Sanatarkat istuntoselostukset

Tiistai 8. maaliskuuta 2011 - Strasbourg

13. Euroalueen huippukokouksen (11. maaliskuuta 2011) valmistelu (keskustelu)

  Puhemies. – (DE) Esityslistalla on seuraavana komission puheenjohtajan julkilausuma 11. maaliskuuta 2011 pidettävän euroalueen huippukokouksen valmistelusta (2011/2615/RSP).

  José Manuel Barroso, komission puheenjohtaja. – (FR) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, nyt on yksi niistä uskomattomista hetkistä, kun historiallinen prosessi näyttää kiihtyvän. Aivan naapurissamme, toisella puolella Välimerta, on alkanut puhaltaa vapauden tuuli.

Tämä on niin tärkeä ja kiireellinen asia, että haluaisin ensiksi kertoa teille, että kollegio on juuri hyväksynyt komission avun, jolla Välimeren eteläpuolisia maita autetaan siirtymävaiheessa ja jolla puhalletaan uutta henkeä suhteisiimme Välimeren kumppanien kanssa. Haluaisin esittää tämän yhdessä Catherine Ashtonin kanssa ensi perjantain ylimääräisessä Eurooppa-neuvoston kokouksessa.

Välimeren eteläpuolen miehet ja naiset, erityisesti nuoret, osoittavat tällä hetkellä haluavansa torjua autoritaariset hallitukset ja pyrkivänsä poliittiseen vapauteen ja sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen.

Vaikka olemme tietoisia tilanteen monimutkaisuudesta ja sen aiheuttamista haasteista ja vaikeuksista, Euroopan unionilla ei ole varaa mihinkään epäselvyyksiin. Meidän on seistävä rinta rinnan niiden kanssa, jotka vaativat poliittista vapautta ja ihmisarvon kunnioittamista. Emme voi hyväksyä, että Euroopan unioni aiheuttaa minkäänlaista epäselvyyttä. Järjestelmällä, joka suuntaa aseensa omaa kansaansa vastaan, ei ole mitään sijaa kansainvälisessä yhteisössä.

Me tarjoamme näille kansoille demokratiaan ja yhteiseen hyvinvointiin rakentuvaa kumppanuutta, joka perustuu kolmeen pilariin: demokraattiseen muutokseen, kansalaisyhteiskunnan osallistumiseen ja toisiaan täydentävään kehitykseen.

Tiedämme, mitkä ovat edessämme olevat haasteet. Diktatuurin hylkääminen ei takaa automaattisesti oikeusvaltiota ja demokratiaa. Demokratiaan siirtyminen ei ole helppoa. Tämä tie voi olla mutkainen ja se on aina vaativa. EU:n on kuitenkin seistävä rinta rinnan niiden kanssa, jotka pyrkivät poliittiseen vapauteen ja sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen.

Hyvät parlamentin jäsenet, käsittelen nyt toista kokousta, joka pidetään perjantaina 11. maaliskuuta, euroalueen jäsenvaltioiden epävirallista huippukokousta.

Kriisi on osoittanut, miten toisistaan riippuvaisia taloutemme ovat. Se on osoittanut tietyn rakenteellisen heikkouden. Sen vuoksi meidän on vahvistettava talouden ohjaustamme.

Komissio on jo pitkään pyrkinyt saamaan aikaan koordinoidumpaa kansallista talouspolitiikkaa ja vahvempaa hallintoa Euroopassa. Ehdotuksemme on kehittää edelleen Euroopan talous- ja rahaliiton talouspilaria. Me korostimme tätä kertomuksessamme euron ensimmäisestä kymmenestä vuodesta, EMU@10. Totuus asiassa on kuitenkin, että jotkut hallitukset olivat erittäin haluttomia sitoutumaan tällaiseen kehitykseen.

Nyt jokainen myöntää, että on kehitettävä todellista eurooppalaista talouden ohjausta. Sen lisäksi markkinat muistuttavat meitä jatkuvasti, miten tärkeää tämä on. Tämän vuoksi jäsenvaltiot, Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan johtaman työryhmän tekemän työn päätelmissä, pääsivät laajaan yhteisymmärrykseen komission tekemistä ehdotuksista talouden ohjauksen vahvistamiseksi. Näistä ehdotuksista keskustellaan tällä hetkellä parlamentissa ja neuvostossa.

Lisäksi pääsimme sopimukseen Euroopan ohjausjakson toteuttamisesta. Sillä autetaan laajentamaan talouden ohjausta, sillä se sisällytetään jokaisen jäsenvaltion budjettipolitiikan lisäksi talouspolitiikan ja rakenteellisten uudistusten alkuvaiheeseen. Tässä lujitetun talouden ohjauksen yhteydessä syntyi äskettäin ajatus kilpailukykyä koskevasta suunnitelmasta. Euroalueen jäsenvaltioita pyydettiin toteuttamaan täydentäviä toimia suurelta osin niiden kansallisen kilpailukyvyn perusteella, jotta niistä tulisi entistäkin kilpailukykyisempiä.

On totta, että Euroopan unionin taloudet ovat erittäin riippuvaisia toisistaan, mutta euroalueen valtiot ovat sitä vieläkin enemmän.

Aukot kilpailukyvyssä muodostavat todellisen ongelman valtioille, jotka jakavat saman valuutan. Niiden kilpailukyky ja niiden talouksien lähentäminen ovat tärkeitä vahvan ja vakaan euroalueen kannattavuuden varmistamiseksi. Tämä hyödyttää koko Euroopan unionia.

Tämän sanottuani, meidän on tunnustettava, että tämä ajatus on herättänyt monia huolenaiheita: pelko kahden nopeuden Euroopasta (euroalue ja muut), vaara menettää joitain talouden elpymisen näkökohtia, jotka ovat yhtä tärkeitä kuin kilpailukyky, ja mahdollisesti yhteisön lähestymistavan kyseenalaistaminen. Nämä ovat kaikki oikeutettuja kysymyksiä, ja meidän on vastattava niihin yksiselitteisesti. Tässä on kyseessä molemminpuolinen luottamus ja uskottavuus.

Arvoisat parlamentin jäsenet, olin hieman yllättynyt, että minun piti ilmoittaa edellisessä Eurooppa-neuvostossa 4. helmikuuta, että kaikkien kilpailukykyä ja euroaluetta koskevien erityisaloitteiden piti olla perustamissopimuksen mukaisia.

Eurooppa-neuvosto päätti päätelmissään, että "uuden talouden ohjausjärjestelmän pohjalta valtion- tai hallitusten päämiehet toteuttavat lisätoimia, joilla voitaisiin toteuttaa uudenlaatuista talouspolitiikan koordinointia euroalueella kilpailukyvyn parantamiseksi, millä edistetään syvempää lähentymistä vaarantamatta sisämarkkinoita".

Panin lisäksi tyytyväisenä merkille, että lopuksi näihin päätelmiin sisältyi selkeä viittaus tarpeeseen, että näitä täydentäviä ponnisteluja toteutetaan perustamissopimuksen mukaisesti. Voidaan ehkä ajatella, että tämä on itsestään selvää, mutta on parempi, että tämä mainitaan.

Eurooppa-neuvosto antoi sen vuoksi puheenjohtajalleen vastuun johtaa tiiviissä yhteistyössä komission puheenjohtajan kanssa neuvotteluja euroalueen jäsenvaltioiden kanssa, jotta määritellään konkreettiset tarpeet näiden toimien jatkamiseksi.

Nämä neuvottelut osoittavat selkeästi, että jäsenvaltiot ovat yleisesti yhteisön lähestymistavan soveltamisen puolella.

(EN) Haluaisin esittää nyt hyvin selkeästi periaatteet, joita komission mielestä tällaisessa kilpailukykyä koskevassa sopimuksessa olisi välttämättä noudatettava. Tätä sopimusta pitäisi kutsua "lähentymistä ja kilpailukykyä koskevaksi sopimukseksi", koska siihen sisältyy toimenpiteitä, joilla vähennetään euroalueen ja jopa Euroopan unionin sisäisiä eroja.

Ensimmäinen periaate on se, että tämä suunnitelma on toteutettava perustamissopimuksen vaatimusten ja voimassa olevan talouden ohjausta koskevan järjestelmän mukaisesti. Voimme olla tällä tavalla varmoja todellisesta yhteisön lähestymistavasta. Historia sekä vakaus- ja kasvusopimuksen kokemukset ovat osoittaneet, että voimme saada yhteisön tasolla aikaan demokraattisesti oikeutettuja, sitovia ja valvottuja tuloksia ainoastaan yhteisömenetelmää soveltamalla.

Sopimuksessa on luonnollisesti kunnioitettava komission asemaa. Tämä on välttämätöntä, jotta voidaan varmistaa jäsenvaltioiden toimien valvonnan objektiivisuus ja riippumattomuus, yhtenäismarkkinoiden ja koko yhteisön säännöstön eheys sekä euroalueella ja koko Euroopan unionin alueella toteutettujen aloitteiden välinen selkeys.

Korostan Euroopan parlamentin roolia lähentymistä ja kilpailukykyä koskevan suunnitelman valvonnassa, koska komissio luonnollisesti tiedottaa yksityiskohtaisesti asiasta Euroopan parlamentille.

Tämän suunnitelman on oltava avoin muille jäsenvaltioille, jotka haluavat osallistua siihen ja jotka eivät ole euroalueen jäseniä. Mielestäni on tärkeää välttää erilaiset kerrokset Euroopan unionissa: tämä on vastoin yhteenkuuluvuuden periaatetta, joka on yhteisen hankkeemme ydin.

