Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2010/2997(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjojen elinkaaret :

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

B7-0157/2011

Keskustelut :

PV 08/03/2011 - 15
CRE 08/03/2011 - 15

Äänestykset :

PV 09/03/2011 - 10.2
Äänestysselitykset
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P7_TA(2011)0091

Puheenvuorot
Keskiviikko 9. maaliskuuta 2011 - Strasbourg EUVL-painos

11. Äänestysselitykset
Puheenvuorot videotiedostoina
PV
  

Suulliset äänestysselitykset

 
  
  

Euroopan parlamentin istuntokalenteri – 2012

 
  
MPphoto
 

  Gerard Batten (EFD).(EN) Arvoisa puhemies, haluan antaa äänestysselityksen vuoden 2012 istuntokalenterista. Se, mistä äänestimme, oli tietenkin täyttä hölynpölyä, koska siinä ei puututa parlamentin kolmen eri toimipaikan synnyttämään ongelmaan: Strasbourgin, Brysselin ja tietenkin Luxemburgin, jonka kaikki unohtavat. Kokonaiskustannukset ovat uskoakseni yhteensä noin 250 miljoonaa euroa kuukaudessa.

Haluan esittää rakentavan ehdotuksen. Sen sijaan, että kokoontuisimme 12 eri kertaa Strasbourgissa, miksi emme kokoontuisi 12 eri istuntoon Strasbourgissa yhden viikon aikana: ensimmäisenä päivänä – kolme istuntoa, toisena päivänä – kolme istuntoa, kolmantena päivänä – kolme istuntoa, neljäntenä päivänä – kolme istuntoa. Silloin meidän tarvitsisi viettää täällä vain yksi viikko vuodessa. Voisimme viettää tarvittaessa lopun ajan Brysselissä ja säästäisimme valtavasti kustannuksia ja vaivaa.

 
  
MPphoto
 

  Daniel Hannan (ECR).(EN) Arvoisa puhemies, on jotenkin kummallista, että Euroopan parlamentti vaeltaa kuukausittain kahden toimipaikan väliä. Me saarnaamme finanssipolitiikan kurinalaisuudesta ja kuitenkin me käytämme satoja miljoonia puntia kuukaudessa tulkkiemme, valiokuntiemme virkailijoiden ja kaikkien parlamentin jäsenten siirtämiseen paikasta toiseen. Me puhumme ilmaston lämpenemisestä ja kuitenkin me aiheutamme tuhansien tonnien suuruiset kasvihuonekaasupäästöt, kun kuorma-autoletkat kuljettavat tarvittavia asiakirjoja edestakaisin.

Tiedän, että on olemassa perustelu, jonka mukaan Euroopan parlamentin jäsenet edistävät Strasbourgin symbolista merkitystä ja historiallista ajatusta ja niin edelleen. Minua viehättää myös ajatus siitä, että kansakuntien kerhona EU:n pitäisi jakaa toimielimet eri paikkoihin sen sijaan, että kaikki keskitetään Brysseliin. Toimikaamme kuitenkin vain yhdessä paikassa, tavalla tai toisella. Miksi emme yksinkertaisesti esitä Euroopan parlamentille, että meidän pitäisi kokoontua pysyvästi joko täällä tässä kauniissa Alsacessa sijaitsevassa kaupungissa tai sitten Brysselissä?

Joka tapauksessa meidän pitäisi lopettaa tuhlaaminen ja yrittää säästää koville joutuneiden veronmaksajien rahoja näinä säästötoimien aikoina.

 
  
MPphoto
 

  Bruno Gollnisch (NI).(FR) Arvoisa puhemies, toimitettu äänestys, vaikka se saikin enemmistön, on itse asiassa yritys heikentää perussopimusten kirjainta, joka on erittäin selkeä ja joka määrää, että Strasbourgissa on pidettävä 12 istuntojaksoa. Yhdestä eroon pääsemiseksi väitetään, että kaksi eri istuntojaksoa voitaisiin pitää samalla viikolla. Se on myös tapa sivuuttaa erittäin selkeä tulkintaa koskeva tuomio, jonka unionin tuomioistuin antoi juuri silloin, kun Euroopan parlamentti halusi siirtyä 12 istuntojaksosta vain 11 istuntojaksoon.

Olemme 20 vuoden ajan todistaneet salamyhkäisiä siirtoja riistää Strasbourgilta Euroopan unionin toimipaikka. On totta – kollegani ovat oikeassa tässä asiassa – että nykyinen tilanne on kestämätön, mutta meillä ei ole velvollisuutta tehdä Brysselistä Euroopan unionin Washington DC:tä. Me olisimme voineet keskittää kaikki parlamentin toiminnot Strasbourgiin, mutta se olisi vaatinut jotain muuta kuin Ranskan viranomaisten jatkuvaa välinpitämättömyyttä tehdä niin.

 
  
MPphoto
 
 

  Bernd Posselt (PPE).(DE) Arvoisa puhemies, se mitä tänään tapahtui, ei ollut Brysselin leirin voitto Strasbourgin leiristä, koska me vähensimme myös Brysselin istuntojen määrää yhdellä. Tilanne on siksi tasan Bryssel 1 – Strasbourg 1. Hyvät parlamentin jäsenet, me kuitenkin äänestimme lainsäädäntöä vastaan – päätös pitää elokuun ja lokakuun täysistunnot samalla viikolla on laitonta, koska perussopimuksen mukaan on pidettävä kuukausittaiset täysistunnot.

Tätä ei myöskään voida perustella kustannusten säästämisellä, koska kustannukset – jotka muuten ovat 70 miljoonaa euroa, mikä on paljon – eivät synny Strasbourgin takia vaan ennemminkin siksi, että toimintoja ohjataan jatkuvasti perussopimuksen vastaisesti toisaalle Brysselin byrokratian varjoihin.

Jos me keskittäisimme toimintamme Strasbourgiin, me sekä säästäisimme rahaa että saisimme Euroopan unionille riippumattoman demokraattisen ilmeen!

 
  
  

Mietintö: José Manuel Fernandes (A7-0049/2011)

 
  
MPphoto
 
 

  Peter Jahr (PPE).(DE) Arvoisa puhemies, pyysin talousarvioneuvotteluihin liittyvää puheenvuoroa, koska mielestäni Euroopan parlamenttia ei aina kohdella oikeudenmukaisesti tässä yhteydessä. Euroopan parlamentin jäseninä myös meidän on kannatettava säästämistä, mutta on myös aivan selvää, että meidän on täytettävä velvollisuutemme asianmukaisesti. Euroopan parlamentin talousarvioon ehdotettu korotus, joka on paljon inflaatiotasoa alhaisempi, ei siksi ole kohtuullinen. Siinä ei oteta huomioon esimerkiksi parlamentin jäsenten määrän kasvua 18 henkilöllä, sitä, että meidän on rahoitettava Kroatian liittyminen, tai muita investointeja, joita meidän on tehtävä.

Oletan, että tässä asiassa päästään lopulta järkevään kompromissiin.

 
  
  

Päätöslauselmaesitys B7-0156/2011

 
  
MPphoto
 
 

  Erminia Mazzoni (PPE).(IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, kuten me kaikki tiedämme, Turkki on Euroopan unionin strateginen kumppani. Sen sijainti on hyvin tärkeä unionin taloudellisten ja poliittisten etujen kannalta ja asettaa sen tärkeään asemaan edistettäessä unionin toimintaa Mustanmeren alueella sekä edistettäessä rauhanomaisia suhteita Lähi-idässä.

Turkin liittymistä Euroopan unioniin käsittelevien neuvottelujen edistymistä koskeva vuoden 2010 edistymiskertomus osoittaa kuitenkin prosessin hitauden ja Turkin poliittisten voimien vastarinnan eräitä assosiaatiosopimuksen keskeisiä ehtoja kohtaan. Arvoisa puhemies, en usko, että Turkin viranomaiset ovat edistyneet merkittävästi oikeuden, perusoikeuksien, tiedonvälityksen vapauden, uskonnonvapauden ja maahanmuuton suhteen, vaikka näissä kysymyksissä on ollut julkista painetta.

Emme voi tehdä perusoikeuksia ja -vapauksia koskevia myönnytyksiä alueen taloudellisten etujen takia. Parlamentin päätöslauselmassa tarkastellaan tilannetta määrätietoisen lähestymistavan kautta ja kehotetaan komissiota ja neuvostoa olemaan tuhlaamatta vuodesta 2005 lähtien saavutettuja myönteisiä tuloksia ja ennen kaikkea olemaan mitätöimättä nykyistä kahdenvälistä sopimusta ajatuksella etuoikeutetusta kumppanuudesta.

Olen huolissani siitä, että tämä ajatus kumppanuudesta saattaa vaarantaa liittymisprosessin nopeuttamisen, liittymisprosessin, jonka on oltava yleinen tavoitteemme.

 
  
  

Päätöslauselmaesitys B7-0165/2011

 
  
MPphoto
 

  Jarosław Kalinowski (PPE).(PL) Arvoisa puhemies, suurin osa maapallosta on veden peitossa. Me emme kuitenkaan kovin usein arvosta merkitystä ja mahdollisuuksia, joita meret ja valtameret tarjoavat talouskehitykselle.

Atlantin alue on erityisen tärkeä kalastukselle, liikenteelle ja energiantuotannolle. Sieltä saadaan lähes 50 prosenttia maailman kalansaaliista, ja siellä on useita mineraaliesiintymiä, kuten metalleja, öljyä ja kaasua. Siellä tapahtuu myös voimakkaita sääilmiöitä, joilla voi olla tuhoisia vaikutuksia rannnikkoalueisiin. Siksi on välttämätöntä laatia oikea strategia Atlantin aluetta varten – sellainen, jossa edistetään hyvää hallintaa ja myötävaikutetaan ympäristönsuojeluun sekä alueen asukkaiden parempaan elämänlaatuun.

 
  
MPphoto
 
 

  Erminia Mazzoni (PPE). (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, tästä päätöslauselmasta käytävän keskustelun on perustuttava direktiiviin 2008/56/EY eli niin kutsuttuun meristrategiadirektiiviin.

Kuten aikaisemmin puhunut kollegani sanoi, viitekehyksenä on meriympäristön suojelu, koska mainitsemassani direktiivissä säädetään yhteiset periaatteet, joiden perusteella jäsenvaltioiden on kehitettävä omat strategiansa yhdessä kolmansien maiden kanssa luodakseen hyvät ympäristöolosuhteet niillä merialueilla, joista ne ovat vastuussa.

Siksi nämä ovat ne puitteet, joihin Atlantin alueen strategian olisi pitänyt perustua 14. kesäkuuta 2010 kokoontuneen neuvoston kehotuksen ohella, kuten komission jäsen huomautti puhuessaan täällä parlamentissa.

Sen sijaan parlamentin äänestykseen jätetty päätöslauselma jää näiden puitteiden ulkopuolelle, ja siinä esitetään – komission toteuttamien kuulemisten tuloksista huolimatta – makroaluestrategiaa sekä alueellisten kysymysten käsittelyä merialueisiin liittyvien kysymysten sijasta.

Tämä suuntaus saa aikaan toisenlaisen päätöksen. Toivon, että Euroopan parlamentin ennakkolausumien mukainen komission tiedonanto saattaa aloitteen takaisin yhdennettyä meristrategiaa koskevan direktiivin soveltamisalaan. Kannatan kyseistä direktiiviä sen nykymuodossa. Tämän vuoksi päätin äänestää tyhjää.

 
  
  

Päätöslauselmaesitys B7-0156/2011

 
  
MPphoto
 

  Joanna Katarzyna Skrzydlewska (PPE).(PL) Arvoisa puhemies, olin mielissäni kuullessani Turkkia koskevasta edistymiskertomuksesta toimitetun äänestyksen tuloksen. Olen varma, että kannatuksen arvoisia ovat kaikki ponnistelut, jotka tähtäävät Turkin muuttamiseen todelliseksi moniarvoiseksi demokratiaksi, jossa ihmisoikeuksien ja perusoikeuksien suojelu ovat keskeisiä asioita.

Viime vuodet ovat osoittaneet, että Turkin ponnisteluilla tulla yhdeksi Euroopan unionin jäsenvaltioista, on myönteisiä vaikutuksia. Unionin jäsenvaltioiden pitäisi jatkaa Turkin tukemista sen toteuttamissa uudistuksissa. On välttämätöntä keskittyä erityisesti kaikkein ongelmallisimpiin kysymyksiin, kuten perustuslakiuudistukseen, lehdistönvapauteen, naisten oikeuksiin ja kansallisten vähemmistöjen suojeluun. Haluan myös kiinnittää huomion EY:n ja Turkin assosiaatiosopimuksen lisäpöytäkirjan täytäntöönpanoon liittyvään ongelmaan.

 
  
MPphoto
 

  Debora Serracchiani (S&D). (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, äänestin Turkkia koskevan päätöslauselman puolesta, koska viime syyskuun 12. päivänä tehtyä perustuslakiuudistusta pidettiin yksimielisesti tärkeänä edistysaskeleena, jonka Turkki otti suhteessa Euroopan unioniin.

Turkin on tietenkin otettava vielä monia askelia, ja siksi haluankin ilmaista huoleni useiden toimittajien pidätyksistä. Haluan korostaa, että Turkki on Euroopan unionin seitsemänneksi suurin kauppakumppani, että Euroopan unioni on Turkin tärkein kauppakumppani ja että kaupankäynnissä – jota on harjoitettu moitteettomasti satoja vuosia – on suosittu vastavuoroisuutta ja kansojen rauhanomaisia suhteita toisiinsa.

Siksi minä kiitän merkittävästä edistymisestä, jota on saavutettu Euroopan unionin ja Turkin välisten yhteyksien avaamisessa erityisesti merten moottoriteiden avulla. Ne kulkevat Adrianmeren ja Tyrrhenanmeren pohjoisosien poikki ja niiden liikennemäärä on nykyisin yli 250 000 rekkakuormaa vuodessa kumpaankin suuntaan. Niiden lisäksi mainitsen myös tärkeän raskaiden tavaroiden rautatieliikenneyhteyden satamista Euroopassa sijaitseviin määränpäihin. Tällä tavoin päästiin eroon huomattavasta määrästä tiellä liikkuvia raskaita ajoneuvoja. Toivon, että tämä kehitys jatkuu.

 
  
MPphoto
 

  Andrzej Grzyb (PPE).(PL) Arvoisa puhemies, Turkki on Euroopan unionin tärkeä naapuri. Vuoden 2010 edistymiskertomuksessa korostetaan merkittäviä muutoksia, joita siellä on tapahtunut. Perustuslakiin tehdyillä muutoksilla on epäilemättä suuri vaikutus ja ne myötävaikuttavat keskeisellä tavalla Turkin demokratisointiin.

On kuitenkin eräitä alueita, joilla me haluaisimme nähdä suurempaa edistymistä. Perusasia tässä on tietenkin suhteiden edistäminen naapureihin. Jos Kyproksen kysymykseen ei löydetä ratkaisua, kaikki muut kysymykset ovat pysyvästi umpikujassa. Tilanne on sama, kun tarkastelemme kansalaisvapauksia uskonnonvapaus mukaan lukien. Toivon, että edistymiskertomuksen päätelmien ansiosta Turkissa tapahtuu edistymistä ja myönnetään, että maa muuttuu sekä taloudellisessa mielessä että kysymyksissä, jotka ovat tärkeitä kansalaisoikeuksien ja vapauden näkökulmasta.

 
  
MPphoto
 

  Adam Bielan (ECR).(PL) Arvoisa puhemies, olin jäsenenä Turkissa viime vuonna vierailleessa parlamentin valtuuskunnassa, ja minulla oli siten tilaisuus todeta itse, miten Turkki edistyy yhdentymisessä Euroopan unioniin. Meidän pitäisi ilman muuta suhtautua myönteisesti tapaan, jolla Turkin viranomaiset ovat käsitelleet kysymyksiä, jotka liittyvät uskonnonvapauteen, naisten oikeuksiin, ammattiyhdistysoikeuksiin, oikeuslaitoksen uudistamiseen, radio- ja televisiotoimintaa koskevan lainsäädännön tarkistamiseen sekä siviili- ja sotilassuhteiden kehittämiseen. Olen myös samaa mieltä siitä, että on välttämätöntä parantaa hallituksen ja opposition välisiä suhteita, kunnioittaa tiedotusvälineiden vapautta internet mukaan lukien, tehdä parannuksia kansalaisoikeuksien ja kokoontumisvapautta koskevan oikeuden alueella sekä toteuttaa vaalijärjestelmän perusteellinen uudistus. Yksi huolestuttava asia on perheväkivallan ja nk. kunniamurhien aiheuttama kasvava ongelma. Erityistä huomiota pitäisi kiinnittää kysymyksiin, jotka koskevat Turkin ja Armenian välisen rajan avaamista sekä tukea neuvotteluille, joita käydään Kyproksen tilanteen vakauttamiseksi. Kannatan päätöslauselmaa, koska mielestäni EU:n laajentuminen käsittämään Turkki on tiettyjen EU:n jäsenvaltioiden, myös Puolan, etu.

 
  
MPphoto
 

  Markus Pieper (PPE).(DE) Arvoisa puhemies, äänestin tyhjää Turkkia koskevasta edistymiskertomuksesta toimitetussa äänestyksessä. Se ei johtunut siitä, että en ole samaa mieltä siinä tehdyn analyysin kanssa – joistakin uudistuksista huolimatta lehdistösensuuriin, ihmisoikeusloukkauksiin, Turkin vaalijärjestelmään ja uskonnonvapauteen kohdistuva arvostelu puhuu puolestaan. Äänestin tyhjää, koska mielestäni Euroopan parlamentin on vaadittava paljon näkyvämpiä tuloksia.

Jos Turkki kieltäytyy tekemästä ratkaisevan tärkeitä uudistuksia, meidän on lopetettava jäsenyysneuvottelut. Euroopan parlamentin on aika vaatia liittymisneuvottelujen lopettamista.

 
  
MPphoto
 

  Hannu Takkula (ALDE).(FI) Arvoisa puhemies, on aivan totta, että Turkissa on tapahtunut edistymistä viimeisten vuosien aikana, mutta kun me katsomme Euroopan unionin jäsenyyttä koskevia Kööpenhaminan kriteerejä, Turkki on vielä varsin kaukana. Ehkä voidaan arvioida, että Turkin liittyminen Euroopan unioniin ei tule tapahtumaan meidän elinaikanamme. Nimittäin niin kaukana on vielä peruslähtökohta, kun puhutaan ihmisoikeuksista sekä naisten ja lasten oikeuksista, jotka ovat kuitenkin niin kuin kova ydin tätä eurooppalaista unionia ja arvoyhteisöä.

Arvoisa puhemies, on myös erittäin tärkeää huomioida tämä Kyproksen tilanne. Jos Turkki miehittää puolta Euroopan unionin jäsenvaltiosta Kyproksesta, kyllä meidän täytyy siinäkin asiassa olla tiukka. Emme voi hyväksyä tämän tyyppistä kaksien korttien peliä, kahta agendaa, joita Turkki tällä hetkellä käyttää. Siinä suhteessa meidän pitää rohkaista heitä demokratiakehitykseen mutta sanoa hyvin selvästi ja pitää huoli siitä, että Euroopan unioni ei kuitenkaan anna periksi omista arvoistaan.

 
  
MPphoto
 

  Daniel Hannan (ECR).(EN) Arvoisa puhemies, EU:n suhtautumista Turkkiin pidetään jonakin päivänä sukupolven virheenä, eettisenä erehdyksenä. Olisimme voineet harjoittaa järkevästi toista seuraavista politiikoista. Joko me olisimme voineet pyrkiä hyvän tahdon avulla kohti mahdollista liittymistä tai olisimme voineet sanoa heti alussa, että liittyminen ei ole mahdollista ja että meidän pitäisi pyrkiä löytämään vaihtoehtoinen järjestely. Sen sijaan olemme houkutelleet turkkilaisia lupauksella mahdollisesta liittymisestä aikomatta pitää sitä. Olemme tehneet lupauksia, joita meillä ei ole aikomustakaan täyttää.

Katsotaanpa tilannetta Ankaran näkökulmasta. Olisivatko he tehneet useita vaikeita ja kipeitä myönnytyksiä, jotka koskivat yleisradiotoimintaa, sekularismia ja ennen kaikkea Kyprosta, jonka osalta kyproksenturkkilaiset äänestivät EU:n suunnitelman puolesta ja eristetyt kyproksenkreikkalaiset torjuivat sen ja heidät palkittiin?

Olemme panneet heidät matelemaan Armenian joukkomurhien takia, olemme määränneet heidät noudattamaan kymmeniätuhansia sivuja yhteisön säännöstöä ja tämän prosessin lopuksi aiomme tehdä täyskäännöksen ja antaa heille piut paut!

On olemassa se vaara, että luomme juuri sen asian, jota väitämme pelkäävämme: vieraantuneen ja lännen vastaisen valtion, joka sijaitsee aivan naapurissamme. Turkkilaiset puolustivat Euroopan sivustaa bolševikkien laajentumispolitiikalta 50 vuoden ajan. Saatamme jonakin päivänä pyytää heitä tekemään samoin jihad-ääriliikkeitä vastaan. He ansaitsevat parempaa kuin tämän.

 
  
MPphoto
 
 

  Bernd Posselt (PPE).(DE) Arvoisa puhemies, vaikka olen samaa mieltä jäsen Pieperin esittämistä huolenaiheista, äänestin mietinnön puolesta, koska olemme jälleen kerran todenneet varsin selkeästi – mietinnön alussa – että meidän osaltamme neuvottelut ovat pitkäkestoinen prosessi, jolla ei ole ennalta määrättyä lopputulosta. Hylkäsimme Vihreät / Euroopan vapaa allianssi -ryhmän esityksen, jossa pyrittiin tarkentamaan tavoitteeksi liittyminen. Olemme tehneet samoin sosialistien vastaaville ehdotuksille viime vuosina. Euroopan parlamentti löysi siksi oikean tien.

Meidän pitäisi kuitenkin ottaa seuraava askel pian ja kertoa Turkille aivan rehellisesti, kuten jäsen Pieper totesi, että meidän mielestämme Turkin liittyminen ei yksinkertaisesti tule kysymykseen, koska se kuormittaisi Turkkia liikaa ja olisi liian suuri taakka Euroopan unionille. Poliittisesti yhdentynyt Euroopan unioni, jossa Turkki olisi jäsenenä, ei ole mahdollinen. Se on suuri harhakuvitelma, josta meidän on viimein päästävä eroon.

Mitä kyseiseen edistymiseen tulee, se on Turkin itsensä etu, koska se on Euroopan neuvoston ja Naton jäsen sekä lähin liittolaisemme.

 
  
  

Päätöslauselmaesitys B7-0157/2011

 
  
MPphoto
 

  Janusz Władysław Zemke (S&D).(PL) Arvoisa puhemies, viittaan keskusteluun, joka käytiin tässä istuntosalissa Montenegron yhdentymisestä Euroopan unioniin. Keskustelun aikana kysyin komission ja neuvoston edustajalta prosessin aikataulua ja pyysin saada tietää, milloin Montenegrosta voi tulla täysivaltainen EU:n jäsenehdokas. Valitettavasti en saanut vastausta tuohon nimenomaiseen kysymykseen. Siitä huolimatta äänestin sen puolesta, että parlamentti hyväksyy päätöslauselman, koska mielestäni on tärkeitä syitä, miksi meidän pitäisi tehdä niin. Ensinnäkin se on päätöslauselma, joka on tärkeä Kroatialle. Toiseksi se näyttää suuntaa muille maille, jotka ovat nykyisin osa Balkanin aluetta. Mielestäni on olemassa vielä kolmas, erittäin tärkeä syy: se on myönteinen päätöslauselma, joka osoittaa, että unionin arvot ovat edelleen arvossaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Bernd Posselt (PPE).(DE) Arvoisa puhemies, laajentumispolitiikan suhteen me tarvitsemme jotakin sääntelykehyksen tapaista. Meidän on siksi saatettava neuvottelut Kroatian kanssa päätökseen suunnitelmien mukaisesti kesäkuuhun mennessä ja käynnistettävä sen liittymisprosessi syksyllä äänestettyämme asiasta. Haluamme Kroatian Euroopan unioniin ensi vuoteen mennessä tai viimeistään sitä seuraavana vuonna.

Prosessin on sitten jatkuttava, mutta miten? Meidän on yhdennettävä pienet, mutta hankalat jäljellä olevat Kaakkois-Euroopan maat. Ensinnäkin siellä on Makedonia ja sitten Montenegro. Tämä on merkki kaikille muille alueen valtioille siitä, että jos ne täyttävät perusteet, niillekin on sijaa unionissa. Toisin kuin Turkki ne ovat pohjimmiltaan eurooppalaisia valtioita ja siten niiden tulevaisuus on luonnollisesti yhteisössämme.

Erityisesti Montenegro on pieni maa, jolla on huomattavat eurooppalaiset perinteet. Odotan jo innokkaasti Montenegron kanssa käytäviä neuvotteluja!

 
  
  

Mietintö: Lívia Járóka (A7-0043/2011)

 
  
MPphoto
 

  Clemente Mastella (PPE).(IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, syrjinnän torjumisen alalla on vielä paljon tehtävää Euroopan unionissa. Olen samaa mieltä esittelijän jäsen Járókan kanssa, kun hän toteaa, että vaikka etnisyyteen perustuvaa syrjintää voitaisiin nyt pitää eliminoituna, useimpien romanien sosiaalis-taloudellinen syrjäytyminen jatkuu ja on edelleen yksi suurimmista haasteista, jonka käsittelyä meiltä vaaditaan tulevina vuosina.

Se johtuu useista erityisistä tekijöistä, joita ovat esimerkiksi maantieteellisesti epäedullinen asuinpaikka, puutteellinen koulutus tai runsaasti kouluttamatonta työvoimaa tarvitsevan suunnitelmatalouden romahtaminen.

Strategia heidän sosiaalis-taloudellisen osallistamisensa kehittämiseksi ei vaaranna syrjinnän vastaista lainsäädäntöä millään lailla vaan ennemminkin se täydentäisi sitä. Huomattava osa Euroopan romaniväestöstä elää niin epävarmoissa ja epäsuotuisissa oloissa, että sosiaalisen osallisuuden edistämiseen tähtäävien toimenpiteiden on ajateltava kurovan umpeen yhden suurimmista kuiluista, joka liittyy perustuslaillisten oikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutumiseen Euroopassa.

 
  
MPphoto
 

  Jens Rohde (ALDE).(DA) Arvoisa puhemies, keskustelu on aina tunnepitoinen, kun käsittelemme romaniväestöön liittyviä kysymyksiä täällä parlamentissa. Yhden ryhmän mielestä meidän ei pitäisi tehdä oikeastaan mitään – asia ei kuulu Euroopan unionille – ja toisen ryhmän mielestä emme voi myöntää tarpeeksi rahaa, vaikka sitä ei käytettäisi viisaasti. Mikään lähestymistapa tähän ongelmaan ei ole erityisen käyttökelpoinen, ja joka tapauksessa me emme yksinkertaisesti saa romanien ongelmia ratkaistua. Siksi on hyvä, että meillä on tämä mietintö. Se on hyvä, koska olemme nyt tehneet päätöksen perehtyä tuloksiin, joita on saavutettu romaniväestön integroimiseen jo myöntämiemme huomattavien varojen tuloksena. Meidän on selvitettävä, mitkä hankkeet ovat edistäneet integrointia, ennen kuin voimme laatia asianmukaisen strategian ja varmistaa siten, että rahat käytetään viisaasti. Tanskan liberaalipuolue on siksi äänestänyt tämän mietinnön puolesta. Se on romaniväestön kannalta askel oikeaan suuntaan. Kiitos, arvoisa puhemies.

 
  
MPphoto
 

  Salvatore Iacolino (PPE). (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, hyväksymällä tänään tämän valiokunta-aloitteisen mietinnön Euroopan parlamentti on ottanut todellisen edistysaskeleen kohti romanien asianmukaista osallistamista heitä isännöivissä yhteisöissä.

Romaniyhteisöjen syrjäytymisen voittaminen tunnustamalla täysimääräisesti heidän perusoikeutensa terveydenhuoltoon, koulutukseen ja haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien suojeluun on ehdottomasti meidän velvollisuutemme. Suhtaudumme myös myönteisesti koordinoinnin tehostamiseen paikallisten ja alueellisten elinten kanssa sekä sen tekstiosan kehittämiseen, joka koskee konkreettisia tarkastuksia varojen käytön ja odotettujen tulosten vastaavuudesta ja vaikuttavuudesta, samoin kuin sen osan, joka koskee perusteiden käyttöönottoa myönnettävien varojen asianmukaisen käytön takaaville jäsenvaltioille.

Vastavuoroisten oikeuksien ja velvollisuuksien tunnustamiseksi olisi ehkä voitu tehdä enemmän, koska on välttämätöntä pitää mielessä romaniyhteisöjen yhtäläinen vastuu tehokkaasta osallistamisestaan.

 
  
MPphoto
 

  Carlo Fidanza (PPE). (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, olemme kaikki samaa mieltä siitä, että romaniväestön integroimista koskevalle eurooppalaiselle strategialle on tarvetta. Heihin mahdollisesti kohdistuvaa syrjintää ei myöskään pitäisi aliarvioida, mutta oikeuksia ei voi olla ilman velvollisuuksia ja integrointia ei voi tapahtua ilman laillisuutta.

Järkyttävän epähygieeniset laittomat slummit, valtavan suuri koulunkäynnin keskeyttäneiden määrä, laiton toiminta, kuten varkaudet, varastetun tavaran vastaanotto, naisten ja lasten saattaminen prostituution piiriin, kerjääminen, kieltäytyminen kaikista paikallisten viranomaisten ehdottamista integrointia ja ammatillisia tukitoimia koskevista tarjouksista: ne ovat useiden romaniyhteisöjen todellisuutta kotimaassani ja muissa Euroopan maissa. On hieman tekopyhää sanoa, että vastuu on aina ja ainoastaan instituutioilla eikä koskaan niillä, jotka haluavat käyttäytyä näin yhteiskunnassa.

Lopuksi pahoittelen sitä, että tekstissä ei viitata direktiivin 2004/38/EY asianmukaiseen täytäntöönpanoon. Direktiivissä määritellään tiukat vaatimukset toisessa jäsenvaltiossa oleskeleville EU:n kansalaisille ja heidän karkottamiselleen yleisestä turvallisuudesta johtuvista syistä. Näistä syistä äänestin toisin kuin muut ryhmäni jäsenet.

 
  
MPphoto
 

  Alfredo Antoniozzi (PPE). (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, jäsen Járókan mietintö on erityisen tärkeä näinä aikoina ja – yhdessä tiedonannon kanssa, jonka komissio aivan lähiaikoina antaa – se muodostaa perustan jatkokeskusteluille Euroopan romanifoorumilla, joka on määrä järjestää Budapestissa 7. ja 8. huhtikuuta.

Kannatan vaatimusta sitovien vähimmäisstandardien käyttöönottamiseksi koko Euroopan unionissa koulutuksen, työllisyyden, asumisen ja terveydenhoidon aloilla. Mielestäni enemmän huomiota pitäisi kiinnittää erityisesti peruskoulutukseen, joka on välttämätöntä romaniväestön täysimääräisen integroinnin kannalta.

Ranskan, Romanian, Bulgarian ja Suomen Euroopan komissiolle esittämään lujaan vetoomukseen on todellakin suhtauduttava myönteisesti. Komission on kuitenkin otettava suurempi vastuu aktiivisesta, strategisesta ja johtavasta roolista kehitettäessä tehokkaan romanien osallistamisstrategian täytäntöönpanoa. On selkeä tarve tunnistaa erityisiä velvollisuuksia, joita kiertelevien yhteisöjen on omaksuttava.

 
  
MPphoto
 

  Pino Arlacchi (S&D). (EN) Arvoisa puhemies, ryhmäni kannattaa tätä mietintöä, koska se on askel oikeaan suuntaan ja koska siinä peräänkuulutetaan EU:n strategiaa ja etenemissuunnitelmaa romaniväestön osallistamiseksi.

Mietinnöstä käy selkeästi ilmi tarkka käsitys Euroopan eri romaniyhteisöjen erittäin vaihtelevista kulttuurisista näkökohdista. Samalla siinä edistetään EU:n tason sitovien vähimmäisnormien käyttöönottoa todellisen integraatiopolitiikan käynnistämiseksi. EU:n strategia puuttuu kaikkiin romaniväestön perusoikeuksien loukkaamisen muotoihin ja peräänkuuluttaa romanien tehokasta pääsyä työmarkkinoille tarjoamalla mikroluottoja omaehtoista työllistymistä ja yrittäjyyttä varten. Ryhmäni arvostaa erityisesti romanilasten koulutuksen ottamista painopisteeksi eli luokissa vallitsevan erottelun purkamista palkkaamalla romaniväestöä edustavia koulusovittelijoita ja lisäämällä romaniväestöä edustavien opettajien määrää.

 
  
MPphoto
 

  Lara Comi (PPE).(IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, tässä valiokunta-aloitteisessa mietinnössä kannatetaan voimakkaasti tarvetta määritellä eurooppalainen strategia romaniväestön osallistamiseksi. Meidän on todellakin torjuttava Euroopan romaniväestön taloudellista ja sosiaalista syrjintää, joka on lisääntynyt nykyisen talouskriisin tuloksena.

Euroopan unionin on kehitettävä uudet oikeudelliset puitteet ja lopetettava tämän ongelman käsitteleminen ei-sitovan lainsäädännön avulla, koska se on riittämätön eikä sovellu kyseisen tavoitteen saavuttamiseen. Yhtä tärkeää on romanityöryhmän säilyttäminen pysyvänä elimenä. Lisäksi on ryhdyttävä pohtimaan tätä kysymystä käsittelevää mekanismia, joka olisi samanlainen kuin yhtenäismarkkinoiden arviointiin käytettävä väline.

Euroopan unionin on tehtävä kaikkensa sen takaamiseksi, että kaikkia sen kansalaisten – erityisesti haavoittuvimmassa asemassa olevien ryhmien – ihmisarvoon liittyviä ihmisoikeuksia suojellaan. Romaniväestön yleisessä osallistamisessa on lopulta kyse ennen kaikkea perusoikeuksista, vaikka meidän pitäisikin pyytää romaniyhteisöjä pyrkimään integroitumaan eikä sulkeutumaan omaan maailmaansa, jossa he eivät kunnioita EU:n ja kansallista lainsäädäntöä.

 
  
MPphoto
 

  Antonello Antinoro (PPE). (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, tämänpäiväisessä äänestyksessä me olemme antaneet lisäpontta – miten sen sanoisin – tämän ongelman lopulliselle ratkaisemiselle, mutta emme ole hyväksyneet parasta mahdollista ratkaisua.

Haluan huomauttaa, että mietintöihin esitetyt yli 300 tarkistusta ovat muuttuneet 38 kompromissitarkistukseksi – jotka kaikki hyväksyttiin – jotka tähtäävät strategian ensisijaisten alojen eli sen tavoitteiden tarkempaan määrittelemiseen. Pysyvän työryhmän avulla komission on varmistettava tilastotietojen ja hyvien käytäntöjen kerääminen ja jakaminen. Lisäksi jäsenvaltioiden on nimitettävä virkamies – toivottavasti korkeassa asemassa oleva – joka toimii yhteyshenkilönä strategian täytäntöönpanossa.

Olisimme kuitenkin olleet vielä tiukempia ja vähemmän tekopyhiä, jos olisimme käsitelleet mietinnössä velvollisuuksia ja tehtäviä, joita romaniyhteisön pitäisi joka tapauksessa kunnioittaa isäntämaissaan. Toivon, että me löydämme pian ratkaisuja, joiden ansiosta tämä yhteisö voi helpommin elää muun väestön rinnalla kaikissa jäsenvaltioissa.

 
  
MPphoto
 

  Roberta Angelilli (PPE).(IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, ei enää lapsia, jotka eivät käy koulua, ei enää lapsia, jotka pakotetaan kerjäämään tai joita käytetään hyväksi. Nämä ovat vain pari tavoitetta jäsen Járókan mietinnössä, joka on tärkeä poliittinen vastaus.

Periaatejulistusten lisäksi me odotamme komission ehdotusta – joka todennäköisesti annetaan huhtikuussa – jotta jäsenvaltioiden ja EU:n toimielinten välille saataisiin aikaan selkeämpää ja jaetumpaa vastuuta ja yhteistyötä romaniväestöä koskevan politiikan osalta. Tavoitteena on oltava tarjolla olevien resurssien mahdollisimman tehokas käyttö EU:n varoista alkaen ja sen välttäminen, että paikallisten hallintoelinten on otettava vastuu kaikista ongelmista ja käsiteltävä jatkuvasti hätätilanteita.

Lopuksi toivon keskustelun käynnistämistä direktiivistä 2004/38/EY, jossa määritellään erityisiä edellytyksiä – eli työpaikka, riittävät taloudelliset varat ja sairausvakuutus – oleskeluoikeuden saamiselle mutta joka samalla jättää useita aukkoja sen suhteen, mitä tapahtuu, jos edellytyksiä ei täytetä. Tämä puute on korjattava mahdollisimman nopeasti.

 
  
MPphoto
 

  Raffaele Baldassarre (PPE).(IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, äänestin tämän mietinnön puolesta ja haluan onnitella jäsen Járókaa hänen tekemästään työstä. Hän onnistui yhdistämään eri kannat ja luomaan strategialle selkeitä tavoitteita ja painopisteitä, joita ovat erityiset toimenpiteet kiertolaiselämäntyylejä vastaan, takeet perusterveydenhuollosta, yhdenvertainen pääsy perus-, toisen asteen ja korkeakoulutukseen sekä oikeus asuntoon.

Strategia todella tähtää osallistamiseen eikä vain integrointiin. On selvää, että komissio ja paikalliset viranomaiset ovat ratkaisevan tärkeässä asemassa ennen kaikkea Euroopan unionin varojen valvonnan ja hallinnoinnin suhteen.

Mietinnön ainoa rajoite on välineiden puute eräiden romaniyhteisöjen todellisen integroitumishalukkuuden selvittämiseen ja seuraukset, joita haluttomuus jäädä tietyn jäsenvaltion alueelle tai osallistua toimiin todennäköisesti synnyttää, sekä avustus- ja hyvinvointiohjelmat, jotka eivät todellakaan voi jatkua loputtomiin tuottamatta tuloksia.

 
  
MPphoto
 

  Mitro Repo (S&D).(FI) Arvoisa puhemies, annoin ääneni Járókan mietinnölle, mutta haluan tarkentaa vielä kantaani. Romanikysymys on paradoksaalinen Euroopalle monessa mielessä. Se haastaa Euroopan unionin perusarvot ja ihanteet käytännössä, mutta toisaalta se syntyy yhdestä perusoikeudesta, vapaasta liikkumisesta, joka on yhden kansan perinteinen tapa elää. Suomessakin on romaneja, siellä ongelmana on nimenomaan alhainen koulutustaso ja siitä johtuva työttömyys. Sen tähden meidän on satsattava nimenomaan koulutukseen.

Pehmeä oikeus ei enää riitä eivätkä pehmeät toimet. Me tarvitsemme yhtenäistä lainsäädäntöä, kaikkia sitovia käytännön toimia. Kaikki jäsenvaltiot ja kaikki EU:n toimielimet ovat vastuussa tästä asiasta. Puhemies, kali sarakosti, hyvää paaston aikaa teille kaikille!

 
  
MPphoto
 

  Miroslav Mikolášik (PPE). (SK) Arvoisa puhemies, keskustelemme parhaillaan romaniväestön integrointia koskevista kysymyksistä. Romaneja asuu useissa Euroopan maissa – sekä lännessä että idässä.

On kiintoisaa panna merkille, että vaikka vapaus ja demokratia on vakiinnutettu Länsi-Euroopan maissa aikaisemmin kuin Keski- ja Itä-Euroopan maissa, joihin myös minun kotimaani sekä naapurimme Unkari kuuluvat, samanlaisia ongelmia on havaittavissa sekä lännessä että idässä. Emme ole vielä saaneet poistettua näitä eroja.

Puhutaan romaniväestön integroinnista, joka tähtää heidän menestymiseensä työmarkkinoilla. Integroinnilla pyritään myös kohentamaan tämän väestönosan terveydentilaa. Nykyisin voimassaolevan lainsäädännön mukaan koulutukseen pääsy ja terveydenhoito taataan kaikkialla. Onkin vain surullista, että romaniväestö harvoin lähettää lapsensa kouluun saamaan opetusta.

 
  
MPphoto
 
 

  Hannu Takkula (ALDE).(FI) Arvoisa puhemies, efharisto, kiitoksia, tämä Lívia Járókan mietintö on erittäin hyvä mietintö. Luulen, että kaikki tässä talossa jakavat sen ymmärryksen, että todellakin on aika alkaa toimia Euroopan unionin tasolla sen puolesta, että kaikilla on tasavertaiset ihmisoikeudet. Romanien kohdalla ne eivät valitettavasti ole toteutuneet.

Ei riitä, että on hyvä mietintö, tarvitaan myöskin toimia. Nyt se oleellinen kysymys eli millä tavalla tästä mennään eteenpäin niin, että tämä mietintö ei jää vain hurskaaksi toivomukseksi tai erilaisiksi mielipiteiksi, vaan se alkaa myös toimia käytännössä niin, että voimme nähdä romanien aseman paranevan huomattavasti Euroopan unionin alueella?

On myös erittäin tärkeää järjestää seuranta tälle mietinnölle. Ehkä tarvitaan EU-tason romaniasiavaltuutettu, joka raportoi ja seuraa sitä, että myöskin nämä toimet, mistä olemme päättäneet, tulevat käytännössä toimimaan ja sitä kautta saadaan tämä asia asianmukaiseen kuntoon.

 
  
  

Mietintö: Bernd Lange (A7-0022/2011)

 
  
MPphoto
 

  Clemente Mastella (PPE). (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, viimeaikainen syvä talouskriisi, joka on iskenyt Euroopan teollisuuteen, on samalla korostanut merkitystään Euroopan unionin taloudelle.

Euroopan talous on todellakin usein keskittynyt ajatukseen, jonka mukaan markkinoiden pitäisi säännellä itseään. Toistaiseksi tämä on useimmiten saatu aikaan yksittäisillä toimenpiteillä, joita ei ole koordinoitu jäsenvaltioiden kesken juuri lainkaan. Eurooppa 2020 -strategiassa kuitenkin tunnustetaan ensimmäistä kertaa uuden lähestymistavan tarve lippulaivahankkeen muodossa. Euroopan unionin on aika hyödyntää täysimääräisesti yhteisiä mahdollisuuksia kestävään uudistumiseen ja teollisen perustan jatkokehittämiseen sekä laadukkaiden työpaikkojen perustamiseen.

Euroopan teollisuuden pitäisi säilyttää johtava asemansa avainaloilla eikä löytää itseään pitämästä perää. Unionin on aika valita tiensä tulevaisuuden teollisuuteen. Meidän on varmistettava, että eurooppalaiset markkinamme luovat itse oman lisäarvonsa.

Siksi esimerkiksi yhtiöverotuksen yhdenmukaistamisen avulla toteutettava talous-, finanssi- ja budjettipolitiikan selkeä makrotaloudellinen koordinointi on välttämätöntä kasvulle ja työllisyydelle.

 
  
MPphoto
 

  Erminia Mazzoni (PPE).(IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, jäsen Langen mietinnössä käsitellään erittäin ajankohtaista ongelmaa: tuotantojärjestelmäämme raskaasti iskeneeseen talous- ja rahoituskriisiin reagoimista.

Mielestäni tähän päätöslauselmaan sisältyvä vastaus on äärimmäisen myönteinen, koska se onnistuu saattamaan yhteen muuttujat, joita hyvän talouden elvytyssuunnitelman rakentaminen vaatii. Ajatus keskittymisestä tutkimukseen ja innovointiin yritystoimintamme kokoa unohtamatta on hyvin tärkeä, ja mielestäni se antaa hyödyllisen piristysruiskeen komission ehkä hieman konservatiivisemmalle asenteelle.

Arvostan esittelijän Bernd Langen työtä. Hän on onnistunut sisällyttämään mietintöönsä yli 500 tarkistusta ja esittämään päätöslauselman, joka yleisesti ottaen myötävaikuttaa valtavasti työhömme. Tuloksena on EU:n kannalta kohdistettu teollisuuspolitiikka, joka käsittää eri alat ja on osallistava, kun otetaan huomioon valvontamallien käyttö sekä ylhäältä että alhaalta käsin.

Yksi kiistanalainen seikka säilyy: eurooppapatentti. Vastustan sitä edelleen täysin, mutta se ei ole estänyt minua äänestämästä tämän erittäin myönteisen mietinnön puolesta.

 
  
MPphoto
 

  Alfredo Antoniozzi (PPE).(IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, tämä mietintö valaisee useita myönteisiä näkökohtia ja kuvastaa erilaisten kansallisten järjestöjen ilmaisemia näkökohtia ja vaatimuksia. Siksi voin vain kannattaa jäsen Langen mietinnön yleistä henkeä.

Eräisiin äärimmäisen tärkeisiin kysymyksiin ei kuitenkaan puututtu tai niitä ei ratkaistu. Tällaisia olivat esimerkiksi pyyntö resurssitehokkuutta koskevista uusista lainsäädännöllisistä toimenpiteistä ja ennen kaikkea kysymys patentteja koskevasta tehostetusta yhteistyöstä. Nyt on välttämätöntä ratkaista kysymys alkuperän merkitsemistä koskevista EU:n säädöksistä. Mielestäni se on korvaamaton väline, joka vahvistaa ja kehittää EU:n teollisuutta ja sen kilpailukykyä.

Äänestin jäsen Langen mietinnön puolesta, koska toivon, että sen hyväksyminen saa kaikki toimielimet ponnistelemaan määritellyn kunnianhimoisen ohjelman täytäntöönpanemiseksi ja muuttamaan sen käytännön politiikaksi.

 
  
MPphoto
 

  Jarosław Kalinowski (PPE).(PL) Arvoisa puhemies, teollisuus kehittyy eri puolilla maailmaa poikkeuksellisen nopeasti. Tarvitsemme välitöntä muutosta, jotta emme jäisi jälkeen Kiinasta tai Intiasta. Euroopan, joka on niihin verrattuna pieni, pitäisi tarjota maailmalle muutakin kuin vain lisää myrkyllisiä tehtaita. Siksi mielestäni on oikein investoida uuteen teknologiaan, lääketieteen ja farmakologian kehittämiseen ja innovatiivisiin ratkaisuihin alueilla, jotka jo ovat meille tuttuja, maatalous mukaan lukien. En tarkoita valtavia karjatiloja vaan uusien ratkaisujen kehittämistä helpottamaan viljelykasvien ja eläinten kasvattamista ja terveellisten ja ekologisten elintarvikkeiden tuotantoa sekä vaihtoehtoisista lähteistä saatavan energian hyödyntämistä. Juuri sellaisia investointeja talous tarvitsee nyt. Innovatiiviset ratkaisut ovat myös vastaus ikääntyvässä Euroopassa tapahtuviin väestörakenteen muutoksiin. Kiitos.

