionin jäsenvaltioiden osalta ja vastaavasti EU voi keskeyttää sopimuksen soveltamisen tai irtisanoa sopimuksen vain kaikkien jäsenvaltioidensa osalta. Käsiteltävänä oleva sopimus diplomaatti-, virka- tai virkamatkapassin haltijoiden viisumivapaudesta on edistysaskel täydellisen vastavuoroisen viisumivapauden myöntämiseksi asetuksen (EY) N:o 539/2001 mukaisesti.

  Monica Luisa Macovei (PPE), kirjallinen. – (EN) Äänestin sen puolesta, että Euroopan parlamentti antaa hyväksyntänsä kahden viisumivapaussopimuksen tekemiselle Brasilian kanssa. Tällä hetkellä Brasilian kansalaiset eivät tarvitse viisumia päästäkseen EU:hun, mutta Viron, Latvian, Maltan ja Kyproksen kansalaiset tarvitsevat viisumin päästäkseen Brasiliaan. Näillä sopimuksilla taataan EU:n ja Brasilian välistä viisumivapautta koskevan vastavuoroisuuden periaatteen soveltaminen.

  David Martin (S&D), kirjallinen. − (EN) Äänestin tämän mietinnön puolesta. Viisumivapaus kattaa diplomaatti-, virka- tai virkamatkapassin haltijat, jotka matkustavat matkailu- tai liiketarkoituksessa. Sopimuspuolten kansalaiset voivat oleskella toistensa alueella enintään kolme kuukautta kuuden kuukauden aikana ensimmäisestä päivästä, jolloin sopimuspuolen alueelle on tultu. Viisumivapaus sopimukseen kuulumattomia matkustustarkoituksia varten on edelleen mahdollista Brasilian ja 27 jäsenvaltiosta 23:n välillä allekirjoitettujen kahdenvälisten sopimusten säännösten nojalla. Sopimuksessa otetaan huomioon niiden jäsenvaltioiden tilanne, jotka eivät vielä sovella täysimääräisesti Schengenin säännöstöä. Siihen asti, kun nämä jäsenvaltiot (Kypros, Bulgaria ja Romania) eivät kuulu Schengen-alueeseen, viisumivapaudella annetaan Brasilian kansalaisille oikeus oleskella kolme kuukautta niistä kunkin alueella riippumatta koko Schengen-alueella oleskellusta ajasta.

  Erminia Mazzoni (PPE), kirjallinen. – (IT) Äänestämällä tyhjää Euroopan unionin ja Brasilian liittotasavallan välisen diplomaatti-, virka- tai virkamatkapassin haltijoiden lyhytaikaista oleskelua koskevan viisumivapaussopimuksen tekemisestä laaditusta mietinnöstä ilmaisen kannan, joka ylittää asian soveltamisalan.

En hyväksy Brasilian hallituksen käytöstä Cesare Battistin asiassa. Luovuttaminen – menettelyt, jotka määritetään kahdenvälisessä sopimuksessa – olisi pitänyt toteuttaa. Oikeusviranomaisten antamalla tulkinnalla rikotaan tehtyjä sitoumuksia. Rangaistuksen – joka Cesare Battistin olisi pitänyt suorittaa Italiassa – antoi tavallinen tuomari, joka sovelsi tavallisia lakeja yleiseen rikokseen: joukkomurhaan. On vaikeaa tukea kansainvälisiä suhteita, kuten parlamentin äänestämissä mietinnöissä määritettyjä, sellaisen maan kanssa, joka ei noudata sopimuksia ja joka, ennen kaikkea, ottaa kantaa elämän suojelua koskevaan perusoikeuteen.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Keltään Euroopan unionin kansalaiselta, joka haluaa matkustaa Brasiliaan matkailu- tai liiketarkoituksessa, ei vaadita viisumia enintään kolmen kuukauden oleskelusta, aivan kuten Brasilian kansalaiset voivat jo matkustaa ilman viisumia kaikkiin EU:n jäsenvaltioihin, parlamentin juuri hyväksymän sopimuksen mukaisesti. Tämä sopimus hyödyttää pääasiassa Viron, Latvian, Maltan ja Kyproksen kansalaisia, jotka tarvitsevat edelleen viisumin päästäkseen Brasiliaan. Tämä sopimus koskee diplomaatti-, virka- ja virkamatkapassin haltijoita. Sopimuksen hyväksymisen myötä kaikki EU:n kansalaiset – myös Viron, Latvian, Maltan ja Kyproksen kansalaiset, joilta Brasilia edelleen vaati viisumia – voivat päästä maahan ilman viisumia matkailu- ja liiketarkoituksissa aivan kuten Brasilian kansalaiset voivat jo matkustaa kaikkiin EU:n jäsenvaltioihin ilman viisumia. Oleskelun kesto rajoitetaan Schengen-alueella kolmeen kuukauteen kuuden kuukauden jakson aikana.

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. – (PT) Lissabonin sopimuksen mukaan kolmansia maita koskeva yhteinen viisumipolitiikka kuuluu EU:n yksinomaiseen toimivaltaan. Vain EU, eivät yksittäiset jäsenvaltiot, voi neuvotella ja allekirjoittaa viisumivapaussopimuksen Brasilian kanssa. Niin ei ollut ennen kuin Lissabonin sopimus tuli voimaan. Tässä mietinnössä analysoidaan diplomaatti-, virka- tai virkamatkapassin haltijoita koskevaa EU:n ja Brasilian välistä viisumivapaussopimusta. Sopimuksen virallinen allekirjoittaminen unionin ja Brasilian puolesta tapahtui Brysselissä 8. marraskuuta 2010. Tällä viisumivapaussopimuksella ei korvata eri jäsenvaltioiden kanssa allekirjoitettuja muita kahdenvälisiä sopimuksia vaan täydennetään niitä. Unionin tekemä sopimus on kuitenkin ensisijainen suhteessa kahdenvälisiin sopimuksiin erityisesti, kun on kyse seuraavista sopimuksen soveltamisaloista: matkailu- tai liiketarkoituksessa tehdyt matkat. Suhtaudun myönteisesti Brasilian kansalaisten ja EU:n kansalaisten välistä vastavuoroisuutta koskeviin lausekkeisiin ja tasavertaisen kohtelun turvaamiseen kaikille EU:n kansalaisille. Säännös koskee Brasiliaa, ja vain EU voi keskeyttää tai irtisanoa sopimuksen kaikkien jäsenvaltioidensa osalta. Näistä syistä äänestin puolesta.

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. – (PT) Äänestin Euroopan unionin ja Brasilian välisen diplomaatti-, virka- tai virkamatkapassin haltijoiden lyhytaikaista oleskelua koskevan viisumivapaussopimuksen allekirjoittamisen puolesta, jotta voidaan varmistaa, että vastavuoroisuuden periaatteen ja tasavertaisen kohtelun periaatteen mukaisesti kaikki EU:n kansalaiset, joilla on diplomaatti-, virka- tai virkamatkapassi – myös Viron, Latvian, Maltan ja Kyproksen kansalaiset, joilta tähän asti on edelleen vaadittu viisumia Brasilian alueelle pääsemiseksi – voivat matkustaa Brasiliaan ilman viisumia matkailu- tai liiketarkoituksessa aivan kuten Brasilian kansalaiset voivat jo matkustaa EU:n jäsenvaltioihin ilman viisumia.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Viisumivapaus kattaa matkailu- tai liiketarkoituksessa matkustavat diplomaatti-, virka- tai virkamatkapassin haltijat. Sopimuspuolten kansalaiset voivat oleskella toistensa alueella enintään kolme kuukautta kuuden kuukauden aikana ensimmäisestä päivästä, jolloin sopimuspuolen alueelle on tultu. Viisumivapaus sopimukseen kuulumattomia matkustustarkoituksia varten on edelleen mahdollista Brasilian ja 27 jäsenvaltiosta 23:n välillä allekirjoitettujen kahdenvälisten sopimusten säännösten nojalla.

Sopimuksessa otetaan huomioon niiden jäsenvaltioiden tilanne, jotka eivät vielä sovella täysimääräisesti Schengenin säännöstöä. Siihen asti, kun nämä jäsenvaltiot (Kypros, Bulgaria ja Romania) eivät kuulu Schengen-alueeseen, viisumivapaudella annetaan Brasilian kansalaisille oikeus oleskella kolme kuukautta niistä kunkin alueella riippumatta koko Schengen-alueella oleskellusta ajasta.

  Nuno Teixeira (PPE), kirjallinen. – (PT) Brasilia kuuluu niin kutsuttuun positiiviseen luetteloon maista, joiden kansalaiset eivät tarvitse viisumia Euroopan unionin ulkorajoja ylittäessään. Tähän asti tätä vastavuoroisuuden politiikkaa on sovellettu Brasilian ja jäsenvaltioiden välisten kahdenvälisten sopimusten kautta. Viro, Latvia, Malta ja Kypros eivät kuitenkaan ole allekirjoittaneet minkäänlaista sopimusta, ja niiden kansalaisia ei ole vapautettu viisumivaatimuksista. Tämän sopimuksen tarkoituksena on diplomaatti-, virka- tai virkamatkapassin haltijoiden vapauttaminen viisumivaatimuksista, ja sillä on sama tavoite ja soveltamisala kuin tavallisen passin haltijoihin liittyvällä sopimuksella.

Brasilian lainsäädännön nojalla diplomaattipassin haltijoihin liittyvä sopimus ei kuitenkaan edellytetä ratifiointia Brasilian kongressissa, ja siksi se tulee voimaan nopeammin. Näillä kahdella sopimuksella ei korvata jäsenvaltioiden ja Brasilian välillä allekirjoitettuja kahdenvälisiä sopimuksia; niillä vain täydennetään niitä. Minun mielestäni on tärkeää soveltaa tätä viisumivapaussopimusten vastavuoroisuuden käytäntöä muihin kolmansiin maihin nykyisen syrjinnän poistamiseksi, erityisesti Yhdysvaltoihin ja Kanadaan.

Suositus: Silvia-Adriana Ţicău (A7-0004/2011), Monica Luisa Macovei (A7-0001/2011) ja Ioan Enciu (A7-0010/2011)

  Licia Ronzulli (PPE), kirjallinen. – (IT) Vaikka tuen sopimuksen sisältöä, päätin äänestää tyhjää vastustaakseni niitä poliittisia valintoja, joita Brasilian hallitus on jonkin aikaa tehnyt Cesare Battistin tapaukseen liittyen.

Kyseinen murhaaja, joka on tuomittu rikoksista lukuisia kertoja, ei joudu kärsimään Italian oikeuslaitoksen hänelle langettamia tuomioita.

Mietintö: Evelyne Gebhardt (A7-0012/2011)

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. – (PT) Hyväksyn tämän mietinnön, koska tunnustan mahdollisuudet, joita palveludirektiivi tarjoaa talouden yhdentymisen parantamiseen, ja katson myös, että direktiivin soveltamisella voidaan vahvistaa sisämarkkinoiden ja koheesiopolitiikan toisiaan vahvistavaa suhdetta. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi kansalaisille ja yrityksille tarjottavan tiedon on oltava avoimempaa. On tärkeää panna merkille ehdot alkuperämaan periaatteen soveltamatta jättämiselle tietyissä asioissa tai toimissa, erityisesti muiden EU:n välineiden sisältämän erilaisen lainsäädännön osalta ja niiden takuiden osalta, jotka hallinnoivan valtion olisi tarjottava lähetetyille työntekijöille. Tämä asia sai aikaan pitkän keskustelun ja esti direktiivin varhaisen soveltamisen. Pelkään, että tämän direktiivin soveltaminen alue- ja paikallistasolla voisi toimia sääntelyn purkamista koskevia toimenpiteitä vastaan ja haitata pyrkimyksiä yksinkertaistaa hallinnollisia menettelyjä, erityisesti siksi, että sen soveltaminen voi edellyttää lisäresursseja, rakennerahastojen rahoitusta ja muita välineitä, jotka ovat olennaisia tämän toteuttamiseksi siirtymäkauden aikana. Tämän takia vaadin, että kaikki politiikat ovat johdonmukaisempia ja että niitä koordinoidaan aiempaa paremmin.

  Laima Liucija Andrikienė (PPE), kirjallinen. – (LT) Äänestin tämän vuonna 2006 voimaan tulleen palveludirektiivin täytäntöönpanoa koskevan Euroopan parlamentin päätöslauselman puolesta. Sen tavoitteena on avata markkinat palveluntarjoajille Euroopan unionissa, poistaa protektionistiset esteet, jotka haittaavat palvelujen tarjoamista jäsenvaltioissa, sekä toteuttaa käytännössä vapaan liikkuvuuden periaate, jolle sisämarkkinat perustuvat. Lyhyesti sanottuna eurooppalaisten palveluntarjoajien olisi voitava tehdä työtään ilman byrokraattisia esteitä kaikkialla EU:ssa. Direktiivin kattaman toiminnan osuus on 40 prosenttia EU:n bruttokansantuotteesta (BKT). Odotamme, että tämän direktiivin täytäntöönpano voi mahdollisesti tuoda jopa 140 miljardin euron voitot ja kasvattaa EU:n BKT:tä 1,5 prosenttia. Direktiivi on kuitenkin pantava täytäntöön asianmukaisesti, jotta siitä saadaan odotettu hyöty. Valitettavasti on havaittu, että kaikki EU:n jäsenvaltiot eivät onnistuneet saattamaan sitä täysimääräisesti osaksi kansallista lainsäädäntöään vuoden 2009 loppuun mennessä. Olen samaa mieltä siitä, että keskitettyjen asiointipisteiden perustaminen on olennainen osa tämän direktiivin tehokasta täytäntöönpanoa.

Keskitettyjen asiointipisteiden tehtävänä on antaa vaadittuja tietoja ja luoda mahdollisuudet kaikkien menettelyjen suorittamiseen sähköisesti eikä vain omalla kielellä. Euroopan komission tilastojen mukaan 22 EU:n jäsenvaltiota on perustanut kyseiset keskitetyt asiointipisteet, mutta vain 17:llä niistä on sähköisen hallinnon portaalit, ja myös ne ovat hyvin erilaisia jäsenvaltioittain. On korostettava, että ilman asianmukaisesti toimivia keskitettyjä asiointipisteitä kuluttajat eivät saa kaikkea tietoa, ja se estää meitä saavuttamasta direktiivissä asetettuja tavoitteita.

  Alfredo Antoniozzi (PPE), kirjallinen. – (IT) Palveludirektiivin täytäntöönpanosta mahdollisesti johtuvat edut ovat kiistämättömät. Palveludirektiivin kattaman toiminnan osuus on 40 prosenttia Euroopan unionin bruttokansantuotteesta (BKT) ja työpaikoista. Panemalla se asianmukaisesti täytäntöön voisimme vapauttaa valtavan taloudellisen ja työpaikkojen luomiseen liittyvän potentiaalin ja edistää talouden elpymistä. Direktiivin täytäntöönpanon laatu jäsenvaltioissa on aivan yhtä olennaista kuin sitä varten asetettujen määräaikojen noudattaminen.

Direktiivin antamista edeltäneissä neuvotteluissa parlamentti osoitti jo, että sillä voi olla ratkaiseva asema. Siksi katson, että parlamentin olisi seurattava tehokkaasti sitä, miten jäsenvaltiot panevat direktiivin täytäntöön. Eurooppalaisten palveluntarjoajien on voitava tarjota toimiaan kaikkialla Euroopan unionissa ilman, että heitä haitataan byrokraattisilla esteillä. Meidän on oltava täytäntöönpanovaiheessa kuitenkin tietoisia myös muista näkökulmista, erityisesti jäsenvaltioita tällä hetkellä painavista hallinnollisista kustannuksista.

Olen esittelijän kanssa samaa mieltä siitä, että neuvoston käyttöön ottama keskinäinen arviointimenettely aiheuttaa tarpeetonta byrokraatista taakkaa jäsenvaltioiden viranomaisille kansallisella, alueellisella sekä paikallisella tasolla. Toivon, että tämän menettelyn mahdollisia etuja tarkastellaan mahdollisimman pian, muuten korkeat byrokraattiset kustannukset pysyvät voimassa.

  Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. – (FR) Äänestin tämän tekstin puolesta. Kyse ei ole parlamentin vuonna 2006 antaman palveludirektiivin täytäntöönpanon arvioinnista, koska se on vielä aivan liian aikaista. Kyse on siitä, että korostetaan tämän EU:n palvelualan avaamisen taloudellista ja yhteiskunnallista merkitystä (direktiivin kattamien alojen osuus on 40 prosenttia Euroopan unionin BKT:stä ja työpaikoista, ja mahdollinen kasvu olisi 0,6–1,5 prosenttia BKT:stä) ja että lisäksi korostetaan direktiivin osaksi kansallista lainsäädäntöä saattamisen perustavanlaatuisia tekijöitä. Ensinnäkin keskitetyt asiointipisteet. Niiden tarkoituksena on helpottaa palvelujen tarjoamista koko EU:ssa. Käytännössä yrittäjien, jotka haluavat perustaa yrityksen ulkomaille tai tarjota rajatylittäviä palveluja, pitäisi voida käyttää keskitettyä asiointipistettä, joka selittää kaikki muodollisuudet ja menettelyt, jotka yrittäjien on täytettävä perustaakseen yrityksensä. Nämä keskitetyt asiointipisteet ovat palveludirektiivin onnistumisen avain. Toiseksi, direktiivin soveltamisala. Mielestäni meidän on käytävä EU:n tasolla aito poliittinen keskustelu siitä, mitä tarkoitamme yleistä etua koskevilla palveluilla, ja säännöistä, joita haluamme niihin soveltaa.

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. – (LT) Äänestin tämän asiakirjan puolesta. Palveludirektiivin tavoitteena on auttaa huomattavasti itsenäisiä ammatinharjoittajia ja pieniä ja keskisuuria yrityksiä erityisesti harjoittamaan liiketoimintaa, käynnistämään uutta liiketoimintaa ja palkkaamaan uutta henkilöstä toisissa jäsenvaltioissa. Palveluala, jonka osuus EU:n BKT:stä on 40 prosenttia, on erityisen merkittävä talouden kasvulle ja työttömyyden torjunnalle. Tämä direktiivi on olennainen askel kohti palvelujen todellisten sisämarkkinoiden toteutumista, jonka myötä yritysten ja erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten pitäisi voida tarjota kansalaisille parempia palveluja kilpailukykyiseen hintaan koko sisämarkkinoiden alueella ja vapauttaa se valtava taloudellinen ja työpaikkojen luomiseen liittyvä potentiaali, joka piilee Euroopan palvelujen sisämarkkinoilla. Palveludirektiivin täysimääräinen ja oikea-aikainen täytäntöönpano kaikissa jäsenvaltioissa on varmistettava, jotta palveluntarjoajat saavat täyden hyödyn palveludirektiivistä. Katson, että komission on valvottava tarkasti direktiivin täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa ja laadittava säännöllisiä selontekoja täytäntöönpanosta, jotta palvelualan jäljellä olevat esteet voidaan poistaa ja sen taloudellinen potentiaali vapauttaa.

  Regina Bastos (PPE), kirjallinen. – (PT) Joulukuussa 2006 annetulla palveludirektiivillä pannaan vapaan liikkuvuuden periaate täytäntöön pyrittäessä luomaan palvelujen yhteismarkkinat Euroopan unioniin. Vaikka se annettiin vuonna 2006, sen vaikutusten arviointi on paljastanut joissakin jäsenvaltioissa monia viivästyksiä sen saattamisessa osaksi kansallista lainsäädäntöä sekä lainsäädännöllisten että teknisten ongelmien takia, koska sen asianmukainen täytäntöönpano edellyttää erilaisia lainsäädäntövälineitä.

Täysin toimivat palvelujen sisämarkkinat ovat EU:n talouden elpymiselle olennaiset, koska niiden osuus on yli 70 prosenttia työpaikoista ja uusista työpaikoista sisämarkkinoilla. Voitot Euroopan unionin tasolla voisivat olla yhteensä 60–140 miljardia euroa, jolloin mahdollinen kasvu olisi 0,6–1,4 prosenttia BKT:stä.

Edellä kerrotun takia tuin tätä palveludirektiivin täytäntöönpanosta laadittua mietintöä, koska katson, että direktiivin täytäntöönpanosta tehtävät arvioinnit ovat tärkeitä, koska kyseiset arvioinnit voivat paljastaa niiden täytäntöönpanossa olemassa olevia puutteita, jolloin ne on mahdollista korjata.

  Jean-Luc Bennahmias (ALDE), kirjallinen. – (FR) Palveludirektiivin soveltaminen on mielestäni mahdollisuus korostaa sen puutteita, erityisesti sen soveltamisalan osalta. Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan puolesta laatimassani lausunnossa mainitsin oikeudellisen epävarmuuden, joka tällä hetkellä liittyy yleistä etua koskeviin palveluihin, ja sen, että niiden erityispiirteet on ehdottomasti otettava huomioon. Vaikka käsitteiden (yleistä taloudellista etua koskevat palvelut ja ei-kaupalliset palvelut, sosiaalipalvelut) selkiyttämisen tarpeesta ollaan yhtä mieltä, parlamentti on edelleen hyvin jakautunut sen osalta, miten se saadaan aikaan. Minä kannatin selkeän lainsäädäntökehyksen tarvetta, tarvittaessa puitedirektiivin avulla. Vaikka minusta on valitettavaa, että sitä ei ole lopullisessa tekstissä, onnittelen Evelyn Gebhardtia, joka on onnistunut mainitsemaan nämä asiat sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan puolesta laatimassaan mietinnössä, jossa keskityttiin pääasiassa keskinäiseen arviointiin ja keskitettyihin asiointipisteisiin. Mietinnön 45 kohdassa mainitaan lainsäädäntökehys, tosin alakohtainen, ja muistutetaan komission jäsenen Barnierin viimeaikaisessa tiedonannossaan tekemästä sitoumuksesta antaa vuonna 2011 ehdotuksia yleistä etua koskevista palveluista. Odotan siksi noiden ehdotusten antamista ja toimenpiteitä, joilla voidaan viimeinkin antaa vastaus palveluntarjoajille ja paikallis- ja alueviranomaisille ja sen lisäksi tunnustaa näiden palvelujen elintärkeä osuus sosiaalisessa ja alueellisessa koheesiossa.

  Sergio Berlato (PPE), kirjallinen. – (IT) EU:n palveludirektiivi tuli voimaan joulukuussa 2006, ja sen kunnianhimoisena tavoitteena on avata markkinat palveluntarjoajille Euroopan unionissa, poistaa protektionistiset esteet, jotka haittaavat palvelujen tarjoamista jäsenvaltioissa sekä toteuttaa käytännössä tavaroiden ja palvelujen vapaan liikkuvuuden periaate unionissa. Direktiivin säännösten mukaan eurooppalaisten palveluntarjoajien olisi voitava tehdä työtään ilman byrokraattisia esteitä kaikkialla EU:ssa.

Käsiteltävänä olevassa valiokunta-aloitteissa mietinnössä, jonka parlamentti esitti seuratakseen tarkasti direktiivin täytäntöönpanoprosessia kansallisissa oikeusjärjestelmissä, arvioidaan jäsenvaltioiden tähän mennessä tekemää työtä. Erityisesti on havaittu viivästyksiä direktiivin täytäntöönpanoprosessissa sekä huomattavia tulkintaongelmia sen soveltamisalan osalta.

Siksi, markkinoiden toimijoiden suojelemiseksi, kehotan määrittämään kiireellisesti ja yksiselitteisesti tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvat palvelut. Lopuksi katson, että sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmän tehokas täytäntöönpano, sen tehtävien laajentaminen ja keskitettyjen asiointipisteiden laajempi digitalisointi EU:ssa olisivat kiistämättä valtava edistysaskel palveluntarjoajille, ja ne helpottaisivat pienten ja keskisuurten yritysten tiedonsaantia.

  Vilija Blinkevičiūtė (S&D), kirjallinen. – (LT) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska palveludirektiivin tavoitteena on avata markkinat palveluntarjoajille Euroopan unionissa, poistaa protektionistiset esteet, jotka haittaavat palvelujen tarjoamista jäsenvaltioissa, sekä toteuttaa käytännössä vapaan liikkuvuuden periaate, jolle sisämarkkinat perustuvat. Palveludirektiivin soveltamisala kattaa teoriassa kaikki johonkin jäsenvaltioon sijoittautuneen palveluntarjoajan tarjoamat kaupalliset palvelut. Niihin palveluihin, jotka jäävät sen soveltamisalan ulkopuolelle, kuuluvat yleisen edun mukaiset ei-kaupalliset palvelut, rahoituspalvelut, kuljetuspalvelut, tilapäistyövoimaa välittävät toimistot, terveydenhuoltopalvelut sekä sosiaalialan palveluiksi katsottavat hoiva- ja lastenhoitopalvelut sekä sosiaalinen asuntotarjonta. Direktiivi ei vaaranna yleisen edun mukaisia ei-kaupallisia palveluja, ja sen tavoitteena ei millään muotoa ole heikentää perussosiaalipalvelujen tarjontaa. Sen lisäksi, että vedetään selvä raja tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvien palvelujen ja yleisen edun mukaisten palvelujen välille, on myös turvattava yleisen taloudellisen edun mukaiset palvelut puitelainsäädännön avulla.

  Sebastian Valentin Bodu (PPE), kirjallinen. – (RO) Palveludirektiivi ei millään tavoin johda sääntelyn purkamiseen tai palvelualan vapauttamiseen, kuten joissakin arvioissa on esitetty. Sen tavoitteena on turvata pääsy kansallisille markkinoille siten, että mielivaltaiset esteet poistetaan ja että kaikki jäsenvaltioissa voimassa olevat säännöt ovat oikeasuhteisia ja syrjimättömiä. Direktiivissä todetaan yksiselitteisesti, että näillä säännöksillä ei vaaranneta työlainsäädäntöä eikä työntekijöiden oikeuksia. Parlamentti jopa vaati tätä kohtaa esittäessään näkemyksensä neuvostolle.

Direktiivin 16 artiklassa todetaan, että jäsenvaltiota ei estetä asettamasta palvelutoiminnan harjoittamista koskevia vaatimuksia, jotka ovat perusteltuja yleisen järjestyksen, yleisen turvallisuuden, kansanterveyden tai ympäristönsuojelun perusteella.

Direktiivin täytäntöönpano on viivästynyt joissakin jäsenvaltioissa, mutta se johtuu erityisesti sen erilaisista tulkintatavoista. Siksi on tärkeää määritellä direktiivin soveltamisala selkeästi ja avoimesti. Sen lisäksi, että vedetään selvä raja tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvien palvelujen ja yleisen edun mukaisten palvelujen välille, on myös turvattava yleisen taloudellisen edun mukaiset palvelut puitelainsäädännön avulla.

  Vito Bonsignore (PPE), kirjallinen. – (IT) Vuonna 2006 voimaan tulleen palveludirektiivin tavoitteena on avata markkinat palveluntarjoajille Euroopan unionissa poistamalla kaikki protektionistiset esteet, mielivaltaiset esteet ja kaikki syrjivät säännöt. Parlamentti on lisäksi aina vaatinut, että tämä direktiivi ei saa olla tekosyy vaaralliselle sääntelyn purkamiselle ja alan vapauttamiselle.

Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska siinä pannaan asianmukaisesti merkille (usein perusteettomat) viivästykset ja kiistat palveludirektiivin täytäntöönpanosta alalla, jonka osuus EU:n bruttokansantuotteesta (BKT) ja työpaikoista on noin 40 prosenttia. Direktiivissä on lisäksi se etu, että sen avulla eurooppalaiset yritykset – ja erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset – voivat tarjota parempaa palvelua kilpailukykyisin hinnoin. Palveludirektiivin asianmukainen ja avoin saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä vaikuttaisi myönteisesti sisämarkkinoiden valtavan taloudellisen ja työpaikkojen luomiseen liittyvän potentiaalin, jonka on arvioitu olevan 0,6–1,5 prosenttia EU:n BKT:stä, vapauttamiseen, ja sitä Euroopan unioni tarvitsee kipeästi. Direktiivin täydellinen saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä koko EU:ssa toisi siten sisämarkkinoille kilpailunäkökohtia, jotka hyödyttäisivät kansalaisia ja yrityksiä.

  Maria Da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. – (PT) Palveludirektiivi on Euroopan unionin kasvun perusväline, jonka avulla erityisesti itsenäiset elinkeinonharjoittajat ja pienet ja keskisuuret yritykset (pk-yritykset) voivat harjoittaa toimintaansa paljon helpommin muissa jäsenvaltioissa ja käynnistää uutta liiketoimintaa ja palkata niissä henkilöstöä. Näiden toimien osuus Euroopan unionin BKT:stä ja työpaikoista on 40 prosenttia, ja ne ovat olennainen ala talouskasvun ja työttömyyden torjunnan osalta. On tärkeää vahvistaa sitä valtavaa talouskasvuun ja työpaikkojen luomiseen liittyvää potentiaalia, joka piilee Euroopan palvelujen sisämarkkinoilla, koska se on olennainen askel kohti palvelujen todellisten sisämarkkinoiden toteutumista, jonka myötä yritysten ja erityisesti pk-yritysten pitäisi voida tarjota kansalaisille parempia palveluja kilpailukykyiseen hintaan koko sisämarkkinoiden alueella. Toivon, että direktiivin tavoitteita voidaan alkaa saavuttaa lähitulevaisuudessa ja että koko EU ja sen alueet voivat hyötyä tästä ja siten edistää todellista taloudellista, sosiaalista ja alueellista koheesiota luomalla kunnollisia, kestäviä ja laadukkaita työpaikkoja ja parantamalla tarjottujen palvelujen laatua ja turvallisuutta.

  Philippe de Villiers (EFD), kirjallinen. – (FR) Parlamentti äänestää palveludirektiivin täytäntöönpanosta, direktiivin, joka luvattiin perua, kun sitä kutsuttiin vielä Bolkestein-direktiiviksi. Euroopan parlamentti päättää nyt, onko se saatettu asianmukaisesti osaksi kansallista lainsäädäntöä jäsenvaltioissa.

Palvelujen osuus Euroopan unionin BKT:stä ja työpaikoista on 40 prosenttia, missä on suuria eroja jäsenvaltioiden välillä. Palveludirektiivissä ehdotetaan oikeudellista "edistymistä" ja standardointia, joka tehdään Ranskan kansan kustannuksella ja joka johtaa sosiaalisten normien laskuun.

Markkinoiden ja työntekijöiden suojelu maamme ja maanosamme vaurauden luojina on ehdotonta, mutta Euroopan unioni on, kuten aina, tuota ajatusta vastaan.

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska katson, että tähän mennessä palveludirektiivin täytäntöönpano jäsenvaltioissa on ollut osittaista ja rajallista. Siitä huolimatta, että tämä direktiivi on yksi tärkeimmistä eurooppalaisista laeista, joiden tavoitteena on avata palveluala vapaalle liikkumiselle Euroopan unionissa, on vielä paljon tehtävää. On taattava, että tämä lainsäädäntö, joka hyväksyttiin yli kolme vuotta sitten, pannaan asianmukaisesti täytäntöön, erityisesti sen osalta, että perustetaan tehokkaasti keskitetyt asiointipisteet, joita kaikki kansalaiset, jotka haluavat myydä palveluja toisessa maassa, voivat käyttää saadakseen tarvittavaa tietoa.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Sisämarkkinoiden palveluista annetun direktiivin 2006/123/EY tavoitteena on avata markkinat palveluntarjoajille Euroopan unionissa, poistaa protektionistiset esteet, jotka haittaavat palvelujen tarjoamista jäsenvaltioissa, sekä toteuttaa käytännössä vapaan liikkuvuuden periaate, pyrittäessä saamaan aikaan alan todelliset sisämarkkinat. Palvelualan osuus Euroopan unionin BKT:stä ja työllisyydestä on 40 prosenttia, ja sillä on valtava taloudellinen ja työpaikkojen luomiseen liittyvä potentiaali, erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten osalta. Määräaika direktiivin saattamiselle osaksi kansallista lainsäädäntöä oli vuoden 2009 loppu, mutta jotkin jäsenvaltiot eivät ole vieläkään panneet sitä täytäntöön asianmukaisesti ja tehokkaasti.

Verkkoportaali, jossa on kaikki tarvittavat hallinnolliset tiedot, toimii vain 22 valtiossa, ja näistä 22:sta tarvittavien menettelyjen suorittaminen sähköisesti on mahdollista vain 14:ssä. Tämän direktiivin asianmukainen soveltaminen on taattava ja sitä on valvottava jäsenvaltioissa, jotta mielivaltaiset esteet voidaan poistaa ja/tai tehdä jäsenvaltioissa edelleen voimassa olevista säännöistä oikeasuhteisia ja syrjimättömiä.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Tässä päätöslauselmassa käsitellään palveluista sisämarkkinoilla annettua direktiiviä 2006/123/EY.

Henkilöiden ja tavaroiden vapaata liikkuvuutta koko Euroopan unionin alueella koskeva periaate on sisällytetty kaikkiin sen perussopimuksiin, ja sen tavoitteena on tukea yhteismarkkinoiden luomista. Direktiivi 2006/123/EY hyväksyttiin, jotta päästäisiin eroon byrokratiasta, joka rajoittaa palvelutoimia jäsenvaltioissa.

Voidaan kuitenkin havaita, että kaikki jäsenvaltiot eivät pane tätä direktiiviä täytäntöön tiettyjen sellaisten näkökohtien vuoksi, joita ei ole niiden mielestä selkeytetty asianmukaisesti. Siksi tämä päätöslauselma on merkityksellinen.

Kiitän sitä, että "keskitettyjen asiointipisteiden" muodossa on luotu nopea ja tehokas keino vastata yrittäjien ja työntekijöiden edustajien pyyntöihin, ja toivon, että sitä ei supisteta sähköiseen muotoon vaan että siihen liittyy myös henkilökohtainen palvelu, koska tiedämme, miten tärkeää se on vieraassa maassa.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Äänestimme tätä mietintöä vastaan ja pidimme siten kiinni kaikista edellisistä kannoistamme, jotka koskivat surullisenkuuluisaa Bolkestein-direktiiviä ja sen sietämättömiä tavoitteita helpottaa palvelujen, myös julkisten palvelujen, vapauttamista, edistää talous- ja rahoitusryhmittymien etuja Euroopan unionissa kasvavan työttömyyden ja palvelujen käyttäjille tarjottujen palvelujen huononemisen kustannuksella, kuten selvästi voidaan jo nähdä aloilla, jotka ovat lähteneet tälle tielle.

Tässä mietinnössä pyritään painostamaan jäsenvaltioita, jotka eivät ole edenneet niin nopeasti kuin Euroopan parlamentin jäsenten enemmistö haluaisi – suojellessaan Euroopan talousryhmittymien etuja – palveluista sisämarkkinoilla annetun direktiivin 2006/123/EY saattamisessa osaksi kansallista lainsäädäntöä. Tämä direktiivi tuli voimaan 28. joulukuuta 2006, ja sen tavoitteena on tämän mietinnön sanoin avata markkinat palveluntarjoajille Euroopan unionissa, poistaa protektionistiset esteet, jotka haittaavat palvelujen tarjoamista jäsenvaltioissa, sekä toteuttaa käytännössä vapaan liikkuvuuden periaate, jolle sisämarkkinat perustuvat.

Se, mitä vaadittiin, oli kuitenkin puolueeton arviointi palvelujen, joissakin tapauksessa olennaisten julkisten palvelujen, vapauttamisen täytäntöönpanon ja myöhemmin yksityistämisen seurauksista, jotta voidaan palata kompromisseja tekemättä ihmisten ja työntekijöiden oikeuksien puolustamiseen.

