Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2011/2644(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : B7-0224/2011

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

B7-0224/2011

Keskustelut :

PV 23/03/2011 - 17
CRE 23/03/2011 - 17

Äänestykset :

PV 24/03/2011 - 6.15
Äänestysselitykset
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P7_TA(2011)0118

Puheenvuorot
Keskiviikko 23. maaliskuuta 2011 - Bryssel EUVL-painos

17. Japanin tilanne ja ydinvoimaloita koskeva hälytystila (keskustelu)
Puheenvuorot videotiedostoina
PV
MPphoto
 

  Puhemies. (IT) Esityslistalla on seuraavana neuvoston ja komission julkilausumat Japanin tilanteesta ydinvoimalaitosten hätätilanne mukaan lukien.

 
  
MPphoto
 

  Győri, Enikő, neuvoston puheenjohtaja. (EN) Arvoisa puhemies, haluan aluksi esittää neuvoston puolesta surunvalitteluni Japanin kansalaisille, jotka ovat menettäneet läheisiään, ja monille muille, joita 10 päivän takaiset tapahtumat ovat tavalla tai toisella koskettaneet. Haluan myös ilmaista kunnioitukseni niiden ihmisten rohkeudelle ja lujuudelle, jotka taistelevat nyt selvitäkseen järkyttävän maanjäristyksen ja tsunamin seurauksista, sekä niiden, jotka yrittävät nyt selvitä ydinvoimaonnettomuuden seurauksista.

Euroopan unioni tukee japanilaisia tänä äärimmäisen vaikeana ja haastavana aikana. Me olemme jo antaneet Japanille apua hyvin käytännöllisellä tavalla. Samana päivänä, kun maanjäristys iski, Eurooppa-neuvosto pyysi korkeaa edustajaa ja komissiota ottamaan käyttöön kaiken mahdollisen avun. Euroopan unionin pelastuspalvelumekanismi käynnistettiin jäsenvaltioiden tarjoaman avun koordinoinnin helpottamiseksi.

Euroopan unioni vastasi hyvin nopeasti Japanin hallituksen avunpyyntöihin. Euroopan unioni on valmis vastaamaan edelleen Japanin viranomaisten pyyntöihin humanitaarisesta avusta ja kaikenlaisesta teknisestä tuesta sekä asiantuntija-avusta.

Haluaisin neuvoston puolesta kiittää erityisesti komission jäsen Georgievaa ja korkeaa edustajaa nopeista, kattavista ja hyvin koordinoiduista katastrofin vastatoimista. Japanissa toimivalla EU:n pelastuspalveluryhmällä on täysi tukemme. Yksittäiset jäsenvaltiot ovat myös olleet valmiita esittämään anteliaita avuntarjouksia.

On myös tärkeää mainita, että neuvoston on seurattava Japanin kriisin vaikutuksia makrotalouteen. Ministerit keskustelivat jo alustavasti aiheesta Ecofinin aamiaistapaamisessa 15. maaliskuuta.

Yksi suurimmista huolenaiheistamme on selvästi tilanne Fukushima Daiichin ydinvoimalaitoksessa. Haluaisin korostaa sitä tosiasiaa, että puheenjohtajavaltio Unkarin toimi viipymättä ottaen huomioon tapahtumien vakavuuden ja mahdolliset vaikutukset Eurooppaan erityisesti ydinriskin suhteen.

Me kutsuimme pikaisesti koolle atomikysymyksiä käsittelevän työryhmän ja ylimääräisen energianeuvoston Japanin tilanteen ja sen EU:lle mahdollisesti aiheuttamien jälkiseurausten arvioimiseksi sekä EU:n vastauksen pohtimiseksi.

Haluan korostaa, että neuvoston ensimmäinen viesti oli viesti solidaarisuudesta, myötätunnosta ja valmiudesta antaa humanitaarista ja teknistä apua. Viestissä kunnioitettiin myös Japanin kansan sitkeydettä ja lannistumattomuutta, varsinkin niiden, jotka yhä joutuvat ponnistelemaan Fukushiman tilanteen selvittämiseksi.

Heidän sitkeytensä näissä äärimmäisen vaikeissa olosuhteissa antaa nyt ydinvoimalaitoksen tilanteen suhteen toivoa, vaikka se onkin edelleen vakava. Suurin ongelma on tällä hetkellä se, että voimalaitoksen läheisyydessä on mitattu suuria saastepitoisuuksia.

Meidän on jatkettava tukeamme Japanille. Useat jäsenvaltiot auttavat joko kahdenvälisesti tai komission tai kansainvälisen atomienergiajärjestön eri koordinointimekanismien kautta. Kuten Unkarin maaseudun kehittämisestä vastaavalle ministerille Sándor Fazekasille kerrottiin ympäristöministerien kokouksessa, tällä hetkellä Fukushiman ydinvoimalaitoksen tapahtumat eivät vaikuta EU:n kansalaisiin. Jäsenvaltioiden säteilytasot ovat normaaleja, ja Japanista tuotavia elintarvikkeita valvotaan asianmukaisesti. Fukushiman ydinvoimalaitoksen onnettomuus vaatii kuitenkin EU:lta tehokkaita toimia.

Tästä tapahtumasta voidaan varmasti ottaa opiksi. Ydinvoimaturvallisuuden korkeiden standardien täyttäminen ja jatkuva parantaminen on EU:n sääntelyviranomaisten ja alan toimijoiden ensisijainen tehtävä. Jatkuvan parantamisen ajatus kuitenkin tarkoittaa, että meidän on otettava ensin tästä tapauksesta opiksi, vaikka sen aiheuttivat ulkoiset tekijät eivätkä voimalaitoksen toimintahäiriöt. Useat jäsenvaltiot ja alan toimijat ovat jo päättäneet tarkistaa ydinvoimalaitosten turvallisuuden, mikä on hyvä asia.

Energiaministerien neuvoston 21. maaliskuuta pitämän ylimääräisen kokouksen jälkeen Unkarin kansallisesta kehityksestä vastaava ministeri Tamás Fellegi kirjoitti puheenjohtaja Van Rompuylle selonteon ehdotuksesta stressitestien tekemisestä ydinvoimalaitoksissa ja muiden maiden, erityisesti naapuriemme, ottamisesta niihin mukaan. Testien soveltamisalaa ja menettelyjä pitäisi kehittää viimeaikaisten tapahtumien valossa ja kaikki käytettävissä oleva asiantuntemus pitäisi hyödyntää. Soveltamisalan suhteen on huomattava, että jokaisella ydinvoimalaitoksella on omat erityispiirteensä, ja siksi arvioinnissa voitaisiin käsitellä mahdollisesti seuraavia ydinalueita: tulvariskiä, seismistä riskiä, varajärjestelmiä ja hätämenettelyjä.

Euroopan ydinturvallisuuden sääntelyviranomaisten ryhmä, johon jäsenvaltiot osallistuvat täysipainoisesti, määrittelee tämän arvioinnin menettelyt kuulemalla asiaankuuluvia sidosryhmiä. On vaikea määrätä tälle tarkkaa päivää, mutta on selvää, että sen on oltava mahdollisimman pian.

Ydinvoimalaitosten turvallisuusongelma ei selvästikään pysähdy EU:n rajoille. Siksi on tärkeää ottaa mukaan EU:n ulkopuoliset naapurimaat. Arvioinnin täytyy kattaa sekä nykyiset että suunnitellut voimalaitokset, ja meidän on hyödynnettävä kaikin tavoin kansainvälisiä järjestöjä ja elimiä, kuten kansainvälistä atomienergiavirastoa, sekä muita kansainvälisiä liittoutumia, kuten G20-ryhmää, jotta saamme muut maat mukaan.

On ilman muuta tärkeää, että Japanin tilanteesta yleisölle välitettävä viesti on selvä. Haluan esittää siitä kaksi kommenttia. Ensinnäkin toimenpiteen uskottavuus riippuu siitä, olemmeko menettelyjen suhteen avoimia ja mikä on arvioinnin tulos. Toiseksi vaikka Japanin tilanne on vakava, meidän ei pidä antaa sellaista vaikutelmaa, että ydinturvallisuuskysymystä käsitellään tapauskohtaisesti ja vasta nyt. On tärkeää muistuttaa, että Euroopan unionilla on ollut yli 25 vuotta oikeudellisesti sitova kehys. Mitä tulee tähän nimenomaiseen ydinvoimakysymykseen, neuvosto seuraa tietysti tiiviisti tapahtumia ja palaa joka tapauksessa asiaan kesäkuussa.

Eurooppa-neuvosto tekee myöhemmin tällä viikolla tilannearvioinnin Japanin tilanteesta tragedian jälkeen. Minulla ei ole epäilystäkään siitä, että valtion- ja hallitusten päämiehemme haluavat edelleen ilmaista solidaarisuutensa Japanin kansalle samalla tavalla kuin minä nyt. Euroopan unioni on yhä valmis antamaan heille kaiken mahdollisen avun tänä vaikeana aikana. Toistan vielä kerran: ihailen heidän rohkeuttaan ja määrätietoisuuttaan.

 
  
MPphoto
 

  Günther Oettinger, komission jäsen. (DE) Arvoisa puhemies, arvoisat parlamentin jäsenet, komissio on ilmaissut Euroopan unionin solidaarisuuden Japanin kansalle ja hallitukselle. Olemme ilmaisseet syvän myötätuntomme. Mielestämme japanilaisten urheus ja rauhallinen asenne ansaitsevat äärimmäisen kunnioituksemme ja ihailumme.

Olemme koordinoineet aputoimintaa seuranta- ja tiedotuskeskuksen kautta niin, että olemme voineet tarjota yhdessä apua EU:lta. EU:n jäsenvaltioista 13 on toimittanut huopia, patjoja, vesisäiliöitä, telttoja ja hygieniavarusteita osana EU:n ensimmäistä yhteistä apupakettia. Odotamme lisää tarjouksia ja toimitamme ja jakelemme apulähetyksiä Japaniin lähipäivinä: torstaina – eli huomenna – ja perjantaina. Komission jäsen Georgieva on silloin itse paikalla.

Olemme tarjonneet myös apua ydinvoimalaitoskompleksiin, mutta apuamme ei ole vielä pyydetty. Mitä tulee ydinenergiaan, olemme tiiviisti yhteydessä kansainväliseen atomienergiajärjestöön Wienissä ja seuraamme, arvioimme ja analysoimme Japanin turvallisuustilannetta tiiviisti. Tarvitaan enemmän tietoja, ennen kuin ydinvoimalaitosonnettomuuden vaikutuksia voidaan arvioida. Tällä hetkellä oletamme, että japanilaiset insinöörit ja teknikot sekä Japanin hallitus saavat ydinvoimalaitoskompleksin hallintaansa ja katastrofin aiheuttamilta lisävaurioilta voidaan välttyä.

Me arvioimme, mitä tästä pitäisi ottaa opiksi Euroopassa. Sitä varten pidimme viime viikon tiistaina korkean tason konferenssin, johon osallistuivat kaikki jäsenvaltiot, kaikki ydinvoimalaitoksia käyttävät energiayhtiöt, kaikki ydinvoimalaitoksia rakentavat yritykset sekä jäsenvaltioiden ydinenergiaviranomaiset. Maanantaina pidettiin ylimääräinen energianeuvoston kokous, jonka kutsui koolle ministeri Fellegi.

On todettava, että EU:n jäsenvaltioiden ydinvoimalaitosten tilanteiden ja niitä koskevien kantojen välillä on suuria eroja. Neljässätoista maassa on ydinvoimalaitoksia. Niistä kolmessatoista ne ovat pitkän aikavälin energiapolitiikan osa, kun taas yhden – Saksan – strategiana on poistaa ydinvoima vähitellen käytöstä. Kolmessatoista maassa ei ole lainkaan ydinvoimaa, ja niistä kaksi – Puola ja Italia – harkitsee parhaillaan siirtymistä tai palaamista ydinenergiatuotantoon. Uusiutuvaa energiaa – ja sen 20 prosentin osuuden tavoitetta – lukuun ottamatta energialähteiden valinta kuuluu kansallisen lainsäädännön ja politiikan alaisuuteen. Me kunnioitamme sitä.

Tilanne eri osissa Eurooppaa vaihtelee huomattavasti – kaiken kaikkiaan Euroopassa tuotetaan 30 prosenttia sähköstä ydinenergialla, mutta Itävallassa osuus on lähes 0 prosenttia ja Ranskassa 80 prosenttia – mutta yhteisiä nimittäjiä on kaksi. Ensimmäinen, johon palaamme vuoden mittaan, on infrastruktuuri. Riippumatta siitä, mikä suunta energiapolitiikassa valitaan, sähkön, kaasun ja varastointikapasiteetin infrastruktuurin laajentamista – sekä laadun että kapasiteetin suhteen – on vauhditettava. Toinen on turvallisuus. Teollisuuslaitosten ja infrastruktuurin turvallisuus yleisesti ottaen ja ydinvoimalaitosten turvallisuus erityisesti ovat yhteinen asia, joka hyödyttää voimalaitosten työntekijöitä, Euroopan kansalaisia ja Euroopan luontoa.

Siksi me ehdotamme, että selvitämme, onko Japanin onnettomuuden jo tunnistettavissa olevat syyt ja niitä koskevan lisääntyvän tiedon huomioon ottaen mielekästä ja asianmukaista tehdä turvallisuustarkastus – stressitesti eli ylimääräinen testi, joka perustuu yhteisiin standardeihin ja kriteereihin ja jonka tavoitteena on vähentää edelleen riskejä 143 ydinvoimalaitoksessa, joita Euroopan unionissa on toiminnassa, sekä Euroopan unioniin rakennettavissa uusissa voimalaitoksissa.

Turvallisuudesta on hyötyä kaikille kansalaisille riippumatta siitä, onko siinä jäsenvaltiossa, jossa he asuvat, ydinvoimaa vai ei, suunnitellaanko siellä ydinvoimaa tai poistetaanko siellä ydinvoimaa asteittain käytöstä. Siinä on kyse erityisistä kriteereistä, kuten tulvista ja toiminta- ja turvallisuusriskeistä, maanjäristyksistä ja Japanissa saadusta tiedosta, jäähdytysjärjestelmistä ja niiden toiminnasta sekä sähköntuotannosta ja porrastetusta varavoimalaitteistosta, niin että jäähdytystä voidaan lisätä virta- tai varavirtayksiköillä silloinkin, kun on maanjäristysten ja tulvien riski. Niihin kuuluisi yleisiä kriteerejä kaikille ydinvoimalaitoksille sekä erityiskriteerejä kullekin erityiselle rakennustavalle, iälle, sijainnille, seismiselle riskille, tulvariskille ja muille tekijöille. Tähän erityistarkastukseen pitäisi kuulua myös esimerkiksi lentokoneiden maahansyöksyt, tietoverkkohyökkäykset ja terroristi-iskut.