 
  
MPphoto
 

  Miroslav Mikolášik (PPE). (SK) Arvoisa puhemies, teollisuuspolitiikan on talouspolitiikan osana tähdättävä kestävään kasvuun, korkeampaan työllisyysasteeseen ja kaikkien eurooppalaisten kohtuulliseen elämänlaatuun.

Euroopan teollisuus kohtaa voimakasta kilpailupainetta, joka on lähtöisin kehitysmaista. Unionin on siksi edelleen harjoitettava ennakoivaa politiikkaa eurooppalaisen teollisuuden säilyttämiseksi ja vahvistamiseksi talouskasvun moottorina. Toimivat sisämarkkinat on turvattava asiaankuuluvalla tavalla neuvottelemalla kolmansien maiden kanssa tehtäviin kauppasopimuksiin suotuisia ehtoja ja myös laatimalla suojelutoimia kolmansien maiden vilpillistä kilpailua sekä kilpailua vääristävää toimintaa ja teollis- ja tekijänoikeuksiin kohdistuvia rikkomuksia vastaan.

EU:lla on erinomaiset mahdollisuudet turvata kilpailuetu korkeasti koulutettujen työntekijöiden ja innovatiivisen teknologian luomisen alalla. Tämä edellyttää pakostakin lisäinvestointeja tutkimus- ja kehitystoimintaan.

 
  
MPphoto
 

  Adam Bielan (ECR).(PL) Arvoisa puhemies, teollisuustuotteet muodostavat lähes kolme neljäsosaa EU:n viennistä ja työllistävät 57 miljoonaa kansalaista, kun niihin liittyvien palvelujen tarjoamia uusia työpaikkoja ei lasketa. Siksi teollisuudella on valtava merkitys taloudellemme, ja se vaikuttaa kaikkin muihin talouden aloihin. Kun otamme opiksemme äskettäisestä talouskriisistä ja lisääntyvästä kilpailusta maailmanmarkkinoilla, on välttämätöntä ryhtyä tarvittaviin toimiin eurooppalaisen teollisuuden vahvan aseman säilyttämiseksi ja myös jatkaa sen järjestelmällistä kehittämistä.

Siinä suhteessa Eurooppa 2020 -strategia näyttää pyrkivän uuteen lähestymistapaan, joka hyödyntää täysimääräisesti mahdollisuuksia kestävään uudenaikaistamiseen ja jäsenvaltioiden teollisen perustan kehittämiseen. Samalla se pyrkii myös varmistamaan, että tarjolla on korkealaatuisia työpaikkoja. Tämä luo Euroopan unionille mahdollisuuden säilyttää asemansa talouden avainalojen johdossa. Erityisen lupaavalta näyttää yhdennetty teollisuuspolitiikka, jonka tarkoituksena on saada aikaan asteittainen ja kestävä siirtyminen pääasiassa tuotantokeskeisestä teollisuudesta kohti tietoon perustuvaa teollisuutta. Siksi kannatan päätöslauselmaa varauksetta.

 
  
MPphoto
 

  Cristiana Muscardini (PPE). (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, olisi käsittämätöntä, jos ala, joka tarjoaa 57 miljoonaa työpaikkaa eri puolilla Euroopan unionia, joka vastaa kolmesta neljäsosasta EU:n teollisuustuotteiden viennistä ja karkeasti ottaen yhdestä kolmasosasta Euroopan unionin bruttoarvonlisäyksestä, jätettäisiin ilman kasvuun ja kehitykseen kohdistettavaa asianmukaisilta alakohtaisilta politiikanaloilta myönnettävää tukea.

Kilpailukykyistä kauppapolitiikkaa ei voi olla olemassa ilman innovatiivista, laadukasta teollisuustuotantoa. Toistan kansainvälisen kaupan valiokunnan ehdotukset ja erityisesti ne, joissa korostetaan tehokkaan kaupan suojelujärjestelmän, jossa hyödynnetään tarvittaessa käytössä olevia välineitä, merkitystä.

Unionin etujen puolustaminen tulevissa neuvotteluissa teollisuuden ja työpaikkojen suojelemiseksi on väistämätöntä ja välttämätöntä kriisin voittamiseksi ja sen varmistamiseksi, että teollisuuden ohella myös reaalitalous menee rahatalouden edelle. Siten vältytään spekulatiivisilta kuplilta, jotka aiheuttivat niin paljon tuhoa.

 
  
MPphoto
 

  Peter Jahr (PPE).(DE) Arvoisa puhemies, pidän erittäin tärkeänä sitä, että kykenimme keskustelemaan tästä mietinnöstä ja myös äänestämään siitä tänään. Parasta tietenkin olisi, että kriisejä ei yksinkertaisesti tapahtuisi, mutta pahempaa olisi, että kriiseistä ei otettaisi opiksi, silloin kun niitä tapahtuu. Juuri siksi, että otimme opiksi edellisestä kriisistä, ryhdymme Euroopan unionissa jälleen käsittelemään teollisuuspolitiikkaa. Teemme niin etenkin siksi, että ennen edellistä kriisiä varsin suuri määrä ihmisiä uskoi, että rahaa voidaan helposti ansaita rahalla. Talous- ja teollisuuspolitiikka on loppujen lopuksi erittäin tärkeää Euroopan unionin vaurauden kannalta. Siksi pidän poikkeuksellisen tärkeänä sitä, että olemme ryhtyneet käsittelemään tätä kysymystä.

On tietenkin hyvä käsitellä innovointia ja tulevaisuuteen suuntautuvaa teollisuuspolitiikkaa, mutta mielestäni on aivan yhtä tärkeää, että olemme korostaneet tässä mietinnössä perinteistä teollisuuttamme. Olen siitä erittäin mielissäni ja toivon, että jatkamme keskustelua tästä kysymyksestä.

 
  
MPphoto
 

  Seán Kelly (PPE).(GA) Arvoisa puhemies, äänestin tämän erinomaisen mietinnön puolesta. Olikin jo aika keskittyä Euroopan unionin teollisuuspolitiikkaan. Viime vuosina olemme epäilemättä jääneet jälkeen tärkeistä maailman maista, mutta toivon, että puskemme eteenpäin tulevaisuudessa.

(EN) Arvoisa puhemies, annettuani tukeni tälle asiakirjalle haluan ilmaista huoleni eräästä perusteluissa mainitusta seikasta. Mietinnön sivulla 33 peräänkuulutetaan yritysverotuksen yhdenmukaistamista. Se on sellainen asia, jota maani ei kannattaisi. Yritys- tai yhtiövero on erittäin tärkeä meille, ja jokainen maa voi määrätä oman veroasteensa. On hyvin tiedossa, että joissakin maissa on väitetysti korkea yhtiövero, mutta todellisuudessa ne maksavat paljon vähemmän.

(GA) Oli miten oli, tämä on hieno mietintö ja kannatan sitä erittäin mielelläni.

 
  
MPphoto
 

  Andrzej Grzyb (PPE).(PL) Arvoisa puhemies, tämä päätöslauselma, joka on reaalitaloutta koskevan keskustelun tulos, ansaitsee mitä suurimman tuen. Viimeksi kuluneelle ajanjaksolle on ollut tunnusomaista ennen kaikkea haaste, jonka globalisaatio on esittänyt Euroopan unionin teollisuuspolitiikalle ja Euroopan reaalituotannolle. Miten erityisesti uusien työpaikkojen luomista ja teollisuuspolitiikan avulla tuotannon muualle siirtämisen torjumista koskevat Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet voidaan saavuttaa on perustavanlaatuinen kysymys, jota käsiteltiin päätöslauselman aihetta koskeneen keskustelun aikana. Kysymykseen, onko Euroopan menetettävä perinteiset teollisuudenalat, voidaan vastata, että niin ei tarvitse tapahtua. Se myös osoitettiin pieniä ja keskisuuria yrityksiä käsitelleessä keskustelussa, joka käytiin edellisen istuntojakson aikana.

Muun muassa raaka-aineiden saatavuus on vakava haaste, sähköntuotantoon käytettävät raaka-aineet mukaan lukien. Meidän on kiinnitettävä paljon huomiota innovaatioihin ja tieteellisen tutkimuksen tulosten hyödyntämiseen teollisuudessa. On myös tärkeää hyödyntää synergiaa, joka vallitsee Euroopan unionin politiikan eri alojen välillä, esimerkiksi teollisuus- ja maatalouspolitiikan ja kauppapolitiikan välillä. Kiitos.

 
  
MPphoto
 

  Izaskun Bilbao Barandica (ALDE). (ES) Arvoisa puhemies, äänestin tämän aloitteen puolesta, koska Euroopan unionin on sitouduttava lujasti teollisuuspolitiikkaan ja kohdattava kriisin riskit, kolmansien maiden taholta tuleva kilpailu ja globalisaatio lisäämällä julkista rahoitusta, mikä näkyy tulevassa puiteohjelmassa.

Miksi näin on? Se johtuu tutkimus- ja kehitystoimintaan liittyvistä syistä. Yksityisten investointien lisäämiseksi ja julkisen ja yksityisen sektorin kannustamiseksi yhteistyöhön. Sen ansiosta voimme luoda ammattitaitoa vaativia työpaikkoja.

Meidän on kuitenkin hyödynnettävä niiden alueiden tieteellistä ja teknistä osaamista, jotka ovat kehittäneet innovaatioverkostoja ja kilpailukykyyn liittyviä klustereita ja joiden innovointi ja tehokkuus ylittää kyseisten valtioiden innovoinnin ja tehokkuuden. Näin on Euskadissa – Baskimaalla.

Hyödyntäkää alueiden osaamista. Älkää olko sokeita tälle eurooppalaiselle todellisuudelle, koska sen tunnustamisen ja huomioonottamisen ansiosta voimme lujittaa johtavaa asemaamme teollisuuspolitiikassa nykyisten uhkien edessä.

 
  
  

Kirjalliset äänestysselitykset

 
  
  

Euroopan parlamentin istuntokalenteri – 2012

 
  
MPphoto
 
 

  Diane Dodds (NI), kirjallinen. (EN) Pyydän kollegojani kuvittelemaan hetkeksi, että he toimivat liike-elämässä. Teillä on tällä hetkellä kaksi tehdasta, mutta jos niitä olisi vain yksi, voisitte lisätä tuottavuutta ja samalla vähentää kustannuksia 150 miljoonalla punnalla ja suojella ympäristöä. Sitä osakkeenomistajanne haluavat. Kuka järjissään oleva liikemies pitäisi kaksi tehdasta? Arvoisat kollegat, me itse asiassa toimimme liike-elämässä, julkisen vallan liikkeenjohdossa ja olemme ratkaisevassa asemassa valvottaessa äänestäjiemme – osakkeenomistajiemme – rahojen käyttöä.

Me tuhlaamme joka vuosi 150 miljoonaa puntaa pitämällä 11 istuntojaksoa täällä Strasbourgissa. Parlamentissa, jolle vihreä politiikka on pakkomielle, jotkut haluavat tarpeettomasti pumpata 20 000 tonnia hiilimonoksidia ympäristöön. Kiitän jäsen Foxia hänen työstään ja pyrkimyksestään saada edes hiukkanen tervettä järkeä vuosien 2012 ja 2013 istuntokalenteriin.

 
  
MPphoto
 
 

  Krzysztof Lisek (PPE), kirjallinen.(PL) Äänestin Euroopan parlamentin vuosien 2012 ja 2013 istuntokalenterin luonnokseen esitetyn tarkistuksen 1 puolesta. Vaikka ymmärrän parlamentin Strasbourgin toimipaikassa pidettävien istuntojaksojen symbolisen luonteen, Euroopan nykyinen kriittinen rahoitustilanne huomioon ottaen meidän on etsittävä säästökohteita, ja sitä tämä tarkistus tarkoittaa. Kahden istuntojakson pitäminen yhdessä viikossa on ennen kaikkea ele EU:n kansalaisia kohtaan, koska heidän verorahojaan käytetään sekä parlamentin jäsenten että virkamiesten ja avustajien kalliiden ja aikaa vievien matkojen maksamiseen.

 
  
MPphoto
 
 

  David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Äänestin tarkistuksen 1 puolesta, jossa poistetaan vuonna 2012 viikolla 40 pidettäväksi ehdotettu istuntojakso. Pidän sitä pienenä askeleena vähennettäessä tuhlausta, joka liittyy matkustamiseen Brysselistä Strasbourgiin.

 
  
MPphoto
 
 

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Yhtenä keskeisen tarkistuksen allekirjoittajista olen tyytyväinen, että se on hyväksytty. Vuoden 2012 istuntokalenteria pitäisi nyt tarkistaa seuraavasti: poistetaan viikolle 40 ehdotettu istuntojakso (1.–4. lokakuuta), jaetaan lokakuun II istuntojakso (22.–25. lokakuuta) kahdeksi erilliseksi istuntojaksoksi: I istuntojakso: 22. ja 23. lokakuuta, II istuntojakso: 25. ja 26. lokakuuta.

 
  
MPphoto
 
 

  Licia Ronzulli (PPE), kirjallinen. (IT) Tämän äänestyksen tulos muodostaa ennakkotapauksen tiellä, joka toivottavasti jonakin päivänä johtaa Euroopan parlamentin koko toiminnan keskittämiseen yhteen paikkaan.

Itse asiassa uskon, että emme voi enää sallia julkisten varojen tuhlaamista ja ilman saastumista, jotka johtuvat parlamentin toimimisesta kahdessa paikassa. Se pakottaa tuhansia ihmisiä tekemään kuukausittain pitkiä ja hankalia matkoja Brysselin ja Strasbourgin välillä. Lokakuun kahden istuntojakson yhdistäminen vuoden 2012 virallisessa istuntokalenterissa lähettää erittäin voimakkaan signaalin. Suhtaudun optimistisesti siihen, että valitsemamme tie on rehellisempi ja kansalaisten toiveiden mukainen.

 
  
MPphoto
 
 

  Thomas Ulmer (PPE), kirjallinen. – (DE) Vastustin näitä tarkistuksia ja aion käynnistää rikkomusmenettelyn Euroopan unionin tuomioistuimessa yhdessä kollegani jäsen Posseltin kanssa.

 
  
MPphoto
 
 

  Derek Vaughan (S&D), kirjallinen. (EN) EU:n lainsäädännön mukaan Euroopan parlamentin Strasbourgin toimipaikassa on pidettävä joka vuosi 12 täysistuntoa. Äänestys istuntokalenterin muuttamiseksi siten, että kaksi Strasbourgin istuntojaksoa pidettäisiin samalla viikolla, kuvastaa haluamme Euroopan parlamentin jäseninä leikata kuluja ja hiilidioksidipäästöjä. Matkustaminen Strasbourgiin on kallista ja lisääntynyt matkustaminen aiheuttaa ylimääräisiä hiilidioksidipäästöjä. Siksi kannatan tätä mietintöä, jonka ansiosta voimme pitää vaaditut 12 täysistuntoa 11 viikossa ja vähentää siten työmme aiheuttamia kustannuksia ja ympäristövaikutuksia. Euroopan parlamentin jäsenenä haluan edustaa äänestäjieni etuja sekä talouden että ympäristön kannalta. Kehotan myös Yhdistyneen kuningaskunnan hallitusta ottamaan tämän kysymyksen esille muiden jäsenvaltioiden kanssa, koska se on neuvoston velvollisuus.

 
  
MPphoto
 
 

  Jarosław Leszek Wałęsa (PPE), kirjallinen.(PL) Äänestin tarkistuksen 1 puolesta, jossa Euroopan parlamentin vuoden 2012 istuntokalenteriin ehdotetaan lokakuun kahden istuntojakson yhdistämistä ja pitämistä samalla viikolla. Vastustan parlamentin työn järjestämistä siten, että se jaetaan kolmeen toimipaikkaan. Tarkistus tarkoittaa sekä ajan että rahan säästämistä. Lisäksi ilmakehään vapautuu tuhansia tonneja vähemmän hiilidioksidia. Säästöjä on saatava aikaan – tarkistus tarkoittaa, että Euroopan parlamentin jäsenten lisäksi myös useat tuhannet yleensä Brysselissä työskentelevät Euroopan parlamentin virkamiehet sekä toimittajat, edunvalvojat ja Euroopan komission ja eri jäsenvaltioiden hallintoon kuuluva henkilöstö matkustaa Strasbourgiin 12 kerran sijasta 11 kertaa. Se vähentää kuljetuskustannuksia, kulukorvauksia, hotellikuluja ja niin edelleen.

 
  
  

Euroopan parlamentin istuntokalenteri – 2012 - 2013

 
  
MPphoto
 
 

  John Attard-Montalto (S&D), kirjallinen. (EN) Parlamentti äänesti tänään vuosien 2012 ja 2013 istuntokalenteristaan. Ensimmäistä kertaa sinä aikana, jolloin olen toiminut Euroopan parlamentin jäsenenä, enemmistö hyväksyi tarkistukset. Se tarkoittaa, että Euroopan parlamentin jäsenten ei tarvitse siirtyä Strasbourgiin 12 kertaa vuodessa vaan 11 kertaa 12 istuntojakson pitämiseksi Strasbourgissa. Kuukausittaisesta "kiertävästä sirkuksesta" Brysselistä Strasbourgiin on tullut tuhlauksen synonyymi sekä siihen kulutettavien 200 miljoonan euron että sen takia aiheutettavien 20 000 tonnin suuruisten hiilidioksidipäästöjen takia.

Euroopan parlamentin jäsenet eivät voi päättää, missä parlamentin toimipaikka on, mutta heillä on valta päättää, kuinka monta kertaa parlamentin on siirryttävä kaupungista toiseen. Noin 350 Euroopan parlamentin jäsentä kannatti tarkistusta, joka yhdistäisi kaksi istuntojaksoamme pidettäväksi samalla viikolla, mikä säästäisi aikaa sekä paluumatkojen aiheuttamat kustannukset ja energiankulutuksen. Se lähettää myös myönteisen merkin äänestäjillemme. Toivon myös, että tämä palvelee mahdollista istuntokalenteria, jossa 12 istuntojaksoa pidettäisiin kuudessa viikossa. Olen kuitenkin eri mieltä siitä, että vuoden 2013 istuntokalenterista toimitettiin myös äänestys tässä täysistunnossa. Se on selvästi ovela pyrkimys olla laajentamatta tätä menettelyä enää enempää tämän vaalikauden aikana.

 
  
MPphoto
 
 

  Alain Cadec (PPE), kirjallinen.(FR) Äänestettäessä Euroopan parlamentin vuosien 2012 ja 2013 istuntokalenterista 58 prosenttia Euroopan parlamentin jäsenistä hyväksyi tarkistuksen, jossa poistetaan toinen Strasbourgissa lokakuussa pidettävistä istuntojaksoista. Se tarkistus on yksinkertaisesti perussopimusten vastainen! Perussopimuksissa määrätään, että Strasbourg on parlamentin kotipaikka ja että siellä on pidettävä vuosittain 12 istuntojaksoa. Lokakuussa pidetään kaksi istuntojaksoa, jotta saisimme kirittyä ja tehtyä elokuussa tekemättä jäänyttä työtä. Näiden Strasbourgin istuntojaksojen lisäksi Brysselissä pidetään ylimääräisiä istuntojaksoja ja parlamentin valiokuntien kokouksia. Vuonna 1997 yhteisöjen tuomioistuin vakiinnutti selkeästi periaatteen, jonka mukaan Euroopan parlamentin on kokoonnuttava joka kuukausi Strasbourgissa. Perussopimukset eivät jätä sijaa epäilyille: Strasbourg ei ole Euroopan parlamentin toissijainen kotipaikka; se on tämän toimielimen ainoa kotipaikka. Strasbourgin vastainen ryhmä järjestäytyy ja osoittaa voimaansa enenevässä määrin pyrkiessään saamaan ihmiset uskomaan, että parlamentti on yksimielisesti Strasbourgia vastaan. Alsacessa sijaitsevan toimipaikan kannattajien on pidettävä suurempaa ääntä. Heillä on lainsäädännön legitimiteetti ja Euroopan yhdentymisen 50-vuotinen historia puolellaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Nessa Childers (S&D), kirjallinen. (EN) Äänestin vuoden 2012 istuntokalenterin muuttamisen puolesta, jotta säästäisimme veronmaksajien rahoja ja vähentäisimme hiilidioksidipäästöjä sekä parlamentin toimintaan kohdistuvia häiriöitä, joita kuukausittainen matka Strasbourgiin aiheuttaa.

 
  
MPphoto
 
 

  Marielle De Sarnez (ALDE), kirjallinen. (FR) EU:n perustamissopimuksissa todetaan yksiselitteisesti, että Strasbourg on Euroopan parlamentin ainoa kotipaikka ja että siellä on pidettävä vuosittain 12 istuntojaksoa. Tällä viikolla kuitenkin toimitettiin äänestys kahden Strasbourgin istuntojakson pitämiseksi samalla viikolla lokakuussa 2012 ja lokakuussa 2013. Demokraattiset Euroopan parlamentin jäsenet äänestivät päätöstä vastaan. Ranska on jo ilmoittanut, että se vie asian piakkoin unionin tuomioistuimen ratkaistavaksi. Tehty päätös on todellakin räikeä rikkomus perussopimusten henkeä ja kirjainta kohtaan, koska pitäisi muistaa, että niiden säännöksiä voidaan muuttaa vain jäsenvaltioiden yksimielisellä päätöksellä.

 
  
MPphoto
 
 

  Nathalie Griesbeck (ALDE), kirjallinen.(FR) Äänestimme tällä viikolla Euroopan parlamentin vuosien 2012 ja 2013 istuntokalenterista. Pahoittelen suuresti, että Euroopan parlamentin jäsenten enemmistö äänesti tarkistuksen (jota itse vastustin voimakkaasti) puolesta, jossa yhdistetään lokakuun kaksi istuntojaksoa pidettäväksi samalla viikolla. Mielestäni äänestys on täysin EU:n perussopimusten hengen vastainen. Niissä todetaan yksiselitteisesti, että Strasbourg on Euroopan parlamentin kotipaikka ja että siellä on pidettävä vuosittain 12 istuntojaksoa. Keskustelu Euroopan parlamentin kotipaikan sijainnista nousee esiin jatkuvasti. Tämä on uusin hyökkäys Strasbourgissa sijaitsevaa Euroopan parlamentin kotipaikkaa vastaan. Strasbourgin toimipaikasta on kuitenkin historiallisia viittauksia ja siihen viitataan lainsäädännössä. Sitä ei pitäisi kyseenalaistaa näillä toistuvilla hyökkäyksillä. Ranska ilmoitti äskettäin, että se vie asian unionin tuomioistuimen ratkaistavaksi. Se on teko, jolle haluan haluan osoittaa suosiota ja jota kannatan.

 
  
MPphoto
 
 

  Giovanni La Via (PPE), kirjallinen. (IT) Äänestin parlamentin vuoden 2012 viralliseen istuntokalenteriin tehtävien muutosten puolesta, koska mielestäni on oikein pyrkiä rajoittamaan taloudellisten ja muiden varojen tuhlausta, kun hoidamme tehtäviämme parlamentissa. Päätös pitää lokakuun molemmat istuntojaksot samalla viikolla tarkoittaa itse asiassa sitä, että voimme välttää yhden edestakaisen matkan Strasbourgiin ja säästää siten sen nielemät varat. Mielestäni tämä päätös on nykyisen käytännön mukainen, jossa syyskuulle keskitetään kaksi istuntojaksoa.

 
  
MPphoto
 
 

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. (IT) Äänestin parlamentin vuoden 2012 ja 2013 istuntokalenteriin ehdotettujen muutosten puolesta, koska mielestäni on mahdollista noudattaa täysimääräisesti perussopimuksia ja joka tapauksessa pitää kaksi parlamentin istuntojaksoa yhdessä viikossa ja välttää siten siirtyminen Strasbourgiin kahdesti saman kuukauden aikana. Sen ansiosta voimme leikata EU:n toimielinten kustannuksia ja välttää ajan ja rahan tuhlausta. Se vaatii sekä itseltäni että kollegoiltani enemmän ponnistelua toiminnan järjestämiseksi, mutta se osoittaa kansalaisille suurempaa sitoutumista julkisten varojen järjettömän tuhlaamisen välttämiseen.

 
  
MPphoto
 
 

  Catherine Stihler (S&D), kirjallinen. (EN) Mielestäni kahden erillisen istuntojakson pitäminen lokakuussa on tarpeetonta. EU:n perustamissopimukset edellyttävät parlamentilta 12 istuntojakson pitämistä vuosittain Strasbourgissa. Ne kuitenkin mahdollistavat kahden istuntojakson pitämisen samalla viikolla. Lopettamalla käytännön matkustaa Strasbourgiin kahdesti saman kuukauden aikana parlamentti voi näyttää esimerkkiä hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä ja julkisten varojen säästämisessä.

 
  
  

Euroopan parlamentin istuntokalenteri – 2013

 
  
MPphoto
 
 

  David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Äänestin tarkistuksen 1 puolesta, jossa poistettiin vuonna 2013 viikolla 40 pidettäväksi ehdotettu istuntojakso. Vuoden 2012 istuntokalenteria koskevan päätöksen ohella se myötävaikuttaa parlamentin kulujen leikkaamiseen.

 
  
MPphoto
 
 

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Yhtenä keskeisen tarkistuksen allekirjoittajista olen tyytyväinen, että se on hyväksytty. Vuoden 2013 istuntokalenteria pitäisi nyt tarkistaa seuraavasti: poistetaan viikolle 40 ehdotettu istuntojakso (30. syyskuuta–3. lokakuuta), jaetaan lokakuun II istuntojakso (21.–24. lokakuuta) kahdeksi erilliseksi istuntojaksoksi: I istuntojakso: 21. ja 22. lokakuuta, II istuntojakso: 24. ja 25. lokakuuta.

 
  
MPphoto
 
 

  Licia Ronzulli (PPE), kirjallinen. (IT) Tämän äänestyksen tulos muodostaa ennakkotapauksen tiellä, joka toivottavasti jonakin päivänä johtaa Euroopan parlamentin koko toiminnan keskittämiseen yhteen paikkaan.

Itse asiassa uskon, että emme voi enää sallia julkisten varojen tuhlaamista ja ilman saastumista, jotka johtuvat parlamentin toimimisesta kahdessa paikassa. Se pakottaa tuhansia ihmisiä tekemään kuukausittain pitkiä ja hankalia matkoja Brysselin ja Strasbourgin välillä. Lokakuun kahden istuntojakson yhdistäminen vuoden 2013 virallisessa istuntokalenterissa lähettää erittäin voimakkaan signaalin. Suhtaudun optimistisesti siihen, että valitsemamme tie on oikeudenmukaisempi ja kansalaisten toiveiden mukainen.

 
  
MPphoto
 
 

  Thomas Ulmer (PPE), kirjallinen. – (DE) Vastustin näitä tarkistuksia ja aion käynnistää rikkomusmenettelyn Euroopan unionin tuomioistuimessa. Puheenjohtajakokouksen ei olisi pitänyt sallia äänestyksen toimittamista tästä ehdotuksesta.

 
  
  

Mietintö: José Manuel Fernandes (A7-0049/2011)

 
  
MPphoto
 
 

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin tämän mietinnön puolesta. Se kunnioittaa periaatetta, jonka mukaan toimielimillä pitäisi olla riittävät varat, joita hallinnoidaan täsmällisesti ja tehokkaasti. Euroopassa vallitsevan talous- ja rahoituskriisin aikana, jolloin kansalaiset ovat velvollisia vähentämään omia menojaan, sekä EU:n että kansallisten toimielinten pitäisi toimia samoin. Tämä ei kuitenkaan saisi estää välttämättömiä julkisia investointeja, jotka tuottavat keskipitkän ja pitkän aikavälin hyötyä. Haluan korostaa, että Lissabonin sopimuksen voimaantulon vaikutuksen otsakkeeseen 5 pitäisi tasoittua vuonna 2012, vaikka vuodelle 2013 suunniteltu Kroatian liittyminen vaikuttaa vuoden 2012 talousarvioon.

Nykyisessä tilanteessa joillakin toimielimillä saattaa olla vaikeuksia pitää talousarvio tasapainoisena. Jotta tässä onnistuttaisiin, kannatan hallinnollisiin resursseihin ja kustannusten leikkaamissuunnitelmiin liittyviä hyviä hallintatoimenpiteitä. Samalla pitäisi ottaa käyttöön tehokasta ja ympäristöystävällistä teknologiaa. Parlamentti ei voi vaarantaa tarvittavia edellytyksiä vakaiden toimintaolosuhteiden tarjoamiseksi kaikille jäsenvaltioille tasavertaisesti.

 
  
MPphoto
 
 

  Marta Andreasen (EFD), kirjallinen. (EN) Äänestin vuoden 2012 talousarvion ensisijaisia tavoitteita koskevaa jäsen Fernandesin mietintöä vastaan, koska Euroopan parlamentti voi yhä odottaa viidellä prosentin lisäystä talousarvioonsa, vaikka muut EU:n toimielimet tyytyvät yhteen prosenttiin. EU:n aiheuttamat kustannukset ovat tosiasiassa kestämättömiä Euroopan unionin jäsenvaltioille, ja niitä on vähennettävä. Olen tyrmistynyt siitä, että Euroopan historian talo hyväksytään osana tätä mietintöä: se on vähintään 70 miljoonan euron turha hanke, joka on täysin ristiriidassa oletettujen säästövaatimusten kanssa.

 
  
MPphoto
 
 

  Laima Liucija Andrikienė (PPE), kirjallinen. (LT) Äänestin tämän päätöslauselman puolesta, jossa määritellään vuoden 2012 talousarvion yleiset puitteet ja tavoitteet EU:n toimielinten rahoituksen alueella. Jatkuvan talouskriisin aikana on erittäin tärkeää varmistaa hyvä varainhoito taloutta, tehokkuutta ja vaikuttavuutta koskevien periaatteiden täytäntöönpanemiseksi. Olen samaa mieltä esittelijän mielipiteen kanssa siitä, että toimielinten olisi noudatettava näitä periaatteita esittämällä suunnitelmia kustannusten leikkaamiseksi. Lisäksi kaikki toimielinten aiheuttamat menot pitäisi eritellä ja perustella selvästi. Parlamentin ja muiden toimielinten olisi annettava kaksi kertaa vuodessa omien talousarvioidensa toteuttamisesta selvitys, jossa esitetään yksityiskohtaisesti kunkin budjettikohdan toteutus Katson siksi, että Euroopan parlamentin ja muiden toimielinten olisi osoitettava talousarviovastuuta ja maltillisuutta. Pidän myönteisenä, että EU:n talousarvioon on perustettu Euroopan ulkosuhdehallintoa varten uusi pääluokka X, johon on osoitettu 464 miljoonaa euroa. Kehotan kuitenkin ulkosuhdehallintoa käyttämään sille osoitetut varat sen toiminnan toteuttamiseen ja saavuttamaan konkreettisia tuloksia.

 
  
MPphoto
 
 

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. (LT) Äänestin tämän mietinnön puolesta. Ensi vuoden talousarvion on oltava vastuullisella tavalla tasapainoinen. Etusijalle on asetettava ne alueet, jotka liittyvät erottamattomasti EU 2020 -strategiaan. Laadittaessa talousarviota on välttämätöntä varmistaa kestävän hallinnon periaate vaikuttavuutta ja tehokkuutta koskevissa näkökohdissa. On välttämätöntä varmistaa riittävät resurssit EU:n toimielimille, jotta ne voivat hoitaa tehtävänsä asianmukaisesti. Samalla toimielinten on myös vastattava EU:n nykyiseen rahoitukselliseen, taloudelliseen ja sosiaaliseen tilanteeseen, sovellettava tiukkoja hallintomenettelyjä ja hallinnoitava varoja täsmällisesti ja tehokkaasti. Olen samaa mieltä siitä, että EU:n toimielimet voivat myötävaikuttaa merkittävästi kustannusten vähentämiseen ja mittakaavaetujen aikaansaamiseen esimerkiksi keskitettyjen hankintojen, toimielinten yhteisten palvelujen ja sähköisten hallinnointijärjestelmien avulla.

 
  
MPphoto
 
 

  Elena Băsescu (PPE), kirjallinen. (RO) Äänestin tämän asiakirjan puolesta, koska mielestäni vuoden 2012 talousarvion tavoitteita koskevassa Fernandesin mietinnössä määritellään asianmukaisesti ensi vuonna noudatettavat suuntaviivat. Hyväksyn mietinnössä esitetyn ajatuksen antaa etusija henkilöstön sisäiselle rekrytoinnille ja kannatan sitä. Se auttaa lisäämään tehokkuutta hyödyntämällä aikaisemmin saatua kokemusta ja vähentää myös koulutuskustannuksia ja kustannuksia, jotka liittyvät upouuteen organisaatiokulttuuriin sopeutumiseen. Samalla on verrattava yksityiskohtaisesti tosiasiallisia menoja vuoden 2011 aikana budjetoituihin menoihin ja määriteltävä tarkasti merkittävien erojen syyt. EU:n toimielinten pitäisi laatia ja toimittaa komissiolle suunnitelmat menojensa leikkaamiseksi sekä sisällyttää niihin tarkat määräajat ja mitattavissa olevat tavoitteet. Emme voi pyytää vain tavallisia kansalaisia ja yksityistä sektoria tekemään uhrauksia. Myös EU:n toimielinten on tehtävä niitä. Parlamentin onkin näytettävä esimerkkiä, osoitettava solidaarisuutta ja seurattava hyvin tarkasti, miten varat käytetään.

 
  
MPphoto
 
 

  Regina Bastos (PPE), kirjallinen. (PT) Euroopan parlamentin ja EU:n muiden toimielinten vuoden 2012 talousarvion tavoitteita koskevassa mietinnössä, jonka puolesta äänestin, otetaan pieniä edistysaskeleita kokemamme taloudellisen, rahoituksellisen ja sosiaalisen tilanteen huomioon ottamiseksi. Toisin sanoen se on talousarvio, jolle on tunnusomaista maltillisuus ja säästötoimet. Mietintö kannattaa toimivaa lainsäädäntöä, kustannusten leikkaamista, ympäristövaikutusten vähentämistä ja nollapohjaista eli inflaatiota vastaavaa lisäystä. Yhtä tärkeä on ehdotus, jonka mukaan tulevien talousarvioiden pitäisi olla monivuotisia, jotta ne olisivat monivuotisen rahoituskehyksen mukaisia. Siinä otetaan huomioon myös Kroatian mahdollinen liittyminen vuonna 2013.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria Da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. (PT) Olen samaa mieltä vuoden 2012 talousarviomenettelyn suuntaviivoja koskevasta mietinnöstä, jossa korostetaan Lissabonin sopimuksen voimaantulosta johtuvan uuden toimielinkehyksen vaatimien resurssien vakauttamista. Vastuullinen suhtautuminen talousarvioasioihin on ensisijaisen tärkeää sekä parlamentille että muille toimielimille. Nykyinen kriisi ja raskas julkinen velkataakka johtavat pikaiseen tarpeeseen osoittaa maltillisuutta ja ottaa huomioon taloudellisuuden, tehokkuuden ja vaikuttavuuden periaatteet. Kannattaa korostaa, että tietyt, erityisesti teknologiaan tehtävät investoinnit, voivat johtaa säästöihin pitkällä aikavälillä, mistä syystä niitä ei pitäisi estää. Haluan myös korostaa, että ehdotuksia paperin-, energian- ja vedenkulutuksen sekä päästöjen vähentämiseksi pitäisi jättää osana parlamentin ja muiden toimielinten toimintakulttuuria. Olisi myös suotavaa vähentää fyysisten tiedonsiirtovälineiden levittämiseen käytettävän materiaalin määrää ja korvata kyseiset tiedonsiirtovälineet digitaalisilla viestimillä.

 
  
MPphoto
 
 

  Nessa Childers (S&D), kirjallinen. (EN) Äänestin Euroopan parlamentin vuoden 2012 talousarvion tiukentamisen puolesta, kun otetaan huomioon EU:n jäsenvaltioiden taloudelliset, rahoitukselliset ja sosiaaliset rajoitteet. Pyrimme leikkaamaan joitakin menoja ja perustelemaan loput yksityiskohtaisesti. Jo meneillään olevia hankkeita, kuten Euroopan historian taloa, ei kuitenkaan pitäisi vaarantaa. Tämä on säästöbudjetti, joka pysyy inflaation mukaisena. Leikkaukset eivät saa kuitenkaan vaikuttaa kielteisesti parlamentin lainsäädäntötyön laatuun.

 
  
MPphoto
 
 

  Carlos Coelho (PPE), kirjallinen. (PT) Kannatan jäsen Fernandesin erinomaista mietintöä, koska ollessamme keskellä vakavaa rahoitus-, talous- ja sosiaalikriisiä, joka vaatii kansalaisilta paljon uhrauksia, meidän on oltava ensimmäisinä näyttämässä esimerkkiä hyväksymällä suuntaviivat maltillisuuden ja säästötoimien leimaamalle talousarviolle. Tarvittavat varat, jotta EU:n toimielimet kykenisivät saavuttamaan niille asetetut tavoitteet, pitäisi kuitenkin myöntää erityisesti Lissabonin sopimuksen voimaantulosta johtuvan uuden toimielinkehyksen takia.

Haluan myös korostaa, että on tärkeää soveltaa näiden varojen hallinnointiin korkeampia täsmällisyyteen ja tehokkuuteen perustuvia normeja tiukemmassa ja avoimemmassa valvonnassa. Yhtä tärkeää on kannustaa synergian luomiseen ja turhan päällekkäisyyden välttämiseen henkilöstön ja toiminnan osalta.

 
  
MPphoto
 
 

  Diane Dodds (NI), kirjallinen. (EN) Kun Euroopan parlamentti käsittelee talousarvion ensisijaisia tavoitteita, viitekehyksenä ovat EU:n jäsenvaltioiden julkisella sektorilla tehtävät valtavat leikkaukset, lisääntyvä työttömyys, kotitalouksien lisääntyvät maksut ja yleinen taloudellinen epävarmuus sekä kansallisesti että useissa perheissä. Mitä EU pitää ensisijaisena tavoitteena tässä äärimmäisen vakavassa ja haastavassa tilanteessa? Yllättävää kyllä yksi tavoite on Euroopan historian talo.

Uskallan arvata, että jos äänestäjiltäni kysyttäisiin, käytetäänkö ne 100 miljoonaa viisaasti tällaisena aikana, vain harva – jos kukaan – vastaisi kyllä. Tämän paikan – Euroopan parlamentin jäsenten, komission ja virkamiesten – on aika herätä todellisuuteen. Ensisijaisten tavoitteiden on oltava äänestäjiemme etujen mukaisia ja niiden on tähdättävä heidän elämänsä helpottamiseen. EU:n rahaa ei pitäisi tuhlata yksinomaan niiden henkilöiden toiveiden täyttämiseksi, joilla on pakkomielle edistää yhteistä EU:n historiaa tai identiteettiä koskevia idealistisia käsityksiään. Sellaisesta itsekkyydestä on tultava loppu.

 
  
MPphoto
 
 

  Lena Ek, Marit Paulsen, Olle Schmidt ja Cecilia Wikström (ALDE), kirjallinen.(SV) Me päätimme kannattaa tätä talousarviota koskevaa mietintöä. Se johtuu osittain siitä, että mietinnössä niin selvästi korostetaan talouden ja maltillisuuden merkitystä näinä vaikeina taloudellisina aikoina, ja osittain siitä, että siinä suhtaudutaan myönteisesti 464 miljoonan euron osoittamiseen Euroopan ulkosuhdehallinnolle, jonka tärkeä toiminta tapahtuu alueella, johon EU:n pitäisi keskittyä.

Samalla me kuitenkin suhtaudumme erittäin kriittisesti yhteensä 549,6 miljoonan euron investointiin KAD-rakennuksen laajentamiseksi Luxemburgissa. Emme ole lainkaan samaa mieltä esittelijän odotuksesta, jonka mukaan se johtaa säästöihin pitkällä aikavälillä. Sen sijaan ainoa kohtuullinen vaihtoehto olisi vakiinnuttaa Euroopan parlamentti ja sen toiminta yhteen ainoaan toimipaikkaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Göran Färm, Olle Ludvigsson, Marita Ulvskog ja Åsa Westlund (S&D), kirjallinen. (SV) Me ruotsalaiset sosiaalidemokraatit äänestimme Euroopan parlamentin ja EU:n muiden toimielinten vuoden 2012 talousarvion tavoitteita koskevan mietinnön puolesta.

Mietinnössä omaksutaan kriittinen ja kyseenalaistava kanta useisiin talousarvioehdotuksiin, joihin liittyy korkeita kustannuksia, ja suositetaan, että parlamentin ensi vuoden talousarvio saisi kasvaa korkeintaan inflaatioasteen verran; toisin sanoen sen ei tosiasiassa pitäisi muuttua ollenkaan vuoteen 2011 verrattuna. Haluamme myös korostaa, että olemme samaa mieltä mietinnön äärimmäisen varovaisesta ja kriittisestä kannasta hankkeeseen Euroopan historian talon perustamiseksi. Nyt kun kansallisiin talousarvioihin kohdistuu voimakasta painetta, pidämme sopimattomana käynnistää sellaista hanketta, josta luultavasti tulee hyvin kallis.

Haluamme kuitenkin huomauttaa, että olisimme pitäneet parempana vielä tiukemman lähestymistavan soveltamista parlamentin vuoden 2012 talousarvioon, johon sisältyi myös ehdotuksia säästökohteiksi ja varojen jakamiseksi uudelleen uusien vaatimusten rahoittamiseksi. Komissio ajaa korkeintaan yhden prosentin korotusta EU:n toimielinten ensi vuoden hallinnollisiin talousarvioihin – pidämme sitä kannatettavana aloitteena. Inflaatioon verrattuna korkeintaan yhden prosentin lisäys tarkoittaisi käytännössä parlamentin talousarvion kokonaismäärän supistumista.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. (PT) EU:n nykyisen rahoitus- ja taloustilanteen sekä yhteiskunnallisen tilanteen asianmukainen huomioon ottaminen edellyttää toimielimiltä enenevässä määrin laadukkaita ja tehokkaita vastauksia. Lisäksi toimielinten on otettava käyttöön tiukkoja hallintomenettelyjä, jotta saadaan aikaan säästöjä. Nyt on välttämätöntä ponnistella kasvuun ja työpaikkojen luomiseen keskittyvään Eurooppa 2020 -strategiaan kirjattujen tavoitteiden saavuttamiseksi täysimääräisesti. On myös välttämätöntä päästä kestävään tasapainoon ja pyrkiä vakauteen talousarvion kaikissa luokissa. Siksi on tärkeää sitoutua hallintomenojen maltilliseen käyttöön. Parlamentin pitäisi ylläpitää toimivan lainsäädännön periaatetta, kunnioittaa hyvän hallintotavan ja avoimuuden periaatetta sekä varmistaa talousarviovastuun henki vuoden 2012 talousarvion yleisissä puitteissa ja tavoitteissa.

 
  
MPphoto
 
 

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Mietintö "asettaa painopisteeksi toimivan lainsäädännön". Kun otetaan huomioon, että käsitteen monitulkintaisuudesta huolimatta se riippuu ennen kaikkea lainsäädäntömenettelyyn liitetyistä poliittisista suuntaviivoista, me kannatamme sitä, että parlamentin käyttöön osoitetaan oikeudenmukaiset – sekä aineelliset että inhimilliset – resurssit palvelemaan parlamentin toiminnan edellytyksiä ja laajuutta. Esittelijä käyttää empimättä mutkikasta retoriikkaa kautta koko mietintönsä, jota höystävät käsitteet, kuten "hyvä hallinto", "mittakaavaedut", "tehokkuus", "vaikuttavuus", "kustannus-hyötyanalyysi", "henkilöstön uudelleenjärjestelyt", "liikkuvuus" ja niin edelleen. Euroopan ulkosuhdehallinto on kuitenkin näköjään jätetty tämän luettelon ulkopuolelle, kun pitäisi tukea "EU:n ulkopolitiikkaa koskevia kunnianhimoisia tavoitteita". Olemme täysin samaa mieltä, kun mietintö toteaa "pitävänsä tärkeänä, että jäseniä kohdellaan kansallisuudesta ja kielestä riippumatta yhtäläisesti ja että he voivat halutessaan hoitaa velvollisuutensa ja poliittiset tehtävänsä omalla kielellään". Siihen kuitenkin liittyy paljon muutakin kuin tulkkauspalvelujen varmistaminen komission kokouksissa, mitä esittelijä ehdottaa. Siihen liittyy myös tulkkauspalvelujen tarjoaminen koordinaattoreiden kokouksissa, kolmikantaneuvotteluissa, valtuuskunnissa, parlamentaarisissa edustajakokouksissa ja muissa tapahtumissa. Siihen liittyy myös kaikkien virallisten ja toimintaan liittyvien asiakirjojen kääntäminen oikea-aikaisesti. Tällä hetkellä kummallakin alueella on puutteita, joita on mahdoton hyväksyä.

 
  
MPphoto
 
 

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), in writing. (PT) Tämä on taas yksi mietintö EU:n talousarviopolitiikan jatkuvuudesta. Kyseinen politiikka on alisteista ennen kaikkea lainsäädäntömenettelyssä käyttöön otetuille poliittisille suuntaviivoille. Me kuitenkin kannatamme parlamentin käytössä olevien toimintaresurssien – sekä aineellisten että inhimillisten – oikeudenmukaista yhteensovittamista parlamentin toiminnan tarpeiden ja laajuuden kanssa liioittelematta kustannuksia tai mahdollisia säästöjä ja heikentämättä parlamentin toimintaa.

Emme kuitenkaan voi olla huomauttamatta, että käsitteiden, kuten "hyvä hallinto", "mittakaavaedut", "tehokkuus", "vaikuttavuus", "kustannus-hyötyanalyysi", "henkilöstön uudelleenjärjestelyt", "liikkuvuus" ja niin edelleen, sijasta Euroopan unioni tarvitsee toisenlaista politiikkaa. Esimerkiksi sotilaalliseen toimintaan ja Euroopan ulkosuhdehallintoon käytettäviä varoja pitäisi vähentää huomattavasti.