  Bruno Gollnisch (NI), kirjallinen. – (FR) Bolkestein-direktiivi on jäänyt aikataulusta jälkeen, koska sanotaan, että monelta jäsenvaltiolta vie liian kauan aikaa sen saattamiseksi osaksi kansallista lainsäädäntöä ja sen soveltamiseksi asianmukaisesti. On totta, että Ranskassa se on saatettu vain osittain osaksi kansallista lainsäädäntöä. Ja hyvällä syyllä! Julkisen keskustelun ja siten myös uusien protestien välttämiseksi presidentti Sarkozyn hallitus päätti tietoisesti olla käyttämättä puitelakia ja sen sijaan sisällyttää direktiivin periaatteet kaikkiin asiaankuuluviin teksteihin. Siinä on itse asiassa vain yksi periaate: täysimääräinen ja täydellinen sijoittautumisvapaus ja palvelujen tarjoamisen vapaus! Lainsäädännöllisten muutosten jakaminen on saanut aikaan prosessin, joka ei ole avoin. Tekstin soveltamisala ei ole edelleenkään selkeä: jotkin sosiaalipalvelut, joiden pitäisi olla direktiivin ulkopuolella, itse asiassa katetaan sillä. Ne, jotka on todella jätetty tällä hetkellä ulkopuolelle, on yksinkertaisesti jätetty hautumaan: komissio voi ehdottaa joka kolmas vuosi poikkeusten poistamista. Tekstin skandaalimaisin lauseke on kuitenkin se, että vaikka alkuperämaan periaate oli virallisesti poistettu tekstistä, se on luikerrellut takaisin työntekijöiden lähettämisestä annetun direktiivin ja sopimusvelvoitteisiin sovellettavasta laista annetun asetuksen avaamien mahdollisuuksien ansiosta.

  Louis Grech (S&D), kirjallinen. – (EN) Äänestin tämän mietinnön puolesta siksi, että palvelujen osuus kaikista työpaikoista ja uusista työpaikoista on 70 prosenttia EU:n sisämarkkinoilla ja että ne ovat tärkein ulkomaisten suorien investointien lähde. Palveludirektiivillä luodaan peruspuitteet palveluntarjoajien suuremmalle vapaalle liikkuvuudelle, vahvistetaan kuluttajien oikeuksia palvelujen vastaanottajina ja edistetään tiedon saatavuutta, tukea ja avoimuutta palvelujentarjoajien ja heidän palvelujensa osalta.

Näistä syistä palveludirektiivin asianmukaisen täytäntöönpanon olisi oltava edelleen komission ensisijainen painopisteala. Komission on siksi työskenneltävä jäsenvaltioiden kanssa edistääkseen edelleen niiden mekanismien hallinnollista yhteistyötä, jotka kuuluvat direktiivin soveltamisalaan, erityisesti varmistamalla, että jäsenvaltiot panevat täytäntöön täysin toimivat keskitetyt asiointipisteet.

Kannustan myös komissiota jatkamaan yhdessä jäsenvaltioiden kanssa palvelujen sisämarkkinoiden kehittämistä palveludirektiivissä esitetyn "keskinäistä arviointia" koskevan menettelyn avulla, jotta kuluttajilta, kansalaisilta ja yrityksiltä saadaan ajanmukaista tietoa palveludirektiivin täytäntöönpanoa kussakin jäsenvaltiossa koskevista kansallisista toimenpiteistä ja varmistetaan siten, että jäsenvaltiot tuntevat todella vastuuta sisämarkkinoista.

  Estelle Grelier (S&D), kirjallinen. – (FR) Vuonna 2006 annettu palveludirektiivi, joka olisi pitänyt saattaa osaksi kansallista lainsäädäntöä ennen 28. joulukuuta 2009, herättää edelleen kysymyksiä jäsenvaltioissa ja paikallisissa viranomaisissa, joihin se vaikuttaa välittömästi. Evelyn Gebhardtin valiokunta-aloitteisessa mietinnössä, jossa ehdotetaan alustavaa arviointia direktiivin täytäntöönpanosta, käsitellään siten joitakin näistä ongelmista ja erityisesti sosiaalipalveluja ja yleistä taloudellista etua koskevia palveluja koskevaa epävarmuutta (miten ne määritellään? mihin aloihin ne vaikuttavat?) sekä osaksi kansallista lainsäädäntöä saattamisen avoimuuden puutetta joissakin jäsenvaltioissa. On lisäksi sanottava, että Ranska erottuu tämän direktiivin täytäntöönpanossa oman ongelmallisen avoimuuden puutteensa ja joustamattomuutensa takia. Sillä on joukoittain asetuksia ja täytäntöönpanolakeja ja rajoittavaa tulkintaa direktiivissä esitetyistä poikkeuksista, mikä herättää epäilyjä joiden palvelujen, kuten lastenhoidon ja vammaishoidon, tulevaisuudesta. Nyt enemmän kuin koskaan tämä valiokunta-aloitteinen mietintö, joka on hyväksytty suurella enemmistöllä, tarjoaa mahdollisuuden huomauttaa, että Euroopan parlamentin jäsenet ja erityisesti sosialistit valvovat edelleen huolellisesti tämän direktiivin täytäntöönpanoa ja sen vaikutusta julkisiin palveluihin.

  Nathalie Griesbeck (ALDE), kirjallinen. – (FR) Neljä vuotta palveludirektiivin antamisen jälkeen Euroopan parlamentti antoi tällä viikolla tuomionsa direktiivin täytäntöönpanosta jäsenvaltioissa. Tiedonpuute, toimenpidekiellot rajatylittävien palvelujen osalta, tarpeettomat hallinnolliset rajoitteet ja niin edelleen, ovat joitakin Euroopan parlamentin arvostelun aiheita mietinnössä, jonka olemme hyväksyneet ja jonka puolesta äänestin. Jäsenvaltioiden on todellakin edettävä tämän direktiivin täytäntöönpanossa rajatylittävien palvelujen tarjoamisen parantamiseksi ja helpottamiseksi. Sen lisäksi haluaisin korostaa direktiivin soveltamisalaa koskevaa hankalaa kysymystä, koska sen ulkopuolelle jää monia aloja, kuten yleisen edun mukaiset ei-kaupalliset palvelut ja jotkin palvelut (sosiaalipalvelut, lastenhoito, ihmisten auttaminen ja niin edelleen), joista valtion valtuuttamat palveluntarjoajat huolehtivat. Kahta käsitettä, "yleisen edun mukaiset ei-kaupalliset palvelut" ja "valtuuttaminen" ei ole määritetty selkeästi ja/tai niiden tulkinta eri jäsenvaltioissa on erilaista. Se on saanut aikaan oikeudellista epäselvyyttä, mikä on mielestäni erittäin valitettavaa.

  Mathieu Grosch (PPE), kirjallinen. – (DE) EU:n yhteisten sisämarkkinoiden kannalta on erittäin tärkeää, että jäsenvaltiot panevat palveludirektiivin täytäntöön nopeasti ja tehokkaasti. Pienille ja keskisuurille yrityksille, jotka haluavat pystyä tarjoamaan palvelujaan yli kansallisten rajojen, on erityisen tärkeää saada keskitetty asiointipiste, joka voi antaa niille olennaista tietoa ja selittää tarvittavat menettelyt.

Yli vuosi on nyt kulunut jäsenvaltioiden määräajasta palveludirektiivin täytäntöön panemiseksi. Meidän ei juuri ole järkeä jatkaa keskustelua monista tarkistuksista. Olisi hyödyllisempää selvittää täytäntöönpanoprosessia tarkemmin. Vaikka jotkin jäsenvaltiot ovat jo ryhtyneet tarvittaviin toimenpiteisiin, toiset näyttävät unohtaneet allekirjoittamansa asiakirjan. Meidän on siksi varmistettava, että direktiivi pannaan täytäntöön välittömästi ja asianmukaisesti kaikissa 27 jäsenvaltiossa, jotta palvelujen tarjoamista muissa maissa koskevaa prosessia voidaan yksinkertaistaa mahdollisimman pian.

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen. – (LT) Äänestin tämän vuonna 2006 voimaan tulleen palveludirektiivin täytäntöönpanoa koskevan Euroopan parlamentin päätöslauselma puolesta. Sen tavoitteena on avata markkinat palveluntarjoajille Euroopan unionissa, poistaa protektionistiset esteet, jotka haittaavat palvelujen tarjoamista jäsenvaltioissa, sekä toteuttaa käytännössä vapaan liikkuvuuden periaate, jolle sisämarkkinat perustuvat. Sen tavoitteena on vaikuttaa kansallisille markkinoille pääsyyn siten, että mielivaltaiset esteet poistetaan ja että kaikki jäsenvaltioissa voimassa olevat säännöt ovat oikeasuhteisia ja syrjimättömiä. On vahvistettu yksiselitteisesti, että lainsäädäntöhankkeella ei vaaranneta työlainsäädäntöä eikä työntekijöiden oikeuksia, ja tähän näkökulmaan parlamentti on kiinnittänyt erityistä huomiota. Eurooppalaisten palveluntarjoajien olisi voitava tehdä työtään ilman byrokraattisia esteitä kaikkialla EU:ssa. Direktiivin kattaman toiminnan osuus on 40 prosenttia EU:n bruttokansantuotteesta (BKT). Olen samaa mieltä siitä, että keskitettyjen asiointipisteiden perustaminen on olennainen osa tämän direktiivin tehokasta täytäntöönpanoa.

  Petru Constantin Luhan (PPE), kirjallinen. – (RO) Palveludirektiivi on olennainen askel kohti palvelujen todellisten sisämarkkinoiden toteutumista, jonka myötä yritysten ja erityisesti pk-yritysten pitäisi voida tarjota kansalaisille parempia palveluja kilpailukykyiseen hintaan. Tuin esittelijän kantaa, jonka mukaan keskitettyjen asiointipisteiden käyttöönotto kuuluu olennaisena osana direktiivin tehokkaaseen täytäntöönpanoon. Tämä väline voi olla huomattavan tärkeä pienille ja keskisuurille yrityksille. Keskitettyjen asiointipisteiden pitäisi tarjota tarkat, kattavat ja täydelliset tiedot muodollisuuksista, hallinnollisista menettelyistä, työlainsäädännöstä, jäsenvaltioissa käytössä olevista verojärjestelmistä, erityisesti alv:stä ja niin edelleen. Lisäksi yrittäjien pitäisi saada apua tarvittavien hallinnollisten menettelyjen noudattamisessa. Minun mielestäni on olennaisen tärkeää, että täydellisen osaksi kansallista lainsäädäntöä saattamisen jälkeen tehtäisiin kattava arviointi palveludirektiivin vaikutuksesta taloudelliseen toimintaan, laadullisiin ja määrällisiin työllisyystasoihin, sosiaaliturvaan, ympäristötavoitteiden täyttämiseen ja kuluttajille tarjottujen palvelujen laatuun.

  David Martin (S&D), kirjallinen. − (EN) Äänestin tämän mietinnön puolesta. Vuonna 2006 annetulla palveludirektiivillä pyritään yhtenäistämään tiettyjä palvelujen tarjontaan liittyviä sisämarkkinoiden näkökulmia. Jäsenvaltioiden olisi pitänyt panna direktiivi täysimääräisesti täytäntöön vuoden 2009 loppuun mennessä. Kehotan niitä jäsenvaltioita, jotka eivät ole täyttäneet velvollisuuttaan, tekemään niin kiireellisesti.

  Jean-Luc Mélenchon (GUE/NGL), kirjallinen. – (FR) Ainoa myönteinen asia tässä tekstissä on jäsenvaltioille suunnattu kehotus "varmistaa laajempi avoimuus", kun tätä palveludirektiiviä saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä. Ranskan hallitus ei piittaa yhtään! Sen lisäksi tässä Euroopan parlamentin sosialidemokraattisen jäsenen laatimassa mietinnössä vahvistetaan tämän haitallisen direktiivin uusliberaali diktatuuri ja mennään jopa niin pitkälle, että kehotetaan, että jäsenvaltiot, jotka "eivät ole olleet kunnianhimoisempia", panevat sen täytäntöön. Mikä vielä pahempaa, tämä parlamentti myöntää olevansa kyvytön arvioimaan sen täytäntöönpanon vaikutuksia. Luultavasti juuri siksi nimenhuutoäänestystä ei järjestetä. Vastuullisten nimiä ei saada tietää. Minä äänestän sitä vastaan.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Palveluista sisämarkkinoilla 12 päivänä joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/123/EY tavoitteena on poistaa edelleen olemassa olevat esteet rajatylittävältä palvelujen tarjonnalta. Joidenkin jäsenvaltioiden epäilyistä johtuvien direktiivin saattamisessa osaksi kansallista lainsäädäntöä ilmenneiden joidenkin vaikeuksien jälkeen tämän menettelyn suuntaviivat, joiden tarkoituksena on yksinkertaistaa jäsenvaltioiden välisiä menettelyjä, jotka liittyvät kuluttajansuojaan, ympäristönsuojeluun ja kansanterveyteen ja turvallisuuteen, pannaan lopulta täytäntöön kaikissa jäsenvaltioissa, ja tällä mietinnöllä edistetään vielä tehokkaampaa täytäntöönpanoa ja esitettyjen toimenpiteiden yhteentoimivuuden parantamista. Siksi äänestin niin kuin äänestin.

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) EU tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia erityisesti palveluntarjoajille. Standardoidut EU:n asetukset ovat tehneet rajatylittävästä työskentelystä paljon aiempaa helpompaa, ja työntekijöille tarjotaan koko ajan enemmän kannustimia viettää muutama vuosi ulkomailla työskennellen. Heitä vastassa ovat usein kuitenkin palveluihin liittyvät kansalliset lait, joita he eivät ymmärrä ja jotka aiheuttavat usein ongelmia tai väärinkäsityksiä. En äänestänyt mietinnön puolesta, koska siinä ei anneta tarpeeksi tietoa keskitettyjen asiointipisteiden kustannuksista.

  Radvilė Morkūnaitė-Mikulėnienė (PPE), kirjallinen. – (LT) Palveludirektiivin antamisella pyritään helpottamaan yritysten työskentelyä kansallisten rajojensa ulkopuolella. Perustettu järjestelmä on vähentänyt huomattavasti hallinnollisten esteiden määrää. Kokemukset kuitenkin osoittavat, että pienyrityksillä on edelleen selvitettävänään monia byrokraattisia ansoja joissakin Euroopan unionin jäsenvaltioissa. Suunniteltu keskitettyjen asiointipisteiden periaate ei toimi monissa maissa tai se ei toimi asianmukaisesti, ja yrittäjien on joskus hankittava loputtomasti lisenssejä, jotka tarkastuselinten joukon on tarkistettava. Paikallisten yrittäjien lisäksi tällaiset haitat koettelevat myös niitä palveluntarjoajia, jotka haluavat tarjota palveluja muissa EU:n jäsenvaltioissa. Olen siksi samaa mieltä mietinnön tekstistä ja kehotan myös EU:n jäsenvaltioita helpottamaan edelleen yritysten elämää ja takaamaan palvelujen vapaan liikkuvuuden.

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. – (IT) Palveludirektiivin saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä perustuu herkkään menettelyyn, jonka tavoitteena on saada aikaan avoimuutta ja yhtenäisyyttä jäsenvaltioiden järjestelmissä itse direktiivin täytäntöönpanon tulosten osalta sekä arvioida sisämarkkinoiden tuloksia osaksi kansallista lainsäädäntöä saattamisen jälkeen. Se on tavoite mietinnössä, jonka puolesta äänestin, koska jäsenvaltioiden työ on tarkistettava. Asetusten lähentymisen edistäminen niiden tehokkaan osaksi kansallista lainsäädäntöä saattamisen keskinäisen arvioinnin avulla helpottaisi jäsenvaltioiden (jotka ovat niin myöhässä, että parlamentti katsoo tässä mietinnössä, että niiden työtä on valvottava) työtä ja lisäksi sillä säädettäisiin määrätyistä puitteista keskitettyjen asiointipisteiden järjestelmällä, jolla taataan tiedon virtaaminen pienille ja keskisuurille yrityksille. Haluaisin vain huomauttaa, että taloutemme perustuu 75-prosenttisesti palveluihin ja että niiden on oltava maailmanmarkkinoilla ehdottomasti vahvin kohtamme. Minä katson, että tulevaisuudessa tarvitaan laajempaa vapauttamista, joka ei tarkoita sääntöjen puuttumista vaan vain enemmän kilpailua.

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. – (PT) Palveludirektiivillä pyritään edistämään palvelujen sisämarkkinoiden toteuttamista ja siihen liittyen takaamaan korkea laatu ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus. Kyseisen välineen tarkoituksena on edistää kasvua EU:ssa, ja sen täytäntöönpano kuuluu Eurooppa 2020 -strategian puitteisiin ja sisämarkkinoiden toimenpidepakettiin. Palveludirektiivin saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä on valtava haaste jäsenvaltiolle, julkishallinnolle ja paikallisviranomaisille sekä sen vuoksi, mitä siinä säädetään sijoittautumisoikeudesta ja palvelujen tarjoamisesta, että sen vuoksi, että sen nojalla perustetaan keskitettyjä asiointipisteitä palveluntarjoajien, erityisesti pienten ja keskisuurten yrittäjien (pk-yritysten) avustamiseksi. Tämän direktiivin nojalla erityisesti itsenäiset elinkeinonharjoittajat ja pk-yritykset voivat harjoittaa toimintaansa paljon helpommin muissa jäsenvaltioissa ja käynnistää uutta liiketoimintaa ja palkata henkilöstöä. Äänestin puolesta, koska olen vakuuttunut siitä, että koska sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmä ja keskitetyt asiointipisteet edellyttävät paljon ponnistuksia hallinnollisessa yhteistyössä kaikkien mukana olevien viranomaisten kesken, niillä lisätään yhteentoimivuutta ja verkostojen luomista kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla koko EU:ssa ja saadaan syrjäiset alueet lähemmäs todellisia sisämarkkinoita.

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. – (PT) Palveluista sisämarkkinoilla 12 päivänä joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/123/EY (palveludirektiivi) tavoitteena on avata markkinat palveluntarjoajille Euroopan unionissa, poistaa protektionistiset esteet, jotka haittaavat palvelujen tarjoamista jäsenvaltioissa, sekä toteuttaa käytännössä vapaan liikkuvuuden periaate, jolle sisämarkkinat perustuvat. Se on tärkeä väline sellaisten todellisten palvelujen sisämarkkinoiden luomiseksi, joiden avulla yritykset ja erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset voivat tarjota laadukkaampia palveluja kilpailukykyiseen hintaan koko EU:n alueella ja edistää vaurauden ja kilpailukyvyn lisääntymistä sekä työpaikkojen luomista. Siksi on olennaista, kuten esittelijä huomauttaa, varmistettava sen tyydyttävä saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä ja täytäntöönpano jäsenvaltioissa, joiden on taattava byrokraattisten esteiden poistaminen ja asiaankuuluvan tiedon saatavuus yrittäjille, erityisesti edistämällä keskitettyjen asiointipisteiden perustamista.

  Evelyn Regner (S&D), kirjallinen. – (DE) Äänestin palveludirektiivin täytäntöönpanosta laaditun mietinnön puolesta, koska mielestäni se on hyvin tasapainoinen. Siinä keskitytään käytännön ongelmien arviointiin ja tehdään konkreettisia ehdotuksia niiden ratkaisemiseksi. Minä tulen maasta, jossa palveludirektiiviä ei ole saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä. Mielestäni on olennaisen tärkeää, että direktiivi pannaan täytäntöön, ja sitä on tuettava toimenpiteillä, joilla estetään halvan työvoiman ja sosiaalisen polkumyynnin käyttöönotto. Minun mielestäni on myös tärkeää, että palveludirektiivin täytäntöönpanosta laaditussa mietinnössä korostetaan aloja, jotka on jätetty tarkoituksella pois, kuten sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelut. Sitä on seurattava aivan loppuun asti täytäntöönpanoprosessissa.

  Frédérique Ries (ALDE), kirjallinen. – (FR) Melkein neljä ja puoli vuotta surullisenkuuluisa palveludirektiivin, joka tunnetaan Bolkestein-direktiivinä, hyväksymisen jälkeen tämä olennainen kysymys, joka kattaa laajan kirjon toimintaa, jonka osuus BKT:stä ja työpaikoista on noin 40 prosenttia, on jälleen Euroopan parlamentin esityslistalla. Onneksi asiat ovat nyt rauhoittuneet ja vasemmalle kallellaan olevat puolueet näyttävät hylänneen jyrkän kantansa palveludirektiiviin, jonka tavoitteena, on tärkeää panna se merkille, on tarpeettomien ja rajoittavien esteiden poistaminen palvelujen tarjonnalta Euroopan unionissa. On sanottava, että tänään äänestyksessä olleessa Evelyn Gebhardtin mietinnössä keskitytään vähemmän tekstin sisältöön kuin arvioimaan jäsenvaltioiden ponnistuksia sen saattamiseksi osaksi kansallista lainsäädäntöä.

Tämä osaksi kansallista lainsäädäntöä saattaminen on direktiivin mukaista, koska jäsenvaltioiden piti yksinkertaistaa hallinnollisia menettelyjään ja perustaa "keskitetyt asiointipisteet" vuoden 2009 loppuun mennessä, jotta yritykset voisivat selvittää niitä koskevat muodollisuudet aiempaa helpoimmin sähköisesti. Vähintä, mitä voimme sanoa, on se, että monissa jäsenvaltioissa on edelleen edettävä sisämarkkinoiden vahvistamiseksi ja pk-yritysten päivittäisen työn helpottamiseksi, sillä vain kahdeksan prosenttia niistä toimii kansallisten rajojensa ulkopuolella.

  Crescenzio Rivellini (PPE), kirjallinen. – (IT) Äänestimme tänään tässä parlamentissa palveludirektiivin täytäntöönpanoa koskevasta mietinnöstä. Direktiivin tavoitteena on avata markkinat palveluntarjoajille Euroopan unionissa, poistaa protektionistiset esteet, jotka haittaavat palvelujen tarjoamista jäsenvaltioissa, sekä toteuttaa käytännössä vapaan liikkuvuuden periaate, jolle sisämarkkinat perustuvat. Lyhyesti sanottuna eurooppalaisten palveluntarjoajien olisi voitava tehdä työtään ilman byrokraattisia esteitä kaikkialla EU:ssa.

Evelyn Gebhardtin laatiman valiokunta-aloitteisen mietinnön avulla voimme arvioida palveludirektiivin täytäntöönpanoa, jonka 3-vuotinen jakso päättyi 28. joulukuuta 2009, tämän erittäin merkittävän direktiivin, joka tuli voimaan joulukuussa 2006. Esittelijän arviointi todellakin osoittaa, että jotkin jäsenvaltiot eivät ole vielä antaneet kaikkea laaja-alaista lainsäädäntöä, jota tämän direktiivin asianmukainen täytäntöönpano edellyttää, ja siksi tarvitaan edelleen työtä, jotta voidaan yrittää panna täytäntöön kaikki palveludirektiivillä säädetyt mekanismit.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Äänestimme lopulta tekstiä vastaan, koska yleistä etua koskevien palvelujen osalta mietinnössä katsotaan, että suurimmassa osassa jäsenvaltioita ei ole huomattavia ongelmia. Vaikka tämä sanamuoto vesittää hieman PPE-ryhmän varjoesittelijän, (Małgorzata Handzlik, Puola) alkuperäistä ehdotusta, jonka mukaan ongelmia ei ole ollenkaan, tässä näytetään silti jättävän huomiotta epäselvyydet, joita direktiivi luo erityisesti sen osalta, mitkä sosiaalipalvelut otetaan mukaan ja mitkä jätetään ulkopuolelle.

Mietinnössä myös hellitään innostuneita odotuksia vaikutuksesta työllisyyteen, vaikka komissio ei ole tehnyt vaikutusten arviointia, ja jotkin kansalliset vaikutusten arvioinnit osoittavat hyvin matalia määrällisiä vaikutuslukuja työpaikkojen luomisen osalta. Työpaikkojen menetyksen osalta ei ole vaikutusta koskevia lukuja. Myöskään vaikutuksesta työpaikkojen laatuun ei ole mitään, puhumattakaan työnormien tasolle kohdistuneesta paineesta, joka on peräisin joistakin Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännöistä direktiivin antamisen jälkeen.

  Licia Ronzulli (PPE), kirjallinen. – (IT) Äänestin tämän päätöslauselman puolesta, koska mielestäni dynaamisten palvelumarkkinoiden täysimääräinen toteuttaminen on yksi Euroopan unionin ensisijaisista tavoitteista. Tällä hetkellä sisämarkkinoilla saavutetusta huomattavasta edistymisestä huolimatta palvelujen osuus on vain viidennes Euroopan unionin kokonaiskaupasta ja vain kahdeksan prosenttia pienistä ja keskisuurista yrityksistä toimii muussa jäsenvaltiossa kuin omassaan. Komission viime lokakuussa yhtenäismarkkinoista antamassa tiedonannossa esitetyt luvut ovat sangen selkeitä: palvelut vapauttamalla saisimme aikaan neljän prosentin kasvun bruttokansatuotteessa (BKT) kymmenen seuraavan vuoden aikana. Tämä tavoite voidaan saavuttaa vain laatimalla yhteisiä sääntöjä ja panemalla ne täytäntöön.

Meidän on tänä kriisiaikana selvitettävä voimassa olevaa kasvupotentiaalia auttamalla yrityksiä kasvamaan, innovoimaan ja luomaan uusia työpaikkoja. Vain siten pystymme tarjoamaan aiempaa parempia ja kilpailukykyisempiä palveluja sekä kuluttajille että yrityksille. Palvelujen sisämarkkinoiden on oltava väline talouskasvun elvyttämiseksi, kuluttajien luottamuksen palauttamiseksi ja luotettavien tuotteiden tarjoamiseksi kaikille.

  Czesław Adam Siekierski (PPE), kirjallinen. – (PL) Sisämarkkinoilla on edelleen monia rajoituksia palvelujen osalta, joten tämä on merkittävä mietintö, koska siinä analysoidaan hyväksyttyjen ratkaisujen täytäntöönpanoa. Palveludirektiivin tavoitteena on palvelujen sisämarkkinoiden täydellisen täytäntöönpanon aikaansaaminen. Sillä myös pyritään helpottamaan huomattavasti pienten ja keskisuurten yritysten aloittamista ja niiden toimien laajentamista. Sillä edistetään uusien työpaikkojen luomista ja autetaan torjumaan työttömyyttä. Kansalaisille tarjotaan laadukkaampia palveluja kilpailukykyisempään hintaan, ja alan turvallisuustasoja parannetaan.

On kuitenkin olennaista arvioida direktiivin vaikutusta sen jälkeen, kun jäsenvaltiot ovat panneet sen täysimääräisesti täytäntöön. Euroopan parlamentti on yksi tämän hankkeen keskeisistä toimijoista, joten sillä pitäisi olla suuri rooli prosessin valvonnassa. Direktiivin nopea ja asianmukainen täytäntöönpano on ehdoton edellytys koheesiopolitiikan ja aluepolitiikan tavoitteiden saavuttamiseksi, ja se voi auttaa meitä saavuttamaan Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet poistamalla palvelualan yhtenäismarkkinoiden nykyinen väsähtäminen.

  Bart Staes (Verts/ALE), kirjallinen. – (NL) Vuonna 2006 otettiin käyttöön palvelumarkkinoiden vapauttaminen. Silloin Vihreät /Euroopan vapaa allianssi -ryhmä äänesti palveludirektiiviä vastaan, koska siinä oli monia puutteita ja koska sillä ei pystytty takaamaan oikeusvarmuutta. Tänään äänestyksessä olleessa mietinnössä kartoitetaan ongelmia, joita tämän palveludirektiivin täytäntöönpanossa on ollut. Vaikka siinä on joitakin hyviä osia, kuten kehotus pitkäaikaisten vaikutusten säännölliseen tarkastukseen ja tutkintaan, siinä on myös osia, joista olen eri mieltä, esimerkiksi näkemys, jonka mukaan jäsenvaltioilla on ollut vain vähän tai ei ollenkaan vaikeuksia täytäntöönpanoprosessissa. Se ei yksinkertaisesti ole totta, koska edelleen jää epäselväksi, kattaako direktiivi tietyt sosiaalipalvelut vai ei. Mietinnössä suhtaudutaan myös liian optimistisesti mahdollisuuteen työpaikkojen luomisesta.

Luotujen työpaikkojen määrästä ei ole tehty tutkimusta, eikä tutkimusta ole tehty menetettyjen työpaikkojen määrästä tai saatavilla olevien työpaikkojen laadusta, puhumattakaan tuomioistuimen tuomioita seuranneesta työoloihin kohdistuvasta kasvavasta paineesta. Mietinnössä ei myöskään mainita sanallakaan oikeudellista epävarmuutta, joka johtuu siitä, että alkuperämaan periaatteelle ei ole muotoiltu yhtään selkeää vaihtoehtoa. Vihreät pyysivät kuitenkin tarkistamaan jäsenvaltioita koskevan kiellon lisävaatimuksien säätämisestä palveluntarjoajille, mutta työ pyyntö torjuttiin. Äänestin vastaan.

  Catherine Stihler (S&D), kirjallinen. – (EN) Tuin tätä palveludirektiivin 2006/123/EY täytäntöönpanosta laadittua mietintöä. On tärkeää kunnioittaa sosiaalisia oikeuksia ja työlainsäädäntöä, kun palvelujen sisämarkkinoiden parannetaan, mikä kaikki hyödyttää sekä elinkeinonharjoittajia että kuluttajia.

  Róża Gräfin von Thun und Hohenstein (PPE), kirjallinen. – (EN) Tuen lujasti Evelyn Gebhardtin mietintöä. Palveludirektiivin täytäntöönpanon määräaika umpeutui vuosi sitten, ja suhtaudun myönteisesti siihen, että parlamentti suuntaa huomion jäsenvaltioiden edistymiseen. Palvelualan osuus EU:n BKT:stä on suuri, mutta palvelujen rajatylittävän kaupan osuus jää silti edelleen kauas tavaroiden kaupan tasosta. Tämä mietintö osoittaa, että täytäntöönpano on puutteellista ja että kansalaiset eivät ole vielä saaneet nauttia direktiivin täysistä eduista. Kaikissa jäsenvaltioissa olevat keskitetyt asiointipisteet, jotka tiedottavat palveluntoimittajille oikeuksista ja mahdollisuuksista muissa EU:n jäsenvaltioissa, ovat tärkeä säännös direktiivissä. Minun mielestäni tässä mietinnössä esiin otettu olennainen kysymys on näiden keskitettyjen asiointipisteiden valtava vajaakäyttö. Tuen vakaasti ehdotusta tehokkaan tiedotuskampanjan järjestämisestä keskitettyjen asiointipisteiden näkyvyyden parantamiseksi. Komission pitäisi osoittaa varoja mainoskampanjaan. Korostan kuitenkin myös jäsenvaltioissa itse paikalla olevien viranomaisten asemaa, sillä heillä on yhteydet ja kokemusta, joita tarvitaan varmistamaan, että tämä kampanja on kohdennettu oikein. Ellei sitä tehdä, unionin ponnistukset palvelujen rajatylittävän kaupan edistämiseksi ovat turhia.

  Georgios Toussas (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Palvelujen vapauttamista koskevan epäonnistuneen työvoiman vastaisen lain, joka tunnetaan Bolkestein-direktiivinä, täytäntöönpano edistää kauaskantoisia taantumuksellisia muutoksia työväenluokan ja ruohonjuuritason luokan kustannuksella. Palvelumarkkinoiden, joiden osuus EU:n BKT:stä ja työpaikoista on 40 prosenttia, avaamiseen liittyy työehtosopimusten hylkääminen, työntekijöiden saavuttamien palkka-, työ-, sosiaali- ja muiden oikeuksien lopettaminen ja kansan omaisuutta olevien talouden strategisten julkisten alojen myyminen. Euroopan parlamentti on kehottanut palveluista laatimassaan päätöslauselmassa EU:ta ja jäsenvaltioiden porvarihallituksia nopeuttamaan kapitalistisia rakenneuudistuksia, jotta palvelujen "vapauttamisesta" annettu direktiivi voidaan panna täysimääräisesti täytäntöön Se tehdään "Sisämarkkinoiden toimenpidepaketti" -nimisen komission vuonna 2011 antaman tiedonannon perusteella, ja sen tavoitteena on tehdä lisää jyrkkiä leikkauksia työvoimaan ja antaa monopolien tunkeutua uusille kannattaville pääoman aloille. Palveluyritysten keskitettyjen asiointipisteiden perustaminen kaikkiin jäsenvaltioihin on tekosyy työvoiman vastaisen direktiivin täytäntöönpanon nopeuttamiselle, direktiivin, jonka ratifiointi on saanut aikaan työntekijöiden protestiaallon kaikissa jäsenvaltioissa. Kreikan kommunistinen puolue äänesti tätä palveludirektiivin täytäntöönpanosta annettua päätöslauselmaesitystä vastaan.

  Derek Vaughan (S&D), kirjallinen. – (EN) Tuen täysimääräisesti Evelyn Gebhardtin mietintöä palveludirektiivin täytäntöönpanosta. Vuoden 2006 direktiivin soveltamisalaan kuuluvien toimien osuus EU:n BKT:stä ja työpaikoista on 40 prosenttia. Jäsenvaltioiden erilaiset täytäntöönpanomenetelmä ovat kuitenkin vaikeuttaneet direktiivin täysimääräistä hyödyntämistä palvelualalla. Palveluntarjoajille annettu mahdollisuus toimia oman maansa ulkopuolella on olennaista EU:n yhtenäismarkkinoille, ja vähentämällä byrokratiaa kansallisella tasolla direktiivillä voidaan edistää EU:n talouskasvua ja sen työpaikkoihin liittyviä tavoitteita. Mietinnön mukaan kunkin jäsenvaltion on taattava, että tietoa jaetaan enemmän yrityksille, jotka haluavat tarjota palveluja rajojen yli. Sen tekeminen keskitettyjä asiointipisteitä käyttämällä mahdollistaa palvelualan hyötymisen rajatylittävästä kaupasta. Sen varmistaminen, että keskitetyt asiointipisteet tarjoavat sekä inhimillisen että sähköisen yhteyden, on myös olennaista, jotta voidaan varmistaa, että käyttäjät saavat kaiken asiaankuuluvan tiedon ja että kysymyksiin vastataan. Mietinnössä ehdotetaan myös niiden palvelujen sisällyttämistä, jotka jätettiin vuoden 2006 alkuperäisen direktiivin ulkopuolelle: terveydenhuolto, liikenne ja sosiaalipalvelut. Sillä laajennettaisiin edelleen direktiivin soveltamisalaa ja saataisiin etuja useammille palvelualan työntekijöille.

  Angelika Werthmann (NI), kirjallinen. – (DE) EU:ssa palvelualan osuus BKT:stä on noin 70 prosenttia. Joissakin maissa, kuten Itävallassa, josta minä tulen, tämä ala on talouskasvun moottori. Direktiivin tavoitteena on poistaa kohtuuttomat esteet rajatylittävien palvelujen tarjoamiselta. Erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset kohtaavat usein byrokraattisia esteitä ja syrjintää, jotka estävät niitä hyötymästä täysimääräisesti yhteisistä sisämarkkinoista. Direktiivissä otetaan huomioon yksittäisten jäsenvaltioiden erityiset yhteiskunnalliset olot. Valvontavaihtoehtojen vahvistaminen kohdemaassa on merkittävä edistysaskel. Meidän on kuitenkin pantava nopeasti täytäntöön mekanismi tehokkaiden seuraamusten määräämisestä lakia rikkoville ulkomaisille palveluntarjoajille. Olen äänestänyt Evelyn Gebhardtin mietinnön puolesta, koska toivon, että palveludirektiivin täytäntöönpano antaa uutta vauhtia työmarkkinoille.