Komission tarjous jäsenvaltioille on se, että se valmistelee ja koordinoi tätä yhdessä ydinenergiaviranomaisten kanssa. Tämä on vain tarjous, jonka hyväksyminen on vapaaehtoista. Jäsenvaltioiden itsensä vastuulla on päättää, haluavatko ne tehdä yleisen vai erityisen yhteisen stressitestin Euroopassa.

Edellinen puhuja mainitsi naapurivaltiot, jotka ovat turvallisuutemme kannalta aivan yhtä tärkeitä. Keskeisimpiä niistä ovat Sveitsi, Ukraina, Armenia, Turkki ja Venäjän federaatio. Kävin pitkän puhelinkeskustelun Ukrainan energiaministerin kanssa. Hän totesi, että hän osallistuisi mielellään, jos Euroopan unionissa tehtäisiin yleinen stressitesti – mikä on siis tarjous hänen puoleltaan. On selvää, että meidän valtuutemme stressitestin tekemiseen Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden ulkopuolella riippuu pitkälti siitä, pystymmekö organisoimaan tämän yhdessä Euroopassa. Jos osa jäsenvaltioista ei halua osallistua siihen, meillä on vähemmän valtuuksia tehdessämme tarjouksen Turkille, Ukrainalle, Venäjälle ja Sveitsille, kuin jos kaikki jäsenvaltiot olisivat samaa mieltä siitä, että tämä on tärkeä turvallisuustehtävä.

Siksi me haluamme laatia nämä turvallisuuskriteerit tulevina viikkoina ja teemme mielellämme yhteistyötä parlamentin lisäksi myös kaikkien Euroopan unionissa asiaan osallistuvien eli kansalaisjärjestöjen, energiayhtiöiden sekä voimalaitosten työntekijöiden, teknikoiden ja insinöörien kanssa tarkoituksena vähentää riskejä ja lisätä turvallisuutta entisestään. Olemme kiitollisia siitä, että presidentti Sarkozy haluaa käsitellä tätä koko aihetta G20-ryhmässä, ja siksi sillä on seurauksia sekä Euroopan että koko muun maailman ydinvoimalaitoksiin.

Tämä on meidän tilanteemme. Tiedotamme mielellämme parlamentille asioiden etenemisestä sen erityisvaliokuntien kautta – kuten olemme jo tehneet viime päivinä ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnassa sekä teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnassa – ja me odotamme innolla vastaavaa tukea Eurooppa-neuvostolta täällä Brysselissä huomenna ja ylihuomenna.

 
  
MPphoto
 

  Elmar Brok, PPE-ryhmän puolesta.(DE) Arvoisa puhemies, arvoisat neuvoston puheenjohtaja ja komission jäsen, hyvät kuulijat, olemme saaneet jälleen kerran muistutuksen luonnon voimasta ja näemme ihmisten kykyjen rajat ja sen, miten me olemme näiden luonnon mahtavien voimien armoilla. Tällaisina hetkinä voimme vain osoittaa solidaarisuutta japanilaisille – solidaarisuutta, joka näkyy ajatuksissamme ja rukouksissamme mutta myös käytännön apuna. Kun komission jäsen sanoo, että me annamme apua ja yritämme antaa ihmisille helpotusta ja tukea, se on tärkeä toimenpide, jolla ei tarjota vain suoraa apua vaan myös lohdutusta. Tiedän myös, että tätä eivät tee pelkästään valtion organisaatiot vaan monet Euroopan unionin kansalaiset ovat valmiita antamaan lahjoituksia, omaa rahaansa. Yksistään minun kotikaupungissani – jonka suojelija olen – kerättiin kolmessa päivässä 50 000 euroa, ja keräys jatkuu edelleen. Tätä tapahtuu kaikkialla Euroopassa. Se osoittaa, että tukea annetaan paljon.

Samanaikaisesti meidän pitäisi pysähtyä hetkeksi ajattelemaan eikä alkaa heti käyttää tilannetta hyväksi sisäisiä poliittisia päämääriämme varten. On kuitenkin selvää, että meidän on tarkasteltava ydinonnettomuudesta saatuja kokemuksia ja oppeja ja tehtävä stressitesti, ja toivon, hyvä komission jäsen, että teemme niin Euroopan tasolla – koska tällaisten onnettomuuksien sattuessa rajoilla ei ole merkitystä. Meidän on varmistettava, että luomme tarvittavat infrastruktuurit vaihtoehdoille ja tutkimme mahdollisia uusia energiahankkeita, jotka voisivat vastaavasti koskea esimerkiksi ilmastonmuutosta, työpaikkoja ja kilpailukykyä.

Meidän on myös ymmärrettävä, että "jäännösriskillä" on eri merkitys. Ihmiset eivät enää usko, että yritykset noudattavat kaikkia säännöksiä ja että kaikkea voidaan laskea. Japani muuttaa käsitystämme näistä asioista ja siksi meidän täytyy harkita uudelleen jäännösriskiä. Sillä on uusia seurauksia ja sen täytyy antaa aihetta uudelle harkinnalle ja uudelle politiikalle. Meidän pitäisi keskustella tästä asian vaatimalla maltillisuudella.

 
  
MPphoto
 

  Marita Ulvskog, S&D-ryhmän puolesta. – (SV) Arvoisa puhemies, yhtä talouden ja tekniikan näkökulmasta maailman kehittyneimmistä maista on kohdannut humanitaarinen kriisi. Se on ennen kaikkea murhenäytelmä kaikille ihmisille, joita se on koskettanut. Kuvat Japanista ovat sydäntä raastavia. Meidän on annettava heille kaikki mahdollinen tuki ja apu. Katastrofi kuitenkin osoittaa myös nyky-yhteiskuntiemme haavoittuvuuden. Se, mitä tapahtui Japanissa, voisi tapahtua myös muualla maailmassa – jopa täällä. Myös maissa, joiden turvallisuusvaatimukset ovat erittäin korkeat, turvallisuus voi osoittautua petolliseksi.

Nyt emme tietenkään voi yksinkertaisesti kuvitella, että ydinvoimaa ei olisi. Euroopassa on joitakin maita, joissa ei ole ydinvoimaa, mutta suurin osa niistä on siitä erittäin tai kokonaan riippuvaisia. Jotkin maat rakentavat uusia voimalaitoksia, ja jotkin maat poistavat niitä käytöstä. Tässä tilanteessa olemme nyt – tilanne on toisin sanoen eri jäsenvaltioissa erilainen haavoittuvuuden suhteen, mutta olemme kuitenkin tässä yhdessä ja meidän on suhtauduttava energiantuotantoon pitkäjänteisesti.

Meidän on yksinkertaisesti muutettava energiajärjestelmiämme niin, että riskit ja järjestelmien yksipuolisuus vähenevät. Meidän on vakavasti pyrittävä asettamaan etusijalle tutkimus ja kehitys sekä investoinnit, jotka liittyvät pitkällä aikavälillä kestäviin ja uusiutuviin energialähteisiin, ja laajennettava niitä. Euroopassa on valtava hyödyntämätön potentiaali, jota on verrattava siihen, että uusien ydinvoimalaitosten rakentaminen tekee meidät riippuvaisiksi niistä moniksi tuleviksi vuosikymmeniksi – toisin sanoen uudet investoinnit ydinenergiaan ovat keinoja lykätä ja estää uusiutuvan energian laajenemista, mikä tarkoittaa tulevaisuuden kiinnittämistä.

Sen sijaan meidän pitäisi nyt käydä vakava keskustelu EU:n uusiutuvan energian tavoitteiden nostamisesta ja päättää mahdollisimman pian sitovista energiatehokkuustavoitteista ja energiansaantimme pitkän aikavälin suunnitelmasta – siirtymisestä uusiutuvaan energiaan. Siksi kaikkien maiden ydinvoimalaitosten yhteinen stressitesti on välttämätön, mutta siihen tarvitaan pitkän tähtäimen ajattelua.

 
  
MPphoto
 

  Lena Ek, ALDE-ryhmän puolesta. (EN) Arvoisa puhemies, kuvat valtavasta maanjäristyksestä ja tsunamista Koillis-Japanissa ovat järkyttäviä. Ajatuksemme ja vilpitön myötätuntomme kohdistuvat niihin, jotka ovat menettäneet kotinsa ja rakkaimpansa.

Olemme tietysti myös tyytyväisiä EU:n apupakettiin. Fukushimassa henkilökunta työskentelee yhä ydinvoimalaitoksessa estääkseen säteilysaasteen lisääntymistä, ja sitä on luonnollisesti arvioitava perusteellisesti kaikkialla Euroopan unionissa – myös Brysselissä.

Olen tyytyväinen komission ehdottamaan stressitestiin, mutta mielestäni on lisättävä, että meillä ei olla vain stressitestiä, joka perustuu tekniikkaan ja maantieteeseen. Tarvitaan kaksi muutakin toimenpidettä. Toinen on kohdistettava turvallisuuskulttuuriin, jossa on selvästi ollut mahdotonta ennakoida moninkertaisia riskejä. Toinen on kohdistettava institutionaaliseen kehykseen ja siihen on liityttävä kansallisten sääntelyelinten ja ydinvoimayhtiöiden välisten suhteiden tarkastelu. Viranomaisilla ei myöskään pitäisi olla oikeutta auditoida itse itseään.

Kun me arvioimme katastrofin seurauksia, keskustelumme pitäisi perustua tietoon ja osaamiseen. Saatetaan tarvita – tai mielestäni tarvitaan – radikaaleja toimenpiteitä. Yhden asian pitäisi kuitenkin olla selvä: meidän on uudistettava energiantuotantomme ja turvauduttava uusiutuvaan energiaan, ja se on tehtävä nyt.

 
  
MPphoto
 

  Giles Chichester, ECR.-ryhmän puolesta. (EN) Arvoisa puhemies, haluan ilmaista ihailuni japanilaisten stoalaiselle sinnikkyydelle näiden suunnattomien luonnonvoimien edessä. Meidän on muistettava maanjäristyksen ja tsunamin äärimmäinen voima.

Olen tyytyväinen Euroopan ydinvoimalaitosten varotoimenpiteenä tehtäviin stressitesteihin ja muistutan samalla, että ydinvoima-ala on jo nyt maailmassa eniten säännelty ja turvallisuustietoinen, ja panen merkille Länsi-Euroopan ydinalan sääntelyviranomaisten järjestön WENRAn aiemmin tänä vuonna antaman julkilausuman siitä, miten uusista reaktoreista tehdään nykyisiä turvallisempia. On hyödyllistä vertailla hiili-, öljy- ja vesivoima-alojen turvallisuustietoja ydinvoima-alaan ajatellen onnettomuuksia, joissa on menetetty ihmishenkiä.

Arvoisa puhemies, näen tässä Japanin kammottavassa pilvessä hopeareunuksen – nimittäin sen, että maan jälleenrakentamis- ja korjaustyön pitäisi vakuutusyhtiöiden syvien taskujen suosiollisella avustuksella antaa valtava sysäys heidän taloudelleen, mistä olisi hyötyä muullekin maailmalle.

Kiitän ministeriä ja komission jäsentä huomaavaisista kommenteista, ja haluaisin sanoa jäsenvaltioille ja kaikille muillekin: älkää horjuko ydinvoiman suhteen nyt, kun sitä todella tarvitaan.

 
  
MPphoto
 

  Rebecca Harms, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät kuulijat, tämä tilanne tietysti edellyttää, että me autamme Japania kaikin mahdollisin tavoin ja kaikilla käytettävissämme olevilla resursseilla. Maa, jota on kohdannut sellainen katastrofi kuin Japania, tarvitsee kaiken mahdollisen avun. Mielestäni on kuitenkin merkille pantavaa, miten kevytmielisesti me ylistämme Japanin sankareita. Emme tunnu ymmärtävän sitä, että "sankareiksi" kehutut ihmiset tietävät paremmin kuin kukaan muu vaarantavansa henkensä ja että monet Fukushiman reaktorisydämen sulamista torjumassa olevat ovat jo kuoleman omia. Japanilaiset tietävät paremmin kuin mikään muu kansakunta maailmassa, millaista tuhoa ydinkatastrofi voi aiheuttaa. Heidän historiaansa hallitsevat Hiroshima ja Nagasaki. Jokainen lapsi Japanissa on tietoinen reaktorisydämen sulamisen seurauksista. Meidän pitäisi tiedostaa tämä, kun keskustelemme Japanista. Japanilaiset tietävät paremmin kuin kukaan muu, millaisia kauheuksia tämä tilanne aiheuttaa nyt ja tulevaisuudessa. Ehkäpä ukrainalaiset, jotka ovat todistaneet maansa yhden osan hävitystä 25 viime vuoden ajan, ovat ainoat, jotka voivat sanoa asiasta jotain.

Mielestäni nykyisissä Euroopassa käytävissä keskusteluissa, aivan kuten 25 vuotta sitten käydyissä, pitäisi käsitellä poliittisia vaikutuksia silloin, kun huomaamme, että omissa maissamme on käytössä tekniikkaa, jonka hallinnan saatamme menettää ja joka saattaa tuhota menneisyyden lisäksi myös nykyisyyden ja vaikuttaa salakavalasti myös tulevaisuuteen näiden laitosten lähistöllä ja laajemmillakin alueilla. En usko, että teemme niin, kun puhumme stressitesteistä, komission jäsen Oettinger. Meidän on oltava paljon rehellisempiä ja myönnettävä, että meillä Euroopan unionissa on ollut toiminnassa olevissa voimalaitoksissa usein tilanteita, joissa reaktorisydämen sulaminen on ollut lähellä. Tässä lyhyt luettelo niistä: Tihange Belgiassa, Civaux Ranskassa, Philippsburg Saksassa, Kozloduy Bulgariassa, Paks Unkarissa, Brunsbüttel Saksassa, missä tapahtui vetyräjähdys, Forsmark Ruotsissa, Barsebäck Ruotsissa, Blayais Ranskassa, Krümmel Saksassa – nämä ovat Tšernobylin jälkeen räikeimpiä tapahtumia, joiden syyt ovat erilaisia ja joissa reaktorisydämen sulaminen on ollut lähellä.