Kannatamme jäsenten yhtäläisen kohtelun turvaamista kansallisuudesta ja kielestä riippumatta ja sitä, että he voivat halutessaan hoitaa velvollisuutensa ja poliittiset tehtävänsä omalla kielellään. On kuitenkin muistettava, että se tarkoittaa paljon muutakin kuin tulkkauksen varmistamista valiokuntien kokouksissa, kuten esittelijä toteaa. Siihen liittyy myös tulkkauspalvelujen tarjoaminen koordinaattoreiden kokouksissa, kolmikantaneuvotteluissa, valtuuskunnissa, parlamentaarisissa edustajakokouksissa ja muissa tapahtumissa. Siihen liittyy myös kaikkien virallisten ja toimintaan liittyvien asiakirjojen kääntäminen oikea-aikaisesti.

 
  
MPphoto
 
 

  Lorenzo Fontana (EFD), kirjallinen. (IT) Jäsen Fernandesin raportissa käsitellään Euroopan unionin toimielinten vuoden 2012 talousarviomenettelyn suuntaviivoja. Mietinnössä esitetään muun muassa kurinalaisuuden lisäämistä – koska elämme talouskriisin ankaraa aikaa – Euroopan unionin organisaatiojärjestelmän byrokraattisessa hallinnoinnissa. Siksi kannatin jäsen Fernandesia äänestämällä mietinnön puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Nathalie Griesbeck (ALDE), kirjallinen.(FR) Äänestin tämän mietinnön hyväksymisen puolesta. Siinä esitetään vuoden 2012 talousarviomenettelyn suuntaviivat: yleiskehys ja talousarvion painopisteet Euroopan unionin toimielinten toiminnalle (Euroopan komissiota lukuun ottamatta). Mietintömme kannattaa erityisesti Euroopan parlamentin talousarvion leikkaamista jäsenvaltioiden taloudellisen, rahoituksellisen ja yhteiskunnallisen tilanteen takia, ja olen siitä mielissäni. Lopuksi haluan todeta, että vastustin päättäväisesti tarkistuksia, joissa hyökättiin Euroopan parlamentin Strasbourgin toimipaikkaa vastaan. Olen iloinen, että Euroopan parlamentin enemmistö torjui ne.

 
  
MPphoto
 
 

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen. (LT) Kannatin mietintöä, koska on hyvin tärkeää asettaa etusijalle hyvän hallinnon periaatteet eli taloudellisuus, tehokkuus ja vaikuttavuus. Eri politiikkojen toteuttamisessa on otettava huomioon saavutetut tulokset ja muuttuvista kustannuksista olisi mahdollisuuksien mukaan ja niiden suuruusluokan sitä edellyttäessä tehtävä säännöllisiä kustannus-hyötyanalyyseja. Toimielinten olisi noudatettava näitä periaatteita esittämällä suunnitelmia kustannusten leikkaamiseksi; olisi pohdittava keskittämisen etuja mittakaavaetujen luomisen kannalta (esimerkiksi keskitetyt hankinnat ja toimielinten yhteiset palvelut). Toimielinten välinen yhteistyö on olennaisen tärkeää, jotta voidaan vaihtaa parhaita käytäntöjä, jotka parantavat vaikuttavuutta ja mahdollistavat säästöt. Mielestäni toimielinten yhteistyötä käännös- ja tulkkaustoiminnassa, palvelukseen ottamisessa (EPSO) ja EMASin yhteydessä olisi parannettava ja sitä olisi laajennettava muille aloille. Euroopan parlamentin ja muiden toimielinten olisi osoitettava talousarviovastuuta ja maltillisuutta talouskriisin ja raskaan julkisen velkataakan vuoksi sekä jäsenvaltioissa parhaillaan käynnissä olevien julkisen talouden vakauttamispyrkimysten aikana. Parlamentin tavoitteena olisi oltava lainsäädännön toimivuuden parantaminen ja että tähän tarkoitukseen olisi oltava käytössä kaikki tarvittavat resurssit, mutta samalla olisi noudatettava talousarviorajoituksia.

 
  
MPphoto
 
 

  Cătălin Sorin Ivan (S&D), kirjallinen. – (RO) Nykyisessä talous- ja rahoitussuhdanteessa sekä yhteiskunnallisessa ilmapiirissä vuoden 2012 talousarviomenettelyn suuntaviivat asettavat todellisen haasteen, varsinkin kun Euroopan unionin toimielinten on pakko saada aikaan huomattavia säästöjä, mutta samanaikaisesti niillä on oltava riittävästi varoja, jotta ne pystyvät hoitamaan tehtävänsä mahdollisimman ammattitaitoisesti ja tehokkaasti. Tässä suhteessa ilmoitan kannattavani sitä, että toimielimet tukevat toisiaan paremmin edistääkseen käytäntöjen vaihtoa, jonka tuloksena laaditaan Euroopan ja sen kansalaisten välisten yhteyksien lujittamista koskeva strategia ja pidetään samalla kiinni budjettikurista ja säästöistä, jotta Eurooppa 2020 -toimintaohjelman tavoitteet onnistutaan toteuttamaan.

Vaikka parlamentin ja muiden toimielinten vuoden 2012 talousarvion pitäisi olla vakauttava, tämä ei saisi luoda investointeja haittaavia esteitä, sillä investointihankkeet takaavat Euroopan talouksien kitkattoman toiminnan.

Lopuksi ilmoitan vielä tärkeänä asiana tukevani esittelijän näkemystä, jonka mukaan tulkkauspalvelujen puuttuminen Euroopan parlamentin valiokuntien kokouksista ei ole hyväksyttävää, sillä Euroopan parlamentin jäsenten on voitava käyttää äidinkieltään. Itsellenikin on käynyt niin, etten ole voinut käyttää tulkkauspalveluja, vaikka olen ollut esittelemässä mietintöä.

 
  
MPphoto
 
 

  Barbara Matera (PPE), kirjallinen. (IT) Vuosien 2012 ja 2013 talousarviot ovat vakauttamistalousarvioita, joiden tarkoituksena on ottaa huomioon jäsenvaltioiden menoleikkaukset ja asettaa mittapuu seuraavassa rahoituskehyksessä vahvistettaville määrille.

Tämän talousarvion tavoitteena on oltava laadukkuus, toisin sanoen pyrkiminen taloudellisen tehokkuuden ja vaikuttavuuden tavoitteisiin kuluttamalla mahdollisimman vähän käytettävissä olevia varoja. Vakauttamisvaiheen aikana parlamentin on asetettava tavoitteeksi määrärahojen lisääminen ylittämättä kuitenkaan inflaatiotasoa. Tämän rajan pitäminen edellyttää hyvin vastuullista toimintaa. EU:n laajentumisesta Kroatiaan ja Lissabonin sopimuksessa määrätyistä 18 uudesta parlamentin jäsenestä johtuvat lisäkustannukset otetaan talousarvioon lisätalousarviolla.

Menojen hillitsemiseen perustuvan lähestymistavan noudattamiseksi toivon kaikkien toimielinten lähettävän tarvittavat tiedot etukäteen hallintomenoja koskevan yleisen kehyksen vahvistamista varten, jotta budjettivallan käyttäjä voi tehdä varojen käyttöä koskevia päätöksiä monivuotisen, kestävän lähestymistavan periaatteen mukaisesti ja siten, että tavoitteena on kaikkien toimielinten ajan mittaan toimittamien tietojen vertailukelpoisuus.

 
  
MPphoto
 
 

  David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Kannatan tätä mietintöä, jossa tehdään selväksi, että parlamentti odottaa puhemiehistöltä ennakkoarviossa realistisia pyyntöjä, on valmis tutkimaan sen ehdotuksia puhtaasti tarpeiden pohjalta ja varovaisuusperiaatetta noudattaen, jotta voidaan varmistaa toimielimen asianmukainen ja tehokas toiminta, korostaa, että puhemiehistön budjettivaliokunnalle syyskuussa esittämän oikaisukirjelmän tarkoituksena on ottaa huomioon tarpeet, joita ei voitu ennakoida ennakkoarviota laadittaessa, ja korostaa, että kirjettä ei pitäisi nähdä tilaisuutena uusia aikaisemmin hyväksytty ennakkoarvio. Toimielinten linjan mukaisesti laajentumiseen liittyvät tarpeet sisällytetään talousarvioon joko oikaisukirjelmällä tai lisätalousarviolla, ja Lissabonin sopimuksen mukaisten parlamentin 18 uuden jäsenen tarpeet otetaan talousarvioon niin ikään oikaisukirjelmällä tai lisätalousarviolla.

 
  
MPphoto
 
 

  Jean-Luc Mélenchon (GUE/NGL), kirjallinen.(FR) Tässä mietinnössä korostetaan erittäin ansiokkaasti, että Euroopan parlamentin jäsenten on hoidettava tehtävänsä äidinkielellään. Se, ettei monia kokousasiakirjoja, meille tarkoitettuja tiedonantoja ja neuvotteluvaiheessa olevia yhteisiä päätöslauselmia käännetä, on tarpeeton este Euroopan parlamentin jäsenten työlle ja siten demokratialle. Kannatan tätä pyyntöä. Kieltäydyn kuitenkin tukemasta korkean edustajan Catherine Ashtonin Euroopan ulkosuhdehallinnon perustamisen aiheuttamaa rahan haaskausta ja demokraattista virhettä. Samoin kieltäydyn tukemasta yksityisyritysten käytön asettamista virkamiesten käytön edelle.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. (PT) Lissabonin sopimus on tuonut Euroopan parlamentille uutta vastuuta. Tilanne merkitsee lisää hallinnollista työtä, mistä seuraa, että parlamentin jäsenet tarvitsevat pätevää henkilöstöä hoitamaan neuvonantotehtäviä. Uudesta tilanteesta aiheutuu kaksi ongelmaa: lisäkustannukset, jotka aiheuttaa uusien avustajien tarve, ja lisätilan tarve, jotta he voivat suorittaa velvollisuutensa hyvissä työoloissa. Tilanteesta aiheutuu lisäkustannuksia. Sitä on vaikea selittää nykyisen kriisin aikana, mutta jos parlamentin työn halutaan olevan erinomaista, sillä on oltava tarvittavat rahoitus- ja henkilöstöresurssit. Siksi äänestin siten kuin äänestin.

 
  
MPphoto
 
 

  Alexander Mirsky (S&D), kirjallinen. – (EN) Vaikka mietintöön sisältyvätkin vuoden 2012 talousarvion pääsuuntaviivat ja tärkeimmät painopisteet, mukaan luettuna Euroopan parlamentin lainsäädäntötyötä koskevat vaatimukset, inflaatioon perustuva määrärahalisäys ei mielestäni ole tarkoituksenmukainen eikä perusteltu. On muitakin mekanismeja ja tapoja ratkaista yleisiä ongelmia ja päättää painopisteistä. Äänestin mietinnön puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Euroopan unionin vuoden 2012 talousarvion monivuotisen rahoituskehyksen menojen enimmäismäärää lisättiin jälleen kerran. Euroopan unioninkin on säästettävä, varsinkin silloin, kun kansalaiset joutuvat kiristämään vyötä. Säästömahdollisuuksia on runsaasti: parlamentti voi luopua toisesta istuntopaikastaan, EU:n virastorämeikköä voidaan karsia ja petostentorjuntaa parantaa tukiohjelmissa.

Euroopan unioni on talous- ja rahoituskriisin varjolla ainoastaan lykännyt muutaman suunnitelman toteuttamista saamatta aikaan todellisia säästöjä, vaikka se on vakuuttanut näiden olevan merkittäviä säästötoimia. Tämä on erittäin epäoikeudenmukaista Euroopan kansalaisia kohtaan, ja on aivan yhtä epäoikeudenmukaista perustella kaikki lisäkustannukset Lissabonin sopimuksen mukaisilla suuremmilla tarpeilla. Näistä syistä äänestin talousarviosta laadittua mietintöä vastaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Franz Obermayr (NI), kirjallinen. – (DE) Tässä mietinnössä esitetään Euroopan unionin vuoden 2012 talousarvion monivuotisen rahoituskehyksen menojen enimmäismäärän lisäämistä. Talous- ja rahoituskriisin seurauksena jäsenvaltioiden kansalaisia vaadittiin hyväksymään säästötoimenpiteitä ja siten ottamaan kantaakseen valtaosa kriisin vaikutuksista. Myös EU:n pitäisi vähentää menojaan. Aloitetaan vähentäminen erillisvirastojen hallitsemattomasta kasvusta, jatketaan Turkin liittymistä valmistelevaan tukeen ja siitä edelleen kalliiden päällekkäisten rakenteiden kautta Euroopan ulkosuhdehallinnosta johtuviin hallintomenoihin. Äänestin siis mietintöä vastaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. (IT) José Manuel Fernandesin päätöslauselmaesityksessä vuoden 2012 talousarviomenettelyn suuntaviivoista luodaan yleiskatsaus parlamentin talousarvion hallintoon, jotta EU:n toimielinten varainhoitoa saataisiin tulevaisuudessa tehostettua mahdollisimman paljon, ja siksi äänestin mietinnön puolesta. Parlamentin on hyväksyttävä talousarvio tulevan rahoituskehyksen ja henkilöstöä koskevan lisäresurssitarpeen vakauttamiseksi, jotta se täyttää Lissabonin sopimuksessa asetetut vaatimukset, sekä käytettävissä olevan rakennuskannan, tietotekniikan ja tulkkauspalvelujen kohentamiseksi ja täydentämiseksi. Päätavoitteena on edelleen löytää hyvä varainhoitotapa kustannusten hillitsemiseksi ja palvelujen parantamiseksi siitä huolimatta.

 
  
MPphoto
 
 

  Miguel Portas (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Päätin äänestää tyhjää, sillä vaikka mietinnössä mainitaan seuraavan vuoden talousarvion mahdollisten säästöjen yksilöinti, niitä ei eritellä siinä tarkemmin. Jos haluamme toimia johdonmukaisesti, säästötoimet pitäisi aloittaa nimenomaan parlamentin jäsenistä.

 
  
MPphoto
 
 

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. (PT) Äänestin tämän mietinnön puolesta, sillä mielestäni EU:n nykyinen rahoitus- ja taloustilanne sekä yhteiskunnallinen tilanne ei voi estää toimielimiä ottamasta käyttöön tiukkoja hallintomenettelyjä, jotta välttämättömät säästöt saadaan aikaan. Vakauttamisen eteen on todella ponnisteltava. Moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti toimielinten on esitettävä kustannusten leikkaussuunnitelmia, ja menoja ilmoitettaessa ne on eriteltävä ja perusteltava selkeästi. Tässä yhteydessä haluan julkisesti esittää kiitokseni kollegani José Manuel Fernandesin tekemästä erinomaisesta työstä.

 
  
MPphoto
 
 

  Crescenzio Rivellini (PPE), kirjallinen. (IT) Äänestin vuoden 2012 talousarviomenettelyn suuntaviivoista laaditun mietinnön puolesta, koska mielestäni nykyinen talouskriisi, jolla juuri nyt on eniten vaikutusta työllisyyteen, edellyttää yhteisiä säästötoimia EU:n jäsenvaltioilta ja toimielimiltä. Siksi olen samaa mieltä toteamuksesta, että nykyisessä tilanteessa EU:n rahoituksen yleisperiaate on budjettikurin hengen noudattaminen.

Minusta tuntuu, että minun on joka tapauksessa korostettava, että jopa nykyisessä taloustilanteessa unionin talousarvion ja erityisesti parlamentin – joka on ainoa kansalaisten suorilla vaaleilla valitsema EU:n toimielin – talousarvion pääasiallinen tehtävä on huolehtia kansalaisten tukemisesta ja heidän lähentämisestään Euroopan unioniin etenkin tällaisina aikoina, kun tulevaisuus on hyvin epävarma. Mielestäni olisi erityisen hyvä ajatus kiinnittää huomiota parlamentin tiedotustoimistojen tasaisempaan jakautumiseen jäsenvaltioissa ja niiden keskeisempään sijaintiin, osittain naapurivaltioiden viimeaikaisten mullistusten takia.

 
  
MPphoto
 
 

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Äänestin mietinnön puolesta, vaikka mielestäni olisi ollut parempi, että jotkin tarkistukset, jotka koskevat Euroopan parlamentin tarvetta vähentää työskentelypaikkakuntiensa määrää yhteen, eivät olisi menneet läpi.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Teixeira (PPE), kirjallinen. (PT) Vuoden 2012 talousarvion suuntaviivojen perustana on saada keskenään tasapainoon vaatimus, jonka mukaan unionin toimielimille on annettava riittävästi tarkoituksenmukaisia resursseja tehtäviensä hoitamiseen, ja vaatimus laadukkaiden ja tehokkaiden vastauksien löytämisestä nykyiseen talous- ja rahoituskriisiin ja yhteiskunnalliseen kriisiin. Esitetyssä ehdotuksessa korostetaan, että toimielimillä saattaa olla vaikeuksia ylläpitää tarvittavaa budjettikuria ja itsehillintää, jotta voidaan noudattaa monivuotista rahoituskehystä erityisesti otsakkeen 5 osalta. Näin ollen esittelijä peräänkuuluttaa hyvän hallinnon periaatteita, kuten taloudellisuutta, tehokkuutta ja vaikuttavuutta, jotta on mahdollista saavuttaa suurempi kurinalaisuus, yksinkertaisuus, selkeys ja seurattavuus.

Parlamentin osalta tässä asiakirjassa, jonka puolesta äänestin, on käsitelty tarpeita, jotka johtuvat Kroatian liittymisestä unioniin vuonna 2013, parlamentin jäsenten määrän lisäämistä 18:lla ja Lissabonin sopimuksen voimaantulosta johtuvaa lisähenkilöstön tarvetta. Muiden toimielinten osalta on syytä panna merkille Euroopan ulkosuhdehallintoa koskeva uusi pääluokka X, joka uuden perussopimuksen mukaisesti vastaa EU:n ulkopolitiikan tueksi perustetusta uudesta kunnianhimoisesta toimielinrakenteesta johtuviin rahoitustarpeisiin.

 
  
MPphoto
 
 

  Peter van Dalen (ECR), kirjallinen. (NL) José Manuel Fernandesin mietinnön mukaisesti Euroopan parlamentin on loistettava lainsäädännön alalla, ja kaikkien resurssien on palveltava kyseistä tarkoitusta. Minun mielestäni tässä asiassa on asetettava toinenkin painopiste, nimittäin se, että parlamentin on pystyttävä loistosuorituksiin myös budjettikurin suhteen. Hallitukset, yritykset ja kansalaiset joutuvat parhaillaan jälleen kerran arvioimaan menojaan. Euroopan parlamentin on tehtävä samoin: meidän on keskityttävä varojen lisäämisen sijasta uusiin painopisteisiin. Suunnanmuutos on tarpeen, koska Euroopan unionin hallintomenot ovat lisääntyneet nopeammin kuin sen kokonaismenot, ja parlamentti on tässä kärkisijalla. Mietinnön johdanto-osan F kappaleessa viitataan Euroopan ulkosuhdehallintoon, joka todennäköisesti aiheuttaa lisämenoja. Siihenkin on tultava muutos. Miksi kyseisellä hallinnolla on kymmenittäin työntekijöitä ja ylellisiä tiloja eksoottisissa paikoissa kuten Barbadosissa ja Madagaskarissa? Kun ulkosuhdehallintoa tarkastellaan lähemmin, havaitaan, ettei se tarvitse lisävaroja. Euroopan unionin on asetettava talousarvionsa tärkeimmäksi painopisteeksi varojen käytön lisäämisen sijasta niiden parempi käyttö.

 
  
MPphoto
 
 

  Angelika Werthmann (NI), kirjallinen. (DE) Vuoden 2012 talousarviomenettelyn suuntaviivat koostuvat valikoimasta yksittäisiä pääluokkia, jotka on koottu otsakkeiden "taloudellisuus" ja "vakauttaminen" alle. Monien Euroopan kansalaisten, kuten kansallisten hallitustenkin, on talous- ja rahoituskriisin seurauksena pakko olla säästäväisiä ja hillitä menojaan. Tässä tilanteessa on aivan perusteltua vaatia Euroopan parlamenttia näyttämään esimerkkiä vuoden 2012 talousarvioesityksessään. Vuonna 2012 EU:lla on vääjäämättä edessään uusia menoja. Tämä riippuu Kroatian mahdollisesta jäsenyydestä sekä vasta perustetusta Euroopan ulkosuhdehallinnosta ja kolmesta rahoitusalan virastosta. Nyt on aika yksilöidä EU:n talousarvion mahdolliset säästökohteet, jotta talousarvioon kohdistuvien vaatimusten lisääntyminen, joka automaattisesti johtaa talousarvion kasvuun, saadaan pysäytettyä. Yksilöintiin pitäisi sisältyä esimerkiksi unionin erillisvirastojen liiketoiminta-analyysi ja EU:n elinten henkilöstö- ja kiinteistöpolitiikan arviointi.

 
  
  

Päätöslauselmaesitys B7-0165/2011

 
  
MPphoto
 
 

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. (PT) Äänestän tämän päätöslauselman puolesta, sillä Atlantin aluetta koskeva strategia on oleellinen EU:n alueellisen yhteenkuuluvuuden kannalta, erityisesti EU:n rajojen itälaajentumisen yhteydessä. On syytä panna merkille, että meidän on suhtauduttava Atlantin alueeseen reuna-alueen sijasta pikemminkin alueena, joka on vahvistanut keskeisen maantieteellisen asemansa maailmassa osana strategista suuntausta, jonka keskipiste Atlantin alue on. EU:lle se merkitsee yhteistä rajaa Pohjois-Amerikan, Etelä-Amerikan ja koko Länsi-Afrikan kanssa. Atlantin aluetta koskevassa strategiassa, johon jäsenvaltiot ja niiden alueet osallistuvat, pitäisi myös asettaa etusijalle talouden ja tieteen uudet innovointialat, erityisesti ympäristöön, uusiutuvaan ja merestä saatavaan energiaan, elintarvikealan meribioteknologiaan, terveyteen ja älykkäisiin teknologiaintensiivisiin tuotteisiin liittyvät uudet tuotteet ja palvelut.

Atlantin aluetta koskevan strategian ei pitäisi olla erillinen, vaan pikemminkin se pitäisi kirjata EU:n kokonaistavoitteisiin Itämeren aluetta koskevasta strategiasta saatujen kokemusten perusteella; Itämeren aluetta koskeva strategia hyväksyttiin talousarviota koskevan ohjelmakauden 2007–2013 alussa, mikä on epäilemättä rajoittanut aloitteen soveltamisalaa.

 
  
MPphoto
 
 

  Laima Liucija Andrikienė (PPE), kirjallinen. (LT) Äänestän tämän Atlantin aluetta koskevasta EU:n strategiasta laaditun päätöslauselman puolesta. Atlantin rannikolla sijaitsee viisi EU:n jäsenvaltiota: Ranska, Irlanti, Portugali, Espanja ja Yhdistynyt kuningaskunta. Siksi tarvitaan strategia näiden Atlantin alueeseen kuuluvien maiden toimien yhteensovittamiseksi. Olen samaa mieltä esittelijän kanssa siitä, että EU:n aluestrategioiden suurimman lisäarvon katsotaan tulevan monitasoisesta yhteistyöstä, koordinoinnista ja saatavilla olevan rahoituksen strategisen investoinnin tehostumisesta eikä niinkään lisäresurssien myöntämisestä. Mielestäni strategialla edistetään seuraavien yhteisten etujen mukaisten kysymysten ratkaisemista: ympäristöasiat ja ilmastonmuutos, mukaan luettuina aluksista aiheutuvan meren pilaantumisen ehkäiseminen ja torjunta, liikenne ja käytettävyys, tutkimus, innovointi, kulttuuri, vapaa-ajan toiminta ja matkailu, meripalvelut ja merialaa koskeva koulutus sekä kalatalous ja merenelävien käyttäminen ravinnoksi. Haluan muistuttaa, että yksi ensimmäisistä tämänkaltaisista strategioista on Eurooppa-neuvoston hyväksymä Itämeren aluetta koskeva EU:n strategia, johon kuuluu kahdeksan EU:n jäsenvaltiota, kotimaani Liettua mukaan luettuna. Tämän strategian tarkoituksena on tehdä Itämeren alueesta ympäristön kannalta kestävä, vauras, helposti saavutettava, turvallinen ja vakaa. Itämeren aluetta koskeva strategia on jo saatu onnistuneesti käyntiin, ja siksi minusta tuntuu, että EU:n strategia Atlantin aluetta varten hyödyttäisi paitsi kyseistä aluetta myös koko EU:ta.

 
  
MPphoto
 
 

  Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. (FR) Valtioiden rajat ylittävien ongelmien parissa tehtävä yhteistyö on yksi niistä aloista, joilla Euroopan unionin tekemä työ tuottaa suurenmoista lisäarvoa. Kollegani Alain Cadec on työskennellyt kuukausien ajan niin kutsutun Atlantin kaaren alueiden yhteistyön tiivistämiseksi, jotta ne voivat hyödyntää kaiken syntyvän synergian parhaalla mahdollisella tavalla. Siksi äänestin tämän päätöslauselman puolesta, jossa Euroopan parlamentti "pyytää komissiota laatimaan mahdollisimman pian Atlantin aluetta varten integroidun EU-strategian, jossa käsitellään merellisiä ja alueellisia kysymyksiä".

 
  
MPphoto
 
 

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. (LT) Kannatin tätä päätöslauselmaa. Alueellinen yhteenkuuluvuus on yksi EU:n tärkeimmistä tavoitteista; se on myös tehokkaiden, taloudellisesti vahvojen ja kilpailukykyisten sisämarkkinoiden edellytys. Atlantin alueella on omat erityispiirteensä: se on dynaaminen merialue, jonka haurasta ympäristöä on vaalittava ja joka on alttiina ilmastonmuutoksen vaikutuksille. Se on Euroopan unionin kannalta syrjäinen ja erityisen hankalien yhteyksien päässä oleva alue. Mielestäni tämä strategia on hyväksyttävä kiireesti; sen avulla ratkaistaan Atlantin alueen perusongelmat, jotka koskevat yhteyksien luomista, liikenne- ja energia-alan verkkojen keskinäisiä yhteyksiä, merellisen energian kehittämistä, kaupunki- ja maaseutualueiden kehittämistä sekä maa- ja merialueiden yhteyksien ja merireittiyhteyksien tehostamista.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria Da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. (PT) Hyväksyn parlamentin päätöslauselman Atlantin aluetta koskevasta EU:n strategiasta, joka on mielestäni erittäin tärkeä, koska viisi jäsenvaltiota on Atlantin rannikkovaltioita: Ranska, Irlanti, Portugali, Espanja ja Yhdistynyt kuningaskunta. Ehdotetussa strategiassa on tarkoitus käsitellä tärkeitä kysymyksiä, kuten merestä saatavaa energiaa, ympäristöasioita ja ilmastonmuutosta, liikennettä ja käytettävyyttä, turvallisuutta ja seurantaa, tutkimusta, innovointia, luovaa teollisuutta, kulttuuria, vapaa-ajan toimintaa ja matkailua, meripalveluja ja merialaa koskevaa koulutusta sekä kalataloutta ja merenelävien käyttämistä ravinnoksi. Euroopan alueellisella yhteistyöllä, jota tässä strategiassa lujitetaan edellä mainittujen näkökohtien avulla, voidaan edistää laajalti Atlantin alueen integroitumisprosessia ottamalla kansalaisyhteiskunta suuremmassa määrin mukaan päätöksentekoprosesseihin ja toteuttamalla konkreettisia toimenpiteitä. Haluan myös korostaa, että tämä aloite voi – ja sen pitäisi – tehostaa EU:n varojen käyttöä eikä suinkaan lisätä menoja.

 
  
MPphoto
 
 

  Carlos Coelho (PPE), kirjallinen. (PT) Atlantin alueeseen kuuluvan maan edustajaksi valittuna parlamentin jäsenenä minun on korostettava, miten tärkeää ja välttämätöntä on luoda eurooppalainen strategia, jossa otetaan huomioon Atlantin alueen maantieteelliset, väestörakenteeseen liittyvät ja taloudelliset erityispiirteet. On laadittava integroitu ja yhdistetty strategia, jolla varmistetaan Atlantin aluetta koskevien alakohtaisten politiikkojen välinen synergia ja johdonmukaisuus ja tuotetaan tarvittavaa lisäarvoa, jotta voidaan vastata kestävän kehityksen ja Atlantin alueen kilpailukyvyn asettamiin erityisiin haasteisiin ja Eurooppaa koskeviin yleisiin haasteisiin. Olen täysin varma siitä, että tarvitaan Euroopan tason lähestymistapaa, joka perustuu Atlantin rannikolla sijaitsevien jäsenvaltioiden, rannikkoyhteisöjen, yksityisen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan välisen yhteistyön tiivistämiseen ja johon kuuluva yhteinen strategia hyödyttää kaikkia sidosryhmiä.

Tämän pitäisi mahdollistaa yhteisten ongelmien ja haasteiden sekä yhteisten painopisteiden nimeäminen sekä varojen tehokkaamman käytön edistämiseen tarvittavien synergioiden luominen. On tärkeää paitsi parantaa perinteisten alojen kilpailukykyä ja kestävyyttä myös hyödyntää täysimääräisesti Atlantin alueen mahdollisuuksia uusilla markkinoilla, tuotteilla ja palveluilla, joiden ohjenuorana on kaksi tärkeää painopistettä: ympäristön ja ekosysteemien suojelu ja työllistäminen.

 
  
MPphoto
 
 

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. (PT) Äänestin tämän päätöslauselman puolesta, sillä kannatan komission tavoitetta perustaa mahdollisimman nopeasti Atlantin aluetta koskeva EU:n strategia, jossa käsitellään merialaa koskevia ja alueellisia kysymyksiä. Strategialla pitäisi edistää muun muassa seuraavia yhteisten etujen mukaisia kysymyksiä: ympäristö ja ilmastonmuutos, merestä saatava energia, merikuljetukset, merenkulun turvatoimet ja seuranta, kalatalousala, matkailu, tutkimus ja innovointi. Azorit, Madeira ja Kap Verde pitäisi myös sisällyttää strategiaan, ja niillä pitäisi olla siinä näkyvä asema.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. (PT) Nykyisin Atlantti muodostaa yhden Euroopan rajoista, ja se on ollut yksi Euroopan mantereen tärkeimmistä keinoista luoda yhteyksiä maailmaan. Tämän meren yli eurooppalaiset, etenkin portugalilaiset, loivat yhteyksiä ennen toisilleen tuntemattomien kansojen, talouksien ja kulttuureiden välille ja rakensivat nykyisen aidosti globaalin maailman. Nykyisin Atlantin alue kärsii sivustakatsojan asemasta Euroopan keskiosiin verrattuna, ja tämä tilanne voidaan – ja pitääkin – korjata ymmärtämällä, että Atlantti ja suhteet sen rannikolla sijaitseviin merkittäviin kumppaneihin kuten Brasiliaan ja Yhdysvaltoihin voivat vahvistaa geostrategista keskittymää, jonka nousevat Aasian maat ovat sittenkin syrjäyttäneet. Atlantin alueen merkitys tekee EU:n strategian perustamisesta täysin oikeutettua; strategia on nimetty Atlantin valtameren mukaan, ja sille kuuluvan historiallisen aseman mukaisesti strategia ei rajoitu jäsenvaltioihin, vaan sen avulla pystytään sen sijaan luomaan yhteys muihin rannikkoalueisiin. Tässä suhteessa korostan syrjäisimpien alueiden äärimmäisen tärkeää ja korvaamatonta asemaa strategian onnistumiselle. Nämä ansaitsevat jatkossakin unionilta erityistukea, jonka avulla voidaan selvitä saaristoaseman aiheuttamista kustannuksista ja vahvistaa yhteyksiä ulkomaihin.

 
  
MPphoto
 
 

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. (PT) Neuvosto pyysi 14. kesäkuuta 2010 komissiota laatimaan vuoden kuluessa EU:n strategian Atlantin aluetta varten, koska tällä reuna-alueella on sekä sen mahdollisuuksiin että herkkään ympäristöön liittyviä erityisominaisuuksia. Atlantin alueen maailmanlaajuisen merkityksen takia tarvitaan kunnianhimoinen strategia, jossa otetaan huomioon sen merelliset ja alueelliset näkökohdat. Tässä päätöslauselmassa annetaan keskeinen panos strategian laatimisen hyväksi kiinnittämällä huomiota olennaisen tärkeisiin seikkoihin kuten tarpeeseen etsiä yhteisvaikutuksia muiden ympäristöä, energia-alaa, liikennettä, matkailua sekä meriluonnonvaroja ja muita luonnonvaroja koskevien politiikanalojen kanssa, toteuttamalla makroaluepoliittisia toimia ja edistämällä kansainvälistä lähestymistapaa, jota tarvitaan hyvien suhteiden luomiseksi Atlantin rannikkovaltioihin. Suhtaudun myönteisesti parlamentin antamaan päätöslauselmaan, sillä olen vakuuttunut siitä, että EU:n strategia Atlantin aluetta varten nopeuttaa alueen kestävää kasvua ja nostaa merikysymykset EU:n asialistan kärkeen.

 
  
MPphoto
 
 

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Kannatamme määrättyjen makroalueiden taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta edistävien strategioiden kehittämistä; on selvää, että näille alueille pitäisi antaa tarkoituksenmukaiset keinot tämän tavoitteen saavuttamiseksi kaikilta osin tehokkaasti. Näiden strategioiden maantieteelliseen soveltamisalaan kuuluvat maat ja alueet pitäisi ottaa aktiivisesti mukaan strategioiden jokaiseen vaiheeseen – valmisteluun, laatimiseen ja toteuttamiseen – ja strategioiden pitäisi perustua kyseisten maiden ja alueiden väliseen yhteistyöhön. Näissä strategioissa, kuten tässä EU:n strategiaa Atlantin aluetta varten koskevassa nimenomaisessa ehdotuksessa, voidaan – ja pitääkin – käsitellä yhteisten etujen mukaisia kysymyksiä: muun muassa merestä saatavaa energiaa, ympäristönsuojelua, meren pilaantumisen ehkäiseminen ja torjunta mukaan luettuna, liikennettä ja käytettävyyttä, tutkimusta ja innovointia. Suhtaudumme kuitenkin hyvin varauksellisesti joihinkin päätöslauselman kohtiin ja olemme niistä vahvasti eri mieltä. Siksi emme äänestäneet sen puolesta. Päätöslauselmassa ei turvata periaatetta, jonka mukaan uudet resurssit, etenkin rahoitusvarat, olisi sovitettava koheesiopolitiikan uusiin tavoitteisiin niiden tehokkuuden varmistamiseksi. Päätöslauselmassa ehdotetaan myös, että EU:n ulkopolitiikka, kansainvälisen kauppapolitiikan tavoitteet, Eurooppa 2020 -strategia ja "sisämarkkinoiden… tavoitteiden" saavuttaminen olisivat strategiaa määrääviä tekijöitä.

 
  
MPphoto
 
 

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) On tärkeää jatkaa määrättyjen makroalueiden taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta edistävien strategioiden kehittämistä; on selvää, että näille alueille pitäisi antaa tarkoituksenmukaiset keinot tämän tavoitteen saavuttamiseksi kaikilta osin tehokkaasti. Näiden strategioiden maantieteelliseen soveltamisalaan kuuluvat maat ja alueet pitäisi ottaa aktiivisesti mukaan strategioiden jokaiseen vaiheeseen – valmisteluun, laatimiseen ja toteuttamiseen – ja strategioiden pitäisi perustua kyseisten maiden ja alueiden väliseen yhteistyöhön. Näillä strategioilla voidaan ja pitäisi edistää yhteisten etujen mukaisten kysymysten ratkaisemista. Tämä pätee EU:n strategiaan Atlantin aluetta varten, jolla pitäisi edistää muun muassa merestä saatavaa energiaa, ympäristönsuojelua, meren pilaantumisen ehkäiseminen ja torjunta mukaan luettuina, liikennettä ja käytettävyyttä, tutkimusta ja innovointia. Suhtaudumme kuitenkin hyvin varauksellisesti joihinkin päätöslauselman kohtiin ja olemme niistä vahvasti eri mieltä. Siksi emme äänestäneet sen puolesta.

Päätöslauselmassa ei turvata periaatetta, jonka mukaan uudet resurssit, etenkin rahoitusvarat, olisi sovitettava koheesiopolitiikan uusiin tavoitteisiin niiden tehokkuuden varmistamiseksi; se merkitsee paljon lupauksia mutta vähän tekoja sekä strategian määräytymistä kansainvälisen kauppapolitiikan tavoitteiden, Eurooppa 2002 -strategian ja "sisämarkkinoiden… tavoitteiden" saavuttamisen mukaisesti.

 
  
MPphoto
 
 

  Pat the Cope Gallagher (ALDE), kirjallinen. – (GA) Tuen voimakkaasti EU:n tasolla toteutettavia toimia Atlantin aluetta koskevan integroidun strategian laatimiseksi. Atlantin aluetta koskevassa strategiassa on keskityttävä vahvistamaan Atlantin saarten ja Atlantin rannikkoalueiden talouskehitystä.

Atlantin alueella on yhdet runsaimmista tuuli-, aalto- ja vuorovesienergiavaroista, mutta näitä energiavarantoja ei hyödynnetä riittävästi. Atlantin rannikkoalueen vapaa-ajantoiminta ja matkailu ovat myös arvokkaita taloudellisia voimavaroja. Esimerkiksi kunkin maan keskeisten venesatamien kehittäminen tarjoaa todellista kasvupotentiaalia.

Merikuljetukset, satamat ja kala ja äyriäisteollisuus – vesiviljely mukaan luettuna – hyötyisivät erityisesti tiiviimmän yhteistyön luomisesta Atlantin rannikkovaltioiden kesken. Atlantin aluetta koskevien strategioiden on oltava yhteisen kalastuspolitiikan säännösten mukaisia. Vuosien mittaan jäsenvaltioiden välinen yhteistyö turvallisuutta, turvatoimia ja merivalvontaa koskevissa kysymyksissä on parantunut.

Koska Atlantin kaaren alue on niin laaja, on kuitenkin luotava integroitu strategia, jotta varmistetaan jäsenvaltioiden paremmin koordinoimat ja tehokkaammat toimet.

 
  
MPphoto
 
 

  Estelle Grelier (S&D), kirjallinen.(FR) Parlamentin antama päätöslauselma luonnoksesta Atlantin aluetta koskevaksi strategiaksi antaa minulle tilaisuuden korostaa kiireellistä tarvetta kehittää merialueidemme käyttöä koskeva yhteinen lähestymistapa Euroopan tasolla ja löytää yhteinen ratkaisu nykyisiin ongelmiin. Englannin kanaali on tässä suhteessa erityisen valaiseva esimerkki: Euroopan unioniin johtavana keskeisenä meriväylänä se on sekä Atlantin valtameren ja Pohjanmeren välinen välttämätön yhteys (siellä purjehtii 20 prosenttia maailman aluskannasta, ja enemmän kuin 500 yli 300-tonnista alusta kulkee sen poikki joka päivä) että kalastukseen, vapaa-ajantoimintaan, kiviaineksen louhintaan ja pian myös – suureksi tyytyväisyydekseni – merituulipuistoista saatavan energian tuotantoon tarkoitettu alue. Toiminnan näin tiivis keskittyminen edellyttää, että merenkulun turvallisuuden hallintaan liittyviä kysymyksiä tällä alueella pohditaan vakavasti EU:n tasolla yhteisen strategian puitteissa. Tästä syystä vetosin Atlantin aluetta koskevasta strategiasta käydyssä keskustelussa jälleen kerran meri- ja kalastusasioista vastaavaan komission jäseneen Maria Damanakiin, jotta hän sisällyttäisi Englannin kanaalin ehdotukseen, joka hänen on määrä esittää kesäkuussa.

 
  
MPphoto
 
 

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen. (LT) Äänestin tämän päätöslauselman puolesta, sillä kuten tiedämme, Atlantin alueella on omat erityispiirteensä: se on se on dynaaminen merialue (merirahdin, kalastuksen ja merestä saatavan energian jne. ansiosta), alue, jonka haurasta ympäristöä on vaalittava ja johon ilmastonmuutos vaikuttaa, ja se on myös Euroopan unionin kannalta syrjäinen ja hankalien yhteyksien päässä oleva alue, jolla on vain harvoja merkittäviä kaupunkikeskuksia. Meidän on laadittava mahdollisimman pian Atlantin aluetta varten integroitu EU:n strategia, jossa käsitellään merellisiä ja alueellisia kysymyksiä. Strategialla olisi huolehdittava tavoitteiden ja keinojen paremmasta yhteensovittamisesta, ja se olisi nivottava tiiviisti EU 2020 -strategiaan ja vuoden 2013 jälkeistä aikaa koskevaan EU:n politiikkaan. Strategia on kytkettävä tiiviisti EU:n aluepolitiikkaan ja integroituun meripolitiikkaan. Mielestäni sillä olisi edistettävä synergiaa muiden EU:n politiikanalojen kanssa, kuten Euroopan laajuisten liikenneverkkojen, yhteisen kalatalouspolitiikan, ilmasto- ja ympäristötoimien, tutkimuksen ja kehittämisen puiteohjelman sekä energiapolitiikan kanssa. On tärkeää parantaa Atlantin alueen käytettävyyttä ja lisätä henkilöiden, tavaroiden ja palvelujen liikkuvuutta näillä alueilla sisämarkkinoiden ja koheesiopolitiikan tavoitteiden saavuttamiseksi etenkin kehittämällä lyhytkestoista laivausta ja merten valtateitä.

 
  
MPphoto
 
 

  David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Äänestin tämän EU:n strategiasta Atlantin aluetta varten annetun mietinnön puolesta; siinä Euroopan parlamentti katsoo, että kyseinen strategia olisi laadittava koheesiopolitiikan alueellisen yhteistyön tavoitteen (tavoite 3) mukaisesti ja sen olisi perustuttava yhtenäiseen toimialojen rajat ylittävään alueelliseen näkemykseen; lisäksi siinä olisi pyrittävä sovittamaan tehokkaammin yhteen tietyn alueen eri hallintotasojen toimintalinjat keskittyen tärkeisiin asioihin. Parlamentti uskoo, että Euroopan alueellisella yhteistyöllä voidaan edistää laajalti Atlantin alueen integroitumisprosessia siten, että kansalaisyhteiskunta osallistuu suuremmassa määrin päätöksentekoprosesseihin ja konkreettisten toimenpiteiden toteuttamiseen.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. (PT) Atlantin alueella on aivan omat erityispiirteensä, sillä se on dynaaminen merialue, jossa korostaisin sen merikuljetuksia, kalastusta ja merestä saatavaa energiaa. Se on alue, jonka haurasta ympäristöä on vaalittava, mutta joka on alttiina rannikkoseutujen eroosiolle ja äärimmäisille ilmasto-olosuhteille. Se on myös syrjäinen alue. Siksi tarvitaan integroitu EU:n strategia, jossa käsitellään merellisiä ja alueellisia kysymyksiä. Siksi äänestin siten kuin äänestin.

 
  
MPphoto
 
 

  Willy Meyer (GUE/NGL), kirjallinen. (ES) Äänestin tämän päätöslauselman puolesta, jossa vaaditaan EU:ta laatimaan strategia Atlantin aluetta varten. Euroopan alueellisella yhteistyöllä voidaan edistää laajalti Atlantin alueen integroitumisprosessia siten, että kansalaisyhteiskunta osallistuu suuremmassa määrin päätöksentekoprosesseihin ja konkreettisten toimenpiteiden toteuttamiseen. Päätöslauselmassa vaaditaan EU:lta, että strategiassa on käsiteltävä merellisiä ja alueellisia kysymyksiä. Siinä vaaditaan myös, että strategian puitteissa tehtävän yhteistyön olisi perustuttava ensisijaisesti kyseisten sidosryhmien tarpeisiin ja katsotaan siten, että poliittisia painopistealoja koskevat päätökset olisi tehtävä yhteisymmärryksessä.

 
  
MPphoto
 
 

  Alexander Mirsky (S&D), kirjallinen. – (EN) Atlantin alueen erityispiirteet huomioon ottaen parlamentti pyytää komissiota laatimaan mahdollisimman pian Atlantin aluetta varten EU:n integroidun strategian, jossa käsitellään merellisiä ja alueellisia kysymyksiä. Vaikka parlamentti katsoo, että tällä strategialla on kehitettävä synergiaa asiaan liittyvän EU:n politiikan ja kansallisen politiikan sekä alue- ja paikallispolitiikan kanssa, se kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita laatimaan yksinkertaistetut säännöt tämän strategian toteuttamista ja siitä luontojaan aiheutuvan hallinnollisen rasituksen vähentämistä varten. Oman näkemykseni mukaan tämä ei ole mahdollista, sillä toistaiseksi ei ole löydetty tehokkaita toimenpiteitä, joilla olisi vaikutusta komissioon. Minusta vaikuttaa siltä, ettei komissio ole vieläkään alkanut muuttaa painopisteitään Lissabonin sopimuksen mukaisesti ja että se turvautuu perusteettoman pitkälliseen sanahelinään parlamentin kanssa edistääkseen omia mahdollisuuksiaan. Tämä ei ole yleisen edun mukaista, ja oikeastaan siitä on haittaa kokonaistilanteen kannalta. Kannatin mietintöä, mutta olen siitä huolimatta edelleen samaa mieltä.

 
  
MPphoto
 
 

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Viisi Euroopan unionin jäsenvaltioista on Atlantin rannikkovaltioita. Ranskan, Portugalin ja erityisesti Espanjan mielestä tästä maantieteellisestä tosiasiasta on muutakin kuin hyötyä, sillä Atlantilla on huomattava merkitys, kun on kysymys pakolaisvirroista, jotka nyt uhkaavat lisääntyä Pohjois-Afrikan maiden kriisin takia. Ihmissalakuljettajat ovat liiankin innokkaita käyttämään Atlantin reittiä, sillä Espanjan rajalle pystytettiin aita vuonna 2005. Äänestin tyhjää, koska päätöslauselmassa käsitellään tätä aihetta tuskin lainkaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Wojciech Michał Olejniczak (S&D), kirjallinen.(PL) Tämänpäiväisessä äänestyksessä Euroopan parlamentti hyväksyi päätöslauselman EU:n strategiasta Atlantin aluetta varten. Strategia on täydentävä eurooppalainen aloite, jossa ei keskitytä ratkaisemaan yksittäisen maan vaan koko Atlantin alueen – johon kuuluu kaiken kaikkiaan viisi jäsenvaltiota – ongelmia.

On tärkeää kiinnittää huomiota siihen, että strategialle pitäisi olla tunnusomaista alhaalta ylöspäin suuntautuva lähestymistapa. Alueen geostrateginen asema antaa mahdollisuuden kehittää yhteistyötä merenkulun turvallisuuden, kansainvälisen kaupan ja kalastuksen aloilla sekä meriympäristön suojelun ja biologisen monimuotoisuuden säilyttämisen aloilla.