Mietintö: Antonio Cancian (A7-0020/2011)

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. – (PT) Tuen tätä mietintöä, koska mielestäni se on tyydyttävä ja tasapainoinen kompromissi, jossa onnistutaan turvaamaan matkustajien oikeudet asettamatta kuitenkaan raskasta taakkaa liikenteenharjoittajille, joista suurin osa pieniä ja keskisuuria yrityksiä.

Se on siksi menestys parlamentille, joka onnistui muuttamaan soveltamisalan neuvoston tukemasta 500 kilometristä 250 kilometriin, sekä matkustajien oikeuksien osalta, erityisesti niiden jotka vaikuttavat liikuntarajoitteisiin henkilöihin. Myös seuraavaa asiaa olisi korostettava: takuu majoituksesta peruutuksen yhteydessä, oikeus välittömään apuun onnettomuustapauksessa, oikeus korvaukseen peruutuksen yhteydessä ja ajanmukaisten tietojen sähköinen toimitus matkustajille.

  Marta Andreasen (EFD), kirjallinen. – (EN) Olemme vastustaneet tätä lainsäädäntöä, koska on varmaa, että

1. ylimääräisiä oikeuksia koskevat ylimääräiset kustannukset muuttuvat pysyvästi korkeammiksi lipun hinnoiksi kaikille matkustajille;

2. linja-autoreitit, joista saadaan vähän tai ollenkaan voittoa ja joissa ei siten ole mahdollisuutta nostaa lippujen hintaa, leikataan kokonaan pois eikä palvelua ole.

EU:lla ei pitäisi olla oikeutta laatia lakeja Yhdistyneelle kuningaskunnalle. Me puolustamme Yhdistyneen kuningaskunnan oikeutta hallita kansallisvaltiona itseään ja laatia omat lakinsa, mistä liikenne- ja ympäristölait eivät ole poikkeus.

  Laima Liucija Andrikienė (PPE), kirjallinen. – (LT) Äänestin tämän päätöslauselman puolesta. Euroopan parlamentti ilmaisee siinä kantansa matkustajien oikeuksien puolustamiseen. Asetusta sovelletaan säännölliseen liikenteeseen EU:n jäsenvaltioissa ja niiden välillä, kun aikataulun mukainen etäisyys on vähintään 250 kilometriä. Kyse on linja-autoliikenteen matkustajien oikeuksista, kun linja-autoliikennepalvelu peruuntuu tai viivästyy yli 120 minuuttia. Matkustajille olisi viipymättä tarjottava valittavaksi joko matkan jatkaminen tai uudelleenreititys lopulliseen määräpaikkaan ilman lisäkustannuksia tai lipun hinnan palauttaminen. Jos liikenteenharjoittaja ei tarjoa näitä vaihtoehtoja, matkustajilla on oikeus saada korvausta sen lisäksi, että lipun hinta palautetaan. Lähdön peruuntuessa tai viivästyessä matkustajille on annettava kaikki tarpeelliset tiedot. Jos yli kolme tuntia kestävän matkan lähtö peruuntuu tai viivästyy yli 90 minuuttia, liikenteenharjoittajan on tarjottava matkustajille apua.

Sellaisessa tapauksessa on tarjottava aterioita tai virvokkeita sekä hotellimajoitus enintään kahdeksi yöksi. Velvoitetta tarjota majoitusta ei kuitenkaan sovelleta, jos peruutus tai viivästyminen johtuu äärimmäisistä sääolosuhteista tai suurista luonnonkatastrofeista. Kun muistetaan matkustajien tänä talvena kokemat vaikeudet, kun he eivät pystyneet pääsemään määränpäähänsä sääolojen takia ja kun heidän piti viettää useita öitä asemilla, heidän oikeutensa majoitukseen olisi turvattava.

  Elena Oana Antonescu (PPE), kirjallinen. – (RO) Joka vuosi yli 70 miljoonaa eurooppalaista matkustaa linja-autolla Euroopan unionissa. Euroopan parlamentin omaksuma luja kanta linja-autolla matkustavien henkilöiden oikeuksiin tarkoittaa, että tästä alkaen liikenteenharjoittajat tarjoavat tietoa, apua ja korvausta koko EU:ssa matkustavien oikeuksien noudattamiseksi. Eurooppalaisilla on nyt EU:n laajuinen suoja liikennemuodosta riippumatta. Tuen tätä mietintöä, jolla säännellään linja-autojen ylivarauksia tai yli 250 kilometriä pitkien linja-automatkojen lähtöjen viivästymistä yli kaksi tuntia sekä matkojen peruuntumista. Katson lisäksi, että liikuntarajoitteisia henkilöitä koskeva syrjimättömyyspolitiikka näkyy monissa avunantoa linja-autoasemilla koskevissa perusoikeuksissa, mukaan luettuna tiettyjen laitteiden, kuten pyörätuolien, kuljettaminen veloituksetta. Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska siinä tuetaan vammaisten ja liikuntarajoitteista henkilöiden oikeuksia, esimerkiksi syrjimätöntä pääsyä kuljetukseen ja oikeutta korvaukseen pyörätuolin tai muun liikkumisen apuvälineen katoamisen yhteydessä.

  Liam Aylward (ALDE), kirjallinen. – (GA) Vammaisilla henkilöillä on oltava pääsy liikennejärjestelmään, ja liikuntarajoitteisten ihmisten oikeudet on turvattava pysäkeillä ja terminaaleissa saatavan avun osalta. Vaikka olen samaa mieltä siitä, että matkustajilla on oikeus saada parempaa tietoa ja apua elimiltä ja terminaaleissa kaikkialla EU:ssa, on tärkeää, että maaseutualueilla toimivia pieniä, kotimaisia tai vapaaehtoisia elimiä ei rasiteta epäasianmukaisesti, millä painostettaisiin ne leikkaamaan tarjoamiaan palveluja.

Kotimaisten tai vapaehtoisten elinten tarjoamat linja-autoliikennepalvelut ovat usein olennaisia palveluja paikallis- ja maaseutuyhteisöille. Korkeammat hinnat ja saatavilla olevien reittien määrän rajoittaminen olisi tulosta mietinnössä suositelluista lisäkustannuksista, ja joidenkin elinten olisi mahdollisesti pakko lopettaa. Liiallinen sääntely johtaisi valtavaan taakkaan näille elimille, joista joihinkin jo kohdistuu painetta, ja tuloksena olisi maaseudun ihmisten rajallinen palvelu. Paikallisella tasolla hyvin toimivat liikennejärjestelmät ovat parempia kuin liiallisen sääntelyn takia loppunut palvelu.

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. – (LT) Äänestin tämän merkittävän asiakirjan puolesta. Kun liikenneala kasvaa ja EU:n kansalaiset liikkuvat enemmän, on olennaisen tärkeää laatia EU:n laajuiset oikeudet matkustajien suojelemiseksi ja eri jäsenvaltioista tulevien liikenteenharjoittajien tasapuolisten toimintaolosuhteiden takaamiseksi. Lentomatkustajilla on ollut pitkään monia oikeuksia, ja kaksi vuotta sitten EU:n juna- ja lentomatkustajille annettiin samat oikeudet ja taattiin korkeatasoinen suoja. Vastaavat oikeudet on myös taattava linja-autoliikenteen matkustajille, ja liikuntarajoitteisten henkilöiden matkustamismahdollisuuksia on parannettava. Katson, että pitkien ja monimutkaisten neuvottelujen jälkeen on ollut mahdollista saada neuvoston kanssa aikaan todella hyvä ja tasapainoinen sopimus, jolla suojellaan täysimääräisesti matkustajien oikeuksia asettamatta kuitenkaan raskasta taakkaa liikenteenharjoittajille, joista suurin osa on pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Linja-autoliikenteen matkustajilla on siten oikeus korvaukseen, jos matka perutaan, jos se viivästyy tai sitä lykätään, ja vahingoittuneita tai kadonneita matkatavaroita on myös käsitelty, ja oikeudesta korvaukseen onnettomuustapauksessa on laadittu selkeät säännöt.

  Gerard Batten ja Nigel Farage (EFD), kirjallinen. – (EN) Olemme vastustaneet tätä lainsäädäntöä, koska on varmaa, että

1. ylimääräisiä oikeuksia koskevat ylimääräiset kustannukset muuttuvat pysyvästi korkeammiksi lipun hinnoiksi kaikille matkustajille;

2. linja-autoreitit, joista saadaan vähän tai ollenkaan voittoa ja joissa ei siten ole mahdollisuutta nostaa lippujen hintaa, leikataan kokonaan pois eikä palvelua ole.

EU:lla ei pitäisi olla oikeutta laatia lakeja Yhdistyneelle kuningaskunnalle. Me puolustamme Yhdistyneen kuningaskunnan oikeutta hallita kansallisvaltiona itseään ja laatia omat lakinsa, mistä liikenne- ja ympäristölait eivät ole poikkeus.

  Jean-Luc Bennahmias (ALDE), kirjallinen. – (FR) Linja-autoliikenteen matkustajien oikeuksien yhdenmukaistaminen juna- ja lentoliikenteen matkustajien oikeuksien kanssa on tietenkin loistava aikomus. Äänestin kuitenkin tyhjää, koska minun mielestäni tekstissä ei mennä tarpeeksi pitkälle.

Korvauskynnyksen rajoittaminen 250 kilometriin suurten ongelmien tapauksessa merkitsee käytännössä todellakin kolmen Euroopan unionin jäsenvaltion jättämistä ulkopuolelle. Kyseessä oleville maille olisi kuitenkin voitu ottaa helposti käyttöön yksinkertainen poikkeusmekanismi. Yleisemmin linja-autoliikenteen matkustajat ovat kokonaisuudessaan vähemmän vauraita. Koska liikkuvuus on usein esiin nouseva asia, olisi ollut hyvä ajatus lähettää heille viesti paljon 250:tä kilometriä lyhyemmistä matkoista.

  Mara Bizzotto (EFD), kirjallinen. – (IT) Kyseessä olevan tekstin osalta voin vain tukea Antonio Cancianin mietintöä, jolla pyrimme, institutionaalisen keskustelun ytimessä, luomaan yhteisen takuuelimen linja-autoliikenteen matkustajien oikeuksille sekä käsittelemään asianmukaisesti vammaisten ja liikuntarajoitteisten henkilöiden liikkuvuutta koskevia vaatimuksia. Siksi linja-autoliikenneyhtiöitä kehotetaan varustamaan laitteensa ja antamaan koulutusta voidakseen antaa vähimmäistason apua vammaisille henkilöille tai liikuntarajoitteisille henkilöille edellyttäen, että matkustaja ilmoittaa yhtiölle tarpeistaan vähintään 36 tuntia ennen lähtöä. Aikaansaadulla kompromissilla näytetään siis vahvistavan yhteiset vähimmäisnormit asianmukaisesti matkustajien eduksi asettamatta liiallista taakkaa liikenteenharjoittajille, joista useimmat ovat pieniä ja keskisuuria yrityksiä.

  Sebastian Valentin Bodu (PPE), kirjallinen. – (RO) Tiistain äänestystuloksen perusteella Euroopan parlamentti on lisännyt onnistuneesti puuttuvan palan EU:n matkustajien oikeuksia koskevaan lainsäädäntöön, joka on määrä panna kaikkialla täytäntöön keväästä 2013 alkaen.

Neuvottelut ovat olleet vaikeita. Niillä kuitenkin katetaan kaikki kansalliset tai rajatylittävät tieliikenteen palvelut, joissa etäisyys on yli 250 kilometriä. Tieliikenteen normit on standardoitava, kun EU:n kansalaiset käyttävät koko ajan enemmän tätä liikennemuotoa, koska se tarjoaa halvemman ja mukavamman vaihtoehdon lyhyille matkoille, joita lentoliikenne ei kata. Euroopan liikenteen puitteissa on vain luonnollista, että tieliikenteessä on samanlaiset korvaussäännöt kuin lentoliikenteeseen sovellettavat, jotka standardoitiin kauan sitten.

Liian monissa tapauksissa tieliikenteenharjoittajat soveltavat sääntöjä oman harkintansa mukaan, erityisesti vastikään unioniin liittyneissä maissa. Heidän vastuulliseksi saattamisensa kuitenkin vain parantaa tarjottuja palveluja. Kaikkien matkustajien, matkustivatpa he ilmassa tai tiellä, on oltava tietoisia oikeuksistaan, erityisesti tilanteissa, joissa he maksavat tietystä palvelusta ja saavat joskus jotakin aivan muuta. Toivon, että kovin monet maat eivät pyydä väliaikaista vapautusta näistä asetuksista ja että niitä sovelletaan kaikkialla vuodesta 2013 alkaen.

  Vito Bonsignore (PPE), kirjallinen. – (IT) Haluaisin onnitella Antonio Canciania erinomaisesta työstä, jonka ansiosta olemme pystyneet saamaan aikaan tyydyttävän ja tasapainoisen kompromissin. Tämän mietinnön tuloksena, tästä päivästä alkaen, linja-autoliikenteen matkustajien – ainoat, joita ei tähän mennessä ole erityisesti suojeltu EU:n tasolla – oikeudet turvataan todellakin myös. Äänestin siksi tämän asiakirjan puolesta, ja arvostan myös huomiota, jota siinä on kiinnitetty alalla toimiviin autoyrityksiin.

Aikaansaaduissa sopimuksissa todellakin onnistuttiin välttämään liiallisen taakaan asettamista liikenteenharjoittajille, jotka ovat usein perheyrityksiä ja vaatimattoman kokoisia. Samalla katson, että on tärkeää, että Euroopan unioni antaa erityislainsäädäntöä, josta seuraa pian matkustajien perusoikeuskirja, jossa keskitytään erityisesti vammaisten henkilöiden tai liikuntarajoitteisten henkilöiden oikeuksiin.

  Jan Březina (PPE), kirjallinen. – (CS) Katson, että asetuksen hyväksytty teksti on tasapainoinen kompromissi, jolla turvataan matkustajien oikeudet asettamatta kuitenkaan liiallista hallinnollista taakkaa liikenteenharjoittajille, joista useimmat ovat pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Minun mielestäni on menestys, että Euroopan parlamentti on, vastoin neuvoston tahtoa, laajentanut asetuksen soveltamisalaa kaikkeen kansalliseen ja rajatylittävään liikenteeseen, jonka etäisyys on vähintään 250 kilometriä, vaikka neuvosto ehdotti 500 kilometrin vähimmäisetäisyyttä. Suhtaudun myönteisesti siihen, että peruutuksen yhteydessä, jos viivästys on yli 120 minuuttia tai on tehty ylivarauksia, matkustajilla on sen lisäksi, että heillä on oikeus jatkaa matkaansa tai valita uusi reitti määränpäähänsä tai korvaus lipun hinnasta, oikeus korvaukseen, joka on 50 prosenttia lipun hinnasta. Koska linja-autoliikenteen matkustajien oikeuksia koskeva asetus liittyy suoraan junamatkustajien oikeuksia koskevaan asetukseen, en ole tyytyväinen siihen, että toisin kuin linja-autoliikenteen matkustajat, junamatkustajien on monessa EU:n jäsenvaltiossa odotettava oikeuksien soveltamista, erityisesti oikeutta hinnan korvaamiseen neljänneksellä tai puolella, kun viivästys kestää yli tunnin.

Tšekin liikenneministeriö on myös hyödyntänyt mahdollisuutta lykätä tämän EU:n lainsäädännön täytäntöönpanoa viisi vuotta. Sen antama syy oli Tšekin raideverkoston suhteellisen kattavat rakennustoimet, jotka aiheuttavat junien viivästymistä. Loppujen lopuksi se tarkoittaa kaksinaismoralistisen järjestelmän käyttöönottoa, jolloin yksi matkustajaryhmä on huonommassa asemassa toiseen verrattuna.

  David Campbell Bannerman (ECR), kirjallinen. – (EN) Olemme vastustaneet tätä lainsäädäntöä, koska on varmaa, että

1. ylimääräisiä oikeuksia koskevat ylimääräiset kustannukset muuttuvat pysyvästi korkeammiksi lipun hinnoiksi kaikille matkustajille;

2. linja-autoreitit, joista saadaan vähän tai ollenkaan voittoa ja joissa ei siten ole mahdollisuutta nostaa lippujen hintaa, leikataan kokonaan pois eikä palvelua ole.

EU:lla ei pitäisi olla oikeutta laatia lakeja Yhdistyneelle kuningaskunnalle. Me puolustamme Yhdistyneen kuningaskunnan oikeutta hallita kansallisvaltiona itseään ja laatia omat lakinsa, mistä liikenne- ja ympäristölait eivät ole poikkeus.

  Carlos Coelho (PPE), kirjallinen. – (PT) Koska liikenneala laajenee jatkuvasti, on olennaisen tärkeää varmistaa, että matkustajien suojelua koskevia oikeuksia, jotka ovat verrattavissa niihin, joita sovelletaan muihin liikennemuotoihin, sovelletaan kaikkialla EU:ssa myös linja-autoliikenteeseen, joka on kasvanut viisi prosenttia ja jossa vuotuinen matkustajamäärä on 72,8 miljoonaa. On myös tärkeää varmistaa tasapuoliset toimintaolosuhteet eri jäsenvaltioista tulevien liikenteenharjoittajien ja eri liikennemuotojen kesken. Katson siksi, että on tärkeää, että miltei kaksi vuotta kestäneiden neuvottelujen jälkeen oli mahdollista saada aikaan sopimus, jonka nojalla tällaiset matkustajat voivat hyötyä kaikista oikeuksista, erityisesti avunannosta onnettomuustapauksissa, peruutuksissa, korvauksissa ja niin edelleen ja että samalla kiinnitetään erityistä huomiota vammaisten ja liikuntarajoitteisten henkilöiden oikeuksiin. Tuen tätä mietintöä, koska mielestäni se on sangen tyydyttävä ja tasapainoinen kompromissi, jossa onnistutaan takaamaan matkustajien oikeudet asettamatta kuitenkaan raskasta taakkaa liikenteenharjoittajille, joista useimmat ovat pieniä ja keskisuuria yrityksiä.

  Vasilica Viorica Dăncilă (S&D), kirjallinen. – (RO) Minun mielestäni tietää hyvää, että lopullinen teksti voidaan katsoa erittäin tyydyttäväksi ja tasapainoiseksi kompromissiksi, koska sillä turvataan matkustajien oikeudet asettamatta kuitenkaan raskasta taakkaa liikenteenharjoittajille, joista useimmat ovat pieniä ja keskisuuria yrityksiä.

  Anne Delvaux (PPE), kirjallinen. – (FR) Komissio antoi joulukuussa 2008 ehdotuksen asetukseksi matkustajien oikeuksista linja-autoliikenteessä. Ehdotuksen pääasiallinen tavoite oli ottaa käyttöön näitä oikeuksia koskevat yleiset säännökset. Se on nyt tehty, ja olen tyytyväinen siihen, että vähintään 250 kilometriä linja-autolla matkustavilla matkustajilla on nyt samat EU:n laajuiset oikeudet tietoon, avunantoon ja korvaukseen peruutuksen, ylivarauksen tai vähintään kahden tunnin viivästyksen tapauksessa.

Matkustaja voivat valita lipun hinnan korvaamisen tai matkansa jatkamisen samoilla ehdoilla ilman lisäkustannuksia. Jos korvaus on ainoa saatavilla oleva vaihtoehto, on maksettava korvaus, joka vastaa 50 prosenttia lipun hinnasta. Matkustajilla on lisäksi oikeus korvaukseen, jos heidän matkatavaransa katoavat tai vahingoittuvat.

  Lena Ek, Marit Paulsen, Olle Schmidt ja Cecilia Wikström (ALDE), kirjallinen. – (SV) Euroopan parlamentti on äänestänyt tällä viikolla mietinnöstä, jonka tavoitteena on turvata linja-autoliikenteen matkustajien oikeudet EU:n tasolla. Kompromissi neuvoston kanssa on askel oikeaan suuntaan, mutta valitettavasti asetuksen soveltamisala on rajallinen, ja siksi päätimme äänestää tyhjää.

Meidän mielestämme on ongelmallista, että kolme jäsenvaltiota – Luxemburg, Malta ja Kypros – on jätetty sopimuksen ulkopuolelle, koska se heikentää huomattavasti matkustajien yleistä suojelua Euroopassa. Katsomme myös, että 250 kilometrin etäisyys on liian pitkä käytettäväksi EU:n lainsäädännön perustana, koska käytännössä se tarkoittaa, että Luxemburgista Strasbourgiin tai Malmösta Växjöhön linja-autolla matkustavia ei suojeltaisi lainsäädännöllä. Se on valitettavaa.

Vastustamme myös ylivoimaista estettä koskevaa lauseketta, koska sillä rajoitetaan liikenteenharjoittajien vastuuta peruutus- tai viivästystapauksissa, jos ne ovat äärimmäisten sääolosuhteiden tai suurten luonnonkatastrofien aiheuttamia. Meidän mielestämme se on huolestuttava ennakkotapaus tulevan lentomatkustajien oikeuksia koskevan asetuksen tarkistamisen osalta.

Suhtaudumme kuitenkin myönteisesti vammaisten henkilöiden oikeuksien parantamiseen, jonka tämä sopimus sisältää, sekä lisäapuun, jonka kyseiset henkilöt nyt saavat.

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin tämän matkustajien oikeuksista linja-autoliikenteessä laaditun mietinnön puolesta, koska kyseiset oikeudet vastaavat niitä, jotka myönnetään muiden liikennemuotojen matkustajille. Uusi asetus sisältää merkittäviä säännöksiä, erityisesti vammaisten henkilöiden tai liikuntarajoitteisten henkilöiden osalta, sekä matkustajien oikeudet peruutuksen tai viivästyksen yhteydessä.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Käytetystä liikennemuodosta riippumatta matkustajilla on oikeus saada laadukasta ja turvallista palvelua, minkä takia katson, että aikomus ottaa käyttöön yhtenäiset säännöt linja-autoliikenteen matkustajien oikeuksista EU:n koko alueella on myönteinen. Katson lisäksi, että matkustajien oikeuksien olisi pääasiallisesti oltava samat käytetystä liikennemuodosta riippumatta lukuun ottamatta tapauksia, joissa se ei ole yhdenmukaista kyseessä olevan liikennemuodon piirteiden kanssa. Lopuksi haluaisin onnitella Rodi Kratsa-Tsagarapoulouta, Brian Simpsonia, esittelijää ja kaikkia muita, jotka olivat mukana sovittelukomitean neuvotteluissa, tehdystä työstä ja tämän asetuksen lopullisen version osalta aikaansaadusta sopimuksesta.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Tämä mietintö liittyy sovittelukomiteassa hyväksyttyyn yhteiseen tekstiin linja-autoliikennettä käyttävien matkustajien perusoikeuksia koskevaksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi.

Ensiksi haluaisin onnitella sovittelukomiteaa tehdystä työstä ja aikaansaadusta yhteisymmärryksestä. Neuvoston alun perin esittämästä kolmesta oikeudesta on itse asiassa ollut mahdollista päästä 12:een, joista haluaisin korostaa vastuuvelvollisuutta, korvausta, avunantoa, vaihtoehtoista kuljetusta ja vammaisiin tai liikuntarajoitteisiin matkustajiin kiinnitettyä erityishuomiota.

Suhtaudun siksi myönteisesti tähän Euroopan unionin ottamaan uuteen askeleeseen, joka, olen varma siitä, lisää linja-autoliikenteen matkustajien määrää sen mukanaan tuoman turvallisuuden ja mukavuuden tunteen takia, mikä edistää huomattavasti hiilidioksidipäästöjen vähentämistä.

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Euroopan parlamentin ja neuvoston sovittelukomiteassa aikaansaadussa sopimuksessa linja-autoliikenteen matkustajien oikeuksista määritellään uudelleen toisessa käsittelyssä vahvistettu asetuksen soveltamisala ja rajoitetaan sitä matkustajiin, jotka käyttävät "kaukoliikenteenä" tunnettuja tieliikennepalveluja – mikä tarkoittaa palveluja vähintään 250 kilometrin matkalla. Samoin siinä määritellään 12 perusoikeutta lyhyen matkan matkustajille, keskitytään vammaisten ja liikuntarajoitteisten henkilöiden tarpeisiin, kuten korvaukseen pyörätuolin tai muun liikkumisen apuvälineen kadotessa tai vahingoittuessa, syrjimättömiin lippuihin ja kuljetusehtoihin ja oikeuteen tietoon.

Kannatamme luonnollisesti näitä ehdotuksia. Meidän on kuitenkin ilmaistava joitakin epäilyksiä sovittelukomiteassa esitettyjen tarkistusten osalta sekä asetuksen täytäntöönpanoa varten käytetyistä perusteista. EU:n jäsenvaltioiden erilaiset koot ja piirteet vaikeuttavat asetuksen soveltamista joissakin niistä, erityisesti pienimmissä, joissa on vaikeaa sisällyttää monia matkoja hyväksyttyyn käsitteeseen "kaukoliikenteen" matkasta, mikä voi johtaa siihen, että matkustajilta evätään kyseessä olevat oikeudet ilman järkevää perustelua.

  Nathalie Griesbeck (ALDE), kirjallinen. – (FR) Monien menettelyyn liittyvien vuosien jälkeen tämän tekstin hyväksyminen on huomattava edistysaskel matkustajien oikeuksille Euroopassa ja erityisesti vammaisille henkilöille ja liikuntarajoitteisille henkilöille. Tämän asetuksen (joka koskee linja-autoliikennettä) hyväksymisen myötä kaikki liikennemuodot Euroopan unionissa katetaan tästä lähin lainsäädännöllä, joka tarjoaa matkustajille oikeudet ja takuut, jos heidän matkansa esimerkiksi perutaan tai se viivästyy tai jos heidän matkatavaransa katoavat ja niin edelleen. Minusta on kuitenkin valitettavaa, että tätä asetusta sovelletaan vain 250 kilometristä alkaen, koska sillä tosiasiassa jätetään soveltamisalan ulkopuolelle kolme Euroopan unionin jäsenvaltiota (Luxemburg, Malta ja Kypros) sekä myös monia matkoja, esimerkiksi Brysselistä Amsterdamiin tai Budapestistä Wieniin. Lopuksi, valitettavaa on mielestäni myös joustavuuden puute rajatylittävillä "matkoilla", koska se haittaa eurooppalaisten liikkuvuutta. Toisin sanoen, tämä teksti ei ole niin kunnianhimoinen kuin se, jota puolustimme sovittelukomiteassa muutama kuukausia sitten, eikä niin kunnianhimoinen kuin olisimme halunneet EU:n matkustajien puolesta.

  Sylvie Guillaume (S&D), kirjallinen. – (FR) Äänestin tekstin puolesta siksi, että sillä pyritään parantamaan linja-autoliikenteen matkustajien oikeuksia korvausten ja avunannon osalta onnettomuustapauksessa, sekä siksi, että siinä korostetaan syrjimättömyyden periaatetta liikuntarajoitteisten henkilöiden osalta, sillä heillä pitäisi myös olla asianmukainen pääsy näihin liikennemuotoihin, joiden osuus kaikesta maalla tapahtuvasta matkustajaliikenteestä on kymmenen prosenttia. Suhtaudun myös myönteisesti siihen, että tämän tekstin ansiosta matkustajien oikeuksia suojellaan nyt kaikkien liikennemuotojen osalta.

  Ian Hudghton (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Äänestin sen puolesta, että linja-autoliikenteen matkustajille annetaan merkittäviä uusia oikeuksia. Mielestäni olemme saaneet aikaan oikeudenmukaisen tasapainon kuluttajien oikeuksien ja liikenteenharjoittajien tarpeiden välillä. Tämän päivän äänestys on erityisen tärkeä vammaisille matkustajille, jotka hyötyvät tämän päivän äänestyksen tuloksesta.

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen. – (LT) Äänestin tämän päätöslauselman puolesta. Euroopan parlamentti ilmaisee siinä kantansa matkustajien oikeuksien puolustamiseen. Mielestäni sillä edistetään matkustajien olojen parantamista ja annetaan heille enemmän oikeudellista selkeyttä onnettomuuden tai muiden ennakoimattomien tapahtumien varalta. Tällä asiakirjalla parannetut matkustajien oikeudet pannaan täytäntöön asettamatta kuitenkaan raskasta taakkaa liikenteenharjoittajille, joista useimmat ovat pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Mikä tärkeintä, linja-autoliikenteen matkustajien saamat oikeudet ovat verrattavissa muiden liikennemuotojen oikeuksiin.

  Giovanni La Via (PPE), kirjallinen. – (IT) Neuvoston ja parlamentin välisten ongelmallisten neuvottelujen jälkeen voimme vasta tänään hyväksyä Antonio Cancianin laatiman mietinnön. Minulle ei ollut vaihtoehtoa puolesta äänestämiselle, koska tämän mietinnön nojalla Euroopan unioni voi vaatia, että yksittäiset jäsenvaltiot saattavat asiaa koskevan lainsäädäntönsä vastaamaan mietinnön direktiivejä, joissa kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota linja-autoliikenteen matkustajiin. Koska linja-autot ovat yleisimmin käytetty liikennemuoto auton jälkeen – ja se on nouseva suuntaus – EU:n velvollisuutena on puolustaa näitä palveluja käyttäviä kansalaisiaan. Mietintö on hyvä kompromissi, ja katson, että minun on todella korostettava sitä, että vammaisten henkilöiden oikeuksiin on kiinnitetty asianmukaista huomiota vaatimalla linja-autoyhtiöitä antamaan vammaisille henkilöille ja liikuntarajoitteisille henkilöille enemmän apua. Tämän lainsäädännön voimaantulo tarkoittaa, että kansalaisilla on oikeus selkeisiin ja yhteisiin sääntöihin vahingonkorvauksesta tai korvauksista viivästyksistä aikatauluun.

  Bogusław Liberadzki (S&D), kirjallinen. – (PL) Euroopan parlamentti antoi 15. helmikuuta 2011 mietinnön, jolla päästää kauan odotettuun tulokseen, nimittäin yhdenvertaisiin oikeuksiin kaikkien liikennemuotojen matkustajille. Säännöllisen linja-autoliikenteen matkustajien oikeuksia on vahvistettu matkatavaroiden katoamisen, henkilökohtaisten tavaroiden katoamisen, kuoleman tai henkilövahingon, liikenteenharjoittajasta johtuvien ongelmien ynnä muiden osalta. Asetuksen myönteinen piirre on se, että sillä säännellään matkustajien oikeuksia koko Euroopan unionissa. Olisi korostettava, että nämä perusoikeudet sisältävät vammaisten henkilöiden ja liikuntarajoitteisten henkilöiden tarpeet. Asetuksella pyritään varmistamaan syrjimätön pääsy kuljetukseen. Sillä myös säännellään matkustajien vastuita ja näiden vastuiden laiminlyömisestä heille johtuvia seurauksia, jotka saattavat sisältää korvaushakemusmahdollisuuden menettämisen. Äänestin edellä mainitun vuoksi asetuksen puolesta, sillä se on hyvin laadittu ja sillä täydennetään matkustajien oikeuksista Euroopan unionissa annettuja asetuksia.

  Petru Constantin Luhan (PPE), kirjallinen. – (RO) Tänään, jäsenvaltioiden kanssa kahden vuoden ajan käytyjen vaikeiden neuvottelujen jälkeen, Euroopan parlamentti äänesti kansallisia tai rajatylittäviä kaukoliikenteen palveluja käyttävien matkustajien kaikki oikeudet kattavaa asetusta koskevan sopimuksen hyväksymisestä. Äänestin tämän sopimuksen puolesta, koska siinä on 12 perusoikeutta, jotka ovat erittäin tärkeitä liikennepalvelujen laadun parantamiseksi. Ne koskevat erityisesti matkustajien oikeutta saada tietoja ennen matkaansa ja sen aikana ja vammaisten henkilöiden ja liikuntarajoitteisten henkilöiden tarpeita. Näiden oikeuksien käyttöönotolla voidaan varmistaa syrjimätön pääsy kuljetukseen.

Mietinnössä esitetään lisäksi matkustajien oikeuksia, jotka ovat mielestäni erittäin tärkeitä, eli pakollinen korvaus kadonneista matkatavaroista, tietyn suuruinen korvaus matkustajan kuolemasta tai henkilövahingosta sekä enintään 50 prosentin korvaus lipun arvosta lipun hinnan täysimääräisen korvaamisen lisäksi, jos liikenteenharjoittaja peruu matkan eikä voi siten noudattaa kuljetussopimusta.

  David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Suhtaudun myönteisesti tähän mietintöön, jossa säädetään uusista oikeuksista linja-autoliikenteen matkustajille ja jonka pitäisi parantaa heille tarjottujen palvelujen laatua painostamalla palveluntarjoajia siistimään käytöstään viivästysten, peruutusten ja kadonneiden tai vahingoittuneiden matkatavaroiden osalta. Mietinnössä on myös keskeisiä säännöksiä, joilla parannetaan paikallisten linja-autopalvelujen saatavuutta vammaisten henkilöiden ja liikuntarajoitteisten henkilöiden osalta.

  Gesine Meissner (ALDE), kirjallinen. – (EN) Tämä asetus on askel oikeaan suuntaan, koska sillä luodaan EU:n linja-autoliikenteen matkustajien oikeudet. Joitakin perusoikeuksia lukuun ottamatta sitä sovelletaan kuitenkin säännölliseen liikenteeseen, jonka etäisyys on vähintään 250 kilometriä. Sen kaltainen rajattu etäisyys voi tuskin olla perustana todelliselle eurooppalaiselle lainsäädännölle, joka on kaikkien linja-automatkustajien etujen mukaista, eikä ALDE-ryhmä voi tukea sellaista sopimusta.

Vastustamme myös ylivoimaista estettä koskevaa lauseketta, jolla liikenteenharjoittajat vapautetaan velvoitteesta tarjota matkustajille majoitus peruutuksen tai viivästyksen yhteydessä, jos ne ovat äärimmäisten sääolosuhteiden tai suurten luonnonkatastrofien aiheuttamia, koska sitä voidaan pitää ennakkotapauksena muissa EU:n matkustajien oikeuksia koskevissa lainsäädännöissä. Vaikka tämä ei ole riemuvoitto, se on parannus, erityisesti vammaisille ja liikuntarajoitteisille matkustajille. Onnistuimme takaamaan syrjimättömän pääsyn kuljetukseen, vammaisuuteen liittyvän koulutuksen järjestämisen linja-autojen henkilökunnalle ja suoraan matkustajien kanssa toimiville terminaalien viranomaisille ja korvauksen pyörätuolin tai muun liikkumisen apuvälineen vahingoittumisesta tai katoamisesta kaikilla reiteillä etäisyydestä riippumatta. Sen takia ja yhtenäisten EU:n oikeuksien luomiseksi kaikille matkustajille emme vastustaneet tätä sopimusta ja äänestimme lopullisessa äänestyksessä tyhjää.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Tähän asti vain lentokoneiden, junien ja laivojen matkustajat on katettu erityisellä lainsäädännöllä. Tästä lähtien linja-autoliikenteessä matkustavien oikeudet turvataan myös. Linja-autoliikenteen matkustajilla on siten oikeudet, jotka vastaavat muiden liikennemuotojen matkustajien oikeuksia. Tänään hyväksymässämme asetuksessa säädetään matkustajien avusta ja korvauksesta onnettomuustapauksessa ja peruutuksen tai viivästymisen yhteydessä ja vammaisten matkustajien syrjimättömästä pääsystä. Uusia sääntöjä sovelletaan säännölliseen liikenteeseen, sekä kansalliseen että rajatylittävään, jonka reitit ovat vähintään 250 kilometriä pitkiä. Se on huomattavaa edistystä kansalaisten oikeuksien puolustamisessa.

