Hakemisto 
Sanatarkat istuntoselostukset
PDF 2610k
Torstai 10. maaliskuuta 2011 - Strasbourg EUVL-painos
1. Istunnon avaaminen
 2. Tiedotusvälineitä koskeva lainsäädäntö Unkarissa (käsiteltäväksi jätetyt päätöslauselmaesitykset): ks. pöytäkirja
 3. Palkkojen ja eläkkeiden kansallisten määrittämismekanismien noudattaminen (keskustelu)
 4. Luonnonkatastrofien ja ihmisen aiheuttamien katastrofien ehkäisy (keskustelu)
 5. Tuhkakriisi (keskustelu)
 6. Puhemiehen julkilausuma
 7. Keskinäisten yhtiöiden, yhdistysten ja säätiöiden eurooppalaisen peruskirjan laatiminen (kirjallinen kannanotto): ks. pöytäkirja
 8. Raskaiden tavarankuljetusajoneuvojen törmäykset (kirjallinen kannanotto)
 9. Äänestykset
  9.1. Tiedotusvälineitä koskeva lainsäädäntö Unkarissa (B7-0191/2011) (äänestys)
  9.2. Eteläiset naapurimaat ja erityisesti Libya humanitaariset näkökohdat mukaan luettuna (B7-0169/2011) (äänestys)
  9.3. EU:n Iranin-strategia (A7-0037/2011, Bastiaan Belder) (äänestys)
  9.4. Ihmisoikeusneuvoston 16. istunto (Geneve, 28. helmikuuta - 25. maaliskuuta 2011) (B7-0158/2011) (äänestys)
 10. Äänestysselitykset
 11. Äänestymiskäyttäytymistä ja äänestysaikeita koskevat ilmoitukset: ks. pöytäkirja
 12. Edellisen istunnon pöytäkirjan hyväksyminen: ks. pöytäkirja
 13. Valiokuntien kokoonpano: ks. pöytäkirja
 14. Keskustelu ihmisoikeuksien sekä demokratian ja oikeusvaltion periaatteiden loukkauksia koskevista tapauksista (keskustelu)
  14.1. Pakistan - vähemmistöministeri Shahbaz Bhattin murha
  14.2. Valko-Venäjä, erityisesti Ales Mihalevitšin ja Natalia Radinan tapaukset
  14.3. Kashgarin tilanne ja kulttuuriperintö (Xinjiangin uiguurien autonominen alue, Kiina)
 15. Äänestykset
  15.1. Pakistan - vähemmistöministeri Shahbaz Bhattin murha (RC-B7-0166/2011)
  15.2. Valko-Venäjä, erityisesti Ales Mihalevitšin ja Natalia Radinan tapaukset
  15.3. Kashgarin tilanne ja kulttuuriperintö (Xinjiangin uiguurien autonominen alue, Kiina)
 16. Äänestyskäyttäytymistä ja äänestysaikeita koskevat ilmoitukset: ks. pöytäkirja
 17. Neuvoston ensimmäisen käsittelyn kanta: ks. pöytäkirja
 18. Vastaanotetut asiakirjat: ks. pöytäkirja
 19. Tiettyjä asiakirjoja koskevat päätökset: ks. pöytäkirja
 20. Luetteloon kirjatut kirjalliset kannanotot (työjärjestyksen 123 artikla): ks. pöytäkirja
 21. Tämän istuntojakson aikana hyväksyttyjen tekstien edelleen välittäminen: ks. pöytäkirja
 22. Seuraavien istuntojen aikataulu: ks. pöytäkirja
 23. Istuntokauden keskeyttäminen
 LIITE (Kirjalliset vastaukset)


  

Puhetta johti
varapuhemies Miguel Angel MARTÍNEZ MARTÍNEZ

 
1. Istunnon avaaminen
Puheenvuorot videotiedostoina
  

(Istunto avattiin klo 9.00.)

 

2. Tiedotusvälineitä koskeva lainsäädäntö Unkarissa (käsiteltäväksi jätetyt päätöslauselmaesitykset): ks. pöytäkirja

3. Palkkojen ja eläkkeiden kansallisten määrittämismekanismien noudattaminen (keskustelu)
Puheenvuorot videotiedostoina
MPphoto
 

  Puhemies. (ES) Esityslistalla on ensimmäisenä komission julkilausuma palkkojen ja eläkkeiden kansallisten määrittämismekanismien noudattamisesta.

 
  
MPphoto
 

  Johannes Hahn, komission jäsen. – (EN) Arvoisa puhemies, haluaisin kiittää arvoisia jäseniä tästä mahdollisuudesta hälventää Irlannin ohjelmaa koskevia laajoja väärinkäsityksiä.

S&D-ryhmän kysymys, joka synnytti tämän julkilausuman, lisää arvoisien jäsenten huolta siitä, että Irlannin talouden sopeuttamisohjelmasta tehdyn yhteisymmärryspöytäkirjan tietyt talouspoliittiset ehdot olisivat oikeudellisesti ristiriitaisia perustamissopimuksen 153 artiklan 5 kohdan kanssa. Kyseinen kohta sulkee pois säännösten soveltamisen 153 artiklan mukaisten maksujen alalla, toisin sanoen sosiaalipolitiikan alalla. Irlannin talouden sopeuttamisohjelma ei kuitenkaan ole sosiaalipoliittinen ohjelma eikä sitä ole hyväksytty 153 artiklan nojalla. Se on taloudellinen avustusohjelma, joka on laadittu yhdessä Irlannin hallituksen kanssa kotimaisen ja ulkomaisen luottamuksen palauttamiseksi ja haitallisen palautteen poistamiseksi finanssi- ja talouskriisin väliltä. Tästä syystä perustamissopimuksen 122 artiklan 2 kohdassa vahvistetaan, että unioni voi antaa taloudellista tukea, jos jäsenvaltiota uhkaa poikkeuksellisten olosuhteiden aiheuttamat vakavat vaikeudet, joita se ei pysty käsittelemään.

Yhteisymmärryspöytäkirjan tehtävänä on määrittää talouspolitiikan ehdot, jotka toimivat vertailukohtana arvioitaessa Irlannin poliittista suorituskykyä tukiohjelman aikana. Jäsenvaltio vastaa täysin näistä talouspoliittisista ehdoista ja niiden täytäntöönpanosta. Ehdot ovat jäsenvaltion sitoumuksia, joita valtio toteuttaa itse. Kyse ei ole Euroopan unionin toimista vastaavilla aloilla. Monet ehdoista todellakin, kuten minimipalkan leikkaukset, sisältyivät jo Irlannin hallituksen kansalliseen elvytyssuunnitelmaan, joka julkaistiin 24. marraskuuta 2010, ennen ohjelman käynnistämistä.

Työmarkkinapolitiikkaan liittyvien ehtojen tavoitteena on luoda työpaikkoja ja välttää pitkäaikaistyöttömyyttä Irlannin haavoittuvimmissa ryhmissä. Minimipalkan leikkaukset ovat osa tätä laajaa toimenpidepakettia, ja ne on nähtävä yhdessä aktivointimenettelyjen ja ponnistelujen kanssa etuusjärjestelmän modernisoinnissa. Kun arvioidaan Euroopan unionin korkeimpiin kuuluvan minimipalkan leikkauksia – kyseessä on esimerkiksi euroalueen toiseksi korkein minimipalkka – ja vaikka taloudessa tehtiin huomattavia palkkamukautuksia, minimipalkan yhteydessä ja Irlannin palkkojen yhteydessä yleisesti ottaen on pantava merkille – kun ne laskivat reaalisesti 3 prosenttia vuonna 2008 ja nousivat 0,3 prosenttia vuonna 2009 – että pääosa työmarkkinoiden mukautuksista tapahtui työpaikkojen menetyksinä. Itse asiassa minimipalkkaleikkausten myötä palautettiin ainoastaan 1. tammikuuta 2007 eli ennen kriisiä vallinnut tilanne.

Toinen kysymyksessä mainittu ehto on alakohtaisten työehtosopimusneuvottelujen riippumaton tarkistaminen. Tarkistamisen perusteluna on keskustelu sekä työntekijöiden että työnantajien työehtojen oikeudenmukaisuudesta ja tehokkuudesta eri aloilla. Haluaisin korostaa, että Irlannilla on pitkä perinne kolmikantaneuvotteluista talous- ja sosiaalipolitiikassa ja että hallituksen ja työmarkkinaosapuolten väliset peräkkäiset sopimukset aina 1980-luvulta lähtien on laajalti tunnustettu keskeisiksi tekijöiksi Irlannin talouden menestymisessä.

Tarkistaminen tarjoaa työmarkkinaosapuolille mahdollisuuden tuoda julki mielipiteitä ja muotoilla politiikkaa, ja ilmoitus siitä otettiin sellaisenaan myönteisesti vastaan. Olen täysin luottavainen siihen, että Irlannin hallitus toteuttaa tarkistuksen tavalla, jonka yhteydessä tunnustetaan sosiaalisen vuoropuhelun tärkeys, että vuoropuheluun osallistuvat kaikki työmarkkinaosapuolet ja että se on yhteisön lainsäädännön mukaista.

Yhteisymmärryspöytäkirjan rakenteellista uudistusta koskevat ehdot eivät liity pelkästään työmarkkinoihin. Ne sisältävät myös tärkeitä toimenpiteitä tuotemarkkinoiden avaamiseksi mm. laajasti säännellyille aloille ja ammatteihin. Näillä uudistuksilla saattaa olla huomattavia vaikutuksia asiakkaiden maksamiin hintoihin ja tuottavuuteen, mikä tukee kotitalouksien ostovoimaa.

 
  
MPphoto
 

  Gay Mitchell, PPE-ryhmän puolesta. (EN) Arvoisa puhemies, haluaisin myös kiittää komission jäsentä. Eilen Irlannissa äänestettiin uuden kansallisen elvytyshallituksen valtaanpääsystä. Fine Gael ja Labour kuuluvat tässä parlamentissa PPE-ryhmään ja S&D-ryhmään. Yksi hallituksen uuden ohjelman esityslistan kärjessä olevista asioista tulee olemaan Irlantia koskevien EU:n ja IMF:n tukiohjelmien osien uudelleenneuvotteleminen.

Tällä hetkellä monet irlantilaiset pelkäävät, että silloisen hallituksen EU:n ja IMF:n tukiohjelmaan sopimat ehdot ovat liian tiukkoja ja asettavat raskaan taakan tavallisille kansalaisille, joiden täytyy kantaa niin irlantilaisten kuin eurooppalaistenkin pankkien, ja hallituksen, pahimmat virheet. Meidän pitää panna merkille, että uusi hallitus on sopinut siitä, että minimipalkan aleneminen kääntyy päinvastaiseksi. Tiedämme kuitenkin, että elvytys ei voi tapahtua kivutta. Irlanti joutui samankaltaiselle tielle 1980-luvulla. Monet EU:n/IMF:n ohjelmassa esitetyt vaikeat ehdot ovat välttämättömiä, mikäli haluamme palauttaa terveen julkisen talouden. Meidän on leikattava puuta, jotta se kasvaisi.

Suhtaudun myönteisesti komission tukeen korkokannan alentamiseksi komission jäsenen Rehnin ilmoituksen mukaisesti. Tämän pitäisi tapahtua mahdollisimman pian, ja kehotan komissiota todella tarkastelemaan asiaa lähitulevaisuudessa. Komission jäsen korosti, että kaikkia toimenpiteitä on punnittu suhteessa siihen, miten ne vaikuttavat kasvuun, kilpailukykyyn ja julkisen talouden kestävyyteen pitkällä aikavälillä. Hyväksyn tämän; me emme pysty kantamaan koko taakkaa, joka meitä on pyydetty kantamaan, kerralla. Irlannin kansa on kantanut vastuunsa asiassa; itse asiassa ihmiset ovat kantaneet myös muiden vastuuta, koska meille ei annettu vaihtoehtoa. Se, mitä he ovat tehneet, ei koske ainoastaan Irlantia vaan myös Eurooppaa ja erityisesti euroaluetta. Emme tarvitse olkea kamelin niskan katkaisemiseen. Olkaa hyvä ja antakaa Irlannin kansalle välineet; me teemme työn itse, mutta älkää odottako irlantilaisten kantavan taakkaa, jota he eivät pysty kantamaan. Niinpä pyydän arvoisaa komission jäsentä pitämään nämä kommentit mielessään erityisesti tulevina päivinä ja viikkoina.

 
  
MPphoto
 

  Stephen Hughes, S&D-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, tässä pöytäkirjassa vaaditaan Irlannin minimituntipalkan pienentämistä yhdellä eurolla ja palkkaa koskevien työehtosopimusten, jotka suojelevat matalia palkkoja, tarkistamista, kuten olemme kuulleet.

En usko, että tällainen asioihin puuttuminen voisi olla perusteltua. Perustamissopimus edellyttää, että komissio edistää sosiaalista vuoropuhelua sen sijaan, että heikentäisi sitä. 152 artiklassa vaaditaan työmarkkinaosapuolten itsenäisyyden kunnioittamista, eikä tämäntyyppistä asioihin puuttumista. Lisäksi 153 artiklassa nimenomaisesti suljetaan ulkopuolelle EU:n toimet tällä alalla. Komissio ei voi napsia artikloja ja valita niiden välistä hierarkiaa tässä suhteessa.

Pöytäkirja jatkuu vaatimuksilla hyvinvointileikkauksista, julkisten avainpalvelujen karsimisesta ja julkisen sektorin työpaikkojen vähennyksistä sekä julkisen alan eläkkeiden leikkauksista. Miten nämä vaatimukset ovat perusteltuja suhteessa perustamissopimukseen, jossa vaaditaan, että unioni pyrkii poistamaan eriarvoisuutta, edistämään korkeaa työllisyyttä, takaamaan asianmukaisen sosiaaliturvan ja torjumaan sosiaalista syrjäytymistä? Ainoa rehellinen vastaus tähän on, että näitä asioita ei voida sovittaa yhteen, ja ongelmana on, että näistä seikoista on tullut vuotuisen kasvututkimuksen tuloksena yleinen sääntö.

Ihmiset tulevat torjumaan ajatuksen, jonka mukaan Eurooppa perustuu vain säästötoimiin. He eivät suvaitse sosiaalipolitiikan kauaskantoisia vaikutuksia, joihin kuuluvat nykyistä alemmat palkat, nykyistä heikompi työsuhdeturva, heikot sosiaaliset standardit, julkisten palvelujen leikkaukset ja nykyisen eläkeiän nostaminen. Jos haluamme paisuttaa Euroopan unionia vastustavien rivejä, jatkakaa sitten, komissio. Jos emme halua näin käyvän, lopettakaa tämä järjettömyys nyt.

 
  
MPphoto
 

  Marian Harkin, ALDE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, komission jäsen kertoi meille, että yhteisymmärryspöytäkirja laadittiin 122 artiklan 2 kohdan nojalla. Haluaisin kysyä komission jäseneltä, mitä tapahtuu, jos perustamissopimuksen artikla on suoraan ristiriidassa perustamissopimuksen muiden artiklojen kanssa; niin kuin Stephen Hughes kysyi, miten päätämme niiden välisestä hierarkiasta? Artikla on ristiriitainen 153 artiklan kanssa.

Artikla on ristiriitainen myös 9 artiklan eli sosiaalilausekkeen kanssa, jota olen monta kertaa siteerannut tässä salissa, kun on keskusteltu Irlannin säästöpaketista. Kyseisessä artiklassa todetaan, että unioni ottaa politiikkansa ja toimintansa määrittelyssä ja toteuttamisessa huomioon korkean työllisyystason edistämiseen ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseen jne. liittyvät vaatimukset. Entä mitä sanotte peruskirjan 28 artiklasta, jonka nojalla työntekijöillä on oikeus neuvotella työehtosopimuksista ja tehdä niitä, sekä eturistiriitojen syntyessä ryhtyä yhteisiin toimiin etujensa puolustamiseksi, lakkotoimet mukaan lukien? Monet irlantilaiset työläiset saattavat nähdä olevansa tässä tilanteessa juuri nyt. Miten käsittelemme perussopimuksen artiklojen välistä ristiriitaa?

Toinen kysymys teille, komission jäsen: väitättekö, että yhteisymmärryspöytäkirja oli kokonaan Irlannin hallituksen vastuulla ja että komissio tyytyi siihen tai hyväksyi sen?

Olettakaamme lopuksi, että teillä on valta tehdä kaikki tämä – ja te kerrotte, että teillä on tämä valta – miksi sitten ei yritetty alentaa tai poistaa pankkibonuksia? Miksi ei ponnisteltu sen varmistamiseksi, että palkkataulukon huipulla olevat maksavat oikeudenmukaiset osuutensa? Miksi minimituntipalkkaa alennettiin yhdellä eurolla? Olen täysin samaa mieltä Stephen Hughesin kanssa: tämä lisää Euroopan unionin vastaisuutta. Kansalaiset näkevät, mitä tapahtuu. He näkevät, kuinka komissio työskentelee koko prosessissa, ja he näkevät, että kyseiset säästösuunnitelmat kohdistuvat minimipalkkaa saaviin henkilöihin, niihin, joihin sovelletaan työehtosopimuksia.

Lopuksi, tärkein kysymykseni, arvoisa komission jäsen, on: kuka päättää? Onko se tuomioistuin? Kenellä on päätösvalta silloin, kun perustamissopimuksen artiklat ovat ristiriitaisia tai kun komissio toimii siten, että se saattaa kyseiset artiklat ristiriitaan toistensa kanssa?

 
  
MPphoto
 

  Marije Cornelissen, Verts/ALE-ryhmän puolesta. (EN) Arvoisa puhemies, ymmärrän komission kiireen talouskriisin käsittelyssä ja valtavat velat, jotka uhkaavat euron vakautta. Ymmärrän, että ehtoja on määrätty maille, joiden on käytettävä Euroopan talouden vakausmekanismia. Minusta tuntuu kuitenkin, että komissio on ollut melko valikoiva niiden toimenpiteiden ja ehtojen osalta, joita se sallii tässä kriisissä.

Yhtäältä melkein mikä tahansa toimenpide vaikuttaa lailliselta, kun on kyse talouden vakauttamisesta menoja leikkaamalla. Heti kun Irlanti käytti pelastuspakettia, minimipalkat ja eläkkeet olivat ensimmäisiä mukautettavia muuttujia huolimatta siitä, että kyseiset seikat eivät kuulu Euroopan unionin toimivaltaan. Toisaalta komissio piiloutuu Euroopan unionin toimivallan puutteeseen, kun se ei koske Irlannin poikkeuksellisen alhaiseen yritysveroon; tämän nostaminen voisi kuitenkin huomattavasti lisätä Irlannin julkisen talouden tuloja. Menojen leikkaaminen ei loppujen lopuksi ole ainoa keino saavuttaa tasapainoinen talousarvio.

Ymmärrän, että tämä kriisi edellyttää poikkeuksellisia toimenpiteitä, mutta miksi komissiolla on sellainen kiire mukauttaa minimipalkkoja, heikentää vähiten tienaavien työntekijöiden asemaa samalla, kun meidän on odotettava toimenpiteitä, jotka pakottavat pankki- ja rahoitussektorin maksamaan? Minulla on vahva tunne siitä, että komissio tulkitsee Euroopan unionin toimivaltuuksia hyvin yksipuolisesti ja, uskallan väittää, oikeistolaisesti. Tämä tyly lähestymistapa lisää euroskeptismiä. Vaikuttaa siltä, että Euroopan unioni toimii päättäväisesti työllisyys- ja sosiaalipolitiikassa vain kriisiaikoina, ja tekee sen tällöin määräämällä leikkauksia sosiaalimenoihin ja palkkoihin.

Euroopan unioni voi saavuttaa luottamuksen ainoastaan, jos komissio osoittaa samaa päättäväisyyttä asettaessaan asianmukaiset sosiaalialan vähimmäisstandardit ja sosiaaliset vakuudet raskaille leikkauksille, joita ihmisille on määrätty. Haluamme kyllä talouden ohjausta, mutta haluamme tasapainoista hallintoa niin talouden kestävyyden kuin sosiaalisten takeidenkin kannalta. Jos näin ei käy, haavoittuvat maksavat sotkun, josta he eivät ole vastuussa.

 
  
MPphoto
 

  Thomas Händel, GUE/NGL-ryhmän puolesta.(DE) Arvoisa puhemies, arvoisat kuulivat, pelastuspakettien tarkoituksena oli suojella Euroopan unionin jäsenvaltioita maksukyvyttömyydeltä. Nämä kuitenkin musertavat kansalaiset julmilla säästökuureilla ja sallivat syyllisten päästä pälkähästä. Tämän lisäksi komissio puuttuu nyt myös kansalliseen palkkapolitiikkaan.

Komission jäsen Hahn, on melko absurdia, ja minulla nousee kyyneleet silmiin, kun kuulen virallisia argumentteja, kuten teidän esittämänne argumentit, joiden mukaan tämän ei ole ollenkaan tarkoitus olla sosiaalipoliittinen toimenpide. Tällaista kantaa on mahdotonta hyväksyä. Palkkapolitiikka ei kuulu EU:n toimialaan. Komission esittämä politiikka on täysin ristiriitaista Euroopan unionin aatteen kanssa. Euroopan unionin ei koskaan pitänyt kilpailla palkoilla ja sosiaalisella polkumyynnillä. Tämä komissio puhuu palkkajoustosta, jota pitäisi vähentää. Se on ilmoittanut, että palkkojen pitäisi heijastaa markkinoiden olosuhteita. Tämä on kuin sokea yrittäisi kuvailla elefanttia. Henkilöt, jotka kirjoittavat tällaisia asioita, eivät yhtään ymmärrä työehtosopimuksia. He puuttuvat vapaisiin työehtosopimusneuvotteluihin ja pienentävät paljon puhuttua työmarkkinaosapuolten autonomiaa ja sosiaalista vuoropuhelua aina absurdiuteen saakka.

Haluaisin tehdä selväksi, että tämän parlamentin tehtävänä on varmistaa, että autonominen työehtosopimuspolitiikka säilytetään, suojella sosiaalista vuoropuhelua ja estää sosiaaliturvan purkamista entisestään. Tarvitsemme toimenpiteitä, joiden avulla estetään haitallista säästöpolitiikkaa, emme rankaisutoimia.

 
  
MPphoto
 

  Derek Roland Clark, EFD-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, tämä ei koske pelkästään Irlantia. Vain kuukausi sitten muistutin parlamenttia siitä, että eläkkeet kuuluvat jäsenvaltioiden yksinomaiseen toimivaltaan, ja tässä me taas puhumme samoista asioista, koordinoinnista ja eläkkeiden määrittämismekanismeista. Nykyään eläkkeet melkein aina liittyvät tuloihin, joten näemmekö tässä yrityksen yhdenmukaistaa palkkoja? Toivoakseni emme, koska perussopimuksissa sanotaan myös, että palkat kuuluvat jäsenvaltioiden yksinomaiseen toimivaltaan.

On oikein hienoa sanoa, että "yhtäläisen" täytyy tarkoittaa yhtäläistä palkkaa, mutta pitäisikö kaikkien samaa työtä tekevien työntekijöiden saada samaa palkkaa kaikkialla Euroopan unionissa? Ajatelkaa esimerkiksi ilmastoa: talon pitäminen lämpimänä maksaa paljon enemmän napapiirin tuntumassa kuin Välimeren maissa. Lisätkää tähän talvivaatteet, lumenajo ja kaikki muu, ja on selvää, että kaikille työntekijöille saman palkan maksaminen merkitsisi, että toisille jäisi enemmän rahaa jäljelle kuin toisille. Palkat eivät luonnollisestikaan voi olla yhtäläisiä. Komission aikomukset laatia suunnitelmia jäsenvaltioiden rohkaisemiseksi siinä, että käyttöön otettaisiin Euroopan unionin minimipalkkapolitiikka ja asetettaisiin eläkemekanismeja ovat perussopimusten vastaisia. Minä en ole yllättynyt: näin toimii Euroopan unioni työssään.

Yhdenmukaistettu palkka- ja eläkepolitiikka ei pelkästään ole unelma; se on laitonta. Jättäkää palkkapolitiikka, kuten perussopimuksissa vaaditaan, vaaleilla valittujen hallitusten, kuten omani Westminsterissä ja Irlannin hallituksen, toimivaltaan.

 
  
MPphoto
 

  Hans-Peter Martin (NI).(DE) Arvoisa puhemies, Irlanti on meille järkyttävä historiallinen oppitunti. Aluksi maata juhlittiin aina esimerkkimaana ja mallina unionin uusille jäsenille, vaikka tuolloin sallittiin hyvin vääränlainen politiikka ja rohkaistiin sen toteuttamiseen, ja tämän tuloksena täytyi käsitellä kiinteistöalalle syntyneitä valtavia kuplia, ja pankkialan sallittiin laativan omia lakejaan eikä verotuksen alalla kiinnitetty huomiota polkumyyntikilpailun estämiseen.

Arvoisa komission jäsen, olette samaa kansallisuutta kuin minä. Tiedämme, että esimerkiksi moni itävaltalainen kirjailija totesi yhtäkkiä olevansa irlantilainen, koska Irlannissa ei juurikaan tarvinnut maksaa veroja. Mitä tekivät muka niin Eurooppa-myönteiset voimat tuona aikana? Eivät kerrassaan mitään. He sanoivat, että maa on upea esimerkki.

Kaikki tämä on mennyt kokonaan nurin. Kupla on osoittautunut juuri sellaiseksi, millainen monet sanoivat sen olevan. Jälleen kerran olemme tilanteessa – enkä ole ainoa, joka ajattelee näin – jossa Eurooppa-vastaisuus leviää siitä syystä, että taas kerran sallimme väärän politiikan noudattamisen, tässä tapauksessa kyseisen valtavan paketin myöntämisen Irlannille. Arvoisa komission jäsen, sanotte, että jäsenvaltio itse sitoutuu asiaan. Tiedämme kuitenkin Maailmanpankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston ohjelmista saamiemme kokemusten perusteella – ja se, mitä tällä hetkellä näemme Irlannissa, ei paljon eroa tästä – että loppujen lopuksi näillä mailla ei ole vaihtoehtoa.

Jos ottaisimme askeleen taaksepäin ja sanoisimme, että "on sääli, ettei Irlanti torjunut Lissabonin sopimusta toisella kerralla", tuolloin voisimme päätyä täysin toisenlaiseen ajattelutapaan. Näkisimme, että tässä Eurooppa-hankkeessa käsittelemme jotain sellaista, mitä voisi verrata ajoneuvoon, joka etuosastaan on kuin Porsche ja takaosastaan kuin polkupyörä. Nämä kaksi osaa eivät sovi yhteen. Niiden on oltava paljon vahvempia.

Jos haluamme estää Eurooppaa hajoamasta, tarvitsemme todellakin jonkinlaisen Euroopan perustuslain. Sitten tarvitsemme selviä vertailuarvoja, joita todellakin sovelletaan kaikkiin. Tarvitsemme talouden hallintoa. Tämä sirpaleinen toiminta – eteenpäin, taaksepäin, sivulle – ei tule toimimaan, ja lopuksi, arvoisa komission jäsen, se todennäköisemmin päättyy katastrofiin kuin siihen, minkä puolesta te, minä ja tämän parlamentin laaja enemmistö työskentelee, nimittäin rauhanomaiseen, toimivaan ja myös yhdistyneeseen Euroopan unioniin.

 
  
MPphoto
 

  Philippe Boulland (PPE).(FR) Arvoisa puhemies, muistuttaisin, että kriisin ja asunto- ja rahoituskuplien vuoksi Irlannin valtion täytyi puuttua asioihin pankkien tukemiseksi. Irlannin julkinen vaje, keskus- ja paikallishallinnon sekä erityisesti sosiaaliturvahallinnon yhteenlasketun budjettitaseen arvioitiin olevan 32 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2010. Jos Irlannin hallitus, jonka on vaikea rahoittaa maataan markkinoilla, toivoo saavansa lainaa Euroopan talouden vakautusmekanismista ja Euroopan talouden vakautusrahastosta, sen täytyy noudattaa sosiaalialalla ja verotuksessa vaadittavia muutoksia, vaikka nämä alat kuuluvat toissijaisuusperiaatteeseen. Meidän mielestämme asiassa ei ole ristiriitoja. Lääkärinä sanoisin, että kuumeen noustessa ei ole järkeä määrätä sokeasti kuumelääkkeitä yrittämättä hoitaa syytä. Mitä tulee kyseisten varojen myöntämiseen, Irlannin pitäisi saada taloutensa kuntoon korjatakseen liiallisen alijäämänsä ja aikaisemmat virheensä.

Tämän säästösuunnitelman pitäisi nostaa BKT:ta kymmenellä prosentilla tulevien neljän vuoden aikana. Aivan kuin yksityishenkilön tapauksessa, jossa pankki myöntää lainan, jos henkilö täyttää vakavaraisuusehdot puuttumatta henkilön yksityiselämään ja sen hallintaan, Euroopan unioni voi myöntää Irlannille lainaa konsolidoidun vakavaraisuuden perusteella. Pankki rohkaisee – puuttumatta yksityiselämään – esimerkiksi neuvottelemaan palkankorotuksesta tai lainaamaan muualta. Näin ollen Euroopan unioni katsoo, toissijaisuusperiaatteen mukaisesti ja Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) laatiman yhteisymmärryspöytäkirjan perusteella, että kyseinen vakavaraisuus edellyttää laissa vahvistetun minimipalkan alentamista ja eläkkeiden mukauttamista sekä verotuksellisia toimenpiteitä. Irlannin on itse päätettävä, paneeko se toimenpiteet täytäntöön vai ei. Tämä ei jätä Euroopan unionille ovea avoimeksi eikä anna sen puuttua toissijaisuusperiaatteeseen kuuluviin aloihin, jotta se voisi esimerkiksi määrätä eurooppalaisesta minimipalkasta, mikä olisi vaarallista, vaan ennemminkin varmistaa euroalueen vakauden suojelemisen molemminpuolisen takausprosessin avulla. Luonnollisesti on välttämätöntä auttaa Irlantia, kuten muitakin vaikeuksissa olevia maita, sillä tämä suojelee myös meitä, mutta ei mihin tahansa hintaan, etenkään jos nähdään, että valtio ei pysty maksamaan lainojaan, mikä heikentäisi sen kansalaisia ja kansalaisia kaikkialla Euroopan unionissa.

 
  
MPphoto
 

  Puhemies. (ES) Haluaisin mainita teille kaikille, että jos puhutte hyvin nopeasti, tulkeilla on vaikeuksia pysyä perässänne. Koska vastaan monikielisyyttä koskevista asioista, haluan huomauttaa, että Euroopan parlamentin puhemiehistö tutkii parhaillaan uutta järjestelmää.

Tällä hetkellä tulkit ilmoittavat puhemiehelle, mikäli he eivät pysty seuraamaan puhujaa, mutta puhemiehellä on sitten hankala tehtävä keskeyttää teidät. Järjestelmä, jota nyt tutkimme, merkitsisi, että kullakin teistä olisi paikkanne kohdalla valo, joka varoittaisi sitten, kun tulkit eivät pysty seuraamaan puhetta. Näin puhemiehen ei tarvitse keskeyttää teitä, vaan saisitte tiedon suoraan.

 
  
MPphoto
 

  Proinsias De Rossa (S&D).(EN) Arvoisa puhemies, työmarkkina-asioihin liittyvä yhteisymmärryspöytäkirja perustuu hyvin selvästi yksinkertaistettuun talousteoriaan, jonka mukaan alhaiset palkat "puhdistavat markkinat", toisin sanoen työllisyyden. Tämä on täyttä ja kertakaikkista roskaa. Käytäntö ei tue tätä. Ja haluaisin kiinnittää komission huomion viime vuonna laadittuun Forfásin tarkasteluun Irlannin työvoimakustannusten kilpailukyvystä. Siinä todetaan, että yritykset yleisesti ottaen suosivat lomautuksia kustannusten leikkaamisessa, koska ne heikentävät vähemmän moraalia. Jos haluatte tarkastella, miksi meillä Irlannissa on enemmän lomautuksia kuin palkanleikkauksia, tässä on peruste sille.

Kehottaisin komissiota noudattamaan Euroopan unionin lainsäädäntöä ja lopettamaan puuttumisen Irlannin työmarkkina-asioihin. Kuten sanotte, työmarkkinaosapuolten sopimuksilla on pitkä perinne meillä Irlannissa. Ne ovat todellakin luoneet pohjan sille, että Irlannin kaduilla ei ole ollut väkivaltaa: tämä johtuu siitä, että työmarkkinaosapuolet ja hallitus ovat neuvotelleet ja sopineet järjestelyistä, joiden avulla mukautetaan työmarkkinoita ja ehtoja sen varmistamiseksi, että meillä olisi hieman toivoa tämänhetkisen kriisin elpymisestä.

Perinne on varmistanut Irlannin edistymisen, mutta ohjelma yleisesti ottaen epäonnistuu siinä, mihin se oli tarkoitettu; sen piti auttaa Irlannin talouden kasvussa. Talous ei kasva. Itse asiassa talous taantuu, ja kyseinen ohjelma täytyy yleisesti ottaen neuvotella uudelleen. Ehdottaisin erityisesti, että työmarkkinoihin liittyvät asiat on poistettava ohjelmasta. Niin kuin on jo todettu, Irlannin hallitus, jossa puolueeni on mukana, on jo ilmoittanut, että se tulee kääntämään päinvastaisiksi kyseisessä ohjelmassa sovitut minimipalkkojen leikkaukset.

Saatatte pitää tätä huonona asiana, mutta näin tulee tapahtumaan. Voitte olla varmoja siitä, että yritykseenne puuttua Irlannin työllisyyslakiin (Registered Employment Agreements Act), joka on ollut voimassa yli 50 vuoden ajan, ei tulla puuttumaan, niin kuin toivotte, koska nykyinen hallitus on varma siitä, että työmarkkinaosapuolet tulevat hoitamaan perinteisen roolinsa ja varmistamaan toimialojen rauhan ja edistymisen.

 
  
MPphoto
 

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL). (PT) Arvoisa puhemies, Euroopan unionissa vallalla oleva suuntaus lisätä painetta jäsenvaltioihin kiihtyy kriisin verukkeella. Tavoitteena on alentaa palkkoja ja lisätä työtätekevien riistoa, jotta talous- ja rahoitusryhmille voitaisiin taata yhä suurempia voittoja ja ansioita, mikä paljastaa kapitalismin kaiken yhteiskunnan vastaisen julmuuden.

Jos vakaussopimuksen järjettömiä perusteita, joihin liittyivät ehdotukset niin kutsutusta talouden ohjauksesta ja hallinnasta ja niin kutsutusta kilpailukykyä koskevasta sopimuksesta ei olisi hyväksytty, erityisesti yritystä estää palkkoja nousemasta inflaation myötä ja yritystä nostaa laillista eläkeikää, kokisimme jopa vakavampia hyökkäyksiä työvoimaan ja sosiaalisiin oikeuksiin.

Jo nyt toteutetaan tällä alalla tietyissä maissa, kuten Portugalissa, Kreikassa tai Irlannissa – ja tämä on kaikkein vakavinta – palkanalennuksia ja eläkkeiden jäädyttämisiä, jopa alimpien eläkkeiden ja köyhyysrajan alle jäävien eläkkeiden osalta. Portugalissa suunniteltiin jo tämän vuoden alussa palkanalennuksia kansalliseen minimipalkkaan. Katsottiin, että 500 euroa kuukaudessa oli liikaa, ja määrää päätettiin leikata 15 eurolla, vaikka yli 13 prosenttia portugalilaisnaisista saa vain tämän määrän, ja kun miesten vastaava osuus on 6 prosenttia. Tämä on selvä esimerkki vakiintuneesta syrjinnästä ja niin kutsuttujen säästötoimien, joita komissio yhdessä neuvoston ja maidemme hallitusten kanssa panee täytäntöön, vaikutuksesta. Tämän seurauksena sosiaalinen eriarvoisuus ja syrjintä jyrkkenevät, työn arvo heikkenee ja köyhyys lisääntyy, ja samalla ymmärrys rahoitusalan keinottelua ja veroparatiiseja kohtaan jatkuu. Tästä syystä ilmaisemme solidaarisuutemme nuoria työntekijöitä ja opettajia kohtaan, jotka aikovat protestoida tulevina viikonloppuina, myös tämän viikon lauantaina, 12. maaliskuuta, ja laajaa kansallista CGTP:n järjestämää mielenosoitusta kohtaan. Näin jatketaan taistelua yhteiskunnan vastaista politiikkaa vastaan.

(Puhuja suostui vastaamaan sinisen kortin kysymykseen työjärjestyksen 149 artiklan 8 kohdan mukaisesti)

 
  
MPphoto
 

  Hans-Peter Martin (NI). (EN) Arvoisa puhemies, sen valossa mitä kerrotte meille, voisitteko sanoa meille tässä parlamentissa, miten suhtautuminen Euroopan unionia kohtaan on muuttunut Portugalissa? Onko Euroopan unionin jäsenyyttä kannattavien ihmisten osuus laskenut? Miten yleinen suhtautuminen Euroopan unionia kohtaan on muuttunut? Portugalilla on monia samankaltaisuuksia Irlannin kanssa – ensiksi siellä oli 1970-luvulla suuri hyvänolontunne unioniin liittymistä suunnitellessa, sitten saatiin tähän liittyvä tukia. Näkyykö Portugalissa samanlaisia kiinteistökuplia kuin Irlannissa kerrottiin syntyneen?

 
  
MPphoto
 

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL). (PT) Arvoisa puhemies, ongelma on kiintoisa seuraavasta näkökulmasta: on ilmeistä, että kyseinen Euroopan unionin politiikka synnyttää huomattavan kapinan Portugalissa, ja tästä syystä ensi viikonloppuna nuoret ja opettajat ryntäävät kaduille ilmaisemaan mieltään tätä politiikkaa vastaan. Portugalin työntekijöiden keskusjärjestö GCTP järjestää 19. maaliskuuta suurmielenosoituksen, joka on suunniteltu pidettäväksi Lissabonissa vastalauseena tätä yhteiskunnan vastaista politiikkaa kohtaan. Luonnollisestikin tämä heijastuu portugalilaisten käyttäytymiseen, koska maa on jo laman kourissa, ja työläisten ja ihmisten elinolosuhteet heikkenevät, eriarvoisuus pahenee entisestään ja myös köyhyys lisääntyy. Euroopan unioni, komissio ja neuvosto...

(Puhemies keskeytti puhujan.)

 
  
MPphoto
 

  Marita Ulvskog (S&D). (SV) Arvoisa puhemies, asettamalla palkanalennusvaatimuksia komissio on heikentänyt työmarkkinaosapuolten neuvotteluoikeuksia ja sekä suorasti että epäsuorasti vaikuttanut palkanmuodostukseen, mikä nimenomaan ei kuulu komission toimivaltuuksiin. Tämä on suora hyökkäys työmarkkinaosapuolten vaikutusta vastaan ja vastoin perusoikeuskirjaa, joka sisältää oikeuden tehdä työehtosopimuksia.

Kyse ei ole yksittäisestä, pelkästään Irlantiin rajoittuvasta tapauksesta, vaan se toistuu aika ajoin. Puhumalla "yksikkötyökustannuksista" palkkojen sijaan komissio yrittää kiertää perustamissopimuksessa vahvistetut rajat. Euroopan komissio on yksinkertaisesti piirtänyt kartan uudelleen. Se on piirtänyt uuden kartan ja uusia säännöksiä, joissa jäsenvaltioilta ja työmarkkinaosapuolilta on otettu pois tehtäviä ja, kaikkien säännösten vastaisesti, niille on saneltu nämä asiat. Tästä kiistassa on kyse, ja se on vasta alkanut.

Toimimalla tällä tavalla Euroopan unioni liikkuu yhä kauemmaksi demokraattisesta perustasta ja legitiimiydestä, jotka muissa yhteyksissä tavallisesti ovat avainsanoja keskustellessamme Euroopan unionin tulevaisuudesta. Olemme kuulleet, että mukana on joitakin häiriköitä – myös tässä parlamentissa – jotka ovat jo alkaneet kalastella näillä ongelmallisilla vesillä. Se ei varmastikaan voi olla tarkoitus.

 
  
MPphoto
 

  Cornelis de Jong (GUE/NGL). (NL) Arvoisa puhemies, vain hyvin harvat ihmiset Alankomaissa ovat tietoisia siitä, että me täällä Brysselissä keskustelemme heidän palkoistaan ja eläkkeistään. Todistamme tällä hetkellä Irlannin tapahtumia, mutta samanaikaisesti kuulen kaikenlaisia Euroopan unionin neuvoston esittämiä ehdotuksia palkkojen indeksoinnin poistamisesta ja työn tuottavuuden lisääntymiseen perustuvien palkankorotusten enimmäismäärän asettamisesta, jne.

Valitettavasti näytämme alituisesti kohtaavan syvän hiljaisuuden, kun on kyse minimipalkkaa koskevista eurooppalaisista standardeista tehtävistä sopimuksista, enkä ole myöskään kuullut ehdotuksia, joiden tarkoituksena olisi taata, että työntekijät voivat saada kannattavaa työtä tai että he voivat saada kokoaikatyötä urakkatöiden tai pätkäsopimusten sijaan. Olen huolissani tämänhetkisten keskustelujen vaikutuksesta tavallisiin ihmisiin, mutta olen myös huolissani Euroopan unionin imagosta. Näyttää todellakin siltä, että kiinnitämme ainoastaan huomiota rahoituslaitoksiin, keinottelijoihin ja suuryrityksiin. Arvoisa komission jäsen, aikooko komissio ryhtyä toimiin tämän imagon muuttamiseksi ja aikooko se varmistaa, että se nähdään toimielimenä, joka myös edustaa tavallisten ihmisten etuja?

 
  
MPphoto
 

  Sylvana Rapti (S&D).(EL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, olette antaneet meille reseptin, jossa todetaan kaksi asiaa: ensinnäkin meidän olisi poistettava työehtosopimukset ja toiseksi meidän olisi pienennettävä minimipalkkaa entisestään.

Tämä on resepti, joka annetaan johdonmukaisesti kaikille potilaille. Yksi potilaista on Kreikka. Vierailitte hiljattain Kreikassa sosialistipuolueen järjestämässä tapahtumassa. Näitte ja tunsitte ihmisten keskuudessa vallitsevan tilanteen, ja kysyn teiltä seuraavaa: tuntuiko teistä, että resepti toimi Kreikan tapauksessa? Minä olin paikalla. Olen sosialistipuolueesta, joka parhaillaan istuu maan hallituksessa ja yrittää tehdä voitavansa saadakseen maan eroon oikeistohallitusten aiheuttamasta erittäin vaikeasta tilanteesta. Hallituksen on tehtävä myönnytyksiä työehtosopimuksia koskevassa kysymyksessä, ja sanon teille, että emme vielä ole nähneet tuloksia. Sanotte, että teette tämän kaiken eurooppalaisten kansalaisten hyväksi, mutta jos kuluttajille maksetaan matalia palkkoja, heille ei jää kulutettavaa eivätkä he tämän vuoksi pysty auttamaan kasvun vauhdittamisessa. Tiedätte minua paremmin, että kyseessä on noidankehä, koska tyrkytätte meille reseptiä, joka vain tuhoaa työntekijöiden arvokkuuden, reseptiä, jonka seurauksena on puutetta asianmukaisista ja elinvoimaisista työpaikoista. Pyydän teitä sisällyttämään yhteiskunnalliset indikaattorit taloudellisten indikaattoreiden rinnalle.

 
  
MPphoto
 

  Jutta Steinruck (S&D). (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, toisinaan minusta tuntuu, että teidän pitäisi kokeilla kaikkia näitä ratkaisuja komissioon, jotta voisitte nähdä, mikä vaikutus niillä todellisuudessa on eurooppalaisiin. Seuratessani puhettanne minulle jäi vaikutelma, että komissio todellakin istuu norsunluutornissa. Euroopan kansalaiset – työläiset, matalapalkkaiset ja eläkeläiset – maksavat todellisuudessa laskun, ja te tulkitsette lainsäädäntöä ja toimivaltuuksia aivan niin kuin haluatte.

Sain 19. lokakuuta viime vuonna vastauksen komissiolle esittämääni kysymykseen, jossa nimenomaan vahvistettiin, että minimipalkat ja palkat yleisesti ottaen kuuluvat jäsenvaltioiden toimivaltuuksiin. Vastauksessa ilmoitettiin tämä hyvin vaikuttavasti. Olkaa hyvä ja lukekaa tuo vastaus. En voi hyväksyä, että annatte minulle tällaisen vastauksen, kun se on hyvä asia työnantajien kannalta ja vaihdatte sitten suuntaa, kun uskotte, että asia on myönteinen toiselle osapuolelle. Tämä tekee eurooppalaisista todellakin hyvin tyytymättömiä. Jäsenkollegani mainitsi tämän juuri. Nakerratte osallistumisoikeutta. Heikennätte ammattiliittoja. Tämä ei ole keino, jolla pääsisimme kriisin ylitse, ja tiedätte sen varsin hyvin. Kriisin aiheuttajien on myös maksettava siitä.

(Aplodit)

 
  
MPphoto
 

  Vilija Blinkevičiūtė (S&D). (LT) Arvoisa puhemies, talouskriisin ehtojen kohtaamilla mailla on taloudellisia vaikeuksia toteuttaa tekemiään sitoumuksia. Ei ole juuri epäilystä siitä, että maiden mahdollisuudet selvitä kriisistä eroavat toisistaan, ja tarvitaan keinoja, joiden avulla tasapainotetaan budjettia ja alennetaan budjettivajetta. Arvoisa komission jäsen, täytyykö meidän todellakin tehdä tämä heikoimmassa asemassa olevien kustannuksella? Onko Euroopan komission mielestä moraalisesti oikein painostaa hallituksia alentamaan minimipalkkaa, eläkkeitä tai muita sosiaalietuuksia? Komission jäsen, te esititte mielipiteenne Irlannin yhteisymmärryspöytäkirjasta. Haluaisin kuitenkin muistuttaa teitä siitä, että allekirjoititte samankaltaisen pöytäkirjan Latvian kanssa ja painostitte siinä Latvian hallitusta alentamaan jo ennestään matalia palkkoja. Latvian eläkkeitä alennettiin, mutta Latvian perustuslakituomioistuin totesi, että maan perustuslaki ei tätä salli, ja eläkkeet nostettiin entiselle tasolleen. Kun siis tehdään tällaisia päätöksiä ja allekirjoitetaan yhteisymmärryspöytäkirjoja, on välttämätöntä arvioida perinpohjaisesti niin oikeudellisia kuin sosiaalisiakin seurauksia.

 
  
MPphoto
 

  Evelyn Regner (S&D). (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen Hahn, nyt esillä olevat ehdotukset aiheuttavat sen, että ripustetaan ikään kuin raskas reppu kaikkien niiden selkään, joilla on jo tarpeeksi vaikeaa, ja vaaditaan heitä juoksemaan entistä nopeammin tuo reppu selässään. Miten tämän on tarkoitus tapahtua? Ehdotukset hajautetuista palkkaneuvotteluista ovat epäoikeudenmukaisia, mielikuvituksettomia ja ne merkitsevät harhautustaktiikkaa, koska omaisuutta ja taloudellista keinottelua on niin vaikea verottaa, ja valtion- ja hallitusten päämiehet eivät onnistu saamaan makrotaloudellista koordinointia jaloilleen. Tässä asiassa parlamentti on jo asettanut hyvin erilaisen viitearvon äänestäessään tällä viikolla rahoitustoimien transaktioverosta.

Haluaisin muistuttaa teitä kaikkia Lissabonin sopimuksessa vahvistetusta sosiaalisen markkinatalouden periaatteesta. Minun käsitykseni sosiaalisesta markkinataloudesta on melko erilainen – siihen ei sisältyisi hajautettuja palkkaneuvotteluja, itse asiassa päinvastoin. Hajautetut palkkaneuvottelujärjestelmät ovat vastoin solidaarisuuteen perustuvaa palkkapolitiikkaa eivätkä ne johda rikkaiden ja köyhien välisen kuilun pienenemiseen vaan, päinvastoin, kuilu vain kasvaa. Toisin sanoen meidän olisi toteutettava päinvastaisia toimia.

Tästä syystä haluaisin painokkaasti toistaa sen, mitä kollegani Jutta Steinruck sanoi – emme voi toistaa tätä tarpeeksi usein: meidän on ryhdyttävä laajempiin toimiin kriisin syiden käsittelemiseksi, saada kriisin aiheuttajat maksamaan enemmän ja keskittyä heihin ongelmien ratkaisemiseksi, myös lainsäädännöllisin toimenpitein.

 
  
MPphoto
 

  Elena Băsescu (PPE). (RO) Arvoisa puhemies, viittaan työn yksikkökustannusten ja tuottavuustasojen mukauttamiseen ja totean, että meidän olisi keskityttävä puite-ehtoihin eikä niinkään indikaattoreihin. Emme ilmeisesti pysty saavuttamaan tätä mukautusta. Tuottavuus riippuu ensisijaisesti tekijöistä kuten kasautunut pääoma, mikä on hyvin erilaista. Selvä ero voidaan nähdä Romanian ja Saksan välillä. Tämä johtuu talouspolitiikan laadullisista eroista aikojen saatossa. Tällaisia eroja ei voi todellakaan tasoittaa yhdessä yössä. Maani on tehnyt ponnisteluja eläkkeiden ja sosiaaliturvan uudistamiseksi. Tästä syystä haluaisin ehdottaa tämäntyyppisten säännösten sisällyttämistä kilpailukykyä koskevaan sopimukseen. Kannatan sitä, että eläkeiän ja väestörakenteen kehityksen välillä tarvitaan korrelaatiota. Johdonmukaisen ja realistisen eläkepolitiikan vaikutus julkiseen talouteen täytyy ottaa huomioon.

 
  
MPphoto
 

  George Sabin Cutaş (S&D). (RO) Arvoisa puhemies, ymmärrän oikein hyvin toissijaisuusperiaatteen, mutta luulen, että eläkkeet eivät enää kuulu jäsenvaltioissa päätettäviin asioihin, koska niitä käsitellään Euroopan unionin tason keskustelussa. Keskustelemme eläkejärjestelmistä, jotka ovat kestämättömiä yhteisten haasteiden, kuten talouskriisin, ikääntyvän väestön ja alenevan syntyvyyden seurauksena. Sukupolvien välisen solidaarisuuden periaate saattaa vanhentua, koska kansalaiset pakotetaan maksamaan yksityisiä eläkemaksuja. Miten sitten käy niiden, joilla ei enää ole tarpeeksi aikaa maksaa näitä eläkemaksuja? Eurooppalaiset kansalaiset ovat myös riippuvaisia julkisista eläkkeistä. Romaniassa kansallinen bruttominimipalkka on noin 160 euroa. Tästä syystä luulen, että sijoittaminen yksityisiin eläkkeisiin tai säästöt ovat puhdasta fantasiaa. Minusta Euroopan komission on sitouduttava asiaan syvällisemmin ja ehdotettava Euroopan unioniin minimipalkkaa ja minimieläkettä. Ensimmäinen askel tähän suuntaan voisi olla eläkejärjestelmien vertailevan analyysin toteuttaminen.

 
  
MPphoto
 

  Marisa Matias (GUE/NGL). (PT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, keskustelemme täällä palkoista ja ehdotuksista eläkeiäksi. Ehdotukset ovat vähintäänkin täysin epäoikeudenmukaisia. Ne ovat epäoikeudenmukaisia, koska niissä vaaditaan keinoja, jotka ovat jo, useammin kuin kerran, osoittautuneet epäonnistuneiksi. Tapahtumat Irlannissa, Kreikassa, Portugalissa, Espanjassa, ja kuka tietää kuinka monessa muussa maassa, sillä luettelo on loputon, ovat erilaisia kaikissa näissä maissa, mutta tietyt seikat ovat yhteisiä. Eräs yhteisistä asioistamme on ennennäkemätön työn arvon siirtyminen taloudelliseen pääomaan. Emme voi hyväksyä tätä. Toinen meitä yhdistävä asia on se, että työntekijöillä ja eläkeläisillä, jotka maksavat tästä kriisistä yhdessä epävakaissa työsuhteissa olevan työntekijäsukupolven kanssa, ei ole mitään takeita siinä yhteiskunnassa, jossa he elävät. Tästä syystä haluaisin lopettaa sanomalla, arvoisa puhemies, ettemme voi jatkaa tuomitsemalla ihmisiä köyhyyteen. Toivon todellakin…

(Puhemies keskeytti puhujan.)

 
  
MPphoto
 

  Liisa Jaakonsaari (S&D). (FI) Arvoisa puhemies, kasvava eurooppalainen trendi on tälle hetkellä oikeistopopulismi, jonka keskeisin aines on EU-vastaisuus. Mistä tämä EU vastaisuus nyt kumpuaa? Se kumpuaa siitä, että sosiaalinen Eurooppa on jäämässä markkina-Euroopan jalkoihin. Kaikissa komission esityksissä tänä päivänä hyökätään joko palkka- tai eläkejärjestelmää vastaan. Koetaan, että palkkajoustoista olisi jonkinlainen apu. Ei ole apua, siitä päinvastoin seurauksena on deflaatio.

Arvoisa puhemies, on erittäin tärkeää, että kaikkeen lainsäädäntöön sidotaan pysyvä sosiaalilauseke niin, että sosiaalisen Euroopan idea nousee uudelleen esiin. On tärkeää huomata, että eläkeiät nousevat, jos työelämää kehitetään, mutta eläkeikiä ei pystytä nostamaan ylhäältä lainsäädännöllä.

 
  
MPphoto
 

  Alfreds Rubiks (GUE/NGL).(LV) Arvoisa puhemies, Irlanti ei valitettavasti ole ainoa maa, eikä Kreikka myöskään ole ainoa maa. Latvia joutui ehkä ensimmäisenä tähän ahdinkoon, jonka pankkien toiminta aiheutti. Minimipalkkaa on alennettu Latviassa, ja se jää alle toimeentulotason. Eläkkeitä on leikattu, samoin kuin verovapaata minimimäärää. Ihmiset vastustavat tätä. Tänä aikana Latvia on menettänyt viidenneksen väestöstään, yksi viidesosa on muuttanut pois ja työskentelee ulkomailla. Kansainvälinen valuuttarahasto, jonka oli määrä pelastaa Latvia, asettaa ankaria ehtoja. Se antoi luvan käyttää rahaa pankkien pelastamiseen, hieman lisää rahaa mahdollista seuraavia pelastustoimia varten, mutta ei antanut lupaa ...

(Puhemies keskeytti puhujan.)

 
  
MPphoto
 

  Frédéric Daerden (S&D).(FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, haluan ilmaista tukeni Proinsias De Rossalle. Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) Irlannille esittämät suositukset valitettavasti heijastavat korkeimman tason poliitikkojen keskuudessa yleistynyttä suuntausta, jonka mukaan eurooppalaiset työntekijät laitetaan maksamaan kriisistä, josta he eivät ole vastuussa.

Toisen esimerkin muodostaa komission vuosittainen kasvuanalyysi, jossa suositellaan laillisen eläkeiän nostamista elinajanodotteen mukaan. Parlamentti tuomitsi asian hiljattain eläkkeitä käsittelevästä vihreästä kirjasta laatimassaan mietinnössä. Lisäesimerkin tarjoaa ehdotettu kilpailukykyä koskeva sopimus, jossa kehotetaan poistamaan palkkojen inflaatioindeksi, myös omassa kotimaassani Belgiassa.

Tässä tilanteessa panen tyytyväisenä merkille ammattiliittojen osallistumisen asiaan, kuten esimerkiksi eilen Unkarissa tai 29. syyskuuta Brysselissä. Komission jäsenten olisi aika ottaa huomioon eurooppalaisten työntekijöiden välittämä viesti, jos he eivät halua suurentaa kuilua itsensä ja kansalaisten välillä, kansalaisten, jotka uskovat yhä vähemmän eurooppalaiseen hankkeeseen.

 
  
MPphoto
 

  Johannes Hahn, komission jäsen. – (EN) Arvoisa puhemies, haluan aluksi kiittää kaikkia puheenvuoron käyttäneitä. Lupaan teille, että otamme ne kaikki vakavasti huomioon. Haluisin ensin sanoa muutaman sanan sosiaalisen vuoropuhelun tärkeydestä ja merkityksestä.

Tunnustamme kaikilta osin sosiaalisen vuoropuhelun ja rakentavien työmarkkinasuhteiden tärkeyden. Olemme koko ajan tehneet yhteistyötä työmarkkinaosapuolten kanssa niin Euroopan unionin tasolla kuin eri maissakin. Esimerkiksi komission jäsen Rehn tapasi henkilökohtaisesti Irlannin ammattiyhdistysten johtajia marraskuun alussa, ja saman tekivät komission, Euroopan keskuspankin ja IMF:n virkamiehet neuvotellessaan ohjelmasta marraskuun lopussa. He jatkavat sitoutumista työhön seuraavan tehtävän parissa huhtikuussa ja tulevissa tilanteissa. Muuten, toisin kuin on väitetty, komissio ei pakottanut Irlantia leikkaamaan minimipalkkoja tai sosiaalikuluja. Irlannin entinen hallitus esitteli kyseiset toimenpiteet jo itse sen kansallisessa elvytyssuunnitelmassa yhdessä muiden verotuksellisten ja rakenteellisten toimenpiteiden kanssa, joiden avulla pyritään vakauttamaan taloutta, lisäämään kasvua ja luomaan työpaikkoja.

Talouspolitiikan ehtojen perustan muodostavat Euroopan rahoituksenvakautusmekanismin perustamisesta annetussa neuvoston asetuksessa (EU) N:o 407/2010 oleva 3 artiklan 5 kohta ja unionin Irlannille myöntämästä rahoitustuesta annetussa neuvoston täytäntöönpanopäätöksessä 2011/77/EU oleva 2 artiklan 2 kohta. Nämä kumpikin puolestaan perustuvat Euroopan unionin toiminnasta annetun sopimuksen 122 artiklan 2 kohtaan. Pelkästään se seikka, että yhteisymmärryspöytäkirjan erityiset talouspoliittiset ehdot viittaavat erinäisiin sosiaalipolitiikkaan liittyviin asioihin, ei aseta säädöksen oikeudellista perustaa kyseenalaiseksi. 152 artiklan tai 153 artiklan 5 kohdan kanssa ei ilmeisesti ole ristiriitaa. 152 artikla on yleinen säännös, jossa ei poissuljeta mahdollista tarvetta ryhtyä erityistoimenpiteisiin, joilla on sosiaalisia seurauksia. Kyseisessä säännöksessä ei myöskään luoda työmarkkinaosapuolille subjektiivisia oikeuksia. 153 artiklan 5 kohta muodostaa rajoitteen niiden toimenpiteiden sisällölle, joita voidaan hyväksyä 153 artiklan, eli sosiaalipolitiikan, nojalla. Koska yhteisymmärryspöytäkirjaa ei ole hyväksytty 153 artiklan perusteella, kyseistä rajoitusta ei sovelleta.

Sosiaalipolitiikkaa käsittelevän 10. osaston säännöksiä ei voida sivuuttaa. Ne täytyy ottaa huomioon, mutta tämä ei tarkoita, ettei 153 artiklan 5 kohdan seurauksena maksuihin vaikuttavia toimenpiteitä voitaisi hyväksyä 122 artiklan perusteella. Toimenpiteet, jotka on hyväksytty 122 artiklan perusteella Irlantia varten, eivät sääntele ongelmia. Ne tarjoavat unionin avun myöntämiseen liittyviä ehtoja. Tämä on nimenomaisesti sallittu 122 artiklan 2 kohdassa. Tästä syystä myöntämisperiaatteeseen ei liity oikeudellista ongelmaa.

Yleisemmin ottaen talouspolitiikan ehtoja koskeva ongelma ei liity Euroopan unionin toimivaltuuksiin sosiaalipolitiikan tai palkkojen alalla. Ohjelman sisältämät ehdot kattavat laajoja politiikan aloja, ja useimpien osalta toimivalta kuuluu jäsenvaltioille. Ohjelman talouspoliittiset ehdot ovat yhdessä EU:n ja IMF:n kanssa sovittuja jäsenvaltioiden sitoumuksia toimenpiteistä, joihin jäsenvaltiot ryhtyvät EU:n/IMF:n myöntämän rahoituksen vastineeksi.

Loppuhuomautuksena komissio on tunnustanut täysin, että kaikkiin taloudellisen tuen ohjelmiin luonnollisesti liittyy sosiaalisia seurauksia. Ohjelmaan liitettyjen talouspoliittisten ehtojen keskeisenä tavoitteena on kuitenkin välttää paljon vakavampia sosiaalisia seurauksia, kun maa saatetaan takaisin kestävän kasvun ja työpaikkojen luonnin tielle.

 
  
MPphoto
 

  Proinsias De Rossa (S&D).(EN) Arvoisa puhemies, minun täytyy pyytää teidän apuanne sen tunnistamiseksi, kun komission jäsen on läsnä tässä parlamentissa ja sanoo, että yhtäältä Irlantia ei ole pakotettu alentamaan minimipalkkaansa tai sosiaaliturvaansa ja sanoo sitten, että sopimus on ehto, että nämä ovat avun saamisen ehtoja – eikö tämä on perustavaa laatua oleva ristiriita ja harhaanjohtava ...

(Puhemies keskeytti puhujan.)

 
  
MPphoto
 

  Puhemies. (ES) Anteeksi, jäsen De Rossa, tiedätte, että arvostan teitä ja pidän teistä, mutta emme voi avata keskustelua uudelleen. Mielipidettänne asiasta kunnioitetaan, kuten pitäisi kunnioittaa myös komission jäsenen mielipidettä, ja kunkin meistä on käsiteltävä tämän mahdollisesti aiheuttamia ristiriitaisuuksia.

Keskustelu on päättynyt.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 149 artikla)

 
  
MPphoto
 
 

  Silvia-Adriana Ţicău (S&D), kirjallinen.(RO) Eurostatin tammikuussa 2011 julkaisemien lukujen mukaan kuukausittainen minimipalkka vaihteli Bulgarian 123 eurosta ja Romanian 157 eurosta Luxemburgin 1 758 euroon. 27 jäsenvaltiosta 20 valtiossa minimipalkka on vahvistettu lailla tai kansallisella toimialojen välisellä sopimuksella. 11 jäsenvaltiossa minimipalkka on 100–400 euroa, viidessä jäsenvaltiossa se on 550–950 euroa ja kuudessa jäsenvaltiossa summa on yli 1 100 euroa kuukaudessa.

Sisämarkkinoiden kehitys ja vahvistuminen tarjoavat yrityksille pääsyn yli 500 miljoonan kuluttajan muodostamille markkinoille. Minimituloerojen säilyttäminen jäsenvaltioiden välillä muodostaa kuitenkin esteen, jonka vuoksi eurooppalaiset yritykset eivät saavuta eurooppalaisia kuluttajia ja kuluttajat eivät saa korkealaatuisia tuotteita ja palveluja. Pidän sosiaalista vuoropuhelua erityisen tärkeänä, sillä sen avulla varmistetaan sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja ihmisarvoinen elintaso kaikille Euroopan unionin kansalaisille.

Kehotamme komissiota ja jäsenvaltioita takaamaan saman palkan samasta työstä sisäisillä työmarkkinoilla, työntekijöiden vapaata liikkumista estävien rajojen poistamisen ja pyydämme tutkimaan mahdollisuutta tarjota lakiin tai työehtosopimusneuvotteluihin perustuvan minimipalkan, jolla eurooppalaisille kansalaisille taattaisiin ihmisarvoinen elintaso.

 

4. Luonnonkatastrofien ja ihmisen aiheuttamien katastrofien ehkäisy (keskustelu)
Puheenvuorot videotiedostoina
MPphoto
 

  Puhemies. (ES) Esityslistalla on seuraavana keskustelu João Ferreiran ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan puolesta komissiolle esittämästä suullisesta kysymyksestä, joka koskee luonnonkatastrofien ja ihmisen aiheuttamien katastrofien ehkäisyä (O-000044/2011 - B7-0201/2011).

 
  
MPphoto
 

  João Ferreira, laatija.(PT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, on kulunut kaksi vuotta siitä, kun komissio aloitti helmikuussa 2009 tiedonannon luonnonkatastrofien ja ihmisen aiheuttamien katastrofien ehkäisyyn sovellettavasta yhteisön lähestymistavasta. Asian tärkeydestä esitettiin yhteenveto. Siitä lähtien Eurooppaa ovat koetelleet monet katastrofit, ja niillä on ollut vakavia kielteisiä vaikutuksia yleisöön, maahan, talouteen ja ympäristöön.

Yleisesti ottaen komission tiedonannon lähestymistapa oli asianmukainen, vaikkakin riittämätön, niin kuin parlamentti katsoi. Lisäksi komissio on myöhässä kyseisessä tiedonannossa omaksumiensa sitoumusten täytäntöönpanossa.

Yksi esimerkki tästä on sen sitoumus laatia luettelo ennaltaehkäisevistä toimenpiteistä, jotka Euroopan unioni rahoittaisi ja joiden täytäntöönpanosta vastaisivat jäsenvaltiot. Kaksi vuotta on kulunut, ja missä on kyseinen luettelo? Aikooko komissio odottaa seuraavaa monivuotista rahoituskehystä esittääkseen sen? Kenties kahden vuoden kuluttua tästä hetkestä?

Tällä välin, viime vuoden syyskuussa, parlamentti hyväksyi mietinnön juuri tästä aiheesta. Mietinnössä esitetään tärkeitä suosituksia. On tärkeää todeta, että mietintöä edelsi hyvin laaja keskustelu, ei pelkästään täällä parlamentissa, vaan myös katastrofien hallinnan eri vaiheissa toimivien monien kansallisten, alueellisten ja paikallisten yksikköjen kesken.

Mietintöön kerättiin myös paljon kokemuksia ihmisiltä, joihin viime vuoden katastrofit vaikuttivat. Haluaisin tässä mainita mietinnön sisältämistä monista erityiskohdista muutamia. Jäsenvaltioille määritettiin monia toimia erityistukitavoitteina. Tavoitteena oli parantaa riskiolosuhteita sellaisilla aloilla kuin metsänhoito, rannikon suojelu ja puolustaminen, jokialueiden palauttaminen ja suojelu, tiheään asuttujen alueiden suojeleminen ja uudistaminen, sillä nämä ovat erityisen haavoittuvia tietyntyyppisissä katastrofeissa, maataloustoiminnan ylläpito alueilla, joilta väestö vähenee ja joita uhkaavat luonnonkatastrofit.

Miten komissio on sisällyttänyt, tai miten se aikoo sisällyttää kyseiset alat laadittavaan toimenpiteiden luetteloon? Mietinnössä ehdotetaan myös maatalousalan julkisen vakuutuksen luomista Eurooppaan ja minimikorvausjärjestelmän perustamista katastrofeista kärsineitä maanviljelijöitä varten.

Huomasin, että tämä eroaa selvästi tämänhetkisestä mahdollisuudesta, jonka mukaan jäsenvaltioita tuetaan vakuutuksilla sisäisesti, YMP:n terveystarkastuksessa. Nyt ehdotetaan yhteisön rahoittamaa tasavertaista vakuutusta katastrofien suojaksi kaikille maanviljelijöille, olivatpa he eniten apua tarvitsevista jäsenvaltioista tai rikkaista maista.

Kuten tiedämme, katastrofit ovat erittäin epäoikeudenmukaisia ja ne lähes aina vaikuttavat eniten niihin, jotka pystyvät vähiten suojelemaan itseään, joko kansoihin tai maihin. Jos halutaan mainita yksi alue, jolla EU:n solidaarisuuden konkreettinen ilmaisu ja yhteenkuuluvuusperiaate täytyy varmistaa, se on yleisön, talouden ja ympäristön suojeleminen katastrofien kohdatessa.

Haluaisin tästä syystä kysyä, mitä komissio aikoo tehdä olemassa olevan epätasapainon vähentämiseksi alueiden ja jäsenvaltioiden välillä tässä asiassa, toisin sanoen, miten se auttaa parantamaan ennaltaehkäisyä sellaisilla alueilla ja niissä jäsenvaltioissa, jotka muita helpommin altistuvat riskeille ja joilla on heikko taloudellinen selviytymiskyky? Toinen mietinnön kattama alue on jäsenvaltioiden varhaisvaroitusjärjestelmien vahvistaminen ja erilaisten varhaisvaroitusjärjestelmien välisten yhteyksien luominen. Mihin toimiin on jo ryhdytty näissä asioissa? Mihin toimiin ryhdytään seuraavaksi? Kannattaa myös muistaa, että jatkoksi ennaltaehkäisylle ja pitäen mielessä viimeaikaisista katastrofeista saadut kokemukset on käynyt välttämättömäksi tarkistaa solidaarisuusrahastoa koskevia säännöksiä, jotta tämä väline voitaisiin ottaa käyttöön joustavasti ja ajallaan.

Mitä komissio on jo tehnyt tai mitä se aikoo tehdä tämän tarkistuksen hyväksi? Muistan, että vuosi sitten Madeiralla tapahtui huomattava katastrofi, josta seurasi kuolemantapauksia ja merkittävää aineellista tuhoa strategisille infrastruktuureille ja peruslaitteistoille. Nyt on kulunut vuosi, ja Madeira ei ole vielä saanut eurosenttiäkään avustusta Euroopan unionilta. Mitä komissio aikoo tehdä tämän tilanteen muuttamiseksi, kun solidaarisuusrahastoa koskevassa asetuksessa tällä hetkellä todetaan, siitä olisi myönnettävä tukea "alueiden normaalien elinolosuhteiden palauttamiseksi mahdollisimman nopeasti" ja pitäisi "toteuttaa kiireellisiä ja tehokkaita toimia, joilla myötävaikutetaan siihen, että [...] pelastuspalvelut saadaan toimimaan mahdollisimman nopeasti"? Missä tämä nopeus on, kun vielä vuotta myöhemmin Madeira ei ole saanut eurosenttiäkään avustusta Euroopan unionilta?

Lopuksi, arvoisa puhemies, vaadin komissiota jälleen kerran pitämään tämän mietinnön äänestyksessä ja keskusteluissa saavuttamaa laajaa yksimielisyyttä selvänä merkkinä siitä, että mietinnön sisältämät suositukset on pantava täytäntöön. Monet suosituksista sisältyivät jo parlamentin aikaisempiin päätöslauselmiin, mutta valitettavasti mitään ei ole tehty, ja komissio kantaa suurimman vastuun tästä myöhästymisestä.