Mielestäni on välttämätöntä kysyä Euroopan komissiolta, mitä resursseja strategian toteuttamiseen myönnetään, sillä tämä on erityisen tärkeää uuden rahoituskehyksen vahvistamisen kannalta. Mielestäni toinen tärkeä asia on strategian täytäntöönpanoprosessi ja mahdollinen tarve ottaa käyttöön lisää rahoitusvälineitä.

 
  
MPphoto
 
 

  Rolandas Paksas (EFD), kirjallinen. (LT) Kannatan EU:n strategiasta Atlantin aluetta varten annettua päätöslauselmaa, jolla edistetään alueen kestävää kehitystä. Lisäksi päästään askel lähemmäs yhden Euroopan unionin tavoitteen – alueellisen yhteenkuuluvuuden – toteuttamista. Atlantin alueen geostrategisen aseman takia komission on ryhdyttävä välittömiin toimiin ja kehitettävä tätä aluetta varten integroitu strategia, joka vahvistaa kansainvälistä yhteistyötä ja kolmenvälistä yhteistyötä koskevia aloitteita ja jossa käsitellään merellisiä ja alueellisia kysymyksiä. Huomiota kiinnitetään siihen, että alueiden välinen tehokas yhteistyö edistää merestä saatavan energian kehittämistä ja luo otolliset olosuhteet liikenne- ja energia-alan verkkojen käytölle ja niiden välisille yhteyksille. Jotta strategia saavuttaisi sille asetetut tavoitteet, se on kytkettävä tiiviisti EU:n aluepolitiikkaan ja integroituun meripolitiikkaan. Vain näin taataan synergian tuottaminen EU:n muiden politiikanalojen kanssa ja luodaan edellytykset EU:n myöntämien varojen paremmin kohdennetulle ja tehokkaammalle käyttöönotolle ilman menolisäyksiä. Lisäksi tämän strategian hyväksyminen kohentaa Atlantin alueen käytettävyyttä ja lisää henkilöiden, tavaroiden ja palvelujen liikkuvuutta.

 
  
MPphoto
 
 

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. (IT) EU:n strategiasta Atlantin aluetta varten annetussa päätöslauselmassa noudatetaan Eurooppa-neuvoston komissiolle esittämää pyyntöä kehittää Atlantin alueen merellisiä ja alueellisia kysymyksiä käsittelevä integroitu strategia. Äänestin päätöslauselman puolesta vaatiakseni Euroopan komissiota valmistelemaan strategiasuunnitelmaa koskevia neuvotteluja ja antamaan niistä kertomuksen viimeistään kesäkuussa. Tavoitteena on parantaa koordinoinnin toteuttamista alueella esimerkiksi sellaisten kysymysten osalta kuin integroitu meripolitiikka, Euroopan laajuiset liikenneverkot, kalatalous, ilmasto- ja ympäristötoimet, tutkimus ja kehittäminen sekä henkilöiden, tavaroiden ja palvelujen liikkuvuuden lisääminen alueilla, jotta saavutetaan koheesiopolitiikan tavoite ja varmistetaan, että kaikki sopii yhteen Eurooppa 2020 -strategian ja vuoden 2013 jälkeistä aikaa koskevien Euroopan unionin politiikkojen kanssa.

 
  
MPphoto
 
 

  Miguel Portas (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Äänestin tämän päätöslauselman puolesta, sillä kun otetaan huomioon, että Portugali on Atlantin alueen maa, jolla on dynaaminen merialue ja suurenmoiset valmiudet, vaikka sen haurasta ympäristöä onkin vaalittava, on mielestäni myönteistä, että EU tunnustaa oman Atlantin alueensa potentiaalin. Uskon myös, että monet tämän valtavan alueen ongelmista pitäisi ratkaista Euroopan tasolla Atlantin aluetta koskevan integroidun EU-strategian ja alueellisen yhteenkuuluvuuspolitiikan tarjoamien näköalojen avulla; niiden pitäisi olla unionin valintoja ohjaava peruslähtökohta. Unioni on kuitenkin jättänyt päätökset tekemättä ja niistä on kokonaan luovuttu kohtuuttoman tiukan talousarvion takia, joka on seurausta tiukan talouskurin mukaisista ja kehitystä jarruttavista poliittisista valinnoista.

 
  
MPphoto
 
 

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. (PT) Portugalin geostrategisen erityisaseman takia tällä asialla on suuri merkitys erityisesti merenkulun turvallisuuden ja seurannan aloilla. Siksi Euroopan unionin strategia Atlantin aluetta varten on mielestäni erittäin ajankohtainen.

 
  
MPphoto
 
 

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Samoin kuin Euroopan parlamentin viime kuussa hyväksymässä, Tonavan aluetta koskevasta EU:n strategiasta laaditussa päätöslauselmassa, käsillä olevassa päätöslauselmaesityksessä korostetaan, että EU:n makroaluestrategioiden tärkeimmän lisäarvon katsotaan tulevan monitasoisesta yhteistyöstä, koordinoinnista ja saatavilla olevan rahoituksen strategisen investoinnin tehostumisesta eikä niinkään lisäresurssien myöntämisestä. Päätöslauselmaesityksessä korostetaan, että puheenjohtajavaltio Ruotsin päätelmissä ei esitetty uusia toimielimiä, uutta lainsäädäntöä tai uusia määrärahoja.

Lisäksi aluekehitysvaliokunta halusi, että tähän strategiaan sovelletaan alhaalta ylöspäin suuntautuvaa lähestymistapaa ja että sen suunnitteluun ja toteuttamiseen otetaan mukaan kaikki sidosryhmät: alue- ja paikallisviranomaiset, jäsenvaltiot, EU, yksityiset sidosryhmät ja kansalaisyhteiskunnan järjestöt, mukaan luettuina alueiden väliset verkostot ja järjestöt. Verts / ALE -ryhmän näkökulmasta ehdotimme tarkistuksia, jotka koskevat merestä saatavan energian kehittämistä, aluksista aiheutuvan meren pilaantumisen ehkäisemistä ja torjuntaa, lyhytkestoisen laivauksen ja merten valtateiden kehittämistä ja jotka kaikki hyväksyttiin.

 
  
MPphoto
 
 

  Antolín Sánchez Presedo (S&D), kirjallinen. – (ES) Galicialaisena ja yhtenä tämän aloitteen allekirjoittajista kannatan kunnianhimoista Atlantin alueen strategiaa. Vaadin komissiota jättämään ennen kesäkuuta 2011 käsiteltäväksi ehdotuksen, jonka painopisteitä ovat kestävien työpaikkojen lisääminen ja luominen Eurooppa 2020 -strategian mukaisesti. Makroalue on hauras ja syrjäinen merialue, joten strategiassa on keskityttävä yhtenäiseen, toimialojen rajat ylittävään ja alueelliseen näkemykseen, jonka kaikkien ulottuvuuksien on suojeltava ympäristöä, kohennettava käytettävyyttä, liikkuvuutta ja yhteyksiä sekä edistettävä yhteenkuuluvuutta.

Strategian olisi myös tuotettava synergiaa EU:n eri politiikanalojen kanssa esimerkiksi seuraavien seikkojen osalta: matkailu, merten valtatiet ja Euroopan laajuiset liikenneverkot, yhteinen kalastuspolitiikka, energiapolitiikka ja erityisesti merestä saatava energia, ilmastonmuutosta koskevat toimet, tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen puiteohjelma, monikielisyys ja yleisesti kaikki vuodesta 2014 lähtien toteutettavat asiaa koskevat politiikat. Lisäksi synergiaa olisi luotava kaikkien asiaa koskevien politiikkojen välillä, joita lukuisat asiasta vastaavat viranomaiset kehittävät merialalla. Suunnitelma on laadittava, hyväksyttävä ja toteutettava avoimella ja luotettavalla tavalla, kaikkien julkisyhteisöjen keskinäisen yhteistyön avulla sekä ottamalla mukaan yksityinen sektori ja kansalaisyhteiskunnan järjestöt.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Teixeira (PPE), kirjallinen. (PT) Koska Euroopan puoleinen Atlantin rannikko on valtava alue, sillä on suurenmoiset mahdollisuudet ja monia erityisominaisuuksia. Atlantin alue tarjoaa merkittävää ja dynaamista merenkulkutoimintaa, ja sen keskeisillä alueilla, jotka eroavat toisistaan suuresti, on kuitenkin se yhteinen piirre, että ne ovat riippuvaisia Atlantin merialueilla harjoitettavasta toiminnasta. Atlantilla on vaikeapääsyisiä syrjäisiä alueita, jotka ovat pitkän fyysisen välimatkan päässä Manner-Euroopasta. Tarkoitan etenkin EU:n syrjäisimpiä alueita, joiden syrjäisyyteen ja hankaliin yhteyksiin liittyvät ongelmat vaikuttavat niiden talous- ja yhteiskuntakehitykseen. On kuitenkin myös tärkeää mainita, että näillä alueilla on ainutkertaisia etuja verrattuna Euroopan muihin alueisiin. Pysyvien haittojen lisäksi niiden erityispiirteet tarjoavat mahdollisuuksia, jotka pitäisi ottaa huomioon osana Atlantin aluetta koskevaa yhtenäistä näkemystä.

Alueellista yhteenkuuluvuutta koskevan tavoitteen ansiosta – tai pikemminkin sen velvoittamana – kaikkia EU:n alueita voidaan kehittää yhdenmukaisesti kunkin alueen erityispiirteet huomioon ottaen. Siksi toivon, että Makaronesian syrjäisimmät alueet, kotialueeni Madeira mukaan luettuna, otetaan asianmukaisesti huomioon kaikissa tulevissa Atlantin aluetta koskevissa strategioissa ja että näiden alueiden kohtaamat suurimmat vaikeudet ja haasteet voidaan ratkaista yhdennetyn lähestymistavan avulla.

 
  
  

Päätöslauselmaesitys B7-0156/2011

 
  
MPphoto
 
 

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. (PT) Äänestän tämän päätöslauselman puolesta, koska katson, että Turkin liittyminen EU:hun on sekä sen että EU:n strategisten etujen mukaista, mutta tämä edellyttää Turkin päättäväisempää sitoutumista uudistusprosessiin, jotta se täyttää liittymiskriteerit. Tämä koskee erityisesti lehdistönvapauden sekä yhdistymis- ja kokoontumisvapauden aloja sekä sitoutumista nopean, riippumattoman ja oikeudenmukaisen oikeusjärjestelmän luomiseen; se tekee tehokasta yhteistyötä terrorismin torjunnan alalla sekä naisten oikeuksien ja yleensäkin ihmisoikeuksien puolustamisessa. Lisäksi Turkin armeijan vetäytyminen Kyprokselta on perusedellytys hyvien naapuruussuhteiden luomiselle.

 
  
MPphoto
 
 

  Laima Liucija Andrikienė (PPE), kirjallinen. (LT) Äänestin Turkkia koskevasta vuoden 2010 edistymiskertomuksesta annetun päätöslauselman puolesta. Aloittaessaan liittymisneuvottelut EU:n kanssa Turkki sitoutui uudistuksiin, hyviin naapuruussuhteisiin ja asteittaiseen mukautumiseen EU:n lainsäädäntöön. On kuitenkin selvää, että Turkin edistyminen on liian hidasta, mikä on osoitus maan hallituksen edustajien haluttomuudesta toteuttaa uudistuksia ja jatkaa maan demokratisoitumiskehitystä. Euroopan parlamentti on vakavasti huolissaan lehdistönvapauden heikkenemisestä, eräistä sensuuritoimenpiteistä ja Turkin tiedotusvälineiden lisääntyvästä itsesensuurista myös internetissä. Tuomitsemme kokoontumisvapauden rajoittamisen ja erityisesti sen, että poliisi tukahdutti väkivaltaisesti opiskelijoiden mielenosoituksen Ankaran yliopistossa joulukuussa 2010. Euroopan parlamentti on huolissaan myös ihmisoikeusaktivistien vainoamisesta Turkissa. Tässä on vain osa niistä ihmisoikeusloukkauksista, joihin tämä EU:n jäsenvaltioksi pyrkivä maa on syyllistynyt. On selvää, että Turkin nykyinen ihmisoikeustilanne on ongelmallinen, jopa EU:n arvojen ja politiikkojen vastainen. Tätä taustaa vasten EU-jäsenyysneuvottelut ovat johtamassa umpikujaan. Siksi katson, että Turkin viranomaisten on toteutettava välittömästi perinpohjaisia uudistuksia kaikilla hallinnonaloilla tai harkittava mahdollisuutta tavoitella EU:n jäsenyyden sijasta strategista kumppanuutta.

 
  
MPphoto
 
 

  Charalampos Angourakis (GUE/NGL), kirjallinen. (EL) Euroopan parlamentin mietintö ja täysistunnossa hyväksytty vastaava päätöslauselmaesitys havainnollistavat imperialistista valtataistelua EU:ssa ja taloudellisten ja poliittisten suhteiden ympärillä vallitsevaa ristiriitaa sekä yhdessä Turkin porvariston kanssa työstettyjä tavoitteita. Nämä kysymykset liittyvät Turkin kansalaisten hyväksikäyttöön, laajempien imperialististen etujen ajamiseen kontrolloimalla vaurautta lisääviä resursseja sekä Lähi-idän, Pohjois-Afrikan ja koko alueen asukkaiden riistämiseen. Kapitalismin kriisin ja imperialistisen hyökkäyksen laajentuessa Euroopan parlamentti on salannut Turkin hallituksen ruohonjuuritason vastaisen politiikan ja maan työläisten sosiaalisiin oikeuksiin ja perusvapauksiin kohdistuvan hyökkäyksen. Turkin hallitus pitää edelleen terroristeina niitä ruohonjuuritason toimijoita, jotka osoittavat mieltään kurdien oikeuden loukkaamista vastaan. Euroopan parlamentti suvaitsee Turkin jyrkkää asennetta ja vihamielisyyttä Kyproksen tasavaltaa kohtaan. Se on äänestänyt niitä ehdotuksia ja tarkistuksia vastaan, jotka koskevat Kyproksen tasavaltaa ja sen laillisia oikeuksia alueella. Kreikan kommunistinen puolue vastustaa jyrkästi Turkin liittymistä EU:hun, sillä se vastustaa tätä imperialistista organisaatiota. Kreikan kommunistista puoluetta edustavat Euroopan parlamentin jäsenet äänestivät Turkkia koskevaa mietintöä vastan, sillä sen liittyminen EU:hun ainoastaan vaikeuttaa työntekijöiden asemaa.

 
  
MPphoto
 
 

  Pino Arlacchi (S&D), kirjallinen. (EN) Lausunnollani pyrin perustelemaan sitä, että äänestin tyhjää Turkkia koskevasta päätöslauselmasta. Äänestin tyhjää päätöslauselmasta, koska en hyväksynyt sitä, että siitä puuttuu myönteinen innostus ja ettei siinä ole arvioitu selkeästi joitakin Turkin hallituksen viimeaikaisten toimien keskeisiä piirteitä. Tässä päätöslauselmassa suhtaudutaan liian holhoavasti suurenmoiseen maahan, joka ei ansaitse tällaista kohtelua.

Turkille esitetään liian monia vaatimuksia, jotka ovat liian yksityiskohtaisia ja edellyttävät liian monien epärealististen normien täyttämistä. Jos näitä vaatimuksia sovellettaisiin EU:n jäsenvaltioihin, useat niistä eivät täyttäisi EU:n jäsenyysvaatimuksia. Toivon tämän asenteen Turkkia kohtaan muuttuvan ajan myötä ja toivon, että parlamentti sitoutuu entistä voimakkaammin tavoitteeseen hyväksyä Turkki pian EU:n jäseneksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. – (LT) Äänestin tämän päätöslauselman puolesta. Turkki sitoutui uudistuksiin, hyviin naapuruussuhteisiin ja asteittaiseen mukautumiseen EU:n lainsäädäntöön. Nämä Turkin sitoumukset ja toimet pitäisi nähdä Turkin mahdollisuutena nykyaikaistua, kun otetaan huomioon Turkin kansalaisten ja kansalaisyhteiskunnan antama tuki Turkin demokratisoitumiskehitykselle ja niiden sitoutuminen avoimeen ja moniarvoiseen yhteiskuntaan. Joillakin aloilla saavutetusta edistyksestä huolimatta Turkin tilanne on edelleen varsin ongelmallinen. Tähän mennessä Turkki on edistynyt uudistuksissa melko hitaasti. Poliittisten puolueiden jatkuvat keskinäiset kiistat ja se, ettei hallituksella ja oppositiolla ole valmiuksia edistää yksimielisyyttä tärkeimmistä uudistuksista merkitsevät, ettei näkyviä tuloksia ole, ja joillakin aloilla tilanne on heikkenemässä erityisesti lehdistönvapauden osalta. Turkin hallitus on sitoutunut toteuttamaan kattavia uudistuksia maan nykyaikaistamiseksi, ja siksi sen on tehostettava toimiaan vakiinnuttaakseen demokraattisen valtion, joka perustuu vallanjaon periaatteeseen, toimeenpano-, lainsäädäntö- ja tuomiovallan toimintojen tasapainoon sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamiseen.

 
  
MPphoto
 
 

  Mara Bizzotto (EFD), kirjallinen. (IT) Viidentenä vuonna peräkkäin Turkki on epäonnistunut EU:n asettamien vaatimusten noudattamisessa. Fundamentalistiset liikkeet ovat lisääntyneet, eikä hallitus yritä torjua niitä kansallismielisten ja islamististen poliittisten näkemystensä takia.

Kristittyjen uskonnollisten vähemmistöjen ja naisten asema on heikentynyt vuosien ajan. Sen vuoksi Turkki ei halua mukautua länsimaisen demokratian vaatimuksiin; se on valinnut uudelleen islamisoitumisen tien, joka vie sen entistä kauemmas EU:n jäsenyydestä. Maa, joka tavoittelee johtoasemaa arabi- ja muslimimaailmassa aggressiivisella ulkopolitiikalla länsimaita ja Israelia kohtaan, osoittaa omasta puolestaan ne syyt, miksi ryhmäni on pitkään vastustanut niitä, jotka haluaisivat tehdä Turkista EU:n jäsenvaltion.

Vaikka mietinnössä toisaalta tuodaan selvyyttä moniin viime vuosina esiin nousseisiin ongelmakohtiin, siinä myös kiitetään "edistystä", jota Turkin hallitus on saavuttanut joillakin aloilla. Pohjimmiltaan mietinnössä avataan Turkin hallitukselle ovet Eurooppaan apposen auki, minkä vuoksi äänestin mietintöä vastaan. Turkki ei ole – eikä siitä koskaan tule – osa Eurooppaa, ei kulttuurisesti eikä poliittisesti. Turkin takaperoisen kehityksen pitäisi saada jopa sen kaikkein innokkaimmat kannattajat luopumaan ajatuksesta, että Turkki pitäisi ottaa mukaan Euroopan yhdentymishankkeeseen.

 
  
MPphoto
 
 

  Sebastian Valentin Bodu (PPE), kirjallinen. – (RO) Euroopan parlamentin on jatkettava niiden valtioiden rohkaisemista, jotka haluavat liittyä Euroopan unionin jäseniksi, sillä vain demokraattisten muutosten edistäminen ja väärinkäytöksistä tai taitamattomuudesta nopeasti langetetut rangaistukset antavat näille maille mahdollisuuden mukautua jäsenvaltioiden yhteisiin demokratian ja talouden normeihin. Siksi on luonnollista suhtautua myönteisesti Turkissa toteutettuihin ensimmäisiin perustuslakiuudistusta edistäviin toimiin, jotka kuitenkin korostavat tarvetta järjestelmän kokonaisuudistukseen. Turkin poliittiset ongelmat, sen Kreikan-suhteet, jotka ovat edelleen kireät ja jopa umpikujassa, poliittisten puolueiden vakiintumaton vuoropuhelu ja lehdistönvapauden heikentäminen ovat kaikki syitä hidastaa liittymisneuvottelujen aikataulua. Turkin lähimpänä tavoitteena on todennäköisesti vapautus viisumijärjestelmästä, jonka jäsenvaltiot ovat määränneet Turkin kansalaisille. Takaisinottosopimusta koskevien neuvottelujen päätökseen saaminen parantaa maahanmuuton hallintaa.

Komission on käynnistettävä Turkin kanssa viisumeja koskeva vuoropuhelu heti sopimuksen tultua voimaan. Euroopalla ei ole varaa antaa Turkin kokoisen valtion tuntea itseään turhautuneeksi sen kansalaisten kohtelun vuoksi. Todennäköisesti Turkki odottaa hyötyvänsä parlamentin päätöslauselmasta enemmän. Se, että parlamentti toteaa neuvotteluprosessin EU:n kanssa olevan jatkuva ja päättymisajaltaan avoin, ei kuitenkaan kuvasta todellisuutta paikan päällä.

 
  
MPphoto
 
 

  Philippe de Villiers (EFD), kirjallinen.(FR) Hyvien suhteiden luominen Turkkiin on jäsenvaltioille pelkästään hyödyksi, mutta jälleen kerran Euroopan unioni on saattanut itsensä huonoon valoon mietinnöllään, joka koskee Turkin liittymisvalmistelujen edistymistä.

Ensinnäkin se ei vieläkään kuuntele Euroopan kansalaisia, jotka ovat huolissaan tästä mahdollisuudesta, jonka lopputulos on se, että vuosittain käytetään harkitsemattomasti satoja miljoonia euroja liittymistä valmistelevaan tukeen saamatta mitään vastineeksi.

Toiseksi unioni myöntää – vaikka ei olekaan ottanut siitä opikseen – että Turkki pitää pilkkanaan kansainvälistä oikeutta Kyproksella ja perusoikeuksia omassa maassaan, halveksii naapurivaltioitaan Armeniaa ja Kreikkaa, sortaa alueellaan eläviä vähemmistöjä eikä edes vaivaudu täyttämään unionille antamiaan lupauksia.

Milloin meillä on rohkeutta lähteä ulos tästä ansasta? Saavatko johtajamme takaisin todellisuudentajunsa ja ehdottavat Turkille kumppanuutta jäsenyyden sijasta?

 
  
MPphoto
 
 

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. (PT) Äänestin tämän mietinnön puolesta, sillä mielestäni Turkissa toteutetut uudistukset – vaikka ovatkin merkittäviä – ovat tapahtuneet hitaasti. On syytä korostaa naisten oikeuksien vahvistamista ja sukupuolten tasa-arvon edistämistä koskevaan oikeudelliseen kehykseen hiljattain tehtyä tarkistusta, mutta naisten alhaisen työllisyysasteen nostaminen vaatii vielä paljon työtä.

 
  
MPphoto
 
 

  Göran Färm, Olle Ludvigsson, Marita Ulvskog ja Åsa Westlund (S&D), kirjallinen. (SV) Me sosialistiryhmän ruotsalaisjäsenet kannatamme Turkille esitettyä vaatimusta kansanmurhan tunnustamisesta. Mielestämme on kuitenkin tärkeää, etteivät valitettavan muukalaisvastaiset voimat, jotka haluavat pitää Turkin EU:n ulkopuolella mihin hintaan tahansa, käytä aseenaan Turkkia kohtaan kansanmurhan tunnustamatta jättämisestä esitettyä kritiikkiä. Mielestämme on tärkeää jatkaa jäsenyysneuvotteluja Turkin kanssa ja painostaa sitä täyttämään Kööpenhaminan kriteerit, sillä se pakottaa sen noudattamaan ihmisoikeuksia koskevia vaatimuksia ja suhtautumaan edistyksellisemmin kurdien, armenialaisten, assyrialaisten ja syyrialaisten kaltaisiin vähemmistöihin, joiden uskomme hyötyvän kenties eniten Turkin EU-jäsenyydestä – EU:n, joka on aidosti demokraattinen ja valmis suvaitsemaan erilaisuutta. Sen vuoksi äänestimme tyhjää tarkistuksesta 38.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. (PT) Eteläistä Välimerta ja koko muslimimaailmaa koettelevan epävakauden kurimuksen takia on selvää, että huolimatta kaikista puutteistaan Turkin hallinto on pystynyt kehittymään rauhanomaisesti ja järjestäytyneesti ja että se on pyrkinyt lähentymään Euroopan unionia ja yhdentymään siihen hyväksymällä sen normit ja parhaat käytännöt. Nykyisin Turkki on alueellinen vaikuttaja, johon EU:n on kiinnitettävä erityistä huomiota, sillä näiden alueiden välinen suhde on ratkaisevan tärkeä. Toteamusteni perusteella onkin myönnettävä, että Turkki ei vielä täytä kaikkia objektiivisia kriteereitä, joiden perusteella se voisi pyrkiä unionin täysjäseneksi, ja että haluttujen tulosten saavuttaminen sen viime aikoina toteuttamilla uudistuksilla vie aikaa. Toivon, että Turkki onnistuu demokratisoitumispyrkimyksissään ja että riippumatta siitä, millaisen muodon sen tuleva suhde unionin kanssa saa, tämä suhde tiivistyy ja syvenee niiden yhteisen edun mukaisesti.

 
  
MPphoto
 
 

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. (PT) Neuvottelut Turkin liittymisestä EU:hun alkoivat lokakuussa 2005; kyseinen prosessi on edelleen kesken, eikä tavoitteeseen päästä vielä lähitulevaisuudessa. Euroopan unioni, joka on kiinnostunut hyvän naapuruuspolitiikan harjoittamisesta, kannattaa Turkin integroitumista, sillä se pitää sitä strategisena kumppanina. Määrätyt ongelmat kuitenkin haittaavat tämän prosessin edistymistä. Ensimmäinen niistä on perusoikeuksien halveksiminen ilmaisunvapauden, vähemmistöjen kunnioittamisen ja oikeusvaltioperiaatteen osalta. EU:n mielestä tätä tilannetta on mahdoton hyväksyä, ja se, että Turkki miehittää suurta osaa Kyproksen alueesta, vain pahentaa sitä. Turkin on siksi annettava näyttöä siitä, että muutosprosessi on käynnissä, erityisesti panemalla täytäntöön vuonna 2007 tehty lakimuutos ja noudattamalla kaikilta osin EU:lle antamiaan sitoumuksia. Äänestän tämän mietinnön puolesta siinä toivossa, että Turkin hallitus toteuttaa hyväksytyt suositukset mahdollisimman pian, sillä Turkin kansa korjaa niistä hyödyn.

 
  
MPphoto
 
 

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Turkin armeija miehittää osaa EU:n jäsenvaltiosta: Kyproksen tasavaltaa. Huolimatta Kyproksen hallituksen ongelmanratkaisuyrityksistä ja toistuvista hyväntahdon eleistä oikeudenmukaisen ratkaisun löytämiseksi Turkin viranomaiset eivät osoita merkkejä halukkuudestaan vastaavien toimien toteuttamiseen. Sen sijaan niiden toimintalinjana on Yhdistyneiden Kansakuntien päätöslauselmien noudattamatta jättäminen ja Kyproksen pohjoisosan miehittäminen ja asuttaminen. Tämän pitäisi olla päätöslauselmassa keskeinen seikka. Päätöslauselmassa tyydytään kuitenkin tilanteen jatkumiseen ennallaan. Lisäksi siinä vaietaan työntekijöiden, ammattiyhdistysaktivistien ja Turkin vasemmistoryhmien sekä kurdivähemmistön sortamisesta. Tämän päätöslauselman puolesta äänestäneet jäsenet haluavat pikemminkin kehottaa Turkkia "tukemaan EU:n toimintalinjoja ja toimia Mustanmeren alueella ja aktiivisesti edistämään niiden täytäntöönpanoa", varsinkin energia-alalla, ja samalla korostaa sen "rakentavaa osallistumista" Afganistanin ja Balkanin alueen Nato-operaatioihin ja kehottaa sitä jälleen solmimaan "tiiviit suhteet Israeliin". Nämä näkökohdat havainnollistavat EU:n laajentumisprosessin syvempää sisältöä ja merkitystä, joka erityisesti Turkin tapauksessa on EU:n suurvaltojen toiveiden ja niiden etujen määrätietoinen edistäminen.

 
  
MPphoto
 
 

  Carlo Fidanza (PPE) , kirjallinen. – (IT) Olen tyytyväinen Euroopan kansanpuolueen ryhmää (kristillisdemokraatit) edustavan hollantilaiskollegani Ria Oomen-Ruijtenin mietintöön. Teksti on hyvin tasapainoinen. Siinä korostetaan joitakin vielä ratkaisemattomia keskeisiä kysymyksiä prosessissa, jolla pyritään lähentämään Turkkia Euroopan unioniin, ja pannaan myös merkille, että – samoin kuin Armenian kansanmurhaa koskevassa ratkaisemattomassa ongelmassa – Turkin viranomaisten on otettava vastuu Kyproksen saaren osittaisesta miehittämisestä ja vuonna 2004 EU:hun liittyneen Kyproksen tasavallan kanssa käydystä kiistasta.

Toinen perusnäkökohta on uskontojen välinen vuoropuhelu eri yhteisöjen kanssa, kristittyjen yhteisö mukaan luettuna, ja erityisesti näiden yhteisöjen mahdollisuus saada oikeushenkilöllisyys, jotta ne voivat perustaa ja ylläpitää uskonnonharjoittamispaikkoja. Mielestäni on tullut aika jättää tekopyhyys taakse ja lakata jatkuvasti ahdistamasta turkkilaisia nurkkaan, sillä tiesimme alusta alkaen, että esteiden voittaminen olisi vaikeaa. Turkki ei ole Eurooppaa kulttuurinsa eikä maantieteellisen sijaintinsa puolesta, vaikka sillä onkin äärimmäisen vahvat kaupalliset siteet Eurooppaan. Näistä syistä olisi mielestäni järkevämpää ja hyödyllisempää perustaa etuoikeutettu kauppakumppanuus sen sijaan, että pidetään ehdottomasti kiinni pitkästä ja mutkikkaasta jäsenyystavoitteesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Kuten olemme korostaneet, neuvottelut Turkin liittymisestä EU:hun herättävät monia kysymyksiä. Tämä on EU:n suurvaltojen tukema prosessi, johon liittyy melkoisesti ristiriitoja, sillä sen tavoitteisiin kuuluu tämän suuren maan integroituminen EU:n sisämarkkinoille, sen talouden valvonta ja sen geostrategisen sijainnin hyödyntäminen Lähi-idän-, Kaukasian- ja Keski-Aasian-suhteissa, erityisesti energialähteiden käytettävyyden ja valvonnan sekä näiden alueiden markkinoille pääsyn takia.

Lisäksi päätöslauselmassa kehotetaan tässä kohdin Turkkia "tukemaan EU:n toimintalinjoja ja toimia Mustanmeren alueella ja aktiivisesti edistämään niiden täytäntöönpanoa", erityisesti energia-alalla, samalla kun korostetaan sen "rakentavaa osallistumista" Afganistanin ja Balkanin alueen Nato-operaatioihin ja kehotetaan sitä jälleen solmimaan "tiiviit suhteet Israeliin".

Päätöslauselmassa jätetään huomiotta työntekijöiden, ammattiyhdistysaktiivien ja Turkin vasemmistoryhmien sekä Turkin kansan sorto. Kyproksen-kysymyksessä parlamentin jäsenten enemmistö pitää kiinni tavanomaisesta monitulkintaisuudestaan, vaikka syy tähän jääkin epäselväksi, sillä Turkki ei ole toteuttanut mitään toimia tunnustaakseen EU:n jäsenvaltioihin kuuluvan Kyproksen, vaan jatkaa saaren pohjoisosan sotilaallista miehitystä ja asuttaa sinne Turkin kansalaisia muuttaakseen sen väestörakenteen tasapainoa, vieläpä vastoin YK:n päätöslauselmia.

 
  
MPphoto
 
 

  Bruno Gollnisch (NI), kirjallinen.(FR) Suurilla poliittisilla ryhmillä ei ole ollut rohkeutta puolustaa valiokunnissa omia poliittisia valintojaan, jotka koskevat Turkin liittymistä Euroopan unioniin. Vasemmisto- ja oikeistoryhmät ovat tehneet keskenään sopimuksen, ettei vasemmiston tarvitsisi puhua unionin täysjäsenyydestä eikä niin kutsutun oikeiston etuoikeutetusta kumppanuudesta. Ne ovat valinneet tavanomaisen merkityksettömän vaihtoehdon: prosessin, "jonka päättymisaika on avoin"; toisin sanoen prosessin, jonka lopputulos on epävarma. Kuka haluaa käydä neuvotteluja, joilla ei ole selkeästi määriteltyjä tavoitteita? Euroopan kansalaisia, joiden ylivoimainen enemmistö vastustaa Turkin liittymistä EU:hun ja joiden hallitukset tämän parlamentin tavoin kieltäytyvät kuuntelemasta heitä, vedetään nenästä. Parlamentti paheksuu joka vuosi sitä, että Turkki ei täytä sitoumuksiaan, että uudistukset Turkissa tapahtuvat hitaasti, että naisten ja kristittyjen vähemmistöjen asema maassa heikkenee, että maa on konfliktitilanteessa jäsenvaltion kanssa...

Eikä se myöskään suostu ottamaan tästä opikseen! Myös Turkkia ja sen kansalaisia vedetään nenästä tuhoisin diplomaattisin seurauksin, kuten hiljattain havaittiin pääministeri Recep Tayyip Erdoğanin Saksan-vierailulla ja presidentti Nicolas Sarkozyn Turkin-vierailulla. Myöskään Nicolas Sarkozylla ei ole väitettyjen vakaumustensa mukaista rohkeutta: kannattaako hän liittymisen sijasta kumppanuutta? Siispä hänen pitäisi sanoa se selvästi ja toimia sen mukaisesti.

 
  
MPphoto
 
 

  Catherine Grèze (Verts/ALE), kirjallinen – (FR) Kannatan neuvotteluja ja Turkin liittymistä Euroopan unioniin, mutta vain sillä ehdolla, että ihmisoikeuksia ja demokratiaa kunniotetaan. Sen vuoksi äänestin muutoksen puolesta. Muutoksessa ehdotetaan Armenian kansanmurhan tunnustamista, mikä olisi tärkeä historiallinen teko ja ennakkoehto Turkin liittymiselle unioniin.

 
  
MPphoto
 
 

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen. (LT) Äänestin tämän päätöslauselman puolesta, koska liittymisneuvottelut Turkin kanssa aloitettiin 3. lokakuuta 2005 neuvoston hyväksyttyä neuvottelukehyksen ja koska liittymisneuvottelujen aloittaminen käynnisti jatkuvan prosessin, jonka päättymisaika on avoin. Turkki on sitoutunut uudistuksiin, hyviin naapuruussuhteisiin ja asteittaiseen mukautumiseen EU:n lainsäädäntöön, ja nämä toimet pitäisi nähdä Turkin mahdollisuutena nykyaikaistua. Kööpenhaminan kriteerien täysimääräinen täyttäminen joulukuussa 2006 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmien mukaisesti on edelleen EU:hun liittymisen perusta, ja EU on yhteisiin arvoihin perustuva yhteisö. Mielestäni integroitumisen tärkeimpiä näkökohtia ja painopisteitä ovat hyvien naapuruussuhteiden luominen, EU:n ja Turkin yhteistyön edistäminen, sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja vaurauden lisääminen ja Kööpenhaminan kriteerien täyttäminen.

 
  
MPphoto
 
 

  Anneli Jäätteenmäki (ALDE), kirjallinen.(FI) Arvoisa puhemies, Turkki on pyrkinyt EU:n jäsenvaltioksi 1960-luvulta lähtien, mutta nyt jäsenyysneuvottelut ovat käytännössä pysähtyneet. Turkin on katsottava peiliin: se ei ole pannut täytäntöön Ankaran pöytäkirjaa eikä tunnustanut Kyprosta. Lisäksi maan on tehtävä useita kansalais- ja ihmisoikeusuudistuksia ennen kuin se voi liittyä unioniin (mukaan lukien uskonnonvapaus ja naisten oikeudet). Nämä ovat faktat. Mutta peiliin pitää katsoa unioninkin. EU:ssa on vahvaa Turkki-vastaisuutta, joka perustuu ennakkoluuloihin ja erilaisuuden pelkoon. Suuret jäsenvaltiot – Saksa ja Ranska – pelkäävät isoa ja vaikutusvaltaista Turkkia. Pohjois-Afrikan tilanne on osoittanut jälleen kerran, että Turkki on taitava ulkopoliittinen toimija. Itse asiassa Turkki on taitavampi kuin EU tai EU:n yksittäiset jäsenvaltiot.

Turkki on rakentanut 1990-luvulta alkaen hyviä naapurisuhteita ja vakautta alueellaan – Euroopan, Etelä-Kaukasian, Keski-Aasian ja Lähi-idän raja-alueella. Pohjois-Afrikan uudistushenkiset nuoret katsovat Turkkiin. Turkki on vahva taloudellinen toimija. Toisin kuin Euroopan talous, Turkin talous on dynaaminen ja kasvaa Eurooppaa ja muuta maailmaa kohdanneesta talouskriisistä ja lamasta huolimatta. Tätä ei voi sivuuttaa.

 
  
MPphoto
 
 

  Sandra Kalniete (PPE), kirjallinen. (LV) Seuratessamme nykyään henkeä pidätellen ja toiveikkaina vallankumouksia, jotka ovat päässeet valloilleen joissakin arabimaissa, vakaumukseni, jonka mukaan Turkin jäsenyys Euroopan unionissa on geopoliittisesti strateginen välttämättömyys, vahvistuu entisestään. Turkki on demokraattinen islamilainen valtio, joka voi toimia innostavana esimerkkinä muille arabimaille, jotka haluavat vakiinnuttaa oikeusvaltioperiaatteelle ja ihmisoikeuksien kunnioittamiselle perustuvan demokraattisen hallintojärjestelmän ja vaalia samalla uskonnollisia arvojaan. Olen huolissani siitä, että lähetämme väärän signaalin Turkin kansalaisille ja vahvistamme eurooppalaisvastaisten ja kiihkoislamilaisten ryhmien vaikutusvaltaa. Meidän on myönnettävä, että näin tehdessämme teemme palveluksen myös niille, jotka eivät toivo Euroopan unionista maailman tärkeintä kansainvälistä vaikuttajaa. Meidän on katsottava totuutta silmiin ja myönnettävä, että Eurooppa ei nykyisin pysty kilpailemaan talouskehityksessä sellaisten maiden kuin Kiinan, Intian ja Brasilian kanssa. Turkin hyväksyminen unionin jäseneksi laajentaisi sitä ja lisäisi sen taloudellista vaikutusvaltaa.

Meidän on myös tunnustettava Turkin merkitys geopoliittisen vakauden kannalta. Latvian saamien kokemusten perusteella tiedän, että liittymisneuvottelut ovat tärkeä uudistusten edistämisen väline, ja sen takia EU:n on tärkeää käynnistää Turkin kanssa neuvottelut uusista luvuista. Turkki toivoo perustellusti voivansa aloittaa viisumivapausjärjestelyjen käyttöönottoa koskevat neuvottelut EU:n kanssa. Turkin hallitus on ottanut merkittäviä edistysaskelia, ja siksi haluan korostaa, että EU:n mietinnöissä Turkin edistymisestä esitetty kritiikki pitäisi suhteuttaa maan saavuttamien tulosten puolueettomaan arviointiin.

 
  
MPphoto
 
 

  Ramona Nicole Mănescu (ALDE), kirjallinen. (RO) Turkin talouskasvu on ollut huomattavaa, minkä ansiosta se on edennyt kymmenessä vuodessa 27. sijalta maailman 16. suurimmaksi taloudeksi. Se on Euroopan unionin seitsemänneksi suurin kauppakumppani, ja EU on Turkin tärkein kauppakumppani. EU:n jäsenvaltiot tekevät karkeasti ottaen 88 prosenttia Turkin suorista ulkomaisista investoinneista, mikä on osoitus kiinteistä suhteistamme. Poliittisesti se on muslimivaltioille malliesimerkki vakaudesta ja demokratiasta. Turkin kanssa käytäviä neuvotteluja pitäisi vauhdittaa. Mielestäni esimerkiksi energiaa koskevan neuvotteluluvun nro 15 avaaminen on tärkeää myös EU:n jäsenvaltioille. Turkin strategiseen merkitykseen unionin energiavarmuudelle ei voida suhtautua piittaamattomasti aikana, jolloin haluamme monipuolistaa toimituslähteitä, mistä Nabucco-kaasuputkihanke on tärkeä esimerkki. Olenkin sitä mieltä, että Turkki on jo ennen liittymistä otettava mukaan EU:n merkittäviin energiahankkeisiin tai alueelliseen yhteistyöhön Mustanmeren ja Välimeren alueilla.

 
  
MPphoto
 
 

  David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Äänestin tämän mietinnön puolesta, jossa annetaan tunnustusta Turkin kansalaisille ja kansalaisyhteiskunnalle niiden antamasta tuesta Turkin demokratisoitumiskehitykselle ja niiden sitoutumisesta avoimeen ja moniarvoiseen yhteiskuntaan, mutta pannaan merkille Turkin hidas edistyminen uudistuksissa ja muistutetaan, että Turkin hallitus on sitoutunut toteuttamaan kattavia uudistuksia Kööpenhaminan kriteerien täyttämiseksi ja Turkin oman nykyaikaistamisen tähden ja kehotetaan hallitusta tehostamaan toimiaan tässä asiassa.

 
  
MPphoto
 
 

  Kyriakos Mavronikolas (S&D), kirjallinen. (EL) Turkin asenteessa Euroopan unionia tai Kyprosta kohtaan ei ole kuluneen vuoden aikana tapahtunut muutoksia. Turkkilaiset uudisasukkaat ja miehitysjoukot ovat edelleen Kyproksella. On tärkeää panna merkille, että Kyproksen miehitetyn osan kyproksenturkkilaiset asukkaat osoittavat mieltään Turkkia vastaan ja protestoivat Turkin miehitysjoukkojen läsnäolosta johtuvan taloudellisen ahdinkonsa takia. Viitatessaan lausunnossaan kyproksenturkkilaisten mielenosoituksiin Turkin pääministeri Recep Tayyip Erdoğan myönsi Turkin tunkeutuneen Kyprokselle ajaakseen strategisia etujaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Jean-Luc Mélenchon (GUE/NGL), kirjallinen.(FR) Päätöslauselmassa saarnataan Turkille demokratiasta. Tällainen saarnaaminen on epäasiallista. Tuskin kaksi kuukautta sitten parlamentti suhtautui innostuneesti komission ja Libyan diktaattorin, eversti Muammar Gaddafin, neuvotteluihin. Entäpä unionin ja Turkin yhdentyminen?

On oikeastaan sietämätöntä, että unioni vaatii kumppanimaataan kiinnittämään huomiota vallanjaon tarpeellisuuteen, kun parlamentti ei unionissa esitä mitään tällaisia vaatimuksia. Vielä pahempaa kuitenkin on, että päätöslauselmassa uhataan Turkkia sen EU-liittymisneuvottelujen lopettamisella, jos se ei välittömästi noudata unionin uusliberalistisia opinkappaleita, ja muistutetaan sitä Kööpenhaminan kriteereistä. Jokainen, jolle kansan yleinen etu on sydämenasia, tietää, että EU:ta on välttämätöntä muuttaa ennen sen laajentumista. Vastustan uusien valtioiden liittymistä siihen saakka kunnes sosiaalinen polkumyynti lopetetaan, mutta äänestän tätä ylimielistä päätöslauselmaa vastaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. (PT) Turkin mahdolliseen EU-jäsenyyteen suhtaudutaan edelleen hyvin varauksellisesti. Muutamia esimerkkejä tähän johtaneista syistä ovat Turkin jatkuva miehitys osassa Kyprosta, kieltäytyminen satamien ja lentokenttien avaamisesta alueella, poliittisten, uskollisten ja etnisten vähemmistöjen oikeuksien loukkaaminen, naisiin kohdistuva syrjintä, poliittisten puolueiden poissulkeminen ja sotilastuomioistuinten toimivallan rajoittamista koskevien säädösten kumoaminen. On myös muita olennaisia seikkoja. Suurin osa Turkkia ei maantieteellisesti kuulu Eurooppaan. Turkilla on islamilainen identiteetti, joka eroaa selvästi useimpien EU-maiden juutalais-kristillisestä identiteetistä; maa säilyttää sekulaarisen luonteensa ainoastaan armeijan avulla. Kansalaisten liikkuvuus valtiosta, josta tulisi asukasluvultaan EU:n suurin, horjuttaisi vakavasti työmarkkinoiden tasapainoa. Mikään näistä asioista ei kuitenkaan estä tunnustamasta Turkin viime vuosina toteuttamia toimia joidenkin EU:n edellyttämien vaatimusten täyttämiseksi. Samalla tunnustetaan maan korvaamaton rooli Natossa. Olisi asianmukaista pohtia, olisiko parempi taata Turkille etuoikeutettu ja edullinen kumppanuusasema EU:n kanssa kuin luoda virheellisiä odotuksia ja toiveita jäsenyydestä, jota on tosiasioiden ja olosuhteiden vuoksi vaikea toteuttaa.

 
  
MPphoto
 
 

  Willy Meyer (GUE/NGL), kirjallinen. (ES) Kannatan Turkin liittymistä EU:hun ja olen tyytyväinen edistykseen, jota maa on saavuttanut kansalaistensa hyväksi. Samanaikaisesti on kuitenkin todettava, että voidakseen liittyä EU:n jäsenvaltioiden joukkoon Turkin on täytettävä Kööpenhaminan kriteerit ja velvoitteensa EU:ta ja sen jäsenvaltioita kohtaan kaikkien muiden ehdokasmaiden tavoin. Turkin on välttämätöntä noudattaa kansainvälistä oikeutta, ja sen on toteutettava paljon enemmän kurdiongelmaan, Armenian kansanmurhan tunnustamiseen ja naapurisuhteidensa normaalistamiseen liittyviä toimia. Turkin on vedettävä varsinaiset miehitysjoukkonsa pois Kyproksen tasavallasta.

 
  
MPphoto
 
 

  Louis Michel (ALDE), kirjallinen.(FR) Mielestäni Turkin mahdollinen liittyminen unioniin on ratkaisevan tärkeää, jos unioni haluaa lisätä poliittista, strategista ja taloudellista vaikutusvaltaansa kansainvälisissä suhteissa. Turkin integroiminen Eurooppaan hyödyttää ainakin yhtä paljon eurooppalaisia kuin turkkilaisia.

Emme saa unohtaa, että Turkki on perinteisesti maallinen valtio; se on vaikutusvaltainen ja sillä on runsaasti inhimillisiä voimavaroja. Se on portti Aasian ja Lähi-idän markkinoille ja energian siirtoreiteille. Se on myös täysin luotettava Naton jäsen. Määrätyt Turkin viranomaisten toteuttamat toimet, jotka liittyvät ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, on syytä mainita. Perustuslakimuutoksilla pyritään edistämään liittymisen kannalta välttämättömiä demokratian normeja.