Miten meidän pitäisi tehdä sen suhteen, että reaktorisydämen sulaminen voisi tapahtua missä tahansa toiminnassa olevista voimalaitoksistamme? Teemmekö stressitestejä? Mielestäni näillä testeillä on merkitystä vain, jos niiden seurauksena laaditaan suunnitelma, joka osoittaa, mistä laitoksista ja mistä määritetyistä riskeistä aloitetaan, kun tästä erittäin riskialttiista tekniikasta luovutaan. Jos stressitestien tarkoituksena on rauhoitella kansalaisia ja jälleen kerran väittää, että meillä Euroopassa ei voi koskaan syntyä vastaavaa tilannetta kuin nyt Japanissa, mielestäni testit ovat vääriä. Muuten me osallistumme mielellämme päätöksentekoon siitä, kuka määrittelee stressitestit – tätä asiaa ei voida jättää ydinvoimalaitosyhtiöiden itsensä varaan – ja kuka toteuttaa testit ja arvioi ne. Tähänastiset vastaavat viranomaiset ovat liian usein sulkeneet silmänsä eurooppalaisissa voimalaitoksissa esiintyneiltä ongelmilta ja antaneet luvan voimalaitoksille, joiden ei olisi pitänyt koskaan selvitä vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelystä, kuten Euratom teki esimerkiksi Belenen ja Mochovcen tapauksissa.

 
  
MPphoto
 

  Bairbre de Brún, GUE/NGL-ryhmän puolesta.(GA) Arvoisa puhemies, muiden puhujien tavoin haluan ilmaista surunvalitteluni ihmisille, joita Japanin tragedia on koskettanut, tragedia, joka ei vieläkään ole päättynyt. Meidän on tehtävä kaikkemme auttaaksemme Japanin kansaa.

Meidän eurooppalaisten on otettava opiksi ensisijaisesti ydinturvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Erityisesti suhteessa "stressitesteihin", joita on tarkoitus suorittaa Euroopan ydinvoimalaitoksissa. Japanin tapahtumilla on vakavia seurauksia EU:n energiapolitiikkaan tulevaisuudessa.

Humanitaarinen katastrofi osoittaa, miten tärkeää on siirtyä kohti Eurooppaa ilman ydinvoimaa. Ydinenergia on kiellettävä, ja tarvitaan suuria investointeja kestävään ja uusiutuvaan energiaan. Myös ydinturvallisuuden sääntelyjärjestelmää on tarkistettava.

 
  
MPphoto
 

  Fiorello Provera, EFD-ryhmän puolesta, (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kuulijat, minäkin haluan ilmaista myötätuntoni ja ihailuni japanilaisten arvokkuutta, rohkeutta ja yhtenäisyyttä kohtaan katastrofitilanteessa, joka on kooltaan ja vakavuudeltaan maailmassa omaa luokkaansa. Japanilaisten käyttäytyminen on todella innostavaa meille kaikille, ja he ansaitsevat apumme.

Tästä kokemuksesta on otettava opiksi se, että Euroopan pelastuspalvelujärjestelmää on vahvistettava koordinoimalla toimia tiiviimmin, ihmisiä ja resursseja on saatava paremmin käyttöön niin, että voimme katastrofitilanteessa toimia nopeasti.

Mitä tulee ydinvoimaan, olisi virhe keskustella tästä aiheesta nykyisten tapahtumien aiheuttaman tunnevyöryn keskellä: aihe on siihen liian tärkeä ja sitä on käsiteltävä tieteellisistä lähtökohdista. On aivan oikein, että turvallisuustoimenpiteitä vahvistetaan nykyisissä ja seuraavan sukupolven voimalaitoksissa ja että vanhat ja turvattomammat laitokset poistetaan käytöstä, mutta meidän on vältettävä aiheen poliittista hyväksikäyttöä ja oltava varovaisia ja käytännöllisiä, kuten kollega Brok sanoi. Meidän on muistettava, että samalla Fukushiman alueella maanjäristys romahdutti padon, mikä aiheutti monia uhreja, mutta se ei saa meitä ajattelemaan patojen poistamista käytöstä tai uusien rakentamista, ja siksi pyydän varovaisuutta, tarkkaavaisuutta ja avoimuutta tulevaisuudessa.

 
  
MPphoto
 

  Bruno Gollnisch (NI).(FR) Arvoisa puhemies, Japanin koillisosassa sijaitsevaa Tōhokun aluetta kohdannut järkyttävä katastrofi on luonnollisesti herättänyt myötätuntoa ja sääliä kaikissa eurooppalaisissa. Sen lisäksi meidän on tietysti osallistuttava pelastustoimiin, koska tilanne Japanissa on uskoakseni kaikkea muuta kuin vakaa. Japani on merkittävä maa, äärimmäisen kunnioitusta herättävä, vahva ja urhea maa, joka on tietoinen velvollisuuksistaan mutta jossa byrokratia vaikuttaa samalla tavalla kuin muuallakin aloitteita lamauttavasti.

Yksi tästä katastrofista saatava opetus on se, että tehokkain hätäapu on loppujen lopuksi meriteitse saapuva. Se tietysti edellyttää, että lähistöllä on riittävästi välineistöä.

Tilanne ei ole vakaa, ja monet kodittomat ihmiset kärsivät yhä kylmästä ja nälästä. Me uskomme, että tästä tragediasta on saatu opetukset: ensinnäkin se, että aina toteutuu pahin. Titanic rakennettiin uppoamattomaksi laivaksi. Sanottiin, että edes Jumala ei pystyisi sitä upottamaan. Silti se upposi neitsytmatkallaan vedenpitävistä laipioista huolimatta, koska insinöörit eivät ajatelleet, että sen mittakaavan kokoinen vuoto olisi mahdollinen.

No, pahin käy aina toteen, maanjäristys ja tsunami yhdessä olivat tietysti pahin mahdollinen kuviteltavissa oleva tapahtuma. Tulee kuitenkin uusia maanjäristyksiä, tulee suuri Kanton maanjäristys, jota odotetaan tapahtuvaksi minä hetkenä hyvänsä. Se voi tapahtua myös Kaliforniassa, Italiassa tai Karibialla. Kuten on todettu, meidän on siksi oltava varautuneita tähän tehostamalla pelastuspalvelua.

Toinen ja viimeinen opetus on se, että paniikille ei silti saa antaa periksi. Meille ei voi sanoa, että meidän pitää luopua ydinenergiasta radioaktiivisen laskeuman vaarallisuuden vuoksi ja lopettaa samanaikaisesti fossiilisten polttoaineiden käyttö, koska siinä pääsee hiilidioksidia ilmakehään. Valinta on tehtävä.

 
  
MPphoto
 

  Sandra Kalniete (PPE).(LV) Arvoisa puhemies, japanilaisia on kohdannut valtava epäonni. Haluan ilmaista syvän myötätuntoni kärsimyksiä kokeneiden ja menehtyneiden perheille ja läheisille. Japanilaisten osoittama jalomielisyys ja maltillisuus tänä koettelemusten aikana on erittäin kunnioitettavaa ja hyvä esimerkki koko maailmalle. Japanilla on paljon tehtävää tuhoutuneiden alueiden palauttamisessa entiseen tilaansa, mihin tarvitaan huomattavasti voimavaroja, kuten sisäisiä investointeja. Siksi pyydän, että Euroopan unionin ja Japanin huippukokouksessa 25. toukokuuta tehdään päätös Euroopan unionin ja Japanin välistä vapaakauppasopimusta koskevien neuvottelujen aloittamisesta. Tämän sopimuksen pitäisi hyödyttää kumpaakin osapuolta. Sen pitäisi taata kummallekin osapuolelle yhdenvertaiset markkinoille pääsyä koskevat ehdot sekä tavaroiden että palvelujen ja maataloustuotteiden suhteen. Vapaakauppasopimus voisi muodostua yhdeksi välineeksi Japanin kolmannessa alussa, joksi Japanin pääministeri on tilannetta värikkäästi nimittänyt. Tsunamin Fukushiman ydinvoimalaitoksessa aiheuttama onnettomuus on herättänyt suurta huolestusta kaikkialla maailmassa. Meidän täytyy osoittaa kunnioitusta ja kiitollisuutta sankareille, jotka tekevät oman henkensä uhalla töitä ydinreaktorin tilanteen vakauttamiseksi. Japanilaiset insinöörit ja ydinvoima-asiantuntijat saavat nyt onnettomuuksien ehkäisystä ainutlaatuista kokemusta. On tärkeää, että koko maailma ottaa opiksi tästä kokemuksesta. Fukushimasta saaduista kokemuksista täytyy olla hyötyä ihmiskunnalle niin, että ne muodostavat perustan ydinvoimalaitosten testaamiselle ja parempien turvallisuuskriteerien kehittämiselle. Lopuksi vahvistan jälleen kerran, että Euroopan unionin täytyy auttaa kaikin mahdollisin tavoin Japania, joka on yksi läheisimmistä kumppaneistamme. Kiitos.

 
  
MPphoto
 

  Nessa Childers (S&D). - (EN) Arvoisa puhemies, Japania 12 päivää sitten kohdanneiden traagisten tapahtumien jälkimaininkina on herännyt kaksi puheenaihetta. Ensimmäinen on ollut japanilaisten esimerkillinen toiminta, josta maanjäristykselle alttiiden maiden pitäisi ottaa mallia: kaupungeissa on oltu siihen rakenteellisesti valmistautuneita, pelastuspalvelu on toiminut nopeasti ja japanilaiset ovat osoittaneet innoittavaa sinnikkyyttä. Toinen aihe, Fukushiman ydinlaskeuma, on sen sijaan vaikeampi.

Japani ottaa varmasti nopeasti opiksi näistä tapahtumista, ja Euroopan on myös otettava nämä opetukset huomioon ja vastatoimemme voidaan jakaa kahteen alueeseen. Ensimmäinen on EU:ssa toimivien ydinvoimalaitosten turvallisuuden varmistaminen. Olen tyytyväinen testaussuunnitelmiin ja haluan korostaa, että jäsenvaltioilla on oltava ydinvoimalaitosten turvallisuutta ja erittäin myrkyllisen ydinjätteen varastoimista koskevat yhteiset säännöt. Se on erityisen olennaista oman maani Irlannin itäisessä vaalipiirissä. Suurin tällaisen aineksen varasto sijaitsee Sellafieldin ydinvoimalaitoksessa Englannissa vain 280 kilometrin päässä Louthin kreivikunnasta.

Toisen vastauksemme pitäisi koskea ydinvoiman tulevaisuutta kokonaisuudessaan. Tähän liittyen on sovittava täydellisestä uusien ydinvoimalaitosten rakentamisen lopettamisesta. Uusiutuvaan energiatuotantoon ja energiatehokkuuden lisäämiseen on investoitava, jotta varmistetaan riittävä energiansaanti EU:ssa.

 
  
MPphoto
 

  Johannes Cornelis van Baalen (ALDE). - (EN) Arvoisa puhemies, tuen suhteista Japaniin vastaavan valtuuskunnan jäsenten Bruno Gollnischin ja Sandra Kalnieten puheita, joissa he osoittivat kunnioitusta ja myötätuntoa japanilaisille. Meidän on kuitenkin myös otettava tapahtuneesta opiksi, ja se tarkoittaa, että tällä mahdollisella ydinkatastrofilla pitäisi olla kansainvälinen ulottuvuus. Kaiken on oltava ehdottoman avointa. Meidän on selvitettävä, miksi Kansainvälisen atomienergiajärjestön varoitusta ei noudatettu. Tästä varoituksesta ei ole keskusteltu lainkaan. Meidän pitäisi selvittää, mitä tapahtui.

Olen samaa mieltä kaikkien niiden kanssa, jotka sanovat, että meidän pitäisi yhdistää jälleenrakennusponnistelumme. Siksi vapaakauppasopimus on erityisen arvokas ja meidän pitäisi tehdä se mahdollisimman pian.

 
  
MPphoto
 

  Mirosław Piotrowski (ECR).(PL) Arvoisa puhemies, Euroopan parlamentin suhteista Japaniin vastaavan valtuuskunnan jäsenenä haluan ensin ilmaista myötätuntoni ja solidaarisuuteni Japanin kansalle, jota on kohdannut tämä valtava katastrofi. Se on vaatinut lähes 10 000 ihmisen hengen, yli 16 000 ihmistä on kadoksissa ja nämä luvut muuttuvat jatkuvasti. Maanjäristys ja tsunami ovat aiheuttaneet käsittämätöntä tuhoa. Tappioiden arvioidaan olevan jo 300 miljardia Yhdysvaltojen dollaria.

Vaikka Japani ei ole pyytänyt Euroopan unionilta apua, emme voi pysytellä passiivisina tämän suuruusluokan tragedian edessä. Suurinta huolta herättää Fukushiman ydinvoimalaitoksen vaurioituminen. Joidenkin asiantuntijoiden mielestä tilanne on vakava ja voi johtaa Tšernobylin tapahtumien toistumiseen. Puheenjohtajavaltio Unkarin ja Catherine Ashtonin julkilausuma humanitaarisesta avusta ja asiantuntija-avusta pitäisi toteuttaa käytännössä mahdollisimman pian tiiviissä yhteistyössä Japanin hallituksen kanssa.

 
  
MPphoto
 

  Claude Turmes (Verts/ALE).(DE) Arvoisa puhemies, japanilainen yhtiö Toshiba ja muut ydinvoimalaitoksia rakentaneet kirjoittivat vain 14 päivää sitten mainosesitteisiinsä, että niillä on maailman turvallisimmat ydinvoimalaitokset – ja mehän väitämme myös, että Euroopassa on ehdottomasti turvallisimmat ydinvoimalaitokset.

Mielestäni tämän Japanissa sattuneen äärimmäisen vakavan ja traagisen onnettomuuden pitäisi osoittaa selvästi, miten järjetöntä on verrata ydinvoimalaitoksia tuulipuistoihin, energiatehokkuuteen tai aurinkovoimaan keskusteltaessa ilmastonmuutoksen torjumisesta. Lisäksi ajatus vähähiilisestä teknologiasta on yksinkertaisesti väärä. On nähtävä kaikkien teknologioiden kokonaisriski. Hyvä komission jäsen Oettinger, esitän teille nyt seuraavan konkreettisen kysymyksen: eikö teidän pitäisi nyt sisällyttää energiaa koskevaan etenemissuunnitelmaan 2050 edes yksi skenaario, joka esittää, mitä voidaan saavuttaa yhdistämällä 100 prosenttia uusiutuvaa energiaa ja energiatehokkuus toisiinsa? Se on vähintä, mitä Euroopan unionin kansalaiset voivat odottaa.