  Alexander Mirsky (S&D), kirjallinen. – (EN) Äänestin puolesta, mutta haluaisin lisätä, että linja-autoyhtiöiden olisi myös noudatettava vaatimusta turvallisuus- ja ensiapujärjestelmien luomisesta kansainvälisille ja kaukoliikenteen reiteille, koska ihmiset voivat loukkaantua onnettomuuksissa. On myös välttämätöntä ottaa käyttöön täydentäviä asetuksia, jotka liittyvät linja-autoyhtiöiden vastuuseen matkustajien hengestä ja terveydestä, mukaan luettuna matkustajien terveydestä ja hengestä vastaavien linja-auton kuljettajien terveydentilaa ja hyvinvointia koskevat pakolliset terveystarkastukset.

  Radvilė Morkūnaitė-Mikulėnienė (PPE), kirjallinen. – (LT) Äänestimme tänään sellaisen asiakirjan puolesta, joka ei ole ihanteellinen mutta joka on kuitenkin hyvä kompromissi ja joka on auttanut neuvostoa ja Euroopan parlamenttia pääsemään sopimukseen. Tässä matkustajien oikeuksien käsittelevässä asetuksessa säädetään säännöistä korvauksille onnettomuus- tai viivästystapauksissa, matkustajien valitusten käsittelylle ja vammaisten henkilöiden oikeuksille. Siihen ei tietenkään voida olla tyytyväisiä, että asetusta sovelletaan vähintään 250 kilometrin etäisyyteen. Pienten maiden tapauksessa sitä ei oikein voida perustella, mutta emme puhu tässä vain paikallisista vaan kansainvälisistä reiteistä, ja siksi katson, että tästä asiakirjasta tulee matkustaville EU:n kansalaisille heidän oikeuksiensa takuu kiinnittäen erityistä huomiota vammaisten henkilöiden oikeuksiin.

  Rolandas Paksas (EFD), kirjallinen. – (LT) Äänestin tämän linja-autoliikenteen matkustajien oikeuksia laajentavan päätöslauselmaesityksen puolesta. Tämä asiakirja on tulosta pitkiä neuvotteluja seuranneesta kompromissista, jolla parannetaan matkustajien oikeuksien täytäntöönpanoa asettamatta kuitenkaan lisätaakkaa liikenteenharjoittajille.

Minun mielestäni on tärkeää taata, että linja-autoliikenteen matkustajien oikeudet ovat verrattavissa muiden liikennemuotojen matkustajien oikeuksiin ja että liikenteenharjoittajilla on tasapuoliset toimintaolosuhteet.

Vaikka pyrin siihen, että koetusta vahingosta saatava riittävä korvaus laillistetaan, olen samaa mieltä ehdotuksesta asettaa korvauksille rajat, joita jäsenvaltioiden on noudatettava. On erityisen tärkeää taata oikeudenmukainen ja laaja korvaus kuolemantapauksessa, ja siksi katson, että kansallisen lainsäädännön mukaiset rajat kyseiselle korvaukselle eivät saa olla matalampia kuin asetuksessa esitetyt vähimmäismäärät. Lisäksi onnettomuustapauksessa on varmistettava asianmukainen toiminnallinen apu, jolla matkustajille annetaan heidän eniten tarvitsemansa palvelut ja tavarat.

Olen samaa mieltä asetuksen säännöksistä, joilla matkustajille annetaan asianmukaiset takuut, jos matka perutaan tai jos se viivästyy ja joilla jopa säädetään lisäkorvauksesta. Suhtaudun myönteisesti siihen, että asetuksessa keskitytään erityisesti vammaisiin matkustajiin ja liikuntarajoitteisiin matkustajiin ja heidän matkan aikana tarvitsemansa avun tarjoamiseen.

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. – (IT) Antonia Cancianin sovittelussa tekemä työ matkustajien oikeuksia koskevasta asetuksesta on johtanut linja-autoliikenteen matkustajien suojelua koskevan EU:n oikeudellisen kehyksen hyväksymiseen ja sen liittämiseen liikenteen sisämarkkinoiden luomiseen. Tähän asti vallinneen oikeudellisen tyhjiön takia sääntelystä vastasivat kansalliset lait kilpailun vahingoksi (monien erojen takia) ja vammaisten kansalaisten ja/tai liikuntarajoitteisten kansalaisten vahingoksi, kansalaisten, joiden oikeudet Euroopan unionin nyt turvaa. Äänestin mietinnön puolesta, koska mielestäni se on loistava työ, jossa on saatu aikaan hyvä kompromissi, joka pakottaa EU:n liikennepolitiikan etenemään määrätietoisesti, sillä siinä taataan matkustajien oikeudet mutta ei myöskään rasiteta tämän palvelun tarjoavia yrityksiä liikaa.

  Georgios Papanikolaou (PPE), kirjallinen. – (EL) Matkustajien oikeuksia linja-autoliikenteessä koskevasta asetusluonnoksesta laadittu päätöslauselmaesitys parantaa huomattavasti matkustajien oikeuksia. Huolimatta Euroopan parlamentin ja neuvoston monia kuukausia kestäneistä neuvotteluista lopullisessa kompromissitekstissä säädetään monista oikeuksista linja-autoliikenteen matkustajille, jotka matkustavat vähintään 250 kilometriä, neuvoston alun perin ehdottaman 500 kilometrin sijasta.

Neljän vuoden kuluttua, joka on tämän erityissäännöksen soveltamisen määräaika, Kreikan linja-autoliikenteen matkustajat ja heidän kumppaninsa voivat vaatia korvausta viivästyksistä, peruutuksista ja kohtuuttomista aikataulun muutoksista. On pelkästään oikein ja asianmukaista, että kyseiset oikeudet turvataan, ja siksi äänestin tämän erityisen mietinnön puolesta.

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. – (PT) Äänestin tämän linja-autoliikenteen matkustajien oikeuksista laaditun mietinnön puolesta. Suhtaudun myönteisesti siihen, että lopullinen teksti on tyydyttävä ja tasapainoinen kompromissi, jossa onnistutaan takaamaan matkustajien oikeudet määräämättä samaan aikaan raskasta taakkaa liikenteenharjoittajille, joista monet ovat pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Komission ehdotus panna täytäntöön EU:n laajuiset matkustajien suojelua koskevat oikeudet, jotka ovat verrattavissa muiden liikennemuotojen oikeuksiin, sekä tasapuolisten toimintaolosuhteiden takaaminen eri jäsenvaltioiden ja eri liikennemuotojen liikenneyhtiöiden väliselle kilpailulle, on toimenpide, joka voi hyödyttää kaikkia. Neuvottelut olivat pitkiä ja päättyivät sovittelumenettelyyn, ja niiden merkittävimpänä umpikujana olivat kansalliset täytäntöönpanoelimet ja asetuksen soveltamisala. Loppujen lopuksi asetusta on määrä soveltaa säännölliseen liikenteeseen, sekä kansalliseen että rajatylittävään, kun aikataulun mukainen etäisyys on vähintään 250 kilometriä ("kaukoliikenne") Asetuksessa myös säädetään korvauksista ja avunannosta onnettomuustapauksessa, matkustajien oikeuksista peruutuksen tai viivästyksen yhteydessä ja vammaisten ja/tai liikuntarajoitteisten henkilöiden oikeuksista.

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. – (PT) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska mielestäni asetuksen lopullinen teksti, sellaisena kuin se hyväksyttiin sovittelukomiteassa, on tasapainoinen kompromissi, jolla taataan linja-autoliikenteen matkustajien riittävä suojelu ja tunnustetaan monet heidän merkittävistä oikeuksistaan, erityisesti onnettomuus-, peruutus- tai viivästystapauksessa, tietojen saatavuuden ja valitusten toimittamisen ja käsittelyn osalta sekä vammaisten henkilöiden ja liikuntarajoitteisten henkilöiden tarpeiden osalta.

  Frédérique Ries (ALDE), kirjallinen. – (FR) Äänestin tyhjää tästä matkustajien oikeuksia linja-autoliikenteessä koskevasta asetuksista, joka hyväksyttiin sosialistien ja konservatiivien suurella enemmistöllä. Pidän valitettavan huomattavaa askelta taaksepäin tämän parlamentin alun perin hyväksymästä kannasta kolmessa tärkeässä kohdassa. 1. Vain yli 250 kilometrin etäisyydet katetaan. Käytännössä Brysselistä Amsterdamiin linja-autolla matkustavia ihmisiä ei suojella, kun taas lentokoneilla matkustavia suojellaan! Se on epäoikeudenmukaista erityisesti, koska tiedämme, että tätä liikennemuotoa käyttävät usein vähiten vauraat. 2. Linja-autoyhtiöt voivat turvautua aivan liian helposti ylivoimaista estettä (äärimmäiset sääolosuhteet tai luonnonkatastrofit) koskevaan lausekkeeseen välttyäkseen maksamasta korvauksia matkustajille viivästymisen tai peruutuksen yhteydessä. 3. Poikkeusten nojalla maat, jotka haluavat niin tehdä, voivat lykätä tämän asetuksen voimaantuloa vuoteen 2021 asti! Suhtaudun kuitenkin myönteisesti tekstin edistysaskeliin: pakollinen avunanto vammaisille henkilöille ja liikuntarajoitteisille henkilöille ja oikeudet ja korvaus onnettomuus-, viivästys- tai peruutustapauksessa. Parlamentti on kuitenkin tyytynyt halpaan ja huonosti laadittuun sopimukseen. Monet vapautukset ja poikkeukset tarkoittavat, että näiden oikeuksien soveltamisalaa rajoitetaan huomattavasti linja-autoliikenteen matkustajien vahingoksi.

  Crescenzio Rivellini (PPE), kirjallinen. – (IT) Tämä parlamentti äänesti tänään matkustajien oikeuksia linja-autoliikenteessä koskevasta mietinnöstä. Komissio antoi joulukuussa 2008 ehdotuksen asetukseksi matkustajien oikeuksista linja-autoliikenteessä. Tuolla ehdotuksella komissio asetti itselleen tavoitteen laatia Euroopan unionin tasolla matkustajien suojaksi oikeudet, jotka olisivat verrattavissa muihin liikennemuotoihin sovellettaviin oikeuksiin, sekä varmistaa kilpailun tasapuoliset toimintaolosuhteet eri jäsenvaltioiden liikenteenharjoittajien ja eri liikennemuotojen välille.

Tärkeimmät kohdat, jotka johtivat sopimukseen sovittelukomiteassa, ovat soveltamisala, ajalliset poikkeukset, korvaukset ja avunanto onnettomuustapauksissa, matkustajien oikeudet matkan peruuntumisen tai viivästymisen yhteydessä ja vammaisten ja liikuntarajoitteisten henkilöiden oikeudet. Lopullinen teksti voidaan katsoa erittäin tyydyttäväksi ja tasapainoiseksi, koska siinä onnistutaan takaamaan matkustajien oikeudet asettamatta kuitenkaan raskasta taakkaa liikenteenharjoittajille, joista suurin osa on pieniä ja keskisuuria yrityksiä.

Sovittelumenettelyn tulos on katsottava parlamentin voitoksi.

  Robert Rochefort (ALDE), kirjallinen. – (FR) Olen iloinen, että parlamentin ja jäsenvaltioiden neuvottelut ovat viimein johtaneet linja-autoliikenteen matkustajien paremmat oikeudet takaavan asetuksen hyväksymiseen. Tällä asetuksella täytetään aukko matkustajien oikeuksia koskevassa lainsäädännössä: tästä asiasta ei ollut tähän mennessä EU:n lainsäädäntöä toisin kuin ilma- ja rautatiealalla.

Tässä tekstissä säädetään muun muassa monenlaisten korvauksien käyttöönotosta: välipalaa ja virvokkeita, jos viivästys on yli 90 minuuttia, yhden yön hotellimajoituksen kustannukset, jos matkan keskeytyminen, onnettomuus tai viivästys edellyttää yöpymistä, ja vähintään 1 200 euron enimmäiskorvaus, jos yhtiön haltuun jätetyt matkatavarat katoavat tai vahingoittuvat.

Lisäksi vammaisille matkustajille on myönnetty erityisoikeuksia, joista yksi tärkeimmistä on yhtiöiden velvollisuus antaa heille apua – edellyttäen, että niille on ilmoitettu henkilön tarpeista vähintään 36 tuntia ennen lähtöä – ja korvauksien maksamisesta kaikista vahingoittuneista ja kadonneista erityislaitteista. Tätä asetusta sovelletaan kaikkiin kaukoliikenteen (vähintään 250 kilometriä) säännölliseen liikenteeseen, sekä kansalliseen että rajatylittävään, keväästä 2013 alkaen.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Neuvosto heikensi puheenjohtajavaltio Belgian johdolla huomattavasti parlamentin ensimmäisessä ja toisessa käsittelyssä hyväksymää kantaa. Asetuksen soveltamisala vahvistetaan vähintään 250 kilometrin etäisyyksille, eli useimmat linja-autoreitit eivät kuulu siihen. Myös viivästyksestä maksettavaa korvausta on muotoiltu (vähintään kaksi tuntia, puolet lipun hinnasta korvataan – verrattuna raideliikenteeseen, jossa korvataan yhden tunnin viivästyksestä alkaen). Lopuksi, liikuntarajoitteisten henkilöiden oikeuksia kavennettiin ja heikennettiin, eikä esteetöntä pääsyä linja-autopalveluihin ole taattu. Siksi äänestimme vastaan.

  Licia Ronzulli (PPE), kirjallinen. – (IT) Äänestin tämän päätöslauselman puolesta, koska sen nojalla tunnustetaan ja suojellaan viimein kaikkien liikennemuotojen matkustajien oikeuksia ja saadaan siten käyttäjät liikennepolitiikan ytimeen. Matkustajien oikeuksien parempi suojelu auttaa kannustamaan käyttämään julkista liikennettä ja edistää liikenteenharjoittajien välistä tervettä kilpailua saaden heidät kehittämään aiempaa kilpailukykyisempiä palveluja. On tärkeää korostaa, että uutta asetusta sovelletaan täysin toissijaisuusperiaatteen mukaisesti.

Kaksi tärkeää uutta edistysaskelta ovat rahallisen korvauksen maksaminen henkilövahingon tai matkatavaroiden vahingoittumisen tai katoamisen yhteydessä ja takuu avunannosta viivästysten tai matkan keskeytymisten yhteydessä junia ja lentokoneita varten käytetyn mallin perusteella. Lopullisessa tekstissä tunnustetaan ja suojellaan matkustajia ja kiinnitetään erityistä huomiota liikuntarajoitteisiin matkustajiin ja vammaisiin henkilöihin takaamalla asianmukaiset tiedot ja palvelut. On myös tärkeää korostaa, että alan yrityksille ei koidu lisäkustannuksia, sillä niitä suojellaan kohtuuttomien mukautuskustannusten vaaralta ja varmistetaan siten oikeudenmukainen tasapaino matkustajien oikeuksien ja pienten ja keskisuurten yritysten takuiden välillä.

  Oreste Rossi (EFD), kirjallinen. – (IT) Tämän asetuksen nojalla linja-autoliikenteen matkustajien oikeudet tunnustetaan viimeinkin lainsäädännössä. Huolimatta siitä, että komissio ehdotti tätä asetusta vuonna 2008, vasta nyt on saatu aikaan kunnollinen kompromissi, jotta ainoalla liikennemuodolla, jolla ei ollut vielä sääntöjä matkustajien suojelemiseksi, on ne nyt.

Vammaisiin henkilöihin ja liikuntarajoitteisiin henkilöihin on kiinnitetty erityistä huomiota. Ainoa kiistanalainen tekstin kohta oli sääntöjen soveltamisala, koska niitä sovelletaan vain yli 250 kilometrin pituisiin matkoihin. Avunanto viivästysten yhteydessä sisältää velvoitteen tarjota aterioita, virvokkeita ja vaihtoehtoinen kuljetus. Jos palvelua lykätään, matkustajalle maksetaan korvaus ja sen lisäksi hänelle tarjotaan tarvittaessa enintään kaksi yötä kestävä majoitus. Matkatavaroiden katoaminen tai vahingoittuminen voidaan korvata enintään 1 200 euroon asti.

  Vilja Savisaar-Toomast (ALDE), kirjallinen. – (ET) Äänestin tätä linja-autoliikenteen matkustajia koskevaa tänään käsiteltävänä ollutta mietintöä vastaan, koska minun mielestäni siinä ei oteta huomioon kaikkia Euroopan unionin jäsenvaltioita ja jätetään suuri osa linja-autoliikenteestä direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle. 250 kilometriä on selkeästi liian suuri etäisyys, koska se jättää Maltan, Kyproksen ja Luxemburgin kokonaan ulkopuolelle. Useimmat Viron, Latvian, Liettuan, Tanskan, Alankomaiden ja Belgian linja-autoreitit jäävät myös ulkopuolelle. Minun on valitettavasti myönnettävä, että sovittelumenettelyssä Viron hallitus tuki vielä pidempää 500 kilometrin etäisyyttä, joka olisi jättänyt Viron kokonaan ulkopuolelle. Toivon, että kaukana ei ole se päivä, jolloin Viron hallitus puolustaa linja-autoliikenteen matkustajien oikeuksia eikä linja-autoyhtiöiden voittoja, kun direktiivi läpäisee lainsäädäntöprosessin.

  Bart Staes (Verts/ALE), kirjallinen. – (NL) Tämä on neljäs paketti matkustajien oikeuksien suojelusta. Lento-, juna- ja vesiliikenteen matkustajien oikeuksia koskevien järjestelmien jälkeen olemme nyt kääntyneet linja-automatkustajien oikeuksien puoleen. Tästä lähtien he saavat korvausta yli 250 kilometrin pituisten matkojen viivästyessä, apua, jos heidän matkajärjestelynsä perutaan, suojelua onnettomuuksien ja kuolemantapausten yhteydessä sekä korvausta kadonneista ja vahingoittuneista tavaroista. Liikuntarajoitteisilla matkustajilla on myös oikeus erityisapuun, kuten jo tehdään lentoyhtiöiden kanssa. Euroopan parlamentin ensimmäisen ja toisen käsittelyn kanta vesittyi huomattavasti lopullisessa tuloksessa. Parlamentti halusi soveltaa sääntöjä vähintään 50 kilometrin pituisiin matkoihin. Neuvosto halusi soveltaa niitä vain vähintään 500 kilometrin matkoihin. Kompromissi oli 250 kilometriä.

Se tarkoittaa, että niitä ei sovelleta moniin nykyisiin reitteihin, esimerkiksi Brysselistä Amsterdamiin, Luxemburgista Strasbourgiin tai Wienistä Budapestiin. Myönteistä kuitenkin on, että tässä lainsäädännössä annetaan luettelo 12 perussääntöä – jotka ovat voimassa kaikilla etäisyyksillä – joissa keskitytään vammaisten henkilöiden ja muiden liikuntarajoitteisten henkilöiden tarpeisiin. Vihreät / Euroopan vapaa allianssi -ryhmä on kuitenkin erittäin pettynyt hyvin huonoon tulokseen. Siksi äänestin yhdessä muiden vihreiden kanssa tätä sopimusta vastaan.

  Catherine Stihler (S&D), kirjallinen. – (EN) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska sillä pyritään antamaan linja-autolla matkustaville enemmän oikeuksia, mukaan luettuna vammaisten ja liikuntarajoitteisten matkustajien oikeus avunantoon. Kuluttajien suojelu on työväenpuolueen ensisijainen tavoite Euroopassa.

  Marc Tarabella (S&D), kirjallinen. – (FR) Suhtaudun myönteisesti tämän mietinnön hyväksymiseen erityisesti niiden edistysaskelten vuoksi, joita siinä otetaan käyttöön vammaisten henkilöiden ja liikuntarajoitteisten henkilöiden auttamiseksi, valitusten esittämisen ja käsittelyn edistämiseksi ja onnettomuuden yhteydessä maksettavan korvauksen ja annettavan avun edistämiseksi. Haluaisin kuitenkin korostaa, että on kiireellisesti varmistettava, että jäsenvaltiot noudattavat tiukasti säännöksiä, jotka liittyvät matkustajien oikeuksiin peruutuksen tai viivästyksen yhteydessä, jotta voidaan estää monet väärinkäytökset, joita on havaittu lentomatkustajien oikeuksia koskevan asetuksen soveltamisessa.

  Nuno Teixeira (PPE), kirjallinen. – (PT) Euroopan komission ehdotuksen päätavoitteena on varmistaa, että linja-autoliikenteen matkustajilla on samat oikeudet kuin muissa liikennemuodoissa sekä taata tasapuoliset toimintaolosuhteet eri jäsenvaltioiden liikenteenharjoittajien ja eri liikennemuotojen kilpailun osalta. Huolimatta erimielisyyksistä prosessin aikana suhtaudun myönteisesti siihen, että tämä asetus on annettu, koska sen nojalla linja-autoliikenteen matkustajien oikeudet voidaan turvata asettamatta liiallista taakkaa tällä alalla toimiville pienille ja keskisuurille yrityksille. Tällä asetuksella säädetään perusoikeuksista, joista haluaisin korostaa liikuntarajoitteisiin henkilöihin ja vammaisiin henkilöihin kiinnitettyä erityishuomiota ja oikeutta korvaukseen ja avunantoon onnettomuuden, peruutuksen tai viivästyksen yhteydessä.

Näitä oikeuksia sovelletaan säännölliseen liikenteeseen, sekä kansalliseen että rajatylittävään edellyttäen, että kuljettu etäisyys on vähintään 250 kilometriä. Asetusta sovelletaan myös matkustajiin, jotka matkustavat vain osan tällaisesta kaukoliikenteen matkasta. Lyhyempien säännöllisten matkojen matkustajia varten on myös säädetty joistakin oikeuksista, joita ovat erityisesti syrjimätön pääsy kuljetukseen ja oikeus matkan aikana annettaviin tietoihin.

  Róża Gräfin von Thun und Hohenstein (PPE), kirjallinen. – (PL) Matkustajien oikeuksista linja-autoliikenteessä annettu asetus on erinomainen esimerkki siitä, miten Euroopan parlamentti osoittaa huolensa kuluttajien oikeuksista. Eurooppa-neuvoston kanssa käytyjen vaikeiden neuvottelujen jälkeen olemme hyväksyneet tekstin, jossa käsitellään lopullisia keinoja liikennemuodossa, jonka matkustajien oikeuksista ei vielä ollut säädetty EU:n lainsäädännössä. Neuvottelujen aluksi parlamentti vaati, että uudet asetukset otetaan käyttöön vähintään 50 kilometrin pituisille matkoille, kun taas neuvosto halusi vähintään 500 kilometrin etäisyyden. Kompromissina etäisyydeksi asetettiin vähintään 250 kilometriä. Kyseisillä reiteillä matkustaville annetaan monia lupia ja oikeuksia, jotka vastaavat lentomatkustajille myönnettäviä. EU:n lainsäädännöllä säännellään selkeästi oikeuksiani, jos matkatavarani katoavat lentokentällä tai jos lentokoneen lähtö viivästyy kauan. Tähän asti linja-autoliikenteen matkustajat olivat paljon huonommassa tilanteessa. Nyt he voivat muun muassa vaatia korvausta viivästyksistä tai matkatavaroiden vahingoittumisesta, ja liikuntarajoitteiset henkilöt saavat erityisen saattajan.

Matkustajien perusoikeuskirjan laatiminen tarkoittaa, että kansalaiset ovat aiempaa tietoisempia siitä, mitä he voivat odottaa liikenteenharjoittajilta. Peruskirja käsittää kokoelman perusoikeuksista, joihin kaikilla matkustajilla on oikeus, riippumatta kuljetusta etäisyydestä. Tämä on esimerkki hyvästä, kansalaisiin keskittyvästä lainsäädännöstä. Tämän asetuksen avulla voimme vahvistaa kuluttajien oikeuksia ja sisämarkkinoita, ja siksi äänestin sen hyväksymisen puolesta.

  Silvia-Adriana Ţicău (S&D), kirjallinen. – (RO) Äänestin matkustajien oikeuksia linja-autoliikenteessä koskevan asetuksen puolesta. Siinä säädetään linja-autoliikennettä käyttävien matkustajien oikeuksista, jotka ovat verrattavissa muihin liikennemuotoihin sovellettaviin oikeuksiin. Asetusta sovelletaan kaikkeen säännölliseen liikenteeseen, sekä kansalliseen että rajatylittävään, kun aikataulun mukainen etäisyys vähintään on 250 km.

Nämä oikeudet koskevat vammaisten henkilöiden syrjimätöntä pääsyä kuljetukseen sekä korvauksen myöntämistä matkustajan kuoleman, henkilövahingon tai matkatavaroiden katoamisen tai vahingoittumisen yhteydessä. Jos matka perutaan tai se viivästyy yli 120 minuuttia, matkustajille annetaan välittömästi oikeus valita joko matkan uudelleenreititys lopulliseen määräpaikkaan ilman lisäkustannuksia tai lipun hinnan palautus. Jos liikenteenharjoittaja ei tarjoa tätä vaihtoehtoa, matkustajilla on oikeus korvaukseen, joka on 50 prosenttia lipun hinnasta, sen lisäksi, että heillä on oikeus lipun hinnan palautukseen. Jos yli kolme tuntia kestävä matka perutaan tai se viivästyy yli 90 minuuttia, liikenteenharjoittajan on tarjottava apua ja hotellimajoitus, jonka kustannukset ovat enintään 80 euroa yötä ja matkustajaa kohti enintään kahden yön ajaksi.

Kehotan tiedottamaan matkustajille riittävästi heidän oikeuksistaan, jotta he voivat esittää vaatimuksia niiden noudattamatta jättämisen takia.

  Viktor Uspaskich (ALDE), kirjallinen. – (LT) Meidän velvollisuutemme on varmistaa, että palveluntarjoajat kohtelevat matkustajia asianmukaisesti ja että vammaisilla henkilöillä ei ole esteitä kuljetuspalvelujen käyttämisessä. On tärkeää varmistaa tasapuoliset toimintaolosuhteet eri jäsenvaltioista tulevien liikenteenharjoittajien ja eri liikennemuotojen kesken. Tarvitaan hyvin tasapainoinen kompromissi, jolla turvataan matkustajien oikeudet kaikissa EU:n jäsenvaltioissa, joiden koko vaihtelee joskus suuresti, asettamatta kuitenkaan raskaita taakkoja liikenteenharjoittajille, joista useimmat ovat pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Tärkeintä kuitenkin on, että kaikilla uusilla säännöillä parannetaan EU:n liikennealan laatua ja lisätään kilpailukykyä. Emme saa kuitenkaan unohtaa kysymystä tieturvallisuudesta. Liettuassa olemme erityisen riippuvaisia maantieliikenteessä – yli 90 prosenttia kaikista matkustajista käyttää autoa. Noin kahdeksan prosenttia matkustaa linja-autolla. Tieturvallisuus on erittäin tärkeä kysymys, johon ei mielestäni ole kiinnitetty riittävästi huomiota. EU:n tilastojen mukaan Liettuassa tapahtuu 110 kuolemaan johtavaa onnettomuutta miljoonaa asukasta kohti. Vertailun vuoksi Ruotsissa kuolemia on 39 miljoonaa asukasta kohti. Yhdistyneessä kuningaskunnassa niitä on 41. Liettuan taso on sietämätön ja paljon korkeampi kuin EU:n keskiarvo 70. Sen on muututtava.

  Derek Vaughan (S&D), kirjallinen. – (EN) Suhtaudun myönteisesti linja-autoliikenteen matkustajien oikeuksia koskevaan mietintöön, koska se on merkittävä askel paremman suojelun tarjoamisessa matkustajille sekä vammaisten matkustajien matkustuksen mukavuuden ja helppouden lisäämisessä. Mietinnöllä varmistetaan, että kaukoliikenteen linja-autoissa Euroopassa matkustavilla on saatavillaan paremmat tiedot, tuki ja korvaukset palvelun viivästymisen tai peruuntumisen yhteydessä. Matkustajilla on oikeus virvokkeisiin lyhyen viivästyksen yhteydessä, korvaukseen yli kahden tunnin viivästyksestä ja enintään 1 200 euron korvaukseen kadonneista ja vahingoittuneista matkatavaroista.

Tuen merkittävää edistystä, joka tällä mietinnöllä saadaan aikaan vammaisten matkustajien oikeuksien osalta. Ensimmäisen kerran taataan syrjimätön pääsy kuljetukseen, kun asetuksessa todetaan, että kaikkien linja-autojen henkilöstö on koulutettava avustamaan vammaisia henkilöistä, ja kun asianmukaista apua ei voida tarjota, matkustaja voi matkustaa veloituksetta vammaisen henkilön kanssa tämän mukavuuden takaamiseksi. Se on merkittävä askel Euroopan yhdistämisessä syrjinnän torjumiseksi. Ääneni tämän mietinnön puolesta kertoo siitä, että tarvitaan linja-autoliikenteen matkustajien oikeuksia koskevaa EU:n normia, jolla taataan matkustajien mukavuus, turvallisuus ja oikeudenmukainen kohtelu heidän matkustaessaan ympäri Eurooppaa.

  Dominique Vlasto (PPE), kirjallinen. – (FR) Äänestin tämän päätöslauselman puolesta, koska siinä esitetään yhtenäistä lainsäädäntöä julkisen liikenteen matkustajien oikeuksien osalta. Linja-autoliikenteen matkustajien oikeusvarmuuden, oikeuksien ja tiedon parantamiseksi otetaan siis käyttöön erityisiä toimenpiteitä. Tästä lähtien matkustajilla on samat korvaustakuut kuin rautatie- ja ilmailualalla erityisesti, jos heidän matkansa viivästyy tai se perutaan. Tämä äänestys on osa EU:n poliittista tahtoa laatia yhteinen lainsäädäntö kaikkien liikennemuotojen käyttäjille. Suhtaudun myös myönteisesti vammaisten henkilöiden ja liikuntarajoitteisten henkilöiden hyväksi käyttöönotettujen toimenpiteiden soveltamiseen: näillä toimenpiteillä helpotetaan heidän pääsyään tieliikenteeseen. Tällä päätöksellä autetaan poistamaan esteet Euroopan alueella matkustavien vapaalta liikkuvuudelta. Lopuksi, ehdotuksella on saatu aikaan tasapaino joustavasta lainsäädännöstä, jolla varmistetaan, että kuljetusyrityksiä, jotka ovat usein pienyrityksiä, ei rangaista. Minun mielestäni näillä uusilla toimenpiteillä autetaan edistämään liikennemuotoa, joka on aiempaa useampien ihmisten käytettävissä, erityisesti matkailualalla.

  Iva Zanicchi (PPE), kirjallinen. – (IT) Äänestin Antonio Cancianin mietinnön puolesta, koska siinä viimeinkin säädetään perustakuista 70 miljoonalle EU:n kansalaiselle, jotka matkustavat joka vuosi linja-autolla Euroopassa ja jotka ovat jo jonkin aikaa odottaneet oikeuksiensa vahvistamista.

Valitusta liikennemuodosta riippumatta EU:n kansalaisia suojellaan ja heistä huolehditaan, koska Euroopan komissio on sitoutunut tarkistamaan perusteellisesti voimassa olevat asetukset ja yhtenäistämään ne yhdeksi laiksi, jolla annetaan yhteiset normit kaikenlaisille matkoille sekä erityissäännökset valitulle tietylle liikennemuodolle.

Mietintö: Martin Callanan (A7-0287/2010)

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. – (PT) Koska kevyiden hyötyajoneuvojen keskimääräiset hiilidioksidipäästöt vähenivät vuosina 2002–2007 vain 0,4–0,5 prosenttia vuodessa ja koska EU:n tavoitteet uusille kevyille hyötyajoneuvoille ovat tarpeen sisämarkkinoiden sirpaloitumisen välttämiseksi, äänestän tämän ehdotuksen puolesta. On kuitenkin tärkeää panna merkille, että kevyitä hyötyajoneuvoja ei voida verrata henkilöautoihin ja että ehdotus 150 grammasta CO2/km on kunnianhimoinen mutta saavutettavissa oleva tavoite.

Olen myös samaa mieltä ehdotuksesta, jonka mukaan henkilöautojen ja kevyiden hyötyajoneuvojen valmistajat voivat muodostaa yhteenliittymiä toistensa kanssa, koska tämän on osoitettu vähentävän sääntöjen noudattamisesta valmistajille aiheutuvia kustannuksia ja lisäävän työllisyyttä ympäristön kannalta suotuisammassa taloudessa Eurooppa 2020 -strategian mukaisesti. Olen myös samaa mieltä siitä, että tätä kysymystä olisi käsiteltävä monivaiheisesti vuoteen 2011 mennessä eikä vasta vuonna 2014, kuten komissio ehdottaa.

  Laima Liucija Andrikienė (PPE), kirjallinen. – (EN) Äänestin tämän päätöslauselman puolesta, koska siinä Euroopan parlamentti hyväksyy uuden EU:n asetuksen hiilidioksidipäästörajojen käyttöönotosta vuodesta 2014 alkaen kevyille hyötyajoneuvoille. Minun mielestäni uudet vaatimukset ja hiilidioksidirajat auttavat torjumaan ilmaston lämpenemistä, alentamaan käyttökustannuksia polttoaineen säästymisen ansiosta ja lisäämään eurooppalaisten autonvalmistajien innovaatiota ja kilpailukykyä. Näiden sääntöjen nojalla on rakennettava ympäristön kannalta suotuisaa tekniikkaa ajoneuvoihin, joiden on säilyttävä kohtuuhintaisina. Vuodesta 2014 alkaen uusista enintään 3,5 tonnia painavista hyötyajoneuvoista 70 prosentin on vastattava keskimääräistä päästörajaa 175 grammaa CO2/km. Vuonna 2020 raja laskee 147 grammaan. Se on kunnianhimoinen mutta toteutettavissa oleva suunnitelma.

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. – (LT) Äänestin tämän mietinnön puolesta. Eurooppa-neuvosto antoi 8.–9. maaliskuuta 2007 järjestetyssä kokouksessaan lujan sitoumuksen vähentää yhteisön kokonaiskasvihuonekaasupäästöjä vähintään 20 prosenttia alle vuoden 1990 tason vuoteen 2020 mennessä ja 30 prosenttia edellyttäen, että muut kehittyneet maat sitoutuvat vastaaviin päästövähennyksiin ja taloudellisesti edistyneemmät kehitysmaat osallistuvat kykyjensä mukaan. Politiikat ja toimenpiteet olisi pantava täytäntöön jäsenvaltioissa ja EU:n tasolla kaikilla EU:n talouden aloilla eikä vain teollisuus- ja energia-aloilla, jotta tarvittavat päästövähennykset saadaan aikaan. Tieliikenne on toiseksi suurin kasvihuonekaasuja päästävä ala EU:ssa, ja sen päästöt, myös kevyistä hyötyajoneuvoista peräisin olevat, jatkavat kasvuaan. Jos tieliikenteen päästöt jatkavat kasvuaan, se heikentää huomattavasti toisilla aloilla ilmastonmuutoksen torjumiseksi toteutettuja ponnisteluja. EU:ssa ei tähän mennessä ole ollut lainsäädäntöä kevyistä hyötyajoneuvoista peräisin olevien hiilidioksidipäästöjen sääntelemiseksi, vaikka näiden ajoneuvojen kysyntä EU:ssa lisääntyy. Minun mielestäni onnistuimme saamaan neuvoston kanssa aikaan sopimuksen tasapainoisesta asiakirjasta, jolla autetaan vähentämään hiilidioksidipäästöjä ja kannustetaan autoteollisuutta investoimaan uusiin ja vähemmän saastuttaviin tekniikoihin.

  Jean-Luc Bennahmias (ALDE), kirjallinen. – (FR) Ajatus on jalo: kevyiden ajoneuvojen hiilidioksidipäästöjen vähentäminen. Se, mitä meille esitetään neuvoston kanssa aikaansaatuna realistisena kompromissina, on itse asiassa kuitenkin kolmannen luokan sopimus. Hyväksytyssä mietinnössä rajoitetaan uusien kevyiden hyötyajoneuvojen keskimääräiset hiilidioksidipäästöt 175 grammaan kilometriä kohti, ja pitkän aikavälin tavoite on 147 g/km, mikä saavutetaan aikaisintaan vuonna 2020. Se ei riitä. Euroopan komissio ehdotti rajaksi 135 g/km, joka on kunnianhimoisempi ja yhtä realistinen ehdotus. Äänestin tätä mietintöä vastaan, koska minusta on valitettavaa, ettemme saaneet aikaan kompromissia, joka olisi tuonut meidän lähemmäksi Euroopan komission ehdotusta. Parannukset energiatehokkuudessa ja innovaatioiden hallinta ovat tämän päivän painopistealoja, kuten kaikki tunnustavat, mutta meidän on silti pidettävä sanamme tekemällä kunnianhimoisia ehdotuksia.

  Sergio Berlato (PPE), kirjallinen. – (IT) Ehdotus kevyiden hyötyajoneuvojen hiilidioksidipäästöjen vähentämistä koskevaksi ehdotukseksi kuuluu komission ilmakehän hiilidioksidipäästöjen vähentämistä koskevien strategisten puitteiden soveltamisalaan. Monet kaaviot Euroopan ympäristöviraston viimeisimmässä raportissa osoittavat kuitenkin selkeästi, että EU:n 15 jäsenvaltiossa tai EU:n 27 jäsenvaltiossa tieliikenteen aiheuttamat hiilidioksidipäästöt ovat joko pysyneet vakaina tai vähentyneet vuodesta 2003 alkaen. Lisäksi kannattaa panna merkille, että kevyiden hyötyajoneuvojen osuus kuljetusalan hiilidioksidipäästöistä on vain noin 1,5 prosenttia.

Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnassa käydyissä pitkissä ja vaikeissa neuvotteluissa keskityttiin ennen kaikkea pitkän aikavälin päästörajaan, joksi sovittiin 147 grammaa CO2/km. Vaikka kyseinen luku on parempi kuin alun perin ehdotettu, se ei täysin vastaa odotuksiani. Alan teollisuuden suojelemiseksi Italia oli tosiaankin pyytänyt, että raja ei laskettaisi alle 160 grammaa CO2/km, ja neuvostossa monet jäsenvaltiot näyttivät olevan etenemässä sopimukseen, jonka mukaan vähimmäisraja olisi 155 grammaa CO2/km.

Lopuksi katson, että komission, neuvoston ja parlamentin välisissä kolmenvälisissä neuvotteluissa aikaansaatu tulos pitkän aikavälin hiilidioksidipäästöjen vähentämisestä on edelleen suhteeton autoteollisuuden erityispiirteiden osalta, ja haluaisin ilmaista huoleni vaarasta, että sillä vahingoitetaan teollisuutta ja alan työllisyyttä.

  Vilija Blinkevičiūtė (S&D), kirjallinen. – (LT) Kevyitä hyötyajoneuvoja käytetään lähinnä yrityksissä, myös pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Tällä hetkellä kevyiden hyötyajoneuvojen osuus autokannasta on noin 12 prosenttia. On myös pantava merkille, että ostajat hankkivat näitä ajoneuvoja usein suuria määriä, ja siten niiden tehokkuutta ja käyttökuluja arvioidaan erittäin tarkasti. Kevyiden hyötyajoneuvojen keskimääräiset hiilidioksidipäästöt vähenivät vuosina 2002–2007 noin 0,4–0,5 prosenttia vuodessa. Nämä parannukset polttoainetehokkuudessa kumoutuvat kuljetustarpeen ja ajoneuvojen koon kasvulla. Näin ollen on tarpeen asettaa uusille kevyille hyötyajoneuvoille tavoitteet yhteisön tasolla, sillä sisämarkkinat sirpaloituisivat, jos jäsenvaltioiden tasolla toteutettaisiin yksittäisiä toimia. Hiilidioksidipäästörajojen asettaminen uusille kevyille hyötyajoneuvoille on tarpeen lisäksi sen vuoksi, että voidaan estää sääntelyvajeiden riski, joka aiheutuu henkilöautojen ja kevyiden hyötyajoneuvojen rekisteröinneissä olevista tietyistä päällekkäisyyksistä.

  Vito Bonsignore (PPE), kirjallinen. – (IT) Haluaisin onnitella esittelijää hänen tähän mennessä tekemästään työstä. Arvostan pääasiaa tässä tekstissä, jolla pyritään edistämään Euroopan unionin hiilidioksidipäästöjen vähennystavoitetta tuottamalla myös paremmin toimivia kevyitä hyötyajoneuvoja. Tiedetään kuitenkin hyvin, että näitä liikennemuotoja käytetään miltei yksinomaan liiketoiminnassa, ja siksi niiden muodon tai painon muuttamiseen on vähemmän mahdollisuuksia kuin henkilöautojen osalta.

Mikäli ymmärretään, että paras tapa saada tämä aikaan – kuten esittelijä panee merkille – on muuttaa moottoreita ja ajoneuvojen mekaniikkaa, tuen näiden muutosten täytäntöönpanoa koskevasta aikataulusta aikaansaatua sopimusta. Minun mielestäni alkuperäinen lyhyen aikavälin tavoite saavuttaa 175 grammaa CO2/km vuosina 2014–2017 on todellakin sangen järkevä, ja päästöjen lisävähennykset 147 grammaan CO2/km voidaan järkevästi saavuttaa vuoteen 2020 mennessä.

  Jan Březina (PPE), kirjallinen. – (CS) On toisaalta ymmärrettävää, että ehdotus perustuu suurelta osin henkilöautojen hiilidioksidipäästöjä koskevaan lainsäädäntöön, mutta toisaalta meidän olisi pidettävä mielessä, että tämä ala ei toimi samalla tavalla. Kevyiden hyötyajonevojen alalla on pidemmät kehitys- ja tuotantosyklit kuin henkilöautoalalla. Lisäksi kevyitä hyötyajoneuvoja käytetään nimensä mukaisesti laajasti liiketoiminnassa, ja toisin kuin henkilöautojen kohdalla, niiden muodon ja painon muuttamiseen on vähemmän mahdollisuuksia päästöjen vähentämiseksi. Tärkein tapa kevyiden hyötyajoneuvojen päästöjen vähentämiseksi on muuttaa moottoreita ja ajoneuvojen mekaniikkaa. Se on paljon pitempi ja kalliimpi prosessi kuin yksinkertainen ajoneuvon muodon muuntelu. On pantava merkille myös, että kevyissä hyötyajoneuvoissa käytetään paljon useammin dieselmoottoreita kuin henkilöautoissa.

Suhtaudun varauksellisesti ehdotukseen siitä, että seuraamukset valmistajille, jotka eivät vähennä kevyiden hyötyajoneuvojensa hiilidioksidipäästöjä, olisi laskettava korkeammiksi kuin niille, jotka eivät onnistu vähentämään henkilöautojen päästöjä Minun mielestäni seuraamusten olisi oltava molemmilla aloilla samanlaisia. Ymmärrän hyötyajoneuvojen pakollisia nopeudenrajoittimia koskevat perustelut, mutta olen huolissani siitä, että se saattaisi olla ennakkotapaus, jonka perusteella nopeudenrajoittimet otetaan käyttöön henkilöautoissa. Meidän on mietittävä huolellisesti, onko tämä liian rajoittava asetus, joka ylittää suhteellisuuden puitteet.

  Maria Da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. – (PT) Kestävän kehityksen strategiassa käsitellään kiireellisimpiä kestävän kehityksen ongelmia, kuten liikennettä, ilmastonmuutosta, kansanterveyttä ja energiansäästöä. Tieliikenne on kasvihuonekaasujen toiseksi suurin päästäjä unionissa ja sen päästöt, myös kevyistä hyötyajoneuvoista peräisin olevat, jatkavat kasvuaan. Jos tämän alan päästöt jatkavat kasvuaan, kasvu heikentää huomattavasti toisilla aloilla ilmastonmuutoksen torjumiseksi toteutettuja ponnisteluja. On tärkeää edistyä teknisesti ja edistää ekoinnovaatiota ja ottaa huomioon tuleva tekninen kehitys Euroopan autoteollisuuden pitkän aikavälin kilpailukyvyn lisäämiseksi ja laadukkaampien työpaikkojen luomiseksi. Koska tutkimus- ja kehityskustannukset ovat korkeita ja jotta Euroopan autoteollisuuden kilpailukykyä voidaan lisätä, pitäisi ottaa käyttöön kannustinjärjestelmiä, kuten ekoinnovaatioiden hyvittäminen ja superbonusten myöntäminen.

  Vasilica Viorica Dăncilă (S&D), kirjallinen. – (RO) Minun mielestäni tämä asetusluonnos perustuu oletukseen, että kevyiden hyötyajoneuvojen polttoaineen kulutuksen vähentämisellä alennetaan liikenteen hiilidioksidipäästöjen kokonaistasoa ja lievennetään siten ilmastonmuutosta ja asetetaan hiilidioksidipäästörajat uusille kevyille hyötyajoneuvoille Euroopan unionissa.

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin kevyiden hyötyajoneuvojen päästöjen vähentämistä koskevan EU:n strategian perusteella uusien kevyiden hyötyajoneuvojen päästönormeista laaditun mietinnön puolesta. Tässä mietinnössä on toimenpiteitä – kuten superbonukset saasteettomista tai vähäpäästöisistä ajoneuvoista, sakot rajojen ylittyessä ja ekoinnovaatioiden kannustimet, joilla autetaan valmistajia kehittämään uusia, ympäristön kannalta suotuisampia tekniikoita – joilla parannetaan EU:n kilpailukykyä ja luodaan työllisyysmahdollisuuksia.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Nyt, kun keskustelua hiilidioksidipäästöistä ei voida enää välttää, koska se on ilmastonmuutoksesta käytävän keskustelun ytimessä, on tärkeää löytää ratkaisuja kevyiden hyötyajoneuvojen tarvittaviin päästövähennyksiin. Uusien kevyiden hyötyajoneuvojen EU:n tavoitteiden hyväksymistä koskevana tavoitteena on välttää sisämarkkinoiden sirpaloitumista, joka johtuu erilaisten toimenpiteiden käyttöönotosta jäsenvaltioissa. Kuten esittelijä panee merkille, tämä uusi asetus on autoteollisuudelle myös kannustin investoida uusiin tekniikoihin.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Tieliikenneala on kasvihuonekaasujen toiseksi suurin päästäjä Euroopan unionissa, ja sen päästöt kasvavat jatkuvasti. Siksi kaikenlaiset ajoneuvot on katettava asetuksilla näiden päästöjen vähentämiseksi, myös kevyet hyötyajoneuvot.

Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä koskeva tavoite saavutetaan helpommin, jos on olemassa EU:n lainsäädäntöä eikä kansallista lainsäädäntöä erilaisine tavoitteineen. Lisäksi moottoriajoneuvojen valmistusteollisuudella on suurempi oikeusvarmuus ja -turva.

Meidän on kuitenkin yhdistettävä kunnianhimo realismiin ja terveeseen järkeen. Sen tähden ja koska kevyitä hyötyajoneuvoja käyttävät lähinnä pienet ja keskisuuret yritykset ja koska niiden osuus EU:n yrityksistä on yli 99,8 prosenttia ja työpaikoista 67,4 prosenttia, emme voi asettaa tavoitteita, jotka saattaisivat ne epäedulliseen asemaan.

Olen siksi samaa mieltä EU:ssa rekisteröityjen uusien kevyiden hyötyajoneuvojen päästötavoitteesta 147 grammaa CO2/km edellyttäen, että tämän vaihtoehdon toteuttamiskelpoisuus vahvistetaan. Suhtaudun myös myönteisesti siihen, että tällaisten ajoneuvojen osalta ei ole otettu käyttöön yhtä EU:n laajuista nopeusrajoitusta.

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Kannatamme fossiilisten polttoaineiden kulutusta ja siten niiden polttamisesta johtuvien ilmakehään pääsevien kaasujen tasojen vähentämistä koskevien tekniikoiden kehittämistä ja soveltamista. Se johtuu ympäristön laatuun ja ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin liittyvistä syistä ja syistä, jotka liittyvät kasvavaan ja jatkuvaan fossiilisten polttoaineiden varastojen maailmanlaajuiseen puutteeseen, jota on hallittava erittäin viisaasti ja varovaisesti. Tämä lähestymistapa liittyy myös kiinteästi siihen, että keskitytään liikennemuotoihin, jotka eivät perustu tällaiseen energiaan, kuten raideliikenteeseen, joka edellyttää investointeja sen kehityksen varmistamiseksi. Juuri tämän tapauksen osalta katsomme, että uusien kevyiden hyötyajoneuvojen päästönormeissa ei saa jättää huomiotta autonvalmistajien moninaisuutta eikä pienten ja keskisuurten yritysten oikeutettuja etuja eri jäsenvaltioissa.

Tämän asiakirjan käsittely on osoittanut, että ajoneuvojen päästöjen rajoittamiseksi on monia mahdollisuuksia, joihin kuuluu luonnostaan investointikustannuksia ja myös erilaisia soveltamistapoja, joita on arvioitava huolellisesti. Näitä erilaisia mahdollisuuksia ovat muun muassa nopeudenrajoittimien käyttöönotto ajoneuvossa, millä voi säästöjen vähentämisen lisäksi olla myönteisiä vaikutuksia myös tieturvallisuuteen.

  Karl-Heinz Florenz (PPE), kirjallinen. – (DE) Äänestin tänään tyhjää, koska en pystynyt tukemaan neuvoteltua kompromissia. Se ei ole sitä, mitä tarvitaan, ja 147 grammaa ei ole riittävän kunnianhimoinen pitkän aikavälin tavoite. En kuitenkaan äänestänyt mietintöä vastaan, koska kompromissi pannaan nopeasti täytäntöön, ja sen avulla on mahdollista ottaa tarvittavat innovaatiot nopeasti käyttöön. Tiukat ympäristönormit eivät vahingoita teollisuutta. Päinvastoin, vain haastavat tavoitteet luovat tarvittavaa painetta innovointiin, ja se on ainoa tapa, jolla teollisuutemme pysyy edelläkävijänä. Erityisesti pitkän aikavälin tavoitteen vesittäminen osoittaa minulle, että autoteollisuus ei ole oppinut kaksi vuotta sitten henkilöautojen hiilidioksidipäästöjen osalta annetusta lainsäädännöstä, että tulevaisuudessa se pystyy myymään vain puhtaita autoja. Autoteollisuus ei tunnu juurikaan luottavan asiakkaidensa tervejärkisyyteen. Uusien tekniikoiden tutkimisen sijaan teollisuus ponnistelee kaikin tavoin ehdotettujen asetusten torjumiseksi.

Se on selvittänyt joka ikisen puolustuslinjan, eikä ole osoittanut minkäänlaista taipumusta osallistua rakentavaa yhteistyöhön. Se on pettymys. Olemme lisäksi jälleen kerran hukanneet tilaisuuden tehdä selväksi, että suojelemalla teollisuuttamme tällä tavalla aiheutamme sille vain haluaa. Tulevaisuus kutsuu, mutta me emme kuuntele. Vasta eilen Volkswagen esitteli yhden litran autonsa Detroitin autonäyttelyssä, mikä osoittaa juuri sen, mikä on mahdollista.

  Estelle Grelier (S&D), kirjallinen. – (FR) Päästönormien asettamista uusille kevyille hyötyajoneuvoille koskevasta asetuksesta annetun komission ehdotuksen hyväksyminen näyttää minusta olevan ennen kaikkea uhkapeliä tulevaisuudella. Keskimääräisten hiilidioksidipäästöjen rajoittamisesta 147 grammaan kilometriä kohti vuoteen 2020 mennessä aikaansaatu kompromissi ei vastaa ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmän kollegojeni alkuperäisiä tavoitteita, sillä he olivat aiemmin kannattaneet määrätietoisesti kunnianhimoisempaa tavoitetta (135 g/km). Siinä heitä tukivat Vihreät / Euroopan vapaa allianssi -ryhmä ja Euroopan yhtyneen vasemmiston konfederaatioryhmä / Pohjoismaiden vihreä vasemmisto. Tämän "numeroista käytävän taistelun" taustalla on kuitenkin saatava aikaan tasapaino kaikkien tunnustamien ympäristöhaasteiden ja tiettyjen yhteiskuntaan ja teollisuuteen liittyvien vaatimusten välillä, mitä ei saa unohtaa. Siksi minusta olisi asianmukaista, että kompromissi hyväksytään vasta asetuksen tarkistamisen jälkeen tammikuuhun 2013 mennessä ja vasta toteutettavuustutkimuksen ja tavoitteiden uudelleenarvioinnin jälkeen. Kyseisen tarkistuksen avulla voimme palata tähän aiheeseen nopeasti ja edetä ajoneuvojen aiheuttaman saastumisen torjunnassa, ja sen lisäksi se on myös tilaisuus käsitellä EU:n tutkimusta ja innovaatiota koskevaa kysymystä tiekuljetusten alalla. Päivämäärä on asetettu vuodeksi 2012.

  Nathalie Griesbeck (ALDE), kirjallinen. – (FR) Kestävää kehitystä ja ilmastonmuutoksen torjuntaa koskeviin Euroopan unionin kunnianhimoisiin tavoitteisiin vastaamiseksi on tärkeää, että Euroopan unioni ryhtyy toimiin ajoneuvoalalla. Sen osalta tämän mietinnön hyväksyminen on askel eteenpäin vähemmän saastuttavien ajoneuvojen valmistamiseksi. Minusta on kuitenkin erittäin valitettavaa, että tämä asetus ei ole kunnianhimoinen uusien kevyiden hyötyajoneuvojen hiilidioksidipäästöjen vähentämisen osalta. Vaikka äänestin tietysti tämän päätöslauselman puolesta, äänestin itse asiassa Euroopan komission alkuperäisen ehdotuksen puolesta: nimittäin siitä, että vuoteen 2014 mennessä saavutetaan tavoite 135 grammasta hiilidioksidia kilometriä kohti ja vuoteen 2020 mennessä 129 grammasta hiilidioksidia kilometriä kohti (sen sijaan, mitä lopulta hyväksyttiin: 175 grammaa CO2/km vuoteen 2014 mennessä ja 147 grammaa CO2/km vuoteen 2020 mennessä). Tällä hetkellä on saatavilla tekniikkaa, jonka avulla voisimme saavuttaa huomattavasti alhaisemmat rajat ja tehdä niin paljon nopeammin kuin tämän mietinnön tavoitteissa on säädetty.

  Mathieu Grosch (PPE), kirjallinen. – (DE) Kaikkien liikennemuotojen, myös pienten hyötyajoneuvojen, hiilidioksidipäästöjen vähentäminen on toivottu tavoite. Rajojen asettaminen on tärkeää, jotta ajoneuvovalmistajia voidaan kannustaa omaksumaan kunnianhimoinen lähestymistapa. Rajoista tehdystä sopimuksesta kuuluu kiitos muun muassa puheenjohtajavaltio Belgian neuvottelutaidoille.

Kompromissi sisältää lyhyen aikavälin tavoitteen päästöjen vähentämisestä 175 grammaan kilometriä kohti vuoteen 2014 mennessä. Lisäksi vähennyksiä tehdään asteittain, vaihe vaiheelta, jotta vuoteen 2020 mennessä saavutetaan pitkän aikavälin tavoite 147 grammasta kilometriä kohti. Näitä tavoitteita tuetaan toimenpiteillä, joilla tarjotaan kannustimia energiatehokkaiden hyötyajoneuvojen valmistusteollisuudelle. Näiden tavoitteiden saavuttaminen hyödyttää kuorma-autojen ja jakeluajoneuvojen pääasiallisten käyttäjien eli pienten ja keskisuurten yritysten lisäksi myös yksittäisiä henkilöitä ja, mikä tärkeintä, ympäristöä.

Tulevaisuudessa pystymme tekemään osamme EU:n tasolla ja sen lisäksi maailmanmarkkinoilla, jos pystymme tuottamaan turvallisia ja puhtaita ajoneuvoja. Emme saa myöskään antaa viedä asiantuntemustamme muihin maihin, kuten Kiinaan, EU:n päätöksenteon viivästysten vuoksi. Meidän on sen sijaan hyödynnettävä tätä tilaisuutta ja pantava täytäntöön kestävä EU:n ympäristöpolitiikka, jolla on EU:hun myönteinen vaikutus teollisuuden sijaintipaikkana mutta myös sen työllisyyteen.

Suhtaudun myönteisesti tähän kompromissiin ja olen siksi tukenut sitä.

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen. – (LT) Olen samaa mieltä säännöksestä, jonka mukaan kevyiden hyötyajoneuvojen alalla olisi ponnisteltava päästöjen vähentämiseksi, aivan kuten henkilöautoalalla on tehty. Valmistajat saisivat siten markkinoille uusia ajoneuvoja, joiden hiilidioksidiarvot ovat paremmat. Käyttäjät voisivat siten ajanmukaistaa autokantaansa ja alentaa osuuttaan liikenteen "hiilijalanjäljessä". Ehdotetun lainsäädännön tavoitteena on vähentää kevyiden hyötyajoneuvojen hiilidioksidipäästöjä. Se on vaikeampaa kuin henkilöautojen kanssa, koska kevyiden hyötyajoneuvojen runkoja ei voida muuttaa niin helposti tai edullisesti niiden tehokkuuden lisäämiseksi. Kaikki muutokset on sen sijaan tehtävä moottoriin tai mekaniikkaan. Se on sangen huomattava investointi. On kuitenkin kyseenalaista, saavutetaanko tuo tavoite tällä ehdotuksella: On olemassa huomattavia huolia siitä, saavutetaanko toimenpiteillä alkuperäinen ilmastonmuutoksen ehkäisyä koskeva tavoite ja ovatko tavoitteet ja ehdotettu aikataulu realistisia ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisia. Huolia on myös siitä, että ne saattavat heikentää alan kilpailukykyä. Minun mielestäni meidän pitäisi kuitenkin kiinnittää enemmän huomiota kolmeen alaan: taloudelliseen taantumaan ja sen ankaraan vaikutukseen autojen valmistajiin ja käyttäjiin, tarpeeseen tukea teollisuutta (valmistajia) sen sijaan, että se saatettaisiin epäedulliseen asemaan työläillä toimenpiteillä (tai jopa sakoilla) ja tarpeeseen tukea yrityksiä (käyttäjiä) sen sijaan, että niille määrättäisiin lisäkustannuksia kyseenalaisten poliittisten toimenpiteiden nojalla.

  Bogusław Liberadzki (S&D), kirjallinen. – (PL) Esitin lainsäädäntöprosessin aikana uusien kevyiden hyötyajoneuvojen päästöjä koskevaan asetusehdotukseen monia tarkistuksia, joiden tarkoituksena oli lieventää alun perin esitettyjä hiilidioksidipäästötasoja ja varmistaa, että tavoitteiden saavuttamiseen annettaisiin enemmän aikaa. Olen iloinen, että tarkistukseni otettiin huomioon. Katson, että hyväksytyllä asetuksella autetaan vähentämään hiilidioksidipäästöjä. Teollisuudelle on annettu tilaisuus mukauttaa mallejaan ja ottaa käyttöön asianmukaiset määräykset määrätyssä aikataulussa. N1-luokan ajoneuvoja käytetään pienissä yrityksissä, jotka ovat alttiita hintojen nousulle ja joista on samalla tulossa koko ajan yleisempiä markkinoilla. Asetus ei rasita niitä kohtuuttomilla kustannuksilla. Asetuksessa säädetään palkkioista bonusten muodossa parhaille valmistajille, jotka täyttävät ajoissa päästönormeja koskevat tavoitteet. Yritykset, jotka eivät pysty mukautumaan ajoissa, saattavat saada sakkoja, joita ne eivät pysty siirtämään kuluttajille. Äänestin tämän mietinnön hyväksymisen puolesta.

  David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Äänestin tämän uusien kevyiden hyötyajoneuvojen korkeampia päästönormeja koskevan ehdotuksen puolesta. Sen pitäisi edistää huomattavasti erityisesti kaupunkien keskustojen ilmanlaadun parantamista.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Kaksi vuotta sitten hyväksyttiin lainsäädäntö henkilöautojen päästöistä. Nyt Euroopan parlamentin on aika hyväksyä hiilidioksidipäästörajojen käyttöönotto uusille kevyille hyötyajoneuvoille. Näitä ajoneuvoja käyttävät lähinnä yritykset, myös pienet ja keskisuuret yritykset, ja niiden osuus tällä hetkellä käytössä olevista ajoneuvoista on noin 12 prosenttia. Ilmanlaadun paranemisen ja EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamisen lisäksi ajoneuvojen pitäisi tarjota suurempia polttoainesäästöjä niistä riippuvaisille pienyrityksille. Esitetyillä tavoitteilla pyritään kannustamaan alan innovaatiota. Asetuksessa säädetään, että vuoteen 2014 mennessä pannaan täytäntöön tavoite 175 grammasta CO2/km, jonka pitäisi asteittain laskea 147 grammaan CO2/km vuoteen 2020 mennessä. Seuraamuksia, joita sovelletaan, jos valmistajat eivät noudata tätä asetusta, on noudatettava ankarasti.

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Huomattavien hiilidioksidipäästövähennysten aikaansaamiseksi valmistajien on suunniteltava ajoneuvot uudelleen, jotta ne eivät enää tulevaisuudessa ylitä tiettyä tasoa. Henkilöautojen osalta teknisesti toteuttamiskelpoisilta vaikuttavia toimenpiteitä ei välttämättä pystytä toteuttamaan kevyiden hyötyajoneuvojen osalta. Koska ajoneuvojen muotoa ei ole oikeastaan mahdollista muuttaa, insinöörien on keskityttävä moottoriin ja mekaanisiin osiin, mikä on asiantuntijoiden mukaan pitkä prosessi. Siksi on löydettävä vaihtoehtoisia ratkaisuja, joiden avulla voidaan vähentää kevyiden hyötyajoneuvojen hiilidioksidipäästöjä. Tällä hetkellä on kaksi vaihtoehtoa. Yksi on henkilöautojen vähennysten lisääminen hyötyajoneuvojen päästöjen kompensoimiseksi. Toinen on nopeudenrajoittimien asentaminen, jolla saataisiin aikaan myös huomattavia päästövähennyksiä. En äänestänyt mietinnön puolesta, koska mielestäni siinä on liian vähän vaihtoehtoja.

  Rolandas Paksas (EFD), kirjallinen. – (LT) Meidän on pyrittävä alentamaan hiilidioksidipäästöjen tasoa mahdollisimman paljon, ja siksi on hyvin tärkeää asettaa päästötavoite ajoneuvoille, koska niillä on kielteinen vaikutus ympäristöön ja ihmisten terveyteen. Päätöslauselmassa esitetystä ehdotuksesta nostaa päästötavoitetta uusien kevyiden hyötyajoneuvojen osalta ja asettaa sama tavoite, jota sovelletaan henkilöautoihin, pääasiassa kuitenkin keskustellaan niiden toimenpiteiden takia, joita suunnitellaan tämän tavoitteen saavuttamiseksi, ja niiden kuorma-autojen valmistajiin kohdistuvien vaikutusten takia. Nopeudenrajoittimien asentamista autoihin koskeva ehdotus voisi vaikuttaa kielteisesti yrityksiin, ja se voisi vähentää niiden kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla. Kuorma-autojen valmistajien olisi lisäksi nostettava hintojaan niille koituvien kustannusten takia.

Siksi meidän pitäisi ennen kyseisten merkittävien päätösten tekemistä tehdä kattava tieteellinen tutkimus, joka todistaa, että nopeudenrajoittimien käyttöönotto vähentäisi huomattavasti hiilidioksidipäästöjen tasoa. Meidän on luotava myös selkeät ja riittävät bonusmekanismit ja suunniteltava edistäviä kannustimia. Mielestäni eurooppalaisten autonvalmistajien kilpailukyvyn lisäämiseksi olisi kiinnitettävä enemmän huomiota kannustintoimiin.

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. – (IT) Ajoneuvojen hiilidioksidipäästöjen vähentämistä koskevat tavoitteet ovat tärkeitä näkökohtia EU:n saastumisen ja ilmastonmuutoksen torjuntaa koskevassa strategiassa. Kevyistä hyötyajoneuvoista peräisin oleva saaste on erittäin vähäistä verrattuna koko liikenneluokkaan, mutta kukin erillinen ala tarvitsee rajoja, joiden avulla aiemmin asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa, ja siksi äänestin mietinnön puolesta. EU:n tavoitteena on vähentää hiilidioksidipäästöjä 120 grammaan CO2/km keskimääräisten päästöjen vähentämiseksi asteittain, joten olen samaa mieltä asetuksen rakenteesta, jonka mukaan tammikuusta 2014 alkaen uusien rekisteröityjen ja valmistettujen kevyiden hyötyajoneuvojen on tuotettava alle 175 grammaa CO2/km ja pitkällä aikavälillä (vuoteen 2020 mennessä) niiden on tuotettava alle 147 grammaa CO2/km osittain siksi, että saavutetaan näiden ajoneuvojen suunnitteluvaatimuksia koskeva kompromissi.

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. – (PT) Äänestin tämän päästönormien asettamisesta uusille kevyille hyötyajoneuvoille osana yhteisön kokonaisvaltaista lähestymistapaa kevyiden ajoneuvojen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi annettavaa uutta lainsäädäntöä koskevan mietinnön puolesta. Päätökseni perustui eri asiakirjoissa esitettyihin erilaisiin tietoihin, joissa tiedotetaan erityisesti siitä, että tällä hetkellä näiden ajoneuvojen osuus käytössä olevista ajoneuvoista on noin 12 prosenttia. Hiilidioksidipäästönormien asettaminen uusille kevyille hyötyajoneuvoille on välttämätöntä sääntelyvajeiden välttämiseksi, ja autoteollisuuden kannustaminen investoimaan uusiin tekniikoihin on myös tärkeää. Olen esittelijän kanssa samaa mieltä, kun hän korostaa, että kevyiden hyötyajoneuvojen alan on seurattava autoalan esimerkkiä hiilidioksidipäästöjen vähentämispyrkimyksissä. Toisin kuin autojen osalta, näihin ajoneuvoihin tehtävät muutokset eivät liity niiden muotoon tai massaan, vaan niiden moottorin ja mekaniikan muuttamiseen, minkä takia prosessi on paljon hitaampaa ja kalliimpaa. On kuitenkin tärkeää edistää tätä teknistä prosessia kaikkien eduksi.

  Rovana Plumb (S&D), kirjallinen. – (EN) Tämä ehdotus on jatkotoimenpide yhteisön strategialle kevyiden hyötyajoneuvojen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi seuraavasti:

– vuoteen 2020 mennessä pitkän aikavälin tavoite unionissa rekisteröityjen uusien kevyiden hyötyajoneuvojen keskimääräisistä päästöistä, jotka ovat 147 g CO2/km, edellyttäen, että se on toteuttamiskelpoista. 1. tammikuuta 2013 mennessä niiden täydellisen tarkistuksen jälkeen sitä muutetaan tarvittaessa ehdotuksella;

– lyhyen aikavälin tavoitteen, joksi on vahvistettu 175 g CO2/km, käyttöönotto asteittain 1. tammikuuta 2014 alkaen ja sen täysimääräinen noudattaminen uuden autokannan osalta vuodesta 2017 alkaen;

– lisätään vaihtoehtoista polttoainetta käyttäville ajoneuvoille konkreettiset päästötavoitteet, joilla pyritään edistämään tiettyjen vaihtoehtoista polttoainetta käyttävien ajoneuvojen käytön lisäämistä unionin markkinoilla;

– monivaiheiseen tyyppihyväksyntämenettelyyn kuuluvien ajoneuvojen osalta valmistuneiden ajoneuvojen erityiset hiilidioksidipäästöt osoitetaan perusajoneuvon valmistajalle. Superbonukset valmistajille, jotka tuottavat kevyitä hyötyajoneuvoja, joiden hiilidioksidipäästöt ovat alle 50 grammaa CO2/km, rajoitetaan enintään 25 000 kevyeen hyötyajoneuvoon valmistajaa kohti.

– seuraamukset: vuodesta 2019 alkaen vahvistetaan 95 euroon ja otetaan asteittain käyttöön 1. tammikuuta 2014 alkaen vuoteen 2018 asti.

Valmistajien auttaminen ympäristön kannalta suotuisan tekniikan kehittämisessä kuorma-autoja varten on hyödyllistä sekä yrityksille että työpaikkojen luomiselle.

  Frédérique Ries (ALDE), kirjallinen. – (FR) Poikkeuksia ei voi olla: myös hyötyajoneuvojen on viherryttävä. Äänestin tämän direktiiviehdotuksen puolesta, koska siinä vaaditaan valmistajia vähentämään kuorma-autojen ja muiden hyötyajoneuvojen hiilidioksidipäästöjä seuraavan vuosikymmenen aikana. Tämä ehdotus saa suuren osan innoituksestaan vuodesta 2008 alkaen voimassa olleesta henkilöautojen hiilidioksidipäästöjä koskevasta EU:n asetuksesta.

Tämä oli järkevä äänestys ja siinä seurattiin neuvoston kanssa tehtyä sopimusta, jossa pääasiassa palataan Euroopan komission tärkeimpiin ehdotuksiin: velvollisuuteen vähentää hyötyajoneuvojen saastepäästöjä 175 grammaan CO2/km vuoteen 2014 mennessä koko autokannan osalta ja vähentää niitä asteittain 147 grammaan CO2/km vuoteen 2020 mennessä. Se on kuitenkin edelleen pienoinen pettymys, koska olimme syyskuussa 2010 äänestäneet kunnianhimoisemmasta tavoitteesta ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnassa.

Kuorma-autojen ja pienoislinja-autojen valmistajien lisäkustannuksia puolestaan kompensoidaan hyvin sillä, että nämä ajoneuvot saastuttavat vähemmän ja kuluttavat vähemmän, ja loppujen lopuksi siitä autoilijat ovat kiinnostuneita.

  Crescenzio Rivellini (PPE), kirjallinen. – (IT) Haluaisin esittää onnitteluni Martin Callanin tekemästä erinomaisesta työstä. Olemme tänään hyväksyneet sopimuksen, joka on jäsenvaltioiden hallitusten kanssa saatu aikaan uusista hiilidioksidipäästörajoista EU:n hyötyajoneuvoille, ja se kattaa myös teollisuuden kannustimet tuottaa energiatehokkaampia kuorma-autoja ja seuraamukset niille, jotka eivät noudata uusia sääntöjä. Hyväksytty lainsäädäntö on vaikea tasapainottava säädös, ja siinä esitetään monia kunnianhimoisia mutta toteutettavissa olevia ympäristötavoitteita valmistajille.

Uudella lainsäädännöllä täydennetään EU:n sääntelykehystä ja tehdään lisäyksiä kaksi vuotta sitten henkilöautojen päästöistä annettuihin määräyksiin. Jos valmistajat tuottavat kuorma-auton, jonka päästöt ovat alle 50 grammaa CO2/km, niille myönnetään superbonus, joka on voimassa tietyn ajan. Kyseinen ajoneuvo otettaisiin siis huomioon keskimääräisen arvon laskemisessa 3,5 ajoneuvona vuosina 2014–2015, 2,5:nä vuonna 2016 ja 1,5:nä vuonna 2017, joka on viimeinen vuosi, jolloin superbonusjärjestelmä on käytössä. Toisaalta, uusiin valmistettuihin ajoneuvoihin, joiden päästöt ylittävät säädetyt rajat, sovelletaan vuodesta 2019 alkaen seuraamusta, joka on enintään 95 euroa grammaa kohti.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Huolimatta siitä, että Verts/ALE-ryhmä äänesti valiokunnassa mietintöä vastaan (32/25/0), se kuitenkin sopi muiden ryhmien kanssa, että neuvoston kanssa käytävissä neuvotteluissa pyrittäisiin ensimmäisen käsittelyn sopimukseen, pääasiassa sen arvioinnin nojalla, että poliittiset enemmistöt eivät luultavasti parane täysistunnoissa ja että neuvotteluissa tulevien puheenjohtajavaltioiden, Unkarin ja Puolan, kanssa tuskin saadaan parempaa tulosta aikaan.

Ensimmäisen käsittelyn sopimuksen keskeinen sisältö oli seuraava: sitovan tavoitteen 175 grammasta CO2/km lykkääminen vuodella (2017), vuoden 2020 tavoitteen alentaminen 147 grammaan kilometriä kohti, mikä on vahvistettava lainsäädäntömenettelyssä, liikapäästömaksun alentaminen 95 euroon grammaa kohti ja superbonusten lievä nostaminen ja jatkaminen vuoteen 2017 asti. Lopputulos täysistunnossa oli kuitenkin erittäin epätyydyttävä, ja päätimme äänestää vastaan.

  Licia Ronzulli (PPE), kirjallinen. – (IT) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska ympäristönsuojelutavoitetta kannattaa mielestäni edistää. Tämä on merkittävä asiakirja, jolla autetaan autoteollisuutta suunnittelemaan valmistuksensa tehokkaammin ja takaamaan siten hiilidioksidipäästöjen vähenemisen. Tällä päätöksellä vauhditetaan innovaatiota ja tutkimusta ja autetaan sekä kuluttajia että ennen kaikkia pieniä ja keskisuuria yrityksiä saamaan aikaan säästöjä.

Parlamentin ja neuvoston välillä käytyjen pitkien neuvottelujen lopuksi saavutettiin merkittävä tulos, joka on tulosta tasapainoisesta kompromissista 27 jäsenvaltion erilaisten kantojen välillä. Näiden uusien tavoitteiden ja normien hyväksyminen tuottaa varmasti konkreettisia tuloksia, ja niillä tarjotaan samalla parempaa suojelu kaikkien EU:n kansalaisten terveydelle. Ilmastonmuutoksen torjuntaa ei voida lykätä, ja se pätee myös ajoneuvojen päästöjen vähentämiseen.

  Vilja Savisaar-Toomast (ALDE), kirjallinen. – (ET) Äänestin tänään uusien kevyiden hyötyajoneuvojen päästönormeja koskevan käsiteltävänä olevan mietinnön puolesta. Minun mielestäni mietintö on välttämätön Euroopan unionin ilmastonmuutoksen ja päästöjen rajoittamiseen liittyvien tavoitteiden takia. Olisi myös pantava merkille, että koska kyseisiä kevyitä hyötyajoneuvoja käytetään palveluihin ja että niitä käyttävät lähinnä pienet ja keskisuuret yritykset (pk-yritykset), on tärkeää ottaa myös niiden valmiudet huomioon, kun tarvittavia muutoksia pannaan täytäntöön. Uskon vilpittömästi, että tässä mietinnössä säädetyn tason saavuttamiseksi tarvitaan asianmukainen kompromissi, jossa otetaan huomioon EU:ssa toimivat pk-yritykset ja Euroopan unionin maailmanlaajuiset tavoitteet.

  Bart Staes (Verts/ALE), kirjallinen. – (NL) Tuin täysimääräisesti uusien kevyiden hyötyajoneuvojen hiilidioksidipäästönormien vahvistamista koskevaa alkuperäistä ehdotusta, jotta voitaisiin tukkia porsaanreikä, joka johtuu tällä hetkellä henkilöautojen ja kevyiden hyötyajoneuvojen rekisteröintiä koskevista tietyistä päällekkäisyyksistä. Tällä hetkellä monet henkilöautoiksi luokitellut ajoneuvot, kuten kaupunkimaasturit, rekisteröidään kevyiksi hyötyajoneuvoiksi, usein siksi, että hyötyajoneuvojen luokkaan sovelletaan alhaisempaa verotusta, tai muiden verokannustinten takia. Vaikka henkilöautot kattava lainsäädäntö (kuten tämäkin ehdotus) perustuu ajoneuvojen tyyppihyväksyntään (rekisteröinnin sijasta), kevyitä hyötyajoneuvoja koskevan asetuksen puuttuminen tarkoittaa, että on olemassa vaara, että suhteellisten suurten henkilöautojen valmistajat hakevat kevyiden hyötyajoneuvojen tyyppihyväksyntää.

Se tarkoittaisi, että nämä suuripäästöiset ajoneuvot jäisivät hiilidioksidipäästönormien soveltamisalan ulkopuolelle. Lopuksi, ensimmäisen käsittelyn sopimus on muuttunut erittäin heikoksi sopimukseksi, jossa sitovaa tavoitetta 175 grammasta CO2/km on lykätty vuodella. Vuoden 2020 tavoite on jätetty 147 grammaan kilometriä kohti ja sen noudattamatta jättämistä koskevia seurauksia on vähennetty 120 eurosta grammaa kohti 95 euroon grammaa kohti. Se on riittämätön symbolinen ele, joka tarkoittaa, että tällä lailla ei onnistuta edistämään huomattavasti ilmastokeskustelua. Kiireellisyyden tunne on kadonnut, sen verran on selvää. Siksi äänestin ei.

  Catherine Stihler (S&D), kirjallinen. – (EN) Olen tukenut tätä mietintöä, joka on osa yhteisön strategiaa kevyiden hyötyajoneuvojen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Auttamalla valmistajia kehittämään vihreää teknologiaa hyödytämme yrityksiä ja luomme myös työpaikkoja ja samalla autamme käsittelemään kohtaamiamme ympäristöongelmia.

  Nuno Teixeira (PPE), kirjallinen. – (PT) Komission käynnistämän kestävän kehityksen strategian päätelmissä korostetaan, että kestävän kehityksen kiireellisimmät ongelmat ovat juuri liikennealan energiatehokkuustoimenpiteet. Kun otetaan huomioon ilmastonmuutoksen torjunta hiilidioksidipäästöjen osalta ja EU:n autoteollisuuden kilpailukyvyn parantaminen, tällä asetuksella pyritään laatimaan kannustinjärjestelmiä erityisesti myöntämällä superbonuksia ja maksuja ekoinnovaatioista ja myös vähemmän seuraamuksia. Parlamentin sen osalta aikaansaama sopimus on kunnianhimoinen, mutta kuitenkin toteutettavissa oleva. Vuoteen 2017 mennessä asteittain saavutettava lyhyen aikavälin EU:n tavoite on 175 grammaa CO2/km ja vuoteen 2020 mennessä saavutettava pitkän aikavälin tavoite on 147 grammaa CO2/km.

Samalla siinä tarjotaan superbonuksia ajoneuvoille, jotka täyttävät tehokkuusvaatimukset, ja sovelletaan kohtuullisia seuraamuksia, jos hiilidioksidipäästöjen enimmäisrajat ylitetään. Katson, että tämän asetuksen hyväksyminen on yhdenmukaista Euroopan unionin ympäristön kestävyyttä koskevan politiikan kanssa, ja samalla siinä suojataan valmistajia, joista useimmat ovat pieniä ja keskisuuria yrityksiä, ja käyttäjiä, sekä edistetään alan innovaatiota.

  Silvia-Adriana Ţicău (S&D), kirjallinen. – (RO) Äänestin tämän asetusta päästönormien asettamisesta uusille kevyille hyötyajoneuvoille osana yhteisön kokonaisvaltaista lähestymistapaa kevyiden ajoneuvojen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi koskevan ehdotuksen puolesta. Sen avulla voimme kannustaa valmistajia käyttämään ekoinnovaatiota turvaamaan EU:n autoteollisuuden kilpailukyky.

Asetuksessa säädetään maksuseuraamuksista kevyiden hyötyajoneuvojen valmistajille siinä määritettyjen erityisten keskimääräisten päästöjen ylittämisestä.

Haluaisin huomauttaa, että saastepäästöjen rajoittamista ei pitäisi tarkastella vain tarjonnan kannalta, esimerkiksi sitä, miten kevyitä hyötyajoneuvoja on nykyaikaistettava niiden tekemiseksi puhtaammiksi, mutta myös kysynnän kannalta. On tärkeää, että tämän asetuksen säännöksiä noudattavat uudet ajoneuvot ovat kuluttajien saatavilla. Siten asetuksella voidaan sekä tarjota kannustimia tehokkaan polttoainekulutuksen tarjoavien ajoneuvojen tuotannolle että säätää seuraamuksista valmistajille, jotka eivät täytä sovittuja tavoitteita. Kunkin jäsenvaltion velvollisuutena on 1. tammikuuta 2012 alkaen rekisteröidä joka vuosi jokaisen niiden maassa rekisteröidyn uuden kevyen hyötyajoneuvon tiedot ja varmistaa tämän asetuksen säännösten noudattaminen.

  Derek Vaughan (S&D), kirjallinen. – (EN) Äänestin tänään tämän mietinnön puolesta, koska se on uusi askel oikeaan suuntaan ilmastonmuutoksen torjunnassa. Uusien kuorma-autojen hiilidioksidirajat saavat aikaan puhtaampia, polttoainetehokkaampia ajoneuvoja EU:ssa. Tavoitteet on asetettu, ja tehokkaampia kuorma-autoja koskevat kannustivat käynnistävät toivottavasti innovaatiovauhdin koko alalla. Sen pitäisi antaa yrityksille, myös monille Walesin pienyrityksille, jotka käyttävät näitä kuorma-autoja, mahdollisuus käyttää polttoainetehokkaampia kuorma-autoja ja hillitä kustannuksia öljyn hinnan nousun aikana.

  Angelika Werthmann (NI), kirjallinen. – (DE) En ole äänestänyt Martin Callananin mietinnön puolesta huolimatta siitä, että se on hyvin perusteltu ja että se on askel oikeaan suuntaan.. Olen kuitenkin sitä mieltä, että kilometrikohtaisen hiilidioksidipäästörajan pitäisi olla kunnianhimoisempi. Tuen siksi komission ehdotusta 135 grammasta hiilidioksidia kilometriä kohti. Yhdistelmä päästöryhmittymistä, joita valmistajat voivat perustaa koko niiden tuotantoalalla, ja 120 kilometrin tuntinopeusrajoitusta tekisi tästä tavoitteesta saavutettavan, vaikka sen tekeminen edellyttäisi ankaria ponnistuksia. Emme saa kuitenkaan sallia minkään näiden määräaikojen lykkäämistä ympäristön takia. Meidän on pysyttävä vuodessa 2014.

Suositus: Klaus-Heiner Lehne (A7-0021/2011)

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. – (PT) Koska tämän kysymyksen käsittely on venynyt, käsittely, johon kuuluu komission ehdotus asetukseksi vuonna 2000, sen hyväksyminen parlamentissa vuonna 2002, alustavat tulokset vakavista ongelmista sen hyväksynnässä jäsenvaltioissa, neuvoston päätelmät vuonna 2009, sen kannan täytäntöön panematta jättäminen, ylitsepääsemättömät ongelmat neuvottelukierroksilla joulukuussa 2010 ja sitä seurannut jäsenvaltioiden vähimmäismäärän sitoutuminen tiiviimmän yhteistyön aloittamiseen tällä alalla huolimatta siitä, että se ei kuulu EU:n yksinomaiseen toimivaltaa, hyväksyn tämän suosituksen. Olen samaa mieltä tämän asetusehdotuksen kanssa, koska yhtenäisen patenttisuojan puuttuminen EU:sta voi johtaa pirstaloituneeseen, monimutkaiseen ja kalliiseen patenttijärjestelmään. Koska kaikki vaatimukset täytetään, tästä voi olla vain hyötyä sisämarkkinoille.

  Roberta Angelilli (PPE), kirjallinen. – (IT) Viime kuukausien aikana olen toistuvasti ilmaissut tyytymättömyyteni patenttien kolmikielisestä kielijärjestelystä. Mikä vielä tärkeämpää, katson, että tiiviimpää yhteistyötä koskevan EU:n välineen käyttäminen Italian ja Espanjan veton kiertämiseksi, millä vältettiin keskustelun jatkaminen yhteisen ja vähemmän rasittavan ratkaisun löytämiseksi, on poliittisesti ennenkuulumattoman vakava asia. Tämä ehdotus päätökseksi on myös vastoin Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 20 artiklan 2 kohdassa säädettyä viimeistä keinoa koskevaa vaatimusta, koska siinä todetaan, että tiiviimpi yhteistyö voidaan sallia vain, kun kaikkien muiden vaihtoehtojen selvittämisen jälkeen ei ole mahdollista saavuttaa tavoitteita kohtuullisessa ajassa.

Lisäksi, yli vuosi Lissabonin sopimuksen hyväksymisen jälkeen eurooppalaisten kielten yhdenvertaista asemaa koskeva periaate on jo heitetty syrjään, mikä vaarantaa miljoonien eurooppalaisten pienten ja keskisuurten yritysten kilpailukyvyn ja innovatiivisuuden sekä EU:n kansalaisten oikeudet. Tällä patenttijärjestelyllä haitataan sisämarkkinoita ja alistetaan ne maantieteelliselle lohkoutumisella, joka on este jäsenvaltioiden väliselle kaupalle ja jolla on kielteinen vaikutus yritysten vakauteen ja pääoman vapaaseen liikkuvuuteen. Toistan vastustavan kantani ja haluaisin sanoa, että minusta olisi ollut hyvä ajatus odottaa Euroopan unionin tuomioistuimen 8. maaliskuuta annettavaa päätöstä ennen asian käsittelyä tällä parlamentissa.

  Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. – (FR) EU etenee. Lissabonin sopimuksen myötä nyt on mahdollista, että maiden ryhmä, joka haluaa edetä yhdessä jonkin tietyn asian osalta, voi tehdä niin, vaikka jotkin maat eivät ole siitä kiinnostuneita. Näin on jo tehty eri kansallisuuksia oleviin avioeroa haluaviin aviopareihin sovellettavien sääntöjen osalta. Kutsumme sitä "tiiviimmäksi yhteistyöksi". Halusin, että samaa sovelletaan eurooppalaisten keksintöjen suojeluun, ja halusin, että tiiviimpää yhteistyötä käytetään EU-patentin luomiseen. Syy siihen on se, että keksintöjen suojelu patentilla maksaa EU:ssa kymmenen kertaa enemmän kuin Yhdysvalloissa erityisesti käännöskustannusten takia, joten 25 jäsenvaltiota 27:sta haluaa luoda yhdessä EU-patentin; kyseinen patentti maksaisi vähemmän, koska se olisi yhtenäinen. Yhtenäinen patentti laaditaan ranskaksi, englanniksi tai saksaksi, ja sillä suojellaan keksintöjämme 25:ssä mukana olevassa maassa. Tämä suoja on lisäksi loppujen lopuksi hinnaltaan kohtuullinen. Vaikka Espanja ja Italia eivät kannata kyseistä järjestelmää kielellisistä syistä, on olennaisen tärkeää, että 25 kiinnostunutta jäsenvaltiota etenee yhdessä tämän asian osalta. Äänestin tämän menettelyn puolesta, koska se on suuri edistysaskel EU:n teollisuuden kilpailukyvylle.

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. – (LT) Yhtenäisen patenttisuojan luominen Euroopan unioniin on olennainen osa innovaatioiden kehittämistä ja kilpailukyvyn parantamista. Tuin tätä päätöslauselmaa, jossa annetaan lupa tiiviimmälle yhteistyölle jäsenvaltioiden välillä yhtenäisen patenttisuojan luomisen alalla. Tähän mennessä Euroopan unionissa on ollut pirstaloitunut patenttisuoja, jonka syynä ovat suuret kustannukset ja patenttien voimaansaattamisen monimutkaisuus yksittäisissä jäsenvaltioissa. Vaikka enemmän kuin yhdeksän jäsenvaltiota on ilmaissut aikovansa aloittaa keskenään tiiviimmän yhteistyön yhtenäisen patenttisuojan luomiseksi, komission ja osallistuvien jäsenvaltioiden pitäisi edistää mahdollisimman monen jäsenvaltion osallistumista. Tiiviimpi yhteistyö edistäisi sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa ja poistaisi esteet tavaroiden vapaalta liikkumiselta, mikä lisäisi keksijöiden määrää ja antaisi mahdollisuuden yhtenäiseen patenttisuojaan kaikkialla EU:ssa.

  Regina Bastos (PPE), kirjallinen. – (PT) EU:n patenttijärjestelmä on välttämätön. Erilaiset tulkinnat ja päätökset kussakin jäsenvaltiossa aiheuttavat oikeudellista epävarmuutta. Kunkin patenttihakemuksen pakollinen kääntäminen 23 viralliselle kielelle on kallista, aikaavievää, ja siten menetetään kilpailukykyä. Siksi suuri enemmistö asiaankuuluvista osapuolista, myös ammattijärjestöt, on yleisesti samaa mieltä siitä, että käytetään vain englantia.

Käsiteltävänä olevassa ehdotuksessa mainitaan kolme kieltä (englanti, ranska ja saksa) ja kaikki muut kielet jäävät niiden taakse. Maailmanlaajuisesti portugali on kuitenkin huomattavasti merkittävämpi kieli kuin ranska tai saksa. Minulla on myös monia varauksia tiiviimmän yhteistyön käyttöä tässä tapauksessa koskevan mahdollisuuden osalta. Välinettä, jonka tarkoituksena on antaa maiden ryhmille mahdollisuus aloittaa yhdentymisen vahvistamista koskevia menettelyjä, joihin asteittain kaikki muut voisivat liittyä, ei pidä muuttaa suljetuksi kerhoksi ja poissulkemismekanismiksi tai välineeksi, jolla vahvistetaan joidenkin valta toisten yli. Siksi äänestän Klaus-Heiner Lehnen mietintöä vastaan.

  Vito Bonsignore (PPE), kirjallinen. – (IT) Vaikka arvostan tämän uudistuksen henkeä, sillä siinä pyritään tarjoamaan EU:lle yksi patentti ja vähentämään siten käännöskustannuksia, äänestin joka tapauksessa vastaan. Eurooppa-neuvoston esittämää päätöstä koskevassa ehdotuksessa annetaan lupa tiiviimpää yhteistyötä koskevalle menettelylle yhtenäisen patenttisuojan luomisen alalla, koska jotkin jäsenvaltiot, mukaan luettuna omani, vastustivat suunnitellun käännösjärjestelmän hyväksymistä. Se olisi kolmikielinen järjestelmä, joka olisi syrjivä, koska sillä rikotaan kaikkien Euroopan unionin kielten yhdenvertaista asemaa koskevaa periaatetta.

Lisäksi, minun mielestäni tiiviimpää yhteistyötä koskevalla järjestelmällä vahingoitettaisiin sisämarkkinoita ja luotaisiin niillä jakoja ja kilpailun vääristymiä. Siksi olisi ollut suotavaa odottaa tuomioistuimen päätöstä, jota odotetaan tulevina päivinä ja jossa ensinnäkin selvitetään monia yhtenäiseen patenttijärjestelmään liittyviä teknisiä näkökohtia.

  Jan Březina (PPE), kirjallinen. – (CS) Minun mielestäni patenttisuojan pirstaloitunut järjestelmä on este sisämarkkinoilla, ja erityisen vahingollinen se on innovatiivisille yrityksille pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritykset) luokassa. Tuen siksi yksinkertaisen ja edullisen yhden patentin luomista koko EU:lle. Olen huolissani siitä, että yhteisestä ratkaisusta ei ole ollut mahdollista saada sopimusta aikaan patenttien kääntämisjärjestelyjä koskevien ylitsepääsemättömien mielipide-erojen takia. Minun mielestäni jääräpäinen vaatimus, että patentit on käännettävä useimmille EU:n virallisille kielille, kertoo kansallisesta itsekkyydestä, koska sen kustannukset, hallinnolliset vaatimukset ja sen vaatima aika pyyhkisivät suurelta osin pois yhden patentin edut.

Suhtaudun erittäin myönteisesti siihen, että kotimaani Tšekin tasavalta on päättänyt liittyä kehotuksiin tiiviimmästä yhteistyöstä, jota olemme tänään tukeneet, ja liittynyt siten jäsenvaltioiden suureen enemmistöön, joka jo tukee tätä. Vaikka yhtenäinen patentti ei kata koko EU:ta, en epäile yhtään, etteikö se olisi hyödyllinen väline kehityksessä ja pk-yritysten kilpailukyvyn vauhdittamisessa.

  Zuzana Brzobohatá (S&D), kirjallinen. – (CS) Patenttisuoja on yksi kilpailukyvyn ja talouskasvun perusvälineistä. Sillä tuetaan tieteellistä tutkimustyötä ja vauhditetaan siten työllisyyttä aloilla, joilla on paljon lisäarvoa. Olen tukenut parlamentin suosituksia ehdotuksesta neuvoston päätökseksi luvan antamisesta tiiviimpään yhteistyöhön yhtenäisen patenttisuojan luomiseksi, koska se perustuu neuvoston 4. joulukuuta 2009 antamiin päätelmiin, joissa määritetään yhtenäisen patenttijärjestelmän tuleva muoto. EU:n patenttijärjestelmän pitäisi perustua kahteen pilariin, jotka kattavat yhtenäisen järjestelmän patenttikiistojen ratkaisemiseksi (eurooppa- ja EU-patenttituomioistuin) ja EU-patenttien luomiseksi (väline, jota sovelletaan patentteihin koko EU:ssa).

Patentteja koskeva tiiviimpi yhteistyö yksinkertaistaa EU-patenttien hyväksymistä tiiviimpään yhteistyöhön osallistuvien jäsenvaltioiden alueella, mikä vähentää kustannuksia ja yksinkertaistaa patenttien hakumenettelyjä, ja samalla tämä mekanismi edistää tieteellistä ja teknistä edistystä ja parantaa sisämarkkinoiden toimintaa. Tämän vuoden helmikuun alussa Tšekin tasavalta liittyi kehotuksiin tiiviimmästä yhteistyöstä, ja toivon siksi, että maani liittyminen yhtenäiseen patenttisuojajärjestelmään auttaa tukemaan tieteellisiä resursseja ja parempia tieteellisiä tuloksia sekä Tšekin tasavallassa että muualla.

  Maria Da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. – (PT) EU-patentin luomisella edistetään innovaatiota ja tieteellistä ja teknistä kehitystä EU:ssa. Mielestäni EU-patenttia koskevan kysymyksen ratkaiseminen on olennaisen tärkeää. Suhtaudun kuitenkin varauksellisesti suunniteltuihin kielijärjestelyihin. Minun mielestäni paras ratkaisu olisi pelkästään englannin käyttäminen, mutta jos kielijärjestelyjä laajennetaan muihin kieliin, olisi harkittava portugalia. Kilpailu on maailmanlaajuista, ja portugali on kolmanneksi puhutuin länsimainen kieli, englannin ja espanjan jälkeen.

  Carlos Coelho (PPE), kirjallinen. – (PT) EU:n patenttijärjestelmä on välttämätön. Erilaiset tulkinnat ja päätökset kussakin jäsenvaltiossa aiheuttavat oikeudellista epävarmuutta. Kunkin patenttihakemuksen pakollinen kääntäminen 23 viralliselle kielelle on kallista, aikaavievää, ja siten menetetään kilpailukykyä. Siksi suuri enemmistö asiaankuuluvista osapuolista, myös ammattijärjestöt, on yleisesti samaa mieltä siitä, että käytetään vain englantia. Käsiteltävänä olevassa ehdotuksessa mainitaan kolme kieltä (englanti, ranska ja saksa) ja kaikki muut kielet jäävät niiden taakse. Maailmanlaajuisesti portugali on kuitenkin huomattavasti merkittävämpi kieli kuin ranska tai saksa. Minulla on myös monia varauksia tiiviimmän yhteistyön käyttöä tässä tapauksessa koskevan mahdollisuuden osalta. Välinettä, jonka tarkoituksena on antaa maiden ryhmille mahdollisuus aloittaa yhdentymisen vahvistamista koskevia menettelyjä, joihin asteittain kaikki muut voisivat liittyä, ei pidä muuttaa suljetuksi kerhoksi ja poissulkemismekanismiksi tai välineeksi, jolla vahvistetaan joidenkin valta toisten yli. Siksi äänestän Klaus-Heiner Lehnen mietintöä vastaan.

  Mário David (PPE), kirjallinen. – (PT) Äänestin tämän Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselman puolesta, koska olen samaa mieltä sen sisällöstä. Minusta on kuitenkin valitettavaa, että portugalin kieli ei ole mukana EU-patentin järjestelyissä.

  Luigi Ciriaco De Mita (PPE), kirjallinen. – (IT) Sisämarkkinat ja kilpailupolitiikka ovat kaksi Euroopan yhdentymisprosessin kulmakiveä, joiden tavoitteena on vahvistaa Euroopan unionin taloutta ja sen yrityksiä sekä ennen kaikkea toteuttaa unionin perusvapaudet. Tätä tavoitetta on edistettävä kaikkien EU:n kansalaisten ja yritysten hyödyksi ja tarjottava yhdenvertaiset mahdollisuudet ja olennainen tasa-arvo ja samalla vältettävä ongelmia, lisäkustannuksia ja ylärakenteita, jotka voisivat aiheuttaa eroja, syrjintää tai rajoituksia mahdollisuuksissa käyttää tai suojella omia oikeuksia. Kaikkien Euroopan unionin kansalaisten oikeus ilmaista itseään omalla kielellään heidän asioidessaan EU:n toimielinten kanssa on perusoikeus tasa-arvon, yhdenvertaisten mahdollisuuksien ja syrjimättömyyden kannalta. Pelkästään joidenkin virallisten kielten käyttö voi olla teknisesti perusteltua vain EU:n toimielinten toimissa eikä sen suhteissa jäsenvaltioiden kansalaisiin, yrityksiin ja instituutioihin. Tiiviimpää yhteistyötä koskevat menettelyt ovat hyödyllisiä, kun niillä lisätään niihin osallistuvien mahdollisuuksia vaarantamatta muiden mahdollisuuksia. Äänestin siksi tätä suositusta vastaan, koska minun mielestäni tiiviimpää yhteistyötä ei voida hyväksyä näin arkaluonteisessa asiassa kuin kielten poliittinen yhdenvertaisuus, koska se saisi aikaan syrjintää EU:n perusoikeuksien saatavuuteen liittyviä yhdenvertaisia mahdollisuuksia koskevan oikeuden osalta.

  Anne Delvaux (PPE), kirjallinen. – (FR) Olen hyvin tyytyväinen pisteeseen, johon olemme päässeet tässä asiassa, joka on ollut käsiteltävänä 1990-luvulta alkaen. Joulukuussa 2009 neuvosto hyväksyi periaatteen EU-patentin luomisesta. Vuotta myöhemmin neuvosto kuitenkin vahvisti, että yksimielisyyttä edellyttävissä kielijärjestelyissä oli ylitsepääsemättömiä vaikeuksia. EU:n puheenjohtajavaltio Belgia otti asian esiin, mutta koska esteet pysyivät, 12 jäsenvaltiota pyysi ehdotusta luvan antamisesta tiiviimpään yhteistyöhön yhtenäisen patenttisuojan luomiseksi. Kilpailukykyneuvosto antoi siten luvan tiiviimmälle yhteistyölle maaliskuussa 2011. Muistuttaisin teitä siitä, että yhtenäisen patentin luominen tuo etuja patenttijärjestelmän käyttäjille EU:ssa, ja erityisesti sen avulla pienet ja keskisuuret yritykset, jotka usein jätetään huomiotta, voivat parantaa kilpailukykyään saamalla paremmin suojelua patentin avulla sekä vähentämällä kustannuksia.

  Ioan Enciu (S&D), kirjallinen. – (RO) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska katson, että tiiviimpi yhteistyö yhtenäisen patentin luomisen alalla on tällä hetkellä paras ratkaisu, ja toivon, että pian kaikki jäsenvaltiot osallistuvat siihen EU:n kansalaisten edun vuoksi. Yhden patentin järjestelmä vähentää huomattavasti pienten ja keskisuurten yritysten hallinnollisia kustannuksia, edistää innovaatiota ja auttaa luomaan uusia työpaikkoja, kun EU tarvitsee niitä koko ajan enemmän.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) On olennaisen tärkeää, että on olemassa EU:n laajuinen lainsäädäntö, jolla suojellaan patentteja teollis- ja tekijänoikeuksien suojelemiseksi. Voimme saada aikaan yhtenäisen suojan osallistuvien jäsenvaltioiden alueilla sekä vähentää kustannuksia ja yksinkertaistaa hallinnollisia menettelyjä. Haluan huomauttaa, että tällä hetkellä patentin rekisteröinti maksaa EU:ssa noin kymmenen kertaa enemmän kuin patentin rekisteröinti Japanissa tai Pohjois-Amerikassa. Innovaatio ja tieteellinen tutkimus siis hyötyvät, ja samalla sisämarkkinat paranevat. Komission jäsenen Barnierin mukaan vain Espanja ja Italia eivät ole osoittaneet kiinnostusta tähän tiiviimpään yhteistyöhön. Hänellä kuitenkin on joitakin oikeudellisia varauksia tiiviimpää yhteistyötä koskevan menettelyn sovellettavuudesta tähän konkreettiseen asiaan.

Euroopan unioni toiminnasta tehdyn sopimuksen 328 artiklan 1 kohdassa itse asiassa todetaan seuraavasti: "Tiiviimpään yhteistyöhön voivat sitä aloitettaessa liittyä kaikki jäsenvaltiot edellyttäen, että ne täyttävät siihen luvan antamista koskevassa päätöksessä vahvistetut mahdolliset osallistumisehdot. Ne voivat myös milloin tahansa liittyä siihen edellyttäen, että ne mainittujen ehtojen lisäksi noudattavat yhteistyön yhteydessä jo annettuja säädöksiä." Haluaisin huomauttaa, että tämän tiiviimmän yhteistyön kielijärjestelyt kattavat vain kolme kieltä: englannin, ranskan ja saksan.

  Carlo Fidanza (PPE), kirjallinen. – (IT) Vastustan parlamentin lupaa tiiviimpää yhteistyötä koskevan menetelmän käytölle yhtenäisen patenttijärjestelmän luomiseksi, koska mielestäni kielijärjestelyä koskevalla kysymyksellä on perustavanlaatuista merkitystä Italian eduille, koska Italia on EU:ssa neljäs patenttihakemustan määrässä. Mielestäni tiiviimpää yhteistyötä koskevaa menettelyä on käytetty kyynisesti. Se luotiin antamaan enemmän vauhtia Euroopan unionin yhdentymisprosessille tarjoamalla mahdollisuus edetä tietyssä asiassa jäsenvaltioiden pienemmän määrän kanssa, kun yksimielistä sopimusta ei saada aikaan.

Tämän pakottaminen saattaisi muodostaa vaarallisen ennakkotapauksen, koska se haittaa jäsenvaltioita ja koska siinä kierretään yksimielisyys, jota Lissabonin sopimuksessa edellytetään sisämarkkinoita koskevissa asioissa, sekä periaate siitä, että niillä ei vääristetä kilpailua. Olisimme lisäksi halunneet odottaa tuomioistuimen päätöstä, jota odotetaan 8. maaliskuuta.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Äänestimme tätä mietintöä vastaa kolmesta perussyystä..

On mahdotonta hyväksyä, että parlamentti hyväksyy ehdotuksen tiiviimmästä yhteistyöstä tällä niin sanotun yhtenäisen patentin alalla vain pyrkiessään vaarantamaan oikeudet, joita jäsenvaltioiden on puolustettava etujensa vuoksi, pelkästään hyödyttääkseen voimakkaampia maita.

Tämä on toinen kerta, kun Lissabonin sopimuksessa säädettyä tiiviimmän yhteistyön periaatetta käytetään. Sen sisällyttämisen taustalla oleva tavoite alkaa käydä selväksi.

On mahdotonta hyväksyä painostus sellaisia EU:n jäsenvaltioita kohtaan, jotka eivät hyväksy ehtoja, jotka enemmistö haluaa niille määrätä, erityisesti niin arkaluontoisilla aloilla kuin kieli, koska ehdotetussa sopimuksessa uhataan maiden enemmistön kieliä.

Lopuksi viimeinen huomautus, jolla vahvistan, että Portugalin kommunistisen puolueen edustajat Euroopan parlamentissa ovat aina puolustaneet horjumatta portugalin kieltä.

  Lidia Joanna Geringer de Oedenberg (S&D), kirjallinen. – (PL) Meillä ei joka päivä ole tilaisuutta keskustella niin tärkeästä aiheesta kuin EU-patentti, joka on Klaus-Heiner Lehnen suosituksen aiheena. Olen siksi hyvin tyytyväinen voidessani osallistua tähän keskusteluun. Ensinnäkin olisi pantava merkille, että olemme tällä hetkellä hyvin aikaisessa vaiheessa tiiviimpää yhteistyötä koskevaa menettelyä. Euroopan parlamentin suosituksella vain mahdollistetaan se, että neuvosto sopii virallisesti toimenpiteisiin ryhtymisestä. Kaikki on siis edelleen mahdollista tai, ollakseni täsmällisempi, Euroopan komission ehdotuksiin asetuksiksi on mahdollista tehdä tarkistuksia. Menemättä yksityiskohtiin itse patenttia tai kielijärjestelyä koskevista asetuksista annettujen ehdotusten osalta haluaisin sanoa, että pannessamme täytäntöön tätä suurta EU:n hanketta, meidän olisi pidettävä mielessä kaikkien eurooppalaisten yrittäjien edut tai toisin sanoen sekä niiden, jotka patentoivat keksintöjä että niiden, jotka ovat kiinnostuneita kyseisiä keksintöjä koskevien teknisten tietojen helposta saatavuudesta. Ajattelen tässä esimerkiksi geneeristen lääkkeiden valmistajia.

Koska kannatan vakaasti EU-patenttia ja olen samaan aikaan Puolan edustaja, maan, joka tällä hetkellä on valitettavasti enemmän patentin "saaja" kuin patentin "antaja", pyrin varmistamaan että patenttia koskevan keskustelun ala on mahdollisimman laaja ja että siinä otetaan kaikkien mielipiteet huomioon, erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten, jotka ovat olennaisia innovatiiviselle EU:n taloudelle.

  Adam Gierek (S&D), kirjallinen. – (PL) EU-patentin oletetaan auttavan meitä edistämään innovaatiota, mutta miksi emme sitten itse kykene olemaan innovatiivisia keskustellessamme siitä? Meidän pitäisi hävetä itseämme. Puhumme kaikesta muusta paitsi patenttilainsäädännöstä; puhukaamme myös mahdollisimman hyvän patentin muodon laatimisesta. Meillä on tällä hetkellä lyhyitä ja pitkiä patentteja, mutta jälkimmäiset eivät välttämättä missään tapauksessa ole paremmin laadittuja. Kuvauksesta on usein tarkoituksella tehty monimutkaisempi, jotta patentin muodosta voidaan tehdä epäselvä ja monimutkainen.

Mielestäni meidän on luotava avoin muoto patenteille ja menettely niiden kuvaamiseksi, jotta Internetiä ja sähköisiä tallennusmenetelmiä voidaan hyödyntää. Kieli on siihen liittyvä asia, ja tiettyä algoritmia voitaisiin käyttää tämän ongelman ratkaisemiseksi. Mielestäni edullisin menetelmä, joka ei edellyttäisi käännöksiä eri kielille, olisi sähköinen EU-patentti. Ehkä komissio alkaa ajatella innovatiivisesti. Äänestin puolesta, vaikka katson, että komissio osoittaa tässä asiassa liian vähän innovatiivisuutta.

  Louis Grech (S&D), kirjallinen. – (EN) Komission ja parlamentin yhtenäismarkkinoiden uudelleen käynnistämiseksi antaman vauhdin takia ei ole koskaan tarvittu enemmän yhtenäistä järjestelmää patenttien myöntämiselle ja sääntelylle. Juuri siksi äänestin tämän lainsäädäntöpäätöslauselman puolesta.

Nykyisessä pirstaloituneessa patenttijärjestelmässä patentit on käännettävä kaikkien niiden jäsenvaltioiden kielelle, joiden osalta ne on myönnetty, mistä seuraa kohtuuttomia käännöskustannuksia yrittäjille, aloitteleville yrityksille ja muille innovaatioihin perustuville pk-yrityksille: patentin saaminen EU:ssa on 13 kertaa kalliimpaa kuin Yhdysvalloissa ja 11 kertaa kalliimpaa kuin Japanissa. Uudessa järjestelmässä, jonka tiiviimpään yhteistyöhön osallistuvat jäsenvaltiot tällä alalla hyväksyvät, yhtenäiseen patenttiin sovelletaan paljon kohtuuhintaisempaa käännösjärjestelyä, joka koostuu vain ranskasta, englannista ja saksasta, mikä laskee kustannuksia. Yhtenäisen ja kohtuuhintaisen patenttijärjestelmän käyttöönotolla, vaikkakin vain joissakin EU:n jäsenvaltioissa, on merkittävä tehtävä yhtenäismarkkinoiden edistämisessä erityisesti antamalla unionille vauhtia innovaatiossa ja luovuudessa niiden tavaroiden ja palvelujen luomisessa, joita se niin kipeästi tarvitsee.

  Nathalie Griesbeck (ALDE), kirjallinen. – (FR) EU:n taloutta on muihin suuriin maailmanmahteihin verrattuna pidätellyt monien vuosien ajan kilpailukykyisen EU-patentin puuttuminen. Euroopan komissio on ehdottanut noin 15 vuoden ajan yhden EU-patentin luomista. Lopultakin "tiiviimpää yhteistyötä" koskevan menettelyn ansiosta, kun useat jäsenvaltiot voivat tehdä yhteistyötä tietyllä alalla, kun lainsäädäntöaloite on estetty, pystymme etenemään tähän suuntaan. Äänestin siksi innokkaasti tämän mietinnön puolesta, sillä sen avulla voimme käynnistää tämän tiiviimpää yhteistyötä koskevan menettelyn luodaksemme EU:n patenttijärjestelmän. Tämä on merkittävä edistysaskel kaikille eurooppalaisille yrityksille ja kaikille pienille ja keskisuurille yrityksille, jotka ovat odottaneet tätä välinettä kauan, välinettä, joka on välttämätön innovaatiolle, tutkimukselle ja kehitykselle ja kilpailukyvylle EU:ssa.

  Françoise Grossetête (PPE), kirjallinen. – (FR) Äänestin tämän luvan antamisesta tiiviimpään yhteistyöhön EU-patentin luomiseksi annetun suosituksen puolesta. Vuoden 2010 joulukuussa 12 jäsenvaltiota, myös Ranska, halusi käyttää tiiviimpää yhteistyötä koskevaa menettelyä EU:n patenttijärjestelmän käyttöönoton osalta kielellisistä eroista johtuneen 27 jäsenvaltion välisen erimielisyyden jälkeen. Lopuksi kaikki jäsenvaltiot Italiaa ja Espanjaa lukuun ottamatta päättivät osallistua. Haluaisin, että nämä kaksi maata voisivat tulla aloitteeseen mukaan milloin tahansa. Tällä hetkellä patentin hakeminen on Euroopan unionissa 11 kertaa kalliimpaa kuin Yhdysvalloissa. Tulevaisuudessa tutkijamme ja yrityksemme voivat lopultakin alkaa kilpailla tehokkaasti innovaatioiden osalta Yhdysvaltojen ja Aasian kanssa.

  Jarosław Kalinowski (PPE), kirjallinen. – (PL) Yli kymmenen vuoden jälkeen työ yhtenäisestä EU-patentista on lopultakin tulossa päätökseen. Huolimatta siitä, että olemme saavuttaneet vain osittaisen onnistumisen, koska yhtenäinen patenttisuojajärjestelmä ei kata koko Euroopan unionin aluetta, sitä on eittämättä pidettävänä merkittävänä edistysaskelena. Rekisteröintimenettelyjen yksinkertaistaminen ja niiden kustannusten huomattava vähentäminen edistävät sisämarkkinoiden kehittymistä ja vauhdittavat tieteellistä ja teknistä edistystä koko EU:ssa, vaikka ne kattavat vain 12 jäsenvaltiota. Vaikka lainsäädäntöä yhtenäistetään vain jonkin verran, tämä yhtenäistäminen vaikuttaa todellisuudessa kaikkiin EU:n yrittäjiin, koska niihin jäsenvaltioihin sijoittautuneet investoijat, jotka eivät osallistu, voivat myös hyödyntää yhtenäistä patenttisuojaa. Niiden tehtävänä on päättää yksitellen, valitsevatko ne yhden tai useamman jäsenvaltion oikeusjärjestelmään kuuluvan suojan vai käyttävätkö ne yhtenäistä EU-patenttia.

Minun mielestäni meidän pitäisi jatkaa toimenpiteitä, joilla pyritään laajentamaan yhtenäisen patenttisuojan soveltamisalaa, jotta se lopulta kattaa koko Euroopan unionin alueen. Se ei hyödytä pelkästään yksittäisiä yrittäjiä, koska EU:n markkinoista tulee myös kilpailukykyisempiä verrattuna Yhdysvaltojen, Kiinan tai Japanin kaltaisiin muihin suuriin talouksiin.

  Arturs Krišjānis Kariņš (PPE), kirjallinen. – (LV) Tuin tätä päätöslauselmaesitystä ehdotuksesta neuvoston päätökseksi luvan antamisesta tiiviimpään yhteistyöhön yhtenäisen patenttisuojan luomiseksi, koska katson, että yhtenäinen patenttien rekisteröintijärjestelmä vähentää hallinnollisia esteitä eurooppalaisilta yrityksiltä. Euroopan unionilla ei ole varaa pirstaloituneeseen rekisteröintijärjestelmään. Se on tänään ottanut valtavan harppauksen kohti yhtenäistä rekisteröintijärjestelmää. Vallitseva tila, jonka mukaisesti yrityksen on rekisteröitävä patenttinsa erikseen jokaisessa jäsenvaltiossa, on merkittävä este yritysten kehittymiselle. Patentin rekisteröintiä Euroopan unionissa koskeva hidas ja monimutkainen prosessi on tähän asti rajoittanut yritystemme mahdollisuuksia kehittyä dynaamisesti. Selkeällä ja tehokkaalla menettelyllä, jossa kaikki voivat rekisteröidä koko Euroopan unionissa voimassa olevan patentin, varmistetaan, että uudet tuotteet pääsevät markkinoille nopeammin ja nopeuttavat siten yritysten kehitysvauhtia. Tähän patentin rekisteröintijärjestelmään osallistuvat maat ja näiden maiden yrittäjät, jotka voivat toimittaa uusia tuotteita nopeasti kaikille eurooppalaisille kuluttajille, ovat voittajia.

  Petru Constantin Luhan (PPE), kirjallinen. – (RO) Sisämarkkinat ovat tällä hetkellä erityisen pirstaloituneita Euroopan unionin patenttisuojan korkeiden kustannusten vuoksi, ja eurooppalaiset keksijät eivät voi hyötyä kaikista yhtenäismarkkinoiden eduista. Vaikeuksia ilmaantuu, kun he yrittävät saada parhaan mahdollisen suojan tason koko unionissa. Tilanne vaikuttaa haitallisesti EU:n kilpailukykyyn, koska innovaatiota sisältävät toimet tuottavat inhimillistä pääomaa, jolla on tapana olla muita aloja liikkuvampaa.

Tämänhetkiset vähemmät suotuisat innovaation edellytykset tekevät Euroopan unionista vähemmän houkuttelevan paikan luovuudelle ja innovaatiolle, sekä eurooppalaisille että muille kuin eurooppalaisille keksijöille. Äänestin tämän suosituksen puolesta, koska jäsenvaltioiden ryhmän tiiviimpi yhteistyö yhtenäisen patenttisuojan alalla turvaa unionin edut, koska sillä vauhditetaan EU:n kilpailukykyä ja tehdään siitä houkuttelevampi paikka muulle maailmalle. Lisäksi jäsenvaltioiden ryhmän yhtenäisen patenttisuojan luominen parantaisi patenttisuojan tasoa ja poistaisi asiaankuuluviin alueisiin liittyvät kustannukset ja monimutkaisuuden, mikä edistäisi tieteellistä ja teknistä edistystä ja sisämarkkinoiden toimintaa.

  David Martin (S&D), kirjallinen. − (EN) Äänestin tämän mietinnön puolesta. Minun mielestäni elintarvikkeiden sallittua säteilytasoa on nostettava ja lisäksi valvontaa ja sääntöjen noudattamista parannettava. Lopullisen tekstin tuloksesta riippuen tällä asetuksella on mahdollisuudet edistää tuota prosessia. Suhtaudun myönteisesti siihen, että tätä asetusta sovelletaan myös kolmansista maista tuotuihin elintarvikkeisiin tai rehuihin tullipassituksessa tai vientiin tarkoitettuihin elintarvikkeisiin tai rehuihin.

  Jiří Maštálka (GUE/NGL), kirjallinen. – (CS) On täysin selvää, että teollis- ja tekijänoikeuksien ala, ja erityisesti teollisoikeudet, ansaitsee erityistä huolta ja huomiota. EU:n elimet ja toimielimet eivät siinä kuitenkaan aina onnistu. Kattava ja järjestelmällinen ratkaisu kaatuu usein yksityiskohtiin tai jopa etujärjestöjen etuihin. EU-patenttia – aiemmin yhteisön patentti – koskeva kysymys on tästä esimerkki. Nyt on ilmaantumassa mahdollisuus ainakin osittaiseen ratkaisuun joidenkin jäsenvaltioiden yhtenäisen patenttisuojan luomista koskevan tiiviimmän yhteistyön muodossa. Tšekin tasavalta haluaa osallistua tähän tiiviimpään yhteistyöhön, ja se haluaa myös ottaa osaan tuleviin neuvotteluihin konkreettisista ehdotuksista asetukseksi yhtenäisestä patentista ja sen kielijärjestelystä. Osallistumattomuus tiiviimpään yhteistyöhön tarkoittaisi sitä, että tulevaan EU-patenttijärjestelmään olisi mahdotonta vaikuttaa. Yksi merkittävä näkökulma on taloudellinen hyöty tai uusista teknisistä ratkaisuista yrityksille tulevat edut tiiviimpään yhteistyöhön osallistuvien yhteisten markkinoiden koon vuoksi. Haluaisin myös mainita, että Tšekin tasavalta pidättää itselleen oikeuden vetäytyä tiiviimmästä yhteistyöstä, jos tämän yhteistyön suunta olisi vastakkainen Tšekin tasavallan kantoihin nähden, erityisesti kielijärjestelyn ja patentin oikeudenkäyttöalueen osalta.

  Jean-Luc Mélenchon (GUE/NGL), kirjallinen. – (FR) Äänestän tyhjää tästä mietinnöstä. Se ei johdu siitä, että vastustaisin jäsenvaltioiden täysivaltaista oikeutta tehdä tiiviimpää yhteistyötä koskevia sopimuksia keskenään, myös patenttien osalta. Meille ei kuitenkaan ole annettu mitään takuuta ympäristöön ja hygieniaan liittyvistä normeista, joita sovelletaan näiden patenttien hyväksyntäprosesseissa, erityisesti muuntogeenisten organismien osalta. En tue tällaista sopimusta ennen kuin siihen sisällytetään tarvittavat vaatimukset kansanterveyden suojelemiseksi.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Tämän mietinnön, jonka tavoitteena on aloittaa tiiviimpi yhteistyö patenttien rekisteröinnin ja suojan osalta, hyväksyminen saattaa johtaa siihen, että säädetään kielijärjestelyistä, jotka rajoittuvat vain kolmeen kieleen – englantiin, saksaan ja ranskaan – kun patentin kääntämistä kunkin jäsenvaltion kansalliselle kielelle ei enää vaadita. Vaikka EU-patentin luomisen tavoite on myönteinen siinä mielessä, että sillä autettaisiin elvyttämään ja edistämään innovaatiota EU:ssa, katson kuitenkin, että sitä ei voida jatkaa ja loukata itse EU:n kansalaisuuden perusperiaatteita, rikkomalla yhteisön yhteenkuuluvuutta ja pirstomalla sisämarkkinoita eli ottamalla käyttöön uusia syrjinnän, epätasa-arvon ja epätasapainon tekijöitä.

Portugalin kieli – kolmanneksi tärkein eurooppalainen kieli maailmanlaajuisesti – joutuu kärsimään käsittämättömästä syrjinnästä, kun tämä "tiiviimpi yhteistyö" otetaan käyttöön. Siksi äänestin niin kuin äänestin.

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Kiistaa EU-patenteissa käytettävistä kielistä on käyty yli 30 vuotta. Näiden 30 vuoden aikana eurooppalaisten yritysten on pitänyt selvitä korkeista käännöskustannuksista, ja joissakin tapauksissa ne ovat joutuneet epäedulliseen kilpailuasemaan maailmanmarkkinoilla. Aineettomille oikeuksille, kuten tavaramerkeille ja patenteille, on vaikeaa määritellä hintaa. Niitä käytetään kuitenkin usein takuuna lainoille, ja ne otetaan usein myös huomioon luottoluokituksissa.

Sitä vastoin uudessa patenttilaissa, joka on laadittu tiiviimpää yhteistyötä koskevan menettelyn avulla ja joka on voimassa ainakin osissa EU:ta, edellytetään patenttien kääntämistä vain saksaksi, englanniksi ja ranskaksi. Se vähentää ehdottomasti mukana seuraavaa byrokratiaa. Uudella asetuksella vahvistetaan myös saksan kielen asemaa, kielen, joka on edelleen laajimmin puhuttu alkuperäiskieli EU:ssa vuonna 2006 tehdyn tutkimuksen mukaan. Periaatteessa ajatus on hyvä, mutta kieliä koskevat säännöt eivät ole selkeitä, ja siksi äänestin tyhjää.

  Radvilė Morkūnaitė-Mikulėnienė (PPE), kirjallinen. – (LT) Yhtenäisen patenttisuojan luominen yhteisössä (nyt Euroopan unioni) ja tehokkaan patenttisuojan turvaaminen koko EU:ssa on askel kohti EU:n parempaa kilpailukykyä. Tällä hetkellä Euroopan unionissa työskentelevät keksijät ovat epäedullisessa asemassa verrattuna kollegoihinsa muissa maissa ympäri maailmaa: keksintöjen suojeleminen koko EU:ssa on pitkä ja kallis prosessi. Menettelyyn liittyvien haasteiden takia emme ole valitettavasti pystyneet luomaan yhtenäistä järjestelmää koko EU:hun. Onnittelen kuitenkin niitä jäsenvaltioita, jotka ovat päättäneet käynnistää yhteistyömenettelyn patenttisuojan alalla (olen erityisen tyytyväinen siihen, että Liettua on näiden jäsenvaltioiden joukossa), ja äänestän tämän yhteistyön hyväksymisen puolesta.

  Tiziano Motti (PPE), kirjallinen. – (IT) Äänestin patenttiasetusten kolmikielisen järjestelmän käyttöönottoa vastaan. Patenttien kääntäminen ainoastaan englanniksi, ranskaksi ja saksaksi aiheuttaisi vakavaa haittaa italialaisille yrityksille, joiden pitäisi vastata erittäin korkeista teknisiä käännöksiä koskevista kustannuksista hakemiensa patenttien osalta. Parlamenttiryhmäni vaati meitä äänestämään puolesta, mutta minä en katso voivani hyväksyä lainsäädäntöä, joka on mielestäni haitallinen maani ja sen kansalaisten eduille, erityisesti kaikille italialaisille pienille ja keskisuurille yrityksille ja kuluttajillemme. On selvää, että yritysten kasvaneet kustannukset johtaisivat sitten korkeampiin tuotantokustannuksiin kuluttajien vahingoksi. Tiiviimmän yhteistyön olisi pysyttävä mekanismina, jota käytetään poikkeuksellisissa oloissa, eikä sitä pitäisi käyttää sulkemaan pois jäsenvaltioita, jotka ovat valmiita neuvottelemaan, kuten Italia ja Espanja. Tuen Italian ehdotusta kirjoittaa patentit keksijän maan kielellä ja tarjota myös englanninkielinen käännös. Siten voimme pitää kiinni kielellisestä itsenäisyydestämme ja maamme eduista. Tiiviimpi yhteistyö 10–12 maan välillä tässä asiassa uhkaa todellakin vääristää oikeudenmukaisen kilpailun edellytyksiä osallistuvien maiden eduksi.

  Rolandas Paksas (EFD), kirjallinen. – (LT) Kannatan tätä ehdotuksesta neuvoston päätökseksi luvan antamisesta tiiviimpään yhteistyöhön yhtenäisen patenttisuojan luomiseksi laadittua päätöslauselmaa. Koska nykyisessä tilanteessa on hyvin vaikeaa ja kallista saada EU-patentti, kannatan ehdotusta yhteistyömenettelyn soveltamisesta ja luvan antamisesta kaikille kiinnostuneille EU:n jäsenvaltioille yhtenäisen patenttijärjestelmän luomiseksi.

Meidän on tehtävä kaikkemme ratkaistaksemme kielijärjestelyä koskeva kysymys, joka vähentäisi EU:ssa toimiville yrityksille EU-patentin hankkimisesta koituvia kustannuksia. Tehokkaasti toimiva patenttisuoja yksinkertaistaisi lisäksi riitojenratkaisumenettelyjä ja vähentäisi hallinnollista taakkaa.

Olen tyytyväinen siihen, että monet Euroopan unionin jäsenvaltiot osallistuvat hankkeeseen yhtenäisen patentin luomiseksi, ja toivon, että jäljellä olevat maat auttavat myös pian saavuttamaan yhtenäisen patentin luomista koskevan tavoitteen talouden vapauttamisen edellytysten parantamiseksi Euroopan unionissa. Vain tiiviimmällä yhteistyöllä voidaan edistää sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa poistamalla esteet tavaroiden vapaalta liikkumiselta.

  Georgios Papanikolaou (PPE), kirjallinen. – (EL) Äänestin luvan antamista tiiviimpään yhteistyöhön yhtenäisen patenttisuojan luomiseksi koskevasta päätöksestä laaditun suosituksen puolesta. EU:n tulevaisuus on vaakalaudalla, ja jäsenvaltiot, kuten Kreikka, johon kriisi on iskenyt ankarasti, kiinnittävät toivonsa kansallisten talouksiensa elpymiseen ja tuottavaan innovaatiorakenteeseen. Siksi on taloudellisesti toteuttamiskelpoista ja yhteiskunnallisesti oikeudenmukaista tarjota oikeudellinen suoja patenteille, jotka kattavat innovatiivisten ajatusten ja tuotteiden keksimisen ja täytäntöönpanon.

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. – (PT) Kannatan EU:n patenttijärjestelmää, mutta harkittuani, ja kielellisistä syistä, äänestin tyhjää tästä mietinnöstä. Olisin itse asiassa äänestänyt puolesta, jos tarkoituksena olisi ollut käyttää vain englantia, koska se toimii nykyään yleiskielenä. Äänestin tyhjää kolmen perussyyn takia: ensinnäkin siksi, että sellaisen patenttijärjestelmän, jossa kaikki hakemukset olisi käännettävä 23 viralliselle kielelle, olisi kallista, hidasta ja se loisi vakavan kilpailuhaitan, toiseksi siksi, että käytännössä englannin kieltä käytetään nykyään yleisesti yleiskielenä, ja kolmanneksi, koska 90 prosenttia patenttihakemuksista tehdään joka tapauksessa englanniksi. En voi hyväksyä ranskan ja saksan ottamista tähän prosessiin mukaan portugalin ja espanjan kaltaisten laajemmin puhuttujen kielten kustannuksella (aivan kuin EU:ssa olisi kieliä, jotka ovat eri asemassa, ja sitä ajatusta vastustan). Siksi äänestin tyhjää ja katson, että EU:n patenttijärjestelmässä on edettävä mutta että paras ratkaisu olisi vain yksi kieli: englanti.

  Miguel Portas (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Äänestin tyhjää, koska vaikka katson, että on tärkeää parantaa EU:n patenttijärjestelmää ja erityisesti luoda yhtenäinen patentti ja eurooppa- ja EU-patenttituomioistuin, joiden avulla olisi mahdollista voittaa ongelmat, joita pienille ja keskisuurille yrityksille aiheutuu nykyisestä pirstaloitumisesta voimassa olevassa järjestelmässä, jolle on ominaista korkeat kustannukset ja liiallinen monimutkaisuus, ymmärrän myös varaukset, joita jotkin maat ovat esittäneet EU-patentin käännösjärjestelyjen osalta. En siksi vastusta tiiviimmän yhteistyön käynnistämistä tällä alalla, vaikka katson, että se ei ole suotuisin eikä järkevin ratkaisu ongelmaan.

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. – (PT) Koko Euroopan unionin yhtenäisen patenttisuojan puuttuminen saa eurooppalaiset yritykset selkeästi epäedulliseen kilpailuasemaan verrattuna niiden yhdysvaltalaisiin ja japanilaisiin kilpailijoihin. Patentin hankkimisen kustannukset ovat EU:ssa miltei kymmenen kertaa korkeammat kuin patentin hankkimisen kustannukset Yhdysvalloissa ja Japanissa, mikä johtuu pääasiassa patenttien kääntämistä EU:n eri maiden kielille koskevista kustannuksista. Portugalin ja EU:n teollisuuden kilpailukyvyn lisäämiseksi näissä puitteissa katson, että on olennaista edetä nopeasti kohti sellaisen yhtenäisen patenttisuojajärjestelmän luomista, joka ei ole niin rasittava ja monimutkainen ja joka voi toimia kannustimena innovaatiolle ja Portugalin ja EU:n tieteelliselle ja tekniselle kehitykselle. Siksi äänestin tämän päätöslauselman puolesta. En voi kuitenkaan olla ilmaisematta pahoitteluani kielijärjestelyä koskevista valinnoista. Katson itse asiassa, että nykyistä kolmen kielen ratkaisua, jossa käytetään englantia, saksaa ja ranskaa, vastaan on painavia perusteluja. Katson siksi, että olisi ollut kaikin tavoin suotuisampaa valita vain englantia käyttävä järjestely.

  Evelyn Regner (S&D), kirjallinen. – (DE) Olen tänään äänestänyt yhtenäistä patenttisuojaa koskevan tiiviimmän yhteistyön käyttöönoton puolesta, koska katson, että umpikuja, johon neuvostossa päädyttiin kielijärjestelyjen takia, on perusteeton. Minun mielestäni tarvitaan tietenkin ehdottomasti keskustelua. Minulle puolesta äänestäminen ei tarkoita, että olen täysin samaa mieltä komission alkuperäisten ehdotusten sisällöstä. Annamme tälle kysymykselle ensisijaisen aseman oikeudellisten asioiden valiokunnassa, ja esitän ehdottomasti tarkistuksia, joissa on monia parannuksia. Haluaisin jälleen kerran selittää, että ne, jotka katsovat, että tämän päivän äänestys johtaa siihen, että parlamentti menettää oikeuksiaan, ovat erehtyneet. Lainsäädäntömenettely on vasta aivan alussa. Äänestämällä tänään parlamentti antoi vain luvan jäsenvaltioiden ryhmälle aloittaa tiiviimpää yhteistyötä koskeva menettely, joka mahdollistettiin vasta Lissabonin sopimuksella. Menettelyn loppuosa sisältää a) parlamentin kuulemisen kielijärjestelyistä (neuvoston on tehtävä tässä asiassa päätös), b) parlamentin osallistumisen patenttiasetuksen sisällöstä päättämiseen osana tavallista lainsäätämisjärjestystä ja c) parlamentin hyväksynnän antamisen patentin oikeudenkäyttöalueelle. Missään näissä mahdollisuuksissa ei ole muutosta parlamentin prosessiin osallistumisen osalta. Edes ne Euroopan parlamentin jäsenet niistä jäsenvaltioista, jotka eivät osallistu tiiviimpään yhteistyöhön, eivät menetä oikeuttaan äänestää loppumenettelyssä, koska he ovat Euroopan parlamentin jäseniä eivätkä kansallisia edustajia.

  Frédérique Ries (ALDE), kirjallinen. – (FR) Belgian Euroopan unionin puheenjohtajakausi on ollut täydellinen menestys. Yksi monista sen aikaansaamista asioista on sopimus EU-patentista, asetus, joka on välttämätön innovaation ja kilpailukyvyn edistämiseksi EU:ssa. Liberaalit eurooppalaiset ovat toivoneet tällaista oikeussuojan yhtenäistämistä miltei 15 vuoden ajan. Sillä lopetetaan varojen tuhlaaminen, arviolta miltei 400 000 euroa vuodessa, mikä johtuu kansallisten patenttien ja EU-patenttien rinnakkaiselosta. Lisäksi se, että 12 jäsenvaltiota (Alankomaat, Liettua, Luxemburg, Puola, Ranska, Ruotsi, Saksa, Slovenia, Suomi, Tanska, Viro ja Yhdistynyt kuningaskunta) käyttää tiiviimpää yhteistyötä koskevaa menettelyä, on vielä parempi, jos se on ainoa tapa ratkaista umpikuja tässä asiassa. Lissabonin sopimusta on sovellettu oikeudenmukaisesti antamaan lupa vähintään yhdeksän jäsenvaltion "eurooppalaiselle etujoukolle" tehdä yhteistyötä, kun lainsäädäntöaloite on estetty.

Kaikkien näiden syiden takia Euroopan parlamentin tämän päivän äänestys Klaus-Heiner Lehnen mietinnöstä keskipäivällä on olennaisen tärkeä. Sillä lähetetään myönteinen viesti sekä eurooppalaisille yrityksille, joiden on kehityttävä vakaissa oikeudellisissa puitteissa, luomalla niille tasapuoliset toimintaedellytykset kansainvälisessä kilpailussa, ja keksijöille, joiden luovaa toimintaa Euroopan unionin on suojeltava paremmin.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Ryhmämme ei voi tukea luvan antamista ja menettelyn käynnistämistä, koska, tuomioistuimen julkisasiamiehen sanoin: "Tällaisenaan yhtenäisen patenttioikeudenkäyntijärjestelmän luomista koskeva ehdotettu sopimus ei ole yhdenmukainen perussopimusten kanssa". Ryhmämme on pyytänyt lykkäämään äänestystä, koska tuomioistuimen on määrä antaa päätöksensä edellä mainitusta julkisasiamiehen lausunnosta jo 8. maaliskuuta, ja parlamentin pitäisi olla täysin tietoinen "tiiviimmän yhteistyön" oikeudellisista seurauksista ennen kyseisen poikkeuksellisen hankkeen käynnistämistä.

Toiset poliittiset ryhmät eivät ole tukeneet pyyntöämme lykkäyksestä. Hyväksyntä ei koske tiiviimmän yhteistyön täytäntöönpanoa koskevia konkreettisia toimenpiteitä. Kyseiset ehdotukset toimitetaan myöhemmin, jos tiiviimmälle yhteistyölle annetaan lupa (eli neuvoston asetukset yhtenäisestä patenttisuojasta ja yhtenäisen patentin käännösjärjestelyistä).

  Licia Ronzulli (PPE), kirjallinen. – (IT) Minä äänestin tätä päätöslauselmaa vastaan, koska katson, että vuonna 2000 alkaneen pitkän lainsäädäntömenettelyn jälkeen nyt on mahdotonta hyväksyä, että EU-patenttien kielellisistä näkökohdista ei ole ehdotettu yhteistä ratkaisua. Monien vuosien ajan Italia ja Espanja ovat painostaneet lujasti, jotta englanti tunnustettaisiin ainoaksi viralliseksi kieleksi tekniikan ja tieteen alalla. Tällä yhden kielen ratkaisulla leikattaisiin kustannuksia, rohkaistaisiin ennen kaikkea pieniä ja keskisuuria yrityksiä käyttämään EU-patenttia, koska niiden taloudelliset ulottuvuudet tarkoittavat, ettei niillä usein ole varaa korkeisiin käännöskustannuksiin.

Tällaisen arkaluontoisen asian edellyttämän yksimielisyyden ohittamiseksi on turvauduttu tiiviimmän yhteistyön käyttöön (Lissabonin sopimuksen mukaisesti), jolloin päätöksiä voisi tehdä vain kolmannes jäsenvaltioista. Muutaman kuukauden ajan Italian ja Espanjan hallitukset ovat huomauttaneet epätavallisista piirteistä tässä menettelyssä, jonka nojalla, jos se hyväksytään Euroopan parlamentissa ja neuvostossa määräenemmistöllä, EU-patenttia alettaisiin soveltaa tiiviimpään yhteistyöhön osallistuvien valtioiden lisäksi myös muihin jäsenvaltioihin kuuluvissa yrityksissä.

  Oreste Rossi (EFD), kirjallinen. – (IT) Italia ja EU joutuisivat kärsimään tästä päätöksestä käyttää tiiviimpää yhteistyötä yhtenäisen patenttisuojan luomiseen. Tiiviimpää yhteistyötä koskevan menettelyn täytäntöönpano tämän asian osalta on täysin väärin, koska sillä mitätöidään kaikissa jäsenvaltioissa voimassa olevan EU-patentin luomiseksi toteutetut ponnistelut.

Vastustamme myös päätöstä yrittää pakottaa tämä äänestys läpi parlamentissa ottamatta huomioon tuomioistuimen yhtenäisen patenttioikeudenkäyntijärjestelmän yhdenmukaisuutta perussopimuksen kanssa koskevan päätöksen seurauksia. Italia on yhdessä Espanjan kanssa aivan oikein vastustanut vain kolmen kielen (englanti, ranska ja saksa) käyttöä EU-patenttien hakemiseen sen sijaan, että kunnioitettaisiin kielten yhdenvertaista asemaa perussopimuksen mukaisesti. On selvää, että kyse ei ole vain syrjinnästä, vaan sillä myös todella vahingoitetaan taloudellisesti yrityksiä maissa, joiden kieli on jokin muu.

  Olga Sehnalová (S&D), kirjallinen. – (CS) Uskon lujasti, että tiiviimpi yhteistyö patenttisuojan alalla auttaa poistamaan pirstaloitumisen tältä alalta, turvaamaan paremmat puite-edellytykset innovatiivisille yrityksille koko unionissa, saamaan aikaan EU:n suuremman kilpailukyvyn maailmanlaajuisesti sekä paremmin toimivat EU:n sisämarkkinat. Patenttisuojamenettelyyn liittyvää odotettua kustannusten vähenemistä ei myöskään voi jättää huomiotta. Siksi olen äänestänyt mietinnön puolesta.

  Csanád Szegedi (NI), kirjallinen. – (HU) Äänestin suosituksen puolesta, koska minusta on häpeällistä, ettemme ole vieläkään pystyneet muodostamaan asiasta yhteistä kantaa. Meidän on ymmärrettävä, että EU on jäänyt jälkeen maailmanlaajuisessa innovaatiokilpailussa. Ilman kattavaa patenttisuojaa ei voi olla innovaatiota, mutta yliopistot, pienemmät tutkimuslaitokset ja keksijät eivät pysty vastaamaan kyseisen patentoinnin kustannuksista. Hankkimalla patentin vain omassa maassaan he itse asiassa antavat keksintönsä maailmanmarkkinoille ilmaiseksi. EU:n patentointi on olennaisen tärkeää. On erittäin tärkeää voida hankkia EU-patentti yhdellä hakemuksella. On elintärkeää, että se tehdään kaikissa EU:n jäsenvaltioissa, myös kotimaassani, Unkarissa.

  Marc Tarabella (S&D), kirjallinen. – (FR) Euroopan komissio ehdotti yli 20 vuotta sitten yhden eurooppalaisen patentin luomista mahdollisimman pian ja korosti, että kyseinen patentti on saatava aikaan nopeasti. Tällä hetkellä patentit Euroopassa on hyväksyttävä maittain, ja ne on käännettävä joka kerran asiaankuuluvalle kansalliselle kielelle.

Patentin hyväksymiseksi vain puolessa EU:n jäsenvaltioista on maksettava jopa 20 000 euroa, joista 14 000 euroa käännöksiä varten. Yhdysvalloissa riittää noin 1 850 euroa. EU-patentin puute haittaa kilpailukykyämme sekä eurooppalaista innovaatiota, tutkimusta ja kehitystä. Siksi tiiviimpi yhteistyö on täysin perusteltua tässä asiassa, jonka merkitys EU:n tulevaisuudelle on perustavanlaatuinen.

  Nuno Teixeira (PPE), kirjallinen. – (PT) EU:n yhtenäisen patentin luominen Euroopan unionissa tuo etuja kaikille mukana oleville käyttäjille ja erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille, sillä se edistää niiden kilpailukykyä kustannuksia vähentämällä. Tämä kysymys, jota on jo käsitelty kaksi vuosikymmentä, edellyttää yksimielistä sopimusta neuvostossa teollis- ja tekijänoikeuksiin Euroopan unionissa sovellettavien kielijärjestelyjen määrittämiseksi. Sen osalta ja koska yhtenäisen patenttisuojan luomista ei ole sisällytetty luetteloon aloista, jotka kuuluvat Euroopan unionin yksinomaiseen toimivaltaan, tämä suositus liittyy tiiviimpää yhteistyötä koskevaan mahdollisuuteen tällä alalla. Vaikka käsittelemme tässä menettelyn vaiheessa vasta parlamentin hyväksyntää tämän alan päätöksenteolle, ja se saa ääneni, parlamenttia kehotetaan pian myös antamaan tuomionsa kiistanalaisista kielijärjestelyistä ja kahdesta asetuksesta, jotka laaditaan EU-patenttijärjestelmän sääntöjen osalta.

  Silvia-Adriana Ţicău (S&D), kirjallinen. – (RO) Äänestin tiiviimpää yhteistyötä yhtenäisen patenttisuojan luomiseksi koskevan luvan antamisen puolesta, koska mielestäni on välttämätöntä hyväksyä toimenpiteitä yhtenäisen EU-patentin luomiseksi.

Vuonna 2011 Thomson Reutersin laatiman raportin "Patented in China" mukaan Kiina on päihittämässä Japanin ja Yhdysvallat patenttien määrän osalta. Kiinan aikomus vuonna 2006 käynnistetyssä ohjelmassa oli todellakin kehittyä innovaatioon keskittyneeksi maaksi, ja se onnistui lisäämään patenttien määrää 14,1 prosenttia Yhdysvaltoihin, 33,55 prosenttia EU:hun ja 15,9 prosenttia Japaniin verrattuna.

EU:ssa nykyinen patenttijärjestelmä on pirstaloitunut ja kohtuuton käännösvaatimusten takia. Kustannukset EU-patentin voimaansaattamisesta 13 maassa ovat jopa 20 000 euroa, joista suunnilleen 14 000 euroa menee pelkästään käännöskustannuksiin. Siten EU:n patentti on kymmenen kertaa kalliimpi kuin patentti Yhdysvalloissa. Mielestäni luvan antaminen tiiviimmälle yhteistyölle yhtenäisten patenttien luomisen alalla voi auttaa kehittämään yhtenäisen patentin, joka on houkutteleva EU-patenttijärjestelmän käyttäjille, joka tarjoaa teollis- ja tekijänoikeuksien suojan koko EU:ssa ja jolla poistetaan kustannukset ja monimutkaisuudet tutkimuksen, kehityksen ja innovatiivisten pk-yritysten kannustamiseksi.

Mietintö: Ivo Belet (A7-0001/2011)

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. – (PT) Koska Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission oikeudellisista yksiköistä koostuva neuvoa-antava ryhmä totesi lausunnossaan, että ehdotukseen ei sisälly muita asiasisältöön vaikuttavia muutoksia kuin ne, jotka on mainittu, ja aiempien säädösten muuttumattomien säännösten kodifioinnista kyseisillä muutoksilla, että ehdotus on säännönmukainen kodifiointi nykyisistä teksteistä eikä sillä muuteta kyseisten säädösten asiasisältöä, tuen tätä mietintöä. Olen samaa mieltä EU:n kansalaisten terveyden korkeatasoisen suojelun varmistamisesta radioaktiivisen saastumisen tapahtuessa ja tämän direktiivin antamisen demokraattisesta oikeutuksesta, koska oikeusperusta on mukautettava uuteen Lissabonin sopimukseen.

  Laima Liucija Andrikienė (PPE), kirjallinen. – (LT) Äänestin tämän elintarvikkeiden ja rehujen radioaktiivisen saastumisen sallituista enimmäistasoista ydinonnettomuuden tai muun säteilytilan jälkeen laaditun merkittävän päätöslauselman puolesta. Me kaikki muistamme Tšernobylin murhenäytelmän 26. huhtikuuta 1986, kun huomattava määrä radioaktiivisia aineita levisi ilmakehään saastuttaen useimmissa Euroopan valtioissa elintarvikkeet (viljan, vihannekset, marjat ja sienet) ja rehut terveyden suojelun kannalta merkittävässä määrin. Radioaktiivinen laskeuma saastutti myös maaperän, mikä lisäsi laskeuma-alueelta metsästä kerättävän ravinnon ja maataloustuotteiden radioaktiivisuutta. Ihmisten terveyden suojelun korkea taso on yksi Euroopan unionin tavoitteista.

Siksi me vaadimme perustamaan kiireellisesti järjestelmän, joka antaa Euroopan unionille mahdollisuuden vahvistaa sellaisen ydinonnettomuuden tai muun säteilytilan jälkeen, joka saattaa aiheuttaa tai on aiheuttanut elintarvikkeiden tai rehujen huomattavan radioaktiivisen saastumisen, sallitut radioaktiivisen saastumisen enimmäistasot väestön terveyden korkeatasoisen suojelun varmistamiseksi. Kaikilla EU:n kansalaisilla on oltava mahdollisimman suuri suoja ydinonnettomuuden tai muun säteilyonnettomuuden tapauksessa, ja Euroopan komission on oltava valmis toimimaan nopeasti. Ennalta vahvistettuja saastumisen sallittuja enimmäistasoja on sovellettava elintarvikkeisiin ja rehuihin.

  Elena Oana Antonescu (PPE), kirjallinen. – (RO) Tässä mietinnössä asetetaan elintarvikkeiden ja rehujen radioaktiivisen saastumisen sallitut enimmäistasot ydinonnettomuuden tai muun säteilytilan jälkeen. Olen samaa mieltä siitä, että Euroopan parlamentilla on oltava olennainen asema tilanteissa, jotka vaikuttavat suoraan yleiseen kansanterveyteen. Katson myös, että ydinonnettomuuden tai säteilytilan jälkeen Euroopan komissiolla on oltava valvontatehtävä ja sen on julistettava hätätila ja hyväksyttävä luettelot peruselintarvikkeista ja -rehuista. Jäsenvaltioiden on ylläpidettävä virallista valvontajärjestelmään näitä tuotteita varten ja tiedotettava suurelle yleisölle kaikista riskeistä. Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska sillä taataan EU:n kansalaisten elintarvikkeiden turvallisuus ydinonnettomuuden tai muiden säteilytilojen tapauksessa.

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. – (LT) Ihmisten terveyden korkeatasoinen suojelu on yksi tavoitteista, joka Euroopan unionin on saavutettava politiikkaansa määrittäessään. Radioaktiivisen saastumisen tasoja radioaktiivisen säteilytilan jälkeen koskevat EU:n asetukset ovat pysyneet muuttumattomina vuodesta 1990 lähtien, joten näiden säännösten tarkistaminen ja ajanmukaistaminen on välttämätöntä. Meidän on perustettava kattava järjestelmä, joka antaa Euroopan unionille mahdollisuuden vahvistaa sellaisen ydinonnettomuuden tai muun säteilytilan jälkeen, joka saattaa aiheuttaa todennäköisesti elintarvikkeiden tai rehujen huomattavan radioaktiivisen saastumisen, sallitut radioaktiivisen saastumisen enimmäistasot väestön terveyden korkeatasoisen suojelun varmistamiseksi. Olen samaa mieltä siitä, että radioaktiivisen saastumisen sallitut tasot on tarkistettava säännöllisesti, jotta voidaan ottaa huomioon viimeisin kansainvälinen tieteellinen edistys ja tieteelliset suositukset ja välttää poikkeamia sääntelykäytännöistä.

  Vilija Blinkevičiūtė (S&D), kirjallinen. – (LT) Äänestin tämän mietinnön puolesta, sillä siinä määritellään menettely sellaisten elintarvikkeiden ja rehujen radioaktiivisen saastumisen sallittujen enimmäistasojen vahvistamiseksi, joita voidaan saattaa markkinoille sellaisen ydinonnettomuuden tai muun säteilytilan jälkeen, josta saattaa aiheutua tai joka on aiheuttanut elintarvikkeiden ja rehujen merkittävän saastumisen. Liitteissä I ja III puolestaan käsitellään elintarvikkeiden ja rehujen saastumisen sallittuja enimmäistasoja. Vaikka tätä ehdotusta käsitellään uudelleenlaadintatekniikalla, katson, että meidän on täydennettävä ehdotusta merkittävällä tavalla yli sen, mitä harmaalla on merkitty, jotta oikeusvarmuus ja tekstin sisäinen johdonmukaisuus voidaan varmistaa. On välttämätöntä yksinkertaistaa menettelyä säteilyhätätilan tapauksissa siten, että komissiolle annetaan selkeä valvontatehtävä ja sen toimia (hyväksyminen, tarkistaminen) täsmennetään. Lisäksi meidän on pyrittävä valvomaan kansalaisten etua parantamalla onnettomuuden jälkitilanteen hallintaa. Meidän on varmistettava koko ehdotuksen oikeusvarmuus saattamalla ehdotuksessa kodifioitavat vanhentuneet menettelyt – Euratom-sopimuksen piiriin kuuluvat vastaavat hyväksytyt komitologiamenettelyt – vastaamaan Lissabonin sopimuksen määräyksiä.

  Nikolaos Chountis (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Koska tällä mietinnöllä muutettavat säteilystä annetut kolme asetusta annettiin Tšernobylin jälkeen noin 20 vuotta sitten, katson, että Ivo Beletin mietintö, sellaisena kuin se on äänestyksen jälkeen, on ensimmäinen yritys parantaa lähestymistapaa elintarvikkeiden ja maaperän radioaktiivista saastumista koskevaan ongelmaan ja ajanmukaistaa sitä. Vaikka kannatan oikeusperustan muutosta ja Euroopan parlamentin aseman vahvistamista lainsäädännön laajemman avoimuuden ja kansalaisten laajemman suojelun aikaansaamiseksi, katson, että mietintö on riittämätön ja monia askelia jäljessä siitä, mikä olisi perusteltu lähestymistapa ongelmaan. Sillä tarkistetaan sitä, mistä on jo sovittu, ja säännellään vain ongelman seurauksia eikä niinkään alkuperää. Siinä on lisäksi jätetty radioaktiivisen saastumisen enimmäisrajat erittäin korkeiksi, ja siksi se on kaukana tavoitteesta suojella kansanterveyttä. Äänestin lopullisessa äänestyksessä tyhjää edellä mainituista syistä.

  Vasilica Viorica Dăncilă (S&D), kirjallinen. – (RO) Minä katson, että EU:n jäsenvaltiot ovat vastuussa tässä asetuksessa säädettyjen radioaktiiviselta saastumiselta suojaamista koskevien tasojen noudattamisen valvonnasta erityisesti seuraamalla sekä elintarvikkeiden että rehujen turvallisuusnormeja että valvomalla ympäristömittareita. Tuen ajatusta sellaisen järjestelmän perustamisesta, joka antaa EU:lle mahdollisuuden vahvistaa sallitut radioaktiivisen saastumisen enimmäistasot väestön terveyden korkeatasoisen suojelun varmistamiseksi ydinonnettomuuden tai muun säteilytilan jälkeen.

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin tämän elintarvikkeiden radioaktiiviseen saastumiseen liittyvän mietinnön puolesta. Sen tavoitteena on vahvistaa elintarvikkeiden ja rehujen sallitut radioaktiivisen saastumisen enimmäistasot ydinonnettomuuden tai muun säteilytilan jälkeen. Asetuksen päätavoitteena on siten kansanterveyden suojelu ja siksi oikeusperustan on oltava Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 168 artikla.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Tämän ehdotuksen tavoitteena on taata EU:n kansalaisten terveyden korkeatasoinen suojelu radioaktiivisen saastumisen tapauksessa ja myös antaa demokraattinen oikeutus tämän asetuksen antamiselle. Ei ole epäilystäkään, että sen oikeusperusta on mukautettava uuteen Lissabonin sopimukseen, jotta parlamentille voidaan antaa asema päätöksentekoprosessissa, joka koskee mahdollisesti kansanterveyteen vaikuttavaa asetusta. Ehdotuksen pääasiallisena sisältönä on se, että sillä kodifioidaan muuttamattomat säännökset kolmesta vuosien 1987 ja 1990 välisenä aikana annetusta asetuksesta, jotka koskevat radioaktiivisen saastumisen sallittuja enimmäistasoja radioaktiivisen säteilytilan jälkeen.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Kaikilla ihmisillä on oikeus terveelliseen ruokavalioon. Se on kiistämätön oikeus ja ehdoton edellytys saavuttaaksemme elämänlaadun, johon pyrimme, ja siitä säädetään Lissabonin sopimuksessa.

Tšernobylin onnettomuuden (1986) jälkeen ympäristön radioaktiivista saastumista koskevasta kysymyksestä tuli merkittävä, ja se oikeutti antamaan vuosien 1987 ja 1990 välisenä aikana kolme asetusta, jotka koskevat radioaktiivisen saastumisen sallittuja enimmäistasoja radioaktiivisen säteilytilan jälkeen, koska nähtiin, että nämä vaikutukset ovat pitkäkestoisia ja, hyvin usein, ne voivat olla välillisiä (metsien saastuminen).

Vaikka ehdotuksen pääasiallisena sisältönä on se, että sillä kodifioidaan edellä mainittujen asetusten muuttamattomat säännökset, äänestän tämän ehdotuksesta neuvoston asetukseksi (Euratom) laaditun mietinnön puolesta, koska EU:n kansalaisten terveyden korkeatasoisen suojan taattu säilyttäminen on vaarassa.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Ehdotuksen pääasiallisena sisältönä on se, että sillä kodifioidaan muuttamattomat säännökset kolmesta vuosien 1987 ja 1990 välisenä aikana annetusta asetuksesta, jotka koskevat radioaktiivisen saastumisen sallittuja enimmäistasoja radioaktiivisen säteilytilan jälkeen. Se, että ehdotukseen kuitenkin lisätään uusi johdanto-osan kappale, jossa esitetään perustelut olemassa olevalle artiklalle, jossa säädetään täytäntöönpanovaltuuksien varaamisesta neuvostolle, muodostaa kuitenkin merkittävän muutoksen, joka antaa perusteet uudelleenlaatimismenettelyn käytölle.

Asetus sisältää kaksitasoisen intervention ydinonnettomuuden tai muun säteilytilan tapauksissa komission ehdotuksen mukaisesti:

– komissio hyväksyy välittömästi tiettyä tapausta ja rajattua aluetta koskevan ja voimassaoloajaltaan rajoitetun asetuksen, joka koskee ehdotuksen liitteessä I ja III tarkoitettuja radioaktiivisen saastumisen sallittuja enimmäistasoja;

– kuukauden kuluessa siitä, kun komissio on antanut mainitun ehdotuksen, neuvosto hyväksyy tai vahvistaa mainitun voimassaoloajaltaan rajoitetun asetuksen.

Kuten itse erityisvaliokunnassa käydystä keskustelusta ja sen esittämistä vaihtoehtoisista ehdotuksista käy ilmi, komission ja neuvoston välillä on tässä meneillään valtataistelu. Ensisijaisen tavoitteen pitäisi kuitenkin olla kansalaisten etujen valvominen parantamalla onnettomuuden jälkitilanteen hallintaa asiaankuuluvien jäsenvaltioiden valtuuksia kunnioittaen. Siksi äänestimme tyhjää lopullisessa äänestyksessä.

  Vicky Ford (ECR), kirjallinen. – (EN) ECR-ryhmän Euroopan parlamentin jäsenet tukivat tätä mietintöä, koska katsomme, että tämän lainsäädännön oikeusperustaa olisi muutettava Euratomin perustamissopimuksen 31 artiklasta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 168 artiklaan. Alkuperäisen asetuksen nojalla Euratomin perustamissopimuksen 31 artikla (jossa keskityttiin ihmisryhmään, joka on saattanut altistua radioaktiiviselle saastumiselle) katsottiin asianmukaisimmaksi oikeusperustaksi, koska Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 168 artiklaa (joka liittyy kansanterveyteen) ei ollut olemassa. Jos Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 168 artikla olisi tämän asetuksen oikeusperusta, se tarkoittaisi siirtymistä kuulemisesta tavalliseen lainsäätämisjärjestykseen, ja ehdotukseen sovellettaisiin siten täysimääräistä Euroopan parlamentin valvontaa ja, mikä tärkeintä, täysimääräistä vaikutusten arviointia, mukaan luettuna elintarvikkeiden tuottajien ja kuluttajien kuuleminen. Vaikka parlamentin hyväksymässä mietinnössä saattaa olla tiettyjä kohtia, joita ECR-ryhmän Euroopan parlamentin jäsenet eivät tue, katsomme vakaasti, että tämän asetuksen oikeusperustaa olisi muutettava niin, että Euroopan parlamentti on täysimääräisesti mukana lainsäädäntöprosessissa ja lisäksi että siihen pitäisi liittää perusteellinen vaikutusten arviointi. Siksi ECR-ryhmä äänesti tämän mietinnön puolesta.

  Adam Gierek (S&D), kirjallinen. – (PL) Tänään laatimillamme asetuksilla on valtava taloudellinen merkitys Euroopan unionille ja sen yhtenäismarkkinoille. Tšernobylin katastrofi osoitti meille, että säteilyyn liittyvän vaaran lineaarinen ekstrapolaatio johtaa tarpeettomiin taloudellisiin menetyksiin. Monen maan kokoiset alueet evakuoitiin Valko-Venäjällä ja Ukrainassa. Valkovenäläiset ovat nyt palaamassa näille alueille, joissa radioaktiivisuus on sama kuin Varsovan keskustassa, niin uskomattomalta kuin se kuulostaakin. Jotkin näistä Tšernobylin uhreista, noin kahdeksan miljoonaa ukrainalaista, jotka saavat korvauksia, jotka joka tapauksessa ovat liian matalia elämiseen, eivät harkitse palaamista, koska pelkäävät tämän laihan korvauksen menettämistä. Euroopan unionin pitäisi vetää johtopäätökset tästä kokemuksesta, joka on elintärkeä.

Ihmisten uudelleenasuttaminen entisessä Neuvostoliitossa oli helppoa, ja se tehtiin tehokkaasti katastrofin jälkeen. On vaikeaa kuvitella, miten se tehtäisiin Euroopan tiheästi asutuilla alueilla. Kenelle annettaisiin vastuu kyseisestä tehtävästä? Taloudellisia korvauksia olisi myönnettävä erityisesti viljelijöille, jotka saattavat menettää satonsa lisäksi mahdollisuuden viljellä muita viljoja moniin vuosiin. Sama koskee metsiä, vaikkakin vähemmässä määrin. Tiedetään hyvin, että saastuttajan pitäisi maksaa, mutta miten päätetään, kuka on vastuussa ja kenen pitäisi maksaa, jos meihin iskee ydinlaskeuma kolmannesta maasta? Kuka käsittelee sitä? EU, tietysti. Siksi äänestin tämän mietinnön hyväksymisen puolesta.

  Catherine Grèze (Verts/ALE), kirjallinen. – (FR) Minun on sanottava Ivo Beletin mietinnöstä, jossa erityisesti pyydetään parlamenttia tulemaan toiseksi lainsäätäjäksi terveyden suojelussa elintarvikkeiden radioaktiivisen saastumisen osalta, että en voisi äänestää sellaisen mietinnön puolesta, jossa ei lujasti torjuta komission tällä hetkellä ehdottamia annoksia. Komission ehdottamat suurimmat saastumistasot, jotka ovat olleet voimassa vuodesta 1987 alkaen, ovat aivan liian korkeita. Tutkimukset osoittavat, että lapset kärsivät sydän- ja verisuoni- ja sisäeritysongelmista jopa pienten annosten takia. Ehdotetut enimmäisannokset aiheuttaisivat syöpätapausten määrän kasvua, jota ei voida hyväksyä. Lisäksi, koska sallitut tasot ylittävän saastumisen tapauksessa viljelijöille maksettavia korvauksia koskevaa mekanismia ei ole, komission on ehdottomasti ehdotettava korvausmekanismia saastuttaja maksaa -periaatteen mukaisesti.

  Ian Hudghton (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Parlamentti äänesti tänään muutoksesta elintarvikkeiden radioaktiivista saastumista koskevan lainsäädännön oikeusperustaan. Tämä on erittäin merkittävä asia, ja on vain oikein, että tällä parlamentilla on yhteispäätösvaltuudet.

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen. – (LT) Äänestin tämän elintarvikkeiden ja rehujen radioaktiivisen saastumisen sallituista enimmäistasoista ydinonnettomuuden tai muun säteilytilan jälkeen laaditun merkittävän asiakirjan puolesta. Se on elintärkeä, koska siinä määritetään elintarvikkeisiin ja rehuihin sovellettavat suurimmat sallitut tasot kansanterveyden korkeatasoisen suojelun turvaamiseksi ja Tšernobylin katastrofin toistumisen välttämiseksi. Silloin elintarvikkeet (vilja, vihannekset, marjat, sienet ynnä muut) ja rehut sekä maaperä saastuivat radioaktiivisesta laskeumasta, joka lisäsi metsän ja maatalouselintarvikkeiden radioaktiivisuutta kyseisillä alueilla. Meidän on luotava mekanismi, jolla turvallisuus voidaan turvata riittävästi ja tehokkaasti ydinonnettomuuden tai säteilyonnettomuuden tapauksessa. Ihmisten terveyden suojelun korkea taso on yksi Euroopan unionin päätavoitteista.

  Jarosław Kalinowski (PPE), kirjallinen. – (PL) Radioaktiivinen saastuminen on vaarallista ihmisten terveydelle, ja meidän tehtävämme Euroopan parlamentin jäseninä on tehdä kaikki voitavamme varmistaaksemme, että kuluttajille toimitetut elintarvikkeet ovat turvallisia ja terveellisiä. Meidän pitäisi siksi ryhtyä tarpeellisiin valmisteluihin voidaksemme vastata riittävän nopeasti ja tehokkaasti vaaratilanteessa ja samalla päivittää jatkuvasti asetuksia ja mukauttaa niitä nykyiseen tekniikan tilaan ja sen edistymiseen. Menettelyjä on yksinkertaistettava ja toimivaltaa siirrettävä jäsenvaltioissa, jotka voivat käsitellä kyseisiä tilanteita tehokkaasti. Tässä tapauksessa näyttäisi olevan ensisijaisen tärkeää asettaa rajat radioaktiivisten aineiden pitoisuuksille yhteiskunnan ja luonnonympäristön turvallisuuden takia.

  Elisabeth Köstinger (PPE), kirjallinen. – (DE) Ydinonnettomuuden ja minkä tahansa säteilyonnettomuuden tapahtuessa on olennaista ryhtyä asianmukaisiin toimiin. Ennaltaehkäisevät toimenpiteet ja kohteeksi joutuneiden auttaminen on tärkeää. Korvausmaksut viljelijöille ovat olennaisia, jotta voidaan auttaa maataloustuotteiden tuottajia, jotka ovat kärsineet vahinkoa ilman omaa syytään. Yhden jäsenvaltion viljelijöille, joihin vaikuttaa toisessa jäsenvaltiossa tapahtuneesta tällaisesta onnettomuudesta peräisin oleva saastuminen, on myös maksettava korvausta. Ydinonnettomuuden vaikutukset eivät saa vaarantaa viljelijöiden elantoa. Tuen Ivo Beletin mietintöä, koska meidän on taattava viljelijöiden suojelu ulkopuolisten kolmansien osapuolien aiheuttamilta vahingoilta.

  Jean-Luc Mélenchon (GUE/NGL), kirjallinen. – (FR) Tämä mietintö ja ympäristökatastrofit, joita siinä väitetään hallittavan, ovat meille muistutus siitä, miten kiireellistä ydinvoimasta luopuminen on. Tässä mietinnössä ei kuitenkaan ole kyse ydinvoimasta luopumisesta. Se on yksi asioista, joita tästä mietinnöstä puuttuu. Olisi kannattanut hyväksyä tarkistus. Mietinnössä pyritään lisäksi antamaan komissiolle kaikki tarvittavat valtuudet ottaa käyttöön ydinkatastrofissa tarvittavat turvallisuustoimet. Siten jäsenvaltioiden johtajien valmiuksista toimia tässä asiassa tehdään pelkästään valinnaisia, vaikka juuri heidät kansa on valinnut. On käsittämätöntä, että valta pitäisi siirtää tällä tavalla vastuuttomalle komissiolle, erityisesti, kun kyse on kansanterveydestä. Äänestän mietintöä vastaan.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Ehdotetussa asetuksessa määritellään menettely sellaisten elintarvikkeiden ja rehujen radioaktiivisen saastumisen sallittujen enimmäistasojen vahvistamiseksi, joita voidaan saattaa markkinoille sellaisen ydinonnettomuuden tai muun säteilytilan jälkeen, josta saattaa aiheutua tai joka on aiheuttanut elintarvikkeiden ja rehujen merkittävän saastumisen. Minun mielestäni meidän on pysyttävä valppaina ja valmiina kaikkien Euroopassa mahdollisesti tapahtuvien hätätilanteiden varalta. Kaikki pyrkimykset, joilla voimassa olevia asetuksia voidaan käyttää nopeammin ja joustavammin, tuovat lisäarvoa koko Euroopan unionin alueelle.

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Radioaktiivinen saastuminen voi olla joissakin elintarvikkeissa ongelma monia vuosia. Vaikeuksia ilmaantuu, kun saastuneita elintarvikkeita, esimerkiksi metsien luonnonantimia alueilta, jotka ovat altistuneet radioaktiivisuudelle vuosisatojen ajan, ei enää kuluteta vain paikallisesti vaan myydään myös muuten saastumattomille alueille, joilla niiden uskotaan olevan turvallisia. Nykyinen tiedon tasomme osoittaa, että säteilyssä ei ole tasoja, jotka voidaan luokitella turvallisiksi ehdottoman varmasti. Tutkimukset monien uusien sairausmuotojen, kuten allergioiden, syistä ovat vielä lapsenkengissään. Siitä huolimatta elintarvikkeita säteilytetään edelleen, eikä kukaan ole ajatellut kysymystä mahdollisesta vuorovaikutuksesta geenimuuntelun kanssa. Kaikki rajat ovat loppujen lopuksi hyödyttömiä, jos elintarvikkeiden tarkistukset saastuneilla alueilla ja niiden ympärillä eivät toimi moitteettomasti. Olen ottanut nämä näkökohdat huomioon äänestäessäni.

  Claudio Morganti (EFD), kirjallinen. – (IT) Äänestin tämän päätöslauselman puolesta, koska siinä yksinkertaistetaan menettelyä hätätilan tapauksessa ja vahvistetaan komission asemaa toteamalla, että se – eikä neuvosto – on vastuussa päätöksenteosta ydinonnettomuuden tapahtuessa ja että se laatii toimenpiteet, jotka tulevat voimaan välittömästi. Komissiota avustaa kansanterveyteen ja elintarvikkeiden turvallisuuteen erikoistuneiden riippumattomien asiantuntijoiden ryhmä.

Komission käyttöön on myös annettava saatavilla olevat tieteelliset tiedot, jotta niiden merkitys voidaan arvioida. Jäsenvaltioiden on ryhdyttävä toimiin saastumisen riskien vähentämiseksi, mukaan luettuna tiedottaminen yleisölle. Pääasiassa tällä mietinnöllä suojellaan kansalaisia ja annetaan komissiolle ja parlamentille johtava asema.

  Radvilė Morkūnaitė-Mikulėnienė (PPE), kirjallinen. – (LT) Äänestimme tänään elintarvikkeiden ja rehujen radioaktiivisen saastumisen sallituista enimmäistasoista ydinonnettomuuden tai muun säteilytilan jälkeen annetusta asetuksesta, jossa annetaan suuntaviivat ydin- tai säteilyonnettomuuteen vastaamiselle. Tämä asiakirja on täysin tekninen, ja pääosin siinä käsitellään komission, neuvoston ja jäsenvaltioiden toimivallan rajoja ja säädetään saastumisen rajoista.

Haluaisin korostaa yhtä parlamentin ehdottamaa tarkistusta, jossa ehdotetaan säännöstä, joka koskee korvausta viljelijöille, joiden maa on saastunut myrkyllisistä aineista ydin- tai säteilyonnettomuudessa. Koska elämme sangen epävakaita aikoja ja näemme esimerkkejä, joissa ihmisen huolimaton taloudellinen toiminta on usein suuronnettomuuksien syy, meidän on annettava lainsäädäntöä, jossa säädetään selkeistä säännöksistä kriittisiin tilanteisiin vastaamiseksi.

  Rolandas Paksas (EFD), kirjallinen. – (LT) Tuen tätä ehdotusta, joka on laadittu neuvoston asetuksesta elintarvikkeiden ja rehujen radioaktiivisen saastumisen sallituista enimmäistasoista ydinonnettomuuden tai muun säteilytilan jälkeen. Ihmisten terveyden suojelu on yksi Euroopan unionin ensisijaisista tavoitteista, ja meidän on siksi luotava mekanismi, jolla turvallisuus voidaan turvata riittävästi ja tehokkaasti ydin- tai säteilyonnettomuuden tapahtuessa.

Elintarvikkeiden ja rehujen radioaktiivisen saastumisen tasoja ydinonnettomuuden jälkeen on säänneltävä erityisen ankarasti yleisölle mahdollisesti aiheutuvien kielteisten seurauksien takia. Meidän on toteutettava kaikki mahdolliset toimenpiteet varmistaaksemme, että onnettomuustapauksessa ilmaan leviävät radioaktiiviset hiukkaset saastuttavat elintarvikkeita mahdollisimman vähän ja että radioaktiivinen vaikutus on mahdollisimman vähäistä.

Olen samaa mieltä ehdotuksen kanssa sen osalta, että EU:n ympäristöön liittyvää perusperiaatetta "saastuttaja maksaa" olisi sovellettava ja varmistettava siten tehokas korvausmekanismi onnettomuuden tapahtuessa ja keskityttävä erityisesti viljelijöihin, jotka kärsivät tällaisessa tapauksessa eniten.

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. – (PT) Tämä mietintö liittyy lainsäädäntöehdotukseen, jonka pääasiallisena sisältönä on se, että sillä kodifioidaan muuttamattomat säännökset kolmesta vuosien 1987 ja 1990 välisenä aikana annetusta asetuksesta, eli Tšernobylin katastrofin jälkeen (1986), jolloin ympäristön radioaktiivista saastumista koskevasta kysymyksestä tuli erittäin merkittävä. Kyseisillä asetuksilla vahvistetaan radioaktiivisen saastumisen sallitut tasot radioaktiivisen säteilytilan tapauksessa. Asetukset sisältävät kaksitasoisen intervention ydinonnettomuuden tai muun säteilytilan tapauksissa komission ehdotuksen mukaisesti: a) komissio hyväksyy välittömästi tiettyä tapausta ja rajattua aluetta koskevan ja voimassaoloajaltaan rajoitetun asetuksen, joka koskee ehdotuksen liitteessä I ja III tarkoitettuja radioaktiivisen saastumisen sallittuja enimmäistasoja, ja b) kuukauden kuluessa siitä, kun komissio on antanut mainitun ehdotuksen, neuvosto hyväksyy tai vahvistaa mainitun voimassaoloajaltaan rajoitetun asetuksen. Äänestän tämän mietinnön puolesta, koska mielestäni Euroopan parlamentin ehdottamat tarkistukset ovat myönteisiä ja antavat tekstille sen nykyisen johdonmukaisuuden. Koska asetuksen päätavoitteena on kansanterveyden suojelu, katson, että oikeusperustan on oltava Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 168 artikla.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Elintarvikkeiden radioaktiivinen saastuminen on selkeästi huoli Euroopan kansanterveydelle, ja siksi on olennaista, että tästä lainsäädännöstä päätetään sen perusteella ja että Euroopan parlamentti on toinen lainsäätäjä. Tällaisenaan ehdotus kuitenkin jää kauas siitä, mitä EU:n kansalaisten, erityisesti lasten, suojelemiseksi elintarvikkeiden kautta tulevalta radioaktiiviselta saastumiselta vaaditaan. Ehdotetut radioaktiivisen saastuminen enimmäistasot ovat aivan liian korkeita asiantuntija-analyysien mukaan – jotkin niistä ovat jopa korkeampia, kuin itse paikalla silloin, kun Tšernobylin katastrofi tapahtui.

Ehdotetut tasot tarkoittaisivat, että yleisö altistuu säteilylle, jonka tasot ovat korkeampia kuin ionisoivan säteilyn turvallisuusnormeista voimassa olevassa EU:n lainsäädännössä asetetut ylärajat. Se altistaisi EU:n kansalaiset, erityisesti heikossa asemassa olevat ryhmät ja lapset, tarpeettomille saastumis- ja syöpäriskeille. Ei yksinkertaisesti voida hyväksyä, että tällä lainsäädäntötarkistuksella ei voitaisi varmistaa, että EU:n kansalaisia suojellaan täydellisesti radioaktiivisuuden saastuttamilta elintarvikkeilta.

  Licia Ronzulli (PPE), kirjallinen. – (IT) Minä äänestin tämän päätöslauselman puolesta, koska se valaisee perusongelmaa, jota ei ikinä pitäisi aliarvioida. Yhä useammat maat turvautuvat ydinvoimaan, sekä siviili- että myös valitettavasti sotilastarkoituksissa. Tämä on nyt maailmanlaajuisesti merkittävää todellisuutta, joka sisältää valitettavasti myös poliittisesti erittäin epävakaita alueita. Kriisi- tai onnettomuustapauksessa Euroopan unionilla ei ole varaa olla valmistautumaton hätätilan hoitamiseen. Vastausten on oltava välittömiä, tehokkaita ja täysin yhteen sovitettuja eri jäsenvaltioiden välillä. Sellaista tapahtumaa seuraava radioaktiivinen laskeuma johtaa sitten elintarvikkeiden ja rehujen saastumiseen, joka, jos se pääsee elintarvikeketjuun, voi aiheuttaa mittaamatonta vahinkoa ja saastuttaa kokonaisia alueita vuosikymmeniksi. EU:n kansalaisten on voitava nukkua yönsä rauhassa, turvassa tietäen, että hätätilassa, jota kukaan meistä ei toivo, heitä ei jätetä tapahtumien armoille. Yksinkertaistetut menettelyt ja selkeät säännöt ja vastuut ovat olennaisia kansalaisten todellisten etujen turvaamiseksi.

  Oreste Rossi (EFD), kirjallinen. – (IT) Kannatamme mietintöä, jossa vahvistetaan elintarvikkeiden radioaktiivisen saastumisen suurimmat sallitut tasot, koska siinä yksinkertaistetaan menettelyä hätätilan tapauksessa ja vahvistetaan komission asemaa antamalla sille valtuudet tehdä päätöksiä ydinonnettomuuden tapahtuessa.

Mietinnössä ilmoitetaan myös sekä elintarvikkeiden että rehun säteilyn enimmäistasot. Äänestyksessä hyväksyttiin suullinen tarkistus, joka koskee korvausta viljelijöille, joihin saastuneiden tuotteiden myyntimahdollisuuksien menettäminen vaikuttaa kielteisesti, jälleen meidän tuellamme.

  Artur Zasada (PPE), kirjallinen. – (PL) Ydinonnettomuuksia voi tapahtua aina, kun käytetään, varastoidaan tai kuljetetaan radioaktiivisia aineita, ei siis vain ydinvoimaloissa vaan myös sairaaloissa, yliopistoissa, tutkimuslaboratorioissa ja teollisuuslaitoksissa, teillä ja junaradoilla, satamissa ja telakoilla.

Esittelijä panee aivan oikein merkille, että radioaktiiviset aineet voivat vaikuttaa edelleen monien vuosien ajan ja että ehdottomana tavoitteena pitäisi aina olla ihmisten elämän ja terveyden suojelu. Tällä hetkellä yhä useampia elintarvikkeita säteilytetään, jotta ne saadaan kestämään kauemmin. Kannattaa pitää mielessä, että säteilytys tuhoaa vitamiineja – jopa 90 prosenttia A-vitamiinista kanoissa, 86 prosenttia B-vitamiinista kaurassa ja 70 prosenttia C-vitamiinista hedelmämehuissa. Elintarvikkeista tehdään siis pitkäkestoisempia niiden ravintoarvojen kustannuksella. Tutkimukset ovat osoittaneet, että säteilytys tappaa bakteereita, mutta se ei tuhoa viruksia tai poista likaa tai myrkkyjä, jotka saattavat päästä lihaan ei-steriileissä ja epähygieenisissä teurastamoissa ja lihanjalostuslaitoksissa.

Säteilytys edistää myös laajamittaista, kallista ja epätaloudellista, usein suuryritysten suorittamaa, elintarvikekuljetusta. Paikallisesti tuotettuja ja kulutettuja elintarvikkeita ei tarvitse säteilyttää. Minun mielestäni jäsenvaltioiden olisi säilytettävä omat radioaktiivisen saastumisen suurimpia sallittuja tasoja koskevat elintarvike- ja rehunvalvontajärjestelmänsä ja parannettava ja tarkistettava niitä jatkuvasti, kuten esittelijä ehdottaa.