Vaikka uudet radio- ja televisiolait ovat myönteisiä edistysaskelia, ilmaisunvapaus, ja aivan erityisesti lehdistönvapaus, ovat edelleen huolenaihe. Samoin Kyproksen kysymyksen ratkaiseminen on joka tapauksessa liittymisprosessin jatkumisen edellytys.

 
  
MPphoto
 
 

  Alexander Mirsky (S&D), kirjallinen. – (EN) Turkin liittyminen EU:hun ei ole EU:n strategisen edun mukaista ennen kuin Turkki myöntää Armenian kansanmurhan ja vetää joukkonsa pois Kyprokselta. Äänestin päätöslauselmia vastaan kokonaisuudessaan sekä monia yksittäisiä arveluttavia kohtia vastaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Turkin kanssa käytäviä liittymisneuvotteluja koskeva edistymiskertomus oli, jälleen kerran, mitä varovaisin. Mitä muuta voitiin olosuhteet huomioon ottaen odottaa? Turkki ei ole maantieteellisesti, kulttuurisesti tai historiallisesti eurooppalainen maa, ja näistä syistä se suhtautuu moniin kysymyksiin eri tavalla. Kaiken tämän takia minua jaksaa aina hämmästyttää, miten parlamentti onnistuu laatimaan poliittisesti niin korrekteja ja myönteisiä päätöslauselmia tästä aiheesta. Totuutta ei koskaan ole lupa tuoda julki, ja selkeäsanaisuutta on vältettävä, jos suinkin mahdollista. On tosiaankin aika kertoa totuus Turkista. Turkkilaisille on tehtävä selväksi, että he ovat ystäviämme ja kumppaneitamme monilla aloilla, mutta ettei EU:hun liittyminen yksinkertaisesti ole mahdollista.

Järkevät vaikuttajat Turkissa ovat jo kauan sitten myöntäneet, ettei liittyminen Euroopan unioniin ole Turkille kaikkein varteenotettavin tavoite. Sijaintinsa ja Kaukasian turkinsukuisiin kansoihin ja arabeihin solmimiensa moninaisten yhteyksien vuoksi Turkki on saamassa merkittävän strategisen aseman Lähi-idässä. EU:n pitäisi ottaa tämä huomioon ja tunnustaa Turkki tärkeäksi strategiseksi kumppaniksi sen rajojen ulkopuolella.

 
  
MPphoto
 
 

  Claudio Morganti (EFD), kirjallinen. (IT) Ihmettelen, miten on mahdollista, ettei tässä mietinnössä mainita joitakin Turkkia koskevia peruskysymyksiä, ennen kaikkea Kyproksen katastrofaalista tilannetta. Turkin hallinnassa olevassa saaren pohjoisosassa suunnitelmalliset perusoikeusloukkaukset ovat yleisiä, ja Turkki yrittää ottaa sinne lisää uudisasukkaita, mikä ei varmastikaan edistä toivomaamme rauhanprosessia.

Toinen peruskysymys, joka hämmästyttää minua ja jota ei ole riittävästi korostettu, on se, että Turkki kieltäytyy itsepäisesti tunnustamasta viime vuosisadalla tapahtunutta Armenian kansanmurhaa. Muun muassa näistä syistä äänestin mietintöä vastaan, aivan kuten vastustan edelleen voimakkaasti ja vankkumatta Turkin mahdollista liittymistä Euroopan unioniin tulevaisuudessa.

 
  
MPphoto
 
 

  Justas Vincas Paleckis (S&D), kirjallinen. (LT) Euroopan unioni tarvitsee Turkkia ja Turkki tarvitsee EU:ta. Kaupan lisäksi se on tärkeää taloussuhteiden ja investointien takia. Lähes 100 vuotta sitten Turkki kääntyi kohti Eurooppaa, ja siitä voi – ja täytyykin – tulla Euroopan mannerta ja muslimimaailmaa yhdistävä sillanrakentaja. Valitettavasti on myönnettävä, että neuvottelut Turkin liittymisestä EU:hun ovat hidastuneet. EU odottaa, että edistystä tapahtuisi erityisesti ihmisoikeuksien suojelun, sukupuolten tasa-arvon sekä ilmaisun-, lehdistön- ja uskonnonvapauden turvaamisen osalta. Suhteiden normalisointi Kyproksen kanssa on toinen tärkeä kysymys. Tämä selkkaus on ratkaistava sekä Turkin että Kyproksen kannalta myönteisellä tavalla. On tärkeää löytää siihen rauhanomainen ratkaisu.

Pohjois-Afrikan tapahtumat ovat osoitus merkittävästä panoksesta, joka Turkin on annettava levittämällä vakautta ja demokraattisia arvoja. Libyan, Egyptin ja muiden arabivaltioiden kansalaiset pitävät Turkkia ja EU:ta esimerkkeinä, joita niiden on seurattava. Äänestin mietinnön puolesta, koska se on tasapainoinen. Se kuvastaa hyvin sitä, mihin saakka Turkki on edennyt EU:hun yhdentymisessä vuonna 2010. Olen aina kannattanut Turkin jäsenyyttä. Turkin on kuitenkin pantava täytäntöön Ankaran pöytäkirja ja tehostettava toimiaan erityisesti vähemmistöjen, naisten, lehdistönvapauden ja oikeusvaltioperiaatteen osalta.

 
  
MPphoto
 
 

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. (IT) Äänestin Turkkia koskevasta vuoden 2010 edistymiskertomuksesta annetun parlamentin päätöslauselman puolesta. Komission vuotuisesta kertomuksesta ilmenee, että Turkin nykyaikaistaminen demokraattiseksi ja moniarvoiseksi järjestelmäksi on hidas ja tuskallinen prosessi, mutta Turkin hallitus, kansalaiset ja kansalaisyhteiskunta kuitenkin työskentelevät sen puolesta. Uudistuksia koskevat sisäpoliittiset kiistat eivät helpota EU:n normien täyttämistä, mutta ovat kuitenkin merkki sitoutumisesta muutoksiin ja nykyaikaistamiseen. Viimeaikaiset tapahtumat Välimerellä osoittavat, miten tärkeää on arvioida uudistuksia ja tilannetta askel askeleelta ja välttää liian mustavalkoisia kannanottoja.

 
  
MPphoto
 
 

  Georgios Papanikolaou (PPE), kirjallinen. (EL) Äänestin Turkkia koskevasta vuoden 2010 edistymiskertomuksesta annetun päätöslauselman puolesta. Siihen sisältyy ennen kaikkea tärkeä vetoomus Turkin hallitukselle, että se soveltaisi tekemiään kahdenvälisiä takaisinottosopimuksia ennen EU:n ja Turkin välisen takaisinottosopimuksen voimaantuloa. Tämä vetoomus on entistäkin tärkeämpi Pohjois-Afrikan viimeaikaisten tapahtumien valossa, joiden takia Kreikka on joutunut keskelle maahanmuuttoaaltoa. Nyt meidän on aika – asemastamme ja kannastamme riippumatta – korostaa maahanmuuton vaaroja, joita meillä saattaa olla edessämme; emme voi vain seurata sivusta jo käynnissä olevia tapahtumia. Ehdokasmaana Turkin olisi tehtävä yhteistyötä EU:n kanssa, jotta voimme yhdessä Kreikan ja muiden jäsenvaltioiden kanssa pysäyttää EU:hun laittomasti pyrkivien maahanmuuttajien virran.

 
  
MPphoto
 
 

  Rovana Plumb (S&D), kirjallinen. (RO) Turkkia koskevassa päätöslauselmassa kiinnitetään huomiota ihmisoikeustilanteeseen. Turkin ja Kyproksen välinen pysyvä umpikuja, poliittisten puolueiden vakiintumaton vuoropuhelu sekä lehdistönvapauden, naisten oikeuksien ja muiden perusoikeuksien heikentäminen ovat joitakin niistä tekijöistä, jotka ovat mietintöluonnoksen mukaan hidastaneet liittymisneuvotteluja. Neuvottelujen katsotaan muodostavan "jatkuvan prosessin, jonka päättymisaika on avoin". Mielestäni Turkin liittymistä Euroopan unioniin on pidettävä molempien osapuolten strategisen edun mukaisena: sekä EU:n että Turkin. Siksi kehotan Turkin hallitusta vauhdittamaan uudistusprosessia, jotta se täyttäisi liittymisperusteet kaikilta osin.

 
  
MPphoto
 
 

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. (PT) Prosessi Turkin lähentämiseksi Euroopan unionin tavoitteisiin on ollut pitkä, ja sitä se on jatkossakin. Siksi olen aina kannattanut EU:n ja Turkin välisten suhteiden syventämistä siten, että kumppanuuksia otetaan asteittain käyttöön useilla aloilla. Mielestäni yhdentymisodotusten luominen pitkällä aikavälillä ei ole myönteistä EU:n eikä Turkin kannalta.

 
  
MPphoto
 
 

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Keskustelussa mainitusta edistymisestä ja "avautumisesta" huolimatta jäljellä on vielä ongelmia, jotka koskevat naisia, vähemmistöjä, ilmaisun- ja lehdistönvapautta, yhteiskunnallista epätasapainoa, köyhyyttä, lasten oikeuksia, koulutusta, riippumatonta oikeuslaitosta ja armeijan sekaantumista politiikkaan.

Euroopan komissio toteaa, että lainsäädännön alalla saavutetusta edistyksestä huolimatta "korkeassa asemassa olevat sotilashenkilöt ovat kuitenkin edelleen antaneet lausuntoja toimivaltaansa kuulumattomista asioista, erityisesti oikeudellisista asioista". Se teki seuraavan oikeuslaitosta koskevan päätelmän: "Joidenkin huomiota herättäneiden tapausten tutkinta herätti edelleen huolta. Tämä viittaa siihen, että poliisin ja santarmien toimintaa, mutta myös yhtäältä poliisin ja santarmien ja toisaalta poliisin ja oikeuslaitoksen välisiä yhteistyösuhteita on parannettava".

 
  
MPphoto
 
 

  Licia Ronzulli (PPE), kirjallinen. (IT) Turkin edistymiseen EU-jäsenyysneuvotteluissa liittyy vielä paljon ratkaisemattomia kysymyksiä.

Ensinnäkin Kyproksen kanssa jatkuva ongelma on ratkaistava kyproksenkreikkalaisten ja kyproksenturkkilaisten yhteisöjen välillä, ja samalla on neuvoteltava Turkin joukkojen vetäytymisestä. Nämä neuvottelut ovat parhaillaan erityisen herkässä vaiheessa. Lisäksi on jälleen kerran syytä suhtautua epäillen Turkin kulttuuritaustaan: maa on tiiviisti sidoksissa islamilaisiin perinteisiin ja kaukana Euroopan katolis-kristillisistä juurista.

 
  
MPphoto
 
 

  Oreste Rossi (EFD), kirjallinen. (IT) Vaikka mietinnössä esitetään voimakasta kritiikkiä Turkin kannanottoja kohtaan, selvänä tavoitteena on edelleen sen liittyminen Euroopan unioniin. Emme voi tukea tätä monista syistä, jotka osoittavat, että Turkilla ei ole mitään yhteistä muun Euroopan kanssa: maantieteellinen sijainti, uskonnollinen vakaumus, sotilaallinen päätös jatkaa Euroopan unioniin kuuluvan alueen miehittämistä Pohjois-Kyproksella, lehdistönvapauden heikkeneminen, ilmaisunvapauden rajoittaminen, uskontoon perustuva syrjintä ja naisten oikeuksien loukkaaminen vievät Turkkia aina vain kauemmas Euroopasta.

Vielä tänäkään päivänä muut uskonnot kuin islam eivät voi perustaa ja ylläpitää uskonnonharjoittamispaikkoja, harjoittaa käännytystyötä, muodostaa papistoa tai saada oikeushenkilöllisyyttä. Turkin hallitus ei halua noudattaa Euroopan unionin tärkeitä perussopimuksia ja pöytäkirjoja, eikä se tee riittävästi yhteistyötä laittoman maahanmuuton valvomiseksi. Näistä syistä äänestin mietintöä vastaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Bart Staes (Verts/ALE), kirjallinen. – (NL) Olen aina kannattanut Turkin liittymistä Euroopan unioniin edellyttäen, että se noudattaa Kööpenhaminan kriteereitä ja saattaa voimaan yhteisön säännöstön asianmukaisella tavalla. Tänään äänestin Turkkia koskevasta edistymiskertomuksesta annetun päätöslauselman puolesta. Päätöslauselmassa tuodaan julki selvä ja tasapainoinen poliittinen viesti parlamenttivaalien kynnyksellä. Turkki on toteuttanut merkittäviä toimia jäsenyytensä edistämiseksi, muun muassa perustuslakinsa osittaisen tarkistuksen, armeijan asettamisen siviilivalvontaan ja oikeuslaitoksen osittaisen uudistuksen. Lisätoimet ovat kuitenkin tarpeen. Myös vauhtia on ehdottomasti lisättävä. Euroopan parlamentti huomauttaa, että ihmisoikeuksien parempi turvaaminen, naisten ja vähemmistöjen oikeudet mukaan luettuina, on ratkaisevan tärkeää, kuten riippumaton oikeuslaitoskin. Lisäksi on painotettava ilmaisunvapauden ja erityisesti lehdistönvapauden turvaamista, sillä niihin kohdistui jälleen hiljattain paineita toimittajien pidättämisen johdosta. On kuitenkin välttämätöntä kannustaa Turkkia toimimaan arabimaailmalle esimerkkinä demokratisoitumisprosessissa. Siksi on mielestäni valitettavaa, että liittymisneuvotteluissa on edelleen keskeisiä neuvottelulukuja, joiden käsittelyn useat jäsenvaltiot estävät.

 
  
MPphoto
 
 

  Catherine Stihler (S&D), kirjallinen. (EN) Kannatin tätä mietintöä, jossa tunnustetaan Turkissa tehdyt perustuslakimuutokset, mutta käsitellään myös aihealueita, jotka ovat edelleen ongelmallisia, kuten Ankaran pöytäkirjan täytäntöönpanon laiminlyöntiä. Rohkaisemalla Turkkia jatkamaan uudistusten toteuttamista Euroopan parlamentti toivoo, että ihmisoikeus- ja tasa-arvolainsäädäntöön tehdään Turkin kansalaisia hyödyttäviä parannuksia.

 
  
MPphoto
 
 

  Thomas Ulmer (PPE), kirjallinen. – (DE) Turkkia koskeva edistymiskertomus paljastaa erittäin selvästi käynnissä olevan prosessin tähänastiset heikkoudet. Turkki on selvästi jäänyt jälkeen odotuksista. Liittymismaksua ei myöskään pidä alentaa, kuten Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmä ja Vihreät / Euroopan vapaa allianssi -ryhmä ovat vaatineet. Tässä yhteydessä on tarkasteltava kriittisesti myös Recep Tayyip Erdoğanin esiintymisiä Saksassa, jossa hän kehotti Saksan turkkilaisia toimimaan integroitumista vastaan. Tällaiset puheet eivät edistä hyvää yhteistyötä ja halventavat sekä Saksan että unionin pyrkimyksiä. Lisäksi lehdistönvapaus ja Kyproksen-kysymyksen ratkaiseminen jättävät edelleen paljon toivomisen varaa.

 
  
MPphoto
 
 

  Geoffrey Van Orden (ECR), kirjallinen. (EN) Olen johdonmukaisesti tukenut Turkin liittymisprosessia, vaikkakin täysin tietoisena vakavista huolenaiheista, joihin on puututtava. Vuoden 2010 edistymiskertomus on kohtuullisen tasapainoinen asiakirja, ja olen äänestänyt sen puolesta huolimatta muutamista varaumista, jotka koskevat erityisesti Kyproksen-kysymystä; siltä osin on mielestäni hyvin valitettavaa, että tarkistukset, joissa vaadittiin EU:n neuvostoa lunastamaan lupauksensa ja lopettamaan Pohjois-Kyproksen eristäminen, hylättiin äänestyksessä. Turkilla on ratkaiseva asema porttina idän ja lännen välillä, ja meidän pitäisi lähettää myönteisiä ja suosiollisia signaaleja.

 
  
MPphoto
 
 

  Angelika Werthmann (NI), kirjallinen. (DE) Annoin puoltavan äänen Turkkia koskevalle vuoden 2010 edistymiskertomukselle, joka osoittautui selvästi epäedulliseksi. Kertomuksen mukaan Turkki on kuluneiden viiden vuoden aikana saavuttanut tuskin lainkaan mainittavaa edistystä uudistusprosessissaan tai EU:n liittymiskriteerien täyttämisessä. Ihmisoikeuksien, lehdistön- ja ilmaisunvapauden ja naisten oikeuksien alalla on vielä huomattavia puutteita. Suhteita Kyproksen saaren pohjoisosan kyproksenturkkilaiseen yhteisöön käsittelevän korkean tason kontaktiryhmän jäsenenä olen hyvin perillä siitä, että sama koskee ratkaisematta olevaa Kyproksen ongelmaa.

 
  
MPphoto
 
 

  Joachim Zeller (PPE), kirjallinen. (DE) Äänestin tämän mietinnön puolesta, mutta tein niin vain siksi, että siinä tehdään varsin seikkaperäisesti selväksi, että Turkin kanssa käydyissä liittymisneuvotteluissa ei ole edistytty. Kansalais- ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen, uskonnonvapauden, kokoontumis- ja lehdistönvapauden sekä Kyproksen kysymyksen osalta tilanne on sitä vastoin pohjimmiltaan pysähdyksissä tai jopa taantunut. Oikeastaan Turkin uusi ulkopoliittinen linja esimerkiksi Iranin ja Syyrian suhteen herättää epäilyksiä siitä, onko Turkin pääministeri Recep Tayyip Erdoğan todella vakavissaan puhuessaan lähentymisestä Eurooppaan. Lisäksi on edelleen epäselvää, miten Turkki käyttää ne miljardit eurot liittymistä valmistelevaa tukea, jota sille on myönnetty. Tästä kaikesta voidaan tehdä vain yksi päätelmä, eli se, että liittymisneuvottelut on keskeytettävä. Turkki on edelleen yksi EU:n tärkeimmistä kumppaneista. Ajatus sen täysjäsenyydestä on kuitenkin muuttumassa yhä kuvitteellisemmaksi.

 
  
  

Päätöslauselmaesitys B7-0157/2011

 
  
MPphoto
 
 

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. (PT) Kannatan tätä päätöslauselmaa, koska olen vakuuttunut siitä, että Montenegrosta pitäisi tulla esimerkki EU:n menestyksestä Balkanilla, sillä Montenegro täyttää kaikki komission liittymisprosessin käynnistämiselle asettamat edellytykset. Olen kuitenkin huolissani korruption yleisyydestä erityisesti rakentamisen, yksityistämisen ja julkisten hankintojen aloilla, ja vielä sitäkin vakavammin huolissani vähemmistöihin ja heikossa asemassa oleviin ryhmiin kohdistuvasta syrjinnästä. Myös tiedotusvälineiden riippumattomuudesta on syytä olla huolissaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Laima Liucija Andrikienė (PPE), kirjallinen. (LT) Äänestin Montenegron yhdentymisestä Euroopan unioniin annetun päätöslauselman puolesta. Euroopan parlamentti hyväksyy Montenegron toteuttamat uudistukset ja on tyytyväinen yhdentymisessä Euroopan unioniin saavutetusta edistyksestä. Eurooppa-neuvosto teki 17. joulukuuta 2010 päätöksen Euroopan unionin ehdokasvaltion aseman myöntämisestä Montenegrolle. Yhdyn päätöslauselmassa esitettyihin pahoitteluihin siitä, että ehdokasvaltion aseman suositteleminen on eriytetty oikeudesta käynnistää neuvottelut. On tärkeää, ettei oikeutta neuvottelujen käynnistämiseen tarpeettomasti tai kohtuuttomasti lykätä. Odotan neuvottelujen alkavan viimeistään komission vuoden 2011 edistymiskertomuksen julkaisemisen jälkeen, jos Montenegro edistyy riittävästi komission asettamien päämäärien saavuttamisessa.

 
  
MPphoto
 
 

  Sophie Auconie (PPE), kirjallinen.(FR) Euroopan unioni tukee voimakkaasti laajentumisprosessissa saavutettua edistystä, mutta panee merkille, että useimmilla kyseessä olevista maista on vielä edessään merkittäviä haasteita. Tämä päätöslauselma koskee Montenegron tilannetta. Kannatin sitä, koska se on mielestäni tasapainoinen: siinä korostetaan, että Montenegro on saavuttanut todellista edistystä, ei ainoastaan talouden alalla vaan myös korruption torjunnassa. Vaikka Montenegron on tietenkin jatkettava ponnistelujaan, on mielestäni aivan oikein, että sille on myönnetty Euroopan unionin virallisen ehdokasvaltion asema.

 
  
MPphoto
 
 

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. – (LT) Äänestin tämän päätöslauselman puolesta. Eurooppa-neuvosto vahvisti, että Länsi-Balkanin maiden tulevaisuus on Euroopan unionissa ja että tämän alueen kasvu ja vakaus on erityisen tärkeää. Montenegron useilla aloilla saavuttamasta edistyksestä päätellen on selvää, että maa suhtautuu EU-jäsenyysvalmisteluihin vakavasti. Montenegron hallitus ja oppositiopuolueet ovat päässeet yleisesti yhteisymmärrykseen EU:hun yhdentymisestä ja asettaneet sen ensisijaiseksi tavoitteeksi. Mietinnön mukaan liittymistä valmisteleva tukiväline (IPA) toimii Montenegrossa hyvin, ja oikeuslaitoksessa ja hallinnossa on toteutettu merkittäviä uudistuksia. Montenegro osallistuu menestyksekkäästi alueelliseen yhteistyöhön, on rakentavasti toimiva alueellinen kumppani ja toimii vakauttajan asemassa Länsi-Balkanin alueella.

 
  
MPphoto
 
 

  Mara Bizzotto (EFD), kirjallinen. (IT) Mietinnössä esitetään syyt siihen, miksi EU:n ei pitäisi haluta Montenegron liittyvän Euroopan unioniin. Valtoimenaan riehuva korruptio, naisiin ja useisiin etnisiin vähemmistöihin kohdistuva jatkuva vakava sosiaalinen syrjintä, tiedotusvälineiden moniarvoisuutta koskevat normit, jotka eivät ole lähelläkään EU:n tasoa, ja järjestäytyneen rikollisuuden syvään juurtunut vaikutus maan talouselämässä ja politiikassa.

Totean vielä, etten voi tukea edes neuvoston perusnäkemystä, joka koskee Balkanin maiden liittymistä EU:hun. On poliittisesti ja strategisesti järjetöntä ajatella, että Eurooppa olisi entisen Jugoslavian maiden väistämätön kohtalo. Vaikuttaa siltä, etteivät viimeaikaiset kokemukset edusta toimielinten mielestä huipputasoa. EU:n yhdentymishankkeen lujittamista ei todellakaan ole edistetty yrittämällä nopeuttaa laajentumista mihin hintaan tahansa, myös taloudellisesti heikossa asemassa oleviin ja poliittisesti epävakaisiin maihin. Se on ehdottomasti heikentänyt EU:n rakennetta, hidastanut päätöksentekomenettelyjä ja mutkistanut yhteisten politiikkojen kehittämistä mantereemme elämän kannalta keskeisillä aloilla.

Vastustin äänestyksessä tätä mietintöä, jossa – vaikka siinä korostetaankin Montenegron liittymisprosessin taustalla olevia lukuisia ongelmia – pidetään kiinni perusajatuksesta, että tälle maalle on annettava mahdollisuus liittyä EU:hun.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria Da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. (PT) Pidän Montenegron hallituksen ja oppositiopuolueiden kiinnostusta ja sitoutumista EU:hun yhdentymiseen myönteisenä. Tämän prosessin tuloksena perustetaan Montenegron oikeudellinen ja perustuslaillinen kehys, joka on lähellä päätökseen saattamista; sen lisäksi on toteutettu talousuudistuksia. Monissa seikoissa on vielä parantamisen varaa, mukaan luettuna korruptio, järjestäytynyt rikollisuus, syrjintä ja lehdistönvapaus. Haluan vedota Montenegroon, että se jatkaisi samalla tiellä, jonka toivon pian johtavan neuvotteluprosessin aloittamiseen.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. (PT) Montenegro on osoittanut haluavansa jatkaa valitsemaansa eurooppalaista suuntausta. Olen tyytyväinen maan johtajien määrätietoisuuteen ja muutoksiin, joita maassa on tehty sen mukauttamiseksi EU:n vaatimuksiin, jotka koskevat erityisesti demokratiaa, ihmisoikeuksia ja oikeusvaltioperiaatteen noudattamista.

Nähtävissä olevasta edistyksestä huolimatta on silti selvää, että Montenegrolla on vielä melkoinen matka ennen kuin se on valmis liittymään Euroopan unioniin. Toivon, että Montenegron määrätietoisuudesta saadaan edelleen näyttöä ja että näennäisen tai muodollisen EU:hun lähentymisen sijasta Montenegro mieluummin parantaa kansalaistensa elämänlaatua ja kehittää toimielintensä toimintaa, jotta siitä voi tulla kukoistava valtio.

 
  
MPphoto
 
 

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. (PT) EU:n toimielimet ovat monissa yhteyksissä tunnustaneet EU:n laajentumisesta Balkanille saatavan strategisen edun. Uusien valtioiden liittymiseen vaikuttavat monet tekijät. Ensimmäinen niistä on valtion kiinnostuksenilmaus, jota seuraa lupaus kunnioittaa määrättyjä kansalaisten perusoikeuksia. Koska Montenegron tasavalta on ilmaissut halunsa liittyä EU:hun, neuvosto päätti myöntää sille ehdokasvaltion aseman 17. joulukuuta 2010. Kuten mietinnössä todetaan, Montenegro on itse asiassa toteuttanut monia uudistuksia, joista mainittakoon erityisesti uuden oikeudellisen ja perustuslaillisen kehyksen laatiminen; lisäksi se on ilmaissut halukkuutensa korruption torjuntaan. Siitä huolimatta joillakin aloilla tarvitaan lisäedistystä; niitä ovat muun muassa lehdistönvapaus ja kansalaisjärjestöjen työn kunnioittaminen. Äänestän Montenegron tasavallan yhdentymisestä Euroopan unioniin annetun parlamentin päätöslauselman puolesta; siinä suositellaan yhdentymisprosessin nopeuttamista. Haluan vedota Montenegron viranomaisiin, että ne jatkaisivat ponnisteluja asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi, sillä Montenegro on EU:n tärkeä naapurimaa, jonka kanssa haluaisimme tehdä yhteistyötä.

 
  
MPphoto
 
 

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Montenegron tapauksessa on käymässä selväksi, että EU:n laajentumisprosessin suunnan ja sisällön tarkoituksena on EU:n suurvaltojen suunnitelmien toteuttaminen ja niiden suuryrityksiä palvelevien etujen ajaminen: nimittäin markkinoiden laajentaminen, geostrategisille alueille pääsy ja niiden hallinta sekä työvoima, jota voidaan riistää ja käyttää koko EU-maiden työvoiman arvon alentamiseen. Kun peräkkäisten laajentumisprosessien tuloksena syntyneet syrjäiset alueet on kulutettu loppuun, on luotava uusia. Montenegron kansalle annetaan tänään monia lupauksia, kuten on annettu muillekin ennen ja nykyisin. Lupausten hinta on kuitenkin korkea, ja se on paljastettu vain osittain. Juuri tässä tapauksessa on tärkeää pitää mielessä, että Jugoslavian hajottamisprosessin toteuttivat Nato ja EU:n suurvallat, jotka yrittävät nykyään houkutella Montenegroa liittymään EU:hun – hajottamisprosessin seuraavaan vaiheeseen.

 
  
MPphoto
 
 

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Olemme jälleen siirtymässä uuteen vaiheeseen Jugoslavian – ja sen, mitä siitä on jäljellä – täydellisessä hajottamisprosessissa. Tällä kertaa on Montenegron vuoro. Nato ja EU:n suurvallat, jotka Kansainvälisen valuuttarahaston ja Maailmanpankin tuella pitävät Jugoslaviaa kuristusotteessaan sille määrätyillä talous- ja rahoitustoimenpiteillä, tukivat etnisten ryhmien vastakkainasettelua, joka johti sotaan ja uusien "itsenäisten valtioiden" hätiköityyn perustamiseen.

Montenegron tuleva yhdentyminen EU:hun on jatkoa tuolle prosessille ja hyökkäys sosialismin saavutuksia vastaan; tarkoituksena on talous- ja rahoitusalan eturyhmien etujen turvaaminen työvoimaa hyväksikäyttämällä sekä näiden maiden markkinoiden, geostrategisen sijainnin ja luonnonvarojen avulla.

Lupaukset ovat nyt huikeita. EU:n houkuttimena on miljoonien eurojen käyttäminen niin kutsuttuun "tukeen" ja kehittämiseen. Silti voidaan kysyä, kuinka paljon tämä maksaa ja milloin tukea saadaan – jos lainkaan?

Omien kokemustemme mukaan 25 vuotta jatkunut Portugalin kapitalistinen yhdentyminen EU:hun osoittaa, että luvattua kehitystasoa ei koskaan saavuteta. Sen sijaan seurauksena on valmistusteollisuuden ja työllisyyden häviäminen, työntekijöiden riisto, julkisten palvelujen tuhoutuminen, velkaantuminen ja riippuvuus ulkomaista. Siksi suhtaudumme tähän prosessiin epäillen.

 
  
MPphoto
 
 

  Lorenzo Fontana (EFD), kirjallinen. (IT) Euroopan unionin laajentumisprosessi jatkuu yksinomaan maantieteellisistä lähtökohdista ja – kuten olen parlamentissa jo todennut – neuvosto myöntää kyseessä oleville maille hätiköidysti ehdokasvaltion aseman ennen kuin niiden demokratian laatunormit saavuttavat lähelläkään riittävän perustason. Korruptio, salakuljetus, järjestäytynyt rikollisuus ja lehdistönvapauden loukkaukset ovat vain joitakin niistä tekijöistä, joiden takia ajattelen, että Montenegro on vielä kaukana Euroopasta. Nämä vaikuttavat todellakin riittäviltä syiltä olla tukematta tätä päätöslauselmaa, jossa laaditaan suuntaviivat Balkanin maiden tulevaisuudelle EU:ssa alueen käsin kosketeltavista ongelmista huolimatta.

 
  
MPphoto
 
 

  Jiří Havel (S&D), kirjallinen. (CS) Päätös ehdokasvaltion aseman myöntämisestä Montenegrolle oli ennen kaikkea poliittinen. Montenegro olisi todennäköisesti joutunut odottamaan sitä kauemmin, ellei tätä kysymystä olisi samanaikaisesti pohdittu Albanian osalta. Vertailu oli kuitenkin luonnollisesti eduksi Montenegrolle. Silti monet Montenegroa koskevat varaumat jatkuvat vuosikertomuksesta toiseen, ja komission julkilausumasta havaitaan, että valtionhallinnon politisoitumista, oikeuslaitoksen riippumattomuutta, järjestäytynyttä rikollisuutta ja ympäristöä käsitellään nyt niissä säännöllisesti. Kaikkialle leviävän korruption torjunnassa ei ole nähtävissä merkittävää edistymistä. Emme saa aliarvioida tätä. Vallitsevassa tilanteessa on näin ollen hyvä ratkaisu myöntää Montenegrolle ehdokasvaltion asema asettamatta liittymisneuvottelujen alkamiselle määräaikaa. EU on jo valinnut vastaavan lähestymistavan entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian suhteen vuonna 2005. Erona on se, että entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian tiellä olevien esteiden poistaminen edellyttää kahden valtion yksimielistä päätöstä. Sen sijaan Montenegron kohtalo on kokonaan sen omissa käsissä. Oletan, että kaikki tämä tehtiin hyvin selväksi Herman van Rompuyn, José Manuel Barroson, Jerzy Buzekin ja Montenegron uuden johtajan Igor Lukšićin – maailman nuorimman pääministerin – käymissä neuvotteluissa. Kukaan ei halua olla liian pitkään toisten talutusnuorassa. Tämä pätee myös maahan, joka, vaikka ei olekaan EU:n jäsen, on jo vuosia käyttänyt euroa kansallisena valuuttanaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen. (LT) Äänestin tämän asiakirjan puolesta, koska Montenegron hallitus ja oppositiopuolueet ovat päässeet yleiseen yksimielisyyteen EU:hun yhdentymisen ensisijaisesta merkityksestä, minkä ansiosta uudistusprosessi on edistynyt hyvin maan itsenäistymisestä lähtien. Olen tyytyväinen siihen, että Montenegrolle myönnettiin Euroopan unionin ehdokasvaltion asema ja sen kansalaisille annettiin mahdollisuus matkustaa ilman viisumia (täydellinen viisumivapaus) Schengen-alueelle. Pidän myönteisenä sitä, että Montenegron oikeudellinen ja perustuslaillinen kehys on lähellä päätökseen saattamista ja että korruption torjuntaa koskevan merkittävän lainsäädännön antamisessa ja oikeuslaitoksen uudistamisessa on edistytty hyvin. Julkisen hallinnon uudistamista, henkilöresurssien vahvistamista paikallishallinnon tasolla ja järjestäytyneen rikollisuuden – ennen kaikkea rahanpesun ja salakuljetuksen – torjumista on kuitenkin vielä jatkettava. Poliittinen puuttuminen tiedonvälitysalan toimintaan on estettävä ja sääntelyviranomaisten riippumattomuus turvattava.

 
  
MPphoto
 
 

  Giovanni La Via (PPE), kirjallinen. (IT) Äänestin päätöslauselman puolesta, jossa tuetaan Montenegron yhdentymistä EU:n järjestelmään, koska olemme kaikki todistaneet maan merkittävää edistymistä asianmukaisten prosessien ja välineiden käyttöönotossa.

Nämä ovat välttämättömiä toimia paitsi EU:hun liittymisen takia myös oikeudellisen, yhteiskunnallisen ja sosiaalisen rakenteen luomiseksi maalle, jonka on kehityttävä määräysten mukaisesti ja yhteisen kasvun edistämiseksi eri hallintoportaissa.

Montenegro on jo käynnistänyt tärkeitä uudistuksia, jotka ovat siis oikeansuuntaisia; niihin kuuluu myös sellaisen hallintorakenteen luominen, jolla kyetään tulevaisuudessa hyödyntämään tehokkaasti rakennerahastovaroja, joista on suurta etua Montenegrolle.

Ennen kauan odotettujen neuvottelujen aloittamista monet kollegat ja minä haluamme luoda Montenegron kansalaisille tarkoituksenmukaisen ympäristön, josta korruptio on kitketty ja jossa tehdään runsaasti demokraattista kasvua edistäviä aloitteita.

 
  
MPphoto
 
 

  Monica Luisa Macovei (PPE), kirjallinen. – (EN) Äänestin päätöslauselman puolesta antaakseni tunnustusta Montenegron edistymiselle EU:hun yhdentymisessä ja korostaakseni jäljellä olevia tavoitteita, jotka on saavutettava sen kansalaisten hyväksi. Kun päätöslauselmaa käsiteltiin ulkoasiainvaliokunnassa, esitin tarkistuksia, jotka koskivat oikeusjärjestelmän tehokkuutta ja ennakoitavuutta. Kaikkien tuomioiden julkaiseminen ja oikeuskäytännön yhtenäistäminen pitäisi asettaa etusijalle kansalaisten luottamuksen ja ennakoitavissa olevan oikeusjärjestelmän varmistamiseksi. Myös lisärahoitus tuomioistuinten työn nopeuttamiseksi ja tehostamiseksi sekä oikeusalan koulutusta koskevat johdonmukaiset toimenpiteet ovat välttämättömiä. EU:n varojan tehokasta käyttöä oikeuslaitoksen uudistamisen ja korruption torjunnan alalla on arvioitava. Oikeusvaltioperiaatteen johdonmukainen noudattaminen koko valtion alueella on ratkaisevan tärkeää sen poliittisten valmiuksien ja demokratian kehittymiselle.

 
  
MPphoto
 
 

  David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Äänestin tämän mietinnön puolesta, jossa pidetään myönteisenä sitä, että Montenegron hallitus ja oppositiopuolueet ovat yhteisymmärryksessä asettaneet Eurooppaan yhdentymisen ensisijaiseksi tavoitteekseen, mikä on johtanut uudistusprosessin sujuvaan etenemiseen maan itsenäistymisen jälkeen; lisäksi siinä suhtaudutaan myönteisesti Podgorican uuteen poliittiseen johtoon ja kannustetaan uutta hallitusta jatkamaan Montenegron yhdentymistä Euroopan unioniin ja nopeuttamaan Kööpenhaminan arviointiperusteiden toteuttamiseen tähtääviä uudistuksia. Päätöslauselmassa pidetään myönteisenä Eurooppa-neuvoston 17. joulukuuta 2010 tekemää päätöstä myöntää Montenegrolle Euroopan unionin ehdokasvaltion asema; siinä pahoitellaan kuitenkin, että ehdokasvaltion aseman suositteleminen on eriytetty oikeudesta käynnistää neuvottelut, ja painotetaan, että oikeutta neuvottelujen käynnistämiseen ei pitäisi tarpeettomasti tai kohtuuttomasti lykätä; siinä odotetaan neuvottelujen alkavan viimeistään komission vuoden 2011 edistymiskertomuksen julkaisemisen jälkeen, jos Montenegro edistyy riittävästi komission asettamien päämäärien saavuttamisessa.

 
  
MPphoto
 
 

  Jean-Luc Mélenchon (GUE/NGL), kirjallinen.(FR) Päätöslauselmassa tuetaan Montenegron väestön velvoitetta noudattaa Kööpenhaminan arviointiperusteita ja suostua nopeutettuihin yksityistämistoimiin. Unionista on tullut pelkkä aggressiivinen ja mahtipontinen liberaali oppijärjestelmä. En halua mitään osuutta siihen. Äänestän vastaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen.

(PT) EU:n tulevana ehdokasvaltiona Montenegro on osoittanut valmiutensa noudattaa päätöstään EU:hun yhdentymisestä johtajiensa määrätietoisen toiminnan ja maassa toteutettujen muutosten ansiosta, jotta se pääsisi lähemmäs EU:n vaatimustasoa erityisesti demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen osalta. Saavutetusta edistyksestä huolimatta tämä ei vielä riitä, ja Montenegron on jatkettava ponnistelujaan ennen kuin se on valmis liittymään Euroopan unioniin. Toivon, että tämä määrätietoisuus kantaa jatkossa hedelmää ja että EU:hun liittyminen toteutuu, jotta Montenegro voi turvata asukkailleen paremmat elinolot ja kohentaa viranomaistensa toimintaa kehittyäkseen entistä paremmaksi valtioksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Willy Meyer (GUE/NGL), kirjallinen. (ES) Kannatan neuvottelujen aloittamista Montenegron liittymisestä EU:hun, koska kannatan periaatteessa laajentumista. En kuitenkaan ole voinut äänestää tämän päätöslauselman puolesta, sillä komissio vaatii Montenegroa toteuttamaan joukon uudistuksia, jotka ovat EU:n uusliberalistisen politiikan mukaisia, kuten yksityistämään julkisen sektorin ja mukauttamaan koulutusjärjestelmän Bolognan prosessiin. Edellä mainituista syistä en äänestänyt mietinnön puolesta, vaan äänestin sen sijaan tyhjää.

 
  
MPphoto
 
 

  Louis Michel (ALDE), kirjallinen.(FR) Vuonna 2006 tapahtuneesta itsenäistymisestään alkaen Montenegro on selvästi ilmaissut halunsa liittyä Euroopan unioniin: euro otettiin virallisesti käyttöön vuonna 2006, ja vakautus- ja assosiaatiosopimus (SAA-sopimus) on ollut voimassa 1. toukokuuta 2010 lähtien. Montenegron liittyminen unioniin vakiinnuttaa maan poliittista, taloudellista ja yhteiskunnallista tilannetta ja lisää Balkanin alueen vakautta. Suhtaudunkin myönteisesti Montenegron pyrkimyksiin kehittyä rakentavasti toimivaksi kumppaniksi alueellisen yhteistyön alalla muun muassa useiden alueellisten takaisinotto- ja luovuttamissopimusten sekä oikeus- ja poliisiasioita koskevien sopimusten ansiosta, joita se on tehnyt naapurivaltioidensa kanssa. Rauhan ja vakauden lujittaminen hyödyttää paitsi Balkanin aluetta myös koko Eurooppaa.

Siksi vaadin liittymisneuvottelujen aloittamista mahdollisimman pian, eritoten siksi, että Eurooppa-neuvosto myönsi Montenegrolle ehdokasvaltion aseman joulukuun 2010 lopussa. Montenegron pyrkimykset täyttää liittymisehdot sujuvat hyvin, vaikka merkittävää edistystä on vielä tapahduttava erityisesti korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden, tiedonvälityksen vapauden ja sukupuolten tasa-arvon osalta.

 
  
MPphoto
 
 

  Alexander Mirsky (S&D), kirjallinen. – (EN) Vaikka ulkoasiainvaliokunta pitää myönteisenä Eurooppa-neuvoston päätöstä myöntää Montenegrolle ehdokasvaltion asema, korruptioon liittyviä vakavia ongelmia esiintyy edelleen eritoten rakentamisen, yksityistämisen ja julkisten hankintojen aloilla. Ongelmia on edelleen niin vähemmistöjen kuin heikossa asemassa olevien ryhmien osalta. Olisi tarkoituksenmukaista valvoa parlamentin Montenegrolle antamien suositusten täytäntöönpanoa, ja jos nämä suositukset pannaan täytäntöön, voi Montenegron kaltaisen maan liittymisestä olla EU:lle pelkkää hyötyä.

 
  
MPphoto
 
 

  Franz Obermayr (NI), kirjallinen. – (DE) Ihmisoikeuksien kunnioittamisen ja muiden kansallisten etujen – kenties sotilaallisten tai taloudellisten – välillä vallitsee aina vaikeasti yhteensovitettava jännite. Jopa Yhdysvallat ja Euroopan unioni ylittävät aika ajoin tämän hiuksenhienon rajan, kuten voidaan havaita terrorismin torjuntaan liittyvistä kansalaisvapauksien ja tietosuojan loukkauksista. EU:n on sen vuoksi puolustettava tehokkaammin ja johdonmukaisemmin ihmisoikeuksia unionissa ja sen ulkopuolella. Unionin ulkopuolella ajattelen erityisesti kristittyjen vähemmistöjen suojelua islamilaisissa maissa ja Aasiassa. Siksi äänestin tämän päätöslauselmaesityksen puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Wojciech Michał Olejniczak (S&D), kirjallinen.(PL) Tänään Euroopan parlamentti hyväksyi päätöslauselman Montenegron yhdentymisestä Euroopan unioniin. EU:n laajentuminen Länsi-Balkanin maihin vahvistettiin jo vuonna 2003 Ateenassa, ja siksi parlamentti on esittänyt toivomuksen liittymisneuvottelujen aloittamisesta ennen tämän vuoden loppua. Päätöslauselmassa kiinnitetään huomiota Montenegron poliittisessa ja yhteiskunnallisessa tilanteessa tapahtuneisiin merkittäviin parannuksiin ja myös Montenegron myönteiseen suhtautumiseen Euroopan yhdentymistä kohtaan.

Valitettavasti Montenegro ei ole vielä ratkaissut korruptiosta ja järjestäytyneestä rikollisuudesta johtuvaa ongelmaa. Omasta mielestäni hyvin huomattava ja toistaiseksi myös ratkaisematon ongelma on kysymys etnisiin ryhmiin ja myös naisiin kohdistuvasta syrjinnästä; naiset ovat edelleen aliedustettuja päätöksentekoprosesseissa ja julkishallinnossa. Toinen tärkeä piirre ovat maan sensuurin vastaiset toimet ja sen pyrkimykset turvata ilmaisunvapaus. Toimittajiin ja aktivisteihin kohdistuvia hyökkäyksiä tapahtuu kuitenkin edelleen.

 
  
MPphoto
 
 

  Justas Vincas Paleckis (S&D), kirjallinen. (LT) EU:hun yhdentyminen on Montenegron kehityksen tärkein liikkeelle paneva voima. Maa on saavuttanut paljon viimeisten 12 kuukauden aikana toteuttamalla onnistuneesti rakenne- ja talousuudistuksia ja torjumalla tehokkaasti korruptiota ja järjestäytynyttä rikollisuutta. Etniset vähemmistöt elävät sovussa keskenään Montenegrossa, ja maa edistää menestyksekkäästi hyviä naapuruussuhteita. Siksi EU ja Montenegro allekirjoittivat vakautus- ja assosiaatiosopimuksen. Äänestin tämän päätöslauselman puolesta, sillä siinä esitetään perustellusti lisätoimia Montenegron uudistamiseksi. On välttämätöntä edistyä oikeusvaltion luomisessa, jatkaa hallinnollisten uudistusten toteuttamista, parantaa virkamiesten valmiuksia, tarkistaa vaalilainsäädäntöä sekä vahvistaa kansalaisyhteiskuntaa ja riippumatonta tiedonvälitystä. Montenegron on tärkeää ylläpitää vauhtia ja jatkaa aloittamaansa työtä.

 
  
MPphoto
 
 

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. (IT) Montenegrosta tuli yksi Euroopan unionin virallisista ehdokasvaltioista vuoden 2010 joulukuussa, mutta varsinaisten neuvottelujen aloituspäivämäärää ei vielä ole vahvistettu. Kannatan päätöslauselman henkeä niiltä osin kuin siinä kiitetään Montenegron hallitusta yhdentymisprosessiin liittyvien uudistusten asettamisesta etusijalle ja ilmaistaan – ratkaisemattomista ongelmista huolimatta – toivomus virallisten neuvottelujen aloittamisesta vuoden kuluessa. Euroopan unioniin lähentymistä ajatellen Montenegron yhteiskunnallis-poliittinen tilanne on Balkanin maista paras. Tästä syystä äänestin päätöslauselman puolesta, sillä mielestäni Montenegron ja muiden Balkanin maiden EU:hun liittymisellä on keskeinen strateginen merkitys Euroopalle sen alueen vakauden, sen oman kehityksen ja sen tarjoamien voimavarojen kannalta.

 
  
MPphoto
 
 

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. (PT) Annan tunnustusta Montenegron ponnistuksille erityisesti lainsäädäntöuudistusten, korruption vastaisten toimien ja erilaisten syrjinnän muotojen torjumisen osalta, mutta haluan korostaa, että näitä toimia on jatkettava ja tehostettava. Moniin erilaisiin asioihin on kuitenkin vielä kiinnitettävä erityistä huomiota. Onnistuneista talousuudistuksista huolimatta tarkoitan erityisesti taloudellisia kysymyksiä ja uusien rakennemuutosten toteuttamista koskevaa vaatimusta, joka on noussut esiin rahoituskriisin myötä. Haluan esittää viimeisen lisähuomautuksen asiasta, joka on lähellä sydäntäni: parlamentin laatimien säädösten laatua on parannettava.