Stressitesteistä haluan sanoa, että me kannatamme niitä, mutta niiden on oltava pakollisia ja niiden on oltava eurooppalaisia. Kansalliset viranomaiset manipuloivat ensimmäistä pankkien stressitestiä liikaa niin, että muutama pankki jätettiin pois. Tarvitsimme toisen stressitestikierroksen asian selvittämiseksi. Toinen tärkeä seikka on "riippumaton asiantuntemus". Arevaa edustava Lauvergeon ja E.ON:ia edustava Teyssen, komission Euratom-virkamiehet, Wienin ydinvoima-asiantuntijat ja kansalliset ydinvoiman vahtikoirat ovat todella kaikki puolueellisia. Edes kansalliset viranomaiset eivät myönnä, että puoli vuotta sitten suunnitellut turvallisuustestit eivät ole enää asianmukaisia. Me tarvitsemme siis riippumattomia asiantuntijoita. Muuten on vaarana, että saamme kuulla vain puolueellisia mielipiteitä.

Lopuksi haluan lisätä, että suosittelen teitä komission jäsen Oettinger olemaan varovainen, kun puhutte presidentti Sarkozysta suurena maailmanlaajuisen ydinturvallisuuden puolustajana. Jos olisin te, olisi hieman varovaisempi.

 
  
MPphoto
 

  Sabine Wils (GUE/NGL).(DE) Arvoisa puhemies, Japania uhkaa yhä ydinreaktorin sulaminen. Fukushiman ydinvoimalaitoksen säteily lisääntyy voimakkaasti. Tämä on jälleen yksi hirvittävä osoitus siitä, miten ydinvoimaa on mahdotonta hallita. Siksi me vaadimme luopumaan välittömästi ydinenergiasta. Ydinenergia tuottaa energiayhtiöille voittoa, mutta onnettomuuden sattuessa hinnan maksavat kansalaiset. Sen vuoksi EU:n täytyy välittömästi esittää ydinvoimalaitostoiminnalle vaatimus pakollisesta vastuuvakuutuksesta. Sen on katettava kaikki terveys-, omaisuus- ja esinevahingot kaikissa jäsenvaltioissa. Euroopan unionin pitäisi lopultakin lopettaa ydinenergian tukeminen ja lakkauttaa Euratomin perustamissopimus. Veronmaksajien miljardeja virtaa yhä vaaralliseen suuren riskin tekniikkaan, kun taas turvalliset vaihtoehdot, kuten uusiutuvat energiamuodot, saavat liian vähän rahoitusta

 
  
MPphoto
 

  Mario Mauro (PPE). - (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kuulijat, minun mielestäni olisi vakava virhe muuttaa tämä keskustelu jonkinlaiseksi nykyajan riskien vastaiseksi oikeudenkäynniksi. Meidän on tunnustettava, että tieteen ja tekniikan ansiosta me elämme pidempään ja paremmissa olosuhteissa ja suhtaudumme tulevaisuuteen luottavaisemmin. Myös elintarviketurvallisuuden, hyvinvointijärjestelmämme ja edistyksellisen maailmamme olosuhteet ovat parempia juuri siksi, että on voitu käyttää ja hyödyntää tiedettä ja tekniikkaa.

Tässä ajattelutavassa on tietysti riskinsä, mutta voimme selvitä niistä, jos pystymme yhdistämään voimamme ja käsittelemään kansainvälisen yhteisön päivittäin kohtaamia ongelmia. Varsinkin kollega Brock oli oikeassa sanoessaan, että meidän on pyrittävä ymmärtämään, että emme vielä tiedä kaikkea eikä meillä kaikesta edistyksestämme huolimatta ole vastausta kaikkiin luonnon ihmisille aiheuttamiin ongelmiin, mistä tämä maanjäristys nimenomaan muistuttaa meitä. On hyvin todennäköistä, että vaikka esimerkiksi sata vuotta sitten Messinassa tapahtunut maanjäristys oli voimakkuudeltaan paljon pienempi, se johti yli 100 000 ihmisen kuolemaan, koska tekniikka ja tiede eivät olleet vielä yhtä kehittyneitä kuin nyt.

Sen pitäisi antaa selvät suuntaviivat tulevaisuudelle: tiede ja tekniikka ovat välineitä, joiden hyödyntämiseen parhaalla mahdollisella tavalla tarvitaan hyvää politiikkaa. Siksi tarvitaan hyvää politiikkaa, jota me teemme toimieliminä yhdessä, jotta voidaan selvittää, onko meillä nyt olemassa ratkaisuja, joilla voidaan siirtyä tämän päivän atomiajasta tulevaisuuteen, vai pitääkö meidän jatkaa näiden välineiden käyttöä pitkällä aikavälillä meidän kaikkien tarvitseman kehityksen tukemiseksi.

Tänään meitä kuitenkin kehotetaan tekemään jotain aivan muuta, erityisesti ryhtymään toimiin hädässä olevien ihmisten auttamiseksi. En ole kuullut puhuttavan tästä paljoakaan täällä parlamentissa, koska me kaikki olemme huolestuneita poliittisesta keskustelusta, johon pyritään vetämään mukaan tulevaisuuden ongelmia, jotka eivät oikeasti liity mitenkään esityslistalla olevaan aiheeseen.

 
  
MPphoto
 

  Daciana Octavia Sârbu (S&D).(RO) Arvoisa puhemies, Japanin tämänhetkinen kriisi aiheuttaa huolta ydinvoimalaitosten turvallisuudesta kaikkialla maailmassa. Meidän velvollisuutemme on kysyä itseltämme, miten kestäviä ja turvallisia omalla alueellamme olevat ydinvoimalaitokset ovat.

Tulen Romaniasta ja maani kansalaiset ovat aivan oikeutetusti huolestuneita Cernavodăn ydinvoimalaitoksen turvallisuudesta erityisesti siksi, että se on herättänyt lehdistössä viimeaikoina paljon kysymyksiä.

Uskon vakaasti, että Romanian lisäksi myös muissa jäsenvaltioissa suuri yleisö ihmettelee, olisivatko he riittävän hyvin suojattuja, jos tapahtuisi luonnonkatastrofi, joka voisi vaikuttaa ydinvoimalaitoksiin.

Saksa päätti viime viikolla tarkastaa perusteellisesti ydinenergiaa tuottavat järjestelmänsä. Japanin tapahtumien vuoksi on ehdottoman välttämätöntä tarkistaa pikaisesti ydinturvallisuustilanne koko Euroopan unionissa. Kaikkien jäsenvaltioiden pitäisi valvoa näitä voimalaitoksia tiukasti ja kattavasti.

Euroopan komission on varmistettava, että ydinturvallisuusdirektiivi saatetaan asianmukaisesti osaksi jäsenvaltioiden kansallista lainsäädäntöä, ja valvottava näiden voimalaitosten tilaa tiiviisti yhdessä jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa.

Japanin traaginen tilanne tuo jälleen kerran esiin sen, että meidän on tehtävä kaikkemme nopean toiminnan mekanismien luomiseksi, jotta pystymme selviämään katastrofeista.

 
  
MPphoto
 

  Charles Goerens (ALDE). - (FR) Arvoisa puhemies, muutama sana Japanista. Ensinnäkin on tehtävä kaikki mahdollinen japanilaisten kärsimysten lieventämiseksi, sillä he ansaitsevat kaiken myötätuntomme ja solidaarisuutemme.

Toiseksi kahden luonnonkatastrofin – maanjäristyksen ja tsunamin – lisäksi on kolmas katastrofi, joka on ydinvoiman ja siten ihmisen aiheuttama. Kaiken tästä aiheesta sanotun voi tiivistää yhteen sanaan: keskeytykseen. Olemme todellakin keskellä ajattelutavan muutosta, jossa on pohjimmiltaan kyse kahdesta kysymyksestä: mitä pitäisi muuttaa ja mistä voimme aloittaa muutoksen energiantuotannossa?

Voimme olla varmoja siitä, että jos fossiiliset polttoaineet ja ydinenergia loppuisivat, saisimme hyvin nopeasti tarkemman kuvan uusien energialähteiden kehittämismahdollisuuksista. Odotamme, että Euroopan unioni määrittelee uudelleen tätä aihetta koskevan strategiansa. Jotta se toteutuisi, tarvitaan näkemys, tahdonvoimaa ja tarkka etenemissuunnitelma.

 
  
MPphoto
 

  Bas Eickhout (Verts/ALE). - (NL) Arvoisa puhemies, haluaisin aluksi onnitella komission jäsen Oettingeria siitä, että hän sai niin hyvän lähdön. Saitte tosiaankin lentävän lähdön viime viikolla, mutta sen jälkeen näytätte joutuneen alamäkeen. Teidän on kuitenkin todella selvitettävä tämä nyt ja selvennettävä kantaanne, koska te sanoitte, että viime viikolla, että meidän pitäisi käydä keskustelu Euroopasta ja Euroopan tulevaisuudesta ilman ydinenergiaa. Ette ole toistanut sitä sen jälkeen, vaikka juuri sen pitäisi olla nyt keskustelumme aiheena. Monet tutkimukset, tieteelliset tutkimukset ovat toistuvasti osoittaneet, että ympäristötavoitteet on mahdollista saavuttaa ilman ydinenergian käyttöä. Euroopassa selvittäisiin pelkällä kestävällä energialla. Sen pitäisi olla tämänpäiväisen keskustelumme aihe.

Ydinenergian kannattaminen tai vastustaminen on poliittinen valinta. Meidän ei pitäisi joutua perustelemaan, miksi me vastustamme ydinenergiaa. Sitä kannattavien sen sijaan pitäisi perustella kantansa. Siksi stressitesti on tärkeä.

Minulla on teille komission jäsen Oettinger kaksi tärkeää kysymystä. Ensinnäkin, miten kriteerit määritetään? Miten varmistetaan niiden riippumattomuus? Toiseksi: Mitä tapahtuu, jos ydinvoimalaitos ei läpäise stressitestiä? Millaisia seurauksia sillä sitten on?

 
  
  

Puhetta johti
varapuhemies Libor ROUČEK

 
  
MPphoto
 

  Lena Kolarska-Bobińska (PPE).(PL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, Japanin tapahtumat ovat koskettaneet meitä kaikkia erittäin syvästi. Annamme tunnustusta niille ihmisille, jotka henkensä uhalla pyrkivät selviytymään kolmen samanaikaisesti sattuneen tapahtuman seurauksista. Nämä tapahtumat olivat maanjäristys, tsunami sekä ydinvoimalaonnettomuus. Tämä tragedia on herättänyt vahvaa myötätuntoa, ja näin ollen se on myös käynnistänyt Euroopassa parhaillaan käytävän keskustelun ydinenergian ja Euroopan energiastrategian tulevaisuudesta. Hyväksyimme hiljattain Euroopan energiastrategian aina vuoteen 2020 saakka. Nyt sitä on kuitenkin tietyllä tavalla horjutettu, vaikka hyväksymmekin strategiassa ydinenergian. Toteamme strategiassa, että siihen olisi yksinkertaisesti liitettävä tiukat turvallisuusehdot. Se on kuitenkin hyväksyttävä osa useiden maiden energiavalikoimaa.

Minusta vaikuttaa siltä, että tällä keskustelulla olisi myös parannettava Euroopan laajuista energiayhteistyötä, ja tätä olemmekin vaatineet mietinnössämme. Sen lisäksi, että meidän on nyt parannettava turvallisuusvaatimuksia, meidän on myös lujitettava Euroopan atomienergiayhteisöä ja siirryttävä kohti Euroopan energiayhteisöä. Euroopan komission on vaadittava parempaa yhteistyötä jäsenvaltioiden välillä sekä ydinenergiapolitiikan eurooppalaistamista. Stressitestien ei pitäisi olla vapaaehtoisia. Jotkut maat käyttävät niitä, jos haluavat, ja toiset taas eivät käytä. Tämän on oltava osa rakennelmaa, jonka on loppujen lopuksi oltava yhteinen ydinenergiapolitiikka.

Meidän olisi myös edistettävä uusia tekniikoita. Euroopan koko energiastrategia perustuu hajauttamiseen ja monipuolistamiseen. Tämä on tilanne, joten meidän olisi harkittava pienten ja keskisuurten ydinreaktorien edistämistä. Ne maksavat vähemmän, ne on rakennettu moduuleina, minkä vuoksi niiden turvallisuutta on helpompi testata. Ehkä kansalaiset pitäisivät tätä muotoa hyväksyttävämpänä, koska emme voi poistaa aivan kokonaan tätä energiamuotoa.

 
  
MPphoto
 

  Zigmantas Balčytis (S&D). - (LT) Arvoisa puhemies, Japani on kokenut käsittämättömiä seurauksia luonnonkatastrofin ja ydinonnettomuuden johdosta. Liettuan kansalaiset keräävät aktiivisesti varoja ja yrittävät kaikin mahdollisin tavoin osallistua maan uhrien auttamiseen. Muistamme nyt ja aina Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuuden tuskalliset seuraukset, joista tämän alueen kansalaiset joutuvat kärsimään vielä kolmen vuosikymmenen jälkeen. Japanin katastrofi pakottaa meidät punnitsemaan perusteellisesti ydinenergian turvallisuuteen liittyvää kysymystä. Emme voi hallita luonnonmullistuksia, joten meidän olisi ainakin varmistettava, että luonnonkatastrofit eivät aiheuta lisää ja erityisen tuskallisia ydinkatastrofeja. Kannatan nykyisten infrastruktuurien tarkistamista ja uusien mahdollisuuksien luomista, mutta meidän on analysoitava perusteellisesti Japanin ydinvoimalan tapahtumia, etenkin ottamalla huomioon Tšernobylin tapaus. Meidän on tehtävä päätelmiä ja otettava käyttöön toimia, joiden ansiosta voimme tiukentaa ydinturvallisuutta merkittävästi koko Euroopassa.

 
  
MPphoto
 

  Chris Davies (ALDE). - (EN) Arvoisa puhemies, huoltani ydinvoimateollisuudesta varjostaa huoleni ilmastonmuutoksesta, ja olen nyt sitä mieltä, että ydinvoimalla on suuri merkitys maapallon lämpenemisen torjumisessa. Tämä piti paikkansa ennen Japanin onnettomuuksia, ja se pitää paikkana myös nyt. Meillä on tietenkin vielä opittavaa. Ongelmia on suunnittelussa, riittämättömässä sääntelyssä, riippumattomuus on riittämätöntä, ja tietenkään ydinreaktoreita ei pidä rakentaa maanjäristysalueille.