 
  
MPphoto
 

  Johannes Hahn, komission jäsen. – (EN) Arvoisa puhemies, haluan kiittää parlamenttia mahdollisuudesta keskustella katastrofien ennaltaehkäisystä, ja erityisesti jäsen Ferreiraa hänen jatkuvasta kiinnostuksestaan aihetta kohtaan.

Viimevuotiset katastrofit muistuttavat terveellä tavalla siitä, että EU:n ja sen jäsenvaltioiden on vauhditettava toimiaan katastrofien ehkäisemisessä. Meidän on oltava kunnianhimoisia. Me kaikki tiedämme, että investoiminen katastrofien ehkäisyyn kannattaa. Samanaikaisesti katastrofien ehkäisemiseen tarkoitettujen kustannustehokkaiden ja nykyistä suurempien investointien varmistaminen muodostaa haasteen.

Arvioimme nyt Euroopan unionin olemassa olevien rahoitusvälineiden tehokkuutta. Kehitämme myös luetteloa ennaltaehkäisevistä toimenpiteistä, joita jäsenvaltiot voisivat harkita EU:n rahoituksen kohteiksi.

Tavoitteenamme on lisätä Euroopan unionin rahoituksen vaikutusta ja vauhdittaa aluerahaston tuen täytäntöönpanoa. Tarkastelemme myös innovatiivisia rahoitusvälineitä, kuten vakuutusten jakamista riskien jakamiseksi. Katastrofien ehkäisyyn tehdyt tehokkaat investoinnit auttavat pelastamaan henkiä, rajoittamaan tuhoa ja, viime kädessä, säästämään rahaa.

Työn alla on myös toimia, joiden avulla parannetaan tietämystämme katastrofeista. Olemme laatineet Euroopan ympäristöviraston kanssa raportin, jossa arvioidaan katastrofien esiintymistiheyttä Euroopassa ja niiden vaikutusta ihmisiin, talouteen ja ekosysteemeihin. Tarvitsemme myös selviä ja avoimia arvioita kohtaamistamme riskeistä.

Julkistimme 21. joulukuuta viime vuonna ohjeiston katastrofien hallinnan kansallisesta riskinarvioinnista ja kartoituksesta, jotta jäsenvaltioita rohkaistaisiin edistämään kattavaa riskienhallintakulttuuria. Täysimittaisen riskienhallintapolitiikan kehittäminen vaatii kaikkien toimijoiden osallisuutta. Yhä tiheämmin esiintyvien ja yhä voimakkaampien katastrofien olisi oltava myös lisäkannustimena jäsenvaltioille valmiuksia ja niiden kehittämistä varten.

Ennaltaehkäisevien elementtien lisäksi on yhtä tärkeätä, että jäsenvaltiot, ja Euroopan unioni kokonaisuudessaan, pystyvät antamaan parhaan mahdollisen vastauksen. Viime vuoden lokakuussa teimme poliittisen ehdotuksemme Euroopan unionin valmiuksista vastata luonnononnettomuuksiin. Tavoitteenamme on parantaa EU:n katastrofivalmiuksien tehokkuutta, johdonmukaisuutta ja näkyvyyttä.

 
  
MPphoto
 

  Richard Seeber, PPE-ryhmän puolesta.(DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, arvoisat kuulijat, solidaarisuus on oikea sana aloittaa puheenvuoro. Katastrofien sattuessa – olivatpa ne ihmisen tai luonnon aiheuttamia – Euroopa unionin on toimittava yhtenäisesti. Tämä on olennaista Euroopan yhdistymisen kannalta.

Toinen tässä yhteydessä mainittava avainsana on nopeus. On tärkeää tarjota apua nopeasti, koska nopea tuki on tehokkain tuen muoto.

Kolmanneksi on kuitenkin huomautettava, että jäsenvaltiot ovat ensi kädessä ja eniten vastuussa väestön suojelemisesta kyseisiltä onnettomuuksilta mahdollisuuksien mukaan. Meidän on tutkittava, miten voimme käyttää eurooppalaisia resursseja ja myös käytettävissä olevia varoja tehokkaammalla ja tuloksekkaammalla tavalla. On kuitenkin syytä huomauttaa, että monet jäsenvaltiot vaativat unionin varoja peitelläkseen sitä tosiasiaa, että niiden toteuttamat omat toimenpiteet ovat riittämättömiä.

Mitä voimme tehdä Euroopan unionin tasolla? Meillä on kaksi merkittävää menoerää: ensinnäkin Euroopan aluekehitysrahasto, josta komission jäsen Hahn vastaa, ja toiseksi maatalousrahasto, jonka käytettävissä olevia varoja voisimme hyödyntää nykyistä paremmin. Ennaltaehkäisy on tärkeää. Tämä tarkoittaa, että hyvin monet katastrofit, erityisesti tulvat, voitaisiin estää asianmukaisen aluesuunnittelun avulla. Meillä on jo tulvadirektiivi, jonka yhteydessä oli selvää, että voimme itse asiassa saavuttaa huomattavan paljon omien olemassa olevien resurssiemme avulla, jos ryhdymme oikeisiin toimenpiteisiin, kuten kartoitukseen, riskinarviointiin ja, kolmantena toimenpiteenä, ehkäisevien toimintasuunnitelmien laatimiseen.

Haluaisin komission tarkastelevan sen laatimien ennaltaehkäisevien toimenpiteiden lisäksi erityisesti kuivuudesta ja vedenpuutteesta kärsiviä alueita. Näiltä alueilta puuttuu vielä tulvadirektiivin kaltainen väline, ja voisimme saada paljon aikaan näissä asioissa.

Mitä tulee luetteloon ja ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin, minun on sanottava, että valtavirtaistaminen on varmasti olennaisen tärkeää tässä yhteydessä, toisin sanoen se, että yritämme ottaa kyseiset seikat huomioon muilla politiikan aloilla. Jäsenvaltioiden on komission valvonnassa myös laadittava riskikarttoja kaikille alueille.

 
  
MPphoto
 

  Edite Estrela, S&D-ryhmän puolesta. – (PT) Arvoisa puhemies, kyseessä on toistuva keskustelu parlamentissa. Luonnonkatastrofeja ja ihmisen aiheuttamia katastrofeja esiintyy valitettavasti yhä useammin ja ne ovat yhä tuhoisampia.

Vaikka katastrofien ehkäisy pääasiassa kuuluu jäsenvaltioiden toimialaan, Euroopan unioni voi osallistua siihen merkittävällä tavalla. Yhteisöllä on tiettyjä välineitä, joiden avulla tuetaan katastrofien ehkäisytoimintaa.

On kuitenkin tärkeää arvioida näitä välineitä, jotta voimme paremmin tunnistaa puutteet. Rahoitusmekanismeja on myös parannettava. Asia on jo mainittu täällä, mutta haluaisin toistaa jälleen kerran, että Madeiran tapauksessa ei vielä ole annettu minkäänlaista lupausta avusta, ja on selvää, etteivät katastrofin uhrit voi odottaa ikuisesti.

Komissiota pyydettiin myös useaan otteeseen laatimaan yhteisön ohjeita riskien kartoituksesta. Haluaisin myös korostaa, että on tärkeää toteuttaa tietolähteiden täydellinen inventointi, koska asianmukaisella tavalla eteneminen on mahdollista ainoastaan silloin, kun käytössä on täsmällistä tietoa.

Osa Ferreiran mietinnön ehdotuksista sisältyi minun laatimaani mietintöön, jonka parlamentti hyväksyi vuonna 2006, eikä komissio ole vielä antanut vastausta moniin näistä ehdotuksista. Tästä syystä haluaisin pyytää komission jäsentä tiedottamaan tähän mennessä eurooppalaisen kuivuuden seurantajärjestelmän perustamiseksi tehdystä työstä sekä metsäpaloa koskevasta direktiivistä.

 
  
MPphoto
 

  Catherine Bearder, ALDE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, kesät ovat kuumia ja ukkosmyrskyt entistä rajumpia. Sateet ovat aikaisempaa epäsäännöllisempiä, ja Euroopassa on aiempaa enemmän kuivuutta, joka aiheuttaa hengenvaarallisia tulipaloja eri puolilla maanosaamme. Tuskin mikään maa on välttynyt luonnonkatastrofeilta viime vuosina, ja tässä ei oteta mukaan ihmisen aiheuttamia katastrofeja, kuten Tšernobylin onnettomuus, eikä hiljattain tapahtunutta myrkkypadon murtumista Unkarissa.

Kansalaiset turvautuvat valitsemiinsa edustajiin varmistaakseen, että heidän suojelunsa suunnittelu on tehokasta, luotettavaa ja paikallaan. Olemme saaneet monia lupauksia ja raportteja komissiosta; monia konkreettisia toimia ei kuitenkaan ole saatavilla. Meille on luvattu edistystä toimivaltaisen kansallisen palveluverkoston perustamisessa jäsenvaltioihin. Varoja kuvaava kartta, joka olisi saatavissa ja valmiina käytettäväksi onnettomuuden sattuessa, luvattiin vuonna 2009. Kansallisia viranomaisia pitäisi nyt pyytää asettamaan keskeiset välineet valmiustilaan, jotta ne olisivat tarvittaessa käytettävissä nopeaan eurooppalaiseen apuun.

Omalla kotiseudullani Bracknellissä on maailmankuulu keskipitkän kantaman sääennustekeskus. Sen tiedot auttavat merimiehiä, lentokoneita ja hätäavun suunnittelijoita ja ne ovat lähtöisin monista reaaliaikaisista lähteistä eri puolilla maailmaa, mutta tarvitsemme muutakin kuin tämäntyyppisiä palveluja. Meidän pitää tietää, missä koulutetut hätäapuryhmät ovat. Meidän pitää tietää, missä hätätilanteisiin tarkoitetut elintarvikevarastot, teltat ja huovat ovat.

Meidän täytyy tietää, missä ovat palvelut, jotka pelastavat unionin kansalaisten hengen, kun nämä niitä tarvitsevat. Komission on edistyttävä näiden suunnitelmien kanssa välittömästi. Tuleva katastrofi saattaa väijyä nurkan takana.

 
  
MPphoto
 

  Marisa Matias, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (PT) Haluan aloittaa sanomalla, että kannatan täysin sitä, mitä jäsenkollegani sanoi. Luonnonkatastrofien ja ihmisen aiheuttamien katastrofien ehkäisy on hyvin tärkeää ja sen merkitys korostuu yhä enemmän. Komissio esittelee meille järjestelmällisesti monia menettelyyn ja ajoitukseen liittyviä aikeita.

Asiaan liittyy kuitenkin hyvin monimutkainen ongelma, jonka olen jo maininnut. Solidaarisuusrahasto on väline, josta yleensä annetaan vastaus tällaisiin tilanteisiin, mutta tämä tapahtuu hyvin, hyvin pitkän ajanjakson, yhdeksästä kuukaudesta vuoteen kestävän jakson, jälkeen. Tämä tapahtuu siis katastrofin jälkeen. Kuten on jo mainittu, ja jatkan asian tuomista esille, sillä jatkamme asian toistamista niin kauan kuin on tarpeen, Madeiralla tapahtui valtaisa katastrofi vuosi sitten, eikä se ole vieläkään saanut minkäänlaista apua.

Tämän vuoksi haluaisin painottaa kysymystä uudelleen: eikö komission olisi aika tarkistaa omaa rahoitustaan ja rahoitusmalliaan koskevaa menettelyä? Miten voimme ylläpitää rahastoa, joka käsittelee yhä tuhoisampia poikkeustilanteita? Emme tiedä, missä katastrofi sattuu, mutta tiedämme, että se sattuu, ja ilmastonmuutos todistaa sen. Tästä syystä poikkeusta ei voida koskaan soveltaa tilanteeseen, joka tapahtuu säännöllisesti.

 
  
MPphoto
 

  Jaroslav Paška, EFD-ryhmän puolesta. (SK) Arvoisa puhemies, tämänhetkisissä luonnonkatastrofien ja ihmisen aiheuttamien katastrofien ennaltaehkäisymekanismeissa on paljon parantamisen varaa.

Kun luonnonkatastrofeja ehkäisevien toimenpiteiden tapauksessa yritämme erityisesti parantaa luonnonilmiöiden valvontajärjestelmiä – oli sitten kyse sään muutoksista tai maankuoren siirtymisistä – ja parannamme matemaattisia malleja, jotta voitaisiin arvioida ja ennustaa muutoksia, niiden seurauksia ja niihin liittyviä varoitusmekanismeja tai tilanteesta seuraavaa evakuointia ihmisen aiheuttamien katastrofien alueella, voimme työskennellä paljon tehokkaammin.

Kun olemme tietoisia ihmisen toiminnan riskeistä, erityisesti kaupallisesta toiminnasta, joka uhkaa ympäristöä, tiedämme, miten voimme vähentää ennaltaehkäisevällä tavalla mahdollisen onnettomuuden riskiä, joka seuraa minkä tahansa riskialttiin toiminnan suorittamisesta, hyvien sääntelytoimenpiteiden avulla. Ennaltaehkäisevän sääntelykehyksen, niin kuin myös valvonta-, tarkastus-, seuraamus- ja torjuntajärjestelmien, on oltava kattavia ja ne on pantava täytäntöön perusteellisesti ja ponnekkaasti.

Toimiaksemme kansalaistemme terveyden ja hengen suojelemiseksi meidän on työskenneltävä järjestelmällisesti parantaaksemme katastrofeilta suojautumisen mekanismeja.

 
  
MPphoto
 

  Ville Itälä (PPE). - (FI) Arvoisa puhemies, täällä sanottu voidaan allekirjoittaa. Katastrofit ovat vain jatkuvasti lisääntyneet. EU voisi tehdä näissä asioissa todella paljon: tietojenvaihto, tuki ja solidaarisuus. Tällä tietysti saadaan lisäarvoa, jota unionilta näissä asioissa odotetaan.

Haluaisin ottaa tilaisuudesta vaarin ja esittää komission jäsenelle kysymyksen. Itse haluaisin kuitenkin käyttää tilaisuutta hyväksi ja kysyä komissaarilta, kun kolme–neljä vuotta sitten Venäjällä oli mittava metsäpalo, josta omaan kotimaahanikin Suomeen tuli valtavia savuvahinkoja. Monet ihmiset kärsivät todella pahoista terveydellisistä vaikutuksista, joita tämä savu aiheutti. Silloin EU-parlamentti täällä päätti edellyttää komissiolta, että komissio neuvottelee Venäjän kanssa sopimuksen siitä, miten EU voisi näissä tapauksissa tulla apuun ja antaa tarvittavaa apua, jota Venäjä tällöinkin olisi tarvinnut, mutta jota se ei suostunut ottamaan vastaan. Haluaisin tietää, onko komissio jo edennyt tässä asiassa ja tehnyt toimenpiteitä?

Katastrofit eivät pysy vain EU:n sisällä vaan niitä on myös rajojemme ulkopuolella ja niillä on usein vaikutusta EU:n jäsenvaltioihin. Haluaisin tietää, miten tässä on Venäjän kanssa edetty?

 
  
MPphoto
 

  Mario Pirillo (S&D). (IT) Arvoisa puhemies, arvoisat kuulijat, luonnonkatastrofien ja ihmisen aiheuttamien katastrofien määrä on lisääntynyt huomattavasti viimeksi kuluneiden 15 vuoden aikana, ja koemme ilmiöitä, jotka ovat aikaisempaa ankarampia ja yleisempiä lähes kaikissa Euroopan unionin maissa ja jotka aiheuttavat vakavia seurauksia taloudelle, infrastruktuurille ja ekosysteemille.

Tarvitsemme kiireisesti sovellettavan Euroopan unionin lähestymistavan, jonka avulla kehitetään ennaltaehkäisevää politiikkaa ja tunnistetaan ja mukautetaan olennaisia rahoitusvälineitä. Euroopan unionin solidaarisuusrahasto ja kansalliset rahastot eivät enää pysty huolehtimaan usein esiintyvistä katastrofeista.

Kysyn läsnä olevalta komission jäseneltä, milloin on mahdollista antaa tietoja ja kartta riskialueista komission 23. helmikuuta 2009 antaman tiedonannon mukaisesti? Lopuksi totean, että on valitettavaa, että neuvosto esti joksikin aikaa maaperän hallinnan parantamista käsittelevän maaperädirektiivin käsittelyn.

 
  
MPphoto
 

  Daciana Octavia Sârbu (S&D). (RO) Arvoisa puhemies, viime vuoden lokakuussa Unkarissa tapahtuneen ekokatastrofin jälkeen kiinnitän Euroopan komission huomion monessa yhteydessä kaivosteollisuuden onnettomuuksien ehkäisyyn. Kaivosalan tapauksessa onnettomuuksilla on usein rajat ylittävää vaikutusta. Etenkin tästä syystä Euroopan unionilla on velvollisuus varmistaa, että ryhdytään kaikkiin mahdollisiin toimenpiteisiin onnettomuusriskien vähentämiseksi ja vastausten nopeuden ja tehokkuuden parantamiseksi silloin, kun onnettomuuksia kaikesta huolimatta tapahtuu.

Sain komissiolta vastauksena kysymyksiini vahvistuksen, jonka mukaan Unkarin onnettomuudessa ympäristöön, myös Tonava-jokeen, joutunut jäte olikin myrkyllistä, vaikka viranomaiset aluksi olivat kieltäneet asian. Tämä on täydellisen selvä esimerkki säännöksistä, joita ei ole sovellettu, tilanteesta, jonka on muututtava mahdollisimman nopeasti.

Euroopan komission velvollisuutena on ryhtyä kiireisiin toimiin parlamentin viime vuonna hyväksymän päätöslauselman seurauksena, sillä siinä vaaditaan syanidia käyttävän teknologian kieltoa kaivostoiminnassa, koska tämä aiheuttaa valtaisan rajat ylittävän uhan ekosysteemeille.

 
  
MPphoto
 

  Rareş-Lucian Niculescu (PPE).(RO) Arvoisa puhemies, luonnonkatastrofien ja ihmisen aiheuttamien katastrofien ehkäisyyn sovellettavasta yhteisön lähestymistavasta laadittu mietintö, joka hyväksyttiin syyskuussa 2010, sisältää joitakin tärkeitä viittauksia, jotka kohdistuvat suoraan maatalouteen. Mietinnössä mainitaan erityisesti, että maataloustuotanto on altis ilmaston ilmiöille, kuten kuivuudelle, hallalle, raekuuroille, metsäpaloille, tulville, maanvyörymille ja muille. Mietintö sisältää myös monia tärkeitä ehdotuksia, joiden avulla pyritään lieventämään näiden ongelmien vaikutusta. Esittelijä on jo maininnut ajatuksen joidenkin vakuutusten antamisesta maataloudelle.

Haluaisin korostaa näiden haasteiden tehokkaan käsittelyn tärkeyttä, erityisesti tulevan yhteisen maatalouspolitiikan yhteydessä, sillä YMP:n tavoitteena on, että maataloudella on sekä elintarviketuotannon rooli että huomattava rooli ympäristönsuojelussa.

 
  
MPphoto
 

  Csaba Sándor Tabajdi (S&D). – (HU) Arvoisa puhemies, Unkari sai viime lokakuussa asiantuntija-apua ja materiaaliresursseja, jotta se voisi käsitellä punaisen lietetulvan aiheuttaman katastrofin tuhoja, mutta olennaista apua ei kuitenkaan tarjottu. Oli äärettömän vaikeaa selittää ihmisille, miksi humanitaarista apua voidaan tarjota Euroopan unionin ulkopuolisten maiden kansalaisille, mutta ei unionin jäsenvaltioille. On selvää, että saastuttaja maksaa -periaatetta täytyy soveltaa teollisuusonnettomuuksien yhteydessä, mutta useimmissa tapauksista kyseisillä yrityksillä ei ole riittävästi rahaa. Komissio lupasi tehdä ympäristövastuuvakuutuksesta pakollisen kaikille yrityksille, jotka ovat mukana vaarallisessa toiminnassa. Samanaikaisesti ehdotan, että solidaarisuusrahastoa tarjottaisiin – asianmukaisen asetuksen kanssa – teollisuuskatastrofien osittaiseen lieventämiseen, korostan, osittaiseen...

(Puhemies keskeytti puhujan.)

 
  
MPphoto
 

  Franz Obermayr (NI). (DE) Arvoisa puhemies, katastrofien ennaltaehkäisyn käsite, erityisesti siltä osin kuin unkarilaiset ystävämme ovat kyseessä, selvästikin ansaitsee paljon huomiota, koska jokin meni väärin, kun myrkkylieteonnettomuuden seurauksia hoidettiin Unkarissa viime vuonna. Komissio totesi kertomuksessaan, että paikallisviranomaisten toiminnassa oli selviä epäonnistumisia, kun he eivät luokitelleet vaarallisia jätevesiä, ja he tekivät merkittäviä virheitä patoaltaan rakennustyön yhteydessä. Komissio totesi myös, että Euroopan jäteluetteloa – kaivosjätedirektiivejä – ei ollut saatettu osaksi Unkarin lainsäädäntöä. Tästä syystä on tärkeää, että yksittäiset jäsenvaltiot saattavat eurooppalaiset standardit osaksi lainsäädäntöstandardejaan sitovalla tavalla.

Onnettomuuksien ennaltaehkäisyn lisäksi kyseisten eurooppalaisten standardien asianmukainen soveltaminen on tärkeää, samoin kuin parhaiden käytäntöjen vaihto ja se, että jäsenvaltioita autetaan auttamaan itseään. Erityisesti tänä vapaaehtoistoiminnan teemavuonna jäsenvaltioiden on tärkeää ja oikein toimia siten, että otetaan esimerkkiä niistä jäsenvaltioista, joilla on laaja vapaapalokuntajärjestelmä, pelastuspalvelutoimintaa jne.

 
  
MPphoto
 

  Iosif Matula (PPE). – (RO) Arvoisa puhemies, Euroopan unionin suurimpiin haasteisiin kuuluvat tällä hetkellä luonnonkatastrofit, jotka ovat yhä ankarampia ja joita esiintyy aina vain useammin. Tilastot osoittavat, että viimeksi kuluneiden 20 vuoden aikana Euroopassa on tapahtunut 953 onnettomuutta, joissa on kuollut 90 000 henkeä ja jotka ovat aiheuttaneet taloudellisia menetyksiä 269 miljardin Yhdysvaltain dollarin arvosta.

Jotta voitaisin laskea näiden ilmiöiden aiheuttamat vaikutukset, tarvitsemme riskitaulukon sekä johdonmukaisen suunnitelman ympäristötekijöiden hallintaa varten. Kaikkien painopisteenä on oltava metsäalueiden säilyttäminen ja lisääminen sekä vihreiden vyöhykkeiden perustaminen kaupunkiympäristöihin. On ratkaisevan tärkeää, että yleisön tiedotus- ja koulutustoiminnalle annetaan painoarvoa ja pyritään ehkäisemään onnettomuuksien toistumista. Kansainvälinen luonnononnettomuuksien torjunnan päivä on hyvä esimerkki tästä. Minusta myös kaikista välineistä on tehtävä tehokkaampia …

(Puhemies keskeytti puhujan.)

 
  
MPphoto
 

  Luís Paulo Alves (S&D) .(PT) Arvoisa puhemies, täällä esiin nostetut huolenaiheet, jotka koskevat katastrofien ennaltaehkäisyä ja niihin reagointia, ovat erittäin arkaluonteisia ja tärkeitä kansallemme, joka ei voi ja jonka ei pitäisi täytyä odottaa.

Puhumme hyvin arkaluonteisista tilanteista, joissa on kyse ihmisten ja heidän omaisuutensa turvallisuudesta ja jotka usein koskettavat meitä kaikkia, sillä näissä yhteyksissä kuolee ihmisiä, tuhoutuu perheitä ja häviää kokonainen toimeentulo. Esityksillämme ei kuitenkaan juuri ole merkitystä verrattuina tragedioihin, jotka median kautta koskettavat meitä kaikkia ja tekevät meidät tietoisiksi siitä, ettemme saa jäädä jälkeen työssä, jota meidän olisi tehtävä näiden tilanteiden välttämiseksi tai minimoimiseksi taikka jonka avulla voisimme paremmin olla avuksi.

Arvoisa komission jäsen, jäsenkollegani ovat tuoneet asian esille oikein hyvin. Kyseessä on asia, jossa Euroopan unioni voi paremmin näyttää yleisölle, että se on läsnä, auttaa yleisöä ehkäisemään onnettomuuksia ja ennen kaikkea tarjoaa tukeaan silloin, kun ihmiset eniten sitä tarvitsevat ja kun he ovat haavoittuvimmillaan, eli silloin jos onnettomuuksia esiintyy.

 
  
MPphoto
 

  Andreas Mölzer (NI). (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen Hahn, olemme hyvin tietoisia tekijöistä, jotka ovat johtaneet monien onnettomuuksien lisääntymiseen viime vuosina: tiedämme ilmastonmuutoksesta, räjähdysmäisestä teollistumisesta kehitysmaissa ja maailman kasvavasta väestöstä muiden muassa.

On kuitenkin myös totta, että monet onnettomuudet ovat yksinkertaisesti ihmisen aiheuttamia, ja tässä suhteessa on sanottava, että saastuttaja maksaa -periaatetta olisi sovellettava. Ainainen avun pyytäminen Euroopan unionilta on väärä tapa toimia. Toki eurooppalaista solidaarisuutta vaaditaan luonnollisesti silloin, kun on kyse force majeure -onnettomuuksista aitojen luonnonkatastrofien tapauksessa. Tässä mielessä ei ole epäilystäkään siitä, etteikö eurooppalaisen solidaarisuuden pitäisi alkaa ennaltaehkäisyllä – esimerkiksi suojarakenteiden rakentaminen lumivyöryjen estämiseksi, tulvien torjuminen, kartoitus ja valvontajärjestelmät.

Lisäksi meillä pitäisi todellakin olla jonkinlainen eurooppalainen "onnettomuuspalvelu", joka on käytettävissä, jos apua tarvitaan todella nopeasti ja jonka avulla estetään vakavimpia seurauksia.

 
  
MPphoto
 

  Seán Kelly (PPE). (EN) Arvoisa puhemies, tänään täällä käytetään runsaasti paljon puhuvia sanoja, mutta ensimmäisenä esiin nouseva avainsana on ennaltaehkäisy. Vanhan sanonnan mukaan ennaltaehkäisy on hoitoa parempaa, ja varmasti meidän täytyy yrittää ja estää viimeaikaisten suuntausten kaltaisia luonnonkatastrofeja, luoda jonkinlaisia ennusteita ja toteuttaa ennaltaehkäiseviä toimia.

Tarvitsemme myös jonkinlaisen Euroopan laajuisen vakuutusmekanismin, koska muutoin katastrofeista kärsineet alueet eivät pysty ottamaan vakuutuksia. Esimerkiksi kotiseudullani, Clonmelin kaupungissa, vakuutusmaksut ovat kuusinkertaistuneet tulvariskin vuoksi.

Lopuksi haluan kysyä, kuinka moni maa itse asiassa voi sanoa noudattaneensa komission suosituksia, esimerkiksi tulvadirektiiviin liittyviä suosituksia? Tiedän, että sitä ei ole sovellettu asianmukaisesti kotimaassani. Maiden täytyy kantaa samaa vastuuta kuin komission. Tekemällä työtä yhdessä voimme ainakin lieventää vaikeuksia.

 
  
MPphoto
 

  Georgios Koumoutsakos (PPE). – (EL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, me kaikki teemme varman johtopäätöksen valtavista, katastrofaalisista metsäpaloista, jotka lähes joka kesä iskevät Etelä-Euroopan jäsenvaltioihin ja joista Kreikalla on kauhistuttavia ja traumaattisia kokemuksia. Avainsana luonnonkatastrofien ja ihmisen aiheuttamien katastrofien nopeassa ja tehokkaassa käsittelyssä on solidaarisuus. Lisäksi Lissabonin sopimuksella on otettu käyttöön solidaarisuuslauseke, jonka mukaan luonnonkatastrofien seurauksista kärsiville jäsenvaltioille tarjotaan apua.

Meidän on valmistauduttava kyseisen lausekkeen asianmukaiseen ja tehokkaaseen soveltamiseen. Muutoin vaikuttaisi siltä, kuin jättäisimme huomiotta 70 prosenttia Euroopan unionin kansalaisista, joiden kuuluisi hyötyä avusta, josta Euroopan unioni on laatinut säännöksen, mikäli maata kohtaa luonnonmullistus. On tärkeää, etteivät talousarviopaineet heikennä politiikkaa ja kansalaisille tarkoitettua katastrofien ehkäisyyn liittyvää rahoitusapua.

On myös on tärkeää ...

(Puhemies keskeytti puhujan.)

 
  
MPphoto
 

  Johannes Hahn, komission jäsen.(DE) Arvoisa puhemies, aluksi haluan kiittää kaikkia monipuolisesta osallistumisesta keskusteluun. Kaikkiin kollegaani, komission jäsenen Georgievan toimivaltuuksiin välittömästi liittyviin asioihin toimitamme teille kirjalliset vastaukset, esimerkiksi asiasta, joka koskee Venäjän kanssa tiedottamisesta ja valvonnasta käytävien keskustelujen ja neuvottelujen tilannetta.

Haluaisin kuitenkin käyttää tilaisuutta hyväkseni – koska Euroopan solidaarisuusrahasto kuuluu toimivaltaani – ja kertoa teille, että rahasto on väline, joka luotiin seitsemän tai kahdeksan vuotta sitten ja jota ei rahoiteta talousarviosta. Katastrofin sattuessa on toimittava hyvin monimutkaisen menettelyn mukaisesti – ensiksi tehdään arvio ja sitten seuraa Euroopan parlamentin ja neuvoston yhteispäätösmenettely – mikä saattaa aiheuttaa viivästyksiä.

Madeiran erityistapauksesta voin kertoa teille, että tulevien kahden viikon aikana saamme asiakirjoihin allekirjoitukset ja tämän jälkeen maksu pannaan täytäntöön. Viivästys johtuu myös siitä, että jäsenvaltio toimitti hyvin myöhäisessä vaiheessa suuren määrän välttämätöntä tietoa. Myös tämä täytyy ottaa huomioon. Lopuksi meidän on myös pystyttävä osoittamaan, ja tämä täytyy myös pystyä todistamaan, mihin varoja on tosiasiassa käytetty. Solidaarisuusrahaston rakenteen kehittämistä on kuitenkin myös jatkettava. Asiasta käydään keskusteluja komissiossa.

Kuivuuden arviointi on – myönnän tämän avoimesti – suhteellisen vaikea liittää rahaston soveltamisalaan. Tilanne on eri esimerkiksi teknologia-alan onnettomuuksien yhteydessä. Kyseisiä asioita on arvioitava uudelleen viime vuosina kerääntyneen kokemuksen valossa.

Esimerkiksi rakennerahastosta myönnettyjen varojen osalta kuluvan rahoituskauden aikana koko Euroopan unionilla on käytettävissään yhteensä 7,5 miljardia euroa riskien ennaltaehkäisyyn ja vastaaviin ympäristönsuojelutoimenpiteisiin. Tästä summasta noin 20 prosenttia on jo myönnetty eri hankkeisiin.

Vaalipiiriä tai osavaltiota edustavina Euroopan parlamentin jäseninä tiedätte yhtä hyvin kuin minä, että alueiden ja jäsenvaltioiden välille syntyy usein hallinnollisia ongelmia, koska on epäselvää, kuka vastaa mistäkin. Käytännössä tämä usein johtaa hankkeiden täytäntöönpanon viivästyksiin. Näiden ongelmien selvittäminen olisi tärkeä saavutus, koska on ihmisten ja alueiden etujen mukaista, että myös käytämme käyttöön osoitetut varat emmekä epäonnistu hallinnollisten tai byrokraattisten ongelmien vuoksi taikka salli tällaisten ongelmien aiheuttaa viivästyksiä.

Lopuksi haluan sanoa, että aiomme todellakin tehdä vuoden lopussa lainsäädäntöehdotuksen siitä, miten voimme omaksua keskitetymmän lähestymistavan katastrofien valvontaan ja niihin vastaamiseen eri puolilla Eurooppaa. Haluan kiittää teitä vielä kerran painokkaasta osallistumisestanne asiaan ja pyydän teitä jatkossakin – ja näihin sanoihin lopetan – kiinnittämään yhtä suurta huomiota periaatteessa jäsenvaltioiden käytettävissä olevien rahoitusvarojen toimeenpanoon ja käyttöön.

 
  
MPphoto
 

  Puhemies. (ES) Keskustelu on päättynyt.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 149 artikla)

 
  
MPphoto
 
 

  Ádám Kósa (PPE), kirjallinen. (HU) Komissio otti 23. helmikuuta 2009 julkistamassaan tiedonannossa luonnonkatastrofien ja ihmisen aiheuttamien katastrofien ehkäisyyn sovellettavasta yhteisön lähestymistavasta hoitaakseen muiden muassa tehtävän, jossa yhdenmukaistetaan ennaltaehkäisevien toimenpiteiden ja katastrofien saatavissa ja käytettävissä olevat tietolähteet. Haluaisin käyttää tilaisuutta hyväkseni huomauttamalla, että tapa, jolla Uuden-Seelannin hallitus hoiti tiedottamisen kuuroille ja huonokuuloisille maan hiljattaisen katastrofin aikana, on innostava esimerkki, joka on pantava täytäntöön. Vuoden 2010 lopussa Uuden-Seelannin hallitus julkaisi useita materiaaleja sekä dvd:n, jossa tilanteesta kärsiviä toimijoita, viranomaisia ja väestöä autettiin valmistautumaan mahdolliseen katastrofiin merkkikieltä käyttämällä. Tämän käytännön avulla pelastui henkiä ja säästyi omaisuutta. Paikallisten kansalaisjärjestöjen ja Maailman kuurojen liiton (http://www.wfdeaf.org" ) mukaan Queenslandin hallituksen ja tiedottamisesta vastaavan Australian viranomaisen (ACMA) pitäisi olla ylpeitä – valitettavasti edelleen esiintyvistä onnettomuuksista huolimatta – loistavan valmistautumisen ja yhteistyön saavuttamasta menestyksestä ja erityisesti suoran ja välittömän tiedottamisen tarjoamisesta, joka saavutti kuurot. Tämän valossa toivon, että komissio tarkastelee kyseisen Euroopan unionin ulkopuolisen valtion hyvää käytäntöä ja tekee sen tunnetuksi ja tukee sen täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa sekä EU-resurssien soveltamisalalla.

 
  
  

Puhetta johti
varapuhemies Libor ROUČEK

 

5. Tuhkakriisi (keskustelu)
Puheenvuorot videotiedostoina
MPphoto
 

  Puhemies. (CS) Esityslistalla on seuraavana keskustelu

- Marian-Jean Marinescun ja Mathieu Groschin Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ryhmän puolesta komissiolle laatimasta tuhkakriisiä koskevasta suullisesta kysymyksestä (O-0198/2010 - B7-0015/2011);

- Saïd El Khadraouin Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmän puolesta komissiolle laatimasta tuhkakriisiä koskevasta suullisesta kysymyksestä (O-000052/2011 - B7-0204/2011);

- Gesine Meissnerin Euroopan liberaalidemokraattien ryhmän puolesta komissiolle laatimasta tuhkakriisiä koskevasta suullisesta kysymyksestä (O-000049/2011 - B7-0202/2011) ja

- Roberts Zīlen Euroopan konservatiivien ja reformistien ryhmän puolesta komissiolle laatimasta tuhkakriisiä koskevasta suullisesta kysymyksestä (O-000051/2011 - B7-0203/2011).

 
  
MPphoto
 

  Marian-Jean Marinescu, laatija. – (RO) Arvoisa puhemies, viime vuoden huhtikuussa sattunut tulivuorenpurkaus sulki monia osia Euroopan ilmatilasta. Tästä aiheutunut kriisi häiritsi yli 10 miljoonan matkustajan matkaa ja jätti jälkeensä taloudellisia seurauksia. Tuhkakriisistä laadittu päätöslauselma jätti paljon toivomisen varaa toimielinten välisen koordinaation puutteen, erittelyjen ja jouston puutteen sekä tietysti teknisten resurssien optimaalisen käytön epäonnistumisen vuoksi.

Sanoin tuolloin ja pidän edelleen kiinni siitä, että on olennaisen tärkeää, että ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin, jotta voimme varmistaa, että uusi tulivuorenpurkaus ei aiheuta samoja seurauksia. Vastuu lentoturvallisuudesta, mihin kuuluu tuhkan valtaamien alueiden välttäminen, on oltava lentoliikenteen harjoittajilla ja lentomiehistöllä. Lentoliikenteen harjoittajille on toimitettava täsmällistä tietoa, jotta he voivat tehdä parhaita ratkaisuja. Lentäjät on koulutettu toimimaan poikkeuksellisissa lento-olosuhteissa, ja heillä on vaadittavaa kokemusta riskien arvioimiseen ja lennon uudelleenohjausta koskevan päätöksen tekemiseen.

Tarvitaan seuraavia elementtejä, jotta prosessi toimisi mahdollisimman tehokkaasti: valvontaa ja ennusteita on parannettava, ja laitteisiin on investoitava lisää rahaa sekä maassa että ilmassa. Teknisen rakenteen on pystyttävä toimittamaan reaaliajassa täsmällistä tietoa ja jatkuvia ennusteita, joita nykyinen tekniikka pystyy tuottamaan. Useamman tiedon keräämiseen ja toimittamiseen tarkoitetun keskuksen käyttäminen parantaa riskien arviointia ja lentojen aikatauluttamista. Kriisinhallintalaitosten roolia on selvennettävä sen varmistamiseksi, että lentoliikenteen harjoittajat saavat tarvitsemansa tiedon päätöksentekoa varten.

Sääntelyelimen on oltava vastuussa valvonnasta, kun taas vulkaanisen tuhkan neuvontakeskukset ovat vastuussa purkausten ja riskialueiden ilmoittamisesta lennonvarmistuspalvelun tarjoajille. Palveluntarjoajien on ilmoitettava lentokoneiden miehistöille alueista, joilla on suuri tuhkan saastumispitoisuus. Asianomaisia osapuolia on koulutettava tehokkaaseen kriisinhallintaan käyttämällä simulointiharjoituksia.

Minusta Euroopan lentoturvallisuusvirastolle on ehdottomasti esitettävä vaatimus laatia eritelmiä, joita vaaditaan vastuualueiden ja valvonnan selvittämiseksi toiminnallisella tasolla. Yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan saavuttaminen ja SESAR-ohjelman täytäntöönpano helpottaisivat huomattavasti päätöksentekoprosessia ja vähentäisivät merkittävästi kriisin vaikutusta. Minusta nämä ovat keskeisiä kohtia, jotka on ratkaistava, jotta voimme varmistaa olevamme valmiita hallitsemaan vastaavan tilanteen menestyksekkäästi tulevaisuudessa.

 
  
MPphoto
 

  Brian Simpson, laatija. – (EN) Arvoisa puhemies, pidän tervetulleena mahdollisuutta, jonka tämä suullinen kysymys meille tarjoaa viimevuotisen Islannin tuhkakriisin aikana matkustajien ja koko lentoliikennealan kokemien ongelmien tarkistamiseen.

Viime vuonna kävi selväksi, että jäsenvaltioilla ja Euroopan unionilla kokonaisuudessaan ei ollut suunnitelmaa tällaisen tilanteen varalle; käytetyt tiedot olivat puutteellisia, meteorologit eivät pystyneet auttamaan tai, todellakaan, eivät halunneet auttaa ja kaikki mieluummin moittivat jotakuta muuta ja hyväksyivät mieluummin riskin torjumiseen tähtääviä menettelytapoja kuin riskinhallintamenettelyjä.

Arvoisa puhemies, rehellisesti sanottuna jäsenvaltiot pitivät kaiken sisällään. Arvoisa puhemies, tämä oli tuolloin. Entä tulevaisuus? Onko meillä kattava suunnitelma seuraavan tulivuorenpurkauksen varalle? Jos näin käy, koordinoivatko jäsenvaltiot EU:n tasolla tulevaisuudessa? Mikä tärkeintä, ottavatko ne lentoliikennealan ja erityisesti lentoyhtiöt mukaan keskusteluihin, ennen kuin ne antavat neuvoja? Meidän on vältettävä viime vuonna tehtyjä virheitä, joista seurasi järjetöntä ilmatilan sulkemista tietyissä maissa, kun samanaikaisesti naapurimaa piti oman ilmatilansa avoinna, mikä aiheutti kaaoksen, hämmennystä ja valtavia taloudellisia seurauksia.

Arvoisa puhemies, Islannin tulivuorenpurkaus nosti esiin yhden keskeisen asian: se vahvisti yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa puoltavaa argumenttia paremmin kuin kukaan poliitikko olisi pystynyt tekemään. Tehtävämme on nyt kehittää asiaa ja toteuttaa se kiireesti, vaikka – kuten tavallista – jäsenvaltiot ovat palanneet vanhoihin tapoihinsa ja vitkastelevat tämän paljon tarvitun hankkeen toteuttamisessa.

 
  
MPphoto
 

  Gesine Meissner, laatija.(DE) Arvoisa puhemies, keskustelimme luonnonkatastrofeista juuri asialistan edellisessä kohdassa. Tässä tapauksessa luonnonvoimat saattoivat lentoliikenteen täydellisen pysähdyksen tilaan. Eyjafjallajökull – luultavasti jokainen tuntee nyt kyseisen tulivuoren – purkautui viime vuonna ja sai aikaan sen, että merkittävä osa lentoliikenteestä pysähtyi kokonaan. Sivumennen sanoen huomasin jälleen kerran edellisen puheen aikana, että meillä on loistava puheenjohtaja liikenne- ja matkailuvaliokunnassa, koska se, mitä hän sanoi, muistuttaa suuresti sitä, mitä halusin sanoa. Yritän nyt hieman muuttaa puhettani.

Se oli todellakin kaaos, ja jäsen Simpson sanoi tämän jo. Vaikka meillä eurooppalaisilla on huipputekniset valmiudet ja niin paljon koordinointia, olimme tosiasiassa avuttomia, kun piti käsitellä katastrofia ja löytää siihen ratkaisuja. Ymmärsimme, että täytäntöön on pantu liian vähän sopimuksia. Sitten asetettiin työryhmä. Meitä tämän ongelman yhteydessä koskevat kysymykset olivat, onko työryhmällä jo päteviä tuloksia, joista voitaisiin keskustella ja onko se julkaissut tutkimuksia? Minä en ainakaan ole kuullut tutkimuksista. Onko kaikkia tämänkaltaisten tulivuorenpurkausten kansainvälisiä asiantuntijoita kuultu? Loppujen lopuksi, kuten keskustelimme jo viime vuonna tässä salissa, maailmassa on muita alueita, joilla tulivuorenpurkaukset ovat paljon yleisempiä kuin Euroopassa ja kyseiset alueet onnistuvat jotenkin saamaan ajantasaista tietoa ja koordinoimaan koko tilannetta.

On myös muita minua huolestuttavia asioita. Liikenneasioista vastaavien ministerien neuvostossa mainittiin 4. toukokuuta, että tarvitsemme yhdistetyn eurooppalaisen liikennejärjestelmän. Se voi luonnollisesti auttaa tällaisissa tapauksissa. Miten pitkälle olemme päässeet siinä, että vastaisimme aikaisempaa paremmin mahdolliseen tulivuorenpurkaukseen? Asiaa ei tietenkään voi ennustaa. Se vain tapahtuu.

Minulla on vielä yksi kysymys: tiedämmekö tarkasti, millaista tekniikkaa tarvitsisimme voidaksemme hoitaa tilanteen paremmin? Saksassa on nyt asianmukaiset laitteet kaikilla sääasemilla, ja ne keräävät tietoa ja pystyvät toimittamaan ajantasaisen tiedon hyvin nopeasti lentoyhtiöiden vastuuhenkilöille ja myös lentäjille, jotta nämä voivat päättää, onko lentäminen turvallista vai ei.

Eräs lisäseikka, jota ei vielä ole mainittu, mutta joka minusta on tärkeä tässä yhteydessä on seuraava: tuhkakriisi ja siitä lentoliikennealalle aiheutuneet ongelmat vaikeuttivat 10 miljoonan matkustajan ja luonnollisesti myös monien yritysten tilannetta. Jotkut matkustajat jäivät jumiin eivätkä pystyneet jatkamaan matkaansa. Esiin nousee tästä syystä kysymys, mikä on matkustajien oikeuksien tilanne. Lentomatkustajilla on oikeuksia, mutta minusta tuntuu, että tässä tapauksessa niitä ei aina ole käytetty kaikilta osin. Ehkä matkustajien oikeuksia olisi tarkistettava vielä kertaalleen.

Esitin monia kysymyksiä. Arvoisa komission jäsen Hahn, en tiedä pystyttekö nyt vastaamaan niihin, koska liikenne ei oikeastaan kuulu vastuualueeseenne. Olen varma, että kirjallisen kysymyksen lisäksi esittämiini kysymyksiin voidaan myös vastata myöhemmin. Huomaatte, että tämä asia aiheuttaa meille suurta huolta. Lentoliikenteen ala on hyvin tärkeä, ja tästä syystä tarvitsemme yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan.

 
  
MPphoto
 

  Robert Zīle, laatija. (LV) Arvoisa puhemies, en haluaisi toistaa sitä, mitä muut jäsenet ovat sanoneet, mutta miksi itse asiassa esitämme tämän suullisen kysymyksen? Kyseisistä tapahtumista on kulunut lähes vuosi, ja on mahdollista, että ne vain unohdetaan. Halusimme kuitenkin varmistua, että asia on edelleen tärkeä komissiolle, ja odotamme komission toimia luvatuissa asioissa oppituntina viime vuoden tulivuorenpurkauksesta. Kävi ilmi, että lentoliikennemarkkinat muodostavat Euroopan unionin sisämarkkinat mahdollisesti tavalla, joka eroaa muiden liikennemuotojen markkinoista Euroopassa. Tämä puolestaan tarkoittaa, että päätösten tekeminen ja niiden valmistelu saattaa vaatia prosessin, joka eroaa muiden liikennemuotojen edellyttämästä prosessista. Kyse on tietojen puuttumisesta ja lentoliikenteen harjoittajien jäämisestä päätöksentekoprosessien ulkopuolelle sekä siitä, että päätökset tehdään jäsenvaltioissa. Periaatteessa tämä perustuu luonnollisesti lakiin. Silti ajattelen, että vaikka kuulunkin poliittiseen ryhmään, joka aina puoltaa toissijaisuusperiaatetta, tässä tilanteessa, kun otetaan huomioon viime vuoden tosiasiallinen tilanne, meidän olisi syytä harkita tämän esimerkin pohjalta, eikö päätöksiä pitäisi sittenkin tehdä nykyistä enemmän Euroopan unionin tasolla. Matkustajat ovat myös huolissaan siitä, että eri lentoyhtiöt kohtelevat matkustajia eri tavoin, ja korvausten saaminen lentoyhtiöiltä tuomioistuinkäsittelyn kautta ei ole helpoin tapa. Meillä ei selvästikään pitäisi olla tilannetta, jossa lentoyhtiöt selviävät kriisistä eri tavoin, eri kustannuksin. Kolmas seikka, jota haluan korostaa, on oppitunti, jonka saimme tästä kriisistä: Euroopan unionissa on nimittäin eri "saaria", joista ei ole eri liikenneyhteyksiä muihin Euroopan unionin jäsenvaltioihin. Tämä merkitsee sitä, että suunnitellessamme Euroopan laajuista liikenneverkkoa koskevaa karttaa tänä vuonna ja Euroopan laajuisen liikenneverkon budjettia seuraavaa rahoituskehystä varten, meidän pitäisi sallia investointeja muihin liikennemuotoihin, jotta voisimme yhdistää kyseiset "saaret" muuhun Euroopan unioniin. Kiitos.

 
  
MPphoto
 

  Johannes Hahn, komission jäsen. – (EN) Arvoisa puhemies, Eyjafjallajökull-tulivuoren purkautumisella Islannissa huhtikuussa 2010 oli valtaisa vaikutus, ja Euroopan unionin oli toimittava kiireisesti. Tästä syystä komissio ehdotti välittömiä toimia, jotta koordinoitaisiin Euroopan unionin kantaa ja vahvistettaisiin sääntelykehystä. Tämä tekee Euroopan unionista globaalilla tasolla vahvemman kumppanin.

Komissio osallistuu aktiivisesti käytännön työhön parantaakseen olemassa olevia vulkaanisen tuhkan välttämiseen liittyviä metodeja ilmailualalla. Komissio on esimerkiksi käynnistänyt seuraavan erityistehtävän seitsemännen puiteohjelman puitteissa: kriisien koordinoinnin tekninen tuki lentoliikennejärjestelmälle suurien häiriöiden yhteydessä. Euroopan lentoturvallisuusvirasto (EASA) valmistelee samanaikaisesti lentokelpoisuusvaatimuksia ja riskinarviointia koskevia sääntöjä turvallista lentämistä varten ilmatilassa, jossa on vulkaanista tuhkaa.

Toiminnallisesta näkökulmasta menettelytapaa on kehitetty tiiviissä yhteistyössä EASA:n kanssa. Menettelytapa ilmentää muualla maailmassa sovellettuja menettelyjä. Ohjaavat periaatteet ovat seuraavat: ensinnäkin lentoyhtiö on vastuussa toimintansa turvallisuudesta. Ennen kuin lentoyhtiö voi lentää vulkaanisen tuhkan saastuttamassa ilmatilassa, sen on tuotettava turvallisuusriskien arviointi ja saada sille valvontaviranomaisen hyväksyntä. Kyseinen prosessi on toistettava merkittävien muutosten yhteydessä.

Toiseksi lentoyhtiön on osoitettava, että turvallisuusriskien arvioinnissa sen käyttämät tietolähteet ovat oikeita. Sen on myös osoitettava pätevyytensä ja kykynsä tulkita kyseistä tietoa oikein. Ennen toiminnan aloittamista lentoyhtiön on saatava koneen valmistajilta erityistietoa lentokoneen alttiudesta ilmassa olevan tuhkan vaikutuksille ja kyseisen tuhkan vaikutuksesta koneen lentokelpoisuuteen. Näiden tietojen on käytävä ilmi turvallisuusriskien arvioinnista.

Käsiteltäessä tämäntyyppisiä häiriötilanteita keskeinen elementti on yhteistyö päätöksenteossa jäsenvaltioiden ja ilmailualan välillä. Kattavien ja koordinoitujen toimien varmistamiseksi komissio perusti yhdessä Euroopan lennonvarmistusjärjestön kanssa Euroopan kriisien koordinointikeskuksen 4. toukokuuta 2010 pidetyn liikenneasioista vastaavien ministerien kokouksen seurauksena. Koordinointikeskus on perustamisensa jälkeen järjestänyt useita tapaamisia kehittääkseen rakenteitaan ja menettelyjään. Koordinointikeskus osallistuu tulivuorenpurkausta koskevaan harjoitukseen 13.–14. huhtikuuta 2010 YK:n ilmailuelimen, ICAO, tuella, jotta testattaisiin ja todennettaisiin sen oikea-aikainen toimivuus.

Tuhkakriisi korosti yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan suurta merkitystä. Tästä syystä komissio on vauhdittanut ilmatilan täytäntöönpanoa esimerkiksi hyväksymällä yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan toimintakyvyn järjestelmän ja siihen liittyvät EU:n laajuiset toimintatavoitteet, hyväksymällä täytäntöönpanosäännöt verkoston hallintatoimia varten, nimittämällä verkoston hallinnoijan, hyväksymällä täytäntöönpanosääntöjä ja ohjausmateriaalia toiminnallisia ilmatilan lohkoja varten, nimittämällä entisen parlamentin jäsenen Georg Jarzembowskin toiminnallisten ilmatilan lohkojen koordinaattoriksi ja pyrkimällä viimeistelemään huhtikuuhun 2011 mennessä EASA:n toimivaltuuksien laajentamisen turvallisuussäännöksiin ilmailuliikenteen hallinnan alalla.

Saanen tästä syystä lopettaa sanomalla, että komissio jatkaa työtä näiden erittäin monimutkaisten ja teknisten asioiden parissa. Komissio työskentelee yhdessä EASA:n, ICAO:n, jäsenvaltioiden ja ilmailualan kanssa varmistaakseen Euroopan ilmatilan turvallisuuden.

 
  
MPphoto
 

  Mathieu Grosch, PPE-ryhmän puolesta.(DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen Hahn, pidän vastaustanne luonnollisesti komission vastauksena, enkä myöskään oleta teidän vastaavan liikenne- ja matkailuvaliokunnan tänään esittämiin erityiskysymyksiin.

Yksi asia oli selvä: yli 100 000 lentoa peruttiin ja tilanne vaikeutti 300 lentokentän ja yli 10 miljoonan matkustajan tilannetta. Tapauksesta on otettava opiksi. Tämä on myös syy siihen, miksi esitämme tämän kysymyksen tänään; tilanteessa vaadittiin nopeasti koordinointia ja tätä ei ollut saatavilla. On mahdotonta improvisoida koordinoitua toimintaa 24 tunnin kuluessa. Nämä ovat kysymyksiä, joihin haluamme vastauksen tänään, eikä pelkästään parlamentti halua vastauksia, vaan myös Euroopan unionin kansalaiset haluavat niitä.

Ensimmäinen asia, jonka haluamme tietää, on, onko vastaavien ilmiöiden vaikutuksiin ja sijaintiin liittyvää tietoa parannettu vai ei?

Toiseksi, millainen rooli Euroopan unionin elimillä on asiassa tulevaisuudessa ja mitä päätösvaltaa niillä on? Jatkammeko siten, että meillä on 27 samanaikaisesti voimassa olevaa päätöstä vai onko komissiolla jo muita ehdotuksia, ja missä määrin lentoyhtiöt otetaan mukaan päätöksentekoon? Tämä kysymys on noussut esiin hyvin usein.

Kriisivaliokunnan on määrä tavata – ja se kokoontuu todellakin ja toteuttaa myös testejämme. Tätä parlamenttia ja tästä syystä myös eurooppalaisia kansalaisia olisi äärettömän tärkeää tiedottaa testien tuloksista.

Koordinoinnin ollessa kyseessä on tärkeää luoda sitä myös Euroopan unionin ulkopuolelle. Meidän täytyy sopia myös kansainvälisen tason rakenteista, sillä ilmatila ja tietyt onnettomuudet eivät tunne rajoja tässä yhteydessä.

Toisen tärkeän tekijän meidän kannaltamme muodostavat matkustajat. Puhumme 10 miljoonasta matkustajasta, mutta kyseiset 10 miljoonaa matkustajaa eivät olleet pelkästään turisteja, joiden täytyi pidentää lomaansa tai jotka tekivät sen mielellään; mukana oli myös ihmisiä, joiden piti päästä kotiin tai täytyi päästä jonnekin kiireesti. Tässä tilanteessa emme voi pelkästään viitata matkustajien oikeuksiin; ennemminkin meidän on työskenneltävä koordinoidulla tavalla ja tarjottava mahdollisuuksia ja lisättävä muiden liikennemuotojen käyttöä. Tarvitsemme esimerkiksi tarvittaessa nykyistä nopeampaa rautatiereittien käyttöönottoa. Tätä ei myöskään voida improvisoida 24 tunnissa. Nämä ovat kysymyksiä, joita haluamme esittää myös kansalaisten ja matkustajien puolesta. Kyse ei ole pelkästään heidän oikeuksiensa selittämisestä.

Viimeisenä, vaan ei vähäisimpänä – ja mainitsitte jo tämän – ilmatilan lohkoja, tai joihin viitataan toiminnallisina ilmatilan lohkoina, FAB, pitäisi olla ehdotuksen mukaan seitsemän, ei 27. Tämä voisi toimia. Rohkenen kuitenkin ennustaa nyt, että emme onnistu tekemään tätä vuoteen 2012 mennessä, koska jäsenvaltiot eivät sitä halua. Tässä mielessä meidän on myös lähetettävä ulospäin hyvin selkeä merkki siitä, että ilmatilan lohkojen määrän vähentäminen on ehdottoman välttämätöntä. Se voi myös toimia. Arvoisa komission jäsen Hahn, kutsun teitä käymään Maastrichtiin, se ei ole kovinkaan kaukana kotoanne. Siellä tehdään jo ilmatilan ylätason yhteistyötä kolmen tai neljän maan kesken. Siellä ratkaistaan kaikki maiden esiin tuomat ongelmat. Käykää siellä, ehdottakaa tätä komissiolle, ja käyttäkää tätä mallina Euroopan unionille, seitsemälle ilmatilan lohkolle. Siinä tapauksessa pystymme sääntelemään asian vuoden kuluessa.

 
  
MPphoto
 

  Edit Herczog, S&D-ryhmän puolesta.(EN) Arvoisa puhemies, koska en ole liikennevaliokunnan jäsen, jotkut jäsenet saattavat ihmetellä, miksi olen niin innokas puhumaan tästä asiasta. Olin muiden matkustajien tavoin tuhkakriisin uhri. Matkustin Bakussa ja pääsin takaisin vasta suurten vaikeuksien jälkeen.

Asia koskee kaikkia Euroopan unionin kansalaisia. Euroopan unionilla oli tilaisuus osoittaa lisäarvonsa – ja epäonnistuimme siinä. Luulen, että unionin kansalaiset ymmärsivät, että EU ei ollut vielä valmis ryhtymään yhtenäisiin toimiin, mutta meidän on varmistettava, että olemme valmiita ryhtymään yhtenäisiin toimiin seuraavassa vastaavassa tilanteessa. Tämän vuoksi minusta yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa koskevan hankkeen tarve on välttämätön. Siitä olemme kaikki yhtä mieltä.

Vaikka en ole liikennevaliokunnan jäsen, haluan mainita, että ei tarvita pelkästään yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa, vaan myös tähän liittyvä yhtenäinen eurooppalainen infrastruktuuri. Tästä syystä haluan tässä täysistunnossa kiinnittää huomiota siihen, että Galileota ja maanhavainnointiohjelmaa (GMES) – ne ovat mahdollisesti hienoja eurooppalaisia infrastruktuureja, jos pystymme rakentamaan ne – täytyy toteuttaa tähän tarkoitukseen. Tästä syystä teemme työtä saadaksemme budjettikohdat näille asioille, mutta meidän on selitettävä paremmin Euroopan unionin kansalaisille, miksi näitä hankkeita tarvitaan.

Tästä syystä halusin saada puheenvuoron nostaakseni esille, että Euroopan unionin politiikan rinnalla myös eurooppalainen infrastruktuuri on välttämätöntä.

 
  
MPphoto
 

  Nathalie Griesbeck, ALDE-ryhmän puolesta. (FR) Arvoisa puhemies, komission jäsen, vähän alle vuosi sitten 300 lentokenttää oli suljettuina 23:ssa Euroopan unionin 27:stä jäsenvaltiosta. Tämä aiheutti merkittäviä taloudellisia menetyksiä, ja ennen kaikkea, kuten edelliset puhujat ovat tuoneet esille, yli 10 miljoonan ihmisen, joista kaikki eivät olleet lomamatkoilla, oli lykättävä matkaansa ja löydettävä muita matkustuskeinoja.

Tämä oli kokonaan luonnonilmiön aiheuttaman tuhon seurausta ja asetti meidät huomattavaan kontekstiin suhteessa luontoon ja aiheutti ennennäkemättömän lamaantumisen Euroopan taivaalla.

Totta kai on vaikeaa ennustaa tulivuorenpurkausta ja etenkin vulkaanisen tuhkapilven muotoa – se on luonnollisesti vaikeampaa kuin lumipyryn ennustaminen. Tästä huolimatta kyseisen tuhkapilven aiheuttama kriisi korostaa kaikkia unionin ilmailuliikenteen hallinnan puutteita ja virheitä sekä monien hallinnointivälineiden heikkoutta ja puuttumista.

Näiden kolmen tekijän perusteella haluan esittää kolme elvytysehdotusta: ensimmäinen koskee välttämätöntä yhteistoimintaa, toinen liittyy tarpeeseen luoda yhteisömenetelmä, jotta voitaisiin vastata tällaisiin haasteisiin, ja kolmas ehdotus, joka luonnollisesti on huoliemme ytimessä, liittyy matkustajien oikeuksiin, sillä matkustajat ovat keskeisiä huolenaiheitamme.

Mitä tulee ensimmäiseen elementtiin, kriisi korosti, että oli ehdottoman tärkeää vahvistaa yhteistoimintaa Euroopan unionin liikenteessä, koska tuhkapilvi nosti esiin paitsi ilmailujärjestelmän rajat Euroopan unionin tasolla, myös erityisesti rautatieliikenteen rajat, koska lukemattomat matkustajat eivät pystyneet löytämään vaihtoehtoja. Niin kuin kuluneen vuoden aikana toteutetut tutkimukset osoittavat, voidaan kuvitella, että vahvemman yhteistoiminnan ansiosta kriisi ei olisi ulottunut niin laajalle, ja lamaannus olisi ollut jokseenkin vähäisempää.

Toisen elementin osalta, aivan kuten rahoituskriisissä ja yhteisömenetelmästä käydyissä keskusteluissa hallitustenvälisiin operaatioihin verrattuna, myös tässä, liikenteen alalla, hallitustenväliset operaatiot tai hajanaiset vastaukset 27 jäsenvaltiosta eivät tarjoa sitä, mikä selvittää vaikeudet, joita olemme kohdanneet ja jotka saattavat palata, vaan aito yhteisömenetelmä. Tämä vaatisi Eurocontrolin toimivaltuuksien vahvistamista yhteisön järjestelmässä ja, luonnollisesti, kuten on huomautettu, yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan pikaista toteuttamista.

Kolmanneksi, matkustajat, jotka ovat keskeisiä huolenaiheitamme ...

(Puhemies keskeytti puhujan.)

Kuten sanoin johdannossani, ymmärrätte, että asia, jonka jätän viimeiseksi, on olennaisen tärkeä.

 
  
MPphoto
 

  Eva Lichtenberger, Verts/ALE-ryhmän puolesta.(DE) Arvoisa puhemies, ensinnäkin haluaisin kiittää komissiota – enkä tee tätä usein – hyvin johdonmukaisesta keskittymisestä turvallisuuteen huolimatta joidenkin lentoyhtiöiden protesteista, kun nämä ovat yrittäneet vähätellä ongelmaa sen vuoksi, että kyseisillä ongelmilla on taloudellisia vaikutuksia. Turvallisuuden on oltava johtava periaate myös tulevaisuudessa. Jotkin Euroopan unionin tasolla saavutettavat parannukset ovat kuitenkin välttämättömiä.

Miten olisi esimerkiksi omien yhteisten mittausjärjestelmiemme parantamisen laita? Onko meillä nyt käytössä strategioita siitä, miten ja millaisen tehtävänjaon avulla tuhkahiukkasia voidaan mitata, jotta saisimme jokseenkin luotettavia lausumia aikaisempaa nopeammin? Tiedän, että tämä on äärimmäisen vaikea toteuttaa, erityisesti sääolosuhteiden kannalta, mutta haluaisin tietää, onko koordinoinnissa saavutettu yhtään edistystä, jotta ainakin tekisimme mittauksia ja arvioisimme niitä samojen perusteiden mukaisesti.

Yleisesti ottaen vulkaanisen tuhkan aiheuttama kriisi on osoittanut sen, miten haavoittuvainen huipputekniikalla varustettu lentoliikennejärjestelmä on – ja kaikki huomaavat tämän jo lentokentillä. Tavallisissa toimintaolosuhteissa pelkästään kahden tai kolmen päivän viivästyksillä on monia seurauksia, jotka tekevät palvelun tarjoamisesta tavanomaisissa toimintaolosuhteissa yhä vaikeampaa, puhumattakaan jos mukana on ulkoisista sääilmiöistä johtuva ongelma tai tuhkapilvikriisin kaltainen ongelma; tilanne muuttuu tällöin aivan kaoottiseksi. Meillä ei ole virheensietojärjestelmää, ja myös tällä alalla tarvitsemme parannuksia, koska järjestelmä on hyvä vain, jos se vastaavissa tapauksissa pystyy antamaan vastauksia virheitä sietävällä tavalla.

On käynyt ilmi myös, että meillä on vakavia puutteita, nimittäin yleinen yhteistyön puute rautatie-, maantie- ja lentoliikenteen välillä. Nimenomaan sen vuoksi, että yhteistyö on riittämätöntä, oli lähes mahdotonta ryhtyä asianmukaisiin korvaaviin toimenpiteisiin maassa.

Yhteisestä eurooppalaisesta ilmatilasta, joka on täällä ilmi tullut välttämättömyys – koordinointitoimenpiteet olisivat joka tapauksessa olleet parempia – sanoisin, että niin kauan kuin jäsenvaltio on vakuuttunut, että se on ainoa, joka aidosti pystyy valvomaan omaa ilmatilaansa tehokkaasti ja että kaikki muut on ehdottoman kykenemättömiä siihen – ja viittaan tässä Keski-Euroopan ilmatilaan – emme yhtään edisty asiassa. Itsekkyys vahingoittaa eurooppalaista yhteistyötä ja loppujen lopuksi myös Euroopan unionin aatetta. Tämä meidän on pidettävä selvänä mielessä.

 
  
MPphoto
 

  Jacqueline Foster, ECR-ryhmän puolesta.(EN) Arvoisa puhemies, keskustelun kuluessa on jo todettu, mutta toistan jälleen, että olemme kaikki tietoisia tuhkapilven aiheuttaman häiriön valtavasta laajuudesta. Kuten todettua, yli 100 000 lentoa peruutettiin, kymmenet miljoonat liike- ja lomamatkustajat eivät pystyneet matkustamaan suunnitelmien mukaan, tavarat ja rahti viivästyivät tai niitä ei kuljetettu lainkaan, liiketoiminta häiriytyi ja eurooppalaiset lentoliikenteen harjoittajat ja lentokentät kärsivät katastrofaalisia taloudellisia tappioita. Kaiken kaikkiaan eurooppalaisten lentoyhtiöiden kustannukset nousivat yli kahteen miljardiin euroon. Eri puolilla Eurooppaa ja jäsenvaltioissa olevat laitokset, jotka olivat vastuussa tällaisten asioiden käsittelystä, halvaantuivat täysin ja, suoraan sanoen, jos tilanne ei olisi ollut näin vakava, se olisi ollut naurettava.

Tässä kaaoksessa yksi asia oli selvä. Ilmailuliikenne on äärimmäisen tärkeä EU:n taloudelle, ja yksittäisinä henkilöinä olemme riippuvaisia dynaamisesta ja tehokkaasta lentoliikenteestä, jossa henkilöstön ja matkustajien turvallisuus on ensisijaista. Tällaisenaan tuen mielelläni suullista kysymystä, enkä vähiten sen vuoksi, että edellisessä istuntokeskustelussa, jossa asiaa käsiteltiin, vaadin Euroopan unionia tarkastelemaan kansainvälisiä parhaita käytäntöjä vulkaanisen tuhkan käsittelyssä, ja nostin erityisesti esiin Yhdysvallat, joka on aina soveltanut täsmällisempää menettelytapaa asiassa. Suhtauduin hyvin myönteisesti siihen, että komissio hyväksyi kriisistä tekemässään arviossa sen, että Euroopan unionin täytyy tarkistuttaa menettelyt Kansainvälisessä siviili-ilmailujärjestössä.

Kansainvälisesti parhaat käytännöt kertovat meille, että vastuu vulkaaniseen tuhkaan mahdollisesti liittyvien vaarojen käsittelystä on siirrettävä lentoyhtiöille osana niiden turvallisuusjohtamisjärjestelmiä. Viranomaisten tehtävänä on tarkistaa lentoyhtiön turvallisuusjohtamisjärjestelmät sen varmistamiseksi, että se noudattaa vaadittuja turvallisuusstandardeja. Tämä on sovellettu käytäntö Yhdysvalloissa ja muissa maissa, jotka ovat onnistuneet toimimaan tulivuorenpurkaustapauksissa ilman, että lentoliikenne olisi häiriintynyt merkittävästi.

Selvä ja päättäväinen yhteinen johtajuus on välttämätöntä, ja tarvitsemme Euroopan lentoturvallisuusvirastoa varmistamaan, että Euroopan unionin jäsenvaltiot sopeuttavat nykyisiä menettelyjään sen takaamiseksi, että lentoyhtiöt ottavat vastuuta ja että niitä tuetaan tällaisten päätösten tekemisestä tulevaisuudessa.

Viime vuoden huhti- ja toukokuussa vallinnut kriisi osoitti ehdottomasti sen, että ensisijaisesti meidän on vauhditettava yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan ja SESAR-ohjelman täytäntöönpanoa. Sekä Euroopan lentoteollisuus että veronmaksajat ovat jo sijoittaneet hurjia summia näihin hankkeisiin ja, Euroopan unionin lainsäätäjinä, meidän on jatkettava tasapainoisten, kustannustehokkaiden ja rakenteellisten uudistusten edistämistä. Panen tyytyväisenä merkille komission jäsenen tänään esittämät huomiot. Toivokaamme, että etenemme nyt myönteisellä tavalla

 
  
MPphoto
 

  Juozas Imbrasas, EFD-ryhmän puolesta. (LT) Arvoisa puhemies, koska jälleen kerran keskustelemme tänään tulivuoren tuhkan aiheuttamasta kriisistä, vaikuttaisi siltä, että aihe on edelleen olennaisen tärkeä ja että kysymyksiin ei ole saatu vastauksia. Ymmärrämme, etteivät tulivuoret noudata sääntöjä, emmekä voi sulkea pois odottamattomia olosuhteita. Kaikessa tässä on kyse ilmailualan eloonjäännistä, mutta lentokoneita hankaloittavat paitsi tulivuoret, myös myrskyt, lumi ja muut tämänkaltaiset ilmiöt. On ymmärrettävää, että on mahdotonta poistaa, lopettaa tai ennustaa kaikkea, mitä ilmailussa voi tapahtua. Lentokoneen turvallisuuden, ihmishenkien ja ihmisten liikkuvuuden on luonnollisesti kuuluttava tärkeimpiin asioihin.

Olen tyytyväinen siihen, että unionissa jatketaan kattavaa ohjelmaa toteuttamalla yhteistä eurooppalaista ilmatilaa koskeva aloite, jotta modernisoitaisiin ilmaliikenteen hallintaa. Olen samaa mieltä kuin jäsenkollega, joka juuri totesi, että on luotava myös yhteistä infrastruktuuria. Mainittuani asian haluaisin kuitenkin sanoa, että nykyään olisi syytä harkita vaihtoehtoisen liikenteen kehittämistä ja keskustella siitä. Meidän tarvitsee ja täytyy saavuttaa edistystä tällä alalla. Kriisi vaikutti erityisesti Euroopan unionin itäisiin jäsenvaltioihin, jotka jäivät erilleen osasta läntistä Eurooppaa ja joilla, toisin kuin muilla Euroopan unionin jäsenvaltioilla, ei ollut riittäviä mahdollisuuksia valita vaihtoehtoisia liikennemuotoja. Tiedämme nyt, että meidän täytyy kiireisesti laatia vaihtoehtoinen toissijainen liikkuvuusjärjestelmä, Euroopan laajuisia verkkoja, rautatieverkkoja ja vaihtoehto lentoliikenteelle, niin kuin on viisaasti tehty sähkö- ja televiestintäverkkojen kanssa. Tästä syystä täytyy asettaa – rahoitusnäkymien vuoksi – nykyistä kunnianhimoisempia tavoitteita Euroopan laajuisten verkkojen tarkistamiseen. Maatieliikenteen ja, ennen muuta, rautateiden olisi pystyttävä korvaamaan lentoliikenne nykyistä juohevammin, jos lentoliikenne on keskeytetty. On tullut aika harkita erityisvaihtoehtoja ja panna ne täytäntöön mahdollisimman nopeasti.

 
  
MPphoto
 

  Diane Dodds (NI). (EN) Arvoisa puhemies, kuten muut jäsenet täällä, en ole liikenne- ja matkailuvaliokunnan jäsen. Olen kotoisin Pohjois-Irlannista, Euroopan laidalla sijaitsevalta saarelta. Voitte tämän vuoksi kuvitella, miten olennaisen tärkeitä hyvät lento- ja meriyhteydet ovat paitsi taloutemme, myös yksityisen matkustamisen kannalta.

Olen käsitellyt viimeksi kuluneiden kuukausien aikana, jopa tällä viikolla, sellaisten yksittäisten äänestäjien tapauksia, joihin kyseinen kriisi vaikutti. Tuhkapilvikriisin aikaan pelkästään Yhdistyneen kuningaskunnan lennot aiheuttivat arviolta yli 200 miljoonan punnan päivittäiset kustannukset. Jotta tältä vältyttäisiin, meidän on tehtävä paljon enemmän yhteistyötä ja oltava tietoisempia parhaista käytännöistä, jotta meillä olisi käytössämme suunnitelma, jonka avulla ennaltaehkäistään tulevia häiriöitä ja vastaavanlainen hirvittävä vaikutus talouteen.

Kuten sanoin, olen vastaanottanut yksittäisiltä äänestäjiltä monia valituksia, joista monet keskittyvät lentoyhtiöihin, tapaan, jolla ne kohtelivat henkilöitä sekä niiden epäonnistumiseen huolehtimisvelvollisuutensa tunnistamisessa. Pyydän komissiota tarkastelemaan myös tätä.

 
  
MPphoto
 

  Ville Itälä (PPE). - (FI) Arvoisa puhemies, me todella tiedämme, kuinka ikäviä kertomuksia syntyi, kun tuhkapilvi tuli. Monet ihmiset eivät päässeet läheistensä hautajaisiin, lastensa häihin tai vastaaviin tilaisuuksiin. Ne olivat todella henkilökohtaisia ja ikäviä tapahtumia, puhumattakaan taloudellisesta tilanteesta, joka sitten syntyi 10 miljoonan ihmisen kärsittyä. Kuten huomaatte, mikään ei todellakaan toiminut.

Me emme voineet vastata, että EU:lla olisi ollut ratkaisu näihin tilanteisiin, ja täällä liikennevaliokunnan puheenjohtaja hyvin totesi, että tätä riskiä ei pystytty ottamaan huomioon, sitä ei pystytty hallinnoimaan ja kyse oli enemmänkin suuresta kaaoksesta.

Nyt komission pitää mahdollisimman nopeasti antaa kansalaisille vastauksia. Vastauksia siihen, että onko meillä teknisiä ratkaisuja, löytävätkö lentoyhtiöt niitä? Jos niitä on, niin mitä ne sitten ehkä ovat? Mitkä ovat matkustajien oikeudet tulevaisuudessa, jos syntyy samanlainen tilanne, jossa ihmiset eivät pääse lentämään eivätkä koteihinsa? Milloin saadaan tehokas eurooppalainen yhteinen ilmatila? Tähän halutaan tietysti vastaukseksi, että mahdollisimman nopeasti, että tässä ei voi kulua enää kovin kauan. Mikä on vaihtoehtoinen suunnitelma? Mitä liikennevälineitä käytetään? Nyt ihmiset olivat aivan hukassa. Toiset tilasivat Espanjasta Suomeen takseja ja maksoivat tuhansia euroja. Näinhän tilanne ei voi tulevaisuudessa olla, vaan pitää olla jonkinlainen suunnitelma, miten ihmisiä sitten paremmin palvellaan näissä vaihtoehdoissa.

Haluan tässä yhteydessä ottaa esiin toisen täällä mainitun tilanteen, toisen luonnonmullistuksen: kun tulee lunta. Viime joulukuussa kymmenet tuhannet ihmiset jäivät Euroopan lentokentille, kun tuli lumisade. Omassa kotimaassani Suomessa lunta on jatkuvasti valtavan paljon, on kova pakkanen ja asiat toimivat. Täytyy siis saada eurooppalaisetkin lentokentät toimimaan. Tämä ei ole liian vaikea asia ja ei voida nostaa käsiä ylös, vaan asiat pitää hoitaa niin, että kansalaisten kannalta oikeusturva on taattu.

 
  
MPphoto
 

  Silvia-Adriana Ţicău (S&D). (RO) Arvoisa puhemies, Islannin tulivuorenpurkaus ja viimevuotiset rankat lumisateet häiritsivät vakavalla tavalla Euroopan lentoliikennettä, mistä aiheutui huomattavia taloudellisia ja yhteiskunnallisia seurauksia. Jotta tulevaisuudessa voitaisiin välttää vastaavat tilanteet, haluan kysyä komissiolta, mitä keskeisiä uusia säännöksiä sillä on mielessään lainsäädäntökehyksen kehittämiseksi siten, että parannetaan lentomatkustajien oikeuksia.

Huolimatta Lontoossa ja Toulousessa sijaitsevista vulkaanisen tuhkan neuvontakeskuksista – jotka ovat osa yhdeksän vastaavan keskuksen muodostamaa kansainvälistä ICAO:n perustamaa verkkoa – ja Lontoossa sijaitsevasta tuhkapilvien riskikaavioita tuottavasta erityiskeskuksesta meidän täytyy myös parantaa eurooppalaista infrastruktuuria ottamalla käyttöön järjestelmä, jonka avulla mitataan vulkaanisten tuhkapilvien pitoisuuksia reaaliajassa.

Euroopan ilmailujärjestelmän suorituskyvyn parantamisesta annetussa asetuksessa (EY) N:o 1070/2009 vaaditaan jäsenvaltioita ryhtymään asianmukaisiin toimenpiteisiin toiminnallisten ilmatilan lohkojen täytäntöönpanon varmistamiseksi 4. päivään joulukuuta 2012 mennessä.

Kysyn komissiolta, tapahtuuko yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan täytäntöönpano asetetussa aikataulussa. Euroopan unionin on myös tarjottava yhteistoimintaa ja sellainen matkalippujärjestelmä, josta voi varata ja ostaa lippuja sellaisille eurooppalaisille reiteille, jotka koostuvat monista eri liikennemuodoista. Euroopan unioniin tarvitaan luotijunajärjestelmä, joka yhdistää toisiinsa kaikki unionin pääkaupungit ja suurkaupungit.

 
  
MPphoto
 

  Liam Aylward (ALDE).(EN) Arvoisa puhemies, viime vuonna tapahtunut tuhkakriisi aiheutti lähes 100 000 lennon peruuntumisen, mistä matkustajille seurasi täydellinen kaaos. Tämän kriisin vaikutus matkustajiin on asia, johon haluan tänään kiinnittää komission huomion.

Kriisi vaikutti 10 miljoonaan ihmiseen, ja peruutukset aiheuttivat suuria taloudellisia kustannuksia tuhansille matkustajille. Lentokentillä on kyllä opasteita ja lehtisiä, joissa kerrotaan matkustajien oikeuksista, mutta näille ei juuri ole käyttöä, kun kohdalle osuu peruutuksia tai suuria liikennehäiriöitä, niin kuin kyseisen tuhkapilven yhteydessä. Euroopan unionin lainsäädännön nojalla matkustajilla on oikeus saada tietoa ja apua lentoyhtiöltään.

Todellisuudessa kuitenkin suuri osa matkustajista, joiden matka on keskeytynyt, käyttää runsaasti aikaa ja rahaa löytääkseen tietoa, etsiäkseen vaihtoehtoisia lippuja tai korvausta lentoyhtiöltä. Tämä on asia, jossa komission täytyy toimia tehokkaammin. Matkustajien suurin turhauma tämänkaltaisissa tilanteissa on se, että yritetään saada tietoa ja yritetään saada yhteys lentoyhtiöön. Vaikka matkustajat tietäisivätkin oikeuksistaan, tästä ei juuri ole apua, jos he ovat juuttuneet lentokentälle tai jonottavat puhelun yhdistymistä.

Vaikka ymmärrän, että tuhkakriisin aikaan lentoyhtiöillä oli ennenkuulumaton paine käsitellä tuhansien matkustajien tilannetta – ja minun on myönnettävä, että jotkut toimivat ihailtavasti – yleisesti ottaen ihmisten on erittäin vaikeaa saada tietoa ja apua silloin, kun he sitä tarvitsevat.

Huonon sään seurauksena syntynyt matkustuskaaos joulukuussa 2010 ilmentää tätä edelleen. Matkustajat vaativat päivitettyä tietoa, mutta heidän on pystyttävä saamaan yhteys lentoyhtiöön, jotta he voisivat käyttää oikeuksiaan. Lentoyhtiöiden, lentokenttien asiakaspalvelu- ja tiedotuspisteiden on oltava helpommin niiden matkustajien käytettävissä, joiden matka on keskeytynyt. Ei riitä, että Euroopan unionin kansalaisille tiedotetaan heille kuuluvista matkustajan oikeuksista; heitä on autettava oikeuksien käyttämisessä liikennekaaoksen yhteydessä.

 
  
MPphoto
 

  Michael Cramer (Verts/ALE).(DE) Arvoisa puhemies, kyse oli luonnonkatastrofista, jolla oli kauheita seurauksia monille ihmisille. Jos kuitenkin vertaamme sitä tulviin ja samanaikaiseen pyörremyrskyyn Australiassa tai maanjäristykseen Uuden-Seelannin Christchurchissä, me säästyimme loukkaantumisilta. Turvallisuus asetettiin ehdottomalle etusijalle, ja tämä on oikein. Komission jäsen Kallas teki oikean päätöksen yhteisymmärryksessä Euroopan unionin jäsenvaltioiden liikenneministerien kanssa.

En voi ymmärtää lentoyhtiöihin kohdistunutta kritiikkiä. Ne selvästi kärsivät tappioita – kahden miljardin suuruinen summa on mainittu. On kuitenkin väärin sälyttää vastuuta lentoyhtiöille siitä, pitäisikö lentää vai ei. Kyseinen päätös on tehtävä poliittisella tasolla. Turvallisuus täytyy asettaa etusijalle. Kuvitelkaa, jos olisi sattunut lento-onnettomuus vulkaanisen tuhkan vuoksi. Silloin keskustelua olisi käyty aivan eri tavalla, olisi nimittäin puhuttu siitä, miten vastuutonta oli antaa lentokoneen nousta ilmaan.

Tarvitsemme suunnitelman B, niin kuin oikeutetusti onkin sanottu, ja rautatiejärjestelmä tarjoaa vaihtoehdon. Koska lentoyhtiöt on vapautettu polttoaineverosta, ne saavat vuosittain 30 miljardia euroa Euroopan unionin veronmaksajilta. Nämä rahat on sijoitettava rautatiejärjestelmään, ainakin osa niistä, jotta meillä olisi vaihtoehto vastaavanlaisen katastrofin varalle.

Turvallisuus ennen kaikkea – tätä ihmiset vaativat, ja tämä on oikein. Asian tulee olla näin myös tulevaisuudessa.

 
  
MPphoto
 

  Ryszard Czarnecki (ECR).(PL) Arvoisa puhemies, tilanne osoitti, että Euroopan unioni ei ollut valmistautunut tällaiseen kriisiin. Huolimatta siitä, mitä kuulemme tässä salissa, asiantuntijat sanovat, että reaktiomme oli liiallista, ja osa lennoista olisi varmasti voitu sallia. Tämä osoittaa kuitenkin kiistattomasti, miten laajassa lamaannuksessa olimme. Edelliset puhujat, jotka kertoivat tietystä vaihtoehdosta rautatieverkon kehittämisen muodossa, ovat luonnollisesti oikeassa. Se on aivan selvää. Ilmailualalla vastauksen ongelmaan tarjoavat varmasti koordinoinnin parantaminen ja Euroopan lentoturvallisuusviraston roolin vahvistaminen. Lisäksi on hyvä, että Euroopan parlamentti hyväksyi marraskuussa tähän asiaan soveltuvan asetuksen. Se oli askel oikeaan suuntaan.

 
  
MPphoto
 

  Béla Kovács (NI) . – (HU) Arvoisa puhemies, tulivuorenpurkaus pakottaa meitä ajattelemaan uudelleen liikenteen painopisteitä. On tullut aika suosia rautateitä enintään 1 500 kilometrin pituisilla keskipitkillä matkoilla, ja näitä varten voitaisiin käyttää tukia, veroja ja muita sääntelymekanismeja tarpeen mukaan. On huomionarvioista, että sisämarkkinoiden kysyntä liittyy merkittävällä tavalla raiteiden uudistamiseen sekä liikkuvan kaluston valmistamiseen, joista kumpikin voisi synnyttää monia työpaikkoja. Kun otetaan huomioon lentoliikenteen lähtöselvitykseen ja lentokoneen vaihtoon kuluva aika, lentokoneet – luotijuniin verrattuina – tarjoavat häviävän pienen edun, mutta aiheuttavat samalla huomattavia hiilidioksidipäästöjä ja melua. Vaikka emme voi estää tulivuorenpurkauksia, voimme parantaa niiden ennustamiseen käytettyä tekniikkaa ja sitä, miten arvoimme purkauksesta seuraavan tilanteen. Aito ratkaisu voidaan kuitenkin tarjota vain muuntamalla liikenne-, energia- ja teollisuuspolitiikkaa, koska tulivuorenpurkaukset eivät aiheuta häiriöitä raideliikenteelle, tai aiheuttavat vain paikallisia häiriöitä.

 
  
MPphoto
 

  Christine De Veyrac (PPE). (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kuulijat, kuten monet meistä ovat juuri todenneet, viime huhtikuussa tapahtunut Islannin tulivuorenpurkaus oli kivulias osoitus eurooppalaisen ilmatilan hajanaisuudesta ja tehottomuudesta. Tilanne vaikutti suoraan kaikkiin tämän parlamentin jäseniin. Viisi miljoonaa kansalaista jäi jumiin ilman todellista vaihtoehtoista liikennemuotoa. Nyt kun tästä poikkeuksellisesta tapahtumasta on kulunut vuosi, Euroopan unionin toimenpiteet eivät toistaiseksi ole onnistuneet tuottamaan tulosta.

Arvoisa komission jäsen, sanoitte, että ensimmäinen vulkaaniseen tuhkaan liittyvä kriisiharjoitus on tarkoitus järjestää 13.–14. huhtikuuta Eurocontrolin, Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön (ICAO) ja Kansainvälinen lentoliikenneliiton (IATA) valvonnassa, mutta on olennaisen tärkeää, että Euroopan lentoturvallisuusvirasto (EASA) vastaa todellisesta johdosta koordinoidakseen Euroopan tason toimenpiteitä.

On varmaa, että Lontoon ja Toulousen keskusten laatimien VAC-karttojen tietoa on hiottava modernia tekniikkaa käyttäen. Kuten koimme viime vuoden huhtikuussa, tiedot saattavat olla ristiriitaisia ja voivat johtaa siihen, että kukin jäsenvaltio tekee ilmatilan sulkemista koskevia päätöksiä, jotka pohjautuvat ennemminkin tunteeseen kuin tietoon.

Tässä yhteydessä EASA:n rooli on olennaisen tärkeä, kun se ehdottaa tietojen yhdenmukaista tulkintaa sekä varmistaa tiedon keskittämisen ja oikeanlaisen levittämisen. VAC-kaavioiden tarjoaman tiedon lisäksi EASA:n täytyy ottaa käyttöön mekanismi saatavissa olevan tiedon keräämiseksi tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden, lentoyhtiöiden ja niiden lentäjien kanssa.

Tiedon keskittäminen ja koordinoiminen kaikkien asianosaisten kesken tulee estämään kaaoksen ja epäjohdonmukaisuudet, joita koimme viime vuonna. Niinpä oletan komission pystyvän esittämään jo lähitulevaisuudessa yhdessä EASA:n kanssa täsmällisiä ehdotuksia, jotka liitetään kaikilta osin yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan täytäntöönpanoon.

 
  
MPphoto
 

  James Nicholson (ECR).(EN) Arvoisa puhemies, tuhkapilvikriisi aiheutti valtavia häiriöitä viime vuoden huhtikuussa ja toukokuussa. Kuten jäsen Foster totesi, monet meistä tajusivat, miten riippuvaisia olemme nykyaikaisesta lentoliikenteestä. Varmastikin siinä tapauksessa, että olisitte kotoisin minun kotipaikastani, josta on mahdotonta päästä töihin käyttämättä lentokonetta, todella ymmärtäisitte asianlaidan. Kaikilla tuolloin matkustaneilla on todennäköisesti tarinoita kerrottavanaan, ja joihinkin ihmisiin kriisi iski pahasti. Lisäksi lentoyhtiöiden ja muiden yritysten kärsimät taloudelliset tappiot peruuntuneiden lentojen ja jumiin jääneiden matkustajien vuoksi olivat mittavia.

Ihmiset ovat sanoneet, että sama voi toistua. Luulen, että meidän on valmistauduttava tähän, koska asiassa tuntui olevan kauhean paljon päättämättömyyttä. Haluan olla rehellinen: koska lennän viikoittain, ja kun olen 39 000 jalan korkeudessa haluan ennen kaikkea turvallisuutta ja varmuutta, joten en koskaan väittele turvallisuudesta. Meidän on varmistettava, että matkustajien turvallisuus asetetaan etusijalle. Luulen, että se on vallitseva tilanne, jota meidän on tuettava.

 
  
MPphoto
 

  Artur Zasada (PPE). (PL) Arvoisa puhemies, sanon asian vielä kerran: 100 000 peruutettua lentoa, 10 miljoonaa matkustajaa, jotka eivät päässeet määränpäähänsä, 2 miljardin euron tappiot lentoyhtiöille. En muista, että Euroopan lentoliikenne olisi lamaantunut vastaavalla tavalla koskaan aikaisemmin. Euroopan komissio ilmoitti nopeista ja päättäväisistä toimista jo viime vuoden huhtikuussa yleisen mielipiteen ja ilmailuteollisuuden painostuksesta. Valitettavasti vulkaaninen tuhka on laskeutunut, ja komission kunnianhimo on huvennut sen mukana. Tähän mennessä ei ole laadittu eurooppalaista kriisinhallintasuunnitelmaa vastaavien tilanteiden varalle. Vielä ei ole ollut mahdollista sopia yhteisestä kannasta turvallisuusasiantuntijoiden, lentokoneiden valmistajien, lentoyhtiöiden ja markkinoiden sääntelyviranomaisten kesken. Tästä syystä on välttämätöntä, että tänään esitetään seuraavat kysymykset: mitä asian hyväksi on tehty kuluneen vuoden aikana? Jos vastaava tulivuorenpurkaus tapahtuisi tänään, reagoisimmeko eri tavalla kuin vuosi sitten? Milloin meille esitetään erityistoimenpiteitä?

Käymme kestävää vuoropuhelua yhtenäisestä eurooppalaisesta ilmatilasta, henkilö- ja nesteskannereista ja menettelyistä luonnonkatastrofeihin, kuten tulivuorenpurkaukseen tai ankaraan talveen, liittyvissä tilanteissa. Samalla Euroopan lentoliikenne jatkaa kasvuaan vuosittain. Keskustelujen aika on ohi. Eurooppalainen ilmatila tarvitsee välittömiä ja hyviä ratkaisuja tulevaisuutta varten, ja kehotan komissiota painokkaasti saattamaan tämän työn päätökseen. Paljon kiitoksia.

 
  
MPphoto
 

  Ismail Ertug (S&D). (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, viimevuotinen tuhkapilvi osoitti vaikuttavalla tavalla heikkoutemme. Tämän vuoksi esiin nousee kysymys siitä, miten meidän pitäisi käsitellä tällaisia tilanteita tulevaisuudessa. Luonnollisesti ensi kädessä on kyse lentokoneeseen nousevien ihmisten turvallisuudesta. On tietenkin pidettävä myös mielessä, miten aiomme käsitellä taloudellisia tappioita. Tästä syystä esitän komission jäsenelle kysymyksen – komission jäsen Hahn, ehkä voitte esittää tämän myös jäsen Kallasille – mitä tarkkaan ottaen suunnittelemme? Minusta on erityisen tärkeää vastata koordinoinnista, kun on kyse testilennoista ja raja-arvoista. Tämä on hyvin tärkeää, jotta voimme tietää, mitkä lentokoneet voivat nousta ilmaan ja milloin.

Minulla on toinenkin kommentti, arvoisa komission jäsen: on äärettömän tärkeää – ja tähän on viitattu jo moneen otteeseen – perustaa yhtenäinen eurooppalainen ilmatila. Mitä komissio aikoo tehdä jäsenvaltioiden painostamiseksi, jotta nämä tosiasiassa täyttäisivät kyseiset velvoitteensa? Nehän ovat hyväksyneet asian allekirjoituksellaan.

Tärkeä lisäseikka, joka on mainittu moneen kertaan tänään, on se, mitä nyt tapahtuu matkustajien oikeuksille lentoliikenteessä. Meillä on vuonna 2004 annettu asetus (EY) N:o 2061. Mitä komissio aikoo tehdä tässä asiassa? Olemme tietoisia monien lentoyhtiöiden kärsimien taloudellisten tappioiden ongelmasta. Haluaisin nostaa esiin jälleen kerran, että tarvitsemme vaihtoehtoja lentoliikenteelle, ja tällä tarkoitan rautatiejärjestelmää. Kuulun myös niihin, joiden mielestä suurten kaupunkien – eurooppalaisten pääkaupunkien – välille on luotava yhteys. Myös tässä tapauksessa vastaus on, että tarvitsemme Euroopan unionilta nykyistä laajempaa osallistumista, emme vähäisempää.

Olisin kiitollinen, jos komissio voisi kiinnittää huomiota näihin asioihin.

 
  
MPphoto
 

  Carlo Fidanza (PPE).(IT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, arvoisat kuulijat, aluksi haluan kiittää jäsen Marinescua, joka painotti niin vahvasti tätä keskustelua.

Tapahtuneesta on kulunut lähes vuosi, ja olemme kokoontuneet keskustelemaan tästä arkaluontoisesta asiasta, joka aiheutti laajaa vahinkoa matkustajille ja yrityksille, jotka toimivat paitsi ilmailualalla, myös – älkäämme unohtako – muilla aloilla.

Minusta on tästä syystä tarpeen hyväksyä kaksitahoinen lähestymistapa. Yhtäältä on vahvistettava viranomaisten ja sidosryhmien välistä koordinointia ja lopulta puututtava Eurocontrolin uudistamiseen. Se ei luonnollisesti ole suoraan Euroopan unionin toimielinten alaisuudessa, mutta se oli joka tapauksessa olennainen taho, kun puhutaan tämän kriisin hallinnasta ja tehokkaan hallinnan puutteesta.

On osoitettu, että puhtaasti matemaattiset mallit olivat riittämättömiä, kun ne johtivat siihen, että yksittäisten maiden viranomaiset sulkivat ilmatilan lähes kokonaan, vaikka tarvetta tähän ei ollutkaan. Kun alalla ei ollut testattua mallia eikä huipputekniikkaa, liiallinen varovaisuus johti suuriin vahinkoihin ja hankaluuksiin.

Lisäksi meidän on edettävä päättäväisesti yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan toteuttamisessa kehittämällä kaikkia toiminnallisia ilmatilan lohkoja nykyistä nopeammin, jotta vähennettäisiin ilmatilan hallinnan hajanaisuutta ja varmistettaisiin tehokkaampi hallinta. Toisaalta on välttämätöntä, että matkustajien oikeudet taataan. Tässä suhteessa toivon, että komissio voisi toimittaa tarkistuksensa matkapaketteja koskevasta direktiivistä mahdollisimman nopeasti, jotta selvennettäisiin takuita ja vastuita ainutkertaisissa tilanteissa ja myös mahdollisia muutoksia matkustajien oikeuksia koskevaan asetukseen silloin, kun epätavalliset tilanteet pitkittyvät.

Olisi myös tarpeen – muut jäsenkollegat ovat sanoneet samaa – käynnistää hätäsuunnitelma, jonka avulla tarjottaisiin vaihtoehtoisia liikennemuotoja vastaavan tilanteen sattuessa.

 
  
MPphoto
 

  Dominique Riquet (PPE). (FR) Arvoisa puhemies, haluaisin kiittää jäseniä, jotka puhuivat aikaisemmin ja korostivat kaikkia Euroopan lentoliikenteen integraation puutteita, jotka liittyvät ilmatilan käyttöön, maassa oleviin rakenteisiin ja kaupallisiin verkkoihin. Haluaisin myös korostaa erityisesti muita kuin ilmatilaan liittyviä seikkoja, joita tulivuoren purkauksesta aiheutunut kriisi paljasti; näitä ovat lentoliikenteelle vaihtoehtoisten verkkojen puute, erityisesti rautatieverkkojen puute, kuten mainittiin tänä aamuna, ja ennen kaikkea, sellaisen integroidun tiedotusjärjestelmän puute, joka auttaisi matkustajia nopeasti löytämään tietoja saatavilla olevista vaihtoehtoisista liikennemuodoista.

Tämän onnettomuuden täytyy saada meidät työskentelemään siten, että kehitämme vaihtoehtoisia, tehokkaita ja kilpailukykyisiä liikennemuotoja. Tässä suhteessa ensimmäisen rautatiepaketin sekä infrastruktuuripolitiikan elvyttämisen Euroopan laajuisten liikenneverkkojen avulla pitäisi auttaa etenemään tähän suuntaan.

Lisäksi kehotan komissiota kiinnittämään vakavaa huomiota yhtenäisen tieto- ja varausjärjestelmän toteuttamiseen kaikille toisiinsa yhteydessä oleville liikennemuodoille.

 
  
MPphoto
 

  Bogdan Kazimierz Marcinkiewicz (PPE). (PL) Arvoisa puhemies, Eurooppa ei ollut valmistautunut sellaiseen kaaokseen, ja kriisinhallinnasta vastaavat laitokset eivät olleet tehtävän tasalla. Lentokiellon seurauksena lentoyhtiöt menettivät 400 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria joka päivä. Menetetty lipunmyynti pitäisi vielä lisätä niistä matkustajista, jotka jäivät jumiin lentokentille, aiheutuneisiin majoitus-, ateria- ja kuljetuskustannuksiin.

Seisminen toiminta ja tulivuorten toiminta eivät ole mikään uutuus maailmalle, ja muut tulivuorenpurkaukset ovat mahdollisia tulevaisuudessa. Valitettavasti tilanteeseen ei ole sopivaa lääkettä. Tällaisina aikoina Euroopan unionin olisi keskityttävä varmistamaan kansalaisilleen lentämiselle vaihtoehtoisia liikennemuotoja. Hyvä ratkaisu osana unionin perustamaa Euroopan laajuista liikenneverkkoa tulee olemaan yhteisen rautatieyhteysverkon perustaminen ja keskittyminen luotijunaliikenteen parantamiseen. Tämä olisi varmasti tehokasta ja auttaisi ratkaisemaan mainitunlaisia ongelmia. Kiitos.

 
  
MPphoto
 

  Karin Kadenbach (S&D). (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen Hahn, minäkään en ole liikenne- ja matkailuvaliokunnan jäsen, mutta minusta meidän kaikkien on tärkeää ottaa opiksemme tuhkakriisistä. Kuten tänään on jo todettu, "turvallisuus ennen kaikkea"; tämän on oltava ohjaava käsite tulevaisuudessa, kun on kyse ratkaisun löytämisestä. Meidän on kehitettävä rautateitä ja Euroopan rautatieverkkoa. Tarvitsemme kuitenkin myös maanjäristysten, tuhkapilvien, tulvien tai vastaavien onnettomuuksien varalle yhteiskoordinointia matkustaja- ja rahtiliikennettä varten, oli sitten kyse lento-, rautatie- tai maantieliikenteestä.

Kansalliset yhteyspisteet, kuten ne, joita olemme perustamassa terveydenhuoltoalalle rajat ylittävää potilashoitoa varten, tuntuvat lähes itsestään selviltä ratkaisulta tässä asiassa. Kansalliset yhteyspisteet ovat sellaisia, joiden puoleen kaikkien sukupolvien edustajat voivat kääntyä. Tosiasia on, että näen myös tiettyä sukupolvien välistä epätasa-arvoa lentoliikenteessä tällä hetkellä. On lähes mahdotonta nykyään saada tietoa ilman Internetiä. Meidän olisi työskenneltävä yhdessä myös tämän ongelman ratkaisemiseksi.

 
  
MPphoto
 

  Pat the Cope Gallagher (ALDE). (EN) Arvoisa puhemies, kuten monet kollegat ovat todenneet, tuhkakriisi aiheutti merkittäviä lentoliikenteen häiriöitä ja taloudellisia vahinkoja vuonna 2010. Tätä vahinkoa ei voida vielä mitata määrällisesti. Kriisi vaikutti suoraan 10 miljoonaan matkustajaan, ja eri puolilla Eurooppaa peruttiin 100 000 lentoa. Olen kotoisin Irlannista, ja irlantilaiset matkustajat kokivat äärimmäisiä vaikeuksia tuhkapilven vuoksi, sillä Irlannilla ei ole maayhteyttä Euroopan mantereeseen. Minun oli matkustettava meritse ja junilla, takseilla ja autoilla päästäkseni tänne Strasbourgiin, mikä vei yli 24 tuntia, ja tuona aikana en nukkunut lainkaan. Tämä on luonnollisesti vähäinen hinta; on varmistettava, että turvallisuus on etusijalla.

Tilanne korosti kuitenkin yhteisen politiikan ylivoimaista tarvetta. Panen tyytyväisenä merkille komission jäsenen Kallasin hiljattain tekemät aloitteet yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan täytäntöönpanosta ja toiminnallisen ilmatilan perustamisesta. Suhtaudun myönteisesti myös komission jäsenen Hahnin tämänpäiväiseen puheenvuoroon ja kannatan kaikilta osin näitä toimenpiteitä, sillä tuhkapilvet eivät tunne poliittisia tai maantieteellisiä rajoja.

 
  
MPphoto
 

  Ádám Kósa (PPE). (HU) Arvoisa puhemies, arvoisat jäsenet, kuten jäsenkollegani Marinescu jo huomautti, tuhkakriisi osoitti, ettei Euroopan unioni ollut strategisesti eikä teknisesti valmis tällaiseen tilanteeseen. Haluan kiinnittää arvoisan komission jäsenen huomion myös siihen, että tällä oli huomattava vaikutus myös tiedon jakamiseen ja tiedon saantiin. Tiedotuksessa vallinneen kaaoksen vuoksi kriisin kielteiset vaikutukset koskivat epäedullisessa asemassa olevia, kuten pienten lasten kanssa matkustavia perheitä ja vammaisia, jotka eivät pystyneet reagoimaan asianmukaisesti. Kysyn komissiolta, saako kukin matkustava kansalainen vastaavassa kriisitilanteessa huhtikuun 2010 jälkeen riittävää tietoa, jotta voisi asianmukaisesti käyttää oikeuttaan saada tietoa.

 
  
MPphoto
 

  Johannes Hahn, komission jäsen. – (EN) Arvoisa puhemies, haluan kiittää arvoisia jäseniä heidän ymmärtäväisyydestään, koska he tietävät, että en ole perehtynyt tähän asiaan. Arvoisat jäsenet, olette oikeassa, että kollegani, varapuheenjohtaja Siim Kallas tekee loistavaa työtä, ja tulette tarvittaessa saamaan kirjalliset vastaukset kysymyksiinne. Haluan kiittää teitä mielenkiintoisesta keskustelusta, etenkin kun tilanne koski teidän tavoin minuakin henkilökohtaisesti monella tavalla. Tämän vuoksi haluaisin päättää toteamalla seuraavaa:

Viime vuoden tuhkakriisi selvästikin korosti tarvetta tehdä työtä yhdessä ratkaisujen löytämiseksi, jotta vältettäisiin ilmatilan sulkemisen toistuminen kokemallamme tavalla. Näin ollen – ja kuten oli asianlaita viime vuoden huhtikuussa – tähän liittyvät toimet eivät voi alentaa turvallisuustasoa, josta ilmailuala on tunnettu eri puolilla maailmaa.

Kriisitilanteet eivät ole uusia Euroopan unionille, ja EU:n vastaus kriisiin oli oikea-aikainen ja tehokas. Se osoitti Euroopan unionin keskitetyn toimen tärkeyden laajassa kriisitilanteessa. Kun tarkastellaan erityisesti Eyjafjallajökull-tulivuoren tapausta, yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa koskevan aloitteen käsite, pyrkimykset ja tavoitteet korostuvat jälleen. Kuten ministerineuvosto on todennut, sen täytäntöönpanoa on vauhditettava, jotta hyödyttäisiin sen soveltamisesta saatavista eduista.

Komission näkökulmasta keskeisenä tavoitteena säilyy yhdenmukaisen lähestymistavan varmistaminen ja sovittujen toimenpiteiden soveltaminen tulevissa kriisitilanteissa. Tästä hyötyvät kaikki Euroopan unionin kansalaiset. Aiomme tarkistaa lentomatkustajien oikeuksia vuonna 2012. Viimeisenä, vaan ei vähäisimpänä, ilmailualan osallistuminen on olennaisen tärkeää, jotta helpotettaisiin koordinoitua päätöksentekoprosessia.

 
  
MPphoto
 

  Puhemies. (EN) Keskustelu on päättynyt.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 149 artikla)

 
  
MPphoto
 
 

  David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Euroopan ilmatilan laajojen osien sulkeminen viime vuoden huhti- ja toukokuussa Islannin tulivuorenpurkauksen seurauksena aiheutti vakavia liikennehäiriöitä ja taloudellista vahinkoa sekä vaikutti välittömästi 10 miljoonaan matkustajaan. Minusta päävastuu lentojen turvallisuudesta kuuluu lentoliikenteen harjoittajille. Tästä syystä heille täytyy toimittaa täsmällistä tietoa. Lentäjiä koulutetaan selviytymään epätavallisista lento-olosuhteista, sääntelyviranomaiset tarkistavat, valvovat ja vahvistavat kaupallisten lentoyhtiöiden turvallisuusoppaita ja lentoyhtiöillä on tarvittavaa kokemusta toimia vulkaanisilla alueilla, kuten niiden turvallisuushistoria osoittaa. Lentoliikenteen harjoittajan (lentäjän) pitäisi tämän vuoksi vastata riskien arvioinnista ja lentoturvallisuuden varmistamisesta esimerkiksi valitsemalla reittejä tai päättämällä uudelleenreitityksen tarpeellisuudesta ottaen huomioon kaiken saatavilla olevan tiedon (lisätiedon ja parannettujen teknisten laitteiden hankkiminen lentokoneisiin). Toivon, että komissio toimii yhteistyössä asianomaisten viranomaisten kanssa varmistaakseen, että he tulevaisuudessa voivat pärjätä työssään.

 
  
MPphoto
 
 

  Wojciech Michał Olejniczak (S&D), kirjallinen.(PL) Euroopan parlamentissa keskusteltiin tänään tuhkapilven aiheuttamasta kriisistä. Viime vuonna Islannissa tapahtunut tulivuorenpurkaus aiheutti vakavia lentoliikenteen häiriöitä Euroopassa. Kriisistä seurasi valtaisia taloudellisia menetyksiä, ja se vaikutti 10 miljoonaan matkustajaan. Ei varmaan ole unionin etujen mukaista vastustaa luonnonvoimia, mutta tulevaisuudessa samankaltaisen kriisin mahdollisuuden parempi ennustaminen varmasti auttaisi pienentämään taloudellisia menetyksiä ja lisäisi Euroopan unionin kansalaisten mukavuutta.

Keskustelussa mainittiin asioita, jotka liittyvät edistymiseen teknisiin laitteisiin ja tiedonsiirtojärjestelmiin tehtyjen investointien täytäntöönpanossa, jotta tuotettaisiin reaaliaikaisia sääennusteita. Euroopan komissiolle esitettiin kysymyksiä avoimuudesta yhteistyössä toteutettavassa päätöksentekoprosesseissa ja vastausten paremmasta koordinoinnista. Huomiota kiinnitettiin myös lentoliikenteen lisääntymisen seurauksiin tulevaisuudessa ja siihen, mihin toimenpiteisiin pitäisi ryhtyä, jotta Euroopan lentoturvallisuusvirasto saataisiin vastuuseen operationaalisten muutosten toteuttamisesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Teixeira (PPE), kirjallinen. (PT) Luonnonkatastrofit ovat lisääntyneet paitsi voimakkuuden myös esiintymistiheyden näkökulmasta. Islannista viime vuoden huhti- ja toukokuussa noussut tuhkapilvi häiritsi vakavalla tavalla koko Euroopan ilmatilaa. Tuona aikana 75 prosenttia lentokenttäverkostosta ei ollut toiminnassa, ja tilanne johti huomattaviin taloudellisiin menetyksiin ja vaikeutti noin 10 miljoonan matkustajan matkaa.

Jotta estettäisiin tulevat lentoliikenteen häiriöt, kriisinhallintatoimenpiteitä on pohdittava pikaisesti. Tämä merkitsee, että on investoitava teknisiin laitteisiin maalla ja ilmassa, jotta saataisiin täsmällistä tietoa reaaliajassa. Lisäksi on olennaisen tärkeää määritellä eri laitosten rooli ja tehtävät kriisinhallinnassa, jotta käytössä olisi keskitetty koordinointi suurten menetysten välttämiseksi eri toimijoiden keskuudessa. Kyseinen tapahtuma osoittaa, että Euroopan ilmatilan integraation kehittäminen on äärettömän tärkeää yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa koskevan aloitteen avulla. Lentoliikenteen jatkuva kasvu, Euroopan ilmatilan hajanaisuus ja odottamattomat tapahtumat, kuten tuhkapilvi, osoittavat, että EU:n olisi koordinoitava ja yhdenmukaistettava ilmailualan menettelyjään, jotta Euroopan ilmailualalle saataisiin lisäarvoa.

 
  
  

(Istunto keskeytettiin klo 11.35, ja sitä jatkettiin klo 12.00.)

 
  
  

Puhetta johti
puhemies Jerzy BUZEK

 

6. Puhemiehen julkilausuma
Puheenvuorot videotiedostoina
MPphoto
 

  Puhemies. (EN) Arvoisat kollegat, arvoisat jäsenet, arvoisat vieraat, huomenna, 11. maaliskuuta, vietämme seitsemättä kertaa eurooppalaista terrorismin uhrien muistopäivää. Päivä on omistettu yli 5 000:lle terrorismin uhrille Euroopassa. Terroristit ovat julistaneet sodan siviilejä vastaan. He iskevät paikkoihin, joissa tavallisten ihmisten pitäisi tuntea olevansa turvassa kotimaassaan. Tämä on häpeällistä, petollista ja pelkurimaista. Tästä syystä terrorismi ei koskaan ole oikeutettua. Me eurooppalaiset olemme vahvoja ja yhtenäisiä. Mikään terroristijärjestö tai rikollisjärjestö ei pysty heikentämään uskoamme arvoihin, jotka vahvistavat yhtenäistä Eurooppaamme.

Arvoisat kuulijat, nouskaamme seisomaan viettääksemme minuutin hiljaisuuden terrorismin uhrien muistoksi.

(Parlamentti nousi seisomaan ja vietti minuutin hiljaisuuden.)

 

7. Keskinäisten yhtiöiden, yhdistysten ja säätiöiden eurooppalaisen peruskirjan laatiminen (kirjallinen kannanotto): ks. pöytäkirja

8. Raskaiden tavarankuljetusajoneuvojen törmäykset (kirjallinen kannanotto)
Puheenvuorot videotiedostoina
MPphoto
 

  Puhemies.(PL) Aluksi luen teille kaksi kirjallista kannanottoa. Ensimmäisen ovat esittäneet jäsenet Tarabella, Bastos, Canfin, Vergiat ja Weber keskinäisten yhtiöiden, yhdistysten ja säätiöiden eurooppalaisen peruskirjan laatimisesta. Sen on allekirjoittanut parlamentin jäsenten enemmistö. Tästä syystä kannanotto toimitetaan työjärjestyksen 123 artiklan mukaisesti vastaanottajilleen ja julkaistaan allekirjoittajien nimien kanssa tässä istunnossa hyväksyttyjen tekstien yhteydessä.

Toisen kirjallisen kannanoton esittivät jäsenet Hall, Ayala Sender, Durant, Koch ja Wils raskaiden tavarankuljetusajoneuvojen törmäyksistä. Sen on allekirjoittanut parlamentin jäsenten enemmistö. Tästä syystä kannanotto toimitetaan työjärjestyksen 123 artiklan mukaisesti vastaanottajilleen ja julkaistaan allekirjoittajien nimien kanssa tässä istunnossa hyväksyttyjen tekstien yhteydessä.

 
  
MPphoto
 

  Mike Nattrass (NI). (EN) Arvoisa puhemies, sen valossa, mistä juuri olemme keskustelleet, haluaisin todeta, että turvallisuutta tässä rakennuksessa on lisätty, ja haluan esittää kiitoksemme niille miehille ja naisille, jotka suojelevat meitä. Haluaisin kuulla vakuutuksenne siitä, että Brysselissä tapahtuneiden turvallisuusrikkomusten, joihin liittyi myös tuliaseita, tutkintaa jatketaan määrätietoisesti. Kyseiset rikkomukset asettivat henkilökuntamme, vieraamme ja itsemme vakavaan vaaraan. Saanko kuulla myös vakuutuksenne siitä, että ylempi johto asetetaan tarvittaessa vastuuseen ja että kyseisiä "sotilaita" ei uhrata "kenraalien" suojelemiseksi?

(Suosionosoituksia)

 
  
MPphoto
 

  Puhemies. (PL) Vakuutan teille, että asiaa tarkastellaan alituisesti toimielimemme turvallisuuden lisäämistä silmällä pitäen.

 
  
MPphoto
 

  Marc Tarabella (S&D). (FR) Arvoisa puhemies, arvoisat jäsenet, kirjallisen kannanoton 84/2010 allekirjoittamisen yhteydessä haluan luonnollisesti kiittää kaikkia seuraavia allekirjoittaneita: jäsen Bastos Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraattien) ryhmästä, jäsen Canfin Euroopan parlamentin Vihreät/Euroopan vapaa allianssi -ryhmästä, jäsen Vergiat Euroopan yhtyneen vasemmiston konfederaatioryhmästä/Pohjoismaiden vihreästä vasemmistosta ja jäsen Weber Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmästä. Pystyimme yhdessä keräämään allekirjoittaneiden enemmistön.

Kiitokset sosiaalitalouden toimijoille, jotka ryhtyivät toimiin ja tekivät mahdolliseksi sen, että tämä parlamentti voi lähettää selkeän signaalin komissiolle, jotta se lopulta tunnustaisi keskinäisten yhtiöiden, yhdistysten ja säätiöiden yhteisen eurooppalaisen peruskirjan.

(Suosionosoituksia)

 

9. Äänestykset
Puheenvuorot videotiedostoina
MPphoto
 
 

  Puhemies.(PL) Esityslistalla on seuraavana äänestykset.

(Äänestysten tulokset ja niiden kulkua koskevat yksityiskohdat: ks. pöytäkirja.)

 

9.1. Tiedotusvälineitä koskeva lainsäädäntö Unkarissa (B7-0191/2011) (äänestys)
  

– Ennen äänestystä:

 
  
MPphoto
 

  Joseph Daul, PPE-ryhmän puolesta.(FR) Arvoisa puhemies, ennen suunniteltua äänestystä Unkarin tiedotusvälineitä koskevasta lainsäädännöstä haluaisin kiinnittää jäsenkollegojen huomion viimeaikaisiin vaiheisiin tilanteessa ja esittää konkreettisen ehdotuksen.

Unkarin parlamentti hyväksyi neljä päivää sitten tarkistukset – kaikki tarkistukset – joita Euroopan komissio oli vaatinut kielteisestä äänestyksestä huolimatta. Sivumennen sanoen Unkarin sosialistit ja vihreät olivat äänestäneet vastaan. Komission jäsen Kroes oli läsnä äänestyksessä ja hän ilmoitti, että lain muutettu versio oli Euroopan unionin lainsäädännön ja erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjan mukainen. Vasemmistoryhmien laatimassa päätöslauselmassa, josta äänestetään tänään keskipäivällä, sivuutetaan kuitenkin kokonaan kyseiset tosiasiat. Teksti on käytännössä sama kuin kolme viikkoa sitten, eikä siinä mainita Unkarin parlamentin äänestystä. Kysymykseni kuuluu seuraavasti: elääkö tämä parlamentti todellisessa vai kuvitteellisessa maailmassa? Onko päätöslauselma suunnattu Unkarin hallitusta vai Euroopan komissiota vastaan, jolla ei enää ole mitään sanottavaa laista?

(Suosionosoituksia)

Haluan erityisesti kysyä liberaaliryhmän puheenjohtajalta: luotatteko komission jäseneen Kroesiin vai ette?

Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraattien) ryhmä katsoo, että tämä parlamentti menettäisi uskottavuutensa, jos se hyväksyisi tekstejä, jotka eivät vastaa todellisuutta. Täytyykö meidän muuntua teatteriksi, joka tekee kansallista poliittista selvitystyötä?

(Suosionosoituksia)

Näissä olosuhteissa PPE-ryhmä vetää oman päätöslauselmansa pois ja kehottaa muita ryhmiä tekemään samoin. Pelissä on parlamentin uskottavuus.

 
  
MPphoto
 

  Puhemies. (PL) Arvoisat parlamentin jäsenet, ehdotus on selvä. Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ryhmä on ymmärtääkseni vetänyt päätöslauselmansa pois. Tästä syystä meillä on ainoastaan yksi päätöslauselma, jonka ovat esittäneet monta poliittista ryhmää yhdessä. Pyydän poliittisten ryhmien edustajia kommentoimaan asiaa.

 
  
MPphoto
 

  Hannes Swoboda, S&D-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät kuulijat, jäsen Daul puhui todellisuudesta. Totta on se, että Unkarin hallitus tai Unkarin parlamentti on muuttanut lakia, ja se on hyvä asia, koska muistan tässä salissa käydyn keskustelun, jonka aikana jotkut sanoivat – myös te, jäsen Daul, että mitään ei tarvitse muuttaa, kaikki on kunnossa. Nyt yhtäkkiä sitä täytyykin muuttaa.

(Suosionosoituksia vasemmalta)

On kuitenkin totta – ja voitte myös lukea tämän – että Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj) mediavaltuutettu ja Euroopan neuvoston edustaja ovat todenneet näiden tarkistusten olevan riittämättömiä.

Tämä on todellisuus, jäsen Daul. Tämä on todellisuus.

(Suosionosoituksia vasemmalta)

Eilen illalla ryhmämme kokouksessa keskustelimme laista ja muutoksista ja – aivan kuin Etyj ja Euroopan neuvosto – tulimme siihen lopputulokseen, että muutokset ovat riittämättömiä. Mikä tahansa päätös tehdäänkin tänään – voitattepa te, jäsen Daul, tai voitammepa me – me emme anna periksi taistelussa tiedotusvälineiden vapauden puolesta, jäsen Lange. Jos te teette näin, se on teidän asianne.

(Suosionosoituksia vasemmalta)

Tiedotusvälineiden vapaus on demokratian loukkaamaton elementti. Me haluamme demokratiaa ja haluamme tiedotusvälineiden vapautta. Tästä syystä pyydämme teitä äänestämään tämän mukaisesti tänään. Tiedämme, että ryhmässänne on myös joitakin jäseniä, jotka ovat kanssamme samaa mieltä. Meidän on taisteltava tiedotusvälineiden vapauden puolesta – Unkarissa ja myös muualla.

(Suosionosoituksia vasemmalta)

 
  
MPphoto
 

  Puhemies. (PL) Arvoisat kuulijat, arvoisat jäsenkollegat, ymmärtääkseni neljä poliittista ryhmää eivät ole vetämässä kannanottoaan takaisin. Voisimme päättää keskustelun tähän ja suorittaa äänestyksen, mutta käsittääkseni parlamentin Euroopan liberaalidemokraattien ryhmä haluaa sekin esittää kannanoton. Olkaa hyvä.

 
  
MPphoto
 

  Alexander Graf Lambsdorff, ALDE-ryhmän puolesta.(DE) Arvoisa puhemies, erityisesti meitä on puhuteltu. Luonnollisesti luotamme komission jäsenen Kroesin työhön. Hän hoiti sekundaarilainsäädännön tarkastelun esimerkillisesti. Toivomme, että primaarilainsäädännön tarkistanut komission jäsen olisi tehnyt työnsä samalla tavalla, sillä ongelmien lähde on siellä.

(Suosionosoituksia vasemmalta)

Tosiasialliseen tilanteeseen kuuluvat juuri jäsen Swobodan mainitsemat seikat, nimittäin että niin Euroopan neuvoston kuin Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestönkin (Etyj) mielestä tarkistukset ovat riittämättömiä. Unkarin varapääministeri ja julkishallinnosta ja oikeusasioista vastaava ministeri Navracsics on itse myöntänyt, ettei tiedostusvälineitä koskevaa lakia muutettu merkittävästi. Voin mainita journalististen lähteiden suojan, josta ei vielä ole säännöksiä, tai tiedotusvälineistä vastaavan viranomaisen kokoonpanon tai toimivaltuudet. Kaikista näistä asioista on vielä keskusteltava.

Tästä syystä haluan todeta Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmän puolesta, että me emme vedä takaisin päätöslauselmaamme vaan pyydämme suorittamaan äänestyksen.

 
  
MPphoto
 

  Puhemies.(PL) Arvoisat kuulijat, äänestämme neljän poliittisen ryhmän esittämästä päätöslauselmasta.

 

9.2. Eteläiset naapurimaat ja erityisesti Libya humanitaariset näkökohdat mukaan luettuna (B7-0169/2011) (äänestys)
 

– Ennen äänestystä:

 
  
MPphoto
 

  Ana Gomes (S&D). (PT) Arvoisa puhemies, asiassa on uusi elementti, joka ei käy ilmi päätöslauselmasta, ja pyydän parlamenttia ilmaisemaan kanssamme närkästystä ja huolta. Asia koskee BBC:n toimittajia, jotka pidätettiin laittomasti, minkä jälkeen heitä kidutettiin ja heidät alistettiin valeteloituksiin. Kyseiset toimittajat näkivät myös monia vangittuja libyalaisia vankilassa täysin epäinhimillisissä olosuhteissa.

Tämä osoittaa myös, että toimittajat eivät pysty tekemään työtään vapaasti Libyassa. Asia on tärkeä, ja kehotan parlamenttia osoittamaan kanssamme paheksuntaa ja huolta, mikä meidän on välitettävä neuvostolle.

 
  
MPphoto
 

  Puhemies.(PL) Arvoisa jäsen Gomes, onko teillä mielessänne täsmällinen tarkistus? Voimme käsitellä vain täsmällisiä tarkistuksia, emme yleisiä vetoomuksia.

 
  
MPphoto
 

  Ana Gomes (S&D).(PT) Arvoisa puhemies, tietojeni mukaan liberaaliryhmä haluaisi esittää suullisen tarkistuksen, josta on sovittu, mutta jos näin ei ole asianlaita, esitän tarkistuksen mielelläni.

 
  
MPphoto
 

  Puhemies.(PL) Hyvä on, ymmärrän. Se on yleinen kommentti. Kiitos.

 
  
MPphoto
 

  Michał Tomasz Kamiński (ECR).(PL) Arvoisa puhemies, kaikella kunnioituksella, kuulimme teidän sanovan että päätöslauselma hyväksyttiin, mutta en nähnyt tulosta, en ainakaan minun näytölläni enkä edessäni olevan paikan näytöllä. Minusta myös meille olisi näytettävä tulokset, joilla tarkoitan tämän äänestyksen tulosta.

 
  
MPphoto
 

  Puhemies. (PL) Tässä on tulos: 316 puolesta, 264 vastaan ja 33 tyhjää.

 
  
MPphoto
 

  József Szájer (PPE).(EN) Arvoisa puhemies, haluaisin muistuttaa parlamenttia kaksinaismoraalista, jota sovellamme. Unkarin tiedotusvälineitä koskevaan lakiin liittyen maanantaina esiintyi tapaus, jota ei mainittu päätöslauselmassamme.

Nyt yritämme sisällyttää siihen vasta eilen tapahtuneita asioita. Tämä on selvästikin kaksinaismoraalia, jota parlamentti soveltaa, ja se on valitettavaa ja mahdotonta hyväksyä.

 
  
 

- Ennen tarkistuksesta 11 toimitettua äänestystä:

 
  
MPphoto
 

  Guy Verhofstadt (ALDE). (EN) Arvoisa puhemies, puhun kaikkien ryhmänjohtajien ja useimpien koordinaattoreiden puolesta, koska eilen istunnon jälkeen vallalla oli yleinen tunne siitä, että kohtaa 11 on vahvistettava. Suullinen tarkistus, jonka esitän, on seuraava: "kehottaa komission varapuheenjohtajaa/unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa vakiinnuttamaan suhteet Libyan kansalliseen siirtymävaiheen neuvostoon ja aloittamaan näiden suhteiden virallistamisprosessin kannustaakseen siten siirtymistä demokratiaan, varmistamaan Libyan yhteiskunnan edustajien laajemman osallistumisen ja naisten ja vähemmistöjen voimaannuttamisen siirtymäprosessissa ja tukemaan kansallista siirtymävaiheen neuvostoa vapautetulla alueella, jotta voidaan lievittää paikallisväestöön kohdistuvia paineita ja huolehtia sen humanitaarisista perustarpeista, mukaan luettuna lääkinnällinen apu."

Tämä tarkistus on esitetty seitsemän ryhmänjohtajan ja myös kaikkien koordinaattoreiden nimissä ja siitä on sovittu heidän kanssaan.

 
  
 

(Suullinen tarkistus hyväksyttiin)

 

9.3. EU:n Iranin-strategia (A7-0037/2011, Bastiaan Belder) (äänestys)
 

- Ennen 6 kohdasta toimitettua äänestystä:

 
  
MPphoto
 

  Bastiaan Belder, esittelijä. (NL) Arvoisa puhemies, Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmän aloitteesta ja muiden ryhmien hyväksynnällä ehdotan, että seuraava suullinen tarkistus lisätään 6 kohdan jälkeen:

– "tuomitsee jyrkästi Iranin oppositiojohtajien Hossein Mousavin ja Mehdi Karoubin ja heidän vaimojensa laittomat pidätykset, joihin Iranin turvallisuuspalvelu on syyllistynyt, ja vaatii heidän välitöntä ja ehdotonta vapauttamistaan; huomauttaa, että pidätys tapahtui Iranin lain vastaisesti; tuomitsee Iranin viranomaisten asenteen oppositiota kohtaan opposition harjoittaessa legitiimiä protestioikeuttaan ja ilmaisee solidaarisuutensa Iranin kansaa kohtaan sen demokraattisissa pyrkimyksissä; pitää valitettavana Iranin hallituksen tekopyhyyttä, sillä se käyttää liiallista voimaa ja painostusta ja pidättää mielivaltaisesti rauhanomaisia mielenosoittajia, jotka osoittavat solidaarisuuttaan Egyptin kansalle 14. helmikuuta 2011, vaikka hallitus väittää tukevansa Egyptin vapauttamista;

 
  
 

(Suullinen tarkistus hyväksyttiin.)

Ennen johdanto-osan N kappaleesta toimitettua äänestystä:

 
  
MPphoto
 

  Anna Ibrisagic (PPE). (SV) Suullinen tarkistus koskee yksittäisen sanan poistoa, ja kyseinen sana on "ja". Luen tekstin englanniksi ja sitten selitän poiston syyn.

– "ottaa huomioon, että Iranin ja Turkin suhteet ovat syventyneet huomattavasti"; seuraava sana "ja" poistetaan ja johdanto-osan kappale jatkuu "ottaa huomion, että Iran hyödyntää valtiollisia ja muita liittolaisiaan, kuten Syyriaa, Hizbollahia ja Hamasia ja myös muslimiveljeskuntaa, alueen horjuttamiseen".

(SV) Haluamme poistaa "ja"-sanan keskeltä, koska emme halua yhdistää Turkin ja Iranin suhteita sekä Iranin suhteita Hizbollahiin ja Hamasiin.

 
  
 

(Suullinen tarkistus hyväksyttiin)

 

9.4. Ihmisoikeusneuvoston 16. istunto (Geneve, 28. helmikuuta - 25. maaliskuuta 2011) (B7-0158/2011) (äänestys)
 

– Ennen äänestystä:

 
  
MPphoto
 

  Heidi Hautala, ihmisoikeuksien alivaliokunnan puheenjohtaja.(EN) Arvoisa puhemies, minulla on erittäin hyviä uutisia ihmisoikeuksista. Saharov-palkinnon saajaehdokas Haitham al-Maleh, 80-vuotias syyrialainen ihmisoikeusjuristi, armahdettiin ja vapautettiin kaksi päivää sitten. Tämä on loistava esimerkki siitä, miten Euroopan parlamentti voi vahvistaa ihmisoikeuksia.

Nyt kun Haitham al-Maleh on jälleen vapaa, hän on täynnä tarmoa pyrkimyksissään auttaa vapauttamaan tuhansia poliittisia vankeja Syyriassa.

(Kovaäänisiä suosionosoituksia)

 
  
MPphoto
 

  Puhemies.(PL) Kiitos, että kerroitte nämä uutiset. Tämä varmasti antaa uutta voimaa työhömme.

– Ennen 8 kohdasta toimitettua äänestystä:

 
  
MPphoto
 

  Jean-Pierre Audy (PPE). (FR) Arvoisa puhemies, haluan vain mainita, että kun järjestätte äänestyksen alkuperäisen asiakirjan kohdasta 8, ranskankielisessä käännöksessä lukee, että kyse on kohdasta 19. Niinpä äänestysohjeiden yhteydessä on esiintynyt väärinkäsitys.

 
  
MPphoto
 

  Puhemies.(PL) Tarkistamme asian. Kiitos huomautuksestanne.

 
  
  

Puhetta johti
varapuhemies Diana WALLIS

 
  
MPphoto
 

  Fiona Hall (ALDE).(EN) Arvoisa puhemies, haluan vain käyttää tilaisuutta hyväkseni ja kiittää niitä 400 kollegaa, jotka allekirjoittivat kirjallisen kannanoton 81; haluan kiittää myös henkilökuntaani kaikkien kovasta työpanoksesta ja kirjallisista kannanotoista vastaavaa yksikköä sen tuesta, mutta suurimman kiitoksen annan kampanjoijille, joiden omistautuminen asialle teki tämän mahdolliseksi.

Olen ylpeä siitä, että olen jäsen parlamentissa, jossa tavallisten kansalaisten on mahdollista esittää asiansa ja jossa parlamentin jäsenet kuuntelevat ja ovat vakuuttuneita asiastaan. Tätä demokratia parhaimmillaan on ja se osoittaa, että Euroopan unioni ei ole erillään kansastaan.

 

10. Äänestysselitykset
Puheenvuorot videotiedostoina
MPphoto
 

  Puhemies. (EN) Siirrymme nyt äänestysselityksiin.

 
  
  

Suulliset äänestysselitykset

 
  
  

Päätöslauselmaesitys B7-0191/2011

 
  
MPphoto
 

  Monika Flašíková Beňová (S&D). (SK) Arvoisa puhemies, äänestin Euroopan sosialistiryhmän yhdessä esittämän päätöslauselman puolesta lähinnä siksi, että asiat ovat muuttuneet Unkarissa vain vähän päätöslauselman tärkeyden ja ajankohtaisuuden osalta, vaikka maassa on tapahtunut joitakin muutoksia aikana, joka on kulunut päätöslauselman luonnostelun ja siitä tänään suoritetun äänestyksen välillä.

Haluan ensinnäkin tuoda esille pettymyksemme siihen, että komissio päätti alusta alkaen keskittyä vain kolmeen kysymykseen tiedotusvälineitä koskevassa kiistellyssä Unkarin lainsäädännössä. Olemme ehdottomia sen suhteen, että koska Unkarin hallitus ja parlamentti olivat käsitelleet näitä kolmea kysymystä suhteellisen tyydyttävästi, komission olisi pitänyt edelleen valvoa tarkoin sitä, onko Unkarin tiedotusvälinelainsäädäntö sopusoinnussa EU:n lainsäädännön ja varsinkin perusoikeuskirjan kanssa.

Haluamme myös kehottaa Unkarin viranomaisia sitoutumaan lainsäädännön tulevien muutosten yhteydessä entistä tiiviimpään yhteistyöhön asianosaisten, kuten kansalaisyhteiskunnan, kanssa, sillä vain tällä tavoin lainsäädäntöä voidaan suunnitella aidosti demokraattisessa maassa. Tällä tavoin panostukset ja suositukset voivat olla todella kannustavia, olipa kyse sitten omistamme eli Euroopan parlamentin ja komission taikka Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön tai Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutetun panostuksista ja suosituksista.

 
  
MPphoto
 

  Hannu Takkula (ALDE).(FI) Arvoisa puhemies, varmasti ne kaikki tässä talossa, jotka allekirjoittavat Euroopan unionin periaatteet, ovat sitä mieltä, että mediavapaus on erittäin tärkeä asia. Tämä vapaus tietenkin sisältää vastuun. Tämän esityksen kohdalla jouduin kuitenkin äänestämään vastaan.

Informaatio, jonka olen tästä asiasta saanut ja jota täälläkin on käyty läpi, osoittaa, että komissio teki Unkarille vaatimuksia ja Unkari vastasi niihin ja korjasi näiltä osin medialakiansa, ja minun mielestäni sen olisi pitänyt riittää. Tässä suhteessa olen sitä mieltä, että tästä ei pidä tehdä tällaista poliittista kysymystä, jossa ikään kuin vasemmisto on oikeistoa vastaan tai niin edelleen, vaan tässä pitää olla samat standardit kaikille. Jos komissio hyväksyi tämän Unkarin muutoksen, silloin hyväksyn minäkin. Minun mielestäni se on tässä lähtökohta ja sen vuoksi äänestin valitettavasti tätä omankin ryhmäni mietintöä tai ajatusta vastaan, koska olen sitä mieltä, että se, mitä Unkarissa on tehty, on ollut juuri komission vaatimusten mukaista..

 
  
MPphoto
 
 

  Daniel Hannan (ECR).(EN) Arvoisa puhemies, ennen kuin lausun mielipiteeni tiedotusvälineiden vapaudesta Unkarissa, meidän olisi syytä tarkastella parlamenttimme toimia.

Meidän olisi syytä ottaa huomioon ne sadat tuhannet eurot, joita annamme julkisena tukena Euroopan unionin jäsenvaltioiden toimittajille; meidän olisi syytä ottaa huomioon, että käytämme kymmeniä tuhansia euroja joka viikko erityisesti paikallisten toimittajien lennättämiseksi Brysseliin ja Strasbourgiin heidän viihdyttämisekseen; meidän olisi syytä ottaa huomioon myös tapa, jolla lukuisille Brysselin kirjeenvaihtajille maksetaan toista palkkaa työstä, jota he tekevät neuvonantajina tiedotusvälineitä koskevissa asioissa tai EU:n rahoittamien ilmaisesitteiden toimittajina tai kirjoittajina.

Jos olisin unkarilainen, kyseenalaistaisin vakavasti paitsi Unkarin tiedotusvälinelainsäädännön myös maan hallituksen etenevät itsevaltaiset pyrkimykset, mutta koska en ole unkarilainen, asia ei kuulu minulle.

Olen kuitenkin tämän parlamentin jäsen, ja minusta tapa, jolla käytämme veronmaksajien rahoja selvästi propagandistisella tavalla, loukkaa soveliaisuuden, kohtuuden ja demokratian perusperiaatteitamme. Meidän olisi poistettava malka omasta silmästämme ennen kuin ryhdymme arvostelemaan Unkaria..

 
  
  

Päätöslauselmaesitys RC-B7-0169/2011

 
  
MPphoto
 

  Lara Comi (PPE).(IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, äänestin tämän tärkeän päätöslauselman puolesta. On elintärkeää, että Euroopan unioni tekee mahdollisimman pikaisesti kaiken voitavansa toimivaltuuksiensa rajoissa kriisin selvittämiseksi yhteistyössä YK:n turvallisuusneuvoston kanssa.

Ihmisoikeusrikkomusten tiukka tuomitseminen, ehdotus sulkea ilmatila, asevientikiellon ja muiden sanktioiden asettaminen, humanitaarisen avun toimittaminen, Euroopan kansalaisten evakuointi sekä siviiliväestölle toimitettavan avun turvaaminen ovat kuitenkin kaikki sellaisia ex post -toimia, joilla kriisiä pyritään suitsimaan.

Euroopan unionin on kuitenkin otettava nykyistä tiukempi poliittinen rooli kansainvälisesti ja kyettävä ratkaisemaan keskeiset haasteet. Kriisin selvittämisen jälkeen meidän on mielestäni pysähdyttävä pohtimaan, kuinka EU voisi toimia tulevaisuudessa niin, että vältetään tilanteet, joissa heikot demokratiat kukistuvat ja äityvät humanitaariseksi katastrofiksi.

 
  
MPphoto
 

  Tunne Kelam (PPE).(EN) Arvoisa puhemies, äänestin luonnollisesti tämän päätöslauselman puolesta. Minusta on kuitenkin tärkeää, että huomenna kokoontuva Eurooppa-neuvosto toimii mahdollisimman nopeasti ja päättäväisesti ensinnäkin lentokieltoalueen perustamiseksi Libyan ylle estämään kansalaisten tappaminen hallituksen toimesta sekä toiseksi suhteiden luomiseksi väliaikaisen kansallisen neuvoston kanssa. Lisäsimme tämän vaatimuksen päätöslauselmaamme.

Kaiken kaikkiaan olen kuitenkin sitä mieltä, että yhtä päätöslauselman kohtaa on korostettava, nimittäin sitä, että Pohjois-Afrikan vallankumoukselliset muutokset ovat osoittaneet, että EU:n myönteinen vaikutus ja pitkäkestoinen uskottavuus alueella riippuvat EU:n kyvystä tehdä arvopohjaista yhtenäistä ja yhteistä ulkopolitiikkaa, joka on selvästi uusien demokraattisten voimien puolella.

 
  
MPphoto
 

  Pino Arlacchi (S&D).(EN) Arvoisa puhemies, äänestin päätöslauselman puolesta. Haluaisin korostaa, että komission hiljattain käynnistämä demokratian ja yhteisen hyvinvoinnin kumppanuushanke eteläisen Välimeren alueen kanssa on merkittävä ensimmäinen askel oikeaan suuntaan.

EU oli näkyvästi poissa Pohjois-Afrikan kriisin ja demokratiaan siirtymisprosessin alussa, mutta nyt se näyttää aktivoituneen ja tehostaneen toimiaan alueella.

 
  
MPphoto
 

  Mitro Repo (S&D).(FI) Arvoisa puhemies, Libyan kansalla tulee olla ensisijainen oikeus päättää oman maansa tulevaisuudesta. Kun todellisen demokratian ja vapauden aate on lähtöisin kansasta, sitä ei voi pakottaa ulkoa käsin.

Huomenna järjestettävän Eurooppa-neuvoston ylimääräisen huippukokouksen tulee päästä sopuun EU:n roolista alueella. EU:n tulee tukea arabimaailmassa tapahtuvaa demokratia-aaltoa kaikin mahdollisin keinoin. Aikaa ei tule hukata, on ryhdyttävä sanoista tekoihin. EU:n on oltava politiikassaan johdonmukainen ja sen on kannettava vastuunsa alueella myös pitkällä aikavälillä. Mikäli siviiliväestöön kohdistetut iskut jatkuvat, kuten näyttää, EU:n tulee neuvotella YK:n mandaatista ja toimista lentokieltoalueen luomiseksi Libyan ylle humanitaarisen katastrofin estämiseksi. Myös sotilaallisen väliintulon mahdollisuus on tässä tilanteessa säilytettävä.

 
  
MPphoto
 

  Adam Bielan (ECR).(PL) Arvoisa puhemies, olemme todistamassa yhden viimeisen sodanjälkeisen historian pitkäaikaisen järjestelmän päättymistä. Muammar Gaddafi ei ole kuitenkaan pystynyt luopumaan vallasta kunniallisesti vaan hän on julistanut sodan omaa kansaansa vastaan pitääkseen kiinni diktatorisesta vallastaan. Kääntämällä aseensa kansalaisiaan vastaan hän on kyseenalaistanut nykyaikaisen sivilisaation perusteet. Hän on syyllistynyt rikokseen ihmisyyttä vastaan. Meillä on siten velvollisuus tukea Libyan kansaa heidän taistelussaan vapauden, demokratian ja perusihmisoikeuksien puolesta.

Meidän on ryhdyttävä toimiin yhteistyössä YK:n kanssa vakauden palauttamiseksi Libyaan sekä rikoksiin syyllistyneiden, myös eversti Gaddafin, rankaisemiseksi. Humanitaarisen avun varmistaminen siviileille sekä turvan tarjoaminen Libyan pakolaisille on erityisen tärkeää. Presidentti Reaganin hallinto yritti jo 25 vuotta sitten lopettaa Gaddafin hallinnon. Meidän on nyt toteutettava kaikki kansainvälisen lain sallimat toimet Gaddafin syrjäyttämiseksi, minkä vuoksi annan tukeni parlamentin päätöslauselmalle.

 
  
MPphoto
 

  Anneli Jäätteenmäki (ALDE).(FI) Arvoisa puhemies, äänestin tämän päätöslauselman puolesta, vaikka minusta siinä on tiettyjä huolenaiheita. Ensinnäkin haluan todeta, että ryhmäni tapasi Libyan vastarinnan edustajia tällä viikolla ja nämä edustajat sanoivat, etteivät he halua Lännen aseellista väliintuloa. Tämä tuli aivan selvänä toiveena. Minusta tässä asiassa EU:n ei kannata olla lipun liehuttaja, vaan tässä tulee toimia yhdessä YK:n ja arabimaiden kanssa.

Tästä huolimatta tässä päätöslauselmassa puhutaan humanitaarisesta interventiosta, joka valitettavan usein tarkoittaa aseellista interventiota. Parlamentti ottaa nimenomaan kannan intervention puolesta, joskin hienoin sanankääntein.

Toinen huolenaiheeni on tämä no flight zone, joka pahoin pelkään, johtaa Libyan pommituksiin. Minusta tässä täytyy toimia YK-johtoisesti ja koko arabimaailma, Afrikka ja EU yhdessä.

 
  
MPphoto
 

  Daniel Hannan (ECR).(EN) Arvoisa puhemies, sotilaallista väliintuloa vaativien (lentokieltoaluehan on eräänlainen sotilastoimi, koska se edellyttää valmiutta iskeä maassa olevaan lentokalustoon) olisi syytä muistaa kolme asiaa. Ensinnäkin, kuten olemme kuulleet, Libyan oppositio ei halua ulkomaiden väliintuloa. Joka puolella Benghazia voi nähdä julisteita, joissa tämä todetaan. Toiseksi Gaddafin hallinto toivoo ulkomaiden väliintuloa: se nimittäin oikeuttaisi diktaattorin perustelut siitä, että hän puolustaa maataan ulkomaisia hyökkääjiä vastaan. Kolmas asia on se, ettei meillä ole varaa sotilastoimiin. Ensimmäinen alus alueella humanitaarisen kriisin alettua oli maastamme tullut HMS Cumberland, joka oli alueella, koska se oli menossa romutettavaksi! Lisäksi laivastomme toiminta-alue on yhä paljon laajempi kuin monien muiden jäsenvaltioiden laivaston.

Suorat iskut Gaddafin hallintoa vastaan olivat vielä 1980-luvulla kenties jotenkin perusteltavissa, koska hallinto oli sekaantunut suoranaisesti kansainväliseen terrorismiin. On hämmästyttävää, että jonkinlaista väliintuloa nyt vaativat eivät kannattaneet sitä silloin, kun se olisi ollut perusteltavissa kansainvälisen lain normien nojalla. On vastenmielistä nähdä kaikkien näiden Euroopan johtajien mielistelevän Libyan kauheaa hallintoa. Olemme jo saaneet aikaan ihan tarpeeksi ongelmia tähänastisilla toimillamme. Minusta olemme tehneet jo tarpeeksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Anna Záborská (PPE). (SK) Arvoisa puhemies, kannatan tätä päätöslauselmaa ja annoin sille siksi tukeni. Päätöslauselman antaminen ei kuitenkaan riitä.

Neljä tuhatta muslimia hyökkäsi viime viikolla Egyptissä lähellä Kairoa sijaitsevaan koptilaiseen kylään, missä he polttivat kaksi kirkkoa ja estivät palomiesten pääsyn kylään. Aluksi armeija ei halunnut puuttua asiaan. Kun se lopulta tuli väliin, muslimien edustajat ajoivat sen pois ja väittivät, että kaikki on kunnossa. Kylässä asuville 12 000 kristitylle määrättiin ulkonaliikkumiskielto.

Eurooppa tiesi ennen, kuka on hyvä ja kuka paha ja miksi. Hyvien ihmisten, kuten johtajien Havel, Walesa ja Čarnogurský, tuen ansiosta saatoimme valmistautua kommunismin kukistumiseen. Tänä päivänä EU:n poliitikot kuitenkin kättelevät diktaattoreja sekä ummistavat silmänsä kristittyjen vainoilta. He eivät ajattele asioita hyvän ja pahan kannalta, koska pragmatismi ei tunne tällaisia käsitteitä. Jos tähän ei tule muutosta, saatamme aiheuttaa enemmän pahaa kuin hyvää Pohjois-Afrikassa.

 
  
  

Mietintö: Bastiaan Belder (A7-0037/2011)

 
  
MPphoto
 

  Pino Arlacchi (S&D). – (EN) Arvoisa puhemies, äänestin tämän mietinnön puolesta, koska siinä tehdään selkeä ero kahden Irania koskevan tärkeimmän kysymyksen eli nykyhallinnon toimesta tapahtuvien ihmisoikeusrikkomusten sekä Iranin ydinohjelman välillä.

Mietinnössä tuetaan neuvoston kaksisuuntaista suhtautumista ydinohjelmakysymykseen: yhtäältä ovat sanktiot mutta toisaalta tarjotaan mahdollisuus vuoropuheluun.

Iranissa tänä päivänä tapahtuvat äärimmäisen vakavat ihmisoikeusrikkomukset on ehdottomasti tuomittava. Rikollisista suurin osa on valtionlaitosten edustajia, jotka tekevät näitä tekoja saamatta rangaistusta.

Meidän olisi samalla vältettävä vaatimasta vastuuttomasti kansainvälistä aseellista väliintuloa nykyistä tyranniaa vastaan. Kaikki iranilaiset heidän poliittisesta kannastaan riippumatta pitäisivät ihmisoikeuksien nimissä maahan tehtyä hyökkäystä hyökkäyksenä koko maata vastaan ja uutena perusoikeuksien loukkauksena.

Ainoa voittaja tällöin olisi Mahmud Ahmadinežad.

 
  
MPphoto
 

  Tunne Kelam (PPE).(EN) Arvoisa puhemies, äänestin tämän päätöslauselman puolesta, joten minusta on nyt aika suhtautua Teheranin hallintoon samalla tavoin kuin olemme suhtautuneet Libyaan ja eversti Gaddafiin. Toisin sanoen toivon elättely luottamuksen rakentamisesta ei ole enää realistinen vaihtoehto. Meidän olisi tuettava Iranin oppositiota nykyistä enemmän. Olen erityisen huolissani Ashrafin oppositioleiristä, joka on ollut piiritettynä ja painostettuna heinäkuusta 2009 lähtien. Leirin humanitaarinen tilanne on sietämätön. Parlamentti antoi leirin tilanteesta päätöslauselman huhtikuussa 2009 ja kirjallisen julkilausuman viime marraskuussa, ja neuvoisin Catherine Ashtonia välittämään huomenna tämän vakavan viestin Eurooppa-neuvostolle.

 
  
MPphoto
 

  Adam Bielan (ECR).(PL) Arvoisa puhemies, Mahmud Ahmadinežadin hallitsema Iran on suuri huolenaihe maan hallitsijoiden ydinasepyrkimysten vuoksi. Maan jatkuva kieltäytyminen yhteistyöstä kansainväkisen atomienergiajärjestön kanssa ja Iranin ydinohjelman valvonnan puute aiheuttavat sen, että Irania vastaan on harkittava järeitä toimenpiteitä.

Kun otetaan huomioon, että kyse on autoritaarisesta hallinnosta, meidän on varauduttava mahdollisuuteen, että hallinto uhkaa muita maita ja etenkin Iranin naapurimaita. Erityistä pelkoa on aiheuttanut Israelin vastainen retoriikka, jota Iranin presidentti on viljellyt jo jonkin aikaan. En voi hyväksyä Iranin viranomaisten kantaa tähän asiaan ja tuomitsen sen ehdottomasti. Äänestämällä päätöslauselman puolesta ilmaisen vastustavani Iranin vihamielistä ulkopolitiikkaa sekä vaadin poliittisten vankien vapauttamista, ihmisoikeustaistelijoiden vainojen lopettamista sekä yhteistyön aloittamista kansainvälisten järjestöjen, myös YK:n elinten, kanssa. Kannatan myös Turkin ja Brasilian diplomaattisia ponnisteluja ydinasekysymyksen ratkaisemiseksi.

 
  
MPphoto
 

  Daniel Hannan (ECR). (EN) Arvoisa puhemies, Iranissa vuonna 1979 tapahtunut vallankumous nähdään vielä jonakin päivänä käänteentekevänä tapahtumana Ranskan vuoden 1789 vallankumouksen tai Venäjän vuoden 1917 vallankumouksen tavoin. Niiden tavoin Iranin vallankumous levisi välittömästi yli kansallisten rajojen ja pyrki toistumaan ympäri maailman, ja niiden tavoin myös Iranin vallankumous polki kaikkia kansainvälisen lain, kansallisen suvereniteetin ja alueellisen tuomiovallan vakiintuneita normeja.

Mikä oli vallankumouksen tunnusomainen teko? Se oli Yhdysvaltain lähetystön piiritys. Nyt on syytä pysähtyä hetkeksi miettimään tapahtuman poikkeuksellisuutta, kun otetaan huomioon maiden välillä aiemmin vallinneet suhteet. Jopa toisen maailmansodan aikaan, jolloin vastakkain olleet ideologiat yrittivät hävittää toinen toisensa, diplomaatit evakuoitiin rauhanomaisesti puolueettomien maiden avulla. Jos Yhdysvallat aikoisi hyökätä Kuubaan huomenna, voitaisiin odottaa rauhanomaista diplomaattien vaihtoa. Iranilaiset halusivat viestittää, etteivät heidän sääntönsä sovi yhteen meidän sääntöjemme kanssa. He eivät välittäneet enää valtion suvereniteetin aatteesta ja he ovat jatkaneet samalla tavoin kuin he aloittivat tukien miliisejään Silkkitien kaanikunnista Balkanille ja Buenos Airesiin asti.

Voisimme paremmin tuomita Iranin hallinnon, jos me Euroopan unionissa kiinnittäisimme hieman enemmän huomiota kansallisen suvereniteetin periaatteeseen ja kansallisen itsemääräämisoikeuden periaatteeseen.

 
  
MPphoto
 
 

  Gianni Vattimo (ALDE).(IT) Arvoisa puhemies, hyvät kuulijat, halusin kertoa, miksi äänestin tyhjää Irania käsittelevää mietintöä koskevassa lopullisessa äänestyksessä, sillä vaikka yhdynkin kaikkeen arvosteluun ihmisoikeuksien kunnioituksen laiminlyönnistä Iranissa, etenkin mitä tulee kuolemanrangaistukseen, sukupuolivähemmistöjen vainoihin sekä vapaan koulu- ja yliopisto-opetuksen laiminlyöntiin, olen kuitenkin vakuuttunut siitä, että suuri osa mietinnössä mainituista uutisista ja tiedoista on suoraan peräisin Yhdysvaltain propagandakoneistosta, johon en voi luottaa.

Liberaalidemokraattina olen tietenkin vakuuttunut siitä, että Iranilla on täysi oikeus jatkaa ydinalan tutkimusohjelman kehittämistä rauhanomaisessa tarkoituksessa, enkä voi kieltää Iranin oikeutta ydinaseisiin alueella, jolla ainoa suurvalta, jolla on ydinaseita ja jolla on oikeus niiden hallussapitoon, on Israelin kaltainen rasistinen ja kolonialistinen valtio.

 
  
  

Päätöslauselmaesitys RC-B7-0158/2011

 
  
MPphoto
 

  Hannu Takkula (ALDE).(FI) Arvoisa puhemies, haluan todeta tästä YK:n ihmisoikeuspäätöslauselmasta, että on erittäin tärkeää, että me Euroopan unionissa puolustamme ihmisoikeuksia loppuun asti. Valitettavasti tämä ihmisoikeuspäätöslauselma ei ollut tasapainossa. Kun lukee tätä ja varsinkin kohtaa 19, jota vastaan äänestin, niin tulee sellainen olo, että aivan liikaa hyökätään yhtä valtiota, Israelia, vastaan ja sitä pyritään tässä syyllistämään.

Vaikka me kaikki tiedämme tällä hetkellä Lähi-idän tilanteen. Siellä on maissa kansannousu, joissa tuhannet viattomat ihmiset ovat menettäneet henkensä. Tässä suhteessa tämän piti olla päätöslauselma ihmisoikeuksista eikä Lähi-idästä. Jos tässä olisi haluttu löytää jonkinlaista tasapainoa, kun tässä nyt Israelia yksipuolisesti vaan yritetään syyllistää, niin olisi voinut vaikka mainita, että Gilad Shalit, israelilainen sotilas on ollut vailla ihmisoikeuksia 1720 päivää palestiinalaisten arabien tai Hamasin vankina.

Tässä suhteessa kun me teemme näitä ihmisoikeusjulistuksia, meidän täytyy pyrkiä tasapainoiseen ja oikeudenmukaiseen lähestymistapaan. Se on ainut tie, miten näitä voidaan viedä eteenpäin kestävästi ja miten me säilytämme uskottavuuden myös ihmisoikeuksien valvojana niin Euroopassa kuin laajemminkin.

 
  
MPphoto
 

  Seán Kelly (PPE).(GA) Arvoisa puhemies, olin iloinen ihmisoikeuspäätöslauselmaesitysten hyväksymisestä, ja Euroopan unioni teki oikein hyväksyessään ne. Haluan kuitenkin selostaa asiaa lyhyesti.

(EN) Arvoisa puhemies, irlantilaiset kollegani ja minä ryhmästämme äänestimme 8 kohdan 2 tarkistuksen puolesta, koska saniteettikysymys ja ennen kaikkea puhdas vesi ovat mielestämme perusihmisoikeuksia, ja kokemuksestani vapaaehtoistyöntekijänä Afrikassa tiedän, kuinka puhtaan veden saannilla voi olla suuri merkitys ihmisten elämässä. Olen siksi sitä mieltä, että jos pidämme puhtaan veden saantia perusihmisoikeutena, se saattaa johtaa nopeasti sen varmistamiseen, että kaikilla maailman ihmisillä on ennen kaikkea mahdollisuus puhtaaseen veteen.

(GA) Olin siten iloinen päätöslauselman hyväksymisestä, ja tämän halusin sanoa.

 
  
  

Kirjalliset äänestysselitykset

 
  
  

Päätöslauselmaesitys B7-0191/2011

 
  
MPphoto
 
 

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. (PT) Tämä päätöslauselmaesitys annettiin tieodotusvälineitä koskevan Unkarin lainsäädännön huolestuttavan tilan takia, sillä lailla kyseenalaistetaan vaatimus kaikkien audiovisuaalisten mediapalvelujen tarjoajien lähetysten tasapuolisuudesta sekä suhteellisuusperiaatteen ja mielipiteenvapauden ja tiedonvälityksen kaltaisten perusoikeuksien noudattaminen. Tämä tarkoittaa, että Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyj sekä parlamentti ovat molemmat oikeutetusti huolissaan siitä, että lainsäädäntö on sananvapautta koskevien kansainvälisten normien vastainen, koska se murentaa julkisten tiedotusvälinepalvelujen poliittisen ja taloudellisen riippumattomuuden, sekä lainsäädännön soveltamisalasta. Huoli on sitäkin suurempi, kun otetaan huomioon Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutetun varoitukset. Näiden havaintojen perusteella tämän päätöslauselmaesityksen suositukset olisi hyväksyttävä, sillä ne koskevat tiedotusvälinelainsäädännön tarkistamista komission, Etyjin ja Euroopan neuvoston havaintojen pohjalta, ja suositusten olisi saatava komissio kiirehtimään direktiiviehdotuksen antamista tiedotusvälineiden vapaudesta ja moniarvoisuudesta vuoden loppuun mennessä, jotta voidaan korjata EU:n riittämätön lainsäädäntökehys ja välttää siten vastaavat tilanteet tulevaisuudessa.

 
  
MPphoto
 
 

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen (LT) Tiedotusvälineiden vapaus ja moniarvoisuus kuuluvat EU:n perusperiaatteisiin ja takaavat mielipiteiden ilmaisun vapauden ja vapauden vastaanottaa ja levittää tietoa ilman viranomaisten valvontaa, väliintuloa tai painostusta. Kansainväliset järjestöt ovat ilmaisseet huolensa tiedotusvälineitä koskevasta Unkarin lainsäädännöstä, ja Euroopan komissio tuli tutkimuksen tekemisen jälkeen siihen tulokseen, ettei lainsäädäntö ole audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin eikä yleisesti yhteisön lainsäädännön mukainen. Hyväksyn päätöslauselman esityksen, että Unkarin viranomaisten olisi edelleen tarkistettava tiedotusvälinelainsäädäntöä Euroopan komission, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Etyjin sekä Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutetun huomautusten sekä Euroopan neuvoston ministerikomitean ja parlamentaarisen yleiskokouksen huomautusten pohjalta, jotta varmistetaan Unkarin lainsäädännön yhdenmukaisuus EU:n lainsäädännön ja eurooppalaisten arvojen sekä tiedotusvälineiden vapautta, moniarvoisuutta ja riippumattomuutta koskevien arvojen kanssa.

 
  
MPphoto
 
 

  Ivo Belet (PPE), kirjallinen. (NL) Unkarin hallitus on tehnyt hyvää työtä käsitellessään kuohuntaa tämän kiistanalaisen lainsäädännön ympärillä niin, että hallitus on tehnyt selväksi, että lehdistönvapaus ja tiedotusvälineiden moniarvoisuus ovat olleet ja ovat yhä peruspilareita Unkarissa. Euroopan komissio on tehnyt asiassa niin ikään hyvää työtä. Komissio jatkaa lisäksi perustellusti asian seuraamista sekä Unkarissa että kaikissa Euroopan unionin jäsenvaltioissa.

Komission jäsen Neelie Kroesin ilmoittama aloite on tärkeä edistysaskel; aloitteessa on tarkoitus tuoda yhteen eri sidosryhmät, jotka muodostavat asiantuntijaryhmän, jonka tehtäväksi annetaan tiedotusvälineiden moniarvoisuuden tilan arviointi Euroopassa. Ryhmä avustaa komissiota tiedotusvälineympäristöä koskevien uusien toimien suunnittelussa. Meidän tehtäväksemme on annettu tiedotusvälineiden moniarvoisuuden ja lehdistönvapauden varmistaminen Euroopassa. Näin ollen oletan, että Euroopan parlamentti ottaa aktiivisesti osaa tähän työhön.

 
  
MPphoto
 
 

  Jean-Luc Bennahmias (ALDE), kirjallinen. (FR) Demokratia ei ole lainkaan vakiintunut tosiasia. Se kehittyy, edistyy ja valitettavasti myös taantuu ajasta riippuen. Tiedotusvälineitä koskevat Unkarin toimet ovat tässä mielessä kuitenkin suuri askel taaksepäin. Kaikkien Euroopan edistysmielisten yhteisymmärrys mahdollisti alussa sen, että asia voitiin sisällyttää EU:n poliittisen asialistan kärkeen, mikä on hyvä asia. Nyt meidän on oltava tarkkoja ja tiukkoja yhä ongelmallisissa kysymyksissä. Tiedotusvälineiden hallinnoinnin riippumattomuus ja sananvapaus eivät ole neuvoteltavissa.

 
  
MPphoto
 
 

  Vilija Blinkevičiūtė (S&D), kirjallinen. (LT) Äänestin tämän päätöslauselmaesityksen puolesta, sillä Unkarin tiedotusvälinelainsäädäntöä olisi lykättävä ja tarkistettava komission, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin sekä Euroopan neuvoston huomautusten ja ehdotusten pohjalta, jotta varmistetaan, että lainsäädännössä noudatetaan täysin EU:n lainsäädäntöä sekä tiedotusvälineiden vapautta, moniarvoisuutta ja riippumatonta hallinnointia koskevia eurooppalaisia arvoja ja normeja. Euroopan parlamentti muistuttaa lisäksi, että kaikkien EU:n jäsenvaltioiden olisi pidettävä voimassa Kööpenhaminan Eurooppa-neuvostossa vuonna 1993 vahvistetuissa Kööpenhaminan kriteereissä unionin jäsenyydelle asetetut ehdot, jotka liittyvät lehdistön- ja sananvapauteen, ja pantava ne täytäntöön unionin lainsäädännön avulla. Euroopan parlamentti kehottaa siten Unkarin viranomaisia palauttamaan tiedotusvälineiden hallinnoinnin riippumattomuuden ja lopettamaan valtion puuttumisen sananvapauteen ja lähetysten tasapuolisuuteen. Olen myös sitä mieltä, että tiedotusvälineiden liiallinen sääntely on vahingollista ja vaarantaa tosiasiallisen moniarvoisuuden julkisella alalla. Lisäksi parlamentti kehottaa komissiota ehdottamaan vuoden loppuun mennessä lainsäädäntöaloitetta tiedotusvälineiden vapaudesta, moniarvoisuudesta ja riippumattomasta hallinnoinnista, jotta voidaan määritellä ainakin olennaiset vähimmäisnormit sekä varmistaa tiedotusvälineiden riittävä moniarvoisuus sekä niiden riippumaton hallinnointi ja jotta näitä asioita voidaan edistää EU:n jäsenvaltioissa.

 
  
MPphoto
 
 

  Jan Březina (PPE), kirjallinen. (CS) Tiedotusvälineiden moniarvoisuus ja vapaus ovat ilman muuta tärkeä pilari demokraattisessa oikeusvaltiossa. Unkarin tiedotusvälinelainsäädäntö ansaitsee kritiikin, mutta olemme nähneet, että Unkarin hallitusta vastaan hyökättiin harkitsemattomasti ja perusteetta, eikä tätä olisi pitänyt tapahtua etenkään Unkarin aloitettua kautensa EU:n puheenjohtajavaltiona. Olen kuitenkin mielissäni siitä, että Unkarin parlamentti hyväksyi hiljattain maan kiistanalaiseen tiedotusvälinelainsäädäntöön tehdyt muutokset Euroopan unionin huomautusten huomioon ottamiseksi, ja että Unkarin parlamentti otti siten turhat luulot pois jännitteitä lietsovilta ideologeilta. Näin täytettiin keskeinen vaatimus, ettei "lähetysten tasapuolisuutta" sovellettaisi verkkoon, blogeihin, keskusteluihin ja ulkomaisiin lehtiin. Euroopan komission olisi nyt edelleen valvottava lainsäädännön soveltamista. Kiitoksen ansaitsee Unkarin ja EU:n välillä käyty rakentava vuoropuhelu, joka johti lainsäädännöllisten muutosten hyväksymiseen.

Ulkomaisia tiedotusvälineitä ja Unkarissa työskenteleviä toimittajia ei enää uhkailla tuntuvilla rangaistuksilla Unkarin tiedotusvälinelainsäädännön rikkomisesta, mutta käytössä on "muita oikeudellisia seuraamuksia". Unkarin tiedotusvälineiden omistajia voidaan kuitenkin yhä rangaista, myös niitä, jotka ovat muodollisesti muuttaneet päämajansa muihin EU:n jäsenvaltioihin välttääkseen Unkarin tiedotusvälinelainsäädännön noudattamisen. Emme ole välttämättä samaa mieltä muutoksesta, mutta se kuuluu kuitenkin täysin Unkarin parlamentin toimivaltuuksien piiriin, minkä vuoksi EU:n edustajien olisi otettava se huomioon.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria Da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. (PT) Jokaisen henkilön sananvapaus, vapaa tiedonkulku sekä vapaat ja moniarvoiset tiedotusvälineet ovat Euroopan yhdentymisen kulmakiviä ja ydinarvoja. Tiedotusvälineiden sääntelykehyksen kehittämisessä ja täytäntöönpanossa olisi noudatettava viestintäjärjestelmien organisoinnin ja hallinnoinnin demokraattisia normeja. Kehotan Unkarin viranomaisia palauttamaan tiedotusvälineiden hallinnoinnin riippumattomuuden ja lopettamaan valtion puuttumisen sananvapauteen. Tiedotusvälineiden liiallinen sääntely on vahingollista, koska se vaarantaa todellisen moniarvoisuuden julkisella alalla. Kehotan Unkarin viranomaisia ottamaan kaikki sidosryhmät, myös oppositiopuolueet ja kansalaisyhteiskunta, mukaan tiedotusvälinelainsäädännön uudistamiseen niin, että he voivat osallistua mielekkäästi lainsäädännön uudistamiseen, koska siinä säännellään demokraattisen yhteiskunnan toiminnan kannalta perustavanlaatuista asiaa.

 
  
MPphoto
 
 

  Carlos Coelho (PPE), kirjallinen. (PT) Vapaat ja moniarvoiset tiedotusvälineet ovat perusoikeuksia, jotka takaavat mielipiteiden ilmaisun vapauden sekä vapauden saada ja välittää tietoa ilman minkäänlaista viranomaisten väliintuloa tai painostusta. Euroopan komissio ilmaisi perussopimusten vartijana huolensa asiassa ja pyysi Unkarilta tietoja tämän oikeuden mahdollisesta loukkaamisesta eli siitä, onko Unkarin tiedotusvälinelainsäädäntö mahdollisesti audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin vastainen.

Olin mielissäni kuullessani, että Unkarin parlamentti hyväksyi 7. maaliskuuta Unkarin hallituksen ja komission kesken sovitut muutokset, mutta en kuitenkaan ymmärrä, miksi sosialistit ja Unkarin vihreä puolue äänestivät niitä vastaan. Komission jäsen Neelie Kroesin lausuntojen perusteella näyttää siltä, että Unkari on epäilemättä noudattanut komission suosituksia ja että muutettu lainsäädäntö on EU:n lainsäädännön mukainen.

 
  
MPphoto
 
 

  Marielle De Sarnez (ALDE), kirjallinen. (FR) Lehdistönvapaudessa mitkään myönnytykset eivät ole mahdollisia. Tämä on se sanoma, jonka parlamentti halusi välittää paitsi Budapestille myös Euroopan komissiolle. Euroopan parlamentti antoi päätöslauselman, jossa se kehottaa Unkarin hallitusta lykkäämään kiistanalaista Unkarin tiedotusvälinelainsäädäntöä ja tarkistamaan sen kiireellisesti, vaikka sitä muutettiin hiljattain Euroopan maiden hallitusten painostuksesta. Huolta herättää silti yhä etenkin tiedotusvälineiden valvonnasta vastaava elin tiedotusvälineneuvosto, joka koostuu yksinomaan pääministeri Viktor Orbánin puolueen lähellä olevista henkilöistä. Todellisuudessa tämä valvontaelin on täydellinen tiedotusvälineiden sensurointiväline. Tästä syystä Euroopan liberaalidemokraattien ryhmän jäsenet vaativat EU:n ja koko maailman kansalaisten sananvapauden takaajina, että Unkarin valtio lopettaa sananvapauteen puuttumisen ja palauttaa tiedotusvälineiden riippumattomuuden.

 
  
MPphoto
 
 

  Ioan Enciu (S&D), kirjallinen. (RO) Äänestin tämän päätöslauselman puolesta, sillä minusta Euroopan unionin on pikaisesti estettävä ja torjuttava demokratian perusarvojen, kuten sananvapauden, mahdolliset loukkaukset. Minusta on elintärkeää, että Unkari ja muut jäsenvaltiot, kuten Romania, tarkistavat suhtautumistaan lehdistöön EU:n perusoikeuskirjassa sekä ihmisoikeuksien suojaamisesta tehdyssä Euroopan yleissopimuksessa vahvistettujen demokraattisten periaatteiden mukaisesti.

 
  
MPphoto
 
 

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. (PT) Äänestin Unkarin tiedotusvälinelainsäädäntöä käsittelevän mietinnön puolesta, koska lehdistönvapaus kuuluu EU:n perusarvoihin. Komission olisi mielestäni tutkittava edelleen seikkaperäisesti, onko Unkarin tiedotusvälinelainsäädäntö EU:n lainsäädännön ja etenkin Euroopan perusoikeuskirjan mukainen.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. (PT) Minusta ei ole järkevää, että parlamentti antaa lausunnon tästä aiheesta nyt, kun kaikki sananvapauden takeet on annettu myös Unkarin pääministeri Viktor Orbánin taholta. Tämä on myös periaatekysymys, joten vältän arvostelemasta poliittisia, lainsäädännöllisiä tai lainkäyttöön liittyviä toimia, jotka kuuluvat selvästi jonkin muun jäsenvaltion kuin omani lainsäädännöllisten, toimeenpano- ja oikeusviranomaisten toimivaltuuksiin.

 
  
MPphoto
 
 

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Sananvapaus ja tiedonvälityksen vapaus, myös mielipiteiden ilmaisun vapaus sekä vapaus vastaanottaa ja välittää tietoja ilman viranomaisten väliintuloa tai painostusta, ovat yhteiskunnallisia arvoja, joiden puolesta monet ovat taistelleet vuosikausia, ja tämä pätee myös Portugaliin. Kommunistit ovat olleet ja ovat yhä tämän taistelun eturintamassa. Valitettavasti monista Euroopan maista löytyy yhä syitä jatkaa taistelua. Tiedotusvälineiden moniarvoisuuden ja vapauden tila aiheuttaa yhä huolta useissa jäsenvaltioissa. Unohdamme usein, että osa ongelmaan vaikuttavista tekijöistä liittyy tapaan, jolla tiedotusvälineiden omistus on keskittynyt harvojen suurten liikealan keskittymien käsiin, media-alan ammattilaisten oikeuksien polkemiseen sekä yhä epävarmempiin työsuhteisiin. Tämän lisäksi poliittiset päättäjät sekaantuvat yhä asiaan monissa maissa, mikä on huolestuttavaa.

 
  
MPphoto
 
 

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Sananvapaus ja tiedonvälityksen vapaus, ja sen myötä tiedotusvälineiden moniarvoisuus, mukaan lukien mielipiteiden ilmauksen vapaus sekä vapaus vastaanottaa ja välittää tietoja ilman viranomaisten väliintuloa tai painostusta, on saavutettu sivistyksen tuloksena.

Useissa EU:n jäsenvaltioissa kuitenkin tapahtuu valitettavan usein näiden perusoikeuksien loukkauksia. Tiedotusvälineiden moniarvoisuuden ja vapauden tila aiheuttaa yhä huolta useissa jäsenvaltioissa, etenkin Unkarissa, Italiassa, Bulgariassa, Romaniassa, Virossa ja muissa maissa. Jopa Portugalissa on havaittu useita tiedotusvälineiden moniarvoisuuden loukkauksia, mikä ei tee oikeutta demokratialle.

Emme ole kuitenkaan samaa mieltä siitä, että EU:lla olisi jatkuvasti tapana puuttua poliittisesti muiden maiden tiedotusvälineiden hallinnointiin, kuten päätöslauselman joissakin kohdissa väitetään. Äänestimme Unkarin tiedotusvälinelainsäädäntöä käsittelevästä päätöslauselmasta tätä silmällä pitäen ja ottamalla huomioon sen positiiviset ja negatiiviset näkökohdat.

 
  
MPphoto
 
 

  Mathieu Grosch (PPE), kirjallinen.(DE) Olen vakuuttunut siitä, että hyvin laaja Euroopan parlamentin enemmistö tukee tiedotusvälineiden perusoikeuksia. Näitä oikeuksia perätään nyt päätöslauselmassa, vaikka siinä ei ole otettu huomioon Unkarin tiedotusvälinelainsäädäntöön tehtyjä muutoksia, jotka Unkarin parlamentti hyväksyi tällä viikolla. Olisin siten toivonut kaikkien niiden päätöslauselmien peruuttamista, jotka laadittiin ennen kyseistä Budapestissä suoritettua äänestystä, jotta ne olisi voitu saattaa ensin ajan tasalle, ja niistä olisi keskusteltu ja äänestetty vasta tämän jälkeen. Näin ollen Euroopan parlamentissa pidetyllä äänestyksellä ei ollut enää mitään tekemistä lehdistönvapauden kanssa, vaikka sen pitäisi olla ehdoton prioriteetti, vaan kyse oli vain puolueryhmien välisestä kädenväännöstä.

 
  
MPphoto
 
 

  Sylvie Guillaume (S&D), kirjallinen. (FR) Olen tyytyväinen Euroopan vasemmistoryhmän päätöslauselman hyväksymiseen; siinä kritisoidaan Unkarin tiedotusvälinelainsäädäntöönsä tekemien muutosten riittämättömyyttä, kun oikeisto puolestaan suhtautuu myönteisesti muutoksiin. Komission jäsen Neelie Kroes näyttää niin ikään olevan tyytyväinen muutoksiin, mutta Euroopan parlamentin mielestä komissio on keskittynyt vain joihinkin teknisiin näkökohtiin Euroopan perusoikeuskirjan kustannuksella. Lisäksi päätöslauselmaa ei ole osoitettu pelkästään Unkarille vaan siinä todetaan, että tiedotusvälineiden vapauden ja moniarvoisuuden tila voi heikentyä maissa, joissa on konservatiivihallitus. Euroopan parlamentin jäsenet ovat osoittaneet tässä suhteessa, että he kiinnittävät huomiota siihen, että demokratioiden ja Euroopan unionin periaatteisiin kuuluvia perusoikeuksia ja -vapauksia kunnioitetaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen. (LT) Äänestin tämän päätöslauselman puolesta, koska Unkarin viranomaisten on palautettava tiedotusvälineiden hallinnoinnin riippumattomuus ja lopetettava valtion puuttuminen sananvapauteen ja lähetysten tasapuolisuuteen. Tiedotusvälineiden liiallinen sääntely on vahingollista ja vaarantaa tosiasiallisen moniarvoisuuden julkisella alalla.

 
  
MPphoto
 
 

  Timothy Kirkhope (ECR), kirjallinen. (EN) ECR kannattaa täysin vapaita ja moniarvoisia tiedotusvälineitä kaikkialla Euroopan unionissa sekä korostaa tiedonvälityksen vapauden tärkeyttä kaikille Euroopan kansalaisille. Koska Unkarin tiedotusvälinelainsäädäntöön liittyvä tilanne muuttuu kuitenkin koko ajan ja koska meillä ei ollut mahdollisuutta tavata komissiota sen jälkeen, kun uudet lakimuutokset hyväksyttiin tällä viikolla, meistä nyt ei ole oikea hetki antaa uutta päätöslauselmaa aiheesta. Tästä syystä ECR-ryhmä äänesti tyhjää.

 
  
MPphoto
 
 

  David Martin (S&D), kirjallinen. (EN) Äänestin päätöslauselmaa vastaan, sillä minusta Unkarin tiedotusvälinelainsäädäntöä olisi kiireesti lykättävä ja tarkistettava komission, Etyjin ja Euroopan neuvoston havaintojen ja ehdotusten pohjalta, jotta varmistetaan, että lainsäädännössä noudatetaan täysin EU:n lainsäädäntöä sekä tiedotusvälineiden vapautta, moniarvoisuutta ja riippumatonta hallinnointia koskevia eurooppalaisia arvoja ja normeja.

 
  
MPphoto
 
 

  Iosif Matula (PPE), kirjallinen. (RO) Kannatan niiden Unkarin tiedotusvälineitä koskevan lainsäädännön säännösten tarkistamista, jotka komission mukaan eivät ole riittävän demokraattisia, ja olen tyytyväinen tarkistuksiin, joita Unkarin hallitus teki säädökseen. En kuitenkaan äänestänyt Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmän, Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmän, Vihreät / Euroopan vapaa allianssi -ryhmän ja Euroopan yhtyneen vasemmiston konfederaatioryhmän / Pohjoismaiden vihreän vasemmiston allekirjoittaman päätöslauselman puolesta, sillä mielestäni ehdotetut toimenpiteet ovat kohtuuttomia, kun otetaan huomioon muiden jäsenvaltioiden vastaavat lait, joista ei kuitenkaan ole julkisesti määrätty seuraamuksia. Vapaa lehdistö on kiistämättä yhteiskunnan demokraattisuuden mittari. On yleisesti tunnettu tosiasia, että Euroopan unionissa ilmaisunvapaus on käytännössä rajoittamaton. Emme kuitenkaan saa sekoittaa tätä perusoikeutta vapauteen levittää mitä tahansa tietoa seuraamuksetta tai joutumatta vastuuseen ja ilman vakuuttavaa näyttöä. Juuri tästä syystä tarvitaan selkeitä lakeja, joissa asetetaan rajat kaiken journalistisen toiminnan harjoittamiselle. Tiedotusvälineitä koskeva Unkarin lainsäädäntö laadittiin tässä yhteydessä, alaa koskevan EU:n direktiivin johdosta. Mielestäni meidän on myös keskusteltava tiedotusvälineitä koskevasta Unkarin lainsäädännöstä yksinomaan tietopohjalta, sillä puolueellinen eduntavoittelu ja poliittiset kiistat saattavat johtaa meitä harhaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. (PT) Tämä päätöslauselmaesitys on epäajankohtainen niin ajoitukseltaan kuin muodoltaan, sillä jokainen tietää, että sen jälkeen, kun Unkarin tiedotusvälinelainsäädäntöä ryhdyttiin alun pitäen kritisoimaan ja kun komissio oli antanut suosituksensa, Unkarin hallitus tarkisti kantaansa ja muutti kaiken komission kritisoimassa lainsäädännössä. Siten se lainsäädäntö, josta äänestettiin Unkarin parlamentissa 7. maaliskuuta, on täysin sopusoinnussa EU:n lainsäädännön kanssa. Sen vuoksi en ymmärrä vasemmiston vaatimusta äänestää päätöslauselmaesityksestä, joten äänestin sitä vastaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Willy Meyer (GUE/NGL), kirjallinen. (ES) Äänestin päätöslauselman B7-0191/2011 puolesta, sillä minusta Unkarin uusi tiedotusvälinelainsäädäntö ei anna riittäviä takeita sananvapaudesta ja tiedotusvälineiden moniarvoisuudesta, minkä vuoksi lainsäädäntö haittaa todellisen moniarvoisuuden juurruttamista julkisella saralla.

Unkarin hallituksen olisi tosiasiallisesti taattava vapaat ja moniarvoiset tiedotusvälineet ja sen olisi siksi kumottava lainsäädäntö tai tehtävä siihen tuntuvia muutoksia Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin, Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutetun ja Euroopan unionin neuvoston havaintojen ja ehdotusten sekä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön pohjalta avoimissa keskusteluissa, joihin kaikki sidosryhmät, kansalaisjärjestöt sekä kansalaiset voivat ottaa osaa.

 
  
MPphoto
 
 

  Louis Michel (ALDE), kirjallinen. (FR) Sananvapaus ja siten lehdistönvapaus kuuluvat tärkeimpiin perusoikeuksiin. Meidän on työskenneltävä väsymättömästi niiden vaalimiseksi myös silloin, kun jotkin mielipiteet aiheuttavat meille päänvaivaa. Tämä vapaus kuuluu myös meille ja se takaa, että voimme harjoittaa vapaasti mandaattiamme. Avoimuus ei ole mahdollinen ilman vapaita tiedotusvälineitä. Houkutus kontrolloida tiedonvälitystä ja toimittajia on suuri myös meillä länsimaisissa demokratioissa. Vapaa ja ammattimainen tiedonlevitys on aina suotavampaa kuin "huhut", joilla usein korvataan lehdistö silloin, kun se pyritään vaientamaan.

Nykyaikaisilla joukkotiedotusvälineillä on ratkaiseva rooli demokraattisessa elämäntavassa ja ne ovat keskeisiä välineitä, joilla kaikki pääsevät osaksi tiedosta, viihteestä ja yhteiskuntaelämästä. Sen vuoksi "oikeudenmukaisen valion", joksi sitä kutsun, on otettava vastuu vapaiden tiedotusvälineiden kehittämisen tukemisesta kotimaassa ja kansainvälisesti, tiedonvälityksen moniarvoisuuden ja kulttuurin monipuolisen luomisen edistämisestä sekä siitä, että kaikki voivat päästä helposti osallisiksi tästä sisällöstä.

 
  
MPphoto
 
 

  Alexander Mirsky (S&D), kirjallinen. (EN) Yleisesti tiedetään, että Euroopan komission, Etyjin ja Eurooppa-neuvoston huomautusten ja ehdotusten mukaan Unkarin tiedotusvälinelainsäädäntöä olisi tarkistettava mahdollisimman nopeasti, jotta varmistetaan, että lainsäädäntö on EU:n lainsäädännön sekä tiedotusvälineiden vapautta, moniarvoisuutta ja joukkotiedotusvälineiden riippumattomuutta koskevien eurooppalaisten arvojen ja normien mukainen.

Unkarin uutta tiedotusvälinelainsäädäntöä on kritisoitu, koska se antaa ymmärtää, että vain yksi henkilö nimitetään vastaamaan kansallisten joukkotiedotusvälineiden ja tietoliikenteen hallinnoinnista. Uusi lainsäädäntö heikentää joukkotiedotusvälineiden moniarvoisuutta ja vapautta ja poistaa niiden poliittisen ja taloudellisen riippumattomuuden. Nämä kaikki kielteiseen tulokseen johtaneet syyt olisi syytä tutkia.

On mahdollista, että joidenkin EU:n jäsenvaltioiden hallitusten sallivuus antoi Unkarin hallitukselle mielikuvan, että yhdessä hyväksyttyjä sääntöjä voidaan tuosta vain rikkoa. Lavian hallitus esimerkiksi ei ole vieläkään pannut täytäntöön Euroopan parlamentin 11. maaliskuuta 2004 antamaa päätöslauselmaa. Mitä tästä on seurannut? Toistaiseksi ei mitään. Unkarin hallitus otti kenties esimerkkiä Latvian "itsenäisyydestä". Äänestin "kyllä" siinä toivossa, että jää olisi nyt rikottu.

 
  
MPphoto
 
 

  Tiziano Motti (PPE), kirjallinen. (IT) Euroopan vasemmiston hyökkäyksiä Unkarissa äskettäin hyväksyttyä lehdistönvapautta koskevaa lainsäädäntöä vastaan on syytä tulkita niin, kuin kyse olisi teatteriesityksestä, jossa toimielintemme antamia välineitä käytetään usein asiattomasti ja tarkoitushakuisesti hyväksi kansainvälisesti tai kotimaassa väärän tiedon levittämiseen pyrkivien poliittisten mediakampanjoiden tukemiseen. Tässä tapauksessa hyökkäykset ovat täysin perusteettomia, koska keskustelut on jo aloitettu ja myös saatettu loppuun: Unkarin hallitus hyväksyi auliisti Euroopan komission huomautukset, ja pääministeri Viktor Orbán totesi tammikuun alussa vuonna 2011, että tiedotusvälinelainsäädäntöä muutetaan kyseisten huomautusten mukaisesti. Hyökkäys Euroopan unionin puheenjohtajana toimivaa valtiota vastaan nyt, kun sitä olisi syytä tukea tehtäviensä suorittamisessa, heikentää koko unionia ja sen arvovaltaa. Lehdistönvapauden puuttumisesta jauhaminen on jo vanha asia, samoin kuten jatkuvat ja virheelliset viittaukset tilanteeseen Italiassa, missä suurin osa sanomalehdistä on, paradoksaalista kyllä, vasemmistoa lähellä olevien mediaryhmittymien hallinnassa ja missä tieto kulkee vapaasti verkossa, joskus liiankin vapaasti.

 
  
MPphoto
 
 

  Georgios Papanikolaou (PPE), kirjallinen. (EL) Unkarin tiedotusvälinelainsäädäntö on Unkarin parlamentin viime viikolla hyväksymien muutosten jälkeen nyt täysin sopusoinnussa perusoikeuksia koskevan EU:n lainsäädännön ja säännösten kanssa, kuten myös Euroopan komissio on myöntänyt. Yhteinen päätöslauselmaesitys on siten sellaisenaan turha, minkä vuoksi äänestin sitä vastaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. (PT) Kyse on Unkarin sisäisiin asioihin liittyvistä näkökohdista, joita voidaan hoitaa entiseen tapaan osana komission sekä Unkarin hallituksen ja parlamentin välisiä terveitä ja normaaleja suhteita; sain tilaisuuden todeta tämän jo osallistuessani keskusteluun Unkarin puheenjohtajuuskauden painopistealueista. Vapauden sekä erityisesti sananvapauden ja lehdistönvapauden puolestapuhujana voin vain iloita tuloksista.

 
  
MPphoto
 
 

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. (EN) Unkarin tiedotusvälinelainsäädäntö on suunniteltu nimenomaan tarkoituksena rajoittaa tiedotusvälineiden toimintaa Unkarissa sekä rajoittaa hallituksen kriittistä valvontaa osana laajempia pyrkimyksiä suitsia tiedotusvälineiden moniarvoisuutta Unkarissa. Tämä on suorassa ristiriidassa EU:n perussopimuksissa ja Euroopan perusoikeuskirjassa määriteltyjen ydinperiaatteiden kanssa. Komission ja neuvoston on täten edelleen pyrittävä siihen, että lainsäädäntö rukataan kokonaan uudelleen tai peruutetaan.

Parlamentti on tehnyt selväksi, ettei komission pidä vain kääntää selkäänsä ja antaa Unkarin hallitukselle periksi tässä tärkeässä asiassa. Unkarin tiedotusvälinelainsäädäntöä on pidettävä myös tuoreena yrityksenä rajoittaa tiedotusvälineiden vapautta Euroopassa. Se korostaa, että komission on pikaisesti esitettävä vankkoja lainsäädäntöehdotuksia tämän EU:n ydinarvon vaalimiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Licia Ronzulli (PPE), kirjallinen. (IT) Äänestin päätöslauselmaa vastaan, sillä katson, että täällä istuntosalissa olevat vasemmistoryhmät ovat käyttäneet hyväksi kansallista poliittista ongelmaa, joka on sitä paitsi jo ratkaistu, kuten tuore sopimus Unkarin hallituksen ja Euroopan komission välillä osoittaa.

Olen sitä mieltä, ettei kansallisia kysymyksiä pitäisi kyseenalaistaa täällä parlamentissa, sillä ne kuuluvat suoraan yksittäisten jäsenvaltioiden vastuulle. Asian substanssista voin todeta, että on oikein ja asianmukaista suojella tiedonvälityksen vapautta ja moniarvoisuutta kaikkien Euroopan unionin jäsenvaltioiden ydinarvona, mutta tiedotusvälineiden vapaus ei saa olla ristiriidassa yleisen moraalin kanssa eikä missään nimessä loukata kenenkään yksityisyyttä.

Uutisten tuottamisessa olisi kiinnitettävä entistä enemmän huomiota seurauksiin, joita tiedotusvälineiden vaikutusvallan väärinkäytöllä voi olla kansalaisten elämään ja vapauteen. Aivan liian usein nimittäin henkilöiden vapaus tukahdutetaan lehdistönvapauden nimissä.

 
  
MPphoto
 
 

  Catherine Stihler (S&D), kirjallinen. (EN) Olen erittäin tyytyväinen tämän päätöslauselman antamiseen, sillä siinä tuodaan esille Euroopan parlamentin sitoutuminen sananvapauteen ja tiedotusvälineiden riippumattomuuteen kaikissa jäsenvaltioissa.

 
  
MPphoto
 
 

  Angelika Werthmann (NI), kirjallinen.(DE) Äänestin yhteisen päätöslauselmaesityksen puolesta. Unkari ja Euroopan komissio ovat päässeet sopimukseen komission esittämistä kohdista, mutta tuen siitä huolimatta kollegojeni vaatimusta tutkia lakiteksti läpikotaisin uudelleen. Komission aikaansaamat parannukset ovat huomattavan selektiivisiä, ja parlamentin sekä useiden kansainvälisten järjestöjen, kuten Etyjin ja Euroopan neuvoston, esille tuoma huoli on siivutettu laajasti. Etenkin huoli tiedotusvälineviranomaisen nimittämisestä, kokoonpanosta ja valtuuksista on täysin ymmärrettävä. Lehdistönvapaus on liian tärkeä osa demokratiaamme, jotta se voitaisiin altistaa oikeudellisesti rajoittaville tulkinnoille.

 
  
MPphoto
 
 

  Joachim Zeller (PPE), kirjallinen. – (DE) Äänestin Euroopan yhtyneen vasemmiston konfederaatioryhmän / Pohjoismaiden vihreän vasemmiston, Euroopan parlamentin sosialidemokraattisen ryhmän, Vihreät / Euroopan vapaa allianssi -ryhmän sekä Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmän jättämää päätöslauselmaa vastaan. Päätöslauselmaesityksen laatijat eivät ole niinkään huolissaan tiedotusvälineiden vapaudesta Euroopassa vaan pikemminkin puhuvat halveksivaan sävyyn hallituksesta, joka on kansalaisten ylivoimaisella enemmistöllä valittu ja jolla on edessään vaikea tehtävä rakentaa uudelleen maata, joka kärsi pahoja vaurioita edellisen sosialistihallituksen huonon hallinnon vuoksi. Tämä siitäkin huolimatta, ettei Euroopan komissio löytänyt Unkarin lainsäädännöstä (jota on sitä paitsi jo muutettu) vakavia tiedotusvälineiden vapauden loukkauksia. Euroopan vasemmisto on kärkäs kritisoimaan muiden kuin sosialististen hallitusten toimia, mutta ei älyä kiinnittää huomiota sosialististen hallitusten puutteisiin.

On vaikea ymmärtää Saksan liberaalien kantaa, sillä he vaativat päätöslauselmassa tiedotusvälineympäristön sääntelyä Euroopassa, kun taas Saksan ja Euroopan tiedotusvälineiden edustajien mielestä ehdotuksella nimenomaan rajoitetaan tiedotusvälineiden vapautta sekä loukataan toissijaisuusperiaatetta.

 
  
  

Päätöslauselmaesitys RC-B7-0169/2011

 
  
MPphoto
 
 

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. (PT) Kannatan tätä päätöslauselmaesitystä, koska katson, että Gaddafin hallinto on kukistettava välittömästi, kun otetaan huomioon tapa, jolla Gaddafi tukahduttaa Libyan kansan poliittista protestointia, ja koska on pyrittävä ehkäisemään uudet kuolonuhrit. Muistutan, että kansainvälinen yhteisö on ollut täysin yksimielinen YK:n turvallisuusneuvoston tälle hallinnolle asettamista sanktioista. Kannatan vilpittömästi YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmaa 1970/2011 ja turvallisuusneuvoston määräämiä toimenpiteitä, myös vientikieltoa, kansalaisten sortoon käytettyjen välineiden kieltämistä ja ihmisoikeusloukkauksiin syyllistyneiden henkilöiden varojen jäädyttämistä. Korostan myös tarvetta panna täytäntöön EU:n ja Afrikan välinen päätöslauselma, joka mahdollistaa laittomasti hankittujen varojen jäädyttämisen. Tällaista elettä tarvitaan Euroopan rahoituslaitoksilta ja jäsenvaltioilta osana palkkasotilastoimintaa koskevaa kieltoa. EU:lta ja YK:lta tarvitaan ripeää ja tehokasta humanitaarista toimintaa. Lopuksi haluaisin sanoa, että Libyan, Egyptin ja Tunisian tapahtumat vaativat EU:n ulkopoliittisen ajattelutavan muutosta suhteessa Välimeren eteläpuolisiin maihin, ja haluan myös osoittaa solidaarisuuteni libyalaisia kohtaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. (LT) Äänestin tämän päätöslauselman puolesta. Lukuisissa arabimaissa esiintyneet laajat mielenosoitukset ovat osoittaneet, että epädemokraattiset ja autoritaariset hallintojärjestelmät eivät takaa uskottavaa vakautta ja että taloudellisissa ja poliittisissa kumppanuuksissa demokraattiset arvot ovat keskeisiä. EU:n kannalta on olennaisen tärkeää demokraattinen, vakaa, hyvinvoiva ja rauhantilainen Pohjois-Afrikka. Libyan, Egyptin ja Tunisian viimeaikaiset tapahtumat ovat kuitenkin korostaneet tarvetta tarkistaa EU:n ulkopolitiikkaa suhteessa Välimeren alueeseen. EU:n pitää tarkistaa demokratian ja ihmisoikeuksien tukemista koskevaa politiikkaansa ja luoda kaikkiin kolmansien maiden kanssa tehtäviin sopimuksiin sisällytettävä ihmisoikeuslausekkeen täytäntöönpanomekanismi. Olen yhtä mieltä siitä, että Euroopan naapuruuspolitiikan tarkistuksessa on annettava etusija kriteereille, jotka koskevat oikeuslaitoksen riippumattomuutta, perusvapauksien, moniarvoisuuden ja lehdistön vapauden kunnioittamista ja korruption torjuntaa.

 
  
MPphoto
 
 

  Dominique Baudis (PPE), kirjallinen. (FR) Äänestin tämän päätöslauselman puolesta. Se on askel oikeaan suuntaan, kun kyse on Euroopan unionin reaktiosta vallankumoukseen, joka on muuttumassa Libyassa sisällissodaksi. Vallankumoukset ovat unelma, josta tulee todellisuutta, mutta sisällissota on painajainen. Kun vastustajat menettävät asemiaan Gaddafin joukkojen ja palkkasoturien tulituksen alla ja eversti lähettää lähettiläitään Euroopan pääkaupunkeihin pyrkimyksenä pelastaa hallintonsa, meidän on osoitettava Libyan kansalle, että me pysymme sen rinnalla.

Olemme kuulleet vetoomuksen, jonka kansallinen siirtymävaiheen neuvosto teki 5. maaliskuuta. On meidän velvollisuutemme tukea tätä vaihtoehtoa ja suojella Libyan kansaa hallinnon voimia vastaan. Kun suora sotilaallinen läsnäolo Libyan maaperällä puuttuu, olisi harkittava ilmatilan sulkemista. Tämä päätös on kuitenkin YK:n käsissä. Tätä vaihtoehtoa voitaisiin suunnitella kuitenkin vain Arabiliiton nimenomaisella suostumuksella. Meidän on poliittisella ja diplomaattisella tasolla varmistettava, että eversti Gaddafi eristetään ja että Libyan kansaa autetaan saamaan takaisin vapautensa.

 
  
MPphoto
 
 

  Sergio Berlato (PPE), kirjallinen. (IT) Libyan ja Pohjois-Afrikan dramaattiset tapahtumat ovat levittäytymässä Euroopan rajoille: Libyan humanitaarinen kriisi voi itse asiassa kääntyä historiassa ennennäkemättömäksi muuttoliikkeeksi.

Tuoreimpien arvioiden mukaan Pohjois-Afrikan poliittinen kuohunta voi johtaa noin 300 000 pakolaisen päätymiseen unionin eteläisiin maihin. Siksi kannatan kuuden EU:n Välimeren alueen jäsenvaltion käynnistämää vetoomusta perustettavasta solidaarisuusrahastosta, jolla autettaisiin lievittämään maahanmuuton aiheuttamia vaikutuksia. Kannatan yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän perustamista ja maahanmuutosta aiheutuvien kustannusten oikeudenmukaista jakoa jäsenvaltioiden kesken. Jotta Eurooppaan suuntautuvaa massamuuttoa voidaan rajoittaa, kehotan lisäksi harkitsemaan humanitaarisen avun lähettämistä kärsiville ihmisille ja tukemaan näin sekä demokratiakehitystä että alueen taloudellista kasvua.

Siksi vaadin komissiota valmistelemaan hätäsuunnitelman, jossa otetaan huomioon myös se, miten voimme hoitaa pahimmankin mahdollisen skenaarion eli sen, että suuri määrä maahanmuuttajia päättää suunnata kohti pohjoista eli Eurooppaan. Mielestäni tällaisella hätäsuunnitelmalla on oltava takanaan EU:n jäsenvaltioiden välisen solidaarisuusperiaatteen tuki.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria Da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. (PT) Viimeaikaiset mielenosoitukset useissa arabimaissa osoittavat, että epädemokraattiset ja autoritaariset valtiot eivät voi taata uskottavaa vakautta ja että demokraattisilla arvoilla on taloudellisissa ja poliittisissa kumppanuuksissa ratkaiseva osa. Vaatisin tiivistä osallistumista sen EU:n työryhmän työhön, joka on perustettu koordinoimaan EU:n toimia, jotka liittyvät Libyan kriisiin ja muihin Välimeren alueen kriiseihin. Välimeren unionin on mukauduttava uusiin aikoihin ja olosuhteisiin sekä pohdittava viimeaikaisia tapahtumia ja toimittava niiden pohjalta. Sen on pyrittävä tekemään ehdotuksia paremmasta tavasta edistää demokratiaa ja ihmisoikeuksia sen jäsenvaltioissa ja alueella, myös Libyassa, sekä mahdollisista uudistuksista, joilla saadaan sen omasta roolista vahvempi, johdonmukaisempi ja tehokkaampi.

 
  
MPphoto
 
 

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. (PT) Tuin äänestyksessä päätöslauselmaa eteläisestä kumppanuudesta ja erityisesti Libyasta ja humanitaarisista näkökohdista, koska katson, että eversti Gaddafin olisi luovuttava heti vallasta, jotta rauhanomainen poliittinen siirtymäprosessi on mahdollinen ja estetään enempi verenvuodatus. Tuomitsen voimakkaasti Libyassa tapahtuneet ihmisoikeusloukkaukset ja etenkin demokratiaa ajavien mielenosoittajien sekä toimittajien ja ihmisoikeuksien puolustajien toiminnan väkivaltaisen tukahduttamisen, ja haluan ilmaista solidaarisuuteni Libyan kansaa kohtaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. (PT) Tänä päivänä, jolloin tästä päätöslauselmasta äänestetään, ei ole yhäkään selvää, millaisiksi ne mullistukset, joilla on pyritty kaatamaan koko Välimeren alueella kauan vallalla olleet autoritaariset hallintojärjestelmät, vielä kehittyvät. Libyan tapauksessa uutiset kapinallisten menestyksistä ja epäonnistumisista ja Gaddafin diktatorista hallintoa yhä tukevista joukoista ovat ristiriitaisia, ja vaikuttaa siltä, että oltaisiin menossa kohti todellista sisällissotaa. On kuitenkin monia lähteitä, joissa tuomitaan Libyan hallinnon johdolla tapahtuva ennennäkemättömän raaka väkivalta ja sorto ja tämän tiettävästi aiheuttamien uhrien suuri määrä. Yhdistyneet kansakunnat on oikeutetusti tuominnut tehdyt hirmuteot. Tänään on selvää, että kapinalliset eivät halua elää sellaisten hallintojen alaisina, jotka eivät kunnioita heidän oikeuksiaan ja jotka eivät takaa vähääkään demokratian ja oikeusvaltion sääntöjen noudattamista. Euroopan unioni ei voi etäännyttää itseään siitä, mitä tapahtuu. Sen olisi ennen kaikkea vaadittava, että väkivalta lopetetaan, jatkettava hellittämättä tuomitsemista ja vastuullisille määrättyjä pakotteita, tuettava niitä, jotka taistelevat yhteisten arvojemme puolesta ja pyrkivät osoittamaan solidaarisuutta, sekä seurattava tiiviimmin paremmin muutosta kaipaavien liikkeiden pyrkimyksiä, toiveita ja tarkoituksia ja ymmärrettävä niitä.

 
  
MPphoto
 
 

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Tämä päätöslauselma on huolestuttava, ja sitä on mahdoton hyväksyä. Näin on erityisesti Libyan tuoreimpien tapahtumien valossa, jotka entistäkin enemmän osoittavat, että tarvitaan rauhanomaista ja poliittista ratkaisua, ilman ulkopuolisten puuttumista asioihin. Vaarallisilla ja vakavilla toimillaan, joiden tavoitteena on jännityksen lieventämisen sijasta valmistella Yhdysvaltain ja Naton vihamielisiä tekoja Libyaa vastaan, parlamentin enemmistö hyväksyy sekaantumisen Libyan asioihin, hyökkäämisen sinne ja sen miehittämisen. Millä tahansa vihamielisellä hyökkäyksellä tätä maata vastaan, riippumatta siitä, minkä varjolla ja millä valtuuksilla se toteutetaan, olisi vakavia seurauksia kansalle, joka elää ennestään voimakkaan jännityksen ja turvattomuuden tilassa. Se olisi erittäin vahingollinen kaikille niille libyalaisille, jotka jatkavat kamppailua oikeuksiensa, demokratian, suvereeniuden ja rauhan puolesta, ja se toisi alueelle vaikean epävakauden ja konfliktin aineksia. Mikä tahansa sotilaallinen hyökkäys Libyaa kohtaan – jota on mahdoton erottaa tavoitteesta valvoa Libyan luonnonvaroja – olisi suunnattu paitsi Libyan kansaa vastaan mutta myös niitä alueen ihmisiä vastaan, jotka ovat nousseet taistelemaan ja jatkavat taisteluaan sosiaalisista ja poliittisista oikeuksistaan, vapaudesta, demokratiasta ja maidensa todellisesta suvereeniudesta ja itsenäisyydestä.

 
  
MPphoto
 
 

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Haluamme ilmaista syvän huolemme Libyan viimeaikaisten tapahtumien vuoksi, mutta kannatamme rauhanomaista ja poliittista ratkaisua ilman ulkopuolista puuttumista asiaan. Valitettavasti parlamentin päätöslauselmassa nyt kannatetaan sotilaallista väliintuloa, koska ilmatilan sulkemista ei voi olla ilman sotilaallista väliintuloa.

Siksi tämä päätöslauselma ei edistä rauhanomaista ratkaisua, vaan sen tavoitteena näyttää olevan valmistella Yhdysvaltain, Naton ja ehkä myös EU:n vihamielisiä hyökkäyksiä Libyaa vastaan. Haluamme näin ollen ilmaista, että vastustamme tiukasti kaikkea ulkopuolista sotilaallista puuttumista tämän maan asioihin.

Millä tahansa vihamielisellä hyökkäyksellä Libyaa vastaan, riippumatta siitä, minkä varjolla ja millä valtuuksilla se toteutetaan, olisi vakavia seurauksia kansalle, joka elää ennestään voimakkaan jännityksen ja turvattomuuden tilassa. Se olisi erittäin vahingollinen kaikille niille libyalaisille, jotka jatkavat kamppailua oikeuksiensa, demokratian, suvereeniuden ja rauhan puolesta, ja se toisi alueelle suuren epävakauden ja konfliktin aineksia.

Mikä tahansa sotilaallinen hyökkäys Libyaa kohtaan – jota on mahdoton erottaa tavoitteesta valvoa Libyan luonnonvaroja – olisi suunnattu paitsi Libyan kansaa vastaan mutta myös niitä alueen ihmisiä vastaan, jotka ovat nousseet taistelemaan ja jatkavat taisteluaan sosiaalisista ja poliittisista oikeuksistaan, vapaudesta, demokratiasta ja maidensa todellisesta suvereeniudesta ja itsenäisyydestä. Me tuemme näitä ponnisteluja. Siksi äänestimme tätä päätöslauselmaa vastaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Sylvie Guillaume (S&D), kirjallinen. (FR) Tämä päätöslauselma, joka hyväksyttiin laajalla enemmistöllä ja johon olin vaikuttamassa, osoittaa, että Euroopan parlamentti ei jää Libyan tilanteen suhteen hiljaiseksi. Pikemminkin päinvastoin: kannallaan se vaatii Euroopan unionia, jäsenvaltioita ja paronitar Ashtonia tukemaan sen ehdotuksia. Se lupaa tukensa Libyan kansalle ja kannattaa muun muassa Libyan kansallisen siirtymävaiheen neuvoston tunnustamista ja lentokieltoalueen perustamista YK:n valtuutuksen mukaisesti ja yhteistyössä Arabiliiton ja Afrikan unionin kanssa. Se myös tuomitsee mitä voimakkaimmin Libyan hallinnon toteuttamat ihmisoikeusloukkaukset ja vaatii eversti Gaddafia väistymään välittömästi. Pidän valitettavana pakolaisten ja siirtolaisten kysymystä, jota mielestäni ei ole otettu riittävästi huomioon ja esitetty näiden maiden ja Euroopan unionin yhteisenä haasteena.

 
  
MPphoto
 
 

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen. (LT) Äänestin tämän asiakirjan puolesta, koska EU:n tulee osallistua eteläiseen naapuruuspolitiikkaan ja edistää sitä erityisesti tukemalla oikeusvaltion kehittämistä, hyvää hallintoa sekä alueen vakaan moniarvoisen ja rauhanomaisen demokratian perustuslaillisten ja vaaleihin liittyvien edellytysten kehittämistä. Välimeren unioni on pikaisesti saatettava vastaamaan nykyhetkeä ja -tilannetta ja sen puitteissa on pohdittava viimeaikaisia tapahtumia ja toimittava niiden mukaisesti, jotta voidaan tehdä ehdotuksia siitä, miten edistetään parhaiten demokratiaa ja ihmisoikeuksia sen jäsenvaltioissa ja alueella, Libya mukaan lukien, ja mitä uudistuksia on tehtävä, jotta sen oma rooli olisi entistä vahvempi, yhtenäisempi ja tehokkaampi.

 
  
MPphoto
 
 

  Filip Kaczmarek (PPE), kirjallinen.(PL) Annoin tukeni eteläisiä naapurimaita koskevalle päätöslauselmalle, jossa kiinnitetään erityinen huomio Libyan tilanteeseen. Libyassa surmataan ihmisiä, jotka taistelevat maansa vapauden puolesta. Meidän tulisi auttaa heitä. Päätöslauselmamme todella auttaa heitä, koska siinä yksiselitteisesti tuomitaan diktaattori ja tuetaan niitä, jotka haluavat saada Libyassa aikaan perustavanlaatuisia muutoksia.

Me emme tiedä milloin tai miten sisällissota päättyy. Me haluaisimme sen päättyvän nopeasti ja demokratiaa ajavien voimien voittoon. Euroopan unionin pitäisi olla viipymättä yhteydessä kansalliseen siirtymävaiheen neuvostoon ja aloittaa prosessi sen viralliseksi tunnustamiseksi. Sen tulisi myös rohkaista libyalaisia tekemään muutoksia ja siirtymään kohti demokratiaa. Paljon kiitoksia.

 
  
MPphoto
 
 

  David Martin (S&D), kirjallinen. (EN) Olen tyytyväinen Libyan ja sen naapurimaiden demokratiapyrkimyksiin. Vaadin, että tuolla alueella ihmisoikeuksia kunnioitetaan kaikilta osin. Äänestin tämän päätöslauselman osalta kuitenkin tyhjää, koska siinä vaaditaan ilmatilan sulkemista. Ilmatilan sulkemiseksi joutuisimme pommittamaan ilmatorjuntaohjusten sijaintipaikkoja, mistä koituisi uhka siviiliväestölle. Me myös antaisimme hallinnolle mahdollisuuden väittää, että länsimaat hyökkäsivät Libyaan sen sijaan, että ne olisivat pyrkineet puolustamaan Libyan kansaa.

 
  
MPphoto
 
 

  Jiří Maštálka (GUE/NGL), kirjallinen. (CS) Libyan tilanteen edellyttämissä neuvotteluissa tulisi toimia hienovaraisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla. Muihin tarvittaviin toimenpiteisiin voitaisiin sitten ryhtyä tilanteen perusteellisen analyysin pohjalta. Nämä toimenpiteet voivat tarjota mahdollisuuden välittömään ratkaisuun ja tukeen sosiaalisella sektorilla ja muilla aloilla. Tavoitteena pitäisi olla löytää ratkaisu, jolla on selvä ja hyvin perusteltu pitkän aikavälin visio, joka auttaa säilyttämään tämän maan suvereeniuden ja joka on oikealla tavalla suvaitsevainen sen perinteitä kohtaan. Paljon keskustellun lentokieltoalueen perustaminen on yksi niistä askelista, jotka – kuten on sanottu – pitäisi toteuttaa ensisijaisesti siviilien suojelemiseksi. Tässä yhteydessä on mielestäni tärkeää se, että valtuutus on mahdollisimman monen maan selvästi hyväksymä, ja erityisen tärkeää on se, että se on YK:n turvallisuusneuvoston valtuutuksen mukainen. Päätöslauselmaesityksiä valmistellessa tämän maan luonnonvarat eivät saisi olla ainoa vaikuttava tekijä.

 
  
MPphoto
 
 

  Jean-Luc Mélenchon (GUE/NGL), kirjallinen. (FR) Kannatin äänestyksessä tekstiä ja ehdotettuja ilma-aluetta koskevia toimia, jotta ihmisiä voitaisiin auttaa toimimaan heitä pommittavaa tyrannia vastaan. Annoin ääneni seuraavia tiukkoja puitteita noudattaen: kaikista sotatoimista, kuten lentokieltoalueen perustamisesta, voi päättää vain YK ja yksin YK. Nämä toimet on toteutettava YK:n ja yksin sen sotilasjohdon alaisuudessa. Kaikki päätökset on tehtävä yhteistoiminnassa Afrikan unionin ja Arabiliiton organisaatioiden kanssa. Vastustan täysin Yhdysvaltain ehkäisevien pommituksien ideaa samoin kuin Naton väliintuloa. Muunlainen kehitys edellyttäisi muunlaista tekstiä ja muunlaisia määräyksiä.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. (PT) Sitä, mitä Libyassa parhaillaan tapahtuu, on mahdoton hyväksyä. Kansainvälisen yhteisön on ryhdyttävä konkreettisempiin toimiin, joiden tarkoituksena on kaikentyyppisten siviileihin kohdistuvien hyökkäysten itsestään selvä lakkauttaminen. Sisällissota Libyassa tuntuu olevan huolestuttavan lähellä, ja se on vältettävä kaikin keinoin. EU:n on otettava tässä prosessissa johtava rooli ja autettava löytämään ratkaisuja, joilla tässä maassa nyt meneillään olevan konfliktin vaikeutuminen vältetään.

 
  
MPphoto
 
 

  Willy Meyer (GUE/NGL), kirjallinen. (ES) Äänestin Euroopan parlamentin Libyaa koskevaa päätöslauselmaa vastaan, koska siinä vaaditaan lentokieltoalueen perustamista maahan, mikä on ensimmäinen askel kohti sotilaallista väliintuloa. Me emme voi mitenkään hyväksyä sotilaallista ratkaisua Libyan kriisissä tai missään muussakaan kriisissä. Me suhtauduimme erittäin kriittisesti sotilaalliseen väliintuloon niin Irakissa kuin Afganistanissa. Meidän ei pidä tehdä nyt samaa virhettä. Noiden kahden maan esimerkin pitäisi opettaa meille, että väkivalta vain synnyttää lisää väkivaltaa, ja tällä on lopulta tuhoisia seurauksia siviileille.

Libyan tapauksessa tuomitsen väkivallan, jota Gaddafi käyttää kansaansa kohtaan, ja suhtaudun myötämielisesti kansan protestiliikkeeseen. Katson kuitenkin, että ratkaisun Libyassa on tultava väkivallan lakkaamisesta ja diplomaattikanavien kautta.

 
  
MPphoto
 
 

  Louis Michel (ALDE), kirjallinen. (FR) Libyan vallankumouksen käynnistivät vapauden, ihmisarvon ja demokratian nimissä valtioaatteen innostamat nuoret. Voi vain ihailla tätä suurenmoista ja hienoa pyrkimystä sekä tuomita päättäväisesti ne, jotka yrittävät tukahduttaa sen voimakeinoin, epäröimättä surmata ja haavoittaa tuhansia siviilejä.

Toivon kovasti, että YK yhteistyössä Arabiliiton ja Afrikan unionin kanssa antaa valtuudet perustaa Libyan ylle lentokieltoalueen väestön suojelemiseksi mahdollisilta hyökkäyksiltä. Toivon myös, että unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja paronitar Ashton solmii mahdollisimman pian suhteet kansalliseen siirtymävaiheen neuvostoon sen tunnustamiseksi lailliseksi neuvottelukumppaniksi, kunnes demokraattiset vaalit järjestetään.

Viime viikkoina olemme todistaneet tämän äärimmäisen herkän alueen geopoliittisten rakenteiden suurta ja lupaavaa mullistusta. Olen vakuuttunut siitä, että on avautumassa ennen kokematon näkymä, joka luo välttämättömät edellytykset Israelin ja Palestiinan välisen konfliktin rauhanomaiselle ratkaisemiselle. Meidän pitää hyödyntää tämä mahdollisuus ja vapauttaa Lähi-itä konfliktista, joka on aiheuttanut jo liian paljon kärsimystä, tragedioita, kaunaa ja väärinkäsityksiä.

 
  
MPphoto
 
 

  Alexander Mirsky (S&D), kirjallinen. (EN) Olen erittäin iloinen, että täällä ilmaistu niin laajalti vahvasti tuomitsevia kantoja. Missä te olitte tätä ennen? Syntyikö Gaddafi eilen? Eikö Libyassa esiintynyt aikaisemmin minkäänlaista terroria? Tänä päivänä joidenkin EU:n johtajien kyynisyys saa aikaan inhon tunteen! Aivan viime aikoihin asti kaikki EU:n suurimpien jäsenvaltioiden johtajat syleilivät Libyan johtajaa ja pyrkivät hänen suosioonsa. Nyt he ovat sitten valmiit ristiinnaulitsemaan Gaddafin! On parempi, ettei sekaannuta toisen maan sisäisiin asioihin, eikö totta? Antakaamme libyalaisten ratkaista ongelmansa itse. Muussa tapauksessa saatamme joutua kokemaan arabimaiden perusteellisen kapinoinnin! Minä äänestin tyhjää.

 
  
MPphoto
 
 

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen.(DE) Taistelussa valtansa säilyttämiseksi Gaddafi käyttää yhä raskaampaa tykistöä (muun muassa pommittaa kapinallisia) eikä kavahda myöskään mittavaa määrää kuolonuhreja. Muu maailma on tuominnut nämä toimenpiteet mitä ankarimmin, ja Euroopan parlamentti on vaatinut lentokieltoaluetta – jotta Gaddafin pommikoneiden hyökkäykset siiviilejä kohtaan saadaan loppumaan –, kansallisen siirtymävaiheen neuvoston ja demokratialiikkeen tunnustamista Libyan kansan lailliseksi edustajaksi sekä kaikkien suhteiden katkaisemista Gaddafiin. Jää nähtäväksi, noudattavatko valtioiden tai hallitusten päämiehet tätä vaatimusta. On mahdollista, että maahanmuuttajia joudutaan asuttamaan ja jakamaan Euroopan alueelle, minkä vuoksi äänestin tyhjää.

 
  
MPphoto
 
 

  Claudio Morganti (EFD), kirjallinen. (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kuulijat, äänestin tämän Libyan nykyistä tilannetta koskevan yhteisen päätöslauselman puolesta.

Gaddafin hallinto on syyllistynyt liian moniin vääryyksiin ja vakaviin loukkauksiin väestöä vastaan. Mielestäni on velvollisuutemme hyväksyä tässä luja yhteinen eurooppalainen kanta. Päätöslauselmassa ehdotetut toimet ovat askel oikeaan suuntaan, ensimmäisenä niistä toivottu Libyan ilmatilan sulkeminen, toisin sanoen ilmatilan sulkeminen estämään hallituksen ilmahyökkäykset siviiliväestöä vastaan.

Mielestäni on kansainvälisen yhteisön ja ennen muuta Euroopan unionin velvollisuus solmia suhteet kapinallisten kansallisen siirtymävaiheen neuvostoon ja näin auttaa panemaan alulle maan demokratisointiprosessi. Euroopan on tullut aika asettua päättäväisesti tuomaan esiin oma äänivaltansa, jotta tämä dramaattinen tilanne saadaan päättymään, koska sillä voi olla vakavia vaikutuksia kautta EU:n, alkaen laajamittaisesta muuttoaallosta erityisesti Italiaan ja yleisesti Eurooppaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. (PT) Libyan kansan parhaillaan kokeman tilanteen vakavuus vaatii kansainvälisen yhteisön määrätietoista ja yhteistä toimintaa. Tämä kansa on joutunut Gaddafin hallinnon väkivaltaisen sorron kohteeksi, mikä on johtanut suureen määrään kuolonuhreja, loukkaantuneita ja pakolaisia. EU:n tulisi ottaa johtava rooli ja hyväksyä päättäväinen kanta, jossa se tuomitsee tehdyt hirmuteot, määrää ja ottaa käyttöön pakotteet ja tarkoituksenmukaiset toimenpiteet sekä tukee näiden ihmisten oikeutettuja demokraattisia tavoitteita.

 
  
MPphoto
 
 

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. (EN) Pidän erityisen tärkeinä tämän tekstin 10 ja 11 kohtaa (sellaisina kuin ne ovat tarkistettuina):

"10. korostaa, että EU:n ja sen jäsenvaltioiden on täytettävä suojeluvelvoitteensa, jotta libyalaissiviilit voidaan säästää laajamittaisilta aseellisilta iskuilta; tähdentää, että siksi ei voida sulkea pois mitään YK:n peruskirjassa tarjottua vaihtoehtoa; kehottaa korkeaa edustajaa ja jäsenvaltioita varautumaan YK:n turvallisuusneuvoston päätökseen uusista toimenpiteistä, kuten mahdollisesta ilmatilan sulkemisesta, jolla yritetään estää hallintoa toimimasta siviiliväestöä vastaan; korostaa, että EU:n ja sen jäsenvaltioiden kaikkien toimien on oltava YK:n antaman mandaatin mukaisia ja perustuttava toimien yhteensovittamiseen Arabiliiton ja Afrikan unionin toimien kanssa, millä kannustetaan kumpaakin organisaatiota ohjamaan kansainvälisiä ponnisteluja;

11. kehottaa komission varapuheenjohtajaa / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa vakiinnuttamaan suhteet Libyan kansalliseen siirtymävaiheen neuvostoon ja aloittamaan näiden suhteiden virallistamisprosessin kannustaakseen siten siirtymistä demokratiaan, varmistamaan Libyan yhteiskunnan edustajien laajempi osallistuminen ja naisten ja vähemmistöjen voimaannuttaminen siirtymäprosessissa ja tukemaan kansallista siirtymävaiheen neuvostoa vapautetulla alueella, jotta voidaan lievittää paikallisväestöön kohdistuvia paineita ja huolehtia sen humanitaarisista perustarpeista, mukaan luettuna lääkinnällinen apu;"

 
  
MPphoto
 
 

  Licia Ronzulli (PPE), kirjallinen. (IT) Tällä päätöslauselmalla Euroopan parlamentti vaatii EU:n hallituksia tunnustamaan kansallisen siirtymävaiheen neuvoston Libyan opposition julkisen vallan käyttäjäksi.

Hyväksytyssä päätöslauselmassa kehotetaan EU:ta valmistelemaan mahdollista ilmatilan sulkemista, jolla estettäisiin eversti Gaddafin iskut siviiliväestöä kohtaan ja autettaisiin väkivaltaa pakenevia palaamaan kotimaahansa. Tämän ohella pidän strategisesti tärkeänä, että Euroopan unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja paronitar Ashton luo yhteyden kapinallisten kansallisen siirtymävaiheen neuvostoon, jotta kyseisen elimen virallisen tunnustamisen prosessia voidaan nopeuttaa. Eversti Gaddafin on aika luopua vallasta ja lopettaa hänen maassaan tapahtuvat järjestelmälliset ihmisoikeusloukkaukset.

 
  
MPphoto
 
 

  Ernst Strasser (PPE), kirjallinen.(DE) Asiani koskee 15 kohtaa: Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 80 artiklan huomioon ottaen totean, että Itävallan hallituksen tavoin kannatan solidaarisuutta vapaaehtoiselta pohjalta. Päätöksen siitä, miten kauas tämä solidaarisuus voi ulottua, pitäisi olla jäsenvaltioiden asia – kunkin niiden valmiuksien mukaisesti.

 
  
MPphoto
 
 

  Marie-Christine Vergiat (GUE/NGL), kirjallinen. (FR) Kannatin äänestyksessä Euroopan parlamentin Libyaa koskevaa päätöslauselmaa, joka on selvä viesti poliittisesta tuesta Libyan vallankumoukselle. Euroopan parlamentti ennen kaikkea ilmaisi solidaarisuutensa Libyan kansalle ja tuomitsi Gaddafin hallinnon ihmisoikeusloukkaukset ja sen harjoittamat väkivaltaiset tukahduttamistoimet.

Ilmatilan sulkeminen on otettu huomioon päätöslauselman 10 kohdassa osana YK:n toimia, joilla yhteistoiminnassa Arabiliiton ja Afrikan unionin kanssa pyritään estämään hallintoa toimimasta siviiliväestöä vastaan. Tätä kohtaa voi kuitenkin tulkita usein eri tavoin. Joidenkin kannalta se tarkoittaa vain sitä, että estetään Muammar Gaddafin lentokoneita tulittamasta siviiliväestöä. Tämä tulkinta voi antaa sille ehkäisevän roolin, jos Libyan väestön murhaaminen kyseisillä koneilla estetään. Toisille tämä on ensimmäinen askel kohti mahdollista sotilaallista väliintuloa.

Äänestin tämän monitulkintaisen kohdan osalta tyhjää.

Siksi olen tyytyväinen tämän päätöslauselman hyväksymiseen, vaikka pidän valitettavana, että siinä ei tunnusteta unionin aikaisempia virheitä suhteissa Libyaan, ei myöskään maahanmuuton kysymyksessä.

 
  
MPphoto
 
 

  Angelika Werthmann (NI), kirjallinen. – (DE) Äänestin yhteisen päätöslauselmaesityksen puolesta. Koska olemme Pohjois-Afrikan välittömiä naapureita ja meitä velvoittaa kansainvälinen oikeus, johon kuuluu myös kansojen itsemääräämisoikeus, meidän on välttämätöntä auttaa alueen ihmisiä. Menettelytapa olisi kuitenkin valittava huolellisesti: Libyan kansallisen siirtymävaiheen neuvoston pyyntöä pidättyä suorasta sotilaallisesta väliintulosta pitää kunnioittaa, jotta ei heikennetä entisestään siviiliväestön tilannetta.

 
  
  

Mietintö: Bastiaan Belder (A7-0037/2011)

 
  
MPphoto
 
 

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. (PT) Kannatan tätä mietintöä, koska katson, että Iranin hallituksen olisi kunnioitettava kansansa oikeutettuja vaatimuksia, jotka koskevat perusvapauksia ja taloudellisten ja sosiaalisten olojen kohententamista sekä toivetta Iranin yhteistyöstä kansainvälisen yhteisön kanssa. EU:n hyväksymässä strategiassa olisi pidettävä keskeisenä tekijänä ihmisoikeuskysymystä, ja toisaalta olisi tunnustettava Iranin vakauttava rooli alueella edellyttäen, että se normalisoi suhteensa naapureihinsa ja muihin kansainvälisiin toimijoihin, luopuu yhdinohjelmastaan ja parantaa ihmisten elinoloja ja demokraattisia oloja. Yhdyn myös neuvoston kantaan kaksitahoisesta suhtautumisesta ydinvoimaa koskevaan kysymykseen. Se tarkoittaa yhtäältä pakotteita, mutta tarjoaa toisaalta vuoropuhelua. Lopuksi haluaisin sanoa, että EU:n ei pitäisi liian yksisilmäisesti liittää Iranin kysymystä vain sen ydinohjelmaan, vaan sen olisi otettava huomioon myös ihmisoikeuskysymykset ja maan mahdollisuudet alueen vakauttajana.

 
  
MPphoto
 
 

  Roberta Angelilli (PPE), kirjallinen. (IT) Arvoisa puhemies, Iranin kysymyksen kipeä osa ovat laajamittaiset ihmisoikeusloukkaukset, erityisesti kuolemanrangaistuksen käyttö rangaistusmuotona.

EU vaati 12. toukokuuta 2010 jälleen kerran Irania keskeyttämään kuolemantuomioiden täytäntöönpanon YK:n yleiskokouksen päätöslauselmien 62/149 ja 63/168 mukaisesti, mutta Iranilla on edelleen maailmanennätys lasten ja naisten teloituksissa ja teloituksissa sukupuolisen suuntautumisen perusteella.

Myös kiistanalainen ydinohjelma herättää vakavaa huolta, koska siitä puuttuu avoimuus ja yhteistoiminta Kansainvälisen atomienergiajärjestön kanssa eikä siinä noudateta ydinsulkusopimuksen velvoitteita.

Lisäongelma liittyy tietoliikenteeseen ja Internetiin, joiden toiminta keskeytetään jatkuvasti, mikä on vastoin kansainvälistä velvoitetta puolustaa tiedonvälityksen vapautta. Siksi tuen tätä mietintöä ja toivon näkeväni tilanteen pikaisen kohentumisen.

 
  
MPphoto
 
 

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. (LT) Iranin islamilaisella tasavallalla (jäljempänä "Iran") on edessään suuri määrä hallintoon liittyviä haasteita – maan hallitsevan eliitin keskinäisestä voimainmittelöstä aina lamaannuttavaan yhteiskunnalliseen ja taloudelliseen pahoinvointiin sekä ongelmalliseen alueiden turvallisuuteen ja yhä lisääntyvään kansalaistyytymättömyyteen. Iranin hallinnon noudattama politiikka on kyvytön vastaamaan Iraninin kansalaisten oikeudenmukaisiin vaatimuksiin. vakavasta sosioekonomisesta tilanteesta aiheutuva yleinen tyytymättömyys Iranin hallitukseen sekä vapauden ja ihmisarvon peruskunnioituksen puute maassa ovat hallinnon selviytymisen kannalta keskeinen haaste. Lisäksi maassa esiintyy jatkuvasti laajalti ihmisoikeusloukkauksia. Iranin kuolemanrangaistusta koskevien vuotuisten kertomusten mukaan teloitusten määrä oli vuonna 2009 korkein kymmeneen vuoteen, minkä perusteella teloitusten lukumäärä Iranissa on asukaslukuun suhteutettuna maailman suurin. Kannatan mietinnön kehotusta, jonka mukaan Iranin olisi lopullisesti poistettava kuolemanrangaistuksen langettaminen alle 18-vuotiaana tehdyistä rikoksista, koska se on vastoin niitä kansainvälisiä ihmisoikeusyleissopimuksia, jotka Iran on ratifioinut, mukaan luettuina yleissopimus lapsen oikeuksista sekä kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus, samoin kuin Iranille annettua kehotusta kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanoa koskevien virallisten tilastojen julkaisemisesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. (PT) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska katson, että Iranin on lopetettava kaikenlainen syrjintä – tilanne, joka on vahingollinen erityisesti naisille. Ihmisoikeuksia ja perusoikeuksia rikotaan Iranissa edelleen ilman minkäänlaisia rangaistuksia. Iranin viranomaisten olisi perusteellisesti tehtävä loppu kidutuksen ja muunlaisen julman ja epäinhimillisen kohtelun kaikista muodoista niin lakisäännöksissään kuin käytännössä.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. (PT) Iranilla on pitkä ja rikas historia ja erityinen identiteetti, joka pitäisi ottaa huomioon aikoina, jolloin huolenaiheet tuon maan viimeaikaisten poliittisten ja yhteiskunnallisten tapahtumien suhteen kasvavat. Eurooppalaisista arvoista ja demokratian ja ihmisoikeuksien korostamisesta luopumatta katson, että kanavia vuoropuheluun Teheranin kanssa ei pidä sulkea, joten maata olisi pyrittävä motivoimaan muutoksiin, joita se niin kipeästi tarvitsee. Panen huolestuneena merkille viimeaikaiset hyökkäykst opposition jäseniä vastaan ja toivon, että Iranin hallinto ymmärtää, miten haitallinen tämä asenne on ja miten se on omiaan eristämään maan kansainvälisesti.

 
  
MPphoto
 
 

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Jälleen kerran haluaisimme todeta, ettemme hyväksy ahdasta ja yksinkertaista näkemystä ihmisoikeuksista, vaan tuomitsemme sen. EU toimii usein niiden suhteen tekopyhästi peittääkseen siten aivan toisenlaiset tavoitteet. Jos niin ei olisi, monet täällä ilmaistut näkökohdat ja kritiikinaiheet koskisivat muitakin alueen maita, kuten Israelia tai Saudi-Arabiaa, ja niihin pätisivät samat kriteerit kuin ne, joita nyt sovelletaan Iraniin.

On tärkeää panna merkille, että alueen rauha ja turvallisuus on ristiriidassa Israelin palestiinalaisalueiden jatkuvan miehityksen ja Yhdysvaltain ja Naton sille yhdessä EU:n kanssa antaman tuen kanssa. Päätöslauselmassa ei mainita tätä.

 
  
MPphoto
 
 

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Ihmisoikeuksien loukkaus on tuomittava teko niin Iranissa kuin missä muussa tahansa maailman maassa. Tässä mietinnössä parlamentin enemmistö turvautuu tavanomaiseen hurskasteluunsa, käyttäen väitettyjä ihmisoikeusloukkauksia naamiona sille, että sen tavoitteena on suojata suurvaltojen strategisia taloudellisia etuja, erityisesti öljynsaantia, eikä niinkään Iranin kansan vapautta. Tähän vapauteen vetoaminen on pelkkä tekosyy. Jos tavoitteena olisivat todella ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja alueen turvallisuus, olisi välttämätöntä riisua tältä tilanteelta naamio alueen muiden maiden kuten Israelin ja Saudi-Arabian suhteen ja soveltaa niihin samoja kriteereitä.

Lisäksi mietinnössä peitetään alueen rauhan ja turvallisuuden uhka, joka syntyy siitä, että Israel Yhdysvaltain ja Naton tukemana jatkuvasti miehittää palestiinalaisalueita.

Me vastustamme minkä tahansa maan sisäisiin asioihin puuttumista, riippumatta siitä, onko kyse kansallisesta suvereeniudesta tai kansainvälisestä oikeudesta. Vastustamme siksi tiettyjen ryhmien tai Iranin oppositiopuolueiden manipulointia tai hyväksikäyttöä ja kampanjoita, joilla yritetään varjella EU:n etuja ja sen liittolaisia eikä niinkään Iranin kansan etuja.

 
  
MPphoto
 
 

  Lorenzo Fontana (EFD), kirjallinen. (IT) Bastiaan Belderin mietinnössä nostetaan esiin pragmaattisella tavalla kaikki ne asiat, joista EU:n pitäisi olla huolissaan suhteessa Iraniin: valvomattomat ydinkokeet, perusvapauksien puute, ulkomaisille investoinneille vihamielinen ilmasto, julkisen vallan väärinkäytökset ja johtajien ja kansalaisyhteiskunnan välinen kuilu. Mielestäni nämä ovat riittäviä syitä äänestää sen puolesta, että EU omaksuisi pragmaattisen asenteen ja toimisi tärkeänä vaikuttajana Lähi-idän alueellisessa asetelmassa, ja tukea jäsen Belderin mietintöä.

 
  
MPphoto
 
 

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen. (LT) Äänestin tämän asiakirjan puolesta, koska demokraattista muutosta ei voi määrätä ulkoapäin eikä myöskään sotilaallisin keinoin, vaan se on saavutettava rauhanomaisen demokraattisen prosessin kautta. Kuten tiedätte, Iranin ydinaseiden leviämisen riski on edelleen vakava huolenaihe Euroopan unionille ja kansainväliselle yhteisölle, ja tämä on ilmaistu hyvin selvästi monissa YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmissa. Vakauttava vaikutus, jonka Iran voisi mahdollisesti saada takaisin, hyödyttäisi koko aluetta. Edellytyksenä on, että se normalisoi kansainväliset suhteensa erityisesti naapureihinsa, hälventää sen ydinohjelman todellisia tarkoitusperiä koskevat huolenaiheet ja takaa takaa ihmisoikeuksien ja demokratian kunnioittamisen.

 
  
MPphoto
 
 

  David Martin (S&D), kirjallinen. (EN) Kannatin äänestyksessä tätä mietintöä, jossa tuomitaan Iranin ihmisoikeustilanne ja vaaditaan ryhdyttäväksi toimiin, joilla estetään Iranin pääsy ydinasevallaksi. Olen huolissani siitä, että päätöslauselmassa tunnustetaan, että "Iranilla on oikeus rikastaa uraania", mikä tietenkin pitää paikkansa IAEA:n sääntöjen mukaan, mutta joka neuvotteluiden jatkuvan umpikujan huomioon ottaen on vastoin YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmia.

 
  
MPphoto
 
 

  Clemente Mastella (PPE), kirjallinen. (IT) Presidentti Ahmadinejadin hallinto jatkaa Iranin kansan perusoikeuksien polkemista ilman minkäänlaisia rangaistuksia samaan aikaan kun hallitusta itseään ravistelee jatkuvasti monenlainen epävarmuus. Yhtäältä väestöllä on toiveita demokraattisesta muutoksesta, kun taas toisaalta Iranin hallitusta ja parlamenttia panevat sekaisin ryhmäkunnat vallasta kamppailevan eliitin sisällä. Epäilemättä demokraattinen muutos ei kuitenkaan ole määrättävissä ulkoapäin, vaan sen pitäisi olla demokraattisen ja rauhanomaisen prosessin tulos ja lopulta vastata Iranin viimeaikaisten joukkoliikkeiden hyvinvointia ja vapautta koskeviin vaatimuksiin. Myös kysymys ydinaseista on yhä avoinna. Mielestämme EU:n pitäisi saada aikaan sellainen diplomaattinen ratkaisu, joka perustuu lähestymistapaan, jossa yhdistyvät painostus ja normaali vuoropuhelu. Viisasta olisi esimerkiksi se, että Eurooppa-neuvosto osallistuisi Iranin ydin- ja aseohjelmiin yhteyksissä olevien henkilöiden varojen jäädyttämiseen. Tulevaisuudessa EU:n ja Iranin suhteissa olisi kuitenkin kohdistettava huomio lukemattomien ihmisoikeusloukkauksien analysointiin. Lyhyesti sanottuna unionin pitäisi käyttää kaikki sillä olevat keinot ja laatia yksiselitteinen EU:n kanta sekä antaa iranilaisten tietää, että me ajattelemme heidän tulevaisuuttaan. Heidän ihmisoikeutensa ovat meidänkin oikeuksiamme.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. (PT) Lähestyessämme Iranin nykyistä poliittista ja sosiaalista kehitystä on otettava huomioon sen menneisyys ja kulttuurinen erityisluonne. Jatkuvat ihmisoikeusloukkaukset Iranissa ovat huolenaihe, mutta ne eivät voi estää vuoropuhelua sen kanssa ja pyrkimystä saada nuo tapaukset loppumaan. Meidän on toimittava ennakoivasti etsiessämme ratkaisuja, joilla niistä tehdään loppu. Viimeaikaiset hyökkäykset opposition jäseniä vastaan ovat huolestuttavia, ja on välttämätöntä saada Iranin hallitus ymmärtämään, että kyseinen käytös johtaa ainoastaan entistä enemmän kansainväliseen eristykseen.

 
  
MPphoto
 
 

  Alajos Mészáros (PPE), kirjallinen. (HU) Iranin hallituksella on viime aikoina ollut edessään vakavia haasteita, jotka ovat aiheuttaneet yhä enemmän yleistä tyytymättömyyttä. Turvalliuusjoukot vastasivat raa’alla voimalla ja pidättivät summittaisesti rauhanomaisia mielenosoittajia. Tuomioistuimet käynnistivät suuret määrät näytösoikeudenkäyntejä opiskelijoita, tiedemiehiä, naisten oikeuksia ajavia aktivisteja, lakimiehiä, toimittajia ja papiston jäseniä vastaan. Lukuisia iranilaisia teloitettiin poliittisista syistä ja lukemattomat ihmiset ovat edelleen vankiloissa. Iran kuuluu niihin kolmeen maailman maahan, joissa teloitetaan eniten ihmisiä. Meidän on tehtävä kaikkemme poistaaksemme Iranista mahdollisimman pian syrjinnän ja yhteiskunnallisen sorron ja varmistettava, että maa voi ottaa ensimmäiset askeleensa kohti demokraattista muutosta. Tätä ei kuitenkaan voida saavuttaa ulkopuolelta käsin eikä myöskään sotilaallisin keinoin, vaan sen on oltava rauhanomainen ja demokraattinen prosessi. Siksi tuen äänelläni tätä ehdotusta.

 
  
MPphoto
 
 

  Willy Meyer (GUE/NGL), kirjallinen. (ES) Huolimatta siitä, että tämä mietintö on lukuisien tarkistusten jälkeen hiukan parantunut, äänestin sitä vastaan. Syynä on se, että siinä puolustetaan pakotepolitiikkaa, joka mielestäni ei paranna iranilaisten tilannetta, vaan tosiasiassa toimii päinvastoin. Mielestäni Euroopan parlamentin mietinnön pitäisi lievittää jännitystä eikä lisätä sitä, koska diplomaattisten kanavien käyttäminen loppuun vain pahentaisi Iranin kansan jo ennestään monimutkaista tilannetta. Mielestäni kansainvälisen yhteisön Iranille antamat uhkaukset eivät ole paras tapa löytää järkevä kompromissi kiistassa ydinohjelmasta. Siksi äänestin tätä mietintöä vastaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Louis Michel (ALDE), kirjallinen. (FR) Tuin tätä päätöslauselmaa, koska esittelijä paitsi käsitteli ydinvoimakysymystä ei myöskään karttanut puuttumista maan sisäiseen tilanteeseen, ihmisten toiveisiin demokratian edistämisestä ja ihmisoikeustilanteeseen.

Meillä on velvollisuus olla tuottamatta pettymystä nuorelle väestölle, väestölle, jonka pyrkimyksenä on elää demokratiassa toistensa käsityksiä kunnioittaen. Meidän on tuettava kansaa, jonka tavoitteena on kehittää oikeusvaltio ja tarjota uusille sukupolville tulevaisuus, joka perustuu suvaitsevaisuuteen, vapauteen ja hyvinvointiin. Meidän on tuomittava raiskaukset, murhat, summittaiset teloitukset, mielivaltaiset pidätykset ja ahdistelut sietämättöminä.

Ihmisoikeusloukkauksia ei voida hyväksyä. Presidentti Ahmadinejadin kesäkuussa 2009 tapahtuneen uudelleenvalinnan jälkeen tällaisten loukkausten on kuitenkin todettu lisääntyneen. Iranissa tehdään asukaslukuun suhteutettuna eniten teloituksia maailmassa. Maa on Kiinan jälkeen kivittämisellä toimeenpantavan kuolemanrangaistuksen käytössä toisella sijalla teloitusten määrässä ja ensimmäisellä sijalla asukaslukuun suhteutettuna. Iranin on aika täyttää kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen mukaiset velvoitteensa, sopimuksen, jonka se on ratifioinut omasta vapaasta tahdostaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Miroslav Mikolášik (PPE), kirjallinen. (SK) Ydinsulkusopimuksen allekirjoittaja Iran on pitkän aikaa röyhkeästi sivuuttanut sitoumuksensa ja erityisesti salannut ydinvoimaan liittyvät toimensa. Jos Iran haluaa ylläpitää hyviä suhteita EU:hun ja muihin demokraattisiin valtioihin, sen on yksiselitteisesti poistettava kaikki epäilyt sen ydinohjelman tarkoitusperistä.

Pidän EU:n kannalta huolestuttavana suhteiden lujittumista Iranin ja Turkin kesken. Turkki vakuuttaa unionille tunnustavansa yhteiset arvot, koska sen pyrkimyksenä on päästä EU:n jäseneksi, mutta osoittaa samaan aikaan avointa hyväksyntää Iranin hallintoa kohtaan.

Toteaisin, että Iranilla on maailmanennätys nuorten ihmisten teloituksissa ja teloituksissa suhteessa asukaslukuun. Hallinnolle ovat tyypillisiä poliittisten vastustajien näytösoikeudenkäynnit ja poikkeuksellisen julmat kivitysrangaistukset, joiden käyttö on Iranissa nykyisin laillista, ja myös muunlainen julma ja epäinhimillinen kidutus, kohtelu ja rankaiseminen, ja tämä hallinto ansaitsee ankaran moraalisen tuomion.

Jo mainittujen asioiden ohella EU:n prioriteetteihin on sisällyttävä peräänantamaton vaatimus virallisesta julistuksesta, jonka mukaan kuolemantuomioiden täytäntöönpano keskeytetään, kunnes kuolemanrangaistus poistetaan kokonaan, vaatimus ihmisoikeusloukkausten rankaisemattomuuden päättämisestä ja tietenkin vaatimus siitä, ettei alueen epävakautta entisestään lisätä.

 
  
MPphoto
 
 

  Alexander Mirsky (S&D), kirjallinen. (EN) On hupaisaa ja samalla hyvin surullista puhua oikeuksien ja vapauksien kunnioittamisesta maassa, jota hallitsee henkilö, joka uhkaa lyödä perusteellisesti Yhdysvallat, Euroopan ja Israelin. Ei ole mitään järkeä neuvotella hänen kanssaan ihmisoikeuksista ja arvoista ja vapauksista. Tällaiset ihmiset ymmärtävät vain voimaa. On välttämätöntä lakata olemasta juhlallinen ja käydä sanoista tekoihin. Tulosta tuottavat täydellinen eristäminen, ankarat pakotteet ja selkeä ja johdonmukainen kanta. Mahmoud Ahmadinejad on vaara koko maailmalle.

 
  
MPphoto
 
 

  Cristiana Muscardini (PPE), kirjallinen. (IT) Iranin hallituksen avoimuuden puute ja maan vähäinen ydinohjelmaa koskeva yhteistyö Kansainvälisen atomienergiajärjestön antavat epäilemättä syytä huoleen.

Keskeisten ihmisoikeuksien tilanteen heikentyminen ja maan kyky horjuttaa alueen vakautta Hizbollahin ja Hamasin kautta ovat elementtejä, jotka lisäävät huolestumista, jota Iran levittää ympäri maailmaa. Vaalivilppi, mielenosoitusten väkivaltainen tukahduttaminen ja teloitukset, joiden määrä vuonna 2010 kasvoi 680:een (niiden määrä kaksinkertaistui edelliseen vuoteen verrattuna) ja oppositiojohtajien pidättäminen eivät jätä epäilystä hallinnon voimankäytöstä ja väkivallasta. EU:n 26. heinäkuuta 2010 määräämät pakotteet, jotka ovat yhdenmukaisia YK:n pakotteiden kanssa, olivat asianmukaisia ja välttämättömiä. Unionin on kiinnitettävä suurempaa huomiota Iranin ydinvoimapolitiikkaan ja seurattava kehitystä tällä rauhattomalla alueella.

EU:n pitäisi tukea ihmisoikeuksien suojelua koskevaa kansainvälistä diplomatiaa. Kaksitahoinen lähestymistapa jättää oven avoimeksi vuoropuhelulle. Vuoropuheluun tarvitaan kuitenkin kaksi tahoa, ja kun Iranilta puuttuu hyvä tahto, pakotteita on voimistettava ja kohdistettava ne entistä tarkemmin. Me emme voi hyväksyä teloitusten määrän lisääntymistä näihin mittoihin ja Iranin ydinvoimapolitiikan jäämistä vaille kansainvälisen yhteisön valvontaa.

 
  
MPphoto
 
 

  Mariya Nedelcheva (PPE), kirjallinen. (FR) Äänestin jäsen Belderin mietinnön puolesta. Olemme vaatineet muutosta Iranin hallintoon aivan liian kauan. Nykyhallinnon takana olevat voimat rikkovat jatkuvasti ihmisoikeuksia, olipa sitten kyse niistä häpeällisistä oloista, joissa Asrafin leirin asukkaita pidetään, naisten oikeuksien jatkuvasta loukkaamisesta, homoseksuaalien syrjinnästä tai taiteilijoihin kohdistetusta sensuurista.

Se, mitä me Euroopan tasolla voimme tehdä, on se, että asetamme tehokkaat pakotteet hallintojärjestelmän johtajille. Pakotteiden asettaminen ei kuitenkaan riitä. On rohkaistava niitä ihmisiä maassa, jotka taistelevat ihmisoikeuksiensa puolustamiseksi. Eikö Euroopan unionin pitäisi antaa tukeaan kaikille ihmisoikeuksien puolustajille Iranissa? Pohjois-Afrikan nykyiset demokratiaponnistukset olisi ulotettava Iraniin.

 
  
MPphoto
 
 

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. – (PT) Kannatin äänestyksessä tätä mietintöä, jossa jäsennellään Iranin tämänhetkistä vakavaa tilannetta ja tuomitaan Iranin viranomaisten harjoittamat tukahduttamistoimet ja järjestelmälliset ihmisoikeusloukkaukset ja korostetaan tarvetta etsiä vilpittömästi diplomaattista ratkaisua ydinvoimakysymykseen. Erityisesti haluaisin osaltani ilmaista solidaarisuuteni Iranin kansalle, joka on oikeutetusti vaatinut maahan demokraattista muutosta vuoden 2009 presidentinvaalien jälkeen.

 
  
MPphoto
 
 

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. (EN) Tämä on parlamentin ensimmäinen Irania käsittelevä mietintö Gahlerin vuoden 2001 mietinnön jälkeen. Koska kaikki EU:n ja Iranin väliset sopimusneuvottelut ovat olleet jäissä vuosia, parlamentin ainoa keino ilmaista perusteellisempi tätä maata koskeva kanta on oma-aloitteinen mietintö. Siihen ryhdyttiin Vihreiden ryhmän esityksestä. Tehtävä annettiin EFD-ryhmälle. Neljä poliittista ryhmää (Vihreät, S&D, ALDE ja GUE) laativat yhteisiä tarkistuksia luonnokseen, jonka me laajalti hyväksyimme, joskin niukalla enemmistöllä.

Tärkeitä asioita ovat EU:n yhteydet Iraniin eli 32 kohta – jossa taustana on kiista siitä, pitäisikö parlamentin suhteista Iraniin vastaavan valtuuskunnan sallia matkustaa Iraniin ja jonka tekstissä nyt vaaditaan – esittelijän toiveiden vastaisesti – yhteyksiä moniin eri toimijoihin mainitsematta suoraan valtuuskuntaa, pakotteet eli 42 kohta, jonka tekstissä vaaditaan kohdennettuja pakotteita keskeisiä ihmisoikeuksien rikkojia vastaan – toistaiseksi pakotteita on voimassa vain ydinvoima-asioiden kanssa tekemisissä olevien henkilöiden osalta, ja EU:n suurlähetystön avaaminen Teheraniin – maassa lähes kaikilla jäsenvaltioilla jo olevien edustustojen rinnalle.

 
  
MPphoto
 
 

  Licia Ronzulli (PPE), kirjallinen. (IT) Tuen tämän mietinnön tekstiä, koska siinä korostetaan niitä keskeisiä näkökohtia, jotka tekevät Iranista sekä humanitaarisessa että poliittisessa mielessä yhden kansainvälisen areenan vaarallisimmista maista.

Maan on nyt vienyt sekasortoon turvallisuusjoukkojen käyttämä mielivaltainen väkivalta. Nämä joukot ovat säälimättömästi tukahduttaneet rauhanomaisia mielenosoituksia ja pidättäneet tuhansia mielenosoittajia. Tämä aiheeton väkivallan käyttö on aiheuttanut iranilaisten keskeisten ihmisoikeuksien jatkuvan heikkenemisen. Kansalaisiin sovelletaan jatkuvasti rangaistusjärjestelmää, joka on kaikkien kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevien yleissopimusten vastainen.

Ikään kuin tämä ei vielä olisi kylliksi, maassa on yhä voimassa kivittämällä toimeenpantava kuolemanrangaistus. Teloituksia tehdään yhä enemmän, puhumattakaan siitä, ettei meillä ole yhäkään mitään todistetta siitä, että maan ydinlaitoksia käytetään yksinomaan rauhanomaisiin tarkoituksiin.

 
  
MPphoto
 
 

  Oreste Rossi (EFD), kirjallinen. (IT) Kannatamme tätä mietintöä, koska siinä Iranin kysymykseen käydään käsiksi päättäväisesti ja tiukasti – mikä on välttämätöntä – ja korostetaan maan vastakohtaisuuksia sekä sitä, että tilanteen jatkuminen on sietämätöntä. Iranin hallinto käyttää jatkuvasti tukahduttamistoimia kaikkia vastaan, jotka uskaltavat kapinoida itsevaltiutta vastaan, ja soveltaa yleisesti kuolemanrangaistusta.

Iran on maa, jossa lasten teloitusten määrä on asukaslukuun suhteutettuna maailman suurin. Huomautamme myös, että kuolemanrangaistus kivittämällä pannaan usein täytäntöön rikosoikeudellisesti hyvinkin vähäisten rikosten, esimerkiksi aviorikosta tai uskonnosta luopumista koskevan syytöksen perusteella. Mietinnössä nostetaan esiin myös kristittyihin ja baha'i-yhteisöön kohdistetut sortotoimet.

Mahtipontisen ja aggressiivisen politiikkansa ja islamilaiselle fundamentalismille osoittamansa tuen takia Iran menettää jatkuvasti kansainvälistä uskottavuuttaan. Haluan myös korostaa sitä jatkuvaa psykologista ja fyysistä väkivaltaa, jota Iranin hallitus jatkuvasti kohdistaa Ashrafin leirin pakolaisina oleviin toisinajattelijoihin.

 
  
MPphoto
 
 

  Peter Skinner (S&D), kirjallinen. (EN) Olen tyytyväinen siihen, että jäsen Belder onnistui tuomaan tämän mietinnön parlamentin käsittelyyn ja saamaan läpi Iranin ihmisoikeuksia koskevia aineksia, erityisesti Iranin oppositiojohtajien Mir Hossein Mousavin ja Mehdi Karoubin ja heidän vaimojensa vangitsemista koskevan jyrkän tuomion.

En kuitenkaan ole yhtä mieltä siitä, että "Iranilla on oikeus rikastaa uraania", mikä on sallittua IAEA:n sääntöjen mukaan, mutta joka neuvotteluiden jatkuvan umpikujan huomioon ottaen on vastoin YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmia.

 
  
MPphoto
 
 

  Catherine Stihler (S&D), kirjallinen. (EN) Tuin tätä mietintöä, koska olen vakaasti sitä mieltä, että Iranin hallituksen pitäisi suhtautua myönteisesti Iranin kansan vaatimuksiin perusvapauksista ja paremmista ja sosiaalisista taloudellisista oloista. Tällä mietinnöllä Euroopan parlamentti tuomitsee kuolemanrangaistuksen käytön sekä lukuisat muut ihmisoikeusrikkomukset.

 
  
MPphoto
 
 

  Angelika Werthmann (NI), kirjallinen. – (DE) Kannatin äänestyksessä jäsen Belderin mietintöä EU:n Iranin-strategiasta. Jaan eurooppalaisten enemmistön huolen Iranin ydinohjelmasta ja Iranin hallinnon vakuutuksista, joiden mukaan sitä käytetään vain siviilitarkoituksiin. Tästä huolimatta olen sitä mieltä, että energia-alan yhteistyössään kolmansien maiden kanssa Euroopan Unionin tulisi hyödyntää vain kestäviä, vihreitä ja turvallisia energialähteitä ja toimia siis ilmastonsuojelutavoitteittensa mukaisesti. Tuen myös kollegani kantaa, jonka mukaan EU:n olisi laadittava laajempi Irania koskeva strategia, joka menee ydinvoimakysymystä pidemmälle ja jossa puututaan myös ihmisoikeustilanteeseen ja muihin tärkeisiin asioihin.

 
  
MPphoto
 
 

  Iva Zanicchi (PPE), kirjallinen. (IT) Äänestin jäsen Belderin mietinnön puolesta, koska katson, että lukuisista Iranin sisä- ja ulkopoliittisista ongelmista, esimerkiksi ydinaseiden mahdollisesta käytöstä, tiettyjen hallituksen päätösten avoimuuden puutteesta ja – joissain tapauksissa – ihmisoikeuksien kunnioittamatta jättämisestä huolimatta yksinomaan pakotteisiin perustuvalla politiikalla ei voida saavuttaa merkittäviä hyötyjä.

Siksi katson, että Euroopan unionin on tärkeää varjella ja mahdollisuuksien mukaan ylläpitää vuoropuhelua Teheranin hallituksen kanssa.

 
  
  

Päätöslauselmaesitys RC-B7-0158/2011

 
  
MPphoto
 
 

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. (PT) Tuen äänestyksessä ehdoitta tätä yhteistä päätöslauselmaa, jossa korostetaan vähemmistöihin kuuluvien ihmisten oikeuksiin liittyvien kysymysten sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien ja lapsen oikeuksien puolustamisen tärkeyttä terrorismin vastaisissa toimissa. Haluan kiinnittää huomion päätelmiin, joiden suhteen yhdyn näkemykseen, että EU:n on tehostettava käytäntöään puhua yhdellä äänellä, koska tämä lisäisi sen näkyvyyttä ja vaikutusta globaalina toimijana, ja Geneven ja New Yorkin edustustojen on lisättävä EU:n YK:n ihmisoikeusneuvostossa tekemän työn johdonmukaisuutta, näkyvyyttä ja uskottavuutta. Yhdyn päätöslauselmaan, jossa ilmaistaan, että jäsenvaltioiden olisi kannustettava ihmisoikeusneuvostoa kiinnittämään tasapuolisesti huomiota eri perustein tapahtuvaan syrjintään, esimerkiksi sukupuolen, vammaisuuden, rodun tai etnisen alkuperän, iän, seksuaalisen suuntautumisen ja uskonnon tai vakaumuksen perusteella tapahtuvaan syrjintään. Yhdyn myös arvioon, jossa korostetaan, että ihmisoikeusneuvoston olisi kehityttävä enemmän varhaisvaroituksen antavan ja ennaltaehkäisevän mekanismin suuntaan, että erityismenettelyt olisi säilytettävä, ja että olisi turvattava YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston riippumattomuus ja huolehdittava tarvittavasta rahoituksesta sen aluetoimistojen säilyttämiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. (LT) Euroopan unioni ja sen jäsenvaltiot ovat omassa politiikassaan sitoutuneet takaaman ihmisoikeuksien kunnioittamisen. Siksi EU:n on hyvin tärkeää omaksua vahva ja vaikutusvaltainen asema kansainvälisissä järjestöissä, erityisesti YK:n ihmisoikeusneuvostossa, ja taata ihmisoikeuspolitiikan kansainvälisesti tehokas ja johdonmukainen täytäntöönpano. Olen yhtä mieltä siitä, että ihmisoikeusneuvoston työtä ja mandaattia on tarkistettava, jolloin voidaan arvioida sen sen työmenetelmiä ja tehostaa niitä, niin että ihmisoikeusloukkauksiin voidaan reagoida mahdollisimman tehokkaasti ja järjestelmällisesti. Ihmisoikeusneuvosto on useissa yhteyksissä ollut asianmukaisten välineiden puuttuessa kyvytön käsittelemään nopeasti ja ajoissa vakavia ihmisoikeustilanteita. Siksi ihmisoikeusneuvostolle olisi annettava entistä paremmat keinot käsitellä sekä kroonisia tilanteita että hätätilanteita, ja tämä voisi tapahtua siten, että ihmisoikeuksia koskevaa keinovalikoimaa laajennetaan hyödyntämällä paneelikeskusteluja sekä istuntojen aikana että niiden välillä. EU:n on puolestaan nostettava ihmisoikeusneuvoston toiminta yhdeksi painopisteistään ja parannettava jäsenvaltioiden välistä koordinointia, mikä mahdollistaisi EU:n suuremman vaikutusvallan laajemman YK-järjestelmän sisällä ja helpottaisi koordinointia ja päätöksentekoa ihmisoikeuksien alalla.

 
  
MPphoto
 
 

  Vilija Blinkevičiūtė (S&D), kirjallinen. (LT) Äänestin tämän päätöslauselmaesityksen puolesta, koska Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden on varmistettava, että ne noudattavat omassa toiminnassaan ihmisoikeuksia ja koska Euroopan unionin asemaa YK:n ihmisoikeusneuvostossa on vahvistettava ja tehostettava. Ensisijaiset tavoitteet Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusneuvoston istuntoa ja vuoden 2011 arviointia varten ovat välttämättömät, koska vain sillä tavoin voimme arvioida, miten ihmisoikeusneuvosto on hoitanut mandaattinsa, ja määrittää ne työmenetelmät, joita on parannettava, jotta ihmisoikeusneuvosto voi toimia tehokkaammin ja puuttua ihmisoikeusloukkauksiin nopeammin. Euroopan parlamentti pahoittelee, että ihmisoikeusneuvosto on useissa yhteyksissä ollut asianmukaisten välineiden puuttuessa kyvytön käsittelemään nopeasti ja ajoissa vakavia ihmisoikeustilanteita, ja kehottaa pyrkimään aktiivisesti luomaan ihmisoikeusneuvoston erityisiä mekanismeja, joilla voidaan vastata nopeasti ihmisoikeuskriiseihin esimerkiksi Lähi-idässä, Iranissa ja Valko-Venäjällä. Lisäksi on tärkeää, että ihmisoikeusneuvostolle annetaan entistä paremmat keinot käsitellä sekä kroonisia tilanteita että hätätilanteita mahdollisesti siten, että ihmisoikeuksia koskevaa keinovalikoimaa laajennetaan hyödyntämällä paneelikeskusteluja sekä istuntojen aikana että niiden välillä. Parlamentti myös kehottaa EU:n jäsenvaltioita osallistumaan aktiivisesti YK:n ihmisoikeusneuvoston arviointiin vuonna 2011 sen mandaatin toteutumisen parantamiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin tämän päätöslauselman puolesta, koska katson, että ihmisoikeusneuvoston 16. sääntömääräisen istunnon asialistalla on tärkeitä ja erityisen ajankohtaisia kysymyksiä. Pidän tärkeänä sitä, että asialistalla ovat raportit kansallisiin tai etnisiin, uskonnollisiin ja kielellisiin vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden oikeuksista ja ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamisesta terrorismin vastaisissa toimissa, samoin kuin lapsen oikeuksia käsittelevät laajat kokoukset.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. (PT) YK:n ihmisoikeusneuvoston 16. istunto osuu erityisen levottomaan historian vaiheeseen, mikä horjuttaa jo sen rakennetta, koska jotkut sen jäsenistä eivät lähimainkaan noudata YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen määräyksiä tai ihmisoikeuksien edistämistä ja suojelua koskevia määräyksiä sen tehtävän mukaisella tavalla. Euroopan unionin on aktiivisesti osallistuttava istuntoon ja tehtävä kaikki voitavansa taatakseen, että sen yleismaailmallinen ihmisarvoon perustuva näkemys ihmisoikeuksista leviää yhä laajemmalle ja sitä noudatetaan maailman kaikissa maissa. Ihmisoikeuksia käsittelevän EU:n korkean tason edustajan nimittäminen voi edistää unionin kantojen suurempaa näkyvyyttä ja neuvoston jäsenvaltioiden pitäytymistä "yksi viesti monella äänellä" -strategiassa ja saattaa parantaa EU:n kannoille saatavaa tukea.

 
  
MPphoto
 
 

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Euroopan parlamentilla on ollut kauan kaksinaismoralistinen tapa suhtautua ihmisoikeuksiin. Niin ikään tiedetään hyvin, että sillä on kapea ja itsekäs käsitys YK:n yleiskokouksen vuonna 1948 hyväksymästä julistuksesta eli ihmisoikeuksien yleismaailmallisesta julistuksesta. Jälleen kerran, nyt tästä mietinnöstä, käy selvästi ilmi valikoiva tapa, jolla eri maita mainitaan. Maat, joiden kanssa EU:lla on taloudellisia ja diplomaattisia suhteita ja joiden se katsoo olevan strategisesti tärkeitä, on jätetty pois niiden tarjoamien strategisten etujen takia, huolimatta niissä esiintyneistä vakavista ihmisoikeusloukkauksista. Esimerkkejä näistä maista ovat Israel, Kolumbia ja Marokko, vain kolme eri maanosissa sijaitsevaa maata mainitakseni. Meidän näkemyksemme ihmisoikeuksista ei ole valikoiva.

Me otamme julistuksen koko sisällön vakavasti, ja mielestämme se on, mikä tärkeintä, siivittänyt poliittista väliintuloamme. Lopuksi toteaisin, että vastustamme ajatusta Euroopan unionin pysyvästä paikasta Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksessa siitä yksinkertaisesta syystä, että se ei olisi järkevää Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjassa todetun järjestön hengen ja periaatteiden valossa. YK on, ja sen on edelleen oltava, itsenäisten ja suvereenien valtioiden järjestö.

 
  
MPphoto
 
 

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Valikoivuus, joka liittyy tässä mietinnössä arvoisteltuihin maihin, samoin kuin tämän keskustelun omaa etua tavoitteleva luonne on selvä. Tämän mietinnön tekopyhä käyttö on ilmiselvä, koska maita, joiden kanssa EU:lla on hyvät taloudelliset ja diplomaattiset suhteet tai jotka ovat strategisesti tärkeitä, ei ole kritisoitu, huolimatta niiden ihmisoikeusloukkauksista. Esimerkkeinä voi mainita Kolumbian ja Honduraksen. Siinä ei esitetä vaatimusta siitä, että Marokon olisi lopetettava Länsi-Saharan miehittäminen tai Israelin Palestiinan miehittäminen.

Emme myöskään voi tukea ajatusta Euroopan unionin pysyvästä paikasta Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksessa, koska YK on suvereenien ja itsenäisten valtioiden järjestö eikä Euroopan unioni ole YK:n peruskirjan mukainen valtio.

Ihmisoikeuksien puolustaminen, mukaan lukien se, että ne ovat jakamattomia ja ettei niitä voida asettaa paremmuusjärjestykseen, sekä se, että ne ovat henkilöiden oikeuksien kunnioittamisen ja aidon sosiaalisen oikeudenmukaisuuden, rauhan, vapauden ja demokratian perusedellytys, muodostaa poliittisen toimintamme rungon. Voitte odottaa meiltä ihmisoikeuksien puolustamista, mutta älkää odottako meiltä tekopyhyyttä.

 
  
MPphoto
 
 

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen. (LT) Äänestin tämän asiakirjan puolesta, koska YK:n ihmisoikeusneuvosto on ainutlaatuinen yleismaailmallisiin ihmisoikeuksiin erikoistunut foorumi, joka käsittelee ihmisoikeuksia YK:n järjestelmässä, ja sille on uskottu tärkeä tehtävä ja vastuu huolehtia, että ihmisoikeuksien edistämistä, suojelua ja kunnioittamista tehostetaan kaikkialla maailmassa. Korostan ihmisoikeusneuvoston 16. istunnon ja erityisesti ihmisoikeusneuvoston arviointiprosessin merkitystä, koska niiden puitteissa tarjoutuu ainutlaatuinen tilaisuus arvioida, miten neuvosto on hoitanut mandaattinsa, ja neuvoston on mahdollista parantaa työmenetelmiään voidakseen toimia tehokkaammin ja järjestelmällisemmin ihmisoikeusloukkauksia vastaan. Olen tyytyväinen siihen, että 16. sääntömääräisessä istunnon asialistalla ovat muun muassa raportit kansallisiin tai etnisiin, uskonnollisiin ja kielellisiin vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden oikeuksista sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamisesta terrorismin vastaisissa toimissa, samoin kuin lapsen oikeuksia käsittelevät laajat kokoukset.

 
  
MPphoto
 
 

  Petru Constantin Luhan (PPE), kirjallinen. (RO) YK:n ihmisoikeusneuvoston 16. istunto tarjoaa ainutlaatuisen tilaisuuden arvioida, miten neuvosto on hoitanut mandaattinsa, ja samalla mahdollisuuden parantaa neuvoston työmenetelmiä, tavoitteena varmistaa se, että se pystyy toimimaan tehokkaammin ja järjestelmällisemmin ihmisoikeusloukkauksia vastaan. Pidän ehdottoman tärkeänä ajatusta perustaa EU:n neuvoston ihmisoikeustyöryhmä, johon kuuluisi ihmisoikeusasiantuntijoita kaikista EU:n 27 jäsenvaltiosta ja joka sijoitettaisiin Brysseliin.

Lisäksi pitäisin erittäin hyödyllisenä erityisen ihmisoikeuksia käsittelevän EU:n korkean tason erityisedustajan nimittäistä. Toivon, että Euroopan ulkosuhdehallinto ja erityisesti EU:n edustustot Genevessä ja New Yorkissa tulevaisuudessa parantavat EU:n YK:n ihmisoikeusneuvostossa tekemän työn johdonmukaisuutta, kohottavat sen profiilia ja lisäävät sen uskottavuutta kehittämällä EU:n taitoa vaikuttaa ja tehdä yhteistyötä alueiden kesken.

 
  
MPphoto
 
 

  Thomas Mann (PPE), kirjallinen.(DE) Olen juuri äänestänyt YK:n ihmisoikeusneuvoston 16. istunnon ensisijaisia tavoitteita koskevan Euroopan parlamentin päätöslauselman puolesta. Päätöslauselmamme on erityisen merkittävä, koska olemme tänään muistaneet Tiibetin 52 vuoden takaista miehitystä vastaan suunnattujen rauhallisten mielenosoitusten tukahduttamista. Dalai Lama on eilen ilmoittanut vetäytymisestään poliittisesta elämästä – tämä on historiallinen menetys. On vain harvoja ihmisiä, jotka nauttivat niin suurta arvostusta oman kansansa keskuudessa ja kaikkialla maailmassa ja ovat samaan aikaan yhtä suosittuja kuin Hänen pyhyytensä. Vetäytymällä poliittisesta elämästä Dalai Lama ei mitenkään luovu vastuustaan. Hän on ilmoittanut olevan edelleen sitoutunut henkiseen tehtäväänsä Tiibetin kansan asioissa. Hänen pyhyytensä siirtää Tiibetin perustuslaissa vahvistetut poliittiset valtuudet maanpaossa olevalle vapaasti valitulle hallitukselle. Tällä hän vahvistaa jälleen maanpaossa olevien, maailman eri mantereilla elävien tiibetiläisten demokratiaa. 20. maaliskuuta valitaan uusi pääministeri ja uusi parlamentti. Olen todistamassa vaaleja Sveitsissä vaalitarkkailijana. Meidän eurooppalaisten on annettava apuamme, jotta Tiibetin kansan demokratian ja ihmisoikeuksien vahvistuminen voi jatkua.

 
  
MPphoto
 
 

  David Martin (S&D), kirjallinen. (EN) Kannatan tätä päätöslauselmaa, jossa painotetaan kansalaisoikeuksien ja poliittisten oikeuksien sekä taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien keskinäisen riippuvuussuhteen merkitystä ja korostetaan, että vedensaanti kuuluu ihmisoikeuksiin. Olen erityisen tyytyväinen tarkistukseen 19, jossa vaaditaan Goldstonen raportin seurantaa, ja sen hyväksymiseen.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. (PT) Keskellä näitä erityisesti Pohjois-Afrikan alueilla meneillään olevia vaikeita aikoja YK:n ihmisoikeusneuvoston 16. istunto on äärimmäisen tärkeä. Euroopan unionilla on siksi oltava aidosti aktiivinen rooli tässä istunnossa, ja sen on tehtävä kaikki voitavansa varmistaakseen sen, että sen ihmisarvon kunnioitukseen perustuvaa yleismaailmallista näkemystä ihmisoikeuksista noudatetaan maailman kaikissa maissa. EU:n kannalta on tärkeää myös ihmisoikeuksia käsittelevän EU:n korkean tason edustajan nimittäminen, jotta sen näkemys ihmisoikeuksien puolustamisesta leviäisi yhä laajemmalle.

 
  
MPphoto
 
 

  Willy Meyer (GUE/NGL), kirjallinen. (ES) En valitettavasti voinut äänestää tämän YK:n ihmisoikeusneuvoston 16. istunnon ensisijaisia tavoitteita koskevan Euroopan parlamentin päätöslauselman puolesta, koska se sisältää useita näkökohtia, joista en ole samaa mieltä.

Päätöslauselmassa vaaditaan koordinointia Yhdysvaltain kanssa ihmisoikeuskysymyksissä, siinä suhtaudutaan myönteisesti Marokon nimittämiseen YK:n ihmisoikeusneuvoston fasilitaattoriksi, ja kehotetaan EU:ta noudattamaan tiettyjen maiden suhteen yhteistä kantaa. Siinä myös korostetaan EU:n rahoitusvälineiden etuja, vaikka nämä välineet ovat pelkästään esimerkki tavasta, jolla EU, rahoittamalla sellaisia ryhmiä, jotka takaavat sen edut kolmansissa maissa, manipuloi sellaista tärkeää asiaa kuin ihmisoikeuksia.

Mielestäni tässä on riittävästi syitä olla äänestämättä tämän päätöslauselman puolesta, ja siksi äänestin tyhjää.

 
  
MPphoto
 
 

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen.(DE) Levottomuudet Mahgreb-maissa antavat meille hyvin vahvan muistutuksen siitä, että ihmisoikeuksien puolustaminen ei ole helppoa ja että siinä usein syntyy konflikti taloudellisten ja/tai sotilaallisten etujen kanssa. Myös terrorismin torjunnan nimissä on toteutettu toimia, joissa ei ole noudatettu ihmisoikeuksia. Tässä suhteessa myös EU:n on katsottava omaan peiliin – esimerkiksi laittomien CIA-lentojen tapauksessa. Näistä puutteista huolimatta on tärkeää, että juuri EU omistautuu ihmisoikeuksien suojelulle. Euroopan unionin kannettava erityistä huolta vähemmistöjen oikeuksien suojelusta, erityisesti islamilaisten maiden kristittyjen ja muiden uskonnollisten vähemmistöjen tilanteen parantamisesta, koska nimenomaan kristityt ovat olleet vakavan vainon kohteena ja joutuneet uskonnollisen väkivallan pääasiallisiksi uhreiksi. Tämän vuoksi äänestin päätöslauselman puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Rolandas Paksas (EFD), kirjallinen. (LT) Äänestin tämän päätöslauselman puolesta, koska YK:n ihmisoikeusneuvostolla on hyvin tärkeä tehtävä ympäri maailman ihmisoikeuksiin liittyvien ongelmien käsittelyssä. Arviointiprosessi tarjoaa erinomaisen tilaisuuden arvioida, miten neuvosto on hoitanut mandaattinsa. Olen yhtä mieltä ehdotuksesta, että EU:n tulee käsiteltävänä olevissa kysymyksissä puhua yhdellä äänellä. Lisäksi jäsenvaltioiden on osallistuttava aktiivisesti neuvoston työn arviointiin. Olen tyytyväinen siihen, että 16. sääntömääräisessä istunnossa käsitellään raportteja kansallisiin tai etnisiin, uskonnollisiin ja kielellisiin vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden oikeuksista, lapsen oikeuksista ja terrorismin torjunnasta. Ihmisten elinolojen parantamiseksi istunnossa olisi kuitenkin tarkasteltava myös veteen ja vesihuoltoon liittyviä kysymyksiä. Meidän on taattava tehokas mekanismi, jotta tämä perusihmisoikeus toteutuu ja sitä suojellaan. On kaikin keinoin varmistettava, että tähän liittyvät sitoumukset täytetään kansainvälisesti ja että kaikilla ihmisillä on käytettävissään turvallista juomavettä ja asianmukaiset saniteettiolot.

 
  
MPphoto
 
 

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. (PT) Ihmisoikeuksien yleismaailmallisuuden kunnioittaminen, edistäminen ja turvaaminen on osa EU:n oikeudellista, eettistä ja kulttuurista säännöstöä ja yksi Euroopan yhtenäisyyden ja eheyden kulmakivistä. Siksi Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden on kaikin tavoin pyrittävä lisäämään näkyvyyttään ja toimintansa tehokkuutta, ja on olennaisen tärkeää varmistaa, että Euroopan unioni on sitoutunut osallistumaan aktiivisesti tähän YK:n ihmisoikeusneuvoston 16. istuntoon samoin kuin ihmisoikeusneuvoston vuonna 2011 toimitettavaan arviointiin.

 
  
MPphoto
 
 

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. (EN) Hyvä selonteko, jossa parlamentti muun muassa ilmaisee tyytyväisyytensä siihen, että 16. sääntömääräisen istunnon asialistalla ovat muun muassa raportit kansallisiin tai etnisiin, uskonnollisiin ja kielellisiin vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden oikeuksista sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamisesta terrorismin vastaisissa toimissa, samoin kuin lapsen oikeuksia käsittelevät laajat kokoukset. Parlamentti on myös tyytyväinen näiden keskeisten aiheiden erityisraportoijien nimityksiin tänä vuonna ja panee merkille, että kidutusta ja muuta julmaa, epäinhimillistä tai halventavaa kohtelua tai rangaistusta, uskonnon- ja uskonvapautta sekä ihmisoikeuksien puolustajien tilannetta käsittelevien erityisraportoijien on määrä laatia raportit, ja kehottaa EU:n jäsenvaltioita osallistumaan keskusteluihin aktiivisesti.

 
  
MPphoto
 
 

  Catherine Stihler (S&D), kirjallinen. (EN) Äänestin tämän päätöslauselman puolesta, koska siinä korostetaan sitä tärkeää roolia, joka EU:lla työssä ihmisoikeusneuvoston kanssa. Libyan viimeaikaiset tapahtumat huomioon ottaen on ratkaisevan tärkeää, että jatkamme toimintaamme ihmisoikeuksien puolesta ja pyrimme puolustamaan niitä kansainvälisellä tasolla.

 
  
MPphoto
 
 

  Marie-Christine Vergiat (GUE/NGL), kirjallinen. (FR) Äänestin tätä päätöslauselmaa koskevassa lopullisessa äänestyksessä tyhjää sekä asiasisältöön että menettelyyn liittyvistä syistä.

Päätöslauselman teksti tukee ajatusta EU:n kaksinaismoralistisesta politiikasta suhteessa ihmisoikeuksiin, erityisesti ihmisoikeusloukkauksiin miehitetyillä palestiinalaisalueilla. Asiassa jätetyissä muutamissa tarkistuksissa, joita tuin, ei peitellä sitä tosiasiaa, että unioni kieltäytyy panemasta täytäntöön Goldstonen raportin suosituksia.

Euroopan yhtyneen vasemmiston konfederaatioryhmä / Pohjoismaiden vihreä vasemmisto on esittänyt oman päätöslauselmansa, jossa se tukee ihmisoikeuksien yleismaailmallisuutta kaikilla aloilla, niin sosiaalisella, taloudellisella kuin kulttuurinkin alalla.

Toisaalta tämän päätöslauselman haasteena oli äänestys Euroopan unionin edustuston mandaatista YK:n ihmisoikeusneuvoston 16. istunnossa, vaikka tämä istunto oli alkanut jo 28. helmikuuta ja paronitar Ashton oli pitänyt jo useita puheita.

Tästä päätöslauselmasta äänestämisessä ihmisoikeusneuvoston istunnon jo alettua ei ole juuri mitään järkeä. Euroopan parlamentin olisi pitänyt esittää kantansa ennakolta.

 
  
MPphoto
 
 

  Angelika Werthmann (NI), kirjallinen. – (DE) Äänestin YK:n ihmisoikeusneuvoston 16. istunnon ensisijaisia tavoitteita koskevan Euroopan parlamentin päätöslauselman puolesta. Olen samaa mieltä siitä, että ihmisoikeusneuvosto voisi olla erittäin hyödyllinen jonkinlaisena varhaisvaroitusjärjestelmänä ja ennaltaehkäisevänä mekanismina, ja odotan, että ulkosuhdehallinto osallistuu tähän elimeen vastaavasti. Ihmisoikeusneuvoston arvioinnin osalta on selvää, että tuen myös vaatimusta siitä, että prosessin tulee olla kaikenkattava ja ennen kaikkea avoin.

 
  
MPphoto
 

  Puhemies. (EN) Äänestysselitykset ovat päättyneet.

 

11. Äänestymiskäyttäytymistä ja äänestysaikeita koskevat ilmoitukset: ks. pöytäkirja
  

(Istunto keskeytettiin klo 12.55, ja sitä jatkettiin klo 15.00.)

 
  
  

Puhetta johti
varapuhemies Rainer WIELAND

 

12. Edellisen istunnon pöytäkirjan hyväksyminen: ks. pöytäkirja
Puheenvuorot videotiedostoina

13. Valiokuntien kokoonpano: ks. pöytäkirja
Puheenvuorot videotiedostoina

14. Keskustelu ihmisoikeuksien sekä demokratian ja oikeusvaltion periaatteiden loukkauksia koskevista tapauksista (keskustelu)

14.1. Pakistan - vähemmistöministeri Shahbaz Bhattin murha
Puheenvuorot videotiedostoina
MPphoto
 

  Puhemies. – (DE) Esityslistalla on seuraavana keskustelu kuudesta Pakistania – vähemmistöministeri Shahbaz Bhattin murhaa käsittelevästä päätöslauselmaesityksestä(1).

 
  
MPphoto
 

  Jean Lambert, laatija. (EN) Arvoisa puhemies, luulen, että kaikki meistä ovat olleet hyvin järkyttyneitä ja tyrmistyneitä ministeri Shahbaz Bhattin murhan johdosta, eikä vähiten sen vuoksi, että hänet tunnetaan tässä parlamentissa. Hän on vieraillut täällä, hän on tavannut monia meistä, mutta olemme järkyttyneitä myös sen vuoksi, että hänen tappamisensa oli hyvin symbolista, hätkähdyttävä isku henkilöön, joka pyrki sovittelemaan ja työskentelemään kaikkien Pakistanin vähemmistöjen keskuudessa.

Meidän olisi esitettävä surunvalittelumme paitsi hänen perheelleen, myös kaikkien niiden perheille, jotka on surmattu Pakistanin terrori-iskuissa. Tällä viikolla olemme kuulleet kahdesta iskusta, jotka ovat surmanneet ja haavoittaneet enemmän ihmisiä kuin esimerkiksi Lontoon pommi-iskut.

Koko väestö kärsii, ja pelottelu heikentää demokratiaa Pakistanissa. Joidenkin vaalipiirien väestörakenteessa on havaittavissa muutoksia, esimerkiksi Quettassa, koska pelottelu pakottaa ihmiset muuttamaan pois.

Päätöslauselmamme on tärkeä, sillä siinä halutaan jatkaa ja tukea työtä suvaitsevaisuuden ja molemminpuolisen ymmärryksen hengessä. Haluan huomauttaa, että tarvitsemme tätä myös Euroopan unionissa, jossa tietyt ministerien hiljattain esittämät lausunnot eivät mielestäni ole auttaneet asiassa. Niinpä odotamme johtajuutta Pakistanissa ja Euroopan unionissa.

 
  
MPphoto
 

  Marietje Schaake, laatija. – (EN) Arvoisa puhemies, huolimatta Pakistanin vähemmistöministerin Shahbaz Bhattin vaatimuksesta saada parempaa suojelua lukuisten uhkailujen jälkeen murhaaja onnistui surmaamaan hänet 2. maaliskuuta. Osoitamme myötätuntomme paitsi hänen läheisilleen, myös kaikille pakistanilaisille, jotka pyrkivät kohti suvaitsevaista yhteiskuntaa. Tämä on todellinen takaisku Pakistanille ja koko ihmiskunnalle.

Miksi Pakistanin viranomaiset epäsivät ministerin pyynnön saada luodinkestävä virka-auto sekä sen, että ministeri itse valitsisi henkivartijoikseen henkilöitä, joihin hän luottaa? Koska hän vaati uudistuksia epäinhimillisiin jumalanpilkkalakeihin, hän oli ihmisoikeuksien puolustaja.

Haluamme myös kunnioittaa 1. maaliskuuta murhatun Pakistanin ihmisoikeuskomission koordinaattorin Naeem Sabir Jamaldinin työtä.

Tarvitsemme käytännön toimia, kuten tutkintaa, myös hallituksen sisällä. Nämä on toteutettava kansainvälisten standardien mukaisesti, koska rankaisematta jättämisen on loputtava. Euroopan unionin olisi valvottava tilannetta ja yritettävä rahoittaa kansalaisyhteiskuntaa demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevan rahoitusvälineen kautta.

 
  
MPphoto
 

  Lidia Joanna Geringer de Oedenberg, laatija. (PL) Arvoisa puhemies, viimeksi kuluneiden 10 kuukauden aikana Euroopan parlamentti on hyväksynyt yhteensä kolme päätöslauselmaa Pakistanin islamilaisen tasavallan uskonnonvapaudesta.

Toukokuussa 2010 keskustelimme asiasta täällä Strasbourgissa vähemmistöministeri Shahbaz Bhattin seurassa. Tänään keskustelemme hänen kuolemaansa liittyvistä olosuhteista. Korkea-arvoisen valtion virkamiehen murha, joka tapahtui 2. maaliskuuta, merkitsee vain yhtä asiaa: Pakistanissa kukaan ei ole turvassa radikaaleilta islamisteilta. Vaarassa ovat paitsi ne, jotka kritisoivat arkaaisia lakeja, jotka määräävät kuolemantuomion uskonnollisesta jumalanpilkasta, myös ne, jotka julkisesti puolustavat suvaitsemattomuuden uhreja, kuten Bhatti.

Nyt kymmentä kuukautta myöhemmin voidaan todeta, että nykyinen Euroopan unionin Pakistanin-politiikka ei tuota toivottuja vaikutuksia. Tästä syystä kannatan päätöslauselmamme sisältämää ajatusta järjestää pyöreän pöydän neuvotteluja Pakistanin vähemmistöjen tilanteesta. Minusta hiljattain perustetun Euroopan ulkosuhdehallinnon on reagoitava näkyvästi Islamabadin tapahtumiin, ennen kuin uhrien määrä kasvaa ja ennen kuin on liian myöhäistä.

 
  
MPphoto
 

  Eija-Riitta Korhola, laatija.(FI) Arvoisa puhemies, Shahbaz Bhatti ja hänen koko elämänsä on hämmästyttävä esimerkki siitä, mitä rohkea ja periaatteilleen uskollinen ihminen saa aikaan. Hän ei ollut toiminut virassaan kuin puoli vuotta, kun Pakistanin parlamentti hyväksyi merkittävän uudistuksen, joka takasi viiden prosentin kiintiön julkisissa viroissa maan vähemmistöille. Se oli vain yksi Bhattin ajamista lukuisista demokraattisista uudistuksista, joista Pakistanin hallituksen tulisi olla erittäin ylpeä.

Merkittävimpänä voidaan pitää hänen käynnistämäänsä paikallistason monenvälistä uskontodialogia interfaith harmony dialogue, joka pyrki lievittämään jännitteitä ja korjaamaan sitä maaperää, josta terrorismi syntyy. Näin ideassa rauhanpalkinnon aineksia ja toivon, ettei työ ihmisoikeuksien ja demokratian eteen Pakistanissa lakkaa, vaikka ääriainekset saivatkin tilapäisen voiton raivatessaan maan strategisimman ihmisoikeusaktivistin pois. Jos dialogissa onnistutaan maassa, joka on radikaalin islamin keskus, myönteiset vaikutukset säteilevät kaikkialle maailmaan.

Vain noin kuukausi sitten tapasin Bhattin. Keskustelimme hänen mahdollisesta kuolemastaan. Hän ei ollut naiivi. Hän kyllä ymmärsi, mihin rohkeus voi johtaa. Minä kyllä kuolen ennen pitkää, hän sanoi, mutta sillä välin yritän korjata epäoikeudenmukaista lainsäädäntöä niin paljon kuin kykenen. Minä kuolen, mutta laki jää ja se vaikuttaa miljoonien elämään

(Suosionosoituksia)

 
  
MPphoto
 

  Peter van Dalen, laatija. (NL) Arvoisa puhemies, pelkäänpä, että Pakistanin tilanne on pahenemassa. Iskuja tapahtuu toisensa jälkeen, ja hallitus näyttää kadottaneen halunsa puuttua asioihin. Tammikuussa murhattiin kuvernööri Taseer, ja viime viikolla murhattiin ainoa kristitty liittovaltion ministeri Bhatti. Euroopan unioni ja jäsenvaltiot ylläpitävät yhteyksiä Pakistaniin monin tavoin. Yhteistyö on käynnissä Afganistanissa, satojen miljoonien arvoisia avustuksia virtaa maahan koulutus- ja jälleenrakennustyöhön, ja eri uskontokuntien välisen vuoropuhelun vahvistamiseksi tehdään ponnisteluja.

On kuitenkin tullut aika kiihdyttää toimia. Pakistanin koulutusjärjestelmä on uudistettava ja pienille lapsille osoitetut saarnat kristittyjen vihaamisesta on lopetettava. Tulvien jälkeinen jälleenrakennusapu olisi jaettava oikeudenmukaisesti, ja tämä käsittää myös ei-muslimit. Tämä ei ole ainoastaan lännen etujen mukaista. Jos Pakistanin hallitus ja turvallisuuspalvelut eivät saa tilannetta hallintaansa, maa vajoaa ääriliikkeiden rämeikköön. On vain hyvin vähän aikaa kääntää virran suunta.

 
  
MPphoto
 

  Rui Tavares, laatija. (PT) Arvoisa puhemies, kiireisistä asioita laadittavissa Euroopan parlamentin päätöslauselmissa emme välttämättä pysty saavuttamaan kovinkaan paljon, mutta tämänkaltaisissa tilanteissa, joissa on ainakin kaksi asiaa, jotka koskevat sananvapautta ja uskonnonvapautta Pakistanin kaltaisissa maissa, meidän on saavutettava nämä kaksi asiaa saadaksemme äänemme kuuluviin.

Aluksi haluan sanoa suvaitsevaisuuden puolustajille ja uskonnonvapauden puolustajille Pakistanissa, että he eivät ole yksin. Tämä on vaatimaton tavoite, mutta uskon, että tämä on ensimmäinen askel kohti arvokkuutta ja kunnioitusta keskustelussa, ja tämä viesti saavuttaa Pakistanissa ne, jotka kannattavat uskonnonvapautta; niinpä ensimmäinen asia, jonka haluan heille kertoa, on se, etteivät he ole yksin.

Toinen asia, jonka haluan tehdä, on selittää Pakistanin hallitukselle, että se ei pysty estämään Pakistanin ääriliikkeitä ajattelemasta, että ne puhuvat kaikkien puolesta, koska tämä on noidankehä, johon maat usein joutuvat, kun on kyse jumalapilkkaa koskevista laeista, mikä on asianlaita nyt Pakistanissa, tai mikä oli tilanne esimerkiksi Indonesiassa. Olemme tekemisissä hyvin äänekkäiden ääriliikkeiden muodostaman vähemmistön kanssa, joka puhuu kovalla äänellä ja joka mahdollisesti alkaa uskoa, että se puhuu kaikkien puolesta, koska se onnistuu pelottelemaan koko muuta yhteiskuntaa. Tämän seurauksena, jos hallitukset eivät ole etunenässä puolustamassa maidensa vapautta ja torjumassa rankaisematta jättämistä ja jos hallitukset eivät määrää ihmisarvon linnaketta, koko maata saattaa piinata suvaitsemattomuus.

Pakistanin hallituksen on tämän vuoksi tutkittava Shahbaz Bhattin murha kaikilta osin ja toteutettava tutkimuksia siihen asti, kunnes johtopäätökset on saatu, niin kuin se toimi Punjabin kuvernöörin tapauksessa. Se ei tietenkään saa sallia, että tutkimukset kärsivät sellaisista käytännöistä, joita poliisi ja Pakistanin salainen palvelu ovat soveltaneet tutkimuksissa, sillä nämä pilasivat tutkimukset kokonaan, mukaan lukien entisen pääministerin Benazir Bhutton murhaan liittyneet tutkimukset. Tästä syystä on olennaisen tärkeää, että Pakistanin hallitus varmistaa, etteivät ääriliikkeet ala johtaa julkista keskustelua ja että omalta osaltamme osoitamme solidaarisuuttamme suvaitsevaisuuden puolustajia kohtaan.

 
  
MPphoto
 

  Mario Mauro, PPE-ryhmän puolesta. (IT) Arvoisa puhemies, arvoisat jäsenet, Shahbaz Bhattin surmasi fundamentalistien ryhmä niin kutsuttujen jumalanpilkkalakien vuoksi. Tämä ryhmä käytti – kuten tapahtuu yhä useammin – jumalan nimeä vahvistaakseen omia valtahankkeitaan.

Tällä päätöslauselmalla haluamme osoittaa suosiotamme ja kiittää Shahbaz Bhattia esimerkistä, jota hän on osoittanut vuosien saatossa. Toivon, että näin kipeä uhraus on varoitus Euroopan unionin hallituksille ja ulkopolitiikan korkealle edustajalle siitä, että erityistoimet voivat korvata muutamat sanat, joita on lausuttu niin ponnettomasti tähän asti.

Itse asiassa viime kuukausina Euroopan unioni, tai tarkemmin sanottuna neuvosto ja komissio, toisin kuin parlamentti, ovat tuhlanneet aikaa keskusteluun siitä, pitäisikö sana "kristitty" sisällyttää heidän heikkoihin asiakirjoihinsa, kun kristittyjä samanaikaisesti murhataan brutaalisti, usein siitä syystä, että he liikkuvat länteen, vaikka heissä ei ole mitään länsimaista. Tämän vuoksi luulen, että komission ja neuvoston olisi syytä toimia parlamentin tavoin tässä tilanteessa.

 
  
MPphoto
 

  Catherine Stihler, S&D-ryhmän puolesta. (EN) Arvoisa puhemies, myös minä haluan antaa tunnustusta Shahbaz Bhattin rohkeudelle ja työlle. Tiedän, että monet tässä parlamentissa olevat kollegat ovat tavanneet hänet henkilökohtaisesti, ja hänen määrätietoinen työnsä vähemmistöyhteisöjen hyväksi Pakistanissa, jotta nämä pitäisivät kiinni oikeuksistaan, on esimerkkinä meille kaikille. Tosiasia on, että hän laittoi henkensä peliin; hän tiesi, että uhka kasvoi, ja hänen rohkeutensa olisi tunnustettava. Hän menetti henkensä ja tämä parlamentti menetti ystävän.

Mitä siis voimme tehdä? Minusta tässä päätöslauselmassa on monta tärkeää kohtaa. Esimerkiksi 13 kohta, jossa kehotetaan toimivaltaisia EU:n toimielimiä sisällyttämään uskonnollisen suvaitsevaisuuden ongelma yhteiskuntaan, on erittäin tärkeä. Kehottaisin myös komissiota ottamaan esiin ihmisoikeudet niin keskusteluissa kuin kauppa-asioissa. 19 kohta Pakistanin toimielimistä ja hallituksesta on myös tärkeä, koska siinä vaaditaan demokratian ja ihmisoikeuksien tunnistamista.

Luulen, että me kaikki haluamme varmistaa, että surunvalittelumme lähetetään eteenpäin ja toivon, että parlamentin puhemies lähettää henkilökohtaisen kirjeen Shahbaz Bhattin äidille. Hänen hautajaisensa olivat viime viikolla, ja myös tämä on tärkeää.

 
  
MPphoto
 

  Anneli Jäätteenmäki, ALDE-ryhmän puolesta. (EN) Arvoisa puhemies, Bhattin murha on toinen korkean tason pakistanilaiseen virkamieheen kohdistunut murha kahden kuukauden aikana. Shabaz Bhattin ja kuvernööri Salman Taseerin murhat on tutkittava perinpohjaisesti, ja rikolliset on saatava oikeuden eteen.

Bhattin murhan lisäksi haluaisin nostaa esille toisen polttavan ihmisoikeusasian Pakistanissa, nimittäin Balokistanin alueen tilanteen. Balokkivähemmistöä vainotaan edelleen, ja Amnesty Internationalin mukaan ainakin 90 prosenttia aktivisteista – opettajia, toimittajia ja juristeja – on hävinnyt tai heidät on murhattu. Myös muihin ihmisiin, kuten avustustyöntekijöihin, opettajiin, toimittajiin ja hallituksen viranomaisiin, on kohdistettu vainoa ja uhkauksia.

Euroopan parlamentin ja Euroopan unionin on lähetettävä selkeä viesti Pakistaniin ja vaadittava Pakistanin hallitusta tekemään voitavansa tällaisen tilanteen välttämiseksi.

 
  
MPphoto
 

  Nicole Kiil-Nielsen, Verts/ALE-ryhmän puolesta. (FR) Arvoisa puhemies, kyseiset murhat ovat luonnollisesti kestämättömiä, mutta on tätäkin vaikeampaa suvaita rankaisemattomuuden ilmapiiriä, joka vallitsee iskujen lisääntymisestä huolimatta. Valitettavasti Pakistanin kansalaiset ja heidän perheensä eivät voi odottaa paljoakaan oikeusjärjestelmältä, joka on korruption, pelottelun ja huonosti kouluttelujen tutkijoiden ja syyttäjien turmelema. Tutkimuksiin kuluu vuosia ja ne pohjautuvat syrjintään perustuviin lakeihin. Erityisesti oikeusjärjestelmän rikoksia koskeva osa on uudistettava, ja sen on saatava paitsi kansallista myös kansainvälistä uskottavuutta.

Heinrich Böll -säätiön yliopistoissa teettämän tutkimuksen mukaan nuoret pakistanilaiset uskovat, että oikeusjärjestelmän uskottavuus on maan henkiinjäämisen kannalta tärkeämpi kuin sotavoimat tai parlamenttijärjestelmä.

Tästä syystä Euroopan unionin on käytettävä kaikkia sen käytettävissä olevia tarpeellisia välineitä vahvistaakseen Pakistanin kanssa tehtävää yhteistyötä.

 
  
MPphoto
 

  Charles Tannock, ECR-ryhmän puolesta. (EN) Arvoisa puhemies, uudistuksen ja edistyksen äänet Pakistanissa sammutetaan yksi toisensa jälkeen. Shahbaz Bhatti tiesi olevansa vaarassa paitsi kristittynä maassa, jossa uskonnollinen suvaitsemattomuus on yleistä, myös vähemmistöministerinä, joka pelkäämättä tuomitsi maansa ankarat jumalanpilkkalait. Hän kuitenkin kieltäytyi pelkäämästä islamistisia fanaatikkoja, jotka uhkasivat häntä kuolemalla.

Vain kahta kuukautta aikaisemmin Punjabin kuvernöörin Salman Taseerin omat henkivartijat murhasivat hänet. Bhattilla sen sijaan ei edes ollut henkivartijoita, joten hän oli helppo kohde raskaasti aseistetuille terroristeille, jotka hyökkäsivät hänen kimppuunsa hänen ollessaan matkalla hallituksen kokoukseen.

Miksi Bhattin seurassa ei ollut aseistettuja henkivartijoita? Tämä sisältyy moniin niihin kysymyksiin, jotka meidän on esitettävä presidentti Zardardille. Toivon, että hän voi vastata. Toivon, että varapuheenjohtaja/korkea edustaja painostaa häntä osoittamaan parempaa esimerkkiä Pakistanin yhteiskunnan hälyttävää radikalisoitumista vastaan.

Kyse on ennen kaikkea ihmisen kohtaamasta tragediasta. Hyvin rohkea ja periaatteellinen mies menetti henkensä, ja me demokraatteina ilmaisemme kunnioituksemme häntä ja hänen saavutuksiaan kohtaan tänään tässä keskustelussa. Ilmaisemme osanottomme hänen läheisilleen heidän surussaan.

 
  
MPphoto
 

  Jaroslav Paška, EFD-ryhmän puolesta. (SK) Arvoisa puhemies, islamilaisen sharia-lain säännöksissä todetaan kirjaimellisesti, että kaikki islamia loukkaavat henkilöt on tuomittava kuolemaan.

En tiedä, mitä toimia voidaan pitää loukkauksena islamille islamilaisessa maailmassa, mutta ihmisoikeuksien ja uskonnonvapauden puolustajien murhat Pakistanissa ja muissa islamilaisissa maissa osoittavat, että jotkut islamin hengelliset johtajat pitävät henkisiä arvojamme, jotka antavat ihmisille laajan vapauden tehdä valintoja, uhkana heidän uskolleen, eivätkä he epäröi julistaa lakinsa mukaisesti fatwaa sellaista henkilöä vastaan, joka avoimesti edistää ihmisoikeuksien ja kansalaisvapauksien noudattamista heidän alueellaan.

Pakistanin hallituksen ministeristä Shahbaz Bhattista, Punjabin alueen kuvernööristä Salman Taseerista tai Pakistanin ihmisoikeuskomission koordinaattorista Sabir Jamaldinista on tullut meille islamilaisen lain fanaattisen soveltamisen viattomia uhreja. Näiden uhrien esimerkin on tarkoitus pelotella Pakistanin kansaa, jotta se ei vaatisi lisää vapauksia, ja maata johtavia poliitikkoja, jotta nämä eivät uudistaisi poliittista järjestelmää vaan jatkavat keskiaikaisten sääntöjen noudattamista.

Jos emme halua saattaa islamististen maiden uudistuspoliitikkoja ristiriitaan heidän uskonnollisten viranomaistensa kanssa, meidän olisi mielestäni pyrittävä löytämään islamin hengellisten johtajien kanssa rakentavan vuoropuhelun foorumi, jossa keskusteltaisiin sivilisaatioiden rauhanomaisesta rinnakkaiselosta ...

(Puhemies keskeytti puhujan.)

 
  
MPphoto
 

  Ryszard Czarnecki (ECR). (PL) Arvoisa puhemies, keskustelemme hallituksen ministerin murhasta. Kyse on miehestä, joka toi esille kristilliset juurensa ja oli katolilainen. Keskustelemme toisesta Pakistanissa tapahtuneesta murhasta, joka osoittaa, että paikalliset viranomaiset eivät hallitse tilannetta, ja tämä on ongelma. Emme sano, että Pakistanin presidentti tai hallitus olisi osoittanut pahaa tahtoa. Syytteemme liittyy siihen, että viranomaiset eivät edes pysty takaamaan turvallisuutta niille ihmisille, jotka kuuluvat hallitukseen ja jotka kuuluvat eri uskontokuntaan kuin muu osa maasta. Tämä on tragedia maasta, josta tulee vähitellen yhä aggressiivisempi ja joka vihaa muita uskontoja kuin islam. Tämä on todellinen ongelma. Minusta meidän olisi puhuttava tästä.

 
  
MPphoto
 

  Puhemies. (DE) Aloitamme nyt "catch the eye" -menettelyn.

Hyvin monet jäsenet ovat kertoneet minulle – ja koska osa ryhmien puheenjohtajista ja varapuheenjohtajista on paikalla, mainitsen asian nyt – että tarvitsemme hieman lisää joustoa näissä kiireisissä keskusteluissa, kun niin monet jäsenet ovat selvästi kiinnostuneita tietystä aihepiiristä. Otan nyt jossain määrin huomioon, missä määrin jäseniä on merkitty puhujien luetteloon myöhemmissä keskusteluissa.

 
  
MPphoto
 

  Michael Gahler (PPE). (DE) Arvoisa puhemies, keskustelin Shahbaz Bhattin kanssa hänen toimistossaan Islamabadissa viikkoa ennen hänen murhaansa, ja hän oli tietoinen häntä uhanneesta vaarasta. Hän oli kuitenkin huolestuneempi hänen saamastaan vaikutelmasta, jonka mukaan viime kuukausina, myös Punjabin kuvernöörin Salman Taseerin murhan yhteydessä, monet ihmiset olivat perääntyneet ääriliikkeiden vaatimusten vuoksi. Ministerit, parlamentin jäsenet, toimittajat, juristit, jopa ihmisoikeusaktivistit, jotka aina aikaisemmin olivat toiminnassa mukana, eivät enää uskaltaneet vastustaa näiden ääriliikkeiden vaatimuksia.

Minusta meidän on kehotettava kaikkia pakistanilaisia vastustamaan tätä suvaitsemattomuutta, muutoin ihmiset sysätään sivuun yhdessä tai erikseen. Sherry Rehman, rohkea poliitikko, joka esitti tarkistuksia jumalanpilkkalakiin, on erityisessä vaarassa. Tästä syystä kehotan Pakistanin parlamenttia suojelemaan häntä nyt tekemällä lopulta hänen ehdottamansa muutokset jumalanpilkkalakiin. Tämä olisi selkeä merkki yhtenäisestä kannasta ääriliikkeitä vastaan.

 
  
MPphoto
 

  George Sabin Cutaş (S&D). (RO) Arvoisa puhemies, Pakistanin vähemmistöministerin Bhattin murha on lainmuutosta koskevan kiistan keskipisteessä. Kyse on laista, jossa jumalanpilkasta määrätään kuolemanrangaistus tässä maassa ja muutoksesta, jota Bhatti puolsi. Minusta suvaitsemattomuus, johon jumalanpilkkalait perustuvat, on myös johtanut niiden johtohenkilöiden kauhistuttaviin murhiin, jotka taistelivat sananvapauden ja uskonnonvapauden puolesta Pakistanissa. Samanaikaisesti suuri osa Pakistanin poliittisesta järjestelmästä on tuominnut Bhattin tapauksen, ja samoin ovat tehneet joukkotiedotusvälineet ja eri etnisistä taustoista ja eri uskontokunnista olevat ihmiset, mikä on myönteinen merkki. Tämän vuoksi maan hallituksen velvollisuutena on estää suvaitsemattomuuteen perustuvien väkivaltaisuuksien toistuminen ja jatkaa ponnistelujaan Pakistanin perustuslakiin kirjattujen demokraattisten arvojen, ihmisarvojen yleismaailmallisten periaatteiden ja ajatuksenvapauden kunnioittamisessa.

 
  
MPphoto
 

  Constance Le Grip (PPE). (FR) Arvoisa puhemies, myös minä olin hyvin järkyttynyt 2. maaliskuuta 2011 tapahtuneesta Pakistanin hallituksen kristityn vähemmistöministerin Shahbaz Bhattin pelkurimaisesta murhasta.

Tämä terroristien tekemä murha seuraa monien muiden rohkeiden, suvaitsevaisten pakistanilaisten murhia. Kyseiset henkilöt puhuivat kiihkeästi ihmisoikeuksista ja puolustivat sekä miesten että naisten ihmisoikeuksia.

Vaadimme jälleen kerran, että Pakistanin hallitus tekee kaiken voitavansa valottaakseen tätä pelkurimaista murhaa ja varmistaakseen, että fanaattisten uskonnollisten ääriliikkeiden uhkaamien ihmisten suojelu on aidosti tehokasta. Ajattelen luonnollisesti ensisijaisesti, mutta en pelkästään, Sherry Rehmania.

Vielä kerran kehotan kaikkia Euroopan unionin toimivaltaisia toimielimiä sisällyttämään neuvotteluihin, joissa valmistellaan tulevia yhteistyösopimuksia, myös unionin ja Pakistanin välistä yhteistyösopimusta, lausekkeen, jossa varmistetaan uskonnonvapauden ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen.

(Suosionosoituksia)

 
  
MPphoto
 

  Joanna Katarzyna Skrzydlewska (PPE). (PL) Arvoisa puhemies, keskustelemme jälleen kerran Pakistanin ihmisoikeusrikkomuksista, tällä kertaa hallituksen ministerin Shahbaz Bhattin hiljattain sattuneen murhan vuoksi. Bhatti vastusti maan jumalanpilkkalakeja ja puolusti uskonnollisten vähemmistöjen oikeuksia. Hän vastusti suvaitsemattomuutta ja uskonnollista syrjintää.

Euroopan parlamentin päätöslauselma tästä julmasta murhasta on vastustuksenilmaus Pakistanin kasvavaa ja julmaa uskonnollista tuhoamista kohtaan, ja siinä myös osoitetaan yksiselitteisesti, että emme jätä uskonnollisia vähemmistöjä, joiden oikeuksia rikotaan hyvin yleisesti, selviytymään omin voimin. Velvollisuutemme on tuomita laittomuusteot, jotka uhkaavat muiden ihmisten vapautta ja elämää. Tämän vuoksi haluan painottaa, miten tärkeää on tukea kansalaisjärjestöjä, jotka taistelevat ihmisoikeuksien puolesta ponnistellessaan demokratisoinnin edistämiseksi ja väkivallan lopettamiseksi Pakistanissa.

 
  
MPphoto
 

  Johannes Hahn, komission jäsen. – (EN) Arvoisa puhemies, tammikuussa pahoittelimme Punjabin kuvernöörin Salman Taseerin murhaa.

Muutamia viikkoja myöhemmin väkivalta jatkui, kun Pakistanin hallituksen vähemmistöministeri Shahbaz Bhatti murhattiin 2. maaliskuuta 2011.

Varapuheenjohtaja Ashton tuomitsi murhan jyrkästi ja ilmaisi syvän huolestuneisuutensa Pakistanissa vallalla olevasta suvaitsemattomuuden ja väkivallan ilmapiiristä, joka liittyi kiistanalaisista jumalanpilkkalaeista käytyyn keskusteluun.

Shahbaz Bhatti oli ainoa kristitty Pakistanin hallituksessa ja tunnettu ihmisoikeuksien ja uskonnonvapauden kunnioittamisen puolestapuhuja. Hän oli ainoa harvoista jäljellä olevista, joka uskalsi puhua, ja hän tiesi olevansa uhattuna Salman Taseerin murhan jälkeen. Tämä ei kuitenkaan estänyt häntä puolustamasta oikeuksiaan, jotka kuitenkin on vahvistettu Pakistanin perustuslaissa.

Varapuheenjohtaja Ashton on kehottanut Pakistanin hallitusta kantamaan vastuunsa ja tarjoamaan riittävää suojaa niille viranhaltijoille tai kansalaisyhteiskunnan jäsenille, jotka ovat uhattuina.

Euroopan unioni panee tyytyväisenä merkille pääministeri Jamalin julkilausuman, jonka mukaan hallitus tekee voitavansa saattaakseen syylliset oikeuden eteen. Kunnioitamme Jamalia hänen osallistuessaan Shahbaz Bhattin hautajaisiin.

Hallituksen on nyt toimittava sitoumustensa mukaisesti ja saatettava oikeuden eteen kyseisten rikosten tekijät ja alkuunpanijat. Bhatti ja Taseer olivat jumalanpilkkalakien suorasanaisia kritisoijia ja lakien muuttamiseen pyrkineiden ponnistelujen eturintamassa. Salman Taseerin murhan jälkeen vallinneessa tilanteessa parlamentti kuitenkin veti tarkistukset takaisin.

Jumalanpilkkalait, joihin sisältyy kuolemanrangaistus, eivät ole yhteensopivia niiden yhteisten arvojen kanssa, joita pyrimme edistämään suhteissamme Pakistaniin. Ne ovat myös johtaneet tuomiovirheisiin ja uskonnollisten vähemmistöjen syrjintään.

Samanaikaisesti kun voimakkaasti tuemme Pakistanin demokraattista hallitusta ja teemme voitavamme sen tukemiseksi, kun se yrittää hallita ennennäkemätöntä terroritekojen aaltoa, sen jäsenten pitäisi puolustaa periaatteita, joita he kannattavat. Uskonnon- ja vakaumuksenvapaus on yleismaailmallinen ihmisoikeus; sananvapaus ja ilmaisunvapaus liittyvät siihen olennaisesti.

Neuvosto on juuri hyväksynyt päätelmät, joissa muistutetaan Euroopan unionin sitoumuksesta, jonka mukaan se turvaa nämä perusoikeudet ja vauhdittaa ponnisteluja, joilla edistetään ja suojellaan näitä oikeuksia kaikille ja kaikkialla.

 
  
MPphoto
 

  Puhemies. − (DE) Olen vastaanottanut kuusi työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan mukaisesti käsiteltäväksi jätettyä päätöslauselmaesitystä(2).

Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan keskustelujen jälkeen.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 149 artikla)

 
  
MPphoto
 
 

  Krzysztof Lisek (PPE), kirjallinen. (PL) Haluan ilmaista osanottoni Pakistanin murhatun vähemmistöministerin Shahbaz Bhattin perheelle. Toivon, että tämän rikoksen tekijät pidätetään pian ja että heille määrätään asianmukaiset rangaistukset. Tämä julma tapaus, jonka uhri oli korkea-arvoinen valtion virkamies, joka taisteli vähemmistöjen tasa-arvoisten oikeuksien puolesta Pakistanissa on lisäosoitus siitä, miten vaikea tilanne tässä maassa on. Valitettavasti nykyinen politiikkamme ei ole tuottanut odotettuja tuloksia. Tässä mielessä Euroopan unionin on ryhdyttävä erityistoimiin, jotka auttavat lisäämään lain ja demokratian kunnioittamista Pakistanin islamilaisessa tasavallassa.

Minun mielestäni työmme merkittävä tehostaminen siten, että järjestetään ja pidetään vuotuisia EU:n ja Pakistanin välisiä vähemmistöjen tilannetta Pakistanissa käsitteleviä kokouksia, joihin Euroopan parlamentti osallistuu, voi tuottaa todellista hyötyä. Tänään hyväksymämme päätöslauselmatekstin mukaisesti kannatan kaikilta osin taloudellista tukea, jonka olemme antaneet järjestöille, jotka puolustavat ihmisoikeuksia ja torjuvat jumalanpilkkalakeja. Toivon, että pystymme lisäämään kyseisen tuen laajuutta. Toivon myös, että pystymme – sopivien diplomaattisten välineiden avulla – vakuuttamaan Pakistanin hallituksen kunnioittamaan säännöksiä, jotka on vahvistettu Euroopan unionin ja Pakistanin islamilaisen tasavallan yhteistyösopimuksessa olevassa demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevassa lausekkeessa.

 
  
MPphoto
 
 

  Monica Luisa Macovei (PPE), kirjallinen. (EN) Pakistanin vähemmistöministeri Shahbaz Bhatti pyrki uudistamaan maan jumalanpilkkalakeja, ja hänet murhattiin. Pakistanin Taliban-liike ilmeisesti vastasi murhasta ja julisti samaa kohtaloa kaikille jumalanpilkkalakeja kritisoiville henkilöille. On voimakkaiden toimien aika, jotta suojeltaisiin uudistajia ja ihmisoikeuksien puolustajia, jotka riskeeraavat elämänsä vapauden puolesta. Kehotan neuvostoa ja Euroopan ulkosuhdehallintoa varmistamaan muiden uhattujen ihmisoikeuksien puolustajien suojelun Pakistanissa ja ministeri Shahbaz Bhattin murhan tehokkaan ja ajallaan tapahtuvan tutkinnan. Rikolliset on tuotava oikeuden eteen, ja hallituksen vastauksen on oltava tiukka, jotta se toimisi pelotteena.

 
  
MPphoto
 
 

  Kristiina Ojuland (ALDE), kirjallinen. (EN) Uskonnonvapauden puolestapuhujan menettäminen on epäonnekasta; kahden menettäminen on silkkaa huolimattomuutta. Puhuessamme kuvernööri Salman Taseerin murhasta varoitin uskonnollisten ääriliikkeiden noususta Pakistanissa. Alle kahta kuukautta myöhemmin tapahtui toinen tragedia. Punjabin Taliban-liike ilmoitti olevansa vastuussa ministeri Shahbaz Bhattin murhasta. Pakistanin viranomaiset olivat evänneet hänen pyyntönsä käyttää luodinkestävää autoa. Viranomaisten tällainen välinpitämättömyys tekee heistä avunantajia surmaan. Toivoisin, että Euroopan unioni ilmaisisi kantansa näiden korkea-arvoisten pakistanilaisten virkamiesten Pakistanissa paikallisille viranomaisille ja kehottaisi näitä kumoamaan jumalanpilkkalait, jotka aiheuttivat uskonnollisen väkivallan kiihtymisen.

 
  
MPphoto
 
 

  Tadeusz Zwiefka (PPE) , kirjallinen. – (PL) Kaksi kuukautta sitten täysistunnossa ja myös ihmisoikeuksista käydyn keskustelun aikana tuomitsimme Punjabin alueen kuvernööriin Salman Taseeriin kohdistuneen hyökkäyksen. Keskustelun aihe oli sama kuin mistä keskustelemme tänään – kiistanalaisen jumalanpilkkalainsäädännön uudistamisyritykset. Kaksi surullista tapausta liittyvät tiiviisti toisiinsa, koska uhrit olivat työskennelleet yhdessä Pakistanin kansallisten vähemmistöjen puolesta, uskonnolliset vähemmistöt mukaan lukien, ja niiden henkilöiden puolustamiseksi, joista oli tullut Talibanin levittämän suvaitsemattomuusideologian uhreja.

Valitettavasti länsimaailma voi vain katsoa, miten asenteiden radikalisoituminen edistyy maassa, jossa alle vuosikymmen sitten Benazir Bhutto alkoi toteuttaa demokraattisia uudistuksia. Pakistan on vajoamassa kaaokseen – Taliban terrorisoi maata ja tekee yhä kiihtyvään tahtiin iskuja, joista esimerkkinä mainittakoon Punjabissa 8. maaliskuuta tehty isku, jossa sai surmansa 25 ihmistä.

Nyt on ilmestynyt raportteja seuraavasta ääriainesten kuolemaan tuomitsemasta henkilöstä – hän on Pakistanin parlamentin jäsen, entinen toimittaja ja naisten oikeuksien, uskonnollisten vähemmistöjen ja sananvapauden puolustaja, Sherry Rehman. Juuri hän esitti Pakistanin parlamentille muutosehdotuksen lakiin, joka koskee jumalanpilkasta määrättäviä rangaistuksia. Tuomitsemmeko seuraavassa täysistunnossa häneen kohdistuneen hyökkäyksen?

 
  

(1)Ks. pöytäkirja.
(2)Ks. pöytäkirja.


14.2. Valko-Venäjä, erityisesti Ales Mihalevitšin ja Natalia Radinan tapaukset
Puheenvuorot videotiedostoina
MPphoto
 

  Puhemies. (DE) Esityslistalla on seuraavana keskustelu kuudesta Valko-Venäjää, erityisesti Ales Mihalevitšin ja Natalia Radinan tapauksia, koskevasta päätöslauselmaesityksestä(1).

 
  
MPphoto
 

  Raül Romeva i Rueda, laatija. – (ES) Arvoisa puhemies, mielestäni on syytä muistaa, ettemme keskustele täällä parlamentissa ensimmäistä kertaa Valko-Venäjästä. Sikäli päätöslauselma on tärkeä, koska siinä tuomitaan selkeästi opposition edustajien pidätykset ja vangitsemiset sekä heidän perusoikeuksiensa loukkaaminen.

Sananvapauden, kokoontumisvapauden ja liikkumisvapauden olisi oltava Valko-Venäjän kaltaisissa maissa ensisijainen tavoite. Tämän vuoksi on vaadittava, että nämä henkilöt, jotka ovat selvästi poliittisia vankeja, vapautetaan välittömästi ja ehdoitta.

Toiseksi mielestäni on tärkeää tuomita, kuten päätöslauselmassa tehdäänkin, kidutus näissä ja muissakin maissa mahdollisimman ankarasti, tiukasti, selkeästi ja lujasti, vaikka kidutusta käytettäisiin Euroopan unionissa, kuten valitettavasti toisinaan tapahtuu. Maassa, jonka kanssa kehitämme edelleen naapuruussuhteitamme ja lujitamme suhdettamme, vankien kiduttaminen on kuitenkin torjuttava ja tuomittava täydellisesti, varsinkin kun kiduttamisen taustalla ovat poliittiset syyt.

Lopuksi haluaisin aivan avoimesti tuomita tuomion, joka langetettiin nuorelle oppositioaktivistille pelkästään sillä perusteella, että hän osallistui 19. syyskuuta 2010 pidettyihin mielenosoituksiin. On mielestäni aivan oikein, että parlamentti vastustaa näitä toimia selkeästi. Vaadin, että sen mielipidettä kuunnellaan.

 
  
MPphoto
 

  Marietje Schaake, laatija.(EN) Arvoisa puhemies, suuri määrä opposition edustajia, muun muassa entisiä presidenttiehdokkaita, toimittajia ja ihmisoikeuksien puolustajia, pidätettiin Minskin joulukuun 19. päivän tapahtumien jälkeen, ja he ovat edelleen vangittuina KGB:n pidätyskeskuksissa. On kerrottu, että KGB:n edustajat ovat kiduttaneet vankeja ja pakottaneet heitä tunnustuksiin. Nämä tapahtumat ovat osa oppositioaktivistien ja ihmisoikeuksien puolustajien sekä kansalaisyhteiskunnan ja tiedotusvälineiden edustajien vastaisia tukahduttamistoimia ja poliittisia oikeudenkäyntejä, jotka jatkuvat edelleen.

Kehotamme Valko-Venäjän viranomaisia kiireellisesti sallimaan poliittisen opposition, kansalaisyhteiskunnan, sananvapauden ja tiedotusvälineiden moniarvoisuuden. Oikeusvaltioperiaatetta on noudatettava. Valko-Venäjän viranomaisten uskottavuus vahvistuisi, jos maassa aloitettaisiin heti kansainvälisten vaatimusten mukaiset tutkimukset kansainvälisten asiantuntijoiden avustuksella. Olisi harkittava rajoituksia, myös Valko-Venäjän valtion omistamiin yrityksiin kohdennettavia talouspakotteita. Toivomme kuitenkin, etteivät ne olisi tarpeen. Mielestämme olisi hyvä, jos kansainvälisen yhteisön muutkin maat vaatisivat tällaisia toimia, koska vallitsevaa tilannetta ei voida hyväksyä.

 
  
MPphoto
 

  Kristian Vigenin, laatija.(EN) Arvoisa puhemies, Valko-Venäjä on usein esityslistallamme, koska välitämme ja koska haluamme nähdä demokraattisen Valko-Venäjän, jossa kunnioitetaan ihmisoikeuksia. Minusta vaikuttaa kuitenkin siltä, ettei meidän usein Valko-Venäjän viranomaisille lähettämiämme viestejä kuulla – ei Euroopan parlamentin eikä Eurooppa-neuvostonkaan viestejä. Neuvoston päätöksillä ei ole toistaiseksi ollut mitään vaikutusta Valko-Venäjän tilanteeseen.

Vuoden ajan jatkuneen hyvin vaatimattoman edistyksen jälkeen 19. joulukuuta 2010 oli Valko-Venäjälle käännekohta. Sen jälkeen maa on eristäytynyt muusta maailmasta. Näin maan hallinto voi saada hieman lisäaikaa, mutta Valko-Venäjän kansan tulevaisuuden kustannuksella. Tämä asia on ymmärrettävä, joten aiomme edelleen muistuttaa Lukašenkaa lähipiireineen siitä. Toivottavasti presidentti Lukašenka panee hyvin merkille eteläisen naapurialueen tapahtumat ja ymmärtää, että vastuullinen käyttäytyminen edellyttää maan demokratisoitumista sekä sosiaalisia ja taloudellisia uudistuksia.

Me Euroopan parlamentin jäsenet emme luovuta, vaan vaadimme vapauttamaan kaikki pidätetyt mielenosoittajat välittömästi ja ehdoitta ja luopumaan kaikista heitä vastaan poliittisin perustein nostetuista syytteistä. Uskomme kuitenkin myös, että Valko-Venäjällä on vielä aikaa muuttua. Yhdessä viiden muun itäisen naapurin kanssa pyrimme löytämään ratkaisun, joka johtaa Valko-Venäjän demokratisoitumiseen ja tilanteeseen, jossa vapaat ja oikeudenmukaiset vaalit olisivat mahdolliset tämän vuoden lopussa tai ensi vuoden alussa.

 
  
MPphoto
 

  Jacek Protasiewicz, laatija. (PL) Arvoisa puhemies, Ales Mihalevitšin lähes kaksi viikkoa sitten antama vilpitön ja liikuttava lausunto, jossa hän kertoi Valko-Venäjän KGB:n käyttämistä Aljaksandr Lukašenkan poliittisten vastustajien vastaisista kidutusmenetelmistä, aiheutti sokin. On tyrmistyttävää, että vielä 2000-luvulla maassa, joka on aloittanut yhteistyön Euroopan unionin kanssa osallistumalla itäiseen kumppanuuteen, käytetään natseille ja stalinisteille luonteenomaisia menetelmiä.

Päätöslauselma ilmaisee tyrmistystämme ja suuttumustamme sekä vainottuja kohtaan tuntemaamme solidaarisuutta. Haluan tänään lähettää täältä kolme viestiä. Ensimmäinen viesti on Ales Mihalevitšille, mutta myös vankilassa oleville Anatoli Lebedkolle ja Mikalai Statkevitšille: "Ihailemme rohkeuttanne, olemme tukenanne emmekä unohda teitä."

Toinen viesti on Aljaksandr Lukašenkalle: "Teidän on alettava kunnioittaa kansainvälisiä yleissopimuksia, jotka maanne on ratifioinut, myös itäistä kumppanuutta koskevaa Prahan huippukokouksen yhteistä julkilausumaa, ja lopetettava kansalaistenne vainoaminen."

Kolmas viesti on Catherine Ashtonille: "On aika ottaa käyttöön talouspakotteet, sillä vain niiden avulla voidaan muuttaa opposition kohtelua Valko-Venäjällä."

Kiitos.

 
  
MPphoto
 

  Ryszard Czarnecki, laatija.(PL) Arvoisa puhemies, Valko-Venäjä on Euroopan unionin rajanaapuri, mutta maa näyttää kuitenkin olevan tuhannen valovuoden päässä meistä. Vaikuttaa aivan siltä, että Valko-Venäjän asukkaat noudattaisivat eri sääntöjä kuin me. Asia ei kuitenkaan ole näin. Sielläkin asuu eurooppalaisia – ihmisiä, jotka haluavat tuntea asuvansa yhteisessä Euroopassa. Ongelmana on maan presidentti Lukašenka, joka käyttää vuosikymmenten takaisia Neuvostoliiton aikaisia menetelmiä. Hän tarjoaa meille yhdensuuntaisen matkan menneisyyteen. Toisin kuin äsken puhunut jäsen Vigenin, olen sitä mieltä, että meidän olisi luotettava Euroopan vaikutusvaltaan ja siihen, että Euroopan parlamentti ja Euroopan unioni pystyvät painostamaan Valko-Venäjän viranomaisia kunnioittamaan ihmisoikeuksia. Tässä ei ole kyse niinkään toimintalinjasta, vaan moraalista ja etiikasta. Meidän olisi todettava valkovenäläisille veljillemme tänään, että he eivät ole yksin.

 
  
MPphoto
 

  Rui Tavares, laatija.(PT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, Euroopan unionin ulkopuolella on aina todettu ihmisoikeuksia loukkaavia tapauksia, joten rohkenen aloittaa puheenvuoroni tässä kiireellisessä keskustelussa tämänpäiväisellä äänestyksellämme, joka koski lehdistönvapautta Unkarissa tai pikemminkin Euroopan unionissa, koska perusoikeuksien kunnioittaminen parlamentissa ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen Euroopan unionin ulkopuolella liittyvät erottamattomasti toisiinsa.

Koska pystyimme käsittelemään Euroopan unionissa esiintyviä ongelmia äänestyksessä, joka jakoi parlamentin kahtia ja joka on aiheuttanut meille paljon työtä kahden viime kuukauden aikana, voimme nyt käydä Valko-Venäjän presidenttiä Lukašenkaa vastaan pystyssä päin. Voimme todeta presidentti Lukašenkalle, että hänen on lopetettava mielenosoitusten tukahduttaminen sekä vastustajiensa ja lehdistön edustajien vainoaminen maassaan. Hän edustaa hallitusta, joka katsoo, että sillä on yksinoikeus päättää, mikä on oikein ja mikä on väärin, mikä on tasapuolista, mikä on neutraalia ja mikä on puolueetonta, paitsi omien lausumiensa myös opposition ja ulkomaisen lehdistön lausumien osalta. Näimme presidentti Lukašenkan jopa suhtautuvan erittäin ylimielisesti kansainvälisiin tiedotusvälineisiin joulukuisten mielenosoitusten tukahduttamisen jälkeen.

Tämän vuoksi meillä on mielestäni toiveita siitä, että Euroopan parlamentin, komission ja neuvoston mielipiteet otetaan huomioon Valko-Venäjällä ja että meillä on enemmän moraalista vaikutusvaltaa kuin tarvitsemme näyttääksemme täällä esimerkkiä.

 
  
MPphoto
 

  Eduard Kukan, PPE-ryhmän puolesta. (SK) Arvoisa puhemies, viime viikolla Bratislavassa järjestetyn Visegrad-ryhmän maiden kokouksen aikana ryhmän puheenjohtajana toimiva Slovakian ulkoasiainministeri lähetti selkeän viestin Valko-Venäjän presidentille Lukašenkalle. Niin kauan kuin Valko-Venäjän vankiloissa on yksikin poliittinen vanki, maa voi odottaa olevansa täysin eristetty muusta Euroopasta.

Valitettavasti vielä nytkin, kolme kuukautta presidentinvaalien jälkeen, maan tilanne on edelleen kriittinen. Demokraattismielisiä ihmisiä tutkitaan, pidätetään, vangitaan ja pidetään epäinhimillisissä oloissa, kuten tämänpäiväisessä keskustelussa on kuultu, eivätkä he saa oikeusapua eivätkä mahdollisuutta tavata sukulaisiaan.

Tämän vuoksi on tärkeää, että EU suhtautuu entistä tiukemmin Euroopan viimeiseen diktaattoriin. Myös nyt sovellettavien talouspakotteiden soveltamisalan laajentaminen saattaa olla tarpeen, koska vaikuttaa siltä, etteivät sanat, olivatpa ne kuinka voimakkaita tahansa, paranna Valko-Venäjän kansan tilannetta.

 
  
MPphoto
 

  Justas Vincas Paleckis, S&D-ryhmän puolesta.(LT) Arvoisa puhemies, tämä päätöslauselma on selkeä signaali Valko-Venäjän viranomaisille siitä, että Euroopan unioni ei voi eikä aio sietää rajoituksia, jotka koskevat oikeutta osoittaa mieltä, ja ettei EU hyväksy maan poliittisia vankeja eikä varsinkaan kidutusta pidätyskeskuksissa. Euroopan unioni lisää apuaan Valko-Venäjän kansalaisyhteiskunnalle, kansalaisjärjestöille, riippumattomille tiedotusvälineille ja opiskelijoille. Lisäksi on kiireesti poistettava kalliit viisumit, jotka estävät Valko-Venäjän kansalaisia matkustamasta Euroopan unioniin, pienennettävä maksua ja neuvoteltava viisumijärjestelyjen lieventämisestä. Mielestäni tässä tilanteessa olisi kuitenkin esteistä huolimatta hyödyllistä lähettää Euroopan parlamentin valtuuskunta Valko-Venäjälle. Jos kokonaisen valtuuskunnan matkustaminen maahan ei ole mahdollista, Euroopan parlamentin jäsenten olisi matkustettava sinne yksin, jotta voisimme paremmin ymmärtää maan tilannetta ja vaikuttaa siihen.

 
  
MPphoto
 

  Kristiina Ojuland, ALDE-ryhmän puolesta.(EN) Arvoisa puhemies, hyväksyimme Valko-Venäjää koskevan päätöslauselman viimeksi tammikuussa. Ei ole ollenkaan hyvä merkki, että meidän on ilmaistava huolestuneisuutemme maan tilanteesta yhä uudelleen ilman minkäänlaista positiivista reaktiota Valko-Venäjän viranomaisilta.

Vaikka Euroopan unioni on ottanut uudelleen käyttöön pakotteita ja noudattanut tiukkaa linjaa Lukašenkan hallintoa kohtaan, perusoikeuksia, kuten kokoontumis- ja sananvapautta, poljetaan ja loukataan edelleen. Lisäksi poliittisten vankien lausunnot jatkuvasta henkisestä ja fyysisestä kidutuksesta sekä yrityksistä värvätä heitä KGB:n tietolähteiksi antavat Euroopan unionille selvän signaalin siitä, ettei Lukašenkan hallinto kuullut viimekertaista viestiämme.

Ehkäpä meidän olisi korotettava ääntämme ja tehtävä entistäkin selvemmäksi, ettei Valko-Venäjän tilannetta voida hyväksyä. Pyytäisin komissiota kertomaan uusista toimenpiteistä, joita voitaisiin toteuttaa Lukašenkan hallintoa vastaan.

Haluan myös kehottaa eurooppalaisia yrityksiä ja sijoittajia vetäytymään Valko-Venäjältä, jos ne eivät halua käsitellä verirahaa ja suoraan tai välillisesti tukea Lukašenkan rikollista hallintoa.

 
  
MPphoto
 

  Marek Henryk Migalski, ECR-ryhmän puolesta.(PL) Arvoisa puhemies, jäsen Ojuland on oikeassa, kun hän toteaa, että hänen mielestään puhumme aina samasta asiasta, mutta emme koskaan näe toivottuja tuloksia. Valitettavasti hän on kuitenkin väärässä, kun hän toteaa, että olemme asiasta yksimielisiä. Haluan pyytää meitä kaikkia puhumaan yhdellä äänellä ja yhtä voimakkaasti kuin jäsen Protasiewicz, joka antoi selkeän signaalin kaikille Valko-Venäjällä vapauden ja demokratian puolesta taisteleville, että olemme heidän tukenaan, ja selkeän varoituksen Valko-Venäjän hallinnolle, ettei sen toimintaa voida hyväksyä. Tämän mielipiteen ohella, jota kaikkien olisi tuettava, on kuitenkin esitetty muita mielipiteitä. Valitettavasti yksi päätöslauselman laatijoista on todennut, että kidutusta esiintyy Valko-Venäjällä aivan samoin kuin joissakin muissakin Euroopan maissa ja joissakin Euroopan unionin jäsenvaltioissa. Tätä ei voida hyväksyä. Jäsen Ojuland on oikeassa siinä, että meitä kuunnellaan. Me emme kuuntele täällä vain toisiamme, vaan meitä kuuntelevat myös muut. Jos mielipiteemme eroavat tällä tavalla, toimemme jäävät mielestäni tehottomiksi myös vastaisuudessa. Paljon kiitoksia.

 
  
MPphoto
 

  Sari Essayah (PPE).(FI) Arvoisa puhemies, Euroopan viimeinen diktaattori Lukašenka on hallinnut Valko-Venäjää kovaotteisesti jo yli 16 vuotta. Maan media ja oikeuslaitos ovat suvereenisti hänen valvonnassaan, eikä hän kaihda käyttää näitä myöskin poliittisen opposition nujertamiseen, kuten nytkin joulukuisten vilpillisten presidentinvaalien jälkeen. Erikoisjoukot ja poliisihan tuolloin hajottivat mielenosoitukset väkivaltaisesti ja pidättivät satoja, mukana lähestulkoon kaikki opposition presidenttiehdokkaat.

EU:n vaatimukset vapauttaa poliittiset vangit ja lopettaa väkivalta kansalaisia kohtaan ovat jääneet täysin vaille huomiota Lukašenkan hallinnossa. EU:n on nyt ehdottomasti otettava käyttöön järeämmät talouspakotteet, sillä Lukašenka on vain hyväksikäyttänyt itäistä kumppanuusohjelmaa ja kaikkia naapuruuspolitiikan etuja. Me emme voi hyväksyä tällaisia brutaaleja ihmisoikeusrikkomuksia missään päin maailmaa, mutta kaikkein vähiten Euroopan sydänmailla.

 
  
MPphoto
 

  Mitro Repo (S&D).(FI) Arvoisa puhemies, meidän ei todellakaan tarvitse lähteä Euroopan rajojen ulkopuolelle löytääksemme perusoikeuksia loukkaavia valtioita. Valko-Venäjällä voi saada rikossyytteen ja joutua vankilaan pelkästä osallistumisesta mielenilmaisuun, asettumalla ehdolle vaaleissa tai kertomalla oman mielipiteensä. Kansalaisten poliittinen valveutuneisuus ja kansalaisaktivismi ei ole yhteiskunnalle rasite, vaan sen pitäisi olla rikkaus.

On vaikeaa kuitenkin uskoa, että demokratiaa voitaisiin vahvistaa Valko-Venäjällä vain EU:n pakkotoimin, vaan tarvitaan lisäksi myös ruohonjuuritason vuoropuhelua ja kansalaisyhteiskuntaan osallistamista. EU:n tulee tukea Valko-Venäjän demokratiakehitystä sekä jatkaa kulttuuri- ja koulutusprojekteja sen kanssa. Euroopan ulkosuhdehallinnon tulee seurata Valko-Venäjän tilanteen kehittymistä aktiivisesti ja tukea valkovenäläisiä niin, että eurooppalainen arvomaailma myös siellä sisäistettäisiin.

(Suosionosoituksia)

 
  
MPphoto
 

  Cristian Dan Preda (PPE).(RO) Arvoisa puhemies, kaksi päivää sitten, 8. maaliskuuta eli kansainvälisenä naisten päivänä, Natalia Radina ei voinut osallistua päivän juhlintaan, koska hän oli kotiarestissa. Samana päivänä Ales Mihalevitš vietti 53-vuotispäiväänsä vankilassa. Tähän oli syynä vain se, että hän on vapaa mies, mies, joka uskalsi osallistua presidentinvaaleihin. Valko-Venäjän kaltaisessa diktatuurissa rangaistus tällaisesta vapauksien käyttämisestä on liikkumisen rajoittaminen ja vankilaan joutuminen. Haluan tuoda esiin päätöslauselmastamme kaksi asiaa, joita pidän erittäin tärkeinä. Mielestäni meidän on tuettava Euroopan unionin asettamien rajoitusten ulottamista koskemaan syyttäjiä, tuomareita ja salaisen poliisin edustajia, jotka on yhdistetty Valko-Venäjän viimeaikaisiin ihmisoikeusloukkauksiin. Toiseksi meidän on tehtävä kaikkemme maan kansalaisyhteiskunnan tukemiseksi. Näin meillä olisi toiveita paremmasta tulevaisuudesta.

(Suosionosoituksia)

 
  
MPphoto
 

  Elena Băsescu (PPE).(RO) Arvoisa puhemies, haluan aloittaa puheenvuoroni vetoamalla Valko-Venäjän viranomaisiin, jotta he lopettaisivat demokraattisiin voimiin ja riippumattomaan lehdistöön kohdistuvan sensuurin. Ehdotan myös, että Valko-Venäjällä avataan uudelleen Etyjin toimisto.

Ihmisoikeudet saivat kovan iskun joulukuun 2010 presidentinvaalien aikaan. Turvallisuusjoukot tukahduttivat opposition järjestämät vilpillisiä vaaleja vastustavat mielenosoitukset. Pidätettyjen joukossa oli muun muassa yksi presidenttiehdokkaista, Ales Mihalevitš. Hän kertoi vankilassa kokemastaan kidutuksesta, jonka viranomaiset ovat kuitenkin kiistäneet. Myös oppositiota lähellä oleviin toimittajiin kohdistui toimia samaan aikaan. Vaikka lausuntojen antaminen oli kiellettyä, he vahvistivat Mihalevitšin väitteet ja toivoivat, että EU kiinnittäisi huomiota Valko-Venäjän kriittiseen tilanteeseen. Pidätykset tehtiin epämääräisissä oloissa, mutta lausuntojen mukaan pidätettyjen kohtelussa loukattiin ihmisoikeuksia vakavasti.

 
  
MPphoto
 

  Krzysztof Lisek (PPE).(PL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, haluan esittää vilpittömät kiitokseni siitä, että sain mahdollisuuden puhua. Lupasin nimittäin useita päiviä sitten Ales Mihalevitšille, joka minulla on ollut ilo ja kunnia tuntea ja joka on kuulunut ystäviini jo yli vuosikymmenen ajan, että teen kaikkeni, jotta voin käyttää tänään puheenvuoron. Vaikka tätä paikkaa ei ole tarkoitettu henkilökohtaisten viestien lähettämiseen, haluan sanoa: "Ales, olemme tukenasi, kuten jäsen Protasiewicz sanoi."

Mielestäni on hyvin tärkeää todeta tänään opposition edustajille, että aiomme olla heidän tukenaan – eikä vain heille. On tärkeää todeta sama asia myös niille, jotka ovat mukana vainon toteuttamisessa – syyttäjille, jotka suorittavat tutkimuksia saamiensa määräysten mukaisesti, tuomareille, jotka antavat epäoikeudenmukaisia tuomioita, johtajille, jotka erottavat työntekijöitä näiden poliittisen toiminnan takia, yliopistojen rehtoreille, jotka erottavat mielenosoituksiin osallistuneita opiskelijoita. Meidän on todettava heille kaikille: "Muistamme tämän. Muistamme, mitä te teette ja miten te toimitte nyt. Tulee vielä aika, jolloin saatte ansaitsemanne rangaistuksen."

 
  
MPphoto
 

  Corina Creţu (S&D).(RO) Arvoisa puhemies, minäkin haluan liittyä niihin, jotka kehottavat neuvostoa, komissiota ja kansainvälistä yhteisöä lisäämään apuaan Valko-Venäjän kansalaisyhteiskunnalle ja demokraattiselle oppositiolle joulukuun 2010 jälkeisten tapahtumien vuoksi.

Yli 600 kansalaisyhteiskunta-aktivistin, toimittajan, opettajan ja opiskelijan sekä useimpien presidenttiehdokkaiden ja demokraattisen opposition johtajien pidättäminen ja vangitseminen sekä kohtuuton voimankäyttö Lukašenkan valinnan vastalauseeksi järjestettyjen mielenosoitusten jälkeen ovat diktatuurille luonteenomaisia piirteitä ja osoituksia ihmisoikeuksien kunnioittamisen syvästä halveksunnasta. Presidentti Lukašenkan yhden vastustajan, tutkintavankeuden aikana kidutetun Ales Mihalevitšin, ja toimittaja Natalia Radinan tapaukset ovat nykyisen tilanteen kannalta merkittäviä. Meidän velvollisuutemme on niiden vastapainoksi tukea Valko-Venäjän kansalaisyhteiskunnan, riippumattoman lehdistön ja opposition toimia demokratian edistämiseksi.

 
  
MPphoto
 

  Charles Tannock (ECR).(EN) Arvoisa puhemies, se, että Valko-Venäjän presidentin Lukašenkan salaista poliisia kutsutaan edelleen KGB:ksi, kertoo kaiken hänen ajattelutavastaan ja menetelmistään. Vielä 20 vuotta Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen hän on homo sovieticusin perikuva, voimakas mies, jonka vallanhimo on yhtä voimakas kuin hänen vaistonsa murskata toisinajattelijat.

Lukašenka käytti tai käyttää KGB:tä poliittisena välineenä, jolla hän vaientaa kansan vastalauseet, jotka seurasivat viime vuoden joulukuussa järjestettyjä, ikävä kyllä jälleen kerran vilpillisiä, presidentinvaaleja, myös Ales Mihalevitšin ja Natalia Radinan tapauksissa. Yli 700 ihmistä pidätettiin. Olemme kuulleet runsaasti kertomuksia siitä, miten KGB on siepannut ja pidättänyt ilman oikeudenkäyntiä oppositioaktivisteja ja sitten kohdistanut heihin henkistä kidutusta ja psykologista painostusta.

Valko-Venäjä on meille erityisen tärkeä, koska se on Euroopan valtio ja siitä on tullut lähialueemme Kuuba. Jos EU haluaa, että sillä on maailmassa moraalista valtaa demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen edistäjänä, EU:n on tietenkin toimittava ensimmäiseksi Euroopassa, omalla mantereellaan. En kiistä tarvetta pitää yhteyttä Lukašenkan hallintoon. Tyhjän tuolin politiikka vaikuttaisi EU:n kannalta kielteisesti. On kuitenkin tarpeen lisätä apua Valko-Venäjän oppositiolle ja tiukentaa EU:n asettamia Lukašenkan ja KGB:n edustajien vastaisia ankaria pakotteita.

 
  
MPphoto
 

  Eija-Riitta Korhola, laatija.(FI) Arvoisa puhemies, viime kuukausien tapahtumat Valko-Venäjällä paljastavat selvästi, kuinka kansalais- ja poliittisia oikeuksia loukataan edelleen systemaattisesti hallituksen toimesta. Joulukuiset opposition kannattajien pidätykset kertovat, että Lukašenkan vastustajia yritetään vaientaa rajuin keinoin.

Ales Mihalevitšin ja muiden kuuden opposition presidenttiehdokkaan vangitseminen sillä perusteettomalla verukkeella, että he olisivat yllyttäneet väkivaltaisia mielenosoituksia, rikkoo poliittisia oikeuksia. Samoin toimittaja Natalia Radinan vangitseminen yli kuukaudeksi kutistaa entisestään mahdollisuuksia vapaaseen mielipiteen ilmaisuun Valko-Venäjällä.

Mihalevitšin, Radinan ja muiden ilmaisemat syytökset poliittisten vankien epäinhimillisestä kohtelusta ja kidutuksesta KGB:n vankiloissa on otettava vakavasti ja tutkittava puolueettoman tahon toimesta. Haluan muistuttaa Valko-Venäjää sen kansainvälisistä velvoitteista, joihin se on sitoutunut ratifioimalla YK:n kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen sekä YK:n kidutuksen vastaisen yleissopimuksen, ja vastuusta, joka näistä seuraa sekä kansainvälistä yhteisöä että erityisesti Valko-Venäjän omia kansalaisia kohtaan.

 
  
MPphoto
 

  Johannes Hahn, komission jäsen.(EN) Arvoisa puhemies, olemme huolissamme Valko-Venäjän pahenevasta tilanteesta, joka ei valitettavasti ole meille mikään yllätys. Vaalien jälkeiset yleiset kansalaisyhteiskunta-aktivistien pidätykset ja syytteeseenpanot, jotka koskivat myös presidenttiehdokkaita, antoivat aihetta odottaa myös ankaria tuomioita. Nyt tiedämme jo neljä tapausta, joissa henkilöt on tuomittu useaksi vuodeksi vankeuteen. Pelkäämme, että vastaavia tuomioita, jotka koskevat jopa 40:tä nyt syytettynä olevaa ihmistä, on tulossa tulevina kuukausina. Lisäksi meitä ovat kauhistuttaneet lausunnot presidenttiehdokas Mihalevitšin ja muiden poliittisin perustein pidätettyjen kidutuksesta ja huonosta kohtelusta.

Kaikki nämä halveksittavat tapahtumat saattavat edellyttää EU:n toimien päivittämistä. Nyt tilanne on seuraavanlainen. Kuten tiedätte, EU reagoi joulukuun 19. päivän vilpillisiin vaaleihin ja niitä seuranneisiin tukahduttamistoimiin kohdentamalla pakotteita lähes 160 ihmiseen. Tämä oli hyvin selkeä ja voimakas tuomitseva viesti viranomaisille. Samaan aikaan komissio ja Euroopan ulkosuhdehallinto ovat nopeasti kehittäneet uusia kohdennettuja tukivälineitä, joilla voidaan antaa jopa 1,7 miljoonaa euroa kiireellistä apua vainon uhreille, heidän perheilleen ja kansalaisyhteiskunnalle. Tätä tukea annetaan aluksi etenkin oikeusavun saamiseksi vainon uhreille sekä kansalaisyhteiskunnan järjestöjen ja kampanjoiden tukemiseksi.

Viimeistelemme parhaillaan myös Valko-Venäjälle keskipitkällä aikavälillä annettavan avun uudelleenkohdentamista, jotta voimme lisätä apua kansalaisyhteiskunnalle. Komissio nelinkertaistaa apunsa Valko-Venäjän kansalaisyhteiskunnalle vuosina 2011–2013 yhteensä 15,6 miljoonaan euroon. Erityistä huomiota kiinnitetään riippumattomien tiedotusvälineiden vahvistamiseen ja opiskelijoiden tukemiseen, esimerkiksi jatkamalla Valko-Venäjän eurooppalaisen humanistisen yliopiston rahoitusta.

Nyt on aika pohtia, olisivatko lisätoimet tarpeen. EU:n korkea edustaja antoi välittömästi 18. helmikuuta tuomitsevan julkilausuman ensimmäisen tuomion jälkeen. Hän muistutti, ettei poliittisille perusteille ole sijaa oikeudenkäynneissä. Lisäksi EU tuomitsi voimakkaasti Etyjissä ankarat tuomiot ja väitetyn kidutuksen ja keskustelee asiasta YK:n ihmisoikeusneuvostossa.

Lisäksi Euroopan unioni aikoo harkita, olisiko pakotteet viimeaikaisten tapahtumien vuoksi ulotettava koskemaan myös muita henkilöitä, kuten niitä, jotka ovat antaneet viimeisimmät tuomiot ja johtaneet viimeaikaisia iskuja. EU on valmis harkitsemaan kohdennettuja lisätoimenpiteitä kaikilla yhteistyöaloilla tarpeen mukaan.

Parlamentin päätöslauselma on varmasti hyödyllinen ja hyvin ajoitettu lisä pohdintoihimme ja keskusteluihimme. Kiitos tarkkaavaisuudestanne.

 
  
MPphoto
 

  Puhemies. (DE) Olen vastaanottanut kuusi työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan mukaisesti käsiteltäväksi jätettyä päätöslauselmaehdotusta(2).

Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan keskustelujen jälkeen.

 
  

(1) Ks. pöytäkirja.
(2) Ks. pöytäkirja.


14.3. Kashgarin tilanne ja kulttuuriperintö (Xinjiangin uiguurien autonominen alue, Kiina)
Puheenvuorot videotiedostoina
MPphoto
 

  Puhemies. (DE) Esityslistalla on seuraavana keskustelu kuudesta päätöslauselmaesityksestä, jotka koskevat Kashgarin tilannetta ja kulttuuriperintöä (Xinjiangin uiguurien autonominen alue, Kiina)(1).

 
  
MPphoto
 

  Tunne Kelam, laatija.(EN) Arvoisa puhemies, uiguureista on tullut käytännöllisesti katsoen vähemmistö omalla historiallisella kotiseudullaan. He tarvitsevat kansainvälistä tukea kulttuurinsa ja identiteettinsä säilyttämiseksi. Itse asiassa vanhan Kashgarin kaupungin kohtalo on vaakalaudalla. Uudistamisohjelman mukaan tarkoituksena on purkaa 85 prosenttia Kashgarin perinteisestä vanhasta kaupungista. Tämän historiallisen linnoituksen korvaaminen nykyaikaisilla kerrostaloilla on estettävä. Jos Kiinan viranomaiset haluavat vakavissaan saada meidät vakuuttuneiksi siitä, että kaikki on vastaisuudessa hyvin, heidän on aivan ensimmäiseksi saatava Itä-Turkestanin alkuperäisväestö vakuuttuneeksi siitä, että sen kulttuuriperintöä todella kunnioitetaan ja että kouluissa opetetaan uiguurin kieltä tasavertaisesti kiinan kielen kanssa.

Kehotan Kiinan viranomaisia hyväksymään rakennusmuistomerkkien ja historiallisten alueiden kansainvälisen neuvoston (ICOMOS) mahdollisesti myöntämät tuet. Neuvostolla on huomattava kokemus historiallisten kaupunkialueiden hoidosta. Pyydän Kiinan hallitusta suostumaan siihen, että Kashgarin kaupungille haetaan Unescon maailmanperintöstatusta useita vanhan silkkitien kulttuurialueita koskevan hakemuksen yhteydessä.

 
  
MPphoto
 

  Marietje Schaake, laatija.(EN) Arvoisa puhemies, vanhan silkkitien varrella sijaitsevaa Kashgarin kaupunkia puretaan uudistamisen ja kehittämisen varjolla. Kyse ei ole pelkästään iskusta maailman kulttuuriperintöä vastaan, vaan kaupunki on ennen kaikkea hyvin tärkeä uiguuri- ja hui-väestöille sekä koko Kiinan kulttuuriselle moninaisuudelle, jota nyt tuhotaan.

Kiina on vahvistanut toimia suhteiden kehittämiseksi kulttuurialan diplomatian avulla kaikkialla maailmassa, mutta ketään ei kiinnosta sellaisen maan markkinoitu homogenoitu kulttuuri, jolla olisi itse asiassa hyvin moninainen kulttuuri.

Taloudellisten mahdollisuuksien ja muun maailman kanssa luotavien kestävien suhteiden kannalta ihmisoikeuksien ja vähemmistöjen kunnioittaminen mahdollisimman laajasti ymmärrettynä on välttämätöntä. Vaadimme Kiinan hallitusta arvioimaan mahdollisuutta sisällyttää Kashgarin kaupunki Kazakstanin, Kirgisian, Tadžikistanin ja Uzbekistanin yhteiseen hakemukseen silkkitien hyväksymisestä Unescon maailmanperintökohteeksi.

Korkean edustajan olisi voimistettava ihmisoikeusvuoropuhelua Kiinan kanssa ja tehtävä siitä tuloshakuisempaan ja tehokkaampaa.

 
  
MPphoto
 

  Lidia Joanna Geringer de Oedenberg, laatija.(PL) Arvoisa puhemies, tämänpäiväinen keskustelu Kiinan etnisistä vähemmistöistä käydään päivä sen jälkeen, kun Dalai Lama ilmoitti virallisesti, että hän luopuu poliittisesta roolistaan Tiibetissä. Alueen poliittisen tilanteen kehitystä on seurattava tulevien kuukausien aikana tarkkaan. Tänään keskustelun aiheena on kuitenkin toinen vähemmistöryhmä, joka kärsii syrjinnästä Kiinassa: islamilainen uiguuriväestö. Kiina perustelee uiguureihin soveltamaansa politiikkaa tarpeella torjua terrorismia. Kiinan viranomaisille uiguurien vainoaminen merkitsee myös uiguurien kulttuuriperinnön tuhoamista. Erityisen huolestuttavia ovat Kashgarin kaupungin jälleenrakentamista koskevat tiedot. Suunnitelmat merkitsevät käytännössä kaupungin historiallisen keskustan tuhoa. Kashgar on Keski-Aasian mielenkiintoisimpia ja parhaiten säilyneitä islamilaisen arkkitehtuurin kohteita, jossa vierailee vuosittain miljoona matkailijaa ja joka hyväksyttäisiin Unescon maailmanperintökohteeksi, jos Kiina hakisi sille maailmanperintökohdestatusta.

Luotan siihen, että Euroopan ulkosuhdehallinto osoittaa tehokkuutensa Kiinan viranomaisten kanssa käytävissä keskusteluissa ja muistuttaa heitä tarpeesta kunnioittaa etnisten vähemmistöjen oikeuksia ja suojella näiden kulttuuriperintöä. Kiitos.

 
  
MPphoto
 

  Frieda Brepoels, laatija.(NL) Arvoisa puhemies, on aivan selvää, että nimenomaan Kashgarin kaupunki on uiguurien kulttuuri-identiteetin tärkein symboli Xinjiangin alueella Kiinassa. Järjestin 27. tammikuuta Brysselissä konferenssin, jossa kuulin Kiinan tuhoisien uudistamissuunnitelmien vaikutuksista uiguuriväestöön. On todellakin niin, että yleisen turvallisuuden ja uudistamisen varjolla Kiina aikoo jättää vain 15 prosenttia alkuperäisestä kaupungista ennalleen ja tehdä Kashgarista valtavan ulkoilmamuseon. Mielestäni on korkea aika reagoida voimakkaasti näihin suunnitelmiin ennen kuin on liian myöhäistä.

Heinäkuussa 2009 järjestettyjen Urumqin mielenosoitusten jälkeen Euroopan parlamentti vaati Kiinan viranomaisia tekemään kaikkensa, jotta saataisiin aikaan avoin, jatkuva ja kunnioittava vuoropuhelu uiguurien kanssa ja jotta alueella toteutettaisiin entistä osallistavampaa ja kattavampaa talouspolitiikkaa tarkoituksena vahvistaa paikallista omistajuutta ja ennen kaikkea suojella uiguuriväestön kulttuuri-identiteettiä. Valitettavasti Kiinan Kashgarissa nykyisin harjoittama politiikka näyttää olevan aivan päinvastaista kuin silloin vaadimme. Paitsi Kashgarin tuhoaminen kuulematta ollenkaan paikallisväestöä asiassa, myös se, ettei Kiina anna Kashgarin hakea Unescon maailmanperintökohdestatusta, kuvaa havainnollisesti Kiinan kommunistisen puolueen suhtautumista kulttuuriseen moninaisuuteen.

 
  
MPphoto
 

  Charles Tannock, laatija.(EN) Arvoisa puhemies, EU:n tunnuslause on "moninaisuudessaan yhtenäinen". Valitettavasti tämä näkemys ei saa vastakaikua Kiinan kansantasavallassa, jonka kommunistisille vallanpitäjille yhtenäisyys on muodostunut pakkomielteeksi, mutta jotka eivät juuri vaivaa päätään moninaisuuden vaalimisella.

Yritys pakottaa pienet vähemmistöt omaksumaan han-kiinalaisen enemmistön kulttuuri maailman väkirikkaimmassa valtiossa aiheuttaa epäilemättä paljon jännitystä ja kaunaa. Tiedämme jo Tiibetin vanhan buddhalaisen kulttuurin tukahduttamisesta viimeksi kuluneiden 60 vuoden aikana. Nyt näemme saman uhan Kashgarin kaupungin yllä levottomalla Xinjiangin alueella.

Kashgar on ollut 2000 vuoden ajan silkkitien menestyvä kaupunki, joka on edustanut rikasta, ainutlaatuista ja kukoistavaa keskiaasialaista kulttuuria, mutta nyt kaupungilla on edessään suurimittainen purkaminen ja uudistaminen. Mieleen tulee väkisinkin ajatus, että kyse on Pekingin yrityksestä murtaa uiguuriseparistien tahto.

En kannata separistien liikettä enkä tunne sympatiaa heitä kohtaan, koska osalla kannattajista on yhteyksiä al-Qaidaan. Siitä huolimatta vaadin Kiinan hallitusta harkitsemaan asiaa uudelleen. Kashgarin kaltaisen vanhan kaupungin tuhoaminen vain vahvistaisi niiden määrätietoisuutta, jotka haluavat lietsoa väkivaltaa valtiota vastaan.

 
  
MPphoto
 

  Rui Tavares, laatija.(PT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, toden sanoakseni tänään iltapäivällä käytävistä kolmesta kiireellisestä keskustelusta tämä on oikeastaan se, jossa koemme olevamme voimattomimpia. Olemme puhuneet Pakistanista ja Valko-Venäjästä. Meillä on syytä uskoa, että Euroopan unionilla on paitsi moraalista vaikutusvaltaa myös vaikutusvaltaa ulkopuolisiin viranomaisiin, jotta voidaan yrittää varmistaa ainakin se, että he ovat oikeilla jäljillä.

Kun puhumme Kiinasta, tiedämme itse asiassa, että EU:n vaikutusvaltaa vähentää se, että suuri osa siitä, mitä sanomme täällä parlamentissa, on ristiriidassa sen kanssa, mitä jäsenvaltioiden hallitukset tekevät pääkaupungeissamme, eli sen kanssa, mitä presidentti Sarkozy, liittokansleri Merkel tai kotimaani Portugalin poliitikot tekevät. Esimerkiksi pääministeri Sócrates siirsi hiljattain Kiinan viranomaisia vastustavan mielenosoituksen toisaalle, jotta Lissabonissa vieraileva Kiinan pääministeri ei joutuisi vastatusten hallintoaan vastaan mieltä osoittavien kanssa. Toisin sanoen Eurooppa osallistuu toistuvasti sen unelma- tai fantasiamaailman toimintaan, jota Kiinan johtajat luovat itselleen. Heidän maailmassaan ei ole oppositiota ja yksi kehittämismalli sopii kaikille, joten samaa mallia käytetään Pekingissä, Shanghaissa, Guangzhoussa, Xinjiangin uiguurien autonomisella alueella ja Tiibetissä.

Tämän vuoksi Euroopan parlamentin on todella vaikeaa sanoa se, mitä aiomme tänään sanoa, eli se, mitä on kirjoitettu päätöslauselmaamme. Vaadimme Pekingin viranomaisia lopettamaan uiguurien kansanmurhan, vaadimme heitä säilyttämään Kiinan eri alueiden kulttuurisen ja etnisen moninaisuuden ja vaadimme heitä säilyttämään arkkitehtuuri- tai kulttuuriperinnön kannalta arvokkaat kohteet. Sen sijaan omien maidemme johtajat heittäytyvät Kiinan johtajien syliin, antavat näille anteeksi kaiken, mitä nämä ovat tehneet kotimaassaan ja antavat näille vapaat kädet sellaisen kehitysmallin nimissä, jota viime kädessä pidämme melko vähäisessä arvossa. Jälleen kerran on siis osoitettu, että moraalinen vaikutusvalta alkaa hahmottua kotona ja että aina kun puhumme Euroopan unionissa muista, puhumme ennen kaikkea itsestämme. Meidän on siis tarkistettava suhtautumistamme Kiinaan.

 
  
MPphoto
 

  Bernd Posselt, PPE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, kuten jo todettiin, uiguurit eivät ole vähemmistö, vaan vanhan silkkitien kulttuuria edustava kansa, joka on vähitellen antanut myöten Kiinan vallalle, joka oli aluksi hyvin suvaitsevaista. Uiguureja tukee erityisesti Münchenissä toimiva Maailman uiguurikongressi, ja Kashgarin kulttuuriperintöä tukee kulttuurikohteita suojeleva Sininen kilpi -verkosto, jonka puheenjohtaja Karl von Habsburg oli täällä Strasbourgissa tällä viikolla antamassa meille tietoja.

Jos haluamme tukea uiguureja, meidän olisi tehtävä se vetoamalla ystävällisesti kiinalaisiin, koska uiguureja uhkaa kulttuurinen kansanmurha. Lisäksi Kiinan maailman vanhimpana kulttuurikansana olisi tunnustettava selvästi, että yksi kulttuurikansan ominaispiirteistä on muiden kulttuurien suojeleminen ja kunnioittaminen, etenkin kun on kyse valtavan valtakunnan pienistä kulttuureista. Kiinalaisten on vain noudatettava omaa perustuslakiaan, jossa todetaan kolmessa kohdassa, että tällainen kulttuuriperintö on säilytettävä.

Haluan tämän vuoksi todeta selvästi, että haluamme kiinalaisilta kumppaneiltamme myönnytyksiä tässä asiassa. Haluamme, että uiguurien kulttuuriperintöä suojellaan.

 
  
MPphoto
 

  Corina Creţu, S&D-ryhmän puolesta.(RO) Arvoisa puhemies, mielestäni tässä tapauksessa on varottava esittämästä puolueellisia tuomioita. Yksipuolinen suhtautuminen voisi vaikuttaa kielteisesti sekä alueen tilanteeseen että Euroopan unionin ja Kiinan väliseen kumppanuuteen. Xinjiangin alueella viime vuosina esiintynyt verinen väkivalta osoittaa selvästi, että voimankäyttöön turvautuminen on huonoin vaihtoehto. Tämän vuoksi velvollisuutemme on mielestäni edistää etnisten ryhmien välistä vuoropuhelua.

Euroopan parlamentin päätöslauselma ei saa mielestäni vaikuttaa Kiinan viranomaisten oikeuteen puolustaa maansa koskemattomuutta ja kaikkien kansalaistensa turvallisuutta, etenkään terrorismin aiheuttamia uhkia vastaan, sillä al-Qaida yrittää saada jalansijaa alueella. On selvästi kannustettava sekä taloudellisesti että väestökehityksen kannalta tasapainoiseen kansalliseen kehitykseen.

(Suosionosoituksia)

 
  
MPphoto
 

  Kristiina Ojuland, ALDE-ryhmän puolesta.(EN) Arvoisa puhemies, kuten tiedetään, vaarana on, että uiguurien alueesta tulee toinen Tiibet. Kiinan kansantasavalta on ilmoittanut "Kashgarin vaarallisten talojen uudistamisesta", jonka avulla tarkoituksena on purkaa 85 prosenttia Kashgarin vanhasta kaupungista.

Tällainen poroporvarillisuus on lopetettava. Euroopan unionin on vaadittava, että Kiinan kansantasavallan viranomaiset eivät tuhoa tätä vanhan silkkitien varrella sijaitsevaa tärkeää kulttuurialuetta. YK:n julistusta kansallisiin tai etnisiin, uskonnollisiin ja kielellisiin vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden oikeuksista sekä Kiinan kansantasavallan perustuslakia on noudatettava. Tämä koskee myös Pekingin viranomaisia.

Kiinan kansantasavalta pyrkii yhä voimakkaammin kiinalaistamaan etnisiä vähemmistöjä, kuten uiguureja ja tiibetiläisiä. Kyse on 2000-luvulla tapahtuvasta kulttuurisesta kansanmurhasta, jota ei voida hyväksyä.

 
  
MPphoto
 

  Jaroslav Paška, EFD-ryhmän puolesta.(SK) Arvoisa puhemies, Kiinan viralliset piirit ovat jo pitkään pitäneet kiusallisina viittauksia muihin vanhoihin ja tärkeisiin kulttuureihin ja kansoihin, joiden muistomerkkejä on nykyisin Kiinan alueella.

Kashgarin kaupunki on Kiinan suurimpiin etnisiin vähemmistöihin kuuluvien islamilaisten uiguurien keskus. Kiina on vuosituhansien ajan yrittänyt alistaa uiguurien maat valtaansa ja epäonnistunut monesti taistelussaan. Tämän vuoksi Kiinan hallinnon asenne on vieläkin kylmäkiskoinen ja Kiina pyrkii tukahduttamaan kulttuuriperinteiden ja -identiteetin ilmentymät, jotka liittyvät uiguurien ja Kashgarin kaupungin rikkaaseen kulttuuriperintöön.

En ole varma, pystyisivätkö Kiinan viralliset elimet nykyään hyväksymään ajatuksen, että nykyinen Kiinan valtio on rakennettu paitsi Kiinan valtakunnan perinteiden ja historian perustalle myös muiden kansojen perinteiden ja historian perustalle. Kiinalaisten suhtautuminen Tiibetiin ja Kashgarissa sijaitseviin uiguurien muistomerkkeihin osoittaa pikemminkin, ettei nykyinen Kiina pysty arvostamaan sitä rikkautta, jonka muut kansat ja kulttuurit ovat tuoneet yhteiseen valtioon.

Tämän vuoksi on aivan oikein, että me täällä parlamentissa toteamme, että arvostamme ja vaalimme kaikkia niin Kiinan kansantasavallan alueella kuin Tiibetissä ja Kashgarissakin sijaitsevia tärkeitä kulttuurimuistomerkkejä.

 
  
MPphoto
 

  Seán Kelly (PPE).(EN) Arvoisa puhemies, Kashgar on kolmen ja puolen miljoonan asukkaan kaupunki, eli siellä on hieman vähemmän asukkaita kuin koko Irlannissa. Kaupunki sijaitsee lähempänä Bagdadia kuin Pekingiä. Silkkitien kauppareitin varrella olevassa kaupungissa on islamilaisen arkkitehtuurin parhaiten säilyneitä kohteita, joista osa on hautautunut aavikkoon. Kaupungissa on myös Kiinan suurin moskeija-hautakammio. Kaupunki on siis epäilemättä oikea aarre. Kuten on todettu, kaupunki on suuressa vaarassa, koska kiinalaiset muka haluavat rakentaa kaupungin uudelleen, koska se on altis maanjäristyksille. Emme voi hyväksyä tätä, koska mielestämme samalla katoaa arvokas aarre.

Mitä voimme tehdä? Ehkäpä hyvin vähän, mutta asian käsitteleminen täällä tänään on tärkeää. Kuten totesimme, voimme vaatia, että Kashgarin kaupunki sisällytetään silkkitien maailmanperintökohteisiin. Voisimme ehkä myös tiedottaa ihmisille kaupungin aarteista, jotta paikalliset voisivat säilyttää ne jälkipolville. Muutoin edessä on suuri menetys koko maailmalle, mutta vielä suurempi Kiinalle.

 
  
MPphoto
 

  Mitro Repo (S&D).(FI) Arvoisa puhemies, päätöslauselmassa on kyse todella tärkeän kulttuuriperinnön vaalimisesta ja vähemmistökansojen oikeudesta kulttuuri-identiteettiin. Kashgarin vanha kaupunki on yksi parhaiten säilyneitä islamilaisia kaupunkeja Keski-Aasiassa. Kashgarin vivahteikas historia ylettyy aina Kiinan Han-dynastian aikaan, ja kaupunki oli tärkeä etappi silkkitiellä, se yhdisti Aasian ja Euroopan. Koko Xinjiangin alueella on valtava kulttuurinen merkitys koko maailman mittapuussa.

Kiinan tuleekin ryhtyä toimiin Kashgarin liittämiseksi osaksi Unescon maailmanperintökohdetta ja alueen säilyttämiseksi jälkipolville. Euroopan ulkosuhdehallinnon tulisikin sisällyttää oikeus kulttuuri-identiteettiin osaksi paikallisia strategioita. EU:n Kiinan-lähetystö voisi myös korvamerkitä varoja tukeakseen Kashgarin vähemmistöjen perinteitä ja kulttuuri-identiteettiä.

 
  
MPphoto
 

  Monica Luisa Macovei (PPE).(EN) Arvoisa puhemies, tulevat sukupolvet ovat riippuvaisia niistä toimista, joita me toteutamme nyt Kashgarin kaltaisten ajattomien alueiden suojelemiseksi. Kashgar on islamin historian peruspilareita Kiinassa.

Kiinan hallitus ilmoitti vuonna 2009 Kashgarin kaupungin jälleenrakennusohjelmasta, jonka avulla tarkoituksena on purkaa 85 prosenttia vanhasta kaupungista ja korvata se nykyaikaisilla kerrostaloilla. Purkaminen on lopetettava. Kaupunkisuunnittelijoiden on luotava suunnitelma, jossa Kashgarin vanha kaupunki säilytetään. Kiinan osuus silkkitiestä olisi kokonaisuudessaan suojeltava Unescon maailmanperintöohjelman mukaisesti, johon Kiina liittyi vuonna 1985. Kehotan komissiota ja neuvostoa ottamaan nämä asiat esille Kiinan viranomaisten kanssa.

 
  
MPphoto
 

  Raül Romeva I Rueda (Verts/ALE).(EN) Arvoisa puhemies, kulttuuriperintö on hyvin tärkeää identiteetin säilyttämisen kannalta. Tämä on selvää Euroopassa, Kiinassa ja missä tahansa, kuten Kiinan viranomaiset tietävät. Olemme kuitenkin nähneet muun muassa, miten he ovat tarkoituksenmukaisesti tuhonneet kulttuuriperintöä, siis kulttuuri-identiteettiä, Tiibetissä ja monilla muilla alueilla. Nyt he tekevät samoin uiguurien alueella, kuten Kashgarissa.

Tämän vuoksi on hyvin tärkeää, että jälleen kerran perustelemme kantamme. Vaadimme Kiinan hallitusta lopettamaan välittömästi kulttuurin tuhoamisen, joka uhkaa Kashgarin arkkitehtuurin säilymistä, ja toteuttamaan kattavan asiantuntijatutkimuksen kulttuuriarvot huomioon ottavista kunnostusmenetelmistä. Tästä olisi hyötyä myös Kiinalle, sillä valtion uskottavuus perustuu myös siihen, miten se kohtelee vähemmistöjä. Jos Kiina haluaa olla kansainvälisesti uskottava, on tärkeää, että uiguurien kaltaisia vähemmistöjä kohdellaan asianmukaisesti, riittävän kunnioittavasti ja inhimillisesti.

 
  
MPphoto
 

  Paul Rübig (PPE).(DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen Hahn, kulttuuri ja identiteetti on tietysti asetettava keskeiselle sijalle koko maailmassa. Karl Habsburg selitti meille juuri tällä viikolla, miten tärkeää identiteetin kannalta on se, että uiguurien kulttuuriperintö on paitsi heidän saatavillaan myös koko maailman arvokasta omaisuutta. Tässä suhteessa Kiinan olisi myönnyttävä. Teimme esimerkiksi hiljattain Wenzhoun kaupungin kanssa sopimuksen, jonka mukaan investoinnit voidaan vastaisuudessa tehdä dollarimääräisinä. Tässä yhteydessä on mielestäni mahdollista painottaa myös tätä aluetta sekä Kiinan eri kaupunkien ja alueiden asukkaiden yhtäläisiä oikeuksia. Nimenomaan kansainväliset suhteet voivat olla suureksi avuksi tässä asiassa.

 
  
MPphoto
 

  Sari Essayah (PPE).(FI) Arvoisa puhemies, Kiinassa etnisten vähemmistöjen perusoikeuksia ei kunnioiteta oli sitten kyseessä tiibetiläiset taikka uiguurit. Kuvaavaa on se, että Kiinan kommunistinen puolue kieltäytyy tukemasta Kashgarin kaupunkia tämän pyrkimyksissä kilpailla Unescon maailmanperintökohteen statuksesta. Viime vuosina Kiina on tukenut kansainvälistä hanketta liittää silkkitien kulttuurikohteet maailmanperintölistalle, mutta juuri Kashgar ei ole ollut Kiinan listalla tässä yhteydessä, koska se on yhden Kiinan suurimmista vähemmistöistä, uiguurien, kotipaikka.

Kiina päinvastoin on aikonut purkaa Kashgarin kaupungista suuria osia, ja Kiina on perustellut tätä hanketta asukkaiden turvallisuudella, mutta kulttuuri-, kansalais- ja ihmisoikeusjärjestöt pitävät tätä suunnitelmaa julmana uiguurien kulttuurien murskaamisena. Vähitellen Kiinan kommunistisen puolueen on tunnustettava se tosiasia, että Kiinan kansalaiset ovat kulttuurisesti monimuotoisia ja heillä tulee olla myös kulttuurinen itsemääräämisoikeus.

 
  
MPphoto
 

  Elena Băsescu (PPE).(RO) Arvoisa puhemies, Kashgarin kaupungin vanha keskusta ja samalla myös Kiinan uiguurivähemmistön historiallinen symboli on vaarassa. Niin sanottu kaupungin jälleenrakennusohjelma hävittää vähitellen uiguurien identiteetin. Ryhmän kulttuuri kehittyi silkkitien varrella sijaitsevan linnoituksen ympärille. Uiguuriväestön siirtäminen pois perinteisistä asunnoistaan ja Kashgarin purkaminen loukkaavat mielestäni vähemmistöjen oikeuksia. Lisäksi kaupunkia pidetään Keski-Aasian islamilaisen arkkitehtuurin parhaiten säilyneenä kohteena. Kashgarin katuja ja rakennuksia voidaan kunnostaa asukkaiden elinolosuhteiden parantamiseksi. Kysymys onkin siitä, miksi viranomaiset eivät toteuta tällaisia toimia. Suosittelen, että kaupungin vanha keskusta hyväksyttäisiin Unescon maailmanperintökohteeksi silkkitietä koskevan hakemuksen yhteydessä. Lisäksi vetoan Kiinan hallitukseen, jotta se lopettaisi kaupungin purkamisen ja etsisi muita ratkaisuja.

 
  
MPphoto
 

  Eija-Riitta Korhola (PPE).(FI) Arvoisa puhemies, syrjäisen sijaintinsa vuoksi Kiinan länsirajalla sijaitseva Kashgar ja siellä elävät uiguurit ovat onnistuneet säilyttämään vuosisatoja vanhat perinteensä. Kaupunki houkuttelee siksi satojatuhansia turisteja vuodessa. Kaupungin strategisen sijainnin takia Kiinan hallinto pyrkii nyt kontrolloimaan aluetta tehokkaammin turvatakseen paremman pääsyn Keski-Aasian energiamarkkinoille.

Kiinalla on toki oikeus taloudelliseen kehitykseen, mutta vähemmistöryhmien hataralla pohjalla olevat oikeudet on turvattava. Kashgaria on mahdollista kehittää niin, että uiguurien elämäntyyli voidaan edelleen taata. Talojen maanjäristysturvallisuutta ja infrastruktuuria voidaan parantaa ilman, että suunnitelmat tuhota 85 prosenttia vanhasta kaupungista toteutetaan ja uiguurit pakkosiirretään syrjään uusille asuinalueille hajottaen heidän yhteiskuntansa.

Vanhan kaupungin holtiton tuhoaminen on siis lopetettava ja uiguureja on kuultava heidän perinteisen asuinalueensa kehityksessä. Muutoin uiguurien eksoottinen ja kiehtova kulttuuri on vaarassa tuhoutua kokonaan.

 
  
MPphoto
 

  Ryszard Czarnecki (ECR).(PL) Arvoisa puhemies, haluan todeta, että on hyvä asia, että Euroopan parlamentti keskustelee jälleen uiguureista, muslimivähemmistöstä, joka kärsii syrjinnästä Kiinassa. Haluan muistuttaa kaikkia siitä, että Euroopan parlamentti on jo antanut tästä asiasta päätöslauselman ja että meidän olisi ilmaistava mielipiteemme myös Kiinan kansantasavallan vainoamien muiden uskonnollisten vähemmistöjen, kuten kristityn vähemmistön, osalta. Katoliset ovat Kiinassa hyvin vakavan syrjinnän kohteena. Pekingin kommunistiset viranomaiset ovat nimittäneet erityisiä kirkollisia rakenteita, joita virallinen katolinen kirkko ei tunnusta. Mielestäni tällä tämänpäiväisellä hyvin tarpeellisella ja tärkeällä keskustelulla voidaan puolustaa kaikkia Kiinan uskonnollisia vähemmistöjä. Se on todella tarpeen.

 
  
MPphoto
 

  Johannes Hahn, komission jäsen.(EN) Arvoisa puhemies, kulttuuriperinnön säilyttäminen on tietysti hyvin keskeistä vähemmistön perinteiden ja elämäntavan suojelun ja jatkumisen varmistamiseksi. Lisäksi tärkeän kulttuuriomaisuuden tuhoaminen voi olla kova isku paitsi kyseisen vähemmistön historialliselle ja arkeologiselle perinnölle myös koko maailman kulttuuriperinnölle. Tämän vuoksi Euroopan unioni seuraa huolestuneena Xinjiangin autonomisella alueella Kiinassa sijaitsevan Kashgarin vanhan kaupungin uudistamista. Kashgarin merkitystä Kiinan uiguurivähemmistön kulttuurin keskuksena ei voi korostaa liikaa. Kashgar on uiguureille yhtä tärkeä kuin Jerusalem on juutalaisille, muslimeille ja kristityille.

Kiinan hallituksen vuonna 2009 julkaisemassa Xinjiangin aluetta koskevassa valkoisessa kirjassa todetaan, että Kashgarin kunnostaminen on tarpeen kaupungin suojelemiseksi maanjäristyksiltä ja tulipaloilta. Tämä on kiitettävä tavoite. Kansalaisyhteiskunta on sekä Kiinassa että kansainvälisesti ollut hyvin huolissaan kunnostamisessa käytettävistä menetelmistä sekä siitä, että jopa 85 prosenttia vanhasta kaupungista puretaan. Vaikuttaa todellakin siltä, että monet huomattavat rakennukset, kuten ainutlaatuinen Xanliqin madrasa, on jo tuhottu. Huolestuttavaa on myös se, että noin 200 000 ihmistä saatetaan siirtää perinteisistä kodeistaan ja että heitä on kuultu asiasta ilmeisesti hyvin vähän tai ei ollenkaan.

Pelätään, että uiguurien kulttuurien perustana vuosisatoja olleiden rakenteiden purkamisella on vakavia seurauksia heidän kulttuurinsa säilyttämiselle tulevina vuosina. Lisäksi on valitettavaa, ettei Kiina ole ehdottanut Kashgaria maailmanperintökohteeksi sen ainutlaatuisesta asemasta huolimatta. Tällöin Unesco voisi osallistua kaupungin uudistamiseen. Ymmärtääksemme Unesco on kuitenkin esittänyt Kiinan viranomaisille huomautuksia uudistamisen vaikutuksista Kashgarin perinteisiin ja kulttuuriperintöön. Myös Euroopan unioni on hyvin huolissaan ja aikoo kehottaa Kiinan viranomaisia toimimaan yhdessä Unescon kanssa sen varmistamiseksi, että Kashgarin uudistamisessa noudatetaan kansainvälisiä alan parhaita käytäntöjä.

Lisäksi Euroopan unioni aikoo kehottaa Kiinan viranomaisia varmistamaan, että Kashgarin asukkaita kuullaan täysipainoisesti kaupungin tulevaisuudesta ja että heidän näkemyksensä otetaan huomioon.

 
  
MPphoto
 

  Puhemies.(DE) Olen vastaanottanut kuusi työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan mukaisesti käsiteltäväksi jätettyä päätöslauselmaehdotusta(2).

Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan keskustelujen jälkeen.

 
  

(1) Ks. pöytäkirja.
(2) Ks. pöytäkirja.


15. Äänestykset
Puheenvuorot videotiedostoina
MPphoto
 

  Puhemies. (DE) Esityslistalla on seuraavana äänestykset.

(Tulokset ja äänestysten kulkua koskevat yksityiskohdat: ks. pöytäkirja)

 

15.1. Pakistan - vähemmistöministeri Shahbaz Bhattin murha (RC-B7-0166/2011)

15.2. Valko-Venäjä, erityisesti Ales Mihalevitšin ja Natalia Radinan tapaukset

15.3. Kashgarin tilanne ja kulttuuriperintö (Xinjiangin uiguurien autonominen alue, Kiina)
MPphoto
 

  Puhemies. (DE) Äänestys on päättynyt.

 

16. Äänestyskäyttäytymistä ja äänestysaikeita koskevat ilmoitukset: ks. pöytäkirja

17. Neuvoston ensimmäisen käsittelyn kanta: ks. pöytäkirja
Puheenvuorot videotiedostoina

18. Vastaanotetut asiakirjat: ks. pöytäkirja

19. Tiettyjä asiakirjoja koskevat päätökset: ks. pöytäkirja

20. Luetteloon kirjatut kirjalliset kannanotot (työjärjestyksen 123 artikla): ks. pöytäkirja

21. Tämän istuntojakson aikana hyväksyttyjen tekstien edelleen välittäminen: ks. pöytäkirja
Puheenvuorot videotiedostoina

22. Seuraavien istuntojen aikataulu: ks. pöytäkirja
Puheenvuorot videotiedostoina

23. Istuntokauden keskeyttäminen
Puheenvuorot videotiedostoina
MPphoto
 

  Puhemies. (DE) Julistan Euroopan parlamentin istuntokauden keskeytetyksi.

(Istunto päättyi klo 16.30.)

 

LIITE (Kirjalliset vastaukset)
KYSYMYKSET NEUVOSTOLLE(Euroopan unionin neuvoston puheenjohtaja vastaa yksin näistä vastauksista.)
Georgios Papanikolaoun laatima kysymys numero 1 (H-000060/11)
 Aihe: Puheenjohtajavaltion "Eurooppalainen perheiden teemavuosi" -aloite
 

Unkarin puheenjohtajakauden ohjelman sosiaalipolitiikkaa koskevassa kohdassa mainitaan, että puheenjohtajavaltio aikoo ehdottaa eurooppalaista perheiden teemavuotta. Lisäksi neuvosto on ilmoittanut olevansa valmis painottamaan työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista.

Mitä vuotta puheenjohtajavaltio ehdottaa kyseiseksi teemavuodeksi ja mihin toimintalinjoihin se aikoo teemavuoden sisällyttää? Onko sillä käytettävissään tutkimuksia tai tietoja talouskriisin vaikutuksista perhe-elämän tasapainoon?

Kun otetaan huomioon tähän aloitteeseen liittyvä Euroopan väestörakenteen ongelma, miten puheenjohtajavaltion mielestä voitaisiin vahvistaa monilapsisten perheiden asemaa? Euroopan sosiaalirahastosta rahoitetaan jäsenvaltioiden aloitteita, joiden yleisenä tarkoituksena on laatia perheitä tukevia toimintalinjoja. Aikooko neuvosto kannustaa komissiota, jotta tämä ehdottaisi konkreettista ja kohdennettua aloitetta monilapsisten perheiden tukemiseksi? (Kreikan lainsäädännön määritelmän mukaan monilapsisessa perheessä on vähintään neljä lasta.)

 
  
 

Tätä puheenjohtajavaltion laatimaa vastausta, joka ei sinänsä sido neuvostoa eikä sen jäseniä, ei esitetty suullisesti neuvoston kyselytunnilla Euroopan parlamentin maaliskuun 2011 istuntojaksolla Strasbourgissa.

(EN) Arvoisat parlamentin jäsenet, haluan kiittää teitä tämän kysymyksen esittämisestä, sillä se on erityisen kiinnostava puheenjohtajavaltio Unkarin näkökulmasta.

Kuten mainitsitte, puheenjohtajavaltio Unkari on esittänyt useita perhepolitiikan alan toimia, jotka liittyvät aiheeseen ”väestörakenteen muutos ja perhepolitiikka”. Näihin kuuluu eurooppalaista perheiden teemavuotta koskeva aloite. Teemavuodeksi ehdotetaan vuotta 2014, ja sen aikana on tarkoitus hyödyntää köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan eurooppalaisen teemavuoden (2010) tuloksia. Puheenjohtajavaltio on lujasti sitä mieltä, että perheisiin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Perheiden sosiaalisen tilanteen parantamisella voisi olla myönteinen vaikutus nykyisiin demografisiin suuntauksiin, ja se vahvistaa varmasti sosiaalista koheesiota.

Kriisin vaikutuksista perheiden sosiaaliseen tilanteeseen voin sanoa, että puheenjohtajavaltio on tutkinut kiinnostuneena perhepolitiikasta saatavilla olevia tietoja, erityisesti sosiaalisen suojelun komitean ja Euroopan komission laatimia erilaisia kertomuksia. Näitä kysymyksiä koskevan tiedon lisäämiseksi puheenjohtajavaltio Unkari järjestää 28. ja 29. maaliskuuta asiantuntijakonferenssin aiheesta ”työn ja perheen yhteensovittamisen vaikutus väestörakenteen dynamiikkaan”. Lisäksi puheenjohtajavaltio toimii 1. huhtikuuta isäntänä perhe- ja väestörakenneasioista vastaavien ministerien epäviralliselle tapaamiselle. Tapaamisissa käsitellään perheisiin ja Eurooppa 2020 -strategiaan liittyviä kysymyksiä sekä mahdollisuuksia lisätä yhteistyötä perhepolitiikan alalla. Näiden demografiseen haasteeseen liittyvien toimien puitteissa puheenjohtajavaltio Unkari valmistelee eurooppalaista perheiden teemavuotta 2014 koskevaa aloitetta.

Vaikka perheasiat ovat ennen kaikkea jäsenvaltioiden toimivaltaan kuuluva alue, perhepolitiikka on olennainen osa yhteisiä arvojamme ja perinteitämme, ja EU:n tasolla on olemassa huomattavia yhteistyömahdollisuuksia. Puheenjohtajavaltio Unkarin ehdottamien kaltaiset toimet voivat siis tuoda lisäarvoa kansallisen tason politiikan vaihtoehtoihin ja ratkaisuihin. Puheenjohtajavaltio toivoo, että sen aloite eurooppalaisesta perheiden teemavuodesta 2014 saa laajaa kannatusta. Eurooppalaisen perheiden teemavuoden yksityiskohtaisista tavoitteista ja toimenpiteistä on tietenkin keskusteltava ja päätettävä myöhemmässä vaiheessa.

 

Marian Harkinin laatima kysymys numero 2 (H-000062/11)
 Aihe: Yhteisöverokantojen yhdenmukaistaminen
 

Voiko puheenjohtajavaltio Unkari ottaa kantaa joidenkin jäsenvaltioiden vaatimukseen, jonka mukaan yhteisöverokannat olisi yhdenmukaistettava?

 
  
 

Tätä puheenjohtajavaltion laatimaa vastausta, joka ei sinänsä sido neuvostoa eikä sen jäseniä, ei esitetty suullisesti neuvoston kyselytunnilla Euroopan parlamentin maaliskuun 2011 istuntojaksolla Strasbourgissa.

(EN) Välitön verotus kuuluu ensisijaisesti jäsenvaltioiden toimivaltaan. Siitä huolimatta joissakin tapauksissa yhteisöverotuksesta on annettu EU:n lainsäädäntöä ja sitä on koordinoitu EU:n tasolla silloin, kun tämä on ollut tarpeellista sisämarkkinoiden toiminnan kannalta.

Neuvosto on hyväksynyt direktiivejä rajat ylittävistä rahavirroista (direktiivi 90/435/ETY(1) emo- ja tytäryhtiöistä ja direktiivi 2003/49/EY(2) korko- ja rojaltimaksuista) sekä kansainvälisten yritysryhmien rajat ylittävistä sulautumisista (23. heinäkuuta 1990 annettu direktiivi 90/434/ETY(3) sulautumisista). Se on myös hyväksynyt direktiivin 77/799/ETY(4) keskinäisestä avusta.

Koordinaatiosta voin sanoa, että neuvoston menettelytapasäännöstöryhmä on kokoontunut säännöllisesti vuodesta 1998 lähtien arvioimaan mahdollisesti haitallisia toimenpiteitä yritysverotuksen alalla. Sen ansiosta huomattava määrä haitallisia verotustoimenpiteitä on tunnistettu ja peruttu. Kesäkuussa 2010 neuvosto hyväksyi ulkomaisia väliyhteisöjä (CFC) ja alikapitalisointia koskevien sääntöjen koordinointia Euroopan unionissa koskevan päätöslauselman, jonka tarkoitus on myös koordinoida jäsenvaltioiden politiikkaa välittömän verotuksen alalla.

Tulevasta työstä yhtiöverotuksen alalla sen verran, että komissio aikoo vuoden 2011 työohjelmansa mukaan esittää ehdotuksen yhdistetystä yhtiöveropohjasta, josta kuullaan Euroopan parlamenttia.

Tätä taustaa vasten ajatuksia yhteisöverokannoista esittävät vain muutamat jäsenvaltiot. Perustamissopimuksen mukaan EU:n lainsäädäntötoimenpiteet verotuksen alalla edellyttävät ehdotusta komissiolta ja yksimielisyyttä neuvostossa, joka voi hyväksyä direktiivejä kuultuaan Euroopan parlamenttia.

 
 

(1)EYVL L 225, 20.08.1990.
(2) EUVL L 157, 26.6.2003, s. 49.
(3) EYVL L 225, 20.8.1990, s. 1.
(4) EYVL L 336, 27.12.1977, s. 15.

 

Jim Higginsin laatima kysymys numero 3 (H-000064/11)
 Aihe: Unkarin puheenjohtajakauden painopisteet
 

Unkarin puheenjohtajakauden alussa Euroopan unionin talouden elpyminen on vielä nykivää ja kaipaa edelleen vahvistamista. Euroalueen ongelmien ratkaisemiseksi jäsenvaltiot ovat sopineet Lissabonin sopimuksen muuttamisesta siten, että Kreikan ja Irlannin auttamiseksi luodusta rahoituksenvakautusmekanismista tehdään pysyvä. Puheenjohtajavaltion tavoitteena on edistää asiasta käytäviä neuvotteluja. Voiko neuvosto kertoa, miten se aikoo toimia?

Puheenjohtajavaltio Unkari aikoo myös tehostaa jäsenvaltioiden talouspolitiikkojen koordinointia ja ottaa käyttöön ns. EU-ohjausjakson eli kuuden kuukauden jakson, jonka aikana EU tarkastelee kunkin maan talousarvioesityksiä mahdollisten epätasapainotilojen havaitsemiseksi. Voiko neuvosto kertoa, mitä kriteerejä tässä tarkastelussa sovelletaan?

 
  
 

Tätä puheenjohtajavaltion laatimaa vastausta, joka ei sinänsä sido neuvostoa eikä sen jäseniä, ei esitetty suullisesti neuvoston kyselytunnilla Euroopan parlamentin maaliskuun 2011 istuntojaksolla Strasbourgissa.

(EN) Eurooppa-neuvosto, joka kokoontui 16. ja 17. joulukuuta 2010, päätti, että EU:n toiminnasta tehtyä sopimusta pitäisi muuttaa sen vahvistamiseksi, että euroalueen jäsenvaltioilla on toimivalta luoda pysyvä kriisinratkaisumekanismi turvaamaan euroalueen rahoitusvakautta. Lisäksi se kehotti euroalueen jäsenvaltioiden valtiovarainministereitä ja komissiota viimeistelemään maaliskuuhun 2011 mennessä tulevan Euroopan vakausmekanismin perustamisen edellyttämiä hallitustenvälisiä järjestelyjä koskevan työn. Koska tämä työ on hallitusten välistä, se ei kuulu puheenjohtajavaltio Unkarin toimivaltaan.

“EU-ohjausjaksoa” neuvosto kannatti 7. syyskuuta 2010 tekemissään päätelmissä. Sen yhteydessä seurataan samanaikaisesti jäsenvaltioiden budjettipolitiikkaa ja rakenneuudistuksia yhteisten sääntöjen mukaisesti kuuden kuukauden ajan joka vuosi. EU-ohjausjakso toteutetaan ensimmäistä kertaa tänä vuonna.

Jäsenvaltiot olivat jo esittäneet alustavat kansalliset uudistusohjelmansa vuonna 2010, kun taas komissio esitteli neuvostolle ensimmäisestä vuotuisesta kasvuselvityksestään tekemänsä tärkeimmät päätelmät 13. tammikuuta 2011(1). Selvityksessä tehdään yhteenveto jäsenvaltioiden ensisijaisista toimista ja määritetään ensisijaiset tavoitteet kolmella tärkeimmällä alalla, jotka ovat makrotaloudellisen vakauden lisääminen, rakenneuudistukset työllisyyden lisäämiseksi ja Eurooppa 2020 -strategiaan liittyvät kasvua tehostavat toimenpiteet.

Neuvosto tarkasteli 18. tammikuuta 2011 alustavia kansallisia uudistusohjelmia ja vaihtoi mielipiteitä komission esittämästä vuotuisesta kasvuselvityksestä.

Helmikuun 15. päivänä se hyväksyi päätelmät makrotaloudellisesta ja finanssipoliittisesta ohjauksesta.

Puheenjohtajavaltio Unkarin vahvistaman toimintasuunnitelman mukaisesti neuvosto esitti 28. helmikuuta reaktionsa komission esittelemään vuotuiseen kasvuselvitykseen, ja sen on tarkoitus keskustella yhteisestä työllisyysraportista 7. maaliskuuta, tutkimusta ja kehitystä koskevasta tavoitteesta 10. ja 11. maaliskuuta sekä ilmastonmuutoksesta 14. maaliskuuta. Puheenjohtajavaltio kutsuu neuvoston 21. maaliskuuta hyväksymään yhteenvetokertomuksen, jossa esitetään asiasta vastaavissa neuvoston kokoonpanoissa tehtyyn työhön perustuvat tärkeimmät ajatukset ja joka toimitetaan Eurooppa-neuvostolle.

Jäsenvaltioiden talousarvioiden osalta neuvosto sopi 15. helmikuuta, että noudatetaan tiukasti neuvoston suosituksia liiallista alijäämää koskevan menettelyn yhteydessä. Jäsenvaltioiden, joiden rakenteellinen talousarvion alijäämä on erittäin suuri tai joiden julkisen velan taso on erittäin korkea tai nousee nopeasti, pitäisi aikaistaa taloutensa vakauttamista. Lisäksi kaikkien jäsenvaltioiden olisi huolehdittava siitä, että menojen kasvu ilman harkinnanvaraisia tulopuolen toimenpiteitä pysyy selvästi hitaampana kuin bruttokansantuotteen potentiaalinen keskipitkän aikavälin kasvuvauhti, kunnes ne ovat saavuttaneet keskipitkän aikavälin talousarviotavoitteensa. Samaan aikaan niiden pitäisi asettaa etusijalle kestävä, kasvua edistävä varainkäyttö ja tehostaa julkista varainkäyttöä.

 
 

(1) Asiak. 18066/10.

 

Bernd Posseltin laatima kysymys numero 4 (H-000067/11)
 Aihe: Liittymisneuvottelut entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian kanssa
 

Katsooko neuvosto, että liittymisneuvottelut entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian kanssa voidaan aloittaa vielä tänä vuonna tai että tänä vuonna voidaan lyödä lukkoon neuvottelujen alkamispäivämäärä?

 
  
 

Tätä puheenjohtajavaltion laatimaa vastausta, joka ei sinänsä sido neuvostoa eikä sen jäseniä, ei esitetty suullisesti neuvoston kyselytunnilla Euroopan parlamentin maaliskuun 2011 istuntojaksolla Strasbourgissa.

(EN) Neuvosto toisti 14. joulukuuta 2010 tekemissään päätelmissä yksiselitteisen sitoutumisensa Länsi-Balkanin tulevaisuuteen osana EU:ta. Tämä mahdollisuus oli jo vahvistettu Länsi-Balkania koskevassa korkean tason kokouksessa Sarajevossa 2. kesäkuuta 2010, ja se on edelleen olennainen alueen vakauden, sovinnonteon ja tulevaisuuden kannalta. Samalla neuvosto kuitenkin totesi jälleen, että vakaus- ja assosiaatioprosessin yhteydessä tarvitaan oikeudenmukaisia ja tiukkoja ehtoja, Eurooppa-neuvoston 14. ja 15. joulukuuta 2006 hyväksymän tarkistetun laajentumista koskevan konsensuksen mukaisesti.

Neuvosto muistutti, että edistymällä vakaasti taloudellisissa ja poliittisissa uudistuksissa ja täyttämällä tarvittavat ehdot ja vaatimukset jäljellä olevien Länsi-Balkanin mahdollisten ehdokkaiden pitäisi saavuttaa jäsenvaltioehdokkaan asema omien ansioidensa perusteella, lopullisena tavoitteena Euroopan unionin jäsenyys. Kunkin maan tyydyttävät saavutukset vakaus- ja assosiaatiosopimuksiin kuuluvien velvoitteiden, kauppaan liittyvät määräykset mukaan lukien, täytäntöönpanossa ovat olennainen tekijä, jonka perusteella EU harkitsee jäsenyyshakemusta.

Neuvosto suhtautui myönteisesti entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian edistymiseen keskeisillä uudistusaloilla, kuten poliisitoimen uudistamisessa, vaikkakin tahti oli epätasaista. Maa noudattaa edelleen vakaus- ja assosiaatiosopimukseen sisältyviä sitoumuksiaan. Neuvosto odottaa uudistusohjelman vauhtia pidettävän yllä. Edistystä on vielä saatava aikaan sellaisten kysymysten kohdalla kuin poliittisten toimijoiden välinen vuoropuhelu, oikeuslaitoksen ja julkisen hallinnon uudistaminen, korruption torjunta, ilmaisunvapaus ja yritysten toimintaedellytysten parantaminen. Ohridin puitesopimuksen täytäntöönpano on edelleen olennainen osa demokratiaa ja oikeusvaltion periaatteen toteutumista maassa.

Neuvosto on yleisesti ottaen samaa mieltä komission arviosta, jonka mukaan maa täyttää riittävän hyvin poliittiset arviointiperusteet, ja huomautti, että komissio toisti suosituksensa, jonka mukaan liittymisneuvottelut pitäisi käynnistää entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian kanssa. Neuvosto totesi päätelmissään olevansa valmis palaamaan asiaan Unkarin puheenjohtajakauden aikana. Neuvosto toisti, että on oleellista pitää yllä hyviä naapuruussuhteita, joihin kuuluu myös YK:n puitteissa neuvoteltava ja molempien osapuolten hyväksymä ratkaisu nimikysymykseen. Neuvosto ilmaisi tyytyväisyytensä myös käynnissä olevaan korkean tason vuoropuheluun ja toivoi sen tuottavan pian tuloksia(1).

 
 

(1) Yleisten asioiden neuvoston päätelmät, 14. joulukuuta 2010, s. 18, 1 kohta.

 

Ryszard Czarneckin laatima kysymys numero 5 (H-000069/11)
 Aihe: Radikaali islam Egyptissä ja Tunisiassa
 

Mitä neuvosto aikoo tehdä estääkseen radikaalien islamistien nousun valtaan Egyptissä ja Tunisiassa?

 
  
 

Tätä puheenjohtajavaltion laatimaa vastausta, joka ei sinänsä sido neuvostoa eikä sen jäseniä, ei esitetty suullisesti neuvoston kyselytunnilla Euroopan parlamentin maaliskuun 2011 istuntojaksolla Strasbourgissa.

(EN) Egyptin ja Tunisian tapahtumista, joihin arvoisa Euroopan parlamentin jäsen viittasi kysymyksessään, voidaan sanoa, että Eurooppa-neuvosto, ulkoasiainneuvosto, Eurooppa-neuvoston ja Euroopan komission puheenjohtajat sekä korkea edustaja tervehtivät rauhanomaista ja arvokasta tapaa, jolla Tunisian ja Egyptin kansat ovat ilmaisseet legitiimit, demokraattiset, taloudelliset ja sosiaaliset pyrkimyksensä, jotka vastaavat niitä arvoja, joita Euroopan unioni edistää omalla alueellaan ja kaikkialla maailmassa. Yhteisessä lausunnossa korostettiin, että kansalaisten demokraattisiin pyrkimyksiin olisi vastattava vuoropuhelulla ja poliittisella uudistuksella, jossa kunnioitetaan täysin ihmisoikeuksia ja perusvapauksia, samoin kuin vapailla ja rehellisillä vaaleilla.

Neuvosto on päättänyt antaa täyden tukensa siirtymäprosesseille, joilla edistetään demokraattista hallintotapaa, moniarvoisuutta, parempia mahdollisuuksia taloudelliseen vaurauteen ja sosiaaliseen osallisuuteen sekä alueellisen vakauden lujittumista.

Eurooppa-neuvosto totesi 4. helmikuuta 2011 olevansa sitoutunut uuteen kumppanuuteen, joka merkitsee tehokkaampaa tukea tulevaisuudessa niille maille, jotka toteuttavat poliittisia ja taloudellisia uudistuksia. Tässä yhteydessä Eurooppa-neuvosto pyysi korkeaa edustajaa laatimaan tämän kumppanuuden puitteissa toimenpidekokonaisuuden Euroopan unionin tuen antamiseksi siirtymä- ja muutosprosesseille (demokraattisten instituutioiden vahvistaminen, demokraattisen hallintotavan ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden edistäminen sekä avustaminen vapaiden ja rehellisten vaalien valmistelemisessa ja järjestämisessä) sekä yhdistämään Euroopan naapuruuspolitiikan ja Välimeren unionin läheisemmin näihin tavoitteisiin.

 

Vilija Blinkevičiūtėn laatima kysymys numero 6 (H-000074/11)
 Aihe: Riittävät, kestävät ja turvatut eurooppalaiset eläkejärjestelmät
 

Euroopan komissio julkaisi 7. heinäkuuta 2010 vihreän kirjan "Riittävien, kestävien ja turvattujen eurooppalaisten eläkejärjestelmien kehittäminen". Euroopan parlamentti on myös ottanut kantaa tähän asiaan.

Unkarin puheenjohtajakauden ohjelmassa ei mainita eläkeasioita, vaikka se on tällä hetkellä yksi painopisteistä ja merkittävimmistä haasteista sekä kansallisesti että EU:n tasolla. Unkarin hallitus on tehnyt lisäksi uuden päätöksen, jolla siirretään toisen pilarin eläkejärjestelmien säästöt ensimmäiseen pilariin. Aikooko neuvoston puheenjohtajana toimiva Unkari esittää samankaltaisia aloitteita muille jäsenvaltioille? Katsooko se, että näillä aloitteilla voidaan taata eläkejärjestelmän toimivuus?

 
  
 

Tätä puheenjohtajavaltion laatimaa vastausta, joka ei sinänsä sido neuvostoa eikä sen jäseniä, ei esitetty suullisesti neuvoston kyselytunnilla Euroopan parlamentin maaliskuun 2011 istuntojaksolla Strasbourgissa.

(EN) Kesäkuussa 2010 neuvosto hyväksyi päätelmät talouspoliittisen komitean ja sosiaalisen suojelun komitean valmistelemasta yhteisestä eläkkeitä koskevasta väliraportista. Päätelmissä neuvosto vahvisti sitoutumisensa kestäviä ja riittäviä eläkkeitä koskeviin yhteisiin tavoitteisiin sekä kolmiosaiseen strategiaan, joka koskee ikääntymisen taloudellisten ja budjettivaikutusten käsittelyä. Strategian tarkoitus on nimittäin vähentää velkaa nopeammin, nostaa työllisyysastetta ja tuottavuutta sekä uudistaa eläke-, terveydenhoito- ja pitkäaikaishoitojärjestelmät.

Komission vihreän kirjan esittämisen ja komiteoiden yhteisen väliraportin viimeistelyn jälkeen neuvosto keskusteli asiasta 17. marraskuuta 2010 ja korosti pitkän aikavälin haastetta, jonka ikääntyvät väestöt muodostavat eläkkeiden kestävyydelle ja riittävyydelle ja jota vielä pahentaa nykyinen taloudellinen tilanne. Työllisyyttä, sosiaalipolitiikkaa, terveyttä ja kuluttaja-asioita käsittelevän neuvoston kokouksessa joulukuussa hyväksyttiin neuvoston päätelmät asiasta.

Eläkejärjestelmien kehittäminen on pitkän aikavälin kysymys. Näin ollen se on pidettävä jatkuvasti esillä nyt ja myös tulevaisuudessa. Siksi työllisyyttä, sosiaalipolitiikkaa, terveyttä ja kuluttaja-asioita käsittelevä neuvosto keskusteli kokouksessaan 7. maaliskuuta vihreään kirjaan liittyvistä, riittäviä, kestäviä ja turvattuja eurooppalaisia eläkejärjestelmiä koskevista kuulemisista tehdyistä alustavista päätelmistä. Neuvosto kävi hedelmällistä mielipiteiden vaihtoa eurooppalaisten eläkejärjestelmien kiireellisimmistä pulmista. Pääasialliset kysymykset olivat eläkeiän ohella riittävyyden, kestävyyden ja turvallisuuden toisiinsa liittyvät ongelmat sekä budjettirajoitusten vaikutuksen määrittämät erityisolosuhteet. Keskustelun tärkein päätelmä oli, että vaikka useimmat jäsenvaltiot pitivät tarpeellisena vahvistaa entisestään eläkejärjestelmien alan koordinointia EU:n tasolla, ne samaan aikaan totesivat, että eläkkeet ja eläkeikä ovat asioita, joissa jäsenvaltioilla on yksinomainen toimivalta.

Neuvosto painotti, että on tärkeää panna kiireesti täytäntöön rakenneuudistuksia yhdenmukaisesti Eurooppa 2020 -strategian kanssa talouden vakauttamisen tukemiseksi, kasvunäkymien parantamiseksi, työnteon kannustimien vahvistamiseksi, joustavien työmarkkinoiden takaamiseksi ja työelämän pidentämiseksi.

Eläkejärjestelmien pohtimiselle kokonaisvaltaisesti käyttäen olemassa olevia EU:n tason politiikan koordinointijärjestelmiä on tarvetta, mutta eläkejärjestelmien yksityiskohdat, samoin kuin eläkkeiden myöntäminen, pysyvät jäsenvaltioiden toimivallan alaisina.

 

Claude Moraes’n laatima kysymys numero 7 (H-000078/11)
 Aihe: Rikosten uhrien oikeuksia koskevat toimenpiteet
 

Rikosten uhrien tukitoimenpiteiden parantaminen on tärkeä osa Tukholman ohjelmaa. Varsinkin rajat ylittävän rikollisuuden uhrien auttamiseen Euroopassa liittyvät kysymykset ovat tärkeitä unionin kansalaisille. Tällä hetkellä on käytössä vähän sellaisia käytännön menettelyjä, joiden avulla ulkomailla rikoksen seurauksena vakavasti loukkaantuneille henkilöille ja heidän perheilleen tarjotaan tukea tai neuvoja. Kysymyksen esittäjä auttaa parhaillaan erästä kansalaista, jonka poika joutui väkivaltarikoksen kohteeksi viettäessään lomaa Kreetalla. Tällä alalla tarvitaan kipeästi EU:n toimia, jotta lupaus kansalaisten Euroopasta voidaan täyttää.

Komission jäsen Reding on ilmoittanut, että tekeillä on rikosten uhrien suojelua koskeva toimenpidekokonaisuus. Lisäksi rikosten uhrien suojelu mainitaan Unkarin neuvoston puheenjohtajakauden ohjelmassa.

Voiko neuvosto antaa lisätietoja tästä sekä ilmoittaa, mihin toimenpiteisiin se aikoo ryhtyä rikosten uhrien suojelemiseksi?

 
  
 

Tätä puheenjohtajavaltion laatimaa vastausta, joka ei sinänsä sido neuvostoa eikä sen jäseniä, ei esitetty suullisesti neuvoston kyselytunnilla Euroopan parlamentin maaliskuun 2011 istuntojaksolla Strasbourgissa.

(EN) Neuvoston puheenjohtajavaltio Unkari pitää erittäin tärkeänä rikosten uhrien suojelua, mikä on myös asetettu Tukholman ohjelmassa (”Avoin ja turvallinen Eurooppa kansalaisia ja heidän suojeluaan varten”) yhdeksi unionin keskeisistä tavoitteista. Tässä ohjelmassa Eurooppa-neuvosto painotti, että on tärkeää antaa erityistä tukea ja oikeudellista suojelua heikoimmassa asemassa oleville tai erityisen suojattomiin tilanteisiin joutuneille henkilöille, esimerkiksi toistuvan väkivallan kohteiksi lähisuhteissaan joutuneille henkilöille tai henkilöille, jotka joutuvat sukupuolisidonnaisen väkivallan tai muuntyyppisen rikoksen uhreiksi jäsenvaltiossa, jonka kansalaisia he eivät ole tai jossa he eivät asu. Puheenjohtajavaltio korostaa, että tarvitaan uhreja koskeva yhdennetty ja yhteensovitettu lähestymistapa Tukholman ohjelman mukaisesti ja neuvoston lokakuussa 2009 hyväksymien päätelmien, jotka koskevat strategiaa rikoksen uhreiksi joutuneiden henkilöiden oikeuksien toteutumisen varmistamiseksi ja heille annettavan tuen parantamiseksi, mukaisesti.

Tällaisen yhdennetyn lähestymistavan valmistelemiseksi puheenjohtajavaltio aikoo järjestää 23. ja 24. maaliskuuta 2011 Budapestissa kokonaisvaltaisen seminaarin, jonka aihe on “Uhrien suojelu EU:ssa: tuleva toiminta” ja jossa keskustellaan moninaisista kysymyksistä, jotka koskevat tulevia lainsäädäntöön liittyviä ja muita aloitteita tällä alalla.

Neuvosto odottaa myös uhrien suojelua, erityisesti rikosoikeudenkäyntien yhteydessä, koskevan komission toimenpidepaketin esittelyä oikeusasiain neuvostossa 12. huhtikuuta 2011. Kun tämä ehdotuspaketti on esitelty virallisesti, neuvosto tarkastelee sitä ensisijaisena asiana ja laatii kattavan luettelon toimista, joihin jäsenvaltiot ryhtyvät noudattaakseen Tukholman ohjelman mukaista sitoumustaan parantaa uhrien suojelua EU:ssa. Luettelo laaditaan komission tulevien ehdotusten pohjalta, erityisesti neuvoston puitedirektiivin 2001/220/YOS uhrin asemasta rikosoikeudenkäyntimenettelyissä tarkistamisen osalta, mutta siinä katsotaan myös pidemmälle. Puheenjohtajavaltio aikoo sisällyttää nämä toimet neuvoston toimintasuunnitelmaan asiaa koskevien tulevien aloitteiden johdonmukaisuuden varmistamiseksi sekä lainsäädäntöön liittyvillä että muilla toimenpiteillä. Puheenjohtajavaltio aikoo hyväksyttää toimintasuunnitelman oikeusasiain neuvostossa 10. kesäkuuta 2011.

 

Jörg Leichtfriedin laatima kysymys numero 8 (H-000083/11)
 Aihe: Energiansäästölamput
 

Onko neuvosto tietoinen Saksan liittotasavallan ympäristöviraston tutkimuksesta, jonka mukaan energiansäästölamput saattavat kotitalouskäytössä rikkoutuessaan aiheuttaa myrkytyksen sisältämänsä elohopean vuoksi? Mitä päätelmiä neuvosto tekee tästä tutkimuksesta?

Onko neuvosto valmis harkitsemaan uudelleen päätöstään vetää perinteiset hehkulamput pois markkinoilta?

Onko neuvosto valmis lykkäämään perinteisten hehkulamppujen kieltämistä ja sallimaan sen ainakin kotitalouksille?

 
  
 

Tätä puheenjohtajavaltion laatimaa vastausta, joka ei sinänsä sido neuvostoa eikä sen jäseniä, ei esitetty suullisesti neuvoston kyselytunnilla Euroopan parlamentin maaliskuun 2011 istuntojaksolla Strasbourgissa.

(EN) Neuvosto on sitoutunut suojelemaan ihmisten terveyttä ja ympäristöä elohopean ja sen yhdisteiden päästöiltä ja on tietoinen arvoisan parlamentin jäsenen kysymyksessään esiin tuomasta huolenaiheesta. Neuvosto tarkastelee parhaillaan yhteisön elohopeastrategian arviointia komission 7. joulukuuta 2010 Euroopan parlamentille ja neuvostolle antaman tiedonannon(1) pohjalta.

Arvioinnin toimenpiteessä 8 kuvaillaan yksityiskohtaisesti toimia ja toimenpiteitä, joilla puututaan energiansäästölampuissa käytettävään elohopeapitoisuuteen. Energiansäästölamput otettiin käyttöön EU:n tasolla sen jälkeen, kun hehkulamppujen käyttö oli vaiheittain kielletty EU:n markkinoilla vuonna 2005 hyväksytyn ekologista suunnittelua koskevan direktiivin, sellaisena kuin se on muutettuna vuonna 2009, nojalla. Arvioinnissa viitataan myös terveys- ja ympäristöriskejä käsittelevän tiedekomitean (SCHER) lausuntoon tiettyjen energiansäästölamppujen sisältämästä elohopeasta, jossa todetaan, että on epätodennäköistä, että kyseisten lamppujen särkymisestä aiheutuisi terveysriskiä aikuisille. Neuvosto ei tällä hetkellä ole tietoinen mistään muusta tutkimuksesta, jossa väitettäisiin päinvastaista.

Neuvosto pitää kuitenkin tärkeänä, että jäsenvaltiot ja komissio jatkavat tutkimuksia ja kaikkien sidosryhmien, myös suuren yleisön, tiedon lisäämistä elohopean terveys- ja ympäristövaikutuksista ja tiedon levittämistä alalla meneillään olevista EU:n toimista.

 
 

(1) KOM(2010) 723 lopullinen.

 

Liam Aylwardin laatima kysymys numero 9 (H-000087/11)
 Aihe: Pk-yritysten tukeminen euroalueella
 

Eurooppalaisia pienyrityksiä tukevassa aloitteessa todetaan, että "elinvoimaiset pk-yritykset vahvistavat Eurooppaa globalisoituneen maailman epävarmuuksien varalta". Pk-yrityksillä on suuri merkitys, koska ne vastaavat 70 prosenttia kaikesta euroalueen työllisyydestä. Voiko neuvosto ilmoittaa, mitä toimenpiteitä pk-yritysten tukemiseksi EU:ssa on toteutettu? Rahoituksen saaminen on tällä hetkellä yksi pk-yritysten suurimmista kompastuskivistä. Mitä toimenpiteitä EU:ssa voidaan toteuttaa pk-yritysten auttamiseksi pysymään elinvoimaisina ja kilpailukykyisinä?

 
  
 

Tätä puheenjohtajavaltion laatimaa vastausta, joka ei sinänsä sido neuvostoa eikä sen jäseniä, ei esitetty suullisesti neuvoston kyselytunnilla Euroopan parlamentin maaliskuun 2011 istuntojaksolla Strasbourgissa.

(EN) Komission tiedonanto pk-yrityksiä tukevan aloitteen 23. helmikuuta 2011 esitetystä väliarvioinnista sisältää toimenpiteitä hallintotaakan keventämiseksi, tehokasta rajat ylittävää toimintaa sisämarkkinoilla haittaavien esteiden purkamiseksi, pk-yritysten toiminnan helpottamiseksi maailmanmarkkinoilla ja rahoituksen saatavuuden parantamiseksi. Puheenjohtajavaltio aikoo keskittyä tähän tiedonantoon ja esittää neuvoston hyväksyttäväksi toukokuussa 2011 alustavia päätelmiä muun muassa seuraavista aiheista:

yhden asiointikerran periaatteen soveltaminen, eli vältetään sitä, että viranomaiset esittävät pk-yrityksille samat kysymykset useaan kertaan;

EU:n lainsäädännön vaatimusten ylittämisen vähentäminen jäsenvaltioissa järkevän sääntelyn periaatteiden mukaisesti;

lainsäädännön vaikutusten järjestelmällinen arviointi käyttämällä niin sanottua pk-yritystestiä;

ennakkosuunnitelman liiketoimintaan liittyvästä lainsäädännöstä esittäminen määrättynä ajankohtana kunakin vuonna;

”pienet ensin” -periaatteen soveltaminen myös pk-yrityksiin vaikuttaviin hallintomenettelyihin.

Lisäksi kehitetään nykyisiä toimia Eurooppa 2020 -strategian mukaisesti seuraavilla aloilla:

toteutetaan eurooppalaisten pk-yritysten järkevä sääntely;

omaksutaan laaja-alainen lähestymistapa pk-yritysten markkinoillepääsyn parantamiseen;

autetaan pk-yrityksiä edistämään talouden resurssitehokkuutta ja

edistetään yrittäjyyttä, työpaikkojen luomista ja osallistavaa kasvua.

Rahoituksen saatavuuden osalta joukko välineitä, joita jäsenvaltioissa on otettu käyttöön pankkilainojen helpomman ja oikeudenmukaisemman saatavuuden varmistamiseksi, on jo osoittautunut tehokkaiksi.

EU:n tasolla kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman (CIP), jonka kokonaisbudjetti on 1,1 miljardia euroa kaudelle 2007–2013, rahoitusvälineet antavat rahoituslaitoksille mahdollisuuden myöntää noin 30 miljardia euroa. Lisäksi Euroopan investointipankki (EIP) lähes kaksinkertaisti lainansa pienyrityksille Euroopassa, ja sen tavoite on 30 miljardia euroa kaudella 2008–2011.

Myös EU:n tukivälineet TTK:ta varten ja pk-yritysten innovointiponnistelut (kuten pk-yritysten kohdennetut toimet seitsemännessä tutkimuksen puiteohjelmassa ja kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmassa) ovat tärkeitä ja tehokkaita niiden kilpailukyvyn parantamisessa, kuten Eurooppa-neuvoston kokouksessa 4. helmikuuta 2011 todettiin.

 

Robert Sturdyn laatima kysymys numero 10 (H-000089/11)
 Aihe: Lasikuidun (AD549) polkumyyntitullit
 

Neuvosto on Coreperissa hyväksymässä lasikuituun (AD549) sovellettavia polkumyyntimaksuja koskevan komission ehdotuksen. Tuuliturbiinit, EU:n lippulaiva ilmastonmuutoksen torjumisessa ja tärkeä elementti Eurooppa 2020 -tavoitteiden saavuttamisessa, koostuvat pääasiallisesti lasikuidusta.

Onko neuvosto yhtä mieltä siitä, että ei ole johdonmukaista, että se toisaalta edistää ja tukee tuulivoimaa jäsenvaltioissa ja toisaalta rankaisee siitä taloudellisesti?

Onko neuvosto tyytyväinen nähdessään, että jokin toimi voidaan hyväksyä työryhmässä jopa neljällä äänellä 27 äänestä? Ottaen huomioon tuen ja toimenpiteen vaikutuksia koskevan asianmukaisen tiedotuksen ilmeisen puutteen, aikooko puheenjohtajavaltio Unkari, joka oli yksi niistä yhdeksästä jäsenvaltiosta, jotka äänestivät ehdotusta vastaan työryhmässä, suositella, että tästä kysymyksestä keskustellaan perusteellisesti Coreperissa tai että se lähetetään takaisin valiokuntakäsittelyyn?

 
  
 

Tätä puheenjohtajavaltion laatimaa vastausta, joka ei sinänsä sido neuvostoa eikä sen jäseniä, ei esitetty suullisesti neuvoston kyselytunnilla Euroopan parlamentin maaliskuun 2011 istuntojaksolla Strasbourgissa.

(EN) Polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 30 päivänä marraskuuta 2009 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1225/2009 (polkumyynnin perusasetuksen) 9 artiklan 4 kohdassa todetaan, että neuvosto on hyväksynyt komission ”ehdotuksen, jollei se yksinkertaisella enemmistöllä päätä hylätä sitä kuukauden kuluessa siitä, kun komissio on toimittanut sille ehdotuksen”. Tämä tarkoittaa, että ehdotettujen toimenpiteiden hylkäämiseen tarvitaan vähintään 14 jäsenvaltion vastustus. Ehdotusta, johon arvoisa parlamentin jäsen viittasi, koskevan epämuodollisen, 24. helmikuuta päättyneen kuulemismenettelyn tulos oli, että jäsenvaltioiden enemmistö ei hylännyt ehdotusta. Tästä syystä puheenjohtajavaltio ei näe tarvetta keskustella asiasta enempää tai lähettää sitä takaisin valiokuntakäsittelyyn. Näin ollen se suosittelee Euroopan unionin lainsäädännön noudattamiseksi, että neuvosto hyväksyy komission ehdotuksen.

Tuuliturbiinien ja tuuliturbiinien siipien valmistajien (jatkokäyttäjäteollisuus) toimittamat tiedot tutkimuksen aikana olivat rajallisia ja erittäin yleisluontoisia. Kirjalliset huomautukset osoittavat, että selvä enemmistö tämän käyttäjäsektorin Kiinasta tuomista lasikuitutuotteista ei kuulu tuotteisiin, joita tämä menettely koskee. Lisäksi ensimmäisen vaiheen käyttäjäteollisuutta koskeva kustannus- ja kannattavuusanalyysi, josta on tehty yhteenveto ehdotetun asetuksen johdanto-osan 119–126 kappaleessa, on rohkaiseva, ja vaikutus myöhempien vaiheiden jatkokäyttäjiin on minimaalinen.

Polkumyynnin vastaisilla toimenpiteillä pyritään palauttamaan unionin markkinoille tasapuoliset toimintaedellytykset. Laajempialaiset kysymykset, kuten ilmastonmuutoksen torjunta, on jo katettu erityislainsäädännöllä, jossa on otettu huomioon yleinen etu. Yleisenä sääntönä voidaan sanoa, että kaupan suojatoimia koskevien tutkimusten unionin etua koskevassa analyysissa keskitytään taloudelliseen vaikutukseen, joka toimenpiteillä on asianomaisiin taloudellisiin toimijoihin. EU:n teollisuudelta ei voida viedä oikeutta hakea suojaa epäoikeudenmukaisilta kauppakäytännöiltä. Lisäksi yleisempien seikkojen huomioon ottaminen olisi ristiriidassa tällaisten tutkimusten täsmällisen teknisen luonteen kanssa. Muihin näkökohtiin liittyviin huolenaiheisiin on puututtava muiden asianmukaisten välineiden ja toimenpiteiden avulla.

 

Pat the Cope Gallagherin laatima kysymys numero 11 (H-000093/11)
 Aihe: EU:n urheilupolitiikka
 

Voiko neuvosto kuvailla, mitä aloitteita se aikoo tehdä urheilupolitiikassa vuonna 2011? Yhteistyö urheiluasioissa kuuluu Lissabonin sopimuksen toimeenpanon jälkeen Euroopan unionin toimivaltaan ja vuosi 2011 on Euroopan vapaaehtoistyön teemavuosi. Aikooko Euroopan unioni ryhtyä joihinkin tiettyihin toimenpiteisiin urheiluinfrastruktuurin ja erityisesti vapaaehtoistyöhön perustuvien urheilurakenteiden alalla vuoden 2011 aikana?

 
  
 

Tätä puheenjohtajavaltion laatimaa vastausta, joka ei sinänsä sido neuvostoa eikä sen jäseniä, ei esitetty suullisesti neuvoston kyselytunnilla Euroopan parlamentin maaliskuun 2011 istuntojaksolla Strasbourgissa.

(EN) Vaikka neuvostolla ei ole roolia Euroopan vapaaehtoistyön teemavuoden toteuttamisessa tai valmisteluissa, koska sitä toteuttavat komissio ja jäsenvaltiot, neuvosto on useaan otteeseen, muun muassa toukokuun(1) ja marraskuun(2) 2010 kokouksissaan, vaihtanut mielipiteitä mahdollisista tulevista painopistealueista urheilun alalla.

Neuvoston toukokuun kokouksessa ministerit korostivat erityisesti, että on tärkeää investoida ruohonjuuritason urheiluun keskittymällä vapaa-ajan liikuntaan ja terveyttä edistävään liikuntaan. He ehdottivat mahdollisiksi EU:n toiminta-alueiksi seuraavia:

- urheilun sosiaalinen ja opetustehtävä, esimerkiksi sosiaalinen osallisuus urheilun ja terveyttä edistävän liikunnan kautta, urheilijoiden kaksi uraa;

- urheilualan rakenteet, erityisesti kun ne perustuvat vapaaehtoistoimintaan;

- reiluus ja avoimuus urheilussa, mukaan lukien rasismin, syrjinnän ja väkivallan torjunta;

- urheilijoiden fyysinen ja henkinen koskemattomuus, erityisesti dopingin torjunta ja alaikäisten suojelu;

- vuoropuhelu ja tiivis yhteistyö urheiluliikkeen kanssa.

Marraskuussa 2010 neuvosto hyväksyi päätöslauselman korkean tason vuoropuhelun käynnistämisestä urheilualan sidosryhmien kanssa(3). Tällainen vuoropuhelu antaisi tilaisuuden käydä jatkuvaa ja hyvin jäsenneltyä näkemysten vaihtoa EU:n urheilualan yhteistyön painopisteistä, täytäntöönpanosta ja seurannasta.

Samassa kokouksessa neuvosto hyväksyi myös päätelmät urheilun asemasta aktiivisen sosiaalisen osallisuuden lähteenä ja edistäjänä(4). Päätelmissä määritetään kolme yleistä ensisijaista tavoitetta sosiaalisen osallisuuden edistämiseksi liikunnan avulla: liikunnan harrastamisen mahdollisuus kaikille kansalaisille (liikunta kaikille -periaate), liikunnan mahdollisuuksien yhteisöllisyyden, sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja kasvun edistämisessä hyödyntäminen paremmin sekä valtioiden välinen tiedonvaihto strategioista ja menetelmistä.

Puheenjohtajavaltio aikoo kehottaa neuvostoa vastaamaan komission tiedonantoon ”Urheilun eurooppalaisen ulottuvuuden kehittäminen” hyväksymällä päätöslauselman toukokuussa 2011. Päätöslauselmassa voitaisiin määrittää rajallinen määrä painopistealueita ja laatia EU:n urheilualan työsuunnitelma kolmelle tulevalle vuodelle. Lisäksi nykyinen ja seuraava neuvoston puheenjohtajavaltio aikovat käyttää vuoden teemaa painopisteenä useissa konferensseissa ja tapahtumissa.

 
 

(1) 9456/10
(2) 16500/10
(3) 15214/10
(4) 15213/10

 

Brian Crowleyn laatima kysymys numero 12 (H-000095/11)
 Aihe: Koulun keskeyttämisen vähentäminen
 

Voiko neuvosto kertoa mihin toimenpiteisiin se aikoo ryhtyä vähentääkseen sellaisten nuorten määrää, jotka lähtevät koulusta ilman peruskoulutusta?

 
  
 

Tätä puheenjohtajavaltion laatimaa vastausta, joka ei sinänsä sido neuvostoa eikä sen jäseniä, ei esitetty suullisesti neuvoston kyselytunnilla Euroopan parlamentin maaliskuun 2011 istuntojaksolla Strasbourgissa.

(EN) Perussopimuksen, erityisesti SEUT:n 165 ja 166 artiklan, mukaan koulutus on kansalliseen toimivaltaan kuuluva alue, jolla Euroopan unionilla on periaatteessa ainoastaan tukirooli. Tämän vuoksi mahdollisuudet hyväksyä toimenpiteitä ja toimia EU:n tasolla ovat äärimmäisen rajalliset.

Siitä huolimatta, ottaen huomioon sen, että jäsenvaltioiden on käsiteltävä tällä alalla yhteisiä haasteita, joihin vastaamiseksi tarvitaan yhteisiä toimia, ja sen, että kaikki voivat hyötyä kokemusten vaihdosta, unioni on vähitellen tehostanut eurooppalaista yhteistyötä koulutuksen alalla kuluneen vuosikymmenen aikana. Tämä tehostetun yhteistyön prosessi huipentui toukokuussa 2009 neuvoston hyväksyessä eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategiset puitteet (ET 2020)(1), joiden mukaan jäsenvaltiot sopivat ryhtyvänsä kansallisen tason toimiin yhteisesti sovittujen strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Vauhdittaakseen näiden tavoitteiden saavuttamista jäsenvaltiot sopivat myös keskimääräisen eurooppalaisen suoritustason viitearvoista (joista yleensä käytetään ilmausta ”vertailuarvot”), joista yksi liittyy nimenomaan opintojen keskeyttämisen vähentämiseen: tavoitteena on, että vuoteen 2020 mennessä opintonsa keskeyttäneiden osuus olisi alle 10 prosenttia.

Viime aikoina tämän ongelman käsittelyn merkitys on tunnustettu unionin korkeimmalla tasolla. Kesäkuussa 2010 Euroopan valtioiden ja hallitusten päämiehet hyväksyivät älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun eurooppalaisen strategian Eurooppa 2020. Tunnustaen olennaisen roolin, joka koulutuksella pitäisi olla strategian yhteydessä, he sopivat, että koulutustason parantaminen on yksi unionin ensisijaisista tavoitteista ja – ottaen huomioon ET 2020 -puitteiden yhteydessä hyväksytyn vertailuarvon – asettivat yhdeksi EU:n yleistavoitteeksi opintojensa keskeyttäneiden osuuden vähentämisen alle 10 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä.

Erityistoimenpiteiden, joita harkitaan tämän kunnianhimoisen tavoitteen (EU:n nykyinen keskiarvo on 14,4 prosenttia) saavuttamiseksi, osalta neuvosto on jo alkanut tutkia komission ehdotusta neuvoston suositukseksi toimista koulun keskeyttämisen vähentämiseksi.

Ehdotuksessa esitetään perusohjeet sellaisia yhtenäisiä, kokonaisvaltaisia ja näyttöön perustuvia strategioita varten, jotka on tarkoitus ottaa käyttöön ja panna täytäntöön jäsenvaltioiden kansallisten uudistusohjelmien yhteydessä ja rahoittaa elinikäisen oppimisen ohjelmasta, tutkimuksen ja innovaation puiteohjelmasta sekä Euroopan sosiaalirahastosta. Neuvosto tarkastelee ehdotusta maalis- ja huhtikuussa, ja puheenjohtajavaltio aikoo esittää sen neuvostolle hyväksymistä varten toukokuussa.

Yleisemmällä tasolla edistystä opintojensa keskeyttäneiden osuuden vähentämistä alle 10 prosenttiin koskevan EU:n yleistavoitteen saavuttamisessa sekä edistystä kaikkien Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden ja päämäärien saavuttamisessa seurataan säännöllisesti kunkin vuoden alkupuoliskon aikana ”eurooppalaisen ohjausjakson” yhteydessä.

 
 

(1) Katso 12. toukokuuta 2009 hyväksytyt neuvoston päätelmät eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisista puitteista (ET 2020) – EUVL C 119, 28.5.2009.

 

Zigmantas Balčytisin laatima kysymys numero 13 (H-000102/11)
 Aihe: Palveludirektiivissä tarkoitettujen keskitettyjen asiointipisteiden perustaminen jäsenvaltioissa
 

Vuonna 2006 hyväksytyssä palveludirektiivissä säädetään keskitettyjen asiointipisteiden perustamisesta jäsenvaltioihin. Niiden perustaminen on yksi direktiivin tehokkaan soveltamisen tärkeimmistä edellytyksistä, ja keskitetyt asiointipisteet olisivat tärkeä tietolähde palveluntarjoajille, jotka haluavat tarjota rajat ylittäviä palveluja tai sijoittautua toiseen jäsenvaltioon. Tämä koskee erityisesti pieniä palveluntarjoajia, joilla ei useinkaan ole taloudellisia mahdollisuuksia käyttää toisessa jäsenvaltiossa sovellettavaan työ- ja verolainsäädäntöön, sijoittautumismenettelyihin jne. perehtyneitä konsultteja.

Joissakin jäsenvaltioissa ei ole perustettu keskitettyjä asiointipisteitä lainkaan tai asiointipisteet eivät toimi riittävän hyvin (eli palveluntarjoajat eivät saa niiden kautta kaikkia tarvitsemiaan tietoja). Eikö neuvostokin ole sitä mieltä, että keskitettyjen asiointipisteiden perustamisen viivästyminen periaatteessa estää palveluntarjoajia hyödyntämästä yhteismarkkinoiden tarjoamia mahdollisuuksia ja pieniä ja keskisuuria yrityksiä tarjoamasta palveluja muissa jäsenvaltioissa?

 
  
 

Tätä puheenjohtajavaltion laatimaa vastausta, joka ei sinänsä sido neuvostoa eikä sen jäseniä, ei esitetty suullisesti neuvoston kyselytunnilla Euroopan parlamentin maaliskuun 2011 istuntojaksolla Strasbourgissa.

(EN) Keskitetyistä asiointipisteistä säädettiin palveludirektiivissä nimenomaan yrittäjien elämän helpottamiseksi tarjoamalla kaikki tarvittava tieto keskitetyssä asiointipisteessä, ja on tärkeää varmistaa, että ne ovat käytössä ja toimivat parhaalla mahdollisella tavalla tavoitteensa saavuttamiseksi.

Työtä on jo tehty paljon. Keskitetyt asiointipisteet ovat nyt käytössä 22 jäsenvaltiossa. Ne viisi jäsenvaltiota, joissa ei vielä ole toimivaa asiointipistettä, edistyvät huomattavasti, ja useimmat suunnittelevat asiointipisteidensä avaamista vuoden 2011 aikana.

Asiointipisteistä 17 tarjoaa jo joidenkin keskeisten menettelyjen hoitamista Internetissä. Tähän suuntaan eteneminen loisi suoran yhteyden ”pienet ensin” -periaatteen, sisämarkkinoiden toimenpidepaketin ja Euroopan digitaalistrategian välille. Nämä kolme tekijää, yhdessä palveludirektiivin täytäntöönpanon seurannan kanssa, ovat olleet neuvoston jatkuvan ja säännöllisen huomion kohteina viime vuosina.

Keskitettyjen asiointipisteiden kehittäminen ei pääty palveludirektiivin täytäntöönpanoon. Lisätyötä voidaan tehdä olemassa olevien asiointipisteiden parantamiseksi tekemällä niistä käyttäjäystävällisempiä ja hyödyllisempiä yrittäjille, sekä tiedon saatavuuden ja esittämisen osalta että sen osalta, miten helppoa on hoitaa menettelyt Internetissä jäsenvaltion sisällä ja etenkin rajojen ylitse.

Tämän vuoksi puheenjohtajavaltio aikoo esittää neuvostolle 10. maaliskuuta 2011 neuvoston päätelmät paremmin toimivista palvelujen sisämarkkinoista. Näissä päätelmissä neuvoston odotetaan korostavan, että on tärkeää vauhdittaa ponnisteluja palveludirektiivin panemiseksi täytäntöön täysimääräisesti, ja samalla ilmaisevan tyytyväisyytensä tähän mennessä saavutettuun edistykseen, keskinäisen arvioinnin tulokset mukaan lukien.

 

Georgios Toussasin laatima kysymys numero 14 (H-000104/11)
 Aihe: Opposition jäsenten ja ammattiyhdistysaktiivien pidätykset ja murhat Kolumbiassa
 

Kolumbian työntekijöiden keskusjärjestö ja Maailman ammattiyhdistysten liitto ovat tuominneet opposition jäsenten ja ammattiyhdistysaktiivien äskettäiset pidätykset ja murhat, joihin ovat syyllistyneet hallituksen elimet ja niihin kytköksissä olevat puoliviralliset ryhmät. Opettaja ja Kolumbian opettajaliiton jäsen Carlos Alberto Ayala murhattiin 5. helmikuuta 2011. Pelkästään vuonna 2010 murhattiin 25 opettajaa.

Kysyn neuvostolta seuraavaa: Tuomitseeko neuvosto ammattiyhdistysaktiivien murhat Kolumbiassa? Vaatiiko neuvosto, että murhiin syyllistyneitä rankaistaan?

 
  
 

Tätä puheenjohtajavaltion laatimaa vastausta, joka ei sinänsä sido neuvostoa eikä sen jäseniä, ei esitetty suullisesti neuvoston kyselytunnilla Euroopan parlamentin maaliskuun 2011 istuntojaksolla Strasbourgissa.

(EN) Neuvosto on aina ilmaissut tuomitsevansa jyrkästi surmat ja muut ihmisoikeusrikkomukset Kolumbiassa.

Kolumbian viranomaisten kanssa käymänsä poliittisen vuoropuhelun yhteydessä ja erityisesti ihmisoikeuksia koskevan korkean tason vuoropuhelun puitteissa EU on jatkuvasti vaatinut Bogotàa tehostamaan ponnistelujaan haavoittuvimpien väestöryhmien, kuten ammattiyhdistysten johtajien ja jäsenten, suojelemiseksi.

On ratkaisevan tärkeää, että ammattiyhdistysten jäsenten murhia, kuten kaikkia ihmisoikeusrikkomuksia, joihin eri tekijät ovat syyllistyneet Kolumbian viisi vuosikymmentä kestäneen sisäisen konfliktin aikana, tutkitaan perusteellisesti ja että tekijöitä rangaistaan.

EU on pitkään tukenut ponnisteluja rankaisemattomuuden torjumiseksi yhteistyöohjelmansa avulla. Yksi ohjelman keskeisistä toiminta-alueista on oikeuden/laillisuusperiaatteen ala.

EU suhtautuu myönteisesti presidentti Santosin johtaman Kolumbian uuden hallituksen sitoutumiseen ihmisoikeuksiin sekä erityisesti suhteiden ammattiyhdistyksiin parantamiseen, mistä on merkkinä Angelino Garzónin, Kolumbian suurimman ammattiyhdistyksen entisen johtajan, nimittäminen varapresidentiksi.

Neuvosto toivoo, että tulevina vuosina alkavat parantua Kolumbian yhteiskuntaa repivät haavat, jotka ovat maan sisäisen konfliktin ja niistä johtuvien ihmisoikeusrikkomusten taustalla.

 

KYSYMYKSET KOMISSIOLLE
Sarah Ludfordin laatima kysymys numero 20 (H-000097/11)
 Aihe: Veroparatiisit
 

Mikä on veroparatiiseja ja verotuksen oikeudenmukaisuutta koskeva EU:n politiikka?

 
  
 

(EN) EU:lla on verotusalan hyvän hallintotavan edistämistä koskeva vakiintunut politiikka, joka perustuu kolmeen periaatteeseen: verojärjestelmien avoimuuteen, verotietojen vaihtoon ja oikeudenmukaiseen verokilpailuun. Vaikka politiikka tosiasiassa kattaa niin kutsutut veroparatiisit, siinä ei keskitytä niihin vaan pyritään verotusalan hyvän hallintotavan parantamiseen yleensä.

Komissio pyrkii aktiivisesti panemaan täytäntöön toimet, jotka on määritelty sen vuosina 2009 ja 2010 hyvän hallintotavan edistämisestä verotusalalla ja veroista ja kehityksestä antamissa tiedonannoissa, jotka muodostavat komission politiikan perustan tällä alalla. Käytännössä tämä tarkoittaa seuraavaa:

avoimuuden ja tiedonvaihdon alalla varmistetaan, että veroviranomaiset saavat käyttöönsä, voivat käsitellä ja tehokkaasti vaihtaa keskenään veronmaksajia koskevia olennaisia (vero-)tietoja;

haitallisen verokilpailun alalla poistetaan ne verojärjestelmät, jotka on suunniteltu epäoikeudenmukaisesti houkuttelemaan veronmaksajia muista maista, säilyttäen samalla valmiuden käyttää verotusta reilun kilpailun välineenä sisämarkkinoilla.

Tällä strategialla on selkeä kansainvälinen ulottuvuus. EU:n komissio vaatii sitoumusten verotusalan hyvään hallintotapaan sisällyttämistä neuvotteluihin EU:n sopimuksista kolmansien maiden kanssa. Lisäksi se perustaa toimintansa yhteisiin ponnisteluihin, joihin on ryhdytty muilla kansainvälisillä foorumeilla, kuten G20, taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö (OECD) sekä YK.

Säästöjen tuottamien korkotulojen verotuksen osalta ja kolmansien maiden kanssa jo tehtyjen sopimusten lisäksi komissio mainostaa aktiivisesti normejaan – automaattinen tiedonvaihto mukaan lukien – sekä keskusteluissaan EU:n ulkopuolisten Euroopan maiden kanssa että muiden tärkeiden rahoituskeskusten, kuten Singaporen, Hong Kongin ja Macaon kanssa.

Kysymys verotuksen oikeudenmukaisuudesta ei kuulu komission toimialaan. Komissio tiedostaa maiden pääasiallisen vastuun parantaa tulojärjestelmiään ja politiikkojaan omien taloudellisten ja poliittisten olosuhteidensa ja valintojensa mukaisesti.

 

Brian Crowleyn laatima kysymys numero 21 (H-000100/11)
 Aihe: Yhteinen yhdistetty yhtiöveropohja
 

Ernst & Young -yhtiön laatima tuore tutkimus yhteisen yhdistetyn yhtiöveropohjan käyttöönoton vaikutuksesta eurooppalaisiin yrityksiin osoittaa, että tämä yhtiöveropohja aiheuttaisi korkeammat noudattamiskustannukset, korkeammat todelliset veroasteet, epävarmuutta veroasteista ja vahinkoa Euroopan unionille investointipaikkana. Voisiko komissio antaa lausunnon, jossa se vastaa näihin tutkimustuloksiin?

 
  
 

(EN) Komissio tuntee arvoisan parlamentin jäsenen mainitseman tutkimuksen. Se on keskusteluun tuotu arvokas täydentävä analyysi. Tutkimuksen tulokset on kuitenkin nähtävä suhteellisina, koska se perustuu viiden yritysryhmän tarkasteluun.

Komissio on sitoutunut poistamaan sisämarkkinoiden toteuttamisen esteet, ja yhteinen yhdistetty yhtiöveropohja on tärkeä väline, joka auttaa meitä etenemään kohti tätä tavoitetta. Komission kollegion odotetaan tarkastelevan yhteistä yhdistettyä yhtiöveropohjaa koskevaa ehdotusta hyväksymistä varten myöhemmin maaliskuussa 2011. Siihen liitetään yksityiskohtainen vaikutustenarviointi, ja sen yhteydessä julkaistaan useita tutkimuksia, joiden perusteella komissio on arvioinut edullisimman järjestelmän sen varmistamiseksi, että yhteinen yhdistetty yhtiöveropohja edistää osaltaan parempia yritysten toimintaedellytyksiä kasvun ja työpaikkojen luomiseksi EU:ssa.

 

Jim Higginsin laatima kysymys numero 23 (H-000065/11)
 Aihe: Irlannin finanssikriisi
 

Katsooko komissio, että EU:n toimielimet olivat huolimattomia Irlannin sääntelyviranomaisten heikkojen kohtien tarkkailussa?

Voiko komissio kertoa lyhyesti, missä tapauksessa Irlannin tukipakettia voitaisiin käsitellä uudelleen?

 
  
 

(EN) Sekä komissio että neuvosto varoittivat toistuvasti makrotaloudellisista finanssiriskeistä, jotka liittyivät Irlannin kiinteistömarkkinoiden nousukauteen, jo vuodesta 2000 alkaen, osana säännöllisiä julkisen talouden valvontamenettelyjämme, ja myös myöhemmin vuosina 2007 ja 2008 Lissabonin strategian yhteydessä. Tästä huolimatta komissio on todennut, että makrotaloudellisen valvonnan kaikissa jäsenvaltioissa on tulevaisuudessa oltava laajempaa ja komission valvontavaltuuksia on laajennettava myös yksityissektorilla kasvavien riskien kattamiseksi.

Komissio kannattaa periaatteessa Euroopan rahoituksenvakautusmekanismin ja Euroopan rahoitusvakausvälineen kattamien lainojen yhteisöosuuden korkomarginaalin pienentämistä. Lopullinen päätös asiassa on kuitenkin neuvoston ja euroalueen jäsenvaltioiden asia, ja sitä olisi tarkasteltava sellaisen kokonaisvaltaisen paketin yhteydessä, joka sisältäisi edistystä euroalueen talouspolitiikan ohjaamisen, uuden Euroopan vakausmekanismin (EVM) ja jäsenvaltioiden sopeutustoimenpiteiden osalta. Irlannin kohdalla korkokustannusten pieneneminen ei voisi muuttaa sovittua vakauttamissuunnitelmaa, jonka mukaan Irlanti saavuttaisi alijäämän, joka on 3 prosenttia BKT:stä, vuonna 2015.

Mitä tulee pelivaraan EU:n ja kansainvälisen valuuttarahaston taloudellista tukea koskevan ohjelman muuttamiseksi, ohjelman tärkeimpiä osatekijöitä tai tavoitteita ei pitäisi neuvotella uudelleen. Ohjelmassa vahvistettu toimintatapa on asianmukainen sen tavoitteiden saavuttamiseksi. Ohjelman neljännesvuosittain tehtävät tarkistukset tarjoavat mahdollisuuden arvioida, edellyttävätkö muuttuneet olosuhteet muutoksia ohjelman erityisiin osatekijöihin. Kaikissa toimenpiteissä on kuitenkin otettava huomioon niiden vaikutukset kasvuun, kilpailukykyyn ja julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyteen. Laajemmasta taloudellisesta ohjauksesta voidaan sanoa, että mikään sopimus yhteisön tasolla ei itsessään johtaisi muutokseen Irlannin kanssa sovitussa toimintatavassa.

 

Gay Mitchellin laatima kysymys numero 24 (H-000082/11)
 Aihe: EU:n ja IMF:n Irlannille myöntämän lainan korot
 

EU:n ja IMF:n Irlannille myöntämän lainan nykyinen vuosikorko on 5,8 prosenttia, mikä merkitsee, että Irlannin on maksettava miltei 30 miljardia euroa korkoa seuraavan seitsemän ja puolen vuoden aikana. Takaisinmaksun määrä hidastaa huomattavasti talouskasvua. Vaikka on selvää, että asetettu korkotaso perustuu kaavaan, jota voidaan muuttaa EU:n ja euroalueen jäsenten välisellä sopimuksella, voiko komissio kommentoida, onko alhaisempi korkotaso mahdollinen?

 
 

Pat the Cope Gallagherin laatima kysymys numero 25 (H-000094/11)
 Aihe: Mahdolliset muutokset Irlannin, EU:n ja IMF:n väliseen yhteisymmärryspöytäkirjaan
 

Parhaillaan käydään keskusteluja pysyvän Euroopan rahoitusvakausvälineen perustamisesta. Keskustelut on tarkoitus saattaa loppuun Eurooppa-neuvoston huippukokouksessa maaliskuussa. Osaako komissio sanoa, onko näillä keskusteluilla vaikutusta Irlannin hallituksen, Euroopan unionin ja Kansainvälisen valuuttarahaston väliseen yhteisymmärryspöytäkirjaan tai aiheuttavatko ne muutoksia siihen?

 
  
 

Sekä komissio että neuvosto varoittivat toistuvasti makrotaloudellisista finanssiriskeistä, jotka liittyivät Irlannin kiinteistömarkkinoiden nousukauteen, jo vuodesta 2000 alkaen, osana säännöllisiä julkisen talouden valvontamenettelyjämme, ja myös myöhemmin vuosina 2007 ja 2008 Lissabonin strategian yhteydessä. Tästä huolimatta komissio on todennut, että makrotaloudellisen valvonnan kaikissa jäsenvaltioissa tulevaisuudessa on oltava laajempaa ja komission valvontavaltuuksia on laajennettava myös yksityissektorilla kasvavien riskien kattamiseksi.

Komissio kannattaa periaatteessa Euroopan rahoituksenvakautusmekanismin ja Euroopan rahoitusvakausvälineen kattamien lainojen yhteisöosuuden korkomarginaalin pienentämistä. Lopullinen päätös asiassa on kuitenkin neuvoston ja euroalueen jäsenvaltioiden asia, ja sitä olisi tarkasteltava sellaisen kokonaisvaltaisen paketin yhteydessä, joka sisältäisi edistystä euroalueen talouspolitiikan ohjaamisen, uuden Euroopan vakausmekanismin (EVM) ja jäsenvaltioiden sopeutustoimenpiteiden osalta. Irlannin kohdalla korkokustannusten pieneneminen ei voisi muuttaa sovittua vakauttamissuunnitelmaa, jonka mukaan Irlanti saavuttaisi alijäämän, joka on 3 prosenttia BKT:stä, vuonna 2015.

Mitä tulee pelivaraan EU:n ja kansainvälisen valuuttarahaston taloudellista tukea koskevan ohjelman muuttamiseksi, ohjelman tärkeimpiä osatekijöitä tai tavoitteita ei pitäisi neuvotella uudelleen. Ohjelmassa vahvistettu toimintatapa on asianmukainen sen tavoitteiden saavuttamiseksi. Ohjelman neljännesvuosittain tehtävät tarkistukset tarjoavat mahdollisuuden arvioida, edellyttävätkö muuttuneet olosuhteet muutoksia ohjelman erityisiin osatekijöihin. Kaikissa toimenpiteissä on kuitenkin otettava huomioon niiden vaikutukset kasvuun, kilpailukykyyn ja julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyteen. Laajemmasta taloudellisesta ohjauksesta voidaan sanoa, että mikään sopimus yhteisön tasolla ei itsessään johtaisi muutokseen Irlannin kanssa sovitussa toimintatavassa.

 

Georgios Papastamkosin laatima kysymys numero 26 (H-000066/11)
 Aihe: Euroopan kilpailukykyä koskeva sopimus
 

Talouskriisin ja euroalueen kriisin myötä euroalueeseen kuuluvien jäsenvaltioiden talouksia sairastuttavien politiikkojen lisäksi ovat korostuneet itse talous- ja rahaliittomekanismin rakenteelliset puutteet. On totta, että komissio on kriisin puhkeamisen jälkeen tehnyt joukon ehdotuksia, joilla se pyrkii täydentämään ja vahvistamaan talous- ja rahaliittomekanismia ja etenkin sen puutteellista ensimmäistä pilaria eli talousliittoa. On myös totta, että talous- ja rahaliitto on kymmenvuotisen olemassaolonsa aikana tuottanut voittajia ja häviäjiä taloudellisen kilpailukyvyn suhteen.

Voiko komissio ilmoittaa, aikooko se osana eurooppalaisempaa talouden ohjausjärjestelmää koskevia ehdotuksiaan ehdottaa myös kilpailukykyä koskevaa strukturoitua sopimusta?

 
  
 

(EN) Komissio on pitkän aikaa seurannut tiiviisti euroalueen kilpailukyvyn suuntausten kehittymistä. Tämä analyysi on toiminut materiaalina niiden taloudellista ohjausta koskevien lainsäädäntöehdotusten kohdalla, jotka komissio esitteli syyskuussa 2010, ja erityisesti uuden liiallista epätasapainoa koskevan menettelyn kohdalla, jonka tarkoitus on havaita haitalliset kilpailukyvyn suuntaukset aikaisessa vaiheessa ja antaa vuosittain toimintatapoja koskevia suosituksia kyseisille jäsenvaltioille.

Myös koko EU:n osalta kilpailukyvyn lisääminen on ollut pitkäaikainen tavoite monissa EU:n aloitteissa, kuten Lissabonin strategiassa ja tuoreessa Eurooppa 2020 -strategiassa. Komissio julkaisi 12. tammikuuta 2011 ensimmäisen vuotuisen kasvuselvityksensä, jossa esitetään komission näkemykset EU:n taloudellisen uudistamisen välittömistä ensisijaisista tavoitteista. Se sisältää EU:lle ja euroalueelle osoitettuja laaja-alaisia toimintaohjeita, joissa keskitytään kymmeneen ensisijaiseen toimeen, joilla voi olla merkittävä vaikutus kilpailukykyyn, kasvuun ja makrotaloudelliseen vakauteen. Ensisijaiset toimet sisältävät makrotaloudellisia kasvun edellytyksiä, työmarkkinauudistuksia työllisyyden lisäämiseksi ja kasvua edistävien rakenneuudistusten aikaistamista. Näiden toimien täytäntöönpanoa valvotaan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä.

 

Rodi Kratsa-Tsagaropouloun laatima kysymys numero 28 (H-000101/11)
 Aihe: Kreikan budjettitavoitteiden muutos ja yksityistäminen
 

Komissiota pyydetään vastaamaan kysymykseen julkisen talouden mukautusohjelman täytäntöönpanon edistymisestä Kreikassa sekä yksityistämisen roolista ja tavoitteesta. Yksityistämisohjelman tavoitteena oli alun perin kolmen miljardin euron kerääminen vuosina 2011–2012. Myöhemmin tätä summaa tarkistettiin ja se nostettiin seitsemään miljardiin euroon. Tällä hetkellä summa on 15 miljardia euroa kyseiselle ajanjaksolle ja 35 miljardia vuosille 2013–2015.

Mistä syystä yksityistämisestä saatavia tuloja on arvioitu uudelleen? Mitä tekijää ei alun perin arvioitu oikein? Mikä ei ole sujunut asianmukaisesti? Eikö Kreikan hallituksen julkisen talouden mukautusohjelma ole pysynyt tavoitteissaan? Katsooko komissio, että Kreikan julkisia tuloja voitaisiin nostaa erityisesti yksityistämisen kautta? Millä aloilla (julkiset palvelut, julkiset hyödykkeet)? Millä keinoin (käyttö, myynti)?

 
  
 

(EN) Komission, Euroopan keskuspankin (EKP) ja Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) työntekijöitä vieraili Ateenassa 27. tammikuuta ja 11. helmikuuta 2011 välisenä aikana tarkastellakseen kolmannen kerran hallituksen talousohjelmaa, jota tuetaan 80 miljardin euron lainalla euroalueen maista ja valuuttarahaston kanssa sovitun 30 miljardin euron valmiusluottojärjestelyn avulla. Komissio kiinnittää arvoisan parlamentin jäsenen huomion siihen, että yhteisymmärryspöytäkirjan talvella 2011 tehtyyn päivitykseen, samoin kuin komission selvitykseen vaatimustenmukaisuudesta, voi tutustua Europa-internetsivustolla(1):

Yleisarvion mukaan ohjelmassa on jälleen edetty lähemmäs tavoitteita. Vaikka joillakin aloilla on edistys viivästynyt, ohjelman keskipitkän aikavälin tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavia talouspolitiikan ja laajempia perusuudistuksia pannaan täytäntöön. Yksityiskohtaisempi arvio on seuraavanlainen:

Kreikka sai aikaan vaikuttavan julkisen talouden mukautuksen vuonna 2010. Vuoden 2010 julkisen talouden alijäämän arvioidaan olevan 9,5 prosenttia BKT:stä; tämä merkitsee 6 prosenttiyksikön laskua vuoteen 2009 verrattuna. Alijäämä oli silti selvästi suurempi kuin ohjelman tavoite, 8 prosenttia BKT:stä. Samalla kun lasku johtui suurelta osin tilastojen tarkistamisesta syksyllä 2010, talousarvion toteuttamisessa kohdattiin useita ongelmia. Veronkierron torjunta ei (vielä) ole tuottanut toivottuja tuloksia, ja menojen valvonnassa on edelleen suuria ongelmia.

Vuoden 2011 tavoite on julkisen talouden alijäämän laskeminen 7,5 prosenttiin BKT:stä, mikä on ohjelman tavoitteen mukaista. Tämä tarkoittaa, että huolimatta suunniteltua heikommasta julkisen talouden kehityksestä vuonna 2010 hallitus on sitoutunut parantamaan vauhtia vuonna 2011 ja pitämään julkisen talouden mukautuksen oikeilla raiteilla, kuten alun perin suunniteltiin. Ohjelman talouspoliittisia tavoitteita ei ole tarkistettu.

Hallitus valmistelee parhaillaan keskipitkän aikavälin julkisen talouden strategiaansa, jonka tarkoituksena on saada alijäämä alle 3 prosenttiin BKT:stä vuonna 2014. Tämän keskipitkän aikavälin strategian yhteydessä hallitus päätti huomattavasti laajentaa alkuperäistä yksityistämis- ja kiinteistökehitysohjelmaansa velanhoitokyvyn parantamiseksi. Tavoitteena on saada yksityistämisestä 50 miljardin euron tuotot vuoteen 2015 mennessä. Yksityistämisestä saatavat tuotot käytetään velkojen takaisinmaksuun eivätkä ne korvaa ponnisteluja julkisen talouden vakauttamiseksi. Tämän avulla on mahdollista pienentää velan osuutta BKT:stä yli 20 prosenttiyksikköä tulevien viiden vuoden aikana. Jos tämä uusi aloite onnistuu, sen avulla on mahdollista parantaa huomattavasti markkinoiden asennetta Kreikan osalta. Komission ja euroalueen kumppanien pitäisi rohkaista Kreikkaa osoittamaan määrätietoisuutta yksityistämisohjelmassaan.

Yksityistämis- ja kiinteistökehitysohjelman yksityiskohtien ja toimintatapojen suunnittelun, niitä koskevien päätösten ja niiden julkistamisen on oltava hallituksen tehtävä.

 
 

(1) http://ec.europa.eu/economy_finance/publications/occasional_paper/2011/pdf/ocp77_en.pdf.

 

Anni Podimatan laatima kysymys numero 29 (H-000103/11)
 Aihe: Euroopan rahoitusvakausvälineen (EFSF) toimivallan vahvistaminen ja laajentaminen
 

Talouden ohjausjärjestelmän vahvistaminen ja pysyvän vakautusjärjestelmän perustaminen ovat kaksi perustavanlaatuista uudistusta, joiden tavoitteena on vakaus, kilpailukyky ja euroalueen maiden todellinen lähentyminen. Kevään Eurooppa-neuvostossa on kuitenkin ensisijaisesti löydettävä laaja ja kattava ratkaisu velkakriisiin.

Tätä taustaa vasten kysyn komissiolta seuraavaa:

Suhtautuuko se myötämielisesti tarpeeseen laajentaa Euroopan rahoitusvakausvälineen toimintakenttää, toimivaltaa ja tosiasiallisesti käytettävissä olevaa rahoitusta, jotta kriisistä selviytymisen prosessia nopeutettaisiin ja jotta pohjustettaisiin maaperää euroalueen merkittävämmälle ja välittömälle lähentymiselle?

Puoltaako se erityisesti sitä, että luodaan mahdollisuus ostaa velkakirjoja jälkimarkkinoilta tai mahdollisuus myöntää jäsenvaltioille rahoitusta velan takaisinostoon?

Yhtyykö se näkemykseen, että on tarpeen alentaa Kreikan ja Irlannin lainojen korkoa?

Kun otetaan huomioon Euroopan parlamentin 16. joulukuuta 2010 antama päätöslauselma, mitä konkreettisia toimia komissio aikoo toteuttaa vastatakseen vaatimukseen tulevan euro-obligaatioiden liikkeeseenlaskujärjestelmän perusteellisesta arvioinnista?

 
  
 

(EN) Odotettaessa Euroopan vakausmekanismin käyttöönottoa kesäkuussa 2013 Euroopan rahoitusvakausvälineellä (ERVV) on keskeinen tehtävä euroalueen rahoitusvakauden takaamisessa. Komissio on vahvasti sitä mieltä, että jotta ERVV pystyy asianmukaisesti huolehtimaan tästä tehtävästä, sitä on vahvistettava sen tehokkuuden, uskottavuuden ja joustavuuden lisäämiseksi. Etenkin ERVV:n todellinen kokonaislainanantokyky pitäisi nostaa takaisin 440 miljardiin euroon nostamalla takuiden kokonaistasoa.

Komissio kannattaa joustavaa ja laajempaa työkalupakettia ERVV:lle (samoin kuin tulevalle EVM:lle). Komissio katsoo, että jouston lisääminen tällä alalla parantaisi osaltaan mekanismin tehokkuutta ja tarjoaisi räätälöityjä ratkaisuja jäsenvaltioiden yksilöllisiin tilanteisiin.

Komissio kannattaa myös ponnisteluja ERVV:n lainaehtojen parantamiseksi.

 

Georgios Koumoutsakosin laatima kysymys numero 30 (H-000105/11)
 Aihe: Eurooppalaisten joukkovelkakirjojen luominen (EU:n hankeobligaatiot)
 

Viime aikoina on yritetty löytää keinoja vastata euroalueen kriisiin. Erilaisten ehdotusten joukossa, joita on kuultu ja joista on keskusteltu, on ollut myös ehdotus eurooppalaisten joukkovelkakirjojen luomisesta. Tähän mennessä tämä keskustelu ei ole johtanut mihinkään tulokseen siitä huolimatta, että ehdotus on saanut kannatusta monilta jäsenvaltioilta, komission puheenjohtajalta José Manuel Barrosolta sekä euroryhmän puheenjohtajalta Jean-Claude Junckerilta. Tätä taustaa vasten kysyn komissiolta seuraavaa:

Onko olemassa mitään sellaista euro-obligaatioiden muotoilemisen mallia, esimerkiksi tiettyjen kehityshankkeiden ja -ohjelmien rahoittamiseen tarkoitetut euro-obligaatiot (EU:n hankeobligaatiot), joka voisi johtaa lopulta hyväksyttävissä olevaan yhteisymmärrykseen? Jos tällainen malli on olemassa, mikä se voisi olla?

 
  
 

(EN) Komission puheenjohtajan parlamentille syyskuussa 2010 pitämässä unionin tilaa koskevassa puheessa antaman ilmoituksen jälkeen komissio ja Euroopan investointipankki (EIP) ovat työskennelleet tiiviisti laatiakseen lopullisen järjestelmän EU:n hankeobligaatioita varten. Sidosryhmien kuulemista varten laadittu asiakirja, joka sisälsi ehdotetun mallin, julkistettiin muodollisesti talous- ja raha-asioista vastaavan komission jäsenen ja EIP:n puheenjohtajan Maystadtin 28. helmikuuta 2011 pitämässä lehdistötilaisuudessa.

Kuuleminen jatkuu 2. toukokuuta 2011 saakka, ja päätöskonferenssi pidetään 11. huhtikuuta 2011. Kuulemisen tarkoitus on auttaa komissiota laatimaan lopulta ehdotus seuraavaa monivuotista rahoituskehystä varten kesäkuussa 2011.

Yleisidea on antaa hankeyrityksille mahdollisuus hankkia rahoitusta infrastruktuurihankkeisiin pääomamarkkinoilta laskemalla liikkeelle joukkovelkakirjoja lainojen saannin perinteisten menetelmien lisäksi.

Sopivien hankkeiden olisi oltava Eurooppa 2020 -tavoitteiden mukaisia, esimerkiksi pitkän aikavälin infrastruktuurihankkeita, jotka ovat tärkeitä yleisen edun kannalta ja mahdollisia tulonlähteitä.

Riittävän rahoituksen saaminen on vaikeaa tällaisten hankkeiden pitkäaikaisuuteen liittyvien riskien takia.

Tämän rahoitusvajeen kattamiseksi EU ja EIP ottaisivat vastuulleen osan tästä riskistä, niin että yksityisestä lainarahoituksesta tulisi helpompaa ja pääomamarkkinoiden pitkän aikavälin sijoittajat voisivat pitää tällaisiin pitkän aikavälin joukkovelkakirjoihin sijoittamista houkuttelevana. Tällaisia pitkän aikavälin sijoittajia ovat esimerkiksi vakuutusyhtiöt ja eläkerahastot.

On mainittava, että sekä EIP että EU jakaisivat riskin ja korvauksen mutta eivät laskisi liikkeelle joukkovelkakirjoja. Toisin sanoen tätä aloitetta ei pidä sekoittaa niin kutsuttuihin Euro-obligaatioihin, joilla yleisesti tarkoitetaan jäsenvaltioiden yhdessä myöntämiä lainoja.

 

Silvia-Adriana Ţicăun laatima kysymys numero 32 (H-000081/11)
 Aihe: Assosiaatiosopimus Euroopan unionin ja Mercosurin välillä
 

Vuonna 2010 Mercosur oli maailman neljänneksi suurin taloudellinen yhteisö, jonka BKT oli 1 300 miljardia dollaria ja jossa oli asukkaita 240 miljoonaa. Brasilia on Mercosur-alueen suurin talous, ja sen osuus Mercosurin BKT:sta on 79 prosenttia. Sen jälkeen tulevat Argentiina (18 prosenttia), Uruguay (2 prosenttia) ja Paraguay (1 prosentti). Euroopan unioni on Mercosurin tärkein investointi- ja kauppakumppani. Investoinnit kohdistuvat etupäässä pankkialalle, televiestintään, rahoitusalalle ja teollisuuteen. Tässä yhteydessä neuvotteluilla assosiaatiosopimuksesta Euroopan unionin ja Mercosurin välillä on suuri merkitys molempien kumppaneiden taloudelliselle kehitykselle.

Voiko komissio kertoa, missä vaiheessa neuvottelut ovat? Mitkä ovat neuvotteluprosessin aikana esiin tulleet suurimmat vaikeudet? Miten ja millä aikataululla Euroopan unionin ja Mercosurin välinen assosiaatiosopimus on tarkoitus tehdä?

 
  
 

(EN) EU neuvottelee parhaillaan Mercosurin kanssa assosiaatiosopimuksesta, joka koostuu kolmesta neuvotteluluvusta: politiikka, talous ja kauppa. Neuvottelut käynnistettiin uudelleen viime vuoden toukokuussa EU:n ja Mercosurin huippukokouksessa. Siitä saakka on käyty kolme neuvottelukierrosta. Tähän saakka keskusteluissa on kuitenkin keskitytty sääntöihin, jotka koskevat muun muassa terveysvaatimuksia, teknisiä esteitä ja kaupan suojakeinoja, sekä palveluja ja julkisia hankintoja koskeviin yleisiin sääntöihin. Markkinoille pääsystä ei ole vielä keskusteltu.

Jokaisen kierroksen jälkeen kirjalliset raportit sekä päivitetyt tekstit on lähetetty kansainvälisen kaupan valiokunnalle ja neuvoston kauppapoliittiselle komitealle.

Vaikka vielä on liian aikaista määrittää näiden neuvottelujen pääasiallisia ongelmia, on selvää, että markkinoille pääsyä, etenkin maatalouden alalla, koskevista keskusteluista tulee haastavia.

Komissio voi vakuuttaa parlamentille olevansa täysin tietoinen Euroopan maatalous- ja elintarvikealalle arkaluontoisista kysymyksistä. Siksi se on aina tehnyt selväksi Mercosurille – aivan neuvottelujen alusta alkaen – että tiettyjen maataloustuotteiden kohdalla emme pystyisi täysin vapauttamaan Mercosurin kanssa käytävää kauppaa. Nauhanliha on yksi näistä tuotteista.

On kuitenkin tärkeää muistaa, että myös EU:lla on puolustettavanaan offensiivisia etuja maataloudessa ja että sen olisi sen vuoksi pyrittävä poistamaan myös Mercosurin nykyiset maatalous- ja elintarviketuotteita koskevat tuontitullit.

Vaikka maataloudesta tulee vaikea neuvottelujen kohde, komissio odottaa samaa myös EU:n teollisuustuotteiden ja palvelujen Mercosurin markkinoille pääsyä koskevilta neuvotteluilta.

EU ja Mercosur valmistelevat nyt kukin tahollaan sisäisesti markkinoille pääsyä koskevia tarjouksia. Kun nämä tarjoukset ovat valmiita, tehdään päätös parhaasta ajoituksesta niiden vaihtamiseksi.

Komissio on myös täysin tietoinen arvoisan parlamentin jäsenen esiin tuomista ja EU:n maanviljelijöiden ilmaisemista huolenaiheista, jotka liittyvät tarpeeseen huolehtia siitä, että tuontituotteet noudattavat samoja laatunormeja kuin EU:ssa valmistetut hyödykkeet.

Tässä yhteydessä komissio haluaa painottaa, että kaikkien maataloustuotteiden, jotka saatetaan EU:n markkinoille, on noudatettava elintarvikkeiden turvallisuuteen, eläinten ja kasvien terveyteen sekä eläinten hyvinvointiin liittyviä tuontivaatimuksia. Nämä tuontituotteet katsotaan siten turvallisiksi.

Komissio voi taata, ettei EU:n ja Mercosurin välinen sopimus, kuten mikään muukaan kahdenvälinen kauppasopimus, johda EU:n tuontivaatimusten laskemiseen.

Kolmansien maiden kanssa käytävään kauppaan liittyvät eläinten, kasvien ja elintarvikkeiden turvallisuutta koskevat normit ansaitsevat erityistä huomiota, ja niitä käsitellään neuvotteluissa. Komissio on sitoutunut neuvottelemaan EU:n normien sisällyttämisestä tulevaan EU:n ja Mercosurin väliseen assosiaatiosopimukseen ja ottamaan sen yhteydessä käyttöön teknisiä yhteistyöohjelmia.

Kolmen seuraavan neuvottelukierroksen päivämäärät on jo vahvistettu; ne järjestetään maalis-, touko- ja heinäkuussa 2011 vuorotellen Brysselissä ja Paraguayssa. Komission tavoite on tällä hetkellä edelleen saada neuvottelut päätökseen vuoden 2011 loppuun mennessä.

 

Liam Aylwardin laatima kysymys numero 33 (H-000088/11)
 Aihe: EU:n ja Mercosurin väliset kauppaneuvottelut
 

Euroopan unionin ja Mercosur-maiden välinen kokous pidetään ensi maaliskuussa. Voiko komission jäsen näin ollen kertoa kolmen viime kokouskierroksen tuloksista?

Komissio on todennut, että neuvoteltava sopimus on kattava ja kunnianhimoinen, se ylittää Maailman kauppajärjestön velvoitteet ja että siinä käsitellään tiettyjä tuotteita ja aloja koskevia arkaluontoisia kysymyksiä.

Voiko komissio kertoa lisää siitä, mitä se tekee varmistaakseen, että eurooppalaisten maanviljelijöiden, myös karjankasvattajien, etuihin kiinnitetään riittävästi huomiota? Mitä komissio aikoo tehdä varmistaakseen, että eurooppalaisia maanviljelijöitä ei työnnetä ulos markkinoilta sellaisten halvempien tuontitavaroiden takia, joiden tuotannossa ympäristöä, kasvien ja eläinten hyvinvointia sekä terveysalaa koskevat normit ovat alhaisempia?

 
  
 

EU on neuvottelemassa Mercosurin kanssa assosiaatiosopimusta, joka koostuu kolmesta neuvotteluluvusta: politiikka, talous ja kauppa. Neuvottelut käynnistettiin uudelleen viime vuoden toukokuussa EU:n ja Mercosurin huippukokouksessa. Siitä saakka on käyty kolme neuvottelukierrosta. Tähän saakka keskusteluissa on kuitenkin keskitytty sääntöihin, jotka koskevat muun muassa terveysvaatimuksia, teknisiä esteitä ja kaupan suojakeinoja, sekä palveluja ja julkisia hankintoja koskeviin yleisiin sääntöihin. Markkinoille pääsystä ei ole vielä keskusteltu.

Jokaisen kierroksen jälkeen kirjalliset raportit sekä päivitetyt tekstit on lähetetty kansainvälisen kaupan valiokunnalle ja neuvoston kauppapoliittiselle komitealle.

Vaikka vielä on liian aikaista määrittää näiden neuvottelujen pääasiallisia ongelmia, on selvää, että markkinoille pääsyä, etenkin maatalouden alalla, koskevista keskusteluista tulee haastavia.

Komissio voi vakuuttaa parlamentille olevansa täysin tietoinen Euroopan maatalous- ja elintarvikealalle arkaluontoisista kysymyksistä. Siksi se on aina tehnyt selväksi Mercosurille – aivan neuvottelujen alusta alkaen – että tiettyjen maataloustuotteiden kohdalla emme pystyisi täysin vapauttamaan Mercosurin kanssa käytävää kauppaa. Nauhanliha on yksi näistä tuotteista.

On kuitenkin tärkeää muistaa, että myös EU:lla on puolustettavanaan offensiivisia etuja maataloudessa ja että sen olisi sen vuoksi pyrittävä poistamaan myös Mercosurin nykyiset maatalous- ja elintarviketuotteita koskevat tuontitullit.

Vaikka maataloudesta tulee vaikea neuvottelujen kohde, komissio odottaa samaa myös EU:n teollisuustuotteiden ja palvelujen Mercosurin markkinoille pääsyä koskevilta neuvotteluilta.

EU ja Mercosur valmistelevat nyt kukin tahollaan sisäisesti markkinoille pääsyä koskevia tarjouksia. Kun nämä tarjoukset ovat valmiita, tehdään päätös parhaasta ajoituksesta niiden vaihtamiseksi.

Komissio on myös täysin tietoinen arvoisien parlamentin jäsenten esiin tuomista ja EU:n maanviljelijöiden ilmaisemista huolenaiheista, jotka liittyvät tarpeeseen huolehtia siitä, että tuontituotteet noudattavat samoja laatunormeja kuin EU:ssa valmistetut hyödykkeet.

Tässä yhteydessä komissio haluaa painottaa, että kaikkien maataloustuotteiden, jotka saatetaan EU:n markkinoille, on noudatettava elintarvikkeiden turvallisuuteen, eläinten ja kasvien terveyteen sekä tiettyjä eläinten hyvinvointiin liittyviä tuontivaatimuksia. Nämä tuontituotteet katsotaan siten turvallisiksi.

Komissio voi taata, ettei EU:n ja Mercosurin välinen sopimus, kuten mikään muukaan kahdenvälinen kauppasopimus, johda EU:n tuontivaatimusten laskemiseen.

Kolmansien maiden kanssa käytävään kauppaan liittyvät eläinten, kasvien ja elintarvikkeiden turvallisuutta koskevat normit ansaitsevat erityistä huomiota, ja niitä käsitellään neuvotteluissa. Komissio on sitoutunut neuvottelemaan EU:n normien sisällyttämisestä tulevaan EU:n ja Mercosurin väliseen assosiaatiosopimukseen ja ottamaan sen yhteydessä käyttöön teknisiä yhteistyöohjelmia.

Kolmen seuraavan neuvottelukierroksen päivämäärät on jo vahvistettu; ne järjestetään maalis-, touko- ja heinäkuussa 2011 vuorotellen Brysselissä ja Paraguayssa. Komission tavoite on tällä hetkellä edelleen saada neuvottelut päätökseen vuoden 2011 loppuun mennessä.

 

Robert Sturdyn laatima kysymys numero 34 (H-000090/11)
 Aihe: Innovaatioita koskevat teollis- ja tekijänoikeudet EU:n ja Intian vapaakauppasopimusneuvotteluissa
 

EU:n kauppapolitiikalla, johon sisältyy muun muassa vapaakauppasopimusten neuvottelu, on tärkeä asema Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamisessa. Intia on yksi maailman nopeimmin kasvavista talouksista ja siitä näyttäisi siten tulevan EU:n keskeinen strateginen kumppani tulevina vuosina. Vapaakauppasopimus lisäisi ennestään eurooppalaisten yritysten investointimahdollisuuksia Intiassa ja parantaisi sekä eurooppalaisten että intialaisten yritysten markkinoillepääsyä. Kaupasta saavutettavat hyödyt auttaisivat todennäköisesti miljoonia intialaisia pääsemään eroon köyhyydestä.

Samalla kun Intia on edistynyt matkallaan tietoon perustuvaan talouteen ja kun innovaatioilla on yhä suurempi rooli Intian taloudessa, innovatiivisten eurooppalaisten yritysten investoinnit auttaisivat myös tukemaan innovointia. Innovaatiot kuitenkin vaativat vakaata teollis- ja tekijänoikeuksien järjestelmää. Jos innovoinnin tuloksia ei suojata, innovatiivisilla yrityksillä ei ole juurikaan kannusteita investointeihin.

Miten komissio aikoo ottaa huomioon innovaatioita koskevien teollis- ja tekijänoikeuksien tärkeyden Intian kanssa käynnissä olevissa vapaakauppasopimusneuvotteluissa?

 
  
 

(EN) Komissio on yhtä mieltä siitä, että EU:n kauppapolitiikalla on keskeinen asema Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamisessa, koska sen avulla edistetään kasvua ja työllisyyttä. Vapaakauppasopimuksen neuvotteleminen Intian kanssa tarjoaa merkittävän tilaisuuden näiden tavoitteiden saavuttamiseen.

Intian kanssa tehtävä vapaakauppasopimus on taloudellisesti ja strategisesti erittäin tärkeä. Yhtenä maailman nopeimmin kasvavista talouksista Intia on tärkeä kauppakumppani EU:lle ja kasvava maailmanlaajuinen talousmahti. Siinä yhdistyvät yli miljardin ihmisen kasvavat markkinat 8–10 prosentin kasvuvauhtiin.

Teollis- ja tekijänoikeuksiemme asianmukainen suojelu on olennainen osa ulkoista kilpailukykystrategiaamme.

Jos EU haluaa pysyä kilpailukykyisenä taloutena, sen on luotettava innovaatioon, luovuuteen ja merkkien yksinomaiseen myynti- ja edustusoikeuteen. Tämä on yksi EU:n tärkeimmistä kilpailueduista maailmanmarkkinoilla. EU tarvitsee siis työkaluja sen varmistamiseen, että tätä kilpailuetua suojellaan asianmukaisesti pääasiallisilla vientimarkkinoillamme, myös Intiassa.

EU:n tavoite teollis- ja tekijänoikeuksia koskevissa neuvotteluissa on varmistaa, että Euroopan innovoijat pystyvät toimimaan ja kilpailemaan oikeudellisesti turvallisessa ja syrjimättömässä ympäristössä, ja taata kohtuullinen suojelun taso innovaatioille, keksinnöille ja ideoille.

Lisäksi siten parannetaan sekä eurooppalaisten että intialaisten yritysten markkinoille pääsyä ja annetaan Intialle mahdollisuus lisätä omaa innovointivalmiuttaan ja panostaan maailmantalouteen.

Tärkeä näkökohta, joka kannattaa pitää mielessä tässä yhteydessä, on rooli, joka Intialla on geneeristen lääkevalmisteiden keskeisenä toimittajana kehittyville maille. EU aikoo näin ollen varmistaa, että teollis- ja tekijänoikeuksia koskevat määräykset vapaakauppasopimuksessa ovat tasapainoisia eivätkä millään tavoin haittaa edullisten lääkkeiden saatavuutta Intiassa ja muissa kehittyvissä maissa. Tehokas teollis- ja tekijänoikeuksien suojelu ja lääkkeiden saatavuus voivat ja niiden pitäisi olla toisiaan tukevia.

Näin ollen on sekä EU:n että Intian edun mukaista taata terve ja tasapainoinen teollis- ja tekijänoikeusoikeusympäristö, joka edistää kasvua, helpottaa liiketoimintaa ja luo työpaikkoja molemmissa talouksissa.

 

Gilles Pargneaux’n laatima kysymys numero 36 (H-000072/11)
 Aihe: Uusi tutkimus makeutusaineena käytettävän aspartaamin vaikutuksista
 

Kahden eurooppalaisen tutkijaryhmän päätelmien mukaan aspartaami saattaa lisätä ennenaikaisten synnytysten riskiä sekä maksa- ja keuhkosyöpäriskiä.

Voiko komissio kertoa minulle, aikooko Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA) antaa lausunnon tai laatia kertomuksen aspartaamista lähiviikkojen aikana. Jos näin on, eikö lausunnon yhteyteen voitaisi liittää myös ajantasaista ja kattavaa tutkimusta kyseisestä makeutusaineesta, kun otetaan huomioon, että edellinen elintarviketurvallisuusviranomaisen lausunto annettiin vuonna 2002?

 
  
 

(EN) Komissio on pannut merkille T. Halldorssonin(1) ja M. Soffrittin(2) tuoreet tutkimukset makeutusaineiden, erityisesti aspartaamin, mahdollisista vaikutuksista ihmisten terveyteen.

Saatuaan tietää asiasta komissio pyysi välittömästi Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaista (EFSA) aloittamaan viipymättä näiden tutkimusten arvioinnin.

Viranomainen julkaisi 28. helmikuuta 2011 arvioinnin tuloksen lausunnossa(3), jossa todetaan, etteivät kyseisten artikkelien sisältämät tiedot anna aihetta harkita uudelleen aiempia aspartaamia tai muita makeutusaineita koskevia turvallisuusarvioita.

EFSA tarkastelee säännöllisesti makeutusaineiden – ja erityisesti aspartaamin – turvallisuutta. Siitä saakka, kun EFSA antoi ensimmäisen lausuntonsa aspartaamista vuonna 2002, viranomainen on arvioinut useita kirjallisuudessa julkaistuja tutkimuksia aspartaamista ja aina vahvistanut uudelleen aspartaamin turvallisuuden.

EFSA jatkaa tieteellisen kirjallisuuden seuraamista havaitakseen uusia makeutusaineita koskevia tieteellisiä todisteita, jotka voivat kertoa mahdollisesta riskistä ihmisten terveydelle tai muulla tavoin vaikuttaa makeutusaineiden turvallisuuden arvioimiseen.

Näiden tulosten perusteella komissio ei katso tarpeelliseksi pyytää EFSAa tekemään täysimääräistä uudelleenarviointia aspartaamista. Kaikkien tällä hetkellä hyväksyttyjen elintarvikelisäaineiden uudelleenarviointiohjelmassa, joka perustettiin komission asetuksella (EU) N:o 257/2010(4), on tarkoitus arvioida uudelleen kaikki makeutusaineet 31. joulukuuta 2020 mennessä.

 
 

(1) Intake of artificially sweetened soft drinks and risk of preterm delivery: a prospective cohort study in 59334 Danish pregnant women, Am J clin Nutr 2010, 92:626-33, Thorhallur I Halldorsson.
(2) Aspartame administered in feed, beginning prenatally through life span, induces cancers of the liver and lung in male Swiss mice, Morando Sofritti, Wiley-Liss, Inc 2010.
(3) EFSA:n lausunto kahden keinotekoisten makeutusaineiden turvallisuuteen liittyvän tutkimuksen tieteellisestä arvioinnista; EFSA Journal 2011; 9(2):2089; http://www.efsa.europa.eu/en/press/news/ans110228.htm.
(4) Komission asetus (EU) N:o 257/2010, annettu 25 päivänä maaliskuuta 2010, hyväksyttyjen elintarvikelisäaineiden uudelleenarviointiohjelman perustamisesta elintarvikelisäaineista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1333/2008 mukaisesti, EUVL L 80, 26.3.2010.

 

Justas Vincas Paleckisin laatima kysymys numero 37 (H-000073/11)
 Aihe: Innovatiivisten yritysten tukeminen EU:n uusissa jäsenvaltioissa
 

Eräs tapa, jolla EU voi säilyttää kilpailukykynsä, on innovoinnin kehittäminen eli merkittävän arvonlisän tuottaminen. EU:n uusissa jäsenvaltioissa monet innovatiiviset pienyritykset kehittävät tuotteita, jotka vastaavat juuri näitä tavoitteita. Niillä ei kuitenkaan ole pitkiä markkinoinnin perinteitä, mikä heikentää niiden kilpailukykyä EU:n sisällä ja sen ulkopuolella.

Aikooko komissio ehdottaa erityisiä tukitoimia innovatiivisille pk-yrityksille, jotka pyrkivät laajentamaan tai kehittämään toimintaansa EU:n sisällä ja sen ulkopuolella? Millaisia konkreettisia tuloksia voidaan odottaa tällä alalla?

 
  
 

(FR) Pienten ja keskisuurten yritysten tukeminen sisämarkkinoiden tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämisessä paremmin on yksi eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevan aloitteen (Small Business Act) perusperiaatteista. Tämä on edelleen yksi ensisijaisista toiminta-alueista aloitteen tarkistamisen, mikä hyväksyttiin 23. helmikuuta 2011, jälkeen. Lisäksi ”innovaatiounioni” on yksi Eurooppa 2020 -strategian lippulaiva-aloitteista. Komissio esitteli 6. lokakuuta 2010 esittämässään tiedonannossa(1) toimenpidepaketin, jonka tarkoitus on varmistaa innovatiivisten ideoiden parempi hyödyntäminen markkinoilla, kuten yhtenäisten innovointimarkkinoiden luominen ja sellaisten teollisuudenalojen tukeminen, joilla on paljon luovaa potentiaalia.

Lisäksi yksi tehokkaimmista tavoista tukea innovatiivisten yritysten toimintaa on parantaa niiden rahoituksen saatavuutta. Kaudella 2007–2010 kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman osion, jolla helpotetaan yritysten, joilla on suuri innovointipotentiaali, pääomarahoituksen saatavuutta, avulla investoitiin 129:ään nopeasti kasvavaan yritykseen. Investointien vipuvaikutus oli seitsemän kertaa niin suuri kuin EU:n talousarviosta myönnetty rahoitusosuus. Lisäksi JEREMIE-aloitteen ansiosta myös rakennerahastot osallistuvat innovointipotentiaalia omaavien pk-yritysten rahoittamiseen.

Ensinnäkin pk-yritykset pystyvät osallistumalla seitsemänteen puiteohjelmaan itse luomaan oman verkostonsa päästäkseen helpommin kansainvälisille markkinoille ja tehdäkseen tehokkaampaa yhteistyötä muiden innovatiivisten toimijoiden kanssa. Toiseksi 20 000 pk-yritystä saa suoraa tukea 5 miljardin euron arvosta.

Kaudelle 2014–2020 komissio on asettanut itselleen tavoitteeksi ottaa käyttöön rahoitusvälineitä, joilla saadaan houkuteltua huomattavasti lisää yksityistä rahoitusta ja paikataan tutkimus- ja innovaatioinvestointeihin liittyvät markkinoiden puutteet. EU:n budjetista tulevien rahoitusosuuksien pitäisi saada aikaan huomattava vipuvaikutus ja hyödyntää tutkimuksen seitsemännen puiteohjelman ja kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman menestyksekkäitä tuloksia. Komissio työskentelee yhdessä Euroopan investointipankki -ryhmän, kansallisten rahoituksen välittäjien ja yksityisten sijoittajien kanssa ensinnäkin tietämyksen siirtoon ja aloitteleviin yrityksiin investoimiseksi, toiseksi pääoman antamiseksi nopeasti kasvaville yrityksille, jotka laajentavat toimintaansa EU:n markkinoille ja globaaleille markkinoille, ja kolmanneksi lainojen myöntämiseksi innovatiivisille pk-yrityksille.

Tässä yhteydessä on myös syytä muistaa, että komissio julkaisi 9. helmikuuta 2011 vihreän kirjan yhteisestä strategiakehyksestä: “Haasteista mahdollisuuksiin: yhteinen strategiakehys EU:n tutkimus- ja innovointirahoitukselle”(2).

Komissio kehottaa sidosryhmiä, jotka haluavat esittää kantansa, osallistumaan 20. toukokuuta 2011 mennessä julkiseen kuulemiseen aiheesta osoitteessa: http://ec.europa.eu/research/csfri/index_en.cfm#" .

Muiden toimintalinjojen tarkoitus on saada aikaan vahvemmat yhteydet innovatiivisten yritysten ja sopivien sijoittajien välille ylikansallisella tasolla ja antaa kaikissa jäsenvaltioissa perustetuille pääomasijoitusrahastoille mahdollisuus toimia ja investoida vapaasti kaikkialla EU:ssa vuoteen 2012 mennessä. Lisäksi komissio puuttuu pk-yritysten rahoitusfoorumin yhteydessä muun muassa niihin erityisiin rahoitusongelmiin, joita pienet innovatiiviset yritykset kohtaavat.

Uudessa sisämarkkinoiden toimenpidepaketissa tunnistetaan myös tarve luoda toimintaympäristö, jossa pk-yritykset voivat menestyä. Siinä ehdotetaan erityistoimia pk-yritysten pääomamarkkinoille pääsyn parantamiseksi ja hallintoympäristön yksinkertaistamiseksi.

Lisäksi komissio aikoo lisätä pk-yritysten tietoa muun muassa tukipalveluista rajat ylittävän kaupallisen toiminnan helpottamiseksi. Olemassa olevia verkostoja ja välineitä, kuten Yrittäjyyden Eurooppa -verkostoa, Solvit-verkostoa, Sinun Eurooppasi – Yritykset -portaalia ja eurooppalaista pk-yritysportaalia, hyödynnetään tässä tarkoituksessa.

Tiedonanto pk-yritysten tuen lisäämiseksi EU:n ulkopuolisilla markkinoilla on tarkoitus esittää vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä.

 
 

(1) Asiakirja KOM(2010) 546 lopull.
(2) Asiakirja KOM(2011) 48 lopull.

 

Nikolaos Chountisin laatima kysymys numero 38 (H-000076/11)
 Aihe: Komission päätelmät julkisen terveydenhuollon tarkastusviraston Siemens-yhtiötä ja julkisia sairaaloita koskevan skandaalin selvityksestä
 

Komissiolle esittämässäni kysymyksessä (29. heinäkuuta 2010), jossa käsiteltiin Siemens-yhtiön ja julkisten sairaaloiden välisiä sopimuksia, tiedustelin komissiolta, aikooko se pyytää toimivaltaisten yksiköiden tutkittavaksi julkisen terveydenhuollon tarkastusviraston asiaa koskevia päätelmiä ja aikooko se ilmoittaa asiasta OLAFille. Komission antamassa vastauksessa (28. syyskuuta 2010) ilmoitetaan, että komissio aikoo esittää Kreikan viranomaisille pyynnön saada käyttöönsä terveydenhuollon tarkastusviraston päätelmät hanketoimeksiannon antamisesta Siemens AG:lle, että se aikoo tarkastella saamiaan tietoja ja ryhtyä tarkoituksenmukaisiin toimiin.

Kysyn komissiolta seuraavaa: Katsooko se, että hankintamenettelyn laajamittainen käyttö oli oikeutettua? Tutkiiko se tarvikkeiden ja laitteiden hankintaan sekä palvelujen tarjoamiseen liittyviä epäselviä menettelyjä tai mahdollista ylihinnoittelua? Millaisiin toimiin se on ryhtynyt käsiteltyään asiaa koskevan selvityksen päätelmiä?

 
  
 

(EN) Komissio haluaa ilmoittaa arvoisalle parlamentin jäsenelle, että se tutkii kysymyksessä esiin tuotua asiaa. Tapauksen monimutkaisuuden takia selvitykset ovat kuitenkin edelleen käynnissä. Komissio ilmoittaa tuloksista mahdollisimman pian arvoisalle parlamentin jäsenelle.

 

Marina Yannakoudakisin laatima kysymys numero 39 (H-000077/11)
 Aihe: Kiinan yhden lapsen politiikka
 

Komissio on hyvin tietoinen Kiinan kiistanalaisesta yhden lapsen politiikasta. Eräs äänestäjä on kiinnittänyt huomioni eteläkiinalaisessa Guangdongin maakunnassa sijaitsevan Puningin kaupungin järkyttäviin tapahtumiin. Syytösten mukaan valtion perhesuunnitteluviraston viranomaisilla oli käsky ottaa kiinni enemmän kuin yhden lapsen synnyttäneiden naisten sukulaiset (myös pikkulapset ja vanhukset). Kiinni otetut perheenjäsenet suljettiin epäinhimillisiin ja kurjiin olosuhteisiin, kunnes kohteena olevat naiset suostuivat vakavan emotionaalisen pakon alla menemään lääkärikeskukseen, jossa heille tehtiin "korjaava leikkaus", joka on kiertoilmaus pakkosterilisaatiolle. Voiko komissio kommentoida Kiinan tapaa hoitaa sen kiistanalaista yhden lapsen politiikkaa? Katsooko komissio, että Kiinan viranomaiset uhmaavat selvästi monia kansainvälisen humanitaarisen oikeuden säännöksiä?

 
  
 

(EN) EU on ottanut esiin kysymyksen Kiinan syntyvyydensäännöstelypolitiikan täytäntöönpanosta ja pakkosterilisaatioista Kiinan viranomaisten kanssa useaan otteeseen. Aivan hiljattain, EU:n ja Kiinan ihmisoikeuksia koskevan vuoropuhelun yhteydessä toukokuussa 2010, Kiina totesi, ettei pakkosterilisaatio kuulu hallituksen politiikkaan ja että viranomaisiin, jotka määräävät pakkosterilisaatioita paikallistasolla, sovelletaan välittömästi kurinpitotoimia.

EU on kuitenkin huolissaan lukuisista tiedoista, joita tulee jatkuvasti esiin ja joiden mukaan paikallisviranomaiset steriloivat ihmisiä väkisin, mukaan luettuna tapaus Puningin kaupungissa, Guangdongin maakunnassa. Pakkosterilisaatiot rikkoisivat muun muassa kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevan YK:n yleissopimuksen, jonka Kiina on allekirjoittanut, 16 artiklan 1 kohdan e alakohtaa. EU ei tue Kiinan pakotetun syntyvyyden säännöstelyn politiikkaa. Se aikoo ottaa esiin kysymyksen pakkosterilisaatioista seuraavassa EU:n ja Kiinan välisessä ihmisoikeusvuoropuhelussa.

 

Ismail Ertugin laatima kysymys numero 40 (H-000080/11)
 Aihe: Jokitietojärjestelmän täytäntöönpano
 

EU:n toimielimet ovat toistuvasti sitoutuneet merkittävien eurooppalaisten vesistöjen laajamittaiseen suojeluun. Tämä on lisännyt yleistä tietoisuutta siitä, että kaikki rakennushankkeet merkitsevät peruuttamatonta puuttumista UNESCOn kulttuuriperinnöksi julistamien jokien biologiseen monimuotoisuuteen, mikä on yksi syy lisää käsitellä tätä aihetta poliittisesti hyvin varovasti.

Aikooko komissio tämän johdosta esittää hyvissä ajoin ennen ruoppauksen aloittamista rahoitussuunnitelman ja aikataulun, joilla taataan jokien kulkukelpoisuutta koskevien tietojen laaja-alainen hallinta ja resursseja säästävä liikenteen optimointi siten, että otetaan samalla huomioon kyseisen alueen ekologiset ja sosiaaliset edut? Miten komissio selittää sen, että toimintasuunnitelmassa vahvistettiin, että luokkaan VI kuuluvat alukset voivat liikennöidä koko Tonavalla, mikä on ristiriidassa muun muassa Vilshofen-Straubingin ponnistelujen kanssa, joilla pyritään löytämään ympäristöä säästävämpi vaihtoehto?

 
  
 

(EN) Kulkukelpoisuuden ja liikenteen optimoinnin osalta komissio tukee jokitietopalvelujen kehittämistä ja levittämistä. Nämä palvelut tarjoavat kapteeneille ja jokivarren viranomaisille lisätietoja vesiväylän kulkukelpoisuudesta ja liikenteenhallintaa varten.

Tiedonannossa Tonavan aluetta koskevasta EU:n strategiasta(1) todetaan seuraavaa: ”Poistetaan jokiliikenteen pullonkaulat, jotta tyypin VIb alukset voivat liikennöidä Tonavalla ympärivuotisesti vuoteen 2015 mennessä.” Tyypin VIb aluksilla viitataan Euroopan talouskomission(2) Euroopan sisävesiväylien kansainväliseen luokitukseen, ja se tarkoittaa työnnettäviä kytkyeitä, jotka koostuvat yhdestä työntöaluksesta ja neljästä proomusta. Tämä on yleisin alusmuodostelma Tonavalla. Suurin osa Tonavasta soveltuu tyypin VIb aluksille.

Samassa asiakirjassa todetaan: ”Komissio on vahvasti sitä mieltä, että on olennaista asettaa tavoitteita, jotta toimia voidaan kohdentaa ja priorisoida.” Näitä tavoitteita kehitetään nyt edelleen jäsenvaltioiden ja sidosryhmien kanssa, ja ne on tarkoitus saada viimeisteltyä ennen kesäkuun 2011 Eurooppa-neuvostoa. Vastaavasti asiakirjan sisältämät tavoitteet ovat esimerkinomaisia. Kulkukelpoisuustavoitteen, johon arvoisa parlamentin jäsen viittaa, osalta komissio on jo käynnistänyt laajat keskustelut asianomaisten kumppanimaiden kanssa joustavamman lähestymistavan omaksumiseksi Straubing-Vilshofenin osuuden kaltaisten erityistilanteiden kohdalla. Tätä pyydettiin myös yhteisessä julkilausumassa sisävesiliikenteen ja ympäristönsuojelun kehittämisen pääperiaatteista Tonavan jokialueella.

Toisaalta toimenpiteet tällaisten pullonkaulojen poistamiseksi on arvioitava ympäristövaikutusten arvioinnissa osuuden luonnonolojen, morfologian ja hydrologian mukaisesti. Ratkaisut kulkukelpoisuuden parantamiseksi on sovitettava yhteen muiden tavoitteiden kanssa, joita ovat muun muassa hyvän veden tilan saavuttaminen sekä kalojen vaellukselle tärkeän veden virtauksen katkosten vähentäminen. Tämä on otettu huomioon Tonavan aluetta koskevaa EU:n strategiaa koskevassa tiedonannossa ja toimintasuunnitelmassa.

Tämän jokiosuuden, Straubing-Vilshofenin, osalta tehdään parhaillaan komission tuella selvitystä, jonka perusteella lisäpäätökset tehdään.

 
 

(1) KOM(2010) 715 lopullinen.
(2) YK:n Euroopan talouskomissio.