Sanatarkat istuntoselostukset

Keskiviikko 23. maaliskuuta 2011 - Bryssel

1. Istuntokauden uudelleen avaaminen

Puhetta johti
puhemies Jerzy BUZEK

(Istunto avattiin klo 15.10)

  Puhemies. – (PL) Julistan Euroopan parlamentin torstaina 10. maaliskuuta 2011 keskeytetyn istuntokauden uudelleen avatuksi.

2. Edellisen istunnon pöytäkirjan hyväksyminen: ks. pöytäkirja

3. Tervetulotoivotukset

  Puhemies. – (PL) Haluaisin toivottaa tervetulleeksi täysistuntosaliin Maria Romana de Gasperin, joka on suuren italialaisen valtiomiehen ja yhden Euroopan yhteisön perustajista, Alcide de Gasperin, tytär.

(Suosionosoituksia)

4. Puhemiehen julkilausumat

  Puhemies. – (PL) Toinen ilmoitettava asia koskee naapurustostamme peräisin olevia huolestuttavia uutisia: Bahrainin, Syyrian ja Jemenin tilannetta. Kaikissa näissä maissa on käytetty väkivaltaa demokraattista muutosta vaativien mielenosoittajien tukahduttamiseksi.

Hallitukset, jotka käyttävät aseita omia kansalaisiaan vastaan, menettävät kaiken demokraattisen legitimiteetin. Väkivalta on lopetettava, ja siitä vastuussa olevat on saatava oikeuden eteen.

Seuraava ilmoitettava asia: haluaisin todeta teille, että olemme vastaanottaneet tänään ilmoituksen, että kollegamme Thaler eroaa parlamentista. Toinen jäsen Strasser on myös ilmoittanut aikovansa erota parlamentista lähipäivinä. Kolmas jäsen, Adrian Severin, erosi Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmästä ja hänestä tuli sitoutumaton jäsen.

Nämä eroamiset ovat seurausta lehdistössä julkaistuista syytöksistä, jotka koskevat joidenkin parlamentin jäsenten epäasiallista käytöstä. Pyysin tänään aamulla, että puhemiehistö pitää tilanteesta hätäkokouksen. Tapaamme myös tänä iltana ja jatkamme asian käsittelyä.

Totean Euroopan parlamentin puhemiehistön ja todennäköisesti parlamentin jäsenten enemmistön puolesta, että sovellamme edelleen nollatoleranssia niihin toimiin, joiden vuoksi kollegamme ovat irtisanoutuneet.

(Suosionosoituksia)

Hyvät kollegat, teidän valitsemananne puheenjohtajana pyrin pitämään yllä parlamentin ja sen jäsenten lahjomattomuutta. Haluaisin muistuttaa, että meillä on kansalaistemme valitsemina edustajina merkittävä julkinen vastuu. Kansalaiset ovat uskoneet meille oikeuden käyttää valtaa heidän puolestaan. Emme saa pettää tätä luottamusta. Puhemiehistö on päättänyt, että meidän on otettava opiksi tästä ikävästä tapahtumasta. Parlamentti pyrkii ottamaan selville kaikki tosiseikat. Toimimme täydessä yhteistyössä kaikkien toimivaltaisten viranomaisten kanssa, jotta kaikki tapahtuneet seikat selvitetään ja jotta kaikki tiedot tarkistetaan. Aion olla puhemiehistön pyynnöstä yhteydessä näiden jäsenten omien maiden ulkoministereihin sen selvittämiseksi, millaisia toimia näiden valtioiden oikeusviranomaiset aikovat toteuttaa.

Meidän on parlamentissa huolehdittava sisäisten käytännesääntöjemme vahvistamisesta tämänkaltaisissa asioissa tulevaisuudessa, ja tähän on sisällyttävä ankarampia seuraamuksia. Meidän mielestämme viimeaikaiset tapahtumat osoittavat tarpeelliseksi oikeudellisesti sitovat menettelysäännöt etujärjestöjen toiminnasta Euroopan unionin toimielimissä.

(Suosionosoituksia)

Pidän teitä ajan tasalla tapahtumien kulusta.

  Sonia Alfano (ALDE). - (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, halusin esittää puheenvuoron ennen kuin korostitte parlamentin päättäväisyyttä pyytää toisen Euroopan parlamentin jäsenen, viimeksi mainitun, eroamista. Hän ei ole vielä eronnut.

Kiitän teitä ja kiitän parlamenttia, että teette lujan ja määrätietoisen päätöksen nollatoleranssin soveltamisesta, koska kyseessä on kaikkien parlamentin jäsenten uskottavuus, ja meidän on erityisesti pidettävä mielessä, että edustamme 500 miljoonaa kansalaista emmekä etujärjestöjä, kiitos.

  Bruno Gollnisch (NI). – (FR) Arvoisa puhemies, hyväksyn täysin tiukan toimintanne. Toivon, että sitä voidaan soveltaa myös toimittajiin, jotka aiheuttavat ongelmia provosoidakseen rangaistavan teon ja jotka myös rikkovat vakavasti eettisiä sääntöjä. Parlamentti pitää liiaksi kiinni syyttömyysolettamasta, joten en voi kommentoida näitä asioita tarkemmin.

  Hans-Peter Martin (NI). – (DE) Arvoisa puhemies, haluaisin ensiksi puolustaa toimittajaa. Mielestäni sitä, mitä on tapahtunut, on pidettävä myönteisenä. Oletteko tietoinen puhemies Buzek, että on vielä kymmenkunta muuta tällaista tapausta? Haluaisitteko liittyä meihin ja suositella – kuten Hans-Peter Martinin lista ehdottaa – että kollegat eroavat ennen kuin heidät paljastetaan tiedotusvälineissä, jotta vältetään aiheuttamasta enempää vahinkoa suurelle eurooppalaiselle rauhanhankkeelle?

Pyydän sen vuoksi teitä ottamaan tämän pyynnön huomioon puhemiehistössä ja välittämään sen myös poliittisille ryhmille.

  Joanna Senyszyn (S&D). – (PL) Arvoisa puhemies, esititte kannanotossanne, että puhutte puhemiehistön ja Euroopan parlamentin enemmistön mielipiteen puolesta. Se on koko Euroopan parlamentin mielipide. Vastustamme entisten kollegoidemme tekoja. Kiitos.

  Martin Schulz (S&D). – (DE) Arvoisa puhemies, en olisi pyytänyt puheenvuoroa, ellen olisi kuullut edellistä puheenvuoroa edeltänyttä puhetta. Mielestäni nollatoleranssi koskee parlamentin kaikkia jäseniä. Haluaisin sen vuoksi kysyä seuraavan kysymyksen, ja pyydän että siihen annetaan selkeä vastaus. Voitteko, arvoisa puhemies tai parlamentin pääsihteeri vahvistaa, että Hans-Peter Martinin on palautettava yli 168 000 euroa Euroopan parlamentille epäsäännöllisen kirjanpidon vuoksi Euroopan unionin tuomioistuimen päätöksestä?

(Suosionosoituksia)

  Puhemies. – (PL) Hyvät kollegat, ehdotan, että siirrymme esityslistan seuraaviin kohtiin.

5. Valiokuntien ja valtuuskuntien kokoonpano: ks. pöytäkirja

***

  Nirj Deva (ECR). - (EN) Arvoisa puhemies, Japanin maanjäristys ja siihen liittyneet kärsimykset sattuivat vastikään, joten eikö olisi paikallaan, että otamme ne parlamentissa huomioon ja liitymme ilmaisemaan osanottomme Japanin kansalle ja heidän demokratialleen minuutin hiljaisuudella?

  Puhemies. – (PL) Meillä oli viime viikolla kokous kaikkien Euroopan parlamentin jäsenten, komission puheenjohtajan ja Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajan Van Rompuyn kanssa. Esitin kokouksen alussa myötätuntoni koko Japanin kansalle. Puhuin myös kauhistuttavista kärsimyksistä. Tunnemme syvää myötätuntoa Japanin kansalaisia kohtaan. Vietimme myös minuutin hiljaisuuden istuntosalissa kunnioittaaksemme tässä katastrofissa kuolleiden muistoa. Asiasta käytiin myös lyhyt keskustelu. Parlamentti on tehnyt mielestäni kaiken tarvittavan myötätunnon osoittamiseksi Japanin kansalle. Kiitos.

(Suosionosoituksia)

6. Poliittisten ryhmien kokoonpano: ks. pöytäkirja

7. Työjärjestyksen tulkinta: ks. pöytäkirja

8. Parlamentin kokoonpano

  Puhemies. – (PL) Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmä on ilmoittanut minulle, että Adrian Severin ei ole tästä päivästä lähtien enää ryhmän jäsen. Tällä kertaa kyse on virallisesta ilmoituksesta. Perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunta ehdotti työjärjestyksen 211 artiklan 3 kohdan mukaisesti tulkinnan 128 artiklasta, jonka otsikko on "Menettelyt Euroopan unionin tuomioistuimessa". Koko tulkinta on saatavilla, jotta voitte tarkastella sitä. Edellä mainittu tulkinta katsotaan hyväksytyksi, jos vastalauseita ei jätetä ennen 24. maaliskuuta 2011 avattavaa istuntoa. Teillä on siten aikaa huomisaamuun kello yhdeksään esittää vastalause tälle tulkinnalle. Tulkinta on pitkä, joten en aio lukea sitä. Se on kuitenkin kaikkien teidän saatavilla.

Haluaisin myös tiedottaa teille virallisesti, että jäsen Thaler on eronnut parlamentista 21. maaliskuuta 2011 lähtien. Työjärjestyksen 4 artiklan 1 ja 3 kohdan mukaisesti parlamentti on pannut merkille eron ja todennut edustajantoimen vapautuneen juuri mainitsemanani ajankohtana. Jäsen Soullie on eronnut parlamentista 24. maaliskuuta 2011 lähtien. Työjärjestyksen 4 artiklan 1 ja 3 kohdan mukaisesti parlamentti on pannut merkille eron ja todennut edustajantoimen vapautuneen juuri mainitsemanani ajankohtana. Lisäksi Ranskan toimivaltaiset viranomaiset ovat ilmoittaneet minulle, että jäsen Souillen paikan korvaa Brice Hortefeux 24. maaliskuuta 2011 lähtien. Hän on tietääkseni paikalla tänään. Oletteko istuntosalissa, Brice Hortefeux? Emme näe häntä, hän ei ole täällä.

Työjärjestyksen 3 artiklan 2 kohdan mukaan niin kauan kuin Brice Hortefeux'n valtakirjaa ei ole tarkastettu tai sitä koskevaa muistutusta ratkaistu, hän osallistuu parlamentin ja sen elinten istuntoihin ja hänellä on kaikki jäsenelle kuuluvat oikeudet edellyttäen, että hän on ensin allekirjoittanut kirjallisen ilmoituksen, jossa hän ilmoittaa, että hänellä ei ole mitään Euroopan parlamentin jäsenen tehtävän kanssa yhteensopimattomia tehtäviä. Daniel Cohn-Bendit haluaisi sanoa jotain.

  Daniel Cohn-Bendit (Verts/ALE). – (FR) Arvoisa puhemies, tiedätte yhtä hyvin kuin minä, että Brice Hortefeux'n jäsenyys Euroopan parlamentissa on kyseenalaistettu oikeudellisesti. Mielestäni on pettymys, että Ranskan hallitus ei odota, että tämä tilanne tarkistetaan. Koska Brice Hortefeux ei ole ilmoittanut hyväksyntäänsä ja hän ei osallistu Strasbourgin avajaisistuntoon, hän ei voi korvata haluamaansa jäsenen paikkaa.

Sen vuoksi kehotan Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ryhmää, joka väittää toimivansa niin lainmukaisella tavalla, odottamaan oikeudellista ratkaisua siitä, voiko Brice Hortefeux istua tässä salissa tai ei. Muussa tapauksessa kyse on oikeudellisesta skandaalista. On aivan kuin olisimme itse luomassa sitä.

  Jean-Pierre Audy (PPE). – (FR) Arvoisa puhemies, ei ole ensimmäinen kerta, kun kollegamme Cohn-Bendit, joka kutsui presidenttiä – pääministeriä – Hugo Chavezin kaltaiseksi diktaattoriksi, halveksii demokratiaa. Brice Hortefeux valittiin Euroopan parlamentin jäseneksi kesäkuussa 2009. Tämä on kiistatonta. Hänet nimitettiin silloin sisäministeriksi. Ranskan lainsäädännön mukaan vaaleilla valittu edustaja Euroopan parlamentissa, joka aloittaa hallituksessa, voi saada takaisin paikkansa lähtiessään hallituksesta. Tämä on juuri...

(Välihuomautus Daniel Cohn-Benditiltä: "hänellä ei ollut paikkaa, ja se on ongelma, Jean-Pierre Audy")

Brice Hortefeux valittiin Euroopan parlamentin jäseneksi kesäkuussa 2009. Hyväksyttekö tämän?

Päätän puheenvuoroni, arvoisa puhemies. Perussopimusten ja lainsäädännön nojalla on kiistatonta, että jäsenvaltiot nimittävät Euroopan parlamentin jäsenensä. Brice Hortefeux valittiin vaaleilla, ja Ranskan viranomaiset esittivät oikeutetusti, että hän ottaa paikan istuntosalissa. Esittämäänne kannanottoa ei voida hyväksyä.

  Joseph Daul (PPE). – (FR) Arvoisa puhemies, haluaisin vain todeta jäsen Cohn-Benditille, että jos parlamenttipaikka riitautetaan, asiasta on tehtävä ensin virallinen ehdotus. Jos sitä ei tehdä, oikeudellisten asioiden valiokunta ei voi arvioida tilannetta.

Ennen kuin puututte asiaan tällä tavalla, ehdotan, että harkitsisitte asiaa ennen kuin toimitte. Siinä kaikki.

(Välihuomautus Daniel Cohn-Benditiltä: "Kyllä, mutta hänellä ei ole ehkä paikkaa parlamentissa")

Te pyydätte minua noudattamaan lainsäädäntöä. Minä olen aina noudattanut sitä. Asia olisi jätettävä oikeudellisten asioiden valiokunnalle, joka tekee siitä päätöksensä. Se ei voi tehdä päätöstä ilman ehdotusta. Jos ehdotus ei ole lainsäädännön mukainen, oikeudellisten asioiden valiokuntaa toteaa tämän meille. Haluaisin toistaa: meidän on harkittava ennen kuin toimimme.

  Sylvie Goulard (ALDE). – (FR) Arvoisa puhemies, olen täysin samaa mieltä ajatuksesta, että meidän olisi odotettava oikeudellisen arvion tuloksia. Haluaisin vain todeta yhden asian: voimme panna kotimaassamme merkille ääriliikkeiden nousun, ja tämä aiheutuu epäilemättä siitä, että yksi osa poliittista luokkaa katsoo, että valtuudet ja virat ovat heidän käytössään. Odotamme enemmän Ranskalta erityisesti Strasbourgissa toimipaikkaansa pitävän Euroopan parlamentin vuoksi.

  Puhemies. – (PL) Haluaisin toistaa juuri esittämäni sanat. Niin kauan kuin Brice Hortefeux'n valtakirjaa ei ole tarkastettu tai sitä koskevaa muistutusta ratkaistu, Brice Hortefeux on Euroopan parlamentin jäsen ja hän toimii Euroopan parlamentin jäseniä koskevien sääntöjen mukaisesti. Tämä asia tarkistetaan.

9. Vastaanotetut asiakirjat: ks. pöytäkirja

10. Suulliset kysymykset ja kirjalliset kannanotot (vastaanotetut asiakirjat): ks. pöytäkirja

11. Määrärahojen siirrot: ks. pöytäkirja

12. Käsittelyjärjestys: ks. pöytäkirja

13. Äänestykset

  Puhemies. − (PL) Esityslistalla on seuraavana äänestykset.

(Äänestysten tulokset ja niiden kulkua koskevat yksityiskohdat: ks. pöytäkirja)

13.1. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen muuttaminen niitä jäsenenvaltioita koskevaa vakausmekanismia varten, joiden rahayksikkö on euro (A7-0052/2011, Elmar Brok) (äänestys)

- Ennen äänestystä:

  Elmar Brok, esittelijä. – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, Euroopan vakausmekanismi on välttämätön, jotta tarjotaan jatkuva oikeudellinen varmuus, varmistetaan solidaarisuus vaikeuksissa olevia valtioita kohtaan, mutta jotta myös turvataan euro, taataan tarvittava talousarvion kurinalaisuus ja mahdollistetaan yhteinen vastaus kasvuhaasteisiin.

Tätä asiaa voidaan säännellä ainoastaan yksinkertaistetussa perussopimuksen tarkistusmenettelyssä, koska on otettava huomioon, että tavanomaiseen menettelyyn olisi kulunut aikaa ja koska halutaan välttää kansanäänestys tietyissä jäsenvaltioissa. Parlamentti toteaa kuitenkin, että tästä ei saisi tehdä tavanomaista menettelyä ja että meidän olisi toimittava tavanomaisen perussopimuksen tarkistusmenettelyn mukaisesti.

Alkuperäisissä ehdotuksissa todettiin, että tämän pitäisi olla pelkästään hallitustenvälinen menettely, jossa komissiolla ei ole käytännöllisesti katsoen minkäänlaista tehtävää ja Euroopan parlamentilla ei minkäänlaista roolia. Nyt voimme ilmoittaa, että komission, Euroopan keskuspankin, Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan ja euroryhmän puheenjohtajan kanssa käytyjen neuvotteluiden perusteella lähes kaikissa asioissa, jotka koskevat malleja, testejä ja päätöksien perusteita, kaikkia näkökohtia kehyksen määrittelemisestä ja asetuksen ehdottamisesta tätä varten yhteisömenettelyn mukaisesti, Eurooppa-neuvosto ja Ecofin-neuvosto ovat tähän mennessä hyväksyneet, että Euroopan parlamentti voi myös osallistua tähän prosessiin ja että sillä on rooli näissä asioissa.

Emme olleet siten erityisen tyytyväisiä aluksi, mutta uskon, että jos yhteisön toimielimiä hyödynnetään ja voimme hyödyntää hallitustenvälisiä menettelyjä, kuten aikaisemmin, niin oikealla ajankohdalla on helppoa saada aikaan selkeä yhteisön politiikka. Koska institutionaaliset edellytykset ovat nyt olemassa, voimme ehdottaa teille, että hyväksymme tämän Eurooppa-neuvoston esittämän perussopimuksen tarkistamista koskevan menettelyn. Se voi nyt alkaa. Sen vuoksi esitimme tällaisia tarkistuksia, jotka perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunta hyväksyi yksimielisesti. Meidän on ymmärrettävä, että meidän tulkintamme on myös hyväksytty. Tämä on vahvistettu euroryhmän puheenjohtajan ja raha-asioista vastaavan komission jäsenen kirjeessä sekä Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan kirjeessä. Uskon, että tämä tarjoaa luotettavan pohjan sille, että hyväksymme esityksen euron – joka on ollut suuri menestys Euroopalle – turvaamiseksi ja että siirrymme yhdessä eteenpäin.

  Roberto Gualtieri, esittelijä. − (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, äänestämme kohta mietinnöstä, ja suhtaudumme vielä mekanismin hallitustenvälisen luonteen vuoksi varauksellisesti päätökseen hyväksyä perussopimukseen tehtävä muutos. Samaan aikaan kuitenkin puollamme tätä, koska – kuten Elmar Brok esitti – käymissämme neuvotteluissa pystyimme saavuttamaan merkittäviä tavoitteita, jotka koskevat pääasiassa sitä, että rahoitustukeen liittyvät ehdot määritellään asetuksessa, eli siten yhteispäätösmenettelyssä.

Sen vuoksi on kohtuullista äänestää tämän esityksen puolesta. Haluaisin kiittää monia parlamentin jäseniä, jotka ovat edistäneet näiden tulosten saavuttamista, ja haluaisin mainita, että oli kunnia työskennellä Elmar Brokin kanssa, kiitos kollegani Pirillon erittäin hyödyllisistä neuvoista ja työstä, jota tekivät talous- ja raha-asioiden valiokunnan valmistelijat Edward Scicluna ja Jean-Paul Gauzès, kollegani Schade ja Häfner sekä ryhmien koordinaattorit ja ryhmien puheenjohtajat, jotka antoivat meille merkittävää poliittista tukea, kiitos.

  Puhemies. − (EN) Haluaisin toivottaa tervetulleiksi komission puheenjohtajan ja komission varapuheenjohtajan, jotka ovat tänään kanssamme, sekä luonnollisesti neuvoston puheenjohtajan. Meillä on erittäin tärkeä äänestys, tiedämme sen hyvin, joten kiitos läsnäolostanne näin tärkeällä hetkellä.

(PL) Hyvät kollegat, voitte kommentoida äänestystä huomenna. Nyt ei ole äänestysselitysten aika, joten pyydän, että ette esitä niitä nyt. Huomenna äänestysten jälkeen on aikaa kommentoida kaikkia asioita, tämänpäiväisiä ja huomisia yhdessä.

14. Äänestysselitykset

Mietintö: Elmar Brok, Roberto Gualtieri (A7-0052/2011)

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. − (PT) Äänestän tämän mietinnön puolesta, koska Eurooppa-neuvoston ehdotus luoda pysyvä vakausmekanismi loisi hallitustenvälisen menettelyn, joka olisi EU:n puitteiden ulkopuolella. Tämä olisi vaarallinen ennakkotapaus. EU:n toimielinten, erityisesti komission ja parlamentin, on osallistuttava kiinteästi tähän, ja komission on oltava johtokunnan täysivaltainen jäsen eikä tarkkailija. Parlamentti on tärkeä demokraattisen valvonnan elin, ja neuvoston pitäisi harkita Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmän tekemää ehdotusta mahdollisesta kompromissista, joka koskee parlamentin osallistumista mekanismin toiminnallisiin osiin. Haluaisin korostaa mietinnössä esitettyä ajatusta, että "mekanismi ei saa johtaa sellaisen uuden unionin hallintatavan muodostumiseen, jossa tingitään unionin nykyisistä demokraattisista normeista". Lisäksi vakausmekanismia on tarkasteltava osana Euroopan talouspolitiikan ohjausjärjestelmän ratkaisuja, joten komission olisi esimerkiksi tarkasteltava tulevan euro-obligaatiojärjestelmän mahdollisuuksia.

  Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. – (FR) Eurooppa-neuvosto, jossa Euroopan valtion- tai hallitusten päämiehet keskustelevat yhdessä, käsittelee tällä hetkellä euroalueeseen kuuluvien jäsenvaltioiden vakausmekanismin täytäntöönpanoa. Tavoitteena on varmistaa yhdessä unionin taloudellinen vakaus, jota tällä hetkellä heikennetään. Tässä mielestäni tasapainoisessa päätöslauselmassa parlamentti pitää aloitetta myönteisenä, mutta esittää pyynnön ylittää väliaikaiset toimenpiteet, joilla pyritään vakauttamaan euroaluetta. Olen samaa mieltä tästä näkökulmasta ja katson, että EU:n on jatkettava talouden hallintonsa vahvistamista luonnollisesti vakauttamisen mutta myös kestävän kasvun edistämiseksi.

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. − (LT) Kannatimme tänään äänestyksessä Lissabonin sopimuksen 136 artiklaan tehtävää tarkistusta, jonka avulla EU voi ottaa käyttöön vakausmekanismin, joka on tarkoitettu ainoastaan euroalueen jäsenvaltioille. Euroopan vakausmekanismin tavoitteena on vahvistaa budjettikuria ja euroalueen talous- ja finanssipolitiikan koordinointia sekä edistää yhteistä eurooppalaista vastausta kasvuhaasteisiin, voittaa taloudellinen ja sosiaalinen epätasapaino ja parantaa kilpailukykyä. Uskon, että tällä mekanismilla varmistetaan euroalueen parempi taloudellinen vakaus ja nopeutetaan euroalueen jäsenvaltioiden talouden elpymistä. Kuitenkin euroalueen ulkopuoliset valtiot, joihin kriisi vaikutti eniten, jäivät sivustakatsojiksi, ja tie nopeampaan ja kestävään talouden elpymiseen on tukossa. Mielestäni EU:n on osoitettava suurempaa solidaarisuutta ja annettava jäsenvaltioille täysimääräistä apua, jotta ne voivat liittyä euroalueen valtioiden ryhmään ja olla siten kaikilla tavoin EU:n jäsenvaltioita.

  Slavi Binev (NI), kirjallinen. – (BG) Äänestin Bulgarian edustajana Euroopan parlamentissa päätösluonnosta vastaan, koska siinä sovelletaan mielestäni kahta mittapuuta, mitä vastustan jyrkästi. Olemme nähneet jo tällaista kaksinaismoralismia Kreikan tapauksessa. Sille myönnettiin 120 miljardia euroa sen sijaan, että sitä olisi rankaistu, mutta Bulgarian tulevaisuus euroalueessa on torjuttu.

  Jan Březina (PPE), kirjallinen. – (CS) Vakausmekanismin käyttöönotto euroa käyttävissä maissa on ensimmäinen kerta, kun Lissabonin sopimuksen mukaista yksinkertaistettua tarkistamisvaihtoehtoa sovelletaan. Kyseessä on muutos, jota myös muiden kuin eurovaltioiden olisi tuettava, koska euron vakaus on epäilemättä niiden edun mukaista. Tätä mekanismia ei saisi kuitenkaan käyttää mielestäni liikaa, ja olen tyytyväinen, että olemme pitäneet kiinni ajatuksesta, että sitä pitäisi käyttää vaan tapauksissa, missä se on ehdottoman tarpeellinen. Tämä on tärkeä viesti valtioiden ja velkojien vastuusta, koska tällä ei oteta käyttöön "siirtoihin perustuvaa unionia", jossa taloudellisesti vastuuttomat valtiot hoitavat asioitaan niiden valtioiden kustannuksella, jotka ovat vahvistaneet julkista talouttaan. En ole kuitenkaan huolestunut siitä, että ehdotettu muutos loisi olosuhteet sille, että otetaan käyttöön täysin unionin ulkopuolinen vakausmekanismi. Lissabonin sopimuksen asianmukaisten määräyksien tulkinta ja toteutus on joka tapauksessa Euroopan unionin tuomioistuimen valvonnassa. On kunnioitettava sitä, ovatko muut valtiot halukkaita ottamaan muita unionin toimielimiä tähän mekanismiin, ja mekanismin hallitustenvälinen luonne ei saa merkitä, että sitä sovelletaan laadun tai demokraattisen legitiimiyden kustannuksella. Niin kauan kun vakausmekanismin rahoituspuoli on yhdistetty kansallisiin talousarvioihin, on aivan ymmärrettävää ja loogista, että mekanismilla pitäisi olla hallitustenvälinen luonne.

  Zuzana Brzobohatá (S&D), kirjallinen. – (CS) Mietintöön sisältyy ehdotus Euroopan vakausmekanismista. Se on tärkeä osa yleistä toimenpidepakettia, jonka tarkoituksena on määrittää uudet puitteet ja parantaa jäsenvaltioiden budjettikuria sekä niiden talous- ja finanssipolitiikan yhteensovittamista. Sen yhteydessä olisi myös pyrittävä löytämään yhteisiä unionin ratkaisuja kasvuhaasteisiin ja samalla korjaamaan taloudellista ja sosiaalista epätasapainoa ja parantamaan kilpailukykyä. Mielestäni komission pyyntö tarkastella muita mekanismeja euroalueen rahoitusvakauden ja taloudellisen kasvun varmistamiseksi on asianmukainen. Katson myös, että komissio on oikeassa pyytäessään lainsäädäntöehdotuksia, joihin sisältyy vakausmekanismi ja toimenpiteitä, joilla vähennetään riskejä Euroopan unionin rahoituksellisen, taloudellisen ja sosiaalisen vakauden kannalta mukaan lukien rahoitusmarkkinoiden tehokas sääntely. On täysi asianmukaista tarkastella uudelleen vakaus- ja kasvusopimusta. Mietinnössä tuetaan myös sellaisten välineiden käyttöönottoa, joilla vähennetään euroalueen makrotaloudellista epätasapainoa, ja toimia, joilla pyritään uudistamaan ympäristöä. Päätin tukea mietintöä näistä ja myös muista syistä.

  Maria da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. − (PT) Äänestin parlamentin päätöslauselman puolesta, koska olen sitä mieltä, että Euroopan vakausmekanismi on tärkeä osa yleistä toimenpidekokonaisuutta, jonka tarkoituksena on määrittää uudet puitteet ja parantaa jäsenvaltioiden budjettikuria sekä niiden talous- ja finanssipolitiikan yhteensovittamista. Tässä yhteydessä olisi myös pyrittävä löytämään yhteisiä unionin ratkaisuja kasvun haasteisiin ja samalla korjaamaan taloudellista ja sosiaalista epätasapainoa sekä parantamaan kilpailukykyä.

  Nikolaos Chountis (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Äänestin vastaan mietintöä, jonka tarkoituksena on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen muuttaminen niitä jäsenvaltioita koskevaa vakausmekanismia varten, joiden rahayksikkö on euro. Euroopan unionin valtion- ja hallitusten päämiehet ovat vastanneet talouskriisin säästötoimenpiteillä ja julkisten menojen leikkauksilla. Tällaiset toimet ja toimintalinjat ovat saaneet työntekijät polvilleen useimmissa Euroopan valtioissa, koska niissä on kyse palkkojen ja eläkkeiden sekä sosiaalisten oikeuksien supistamisesta ja nopeasti nousevasta työttömyydestä. Pohjimmiltaan kyse on siitä, että talouskriisin aiheuttaneet pakottavat heidät maksamaan sen seurauksista. Tämä perussopimukseen tehtävä muutos pohjustaa säästötoimenpiteiden tehostamista ja kruunaa valvontatoimenpiteiden paketin, mihin sisältyy talouspolitiikan ohjausjärjestelmä ja talouspolitiikan EU-ohjausjakso. Euro Plus -sopimus periaatteessa kumoaa kansallisen talouspolitiikan ja kääntää melkein väkisin euroalueen välineeksi, jolla Saksa voi harjoittaa talouspolitiikkaansa. Vastustan myös sitä, että tässä yhteydessä käytetään yksinkertaistettua menettelyä perussopimuksen muuttamiseksi. Mielestäni asianmukaisin tapa muuttaa perussopimusta on kansanäänestys kaikissa jäsenvaltioissa.

  Carlos Coelho (PPE), kirjallinen. − (PT) Kannatin äänestyksessä Brokin ja Gualtierin mietintöä, jossa tunnustetaan tarve siitä, että unionin perustuslaillisessa kehyksessä on luotava vakausmekanismi niitä jäsenvaltioita varten, joiden rahayksikkö on euro. Käytäntö osoittaa, että EU:ssa tarvitaan parempaa talouden ohjausta, joka vaikuttaa talouteen ja talouspolitiikkaan ja edesauttaa laajempaa budjettikuria.

Mietinnössä korostetaan aivan oikein, että väliaikaiset toimenpiteet eivät ole riittäviä ja että kaikki pyrkimykset luoda järjestelmä EU:n toimielinjärjestelmän ulkopuolella muodostavat uhan unionia koskevalle hankkeelle. Sen vuoksi siinä oikeutetusti pyydetään merkittävämpää tehtävää komissiolle.

Olen myös samaa mieltä komissiolle esitetystä kehotuksesta toteuttaa kaikenlaisia lainsäädäntötoimia, jotka voivat olla tarpeellisia rahoitusvakauden ja kestävän talouskasvun vahvistamiseksi.

  George Sabin Cutaş (S&D), kirjallinen. – (RO) Kannatin äänestyksessä euroalueen jäsenvaltioiden vakausmekanismia koskevaa mietintöä, koska tämä mekanismi merkitsee askelta kohti parempaa talouspolitiikan koordinointia Euroopan tasolla. Samalla tarvitaan yleistä toimenpidepakettia, jonka tavoitteena on saada aikaan taloudellinen vakaus ja lisätä EU:n kilpailukykyä.

  Cornelis de Jong (GUE/NGL), kirjallinen. − (EN) Torjuin tämän ehdotuksen kokonaisuudessaan, koska en usko, että sillä ratkaistaan ongelmia. Olen samaa mieltä EAY:n kanssa siitä, että ehdotetuilla muutoksilla häiritään sosiaalista vuoropuhelua ja puututaan työehtosopimusneuvotteluita koskevaan järjestelmään kaikkialla Euroopassa.

Lisäksi olen eri mieltä yksinkertaistetun perussopimuksien tarkistusmenettelyn valinnasta. Mielestäni olisi käytettävä tavanmukaista perussopimuksen tarkistusmenettelyä, jotta olisi mahdollista käydä asianmukaista ja syvällistä keskustelua ehdotetusta vakausmekanismista ja muista mahdollista muutoksista perussopimukseen, esimerkiksi sosiaalisen edistyksen lausekkeesta.

Kehotan lopuksi jäsenvaltioita tekemään kaikissa jäsenvaltioissa mahdolliseksi kansanäänestyksien pitämisen perussopimuksen muuttamista koskevista ehdotuksista.

  Proinsias De Rossa (S&D), kirjallinen. − (EN) Olen tyytyväinen tämänpäiväiseen äänestykseen Euroopan parlamentissa ehdotetusta perussopimuksen muuttamisesta. On kuitenkin erittäin tärkeää, että valtionpäämiesten kokouksessa tänä viikonloppuna noudatetaan Euroopan parlamentin kanssa tehtyä sopimusta. Euroopan parlamentin monien jäsenten mielestä neuvostossa sovellettu menettely ehdotetun tekstin aikaansaamiseksi ei ole laisinkaan tyydyttävä. Jos tämä asia ei olisi niin äärimmäisen tärkeä euroalueelle ja jos pysyvää Euroopan vakausmekanismia erityisesti Irlannin kaltaisille pienille jäsenvaltioille ei tarvittaisi niin kiireellisesti, niin äänestäisin alkuperäistä ehdotusta vastaan. Tänään parlamentissa hyväksytty asiakirja on ehdoton minimi, jolla varmistetaan mekanismin käyttöönoton ja sen toiminnan legitiimiys. Kuitenkaan sosialistien ja demokraattien ryhmä ei ole samaa mieltä joitain valtioita koskevista ankarista säästöohjelmista, joissa ei oteta huomioon niiden taloudellista kestävyyttä.

  Marielle De Sarnez (ALDE), kirjallinen. – (FR) Parlamentti tukee vähäisiä muutoksia Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen, jotta euroaluetta varten on mahdollista toteuttaa pysyvä vakausmekanismi, joka olisi otettava käyttöön virallisesti Eurooppa-neuvoston 24. ja 25. maaliskuuta pidettävissä kokouksessa muuttamalla perussopimuksen 136 artiklaa. Tämä päätös auttaa saamaan rahoitusvakausmekanismista pysyvämmän. Se on osoittanut tehokkuuteensa viime toukokuusta, luomishetkestään lähtien. Meillä on siten kunnollinen 700 miljardin euron mekanismi, jolla tarjotaan lainoja parhaalla korolla ja tiukkojen ehtojen mukaisesti vaikeuksissa oleville euroalueen valtioille. On kuitenkin käsittämätöntä, että perussopimuksien muuttaminen vakauttaisi mekanismia, joka perustuu ainoastaan hallitustenvälisiin sitoumuksiin. Yhteisömenettely, jota me puollamme, on takuu siitä, että euroalueen kaikkia jäsenvaltioita kohdellaan samalla tavalla, kun on kyse tämän pelastusrahaston saatavuudesta, ja tähän sovelletaan tiukkoja ehtoja. Kun on kyse Kansainvälisestä valuuttarahastosta, pysymme erittäin valppaana sen osallistumista koskevien ehtojen suhteen.

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. − (PT) Kannatin äänestyksessä mietintöä, jonka tarkoituksena on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen muuttaminen niitä jäsenvaltioita koskevaa vakausmekanismia varten, joiden rahayksikkö on euro, koska euroalueen pitkän aikavälin vakauttaminen on välttämätöntä, jotta rajoitetaan keinottelua eurooppalaisia valtioita vastaan ja suojellaan kansalaisia.

Mekanismin hallitustenvälisestä luonteesta huolimatta uskon, että on myönteistä vahvistaa yhteisömenettelyä ja Euroopan toimielinten tehtävää EU:n talouden hallinnassa erityisesti, kun on kyse komissiosta ja Euroopan parlamentista.

  Göran Färm, Anna Hedh, Olle Ludvigsson, Marita Ulvskog ja Åsa Westlund (S&D), kirjallinen. −(SV) Me Ruotsin sosiaalidemokraatit tuemme tätä mietintöä kokonaisuudessaan. Katsomme kuitenkin samalla, että asiakirjassa esitetty sanamuoto yhtenäisistä euro-obligaatioiden markkinoista menee liian pitkälle. Me pidämme euro-obligaatioiden järjestelmän luomista mielenkiintoisena ja lupaavana ajatuksena, mutta katsomme, että asiaa on tutkittava kunnolla ennen kun on asianmukaista toteuttaa se. Tiedämme tällä hetkellä aivan liian vähän, jotta voisimme tehdä lopullisia päätöksiä tässä vaiheessa.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. − (PT) Tällä hetkellä valtioissa ja järjestöissä vallitsevana poikkeuksellisena ajanjaksona meillä on yhteinen velvollisuus löytää sopivat ja kunnianhimoiset vastaukset haasteisiimme. Velkakriisi, jota EU torjuu, edellyttää poikkeuksellisia toimia ja välttämätöntä kypsyyttä, jotta omassa toimielinrakenteessamme löydämme sellaiset mekanismit, joilla tarjotaan eurolle tarvittavaa vakautta ja kestävyyttä. Kyseessä ovat toimet, jotka perustuvat tiukasti budjettikuriin, makrotalouspolitiikan yhteensovittamiseen ja kestävän kasvun toimintalinjojen olemassaoloon.

Vaikka kannatan lainsäädännön vakautta, tuen tänä poikkeuksellisena ajankohtana Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 136 artiklan ehdotettua muuttamista, jotta voidaan luoda pysyvä mekanismi euroalueen vakauden varmistamiseksi, kuten ehdotetaan mietinnössä A7-0282/2010, jonka parlamentti hyväksyi 20. lokakuuta 2010.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. − (PT) Euroopan unionin on vahvistettava talouden hallintoaan, joka saadaan aikaan ainoastaan yhteisömenetelmää soveltamalla komission johdolla hallitustenvälisen menettelyn sijasta.

Toivon, että vakaus- ja kasvusopimuksen vahvistaminen, talouspolitiikan EU-ohjausjakso, Eurooppa 2020 -strategia ja SEUT-sopimuksen 136 artiklan muuttaminen vakausmekanismin osalta saavat aikaan kestävää talouskasvua. Mekanismin toiminnassa on noudatettava demokraattisen päätöksenteon perusperiaatteita, joita ovat avoimuus, parlamentaarinen valvonta ja demokraattinen tilintekovelvollisuus. Tämä vakausmekanismi on tärkeä osa yleistä toimenpidepakettia, jonka tarkoituksena on määrittää uudet puitteet ja parantaa jäsenvaltioiden budjettikuria sekä niiden talous- ja finanssipolitiikan yhteensovittamista ja jonka yhteydessä olisi myös pyrittävä löytämään yhteisiä unionin ratkaisuja kasvun haasteisiin ja samalla korjaamaan taloudellista ja sosiaalista epätasapainoa ja parantamaan kilpailukykyä.

Äänestin tämän mekanismin puolesta siinä toivossa, että sillä pystytään tarjoamaan enemmän vakautta rahoitusmarkkinoille ja varmistamaan kestävä talouskasvu.

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. − (PT) Tällainen yksinkertaistettu tapa muuttaa perussopimusta paljastaa hyvin niiden väitteiden paikkansapitämättömyyden, että Lissabonin sopimus voidaan katsoa kansallisten parlamenttien ja Euroopan parlamentin ansioksi. Se osoittaa myös demokratian syventämistä koskevien puheiden perättömyyden. Vähän yli vuosi sitten perussopimuksen piti kestää ainakin yhden sukupolven, mutta nyt sitä muutetaan nopeasti ja yksinkertaistetulla tavalla Saksan johtaman valtakoneiston mielihalun ja painostuksen vuoksi. Se haluaa säilyttää hinnalla millä hyvänsä taloudellisen ja poliittisen valta-aseman, joka varmistetaan EU:n välineillä mukaan lukien yhtenäisvaluutta. Keskustelu, osallistuminen ja demokratia sivuutetaan.

Ne välttelivät kansanäänestyksiä, jotta Lissabonin sopimus voitiin hyväksyä. Ne eivät kunnioittaneet harvoja järjestettyjä äänestyksiä. Nyt ne eivät epäröi välttää edes kansallisten parlamenttien valvontaa. Tämä on ymmärrettävää, jos otetaan huomioon se, että mekanismin, jonka ne haluavat sisällyttää perustamissopimukseen, ja niin sanotun talouden hallinnan vuoksi on olemassa riski, että nämä jäävät merkityksettömiksi sanoiksi. Ei ole enää epäilystäkään siitä, että ne aikovat luoda todellisen pakkopaidan jäsenvaltioille, jotta ne voivat toteuttaa strategiaa, jolla syvennetään...

(Työjärjestyksen 170 artiklan mukaisesti lyhennetty äänestysselitys)

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. − (PT) Vastustamme koko prosessia esitetystä Lissabonin sopimuksen muuttamisesta sen sisällön ja muodon osalta.

Tiukat ehdot Euroopan vakausmekanismin rahoitustuen saamisesta eivät ole hyväksyttäviä useista syistä. Merkittävin on mahdollisuus, että Euroopan unionin jäsenvaltioilta, joiden rahayksikkö on euro, viedään valtuudet ja puututaan niiden hallintoon. Talous- ja sosiaalialalle ja työvoiman alalle puuttuminen on erityisen vakavaa.

Kyseessä on muutos, jossa hyödynnetään perustamissopimuksen omaa mekanismia jättää kaikki syrjään päätöksestä. Näin voidaan tehdä muutos ilman minkäänlaista demokraattista osallistumista – tämä on jatkoa sille, mitä ne tekivät torjumalla jäsenvaltioiden kansanäänestykset perussopimuksen hyväksymisestä – ja sillä luodaan mekanismi, jonka perusteella on mahdollista valvoa jatkuvasti jäsenvaltioiden talouksia.

Tämä mietintö on samoilla linjoilla. Siinä esitetään tiettyjä muutoksia komission luonnokseen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen muuttamisesta niitä jäsenvaltioita koskevaa vakausmekanismia varten, joiden rahayksikkö on euro. Siinä kuitenkin pyritään vahvistamaan edellä mainitun talouden hallinnon osana olevaa toivottavaa vetoapua luomalla EU-ohjausjakson, laajentamalla seuraamuksia...

(Työjärjestyksen 170 artiklan mukaisesti lyhennetty äänestysselitys)

  Pat the Cope Gallagher (ALDE), kirjallinen. – (GA) Oikeudellisen lausunnon mukaan perussopimusta on muutettava rajoitetusti, jotta varmistetaan, että Euroopan vakausmekanismi kuuluu Euroopan toimielinjärjestelmän puitteisiin.

  Estelle Grelier (S&D), kirjallinen. – (FR) Koska ei ole minkäänlaisia vaihtoehtoisia neuvoston tekemiä ehdotuksia, oli äänestettävä sen puolesta, että Euroopan vakausmekanismista tehdään pysyvä. Näin voidaan tarjota apua kreikkalaisille, portugalilaisille ja irlantilaisille kollegoille. Keskustelu ei ole kuitenkaan päättynyt. Ranskan sosialistien tekemät myönnytykset eivät osoita millään tavalla, mikä on talouden hallintoa koskevien tulevien keskustelujen tulos. Tämän hallitustenvälisen mekanismin käyttöönoton vuoksi on tärkeää siirtyä eteenpäin ja toteuttaa välineitä, joilla edistetään elpymistä kasvun ja yritysten aloilla. Pyrin sosialistikollegojeni tavoin lisäämään Euroopan unionin omien varojen määrää, jotta voimme rahoittaa tällaisia välineitä. Me voisimme myös käyttää rakennerahastoja Euroopan vakausmekanismin ohella, jotta alijäämän kanssa kamppailevat valtiot pääsevät eteenpäin. Irtaudumme tästä kriisistä kunnianhimoisten budjettien ja Euroopan sosiaalisen mallin edistämisen ansiosta.

  Sylvie Guillaume (S&D), kirjallinen. – (FR) Äänestin euroalueen jäsenvaltioiden vakausmekanismin puolesta, jotta voimme auttaa vaikeuksissa olevia naapureitamme. Tämä mekanismi on alku sille, mitä euro-obligaatiot voivat olla tulevaisuudessa, koska niillä voidaan rahoittaa unionin talousarviota ja vapauttaa jäsenvaltioiden valtionvelka rahoitusmarkkinoiden kuristusotteesta. Pahoittelen kuitenkin valittua Euroopan vakausmekanismin hyväksymistä koskevaa menettelyä – Euroopan parlamentin pelkkä kuuleminen – koska hallitustenvälinen lähestymistapa on voittanut yhteisön lähestymistavan. Tämä aiheuttaa riskin demokraattisen keskustelun laadusta. Tämä keskustelu on kuitenkin tarpeen tehokkaan talouspolitiikan toteuttamiseksi. Tämä mekanismi on osittainen vastaus, ja se ei riitä edistämään kasvua ja vähentämään työttömyyttä.

  Gerald Häfner (Verts/ALE), kirjallinen. – (DE) Pidin Euroopan parlamentin jäsenenä velvollisuutenani, että saavutetaan mahdollisimman korkeatasoinen demokraattinen valvonta ja että Euroopan vakausmekanismi sisällytetään neuvotteluihin. Tulos on siten merkittävä parannus alkuperäiseen ehdotukseen. Tästä syystä äänestän puolesta. Haluaisin kuitenkin esittää vastalauseeni sille, mille tielle olemme lähteneet. Euroopan vakausmekanismia varten olisi tarvittu tavanomaista perussopimuksien tarkistusmenettelyä. Näin se olisi voitu ottaa käyttöön yhteisön puitteissa, joihin sisältyy demokraattinen osallistuminen ja valvonta. Hallitustenväliseen menettelyyn palaaminen on kohtalokasta. Me yksityistämme (spekulatiiviset) voitot ja sosiaalistamme tappiot. Tämä on väärä tapa toimia. Annamme veronmaksajien kärsiä, mutta suojelemme pankkeja, omaisuudenhoitajia ja keinottelijoita. Julkinen sektori lainaa rahaa pankeille. Kustannuksista vastaa julkinen eikä yksityinen sektori. Ilman täysin uutta rahaa koskevaa käsitettä ja selkeitä oikeudellisia pankki- ja finanssialaa koskevia sääntöjä, hoidamme jatkossakin ainoastaan oireita emmekä korjaa taustalla olevia syitä.

  Ian Hudghton (Verts/ALE), kirjallinen. − (EN) Äänestin kauttaaltaan tyhjää tästä mietinnöstä. Skotlanti ei ole euroalueella, ja sen vuoksi pidin aiheellisena äänestää tyhjää tässä asiassa. Tämän sanottuani panen merkille, että 6 kohdassa viitataan Euroopan pienempiin valtioihin "joiden taloutta ei aina pidetä "välttämättömänä" koko euroalueen vakauden turvaamisen kannalta". Mielestäni tässä kohdassa näkyy vaarallinen ylimielisyys; EU on kaikkien osiensa summa ja kaikkien Euroopan talouksien merkitys on sama koosta riippumatta. Historia osoittaa, että suurempien jäsenten ylivoimaan perustuvat unionit ovat tuomittuja epäonnistumaan.

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen. − (LT) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska hyväksytty muutos Lissabonin sopimukseen helpottaa euron pysyvän vakausmekanismin käyttöönottoa. Tämänpäiväinen tilanne osoittaa, että olemme vaikeassa taloudellisessa tilanteessa ja että meidän on toteutettava hyvin konkreettisia toimia talouden koordinoinnissa ja valvonnassa. Tämä mekanismi ja tukirahasto on kuitenkin tarkoitettu ainoastaan euroalueen valtioille. Sen ulkopuoliset maat sivuutetaan, mikä aiheuttaa EU:n suurempaa pirstoutumista. Minun mielestäni EU:n on osoitettava enemmän solidaarisuutta ja tarjottava tukea euroalueen valtioiden lisäksi niiden ulkopuolisille valtioille, jotta niistä tulee täysimääräisiä ja tasa-arvoisia EU:n jäsenvaltioita mahdollisimman nopeasti. Voisimme siten päättää EU:hun liittymistä koskevan sopimuksen tilapäisen epäjohdonmukaisuuden ja edistää yhtenäisemmän EU:n luomista.

  Giovanni La Via (PPE), kirjallinen. − (IT) Parlamentin hyväksymä päätöslauselma ehdotuksesta muuttaa Euroopan unionin toiminnasta tehtyä sopimusta, jotta euroalueella otetaan käyttöön Euroopan vakausmekanismi, on tärkeä tavoite, jolla vahvistetaan koheesiota ja talouden kilpailukykyä sekä vakautetaan rahoitusjärjestelmää. Äänestin muutoksen puolesta, koska euro on tärkeä Euroopan kestävää kehitystä koskevalle poliittiselle ja taloudelliselle suunnitelmalle. Euroalueen vakauttaminen on strategisesti tärkeää, ja katson, että EU:n otettava käyttöön toimia sen vahvistamiseksi, jolloin sen talouden hallintoa lisätään Eurooppa 2020 -strategiaan liittyvien tavoitteiden mukaisesti. Lopuksi katson, että tarvitaan pysyvä vakausmekanismi, jolla mahdollistetaan yhteisön toimielinten osallistuminen ja vältetään kaksinkertaisten rakenteiden perustaminen, koska EU:n toimielinjärjestelmän ulkopuolisen mekanismin käyttöönotto muodostaisi uhan perussopimuksille perustuvan järjestelmän yhtenäisyydelle.

  Kartika Tamara Liotard (GUE/NGL), kirjallinen. − (EN) Torjuin tämän ehdotuksen kokonaisuudessaan, koska en usko, että sillä ratkaistaan ongelmia. Olen samaa mieltä EAY:n kanssa siitä, että ehdotetuilla muutoksilla häiritään sosiaalista vuoropuhelua ja puututaan työehtosopimusneuvotteluita koskevaan järjestelmään kaikkialla Euroopassa. Olen lisäksi eri mieltä yksinkertaistetun perussopimuksen tarkistusmenettelyn valinnasta. Mielestäni olisi käytettävä tavanmukaista perussopimuksen tarkistusmenettelyä, jotta olisi mahdollista käydä asianmukaista ja syvällistä keskustelua ehdotetusta vakausmekanismista ja muista mahdollista muutoksista perussopimukseen, esimerkiksi sosiaalisen edistyksen lausekkeesta. Kehotan lopuksi jäsenvaltioita tekemään kaikissa jäsenvaltioissa mahdolliseksi kansanäänestyksien pitämisen perussopimuksen muuttamista koskevista ehdotuksista.

  Petru Constantin Luhan (PPE), kirjallinen. – (RO) Pidän vakausmekanismia erityisen tärkeänä ja ratkaisevana jäsenvaltioille, joiden rahayksikkönä on euro, kun otetaan huomioon yhtenäisvaluutan vakauttaminen ja Euroopan poliittisen ja taloudellisen hankkeen tukeminen. Yhtenäisvaluutan vahvistaminen ja sen vakauden varmistaminen tarjoavat vakautta markkinoille. Euron käyttöönotto on siten vieläkin houkuttelevampaa uusille jäsenvaltioille. Tämä seikka on tärkeä Euroopan kasvulle ja kehitykselle, mitä arvoja tuen kaikilta osin. Äänestin sen vuoksi tämän mietinnön puolesta.

  David Martin (S&D), kirjallinen. − (EN) Olen tyytyväinen tuloksiin, jotka parlamentti on varmistanut neuvotteluissa neuvoston kanssa, ja sen vuoksi tuin tätä perussopimukseen tehtävää muutosta. Oikeusperustan antaminen vakausmekanismille on tärkeää euroalueen välittömälle ja pitkän aikavälin vakaudelle. Neuvosto on vakuuttanut, että Euroopan parlamentilla ja komissiolla on tulevaisuudessa vahva asema, mikä on mielestäni erittäin tärkeää. Hyväksyn tämän perussopimukseen tehtävän muutoksen, mutta minulla on erittäin vakavia huolenaiheita tämänhetkisistä talouden hallintoa koskevista ehdotuksista, ja se, että äänestän tämän mietinnön puolesta, ei merkitse, että tuen tämänhetkistä talouden hallintoa koskevaa pakettia.

  Clemente Mastella (PPE), kirjallinen. − (IT) Uusi Euroopan vakausmekanismi edellyttää, että Lissabonin sopimukseen tehdään muutos, jotta voidaan varmistaa, että se sisällytetään oikeudellisesti asianmukaisella tavalla Euroopan unionin toimielinjärjestelmän piiriin. Me katsomme, että sitä olisi täydennettävä vahvistamalla vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevää ja korjaavaa osiota sekä toteuttamalla pitkän ja keskipitkän aikavälin kilpailukykyyn liittyviä toimenpiteitä. Näillä toimenpiteillä voidaan edistää yhteisiä unionin ratkaisuja, jotta voidaan vastata paremmin jäsenvaltioiden väliseen makrotalouden epätasapainoon ja varmistaa niiden kestävä kasvu. Euroopan vakausmekanismi on siten tärkeä osa uusien toimenpiteiden kattavaa pakettia (yhdessä EU-ohjausjakson ja Eurooppa 2020 -strategian kanssa), jolla pyritään luomaan uudet puitteet talous- ja rahoituspolitiikan sekä budjettikurin vahvistamiseksi ja koordinoimiseksi. Parlamentin on saatava riittävästi tietoa ja sen on voitava osallistua, jotta varmistetaan demokraattisen päätöksenteon perusperiaatteet, kuten avoimuus, parlamentaarinen valvonta ja demokraattinen tilintekovelvollisuus. Tuemme lisäksi sitä, että kunkin kansallisen parlamentin on voitava osallistua täysimääräisesti budjetti- ja valvontaoikeuksiensa mukaisesti, jotta voidaan lisätä tehtyjen päätösten avoimuutta ja niihin liittyvää vastuunkantoa ja tilitekovelvollisuutta myös EU:n tasolla.

  Jean-Luc Mélenchon (GUE/NGL), kirjallinen. – (FR) Tässä mietinnössä kannatetaan Euroopan komission, Euroopan keskuspankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston valvonnan vakiinnuttamista euroalueen jäsenvaltioiden talousarvion ja poliittisten uudistusten suhteen. Siinä ei mainita sanallakaan, minkälaisesta sosiaalisesta epäoikeudenmukaisuudesta kansalaiset kärsivät, jotta ne voivat hyödyntää Euroopan vakausmekanismin tarjoamaa taloudellista tukea. Siinä ei myöskään mainita, mitkä olivat syyt kriisille, jonka vuoksi jäsenvaltiot sopivat väestönsä riistämisestä, jotta rahoitusmarkkinoita rauhoitetaan. Vieläkin pahempaa on se, että sillä tuetaan valta-aseman väärinkäyttöä, koska Lissabonin sopimukseen sovelletaan yksinkertaistettua tarkistusmenettelyä, jotta vältetään mahdollinen kansanäänestys. Minun ryhmäni on kaikista muista poiketen vaatinut, että kussakin jäsenvaltioissa on järjestettävä kansanäänestys. Eurooppalainen oligarkia pelkää demokratiaa. Se on aivan oikeassa, koska Euroopan kansat, Pohjois-Afrikan kansojen esimerkkiä seuraten haluavat, että se poistetaan.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. − (PT) Emme saa epäröidä, kun torjumme valtionvelkaa koskevaa kriisiä, joka on vaikuttanut joihinkin euroalueen maihin. Jossain muussa ja vähemmän vakavassa tilanteessa en olisi ollut samaa mieltä muutosehdotuksesta, joka tehtiin vasta äskettäin voimaan tulleeseen Lissabonin sopimukseen.

Tällä ajankohdalla on välttämätöntä pyrkiä euroalueen vakauttamista koskevia väliaikaisia toimenpiteitä pidemmälle, ja ei ole epäilystäkään, että EU:n on tehostettava keinojaan torjua valtionvelkaa koskevaa kriisiä. Siten Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 136 artiklan muuttaminen on tärkeää, jotta luodaan pysyvä Euroopan vakausmekanismi, jolla voidaan auttaa tehokkaasti vaikeuksiin joutuneita jäsenvaltioita.

  Willy Meyer (GUE/NGL), kirjallinen. − (ES) Äänestin tätä mietintöä vastaan, koska tämä ei ole missään tapauksessa ratkaisu kokemaamme talouskriisiin. Ehdotetut muutokset johtavat siihen, että sosiaalinen vuoropuhelu tehdään tyhjäksi. Olen lisäksi eri mieltä yksinkertaistetun perussopimuksen tarkistusmenettelyn valinnasta. Mielestäni yksinkertaistettua perussopimuksen tarkistusmenettelyä olisi käytettävä luomaan ilmapiiriä, jossa voidaan käydä syvällistä keskustelua ehdotetusta vakausmekanismista ja muista mahdollisista mekanismeista, kuten sosiaalisen edistyksen lausekkeesta. Lopuksi pyydämme jäsenvaltioita pyrkimään siihen, että perustamissopimukseen mahdollisesti tehtävistä muutoksista järjestetään kansanäänestyksiä.

  Alajos Mészáros (PPE), kirjallinen. − (HU) Edustan euroalueen valtiota, joka ei tukenut aiemmin lainan myöntämistä Kreikalle. Tämä oli päätös, johon kukaan ei ollut luonnollisesti tyytyväinen. Toivon vilpittömästi, että vastaavia päätöksiä ei tarvitse tehdä usein. Kriisi ei säästänyt euroaluetta tai Euroopan unionia, mutta yhteisvaluuttamme on jo todistanut arvonsa monessa yhteydessä. Se tarjoaa käyttäjilleen yhtenäisyyttä ja turvaa. Voimme olla siten oikeutetusti ylpeitä tästä EU:n saavutuksesta. Juuri tästä syystä meidän on suojeltava valuuttaamme tulevilta talouden heilahteluilta asianmukaisilla lainsäädäntöpuitteilla. Perussopimukseen tehtävän muutoksen ansiosta Euroopan vakausmekanismi korvaa tilapäisen vakausvälineen. Tällä mekanismin uudistamisella tarjotaan mahdollisuus vaikeuksissa oleville, joten pidän parempana, että sitä käytetään harvoin. Tämä on viimeisimpiä tilaisuuksia, jolloin voimme koordinoida talous- ja rahoitusjärjestelmiä. Tuin tätä erittäin realistista ja rakentavaa ratkaisua äänellääni. Kuten parlamentti on todennut aiemmin, on puututtava kriisin rakenteellisiin syihin. Viimeaikaisten kokemusten kaltaiset tilanteet on estettävä.

  Louis Michel (ALDE), kirjallinen. – (FR) Euroalueen velkakriisi on osoittanut tarpeen ottaa mahdollisimman nopeasti käyttöön talousliitto ja talouden hallinto. Euroopan vakausmekanismi on tärkeä osa toimenpidettä, jolla pyritään vahvistamaan budjettikuria ja jäsenvaltioiden talous- ja finanssipolitiikan koordinointia. Se on ensimmäinen askel useissa muutoksissa, joita tarvitaan luotettavan talouden hallinnon perustamiseksi.

Pysyvästä vakausmekanismista tehdään hallitustenvälinen sopimus, mikä merkitsee valitettavasti, että päätös on tehtävä yksimielisesti. Tämä on vaarallinen lähestymistapa, koska se voisi olla hyödyllinen euroskeptikoille. Ihannetapauksessa tämä mekanismi olisi pitänyt sisällyttää yhteisön järjestelmään.

Komission pitäisi voida yhteisymmärryksessä jäsenvaltioiden kanssa toteuttaa pysyvän vakausmekanismin tavoitteita sen sijaan että sen tehtävä rajoitetaan tekniseen seurantaan. Lopuksi vaikka tässä tapauksessa on ehkä ollut tarpeen soveltaa yksinkertaistettua tarkistusmenettelyä, tämän olisi pysyttävä mielestäni poikkeuksena.

  Rolandas Paksas (EFD), kirjallinen. − (LT) Äänestin tämän päätöslauselman puolesta, koska se on tärkeä koko Euroopan unionille, joka on elpymässä kovasta talouskriisistä. Näin ollen on erittäin tärkeää luoda mekanismi, jolla vakautetaan euroaluetta ja varmistetaan sen tehokas toiminta ja kehittäminen. Euroopan vakausmekanismi on pysyvä rahasto, jolla tuetaan kriisistä kärsiviä euroalueen jäsenvaltioita. Jotta tämä mekanismi toimii tehokkaasti, se on sisällytettävä täysin unionin toimielinjärjestelmään. On ennen kaikkea varmistettava, että se on heti alusta saakka avoin kaikille jäsenvaltioille ja myös niille, joiden rahayksikkö ei ole euro. Mielestäni on syytä ottaa käyttöön taloudellisia toimenpiteitä, jotka antaisivat mahdollisuuden ostaa obligaatioita valtioista, joilla on valtava velkaongelma. Tämä tarjoaisi niille mahdollisuuden päästä rahoitusmarkkinoille ja samalla kannustaisi nopeampaa talouden elpymistä. Olen samaa mieltä ehdotuksesta, että EU:n muiden toimielinten pitäisi myös osallistua mekanismin hallinnointiin ja että komissiolle pitäisi antaa enemmän toimivaltaa, jotta unionin laajennettuja tehtäviä tällä alalla pannaan tehokkaasti täytäntöön.

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. − (IT) Äänestin sen puolesta, että perussopimusta muutetaan niitä valtioita koskevaa vakausmekanismia varten, joiden rahayksikkö on euro. Toivon, että jäsenvaltiot tekevät nopean päätöksen sen yksityiskohdista ja erityisominaisuuksista. En usko kuitenkaan, että keskustelu päättyy tähän. Uskon, että tulevina kuukausina ja vuosina keskustellaan, käytetäänkö näitä varoja ja miten niitä käytetään. Viittaan esimerkiksi euro-obligaatioihin. Tämänhetkisessä tilanteessa, jossa jäsenvaltioita pyydetään toteuttamaan tiukkaa budjettipolitiikkaa alijäämien ja velan vähentämiseksi, mutta jossa niiden on toisaalta osallistuttava vakausrahastoon, on olemassa todellinen riski talouden romahtamisesta ja siitä, että valtiot eivät kykene enää rahoittamaan itseään. Euroopan taloutta ei voida elvyttää, ellemme hyödynnä samalla euron vahvuutta kansainvälisillä markkinoilla ja sen tuloksena olevaa parempaa luottoluokitusta elpymistä varten. Koska varoja kerätään EU:n tasolla, jäsenvaltiot voivat leikata menojaan päällekkäisyyksien välttämiseksi ja saada paremman tuoton sijoituksilleen.

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. − (PT) EU:n talouden hallinnon vahvistamisesta on tullut painopiste erityisesti tämänhetkisessä kansainvälisessä taloustilanteessa. Kun Lissabonin sopimus tuli voimaan 1. joulukuuta 2009, ei odotettu millään tavalla, että siihen pitäisi tehdä lähitulevaisuudessa muutoksia. Kuitenkin hyvin tunnetut poikkeukselliset olosuhteet rahoituksen, talouden ja nyt myös yhteiskunnallisella alalla ovat ratkaiseva tekijä tälle muutokselle, jolla on enemmistön poliittinen tuki.

Haluaisin kuitenkin korostaa, että tämä yksinkertaistettu tarkistusmenettely ei saa muodostaa ennakkotapausta tuleville perustuslain muutoksille, jos olosuhteet eivät ole, kuten tällä hetkellä, aidosti poikkeukselliset. Olen samaa mieltä tarpeesta saada aikaan yhteinen ja johdonmukainen talous- ja rahoituspolitiikka euroalueen jäsenvaltioiden välille. Sillä voidaan taata euroalueen yhteenkuuluvuus ja vakaus. Sen vuoksi kannatin äänestyksessä tätä mietintöä, jolla pyritään muuttamaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 136 artiklaa sekä ottamaan käyttöön pysyvä Euroopan rahoitusvakausmekanismi. Tämän mekanismin tavoitteena on vakauden ja rahoitustuen varmistaminen tiettyjen edellytysten perusteella, jotka perustuvat huolelliseen arvioon sekä talouden ja rahoitusalan elvytysohjelman soveltamiseen.

  Crescenzio Rivellini (PPE), kirjallinen. − (IT) Äänestimme tänään Euroopan parlamentin Brysselin täysistunnossa mietinnöstä "Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen muuttamisesta niitä jäsenvaltioita koskevaa vakausmekanismia varten, joiden rahayksikkö on euro".

Eurooppa-neuvosto päätti 16. joulukuuta 2010 kuulla Euroopan parlamenttia Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen konsolidoidun version 48 artiklan 6 kohdassa määrätyn yksinkertaistetun tarkistusmenettelyn perusteella ehdotuksesta muuttaa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen konsolidoidun version 136 artiklaa niitä jäsenvaltioita koskevaa vakausmekanismia varten, joiden rahayksikkö on euro. Kollegojemme Brokin ja Gualtierin laatiman ehdotuksen tavoitteena on lisätä kohta, jolla varmistetaan, että jäsenvaltiot, joiden rahayksikkö on euro, voivat ottaa käyttöön mekanismin, joka aktivoidaan, jos se on välttämätöntä koko euroalueen vakauden turvaamiseksi, ja jossa todetaan, että mekanismista myönnetään tarvittavaa rahoitustukea tiukkojen ehtojen mukaisesti.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. − (EN) Tänään hyväksytyn mietinnön mukaan Euroopan parlamentti:

1. korostaa, että niiden jäsenvaltioiden rahapolitiikka, joiden rahayksikkö on euro, kuuluu unionin yksinomaiseen toimivaltaan ja on ollut yhteisön politiikkaa Maastrichtin sopimuksesta alkaen; ja

2. korostaa euron merkitystä EU:n poliittiselle ja taloudelliselle yhdentymiselle ja korostaa myös kaikkien jäsenvaltioiden sitoutumista euroalueen vakauteen ja niiden vastuullista ja solidaarista toimintaa.

Samalla se katsoo, että on tärkeää pyrkiä euroalueen vakauttamiseen tähtääviä väliaikaisia toimenpiteitä pidemmälle ja että unionin olisi kehitettävä taloutensa ohjausta ja hallintaa muun muassa jäsenvaltioiden kestävään kasvuun tähtäävien toimintapolitiikkojen ja välineiden avulla. Se katsoo myös, että vakaus- ja kasvusopimuksen vahvistaminen, talouspolitiikan EU-ohjausjakso, Eurooppa 2020 -strategia ja SEUT-sopimuksen 136 artiklan muuttaminen vakausmekanismin osalta ovat vasta ensimmäinen askel tähän suuntaan.

  Licia Ronzulli (PPE), kirjallinen. − (IT) Tuen tämän päätöslauselman sanamuotoa, koska katson, että euroa koskevan valuuttapolitiikan olisi oltava EU:n toimielinten yksinomaisessa toimivallassa. Tällä vältetään kaksinkertaisten rakenteiden perustaminen, mikä olisi haitallista Euroopan yhdentymiselle.

Kaikki jäsenvaltiot koordinoivat tällä hetkellä talouspolitiikkaansa Euroopan toimielinten määräämien toimien perusteella, mikä on koko euroalueen vakauden mukaista. Nykyisenmuotoisen neuvoston päätösluonnoksen perusteella voitaisiin luoda sellainen euron vakautta koskeva päätöksentekomekanismi, joka on parlamentin ja komission ulkopuolella. Tästä syystä vakausmekanismi on yhteinen vastaus taloudellisen ja sosiaalisen kasvun haasteisiin, ja sillä kannustetaan ottamaan euro käyttöön muissa jäsenvaltioissa. Toivon, että pysyvän vakausmekanismin käyttöönotto ja toiminta edistää koko EU:n toimielinjärjestelmää ja että sitä voidaan käyttää tarpeen vaatiessa tiiviimmän yhteistyön menettelyn mukaisesti, jotta varmistetaan kaikkien päätösten avoimuus.

  Søren Bo Søndergaard (GUE/NGL), kirjallinen. − (EN) Torjuin tämän ehdotuksen kokonaisuudessaan, koska en usko, että sillä ratkaistaan ongelmia. Olen samaa mieltä EAY:n kanssa siitä, että ehdotetuilla muutoksilla häiritään sosiaalista vuoropuhelua ja puututaan työehtosopimusneuvotteluita koskevaan järjestelmään kaikkialla Euroopassa. Olen lisäksi eri mieltä perussopimuksen muuttamista koskevan yksinkertaistetun menettelyn valinnasta. Mielestäni olisi käytettävä tavanmukaista perussopimuksen tarkistusmenettelyä, jotta olisi mahdollista käydä asianmukaista ja syvällistä keskustelua ehdotetusta vakausmekanismista ja muista mahdollista muutoksista perussopimuksiin, esimerkiksi sosiaalisen edistyksen lausekkeesta. Kehotan lopuksi jäsenvaltioita tekemään kaikissa jäsenvaltioissa mahdolliseksi kansanäänestyksien pitämisen perussopimuksen muuttamista koskevista ehdotuksista.

  Eva-Britt Svensson (GUE/NGL), kirjallinen. − (EN) Torjuimme tämän ehdotuksen kokonaisuudessaan, koska emme usko, että sillä ratkaistaan ongelmia. Olemme samaa mieltä EAY:n kanssa siitä, että ehdotetuilla muutoksilla häiritään sosiaalista vuoropuhelua ja puututaan työehtosopimusneuvotteluita koskevaan järjestelmään kaikkialla Euroopassa. Olemme lisäksi eri mieltä perussopimuksen muuttamista koskevan yksinkertaistetun menettelyn valinnasta. Mielestämme olisi käytettävä tavanmukaista perussopimuksen tarkistusmenettelyä, jotta olisi mahdollista käydä asianmukaista ja syvällistä keskustelua ehdotetusta vakausmekanismista ja muista mahdollista muutoksista perussopimuksiin, esimerkiksi sosiaalisen edistyksen lausekkeesta. Kehotamme lopuksi jäsenvaltioita tekemään kaikissa jäsenvaltioissa mahdolliseksi kansanäänestyksien pitämisen perussopimuksen muuttamista koskevista ehdotuksista.

  Nuno Teixeira (PPE), kirjallinen. − (PT) Jäsenvaltioihin vaikuttava valtionvelkaa koskeva kriisi pakottaa Euroopan unionin harkitsemaan uudelleen taloudellista strategiaansa. Unionin talouden hallinnosta tulee vähitellen todellisuutta. Euroalueen jäsenvaltioiden välillä tarvitaan todellista yhteistä ja johdonmukaista talous- ja finanssipolitiikkaa: todellista Euro Plus -sopimusta. Sen vuoksi ja euroalueen vakauden varmistamiseksi tämän mietinnön tarkoituksena on muuttaa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 136 artiklaa sekä vakiinnuttaa pysyvä Euroopan rahoitusvakausmekanismi. Tämän mekanismin tavoitteena on vakauden ja rahoitustuen varmistaminen tiettyjen edellytysten perusteella, jotka perustuvat huolelliseen arvioon sekä talouden ja rahoitusalan elvytysohjelman soveltamiseen.

Äänestän tämän tarkistuksen puolesta, koska se on mielestäni välttämätön eurooppalaisen mekanismin vakiinnuttamiseksi ja samanaikaisesti sen joustavoittamiseksi. Minun on kuitenkin korostettava, että siinä on otettava huomioon EU:n toimielinten toimivalta, joten siitä erillisiä institutionaalisia puitteita ei olisi luotava. Tämänhetkiset tapahtumat edellyttävät, että jäsenvaltiot, erityisesti euroalueen valtiot, hyväksyvät vakavasti otettavan ja todellinen kannan. Minun on kuitenkin huomautettava, että tämä yksinkertaistettu tarkistusmenettely ei saa muodostaa ennakkotapausta tuleville perustuslain muutoksille.

  Thomas Ulmer (PPE), kirjallinen. – (DE) Äänestin tämän Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen esitetyn lisäyksen puolesta, koska sillä on loogisia seurauksia talouden hallinnolle ja sillä edistetään euroalueen yhtenäisyyttä entisestään yhteisen talouspolitiikan alalla. On oikein, että millekään valtiolle ei anneta alennuksia ja että hyvän ja huonon velan välillä ei tehdä eroa. Sukupolvien välinen sopimus tarkoittaa, että velkataakka siirtyy aina seuraaville sukupolville, mikä rajoittaa niiden toiminnanvapautta ja tulevaisuudenmahdollisuuksia.

  Dominique Vlasto (PPE), kirjallinen. – (FR) Euroopan julkisen talouden huonontuminen, mikä on seurausta jäsenvaltioiden tärkeästä sitoumuksesta, jolla vähennetään kasvun tyrehtymistä rahoituskriisin jälkeen, on aiheuttanut huomattavia julkisia alijäämiä, joihin kohdistuu hurjaa spekulointia. Tämän vuoksi Euroopan vakausmekanismista pitää tehdä pysyvä. Pidän myönteisenä tämän välineen vakiinnuttamista. Tämä osoittaa selkeästi euroalueen sisäistä solidaarisuutta, mikä puolestaan velvoittaa sen jäseniä toimimaan vastuullisemmin. Ensinnäkin tämän mekanismin käynnistämisellä tarjotaan tukea vakavissa taloudellisissa vaikeuksissa oleville jäsenvaltioille ja toiseksi mekanismilla vaaditaan, että nämä valtiot vähentävät vastineeksi alijäämäänsä. Tällä mekanismilla toteutetaan yhteinen lähestymistapa, jolla hallinnoidaan jäsenvaltioiden julkisen velan osaa ja lähennetään niiden taloutta. Se kuuluu siten itse asiassa laajempaan strategiaan, jota poliittinen perheeni tukee laajasti, eli euroalueen talouden hallintoon. Tässä ei ole kyse minkäänlaisesta teoreettisesta vempaimesta tai eurooppalaisesta vekottimesta; kyseessä on selkeä tarve ja Euroopan todellinen edistyminen. Rahayksikkömme vahvuus, kykymme tuoda tuotteita kohtuullisin hinnoin ja houkutella investointeja Eurooppaan ovat riippuvaisia tästä strategiasta.

  Angelika Werthmann (NI), kirjallinen. – (DE) Brokin ja Gualtierin mietinnössä todetaan selvästi, että neuvosto – ja siten jäsenvaltiot – ei ole kyennyt panemaan täytäntöön vakaus- ja kasvusopimusta täysimääräisesti ja sen vuoksi perussopimuksiin sisältyviä keinoja vakauttaa sopimusta ei ole hyödynnetty. Lisäksi parlamentti antaa tämän mietinnön perusteella tukensa komissiolle ja kannattaa sen aikomusta "varmistaa, että tuleva mekanismi ja unionin talouden ohjaus ja hallinta ovat keskenään yhdenmukaisia", jotta tämänhetkinen kriisi ei toistuisi. Jo mietinnön 3 kohdassa todetaan, että Euroopan parlamentti katsoo, että "Euroopan vakausmekanismi on tärkeä osa yleistä toimenpidepakettia, jonka tarkoituksena on määrittää uudet puitteet ja parantaa jäsenvaltioiden budjettikuria sekä niiden talous- ja finanssipolitiikan yhteensovittamista". Jaan tämän näkökannan monen kollegani tavoin.

  Anna Záborská (PPE), kirjallinen. – (SK) Yhtenäisvaluutta on tarjonnut Euroopalle suurempaa vapautta. Vapauden on kuljettava aina käsi kädessä vastuun kanssa. Juuri tässä ongelma piilee. Eräät jäsenvaltiot eivät ilmeisesti ota vastuutaan yhtenäisvaluutasta hyvin vakavasti. Niiden on nyt lainattava enemmän rahaa, jotta ne voivat maksaa vähitellen takaisin nämä velat, mutta pankit eivät enää luota niihin. Vastuullisesti toimineilla valtioilla oli valinnanvapaus: antaa velallisten mennä konkurssiin tai osoittaa solidaarisuutta. EU:n vahvana kannattajana olen tyytyväinen, että valittiin solidaarisuutta koskeva periaate. Edellytän kuitenkin samalla, että uutta mekanismia sovelletaan varovaisesti, jotta vältetään se, minkä voimme panna merkille tänään: sen, että Kreikka ja Irlanti pyytävät enemmän apua alkuperäisen määrän lisäksi. Edellytän myös, että solidaarisuuttamme eivät käytä väärin ne, jotka sitä tarvitsevat tai ne, jotka etsivät tekosyytä verotuksen yhdenmukaistamiselle tai muille keinoille vähentää jäsenvaltioiden suvereeniutta.

15. Äänestyskäyttäytymistä ja äänestysaikeita koskevat ilmoitukset: ks. pöytäkirja

16. Eurooppa-neuvoston kokouksen (24.–25. maaliskuuta 2011) valmistelu (keskustelu)

  Puhemies. – (PL) Esityslistalla on seuraavana neuvoston ja komission julkilausumat 24. ja 25. maaliskuuta 2011 pidettävän Eurooppa-neuvoston kokouksen valmistelusta.

  Enikő Győri, neuvoston puheenjohtaja. − (EN) Arvoisat puhemies, komission puheenjohtaja Barroso, komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, olen erittäin tyytyväinen mahdollisuudesta olla täällä läsnä ennen Eurooppa-neuvoston seuraavaa kokousta Kuten tiedätte, kyseessä on erittäin intensiivinen kokous viime viikkojen odottamattomien tapahtumien vuoksi.

Haluaisin ensiksi esittää teille Eurooppa-neuvoston kokouksen esityslistan tärkeimmät asiat. Esityslistaan sisältyy kolme keskeistä kohtaa: ensinnäkin kattava talouspaketti, jonka toivottavasti valtion- ja hallitusten päämiehet hyväksyvät; sen jälkeen Libya ja eteläiset naapurivaltiot; ja kolmanneksi Japani.

Aloitan talouspolitiikan kysymyksistä. Eurooppa-neuvosto hyväksyy toivoakseni tämän paketin, jotta voidaan vastata talous- ja rahoituskriisiin. Siihen sisältyy kuusi keskeistä osaa, joista ensimmäinen on talouspolitiikan EU-ohjausjakson ensimmäisen vaiheen loppuunsaattaminen. Tällä edistetään julkisen talouden tukemisen ja rakenneuudistusten painopisteitä. Kuten tiedätte, EU-ohjausjakso alkoi aikaisin tänä vuonna, kun komissio esitti vuotuisen kasvuselvityksen. Siinä kootaan yhteen erilaisia poliittisia suosituksia, joita tarvitaan vahvistamaan elpymistä, auttamaan EU:ta säilyttämään kansainvälinen kilpailukykynsä ja saamaan aikaan Eurooppa 2020 -tavoitteet.

EU-ohjausjakson ensimmäinen vaihe saadaan nyt päätökseen, kun Eurooppa-neuvosto hyväksyy julkisen talouden vakauttamista ja rakenneuudistusta koskevat painopisteet Ecofin- ja EPSCO-neuvoston valmistelemien päätelmien mukaisesti. Yleisten asioiden neuvosto piti viime maanantaina myönteisenä puheenjohtajavaltion laatiman kertomuksen aihetta. Jäsenvaltiot ottavat nämä laajat poliittiset suuntaviivat huomioon, kun ne valmistelevat vakaus- ja lähentymisohjelmiaan ja kansallisia uudistusohjelmia, jotka toimitetaan huhtikuussa.

Neuvosto antaa komission tarkastelun perusteella arvionsa ja ohjeensa jäsenvaltioille kesäkuussa: ne annetaan ajankohdalla, jolloin talousarviota koskevat päätökset ovat valmisteluvaiheessa useimmissa jäsenvaltioissa. Puheenjohtajavaltio Unkarin tavoitteena on saada ensimmäinen EU-ohjausjakso päätökseen kesäkuussa 2011 pidettävään Eurooppa-neuvoston kokoukseen mennessä.

Toinen näkökohta on talouden hallinnon vahvistaminen, ja Euroopan parlamentilla on tässä ratkaiseva tehtävä. Neuvosto on jo ottanut tärkeän askeleen eteenpäin: talous- ja rahoitusasioista vastaavat ministerit ovat sopineet neuvoston yleisestä lähestymistavasta talouspolitiikan ohjauksen vahvistamista koskevaan kuuteen säädösehdotukseen. Tämän saavutuksen perusteella puheenjohtajavaltio voi aloittaa neuvottelut parlamentin kanssa.

Kuten tiedätte, neuvoston on noudatettava Eurooppa-neuvoston vahvistamaa määräaikaa – kesäkuuta 2011 – päästäkseen poliittiseen yhteisymmärrykseen paketista. Neljään kuudesta ehdotuksesta sovelletaan yhteispäätösmenettelyä. Me tiedämme, että Eurooppa-neuvoston vahvistama määräaika ei sido millään tavalla Euroopan parlamenttia, mutta käytän tämän tilaisuuden pyytääkseni parlamentilta yhteistyötä, jotta voimme päästä poliittiseen sopimukseen kesäkuuhun mennessä. Se lähettäisi rauhoittavan viestin markkinoille. ja mikä tärkeintä, kansalaisillemme, jotka odottavat meidän suojelevan euroa ja Euroopan taloutta sen perusteella. Meillä on siten yhteinen vastuu Euroopan parlamentin kanssa tässä asiassa.

Pääministerimme tapaa piakkoin esittelijät ja koordinaattorit, jotka ovat vastuussa tästä paketista, ja toivon, että yhteistyömme parlamentin kanssa on erittäin tuloksekasta.

Kolmas asia on pankkisektorin tervehdyttäminen kunnianhimoisella uudella stressitestillä.

Neljäs on euroa koskeva sopimus, sen ulottaminen euroalueen ulkopuolisiin jäsenvaltioihin, jotka haluavat liittyä siihen, ja mahdollisesti ensimmäisten kansallisten toimintasuunnitelmien julkistaminen sen toteuttamiseksi.

Viides näkökohta on Euroopan vakausmekanismin tulevaisuutta koskevan työn loppuunsaattaminen ja Euroopan vakausmekanismin lujittaminen. Tämä perustuu Euro Plus -ministerikokouksessa 21. maaliskuuta tehtyyn sopimukseen. Tiedätte kaikki, että Euroopan vakausmekanismin sääntöjen mukaan tiedot toimitetaan parlamentille. Olen tästä erittäin tyytyväinen.

Kuudes seikka on juuri hyväksymänne perustamissopimuksen muuttaminen ja niiden päätösten virallinen käyttöönotto, joilla muutetaan Euroopan unionin toiminnasta tehtyä sopimusta tulevan Euroopan vakausmekanismin käyttöönoton vuoksi. Haluaisin kiittää parlamenttia tästä myönteisestä äänestyksestä: annoitte mielestäni erittäin tärkeän panoksen.

Kuten näette, kriisin torjunnassa on tapahtunut todellista edistystä. Eurooppa-neuvosto viimeistelee tämän työn seuraavassa kokouksessaan ja hyväksyy kattavan toimenpidepaketin, jolla vastataan kriisiin, säilytetään rahoitusjärjestelmän vakaus ja luodaan perusta kestävälle ja työpaikkoja luovalle kasvulle.

Siirryn nyt Libyaan ja eteläisiin naapurimaihin. Neuvosto ilmaisi Euroopan parlamentin 10. maaliskuuta 2011 antaman päätöslauselman, Eurooppa-neuvoston 11. maaliskuuta 2011 antamien päätelmien ja Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1973 perusteella huolensa Libyan nykytilanteesta. Se on tuominnut Libyan hallinnon Libyan kansalaisia kohtaan harjoittaman ihmisoikeuksien törkeän ja järjestelmällisen rikkomisen, väkivallan ja tukahduttamisen.

EU:n päätavoitteena on suojella siviiliväestöä ja tukea Libyan kansalaisia, jotta he pystyvät toteuttamaan demokraattista yhteiskuntaa koskevat toiveensa. Eversti Gaddafin on luovuttava vallasta välittömästi. Hänen hallintonsa on menettänyt legitimiteettinsä ja se ei ole enää EU:n keskustelukumppani. Millaisia toimia neuvosto on toteuttanut?

Ensimmäiseksi haluaisin mainita pakotteet. Neuvosto hyväksyi 28. helmikuuta 2011, ennätysajassa, päätökset hallintoon kohdistuvista rajoittavista toimista. Lisää pakotteita määrättiin 10. maaliskuuta. Niihin kuului varojen jäädyttäminen, matkustuskiellon jatkaminen, asevientikielto ja sellaisia tarvikkeita koskeva kauppasaarto, joita voitaisiin käyttää sisäisiin tukehduttamistoimiin. Pakotteet suuntautuivat siten pidemmälle kuin aiemmin hyväksytyssä YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmassa.

Haluaisin lisätä kolmannen seikan: pakotteiden kolmannen kierroksen. Neuvosto hyväksyi ulkoasiainneuvostolta 21. maaliskuuta saadun toimeksiannon perusteella tänään kirjallisella menettelyllä puheenjohtajavaltio Unkarin ehdotuksen laajentaa rajoittavia toimenpiteitä muihin libyalaisiin yksityishenkilöihin ja yhteisöihin, ja nämä pakotteet ulottuvat jo Libyan kansalliseen öljy-yhtiöön.

Mitä muuta neuvosto teki pakotteiden lisäksi? Puheenjohtajavaltio Unkari otti asialistalle kysymyksen hätäavun toimitusvarmuudesta. Ministerit keskustelivat poliittisen kriisin vaikutuksista energiamarkkinoihin, energian toimitusvarmuuteen ja tarjontaan. He olivat yhtä mieltä siitä, että EU:lla on tarpeeksi öljyn ja kaasun varmuusvarastoja. Keskustelussa korostettiin kuitenkin jälleen kerran Euroopan haavoittuvuutta ja tarvetta vieläkin vahvemmasta yhteisestä energiapolitiikasta, johon sisältyy toimitusreittien monipuolistamisen kaltaisia toimia.

Neuvosto ilmaisi tyytyväisyytensä YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1973 hyväksymisestä ja korosti määrätietoisuuttaan edistää osaltaan sen täytäntöönpanoa. Neuvosto piti myös Pariisin huippukokousta ratkaisevana tekijänä sen täytäntöönpanolle. EU ja jäsenvaltiot aikovat eriytetyn lähestymistavan perusteella toimia yhteisesti ja päättäväisesti kaikkien kansainvälisten kumppaneiden, erityisesti Arabiliiton ja muiden alueellisten toimijoiden kanssa, jotta nämä päätökset toteutetaan täysimääräisesti. Neuvosto ja jäsenvaltiot tukevat YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman mukaisia toimia suojellakseen siviilihenkilöitä ja siviiliväestöä hyökkäyksen uhan alla olevilla alueilla.

EU tarjoaa edelleen humanitaarista apua kaikille sitä tarvitseville, ja meidän on luonnollisesti myöhemmin autettava Libyaa rakentamaan demokraattinen valtio ja kehittämään oikeusvaltiota.

EU on valmis tarjoamaan YUTP:n tukea ja humanitaarista apua vastauksena YK:n humanitaarisen avun koordinointitoimiston pyyntöön. Tämä tehdään YK:n koordinoivan roolin johdolla. Tällaisissa toimissa kunnioitetaan täysin YK:n suuntaviivoja sotilas- ja siviilipuolustusvoimavarojen käytöstä. Korkeaa edustajaa on pyydetty kehittämään lisää suunnitelmia YK:n päätöslauselman ja Eurooppa-neuvoston humanitaarisen avun ja pelastuspalvelujen tukemisesta 11. maaliskuuta antaman julkislausuman mukaisesti, mukaan lukien merivoimien käyttö. Kaikki pitäisi toteuttaa YK:n, Naton ja muiden järjestöjen välisessä mahdollisimman tiiviissä yhteistyössä. Korkea edustaja pyrkii ylläpitämään yhteyksiä YK:n pääsihteeriin ja alueen maihin, mukaan lukien Egyptiin ja Tunisiaan. Hän on ilmoittanut, että tämä hanke on toteutettava kiireellisesti, jotta Eurooppa-neuvosto voi tarkastella tätä lisää tämän viikon loppuun mennessä.

Jäsenvaltiot ovat lisäksi korostaneet jälleen kerran solidaarisuuttaan niille jäsenvaltioille, joihin muuttoliikkeet vaikuttavat eniten, ja ne ovat toistaneet olevansa valmiita tarjoamaan tarvittavaa tukea tilanteen kehittyessä. Puheenjohtajavaltio Unkari toimitti tämän kysymyksen oikeus- ja sisäasioiden neuvoston 24. ja 25. helmikuuta pidettyyn kokoukseen, ja yhteinen operaatio Hermes on käynnistetty rajaturvallisuusviraston puitteissa. Monet jäsenvaltiot tarjoavat tähän voimavaroja.

Haluaisin mainita, mitä on tapahtunut evakuoinnin alalla. Puheenjohtajavaltio käynnisti jo 23. helmikuuta EU:n pelastuspalvelumekanismin, jolla tuettiin EU:n kansalaisten evakuointia Libyasta. Päätöstä tuki myös korkea edustaja. Perusperiaatteena on vastuun ottaminen suojelusta, mikä sisältyy Euroopan parlamentin päätöslauselmaan. Puheenjohtajavaltio Unkari tekee parhaansa koordinoidakseen meneillään olevaa työtä erityisesti, kun on kyse pakolaisista ja maahanmuuttoasioista. Unkarin ulkoministeri János Martonyi ja komission jäsen Malmström ovat parhaillaan vierailulla Egyptissä ja sen Libyan vastaisella rajalla. Ministeri Martonyi on vieraillut rajalla ja keskustellut paikallisten viranomaisten kanssa. Hän esitti aikaisemmassa lausunnossaan, että sietämätön tilanne olisi jatkunut ilman ilmaiskuja.

Tilanne on nyt hallinnassa Egyptin viranomaisten ansiosta. Ihmisiä ei ole pyrkinyt pois maasta kolmen päivän ajan; eräät libyalaiset ovat päättäneet palata, mutta tilanne on luonnollisesti edelleen epävakaa, ja emme tiedä, pyrkiikö heitä edelleen pois.

Olin 3. maaliskuuta Tunisian ja Libyan vastaisella rajalla yhdessä komission jäsenen Georgievan kanssa todetakseni siellä vallitsevan tilanteen. Tilanne oli edelleen erittäin vakava: Tunisiaan tuli kyseisen rajan yli 1000 henkeä tunnissa. Evakuointi oli tärkein asia 3. maaliskuuta, ja on edelleen erittäin tärkeää, että jäsenvaltiot tarjoavat apua muiden kuin EU:n kansalaisten, pääosassa siirtotyöläisten, kotiin palauttamiseksi.

Koska paikalla ei ole Euroopan unionin lähetystön edustajaa, EU:ta on edustanut Unkarin suurlähettiläs Tripolissa. Hän on siellä ja ei lähde paikalta; hän koordinoi konsuli- ja diplomaattitoimia jäsenvaltioiden puolesta.

Eteläisistä naapurivaltioista: Eurooppa-neuvosto julisti 11. maaliskuuta järjestetyssä ylimääräisessä kokouksessaan, että demokraattiset kansannousut aiheuttavat dramaattisia muutoksia eteläisissä naapurivaltioissa. Ne luovat uutta toivoa ja mahdollisuuksia rakentaa tulevaisuus, joka perustuu demokratiaan, moniarvoisuuteen, ihmisoikeuksiin ja sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen. On todettava, että vihamielisiä toimia ei esiinny ainoastaan Libyassa: meidän olisi oltava tietoisia, että kansalaisiin kohdistuu vihamielisiä toimia myös Bahrainissa ja Jemenissä, ja meidän on oltava hyvin selkeitä siitä, että tällaiset toimet eivät ole hyväksyttäviä missään.

Alueen valtioiden on päätettävä omasta tulevaisuudestaan rauhanomaisesti ja demokraattisesti. EU tukee kaikkia demokraattisia toimia siirtyä sellaiseen poliittiseen järjestelmään, jossa ovat mahdollisia rauhanomaiset muutokset, kasvu ja vauraus sekä taloudellisen suorituskyvyn etujen oikeasuhtaisempi jako. EU kuulee alueen valtioita, jotka ovat huolissaan taloudellisesta ja teknisestä tuesta rajojen valvomiseksi ja hallinnoimiseksi sekä toimista, joilla helpotetaan pakolaisten palaamista lähtömaahansa.

Neuvostoa pyydettiin yhdessä komission kanssa esittämään ennen kesäkuun Eurooppa-neuvostoa suunnitelma maahanmuutto- ja pakolaisvirtojen hallitsemista koskevien valmiuksien luomiseksi. Eurooppa-neuvosto piti yleisesti myönteisenä komission ja korkean edustajan yhteistä tiedonantoa, jossa ehdotettiin demokratiaa koskevaa kumppanuutta ja jaettua hyvinvointia eteläisellä Välimerellä sellaisen eriytetyn ja kannustimiin perustuvan lähestymistavan perusteella, jossa tuodaan yhteen kaikki EU:n välineet. Neuvostoa pyydettiin tarkastelemaan nopeasti tiedonantoon sisältyviä ehdotuksia ja erityisesti pohtimaan, miten unionin tukea kumppaneilleen voitaisiin tehostaa.

Päätän esittämällä pikaisesti ajatuksia, joihin tarvitaan hyvin nopeita toimia. Meidän on korotettava Euroopan investointipankin toimintojen enimmäismääriä poliittisia uudistuksia toteuttavia Välimeren maita varten. Parlamentti osallistuu tähän asiaan, ja luotan yhteistyöhönne. Meidän on hyväksyttävä komission ehdotus, jotta EIP voi sijoittaa uudelleen Euro–Välimeri-investointivälineen aikaisempien toimien varoja. Meidän on tarkasteltava muiden sidosryhmien kanssa edellytyksiä, joiden mukaisesti Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki voisi toimia eteläisellä naapurialueella, ja meidän on hyväksyttävä viipymättä Paneurooppa–Välimeri-alkuperäsääntöjä koskeva ehdotus, mikä on välttämätön alueen tulevalle kehitykselle. Lopuksi kesäkuuhun 2011 mennessä hyväksyttävä asetus Frontexin valmiuksien parantamisesta on mielestäni välttämätön.

Lopetan tähän. En puhu Japanista, koska meillä on uusi asia esityslistalla. Olen pahoillani, jos puheeni oli liian pitkä. Syynä on se, että on tapahtunut paljon asioita, ja halusin, että parlamentilla on kokonaiskuva kaikista seikoista.

  José Manuel Barroso, komission puheenjohtaja. − (EN) Arvoisa puhemies, kuten sanoin viime viikolla Euroopan parlamentille, se, mitä EU ottaa käyttöön 24.–25. kokoontuvassa Eurooppa-neuvostossa, on todellinen toiminnan muutos talouden hallinnan kannalta.

Se on toisin sanoen kulmakivi kokonaisvaltaisessa vastauksessamme kriisiin, ja se on alku sen täysipainoiselle täytäntöönpanolle, koska käyttöön otetaan uudet talouden hallinnan puitteet ja toivottavasti kahdella jalalla kulkeva Euroopan rahaliitto (rahaliitto ja talousliitto) sen sijaan, että onnutaan eteenpäin.

Kunkin jäsenvaltion talouspolitiikka tunnustetaan nyt asiaksi, jonka pitäisi koskea kaikkia jäsenvaltioita ja kaikkia EU:n toimielimiä. Meillä on eurooppalaisen ohjausjakson ansiosta ensimmäisen kerran välineet, joita tarvitsemme talouspolitiikkamme ja rakenteellisten uudistustemme varhaiseen ja tehokkaaseen koordinointiin ennen kuin kukin jäsenvaltio ottaa käyttöön omat toimintalinjansa ja talousarvionsa seuraavalle vuodelle. Meillä on etukäteiskoordinointia ja voimme myös käyttää sitä talouspolitiikan ja budjettipolitiikan rinnalla.

Ensimmäinen eurooppalainen ohjausjakso käynnistyi aiemmin tammikuussa komission vuotuisen kasvuselvityksen myötä. Siinä esitetään 10 painopistettä tälle vuodelle, ja ne perustuvat kiinteästi kasvua ja työllisyyttä edistävään Eurooppa 2020 -strategiaan.

Niiden tarkoituksena on edistää talouden vakauttamista, korjata makrotalouden epätasapainoa ja varmistaa taloudellinen vakaus. Ne ovat kaikki edellytyksiä vakaalle kasvulle. Näillä toimintalinjoilla ei sinänsä tarjota kasvua, mutta on selvää, että ilman näitä edellytyksiä meillä ei ole tarvitsemaamme kasvua: kestävää ja osallistavaa kasvua.

Euro Plus -sopimuksesta, josta sopivat euroalueen valtion- ja hallitusten päämiehet ja joka on avoin kaikille jäsenvaltioille, jotka haluavat liittyä siihen, käyvät ilmi vuotuisen kasvuselvityksemme ensisijaiset toimet. Euro Plus -sopimus on sovitussa muodossaan täysin yhteensopiva perustamissopimuksen kanssa ja se integroidaan täysin Euroopan unionin talouden ohjausjärjestelmään. Haluaisin jälleen kerran kiittää Euroopan parlamenttia, koska mielestäni parlamentin vahvat näkemykset olivat erittäin tärkeitä sen varmistamiseksi, että yhteisön lähestymistapa voidaan tunnustaa myös Euro Plus -sopimuksessa. Euro Plus -sopimuksessa pannaan merkille myös komission työ verotuksen ja rahoitusalan sääntelyn alalla. Itse asiassa, kuten tiedätte, komissio on valmistelemassa ehdotusta rahoitusalan verottamisesta.

Jokaisen jäsenvaltion on vakaus- ja kasvusopimusta soveltaessaan noudatettava komission suosituksia. Viime viikolla päätettiin seuraavaa: "kun päätetään vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisista toimista, neuvoston on pääsääntöisesti noudatettava komission suosituksia tai esitettävä kantansa kirjallisesti". Tämä on 11. maaliskuuta 2011 esitetty periaate. Se on minusta erittäin tärkeä poliittinen periaate, joka voidaan lisätä tärkeisiin lainsäädäntöpäätöksiin, joita on tehty ja joita olette nyt valmistelemassa.

Julkisen talouden vakauttaminen ei ole itsetarkoitus. Ilman julkisen talouden vakauttamista ei ole luottamusta. Ilman luottamusta ei ole investointeja. Ilman investointeja ei ole kasvua. Mutta tavoitteemme, kuten olen todennut Euroopan parlamentissa useita kertoja, on kasvu: kestävä ja osallistava kasvu.

Tätä varten meidän on myös parannettava yritysten toimintaympäristöä. Meidän on saatava sisämarkkinat toteutettua. Yhtenä tavoitteena sisämarkkinoilla on nimenomaan erilaiset veropohjat. Sen vuoksi komissio on ehdottanut ja on nyt esittänyt lainsäädäntöehdotuksen yhteisestä yhdistetystä yhtiöveropohjasta.

Meidän on todellakin hyödynnettävä sisämarkkinoiden kaikkia mahdollisuuksia, ja komissio esittää lähiaikoina sisämarkkinoiden toimenpidepaketin, johon sisältyy kaksitoista ensisijaista ehdotusta voimavarojemme hyödyntämiseksi, kasvun ja työllisyyden tarjoamiseksi ja Euroopan kilpailukyvyn vahvistamiseksi.

Meidän on tehtävä myös enemmän työllisyyden edistämiseksi. Tarvitsemme sitä, että työvoima liikkuu enemmän eikä vähemmän. Tarvitsemme enemmän verokannustimien edistämistä ja työllisyyttä lisäävää sekä sitä edistävää kasvua.

Jäsenvaltiot ovat nyt tiiviissä yhteistyössä komission kanssa viimeistelemässä kansallisia uudistusohjelmiaan sekä vakaus- ja lähentymisohjelmiaan. Haluaisin korostaa, että selkeät, konkreettiset, kunnianhimoiset ja kansallisesti omaksutut ohjelmat ovat välttämättömiä eurooppalaisen ohjausjakson onnistuneelle täytäntöönpanolle. Jokaisen jäsenvaltion on siten saatava tämä vakavasti otettava työ päätökseen huhtikuun loppuun mennessä.

Neuvosto hyväksyi viime viikolla yleisnäkemyksensä tehostettua talouden hallintaa koskevasta komission lainsäädäntöpaketista. Haluaisin jälleen kerran kiittää puheenjohtajavaltiota Unkaria kaikista toimistaan, jotka johtivat onnistuneeseen kompromissiin.

Nyt alkavat neuvottelut parlamentin kanssa. Tiedän, että komissio voi luottaa parlamentin vahvaan tukeen, ja toivon, että pääsemme lopulliseen sopimukseen kesäkuuhun mennessä. Sen jälkeen uudet taloudelliset puitteemme olisivat täysin käytössä ja sen kaikkia välineitä voitaisiin hyödyntää arvioitaessa kansallisia talousarvioita, vakaus- ja lähentymisohjelmia sekä kansallisia uudistusohjelmia vuoteen 2012 mennessä.

Lopuksi Euroopan rahoitusvakausvälineen ja vuoteen 2013 mennessä pysyvän Euroopan vakausmekanismin ansiosta meillä on tukiväline, jolla varmistetaan tarvittaessa koko euroalueen vakaus. Valtionvarainministerit päättivät viime viikolla ottaa käyttöön Euroopan vakausmekanismin kesäkuusta 2013 lähtien. Sen todellinen luotonantokapasiteetti on 500 miljardia euroa. Tämä on tärkeä edistysaskel Euroopan unionille, ja komissio on tukenut tätä vahvasti, kuten tiedätte. Ehdotustemme pohjalta sopimuksessa tulevasta Euroopan vakausmekanismista todetaan selvästi komission keskeinen rooli tässä menettelyssä samoin kuin Euroopan parlamentin osallistuminen.

Komission on arvioitava yhdessä Euroopan keskuspankin (EKP) kanssa euroalueen rahoitusjärjestelmän vakautta koskevan riskin olemassaolo kokonaisuudessaan ja tehtävä arvio asianmukaisen jäsenvaltion julkisen velan kestävyydestä. Lisäksi komission on toimittava johtoasemassa, kun tarkastellaan edunsaajajäsenvaltion todellisia rahoitustarpeita sekä yksityisen sektorin asianmukaista osallistumismuotoa. Komission on myös ehdotettava neuvostolle päätöstä, jolla edistetään makrotalouden sopeuttamisohjelmaa.

Komissio on yhdessä Kansainvälisen valuuttarahaston ja EKP:n kanssa vastuussa makrotalouden sopeuttamisohjelmassa edellytetystä poliittisen ehdollisuuden noudattamisen valvonnasta.

Poliittisen ehdollisuuden, joka otetaan käyttöön tehostetun valvonnan tai makrotalouden sopeuttamisohjelman mukaisesti, on oltava johdonmukainen Euroopan unionin valvontapuitteiden kanssa ja sillä on varmistettava Euroopan unionin menettelyiden noudattaminen ja siten myös Euroopan parlamentin rooli.

Komissio aikoo ehdottaa tätä varten Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta, joka perustuu perustamissopimuksen 136 artiklaan ja jossa selvennetään tarvittavia menettelyvaiheita, jotta poliittinen ehdollisuus vakiinnutetaan neuvoston päätöksiin ja jotta varmistetaan yhdenmukaisuus Euroopan unionin monenvälisen valvontakehyksen kanssa. Neuvosto ja komissio tiedottavat Euroopan parlamentille säännöllisesti Euroopan vakausmekanismin käyttöönotosta ja toiminnoista.

Arvoisat parlamentin jäsenet, haluaisin ainoastaan vahvistaa, mitä komission jäsenen Rehnin ja euroryhmän puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin kirjeessä puhemies Buzekille todettiin. Mielestäni saamme lopuksi aikaan sopimuksen, joka on täysin yhteisön lähestymistavan mukainen, ja haluan vielä kerran kiittää parlamenttia osoittamastaan kiinnostuksesta ja sitoumuksesta tätä lähestymistapaa kohtaan.

Rahoituksenvakautuksen alalla jäsenvaltiot ovat lopulta tunnustaneet, että niiden taloudet ovat riippuvaisia toisistaan. Euroopan unioni on jo tehnyt paljon korjatakseen pankkijärjestelmää, mutta meidän on tehtävä enemmän tällä alalla. Terve pankkijärjestelmä on edellytys kestävälle talouden elpymiselle.

EU:n laajuisen pankkien stressitestien seuraavan kierroksen suorittaa tulevien kuukausien aikana vastikään perustettu Euroopan pankkiviranomainen (EPV). Avoimuus on välttämätöntä, jotta päättäjät ja sijoittajat voivat tehdä tietoisia päätöksiä; samoin on pyrkimys toteuttaa vaikeita, mutta välttämättömiä päätöksiä.

Neuvoston puheenjohtajavaltiota Unkaria edustavan Győrin erittäin kattavan ja asianmukaisen selonteon jälkeen kommentoin nyt Libyan ja eteläisen Välimeren kysymystä.

Haluaisin todeta komission toimivaltuuden osalta, että meillä on ollut merkittävä tehtävä, kun olemme koordinoineet EU:n vastausta Libyan raja-alueen kasvavaan humanitaariseen kriisiin. Olemme käyttäneet 30 miljoona euroa avun tarjoamiseksi pakolaisille ja maahanmuuttajille, ja kuten tiedätte, meillä on useita ryhmiä paikan päällä ja ylläpidämme läheisiä suhteita lähtömaihin ja avunantajiin. Komission pelastuspalvelumekanismi tukee edelleen jäsenvaltioiden konsulitoimintoja; komission jäsenet Malmström ja Georgieva ovat tehneet tiivistä yhteistyötä puheenjohtajavaltio Unkarin kanssa ja olleet erittäin aktiivisia tässä asiassa.

Lentokieltoalueen sotatoimet, joita toteutetaan YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1973 perusteella, aiheuttivat uusia olosuhteita, jotka on otettava huomioon humanitaarisen avun toimituksessa turvallisella ja tehokkaalla tavalla apua tarvitseville Libyaan tai sen rajoille. Se toi uutta toivoa ja sillä vastattiin tarpeeseen säästää viattomien siviilien henki.

Kun käsittelemme lyhyen aikavälin haasteita tässä nopeasti muuttuvassa ja erittäin monimutkaisessa tilanteessa, emme unohda pitkän aikavälin tavoitetta demokraattisesti vakaasta ja vauraasta eteläisen Välimeren alueesta, joka perustuu komission ehdotukseen demokratiaan ja yhteiseen vaurauteen tähtäävästä kumppanuudesta.

Komission pelastuspalvelumekanismi koordinoi myös Euroopan unionin vastausta Japanin avunpyyntöihin. Olemme viime perjantaista lähtien vahvistaneet läsnäoloamme paikan päällä. Siellä on logistiikan ja ydinvoima-alan asiantuntijoista muodostuva pelastuspalveluryhmä.

Erityisesti ydinvoimaa koskevassa kysymyksessä on tärkeää ottaa opiksi Japanin tapahtumista. Sen vuoksi komissio ehdotti ydinlaitosten turvallisuuden tarkastelua ja kattavaa riskien ja turvallisuuden arviointia ("stressitestejä") Euroopan kaikista ydinlaitoksista. Nämä stressitestit olisi toteutettava myös kaikissa naapurimaissamme ja muualla Kansainvälisen atomienergiajärjestön johdolla. Toivon tietenkin, että Eurooppa-neuvosto vahvistaa tämän ja edistää tätä tointa.

Arvoisat parlamentin jäsenet, kuten näette, meillä on erittäin laaja asialista Eurooppa-neuvoston seuraavassa kokouksessa, ja komissio on työskennellyt kovasti kehittääkseen kattavaa eurooppalaista vastausta rajojemme ulkopuoliseen kriisiin sekä myös taloudelliseen tilanteeseen.

Me aiomme toimia Euroopan parlamentin kanssa keskeisessä tehtävässä, jotta talouskriisin vuoksi pannaan täytäntöön kattava vastaus. Teemme tämän aina Lissabonin sopimuksen hengessä, eli koordinoimalla tiiviisti asiaa parlamentin kanssa. Voitte olla myös varmoja, että toimimme aina tämän vastuutehtävän mukaisesti.

  Joseph Daul, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, Eurooppa-neuvosto valmistelee toista tapaamista jo kahden viikon sisällä kansainvälisen epävarmuuden ja jännitteiden ilmapiirissä. Japanissa esiintyy epävarmuutta. Sitä, kuinka paljon ihmishenkiä on menetetty, on edelleen vaikeaa määritellä. Välimeren alueella esiintyy epävarmuutta, koska yhä uudet kansat nousevat kapinaan hallintojaan vastaan Bahrainissa ja kuten neuvoston puheenjohtaja mainitsi, Jemenissä.

Kaikilla näillä tilanteilla on väistämättömiä vaikutuksia meille Eurooppaan. Kansalaisemme ovat nähneet suorassa lähetyksessä, miten Japanin dramaattinen tilanne etenee. Myötätuntomme lisäksi otamme osaa tuhansien perheiden syvään murheeseen. Tällä hetkellä esiintyy Fukushiman ydinvoimalan ongelmiin liittyviä vaaroja. Mekin voimme kohdata vastaavanlaisessa tilanteessa niitä.

Kaikkien valtioiden, joilla on ydinvoimaloita, olisi otettava huomioon nämä tapahtumat. On hyvä, että Euroopan parlamentti järjestää keskustelun ydinturvallisuudesta. Emme saisi kuitenkaan unohtaa, että meidän olisi lisättävä eikä vähennettävä energiaomavaraisuuttamme. Tämä on aihe, johon palaamme seuraavassa istunnossa.

Tällä viikolla 27 valtion- tai hallitusten päämiestä keskustelee YK:n päätöksestä puuttua Libyan tilanteeseen pelastaakseen kapinalliset hallinnon järjestämältä välittömältä hyökkäykseltä. Haluaisin korostaa sitä seikkaa, että Euroopan valtiot ovat toimineet aloitteellisesti näissä operaatioissa ja että puutuimme ensimmäisenä tilanteeseen YK:n toimeksiannon – joka oli usean eurooppalaisen valtion aloite – mukaisesti. He kuulivat epäilemättä, mitä Euroopan parlamentin jäsenet sanoivat edellisessä istunnossa täällä Brysselissä.

Ryhmäni haluaisi nähdä, että neuvosto käyttää tämän tilaisuuden kehittääkseen edelleen EU:n Välimeren strategiaa. Sen olisi pidettävä yllä tavoitetta avun ja tuen tarjoamisesta, mutta ei koskaan määrätä siitä. Tämä on velvollisuutemme naapureina.

Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, euroalueen viimeviikkoisessa huippukokouksessa tehdyn pohjatyön jälkeen neuvoston tämänviikkoiset tärkeät toimet koskevat euron vahvistamista ja edistymistä talouden hallinnon alalla.

Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ryhmä kannattaa varojen lisäämistä euron tukemiseksi ja tekemään viime vuonna hyväksytystä Kreikkaa ja Irlantia tukevasta tilapäisestä välineestä pysyvämmän. Tämä poliittinen tahto heijastaa jäsenvaltioiden vastuullista asennetta hallita tätä yhtenäisvaluutan historian ennennäkemätöntä kriisiä.

Haluamme kuitenkin korostaa erittäin painavasti, että neuvosto ei saa käyttää poikkeuksellisia olosuhteita, jotka aiheutuvat kansallisen julkisen talouden hallinnan menettämisestä, tilaisuutena hyväksyä erilaista hallintotapaa yhteisöasioiden hoitamiseksi. Yhteisömenetelmän on pysyttävä sääntönä ja hallitustenvälisen menetelmän poikkeuksena. Valtaosa parlamentista tukee tätä periaatetta, ja Barroson komission tukee myös meitä tässä lähestymistavassa, koska se on yksinkertaisesti elintärkeä Euroopan unionin tulevaisuudelle. Olen varma, että Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Van Rompuy onnistuu vakuuttamaan valtion- tai hallitusten päämiehet tästä.

Euro Plus -sopimus olisi myös hyväksyttävä perjantaina. Suhtaudumme siihen tähän mennessä myönteisesti, koska siinä otetaan käyttöön säännöksiä, joita olemme vaatineet jo kuukausia, eli jäsenvaltioiden välinen budjetti-, sosiaali- ja veropolitiikan lähentäminen.

En voi korostaa tätä tarpeeksi: kansalaisemme hyväksyvät eurooppalaisen solidaarisuuden ainoastaan, jos se on heidän mielestä oikeudenmukaista ja ansaittua. Tämä onnistuu ainoastaan, jos työehdot täytetään ja jos yrityksemme voivat sijoittaa ja palkata työntekijöitä vertailukelpoisten verotusolosuhteiden mukaisesti.

Lopuksi ryhmämme kehottaa neuvostoa edistymään ripeästi talouden hallintoa koskevan paketin suhteen ja ottamaan asianmukaisesti huomioon Euroopan parlamentin aseman toisena lainsäätäjänä neljässä kuudesta tarkasteltavana olevassa ehdotuksessa.

EU:n on päästävä takaisin kasvun ja työllisyyden tielle, ja muotoutumassa olevat toimet ovat askel tähän suuntaan. Jos niitä suunnitellaan yhteisön puitteissa, ne antavat EU:lle terveen perustan uudelle alulle ja lupaavalle tulevaisuudelle.

  Martin Schulz , S&D-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, haluaisin ensiksi toivottaa komission puheenjohtajalle onnea, koska hänellä on tänään syntymäpäivä. Olette ansainnut onnittelut siitä.

(Suosionosoituksia)

En voi jakaa hyväntuulisuuttanne ennen tätä huippukokousta. Minun mielestäni kyseessä on huippukokous, joka järjestetään Euroopan unionin pahimpana ajankohtana, jolloin se on pahimmassa tilassa. Se alkaa Libyan kysymyksellä. Harvoin on järjestetty operaatiota näin hätäisesti ja jäsentymättömästi kuin nyt. Tämä operaatio on itse asiassa hyvä asia, ja sen tarkoituksena on auttaa ihmisiä, mutta se päätyy nyt diplomaattiseen ja mahdollisesti – vaikka toivonkin toista – sotilaalliseen katastrofiin. Toimitaan hätäisesti, koordinoimattomasti ja sekavasti. Eurooppa pyrkii pois joka suuntaan, ja ehdokasvaltiomme Turkki estää kaiken. Paljon kiitoksia!

Meidän on tehtävä tässä vaiheessa tilannearvio. Kriisi on kestänyt yhtäjaksoisesti vuoden, ja kuluneen vuoden aikana tällainen tapahtumasarja on toistunut yhä uudestaan. Aluksi kiistetään kaikki, mikä olisi tarpeellista, mutta sitten tunnustetaan neljän tai viiden kuukauden kuluttua. Vuosi sitten sanottiin, että "kreikkalaisten olisi selviydyttävä yksin". Meidän ei tarvitse auttaa heitä. Neljä kuukautta myöhemmin: meidän pitäisi pelastaa se. "Me emme tarvitse apupakettia. Käyttöön tarjoamamme määrä riittää." Neljä kuukautta myöhemmin: "tarvitsemme enemmän rahaa". "Me emme halua euro-obligaatioita. Ne ovat tyhjänpäiväisiä". Nyt jokainen keskustelee euro-obligaatioista. Euro-obligaatiot otetaan käyttöön, olen siitä aivan varma. Ehkä neljän kuukauden kuluessa. "Me emme halua talouden hallintoa. Eurooppa ei tarvitse talouden hallintoa". Samat henkilöt, jotka pitivät tästä järkähtämättömästi kiinni, juhlivat Eurooppa-neuvoston kokouksessa sitä, että meillä on vihdoinkin talouden hallinto. He eivät ole edes noloissaan siitä, mitä he ovat sanoneet tai siitä, että he toimivat päinvastaisesti, mitä he aikaisemmin ilmoittivat.

En myöskään tiedä, olemmeko me pelastaneet vielä yhteisömenetelmän. Toivon niin, ja tuemme teitä siinä, komission puheenjohtaja Barroso. Se ei ole vain syntymäpäivälahja. EU:n on puolustettava yhteisömenetelmää, koska voimme nähdä, että jos vaihdamme sen uuteen menetelmään, jota liittokansleri Merkel kutsuu "uudeksi eurooppalaiseksi menetelmäksi", tulos on se, mitä juuri kuvasin. Kaikki tekevät jotain, ja seuraavana päivänä he toimivat päinvastoin, mitä he ilmoittivat toissapäivänä. Tämä on todellisuus. Kyseessä ei ole euroa koskeva kriisi; kyseessä on euroalueen valtioiden hallituskriisi. Asiassa on ratkaiseva ero.

Kun on kyse Portugalista, kaikki puhuvat ja toivovat, että hallitus pystyy toteuttamaan uskomattoman tiukkoja toimenpiteitä. Lisäksi kyseessä on hallitus – kuten Kreikan tapauksessa – joka toimii osittain omaa äänestäjäkuntaansa vastaan. Sen jälkeen oppositiopuolue heittää taktisesti kapuloita hallituksen rattaisiin.

Saksassa EU:lle myönteinen valtionvarainministeri saa aikaan kaikkien tarvitseman paketin vain muutama päivä ennen huippukokousta, ja sitten ulkoministeri ja liittokansleri toteavat: "meidän olisi kyllä puhuttava siitä ensin". Viime perjantaina minulla oli tilaisuus keskustella monien Euroopan rahoitusalan johtohenkilöiden kanssa aiheesta "nauttiiko euro luottamusta?". Ne, joiden kanssa keskustelin asiasta Frankfurtissa, mukaan lukien Euroopan keskuspankin pääjohtaja ja euroryhmän puheenjohtaja samoin kuin monet muut johtavat pankkiirit, antoivat seuraavan vastauksen: "Kyllä, euro on vakaa valuutta. Euro nauttii luottamusta ja samoin me luotamme euroon. Meillä ei ole kuitenkaan luottamusta niiden maiden hallituksiin, joiden rahayksikkö on euro. Kuinka voitte luottaa hallitukseen, joka ei voi pitää sanaansa edes kolmen päivän ajan?". Tämä on ongelma, jonka kanssa kamppailemme Euroopassa. Pyrimme väärään suuntaan. Euro on vahva valuutta. Se on myös osoitus euroalueen taloudellisesta valta-asemasta kilpailussa muiden maanosien kanssa. Kun euro otettiin käyttöön, sen arvo oli 1,17 Yhdysvaltain dollaria. Katsokaa, mikä sen arvo on tänään. Euro on vakaa valuutta talousalueiden mannertenvälisessä kilpailussa, mutta sitä horjutetaan sisältä käsin, koska ei ole minkäänlaista vakaata hallintoa. Tämän vuoksi yhteisömenetelmä ei ole ainoastaan keskustelujen aihe Euroopan parlamentissa. Sillä tarjotaan perusta rahayksikön vakauttamiselle ja euroalueen merkittävän taloudellisen valta-aseman osoittamiselle. Tämä talouden mahtitekijä ei voi ehkä kehittyä, koska sitä hallinnoivat henkilöt, joille viimeisin mielipidemittaus seuraavia aluevaaleja varten on tärkeämpi kuin Euroopan rahayksikön tulevaisuus. Tämä on tosiasia, jonka kanssa olemme tekemisissä.

Toivon, että kaikki sujuu hyvin viikonloppuna. Toivon, että se, mistä ilmoititte, toteutetaan. Toivon, että palaamme onnistuneesta huippukokouksesta. Minulla on kuitenkin epäilyksiä asiasta, ja pelkään, että koemme jatkossakin samaa, mikä on jatkunut jo vuoden ajan. Olen pahoillani, mutta minun on todettava, että Euroopan unionin johtajuus kompuroi eteenpäin.

(Suosionosoituksia)

Puhetta johti
varapuhemies Rodi KRATSA-TSAGAROPOULOU

  Guy Verhofstadt, ALDE-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, haluaisin aluksi esittää toivotukseni komission puheenjohtaja Barrosolle. Hän on oinas, kuten minä, Marielle de Sarnez ja Joseph Daul. Meitä on tässä ryhmä oinaita; meillä kaikilla on kuitenkin jotain sanottavaa Euro Plus -sopimuksesta, hyvä puheenjohtaja Barroso.

Vakavasti puhuen, vaikka on hyvä, että jokainen on samaa mieltä siitä, että tarvitsemme nyt talousliiton ja todellisen talouden hallinnon, meidän on kysyttävä tärkeä kysymys: luodaanko Euro Plus -sopimuksella todella talousliitto? Luodaanko tällä sopimuksella todella talouden hallinto?

En todellakaan usko tätä siitä yksinkertaisesta syystä, että komissio ei johda prosessia: sitä johtavat edelleen jäsenvaltiot. Nämä eivät ole omia sanojani. Minulla on tässä 11. maaliskuuta annettu asiakirja, joka hyväksytään huomenna ja ylihuomenna. Mitä siinä sanotaan? Siinä todetaan, että tavoitteista päättävät valtion- tai hallitusten päämiehet, toimista vastaavat valtion- tai hallitusten päämiehet ja valvonnan suorittavat valtion- tai hallitusten päämiehet. Komissio osallistuu itse asiassa ainoastaan tekniseen valvontaan, ei mihinkään muuhun. Neuvostolla on kaikki valta. Tämä on se, mikä teki tyhjäksi Lissabonin strategian, ja se tekee tyhjäksi myös tämän strategian.

Puheenjohtaja Barroso, haluaisin kysyä teiltä vielä kerran: tänä viikonloppuna hyväksytään se mikä hyväksytään, mutta pyydän teitä valmistelemaan Olli Rehnin kanssa mahdollisimman nopeasti todellisen talouden hallintoa koskevan sopimuksen, joka perustuu sellaiseen yhteisön säännökseen, jolla kaikki valta annetaan komissiolle, ja joka perustuu lähentymissääntöön. Esittäkää se sitten neuvostolle. Tiedän, että se vastaa kieltävästi, se vastaa aina kieltävästi. Jatkakaa kuitenkin toimintaa kanssamme älkääkä hyväksykö tällä hetkellä käsiteltävänä olevaa ehdotusta koskevaa menettelyä, koska sillä ei saada tuloksia ja se ei vakauta euroa tulevina kuukausina tai vuosina. Tämä on ensimmäinen seikka, jonka halusin todeta.

Toinen seikka, arvoisa puhemies, koskee arabimaiden kapinoita ja täällä viikko sitten käytyjen neuvotteluiden seurantaa. Voimme nyt tehdä alustavan arvion EU:n toiminnasta, ja minun on todettava, että tämä alustava arvio on jonkin verran laimea. Ensinnäkin muistatte, että emme olleet alussa halukkaita puhumaan näistä arabimaiden kapinoista islamilaisen fundamentalismin pelosta. Tämä oli ensimmäinen reaktio EU:n toimielimissä.

Olemme nyt Libyan tapauksessa panneet merkille, että EU:lta puuttuu yhtenäisyyttä. Minusta on järkyttävää, että EU:n jäsenvaltiot eivät hyväksyneet samaa kantaa YK:n turvallisuusneuvostossa: kolme äänesti puolesta ja yksi tyhjää. Tämä on Lissabonin sopimusta vastaista toimintaa. Sen 34 artiklassa määrätään, että Euroopan unionin jäsenvaltioilla on ulkopolitiikkaa käsittelevissä elimissä velvollisuus koordinoida keskenään ja saada aikaan yhteinen kanta. Toimivatko ne näin? En usko, ja mielestäni ne jopa rikkoivat perustamissopimuksen 34 artiklaa.

Kolmanneksi katsokaa, mitä voimme panna nyt merkille. Catherine Ashton oli eilen ulkoasianvaliokunnan kuultavana, ja minusta hänen pitäisi olla myös täällä tänään, kun keskustelemme näin tärkeästä asiasta. Mielestäni EU:lla ei ole arabimaiden vallankumouksia koskevaa strategiaa. EU:n toimielimissä on tehty joitain tyrmistyttäviä päätöksiä.

Esimerkiksi maanantaina ulkoasianvaliokunnassa Catherine Ashtonin kollega Cooper jopa totesi yhdessä vaiheessa, että meidän olisi ymmärrettävä Bahrainin tilannetta ja että viranomaiset olivat oikeassa palauttaessaan rauhan ja järjestyksen, kun neljä henkilöä surmattiin ja kaksisataa loukkaantui. Onko tämä EU:n kanta?

Annan toisen esimerkin: unionin ulkoministerit tapasivat neuvostossa maanantaina, ja mitä he sanoivat? Myös he kehottivat mielenosoittajia Bahrainissa pidättäytymään kaikenlaisista tarkoituksellisista painostustoimista. Sen sijaan, että Euroopan unionissa olisi tuettu näitä kapinoita ja annettu tukea kaduilla taistelleille ja surmatuille, toimittiin täsmälleen päinvastoin. Ministerit kehottavat heitä pysymään rauhallisina ja varovaisina.

Pyysin Catherine Ashtonia paikalle seuraavaan istuntoon selvittämään, minkälaista asennetta ja strategiaa aiomme soveltaa Bahrainin, Syyrian ja Jemenin tapauksessa, mitä pakotteita aiomme ottaa käyttöön ja mihin niitä sovellamme. Tämä on kanta, joka meidän pitäisi esittää. Sen sijaan monen eurooppalaisen johtajan tässä asiassa esittämät näkökannat ovat olleet surkeita.

  Jan Zahradil, ECR-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, olen pahoillani joutuessani toteamaan, että tämä Eurooppa-neuvosto voi toteuttaa joitain vaarallisia muutoksia, ja meidän olisi kiinnitettävä tähän huomiota. Niin sanotun talouden koordinoinnin, talouden hallinnon ja euroalueen vakauden varjolla edistetään EU:n laajuista verojen yhdenmukaistamista ja EU:n laajuista finanssipoliittista yhdentymistä. Parlamentti on toiminut tässä valitettavasti erittäin aktiivisesti.

Esitän tämän selkeästi: komission ehdotus yhteisestä yhdistetystä veropohjasta on riskialtis toimi, joka heikentää jäsenvaltioiden välistä tervettä verokilpailua, vaikuttaa haitallisesti talouteen ja vie yritykset pois sieltä, missä tällaista politiikka määrätään. Tämä on mennyt liian pitkälle ja tämä on saatava päätökseen.

Olemme nähneet viime päivinä, että jotkut jäsenvaltiot pyrkivät puuttumaan toisten finanssi- ja veroalan itsemääräämisoikeuteen. Tiedätte, mitä tarkoitan: erittäin häpeällinen Irlannin sortaminen. Tätä ei saa tapahtua uudestaan.

Siirryn Libyaan, jonka tapahtumat ovat muistuttaneet meitä jälleen kerran siitä, että emme saa odottaa liian paljon niin kutsutulta EU:n yhteiseltä ulko- ja turvallisuuspolitiikalta. Kansainvälistä johtajuutta ovat osoittaneet kansalliset johtajat eivätkä EU:n johtohahmot. Pääministeri Cameron ja presidentti Sarkozy ovat tehneet päätöksiä ja saaneet niitä toteutettua, eivät EU:n edustajat. Tämä osoittaa mielestäni, että tämän alan yhdentymisessä on olemassa rajat, mutta ei ainoastaan tällä alalla. Minkään jäsenvaltion ei pitäisi tuntea velvollisuutta tehdä enemmän kuin mikä tuntuu oikealta. Tämä pätee ulkopolitiikkaan samalla tavalla kuin talouspolitiikkaan.

EU:n on pysyttävä mahdollisimman joustavana, ja sitä ei saa enää ohjata jäykkä yhdentymisen oppilause. On aika, että EU:n yhdentymisen ajattelutapaa muutetaan. Tämä on selvää. Tämä on ymmärrettävää, ja toivon, että Eurooppa-neuvosto puuttuu tähän.

  Philippe Lamberts, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, komission puheenjohtaja Barroso lähti jo paikalta, mutta kuten hän totesi, luottamus on kaiken perusta.

Voin kertoa teille, että kansalaistemme luottamus haihtuu yhtä nopeasti kuin vesi Fukushiman voimalaitoksen tankeista. Kyllä, kansalaisemme tietävät, että tiettyjä asioita on muutettava ja että emme voi jatkaa kuten ennen. Kyllä, meidän on pysäytettävä turvattomuuteen ja suurempaan eriarvoisuuteen johtava kilpajuoksu. Kyllä, meidän on saatava päättymään fossiilisiin polttoaineisiin perustuvaa energiatuotantoa ja vaarallista energiaa koskeva riippuvuutemme. Kyllä, meidän on palattava tilanteeseen, jossa rahoitus palvelee taloutta ja talous palvelee kansalaisia; ja emme voi enää rakentaa talouttamme julkisen tai yksityisen velan, alijäämän tai keinottelun varaan.

Kansalaisemme tietävät tämän kaiken. He tietävät myös, että tämä edellyttää hallituksilta, yrityksiltä ja heiltä itseltään perusteellisia ja radikaaleja muutoksia. He tietävät tämän ja aistivat tämän.

He tietävät, että nämä radikaalit muutokset ovat myös monimutkaisia. Kuten Marianne Thyssen totesi minulle eilen, ne ovat monimutkaisia ja emme voi saada kaikkea tehtyä kerralla. Meidän on aloitettava jostain.

Ongelma on kuitenkin, että kansalaistemme näkökulmasta aloitamme aina samasta paikasta: me leikkaamme aina julkisia menoja, mitkä kuten kaikki tiedämme, hyödyttävät eniten heikoimmassa asemassa olevia. Me aloitamme aina tekemällä työmarkkinoista joustavampia. Kun puhutaan joustavuuden ja turvallisuuden tasapainottamisesta, tiedämme hyvin, että tämä merkitsee lisää joustavuutta ja vähemmän turvallisuutta.

Kansalaisemme ovat kyllästyneet tämän politiikan takana olevaan tekopyhyyteen. Loppujen lopuksi sillä jätetään rauhaan ne, jotka ovat hyötyneet eniten viimeisen 20 vuoden kasinotaloudesta.

Haluamme neuvostolta sen vuoksi – luonnollisesti kaiken sen lisäksi, mistä tänään keskustellaan – rohkean aloitteen, jonka tarkoituksena on tarjota jäsenvaltioille ja Euroopan unionille vakaat ja oikeudenmukaiset verotulot. Tämä merkitsee luonnollisesti rahoitustapahtumista perittävää veroa, energiaveroja ja yritysveroa – älkääkä yrittäkö myydä meille yhteistä veropohjaa kaikenkattavana ratkaisuna tai ylivertaisena veropolitiikkana – ja lopuksi se merkitsee petosten ja veroparatiisien torjuntaa.

Voin luvata teille, että ilman tällaista aloitetta kaikki, mikä liittyy käsiteltävänä olevaan talouden hallintoon, romahtaa ja euro sen mukana. Hyvät kollegat, ei ole minkäänlaista historiallista esimerkkiä onnistuneesta rahaliitosta ilman, että sen tukena on ollut vahva veroliitto.

Ei enää vaikutustenarviointeja, ei enää kiertelyjä, ei enää kansallista egoismia: toimikaa nyt, herran tähden!

Lopuksi rahoitusalalla ei saada aikaan parempaa turvallisuutta uusilla stressitesteillä yhtään sen enempää kuin ydinalalla, jos voin esittää tämän näin. Olemme nähneet, miten hyödyttömiä aikaisemmat stressitestit olivat. Kaikki oli muka kunnossa jopa Irlannissa. Me tarvitsemme enemmän sitovia sääntöjä, mutta ei sääntöjä, joita toteutetaan 1. tammikuuta 2019. On korkea aika, että rahoitusalan paha henki ja sen riistotoiminta palautetaan pulloonsa. Kansalaisemme eivät hyväksy, että viivyttelemme vieläkin tässä asiassa.

Tämä on hinta, joka on maksettava kansalaistemme luottamuksesta, ja on tärkeää, että meillä eurooppalaisilla on tämä luottamus, jotta voimme palata 21. vuosisadalle optimistisina ja pää pystyssä.

  Lothar Bisky, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, talous- ja rahaliitto, johon ei liity tehokasta talouspolitiikkojen yhteensovittamista, ei toimi. Vakaus- ja kasvusopimus on epäonnistunut. Monet asiantuntijat yli puoluepoliittisten rajojen ovat tästä yhtä mieltä. Ongelma on, että politiikan alalla ei ole tapahtunut edistystä. Itse asiassa minkäänlaisia uusia poliittisia käsitteitä ei ole näköpiirissä.

Haluaisin muistuttaa teitä siitä, että vakaussopimuksen kolmen prosentin raja rikottiin 73 kertaa vuodesta 1999 lähtien. Se rikottiin 46 kertaa tavalla, joka on perustamissopimuksen perusteella hädin tuskin luvallinen, mutta missään vaiheessa ei määrätty yhtäkään rangaistusta. Tätä sopimusta, joka ei toimi, ei tarvitse tarkistaa; sitä on yksinkertaisesti ennen kaikkea pantava paremmin täytäntöön.

Jokainen talonomistaja ja yrittäjä tietää luonnollisesti, kuinka tärkeitä kestävät talousarviot ovat. Pelkään kuitenkin, että tulevissa päätöksissä talouden hallinnosta ja Euroopan vakausmekanismista on kyse leikkauksista. Tämä ei merkitse samaa kuin kestävä talousarvio. Mikään valtio, joka on niin veloissa, että se on konkurssin partaalla, ei pääse velkaloukusta, jos se edelleen rahoittaa tätä velkaa lainaamalla korkealla korolla. Kuinka paljon tahansa se säästääkin, sen velka kasvaa edelleen ja yhä enemmän, jos palkkoja, työttömyysetuuksia ja eläkkeitä on leikattava, työtunteja lisättävä ja julkisia investointeja infrastruktuuriin, koulutukseen ja terveyteen supistettava. Jos ei ole minkäänlaista kulutusta, myös tuotanto romahtaa. Vakaus- ja kasvusopimuksen kiristäminen tai tulevan vakausmekanismin niin sanottu tiukka ehdollisuus ei sen vuoksi vie meitä tavoitteeseemme.

Yleisessä toimenpidekokonaisuudessa olisi korostettava selkeämmin investointeja koskevia tarpeita erityisesti kriisistä kärsineissä maissa, ja tässä asiassa on tehtävä enemmän kuin pidennettävä hieman luottoa ja alennettava jonkin verran korkoa. Makrotalouden epätasapainon vähentämisen tarpeen mainitseminen on ongelmallista niin kauan kun sitä vaaditaan ainoastaan taloudellisesti heikossa kunnossa olevissa valtioissa, mutta taloudellisesti vahvassa kunnossa olevien annetaan toimia kuten aikaisemmin. Avainsana "solidaarisuus" ei esiinny missään, ja sen lisäksi on unohdettu, että menot ja kauppavaje yhdellä puolella merkitsevät tuottoa ja kauppataseen ylijäämää toisella puolella.

  Nikolaos Salavrakos, EFD-ryhmän puolesta. – (EL) Arvoisa puhemies, komission jäsenen Barroson puheenvuorossa oli kyse talouden hallinnon ja euron vakauden vahvistamisesta. Tämä merkitsee talouden ohjausjärjestelmää koskevan politiikan nopeuttamista.

Komission jäsenen Barroson työ, jota avustaa komission jäsen Rehn, sujuu oikein hyvin, ja näemme sen myönteisessä valossa. Me toivomme, että tällä sopimuksella voidaan vastata EU:n edessä oleviin talous- ja finanssipolitiikan haasteisiin ja lähettää oikea viesti markkinoille. Valitettavasti markkinat ovat tämänhetkinen ongelmamme.

Uusi talouden ohjausjärjestelmä otetaan käyttöön kriisin jälkeen. Se aiheutti vakavia vaikutuksia jäsenvaltioiden julkiseen velkaan. Koska Yhdysvallat painaa yli 3 biljoonaa dollaria rahaa, en näe mitään syytä, miksi Eurooppa ei voisi ratkaista ongelmia painamalla biljoonan verran euroja. Niitä ei pitäisi viedä markkinoille vaan perustaa rahasto, jota me kutsumme "tukimekanismiksi". Oli miten tahansa, näyttää siltä, että aika ei ole kypsä tällaiselle ajatukselle niin kauan kuin Merkelin ajatukset hallitsevat Eurooppaa.

Meidän on kuitenkin korostettava sitä seikkaa, että Euroopan unionia pakotetaan luomaan uusia järjestelmiä ja arvoja epäsuotuisissa olosuhteissa.

Rahaliiton käyttöönottaminen ilman kokonaisvaltaista strategiaa talouden hallinnosta ja koordinoinnista jäsenvaltioiden välillä, oli riski, jota testattiin käytännössä ja joka toimi yleiseen tapaan. Mielestäni on tullut aika, että unioni tekee rohkeampia päätöksiä ja tarvittavia rakenteellisia muutoksia.

Kuten totesin, olemme luonnollisesti periaatteessa samaa mieltä neuvoston Euro Plus -sopimusta koskevista päätöksistä ja katsomme, että euro on edelleen hyvä rahayksikkö. Sen lisäksi, että saavutamme vakautta koskevan tavoitteen euroalueella, meidän on myös varmistettava, että saamme aikaan korkeatasoista kasvua ja kilpailukykyä Euroopassa ja että lisäämme ja ylläpidämme Euroopan kansalaisten, erityisesti nuorten, työpaikkoja. Meidän on keskityttävä nuoriin.

  Hans-Peter Martin (NI). – (DE) Arvoisa puhemies, suhtaudun EU:hun erittäin myönteisesti, kuten suurin osa 500 000 äänestäjästäni, mutta minusta on vaikeaa hyväksyä tätä pulmallista tilannetta, johon on jouduttu. Tarvitsemme yhtäältä vakautta ja meidän on tehtävä jotain keinottelun torjumiseksi; toisaalta tapa, jolla tähän pyritään, osoittaa jälleen kerran melko dramaattisesti, että Euroopan unionissa vallitsee demokratiavaje. Tämä menettely muistuttaa enemmän hätälainsäädäntöä, kuin sitä, mitä haluaisimme nähdä eteenpäin suuntautuvassa Euroopassa. Sen vuoksi tuin luonnollisesti painokkaasti vasemmiston esittämää tarkistusta 34, jossa kehotetaan soveltamaan tavanomaista perussopimuksen tarkistusmenettelyä. Kun on hätätilanne, onnistutaan aina tekemään jotain, joka todellisuudessa lisää kuilua kansalaisten välillä.

Haluaisin käyttää tämän tilaisuuden hyväkseni torjuakseni selvin sanoin tavan, jolla Martin Schulz käyttäytyy parlamentissa minua kohtaan.

  José Ignacio Salafranca Sánchez-Neyra (PPE). – (ES) Arvoisa puhemies, Pohjois-Afrikan kriisi panee Lissabonin sopimuksen mukaisesti perustetut mekanismit koetukselle.

Eilen, kun korkea edustaja oli läsnä ulkoasianvaliokunnassa, korostimme Euroopan unionin toiminnan myönteisiä näkökohtia: Catherine Ashtonin tiedonantoa, jossa erotellaan lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin toimet; Yhdistyneiden Kansakuntien päätöslauselman 1970 nopeaa täytäntöönpanoa; neuvotteluita Arabiliiton kanssa; ja Eurooppa-neuvoston kokousta.

On vain oikein todeta täällä tänään, että Euroopan suuri yleisö ja sen vuoksi kansalaisemme esittävät vielä tiettyjä kysymyksiä.

Neuvoston puheenjohtaja ja Guy Verhofstadt ovat aivan oikeassa. Miten on mahdollista, että tällä hetkellä Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvostoon kuuluvat neljä EU:n jäsenvaltiota eivät äänestä samalla tavalla vaan näin eri lailla?

Miten on mahdollista, että meidän pitää tällä hetkellä keskustella, paneeko Euroopan unioni, Nato vai kansainvälinen liittouma täytäntöön Yhdistyneiden Kansakuntien päätöslauselman, kun puhumme samoista varoista, jotka ovat peräisin samoilta veronmaksajilta; samoista laivoista, joita käytetään samassa toimintaympäristössä?

On selvää, että meillä on vielä paljon parannettavaa koordinointimahdollisuuksiemme samoin kuin päätöksenteon alalla.

Eräässä elokuvassa oli kuuluisa repliikki, jonka mukaan "meillä on aina Pariisi". Joku sanoi tässä keskustelussa, että Euroopan unionin vastaus on ollut hätäinen. Jos ei olisi ollut Ranskan rohkeutta, päättäväisyyttä ja johdonmukaisuutta – ja näin tämä on esitettävä – tunnustaa kapinalliset ja lähettää ulko- ja eurooppaministeri turvallisuusneuvostoon, kutsua Elysée-palatsiin kokous ja panna täytäntöön päätöslauselma, hyvä Catherine Ashton, niin eversti Gaddafin joukot olisivat jo tunkeutuneet Benghaziin.

  Kristian Vigenin (S&D). – (BG) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, haluaisin keskittyä hieman enemmän yhteen ajankohtaiseen aiheeseen, josta keskustellaan huomenna, eli Libyan tilanteeseen.

Kollegani ovat aivan oikein todenneet, että viime päivinä on muodostunut sellainen käsitys, että Euroopan unionin ja erityisesti sen jäsenvaltioiden päätöksissä ja käyttäytymisessä on vallinnut kaaos tai ainakin ennakoitavuuden puute. Koska eräät valtiot ovat liittyneet liittoumaan ja sen jälkeen lopettaneet toiminnan, Naton sisällä on mahdotonta päästä yksimielisyyteen.

Tämä tilanne aiheuttaa suurta epävarmuutta kumppanien keskuudessa siitä, tiedämmekö me, mitä me haluamme saavuttaa ja miten tämä saavutetaan. Tämä aiheuttaa myös suuria ongelmia Euroopan suurelle yleisölle, koska se ei voi luottaa siihen, että Euroopan unioni ja sen tämänhetkiset johtajat voivat täyttää vastuunsa, joka heillä on Välimeren eteläpuolen kumppaneitamme kohtaan.

Haluaisin, että seuraavina päivinä Eurooppa-neuvosto tekee selkeitä ja kunnollisia päätöksiä Libyasta ja muista valtioista, joissa vallitsee samankaltainen tilanne, kuten Bahrainista, Jemenistä ja tietyltä osin myös Syyriasta. Unohdamme jotenkin, että Libyassa toteuttamiamme toimia arvioidaan sen perusteella, miten suhtaudumme alueen muihin valtioihin.

Haluaisin, että Eurooppa-neuvosto tekee selkeitä päätöksiä siitä, mitä Euroopan unioni haluaa saada aikaan Libyassa ja että se myös selvittää, miten tämä toteutetaan. Meidän on käsitettävä, että Libyan tilanteella on monia vakavia vaikutuksia myös naapurimaihin, jos tämänhetkinen tilanne jatkuu pitkään.

Sen vuoksi meidän on oltava valmiita tarjoamaan apua Egyptille ja Tunisialle. Sitä ei tarjota ainoastaan humanitaarisesta tilanteesta selviytymiseksi. Taloudellista ja tukea on voitava myöntää myös seuraavina päivinä, viikkoina ja kuukausina, koska siellä vallitseva tilanne vaikuttaa kummankin valtion taloudelliseen tilanteeseen.

  Alexander Graf Lambsdorff (ALDE). – (DE) Arvoisa puhemies, täällä on jo todettu, että euro ei ole kriisissä, mutta että jäsenvaltiot ovat velkaantuneet. Tämä on kriisin ydin: vastuuton velkaantuminen, joka on jatkunut jo vuosia. Tämä meidän on saatava loppumaan. Juuri sen vuoksi on oikein, että Euroopan vakausmekanismin on oltava tiukka. Tämän vuoksi on oikein, että näin on toimittu toteutetuissa talouden pelastamistoimissa. Tämän vuoksi on oikein, että Irlannille ei myönnetä korkotason alennusta.

Tämän velkaantumisen on loputtava. Jälleen kerran kuulen sosiaalidemokraattien puhuvan hyvän ja huonon velan erosta. Totta kai investoinnit eroavat kulutuksesta, mutta jossain vaiheessa liian paljon hyvää velkaa merkitsee, että velka on huonoa. Meidän on oltava oikeudenmukaisia tuleville sukupolville. Tarvitsemme kestävää julkista taloutta, ja sen jälkeen eurosta tulee jälleen vakaa.

Euro Plus -sopimukseen sisältyy liian vähän yhteisömenetelmää. Tämä on sanottu täällä syystäkin. Olen tästä samaa mieltä.

Haluaisin lopuksi todeta jotain Libyasta. Neuvosto on tukenut päätöslauselmaa 1973. Meidän on nyt luotava katse tulevaisuuteen. Olen samaa mieltä kollegani Salafranca Sánchez-Neyran kanssa, kun hän totesi, että Ranska on toiminut hyvin myönteisesti. Jos kuitenkin Turkki olisi kutsuttu Elysée-palatsissa järjestettyyn huippukokoukseen, niin meillä ei olisi ollut tällaisia ongelmia Natossa, ja tilanne olisi meille huomattavasti helpompi. Toivon myös, että äskettäin nimitetty Libyan väliaikaisen hallituksen johtaja vierailee pian täällä Euroopassa.

  Konrad Szymański (ECR). – (PL) Arvoisa puhemies, kaikki euroryhmän käyttöön ottamat tavoitteet, jotka ovat joskus täysin kohtuullisia, voidaan saavuttaa menestyksellisesti jäsenvaltioiden talous-, sosiaali- ja verotuspolitiikan avulla. Sen vuoksi herää kysymys, miksi muutamme perustamissopimusta tänään nopeasti näiden toimivaltuuksien siirtämiseksi – ainakin osittain – unionin tasolle.

Luulen, että tähän on kaksi vastausta: kuten tavallista, haluamme jakaa vastuun epäsuosituista päätöksistä Euroopan unionin kanssa, tai haluamme käyttää hyväksi tilaisuuden ehkä uudistusten varjolla, siirtääksemme lisää valtaa unionille. En usko, että tällä saadaan aikaan toivottuja vaikutuksia, kun otetaan huomioon, että suurella osaa euroryhmän jäsenvaltioista on enemmän julkista velkaa ja vähemmän kilpailukykyinen verotusjärjestelmä kuin muilla jäsenvaltioilla.

Keskustelun päättäminen merkitsee tietenkin uhkaa kahden nopeuden Euroopalle. Haluaisin varoittaa niitä, jotka haluavat kiirehtiä. Saman nopeuden lisäksi tarvitaan oikeaa suuntaa. Nopea siirtyminen väärään suuntaan päätyy ainoastaan yhdellä tapaa: se lisää valtavasti katastrofin laajuutta. Näin tapahtuu ainakin Euroopan teillä.

  Miguel Portas (GUE/NGL). – (PT) Arvoisa puhemies, Portugalin parlamentti äänestää tänään neljännestä vakausohjelmasta, jonka hallitus on esittänyt 12 kuukauden aikana. Suurin osa Portugalin parlamentin jäsenistä äänestää tätä asiakirjaa vastaan paketin sisällön vuoksi, mutta myös siksi, että se esitettiin Brysselissä ennen kuin siitä tiedettiin, keskusteltiin tai ennen kuin se hyväksyttiin Portugalissa.

Sen vuoksi ensimmäinen kysymykseni puheenjohtajavaltio Unkarille on seuraava: aikooko se tämän asian vuoksi puolustaa kumppaneidensa kanssa sitä, että näillä asiakirjoilla on oltava etukäteen parlamentin hyväksyntä, vai ei?

Toinen kysymykseni koskee seuraavaa. Neuvosto päättää huomenna vuoden 2013 jälkeisestä rahoitusmekanismista, mutta se ei kerro meille mitään tämänhetkisestä rahoitusmekanismista, mistä me haluaisimme saada tietoja. Portugali valmistautuu ennenaikaisiin vaaleihin, joten tietysti julkinen velka ja korot lisääntyvät räjähdysmäisesti. Mitä neuvosto aikoo tehdä estääkseen keinottelun Portugalin julkisella velalla? Älkää sanoko, että tämä on portugalilaisten asia, koska jos meillä on säästötoimenpiteitä, niin se johtuu myös teidän tekemistänne päätöksistä.

  Bastiaan Belder (EFD). – (NL) Arvoisa puhemies, korkea edustaja ilmoitti eilen iltapäivällä ulkoasianvaliokunnan kokouksessa, että hän halusi tarjota konkreettista tukea sille, jota olemme alkaneet kutsua nimityksellä "uusi Egypti", jotta se voi vastata laajamittaiseen asuntopulaan. Jokainen, joka on edes jonkin verran tietoinen valtavasta sosioekonomisesta puutteesta, jossa suurin osa Egyptin kansasta elää, ei voi enää riemuita. Nyt on osoitettava aitoa eurooppalaista myötätuntoa.

Sen vuoksi suhtaudun lämpimästi kaikkiin EU:n toimiin elinolosuhteiden parantamiseksi Egyptissä. Tämä on tärkeää erityisesti nyt, kun maa on epävarmassa siirtymävaiheessa presidentti Mubarakin lähdön jälkeen ja Kairo näyttää joutuvat suoraan rahoitus- ja elintarvikekriisiin. Minun mielestäni neuvoston olisi kaksinkertaistettava pyrkimyksiään, kun on kyse EU:n tuesta Egyptille.

Uudessa Egyptissä kaikkien kansalaisten on uskonnosta riippumatta oltava tasavertaisia lain edessä, ja kaikilla on oltava yhtäläiset oikeudet. Lisäksi Egyptin on noudatettava rauhansopimusta Israelin kanssa ja jopa kehitettävä sitä pidemmälle. Jos asetamme nämä kaksi ehtoa, uuden Egyptin sisäistä ja ulkoista vakautta vahvistettaisiin.

  Barry Madlener (NI). − (NL) Arvoisa puhemies, luulin, että ette huomannut minua. Kiitos, että annoitte minulle puheenvuoron. Luomme vakausmekanismin, pysyvän tukirahaston, jota rahoittavat tavalliset kansalaiset: kansalaiset, jotka eivät saa mitään ilmaisia lahjoja. Edunsaajat ovat kuitenkin ihmisiä, jotka saavat tällaisen ilmaisen lahjan. Tästä lähtien me palkitsemme huijareita, niitä, jotka rikkovat lupauksensa ja peukaloivat lukuja.

Kymmenen vuotta sitten allekirjoitettiin kasvu- ja vakaussopimus ja tehtiin juhlallinen sitoumus, että sen ansiosta julkinen talous pysyy kurissa. Tätä sopimusta rikkoivat Saksa, Ranska, Kreikka ja muut maat. Merkittäviin alijäämiin ei ole puututtu. Nyt kuitenkin esitetään jälleen juhlallisia lupauksia, että uusi sopimus todella toimii. Nyt Brysselissä päätetään, mitä alankomaalaiset voivat ansaita, milloin alankomaalaiset saavat jäädä eläkkeelle ja kuinka paljon he saavat eläkettä. Jälleen kerran sopimuksesta vastaavat veronmaksajat, jotka eivät saa minkäänlaisia ilmaisia lahjoja.

Arvoisa puhemies, pysyvä rahasto on kallis leikkikalu, jonka avulla poliittinen eliitti voi kätkeä sen tosiasian, että joihinkin rahaliiton valtioihin ei voi luottaa. On valtioita, jotka haluavat nauttia euron myönteisistä puolista, mutta jotka eivät halua jakaa taakkaa: valtioita, jotka eivät pysty pitämään talouttaan kunnossa. Näiden valtioiden, arvoisa puhemies, pitäisi lähteä euroalueelta. Tämä on ainoa mukautustoimi, joka meidän on tehtävä vakaus- ja kasvusopimukseen.

  Mario Mauro (PPE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, Välimeren eteläpuolella edelleen lisääntyvät mullistukset eivät saisi viedä huomioitamme pois keskipitkän aikavälin taloudellisista ja muista tavoitteista, jotka on otettu jo kauan sitten käyttöön. Kansainvälisen epävakauden pitäisi sen sijaan tehostaa taloutemme kasvuvauhtia: pidän myönteisenä päätöksiä, että Eurooppa 2020 -strategia pitäisi toteuttaa nopeasti; jo tämän viikon kokouksessa.

Emme tiedä, mitä tapahtuu Libyan kriisin jälkeen, mutta voimme olla varmoja, että mikään ei ole niin kuin ennen. EU:n tarvitsee sen vuoksi toimenpidekokonaisuutta, jonka avulla jäsenvaltiot voivat hengähtää, kun ne joutuvat uudelle epävarmalle ajanjaksolle. Suurin kysymys liittyy kuitenkin Välimeren tilanteeseen. Sodassa oleva Välimeri on suurin katastrofi, jota voidaan kuvitella maailmassa tällä hetkellä. Valtiot, joiden mielestä oli tärkeää tehdä jotain näissä olosuhteissa, toimivat viisaasti. Olemme kuitenkin hyvin ristiriitaisessa tilanteessa, jossa Euroopan unionilla vaikuttaa olevan hankaluuksia päättää siitä, mitä pitää tehdä, tai se on jopa jakaantunut tämän asian vuoksi.

Sen vuoksi vetoan puheenjohtajavaltio Unkariin: parlamentti ja minä uskomme, että komissio on läheisissä tekemisissä tämän puheenjohtajavaltion kanssa, ja puheenjohtajavaltiolla on mahdollisuus kääntää kriisi sellaiseksi, että se ei lopulta heikennä Euroopan unionia.

Meillä on tämä valtava vastuu: muuttaa tämänhetkinen kriisi mahdollisuudeksi tuottaa, saada aikaan ulkopolitiikka, jonka ansiosta maailma voi elää ja hengittää. Olemme vastuumme, epäilyksiemme ja virheidemme kanssa tärkeiden tapahtumien kynnyksellä, ja minusta meidän olisi kannettava tämä vastuu täysin ja varmistettava, että neuvoston huomenna ja ylihuomenna tekemät päätökset ovat kohtuullisia, mutta ennen kaikkea rohkeita. Kiitos.

  Edite Estrela (S&D). – (PT) Arvoisa puhemies, on jo todettu, että Portugalin parlamentissa tällä hetkellä vallitsevan tilanteen vuoksi hallitus voi valitettavasti kaatua. Jos hallitus kaatuu, siihen on syynä oppositiopuolueiden aiheuttama poliittinen epävakaus, koska se ei tukenut toista säästöpakettia.

On tosiseikka, että tämä on neljäs paketti parin kuukauden aikana. Tämä ei johdu siitä, että aiempia ei noudatettu: kyllä niitä noudatettiin. Syynä on se, että määrätyt ehdot ovat huonontuneet, koska ne ovat markkinoiden armoilla. Portugalin talousarvion toteutus tammikuun ja helmikuun aikana oli ylijäämäinen: menoja supistettiin kolme prosenttia ja tuloja oli 11 prosenttia enemmän.

Poliittiset voimat, jotka loivat poliittisen kriisin hylkäämällä tämän hallituksen esittämän ja komission, neuvoston ja Euroopan keskuspankin tukeman säästöohjelman, voivat olla tästä tyytyväisiä. Kuitenkin ne voivat olla tyytyväisiä tästä tilanteesta vain harkitsemattomuuden vuoksi, koska tämä on kauhistuttava asia euroalueen valtiolle, jolla on velkaongelmia. Tämä on kauhistuttavaa tälle maalle, se on epäoikeudenmukaista Portugalin kansalaisia kohtaan ja uusi isku suuren hankkeen, yhtenäisvaluutan, kestävyydelle.

Emme ole kriisissä euroalueella: olemme keskellä euroalueen suurta kriisiä. Haluaisin kysyä muilta portugalilaisilta Euroopan parlamentin jäseniltä, mikä on vaihtoehto? Kaikkien jäsenvaltioiden on esitettävä säästösuunnitelmansa huhtikuuhun mennessä. Tarvitseeko Portugali lisää säästötoimenpiteitä vähentääkseen alijäämäänsä ja julkista velkaansa; vähentääkseen alijäämänsä vuonna 2012 kolmella prosentilla ja vuonna 2013 kahdella prosentilla? Te kieltäydyitte neuvottelemasta, mutta ette esittäneet mitään vaihtoehtoja. Hylkääminen ei ole ratkaisu, se on ongelma, minkä vuoksi Portugalin kansalaiset joutuvat tekemään lisää uhrauksia.

Puhetta johti
varapuhemies Miguel Angel MARTÍNEZ MARTÍNEZ

  Marielle De Sarnez (ALDE). – (FR) Arvoisa puhemies, seuraava Eurooppa-neuvoston kokous on luultavasti viimeinen mahdollisuus Euroopan johtajille pitää mielessä, että perustimme yhteisön pitääksemme kunniassa arvoja ja toimiaksemme yhdessä, kun perustavanlaatuiset kysymykset ovat vaakalaudalla. Kun kansalaiset ovat murhanhimoisen johtajan armoilla, kyseessä on perustavanlainen kysymys.

Ranskan ja Yhdistyneen kuningaskunnan ponnistelujen ansiosta on hyväksytty päätöslauselma. Olemme pystyneet estämään eversti Gaddafia pääsemästä Benghaziin. Kuitenkin Euroopan yhtenäisyyden puute on huolestuttava. Neuvoston on lähetettävä huomenna vahva viesti; sen on tuettava meneillään olevaa väliintuloa, tunnustettava Libyan kapinalliset, jotta he saavat tukea, ja eristettävä eversti Gaddafi jopa enemmän, jotta tämä hallinto kaatuu.

Perustavanlaatuiset kysymykset ovat kyseessä myös Bahrainin, Jemenin ja Syyrian tilanteessa. Perustavanlaatuinen kysymys on myös kyseessä silloin, kun näemme väkivallan kierteen puhkeavan jälleen Lähi-idässä.

Euroopan parlamentti vaatii Euroopan johtajia toimimaan ennen kuin se on liian myöhäistä. Historia on muutoksessa suuressa osassa maailmaa. Poliittinen rohkeus merkitsee, että tämä haaste otetaan vastaan: tämä on juuri sitä, mitä odotamme EU:lta ja siitä vastuussa olevilta.

  Peter van Dalen (ECR). – (NL) Arvoisa puhemies, Alankomaiden monien miljardien eurojen takuiden vuoksi entinen valtionvarainministeri Ruding totesi, että tie budjettihelvettiin on päällystetty takauksilla. Myönnetyt takuut ovat olleet todella liian suuria ja riskialttiita. Niillä ei auteta torjumaan kriisiä, koska ne eivät ole tavoitteiden mukaisia.

Tämänhetkisen eurooppalaisen kriisin aiheuttivat ne, jotka antoivat vastuuttomasti velan kasvaa, ja ne, jotka eivät noudattaneet tehtyjä sopimuksia. Jos emme puutu näihin keskeisiin kysymyksiin, voimme antaa niin paljon takuita kuin haluamme, mutta niillä ei edelleenkään tarjota mitään apua.

Meillä on vakaus- ja kasvusopimus. Jo vuonna 2004 Saksa ja Ranska tekivät sen tyhjäksi. Meillä oli mahdollisuus vahvistaa sopimusta erityisesti automaattisilla rangaistuksilla, mutta mitä tapahtui? Rangaistuksiin sovelletaan edelleen poliittista päätöksentekoa. Tämä on uskomatonta. Saksalainen kirjailija Hans Enzensberger ennusti aivan oikein, mitä tapahtuisi. Hän ennusti, että kansalaiset suhtautuvat tämänhetkisen tilanteen vuoksi Euroopan poliittiseen eliittiin kyynisyydellä ja halveksunnalla.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL). – (PT) Arvoisa puhemies, Euroopan unionin johtajien toimintatapaa ei voida hyväksyä. Työntekijöitä hyödynnetään yhä enemmän, otetaan käyttöön yhteiskunnalle vahingollisia toimia, jotka pahentavat eriarvoisuutta, lisäävät työttömyyttä ja työn epävarmuutta sekä köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä; kaikki tämä Euroopan unionin talous- ja rahoitusalan eturyhmien, joiden voitot eivät lakkaa kasvamasta, hyödyn vuoksi.

Ne haluavat kriisin varjolla pakottaa toisen hirttosilmukan taloudellisesti heikompien valtioiden kaulaan ja käyttää Euroopan vakausmekanismin edellytyksiä muuttamaan itsenäiset valtiot pelkiksi protektoraateiksi.

Sen vuoksi työntekijät ja kansalaiset vastustavat tällaisia toimia. Näin toimittiin lauantaina Portugalissa mielenosoituksessa, johon osallistui yli 300 000 henkeä, ja tänään Portugalin parlamentissa, jossa sen jäsenten enemmistö toimii varmasti samalla lailla neljännen säästöpaketin vuoksi.

Kuitenkin, arvoisa puhemies, me haluamme sanoa "ei" kansainvälisten joukkojen Libyaan suuntaamille pommituksille aivan samoin kuin sanoimme kaikkien alueen maiden, kuten Libyan, Bahrainin ja Jemenin, kamppailevien kansalaisten sorrolle.

  Jaroslav Paška (EFD). – (SK) Arvoisa puhemies, varojen vastuullinen hallinnoiminen on perusedellytys kotitalouksien, tuotannon tai kaupallisten yritysten, alueiden, kansallisvaltioiden ja valtioliittojen hyvälle ja vakaalle toiminnalle.

Sen vuoksi on luonnollista, että jos Euroopan unionin valtioiden ryhmä päätti luoda yhteisvaluutan, sen on löydettävä keinot estää populistisia poliitikkoja rasittamasta yhteisvaluuttaa kestämättömillä sitoumuksilla: veloilla, joita käytetään ostamaan äänestäjien tuki lyhyellä aikavälillä. Kilpailukykyä koskevassa sopimuksessa määritellään tiettyjä parametreja, joita erityisesti euroalueen valtioiden olisi noudatettava. Ongelmana on kuitenkin näiden hyvää tarkoittavien sääntöjen toteutus.

Olen siksi vakaasti sitä mieltä, että on korkea aika soveltaa automaattisia rangaistustoimia, kun näitä yhteisiä hallintosääntöjä ei noudateta. Näin ollen nämä rangaistukset eivät joutuisi Eurooppa-neuvoston poliittiseen hevoskauppaan, jossa hallitusten johtajat korjaavat monia erilaisia poliittisia virheitään peruuttamalla toistensa rangaistuksia.

  Jacek Saryusz-Wolski (PPE). – (EN) Arvoisa puhemies, haluaisin tarkastella kahta näkökohtaa. Ensinnäkin olen tyytyväinen Euro Plus -sopimukseen, mikä on myönteinen toimenpide. On luotu uudenlainen rakenne, joka on melkein eräänlainen talouden alan Schengenin sopimus. Tärkeää on, että sen olisi oltava kattava ja avoin kaikille, jotka voivat ja jotka haluavat osallistua, ja että sillä ei saisi luoda kahden nopeuden Eurooppaa. Sopimus on valitettavasti vain puolittain avoin, koska perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnassa käsitelty ja äänestetty muutos 136 artiklaan ei mennyt läpi. Tarkistuksessa todetaan seuraavaa: "kehottaa tekemään vakausmekanismista alusta alkaen avoimen niille jäsenvaltioille, joiden rahayksikkö ei ole euro mutta jotka haluavat osallistua mekanismiin". Se on puoliksi avoin, koska se on avoin, jos otetaan vastaan sitoumuksia. Se ei ole auki euroalueen ulkopuolisille valtioille, jotka haluavat osallistua sen tarjoamiin oikeuksiin.

Yhtenäismarkkinat yhdistävät meitä paljon enemmän kuin euro. Kyseessä ei ole euroa koskeva kriisi; kyseessä on joitain euromaita koskeva kriisi. Millä hyvänsä euroalueen ulkopuolisella jäsenvaltiolla voisi olla samanlainen julkisen talouden ongelma. Asiassa on siten logiikan ja johdonmukaisuuden puute.

Muutama sana Libyasta ja eteläisestä Välimerestä. Haluaisin ensiksi onnitella meitä: ei itse asiassa unionia vaan joitain jäsenvaltioita, jotka ovat ihmisoikeuksien ja demokratian puolustuksen eturintamassa Libyassa. Meidän pitäisi olla kiitollisia Ranskalle ja sen johtajalle Nicolas Sarkozylle, että hän johtaa toimia.

Minusta tämä on alku sille, että ulkopolitiikassamme suuntaudutaan etuihin perustuvasta politiikasta arvoihin perustuvaan politiikkaan. Meidän on seurattava kahta toimenpidettä. Meidän on rakennettava uudelleen naapuruuspolitiikka ja suunnattava se yhteiskuntiemme ja hallitustemme suuntaan sekä saatava aikaan jotain, mitä Keski- ja Itä-Euroopassa kutsumme siirtymiseksi tai muuntamiseksi. Se on myös hälytyshuuto yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan uudelleenjärjestämiseksi, uudistamiseksi ja vahvistamiseksi, jotta unionille annetaan yhteiset komento- ja sotilaalliset valmiudet.

  Liem Hoang Ngoc (S&D). (FR) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, huominen, 24. maaliskuuta, on symbolinen päivä. Silloin muutetaan ensinnäkin Lissabonin sopimusta, josta olemme hiljattain äänestäneet. Sen perusteella voidaan ottaa käyttöön pysyvä Euroopan vakausmekanismi. Tämän mekanismin ansiosta Euroopan unioni voi ottaa käyttöön ensimmäiset euro-obligaatiot, joiden tarkoitus on rahoittaa valtion velkaa alhaisella korolla spekulatiivisilta hyökkäyksiltä.

Tässä mielessä on sääli, että prosessi pysähtyi puolitiehen. Perussopimuksen muuttamisen olisi pitänyt tarjota markkinoiden järjettömyyden ja kohtuuttomuuden vuoksi tilaisuuden antaa Euroopan keskuspankille valta toimia Yhdysvaltojen tavoin, eli ostaa takaisin julkista velkaa valuuttakursseihin kohdistuvan paineen vuoksi. Tämä menettely on yhä keskeneräisempi, koska tätä varten on pantava täytäntöön kilpailukykyä koskeva suunnitelma, joka on nimitetty uudelleen Euro Plus -sopimukseksi. Tämä on toinen tulevaisuuden symboli. Tätä sopimusta tukevat yksimielisesti neuvosto, komissio ja Euroopan keskuspankki.

Hyvät kollegat, te tiedätte kaikki Washingtonin konsensuksen: te piditte siitä. No, 24. maaliskuuta syntyy "Brysselin konsensus". "Brysselin konsensus" merkitsee uusliberaalin opin sokeaa ja murskaavaa täytäntöönpanoa: julkisten palvelujen ja hyvinvointivaltion musertamista; palkkojen kurinalaisuutta ja rahoitusmarkkinoiden mahdollisimman vähäistä sääntelyä.

Hyvät kollegat, neuvostolla, komissiolla ja Euroopan keskuspankilla on lyhyt muisti. Ne ehdottavat Euro Plus -sopimuksen saattamista osaksi hallintoa koskevaa pakettia, jotta järjestelmäämme vakiinnutetaan juuri ne toimintalinjat, jotka johtivat talouskriisiin. Espanjassa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja muualla rahoitusalan edistämän kotitalouksien velan on aiheuttanut ostovoimakriisi, minkä syynä on ollut 20 vuoden ajan jatkunut palkkojen paikallaan polkeminen. Euro Plus -sopimuksessa valitettavasti ehdotetaan, että palkkojen kurinalaisuudesta on tehtävä pysyvä toimi.

Julkinen velka on talouskriisin seurausta ja se on johtanut kaikkialla turhiin veronalennuksiin, mitä liberaalit ja konservatiivit ovat edistäneet. Julkiset menot eivät lisääntyneet räjähdysmäisesti Euroopassa: päinvastoin. Talousarvion ja palkkojen kurinalaisuus, johon liittyy Euroopan keskuspankin suunnittelema korkotason nousu, lopulta tuhoaa sisäisen kysynnän Euroopassa ja tekee lopun elpymisestä ilman, että alijäämää vähennetään. Vastustamme huomenna rinnakkain työntekijöiden kanssa tätä "Brysselin konsensusta": tämä on maaliskuun 24. päivän kolmas symboli. Jos emme halua nähdä ruskeapaitojen paluuta, mitä vastaan yhteisö luotiin, kansalaisten valitsemien edustajien on seistävä kansalaisten joukossa ja tuomittava politiikat, jotka ovat epäoikeudenmukaisia ja tehottomia.

  Anneli Jäätteenmäki (ALDE). - (FI) Arvoisa puhemies, pysyvän kriisinhallintamekanismin luominen Eurooppaan on perusteltua mahdollisten tulevien kriisien varalta. Kukaan meistä ei toivo uusia kriisejä, mutta niin voi käydä. Valitettavaa kuitenkin on, että pysyvä kriisinhallintamekanismi suunnitellaan perustettavaksi EU:n toimielinten ulkopuolelle. Mekanismi olisi saatava mahdollisimman lähelle EU:n toimielimiä, jotta ne pystyisivät valvomaan sen käyttöä, ja myös mahdollisten rangaistusten pitäisi tulla automaattisesti eikä keskustelujen ja neuvottelujen kautta.

Muutama sana EU:n niin sanotusta ulkopolitiikasta ja Libyasta:

Tilanne Libyassa ja kansainvälisessä yhteisössä on sekava. Oli perusteltua tehdä no flight zone -päätös siviilien puolustamiseksi. Siinä myös EU on ollut mukana. Nyt kun on hyökätty maajoukkoja vastaan, on mielestäni syytä kysyä, perustettiinko tämä no flight zone sitä varten. Tässä ollaan lähellä sitä, että on ylitetty sodan kynnys.

  Derk Jan Eppink (ECR). – (EN) Arvoisa puhemies, Martin Schulz totesi, että sotilasoperaatiot otettiin käyttöön liian hätäisesti. Päinvastoin, ne saapuivat liian myöhään. Länsivaltiot odottivat liian kauan. Ne olisivat voineet saartaa Gaddafin Tripoliin ja pakottaa hänet joko lähtemään tai tuhoamaan hänen hallintonsa. Pystyimme hädin tuskin estämään joukkomurhan Benghazissa.

Ja mitä näimme? Ranska ja Yhdistynyt kuningaskunta – kaksi kansallisvaltiota – ottivat ohjat käsiinsä. Onnitteluni! Saksa näyttää olevan valtio, jolla on voimakas rahayksikkö ja pehmeä voima. Saksan puolustusministerinä oleminen on vaarallisin työ maassa. Samaan aikaan Turkki vastustaa Natoa ja Yhdysvallat on syrjään vetäytynyt voimahahmo, joka toimii kuin sivustakatsoja.

Pelkään pahoin että – samoin kuin Balkanilla – emme voi selvittää lukkiutunutta tilannetta ilman Yhdysvaltojen johtajuutta: johtajuutta, jota Euroopan unioni ei valitettavasti pysty tarjoamaan. Ainoa poliitikko, joka tiesi, miten Gaddafiin piti suhtautua, oli Ronald Reagan. Reagan oli oikeassa.

  Nikolaos Chountis (GUE/NGL). – (EL) Arvoisa puhemies, tasan vuosi sitten Euroopan unionin johtajat ja Kreikan pääministeri päättivät, että Kreikan pitäisi toimia taloudellisena ja yhteiskunnallisena koekaniinina. Äärimmäisiä yhteiskunnan vastaisia toimia toteutettiin sillä verukkeella, että julkista alijäämää ja velkaa vähennetään ja kilpailukykyä parannetaan. Tämän kokeilun lopussa julkinen velka on vain vähän alle 150 prosenttia, työttömyys on 15 prosenttia, nuorten työttömyys 30 prosenttia, inflaatio lähellä 4,4 prosenttia ja talous on supistunut 6,6 prosentilla.

Komission jäsen Rehn, Kreikan kokeilu on epäonnistunut, ja te olette tuhonneet koekaniinin taloudellisesti, sosiaalisesti ja poliittisesti. Euroopan unionin johtajilla on edessään sama kohtalo muissa jäsenvaltioissa, jotka turvautuvat Euro Plus -sopimukseen, joka on eurooppalainen versio Kreikkaa koskevista toimista. Me vastustamme tätä sopimusta, koska emme halua tuhota työntekijöitä, eläkeläisiä ja työttömiä.

Komission jäsen Rehn, kun tämä Kreikkaa koskeva sopimus allekirjoitettiin, toivotitte kreikkalaisille hyvää onnea. Jos olette johdonmukainen pyrkimyksissänne, niin te toivotatte perjantaina tai lauantaina eurooppalaisille työntekijöille "hyvää onnea".

  Hans-Gert Pöttering (PPE). (DE) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, yhdysvaltalainen politiikan tutkija Samuel Huntington ennusti kerran sivilisaatioiden yhteentörmäystä. Jos olisimme luottaneet tähän, niin olisimme itse olleet osallisina tämän yhteentörmäyksen aikaansaamisessa osana itseään toteuttavaa ennustetta. Euroopan parlamentti on aina pyrkinyt yhteistyöhön arabivaltioiden ja niiden kansalaisten kanssa. Näemme nyt, miten arabimaailman kansat kamppailevat niiden arvojen puolesta, joita myös me edustamme: demokratian, vapauden ja oikeusvaltion puolesta. Kuka olisi odottanut muutama viikko sitten, että Arabiliitto pyytää meitä, länsivaltioita ja kansainvälistä yhteisöä, pysäyttämään Libyan tyrannin? Arabimaailmassa on meneillään käännekohta. Emme saa toistaa aikaisempia virheitä. Emme saa vaan esittää tyhjiä lupauksia arabivaltioiden kansalaisille, vaan meidän on toiminnallamme tuettava heitä.

Matkustan Konrad Adenauerin säätiön, jonka puheenjohtajana toimin, puolesta tänä iltana Tunisiaan, ja olin kaksi ja puoli viikkoa sitten Kairossa. Haluaisin toistaa Konrad Adenauerin, Saksan liittotasavallan ensimmäisen kanslerin sanat: olemme vapauden puolella. Meidän on nyt sanottava arabimaiden kansalaisille: jos haluatte tätä itse, niin me haluamme auttaa teitä tarjoamalla solidaarisuutta ja neuvoa teitä demokratiasta, jotta voitte valmistella vaaleja.

Kuulimme tyrmistyneinä Jerusalemissa tänään suoritetusta terroristi-iskusta, jossa loukkaantui monia henkilöitä. Me tuomitsemme tämän jyrkästi ja siitä vastuussa olevat. Me toteamme kuitenkin, että Israelin ja Palestiinan välillä on nyt oltava rauha. Jos vapauden tuuli puhaltaa arabivaltioiden läpi, niin on käytettävä tilaisuutta hyväksi saada aikaan rauha myös Israelin ja Palestiinan välille, jotta Israel voi elää rauhallisten rajojen sisällä, mutta jotta palestiinalaiset, jotka ansaitsevat saman kunnioituksen kuin israelilaiset, voivat myös elää rauhallisten rajojen sisäpuolella. Tämä on tehtävämme, kun tämä suuri muutos tapahtuu arabimaailmassa: Euroopan unionin on tehtävä oma osuutensa yhtenäisesti ja päättäväisesti.

(Suosionosoituksia)

  Pier Antonio Panzeri (S&D). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, esitettyjen toimien lisäksi mietin, saadaanko eurooppalaisella politiikalla tarpeeksi aikaan. Luonnollisesti kestää jonkin aikaa ennen kuin Euroopan unioni osoittaa johtajuutta erityisesti ulkopolitiikan alalla, mutta kuten tiedämme, tiettyjä tilanteita syntyy, ja valitettavasti meillä ei ole niiden vuoksi toivomaamme aikaa. Ne edellyttävät itse asiassa nopeaa toimintaa ja kaukonäköisyyttä.

Nyt on selvää, että olemme edelleen jäämässä jälkeen siitä, mitä tarvitaan Välimeren alueen ja erityisesti Libyan asioiden hoidossa: meidän on harkittava asiaa hieman enemmän tunnustaaksemme, että me tarvitsemme ehkä ponnekkaampia toimia, jotta ymmärrämme, mitä on tapahtumassa, ja myös soveltaaksemme yhteistä toimintaa Välimeren alueella.

Kaikille on selvää, että Libyan tapauksessa on suuri ero siinä, toimiiko koko EU yhtenäisesti vai toimivatko pelkästään toimintaa haluavat valtiot, kuten tällä hetkellä. Ei, viestini neuvoston ja komission edustajille on, että emme ole vielä edenneet tähän saakka.

Neuvosto ei ole vastannut tiettyihin kysymyksiin, ja se on tehtävä tämä nyt nopeasti. Mietin, tiedämmekö me humanitaaristen toimien lisäksi, mitä on tehtävä, jos päätöslauselman 1973 soveltaminen ei riitä ja jos jotkut valtiot ylittävät toimeksiantonsa.

Toiseksi haluaisin tietää, miten komissio suhtautuu operatiivista komentoa koskevaan kysymykseen: Nato ilmoitti meille, että sillä on tekninen rooli, mutta se ei anna poliittista ohjausta. Luulemmeko, että voimme toimia näin ilman, että pyrimme vahvempaan ja yhtenäisempään Euroopan unionin toimintaan ja että sen sijaan tyrkytämme tehtävää muutamalle halukkaalle?

Lopuksi jatkuvan toiminnan ja Arabiliiton sekä Afrikan unionin yhteydessä on tärkeää estää se, että toimintaamme ei nähdä kielteisesti, mikä voisi luoda epävarmuutta ja vaarallisia muutoksia. Olemmeko me tästä tietoisia? Ehkä emme ihan kokonaan: nämä ovat kysymyksiä, jotka eivät ansaitse byrokraattisia vastauksia, mutta tarvitsemme asianmukaisia poliittisia vastauksia huomisesta Eurooppa-neuvoston kokouksesta alkaen.

  Olle Schmidt (ALDE). – (SV) Arvoisa puhemies, euron arvostelijat maassani toteavat Kreikan ja Irlannin tilanteen osoittavan, että euro ei toimi. He sanovat, että on parempi olla euroalueen ulkopuolella. He ovat väärässä.

Euro on kymmenen vuoden historiansa aikana saanut aikaan vaurautta, matalaa inflaatiota ja itse asiassa miljoonia uusia työpaikkoja. Pysyvä kriisinhallintamekanismi toimii aivan viimeisenä keinona, jos joku valtio joutuu suuriin taloudellisiin vaikeuksiin.

Euro ei ole syynä kriisille, kuten komission jäsen perustellusti huomauttaa. Yhteinen valuutta on päinvastoin tärkeä osa tätä ratkaisua, ja tämä on totta myös Ruotsin kaltaisen valtion yhteydessä. Olen sen vuoksi pahoillani, että Ruotsin parlamentin enemmistö ei kannata Ruotsin liittymistä euroa koskevaan sopimukseen. Tämä vähentää kotimaani vaikutusvaltaa. Jos Ruotsi haluaa kuulua EU:n sisäpiiriin, kuten Ruotsin hallitus sanoo, niin ei auta, että istutaan kokoushuoneiden ulkopuolella. Tanska ja Tanskan hallitus sekä parlamentti kannattavat euroa. Tämän pitäisi olla mahdollista myös Ruotsissa.

  Georgios Toussas (GUE/NGL). – (EL) Arvoisa puhemies, Kreikan kommunistinen puolue tuomitsee Yhdysvaltojen, Ranskan, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Naton Libyassa aloittaman uuden laittoman imperialistisen sodan.

Humanitaarisen avun tarjoamista koskevat tavoitteet ovat häpeällistä tekopyhyyttä. Imperialistien todellinen tavoite on öljy, maakaasu ja Libyan, Pohjois-Afrikan ja yleisesti koko alueen vaurautta tuottavat luonnonvarat. Yhdysvaltojen, Naton ja Euroopan unionin imperialistien hyökkäys pahentaa riskejä, joille alueen kansalaiset ovat yleisesti alttiita. Uusi sopimus ja euron yhtenäisyyttä koskeva talouden hallinto aiheuttavat massatyöttömyyttä ja köyhyyttä. Euroopan tukimekanismi on mekanismi kansojen hallitulle konkurssille ja turvalliselle maksukyvyttömyydelle, jotta turvataan rahavallan voitot.

Tämä on Yhdysvaltojen vapaa maailma. Tämä on demokratian ja vapauden Euroopan unioni. Tämä on todellinen ongelma: menevätkö konkurssiin kansalaiset vai rahavalta? Kansalaisten ei pitäisi joutua maksamaan imperialistisen barbarismin ja kapitalistisen kriisin vaikutuksista. Heitä ei pitäisi tuomita jatkuvaan työttömyyteen ja köyhyyteen, ja sen vuoksi kehotamme heitä ryhtymään kapinaan ja torjumaan tätä imperialistista välintuloa sekä taistelemaan nykyaikaisista oikeuksista ja vaihtoehtoisesta tiestä kasvuun, jolla palvellaan kansalaisten tarpeita eikä monopolien voittoa.

  Paulo Rangel (PPE). – (PT) Arvoisa puhemies, haluaisin ensiksi kiinnittää huomion siihen, että Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ryhmä ja erityisesti Portugalin valtuuskunta PPE-ryhmässä on tyytyväinen tulevan Eurooppa-neuvoston kokouksen toimintaan, aikaansaatuun ratkaisuun, joka on suoraan sanottuna parempi, mitä aikaisemmin odotettiin. Se pitää myönteisenä erityisesti kollegoidemme Brokin ja Gualtierin työtä. He valmistelivat parlamentin puolesta mietinnön komission ehdotusten pohjalta, jolloin mekanismi tuodaan lähemmäksi jotakin, joka selkeästi noudattaa yhteisömallia ja vie sitä pois hallitustenvälisestä ratkaisusta.

Haluaisin seuraavaksi todeta kaikille kollegoilleni ajankohdalla, jolloin Portugalissa on poliittinen kriisi, että Portugalin sosiaalidemokraattinen puolue (PSD), joka kuuluu PPE-ryhmään, on valmis hallitsemaan vaalien jälkeen. Lisäksi hallitsemme euroalueen kriteerien mukaisesti ja saavutamme kaikki asetetut tavoitteet, mitä Portugalin sosialistipuolue (PS) ei saanut aikaan 13 vuoden aikana; toistan tämän, 13 vuoden aikana.

Portugalin sosialistipuolueen hallitus epäonnistui huomattavasti. PSD ennusti kaikki Portugalin tapahtumat vuoden 2009 vaalien aikana. Se osallistui tähän kampanjaan, ja me varoitimme, että tämä tapahtuisi. Sen vuoksi sanomme täällä nyt, että me annamme kaikki takuut Euroopan unionille ja erityisesti kumppaneillemme euroalueella, että täytämme jokaisen kriteerin. Tämä on vaativaa, ja Portugalin kansan on sen vuoksi tehtävä uhrauksia. Meillä olisi kuitenkin kerrankin uskottava hallitus toisin kuin Portugalin nykyinen hallitus, jonka oli esitettävä neljä vakaus- ja kasvuohjelmaa ja joka etsii jatkuvasti uusia ratkaisuja ilman, että se voi antaa markkinoille uskottavan vastauksen; vastauksen, joka on Portugalin ja Euroopan etujen mukainen.

(Jäsen suostui vastaamaan sinisen kortin kysymykseen työjärjestyksen 149 artiklan 8 kohdan mukaisesti.)

  Edite Estrela (S&D). – (PT) Arvoisa puhemies, haluaisin vain kysyä Paulo Rangelilta – koska hän toteaa, että Portugalin seuraava hallitus esittää samoja säästötoimia ja sitoutuu samoihin tavoitteisiin, joista on neuvoteltu Brysselissä – että eikö hänen mielestään ole lapsellista ja harkitsematonta provosoida poliittista kriisiä? Katsooko hän, että Portugali maksaa liian korkean hinnan ja että se vaatii liian paljon uhrauksia Portugalin kansalaisilta? Haluaisin tähän vastauksen. Eikö vallanhimo ole syynä siihen, että he omaksuvat tämän asenteen?

  Paulo Rangel (PPE). – (PT) Arvoisa puhemies, vastaan hyvin mielelläni, vaikka en halunnut kääntää Euroopan parlamentin keskustelua Portugalin politiikkaa koskevaksi väittelyksi. Jos kollega Estrela haluaa keskustella Portugalin politiikasta, hänellä on yksinkertainen ratkaisu: ensin on oltava vaalit, sen jälkeen on asetuttava ehdokkaaksi Portugalin parlamenttiin, ja hänellä on mahdollisuus oppositiossa keskustella Portugalia varten tarkoitetusta politiikasta Portugalin sosiaalidemokraattisen puolueen kanssa.

Haluaisin vain sanoa seuraavaa: meillä ei voi olla enää hallitusta, joka on epäonnistunut neljä kertaa kahden vuoden aikana. Se on mahdotonta, se on kestämätöntä, ja markkinat eivät pidä sitä uskottavana: ratkaisuja ei ole olemassa, kun Portugalin sosialistipuolue on hallituksessa.

(Jäsen suostui vastaamaan sinisen kortin kysymykseen työjärjestyksen 149 artiklan 8 kohdan mukaisesti.)

  Liisa Jaakonsaari (S&D). - (FI) Minulla ei ole mahdollisuutta olla Portugalin parlamentissa kysymässä tätä, joten kysyn Teiltä ihan suoraan: miksi Portugalin PPE-ryhmä ei tue tätä ehdotusta, joka on erittäin tärkeä? Koko euro-alue ja Euroopan unioni voivat joutua kriisiin, jos päätöksiä vitkutellaan. Miksi te ette tue näitä esitettyjä ratkaisuja? Siis tässä ja nyt!

  Paulo Rangel (PPE). – (PT) Arvoisa puhemies, Portugalin sosiaalidemokraattinen puolue tuki vastuullisesti kaikkia säästöpaketteja toisin kuin monet puolueet muissa unionin jäsenvaltioissa. Kun hallitus epäonnistui ilmiömäisesti – ja sillä ei ole enää tekosyytä, se ei ole pystynyt näyttämään yhtäkään tulosta kahden kokonaisen vuoden jälkeen – ja markkinatilanne pysyy sellaisena kuin se on, PSD:llä ei ole mitään muuta vaihtoehtoa kuin olla ratkaisun puolella. Ratkaisu on uudet vaalit, uusi hallitus, uusi luottamus Portugaliin ja myös EU:hun sekä euroalueeseen.

  Simon Busuttil (PPE). – (MT) Arvoisa puhemies, Euroopan parlamentti hyväksyi kaksi viikkoa sitten rohkean poliittisen päätöslauselman, jossa vedottiin muun muassa siihen, että Libyaan luodaan lentokieltoalue. Ainoastaan viikko sitten, ennen kuin Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvosto hyväksyi tämän päätöslauselman, pidimme toisen kokouksen, jossa tunnelma oli melko epätoivoinen, koska Benghazin kukistuminen vaikutti välittömältä, minkä vuoksi vallankumous, jossa kannatettiin demokratiaa Libyassa, tyrehtyisi. Viime torstaina, päivää myöhemmin, päätöslauselma hyväksyttiin, ja on kulunut neljä päivää siitä, kun se pantiin täytäntöön.

Arvoisa puhemies, minusta on tärkeää, että panemme tämän päätöslauselman edelleen täytäntöön ja jatkamme Libyan kansalaisten tukemista. Meidän on samalla suojeltava heitä uusilta joukkomurhilta ja autettava heitä siirtymään kohti demokratiaa.

Meidän on puututtava myös kahteen muuhun kysymykseen. Meidän on ensinnäkin jatkettava laajan humanitaarisen avun tarjoamista Libyan kansalaisille ja pakolaisille, jotka siirtyvät Libyasta erityisesti Tunisiaan ja Egyptiin. Toiseksi meidän on valmistauduttava mahdolliseen pakolaisten joukkomuuttoon Euroopan unionin jäsenvaltioihin. Kyseessä ei ole loppujen lopuksi ainoastaan EU:n Välimerellä sijaitsevien jäsenvaltioiden vaan meidän kaikkien vastuu.

  Tunne Kelam (PPE). – (EN) Arvoisa puhemies, PPE-ryhmän kokoushuone nimettiin tänään yhden Euroopan unionin perustajaisän, Alcide de Gasperin, mukaan. Hänen aikanaan kriisi pystyttiin ratkaisemaan ylikansallisella lähestymistavalla, jossa huolehdittiin ensin Euroopan yhteisistä eduista. Hän oli yksi niistä valtiomiehistä, jotka – huolimatta siitä, että he olivat syntyneet 1800-luvulla – pystyivät kehittämään näkemystä Euroopasta 21. vuosisadalla.

Tämänpäiväisen talouskriisin suunnan kääntäminen edellyttää johtajuutta, jonka päämääränä ei ole seuraavat vaalit ja joka ei keskity ensisijaisesti kansallisiin pelastustoimiin vaan joka huolehtii seuraavista sukupolvista ja koko Euroopasta. Pidän myönteisenä Eurooppa-neuvoston kokouksen uutta asiakirjaa vakausmekanismista sekä euroalueen uudistuspaketista.

Toiseksi toivon, että kilpailukykyä koskeva suunnitelma osoittautuu luotettavaksi ja myös houkuttelee euroalueen ulkopuolisia jäseniä. On tärkeää, että kaikki hallitukset tekevät merkittäviä kansallisia sitoumuksia kilpailuasemamme parantamiseksi.

Kolmanneksi olen huolestunut yhtenäismarkkinoiden tapauksessa, että sen kunnianhimoisia tavoitteita on huomattavasti rajoitettu ja että sen toiminnan tehokkuus voi olla melkein merkityksetöntä. Sen vuoksi, kun päätämme uusista toimista, meidän on osoitettava poliittista tahtoa ja uskottavuutta saamalla toteutettua neljä vapautta, johon eurooppalainen yhteistyö perustuu, mukaan lukien sisämarkkinat ja palveludirektiivin täysimääräinen täytäntöönpano.

  Wim van de Camp (PPE). – (NL) Arvoisa puhemies, haluaisin ensiksi ilmaista myötätuntoni ja osanottoni Japanin kansalaisille. Tiedän, että keskustelemme hetken kuluttua Japanista, mutta toivon, että neuvosto ottaa myös tulevina päivinä huomioon Japanin erityisapua koskevat pyynnöt. Puhumme usein kehitysmaista, mutta nyt on pitkälle kehittyneessä maassa katastrofialue, jolla voidaan vielä tarvita lisäapua.

Toinen näkökohtani on Libya. Luulen, että mikään täällä tänään ilmaistuista lämpimistä puheenvuoroista komission ilmaisemien näkökohtien ohella ei muuta sitä tosiasiaa, että Euroopan unioni ei ole läsnä Libyassa ja että se ei voi tällä hetkellä saada päätettyä kriisiä kaupungeissa tai Gaddafin maajoukkojen toimintaa.

Haluaisin kiittää Ranskan presidenttiä, että hän varmisti aivan viime hetkellä, että Euroopan unioni voi todella tehdä jotain yhteistyössä Naton kanssa. Väestön kärsimykset eivät ole vielä ohi, ja olisi viisasta, että emme tee numeroa omasta roolistamme. On parempi, että Eurooppa tarjoaa apua kriisin jälkeen kuin kriisin aikana, kuten olen jo todennut aikaisemmissa yhteyksissä.

Haluaisin lopuksi käsitellä Euro Plus -sopimusta. Olemme mielestäni ottaneet todella tärkeitä askeleita eteenpäin. Barroso kutsui sitä kulmakiveksi, mutta en usko, että kulmakivi on vielä tiukasti paikallaan, ja meidän on siirryttävä eteenpäin seuraavina kuukausina. Tätä ei saada todellakaan ratkaistua huomenna.

  Seán Kelly (PPE). – Arvoisa puhemies, haluaisin komission puheenjohtaja Barroson tavoin keskittyä taloudelliseen tilanteeseen varsinkin siksi, että kotimaani saa EU:n ja Kansainvälisen valuuttarahaston takuujärjestelmän apua juuri tällä hetkellä. Irlannissa on kuitenkin uusi hallitus ja uutta toivoa. Irlannin hallituksen päämies esitti ensimmäisessä puheessaan, että hän halusi rakentaa siltoja Euroopassa, maksaa velkamme, tehdä osuutemme, ja tämän me olemme päättäneet tehdä.

Tarvitsemme kuitenkin tätä varten kahta asiaa. Ensinnäkin korkotaso on ankara ja se ei ole kestävä. Me haluaisimme, että sitä vähennetään ainakin prosentilla kahteen prosenttiin. Toiseksi tarvitsemme myös jatkuvan takuun pankeille tarjottavasta rahoituksesta siihen saakka, että ne ovat jälleen toimintakykyisiä. Meitä ei tarvitse painostaa yhtiöverostamme ja emme tarvitse luentoja Sarkozyn kaltaisilta henkilöiltä, joka näyttävät olevan tyytyväisiä siitä, että Ranskan reaalikorko on 8,2 prosenttia, kun meidän reaalikorkomme on itse asiassa 11,9 prosenttia. Ehkäpä hänen pitäisi huomata malka omassa silmässään ennen kuin hän katsahtaa Irlanninmeren suuntaan.

Mikä on vastasuoritus? Ensinnäkin meillä on käytössä säästöpaketti, joka aiheuttaa paljon mielipahaa ja tuskaa kansalaisillemme. Toiseksi me harkitsemme tarvittaessa velkapakettia, jollainen on ollut käytössä Saksassa vuodesta 2009 lähtien. Kolmanneksi me harkitsemme myös riippumatonta eurooppalaista verovirastoa. Tämä on hyvin tärkeää, koska en usko, että on olemassa riippumatonta kansallista virastoa.

Haluaisin pyytää komission puheenjohtajaa Barrosoa syntymäpäivänään ja hänen kollegojaan edistämään sitä, että Irlanti auttaa itse itseään tässä tapauksessa ja että emme jälleen vaadi apua takuujärjestelmän avulla.

  Krzysztof Lisek (PPE). – (PL) Arvoisa puhemies, on myönteistä, että Euroopan unionin johtajat ovat käyttäneet näin paljon aikaa viime viikkoina ja päivinä Libyan ja muiden Pohjois-Afrikan valtioiden tapahtumiin. Olen varma, että tämä toiminta antaa meille mahdollisuuden estää siviilien joukkomurha, ja olen myös varma, että libyalaiset kukistavat itse tyrannin.

Ei voida kuitenkaan kiistää, että meidän on puhuttava myös sisäisistä haasteista, jotka koskevat tapaa, jolla Euroopan unioni ja sen toimielimet toimivat, sisäisen toiminnan haasteita, yhteistä ulkopolitiikkaa sekä yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa. Euroopan unionin joidenkin jäsenvaltioiden välille ilmaantunut mielipide-ero osoittaa, kuinka kaukana olemme tavoitteesta, aidosti yhtenäisestä politiikasta, joka on Lissabonin hengen mukainen.

Se on myös haaste koko kansainväliselle yhteisölle. On hyvä, että teemme yhteistyötä Yhdysvaltojen ja muiden Naton jäsenten kanssa ja on hyvä, että käymme vuoropuhelua Arabiliiton ja Afrikan unionin kanssa, ja on myös hyvä asia, että käymme vuoropuhelua Israelin kanssa. Mielestäni Hans-Gert Pöttering korosti erittäin tärkeää seikkaa: sillä, mitä tällä hetkellä tapahtuu Pohjois-Afrikassa, mitä tapahtuu Libyassa ja Egyptissä, voi olla erittäin vakavia seurauksia, ja nämä seuraukset voivat vaikuttaa myös rauhanprosessin tulevaisuuteen. Meidän olisi pidettävä tämä neuvo mielessä ja ottaa se tarkkaan huomioon.

Meidän olisi myös pidettävä mielessä näiden valtioiden tulevaisuus ja demokratian sekä ihmisoikeuksien edistäminen, eikä pelkästään toimia palokuntana ja sammuttaa paloja. Meidän olisi myös pidettävä mielessä muut Euroopan läheisyydessä olevat valtiot, missä tällaiset synkät tapahtumat voivat esiintyä.

  Michael Gahler (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, Van Rompuy ilmoitti kutsussaan Eurooppa-neuvostolle, että aloitamme työillallisella arvioidaksemme Libyan ja eteläisten naapurimaidemme tilannetta. Toivon, että kukaan ei tukehdu tämän vuoksi vaan että sen sijaan lähetämme selkeät ja yhtenäiset viestit tavoitteistamme eversti Gaddafille ja Libyan kansalle sekä myös omille kansalaisillemme, joita ärsyttää yhtenäisyyden puute, kun vastassa on vallastaan kiinni pitävä diktaattori.

On oikein laajentaa mustaa listaamme, jotta siihen sisällytetään tietyt henkilöt ja jotta Libyan kansallisen öljy-yhtiön tilit jäädytetään. Olisin halunnut, että Naton sijaan EU olisi muistanut omat kapasiteettia ja valmiuksia koskevat päätöksensä ja että se olisi voinut toteuttaa aseidenvientikieltoa käyttämällä omien jäsenvaltioidensa merivoimia. Kyseessä ovat loppujen lopuksi naapurimme. Jos olisimme toimineet näin, olisimme välttäneet viimeaikaisen jännityksen Turkin ja Naton välillä ja vähentäneet yhdysvaltalaisiin liittolaisiimme kohdistunutta painetta.

Toivon nyt, että EU:n humanitaaristen operaatioiden suunnittelussa ei keskitytä pelkästään sotapakolaisten vastaanottoon Libyan Egyptin ja Tunisian vastaisella rajalla, vaan että voimme aktiivisesti edistää humanitaarista avunantoa niissä osissa Libyaa, jotka on jo vapautettu eversti Gaddafin vallasta. Mielestäni tämä on välttämätöntä, jotta teemme aikeemme selviksi Tripolin hallinnolle.

Haluaisin sanoa kreikkalaiselle kommunistijäsenelle, että kuulin juuri Moskovasta, että Stalin on kuollut. Politbyroosta tulevat uudet ohjesäännöt, mutta te ette ole ilmeisesti saanut niitä.

  Cristian Dan Preda (PPE). – (RO) Arvoisa puhemies, luulen, että olemme kaikki samaa mieltä Libyassa käynnissä olevan operaation perimmäisestä tavoitteesta: päättää täysin Gaddafin hallinnon siviileihin kohdistuvat kestämättömät väkivallanteot ja väärinkäytökset.

Mielestäni YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1973 8 kohta tarjoaa kiistattoman oikeudellisen perustan, jolla voidaan varmistaa kaikin tavoin, että lentokieltoaluetta, jonka tavoitteena on suojella siviilihenkilöitä, kunnioitetaan. Haluaisin itse asiassa mainita, että ennen päätöslauselman 1973 hyväksymistä Euroopan parlamentti oli yksi ensimmäisistä kansainvälisistä toimielimistä, joka kehotti perustamaan lentokieltoalueen. Se ehdotti sitä edellisessä täysistunnossa Strasbourgissa.

Eurooppa-neuvoston kokous alkaa huomenna, ja mielestäni on kaksi tärkeää näkökohtaa, joilla varmistetaan, että väliintulo Libyassa onnistuu. Avainsanojen pitäisi olla mielestäni "koordinaatio" ja "selkeys". Kun on kyse humanitaarisista näkökohdista, tarkoitan ennen kaikkea EU:n tason koordinointia Lissabonin sopimuksen hengen mukaisesti. Myös Naton kanssa on koordinointia: mielestäni toimiemme on täydennettävä Naton toimia. Lisäksi koordinointi Arabiliiton kanssa on erittäin tärkeää, koska jatkuva alueellinen tuki on olennainen osa toimintaamme Libyassa.

Lopuksi meidän on pyrittävä selvästi päättämään siviilihenkilöihin kohdistuva väkivalta. Tämän tilanteen onnistunut ratkaiseminen riippuu suurelta osin viestimme selkeydestä.

  Ildikó Gáll-Pelcz (PPE). – (HU) Arvoisat puhemies, ministeri ja komission jäsenet, viimeisimmät talousennusteet osoittavat, että EU on irtautumassa kriisistä. Seuraava Eurooppa-neuvoston kokous voi edelleen vahvistaa tätä prosessia. Viikonlopun kokouksessa voidaan saada aikaan eurooppalaisen politiikan läpimurto, jolla eurooppalainen solidaarisuus nostetaan uudelle tasolle. Tärkeä osa ehdotettua toimenpidekokonaisuutta on makroekonominen koordinointikausi, eli eurooppalainen ohjausjakso, jonka ensimmäinen vaihe saatiin päätökseen puheenjohtajavaltio Unkarin laatiman tiivistelmäraportin perusteella. Tämä mietintö on tärkeä myös, koska se antaa meille mahdollisuuden hahmotella kriisin jälkeistä taloudellista tilannetta, kilpailukykyistä Euroopan unionia. Tämän lisäksi puheenjohtajavaltio Unkari oli merkittävässä asemassa viime viikolla, kun hyväksyttiin yleiset suuntaviivat kuuden lainsäädäntöaloitteen kokonaisuudesta, ja tämän ansiosta parlamentti voi aloittaa ja...

(Puhemies keskeytti puhujan.)

  Csaba Sándor Tabajdi (S&D). – (HU) Arvoisa puhemies, haluaisin onnitella puheenjohtajavaltio Unkaria toiminnastaan viime viikkojen aikana. Tämä on todellinen menestystarina. Tämä on samaan aika menestystarina koko Euroopalle. Kaikki on valmiina lopulliselle sopimukselle Euroopan unionin uudesta talouspoliittisesta kehyksestä, joka pitäisi saada aikaan tulevassa Eurooppa-neuvoston kokouksessa viikon loppupuolella. Tämän ansiosta koko Euroopan integraatio voi päästä uuteen vaiheeseen. Talouden hallintoa koskevissa uudistetuissa puitteissa meidän vastuumme ja Euroopan parlamentin vastuu on hyvin suuri, koska olisi hyvä, että nämä kuusi lainsäädäntöehdotusta hyväksytään ensimmäisessä käsittelyssä. Koko Euroopalle voi aiheutua epäedullisia vaikutuksia, jos asiassa viivytellään. Kiitän kollegoitani Brokia ja Gualtieria tämänpäiväisestä mietinnöstä. Olen kiitollinen, että neuvosto oli joustava, ja Euroopan parlamentin on ainoastaan...

(Puhemies keskeytti puhujan.)

  Pat the Cope Gallagher (ALDE). – (GA) Arvoisa puhemies, tuen Irlannin hallituksen toimia, jotta korkotasoa alennetaan EU:n ja Kansainvälisen valuuttarahaston Irlantia koskevassa ohjelmassa. Komissio on tehnyt selväksi, että se on valmis tukemaan korkotason alentamista, ja olettaisin, että 27 jäsenvaltiota pääsevät yhteisymmärrykseen tämän kysymyksen uudelleenharkinnasta.

(EN) On Irlannin ja Euroopan unionin edun mukaista, että velkamme kestävyys varmistetaan. On välttämätöntä, että EU:n rahoitustukimekanismin hinnoittelu on edullista ja oikeudenmukaista.

On raportoitu laajasti, että jotkut valtiot vaativat myönnytyksiä Irlannilta vastineeksi korkotason alentamisesta. Näyttää siltä, että Irlantia painostetaan korottamaan esimerkiksi yhtiöveroaan. Minulla ei ole aikaa käsitellä kysymystä efektiivisestä verosta verrattuna yhtiöveroon...

(Puhemies keskeytti puhujan.)

  Andrew Henry William Brons (NI). – (EN) Arvoisa puhemies, Eurooppa-neuvosto hyväksyy päätöksen, jolla perustamissopimusta mukautetaan Euroopan vakausmekanismin vuoksi, ja sen perusteella valtioita pitäisi auttaa pysymään euroalueen sisäpuolella. Tietenkin se epäonnistuu: ei sen vuoksi, että ongelmaan vaikuttavat varoja koskevat tarpeet vaan koska ongelma on levinnyt laajalle. Tämä on mekanismi, jolla yritetään saada vettä virtaamaan ylävirtaan!

Maan rahayksikön ulkoisen arvon olisi heijastettava valuutan kysyntää ja tarjontaa, ja tämän pitäisi sen vuoksi heijastaa sen näkyvän ja näkymättömän viennin kysyntää ja sen näkyvän ja näkymättömän tuonnin tarvetta samoin kuin pääomaliikkeitä.

Sama rahan arvo ei voi mitenkään heijastaa 17 erilaisen valtion taloudellisia edellytyksiä. Sen sijaan, että tarvitsemme mekanismia, jolla vararikkoon joutuneet valtiot pidetään euroalueella, tarvitsemme mekanismia, jolla ne pelastetaan sieltä. Jopa ne valtiot, jotka ovat menestyneet euroalueella, ovat paremmassa asemassa sen ulkopuolella uudelleen arvioitujen rahayksikköjen ansiosta.

  Petru Constantin Luhan (PPE). – (RO) Arvoisa puhemies, mielestäni on tärkeää, että Eurooppa-neuvoston keskusteluissa 24. ja 25. maaliskuuta viimeistellään uskottava lainsäädäntöpaketti Euroopan unionin talouspolitiikan ohjausjärjestelmän vahvistamiseksi.

Tässä yhteydessä koheesiopolitiikka on yhteisen maatalouspolitiikan kanssa painopistealue neuvotteluissa uudesta vuoden 2013 jälkeisestä Euroopan unionin talousarviosta.

On tärkeää, että suuri osuus vuoden 2013 jälkeisestä talousarviosta käytetään edelleen koheesiopolitiikkaa varten, jotta varmistetaan, että Euroopan unioni täyttää kunnianhimoiset tavoitteensa ja tarjoaa asianmukaista tukea Eurooppa 2020 -strategian täytäntöönpanolle.

Koheesiopolitiikalla on saatava kuitenkin investoinneista tehokkaampia erityisesti rahastojen strategisen ohjelmasuunnittelun, tavoitteiden aihekohtaisen keskittämisen ja täytäntöönpanosääntöjen yksinkertaistamisen avulla.

  Zigmantas Balčytis (S&D). – (LT) Arvoisa puhemies, hyväksyimme tänään Lissabonin sopimukseen muutoksen, jolla helpotetaan euron pysyvän vakausmekanismin käyttöönottoa. Osoitimme solidaarisuutta olemalla samaa mieltä perussopimuksen muuttamisesta ja ymmärtämällä, että olemme vaikeassa taloudellisessa tilanteessa ja että meidän on toteutettava hyvin konkreettisia toimia talouden koordinoinnissa ja valvonnassa. Tämä mekanismi ja tukirahasto on kuitenkin tarkoitettu ainoastaan euroalueen valtioille ja sen ulkopuoliset maat sivuutetaan, mikä aiheuttaa riskin EU:n pirstoutumisesta ja yhteisömenettelyn hylkäämisestä. Euroopan unionin on sen vuoksi osoitettava suurempaa solidaarisuutta tarjoamalla tukea euroalueen ulkopuolisille valtioille, jotta ne voivat liittyä ryhmään ja saada kaikki päätöksenteko-oikeudet Euroopan unionissa. Poistaisimme siten EU:hun liittymistä koskevan sopimuksen aiheuttaneen tilapäisen ristiriitaisen tilanteen.

  Monika Flašíková Beňová (S&D). – (SK) Arvoisat puhemies ja komission jäsen, haluaisin kiinnittää huomionne kahteen seikkaan, jotka liittyvät Eurooppa-neuvoston tulevaan kokoukseen.

Ensimmäinen on se, että monet toimista ovat demokratian vastaisia. Kansallisten parlamenttien ja Euroopan parlamentin asemaa ainoina vaaleilla valittuina eliminä heikennetään ja keskushallinnon toimeenpanevien elinten valtuuksia vahvistetaan. Ankarat rangaistukset ja niiden automaattisuus rajoittavat kansallisten parlamenttien valtaa vaikuttaa talouspolitiikkaan. Suhtaudun kielteisesti myös siihen, että komissio laati lainsäädäntöä makrotalouden indikaattoreista ilman, että Euroopan parlamentti osallistuu siihen.

Toiseksi monet ehdotetuista toimista ovat epäsuotuisia. Miten komissio aikoo palauttaa talouskasvun ja työllisyyden? Ehdotatte toimintalinjoja, joilla tukahdutetaan kotimainen kysyntä ja turvaudutaan vientiin. On lähes varmaa, että tällainen toimintalinjojen yhdistelmä ei saa EU:ta pois kriisistä. Epädemokraattisten ja hillitsevien toimien sijasta haluaisin, arvoisa komissio, ilmaista...

(Puhemies keskeytti puhujan.)

  Liisa Jaakonsaari (S&D). - (FI) Arvoisa puhemies, tämän päivän huono uutinen oli se, että Portugalin konservatiivit ovat uusien vaalien toivossa hylkäämässä tätä pakettia. Tällä tavalla voidaan saada koko euro-alue kriisiin, koska vitkuttelu on myrkkyä tällä hetkellä. Markkinat seuraavat myös sitä, pystyykö Euroopan unioni päätöksentekoon.

On erittäin tärkeä asia, että saadaan aikaan ratkaisuja. Kysymys on historiallisesta päätöksestä, sillä nyt siirrytään tästä iänikuisesta koordinoimisesta, jossa harva halusi tulla koordinoiduksi, governanceen eli ihan uuteen eurooppalaiseen talousarkkitehtuuriin, joka on hyvä asia. Valitettavasti huonon maineen tälle koko projektille antoi Sarkozyn ja Merkelin uusliberalistinen...

(Puhemies keskeytti puhujan.)

  Olli Rehn, komission jäsen. − (EN) Arvoisa puhemies, haluaisin ensiksi kiittää kaikkia parlamentin jäseniä hyvin vastuullisesta ensi viikon Eurooppa-neuvostoa koskevasta keskustelusta. Haluaisin komission puolesta kommentoida useita puheenvuoroja, jotka koskivat Libyaa ja Japania, ennen kuin käsittelen taloudellisia kysymyksiä. Kuten tiedätte, komissiolla ei ole toimivaltaa turvallisuuden ja puolustuksen alalla, mutta me olemme koordinoineet Euroopan vastausta humanitaariseen kriisiin, joka on kasvamassa Libyan rajoilla. Lentokieltoalueen sotatoimet, joita toteutetaan YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1973 perusteella, aiheuttivat uusia olosuhteita, jotka on otettava huomioon humanitaarisen avun toimituksessa turvallisella ja tehokkaalla tavalla apua tarvitseville Libyaan tai sen rajoille. Ne toivat uutta toivoa ja niiden avulla säästetään viattomien siviilien henkiä.

Vaikka Japanin tapahtumilla ei ole mitään välittömiä terveysvaikutuksia Euroopan unionin kansalaisille, on tärkeää kartoittaa EU:n ydinturvallisuuspolitiikkaa samoin kuin käytössä olevia valmiussuunnitelmia ja turvallisuustoimia. Komissio hyödyntää kaikkia käytössä olevia välineitä vaikutuksen seuraamiseksi mukaan lukien tulevaisuuden turvallisuusvaikutukset. Minun mielestäni Japanin tilanne opettaa meille, että riskeistä voi tulla todellisuutta; se, mitä pidettiin mahdottomana, on nyt sisällytettävä suunnitelmiimme. Eurooppalainen lähestymistapa ydinlaitosten kattavaan turvallisuuden ja riskien arviointiin enimmäistäisi vaikutukset Euroopan tasolla.

Ennen lopullisten päätelmien tekemistä on tärkeää, että Japanin onnettomuutta arvioidaan kokonaisuudessaan; tähän arvioon olisi sisällyttävä tärkeimmät näkökohdat, kuten maanjäristyksiin liittyvät turvallisuusvaatimukset ja reaktorien jäähdyttämistä tukeva varavirtalähde.

Myös talouspolitiikan alalla keskustelunne osoitti, miten paljon on pelissä huomisessa Eurooppa-neuvostossa, ja uskon, että täältä lähetettyä viesti kuunnellaan Euroopan kaikissa pääkaupungeissa. On kohtuullista sanoa, että Euroopan unioni on kehittynyt huomattavasti maaliskuun jälkeen. Rahoituskriisi, joka muuttui talouden taantumaksi ja sitten velka- ja pankkikriisiksi, on pakottanut EU:ta etsimään uusia tapoja päästä eteenpäin, harkitsemaan kaikkia mahdollisia vaihtoehtoja ja tekemään päätöksiä, joilla on pitkäaikaisia vaikutuksia.

Kuten komission puheenjohtaja Barroso totesi avauspuheenvuorossaan, me vastaamme haasteeseen kokonaisvaltaisella strategialla, joka perustuu Euroopan unionin vahvuuksiin, arvoihin ja toimielimiin. Euroopan unioni luotiin juuri tällä hetkellä edessämme olevia haasteita varten: pystymme kestämään myrskyt yhdessä ja irtaannumme yhteisillä ponnistuksilla kriisistä vahvempana kuin ennen.

Monta kuukautta kestäneiden pitkien keskustelujen tuloksena perusedellytykset talouspolitiikan kattavasta vastauksesta ovat nyt valmiina, jotta unionin johtajat voivat hyväksyä ne ja sitoutua niihin huomisessa Eurooppa-neuvostossa. Jäsenvaltiot ja erityisesti euroalueen jäsenvaltiot pyrkivät kaikki tehostettuun julkisen talouden vakauttamiseen ja kasvua edistäviin rakenneuudistuksiin hyvin päättäväisesti. Tämä on ensimmäinen ja tärkein kulmakivi, jotta tässä strategiassa edistytään.

Toiseksi neuvosto ja parlamentti ovat saavuttaneet tuloksia sen sitoumuksenne osalta, että komission lainsäädäntöpaketti talouden hallinnosta saadaan valmiiksi tähän kesään mennessä. Vahvistettu talouden hallinto on todellakin kattavan vastauksemme kulmakivi.

Kolmanneksi pysyvän Euroopan vakausmekanismin toiminta alkaa kesäkuusta 2013 lähtien, ja sen todellinen luotonantokapasiteetti on 500 miljardia euroa. Tämän päätöksen myötä meillä on käytössä talouden alan suojaverkko, jolla on riittävän hillitsevä vaikutus, jotta poistetaan pienimmätkin epäilykset valmiuksistamme toimia jopa kaikkein vakavimpien tulevaisuudennäkymien vuoksi.

Komissiolla on keskeinen tehtävä Euroopan vakausmekanismin hoitamisessa, ja tämän vakausmekanismin ja EU:n toimielinten – luonnollisesti Euroopan parlamentti mukaan lukien – yhteyttä vahvistetaan erittäin selvästi ja painokkaasti. Ehdotamme asianmukaisena ajankohtana perustamissopimuksen 136 artiklaan perustuvaa asetusta, jossa selkeytetään toimia, joilla määritellään poliittinen ehdollisuus ja varmistetaan yhdenmukaisuus maatason valvontaa koskevan EU:n kehyksen kanssa.

Lopuksi pankkialan korjaavat toimet on saatava päätökseen, jotta varmistetaan luottojen tarjoaminen reaalitaloudelle, yrityksille ja kotitalouksille. Seuraava pankkien stressitestien kierros suoritetaan tulevina kuukausina; sen tulokset ohjaavat tarvittavaa rakennemuutosta ja EU:n pankkialan mahdollista pääomittamista. Ennen kuin tulokset julkaistaan, kaikkien jäsenvaltioiden on päätettävä ja esitettävä tarvittaessa strategiansa mahdollisesta rakenneuudistuksesta ja niiden haavoittuvien instituutioiden pääomapohjan vahvistamisesta.

On välttämätöntä, että nämä kaksi ongelmaa ratkaistaan samanaikaisesti; rahoitusta koskevia korjaavia toimia on nopeutettava, pankkeja on järjestettävä uudelleen ja tarvittaessa niitä on pääomitettava mahdollisimman nopeasti. Tämä on edellytys Euroopan taloutta koskevan luottamuksen palauttamiseksi ja vahvistamiseksi, pankkien kestävyyden parantamiseksi ja sen varmistamiseksi, että turvaamme talouskasvun luottojen tarjonnan avulla.

Lopuksi, kun Eurooppa-neuvosto vahvistaa sitoutuvansa täysin kaikkiin näihin kattavan talousstrategiamme näkökohtiin kriisin ratkaisemiseksi, Euroopan unioni on oikeilla raiteilla taloustilanteen kääntämiseksi vuoden 2011 aikana. Tämä ei merkitse, että kaikki on kunnossa tai että voimme istua kädet ristissä. Se merkitsee kuitenkin, että olemme valmiit kohtaamaan nykyiset ja tulevat haasteet ja ehkäisemään kriisejä tulevaisuudessa.

Puhetta johti
varapuhemies Roberta ANGELILLI

  Enikő Győri, neuvoston puheenjohtaja. − (HU) Arvoisat puhemies ja komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, ensiksi kiitos tästä keskustelusta. Olen kiitollinen siitä, että useimmat teitä tässä istuntosalissa ja puheenvuoron käyttäneet tunnustivat tarpeen kuudelle toimelle, jotka ovat Euroopan unionin yhteinen vastaus talouskriisiin ja joista valtion- tai hallitusten päämiehet voivat toivoakseni sopia torstaina ja perjantaina. Tämän ansiosta voimme saada kriisin päätökseen; voimme siten luoda perustan sille, että samankaltaisten kriisien toistumista rajoitetaan tiukasti. Olen hyvin voimakkaasti samaa mieltä niiden puhujien kanssa, jotka totesivat, että itse Euroopan unioni ei ole kriisissä, mutta että osa – melko suuri osa – jäsenvaltioista on joutunut velkakriisiin, velkakierteeseen. Tämä on se, mikä on saatava loppumaan. Tämä on ensisijainen tehtävä meille kaikille, kullekin jäsenvaltiolle.

Me elämme kuitenkin yhdessä unionissa, ja meillä on yhteinen rahapolitiikka sekä yhteinen valuutta. Sen vuoksi kunkin yksittäisen jäsenvaltion velkakriisi on meidän kaikkien yhteinen ongelma. Tarvitsemme tämän vuoksi yhteisiä ratkaisuja. On alkanut mielenkiintoinen keskustelu. Luulen, että meidän on vastattava siihen, kun nyt aloitamme neuvottelut virallisesti talouden hallintoa koskevasta kuudesta lainsäädäntöehdotuksesta. Tämä merkitsee eron tekemistä hyvän ja pahan velan välillä. Onko olemassa sellaista asiaa kuin hyvä velka? Tämä on erittäin mielenkiintoinen keskustelu. Komission jäsen tukee sitä, mitä sanon, koska me tarkastelimme tätä Eurooppa-neuvostossa, ja neuvosto suhtautui hyvin epäillen siihen, onko olemassa sellaista asiaa kuin hyvä velka. Eräs Euroopan parlamentin jäsen totesi tässä asiassa, että monessa tapauksessa velka, joka oli ensiksi hyvä velka, voi muuttua erittäin huonoksi velaksi.

Meidän olisi jatkettava tätä keskustelua, mutta uskon, että jos haluamme irtautua velkakriisistä lopullisesti, meidän on etsittävä muunlaisia tapoja edistää taloutta ja kasvua kuin velan lisääminen. Emme halua tehdä hyviä investointeja tulevien sukupolvien kustannuksella. Sen vuoksi on tärkeää sanoa, kuten komission puheenjohtaja Barroso myös totesi, että meillä on käytössä välineet: yhtenäismarkkinoiden kehittämisen jatkaminen, olemassa olevien esteiden poistaminen ja Eurooppa 2020 -strategia.

Haluaisin sanoa muutaman sanan Portugalin ja Irlannin tilanteista. Olemme kaikki tietoisia, että tästä keskustellaan Eurooppa-neuvoston kokouksessa. Haluaisin Portugalin osalta huomauttaa, että valtion- ja hallitusten päämiehet pitivät myönteisinä sen ilmoittamaa toimenpidepakettia 11. maaliskuuta järjestetyssä Eurooppa-neuvoston kokouksessa, ja myös Euroopan keskuspankin puheenjohtaja oli siihen tyytyväinen. Jo pelkästään tämä oli myönteinen viesti markkinoille. Samalla on erittäin tärkeää sanoa, että jokaisen toimintasuunnitelman arvo on yhtä paljon, mitä sen perusteella toteutetaan. Lisäksi on erittäin tärkeää, että jokaisen toimen takana on poliittista sitoumusta ja yksiselitteistä tukea.

Haluaisin Irlannin osalta mainita, että Irlannin uuden hallituksen edustaja oli erittäin yhteistyöhaluinen maanantaina järjestetyssä yleisten asioiden neuvostossa, ja olen hyvin luottavainen, että ratkaisu Irlannin ongelmaan löydetään myös Eurooppa-neuvoston kokouksessa. Monet henkilöt puhuivat yhteisömenetelmästä verrattuna hallitustenväliseen menettelyyn ja ehdottivat, että hallitusten välinen menettely oli syypää myös Lissabonin strategian epäonnistumiseen. Uskon, että olemme edistyneet huomattavasti 4. helmikuuta jälkeen. Monet jäsenvaltiot ja monet Euroopan parlamentin jäsenet, joiden kanssa puhuin, olivat 4. helmikuuta huolestuneita siitä, mihin suuntaan olimme menossa ja mitä Euroopan unionille tapahtuisi, jos siirrämme unionin ulkopuolelle tärkeitä asioita. Tilanne on mielestäni parantunut paljon, ja olemme palanneet yhteisön lähestymistapaan. Aivan alusta lähtien puheenjohtajavaltion tehtävänä on ollut pyrkiä edistämään toteuttamiskelpoisen ratkaisun aikaansaantia unionin ulkopuolelle siirtämisen kannalla olevien ja niiden välillä, jotka halusivat pysyä yksinomaan yhteisön puitteissa.

Unkarin pääministeri ehdotti ja pyysi jo 4. helmikuuta, että Eurooppa-neuvoston päätelmiin olisi sisällytettävä viittaus siitä, että silloisella nimityksellä "kilpailukykyä koskeva sopimus" tunnettu suunnitelma pannaan täytäntöön perustamissopimuksien mukaisesti. Olen erittäin tyytyväinen voidessani sanoa, että olemme varmasti palanneet yhteisön lähestymistapaan. Komissiolla, joka on yksi eniten yhteisöön suuntautuneista elimistä, on tärkeä tehtävä kuuteen säädökseen liittyvän kattavan taloudellisen vastauksen jokaisessa osiossa. Sen vuoksi myös Euroopan parlamentille on annettava takeet, että tiedot ovat sen saatavilla. Olemme siten edenneet merkittävästi myönteiseen suuntaan. Euroa koskeva suunnitelma on myös avoin, ja jäsenvaltiot, kuten kotimaani, voivat liittyä siihen halutessaan. Se ei ole suljettu kerho.

Lopuksi viimeisenä pyyntönä toistan toiveeni, että jatkamme keskustelua kuudesta talouden hallintoa koskevasta lainsäädäntöehdotuksesta mahdollisimman rakentavassa hengessä. Olemme valmiita tähän, ja haluaisin mainita, että pyrimme ottamaan huomioon Euroopan parlamentin jäsenten mietinnöt, jotka olivat jo valmiita, kun neuvosto muotoili kantansa.

Haluaisin todeta Libyan ja Välimeren tilanteesta, että sota ja epävakaus ovat kaikkein suurin murhenäytelmä alueen ihmisille ja Euroopan unionille. Lainaan parlamentin jäsenen Mauron sanoja, joista olen täysin samaa mieltä. Meillä on tilaisuus ja velvollisuus muuntaa tämä kriisi mahdollisuudeksi varmistaa, että tällainen murhenäytelmä ei toistu enää koskaan Välimeren alueella. Mielestäni on reilua sanoa, ja uskon, että on parempi puhua kiertelemättä, että parlamentti teki päätöksen nopeammin kuin neuvosto. Liittouma pystyi saamaan lopulta viime hetkellä aikaan operaation, jonka ansiosta Benghazissa pelastettiin monen ihmisen henki.

Kun on kyse siitä, miten yksimielisiä olemme, ja miten tehokas Euroopan unionin yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka on, esitän taas asian suoraan. Emme ole sataprosenttisesti yksimielisiä. Olemme kuitenkin voineet olla samaa mieltä monista asioista, jotka olivat välttämättömiä viime aikoina. Valtion ja hallitusten päämiehet ilmoittivat 11. maaliskuuta pidetyssä kokouksessa selvästi, että Gaddafin on poistuttava vallasta, että on luotava suhteet Benghazissa toimivan siirtymäkauden kansalliskokoukseen ja että Libyan viranomaisia on kehotettava sallimaan humanitaarisen avun tarjonta maahan. Jo tuolloin päätimme, että meidän on tarkasteltava suhteitamme eteläisten naapurimaiden kanssa. Edellytyksenä oli demokraattisten muutosten alkaminen.

Sen jälkeen me sovimme, että rahoitustukea oli lisättävä liittämällä siihen asianmukaiset ehdot siitä, että kauppasuhteita on syvennettävä ja että meidän olisi helpotettava sosiaalisia muutoksia alueella. Meidän on edistyttävä kolmella alalla: markkinoille pääsyssä, liikkuvuudessa ja rahoitusalalla. Sen jälkeen, 21. maaliskuuta, ulkoministerit, yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan sekä yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alan valtuutetut toistivat sitoumuksensa. Siihen mennessä YK:n päätöslauselma 1973 oli saatavilla. Me pidimme tätä myönteisenä ja olimme myös tyytyväisiä Pariisin huippukokouksen päätöksiin. Niiden toteuttaminen on aloitettava. Me päätimme nopeasti seuraamuksista ja korostimme sitoumustamme auttaa siviilihenkilöitä.

Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka ei ehkä toimi täydellisesti, mutta uskon, että jotain erittäin tärkeitä päätöksiä on tehty, vaikkakin viime hetkellä. Paljon kiitoksia, arvoisa puhemies.

  Puhemies. – (IT) Keskustelu on päättynyt.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 149 artikla)

  Ivo Belet (PPE), kirjallinen. – (NL) Tämän kevään huippukokous on ratkaisevan tärkeä kaikille eurooppalaisille. Silloin luodaan perusta vakaalle eurolle ja taloudellisen yhteistyön perusteelliselle vahvistamiselle unionissa. Euro Plus -sopimus, joka on nyt edessämme, on onneksi paljon tasapuolisempi kuin alkuperäiset vaihtoehdot. Sopimuksessa on keskeistä työmarkkinaosapuolten kuulemismallin kunnioittaminen. Niin sen pitäisi olla, koska se on eurooppalaisen Reininmaan mallimme perusta.

Meidän on nyt aika ottaa tärkeä seuraava askel, koska Eurooppa-hanketta ei voida rajata pelkäksi talous- ja rahapoliittiseksi hankkeeksi. Se olisi ajan myötä haitallista ja johtaisi siihen, että kansalaisten tuki Euroopan unionille hiipuisi. Siksi unioni tarvitsee nyt vielä enemmän kuin aiemmin uuden ja houkuttelevan tulevaisuuteen tähtäävän hankkeen, joka lisää taas ihmisten innostusta.

Meidän ei tarvitse etsiä kaukaa, koska ehdotukset ovat jo käsiteltävänä. Meidän on keskityttävä erityisesti uusiutuvaan energiaan kohdistettaviin rajat ylittäviin investointeihin. Se on mahdollista vain, jos avaamme tien myös euro-obligaatioille. Se olisi piristysruiske taloudellemme, työttömyydelle ja tietysti ympäristölle ja komission etenemissuunnitelman 2050 laskelmien mukaan täysin toteuttamiskelpoista. Meidän on vain mentävä eteenpäin.

  Zita Gurmai (S&D), kirjallinen. – (EN) Tuleva neuvoston kokous on todella tärkeä. Puheenjohtaja Herman Van Rompuy ilmoittaa julkisessa kutsukirjeessään, että meidän pitäisi yhtenä uuden EU-ohjausjakson tärkeänä vaiheena antaa ohjeistusta kansallisiin talouspolitiikkoihin Eurooppa 2020 -strategian toteuttamiseksi. Meidän ei pidä pitää tätä kohtaa esityslistalla talouspakettiin nähden toissijaisena. Kaikki tietävät, että EU:n talouskasvun avain on työllisyys. Eurooppa 2020 -strategian tavoitteena on, että 20–64-vuotiaiden miesten ja naisten työllisyysaste olisi 75 prosenttia. Kaikki tietävät, että teoriassa tätä 75 prosentin kynnystä ei saavuteta ilman naisten laajamittaista mukaantuloa ja osallistumista työmarkkinoille.

Siksi pyydän neuvostolta tulevaa kokousta ajatellen kahta asiaa. Toinen on se, että sen on oltava kunnianhimoinen ja tarkka työllisyyden suuntaviivojen suhteen erityisesti silloin, kun on kyse naisten työllisyydestä. Toiseksi pyydän teitä vahvistamaan sitoutumisenne EU:n tavoitteisiin ja suuntaviivoihin, jotka mahdollistavat naisten laajamittaisen osallistumisen työmarkkinoille, erityisesti lasten päivähoitoa koskevat Barcelonan tavoitteet, joita EU:ssa ei ole saavutettu likimainkaan.

  Cãtãlin Sorin Ivan (S&D), kirjallinen. – (RO) Mielestäni on ehdottoman välttämätöntä, että koulutukseen, tutkimukseen ja innovointiin investoidaan välittömästi kaikkien jäsenvaltioiden tuella, jotta saavutetaan Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet ja saadaan talous todella elpymään. Euroopan unionin kansalaisten edustajana ilmaisen tukeni Francesca Balzanin mietinnölle. Olen samaa mieltä siitä, että Euroopan unionin täytyy lisätä taloudellisia resurssejaan voidakseen kilpailla maailmanlaajuisella poliittisella ja taloudellisella näyttämöllä silloin, kun ajankohtaiset haasteet edellyttävät maailmanlaajuisilta toimijoilta parempaa kilpailukykyä. Lopuksi haluan sanoa, että vahva talous edellyttää työllisyyden asettamista perustavoitteeksi. Euroopan unioni tarvitsee ammattitaitoista työvoimaa kaikilla alueilla, ihmisiä, joilla on riittävä asiantuntemus, sekä suurempaa tuottavuutta kaikilla sektoreilla.

  Niki Tzavela (EFD), kirjallinen. – (EL) Eurooppa-neuvosto viimeistelee Euro Plus -sopimuksen lähipäivien aikana. Sopimuksen perustavoitteena on edistää kilpailukykyä, joka johtaa työllisyyden kasvuun euroalueen maissa. Jotta edellä mainitut tavoitteet voidaan saavuttaa unionin tasolla, ehdotan, että sopimukseen sisällytetään määritelmä Euroopan unionin jäsenvaltioiden maa- ja merirajoista sekä taloudellisista rajoista samoin kuin niiden valvonta. Se suojelee EU:n tuotantoa idän työvoimaintensiivisistä maista tuotavilta väärennetyiltä tuotteilta. Näiden halvalla tuotettujen tavaroiden tuonti ei ole vain laitonta vaan estää myös markkinoita toimimasta hyvin ja vähentää siten eurooppalaisten yritysten voittoja. Se hidastaa kasvua ja vähentää eurooppalaisten yritysten ja koko Euroopan unionin kilpailukykyä. Lopuksi Euroopan unionin on tarjottava jäsenvaltioilleen uusia kannusteita yksinoikeudellisten talousvyöhykkeiden kehittämiseen. Tarvitsemme Euroopan unionin takuun koko unionin yksinoikeudelliselle talousvyöhykkeelle, jota kolmannet maat eivät voi kiistää.

  Angelika Werthmann (NI), kirjallinen. – (DE) Sellaista asiaa kuin hyvä tai huono velka ei ole olemassakaan. Kansallisen velan jatkuva kasvu on pysäytettävä. Valitettavasti neuvosto on epäonnistunut vakaus- ja kasvusopimuksen täytäntöönpanossa. Kansalaisiamme ei kuitenkaan saa kuormittaa uudella rakennekriisillä. Nykyinen kansallinen velkaongelma voidaan ratkaista vain vaatimalla tiukkaa budjettikuria. Jäsenvaltioiden hyväksymä menettely, jonka mukaan sovelletaan "nopeutettua menettelyä", on hylättävä, mutta kuten kollega Gualtier jo sanoi, jos me haluamme esittää vastaehdotuksen, meidän on keskityttävä pääsisältöön. Olisin iloinen aloitteesta, jonka mukaan Euroopan 143 ydinvoimalaitosta irrotettaisiin välittömästi sähköverkosta ja niiden sijaan käytettäisiin kestäviä energialähteitä. Kommentoin lyhyesti ydinenergialaitosten tulevia stressitestejä: koska – kuten jo toistuvasti on korostettu – ydinvoimalaitosten yksityiskohtaiset turvallisuusjärjestelyt kuuluvat kunkin jäsenvaltion toimivaltaan, en voi tukea varauksetta näitä stressitestejä neuvottelujen ollessa näin varhaisessa vaiheessa. Ottaen huomioon vuoden 1986 Tšernobylin ydinreaktorin kriisisimuloinnin käynnistämät tapahtumat olen erittäin huolestunut tällaisista testeistä, jos niitä ei suorita EU tai vastaava instituutio noudattaen kunkin reaktorin kunnon ja kuormituksen yksityiskohtaista analyysia.

  Véronique Mathieu (PPE), kirjallinen. – (FR) Esittelijä halusi lisätä Euroopan unionin erillisvirastoja koskevan kappaleen lukuun, jonka otsikko on "Kestävyys ja vastuu EU:n vuoden 2012 talousarviossa".

Olen samaa mieltä pääajatuksesta eli siitä, että erillisvirastot tuovat lisäarvoa EU:n politiikkaan niinkin monilla eri alueilla kuin ammatillisessa koulutuksessa, ympäristöasioissa, sisäisessä turvallisuudessa ja rautatieliikenteessä. Olen kuitenkin samaa mieltä myös siitä, että erillisvirastojärjestelmää voitaisiin parantaa talousarvion kestävyyden ja vastuullisuuden suhteen.

Erillisvirastojen tehtävät ja valtuudet ovatkin osittain päällekkäisiä, ja joidenkin toimintakustannukset ovat varainhoito- ja talousarviosääntöjemme asettamien rajoitusten vuoksi suuret. Siksi erillisvirastojen menoja voitaisiin järkeistää yhteisiin palveluihin perustuvalla järjestelmällä, jonka kautta saisi apua esimerkiksi budjettiprosessiin ja tarjouskilpailumenettelyihin sekä oikeudellista neuvontaa.

Parlamentti yritti myös viimeisimmän vastuuvapausmenettelyn yhteydessä kiinnittää huomiota siihen, miten komissio ja parlamentti valvovat erillisvirastoja: valvontaa on vahvistettava, kuten kokemus on osoittanut.

  Marian-Jean Marinescu (PPE), kirjallinen. – (RO) Euroopan unionin täytyy ottaa opiksi Japanin ydinonnettomuuksista ja sitoutua takaamaan maanosamme ydinturvallisuus. Energialähteiden valinta kuuluu yhä jäsenvaltioiden toimivaltaan. EU:n lainsäädäntö kuitenkin määrittelee ydinturvallisuuden ja sitä on tarkistettava ottaen huomioon komission hiljattain ehdottamat ydinvoimalaitosten turvallisuustestit. Emme saa unohtaa sitä, että EU on erittäin riippuvainen energiantuonnista ja että jäsenvaltioiden on löydettävä ratkaisuja omien energialähteidensä turvaamiseksi. EU tarvitsee yhteisen energiapolitiikan, jonka on perustuttava ihanteellisen tasapainon löytämiseen uusiutuvan energian, perinteisiin energiavaroihin liittyvien uusien tekniikoiden ja turvallisissa olosuhteissa tapahtuvan ydinenergian tuottamisen välille. Mitä tulee Libyaan, neuvoston on esiteltävä uusi eurooppalainen kumppanuus eteläisen naapurialueen maiden kanssa. Tähän kumppanuuteen kuuluu tiivis poliittinen yhteistyö, jolla varmistetaan näiden maiden siirtyminen demokratiaan. Lisäksi Euroopan komission täytyy mahdollisimman pian esitellä muuttovirtojen hallitsemissuunnitelma, jossa otetaan huomioon jäsenvaltioiden välinen solidaarisuus ja vahvistetaan Frontexin teknisiä ja toiminnallisia valmiuksia. Tämän suunnitelman ei kuitenkaan pidä heikentää EU:n keskittymistä itäiseen kumppanuuteen.

  Czesław Adam Siekierski (PPE), kirjallinen. – (PL) Olemme juuri hyväksyneet Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen tehtävät muutokset, joiden ansiosta euroalueella voidaan ottaa käyttöön pysyvä vakausmekanismi. Olemme saavuttaneet suuren menestyksen, kun olemme onnistuneet ilmaisemaan selvästi tukemme yhteisön lähestymistavan soveltamiselle mekanismin pääasiallisena yhteistyömuotona. Euroopan komission keskeinen asema prosessissa, jossa arvioidaan jäsenvaltioiden taloudellista tilannetta, enteilee tulevan yhteistyön onnistumista, koska se suojelee sitä epävakaudelta, joka voisi uhata sitä, jos valittaisiin hallitusten välinen lähestymistapa. Toivokaamme, että sen jälkeen kun Eurooppa-neuvosto on hyväksynyt sopimukseen tehtävän muutoksen, sen ratifiointi jäsenvaltioissa onnistuu, jotta pysyvä mekanismi voidaan perustaa suunnitelman mukaisesti. Vakaussopimuksen sisällyttäminen unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen on vain yksi viimeaikaisista toimista, jotka on toteutettu euroalueen kilpailukyvyn parantamiseksi. Huomisessa kokouksessaan neuvosto aikoo hyväksyä myös Euro Plus -sopimuksen, joka hyväksyttiin euroalueen jäsenvaltioiden kokouksessa 17. maaliskuuta. Olen varma, että valtioiden ja hallitusten päämiehet onnistuvat pääsemään sopimukseen ja tämä järjestelmä tulee voimaan, mikä mahdollistaa talousyhteistyön vauhdittamisen alueilla, joihin kuuluvat työllisyys ja julkinen talous. On hyvä, että euroalueen ulkopuolisten jäsenvaltioiden alkuperäisistä peloista huolimatta sopimus on tehty avoimeksi kaikille jäsenvaltioille, jotka haluavat liittyä siihen. Se takaa ainakin jossain määrin sen, että mekanismi ei synnytä kahden nopeuden Eurooppaa.

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Tämä Eurooppa-neuvoston kokous järjestetään Portugalin kannalta erityisessä yhteydessä. Maan taloudellinen ja sosiaalinen kriisi on syöksymässä ennennäkemättömiin syvyyksiin Euroopan unionin jäsenten kulkeman polun ja niille saneltujen kansallisella tasolla sovellettavien toimenpiteiden vuoksi: taantumuksellisen politiikan tehostamisen, työntekijöiden riiston lisäämisen, uusien eriarvoisuutta pahentavien yhteiskunnanvastaisten toimenpiteiden, työttömyyden ja epävarmojen työpaikkojen lisäämisen sekä köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen lisäämisen. Tässä yhteydessä hallitus esittää EU:n painostuksesta ja kannustuksesta taas uutta edellä mainittuja säästötoimenpiteitä sisältävää pakettia – neljättä lajissaan.

EU:n vallanpitäjien päämäärä on selvä: pakottaa taas taloudellisesti heikossa asemassa olevien maiden kaulaan uuskolonialistinen hirttosilmukka hyökkäämällä niiden itsemääräämisoikeutta vastaan Euroopan vakausmekanismin soveltamisen ennakoiduilla ehdoilla. Kaikki tämä tapahtuu sillä varjolla, että halutaan säilyttää suurten rahoituksen ja talouden eturyhmien – erityisesti johtajamaiden – etuoikeudet joita edistävät useat EU:n välineet, kuten vakaus- ja kasvusopimus, talous- ja rahaliitto sekä euro. Tämän vuoksi vaikeuksissa olevat portugalilaiset työläiset antoivat tälle tarvittavan tuen Portugalissa lauantaina järjestetyssä suuressa kansallisessa mielenosoituksessa.

17. Japanin tilanne ja ydinvoimaloita koskeva hälytystila (keskustelu)

  Puhemies. – (IT) Esityslistalla on seuraavana neuvoston ja komission julkilausumat Japanin tilanteesta ydinvoimalaitosten hätätilanne mukaan lukien.

  Győri, Enikő, neuvoston puheenjohtaja. − (EN) Arvoisa puhemies, haluan aluksi esittää neuvoston puolesta surunvalitteluni Japanin kansalaisille, jotka ovat menettäneet läheisiään, ja monille muille, joita 10 päivän takaiset tapahtumat ovat tavalla tai toisella koskettaneet. Haluan myös ilmaista kunnioitukseni niiden ihmisten rohkeudelle ja lujuudelle, jotka taistelevat nyt selvitäkseen järkyttävän maanjäristyksen ja tsunamin seurauksista, sekä niiden, jotka yrittävät nyt selvitä ydinvoimaonnettomuuden seurauksista.

Euroopan unioni tukee japanilaisia tänä äärimmäisen vaikeana ja haastavana aikana. Me olemme jo antaneet Japanille apua hyvin käytännöllisellä tavalla. Samana päivänä, kun maanjäristys iski, Eurooppa-neuvosto pyysi korkeaa edustajaa ja komissiota ottamaan käyttöön kaiken mahdollisen avun. Euroopan unionin pelastuspalvelumekanismi käynnistettiin jäsenvaltioiden tarjoaman avun koordinoinnin helpottamiseksi.

Euroopan unioni vastasi hyvin nopeasti Japanin hallituksen avunpyyntöihin. Euroopan unioni on valmis vastaamaan edelleen Japanin viranomaisten pyyntöihin humanitaarisesta avusta ja kaikenlaisesta teknisestä tuesta sekä asiantuntija-avusta.

Haluaisin neuvoston puolesta kiittää erityisesti komission jäsen Georgievaa ja korkeaa edustajaa nopeista, kattavista ja hyvin koordinoiduista katastrofin vastatoimista. Japanissa toimivalla EU:n pelastuspalveluryhmällä on täysi tukemme. Yksittäiset jäsenvaltiot ovat myös olleet valmiita esittämään anteliaita avuntarjouksia.

On myös tärkeää mainita, että neuvoston on seurattava Japanin kriisin vaikutuksia makrotalouteen. Ministerit keskustelivat jo alustavasti aiheesta Ecofinin aamiaistapaamisessa 15. maaliskuuta.

Yksi suurimmista huolenaiheistamme on selvästi tilanne Fukushima Daiichin ydinvoimalaitoksessa. Haluaisin korostaa sitä tosiasiaa, että puheenjohtajavaltio Unkarin toimi viipymättä ottaen huomioon tapahtumien vakavuuden ja mahdolliset vaikutukset Eurooppaan erityisesti ydinriskin suhteen.

Me kutsuimme pikaisesti koolle atomikysymyksiä käsittelevän työryhmän ja ylimääräisen energianeuvoston Japanin tilanteen ja sen EU:lle mahdollisesti aiheuttamien jälkiseurausten arvioimiseksi sekä EU:n vastauksen pohtimiseksi.

Haluan korostaa, että neuvoston ensimmäinen viesti oli viesti solidaarisuudesta, myötätunnosta ja valmiudesta antaa humanitaarista ja teknistä apua. Viestissä kunnioitettiin myös Japanin kansan sitkeydettä ja lannistumattomuutta, varsinkin niiden, jotka yhä joutuvat ponnistelemaan Fukushiman tilanteen selvittämiseksi.

Heidän sitkeytensä näissä äärimmäisen vaikeissa olosuhteissa antaa nyt ydinvoimalaitoksen tilanteen suhteen toivoa, vaikka se onkin edelleen vakava. Suurin ongelma on tällä hetkellä se, että voimalaitoksen läheisyydessä on mitattu suuria saastepitoisuuksia.

Meidän on jatkettava tukeamme Japanille. Useat jäsenvaltiot auttavat joko kahdenvälisesti tai komission tai kansainvälisen atomienergiajärjestön eri koordinointimekanismien kautta. Kuten Unkarin maaseudun kehittämisestä vastaavalle ministerille Sándor Fazekasille kerrottiin ympäristöministerien kokouksessa, tällä hetkellä Fukushiman ydinvoimalaitoksen tapahtumat eivät vaikuta EU:n kansalaisiin. Jäsenvaltioiden säteilytasot ovat normaaleja, ja Japanista tuotavia elintarvikkeita valvotaan asianmukaisesti. Fukushiman ydinvoimalaitoksen onnettomuus vaatii kuitenkin EU:lta tehokkaita toimia.

Tästä tapahtumasta voidaan varmasti ottaa opiksi. Ydinvoimaturvallisuuden korkeiden standardien täyttäminen ja jatkuva parantaminen on EU:n sääntelyviranomaisten ja alan toimijoiden ensisijainen tehtävä. Jatkuvan parantamisen ajatus kuitenkin tarkoittaa, että meidän on otettava ensin tästä tapauksesta opiksi, vaikka sen aiheuttivat ulkoiset tekijät eivätkä voimalaitoksen toimintahäiriöt. Useat jäsenvaltiot ja alan toimijat ovat jo päättäneet tarkistaa ydinvoimalaitosten turvallisuuden, mikä on hyvä asia.

Energiaministerien neuvoston 21. maaliskuuta pitämän ylimääräisen kokouksen jälkeen Unkarin kansallisesta kehityksestä vastaava ministeri Tamás Fellegi kirjoitti puheenjohtaja Van Rompuylle selonteon ehdotuksesta stressitestien tekemisestä ydinvoimalaitoksissa ja muiden maiden, erityisesti naapuriemme, ottamisesta niihin mukaan. Testien soveltamisalaa ja menettelyjä pitäisi kehittää viimeaikaisten tapahtumien valossa ja kaikki käytettävissä oleva asiantuntemus pitäisi hyödyntää. Soveltamisalan suhteen on huomattava, että jokaisella ydinvoimalaitoksella on omat erityispiirteensä, ja siksi arvioinnissa voitaisiin käsitellä mahdollisesti seuraavia ydinalueita: tulvariskiä, seismistä riskiä, varajärjestelmiä ja hätämenettelyjä.

Euroopan ydinturvallisuuden sääntelyviranomaisten ryhmä, johon jäsenvaltiot osallistuvat täysipainoisesti, määrittelee tämän arvioinnin menettelyt kuulemalla asiaankuuluvia sidosryhmiä. On vaikea määrätä tälle tarkkaa päivää, mutta on selvää, että sen on oltava mahdollisimman pian.

Ydinvoimalaitosten turvallisuusongelma ei selvästikään pysähdy EU:n rajoille. Siksi on tärkeää ottaa mukaan EU:n ulkopuoliset naapurimaat. Arvioinnin täytyy kattaa sekä nykyiset että suunnitellut voimalaitokset, ja meidän on hyödynnettävä kaikin tavoin kansainvälisiä järjestöjä ja elimiä, kuten kansainvälistä atomienergiavirastoa, sekä muita kansainvälisiä liittoutumia, kuten G20-ryhmää, jotta saamme muut maat mukaan.

On ilman muuta tärkeää, että Japanin tilanteesta yleisölle välitettävä viesti on selvä. Haluan esittää siitä kaksi kommenttia. Ensinnäkin toimenpiteen uskottavuus riippuu siitä, olemmeko menettelyjen suhteen avoimia ja mikä on arvioinnin tulos. Toiseksi vaikka Japanin tilanne on vakava, meidän ei pidä antaa sellaista vaikutelmaa, että ydinturvallisuuskysymystä käsitellään tapauskohtaisesti ja vasta nyt. On tärkeää muistuttaa, että Euroopan unionilla on ollut yli 25 vuotta oikeudellisesti sitova kehys. Mitä tulee tähän nimenomaiseen ydinvoimakysymykseen, neuvosto seuraa tietysti tiiviisti tapahtumia ja palaa joka tapauksessa asiaan kesäkuussa.

Eurooppa-neuvosto tekee myöhemmin tällä viikolla tilannearvioinnin Japanin tilanteesta tragedian jälkeen. Minulla ei ole epäilystäkään siitä, että valtion- ja hallitusten päämiehemme haluavat edelleen ilmaista solidaarisuutensa Japanin kansalle samalla tavalla kuin minä nyt. Euroopan unioni on yhä valmis antamaan heille kaiken mahdollisen avun tänä vaikeana aikana. Toistan vielä kerran: ihailen heidän rohkeuttaan ja määrätietoisuuttaan.

  Günther Oettinger, komission jäsen. − (DE) Arvoisa puhemies, arvoisat parlamentin jäsenet, komissio on ilmaissut Euroopan unionin solidaarisuuden Japanin kansalle ja hallitukselle. Olemme ilmaisseet syvän myötätuntomme. Mielestämme japanilaisten urheus ja rauhallinen asenne ansaitsevat äärimmäisen kunnioituksemme ja ihailumme.

Olemme koordinoineet aputoimintaa seuranta- ja tiedotuskeskuksen kautta niin, että olemme voineet tarjota yhdessä apua EU:lta. EU:n jäsenvaltioista 13 on toimittanut huopia, patjoja, vesisäiliöitä, telttoja ja hygieniavarusteita osana EU:n ensimmäistä yhteistä apupakettia. Odotamme lisää tarjouksia ja toimitamme ja jakelemme apulähetyksiä Japaniin lähipäivinä: torstaina – eli huomenna – ja perjantaina. Komission jäsen Georgieva on silloin itse paikalla.

Olemme tarjonneet myös apua ydinvoimalaitoskompleksiin, mutta apuamme ei ole vielä pyydetty. Mitä tulee ydinenergiaan, olemme tiiviisti yhteydessä kansainväliseen atomienergiajärjestöön Wienissä ja seuraamme, arvioimme ja analysoimme Japanin turvallisuustilannetta tiiviisti. Tarvitaan enemmän tietoja, ennen kuin ydinvoimalaitosonnettomuuden vaikutuksia voidaan arvioida. Tällä hetkellä oletamme, että japanilaiset insinöörit ja teknikot sekä Japanin hallitus saavat ydinvoimalaitoskompleksin hallintaansa ja katastrofin aiheuttamilta lisävaurioilta voidaan välttyä.

Me arvioimme, mitä tästä pitäisi ottaa opiksi Euroopassa. Sitä varten pidimme viime viikon tiistaina korkean tason konferenssin, johon osallistuivat kaikki jäsenvaltiot, kaikki ydinvoimalaitoksia käyttävät energiayhtiöt, kaikki ydinvoimalaitoksia rakentavat yritykset sekä jäsenvaltioiden ydinenergiaviranomaiset. Maanantaina pidettiin ylimääräinen energianeuvoston kokous, jonka kutsui koolle ministeri Fellegi.

On todettava, että EU:n jäsenvaltioiden ydinvoimalaitosten tilanteiden ja niitä koskevien kantojen välillä on suuria eroja. Neljässätoista maassa on ydinvoimalaitoksia. Niistä kolmessatoista ne ovat pitkän aikavälin energiapolitiikan osa, kun taas yhden – Saksan – strategiana on poistaa ydinvoima vähitellen käytöstä. Kolmessatoista maassa ei ole lainkaan ydinvoimaa, ja niistä kaksi – Puola ja Italia – harkitsee parhaillaan siirtymistä tai palaamista ydinenergiatuotantoon. Uusiutuvaa energiaa – ja sen 20 prosentin osuuden tavoitetta – lukuun ottamatta energialähteiden valinta kuuluu kansallisen lainsäädännön ja politiikan alaisuuteen. Me kunnioitamme sitä.

Tilanne eri osissa Eurooppaa vaihtelee huomattavasti – kaiken kaikkiaan Euroopassa tuotetaan 30 prosenttia sähköstä ydinenergialla, mutta Itävallassa osuus on lähes 0 prosenttia ja Ranskassa 80 prosenttia – mutta yhteisiä nimittäjiä on kaksi. Ensimmäinen, johon palaamme vuoden mittaan, on infrastruktuuri. Riippumatta siitä, mikä suunta energiapolitiikassa valitaan, sähkön, kaasun ja varastointikapasiteetin infrastruktuurin laajentamista – sekä laadun että kapasiteetin suhteen – on vauhditettava. Toinen on turvallisuus. Teollisuuslaitosten ja infrastruktuurin turvallisuus yleisesti ottaen ja ydinvoimalaitosten turvallisuus erityisesti ovat yhteinen asia, joka hyödyttää voimalaitosten työntekijöitä, Euroopan kansalaisia ja Euroopan luontoa.

Siksi me ehdotamme, että selvitämme, onko Japanin onnettomuuden jo tunnistettavissa olevat syyt ja niitä koskevan lisääntyvän tiedon huomioon ottaen mielekästä ja asianmukaista tehdä turvallisuustarkastus – stressitesti eli ylimääräinen testi, joka perustuu yhteisiin standardeihin ja kriteereihin ja jonka tavoitteena on vähentää edelleen riskejä 143 ydinvoimalaitoksessa, joita Euroopan unionissa on toiminnassa, sekä Euroopan unioniin rakennettavissa uusissa voimalaitoksissa.

Turvallisuudesta on hyötyä kaikille kansalaisille riippumatta siitä, onko siinä jäsenvaltiossa, jossa he asuvat, ydinvoimaa vai ei, suunnitellaanko siellä ydinvoimaa tai poistetaanko siellä ydinvoimaa asteittain käytöstä. Siinä on kyse erityisistä kriteereistä, kuten tulvista ja toiminta- ja turvallisuusriskeistä, maanjäristyksistä ja Japanissa saadusta tiedosta, jäähdytysjärjestelmistä ja niiden toiminnasta sekä sähköntuotannosta ja porrastetusta varavoimalaitteistosta, niin että jäähdytystä voidaan lisätä virta- tai varavirtayksiköillä silloinkin, kun on maanjäristysten ja tulvien riski. Niihin kuuluisi yleisiä kriteerejä kaikille ydinvoimalaitoksille sekä erityiskriteerejä kullekin erityiselle rakennustavalle, iälle, sijainnille, seismiselle riskille, tulvariskille ja muille tekijöille. Tähän erityistarkastukseen pitäisi kuulua myös esimerkiksi lentokoneiden maahansyöksyt, tietoverkkohyökkäykset ja terroristi-iskut.

Komission tarjous jäsenvaltioille on se, että se valmistelee ja koordinoi tätä yhdessä ydinenergiaviranomaisten kanssa. Tämä on vain tarjous, jonka hyväksyminen on vapaaehtoista. Jäsenvaltioiden itsensä vastuulla on päättää, haluavatko ne tehdä yleisen vai erityisen yhteisen stressitestin Euroopassa.

Edellinen puhuja mainitsi naapurivaltiot, jotka ovat turvallisuutemme kannalta aivan yhtä tärkeitä. Keskeisimpiä niistä ovat Sveitsi, Ukraina, Armenia, Turkki ja Venäjän federaatio. Kävin pitkän puhelinkeskustelun Ukrainan energiaministerin kanssa. Hän totesi, että hän osallistuisi mielellään, jos Euroopan unionissa tehtäisiin yleinen stressitesti – mikä on siis tarjous hänen puoleltaan. On selvää, että meidän valtuutemme stressitestin tekemiseen Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden ulkopuolella riippuu pitkälti siitä, pystymmekö organisoimaan tämän yhdessä Euroopassa. Jos osa jäsenvaltioista ei halua osallistua siihen, meillä on vähemmän valtuuksia tehdessämme tarjouksen Turkille, Ukrainalle, Venäjälle ja Sveitsille, kuin jos kaikki jäsenvaltiot olisivat samaa mieltä siitä, että tämä on tärkeä turvallisuustehtävä.

Siksi me haluamme laatia nämä turvallisuuskriteerit tulevina viikkoina ja teemme mielellämme yhteistyötä parlamentin lisäksi myös kaikkien Euroopan unionissa asiaan osallistuvien eli kansalaisjärjestöjen, energiayhtiöiden sekä voimalaitosten työntekijöiden, teknikoiden ja insinöörien kanssa tarkoituksena vähentää riskejä ja lisätä turvallisuutta entisestään. Olemme kiitollisia siitä, että presidentti Sarkozy haluaa käsitellä tätä koko aihetta G20-ryhmässä, ja siksi sillä on seurauksia sekä Euroopan että koko muun maailman ydinvoimalaitoksiin.

Tämä on meidän tilanteemme. Tiedotamme mielellämme parlamentille asioiden etenemisestä sen erityisvaliokuntien kautta – kuten olemme jo tehneet viime päivinä ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnassa sekä teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnassa – ja me odotamme innolla vastaavaa tukea Eurooppa-neuvostolta täällä Brysselissä huomenna ja ylihuomenna.

  Elmar Brok, PPE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisat neuvoston puheenjohtaja ja komission jäsen, hyvät kuulijat, olemme saaneet jälleen kerran muistutuksen luonnon voimasta ja näemme ihmisten kykyjen rajat ja sen, miten me olemme näiden luonnon mahtavien voimien armoilla. Tällaisina hetkinä voimme vain osoittaa solidaarisuutta japanilaisille – solidaarisuutta, joka näkyy ajatuksissamme ja rukouksissamme mutta myös käytännön apuna. Kun komission jäsen sanoo, että me annamme apua ja yritämme antaa ihmisille helpotusta ja tukea, se on tärkeä toimenpide, jolla ei tarjota vain suoraa apua vaan myös lohdutusta. Tiedän myös, että tätä eivät tee pelkästään valtion organisaatiot vaan monet Euroopan unionin kansalaiset ovat valmiita antamaan lahjoituksia, omaa rahaansa. Yksistään minun kotikaupungissani – jonka suojelija olen – kerättiin kolmessa päivässä 50 000 euroa, ja keräys jatkuu edelleen. Tätä tapahtuu kaikkialla Euroopassa. Se osoittaa, että tukea annetaan paljon.

Samanaikaisesti meidän pitäisi pysähtyä hetkeksi ajattelemaan eikä alkaa heti käyttää tilannetta hyväksi sisäisiä poliittisia päämääriämme varten. On kuitenkin selvää, että meidän on tarkasteltava ydinonnettomuudesta saatuja kokemuksia ja oppeja ja tehtävä stressitesti, ja toivon, hyvä komission jäsen, että teemme niin Euroopan tasolla – koska tällaisten onnettomuuksien sattuessa rajoilla ei ole merkitystä. Meidän on varmistettava, että luomme tarvittavat infrastruktuurit vaihtoehdoille ja tutkimme mahdollisia uusia energiahankkeita, jotka voisivat vastaavasti koskea esimerkiksi ilmastonmuutosta, työpaikkoja ja kilpailukykyä.

Meidän on myös ymmärrettävä, että "jäännösriskillä" on eri merkitys. Ihmiset eivät enää usko, että yritykset noudattavat kaikkia säännöksiä ja että kaikkea voidaan laskea. Japani muuttaa käsitystämme näistä asioista ja siksi meidän täytyy harkita uudelleen jäännösriskiä. Sillä on uusia seurauksia ja sen täytyy antaa aihetta uudelle harkinnalle ja uudelle politiikalle. Meidän pitäisi keskustella tästä asian vaatimalla maltillisuudella.

  Marita Ulvskog, S&D-ryhmän puolesta. – (SV) Arvoisa puhemies, yhtä talouden ja tekniikan näkökulmasta maailman kehittyneimmistä maista on kohdannut humanitaarinen kriisi. Se on ennen kaikkea murhenäytelmä kaikille ihmisille, joita se on koskettanut. Kuvat Japanista ovat sydäntä raastavia. Meidän on annettava heille kaikki mahdollinen tuki ja apu. Katastrofi kuitenkin osoittaa myös nyky-yhteiskuntiemme haavoittuvuuden. Se, mitä tapahtui Japanissa, voisi tapahtua myös muualla maailmassa – jopa täällä. Myös maissa, joiden turvallisuusvaatimukset ovat erittäin korkeat, turvallisuus voi osoittautua petolliseksi.

Nyt emme tietenkään voi yksinkertaisesti kuvitella, että ydinvoimaa ei olisi. Euroopassa on joitakin maita, joissa ei ole ydinvoimaa, mutta suurin osa niistä on siitä erittäin tai kokonaan riippuvaisia. Jotkin maat rakentavat uusia voimalaitoksia, ja jotkin maat poistavat niitä käytöstä. Tässä tilanteessa olemme nyt – tilanne on toisin sanoen eri jäsenvaltioissa erilainen haavoittuvuuden suhteen, mutta olemme kuitenkin tässä yhdessä ja meidän on suhtauduttava energiantuotantoon pitkäjänteisesti.

Meidän on yksinkertaisesti muutettava energiajärjestelmiämme niin, että riskit ja järjestelmien yksipuolisuus vähenevät. Meidän on vakavasti pyrittävä asettamaan etusijalle tutkimus ja kehitys sekä investoinnit, jotka liittyvät pitkällä aikavälillä kestäviin ja uusiutuviin energialähteisiin, ja laajennettava niitä. Euroopassa on valtava hyödyntämätön potentiaali, jota on verrattava siihen, että uusien ydinvoimalaitosten rakentaminen tekee meidät riippuvaisiksi niistä moniksi tuleviksi vuosikymmeniksi – toisin sanoen uudet investoinnit ydinenergiaan ovat keinoja lykätä ja estää uusiutuvan energian laajenemista, mikä tarkoittaa tulevaisuuden kiinnittämistä.

Sen sijaan meidän pitäisi nyt käydä vakava keskustelu EU:n uusiutuvan energian tavoitteiden nostamisesta ja päättää mahdollisimman pian sitovista energiatehokkuustavoitteista ja energiansaantimme pitkän aikavälin suunnitelmasta – siirtymisestä uusiutuvaan energiaan. Siksi kaikkien maiden ydinvoimalaitosten yhteinen stressitesti on välttämätön, mutta siihen tarvitaan pitkän tähtäimen ajattelua.

  Lena Ek, ALDE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, kuvat valtavasta maanjäristyksestä ja tsunamista Koillis-Japanissa ovat järkyttäviä. Ajatuksemme ja vilpitön myötätuntomme kohdistuvat niihin, jotka ovat menettäneet kotinsa ja rakkaimpansa.

Olemme tietysti myös tyytyväisiä EU:n apupakettiin. Fukushimassa henkilökunta työskentelee yhä ydinvoimalaitoksessa estääkseen säteilysaasteen lisääntymistä, ja sitä on luonnollisesti arvioitava perusteellisesti kaikkialla Euroopan unionissa – myös Brysselissä.

Olen tyytyväinen komission ehdottamaan stressitestiin, mutta mielestäni on lisättävä, että meillä ei olla vain stressitestiä, joka perustuu tekniikkaan ja maantieteeseen. Tarvitaan kaksi muutakin toimenpidettä. Toinen on kohdistettava turvallisuuskulttuuriin, jossa on selvästi ollut mahdotonta ennakoida moninkertaisia riskejä. Toinen on kohdistettava institutionaaliseen kehykseen ja siihen on liityttävä kansallisten sääntelyelinten ja ydinvoimayhtiöiden välisten suhteiden tarkastelu. Viranomaisilla ei myöskään pitäisi olla oikeutta auditoida itse itseään.

Kun me arvioimme katastrofin seurauksia, keskustelumme pitäisi perustua tietoon ja osaamiseen. Saatetaan tarvita – tai mielestäni tarvitaan – radikaaleja toimenpiteitä. Yhden asian pitäisi kuitenkin olla selvä: meidän on uudistettava energiantuotantomme ja turvauduttava uusiutuvaan energiaan, ja se on tehtävä nyt.

  Giles Chichester, ECR.-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, haluan ilmaista ihailuni japanilaisten stoalaiselle sinnikkyydelle näiden suunnattomien luonnonvoimien edessä. Meidän on muistettava maanjäristyksen ja tsunamin äärimmäinen voima.

Olen tyytyväinen Euroopan ydinvoimalaitosten varotoimenpiteenä tehtäviin stressitesteihin ja muistutan samalla, että ydinvoima-ala on jo nyt maailmassa eniten säännelty ja turvallisuustietoinen, ja panen merkille Länsi-Euroopan ydinalan sääntelyviranomaisten järjestön WENRAn aiemmin tänä vuonna antaman julkilausuman siitä, miten uusista reaktoreista tehdään nykyisiä turvallisempia. On hyödyllistä vertailla hiili-, öljy- ja vesivoima-alojen turvallisuustietoja ydinvoima-alaan ajatellen onnettomuuksia, joissa on menetetty ihmishenkiä.

Arvoisa puhemies, näen tässä Japanin kammottavassa pilvessä hopeareunuksen – nimittäin sen, että maan jälleenrakentamis- ja korjaustyön pitäisi vakuutusyhtiöiden syvien taskujen suosiollisella avustuksella antaa valtava sysäys heidän taloudelleen, mistä olisi hyötyä muullekin maailmalle.

Kiitän ministeriä ja komission jäsentä huomaavaisista kommenteista, ja haluaisin sanoa jäsenvaltioille ja kaikille muillekin: älkää horjuko ydinvoiman suhteen nyt, kun sitä todella tarvitaan.

  Rebecca Harms, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät kuulijat, tämä tilanne tietysti edellyttää, että me autamme Japania kaikin mahdollisin tavoin ja kaikilla käytettävissämme olevilla resursseilla. Maa, jota on kohdannut sellainen katastrofi kuin Japania, tarvitsee kaiken mahdollisen avun. Mielestäni on kuitenkin merkille pantavaa, miten kevytmielisesti me ylistämme Japanin sankareita. Emme tunnu ymmärtävän sitä, että "sankareiksi" kehutut ihmiset tietävät paremmin kuin kukaan muu vaarantavansa henkensä ja että monet Fukushiman reaktorisydämen sulamista torjumassa olevat ovat jo kuoleman omia. Japanilaiset tietävät paremmin kuin mikään muu kansakunta maailmassa, millaista tuhoa ydinkatastrofi voi aiheuttaa. Heidän historiaansa hallitsevat Hiroshima ja Nagasaki. Jokainen lapsi Japanissa on tietoinen reaktorisydämen sulamisen seurauksista. Meidän pitäisi tiedostaa tämä, kun keskustelemme Japanista. Japanilaiset tietävät paremmin kuin kukaan muu, millaisia kauheuksia tämä tilanne aiheuttaa nyt ja tulevaisuudessa. Ehkäpä ukrainalaiset, jotka ovat todistaneet maansa yhden osan hävitystä 25 viime vuoden ajan, ovat ainoat, jotka voivat sanoa asiasta jotain.

Mielestäni nykyisissä Euroopassa käytävissä keskusteluissa, aivan kuten 25 vuotta sitten käydyissä, pitäisi käsitellä poliittisia vaikutuksia silloin, kun huomaamme, että omissa maissamme on käytössä tekniikkaa, jonka hallinnan saatamme menettää ja joka saattaa tuhota menneisyyden lisäksi myös nykyisyyden ja vaikuttaa salakavalasti myös tulevaisuuteen näiden laitosten lähistöllä ja laajemmillakin alueilla. En usko, että teemme niin, kun puhumme stressitesteistä, komission jäsen Oettinger. Meidän on oltava paljon rehellisempiä ja myönnettävä, että meillä Euroopan unionissa on ollut toiminnassa olevissa voimalaitoksissa usein tilanteita, joissa reaktorisydämen sulaminen on ollut lähellä. Tässä lyhyt luettelo niistä: Tihange Belgiassa, Civaux Ranskassa, Philippsburg Saksassa, Kozloduy Bulgariassa, Paks Unkarissa, Brunsbüttel Saksassa, missä tapahtui vetyräjähdys, Forsmark Ruotsissa, Barsebäck Ruotsissa, Blayais Ranskassa, Krümmel Saksassa – nämä ovat Tšernobylin jälkeen räikeimpiä tapahtumia, joiden syyt ovat erilaisia ja joissa reaktorisydämen sulaminen on ollut lähellä.

Miten meidän pitäisi tehdä sen suhteen, että reaktorisydämen sulaminen voisi tapahtua missä tahansa toiminnassa olevista voimalaitoksistamme? Teemmekö stressitestejä? Mielestäni näillä testeillä on merkitystä vain, jos niiden seurauksena laaditaan suunnitelma, joka osoittaa, mistä laitoksista ja mistä määritetyistä riskeistä aloitetaan, kun tästä erittäin riskialttiista tekniikasta luovutaan. Jos stressitestien tarkoituksena on rauhoitella kansalaisia ja jälleen kerran väittää, että meillä Euroopassa ei voi koskaan syntyä vastaavaa tilannetta kuin nyt Japanissa, mielestäni testit ovat vääriä. Muuten me osallistumme mielellämme päätöksentekoon siitä, kuka määrittelee stressitestit – tätä asiaa ei voida jättää ydinvoimalaitosyhtiöiden itsensä varaan – ja kuka toteuttaa testit ja arvioi ne. Tähänastiset vastaavat viranomaiset ovat liian usein sulkeneet silmänsä eurooppalaisissa voimalaitoksissa esiintyneiltä ongelmilta ja antaneet luvan voimalaitoksille, joiden ei olisi pitänyt koskaan selvitä vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelystä, kuten Euratom teki esimerkiksi Belenen ja Mochovcen tapauksissa.

  Bairbre de Brún, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (GA) Arvoisa puhemies, muiden puhujien tavoin haluan ilmaista surunvalitteluni ihmisille, joita Japanin tragedia on koskettanut, tragedia, joka ei vieläkään ole päättynyt. Meidän on tehtävä kaikkemme auttaaksemme Japanin kansaa.

Meidän eurooppalaisten on otettava opiksi ensisijaisesti ydinturvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Erityisesti suhteessa "stressitesteihin", joita on tarkoitus suorittaa Euroopan ydinvoimalaitoksissa. Japanin tapahtumilla on vakavia seurauksia EU:n energiapolitiikkaan tulevaisuudessa.

Humanitaarinen katastrofi osoittaa, miten tärkeää on siirtyä kohti Eurooppaa ilman ydinvoimaa. Ydinenergia on kiellettävä, ja tarvitaan suuria investointeja kestävään ja uusiutuvaan energiaan. Myös ydinturvallisuuden sääntelyjärjestelmää on tarkistettava.

  Fiorello Provera, EFD-ryhmän puolesta, – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kuulijat, minäkin haluan ilmaista myötätuntoni ja ihailuni japanilaisten arvokkuutta, rohkeutta ja yhtenäisyyttä kohtaan katastrofitilanteessa, joka on kooltaan ja vakavuudeltaan maailmassa omaa luokkaansa. Japanilaisten käyttäytyminen on todella innostavaa meille kaikille, ja he ansaitsevat apumme.

Tästä kokemuksesta on otettava opiksi se, että Euroopan pelastuspalvelujärjestelmää on vahvistettava koordinoimalla toimia tiiviimmin, ihmisiä ja resursseja on saatava paremmin käyttöön niin, että voimme katastrofitilanteessa toimia nopeasti.

Mitä tulee ydinvoimaan, olisi virhe keskustella tästä aiheesta nykyisten tapahtumien aiheuttaman tunnevyöryn keskellä: aihe on siihen liian tärkeä ja sitä on käsiteltävä tieteellisistä lähtökohdista. On aivan oikein, että turvallisuustoimenpiteitä vahvistetaan nykyisissä ja seuraavan sukupolven voimalaitoksissa ja että vanhat ja turvattomammat laitokset poistetaan käytöstä, mutta meidän on vältettävä aiheen poliittista hyväksikäyttöä ja oltava varovaisia ja käytännöllisiä, kuten kollega Brok sanoi. Meidän on muistettava, että samalla Fukushiman alueella maanjäristys romahdutti padon, mikä aiheutti monia uhreja, mutta se ei saa meitä ajattelemaan patojen poistamista käytöstä tai uusien rakentamista, ja siksi pyydän varovaisuutta, tarkkaavaisuutta ja avoimuutta tulevaisuudessa.

  Bruno Gollnisch (NI). – (FR) Arvoisa puhemies, Japanin koillisosassa sijaitsevaa Tōhokun aluetta kohdannut järkyttävä katastrofi on luonnollisesti herättänyt myötätuntoa ja sääliä kaikissa eurooppalaisissa. Sen lisäksi meidän on tietysti osallistuttava pelastustoimiin, koska tilanne Japanissa on uskoakseni kaikkea muuta kuin vakaa. Japani on merkittävä maa, äärimmäisen kunnioitusta herättävä, vahva ja urhea maa, joka on tietoinen velvollisuuksistaan mutta jossa byrokratia vaikuttaa samalla tavalla kuin muuallakin aloitteita lamauttavasti.

Yksi tästä katastrofista saatava opetus on se, että tehokkain hätäapu on loppujen lopuksi meriteitse saapuva. Se tietysti edellyttää, että lähistöllä on riittävästi välineistöä.

Tilanne ei ole vakaa, ja monet kodittomat ihmiset kärsivät yhä kylmästä ja nälästä. Me uskomme, että tästä tragediasta on saatu opetukset: ensinnäkin se, että aina toteutuu pahin. Titanic rakennettiin uppoamattomaksi laivaksi. Sanottiin, että edes Jumala ei pystyisi sitä upottamaan. Silti se upposi neitsytmatkallaan vedenpitävistä laipioista huolimatta, koska insinöörit eivät ajatelleet, että sen mittakaavan kokoinen vuoto olisi mahdollinen.

No, pahin käy aina toteen, maanjäristys ja tsunami yhdessä olivat tietysti pahin mahdollinen kuviteltavissa oleva tapahtuma. Tulee kuitenkin uusia maanjäristyksiä, tulee suuri Kanton maanjäristys, jota odotetaan tapahtuvaksi minä hetkenä hyvänsä. Se voi tapahtua myös Kaliforniassa, Italiassa tai Karibialla. Kuten on todettu, meidän on siksi oltava varautuneita tähän tehostamalla pelastuspalvelua.

Toinen ja viimeinen opetus on se, että paniikille ei silti saa antaa periksi. Meille ei voi sanoa, että meidän pitää luopua ydinenergiasta radioaktiivisen laskeuman vaarallisuuden vuoksi ja lopettaa samanaikaisesti fossiilisten polttoaineiden käyttö, koska siinä pääsee hiilidioksidia ilmakehään. Valinta on tehtävä.

  Sandra Kalniete (PPE). – (LV) Arvoisa puhemies, japanilaisia on kohdannut valtava epäonni. Haluan ilmaista syvän myötätuntoni kärsimyksiä kokeneiden ja menehtyneiden perheille ja läheisille. Japanilaisten osoittama jalomielisyys ja maltillisuus tänä koettelemusten aikana on erittäin kunnioitettavaa ja hyvä esimerkki koko maailmalle. Japanilla on paljon tehtävää tuhoutuneiden alueiden palauttamisessa entiseen tilaansa, mihin tarvitaan huomattavasti voimavaroja, kuten sisäisiä investointeja. Siksi pyydän, että Euroopan unionin ja Japanin huippukokouksessa 25. toukokuuta tehdään päätös Euroopan unionin ja Japanin välistä vapaakauppasopimusta koskevien neuvottelujen aloittamisesta. Tämän sopimuksen pitäisi hyödyttää kumpaakin osapuolta. Sen pitäisi taata kummallekin osapuolelle yhdenvertaiset markkinoille pääsyä koskevat ehdot sekä tavaroiden että palvelujen ja maataloustuotteiden suhteen. Vapaakauppasopimus voisi muodostua yhdeksi välineeksi Japanin kolmannessa alussa, joksi Japanin pääministeri on tilannetta värikkäästi nimittänyt. Tsunamin Fukushiman ydinvoimalaitoksessa aiheuttama onnettomuus on herättänyt suurta huolestusta kaikkialla maailmassa. Meidän täytyy osoittaa kunnioitusta ja kiitollisuutta sankareille, jotka tekevät oman henkensä uhalla töitä ydinreaktorin tilanteen vakauttamiseksi. Japanilaiset insinöörit ja ydinvoima-asiantuntijat saavat nyt onnettomuuksien ehkäisystä ainutlaatuista kokemusta. On tärkeää, että koko maailma ottaa opiksi tästä kokemuksesta. Fukushimasta saaduista kokemuksista täytyy olla hyötyä ihmiskunnalle niin, että ne muodostavat perustan ydinvoimalaitosten testaamiselle ja parempien turvallisuuskriteerien kehittämiselle. Lopuksi vahvistan jälleen kerran, että Euroopan unionin täytyy auttaa kaikin mahdollisin tavoin Japania, joka on yksi läheisimmistä kumppaneistamme. Kiitos.

  Nessa Childers (S&D). - (EN) Arvoisa puhemies, Japania 12 päivää sitten kohdanneiden traagisten tapahtumien jälkimaininkina on herännyt kaksi puheenaihetta. Ensimmäinen on ollut japanilaisten esimerkillinen toiminta, josta maanjäristykselle alttiiden maiden pitäisi ottaa mallia: kaupungeissa on oltu siihen rakenteellisesti valmistautuneita, pelastuspalvelu on toiminut nopeasti ja japanilaiset ovat osoittaneet innoittavaa sinnikkyyttä. Toinen aihe, Fukushiman ydinlaskeuma, on sen sijaan vaikeampi.

Japani ottaa varmasti nopeasti opiksi näistä tapahtumista, ja Euroopan on myös otettava nämä opetukset huomioon ja vastatoimemme voidaan jakaa kahteen alueeseen. Ensimmäinen on EU:ssa toimivien ydinvoimalaitosten turvallisuuden varmistaminen. Olen tyytyväinen testaussuunnitelmiin ja haluan korostaa, että jäsenvaltioilla on oltava ydinvoimalaitosten turvallisuutta ja erittäin myrkyllisen ydinjätteen varastoimista koskevat yhteiset säännöt. Se on erityisen olennaista oman maani Irlannin itäisessä vaalipiirissä. Suurin tällaisen aineksen varasto sijaitsee Sellafieldin ydinvoimalaitoksessa Englannissa vain 280 kilometrin päässä Louthin kreivikunnasta.

Toisen vastauksemme pitäisi koskea ydinvoiman tulevaisuutta kokonaisuudessaan. Tähän liittyen on sovittava täydellisestä uusien ydinvoimalaitosten rakentamisen lopettamisesta. Uusiutuvaan energiatuotantoon ja energiatehokkuuden lisäämiseen on investoitava, jotta varmistetaan riittävä energiansaanti EU:ssa.

  Johannes Cornelis van Baalen (ALDE). - (EN) Arvoisa puhemies, tuen suhteista Japaniin vastaavan valtuuskunnan jäsenten Bruno Gollnischin ja Sandra Kalnieten puheita, joissa he osoittivat kunnioitusta ja myötätuntoa japanilaisille. Meidän on kuitenkin myös otettava tapahtuneesta opiksi, ja se tarkoittaa, että tällä mahdollisella ydinkatastrofilla pitäisi olla kansainvälinen ulottuvuus. Kaiken on oltava ehdottoman avointa. Meidän on selvitettävä, miksi Kansainvälisen atomienergiajärjestön varoitusta ei noudatettu. Tästä varoituksesta ei ole keskusteltu lainkaan. Meidän pitäisi selvittää, mitä tapahtui.

Olen samaa mieltä kaikkien niiden kanssa, jotka sanovat, että meidän pitäisi yhdistää jälleenrakennusponnistelumme. Siksi vapaakauppasopimus on erityisen arvokas ja meidän pitäisi tehdä se mahdollisimman pian.

  Mirosław Piotrowski (ECR). – (PL) Arvoisa puhemies, Euroopan parlamentin suhteista Japaniin vastaavan valtuuskunnan jäsenenä haluan ensin ilmaista myötätuntoni ja solidaarisuuteni Japanin kansalle, jota on kohdannut tämä valtava katastrofi. Se on vaatinut lähes 10 000 ihmisen hengen, yli 16 000 ihmistä on kadoksissa ja nämä luvut muuttuvat jatkuvasti. Maanjäristys ja tsunami ovat aiheuttaneet käsittämätöntä tuhoa. Tappioiden arvioidaan olevan jo 300 miljardia Yhdysvaltojen dollaria.

Vaikka Japani ei ole pyytänyt Euroopan unionilta apua, emme voi pysytellä passiivisina tämän suuruusluokan tragedian edessä. Suurinta huolta herättää Fukushiman ydinvoimalaitoksen vaurioituminen. Joidenkin asiantuntijoiden mielestä tilanne on vakava ja voi johtaa Tšernobylin tapahtumien toistumiseen. Puheenjohtajavaltio Unkarin ja Catherine Ashtonin julkilausuma humanitaarisesta avusta ja asiantuntija-avusta pitäisi toteuttaa käytännössä mahdollisimman pian tiiviissä yhteistyössä Japanin hallituksen kanssa.

  Claude Turmes (Verts/ALE). – (DE) Arvoisa puhemies, japanilainen yhtiö Toshiba ja muut ydinvoimalaitoksia rakentaneet kirjoittivat vain 14 päivää sitten mainosesitteisiinsä, että niillä on maailman turvallisimmat ydinvoimalaitokset – ja mehän väitämme myös, että Euroopassa on ehdottomasti turvallisimmat ydinvoimalaitokset.

Mielestäni tämän Japanissa sattuneen äärimmäisen vakavan ja traagisen onnettomuuden pitäisi osoittaa selvästi, miten järjetöntä on verrata ydinvoimalaitoksia tuulipuistoihin, energiatehokkuuteen tai aurinkovoimaan keskusteltaessa ilmastonmuutoksen torjumisesta. Lisäksi ajatus vähähiilisestä teknologiasta on yksinkertaisesti väärä. On nähtävä kaikkien teknologioiden kokonaisriski. Hyvä komission jäsen Oettinger, esitän teille nyt seuraavan konkreettisen kysymyksen: eikö teidän pitäisi nyt sisällyttää energiaa koskevaan etenemissuunnitelmaan 2050 edes yksi skenaario, joka esittää, mitä voidaan saavuttaa yhdistämällä 100 prosenttia uusiutuvaa energiaa ja energiatehokkuus toisiinsa? Se on vähintä, mitä Euroopan unionin kansalaiset voivat odottaa.

Stressitesteistä haluan sanoa, että me kannatamme niitä, mutta niiden on oltava pakollisia ja niiden on oltava eurooppalaisia. Kansalliset viranomaiset manipuloivat ensimmäistä pankkien stressitestiä liikaa niin, että muutama pankki jätettiin pois. Tarvitsimme toisen stressitestikierroksen asian selvittämiseksi. Toinen tärkeä seikka on "riippumaton asiantuntemus". Arevaa edustava Lauvergeon ja E.ON:ia edustava Teyssen, komission Euratom-virkamiehet, Wienin ydinvoima-asiantuntijat ja kansalliset ydinvoiman vahtikoirat ovat todella kaikki puolueellisia. Edes kansalliset viranomaiset eivät myönnä, että puoli vuotta sitten suunnitellut turvallisuustestit eivät ole enää asianmukaisia. Me tarvitsemme siis riippumattomia asiantuntijoita. Muuten on vaarana, että saamme kuulla vain puolueellisia mielipiteitä.

Lopuksi haluan lisätä, että suosittelen teitä komission jäsen Oettinger olemaan varovainen, kun puhutte presidentti Sarkozysta suurena maailmanlaajuisen ydinturvallisuuden puolustajana. Jos olisin te, olisi hieman varovaisempi.

  Sabine Wils (GUE/NGL). – (DE) Arvoisa puhemies, Japania uhkaa yhä ydinreaktorin sulaminen. Fukushiman ydinvoimalaitoksen säteily lisääntyy voimakkaasti. Tämä on jälleen yksi hirvittävä osoitus siitä, miten ydinvoimaa on mahdotonta hallita. Siksi me vaadimme luopumaan välittömästi ydinenergiasta. Ydinenergia tuottaa energiayhtiöille voittoa, mutta onnettomuuden sattuessa hinnan maksavat kansalaiset. Sen vuoksi EU:n täytyy välittömästi esittää ydinvoimalaitostoiminnalle vaatimus pakollisesta vastuuvakuutuksesta. Sen on katettava kaikki terveys-, omaisuus- ja esinevahingot kaikissa jäsenvaltioissa. Euroopan unionin pitäisi lopultakin lopettaa ydinenergian tukeminen ja lakkauttaa Euratomin perustamissopimus. Veronmaksajien miljardeja virtaa yhä vaaralliseen suuren riskin tekniikkaan, kun taas turvalliset vaihtoehdot, kuten uusiutuvat energiamuodot, saavat liian vähän rahoitusta

  Mario Mauro (PPE). - (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kuulijat, minun mielestäni olisi vakava virhe muuttaa tämä keskustelu jonkinlaiseksi nykyajan riskien vastaiseksi oikeudenkäynniksi. Meidän on tunnustettava, että tieteen ja tekniikan ansiosta me elämme pidempään ja paremmissa olosuhteissa ja suhtaudumme tulevaisuuteen luottavaisemmin. Myös elintarviketurvallisuuden, hyvinvointijärjestelmämme ja edistyksellisen maailmamme olosuhteet ovat parempia juuri siksi, että on voitu käyttää ja hyödyntää tiedettä ja tekniikkaa.

Tässä ajattelutavassa on tietysti riskinsä, mutta voimme selvitä niistä, jos pystymme yhdistämään voimamme ja käsittelemään kansainvälisen yhteisön päivittäin kohtaamia ongelmia. Varsinkin kollega Brock oli oikeassa sanoessaan, että meidän on pyrittävä ymmärtämään, että emme vielä tiedä kaikkea eikä meillä kaikesta edistyksestämme huolimatta ole vastausta kaikkiin luonnon ihmisille aiheuttamiin ongelmiin, mistä tämä maanjäristys nimenomaan muistuttaa meitä. On hyvin todennäköistä, että vaikka esimerkiksi sata vuotta sitten Messinassa tapahtunut maanjäristys oli voimakkuudeltaan paljon pienempi, se johti yli 100 000 ihmisen kuolemaan, koska tekniikka ja tiede eivät olleet vielä yhtä kehittyneitä kuin nyt.

Sen pitäisi antaa selvät suuntaviivat tulevaisuudelle: tiede ja tekniikka ovat välineitä, joiden hyödyntämiseen parhaalla mahdollisella tavalla tarvitaan hyvää politiikkaa. Siksi tarvitaan hyvää politiikkaa, jota me teemme toimieliminä yhdessä, jotta voidaan selvittää, onko meillä nyt olemassa ratkaisuja, joilla voidaan siirtyä tämän päivän atomiajasta tulevaisuuteen, vai pitääkö meidän jatkaa näiden välineiden käyttöä pitkällä aikavälillä meidän kaikkien tarvitseman kehityksen tukemiseksi.

Tänään meitä kuitenkin kehotetaan tekemään jotain aivan muuta, erityisesti ryhtymään toimiin hädässä olevien ihmisten auttamiseksi. En ole kuullut puhuttavan tästä paljoakaan täällä parlamentissa, koska me kaikki olemme huolestuneita poliittisesta keskustelusta, johon pyritään vetämään mukaan tulevaisuuden ongelmia, jotka eivät oikeasti liity mitenkään esityslistalla olevaan aiheeseen.

  Daciana Octavia Sârbu (S&D). – (RO) Arvoisa puhemies, Japanin tämänhetkinen kriisi aiheuttaa huolta ydinvoimalaitosten turvallisuudesta kaikkialla maailmassa. Meidän velvollisuutemme on kysyä itseltämme, miten kestäviä ja turvallisia omalla alueellamme olevat ydinvoimalaitokset ovat.

Tulen Romaniasta ja maani kansalaiset ovat aivan oikeutetusti huolestuneita Cernavodăn ydinvoimalaitoksen turvallisuudesta erityisesti siksi, että se on herättänyt lehdistössä viimeaikoina paljon kysymyksiä.

Uskon vakaasti, että Romanian lisäksi myös muissa jäsenvaltioissa suuri yleisö ihmettelee, olisivatko he riittävän hyvin suojattuja, jos tapahtuisi luonnonkatastrofi, joka voisi vaikuttaa ydinvoimalaitoksiin.

Saksa päätti viime viikolla tarkastaa perusteellisesti ydinenergiaa tuottavat järjestelmänsä. Japanin tapahtumien vuoksi on ehdottoman välttämätöntä tarkistaa pikaisesti ydinturvallisuustilanne koko Euroopan unionissa. Kaikkien jäsenvaltioiden pitäisi valvoa näitä voimalaitoksia tiukasti ja kattavasti.

Euroopan komission on varmistettava, että ydinturvallisuusdirektiivi saatetaan asianmukaisesti osaksi jäsenvaltioiden kansallista lainsäädäntöä, ja valvottava näiden voimalaitosten tilaa tiiviisti yhdessä jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa.

Japanin traaginen tilanne tuo jälleen kerran esiin sen, että meidän on tehtävä kaikkemme nopean toiminnan mekanismien luomiseksi, jotta pystymme selviämään katastrofeista.

  Charles Goerens (ALDE). - (FR) Arvoisa puhemies, muutama sana Japanista. Ensinnäkin on tehtävä kaikki mahdollinen japanilaisten kärsimysten lieventämiseksi, sillä he ansaitsevat kaiken myötätuntomme ja solidaarisuutemme.

Toiseksi kahden luonnonkatastrofin – maanjäristyksen ja tsunamin – lisäksi on kolmas katastrofi, joka on ydinvoiman ja siten ihmisen aiheuttama. Kaiken tästä aiheesta sanotun voi tiivistää yhteen sanaan: keskeytykseen. Olemme todellakin keskellä ajattelutavan muutosta, jossa on pohjimmiltaan kyse kahdesta kysymyksestä: mitä pitäisi muuttaa ja mistä voimme aloittaa muutoksen energiantuotannossa?

Voimme olla varmoja siitä, että jos fossiiliset polttoaineet ja ydinenergia loppuisivat, saisimme hyvin nopeasti tarkemman kuvan uusien energialähteiden kehittämismahdollisuuksista. Odotamme, että Euroopan unioni määrittelee uudelleen tätä aihetta koskevan strategiansa. Jotta se toteutuisi, tarvitaan näkemys, tahdonvoimaa ja tarkka etenemissuunnitelma.

  Bas Eickhout (Verts/ALE). - (NL) Arvoisa puhemies, haluaisin aluksi onnitella komission jäsen Oettingeria siitä, että hän sai niin hyvän lähdön. Saitte tosiaankin lentävän lähdön viime viikolla, mutta sen jälkeen näytätte joutuneen alamäkeen. Teidän on kuitenkin todella selvitettävä tämä nyt ja selvennettävä kantaanne, koska te sanoitte, että viime viikolla, että meidän pitäisi käydä keskustelu Euroopasta ja Euroopan tulevaisuudesta ilman ydinenergiaa. Ette ole toistanut sitä sen jälkeen, vaikka juuri sen pitäisi olla nyt keskustelumme aiheena. Monet tutkimukset, tieteelliset tutkimukset ovat toistuvasti osoittaneet, että ympäristötavoitteet on mahdollista saavuttaa ilman ydinenergian käyttöä. Euroopassa selvittäisiin pelkällä kestävällä energialla. Sen pitäisi olla tämänpäiväisen keskustelumme aihe.

Ydinenergian kannattaminen tai vastustaminen on poliittinen valinta. Meidän ei pitäisi joutua perustelemaan, miksi me vastustamme ydinenergiaa. Sitä kannattavien sen sijaan pitäisi perustella kantansa. Siksi stressitesti on tärkeä.

Minulla on teille komission jäsen Oettinger kaksi tärkeää kysymystä. Ensinnäkin, miten kriteerit määritetään? Miten varmistetaan niiden riippumattomuus? Toiseksi: Mitä tapahtuu, jos ydinvoimalaitos ei läpäise stressitestiä? Millaisia seurauksia sillä sitten on?

Puhetta johti
varapuhemies Libor ROUČEK

  Lena Kolarska-Bobińska (PPE). – (PL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, Japanin tapahtumat ovat koskettaneet meitä kaikkia erittäin syvästi. Annamme tunnustusta niille ihmisille, jotka henkensä uhalla pyrkivät selviytymään kolmen samanaikaisesti sattuneen tapahtuman seurauksista. Nämä tapahtumat olivat maanjäristys, tsunami sekä ydinvoimalaonnettomuus. Tämä tragedia on herättänyt vahvaa myötätuntoa, ja näin ollen se on myös käynnistänyt Euroopassa parhaillaan käytävän keskustelun ydinenergian ja Euroopan energiastrategian tulevaisuudesta. Hyväksyimme hiljattain Euroopan energiastrategian aina vuoteen 2020 saakka. Nyt sitä on kuitenkin tietyllä tavalla horjutettu, vaikka hyväksymmekin strategiassa ydinenergian. Toteamme strategiassa, että siihen olisi yksinkertaisesti liitettävä tiukat turvallisuusehdot. Se on kuitenkin hyväksyttävä osa useiden maiden energiavalikoimaa.

Minusta vaikuttaa siltä, että tällä keskustelulla olisi myös parannettava Euroopan laajuista energiayhteistyötä, ja tätä olemmekin vaatineet mietinnössämme. Sen lisäksi, että meidän on nyt parannettava turvallisuusvaatimuksia, meidän on myös lujitettava Euroopan atomienergiayhteisöä ja siirryttävä kohti Euroopan energiayhteisöä. Euroopan komission on vaadittava parempaa yhteistyötä jäsenvaltioiden välillä sekä ydinenergiapolitiikan eurooppalaistamista. Stressitestien ei pitäisi olla vapaaehtoisia. Jotkut maat käyttävät niitä, jos haluavat, ja toiset taas eivät käytä. Tämän on oltava osa rakennelmaa, jonka on loppujen lopuksi oltava yhteinen ydinenergiapolitiikka.

Meidän olisi myös edistettävä uusia tekniikoita. Euroopan koko energiastrategia perustuu hajauttamiseen ja monipuolistamiseen. Tämä on tilanne, joten meidän olisi harkittava pienten ja keskisuurten ydinreaktorien edistämistä. Ne maksavat vähemmän, ne on rakennettu moduuleina, minkä vuoksi niiden turvallisuutta on helpompi testata. Ehkä kansalaiset pitäisivät tätä muotoa hyväksyttävämpänä, koska emme voi poistaa aivan kokonaan tätä energiamuotoa.

  Zigmantas Balčytis (S&D). - (LT) Arvoisa puhemies, Japani on kokenut käsittämättömiä seurauksia luonnonkatastrofin ja ydinonnettomuuden johdosta. Liettuan kansalaiset keräävät aktiivisesti varoja ja yrittävät kaikin mahdollisin tavoin osallistua maan uhrien auttamiseen. Muistamme nyt ja aina Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuuden tuskalliset seuraukset, joista tämän alueen kansalaiset joutuvat kärsimään vielä kolmen vuosikymmenen jälkeen. Japanin katastrofi pakottaa meidät punnitsemaan perusteellisesti ydinenergian turvallisuuteen liittyvää kysymystä. Emme voi hallita luonnonmullistuksia, joten meidän olisi ainakin varmistettava, että luonnonkatastrofit eivät aiheuta lisää ja erityisen tuskallisia ydinkatastrofeja. Kannatan nykyisten infrastruktuurien tarkistamista ja uusien mahdollisuuksien luomista, mutta meidän on analysoitava perusteellisesti Japanin ydinvoimalan tapahtumia, etenkin ottamalla huomioon Tšernobylin tapaus. Meidän on tehtävä päätelmiä ja otettava käyttöön toimia, joiden ansiosta voimme tiukentaa ydinturvallisuutta merkittävästi koko Euroopassa.

  Chris Davies (ALDE). - (EN) Arvoisa puhemies, huoltani ydinvoimateollisuudesta varjostaa huoleni ilmastonmuutoksesta, ja olen nyt sitä mieltä, että ydinvoimalla on suuri merkitys maapallon lämpenemisen torjumisessa. Tämä piti paikkansa ennen Japanin onnettomuuksia, ja se pitää paikkana myös nyt. Meillä on tietenkin vielä opittavaa. Ongelmia on suunnittelussa, riittämättömässä sääntelyssä, riippumattomuus on riittämätöntä, ja tietenkään ydinreaktoreita ei pidä rakentaa maanjäristysalueille.

Me elämme kuitenkin vaarojen maailmassa. Kaikkialla kaupungeissamme on kemiantehtaita, joihin kaikkiin liittyy valtavia potentiaalisia riskejä, mutta me hallitsemme näitä riskejä ja elämme niiden kanssa. Vuosikymmenien saatossa on sattunut hirveitä junaonnettomuuksia, emmekä silti sulje rautateitä niiden vuoksi. Olemme ottaneet tapahtumista opiksemme, ja parannamme turvallisuutta. Näin meidän on toimittava myös ydinteollisuuden kohdalla.

  Romana Jordan Cizelj (PPE). - (SL) Arvoisa puhemies, mikäli aiomme pitää vakavasti kiinni ilmastotavoitteistamme, ydinenergian on oltava edelleen osa energiavalikoimaamme. Sen vuoksi keskustelujemme ei pidä olla ideologisia. Tarvitsemme ennen kaikkea vastauksia lukuisiin kysymyksiin, kuten siihen, mikä oli onnettomuuden pääsyy ja miten se olisi voitu estää. Romahtivatko vastuu-, toimeenpano- ja valvontajärjestelmät? Oliko turvallisuuskulttuuri heikko yhdessä ydinvoimaloista? Mitkä ovat vaihtoehdot säilyttää käytettyä ydinpolttoainetta nykyistä turvallisemmin? Oliko sääntelyviranomainen liian heikko, eikä ryhtynyt ajoissa toimiin? Tässä on muutama esimerkki. Tarvitsemme vastauksia näihin kysymyksiin, ja sen jälkeen voimme ryhtyä vastuullisiin poliittisiin toimiin.

Mitä vastuun ottaminen poliittisista toimista todellisuudessa tarkoittaa? Meidän on saavutettava yhteiskunnallinen yhteisymmärrys hyväksyttävistä tekniikoista, etenkin ydinvoimaloiden roolista. Meidän on varmistettava, että turvallisuuden painottamisen periaatetta noudatetaan. Meidän on laadittava lainsäädäntöpuitteet, joilla voitaisiin tarjota asianmukaiset rahoitusvarat ja inhimilliset voimavarat monimutkaisten tekniikoiden turvalliseen toimintaan. Meidän on edistettävä korkeatasoisen ja riippumattoman ydinenergia-alan ammatin kehittämistä, sitä koskevaa jatkuvaa koulutusta ja taitojen siirtämistä vanhemmilta nuoremmille sukupolville. Meidän on arvioitava sääntelyelinten pätevyyttä ja riippumattomuutta, koska niillä on tärkeä tehtävä turvallisuuskulttuurin varmistamisessa. Lisäksi meidän on varmistettava, että erittäin radioaktiivinen jäte ja käytetty ydinpolttoaine hävitetään turvallisesti.

Lopuksi haluan ottaa esiin yhteiset turvallisuusvaatimukset. Olemme nykyään kaikki samaa mieltä siitä, että tarvitsemme niitä todella, mutta muistelkaa vuotta 2009, kun keskustelimme ydinturvallisuusdirektiivistä. Jopa silloin Euroopan parlamentti vahvisti yhteiset eurooppalaiset vaatimukset, joita neuvosto ei valitettavasti vahvistanut. Tuolloin Euroopan parlamentti osoitti, että se oli ottamassa oikean suunnan. Näin ollen minusta on korkea aika, että Euroopan parlamentille annetaan enemmän toimivaltaa ydinenergia-alalla, ja meidän olisi saatava aikaan toimielinten välinen sopimus, jotta saisimme yhteispäätösvaltuudet.

  Ildikó Gáll-Pelcz (PPE). – (HU) Arvoisa puhemies, haluan ensinnäkin ilmaista syvää myötätuntoni ja toiseksi kunnioitustani Japanin kansalle ja Japanin valtiolle, ja kolmanneksi ilmaisen suurta ihailuani ja arvostustani niille japanilaisille sankareille, jotka työskentelevät parhaillaan voimalassa. On tapahtunut tragedia, joka muistetaan aina Japanin ja maailman historiassa. Tuhon koettelema maa on pyytänyt Euroopan unionilta apua jäsenvaltioiden tarjoaman avun alustavassa koordinoinnissa.

Komission ripeä toiminta oli ilahduttavaa, ja komission jäsen itse asiassa vahvisti, että annamme kaiken mahdollisen tuen Japanille ja tuhoisan maanjäristyksen ja tsunamin seurauksena tilapäisissä majapaikoissa oleskelevalle miltei puolelle miljoonalle ihmiselle. Uskon vakaasti, että tämän lisäksi on tehtävä kaikki mahdollinen katastrofin seurausten ehkäisemiseksi ja elinolojen uudelleenrakentamiseksi. Haluan kuitenkin samanaikaisesti todeta, että ei ole suotuisaa verrata tämänkaltaista tragediaa ja vastaavia tragedioita ydinvoiman käytön kanssa. Tästä huolimatta ydinvoimalat on kuitenkin varustettava mahdollisimman laajalla turvajärjestelmällä, ja niitä on tarkastettava jatkuvasti tiukkojen sääntöjen mukaisesti.

Komission ehdotus järjestää laaja Euroopan laajuinen kuuleminen on myönteinen. Pidän myös tarpeellisena tukea komission laatimia suuntaviivoja, joilla luodaan perusta hyvin toimivalle Euroopan laajuisesti koordinoitavalle turvajärjestelmälle ja joilla turvataan ydinvoiman jatkuva ja turvallinen tuottaminen tulevaisuudessa. Japanilaisten toiminta on esimerkillistä, ja se muodostaa meille ennakkotapauksen. Olen vahvasti sitä mieltä, että he ansaitsevat kaiken tuen. Kiitos, arvoisa puhemies.

  Edit Herczog (S&D). – (HU) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kuulijat, olemme tänään kaikki hieman japanilaisia. Jopa luonnonkatastrofin keskellä meidän on myönnettävä, että ydinturvallisuudella on ihmisen kasvot. Suunnittelu, rakentaminen, toiminta, purkaminen ja nyt Fukushiman ydinvoimalan tapauksessa onnettomuuksien käsittely ovat voimainkoitos ihmisen tietämykselle ja asialle omistautumiselle. Eurooppalainen stressitesti on meille tärkeä askel, jolla suunnittelemme tulevaisuuden varalle jotakin sellaista, jota emme olisi voineet kuvitellakaan. Arvoisa komission jäsen, voimme parhaiten antaa tunnustusta Fukushiman työntekijöille, jos eurooppalaiset asiantuntijat osallistuvat eurooppalaisten ammatillisten ja poliittisten päätösten tekemiseen. Ydinvoimaloiden työntekijöiden olisi osallistuttava siihen, sillä heidän omistautumisensa työlle ja tietonsa ovat välttämättömiä.

On hyvin tärkeää, että ydinenergiaan liittyvää tietoa pidetään yllä ja laajennetaan keskipitkällä aikavälillä, koska se on todellinen turvallisuuden tae. Haluaisin lisäksi kiinnittää huomiota siihen, mitä jäsen Ulvskog totesi. Ydinvoiman tutkimuksen ja kehittämisen on tarjottava vastauksia, jotka ovat parempia kuin nyt, ja niiden olisi kerrottava meille, miten voimme käsitellä ydinjätettä ja sen aina ajankohtaista 60-vuotiasta historiaa. Kiitos, että kuuntelitte.

  Paul Rübig (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, haluaisin kiittää komission jäsen Oettingeria siitä, että hän suhtautui niin vakavasti ja vastuullisesti tähän asiaan.

Meidän olisi harkittava, pitäisikö Länsi-Euroopan ydinalan sääntelyviranomaisten järjestön (WENRA) asemaa muutetaan vastaamaan 27 jäsenvaltiosta koostuvaksi Euroopan sääntelyviranomaista. Meidän olisi pohdittava, olisiko Euroopan atomienergiajärjestö IAEA:n vaatimuksista tehtävä sitovia ja olisiko tälle uudelle sääntelyviranomaiselle annettava toimivalta määrätä voimala suljettavaksi välittömästi, mikäli vaatimuksia ei täytetä. Meidän olisi myös harkittava Euratom-perussopimusten uudistamista keskittymällä turvallisuussäännöksiin sekä ydinvoimalan käytöstä poistamisen ja ydinjätteen loppusijoittamisen kustannusten kattamista koskevan kysymykseen, joka on ratkaistava nyt.

Mielestäni tämä on arkaluonteinen asia. Meidän on käytettävä Euroopassa tilaisuutta hyväksi ja toteutettava vertaisarviointi ja laadittava uusimmat ehdot, jotta kansalaisten terveyttä ei vaaranneta enempää.

  David Martin (S&D). - (EN) Arvoisa suhtaudun tietenkin myötämielisesti ripeään apuun, jota olemme antaneet japanilaisille heidän hätänsä keskellä, ja suhtaudun muiden tavoin myönteisesti japanilaisille osoitettuun myötätuntoon. En voi kuitenkaan olla ajattelematta, että yhteisvastuuta koskevien lausuntojemme aitous on hieman vähentynyt eräiden jäsenvaltioiden toimien myötä.

Olen lukenut sanomalehdistä, että Espanjan hallitus on vaatinut, että Japanista tulevat tavarat tarkastetaan huolellisesti säteilyn varalta ja että Alankomaiden hallitus on kehottanut ahtaajia käsittelemään kaikkia Japanista tulevia kontteja varovasti. Lisäksi olen lukenut, että Ranskan hallitus on vaatinut kaikkien tuontitavaroiden tarkastusta ja että Saksan viranomaiset vaativat, että kaikille Japanista tuleville tuotteille, autot mukaan luettuina, tehdään sattumanvaraisia tarkastuksia. Nämä ovat tuotteita, jotka lähtivät Japanista kaksi tai kolme viikkoa tai joissakin tapauksissa kaksi tai kolme kuukautta ennen maanjäristystä.

Tällaisessa toiminnassa näkyy vähän yhteisvastuuta ja myötätuntoa, ja pyytäisin neuvostolta ja komissiolta, että ne yrittäisivät puhua niille jäsenvaltioille ja kertoa, että mikäli ne todella haluavat ilmaista yhteisvastuuta, niiden ei pitäisi levittää tällaisia kauhutarinoita.

  Fiona Hall (ALDE). - (EN) Arvoisa puhemies, olen yllättynyt siitä, että komission jäsen vaikuttaa niin optimistiselta siinä, että Fukushiman tilanne saataisiin hallintaan muutamassa päivässä, kun taas ydinasiantuntijat ovat puhuneet viikoista ja kuukausista. Samaan aikaan voimala päästää edelleen säteilyä, joka tunkeutuu elintarvikeketjuun ja vedenjakelujärjestelmiin.

Suhtaudun myönteisesti vaatimukseen stressitesteistä, mutta ne eivät ratkaise kaikkein suurimpia ongelmia. Kysymys kuuluu: haluammeko hyväksyä ydinvoiman riskien lisääntymisen maailmassa, jossa monimutkaiset luonnonkatastrofit ja äärimmäiset sääolosuhteet lisääntyvät valtavasti. Ydinreaktoreiden turvallisuutta ei yksinkertaisesti voida täysin taata minkäänlaisten sellaisten laajojen katastrofien sattuessa, joihin liittyy monitasoisia häiriöitä, kuten katkoksia sähkönjakeluun, vedenjakeluun, viestintään sekä kulkuesteitä. Kysymys on juuri tästä: haluammeko todella ottaa tämän riskin, kun meillä on muitakin vaihtoehtoja?

  João Ferreira (GUE/NGL). – (PT) Arvoisa puhemies, meidän olisi ilmaistava nyt täydellistä yhteisvastuuta Japanin kansalaisille, ja mekin esitämme surunvalittelumme maata koetelleen katastrofin uhreille.

Tiedämme, että tämä katastrofi on aiheuttanut vakavia onnettomuuksia Fukushiman ydinvoimalassa, eikä niiden seurauksia voida vielä perinpohjaisesti arvioida. On totta, että voimalan reaktoreiden onnettomuudet johtuivat hyvin epätodennäköisten tekijöiden yhdistelmästä, mutta ne kuitenkin yhdistyivät, ja on mahdollista, että näin tapahtuu uudelleen muissa ydinvoimaloissa.

Meidän on näin ollen otettava opiksemme siitä, mitä Fukushimassa tapahtuu. Se vaatii välitöntä tarkastusta, ja tarvittaessa voimalan turvajärjestelmiin ja erityisesti jäähdytysjärjestelmiin liittyvät päällekkäisyydet on sovitettava yhteen.

On tarpeen arvioida uudelleen nykyisten ydinvoimaloiden sijaintia, erityisesti maanjäristysriskien sekä tsunamiriskin varalta. Tämän lisäksi on kuitenkin myös aloitettava yhteiskuntana laaja keskustelu energiakysymyksestä, nykyisistä ja tulevaisuuden tarpeistamme ja siitä, miten nämä voidaan täyttää, eri energialähteiden riskien, vaikutusten, mahdollisuuksien ja rajoitusten käsittelystä selkeästi ja asiantuntevasti.

  Oreste Rossi (EFD). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, haluan ensin ilmaista syvän osanottoni Japanin kansalle, jota tämä luonnonkatastrofi on koetellut. Oli yllättävää huomata, että Japanin tekniikka ei ole pysynyt niiden tapahtumien tahdissa, joita yhtenään tapahtuu kyseisillä aloilla. Se, että teknisesti vanhentunut ydinvoimala on pidetty toiminnassa, ei varmasti ole merkityksetön asia, ja näiden asioiden olisi pantava meidät pohtimaan Euroopan ydinenergiaohjelmaa.

Emme voi aina antaa itsemme joutua pelon valtaan ja tehdä nyt hätäisiä valintoja. Meidän on saatava aikaan yleinen sopimus siitä, että nykyisistä ydinvoimaloista on tehtävä turvallisia ja että rakenteilla olevia on valvottava. Eurooppa ei voi välttää auttamasta japanilaisia, mutta se ei johdu pelkästään hätätilasta vaan myös mahdollisesta rahoituskriisistä, joka liittyy tähän hirveään luonnonkatastrofiin.

Lyhyellä aikavälillä on ryhdyttävä toimiin, joilla pureudutaan Tokion talouden laskukauden ongelmiin ja niihin todennäköisiin seurauksiin, jotka heijastuvat Japaniin kaikkein lähimpänä oleviin maihin. Meidän ei pitäisi unohtaa, että hallitus oli heikko jo ennen tätä katastrofia ja ilman enemmistöä ylähuoneessa, mikä tarkoittaa sitä, että toimeenpanovallan kriisi saattaisi olla tulossa.

  Angelika Werthmann (NI). – (DE) Arvoisa puhemies, haluan aloittaa puheenvuoroni ilmaisemalla myötätuntoani kaikille niille, joita tämä tuhoisa tilanne on koetellut. Japanin traaginen onnettomuus on johtanut ydinonnettomuuteen, josta kaikki olemme nyt tietoisia. Eurooppa on reagoinut suhteellisen nopeasti ja yhtenäisesti, vaikka tiedetään, että radioaktiivisuus ei tunne maiden rajoja ja että luonto ei tunnista turvallisuusvaatimuksia, olivatpa ne kuinka tiukkoja tahansa. Toivon kaikkien ydinteknologiaa kannattavien olevan tästä samaa mieltä. Olemme nähneet Tšernobylin onnettomuuden – niin kutsutun epäonnistuneen stressitestin – ja nyt olemme nähneet Fukushiman tapauksen. Niiden, jotka kannattavat ydinvoimaa, on aika asettaa ihmisten hyvinvointi ja terveys sekä luonnonympäristö kaikkien taloudellisten etujen edelle. Meidän olisi harkittava ydinvoiman asteittaista käytöstä poistamista ja edistettävä uusiutuvia energiamuotoja.

  Alajos Mészáros (PPE). – (HU) Arvoisa puhemies, Japanin maanjäristyksen jälkeen sattunut tsunami aiheutti suoraan ydinvoimalaonnettomuuden, josta tuli ennen kaikkea turvallisuuskysymys sekä ammatti-ihmisille että kansalaisille. Sen vuoksi tehtiin oikea päätös siitä, että toimiville ydinvoimaloillemme on tehtävä tiukat testit. On käynyt selväksi, että tarvitsemme kokonaisvaltaista ja perusteellista keskustelua saadaksemme aikaan järkevän päätöksen ydinenergian tulevaisuudesta. Meidän on myös oltava tietoisia siitä, että tämänkaltaisen hirveän tragedian jälkeen ihmiset alkavat pelätä entistä enemmän. Juuri tämän vuoksi meidän on varmistettava, että ihmisille annetaan puolueetonta ja väärentämätöntä tietoa ja että turvallisuustoimia tiukennetaan.

Haluaisin kuitenkin korostaa, että Euroopassa ydinvoimaloita koskevat täysin erilaiset ympäristötekijät kuin Japanissa. Eurooppaa eivät uhkaa tsunamivaarat eikä niin voimakas maanjäristys, joten tästä valitettavasta tragediasta ei voi tehdä suoria johtopäätöksiä. Laitoksissamme ollaan valmistautuneita niiden mahdollisiin vaikutuksiin, ja ydinenergia voi jäädä keskeiseksi osaksi energiavarojamme myös tulevaisuudessa. Lopuksi haluan ilmaista myötätuntoani ja kunnioitustani japanilaisille ystävillemme. Kiitos.

  Günther Oettinger, komission jäsen. – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät jäsenet, olen kuunnellut tarkasti puheenvuorojanne, ja halusin kiittää teitä osoittamastanne puolueettomuudesta sekä katastrofin että sen seurausten yhteydessä. Olemme kuulleet yhteisvastuun ja myötätunnon ilmaisuja sekä tarjouksia avusta. Tähän ei ole mitään lisättävää. Tämä kannustaa neuvoston puheenjohtajavaltiota ja komissiota tekemään työn loppuun.

Tässä on yleisesti kysymys katastrofivalmiudesta. Jos ajattelemme Haitin ja Pakistanin tapauksia sekä kaikkia muita hiljattain sattuneita luonnonkatastrofeja, olen sitä mieltä, että komission tiedonanto Euroopan parantuneesta katastrofivalmiudesta, jonka neuvosto hyväksyi viime vuoden joulukuussa, viitoittaa tien eteenpäin. Meidän on parannettava yhteistyötä katastrofivalmiusmenettelyjen puitteissa Euroopan laajuisesti ja osoitettava asianmukaisia taloudellisia resursseja ja inhimillisiä voimavaroja tätä varten sekä ryhdyttävä Euroopan laajuisiin koordinointitoimiin. Minulla ei ole epäilystäkään siitä, että komission jäsen Georgieva esittää joitakin konkreettisia ehdotuksia parlamentille ja neuvostolle tämän vuoden aikana.

Kun otamme huomioon Euroopan energiapolitiikan sekä Japanista saaduista uusista tiedoista opitut asiat, mielestäni meidän on alettava tarkastella rehellisesti tosiseikkoja ja realiteetteja. Otan esimerkiksi Saksan hallituksen ja sen koalitiopuolueet ja muistutan teille, että olen yhden näistä puolueista jäsen. Hallituksemme on ilmoittanut merkittävästä suunnanmuutoksesta. Seitsemän ydinvoimalan toiminta on nyt keskeytetty Saksassa. Tätä toimintaa on arvosteltu siitä, ettei se ole osoittautunut kovin uskottavasti tai että se on ollut tyypillinen osoitus saksalaisten huolesta. Meidän on mielestäni muistettava, että erilaisten näkemysten kunnioittamisen olisi oltava keskustelujen lähtökohta. Haluan ilmaista kunnioitustani parlamentille, joka muutama vuosi antoi selkeän tukensa ydinvoiman käytölle Euroopan energiavalikoimassa mutta joka on epäilemättä alkanut harkita uudelleen kantaansa. Toiseksi haluan ilmaista kunnioitustani EU:n sääntelyvallalle. Olen lukenut uudelleen Euratomin perussopimuksen erittäin huolellisesti, ja olen myös tutkinut tarkoin ydinturvallisuusdirektiiviä, jonka neuvosto ja parlamentti hyväksyivät kesäkuussa kaksi vuotta sitten. Toisessa asiakirjassa esitetään useita virallisia suosituksia perustettavista viranomaisista, tiedotus- ja raportointivelvollisuuksista sekä muista seikoista, mutta siinä ei juuri tarjota minkäänlaisia täsmällisiä materiaalisuosituksia rakentamis- tai käyttötekniikoita varten tai edes kaikkein yleisimpiä selvityksiä.

Mikäli parlamentti ehdottaa Euroopan lainsäädännön laajentamista nyt, olen jokseenkin valmistautunut siihen, ettemme odota jäsenvaltioiden raportteja vuonna 2014 ennen kuin komissiolle esitellään raportti. Haluan sen sijaan painottaa, että tämän direktiivin olisi tultava osaksi jäsenvaltioiden lainsäädäntöä viimeistään tämän vuoden heinäkuussa – tämä olisi jäsenvaltioiden vastuulla – jotta kun Japanista ja kattavista stressitesteistä saadaan lisää tietoja, olisi mahdollista keskustella komission esityksestä ydinturvallisuuden uusista täsmällisistä materiaalivaatimuksista täällä Brysselissä mieluiten ensi vuoden aikana kuin myöhemmin.

On todettu, että minun on toimittava päättäväisesti. Olen kuitenkin eri mieltä asiasta. Aion lähestyä tätä asiaa johdonmukaisesti ja kysyä, mitä toimivaltuuksia EU:n lainsäätäjät ovat ja eivät ole antaneet minulle. Kun jopa nykyisessä ilmapiirissä olen kuullut eräiltä jäsenvaltioiden hallituksilta arvostelua tilanteen ylidramaattisesta arvioinnista ja siitä opittavista asioista ja samalla toiset toteavat, että on korkea aika ryhtyä päättäväisiin toimiin, valitsen mieluiten keskitien. Olen aina tuntenut oloni mukavaksi kultaisella keskitiellä. Kun saa arvostelua molemmilta suunnilta, silloin on ehkä mahdollista saada asiat toimimaan.

Useat Euroopan 143 ydinvoimalasta ovat edelleen toiminnassa kymmenen vuoden kuluttua, ja mikäli nykyiset hallitukset eivät muuta mieltään, useat toimivat edelleen myös seuraavalla vuosikymmenellä, mutta eivät kaikki. Näin ollen on meidän kaikkien etu vaatia kaikkein korkeatasoisinta turvallisuutta, uusia sääntöjä ja riskien vähentämistä entisestään niissä ydinvoimaloissa, jotka ovat edelleen toiminnassa keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.

Toinen asia on se, että oletan uusia ydinvoimaloita rakennettavan Euroopassa jäsenvaltioiden, niiden kansallisten parlamenttien ja hallitusten johdolla. Jos otamme huomioon Italiassa kesäkuussa pidettävän kansanäänestyksen, sitten näemme, mitä on tulossa, ja panen merkille, että Saksan poikkeusta lukuun ottamatta yksikään niistä 13 jäsenvaltiosta, joilla on käytössä olevia ydinvoimaloita, ei ole muuttanut politiikkaansa tässä asiassa. Olen seurannut tiiviisti jäsenvaltioiden hallitusten ja parlamenttien keskustelua sekä keskustelua tiedotusvälineissä.

Meidän on ymmärrettävä, että vaikka tämä on Euroopan laajuinen asia, sillä on myös maailmanlaajuinen ulottuvuus. On myös meidän kaikkien etu varmistaa, että kaikkein tiukimmat vaatimukset eivät koske ainoastaan omia alueitamme vaan myös koko maailmaa, koska loppujen lopuksi ydinvoimaa käytetään kaikkialla maailmassa tulevina vuosikymmeninä. Tästä syystä suhtaudun myönteisesti..

(Välihuomautuksia)

Jäsen Turmes, yritän todella kovasti pysyä rauhallisena ja tasapuolisena. Ehdottaisin, että teette samoin. Kun kehotatte minua olemaan luottamatta presidentti Sarkozyyn, voin vain vastata, että minulla on täysi luottamus siihen, että hän ottaa tämän asian esiin G20-maiden huippukokouksen keskusteluissa. Tämä on itsessään merkittävä onnistuminen. Tästä asiasta keskustellaan foorumissa, johon osallistuu yhdysvaltalaisia, kiinalaisia, venäläisiä ja muiden maiden edustajia, jotka jo toimivat ydinvoimala-alalla, suunnittelevat uusien voimaloiden rakentamista tai jotka ovat antaneet suurille teollisuusyrityksille luvan rakentaa ydinvoimaloita kotimaassaan. Sen vuoksi olen sitä mieltä, että riskien uudelleenarviointi ja tiukemmat turvamääräykset ovat välttämättömyys riippumatta siitä, kannatetaanko ydinvoimaa vai vastustetaanko sitä, koska ydinvoima pysyy osana maailmanlaajuista tulevaisuuttamme.

(Välihuomautuksia)

Nyt ei ole oikea aika palata keskusteluihin, joita on käyty kaksi vuotta sitten. En ole oikea henkilö käsittelemään sitä asiaa. Saatte mielihyvin kertoa näkemyksistänne, kun muut käyttävät puheenvuoroja. Mielestäni ette esitä tätä kysymystä oikealle vastuuhenkilölle.

Haluan palata kysymykseen energiaa koskevasta etenemissuunnitelmasta 2050 ja kuulemastamme arvostelusta siitä, että suunnitelmalla ei edistä riittävästi ja rahoiteta uusiutuvia energialähteitä. Tässä tapauksessa aliarvioitte omien päätöslauselmienne voimaa, vaikka pyrimme seuraamaan näiden päätösten noudattamista ja takaamaan sen. Vain yhdeksässä vuodessa 20 prosenttia uusiutuvista energialähteistä vastaa 35 prosenttia energiantuotannon keskeisellä alalla, jolla näitä kestäviä lähteitä pääosin käytetään. Olemme edistyneet hyvin, kun tuotamme 35 prosenttia sähköstä uusiutuvilla energialähteillä, ja jäsenvaltioilla on tässä osansa. Samalla uusiutuvien energialähteiden odotetaan ohittavan ydinvoiman ja hiilen sähköntuotannossa noin neljän tai viiden vuoden päästä. Tämä tarkoittaa sitä, että olemme tekemässä uusiutuvista energialähteistä kaikkein tärkeimmän sähkön lähteen Euroopassa. Esittelemme omat ajatuksemme ja näkymämme energiaa koskevasta etenemissuunnitelmasta 2050 myöhemmin keväällä. Vuoden 2050 ohella on kuitenkin myös muita merkittäviä päivämääriä, jotka vaikuttavat kaukaisilta. Meillä on väliajan tavoitteet 2025 ja 2030, toisin sanoen sitä ajanjaksoa varten, joka edellyttää investointeja infrastruktuureihin ja tuotantokapasiteettiin juuri nyt. En halua tehdä konkreettisia sitoumuksia tässä vaiheessa, mutta vuoteen 2030 mennessä meidän on varmasti saavutettava enemmän kuin 35 prosenttia uusiutuvia energialähteitä ja saavutettava yli 40 prosenttia, jopa 60 prosenttia tai jotakin niiden väliltä. Jos näin tapahtuu, silloin kukaan ei voi väittää, että uusiutuvia energialähteitä ei ole tuettu riittävästi. Uusiutuvat energialähteet ovat keskeisessä osassa energiavalikoimassa meidän elinaikanamme.

(Rebecca Harmsin keskeytys)

Hyvä jäsen Harms, puhun nyt energiaa koskevasta energiasuunnitelmasta, kun taas te viittaatte hiilidioksidia koskevaan etenemissuunnitelmaan. Ne ovat kaksi eri asiaa. Emme ole alentaneet tavoitteitamme vuodeksi 2020. Ne ovat ennallaan, eli 20 prosentin riippumattomuuden tavoite ja 30 prosenttia, jos muut maat seuraavat esimerkkiä. Tämä on aina ollut parlamentin, neuvoston ja komission kanta, ja tämä on pöydälle jätetty maailmanlaajuinen tarjous. Muutoksia ei ole tapahtunut. Puhumme nyt uusiutuvista energialähteistä, ja siinä aiomme saavuttaa yli 40 prosentin tavoitteen. Olemme näin ollen luoneet perustan sen varmistamiseksi, että energiavalikoima ei ole vain jäsenvaltioita koskeva asia vaan että jäsenvaltiot jakavat vastuusta 50 prosenttia tai hieman enemmän. Toiseksi totean, että olemme myös asettaneet vaatimuksia toissijaisuusperiaatteiden vahvistamisesta ja siitä, miten taloudelliset ja tekniset resurssit olisi laadittava jäsenvaltioissa yhteistyömme avulla.

Hyvä jäsen Turmes, voitte olla varma siitä, että näkymissä tarkastellaan vakavasti ottaen sellaista asiaa, jota on ehdotettu eri elimissä, eli siirtymistä 100-prosenttisesti uusiutuvien energialähteiden käyttöön. Teidän on kuitenkin siinä tapauksessa tarkasteltava lainsäädäntöä ja erityisesti 194 artiklaa, jossa todetaan, että energiavalikoima on jäsenvaltioille kuuluva asia. En pidä Lissabonin sopimusta kiveen hakattuna asiana. Se tarjoaa kuitenkin lähtökohdat toiminnalleni ja määrää jäsenvaltioiden oikeuksista. Näitä oikeuksia valvotaan tarkasti, olipa kyse Berliinistä, Luxemburgista, Pariisista tai Lontoosta.

Minulla on sanottavana viimeinen asia. Olen kuunnellut hyvin tarkasti, mitä jäsen Daviesilla ja jäsen Hallilla oli sanottavana. He kuuluvat molemmat samaan puolueeseen. He ovat molemmat kotoisin samasta jäsenvaltiosta. Olemme kuitenkin kuulleet, että heillä on täysin vastakkaiset näkemykset. Kunnioitan sitä. Kun pieni puolue suuressa maassa kykenee mukautumaan niin erilaisiin mielipiteisiin, jotka nämä kaksi parlamentin jäsentä ovat ilmaisseet, ja kun samainen puolue vastusti ydinenergiaa maassaan ennen vaaleja, mutta voi hyväksyä sen nyt, kun vaalit on pidetty, kunnioitan siitä huolimatta sitäkin päätöstä. Tämä osoittaa kuitenkin myös tämän kysymyksen ekologisen, taloudellisen ja poliittisen ulottuvuuden, minkä vuoksi meillä on aina erimielisyyksiä. Osa prosessista on aina luonteeltaan globaali.

  Enikő Győri, neuvoston puheenjohtaja. − (HU) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, lupaan puhua lyhyesti. Myötätunto ja pää kylmänä pitäminen ovat mielestäni ne kaksi asiaa, joiden olisi ohjattava toimiamme nyt. Myötätunnon kautta voimme auttaa japanilaisia kaikessa siinä, mitä he tarvitsevat. Voimme kuunnella heitä ja ryhtyä toimiin, kun myös he itse näkevät siihen tarvetta, ja kylmää päätä tarvitaan, jotta voimme tehdä omaa tulevaisuuttamme koskevia oikeita päätöksiä ajoissa. Meidän ei pitäisi päättää näin tärkeästä asiasta tapahtumien vaikutuksen alaisena. Meille on selvä yksi asia, jota kukaan tässä istuntosalissa ei ole tänään kiistänyt, ja se on se, että meidän on kaikin keinoin pyrittävä turvaamaan maksimaalinen turvallisuus.

Velvollisuutemme on lisäksi antaa kansalaisille kaikki tiedot, jotta he ymmärtäisivät, mistä keskustellaan ja milloin ja miten päätämme jostakin. On hyvin tärkeää, että teemme johtopäätökset ja otamme asioista opiksemme. Meidän olisi arvioitava tapahtumia olematta hitaita tai hätiköiviä ja antamalla lausuntoja, jotka parin viikon tai kuukauden päästä eivät ehkä enää pidä pintansa. Stressitesteistä puhuttaessa painottaisin yksinkertaisesti, että nykyisen sääntelyn nojalla niiden tekeminen perustuu vapaaehtoisuuteen. Useat teistä ovat maininneet, että oikeusperustaa eli nyt voimassa olevia puitteita, olisi muutettava, ja uskon vahvasti, että Eurooppa-neuvosto ei pitäisi sitä mahdottomana. Asiaa on kehiteltävä ja on tehtävä asianmukaisia ehdotuksia. Ei ole tarpeen kiirehtiä, mutta työt on tietenkin aloitettava.

Komission jäsen Oettinger korosti myös, että energiavalikoima kuuluu jäsenvaltioiden toimivaltaan. Jokainen jäsenvaltio tekee itsenäisen päätöksen siitä, minkälaista energiaa se käyttää energiatarpeidensa täyttämiseen. Puolet jäsenvaltioista, siis puolet laajuudessa mitattuna, käyttää ydinenergiaa. Kun meillä on tarkoituksenmukainen oikeudellinen kehys, pystymme asettamaan turvallisuusvelvoitteet kenelle tahansa, mutta valinnan mahdollisuus ja siihen liittyvä velvollisuus on jäsenvaltioilla. Joka tapauksessa olen tyytyväinen siihen, että komissio kykenee laatimaan kertomuksen heinäkuuhun 2011 mennessä, kuten komission jäsen Oettinger totesi. Lopuksi totean, että puhumme paljon tutkimuksesta ja kehityksestä, jotka ovat myös Eurooppa 2020 -strategian kulmakivi. Tehtävämme on luoda tutkimukselle ja kehitykselle parhaat mahdolliset edellytykset Euroopan unionissa. Meillä on itse asiassa vielä paljon työtä tällä alalla. Tutkimuksen ja kehityksen avulla löydämme varmasti kaikkein turvallisimmat ja ympäristöystävällisimmät energiantuotannon muodot. Pankaamme tiede palvelemaan ihmisiä ja takaamaan ihmisten maksimaalisen turvallisuuden. Paljon kiitoksia, arvoisa puhemies.

  Puhemies. − (EN) Olen vastaanottanut yhden työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan mukaisesti käsiteltäväksi jätetyn päätöslauselmaesityksen.

Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan huomenna (torstaina 24. maaliskuuta 2011).

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 149 artikla)

  János Áder (PPE) , kirjallinen. – (HU) Saanen ensinnäkin ilmaista syvän osanottoni Japanin kansalle ja uhrien omaisille vain 12 päivää sitten sattuneen poikkeuksellisen luonnon- ja teollisuuskatastrofin johdosta. Japanin tragedia muistuttaa meitä siitä, että luonnon- ja teollisuuskatastrofeja voi sattua missä tahansa ja milloin tahansa, jopa Euroopassa. Kysymys on pelkästään siitä, milloin ja missä ne tapahtuvat. Juuri tämän vuoksi mielestäni Euroopan unionin kannalta on tärkeää, että mahdollisen Euroopassa sattuvan katastrofin varalta EU:lla on käytössään tarkoituksenmukainen rahoitusväline, jolla se voi puuttua tilanteeseen välittömästi ja tehokkaasti vahinkojen lievittämiseksi. On selvää, että ennaltaehkäisyyn tähtäävät EU:n toimet ovat hyvin tärkeitä, mutta tällä hetkellä Euroopan unionilla ei ole rahoitusvälinettä, joka voisi täyttää edellä mainitun tarpeen. Voimme vain kuvitella, mitä tapahtuisi, jos katastrofi kohtaisi jonkun jäsenvaltion vaikeassa taloudellisessa tilanteessa. Järkyttävien sosiaalisten ja ympäristöllisten seurausten ohella katastrofi koettelisi vakavasti tällaisen maan taloutta ja myös Euroopan taloutta. Sen vuoksi olen sitä mieltä, että Eurooppa tarvitsee uuden katastrofisuojaohjelman, joka perustuu pakolliseen vastuuvakuutuksen, ja sen kautta alueelle voitaisiin ohjata 4-5 miljardia euroa lisävaroja vuodessa maksuina mahdollisilta saastuttajilta, jotta teollisuusonnettomuuksien varalta voitaisiin myöntää rahoitustukea. Sen lisäksi maksajat voivat myös olla ohjelman edunsaajia sen tuen seurauksena, jota ne voivat hakea esittämällä anomuksen turva- ja ympäristönsuojeluinvestoinneista käyttämättömistä varoista.

  Sergio Berlato (PPE), kirjallinen. – (IT) Kasvava energiantarve edellyttää energiantoimituksen monipuolistamista tarjoamalla vaihtoehtoisia energialähteitä öljylle, kuten uusiutuva aurinko- ja tuulienergia sekä ydinenergialähteet.

Omasta mielestäni energian tuottaminen ydinvoimasta ei ole sellainen aihe, josta pitäisi keskustella silloin, kun tunteet ovat niin voimakkaat kuin ne nyt ovat. Pelkäänpä, että ydinvoiman tavanomaiset vastustajat, jotka saavat usein rahoitusta öljy-yhtiöiltä, pyrkivät käyttämään Japanin tapahtumia hyväkseen ja edistämään Italian energiariippuvuutta öljystä ja sen sivutuotteista. Yli 8 000 ihmistä Italiassa ja yli 350 000 ihmistä koko Euroopassa kuolee joka vuosi palavan öljyn sivutuotteiden aiheuttaman saasteen johdosta.

Lisäksi korostan, että mahdollisten alueiden tunnistamisessa tällä alalla tätä valintaa tukevat asiantuntijoiden laatimat tekniset ja tieteelliset suuntaviivat, joiden ansiosta viranomaiset voivat tehdä tarkoituksenmukaiset valinnat ja varmistaa yleinen turvallisuus ja ympäristön kestävyys. Toivon, että keskustelut öljyn vaihtoehtoisista energialähteistä voidaan käydä tasapuolisesti ja samalla varmistetaan, että Euroopan kansalaiset saavat asianmukaista ja tarkkaa tietoa sellaisen helpon manipuloinnin välttämiseksi, jonka vuoksi olisimme entistä riippuvaisempia epävakaista öljyntuottajamaista.

  Rareş-Lucian Niculescu (PPE), kirjallinen. – (RO) Kollegojeni tavoin haluan osoittaa Japanille ja japanilaisille surunvalitteluni heitä koettelevan tragedian keskellä. EU:n on tuettava Japania kaikin keinoin, joita se voi käyttää käynnistääkseen ja hoitaakseen uudelleenrakennusohjelmia. Olen seurannut keskustelua tiiviisti, mutta minun on todettava, että en voi hyväksyä sitä, että tällainen tragedia käännetään taisteluksi ydinvoimaa vastaan. Ydinvoima on halpa ja ympäristöystävällinen energianlähde, ja teknologian kehitys tekee siitä entistäkin turvallisemman. Esimerkiksi lentokoneturma on yhtä traaginen, mutta en katso, että se antaa meille riittävän syyn epäillä lentokoneiden etuja ja turvallisuutta. Oikea ratkaisu on seuraava: stressitestejä on kannatettava, valvontaa on kannatettava, mutta ydinenergian demonisointia ei pidä kannattaa.

  Kristiina Ojuland (ALDE), kirjallinen. – (EN) Arvoisa puhemies, haluan välittää vilpittömät surunvalitteluni Japanille, jota hirveä luonnonkatastrofi on koetellut viime viikkojen aikana. Euroopan unioni sekä sen jäsenvaltiot tarjoavat tukea Japanille. Euroopan unioni jatkaa kaiken sellaisen tuen antamista, jota Japanin hallitus pitää tarkoituksenmukaisena maan auttamiseksi selviämään tästä hirveästä kriisistä.

Fukushiman ydinvoimalan hälytykset ovat kuitenkin herättäneet yleisen tunnepitoisen keskustelun ydinenergian käytöstä Euroopan unionissa. Kehottaisin kaikkia pohtimaan kantojaan kiihkottomasti ja pitämään mielessä, että autojen käyttöä ei kielletty, kun irlantilainen tiedenainen putosi hänen serkkunsa höyryautosta ja hän jäi sen alle 31. elokuuta 1869.

Sen sijaan meidän olisi otettava opiksemme asioista ja lisättävä investointeja sekä ydinvoiman turvallisuuden takaamiseen ja innovatiiviseen tutkimukseen. Fossiiliset polttoainelähteet ovat ehtyviä luonnonvaroja, ja uusiutuvan energian kehittäminen on edelleen hyvin kokeellisella tasolla. Ydinenergia voisi siis olla ratkaisu tulevaisuudellemme. Jos ensimmäiset luolamiehet olisivat pelänneet tulta, eläisimme edelleen kivikaudella.

  Vladimír Remek (GUE/NGL), kirjallinen. – (CS) Aivan ensimmäiseksi haluan kaikkien muiden tavoin osoittaa myötätuntoani Japanin kansalle, jota koettelivat tuhoisa maanjäristys ja tsunami. Tämän luonnonkatastrofin johdosta tuhannet ihmiset ovat menettäneet henkensä. Kyse on valtavasta menetyksestä. Se on tuhonnut kymmenien tuhansien ihmisten kodit, henkilökohtaiset tavarat ja omaisuuden ja siten muuttanut dramaattisesti heidän elämänsä vuosiksi eteenpäin. Meidän ei pidä unohtaa tätä, vaikka tiedotusvälineet keskittyvät sen sijaan ydinenergiakysymyksiin. Tuhoutuneen Fukushiman voimalan ongelmat miltei jättävät varjoonsa kaiken muun. Haluan kuitenkin todeta tässä pelkoa lietsovien näkymien yhteydessä, että Hiroshimaan ja Nagasakiin pudotetut atomipommit ovat edelleen kaikkein aikojen suurin ydinkatastrofi. Ihmiskunnan suurin uhka on sotilaallinen ydinasevarasto. Useista hyvistä aikeista huolimatta se laajenee, eikä sitä varten ole järjestetty pysyvää ja perusteellista julkista valvontaa, jollainen on järjestetty ydinvoimaloita varten. Sen lisäksi Japanin tapahtumien jälkeen turvallisuusmääräyksiä ja -normeja tiukennetaan varmasti entisestään. Meidän on näin ollen säilytettävä järkevä kanta ja vältettävä kaikenlaisia hätäisiä tai jopa hysteerisiä reaktioita Japanin tapahtumia kohtaan. Tällä hetkellä meillä ei ole vaihtoehtoja ydinvoimalle, joka tarjoaa meille kipeästi tarvittavaa, helposti saatavaa ja päästötöntä energiaa. Olen iloinen siitä, että Tšekin tasavalta, Suomi, Ranska ja muut maat suhtautuvat tähän asiaan realistisesti. Tämä on ristiriidassa sellaisten maiden suhtautumisen kanssa, joissa ydinenergiasta on tullut pelinappula vaaleja edeltävissä taisteluissa siinä määrin, että se on miltei epäeettistä, kun otetaan huomioon Japanin tilanne.

  Joanna Senyszyn (S&D), kirjallinen. – (PL) Haluaisin kommentoida Japanin tilannetta. Humanitaarinen apu Japanille on itsestään selvä ja välttämätön reaktio Euroopan unionilta vastauksena maata koetelleeseen traagiseen katastrofiin. Mielestäni Japanille ja katastrofin koettelemille alueille olisi annettava kaikki tarvittava apu (tekninen, hallinnollinen ja organisatorinen) sekä taloudellista tukea. Hätäavun ohella meidän olisi pohdittava myös järjestelmällisen yhteistyömallin kehittämistä kaikkien sellaisten maiden kanssa, joita uhkaavat erilaiset katastrofit, ja tämä koskee myös niitä maita, jotka eivät ole osa Euroopan unionia. Haluaisin pyytää asiasta vastuussa olevia komission yksiköitä ja neuvostoa tarkistamaan asiaa koskevaa lainsäädäntöä ja laatimaan esityksiä tehokkaiden käytäntöjen vaihdon tehostamiseksi kriisinhallinnan alalla.

Yhä useampi maa, Euroopan unionin maat mukaan luettuina, kärsivät yhä enemmän luonnonkatastrofien seurauksena. Näin ollen on keskeistä harjoittaa pysyvää ja pitkälle kehitettyä kansainvälistä yhteistyötä. On myös tärkeää tarkistaa nykyisiä oikeus- ja sääntelypuitteita, jotka koskevat ydinvoimaloiden turvallisuutta ja suojelua. Tässä yhteydessä haluaisin kiinnittää huomion erityisesti kahteen asiaan, jotka ovat ydinvoimaloiden turvallisuutta koskevan direktiivin täysimääräiseen siirtäminen osaksi kansallista lainsäädäntöä sekä radioaktiivista jätettä koskevan direktiivin hyväksyminen.

  Debora Serracchiani (S&D), kirjallinen. – (IT) Maaliskuun 11. päivänä sattuneen maanjäristyksen seurauksena Japanin kriisin seuraukset ydinturvallisuuteen ja maailmantalouteen ovat ravistelleet Euroopan unionia, joka joutuu jo kamppailemaan Pohjois-Afrikan epävakaan tilanteen vuoksi.

Kannatan päätöksiä, jotka energiaministerit tekivät erityiskokouksessa, joka järjestettiin Fukushiman voimalassa sattuneen onnettomuuden seurausten selvittämiseksi. Luotan myös jäsenvaltioiden päättäväiseen aikomukseen laajentaa stressitestien toteuttaminen Euroopan unionin ulkopuolisiin maihin ja erityisesti sen naapurimaihin. Kun otetaan huomioon eräiden jäsenvaltioiden tekemä tärkeä päätös kieltää ydinvoiman käyttö ja se, että energia-alan kehittämistä koskevat julkiset kuulemiset järjestetään pian, tässä yhteydessä on tärkeää, että komissio raportoi Euroopan ydinvoimaloiden turvallisuustilanteesta, joka voi vaikuttaa jäsenvaltioiden naapurialueisiin onnettomuuden sattuessa.

  Georgios Stavrakakis (S&D) , kirjallinen. – (EL) Minäkin haluan esittää surunvalitteluni ja osoittaa tukeani Japanin kansalle, joka kärsii voimakkaan maanjäristyksen ja tsunamin aiheuttaman katastrofin johdosta. Se vaati tuhansien ihmisten hengen ja sai aikaan mittavia tuhoja. Pääosin tieteen ja tekniikan ansiosta tavanomaisista tärkeistä rakenteista on tietenkin voitu tehdä turvallisia, ja meillä on hyvin tiukat säännöt niiden haavoittuvaisuuden vähentämiseksi. Tästä huolimatta nyt sattunut voimakas maanjäristys ja sitä seurannut katastrofaalinen tsunami, jotka vaativat tuhansien ihmisten hengen ja aiheuttivat poikkeuksellisen laajaa tuhoa, sekä Fukushiman ydinreaktoreihin kohdistunut hyvin vakava tuho edellyttävät sitä, että tarkastelemme uudelleen ja muutamme ydinvoimaloiden turvallisuutta koskevaa yleistä mielipidettä. Ne on sijoitettava ja suunniteltava sellaisten kriteerien perusteella, jotka ovat aivan yhtä poikkeukselliset kuin ovat ne luonnonilmiöt, joiden kohteeksi ne saattavat altistua. Tutkijat arvioivat, että voimakkaita maanjäristyksiä saattaa erittäin todennäköisesti sattua keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Näin ollen politiikkojen ei pitäisi missään oloissa suunnitella ydinvoimaloita rakennettavaksi aktiivisilla maanjäristysalueilla. Maanjäristysalueilla oleville maille on olemassa nykyaikaisia, toteuttamiskelpoisia ja tehokkaita keinoja täyttää energiatehokkuusvaatimukset. Muutoin vaikuttaa siltä, että ihmiselämää käytetään energiaongelman tasapainottamiseen.

  Csanád Szegedi (NI), kirjallinen. – (HU) Haluan ensimmäiseksi ilmaista surunvalitteluni Japanin kansalle Jobbikin, Paremman Unkarin liikkeen sekä koko Unkarin kansan puolesta. Unkarilaiset ovat aina suhtautuneet japanilaisiin läheisellä kiintymyksellä, mikä tekee onnettomuudesta erityisen järkyttävän. Euroopan unionin velvollisuus on auttaa japanilaisia, ja Japanille on annettava kaikki sen tarvitsema apu. Samanaikaisesti on tehtävä johtopäätökset katastrofin seurauksista, jotka osoittavat ihmiskunnalle selkeästi, että luonnosta vieraantunut globalisoitunut maailma on hyvin haavoittuva. Eräässä unkarilaisessa sananlaskussa sanotaan, että viisas ihminen oppii muiden ihmisten vastoinkäymisistä. Euroopan kansojen on opittava tästä katastrofista ja palattava mahdollisimman lähelle luontoa, luonnonmukaisia elintarvikkeita ja luonnollisia energialähteitä sekä suojeltava ympäristöämme tulevia sukupolvia varten.

  Vilija Blinkevičiūtė (S&D), kirjallinen. – (LT) Haluan ensimmäiseksi osoittaa japanilaisille myötätuntoa maata koetelleiden ja useita kuolonuhreja aiheuttaneiden maanjäristyksen ja tsunamin johdosta. Kun otetaan huomioon maanjäristyksen ja tsunamin aiheuttama Fukushiman ydinvoimalan traaginen katastrofi, haluan vedota Eurooppaan, jotta se pohtisi ydinenergian tulevaisuutta ja etsisi vaihtoehtoisia keinoja tuottaa energiaa. Tämän lisäksi arviomme katastrofin vaikutuksista on perustuttava asiantuntijoiden ja ammatti-ihmisten antamaan tietoon ja asiantuntemukseen. Meidän on myös tarkasteltava uusia sähköntuotantovälineitä tieteellisestä näkökulmasta. Japanin tapahtumien pitäisi huolestuttaa kaikkia jäsenvaltioita huolimatta siitä, onko niissä ydinvoimaloita tai ei, koska jos vastaavia katastrofeja sattuu, säteily saattaisi uhata koko Eurooppaa. Venäjän ja Valko-Venäjän aikomukset rakentaa ydinvoimaloita ovat suuri huolenaihe Itä-Euroopan ja etenkin maille. Näiden suunniteltujen ydinvoimaloiden säteilyn vaikutukset ovat vielä suurempi huolenaihe, ja huolta aiheuttaa myös se, noudattavatko naapurimaat kansainvälisiä turvallisuusvaatimuksia. Haluan painottaa, että välittömästi tämän Japanin onnettomuuden jälkeen Saksa sulki ennen vuotta 1980 rakennetut reaktorinsa. Myös energia-asioista vastaava Euroopan komission jäsen on sitä mieltä, että Euroopan olisi pyrittävä luomaan tulevaisuus ilman ydinvoimaloita. Näin ollen, kun olemme arvioineet Eurooppaan kohdistuvaa mahdollista säteilyuhkaa, meidän olisi täällä Euroopan parlamentissa keskusteltava lähellä Euroopan unionin ulkorajoja sijaitsevien ydinvoimaloiden aiheuttamia vaaroja.

  Jarosław Leszek Wałęsa (PPE), kirjallinen. – (PL) Tuhoisa maanjäristys ja tsunami, jotka iskivät Japaniin ja Tyynenmeren alueelle 11. maaliskuuta 2011 ja vaativat tuhansien viattomien ihmisen hengen, olivat meitä kaikkia koskettanut tragedia. Velvollisuutemme on osoittaa vahvaa yhteisvastuuta Japanin kansalle ja hallitukselle sekä ilmaista surunvalittelumme. Velvollisuutemme on myös tarjota humanitaarista, teknistä ja taloudellista apua. Olen hyvilläni siitä, että Euroopan unioni tarjosi tätä välttämätöntä apua miltei välittömästi hyödyntämällä parhaita pelastusjoukkojaan ja kokemustaan katastrofin vahinkojen lievittämisen alalla. Apua on annettava jatkuvasti, kunnes Japanin tilanne vakautuu. Kun otetaan huomioon se levottomuutta herättävä asia, että katastrofi aiheutti erittäin vakavan ydinonnettomuuden, joka vaikutti Fukushiman ydinvoimalaan ja on uusi uhka elämälle ja terveydelle, meidän olisi tarkistettava ja testattava EU:n alueella sijaitsevien ydinvoimaloiden turvallisuus. Huolimatta siitä, että Fukushiman voimalan onnettomuus on meille varoitus, mielestäni sen ei pitäisi aiheuttaa meissä paniikkia tai asenteellisuutta ydinenergiaa kohtaan. Japani on hyvin usein auttanut Euroopan maita katastrofien vaikutusten lieventämisessä käyttämällä laajaa ja arvokasta kokemustaan tällä alalla. Nyt on tullut aika, jolloin meidän on hoidettava tätä tärkeää tehtävää. Olen varma siitä, että tällainen yhteistyö on eduksi uhreille annettavan hätäavun muodossa, mutta sen lisäksi se vahvistaa myös suhteitamme Japanin kaltaisen tärkeän ystävämaan kanssa.

  Joanna Katarzyna Skrzydlewska (PPE), kirjallinen. – (PL) Japaniin iskenyt tuhoisa maanjäristys on hyvin vahva todiste siitä, että yksikään maa, ei edes taloudeltaan pitkälle kehittynyt, ei kykene selviytymään yksin tällaisen valtavan katastrofin traagisista seurauksista. Sen ohella, että me kaikki osoitamme tänään myötätunnon ilmaisuja Japanin kansalle, velvollisuutemme on tarjota apua katastrofin uhreille. Maanjäristyksen kaltainen arvaamaton tapahtuma, joka aiheutti tuhansia uhreja vaatineen tragedian sekä valtavan ydinkatastrofin uhan, edellyttää, että otamme tapahtumasta opiksemme siitä huolimatta, että katastrofi ei vaikuttanut meihin suoraan. Meidän on annettava rehellinen vastus kysymykseen siitä, miten hyvin Euroopan ydinvoimalat on valmisteltu tämänkaltaisiin onnettomuuksiin. Välttääksemme mahdolliset uhat tulevaisuudessa (vaikka ne ovat epätodennäköisiä, ne ovat kuitenkin mahdollisia) ja varmistaaksemme eurooppalaisten turvallisuuden on tärkeää varmistaa Euroopan unionin jäsenvaltioiden ydinvoimaloissa käytössä olevat turvavaatimukset.

  Radvilė Morkūnaitė-Mikulėnienė (PPE), kirjallinen. – (EN) Meidän ei pitäisi rajoittua keskittymään ydinturvallisuuteen pelkästään EU:n alueella, vaan meidän olisi otettava huomioon myös sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevat alueet. EU:n rajalla kehitellään parhaillaan kahta uutta ydinvoimalahanketta, joihin liittyy kokeellisia reaktoreita. Yksi niistä sijaitsee Kaliningradissa ja toinen Valko-Venäjällä, 23 kilometriä EU:n ulkorajalta ja 50 kilometriä Liettuan pääkaupungista.

Molemmat alueet valittiin tuntemattomien kriteerien pohjalta. Avoimuuden puute tässä prosessissa, puutteelliset kuulemiset sekä tiedon jakamatta jättäminen hankkeisiin liittyvien maiden kanssa aiheuttaa vakavaa huolta kummankin hankkeen kohdalla. Työ on jo aloitettu, vaikka kansainväliset ympäristövaikutusten arvioinnit ovat kummankin voimalan kohdalla kaikkea muuta kuin valmiit.

Sen lisäksi on todettava, että välittömästi Japanin tragedian jälkeen Venäjä ja Valko-Venäjä allekirjoittivat sopimuksen, jolla näytettiin vihreää valoa voimalan rakentamiselle Valko-Venäjällä. Tšernobylin ja Fukushiman onnettomuuksista saadut tiedot osoittavat, että radioaktiivisen säteilyn välittömän vaikutuksen alue on 50–55 kilometriä. Onnettomuuden sattuessa yhdelle EU:n jäsenvaltion pääkaupungille koituisi välitöntä vahinkoa. EU:n olisi vaadittava, että nämä kolmannet maat kantaisivat vastuunsa vakavasti ja noudattaisivat tarkoin ydinenergiaan liittyviä kansainvälisiä velvoitteita ja normeja. Toivon, että tulevassa Eurooppa-neuvoston kokouksessa sovittaisiin tarkoituksenmukaisista päätöksistä.

18. EU:n yhteisen uudelleensijoittamisohjelman perustaminen

  Puhemies. − (EN) Esityslistalla on seuraavana keskustelu:

– Rui Tavaresin GUE/NGL-ryhmän puolesta neuvostolle laatima suullinen kysymys EU:n yhteisen uudelleensijoittamisohjelman perustamisesta (O-000042/2011 – B7-0205/2011)

– Nadja Hirschin, Sophia in 't Veldin, Sonia Alfanon ja Nathalie Griesbeckin ALDE-ryhmän puolesta neuvostolle laatima suullinen kysymys EU:n yhteisen pakolaisten uudelleensijoittamisohjelman perustamisesta (O–000045/2011 – B7-0206/2011)

– Manfred Weberin, Simon Busuttilin ja Georgios Papanikolaoun PPE-ryhmän puolesta neuvostolle laatima suullinen kysymys EU:n yhteisen uudelleensijoittamisohjelman perustamisesta (O-000054/2011 – B7-0208/2011).

  Rui Tavares, kysymyksen laatija. − (PT) Arvoisa puhemies, pakolaiset ovat todennäköisesti maailman heikoimmassa asemassa oleva väestöosa, ja heistä heikoimmassa asemassa ovat ne, jotka eivät voi palata kotiinsa eivätkä jäädä kauttakulkumaahan. Yhdistyneiden Kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutettu on esittänyt arvion pakolaisten määrästä: 200 000 pakolaista vuotta kohden. Tiedämme, että Yhdysvallat ja muut toimijat sijoittavat uudelleen puolet kyseisestä määrästä, ja tiedämme, että EU:n osuus on liian pieni: 4 500 vuotta kohden.

Siksi me kaikki pidämme pakolaistragediaa kiireellisenä ja tärkeänä. Kuinka tärkeä se on? Neuvosto itse on jo vastannut tähän kysymykseen. Puheenjohtajavaltio Ruotsi on puhunut 100 000 pakolaisen uudelleensijoittamisesta vuosittain ja puheenjohtajavaltio Belgia sanoi oman toimikautensa lopussa – pääministeri Yves Leterme oli täällä – että pakolaiset kuvastivat Euroopan unionin olemassaolon syytä. Anteeksi, että sanon näin, mutta pakolaiset ovat tärkeitä puheenjohtajavaltio Unkarille historiallisista syistä, koska Unkarin tapaus vuonna 1956 oli kansainvälisen yhteisön ensimmäinen yhteinen yritys sijoittaa uudelleen tuhansia pakolaisia.

Kuinka tärkeä pakolaistragedia on loppujen lopuksi? Valitettavasti meidän on esitettävä tämä kysymys neuvostolle. Miten suuri painopiste pakolaiset ovat neuvostolle? Ovatko he niin kiireellinen asia, että lopultakin allekirjoitetaan paperinpala? Vuosi sitten Euroopan parlamentti äänesti kahden mietinnön puolesta, joista toinen oli yhteispäätös Euroopan pakolaisrahastosta. Suurin osa meistä asettui tärkeän asian taakse: Kreikan kommunisteista brittiläisiin konservatiiveihin. Me teimme läksymme. Vuotta myöhemmin odotamme yhä neuvostoa. Yhteispäätösmenettely on muuttunut yhteispäättämättömyysmenettelyksi. Yhteispäättämättömyysmenettely olisi naurettava, ellei se olisi niin surullinen kyseisten ihmisten kannalta.

Mietintö, jonka me hyväksyimme, sisältää hätätoimia, joita sovelletaan komission vuosittaisten painopisteiden lisäksi. Teimme sen, koska tiedämme, että humanitaarinen kriisi voi puhjeta koska tahansa. Yksi on juuri puhjennut Pohjois-Afrikassa, aivan naapurissamme, eikä meillä ole hätätoimenpiteitä valmiina täytäntöönpanoa varten. Meillä ei ole niitä, koska neuvosto ei valitettavasti ole vienyt yhteispäätösmenettelyä loppuun saakka.

Lisäksi lähtien ensimmäisestä päivästä, jolloin se olisi valmis, meillä olisi hätätoimenpiteiden lisäksi lisää rahaa valtioille, jotka haluavat aloittaa uudelleensijoittamisen, sekä selvät painopisteryhmät jäsenvaltioiden käytettäväksi. Meillä olisi myös kaikki, mitä olemme sisällyttäneet valiokunta-aloitteiseen mietintöön: laatu, nopeus ja uudelleensijoitusyksikön perustaminen Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirastoon.

Neuvoston jäsenet, te – lopettelen puhettani, arvoisa puhemies – olette lainsäätäjiä. Emme voi sanoa neuvostolle miten sen tulee antaa lainsäädäntöä, mutta tällainen pöytälaatikkoveto-oikeus ei auta ketään eikä edistä varsinkaan toimielinten uskottavuutta.

(Puhemies keskeytti puhujan.)

  Nadja Hirsch, kysymyksen laatija. – (DE) Arvoisa puhemies, uudelleensijoittamisohjelma on asia, jonka eteen olemme tehneet kovasti työtä. Olemme käyttäneet siihen paljon energiaa kaikissa ryhmissä. Halusimme yksimielisesti lähettää asiasta selvän viestin. Teimme siitä ensisijaisen tavoitteen yksinkertaisesti sen takia, että aihe on niin tärkeä: kyse on ihmisten elämästä.

Pohjois-Afrikan tilanne ja kehitys merkitsee kuitenkin sitä, että meidän on jälleen kerran saatava aikaan tuloksia hyvin nopeasti. Olemme hukanneet jo yhden vuoden. Olemme hyödyntäneet ajan parhaalla mahdollisella tavalla käynnistääksemme kansalaisia ja yhteiskuntaa koskevan keskustelun, koska tarvitsemme lopulta myös jäsenvaltioiden, alueviranomaisten ja paikallisen väestön tuen, jotta ohjelma otetaan käyttöön myös uusissa jäsenvaltioissa. Keskustelua ja sosiaalista yksimielisyyttä, joka on vähitellen saatu aikaan, ei voida hylätä vain sen takia, että neuvosto ja muut keskeiset toimijat eivät pääse sopimukseen ja ovat ajautuneet umpikujaan. Aihe on liian tärkeä. Olemme käynnistäneet tämän keskustelun liberaaleina, ja tavoitteenamme on tehdä asiasta aito painopiste.

Uskon, että meillä on sopimus kaikkien parlamentin ryhmien kesken. Olemme ilmaisseet kantamme ja odotamme nyt selvää suunnan näyttämistä neuvostolta, niin että asiaa voidaan käsitellä ja että jäsenvaltiot, jotka eivät ole vielä toimineet aktiivisesti, rohkaistuvat myös osallistumaan ohjelmaan. Palaute, jota olemme saaneet keskusteluissamme, osoittaa sen, että kyseiset jäsenvaltiot haluavat tulla mukaan. Sen takia Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmän tärkein pyyntö – vaikka uskonkin voivani puhua kaikkien ryhmien puolesta, koska yhteistyön taso oli todella erinomainen – on se, että asia pitäisi asettaa painopisteeksi ja keskustelua, jota olemme käyneet laajalla sosiaalisella tasolla, pitäisi edistää eikä sitä saa vaarantaa lykkäämällä asiaa jatkuvasti.

  Georgios Papanikolaou, kysymyksen laatija. – (EL) Arvoisa puhemies, sen jälkeen mitä kollegani sanoivat minäkin haluaisin sanoa, että ensinnäkin, arvoisa ministeri, lähes vuosi sen jälkeen kun tämä parlamentti antoi päätöslauselmansa, joihin panostettiin paljon, Syyriaan lähetettiin valtuuskunta samasta syystä ja me yritimme saada mahdollisimman monta jäsenvaltiota osallistumaan pakolaisten uudelleensijoittamisohjelmaan; kuitenkaan, kaikesta siitä huolimatta emme ole vieläkään tehneet mitään. Vaikka neuvoston puolella onkin muodollisia ongelmia ja myös parlamentti on otettava mukaan, me olemme täällä etsimässä ratkaisuja. Se on tarkoituksemme.

Viittaamme ohjelman humanitaariseen ulottuvuuteen, mutta viittaamme myös EU:lle tarjottuun välineeseen, niin että se voi harjoittaa ulkopolitiikkaansa entistä tehokkaammin. Eikö väline olisikin tärkeä väline nyt Catherine Ashtonin käsissä, jos hän olisi Pohjois-Afrikassa ja voisi viitata ohjelmaan, josta olemme päättäneet?

Luonnollisesti viittaamme maailmanlaajuisiin tarpeisiin. Meidän on kuitenkin toki ymmärrettävä, että ohjelma on nyt ovellamme. EU:ta pyydetään toimimaan johtajan roolissa Välimerellä. Arvoisa ministeri, meidän on käynnistettävä tämä ohjelma ja jatkettava sen kanssa sinnikkäästi ja meidän on ymmärrettävä, kun keskustelemme vuoden 2013 jälkeisistä määrärahoista, että ohjelmaa varten on resursseja vuoteen 2013 saakka ja, jos tuhlaamme vielä aikaa, emme voi enää käyttää niitä resursseja ja varoja.

Saanen muistuttaa teitä lopuksi, arvoisa ministeri, ehdotuksesta, jonka teimme silloin ja johon me Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ryhmässä palaamme yhä uudestaan, eli pakolaisten uudelleensijoittamisohjelmasta. Emme voi odottaa enää uutta Lampedusaa, arvoisa ministeri, ennen kuin ymmärrämme sen, miten välttämätön tämä aloite on ja että meidän on edettävä sen kanssa täyttä höyryä.

(Suosionosoituksia)

  Enikő Győri, neuvoston puheenjohtaja. − (HU) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, Euroopan parlamentti käsitteli kolmea pakolaisten uudelleensijoittamista koskevaa kysymystä Eurooppa-neuvostolle. Kiitän paljon kolmea kysymyksen laatijaa niiden näkökohtien yksityiskohtaisesta esittelystä, jotka saivat heidät laatimaan kysymykset. Kaikki kysymykset liittyivät komission ehdotukseen, jolla pyritään tarkistamaan päätöstä Euroopan pakolaisrahaston perustamisesta kaudeksi 2008–2013. Asia koskee Euroopan unionin yhteistä uudelleensijoittamisohjelmaa. Uskon, että tämä keskustelu osoittaa myös Euroopan parlamentin syvän huolen eniten apua tarvitsevien ihmisten puolesta. Siksi kiitän ensinnäkin parlamentin jäseniä siitä, että he ovat kiinnittäneet paljon huomiota pakolaisten tilanteen ratkaisemiseksi. Kuten myös Rui Tavares huomautti, puheenjohtajavaltio Unkarilla, jolla on perintönään vuoden 1956 vallankumous ja sitoumus siihen, on moraalinen velvollisuus saavuttaa edistystä Euroopan unionin yhteisen uudelleensijoittamisohjelman alalla.

Pohjois-Afrikan kriisi, johon useat teistä viittasivat, on osoittanut tarpeen perustaa hyvin toimiva yhtenäinen eurooppalainen turvapaikkajärjestelmä. Yhdyn Euroopan parlamentin kantaan, jonka mukaan Euroopan unionin on kannettava vastuunsa pakolaisten tilanteen ratkaisemisessa, jos se haluaa säilyttää johtavan asemansa humanitaarisen avun jakamisessa. Saanen kertoa teille viimeisimmät tiedot siitä mihin suuntaan pakolaisten tilanne Libyan rajalla kehittyy tällä hetkellä. Kävin Tunisian ja Libyan rajalla maaliskuun alussa. Tuolloin sinne saapui tuhat pakolaista joka tunti, useimmat heistä siirtotyöläisiä, joille pääsy kotiin, paluumuutto, oli tärkein asia. Heistä kaikista vaikeimmassa tilanteessa olivat ne, jotka olivat saapuneet ilman minkäänlaisia papereita tai asiakirjoja. Kansainväliset avustusjärjestöt huolehtivat heistä siellä. Heidän määränsä kasvoi; heidän paluumuuttoaan ei sinänsä pystytä ratkaisemaan, ja sen takia nyt on todellakin pohdittava uudelleensijoittamisjärjestelmää. Tänään tai pikemminkin eilen ja tänään Unkarin ulkoministeri János Martonyi on ollut toisella puolella, Libyan ja Egyptin rajalla. Hänen vierailunsa päätarkoituksena oli tutustua pakolaistilanteeseen. Hän meni rajalle ja tapasi siellä Egyptin viranomaisia. Tilanne siellä, kyseisellä osuudella, on nyt muuttunut. Kyseisellä rajaosuudella Libyasta ei ole tullut pakolaisia kolmeen päivään.

Tällä hetkellä siellä on noin 200 ihmistä, joiden pitäisi voida osallistua uudelleensijoittamisohjelmaan. Toisia, jotka ovat saapuneet tähän saakka, evakuoidaan parhaillaan eli Egyptin viranomaiset auttavat heitä palaamaan kotiinsa, itse asiassa EU:n jäsenvaltioiden tuella. János Martonyi on muuten keskustellut myös Bengasin kansallisen siirtymäajan neuvoston ulkoministerin kanssa sekä Egyptin sisäministerin kanssa saadakseen yleiskuvan pakolaistilanteesta. Korostaisin yhteisessä eurooppalaisessa turvapaikkapolitiikassa sitä, että me teemme kaikkemme luodaksemme yhteisen politiikan ja järjestelmän, jonka perustana on vuoden 1951 Geneven pakolaisyleissopimuksen ja muiden kansainvälisten yleissopimusten täysimääräinen soveltaminen ja jossa noudatetaan Eurooppa-neuvoston Tukholman ohjelmassa tekemiä sitoumuksia. Puheenjohtajavalio Unkari on sitoutunut edistämään pakolaispaketin ehdotuksia. Sen osoittaa myös se tosiasia, että viime viikolla jäsenvaltioiden antaman luvan perusteella olemme valmiit aloittamaan välittömästi epäviralliset kolmikantaneuvottelut turvapaikanhakijoiden aseman määrittelyä koskevasta direktiivistä saavuttaaksemme tavoiteajankohdan 2012.

Kiitän teitä vielä kerran tammikuun keskustelusta, jonka puheenjohtajana toimin tätä aihetta käsiteltäessä. Silloinkin vastasin Euroopan parlamentin jäsenten kysymyksiin. Korostaisin sitä, että neuvosto, joka tunnustaa uudelleensijoittamisen merkityksen kestävänä ratkaisuna pakolaisille, oli tyytyväinen päätökseen perustaa yhteinen EU:n uudelleensijoittamisohjelma sekä siihen liittyvään komission ilmoitukseen, jonka komissio esitti syyskuussa 2009. Kyseiset aloitteet ovat peräisin sopimuksesta, jonka Eurooppa-neuvosto teki Euroopan maahanmuutto- ja turvapaikkasopimuksen yhteydessä syyskuussa 2008, mikä tarkoittaa sitä että henkilöiden uudelleensijoittaminen Yhdistyneiden Kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutetun suojeluksessa Euroopan unionin alueelle voisi edetä toistaiseksi vapaaehtoiselta pohjalta.

Konkreettisena esimerkkinä korostaisin neuvoston päätelmiä heinäkuulta ja marraskuulta 2008. Niissä EU:n jäsenvaltiot sitoutuivat sijoittamaan uudelleen alueelleen Irakin pakolaisia tai pikemminkin me kannustimme niitä tekemään niin. Syyskuussa 2009 neuvosto käynnisti yksityiskohtaisen tutkimuksen ehdotuksesta muuttaa päätöstä Euroopan pakolaisrahaston perustamisesta. Vuoden 2010 ensimmäisellä puoliskolla Euroopan parlamentin kanssa pidettiin useita epävirallisia kokouksia. Jäsenvaltiot, jotka osoittivat suurta joustavuutta, hyväksyivät Euroopan parlamentin ehdotuksen lähes kokonaan saavuttaakseen yhteisen tavoitteen, joka on entistä paremman ja joustavamman järjestelmän perustaminen komission ehdotusten mukaisesti. Kuten parlamentin jäsenet aivan oikein huomauttivat kysymyksissään, Eurooppa-neuvosto ja Euroopan parlamentti pääsivät sopimukseen päätöksen poliittisesta sisällöstä edellä mainitun epävirallisen kokouksen tuloksena. Neuvosto tuki esimerkiksi yhtä parlamentin tärkeimmistä ehdotuksista eli sitä, että luodaan mekanismi, jolla kannustetaan uusia jäsenvaltioita liittymään uudelleensijoittamisohjelmaan muun muassa rahoitusvälineiden avulla. Neuvosto ei kuitenkaan voinut tukea Euroopan parlamentin ehdotusta, jonka mukaan EU:n yhteiset vuosittaiset uudelleensijoittamista koskevat painopisteet hyväksytään perussopimuksen 290 artiklan mukaisesti soveltamalla delegoituihin säädöksiin liittyvää menettelyä.

Neuvoston ja komission kanta on sama tässä asiassa. Yhteisvastuuta ja maahanmuuttovirtojen hallintaa koskevan yleisohjelman suunnittelukausi asettaa tiukat määräajat, ja tehokas suunnittelu voidaan toteuttaa täytäntöönpanosäädöksillä. Lisäksi neuvosto yhtyi komission näkemykseen, että vuosittaisten uudelleensijoittamista koskevien painopisteiden määrittely on luonteeltaan täytäntöönpanoa, koska periaatteessa se merkitsee sitä, että päätöksen yksityiskohtaisia sääntöjä sovelletaan erityistilanteisiin. On valitettavaa, että neuvosto ja Euroopan parlamentti eivät päässeet ehdotuksesta sopimukseen tasolla, joka olisi mahdollistanut EU:n yhteisten uudelleensijoittamista koskevien painopisteiden määrittelyn kullekin vuodelle.

Emme kuitenkaan saa unohtaa, että uudelleensijoittaminen on toimia, joita tuetaan nykyisestä Euroopan pakolaisrahastosta kaudella 2008–2013. On totta, että ehdotettujen muutosten perusteella uudelleensijoittamisohjelmaan ensimmäistä kertaa osallistuvat jäsenvaltiot saisivat suurempaa taloudellista tukea ja että olisi mahdollista määritellä uudelleensijoittamiseen tarkoitetut maantieteelliset alueet sekä kansallisuudet, jotka tarvitsevat uudelleensijoittamista kunakin vuonna. Nytkin jäsenvaltiot saavat kiinteään 4 000 euron rahamäärään jokaisesta uudelleenasutetusta henkilöstä, joka kuuluu johonkin päätöksessä määriteltyyn henkilöryhmään. Mikään ei kuitenkaan estä jäsenvaltioita, jotka eivät ole osallistuneet aikaisemmin, käynnistämästä uudelleensijoittamistoimintaa nykyisen ohjelman puitteissa. Minulla on ilo kertoa, että myös Unkari liittyy tähän ohjelmaan ensi vuonna ja on valmis osallistumaan uudelleensijoittamisohjelmaan.

Lopuksi korostaisin sitä, että neuvosto on luonnollisesti edelleen halukas harkitsemaan kaikkia ehdotuksia, jotka voidaan panna täytäntöön, ja tarjoamaan molemmin puolin hyväksyttävää ratkaisua ratkaisemattomiin kysymyksiin tässä asiassa. Komission ehdotusta noudatteleva tavoitteemme on tehdä olemassa olevista mekanismeista entistä joustavampia ja tehokkaampia. Haluaisin kovasti, ettei tämä erittäin tärkeä asia jää taas uuden oikeudellista tulkintaa koskevan kysymyksen vangiksi. On lukemattomia kysymyksiä, joissa erittäin tärkeät asiat ovat jääneet "täytäntöönpanosäädös" vai "delegoitu säädös" -ongelman vangiksi, ja haluaisin nähdä näissä asioissa myönteistä kehitystä Unkarin puheenjohtajakaudella. Paljon kiitoksia.

  Agustín Díaz de Mera García Consuegra, PPE-ryhmän puolesta. – (ES) Arvoisa puhemies, en usko kenenkään yllättyvän, kun sanon jälleen, että solidaarisuudesta pakolaisia ja asuinseudultaan siirtymään joutuneita henkilöitä kohtaan pitäisi tulla EU:n politiikan perustekijä turvapaikka- ja maahanmuuttokysymyksissä.

Kyse ei ole kuitenkaan vain solidaarisuudesta niitä kohtaan, jotka tulevat heikoista ja epäsuotuisista yhteiskunnista, vaan myös niitä jäsenvaltioita kohtaan, jotka maantieteellisen asemansa, kulttuurinsa tai kielensä takia kärsivät suuremmista paineista tässä suhteessa.

Vaikka suojelua koskevien hakemusten ja maahanmuuttajien määrä on alhainen joissakin valtioissa, on monia muita valtioita, jotka eivät selviä yksin jokapäiväisestä paineesta rajoillaan.

Euroopan parlamentin hyväksyttyä toukokuussa 2010 mietinnöt, jotka koskevat komission tiedonantoa unionin uudelleensijoittamisohjelmasta ja Euroopan pakolaisrahaston muuttamisesta, odotamme edelleen sitä, että neuvosto saattaa päätökseen yhteispäätösmenettelyn.

Tällä hetkellä 10 jäsenvaltiossa toteutettavat pilottihankkeet ovat pisara meressä, joka meidän on vielä ylitettävä.

Eteläiset jäsenvaltiot ovat olleet kovan paineen alla, erityisesti sen jälkeen kun kansanliikkeet syntyivät Egyptissä ja Tunisiassa ja sota alkoi Libyassa.

Lampedusa, jossa on 5 000 asukasta, on vastaanottanut lähes 6 000 maahanmuuttajaa konfliktin alkamisen jälkeen.

Edellä mainitut pilottihankkeet ovat täysin riittämättömiä eivätkä ne juuri auta lievittämään painetta, joka kohdistuu jo nyt Italiaan ja Maltaan mutta lähitulevaisuudessa muihinkin Välimeren valtioihin.

Koko unionin on autettava kyseisiä valtioita. Neuvoston on ylitettävä esteet, jotka nyt estävät Euroopan uudelleensijoittamisohjelman täytäntöönpanon ja torjuttava sen estävät vähemmistöt. Suuret väestön siirtymiset ja muutot vaikuttavat koko unioniin eivätkä vain yhteen osaan.

Lopettelen puhettani, arvoisa puhemies. Viime viikolla pyysin Euroopan parlamentin läsnäoloa Libyan rajoilla ja toistan nyt tuon pyynnön. Ei riitä, että 10 kollegaa on viettänyt viime viikon Egyptissä: meillä on oltava valmiudet arvioida humanitaarinen tilanne itse.

  Claude Moraes, S&D-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, tänään tässä salissa me kuulemme selvästi erittäin voimakkaan puoluerajat ylittävän pyynnön, että neuvosto tekisi kaiken mahdollisen jotta pakolaisten uudelleensijoittaminen toteutuisi.

Pakolaisten uudelleensijoittaminen ei ole sama asia kuin taakan jakaminen. Samalla kun haluamme kehittää yhteistä turvapaikkajärjestelmää, pyydämme nyt poistamaan esteet, jotka nakertavat Euroopan uudelleensijoittamisjärjestelmän uskottavuutta, jos huolehditaan vaikka 4 000 pakolaisesta koko Euroopan unionissa verrattuna lukuihin, joita näemme Yhdysvalloissa ja Kanadassa. Ei unohdeta sitä, että suurin osa maailman siirtymään joutuneista ihmisistä tulee kehitysmaihin. Pohjois-Afrikan opetus on se, että kaikki nämä ihmiset siirtyvät valtioihin, jotka eivät selviä taakasta.

Neuvoston on avattava solmu, niin että meillä on uskottava uudelleensijoittamisjärjestelmä. Pyyntö, jonka esitämme tänä iltana neuvostolle, tulee kaikilta puolueilta.

Puhetta johti
varapuhemies Rainer WIELAND

  Nathalie Griesbeck, ALDE-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisat puhemies ja Enikő Győri, minulla on yksi luku, yksi havainto ja yksi kysymys. Yksi luku: maailmassa on yli 10 miljoonaa pakolaista. He ovat haavoittuvia ihmisiä, uhan alla eläviä naisia, lapsia ja ilman huoltajaa olevia alaikäisiä. Kyse on vakavasta kriisistä, johon meidän on annettava vastauksia, jotka osoittavat sitoumuksemme ihmisoikeuksiin.

Yksi havainto: parlamentti hyväksyi asian vuosi sitten, ja yhdyn kollegoihini ja pyydän teitä, Enikő Győri, panemaan merkille parlamentissa tästä asiasta vallitsevan vahvan yksimielisyyden.

Yksi kysymys: En halua uskoa, että neuvosto on jotenkin kyyninen, mikä saa sen hyödyntämään yhteispäätösmenettelyn pysäyttämiseksi sitä tosiasiaa, että ensimmäisellä käsittelyllä ei ole määräaikaa. Miten sitten olisi eritttäin kiireellinen uudelleensijoittaminen? Enikő Győri, asia ei voi odottaa vuoteen 2012.

Kehotan jäsenvaltioita luopumaan skitsofreniasta, joka saa ne omaksumaan lujan ja johdonmukaisen kannan puheissa, samalla kun ne puolustavat sen vastakohtaa siinä vaiheessa kun säädöskehys alkaa muotoutua, miltä täällä nyt näyttää. Niiden on vastattava pakottavaan tarpeeseen, maailmamme tarpeeseen.

  Timothy Kirkhope, ECR-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, puhun entisenä Yhdistyneen kuningaskunnan maahanmuuttoministerinä. Ei ole epäilystäkään siitä, että heikossa asemassa olevien ja aitoa turvapaikkaa etsivien henkilöiden suojelu, erityisesti maailman viimeaikaisten tapahtumien jälkeen, on erittäin tärkeää ja painopiste tälle parlamentille, ja toivoakseni vielä tärkeämpää neuvostolle.

Yhdistynyt kuningaskunta on muiden jäsenvaltioiden tapaan suorittanut tähän saakka osansa pakolaisten uudelleensijoittamiseksi kansallisilla uudelleensijoittamisohjelmilla, mutta on erittäin tärkeää, että me keskustelemme koordinoidusti, yhteistyöhaluisesti ja avoimesti siitä, miten voimme sovittaa parhaiten yhteen eniten apua tarvitsevien ihmisten avustamisen ja niiden jäsenvaltioiden tilanteet, jotka ovat jo ylikuormittuneet kansallisine painopisteineen. Olen kuitenkin varovainen sen suhteen, että alan ohjelmilla ei saa murentaa valtion oikeutta määrätä omasta politiikastaan.

Tarvitsemme myös yhteistyötä ja viestintää Euroopan parlamentin ja neuvoston välillä, enemmän toimintaa neuvostolta ja enemmän päättäväisyyttä neuvostolta. Haluaisin sen vakuuttavan, että se aikoo tiedottaa Euroopan parlamentille säännöllisesti siitä, miten se etenee ja jos tai miten Pohjois-Afrikan viimeaikaiset tapahtumat muuttavat tahtia ja prosessia. Haluaisin myös tietää tuottavatko taakan lisäykset tulevaisuudessa ehdotuksia pakollisista pakolaiskiintiöistä uudelleensijoitettavaksi jäsenvaltioihin. Pyydän teitä neuvostossa jatkamaan asian käsittelyä.

  Franziska Keller, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, uudelleensijoittaminen on tärkeä väline pakolaisten käsittelyssä. Toiset valtiot kuten Yhdysvallat sijoittaa uudelleen alueelleen tuhansia pakolaisia joka vuosi. Uudelleensijoittaminen on tarkoitettu ihmisille, jotka eivät ole päässeet tai yrittäneet päästä Euroopan unioniin hakemaan turvapaikkaa täältä, joten kaikille valtionpäämiehille, jotka jatkuvasti sanovat, että meidän pitäisi puuttua maahanmuuttoon siellä mistä maahanmuuttajat tulevat ennen kuin he päätyvät Euroopan unioniin, tämän pitäisi olla täydellinen väline.

Kuitenkin EU:sta huolimatta valtiot, jotka ottavat vastaan paljon pakolaisia, kuten Pakistan ja Syyria, ovat paljon köyhempiä kuin mikään EU:n jäsenvaltioista. Koska kyseisissä valtioissa ei ole vastaanottotiloja, monien pakolaisten on kestettävä sietämättömiä olosuhteita. EU voi ja sen pitää auttaa niitä. Irakin pakolaisten sijoittaminen uudelleen EU:hun on osoittanut, että se toimii. Hyväksyttyjen Irakin pakolaisten määrä oli kuitenkin naurettavan pieni.

Paljon useammat kansainvälisesti tunnustetut pakolaiset tarvitsevat oikeudenmukaisen mahdollisuuden uuteen elämään, ja minusta on uskomatonta, että neuvosto ja komissio yrittävät estää parlamenttia harjoittamasta parlamentaarisia oikeuksiaan. En voi hyväksyä sitä, kun te sanotte, että me viivytämme prosessia: me yritimme vain panna täytäntöön normaaleja parlamentaarisia oikeuksiamme. Mielestäni te, neuvosto, viivytätte prosessia, kun ette anna meille kyseisiä oikeuksia. Se ei ole vain oikeutemme vaan velvollisuutemme vaaleilla valittuina eurooppalaisten edustajina.

Haluaisin tietää käytännön tarkan aikataulunne, jonka mukaan kohtaamanne vaikeudet voitetaan. Oletteko henkilökohtaisesti sitoutunut ottamaan tämän asian esityslistalle mahdollisimman pian? Menetämme aikaa joka päivä.

On olemassa muita välineitä, jotka olisivat erittäin hyödyllisiä nykytilanteessa. Uudelleensijoittamisella voisi olla merkitystä pitkällä aikavälillä, kun käsittelemme Pohjois-Afrikan tilannetta, mutta meillä on myös muita välineitä, joita ei ole käytetty. Esimerkiksi tilapäistä suojelua koskeva direktiivi tai pakolaisten sisäinen jakaminen. Kyseiset välineet ovat olemassa mutta niitä ei ole käytetty. Se antaa minulle vaikutelman, että jäsenvaltiot eivät halua suojella ihmisoikeuksia, että ne ovat arkoja, kun on kyse kansainvälisestä suojelusta. Haluaisin tietää miten te yritätte toteuttaa yhteisen turvapaikkajärjestelmän vuoteen 2012 mennessä, koska se vaikuttaa minusta varsin myöhäiseltä ajankohdalta.

  Csanád Szegedi (NI). – (HU) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, kun puhumme nykyään maahanmuutosta, meidän on tietysti aloitettava analysoimalla Pohjois-Afrikan tilannetta. Toisaalta on myönteistä, että pohjoisafrikkalaiset ovat tunteneet demokratian tuulen, mutta toisaalta on valitettavaa, että monet kuolevat näinä päivinä ja jopa näinä tunteina. Lapset, naiset ja viattomat siviilit. Täytyy lisätä, että se on vain lyhyen aikavälin vaikutus. Loppujen lopuksi maahanmuuton kielteinen vaikutus näkyy vasta pitkällä aikavälillä. Ajatellaan vaikka sitä yksinkertaista tosiasiaa, että lähes puoli miljoonaa ihmistä, pakolaista on lähtenyt Libyasta viime päivinä. Kyseisten pakolaisten uudelleensijoittamisesta tekee erityisen vaikeaa se, että Länsi-Eurooppa on täynnä. Itä-Euroopassa romanien suuri määrä ja etninen osuus tekee uusien maahanmuuttajien vastaanottamisesta vaikeaa. Länsi-Euroopassa sama koskee mustan Afrikan ihmisiä tai arabeja.

Kysyn kuitenkin seuraavan kysymyksen: mitä jos sijoitamme kyseiset ihmiset Eurooppaan? Mitä sen jälkeen tapahtuu? Kuka tarjoaa heille työtä? Entäpä sosiaaliset jännitteet? Entäpä uskonnolliset, etniset ja kulttuuriset jännitteet? Nykyisessä tilanteessa on järjetöntä sijoittaa Eurooppaan lisää maahanmuuttajia pakolla. Syy siihen, että tämä prosessi, liberaali rakenne, on pysähtynyt, on se, että maahanmuuton käsite on periaatteessa virheellinen. Voisivatko liberaalit parlamentin jäsenet miettiä sitä miten vähän heitä on paikalla tässä salissa keskustelussa, joka on niin tärkeä heille? Miksi liberaalien ryhmästä on läsnä vain yksi tai kaksi parlamentin jäsentä. Häpeäisitte. Älkää edes kuvitelko saavuttavanne tavoitteitanne, jos osallistutte täysistuntoihin noin vähäisellä aktiivisuudella. Euroopan pakolaisrahastoa pitäisi sen sijaan käyttää luomaan toimeentulomahdollisuuksia pohjoisafrikkalaisille ja paikallisesti pakolaisten kotimaissa, ja eurooppalaisille pitäisi palauttaa heidän arvostuksensa ja työnsä. Paljon kiitoksia.

  Carlos Coelho (PPE). – (PT) Arvoisa puhemies, olin erittäin tyytyväinen kuullessani neuvoston puheenjohtajan korostavan pakolaisten ja uudelleensijoittamisohjelman merkitystä. Yhdistyneiden Kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutetun antamat luvut ovat selviä: puhumme miljoonista pakolaisista ja yli 200 000 ihmisestä, jotka tarvitsevat uudelleensijoittamisohjelmia joka vuosi.

Siten maailmassa ympärillämme on humanitaarinen hätätilanne: nyt ei ole kyse vain Afganistanista, Somaliasta ja Kongosta, vaan vastaava tilanne on myös Egyptissä, Libyassa ja monissa muissa valtioissa. Humanitaarisen hätätilanteen lisäksi on myös niin, kuten Georgios Papanikolaou meitä muistutti, että olemme jättäneet käyttämättä määrärahoja, koska kyseisiä ohjelmia ei ole hyväksytty.

Niin nyt on käymässä, Enikő Győri. Olin tyytyväinen kuullessani teidän sanovan, että prosessi ei pysähtyisi oikeudellisiin seikkoihin. Asia on kuitenkin niin, että prosessi on pysähtynyt suurelta osin oikeudellisista syistä. Olemme yhteispäätösmenettelyssä emmekä ole nähneet neuvoston olevan eri mieltä Euroopan parlamentin ratkaisuista. Rui Tavares on laatinut erinomaisen mietinnön, emmekä ole nähneet neuvoston ehdotuksia, joissa vastustetaan suunniteltua uudelleensijoittamisohjelmaa. Se mitä tässä tapahtuu, on että neuvosto on rajoittunut oikeudellisiin seikkoihin, eikä niin saa tapahtua. Rui Tavaresin keskustelun alussa esittämä kysymys, joka koski sitä, mikä on painopiste ja onko pakolaisten uudelleensijoittaminen tärkeää puheenjohtajavaltiolle ja neuvostolle, on erittäin tärkeä.

Meistä tuntuu siltä, että se ei itse asiassa ole tärkeää. Jäsenet pitävät huomenna neuvoston kokouksen, ja sen jälkeen – tiedämme jo tämän neuvoston ehdottamat päätelmät – luonnos muuttovirroista lykätään heinäkuun neuvoston kokoukseen. Suositus, jonka me haluaisimme vietävän täältä, Enikő Győri, on se, että Euroopan parlamentti ei pyydä neuvostoa lykkäämään asiaa: Euroopan parlamentti pyytää neuvostoa tekemään päätöksen.

  Sylvie Guillaume (S&D). – (FR) Arvoisat puhemies ja Enikő Győri, hyvät parlamentin jäsenet, Libyan humanitaarisen kriisin yhteydessä, nyt enemmän kuin koskaan, on erittäin tärkeää, että EU löytää keinot yhteisiin toimiin uudelleensijoittamisen alalla.

Vaikka UNHCR on maaliskuun 1. päivästä lähtien vaatinut kansainvälistä yhteisöä osallistumaan kiireelliseen uudelleensijoittamisohjelmaan, yksikään jäsenvaltio ei ole vielä kertonut aikeestaan osallistua siihen. Vain Italia on vastaanottanut 58 eritrealaista, jotka on kiireesti evakuoitu Tripolista, mutta olen kuullut sen sanoneen, että sillä on ohjelma tai ehdotus 4 000 Libyaan juuttuneen ihmisen uudelleensijoittamisesta. Niinpä haluaisin kuulla siitä lisää.

On todellakin niin, että EU:n vastuu tällä alalla ei salli toimettomuutta. Meidän on osoitettava entistä suurempaa solidaarisuutta kyseisten valtioiden ja niiden väestön kanssa. Tunisia ja Egypti ovat luvanneet avata rajansa Libyasta pakeneville. EU:n on tuettava heitä ja suoritettava osuutensa kansainvälisessä pakolaisten suojelussa.

Libyan humanitaarisen kriisin ohella EU:lla on monta haastetta uudelleensijoittamisen alalla. Mainitsen niistä kolme.

Ensinnäkin EU:n on pyrittävä entistä suotuisampaan uudelleensijoittamispolitiikkaan niille, joille uudelleensijoittaminen on viimeinen toivo. Tässä suhteessa meidän kaikkien olisi muistettava, että vuonna 2009 maailmassa sijoitettiin uudelleen noin 85 000 pakolaista, mutta vain 8,4 prosenttia sijoitettiin EU:n jäsenvaltioihin.

Määrällisten tavoitteiden ohella uskottavalla EU:n uudelleensijoittamispolitiikalla pitäisi varmistaa myös korkeatasoinen valmistelu ennen hakijoiden sijoittamista ottaen huomioon kaikkein heikoimmassa asemassa olevat hakijat sekä vastaanotto- ja kotouttamispalvelujen taso isäntämaassa.

Lopuksi, sikäli kun sillä täydennetään nykyisiä kansallisia turvapaikkajärjestelmiä, Euroopan uudelleensijoittamisohjelman pitäisi, kuten Euroopan parlamentin kannassa jo vuonna 2010 tehtiin selväksi, perustua jäsenvaltioiden erilaisiin kokemuksiin ja tuloksiin, ja siihen pitäisi soveltaa tehostettua koordinointia.

  Anna Rosbach (ECR). – (DA) Arvoisa puhemies, kaikkialla maailmassa pakolaisvirrat ovat liikkeellä. Se johtuu osittain sodista ja levottomuuksista ja osittain luonnonkatastrofeista. Kyseiset ihmiset etsivät väliaikaista suojaa. Suurin osa pakolaisista palaa kotimaahansa, mutta noin 200 000 täytyy sijoittaa uudelleen johonkin päin maailmaan. Olosuhteet muuttuvat kuitenkin jatkuvasti, ja Pohjois-Afrikan levottomuuksien ja sotien takia tuhansien pakolaisten paine tuntuu nyt EU:n etelärajoilla. Jäsenvaltioiden kyky ottaa vastaan kyseisiä ihmisiä vaihtelee huomattavasti.

Pyytäisin siksi neuvostoa kertomaan meille mitä kyseinen pakolaisvirta merkitsee siltä kannalta, kuinka suuri osuus heistä voidaan sisällyttää uudelleensijoittamisohjelmaan. Kyseinen ohjelma laajentaa EU:n toimivaltaa pakolais- ja turvapaikkakysymysten alalla. Pidän sitä ongelmallisena. Kuten toiset parlamentin jäsenet, jotka esittävät kysymyksiä, minäkin haluaisin kysyä, voiko neuvosto antaa aikataulua vastaukseksi kysymykseen siitä kannattaako vai vastustaako se EU:n yhteistä uudelleensijoittamisohjelmaa.

  Carmen Romero López (S&D). – (ES) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, ongelma, josta keskustelemme, on selvästi yleisen mielipiteen ongelma.

Miten me vakuutamme jäsenvaltiot siitä, että yhteinen uudelleensijoittamispolitiikka on parempi ratkaisu? Se, että jäsenvaltio haluaa säilyttää itsemääräämisoikeutensa tällä alalla, ei ole este unionin politiikalle, jossa asetetaan painopisteitä, eikä se estä kyseisen politiikan heijastumista Euroopan pakolaisrahaston avustuksiin.

Siksi pattitilanne on ratkaistava nopeasti, koska mahdollisia ratkaisuja on useita. Ehkäpä neuvosto voisi pohtia tätä asiaa.

Jos jäsenvaltiot voivat saada rahoitusta Euroopan pakolaisrahastosta ilman ehtoja, niin yhteistä uudelleensijoittamispolitiikkaa ei koskaan tule.

Siksi yhteinen pakolaispolitiikka on ratkaisematon kysymys, jota ei voida piilottaa. Se, ettei yhteistä strategiaa käsitellä, on myös älytöntä ja surkeaa, ja ainoa tulos on se, että toiminnan puutteen seuraukset pahenevat päivä päivältä.

Kyse ei ole pelkästään arvoista: koordinaation ja yhteisen solidaarisuuden puute tulee kalliiksi jäsenvaltioille.

  Monika Flašíková Beňová (S&D). – (SK) Arvoisa puhemies, lähes vuosi sitten totesin täysistunnossa, että alle puolella EU:n jäsenvaltioista on virallisia uudelleensijoittamisohjelmia kolmansista valtioista tuleville pakolaisille.

Kyseiset ohjelmat eivät ole myöskään hyvin koordinoituja. EU:n jäsenvaltioiden välisen heikon koordinoinnin ja yhteistyön seurauksena uudelleensijoittamisen kustannukset ovat suhteettoman suuria. On toki totta, että riittävällä poliittisella tahdolla me voimme luoda tehokkaan, oikeudenmukaisen ja yhtenäisen uudelleensijoittamisohjelman. Sitä varten on luotava itse ohjelman lisäksi myös erityisrahasto pakolaisten sijoittamiseksi uudelleen unioniin. Kyseisellä paketilla rahoitettaisiin kansallisten uudelleensijoittamisohjelmien luominen valtioissa, joissa niitä ei vielä ole, ja koordinoitaisiin toimia keskitetysti.

Vaikka olemme jo kauan tienneet nämä tosiasiat ja vaikka poliittinen konsensus on vallinnut Euroopan parlamentin, komission ja neuvoston välillä ainakin vuoden ajan, lopullista päätöstä ei ole tehty. Yhdyn siksi jäsenten neuvostolle esittämään pyyntöön sisällyttää painopisteisiinsä yhteispäätösmenettelyn loppuun vieminen tällä alalla.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL). – (PT) Arvoisa puhemies, olemme vakavasti huolissamme pakolaisten humanitaarisesta tilanteesta, niistä, jotka pakenevat sotia, aseellisia selkkauksia, nälkää, hyväksikäyttöä ja köyhyyttä, sekä ihmiskaupan nais- ja lapsiuhreista. Solidaarisuus kyseisiä ihmisiä kohtaan on keskeinen asia, joka edellyttää konkreettisia toimia apuna pakolaisille tai tukena valtioille, joihin pakolaiset ensimmäisenä pyrkivät näiden maantieteelliset läheisyyden takia.

Pohjois-Afrikan valtioiden viimeaikaiset konfliktit yhdessä Lähi-idän sotien kanssa ovat pahentaneet jo ennestään vaikeaa tilannetta. Siksi tarvitaan tehokkaita ja nopeita toimia pakolaisten sijoittamiseksi uudelleen ja asuttamiseksi ansaitsemallaan arvokkuudella. Emme voi enää odottaa päätöksiä, jotka ovat myöhässä, samalla kun tuhannet ihmiset koputtavat oveemme joka päivä, ilman että annamme vastauksen, johon heillä on oikeus.

  Kinga Gál (PPE). – (HU) Arvoisat puhemies ja ministeri, me voimme nähdä, kuten tekin sanoitte, että viime viikkojen tapahtumat ovat osoittaneet hyvin sen, miten pakolaiskysymyksestä on tullut vakava, ajankohtainen kysymys EU:ssa tällä hetkellä. On myös varsin selvää, ettei EU ole valmistautunut hätätilanteisiin, suuriin maahanmuuttoaaltoihin tai tarjoamaan strategista ratkaisua pakolaistilanteeseen. Uudelleensijoittaminen on yksi tärkeimmistä välineistämme tässä suhteessa. Luonnollisesti pitäisi odottaa entistä suurempaa solidaarisuutta ja parempaa koordinointia. Kuten tässä keskustelussa on sanottu, kyseinen ala edellyttää kuitenkin sosiaalista konsensusta. Meillä kaikilla ja myös jäsenvaltioilla on paljon tekemistä tällä alalla. Arvostamme kuitenkin sitä, ettei puheenjohtajavaltio Unkari aio pystyttää oikeudellisia esteitä ja että se osoittaa avoimuutta ja sitoutumista asian ratkaisemiseen.

  Franz Obermayr (NI). – (DE) Arvoisa puhemies, pieni eliitti, poliittisesti korrekti ryhmittymä ilmeisesti uskoo, ettei meillä ole vieläkään tarpeeksi pakolaisia EU:ssa ja että Euroopan pakolaisrahastoa pitäisi käyttää siihen, että ne, jotka ovat jo paenneet naapurissa sijaitsevaan kolmanteen valtioon, tuodaan EU:hun, koska elintaso on täällä korkeampi. Kyseinen lähestymistapa vaikuttaa erityisen epärealistiselta, kun ajatellaan sitä, että satojatuhansia Pohjois-Afrikan pakolaisia on jo tulossa EU:hun ja että Lampedusan saari on jo räjähtämispisteessä.

Parempi vaihtoehto olisi ollut majoittaa pakolaiset lähelle kotimaitaan heille tuttuun kulttuuriympäristöön, esimerkiksi Egyptiin ja Tunisiaan, sillä siten vältettäisiin kotoutumisongelmat EU:ssa. Demokraattisten muutosten jälkeen kyseiset kaksi valtiota pitäisi luokitella pakolaisille turvallisiksi kolmansiksi valtioiksi ja sinne meidän pitäisi ohjata valvottu ja kestävä rakennetuki.

  Enikő Győri, neuvoston puheenjohtaja. − (HU) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, minäkin yritän antaa täsmällisiä vastauksia tärkeimmistä aiheista. Katsotaan aluksi Euroopan unionin tilastoja, joiden perusteella monet sanoivat, että me olemme jääneet Yhdysvalloista ja muista valtioista jälkeen avokätisyydessä. Emme minun mielestäni. EU:hun uudelleensijoitettujen pakolaisten kokonaismäärä on vuosittain todellakin pienempi kuin Yhdysvaltojen, Kanadan tai Australian vastaavat määrät. Vaikka neuvosto tunnustaa täysin, että uudelleensijoittamista käytetään edelleen keinona ratkaista pysyvästi pakolaisten tilanne, meidän olisi muistettava, että spontaanien turvapaikkahakemusten vuosittainen määrä EU:ssa ylittää huomattavasti muiden maailman alueiden vastaavan määrän. YK:n pakolaisasiain päävaltuutetun toimiston julkaisemien tilastojen mukaan 27 jäsenvaltiota vastaanottivat 1 150 980 turvapaikanhakijaa vuosina 2005–2009, kun taas Kanadassa ja Yhdysvalloissa vastaava luku oli 391 090.

Siksi katson, että kyseiset luvut puhuvat puolestaan. Monet ovat pyytäneet selvitystä tarkasta aikataulusta, jota puheenjohtajavaltio Unkari aikoo noudattaa. Emme kiistele siitä, että on siirryttävä eteenpäin; asia on erittäin kiireellinen. Sanoin sen myös tammikuussa, kun Pohjois-Afrikan pakolaistilanne ei ollut vielä niin ajankohtainen kuin nyt. Se merkitsee sitä, että meillä on jo ollut konkreettisia suunnitelmia, ja me aiomme nopeuttaa työtä. Kuten tiedätte, puheenjohtajavaltio Belgia, joka pitää kiinni määräajasta 2012, ehdotti strategiaa, jonka mukaan keskitymme neljään ensisijaiseen säännökseen. Te tunnette ne kaikki: aseman määrittelyä koskeva direktiivi, Dublin-asetus, Eurodac-asetus sekä direktiivi pitkään oleskelleen kolmannen maan kansalaisen asemasta.

Keskusteluja on jatkettu myös kahdesta direktiivistä, jotka vaativat eniten työtä, eli turvapaikkamenettelyjä koskevasta direktiivistä ja vastaanotto-olosuhteita koskevasta direktiivistä. Tuohon aikaan kyseinen strategia sai osakseen laajaa kannatusta neuvostossa, Euroopan parlamentissa ja komissiossa, ja sillä saatiin aikaan myös konkreettisia tuloksia. Kuten tiedätte, parlamentti ja neuvosto pääsivät sopimukseen pitkään oleskelleen kolmannen maan kansalaisen asemaa koskevasta direktiivistä, ja neuvosto hyväksyy sen virallisesti muutaman viikon sisällä. Turvapaikanhakijoiden aseman määrittelyä koskevan direktiivin osalta puheenjohtajavaltio Unkarille on annettu valtuudet käynnistää epäviralliset kolmikantaneuvottelut. Tavoitteemme on siten käynnistää ne mahdollisimman pian, ja me pyydämme Euroopan parlamenttia kumppaniksemme tässä asiassa.

Dublin- ja Eurodac-asetukset ovat edenneet huomattavasti neuvostossa, ja vain muutama vahvasti poliittinen kysymys on enää ratkaisematta. Turvapaikkamenettelyjä ja vastaanotto-olosuhteita koskevista direktiiveistä komissio ilmoitti, että se aikoo esittää uusia ehdotuksia. Edellisellä kierroksella Euroopan parlamentti päätti vastaanotto-olosuhteita koskevan direktiivin ensimmäisen käsittelyn, ja kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta käsittelee parhaillaan komission ehdotusta menettelyjä koskevan direktiivin muuttamisesta. Se tarkoittaa sitä, että Euroopan parlamentti ja neuvosto selvittelevät parhaillaan kantojaan. Sen ansiosta kaksi lainsäätäjää voivat aloittaa keskustelut aseman määrittelyä koskevasta direktiivistä sekä Dublin- ja Eurodac-asetuksista. Heti kun komissio antaa ehdotuksensa turvapaikkamenettelyjä ja vastaanotto-olosuhteita koskevista direktiiveistä, näitä kahta koskeva työ voi myös jatkua.

Pohjois-Afrikan tilanteesta mainitsin jo vierailun, jonka puheenjohtajavaltio teki nykyisen tilanteen takia rajavyöhykkeelle. Arvioimme maahanmuuttotilannetta 11. huhtikuuta pidettävässä oikeus- ja sisäasioiden neuvoston kokouksessa. Haluaisin kuitenkin kertoa jo tässä vaiheessa, koska asiassa on esitetty arvostelua, että Eurooppa-neuvoston nykyisessä päätelmäluonnoksessa viitataan myös pakolaistilanteen merkitykseen. Jos katsomme sen tarpeelliseksi, me arvioimme työn etenemistä. Olemme myös valmiita järjestelmään Unkarin puheenjohtajakaudella yhden ylimääräisen oikeus- ja sisäasioiden neuvoston kokouksen. Siten me pyrimme nopeuttamaan lainsäädäntötyötä. Haluaisimme innoittaa teitä sekä Euroopan komissiota tekemään samoin. Monet, myös Carlos Coelho, mainitsivat ongelman, joka koskee turvapaikkapäätöksen muuttamista. Minäkin totesin alustuksessani, että poliittisesta sisällöstä on päästy sopimukseen, ja nyt me olemme juuttuneet oikeudelliseen kysymykseen. Neuvoston ja parlamentin välillä käydään muuten keskustelua siitä, pitäisikö meidän ratkaista useita kysymyksiä, uuselintarvikkeista erilaiseen ulkopolitiikkaan ja ulkoisiin rahoitusvälineisiin, täytäntöönpanosäädöksellä vai delegoidulla säädöksellä.

Toteaisin, että se on erittäin tärkeä kysymys. Oikeudellinen menettely ja sen ymmärtäminen, mitä täytäntöönpanosäädös tai delegoitu säädös tarkoittaa, vaatii aika paljon kansalaisilta, EU:n kansalaisilta. Tehtävänämme on löytää ratkaisuja erittäin kiireellisiin kysymyksiin jonkinlaisella oikeudellisella menettelyllä. Pyrin kovasti noudattamaan Lissabonin sopimusta kaikissa toimissani. Perussopimuksessa ei tehdä selvää jakoa yksittäisten säädösten välillä. Katsomme, että tässä on kyse täytäntöönpanosäädöksestä, ja asiaa olisi siksi käsiteltävä siten, täytäntöönpanosäädöksenä. Puhutaan siitä ja neuvotellaan. Haluaisimme kuitenkin kovasti välttää juuttumisen oikeudellisiin seikkoihin. Alkuperäinen suunnitelmamme kesäkuun Eurooppa-neuvoston kokousta varten sisälsi jo pakolaiskysymysten käsittelyn, ja siitä on nyt tullut entistä tärkeämpi painopiste. Katson kuitenkin, että jos voimme täyttää neuvoston kokoukset asianmukaisella sisällöllä – ja velvollisuutemme on tehdä niin – silloin myös Eurooppa-neuvosto voi tehdä tärkeämpiä päätöksiä kuin muuten toivoimme, sanotaan kuukausi tai kaksi sitten.

Minulta kysyttiin myös mitä tapahtuu, jos pakolaisvirta tulee tähän suuntaan. Mielestäni meidän ei pitäisi vielä kuvitella sellaista. Olemme saavuttaneet tähän mennessä paljon pakolaiskysymysten alalla neuvoston eri kokoonpanoissa. Komissio on pitänyt puolensa erityisen hyvin humanitaarisissa kysymyksissä, kuten muuten Egyptin ja Tunisian viranomaisetkin sekä paikallinen väestö ja kansainväliset pakolaisjärjestöt. Minusta näyttää siltä, että kaikilla on tilanne hallinnassa. Palauttaminen, joka on kaikkein kiireisin asia, edistyy. Se ei tarkoita sitä, että esimerkiksi uudelleensijoittaminen olisi tarpeetonta.

Muuten, huolimatta siitä että meillä on oikeudellinen ongelma, jota emme ole vielä onnistuneet ratkaisemaan – kuka tahansa voi tehdä niin vapaaehtoisesti – tietääkseni Italia on jo sijoittanut uudelleen vapaaehtoisesti 125 ihmistä, mikä merkitsee sitä että loppujen lopuksi asia on jo osittain ratkaistu jäsenvaltioiden vilpittömien ponnistelujen ansiosta. Se ei tarkoita sitä, että lainsäädäntöä ei tarvita. Sitä todella tarvitaan. Yritetään päästä sopimukseen. Kiitos mielenkiinnostanne, ja koska puheenjohtajavaltio Unkari on ilmoittanut, että se aikoo todistaa olevansa puheenjohtajavaltio, jolla on myös sydäntä, mistä kertoo myös keskittymisemme romanistrategiaan, haluan vakuuttaa teille, että se pätee myös pakolaisasioissa. Paljon kiitoksia.

  Rui Tavares, kysymyksen laatija. − (EN) Arvoisa puhemies, kommenttini koskee menetelmiä. Neuvosto on kertonut meille, että se hyväksyy kaiken lukuun ottamatta 290 artiklaa, joten sovittuani asiasta varjoesittelijöiden kanssa ja uudelleensijoittamisesta vastaavana esittelijänä minulla on kaksi kommenttia menetelmistä.

(Puhemies keskeytti puhujan.)

  Puhemies. − (DE) Suokaa anteeksi, Rui Tavares, mutta olemme aikataulusta niin pahasti jäljessä, että minun on keskeytettävä teidät.

(EN) Keskustelu on päättynyt.

19. Yhdysvaltain antamat haasteet ja EU:n tietosuojasäännökset (keskustelu)

  Puhemies. − (DE) Esityslistalla on seuraavana neuvoston ja komission lausunnot Yhdysvaltain antamista haasteista ja EU:n tietosuojasäännöksistä.

  Enikő Győri, neuvoston puheenjohtaja. − (HU) Arvoisat puhemies ja komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, Euroopan parlamentti välittää monien EU:n kansalaisten huolen, kun se kiinnittää entistä enemmän huomiota siihen, että Yhdysvaltain viranomaiset pyytävät tietoja viestintäyrityksiltä sen jälkeen kun Wikileaks on vuotanut Yhdysvaltain valtionsalaisuuksia. Neuvosto yhtyy luonnollisesti Euroopan parlamentin huoliin, jotka koskevat EU:n tietosuojasäännöksiä. Sillä ei kuitenkaan ole tietoja, joista voisi päätellä sen, onko Yhdysvaltain oikeuskäsittelyllä rikottu EU:n tietosuojalainsäädäntöä. Wikileaksin tapauksesta, johon monet parlamentin jäsenet ovat viitanneet, Yhdysvaltain oikeusministeri on julkisesti myöntänyt, että käynnissä on rikostutkinta. Tietääkseni yhdysvaltalaiset asianajajat kehottivat kyseisen tutkinnan yhteydessä yhdysvaltalaista tuomioistuinta määräämään päätöksellään Twitteriä luovuttamaan tarkat tiedot, ja tuomioistuin hyväksyi päätöksen.

Neuvoston tehtävänä ei ole kommentoida sitä, miten Yhdysvaltain oikeusviranomaiset tekevät päätöksensä. Neuvostolla ei ole myöskään tietoja, jonka perusteella se voisi kyseenalaistaa perustellun oikeuden päätöksen kelvollisuuden. Yhdysvalloissa on ollut oikeudenkäyntejä, joissa Twitter on pystynyt puolustamaan kantojaan. Siitä todistaa myös se, että yhdysvaltalainen tuomioistuin hyväksyi Twitterin pyynnön kertoa asiakkailleen tuomioistuimen päätöksestä. Euroopan unioni kunnioittaa yleensä kolmansien valtioiden oikeuskäsittelyjä. On itsestään selvää, että kun tutkitaan epäiltyä rikosta, syyttäjän on saatava tietoja. On myös hyvin tunnettua, että yhdysvaltalainen menettely tietojen saamiseksi eroaa menettelystä, jota suurin osa EU:n jäsenvaltioista noudattaa. Suurin ero on siinä, että sen soveltamisala on paljon suurempi, mikä merkitsee sitä, että se antaa mahdollisuuden pyytää paljon enemmän tietoja paljon suuremmalta määrältä ihmisiä kuin yleinen eurooppalainen rikostutkinta ja menettely.

Se on yksinkertaisesti seurausta Yhdysvaltain lainsäädännön kehityksestä, mikä merkitsee sitä, että kyse ei ole asiasta, josta neuvoston pitäisi ilmaista mielipiteensä. EU:n tietosuojasäännösten täytäntöönpano on yleensä jäsenvaltioiden viranomaisten vastuulla, ja tarkemmin sanottuna tietosuojaviranomaisten vastuulla. Kyseisten viranomaisten on varmistettava, että tietosuojasäännöksiä noudatetaan, ja kyseisillä viranomaisilla on toimivalta asioissa, jotka koskevat tuomiovaltaa ja yhteensopivuutta EU:n tai jäsenvaltioiden tietosuojalainsäädännön kanssa. Olisi sopimatonta tehdä poliittista arviota oikeuskäsittelyssä tutkituista asioista. Asian laajempi yhteys huomioon ottaen neuvosto ei tiedä, että vastaavia tuomioistuimen päätöksiä olisi hyväksytty aikaisemmin. Kun Yhdysvaltain viranomaiset aikaisemmin pyrkivät saamaan EU:n kansalaisiin liittyviä tietoja EU:n alueelta, Euroopan unioni neuvotteli Yhdysvaltojen kanssa kansainvälisestä sopimuksesta, joka koskee edellä mainittujen tietojen luovuttamista ja käsittelyä.

Näin tapahtui esimerkiksi matkustajarekisteritietojen tapauksessa, jonka yhteydessä vuonna 2007 tehtiin Yhdysvaltojen kanssa niitä koskeva sopimus, josta neuvotellaan parhaillaan uudelleen juuri Euroopan parlamentin aloitteesta. Vastaava tapaus on Euroopan unionissa säilytettyjen rahaliikenteen sanomanvälitystietojen luovuttaminen Yhdysvaltain valtiovarainministeriön terrorismin rahoituksen jäljittämisohjelmalle (TFTP). Euroopan parlamentti hyväksyi asiaa koskevan TFTP-sopimuksen heinäkuussa 2010.

Lopuksi korostaisin sitä, että Twitterin tapaus eroaa täysin matkustajarekisteritietojen tai terrorismin rahoituksen jäljittämisohjelman tapauksesta. Yhdysvaltain viranomaiset osallistuivat viimeksi mainittuihin järjestelmällisesti ja jatkuvasti pyytäen henkilötietoja rikosten torjuntaa sekä erityisesti terrorismin torjuntaa varten. Twitterin tapaus on taasen erityinen tuomioistuimen hyväksymä päätös erityisessä rikostutkinnassa. On tärkeää, että tunnustamme tuomioistuinten päätökset muissa valtioissa niin pitkälle kuin mahdollista. Paitsi tietysti siinä tapauksessa, että on olemassa tekijöitä, jotka oikeuttavat toimimaan toisin. Paljon kiitoksia, arvoisa puhemies.

  Viviane Reding, komission varapuheenjohtaja. − (EN) Arvoisa puhemies, globalisoituneessa maailmassa kolmansiin valtioihin siirrettyjen henkilötietojen suojelu on entistä tärkeämpi ja oikeudellisesti erittäin monimutkainen kysymys. On sanomattakin selvää, että perusoikeutta, joka koskee henkilötietojen suojelua, sovelletaan myös sähköisessä maailmassa ja rajat ylittävässä tietojenkäsittelyssä. Kuten muidenkin perusoikeuksien tapauksessa, oikeudella voi kuitenkin olla rajoituksia; tällaisissa rajoituksissa on noudatettava lakia ja niiden on oltava oikeasuhteisia. Ne on myös oikeutettava perustelluilla eduilla: kansallinen turvallisuus, yleinen turvallisuus, epäjärjestyksen tai rikoksen ehkäiseminen, terveyden tai moraalin suojelu ja niin edelleen.

Yhdysvaltain lainsäädännössä haaste on hallinnollinen määräys, joka velvoittaa henkilön antamaan valtiolle tai paikallisviranomaiselle täsmällisiä tietoja. Toimen laillisuus on määriteltävä sen valtion lainsäädännön perusteella, jossa toimi toteutetaan. Siten Yhdysvaltain hallituksen pyyntöjen laillisuuden, suhteellisuuden ja tarpeellisuuden arvioinnin on perustuttava Yhdysvaltain perustuslakiin ja oikeusjärjestelmään. Komissiolla ei ole toimivaltaa tapaan, jolla kolmas valtio soveltaa oikeudellista menettelyään tutkiessaan epäiltyjä rikoksia.

Kun EU:n kansalaiset käyttävät Twitteriä, he hyväksyvät Twitterin rekisteriselosteen. Selosteessa kuvataan menetelmät, jotka koskevat henkilötietojen keräämistä, käyttämistä ja julkistamista kolmansille osapuolille, myös silloin kun se tarpeellista Yhdysvaltain lakien, asetusten tai oikeudellisten pyyntöjen noudattamiseksi. Lisäksi koska Yhdysvaltain viranomaiset pyytävät henkilötietoja Twitteriltä rikostutkinnan yhteydessä, EU:n tietosuojalainsäädäntöä ei sovelleta. EU:n tietosuojadirektiiviä ei sovelleta valtion toimiin rikoslainsäädännön alalla, eikä tässä tapauksessa sovelleta puitepäätöstä tietosuojasta poliisiyhteistyössä ja oikeudellisessa yhteistyössä, koska yksikään EU:n jäsenvaltion viranomainen ei osallistu yhdysvaltalaisen tuomioistuimen päätöksen täytäntöönpanoon ja koska henkilötietoja ei siirretä tai luovuteta toisen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen toimesta. Tällainen on siis lainsäädännön tilanne tänään.

Tietojenkäsittelyn maailmanlaajuinen ulottuvuus ei saisi kuitenkaan merkitä EU:n kansalaisten suojelun heikentämistä. Maailmanlaajuinen tietojenkäsittely osoittaa todellakin sen, miten tärkeää ja tarpeellista on suojella rekisteröityjen henkilöiden oikeuksia ja selvittää sovellettavat säännöt. Se on erityisen tärkeää nykyään, kun entistä enemmän tietoja on pilvessä.

Mitä me sitten aiomme tehdä asialle? Ensinnäkin komission tulevassa ehdotuksessa EU:n tietosuojakehyksen uudistamiseksi keskitytään erityisesti haasteisiin, joita globalisaatio ja nykyaikainen tekniikka aiheuttavat, varsinkin silloin kun kolmannen valtion toimijat tähtäävät EU:n kuuluttajiin.

Toiseksi, kuten tiedätte, 3. joulukuuta 2010 neuvosto antoi komissiolle vahvat valtuudet selvästi määriteltyine EU:n tavoitteineen neuvotella tulevasta EU:n ja Yhdysvaltojen tietosuojasopimuksesta poliisiyhteistyön ja oikeudellisen yhteistyön alalla. Yksi EU:n tärkeimmistä tavoitteista tulevissa neuvotteluissa on varmistaa, että rekisteröidyillä henkilöillä on täytäntöönpanokelpoiset tietosuojaoikeudet Atlantin kummallakin puolella kansallisuudesta huolimatta, ja tarjota tehokasta hallinnollista ja oikeudellista käsittelyä. Luotan Euroopan parlamentin apuun tässä asiassa.

Mitä me sitten teemme tällä välin, ennen kuin uusi väline otetaan käyttöön? Suosittelen painokkaasti sitä, että toimijat ovat erittäin avoimia kuluttajien suuntaan ja että ne ilmoittavat selvästi, että niiden palveluja käytetään pääasiassa Yhdysvaltain lainsäädännön mukaisesti rikostutkimusten osalta. Siten on selvää, että kuluttajat siirtyvät pois EU:n tuomiovallasta, vaikka he eivät itse lähdekään EU:n alueelta.

  Axel Voss, PPE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, kiitän neuvostoa ja komissiota selvityksistä. Meillä on ongelma, joka on tyypillinen globalisoituneelle maailmalle, jossa elämme. Tosiasia on se, että me luonnollisesti kunnioitamme Yhdysvaltain lainsäädäntöä. Tosiasia on sekin, että me tunnemme vaikeudet, joita internetin maailmanlaajuinen väline ja lainvalvonta aiheuttavat.

Kuitenkin se, että lainvalvontaviranomaiset saavat nyt rutiininomaisesti tietoja yksityisistä tietokannoista, on asia, joka vaatii meiltä vastausta. Arvoisa komission jäsen, sananne tulivat kuin minun suustani, koska olen kanssanne samaa mieltä siitä, miten meidän pitäisi edetä eli että meidän pitäisi hoitaa asia tulevalla EU:n tietosuojakehyksen tarkistuksella. Käytän samalla hyväkseni tilaisuuden sanoa, että haluamme säännellä ja edistää myös EU:n ja Yhdysvaltojen tietosuojaa koskevaa puitesopimusta, koska meidän mielestämme tiedonsiirtoa on säänneltävä globalisoituneessa maailmassa.

Siksi on tärkeää keskittyä tähän asiaan, kuten sanoin aiemmin. Tarkoituksenamme ei ole tietenkään se, että tällainen prosessi vaikuttaa kielteisesti tietojenkäsittelyyn. On kuitenkin hyvä antaa täällä hyvä esimerkki laatimalla hyvää lainsäädäntöä, kehittämällä puitesopimusta sekä erityisesti valaisemalla ja sääntelemällä lainvalvontaa suhteessa yksityisten tietojen luovuttamiseen ja perusteita tällaisten tietojen luovuttamisen myöntämiselle ja lopettamiselle.

  Claude Moraes, S&D-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, uskon, että komissio, taitavasti kuten aina, osasi odottaa kysymyksiä, jotka meillä on. Ensinnäkin mitä me teemme nyt, kun on julkisesti tiedossa, että Yhdysvallat on antanut haasteita sosiaalisille verkostoille ja internet-palvelujen tarjoajille kuten Yahoo, Twitter ja Google? Siten Yhdysvallat saa selvästi tietoja tietojenvaihdosta Wikileaksin ja kolmansien osapuolten välillä. Tietysti kolmannet osapuolet – EU:n kansalaiset, jotka käyttävät internetiä täysin viattomin aikein, nuoret, uteliaat ihmiset – ovat kohteena, ja heitä tämä tietojärjestelmä vahingoittaa.

Sillä on valtavat vaikutukset kaikkien EU:n kansalaisten oikeudelle yksityisyyteen. Ne, jotka ovat rekisteröityneet Twitteriin lukeakseen Wikileaksin tweettauksia, koska ovat kiinnostuneita käynnissä olevasta Assangen tapauksesta, ovat ironisesti alttiita Yhdysvaltain haasteille ja henkilötietojen keräämiselle. Twitterin kaltaisiin sivustoihin sovelletaan Yhdysvaltain lainsäädäntöä, koska niiden palvelimet ovat Yhdysvalloissa. Vaikka ymmärrän sen, kun sanotte, ettemme voi vaikuttaa kolmannen valtion lainsäädäntöön, voimme tehdä jotain tällä välin.

Mielestäni me kaikki voimme olla perustellusti huolissamme tässä parlamentissa siitä, että meidän on selitettävä äänestäjillemme millaista suojelua ne voivat saada Euroopan unionilta. Mitä järkeä on varmistaa EU:n kansalaisten tietosuojanormit, jos ne voidaan kumota yksinkertaisesti Yhdysvaltain haasteella?

On selvää, että on tehtävä enemmän EU:n kansalaisten henkilötietojen suojaamiseksi. Heitä pitäisi suojella vahvalla, korkeatasoisella EU:n lainsäädännöllä. Tiedän, että te työskentelette sen eteen. Tähän saakka puitedirektiivi 94/46 on tarjonnut erittäin vahvaa suojelua sisämarkkinoilla, mutta on tullut aika tarkistaa kyseinen direktiivi, nostaa suojelun tasoa ja ulottaa samat suojelutoimet oikeudelliseen yhteistyöhön ja poliisiyhteistyöhön.

Varmistamme sen, että kyseisiin tavoitteisiin päästään tulevalla lainsäädäntötyöllämme, ja te jo mainitsittekin sen. Tässä yhteydessä yksi tärkeimmistä tekijöistä, joita komissio aikoo ottaa käyttöön tarkistuksessa, on EU:n suojelu Yhdysvaltojen haasteita vastaan. Meidän on muistettava, että asia ei pääty sivustoihin kuten Twitter, vaan sitä voidaan soveltaa kansallisen tuomiovallan piiriin kuuluvissa tapauksissa. Sellainen tapaus meillä on nyt yhdessä jäsenvaltiossamme. Kyse on Yhdistyneen kuningaskunnan väestönlaskennasta, joka on valtava urakka ja jota valvoo yhdysvaltalainen yritys. Tämä on aito ja jatkuva huoli EU:n kansalaisille. Olette antanut joitakin osittaisia vastauksia tänään, mutta katson, että meillä on oikeus käsitellä asiaa ja saada yksityiskohtaisempia vastauksia.

  Sophia in 't Veld, ALDE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, kiitän neuvostoa ja komissiota. Olen tyytyväisenä havainnut, että ne jakavat huolemme. Sanotaan tämä nyt selvästi: en usko kenenkään täällä väittävän, että Yhdysvallat ylitti tuomiovaltansa rajat. Se ei ole ongelma. Ongelmana on se, että tuomiovallasta tulee internetin kautta todella valtava. Sen tuomiovalta näyttää ulottuvan jopa Euroopan unioniin, koska ongelmana on se, että vaikka suurin osa internetissä toimivista yrityksistä, joista me puhumme, on sijoittautunut Yhdysvaltoihin, monet käyttäjät toimivat Euroopan unionissa.

Minun täytyy huomauttaa, että tämä suullinen kysymys on jo hieman vanhentunut koska tällä välin on annettu toinen tuomioistuimen päätös, mutta peruste, jota yhdysvaltalaiset tuomioistuimet käyttävät, on se, että kun käytät Twitteriä, kuten tässä tapauksessa, sinulla ei ole enää oikeutta yksityisyyteen. Se merkitsee sitä, että kenellä tahansa, joka toimii Euroopan unionissa – EU:n kansalaisilla – ei ole enää oikeudellista suojelua, koska Twitter on yhdysvaltalainen yritys. Kuten komission jäsen Reding huomautti, se on valtava ongelma, jota on käsiteltävä tietosuojadirektiivin tarkistuksen yhteydessä.

Arvoisa komission jäsen, te sanotte, että kun joku on käyttänyt Twitteriä, niin hän on antanut suostumuksensa, mutta mitä "suostumus" oikeastaan tarkoittaa? Se merkitsee sitä, että meistä tulee lainsuojattomia, että me luovumme oikeudestamme oikeudelliseen suojeluun. Ymmärrän, ettemme voi tehdä juuri mitään, mutta kysyisin, mitä komissio ja neuvosto tekevät tarjotakseen oikeudellista suojelua EU:n kansalaisille. Puhuvatko ne yhdysvaltalaisille vastapuolilleen ja yrittävät saada lisää tietoja? On todennäköisesti muitakin yrityksiä, jotka ovat saaneet haasteita.

Lopuksi, arvoisa komission jäsen, te sanotte, että tätä tapausta ei voida verrata SWIFT-sopimukseen, koska kyse on hyvin erityisestä tutkinnasta, mikä pitää paikkansa. Samalla on pyydetty suuria määriä...

(Puhemies keskeytti puhujan.)

  Jan Philipp Albrecht, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, totean aluksi, että tässä on taas uusi tapaus, jossa keskustelemme siitä, että Atlantin eri puolilla on erilaiset oikeuskulttuurit, kun on kyse henkilötiedoista sekä erityisesti poliisiyhteistyöstä ja oikeudellisesta yhteistyöstä.

Olen itse asiassa järkyttynyt neuvoston vastauksesta, että Twitter-yritys on sijoittautunut Yhdysvaltojen alueelle ja että siten siellä sovelletuilla toimilla ja oikeuskehyksellä ei ole mitään tekemistä meidän kanssamme. Se on mielestäni väärin. Uskon myös, että EU:n kansalaiset näkevät asian toisin; loppujen lopuksi me lisäämme jatkuvasti kansainvälistä yhteistyötä poliisiasioiden ja oikeuden tasolla, erityisesti Yhdysvaltojen kanssa; ihmiset joutuvat entistä useammin tekemisiin toisten valtioiden lainsäädännön kanssa, enkä tarkoita sillä vain EU:n eri jäsenvaltioiden lainsäädäntöä vaan myös erityisesti Yhdysvaltain lainsäädäntöä. Tämä koskee erityisesti henkilötietoja.

Odottaisin neuvoston Euroopan unionin hallintoelimenä käsittelevän tätä ongelmaa ja antavan EU:n kansalaisille mahdollisuuden luottaa lainsäädäntöön, jonka he kohtaavat internetissä, erityisesti kansalaisoikeuksien ja -vapauksien osalta.

  Daniël van der Stoep (NI). – (NL) Arvoisa puhemies, Alankomaiden vapauspuolueen valtuuskunta kiinnittää erityistä huomiota kaikkien yksityisyyteen ja tietosuojaan. Emme ole lyhytnäköisiä, ainoastaan käytännöllisiä. Yksityisyydellä on kuitenkaan rajansa. Yksityisyys pitäisi taata aina kun se on mahdollista, mutta siviilien turvallisuuden on oltava toissijaista terrorismin ehkäisemiseen ja havaitsemiseen verrattuna.

Arvoisa puhemies, terrorismia hallitsee nykyään islamilainen terrorismi. Se on syynä siihen miksi meidän on valitettavasti uhrattava hieman yksityisyyttämme suojellaksemme kansalaistemme turvallisuutta. On selvää, että internetin käyttäjien henkilötietoja, kuten IP-osoitteita, on suojeltava. Oikeus suojeluun jää kuitenkin toiseksi, kun on olemassa vahva epäily siitä, että henkilöillä, jotka piileskelevät tietojen takana, on terrorismiin liittyviä motiiveja.

Jos Yhdysvaltain viranomaiset pyytävät tietoja EU:n alueella olevista henkilöistä, joilla on yhteyksiä terrorismiin, ne pitäisi yksinkertaisesti antaa, mutta luonnollisesti vasta asianmukaisen kuulemisen jälkeen ja kun siihen on vahvat perusteet, niin että voimme estää väärinkäytön. Ei kuitenkaan unohdeta sitä, että tietoja ei pyydetä huvin vuoksi. Viranomaisilla on siihen hyvät syyt.

  Juan Fernando López Aguilar (S&D). – (ES) Arvoisa puhemies, arvoisa Viviane Reding, olen kiitollinen siitä, että olette myöhään illalla täysistunnon keskustelussa täällä Brysselissä kuuntelemassa Euroopan parlamentin jäseniä, ja kannustan teitä työssänne, joka koskee EU:n tietosuojanormien uudelleen määrittelyä. Mainitsisin erityisesti tietosuojaa koskevan komission tiedonannon, joka teidän pitäisi esitellä todellisena mahdollisuutena yhdistää toisaalta tekniikan ja tietovälineiden vallankumous sekä toisaalta edistyminen EU:n perustuslaissa, kuten Lissabonin sopimus ja Euroopan perusoikeuskirja, yksityisyyttä koskevat perusoikeudet ja kaikki oikeudet, jotka liittyvät henkilötietojen antamiseen, korjaamiseen ja peruuttamiseen. Siinä pitäisi kunnioittaa EU:n kansalaisten vapautta antaa suostumuksena mutta myös kansainvälistä oikeutta. Se johtuu siitä, että puhumme nyt Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden kahdenvälisistä puitteista neuvotella kolmansien valtioiden sekä erityisesti Yhdysvaltojen kanssa.

Sitä koskevien viestien on oltava täysin selviä: neuvoston puitepäätös 2008/977 ja direktiivi 95/46/EY on päivitettävä ja saatettava ajan tasalle. Ei vain siksi, että Yhdysvalloille voidaan tarjota poliisiyhteistyötä ja oikeudellista yhteistyötä haasteavun tekniikan mukaisesti tai muilla oikeudellisilla määräyksillä, jotka voivat vaikuttaa perusoikeuksiin, vaan myös siksi että voidaan vahvistaa periaatteita, jotka koskevat suostumuksen antamista, tietoa siitä mitä tietoja kolmansien valtioiden hallussa on ja mitä niihin on siirretty sekä sitä miten voimme päivittää myös oikeuden korjata ja peruuttaa tietoja, jotka vaikuttavat henkilön yksityisyyteen ja joutuvat automaattiseen henkilötietojen käsittelyyn. Tiedot siis toimitetaan sähköiseen käsittelyyn.

Tässä asiassa minua huolestuttavat erityisesti lasten oikeudet. Se johtuu siitä, että alaikäisten kyky toimia ja heidän valmiutensa harjoittaa perusoikeuksia ovat rajallisia, ja me tarvitsemme niistä tietoja. Alaikäisten lisäksi heidän ympäristöönsä vaikuttavat tekniikat ja välineet, joilla suojellaan verkkoyksityisyyttä.

Siksi haluan teidän tietävän, että me seuraamme tätä keskustelua erittäin tiiviisti. Seuraamme erittäin tiiviisti prosessia, joka koskee tietosuojaoikeuksien päivittämistä ja ajan tasalle saattamista, sekä erityisesti kahdenvälisistä välineistä käytäviä neuvotteluja kolmansien valtioiden sekä erityisesti Yhdysvaltojen kanssa.

  Andreas Mölzer (NI). – (DE) Arvoisa puhemies, vanha sanonta "rakastan maanpeosta mutta vihaan maanpetturia" on osoittautunut todeksi kerta toisensa jälkeen. Suuri yleisö ja tiedotusvälineet juhlivat sankarina jokaista, joka paljastaa vääryyksiä, mutta kyseisissä elimissä heitä pidetään pettureina. Niinpä, kuten tiedämme, yhdysvaltalainen sotilas Bradley Manning on joutunut vankilaan tietojen luovuttamisesta Wikileaksille. Tapa, jolla rajattomien mahdollisuuksien ja vapauden maa käsittelee arkaluontoisia tietoja, ja se tosiasia, että Twitter on pakotettu paljastamaan henkilötietoja, on enemmän kuin uhkaavaa. Jää nähtäväksi osoittautuvatko laajalle levinneet huhut Yhdysvaltain viranomaisten vaatimuksista käyttää muiden internet-yritysten, kuten Googlen, Facebookin ja Amazonin tietoja, todeksi.

Yhdysvaltain viranomaisten omaksuma lähestymistapa ja se tosiasia, että tuomioistuimet eivät pidä nimien, sähköpostiosoitteiden ja pankkitietojen julkaisua yksityisyyden loukkauksena, on todella tyypillistä kansainvälisille tietosuojasäännöksille, jotka ovat selvästikin vielä lastenkengissä.

  Malcolm Harbour (ECR). – (EN) Arvoisa puhemies, käsittelen joitakin näistä asioista sisämarkkinavaliokunnan puheenjohtajan näkökulmasta, koska mielestäni kyse on perustavanlaatuisista taloudellisista ja sisämarkkinoita koskevista kysymyksistä sekä todella tärkeistä kysymyksistä, jotka koskevat kansalaistemme oikeuksien suojelua, josta me olemme tänään puhumme.

Olen kirjoittanut asiasta mietintöä valiokunnalleni. Kiitän Viviane Redingiä vihreästä kirjasta, johon se perustuu, koska mielestäni yksi keskeisistä, kunnianhimoisista kysymyksistä, joita hän siinä käsitteli, on keskeistä sille mistä me tänään keskustelemme. Hän sanoi, että jos tietojani EU:n kansalaisena pidettäisiin palvelimella tai tietokannassa valtiossa, joka ei kuulu EU:n tuomiovaltaan, minulla pitäisi olla samat oikeudet kyseisiin tietoihin kuin jos palvelin olisi EU:ssa. Se on todella kunniahimoinen ohjelma. Toivottavasti saavutamme sen. Siihen vaaditaan paljon neuvottelua. Sanoisin vain kollegoilleni, erityisesti Sophia in 't Veldille, että jos aiomme tarjota sen, niin muut valtiot vaativat vastaavia oikeuksia.

  Viviane Reding, komission varapuheenjohtaja. − (EN) Arvoisa puhemies, jaan tämän parlamentin perustellut huolet EU:n kansalaisten yksityisten tietojen suojelusta. Koska jaan huolen, olen esittänyt ensimmäisen analyysin siitä miltä vuoden 1995 direktiivin uudistus voisi näyttää vastatakseni kysymyksiin, joita tänään on esitetty ja joihin nykyisessä EU:n lainsäädännössä ei ole oikeudellista vastausta.

Minulla on hyviä uutisia suhteistamme yhdysvaltalaisiin vastapuoliimme. Valkoinen talo otti 16. maaliskuuta ratkaisevan askelen ilmoittamalla, että se aikoo tehdä yhteistyötä kongressin kanssa laatiakseen yksityisyyttä koskevien oikeuksien julistuksen. Se on valtava haaste Yhdysvalloille ja voi auttaa myös meitä, kun pyrimme tekemään yleistä EU:n ja Yhdysvaltojen välistä sopimusta yksityisyyden suojasta poliisiyhteistyön ja oikeudellisen yhteistyön alalla.

Toivon, että voimme aloittaa sitä koskevat neuvottelut pian. Luotan Euroopan parlamentin apuun siinä työssä sekä vuoden 1995 direktiivin uudistuksessa.

Puhetta johti
varapuhemies Alejo VIDAL-QUADRAS

  Enikő Győri, neuvoston puheenjohtaja. − (HU) Arvoisat puhemies ja komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, kiitos ymmärtämyksestänne eli siitä ettette kiistä sitä, ettemme voi puuttua täällä käynnissä olevaan rikosprosessiin ja että kaikissa tapauksissa on noudatettava rikoksen tekohetkellä voimassa ollutta lainsäädäntöä.

Sanon teille tiedoksi, että mikään ei osoita puheenjohtajavaltio Unkarin sitoumusta tietosuojaan paremmin kuin se tosiasia, että helmikuussa pidetyssä oikeus- ja sisäasioiden neuvoston kokouksessa hyväksyimme neuvoston päätelmät tietosuojasta tehden kompromissin noin 50 asiasta. Käsittelimme päätelmissä myös kahta komission kannalta erittäin tärkeää kysymystä, jotka ovat olennaisia nykyisen keskustelun kannalta. Kiinnitimme huomiota siihen kuinka tärkeitä ovat kansalaisille tiedottaminen ja internetiin liittyvä tietosuoja, ja olen varma siitä, kuten komission jäsen muuten jo mainitsi, että komissio ottaa ne huomioon laatiessaan ehdotustaan.

Neuvosto on täysin samaa mieltä myös siitä, että on tärkeää uudistaa lainsäädäntöä ja mukauttaa se tekniseen kehitykseen. Odotamme kiinnostuneina sitä, että saamme komissiolta ehdotuksen uudesta tietosuojadirektiivistä. Lupasimme sen kesäkuuksi, kun puheenjohtajavaltio Unkarilla ei ole enää paljon aikaa jäljellä, mutta teemme kaiken voitavamme, ja olen varma siitä, että puheenjohtajavaltio Puola käsittelee tietosuojakysymystä yhtä sitoutuneesti.

Me uskomme, arvoisa puhemies, ja lopetan tähän puheeni, että meidän ei tarvitse tehdä valintaa vapauden ja turvallisuuden eli tietosuojan välillä vaan että ne voidaan taata myös samanaikaisesti, ja tavoitteenamme on luoda tällainen tietosuojalainsäädäntö EU:ssa.

  Puhemies. − (ES) Keskustelu on päättynyt.

20. Kuluttajan oikeudet (keskustelu)

  Puhemies. – (ES) Esityslistalla on seuraavana Andreas Schwabin sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan puolesta laatima mietintö ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi kuluttajan oikeuksista (KOM(2008)0614 – C7-0349/2008 – 2008/0196(COD)).

  Andreas Schwab, esittelijä. – (DE) Arvoisat puhemies ja komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, aloitan kiittämällä kaikkia kollegoitani, jotka ovat olleet mukana laatimassa tätä direktiiviä ja kompromissia, joista tänään keskustellaan. En sano sitä kohteliaisuudesta, vaan vilpittömästä kiitollisuudesta. Työhön osallistuivat Diana Wallis oikeudellisten asioiden valiokunnan lausunnon valmistelijana, Evelyne Gebhardt, Emilie Turunen ja Robert Rochefort sekä Kyriacos Triantaphyllides ja Adam Bielan. Päätöksen tekeminen ei ollut aina helppo prosessi, kun kahden vuoden aikana jätettiin yli 2 000 tarkistusta, mutta keskustelut olivat aina rakentavia ja kiitän teitä kaikkia siitä vilpittömästi.

Huolimatta kaikista yksittäisiä asioita koskevista teknisistä eroista, jotka ilmaistaan eri kompromisseissa, ryhmien välillä on päästy yleiseen sopimukseen tämänpäiväisestä viestistä Euroopan parlamentilta. Sen mukaan me haluamme kehittää sisämarkkinoita kuluttajien ja yritysten etujen mukaisesti. Loppujen lopuksi vielä 20 vuotta sen jälkeen, kun sisämarkkinat perustettiin Euroopan yhtenäisasiakirjalla, havaitsemme, että direktiiveistä ja asetuksista huolimatta todellista standardointia ei ole saavutettu. Jäsenvaltiot ovat käyttäneet hyväkseen liikkumavaraansa, joskus oikeutetusti mutta joskus oikeudetta.

Käsillämme olevassa direktiivissä luodaan hyvä keskitie, jossa säännellään sisämarkkinoita koskevia asioita, mutta jätetään lainsäädäntöä koskevat päätökset kaikissa muissa asioissa jäsenvaltioille itselleen. Tällä yhdistelmälähestymistavalla pääsemme pitkälle, ja saamme sille tukea parlamentin kaikilta ryhmiltä. Siihen on liittynyt komission ehdotuksen tukeminen, samalla kun sitä on paranneltu huomattavasti monesta kohdasta. Olemme varmistaneet sen, että kuluttajansuoja on saanut direktiivissä riittävän merkityksen siten että olemme säätäneet yhtenäisen kahden viikon peruutusoikeuden kaikille sähköisille sopimuksille EU:n laajuisesti, olemme antaneet kuluttajille, jotka tekevät kauppaa kotimyyjien kanssa, vaihtoehdon valita tulostettu tai sähköinen kopio sopimusasiakirjasta, olemme tarjonneet "nappi"-ratkaisua avoimuuden lisäämiseksi internet-kaupassa ja samalla olemme tehostaneet internet-petosten torjuntaa ja lopuksi olemme säätäneet yhtenäiset velvoitteet, jotka koskevat tiedottamista sekä erityisesti hintoja, toisin sanoen täydellisiä hintatietoja kaikesta internet- ja kotimyynnistä.

Olemme kuitenkin tehneet direktiivistä käyttökelpoisen myös pk-yrityksille sekä pienurakoitsijoille, kun olemme tehneet erityisesti palveluista joustavia ja sulkeneet ne pois monesta kohdasta, olemme antaneet kuluttajille mahdollisuuden perua sopimus puhelimitse, olemme poistaneet yrityksiltä joitakin mahdollisuuksia soveltaa kohtuuttomia sopimusehtoja, samalla kun olemme antaneet kuluttajille selvät ehdot tilattujen tavaroiden palauttamisesta, kun ostos on peruutettu, ja lopuksi olemme luoneet yhtenäisen peruutuslomakkeen, joka tekee peruutusoikeuden käytöstä helpompaa monille ihmisille kaikkialla EU:ssa.

Loppujen lopuksi onnistumme jäsenvaltioiden välisen kuulemisprosessin avulla tekemään kuluttajansuojan tärkeän alan oikeudellisesta kehityksestä neuvostossa yksinkertaisempaa kuin se on ollut tähän saakka. Komissiolla on selvä oikeus tulla kuulluksi neuvostossa, koska sisämarkkinat edellyttävät epäilemättä yhteisiä sääntöjä. Näinme sen selvemmin kuin koskaan euron kriisin aikana. Ei riitä, että edustetaan yhteisiä periaatteita ja jäsenvaltioille annetaan lopulta täydellinen vapaus – vaan yhteiset periaatteet on pantava täytäntöön yhteisillä säännöillä. Sen takia tällä direktiivillä pyritään suojelemaan kuluttajia. Loppujen lopuksi kuluttajat tuntevat oikeutensa, jos ne ovat samat kaikkialla EU:ssa, ja he voivat käyttää oikeuksiaan tehokkaasti sääntöjä rikkovia yrityksiä vastaan. Direktiivillä suojellaan myös pk-yrityksiä, koska yhtenäisellä sääntelyllä luodaan oikeusvarmuutta, minkä ansiosta kulttuurinen ja kaupallinen monimuotoisuus, josta niin usein puhutaan, kukoistaa. Kiitos yhteistyöstä. Odotan kiinnostuneena tulevaa keskustelua.

  Enikő Győri, neuvoston puheenjohtaja. − (HU) Arvoisat puhemies, komission jäsen ja Andreas Schwab, hyvät parlamentin jäsenet, minulle on suuri ilo, että voimme lopultakin sisällyttää tämän keskustelun esityslistalle.

Kuten tiedätte, neuvosto pääsi aiheesta sopimukseen viime vuoden joulukuussa, ja 24. tammikuuta 2011, mikä oli jo Unkarin puheenjohtajakautta, neuvosto hyväksyi virallisesti alustavan kantansa eli yleisen lähestymistavan.

Päästäksemme sopimukseen meidän oli neuvoteltava yli kaksi vuotta neuvostossa siitä, millainen olisi kuluttajien oikeuksia koskevan EU:n ja jäsenvaltioiden lainsäädännön ihanteellinen tasapaino ja mitkä kuluttajien oikeuksien näkökohdat voitaisiin yhdenmukaistaa sen mukaisesti. Ehdotukseen liittyviä vaikeuksia kuvastaa parhaiten se, että neuvoston työryhmä tarvitsi yli 60 kokousta sellaisen tekstin laatimiseen, jota jäsenvaltioiden määräenemmistö voisi tukea. Lisäksi on osoittautunut mahdottomaksi päästä sopimukseen komission ehdotuksen luvusta neljä tavaroiden myynnistä ja luvusta viisi kohtuuttomista sopimusehdoista. Näiden vaikeuksien takia neuvosto päätti lopulta poistaa kyseiset kaksi lukua tekstistä ja keskittyä sen sijaan muualla kuin elinkeinonharjoittajan toimitiloissa tehtäviin sopimuksiin sekä etäsopimuksiin. Myös komissio tuki tätä lähestymistapaa, koska neuvoston tekstillä luodaan lisäarvoa tällaisille sopimuksille EU:ssa.

Puheenjohtajavaltio katsoo, että Euroopan parlamentti voisi antaa lisää vauhtia keskusteluun. Siksi huominen äänestys ehdotetuista tarkistusluonnoksista on niin tärkeä. Jos Euroopan parlamentti päättää huomisessa täysistunnossa siirtää asian takaisin sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaltiokunnalle, puheenjohtajavaltio Unkari yrittää asiaan sitoutuneena varmistaa sen, että sopimukseen päästään ensimmäisessä käsittelyssä. Olemme valmiit tekemään kaikkemme sen eteen. Luonnollisesti paljon riippuu siitä, millaisia tarkistuksia parlamentti esittää.

Kuten olen jo maininnut, jäsenvaltioiden välillä on huomattavia mielipide-eroja luvuista neljä ja viisi eli siitä, onko tietyt myyntiehtojen ja takuiden näkökohdat sekä kohtuuttomat sopimusehdot yhdenmukaistettava täysin. Puheenjohtajavaltio katsoo, että syy siihen miksi meidän pitäisi keskittyä direktiivin muihin säännöksiin eli lukuihin yksi ja kolme on se, että niissä me voimme luoda todellista eurooppalaista lisäarvoa. Kyseisissä kohdissa neuvoston yleinen lähestymistapa ei eroa merkittävästi Euroopan parlamentin tarkistusluonnoksista, jotka oikeudellisten asioiden valiokunta jätti 20. tammikuuta ja sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta 1. helmikuuta.

Arvoisat puhemies ja komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, olemme valmiita tekemään täysipainoisesti yhteistyötä Euroopan parlamentin ja komission kanssa menestyksen eteen. Käytän hyväkseni tätä tilausuutta myös kiittääkseni esittelijää ja sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan puheenjohtajaa Malcolm Harbouria sekä kaikkia kyseisen valiokunnan jäseniä täysipainoisesta yhteistyöstä, jota he ovat tähän saakka tarjonneet puheenjohtajavaltio Unkarille. En tiedä, mikä lopullinen tulos on tai olemmeko täysin tyytyväisiä neuvottelutuloksiin, mutta olen vakuuttunut siitä, ettemme saa hukata tilaisuutta antaa EU:n kansalaisille kuluttajien oikeuksia, joiden soveltamisala on paljon laajempi kuin ennen.

  Viviane Reding, komission varapuheenjohtaja. − (EN) Arvoisa puhemies, ensi vuonna vietämme sisämarkkinoiden 20-vuotisjuhlaa. Meidän on varmistettava, että sisämarkkinoista on hyötyä kuluttajille ja yrityksille. Yli kahden vuoden neuvottelut ovat osoittaneet, että on poliittisesti erittäin vaikeaa päästä sopimukseen koko direktiivistä komission ehdotuksen pohjalta. Monet teistä eivät halua nähdä – oikeutetusti – kansallisen kuluttajansuojan tason laskua.

Keskustelemme tästä lainsäädännnöstä jo pitkälti kolmatta vuotta. Mielestäni lainsäätäjien on korkea aika löytää ratkaisu. Tässä suhteessa olen erityisen kiitollinen valiokunnillenne, esittelijöille, Andreas Schwabille ja Diana Wallisille sekä varjoesittelijöille kovasta työstä kompromissin löytämiseksi. Neuvosto sopi yleisestä lähestymistavasta vuoden alussa. Se päätti supistaa huomattavasti ehdotuksen soveltamisalaa ja keskittyä erityisesti etäsopimuksiin ja muualla kuin elinkeinonharjoittajan toimitiloissa tehtäviin sopimuksiin.

Komissio katsoo, että neuvoston yleinen lähestymistapa on hyvä lähtökohta, kun haemme hyvää kompromissia. Laajasti katsottuna siinä noudatellaan tavoitetta parantaa sisämarkkinoiden toimintaa samalla kun luodaan lisäarvoa kuluttajille. Tiedän, että te pyritte tarkistuksillanne saamaan aikaan lisäparannuksia. Voin nähdä monia järkeviä ehdotuksia uusista kuluttajansuojan lisäyksistä ja, kuten olen aiemmin sanonut, kuluttajan oikeuksia koskevan direktiivin pitäisi olla oikeusdirektiivi. Sen pitäisi olla nimensä arvoinen.

Annan teille joitakin esimerkkejä: Voisin helposti hyväksyä tarkistuksenne 122, jolla varmistetaan se, että kuluttajilta ei peritä maksua tavaroiden lähettämisestä takaisin peruutuksen jälkeen, jos ne ovat yli 40 euron arvoisia. En vastusta myöskään peruutuskauden pidentämistä yhteen vuoteen, jos kuluttajalle ei ole tiedotettu peruutusoikeudesta (tarkistus 116). Voin tukea myös yhdenmukaista ratkaisua niin kutsuttujen internet-kustannusansojen torjumiseksi (tarkistuksen 107 1 kohdan a ja b alakohta).

Te ette ylläty kun sanon, etten voi hyväksyä kaikkia tarkistuksianne, jotka nyt on jätetty. Esimerkiksi tarkistus 141. Vaikka minunkin tavoitteenani on sisämarkkinoiden edistäminen, on hieman liikaa edellyttää etämyyjiä toimittamaan tavaroita tai palveluita mihin tahansa jäsenvaltioon.

Kaiken tämän jälkeen ja huolimatta jäljellä olevista erimielisyyksistä näen valoa tunnelin päässä. Luotan siihen, että hyväksyttävä ja tasapainoinen kompromissi on nyt saavutettavissamme. Teen voitavani auttaakseni teitä saavuttamaan tällaisen kompromissin.

  Diana Wallis, oikeudellisten asioiden valiokunnan lausunnon valmistelija. − (EN) Arvoisa puhemies, olemme kaikki tehneet todella pitkän matkan yhdessä ja olemme edelleen matkalla toivoen, että pääsemme pian määränpäähän. Kiitän Andreas Schwabia työstä, jonka hän on tehnyt oikeudellisten asioiden valiokunnan puolesta. Vuosien mittaan olemme nähneet selvästi vaikeudet, joita aiheutuu erilaisista oikeudellisista käsitteistä, jotka muodostavat esteen todellisille kuluttajien mahdollisuuksille ja pk-yritysten mahdollisuuksille sisämarkkinoilla.

Olemme saavuttaneet jonkinlaista edistystä sopimuksella, joka meillä nyt on Euroopan parlamentissa. Valitettavasti uskon, että oikeudellisten asioiden valiokunta olisi halunnut tehdä enemmän, esimerkiksi luvussa viisi kohtuuttomista ehdoista sekä erityisesti avoimuuden alalla. Valiokuntamme haluaisi todella edistyä kyseisellä alalla. Tiedän neuvoston katsovan, että se on kenties liian pitkälle menevä askel. Meille se on kuitenkin askel, joka voisi olla erittäin tärkeä sisämarkkinoiden kannalta sekä erityisesti kuluttajan oikeuksien kannalta, kuten te osuvasti sanoitte, arvoisa komission jäsen.

Olemme päässeet pitkälle. Olemme tarkistaneet kuluttajansuojaa koskevan yhteisön säännöstön. Emme ole käyneet läpi kaikkia direktiivejä, jotka komission jäsenen edeltäjä halusi meidän tarkistavan. Voimme ottaa pieniä askelia eteenpäin. Toivon, että jatkamme puhetta ja keskustelua. Ehkä saamme aikaan jotain arvokasta.

  Sirpa Pietikäinen, talous- ja raha-asioiden valiokunnan lausunnon valmistelija. − (EN) Arvoisa puhemies, aluksi kiitän kollegoitani erinomaisesta yhteistyöstä sekä erityisesti sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan Andreas Schwabia loputtomista ja erittäin yhteistyöhaluisista toimista mietinnön edistämiseksi. Komission ehdotus jätti paljon parantamisen varaa.

Talous- ja raha-asioiden valiokunnan näkökulmasta on kolme asiaa, jotka haluan nostaa esiin. On hyvä asia, että digitaaliset tuotteet sisällytetään ehdotukseen. On hyvä, että on annettu selvä viesti vaihtoehtoisten riitojenratkaisumenetelmien kehittämisestä tulevaisuudessa. Pieniä tai innovatiivisia rahoitustuotteita pitäisi käsitellä erityisillä rahoitusalan direktiiveillä tai tulevaisuudessa kuluttajansuojadirektiivillä.

Lopuksi toivon, että komission seuraavilla toimilla varmistetaan korkeatasoinen kuluttajansuoja, joka voisi lopulta johtaa kuluttajansuojan sääntelyn täydelliseen yhdenmukaistamiseen Euroopan unionissa.

  Raffaele Baldassarre, PPE-ryhmän puolesta. – (IT) Arvoisat puhemies ja komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, onnittelen Andreas Schwabia tähän saakka tehdystä työstä ja erinomaisesta yhteistyöstä oikeudellisten asioiden valiokunnan sekä sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan välillä.

Normien eriasteinen yhdenmukaistaminen antaa meille mahdollisuuden saavuttaa tärkeitä tuloksia, jotka tuottavat todellista lisäarvoa EU:n kansalaisille. Merkittävää niissä on kahden viikon peruutusoikeus ja tiedotusvaatimuksia koskevat uudet säännöt, jotka koskevat hinnan lisäksi myös myyjän identiteettiä ja osoitetta. Tällä kehityksellä lisätään kuluttajien luottamusta, erityisesti rajat ylittävässä kaupassa, lisäämällä sähköisen kaupankäynnin kehittämisen edellyttämää oikeusvarmuutta.

Direktiivillä luodaan myös perusta muille täydentäville toimille eurooppalaisen sopimusoikeuden uudistamisesta vaihtoehtoisten riitojenratkaisumenettelyjen tarkistusprosessiin. Perustavanlaatuinen yhdenmukaistamistoimi on olennainen edellytys sellaisten sisämarkkinoiden kehittämiselle, joissa keskitytään kuluttajien oikeuksiin ja EU:n kansalaisten palvelemiseen.

Noin vuosi sitten professori Monti totesi raportissaan puheenjohtaja Barrosolle: "kuluttajien ja kuluttajien hyvinvoinnin pitäisi olla sisämarkkinoiden seuraavan vaiheen keskiössä". Ensinnäkin lainsäätäjän pitäisi päästä nopeasti sopimukseen kuluttajan oikeuksia koskevasta direktiiviluonnoksesta korkeatasoisen suojelun varmistamiseksi yhdentyneillä vähittäismarkkinoilla. Tämä säännös täyttää täysin vaatimukset, ja olen vakuuttunut siitä, että Andreas Schwab pysyy tarpeeksi päättäväisenä monimutkaisissa neuvotteluissa, jotka ovat edessä ennen tekstin lopullista hyväksymistä ensi viikolla.

  Evelyne Gebhardt, S&D-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, koimme todella kovat neuvottelut, Andreas Schwab, kun mielipiteet jakaantuivat keskustelujen aluksi. Ei ollut myöskään helppoa päättää järkevästä toimintatavasta.

Neuvotteluissa onnistuttiin kuitenkin saavuttamaan merkittäviä parannuksia, vielä valiokuntien äänestyksen jälkeenkin, mikä teki lopulta mahdolliseksi sen, että ryhmäni äänestää huomenna kompromissipaketin puolesta. Kaikkien käymiemme keskustelujen jälkeen tiedätte miten paljon se merkitsee.

Olemme todellakin tehneet useita parannuksia. Direktiivissä noudatetut perusperiaatteet ovat nyt, jälleen kerran, mahdollisimman vähäinen yhdenmukaistaminen – poikkeuksena alat, jotka yhdenmukaistetaan täysin, mikä oli tärkeä asia meille. Jätimme sosiaalipalvelut, terveydenhuoltopalvelut ja rahapelit pois direktiivin soveltamisalasta, koska kyseiset alat edellyttävät erityissääntelyä. Niihin ei voida soveltaa samoja periaatteita kuin kaupallisiin palveluihin, hyödykkeisiin tai vähittäismyyntiin, ja se oli tärkeä näkökohta. Olemme vahvistaneet huomattavasti velvollisuuksia antaa tietoa kansalaisille, kuluttajille. Siitä syystä haluan tehdä selväksi neuvoston puheenjohtajalle, että ajatus luvun kaksi poistamisesta, toisin sanoen juuri niiden alojen poistaminen, joihin tiedotusvelvollisuutta sovelletaan, on asia, jota Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmä ei hyväksy.

Olemme sisällyttäneet sähköiset tuotteet direktiivin soveltamistalaan, mitä ei suunniteltu komission alkuperäisessä ehdotuksessa. Internetin kautta tapahtuva etämyynti on kuitenkin yksi keskeisistä aloista, jotka siihen on sisällytetty. Kun pääsimme loppusuoralle, onnistuimme myös parantamaan kotimyyntiä koskevia säännöksiä. Ne ovat myönteistä kehitystä, jolle voimme antaa tukemme.

En voi kieltää, etteikö muutamaa ongelmaa vielä olisi, erityisesti lausekkeissa, jotka liittyvät kohtuuttomiin sopimusehtoihin luvussa viisi. Olemme todella tyytymättömiä kyseisiin säännöksiin ja niitä on joko muokattava tai tarvittaessa koko osa on jätettävä pois. Asia, joka aiheuttaa vielä enemmän vaikeuksia on se, että rahoituspalvelut on jätetty kokonaan pois tiedotusvelvollisuuksien piiristä. Mielestäni meillä on siinä vakava ongelma. Meidän on vielä keskusteltava siitä, arvoisa komission jäsen, koska rahoituspalvelut sisällytettiin ehdotuksiinne ja niin sen pitäisi ollakin.

Tiivistettynä todettakoon, että äänestämme huomenna kompromissipaketin puolesta ja sen puolesta, että direktiivi lähetetään takaisin valiokuntaan, mutta se ei tarkoita sitä, että lupaamme hyväksyä direktiiviin ensimmäisessä käsittelyssä.

  Robert Rochefort, ALDE-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, tämä teksti on tärkeä. Se ei ole vallankumous: emme voi sanoa, että kaikki entinen oli huonoa ja nyt kaikki on täydellistä. Se kuitenkin tarjoaa monia tärkeitä edistysaskeleita työmme väliaikaisessa vaiheessa.

Mielestäni tärkeimmät edistysaskelet koskevat etämyynnin parempaa sääntelyä, erityisesti internetin välityksellä (III luku), sillä kuluttajan oikeuksia kyseisellä alalla on parannettava. Sähköinen kaupankäynti on erittäin hyödyllistä: se lisää kuluttajien valinnanvaraa, antaa heille mahdollisuuden löytää alhaisin hinta ja antaa myös pk-yrityksille ja käsityöläisille mahdollisuuden löytää uusia markkinoita.

Edetäksemme tällä alalla meidän oli tehtävä se aidon eurooppalaisella tavalla eli yhdenmukaistamalla täydellisesti kaikkien oikeudet ja velvollisuudet muutamassa erityisessä asiassa. Konkreettisesti sanottuna italialainen asiakas, joka ostaa jotain belgialaisesta tai saksalaisesta verkkosivustosta tietää, että vastedes hänellä on samat oikeudet ja sama suojelu. Siihen tämä direktiivi antaa mahdollisuuden.

Se tarkoittaa sitä, että kuluttajan harkinta-aika pidennetään 14 vuorokauteen kaikkialla unionissa. Se merkitsee sitä, että hän tietää heti maksettavan loppusumman ilman että hänen tarvitsee pelätä ikävää yllätystä myöhemmin. Se merkitsee sitä, että hän voi tarkastella tilausta oikein kaksoinapsautuksella.

Luonnollisesti tämä kaikki muuttaa joidenkin tapoja. Monissa jäsenvaltioissa kansallinen lainsäädäntö sisältää yksityiskohtia, joita kaikki pitävät perustavanlaatuisina, kun niitä usein ei ole naapurimaissa. Yhdessä elämisessä EU:ssa on kyse siitä, että opitaan muuttamaan hieman tapoja yhteisön ja yleisen edun takia.

Haluan sanoa tämän selvästi: tekstiä on vielä parannettava ja meidän on tehtävä niin tulevina viikkoina neuvoston ja komission kanssa. Olen tyytyväinen avoimuuteen, jota siinä suhteessa on juuri osoitettu. Olemme tehneet jo paljon työtä esittelijämme Andreas Schwabin ansiosta. Kiitän häntä koko sydämestäni. Tämän työn todellinen saavutus on ennen kaikkea siinä, että kaikki poliittiset ryhmät hyväksyvät tarkistukset huomenna. Kuluttajien luottamus unionin sisämarkkinoihin on eritttäin hauras. Tarvitsimme tätä yksimielistä poliittista tukea, jotta voimme säilyttää kyseisen luottamuksen ja toivoa vahvistavamme sitä.

  Adam Bielan, ECR-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, kiitän aluksi Andreas Schwabia, keskustelun kohteena olevan mietinnön esittelijää, suuresta sitoumuksesta direktiiviluonnosta koskevaan työhön.

Kahden ja puolen vuoden tehokas työ asiakirjan parissa on johtanut kompromissiin, joka takaa lopullisessa muodossaan – toivoakseni – entistä suuremman oikeusvarmuuden 27 jäsenvaltion kuluttajille etämyynnin alalla sekä erityisesti silloin, kun he tekevät internet-ostoksia. Toivon myös, että tämän direktiivin ansiosta kuluttajat luottavat entistä enemmän rajat ylittävään kauppaan ja verkko-ostoksiin, koska joitakin uusia oikeuksia on parannettu ja yhdenmukaistettu ja olemassa olevia oikeuksia on selvennetty. Esimerkiksi etäsopimuksia ja muualla kuin elinkeinonharjoittajan toimitiloissa tehtäviä sopimuksia koskevien tiedotusvaatimusten standardoinnin avulla direktiivillä pyritään myös kannustamaan entistä useampia myyjiä lähtemään uusille markkinoille Euroopan unionissa, minkä pitäisi osaltaan tehostaa sisämarkkinoita. Toivon, että se on myönteinen kannuste, erityisesti verkkomyynnin suosion lisäämiseksi. Toivon myös, että se hyödyttää kuluttajia lisäämällä kilpailua sisämarkkinoilla.

Korostaisin joitakin tärkeimpiä asioita. Ensinnäkin me yritimme laatia tekstin, joka olisi tasapainoinen ja joka toimisi kuluttajien eduksi koko unionissa, mutta myös tekstin, jolla ei olisi haitallista vaikutusta myyjiin ja erityisesti pk-yritysten toimintaan unionissa.

Toiseksi olen tyytyväinen siihen, että olemme pystyneet neuvottelemaan käytännöllisen tekstin omaksumalla vähimmäis- ja enimmäisyhdenmukaistamista koskevan yhdistelmälähestymistavan, mikä merkitsee sitä, että ne jäsenvaltiot, joissa on jo erittäin korkea kuluttajansuoja joissakin asioissa, eivät ole kärsineet. Olemme onnistuneet myös laatimaan yhdenmukaiset ja selvät määräykset erityistapauksia varten, mikä merkitsee sitä, että kaupankäynti esimerkiksi internetissä on entistä helpompaa.

Olen tyytyväinen myös siihen, että onnistuimme oikeudellisten asioiden valiokunnassa neuvottelemaan luvun viisi kohtuuttomista sopimusehdoista rakentavaan muotoon. Kyseisessä luvussa säännellään sopimuksia, joita kuluttajat eivät yleensä neuvottele henkilökohtaisesti ja jotka ovat usein epärehellisten myyjien väärinkäytösten kohteena.

Pahoittelen kuitenkin sitä, että huolimatta siitä, että olemme tehneet sopimuksen, direktiivin tekstissä on edelleen tiettyjä puutteita. Olen kuitenkin varma siitä, että sitoutumalla voimme korjata ne neuvottelujen seuraavassa vaiheessa ja saavutamme erityisiä etuja kuluttajille ja eurooppalaisille myyjille, koska heitäkään ei saa unohtaa.

  Emilie Turunen, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (DA) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, Andreas Schwab, EU:n sisämarkkinat ovat eurooppalaisen yhteistyömme kulmakivi ja, kuten komissio perustellusti kirjoitti yhtenäismarkkinasäädöksen luonnoksessa viime vuonna, kansalaisten – meidän eurooppalaisten – on oltava sisämarkkinoiden kehittämistä koskevan työn ytimessä. Se on tärkeää muistaa, kun me äänestämme parlamentissa huomenna kuluttajan oikeuksia koskevasta direktiivistä, jota olemme nyt valmistelleet monta vuotta. Kuten me kaikki tiedämme, teksti, josta äänestämme huomenna, on tarkistettu perusteellisesti suhteessa luonnokseen, jonka saimme komissiolta syksyllä 2008, ja täällä parlamentissa me olemme keskittyneet niille aloille, joilla EU:n yhteisistä säännöistä on todellista hyötyä kuluttajille ja yrityksille. Me halusimme osaltamme antaa jäsenvaltioiden laatia lisälainsäädäntöä, jos se tuntuu järkevältä.

Konkreettisesti se merkitsee sitä, että eurooppalaiset kuluttajat huomaavat muutokset ennen kaikkea, kun he tekevät internetissä ostoksia ulkomaisissa verkkokaupoissa. Uusi direktiivi merkitsee sitä, että EU:ssa on internet-kaupankäynnille yhdenmukaiset säännöt ja se tuo kuluttajille monia etuja. Mainitsen vain kolme esimerkkiä. Ensinnäkin kaikilla kuluttajilla EU:ssa on 14 vuorokauden peruutusaika, kun he ostavat jotain verkkokaupasta, joka sijaitsee jossain EU:n jäsenvaltiossa. Toiseksi tuotteen kokonaishinta on eriteltävä ennen kuin kuluttaja suostuu ostamaan tuotteen. Kolmanneksi on oltava mahdollista ottaa yhteyttä myyjään helposti, jos ongelmia esiintyy. Neljäs näkökohta, joka oli erittäin tärkeä meille Vihreät / Euroopan vapaa allianssi -ryhmässä, oli se, että direktiivi on tulevaisuudessa kestävä. Tuote ei ole vain jotain, jota voimme koskettaa fyysisesti – nykyään se käsittää myös henkiset tuotteet. Se voi olla ohjelmisto tai musiikkikappale, jonka me lataamme. Olen siksi erittäin tyytyväinen siihen, että digitaaliset tuotteet on nyt sisällytetty tekstiin.

Ehdotus, josta huomenna äänestetään ja jota vihreiden ryhmä voi tukea, ei edusta täydellistä lainsäädäntöä. Halusimme laajemman, kunnianhimoisemman direktiivin ja halusimme saavuttaa edistystä kaikilla aloilla. Politiikka on taito saavuttaa mahdollinen, ja tämä oli mahdollista tällä kertaa. Kaiken kaikkiaan katson, että Euroopan parlamentti on saavuttanut kohtuullisen tuloksen, joka hyödyttää EU:n kuluttajia.

  Kyriacos Triantaphyllides, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (EL) Arvoisa puhemies, vahvistimme poliittisena ryhmänä alusta alkaen periaatteen, että Euroopan unionissa on ehkäistävä kaikkia kuluttajien oikeuksien vähennyksiä. Komission alkuperäinen ehdotus, joka tosin oli hyvin kunnianhimoinen, ei täyttänyt kaikkien Euroopan unionin kuluttajien tarpeita. Tämän vuoksi vedettiin punainen lanka läpi koko täysin yhdenmukaistettua direktiiviä koskevan ehdotuksen, kun kävi ilmi, että EU:n kuluttajansuojan taso laskisi.

Parlamentin direktiiviehdotuksessa on kaksi erityisen merkittävää tekijää. Meillä on tarkasteltavana täysin uusi parlamentin ehdotus, joka on hyvin erilainen kuin komission ehdotus ja jossa on erilainen neuvoston näkökanta. Ehdotuksen ydin on yhdistelmälähestymistapa yhdenmukaistamisen osalta, jolloin jäsenvaltiot voivat halutessaan säätää korkeammasta kuluttajansuojatasosta.

Toinen seikka liittyy direktiivin soveltamisalan poikkeuksiin. Vaadimme alusta alkaen, että sosiaalipalvelut, terveydenhoito ja rahapelit jätetään direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle, koska niillä ei ole mitään tekemistä kuluttajan ja elinkeinonharjoittajan välisen suhteen kanssa, ja niihin on sovellettava erilaista lähestymistapaa. Olemme tyytyväisiä siihen, että tämä otettiin huomioon.

Parlamentin ehdotuksen kannattaminen ei missään tapauksessa merkitse ehdotonta tukea komission ehdotukselle. Päinvastoin, tähtäämme voimakkaaseen ja johdonmukaiseen kantaan ja kehotamme komissiota ja neuvostoa ottamaan hyvin vakavasti huomioon parlamentin ehdotuksen ytimen, erityisesti yhdenmukaistamisen asteen osalta sekä muiden myyntisopimuksia koskevien säännösten osalta.

  Oreste Rossi, EFD-ryhmän puolesta. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, asiakkaan oikeudet ovat vain yksi monista esimerkeistä, jotka todistavat kuinka yhteisön toimielimillä on valtavia vaikeuksia toteuttaa oikeudellisesti ja poliittisesti hyvin merkittäviä säädöksiä tällä historiallisella hetkellä.

Emme halua, että kaikki tehty työ ja myönteiset saavutukset menevät hukkaan, esimerkiksi tarkistuksemme takautumisoikeudesta, jolla pyritään saamaan aikaan erityinen parannus pienten elinkeinonharjoittajien toimintaan vahingoittamatta kuluttajan oikeuksia. Jos neuvoston kanssa käytävien neuvottelujen tulos on, että perutaan esittelijän ja ryhmien alun alkaen huonoon ehdotukseen tekemät hyvät muutokset, tai jos tuloksena on, että direktiivin yleistä yhdenmukaistamistasoa nostetaan, meille ei jää muuta vaihtoehtoa kuin äänestää sitä vastaan.

Vastuu tästä tilanteesta on joka tapauksessa Euroopan komissiolla, ei parlamentilla. Joissakin asioissa me Lega Nordin euroskeptikot olemme valmiit suostumaan korkeaan yhdenmukaistamistasoon, mutta vain silloin, kun se sopii yhteen terveen järjen, yleisen edun, pienten ja keskisuurten yritysten etujen ja miksei myös jäsenvaltioiden etujen kanssa.

Niin monimutkaisessa asiassa kuin kuluttajansuoja, tarvittiin alusta alkaen lähestymistapaa, jossa kaikki tämä otetaan huomioon. Olemme tyytyväisiä monien sellaisten tarkistusten perumiseen, joilla kyseenalaistettiin jo ratkaistut asiat. On olennaista, että neuvosto hyväksyy täysimääräisesti parlamentin tekstin, jos se on hyväksyttyjen tarkistusten mukainen.

  Franz Obermayr (NI). – (DE) Arvoisa puhemies, toisinaan kuluttajille tehdään vaikeammaksi ymmärtää toimiensa seuraukset, jos he esimerkiksi lataavat digitaalista sisältöä. Kaikki ovat tottuneet lataamaan netistä sisältöä ilmaiseksi. Joissakin tapauksissa maksut on kuitenkin salattu kuluttajilta, jolloin he tietämättään lataavat tilauksen, huolimatta siitä, että halusivat kertaluotoisen palvelun. Tarvitaan oikeutta peruuttaa sopimus.

Toinen ala, jota kritisoidaan, on etämyynnin ja ovelta ovelle -myynnin yhdistelmä, sillä ihmiset ovat paljon tietämättömämpiä ovellaan. Toisaalta meidän ei pidä säätää tarpeettomasta taakasta pienille ja keskisuurille yrityksille, mitä tulee muualla kuin elinkeinonharjoittajan toimitiloissa tehtäviin sopimuksiin. Kun kuluttaja esimerkiksi kutsuu kauppiaan tai kampaajan kotiinsa itse, ei ole tarvetta lisätä heidän suojeluaan, koska ei ole kyse heidän yllättämisestään. Tarvitaan siis järkevää ja laaja-alaista kuluttajansuojaa, mutta meidän on tärkeää ottaa huomioon myös pienten ja keskisuurten yritysten edut.

  Anna Maria Corazza Bildt (PPE). – (EN) Arvoisa puhemies, nyt tarkasteltavana oleva kompromissi on oikein hyvä askel oikeaan suuntaan. Olen tyytyväinen saavutettuun yksimielisyyteen oikeudesta peruuttaa sopimus. Meillä on kuitenkin oltava rohkeutta mennä pidemmälle, erityisesti virheen korjaamisen, takeiden ja kohtuuttomien ehtojen osalta.

Olen vuosia kuunnellut argumentteja, mutta olen aina ollut ja olen edelleen täysimääräisen yhdenmukaistamisen kannalla. Olen vakuuttunut siitä, että yhteiset säännöt ovat sekä kuluttajien että yritysten etu. Avoimuus, oikeusvarmuus ja kilpailu lisäävät kuluttajien valinnanvapautta ja vähentävät byrokratiaa yritysten osalta. Haasteena on löytää oikea tasapaino.

Korkean kuluttajansuojan ja yrityksille koituvien matalien kustannusten vuoksi direktiivistä kuluttajien oikeuksista ei pidä tulla riidanaihe markkinoiden ja kansalaisten välille. Meidän ei myöskään pidä pysyttäytyä väärässä oletuksessa, että kansalliset säännöt suojaavat kuluttajaa, kun taas yhteiset eurooppalaiset säännöt hyödyttävät yrityksiä. Tämä on väärä käsitys. Siitä, että pk-yritysten lisäkustannukset siirtyvät kuluttajien maksettaviksi, ei päästä yli eikä ympäri.

PPE-ryhmä on koko prosessin ajan ollut joustava ja rakentava. Vasemmisto on toiminut jäykästi ja jarruttavasti, rajoittanut keskustelun saivarteluksi vertailevasta oikeudesta, tehnyt kauppaa kansallisilla säännöillä. Katson pikemminkin, että ensisijaiseksi on katsottava Euroopan kansalaisten yhteiset edut. Vähimmäisyhdenmukaistaminen ja kansalliset poikkeukset, sellaisina kuin sosiaalidemokraatit niitä ajavat, yksinkertaisesti estävät kansalaisia hyödyntämästä yhteismarkkinoita täysimääräisesti. Kriisiaikana, jona kohdataan lisääntyvää protektionismia, on yhtä helppoa kuin vastuutontakin olla populisti. Tuen täysin Andreas Schwabia ja tämän loistavaa työtä, ja toivotan hänelle onnea tuleviin neuvotteluihin.

Lopuksi haluan todeta, että direktiivi kuluttajan suojasta on virstanpylväs yhtenäismarkkinoiden uudelleenkäynnistämisessä luottamuksen lisäämiseksi sekä Euroopan kansalaisten odottamien kasvun, kilpailukyvyn ja uusien työpaikkojen lisäämiseksi.

  Antonio Masip Hidalgo (S&D). – (ES) Arvoisa puhemies, jotkut perustavaa laatua olevat seikat edellyttävät edelleen parannuksia, joten meidän on palautettava mietintö valiokuntaan.

Mietinnön käsittely parlamentissa ei siis ole päättynyt.

Alkuperäinen luonnos oli huono. Näin kansalliset ja Euroopan tason kuluttajajärjestöt meille kertoivat. Minulla on erityisen arvostava käsitys Asturian kuluttajaliitosta ja sen uupumattomasta puheenjohtajasta Dacio Alonsosta.

Onnistuimme saamaan uudelleen tarkasteltavaksi 4 artiklan yleisperiaatteen mahdollisimman laajasta yhdenmukaistamisesta. Meidän on todettava hyvin voimakkaasti, että mahdollisimman laajan yhdenmukaistamisen aikaansaaminen kaikkialla jäsenvaltioissa vähentäisi monien kuluttajien suojaa, koska monissa valtioissa kuluttajien oikeuksia suojellaan perinteisesti enemmän.

Haluan joka tapauksessa korostaa olevan tärkeää varmistaa, ettei luettelo kohtuuttomista sopimusehdoista ole tyhjentävä, mikä merkitsee sitä, että jokainen jäsenvaltio voi lisätä niiden lausekkeiden määrää, joita se ei voi hyväksyä kuluttajien kanssa tehtäviin sopimuksiin; että todistustaakka on käännettävä, jotta elinkeinonharjoittajan tehtävä on osoittaa, että sääntöjen ulkopuolelle jäävät ehdot on neuvoteltu erikseen ja että sopimusehdot on esitettävä selkeästi ja ymmärrettävästi.

Vastustamme edelleen mahdollisimman laajaa yhdenmukaistamista, mitä tulee kohtuuttomiin ehtoihin.

Eurobarometri osoittaa, että 79 prosenttia elinkeinonharjoittajista katsoo, että täysimääräisellä yhdenmukaistamisella tällä alalla on vähän tai ei lainkaan vaikutusta heidän ulkomaisiin toimiinsa.

  Malcolm Harbour (ECR). - (EN) Arvoisa puhemies, katsonette, että minulla on kaksi ja puoli minuuttia, koska kaikki kollegani eivät ole täällä. Valiokunnan puheenjohtajana haluan aivan aluksi kiittää kaikkia jäseniä, jotka ovat osallistuneet tähän työhön. Olen iloinen siitä, että he kaikki ovat tänään täällä Andreas Schwabin johdolla yhdessä hyvin voimakkaan varjoesittelijöiden tiimin kanssa, joka osoitti todella voimakasta mielenkiintoa ja asiantuntemusta tällä kokonaisuudessaan monimutkaisella alalla.

Minusta on oikein, kuten Viviane Reding totesi, että lainsäätäjien on nyt edettävä ja tehtävä joitakin päätöksiä. Aika, joka tähän on mennyt, osoittaa, että poliittisia vaikeuksia on niin neuvoston kuin parlamentinkin puolella. Minusta parlamentti on osoittanut, kuten monesti aiemminkin, että se kykenee neuvottelemaan kompromissista. Minusta parlamentin olisi äänestettävä tarkistuksista huomenna, lähetettävä selkeä poliittinen viesti siitä, mitä me haluamme, ja sitten palautettava asia valiokuntaan.

Haluan kiittää puheenjohtajavaltiota ja Enikő Győriä, joka on ollut puheenjohtajavaltion mitä aktiivisin puolestapuhuja, siitä, että muutoksen tuloksena muodostuneelle kannallemme on oltu avoimia. Tämä ei kuitenkaan merkitse, että olisimme mitenkään sitoutuneet edistämään ja saattamaan päätökseen neuvotteluja. Olemme kuitenkin kansalaisille ja kuluttajille velkaa sen, että järjestämme vähintäänkin avoimen tapaamisen nähdäksemme, onko sopimukselle jonkinlaista perustaa. Uskon kollegojen olevan samaa mieltä.

Kun nyt tarkastellaan ehdotusta, minun on ensinnäkin todettava, että ihailen jäsen Corazza Bildtin innokkuutta, mutta minä en pidä kuluttajan oikeuksia koskevaa direktiiviä virstanpylväänä. Rehellisesti sanottuna se on minusta pikemminkin ponnahduslauta, sillä tällä kohtaa ympärillä on vielä paljon vaikeuksia. Minusta on kyse ensimmäisestä varovaisesta askeleesta yhdenmukaistamisasioiden ratkaisemiseksi, ja se aiheuttaa suuria tunteita ja paljon poliittista levottomuutta. Eri valtioiden kuluttajat ja kuluttajajärjestöt eivät luonnollisesti pidä siitä, että oikeuksia viedään. Minusta se on ollut suurin kohtaamistamme ongelmista.

Minusta meillä on nyt kompromissi, joka todella tuo lisäarvoa kuluttajille ja yrityksille, erityisesti internetin ja rajat ylittävän kaupan osalta. Meidän on säilytettävä tämä ja jotkin muut seikat, mutta lopuksi haluan todeta komission jäsenelle seuraavaa: tarvitsemme epätoivoisesti kehystä, jonka puitteissa voimme edetä kohti laajempaa yhdenmukaistamista. Meillä on lukuisia sirpaleisia aloitteita, myös teidän kuluttajasopimuksia koskeva työnne, sekä muita tarkistuksia. Tarvitsemme kipeästi sellaista pitkän ajanjakson strategista lähestymistapaa, jolla ponnahduslaudoista edetään kohti virstanpylvästä.

  Małgorzata Handzlik (PPE). – (PL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, ensinnäkin haluan kiittää esittelijä Schwabia hänen tekemästään työstä tämän luonnoksen hyväksi. Hän tietää todennäköisesti paremmin kuin kukaan, ettei tehtävä ollut helppo. Olemme direktiiviä koskevan työmme aikana usein korostaneet, kuinka tärkeä se on kuluttajille, mutta se on tärkeä myös elinkeinotoiminnalle ja erityisesti sähköiselle ja rajat ylittävälle kaupankäynnille.

Sähköisiä hankintoja tekevät kuluttajat haluavat ennen kaikkea takeet siitä, että heidän tilaamansa tavarat tai palvelut toimitetaan heille ja että ne vastaavat esitettyä laatua. Tämän vuoksi meidän on taattava, että kuluttajia suojaavat säännökset ovat selkeitä ja avoimia. Meidän ei kuitenkaan pidä tässä keskustelussa unohtaa elinkeinonharjoittajia, jotka odottavat säännöksiä, joista ei koidu heille liiallista taakkaa. Olemmeko onnistuneet sovittamaan yhteen kuluttajien edut ja elinkeinonharjoittajien edut direktiiviä koskevassa työssämme?

Lähes kaksi vuotta kestäneissä keskusteluissa olemme mielestäni edenneet lähemmäs tätä tavoitetta, mutta sitä ei ole vielä saavutettu. Uskon, että eurooppalaiset kuluttajat hyötyisivät paljon enemmän sääntelyn yhdenmukaistamisen enimmäistasosta. Se helpottaisi paljon myös sähköisen kaupankäynnin alalla toimivien yritysten elämää. Olen kuitenkin tyytyväinen siihen, että monissa keskeisissä seikoissa olemme onnistuneet löytämään ratkaisuja, jotka vastaavat kuluttajien tarpeita ja samalla tehdään oikeutta yritystoiminnan realiteeteille. Esimerkkinä haluan mainita säädetyn 14 päivän määräajan, jonka aikana kuluttaja voi perua sopimuksen, ja olen tyytyväinen myös tarkistukseen, jolla annetaan elinkeinonharjoittajalle mahdollisuus tehdä palautukset riippuvaiseksi siitä, että kuluttaja on toimittanut näyttöä postituksesta. Tämä on olennainen piirre direktiivissä, sillä se osoittaa, että niin kuluttajilla kuin elinkeinonharjoittajillakin on velvoitteita.

Lopuksi haluan rohkaista neuvostoa ja Euroopan komissiota pyrkimään saamaan aikaan kunnianhimoisen sopimuksen.

  Bernadette Vergnaud (S&D). – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, aluksi haluan kiittää esittelijä Schwabia sekä kaikkia varjoesittelijöitä, erityisesti jäsen Gebhardtia, heidän työstään.

Komission alkuperäinen ehdotus oli todellakin absurdi, koska se vaaransi kuluttajansuojan tason pyrkiessä täysimääräiseen yhdenmukaistamiseen. Tämä on perusteltavissa vain niin kauan, kun yhdenmukaistaminen suuntautuu ylöspäin, ei alaspäin, kuten ehdotettiin.

Olen tämän vuoksi tyytyväinen suurimpaan osaan kompromisseja, joilla jätetään jäsenvaltioille mahdollisuus soveltaa halutessaan tiukempia sääntöjä, samalla kun taataan korkea vähimmäistaso kaikille kuluttajille unionissa. Sopimuksen enimmäiskesto rajataan siis 12 kuukauteen, etäsopimuksia ja puhelinmyyntisopimuksia koskevaa tiedottamista parannetaan, kun maksua vaaditaan vasta kun neljäntoista päivän harkinta-aika on päättynyt.

Toisaalta ei voida hyväksyä kohtuuttomia sopimusehtoja koskevan luvun V täysimääräistä yhdenmukaistamista. Ensinnäkään valittu suojelun taso ei ole tyydyttävä, ja siinä jopa sivuutetaan vilpillisten käytäntöjen todellisuus, koska ne edellyttävät sellaista valppaustasoa, jota yhteisön lainsäädännöllä ei voida taata.

Koska näin on, kaiken liikkumavaran vieminen jäsenvaltioilta tällä alalla vaikuttaa vastuuttomalta teolta. Toivonkin lainsäätäjien saavan aikaan tasapainoisen tekstin, jolla taataan aito ja ytimeltään yhteinen korkeatasoinen suojelu.

  Edvard Kožušník (ECR). – (CS) Arvoisa puhemies, haluan ensiksi esittää kiitokseni ja kunnioitukseni Andreas Schwabille, joka on niin taitavasti käsitellyt 1600 tarkistusta ja saanut aikaan mietinnössä järkeviä kompromissimuotoja. Olen iloinen siitä, että hän onnistui säilyttämään komission alkuperäisen ehdotuksen kaksi perustavaa laatua olevaa periaatetta: sääntelyn parantamista koskevan periaatteen yksinkertaistamalla ja päivittämällä sääntöjä niiden esteiden poistamiseksi, joita yrittäjät kohtaavat sisämarkkinoilla päivittäin harjoittaessaan liiketoimintaa EU:N jäsenvaltioissa, ja toisen periaatteen, jolla pyritään kuluttajansuojalainsäädännön mahdollisimman laajaan yhdenmukaistamiseen poistamalla yksittäisten valtioiden soveltamia useita poikkeuksia.

Huolimatta siitä, että emme lopulta onnistuneet pääsemään sopimukseen täydestä yhdenmukaistamisesta kaikissa direktiivin luvuissa, uusi järjestelmä on hyvin merkittävä askel eteenpäin, johon liittyy rajat ylittävän kapuan esteiden poistamista ja näin ollen lopulta entistä laajempi kilpailu sisämarkkinoilla.

  Kurt Lechner (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, pelkäänpä, että olen se, joka kaataa kylmää vettä niskaan. Huolimatta valiokuntakäsittelyn aikana tehdyistä monista parannuksista komission ehdotukseen, ja niistä meidän on kiittäminen pääasiassa esittelijä Schwabia, minusta nykyiseen pakettiin sisältyy liiallinen määrä säännöksiä ja siitä seuraa liian monimutkaista lainsäädäntöä. Erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten on hyvin vaikea selviytyä tästä. Lisäksi siitä ei todella ole hyötyä kuluttajille, sillä on hyvin vähän vaikutusta yhdenmukaistamisen kannalta, eikä se auta meitä edistymään sisämarkkinoiden toteuttamisessa ja Euroopan tekemisessä suotuisaksi paikaksi yritysten sijoittautumiselle.

Koska käytettävissä olevaa aikaa on vähän, voin valitettavasti tarkastella vain yhtä seikkaa. Komission ehdotuksella on laajennettu valtavasti kahden määritelmän ulottuvuutta, ja tässä tapauksessa on menty liian pitkälle, mikä käy selvästi ilmi siitä, että esitettyjä tarkistuksia oli. Tästä on ollut vaikea käydä järkevää keskustelua parlamentissa. Komissio ei myöskään ole mitenkään perustellut näiden määritelmien laajentamista. Missään liitteissä tai parlamentille toimitetuissa asiakirjoissa ei esitetä tälle mitään perusteluja. Toinen tapaus koskee etämyyntisopimuksia. Onneksi tämä laajennus on palautettu kuulemismenettelyyn ja sitä on tarkistettu, mikä oli hyvin tervetullutta. Toinen tapaus koskee kuitenkin muualla kuin elinkeinonharjoittajan toimitiloissa tehtäviä sopimuksia, ja niitä haluan tarkastella tässä.

Tulevaisuudessa kaikkiin yrityksen liiketilojen ulkopuolella tehtyihin sopimuksiin sovelletaan suurta määrää säännöksiä ja peruuttamisoikeuksia, vaikka kuluttaja, kuten jäsen Obermayr juuri mainitsi, olisi pyytänyt sähkömiehen, sisustussuunnittelijan, maalarin tai puusepän tulemaan kotiinsa. Tiedän, että tähän on lukuisia poikkeuksia, joita te, jäsen Schwab, ja valiokunta olette parantaneet, niin sisällön kuin sanamuodon osalta. Tästä jää kuitenkin valtava määrä oikeudellisia sudenkuoppia, jotka voivat osoittautua tuhoisiksi mikroyrityksille ja pienyrittäjille ja jopa vaarantaa näiden selviytymisen.

Minusta tämä osa ehdotuksesta on tarpeeton. Se voitaisiin poistaa aiheuttamatta mitään ongelmia yhdessä lukujen 4 ja 5 kanssa. Siinä tapauksessa loppu ehdotuksesta ja kuulemiset eivät olisi lainkaan huonoja.

  Sylvana Rapti (S&D). - (EL) Arvoisa puhemies, haluan kiittää esittelijä Schwabia sekä sosialistivarjoesittelijä Gebhardtia. Haluan kiittää heitä ja samalla kunnioitan heitä, koska he osoittivat suurta periksi antamattomuutta ja suurta kärsivällisyyttä saattaessaan meidät tilanteeseen, johon olemme keskustelussa päätyneet, joka on mielestäni hyvä pohja komission jäsen Redingin työlle, jonka sanat mielestäni antavat meille aihetta optimismiin.

Itse katson, että vähimmäistason yhdenmukaistaminen on oikein hyvä ja samalla oikein käytännöllinen perusta työlle. Kotimaassani Kreikassa on saatu aikaan hyvin korkea kuluttajan oikeuksien suojelun taso. Kuten varmasti ymmärrätte, en halua tämän kuluttajan suojan korkean tason vaarantuvan.

Myönnän, että olin hyvin huolestunut kuullessani jäsen Schwabin puhuvan – ja kuulin siitä ensi kertaa – enimmäistason yhdenmukaistamisesta. Muistin jotain, mitä olin lukenut lehdestä: joku yritti saada aikaan maailman kauneimman naisen yhdistämällä yhden näyttelijättären silmät, laulajattaren nenän ja toisen näyttelijättären suun. Tulos oli hirviömäinen.

Esitän tämän vertauksen osoittaakseni, että voimme aloittaa mitä parhain aikomuksin ja epäonnistua toivotun tuloksen saavuttamisessa. Tämän vuoksi katson yhdenmukaistamista koskevien vähimmäislausekkeiden olevan oikea perusta työlle.

  Damien Abad (PPE). – (FR) Arvoisa puhemies, haluan aluksi esittää kiitokseni esittelijämme Schwabin työstä, joka antaa meille tänään mahdollisuuden saavuttaa laajaa yksimielisyys kaikkien poliittisten ryhmien kesken tästä tekstistä, vaikka sen alku olikin huono.

Kyllä, Euroopan tulee olla synonyymi edistykselle ja käytännön saavutuksille, ja sen me näemme näistä kuluttajia koskevista ehdotuksista. Tästä lähtien eurooppalaisilla on oikeus perua sopimus hankkiessaan tavaroita sähköisistä huutokaupoista, kuten eBaysta.

Olemme onnistuneet esittämään tekstin, jolla toisaalta vahvistetaan puite-edellytyksiä rajat ylittävän kaupan lisääntymiselle Euroopan unionissa ja toisaalta autetaan meitä olemaan madaltamatta kuluttajansuojan tasoa jäsenvaltioissa. Päinvastoin, sitä korotetaan.

Ensinnäkin kannatan näkemystä, että vahvistaaksemme taantumasta elpymistämme meidän on luotava uuden kasvun lähteitä ja että yhteisön lainsäädännön yksinkertaistamisen ja järkeistämisen ansiosta yrityksemme voivat paremmin hyödyntää yhtenäismarkkinoiden koko potentiaalia. Tiesittekö, että vain 22 prosenttia hankinnoista Euroopassa tapahtuu yli rajojen? Paremman sääntelykehyksen tarjoaminen yrityksille koskee siis myös talouden elpymiseen osallistumista.

Kun tekstistä neuvoteltiin, halusimme kunnianhimoisempaa ja kuitenkin käytännöllistä lähestymistapaa. Periaate oli yksinkertainen: ei yhdenmukaistamista ilman vastaavan tason suojelua. Tämän vuoksi olen iloinen siitä, että olemme onnistuneet säilyttämään joitakin kansallisten lainsäädäntöjen näkökohtia, joihin yhden tai toisen jäsenvaltion kuluttajat ovat kiintyneitä. Ranskassa kuluttajat voivat edelleen hyödyntää takuuta piileviä vikoja vastaan tai ovelta ovelle -myyntiä koskevaa hyvin suojelevaa lainsäädäntöämme.

Lisäksi osoitamme tänään, että Euroopan parlamentti, oikeisto- ja vasemmistoryhmät yhdessä, kykenevät vastaamaan kansalaisten jokapäiväisiin huolenaiheisiin, ja olen siitä iloinen. Ratkaisu on tietenkin enemmän Eurooppaa, muttei minkälaista tahansa. Tarvitsemme Eurooppaa, joka suojelee, Eurooppaa, joka vakuuttaa, ja Eurooppaa, joka tarjoaa mahdollisuuksia eurooppalaisille, kansalaisille, kuluttajille ja yrityksille.

  Olga Sehnalová (S&D). – (CS) Arvoisa puhemies, menneinä aikoina lause "asiakas on kuningas" piti paikkansa, elinikäinen takuu ei ollut poikkeuksellista ja laatu oli kunnia-asia. Nykymaailma on selvästi toisenlainen. Nyt meidän on ajateltava kuluttajan oikeuksia, kuluttajansuojaa ja tämän takaavaa lainsäädäntöä. Vaikuttaa siltä, että asiakastyytyväisyys ei ole enää aina parasta kaupallista politiikkaa, ja on jopa liikaa jokapäiväisiä esimerkkejä aivan päinvastaisesta.

Tämän vuoksi on tärkeää käydä perinpohjaista keskustelua lainsäädännöstä, joka ei saa heikentää kuluttajan oikeuksia, mutta jonka on vastattava uusiin haasteisiin. Meidän on ymmärrettävä, kuinka erilaiset lähtökohdat EU:n eri jäsenvaltioissa on kuluttajien oikeuksien osalta. Meidän on pyrittävä vahvistamaan kuluttajansuojaa siellä, missä nyt vallitsee oikeudellinen kaaos ja epävarmuus, jotka houkuttelevat erilaisia roistoja ja vaarantavat luottamuksen sisämarkkinoihin. Toisaalta meidän on säilytettävä kuluttajansuojan korkea taso siellä, missä se jo on olemassa tehokkaassa muodossa. Tämä on peruslähestymistapa kuluttajan oikeuksia koskevassa direktiivissä, ja tämän vuoksi kannatan täysin ryhmäni kantaa. Haluan tietenkin myös kiittää kaikkia esittelijöitä heidän tekemästään suuresta työstä. Kuluttajansuoja ei todellakaan ole vastoin rehellisen yrittäjän etua. Pikemminkin päinvastoin.

  Regina Bastos (PPE). – (PT) Arvoisa puhemies, haluan aluksi onnitella esittelijä Schwabia siitä määrätietoisuudesta neuvotteluissa, jolla päästiin tähän merkittävään kompromissiin, ja haluan kiittää myös kaikki niitä, jotka tekivät hänen kanssaan työtä tämän mietinnön parissa.

Me toivomme sekä varmistavamme korkean tason suojelun eurooppalaisille kuluttajille että sitä, että eurooppalaiset yritykset koostaan riippumatta voivat tarjota asiakkaille kaikissa 27 jäsenvaltiossa tavaroita ja palveluita ilman tarpeettomia oikeudellisia esteitä.

Uudella direktiivillä lakkautetaan lainsäädännöllinen pirstaleisuus, joka on haitannut osallistumista rajat ylittäville markkinoille, ja sillä annetaan sisämarkkinoille merkittävä sysäys. Korostan tietojen antamista kuluttajille koskevia uusia säännöksiä: tietojen on oltava selkeitä, ymmärrettäviä ja oikea-aikaisia.

On myös tärkeää, että todistustaakka tietojen antamista koskevasta vaatimuksenmukaisuudesta on elinkeinonharjoittajalla. Etäsopimuksia, erityisesti puhelimessa tai internetissä tehtyjä, koskevat säännöt on laadittava, ja kuluttajia on suojattava yksinkertaisin ja tehokkain mekanismein. Olemme varmoja siitä, että kun toimielinten väliset neuvottelut on saatu päätökseen, uusi direktiivi edistää osaltaan sitä, että Euroopan unionista tulee entistä kilpailukykyisempi ja dynaamisempi, kuten globaali talous edellyttää.

  Antolín Sánchez Presedo (S&D). – (ES) Arvoisa puhemies, kuluttajan oikeuksia koskevan direktiivin aikaansaaminen, toisin sanoen monialaisen välineen luominen yksinkertaistamaan, tiivistämään ja täydentämään nykyisiä neljää direktiiviä, on myönteistä kehitystä.

Kestävän kasvun ja työllisyyden kannalta sisämarkkinat, joilla on korkea kuluttajansuojataso, ovat keskeisessä asemassa.

Jotta tämä saataisiin aikaan perussopimuksen mukaisesti, jäsenvaltioita ei pidä estää soveltamasta kuluttajansuojaa lisääviä toimenpiteitä. Täysimääräistä yhdenmukaistamista on tämän vuoksi käytettävä vain tarvittaviin näkökohtiin johdonmukaisen kehyksen luomiseksi rajat ylittävälle liiketoiminnalle lisäarvon vuoksi.

Talous- ja raha-asioiden valiokunnassa ollaan laajasti yhtä mieltä siitä, että rahoituspalveluiden on oltava olennainen osa tätä sääntelyä, jotta siitä tulee aidosti laaja-alaista, että sitä on koordinoitava alakohtaisen lainsäädännön kanssa EU:n tasolla ja kansallisella tasolla, jotta siihen ei jää puutteita, ja että on hankittava asiantuntijoiden neuvoja.

Tämä suuntaviiva ei heijastu tekstissä tyydyttävällä tavalla, joten se tarvitsee vielä hienosäätöä ennen lopullista äänestystä.

Meidän on vielä edistyttävä eurooppalaisten kuluttajien peruskirjaa koskevassa asiassa rahoituspalveluiden alalla.

  Alajos Mészáros (PPE). – (HU) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, kiittäkäämme jäsen Schwabia hänen esittämästään arvokkaasta työstä. Yhdenmukaiset kuluttajansuojasäännöt sekä kaikkialla samaa merkitsevät käsitteet antavat kansalaisille luottamusta ja takaavat samalla entistä suuremman oikeusvarmuuden. Kaikella tällä on eniten merkitystä niille kansalaisille ja yrityksille, jotka haluavat vapaasti harjoittaa oikeuksiaan käydä kauppaa sisämarkkinoilla. Esittelijän ehdotus, jonka mukaan kuluttajansuojan yhdenmukaistamisen vähimmäistasoa on täydennettävä teknisten sääntöjen täysimääräisellä yhdenmukaistamisella, on ainoa hyväksyttävissä oleva sääntelyratkaisu nykytilanteessa. Enimmäis- ja vähimmäistason yhdenmukaistamisen yhdistelmä voi olla vaihtoehto, jonka kaikki voivat hyväksyä.

Nykyiset rajat ylittävän liiketoiminnan esteet haittaavat elinkeinonharjoittajien ja kuluttajien toimintaa yli jäsenvaltioiden rajojen. Tilastot osoittavat, että monet suhtautuvat edelleen vastahakoisesti EU:n sisäisiin hankintoihin internetissä, ja olisi suotavaa muuttaa tätäkin. Lisäksi haluan sanoa, ja ajattelen nyt pääasiassa jäsenvaltioita Keski- ja Itä-Euroopassa, että tarvitaan kipeästi kattavaa ja rakentavaa sääntelykehystä. Entistä avoimempiin yhteisiin sääntöihin perustuva järjestelmä lisää kuluttajien tietoisuutta, joka ei ole aivan täydellistä tällä alueella, mutta jota Länsi-Euroopassa on ollut jo kauan. Kehittynyt kuluttajansuojapolitiikka on myös keino tukea pk-yrityksiä. Meidän on tämän vuoksi oltava varovaisia, jottemme hankaloittasi niiden tilannetta liian tiukalla lainsäädännöllä.

Keskeinen näkökohta on elinkeinonharjoittajan tiedonantovelvoitteen tarkempi määrittäminen, mikä edistäisi osaltaan lainsäädännön mukaisten ja kaupalliselta kannalta oikeudenmukaisten liiketoimien määrän lisääntymistä. Ei ole sattuma, että myös puheenjohtajavaltio Unkari katsoo tämän direktiiviehdotuksen yhdeksi ensisijaisista tavoitteistaan kuusikuukautisella kaudellaan. On symbolista ja selvä viesti, että parlamentti sai tämän mietinnön esityslistalleen muutama päivä kansainvälisen kuluttajan oikeuksien päivän jälkeen. Tekemällä oikean päätöksen voimme helpottaa lähes 500 miljoonan kuluttajan ja 22 miljoonan yrityksen elämää Euroopan unionin sisämarkkinoilla.

  Seán Kelly (PPE). – (GA) Arvoisa puhemies, haluan aluksi onnitella esittelijä Schwabia ja hänen kollegoitaan hyvästä työstä, jota he ovat tehneet yli kaksi vuotta. Se on epäilemättä ollut heidän osaltaan suuri saavutus. Haluan myös kiittää puheenjohtajavaltio Unkarin edustajaa Enikő Győriä. Hän on hyvin innokas, on täällä koko päivän ja on aina myös Strasbourgissa. En usko koskaan nähneeni ketään yhtä innokasta.

– (EN) Nyt on kyse sisämarkkinoista, yhdenmukaistamisesta, lisäarvosta, mikä kaikki on hyvin tärkeää. Kyse ei ole lopullisesta tuotteesta, vaan käynnissä olevasta työstä: erityisesti on pantava merkille peruuttamisoikeus, kohtuuttomat sopimusehdot ja varsinkin joustolausekkeet, joilla annetaan kansallisille hallituksille joustovaraa. Jos meillä olisi vastaavaa muissakin, EGR-direktiivin kaltaisissa direktiiveissä, ne toimisivat paremmin. Lopuksi haluan vain todeta, että se täydentää palveludirektiiviä ja tietosuojadirektiiviä koskevaa työtä, jonka parissa minä työskentelen. Tämän vuoksi edistys on hyvää.

(GA) Kiitän esittelijä Schwabia työn loppuun saattamisesta.

  María Irigoyen Pérez (S&D). – (ES) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, haluan aluksi onnitella esittelijä Schwabia sekä jäsen Gebhardtia heidän tekemästään työstä.

Esitän yleisen ajatuksen. Ei ole kyse lisääntyvästä protektionismista, vaan pikemminkin siitä, ettei poisteta joissakin jäsenvaltioissa jo olemassa olevia oikeuksia.

Tämä johtuu siitä, että jos haluamme luoda aidot sisämarkkinat yritysten ja kuluttajien välisille suhteille ja tähtäämme siihen, meidän on samaan aikaan luotava tasapaino kuluttajan oikeuksien korkeatasoisen suojan ja yritysten kilpailukyvyn puolustamisen välille.

Tähän tasapainoon liittyy yhdenmukaistamisen vähimmäistasosta sopiminen sekä mahdollisuus, että jäsenvaltioiden sallitaan säilyttää tai antaa kuluttajansuojaa parantavia säännöksiä.

Me emme voi antaa EU:n lainsäädännön antamisen johtavan siihen, että kuluttajien ja käyttäjien suoja heikkenisi.

Olen iloinen siitä, että neuvottelut ovat parantuneet Euroopan parlamentissa, mutta halua korostaa, ettei olemassa olevia oikeuksia saa poistaa.

  Cristian Silviu Buşoi (ALDE). – (EN) Arvoisa puhemies, haluan onnitella esittelijä Schwabia ja hänen lausunnon valmistelijoista ja varjoesittelijöistä koostuvaa tiimiään erinomaisesta työstä mietinnön yhteydessä. Vei kauan aikaa valita linja, joka olisi riittävän tasapainoinen sekä kuluttajille että yrityksille. Olen tyytyväinen yleiseen kompromissiin, jonka kaikki poliittiset ryhmät ovat hyväksyneet, ja uskon, että uskon, että tämä on merkittävä askel eteenpäin kaikkien Euroopan unionin kuluttajien kannalta.

On merkittäviä parannuksia, kuten sopimusten selkeitä tietovaatimuksia koskevat säännökset ja peruuttamisoikeutta koskevien säännösten yhdenmukaistaminen. Mietintö ei tietenkään ole täydellinen, se on kompromissi. Tästä on esimerkkinä 22 a artikla, joka velvoittaa elinkeinonharjoittajan toimittamaan tavaran toiseen jäsenvaltioon. On tuotteita ja palveluita, joita tämän ei pitäisi kattaa niiden luonteen vuoksi, kuten erityisesti pilaantuvat tuotteet. Myös digitaalisissa tuotteissa voi ilmetä ongelmia. Alkuperäinen aikomus edistää rajat ylittävää liiketoimintaa on oikein hyvä, ja toivon todella, että tulevissa neuvotteluissa neuvoston kanssa onnistumme tekemään nämä mukautukset optimaalisen tuloksen aikaansaamiseksi.

  Silvia-Adriana Ţicău (S&D). – (RO) Arvoisa puhemies, minusta jokaisella kuluttajalla olisi oltava oikeus saada tietoa ennen sopimuksen tekemistä. Vähittäismyyjien olisi tiedotettava kuluttajilla ja saatava näiden suostumus, myös kaikissa tapauksissa, joissa summa veloitetaan heidän pankki- tai luottokortiltaan.

On myös tärkeää, että suojaamme kuluttajia kohtuuttomilta sopimusehdoilta. Valitettavasti pankki- ja vakuutuspalveluissa, sähköisen viestinnän palveluissa ja matkailupalveluissa sopimuslausekkeet on usein painettu selkäpuolelle hyvin pienellä tekstillä. Asiakkaat kuitenkin allekirjoittavat rekisteröitymisen tai laskun hyvin usein edes lukematta kääntöpuolen sopimuslausekkeita.

Edes tapauksissa, joissa asiakas lukee kaikki sopimuslausekkeet ja ilmoittaa, ettei hyväksy yhtä niistä, hänellä ei ole mitään neuvotteluvaltaa. Tällaisessa tapauksessa ensimmäinen asiakkaan saama vastaus on, että kyseessä on yrityksen vakiosopimus ja ettei sitä voi muuttaa.

Kansallisten kuluttajansuojaviranomaisten olisi tarkistettava tällaiset vakiosopimukset suojatakseen kuluttajia kohtuuttomilta ehdoilta.

  Zuzana Roithová (PPE). – (CS) Arvoisa puhemies, haluan kiittää Andreas Schwabia erinomaisesta työstä sekä ehdotusteni tukemisesta. Se, että kuluttajat saavat tietyin edellytyksin oikeuden internetistä tilattujen tuotteiden toimitukseen ja palvelun suorittamiseen kaikkiin jäsenvaltioihin, on merkittävä muutos verkko-ostoksissa. Kolmasosa myyjistä kieltäytyy toimittamasta tavaroita yli rajojen, erityisesti uusiin jäsenvaltioihin.

Uskon myös, että neuvosto hyväksyy kompromissiversiomme, joka sisältää myös ehdotukseni tietokonelaitteistojen ja sähkölaitteiden yhteensopivuuden ilmoittamisvelvoitteesta, sopimusehtojen luettavuudesta, kuluttajien oikeuksista järjestetyillä ostoskierroksilla sekä jäsenvaltioiden mahdollisuudesta laajentaa kuluttajan oikeuksia, myös takeita, vapaaehtoisjärjestöihin ja pienyrityksiin. Tämän direktiivin merkitys on selvä. Eurooppalaisen kuluttajan varustaminen yksiselitteisillä oikeuksilla on paras tapa saada aikaan oikeudenmukaista sisäistä kauppaa EU:hun.

  Vasilica Viorica Dăncilă (S&D). – (RO) Arvoisa puhemies, Eurooppa 2020 -strategian mukaan korkeatasoinen kuluttajansuoja takaa laadukkaat tuotteet, mutta parantaa myös kuluttajien luottamusta ja edistää näin sisämarkkinoiden toimivuutta.

Kuluttajan oikeuksien osalta nykyinen vähimmäissääntely tarjoaa kaikille jäsenvaltioille vapauden mukauttaa EU:n säännöksiä kansallisiin periaatteisiin, ja minusta tämä lähestymistapa on säilytettävä.

Euroopan unioni voi helpottaa sisämarkkinoiden entistä parempaa yhdenmukaistamista korkean tason kuluttajansuojalla korottamalla nykyistä yhdenmukaistamisen vähimmäistasoa parhaiden kansallisten käytäntöjen tasolle.

Minusta eurooppalaisen vastuujärjestelmän virheiden osalta on oltava oikeudenmukainen, jotta kuluttajansuoja ja luottamus markkinoihin paranevat, mikä lisää tuotteiden käyttöikää.

  Ildikó Gáll-Pelcz (PPE). – (HU) Arvoisa puhemies, eurooppalaisissa kuluttajan oikeuksia koskevissa säännöissä noudatetaan tällä hetkellä periaatetta vähimmäistason yhdenmukaistamisesta. Niillä annetaan jäsenvaltioille mahdollisuus poikkeuksiin, ja kaikki tämä muodostaa EU:lle myös epäedullisen kilpailuaseman. Olen tyytyväinen jäsen Schwabin laatimaan erinomaiseen mietintöön. Useiden vuosien neuvottelujen jälkeen on tullut aika päästä sopimukseen asiasta, ja kuten ministeri Győri totesi, myös puheenjohtajavaltio Unkari pyrkii tähän. Pirstaleisuuden vähentämiseksi EU:n sisämarkkinoilla me tarvitsemme kuluttajan oikeuksien vahvempaa valvontaa ja meidän on annettava kuluttajille mahdollisuus tehdä parempia päätöksiä asettamatta yrityksiä epäedulliseen asemaan lainsäädännön vuoksi. Yhtenäiset sisämarkkinat edellyttävät yhtenäisiä eurooppalaisia kuluttajan oikeuksia koskevia sääntöjä. Tämän vuoksi on tärkeää, että sopimukseen päästään ensimmäisessä käsittelyssä.

  Viviane Reding, komission varapuheenjohtaja. − (EN) Arvoisa puhemies, minun on todettava, että tämä oli hyvin rakentava keskustelu parlamentissa, kun kaikki tahot ovat samaa mieltä siitä, että tarvitsemme nykyistä paremman, rakentavamman ja tehokkaamman kuluttajan oikeuksia koskevan direktiivin – ja samaa mieltä ollaan myös siitä, että vaikka tämä ei kenties ole täydellinen, se on kuitenkin parempi kuin nykyinen, joka on kaikkea muuta kuin täydellinen, kuten kaikki myöntävät.

Olen myös harvoin nähnyt sellaista yksimielisyyttä, jolla parlamentissa on tänään kehuttu esittelijä Andreas Schwabia ja hänen yhteisesittelijöitään. Toivon tämän yksimielisyyden säilyvän, sillä olemme nyt siirtymässä hyvin erikoiseen menettelyyn, ja meillä on hyvin vähän aikaa saada aikaan tätä parempaa lainsäädäntöä, jota kaikkien poliittisten ryhmien puheenvuoron käyttäneet jäsenet toivovat. Rohkaisenkin teitä antamaan mietinnön esittelijöillenne neuvottelujen lähtökohdaksi. Tiedän, että puheenjohtajavaltio Unkari tekee kaikkensa saattaakseen tämän erikoisen menettelyn myönteiseen lopputulokseen.

  Enikő Győri, neuvoston puheenjohtaja. − (HU) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, yhdyn niihin, jotka sanoivat tätä erinomaiseksi keskusteluksi. Se on ollut hyvin rakentava keskustelu, ja kiitämme teitä tuestanne puheenjohtajavaltio Unkarin ja asiantuntijoidemme puolesta. Toivon, että voimme jatkaa kuulemisia samassa ilmapiirissä. Haluan tarkastella joitakin keskustelussa esille otettuja erityiskysymyksiä. Monet ovat toivoneet luetteloa kohtuuttomista sopimusehdoista. Olemme samaa mieltä Euroopan parlamentin kanssa siitä, että Euroopan tason luettelolla olisi lisäarvoa. Vaikka voimassa olevaan lainsäädäntöön sisältyy ohjeellinen luettelo esimerkeistä, tosiasiassa lisäarvoa toisi yhtenäisen eurooppalaisen luettelon laatiminen. Tälle ei kuitenkaan vielä ole riittävää tukea neuvostossa, ja se on yksi syy sille, että neuvosto päätti jättää asian pois.

Jotkut kysyivät, vaikkakin jäsen Gáll-Pelcz vastasi tähän puolestani, miksi on tarpeen päästä sopimukseen ensimmäisessä käsittelyssä. Kuten sanottu, aloitimme neuvottelut lokakuussa 2008, Ranskan puheenjohtajuuskaudella. Kahden ja puolen vuoden aikana olemme pitäneet yli 60 työryhmän kokousta, joten katsomme, ettei mahdollisuuksia mukautuksiin vastustaneiden määrävähemmistöjen ratkaisemiseksi enää ole, ja tämän vuoksi meidän oli päätettävä direktiivin soveltamisalan merkittävästä kaventamisesta etäsopimuksiin ja muualla kuin elinkeinonharjoittajan toimitiloissa tehtäviin sopimuksiin. Kavennettu soveltamisala ja näin kohdennettu yhdenmukaistaminen tulevat varmasti johtamaan nopeammin sopimukseen, enkä näe, mitä lisäarvoa olisi jatkamisella ja toisella käsittelyllä.

Euroopan parlamentin alustava kanta on monilta osin lähellä neuvoston yleistä lähestymistapaa, joten katson, ettei meidän pitäisi hukata ja kehotan kaikkia olemaan hukkaamatta tätä mahdollisuutta sopimukseen ensimmäisessä käsittelyssä.

(EN) Pidin jäsen Harbourin kommentista, joka koski sitä, onko tämä tilanne ponnahduslauta vai virstanpylväs. Jos haluamme olla realisteja – ja minä en pidä liioittelusta – minusta tämä on ponnahduslauta, ei virstanpylväs. Se olisi voinut olla virstanpylväs, mutta olosuhteet eivät yksinkertaisesti olleet oikeat. Voimme pitää sitä ponnahduslautana, kun tarkastelemme kansalaisten ja kuluttajien etuja.

Me kaikki tiedämme, että jäsenvaltioissa on hyvin erilaisia oikeudellisia olosuhteita. Täydellisempi yhdenmukaistaminen ei tässä vaiheessa olisi ollut mahdollista. On paljon parempi, että soveltamisala on suppeampi ja että voidaan päästä sopimukseen. Tämä todella auttaa lisäämään kuluttajien oikeuksia ja tätä kautta etenemään kohti yhtenäismarkkinoiden loppuunsaattamista.

  Andreas Schwab, esittelijä. – (DE) Arvoisa puhemies, kysymystä siitä, onko kyseessä virstanpylväs vaiko ei, voitaisiin käsitellä hyvin pitkään. On esimerkiksi selvää, että Altiero Spinellin kaltaiset Euroopan yhteisön perustajat, jonka mukaan olemme nyt nimenneet ryhmämme kokoushuoneen, kykenivät tarkastelemaan perustavanlaatuisempia kysymyksiä Euroopassa. Olen kuitenkin vakuuttunut siitä, että nykyisin edistys tapahtuu Euroopassa pienin, rakentavin askelin. Tästä syystä haluan kiittää kaikkia keskusteluun osallistuneita jäseniä, jotka ovat tehneet tämän kompromissin mahdolliseksi omilla panoksillaan tarkistuksiin. Kompromissi on aina mahdollisuus löytää tasapaino eri etujen välillä. Kukaan ei ole täysin tyytyväinen, mutta kaikki ovat valmiita parantamaan edelleen valittua lähestymistapaa. Tämän vuoksi uskon, että olemme oikealla tiellä.

Haluan tässä yhteydessä kiittää komission varapuheenjohtaja Redingiä hänen jatkuvasta sitoutumisestaan sekä tuestaan ja rohkaisustaan niin tässä keskustelussa kuin monissa muissakin tapaamisissa. Toivon, että voimme edelleen luottaa häneen kuulemisissa neuvoston kanssa. Kiitän valiokunnan puheenjohtaja Harbouria hänen kärsivällisyydestään esittelijän ja muiden valiokunnan jäsenten kanssa sekä oikeudellisten asioiden valiokunnan puheenjohtaja Lehnea. Neuvoston osalta toivon entisen parlamentin jäsenen Győrin neuvoston puheenjohtajan ominaisuudessa ymmärtävän, että Euroopan parlamentti voi joutua muuttamaan ehdotusta, jonka neuvosto onneksi hyväksyi 24. tammikuuta. Joillakin aloilla haluamme päästä pidemmälle, joten käymme seuraavina viikkoina rakentavia keskusteluja myönteisen ratkaisun löytämiseksi. Paljon kiitoksia.

  Puhemies. − (ES) Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan huomenna klo 11.30.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 149 artikla)

  Liam Aylward (ALDE), kirjallinen. – (GA) Olen tyytyväinen siihen, mitä tehdään kuluttajien oikeuksien vahvistamiseksi EU:ssa. Kannatan myös ehdotettuja toimenpiteitä rajat ylittävän kaupan helpottamiseksi sekä toimenpiteitä kuluttajansuojaa koskevien EU:n sääntöjen selventämiseksi nykyisen epävarmuuden poistamiseksi.

Avoimuus ja parempi tiedottaminen yrityksille ja kuluttajille edistävät suuresti osaltaan kuluttajien luottamusta markkinoihin, ja tämä rohkaisee talouskasvua. Olen kuitenkin jokseenkin huolestunut joistakin toimenpiteistä ja niiden vaikutuksista pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Vaikka nämä yritykset varmasti kannattavat toimenpiteitä, joilla luodaan selkeämpi oikeudellinen kehys ja täydennetään nykyisiä kuluttajansuojamekanismeja, jotkut niistä ovat huolissaan siitä, että jotkin uusista säännöksistä voivat vaikuttaa yritysten jokapäiväiseen toimintaan. Tällaiset toimenpiteet voivat lisätä paljon byrokratiaa ja tarpeetonta hallinnollista taakkaa.

Suojellessamme kuluttajia meidän on oltava varmoja, ettemme tapa yrityksiä ja palveluja, jotka on tarkoitettu näille kuluttajille.

  Zuzana Brzobohatá (S&D), kirjallinen. – (CS) Ehdotuksessa direktiiviksi kuluttajan oikeuksista yhdistetään neljä nykyistä yhteisön oikeuden säädöstä yhdeksi säädökseksi. Säädökset koskevat muualla kuin elinkeinonharjoittajan toimitiloissa tehtäviä sopimuksia, kuluttajasopimusten kohtuuttomia ehtoja, kuluttajansuojaa etäsopimuksissa ja tiettyjä näkökohtia kulutustavaroiden myynnissä ja takuissa. Näiden neljän direktiivin yhteensulattamisella pyritään vahvistamaan sisämarkkinoita ja edistämään rajat ylittävää kauppaa. Korkeatasoinen kuluttajansuoja parantaa tuotteiden laatua ja lisää kuluttajien luottamusta ja edistää näin sisämarkkinoiden toimivuutta. Meidän on estettävä pyrkimys säätää kahden vuoden tiukasta takuuajasta, sillä tällainen säännös heikentäisi kuluttajansuojaa monissa valtioissa, sillä näiden jäsenvaltioiden olisi lyhennettävä kansallisen lainsäädäntönsä mukaista takuuaikaa, mikä heikentäisi kuluttajan asemaa. Tavoite kuluttajien luottamuksen lisäämiseksi rajat ylittävissä hankinnoissa, joissa kuluttajat kokevat eniten esteitä kieliongelmien, maksujärjestelmään kohdistuvan luottamuksen puutteen ja yritysten rajat ylittävää kauppaa kohtaan kokeman haluttomuuden vuoksi, on oikea. Talous- ja raha-asioiden valiokunnan esittelijän kritiikki, kun tämä pahoittelee sitä, ettei ehdotuksessa oteta huomioon tuotekehittelyn muutosten ja innovaation kautta syntyviä uusia tuotteita, esimerkiksi digitaalisia tuotteita, on aivan perusteltua. Viihde- ja kulutuselektroniikan alalla ohjelmistoja ja muita aineettomia palveluja sisältävät tuotteet ovat yhä yleisempiä.

  Monika Flašíková Beňová (S&D), kirjallinen. – (SK) Yhdenmukaisuuden puute nykyisten lakien ja standardien välillä on usein jarruttava tekijä kuluttajille ja yrityksille, jotka harkitsevat rajat ylittävään kauppaan osallistumista. Kuluttajat ja yritykset kohtaavat esteitä, jotka liittyvät erilaisiin markkinaolosuhteisiin.

On tarpeen yhdenmukaistaa laajasti kyseistä sopimusta, erityisesti jotta voidaan säilyttää kuluttajien oikeuksien suojelun korkea taso. Alakohtaisten vaihteluiden lisäksi direktiivin soveltamisala rajataan pääasiassa muualla kuin elinkeinonharjoittajan toimitiloissa tehtäviin sopimuksiin. Suurin osa rajat ylittävistä liiketoimista perustuu tällaisiin sopimuksiin.

Myös se, sovelletaanko yhdenmukaistettuja sääntöjä tiettyyn sopimukseen, perustuu pääasiassa määritettyjen ehtojen sanamuotoon. Jotkut näistä ovat usein oikeudelliselta kannata puutteellisia ja huonoja.

On todella tarpeen varmistaa korkean tason suojelu kuluttajille kaikissa EU:n jäsenvaltioissa ja että heille voidaan tarjota tavaroita ja palveluita ilman tarpeettomia oikeudellisia esteitä. Tämä auttaa lisäämään kuluttajien luottamusta ja saa yrityksetkin kiinnostumaan enemmän rajat ylittävästä liiketoiminnasta.

  Liem Hoang Ngoc (S&D), kirjallinen. – (FR) Haluan kiittää jäsen Schwabia ja varjoesittelijöitä heidän työstään. Komission alkuperäistä ehdotusta ei voitu hyväksyä, koska sillä pyrittiin yhdenmukaistamaan täysimääräisesti kuluttajien oikeuksia koskevat säännöt ilman että niitä yhdenmukaistettaisiin järjestelmällisesti kaikkein suotuisimman kansallisen lainsäädännön kanssa.

Toisin sanoen monien jäsenvaltioiden olisi pitänyt poistaa kansallisesta lainsäädännöstään säännöksiä, joilla itse asiassa taataan parempi kuluttajansuoja. Ranskassa olisi tämän seurauksena jouduttu luopumaan kahdesta merkittävästä osasta lainsäädäntöä: takuusta piileviä vikoja vastaan ja säännöstä, jonka mukaan ovelta ovelle -myyjä ei voi ottaa maksua ennen harkinta-ajan päättymistä.

Minä ja sosialistikollegani onnistuimme kuitenkin muuttamaan lähestymistapaa ja tekemään vähimmäistason yhdenmukaistamisesta säännön. Onnistuimme myös vahvistamaan kuluttajan oikeuksia monien seikkojen osalta, erityisesti mitä tulee tietoon, jota myyjän on annettava, sekä harkinta-aikaa koskeviin säännöksiin.

Vielä on kuitenkin yksi ongelma: luku V. Emme voi hyväksyä kohtuuttomia ehtoja koskevien sääntöjen täysimääräistä yhdenmukaistamista, sillä se veisi jäsenvaltioilta mahdollisuuden reagoida päivittäin muuttuviin kaupallisiin käytäntöihin, joihin joskus liittyy vakavia riskejä kuluttajille.

  Tunne Kelam (PPE) , kirjallinen. – (EN) Komission tutkimukset osoittavat, että yksi kolmesta EU:n kansalaisesta tekee ostoksia verkossa, mutta vain seitsemän prosenttia tekee rajat ylittäviä ostoksia verkossa. Rajat ylittävistä ostoksista kiinnostuneita on 33 prosenttia. Ala on edelleen sääntelemätön, ja tavaroiden ostaminen verkosta on monimutkaista, erityisesti toimitusten ja kustannusten osalta. Kuluttajien oikeuksia koskevalla direktiiviehdotuksella pyritään vähentämään sähköisen kaupankäynnin vaikeuksia. Olen hyvin tyytyväinen verkossa ostoksia tekevien kuluttajien parannettuihin oikeuksiin. Meidän on saatava täydelliset tiedot myyjistä nimineen, osoitteineen ja yhteystietoineen. On yhdenmukaistettava sääntöjä kaikkialla EU:ssa, jotta ei kohdata epämiellyttäviä yllätyksiä ja ylimääräisiä kustannuksia. Olen tyytyväinen siihen, että peruuttamisoikeus yhdenmukaistetaan 14 päivään. Meidän on suojeltava kuluttajia, mutta meidän on myös vauhditettava taloutta. Tuen täysin esittelijä pyrkimyksiä tasapainottaa tätä. Kuluttajien oikeuksia koskevan direktiivin täytäntöönpano on yksi ongelman näkökohdista, ja digitaalisten sisämarkkinoiden, EU:n sisämarkkinoiden ja palveludirektiivin täysimääräinen yhdentäminen ja täytäntöönpano ovat toinen asia. EU:n ja sen jäsenvaltioiden on keskityttävä molempiin.

  Siiri Oviir (ALDE) , kirjallinen. – (ET) Uuden yhdenmukaistetun eurooppalaisen kuluttajien oikeuksia koskevan direktiivin hyväksyminen on varmasti yksi merkittävimmistä sisämarkkinoiden entistä paremman toiminnan pilareista. Yhdenmukaistettu direktiivi, jolla yhdistetään useita kuluttajien oikeuksia koskevia direktiivejä, yksinkertaistaa huomattavasti oikeuskehystä, auttaa lisäämään kuluttajien luottamusta ja rohkaisee rajat ylittävään kaupantekoon. Tehdäksemme kaupasta tai toimitusketjusta entistä avoimemman erityisesti sähköisen kaupankäynnin osalta meidän on varmistettava, että myyjän yhteystiedot ovat saatavilla, jotta kuluttaja voi tarvittaessa ottaa suoraan yhteyttä. Tuen tämän vuoksi esittelijän tätä koskevia ehdotuksia. Direktiivi on varsin tasapainoinen kuluttajien ja yrittäjien kannalta, ja se on riittävän joustava kattamaan jäsenvaltioiden väliset erot. Täysimääräinen kuluttajansuojalainsäädäntö ei vielä ole toteutunut Euroopan unionissa. Tämä on kuitenkin suuri askel kohti entistä parempaa kuluttajansuojaa ja kauppaa.

  Marianne Thyssen (PPE), kirjallinen. – (NL) Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ryhmä on useiden vuosien ajan korostanut johdonmukaisesti sitä, että kuluttajansuoja ja sisämarkkinoiden loppuunsaattaminen eivät ole ristiriitaisia tavoitteita ja että ne itse asiassa kuuluvat yhteen. Laaja-alaisella välineellä kodifioidaan ja selvennetään kuluttajien ja kauppiaiden oikeuksia ja velvollisuuksia kaikkialla EU:ssa. Sillä myös osoitetaan, että EU:ssa suhtaudutaan vakavasti kaikkein haavoittuvimpien kuluttajien tarpeiden täyttämiseen. Sähköisen kaupankäynnin ja rajat ylittävän kaupankäynnin nykyiset puutteet poistetaan suurelta osin. Tämä tarjoaa mahdollisuuksia niin kuluttajille kuin pk-yrityksille, joiden on tästä lähtien helpompaa hyödyntää sisämarkkinoiden mittakaavaetuja. Jos kuitenkin haluamme parasta pk-yrityksillemme, emme saa asettaa niille tarpeetonta taakkaa. Tämän vuoksi meidän on tehtävä komission ehdotukseen pk-yrityksille ystävällisiä tarkistuksia. Pk-yrityksiä koskevassa tutkinnossa Eurooppa ei voi tyytyä cum laudea heikompaan arvosanaan.

  Giovanni Collino (PPE), kirjallinen. – (IT) Supermarkettimme sijaitsevat yhä kauempana kodeistamme ja me vaeltelemme yhä epätodennäköisemmin niiden hyllyjen välissä tuote kädessämme tuoreiden elintarvikkeiden tuoksujen ja ihmisten kommenttien ympäröiminä. Teemme yhä enemmän etäostoksia ja internet on nyt täysin muuttanut tapamme, osittain koska elämästämme on tullut yhä kiihkeämpää. Tämä on erityinen, kouriintuntuva osoitus siitä, mistä oppikirjoissa käytetään termiä globaali talous. Mikä ero on internetillä ja supermarketilla? Internetissä et voi pysähtyä kysymään myyjältä neuvoja siihen, kuinka tehdä valinta kahden tuotteen välillä, ja supermarkettiin voi jopa palata, jos tuotteessa on jotain vikaa, ja hakea hyllyltä toisen näytettyään kuittia kassalla. Tämän vuoksi kuluttajan oikeuksia koskeva eurooppalainen direktiivi on niin tärkeä, koska siinä säädetään tuotetietoja koskevista velvoitteista ja esitetään sääntöjä viallisista tuotteista, jotka on korvattava, korjattava tai alennettava sen varmistamiseksi, että kuluttajansuoja on sähköisessä kaupankäynnissä yhtä vahvaa kuin kaupassa kaikkialla Euroopassa.

  Lidia Joanna Geringer de Oedenberg (S&D), kirjallinen. – (PL) Minusta kuluttajan oikeuksia koskeva direktiivi on yksi tärkeimmistä lainsäädäntöteksteistä, joita tarkastelemme tällä vuosipuoliskolla. Parempi tiedonsaanti ja laajempi kuluttajansuoja ovat erityisen merkittäviä asioita, esimerkiksi sähköisten markkinoiden kehitykselle sekä talouskasvulle kaikkialla EU:ssa. Sähköiset markkinat kehittyvät Euroopassa edelleen suhteellisen hitaasti verrattuna Yhdysvaltoihin. Esimerkiksi kotimaani Puola on tässä vasta 17. sijalla EU:n jäsenvaltioista. Vain 23 prosenttia puolalaisista kuluttajista tekee ostoksia verkossa, ja suurin syy tähän vaikuttaa olevan luottamuksen puute. Yksi kiistellyimmistä seikoista direktiiviehdotuksessa on se, kuinka laajasti säännöksiä on yhdenmukaistettava. Olen tyytyväinen siihen, että sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan esittelijä hyväksyi argumentit, jotka Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmä esitti ja joissa kritisoitiin Euroopan komission tavoitetta täysimääräisestä yhdenmukaistamisesta, joka olisi todellisuudessa tehnyt jäsenvaltioille mahdottomaksi hyväksyä tiukempia standardeja kuin mitä direktiivissä esitetään. Minusta valtioiden, jotka haluavat säilyttää korkeammat standardit, on voitava tehdä niin.

  Alexander Mirsky (S&D), kirjallinen. – (EN) Valitettavasti teollisia tuotteita tai elintarvikkeita hankkivien kuluttajien oikeuksia suojellaan paremmin kuin liikenteen, terveydenhuollon tai koulutuspalvelujen käyttäjien oikeuksia. Tämä johtuu siitä, että on vaikea näyttää toteen, että palvelu oli heikkolaatuista.

Esimerkiksi latvialaisella lentoyhtiö Air Balticilla, josta valtio omistaa 51 prosenttia, on tällä hetkellä monopoli. Tämä johtaa epäkohtiin matkustajapalveluissa ja palvelujen tarjonnassa. Yhtiön johtaja Flick, ei ole katsonut tarpeelliseksi vastata Euroopan parlamentin jäsenten esittämiin kysymyksiin ja yksinkertaisesti sivuuttaa suuren yleisön valitukset. Air Baltic pyrkii vehkeilyllään tekemään Euroopan parlamentin naurunalaiseksi. Se myy lippuja liikematkaluokkaan lentokoneisiin, joissa ei tarjota liikematkapalveluja. Samaan aikaan Air Baltic salaa toistuvia lentokoneiden vikoja ja asettaa näin vaaraan tuhansien matkustajien hengen. On perustettava tutkintakomitea tarkastelemaan Air Balticin käytäntöjä, sillä muuten seuraukset voivat olla traagisia.

  Ville Itälä (PPE), kirjallinen. - (FI) Komission alkuperäinen pohjaesitys oli varsin ongelmallinen sekä kuluttajien että yritysten kannalta. Esittelijä onkin tehnyt mittavan työn, jonka tuloksena korkeatasoisesta kuluttajansuojasta tinkimättä voidaan sisämarkkinakehityksessä ottaa tärkeitä askelia kohti yhtenäisempää kuluttajansuojaa. Tämä toivottavasti edistää rajat ylittävää etämyyntiä. On kuitenkin muistettava, että on paljon muita tekijöitä, jotka edelleen estävät verkkokaupan kasvua Euroopassa. Meidän on jatkossakin työskenneltävä muun muassa maksuliikenteen nopeuttamiseksi ja samalla rajat ylittävän maksujen perinnän tehostamiseksi, jolloin myös pienet ja keskisuuret yritykset voivat rohkeammin astua eurooppalaisille internetmarkkinoille.

  Daciana Octavia Sârbu (S&D), kirjallinen. – (RO) Haluan esittää kiitollisuuteni siitä, että huomisen äänestyksen jälkeen meillä on mahdollisuus lainsäädäntökehykseen, joka takaa kuluttajien oikeuksien entistä paremman yhdenmukaistamisen EU:ssa. Toisaalta haluan onnitella Euroopan komissiota tämän direktiiviluonnoksen esittämisestä, jossa yhdistetään neljä nykyistä direktiiviä yhdeksi lainsäädäntövälineeksi. Haluan myös korostaa, että kun direktiivi on pantu täytäntöön, voimme lopultakin taata kansalaisille Euroopan unionin 27 jäsenvaltiossa, että he voivat luottaa korkeatasoiseen kuluttajansuojaan. Samalla haluan onnitella esittelijää tämän hienosta työstä ja koska hän lisäsi mietintöön tärkeitä artikloja, joilla säännellään tavaroita ja palveluita sähköisesti hankkivien oikeuksia.

  Zbigniew Ziobro (ECR), kirjallinen. – (PL) Kiitän jäsen Schwabia ja muita kollegoita työstä, jota he ovat tehneet tämän luonnoksen eteen. Olen tyytyväinen pyrkimyksiin, joita on toteutettu etämyyntiä koskevien säännösten yhdenmukaistamiseksi koko EU:ssa ja joilla pyritään suojaamaan kuluttajia ja helpottamaan myyjien toimintaa. Tarvitaan epäilemättä kompromissi, jolla taataa korkeatasoinen kuluttajansuoja ja tehdään elinkeinonharjoittajille helpommaksi tarjota palveluja kaikkialla EU:ssa. Minusta on oikein taata kuluttajansuojan korkea vähimmäistaso kaikkialla Euroopan unionissa, kunhan jäsenvaltiot voivat säätää alueellaan tiukempia säännöksiä, jos katsovat EU:n takaamaan suojelutason riittämättömäksi. Emme kuitenkaan saa unohtaa elinkeinonharjoittajien tarpeita, joiden elämää olisi todella helpotettava yhdenmukaistamalla säännöksiä EU:n laajuisesti niin toiminnan kuin kustannusten vähentämisen osalta. Tämän vuoksi on suotavaa muodostaa kanta, jolla turvataan niin kuluttajien kuin elinkeinonharjoittajien edut. Ei ole epäilystä siitä, etteikö liiketoimien tekeminen turvallisemmaksi ja säännösten yhdenmukaistaminen lisäisi luottamusta etämyyntiin ja toimisi kannustimena sille, että kuluttajat tekisivät etäostoksia useammin.

21. Polttoainelaatudirektiivin täytäntöönpano ja EU:n oletusarvo tervahiekalle ja öljyliuskeelle (keskustelu)

  Puhemies. − (ES) Esityslistalla on seuraavana keskustelu Linda McAvanin ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan puolesta komissiolle esittämästä suullisesta kysymyksestä, joka koskee polttoainelaatudirektiivin täytäntöönpanoa ja EU:n oletusarvoa tervahiekalle ja öljyliuskeelle (O-000058/2011 – B7-0209/2011).

  Linda McAvan, laatija. – (EN) Arvoisa puhemies, aluksi kiitän puheenjohtajakokousta siitä, että tälle keskustelulle tehtiin tilaa tällä viikolla hyvin lyhyellä varoitusajalla. Haluan kiittää myös komission jäsentä siitä, että hän tuli tänne näin myöhään keskustelemaan asiasta, mikä on hyvin tärkeää parlamentillemme.

Ensivilkaisulta tämä vaikuttaa hyvin tekniseltä asialta. On kyse polttoainedirektiivin täytäntöönpanotoimenpiteistä ja oletusarvon tai lähtöarvon määrittämisestä polttoaineiden kasvihuonekaasupäästöille. Todellinen, hyvin vakava kysymys on: kuinka vakavasti me suhtaudumme Euroopan unionissa liikennepäästöjen vähentämiseen? Tiedämme, että noin 20 prosenttia kasvihuonekaasupäästöistä tulee liikenteestä. Tiedämme, että päästöjen määrä kasvaa, toisin kuin asumisessa ja energia-alalla, joissa päästöt vähenevät. Liikennepolttoeineiden puhdistaminen on keskeinen osa ilmastonmuutoksen torjuntaa, ja tämän vuoksi polttoainedirektiivi on niin tärkeä.

Tästä pääsenkin tervahiekkaa ja öljyliusketta koskevaan kysymykseen. Parlamentti odotti komissiolta täytäntöönpanoehdotuksia viime vuoden lopussa. Asia viivästyi, ja tiedämme, että syy tähän oli komission sisäinen keskustelu siitä, pitääkö tervahiekalle määrittää erillinen arvo. Meille kerrottiin, että emme voi saada toimenpiteitä, koska komission ehdotusta tukemaan ei ollut tieteellistä tukimusta. Komission varhaisissa luonnoksissa näimme kuitenkin kuulemispapereissa erillisen arvon tervahiekalle, mutta myöhemmästä luonnoksesta arvo oli hävinnyt.

Teidän ansiostanne, arvoisa komission jäsen, meillä on nyt tervahiekkaa koskeva tutkimus. Tutkimuksessa, jonka tulokset saatiin kaksi kuukautta sitten, osoitetaan jotain, mitä muissakin tutkimuksissa on osoitettu, toisin sanoen että kanadalaisen tervahiekan kasvihuonepäästöt ovat keskimäärin 107,3 grammaa hiilidioksidia megajoulea kohden, verrattuna perinteisten polttoaineiden 87,1 grammaan. Öljyliuskeen osalta määrä on 122 ja 139 grammaa hiilidioksidia megajoulea kohden. Toisin sanoen tutkimus osoittaa, että nämä polttoaineet saastuttavat enemmän kuin perinteiset polttoaineet. Nyt kun meillä on nämä tutkimukset, toivon, että kuulemme komission jäseneltä tänä iltana, että saamme ehdotuksen polttoainedirektiivin täytäntöönpanemiseksi.

Sanoin aluksi, ettei tämä ole pelkästään tekninen asia. Viime viikolla monet täällä tänään läsnä olevista Euroopan parlamentin jäsenistä saivat vetoomuksen tuhansilta Euroopan kansalaisilta, jotka ovat hyvin huolissaan tästä asiasta. He haluavat samaa kuin minäkin, nimittäin asianmukaista ja oikeudenmukaista tervahiekan ja lisukeöljyn merkitsemistä. Kuulemme usein EU:n olevan johtoasemassa ilmastonmuutoksen torjunnassa, mutta Kaliforniassa on jo voimassa vähän hiilidioksidia tuottava polttoainestandardi, jossa tervahiekka katsotaan paljon hiilidioksidia tuottavaksi.

Tiedän, että tästä on lobattu paljon, me olemme kuulleet siitä, olemme tavanneet eri lobbaajia, ja jopa nyt, kun tiedämme, että tervahiekka ja liuskeöljy saastuttavat enemmän kuin perinteinen öljy, meille sanotaan: "ei, tutkitaan vielä lisää, tarvitaan lisää aikaa". Mutta meillä on nyt tiedot tervahiekasta, joten en näe syytä viivytyksiin. Tervahiekka on yksi kaikkein saastuttavimmista ihmisen tuntemista tavoista tuottaa polttoainetta. Tästä seuraa, että se on luokiteltava eri lailla polttoainelaatudirektiivissä, muuten mikään ei pysäytä sitä, että polttoaineet muuttuvat yhä saastuttavammiksi polttoainelaatudirektiivin mukaan sen sijaan, että puhdistuisivat.

Arvoisa komission jäsen Hedegaard, tiedän, että kuulette hetken kuluttua, kuinka monet kollegamme kaikista parlamentin ryhmistä jakavat huolemme. Teidät tunnetaan sitoumuksestanne ilmastonmuutoksen torjuntaan, ja teitä kunnioitetaan sen vuoksi täällä parlamentissa. Haluamme tehdä kanssanne yhteistyötä vähähiilisen etenemissuunnitelmanne toteuttamiseksi, jotta todella leikattaisiin liikenteen päästöjä 60 prosenttia, kuten viime viikolla ilmoititte, joten toivon, että teillä on tänään meille hyviä uutisia ja kerrotte meille, että muutaman seuraavan viikon kuluessa saamme täytäntöönpanostandardin sekä korkeammat arvot tervahiekalle ja liuskeöljylle.

  Connie Hedegaard, komission jäsen. − (EN) Arvoisa puhemies, kuulimme juuri Linda McAvanilta, että hän ja komissio jakavat saman näkemyksen siitä, kuinka tärkeää on todella vähentää liikenteen päästöjä. Tätä käsitellään myös tänään julkaistavassa valkoisessa kirjassa liikenteestä. Valitettavasti polttoainelaatudirektiivin sisältämään kasvihuonekaasujen vähennystavoitteeseen liittyvät täytäntöönpanotoimenpiteet ovat viivästyneet pitempään kuin odotettiin. Viivästyminen ei kuitenkaan vaikuta toimittajien kykyyn täyttää direktiivin mukaiset vaatimukset, sillä yksikään jäsenvaltio ei ole asettanut välitavoitteita vuodelle 2014.

Ehdotustaan valmistellessaan komissio on katsonut, että asianmukaisessa lainsäädännöllisessä lähestymistavassa on löydettävä tasapaino ilmoitusmenetelmän täsmällisyyden ja monimutkaisuuden sekä eri polttoaineiden kasvihuonekaasupitoisuuksien vaihteluasteen kesken. Viime syksyn ja tämän vuoden ensimmäisten viikkojen aikana komissiossa käytiin perusteellisia sisäisiä keskusteluja, jotka on nyt saatu päätökseen, joten ehdotuksesta voidaan keskustella jäsenvaltioiden kanssa tulevina kuukausina.

Mitä tulee öljyhiekan ja liuskeöljyn oletusarvoon, voin ilokseni kertoa, että komissio on hiljattain julkaissut raportit, joista käyvät ilmi keskimääräiset oletusarvot öljyhiekalle ja useita viitteellisiä oletusarvoja liuskeöljylle. Raportit ovat saatavilla komission verkkosivustolla. Koska mielenkiinto asiaa kohtaan on suurta, komissio uskoo, että voisi olla hyödyllistä saattaa nämä raportit rajattuun vertaisarviointiin. Viedessäni asiaa eteenpäin olen tehnyt tiivistä yhteistyötä kaupasta vastaavan kollegani kanssa sen varmistamiseksi, että lähestymistapamme on riittävän vankka, mitä tulee kansainvälisen oikeuden mukaisiin velvoitteisiimme, ja minä jatkan yhteistyötä.

Vertaisarvioinnin ja sitä seuraavan komission sisäisen kuulemisen tulosta ennakoimatta komissio aikoo tässä vaiheessa esittää luonnoksen täytäntöönpanotoimenpiteeksi asiasta vastaavalle sääntelykomitealle. Se sisältää oletusarvot niin öljyhiekan kuin liuskeöljyn osalta sekä hiilestä polttoaineeksi ja kaasusta nestepolttoaineeksi kaltaisten muiden kuin perinteisten polttoaineiden oletusarvot.

On myös suunniteltu, että luonnoksessa täytäntöönpanotoimenpiteeksi todetaan, että komissio tutkii muiden suurten kasvihuonekaasupäästöjen raaka-ainekategorioiden kasvihuonekaasuintensiivisyyttä ja täytäntöönpanotoimenpidettä muutetaan tieteellisen perustan mukaisesti lisäämällä uusia raaka-ainekategorioita.

Näin toimenpide ei olisi syrjivä, vaan se osoittaisi, että raaka-ainekategorioiden luettelo on avoin ja että komissio tarkastelee aktiivisesti muita kategorioita ja on valmis täydentämään luetteloa, kun muista kategorioista on tarpeeksi näyttöä ja tietoa.

Koska vertaisarviointi ja sitä seuraavan komission sisäisen keskustelun finalisointi vie joitakin viikkoja, tulee jonkin verran viivästystä ennen kuin luonnoksesta koko paketin täytäntöönpanotoimenpiteeksi voidaan keskustella jäsenvaltioiden kanssa. Mutta heti kun sääntelykomitea on sen hyväksynyt, toimenpide toimitetaan Euroopan parlamentin tarkasteltavaksi.

  Horst Schnellhardt, PPE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, haluaisin kiittää Linda McAvania kysymyksen esittämisestä. Polttoainelaatudirektiivin tarkistus ei velvoita polttoaineen toimittajia pelkästään vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä koko polttoaineen elinkaaren aikana, esimerkiksi kuljetuksen ja jalostusprosessin aikana, ja mittaamaan vähennyksiä, vaan myös vähentämään päästöjä yhden prosentin energiayksikköä kohden vuodesta 2011 alkaen ja yhteensä kymmenen prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Uskon kuitenkin, että on mahdollista mitata päästövähennyksiä polttoaineen elinkaaren aikana ainoastaan, jos käytössä on niitä vastaavat standardiarvot. Ne on lopultakin määritettävä ja julkistettava.

Linda MacAvanin esittäessä kysymyksen minusta kuitenkin tuntui, että hän olisi mieluummin lakkauttanut tämän energia-alan tuotannon. Haluan varottaa valitsemasta tätä lähestymistapaa, koska luvut ja havainnot raakaöljyn tuotannosta tai hiekasta tai liuskeesta öljyksi tuotannosta syntyvistä päästöistä vaihtelevat melkoisesti. Vain tunti sitten puhuin kemiateollisuuden edustajan kanssa, ja tämä kertoi, että teknisen kehityksen mahdollisuudet ovat niin suuria, että tällä alalla voidaan saavuttaa paljon parempia tuloksia. Haluan muistuttaa parlamenttia siitä, että puhumme jatkuvasti riippumattomuudesta Euroopan unionin ulkopuolisista energialähteistä. Tämä raaka-aine on saatavilla täällä Euroopan unionissa, joten meidän on pidettävä se mukana keskusteluissamme. Kaikki tämä on kuitenkin mahdollista vain, jos voimassa on standardiarvot, joita tarkistetaan. Kehotan tämän vuoksi komissiota toimimaan nopeasti.

  Kriton Arsenis, S&D-ryhmän puolesta. – (EL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, tarkastelemme todellakin hyvin tärkeää asiaa: tervahiekasta tuotettavan öljyn päästöt ovat kolmesta viiteen kertaan suuremmat kuin muiden tuotantomenetelmien, ja tämä paljon toivottu indikaattori, jonka haluamme sisällytettävän direktiiviin varmistaa sen, ettemme tue tätä katastrofaalista tuotantomenetelmää.

Sanoitte, että tutkimus on saatettu päätökseen. Nyt kuitenkin, vaikka meillä on tutkimus, koska sanoimme tarvitsevamme tutkimuksen voidaksemme edetä, nyt haluamme tutkimukselle vertaisarvioinnin. Kysymys kuuluu, arvoisa komission jäsen, milloin tämä menettely saatetaan päätökseen. Minkälaiset määräajat on asetettu? Kuinka kauan meidän on vielä odotettava, että indikaattori on tarkistettu tällä menetelmällä, jotta voimme lopultakin sisällyttää sen lainsäädäntöömme?

Itse asiassa tervahiekan kanssa ongelma ei ole pelkästään päästöt. Ongelma on ainutlaatuisten kanadalaisten arktisten metsien tuhoaminen, jotka ovat elintärkeitä kumppaneitamme ilmastonmuutoksen torjunnassa. Samalla tuhoamme alkuperäistä maata, jolla tämä valtava tuhoaminen tapahtuu, ja ellemme sisällytä tätä indikaattoria lainsäädäntöömme, tämä tuhoaminen leviää muihinkin valtioihin.

  Fiona Hall , ALDE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, haluan kiittää komission jäsen Hedegaardia hänen pitkäaikaisista ponnisteluistaan tämän asian parissa ja hänen myönteisestä ilmoituksestaan tänään. Arvoisa komission jäsen, olette tavannut parlamentin jäseniä useaan otteeseen, ja me arvostamme sitä, ettei kompastuminen ole teidän syytänne. Edistymisen puute on kuitenkin hyvin turhauttavaa.

Ensinnäkin meille kerrottiin, että tusina tutkimusta, jotka kaikki osoittivat tervahiekan suuremmat kasvihuonekaasupäästöt kuin perinteisen öljyn päästöt, eivät riittäneet. Meille kerrottiin, että tarvitaan tutkimus, jossa käytetään täsmälleen samaa menetelmää. Nyt kun meillä on tämä yhteisen tutkimuskeskuksen tutkimus – ja se osoittaa 107 gramman arvoa megajoulea kohden, mikä on paljon enemmän kuin raakaöljyn keskimääräinen 87,1 grammaa – vastustajat sanovat, että tarvitsemme vertaisarvioinnin. Tämä todellakin tuntuu mittavalta ajan tuhlaamiselta.

On valitettavaa, että yhdestä suunnasta on tullut niin rankkaa lobbausta tervahiekan erillistä arvoa vastaan, koska kyse ei todellakaan ole Kanadan syrjimisestä. On paljon muita potentiaalisia tervahiekkakohteita, joitakin jopa, kuten juuri kuulimme, EU:n sisällä. Se, että nämä vaihtoehtoiset öljylähteet houkuttelevat investointeja kaikkialta maailmasta, on nimenomaan syy siihen, miksi meidän on vaadittava niille erillistä kasvihuonekaasuarvoa. Muuten tervahiekan vallatessa yhä suurempaa osuutta energialähteiden yhdistelmästä, me ajaudumme tilanteeseen, jossa noudatamme polttoainelaatudirektiivin kuuden prosentin vähennystavoitetta paperilla, mutta todellisuudessa tuotamme polttoainetta jopa nykyistä suuremmin päästöin.

Arvoisa komission jäsen, olisi avuksi, jos selittäisitte kaupan pääosastolle, kuten varmasti olette tehnytkin, ettei tässä ole kyse hyökkäyksestä Kanadaa kohtaan ja että parlamentti toivoo ennen kaikkea tämän tervahiekkaa koskevan asian ratkaisemista varmistaakseen EU:n ja Kanadan välisen kauppasopimuksen sujuvan edistymisen.

  Satu Hassi, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (FI) Arvoisa puhemies, arvoisa komissaari, arvoisat kollegat, osana ilmastopakettia päätimme, että liikennepolttoaineen hiilijalanjäljen pitää pienentyä kuusi prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Olisi täysin ristiriitaista ja älytöntä, jos nyt katsoisimme sormien läpi kaikkein likaisimpia polttoaineita, kuten öljyhiekasta tehtyä öljyä, ja samalla rohkaisisimme niiden tuotantoa eri puolilla maailmaa, Kanadan lisäksi muun muassa Afrikassa. On päivänselvää, että öljyhiekasta ja öljyliuskeesta tehdyn öljyn hiilijalanjäljelle pitää saada omat oletusarvot. Mahdollisimman pian pitää eriyttää muutkin raakaöljylähteet.

Kanadan hallitus on mielestäni painostanut EU:ta hyvin sopimattomalla tavalla eikä sellaiseen pidä alistua. Jos Kanadan öljyhiekkaöljyn jalanjälki on viitearvoa pienempi, Kanada voi todistaa asian. Eikö meidän tulekin fossiiliöljyn suhteen noudattaa samaa periaatetta kuin biopolttoaineiden suhteen eli että oletusarvot eriytetään raaka-ainelähteen mukaan?

  Bogusław Sonik (PPE). – (PL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, maailman bitumipitoisen hiekan varastot ovat valtavat. On arvioitu, että bitumiöljyn varannot ovat yli kaksinkertaiset perinteisin tavoin tuotetun raakaöljyn varantoihin nähden. Nykyteknologian avulla on mahdollista hyödyntää raaka-ainevarastoja paikoissa, joissa kukaan ei ennen kuvitellut sen olevan mahdollista. Samaan aikaan ympäristönsuojeluvaatimuksista on tullut yhä tiukempia, joten on olemassa ristiriita ympäristönormien sekä raaka-aineiden etsimisen ja niiden hinnalla millä hyvänsä louhimisen välillä. Tästä seuraa maaperän köyhtymistä, metsien hävittämistä ja vesivarojen hyväksikäyttöä.

Raaka-aineita louhivat yhtiöt on pakotettava istuttamaan uudelleen käyttämänsä maat, jotta metsät voivat jonain päivänä taas kasvaa siellä. Yhtiöiden, jotka tekevät voittoa käsittelemällä bitumipitoista hiekkaa, on osoitettava osa voitoista ympäristönsuojeluun, esimerkiksi ennakkomaksun muodossa. Euroopan komission olisi tuettava tällaisia vaatimuksia ja teknologioita hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Loppujen lopuksi Euroopan ja Kanadan taloudelliset yhteydet ovat niin voimakkaat, että Kanadan teollisuuden on mukauduttava eurooppalaisiin ympäristönsuojeluvaatimuksiin halusi se tai ei voidakseen toimia Euroopan markkinoilla, esimerkiksi tällä alalla.

  Peter Liese (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, haluan kiittää Linda McAvania aloitteen tekemisestä tässä asiassa ja komission jäsen Hedegaardia ongelman tarkastelemisesta. Emme ole tyytyväisiä vauhtiin, jolla asiat etenevät, mutta tiedämme asian olevan komission jäsen Hedegaardin hyvässä hoidossa. Haluamme tukea häntä komissiossa ja kaikkien muiden kanssa käytävissä keskusteluissa.

Tervahiekan ympäristövaikutus on selvä: Parlamentin ulkopuolella olevasta näyttelystä käy selvästi ilmi, että vaikka voimme kyseenalaistaa joitakin väitteitä ja joitakin lukuja, meillä on käsissämme vakava ympäristöongelma. Tämä on kiistatonta. Koska olemme keskustelleet biopolttoaineiden vaikutuksista niin yksityiskohtaisesti ja jopa suunnitelleet välillisiä tutkimuksia elintarvikeviljelyn suuntauksista, meidän on tarkasteltava tätä niin ilmeistä ongelmaa paljon tarkemmin. Tämän vuoksi aloite on merkittävä.

Keskustelun ja valmistelujen aikana minulla soi päässäni lause, jonka Saksan ympäristöministeri Norbert Röttgen on toistanut usein. Me olemme jo poimineet helposti poimittavat hedelmät fossiilisten polttoaineiden osalta. Tämä käy selväksi tämän aiheen yhteydestä ja parlamentin ulkopuolella olevasta näyttelystä. Kaikkien fossiilisten polttoaineiden lisävarantojen louhimiseen liittyy valtava määrä työtä ja siitä syntyy uusia ongelmia. Tämän vuoksi haluan tänä iltana jälleen kerran korostaa, että meidän kaikkien on syytä ajatella tarkkaan energiatehokkuutta, ottaen erityisesti huomioon viime päivien tapahtumat. Toivoisin meidän painostavan vielä enemmän komissiota ja komission jäsen Oettingeria noudattamaan 20 prosentin energiatehokkuustavoitetta. Toivon liikenteen ja liikkumisen pääosaston ja liikenteestä vastaavan komission jäsenen pikemminkin kykenevän ehdottamaan erityistoimenpiteitä kuin esittämään tyhjiä sanoja seuraavien muutaman vuoden aikana ja toivon, että siellä ei odoteta parlamentin seuraavaa vaalikautta.

  Gerben-Jan Gerbrandy (ALDE). - (NL) Arvoisa puhemies, parlamentin ulkopuolella olevalla aukiolla on valokuvanäyttely Kanadan tervahiekoista. Yksi valokuvista saa aikaan kylmiä väreitä. Siinä näkyy kauniita aarniometsiä ja sitten tiukka raja, josta alkaa 170 neliömetrin kokoinen saastunut musta öljyinen järvi. Se saa todella aikaan väristyksiä, ja suosittelen, että kaikki kävisivät katsomassa näyttelyn tänä iltana.

Sen lisäksi, että se johtaa valtavaan biologisen monimuotoisuuden köyhtymiseen, tervahiekkaöljyn hiilidioksidipäästöt ovat myös hyvin korkeita. Minun mielestäni jo biologinen monimuotoisuus ja hiilidioksidipäästöt sellaisenaan ovat riittävä syy sille, että vastustamme tiukasti Kanadan ja muidenkin valtioiden tervahiekan hyödyntämistä. Vähintä mitä voimme tehdä on kuitenkin tervahiekan saastuttavan arvon sisällyttäminen polttoainelaatudirektiiviin.

Kuunneltuani mitä komission jäsen Hedegaard sanoi, oletan, että näin tapahtuu, mutta toivon hänen vastustavan tiukemmin tervahiekan hyödyntämistä Kanadassa ja muissa maailman osissa.

  Silvia-Adriana Ţicău (S&D). – (RO) Arvoisa puhemies, kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä voidaan saavuttaa merkittäviä tuloksia, jos investoidaan toimenpiteisiin rakennusten energiatehokkuuden lisäämiseen ja liikennealaan.

Kävimme laaja-alaisia keskusteluja polttoainelaatudirektiiviä hyväksyttäessä. Autonvalmistusteollisuus oli silloin sitä mieltä, että biopolttoaineista saatavan polttoaineen osuuden lisäämiseksi se tarvitsisi pidemmän ajanjakson sellaisten uusien moottorien suunnitteluun ja valmistukseen, jotka kestäisivät korkeamman höyrypaineen.

Direktiivin lopullisessa tekstissä sekä autonvalmistajat että polttoaineen tuottajat velvoitetaan kuitenkin investoimaan saastuttavien päästöjen vähentämiseen ja polttoaineen laadun parantamiseen.

Minusta liikennealan saastepäästöjen vähentämiseksi Euroopan unionin on investoitava ensisijaisesti sellaisen Euroopan laajuisen älykkään sähköverkon kehittämiseen, joka kykenee ottamaan vastaan paikallisesti ja alueellisesti uusiutuvista energialähteistä tuotettua energiaa ja joka liitetään sähköajoneuvojen käyttöön tarvittavaan infrastruktuuriin.

  Alajos Mészáros (PPE). – (HU) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, minun on sanottava, että direktiivi herättää vakavaa huolta Keski- ja Itä-Euroopan öljynjalostusyhtiöissä. Tämä ei edes johdu siitä, ettei se ole vielä tullut voimaan, vaan pikemminkin siitä, että olemme uteliaita niiden menetelmien osalta, joilla päästöt lasketaan. Onko se "kiinteä" menetelmä, joka perustuu EU:n keskiarvoon, vai otetaanko käyttöön "hybridimenetelmä", jossa lasketaan päästöt louhinta-ajankohdasta ja -paikasta alkaen? Jos kyse on jälkimmäisestä, venäläistä öljyä käsittelevien tuottajien on itse asiassa vähennettävä kasvihuonekaasupäästöjään 12 prosenttia, sillä päästöt ovat korkeita jo porauspaikalla.

Arvoisa komission jäsen, lähetin yhdessä neljän kollegani kanssa teille tätä koskevan kirjeen tammikuussa. Olemme saaneet vastauksenne, mutta se ei poistanut huoliamme kokonaan. Pyydän teitä tämän vuoksi vakuuttamaan uudelleen, jos mahdollista, että lainsäädäntö ei aseta venäläistä öljyä jalostavia yhtiöitä epäsuotuisaan asemaan eikä syrji jäsenvaltioita Keski- ja Itä-Euroopassa.

  Seán Kelly (PPE). – (GA) Arvoisa puhemies, en ole teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan (ITRE) jäsen. Minun pitäisi olla, haluaisin olla ja toivon pääseväni sen jäseneksi. Jos joku on lähdössä sieltä tai jos sieltä aiotaan erottaa joku, kertokaa minulle, niin minä tulen paikalle.

(EN)Komissio julkaisi muutama viikko sitten erittäin hyvän asiakirjan energiatehokkuudesta. Siinä korostettiin lisätyön tarvetta rakennusten ja liikenteen osalta, ja olen sataprosenttisesti samaa mieltä.

Liikenteen osalta on tehtävä paljon enemmän ajoneuvoja valmistavien painostamiseksi kehittämään vähemmän polttoainetta kuluttavia ajoneuvoja. Tämä on hyvin tärkeä seikka, eikä sen eteen ole tehty tarpeeksi. Olen suhteista Kanadaan vastaavan valtuuskunnan jäsen, ja kanadalaiset esittelivät meille eilen tätä asiaa. He ovat halukkaita näyttämään meille kuinka se toimii, ja siihen asti kunnes teknologia on kehittynyt, meidän on pidettävä mielemme avoimena öljyhiekan ja liuskeöljyn osalta.

  Connie Hedegaard, komission jäsen. − (EN) Arvoisa puhemies, aluksi haluan kiittää parlamenttia sen tänä iltana esittämästä hyvin selkeästä viestistä. Minusta se on hyvin selvä – kärsimättömyys ja kiireellisyys mukaan lukien. Jäsen Schnellhardt sanoi, että meidän on toimittava nopeasti, ja jäsen Arsenis kysyi erityisesti aikataulun osalta, koska tämä päättyy. Olen iloinen voidessani sanoa, että nyt on kyse suhteellisen lyhyestä ajasta. On vertaisarviointi, jossa on kyse viikoista, sitten asia palaa komissioon ja sitten on sisäinen menettely. Se ei pääty siihen, mutta ainakin saamme siirrettyä sen seuraavaan vaiheeseen, käsittelyyn jäsenvaltioiden kanssa.

Loppu siis häämöttää, mutta kuten jäsen Hall totesi, tässä ei todellakaan ole kyse syrjivästä aloitteesta, ja uskon teidän kaikkien ymmärtävän, miksi on järkevää huolehtia vankasta asiakirjanäytöstä. Tämän olemme saaneet hankittua, ja kaikki tietävät syyt. Yksi syistä on se, ettei sitä sisällytetty heti alussa, kun tätä alettiin tarkastella useita vuosia sitten. Teemme nyt tätä työtä voidaksemme saattaa sen päätökseen.

Lopuksi haluan sanoa, että mitä tulee tervahiekan oletusarvoihin, viivästyminen direktiivin täytäntöönpanossa yleisesti merkitsee, että voimme nyt saada oletusarvon sisällytettyä samalla kun panemme direktiiviä sellaisenaan täytäntöön. Tässä mielessä voimme tervahiekan oletusarvon osalta toimia hieman nopeammin kuin jotkut meistä pitivät mahdollisena yhdeksän kuukautta sitten aloittaessamme. Kiitos teille hyvin selkeästä viestistä. Toivon teidän ymmärtävän, että teemme kovasti työtä saattaaksemme tämän päätökseen.

  Puhemies. − (ES) Keskustelu on päättynyt.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 149 artikla)

  Ioan Enciu (S&D), kirjallinen. – (EN) Koska vierailin Kanadan öljyhiekoilla viime vuonna, olen ilmiön silminnäkijä. Minulla oli mahdollisuus osallistua Albertan hallinnon ja Kanadan liittovaltion hallituksen tätä asiaa koskeneeseen laaja-alaiseen kuulemiseen. Ennen lähtöäni Kanadaan Friends of the Earth Europe, WWF sekä liikenteestä ja ympäristöstä vastaava pääosasto toimittivat minulle kysymyksiä esitettäväksi Albertan hallinnolle öljyhiekasta. Sain vastaukset kaikkiin näihin kysymyksiin Albertan kansainvälisistä suhteista vastaavalta ministeriltä.

Minulle kerrottiin, että Kanada on täysin sitoutunut vähentämään globaaleja kasvihuonekaasupäästöjä ja fossiilisten polttoaineiden hiilidioksidipäästöjä, ja minulle korostettiin, että tutkimukset osoittavat, että tervahiekan kasvihuonekaasuintensiivisyys voi olla sama tai alhaisempi kuin joidenkin muiden polttoaineiden. Toisaalta on edelleen olemassa kansanterveyttä, biologista monimuotoisuutta ja paikallisia luonnonvaraisia kasveja ja eläimiä koskevia huolia.

Rohkaisen komissiota lähettämään asiantuntijaryhmän vierailemaan Kanadan öljyhiekoilla ja toteuttamaan itsenäisen analyysin öljyhiekasta, koska se ehdottaa muutoksia polttoainelaatudirektiiviin ennen joulukuuta 2012, ja mahdollisesti lisätoimenpiteitä, jotta toimittajat vähentäisivät energiayksikön elinkaaren kasvihuonekaasupäästöjä kahdella prosentilla.

  Pavel Poc (S&D), kirjallinen. – (CS) Kanadassa on useita vuosia ollut käynnissä luonnonsuojelijoiden ja sijoittajien välinen taistelu, ja sijoittajat osoittavat valitettavasti yhä vähemmän mielenkiintoa luonnonsuojeluun öljyn globaalien hintojen ja kysynnän noustessa. Ylikansalliset öljy-yhtiöt pitävät luonnonsuojelua lähinnä kustannuseränä, jota on vähennettävä. Tämä piittaamattomuus ei edes pääty ympäristöstä elinkeinonaan riippuvaisen paikallisen väestön varsinaiseen kansanmurhaan. Syöpää sairastavien määrän hälyttävä lisääntyminen on suoraa seurausta vastuuttomasta louhinnasta. Olemme tottuneet arvottamaan kaiken rahassa. Monopoli-pelin globaalissa versiossa, jota kutsumme taloudeksi, näemme ainoastaan lyhyen tähtäimen voitot. Emme ota huomioon sitä, mitä viime kädessä joudumme maksamaan lauhkean vyöhykkeen metsien häviämisestä ja kokonaisten ekosysteemien heinittymisestä paljon pidemmässä ja vakavammassa eloonjäämispelissä. Nykyisissä taloudellisissa ja poliittisissa oloissa luonnonvarat yksinkertaisesti käytetään loppuun ja ennustettu ympäristövahinko toteutuu. Voitot ovat liian houkuttelevia ja energiannälkä on liian suuri. Kuka tästä päättää? Kansalaiset ja heidän demokraattisesti valitut edustajansa vaiko rahamiehet ja öljy-yhtiöiden johtajat? Jos Eurooppa ei ota tiukkaa kantaa tervahiekan ja liuskeöljyn kestämättömään louhintaan, me osallistumme lähinnä poliittiseen teatteriin, jossa näytetään, että olemme kiinnostuneita asiasta, vaikka meillä todellisuudessa ei ole sen paremmin tahtoa kuin valtaa muuttaa tilannetta.

22. Yleinen tullietuusjärjestelmä (keskustelu)

  Puhemies. – (ES) Esityslistalla on seuraavana Helmut Scholzin kansainvälisen kaupan valiokunnan puolesta laatima mietintö (A7-0051/2011) ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yleisen tullietuusjärjestelmän soveltamisesta 1 päivästä tammikuuta 2009 alkaen 31 päivään joulukuuta 2011 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 732/2008 muuttamisesta (KOM(2010)0142 – C7-0135/2010 – 2010/140(COD)).

  Helmut Scholz, esittelijä. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa neuvoston puheenjohtaja Győri, arvoisa komission jäsen De Gucht, hyvät kollegat, keskustelemme kansainvälisen kauppapolitiikan merkittävästä näkökohdasta kovin myöhäisenä ajankohtana. Koska asia on tärkeä, olisin toivonut istuntosalin olevan täynnä ja kaikkien istuinten varattuja. Euroopan unionin yleinen tullietuusjärjestelmä (GSP) on eurooppalaisen kauppapolitiikan merkittävä aikaansaannos. Sillä avataan markkinamme maailman köyhimmille valtioille kaikenlaisia tavaroita paitsi aseita varten. Sillä myös annetaan kehitysmaille kauppamyönnytyksiä hyvin monenlaisten tuotteiden osalta. GSP+ on arvokas kannustinjärjestelmä, josta tarjotaan kehitysmaille lisämyönnytyksiä, jos ne allekirjoittavat ja panevat täytäntöön ihmisoikeuksia, työoloja ja ympäristönsuojelua koskevia merkittäviä kansainvälisiä sopimuksia. Järjestelmässä on kuitenkin heikkoja kohtia, ja sitä on päivitettävä säännöllisesti.

Vuosien aikana Euroopan parlamentti, kumppanivaltiot, yritykset ja hallituksista riippumattomat järjestöt ovat esittäneet merkittäviä ehdotuksia järjestelmän parantamiseksi. Koko maailma odottaa nyt komission antavan ehdotuksensa järjestelmän kipeästi kaivatusta tarkistuksesta. Ehdotuksen määräaika oli 1. kesäkuuta 2010. Komissio ei ole esittänyt ehdotustaan, ja tämän vuoksi asiaan osallistuvat valtiot ja yritykset niin EU:ssa kuin sen ulkopuolella ovat jääneet vaaralliseen epävarmuuden tilaan. Nykyistä asetusta on nyt tarkistettava.

Pyritte korjaamaan tilanteen siirtymäajan säännöksillä, ja tästä me äänestämme huomenna torstaina. Siirtymäajan asetus on yksinkertaisesti jatkoaika. Sillä ei muuteta mitään, sillä ei paranneta mitään eikä sillä panna täytäntöön Lissabonin sopimuksesta seuraavia uusia vaatimuksia. Tämä on herättänyt Euroopan parlamentissa yllätyksen sekä tyytymättömyyden tunteita, ja esittelijänä olen tuntenut samoin. Tämän parlamentin jäsenten velvollisuus on varmistaa, että Euroopan kansalaisten vaaleilla valituille edustajille Lissabonin sopimuksella annettuja oikeuksia kunnioitetaan. Velvollisuutemme on myös varmistaa, että tariffien alentaminen todella parantaa kehitysmaiden tilannetta. EU:n kumppanien suojaamiseksi pitkään venyneen menettelyn seurauksilta ehdotin alun perin kansainvälisen kaupan valiokunnalle, että vain asetuksen ne kohdat muutetaan, joita tarvitaan, jotta parlamentti voi täyttää uuden tehtävänsä.

Samalla haluan korostaa, että minusta GSP ja GSP+ -järjestelmät on yleisesti laadittava uudelleen. Neuvoston ja komission kanssa pidetyissä intensiivisissä tapaamisissa, joissa tarkasteltiin Lissabonin sopimuksesta seuraavia oikeudellisia seikkoja, jotka vaikuttavat siirtymäajan asetukseen, parlamentti päätti lopulta ottaa hypyn tuntemattomaan. Tässä vaiheessa haluan jälleen kerran esittää vilpittömät kiitokseni kansainvälisen kaupan valiokunnan puheenjohtaja professori Moreiralle tämän väsymättömistä ponnisteluista välittäjänä sekä teille, arvoisa komission jäsen De Gucht komission vakuutuksista, että keskeisiä tarkistuksia, erityisesti niitä, jotka koskevat parlamentille tiedottamista ja sen osallistumista, tarkastellaan käytännössä. Päätimme tämän vuoksi luopua kaikista tarkistuksistamme, jotta siirtymäajan asetus voisi tulla voimaan mahdollisimman nopeasti. Teimme näin pääasiassa kumppaneidemme ja niiden yritysten, joita asia koskee, etujen vuoksi.

Komission vakuutuksiin sisältyi lupaus tiedottaa tulevaisuudessa Euroopan parlamentille täysimääräisesti, välittömästi ja samaan aikaan kuin neuvostolle GSP-järjestelmän keskeisiä näkökohtia koskevasta työstä ja kaikesta edistymisestä sekä jakaa kaikki GSP-järjestelmää koskevat asiakirjat. Komissio myös vakuuttaa, että Euroopan parlamentille ilmoitetaan mahdollisista etuusmenettelyjen keskeyttämisistä 16 3 artiklan mukaisesti, väliaikaisesta peruuttamisesta sekä komission tätä koskevista tutkimusraporteista 17 artiklan mukaisesti ja suojalauseketta koskevista päätöksistä 20 ja 21 artiklan mukaisesti ennen toimien voimaantuloa.

Olemme tyytyväisiä omnibus 1 -säädöksen esittämiseen sekä komission valmiuteen käydä syvällistä keskustelua säädöstä koskevista ehdotuksistaan. Samalla muistutamme komissiota siitä, että omnibus 2 -säädös on esitettävä kiireesti.

Lopuksi haluan vielä kerran painottaa, että parlamentti on tehnyt myönnytyksen siirtymäajan asetuksen osalta. Emme saa unohtaa, että meidän on taisteltava parlamentin parlamentaaristen oikeuksien jatkuvan ja perusteellisen täytäntöönpanon puolesta.

  Enikő Győri, neuvoston puheenjohtaja. − (HU) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvä esittelijä Scholz, hyvät kuulijat.

(EN) Arvoisa puhemies, jatkan englanniksi. Katson, että terminologian vuoksi on parempi käyttää englantia. Siitä asti kun komissio esitteli ehdotuksensa nykyisen GSP-asetuksen soveltamisajan jatkamisesta rajoitetun ajan – niin kutsutun pidennysehdotuksen – neuvosto on jatkuvasti toistanut täällä parlamentissa, kuinka tärkeää on ehdotuksen hyväksyminen hyvissä ajoin. Tällä halutaan varmistaa, että kehitysmaat ja vähiten kehittyneet maat jatkossakin hyötyvät EU:n yleisestä tullietuusjärjestelmästä, joka on perustavaa laatua oleva osa EU:n kehitysmaita koskevassa kauppapolitiikassa.

Neuvosto on iloinen havaitessaan, että ensimmäinen askel kohti ehdotuksen hyväksymistä otetaan tänään ensimmäisessä käsittelyssä täällä Euroopan parlamentissa. Toteutamme tarvittavat toimet mahdollisimman nopeasti vahvistaaksemme toimielintemme välisen sopimuksen tänään hyväksymänne kannan perusteella. Samalla neuvosto odottaa EU:n yleisen tullietuusjärjestelmän tarkistamista koskevan komission tulevan ehdotuksen esittämistä.

Meidän on räätälöitävä järjestelmä siten, että se auttaa paremmin niitä kehittyviä talouksia, jotka eniten tarvitsevat etuuksia, ja varmistettava, että siitä tulee yhä tehokkaampi kehitysyhteistyön ja ulkopolitiikan väline, joka tarjoaa kannustimia hyvään hallintoon. Tätä ajatellen neuvosto ilmaisee valmiutensa tehdä yhteistyötä parlamentin kanssa hyvässä yhteistyöhengessä, jotta saadaan aikaan nykyaikainen, kattava ja täysin toimiva kehitysmaiden tarpeet täyttävä oikeuskehys.

Lopuksi haluan käyttää tätä tilaisuutta hyväkseni ja antaa tunnustusta puheenjohtajavaltion puolesta sekä INTA-valiokunnan puheenjohtaja Moreiran että tämän asiakirjan esittelijä Scholzin myönteisille ja rakentaville ponnisteluille sopimukseen pääsemiseksi tästä ehdotuksesta.

  Karel De Gucht, komission jäsen. − (EN) Arvoisa puhemies, panen kiitollisuudella merkille kansainvälisen kaupan valiokunnan tuen ehdotukselle yleisen tullietuusjärjestelmän soveltamisesta annetun asetuksen jatkamisesta. Erityiskiitoksemme kuuluvat INTA-valiokunnan esittelijä Scholzille ja puheenjohtaja Moreiralle heidän halukkuudestaan löytää käytännöllinen ratkaisu siihen, kuinka on tarkasteltava parlamentin huolia uusien delegoituja säädöksiä ja täytäntöönpanosäädöksiä koskevien sääntöjen soveltamisesta nykyiseen GSP-asetukseen.

Muistatte varmasti, että jatkamista ehdotettiin keinona kattaa tarvittava ajanjakso Lissabonin sopimuksen voimaantuloon mukautumiseen ja siihen, että esitetään uusi asetus EU:n tulevasta GSP-järjestelmästä. Euroopan parlamentin tuki, joka ilmeni INTA-valiokunnan äänestyksessä 3. maaliskuuta, viitoittaa tietä nykyisen järjestelmän menestyksekkäälle jatkuvuudelle kehitysmaiden ja EU:n eduksi. Se myös vahvistaa EU:n asemaa ja sitoutumista EU:n kehitysyhteistyöpolitiikan tavoitteisiin.

Komissio on kuullut parlamentin huolet GSP-asetuksen päätöksentekoa koskevista näkökohdista. Tämän osalta voimme vahvistaa täyden ja aktiivisen tukemme sille, että Euroopan parlamentti voi hoitaa tehtävänsä kauppapolitiikan alalla Lissabonin sopimuksessa esitetyllä tavalla. Tämän vuoksi komissio on sitoutunut keskustelemaan rakentavassa hengessä parlamentin muutaman viime viikon aikana ilmaisemista huolista. Keskustelu jatkuu kahden komission ehdotuksen yhteydessä, jotka koskevat asetusta päätöksenteon mukauttamisesta kauppapolitiikan alalla Lissabonin sopimuksen voimaantulon nojalla – omnibus I ja II -säädökset.

Samalla komissio tekee kaikkensa täyttääkseen parlamentin pyynnön tulla pidetyksi täysin ajan tasalla GSP-järjestelmän olennaisiin näkökohtiin liittyvästä työstä. Tämä on todellakin ratkaisevaa, jotta parlamentti voi tehokkaasti toteuttaa tehtäväänsä kauppapolitiikan alalla. Tästä syystä komissio tiedottaa parlamentille ja neuvostolle nykyisten vaatimusten perusteella välittömästi kaikesta merkittävästä kehityksestä ja jakaa kaikki GSP-järjestelmää koskevat asiakirjat.

Lopuksi odotamme jatkokeskusteluja kanssanne tulevasta tullietuusjärjestelmästä, ja viittaan nyt uuteen asetusehdotukseen, jonka saatte tarkasteltavaksi toukokuussa. Olen valmis keskustelemaan ehdotuksen pääkohdista heti, kun komissio on sen hyväksynyt.

  Béla Glattfelder, PPE-ryhmän puolesta. – (HU) Arvoisa puhemies, olen hyvin iloinen siitä, että esittelijän kompromissihalukkuus teki mahdolliseksi tullietuusjärjestelmän ajallisen jatkamisen. Eurooppa-neuvoston puheenjohtajavaltio Unkarilla oli merkittävä asema tässä prosessissa. Jos tullietuusjärjestelmää ei nyt olisi kyetty jatkamaan, sillä olisi ollut hyvin kielteisiä vaikutuksia maailman köyhimpiin maihin. On kuitenkin valitettavaa, että Euroopan komissio esitti ehdotuksen parlamentille liian myöhään, emmekä voi käydä täällä mielekästä keskustelua, vaikka GSP-asetusta olisi tarkistettava. Näin siksi, että maailman rikkaimmille öljynviejämaille, kuten Arabiemiirikunnille tai Saudi-Arabialle, myöntämämme tullietuudet ovat perusteettomia. On syytä pohtia, onko kaupallisia etuuksia syytä myöntää Venäjälle, joka ei ole WTO:n jäsen, koska ei halunnut liittyä siihen, ja joka käyttää usein kauppapolitiikkaa ulkopoliittiseen painostukseen.

On myös syytä pohtia kuinka saamme sisällytettyä kestävyyskriteerit tullietuusjärjestelmään. Loppujen lopuksi kaupallisia etuuksia myönnetään nykyisin myös valtioille, jotka muutoin haittaavat ilmastonmuutossopimusten tekemistä kansainvälisellä tasolla tai jotka totta puhuen tuovat Euroopan unioniin kestämättömällä tavalla tuotettuja tuotteita, usein tuhoamalla sademetsiä tai tuottamalla valtavia hiilidioksidipäästöjä. Katson, että seuraavassa tullietuusjärjestelmässä on tarkasteltava myös näitä asioita.

  Vital Moreira, S&D-ryhmän puolesta. – (PT) Arvoisa puhemies, kun nyt keskustelemme täällä siitä, kuinka kauan nykyinen yleinen tullietuusjärjestelmä (GSP) on voimassa, se johtuu siitä, ettei komissio ole täyttänyt velvoitettaan esittää ehdotusta järjestelmän merkittävästä tarkistamisesta asianmukaisessa ajassa.

Tämän vuoksi nykyiselle asetukselle on odotettavissa jatkoaika, jotta voidaan säilyttää kehitysmaiden, kaikkein köyhimmistä alkaen, nauttimia kansainvälisen kaupan etuja, kun ne pääsevät Euroopan markkinoille. On ratkaisevan tärkeää, että ehdotus hyväksytään ilman lisäviivästyksiä, jotta GSP-järjestelmästä hyötyvät maat voivat edelleen hyötyä siitä ja jotta taloudelliset toimijat voivat näin kehittää kauppasuhteitaan tarvittavalla ennakoitavuudella ja oikeusvarmuudella.

Tämän vuoksi olen kansainvälisen kaupan valiokunnan puheenjohtajana ajanut sitä, että jatkoaika on todellakin jatkoaika eikä mitään muuta, ja että jopa Euroopan parlamentti luopuu asetuksen tilapäisestä mukauttamisesta komission täytäntöönpanotoimenpiteisiin. Tämä antaa meille uskoa siihen, että se lähitulevaisuudessa mukautetaan niin kutsuttujen omnibus-säädösten avulla.

Haluan korostaa, että tämän yhteisymmärryksen perusteella esittelijän, varjoesittelijöiden ja muiden valiokunnan jäsenten tekemä päätös on vaikuttanut Euroopan komission sitoutumiseen – jonka komission jäsen De Gucht tänään vahvisti, ja kiitän häntä huolenpidosta – ja että se takaa vastaisuudessa Euroopan parlamentille, että se saa oikea-aikaiset ja täydelliset tiedot kaikista toimista, jotka koskevat nykyisen asetuksen soveltamista, Lissabonin sopimuksen yhteistä kauppapolitiikkaa koskevien määräysten mukaisesti.

Lopuksi haluan vielä kiittää esittelijää, komissiota ja neuvostoa tästä kompromissista, joka antaa parlamentille mahdollisuuden valvoa asianmukaisesti Euroopan etuja ja meihin luottavien etuja.

  Niccolò Rinaldi, ALDE-ryhmän puolesta. – (IT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, yleinen tullietuusjärjestelmä on yksi harvoista eriyttämismenetelmistä, joka toimii kehitysmaiden hyväksi kansainvälisessä kaupassa. Se on hienovarainen väline, jota on käytettävä parhaalla mahdollisella tavalla.

Tänään puhumme jatkosta, mikä tarkoittaa sitä, että komission määräaikaa lykätään siihen, kunnes uusi lopullinen ehdotus esitetään. Samalla haluamme kuitenkin todeta, että tätä välinettä on käsiteltävä varovasti, ja sama pätee toimielinten välisiin suhteisiin. Tähän mennessä Euroopan parlamentti ei ole edes Lissabonin sopimusta edeltäneellä perustalla aina osallistunut täysimääräisesti päätöksentekoon, kuten tapahtui Kolumbiaa tai Sri Lankaa koskeneissa keskusteluissa, jotka herättivät innostusta täällä parlamentissa.

Meidän on myös tarkasteltava asetuksen täytäntöönpanoa koskevan päätöksen jälkiarvioinnin hyötyjä. Mikä on tullietuuksien vaikutus, entä sen jäädyttämisen, mitkä ovat sen mekanismit, mikä sen menettely? Toisinaan näiden asioiden tutkiminen paikan paella voi paljastaa yllätyksiä ja sitä kautta kaikkein relevanteimmat kriteerit, joiden avulla asetuksen vaikutuksesta voidaan tehdä mahdollisimman tehokas.

Mitä edellytyksiin tulee, maailma muuttuu ja välineiden on sovelluttava entistä paremmin niihin valtioihin, joille tullimyönnytyksiä myönnetään. Tärkeintä ajatusta ihmisoikeuksien kunnioittamisesta on täydennettävä laajemmalla näkemyksellä, jossa otetaan huomioon erilaisia indikaattoreita – kuten esittelijä Scholz totesi, ja kiitän häntä erinomaisesta työstä tämän mietinnön parissa–: konfliktien jälkeinen jälleenrakentaminen, naisten erityisasema, ammattiliitot, elpyminen luonnonkatastrofien jälkeen, kestävyys ympäristön kannalta ja kansainvälisten yhteiskuntasopimusten noudattaminen.

Jos hyväksymme näiden kriteerien yhdistelmän, en yllättyisi, vaikka edunsaajavaltioiden luettelosta tulisi erilainen kuin nykyinen luettelo ja kenties hieman ansiokkaampi, mutta tästä voimme keskustella jälleen sitten, kun meillä on tarkasteltavan lopullinen asetusehdotus.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL). – (PT) Arvoisa puhemies, koska nykyinen yleinen tullietuusjärjestelmä päättyy vuoden lopussa, on tärkeää, kuten on jo todettu, että komissio esittää uuden luonnoksensa järjestelmän kattavasta tarkistuksesta ajoissa.

Nyt vain keskustelemme tarvittavasta jatkosta oikeusvarmuuden ja vastavuoroisten etujen takaamiseksi. Tämän aiheen merkitys niin kehitysmaille kuin myös EU:n jäsenvaltioille, ennen kaikkea heikommille talouksille, joiden teolliset, maataloudelliset tai sosiaaliset edut eivät aina tule huomioiduiksi komission ajamissa kansainvälisissä sopimuksissa, tekee yksityiskohtaisen keskustelun tarpeelliseksi, jotta voidaan ottaa huomioon tämän järjestelmän kaikki mahdolliset näkökohdat, seuraukset ja vaikutukset tulevassa asetuksessa, jonka luonnos parlamentin on saatava mahdollisimman nopeasti.

  Oreste Rossi (EFD). - (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, tämä toimi koskee yleistä tullietuusjärjestelmää, toisin sanoen tuontitullien vähentämistä sellaisilta kolmansilta mailta, jotka tekevät tiettyjä sitoumuksia kansainvälisiin sopimuksiin työntekijöiden oikeuksien ja ympäristön kaltaisista herkistä aiheista. Näitä vaatimuksia olisi tarkistettava ja päivitettävä säännöllisesti komission ehdotuksesta, mutta valitettavasti emme ole nyt äänestämässä tarkistuksesta vaan vanhojen sääntöjen jatkamisesta.

Tänä niin taloudellisen kuin poliittisen kansainvälisen kriisin herkkänä aikana se, ettei tarkisteta ja päivitetä luetteloon pääsyn tai siitä pois sulkemisen edellytyksiä, on vastoin Euroopan unionin etuja. Komission epälineaarisesta käytöksestä huolimatta me kuitenkin äänestämme puolesta, koska me uskomme tähän välineeseen, jolla suositaan toisista strategisiksi katsotuissa asioissa erityisesti erottuvia kolmansia maita.

  Karel De Gucht, komission jäsen. – (EN) Arvoisa puhemies, olen kuunnellut kaikkia puhujia. Ymmärrän, että ryhmät suostuvat siihen, että nykyistä järjestelmää on jatkettava, mutta että ne odottavat saavansa uuden järjestelmän tarkasteltavakseen mahdollisimman pian. Tämän me teemme. Me työskentelemme sen parissa. Kuten tiedätte, ennen lainsäädäntöehdotuksen esittämistä tarvitaan julkinen kuuleminen, ja se vie aikaa. Tarvitaan vaikutustenarviointi, ja se vie aikaa. Sitten on tietenkin Euroopan komission sisäinen päätöksentekomenettely hyvin kauaskantoisesta aiheesta.

On kyse rahoitusjärjestelmästä, jota sovelletaan varsin pitkä aika. Haluamme, että järjestelmä on paljon aiempaa valikoivampi, jotta voimme auttaa niitä, jotka todella tarvitsevat apua. Tällä hetkellä järjestelmässä on edunsaajina yli 150 valtiota. Se ei ole millään lailla valikoiva. Voidaan jopa kysyä, mitä hyötyä sellaisesta järjestelmästä on. Me tarkistamme sen perusteellisesti.

Esitämme ehdotuksemme parin kuukauden sisällä. Sitten parlamentti saa tilaisuuden keskustella niistä perusteellisesti kanssamme. Haluan vielä toistaa lupauksemme, että pidämme parlamentin täysin ajan tasalla.

  Enikő Győri, neuvoston puheenjohtaja. − (EN) Arvoisa puhemies, yleisen tullietuusjärjestelmän uudistus tulee olemaan neuvoston ja puheenjohtajavaltion päätavoite. Nykyjärjestelmän tarkistuksen yhteydessä, jonka on määrä alkaa puheenjohtajuuskaudellamme, parlamentilla ja neuvostolla on ainutlaatuinen mahdollisuus pohtia globaalin talouden syvällisiä muutoksia, erityisesti kehittyvien kumppanimaiden suuresti lisääntynyttä kilpailukykyä.

Puheenjohtajavaltio pani tarkasti merkille jäsen Rinaldin korostaman perustellun huolen yhteisen tullietuusjärjestelmän tehokkaasta täytäntöönpanosta. Neuvosto odottaa pääsevänsä tarkastelemaan tätä ja monia muita asioita komission tulevan uutta yleistä tullietuusjärjestelmää koskevan ehdotuksen perusteella.

Haluan vielä kerran korostaa, kuinka kiitollinen olen esittelijälle ja valiokunnan puheenjohtaja Moreiralle heidän yhteistyöstään. Minusta tämä on terveen järjen voitto, sillä he ymmärsivät, että asia on kiireellinen ja merkittävä. Emme todellakaan halunneet saada aikaan oikeudellisia ongelmia. Minulle tämä on eräänlainen malli, ja toivon todella, että muissa vastaavissa oikeudellisten erimielisyyksien tapauksissa tämä toimii hyvänä esimerkkinä neuvoston ja parlamentin välisistä sujuvista suhteista.

  Helmut Scholz, esittelijä. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa neuvoston puheenjohtaja Győri, arvoisa komission jäsen De Gucht, haluan aivan ensimmäiseksi kiittää varjoesittelijöitä siitä, että he tekivät niin rakentavaa yhteistyötä. Kun nyt olemme lopulta päässeet sopuun siirtymäasetuksen muotoseikoista, haluan hyödyntää tätä keskustelua selittääkseni lyhyesti joitakin tulevaa asetusta koskevia vaatimuksia.

Uudella asetusversiolla olisi oltava seuraavat perustavoitteet: 1. lisätä järjestelmän tehokkuutta, 2. laatia säännöt paremmin säännellylle uudistusprosessille, jossa edunsaajien osallistuminen turvattu ja 3. varmistaa, että asetuksessa annetaan asianmukainen painoarvo demokraattiselle valvonnalle, jota parlamentin edellytetään harjoittavan. Tämä käsittää myös kehitysyhteistyövaliokunnan ehdotukset.

Uuden yleisen tullietuusjärjestelmän (GSP) on oltava entistä selkeämpi ja avoimempi. Tässä yhteydessä haluan nostaa esiin kolme seikkaa, ja ensimmäinen koskee alkuperäsääntöjä. Alkuperäsäännöt ja niihin liittyvät hallinnolliset menettelyt ovat tärkeimpiä syitä GSP-järjestelmällä myönnettyjen kauppaetuuksien alikäytölle erityisesti vähinten kehittyneissä maissa. Järjestelmän nykyisessä versiossa alkuperäsäännöt usein estävät paperilla olemassa olevan etuuden positiiviset vaikutukset. Olen juuri palannut Maailman kauppajärjestön (WTO) parlamentaarisesta konferenssista Genevestä, ja tämä ongelma tuli näkyvästi esiin siellä käydyissä keskusteluissa. Minusta EU:n olisi kampanjoitava WTO:ssa, jotta tullietuusjärjestelmä katsottaisiin ensisijaiseksi osana alkuperäsääntöjen yhdenmukaistamistyötä.

Toinen huomautukseni koskee kumppanimaita. Tässä olen sitä mieltä, että meidän on erityisen tärkeää yksinkertaisempia kriteerejä. Gini-kerroin on hyvä esimerkki tällaisista perusteista. Kuten on jo mainittu, meidän on oltava joustavampia voidaksemme toimia tehokkaammin.

Kolmas asiani koskee teknistä apua. Pelkät tullietuudet eivät riitä. Meidän on lisättävä nykyisen järjestelmän vaikutusta ja GSP-järjestelmän käyttöastetta tarjoamalla teknistä apua.

Kaikessa tässä on kyse tullietuusjärjestelmän yleisestä parantamisesta kokonaisuudessaan. Haluan vielä kerran kiittää kaikkia tähän osallistuneita heidän rakentavasta lähestymistavastaan. Jatkan mielelläni yhteistyötä komission kanssa tämänpäiväisten vakuutusten perusteella.

  Puhemies. − (ES) Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan huomenna klo 11.30.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 149 artikla)

  George Sabin Cutaş (S&D), kirjallinen. – (RO) Haluan korostaa, että Euroopan komission esittämä ehdotus ei ole yleisen tullietuusjärjestelmän uudistus, jota Euroopan parlamentti pyysi 5. kesäkuuta 2008 annetussa päätöslauselmassaan, vaan kyse on pelkästään jatkoajasta nykyisille säännöille. Tämän vuoksi olen esittelijän kanssa samaa mieltä siitä, että vuonna 2008 laadittua asetusta on tarkistettava välittömästi ja sitä on mukautettava myöhemmin voimaan tuleen Lissabonin sopimuksen määräyksiin. Sopimuksen ansiosta Euroopan parlamentilla on uutta toimivaltaa kaupan alalla ja sitä on kuultava tukikelpoisuusperusteista, edunsaajamaiden luettelosta ja etuuskohtelun väliaikaisesta peruuttamisesta. Tulevaisuudessa on toteutettava asetuksen yleinen tarkistus, jolla pyritään lisäämään edunsaajamaiden osallistumista niihin vaikuttavaan prosessiin, antamaan teknistä apua niiden institutionaalisten valmiuksien kehittämiseksi sekä tarkistamaan ja yhdenmukaistamaan alkuperäsääntöjä.

  Elisabeth Köstinger (PPE), kirjallinen. – (DE) Yleisellä tullietuusjärjestelmällä annetaan 176 kehitysmaalle etuuskohteluun perustuva pääsy EU:n markkinoille. Tullialennuksilla tai tullittomalla pääsyllä sisämarkkinoille voidaan osaltaan edistää kaupan avulla köyhyyden vähentämistä näissä valtioissa. Kannatan tämän vuoksi siirtymäasetusta, jolla taataan GSP-järjestelmän oikeudellinen jatkuvuus, jotta tämä mahdollisuus on edelleen kehitysmaiden käytettävissä. Kauppa on myös merkittävä ja tehokas väline, joka antaa kyseisille valtioille mahdollisuuden edetä kohti oikeusvaltiota ja demokratiaa sekä kehittämään hyvin toimivaa taloutta. Ottaen huomioon asian merkityksen ja kiireellisyyden kannatan jatkoaikaa ja nopeaa edistymistä asetuksen laatimisessa.

23. Minuutin puheenvuorot (työjärjestyksen 150 artikla)

  Puhemies. – (ES) Esityslistalla on seuraavana minuutin puheenvuorot poliittisesti tärkeistä asioista.

  Rareş-Lucian Niculescu (PPE). – (RO) Arvoisa puhemies, parlamentissa on keskusteltu viime aikoina paljon elintarvikeketjun puutteellisesta toiminnasta Euroopassa ja aiheesta on jopa hyväksytty mietintö. Annan teille muutamia esimerkkejä tänään Romaniassa julkaistuista yhteisön sisäisen tuonnin tullihinnoista verrattuna hintoihin kauppojen hyllyissä.

Perunoita tuodaan keskimäärin 15 sentin kilohinnalla ja niiden hinta kaupan hyllyssä on 80 senttiä kilolta. Sokerin hinta on ostettaessa 50 senttiä ja kaupan hyllyssä 1,15 euroa. Siipikarjanlihaa ostetaan 1,25 euron hinnalla ja myydään kaupoissa keskimäärin 2,10 euron kilohinnalla.

Nämä tilastot julkaisseessa sanomalehdessä osoitettiin, että perunoiden hinta nousi viime vuonna 45 prosentilla, mutta kullan hinta nousi vain 40 prosentilla. Tämä järjetön tilanne ei voi jatkua, ja mielestäni Euroopan komission ja Euroopan parlamentin on etsittävä tähän ratkaisuja.

  Vasilica Viorica Dăncilă (S&D). – (RO) Arvoisa puhemies, ilmastonmuutoksesta tai luonnonkatastrofeista kärsivien alueiden määrä eri puolilla maailmaa kasvaa jatkuvasti. Viimeisin esimerkki tästä on Japanin murheellinen tilanne.

Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava näihin haasteisiin, ja lisäksi taattava elintarviketurva, koska kyseessä on maailmanlaajuinen strateginen ongelma.

Väestönkasvu luo tarpeen suuremmalle määrälle elintarvikkeita, mutta kärsimme kasvavasta pulasta, joka perustuu saatavilla olevaan tarjontaan. Koska oikeus ravintoon on perusoikeus, elintarviketurvan on oltava nyt ja tulevaisuudessa yksi Euroopan unionin painopisteistä. Yhteisen maatalouspolitiikan osana toteutettuja strategioita on tuettava asianmukaisella talousarviolla, joka vastaa näitä haasteita.

Mielestäni yhteiseen maatalouspolitiikkaan osoitetun talousarvion on pysyttävä vähintään nykyisellä tasolla tai sitä voitaisiin jopa mukauttaa luonnonkatastrofeista seuranneiden uusien kasvaneiden tarpeiden huomioimiseksi, koska katastrofit eivät noudata rajoja eivätkä kansallisuuksia, vaan korkeintaan maantieteellisiä alueita.

  Cristian Silviu Buşoi (ALDE). - (EN) Arvoisa puhemies, haluan käyttää tilaisuutta hyväkseni ja painottaa sydän- ja verisuonitautien ehkäisyn tärkeyttä, koska ne aiheuttavat vuosittain lähes 2 miljoonaa kuolemantapausta kaikissa 27 jäsenvaltiossa. Joissakin maissa, kuten kotimaassani Romaniassa, tämä tarkoittaa 50:tä prosenttia kaikista kuolemantapauksista. Tällaisten kroonisten sairauksien hoitaminen on myös huomattava taloudellinen taakka terveydenhuoltojärjestelmille: koko EU:ssa summaksi arvioidaan noin 92 miljardia euroa vuodessa.

Meidän on ryhdyttävä lisätoimiin, joilla edistämme terveellisiä elintapoja ja lisäämme tietoisuutta sydän- ja verisuonitaudeista. Euroopan parlamentin jäseninä meidän olisi kerrottava kansalaisille selkeämmin alkoholin väärinkäytön, epäterveellisten ruokavalioiden ja vähäisen liikunnan vaaroista. Tämä on ainoa tapa vähentää sydän- ja verisuonisairauksien esiintymistä EU:n kansalaisissa ja tämän kansallisiin terveydenhuoltomenoihin aiheuttamaa kielteistä vaikutusta.

  Oriol Junqueras Vies (Verts/ALE). – (ES) Arvoisa puhemies, Fukushiman ydinvoimalassa sattunut vakava onnettomuus on kyseenalaistanut ydinenergian oletetun uuden tulemisen.

Laajamittaisella mediakampanjalla on jo vuosien ajan yritetty tyrkyttää käsitystä, että ydinenergia on ainoa ratkaisu tulevaisuuttamme uhkaaviin energian tuotannon ja ilmastonmuutoksen ongelmiin. Se ei pidä ollenkaan paikkaansa.

Toistaiseksi ydinenergian neljää perusongelmaa – korkeita kustannuksia, turvallisuutta, jätettä ja ydinaseiden leviämisen uhkaa – jotka aiheuttivat sen epäonnistumisen jo 1980-luvulla, ei ole edelleenkään ratkaistu tyydyttävällä tavalla.

Kaikista edellä mainituista syistä on tarpeen siirtyä vaiheeseen, jossa ydinvoimalat vähitellen suljetaan ja puretaan, ja on aloitettava ydinvoimaloista, joissa on jo ollut vakavia onnettomuuksia, kuten Kataloniassa sijaitsevasta Vandellós II -ydinvoimalasta, ja niistä, jotka lähestyvät käyttöikänsä loppua. Meidän on samaan aikaan lisättävä energiatehokkuutta, vastuullista energiankulutusta ja investointeja uusiutuviin energialähteisiin.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL). – (PT) Arvoisa puhemies, Euroopan unionin politiikat uhkaavat sosiaalisia ja työntekijöiden oikeuksia, mikä johtaa mielenosoituksiin ja konflikteihin. Näin tapahtui viime viikonloppuna Portugalissa. Noin 300 000 työntekijää otti osaa Portugalin työntekijöiden keskusjärjestön (CGTP) järjestämään mielenosoitukseen. Lissabonin kadut täytti kaikista Portugalin kolkista tulvinut ihmisten, paheksunnan ja kapinan aalto. Kansa vastasi järjestäytyneellä taistelulla, ja tämä osoitti, että työntekijät, naiset, nuoret ja eläkeläiset ovat kyllästyneet olemaan suurten kansallisten ja eurooppalaisten talous- ja rahoitusalan ryhmien etujen sanelemien politiikkojen uhreja.

He ovat päättäneet taistella toisenlaisen politiikan puolesta, politiikan, jossa kriisi ei ole tekosyy työttömyyden kasvulle, heikommalle työsuhdeturvalle, yhä laajemmalle palkkojen ja eläkkeiden jäädyttämiselle, matalien palkkojen ja etuuksien uusille leikkauksille sekä hintojen ja verojen nostamiselle niiden kohdalla, jotka elävät työnsä tuloksella.

Tämä oli kieltävä vastaus vakaus- ja kasvusopimukselle ja kapitalistisille politiikoille, joita Euroopan unioni ja hallitukset ovat edistäneet koskematta pääomaan ja helpottamalla samaan aikaan sen tulojen ja tuottojen kasvattamista. Tämä on taistelu, jota kohtaan tunnemme taistelutahtoista ja sitoutunutta solidaarisuutta.

  Oreste Rossi (EFD). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, uskoakseni me kaikki tiedämme, että olemme saaneet tarpeeksemme: Turkin osalta Euroopan unionin on lopetettava puhuminen ja ryhdyttävä toimiin.

Joulupäivänä tapahtunut ortodoksikristityn patriarkan pidätys, joka johtui siitä, että hän oli viettämässä messua Kyproksen miehitetyllä alueella sijaitsevassa kirkossa, ei riittänyt, eikä myöskään yhdeksän toimittajan pidätys 3. maaliskuuta riittänyt siihen, että korkea edustaja Ashton olisi ryhtynyt toimenpiteisiin Turkin suhteen yhdessä puheenjohtaja Van Rompuyn kanssa. Nyt en kuitenkaan usko, että heilläkään on enää epäilystä sen jälkeen, kun Turkin turvallisuusjoukot pidättivät neljä Euroopan parlamentin jäsentä ja Euroopan unionissa ortodoksikristittyjä edustavan piispan Kyproksen miehitetyllä alueella. Emme selvästikään voi jatkaa tilanteessa, jossa Turkin toimet ovat isku vasten kasvoja; pelkkä EU:n jäsenyyteen tähtäävien menettelyjen keskeyttäminen ei ole riittävä vastatoimi.

Meillä on oltava rohkeutta ja voimaa tehdä kyseiselle hallitukselle lopullisesti selväksi, että sen on joko noudatettava perussopimuksia, ihmis- ja kansalaisoikeuksia ja vapauksia, tai Euroopan unionilla on oltava rohkeutta katkaista kaikki diplomaatti- ja kauppasuhteet.

  Csanád Szegedi (NI). – (HU) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, alle kaksi viikkoa sitten 11. ja 12. maaliskuuta paremman Unkarin puolesta toimivan Jobbik-liikkeen puheenjohtajisto piti kokoukset Transilvaniassa, Székelyn alueella ja Târgu Mureşissa. Sen lisäksi, että totesimme uskovamme Székelyn alueen alueellisen itsehallinnon tärkeyteen, julkistimme Keski-Euroopan eurooppalaisen foorumin, joka voi olla merkittävä askel kohti Romanian ja Unkarin välistä sovintoa. Vierailin puheenjohtajiston kokouksen jälkeen Partiumissa Érmellékin alueella. Pidin luennon Valea lui Mihaissa, jossa noin 300 000–400 000 Partiumissa asuvan unkarilaisen halu säilyttää unkarilainen identiteettinsä ja kouluttaa lapsensa unkarin kielellä näkyi alkuvoimaisena. He haluavat itsehallinnon. Tämä koskee niin monia ihmisiä, että haluaisin pyytää parlamenttia etsimään ajankohdan, johon voisimme suunnitella istunnon ja asialistan kohdan, jossa keskustelisimme sekä Székelyn alueen että Érmellékin itsehallinnosta.

  László Tőkés (PPE). – (HU) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, unkarilaiset kaikkialla maailmassa juhlivat kansallispäiväänsä 15. maaliskuuta vallankumouksen ja vuosien 1848–49 itsenäisyyssodan muistoksi. Maailmankuulu runoilijamme Sándor Petőfi uhrasi henkensä vapauden puolesta vuonna 1849. Hänen kuolemansa vuosipäivänä 20. maaliskuuta muistimme toista itsenäisyyssodan tärkeää hahmoa, valtionhoitaja Lajos Kossuthia, Unkarin parlamentaarisen demokratian isää, joka vietti puolet elämästään maanpaossa. On kansamme vapautta kohtaan tunteman rakkauden symboli, että kaksi kansallista radioasemaamme on nimetty Lajos Kossuthin ja Sándor Petőfin mukaan. Yhdessä loistavista runoistaan kansamme vapaustaistelija ja runoilija kunnioittaa sankareita, jotka "kuolivat puolestasi, pyhä maailman vapaus!". Tämä maailman vapauden vallankumouksellinen henki täytti tuolloin nuoret unkarilaiset, ja tässä samassa hengessä vapautta rakastava Eurooppa puolustaa vallankumouksellisia arabinuoria ja kaikkia maailman kansoja, jotka taistelevat vapauden puolesta.

  Daciana Octavia Sârbu (S&D). – (RO) Arvoisa puhemies, Romanian hallitus on hyväksynyt – vastuun määrittämisen kautta – uuden työlainsäädännön, joka rikkoo romanialaisten oikeutta sosiaaliturvaan. Uuden lainsäädännön perusteluksi on ilmoitettu tarve tehdä markkinoista joustavammat ja luoda uusia työpaikkoja. Sen enempää ammattiliitot kuin työnantajatkaan eivät kuitenkaan ole pyytäneet tätä muutosta vanhaan lainsäädäntöön. Ne jopa vastustavat uusia toimenpiteitä.

Totuus on se, että hallituksen tukeman työlainsäädännön tarkoituksena ei ole joustavuuden lisääminen, vaan julkisen sektorin vahva politisointi ja kovan iskun kohdistaminen työntekijöihin säännöksillä, joilla muun muassa hankkiudutaan eroon työehtosopimuksista ja ammattiliittojen oikeuksista, sekä joukkoirtisanomisten suorittaminen ilman minkäänlaisia korvauksia. Tämä tarkoittaa sitä, että hallitus sortaa juuri niitä ihmisiä, jotka tekevät työtä ja tukevat työllään epätoivoisia yrityksiä selvitä kriisistä.

  Stanimir Ilchev (ALDE). – (BG) Arvoisa puhemies, kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnassa keskusteltiin muutama päivä sitten hyvästä ajatuksesta, joka koski parannuksia mekanismiin, jolla Schengen-alueen maita arvioidaan sen osalta, miten ne soveltavat Schengenin säännöstöä, sekä arvioidaan Schengen-alueen jäsenyyttä hakevien maiden saavuttamaa edistystä.

Perusteiden on kuitenkin oltava selkeitä ja koskettava kaikkia, eikä niitä saa sotkea abstrakteihin moralisoiviin perusteisiin tai politisoida. Esimerkiksi ehdokasvaltioiden korruption tasoa on seurattava.

On hyvin tärkeää, että korruptio etsitään ja paljastetaan, mutta tätä prosessia saattaa olla vaikea toteuttaa puolueettomasti jokaisessa maassa erikseen. Toisin sanoen meidän ei pitäisi sallia minkäänlaista subjektiivisuutta, kun pyrimme parantamaan arviointimekanismia. Tästä syystä määritetään myös seuraamuksia. Jotkin niistä saattavat olla luonteeltaan taloudellisia. Meidän on oltava hyvin tarkkoja.

Näin ollen ehdokasvaltioiden on valmistauduttava perusteellisesti, tai muussa tapauksessa niitä uhkaavat viivytykset. Schengen-alueeseen kuuluvien maiden, jotka eivät ole läpäisseet arviointia, on otettava huomioon, että niiden jäsenyys voidaan jäädyttää seuraamusten mukaisesti.

  Jaroslav Paška (EFD). – (SK) Arvoisa puhemies, toisesta maailmansodasta on pitkä aika, muttei varmastikaan riittävän kauan, että olisimme unohtaneet kaikki tuon ajan kauhut.

Siksi en voi ymmärtää, miten nykypäivän Euroopassa voi olla ihmisiä, jotka rakentavat muistomerkkejä fasistirikollisille. 14. maaliskuuta Košicessa toimiva seura paljasti János Esterházyn – yhteistyöstä fasistien kanssa vuonna 1947 kuolemaan tuomitun sotarikollisen – rintakuvan. He paljastivat rintakuvan rikollisesta, joka toivotti fasistien miehitysjoukot tervetulleiksi Košiceen. Hän tunnusti avoimesti yhteistyön natsien kanssa, ja totesi seuraavaa: "Olen ollut juutalaisvastainen hyvin nuoresta iästä lähtien, ja olen sitä kuolinpäivääni saakka."

Hyvät kollegat, tämä räikeä provokaatio on mielestäni entistäkin valitettavampi siksi, että tässä sotarikollisen muistojuhlassa puheen piti Unkarin konsuli – diplomaatti maasta, joka toimii parhaillaan puheenjohtajavaltiona ja puhuu monilla foorumeilla meidän kaikkien puolesta ja myös koko EU:n puolesta.

  Slavi Binev (NI). – (BG) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, käytän puheenvuoron, jotta voin kiinnittää huomionne monimutkaiseen ongelmaan, joka koskee valitettavasti joka ainoaa Bulgarian kansalaista, eli pankkien päivittäin harjoittamaan kuluttajien kiristämiseen.

On naurettavaa, että jotkin Bulgariassa toimivat pankit veloittavat sekä rahan tallettamisesta että nostamisesta. Jouduin itse hiljattain pankkien järjenvastaisen painostuksen uhriksi ja tilini varat jäädytettiin laittomasti. Tässä yhteydessä kävi ilmi, ettei minulla ollut oikeudellista perustaa vastalauseen esittämiseen.

Lainsäädäntöä ei säännellä tiukasti. Pankkialan vahvan lobbauksen tai poliittisen tahdon vähäisyyden takia tilanne on se, että hallitus ei puutu asiakkaan ja pankin kahdenväliseen sopimukseen. Jokainen voi myös selvästi nähdä tämän sopimuksen osapuolten välisen epätasa-arvoisuuden.

Nähdäkseni ongelmana on se, että kilpailu ei ole luonut kohtuullisia markkinaolosuhteita, ja mielestäni hallituksen on puututtava asiaan. Vaadin yhtenäisen euromaksualueen nopeampaa käyttöönottoa ja selkeämpien puitteiden luomista pankkien valvonnalle. Toivon, että pankit kiinnittävät tämän jälkeen enemmän huomiota asiakkaisiinsa ja pitävät heistä parempaa huolta, koska tällä hetkellä he ovat vain päivittäisen kiristyksen kohde.

  Seán Kelly (PPE). - (EN) Arvoisa puhemies, keskustelimme aiemmin kuluttajien oikeuksista. Yksi oikeus, joka kuuluu EU:n kuluttajille, koskee elintarviketurvaa ja elintarvikkeiden turvallisuutta. He odottavat, että Euroopan unioniin tulevat elintarvikkeet on tuotettu samoja korkeita normeja noudattaen kuin unionin alueella tuotetut elintarvikkeet. Sitä ei kuitenkaan valitettavasti voida taata. Jopa Euroopan tilintarkastustuomioistuin totesi hiljattain, että "tiettyjä pääosin eläinten hyvinvointiin liittyviä EU:n maanviljelijöille määrättyjä normeja ei voi määrätä tuontilihan tuottajille". Tämä on musertava tuomio erityisesti siksi, että samalla myös todetaan, että tuotavista elintarvikkeista saatetaan testata niinkin vähän kuin 2 prosenttia, mikä poikkeaa jyrkästi Euroopan sisäisestä tilanteesta, jossa jokainen eläin on jäljitettävissä maatilalta ruokapöytään.

Kun tämä otetaan huomioon, vaikuttaa tyhmänrohkealta pyrkiä sopimukseen Mercosur-maiden kanssa erityisesti sen jälkeen, kun Ruotsin elintarvike- ja bioteknologiainstituutti osoitti brasilialaisen naudanlihan hiilijalanjäljen voivan olla jopa 35-kertainen irlantilaiseen naudanlihaan verrattuna.

  Sergio Gutiérrez Prieto (S&D). – (ES) Arvoisa puhemies, monet asiantuntijat sanovat, että seuraava kriisi saattaa olla energiakriisi, ja että sen lisäksi emme toimi riittävästi kriisin estämiseksi tai emme toimi riittävän nopeasti sen estämiseksi.

Maailman luonnonsäätiö pyytää meitä kaikkia tekemään pienen eleen kestävyyden edistämiseksi ensi lauantaina. Monet eurooppalaiset sammuttavat valonsa tunniksi ja monet julkishallinnot toimivat samoin. Se ei riitä.

Eurooppa ei voi jatkossa olla riippuvainen energialähteistä, jotka eivät kuulu sille ja ovat kaukana, tai epävarmoista energialähteistä. Meidän on autettava jäsenvaltioita luomaan energiamalli, jossa uusiutuvat energialähteet ovat uuden yhdistelmän ydin.

Meidän on myös autettava lisäämään tietoisuutta uusista kulutustottumuksista, koska ei ole epäilystäkään siitä, etteivätkö uusiutuva energia ja tehokkuus ole tulevan kestävän kehityksen avaintekijöitä.

Lopuksi haluan pyytää kaikkia unionin jäsenvaltioita liittymään viiden jäsenvaltion, myös Espanjan, pyrkimykseen vähentää hiilidioksidipäästöjä vielä 30 prosentilla. Näin voimme osoittaa, että Eurooppa, joka on vapauden ja oikeuksien edelläkävijä, on edelläkävijä myös sitoutumisessaan planeetan kestävään kehitykseen.

  Kristiina Ojuland (ALDE). - (EN) Arvoisa puhemies, joudun valitettavasti kertomaan teille tähän myöhäiseen kellonaikaan, että tänään iltapäivällä aseistautuneet miehet sieppasivat ryhmän virolaisia pyöräilijöitä Libanonin itäisessä Bekaan laaksossa. Virolaiset olivat siirtyneet Syyriasta rajan yli Libanoniin aikaisemmin samana päivänä ja noin kello 17.30 kolmella rekisterikilvettömällä ajoneuvolla liikkuneet aseistautuneet miehet pysäyttivät heidät. Tällä hetkellä ei ole tietoa, kuka pyöräilijät sieppasi tai oliko tapauksella poliittinen motiivi. Bekaan laakso on kuitenkin islamilaisen Hizbollah-liikkeen vahvaa aluetta.

Haluaisin pyytää korkea edustaja Ashtonia – huolimatta hänen jatkuvasta ja tarpeellisesta osallistumisestaan Libyassa – auttamaan tilanteen ratkaisemisessa. Euroopan ulkosuhdehallinnolle on haaste huolehtia pienemmistä jäsenvaltioista ja auttaa EU:n kansalaisia tämänkaltaisissa huolestuttavissa tilanteissa.

  Ádám Kósa (PPE). – (HU) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, Euroopassa asuu tällä hetkellä 30 miljoonaa sokeaa ja näkörajoitteista henkilöä. Oletteko koskaan ajatelleet, miten heidän on kohdattava ratkaisemattomia tilanteita jopa tavallista ostosta tehdessään? Monissa tapauksissa he eivät pysty tunnistamaan tuotteen tyyppiä pitämällä pelkkää laatikkoa tai pulloa kädessään. Kun he ottavat tuotteen hyllystä, he eivät tiedä, mitä heillä on käsissään, vaikka heilläkin on epäilemättä oikeus viettää itsenäistä ja turvallista elämää.

Näin ollen haluan pyytää neljästä ryhmästä olevien viiden kollegani kanssa teitä vaatimaan, että teollisuustuotteiden valmistajat liittävät vapaaehtoisesti pakkauksiin merkinnät sokeainkirjoituksella. Haluan myös pyytää kollegoitani tukemaan allekirjoituksillaan julkilausumaa 14/2011, jossa käsitellään tätä kysymystä.

  Csaba Sógor (PPE). – (HU) Arvoisa puhemies, kiistatilanteissa osapuolet ovat aina löytäneet ihmisiä, joita he syyttävät ja joiden he ilmoittavat olevan vastuussa syntyneistä haitoista. Haluan kiinnittää huomionne yhteen tällaiseen tapaukseen. Kreivi János Esterházyn vangitsivat toisen maailmansodan lopulla ensin natsit ja myöhemmin kommunistimiehityksen aikana myös neuvostoliittolaiset. Tšekin tasavallassa ja Slovakiassa häntä pidetään edelleen sotarikollisena, mutta, jäsen Paška, Venäjän korkein oikeus kumosi hänen tuomionsa jo vuonna 1993, ja Puolan valtionpäämies myönsi hänelle arvostetun Polonia Restituta -kunniamerkin tänä päivänä kaksi vuotta sitten.

Esterházy auttoi satoja juutalaisia, tšekkejä, slovakkeja ja puolalaisia pakenemaan, ja, jäsen Paška, hän oli ainoa Slovakian parlamentin jäsen, joka äänesti ja esiintyi avoimesti juutalaisvastaisia lakeja vastaan vuonna 1942. Yhdistyneen Euroopan yhteinen rakentaminen saattoi alkaa, kun toisen maailmansodan rauniot oli raivattu, ja tähän kuului Esterházyn kaltaisten henkilöiden maineen palauttaminen. On meidän tehtävämme raivata loput rauniot.

  Zbigniew Ziobro (ECR). – (PL) Arvoisa puhemies, jotta voidaan sanoa, että tietty maa täyttää kypsän demokratian vaatimukset, ei riitä, että sanotaan, että edustuselinten vaalit, muun muassa ja erityisesti parlamenttivaalit, pidetään yleisyyden, salassapitovelvollisuuden, tasapuolisuuden ja yhtäläisyyden periaatteiden mukaisesti. On keskeisen tärkeää voida myös sanoa, että maassa kunnioitetaan vähemmistöjen oikeuksia. Mielestäni sali, jossa keskustelemme tänään, on kaikkein sopivin paikka muistuttaa jäseniä siitä, että Liettuan tasavallan parlamentti muutti 17. maaliskuuta maan opetuslakia. Muutetussa muodossaan laki näyttää valitettavasti käyttävän hallinnollisia menetelmiä vähemmistöjen oikeuksien rikkomiseen, tässä tapauksessa muun muassa puolalaisen vähemmistön suhteen, ja pyrkii näin mukauttamaan puolalaiseen vähemmistöön kuuluvat ihmiset pakottamalla ja ikään kuin valtion määräyksellä.

Riittänee, kun sanon, että opetuslain seurauksena samaa opetusohjelmaa sovelletaan kaikkiin kouluihin, myös niihin, joiden kaikki oppilaat kuuluvat kansallisiin vähemmistöihin. Sillä lisätään liettuan kielellä opetettavien pakollisten aineiden määrää. "Kouluverkoston optimoinnin" verukkeella kansallisten vähemmistöjen koulut, muun muassa puolankieliset koulut, aiotaan sulkea pienissä kaupungeissa, ja niihin jää vain liettuankielisiä kouluja. Tämä laki rikkoo Liettuan ratifioimia kansainvälisiä yleissopimuksia.

On syytä huomata, että monet henkilöt ovat puhuneet tästä aiheesta useita kertoja. Mielestäni Euroopan parlamentti on oikea foorumi ottaa kantaa tällaisiin asioihin ja vaatia, että kansallisten vähemmistöjen perusoikeuksia kunnioitetaan.

  Puhemies. – (ES) Keskustelu on päättynyt.

24. EU:n suhteet Persianlahden yhteistyöneuvostoon (lyhyt esittely)

  Puhemies. – (FR) Esityslistalla on seuraavana Dominique Baudisin ulkoasiainvaliokunnan puolesta laatima mietintö EU:n suhteista Persianlahden yhteistyöneuvostoon (A7-0042/2011) (2010/2233(INI)).

  Dominique Baudis, esittelijä. − (FR) Arvoisa puhemies, haluan ensin korostaa, että tämä mietintö on poliittisten ryhmien kanssa tehdyn erittäin rakentavan työn tulosta ja haluan henkilökohtaisesti kiittää Richard Howittia, Frieda Brepoelsia ja Franziska Katharina Brantneria sekä Anneli Jäätteenmäkeä yhteistyöstä.

Kuten tiedätte, tämä mietintö koskee Euroopan unionin ja Persianlahden yhteistyöneuvoston välisten suhteiden yleistä strategiaa.

Työmme käynnistyi useita kuukausia sitten, jo ennen arabimaailman tämänhetkisiä tapahtumia. Sen jälkeen olemme nähneet kaikkialla – myös Persianlahden alueella – voimakkaita mielenosoituksia, joilla vaaditaan ihmisoikeuksien, perusvapauksien ja demokratian suurempaa kunnioittamista.

Kuitenkin heti työmme alussa, jo ennen tapahtumien käynnistymistä, mietinnössä – ja valiokunnassa hyväksytyissä muutoksissa – tuotiin esiin kaikki kansannousun taustalla olevat kysymykset. Tuomitsemme kaikenlaisen syrjinnän, myös sukupuoleen tai uskontoon perustuvan, ja korostamme kysymyksiä, jotka liittyvät työlainsäädäntöön, sosiaalisiin ja ammattiliittojen oikeuksiin, omantunnonvapauteen, ilmaisun- ja mielipiteenvapauteen, naisten oikeuksiin, oikeusjärjestelmän uudistustarpeeseen, kuolemanrangaistuksen ja silpomisrangaistusten poistamiseen ja poliittisiin oikeuksiin.

Bahrainin tapahtumien, mielenosoitusten tukahduttamisen ja naapurimaiden eli Persianlahden yhteistyöneuvoston jäsenten sotilaallisen väliintulon myötä olemme valmistelleet yhdessä varjoesittelijöiden kanssa suullisia tarkistuksia, jotka tarjoavat tukea vapauden puolesta taisteleville mielenosoittajille. Olemme korostaneet heidän vaatimustensa laillisuutta ja tuominneet Bahrainin viranomaisten väkivaltaiset reaktiot ja tukahduttamiseen osallistuneiden Persianlahden yhteistyöneuvoston maiden sotilaallisen väliintulon, ja ilmaisemme vakavan huolemme vallanpitäjien väkivaltaisesta reaktiosta. Lopuksi tarjoamme täyden tukemme siirtymiselle kohti demokratiaa.

Raportissa hahmotellaan luonnollisesti myös pitkän aikavälin strategisia näkymiä. Siinä sivutaan kumppanuuden mahdollisuutta useilla eri aloilla (geopolitiikassa, energia-alalla, koulutuksessa ja tieteessä sekä alueellisessa yhdentymisessä).

Geopoliittiselta kannalta Iran on selkeästi todellinen uhka. Iranin ja Israelin myötä Persianlahden valtioista tulisi vääjäämättä konfliktin toissijaisia uhreja. Nämä maat odottavat meiltä paljon, kun Irania pyritään estämään kehittämästä ydinaseita. Persianlahden yhteistyöneuvoston valtioilla, jotka muodostavat neljäsosan Arabiliiton jäsenvaltioista, on erittäin tärkeä asema rauhanprosessissa. Meidän on hyvä muistaa, että ne ovat arabimaiden rauhanaloitteen takana.

Energian osalta Persianlahden yhteistyöneuvosto on Euroopan unionin tärkein öljyntoimittaja, joten EU on erittäin riippuvainen näistä valtioista, mutta niiden öljyvarannot hupenevat ja ne valmistelevat siirtymävaihetta uudistuvan energian kehityksen myötä. Voimme tarjota kokemustamme tältä alalta.

Koulutuksen ja tieteen alueella nämä maat ovat tekemässä koulutuksesta yhtä painopistettään. Koska mailla on rajoitettu määrä yliopistoja ja luennoitsijoita, arvostetut yhdysvaltalaiset yliopistot ovat perustaneet niihin yksiköitä. Vaikka Euroopan unioni on osaltaan sitoutunut, se on valitettavasti paljon Yhdysvalloista jäljessä. Esimerkiksi Persianlahden yhteistyöneuvoston valtioista saapui Eurooppaan viime vuonna vain kahdeksan opiskelijaa Erasmus Mundus -ohjelmassa.

Alueellisen yhdentymisen osalta Persianlahden yhteistyöneuvoston edistyminen on hidasta. Kokemuksistaan oppineena Euroopan unioni voi tarjota apua, neuvontaa ja taitotietoa; lopuksi vaadimme allekirjoittamaan vapaakauppasopimuksen, josta on neuvoteltu yli 20 vuoden ajan.

  Jaroslav Paška (EFD). – (SK) Arvoisa puhemies, Persianlahden valtioilla on merkittävää taloudellista potentiaalia ja ne tarjoavat suuria mahdollisuuksia laajemmalle yhteistyölle EU:n kanssa. Aivan kuten Euroopan unionilla, Persianlahden yhteistyöneuvostolla on vahva kiinnostus kaupallisen yhteistyön vahvistamiseen, joka näin ollen riippuu kyvystämme välittää yhteistyön painopisteet Persianlahden valtioiden edustajille.

Näkemyksemme ovat lähellä toisiaan monissa kysymyksissä, jotka koskevat kansainvälisen turvallisuuden taloudellista hallinnointia tai terrorismin torjuntaa, ja siksi olisi sääli rajoittaa mahdollinen yhteistyö vain kaupan ja talouden aloille. Meille kaikille on varmasti selvää, että nykyisellä yhteistyöllä Persianlahden valtioiden kanssa on merkittäviä kasvumahdollisuuksia, ja että uuden kunnianhimoisemman suunnitelman laatiminen EU:n politiikalle Persianlahden yhteistyöneuvoston ja sen jäsenvaltioiden osalta saattaisi yhdessä taloudelliseen yhteistyöhön liittyvien kaupan parannusten kanssa luoda myös tiiviimmän kumppanuuden maltillisen islamilaisen maailman edustajien kanssa, mikä saattaisi vaikeina aikoina olla mielenkiintoinen poliittinen bonus näistä toimista.

  Csanád Szegedi (NI). – (HU) Arvoisa puhemies, myös minä kannatan Euroopan unionin ja Persianlahden yhteistyöneuvoston välisen vapaakauppasopimuksen voimaantuloa. Alueesta voisi tulla Euroopan unionin tärkeä strateginen kumppani kaupan alalla muun muassa lisääntyneiden öljytoimitusten myötä. Mielestäni on keskeisen tärkeää, että vahvistamme taloussuhteitamme. Jotta voimme varmistaa Euroopan unionin kilpailukyvyn, meidän on löydettävä lisää uusia markkinoita ja uusia kumppaneita, ja niillä alueilla, joilla Euroopan unionilla on jo merkittävä asema, painopisteenämme on suhteiden virallinen vahvistaminen. Kaksikymmentä vuotta käynnissä olleen neuvotteluprosessin onnistunut päättäminen vaatii rakentavaa, mutta joustavaa lähestymistapaa molemmilta osapuolilta, jotta nykyisiä melko jäykkiä suhteita voidaan lähentää. Jos todella uskomme, että Euroopan unionin on voitava kilpailla Yhdysvaltojen, Kiinan ja Intian kanssa, on tärkeää, että pääsemme sellaisille talousalueille ja markkinasegmenteille, joilla muut suurvallat ovat jo saattaneet saada hallitsevan aseman, ja että keskitymme tämänhetkisiin markkinoiden painopisteisiin ja kasvatamme niiden merkitystä.

  Elena Băsescu (PPE). – (RO) Arvoisa puhemies, ensinnäkin haluan onnitella jäsen Baudisia mietinnöstä. Parlamentti tukee näin ollen EU:n ja Persianlahden yhteistyöneuvoston välisten neuvottelujen jatkamista ratkaisevana aikana.

Bahrainin tapahtumat osoittavat, että näiden kansainvälisten järjestöjen välistä poliittista vuoropuhelua on tehostettava. Uskon todellakin, että kuusi arabivaltiota voivat käynnistää yhteiskunnan rauhanomaisen muutoksen parantamalla ihmisoikeustilannetta.

Toisaalta Välimeren alueen tapahtumat vaikuttavat EU:n öljytoimituksiin. Tässä tilanteessa unionin ja yhteistyöneuvoston yhteistyö on ehdottoman tärkeää, jotta voidaan taata energiavaatimusten täyttäminen ja estää öljyn hinnan nouseminen maailmanmarkkinoilla.

Mielestäni on myös aika päättää 20 vuotta kestäneet neuvottelut allekirjoittamalla vapaakauppasopimus, josta olisi paljon hyötyä molemmille osapuolille.

  Karel De Gucht, komission jäsen. − (EN) Arvoisa puhemies, käsittelemme täällä tänään parlamentin Persianlahden yhteistyöneuvostosta laatimaa mietintöä. Ymmärtääkseni jotkin poliittiset ryhmät olisivat halunneet lykätä keskustelua, jotta se heijastelisi paremmin arabimaailman läpikäymiä strategisia aikoja.

Kun aloititte laatimistyön, kukaan ei todellakaan olisi voinut arvata, millainen maailma on tänään, eikä sitä, millaisia haasteita koko arabialueen mailla ja ihmisillä on edessään. Euroopan unionin vakaumuksen mukaan jokainen maa on erilainen, ja reagoimme eri tilanteisiin eri tavoin muokatuilla vastauksilla. Kuulitte eilen Catherine Ashtonin puhuvan näistä kaikista: olipa kyseessä Tunisia, Egypti, Libya, Jemen tai Bahrain, Euroopan unionilla on edessään monta ratkaisevaa valintaa ja päätöstä.

Mietintö, josta keskustelemme tänään, keskittyy Persianlahden yhteistyöneuvostoon ja sen jäsenvaltioihin, joista osassa väestö vaatii niitä ottamaan paremmin huomioon väestön poliittiset, sosiaaliset ja taloudelliset pyrkimykset. Persianlahden alueen hallitukset reagoivat eri tavoin: tarjoamalla talouspaketteja tärkeimpien ja sosiaalisten tarpeiden huomioimiseen, ilmoittamalla poliittisista uudistuksista, luovuttamalla osan lainsäädäntövallasta vaaleilla valituille elimille tai osoittamalla avoimuutta kattavalle ja osallistavalle kansalliselle vuoropuhelulle.

Olemme kuitenkin nähneet myös väkivaltaa. Tämäniltaisen keskustelumme osalta tämä koskee erityisesti Bahrainia. Olemme seuranneet tilannetta tiiviisti, ja Catherine Ashton on toistuvasti todennut huolensa raporteista, joissa kerrotaan vakavasta väkivallasta kaduilla, ja lisääntyvien uskonnollisten jännitteiden merkeistä. Hän on myös vaatinut maassa olevia turvallisuusjoukkoja kunnioittamaan ihmisoikeuksia ja perusvapauksia. Hän on puuttunut asiaan useita kertoja ja vaatinut, että vuoropuhelu on ainoa etenemistapa. Kaikki tämä on tehty käyttämällä erilaisia julkilausumia, jotka olette nähneet, ja suoria yhteyksiä asianosaisiin viranomaisiin.

Meitä koskeva kysymys kuuluu, mihin tämä kaikki johtaa? Mitä EU:n pitäisi tehdä? Miten meidän pitäisi lukea mietintönne näiden tapahtumien taustaa vasten? Eilen Catherine Ashton totesi kannattavansa osallistumista eikä eristäytymistä, ja olen tästä samaa mieltä. Mietinnössä vaaditaan yhteyksien lisäämistä eikä vähentämistä, ja olen samaa mieltä. Kauppapolitiikasta vastaavana komission jäsenenä haluaisin parempia mahdollisuuksia liike-elämän edustajien välisille yhteyksille. Nyt on eurooppalaisten aika olla valmiina edistämään yhteyksien lisäämistä Persianlahden valtioiden väestöjen kanssa. On myös eurooppalaisten aika olla valmiina reagoimaan myönteisesti kaikkiin pyyntöihin, joita Euroopalle saatetaan esittää uudistuksiin johtavan ennennäkemättömän vuoropuhelun edistämiseksi.

Meidän ei pidä arkailla ihmisoikeuksien ja perusvapauksien puolustamista, mutta emme saa myöskään sanella tai tyrkyttää demokratiamallejamme muille. Eurooppa uskoo vakaasti siihen, että uudistusten on tultava sisältäpäin. Mielestäni tämä on totta myös Persianlahden yhteistyöneuvoston valtioiden kohdalla. Ei ole minun tehtäväni kertoa parlamentille, miten sen pitäisi toimia käsillä olevan mietinnön suhteen. Mielestäni meidän on ajateltava strategisesti, ja siinä vuoropuhelut ja sitoumukset ovat keskeisen tärkeitä.

EU:n olisi oltava valmiina antamaan kaikki tukensa alueen vuoropuheluille ja uudistusprosesseille. Olemme valmiita antamaan poliittista tukea uudistuksille, ja tarjoamaan taitotietoa ja asiantuntemusta erityiskysymysten käsittelemiseen. Suhtaudumme myönteisesti tällaisiin mahdollisuuksiin, mutta tämä voi tapahtua vain, jos ja kun alueen valtiot pyytävät apuamme.

Vielä muutama sana aiheesta, josta olen suoraan vastuussa, eli vapaakauppa-alueesta Persianlahden alueen kanssa. Uskon, että kun paikan päällä on oikeanlaiset olosuhteet, voimme edetä EU:n yhteisen näkemyksen pohjalta ja edistää kauppasuhteisiin liittyviä tavoitteita Persianlahden yhteistyöneuvoston kanssa.

On sanomattakin selvää, että vakaus on välttämätön edellytys sille, että hallitusten ja kansalaisten väliset poliittiset yhteydet vahvistuvat, ja sille, että kauppavirrat ja yritykset toimivat tehokkaasti. Kiitos huomiostanne, ja haluan erityisesti kiittää esittelijä Dominique Baudisia.

  Puhemies. − (ES) Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan huomenna klo 11.30.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 149 artikla)

  Bogdan Kazimierz Marcinkiewicz (PPE), kirjallinen. – (PL) Mielestäni on olennaisen tärkeää, että EU laatii kunnianhimoisemman politiikan Persianlahden yhteistyöneuvoston (GCC) ja sen jäsenvaltioiden osalta erityisesti aikana, jona Euroopan unioni on nousemassa talouskriisistä, ja kun otetaan huomioon Japania koetelleet katastrofit: maanjäristys ja sitä seurannut tsunami. Olen tyytyväinen siihen, että mietinnössä käsitellään esimerkiksi energiaa sen laajimmassa merkityksessä, teollisuutta, tieteellistä tutkimusta ja koulutuksen kehittämistä. Euroopan ulkosuhdehallinnon pitäisi näin ollen osoittaa tähän enemmän työntekijöitä ja lisätä Persianlahden yhteistyöneuvoston valtioissa olevien diplomaattisten edustustojen määrää yhteistyön tiivistämiseksi.

Olen myös sitä mieltä, että meidän olisi suhtauduttava myönteisesti kaikkiin vapaakauppaneuvottelujen osana suoritettuihin toimiin, joilla pyritään takaamaan raaka-aineiden turvalliset ja varmat toimitukset. EU:n ja GCC:n välisen yhteistyön olisi sisällettävä enemmän tukea opiskelijoiden, tutkijoiden ja ammattilaisten vaihto-ohjelmille. Euroopan parlamentti korostaa mietinnössään, että EU:n ja GCC:n välisen vapaakauppasopimuksen solmiminen on tärkeä tavoite, joka liittyy yhteistyön lisäämiseen Välimeren alueen kumppanimaiden kanssa. Euroopan unionin pitäisi näin ollen kehittää asianmukainen strategia alueellisen yhdentymisprosessin tukemiseksi.

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Vaikuttaa siltä, että kansalaiset Persianlahden yhteistyöneuvoston kuudessa valtiossa, jotka sivumennen sanoen ovat EU:n tärkeimmät kauppakumppanit arabimaailmassa, eivät usko, että niissä viime vuosina tapahtuneet uudistukset ovat riittäviä. Ei ole vielä selvää, missä määrin suunnitelmat pumpata valtavia summia rahaa talouksien tukemiseen ja sosiaalisten olosuhteiden parantamiseen kahdessa kuuden jäsenvaltion köyhimmästä valtiosta voisi lopettaa meneillään olevat mielenosoitukset. Vaikka Persianlahden yhteistyöneuvosto kiistää eversti Gaddafin vallan laillisuuden ja tukee ajatusta lentokieltoalueesta, Saudi-Arabiassa, joka on myös jäsenvaltio, on tulitettu mielenosoittajia, ja myös Bahrainissa mielenosoittajia on kohdeltu väkivaltaisesti. Jopa se, että Persianlahden yhteistyöneuvosto lähetti erikoisyksiköitä Bahrainiin suojelemaan tärkeää infrastruktuuria, on kiistanalaista, koska šiiaoppositio vaatii kansainvälistä yhteisöä suojelemaan ihmisiä sotilaallisilta väliintuloilta. Näyttää siltä, että lentokieltoalueen perustaminen on avannut Pandoran lippaan. EU ei saa antaa sotkea itseään Lähi-idän valtioiden sisäisiin asioihin, ja juuri tämä on uhkana, koska Bahrainissa tasapaino saattaa muuttua nopeasti. Olemme nähneet takaisinottosopimusten kohdalla, mikä on sopimusten arvo vallankumouksen jälkeen. Näin ollen meidän kannattaa odottaa ja katsoa, miten tilanne etenee sen sijaan, että kiirehtisimme eteenpäin.

  Cristian Dan Preda (PPE), kirjallinen. – (RO) Olen tyytyväinen jäsen Baudisin mietinnön hyväksymiseen, koska EU:lla on nyt enemmän kuin koskaan oltava johdonmukainen strategia suhteille Persianlahden yhteistyöneuvoston (GCC) kanssa. Ensinnäkin järjestön jäsenvaltioilla on kasvava vaikutusvalta arabi- ja muslimimaailmassa, ja ne voivat olla merkittävässä asemassa kulttuurien välisessä vuoropuhelussa. Lisäksi olen sitä mieltä, että on ryhdyttävä erityistoimiin unionin näkyvyyden lisäämiseksi alueella ja keskinäisen ymmärryksen edistämiseksi. Tämä voidaan tehdä muun muassa aloittamalla yhteistyö lehdistö- ja audiovisuaalisella alalla, jotta voidaan korjata Eurooppaa koskeva tietojen puute. Mielestäni Bahrainin viimeaikaiset tapahtumat pakottavat meidät perustamaan unionin suhteet Persianlahden yhteistyöneuvostoon entistä vahvemmin ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamiselle. Tällä hetkellä meidän on varmistettava, että mielenosoittajien demokraattisia uudistuksia koskevat vaatimukset kuullaan osana aitoa poliittista vuoropuhelua. Esimerkiksi Bahrainin viimeaikaiset konfliktit voidaan ratkaista kansalaisyhteiskunnan osallistamisella eikä väkivaltaisella tukahduttamisella.

  Anna Záborská (PPE), kirjallinen. – (SK) Vapaakauppasopimus tarkoittaa yhteistyön ja kaupan esteiden vähenemistä. Näin ollen tuen periaatteessa sopimusta. Persianlahden yhteistyöneuvostoon kuuluvat valtiot ovat epäilemättä tärkeitä kauppakumppaneita erityisesti siksi, että niillä on aikamme perusraaka-ainetta: öljyä. Olen tyytyväinen myös siihen, että mietinnössä mainitaan kaupan lisäksi kauppakumppaniemme puutteet ihmisoikeuksien alalla. Tästä huolimatta epäröin kuitenkin pitkään sitä, äänestäisinkö mietinnön puolesta. Joillakin Persianlahden yhteistyöneuvostossa olevilla valtioilla on kahdet kasvot. Yhdet kasvot hymyilevät meille ystävällisesti ja sanovat olevansa meidän liittolaisemme islamilaisen terrorismin torjunnassa. Toiset kasvot eivät näy yhtä hyvin, ja ne käyttävät vuosittain miljardeja dollareita uskonnolliseen "koulutukseen", joka yllyttää väkivaltaan kristittyjä, juutalaisia ja kaikkia muita kuin muslimeja vastaan. Äänestin kuitenkin lopulta mietinnön puolesta, koska odotan myös sitä, että komissio kertoo meille, kuka tukee rahallisesti tätä vihaa, kun se alkaa valvoa yksityiskohtaisesti kristittyihin islamilaisissa valtioissa kohdistuvia väkivallantekoja.

25. Oikaisu (työjärjestyksen 216 artikla): ks. pöytäkirja

26. Seuraavan istunnon esityslista: ks. pöytäkirja

27. Istunnon päättäminen

(Istunto päättyi klo 24.00.)