Puhemies. – (FR) Esityslistalla on seuraavana Dominique Baudisin ulkoasiainvaliokunnan puolesta laatima mietintö EU:n suhteista Persianlahden yhteistyöneuvostoon (A7-0042/2011) (2010/2233(INI)).
Dominique Baudis, esittelijä. − (FR) Arvoisa puhemies, haluan ensin korostaa, että tämä mietintö on poliittisten ryhmien kanssa tehdyn erittäin rakentavan työn tulosta ja haluan henkilökohtaisesti kiittää Richard Howittia, Frieda Brepoelsia ja Franziska Katharina Brantneria sekä Anneli Jäätteenmäkeä yhteistyöstä.
Kuten tiedätte, tämä mietintö koskee Euroopan unionin ja Persianlahden yhteistyöneuvoston välisten suhteiden yleistä strategiaa.
Työmme käynnistyi useita kuukausia sitten, jo ennen arabimaailman tämänhetkisiä tapahtumia. Sen jälkeen olemme nähneet kaikkialla – myös Persianlahden alueella – voimakkaita mielenosoituksia, joilla vaaditaan ihmisoikeuksien, perusvapauksien ja demokratian suurempaa kunnioittamista.
Kuitenkin heti työmme alussa, jo ennen tapahtumien käynnistymistä, mietinnössä – ja valiokunnassa hyväksytyissä muutoksissa – tuotiin esiin kaikki kansannousun taustalla olevat kysymykset. Tuomitsemme kaikenlaisen syrjinnän, myös sukupuoleen tai uskontoon perustuvan, ja korostamme kysymyksiä, jotka liittyvät työlainsäädäntöön, sosiaalisiin ja ammattiliittojen oikeuksiin, omantunnonvapauteen, ilmaisun- ja mielipiteenvapauteen, naisten oikeuksiin, oikeusjärjestelmän uudistustarpeeseen, kuolemanrangaistuksen ja silpomisrangaistusten poistamiseen ja poliittisiin oikeuksiin.
Bahrainin tapahtumien, mielenosoitusten tukahduttamisen ja naapurimaiden eli Persianlahden yhteistyöneuvoston jäsenten sotilaallisen väliintulon myötä olemme valmistelleet yhdessä varjoesittelijöiden kanssa suullisia tarkistuksia, jotka tarjoavat tukea vapauden puolesta taisteleville mielenosoittajille. Olemme korostaneet heidän vaatimustensa laillisuutta ja tuominneet Bahrainin viranomaisten väkivaltaiset reaktiot ja tukahduttamiseen osallistuneiden Persianlahden yhteistyöneuvoston maiden sotilaallisen väliintulon, ja ilmaisemme vakavan huolemme vallanpitäjien väkivaltaisesta reaktiosta. Lopuksi tarjoamme täyden tukemme siirtymiselle kohti demokratiaa.
Raportissa hahmotellaan luonnollisesti myös pitkän aikavälin strategisia näkymiä. Siinä sivutaan kumppanuuden mahdollisuutta useilla eri aloilla (geopolitiikassa, energia-alalla, koulutuksessa ja tieteessä sekä alueellisessa yhdentymisessä).
Geopoliittiselta kannalta Iran on selkeästi todellinen uhka. Iranin ja Israelin myötä Persianlahden valtioista tulisi vääjäämättä konfliktin toissijaisia uhreja. Nämä maat odottavat meiltä paljon, kun Irania pyritään estämään kehittämästä ydinaseita. Persianlahden yhteistyöneuvoston valtioilla, jotka muodostavat neljäsosan Arabiliiton jäsenvaltioista, on erittäin tärkeä asema rauhanprosessissa. Meidän on hyvä muistaa, että ne ovat arabimaiden rauhanaloitteen takana.
Energian osalta Persianlahden yhteistyöneuvosto on Euroopan unionin tärkein öljyntoimittaja, joten EU on erittäin riippuvainen näistä valtioista, mutta niiden öljyvarannot hupenevat ja ne valmistelevat siirtymävaihetta uudistuvan energian kehityksen myötä. Voimme tarjota kokemustamme tältä alalta.
Koulutuksen ja tieteen alueella nämä maat ovat tekemässä koulutuksesta yhtä painopistettään. Koska mailla on rajoitettu määrä yliopistoja ja luennoitsijoita, arvostetut yhdysvaltalaiset yliopistot ovat perustaneet niihin yksiköitä. Vaikka Euroopan unioni on osaltaan sitoutunut, se on valitettavasti paljon Yhdysvalloista jäljessä. Esimerkiksi Persianlahden yhteistyöneuvoston valtioista saapui Eurooppaan viime vuonna vain kahdeksan opiskelijaa Erasmus Mundus -ohjelmassa.
Alueellisen yhdentymisen osalta Persianlahden yhteistyöneuvoston edistyminen on hidasta. Kokemuksistaan oppineena Euroopan unioni voi tarjota apua, neuvontaa ja taitotietoa; lopuksi vaadimme allekirjoittamaan vapaakauppasopimuksen, josta on neuvoteltu yli 20 vuoden ajan.
Jaroslav Paška (EFD). – (SK) Arvoisa puhemies, Persianlahden valtioilla on merkittävää taloudellista potentiaalia ja ne tarjoavat suuria mahdollisuuksia laajemmalle yhteistyölle EU:n kanssa. Aivan kuten Euroopan unionilla, Persianlahden yhteistyöneuvostolla on vahva kiinnostus kaupallisen yhteistyön vahvistamiseen, joka näin ollen riippuu kyvystämme välittää yhteistyön painopisteet Persianlahden valtioiden edustajille.
Näkemyksemme ovat lähellä toisiaan monissa kysymyksissä, jotka koskevat kansainvälisen turvallisuuden taloudellista hallinnointia tai terrorismin torjuntaa, ja siksi olisi sääli rajoittaa mahdollinen yhteistyö vain kaupan ja talouden aloille. Meille kaikille on varmasti selvää, että nykyisellä yhteistyöllä Persianlahden valtioiden kanssa on merkittäviä kasvumahdollisuuksia, ja että uuden kunnianhimoisemman suunnitelman laatiminen EU:n politiikalle Persianlahden yhteistyöneuvoston ja sen jäsenvaltioiden osalta saattaisi yhdessä taloudelliseen yhteistyöhön liittyvien kaupan parannusten kanssa luoda myös tiiviimmän kumppanuuden maltillisen islamilaisen maailman edustajien kanssa, mikä saattaisi vaikeina aikoina olla mielenkiintoinen poliittinen bonus näistä toimista.
Csanád Szegedi (NI). – (HU) Arvoisa puhemies, myös minä kannatan Euroopan unionin ja Persianlahden yhteistyöneuvoston välisen vapaakauppasopimuksen voimaantuloa. Alueesta voisi tulla Euroopan unionin tärkeä strateginen kumppani kaupan alalla muun muassa lisääntyneiden öljytoimitusten myötä. Mielestäni on keskeisen tärkeää, että vahvistamme taloussuhteitamme. Jotta voimme varmistaa Euroopan unionin kilpailukyvyn, meidän on löydettävä lisää uusia markkinoita ja uusia kumppaneita, ja niillä alueilla, joilla Euroopan unionilla on jo merkittävä asema, painopisteenämme on suhteiden virallinen vahvistaminen. Kaksikymmentä vuotta käynnissä olleen neuvotteluprosessin onnistunut päättäminen vaatii rakentavaa, mutta joustavaa lähestymistapaa molemmilta osapuolilta, jotta nykyisiä melko jäykkiä suhteita voidaan lähentää. Jos todella uskomme, että Euroopan unionin on voitava kilpailla Yhdysvaltojen, Kiinan ja Intian kanssa, on tärkeää, että pääsemme sellaisille talousalueille ja markkinasegmenteille, joilla muut suurvallat ovat jo saattaneet saada hallitsevan aseman, ja että keskitymme tämänhetkisiin markkinoiden painopisteisiin ja kasvatamme niiden merkitystä.
Elena Băsescu (PPE). – (RO) Arvoisa puhemies, ensinnäkin haluan onnitella jäsen Baudisia mietinnöstä. Parlamentti tukee näin ollen EU:n ja Persianlahden yhteistyöneuvoston välisten neuvottelujen jatkamista ratkaisevana aikana.
Bahrainin tapahtumat osoittavat, että näiden kansainvälisten järjestöjen välistä poliittista vuoropuhelua on tehostettava. Uskon todellakin, että kuusi arabivaltiota voivat käynnistää yhteiskunnan rauhanomaisen muutoksen parantamalla ihmisoikeustilannetta.
Toisaalta Välimeren alueen tapahtumat vaikuttavat EU:n öljytoimituksiin. Tässä tilanteessa unionin ja yhteistyöneuvoston yhteistyö on ehdottoman tärkeää, jotta voidaan taata energiavaatimusten täyttäminen ja estää öljyn hinnan nouseminen maailmanmarkkinoilla.
Mielestäni on myös aika päättää 20 vuotta kestäneet neuvottelut allekirjoittamalla vapaakauppasopimus, josta olisi paljon hyötyä molemmille osapuolille.
Karel De Gucht, komission jäsen. − (EN) Arvoisa puhemies, käsittelemme täällä tänään parlamentin Persianlahden yhteistyöneuvostosta laatimaa mietintöä. Ymmärtääkseni jotkin poliittiset ryhmät olisivat halunneet lykätä keskustelua, jotta se heijastelisi paremmin arabimaailman läpikäymiä strategisia aikoja.
Kun aloititte laatimistyön, kukaan ei todellakaan olisi voinut arvata, millainen maailma on tänään, eikä sitä, millaisia haasteita koko arabialueen mailla ja ihmisillä on edessään. Euroopan unionin vakaumuksen mukaan jokainen maa on erilainen, ja reagoimme eri tilanteisiin eri tavoin muokatuilla vastauksilla. Kuulitte eilen Catherine Ashtonin puhuvan näistä kaikista: olipa kyseessä Tunisia, Egypti, Libya, Jemen tai Bahrain, Euroopan unionilla on edessään monta ratkaisevaa valintaa ja päätöstä.
Mietintö, josta keskustelemme tänään, keskittyy Persianlahden yhteistyöneuvostoon ja sen jäsenvaltioihin, joista osassa väestö vaatii niitä ottamaan paremmin huomioon väestön poliittiset, sosiaaliset ja taloudelliset pyrkimykset. Persianlahden alueen hallitukset reagoivat eri tavoin: tarjoamalla talouspaketteja tärkeimpien ja sosiaalisten tarpeiden huomioimiseen, ilmoittamalla poliittisista uudistuksista, luovuttamalla osan lainsäädäntövallasta vaaleilla valituille elimille tai osoittamalla avoimuutta kattavalle ja osallistavalle kansalliselle vuoropuhelulle.
Olemme kuitenkin nähneet myös väkivaltaa. Tämäniltaisen keskustelumme osalta tämä koskee erityisesti Bahrainia. Olemme seuranneet tilannetta tiiviisti, ja Catherine Ashton on toistuvasti todennut huolensa raporteista, joissa kerrotaan vakavasta väkivallasta kaduilla, ja lisääntyvien uskonnollisten jännitteiden merkeistä. Hän on myös vaatinut maassa olevia turvallisuusjoukkoja kunnioittamaan ihmisoikeuksia ja perusvapauksia. Hän on puuttunut asiaan useita kertoja ja vaatinut, että vuoropuhelu on ainoa etenemistapa. Kaikki tämä on tehty käyttämällä erilaisia julkilausumia, jotka olette nähneet, ja suoria yhteyksiä asianosaisiin viranomaisiin.
Meitä koskeva kysymys kuuluu, mihin tämä kaikki johtaa? Mitä EU:n pitäisi tehdä? Miten meidän pitäisi lukea mietintönne näiden tapahtumien taustaa vasten? Eilen Catherine Ashton totesi kannattavansa osallistumista eikä eristäytymistä, ja olen tästä samaa mieltä. Mietinnössä vaaditaan yhteyksien lisäämistä eikä vähentämistä, ja olen samaa mieltä. Kauppapolitiikasta vastaavana komission jäsenenä haluaisin parempia mahdollisuuksia liike-elämän edustajien välisille yhteyksille. Nyt on eurooppalaisten aika olla valmiina edistämään yhteyksien lisäämistä Persianlahden valtioiden väestöjen kanssa. On myös eurooppalaisten aika olla valmiina reagoimaan myönteisesti kaikkiin pyyntöihin, joita Euroopalle saatetaan esittää uudistuksiin johtavan ennennäkemättömän vuoropuhelun edistämiseksi.
Meidän ei pidä arkailla ihmisoikeuksien ja perusvapauksien puolustamista, mutta emme saa myöskään sanella tai tyrkyttää demokratiamallejamme muille. Eurooppa uskoo vakaasti siihen, että uudistusten on tultava sisältäpäin. Mielestäni tämä on totta myös Persianlahden yhteistyöneuvoston valtioiden kohdalla. Ei ole minun tehtäväni kertoa parlamentille, miten sen pitäisi toimia käsillä olevan mietinnön suhteen. Mielestäni meidän on ajateltava strategisesti, ja siinä vuoropuhelut ja sitoumukset ovat keskeisen tärkeitä.
EU:n olisi oltava valmiina antamaan kaikki tukensa alueen vuoropuheluille ja uudistusprosesseille. Olemme valmiita antamaan poliittista tukea uudistuksille, ja tarjoamaan taitotietoa ja asiantuntemusta erityiskysymysten käsittelemiseen. Suhtaudumme myönteisesti tällaisiin mahdollisuuksiin, mutta tämä voi tapahtua vain, jos ja kun alueen valtiot pyytävät apuamme.
Vielä muutama sana aiheesta, josta olen suoraan vastuussa, eli vapaakauppa-alueesta Persianlahden alueen kanssa. Uskon, että kun paikan päällä on oikeanlaiset olosuhteet, voimme edetä EU:n yhteisen näkemyksen pohjalta ja edistää kauppasuhteisiin liittyviä tavoitteita Persianlahden yhteistyöneuvoston kanssa.
On sanomattakin selvää, että vakaus on välttämätön edellytys sille, että hallitusten ja kansalaisten väliset poliittiset yhteydet vahvistuvat, ja sille, että kauppavirrat ja yritykset toimivat tehokkaasti. Kiitos huomiostanne, ja haluan erityisesti kiittää esittelijä Dominique Baudisia.
Bogdan Kazimierz Marcinkiewicz (PPE), kirjallinen. – (PL) Mielestäni on olennaisen tärkeää, että EU laatii kunnianhimoisemman politiikan Persianlahden yhteistyöneuvoston (GCC) ja sen jäsenvaltioiden osalta erityisesti aikana, jona Euroopan unioni on nousemassa talouskriisistä, ja kun otetaan huomioon Japania koetelleet katastrofit: maanjäristys ja sitä seurannut tsunami. Olen tyytyväinen siihen, että mietinnössä käsitellään esimerkiksi energiaa sen laajimmassa merkityksessä, teollisuutta, tieteellistä tutkimusta ja koulutuksen kehittämistä. Euroopan ulkosuhdehallinnon pitäisi näin ollen osoittaa tähän enemmän työntekijöitä ja lisätä Persianlahden yhteistyöneuvoston valtioissa olevien diplomaattisten edustustojen määrää yhteistyön tiivistämiseksi.
Olen myös sitä mieltä, että meidän olisi suhtauduttava myönteisesti kaikkiin vapaakauppaneuvottelujen osana suoritettuihin toimiin, joilla pyritään takaamaan raaka-aineiden turvalliset ja varmat toimitukset. EU:n ja GCC:n välisen yhteistyön olisi sisällettävä enemmän tukea opiskelijoiden, tutkijoiden ja ammattilaisten vaihto-ohjelmille. Euroopan parlamentti korostaa mietinnössään, että EU:n ja GCC:n välisen vapaakauppasopimuksen solmiminen on tärkeä tavoite, joka liittyy yhteistyön lisäämiseen Välimeren alueen kumppanimaiden kanssa. Euroopan unionin pitäisi näin ollen kehittää asianmukainen strategia alueellisen yhdentymisprosessin tukemiseksi.
Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Vaikuttaa siltä, että kansalaiset Persianlahden yhteistyöneuvoston kuudessa valtiossa, jotka sivumennen sanoen ovat EU:n tärkeimmät kauppakumppanit arabimaailmassa, eivät usko, että niissä viime vuosina tapahtuneet uudistukset ovat riittäviä. Ei ole vielä selvää, missä määrin suunnitelmat pumpata valtavia summia rahaa talouksien tukemiseen ja sosiaalisten olosuhteiden parantamiseen kahdessa kuuden jäsenvaltion köyhimmästä valtiosta voisi lopettaa meneillään olevat mielenosoitukset. Vaikka Persianlahden yhteistyöneuvosto kiistää eversti Gaddafin vallan laillisuuden ja tukee ajatusta lentokieltoalueesta, Saudi-Arabiassa, joka on myös jäsenvaltio, on tulitettu mielenosoittajia, ja myös Bahrainissa mielenosoittajia on kohdeltu väkivaltaisesti. Jopa se, että Persianlahden yhteistyöneuvosto lähetti erikoisyksiköitä Bahrainiin suojelemaan tärkeää infrastruktuuria, on kiistanalaista, koska šiiaoppositio vaatii kansainvälistä yhteisöä suojelemaan ihmisiä sotilaallisilta väliintuloilta. Näyttää siltä, että lentokieltoalueen perustaminen on avannut Pandoran lippaan. EU ei saa antaa sotkea itseään Lähi-idän valtioiden sisäisiin asioihin, ja juuri tämä on uhkana, koska Bahrainissa tasapaino saattaa muuttua nopeasti. Olemme nähneet takaisinottosopimusten kohdalla, mikä on sopimusten arvo vallankumouksen jälkeen. Näin ollen meidän kannattaa odottaa ja katsoa, miten tilanne etenee sen sijaan, että kiirehtisimme eteenpäin.
Cristian Dan Preda (PPE), kirjallinen. – (RO) Olen tyytyväinen jäsen Baudisin mietinnön hyväksymiseen, koska EU:lla on nyt enemmän kuin koskaan oltava johdonmukainen strategia suhteille Persianlahden yhteistyöneuvoston (GCC) kanssa. Ensinnäkin järjestön jäsenvaltioilla on kasvava vaikutusvalta arabi- ja muslimimaailmassa, ja ne voivat olla merkittävässä asemassa kulttuurien välisessä vuoropuhelussa. Lisäksi olen sitä mieltä, että on ryhdyttävä erityistoimiin unionin näkyvyyden lisäämiseksi alueella ja keskinäisen ymmärryksen edistämiseksi. Tämä voidaan tehdä muun muassa aloittamalla yhteistyö lehdistö- ja audiovisuaalisella alalla, jotta voidaan korjata Eurooppaa koskeva tietojen puute. Mielestäni Bahrainin viimeaikaiset tapahtumat pakottavat meidät perustamaan unionin suhteet Persianlahden yhteistyöneuvostoon entistä vahvemmin ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamiselle. Tällä hetkellä meidän on varmistettava, että mielenosoittajien demokraattisia uudistuksia koskevat vaatimukset kuullaan osana aitoa poliittista vuoropuhelua. Esimerkiksi Bahrainin viimeaikaiset konfliktit voidaan ratkaista kansalaisyhteiskunnan osallistamisella eikä väkivaltaisella tukahduttamisella.
Anna Záborská (PPE), kirjallinen. – (SK) Vapaakauppasopimus tarkoittaa yhteistyön ja kaupan esteiden vähenemistä. Näin ollen tuen periaatteessa sopimusta. Persianlahden yhteistyöneuvostoon kuuluvat valtiot ovat epäilemättä tärkeitä kauppakumppaneita erityisesti siksi, että niillä on aikamme perusraaka-ainetta: öljyä. Olen tyytyväinen myös siihen, että mietinnössä mainitaan kaupan lisäksi kauppakumppaniemme puutteet ihmisoikeuksien alalla. Tästä huolimatta epäröin kuitenkin pitkään sitä, äänestäisinkö mietinnön puolesta. Joillakin Persianlahden yhteistyöneuvostossa olevilla valtioilla on kahdet kasvot. Yhdet kasvot hymyilevät meille ystävällisesti ja sanovat olevansa meidän liittolaisemme islamilaisen terrorismin torjunnassa. Toiset kasvot eivät näy yhtä hyvin, ja ne käyttävät vuosittain miljardeja dollareita uskonnolliseen "koulutukseen", joka yllyttää väkivaltaan kristittyjä, juutalaisia ja kaikkia muita kuin muslimeja vastaan. Äänestin kuitenkin lopulta mietinnön puolesta, koska odotan myös sitä, että komissio kertoo meille, kuka tukee rahallisesti tätä vihaa, kun se alkaa valvoa yksityiskohtaisesti kristittyihin islamilaisissa valtioissa kohdistuvia väkivallantekoja.