Me elämme kuitenkin vaarojen maailmassa. Kaikkialla kaupungeissamme on kemiantehtaita, joihin kaikkiin liittyy valtavia potentiaalisia riskejä, mutta me hallitsemme näitä riskejä ja elämme niiden kanssa. Vuosikymmenien saatossa on sattunut hirveitä junaonnettomuuksia, emmekä silti sulje rautateitä niiden vuoksi. Olemme ottaneet tapahtumista opiksemme, ja parannamme turvallisuutta. Näin meidän on toimittava myös ydinteollisuuden kohdalla.

 
  
MPphoto
 

  Romana Jordan Cizelj (PPE). - (SL) Arvoisa puhemies, mikäli aiomme pitää vakavasti kiinni ilmastotavoitteistamme, ydinenergian on oltava edelleen osa energiavalikoimaamme. Sen vuoksi keskustelujemme ei pidä olla ideologisia. Tarvitsemme ennen kaikkea vastauksia lukuisiin kysymyksiin, kuten siihen, mikä oli onnettomuuden pääsyy ja miten se olisi voitu estää. Romahtivatko vastuu-, toimeenpano- ja valvontajärjestelmät? Oliko turvallisuuskulttuuri heikko yhdessä ydinvoimaloista? Mitkä ovat vaihtoehdot säilyttää käytettyä ydinpolttoainetta nykyistä turvallisemmin? Oliko sääntelyviranomainen liian heikko, eikä ryhtynyt ajoissa toimiin? Tässä on muutama esimerkki. Tarvitsemme vastauksia näihin kysymyksiin, ja sen jälkeen voimme ryhtyä vastuullisiin poliittisiin toimiin.

Mitä vastuun ottaminen poliittisista toimista todellisuudessa tarkoittaa? Meidän on saavutettava yhteiskunnallinen yhteisymmärrys hyväksyttävistä tekniikoista, etenkin ydinvoimaloiden roolista. Meidän on varmistettava, että turvallisuuden painottamisen periaatetta noudatetaan. Meidän on laadittava lainsäädäntöpuitteet, joilla voitaisiin tarjota asianmukaiset rahoitusvarat ja inhimilliset voimavarat monimutkaisten tekniikoiden turvalliseen toimintaan. Meidän on edistettävä korkeatasoisen ja riippumattoman ydinenergia-alan ammatin kehittämistä, sitä koskevaa jatkuvaa koulutusta ja taitojen siirtämistä vanhemmilta nuoremmille sukupolville. Meidän on arvioitava sääntelyelinten pätevyyttä ja riippumattomuutta, koska niillä on tärkeä tehtävä turvallisuuskulttuurin varmistamisessa. Lisäksi meidän on varmistettava, että erittäin radioaktiivinen jäte ja käytetty ydinpolttoaine hävitetään turvallisesti.

Lopuksi haluan ottaa esiin yhteiset turvallisuusvaatimukset. Olemme nykyään kaikki samaa mieltä siitä, että tarvitsemme niitä todella, mutta muistelkaa vuotta 2009, kun keskustelimme ydinturvallisuusdirektiivistä. Jopa silloin Euroopan parlamentti vahvisti yhteiset eurooppalaiset vaatimukset, joita neuvosto ei valitettavasti vahvistanut. Tuolloin Euroopan parlamentti osoitti, että se oli ottamassa oikean suunnan. Näin ollen minusta on korkea aika, että Euroopan parlamentille annetaan enemmän toimivaltaa ydinenergia-alalla, ja meidän olisi saatava aikaan toimielinten välinen sopimus, jotta saisimme yhteispäätösvaltuudet.

 
  
MPphoto
 

  Ildikó Gáll-Pelcz (PPE).(HU) Arvoisa puhemies, haluan ensinnäkin ilmaista syvää myötätuntoni ja toiseksi kunnioitustani Japanin kansalle ja Japanin valtiolle, ja kolmanneksi ilmaisen suurta ihailuani ja arvostustani niille japanilaisille sankareille, jotka työskentelevät parhaillaan voimalassa. On tapahtunut tragedia, joka muistetaan aina Japanin ja maailman historiassa. Tuhon koettelema maa on pyytänyt Euroopan unionilta apua jäsenvaltioiden tarjoaman avun alustavassa koordinoinnissa.

Komission ripeä toiminta oli ilahduttavaa, ja komission jäsen itse asiassa vahvisti, että annamme kaiken mahdollisen tuen Japanille ja tuhoisan maanjäristyksen ja tsunamin seurauksena tilapäisissä majapaikoissa oleskelevalle miltei puolelle miljoonalle ihmiselle. Uskon vakaasti, että tämän lisäksi on tehtävä kaikki mahdollinen katastrofin seurausten ehkäisemiseksi ja elinolojen uudelleenrakentamiseksi. Haluan kuitenkin samanaikaisesti todeta, että ei ole suotuisaa verrata tämänkaltaista tragediaa ja vastaavia tragedioita ydinvoiman käytön kanssa. Tästä huolimatta ydinvoimalat on kuitenkin varustettava mahdollisimman laajalla turvajärjestelmällä, ja niitä on tarkastettava jatkuvasti tiukkojen sääntöjen mukaisesti.

Komission ehdotus järjestää laaja Euroopan laajuinen kuuleminen on myönteinen. Pidän myös tarpeellisena tukea komission laatimia suuntaviivoja, joilla luodaan perusta hyvin toimivalle Euroopan laajuisesti koordinoitavalle turvajärjestelmälle ja joilla turvataan ydinvoiman jatkuva ja turvallinen tuottaminen tulevaisuudessa. Japanilaisten toiminta on esimerkillistä, ja se muodostaa meille ennakkotapauksen. Olen vahvasti sitä mieltä, että he ansaitsevat kaiken tuen. Kiitos, arvoisa puhemies.

 
  
MPphoto
 

  Edit Herczog (S&D).(HU) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kuulijat, olemme tänään kaikki hieman japanilaisia. Jopa luonnonkatastrofin keskellä meidän on myönnettävä, että ydinturvallisuudella on ihmisen kasvot. Suunnittelu, rakentaminen, toiminta, purkaminen ja nyt Fukushiman ydinvoimalan tapauksessa onnettomuuksien käsittely ovat voimainkoitos ihmisen tietämykselle ja asialle omistautumiselle. Eurooppalainen stressitesti on meille tärkeä askel, jolla suunnittelemme tulevaisuuden varalle jotakin sellaista, jota emme olisi voineet kuvitellakaan. Arvoisa komission jäsen, voimme parhaiten antaa tunnustusta Fukushiman työntekijöille, jos eurooppalaiset asiantuntijat osallistuvat eurooppalaisten ammatillisten ja poliittisten päätösten tekemiseen. Ydinvoimaloiden työntekijöiden olisi osallistuttava siihen, sillä heidän omistautumisensa työlle ja tietonsa ovat välttämättömiä.

On hyvin tärkeää, että ydinenergiaan liittyvää tietoa pidetään yllä ja laajennetaan keskipitkällä aikavälillä, koska se on todellinen turvallisuuden tae. Haluaisin lisäksi kiinnittää huomiota siihen, mitä jäsen Ulvskog totesi. Ydinvoiman tutkimuksen ja kehittämisen on tarjottava vastauksia, jotka ovat parempia kuin nyt, ja niiden olisi kerrottava meille, miten voimme käsitellä ydinjätettä ja sen aina ajankohtaista 60-vuotiasta historiaa. Kiitos, että kuuntelitte.

 
  
MPphoto
 

  Paul Rübig (PPE).(DE) Arvoisa puhemies, haluaisin kiittää komission jäsen Oettingeria siitä, että hän suhtautui niin vakavasti ja vastuullisesti tähän asiaan.

Meidän olisi harkittava, pitäisikö Länsi-Euroopan ydinalan sääntelyviranomaisten järjestön (WENRA) asemaa muutetaan vastaamaan 27 jäsenvaltiosta koostuvaksi Euroopan sääntelyviranomaista. Meidän olisi pohdittava, olisiko Euroopan atomienergiajärjestö IAEA:n vaatimuksista tehtävä sitovia ja olisiko tälle uudelle sääntelyviranomaiselle annettava toimivalta määrätä voimala suljettavaksi välittömästi, mikäli vaatimuksia ei täytetä. Meidän olisi myös harkittava Euratom-perussopimusten uudistamista keskittymällä turvallisuussäännöksiin sekä ydinvoimalan käytöstä poistamisen ja ydinjätteen loppusijoittamisen kustannusten kattamista koskevan kysymykseen, joka on ratkaistava nyt.

Mielestäni tämä on arkaluonteinen asia. Meidän on käytettävä Euroopassa tilaisuutta hyväksi ja toteutettava vertaisarviointi ja laadittava uusimmat ehdot, jotta kansalaisten terveyttä ei vaaranneta enempää.

 
  
MPphoto
 

  David Martin (S&D). - (EN) Arvoisa suhtaudun tietenkin myötämielisesti ripeään apuun, jota olemme antaneet japanilaisille heidän hätänsä keskellä, ja suhtaudun muiden tavoin myönteisesti japanilaisille osoitettuun myötätuntoon. En voi kuitenkaan olla ajattelematta, että yhteisvastuuta koskevien lausuntojemme aitous on hieman vähentynyt eräiden jäsenvaltioiden toimien myötä.

Olen lukenut sanomalehdistä, että Espanjan hallitus on vaatinut, että Japanista tulevat tavarat tarkastetaan huolellisesti säteilyn varalta ja että Alankomaiden hallitus on kehottanut ahtaajia käsittelemään kaikkia Japanista tulevia kontteja varovasti. Lisäksi olen lukenut, että Ranskan hallitus on vaatinut kaikkien tuontitavaroiden tarkastusta ja että Saksan viranomaiset vaativat, että kaikille Japanista tuleville tuotteille, autot mukaan luettuina, tehdään sattumanvaraisia tarkastuksia. Nämä ovat tuotteita, jotka lähtivät Japanista kaksi tai kolme viikkoa tai joissakin tapauksissa kaksi tai kolme kuukautta ennen maanjäristystä.

Tällaisessa toiminnassa näkyy vähän yhteisvastuuta ja myötätuntoa, ja pyytäisin neuvostolta ja komissiolta, että ne yrittäisivät puhua niille jäsenvaltioille ja kertoa, että mikäli ne todella haluavat ilmaista yhteisvastuuta, niiden ei pitäisi levittää tällaisia kauhutarinoita.

 
  
MPphoto
 

  Fiona Hall (ALDE). - (EN) Arvoisa puhemies, olen yllättynyt siitä, että komission jäsen vaikuttaa niin optimistiselta siinä, että Fukushiman tilanne saataisiin hallintaan muutamassa päivässä, kun taas ydinasiantuntijat ovat puhuneet viikoista ja kuukausista. Samaan aikaan voimala päästää edelleen säteilyä, joka tunkeutuu elintarvikeketjuun ja vedenjakelujärjestelmiin.

Suhtaudun myönteisesti vaatimukseen stressitesteistä, mutta ne eivät ratkaise kaikkein suurimpia ongelmia. Kysymys kuuluu: haluammeko hyväksyä ydinvoiman riskien lisääntymisen maailmassa, jossa monimutkaiset luonnonkatastrofit ja äärimmäiset sääolosuhteet lisääntyvät valtavasti. Ydinreaktoreiden turvallisuutta ei yksinkertaisesti voida täysin taata minkäänlaisten sellaisten laajojen katastrofien sattuessa, joihin liittyy monitasoisia häiriöitä, kuten katkoksia sähkönjakeluun, vedenjakeluun, viestintään sekä kulkuesteitä. Kysymys on juuri tästä: haluammeko todella ottaa tämän riskin, kun meillä on muitakin vaihtoehtoja?

 
  
MPphoto
 

  João Ferreira (GUE/NGL).(PT) Arvoisa puhemies, meidän olisi ilmaistava nyt täydellistä yhteisvastuuta Japanin kansalaisille, ja mekin esitämme surunvalittelumme maata koetelleen katastrofin uhreille.

Tiedämme, että tämä katastrofi on aiheuttanut vakavia onnettomuuksia Fukushiman ydinvoimalassa, eikä niiden seurauksia voida vielä perinpohjaisesti arvioida. On totta, että voimalan reaktoreiden onnettomuudet johtuivat hyvin epätodennäköisten tekijöiden yhdistelmästä, mutta ne kuitenkin yhdistyivät, ja on mahdollista, että näin tapahtuu uudelleen muissa ydinvoimaloissa.

Meidän on näin ollen otettava opiksemme siitä, mitä Fukushimassa tapahtuu. Se vaatii välitöntä tarkastusta, ja tarvittaessa voimalan turvajärjestelmiin ja erityisesti jäähdytysjärjestelmiin liittyvät päällekkäisyydet on sovitettava yhteen.

On tarpeen arvioida uudelleen nykyisten ydinvoimaloiden sijaintia, erityisesti maanjäristysriskien sekä tsunamiriskin varalta. Tämän lisäksi on kuitenkin myös aloitettava yhteiskuntana laaja keskustelu energiakysymyksestä, nykyisistä ja tulevaisuuden tarpeistamme ja siitä, miten nämä voidaan täyttää, eri energialähteiden riskien, vaikutusten, mahdollisuuksien ja rajoitusten käsittelystä selkeästi ja asiantuntevasti.

 
  
MPphoto
 

  Oreste Rossi (EFD).(IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, haluan ensin ilmaista syvän osanottoni Japanin kansalle, jota tämä luonnonkatastrofi on koetellut. Oli yllättävää huomata, että Japanin tekniikka ei ole pysynyt niiden tapahtumien tahdissa, joita yhtenään tapahtuu kyseisillä aloilla. Se, että teknisesti vanhentunut ydinvoimala on pidetty toiminnassa, ei varmasti ole merkityksetön asia, ja näiden asioiden olisi pantava meidät pohtimaan Euroopan ydinenergiaohjelmaa.

Emme voi aina antaa itsemme joutua pelon valtaan ja tehdä nyt hätäisiä valintoja. Meidän on saatava aikaan yleinen sopimus siitä, että nykyisistä ydinvoimaloista on tehtävä turvallisia ja että rakenteilla olevia on valvottava. Eurooppa ei voi välttää auttamasta japanilaisia, mutta se ei johdu pelkästään hätätilasta vaan myös mahdollisesta rahoituskriisistä, joka liittyy tähän hirveään luonnonkatastrofiin.