 
  
MPphoto
 
 

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Tämä mietintö on yleisesti ottaen asiallinen ja tasapainoinen. Siinä käsitellään kaikkia asiaa koskevia politiikanaloja. Montenegro, josta tuli ehdokasmaa joulukuussa 2010, odottaa edelleen neuvottelujen alkamista. Mietinnön 2 kohdassa arvostellaan tätä seikkaa: "pahoittelee kuitenkin, että ehdokasvaltion aseman suositteleminen on eriytetty oikeudesta käynnistää neuvottelut, ja painottaa, että oikeutta neuvottelujen käynnistämiseen ei pitäisi tarpeettomasti tai kohtuuttomasti lykätä". Esittelijä odottaa neuvottelujen alkavan vuoden 2011 edistymiskertomuksen julkaisemisen jälkeen. Jotkin kiinnostavat kohdat koskevat liittymistä valmistelevaa tukea (IPA) (5 kohta), korruptiota (8 kohta), tiedonvälityksen vapautta (10 kohta), järjestäytynyttä rikollisuutta (14 kohta) ja syrjinnän vastaisia toimia (17–22 kohta). Monissa kohdissa käsitellään kysymystä syrjinnän torjumisesta, ja niissä sivutaan kaikkia asiaa koskevia näkökohtia kuten romaneja, ashkaleja, egyptiläisiä (17 ja 22 kohta), homo- ja biseksuaaleja sekä transseksuaaleja (17 kohta), naisia ja perheväkivaltaa (17–19 kohta), etnisiä kysymyksiä (21 kohta) ja kansalaisyhteiskuntaa (5, 10, 23, 24 ja 32 kohta). Mietinnössä suhtaudutaan yleisesti ottaen erittäin myönteisesti kansalaisjärjestöjen rooliin ja käsitellään tätä kysymystä useissa kohdissa. Tärkeimmät niistä ovat 23, 24 ja 32 kohta.

Näissä kohdissa mietintöä parlamentti "toistaa aktiivisten ja riippumattomien kansalaisjärjestöjen merkitystä demokratian kannalta" ja "kannustaa Montenegron hallitusta läheiseen yhteistyöhön ja säännölliseen vuoropuheluun kansalaisjärjestöjen… kanssa".

 
  
MPphoto
 
 

  Licia Ronzulli (PPE), kirjallinen. (IT) Siitä lähtien kun Montenegrolle myönnettiin Euroopan unionin virallisen ehdokasvaltion asema 17. joulukuuta 2010, maan hallitus on välittömästi asettanut etusijalle uudistukset, jotka voivat nopeuttaa yhdentymistä Euroopan unioniin.

Ratkaistavana on vielä joitakin ongelmia, kuten vaalitavan uudistus sekä julkishallinnon ja oikeusjärjestelmän uudistaminen, mutta mietinnössä tehdään selväksi, että Montenegro edistyy. Italia tukee kaikilta osin Montenegron EU-jäsenyyspyrkimyksiä, koska se katsoo, että Montenegron ja Länsi-Balkanin maiden liittyminen on pohjimmiltaan EU:n edun mukaista siltä osin kuin se edistää vakautta, alueellista yhteistyötä ja kehitystä mantereellemme keskeisen tärkeällä maantieteellisellä alueella.

 
  
MPphoto
 
 

  Catherine Stihler (S&D), kirjallinen. (EN) Äänestin tämän päätöslauselman puolesta, jossa toivotaan Montenegron saavan Euroopan unionin ehdokasvaltion aseman. Siinä korostetaan myös tasa-arvoon ja korruptioon liittyviä kysymyksiä, joihin on puututtava Montenegrossa, ja vaaditaan toteuttamaan toimenpiteitä näiden ongelmien ratkaisemiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Angelika Werthmann (NI), kirjallinen. (DE) Äänestin päätöslauselman puolesta, koska mietinnössä todetaan täysin selvästi, että Montenegron itsenäistyttyä vuonna 2006 se on edistynyt merkittävästi sisäisten uudistusten toteuttamisessa. Emme kuitenkaan saa sulkea silmiämme siltä tosiasialta, että, kuten aina, maalla on vakavia korruptioon ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen, ilmaisunvapauteen ja syrjintään liittyviä ongelmia. Samanaikaisesti mietinnössä kuitenkin tehdään selväksi, että Montenegron hallitus on valmis ratkaisemaan ongelmakohdat tehokkaasti ja on ottanut käyttöön sopivan ja tarkoituksenmukaisen toimenpidepaketin.

 
  
MPphoto
 
 

  Iva Zanicchi (PPE), kirjallinen. (IT) Äänestin puolesta, koska mielestäni Montenegron yhdentyminen Euroopan unioniin voi pohjimmiltaan palvella Euroopan unionin strategista etua, nimittäin vakauden ja kehityksen edistämistä ja pyrkimyksiä niiden turvaamiseen mantereemme kannalta keskeisellä maantieteellisellä alueella. Samanaikaisesti Montenegron liittyminen voi tehostaa Balkanin alueelta lähtöisin olevan järjestäytyneen rikollisuuden torjumista. On myös syytä korostaa, että prosessissa, jonka tarkoituksena on lähentää Balkanin maita unioniin, Montenegrossa on pitkään vallinnut vahva sisäinen yksimielisyys EU-jäsenyysnäkymistä, ja se on suhtautunut harkitsevasti ja sovinnollisesti naapurivaltioihin.

 
  
  

Mietintö: Lívia Járóka (A7-0043/2011)

 
  
MPphoto
 
 

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. (PT) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska Euroopan yhdentymisen arvot edellyttävät EU:lta ennakkoluulottomuutta ja syrjimättömyyttä, jotta ihmisoikeuksia noudatettaisiin. Nykyinen talouskriisi pahentaa tätä syrjintää, ja romaniväestön osallistaminen olisi nähtävä EU:n toimielinten, jäsenvaltioiden ja alueiden yhteisenä tehtävänä, jossa hyödynnetään kaikkia EU:ssa saatavilla olevia voimavaroja tilanteen korjaamiseksi.

Komissiolla pitäisi olla johtoasema tässä prosessissa, ja sen pitäisi kiinnittää erityishuomiota pyyntöihin saada teknistä apua ja ennen kaikkea esitellä strategia, jonka painopistealoja ovat romaniväestön ihmisoikeuksien puolustaminen sekä heidän oikeutensa yleissivistävään ja ammatilliseen koulutukseen, kulttuuriin, työllistymiseen, urheiluun, asianmukaisiin asuntoihin, terveydenhuoltoon ja parempaan jätevesihuoltoon. Lisäksi on toteutettava toimia romanien poliittisen ja yhteiskunnallisen osallistumisen lisäämiseksi romaninuorista alkaen.

 
  
MPphoto
 
 

  Laima Liucija Andrikienė (PPE), kirjallinen. (LT) Äänestin romaniväestön osallistamista koskevasta EU:n strategiasta annetun päätöslauselman puolesta. Romanit ovat Euroopan suurin etninen vähemmistö, mutta he ovat myös hyvin eristäytyneitä, ja siksi miltei täysin kansantalouden ulkopuolella. Olen esittelijän kanssa samaa mieltä siitä, että romanien osallistaminen on välttämätön investointi, sillä on halvempaa integroida romanit kuin ylläpitää heidän ala-arvoisia yhteiskunnallis-taloudellisia elinolojaan. Toinen tärkeä ulottuvuus, jota haluan korostaa, on se, että romanien osallistaminen on pohjimmiltaan ihmisoikeuskysymys. Merkittävä osa Euroopan romaneista elää niin ala-arvoisissa oloissa – miltei täysin irrallaan kansantaloudesta, mikä johtaa heidän syrjäytymiseensä perusihmisoikeuksien piiristä – että sosiaalisen osallistamisen tukemista ei voida tarkastella yleisen politiikan korjausten puitteissa, vaan sitä olisi pidettävä hankkeena, jolla pyritään täyttämään suurin aukko perussopimusten mukaisten oikeuksien ja ihmisoikeuksien alalla Euroopassa. Hyväksymällä tämän strategian Euroopan parlamentti on ottanut ensimmäisen askelen romanien taloudellisen ja yhteiskunnallisen osallistamisen hyväksi, ja nyt neuvoston ja komission on toteutettava tarvittavat toimet varmistaakseen, että tämä strategia toteutetaan menestyksellisesti.

 
  
MPphoto
 
 

  Sophie Auconie (PPE), kirjallinen.(FR) Euroopan unionissa oleskelee noin 10–12 miljoonaa romania. Monet kärsivät syrjinnästä ja sosiaalisesta syrjäytymisestä. He ovat suurimmaksi osaksi Euroopan kansalaisia, ja EU:n on laadittava heidän osallistamistaan koskeva strategia. Siksi äänestin tämän asiakirjan puolesta. Siinä esitetään toimintasuunnitelma, joka perustuu yhdenvertaisuuden, oikeuksien saatavuuden, syrjimättömyyden ja sukupuolten tasa-arvon perusarvoihin ja jossa hyödynnetään jo käytettävissä olevia rakennerahastoja.

 
  
MPphoto
 
 

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. (LT) Romanien tilanne EU:ssa on varsin mutkikas. Suuri osa Euroopan 10–12 miljoonasta romanista on joutunut kärsimään järjestelmällisestä syrjinnästä ja kamppailee siten kestämätöntä yhteiskunnallista, kulttuurillista taloudellista syrjäytymistä ja ihmisoikeusrikkomuksia vastaan. Lisäksi huomattava osa romaniyhteisöstä asuu alueilla, jotka ovat taloudellisesti ja sosiaalisesti heikoimmin kehittyneitä unionissa, ja siksi romanilapset jäävät usein koulutusjärjestelmien ulkopuolelle, mikä johtaa myöhemmin heidän syrjimiseensä työmarkkinoilla ja estää heitä integroitumasta yhteiskuntaan. EU on kehittänyt joukon hyödyllisiä välineitä, mekanismeja ja rahastoja tukeakseen romaniväestön osallistamista, mutta nämä ovat hajallaan eri politiikanaloilla, joten niiden vaikutukset ja hyödyt ovat rajalliset. Olen samaa mieltä siitä, että jäsenvaltioiden on parannettava romaniväestön osallistamista koskevan EU:n strategian täytäntöönpanoa ja varmistettava kaikkien asiaa koskevien direktiivien ja EU:n lainsäädännön täysimääräinen saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä sekä täytäntöönpano; samalla on estettävä romanien erottelu ja syrjintä.

 
  
MPphoto
 
 

  Regina Bastos (PPE), kirjallinen. (PT) Euroopan unionin perusoikeuskirjassa kielletään sukupuoleen, rotuun, ihonväriin tai etniseen taikka yhteiskunnalliseen alkuperään, geneettisiin ominaisuuksiin, kieleen, uskontoon tai vakaumukseen, poliittisiin tai muihin mielipiteisiin, kansalliseen vähemmistöön kuulumiseen, varallisuuteen, syntyperään, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen sekä kansalaisuuteen perustuva syrjintä. Euroopassa on noin 10–12 miljoonaa romania, joista suurin osa on EU:n kansalaisia, joutuu kärsimään järjestelmällisestä syrjinnästä ja kohtaamaan suvaitsemattomuutta. Romaniväestön osallistaminen on sekä kaikkien jäsenvaltioiden että EU:n toimielinten vastuulla.

Tässä mietinnössä kehotetaan jäsenvaltioita toimimaan yhteistyössä Euroopan unionin ja romaniyhteisön edustajien kanssa, jotta voidaan ottaa käyttöön yhtenäisiä toimintalinjoja hyödyntämällä nykyisistä rakennerahastoista saatavilla olevaa Euroopan unionin rahoitusta ja tukea romaniväestön osallistamista, sillä on halvempaa integroida romanit kuin ylläpitää heidän epävarmoja sosiaalis-taloudellisia olojaan. Romaniyhteisöjen sopusointuinen integroiminen edellyttää kaikkien osallistumista: romanien ja sen yhteisön, johon he kuuluvat. Tästä syystä kannatin mietintöä.

 
  
MPphoto
 
 

  Jean-Luc Bennahmias (ALDE), kirjallinen.(FR) Lívia Járókan mietinnön hyväksyminen hyvin suurella ääntenenemmistöllä on poliittinen lisäsignaali, joka vahvistaa, että Euroopan unioni on tietoinen vastuustaan tätä Euroopan suurinta ja myös vainotuinta etnistä vähemmistöä kohtaan. Mietinnössä korostetaan painopistealoja, joita tähän strategiaan on sisällytettävä, kuten toimintaa Romanien perusoikeuksien kunnioittamisen puolesta. Strategiassa on keskityttävä koulutukseen, mutta sen on myös estettävä äärimmäistä syrjäytymistä ja ehkäistävä eriarvoisuuden lisääntymistä. Lisäksi strategialla on luotava innovatiivisia tapoja mahdollistaa tehokas pääsy työmarkkinoille sekä kohtuuhintaisen ja terveellisen asumisen piiriin.

Kuten mietinnössä mainitaan, tämänhetkinen haaste on EU:n varojen täysimääräinen käyttöönotto ja niiden käyttö romaneja hyödyttävällä tavalla. Välineet ovat kyllä olemassa, mutta niitä käytetään erittäin huonosti.

Romanien osallistaminen on EU:lle kuuluva asia. Euroopan komission on nyt laadittava lopullisia ehdotuksia tämänpäiväisen äänestyksemme perusteella. Vaikka unioni noudattaakin toissijaisuusperiaatetta, sen on hoidettava kaikilta osin tehtävänsä liikkeelle panevana voimana ja yhdistettävä kaikilla tasoilla mukana olevat toimijat lisätäkseen EU:n varojen myönteistä vaikutusta ja tehdäkseen romaneista vihdoinkin täysivaltaisia Euroopan kansalaisia.

 
  
MPphoto
 
 

  Mara Bizzotto (EFD), kirjallinen. (IT) Romanien osallistamista koskevassa mietinnössä ei oteta huomioon romanien yhteiskunnalliseen integrointiin liittyviä perimmäisiä ongelmia, kun tarkastellaan sitä, että usein romaniyhteisö itse ei halua integroitua maidemme yhteiskuntarakenteeseen.

Tätä kulttuuriin liittyvää tekijää ei voida kieltää eikä jättää huomiotta. Romaneilla on omat perinteensä ja totunnainen elämänmuotonsa, joka vaikeuttaa heidän integroimistaan sellaisiin sosiaalisiin ympäristöihin, joita luonnehtivat täysin heidän elämänmuodostaan poikkeavat menettelyt, elämäntyylit ja tavat. Siksi pitää edelleen paikkansa, että kaikissa romanien integrointiin tähtäävissä toimintalinjoissa on voitettava seuraava este: heidän todellinen integroitumishalunsa tai -valmiutensa.

Täysin yhteiskunnallisista näkökohdista riippumatta joudun muistuttamaan, että näiden ja muiden vaikeuksien takia romaniyhteisöjä koskevissa mietinnöissä ehdotetut toimintalinjat edellyttävät EU:n ja jäsenvaltioiden sijoittavan suunnattomasti varoja saavuttamatta kuitenkaan haluttua lopputulosta. Suoraan sanoen näin on käynyt tähän mennessä, eikä ole syytä uskoa, että tilanne muuttuu vastaisuudessakaan. Siksi äänestin mietintöä vastaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Vilija Blinkevičiūtė (S&D), kirjallinen. (LT) Äänestin tämän mietinnön puolesta, sillä Euroopassa elävät romanit tarvitsevat Euroopan unionin (EU) tukea. Romaniväestön osallistamista koskevassa EU:n strategiassa ehdotetaan koulutusta, työllisyyttä, asumista ja terveydenhuoltoa koskevien pakollisten vähimmäisstandardien vahvistamista. Siitä huolimatta merkittävä osa Euroopan romaneista elää hyvin ala-arvoisissa oloissa: miltei täysin irrallaan kansantaloudesta, mikä johtaa heidän syrjäytymiseensä perusihmisoikeuksien piiristä. Siksi Euroopan parlamentin ehdottamassa strategiassa asetetaan etusijalle romanien työllistäminen sekä koulutuksen, asuinolojen ja sosiaaliturvan parantaminen. On tärkeää varmistaa, että kouluissa ja luokissa vallitseva romanilasten erottelu lopetetaan. On myös erittäin tärkeää kannustaa romaneja osallistumaan kaikilla julkisen ja poliittisen elämän alueilla ja tulemaan mukaan kansalaisjärjestöjen toimintaan. Romaniväestön osallistamista koskevan EU:n strategian toteuttamiseksi on välttämätöntä, että strategia on ennen kaikkea EU:n sisäinen strategia, ja painopistealueiden ja tavoitteiden yleisen valvonnan on tapahduttava yhteisön rakenteiden piirissä siten, että vuosittain raportoidaan strategian edistymisestä ja tulosten arvioinnista.

 
  
MPphoto
 
 

  Sebastian Valentin Bodu (PPE), kirjallinen. – (RO) EU:ssa pitäisi ottaa käyttöön noin 10–12 miljoonaa romania koskevat EU:n tason vähimmäisstandardit, jotta heillä on mahdollisuus työllistyä ja osallistua koulutukseen. Euroopan parlamentin päätöslauselmassa, jolla pyritään vaikuttamaan romanien osallistamista koskevaan tulevaan strategiaan, ehdotetaan perusoikeuksien parempaa suojelua sekä EU:n rahoituksen lisäämistä. Romania on täysin tietoinen tämän vähemmistön vaikeuksista, mutta myös sen saamattomuudesta. Euroopan unionin pitäisi olla tietoinen siitä, että tämän etnisen ryhmän sisällä on hyvin voimakasta muutosvastarintaa myös sosiaalista osallisuutta kohtaan. Romanit ovat vuosisatojen ajan kärsineet syrjinnästä, mutta samanaikaisesti myös omaehtoisesta sosiaalisesta syrjäytymisestä. Tämä arvio on hyvin oikeudenmukainen, mutta on ymmärrettävä, että kehittämämme ratkaisut ovat usein riittämättömiä tai jäävät romaneille epäselviksi.

On selvää, että tulevassa EU:n strategiassa, joka koskee romanivähemmistöä, on korostettava työntekoon, asumiseen, terveydenhuoltoon ja erityisesti koulutukseen liittyvien perusoikeuksien noudattamista ja edistämistä, huolimatta jopa vanhempien taholta tulevasta vastustuksesta. Kenenkään ei silti pidä odottaa muutoksen tapahtuvan nopeasti. Tarvitaan todennäköisesti useita sukupolvia kestäviä muutoksia, jotta tämä vähemmistö omaksuisi määrättyjä yhteiskunnallisen rinnakkaiselon sääntöjä.

 
  
MPphoto
 
 

  Jan Březina (PPE), kirjallinen. (CS) Perusedellytys romanien osallistamista koskevan järkevän strategian laatimiselle on romanien yhteiskunnallis-taloudellista tilannetta (pääasiassa koulutusta, terveydenhuoltoa, asumista ja työllisyyttä) koskevien tietojen kerääminen ja tuottaminen. Sekä jäsenvaltioiden että kansainvälisten järjestöjen (Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö ja OECD) pitäisi sen vuoksi keskittyä perinpohjaisemmin näihin kysymyksiin ja auttaa asettamaan konkreettisia tavoitteita, jotka liittyvät esimerkiksi toisen ja kolmannen asteen koulutuksen suorittaneiden, julkishallinnossa työskentelevien tai sosiaalisen ja poliittisen elämän eri aloja edustavien romanien prosenttiosuuteen romaniyhteisöstä. Sen jälkeen on komission tehtävä laatia näiden tietojen perusteella selkeä ja toteuttamiskelpoinen romanien osallistamista koskeva EU:n strategia. Voisimme harkita suoritusvarauksen luomista romanivähemmistöä koskevaa EU:n strategiaa varten koheesiopolitiikan puitteissa. Erityisesti syrjäytyneille kansalaisryhmille tarkoitettujen EU:n varojen käytön valvomiseksi on joka tapauksessa suunniteltava tehokkaampia menettelyjä.

Romanien osallistamisen edistämiseksi on kenties myös hyödynnettävä Progress-ohjelman, elinikäisen oppimisen ohjelman, kulttuuriohjelman (2007–2013) ja kansanterveysalan toimintaohjelman (2008–2013) tarjoamia rahoitusmahdollisuuksia. Tässä yhteydessä komission on toimitettava Euroopan parlamentille luettelo romanien hyväksi toteutetuista hankkeista, joita se on rahoittanut vuodesta 2000 lähtien, ja esiteltävä näiden hankkeiden tulokset.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria Da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. (PT) Olen tyytyväinen siihen, että EU on luvannut vahvistaa sitovat standardit, joilla taataan romaniyhteisölle oikeus koulutukseen, työhön, asumiseen ja terveydenhuoltoon. Tässä aloitteessa käsitellään paitsi etnisten vähemmistöjen yhteiskunnalliseen osallistamiseen olennaisesti kuuluvia inhimillisiä arvoja myös työttömyyden laskusta johtuvaa talouden elpymistä. Kannatan tämän integraatiostrategian mukaisia toimenpide-ehdotuksia, erityisesti laittoman työnteon torjumista ja romaniopettajien määrän lisäämistä. On tärkeää, että romaniyhteisö otetaan mukaan integraatioprosessiin, jotta varmistetaan kestävä kehitys sisältäpäin, ja että myönteisen yhteiskunnallisen roolin tuputtamisen sijasta rohkaistaan sen vapaaehtoista omaksumista. Tässä prosessissa pitäisi myös keskittyä kaikkiin perusoikeusloukkauksien muotoihin kiinnittämällä erityistä huomiota sosiaaliseen syrjäytymiseen ja syrjintään julkisessa elämässä.

 
  
MPphoto
 
 

  Françoise Castex (S&D), kirjallinen.(FR) Romanien osallistaminen on merkittävä haaste, joka Euroopan unionin on otettava vastaan. Mietintö on oikeansuuntainen, sillä siitä ilmenee Euroopan parlamentin halu edistää täysipainoisesti tätä päämäärää.

 
  
MPphoto
 
 

  Nessa Childers (S&D), kirjallinen. (EN) Äänestin tämän mietinnön puolesta, sillä EU:ssa pitäisi ottaa käyttöön Euroopan 10–12 miljoonaa romania koskevat sitovat vähimmäisstandardit, jotta he saisivat paremmat mahdollisuudet työntekoon, koulutukseen, asumiseen ja terveydenhuoltoon. Päätöslauselmassa, jolla pyritään vaikuttamaan romanien osallistamista koskevaan tulevaan komission strategiaan, vaaditaan myös perusoikeuksien parempaa turvaamista ja EU:n rahoituksen tehokkaampaa hyödyntämistä. Toivon, että EU:n hallitukset reagoivat nyt tähän parlamentin voimakkaaseen viestiin.

 
  
MPphoto
 
 

  Carlos Coelho (PPE), kirjallinen. (PT) Tuen esittelijä Lívia Járókaa hänen puhuessaan nykyistä lainsäädäntöä täydentävän koordinoidun EU:n toimintalinjan puolesta romanien etniseen ryhmään – jonka suuruudeksi neuvosto arvioi 10–16 miljoonaa henkilöä – kuuluvien Euroopan kansalaisten osallistamisen edistämiseksi; toimintalinjassa edellytetään myös rasismin ja syrjinnän vastaisten toimenpiteiden toteuttamista. Tämän toimintalinjan toteuttaminen ja asianmukainen soveltaminen pitäisi myös varmistaa. Toimenpiteitä pitäisi toteuttaa myös romanien erityistarpeiden täyttämiseksi ja heidän yhteiskunnallis-taloudellisen osallistamisensa edistämiseksi turvaamalla heidän oikeutensa muun muassa työhön, asumiseen koulutukseen ja terveydenhuoltoon.

Romanien osallistamiseen liittyvän humanitaarisen näkökulman lisäksi tämän pitäisi mahdollistaa myös työvoimaosuuden lisääminen sosiaaliturvajärjestelmän tukemiseksi ja vähentää valtion köyhyydessä eläville tarjoamia sosiaali- ja terveydenhuoltoetuuksia, puhumattakaan mahdollisuudesta rikollisuuden vähentämiseen. Osallistamisessa pitäisi ottaa huomioon lasten suojeleminen ja noudattaa lakia. Yhteiseen eurooppalaiseen ongelmaan tarvitaan yhteinen eurooppalainen ratkaisu, jossa omaksutaan yhdennetty ja monialainen lähestymistapa, joka mahdollistaa vähiten kehittyneiden alueiden tukemisen sekä niitä ja vakavista rakenteellisista haitoista kärsiviä alueita koskevat erityistoimet.

 
  
MPphoto
 
 

  Marielle De Sarnez (ALDE), kirjallinen.(FR) Olemme juuri hyväksyneet suurella ääntenenemmistöllä romaniväestön osallistamista koskevan EU:n strategian. Tämä vahva poliittinen signaali vahvistaa sen, että Euroopan unioni on selvillä vastuustaan tätä Euroopan suurinta ja vainotuinta vähemmistöä kohtaan. Euroopan unionin ja jäsenvaltioiden on puututtava romaneihin kohdistuvaan häpeälliseen erotteluun päättäväisesti. Tässä mietinnössä korostetaan romanien perusoikeuksien kunnioittamisen merkitystä ja erityisesti oikeutta koulutukseen. Syrjäytymisriskin välttämiseksi on myös tärkeää toteuttaa tehokasta työhön pääsyä koskevia innovatiivisia toimia ja antaa romaneille, joista suurimmalla osalla on vakinainen asuinpaikka, mahdollisuus ihmisarvoiseen ja kohtuuhintaiseen asumiseen. EU:lla on tähän tarvittavat varat. Ne on käytettävä romaneja hyödyttävällä tavalla. Euroopan komission on nyt laadittava tässä mietinnössä tehtyihin ehdotuksiin perustuvat lopulliset säännökset noudattaen johdonmukaisesti toissijaisuusperiaatetta ja pyrkien yhteen tavoitteeseen: varmistamaan, että romaneista tulee täysivaltaisia Euroopan kansalaisia.

 
  
MPphoto
 
 

  Karima Delli (Verts/ALE), kirjallinen.(FR) Parlamentti on hyväksynyt järkevän mietinnön. Siinä korostetaan EU:n tärkeää merkitystä romanien yhteiskunnallisen osallistamisen turvaamiseksi Euroopan unionissa siten, että strategia pannaan täytäntöön paikallisella tasolla. Mietinnössä huomautetaan, että ainoastaan romaniyhteisön jäsenten yhteistyö mahdollistaa romaneja koskevan strategian – lyhyesti sanoen meidän on työskenneltävä heidän kanssaan eikä heidän puolestaan. Romanit pitäisi siten ottaa mukaan kaikkeen päätöksentekoon.

Mietinnössä korostetaan vaikeita elinoloja, syrjintää ja ongelmia peruspalvelujen saannissa, joista romanit kärsivät. Siinä todetaan Euroopan kansalaisten vapaan liikkuvuuden turvaamisen olevan välttämätöntä. Siinä mainitaan myös sosiaalisen suojelun, ammatillisen ja yleissivistävän koulutuksen ja julkisten palvelujen tarjonnan turvaamisen merkitys yhteiskuntaan osallistamisen kannalta. Siinä arvostellaan varojan riittämätöntä kohdentamista, kun rahat voitaisiin käyttää hyödyllisesti. Mietinnön todellinen epäkohta on kuitenkin se, että Euroopan parlamentin konservatiiviryhmän vaatimuksesta mietinnössä todetaan, että romanien pitkäaikaista riippuvuutta sosiaaliturvajärjestelmästä on torjuttava. Tämän vastenmielisen ennakkoluulon tarkoituksena on jälleen kerran romaniyhteisön väheksyminen.

 
  
MPphoto
 
 

  Anne Delvaux (PPE), kirjallinen.(FR) Olen iloinen siitä, että Euroopan parlamentti on hyväksynyt Lívia Járókan mietinnön ylivoimaisella ääntenenemmistöllä. Mietinnön mukaan on välttämätöntä torjua romanien syrjäytymistä ja heihin kohdistuvaa syrjintää, edistää heidän yhteiskunnallista, kulttuurillista ja taloudellista osallisuuttaan, suojella paremmin heidän perusoikeuksiaan ja hyödyntää tehokkaammin EU:n varoja. Parlamentti on määritellyt painopisteensä, joista vallitsee yksimielisyys. Parlamentti vaatii EU:ta laatimaan tätä alaa koskevan toimintasuunnitelman, haluaa valjastaa käyttöön EU:n varoja ja ehdottaa kriisikartan laatimista alueista, joille romaniväestö on keskittynyt. Erityistoimenpiteiden osalta voidaan mainita oikeus koulutukseen, joka on romaniväestölle yhtä ensiarvoisen tärkeää kuin muillekin. Lisäksi meidän on valvottava EU:n varojen käyttöä sen varmistamiseksi, että varat todella päätyvät niille, joille ne on tarkoitettu.

Parlamentti on myös esittänyt voimakkaita vaatimuksia EU:n toimielinten perustamisesta nykyisen romanityöryhmän valvonnassa, jotta merkittäville paikallisille aloitteille voidaan myöntää EU:n rahoitusapua ja varojen väärinkäyttö voidaan tunnistaa ja siitä voidaan raportoida ajoissa. Lisäksi rahoitusta on laajennettava kattamaan myös julkisten palvelujen parantamista koskevat hankkeet.

 
  
MPphoto
 
 

  Ioan Enciu (S&D), kirjallinen. (RO) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska romanivähemmistön osallistamista koskeva EU:n tason strategia on mielestäni myönteinen ja odotettu toimenpide. Romaniyhteisöön on kiinnitettävä EU:n tasolla erityistä huomiota yhteiskunnallista ja taloudellista osallistamista koskevien itsepintaisten ongelmien sekä yhteisön jäsenten erityisen suuren liikkuvuuden takia. Mielestäni suurin ponnistus on kuitenkin vielä edessäpäin. Romanien osallistamista koskevia strategioita ja toimintasuunnitelmia on ollut – ja on edelleen – saatavilla kaikilla tasoilla, mutta niiden asianmukaisessa täytäntöönpanossa on puutteita. Uusi strategia on pantava täytäntöön mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti, jotta varmistetaan sen onnistuminen. Tällä perusteella katson, että tulevan strategian täytäntöönpanon on perustuttava romaniyhteisöjen, kansalaisjärjestöjen ja paikallisten viranomaisten välillä käytävään jäsentyneeseen vuoropuheluun.

 
  
MPphoto
 
 

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. (PT) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska katson, että romanien osallistaminen ei liity ainoastaan moraaliseen pakkoon tai ihmisoikeuksia koskeviin Euroopan unionin velvoitteisiin. Monet tutkimukset osoittavat, että näiden Euroopan kansalaisten syrjäytyminen aiheuttaa jäsenvaltioille yhteiskunnallis-taloudellisia kustannuksia. Romanien yhteiskunnallinen osallistaminen on pitkällä aikavälillä välttämätön ja taloudellisesti kannattava investointi.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. (PT) Historian aikana jäsenvaltioiden valtaväestö on syrjinyt romaneja ja suhtautunut heihin vihamielisesti. Myös romaniyhteisöjen sisällä on edelleen paljon itsepintaista syrjintää, ja tätä seikkaa on pyrittävä strategian avulla pikaisesti korjaamaan sen pelkän esiin tuomisen sijasta. Mielestäni EU:n strategia, jolla edistetään romanien tai minkä tahansa muun heikossa asemassa olevan etnisen vähemmistöryhmän osallistamista, on tervetullut.

Pidän myös strategian onnistumista todennäköisenä, jos ne samat ihmiset, joita strategialla pyritään osallistamaan, tukevat sitä aktiivisella mukanaolollaan. Ilman kaikkien toimijoiden osallistumista, vuorovaikutusta ja sitoutumista tähän yhteiseen hankkeeseen strategia on vaarassa jäädä vain hyvien aikomusten asteelle. Tehtävää on vielä paljon, jotta romaneja syrjivän kehityksen suuntaa saadaan käännettyä. Toivon, että strategian onnistuminen lopulta tasaa syrjinnän poistamisen hitauden.

 
  
MPphoto
 
 

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. (PT) Mietinnössä käsitellään romaniväestön osallistamista koskevan EU:n strategian kehittämistä. Se on erittäin hyödyllinen ja rohkaiseva asiakirja, jonka komissio ja parlamentti laativat yhdessä, ja sen suosituksissa keskitytään Eurooppa 2020 -strategiassa asetettuihin köyhyyden vähentämistä ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumista koskeviin tavoitteisiin osallistavan kasvun tukemiseksi koko EU:n alueella. Muista etnisistä ryhmistä poiketen romaniväestön väestörakenne on hyvin dynaaminen, ja arvellaan, että joissakin maissa, kuten Unkarissa, heidän osuutensa taloudellisesti aktiivisesta väestöstä ylittää 50 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Siksi heidän osallistamisensa on välttämätöntä paitsi eettisesti, koska se on ihmisoikeuskysymys, myös sosiaaliturvajärjestelmien kestävyyden kannalta. On todistettu, että osallistaminen ei ole kustannuserä, vaan pikemminkin "pitkällä aikavälillä välttämätön ja taloudellisesti kannattava investointi". Toisinaan syrjäytymisen kustannukset ovat suuremmat kuin osallistamisen, kun otetaan huomioon siitä saatava hyöty. Kannatan tämän mietinnön hyväksymistä ja pidän tervetulleena suositusta, että komissio ottaisi tehtäväkseen valvoa ja seurata tämän strategian noudattamista jäsenvaltioissa.

 
  
MPphoto
 
 

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Hyväksytyssä päätöslauselmassa kehotetaan toteuttamaan romaniväestön osallistamista koskeva EU:n strategia sekä kehittämään osallistamista edistävä toimintasuunnitelma, joka perustuu yhdenvertaisuuden, oikeuksien käytön, syrjimättömyyden ja tasa-arvon perusperiaatteisiin. Tavoitteena on varmistaa, että romaniyhteisöllä on todellinen mahdollisuus koulutukseen, työpaikkoihin, asumiseen, terveydenhuoltoon ja kulttuuriin. Romanien sosiaalisessa ja taloudellisessa integraatiossa hyödynnettävien EU:n ohjelmien ja rahoituksen mainitseminen on aiheellista, sillä niiden käyttö on riittämätöntä. Tämän päätöslauselman merkitystä lisää entisestään se, että yleisen tiedon mukaan romanit ovat monissa EU-maissa, kuten Ranskassa ja muissa jäsenvaltioissa, valitettavasti joutuneet kokemaan epäoikeudenmukaista syrjintää.

 
  
MPphoto
 
 

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Syrjintä, jota romanit joutuvat kohtaamaan useissa EU-maissa, on yleisesti tiedossa. Aivan viime aikoina Ranskassa ja muissa EU-valtioissa on ollut ongelmia, jotka saattavat pahentua talous- ja yhteiskuntakriisin varjolla. Esittelijä, joka on romaniväestöön kuuluva parlamentin jäsen, on siksi yrittänyt antaa parlamentille selvityksen tästä tilanteesta.

Tätä taustaa vasten tänään hyväksytyssä päätöslauselmassa kehotetaan komissiota ehdottamaan ja neuvostoa hyväksymään romanien osallistamista edistävä EU:n strategia, joka on EU:n laajuinen merkittävä, kattava ja monitasoinen toimintasuunnitelma ja perustuu yhdenvertaisuuden, oikeuksien käytön, syrjimättömyyden ja sukupuolten tasa-arvon perusperiaatteisiin.

Samalla tavoin on syytä muistaa, että EU:lla on ohjelmia ja rahoitusta, joita voidaan käyttää romanien yhteiskunnalliseen ja taloudelliseen osallistamiseen, mutta niiden asianmukainen hyödyntäminen edellyttää tiedonkulun parantamista kaikilla tasoilla. Tavoitteena on varmistaa, että romaniyhteisöllä on todellinen mahdollisuus koulutukseen, työpaikkoihin, asumiseen, terveydenhuoltoon ja kulttuuriin.

 
  
MPphoto
 
 

  Lorenzo Fontana (EFD), kirjallinen. (IT) Euroopan suurimman etnisen vähemmistön ongelmien hoitaminen edellyttää pikemminkin käytännönläheisyyttä kuin eräänlaista teennäistä ja tunteisiin vetoavaa liberalismia. Kyse on siitä, että olemme antamassa romaneille koko joukon oikeuksia, joista erittäin monet kansalaiset saavat nauttia ainoastaan suurten päivittäisten uhrausten ansiosta. Mielestäni tällaista EU:n strategiaa tai päätöstä ei kannata tukea, kun otetaan huomioon, että tämä ilmiö merkitsee myös valtavia eroja eri jäsenvaltioiden välillä. Jotkin maat ovat puolueettomasti arvioituna vaikeassa tilanteessa, kun taas toisia ilmiö koskettaa tuskin lainkaan. Siksi olisi mielestäni tehokkaampaa noudattaa toissijaisuusperiaatetta. Näin ollen en aio tukea käsiteltäväksi jätettyä mietintöä.

 
  
MPphoto
 
 

  Bruno Gollnisch (NI), kirjallinen.(FR) Harvoin Euroopan parlamentin mietintö on hiponut näin läheltä hulluutta. Romanien osallistamista koskeva strategia merkitsee pienen väestönosan järjestelmällistä tukemista kaikessa ja kaikkialla, pakollisia kiintiöitä kaikilla aloilla, myös päätöksentekoelimissä ja liiketoiminnassa, ja sen oletettujen tarpeiden, kuten asumisen, järjestelmällistä rahoittamista julkisista varoista. Tämän vähemmistön oletetaan tietenkin yleisesti joutuvan pahansuovan syrjinnän kohteeksi, eikä kukaan koskaan vaadi sitä kantamaan itse vastuuta. On syytä todeta, että esittelijä kuuluu itse tähän vähemmistöön, mikä osoittaa, ettei se niin kovin sorrettu olekaan. Se on suoraan sanoen hiukan sama kuin antaisi kiinalaiselle tehtäväksi EU:n kaupan suojatoimenpiteiden määrittelyn.

Palatakseni kuitenkin käsillä olevaan aiheeseen kysyn, kenestä muista Euroopan kansalaisista olette yhtä syvästi huolissanne, vaikka hekin elävät köyhyydessä ja epävarmuudessa ja ovat omassa maassaan pudonneet pois sosiaalietuuksien piiristä, koska niitä myönnetään nyt jo etuoikeutena muille? Juuri tämä Euroopan kansalaisiin kohdistuva ja heidän kustannuksellaan harjoitettava järjestelmällinen syrjintä on syynä heidän kasvavaan vastenmielisyyteensä EU:n järjestelmää kohtaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Nathalie Griesbeck (ALDE), kirjallinen.(FR) Tällä viikolla Euroopan parlamentti hyväksyi suurella ääntenenemmistöllä mietinnön romaniväestön osallistamista koskevasta EU:n strategiasta: tämä poliittinen lisäsignaali vahvistaa sen, että Euroopan unioni on tietoinen vastuustaan tätä Euroopan suurinta ja samalla vainotuinta etnistä vähemmistöä kohtaan. Mietinnössä korostetaan tämän strategian painopistealoja: perusoikeuksia, epätasa-arvoa, syrjinnän torjumista, koulutusta, työhön pääsyä, työmarkkinoita, oikeutta asuntoon ja niin edelleen. Kaikilla näillä aloilla tarvitaan toimia. Omalta osaltani korostin kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnassa tarvetta kiinnittää erityistä huomiota lapsiin ja alaikäisiin laadittaessa tällaista strategiaa. Mietinnössä korostetaan myös romanien osallistamiseen tarkoitettujen EU:n varojen väärinkäyttöä: muun muassa hallinnolliset viivytykset ja rasitteet, riittämätön valveutuneisuus ja paikallisten viranomaisten vähäinen osallistuminen ovat kaikki ongelmia, joihin jäsenvaltioiden, paikallisten viranomaisten, sidosryhmien ja muiden tahojen on puututtava, jotta varmistetaan näiden EU:n varojen täysimääräinen käyttöönotto. Kunkin jäsenvaltion on muokattava tätä strategiaa myöhemmin, ja siten se arvioidaan paikallisella tasolla.

 
  
MPphoto
 
 

  Sylvie Guillaume (S&D), kirjallinen.(FR) Kysymys romanien osallistamisesta on aidosti eurooppalainen ongelma, ja siksi Euroopan unionin on puututtava romaniyhteisöön kohdistuvan syrjinnän perimmäisiin syihin torjumalla stereotypioita, jotta varmistetaan yhtäläiset mahdollisuudet työhön, asumiseen, terveydenhuoltoon ja koulutukseen. Siksi minua ilahduttaa, että Euroopan parlamentti on nostanut asian esiin ja hyväksynyt tämän mietinnön, jonka tarkoituksena on antaa komissiolle ajattelemisen aihetta. Mietinnössä tuomitaan romanien osallistamishankkeisiin tarkoitettujen EU:n varojen väärinkäyttö jäsenvaltioissa, mutta toivoakseni komissio menee pidemmälle ja velvoittaa jäsenvaltiot tekemään julkisesti selkoa näiden varojen käytöstä.

 
  
MPphoto
 
 

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen. (LT) Äänestin tämän asiakirjan puolesta, vaikka katsonkin, että tämä mietintö olisi pitänyt hylätä. Tällä hetkellä ei ole tarpeen lujittaa vain yhteen ryhmään keskittyvää strategiaa. Sen sijaan tarvitsemme tehokkaan hätästrategian ratkaistaksemme laillista ja laitonta maahanmuuttoa koskevan ongelman, jotta voimme ennen kaikkea turvata talouden vakauden, työllisyyden, turvallisuuden, yleisen järjestyksen ja oikeudenmukaisuuden kaikille Euroopan kansalaisille, jotka kuuluvat johonkin jäsenvaltioon väestörakenteen, kulttuurin, perinteiden, historian ja talouden näkökulmasta.

 
  
MPphoto
 
 

  Cătălin Sorin Ivan (S&D), kirjallinen. – (RO) EU:n lähestymistapa romaneja koskevaan ongelmaan on ollut – ja on edelleen – puutteellinen. Lívia Járókan kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan puolesta laatiman mietinnön sekä muiden yhteistyömenettelyyn osallistuvien valiokuntien laatimien tekstien pitäisi antaa uutta pontta asianmukaiselle romanien osallistamista koskevalle strategialle, jonka odotamme komission esittävän ensi kuussa.

Uskon vahvasti, että olemme kaikki halukkaita saamaan aikaan todellisen muutoksen romaniyhteisön hyväksi ja tarjoamaan heille kaikki yhteiskunnallisen osallisuuden edellytykset. Siksi meidän on keskityttävä saatavilla oleviin poliittisiin välineisiin ja rahoitusvälineisiin ja toteutettava välittömiä toimenpiteitä avainaloilla kuten koulutuksessa ja terveydenhuollossa.

Kaikentasoinen yhteistyö aina EU:sta paikallistasolle on myös olennaisen tärkeää, sillä ilman yhteistoimintaa kaikki voimavarat menevät hukkaan. Romanit on otettava mukaan päätöksentekoon. Siksi on löydettävä ratkaisuja, jotta voimme luoda yhteyden niihin, jotka kytkevät päätöksenteko- ja täytäntöönpanotason toisiinsa.

Lopuksi totean, että meidän on ymmärrettävä tällä mietinnöllä välittämämme sanoman merkitys. Emme kuitenkaan saa unohtaa, että lukuisia viestejä on välitetty, ja nyt on tullut käytännön tekojen aika.

 
  
MPphoto
 
 

  Jarosław Kalinowski (PPE), kirjallinen.(PL) Romanit ovat kulttuuriltaan yksi maailman monimuotoisimmista kansoista. Heidän läsnäolonsa elävöittää monien eri maiden maisemaa. Stereotypiat ja syrjintä ovat kuitenkin haitallisia romaneille, eivätkä valitettavasti auta vuoropuhelun käynnistämisessä – sillä vuoropuhelua tarvitaan. Elämme toistemme rinnalla, ja meidän on ainakin hyväksyttävä toinen toisemme tehdäksemme lopun syrjäytymisilmiöstä. Tätä varten on välttämätöntä tukea koulutusta, jotta poistetaan esteet romanilasten koulunkäynniltä toisten lasten rinnalla eurooppalaisissa kouluissa. On myös välttämätöntä tukea aloitteita, jotka antavat romaneille mahdollisuuden ottaa vastaan laillista työtä ja sopeutua helpommin senhetkisen asuinmaansa olosuhteisiin. Pelkäämme sitä, mitä emme tunne. Jos tiedämme enemmän romanien rikkaasta kulttuurista ja tavoista, osallistaminen tapahtuu varmasti nopeammin.

 
  
MPphoto
 
 

  Timothy Kirkhope (ECR), kirjallinen. – (EN) ECR-ryhmä tukee vilpittömästi romaniväestön osallistamista ja integrointia jäsenvaltioissa ja Euroopan unionissa. Julkisten palvelujen yhtäläinen saatavuus, tasa-arvoinen pääsy työmarkkinoille ja syrjimättömyys ovat olennaisen tärkeitä kaikille ihmisille rodusta, etnisestä ryhmästä tai perinteistä riippumatta. Kannatamme myös vahvasti mietinnön tavoitteita, jotka koskevat EU:n varojen parempaa käyttöä ja kohdentamista, jotta romaneja voidaan tukea täysipainoisesti. Jotkin mietinnön osat, joissa käsitellään terveydenhuoltoa, koulutusta ja työllisyyttä, ovat kuitenkin mielestämme aloja, jotka kuuluvat jäsenvaltioiden lainsäädäntävaltaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Giovanni La Via (PPE), kirjallinen. (IT) Äänestäminen tänään romaniväestön osallistamista koskevan Euroopan unionin strategian puolesta voisi antaa hyödyllistä nostetta syrjimättömyyden edistämiselle jäsenvaltioissa sekä kannustaa ottamaan käyttöön välineitä romanien aseman turvaamiseksi. Toteamukseni pätee erityisesti kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin ryhmiin Euroopan unionin perusoikeuskirjan määräysten mukaisesti. Mielestäni tehokkaiden taloudellisten välineiden vahvistaminen on lisätavoite, joka on saavutettava, jotta voidaan toteuttaa varteenotettavaa ja sisällökästä romanien osallistamispolitiikkaa. Kyseessä olevassa päätöslauselmassa käsitellään myös oman maani kannalta erityisen merkittävää kysymystä, ja sen tavoitteena on romanien tehokas osallistaminen, jotta heillä on todellinen mahdollisuus osallistua niiden maiden talous-, yhteiskunta- ja kulttuurielämään, joihin he ovat sijoittautuneet; lisäisin vielä, että tämä edellyttää vastaanottavan valtion periaatteiden ja lakien ehdotonta noudattamista. Lopuksi totean kannattavani komissiolle esitettyä vaatimusta, joka koskee johtavan aseman omaksumista yhtenäisessä strategisessa koordinoinnissa yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa siten, että perustetaan pysyvänä elimenä toimiva työryhmä, joka ottaa vastuun romanikysymyksen valvonnasta ja koordinoinnista.

 
  
MPphoto
 
 

  Petru Constantin Luhan (PPE), kirjallinen. (RO) Äänestin tämän mietinnön puolesta, sillä olen tyytyväinen siihen, että siinä luodaan erittäin perusteellinen katsaus EU:n romaniyhteisöä koskevaan monitahoiseen kysymykseen. Rohkenisin jopa sanoa, että kun useimmat näistä ongelmista saadaan ratkaistua, sen myötä myös suuri osa eurooppalaisessa nyky-yhteiskunnassa kohtaamistamme ongelmista ratkeaa. Haluan vain mainita, millä tavalla rakennerahastoja voitaisiin käyttää romaniväestön osallistamista koskevan EU:n strategian painopisteiden tukemiseen. Mielestäni näiden yhteisöjen taloudelliseen ja sosiaaliseen kehitykseen on myönnettävä huomattavasti varoja. Jos toimille annettu rahoitustuki on riittämätöntä eikä aikaa ole riittävästi halutun vaikutuksen saavuttamiseen, saavutetut tulokset eivät vastaa tämänhetkisiä odotuksiamme. Tarvitaan ensisijaistamista, järkevää varojen käyttöä ja poliittista sitoutumista. Muussa tapauksessa rahoitusvarat menevät hukkaan. Tämän mietinnön jälkeen odotan kiinnostuneena seuraavia toimia, jotka komissio aikoo toteuttaa. Toivon, että tämä strategia tuottaa romanien osallistamista koskevan EU:n tukitoimenpiteen täytäntöönpanolta edellytettävää lisäarvoa.

 
  
MPphoto
 
 

  David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Olen tyytyväinen tähän romanien – Euroopan unionin syrjäytyneimmän ryhmän – ahdinkoa käsittelevään mietintöön. Päätöslauselmassa esitetään käytännön toimia romanien terveydenhuollon, koulutuksen ja hyvinvoinnin parantamiseksi. Siihen sisältyy toimenpiteitä, joilla parannetaan heidän pääsyään työmarkkinoille ja asianmukaisten asuntojen saatavuutta. Tämä päätöslauselma tarjoaa romaneille mahdollisuuden integroitua paremmin yhteiskuntaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Jean-Luc Mélenchon (GUE/NGL), kirjallinen.(FR) Tämä päätöslauselma on jälleen kerran pelkkää puhetta. Olen tyytyväinen siihen, että siinä tuomitaan rotuun liittyvät vihapuheet, etninen profilointi ja laittomat sormenjälkien ottamiset sekä laittomat häädöt ja karkotukset. Vastustan kuitenkin sitä, että joudumme matkan varrella nielemään karvaita lääkkeitä: komission täyden toimivallan tässä asiassa, romanien leimaamisen tekstissä, jonka väitetään olevan heidän puolellaan, kilpailun työmarkkinoilla ja kilpailukykyiset keskittymät. Tällaista sekavaa lähestymistapaa ei voida hyväksyä.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. (PT) EU on solidaarisuuden ja osallisuuden alue, joten sen on toteutettava välttämättömät toimet romaneihin kohdistuvan syrjinnän estämiseksi ja sen varmistamiseksi, että he saavat samat koulutusta, työllisyyttä, terveydenhoitoa ja asumista koskevat oikeudet kaikissa jäsenvaltioissa sekä valtioissa, jotka aikovat liittyä unioniin. Romanien pitäisi puuttua siihen, että lasten koulunkäynnin keskeyttäminen on yleinen käytäntö, lapsia ja naisia käytetään kerjäämiseen, kerjääminen valitaan elämäntavaksi ja työnteosta kieltäydytään ja sen sijaan turvaudutaan kolmansien maiden sosiaaliturvajärjestelmiin. On ryhdyttävä päättäväisiin toimiin syrjinnän lopettamiseksi. Jos tähän halutaan päästä, romanit eivät kuitenkaan voi jättäytyä ulkopuolelle, vaan heidän on edistettävä omaa yhdentymistään eurooppalaiseen alueeseen, jossa osallisuutta pidetään suotavana.

 
  
MPphoto
 
 

  Willy Meyer (GUE/NGL), kirjallinen. (ES) Äänestin romaniväestön osallistamista koskevasta EU:n strategiasta laaditun mietinnön puolesta. Tekstissä korostetaan tarvetta laatia tämän väestönosan suojelua ja osallistamista koskeva EU:n tason strategia. Siinä myös vaaditaan jäsenvaltioita hyväksymään ja vahvistamaan tehokasta syrjinnän – moninkertainen syrjintä mukaan luettuna – vastaista lainsäädäntöä, joka suojelee syrjinnältä kaikilla elämänalueilla, sekä turvaa, suojelee ja edistää perusoikeuksia, yhdenvertaisuutta ja syrjimättömyyttä sekä oikeutta vapaaseen liikkuvuuteen, mukaan luettuina syrjinnän poistamiseen tähtäävät tietoisuutta lisäävät toimet, joiden kohteina ovat romanit ja muut kuin romanit.

 
  
MPphoto
 
 

  Louis Michel (ALDE), kirjallinen.(FR) Nykyään noin 10–12 miljoonaa romania tarvitsee EU:n toimenpiteitä, joilla edistetään heidän yhteiskunnallista, kulttuurillista ja taloudellista osallistamistaan. Romanit ovat kärsineet ja kärsivät edelleen järjestelmällisestä syrjinnästä, syrjäytymisestä, ihmisoikeusloukkauksista ja leimautumisesta. Juuri hyväksymällämme mietinnöllä edistetään merkittävästi toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on vähentää syrjäytymistä, köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä.

Syrjinnän torjumiseksi on kuitenkin vielä tehtävä paljon. Vaikka etniseen alkuperään perustuva syrjintä voitaisiinkin poistaa, romaniväestön enemmistön yhteiskunnallis-taloudellinen syrjäytyminen on edelleen karua todellisuutta. Monet Euroopan romanit ovat täysin irrallaan kansantaloudesta ja elävät niin surkeissa oloissa, etteivät he voi käyttää perusoikeuksiaan.

Lisäksi katson, että romanien osallistaminen pitäisi aloittaa varhaislapsuudessa kirjaamalla lapset väestörekisteriin, varmistamalla laadukkaan koulutuksen saatavuus ja tarjoamalla vanhemmille työtukea. Komission on asetettava EU:n tason sitovat vähimmäisstandardit, jotka edellyttävät sekä paikallisten, kansallisten että EU:n viranomaisten osallistumista.

 
  
MPphoto
 
 

  Alexander Mirsky (S&D), kirjallinen. – (EN) EU on asettanut painopisteekseen alat, joilla siltä edellytetään romanien osallistamisprosessiin liittyviä lisätoimia. Valitettavasti ilmenee sellaisia ongelmia, jotka liittyvät koulutukseen, sairaanhoitoon ja romanien äärimmäiseen syrjäytymiseen. Mietinnössä vaaditaan komissiota esittämään strateginen suunnitelma näitä painopisteitä koskevien EU:n tason sitovien vähimmäisstandardien käyttöön ottamiseksi sekä määräämään seuraamuksia niille jäsenvaltioille, jotka eivät toimi tavoitteiden mukaisesti. Vaikka en olekaan varma siitä, että tässä onnistutaan kaikilta osin, äänestin mietinnön puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Romanit – mikä on poliittisesti korrekti ilmaus, vaikka jotkut tämän etnisen ryhmän jäsenet pitävät sitä halventavana ja vaativat kutsumaan itseään mustalaisiksi – elävät tietenkin jossain määrin surkeissa oloissa. Samalla emme saa katsoa läpi sormien sitä, että vähäinen edistyminen elämäntavan parantamisessa liittyy myös näiden ryhmien perinteisiin, joista ne pitävät tiukasti kiinni. Vuosien varrella on käynnistetty monia yrityksiä näiden ryhmien sopeuttamiseksi yhteiskuntaan tyypillisten hyvää tarkoittavien keinojen avulla, mutta kaikki yritykset ovat epäonnistuneet, koska tämän kiertolaiselämää viettävän väestön valtaenemmistö ei ole hyväksynyt niitä. Euroopan unioni on varannut 12 miljoonaa euroa vuoteen 2013 saakka vähemmistöjen integroimista varten, ja jo nyt on varsin selvää, että useimpien romanien osalta rahat menevät hukkaan.

Sekä klaanijärjestelmä että viranomaisten väliintulo-oikeuden puuttuminen estävät ikuisesti tämän noidankehän murtamisen. Paitsi että suunnitellun strategian avulla ei kyetä saamaan aikaan merkittäviä muutoksia, se voi joillakin aloilla, kuten syrjimättömyyden osalta, jopa muuttua itsetarkoitukseksi. Ei myöskään ole riittävän hyvin ymmärretty, että sellaista oikeutta kuin kuuluminen sosiaaliturvajärjestelmän piiriin ei ole olemassakaan. Tästä syystä vastustan mietintöä painokkaasti.

 
  
MPphoto
 
 

  Claudio Morganti (EFD), kirjallinen. (IT) Päätin äänestää tätä mietintöä vastaan, koska en näe mitään tarvetta sille, että Euroopan unioni sitoo valtavasti resursseja romanien osallistamiseen. Talouskriisin aikana ja vaikeassa kokonaistilanteessa se pyrkii tavoitteeseensa entistäkin nopeammin varmistaakseen romaniväestölle erityisrahoitusta ja suotuisat olosuhteet monilla aloilla.

Tämä etninen ryhmä on historian aikana jäänyt eristyksiin Euroopassa, ei useinkaan muiden tahdosta vaan luontaisesti; romanit ovat vapaaehtoisesti jättäytyneet syrjään jatkaakseen omien elämäntapojensa noudattamista; ne ovat kaukana Euroopan yhteisistä arvoista ja ajattelutavoista. Romaniväestön osallistamista koskevan EU:n erityisstrategian sijasta haluaisin meidän työskentelevän Euroopan tasolla aidon ja tehokkaan yhteisen maahanmuuttostrategian puolesta; sen merkitys vaikuttaa yhä suuremmalta eikä sitä voida enää lykätä.

 
  
MPphoto
 
 

  Rareş-Lucian Niculescu (PPE), kirjallinen. (RO) EU:n romanistrategia on kiistatta täysin välttämätön, sillä tälle eurooppalaiselle vähemmistölle on elämäntapansa takia samalla ominaista erittäin laaja rajatylittävä liikkuvuus. Äänestin tämän päätöslauselman puolesta erityisesti siksi, että siinä korostetaan laadukkaan yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen merkitystä ihmisten yksityis- ja työelämään vaikuttavana tekijänä ja että sen vuoksi koulutus on kaikkein luotettavin ratkaisu romanien yhteiskuntaan osallistamisen turvaamiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Franz Obermayr (NI), kirjallinen. – (DE) EU:n enemmistöyhteiskunnan ikääntyessä nopeasti romanien osuus väestöstä kasvaa nopeasti. Unkarissa, jossa romanit tällä hetkellä muodostavat arviolta 6–8 prosenttia kokonaisväestöstä, heidän osuutensa työssä käyvästä väestöstä ylittää 50 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Pahinta onkin, että romanien elämän tunnuspiirteitä EU:ssa ovat – kuten ovat aina olleet – työttömyys, paljon keskimääräistä alhaisempi koulutustaso, järjestäytynyt rikollisuus ja prostituutio sekä vetäytyminen rinnakkaisyhteiskuntaan. Naisten tilanne usein vanhakantaisessa romaniyhteisössä on erityisen järkyttävä, ja heidän kouluttamattomuutensa ja siten jäämisensä työmarkkinoiden ulkopuolelle on sitäkin suurempaa. Käsittelemässämme mietinnössä puututaan eittämättä joihinkin ongelmiin, vaikkakin yksipuolisesti. Osallistaminen ei ole yksisuuntaista. Romanien on tehtävä osuutensa, lähetettävä lapsensa kouluun, integroiduttava paremmin työmarkkinoille ja tehtävä loppu suunnitelmallisesta rikollisuudesta. Siksi äänestin mietintöä vastaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Justas Vincas Paleckis (S&D), kirjallinen. (LT) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska kiireellinen muutos on tarpeen tilanteessa, jossa vielä 21. vuosisadalla merkittävä osa Euroopassa elävistä 10–12 miljoonasta romanista kärsii syrjinnästä sekä taloudellisesta ja yhteiskunnallisesta syrjäytymisestä. Osallistamisen edistäminen on pitkä ja monimutkainen prosessi, joka mukautetaan kunkin maan ja alueen olosuhteisiin. Euroopan unionin strategialla pitäisi varmistaa rahoitusohjelmille selkeät tavoitteet ja välineet. Suurin vastuu on kuitenkin kansallisilla hallituksilla ja paikallisilla viranomaisilla, jotka ovat parhaiten perillä alueiden tilanteesta. Koulutus, terveydenhuolto, asuntopolitiikka ja romanien nopeampi osallistaminen työmarkkinoilla ovat avaintekijöitä pitkäaikaisen ongelman ratkaisemisessa. Elleivät EU:n romanikansalaiset kykene integroitumaan tehokkaasti Euroopan unionin jäsenvaltioiden yhteiskuntiin, se antaisi huonon yleiskuvan EU:n integraatiopolitiikasta.

 
  
MPphoto
 
 

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. (IT) Euroopan unioni on jo vuosia työskennellyt vähemmistöjen sosiaaliseen integroitumiseen ja suojeluun liittyvien ongelmien parissa. Lívia Járókan romaniväestön osallistamista koskevassa mietinnössä esitetään heidän yhteiskunnallis-taloudellista osallistamistaan edistävä toimintasuunnitelma sellaista EU:n hanketta silmällä pitäen, jossa määritellään ongelman ratkaisemiseen tarkoitetut kansalliset strategiat osittain kullekin jäsenvaltiolle lankeavien kustannusten perusteella. Äänestin mietinnön puolesta nimenomaan siksi, että tarvitsemme uuden EU:n oikeuskehyksen, johon sisältyy toimenpiteitä syrjinnän torjumiseksi ja ihmisoikeuksien suojelemiseksi sekä romanien osallistamiseksi eri jäsenvaltioissa heidän koulutuksensa ja terveyspalvelunsa turvaavan suunnitelman avulla.

 
  
MPphoto
 
 

  Georgios Papanikolaou (PPE), kirjallinen. (EL) Äänestin tänään romaniväestön osallistamista koskevasta EU:n strategiasta laaditun Euroopan parlamentin mietinnön puolesta. Heidän yhteiskuntaan osallistamisensa on erittäin tärkeä kysymys, joka koskee yleisesti kaikkia jäsenvaltioita ja erityisesti Kreikkaa, jossa Euroopan unionin perusoikeusviraston tutkimusten mukaan 35 prosenttia romaneista on lukutaidottomia ja vain 4 prosenttia on käynyt koulua vähintään kymmenen vuotta. Osallistamisen avaintekijä on koulutus ja erottelun poistaminen kouluista. Riittävän terveydenhuollon ja yhtäläisten työllistymismahdollisuuksien ohella jäsenvaltioiden on pidettävä tarkemmin silmällä sitä, missä määrin romaneille myönnettyjä EU:n varoja oikeastaan käytetään edunsaajien hyväksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Rovana Plumb (S&D), kirjallinen. (EN) Tiedämme, että Euroopan romaneista 10–12 miljoonaa kärsii edelleen vakavasta ja järjestelmällisestä syrjinnästä yleissivistävässä koulutuksessa (jossa he kärsivät erityisesti erottelusta), asumisessa (erityisesti pakkohäädöt ja kehnot elinolot, usein getoissa) ja työelämässä (erityisen alhainen työllistymisaste); heillä ei myöskään ole yhdenvertaisia mahdollisuuksia terveydenhuoltojärjestelmien ja muiden julkisten palvelujen käyttöön, ja heidän poliittinen osallistumisasteensa on hämmästyttävän alhainen. Romaniväestön osallistamista koskevaan EU:n strategiaan pitäisi sisällyttää toimenpiteitä, joilla varmistetaan romanien tilanteen seuranta heidän sosiaalisiin perusoikeuksiinsa, tasa-arvoon, syrjimättömyyteen ja vapaaseen liikkuvuuteen EU:ssa liittyvien periaatteiden kunnioittamisen ja edistämisen osalta; lisäksi aikuisille on tarjottava koulutusmahdollisuuksia ja työtukimuotoja, jotka ovat ratkaisevan tärkeitä romanien palvelukseen ottamisen ja työelämässä pysymisen tukemiseksi, jotta vältetään sosiaalisen syrjäytymisen paheneminen.

Komission ja jäsenvaltioiden pitäisi ottaa romaninaisten erityistarpeet huomioon noudattamalla tasa-arvonäkökulmaa kaikissa romanien osallistamista koskevissa politiikoissa ja suojella erityisen suojattomia ryhmiä. Siksi kehotan komissiota esittämään Euroopan parlamentille vuosittain seurantakertomuksen romaniväestön osallistamista koskevasta EU:n strategiasta, jotta kansallisella tasolla tapahtunutta edistystä voidaan valvoa.

 
  
MPphoto
 
 

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. (PT) Äänestin tämän mietinnön puolesta; siinä kiinnitetään huomiota vaatimukseen ratkaista tehokkaasti ne ongelmat ja haasteet, jotka liittyvät tähän romaniyhteisöjen osallistamista koskevaan arkaluonteiseen kysymykseen.

 
  
MPphoto
 
 

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Mietinnöstä, jonka Lívia Járóka laati Euroopan parlamentin puolesta romaniväestön osallistamista koskevasta EU:n strategiasta, äänestettiin kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnassa 14. helmikuuta; esittelijä hyväksyi suurimman osan Verts/ALE-ryhmän esittämistä tarkistuksista tai sisällytti ne kompromissitarkistuksiin, ja monet ryhmän asiaa koskevista vaatimuksista otettiin huomioon: nimittäin se, että romanien osallistamista koskevan strategian ohjenuorana pitäisi käyttää ryhmän sisäistä näkökulmaa, jonka romani on suunnitellut romaneja varten; siten lisätään romanien vaikutusvaltaa, otetaan heidät mukaan päätöksentekoprosessiin, palkataan romanihenkilöstöä/-välittäjiä keskeisiin paikallisen, kansallisen ja EU:n tason virkoihin ja lopetetaan EU:n jäsenvaltioissa vallitsevan rankaisemattomuuden takia jatkuvat laittomat menettelyt. Niitä ovat romaneihin kohdistuva väkivalta, vapaan liikkumisoikeuden loukkaukset, äärimmäisiä poliittisia näkemyksiä edustavien puolueiden, poliitikkojen ja politiikkojen lisääntyvä vaikutus, romanilasten erottelu koulutusjärjestelmässä, romanien laajamittainen erottelu omille asuinalueilleen, ihmiskauppa, terveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen saannin epääminen ja romaninaisten pakkosterilisaatio.

 
  
MPphoto
 
 

  Licia Ronzulli (PPE), kirjallinen. (IT) Euroopan komissio esittää 6. huhtikuuta romanien osallistamista koskevan tiedonannon. Kysymys on kirjattu myös EU:n puolivuotista puheenjohtajuutta parhaillaan hoitavan Unkarin hallituksen painopistealoihin. Parlamentin päätöslauselmassa korostetaan tarvetta romaniväestön tiiviimpään integrointiin nyky-yhteiskunnassa.

Henkilökohtainen mielipiteeni on, että näiden väestönosien asia on sopeutua meidän yhteiskuntaamme eikä pakottaa meitä toteuttamaan myönteisiä toimia, jotka usein tuottavat täysin odotusten vastaisia tuloksia. Oppimattomuus, koulutuksen puute sekä luku- ja kirjoitustaidottomuus merkitsevät usein heikkoja tulevaisuudennäkymiä. Ilman koulutusta on mahdotonta osallistua aktiivisesti yhteiskunnan toimintaan. Romanien vaikeudet työnsaannissa johtuvat usein heidän vähäisestä koulutuksestaan, mikä osoittaa, että koulutussektori on se perusta, jolle heidän on rakennettava oma tulevaisuutensa.

 
  
MPphoto
 
 

  Oreste Rossi (EFD), kirjallinen. (IT) Tätä mietintöä on täysin mahdotonta hyväksyä, sillä siinä toistetaan monta kertaa, että romanien osallistaminen on taloudellinen välttämättömyys ja että se olisi jäsenvaltioiden taloudellisen edun mukaista. Siinä ehdotetaan myös komission pysyvänä elimenä toimivan romanityöryhmän perustamista ja tuomitaan järjestelmällinen syrjintä sekä kestämätön syrjäytyminen ja ihmisoikeusloukkaukset.

Mietinnössä korostetaan myös, että tarvitaan yhteinen eurooppalainen strategia kaikkien romanien oikeuksiin kohdistuvien loukkausten torjumiseksi, sormenjälkien ottaminen ja karkotukset mukaan luettuina. Siinä esitetään sakkorangaistuksia niille kansallisille hallituksille, jotka eivät noudata romaniväestöä koskevia sitovia eurooppalaisia standardeja, joilla edistetään romanien palkkaamista julkishallintoon ja romaniopettajien palkkaamista kouluihin, jotta romanit voivat vaalia kulttuuriaan omalla äidinkielellään. Lopullisena sananvapauden loukkauksena mietinnössä vielä tuomitaan romanien torjuminen ja syrjintä poliittisissa kokouksissa. On selvää, ettei minulla ole muuta vaihtoehtoa kuin äänestää sellaista mietintöä vastaan, joka on täysin vastenmielinen ja loukkaa ihmisten oikeuksia määrätä omista asioistaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Olga Sehnalová (S&D), kirjallinen. (CS) Kaikkien romaniväestön osallistamista koskevien EU:n strategioiden on perustuttava ennen kaikkea paikallisten olosuhteiden tuntemiseen. Siksi strategiaa on mahdotonta ajatella ilman tiivistä yhteistyötä paikallisten viranomaisten ja yhteisöjen kanssa; niissä julkilausumaa on toteutettava arkisena rinnakkainelona yhteiskunnan enemmistön ja romaniyhteisön välillä. Mietinnössä ei jätetä tätä näkökohtaa huomiotta, ja siksi olen äänestänyt sen puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Bart Staes (Verts/ALE), kirjallinen. – (NL) Romanit kamppailevat järjestelmällistä syrjintää vastaan Euroopassa, ja heidän on torjuttava syrjäytymistä, ihmisoikeusloukkauksia ja leimautumista. Toivon, että äänestämällä tänään EU:n tason sitovien vähimmäisstandardien puolesta turvataan 10–12 miljoonalle romanille paremmat mahdollisuudet työpaikkoihin, koulutukseen, asuntoihin ja terveydenhuoltoon. On myönteistä, että mietinnössä vaaditaan kehittämään parhaita toimenpiteitä yhdessä sidosryhmien kanssa. Mietinnössä korostetaan lisäksi aluepolitiikan ensiarvoisen tärkeää merkitystä. Jäsenvaltioilla on joka tapauksessa käytettävissään varoja, joilla auttaa romaneja integroitumisessa, mutta ne käyttävät näitä rahoja tuskin lainkaan. Näin ollen on jäsenvaltioiden asia kantaa vastuunsa.

Toinen myönteinen asia tässä mietinnössä on ajatus siitä, että komission on otettava käyttöön perusteita tuen myöntämiseksi järjestelmää noudattaville jäsenvaltioille ja seuraamusten määräämiseksi sääntöjen noudattamatta jättämisestä. Ainoa huono puoli on viittaus romanien kauan kestävään riippuvuuteen sosiaaliturvajärjestelmästä. Tämä on erittäin konservatiivinen, ennakkokäsityksiin perustuva näkemys, joka jälleen kerran väheksyy romaniyhteisöä. Toivon, että komissio sisällyttää tämän mietinnön omaan ehdotukseensa, joka esitetään todennäköisesti 5. huhtikuuta. Neuvoston on määrä hyväksyä se ennen kesää. Romanien osallistaminen on yksi puheenjohtajavaltio Unkarin painopistealoista.

 
  
MPphoto
 
 

  Catherine Stihler (S&D), kirjallinen. (EN) Kannatin tätä mietintöä, jonka tavoitteena on torjua romaneihin kohdistuvaa syrjintää ja jossa vaaditaan jäsenvaltioita suunnittelemaan toimintalinjoja heidän integroimisekseen työmarkkinoille. Romanit ovat yksi EU:n syrjäytyneimmistä ryhmistä, ja siksi meidän on varmistettava, että heidän sosiaalisen syrjäytymisensä torjumiseksi toteutetaan toimia.

 
  
  

Mietintö: Bernd Lange (A7-0022/2011)

 
  
MPphoto
 
 

  Alexander Alvaro (ALDE), kirjallinen. (DE) Langen mietinnöstä toimitetussa äänestyksessä äänestin tyhjää 31 kohdasta moniselitteisen sanamuodon vuoksi: siinä viitataan sekä euro-obligaatioihin että hankeobligaatioihin. Äänestin kuitenkin mietinnön puolesta kokonaisuutena, koska en vastusta hankeobligaatioita sinänsä. Hankeobligaatioilla rahoitetaan laajamittaisia innovointia, infrastruktuuria ja uudelleen teollistamista koskevia hankkeita. Kyse ei ole välineistä, joiden avulla velat voidaan yhteisöllistää, kuten euro-obligaatioiden tapauksessa.

 
  
MPphoto
 
 

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. (PT) Äänestin tämän mietinnön puolesta, sillä teollisuuspolitiikka kuuluu Eurooppa 2020 -strategian painopisteisiin ja on Euroopan talouden pääasiallinen moottori. Tämän alan keskeinen merkitys johtuu siitä, että se muodostaa kolme neljäsosaa Euroopan viennistä, tarjoaa työtä 57 miljoonalle ihmiselle ja sen osuus tutkimukseen ja kehittämiseen tehtävistä investoinneista on 80 prosenttia. Jos Eurooppa aikoo olla kilpailukykyinen tällä alalla, sen on mielestäni keskityttävä vihreiden ja innovatiivisten, tietämykseen perustuvien hankkeiden edistämiseen.

 
  
MPphoto
 
 

  Laima Liucija Andrikienė (PPE), kirjallinen. (LT) Äänestin tämän globalisaation aikakauden teollisuuspolitiikasta annetun tärkeän päätöslauselman puolesta. Maailmanlaajuinen talouskriisi on koetellut Euroopan teollisuutta ja siksi – kriisin vaikutuksen voittamiseksi ja näihin haasteisiin vastaamiseksi – EU tarvitsee teollisuuspolitiikkaa, jossa yhdistyvät kilpailukyky, kestävyys ja ihmisarvoinen työ ja joka voi samalla vauhdittaa taloutta, edistää työllisyyttä, estää ympäristön tilan huononemista ja parantaa elämänlaatua. Kannatan päätöslauselmassa komissiolle ja jäsenvaltioille esitettyä vaatimusta kehittää kunnianhimoinen, ympäristötehokas ja vihreä EU:n teollisuusstrategia, jotta voidaan palauttaa valmistuskapasiteetti EU:n koko alueella ja jotta EU:ssa voidaan luoda korkealaatuisia ja hyvin palkattuja työpaikkoja. Euroopan parlamentti korostaa pk-yritysten suurta merkitystä teollisuudessa ja erityisesti kestävien työpaikkojen takaamisessa aluetasolla sekä talouden ja luovan toiminnan dynamiikan ja voimakkaan kasvun säilyttämisessä. Siksi on edelleen pyrittävä pk-yritysten rahoituksen saannin parantamiseen ja erityisesti kehittämään kestäviä riskipääomamahdollisuuksia, vahvistamaan uuden rahoitusmarkkina-arkkitehtuurin yhteydessä pk-yritysten pitkän ja lyhyen aikavälin rahoitusmahdollisuuksia ja niiden suosimia rahoituslähteitä, avaamaan markkinat ja luomaan oikeudenmukaiset edellytykset kilpailulle, mikä antaisi nykyistä useammille yrittäjille ja pienyrityksille mahdollisuuden kasvaa ja kehittyä kaikkialla Euroopassa toimiviksi yrityksiksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Elena Oana Antonescu (PPE), kirjallinen. (RO) Maailmanlaajuinen talouskriisi on koetellut Euroopan teollisuutta ja hankaloittanut sen kykyä sopeutua haasteisiin, joita siirtyminen tietoon ja tehokkuuteen pohjautuvaan talouteen aiheuttaa; se vaikuttaa voimakkaasti teollisuuden kehitykseen ja työmarkkinoihin. Näihin haasteisiin vastaaminen edellyttää mielestäni teollisuuspolitiikkaa, jossa yhdistyvät kilpailukyky, kestävyys ja ihmisarvoinen työ ja joka voi samalla vauhdittaa taloutta, edistää työllisyyttä, estää ympäristön tilan huononemista ja parantaa elämänlaatua Euroopan unionissa. Mietinnössä kannatetaan teollisuuden edistämistä järkevällä ja edistyksellisellä sääntelyllä ja markkinoiden stimuloinnilla, joka perustuu markkinoiden kehitystä koskeviin tarkkoihin odotuksiin, ja tukemalla yleistä suuntautumista kohti puhtaita, kestäviä ja innovatiivisia tuotanto-, jakelu- ja kulutustapoja. Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska katson, että Euroopan unionin teollisuuspolitiikan menestys riippuu sen tiiviistä integroimisesta uuteen, investointeja tukevaan ja keinottelun estävään rahoitusalan arkkitehtuuriin sekä makrotalouspolitiikkaan, joka painottaa EU:n vero-, talous- ja budjettipolitiikkaa kestävän kasvun ja työllisyyden suuntaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Sophie Auconie (PPE), kirjallinen.(FR) Teollisuustuotannon vähentäminen Euroopassa on vakiintunut tosiseikka. Euroopan teknologinen ja taloudellinen asema vaarantuu lisääntyvän globalisoitumisen ja nopeasti kehittyvien maiden aiheuttaman voimakkaan kilpailun takia. Euroopan unionin on siksi omaksuttava teollisuuspolitiikka, jossa yhdistyvät kilpailukyky, kestävyys ja ihmisarvoinen työ. Tavoitteet ovat seuraavat: vauhdittaa taloutta, edistää työllisyyttä, estää ympäristön tilan huononemista ja parantaa elämänlaatua. Tämä on tukemani päätöslauselman ydin. Erityisesti kannatan euro-obligaatioiden käyttöönottoa, jotta Euroopan unioni voi rahoittaa innovointia, infrastruktuuria ja uudelleen teollistamista.

 
  
MPphoto
 
 

  Liam Aylward (ALDE), kirjallinen. (GA) Teollisuus tarjoaa EU:ssa työpaikan 57 miljoonalle ihmiselle ja muodostaa 75 prosenttia EU:n viennistä. Teollisuudella on ratkaiseva merkitys EU:n tulevan kilpailukyvyn turvaamisessa. Olen tyytyväinen Eurooppa 2020 -strategian toteamukseen korkealaatuisten työpaikkojen ja koulutuksen edistämisestä, jonka avulla tuetaan teollisen perustan kehittämistä, ja siksi äänestin mietinnön puolesta.

Koska pk-yritykset tarjoavat kaksi kolmasosaa teollisuuden työpaikoista, kannatan sitä, mitä mietinnössä todetaan pienten yritysten mahdollisuudesta osallistua julkisiin hankintoihin ja pienten yritysten merkityksestä teollisuuspolitiikan kehittämisessä.

Pk-yrityksillä on oltava paremmat mahdollisuudet osallistua puiteohjelmaan, ja teknologian siirtoon ja innovointiin on annettava apua ja tukea. Olen esittelijän kanssa samaa mieltä siitä, että EU:n on kehitettävä ja edistettävä alueellisia innovaatioklustereita. Näiden klustereiden suurimpia etuja ovat niiden kyky siirtää osaamista, kehittää tutkimustoimia, tutkintoja ja infrastruktuuria sekä vauhdittaa työllistymismahdollisuuksia alueilla.

 
  
MPphoto
 
 

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. (LT) Äänestin tämän mietinnön puolesta. Euroopan unioni on maailman suurin markkina-alue, mutta emme hyödynnä valtavia mahdollisuuksiamme. Markkinamme ovat hyvin avoimet, mutta ulkomaisille markkinoille pääsymme tiellä on suunnattomia esteitä. Sisämarkkinoiden keskeneräisyys esimerkiksi energia-alalla pakottaa meidät alistumaan ulkopuolisten tahojen sanelemiin ehtoihin, millä on suora vaikutus kilpailukykyymme. Teollisuuden kannattavuus on sidoksissa pienten ja keskisuurten yritystemme kannattavuuteen; käyttöön otetuista toimenpiteistä huolimatta niiden tilanne on tällä hetkellä vaikea. Olen samaa mieltä siitä, että innovaatiot ovat keskeinen osa nykyteollisuutta, mutta tällä alalla emme suinkaan voi ylpeillä kyvyllämme reagoida ajoissa globaalien markkinoiden muuttuviin olosuhteisiin. Mielestäni meillä on nykyisin tasapainoinen ja kattava käsitys teollisuudesta, ja nyt jäsenvaltioiden ja Euroopan komission on tehtävä osuutensa sen varmistamiseksi, että kunnianhimoiset tavoitteemme mahdollistavat nykyaikaisen ja kilpailukykyisen teollisuuden kehittämisen.

 
  
MPphoto
 
 

  Jan Březina (PPE), kirjallinen. (CS) Euroopan teollisuus joutuu vieläkin kantamaan talouskriisin seuraukset, ja niiden onnistunut hoitaminen edellyttää EU:n tasolla koordinoitua lähestymistapaa. EU:lle on laadittava teollisuusstrategia, jossa vahvistetaan strategiset investointialat, minkä jälkeen nämä painopistealat otetaan huomioon tulevassa rahoituskehyksessä sekä EU:n vuotuisissa talousarvioissa ja toimintalinjoissa. EU:n teollisuutta ei voida kehittää ilman kunnianhimoista rahoitusta etenkään tutkimuksen ja energian, televiestinnän ja liikenneverkkojen (Euroopan laajuiset verkot) osalta ja siten liiketoimintaympäristöä tukevien julkisten palvelujen osalta. Mielestäni ei ole välttämätöntä eikä myöskään tarkoituksenmukaista ottaa tätä tarkoitusta varten käyttöön euro-obligaatioita (euro-obligaatiot tai hankeobligaatiot). EU ei ole itsenäinen poliittinen kokonaisuus, ja siksi sen tulojen pitäisi periaatteessa muodostua jäsenvaltioiden maksuosuuksista. Puhumattakaan siitä, että ajatus euro-obligaatioista tarkoittaa velkaa, mikä saattaa olla ristiriidassa EU:n tasapainoisen talousarvion periaatteen kanssa. Innovointiin, infrastruktuuriin ja uudelleen teollistamiseen myönnettävän rahoitustuen pitäisi perustua pääasiassa kahdeksannen tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen puiteohjelman ja kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman resurssien vahvistamiseen; näin pyritään varmistamaan Euroopan teollisuuden maailmanlaajuisen kilpailukyvyn säilyminen ja siten myös yksityisten investointien tehokas hyödyntäminen.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria Da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. (PT) Eurooppa saa nykyään havaita kilpailukykynsä heikentyneen maailmanmarkkinoilla. Euroopan on siis löydettävä uusia tapoja vahvistaa teollista perustaansa, jotta se voi kohdata uusia haasteita. Globalisaation aikakauden teollisuuspolitiikasta laaditulla mietinnöllä pyritään esittämään ehdotuksia Euroopan teollisuuden vauhdittamiseksi. Yhteisen ja kestävän teollisuuspolitiikan on perustuttava tieteelliseen tutkimukseen, innovointiin, resurssitehokkuuden parantamiseen, hyödykkeitä koskevaan strategiaan, pienten ja keskisuurten yritysten vahvistamiseen ja alueellisten verkostojen kehittämiseen. On erityisen olennaista, että energiatehokkuus ja tieto- ja viestintätekniikan käyttöönotto ovat teollisuusvallankumouksen perusta, jotta voidaan lisätä kilpailukykyä, talouskasvua ja työllisyyttä. Olen erityisen tyytyväinen siihen, että korostetaan perinteistä eurooppalaista teollisuutta, joka on välttämätöntä taloudellemme. Ratkaisevan tärkeitä ovat sellaiset toimenpiteet kuin uusien tekniikoiden käyttöönotto sekä lisäpanostukset tieteelliseen tutkimukseen ja innovaatioihin esimerkiksi valmistavan teollisuuden alalla. Tämä on ainoa keino palauttaa eurooppalaisen teollisuuden maailmanlaajuinen johtoasema.

 
  
MPphoto
 
 

  Françoise Castex (S&D), kirjallinen.(FR) Teollisuuspolitiikka on Euroopan unionille välttämätöntä, ja tämä mietintö tarjoaa Euroopan komissiolle mahdollisuuden: alkuperäinen tiedonanto oli pettymys. Parlamentin työ tarjoaa komissiolle konkreettisia ehdotuksia, jotka sen on hyväksyttävä. Tämä mietintö pitäisi yhdistää ehdotuksiimme, jotka koko Euroopan parlamentti hyväksyi tällä viikolla ja joihin sisältyivät erityisesti EU:n aluetta koskevan finanssitransaktioveron periaate ja euro-obligaatioiden käyttöönotto. Meidän on toimillamme osoitettava, että sosiaalinen ja teknologinen innovointi sopivat yhteen.

 
  
MPphoto
 
 

  Jorgo Chatzimarkakis (ALDE), kirjallinen. (DE) Langen mietinnöstä toimitetussa äänestyksessä äänestin tyhjää 31 kohdasta moniselitteisen sanamuodon vuoksi: siinä viitataan sekä euro-obligaatioihin että hankeobligaatioihin. Äänestin kuitenkin mietinnön puolesta kokonaisuutena, koska en vastusta hankeobligaatioita sinänsä. Hankeobligaatioilla rahoitetaan laajamittaisia innovointia, infrastruktuuria ja uudelleen teollistamista koskevia hankkeita. Kyse ei ole välineistä, joiden avulla velat voidaan yhteisöllistää, kuten euro-obligaatioiden tapauksessa.

 
  
MPphoto
 
 

  Marielle De Sarnez (ALDE), kirjallinen.(FR) On selvää, että EU:n on kehitettävä pitkän aikavälin eurooppalainen teollisuusstrategia. Emme voi olla maailman ainut talousalue, jossa sovelletaan yksipuolisesti vapaakauppaa koskevia periaatteita, ilman että meillä on mitään käsitystä siitä, mitä tärkeimmät kilpailijamme tekevät. Euroopan komission on ymmärrettävä, että voimassa olevat säännöt eivät kriisin takia enää sovellu nykypäivän talouteen ja että on tullut aika tehostaa tuntuvasti Euroopan unionin polkumyynnin vastaisia välineitä ja vastavuoroisuusperiaatteen soveltamista kaupan alalla. Euroopan unioni tarvitsee eurooppalaisen strategian, jonka avulla toteutetaan Galileon ja ITERin kaltaisia merkittäviä teollisia hankkeita. Sen on myös tuettava tuotannonalojaan ja pk-yrityskantaansa. Sen on edistettävä ja lisättävä tutkimus- ja kehitysinvestointeja ja siten yritettävä säilyttää johtoasemansa huipputeknologian alalla. Samoin sen on tehostettava väärennösten torjuntaa ja esitettävä ehdotus aktiiviseksi EU:n patenttipolitiikaksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Karima Delli (Verts/ALE), kirjallinen.(FR) Tämä mietintö ei erotu edukseen laatunsa puolesta, sillä se on Euroopan parlamentin jäsenten saavuttaman hyvin laajan kompromissin tulos. Se sisältää sekä Vihreät / Euroopan vapaa allianssi -ryhmän mielestä erittäin myönteisiä seikkoja että määrättyjä ajatuksia, jotka olemme turhaan yrittäneet tuomita. Pääasia kuitenkin on, että Euroopan parlamentin jäsenet voivat sen kautta esittää varsin edistyksellisen kannanoton Eurooppa 2020 -strategian lippulaivahankkeesta, jossa keskitytään teollisuuteen.

Tekstissä vaaditaankin liikennejärjestelmien kestävyyden parantamista tehokkaampien tekniikoiden, yhteentoimivuuden ja innovatiivisten liikkumisratkaisujen avulla. Siinä korostetaan, että energian ja resurssien säästäminen on asetettava keskeiselle sijalle EU:n teollisuuspolitiikassa. Tältä osin siinä palautetaan mieliin, että energiatehokkuuden parantamisesta odotetaan valtavaa työllistämispotentiaalia ja kustannusten laskua.

Energiatehokkuuden parantamiseksi toteutettavilla toimenpiteillä on siten tuettava aloitteita kaikilla teollisuudenaloilla. Euroopan parlamentin jäsenet pyrkivät myös edistämään kaikkia toimia osaamisessa esiintyvien puutteiden korjaamiseksi, jotta voidaan parantaa työvoiman pätevyyttä ja nostaa teollisuuden arvostusta vastavalmistuneiden nuorten keskuudessa.

 
  
MPphoto
 
 

  Robert Dušek (S&D), kirjallinen.(CS) Teollisuus muodostaa lähes yhden kolmasosan EU:n BKT:sta, teollisuustuotteiden osuus viennistä on kolme neljäsosaa ja teollisuus työllistää 57 miljoonaa Euroopan kansalaista. Euroopan teollisuudessa oli jo meneillään rakennemuutosprosessi ennen kriisin puhkeamista. Nykyisin siihen vaikuttavat erityisesti maailmantalouden kehityksessä tapahtuvat nopeat muutokset sekä kilpailun lisääntyminen. Globalisaation muoto muuttuu siirryttäessä maailmanlaajuiseen tieto-, tutkimus- ja innovaatioperustaiseen yhteiskuntaan. Ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja biologisen monimuotoisuuden mahdollisimman korkean tason säilyttämistä koskeva vaatimus on johtamassa teollisuustuotannon hiilidioksidipäästöjen täydelliseen poistamiseen ja resurssien käytön tehostamiseen. Euroopan teollisuuden pitäisi jatkossakin säilyttää keskeinen asema avainaloilla ja hyödyntää kestävän elpymisen tarjoamia mahdollisuuksia, joilla pyritään turvaamaan ammattitaitoisille työntekijöille mahdollisimman suuri määrä työpaikkoja. Esittelijä tekee koko joukon toimenpide-ehdotuksia, jotta tämä olisi mahdollista. Olen samaa mieltä innovaatioita koskevan toimitusketjun perustamisesta, resurssitehokkuuden parantamisesta, julkisia hankintoja koskevien sopimusten tehokkaammasta hyödyntämisestä etenkin pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritykset) osalta, niin kutsutun puhtaan energian tuotannon lisäämisestä ja pk-yritysten yleisesti laajemmasta sisällyttämisestä eurooppalaisen teollisuuden käsitteeseen. Mietintö on eurooppalaisen teollisuuden edun mukainen ja esittelijällä on todellinen ymmärtämys asiasta, ja siksi äänestän mietinnön hyväksymisen puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Ioan Enciu (S&D), kirjallinen. (EN) Arvoisa puhemies, äänestin mietinnön puolesta, koska katson, että se on keino edistää Euroopan työvoiman kannalta vakaata, yhtenäistävää ja työllisyyteen perustuvaa teollisuuspolitiikkaa. Tutkimus ja kehitys ovat keskeisiä innovointia ja kauppaa edistäviä tekijöitä ja pysyvät EU:n teollisuuspolitiikan kulmakivinä. Teollisuus on mielestäni tärkeässä asemassa pyrittäessä säilyttämään työpaikat unionissa, minkä vuoksi meidän on lisättävä toimiamme ylläpitääksemme voimakasta teollista perustaa, luodaksemme maailman kilpailukykyisimmän teollisuuden ja varmistaaksemme eri jäsenvaltioissa sijaitsevien yrityksien väliset tiiviit verkostot yhteisten teollisten painopistealojen saavuttamiseksi. Jotkin mietintöön sisällytetyt tarkistukseni koskevat uusien tuotteiden markkinoilletulon nopeuttamista varmistaen, että unionin valmistusteollisuus vahvistaa unionin talouden perustaa, ja teollisuuden rahoitusohjelmien yksinkertaistamista.

 
  
MPphoto
 
 

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. – (PT) Arvoisa puhemies, äänestin mietinnön puolesta, koska kannatan ajatusta siitä, että ainoastaan ympäristön kannalta kunnianhimoisen ja tehokkaan teollisen strategian avulla on mahdollista uudistaa ja kannustaa unionin tuotantokykyä ja nousta keskeiseen asemaan luotaessa korkeakoulutusta edellyttäviä ja hyvin palkattuja työpaikkoja EU:ssa.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. (PT) Arvoisa puhemies, aikana, jolloin unioniin on kohdistunut ennennäkemätön kriisi, joka johtuu muun muassa talousarviosta, on muistettava, että teollisuus on keskeinen tekijä, koska sen osuus on 37 prosenttia unionin BKT:sta. Ei pidä myöskään unohtaa haasteita, jotka kohdistuvat unioniin globalisoituneessa maailmassa, jossa unionin kanssa kilpailevat kehittyvät valtiot – ja Yhdysvallat – ovat sitoutuneet noudattamaan hyökkäävää teollisuuspolitiikkaa; se perustuu laajamittaiseen sijoittamiseen tutkimukseen ja kehitykseen keskeisillä aloilla. Näiden maiden etuna on, että niihin ei kohdisteta samoja ympäristöalaa, sosiaalialaa ja työvoimaa koskevia rajoitteita. Tähän ongelmaan ei ole ihmelääkettä. Monista hyvistä puolistaan huolimatta Eurooppa 2020 -strategia ei ole taikasauva, jota heilauttamalla unionin teollisuus selviytyy maailmassa, jossa kilpailu on maailmanlaajuista ja kiihkeää.

Olen näin ollen sitä mieltä, että unionin teollisuuden ainoana vaihtoehtona on erikoistua ja sitoutua ehdottomasti laatuun ja uusimpaan tekniikkaan järkeistäen kustannuksia ja tehostaen hallintoa. Eurooppalaisia tuotteita on pidettävä parempina, ei siitä syystä, että ne ovat halvempia – se on sula mahdottomuus – vaan siksi, että ne ovat parempia ja innovatiivisempia. Tässä onnistutaan vain unionin teollisuuden osaamisen avulla. Toivomme, että pystymme vastaamaan haasteeseen.

 
  
MPphoto
 
 

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. (PT) Arvoisa puhemies, unionin teollisuuden merkitys on kiistaton. Se tuottaa kolme neljäsosaa viennistä, kolmasosan EU:n bruttolisäarvosta ja kolmasosan työpaikoista. Vaikka ala on dynaaminen, se ei ole välttynyt talouskriisiltä ja se on asetettava mietinnössä suositellun unionin poliittisen toimintasuunnitelman ensisijaiseksi painopistealaksi. Teollisuuspolitiikan olisi nimittäin oltava keskeinen huolenaihe, koska se liittyy tulevaisuuteen luomalla työpaikkoja ja edistämällä tuotantoon tehtäviä sijoituksia. Ala asettaa meille kuitenkin myös haasteita: miten voimme taata varojen kestävyyden ilmastonmuutokseen nähden? EU tarvitsee johdonmukaista teollisuuspolitiikkaa, joka herättää luottamusta yrityksissä ja auttaa niitä selviytymään kriisistä. EU:ssa on edistettävä nykyaikaista tehokasta teollisuutta, jonka avulla on mahdollista vähentää energiakustannuksia ja hiilidioksidituotantoa, joka on ympäristön kannalta vastuullista ja kilpailukykyistä ja joka sitoutuu tutkimukseen, innovointiin ja raaka-aineiden kierrättämiseen. Tämä johtuu siitä, että on muistettava, että teollisuuspolitiikka on myös sosiaalipolitiikkaa, minkä vuoksi äänestän mietinnön puolesta. Kiinnitän kuitenkin huomion tarpeeseen vahvistaa pienille ja keskisuurille yrityksille annettavaa tukea, koska ne työllistävät suurimman osan EU:n yrityksien työntekijöistä, sekä ottaa käyttöön alkuperämerkinnät.

 
  
MPphoto
 
 

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Arvoisa puhemies, tässä jälleen mietintö, joka on täynnä ristiriitaisuuksia. Yhtäältä siihen sisältyy myönteisiä näkökulmia, joita kannatamme ja joissa puolustetaan teollisuutta ja pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Nykyaikainen ja tehokas teollisuus, joka luo työpaikkoja ja on ympäristöllisesti kestävä, on tärkeä kehitysväline kunkin valtion ja alueen kannalta. EU:n politiikkojen tämänhetkinen kehys, jossa kaikkein kielteisimmät seikat ovat korostuneet vuosien mittaan, vaikeuttaa kuitenkin selvästi pyrkimystä. Sen sijaan on edistetty tärkeiden tuotantoyksikköjen purkamista, teollisuuden alasajamista, työpaikkojen poistamista ja kasvavaa riippuvuutta lukemattomissa valtioissa ja lukemattomilla alueilla. Vapauttaminen ja kansainvälistä kauppaa koskevan sääntelyn purkaminen ovat tämän poliittisen kehyksen keskeisiä periaatteita ja ovat vaikuttaneet ratkaisevasti vallitsevan tilanteen syntymiseen. Mietinnössä vaaditaan kuitenkin näiden politiikkojen edistämistä. Siinä kannatetaan niitä sivuuttaen kuitenkin niiden vaikutukset. Mietinnössä korostetaan myös "vapaan kilpailun" loukkaamatonta periaatetta ja sisämarkkinoiden syventämistä, jotka kumpikin juontavat juurensa edellä mainitusta kehyksestä, julkisen ja yksityisen sektorin välisiä kumppanuuksia ja jopa siviili- ja sotilasalan investointien välistä synergiaa. Euroopan yhtyneen vasemmiston konfederaatioryhmä / Pohjoismaiden vihreä vasemmisto pyrki poistamaan nämä mietinnön kielteisimmät näkökulmat ja säilyttämään myönteiset seikat. Parlamentin enemmistö torjui kuitenkin valitettavasti kaikki ehdotukset. Tästä syystä äänestimme mietintöä vastaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Arvoisa puhemies, valitettavasti kävi niin, että yhtäkään tarkistuksistamme, joiden tarkoituksena oli poistaa mietinnöstä sen kielteisimmät näkökohdat, ei hyväksytty. Tästä syystä äänestimme lopullisessa äänestyksessä parlamentin päätöslauselmaa vastaan.

Kuten totesin täysistunnossa käydyssä keskustelussa, vaikka mietintöön sisältyy myönteisiäkin seikkoja, siinä on myös paljon ristiriitaisuuksia. Vaikka siinä väitetään yhtäältä puolustettavan teollisuutta ja pieniä ja keskisuuria yrityksiä (pk-yritykset), siinä esitetään toisaalta ehdotuksia, joissa painotetaan vapaan kaupan ja vapaan kilpailun vapauttamista, sisämarkkinoiden syventämistä, julkisen ja yksityisen sektorin välisiä kumppanuuksia ja jopa siviili- ja sotilasalan investointien välistä synergiaa.

Teollisuuden olisi mielestämme käytettävä tehokkaasti varoja, vähennettävä riippuvuuttaan hiilestä, arvostettava työpaikkoja, joissa työntekijöiden oikeudet on turvattu, ja taattava yhtäläiset oikeudet naisille työpaikkojen saamiseen, uralla etenemiseen, palkkaukseen sekä johto- ja hallintoelimiin osallistumiseen nähden.

Suosittelemme muunlaisten politiikkojen noudattamista – erityisesti teollisuuspolitiikan, ulkomaankaupan sekä rahoitus-, tutkimus-, tiede- ja innovaatiopolitiikan alalla – joilla tuetaan pk-yrityksiä sekä sitoutumista työntekijöiden kouluttamiseen, ammattitaidon kohentamiseen ja arvokkuuden edistämiseen.

 
  
MPphoto
 
 

  Lorenzo Fontana (EFD), kirjallinen. (IT) Arvoisa puhemies, jäsen Langen mietinnössä globalisaation aikakauden teollisuuspolitiikasta tarkastellaan erittäin tärkeitä asioita, kuten yrityksille ja ennen kaikkea pienille ja keskisuurille yrityksille myönnettäviä lainoja. Kannatan erityisesti ajatusta teollisuuden ja yliopistojen välisen yhteyden luomisesta eurooppalaisten yliopistojen edistämiseksi pitäen mielessä EU 2020 -tavoitteet. Tästä syystä äänestin mietinnön puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Elisabetta Gardini (PPE), kirjallinen. (IT) Arvoisa puhemies, Eurooppa 2020 -strategian yhteydessä on tunnustettu tarve laatia uutta teollisuuspolitiikkaa, jotta ylläpidetään vankkaa ja kestävää teollista pohjaa unionissa.

Voimakas ja tuottava teollisuus on nimittäin keskeinen kasvun edellytys Euroopan unionissa, minkä vuoksi maailmanlaajuistumisen ja ankaran kansainvälisen kilpailun vallitessa on olennaisen tärkeää luoda kehys, joka on sen kehityksen kannalta vielä suotuisampi. Mietintöä on syytä kehua sen johdosta, että siinä tarkastellaan yksityiskohtaisesti teollisuuspolitiikkaa alaa vakavasti vahingoittaneen talouskriisin valossa ja sen johdosta, että siinä tehdään lukuisia ehdotuksia unionin teollisuuden asianmukaiseksi elvyttämiseksi.

Tästä syystä on mielestäni tärkeää, että komission jäsenen Tajanin 28. lokakuuta 2010 esittelemän lippulaiva-aloitteen poliittiset tavoitteet muutetaan konkreettisiksi toimenpiteiksi, kuten esimerkiksi vahvistamalla ja kansainvälistämällä pieniä ja keskisuuria yrityksiä, helpottamalla lainojen saamista ja määrittelemällä uusi teollisuuden innovointimalli. Muutoin unionin on otettava riski ja lisättävä tuottavuutta uusiin ajatusmalleihin perustuen investoimalla entistä enemmän tutkimukseen, jonka on toimittava unionin osaamisen palauttavana uutena moottorina.

 
  
MPphoto
 
 

  Adam Gierek (S&D), kirjallinen. (PL) Arvoisa puhemies, maailmanlaajuiset markkinat reagoivat tarpeeseen täyttää sen kulutusmallin vaatimukset, joka on jo muodostunut kehittyneissä valtioissa ja kehitysmaissa. Kilpailukykyä "mihin hintaan hyvänsä" on kuitenkin ilmenemässä, millä tarkoitan kilpailukykyä, johon vaikuttavat muutkin tekijät kuin ainoastaan teollisuuden innovatiivisuus ja kulutusmallin muuttuminen.

Seuraavat ilmiöt voidaan sisällyttää kilpailukykyyn liittyvien epätoivottavien ilmiöiden luetteloon: teollisuuden määräämä energiaa ja raaka-aineita tuhlaava kulutusmalli, kilpailu, joka ei perustu käytettyjen menetelmien paremmuuteen vaan vauraiden monopoliasemassa olevien yhteenliittymien taloudelliseen valta-asemaan, pirstoutunut kilpailukyky, jossa painotetaan ainoastaan prosessin viimeistä vaihetta eikä kilpailukykyä kokonaisuutena, millä tarkoitan kilpailukykyä, jossa otetaan huomioon raaka-aineiden ja tuotantoaineiden valmistaminen, se, että monikansalliset ja usein ulkomaiset yhteenliittymät ovat ottaneet haltuunsa raaka-aine- ja energiamarkkinat, energian ja siten myös raaka-aineiden hintojen nousu sellaisen sääntelyn vuoksi, jossa EU:n jäsenvaltiot pakotetaan noudattamaan päästökauppajärjestelmää, ja pääasiassa suurten monikansallisten yhteenliittymien, kuten rahoitusalan yhteenliittymien, aiheuttama epäoikeudenmukainen kilpailu.

Katson, että mietintö on hyvä alku hyvin tärkeälle keskustelulle, joka koskee kilpailukykyisen teollisuuden tulevaisuutta unionissa ja siten myös unionin tulevaisuutta, joten äänestin mietinnön hyväksymisen puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Bruno Gollnisch (NI), kirjallinen. (FR) Arvoisa puhemies, pahoittelen, että mietintöä ei esitetty aikaisemmin, esimerkiksi silloin, kun Brysselissä arvosteltiin teollisuuden huippujen luomista tai kun Mittal otti Arcelorin vihamielisesti haltuunsa, jolloin unionilta vietiin viimeisetkin rauta- ja terästeollisuuden rippeet. Euroopan unioni on pyrkinyt vuosikymmenien ajan kaikin voimin tuhoamaan teollisuuden ja sen työpaikat unionin alakohtaisten politiikkojen, unionin kilpailupolitiikan ja unionin vapaakauppapolitiikan välityksellä, mitä te kaikki olette täällä johdonmukaisesti ylistäneet, tukeneet ja edistäneet. Tuhon uhatessa olette nyt varovasti päätymässä siihen, mitä Front National on ehdottanut jo hyvin kauan: teollisen pohjan keskeisen merkityksen tunnustamiseen, strategisten alojen kehittämiseen, suojautumiseen epäoikeudenmukaiselta kilpailulta ja ulkoisille markkinoille pääsemisen tukemiseen, raaka-ainevarantojen takaamiseen ja suojelemiseen, julkisten ostotarjouksien sääntelemiseen, kilpailupolitiikan alistamiseen strategisille, sosioekonomisille ja julkisia palveluja koskeville edellytyksille, julkisen tuen antamiseen kehittyville tai innovatiivisille aloille ja niin edelleen.

Ajankohta on kuitenkin jo varsin myöhäinen eikä unioni, joka on takertunut ääriliberaaliin ideologiseen perustaansa, todellakaan ole paras taso päätöksien tekemiseksi ja tällaisen politiikan täytäntöön panemiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen. (LT) Arvoisa puhemies, olin samaa mieltä mietinnön kanssa, koska EU:n teollisuus tuottaa noin kolmasosan bruttolisäarvosta EU:ssa, kun liki kolme neljäsosaa Euroopan viennistä koostuu teollisuustuotteista, ja kolmasosa työpaikoista on teollisuudessa, joka antaa toimeentulon noin 57 miljoonalle henkilölle. Äskettäinen ankara talouskriisi koetteli Euroopan teollisuutta. Kriisi paljasti kuitenkin teollisuuden merkityksen EU:n taloudelle ja sen myötä tuli selväksi, että teollisuuden tarpeiden kokonaisvaltaiseksi huomioon ottamiseksi ei ole ponnisteltu riittävästi nykyisessä haasteellisessa ilmapiirissä. Valmistusteollisuus on taantunut alhaisimmalle tasolle kahteen vuosikymmeneen ja unionin tietyt teollisuudenalat ovat pysyvässä kriisissä yrittäessään selvitä kolmansien maiden vilpillisestä kilpailusta etenkin työsuhteita, ympäristöä sekä teollis- ja tekijänoikeuksia koskevien kysymysten yhteydessä. Eurooppalaisen teollisuuden kansainvälinen johtoasema joutuu enenevässä määrin kyseenalaiseksi Yhdysvaltojen, Japanin ja Kiinan noudattaessa aktiivista ja vahvaa teollisuuspolitiikkaa. EU:n yhteisen ja kestävän teollisuuspolitiikan olisi perustuttava seuraaviin keskeisiin tekijöihin: tarpeeseen ottaa käyttöön tieteellisen tutkimuksen ja käytännön sovellukset yhdistävä innovointiketju, tehostaa varojen käyttöä ja lisätä puhtaan energian tuotantoa.

EU:ta on vaadittava käynnistämään strategioita, jotka mahdollistavat pitkän aikavälin muutoksien täytäntöönpanon, ja noudattamaan työmarkkinoiden tarpeet täyttävää koulutuspolitiikkaa. Kriisiaikana on torjuttava harmaan talouden laajentumista ja kilpailua vääristävää, laitonta väliaikaista työntekoa. On myös esitetty ehdotuksia, joilla helpotetaan pk-yrityksien osallistumista julkisiin hankintamenettelyihin.

 
  
MPphoto
 
 

  Silvana Koch-Mehrin (ALDE), kirjallinen. – (DE) Arvoisa puhemies, kun äänestimme Langen mietinnöstä, äänestin tyhjää 31 kohdasta äänestyksen moniselitteisen sanamuodon vuoksi: siinä viitataan sekä euro-obligaatioihin että hankeobligaatioihin. Äänestin kuitenkin mietinnön puolesta kokonaisuutena, koska en vastusta hankeobligaatioita sinänsä. Hankeobligaatioilla rahoitetaan laajamittaista innovointia, infrastruktuuria ja uudelleen teollistamista koskevia hankkeita. Kyse ei ole välineistä, joiden avulla velat voidaan yhteisöllistää, kuten euro-obligaatioiden tapauksessa.

 
  
MPphoto
 
 

  Giovanni La Via (PPE), kirjallinen. (IT) Arvoisa puhemies, tänään toimitettava äänestys on mielestäni tärkeä askel kohti unionia ja sen teollisuudenaloja koetelleesta talous- ja rahoituskriisistä selviämistä. Päätöslauselmassa tarkastellaan keskeistä alaa; sitä on syytä tukea, jotta Euroopan unioni voi harjoittaa teollisuuspolitiikkaa, jossa yhtyvät korkea tuotantotaso ja sitoutuminen kilpailukykyiseen ja kestävään uudistumiseen. Tästä syystä pidän myönteisenä viittausta EU 2020 -strategiaan, jolla on ohjattava unionin painopistealojen täysimääräistä täytäntöönpanoa siten, että investoidaan laajamittaisesti innovointiin ja tutkimukseen, mikä on välttämätöntä kasvun ja kehityksen edistämiseksi unionissa. Esittelijä Lange on tehnyt mielestäni kaikkiaan hyvää työtä ja onnistunut kokoamaan yli 500 tarkistukseen perustuvat ajatukset ja ehdotukset sekä laatimaan mietinnön, josta olen samaa mieltä ja jota kannatan EU-patenttia lukuun ottamatta. Katson nimittäin, että päätös, joka koskee tehostetun yhteistyömenettelyn käynnistämistä strategisesti tärkeällä alalla eli teollis- ja tekijänoikeuksien alalla, oli väärä eikä johda unionin teollisuuden kannalta myönteisiin seurauksiin.

 
  
MPphoto
 
 

  Bogusław Liberadzki (S&D), kirjallinen. (PL) Arvoisa puhemies, globalisaation aikakauden teollisuuspolitiikasta on tulossa vakava ongelma unionille ja yksittäisille jäsenvaltioille. Pyrkimyksestä minimoida tuotantokustannuksia ja hintoja on tulossa syy, jonka vuoksi teollista tuotantoa ajetaan alas unionissa, tehtaat muuttavat EU:n ulkopuolisiin valtioihin ja tuotantoa joudutaan tuomaan unioniin. Tästä aiheutuu kielteisiä seurauksia: näin menetetään teollisuuden kehittämistä, tekniikan alan koulutusta ja innovointia koskevia valmiuksia, mikä lisää riippuvuutta muista valtioista. Kokonaiset teollisuudenalat tuhoutuvat, kuten Puolan laivanrakennusteollisuus. Ankarammat ympäristövaatimukset, joita noudatetaan ainoastaan EU:ssa, ja aasialaisten tuottajien harjoittaman polkumyynnin salliminen nopeuttavat teollisuustuotannosta luopumista unionissa. Tarvitaan järkevää politiikkaa, jotta unioni voi säilyttää teollisen luonteensa.

 
  
MPphoto
 
 

  Petru Constantin Luhan (PPE), kirjallinen. (RO) Arvoisa puhemies, viimeaikainen talouskriisi on vahvistanut, että pienet ja keskisuuret yritykset ovat edelleen taloudellista ja yhteiskunnallista kehitystä edistävä voima ja että ne ovat keskeisessä asemassa parannettaessa taloudellista kilpailukykyä ja luotaessa työpaikkoja. Pidän mietintöä myönteisenä ja olen sitä mieltä, että kilpailukykyä tukevia EU:n välineitä on tarkistettava ja lujitettava, jotta kevennetään hallintomenettelyjä ja helpotetaan pk-yrityksien rahoituksen saamista. On ehdottoman tärkeää ottaa käyttöön innovatiivisia kannustinjärjestelmiä, jotka perustuvat siihen, että saavutetaan älykkääseen, kestävään kasvuun liittyvät tavoitteet integraatioon liittyvine näkökulmineen ja edistetään rahoituslaitoksien kanssa tehtävää tiiviimpää yhteistyötä. Riskinrahoitusväline on tärkeä väline, jolla rahoitetaan pk-yrityksien innovointia ja joka on saatavilla Euroopan investointipankin välityksellä. Menestyksen takaamiseksi Euroopan komission on myönnettävä huomattavasti enemmän varoja, esimerkiksi uusiutuvia innovaatiorahastoja Euroopan aluekehitysrahaston varoista, ja edistettävä suoria yksityisiä investointeja ja innovatiivisia rahoitusmekanismeja suuririskisille innovoiville hankkeille ja hankkeille, joihin pk-yritykset osallistuvat.

 
  
MPphoto
 
 

  David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Arvoisa puhemies, olen mietinnön kanssa samaa mieltä siitä, että sellainen EU:n strategia, jolla edistetään vakaita ja ammattitaitoisia henkilöstöresursseja, jotka kykenevät luovuuteen ja osallistuvat aktiivisesti innovointiin ja kehitykseen, uusia ja innovatiivisia tekniikoita/prosesseja/ratkaisuja, jotka tuottavat lisäarvoa, kestävän kehityksen vaatimukset huomioon ottavaa tutkimusta ja kehittämistä, laadukkaiden hyödykkeiden ja palvelujen tuotannon tehokasta toimitusketjua, entistä tehokkaampaa tuotanto- ja johtamisjärjestelmien organisaatiota, yleistä resurssien käytön tehostamista, jolla pienennetään hiilijalanjälkeä, kustannustehokkaita ja kestäviä liikennemuotoja, älykästä ja suorituskykyistä logistiikkaa ja laadukasta infrastruktuuria, vakaita ja täysin toimivia sisämarkkinoita sekä yhtäläisiä toimintaedellytyksiä kauppasuhteissa kolmansiin maihin, on ainoa tapa lisätä Euroopan teollisuuden kestävyyttä ja kilpailukykyä ja säilyttää siten sen maailmanlaajuinen johtoasema.

 
  
MPphoto
 
 

  Jiří Maštálka (GUE/NGL), kirjallinen. (CS) Arvoisa puhemies, globalisaation aikakauden teollisuuspolitiikasta laadittu mietintö on tärkeä asiakirja kriisin kannalta, joka on koetellut unionin taloutta ja erityisesti sen teollista tuotantoa. Siinä ei kuitenkaan tarkastella keskeistä ongelmaa eli laajamittaisten taloudellisten ongelmien todellista syytä. Se on vapaan kilpailun ja hillitsemättömän uusliberalismin maailmanlaajuinen kapitalismi, mihin EU valitettavasti perustuu. EU ei tarvitse enempää strategisia asiakirjoja, joita komissio kirjaimellisesti tehtailee, mutta sen perustusta on kiireellisesti uudistettava ja erityisesti otettava suunta kohti sosiaalista ja rauhanomaista unionia säänneltyine rahoitusaloineen. Koska keskustelemme sinänsä "strategisesta" asiakirjasta, kokemus on osoittanut, ettei ole yhtä vaikea laatia tällaisia asiakirjoja kuin kehittää niitä vastaavasti yksittäisillä aloilla sekä seurata ja arvioida joustavasti ehdotettujen toimenpiteiden seurauksia. Tästä on osoituksena esimerkiksi teollis- ja tekijänoikeuksien ala.

 
  
MPphoto
 
 

  Gesine Meissner (ALDE), kirjallinen. (DE) Arvoisa puhemies, kun äänestimme Langen mietinnöstä, äänestin tyhjää 31 kohdasta äänestyksen moniselitteisen sanamuodon vuoksi: siinä viitataan sekä euro-obligaatioihin että hankeobligaatioihin. Äänestin kuitenkin mietinnön puolesta kokonaisuutena, koska en vastusta hankeobligaatioita sinänsä. Hankeobligaatioilla rahoitetaan laajamittaista innovointia, infrastruktuuria ja uudelleen teollistamista koskevia hankkeita. Kyse ei ole välineistä, joiden avulla velat voidaan yhteisöllistää, kuten euro-obligaatioiden tapauksessa.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. (PT) Arvoisa puhemies, EU:n teollisuus tuottaa noin kolmasosan bruttolisäarvosta EU:ssa, kun liki kolme neljäsosaa Euroopan viennistä koostuu teollisuustuotteista, ja kolmasosan työpaikoista. Sillä on myös moninkertaistava vaikutus, mikä tarkoittaa, että jokainen teollisuustyöpaikka luo noin kaksi muuta oheispalveluiden alalla. Tämä huomioon ottaen kukaan ei kiistä teollisuuden merkitystä jäsenvaltioiden talouksien kannalta, mutta taloudellinen kriisi on asettanut alan merkityksen kyseenalaiseksi, mikä on haitallista rahoitus- ja palvelualoille, minkä vuoksi on tullut aika tarkistaa tilannetta ja jatkettava laajamittaista investoimista alaan. Unionin teollisuus suuntautuu kohti erikoistumista ja sitoutumista laadukkaisiin tuotteisiin ja uusimpaan tekniikkaan. Teollisen tuotantomme on erotuttava innovoinnin ja laadukkuuden perusteella, ei milloinkaan hinnan.

 
  
MPphoto
 
 

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Arvoisa puhemies, jotta merkittävä taloudellinen ala eli teollisuus säilyttäisi kilpailukykynsä maailmanlaajuisten taloudellisten muutoksien aikana, alaa ei pidä lyödä laimin. Kestävyyttä ja inhimillisiä työskentelyoloja olisi sekä kannustettava että edellytettävä, koska unionin sisämarkkinoihin kohdistuva paine kasvaa, kun sellaisten kehittyvien valtioiden kuin Kiinan, Intian ja Brasilian kanssa käytävä kilpailu kovenee. Kestävyys ja kasvu yhdistetään usein ja ennen kaikkea teollisuuspolitiikkaan, mutta niiden täytäntöönpano herättää vakavia epäilyjä johtuen ensisijaisesti saatavilla olevien varojen puutteesta. Äänestän mietintöä vastaan, koska katson, että ehdotetut toimet eivät mitenkään riitä takaamaan Euroopalle maailmanlaajuista johtoasemaa teollisuusalalla.

 
  
MPphoto
 
 

  Rolandas Paksas (EFD), kirjallinen. (LT) Arvoisa puhemies, äänestin päätöslauselman puolesta, koska vallitseva talouskriisi on koetellut vakavasti EU:n teollisuutta. Kilpailu on nykyään kovaa teollisuuden alalla, minkä vuoksi sen on säilytettävä kilpailukykynsä ja innovatiivisuutensa, tuettava innovatiivisia ajatusmalleja ja varmistettava laadullinen ja tekninen johtajuus. On parannettava järjestelyjä, siirrettävä huipputekniikkaa ja helpotettava täytäntöönpanoa yrityksien parissa. Meidän on tehtävä kaikkemme varmistaaksemme, että olemassa olevia varoja (mineraaleja) käytetään asianmukaisesti Euroopan unionissa, välttäen viemästä niitä EU:n rajojen ulkopuolelle, ja että estämme oligopolien syntymisen kaupan alalla. Unionin tuella ei pitäisi toteuttaa hätäratkaisuja vaan sellaisia tulevaisuuden investointeja, joilla pyritään luomaan uusia työpaikkoja, jotta kaikilla kansalaisilla olisi töitä omassa kotimaassaan. Erityistä huomiota on kiinnitettävä niin sanottuihin ongelma-alueisiin, joilla teollinen kehitys on vähäistä tai työttömyys korkeaa. Tästä johtuen on edistettävä tekniikka-, teollisuus- ja tiedepuistojen sekä yrityskeskuksien perustamista. Ne ovat erityisen tärkeässä asemassa, jotta voidaan aktiivisesti luoda ja kehittää nykyaikaista tekniikkaa ja taata taloudellinen kehitys ja nykyaikaistaminen samalla kun luodaan uusia työpaikkoja. Pieniä ja keskisuuria yrityksiä on kannustettava investoimaan yritysryppäisiin. Niitä varten olisi luotava suotuisa toimintaympäristö ja hallinnollista rasitusta olisi vähennettävä. Syvään juurtunut byrokratia estää teollisen kehityksen ja vaikuttaa haitallisesti luotujen tuotteiden kilpailukykyyn.

 
  
MPphoto
 
 

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. (IT) Arvoisa puhemies, äänestin Langen mietinnön puolesta, koska Euroopan unionin on Eurooppa 2020 -strategian ohella toteutettava toimia voimakkaan kehityksen takaamiseksi ja varojen käytön parantamiseksi taatakseen innovoinnin. Nämä tavoitteet luetellaan tarkasti globalisaation aikakauden teollisuuspolitiikasta laaditussa mietinnössä: teollinen innovointi ja olemassa olevan lainsäädännön yksinkertaistaminen kansalaisten edut huomioon ottaen samoin kuin pienien ja keskisuurien yrityksien (pk-yritykset) – unionin talouden sykkivän sydämen – merkitys. Pk-yrityksille on taattava suotuisat edellytykset ja helpotettava niiden rahoituksen saantia. On tärkeää korostaa, että rakennerahastojen välityksellä on mahdollista toteuttaa dynaamista ja huipputason teollisuuspolitiikkaa; rakennerahastoilla luodaan asianmukaisesti käytettyinä unionin kasvun perusta.

 
  
MPphoto
 
 

  Rovana Plumb (S&D), kirjallinen. (RO) Arvoisa puhemies, EU:n teollisuus tuottaa noin kolmasosan bruttolisäarvosta EU:ssa, kun liki kolme neljäsosaa Euroopan viennistä koostuu teollisuustuotteista, ja kolmasosa työpaikoista on teollisuudessa, joka antaa toimeentulon noin 57 miljoonalle henkilölle (plus moninkertaistava vaikutus, eli se, että jokainen teollisuustyöpaikka luo noin kaksi muuta oheispalveluiden alalla). Mietintöön sisältyy 15 keskeistä kohtaa, joita ovat innovointiketjun rakentaminen, resurssitehokkuuden parantaminen, kestäville tuotteille selkeät tavoitteet, julkisten tarjouskilpailujen käyttö, puhtaan energian tuotannon lisääminen, vakuuttava raaka-ainestrategia, kaupan uudelleenjärjestely oikeudenmukaisen rinnakkaiselon ja kestävän tuotannon edistämiseksi, pakollisen alakohtaisen teollisuuspolitiikan pääpiirteet, pk-yritysten osallistaminen, alueellisten vyöhykkeiden toimintakyvyn kehittäminen, teollisten muutosten ennakoimisesta huolehtiminen, uudelleenjärjestelyistä huolehtiminen, pätevyyksien parantaminen, työntekijöiden osallistumisoikeuden laajentaminen ja pitkän aikavälin politiikat.

EU:n teollisuuspolitiikalla olisi pyrittävä sekä uudistamaan teollista perustaa kestävällä, ympäristötehokkaalla ja kansainvälisesti kilpailukykyisellä tavalla että edistämään siirtymistä valtaosin tuotantoteollisuudesta tietoon perustuvaan teollisuuteen. Samalla olisi sitouduttava ehdottomasti EU:hun tehtäviin investointeihin ja strategisten kumppanuuksien perustamiseen unionin yrityksien välillä.

 
  
MPphoto
 
 

  Fiorello Provera (EFD), kirjallinen. (IT) Arvoisa puhemies, tämän mietinnön välityksellä parlamentti on korostanut tärkeitä asioita, joita on syytä painottaa ja jotka liittyvät unionin teollisuuden kasvuun. Viittaan pienien ja keskisuurien yrityksien strategisen roolin tunnustamiseen ja tarpeeseen helpottaa lainojen saamista yksinkertaistettujen rahoitusmenettelyjen avulla sekä kansainvälistämisen merkitykseen kilpailukyvyn kannalta keskeisenä tekijänä.

On myös tärkeää luoda yhteys innovoinnin ja teollisuuden välille ylläpitämällä jatkuvia suhteita yrityksien ja yliopistojen välillä; tähän liittyvät myös tuloksien myyminen ja niiden käytön kannustaminen. Kannatan tästä syystä jäsen Langen mietinnön sisältöä ja siinä esitettyjä ehdotuksia.

 
  
MPphoto
 
 

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. (PT) Arvoisa puhemies, äskettäinen talous- ja rahoituskriisi on korostanut teollisuuden merkitystä EU:n taloudelle, mikä tarkoittaa, että on tärkeää tunnustaa teollisuuspolitiikkaa koskevan yhdennetyn lähestymistavan tarve; siinä on yhdistettävä kilpailukyky, innovointi ja kestävyys samalla kun sen osoitetaan kannustavan kasvua, luovan työpaikkoja ja varmistavan ympäristönsuojelun. Unionin teollisuuteen kohdistuu nimittäin lukuisia haasteita, joten on olennaisen tärkeää, että sitoudutaan investoimaan uuteen tekniikkaan ja ratkaisuihin, henkilöstön kouluttamiseen, tuotantojärjestelmien ja hallintomallien tehokkuuteen sekä pienien ja keskisuurien yrityksien vahvistamiseen.

 
  
MPphoto
 
 

  Evelyn Regner (S&D), kirjallinen. (DE) Arvoisa puhemies, äänestin mietinnön puolesta, koska olen vakuuttunut siitä, että unioni tarvitsee välttämättä yhdennettyä teollisuuspolitiikkaa, erityisesti kun otetaan huomioon maailmanlaajuistumisen asettamat uudet haasteet, minkä vuoksi on myös jatkettava teollisuuspolitiikan kehittämistä. Teollisuuspolitiikalla edistetään kestävää työllisyyttä ja yhteiskunnan vaurautta. Yksi teollisuustyöpaikka luo vähintään kaksi muuta työpaikkaa. Unionin teollisuuspoliittinen asema joutuu enenevässä määrin kyseenalaiseksi kehittyvien valtioiden teollistuessa ja merkittävimpien kilpailijoidemme, kuten Yhdysvaltojen ja Kiinan, voimistuessa. Meidän on tästä syystä jatkettava unionin kehittämistä, mikä edellyttää sen varmistamista, että uudistamme teollisuuspohjaamme toteuttamalla toimia erityisillä aloilla, mutta myös takaamalla laajalti unionin kilpailukyvyn maailmanlaajuisesti sekä unionin teollisuuden kestävän kasvun. Mietinnössä vaaditaan myös, että yhdennetyn teollisuuspolitiikan on toimittava ympäristö-, kilpailu- ja kauppapolitiikan perustana, jotta parannetaan resurssitehokkuutta. Lisäksi mietinnössä korostetaan työntekijöiden ja ammattijärjestöjen välisen rakentavan kumppanuuden merkitystä ja tarvetta parantaa EU:n ja jäsenvaltioiden välistä koordinointia. Nämä toimet ovat mielestäni ehdottoman tarpeellisia. Mietinnössä esitetään myös, että teollisuuspolitiikkaa olisi jatkossa kehitettävä asianmukaisen kunnianhimoisesti ja harkiten.

 
  
MPphoto
 
 

  Britta Reimers (ALDE), kirjallinen. (DE) Arvoisa puhemies, kun äänestimme Langen mietinnöstä, äänestin tyhjää 31 kohdasta moniselitteisen sanamuodon vuoksi: siinä viitataan sekä euro-obligaatioihin että hankeobligaatioihin. Äänestin kuitenkin mietinnön puolesta kokonaisuutena, koska en vastusta hankeobligaatioita sinänsä. Hankeobligaatioilla rahoitetaan laajamittaista innovointia, infrastruktuuria ja uudelleen teollistamista koskevia hankkeita. Kyse ei ole välineistä, joiden avulla velat voidaan yhteisöllistää, kuten euro-obligaatioiden tapauksessa.

 
  
MPphoto
 
 

  Crescenzio Rivellini (PPE), kirjallinen. (IT) Arvoisa puhemies, äänestimme tämänpäiväisessä täysistunnossa Langen mietinnöstä, jonka otsikkona on "Globalisaation aikakauden teollisuuspolitiikka". EU:n teollisuus tuottaa noin kolmasosan bruttolisäarvosta EU:ssa, kun liki kolme neljäsosaa Euroopan viennistä koostuu teollisuustuotteista, ja kolmasosa työpaikoista on teollisuudessa, joka antaa toimeentulon noin 57 miljoonalle henkilölle. Jos otetaan huomioon teollisuuden moninkertaistava vaikutus, eli se, että jokainen teollisuustyöpaikka luo noin kaksi muuta oheispalveluiden alalla, teollisuuden vaikutus työllisyyteen on entistäkin merkittävämpi.

Lisäksi EU:n teollisuuspolitiikalla olisi pyrittävä sekä uudistamaan teollista perustaa kestävällä, ympäristötehokkaalla ja kansainvälisesti kilpailukykyisellä tavalla että edistämään siirtymistä valtaosin tuotantoteollisuudesta tietoon perustuvaan teollisuuteen. On keskeisen tärkeää yhdistää kaikki EU:n politiikat, joihin sisältyy teollisuuteen vaikuttavia näkökohtia. Jäsen Langen laatimassa teollisuuspolitiikkaa koskevassa valiokunta-aloitteisessa mietinnössä esitetään uudelleen kanta, joka tuotiin esille teollisuusasioista vastaavan komission jäsenen Tajanin tiedonannossa; Langen mietinnössä esitetään joitakin uusia ajatuksia, joiden tärkeänä tavoitteena on uudistaa teollisuuden alaa talouskriisin jälkeen.

 
  
MPphoto
 
 

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Arvoisa puhemies, parlamentti on tänään antanut tukensa toimenpiteille, joiden tavoitteena on edistää unionin teollisuuden kilpailukykyä. Pidän myönteisenä, että mietinnössä myönnetään maailmanlaajuisten haasteiden edellyttävän, että energian ja varojen tehokas käyttö muodostaa unionin teollisuuden uudistamisen perustan. Kestävyyttä on pidettävä niin sanottuihin "kilpailukyvyn tarkasteluun" ja "kuntotarkastuksiin" – joita komission on tarkoitus panna täytäntöön älykkääseen sääntelyyn kuuluvana keskeisenä osana – sisältyvänä tärkeänä tekijänä. Mietinnössä kehotetaan perustellusti kehittämään suljettuja teollisia tuotantojärjestelmiä sekä parantamaan resurssituottavuutta, kestävyyttä ja uudelleenkäyttöä, kierrätystä ja uudelleenvalmistamista.

Mietinnössä kehotetaan myös asettamaan käyttöön välineitä, jotka edistävät ekoinnovatiivisten pk-yrityksien kehittämistä ja kasvua sekä ympäristöystävällisten teollisuusalueiden kehittämistä. On tärkeää mukauttaa EU:n teollisuuspolitiikkaa sen ilmasto- ja energiapolitiikan tavoitteisiin. Vihreät edellyttävät komission vastaavan haasteeseen sen tulevissa strategisissa aloitteissa, joita ovat varojen käytön tehokkuutta koskeva strategia, raaka-ainestrategia ja pienyrityksiä koskeva Small Business Act -säädös.

 
  
MPphoto
 
 

  Oreste Rossi (EFD), kirjallinen. (IT) Arvoisa puhemies, Euroopan unioni on vihdoin tunnustanut teollisuuden perustavan merkityksen vaatien lainansaannin yksinkertaistamista ja byrokratian vähentämistä. Viime vuosina on hyväksytty toimia, jotka aiheuttavat suurta rasitusta unionin taloudelle ja jotka suosivat kolmansista valtioista tuotettujen tuotteiden kanssa käytävää epäoikeudenmukaista kilpailua. Mainitsen ilmastonmuutoksen torjumisesta aiheutuvat kustannukset ja toimet, joiden tavoitteena on vähentää tulleja tai poistaa ne.

Mietinnössä painotetaan tutkimuksen merkitystä välineenä, jolla torjutaan kilpailua, ja pannaan merkille työntekijöiden ammatillinen koulutus ja kuluttajille suunnattu tiedotus. On kuitenkin muistettava, että kaikista kauniista sanoista huolimatta EU:ta uhkaa jäsenvaltioiden välinen välirikko, mistä seuraisi varsin vähäistä halukkuutta luoda yhteistä teollista tulevaisuutta. Viittaan siihen, mitä EU-patentin tapauksessa kävi, jolloin unioni sulki Italian ja Espanjan soveltamisalan ulkopuolelle ja yhteistyö lisääntyi muiden jäsenvaltioiden välillä. Äänestin mietinnön puolesta, koska sen sisältämät periaatteet ovat kannattamisen arvoisia.

 
  
MPphoto
 
 

  Czesław Adam Siekierski (PPE), kirjallinen. – (PL) Arvoisa puhemies, unionin teollisuus kohtaa talouskriisin seurauksien lisäksi myös globalisaation aikakauden uudet haasteet. Yrityksien on näin ollen reagoitava taloudellisten suuntauksien entistä nopeampiin muutoksiin. Kehittyvät valtiot muuttavat voimatasapainoa kansainvälisillä markkinoilla. Tietoon perustuvan yhteiskunnan kehittymisen myötä tieteellisen tutkimuksen ja innovoinnin merkitys kasvaa, koska ne edistävät taloudellista kasvua ja kilpailukykyä. EU:n talouteen kohdistuvia ongelmia ovat demografinen muutos ja tuottavuuden vähentyminen. EU:n teollisuuden päätavoitteena on kilpailukyvyn ja innovatiivisuuden kasvu. Sen saavuttamiseksi on toteutettava samanaikaisesti tiettyjä toimia. On olennaisen tärkeää jatkaa yhtenäismarkkinoiden edistämistä sekä tulli- ja verosääntelyn yhteensovittamista. Yrityksiin kohdistuvaa byrokraattista rasitusta olisi vähennettävä ja sääntelykehystä yksinkertaistettava. Yrityksien välistä yhteistyötä olisi vahvistettava yritysryppäiden, verkostojen ja osaamiskeskuksien välityksellä ja toimia olisi toteutettava yliopistojen ja yrityksien välisen synergian edistämiseksi.

Kannattanee myös hyödyntää vaihtoehtoisia järjestelmiä, kuten julkisen ja yksityisen sektorin välisiä kumppanuuksia, joissa riskit jaetaan yksityisten ja julkisten sijoittajien kesken, samoin kuin vipuvaikutusta ja kerrannaisvaikutuksia. On olennaisen tärkeää tukea pieniä ja keskisuuria yrityksiä, jotka muodostavat Euroopan teollisuuden perustan, tukemalla niitä taloudellisesti innovoinnin ja teknologian siirtojen alalla sekä ottamalla käyttöön innovoivia ja kestäviä kriteerejä julkisten hankintamenettelyjen yhteydessä. On myös muistettava varmistaa tutkimusvarojen lisääminen julkisen ja yksityisen sektorin väliseen yhteistyöhön perustuen.

 
  
MPphoto
 
 

  Catherine Stihler (S&D), kirjallinen. (EN) Arvoisa puhemies, äänestin tämän mietinnön puolesta, koska siinä korostetaan keinoja vahvistaa EU:n teollisuuspohjaa. Teollisuus tuottaa noin kolmasosan työpaikoista EU:ssa, minkä vuoksi on olennaisen tärkeää turvata sen jatkuva elinkelpoisuus.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Teixeira (PPE), kirjallinen. (PT) Arvoisa puhemies, unionin teollisuus ja sen moninkertaistava vaikutus tuottavat noin kolmasosan bruttolisäarvosta EU:ssa ja toimeentulon noin 57 miljoonalle henkilölle. On tarpeen luoda teollisuuspolitiikkaa, jolla edistetään jäsenvaltioiden välistä koordinaatiota ja niiden kilpailumahdollisuuksia, kuten Eurooppa 2020 -strategiassa lausutaan. Mietinnön merkitys taloudellisen taantuman aikana osoittaa, että ala on tärkeydestään huolimatta sysätty taka-alalle. Tämä seikka edellyttää, että tarkastellaan lähemmin haasteita, joihin unionin teollisuuden on vastattava ja joista mainitsen erityisesti teollisuuden toiminnan järjestämisen ja suuntaamisen uudelleen perustuen maailmanlaajuiseen tietoyhteiskuntaan innovoinnin ja tutkimuksen välityksellä, jotta voidaan vastata kehittyvien talouksien kilpailukykyyn. Tämän ohella on havaittavissa uuden dynamiikan, ilmastonmuutoksen, demografisten muutoksien ja kaupungistumisprosessin/väestökadon kehittyminen. Esittelijän mainitsemista 15 kohdasta haluan korostaa toimia, jotka vaikuttavat pieniin ja keskisuuriin yrityksiin (pk-yritykset), koska ne ovat todellinen EU:n kasvua edistävä voima. Rahoituksen myöntämistä koskevien unionin menettelyjen yksinkertaistaminen, pk-yrityksille suunnatun toimintaohjelmia koskevan tiedotuksen lisääminen ja parantaminen, innovointiryppäiden ja -verkostojen luominen sekä Euroopan keskuspankin tuen laajentaminen ovat keskeisessä asemassa olevia aloitteita, joilla taataan unionin teollisuuspolitiikan menestyminen.

 
  
MPphoto
 
 

  Alexandra Thein (ALDE), kirjallinen. (DE) Arvoisa puhemies, kun äänestimme Langen mietinnöstä, äänestin tyhjää 31 kohdasta äänestyksen moniselitteisen sanamuodon vuoksi: siinä viitataan sekä euro-obligaatioihin että hankeobligaatioihin. Äänestin kuitenkin mietinnön puolesta kokonaisuutena, koska en vastusta hankeobligaatioita sinänsä. Hankeobligaatioilla rahoitetaan laajamittaista innovointia, infrastruktuuria ja uudelleen teollistamista koskevia hankkeita. Kyse ei ole välineistä, joiden avulla velat voidaan yhteisöllistää, kuten euro-obligaatioiden tapauksessa.

 
  
MPphoto
 
 

  Derek Vaughan (S&D), kirjallinen. (EN) Arvoisa puhemies, kannatin mietintöä, koska siinä ilmaistaan tarve noudattaa teollisuuden tulevaisuutta koskevaa johdonmukaista politiikkaa kaikkialla EU:ssa. Ottaen huomioon, että teollisuustuotanto on synnyttänyt yli 60 miljoonaa työpaikkaa EU:ssa, kurinalaisella politiikalla autetaan EU:ta vastaamaan joihinkin teollisuuden tuottajien kohtaamiin haasteisiin. Tässä EU:n 2020-strategiaan kuuluvassa mietinnössä mainitaan 15 kulmakiveä, jotka muodostavat vahvan politiikan; sillä varmistetaan, että EU pystyy kilpailemaan Yhdysvaltojen, Kiinan ja Japanin kanssa, jotka investoivat voimakkaasti huipputekniikan tutkimukseen ja kehitykseen, ja sellaisten valtioiden kanssa, jotka pystyvät alentamaan kustannuksia käyttämällä edullista työvoimaa ja joissa noudatetaan höllempiä teollis- ja tekijänoikeuksia. Mietinnön hyödyllisimmät suositukset koskevat tarvetta luoda teollisuuteen liittyvän tutkimuksen ja innovoinnit yhdistävä innovointiketju sekä resurssitehokkuuden ja kestävyyden korostamista entisestään Eurooppa 2020 -strategian tavoitteisiin liittyen.

 
  
MPphoto
 
 

  Iva Zanicchi (PPE), kirjallinen. (IT) Arvoisa puhemies, päätin äänestää jäsen Langen laatiman valiokunta-aloitteisen mietinnön puolesta, koska se edustaa parlamentin panosta keskustelussa, jota käydään liike-elämän kannalta erittäin tärkeästä asiasta eli unionin teollisuuspolitiikasta.

Mietinnössä mainitaan useita myönteisiä näkökohtia, kuten unionin yrityksille esitetty laaja kehotus noudattaa ympäristönormeja, joskin vapaaehtoiselta pohjalta ja asettamatta ankaria seuraamuksia. Asiakirjassa toistetaan myös asianmukaisesti teollisuuden – eikä ainoastaan teollisuuspolitiikan – keskeinen merkitys. Katson nyt tämän mietinnön perusteella, josta on tänään toimitettu äänestys, että on tärkeää, että kaikki toimielimet ja sidosryhmät pyrkivät mietinnössä määriteltyihin tavoitteisiin ja muuntavat ne konkreettisiksi toimiksi. Erityisen tärkeitä tavoitteita ovat toimien toteuttaminen teollis- ja tekijänoikeuksien suojelemiseksi, osaamiseen pyrkivän teollisen innovointimallin vahvistaminen, teollisuuden nykyaikaistaminen erityisesti ympäristönsuojelua ja energiavarojen harkittua käyttöä silmällä pitäen ja sellaisten olojen, joilla edistetään pienien ja keskisuurien yrityksien kansainvälistämistä, luomiselle annettava tuki.

 
Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö