Sanatarkat istuntoselostukset

Tiistai 8. maaliskuuta 2011 - Strasbourg

18. Globalisaation aikakauden teollisuuspolitiikka (keskustelu)

  Puhemies. – (ES) Esityslistalla on seuraavana Bernd Langen laatima mietintö globalisaation aikakauden teollisuuspolitiikasta (2010/2095(INI)) (A7-0022/2011).

  Bernd Lange, esittelijä. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa varapuheenjohtaja Tajani, hyvät parlamentin jäsenet, tässä mietinnössä esitetään Euroopan parlamentin kanta hyvin selvästi. Haluaisin kiittää varjoesittelijöitä, jotka ovat osallistuneet mietinnön valmisteluun, ja asiasta vastaavien valiokuntien lausuntojen valmistelijoita.

Arvoisa varapuheenjohtaja Tajani, yhdessä olemme onnistuneet välittämään selkeän viestin, jonka mukaan haluamme siirtää teollisuuspolitiikkaa lähemmäksi politiikan keskiötä hyvistä syistä. Teollisuuspolitiikka auttaa meitä ensinnäkin luomaan korkealaatuisia tulevaisuudessa kestäviä työpaikkoja Eurooppaan ja toiseksi turvaamaan investoinnit Eurooppaan. Kilpailijamme kaikkialla maailmassa, kuten Yhdysvallat, Brasilia ja Intia, hyödyntävät teollisuuspolitiikkaa. Kolmanneksi kohtaamme haasteita, jotka liittyvät ilmaston ja yhteiskuntamme taloudellisen ja sosiaalisen perustan kestävyyteen. Tätä taustaa vasten on tärkeää, että asetamme teollisuuspolitiikan politiikan keskiöön.

Toisaalta tämä tarkoittaa, arvoisa varapuheenjohtaja Tajani, että odotamme, että teollisuuspolitiikka integroidaan siten, että siitä tulee lainsäädäntöaloitteiden keskipiste Euroopan unionissa. Emme halua, että ympäristö-, kauppa- ja kilpailupolitiikka laaditaan ensin ja vasta myöhemmin sovitetaan yhteen Euroopan teollisuuden etujen kanssa. Päinvastoin, meidän on määriteltävä politiikan muut alat kestävän teollisuuspolitiikan strategisten etujen perusteella.

Toiseksi, varapuheenjohtaja Tajani, meidän on parannettava eri jäsenvaltioiden teollisuuspolitiikkojen välistä koordinaatiota. Siksi haluamme pyytää teitä, ja olemme sisällyttäneet tämän mietintöön, hyödyntämään Lissabonin sopimuksen 173 artiklan 2 kohtaa eri jäsenvaltioiden teollisuuspolitiikkojen yhteensovittamisen tehostamiseksi, jotta todellakin kulkisimme kaikki samaan suuntaan.

Meidän on tietenkin keskityttävä lukuisiin erityisaloihin. Horisontaalisella tasolla meidän on tarkasteltava erityisesti innovaatiopolitiikkaa koko arvonmuodostusketjussa. Meidän on pystyttävä tukemaan koko talousketjua perustutkimuksesta aina tuotteiden markkinoille saattamiseen ja tuomaan yhteiskunnalle parhaat ratkaisut markkinoille.

Meidän on myös kiinnitettävä enemmän huomiota resursseihin. Ei riitä, että toteamme tämän olevan tärkeää. Meidän on otettava käyttöön käytännön lainsäädäntöä, jolla lisätään merkittävästi resurssien tuottavuutta. Teollisuudessa työvoiman osuus kustannuksista on 20 prosenttia ja resurssien 40 prosenttia. Tämän on raaka-aineita koskevan toiminnan lähtökohta. Matkapuhelimet, joita me kaikki käytämme, sisältävät harvinaisia maametalleja ja metalleja, joita kierrätetään harvoin. Matkapuhelinten kierrätysaste on vain 1,5 prosenttia. Tämä on työpaikkojen luomisen ja Euroopan teollisuuden kilpailukyvyn parantamisen lähtökohta.

Haluan lopuksi mainita vielä yhden seikan tässä yhteydessä. Innovaatio ja resurssien tuottavuus eivät tapahdu itsestään. Ne riippuvat kyseessä olevista työntekijöistä. Tästä syystä järkevässä teollisuuspolitiikassa on myös otettava huomioon työntekijöiden taidot ja osallistuminen. Jos teemme näin, olen vakuuttunut siitä, että meillä on tulevaisuudessa kestäviä työpaikkoja Euroopan teollisuudessa.

  Antonio Tajani, komission varapuheenjohtaja. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, haluaisin ensinnäkin kiittää esittelijä Langea hänen tekemästään työstä. Tiedän, ettei tällä tavalla järjestetyssä istuntosalissa, jossa on paljon parlamenttiryhmiä, ole helppoa saada aikaan synteesiä, jossa teollisuuspolitiikkaa koskeva keskustelu voidaan lopettaa myönteisessä hengessä. Siksi haluan kiittää teitä tekemästänne työstä, sillä jos todella haluamme asettaa reaalitaloutta edistävät toimet poliittisen toimintamme ytimeen sosiaali- ja markkinatalouden hyväksi, meidän – komission, parlamentin ja neuvoston – on tehtävä yhdessä työtä.

Olen samaa mieltä kanssanne jäsenvaltioiden yhteenkuuluvuuden lisäämisestä, ja neuvosto on antanut rohkaisevan merkin, sillä se on itse asiassa tukenut komission kantaa. Lisäksi maissa, joissa on ollut mahdollista laatia teollisuuspolitiikkaa koskeva asiakirja, on esiintynyt jonkin verran halukkuutta – vaikka vaihtelevasti eri valtioissa – osallistua teollisuuspolitiikkaa koskevaan yhteiseen toimintaan. Koska unioni ei halua tyrkyttää ratkaisuja yksittäisille jäsenvaltiolle, tällä pyritään yhteensovittamaan niiden politiikkoja.

Minusta tämä merkitsee siirtymistä pyytämäänne suuntaan, mutta sillä vahvistetaan myös, että Eurooppa tarvitsee omaa teollisuutta kriisin ratkaisemiseen liittyvien välittömien haasteiden käsittelemiseksi. Emme voi ajatella, että voitamme nykyiset vaikeudet – tilanne, jota pahentaa Välimeren alueella käynnissä oleva kriisi – ilman teollisuus- ja yrityspolitiikan edistämiseen tähtääviä vankkoja toimia, sillä ainoastaan niiden avulla voimme kehittää ja luoda uusia työpaikkoja.

Laatimassanne mietinnössä, jäsen Lange, korostetaan aivan oikein kohtaamiamme taloudellisia, ympäristöllisiä ja sosiaalisia haasteita: lyhyesti sanottuna teollisuuspolitiikkamme kestävyyttä. Siinä kestävyys asetetaan samalle tasolle kuin kilpailukyky, koska nämä kaksi ulottuvuutta liittyvät läheisesti toisiinsa. Olen todellakin vakuuttunut siitä, että nykyisessä maailmassa toista ei voi olla ilman toista.

Tämän saavuttamiseksi meillä on oltava nykyaikainen ja kilpailukykyinen teollisuus, joka eroaa selvästi vanhasta teollisuuspolitiikasta. Mitä nykyaikainen teollisuus tarkoittaa? Se tarkoittaa teollisuutta, joka on tehokas resurssien käytössä, energian kulutuksessa ja kasvihuonekaasuissa, mikä merkitsee taloutta, jonka tavoitteena on muuttua vihreäksi taloudeksi vihreämmän talouden avulla. Tämän teollisuusalan on myös oltava vastuullinen ja ratkaistava ongelmat työmarkkinaosapuolten kanssa käytävän jatkuvan ja hedelmällisen vuoropuhelun avulla.

Mielestäni meidän on lähetettävä vahva viesti siitä, että vuoden 2010 teollisuusmalli ei voi perustua valtionapuun ja että kilpailukykynsä varmistamiseksi maailmanlaajuisten haasteiden aikakautena Euroopan teollisuudella ei ole varaa olla keskittymättä innovaatioon ja tutkimukseen. Tämän takia ennen teollisuuspolitiikka koskevan asiakirjan julkaisemista komissio esitteli innovaatiopolitiikkaa koskevan asiakirjansa, joka on mielestäni ratkaisevan tärkeä aidon teollisuuspolitiikan kehittämisen kannalta ja auttaa myös tunnistamaan etenemisreitit raaka-aineiden tutkimuksen ja innovaation alalla.

Ei ole sattumaa, että yksi komission mainitsemista innovaatiokumppanuuksista koskee juuri raaka-aineita, raaka-aineiden kierrätys- ja korvaamistapojen tutkimista. Siksi on selvää – eikä vähiten siksi, että keskustelemme myöhemmin seuraavassa keskustelussa harvoista maametalleista – että innovaatio, raaka-aineet ja teollisuuspolitiikka ovat kaikki osa yhtenäistä strategiaa, ja mielestäni pk-yrityksiä tukeva aloite on myös osa samaa strategiaa. Toteuttamalla käytännössä poliittisia ja lainsäädännöllisiä toimia komissio osoittaa, että sillä on halua toteuttaa poliittisia toimia teollisuuden ja yritysten hyväksi.

Hallinnon ja teollisuuspolitiikan osalta prosessi on mielestäni jo hyvin käynnissä sekä komissiossa että jäsenvaltioissa, kuten totesin jo aiemmin. Komissiossa, kuten tiedätte, puheenjohtaja Barroso pyysi toimikauden alussa, että toimisin teollisuuspolitiikkaa käsittelevien komission jäsenten ryhmän puheenjohtajana.

Olen tähän mennessä kutsunut koolle kaksi ryhmäkokousta. Ensimmäinen kokous pidettiin ennen tiedonannon hyväksymistä, ja kokouksessa keskusteltiin poliittisista painopisteistä. Toisessa kokouksessa keskusteltiin tiedonannon käytännön toteutuksesta ja erityisesti käsiteltiin kilpailukykytestiä ja standardointistrategiaa. Mielestäni komission jäsenten ryhmä on erityinen väline, jonka tarkoitus on antaa poliittisia neuvoja ja varmistaa, että aloitteet ovat teollisuuspolitiikan mukaisia.

Jäsenvaltioiden reaktio on mielestäni ollut myönteinen. Kuten totesin, käynnistimme 10. joulukuuta 2010 puheenjohtajavaltio Unkarin kanssa ja läheisessä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa ensimmäisen pienten ja keskisuurten yritysten luotonsaantia koskevan yhteistyömenettelyn, jota seuraa muita vastaavia menettelyjä. Annamme teille edelleen tiedot, joita tarvitaan parlamentin ja komission välistä yhteistyötä varten.

Ennen kuin lopetan puheenvuoroni, arvoisa puhemies, haluisin mainita muutaman sanan siitä, miten tärkeää on tukea naisten yrittäjyyttä. Ei ole sattumaa, että tänään on 8. maaliskuuta, ja olen aina sanonut, että tarvitsemme enemmän naisyrittäjiä, mutta sen jälkeen, kun he ovat päättäneet sitoutua yrittäjyyteen, meidän on ainakin voitava antaa heille hyviä neuvoja.

Sen me olemme päättäneet tehdä hyväksymällä tilapäistoimia pk-yrityksiä tukevan aloitteen tarkistuksen aikana. Naispuolisten yrittäjälähettiläiden verkosto, jonka olemme jo käynnistäneet, jatkaa toimintaansa, mutta haluamme saada aikaan muutakin kuin tietoisuuden lisäämistä. Haluamme, että naisyrittäjät voivat saada hyviä neuvoja asiantuntijoilta, ja tätä varten käynnistämme lyhyellä aikavälillä kuulemismenettelyn, jolla tuetaan tiettyjä aloitteita, joiden tavoitteena on tarjota mentoreita uusille naisyrittäjille, jotka sellaisen haluavat.

Mentorit voivat antaa heille konkreettisia neuvoja yrityksen käynnistämisestä ja pitämisestä. Tarkoituksena on käynnistää tämä aloite vähintään kymmenessä jäsenvaltiossa, ja sen jälkeen laajentaa sitä jäljellä olevaan 17 jäsenvaltioon.

  Puhemies. – (EN) Arvoisa komission jäsen, kiitän teitä tästä lyhyestä naisyrittäjiä koskevasta katsauksesta. Tämä ei varmaan ole täysin sattumaa, kun otetaan huomioon, että tänään 8. maaliskuuta on kansainvälinen naisten päivä, mutta joka tapauksessa, olemme tyytyväisiä aloitteisiinne tältä osin.

  Francesco De Angelis, teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan lausunnon esittelijä. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, teollisuuspolitiikka on kasvun ja työllisyyden keskeinen tekijä meidän alueillamme ja maissamme. Vaikean taloudellisen kriisin aikana suhtaudumme näin ollen myönteisesti komission aloitteeseen tarjota Euroopalle keskipitkän tai pitkän aikavälin yhteistä lähestymistapaa, ja tuemme täysin jäsen Langen erinomaista mietintöä vähintään kolmesta eri syystä.

Ensimmäinen syy on se, että mietinnössä käsitellään teollisuuden kehitystä siten, ettei teollisuuden ja yritysten etuja jaotella markkinasektoreihin, vaan ne kootaan yhteen yhteisten tavoitteiden mukaisesti. Toinen syy on se, että siinä korostetaan alueellisten rakenteiden merkitystä lisäämällä tukea klustereille, innovaatioverkostoille, osaamisen välittämiselle, tutkimukselle sekä taitojen parantamiselle ja perusrakenteiden kehittämiselle.

Kolmas syy – ja lopetan tähän – on se, että siinä korostetaan pienten ja keskisuurten yritysten roolia ja tehtävää. Nämä yritykset kääntyvät Euroopan unionin puoleen selviytyäkseen tästä kriisistä, joka voi vaarantaa vakavasti niiden tulevaisuuden.

  Gianluca Susta, kansainvälisen kaupan valiokunnan lausunnon valmistelija. – (IT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, talous- ja rahoituskriisi on saanut monet henkilöt ymmärtämään teollisuuden keskeisen merkityksen. Pyrkimyksistänne huolimatta, arvoisa varapuheenjohtaja, komissio ei vieläkään ole aina ymmärtänyt tätä.

Monessa asiakirjassa – joista Eurooppa 2020 -strategiaa koskevat asiakirjat tai äskettäin hyväksytyt tai parhaillaan neuvoteltavat tietyt vapaakauppasopimukset eivät ole viimeiset – suositaan yhä palvelutaloutta ja palvelujen vahvistamista ja kehittämistä, erityisesti rahoitus-, pankki- ja vakuutusalalla. Sitä vastoin reaalitalous antaa meille päinvastaisia merkkejä, kuten olette todennut. Tuotanto ja vienti kasvavat, ja nyt on nähtävissä tuotannon siirtoa koskeva suunnanvaihdos.

Meidän on edistettävä näitä merkkejä, sillä yksikään suuri talous maailmassa ei voi olla huomioimatta teollisuuden keskeistä merkitystä. Näin ollen meidän on toteutettava sisämarkkinat ja nopeutettava sellaisten vahvojen aloitteiden täytäntöönpanoa, joilla tuetaan innovaatiota ja tutkimusta, teknologian siirtoa, tuotteiden jäljitettävyyttä, teollis- ja tekijänoikeuksien suojelua ja Euroopan tuotannon edistämistä, puhumattakaan polkumyynnin torjuntaa koskevista tehokkaista säännöistä ja todellisesta vastavuoroisuudesta kahdenvälisissä neuvotteluissa. Tämä mietintö on askel tähän suuntaan, ja olen erittäin kiitollinen jäsen Langelle ja kaikille niille, jotka ovat tehneet työtä sen parissa.

  Françoise Grossetête, PPE-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, onko yhä olemassa aitoa kunnianhimoa, kun Euroopan unionin teollisuustuotantoa ollaan vähentämässä? Tiedämme, että taloudet eivät voi menestyä ilman raskasta teollisuutta ja että teollisuutta ei ole ilman tehtaita.

Olemme kaikki kokoontuneet tänne parlamentin istuntosaliin puolustamaan Euroopan teollisuuden työpaikkoja. Teollisuudella ei ole tulevaisuutta ilman luottamusta tieteelliseen ja tekniseen kehitykseen. Näin ollen aikana, jona Euroopan pitäisi aloittaa kattava työ vuoden 2050 Ariane-rakettien ja Airbus-lentokoneiden yksilöimiseksi, komission olisi ymmärrettävä, että kriisin myötä annetut säännöt eivät enää sovellu tämän päivän talouteen.

Vapaakauppaa ja vääristymätöntä kilpailua koskevista kysymyksistä on tullut dogmeja. Emme voi olla maailman ainut talousalue, jossa sovelletaan yksipuolisesti vapaakauppaa koskevia periaatteita, ilman että meillä on mitään käsitystä siitä, mitä tärkeimmät kilpailijamme tekevät.

Siksi olen pahoillani siitä, arvoisa komission jäsen, että aiheet, jotka koskevat Euroopan unionin polkumyynnin vastaisten toimien vahvistamista ja vastavuoroisuutta koskevan periaatteen soveltamista kolmansien maiden kanssa käytävässä kaupassa, herättävät jonkin verran levottomuutta. Tilanne on pahin silloin, kun Euroopan markkinat ovat liian avoimet verrattuna kilpaileviin markkinoihin, jotka puolestaan ovat liian suljetut.

Lisäksi ilmastonmuutoksen torjunnan yhteydessä olisin iloinen, arvoisa komission jäsen, jos voisimme toteuttaa rajoillamme hiilen sisällyttämismekanismin kaltaisia toimia kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan ohella. Tällä tavoin voisimme saavuttaa uudelleen tasapainon ja tehdä tuotannon siirroista kolmansiin maihin vähemmän houkuttelevia yrityksillemme.

Meidän on parannettava pk-yrityksille annettavaa tukea ja vähennettävä niiden kustannuksia, meidän on vahvistettava eurooppapatentteja ja väärennösten torjuntaa käyttämällä "made in" -alkuperämerkintää. Vastaavasti, jos Eurooppa ei saa käyttöönsä raaka-aineita, emme voi enää puhua innovatiivisesta teollisuuspolitiikasta.

Huolenaiheemme liittyvät koulutukseen ja tutkimukseen sekä innovaation ja tieteen kulttuuriin, joiden on jälleen kerran oltava kunniapaikalla Euroopan unionissa.

(Suosionosoituksia)

  Patrizia Toia, S&D-ryhmän puolesta. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, haluan puheenvuoron käyttäneiden kollegojeni tapaan ilmaista, että keskustelemme vihdoinkin jälleen yhteisestä teollisuuspolitiikasta, ja toivon, että piakkoin ryhdymme jälleen toimiin ja saamme aikaan erityisiä päätöksiä. Olen kiitollinen jäsen Langen mietinnöstä, kollegojeni erinomaisesti työstä ja varapuheenjohtaja Tajanin antamista tiedoista.

Tämä päätös merkitsee joitakin tärkeitä asioita. Ensinnäkin Euroopan talouden elpyminen ja työllisyystilanteen sietokyky, kuten on todettu, riippuvat osittain ja ehkä erityisesti koko teollisuusalan – sekä sen edistyneimpien että perinteisten osien – elpymisestä ja sille annettavasta tuesta. Tämä johtuu siitä, että on yhä mahdollista venyttää teollisuuden rajoja, mikä on käynyt ilmeiseksi vasta äskettäin.

Toiseksi Euroopan teollisuuden elpyminen tarkoittaa myös, että kyse ei ole pelkästään kilpailukyvystämme rahoitusalalla tai palvelualalla vaan myös tällä alalla, eikä ole liian myöhäistä ottaa haastetta vastaan ja tehdä Euroopan teollisuudesta kilpailukykyinen muuhun maailmaan nähden.

Kolmas seikka, kuten on todettu, on se, että uudessa teollisuuspolitiikassa keskitytään pikemminkin tekijöihin kuin aloihin; siinä keskitytään tekijöihin ja välineisiin, joilla voidaan aidosti edistää uusia yrityksiä sekä niiden kykyä joustaa ja nykyaikaistua.

Mielestäni on tärkeää korostaa jälleen näitä uusia tekijöitä, joiden osalta meidän on toimittava: luotto – vaadimme uusia aloitteita komission jäsenen jo mainitsemien luottoja koskevien aloitteiden lisäksi – raaka-aineet, energian hinta, innovaatio, tutkimus, tarve edistää tutkimus- ja innovaatiotulosten teknologista siirtokapasiteettia eurooppalaisten yritysten välillä, uusissa tuotteissa ja tuotannon uusissa järjestämistavoissa.

Meidän on hyödynnettävä Euroopan, erityisesti tiettyjen valtioiden, erittäin ainutlaatuista teollisuusrakennetta, toisin sanoen pienten ja keskisuurten yritysten rakennetta, yritysten ja niiden tuotteiden laatua sekä Euroopan teollisuuden ainutlaatuista luonnetta. Mielestäni monissa maissa on löydettävä uudestaan nämä teollisuuden perinteet ja juuret, jotta voimme uudistaa ja muuttaa niitä.

Lopuksi vielä sijaintipaikkaa koskeva kysymys, joka on erittäin tärkeä. Euroopan politiikat ovat onnistuneet, jos löydetään alue, jossa niitä pystytään toteuttamaan. Siksi kiitämme jäsen Langea ja odotamme innokkaasti erinomaista yhteistyötä komission kanssa, jotta saisimme pian aikaan konkreettisia tuloksia.

  Jorgo Chatzimarkakis, ALDE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen Tajani, kiitos erittäin paljon vahvasta sitoutumisestanne Euroopan teollisuuspolitiikkaan. Olen tarkastellut Bernd Langea ja ajatellut, että yhdestä oma-aloitteisesta mietinnöstä on syntynyt paljon hälinää. Yhteensä 500 tarkistusta ja 50 kompromissiehdotusta on esitetty tavoitteena palauttaa Euroopan teollisuus jälleen maailman johtajaksi. Me voimme saavuttaa tämän yhdennetyn ja kestävän politiikan avulla. Meidän on varmistettava, että tutkimus ja innovaatio ovat strategiamme ytimessä. Meidän on sen vuoksi otettava käyttöön sääntelypuitteet, joilla tuetaan innovaatiota ja kestävyyttä samanaikaisesti. Mietinnön suurimpana haasteena oli löytää oikeanlainen tasapaino ympäristötavoitteiden ja taloudellisen kilpailukyvyn välillä ja välttää samaan aikaan protektionismia. Katson Françoise Grossetêtea, sillä ranskalaiset haluavat aina lisätä aavistuksen protektionismia. Meidän on samaan aikaan tuettava pieniä ja keskisuuria yrityksiä, edistettävä eurooppapatenttia ja ehkäistävä tietovarkauksia etenkin Kiinan osalta. Haluamme myös, että säädöksiä asetetaan vähemmän Euroopan teollisuudelle paperisodan seurauksena. Tämä tarkoittaa, että on keskityttävä vähentämään byrokratian määrää. Arvoisa jäsen Lange, olette onnistuneet kattamaan tämän oikein hyvin mietinnössänne, joten haluaisin kiittää teitä kovasta työstä.

Tämä mietintö voi kuitenkin olla vasta ensimmäinen askel. Meidän on yhdistettävä teollisuuspolitiikan käsite, josta ihmisten monissa jäsenvaltioissa on vaikea puhua ja josta etenkin saksalaiset eivät ole koskaan halunneet puhua, ja kilpailukykysopimus, joka esitellään valtion ja hallitusten päämiehille seuraavien viikkojen aikana euroalueen suojaamiseksi. Jos näin ei tehdä, meillä on silloin ongelma edessämme. Meidän on sovitettava yhteen alueet kuten yhteenkuuluvuus, teollisuus, kauppa, tutkimus ja innovaatio mutta myös yhteiskunnalliset asiat, ilmasto ja ympäristö.

Ajankohtainen esimerkki E10-bensiinistä Saksassa osoittaa, että näin ei tapahdu. Kyse on pelkästään bioetanolin lisäämisestä bensiiniin. EU on ottanut käyttöön tärkeän strategian, asetti itselleen 20-20-20-tavoitteet, ja jäsenvaltioille on todettu, että niiden on toteutettava strategia. Jäsenvaltiot ja erityisesti Saksa olivat mukana päätöksentekoprosessissa ja tukivat kaikkia päätöksiä. Kun kuitenkin tuli aika toteuttaa tämä käytännössä kotimaassa, verokannustimia leikattiin yllättäen ja kuluttajat lopettivat tekemästä yhteistyötä.

Jos kuluttajia ei onnistuta vakuuttamaan, kuten kävi Saksassa E10-polttoaineen kanssa, emme pysty panemaan ilmastopolitiikkaa täytäntöön yhdessä teollisuuspolitiikan kanssa. Meidän on saatava kuluttajat puolellemme. Tämä on keskeisin viesti. Tästä syystä toivon teollisuuspolitiikan hankkeelle menestystä.

  Reinhard Bütikofer, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, Bernd Langen mietinnön merkitystä on korostettu jokseenkin liikaa monen keskusteluun osallistuneen jäsenen innostuksen vuoksi. Mietintö kattaa lähes kaiken, ja joissakin kohdissa siinä on ristiriitaista tietoa.

Uskon kuitenkin, että tämä mietintö on merkittävä edistysaskel. Ennen oli tavallista, että ainoastaan ranskalaiset ja vahvaa valtion hallintoa kannattaneet oikeiston edustajat puhuivat suoraan teollisuuspolitiikan puolesta. Kaikille muille se oli kielletty puheenaihe. Nyt olemme uudessa asemassa, jossa on päästy yksimielisyyteen siitä, että Euroopassa on oltava teollisuuspolitiikka ja että sen on oltava yhteinen politiikka Euroopan tasolla. Mielestäni tämä on merkittävä edistysaskel, ja olen kiitollinen komission jäsen Tajanille, että hän on korostanut tätä niin selvästi.

Emme voi jatkaa entiseen tapaan, ja jäsen Grossetête on siinä ehdottoman oikeassa. Emme voi käsitellä teollisuuspolitiikkaa sellaisena, joka syntyy lähes sattumalta vapaakauppapolitiikan lopussa. Meidän on käännettävä asiat takaisin oikeinpäin, mutta ei valtion valvonnan illuusioiden perusteella eikä ajatellen, että valtion on ryhdyttävä sääntelytehtävään ja puututtava suoraan liiketoimintaan. Valtion on luotava järkevät puitteet, joilla edistetään innovointia ja erityisesti ympäristöalan innovointia ja joiden avulla voidaan saavuttaa edistystä kyseisillä alueilla hyödyntämällä kilpailua. Emme kuitenkaan halua tiukkaa valtion valvontaa tai protektionismia.

Tulevaisuudessa voimme vain varmistaa, että Euroopan teollisuus on vahvassa asemassa, jos ympäristöalan innovoinnin tehtävä otetaan tosissaan keskustasolla. Tästä syystä haluan sanoa lopuksi, arvoisa komission jäsen Tajani, että olen erittäin kiitollinen teille siitä, että selititte, etteivät kestävyys ja kilpailukyky ole toistensa vastakohtia vaan ne on asetettava samaan asemaan ja sovitettava yhteen.

  Evžen Tošenovský, ECR-ryhmän puolesta. – (CS) Arvoisa puhemies, teollisuudesta käytävä keskustelu on tällä hetkellä erittäin tärkeä Euroopan kannalta. Eurooppalaisten yritysten kilpailukyky riippuu Euroopan jatkuvasta taloudellisesta vakaudesta. Me kaikki tunnemme varmasti nämä perustelut, mutta toisaalta yritämme koko ajan tehdä sitoumuksia, olivatpa ne sitten ympäristön suojelua koskevien ankarien vaatimusten tai taloudellisen vakauden varmistavien pakollisten verovelvollisuuksien muodossa. On varmasti tärkeää arvioida tiukasti teollisuuden tuotannon vaikutuksia ympäristöön, mutta teollisuutta ei saa rasittaa epäsuorasti säädöksillä, jotka ovat lähes liioiteltuja. Se voisi johtaa tilanteeseen, jossa poliittiset päätökset rasittavat globalisoituneessa maailmassa eurooppalaista teollisuustuotantoa enemmän kuin muualla.

Mielestäni mietinnön tärkein anti on se, että siinä korostetaan tieteen, tutkimuksen ja innovoinnin tukemisen merkitystä. Eurooppa ei ole enää pitkään aikaan ollut johtavassa asemassa innovaatioiden alalla. On ehdottoman tärkeää tukea innovatiivisia hankkeita. Olen täysin samaa mieltä siitä, että on tarpeen muokata taloudellisen tuen myöntämistä koskevia menettelyjä, jotka liittyvät innovatiivisiin hankkeisiin. Tavoitteenamme pitäisi olla hallinnon yksinkertaistaminen ja samaan aikaan myös yleisen lähestymistavan muuttaminen. Tutkimuksen kaupallistaminen ja EU:n rahastojen rahoittaminen on ehdottomasti otettava huomioon.

  Ilda Figueiredo, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (PT) Arvoisa puhemies, on aika puolustaa Euroopan unionin teollisuutta jokaisessa EU:n valtiossa. Se edellyttää muutosta tähän mennessä esitetyissä kannoissa, joissa Euroopan komissiolla ei ole ollut pienintäkään mielenkiintoa löytää tasapainoa menestyvän teollisuuden ja etenkin tuotantoteollisuuden puolustamisen tarpeen ja kansainvälisen kaupan välillä.

Teollisuustuotanto on oleellista kestävälle kasvulle ja työllisyydelle Euroopassa, mikä edellyttää vielä EU:n kauppa- ja ulkomaankauppapolitiikkaa, joilla suojellaan teollisuuttamme mukaan lukien sitä, jolla taataan työpaikkoja maissa ja alueilla, joissa työttömyys on jo erittäin suuri. Tätä tarkoitusta varten on välttämätöntä kiinnittää tarkasti huomiota pieniin ja keskisuuriin yrityksiin sekä tutkimukseen ja kehitykseen. On otettava myös huomioon alueellinen kehitys ja jokaisen valtion ja teollisuudenalan erityispiirteet ja parannettava työntekijöiden pätevyyttä ja koulutusta.

Keskustelun aiheena olevassa mietinnössä on kuitenkin monta vastakkaista kantaa. Samalla kun siinä kannatetaan teollisuuden ja pk-yritysten suojelemista, siinä toisaalta on ehdotuksia, joissa kehotetaan vapauttamaan kansainvälinen kauppa ja vaaditaan vapaata kilpailua, sisämarkkinoiden syventämistä sekä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuutta. Kyseisillä ehdotuksilla ei kuitenkaan suojella teollisuuttamme niin kuin pitäisi, kuten Euroopan tilanne on jo osoittanut. Olemme sen vuoksi esittäneet ehdotuksia, joilla poistetaan nämä vahingollisimmat näkökohdat. Toivomme, että ne hyväksytään huomenna.

Kannatamme teollisuutta, jossa käytetään tehokkaasti varoja, joka on vähemmän riippuvainen hiilestä, jossa arvostetaan työpaikkoja, joissa työntekijöiden oikeudet on turvattu, ja jossa taataan naisille yhtäläiset oikeudet työpaikkojen saamiseen, uralla etenemiseen, palkkaukseen sekä johto- ja hallintoelimiin osallistumiseen nähden.

Tämän kaiken takaamiseksi on oltava EU:n puitteet, ja tässä mielessä Euroopan komissiolla on merkittävä asema, joka koskee pk-yrityksiä tukevaa teollisuuspolitiikkaa, ulkomaankauppaa, rahoituspolitiikkaa, tutkimusta, tiedettä ja innovaatioita ja myös sitoutumista työntekijöiden kouluttamiseen, ammattitaidon kohentamiseen ja arvokkuuden edistämiseen.

  Niki Tzavela, EFD-ryhmän puolesta. – (EL) Arvoisa puhemies, ensinnäkin haluaisin myös onnitella Bernd Langea hänen erittäin yksityiskohtaisesta teollisuuspolitiikkaa koskevasta mietinnöstään. Hyvä komission jäsen, talouskriisi on osoittanut, että valtioilla, joilla on teollinen perusta, eivät ainoastaan selviydy: ne myös menestyvät. Katsokaa Saksaa, Kiinaa ja Espanjaa. Espanja on kestänyt talouskriisissä, koska sillä on teollinen perusta.

Minun maassani Kreikassa oli teollinen perusta, arvoisa komission jäsen, mutta me olemme onnistuneet hävittämään sen täysin useiden syiden vuoksi. Haluaisin keskittyä erittäin ajankohtaiseen ongelmaan, jonka Kreikan teollisuus on kohdannut tällä viikolla. Jean-Claude Trichet antoi lausunnon, joka koski Euroopan keskuspankin peruskoron mahdollista nostamista seuraavan kuukauden aikana. Tämä aiheutti äkillisen nousun kolmen kuukauden pankkien välisessä Euribor-korossa, johon tuhannet yrityslainat on sidottu Kreikassa. Yhden päivän aikana Euriborissa kirjattiin suurin kasvu vuoden 2008 syyskuun jälkeen, mikä aiheutti valtavia ongelmia Kreikan yrityksille, jotka kärsivät jo laman vuoksi.

Samana päivänä Kansainvälisen valuuttarahaston Euroopan-johtaja totesi, että Euroopan unionin rahapolitiikka pysyy samana eikä sitä tarvitse kiristää. Emme tarkoita, että Trichet'n ei pitäisi nostaa korkoa. Muutos voisi kuitenkin olla tasainen, jotta vältettäisiin lainojen räjähdysmäinen kasvu, jollainen on nyt nähtävissä. Uskotteko voivanne puuttua asiaan, arvoisa komission jäsen?

  Béla Kovács (NI). – (HU) Arvoisa puhemies, olen tyytyväinen huomatessani, että teollisuuspolitiikkaa koskevassa mietinnössä mainitaan monesti, että pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on olennainen merkitys Euroopan teollisuudelle, eurooppalaisille työntekijöille sekä meidän kaikkien nykyhetken ja tulevaisuuden kannalta. Tästä lähtien pk-yritysten toiminnan helpottaminen pitäisi olla etusijalla kaikissa asiakirjoissa ja kaikissa asioissa. Pienet yritykset luovat suurimman osan työpaikoista, ja niillä on suurimmat mahdollisuudet kehittyä ja ottaa suurin rooli innovoinnissa ja Euroopan talouden jälkeen jäämisen estämisessä. Lisäksi ne maksavat suurimman osan talousarvioihimme päätyvistä veroista, mikä tarkoittaa, että juuri ne ylläpitävät suurimmaksi osaksi byrokraattisia hallintoja. Sen vastineeksi byrokratia on luonut yhdessä pankkikratian kanssa oikeudellisen, institutionaalisen ja taloudellisen ympäristön, jolla pyritään tekemään pk-yritysten toiminnasta mahdotonta. Tämä lyhytnäköinen käytäntö, joka palvelee monikansallisten yhtiöiden voitontavoittelua, ei voi enää jatkua.

Mietinnössä todetaan oikein, että keinottelu rahoitusmarkkinoilla on estettävä, mutta tällä hetkellä on tehtävä vielä enemmän. Pikarangaistuksia olisi määrättävä pankeille, jotka eivät helpota varojen toimittamista pk-yrityksille niiden luotonantopolitiikan avulla. Mietinnössä mainitaan myös ohimennen, että uusissa jäsenvaltioissa teollisuus on menettämässä asemaansa ja että EU:n on löydettävä keinoja pysäyttää suurten yritysten harjoittamat epäreilut käytännöt. Meidän on todettava avoimesti, että viime vuosina vanhoissa jäsenvaltioissa toimivat monikansalliset yhtiöt ovat EU:n byrokratian avulla ostaneet ja tuhonneet suurimman osan uusien jäsenvaltioiden tehdasteollisuudesta ja sen jälkeen ne ovat ajaneet uusissa jäsenvaltioissa toimivat yritykset vararikkoon ja vallanneet niiden markkinat. Sen seurauksena miljoonia ihmisiä on työttömänä ja ilman tulevaisuudennäkymää, idässä on hankittu helposti voittoja ja lännessä melkoisia verotuloja. Lisäksi byrokratian avulla suuri osa Euroopassa kertynyttä tekniikkaa on valitettavasti siirretty Kiinaan.

  Pilar del Castillo Vera (PPE). – (ES) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, haluaisin myös aloittaa kiittämällä Berndt Langea hänen ponnistuksistaan saattaa yhteen niin monta eriävää kantaa ja näkemystä, mikä on melko yleinen tilanne parlamentissa. Haluaisin myös kiittää varjoesittelijöitä eri poliittisista ryhmistä.

Tässä mietinnössä yritetään itse asiassa vastata kysymykseen, joka on ollut jo kauan pohdittavana: onko Euroopan teollisuudella mitään tulevaisuutta kansainvälisessä maailmassa?

Mielestäni vastaus on kyllä. Kyllä, koska Euroopan unionin valtiot varmistavat, että on. Kyllä, koska tietyt Euroopan teollisuudenalat varmistavat, että on.

Kaikki tämä liittyy moneen näkökohtaan: jotkin niistä liittyvät työmarkkinoihin, koska tarvitsemme joustavat työmarkkinat, toiset koskevat tuottavuutta, rahoituspolitiikkaa ja verokannustimia. Haluan kuitenkin korostaa kolmea näkökohtaa, jotka liittyvät tällä hetkellä läheisesti itse Euroopan unioniin.

Ensin mainitsen innovaation ja yrittäjyyden kulttuurin. Nämä ovat kaksi keskeistä asiaa. Yrittäjyys ja innovaatio ovat merkittäviä tekijöitä jokaisen Euroopan teollisuudenalan tulevaisuudelle. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä nuoriin yrittäjiin.

Toiseksi sisämarkkinoita on vahvistettava ja varmistettava, että sisämarkkinat ovat kilpailukykyisiä ja perustuvat sisäisesti vapaaseen kilpailuun. Tämän vuoksi avustuksia, joita annetaan edelleen liikenteelle, energialle ja julkisessa omistuksessa oleville yrityksille, olisi vähennettävä, jotta voidaan varmistaa vapaa kilpailu Euroopan sisämarkkinoilla.

Kolmanneksi kilpailun edellytyksiä on noudatettava kansainvälisissä puitteissa: kun on kyse ympäristöpolitiikasta ja tuotteiden hankkimisesta, on erityisen tärkeää kilpailla tasapuolisin ehdoin.

Emme halua protektionismia Euroopan unionissa, emmekä halua protektionismia, kun teollisuutemme kilpailee kolmansien maiden tai alueiden kanssa.

  Marita Ulvskog (S&D). – (SV) Arvoisa puhemies, moni tähän keskusteluun osallistuneista on aloittanut sanomalla "vihdoinkin". Se kertoo luultavasti jotain teollisuuspolitiikan asemasta, joka sillä oli yhteiskunnallisessa keskustelussa ja politiikassa melko kauan. Nyt teollisuuspolitiikka on joka tapauksessa palannut, ja mielestäni se käy selväksi myös tästä mietinnöstä. Palveluala on edelleen tärkeä, mutta on käymässä selväksi, että sen kehittyminen on erittäin riippuvainen siitä, että on olemassa vahva teollisuustuotanto ja vahva teollisuus. Nämä kaksi kulkevat käsi kädessä.

Näin ollen teollisuuspolitiikalla on keskeinen merkitys yhdelle tärkeimmistä poliittisista kysymyksistä: työtä kaikille, täystyöllisyys. Jos nykyaikainen teollisuuspolitiikka kuitenkin pysähtyisi siihen, mitään ei olisi tapahtunut viimeisten 25 vuoden aikana. Nykyaikaiseen teollisuuspolitiikkaan kuuluu paljon enemmän. Nykyään siihen kuuluu myös oleminen mukana suuressa muutoksessa – rajussa siirtymisessä ympäristöön ja ilmaston kestävyyteen – eikä esteiden asettaminen muutokselle, vaan tosiasiassa se edistää siirtymää. Se on nykyään osa teollisuuden kilpailukykyä: tämä käy ilmi, kun tarkastellaan sijoituksia, joita tehdään lukuisissa EU:n kilpailijavaltioissa.

Raaka-aineiden saatavuus on osa tätä – teollisuutta koskeva vaatimus siis, mutta samaan aikaan myös osa siirtymää. Se koskee kaikkea aina energiatehokkuudesta resurssien hallintaan ja kierrätykseen asti esimerkiksi siinä muodossa, jota me kutsumme kaupunkialueiden kaivostoiminnaksi. Toinen keskeinen asia nykyaikaisessa ja kestävässä teollisuudessa on täydennyskoulutusohjelmat. Emme aio, emmekä saa perustaa kilpailuamme matalille palkoille ja huonoille työoloille, vaan kilpailumme on perustuttava päteviin ja ammattitaitoisiin ihmisiin, jotka työskentelevät ja jotka haluavat työskennellä teollisuudessa.

  Vladko Todorov Panayotov (ALDE). – (BG) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen Tajani, hyvät kollegat, Eurooppa voi ja sen täytyy omaksua tänään uusi suunta luomalla uusi yhdennetty teollisuuspolitiikka. Tässä asiassa kaikkien Euroopan unionissa teollisuuteen vaikuttavien tekijöiden yhdistäminen on merkittävässä asemassa. Mainitsen vain muutaman kyseisistä tekijöistä.

Ensinnäkin on varmistettava keskeisimpien raaka-aineiden kestävä ja pitkäaikainen toimittaminen Euroopan korkean teknologian aloille. Kehotan tässä yhteydessä lisäämään yhteistyötä kolmansien maiden kanssa, joilla on runsaasti raaka-aineita.

Toiseksi talouden on perustuttava innovointiin ja tiedon vapaaseen liikkuvuuteen. Kehotan vahvistamaan koulutuksen, ammatillisen koulutuksen ja työelämän välistä merkittävää yhteyttä. Euroopassa suoritetaan eniten tohtorin tutkintoja, mutta tutkintojen haltijoiden tietoja ja taitoja ei onnistuta muuttamaan erittäin käytännöllisiksi markkinaratkaisuiksi. On perustettava eurooppalaisia innovaatiokeskuksia, joissa edistetään jatkuvasti tiedon ja markkinoiden tarpeiden välistä yhteistyötä.

Kolmas tekijä, siirtyminen vähähiiliseen talouteen on olennainen askel. Korkean teknologian kärjessä olevan Euroopan ansiosta voidaan hyötyä täysin tulevaisuuden "vihreän" talouden tuomista mahdollisuuksista ja eduista. Kaikki nämä tekijät vaativat uudenlaista yhteistyötä jäsenvaltioiden ja EU:n toimielinten välillä.

  James Elles (ECR). – (EN) Arvoisa puhemies, haluaisin onnitella Bernd Langea erinomaisesta mietinnöstä, ja oleellisesta sellaisesta, joka saa ajattelemaan teollisuuspolitiikan suuntauksia. Kun suurin taantuma 60 vuoteen on päättymässä, meidän on todellakin herättää teollisuutemme olemaan kilpailukykyinen maailmanlaajuisilla markkinoilla – tukea pieniä yrityksiä, edistää yrittäjyyttä ja tukea kaikkia, jotka haluavat luoda työpaikkoja. Yhteys innovaatiotaitojen ja kestävyyden välillä on siis ilmeinen. Varoja ei ole välttämättä käytettävä – tämä voidaan tehdä vahvistamalla sisämarkkinoita, edistämällä kauppaa ja tarjoamalla kannustavat puitteet innovaatiolle.

Lisäksi yksi puuttuva tekijä on mielestäni digitaalistrategia. Euroopassa jokaisella ja kaikilla yrityksillä pitäisi olla oikeus käyttää parasta tietotekniikkaa, laajakaistaa ja liikkuvaa laajakaistaa suurilla nopeuksilla. Tiesittekö, arvoisa komission jäsen, että Etelä-Korea löi viime viikolla lukkoon tavoitteen, jonka mukaan ensi vuoden loppuun mennessä jokainen asunto yhdistetään internetiin, joka on 200 kertaa nopeampi kuin keskimääräinen yhteys Yhdysvaltain kotitalouksissa? Kuten eräs tietotekniikka-alan toimitusjohtaja totesi, Euroopan kilpailukyvyn kannalta on ymmärrettävä, että sitä parannetaan paremmin sijoittamalla tietotekniikkaan kuin sijoittamalla konkreettiseen infrastruktuuriin.

  Miloslav Ransdorf (GUE/NGL). – (CS) Arvoisa puhemies, haluan esittää kolme huomiota. Ensimmäinen koskee sitä, että Euroopan on tavoiteltava pioneerihenkeä, jotta tekniikan painopistealueet olisivat etusijalla tietyillä aloilla, jotta saavutetaan paitsi kilpailuetuja myös kiistattomia etuja, sillä keskimääräisen laadun tuotteista saadaan keskivertohintoja. Toiseksi haluaisin sanoa, että on tärkeää pyrkiä vastavuoroiseen sovitteluun suurten ja pienten järjestelmien välillä, koska keskittymällä suuriin järjestelmiin ei saavuteta toivottuja tuloksia. General Motors on esimerkki epäonnistumisesta, joka maksoi Yhdysvaltain veronmaksajille 57,6 miljardia Yhdysvaltain dollaria. Kolmas huomio on se, että teollisuuspolitiikka ei saisi olla riippuvainen ainoastaan niin kutsutusta poliittisesta ja taloudellisesta eliitistä, vaan sen pitäisi perustua alhaalta tulevien pienten innovaatioiden suureen määrään. Toisin sanoen suuret tekniikan läpimurrot ovat riippuvaisia työyhteisöstä tulevien pienten innovaatioiden suuresta määrästä.

  Claudio Morganti (EFD). – (IT) Arvoisa puhemies, arvoisa vara-puheenjohtaja Tajani, hyvät kollegat, mietinnön otsikossa on jo avainsana, jolla viitataan teollisuuspolitiikkaan. Viime vuosien ellei jopa vuosikymmenien aikana Euroopassa on todistettu poliittisen kiinnostuksen vähenemistä kyseisestä alaa kohtaan, koska markkinoihin on suhtauduttu liioittelevan välinpitämättömällä asenteella siinä uskossa, että koko järjestelmä sääntelisi itseään ilman, että alaan puututtaisiin.

Poliittiset toimenpiteet tarkoittavat sääntöjen laatimista, jotta tuetaan yritysten läsnäoloa markkinoilla, ja olen tyytyväinen huomatessani, että mietinnössä viitataan erityisesti pieniin ja keskisuuriin yrityksiin sekä teollisuusvalmistukseen, joka on aiemmin jätetty huomiotta aivan liian usein.

Ehdotetut hallinnon yksinkertaistamista ja luotonsaannin helpottamista koskevat toimenpiteet ovat askel oikeaan suuntaan. Haluaisin myös korostaa tasapuolista kilpailua kolmansien maiden kanssa koskevaa puolta asiasta, sillä ennen olemme olleet liian suvaitsevaisia tässä asiassa ja kokonaisia perusaloja, kuten Toscanan tekstiiliala, – ja olen erittäin varma asiasta, koska olen kotoisin Pratosta – on joutunut vaikeuksiin epäoikeudenmukaisen kilpailun vuoksi, joka olisi pitänyt ehdottomasti pysäyttää ja estää heti alusta asti.

  Herbert Reul (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, haluan kiittää Bernd Langea ja varjoesittelijöitä kovasta työstä.

He ovat onnistuneet muuttamaan mietinnöksi havainnon, jonka me kaikki teimme kriisin aikana, eli että teollisuus on selvästikin oletettua merkittävämpi, ja varmistamaan, että teollisuuspolitiikka nostetaan lähemmäs Euroopan parlamentin asialistan kärkeä. Tämän keskustelun käyminen illalla voi olla huono asia. Aihe on niin merkittävä, että meidän on keskusteltava siitä myös muina aikoina.

Kuten jotkut jäsenet ovat jo todenneet, teollisuuspolitiikassa ei ole kyse valtioiden puuttumisesta asioihin vaan siitä, että valtiot laativat oikeat puitteet. Valtioiden ei tarvitse päättää teollisuuspolitiikan sisällöstä tai erottaa hyvää ja huonoa teollisuutta. Sen sijaan valtioiden on luotava teollisuudelle mahdollisuudet kehittyä puitteiden mukaisesti. On keskityttävä alueisiin, joissa voimme todella auttaa innovointia ja tutkimusta.

Mielestäni on erittäin hyödyllistä, että komission jäsen Tajani antoi tietoja, joista käy selvästi ilmi, että kilpailukykyä koskevat asiat ovat äärimmäisen tärkeitä monilla EU:n politiikan aloilla. Tulevaisuudessa on erittäin hyödyllistä käyttää sitä perusteena ja pohtia, autetaanko vai vahingoitetaanko poliittisilla päätöksillämme teollisuuden kehittymistä Euroopassa aina, usein tai vain tarpeeksi usein.

En halua, että meillä on vain mietintö ja aihe tulevaa keskustelua varten, vaan haluan myös, että toimintatapaamme muutetaan tämän jälkeen ja aihe otetaan vakavasti, koska teollisuus on tärkeä ala.

(Puhuja suostui vastaamaan sinisen kortin kysymykseen työjärjestyksen 149 artiklan 8 kohdan mukaisesti)

  Paul Rübig (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, minulla on kysymys jäsen Reulille. Juhlistimme tänä aamuna kansainvälisen naistenpäivän satavuotisjuhlaa. Tämän perusteella haluan kysyä teiltä, mitä mahdollisuuksia teidän mielestänne naisilla on tulevaisuuden teollisuuspolitiikassa. Mitä mahdollisuuksia naisilla on teollisuudessa, sillä mielestäni me tarvitsemme heidän panostaan kipeästi? Minkä taitojen ja pätevyyksien hankkimista olisi parasta suositella naisille, jotta nämä voisivat työskennellä teollisuudessa?

  Herbert Reul (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, mielestäni naisilla on erinomaiset mahdollisuudet, ja tarvittaessa käsittelen tätä asiaa itse.

  Teresa Riera Madurell (S&D). – (ES) Arvoisa puhemies, kriisi on todellakin korostanut teollisuuden merkitystä talouden kantavana voimana. Arvoisa komission jäsen, pidämme myönteisenä, että komissio on ymmärtänyt tämän ja palauttanut unionin teollisuuspolitiikan.

Esittelijämme, jota haluan onnitella erinomaisesta työstä, on jo kertonut, millaisena ymmärrämme siirtymisen teollisuuspolitiikkaan, joka on älykästä, resurssitehokasta ja kestävää ympäristön ja yhteiskunnan kannalta. Siitä mitä hän sanoi, haluaisin korostaa vain yhtä näkökulmaa, joka on mielestäni erityisen tärkeä: inhimillinen pääoma.

Jos kaikki työpaikat olisivat "vihreitä", on ehdottoman tärkeää, että eurooppalaisilla työntekijöillä olisi asianmukaiset taidot, ei vain teollisuutemme kilpailukyvyn parantamiseksi vaan myös siksi, ettei yksikään työntekijä jäisi matkan varrelle.

Meillä on vahva perusta: eurooppalaiset nuoret eivät ole ennen olleet näin hyvin valmistautuneita, mutta silti meillä ei ole tarpeeksi insinöörejä, ei ole tarpeeksi nuoria yrittäjiä eikä ole riittävästi innovointipolitiikkaa inhimillisen pääoman hallinnoimiseksi. Siksi olisi tuettava yhteisvaikutusta yliopistojen, joissa on vahva yrittäjäkulttuuri, ja yritysten, joita todella ohjataan tiedon perusteella, välillä.

Kun on kyse koulutuksesta, meidän on mukautettava työtaidot uuden talouden vaatimuksiin ja tehtävä se siten, että se on taloudellisesti työntekijöiden ja yritysten saatavilla.

Teollisuuden olisi myös korostettava enemmän organisatorista innovaatiota, joka nähdään joustavana ja dynaamisena riskien ja velvollisuuksien jakamisena yritysten sisällä. Ainoastaan silloin teollisuus pystyy yhdistämään ja työntekijöidensä lahjakkuuden ja osaamisen ja hyödyntämään niitä.

Lopuksi haluan sanoa muutaman sanan jäsenenä, jonka ryhmä on vastustanut eurooppapatenttia koskevan tiiviimmän yhteistyön käynnistämistä, koska mielestämme se vaikuttaa sisämarkkinoihin, alueelliseen yhteenkuuluvuuteen ja oikeusvarmuuteen. Euroopan unionin tuomioistuin on tukenut tätä kantaa sen 8. maaliskuuta 2011 julkaistussa lausunnossa 1/09, jossa todetaan, että sopimusluonnos eurooppapatentti- ja yhteisöpatenttituomioistuimen perustamisesta ei ole yhdenmukainen perussopimuksen määräysten kanssa.

  Riikka Manner (ALDE). – (FI) Arvoisa puhemies, hyvä komission jäsen, ensiksi haluan onnitella mietinnön laatijaa erinomaisesta ja hyvin tärkeästä mietinnöstä. Tässä pitkälti todellakin on kyse siitä, kuinka me pystymme luomaan kilpailukykyä eurooppalaiseen teollisuuspolitiikkaan ja toisaalta siitä, kuinka me pystymme vastamaan siihen rakennemuutokseen, jota perusteollisuuden työpaikkojen väheneminen tietyillä alueilla on luonut.

Uskon, että teollisuuspolitiikka on osa muutosta. Meidän pitää nähdä tämä muutos ja meidän on myös pystyttävä sopeutumaan siihen. Meidän on katsottava eteenpäin teollisuuspolitiikassa ja luotava kestävää teollisuuspolitiikkaa omiin eurooppalaisiin vahvuuksiimme ja alueellisiin resursseihimme perustuen. Tästä esimerkkinä esimerkiksi bioenergiaklusteri, jolla meillä on uskoakseni hyvin paljon Euroopassa mahdollisuuksia.

Alueellisten rakenteiden kautta voimme tukea kestävää teollisuuspolitiikkaa Euroopassa, ja tämän vuoksi on entistä enemmän painotettava innovatiivisia klustereita ja laaja-alaista eri toimijoiden, oppilaitosten ja yritysten välistä yhteistyötä.

Euroopan teollisuuspolitiikasta puhuttaessa on toki hyvin tärkeää myös huomioida pk-sektori, pk-yritykset. Pk-yritysten osalta meidän on kyettävä vähentämään byrokratiaa, niin kuin täällä moneen otteeseen on todettu, ja tuettava kaikin tavoin pk-yrittäjyyden mahdollisuuksia myös tulevaisuudessa.

  Jacky Hénin (GUE/NGL). – (FR) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, mietinnössä korostetaan lopultakin teollisuuden keskeistä asemaa unionin tulevaisuudessa ja vahvistetaan, että eurooppalaista teollisuuspolitiikkaa tarvitaan. Siinä myönnetään epäsuorasti Lissabonin strategian fiasko vaatimalla oikeutetusti, että kolme prosenttia EU:n bruttokansantuotteesta osoitetaan tutkimukselle ja kehitykselle, ja ehdottamalla ennen kaikkea, että yksityistä sektoria hyödynnetään erittäin paljon.

Valitettavasti mietinnössä esitetään edelleen näkemys kilpailukyvystä, joka keskittyy työvoimakustannusten kohtalokkaisiin leikkauksiin, kun meidän pitäisi todellisuudessa kehittää kilpailukykyä, joka perustuu koulutukseen, pääomasäästöihin, energiaan ja raaka-aineisiin. Mietinnössä myönnetään myös epäsuorasti, että rahoitusmarkkinat eivät onnistuneet kanavoimaan säästöjä sijoituksiin, jotka luovat vaurautta. Tämän ongelman ratkaisemiseksi vaaditaan luoton tai luotonhankinnan yhteiskunnallista valvontaa työllisyyden, tutkimuksen ja kehityksen sekä vaurauden luomisen eduksi. Eurooppalaisten ja kansallisten julkisten rahoituskeskusten on taattava teollisuuden rahoitus. Parlamentti ei yksinkertaisesti voi ryhtyä toimiin varmistaakseen, että suuret eurooppalaiset teollisuusryhmittymät pärjäävät paremmin. Tärkeimpänä tavoitteenamme on oltava useampien ja parempilaatuisten teollisuusalan työpaikkojen tarjoaminen unionissa.

  Amalia Sartori (PPE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, Euroopan ei ole aiemmin tarvinnut miettiä uudelleen sen teollisuuspolitiikkaa niin paljon kuin sen on nyt tehtävä, ja sen on myös harkittava uudelleen tiettyjä menneisyydessä tehtyjä päätöksiä.

Eurooppa 2020 -strategiaan liittyvä lippulaivahanke on siitä syystä ollut sekä hyödyllinen että oikea-aikainen, ja olen siitä kiitollinen komissiolle ja erityisesti komission jäsen Tajanille. Kiitän myös esittelijä Bernd Langea hänen tekemästään työstä ja kollegaani Grossetêtea, joka edisti Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraattien) puolesta huomattavasti komission jäsenen esittämien kantojen vahvistamista.

Itse päätin antaa oman panokseni tarkistuksilla, joissa kuvataan pienten ja keskisuurten yritysten asemaa. Kaikki pitävät pk-yrityksiä Euroopan perusteollisuuden ankkuriköytenä ja osapuolena, joka tietää parhaiten, miten kestetään kriisin aikana ja miten innovoidaan samalla, kun hinnat pidetään kilpailukykyisinä.

Mielestäni tuhansien eurooppalaisten pienten ja keskisuurten yritysten osaa on tuettava ratkaisuilla vaikeuksiin ja rajoituksiin, joista ne ovat huomauttaneet useaan otteeseen: tarkoitan helpompaa luoton saamista, mahdollisuutta osallistua avoimemmin ja edullisemmin julkisiin tarjouskilpailuihin ja ennen kaikkea hallinnon yksinkertaistamista kaikilla aloilla, mitä kaikki pitävät todellisena vallankumouksena, jota tämä manner tarvitsee tällä hetkellä.

Olen tyytyväinen, että komissio on korostanut raaka-aineiden tehokasta ja vastuullista käyttöä, ja mielestäni on myös tärkeää, että keskustelemme pian harvinaisista maametalleista. Henkisen omaisuuden suojeluun kiinnitetty huomio on merkittävää.

Lopultakin näen viitoitetun reitin, joka toivottavasti johdattaa meidät pian asettamaan vaatimuksia ja takeita, jotka pätevät koko Euroopan unionissa. Se tarkoittaa, että etenkin nuorille annetaan toivoa vastauksilla, joita eurooppalaiset itse usein antavat.

  Catherine Trautmann (S&D). – (FR) Arvoisa puhemies, haluan kiittää Bernd Langea erinomaisesta työstä. Huomenna hänen yhteistyöhön perustuva menettelynsä kruunataan menestyksellä. Lisäksi, arvoisa komission jäsen, tämä on mahdollisuus komissiolle, jonka toimittama tiedoksianto oli melkoinen pettymys.

Koska olen kotoisin suurelta alueelta, johon kriisi on iskenyt raskaasti teollisuuden rakenneuudistuksen seurausten jälkeen, olen kuunnellut viestiä liitoilta, jotka ovat kyseenalaistaneet meitä jatkuvasti. Tarvitsemme teollisuuspolitiikkaa, jonka kaikki osat pyrkivät samaan tavoitteeseen: laatimaan strategian, joka perustuu kestävään työllisyyskeskeiseen kasvuun, joka puolestaan rakennetaan taitojen optimoinnin ympärille, ja joka osoittaa, että yhteiskunnalliset ja teknologiset innovaatiot sopivat yhteen.

Se on avain Euroopan kilpailukykyyn eikä työvoiman käyttö joustavana muuttujana, kuten komissio ehdotti eurooppalaisessa ohjausjaksossa. Paras asia, jonka komissio voisi tehdä, olisi lisätä työntekijöiden lähettämistä koskevan direktiivin nopeasti työohjelmaan ja ryhtyä yhtenäistämään verotusta aloittamalla yritysverotuksesta.

Tämän politiikan pitäisi muotoutua kansallisen ja Euroopan tason lisäksi myös paikallisella tasolla tehokkaan koheesiopolitiikan yhteydessä. Meidän valintamme on säädellyt rahoitusmarkkinat, ja myös me haluamme lujittaa sisämarkkinoita, mutta emme sosiaalisen polkumyynnin kohteena olevien epäoikeudenmukaisten työmarkkinoiden kustannuksella.

Tänään, arvoisa puhemies, keskustelemme kunnianhimoisesta teollisuuspolitiikasta, ja tänä aamuna äänestimme pääomaliikkeiden verotuksesta ja euro-obligaatioista.

Hyvät parlamentin jäsenet, meidän on käytettävä näitä keinoja teollisuuspolitiikan rahoittamiseksi.

  Maria da Graça Carvalho (PPE). – (PT) Arvoisa puhemies, hyvä komission jäsen, haluan aloittaa kiittämällä esittelijä Bernd Langea ja varjoesittelijöitä heidän tekemästään työstä ja etenkin jäsen Grossetêtea. Eurooppa on tällä hetkellä huomaamassa, että sen kilpailukyky maailmanlaajuisilla markkinoilla on heikentynyt. Euroopan on siis löydettävä uusia tapoja vahvistaa teollista perustaansa voidakseen kohdata uusia haasteita. Tämän mietinnön todellinen tavoite onkin esittää ehdotuksia Euroopan teollisuuden käynnistämiseksi uudelleen. Yhdennetyn ja kestävän teollisuuspolitiikan on perustuttava tieteelliseen tutkimukseen, innovaatioon, parannettuun resurssitehokkuuteen, hyödykkeitä koskevaan strategiaan, pk-yritysten vahvistamiseen ja alueellisten verkostojen kehittämiseen. On erityisen olennaista, että energiatehokkuus sekä tieto- ja viestintätekniikan käyttöönotto ovat uuden teollisuusvallankumouksen perusta, jotta lisätään kilpailukykyä, talouskasvua ja työllisyyttä.

Olen erityisen tyytyväinen siihen, että mietinnössä korostetaan perinteistä eurooppalaista teollisuutta, joka on välttämätöntä taloudellemme. Toimenpiteet, joihin kuuluvat uusien tekniikoiden käyttöönotto ja tieteellisen tutkimuksen ja innovaation tukemisen lisääminen, ovat erittäin tärkeitä aloilla kuten tehdasteollisuus. Ainoastaan tällä tavalla voimme palauttaa Euroopan maailmanlaajuiseen johtoasemaan, mikä on todella tarpeellista Euroopan kilpailukyvylle ja talouskasvulle.

  Judith A. Merkies (S&D). – (NL) Arvoisa puhemies, haluan ensinnäkin onnitella kollegaani Bernd Langea erinomaisesta mietinnöstä ja hänen mahtavasta yhteistyöstä. Teollisuuspolitiikka on tulossa takaisin. Se ei ole kuitenkaan tekemässä paluuta soolona, sillä se ei ole yksin. Yhdessä kahden muun lippulaivan kanssa, kahden muun strategian kanssa, tämä strategia on Euroopan työpaikkoja ja terveellistä taloutta koskevan ohjelman ytimessä. Ennen kaikkea se on kuitenkin strategia paitsi nykyhetkeä myös tulevaisuutta, kannattavaa tulevaisuutta, varten.

Teollisuuspolitiikkaa pitäisi tarkastella yhdessä kaikkien muiden strategioiden kanssa innovaatiounionin, raaka-aineiden ja luonnonvarojen tehokkaan käytön osalta. Nämä kolme muodostavat ytimen. Sen on oltava kokonaisvaltainen lähestymistapa, jossa eri politiikan osa-alueet tekevät tiivistä yhteistyötä. Mutta ovatko ne todellisuudessa eri politiikan alueita, kun otetaan huomioon, että teollisuus – kuten te itse, arvoisa komission jäsen, olette sanonut – ei ole kestävyyden vihollinen vaan liittolainen?

Teollisuuspolitiikka ei voi toimia ilman yhtenäisiä markkinoita. Sisämarkkinat ovat edelleen liian hajanaiset ja vaativat täydentämistä. Siitä hyötyy koko ala, etenkin pienet innovatiiviset yritykset. Valmistajien annetaan kertoa mielipiteensä, mutta niiden täytyy myös hyväksyä vastuu, ja se tarkoittaa lopullista vastuuta tuotteesta. Tavoitteena on edistää puhdasta tuotantoa ja kestäviä tuotteita, koska mielestäni se on lopulta Euroopan tulevaisuus. Se auttaa luomaan kehdosta kehtoon -käsitteen mukaista teollisuutta ja kannustaa käyttämään älykkäästi raaka-aineita ja tervettä taloutta. Teollisuuspolitiikka on jätetty huomiotta ja jätetty markkinoiden käsiin jo liian kauan. Meidän on näytettävä jälleen esimerkkiä sekä muita että itseämme varten.

  Jean-Pierre Audy (PPE). – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, haluan kiittää teollisuutta koskeviin asioihin kiinnitetystä huomiosta ja antaa tunnustusta kollegani Grossetêten tekemälle loistavalle työlle poliittisen ryhmämme puolesta.

Teollisuus tarjoaa 60 miljoonan työpaikan lisäksi kaksi paikkaa teollisuuteen liittyvillä aloilla jokaista teollisen alan työpaikkaa kohti, toisin sanoen yhteensä 180 miljoonaa työpaikkaa. Se vastaa viennistämme kolme neljännestä eli 5,5 miljoonaa yritystä. Mitä meidän on tehtävä? Meidän on toimittava ja suojeltava itseämme. Itsesuojelu ei ole protektionismia: sen vuoksi meillä on oltava teollisuuspolitiikka. Jotkut sanovat: maatalous Etelä-Amerikassa, teollisuus Kiinassa ja palvelut Euroopassa. Hyvät parlamentin jäsenet, ellemme valmista enemmän autoja, lentokoneita, laivoja, junia, satelliitteja, lääkkeitä ja ydinvoimaloita, me tuhoudumme! Meillä on palveluita, koska meillä on teollisuuspolitiikka.

Haluan esittää sen vuoksi kolme ehdotusta. Ensimmäinen koskee teollisuuden vaatimuksia. Aina kun asetamme teollisuutta koskevia vaatimuksia, meidän on laadittava vaikutustenarviointeja varmistaaksemme, että tuotteet valmistetaan kyseisten vaatimusten mukaisesti EU:n alueella.

Toinen ehdotus koskee koulutusta ja tutkimusta. Meillä on oltava maailman parhaat tuotantotalouden koulut, ja meidän on tuettava niitä. Meidän on sovitettava yhteen kansalaiset ja tiede. Tutkimuksen osalta me aiomme tarkistaa seitsemännen puiteohjelman. Meillä on käytettävänä 30 miljardia euroa vuosina 2011, 2012 ja 2013. Jakakaamme osa näistä määrärahoista ensisijaisesti teollisuudelle.

Kolmas on rahoitus. Voisimme perustaa Euroopan teollisen sijoitusrahaston. Minulla on ehdotus. Olemme velkaa 37 miljardia euroa EU:n henkilöstön eläkkeistä: laittakaamme nämä varat eläkerahastoon, joka voisi toimia pitkäaikaisena säästämisen välineenä. Olen samaa mieltä rahapolitiikasta. Olkaamme erittäin varovaisia kriisistä selviytymisen suhteen. Varmistakaamme, etteivät korot ole liian korkeita, mikä johtaisi vahvaan euroon ja jarruttaisi teollisuuden vientiä.

  Lambert van Nistelrooij (PPE). – (NL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, tehdasteollisuudella on yhä merkittävä asema jopa nykyajan ja tulevaisuuden tietopohjaisessa taloudessa. Arvokkaan tuotannon säilyttäminen Euroopassa on edelleen olennaista ja samalla se on monen maamme kansalaisten tietojen ja oppimisen sekä kilpailukykymme jatkuvan kehityksen kantava voima. Tässä mietinnössä teollisuus asetetaan Euroopan asialistan kärkeen, ja se on tärkeää sekä suurelle teollisuudelle että pienille ja keskisuurille yrityksille. Voimme ylpeillä Euroopassa erinomaisuudella monella alalla. Tarkoitan energia-alaa, avaruusmatkailua ja autoteollisuutta, jotka pärjäävät loistavasti tällä hetkellä. Tarkoitan myös autoteollisuuden toimitusketjua, joka on merkittävä Euroopan kannalta. Katsokaa vaikka kuinka nokkela ja siisti Eurooppa 2020 -strategia on!

Olen kuitenkin huolissani yhdestä asiasta, nimittäin globalisaatiosta. Olemme perustaneet oikeista syistä Euroopan globalisaatiorahaston, ja meillä on pian eurooppapatentti. Komission jäsen Tajani on kuitenkin laittanut asialistalle maailmanlaajuisten tasapuolisten toimintaedellytyksien tarpeellisuuden. On hienoa, että kiinalaiset yritykset sijoittavat Eurooppaan, mutta meillä pitäisi olla tasapuoliset toimintaedellytykset Kiinassa. Jos on tosiaankin niin, että tähän sijoitetaan paljon valtion varoja, silloin on jotakin pielessä. Protektionismiin palaaminen ei kuulu tavoitteisiimme – kuten jäsen Audy juuri totesi – vaan nyt on kyse tarvittavan avoimuuden varmistamisesta keskeisillä aloilla, kuten ICT-alalla ja muilla eurooppalaisilla aloilla. Tämä ei ole Euroopan veto-oikeuden käyttö. Emme sano, että "nämä ovat osakkeenomistajia, nuo ovat valvojia", mutta on kuitenkin erittäin tärkeää, että me Euroopan edustajat tarkastelemme tätä perusteellisesti. Ei olisi sopimatonta aloittaa keskustelu tästä asiasta vastauksena jäsen Langen erinomaiseen mietintöön. Keskustelu jatkuu. Arvoisa komission jäsen Tajani, haluan kutsua teidät liittymään tuohon keskusteluun.

  Kathleen Van Brempt (S&D). – (NL) Arvoisa puhemies, Langen mietinnön yhteydessä te, arvoisa komission jäsen, näette hyvin todennäköisesti parlamentin kannattavan varsin yhtenäisesti teollisuuspolitiikan merkitystä. Teille komission jäsenenä se on varmasti todellinen piristysruiske. Useiden ryhmien välillä vallitsee huomattava yhteisymmärrys siitä, että teollisuuspolitiikalla on tulevaisuutta Euroopassa ja että sitä olisi tuettava.

Siihen yhteisymmärryksemme kuitenkin jää, sillä mikäli yrittäisimme laatia tarkoittamamme teollisuuspolitiikan ja päättää, mitkä sen osa-alueista pitäisi säilyttää tulevaisuudessa, olisimme kaikki eri mieltä. Olette itse viitanneet siihen, että tarvitsemme teollisuutta, joka käyttää vähemmän energiaa ja raaka-aineita. Olen siitä kanssanne samaa mieltä lyhyen aikavälin tavoitteiden osalta. Pitkän aikavälin tavoitteiden osalta meidän on otettava paljon suurempi askel eteenpäin. Kuten tiedätte, arvoisa komission jäsen, hallinnointi tarkoittaa katsomista eteenpäin. Meillä on oltava rohkeutta sanoa, että vuoteen 2050 mennessä meillä on energian toimitusjärjestelmä, joka perustuu kokonaan uusiutuviin ja kestäviin energialähteisiin, ja meidän on aloitettava teollisuuden valmistaminen sitä varten nyt.

Toisena asiana on raaka-aineiden hallinta. Meidän on todellakin varmistettava, että nykyiset matkapuhelimet kierrätetään entistä tehokkaammin lähivuosina, mutta meidän on varmistettava tulevaisuudessa, että valmistamme matkapuhelimia, joihin on juurrutettu kehdosta kehtoon -käsite, jotta kaikki matkapuhelimen keskeiset osat kerätään talteen järjestelmällisesti ja käytetään uusien matkapuhelinten valmistuksessa. Tällainen kokonaisvaltainen politiikka olisi laadittava vuoteen 2050 mennessä, ja odotan komission tekevän nyt päätöksiä, joilla varmistetaan, että teollisuudella on selvät puitteet tulevalle toiminnalleen.

  Antonio Cancian (PPE). – (IT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, mielestäni Langen mietinnön teksti on tasapainoinen ja sen suurin ansio on siinä, että siinä keskitytään tarkastelemaan tiettyjä ratkaisevia tekijöitä, erityisesti Euroopan teollisuuspolitiikan elvyttämistä ja painopisteen siirtymistä rahoitustoiminnasta reaalitalouteen. Olisi kuitenkin pantava merkille, että yrityksiin suoraan tai epäsuorasti liittyvät palvelut ovat erottamaton osa yrityksiä.

Haluan esittää muutaman arvostelun aiheen ja joitakin ehdotuksia. Kun on kyse yhteistä eurooppapatenttia koskevaa tehostettua yhteistyömenettelyä käsittelevästä kappaleesta 89, mielestäni, hyvä komission jäsen Tajani, yhtenäinen eurooppapatentti on olennainen ja välttämätön etenkin meille italialaisille. Tehostetulla yhteistyöllä aiheutettu umpikuja voidaan mielestäni avata ainoastaan viemällä eurooppapatenttia eteenpäin englannin kielellä, koska kolmen kielen käyttäminen saisi aikaa ennen kuulumattoman ennakkotapauksen.

Toinen huomaamani seikka on innovatiivisten rahoitusehdotusten puuttuminen. Tekstissä mainitaan usein tarve siirtyä nopeasti rakentamaan Euroopan laajuisia infrastruktuureja, jotka ovat erityisen tärkeitä mantereen kehitykselle, mutta mietinnössä ei sanota juuri mitään siitä, miten kyseisiä verkostoja rahoitetaan.

Hyväksyimme aiemmin tänään oma-aloitteisen mietinnön, jossa analysoitiin perusteellisesti hankekohtaisten velkakirjojen järjestelmää julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuusjärjestelmässä. Velkakirjojen järjestelmä tarjoaisi siten takeet yritysten, joiden tehtävänä on rakentaa ja hoitaa infrastruktuureja, velkakirjoista. Jäsen Audy mainitsi juuri joitakin esimerkkejä.

Mietinnössä ei viitata lainkaan Euroopan unionin teollisuuspolitiikan yhteydestä unionin strategisiin politiikan osa-alueisiin kuten Galileoon, ITER-hankkeeseen tai muihin alueisiin. Tutkimuksen ja innovaation välillä pitää olla suurempi yhteys. Arvoisa komission jäsen Tajani, mielestäni meihin kohdistuva haaste on erittäin merkittävä yhteiskunnallisen kontekstin säilyttämisen kannalta. Itse asiassa hienoinen toipuminen, jonka olemme nähneet, ei pysty palauttamaan kaikkien edellisten kolmen vuoden aikana irtisanottujen työntekijöiden työpaikkoja. On valitettavasti tarpeellista toimia ajoissa ja nopeasti.

  Henri Weber (S&D). – (FR) Arvoisa puhemies, Bernd Langen erinomaisessa mietinnössä on kolme myönteistä piirrettä.

Ensinnäkin siinä ehdotetaan yhdennettyä teollisuusstrategiaa Euroopan unionille. Toisin sanoen strategia on yhtä aikaa koko manteretta koskeva ja yhteistyökykyinen, mikä eroaa joka suhteessa niukasti kansallisista ja yhteistyökyvyttömistä politiikoista, joita on harjoitettu Euroopassa viimeisten 15 vuoden ajan.

Toiseksi teollisuusstrategia on rahoitettu, mikä poikkeaa jyrkästi vuoden 2000 Lissabonin strategiasta. Jos sitä ei rahoitettaisi, se jäisi vain tyhjiksi sanoiksi. Suurin rahoituslähde on EU:n hankeobligaatiot, euro-obligaatiot ja eurohankkeet. Tämän aamun äänestyksessä me vastasimme tähän.

Kolmanneksi, strategiassa suojellaan teollisuuttamme. Tässä mietinnössä puolustetaan Euroopan avaamista: siinä vastustetaan Euroopan antamista pois. Siinä kannatetaan vastavuoroisuuteen ja tasapainoon perustuvia vaihtoja. Useissa artikloissa keskitytään näihin asioihin. Tämä on ehdottoman tärkeää, koska tällä alalla olemme naiiveja ja heikkoja.

  Alajos Mészáros (PPE). – (HU) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, kriisin aikana näimme itse, kuinka tärkeä asema teollisuudella on taloudessamme. Valitettavasti asianomaiset politiikat perustuvat yhä usein ajatukseen, jonka mukaan markkinat sääntelevät itseään. Näin ollen Eurooppa 2020 -strategia on uraauurtava aloite, ensimmäinen, jossa tunnustetaan tarve uudelle lähestymistavalle. Euroopan teollisuuden on säilytettävä sen johtoasema keskeisillä aloilla, eikä sen saa antaa jäädä jälkeen tapahtumista.

Meidän on käsiteltävä rahoitusalan uutta rakennetta ja julkisen makrotalouden koordinaatiota ensisijaisina asioina, koska ainoastaan niiden uudistamisen kautta voimme varmistaa teollisuuspolitiikkamme onnistumisen. Tarvitsemme uudet kattavat sääntelypuitteet, joilla voidaan ohjata rahoitusjärjestelmää takaisin kohti tuottavia sijoituksia. Maailmanlaajuisesti kilpailukykyisen teollisen perustan ja tuotantoon keskittyneen tietoperusteisen teollisuuden on oltava teollisuuspolitiikkamme ytimessä. Sitä varten tarvitsemme kuitenkin koko innovointiketjua. Tässä tapauksessa meidän ei pitäisi puhua ainoastaan teknologisesta innovoinnista vaan myös tuotesuunnittelua ja laatua koskevasta innovoinnista.

Meidän on kannustettava lisäksi alan sisäistä yhteisvaikutusta. Siihen kuuluu energiapolitiikan ja teollisuuspolitiikan välinen yhteys. Energian toimitus on olennainen tekijä, ja uudet kasvavat markkinat löytyvät uusiutuvista energialähteistä, jotka voivat siten johtaa uusien työpaikkojen luomiseen. Luotettava raaka-aineiden saanti on myös erityisen tärkeää ja asettaa meille alati vaikeamman haasteen. Jo olemassa olevien varojen turvaamisen lisäksi meidän on myös voitava toteuttaa kierrätystavoitteemme.

Meidän on tehtävä kaikki voitavamme vahvistaaksemme pk-yrityksiä, sillä ne ovat merkittävin tekijä Euroopan teollisuustuotannossa. Meidän on kannustettava niitä osallistumaan mahdollisimman paljon julkisiin kuulemisiin ja järjestää niille suotuisten pankkilainojen saanti.

  Ioan Enciu (S&D). - (EN) Arvoisa puhemies, ensinnäkin haluan kiittää Bernd Langea tärkeän mietinnön laatimisesta. Näinä taloudellisesti vaikeina aikoina on erittäin tärkeää, että EU:n toimielimet vaativat vahvaa ja yhtenäistä teollisuuspolitiikkaa, jotta työpaikat säilyvät Euroopassa ja kilpailukyvyn elpymistä edistetään. Varapuheenjohtaja Tajani on todennut, että teollisuus on Euroopan ytimessä ja välttämätön ratkaisujen löytämiseksi yhteiskuntamme nykyisiin ja tuleviin haasteisiin.

S&D-ryhmän kanta on, että teollisuudella on keskeinen asema työpaikkojen kannalta Euroopassa. Sen vuoksi meidän on parannettava pyrkimyksiä säilyttää vahva teollisuuden perusta Euroopassa. Olen erityisen huolissani tarvittavan infrastruktuurin rakentamisesta siellä, missä sitä ei ole olemassa.

Lopuksi totean, että olen iloinen siitä, että lopullisessa mietinnössä puolustetaan raaka-aineiden merkitystä tulevaisuuden teollisuudessa.

  Lara Comi (PPE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, onnittelen komission jäsen Tajania tehdystä työstä ja myös esittelijöitä. Kannatan tätä tärkeää mietintöä, joka edustaa parlamentin panosta Euroopan teollisuuspolitiikasta käytävään keskusteluun.

Mietinnössä on monia myönteisiä kohtia, joita tuen vahvasti. Ensinnäkin mielestäni on tehtävä kaikki mahdolliset toimenpiteet, jotta voidaan vahvistaa Euroopan teollisuuden keskeinen asema maailmassa ja tarjota erityistä tukea pienille ja keskisuurille yrityksille, jotka ovat sisämarkkinoiden keskeinen pilari.

Olen lisäksi täysin samaa mieltä siitä, mitä mietinnössä todetaan kiireellisestä tarpeesta ottaa käyttöön EU:n alkuperämerkintää koskevia säännöksiä, jotta yrityksistä voidaan tehdä kilpailukykyisempiä ja eurooppalaiset kuluttajat voivat vihdoinkin tehdä tietoon perustuvia päätöksiä tuotteista, jotka yleensä yhdistetään hyvään laatuun. On hyvin tiedossa, että jotkin valtiot ovat valitettavasti vastustaneet tätä seikkaa neuvostossa vuodesta 2005 lähtien. Meidän on kuitenkin yritettävä murtaa tämä umpikuja parlamentin moneen otteeseen hyväksymän erittäin myönteisen kannan perusteella, ja tämä on tärkeää useaa EU:n säädöstä koskevan lainsäädäntömenettelyn aikana. Euroopan kansalaisten ääntä ei voida jättää jälleen huomiotta etenkin, kun se perustuu niin vankkaan perustaan: kyse on toimintamme muuttamisesta demokraattisemmaksi.

Toinen tärkeä seikka on varmasti se, joka koskee nuoria yrittäjiä, – joihin te, arvoisa komission jäsen, viittasitte useasti kertomuksessanne – sillä mielestäni he ovat teollisuuspolitiikkamme todellinen tulevaisuus. Epäilen yhä tiettyjä kohtia, kuten suoria viittauksia uuteen resurssitehokkuutta koskevaan lainsäädäntöön, työryhmien perustamista kansallisella tasolla valvomaan rakennemuutostoimia ja erityisesti eurooppapatentteja koskevaan tiiviimpään yhteistyöhön.

  Ivari Padar (S&D). – (ET) Arvoisa puhemies, haluan ensimmäiseksi kiittää esittelijää. Eurooppa tarvitsee uuden lähestymistavan teollisuuspolitiikkaan ja siihen liittyvien ohjelmien rahoitusta. Euroopan unionin rahoitusnäkymien rakenneuudistusten lisäksi pitäisi korostaa innovatiivisia rahoitustoimenpiteitä. En tarkoita ainoastaan euro-obligaatioita tai hankekohtaisia obligaatioita, vaan täysin uusia lähestymistapoja teollisuuspolitiikkaan, tieteeseen ja innovoinnin rahoittamiseen. Meidän on tartuttava innovatiivisiin pieniin yrityksiin ja autettava niitä kasvamaan. Meidän on löydettävä uusia tapoja auttaa yrityksiä jakamaan riskejä ja yhdistämään eri välineitä myös koko Euroopan laajuisesti.

Virolla on kokemusta esimerkiksi uusiutuvista rahoitusvälineistä, joilla taataan riskejä sen sijaan, että jaettaisiin avustuksia ja suoraa tukea. Innovointisyklissä näillä välineillä on autettu lisäämään huomattavasti kyseistä rahoitusta yrityksille. Avustukset ovat tärkeitä, mutta vielä tärkeämpää perustutkimuksen vaiheessa on löytää uusia keinoja käyttää julkisia varoja entistä tehokkaammin.

  Silvia-Adriana Ţicău (S&D). – (RO) Arvoisa puhemies, EU:n teollisuuspolitiikan avulla on luotava riittävät puitteet teollisuusalan EU:n bruttokansantuotteeseen tuoman panoksen kasvattamiseksi. Sillä on myös parannettava Euroopan unionin kilpailukykyä ja luotava työpaikkoja koko unionin alueella. Teollisuusstrategiassa on tunnistettava strategiset alueet, joihin sijoitamme, ja myös tarvittavat raaka-aineiden lähteet. Kehotan komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että näitä painopistealueita tuetaan tulevassa rahoitusnäkymässä, vuotuisissa talousarvioissa ja EU:n alakohtaisissa politiikoissa.

Energian kulutus on teollisuustuotannon indikaattori. Tarvitsemme ympäristötehokkaan teollisuuspolitiikan, joka luo tuotantokapasiteettia koko Euroopassa kestävällä tavalla ja vähentää unionin energiariippuvuutta. Unionin kilpailukyky riippuu paljolti sen innovointikyvystä, tutkimuksesta ja kehityksestä sekä innovaation ja tuotantoprosessin välisestä yhteydestä. Julkista rahoitusta tutkimukselle ja kehitykselle on lisättävä yksityisten sijoitusten liikkeellepanemiseksi, kun taas menettelyjen yksinkertaistaminen ja byrokratian vähentäminen ovat edellytyksiä teollisuuden laajemmalle osallistumiselle.

  Edit Herczog (S&D). – (HU) Arvoisa puhemies, talouskriisi on osoittanut, että palvelualat ovat huomattavasti haavoittuvaisempia kuin teollisuuspolitiikka, ja Euroopan on sen vuoksi keskityttävä jälleen kerran jälkimmäiseen. Siksi olen erittäin tyytyväinen sekä komission jäsen Tajanin asenteeseen että kollegamme Bernd Langen mietintöön tästä aiheesta. On ollut ilo laatia tätä mietintöä. Jokainen siihen osallistunut halusi lisätä mietintöön jotakin. Emme kiistelleet siitä, mitkä vaikeudet olivat, vaan pikemminkin, miten voisimme kiihdyttää prosessia. Meidän on välttämättömästi ymmärrettävä, että Euroopan unionin on oltava pääosassa sen omien tavoitteiden asettamisessa ja myös jäsenvaltioiden vetämisessä mukaan tälle tielle.

Euroopan unionin on koordinoitava ja johdettava jäsenvaltioita sekä asetettava ne vastuuseen siitä, mitä ne ovat saavuttaneet tällä alalla. Teollisuuspolitiikka tarjoaa Euroopalle mahdollisuuden saada kilpailuetua tehdasteollisuudessa, biotekniikassa, nanoteknologiassa, kemianteollisuudessa tai jopa avaruusteollisuuteen liittyvillä aloilla. Meidän on ymmärrettävä, että tämän vuosituhannen teollisuuspolitiikassa tiedon intensiivisyys ja raaka-aineiden käytön tehokkuus ovat lisääntymässä. Meidän on samaan aikaan vahvistettava vertikaalisia suhteita, jotka ulottuvat koulutuksesta tutkimukseen ja siitä mahdollisuuksiin markkinoilla. On perustettava suhteita toimittajien välille mukaan lukien pienet ja keskisuuret yritykset ja myös horisontaalisia suhteita. Mielestämme yhteiskunnallista vuoropuhelua ei voi kiertää.

  Alejo Vidal-Quadras (PPE). – (ES) Arvoisa puhemies, tähän teollisuuspolitiikkaa koskevaan mietintöön, josta äänestämme huomenna, sisältyy kohta, jota espanjalaiset jäsenet eivät kannata, koska siinä pidetään myönteisenä tiiviimmän yhteistyön käyttöä asianmukaisena oikeudellisena välineenä yhtenäisen eurooppapatentin perustamisessa.

Eikä tämä koske vain espanjalaisia jäseniä vaan myös muita eri jäsenvaltioista tulevia jäseniä, jotka ensinnäkin kyseenalaistavat tiiviimmän yhteistyömenettelyn laillisuuden oikeudellisen välineen asemassa tässä yhteydessä ja toiseksi tuomitsevat sen, ettei siinä ole huomioitu yksimielisyyttä koskevaa sääntöä, jota pitäisi soveltaa kaikkiin asioihin, jotka liittyvät kieliä ohjaaviin sääntöihin.

Kuitenkin pyysin puheenvuoroa, arvoisa puhemies, koska halusin kiinnittää parlamentin huomion Euroopan unionin tuomioistuimen tänään julkaisemaan lausuntoon 1/09, jossa todetaan, että eurooppapatentti- ja yhteisöpatenttituomioistuin ei ole nykyisen ehdotuksen mukaisena yhdenmukainen perussopimusten kanssa.

Tuomioistuimen selvästi ilmaisema kanta on huomattava este kyseiselle tiiviimmälle yhteistyölle, ja toivon päätöksen rohkaisevan muita jäseniä yhtymään kantaamme, jotta voidaan puolustaa kaikkien jäsenvaltioiden tasa-arvoisuutta ja EU:n primaarilainsäädännön tiukkaa soveltamista.

  Giovanni Collino (PPE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, teollisuuspolitiikkaa koskeva mietintö on perusteellinen, siinä tutkitaan kaikki järjestelmän heikkoudet ja ohjataan meidät kohti sosiaalisen markkinatalouden periaatteiden noudattamista. Realistisesti katsottuna meidän on kuitenkin myönnettävä, ettei Euroopalla ole ollut tähän mennessä omaa teollisuuspolitiikkaa.

Itse asiassa tehdasteollisuuden tuottavuus Euroopassa elää vaikeita aikoja, kun taas nopeasti kehittyvät maat eivät ainoastaan kasva vaan ne sijoittavat runsaasti varoja tutkimukseen ja kehitykseen. Jotta teollisuus ja työllisyys saataisiin kasvamaan Euroopassa, meidän on käytettävä erityistoimenpiteitä nykyisten sääntöjen lisäksi jopa siinä määrin, että tarkistamme toimivallan jaon jäsenvaltioiden ja unionin välillä.

Uudelleenjakopolitiikkaa ja -järjestelmiä on myös tarkistettava noudattaen uutta kulttuurillista tapaa, jolla käsitellään teollisuuden suhteita, ja yritysten voitonjakomalli on oltava tarkastelumme keskipisteessä. Eurooppa 2020 -strategiassa asetetaan tavoitteemme, joita Euroopan unionilla ei ole varaa jättää saavuttamatta. Ja jos unioni aikoo saavuttaa kaikki asetetut tavoitteet, Euroopan on voitettava teollisen kasvun asettama haaste vahvistamalla koulutusta ja tutkimusta pienten ja keskisuurten yritysten hyväksi.

  Mairead McGuinness (PPE). – (EN) Arvoisa puhemies, haluan kiittää esittelijää tästä erittäin tärkeästä mietinnöstä. On hyvä nähdä, että teollisuus on palannut Euroopan asialistalle.

Mielestäni tarvitsemme tasapainoista Euroopan taloutta. Puhun etupäässä maatalous- ja elintarvikepolitiikasta, mutta päätin osallistua keskusteluun, koska mielestäni teollisuudesta, maataloudesta ja palveluista puhuminen on todella tärkeää. Eurooppa tarvitsee kaikkien kolmen alan tasapainoa, ja sen myöntämättä jättäminen olisi hyvin typerää.

Haluan erityisesti kiinnittää huomiota kappaleeseen 112, jossa todetaan vapaakaupan olevan Euroopan talouskasvun kulmakivi, jossa käsitellään myös oikeudenmukaista maailmanlaajuista kilpailua ja jossa erityisesti kehotetaan, että laatiessamme monen- tai kahdenkeskisiä kauppasopimuksia, meidän olisi otettava niissä huomioon kestävän kehityksen periaatteet, sosiaaliset ja ympäristölliset näkökohdat ja asiaa koskevat normit. Maatalouden puolella olevat jäsenet toteaisivat täysin samoin. Mielestäni tämä on siis tärkeä mietintö kaikilla rintamilla.

  Adam Gierek (S&D). – (PL) Arvoisa puhemies, eräs ratkaisevista tekijöistä, jotka vaikuttavat teollisuuden kasvuun Euroopan unionissa, on suuntaus kohti "vihreää taloutta". Tämä on hyvä uutinen. Kuitenkin nykyisten EU:n asetusten toimintatapa on sokea ja mielivaltainen, mikä johtaa haitalliseen vaikutukseen tai toisin sanoen rajoittaa edistystämme kohti tätä tavoitetta. Euroopan kupariteollisuudesta on tullut esimerkki kyseisestä haitallisesta vaikutuksesta. Ei ole epäilystäkään siitä, että ilmasto- ja energiapaketti sekä vertailuarvoja koskeva direktiivi johtavat kuparintuotannon vähenemiseen, ja kuten tiedämme, kupari on erittäin kysytty metalli innovatiivisissa ja energiatehokkaissa tekniikoissa, etenkin sähkönsiirtoon ja lämmön siirtämiseen lämmönjohtimissa liittyvässä tekniikassa.

Haluan kysyä komission jäseneltä, eikö olisi aika – vielä kun meillä on aikaa – vähintäänkin tarkistaa tiettyjä näihin asetuksiin liittyviä näkökohtia ja lopettaa tuhoisat toimenpiteet.

  Mario Pirillo (S&D). – (IT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, syvä maailmanlaajuinen talouskriisi on iskenyt teollisuuteen erityisen kovaa. Ajatus siitä, että markkinoiden tulisi säädellä itseään, on osoitettu vääräksi. Euroopalta on puuttunut kyky vastata yhtenäisesti tai tehdä talousanalyysi. Siksi Euroopan on varustauduttava vakaalla, kilpailukykyisellä ja laaja-alaisella teollisella perustalla.

Euroopan uudessa teollisuuspolitiikassa on pystyttävä katsomaan tulevaisuuteen ottamalla maailmanlaajuinen lähestymistapa sen omiin politiikkoihin, joiden tavoitteena on vahvistaa teollisuuden, etenkin tehdasteollisuuden, keskeinen merkitys. Teollisuuden on oltava edelleen taloutemme moottori ja luotava uusia älykkäitä, kestäviä ja osallistavia kasvumuotoja.

Kannatan ja onnittelen Bernd Langea hänen mietinnöstään, jossa tarkastellaan kaikkia näitä tekijöitä ja tarjotaan mielenkiintoista ajattelemisen aihetta.

  Jaroslav Paška (EFD). – (SK) Arvoisa puhemies, maailmanlaajuinen talous on käynyt läpi suuria muutoksia nyt jo kauan. Perinteisten teollisuusalueiden lisäksi on syntymässä vahvoja uusia teollisuuskeskuksia. Vahva kilpailukykyinen ympäristö on kehittymässä, ja tuossa ympäristössä meidän on yritettävä yhä kovemmin säilyttää merkityksellistä työllisyyttä kansalaisillemme.

Kilpailussa muiden teollisuuden keskusten kanssa meitä haittaa kaksi vakavaa epäkohtaa. Ensimmäiseen epäkohtaan kuuluvat valtavat erot oikeudellisessa ympäristössä, jossa säännellään liiketoimintatapoja, kiistojen ratkaisua tai velvollisuuksien täytäntöönpanoa, ja nämä erot estävät avaamasta rajatylittävää liiketoimintaa enemmän jäsenvaltioiden toimivallan avulla. Se taas liittyy toiseen epäkohtaan – liialliseen byrokratiaan, joka paitsi kuluttaa teollisuuden luomia varoja tuottamatta mitään lisäarvoa myös ahdistelee niitä, joiden työstä se elää, kaikenlaisilla lausunnoilla, asetuksilla ja suuntaviivoilla.

Arvoisa komission jäsen, missään nopeasti kehittyvässä maassa ei ole samanlaista hallinnollista koneistoa, joka on Euroopassa.

  Antonio Tajani, komission varapuheenjohtaja. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, mielestäni se, että niin moni parlamentin jäsen on paikalla iltaistunnossa, osoittaa, kuinka suuri merkitys teollisuuspolitiikalla on meille kaikille, ja koska asiasta ollaan yksimielisesti samaa mieltä, kuinka sopivaa olisikaan asettaa teollisuus- ja yrityspolitiikka – periaatteessa reaalitalous, johon kuuluvat myös sisämarkkinat, innovointi, kilpailu ja sosiaalipolitiikka – poliittisen toimintamme ytimeen kriisin lopettamiseksi ja uuden kehityksen ja työpaikkojen luomiseksi. Sanon tämän, koska meidän ei pidä uskoa, – ja uskon ilmaisseeni selvästi tämän puheenvuorossani ja komissiolle esittelemässäni kertomuksessa teollisuuspolitiikasta – että yritykset ja teollisuus eivät ole pelkästään taloudellista pääomaa, sillä ne ovat myös inhimillistä pääomaa alueella, paikallisessa yhteisössä, jossa ne toimivat.

Kuten sanoin myös ennen nimittämistäni teollisuusasioista vastaavaksi komission jäseneksi parlamentissa pidetyssä kuulemisessa, tämä on minun näkemykseni – laaja näkemys –, joka juontaa juurensa käsitteestä, joka on osa Lissabonin sopimusta, eli sosiaalinen markkinatalous.

Kaiken toimintamme perimmäinen tavoite sekä talouspolitiikassa että reaalitaloudessa on sosiaalipolitiikka. Tavoitteenamme ei ole vaurastuttaa yrittäjiä tai sijoittajia, vaikka sijoittajien rikastuttaminen onkin yksi väline, jolla vastataan Euroopan unionin kansalaisille.

Meidän on nyt sovellettava ja puolustettava valintoja, joita olemme tehneet ja joita olemme tekemässä – jotka sisältyvät Eurooppa 2020 -asiakirjaan –, ponnistelemalla voimakkaasti pannaksemme täytäntöön tekemämme poliittiset valinnat. En salaa teiltä enkä itseltäni vaaroja, joita on edelleen olemassa. Keinottelijat ovat yhä aktiivisia, enkä sulje pois mahdollisuutta, että he voivat edelleen yrittää vaikuttaa peliin vielä viimeisen kerran.

On tehtävä erittäin selväksi, että olemme reaalitalouden kannalla. Keinottelu, joka vaurastuttaa ainoastaan liiketoiminnan harjoittajia, eroaa paljon vaurautta monille kansalaisille luovan liiketoiminnan tai teollisuuden toimista. Meidän on kuitenkin pysyttävä valppaana sekä muokattava ja pantava täytäntöön teollisuuspolitiikkaamme. Näin ollen komission teollisuuspolitiikkaa koskevassa asiakirjassa on useita kilpailukykytestejä, joita käytetään vakavasti otettavan politiikan täytäntöönpanon valvomiseksi, minkä avulla yritysjärjestelmämme voi tarttua globalisaation aikakauden haasteeseen.

En myöskään välttele jäsen van Nistelrooijin esittämää kysymystä: mielestäni peliä on pelattava aina tasavertaisin toimintaedellytyksin ja samojen sääntöjen mukaan. Arvoisa puhemies, kun Anderlecht pelaa Liègeä vastaan, sääntöjen on oltava samat, kun joukkue pelaa kotona tai vieraskentällä, ja samaa periaatetta on sovellettava myös teollisuusjärjestelmäämme. Kun teollisuutemme pelaa Euroopassa, sen on huomattava, että silloin sovelletaan samoja sääntöjä kuin Euroopan unionin ulkopuolellakin.

Mielestäni tämä on hyvä sääntö suojeltaessa paitsi markkinoita, kilpailua ja kasvua myös työntekijöiden oikeuksia Euroopan unionissa. Silti kun on kyse Euroopan teollisuusjärjestelmän suojelemisesta, uskon, että on oikein tukea periaatetta, joka sisältyy keskustelun kohteena olevaan asiakirjaan ja jossa kannatetaan alkuperämerkintöjä. Katson, että parlamentti on antamassa jälleen voimakkaan viestin yhdessä Euroopan komission kanssa.

On epäilemättä monia muita asioita, joita on tehtävä yritysten ja teollisuuden byrokraattisen taakan vähentämiseksi. Kuten tarkistetussa eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevassa Small Business Act -aloitteessa todetaan, meidän on vähennettävä yritysten perustamiseen kuluvaa aikaa ja vähennettävä byrokratiaa, joka voi olla kohtuutonta ja joka musertaa halun yrittää. Meidän on autettava nuoria ryhtymään yrittäjiksi, ja meidän on tehtävä paljon työtä koulutuksen osalta. Sen vuoksi uskon klustereiden merkitykseen, sillä niissä koulut, yliopistot, pk-yritykset, suuret yhtiöt, tutkimus ja kehitys tekevät yhteistyötä parantaakseen yritysjärjestelmämme kilpailukykyä. Euroopassa on jo 2 000 klusteria, ja mielestäni tämä kokeilujärjestelmä on otettava käyttöön.

Luotonsaannin osalta on tehty paljon, mutta voimme tehdä vielä enemmän. Olen erittäin iloinen kuullessani, että Lontoon pörssin toimitusjohtaja – Yhdistynyt kuningaskunta kuuluu valtioihin, joissa on tehty paljon palvelujen, pankkien ja rahoituksen edistämiseksi – osallistuu Euroopan komission järjestämään luotonsaantia käsittelevään foorumiin osoittaakseen, että rahoitusmaailma, tai osa rahoitusmaailmaa, haluaa osallistua pk-yritysten ja teollisuusjärjestelmämme kasvuun ja kehittämiseen.

Tämä Lontoosta tulevan viestin vuoksi – eikä se ole ainoa Yhdistyneestä kuningaskunnasta tuleva viesti – olen toiveikas sen suhteen, että tämän kehityksen suuntaus voidaan kääntää. Näin on tapahduttava Euroopassa, jotta reaalitaloutta voidaan auttaa.

Kun on kyse raaka-aineista, – aihe, joka on tullut esiin monissa keskusteluissa – olen erittäin vakuuttunut, että meidän on jatkettava valitsemallamme tiellä. Euroopan komissio on julkaissut asiakirjan ja siitä järjestetään keskustelu, minkä seurauksena työstämme nyt raaka-aineita koskevaa osaa. Kuten sanoin ensimmäisessä puheenvuorossani, kannatan täysin raaka-aineiden kierrätystä koskevan tutkimuksen toteuttamista. Voimme myös parantaa harvinaisten maametallien korvikkeiden etsimistä.

Tämän vuoksi myös innovaatiopolitiikkaamme liittyvässä toiminnassa yksi Euroopan komission suunnittelema innovointikumppanuus koskee nimenomaan innovointia raaka-aineiden alalla. Toistan, että kierrätys ja korvaavat vaihtoehdot ovat alueita, joita meidän pitäisi mielestäni tutkia edelleen tarjotaksemme teollisuudellemme täsmällisiä vastauksia, mukaan lukien kansainvälisiä poliittisia aloitteita, kuten olen sanonut useaan otteeseen.

Sen jälkeen kun Afrikan unionin kanssa tehtiin sopimus ja Venäjän federaation kanssa aloitettiin keskustelu raaka-aineista, matkustan kesäkuun alussa Latinalaiseen Amerikkaan keskustellakseni raaka-aineista Brasilian, Argentiinan ja Chilen kanssa.

Euroopan on annettava teollisuudelle ja pk-yrityksille täsmällinen vastaus tässä asiassa. Siksi meidän on jatkettava Small Business Act -aloitteen täytäntöönpanoa. Tehtävää on paljon: olemme pyytäneet jäsenvaltioita nimittämään pk-yritysten suurlähettilään, kuten Euroopan komissio on tehnyt. Saadut viestit ovat olleet myönteisiä: jotkin valtiot ovat jo nimittäneet suurlähettilään tai ilmoittaneet aikovansa tehdä niin ja myös laajemmassa yhteydessä, koska meidän ei pidä erottaa laaja-alaista teollisuutta pk-yrityksistä. Reaalitalouden kasvu on yhteydessä sisämarkkinoihin, teollisuuspolitiikkaan ja pk-yrityksiä koskevaan politiikkaan.

Koska liittojen asema on mainittu monta kertaa, lopetan toteamalla, että ensimmäistä kertaa teollisuusasioista vastaava komission jäsen on tavannut teollisuuden, pk-yritysten ja liittojen edustajia keskustellakseen rakenneuudistuspolitiikasta. Uuden keskustelun aika on alkanut, ja siinä nähdään työntekijöiden ja työnantajien edustajat istumassa yhdessä pöydän ympärillä Euroopan komission järjestämissä kokouksissa edistääkseen talouskasvua ja kaikkien EU:n kansalaisten mahdollisimman suurta hyötyä.

  Puhemies. – (FR) Arvoisa komission jäsen, olen pannut tarkasti merkille viittauksenne Belgian jalkapallomestaruuteen, mutta toivon kuitenkin, ettei minun tarvitse ottaa sitä jonkinlaisena ennustuksena.

  Bernd Lange, esittelijä. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen Tajani, hyvät parlamentin jäsenet, kiitos monesta innoittavasta puheenvuorosta.

Hyvä komission jäsen Tajani, neljä keskeistä viestiä, jotka yhdistävät meidät, ovat selviä. Ensinnäkin haluamme varmistaa, että teollisuuspolitiikka on EU:n politiikan ytimessä. Toiseksi haluamme yhdistää kestävyyden ja kilpailukyvyn ja kehittää niitä edelleen. Kolmas viesti on se, ettei meidän pidä lähestyä asiaa ahdasmielisesti, koska markkinat tai valtiot eivät pysty sääntelemään tätä aluetta yksin. Tarvitsemme käytännöllisiä ja järkeviä toimenpiteitä. Neljänneksi toteamme, että tämä on vain teollisuuspolitiikan nykyaikaistamisesta Euroopan unionissa käytävän keskustelun alku eikä loppu.

Ojennamme kätemme teille, komission jäsen Tajani, mutta tiedämme myös, että meidän on otettava sananne todesta. Odotamme konkreettisia lainsäädäntöehdotuksia ja myös konkreettisia toimenpiteitä taloudellisen tuen antamiseksi etenkin tutkimusalalla.

Arvoisa komission jäsen Tajani, jos onnistumme ja jos teille ojentamamme käsi ja teidän antamanne lausunto sovitetaan yhteen, kenties päädymme samanlaiseen tilanteeseen kuin hienossa elokuvassa Casablanca, jossa Humphrey Bogart sanoo poliisipäällikölle: "Luulen, että tämä on kauniin ystävyyden alku!"

  Puhemies. – (FR) Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan keskiviikkona 9. maaliskuuta 2011 klo 11.30.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 149 artikla)

  Adam Gierek (S&D), kirjallinen. – (PL) Kaupan kansainvälistyminen ja monikansalliset yhtiöt ovat eräitä globalisaatioon liittyvistä monista näkökulmista. Kun keskustelemme EU:n teollisuuspolitiikasta, meidän on vastattava seuraavaan kysymykseen: millaisen teollisuuden Eurooppa tarvitsee – yritys- ja alakeskeisen teollisuuden, jolle on tyypillistä laajamittainen massatuotanto, vai pienimuotoisen alueellisen teollisuuden tai kenties jopa kansallisen teollisuuden?

Suuret monikansalliset yhtiöt, jotka voivat joskus olla rikkaampia kuin jotkin valtiot, keräävät valtavia voittoja ja myös veroja, mukaan lukien arvonlisävero, yhdessä paikassa, useimmiten niiden alkuperäpaikassa. Työllisyyttä lukuun ottamatta valtioille, joissa tuotanto tapahtuu, jää ainoastaan kustannuksia. Fiat on esimerkiksi monikansallinen yhtiö, jonka saamat tulot vastaavat tilastollisesti neljää prosenttia Puolan bruttokansantuotteesta, mutta sen tuotot ja suurin osa sen verotuloista käytetään toisessa talousarviossa.

Tämän lisäksi yhtiö siirsi hiljattain sen Panda-autojen tuotannon Italiaan poliittisista ja kansallisista syistä, koska siirron takana ei todellakaan ole taloudelliset syyt. Tässä on selvä eturistiriita. Yhteiskunnallinen tilanne on heikentymässä Puolassa, mutta paranemassa Italiassa. Monikansalliset yhtiöt ovat jo aiheuttaneet suurta tuhoa Puolassa ostamalla teollisuusyrityksiä 10 prosentilla niiden arvosta Puolan kansantasavallan lopun jälkeen. Liberaalien dogmaatikkojen kuten Balcerowiczin tekemät virheet johtivat siihen, että Puolan rajat avattiin vauraista yhtiöistä käytävälle maailmanlaajuiselle kilpailulle. Tämä johti nopeasti teollisuutemme tuhoutumiseen, kilpailukykyisten tehtaiden sulkemiseen ja tieteellisen infrastruktuurin lopettamiseen – sekä valtavaan työttömyyteen. Tämä vaikuttaa nyt vanhoihin EU:n jäsenvaltioihin melkoisen viivästyksen jälkeen. Tarvitaan järkevä teollisuuspolitiikka, mutta ei taloudellista nationalismia.