Lyhyellä aikavälillä on ryhdyttävä toimiin, joilla pureudutaan Tokion talouden laskukauden ongelmiin ja niihin todennäköisiin seurauksiin, jotka heijastuvat Japaniin kaikkein lähimpänä oleviin maihin. Meidän ei pitäisi unohtaa, että hallitus oli heikko jo ennen tätä katastrofia ja ilman enemmistöä ylähuoneessa, mikä tarkoittaa sitä, että toimeenpanovallan kriisi saattaisi olla tulossa.

 
  
MPphoto
 

  Angelika Werthmann (NI).(DE) Arvoisa puhemies, haluan aloittaa puheenvuoroni ilmaisemalla myötätuntoani kaikille niille, joita tämä tuhoisa tilanne on koetellut. Japanin traaginen onnettomuus on johtanut ydinonnettomuuteen, josta kaikki olemme nyt tietoisia. Eurooppa on reagoinut suhteellisen nopeasti ja yhtenäisesti, vaikka tiedetään, että radioaktiivisuus ei tunne maiden rajoja ja että luonto ei tunnista turvallisuusvaatimuksia, olivatpa ne kuinka tiukkoja tahansa. Toivon kaikkien ydinteknologiaa kannattavien olevan tästä samaa mieltä. Olemme nähneet Tšernobylin onnettomuuden – niin kutsutun epäonnistuneen stressitestin – ja nyt olemme nähneet Fukushiman tapauksen. Niiden, jotka kannattavat ydinvoimaa, on aika asettaa ihmisten hyvinvointi ja terveys sekä luonnonympäristö kaikkien taloudellisten etujen edelle. Meidän olisi harkittava ydinvoiman asteittaista käytöstä poistamista ja edistettävä uusiutuvia energiamuotoja.

 
  
MPphoto
 

  Alajos Mészáros (PPE).(HU) Arvoisa puhemies, Japanin maanjäristyksen jälkeen sattunut tsunami aiheutti suoraan ydinvoimalaonnettomuuden, josta tuli ennen kaikkea turvallisuuskysymys sekä ammatti-ihmisille että kansalaisille. Sen vuoksi tehtiin oikea päätös siitä, että toimiville ydinvoimaloillemme on tehtävä tiukat testit. On käynyt selväksi, että tarvitsemme kokonaisvaltaista ja perusteellista keskustelua saadaksemme aikaan järkevän päätöksen ydinenergian tulevaisuudesta. Meidän on myös oltava tietoisia siitä, että tämänkaltaisen hirveän tragedian jälkeen ihmiset alkavat pelätä entistä enemmän. Juuri tämän vuoksi meidän on varmistettava, että ihmisille annetaan puolueetonta ja väärentämätöntä tietoa ja että turvallisuustoimia tiukennetaan.

Haluaisin kuitenkin korostaa, että Euroopassa ydinvoimaloita koskevat täysin erilaiset ympäristötekijät kuin Japanissa. Eurooppaa eivät uhkaa tsunamivaarat eikä niin voimakas maanjäristys, joten tästä valitettavasta tragediasta ei voi tehdä suoria johtopäätöksiä. Laitoksissamme ollaan valmistautuneita niiden mahdollisiin vaikutuksiin, ja ydinenergia voi jäädä keskeiseksi osaksi energiavarojamme myös tulevaisuudessa. Lopuksi haluan ilmaista myötätuntoani ja kunnioitustani japanilaisille ystävillemme. Kiitos.

 
  
MPphoto
 

  Günther Oettinger, komission jäsen.(DE) Arvoisa puhemies, hyvät jäsenet, olen kuunnellut tarkasti puheenvuorojanne, ja halusin kiittää teitä osoittamastanne puolueettomuudesta sekä katastrofin että sen seurausten yhteydessä. Olemme kuulleet yhteisvastuun ja myötätunnon ilmaisuja sekä tarjouksia avusta. Tähän ei ole mitään lisättävää. Tämä kannustaa neuvoston puheenjohtajavaltiota ja komissiota tekemään työn loppuun.

Tässä on yleisesti kysymys katastrofivalmiudesta. Jos ajattelemme Haitin ja Pakistanin tapauksia sekä kaikkia muita hiljattain sattuneita luonnonkatastrofeja, olen sitä mieltä, että komission tiedonanto Euroopan parantuneesta katastrofivalmiudesta, jonka neuvosto hyväksyi viime vuoden joulukuussa, viitoittaa tien eteenpäin. Meidän on parannettava yhteistyötä katastrofivalmiusmenettelyjen puitteissa Euroopan laajuisesti ja osoitettava asianmukaisia taloudellisia resursseja ja inhimillisiä voimavaroja tätä varten sekä ryhdyttävä Euroopan laajuisiin koordinointitoimiin. Minulla ei ole epäilystäkään siitä, että komission jäsen Georgieva esittää joitakin konkreettisia ehdotuksia parlamentille ja neuvostolle tämän vuoden aikana.

Kun otamme huomioon Euroopan energiapolitiikan sekä Japanista saaduista uusista tiedoista opitut asiat, mielestäni meidän on alettava tarkastella rehellisesti tosiseikkoja ja realiteetteja. Otan esimerkiksi Saksan hallituksen ja sen koalitiopuolueet ja muistutan teille, että olen yhden näistä puolueista jäsen. Hallituksemme on ilmoittanut merkittävästä suunnanmuutoksesta. Seitsemän ydinvoimalan toiminta on nyt keskeytetty Saksassa. Tätä toimintaa on arvosteltu siitä, ettei se ole osoittautunut kovin uskottavasti tai että se on ollut tyypillinen osoitus saksalaisten huolesta. Meidän on mielestäni muistettava, että erilaisten näkemysten kunnioittamisen olisi oltava keskustelujen lähtökohta. Haluan ilmaista kunnioitustani parlamentille, joka muutama vuosi antoi selkeän tukensa ydinvoiman käytölle Euroopan energiavalikoimassa mutta joka on epäilemättä alkanut harkita uudelleen kantaansa. Toiseksi haluan ilmaista kunnioitustani EU:n sääntelyvallalle. Olen lukenut uudelleen Euratomin perussopimuksen erittäin huolellisesti, ja olen myös tutkinut tarkoin ydinturvallisuusdirektiiviä, jonka neuvosto ja parlamentti hyväksyivät kesäkuussa kaksi vuotta sitten. Toisessa asiakirjassa esitetään useita virallisia suosituksia perustettavista viranomaisista, tiedotus- ja raportointivelvollisuuksista sekä muista seikoista, mutta siinä ei juuri tarjota minkäänlaisia täsmällisiä materiaalisuosituksia rakentamis- tai käyttötekniikoita varten tai edes kaikkein yleisimpiä selvityksiä.

Mikäli parlamentti ehdottaa Euroopan lainsäädännön laajentamista nyt, olen jokseenkin valmistautunut siihen, ettemme odota jäsenvaltioiden raportteja vuonna 2014 ennen kuin komissiolle esitellään raportti. Haluan sen sijaan painottaa, että tämän direktiivin olisi tultava osaksi jäsenvaltioiden lainsäädäntöä viimeistään tämän vuoden heinäkuussa – tämä olisi jäsenvaltioiden vastuulla – jotta kun Japanista ja kattavista stressitesteistä saadaan lisää tietoja, olisi mahdollista keskustella komission esityksestä ydinturvallisuuden uusista täsmällisistä materiaalivaatimuksista täällä Brysselissä mieluiten ensi vuoden aikana kuin myöhemmin.

On todettu, että minun on toimittava päättäväisesti. Olen kuitenkin eri mieltä asiasta. Aion lähestyä tätä asiaa johdonmukaisesti ja kysyä, mitä toimivaltuuksia EU:n lainsäätäjät ovat ja eivät ole antaneet minulle. Kun jopa nykyisessä ilmapiirissä olen kuullut eräiltä jäsenvaltioiden hallituksilta arvostelua tilanteen ylidramaattisesta arvioinnista ja siitä opittavista asioista ja samalla toiset toteavat, että on korkea aika ryhtyä päättäväisiin toimiin, valitsen mieluiten keskitien. Olen aina tuntenut oloni mukavaksi kultaisella keskitiellä. Kun saa arvostelua molemmilta suunnilta, silloin on ehkä mahdollista saada asiat toimimaan.

Useat Euroopan 143 ydinvoimalasta ovat edelleen toiminnassa kymmenen vuoden kuluttua, ja mikäli nykyiset hallitukset eivät muuta mieltään, useat toimivat edelleen myös seuraavalla vuosikymmenellä, mutta eivät kaikki. Näin ollen on meidän kaikkien etu vaatia kaikkein korkeatasoisinta turvallisuutta, uusia sääntöjä ja riskien vähentämistä entisestään niissä ydinvoimaloissa, jotka ovat edelleen toiminnassa keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.

Toinen asia on se, että oletan uusia ydinvoimaloita rakennettavan Euroopassa jäsenvaltioiden, niiden kansallisten parlamenttien ja hallitusten johdolla. Jos otamme huomioon Italiassa kesäkuussa pidettävän kansanäänestyksen, sitten näemme, mitä on tulossa, ja panen merkille, että Saksan poikkeusta lukuun ottamatta yksikään niistä 13 jäsenvaltiosta, joilla on käytössä olevia ydinvoimaloita, ei ole muuttanut politiikkaansa tässä asiassa. Olen seurannut tiiviisti jäsenvaltioiden hallitusten ja parlamenttien keskustelua sekä keskustelua tiedotusvälineissä.

Meidän on ymmärrettävä, että vaikka tämä on Euroopan laajuinen asia, sillä on myös maailmanlaajuinen ulottuvuus. On myös meidän kaikkien etu varmistaa, että kaikkein tiukimmat vaatimukset eivät koske ainoastaan omia alueitamme vaan myös koko maailmaa, koska loppujen lopuksi ydinvoimaa käytetään kaikkialla maailmassa tulevina vuosikymmeninä. Tästä syystä suhtaudun myönteisesti..

(Välihuomautuksia)

Jäsen Turmes, yritän todella kovasti pysyä rauhallisena ja tasapuolisena. Ehdottaisin, että teette samoin. Kun kehotatte minua olemaan luottamatta presidentti Sarkozyyn, voin vain vastata, että minulla on täysi luottamus siihen, että hän ottaa tämän asian esiin G20-maiden huippukokouksen keskusteluissa. Tämä on itsessään merkittävä onnistuminen. Tästä asiasta keskustellaan foorumissa, johon osallistuu yhdysvaltalaisia, kiinalaisia, venäläisiä ja muiden maiden edustajia, jotka jo toimivat ydinvoimala-alalla, suunnittelevat uusien voimaloiden rakentamista tai jotka ovat antaneet suurille teollisuusyrityksille luvan rakentaa ydinvoimaloita kotimaassaan. Sen vuoksi olen sitä mieltä, että riskien uudelleenarviointi ja tiukemmat turvamääräykset ovat välttämättömyys riippumatta siitä, kannatetaanko ydinvoimaa vai vastustetaanko sitä, koska ydinvoima pysyy osana maailmanlaajuista tulevaisuuttamme.

(Välihuomautuksia)

Nyt ei ole oikea aika palata keskusteluihin, joita on käyty kaksi vuotta sitten. En ole oikea henkilö käsittelemään sitä asiaa. Saatte mielihyvin kertoa näkemyksistänne, kun muut käyttävät puheenvuoroja. Mielestäni ette esitä tätä kysymystä oikealle vastuuhenkilölle.

Haluan palata kysymykseen energiaa koskevasta etenemissuunnitelmasta 2050 ja kuulemastamme arvostelusta siitä, että suunnitelmalla ei edistä riittävästi ja rahoiteta uusiutuvia energialähteitä. Tässä tapauksessa aliarvioitte omien päätöslauselmienne voimaa, vaikka pyrimme seuraamaan näiden päätösten noudattamista ja takaamaan sen. Vain yhdeksässä vuodessa 20 prosenttia uusiutuvista energialähteistä vastaa 35 prosenttia energiantuotannon keskeisellä alalla, jolla näitä kestäviä lähteitä pääosin käytetään. Olemme edistyneet hyvin, kun tuotamme 35 prosenttia sähköstä uusiutuvilla energialähteillä, ja jäsenvaltioilla on tässä osansa. Samalla uusiutuvien energialähteiden odotetaan ohittavan ydinvoiman ja hiilen sähköntuotannossa noin neljän tai viiden vuoden päästä. Tämä tarkoittaa sitä, että olemme tekemässä uusiutuvista energialähteistä kaikkein tärkeimmän sähkön lähteen Euroopassa. Esittelemme omat ajatuksemme ja näkymämme energiaa koskevasta etenemissuunnitelmasta 2050 myöhemmin keväällä. Vuoden 2050 ohella on kuitenkin myös muita merkittäviä päivämääriä, jotka vaikuttavat kaukaisilta. Meillä on väliajan tavoitteet 2025 ja 2030, toisin sanoen sitä ajanjaksoa varten, joka edellyttää investointeja infrastruktuureihin ja tuotantokapasiteettiin juuri nyt. En halua tehdä konkreettisia sitoumuksia tässä vaiheessa, mutta vuoteen 2030 mennessä meidän on varmasti saavutettava enemmän kuin 35 prosenttia uusiutuvia energialähteitä ja saavutettava yli 40 prosenttia, jopa 60 prosenttia tai jotakin niiden väliltä. Jos näin tapahtuu, silloin kukaan ei voi väittää, että uusiutuvia energialähteitä ei ole tuettu riittävästi. Uusiutuvat energialähteet ovat keskeisessä osassa energiavalikoimassa meidän elinaikanamme.

(Rebecca Harmsin keskeytys)

Hyvä jäsen Harms, puhun nyt energiaa koskevasta energiasuunnitelmasta, kun taas te viittaatte hiilidioksidia koskevaan etenemissuunnitelmaan. Ne ovat kaksi eri asiaa. Emme ole alentaneet tavoitteitamme vuodeksi 2020. Ne ovat ennallaan, eli 20 prosentin riippumattomuuden tavoite ja 30 prosenttia, jos muut maat seuraavat esimerkkiä. Tämä on aina ollut parlamentin, neuvoston ja komission kanta, ja tämä on pöydälle jätetty maailmanlaajuinen tarjous. Muutoksia ei ole tapahtunut. Puhumme nyt uusiutuvista energialähteistä, ja siinä aiomme saavuttaa yli 40 prosentin tavoitteen. Olemme näin ollen luoneet perustan sen varmistamiseksi, että energiavalikoima ei ole vain jäsenvaltioita koskeva asia vaan että jäsenvaltiot jakavat vastuusta 50 prosenttia tai hieman enemmän. Toiseksi totean, että olemme myös asettaneet vaatimuksia toissijaisuusperiaatteiden vahvistamisesta ja siitä, miten taloudelliset ja tekniset resurssit olisi laadittava jäsenvaltioissa yhteistyömme avulla.

Hyvä jäsen Turmes, voitte olla varma siitä, että näkymissä tarkastellaan vakavasti ottaen sellaista asiaa, jota on ehdotettu eri elimissä, eli siirtymistä 100-prosenttisesti uusiutuvien energialähteiden käyttöön. Teidän on kuitenkin siinä tapauksessa tarkasteltava lainsäädäntöä ja erityisesti 194 artiklaa, jossa todetaan, että energiavalikoima on jäsenvaltioille kuuluva asia. En pidä Lissabonin sopimusta kiveen hakattuna asiana. Se tarjoaa kuitenkin lähtökohdat toiminnalleni ja määrää jäsenvaltioiden oikeuksista. Näitä oikeuksia valvotaan tarkasti, olipa kyse Berliinistä, Luxemburgista, Pariisista tai Lontoosta.

Minulla on sanottavana viimeinen asia. Olen kuunnellut hyvin tarkasti, mitä jäsen Daviesilla ja jäsen Hallilla oli sanottavana. He kuuluvat molemmat samaan puolueeseen. He ovat molemmat kotoisin samasta jäsenvaltiosta. Olemme kuitenkin kuulleet, että heillä on täysin vastakkaiset näkemykset. Kunnioitan sitä. Kun pieni puolue suuressa maassa kykenee mukautumaan niin erilaisiin mielipiteisiin, jotka nämä kaksi parlamentin jäsentä ovat ilmaisseet, ja kun samainen puolue vastusti ydinenergiaa maassaan ennen vaaleja, mutta voi hyväksyä sen nyt, kun vaalit on pidetty, kunnioitan siitä huolimatta sitäkin päätöstä. Tämä osoittaa kuitenkin myös tämän kysymyksen ekologisen, taloudellisen ja poliittisen ulottuvuuden, minkä vuoksi meillä on aina erimielisyyksiä. Osa prosessista on aina luonteeltaan globaali.

 
  
MPphoto
 

  Enikő Győri, neuvoston puheenjohtaja. (HU) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, lupaan puhua lyhyesti. Myötätunto ja pää kylmänä pitäminen ovat mielestäni ne kaksi asiaa, joiden olisi ohjattava toimiamme nyt. Myötätunnon kautta voimme auttaa japanilaisia kaikessa siinä, mitä he tarvitsevat. Voimme kuunnella heitä ja ryhtyä toimiin, kun myös he itse näkevät siihen tarvetta, ja kylmää päätä tarvitaan, jotta voimme tehdä omaa tulevaisuuttamme koskevia oikeita päätöksiä ajoissa. Meidän ei pitäisi päättää näin tärkeästä asiasta tapahtumien vaikutuksen alaisena. Meille on selvä yksi asia, jota kukaan tässä istuntosalissa ei ole tänään kiistänyt, ja se on se, että meidän on kaikin keinoin pyrittävä turvaamaan maksimaalinen turvallisuus.

Velvollisuutemme on lisäksi antaa kansalaisille kaikki tiedot, jotta he ymmärtäisivät, mistä keskustellaan ja milloin ja miten päätämme jostakin. On hyvin tärkeää, että teemme johtopäätökset ja otamme asioista opiksemme. Meidän olisi arvioitava tapahtumia olematta hitaita tai hätiköiviä ja antamalla lausuntoja, jotka parin viikon tai kuukauden päästä eivät ehkä enää pidä pintansa. Stressitesteistä puhuttaessa painottaisin yksinkertaisesti, että nykyisen sääntelyn nojalla niiden tekeminen perustuu vapaaehtoisuuteen. Useat teistä ovat maininneet, että oikeusperustaa eli nyt voimassa olevia puitteita, olisi muutettava, ja uskon vahvasti, että Eurooppa-neuvosto ei pitäisi sitä mahdottomana. Asiaa on kehiteltävä ja on tehtävä asianmukaisia ehdotuksia. Ei ole tarpeen kiirehtiä, mutta työt on tietenkin aloitettava.

Komission jäsen Oettinger korosti myös, että energiavalikoima kuuluu jäsenvaltioiden toimivaltaan. Jokainen jäsenvaltio tekee itsenäisen päätöksen siitä, minkälaista energiaa se käyttää energiatarpeidensa täyttämiseen. Puolet jäsenvaltioista, siis puolet laajuudessa mitattuna, käyttää ydinenergiaa. Kun meillä on tarkoituksenmukainen oikeudellinen kehys, pystymme asettamaan turvallisuusvelvoitteet kenelle tahansa, mutta valinnan mahdollisuus ja siihen liittyvä velvollisuus on jäsenvaltioilla. Joka tapauksessa olen tyytyväinen siihen, että komissio kykenee laatimaan kertomuksen heinäkuuhun 2011 mennessä, kuten komission jäsen Oettinger totesi. Lopuksi totean, että puhumme paljon tutkimuksesta ja kehityksestä, jotka ovat myös Eurooppa 2020 -strategian kulmakivi. Tehtävämme on luoda tutkimukselle ja kehitykselle parhaat mahdolliset edellytykset Euroopan unionissa. Meillä on itse asiassa vielä paljon työtä tällä alalla. Tutkimuksen ja kehityksen avulla löydämme varmasti kaikkein turvallisimmat ja ympäristöystävällisimmät energiantuotannon muodot. Pankaamme tiede palvelemaan ihmisiä ja takaamaan ihmisten maksimaalisen turvallisuuden. Paljon kiitoksia, arvoisa puhemies.

 
  
MPphoto
 

  Puhemies. − (EN) Olen vastaanottanut yhden työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan mukaisesti käsiteltäväksi jätetyn päätöslauselmaesityksen.

Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan huomenna (torstaina 24. maaliskuuta 2011).

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 149 artikla)

 
  
MPphoto
 
 

  János Áder (PPE) , kirjallinen. – (HU) Saanen ensinnäkin ilmaista syvän osanottoni Japanin kansalle ja uhrien omaisille vain 12 päivää sitten sattuneen poikkeuksellisen luonnon- ja teollisuuskatastrofin johdosta. Japanin tragedia muistuttaa meitä siitä, että luonnon- ja teollisuuskatastrofeja voi sattua missä tahansa ja milloin tahansa, jopa Euroopassa. Kysymys on pelkästään siitä, milloin ja missä ne tapahtuvat. Juuri tämän vuoksi mielestäni Euroopan unionin kannalta on tärkeää, että mahdollisen Euroopassa sattuvan katastrofin varalta EU:lla on käytössään tarkoituksenmukainen rahoitusväline, jolla se voi puuttua tilanteeseen välittömästi ja tehokkaasti vahinkojen lievittämiseksi. On selvää, että ennaltaehkäisyyn tähtäävät EU:n toimet ovat hyvin tärkeitä, mutta tällä hetkellä Euroopan unionilla ei ole rahoitusvälinettä, joka voisi täyttää edellä mainitun tarpeen. Voimme vain kuvitella, mitä tapahtuisi, jos katastrofi kohtaisi jonkun jäsenvaltion vaikeassa taloudellisessa tilanteessa. Järkyttävien sosiaalisten ja ympäristöllisten seurausten ohella katastrofi koettelisi vakavasti tällaisen maan taloutta ja myös Euroopan taloutta. Sen vuoksi olen sitä mieltä, että Eurooppa tarvitsee uuden katastrofisuojaohjelman, joka perustuu pakolliseen vastuuvakuutuksen, ja sen kautta alueelle voitaisiin ohjata 4-5 miljardia euroa lisävaroja vuodessa maksuina mahdollisilta saastuttajilta, jotta teollisuusonnettomuuksien varalta voitaisiin myöntää rahoitustukea. Sen lisäksi maksajat voivat myös olla ohjelman edunsaajia sen tuen seurauksena, jota ne voivat hakea esittämällä anomuksen turva- ja ympäristönsuojeluinvestoinneista käyttämättömistä varoista.

 
  
MPphoto
 
 

  Sergio Berlato (PPE), kirjallinen. (IT) Kasvava energiantarve edellyttää energiantoimituksen monipuolistamista tarjoamalla vaihtoehtoisia energialähteitä öljylle, kuten uusiutuva aurinko- ja tuulienergia sekä ydinenergialähteet.

Omasta mielestäni energian tuottaminen ydinvoimasta ei ole sellainen aihe, josta pitäisi keskustella silloin, kun tunteet ovat niin voimakkaat kuin ne nyt ovat. Pelkäänpä, että ydinvoiman tavanomaiset vastustajat, jotka saavat usein rahoitusta öljy-yhtiöiltä, pyrkivät käyttämään Japanin tapahtumia hyväkseen ja edistämään Italian energiariippuvuutta öljystä ja sen sivutuotteista. Yli 8 000 ihmistä Italiassa ja yli 350 000 ihmistä koko Euroopassa kuolee joka vuosi palavan öljyn sivutuotteiden aiheuttaman saasteen johdosta.

Lisäksi korostan, että mahdollisten alueiden tunnistamisessa tällä alalla tätä valintaa tukevat asiantuntijoiden laatimat tekniset ja tieteelliset suuntaviivat, joiden ansiosta viranomaiset voivat tehdä tarkoituksenmukaiset valinnat ja varmistaa yleinen turvallisuus ja ympäristön kestävyys. Toivon, että keskustelut öljyn vaihtoehtoisista energialähteistä voidaan käydä tasapuolisesti ja samalla varmistetaan, että Euroopan kansalaiset saavat asianmukaista ja tarkkaa tietoa sellaisen helpon manipuloinnin välttämiseksi, jonka vuoksi olisimme entistä riippuvaisempia epävakaista öljyntuottajamaista.

 
  
MPphoto
 
 

  Rareş-Lucian Niculescu (PPE), kirjallinen. – (RO) Kollegojeni tavoin haluan osoittaa Japanille ja japanilaisille surunvalitteluni heitä koettelevan tragedian keskellä. EU:n on tuettava Japania kaikin keinoin, joita se voi käyttää käynnistääkseen ja hoitaakseen uudelleenrakennusohjelmia. Olen seurannut keskustelua tiiviisti, mutta minun on todettava, että en voi hyväksyä sitä, että tällainen tragedia käännetään taisteluksi ydinvoimaa vastaan. Ydinvoima on halpa ja ympäristöystävällinen energianlähde, ja teknologian kehitys tekee siitä entistäkin turvallisemman. Esimerkiksi lentokoneturma on yhtä traaginen, mutta en katso, että se antaa meille riittävän syyn epäillä lentokoneiden etuja ja turvallisuutta. Oikea ratkaisu on seuraava: stressitestejä on kannatettava, valvontaa on kannatettava, mutta ydinenergian demonisointia ei pidä kannattaa.

 
  
MPphoto
 
 

  Kristiina Ojuland (ALDE), kirjallinen. (EN) Arvoisa puhemies, haluan välittää vilpittömät surunvalitteluni Japanille, jota hirveä luonnonkatastrofi on koetellut viime viikkojen aikana. Euroopan unioni sekä sen jäsenvaltiot tarjoavat tukea Japanille. Euroopan unioni jatkaa kaiken sellaisen tuen antamista, jota Japanin hallitus pitää tarkoituksenmukaisena maan auttamiseksi selviämään tästä hirveästä kriisistä.

Fukushiman ydinvoimalan hälytykset ovat kuitenkin herättäneet yleisen tunnepitoisen keskustelun ydinenergian käytöstä Euroopan unionissa. Kehottaisin kaikkia pohtimaan kantojaan kiihkottomasti ja pitämään mielessä, että autojen käyttöä ei kielletty, kun irlantilainen tiedenainen putosi hänen serkkunsa höyryautosta ja hän jäi sen alle 31. elokuuta 1869.

Sen sijaan meidän olisi otettava opiksemme asioista ja lisättävä investointeja sekä ydinvoiman turvallisuuden takaamiseen ja innovatiiviseen tutkimukseen. Fossiiliset polttoainelähteet ovat ehtyviä luonnonvaroja, ja uusiutuvan energian kehittäminen on edelleen hyvin kokeellisella tasolla. Ydinenergia voisi siis olla ratkaisu tulevaisuudellemme. Jos ensimmäiset luolamiehet olisivat pelänneet tulta, eläisimme edelleen kivikaudella.

 
  
MPphoto
 
 

  Vladimír Remek (GUE/NGL), kirjallinen. – (CS) Aivan ensimmäiseksi haluan kaikkien muiden tavoin osoittaa myötätuntoani Japanin kansalle, jota koettelivat tuhoisa maanjäristys ja tsunami. Tämän luonnonkatastrofin johdosta tuhannet ihmiset ovat menettäneet henkensä. Kyse on valtavasta menetyksestä. Se on tuhonnut kymmenien tuhansien ihmisten kodit, henkilökohtaiset tavarat ja omaisuuden ja siten muuttanut dramaattisesti heidän elämänsä vuosiksi eteenpäin. Meidän ei pidä unohtaa tätä, vaikka tiedotusvälineet keskittyvät sen sijaan ydinenergiakysymyksiin. Tuhoutuneen Fukushiman voimalan ongelmat miltei jättävät varjoonsa kaiken muun. Haluan kuitenkin todeta tässä pelkoa lietsovien näkymien yhteydessä, että Hiroshimaan ja Nagasakiin pudotetut atomipommit ovat edelleen kaikkein aikojen suurin ydinkatastrofi. Ihmiskunnan suurin uhka on sotilaallinen ydinasevarasto. Useista hyvistä aikeista huolimatta se laajenee, eikä sitä varten ole järjestetty pysyvää ja perusteellista julkista valvontaa, jollainen on järjestetty ydinvoimaloita varten. Sen lisäksi Japanin tapahtumien jälkeen turvallisuusmääräyksiä ja -normeja tiukennetaan varmasti entisestään. Meidän on näin ollen säilytettävä järkevä kanta ja vältettävä kaikenlaisia hätäisiä tai jopa hysteerisiä reaktioita Japanin tapahtumia kohtaan. Tällä hetkellä meillä ei ole vaihtoehtoja ydinvoimalle, joka tarjoaa meille kipeästi tarvittavaa, helposti saatavaa ja päästötöntä energiaa. Olen iloinen siitä, että Tšekin tasavalta, Suomi, Ranska ja muut maat suhtautuvat tähän asiaan realistisesti. Tämä on ristiriidassa sellaisten maiden suhtautumisen kanssa, joissa ydinenergiasta on tullut pelinappula vaaleja edeltävissä taisteluissa siinä määrin, että se on miltei epäeettistä, kun otetaan huomioon Japanin tilanne.