Tällaisen kansallisia toimia vaativan sopimuksen perustelemiseksi voidaan todeta, että sen on tarjottava lisäarvoa niille toimille, jotka on jo esitetty talouden ohjausta koskevien ehdotuksien yhteydessä. Haluaisin muistuttaa teitä, että perustamissopimuksen 121 artiklan mukaisesti jäsenvaltioiden on koordinoitava talouspolitiikkaansa. Tällaisessa sopimuksessa on myös huolehdittava, että sisämarkkinoiden eheyteen ei vaikuteta kielteisesti, ja sillä pitäisi jopa auttaa parantamaan sitä. Lisäksi siinä on kunnioitettava sosiaalista vuoropuhelua ja yhdistettävä kilpailukykyä koskevat toimet keskeisiin tavoitteisiimme, jotka ovat kasvu ja työpaikat, kuten totesimme Eurooppa 2020 -strategian yhteydessä.

Kilpailukyky on todellakin keskeinen tekijä talouksissamme. Se on välttämätön edellytys työpaikkoja luovan kasvun vakiinnuttamiseksi. Sen vuoksi on tärkeä varmistaa, että tätä sopimus tarjoaa todellista lisäarvoa ja ei vie meitä pois kasvun ja työllisyyden keskeisistä tavoitteista. Keskeisin asia on kasvu ja työllisyys. Sen vuoksi painotan kasvua, eräänlaista osallistavaa kestävää kasvua, joka on Eurooppa 2020 -strategian ydin.

Tämän vuoksi painotan erityisesti sosiaalista ulottuvuutta, koska tarvittavat ponnistelut on jaettava oikeudenmukaisesti. Tältä osin komissio jatkaa rahoitustapahtumista perittävää veroa koskevaan ehdotukseen liittyvää työtä. Jos julkisen talouden vakauttaminen ja rakenteelliset uudistukset ovat välttämättömiä kilpailukyvylle, investoinnit tulevaisuudelle tärkeisiin aloihin, kuten tutkimukseen ja innovointiin, ovat aivan yhtä tärkeitä.

Meidän olisi myös pidettävä mielessä, että tämä sopimus on vain yksi osa vastaustamme, jolla varmistetaan euroalueen vakaus. On edistyttävä kaikilla muilla tällaisilla aloilla, eli kun parannetaan olemassa olevan Euroopan rahoitusvakausvälineen tehokasta rahoituskapasiteettia ja laajennetaan sen soveltamisalaa, kun valmistellaan pysyvän mekanismin luomista vuodesta 2013 lähtien ja kun seuraavien kuukausien aikana sovelletaan tiukempia stressitestejä pankkeihin. Kaikki tämä edistää avoimuutta, parantaa luottamusta ja lisää uskottavuutta.

Lähentymistä ja kilpailukykyä koskeva sopimus voisi siten antaa merkittävän panoksen, jos me tulkitsemme sitä yhtenä toimenpiteenä muiden joukossa kaikkien niiden toimien yhteydessä, joita on toteutettava euroalueen vakauden varmistamiseksi. Me toivomme, että ne tulevat voimaan maaliskuusta alkaen.

Tämä olisi merkittävä täydentävä toimi Euroopan oikeudenmukaista ja kestävää kasvua varten, jos sen on yhdenmukainen yhteisön ohjausjärjestelmän kanssa. Jos näin on, jos tätä toimea toteutetaan tehokkaasti yhteisön menettelytavan perusteella, mikä on komission ja parlamentin toive, niin uskon, että lähentymistä ja kilpailukykyä koskeva sopimus tarjoaa lisäarvoa ja voi auttaa vahvistamaan talous- ja rahaunionin talouspilaria. Tämä on se, mitä parlamentti ja komissio haluavat. Komissio tekee kaikkensa tämän tavoitteen aikaansaamiseksi. Kiitos huomiostanne.

  Joseph Daul, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisat puhemies, komission puheenjohtaja Barroso, hyvät kollegat, mitä opetuksia olemme saaneet rahoituskriisistä?

Opimme toisesta maailmansodasta, että kansojemme olisi työskenneltävä yhdessä ja lopetettava kiistely, joka ajaa meitä erilleen.

Berliinin muurin murtumisesta saimme oppitunnin autoritaarisista ja kommunistisista hallinnoista, ja pystyimme yhdistämään manteremme vapauden, demokratian ja sosiaalisen markkinatalouden arvojen ympärille.

Opimme 11. syyskuuta tehdyistä terroristi-iskuista, että meidän on löydettävä uusi tasapaino turvallisuuden ja vapauden välillä.

Tästä rahoituskriisistä on opittava se, että jäsenvaltiomme eivät saa enää pitää tabuna kaikenlaista talouden, verotuksen ja sosiaalisen alan yhteistyötä. Tiedän täsmälleen, miten pitkälle olemme edenneet. Se, että tänä vuonna aloitettiin yhteistyö 27 talousarvion painopistealan välillä, on jo sinänsä melkoinen asennemuutos. Lainsäädäntö, jonka olemme ottaneet käyttöön, jotta rahoitusmarkkinoistamme tehdään eettisemmät, ovat myös esimerkillisiä, mutta ne eivät riitä.

Ryhmäni haluaisi kehottaa parlamenttia ja neuvostoa pääsemään sopimukseen ennen kesää lujitetusta talouden ohjauksesta. Ryhmäni haluaisi myös pyytää, että pyritään jatkamaan sosiaali- ja veroasioiden koordinointia. Tämä on kilpailukykyä koskevan ohjelman keskeinen näkökohta. Sen ensimmäistä versiota on jo tarkistettu, jotta se on yhdenmukaisempi yhteisön arvojen kanssa. Meidän on kuitenkin pyrittävä vieläkin pidemmälle ja varmistettava, että parlamentti ja komissio käyttävät kaikkia tämän alan oikeuksiaan, ja luotamme tässä asiassa komission puheenjohtajaan.

Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ryhmä pitää myönteisinä ja tukee näitä ehdotuksia samoin kuin puolueen kansalliset johtajat Helsingin kokouksessa.

Hyvät kollegat, miten voimme selvittää kansalaisille, että samaan aikaan, kun olemme epävarmassa taloudellisessa tilanteessa, joka vuoden heinäkuun puolessa välissä suurin osa jäsenvaltioista jatkaa varojen käyttöä aivan kuin mitään ei olisi vialla? Miten voi olla, että kotimaidemme ylivelkaantuminen on hyväksyttävämpää ja siedettävämpää kuin kotitalouksien tai yritysten velkaantuminen? Olen pannut tämän merkille yritysten tasolla. Kriisi on johtanut työpaikkojen menetykseen ja perhetraumoihin.

Ensimmäinen opetus on se, että meidän ei pitäisi enää suhtautua kevyesti valtioille asetettuihin velvoitteisiin – niiden koosta riippumatta – noudattaa talousarvion rajoja.

Toinen opetus on tämä: Eurooppalainen solidaarisuus voi toimia ainoastaan, jos sosiaali- ja verotusalan lainsäädäntömme ovat ainakin vertailukelpoisia. Niiden ei välttämättä tarvitse olla vastaavia, ainoastaan verrattavissa. Näin ei ole tällä hetkellä.

Kolmas opetus on se, että EU:lla on oltava sosiaalista markkinatalouttamme suojeleva Euroopan vakausmekanismi.

Neljäs ja viimeinen opetus on se, että EU on vahva jopa myrskyssä ja Euroopan integraatio voimistuu.

Yhdysvaltalaisilla ja japanilaisilla kumppaneillamme on reilusti suurempi velkasuhde kuin meillä ilman, että ne – tämä on todettava – ovat siitä liian huolissaan. Asiat eivät ole kuitenkaan luultavasti aina näin. Meidän on aika vahvistaa talouttamme ja kilpailukykyämme. Nyt on aika pyrkiä luomaan työpaikkoja tulevaisuutta varten. Nyt on aika sanoa asiat suoraan. Meidän ei pitäisi menettää tätä tilaisuutta!

  Martin Schulz , S&D-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat – ne harvat, jotka ovat vielä täällä – olemme keskustelleet viikkojen ajan liittokansleri Merkelin ja presidentti Sarkozyn asiakirjasta, joka ei ilmeisesti ole koskaan ollut olemassa. Huolimatta siitä, että tämä asiakirja ei ollut olemassa, Eurooppa-neuvoston huippukokouksessa pidettiin siitä lehdistötilaisuus. Tiedämme nyt, että tämä asiakirja oli olemassa ja että se oli mielenkiintoista luettavaa. Tällä välin kuitenkin sen sisältö jotenkin katosi. Asiakirjan keskeiset kohdat eivät näe milloinkaan päivänvaloa. Kuitenkin meillä on loppujen lopuksi tulos, eli turvaverkon laajennus. Kyseessä oli siten olematon asiakirja, jonka sisältöä ei voitu määritellä, joka esitettiin kuvitellussa lehdistötilaisuudessa, ja joka johti turvaverkon laajentamiseen. Tämä on loistavaa. Tämä tilanne on lievästikin sanottuna kafkamainen. Tämä ei ole mikään oikea tapa pelastaa euroa.

Haluaisin todeta komission puheenjohtajalle, että pidin hänen lausuntoaan asianmukaisena. Se oli asianmukainen, koska paljastitte näiden ehdotuksiin sisältyvän sosiaalisen tasapainon puutteen. Olen joskus melko yllättynyt: Saksa ja sen liittokansleri, samoin kuin presidentti Sarkozy, mielipidemittausten kuningas, vaatii toimia, joita Saksa ei ole itse koskaan toteuttanut tässä muodossa. Kreikan talousarviota ja itse asiassa kaikkia talousarvioita kaikkialla on leikattava. Oletteko samaa mieltä tästä, Olli Rehn?

Mitä Saksa teki syvimmän kriisinsä aikana? Se keksi niin sanotun romutuspalkkion, eli se käytti valtion talousarviota rahoittaakseen järjestelmää, jolla vakautettiin autoteollisuutta. Lyhennetylle työajalle annettu avustus, joka auttoi pitämään työttömyyttä Saksassa kurissa, oli valtion interventiotoimi. Miksi muita valtioita olisi estettävä toteuttamasta samankaltaisia toimia vastatakseen omaan erityistilanteeseensa?

Luottoluokituslaitos Moody's alensi Kreikan luokitusta Valko-Venäjän ja Egyptin tason alle. Voidaan todella ihmetellä, onko taloudessa merkkejä minkäänlaisista uusista mahdollisuuksista. En tiedä. Tämä maa on luokiteltu alemmaksi kuin Vietnam. Tätä draamaa näytellään kolme päivää ennen Eurooppa-neuvoston huippukokousta. Jotain tällaista tapahtuu aina kolme päivää ennen Eurooppa-neuvoston kokousta. Kuitenkin ihmiset kuuntelevat, mitä Moody's toteaa. Tiedättekö, mitä Moody's toteaa? Se sanoo, että se laskee maan luokitusta, koska maa ei voi enää tehdä sijoituksia leikkauksien vuoksi ja sen vuoksi saada aikaan talouskasvua.

Puhumme täällä siis "hiustenleikkauksesta". Jos katsotte minua, niin huomaatte, että olen erittäin pätevä kertomaan teille, että hiustenleikkuu ei ratkaise kaikkia ongelmia. Päin vastoin, koska mitä itse asiassa tapahtuu hiustenleikkuun tuloksena? Tavoitteena näyttää olevan maan luottoluokituksen parantaminen siten, että luotonantajille kerrotaan, että he menettävät kaikki alaskirjaukset. Mihin tämä päätyy? Tietysti turvaverkkoon. Sen vuoksi on järkevää laajentaa turvaverkkoa ja tehdä kaikki tarvittava euron vakauttamiseksi. Sen vuoksi sopimuksessa on järkeä. Tämä asia ei ole kuitenkaan tasapainossa. Hyvä komission puheenjohtaja, jos teidän ajatuksenne sisällytetään tähän suunnitelmaan, ja taloudellista ja sosiaalista tasapainoa palautetaan esittämällänne tavalla, niin suunnitelma on jälleen oikealla tiellä. Sen vuoksi pidän myönteisenä tätä esittämäänne loistavaa ehdotusta.

En halua käyttää yhtään enempää aikaa puhumalla toimielimiä koskevasta kysymyksestä. Institutionaalisesti tarkasteltuna koko suunnitelma oli vääränlainen alusta alkaen. Jos sitä nyt mukautetaan sillä tavalla, että asianmukainen vastuuviranomainen, eli komissio, tekee kaikki toimintapäätökset ja varmistaa demokraattisen oikeutuksen Euroopan parlamentin osallistumisen avulla, niin silloin tämä on asianmukaista. Joten, vaikka alku oli huono ja matkalla on ollut joitain hälytyksiä ja sivupolkuja, turvaverkkoa laajennetaan, mikä on loistavaa. Saksan vapaa demokraattinen puolue on myös liittynyt mukaan, mikä on myönteistä. Arvoisa puhemies, olen varma, että puolueenne Saksassa tukee myös tätä sopimusta, joten olemme myös edistyneet tällä alalla. Jos nyt pystymme antamaan sopimukselle asianmukaisen nimen, eli "euroa koskeva sopimus", niin olemme ehkä saaneet vihdoin aikaan jotain hyödyllistä.

  Guy Verhofstadt, ALDE-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, ensinnäkin voin todeta, että emme ole vuosiin hyväksyneet ajatusta talousliitosta. Nyt me kuitenkin viimeinkin hyväksymme ajatuksen talousliitosta rahaliiton rinnalla, mikä merkitsee askelta eteenpäin. Tämä ei tietysti päde Nigel Farageen, mutta kaikille muille se on askel eteenpäin.

Kuitenkin, arvoisa puhemies, en usko, että käytetty termi on oikea. Mitä sana "sopimus" merkitsee? Se merkitsee tässä yhteydessä valtioiden välistä sopimusta. Emme tarvitse valtioiden välistä sopimusta. Tarvitsemme yhteisön toimia, Euroopan unionin tasoisen aloitteen, eikä jäsenvaltioiden välistä sopimusta, joka on luonteeltaan hallitustenvälinen. Sen vuoksi tämä ei ole oikea termi, koska se on harhaanjohtava.

Toiseksi on käsiteltävä lähestymistapaa. Minkäänlaiset hallitustenväliset toimet eivät ole tarpeellisia. Hallitustenvälinen toiminta ei ole koskaan toiminut Euroopan unionissa. Lissabonin sopimus oli hallitustenvälinen ja se epäonnistui. Saksa ja Ranska eivät noudattaneet vakaussopimuksen sääntöjä vuosina 2003–2004, ja tämä osoitti, että hallitustenvälinen lähestymistapa ei ollut oikea. Meidän on sovellettava yhteisön lähestymistapaa.

Toiseksi uskon, komission puheenjohtaja Barroso, että tämä esitys ei ole riittävä tai että siinä keskitytään melko erityisiin toimenpiteisiin. Angela Merkelin ja Nicolas Sarkozyn kilpailukykyä koskevaan sopimukseen sisältyy kuusi erityistä toimenpidettä. Esimerkiksi eläkkeiden tapauksessa siinä keskitytään eläkeikään. Eläkejärjestelmä on kuitenkin paljon monimutkaisempi. Kyseessä ei ole pelkästään eläkeikä, on otettava huomioon myös eläkemaksujen vuosimäärä, varhaiseläkejärjestelmät ja se, onko toista pilaria olemassa.

Sen vuoksi, emme tarvitse kuutta sellaista toimenpidettä hallitustenvälisessä sopimuksessa, jotka eivät koskaan konkretisoidu tai toimi. Tarvitsemme laajaa talouden ohjausta (eläkejärjestelmät, työmarkkinat, palkka- tai finanssipolitiikka) Euroopan unionissa, ja siitä päättää komissio, ja lähentymissäännöllä – tämä on termi, mitä käytitte – se välitetään jäsenvaltioille, jotta ne voivat soveltaa lähentymissäännön määräyksiä. Meidän on tehtävä tämä mahdollisimman nopeasti.

Pyyntöni on hyvin yksinkertainen. Näin 25. helmikuuta annetun asiakirjan, jonka laaditte neuvoston puheenjohtajan kanssa. Luulen, että komission on nyt laadittava oma aloitteensa. Se on tehtävä nyt. Seuraavina viikkoina teillä on vielä aikaa laatia tällaista talouden ohjausta ja lähentymistä koskevaa yhteisön lainsäädäntöä ja esittää ne neuvostolle ja Euroopan parlamentille. Sen jälkeen me voimme tehdä päätöksen ja tukea teitä tässä asiassa. Minun mielestäni se, miten toimimme tällä hetkellä, on reaktiivista. Tässä asiakirjassa, joka annettiin 25. päivä, minulla on se tässä, voin lukea:

(EN) "Valtion- ja hallitusten päämiesten suorittama valvonta", "valtion- ja hallitusten päämiesten konkreettiset sitoumukset".

(FR) Ei tämä näin toimi. Valtiot ja pääministerit eivät sääntele tätä itse! Tämä ei ole toiminut koskaan aikaisemmin eikä se toimi tulevaisuudessa!

Lopuksi, ja tämä on viimeinen näkökohtani, minun mielestäni on korkea aika, puheenjohtaja Barroso, esittää ensimmäisen tilaisuuden tullen aloite pankkien kriisimekanismista: ei kansallisella tasolla, kuten todettiin, vaan EU:n tasolla. Teillä on oikeus tehdä näin, koska te olette itse asiassa kilpailusäännöksien valvoja Euroopan unionissa ja olette asemassa, jossa tällaista aloitetta voidaan ehdottaa.

  Rebecca Harms , Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, en katso, että minun pitäisi sanoa mitään kilpailukykyä koskevan sopimuksen melko nolosta historiasta. On melko outoa kuulla, että tämä asiakirja ei ole olemassa, vaikka sitä jaettiin neuvoston käytävillä Brysselissä. Kuten jo totesin Brysselissä, tapa, jolla tosiasiat kyseenalaistettiin neuvostossa, muistuttaa sosialistisen tai kommunistisen järjestelmän viimeisistä päivistä.

Omasta näkökulmastani tosiasia on, että me eurooppalaiset olemme kokeneet kuukausien ajan enemmän kuin pelkän valuuttakriisin. Tämä on kriisi, joka koskee kansallisten hallitustemme kykyä hyväksyä jaettu vastuu ongelmasta ja noudattaa yhteistä strategiaa, jolla pääsemme eroon näistä vaikeuksista.

Jos me teemme nyt kriisimekanismista pysyvän, millä lailla sitten saammekin sen aikaan, niin meidän on otettava askel taaksepäin. Jos tarkastellaan Kreikkaa, niin minusta me petämme itseämme, jos uskomme kriisin olevan hallinnassa. Kreikan tapauksessa on aivan yhtä selvää, että toimenpiteiden yksipuolinen luonne, keskittyminen pelkästään säästötoimiin ja leikkauksiin, ei toimi. Valtion on voitava tehdä myös investointeja. Kun Kreikan kaltainen valtio leikkaa menoja näin perinpohjaisesti, niin sen on tiedettävä, mistä sen tulot voidaan saada.

Olen harmissani siitä, että voimme panna merkille nyt tämänviikkoista Eurooppa-neuvoston kokousta ennen ja kahden viikon kuluttua pidettävään neuvoston kokoukseen liittyvissä lausunnoissa, että Saksa ei ole valmis keskustelemaan Kreikkaa koskevista edellytyksistä tai tarvittavista muutoksista. Samat vanhat virheet toistetaan: toimitaan yksipuolisesti ja pitäydytään yhdessä menetelmässä Jos seuraamme Guy Verhofstadtin menetelmää, talousliitossa tarvitaan erityisiin vakautustoimiin liittyvien päätösten lisäksi valmiutta todelliseen solidaarisuuteen. Kreikan pitäisi siis odottaa meiltä enemmän kuin mitä olemme antaneet sille tähän mennessä.

Olen täysin samaa mieltä Martin Schulzin ja edellisten puhujien kanssa, ja haluaisin esittää selkeästi kaikkien niiden ryhmäni jäsenten puolesta, jotka ovat työskennelleet tämän asian parissa monien kuukausien ajan: yhteisömenettely on jotain aivan erityistä. Me tarvitsemme todellisia, ymmärrettäviä päätöksentekomenettelyitä Brysselissä, jotta kansalaiset Kreikassa, Tanskassa, Saksassa ja Espanjassa luottavat meihin. Jos me todella perustamme tämän kilpailukykyä koskevassa sopimuksessa mainitun "sisäpiirin", jota muutamat hallitusten päämiehet suunnittelevat, niin menetämme keskustelun Euroopan unioniin luottamisesta. Juuri tästä tässä kriisissä on yhä enemmän kyse. Voin vain toivoa, että pääsemme eroon tällaisesta typeryydestä ja että neuvoston kokouksessa osoitetaan enemmän järkeä.

Koska mainitsitte kestävän kasvun, komission puheenjohtaja Barroso, haluaisin lisätä yhden seikan. En voi ymmärtää, miksi energia-asioista vastaava komission jäsen Brysselissä toteaa, että kunnianhimoiset ilmastonsuojelun tavoitteet merkitsisivät teollisuuden purkamista Euroopassa. Saksan ympäristöministeri oli Brysselissä 14 päivää sitten ja esitti tutkimuksen, jossa ennustettiin, että Euroopan unionissa saadaan kuusi miljoonaa työpaikkaa, jos asetamme 30 prosentin ilmastotavoitteen. Tämä merkitsisi kestävää kasvua. Hyvä puheenjohtaja Barroso, teidän on päätettävä komission jäsen Oettingerin toimet.

  Vicky Ford, ECR-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, kriisitilanteessa on joskus toimittava nopeasti, ja on selvää, että euroalue ei ole irtaantunut kriisistä, mutta on toimittava myös järkevästi. Yhdistynyt kuningaskunta palautti markkinoiden luottamuksen uudistuksilla, joilla hallittiin menoja ja vähennettiin valtionvelkaa. Nämä ovat nyt keskeisiä ehdotuksia kilpailukykyä koskevassa sopimuksessa.

Parlamentin menettelyiden vuoksi ei voida tehdä nopeita päätöksiä, mutta on olemassa Euroopan parlamentin jäsenten ehdotuksia, joita Eurooppa-neuvosto voisi pitää hyödyllisinä. Kun on kyse Irlannin korosta, ne meistä, jotka lainasimme toiselle valtiolle rahaa, ansaitsemme koron, jossa otetaan huomioon riski, ja me haluamme myös rahamme takaisin. Minä ehdotin ennakkomaksun kannustinta, bonusta, jolla palkitaan varhaisesta takaisinmaksusta. Talouden ohjausjärjestelmän mukaan jäsenvaltioiden on toimittava avoimemmin omiin talousarvioihinsa nähden. Ehdotan, että tämän pitäisi olla kyseessä myös silloin, kun veronmaksajat tarjoavat varoja EU:n talousarvioon.

Toivon, että tästä kriisistä huolimatta kansalliset hallituksemme voivat kuunnella parlamentin ehdotuksia ja työskennellä yhdessä rakentavalla tavalla.

  Lothar Bisky, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisat puhemies ja komission puheenjohtaja Barroso, olin tyytyväinen, että arvostitte tämän asian sosiaalista ulottuvuutta ja että tuitte sosiaalista ratkaisua. Tämä on varmasti tarpeen. Ei ole tarpeen toistaa paljoa siitä, mitä kollegani sanoivat, koska olen täysin samaa mieltä heidän kanssaan.

Suhtaudun erittäin epäilevästi liittokansleri Merkelin ja presidentti Sarkozyn esittämään suunnitelmaan. Miksi? Koska heidän syynsä esittää se eivät ole kovin selkeät. Se, että sillä ei ole minkäänlaista pätevyyttä, on aivan eri asia. Kummatkin ovat älykkäitä strategeja. En voi hyväksyä heidän väitettään siitä, että asiat vain toimivat tällä tavalla. Uskon, että he tarkoittavat asian aivan niin kuin esitettiin. Tämä on näkökohta, johon haluaisin palata vielä kerran. Tämä on mielestäni erittäin vakava asia. Vaikka he uskovat, että tämä lauseke palkkojen indeksoinnista on oikea ratkaisu, en ole siitä itse niinkään varma. Konkreettisesti tarkasteltuna eläkeiän nostamista voidaan myös pitää eläkkeiden vähentämisenä. On erittäin vaikeaa lyhentää velkaa. Jopa Saksan kaltaisista valtioista tämä on erittäin hankalaa. Voin kuvitella, että Irlanti tai Kreikka joutuvat tässä asiassa valtaviin vaikeuksiin.

Suhtaudun hieman epäilevästi siihen, mitä ehdotetulla ratkaisulla on tarkoitus saada aikaan. Odotan, että tässä asiassa toimitaan avoimesti. Saatte parlamentin tuen, jos teette oman osuutenne ja tarjoatte laajempaa avoimuutta sekä varmistatte, että tällaisia pelejä ei pelata parlamentin selän takana. Jos nämä henkilöt haluavat leikata sosiaaliturvaa, heidän on sanottava se selkeästi sen sijaan, että lähdetään lukuisille kiertoteille ja saavutetaan tavoite, jota te, puheenjohtaja Barroso, ja me emme todellakaan jaa.

Olemme valmiita keskustelemaan koordinoitua Euroopan taloudellista ohjausta koskevasta käsitteestä kanssanne, jos tämä talouden ohjaus on nimensä arvoinen, toisin sanoen se on rakenteeltaan demokraattinen ja sillä autetaan luomaan kestävä ja sosiaalisesti vastuullinen Euroopan yhteisö. Olemme myös valmiita keskustelemaan perustamissopimukseen tehtävistä muutoksista esimerkiksi, kun kyseessä on sosiaalisen edistyksen lauseke. Odotimme kuitenkin yksityiskohtaisempaa ja varhaisemmassa vaiheessa annettua tietoa ja kuulemista. Tämä on ainoa tapa, jolla parlamentti voi valvoa tätä prosessia. Sitä ei voi tehdä ilman tietoa!

  Nigel Farage, EFD-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, nautin komission puheenjohtaja Barroson tämän päivän maailmaa koskevasta näkemyksestä, mutta hän oli ehkä ironisempi kuin hän aikoi.

Hän puhui Egyptin ja muiden maiden tapahtumista ja totesi, että on hienoa, että ihmiset nousevat kapinaan demokratian puolesta. Haluaisin muistuttaa häntä siitä, että demokratia on menettely, jossa kansalaiset äänestävät henkilöitä, jotka hallitsevat heitä, ja jos he eivät pidä heidän tekemisistään, heistä päästään eroon, heidät potkaistaan pellolle ja laitetaan joku muu paikalle. Oli ironista, koska hänen seuraava lauseensa oli, että sen vuoksi Euroopassa euron kriisin edessä meidän on vahvistettava yhteisömenettelyä.

Suurelle yleisölle, joka seuraa tätä – he seuraavat tätä yhä enemmän – yhteisömenettely merkitsee, että vaaleilla valitsemattomat byrokraatit, teidän kaltaisenne henkilöt, puheenjohtaja Barroso, ehdottavat lainsäädäntöä salaa. Tiedän, että Euroopan parlamentti äänesti teidän puolestanne, mutta te olitte ainoa ehdokas, joka meille tarjottiin. Se ei ole demokratiaa!

Joten, puheenjohtaja Barroso toteaa, että demokratia on hyvä asia, mutta meillä ei voi olla sitä toisaalta täällä Euroopassa. Tätä vahvisti Belgiasta kotoisin oleva Guy Verhofstadt, jonka mielestä kansallisvaltiot olisi poistettava. No, ehkäpä hänen omalleen käy näin hyvin pian. Hän sanoo, että me haluamme talousliiton. Kukaan ei ole äänestänyt sen puolesta. Keneltäkään ei ole kysytty, haluavatko he sitä. Hän voi äänestää sen puolesta, mutta Euroopan kansat eivät ole äänestäneet sen puolesta.

Perjantain huippukokouksessa pitäisi keskustella Portugalista. Kreikan ja Irlannin pelastustoimien jälkeen on melko selvää, että markkinat lähettävät viestiin "tule tänne numero kolme, aikasi on lopussa". Portugalin joukkovelkakirjalainojen tuotto on 7,6 prosenttia maanantaina. Puheenjohtaja Barroso tietää sen itse. Irlanti piti pelastaa, kun tuotto oli seitsemän prosenttia. Huhtikuussa meillä on valtava Portugalin velan uudelleenjärjestely: yli 20 miljardia euroa on järjesteltävä uudelleen. Meidän olisi pidettävä mielessä, että Euroopan keskuspankki on ostanut edellisen kuuden kuukauden aikana 80 prosenttia Portugalin velasta.

Me emme voi jatkaa Euroopan unionina, joka ostaa omaa velkaansa. Jos jatkamme, niin seuraava velkakriisi ei koske valtiota, vaan kyseessä on Euroopan keskuspankin velkakriisi.

(Puhuja suostui vastaamaan sinisen kortin kysymykseen työjärjestyksen 149 artiklan 8 kohdan mukaisesti)

  Martin Schulz (S&D). – (DE) Arvoisa puhemies, oletan, että Nigel Farage ei tiedä vastausta, mutta minulla on teille kysymys. Te viittaatte jatkuvasti Belgiaan kansakuntana, jota ei ole olemassa. Sanoitte tämän Van Rompuylle ja nyt sanoitte jotain vastaavaa Guy Verhofstadtille. Tiedättekö, minkä perusteella Belgian valtio perustettiin?

  Nigel Farage (EFD). – (EN) Arvoisa puhemies, olen tyytyväinen, että Martin Schulz kysyi tätä minulta.

Vaikeus on se, että, kun luodaan keinotekoinen valtio, jossa on enemmän kuin yksi kieliryhmä – mikä on selvästi kyseessä Belgiassa – se voi pysyä jonkin aikaa koossa, mutta oli kyse sitten Belgiasta, Jugoslaviasta tai Euroopan unionista, kun on täysin erilaisia kieliä ja kulttuureja, niin se ei pysy koossa. Syy, minkä vuoksi olette niin huolissaan Belgiasta, ja minkä vuoksi Van Rompuy oli niin kovasti huolissaan siitä ja miksi Verhofstadt ei pitänyt tästä, on se, että tämähän on totta, eikö niin Martin Schulz? Belgia on koko eurooppalainen hanke pienoiskoossa.

  Martin Schulz (S&D). – (DE) Arvoisa puhemies, tämä kestää vain 30 sekuntia. On mielenkiintoista, että Yhdistyneen kuningaskunnan itsenäisyyspuolueeksi kutsutun puolueen edustaja ei tiedä, että Belgian kuningaskunta perustettiin Yhdistyneen kuningaskunnan ehdotuksesta.

  Proinsias De Rossa (S&D). – (Sinisen kortin kysymys Nigel Faragelle työjärjestyksen 149 artiklan 8 kohdan mukaisesti) (EN) Arvoisa puhemies, toivon, että Nigel Farage ei loukkaannu Irlannin tasavallan kansalaisen esittämästä kysymyksestä. Voisinko kysyä häneltä, mikä on Yhdistyneen kuningaskunnan perusta? Olen ymmärtänyt, että se koostuu Englannin, Skotlannin, Walesin ja Pohjois-Irlannin kansoista. Eikö tämä ole varsinainen kansojen unioni? Melko ylpeä unioni, eikö niin?

  Nigel Farage (EFD). – (EN) Arvoisa puhemies, tämä on hyvä kysymys. Martin Schulz, olette aivan oikeassa, kun totesitte, että Belgia on brittiläinen keksintö ja brittiläinen virhe. Olemme tehneet monia virheitä vuosien aikana. Jotkut asiat on tehty oikein ja jotkut väärin, kuten myös kotimaassanne Saksassa. Saksan historia ei ole ollut putipuhtoinen, mistä olette varmaan samaa mieltä.

Olette aivan oikeassa. Itse asiassa Yhdistyneen kuningaskunnan pysyminen koossa on ollut jotain hyvin huolestuttavaa. Irlanti kulki omaa tietään vuonna 1921: luulen, että Irlanti sai silloin itsenäisyytensä. Olette aivan oikeassa. On erittäin vaikeaa pitää yhdessä eri kulttuureja. Katson, että Englannin, Skotlannin, Walesin ja Pohjois-Irlannin unioni toimii tällä hetkellä, koska siitä ollaan yksimielisiä. Jos yksimielisyyttä ei olisi, vaadittaisiin kansanäänestyksiä, ja nämä kansat voisivat irtaantua siitä. Minun huomioni on se, että kenellekään ei anneta tätä mahdollisuutta Euroopan unionissa.

  Corien Wortmann-Kool (PPE). – (NL) Arvoisa puhemies, neuvosto haluaa nähdä enemmän kunnianhimoa, jotta voimme lujittaa kilpailukykyä ja lisätä lähentymistä. Tästä on luonnollisesti esitettävä kiitos. Haluaisin liittyä komission puheenjohtaja Barrosolle osoitettuun kiitollisuuteen tavasta, jolla hän on ottanut vastaan haasteen ja selvittänyt meille kilpailukykyä koskevaa suunnitelmaa, millä jopa Martin Schulz on pidetty tyytyväisenä tänään. Tätä ei saisi jättää mainitsematta. Olette ottanut vastaan haasteen yhdessä Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Van Rompuyn kanssa.

Kuitenkin vaikuttaa siltä, että sopimuksen aloittaminen on hankaloitunut, koska erityisesti parlamentin on käsiteltävä huomattavan suurta lainsäädäntöpakettia. Parlamentti on ensimmäinen kerran toinen lainsäädäntövallan käyttäjä, kun on kyse talouden ohjauksesta. Siksi on hyvin tärkeää, että joitain asioita yhdistetään, koska on joitain päällekkäisyyksiä. Hyvät kollegat, parlamentissa on esitetty 2 000 tarkistusta, ja kun tarkastelemme tätä, voimme todeta, että näihin tarkistuksiin sisältyvät lähes kaikki kilpailukykyä koskevan suunnitelman kattamat aiheet. Parlamentti haluaa nähdä myös enemmän kunnianhimoa, ja tämä on asia, joka huolestuttaa minua. Miten voimme yhdistää kilpailukykyä koskevan suunnitelman Eurooppa 2020 -strategiaan? Lisäksi komission puheenjohtaja Barroso, aiotteko hyödyntää aloiteoikeuttamme aktiivisesti, jotta kilpailukykyä koskevan suunnitelman ja lainsäädäntöpaketin välille luodaan yhteys? Jos ette tee sitä, parlamentti ottaa haasteen vastaan toisena lainsäädäntövallan käyttäjänä.

  Elisa Ferreira (S&D). – (PT) Arvoisa puhemies, olen kotoisin maasta, joka on ollut olemassa kahdeksan vuosisataa, ja siitä huolimatta se on kiinnostunut tällaisesta globalisoituvasta maailmasta, jossa on vahva Eurooppa, joka pystyy toimimaan Kiinan, Intian ja Yhdysvaltojen kanssa yhtäläisin ehdoin. Tämänhetkinen kriisi ei ole euroalueella oleva kriisi: se on, kuten joku sanoi, euroalueen kriisi. Se johtuu siitä, että yhtenäisvaluutta voi toimia ainoastaan, kun sen muodostavien eri alueiden välillä on luotettavaa ja pitkäjänteistä lähentymistä kasvun, tuoton ja työllisyyden osalta; kun on todellista lähentymistä. Olemme tähän saakka työskennelleet nimellistä lähentymistä koskevien indikaattoreiden perusteella, mikä ei ole missään tapauksessa sama asia.

EU:n on siten saatava pikaisesti loppuun se, minkä se aloitti. Sen saamiseksi loppuun – erityisesti yhtenäisvaluutta – se tarvitsee itse asiassa vankkaa vakausrahastoa: kyseessä on rahasto, jonka avulla vaikeuksissa olevat maat voivat sitoutua lähentymiseen hyväksyttävien – eikä kohtuuttomien – korkojen perusteella, ja jonka vuoksi niitä ei pakoteta leikkaamaan strategisia investointeja, minkä perusteella tällainen lähentyminen on mahdollista; ne voivat siten käyttää kasvuaan maksaakseen takaisin sen, mitä ne lainasivat kriisiaikoina.

Arvoisa puhemies, me tarvitsemme komissiota, joka toimii aktiivisesti ja joka osallistuu tämän vakausrahaston ja myös euro-obligaatioiden luomiseen. Sen on kuunneltava myös parlamentin tänään toistamaa viestiä omien varojen uudesta lähteestä. Tällä on tehokkaasti lujitettava talousarviota, joka on selvästi riittämätön. Hyväksyimme juuri Podimatan mietinnön, missä selkeästi kannatetaan rahoitustapahtumista perittävää veroa. Euroopan on muutettava suuntaa nyt, jotta se selviytyy. Se tarvitsee vahvan parlamentin ja sen lisäksi komission, joka voi toimia eikä vain reagoida: sen on toteutettava aloitteita, joita me odotamme malttamattomina, jotta tätä kokeilua ei menetetä ja jotta siitä saadaan tuloksia.

  Sylvie Goulard (ALDE). – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission puheenjohtaja Barroso, arvoisa komission jäsen, on todettu paljon, josta olen samaa mieltä. Haluaisin vain ottaa esille kolme sanaa.

Ensimmäinen on "kunnioittaminen": tämä parlamentti ei tehnyt Euroopan parlamentista toista lainsäädäntövallan käyttäjää talouden ohjauksen suhteen. Hallitukset päättivät tähän Lissabonin sopimuksessa. Emme pidä esittelijöinä oikeanlaisena toimintana, että tietoa ohjausjärjestelmää koskevista tärkeistä keskusteluista saadaan Googlen tai englanninkielisen lehdistön välityksellä. Ensimmäinen asia, jota pyytäisin teiltä, hyvä komission puheenjohtaja Barroso, ja pyytäisin sitä myös parlamentissa läsnä olevilta Van Rompuyn kollegoilta, on se, että kunnioitatte meitä ja annatte parlamentin jatkaa työtään.

Toinen sana on "demokratia": Emme ole milloinkaan sitten 1700-luvun nähneet tällaista vallanjakoa, johon Eurooppa-neuvosto on nyt ryhtynyt. Tällaisessa vallanjaossa on niitä, jotka päättävät ja niitä, jotka valvovat. Neuvosto – myös teidän peitellyn yhteistyönne vuoksi, hyvä puheenjohtaja Barroso – ottaa parhaillaan itselleen oikeuden päättää ja valvoa, eli periaatteessa se ei tee mitään.

Kolmas sana on "demokratia". Jos jatkamme ehdotuksiemme sisällön vesittämistä, päädymme pienimpään yhteiseen nimittäjään, ja me tiedämme, mikä se on. Se on Lissabonin strategia! Nämä 10 vuotta eivät ole vieneet meitä mihinkään suuntaan.

Me haluamme jatkaa työtämme. Parlamentti vaatii, että sitä kunnioitetaan, ja se puolustaa demokratiaa ja tehokkuutta.

  Miguel Portas (GUE/NGL). – (PT) Arvoisa puhemies, kansainvälinen lehdistö arvioi kaksi viikkoa sitten lausuntojanne mahdollisuudesta, että Portugali käyttää Euroopan rahoitusvakausvälinettä, ja se tulkitsi asiaa niin, että lausunnoillanne rohkaistiin sitä. Komission puheenjohtaja Barroso on varmasti se henkilö komissiossa, joka ymmärtää parhaiten todellisuuden Portugalissa, ja haluaisin esittää hänelle kolme kysymystä, joihin pyydän kolmea suoraa vastausta.

Ensimmäinen kysymys on, mitä Portugali saa turvautumalla Euroopan rahoitusvakausvälineeseen ja Kansainväliseen valuuttarahastoon nykyisessä muodossaan?

Toinen kysymys koskee sitä, minkälaisia muutoksia teidän mielestänne tarvitaan Euroopan rahoitusvakausvälineeseen, jotta estetään Irlannissa tapahtuneen häpeällisen tilanteen toistuminen? Se sai lainan kohtuuttomilla koroilla, palkkoja alennettiin ja se jatkoi julkisen talouden polkumyyntiä suuryritysten suhteen.

Kolmas ja viimeinen kysymys on, miten teidän mielestänne saamme takaisin luottamusta, kun kaikki rahapoliittiset päätökset – jotka tekee tietenkin Euroopan keskuspankki – vahingoittavat edelleen heikoimmassa asemassa olevia valtioita, koska niillä asetetaan kasvu pantiksi?

  Jean-Paul Gauzès (PPE). – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, voin vain tukea Sylvie Goulardin juuri esittämiä perustavia näkökantoja, jotka tarkoittavat, että vaikka olemme hyvin tietoisia tehokkuuden ja nopeuden tarpeesta päätöksentekomenettelyssä, on tärkeää, että parlamentti osallistuu asiaan. Tämä on ainoa tapa, jolla kansalaisemme, joiden vaaleilla valittuja edustajia me olemme, voivat ymmärtää, mitä tapahtuu, ja me voimme selvittää sitä heille.

Haluaisin korostaa tiettyä seikkaa. Rahoitusmarkkinat keikuttavat meitä päivittäin. Näillä rahoitusmarkkinoilla, jotka edustavat kaikkea ja samalla ei mitään, on useimmiten töissä nuoria, jotka ovat siirtyneet pelikonsolien käytöstä tietokoneisiin uhraamatta sille liikaa ajatuksia, mutta he kuitenkin aiheuttavat pelkoa maissamme. Tapa, jolla markkinat saadaan hallintaan, ei ole niiden poistaminen. En kuulu ryhmään, jonka tavoitteena on poistaa markkinat. Kuitenkin, mihin markkinat pyrkivät? Ne pyrkivät välttämään riskiä, ja markkinoiden pelisääntö on se, että riski siirretään jollekin toiselle. Tämä merkitsee, että toimija ei ole koskaan tyytyväinen niin kauan, kun on riskejä.

Minusta tuntuu, että jos haluamme vaikuttaa näihin rahoitusmarkkinoihin, EU:n on voitava esittää erittäin selkeä kanta: sen ei pitäisi muuttaa suuntaa joka toinen päivä eikä pursuta liikaa ajatuksia, joita ei koskaan myöhemmin toteuteta.

Jos haluamme saada tämän taloudellisen näkökohdan hallintaan, ja tämä on tärkeää maidemme talouden vakaudelle, meidän on voitava – ja tämä on tehtävänne, puheenjohtaja Barroso, tarjota tätä vauhtia – asettaa selkeät tavoitteet, selkeät toimenpiteet ja osoittaa selkeästi päättäväisyyttä hyvän talouden ohjauksen suhteen.

  Proinsias De Rossa (S&D). – (EN) Arvoisa puhemies, talouden ohjauksen ja kansallisen ja EU:n tason pankkitoiminnan sääntelyn tahallinen välttäminen on vienyt meidät tähän kriisiin. Kriisi on ilmeinen kaikille työpaikkojen ja kasvun puutteen, eläkkeiden menettämisen ja muiden seikkojen vuoksi. Sen vuoksi, hyvät komission puheenjohtaja Barroso ja komission jäsen Olli Rehn, teidän ei tarvitse vakuuttaa minulle, että talouden ohjaus on välttämätöntä, että sen on oltava vahvaa ja että kaikkien, erityisesti euroalueen, jäsenvaltioiden on osallistuttava siihen. Meidän on kuitenkin vakuutettava Euroopan kansalaiset sen tarpeellisuudesta, ja tämän vuoksi meidän on varmistettava sen laillisuus. Varmistamme sen laillisuuden, kun kieltäydymme hyväksymästä mitään ehdotuksia, jotka eivät perustu perussopimuksiin tai yhteisömenettelyyn.

Ei ole hyväksyttävää, jos talouden ohjauksen koetaan olevan vain yhden, kahden, kolmen, neljän tai viiden taloudellisesti vahvan valtion etujen mukainen. Tämä on todellisuus. Sen vuoksi unionin tulevaisuudelle on erittäin tärkeää, että kansalaiset tukevat laajasti sitä, mistä sovitaan 11. maaliskuuta pidettävässä epävirallisessa Eurooppa-neuvostossa ja mistä ollaan yhtä mieltä maaliskuun lopussa.

Irlannissa juuri valitulla Irlannin hallituksella on vahva valtuutus. Lainaan ohjelmaa, mistä se juuri sopi: "Meidän on otettava askel poispäin kansallisen maksukyvyttömyyden partaalta (...) EU:n ja KVR:n tukiohjelmalla ei ole tähän mennessä palautettu luottamusta Irlannin talouteen (...) tämä osoittaa, että tukipaketin kannattavuudesta esiintyy epävarmuutta".

Haluaisin päättää tähän näkökohtaan. Se on tärkeä näkökohta. Ohjelman epäonnistuminen aiheuttaa laajempaa euroalueen rahoitusmarkkinoiden epävakautta.

(Puhemies keskeytti puhujan.)

  Sharon Bowles (ALDE). – (EN) Arvoisa puhemies, joka viikko lehdistössä esitetään paljon uutisia jostain maasta taikka Eurooppa-neuvostosta tai komission puheenjohtajalta peräisin olevasta uudesta tai muutetusta ehdotuksesta. Kiitän EKP:n pääjohtajaa, koska hän on kiinnittänyt huomiota parlamentin keskusteluihin ja mietintöihin ja antaa arvoa toimintamme suunnalle ja päättäväisyydellemme.

Kilpailukykyä koskeva suunnitelma ja sen kehittyminen on esimerkki. Tarkistuksiimme sisältyy jo laaja kirjo ajatuksia talouden ohjausta koskevasta toimenpidekokonaisuudesta, joten meillä ei ole tuskin minkäänlaisia vaikeuksia siirtyä yhteispäätösmenettelyyn yhdistääksemme niiden kantojen tuloksia, joihin päädymme parlamentissa ja neuvostossa.

Meidän ei kuitenkaan pitäisi poimia vain parhaiten sopivia toimia yhtenäismarkkinoilta eikä jatkaa siten, että päädytään vääriin toimiin. Yhtenäismarkkinoissa ei ole kyse linnoituksesta, jonka sisällä on tasapuoliset toimintaedellytykset. Kyseessä on ulkoinen kilpailukyky, jota laajat yhtenäismarkkinat voivat luoda. Näin ollen sitä yhdistetään tiiviisti talouden ohjauksen elpymistä koskevien toimien kanssa.

Tarvitsemme myös pysyvää rahoituksenvakausmekanismia, joka voi kehittyä ajan kuluessa talouden hallinnon ja painopisteiden mukaisesti. Saksan kansalaisille, joilla on ongelmia "siirtoihin perustuvan unionin" kanssa, toteaisin, että heidän olisi pantava merkille ne näkökohdat, jotka liittyvät heidän oman hallituksensa vaatimuksiin: pankkien pääoman vahvistaminen ja valtion velan ostaminen jälkimarkkinoilla. Saksan pankeilla kestää kymmenen vuotta tunnistaa kriisin vuoksi arvoltaan alentuneet omaisuuserät, ja tähän sisältyy valtion velka. Saksan pankit eivät täytä uusia kansainvälisiä sääntöjä pankin pääomasta, joten Saksan pankkeihin kohdistuvien siirtojen pitäisi olla päivänpolttava kysymys. Sen vuoksi tarvitsette tätä mekanismia aivan kuten koko euroalue.

Lopuksi koron osalta on luotava kestävyyden ja moraalikadon välinen tasapaino.

(Puhemies keskeytti puhujan.)

  Diogo Feio (PPE). – (PT) Arvoisa puhemies, vaikeat ajat edellyttävät rohkeita poliittisia päätöksiä. Juuri sen vuoksi teemme tätä työtä, ja juuri siksi haluaisin kiittää komission puheenjohtaja Barrosoa ajatuksista, joita hän meille esitti. Euroopan parlamentti on jo esittänyt selkeän kannan monissa mietinnöissä euroa ja vakauden tarvetta koskevasta asiasta sekä kasvua koskevasta ongelmasta. Me emme voi tarkastella vain perusteluiden yhtä puolta.

Kriisistä irtaantuminen edellyttää esimerkiksi, että pysyvän rahaston toiminnassa otetaan huomioon niiden jäsenvaltioiden tilanne, jotka maksavat tällä hetkellä korkeampaa korkoa julkisesta velastaan. Tämä on politiikka, jossa on sitouduttava myös kilpailukykyyn, parempaan luottoon, veropolitiikkaan, joka voi houkutella sijoittajia myönteisesti; lyhyesti sanottuna kaikkeen, joka liittyy vaurauden luomiseen. Tämä on kuitenkin myös syy siihen, että tarvitsemme enemmän EU:n toimielimiä. Euroopan parlamentin kannat on määritelty selkeästi, ei tiedotusvälineiden välityksellä. Nyt ei ole aika ideologisille päätöksille, vaan on aika ajatella kansalaisia. He vaativat meiltä järkeviä ja nopeita päätöksiä.

  Jacek Saryusz-Wolski (PPE). – (EN) Arvoisa puhemies, meidän edessämme ei ole euroalueen kriisi vaan joidenkin euroalueen jäsenvaltioiden julkisen talouden kriisi; kyseessä voisi olla vaikka Unkari. Miksi pitää järjestää kokous pelkästään 17 euroalueen valtionpäämiehen välillä ilman, että muut kutsutaan? Miksi luoda perusteettomia jakolinjoja, jotka me poistimme kuusi vuotta sitten laajentumisen ansiosta, ja miksi luoda kahden nopeuden unioni?

Komissio, jota johdatte, puheenjohtaja Barroso, on perustamissopimuksen vartija. Mikä on perustamissopimuksen mukainen syy jättää nämä maat ulkopuolelle? Miksi ulkopuolelle jätetään halukkaat ja kykenevät? Miksi 5 ja 121 artiklaa ei sovelleta vero- ja sosiaalipolitiikan syventämiseksi? Miksi ei sovelleta perustamissopimuksen mukaista tehostettua yhteistyötä, jossa komissiolla on keskeinen asema?

Yhtenäismarkkinoilla samoin kuin kilpailukykyä koskevassa haasteessa on 27 jäsenvaltiota. Neuvoston puheenjohtajan ja komission pitäisi toimia 27 jäsenvaltion EU:n johdossa eikä olla tietyn jäsenvaltioryhmän sihteeristö.

  Roberto Gualtieri (S&D). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunta hyväksyi eilen illalla suurella enemmistöllä parlamentin lausunnon perustamissopimukseen tehtävästä muutoksesta, jolla otetaan käyttöön vakausmekanismi.

Asiakirjassa ehdotetaan, että Lissabonin sopimukseen tehtävää muutosta mukautetaan vahvistamalla menettely, jonka perusteella – vaikka rahaston hallitustenvälinen luonne säilytetään – oikeutetaan tällaisen määräyksen sisällyttäminen perustamissopimukseen. Siihen sisältyy myös joitain selkeitä ehdotuksia mekanismin toiminnasta. Tarkoituksena on varmistaa, että se on yhdenmukainen niiden tehtävien kanssa, joita perustamissopimuksessa osoitetaan EU:n toimielimille, samoin kuin talouden hallinnon kanssa, joka ei toimisi, ellei se olisi hallitustenvälistä.

Haluaisin käyttää komission puheenjohtaja Barroson edellisessä keskustelussa käyttämää metaforaa: parlamentti ehdottaa, että tämä hallitustenvälinen vaunu laitetaan raiteille unionin junan perään ja että komissiolle annetaan ansaittu tehtävänsä toimia sen kuljettajana.

Mitä mieltä komissio on parlamentin ehdotuksista? Aikooko sen pyrkiä saamaan niitä eteenpäin neuvotteluissa seuraavina päivinä?

(Puhemies keskeytti puhujan.)

  Pat the Cope Gallagher (ALDE). – (EN) Arvoisa puhemies, kotimaani Irlanti on pieni avoin talous, johon keskittyy paljon suoria ulkomaisia investointeja. Kahdentoista ja puolen prosentin yritysvero on välttämätön, jotta taloutemme elpymistä tuetaan, työpaikkamme säilytetään ja jotta työllisyyden kasvu varmistetaan. Alhaisen yritysverokannan käyttöönoton vuoksi kahdeksasosa maailman parhaista teknologiayrityksistä on sijoittautunut kotimaahani. Kaikki toimet, joilla pyritään yhtenäistämään tai yhdenmukaistamaan yritysverokantaa Euroopan unionissa, vahingoittaisivat huomattavasti Irlannin kykyä houkutella ulkomaisia suoria investointeja ja siten kykyä saada talouttamme elvytettyä.

On tärkeää muistaa, että Irlanti, kuten muut pienet valtiot, on maantieteellisesti ja historiallisesti Euroopan reunavaltio, ja alhainen verokanta on väline, jolla pyritään vastaamaan syrjäisestä asemasta johtuviin taloudellisiin rajoituksiin. Haluaisin esittää kysymyksen komission puheenjohtajalle. Voiko hän vahvistaa, että Lissabonin sopimuksen mukaan verotusala on kunkin jäsenvaltion toimivallassa?

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL). – (PT) Arvoisa puhemies, tänä kansainvälisenä naistenpäivänä kaikki esittävät kauniita sanoja naisten oikeuksista. Nyt kun käsittelemme talous- ja rahoitusasioita, taloudellisten intressien alalla vallitsevana näkökohtana on niin sanottu talouden ohjaus. Samoin korostetaan vakaus- ja kasvusopimuksen kriteerien syventämistä, mutta koskaan ei oteta huomioon kunkin valtion erityispiirteitä, syviä taloudellisia eroja, sosiaalista eriarvoisuutta, työttömyyttä tai köyhyyttä.

Sen vuoksi se, mitä tällaisella kilpailukykyä koskevalla sopimuksella saadaan aikaan, on tämänhetkisten sosiaalisten ongelmien vaikeutuminen. Teillä on kuitenkin edessänne työntekijöiden, naisten ja nuorten taistelu. Sitä on jo suunniteltu Portugalissa seuraaville viikonlopuille, ja Portugalin yleinen työntekijäliitto (CGTP) järjestää mielenosoituksen Lissabonissa 19. marraskuuta. Tämä antaa toivoa siitä, että saamme aikaan tarvittavan muutoksen.

  Jaroslav Paška (EFD). – (SK) Arvoisa puhemies, haluaisin aloittaa muistuttamalla kollegaani varapuheenjohtaja Verheugenia siitä, että EU luotiin itsenäisten ja täysivaltaisten valtioiden välisestä sopimuksesta. Ne päättivät vapaaehtoisesti siirtää osan toimivallastaan uudelle toimielimelle – Euroopan unionille – jonka ne perustivat yhdessä, jotta suvereeneille valtioille kuuluvia valtuuksia hallinnoidaan yhteisesti ja koordinoidusti. Jos Euroopan valtiot päättävät, että ne haluavat luoda yhteisen talouden hallinnon EU:n lainsäädännön puitteissa, sen on oltava niiden vapaa ja vapaaehtoinen päätös eikä ohjesääntö Brysselistä.

Jos me puhumme sopimuksesta ja sen vuoksi itsenäisten valtioiden välisestä sopimuksesta, joka koskee yhteistyön tiivistämistä EU:n ohjauksella, niin silloin on kaikki kunnossa. Jos talouden hallinnon alalla on jonkinlaista tiiviimpää yhteistyötä, siihen olisi luonnollisesti ryhdyttävä ensin euroalueen valtiot, jotka ovat sitoutuneet käyttämään yhteistä valuuttaa.

Hyvät kollegat, meillä ei saisi olla kuitenkaan liikoja luuloja. Talouden sääntely ja verolait eroavat näiden valtioiden välillä, ja sen vuoksi tästä prosessista tulee hyvin monimutkainen...

(Puhemies keskeytti puhujan.)

  Franz Obermayr (NI). – (DE) Arvoisa puhemies, kiitoksia erityisesti, että olitte oikeudenmukainen ja ilmoititte puhujaluettelon etukäteen. Yhtenäisen eläkeiän ohella ehdotukset finanssipoliittisesta liitosta edellyttävät, että myyntiveroastetta ja palkkapolitiikkaa yhdenmukaistetaan. Tämä on jälleen uusi askel kohti talouden hallintoa ja merkitsee puuttumista jäsenvaltioiden riippumattomaan veronkantoon. Asiaa pahentaa se, että Euroopan parlamentilla ei ole mitään sanottavaa näistä asioista ja että oli mahdollista perääntyä Lissabonin sopimuksen 136 artiklan määräyksistä. Angela Merkel ja Nicolas Sarkozy saavat todennäköisesti ehdotuksensa läpi euroalueen valtioiden vastustuksesta huolimatta.

Kun on kyseessä näiden tukipakettien lujittaminen, on selvää, että keinottelijat voivat jatkossakin painostaa euroalueen heikkoja valtioita ilman, että ne joutuvat vastaamaan riskistä. Jos on kriisi, voidaan käyttää tukipakettia. Voitot yksityistetään, ja tappioista vastaavat kansalaiset ja niitä kierrätetään koko euroalueella. Hyvä komission puheenjohtaja, sanoitte, että kasvua on jaettava tasapuolisemmin. Minä haluaisin kysyä teiltä: mikä on rahoitusvelkoja koskeva tilanne? Tukipaketti aiheuttaa sen, että taakka jaetaan vieläkin epäoikeudenmukaisemmin. Lisäksi se aiheuttaa sosiaalisia ongelmia ja saattaa mielivaltaisesti nettomaksajien vaurauden vaaraan.

  José Manuel Barroso, komission puheenjohtaja. – (PT) Arvoisa puhemies, vastaan joihinkin Portugalista esitettyihin erityisiin kysymyksiin. Se, pitäisikö Portugalin käyttää Euroopan rahoitusvakausvälinettä, on Portugalin viranomaisten päätettävissä. Kyseessä on Portugalin itsenäinen päätös, koska kyseessä on valtionvelka. Voin kertoa teille luonnollisesti, että Euroopan rahoitusvakausvälineen ja Kansainvälisen valuuttarahaston tuen käyttöä pitää hyödyntää muiden keinojen puuttuessa: viimeisenä keinona. On selvää, että jos maa voi välttää turvautumasta tähän mekanismiin, sen olisi toimittava niin, koska näiden varojen käyttö aiheuttaa kustannuksia, eikä pelkästään maan maineen suhteen. Sen vuoksi, jos maa pystyy, niin sen olisi vältettävä tätä. Haluaisin kuitenkin toistaa, että kansallisten viranomaisten on tehtävä päätös, käytetäänkö tätä rahastoa, tai sen olisi ainakin pyydettävä sen aktivointia.

Toiseksi, kun on kyse siitä, mitä haluaisin nähdä Euroopan rahoitusvakausvälineessä, kyse ei ole siitä, mitä haluaisin nähdä, vaan kyse on politiikasta: me komissiossa työskentelemme aktiivisesti jäsenvaltioiden ja erityisesti euroalueen jäsenvaltioiden kanssa Euroopan rahoitusvakausvälineen lainanantokapasiteetin vahvistamiseksi, jotta sen toimintaa laajennetaan, mukaan lukien suurempi joustavuus. Eräät näistä aiheista ovat erittäin herkkiä markkinoiden näkökulmasta. Minusta ei vaikuta järkevältä esittää aikeita, jotka eivät ole vielä lopullisia, mutta euroalueen osalta tämä työ on käynnissä. Lisäksi, kuten tiedätte, komissio on esittänyt selkeästi ehdotuksen Euroopan rahoitusvakausvälineen vahvistamiseksi ja sen toiminnan, erityisesti sen vuotuisen kasvuselvityksen, laajentamiseksi.

Sen osalta, pitäisikö tätä politiikkaa muuttaa tai voidaanko sitä muuttaa, voin todeta, että sitä ei voida muuttaa kaikkein heikoimmassa asemassa olevien valtioiden kohdalla. Olisi täysin vastuutonta, että valtiot, joilla on näin merkittävä määrä julkista ja yksityistä velkaa, vesittäisivät talouden vakauttamista ja rakenteellisia uudistuksia koskevia toimiaan tällä hetkellä. Kun jollain valtiolla on näin suuri velkaantumisaste, markkinoiden luottamuksen on palattava. Jos se ei palaa, maan taloudellinen tilanne muuttuu kestämättömäksi. Sen vuoksi, jos haluamme auttaa kaikkein heikoimmassa asemassa olevia valtioita, emme saa tarjota heille harhakuvia tai jotain epärealistista: päinvastoin, meidän on tuettava kaikkia järkeviä toimia, joita ne haluavat toteuttaa talouden vakauttamiseksi ja rakenneuudistuksen toteuttamiseksi. Tämä on ainoa tapa saada markkinoiden luottamus. Kyseessä ei ole luonnollisesti ainoastaan yksittäisen valtion ponnistelu, jota varten tarvitaan euroalueen yhteisiä ponnisteluita. Tämä on se, mitä kehitetään eri osapuolilta peräisin olevilla erilaisilla rahoitusosuuksilla.

Voin kertoa teille kuitenkin sen, että komissio on tehnyt kaiken voitavansa ehdottaakseen suurempaa tavoitetasoa. Kuitenkin, kuten parlamentin jäsenet tietävät, komissio tekee ehdotuksia, mutta lopullisen päätöksen tekevät jäsenvaltiot ja erityisesti euroalueen jäsenvaltiot varsinkin asioissa, jotka kuuluvat tiukasti kansallisen toimivaltaan ja joista ei säädetä perustamissopimuksessa. Näin tehdään Euroopan rahoitusvakausvälineen tapauksessa.

(FR) Joka tapauksessa haluaisin sanoa koko parlamentille, että monet kuulemistani arvosteluista – vaikka useimmat tukivat komission yleistä lähestymistapaa – esitettiin, jos ymmärsin asian oikein, tietyille hallituksille tai jäsenvaltioille. Minun asiani ei ole puhua heidän puolestaan.

Minun on todettava, että komissio on esittänyt talouden ohjausta koskevan ehdotuskokonaisuuden. Olemme ponnistelleet asiassa aivan hallituksiemme tavoiterajalle saakka. Jopa talouden ohjausta koskevan paketin, jonka kollegani Rehn ja minä itse esitimme, tapauksessa jäsenvaltiot eivät halunneet hyväksyä alkuperäistä tavoitetasoa. Tämä on totuus, sillä me esitimme lainsäädäntöehdotukset.

Nyt on tullut esille uusi ajatus: se, että kilpailukykyä koskevan sopimuksen osalta – ja haluaisin olla tässä hyvin avoin ja osoittaa kunnioitustani parlamentille – halusimme, että myös se sisällytetään yhteisön lähestymistapaan.

Ilmoitin teille täysin avoimella tavalla komission pyrkimyksistä saada tästä kilpailukyvyn vaikutusta koskevasta ajatuksesta käyttökelpoinen ja tarjota lisäarvoa joko kasvun tai työllisyyden kannalta – joka on, kuten jo totesin, komission painopisteala – tai jopa vahvistaa ohjausjärjestelmää. En tarvitse tietenkään muistutusta siitä, että komissio toimii perustamissopimuksien valvojana. Me olemme osoittaneet tätä vankkumattomasti, oli kyse sitten sisämarkkinoista, kilpailusta tai syrjimättömyydestä. Voin vakuuttaa teille jälleen kerran, että komissio ei epäröi turvautua kaikkiin sen käytettävissä oleviin keinoihin, jos me katsomme, että perustamissopimuksen periaatteita tai määräyksiä vaarannetaan neuvoston tai muiden toimielinten tekemillä päätöksillä.

Sen vuoksi tekemämme työ on luonteeltaan pitkäaikaista, ja kyseessä on vakava työ, jota teemme vastuullisesti. Tämä on luonnollisesti erittäin herkkä ajanjakso meille, kuten tiedätte: tällä hetkellä ensimmäinen asia, mitä hallitukset tarkastelevat aamulla, on julkisen velan kasvaminen.

Sen vuoksi se, mitä sanomme, ei ole samantekevää. Luomamme toivo on tärkeää. Komission velvollisuus on toimia kunnianhimoisesti ja samalla sen on toimittava vastuullisesti ehdotuksia tehdessään. Sen on tiedettävä, että niillä on oltava ainakin mahdollisuus toteuta ja että kyseessä ei ole pelkkä mainostemppu, jota seuraa pettymys. Tätä juuri haluan välttää, ja tämä on sitä, mitä komission on vältettävä. Meidän on vältettävä pettymyksen tai hajaannuksen aiheuttamista, oli kyse sitten euroalueesta tai jopa koko Euroopan unionista.

Sen vuoksi voin vakuuttaa teille, että komissio pitää tavoitteensa korkealla. Komissio esittää tällä hetkellä kaikille hallituksille, että Euroopan parlamentin on osallistuttava tähän kilpailukykyä koskevaan suunnitelmaan. Komissio kertoo parhaillaan hallituksille, että sen on säilytettävä keskeinen tehtävä tässä kilpailukykyä koskevassa suunnitelmassa, ei institutionaalisen uskollisuuden vuoksi, ei institutionaalisen itsekkyyden vuoksi, vaan koska uskomme, että komissiota ja yhteisön lähestymistapaa voidaan pitää takeena, jos haluamme välttää euroalueen ja muiden unionin maiden välistä erimielisyyttä. Ne ovat takeena, jos haluamme välttää yhtenäismarkkinoiden eheyteen kohdistuvat hyökkäykset tai jos haluamme välttää asettamasta kyseenalaisiksi toisia mekanismeja, kuten vakaus- ja kasvusopimusta. Ne ovat myös takeena siitä, että pysymme eurooppalaisina Euroopan unionissa, jossa vallitsee eurooppalainen solidaarisuus.

Sen vuoksi toimin erittäin vilpittömästi ja avoimesti. Komissio tekee työnsä täysin avoimesti. Se tekee sitä rakentavasti. Se yrittää varjella ajatusta, että jos asiat esitetään hyvin ja yhteisön lähestymistavan mukaisesti, niillä voidaan tarjoa lisäarvoa ohjausta koskeviin toimiimme toisin, mitä eräät teistä totesivat. Hallituksiemme tehostamat toimet, joilla pyritään saamaan aikaan talouspolitiikan koordinointia, ovat aina kuuluneet komission ja parlamentin jäsenten enemmistön yleiseen lähestymistapaan.

Tällä tarjotaan sen vuoksi mahdollisuus. Jos valtion- tai hallitusten päämiehet ovat nyt valmiita osallistumaan talouspolitiikan – ja jopa muiden alojen, joita aikaisemmin pidettiin pelkästään kansalliseen toimivaltaan kuuluvina – koordinointiin, tätä olisi pidettävä myönteisenä, koska tällä tarjotaan lisäarvoa kasvulle ja työllisyydelle ja koska tällä kunnioitetaan yhteisön hallinnon järjestelmiä. Juuri tästä on kyse.

Katson, että keskustelu on ollut tästä näkökulmasta erittäin hyödyllinen. Lisäksi luulen, että parlamentin viesti on saavuttanut Eurooppa-neuvoston. Puhemies Buzek välitti sen viime kerralla, kun hän oli Eurooppa-neuvostossa. Mielestäni olennaisissa asioissa komission ja parlamentin on puolustettava tiukasti yhteisön lähestymistapaa. Niiden on oltava vakuuttuneita, että tämä on ainoa tapa, jolla EU saavuttaa koko unionin vakautta, kasvua ja työllisyyttä koskevat tavoitteet, jotka olemme asettaneet itsellemme euroalueella.

Puhetta johti
varapuhemies Rodi KRATSA-TSAGAROPOULOU

  Puhemies. – (EL) Keskustelu on päättynyt.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 149 artikla)

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Näytelmä, jonka näemme taas kerran avautuvan eteemme, on alkanut piinallisesti toistaa itseään ja paljastaa Euroopan unionin perusolemuksen: sen, kuka loppujen lopuksi tekee säännöt ja minkä eturyhmien hyväksi. Näytelmässä ei tavalliseen tapaan ole puutetta päähenkilöistä, sivuosan esittäjistä eikä avustajistakaan. Euroopan komission puheenjohtaja Barroso esittelee ja puolustaa nyt Euroopan parlamentissa niin kutsuttua kilpailukykyä koskevaa sopimusta, jonka Saksa ja Ranska laativat kurjaksi rasitteeksi kaikille muille euroalueen maille ja jonka sen laatijat alun perin kielsivät. Tämä tapahtuu viikkoja sen jälkeen, kun puheenjohtaja Barroso on kritisoinut liittokansleri Merkeliä siitä, ettei tämä ole tunnustanut komission roolia. Nyt on selvää, mikä komission ja sen puheenjohtaja rooli loppujen lopuksi on. Edellä mainittu sopimus, jonka puheenjohtaja Barroso kehottaa liittämään tiiviisti työllisyyden ja kasvun tavoitteeseen, on työntekijöiden oikeuksiin ja sosiaalisiin oikeuksiin kohdistuva todellinen kostoretki, jossa hyökätään palkkoja vastaan, nostetaan eläkeikää, yritetään tuhota työehtosopimusneuvottelut ja lasketaan sosiaalisia oikeuksia. Se on myös yritys antaa todellinen siirtomaatyylisen taloudellisen riippuvuuden tuomio Portugalin kaltaisille maille.