 
  
MPphoto
 
 

  Joanna Senyszyn (S&D), kirjallinen.(PL) Haluaisin kommentoida Japanin tilannetta. Humanitaarinen apu Japanille on itsestään selvä ja välttämätön reaktio Euroopan unionilta vastauksena maata koetelleeseen traagiseen katastrofiin. Mielestäni Japanille ja katastrofin koettelemille alueille olisi annettava kaikki tarvittava apu (tekninen, hallinnollinen ja organisatorinen) sekä taloudellista tukea. Hätäavun ohella meidän olisi pohdittava myös järjestelmällisen yhteistyömallin kehittämistä kaikkien sellaisten maiden kanssa, joita uhkaavat erilaiset katastrofit, ja tämä koskee myös niitä maita, jotka eivät ole osa Euroopan unionia. Haluaisin pyytää asiasta vastuussa olevia komission yksiköitä ja neuvostoa tarkistamaan asiaa koskevaa lainsäädäntöä ja laatimaan esityksiä tehokkaiden käytäntöjen vaihdon tehostamiseksi kriisinhallinnan alalla.

Yhä useampi maa, Euroopan unionin maat mukaan luettuina, kärsivät yhä enemmän luonnonkatastrofien seurauksena. Näin ollen on keskeistä harjoittaa pysyvää ja pitkälle kehitettyä kansainvälistä yhteistyötä. On myös tärkeää tarkistaa nykyisiä oikeus- ja sääntelypuitteita, jotka koskevat ydinvoimaloiden turvallisuutta ja suojelua. Tässä yhteydessä haluaisin kiinnittää huomion erityisesti kahteen asiaan, jotka ovat ydinvoimaloiden turvallisuutta koskevan direktiivin täysimääräiseen siirtäminen osaksi kansallista lainsäädäntöä sekä radioaktiivista jätettä koskevan direktiivin hyväksyminen.

 
  
MPphoto
 
 

  Debora Serracchiani (S&D), kirjallinen. (IT) Maaliskuun 11. päivänä sattuneen maanjäristyksen seurauksena Japanin kriisin seuraukset ydinturvallisuuteen ja maailmantalouteen ovat ravistelleet Euroopan unionia, joka joutuu jo kamppailemaan Pohjois-Afrikan epävakaan tilanteen vuoksi.

Kannatan päätöksiä, jotka energiaministerit tekivät erityiskokouksessa, joka järjestettiin Fukushiman voimalassa sattuneen onnettomuuden seurausten selvittämiseksi. Luotan myös jäsenvaltioiden päättäväiseen aikomukseen laajentaa stressitestien toteuttaminen Euroopan unionin ulkopuolisiin maihin ja erityisesti sen naapurimaihin. Kun otetaan huomioon eräiden jäsenvaltioiden tekemä tärkeä päätös kieltää ydinvoiman käyttö ja se, että energia-alan kehittämistä koskevat julkiset kuulemiset järjestetään pian, tässä yhteydessä on tärkeää, että komissio raportoi Euroopan ydinvoimaloiden turvallisuustilanteesta, joka voi vaikuttaa jäsenvaltioiden naapurialueisiin onnettomuuden sattuessa.

 
  
MPphoto
 
 

  Georgios Stavrakakis (S&D) , kirjallinen.(EL) Minäkin haluan esittää surunvalitteluni ja osoittaa tukeani Japanin kansalle, joka kärsii voimakkaan maanjäristyksen ja tsunamin aiheuttaman katastrofin johdosta. Se vaati tuhansien ihmisten hengen ja sai aikaan mittavia tuhoja. Pääosin tieteen ja tekniikan ansiosta tavanomaisista tärkeistä rakenteista on tietenkin voitu tehdä turvallisia, ja meillä on hyvin tiukat säännöt niiden haavoittuvaisuuden vähentämiseksi. Tästä huolimatta nyt sattunut voimakas maanjäristys ja sitä seurannut katastrofaalinen tsunami, jotka vaativat tuhansien ihmisten hengen ja aiheuttivat poikkeuksellisen laajaa tuhoa, sekä Fukushiman ydinreaktoreihin kohdistunut hyvin vakava tuho edellyttävät sitä, että tarkastelemme uudelleen ja muutamme ydinvoimaloiden turvallisuutta koskevaa yleistä mielipidettä. Ne on sijoitettava ja suunniteltava sellaisten kriteerien perusteella, jotka ovat aivan yhtä poikkeukselliset kuin ovat ne luonnonilmiöt, joiden kohteeksi ne saattavat altistua. Tutkijat arvioivat, että voimakkaita maanjäristyksiä saattaa erittäin todennäköisesti sattua keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Näin ollen politiikkojen ei pitäisi missään oloissa suunnitella ydinvoimaloita rakennettavaksi aktiivisilla maanjäristysalueilla. Maanjäristysalueilla oleville maille on olemassa nykyaikaisia, toteuttamiskelpoisia ja tehokkaita keinoja täyttää energiatehokkuusvaatimukset. Muutoin vaikuttaa siltä, että ihmiselämää käytetään energiaongelman tasapainottamiseen.

 
  
MPphoto
 
 

  Csanád Szegedi (NI), kirjallinen.(HU) Haluan ensimmäiseksi ilmaista surunvalitteluni Japanin kansalle Jobbikin, Paremman Unkarin liikkeen sekä koko Unkarin kansan puolesta. Unkarilaiset ovat aina suhtautuneet japanilaisiin läheisellä kiintymyksellä, mikä tekee onnettomuudesta erityisen järkyttävän. Euroopan unionin velvollisuus on auttaa japanilaisia, ja Japanille on annettava kaikki sen tarvitsema apu. Samanaikaisesti on tehtävä johtopäätökset katastrofin seurauksista, jotka osoittavat ihmiskunnalle selkeästi, että luonnosta vieraantunut globalisoitunut maailma on hyvin haavoittuva. Eräässä unkarilaisessa sananlaskussa sanotaan, että viisas ihminen oppii muiden ihmisten vastoinkäymisistä. Euroopan kansojen on opittava tästä katastrofista ja palattava mahdollisimman lähelle luontoa, luonnonmukaisia elintarvikkeita ja luonnollisia energialähteitä sekä suojeltava ympäristöämme tulevia sukupolvia varten.

 
  
MPphoto
 
 

  Vilija Blinkevičiūtė (S&D), kirjallinen. (LT) Haluan ensimmäiseksi osoittaa japanilaisille myötätuntoa maata koetelleiden ja useita kuolonuhreja aiheuttaneiden maanjäristyksen ja tsunamin johdosta. Kun otetaan huomioon maanjäristyksen ja tsunamin aiheuttama Fukushiman ydinvoimalan traaginen katastrofi, haluan vedota Eurooppaan, jotta se pohtisi ydinenergian tulevaisuutta ja etsisi vaihtoehtoisia keinoja tuottaa energiaa. Tämän lisäksi arviomme katastrofin vaikutuksista on perustuttava asiantuntijoiden ja ammatti-ihmisten antamaan tietoon ja asiantuntemukseen. Meidän on myös tarkasteltava uusia sähköntuotantovälineitä tieteellisestä näkökulmasta. Japanin tapahtumien pitäisi huolestuttaa kaikkia jäsenvaltioita huolimatta siitä, onko niissä ydinvoimaloita tai ei, koska jos vastaavia katastrofeja sattuu, säteily saattaisi uhata koko Eurooppaa. Venäjän ja Valko-Venäjän aikomukset rakentaa ydinvoimaloita ovat suuri huolenaihe Itä-Euroopan ja etenkin maille. Näiden suunniteltujen ydinvoimaloiden säteilyn vaikutukset ovat vielä suurempi huolenaihe, ja huolta aiheuttaa myös se, noudattavatko naapurimaat kansainvälisiä turvallisuusvaatimuksia. Haluan painottaa, että välittömästi tämän Japanin onnettomuuden jälkeen Saksa sulki ennen vuotta 1980 rakennetut reaktorinsa. Myös energia-asioista vastaava Euroopan komission jäsen on sitä mieltä, että Euroopan olisi pyrittävä luomaan tulevaisuus ilman ydinvoimaloita. Näin ollen, kun olemme arvioineet Eurooppaan kohdistuvaa mahdollista säteilyuhkaa, meidän olisi täällä Euroopan parlamentissa keskusteltava lähellä Euroopan unionin ulkorajoja sijaitsevien ydinvoimaloiden aiheuttamia vaaroja.

 
  
MPphoto
 
 

  Jarosław Leszek Wałęsa (PPE), kirjallinen.(PL) Tuhoisa maanjäristys ja tsunami, jotka iskivät Japaniin ja Tyynenmeren alueelle 11. maaliskuuta 2011 ja vaativat tuhansien viattomien ihmisen hengen, olivat meitä kaikkia koskettanut tragedia. Velvollisuutemme on osoittaa vahvaa yhteisvastuuta Japanin kansalle ja hallitukselle sekä ilmaista surunvalittelumme. Velvollisuutemme on myös tarjota humanitaarista, teknistä ja taloudellista apua. Olen hyvilläni siitä, että Euroopan unioni tarjosi tätä välttämätöntä apua miltei välittömästi hyödyntämällä parhaita pelastusjoukkojaan ja kokemustaan katastrofin vahinkojen lievittämisen alalla. Apua on annettava jatkuvasti, kunnes Japanin tilanne vakautuu. Kun otetaan huomioon se levottomuutta herättävä asia, että katastrofi aiheutti erittäin vakavan ydinonnettomuuden, joka vaikutti Fukushiman ydinvoimalaan ja on uusi uhka elämälle ja terveydelle, meidän olisi tarkistettava ja testattava EU:n alueella sijaitsevien ydinvoimaloiden turvallisuus. Huolimatta siitä, että Fukushiman voimalan onnettomuus on meille varoitus, mielestäni sen ei pitäisi aiheuttaa meissä paniikkia tai asenteellisuutta ydinenergiaa kohtaan. Japani on hyvin usein auttanut Euroopan maita katastrofien vaikutusten lieventämisessä käyttämällä laajaa ja arvokasta kokemustaan tällä alalla. Nyt on tullut aika, jolloin meidän on hoidettava tätä tärkeää tehtävää. Olen varma siitä, että tällainen yhteistyö on eduksi uhreille annettavan hätäavun muodossa, mutta sen lisäksi se vahvistaa myös suhteitamme Japanin kaltaisen tärkeän ystävämaan kanssa.

 
  
MPphoto
 
 

  Joanna Katarzyna Skrzydlewska (PPE), kirjallinen.(PL) Japaniin iskenyt tuhoisa maanjäristys on hyvin vahva todiste siitä, että yksikään maa, ei edes taloudeltaan pitkälle kehittynyt, ei kykene selviytymään yksin tällaisen valtavan katastrofin traagisista seurauksista. Sen ohella, että me kaikki osoitamme tänään myötätunnon ilmaisuja Japanin kansalle, velvollisuutemme on tarjota apua katastrofin uhreille. Maanjäristyksen kaltainen arvaamaton tapahtuma, joka aiheutti tuhansia uhreja vaatineen tragedian sekä valtavan ydinkatastrofin uhan, edellyttää, että otamme tapahtumasta opiksemme siitä huolimatta, että katastrofi ei vaikuttanut meihin suoraan. Meidän on annettava rehellinen vastus kysymykseen siitä, miten hyvin Euroopan ydinvoimalat on valmisteltu tämänkaltaisiin onnettomuuksiin. Välttääksemme mahdolliset uhat tulevaisuudessa (vaikka ne ovat epätodennäköisiä, ne ovat kuitenkin mahdollisia) ja varmistaaksemme eurooppalaisten turvallisuuden on tärkeää varmistaa Euroopan unionin jäsenvaltioiden ydinvoimaloissa käytössä olevat turvavaatimukset.

 
  
MPphoto
 
 

  Radvilė Morkūnaitė-Mikulėnienė (PPE), kirjallinen. (EN) Meidän ei pitäisi rajoittua keskittymään ydinturvallisuuteen pelkästään EU:n alueella, vaan meidän olisi otettava huomioon myös sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevat alueet. EU:n rajalla kehitellään parhaillaan kahta uutta ydinvoimalahanketta, joihin liittyy kokeellisia reaktoreita. Yksi niistä sijaitsee Kaliningradissa ja toinen Valko-Venäjällä, 23 kilometriä EU:n ulkorajalta ja 50 kilometriä Liettuan pääkaupungista.

Molemmat alueet valittiin tuntemattomien kriteerien pohjalta. Avoimuuden puute tässä prosessissa, puutteelliset kuulemiset sekä tiedon jakamatta jättäminen hankkeisiin liittyvien maiden kanssa aiheuttaa vakavaa huolta kummankin hankkeen kohdalla. Työ on jo aloitettu, vaikka kansainväliset ympäristövaikutusten arvioinnit ovat kummankin voimalan kohdalla kaikkea muuta kuin valmiit.

Sen lisäksi on todettava, että välittömästi Japanin tragedian jälkeen Venäjä ja Valko-Venäjä allekirjoittivat sopimuksen, jolla näytettiin vihreää valoa voimalan rakentamiselle Valko-Venäjällä. Tšernobylin ja Fukushiman onnettomuuksista saadut tiedot osoittavat, että radioaktiivisen säteilyn välittömän vaikutuksen alue on 50–55 kilometriä. Onnettomuuden sattuessa yhdelle EU:n jäsenvaltion pääkaupungille koituisi välitöntä vahinkoa. EU:n olisi vaadittava, että nämä kolmannet maat kantaisivat vastuunsa vakavasti ja noudattaisivat tarkoin ydinenergiaan liittyviä kansainvälisiä velvoitteita ja normeja. Toivon, että tulevassa Eurooppa-neuvoston kokouksessa sovittaisiin tarkoituksenmukaisista päätöksistä.

 
Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö