Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2011/2644(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjojen elinkaaret :

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

B7-0224/2011

Keskustelut :

PV 23/03/2011 - 17
CRE 23/03/2011 - 17

Äänestykset :

PV 24/03/2011 - 6.15
Äänestysselitykset
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P7_TA(2011)0118

Puheenvuorot
Torstai 24. maaliskuuta 2011 - Bryssel EUVL-painos

7. Äänestysselitykset
Puheenvuorot videotiedostoina
PV
MPphoto
 
 

  Puhemies. (EL) Esityslistalla on seuraavana äänestysselitykset.

 
  
  

Mietintö: Elmar Brok, Roberto Gualtieri (A7-0052/2011)

 
  
MPphoto
 

  Siiri Oviir (ALDE).(ET) Arvoisa puhemies, yhteistyötä tekevän EU:n käsitteelle on ominaista ajatus siitä, että periaatteessa euroalue voi mennä vain kahteen suuntaan: siitä voi joko tulla vahvempi tai se voi hajota. Nykyisessä taloustilanteessa tarvitaan käytännöllinen ja päättäväinen poliittinen vastaus. Tuen vakausmekanismin luomista ja siksi tuin myös mietintöä, jolla valmistellaan maaperää oikeudelliselle kehykselle, jonka avulla tämä mekanismi voidaan luoda.

 
  
MPphoto
 

  Marian Harkin (ALDE).(EN) Arvoisa puhemies, äänestimme eilen pysyvästä vakausmekanismista ja saimme siinä reput. Tarkistus 33, jonka avulla rahasto olisi voinut ostaa joukkovelkakirjoja jälkimarkkinoilta, peruttiin. Parlamentti, aivan kuten Eurooppa-neuvosto tähän asti, kieltäytyi tekemästä vaikeaa päätöstä. Kyllä, ne ovat vaikeita päätöksiä, mutta näillä päätöksillä määritetään euroalueen tulevaisuus tai epäonnistuminen.

Olemme piilottaneet päämme hiekkaan, kuten sanonnan strutsi. Meillä ei ole vain valuuttakriisiä, meillä on pankkikriisin ja meillä on valtionvelkakriisi. Ja siltikin me vain sinnikkäästi panemme laastaria syviin haavoihin.

Kotimaani, Irlanti, kantaa sietämätöntä velkaa vain siksi, että Saksan, Ranskan, Irlannin, Yhdistyneen kuningaskunnan ja muiden maiden pankit – löyhän lainsäädännön ja olemattoman valvonnan ohella – toimivat kuin kasinot. Epävarmoista saamisista on tullut kansalaisten saamisia. En sano sitä valtionvelaksi, se on kansalaisten velkaa. Kaikki tämä tapahtui EKP:n silmien edessä, täysin epäasianmukaisten korkokantojen myötä. Irlannin kansalaisten odotetaan selviävän tästä kaikesta. Kukaan ei ole valmis kohtaamaan todellisuutta. Velka on kestämätön. Olemme yrittäneet hankkia lisää aikaa takauksilla. Oikeasti me tarvitsemme perusteellisen rakenneuudistuksen.

 
  
MPphoto
 

  Anneli Jäätteenmäki (ALDE). - (FI) Arvoisa puhemies, pysyvän kriisinhallintamekanismin luominen Eurooppaan on perusteltua tulevien talous- ja rahoituskriisien varalta. Kukaan ei toivo kriisejä, mutta varmasti niitä tulee ja pahimpaan on varauduttava.

On valitettavaa, että tämä kriisinhallintamekanismi on suunniteltu perustettavan EU:n toimielinten ulkopuolelle. Mekanismi olisi nyt saatava mahdollisimman lähelle EU:n toimielimiä. On myös tärkeää ja hyvä asia, että euroalueen ulkopuoliset maat Ruotsi ja Iso-Britannia voivat osallistua tähän mekanismiin.

Kannatan pyrkimyksiä talouspolitiikan koordinoinnin tehostamiseksi Euroopassa, ja kannatan sitä, että jos on sanktioita, niistä päättää komissio ja ne tulevat automaattisesti eivätkä ne ole keskustelujen tai tällaisten niin sanottujen lehmänkauppojen kohteena.

 
  
MPphoto
 

  Daniel Hannan (ECR).(EN) Arvoisa puhemies, olin ajatellut, että vietettyäni 12 vuotta tässä parlamentissa mikään ei voisi enää vaivata minua, mutta olin järkyttynyt sävystä, jolla Elmar Brok esitteli eilen mietintönsä. Minua ei niinkään järkyttänyt ylimielisyys tai irrallisuus todellisuudesta tai edes yleisen mielipiteen halveksuminen, vaan julkeus. Hän sanoi niin monin sanoin, että meidän on pitänyt välttää tavallista perussopimuksen tarkistusmenettelyä, koska muuten se olisi saattanut käynnistää kansanäänestyksen joissakin jäsenvaltioissa! Tässä nähdään paljaana se halveksunta, jota EU:n eliitti nyt osoittaa jatkuvasti äänestäjiä kohtaan.

Julkista mielipidettä ei katsota syyksi muuttaa suuntaa vaan voitettavaksi esteeksi. En voi olla muistamatta Elmar Brokin maanmiehen sanoja Itä-Berliinin kansannousun jälkeen. Eikö siis olisi helpompaa hajottaa kansa ja valita jokin muu sen tilalle?

 
  
MPphoto
 

  Syed Kamall (ECR).(EN) Arvoisa puhemies, yksi sellaisen yhtenäisvaluutan ominaisongelmista, jolla on monia eri jäsenvaltioita, joiden talous kiertää eri tahtiin, on se, että on hyödytöntä asettaa sama korkokanta, jos kulutuspäätökset ovat erilaisia. Sen tulos on käynyt selkeästi ilmi, koska voimme nähdä ongelmat, joissa euroalue on. Sen lisäksi hallitusten on ymmärrettävä, että ne eivät voi kuluttaa enemmän rahaa kuin ne saavat tuloina. Kun hallitukset tekevät niin ja peukaloivat tilejä tai eivät täytä taloushallinnon tehtäviä ja taloudellista kurinalaisuutta, mutta joutuvat vaikeuksiin.

Tietysti haluamme vahvan euroalueen, erityisesti euroalueen ulkopuolisille jäsenille. Haluamme jatkaa kauppaa euroalueeseen kuuluvien maiden kanssa. Emme hyödy heikommasta eurosta. Meidän on kuitenkin samalla tehtävä sangen selväksi, että euroalueen maiden olisi ratkaistava omat ongelmansa itse eikä luotettava toisiin. Toivon teille onnea euroalueella, mutta ottakaa opiksenne, älkääkä kuluttako enemmän rahaa kuin ansaitsette.

 
  
MPphoto
 
 

  Ashley Fox (ECR).(EN) Arvoisa puhemies, haluan tehdä Euroopan konservatiivien ja reformistien ryhmän puolesta selväksi, että kannatamme laadittua Euroopan vakausmekanismia, mutta äänestimme Elmar Brokin ja Roberto Gualtierin mietintöä vastaan, koska sen kanta ei vastannut neuvostossa aikaansaatuja päätelmiä.

Elmar Brokin ja Roberto Gualtierin mietinnössä itse asiassa haluttiin, että Euroopan parlamentti ja komissio puuttuvat tehokkaasti hallitustenväliseen mekanismiin. On täysin asianmukaista, että tämä mekanismi olisi hallitustenvälinen siihen sidottujen valtavien rahamäärien vuoksi. Kansallisille parlamenteilleen vastuulliset kansalliset ministerit: se on oikea tapa kantaa vastuuta. Koko eurokriisin taustalla ei tietenkään ole euron ongelma vaan niiden hallitusten ongelma, jotka kuluttavat liikaa veronmaksajiensa rahaa.

 
  
  

Mietintö: Artur Zasada (A7-0046/2011)

 
  
MPphoto
 
 

  Syed Kamall (ECR).(EN) Arvoisa puhemies, suhtaudun myönteisesti Yhdysvaltojen ja EU:n välisen Avoin taivas -sopimuksen toisen vaiheen loppuunsaattamiseen. Minusta se on läpimurto, mutta meissä on selvästi niitä, jotka haluaisivat enemmän vapauttamista ja jotka haluaisivat siirtyä pois protektionismista, joka edelleen haittaa tätä alaa monin tavoin. Haluaisin, että Yhdysvallat poistaa esteensä tai rajoituksensa ulkomaiselta omistukselta, ja minun mielestäni koko maailman matkustajat hyötyisivät avoimempaa taivasta koskevista sopimuksista.

Kiitän myös ECR-ryhmän varjoesittelijää, Jackie Fosteria, joka on tämän alan asiantuntija ja joka on työskennellyt lentoliikenteen alalla sekä liikennevaliokunnassa. Katson kuitenkin, että on hyvin tärkeää, että pyrimme edelleen lisävapauttamiseen EU:n ja Yhdysvaltojen sopimuksen lisäksi myös Aasian nousevilla markkinoilla, joten suhtaudun myönteisesti tämänpäiväiseen liikkeeseen EU:n ja Vietnamin välisen sopimuksen osalta. Ajan myötä pääsemme edelleen paremmin maailman kasvaville markkinoille.

 
  
  

Mietintö: Francesca Balzani (A7-0058/2011)

 
  
MPphoto
 

  Francesco De Angelis (S&D). (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, ensiksi haluaisin kiittää esittelijää, Francesca Balzania, hänen tekemästään erinomaisesta työstä. Mennäkseni asiaan tässä valiokunta-aloitteisessa mietinnössä on mielestäni neljä ratkaisevaa kohtaa.

Ensimmäinen on yleisesti yksiselitteinen viittaus Euroopan unionin talousarvioon ja sen jakoluonteeseen, jotka ovat eurooppalaisen yhteisvastuun kulmakiviä. Toinen, erityisesti, vahvistaa periaatteen, että maksamatta olevat sitoumukset – joita on erityisen paljon koheesioalalla – pitäisi maksaa, eikä niitä pitäisi vain, kuten neuvosto ehdottaa, leikata. Kolmas herättää joitakin epäilyjä – minun mielestäni täysin kohtuullisia – edellisen vuoden tulokseen perustuvan arviointiperusteen tehokkuudesta. Neljännessä kehotetaan komissiota laatimaan ehdotuksia uusien resurssien luomisesta ja erityisesti uudet resurssit on suunnattava torjumaan kriisin pysyviä vaikutuksia vankalla ja tehokkaalla sitoutumisella innovaatiota, tutkimusta, talouden, tuotannon ja työllisyyden kasvua koskeviin toimiin koko EU:ssa.

 
  
MPphoto
 

  Salvatore Iacolino (PPE).(IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, tällaisena merkittävänä aikana tällainen tänään hyväksymämme asiakirja perustuu varmasti terveeseen järkeen. Eurooppa 2020 -strategian tukeminen on eittämättä merkki uskottavuuden lisäksi myös parlamentin toimien johdonmukaisuudesta. Monia merkittäviä perusteita ja ohjeita on kuitenkin vahvistettava edelleen toimien ensisijaisuuden osoittavan luettelon avulla.

Nyt tällaisena herkkänä aikana, kun ennen kaikkea Välimeren alueen mutta myös Japanin ongelmat liittyvät suoraan nopeasti muuttuvaan tilanteeseen, tarvitaan arvovaltaista ja uskottavaa parlamenttia ja vastauksia, joilla annetaan vauhtia kasvulle, kilpailukyvylle ja älykkäälle kestävyydelle asioissa, jotka on tehtävä.

 
  
MPphoto
 

  Mario Borghezio (EFD).(IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, tällaisena EU:n jäsenvaltioiden rahoituksen herkkänä aikana, kuten hetki sitten sanottiin, minä haluaisin varoittaa menoista, joita käsitellään budjettivaliokunnassa: Euroopan historian taloa varten varattuja valtavia kustannuksia koskeva hämmästyttävä asia. Minusta olisi häpeällistä hyväksyä ne.

Omistamme jo Eastman-rakennuksen, mutta 26–31 miljoonaa on osoitettu pelkästään kunnostuskustannuksiin, sekä 3,3 miljoonaa euroa ainoastaan suunnitelmiin. Kiinteät kustannukset ovat yli kolme miljoonaa euroa, kun taas muuttuvat kustannukset nousevat 3,2 miljoonaan euroon, ja sen lisäksi 3,2 miljoonaa euroa 50 hengen henkilöstä varten, kaksi miljoonaa euroa turvallisuuteen ja 13,45 miljoonaa euroa tarvitaan pelkästään sen hallitsemiseen. Minusta meidän pitäisi toimielimenä antaa esimerkki järkevästä kulutuksesta. Tämä olisi kuitenkin häpeällistä.

 
  
MPphoto
 
 

  Peter Jahr (PPE).(DE) Arvoisa puhemies, haluaisin esittää kolme huomautusta vuoden 2012 talousarvion valmistelun yleisistä suuntaviivoista. Ensinnäkin on mielestäni hyvä, että keskustelemme vuoden 2012 talousarviosta varhaisessa vaiheessa, koska – toiseksi – emme halua enää sellaista katastrofia, jonka koimme Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välillä vuoden 2011 talousarvion osalta. Kolmanneksi, olen erityisen ylpeä siitä, että EU:n talousarviossa ei tarvitse lähteä lainaamaan. Minusta niin pitäisi olla jatkossakin.

 
  
  

Mietintö: Véronique Mathieu (A7-0265/2011)

 
  
MPphoto
 

  Siiri Oviir (ALDE).(ET) Arvoisa puhemies, laillisella maahanmuutolla on kiistämättä merkittävä asema EU:n taloudellisen kehityksen edistämisessä ja kilpailukyvyn parantamisessa. Tässä on kuitenkin selkeästi toistuva ongelma, ja se on maahanmuuttajien vakaan oikeudellisen aseman puute, ja siitä johtuu mahdollisuus heidän syrjintäänsä. Tällainen tilanne ei ole normaali, kun vielä 2000-luvulla on tapauksia, joissa on pohjimmiltaan kyse orjuudesta. Kaikkia on kohdeltava työmarkkinoilla yhdenvertaisesti. Tässä mietinnössä oli säännöksiä, joita ei tällä hetkellä ole normipuitteissamme, ja siksi tuin oikeudellisen kehyksen luomista tällä alalla, koska se on minusta erittäin merkittävä asia.

 
  
MPphoto
 

  Alfredo Antoniozzi (PPE).(IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, hallinnon yksinkertaistaminen ja asiaankuuluvan tiedon saamisen helpottaminen ovat oikeita välineitä, joilla EU:n työmarkkinoista tehdään houkuttelevampia kolmansien maiden työntekijöille.

Säännökset yhdestä hakemusmenettelystä, joka johtaa yhdistettyyn asiakirjaan, joka sisältää sekä oleskelu- että työluvat yhdessä hallinnollisessa asetuksessa, edistävät jäsenvaltioissa tällä hetkellä sovellettavien määräysten yksinkertaistamista ja yhtenäistämistä. Menettelystä tehdään siten selkeämpi ja tehokkaampi sekä siirtolaisille että heidän työnantajilleen ja samalla mahdollistetaan heidän oleskelunsa ja työnsä lainmukaisuuden helpompi valvonta. Yksi menettely tarkoittaa myös, että EU:n kansalaisten ja kolmansien maiden kansalaisten välistä oikeuksien kuilua voidaan myös kaventaa. Siksi äänestin Véronique Mathieun mietinnön puolesta.

 
  
MPphoto
 

  Monika Flašíková Beňová (S&D). – (SK) Arvoisa puhemies, äänestin direktiivin hyväksyttyä luonnosta vastaan. Katson, että on tärkeää soveltaa yhtä menettelyä työlupien ja oleskelulupien käsittelyyn. Yhtä olennaista on pyrkiä luomaan yhdet säännöt missä tahansa EU:n jäsenvaltiossa laillisesti oleskeleville ja työskenteleville kolmansien maiden kansalaisille.

Epäilemättä on myös välttämätöntä saada aikaan oikeusvarmuus ja avoimuus toimivaltaisten kansallisten viranomaisten näiden hakemusten käsittelyssä tekemien päätösten osalta. Koska niillä on huomattava vaikutus näiden ihmisten elämään, niitä olisi arvioitava mahdollisimman puolueettomasti.

Kaikilla sosiaalipalvelujen aloilla olisi taattava yhdenvertainen kohtelu, ja heidän oikeuksiaan on puolustettava lainsäädännössä. Koska näitä muutoksia ei sisällytetty taloudellista siirtolaisuutta koskevaan direktiiviin, mielestäni ei ole oikein, että oikeistopuolueet hyväksyivät sen.

 
  
MPphoto
 

  Hannu Takkula (ALDE). - (FI) Arvoisa puhemies, ensinnäkin se, että tämä yhdistelmä lupaa samat oikeudet ja saman kohtelun ulkomaalaisille työntekijöille, on hyvä lähtökohta. Meidän täytyy huolehtia siitä, että ihmisoikeudet Euroopan unionissa toteutuvat niin, että myös kolmansista maista tänne tulevat työntekijät saavat saman palkan, saman sosiaaliturvan ja kuuluvat samojen työehtojen piiriin kuin muutkin työntekijät. Tämä on tietenkin peruslähtökohta.

Olen hieman huolissani yhdestä asiasta tässä mietinnössä, vaikka sen puolesta äänestinkin, eli 3 artiklan soveltamisalasta. Nimittäin tämän soveltamisalan ulkopuolella ovat edelleen lähetetyt työntekijät, kausityöntekijät ja yrityksen sisäisenä siirtona kolmansista maista tulevat työntekijät. Olisi toivottavaa, että asiaa vietäisiin eteenpäin niin, että kaikki tulisivat tasavertaisesti huomioiduiksi tässä yhdistelmälupahankkeessa. Positiivista ja hyvä asia on yhden luukun periaate, eli se, että kaikki voivat hakea tätä lupaa yhdeltä luukulta eikä tarvitse enää hyppiä byrokraattisesti luukulta toiselle.

 
  
MPphoto
 
 

  Peter Jahr (PPE).(DE) Arvoisa puhemies, olen ehdottomasti samaa mieltä niiden jäsenten kanssa, jotka sanovat, että meidän on varmistettava yhdenvertainen kohtelu kolmansista maista peräisin oleville työntekijöille, jotka ovat olleet EU:ssa töissä yli vuoden. Olen myös samaa mieltä siitä, että työntekijät, jotka ovat työskennelleet Euroopan unionissa alle kuusi kuukautta, eivät saa saada yhdenvertaista kohtelu perhe-etuuksien ja työttömyysmaksujen osalta. Kannatan kuitenkin hyvin paljon sitä – ja haluaisin korostaa tätä jälleen kerran – että myös nämä ryhmät saavat tapaturma- ja sairausvakuutuksen. Kolmanneksi katson, että ikälisät ovat osa ihmisen palkkaa, ja asetuksen (EY) N:o 883/2004 mukaisesti pitäisi olla mahdollista siirtää ne jäsenvaltioiden määräysten mukaisesti edellyttäen, että niin tehdään vain, jos kolmas maa on myös samaa mieltä sen tekemisestä ja jos se todella siirtää ne.

 
  
  

Mietintö: Francesca Balzani (A7-0058/2011)

 
  
MPphoto
 
 

  Ashley Fox (ECR).(EN) Arvoisa puhemies, suhtaudun myönteisesti siihen, että aloitamme vuoden 2012 valmistelumme niin ajoissa. Siten asioita on mahdollista käsitellä asianmukaisesti. Yksi niistä asioista, joista puhumme paljon Euroopan unionissa ja täällä parlamentissa, on solidaarisuus. Olemme usein innokkaita osoittamaan solidaarisuutta eri ihmisryhmille.

Pyytäisin tätä parlamenttia osoittamaan hieman solidaarisuutta vaalipiiriemme veronmaksajia kohtaan, koska tähän mennessä emme ole tehneet niin. Näinä säästäväisyyden aikoina meidän on osoitettava malttia. Meidän on oltava esimerkkinä. Meidän pitäisi tehdä niin jäädyttämällä kaikkien Euroopan parlamentin jäsenten ja parlamentin virkamiesten palkat ja etuudet vuonna 2012, ja meidän pitäisi myös hylätä suunnitelmat Euroopan historian talosta, jonka rakentaminen maksaa miljoonia euroja ja jonka rahoittamiseen ei ole pitkän aikavälin suunnitelmaa. Epäilemättä myös se kaatuu veronmaksajan syliin.

 
  
  

Mietintö: Andreas Schwab (A7-0038/2011)

 
  
MPphoto
 

  Francesco De Angelis (S&D).(IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, kuluttajien oikeuksia koskevien sääntöjen pirstaloituminen luo epäilemättä erittäin merkittävän esteen rajatylittäville ostoille ja myynneille, ja se on myös ongelma todellisten sisämarkkinoiden tehokkaalle luomiselle. Minun mielestäni direktiiviehdotuksella, joka lähetettiin tänään takaisin valiokuntaan merkittävien lisäysten kanssa, voidaan edistää kuluttajien oikeuksia koskevan selkeän oikeudellisen kehyksen kartoittamista.

 
  
MPphoto
 

  Alfredo Antoniozzi (PPE).(IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, neljä nykyistä direktiiviä tarkistamalla tällä mietinnöllä pyritään lopettamaan oikeudellisen kehyksen pirstaloituneisuus, joka on tähän mennessä estänyt sisämarkkinoiden toteuttamisen. Tavoitteena on parantaa markkinoiden toimintaa kuluttajien ja yritysten kannalta, lisätä kuluttajien luottamusta ja vähentää yritysten haluttomuutta toimia rajatylittävällä tasolla.

Ehdotus on monimutkainen, ja se sisältää monia erityisiä näkökohtia, joita on tarkasteltu ja joista on keskustelut aina siitä alkaen, kun Ranskalla oli viimeksi kiertävä puheenjohtajuus. Puheenjohtaja Barroson johtaman uuden komission aikana varapuheenjohtaja Redingin työ on johtanut siihen, että täydelliseen yhtenäistämiseen ei enää suhtauduta jyrkästi, ja olemme aivan oikein lähteneet kohdennetumman yhtenäistämisen tielle.

Vaikka en olekaan täysin tyytyväinen aikaansaatuun lopputulokseen – jonka katson olevan keskinkertainen ja huonon kompromissin tulos – uskon ja toivon, että tämä ehdotus voi olla lähtökohta tulevalle kehitykselle. Siksi tuin tätä mietintöä.

 
  
MPphoto
 

  Giovanni La Via (PPE).(IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, tänään äänestettävänä ollut teksti on tulosta pitkästä ja monimutkaisesta matkasta, joka alkoi lokakuussa 2008 ja jonka tavoitteena on saada kuluttaja ulkomailla tehtyjen ostosten osalta tarjotun suojan ytimeen.

Tavoite, joka unionin ja EU:n toimielinten on itselleen asetettava, on sisämarkkinoiden auttaminen toimimaan paremmin, jotta kuluttajien luottamusta voidaan lisätä ja samalla tukea yrityksiämme.

Parlamentissa tänään äänestetty direktiivi on tätä asiaa koskevan neljän tähän asti voimassa olleen direktiivin yhdistelmä. Direktiivi osoittaa halumme yhtenäistää tällä hetkellä eri oikeusjärjestelmissä voimassa olevia asetuksia paljon terävämmin ja välttämään oikeudellista pirstaleisuutta, joka on valitettavasti hyvin usein päätynyt esteeksi sekä yrityksille – joiden tavoitteena on voida olla kilpailukykyinen rajatylittävillä markkinoilla – että kuluttajille. Näistä syistä olin samaa mieltä mietinnön kanssa ja äänestin sen puolesta.

 
  
MPphoto
 

  Mitro Repo (S&D). - (FI) Arvoisa puhemies, kuluttajansuojadirektiivin uudistus on ollut pitkä ja hajanainen prosessi. Komission alkuperäinen ajatus täysimittaisesta harmonisoinnista uhkasi heikentää etenkin pohjoismaalaisten kuluttajien kuluttajansuojan tasoa. Tämä olisi ollut vastoin Euroopan unionin toiminnasta tehtyä sopimusta. Sen mukaan kuluttajalainsäädännön tulee perustua mahdollisimman korkeaan kuluttajansuojan tasoon. Tämän vuoksi pitää aina muistaa, että markkinat ovat kuluttajia varten eikä niin, että kuluttajat ovat markkinoita varten.

Kuluttajia ja pienyrittäjiä koskevan lainsäädännön on oltava aina mahdollisimman selkeää ja helposti ymmärrettävää. Täsmällisesti ja huolellisesti valmisteltu lainsäädäntö on kaikkien osapuolten etu. Sen vuoksi on hyvä, että direktiivi palautetaan valiokuntakäsittelyyn, kuten parlamentti tänään päätti.

 
  
MPphoto
 

  Anneli Jäätteenmäki (ALDE). - (FI) Arvoisa puhemies, Euroopan unionin sisämarkkinoita tähän saakka on kehitetty erityisesti suurten yritysten ehdoilla. Nyt olisi aika kääntää katse, niin että pienten ja keskisuurten yritysten ja ennen kaikkea kuluttajien etuja jatkossa puolustetaan sisämarkkinoilla voimakkaammin. Tämä komission ehdotus kuluttajansuojan uudistamiseksi on saanut varsin ristiriitaisen vastaanoton. Muun muassa Suomessa kuluttajaliitto keräsi allekirjoituksia vetoomukseen. Tämän vetoomuksen mukaan esitys olisi toteutuessaan romuttanut suomalaisen kuluttajansuojan.

Tämä nyt äänestyksessä ollut kompromissi, joka menee jatkokeskusteluun, on erittäin vaikeaselkoinen. Suuri osa alkuperäisistä esityksistä on karsittu pois eli tämä ei ole mitenkään kunnianhimoinen, mutta suurin ongelma tässä on se, että tätä on todella vaikea ymmärtää. Haluaisin asettaa ehdoksi sen, että kuluttajansuojadirektiivi olisi sellainen, että kuluttajatkin sen ymmärtävät, siis suojaa kuluttajille.

 
  
MPphoto
 

  Hannu Takkula (ALDE). - (FI) Arvoisa puhemies, jo edellä puhuneet kaksi suomalaista kollegaani Repo ja Jäätteenmäki esittivät hyviä ajatuksia tästä kuluttajansuojadirektiivistä. Me suomalaisina ja pohjoismaalaisina olemme huolissamme siitä, jos kuluttajansuojaa heikennetään. Täysi harmonisointi merkitsisi sitä varsinkin Pohjoismaiden kannalta ja toisaalta se hidastaisi toimia niissä maissa, joissa asiat eivät tällä hetkellä ole kunnossa.

On oikein hyvä, että esitys palautettiin valiokuntaan, koska tässä on tiettyjä hiukan ongelmallisia kohtia nimenomaan pienyrittäjien kannalta. Yhteen pieneen kohtaan toivoisin, että valiokunta kiinnittäisi huomiota. Tarkistukset 18 ja 107 kertovat osaltaan siitä, että esimerkiksi Pohjois-Suomen matkailuyrityksiin tämä vaikuttaisi hyvin negatiivisesti. Monesti päätös mennä johonkin yritykseen, hotelliin tai matkailumajoitukseen syntyy tien päällä ja ihmiset soittavat ja varaavat paikan. Tämän direktiivin mukaan se ei riittäisi vaan pitäisi olla faksi tai muu vastaava lähetettynä. Tämä ei käytännössä ole aina mahdollista. Pitäisi tulla kansalaisten tasolle ja ymmärtää erilaiset tilanteet eri jäsenvaltioissa.

 
  
MPphoto
 

  Peter Jahr (PPE).(DE) Arvoisa puhemies, minun mielestäni omaksuttu lähestymistapa, jolla yhtenäistetään pirstaloitunutta EU:n kuluttajalainsäädäntöämme, joka on kaupan este, on vakaa, ja se on oikea tie. On tärkeää, että myös kuluttajat voivat saada tunteen EU:n lainsäädännöstä, toisin sanoen, että heidän on mahdollista olla luottavaisia harjoittaessaan liiketoimintaa tai ostaessaan tai hankkiessaan jotakin mistä tahansa Euroopan unionissa. Se saa varmuutta aikaan kuluttajien lisäksi myös tuottajien kannalta.

Olen erityisen tyytyväinen parannuksiin kotimyynnin ja etäsopimusten tietovaatimuksissa. Tulevissa keskusteluissa – ja olen siksi hyvin tyytyväinen, että tämä mietintö on palautettu jälleen valiokuntaan – meidän olisi varmistettava, että kun puhumme menettelyistä, emme käsittele vain suuria yrityksiä vaan myös pieniä perheyrityksiä, emmekä saisi rasittaa niitä liikaa oikeudellisilla vivahteilla.

 
  
MPphoto
 

  Ashley Fox (ECR).(EN) Arvoisa puhemies, kun vaalipiirini asukkaat kysyvät minulta Euroopan unioniin kuulumisen suurimpia etuja, vastaukseni on aina vapaa kauppa, jota käydään maiden välillä, ja sisämarkkinat, jotka pyrimme toteuttamaan.

Suhtaudun siksi myönteisesti tähän kuluttajan oikeuksia koskevaan direktiiviin. Suhtaudun siihen myönteisesti, koska siinä otetaan – vaikka pienikin – askel kohti kyseisten sisämarkkinoiden toteuttamista. Sillä annetaan etuja kuluttajille ja pienyrityksille. Sillä edistetään verkkokauppaa ja rajatylittävää kauppaa. Minun on kuitenkin sanottava, että tämän direktiivin aikaansaaminen on vienyt kauan, ja edistys on vaatimatonta.

Haluaisin esittää komissiolle vetoomukselle, että tarvitsemme kehyksen sisämarkkinoiden toteuttamiselle, eikä suinkaan sangen hajanaista aloitteiden sarjaa, joka meillä tällä hetkellä on.

 
  
MPphoto
 
 

  Siiri Oviir (ALDE).(ET) Arvoisa puhemies, yhtenäistetyn EU:n kuluttajan oikeuksia koskevan direktiivin hyväksyminen on varmasti yksi tapa parantaa sisämarkkinoiden toimintaa. Tämän yhtenäistetty direktiivi, joka yhdistää monet kuluttajan oikeuksiin liittyvä direktiivit, yksinkertaistaa huomattavasti oikeudellista kehystä, auttaa epäilemättä lisäämään kuluttajien luottamusta ja tietysti myös edistää rajatylittävää kauppaa. Tämä on askel kohti pirstaleisuuden vähentämistä. Valitettavasti kuluttajan oikeuksien täydellinen yhtenäistäminen ei vielä tänäänkään ole mahdollista. Tämä on kuitenkin merkittävä askel kohti parempaa kuluttajansuojaa ja kauppaa. Siksi tuin tämän asiakirjan hyväksymistä.

 
  
  

Päätöslauselmaesitys (B7-0224/2011)

 
  
MPphoto
 

  Francesco De Angelis (S&D).(IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, uutiset maanjäristysten sarjasta, joka on iskenyt Kaukoitään ja erityisesti Japaniin 11. maaliskuuta alkaen, saivat meidät kaikki hämmästymään paljastuvan inhimillisen tragedian laajuutta. Näistä syistä tämä päätöslauselma on mielestäni tarpeellinen ensimmäinen askel, jotta Japanin kansalle voidaan taata kaikki humanitaarinen, tekninen ja taloudellinen tuki, jota se tarvitsee tulevina kuukausina ja vuosina.

Minun mielestäni Fukushiman voimalan onnettomuuden pitäisi saada meidät kaikki pohtimaan huolellisesti, tarkasti ja tyynesti ydinvoiman riskejä. EU:n on investoitava ja sen on myös ohjattava jäsenvaltioita keskittymään tiiviimmin ja tehokkaammin vaihtoehtoisiin energialähteisiin. Ajatuksemme ovat nyt Japanissa ja tulevaisuudessa meidän on sitouduttava välttämään vastaavien tilanteiden toistumista Euroopassa ja muualla maailmassa.

 
  
MPphoto
 

  Paul Rübig (PPE).(DE) Arvoisa puhemies, mielestäni me kaikki voimme ottaa oppia Japanin tilanteesta. Oppi liittyy erityisesti ydinvoimaloihin. Kehotan neuvostoa esittämään sen osalta kiireellisesti ehdotuksia. Komission tähän mennessä esittämä antaa Eurooppa-neuvoston ydinvoimakysymyksiä käsittelevällä työryhmälle kannustimen käsitellä lopultakin Euroopan parlamentin esittämiä vaatimuksia. Meidän on keskusteltava tästä asiasta perusteellisesti, ja uskon, että nyt on tullut aika tehdä se.

 
  
  

Kirjalliset äänestysselitykset

 
  
  

Mietintö: Vital Moreira (A7-0041/2011)

 
  
MPphoto
 
 

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. (PT) Tuin tätä mietintöä, jossa jälleen kerran pannaan merkille, että meidän pitäisi auttaa Moldovan taloutta elpymään ja ottamaan huomioon, että 40 prosenttia sen taloudesta on riippuvaista maataloudesta. Olen täysin samaa mieltä esittelijän ehdottamista toimenpiteistä, jotta saataisiin aikaan sopimus, joka on aiempaa kattavampi ja merkityksellinen tämän EU:n kumppanimaan talouden elpymiselle.

 
  
MPphoto
 
 

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. (LT) Olin samaa mieltä tästä mietinnöstä, jolla lisätään Moldovan viinin tullittomia kiintiöitä. Moldovalla on vaikeuksia viinintuonnin osalta, mikä on uhka sen talouden elpymiselle ja maataloudelle, erityisesti keskisuurilla tiloilla ja perheviljelmillä. Maatalouden osuus Moldovan taloudesta on noin 40 prosenttia. Pelkästään viiniala työllistää noin 300 000 ihmistä, joista useimmat asuvat maaseutualueilla. Moldova on tähän asti täyttänyt täysimääräisesti sille osoitetun kiintiön, joten tullittomien tariffikiintiöiden lisääminen auttaa Moldovaa lisäämään tuotantonsa myyntiä EU:ssa, eikä se vahingoita EU:n viinialaa.

 
  
MPphoto
 
 

  Cristian Silviu Buşoi (ALDE), kirjallinen. (RO) Venäjällä on merkittävät markkinat Moldovan viininvalmistajille. Viime aikoina Venäjän markkinat eivät enää kuitenkaan ole olleet varmoja viinituotteiden viennille. Pyrkiessään löytämään vaihtoehtoa Venäjän markkinoille Euroopan komissio on ehdottanut tullittomien kiintiöiden lisäämistä 100 000 hehtolitrasta 150 000 hehtolitraan tänä vuonna, 120 000 hehtolitrasta 180 000 hehtolitraan vuonna 2012 ja jopa 240 000 hehtolitraan vuodesta 2013 alkaen. Äänestin tämän kauppasuhteita Moldovan tasavaltaan koskevan muutoksen puolesta, jotta tullittoman viinintuonnin määrää voidaan lisätä. Tällä asetuksen (EY) N:o 55/2008 muuttamisella voidaan tarjota ratkaisu Moldovan viinintuottajille, jotta he voivat hyötyä luotettavimmista markkinoista verrattuna siihen, kun Venäjä sääti tuontikiellosta Moldovan viineille vuonna 2006 ja 2010, mikä aiheutti monen viininvalmistajan vararikon.

 
  
MPphoto
 
 

  Luis Manuel Capoulas Santos (S&D), kirjallinen. – (PT) Minä äänestin tyhjää ehdotuksesta yksipuolisten tullietuuksien myöntämisestä Moldovan tasavallalle, koska katson, että sen nykyisessä sanamuodossa ei käsitellä asianmukaisesti tarvittavia säännöksiä EU:n maantieteellisten merkintöjen ja erityisesti portviineihin liittyvien maantieteellisten merkintöjen suojasta.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria Da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. (PT) Haluaisin ilmaista tukeni Moldovan talouden elpymiselle ja tarjota myönteiset tulevaisuudennäkymät ihmisille, jotka työskentelevät maan viinialalla. Kannatan viinin tullittoman kiintiön lisäämistä 120 000 hehtolitrasta 180 000 hehtolitraan vuonna 2011 ja 240 000 hehtolitraan vuotta kohden vuodesta 2013 alkaen. Äänestin siksi tämän mietinnön puolesta, koska sillä ei mitenkään vaaranneta EU:n viinialaa.

 
  
MPphoto
 
 

  George Sabin Cutaş (S&D), kirjallinen. (RO) Äänestin yksipuolisten tullietuuksien myöntämisestä Moldovan tasavallalle laaditun mietinnön puolesta, koska sillä lähetetään myönteinen viesti EU:lta tälle maalle, itäisen kumppanuuden jäsenelle, joka äskettäin totesi, että se toivoo voivansa toimittaa hakemuksen Euroopan unioniin liittymisestä vuonna 2011. Moldova on toteuttanut monia kunnianhimoisia poliittisia, taloudellisia ja yhteiskunnallisia uudistuksia, joiden jatkamista on kannustettava. Talous- ja rahoituskriisi on kuitenkin iskenyt ankarasti Moldovan tasavaltaan. Neljän viime vuoden aikana 40 prosenttia sen viininvalmistajista on joko lopettanut toiminnan tai joutunut selvitystilaan, ja tällä sen talouden keskeisellä alalla edelleen toimiville yrityksille kasautuu tappioita. Viinin tullittoman tariffikiintiön korottamisella ja neuvoston asetuksen N:o 55/2008 voimassaolon laajentamisella vuoden 2015 loppuun asti autettaisiin tätä maata, jossa viinialan työntekijöiden määrä on noussut 300 000:een ja maatalouden osuus BKT:stä on 40 prosenttia, eikä se vaikuttaisi unionin talouteen. Nämä toimenpiteet jättäisivät myös riittävästi aikaa valmistautua neuvotteluihin laajennetun ja kattavan vapaakauppa-alueen luomisesta, mikä on EU:n ja Moldovan tasavallan yhteinen tavoite.

 
  
MPphoto
 
 

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. (PT) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska katson, että komission ehdotuksella, jolla muutetaan tällä hetkellä voimassa olevaa asetusta, voidaan tukea Moldovan talouden elpymistä ja antaa myönteiset kehitysnäkymät maan viinialalla työskenteleville ihmisille vahingoittamatta EU:n tuottajien etuja.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. (PT) Moldovan viiniala on viennin vähenemisestä alkaneessa kriisissä, joka on jarruttanut sen talouden elpymistä ja uudistuksia, joiden avulla sen pyrkimykset liittyä EU:hun olisivat realistisempia. Tullittoman tariffikiintiön korottaminen, erityisesti Moldovan viinin osalta, voi auttaa lieventämään painetta tällä alalla.

Minun on korostettava, että huolimatta EU:n halusta auttaa Moldovaa, unionin ja sen jäsenvaltioiden olisi pyrittävä varmistamaan, että muista valtioista peräisin olevien laatunormit eivät ole EU:n viineiltä edellytettyjä alhaisempia.

 
  
MPphoto
 
 

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Tämä parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselmaesitys perustuu ehdotukseen parlamentin ja neuvoston asetukseksi yksipuolisten tullietuuksien myöntämisestä Moldovalle annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 55/2008 muuttamisesta. Huolimatta Moldovan tasavallan kansan ponnistuksista ja sen hallituksen täytäntöönpanemista uudistuksista, maa on vaikeassa tilanteessa viinialan, maan tuottoisimman alan kohtaaman kriisin vuoksi, sillä sen osuus Moldovan taloudesta on 40 prosenttia ja se työllistää yli neljäsosan sen työikäisestä väestöstä.

Siksi on tärkeää tukea Moldovan talouden elpymistä ja antaa myönteinen merkki EU:n solidaarisuudesta enimmäkseen maaseutualueilla asuvaa väestöä kohtaan. Suhtaudun myönteisen tähän lainsäädäntöpäätöslauselmaesitykseen neuvoston asetuksen (EY) N:o 55/2008 jatkamisesta 31. joulukuuta 2015 asti ja äänestän sen puolesta ja toivon, että EU:n ja Moldovan tasavallan välille on siihen mennessä perustettu "pitkälle menevä ja laaja-alainen vapaakauppa-alue".

 
  
MPphoto
 
 

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Tällä mietinnöllä hyväksytään komission ehdotus Moldovan viinin tullittoman tariffikiintiön korottamisen valtuuttamisesta. Komissio ehdottaa kiintiön lisäämistä 100 000 hehtolitrasta 150 000 hehtolitraan vuonna 2011, 120 000 hehtolitrasta 180 000 hehtolitraan vuonna 2012 ja vuodesta 2013 alkaen 240 000 hehtolitraan vuodessa. Komission mukaan ehdotetut lisäykset perustuvat siihen, että Moldova on järjestelmällisesti täyttänyt olemassa olevan kiintiön, ja se ottaa huomioon, että "maalla on mahdollisuuksia kasvattaa pientä markkina-aluettaan EU:ssa".

Vaikka on todettu, että ehdotettu lisäyksen taso ei vaaranna EU:n viinialaa, me katsomme, että siitä voidaan edelleen esittää epäilyjä, ja siksi olemme äänestäneet tyhjää. Tässä perustelussa on otettu huomioon kriisitilanne, jossa monet tuottajat, erityisesti pienet ja keskisuuret tuottajat, ovat tällä hetkellä Portugalin kaltaisissa maissa, kun tuotantohinnat laskevat jyrkästi ja tuotantokustannukset kasvavat jatkuvasti. Näitä vaikeuksia pahentavat yhteisen markkinajärjestelyn puitteissa tehdyt muutokset ja tuotanto-oikeuksia koskeva suunnitelma. Tämä uudistus on hyödyttänyt ennen kaikkea suuria viinintuottajia, joidenkin tuojien ohella...

(Äänestysselitystä lyhennettiin työjärjestyksen 170 artiklan nojalla)

 
  
MPphoto
 
 

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Vital Moreiran mietintö hyväksyttiin tänään ja siinä tuetaan komission ehdotusta Moldovan viinin tullittoman tariffikiintiön lisäämisen valtuuttamisesta. Vaikka yhteisön toimeenpanoelin toteaa, että lisäyksen tasolla ei vaaranneta EU:n viinialaa, koska epäily jää, ja Portugalin maatalouden edun vuoksi, me äänestimme tyhjää.

Moldova on pyytänyt komissiota lisäämään sen viinin tullitonta tariffikiintiötä maalle vuoden 2008 asetuksella myönnettyjen yksipuolisten tullietuuksien nojalla.

Moldovan talouden elpymisen tukemiseksi ja Moldovan viiniteollisuuden työntekijöiden (neljäsosa työvoimasta) kehitysnäkymisen parantamiseksi ehdotetaan, että viinin tullitonta tariffikiintiötä korotetaan 100 000 hehtolitrasta 150 000 hehtolitraan vuonna 2011, 120 000 hehtolitrasta 180 000 hehtolitraan vuonna 2012 ja 240 000 hehtolitraan vuotta kohden vuodesta 2013 alkaen.

Komissio toteaa, että "koska tuonnin yleinen taso Moldovasta on vain 0,04 prosenttia EU:n koko tuonnista, markkinoiden avaamisen ei odoteta vaikuttavan negatiivisesti EU:hun. Tällä hetkellä noin 90 prosenttia Moldovan koko tuonnista…

(Äänestysselitystä lyhennettiin työjärjestyksen 170 artiklan nojalla)

 
  
MPphoto
 
 

  Lorenzo Fontana (EFD), kirjallinen. (IT) Komission ehdotuksessa säädetään muutoksesta asetuksiin, jotka koskevat suhteita Moldovan tasavallan kanssa. Kyseisen maan tämänhetkisen kriisin takia suunnitelmalla pyritään lisäämään Moldovasta tuodun viinin määrää. Komission mukaan tällä tuonnilla on hyvin pieni vaikutus markkinoihimme, mutta minä en kuitenkaan tunne voivani tukea ehdotusta tässä valtavassa talouskriisissä, joka on jo saanut viljelijämme ja viinitarhamme ankaraan paineeseen.

 
  
MPphoto
 
 

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen. (LT) Olin samaa mieltä tästä asiakirjasta, koska Moldovan talouden elpymisen tukemiseksi ja Moldovan viiniteollisuuden työntekijöiden kehitysnäkymien parantamiseksi ehdotetaan, että viinin tullitonta tariffikiintiötä korotetaan 100 000 hehtolitrasta 150 000 hehtolitraan vuonna 2011, 120 000 hehtolitrasta 180 000 hehtolitraan vuonna 2012 ja 240 000 hehtolitraan vuotta kohden vuodesta 2013 alkaen. Ehdotetun korotuksen taso perustuu siihen, että Moldova on järjestelmällisesti täyttänyt voimassa olevan kiintiön, maalla on mahdollisuuksia kasvattaa pientä markkina-aluettaan EU:ssa. Korotuksen taso ei myöskään horjuta EU:n viiniteollisuutta. Moldovan viinialan odotetaan edelleen parantavan viiniensä laatua. Koska neuvoston asetuksen (EY) N:o 55/2008 voimassaolo päättyy 31. joulukuuta 2012 ja tuottajien, viejien ja tuojien oikeusvarmuus on taattava, neuvoston asetuksen (EY) N:o 55/2008 voimassaoloa ehdotetaan jatkettavaksi kolmella vuodella 31. joulukuuta 2015 asti..

 
  
MPphoto
 
 

  Cătălin Sorin Ivan (S&D), kirjallinen. (EN) Olen aina sanonut, että Moldovan tasavaltaa on tuettava sen Eurooppa-myönteisellä polulla. Moldovalla on vaikeuksia viininviennissään joillekin sen perinteisille markkinoille, mikä uhkaa sen talouden elpymistä ja uudistusprosessia, jota se seuraa ankarasti. Vital Moreiran mietinnössä annetut perustelut ovat vakuuttavia, Moldova tarvitsee neuvoston asetuksen (EY) N:o 55/2008 jatkamista kolmella vuodella 31. joulukuuta 2015 asti. Moldovan tasavallan heinäkuussa 2010 tekemä pyyntö on perusteltu. Euroopan unionin on oltava Moldovalle luotettava kumppani. Näistä syistä tuen Vital Moreiran mietintöä ehdotuksesta Euroopan parlamentin asetukseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Elisabeth Köstinger (PPE), kirjallinen (DE) EU:n Moldovan tasavallalle myöntämät tullietuudet ovat osoittautuneet asianmukaisiksi. Niistä ei myöskään ole havaittu olevan haittaa EU:n viiniteollisuudelle. Euroopan köyhimpänä maana Moldovan tasavalta tarvitsee EU:n tukea. Se on moraalinen velvollisuutemme Euroopan yhtenäisyyden ja sopusoinnun takia. Suhtaudun siksi myönteisesti komission ehdotukseen voimassaoloajan jatkamisesta.

 
  
MPphoto
 
 

  David Martin (S&D), kirjallinen. (EN) Äänestin tämän ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yksipuolisten tullietuuksien myöntämisestä Moldovalle annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 55/2008 muuttamisesta laaditun mietinnön puolesta. Sen avulla kauppasuhteemme Moldovan kanssa saadaan vastaamaan muita naapurimaitamme.

 
  
MPphoto
 
 

  Clemente Mastella (PPE), kirjallinen. – (IT) Unionin naapuruuspolitiikan puitteissa Moldova on aina ottanut käyttöön kunnianhimoisen ohjelman poliittisesta lähentymisestä ja taloudellisen integraation lisäämisestä EU:n kanssa ja saanut siten aikaan ratkaisevaa edistystä kohti sen oman lainsäädännön lähentämistä EU:n lainsäädännön ja asetusten kanssa ennen valmistautumista tuleviin, kattavampiin neuvotteluihin. Moldova on osoittanut olevansa valmis edistämään kyseistä kunnianhimoista pyrkimystä ja kantamaan sen seuraukset ja jatkamaan vapaiden EU:n markkinoiden osalta jo aikaansaadun edistyksen mukaisesti. Olemme kuitenkin samaa mieltä esittelijän, Vital Moreiran, kanssa, kun hän sanoo, että Moldovan tasavalta on tällä hetkellä vaikeassa tilanteessa tiettyjen tuotteiden viennin osalta, mistä seuraa ongelmia sen talouden elpymiselle. Katsomme siksi, että on välttämätöntä jatkaa yksipuolisia tullietuuksia koskevan asetuksen voimassaoloaikaa kolmella vuodella, jotta Moldovalla on riittävästi aikaa valmistautua neuvotteluihin vapaakauppa-alueesta. Mietinnössä, jonka olemme hyväksyneet, aloitetaan näillä perusteluilla ja sillä pyritään edistämään Moldovan talouden elpymistä erityisesti korottamalla joidenkin sellaisten tuotteiden tullitonta tariffikiintiötä, joihin sovelletaan nykyisiä yksipuolisia tullietuuksia.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. (PT) Moldova on viime vuosina ponnistellut päästäkseen koko ajan lähemmäs EU:n vapautta, demokratiaa ja hyvää hallintoa koskevia normeja. Tässä esiin nostetut ponnistukset ovat olleet johdonmukaisia, ja ne ovat osoittaneet, että Moldova jatkaa määrätietoisesti matkaansa kohti mahdollista laajentumista. Moldovan talouden elpymisen tukemiseksi ja Moldovan viiniteollisuuden työntekijöiden (neljäsosa työvoimasta) kehitysnäkymisen parantamiseksi ehdotetaan siksi, että viinin tullitonta tariffikiintiötä korotetaan 100 000 hehtolitrasta 150 000 hehtolitraan vuonna 2011, 120 000 hehtolitrasta 180 000 hehtolitraan vuonna 2012 ja 240 000 hehtolitraan vuotta kohden vuodesta 2013 alkaen. Tämä on suunta, johon tämän asetuksen tarkistukset vievät, ja sillä autetaan Moldovan taloutta ja sen kehitystä.

 
  
MPphoto
 
 

  Alexander Mirsky (S&D), kirjallinen. (EN) Koska Moldovalla on vaikeuksia viinin viennissään joillekin perinteisille markkinoille, mikä uhkaa maan talouden elpymistä ja sen määrätietoisesti suorittamaa uudistusprosessia, ja jotta voidaan ryhtyä toimenpiteisiin Moldovan viinin viennin lisäämiseksi sen taloudellisen kehityksen tukemiseksi, on välttämätöntä 1. korottaa viinin tullitonta tariffikiintiötä yksipuolisten tullietuuksien nojalla, 2. jatkaa kyseessä olevan asetuksen (jonka on määrä umpeutua 31. joulukuuta 2012) kolmella vuodella 31. joulukuuta 2014 asti, 3. korottaa vehnän, ohran ja maissin tullitonta tariffikiintiötä.

Siksi äänestin puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Rareş-Lucian Niculescu (PPE), kirjallinen. – (RO) Suhtaudun myönteisesti tämän mietinnön puolesta äänestämiseen. Moldovan tasavalta tarvitsee Euroopan unionin tukea tässä risteyskohdassa, kun sillä on taloudellisia ongelmia, kuten useimmilla maailman mailla, mutta myös ongelmia, jotka kuuluvat poliittiseen siirtymään. Kun Moldovan viinin vienti on käytännöllisesti katsoen boikotissa Venäjän federaation markkinoilla, viinin tullittoman tariffikiintiön korottaminen on ajankohtainen toimenpide, joka, toivon niin, hyödyttää kyseisen maan taloutta.

 
  
MPphoto
 
 

  Rolandas Paksas (EFD), kirjallinen. (LT) Olen samaa mieltä tästä päätöslauselmasta, jossa ehdotetaan yksipuolisten tullietuuksien lisäämistä Moldovan tasavallan viinialalla, joka on olennaisen tärkeä tälle maalle. On pantu merkille, että se olisi vielä suurempi kannustin Euroopan unionin ja Moldovan keskinäisten suhteiden edistämiseksi ja EU:n naapuruuspolitiikan kehittämiseksi. Koska Moldova on tähän mennessä täyttänyt kokonaan asetetun kiintiön, olen samaa mieltä ehdotuksesta korottaa viinin tullitonta tariffikiintiötä. Huomiota kiinnitetään siihen, että kyseisellä asetuksella ei ole negatiivista vaikutusta EU:n viiniteollisuuteen. Moldova on yksi Euroopan köyhimmistä maista, jolla on suuria taloudellisia ja poliittisia ongelmia. EU:n pitäisi luoda Moldovalle suotuisat olot, jotta se voi valita asianmukaisen geopoliittisen suunnan, joka auttaisi käsittelemään maan vaikeuksia. Tämän päätöslauselman säännöksillä luodaan lisäksi suotuisat edellytykset Moldovan viinialalle parantaa tuotteensa laatua. Minun mielestäni on järkevää jatkaa koko asetuksen voimassaoloaikaa kolmella vuodella, taata oikeudellinen selkeys ja oikeusvarmuus tuottajille, viejille ja tuojille.

 
  
MPphoto
 
 

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. (IT) Äänestin Vital Moreiran Moldovan tasavallan yksipuolisista tullietuuksista laatiman mietinnön puolesta, koska se on johdonmukainen unionin naapuruuspolitiikan kanssa ja muiden naapurimaiden kanssa jo voimassa olevien taloudellisten sopimusten kanssa. Minun mielestäni on todellakin hyvä ajatus, että EU:n naapurimaat saavat vastavuoroisia kauppaetuuksia, sekä taloudellisen kehityksen että yhteiskunnallisten ja poliittisten asioiden vuoksi. Tavaroiden vapaa liikkuminen tai alennetut tullit mahdollistavat pääoman suuremman virtaamisen ja edistävä yhteistyösopimuksia. Se hyödyttää naapurimaita sekä sisämarkkinoita. Sen kaupallinen tavoite on selkeästi tärkeä, mutta on tärkeää, että sen tekemisessä ei kuitenkaan unohdeta muita näkökohtia, jotka on otettava jatkuvasti huomioon.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. (PT) Kuten minulla oli aiemmin tilaisuus sanoa, on olennaisen tärkeää, että EU:lla on johdonmukainen ja tehokas Euroopan naapuruuspolitiikka. Tämän naapuruuspolitiikan puitteissa asetuksella (EY) N:o 55/2008 otetaan käyttöön Moldovan tasavallan yksipuolisia tullietuuksia koskeva erityisjärjestelmä, jolla kaikille Moldovasta peräisin oleville tuotteille annetaan vapaa pääsy EU:n markkinoille lukuun ottamatta sen liitteessä lueteltuja tiettyjä maataloustuotteita, joiden osalta on annettu rajallisia etuuksia joka tullivapautusten muodossa tariffikiintiöiden puitteissa tai alempien tullien muodossa.

Yksi vapaan kaupan poikkeuksista keskittyy viiniteollisuuteen, jossa on pantu täytäntöön tariffikiintiö, joka on saatavilla olevien tietojen mukaan käytetty kokonaan vuoden viimeisinä kuukausina. Koska maailmanlaajuisen talous- ja rahoituskriisin seuraukset ovat iskeneet ankarasti Moldovan talouteen ja koska sen viiniala työllistää noin 300 000 työntekijää, tässä mietinnössä, jonka puolesta äänestin, ehdotetaan viinin nykyisen tariffikiintiön korottamista Moldovan ponnistusten tukemiseksi ja houkuttelevien ja elinkelpoisten markkinoiden tarjoamiseksi sen viinin viennille, jossa ei myöskään kilpailla portugalilaisten tuotteiden kanssa.

 
  
MPphoto
 
 

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. (PT) Tukeakseen Moldovan ponnistuksia taloutensa elvyttämisessä ja kannustaakseen siirtymistä kohti lähentymistä EU:n lainsäädännön ja normien kanssa, komissio on esittänyt ehdotusta Moldovan viinin tariffikiintiön korottamiseksi. Komission mukaan tällä toimenpiteellä ei ole kielteisiä vaikutuksia Euroopan viiniteollisuuteen, joten minusta kannatti tukea tämän avun myöntämistä Moldovalle.

 
  
MPphoto
 
 

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. Mietinnön teksti on lyhyt: Siinä sanotaan: "Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(2010)0649), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 207 artiklan 2 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C7-0364/2010), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan, – ottaa huomioon työjärjestyksen 55 artiklan ja 46 artiklan 1 kohdan, – ottaa huomioon kansainvälisen kaupan valiokunnan mietinnön (A7-0041/2011), 1. vahvistaa ensimmäisen käsittelyn kantanaan komission ehdotuksen; 2. pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä ehdotukseensa huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella; 3. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille".

 
  
MPphoto
 
 

  Licia Ronzulli (PPE), kirjallinen. (IT) Moldovan tasavallalla on vaikeat ajat viinin viennin osalta, mikä vaikuttaa kielteisesti sen hallituksen aloittamaan uudistusprosessiin ja talouden elpymiseen. Viiniala tarjoaa työtä noin 300 000 ihmiselle (neljäsosa maan aktiiviväestöstä), jotka asuvat enimmäkseen maaseutualueilla ja viljelevät pieniä tai keskisuuria perheviljelmiä. Katson, että näillä muutoksilla asetus (EY) N:o 55/2008 voi edistää Moldovan talouden elpymisen tukemista ja tarjota maan viinialan työntekijöille paremmat näkymät vuosiksi 2011–2013. Mahdollisimman hyvän naapuruuspolitiikan aikaansaamiseksi on nyt tärkeää jatkaa tullietuuksia, jotta Moldovan talouden taantuminen voidaan pysäyttää ja samalla vähentää EU:n veromenetyksiä mahdollisimman paljon.

 
  
  

Mietintö: Helmut Scholz (A7-0051/2011)

 
  
MPphoto
 
 

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. (PT) Kannatan tätä mietintöä niiden tarkistusten vuoksi, jotka esitettiin nykyisen järjestelmän – yleisen tullietuusjärjestelmän – voimassaoloajan jatkamiseksi joulukuuhun 2013 asti, koska siten otetaan huomioon nykyisen lainsäädäntöprosessin loppuunsaattamiseen vaadittavaa aikaa koskeva epävarmuus. Tämän mietinnön hyväksymisellä vältetään siten rikkomasta yhteisen tullietuusjärjestelmän oikeudellista kattavuutta ja estetään erot eri maiden kohtelussa.

 
  
MPphoto
 
 

  Laima Liucija Andrikienė (PPE), kirjallinen. (EN) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska yleinen tullietuusjärjestelmä on erittäin merkittävä kauppa- ja kehitysmekanismi, joka EU:lla on käytettävissään. Haluaisin kuitenkin kehottaa komissiota laatimaan mahdollisimman pian perusteellisemman tarkistuksen yleisestä tullietuusjärjestelmästä. Katson myös, että meidän on aika ryhtyä tarkistamaan perusteellisemmin GSP- ja GSP+-järjestelmien edunsaajien luetteloa. Euroopan parlamenttia pitäisi kuulla tästä asiasta mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Odotan myös, että parlamentti otetaan mukaan prosessiin, jossa valvotaan, noudattavatko GSP+-järjestelmän edunsaajamaat 27:ä ILOn ja YK:n yleissopimusta, sillä sitä on valvottava perusteellisesti GSP+-mekanismin luotettavuuden säilyttämiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. (LT) Äänestin tämän mietinnön puolesta. Yhdistyneiden kansakuntien kauppa- ja kehityskonferenssi UNCTAD suositteli vuonna 1968 "yleisen tullietuusjärjestelmän" (GSP) luomista siten, että teollistuneet maat myöntäisivät ei-vastavuoroisesti kauppaetuuksia kaikille kehitysmaille eikä pelkästään entisille siirtomaille. Euroopan yhteisö otti käyttöön ensimmäisen GSP-järjestelmän vuonna 1971. GSP-järjestelmä on ollut alusta lähtien EU:n kauppa- ja kehitysyhteistyöpolitiikan keskeisiä välineitä, joilla autetaan kehitysmaita vähentämään köyhyyttä luomalla tuloja kansainvälisen kaupan avulla. EU:n soveltama GSP-järjestelmä tarjoaa tullietuuskohtelun, jossa vähiten kehittyneille maille myönnetään tulliton ja kiintiötön pääsy EU:n markkinoille. Tällä järjestelmällä autetaan myös edistämään kestävää kehitystä ja hyvää hallintoa kehitysmaille, jotka ratifioivat ja panevat täytäntöön kansainväliset yleissopimukset ja pöytäkirjat ihmisoikeuksista ja työhön liittyvistä oikeuksista, ympäristönsuojelusta, huumeista ja korruption torjunnasta.

 
  
MPphoto
 
 

  Sergio Berlato (PPE), kirjallinen. (IT) Yhdistyneiden kansakuntien kauppa- ja kehityskonferenssi UNCTAD suositteli vuonna 1968 "yleisen tullietuusjärjestelmän" (GSP) luomista siten, että teollistuneet maat myöntäisivät ei-vastavuoroisesti kauppaetuuksia kaikille kehitysmaille. Euroopan yhteisö otti käyttöön ensimmäisen GSP-järjestelmän vuonna 1971. GSP-järjestelmä on ollut alusta lähtien EU:n kauppa- ja kehitysyhteistyöpolitiikan keskeisiä välineitä, joilla autetaan kehitysmaita vähentämään köyhyyttä luomalla tuloja kansainvälisen kaupan avulla. Vaikka järjestelmä on teollisuusmaiden järjestelmistä käytetyin, olen samaa mieltä siitä, että kyseessä olevaa asetusta on tarkistettava järjestelmän soveltamisen yksinkertaistamiseksi.

Katson lisäksi, että yleistä tarkistusta olisi käsiteltävä yhdessä uutta asetusta koskevan ehdotuksen kanssa, ja toivon, että se esitetään viipymättä. Uuden ehdotuksen tavoitteena on oltava GSP-järjestelmän selkeyttäminen ja sen avoimuuden lisääminen. Haluaisin myös kehottaa komissiota tarkastelemaan mahdollisuutta tarkistaa sitoumusten täyttäminen suorittamalla säännöllisesti tutkimuksia, joissa myös kyseisen maan parlamentti ja kansalaisyhteiskunnan edustajat olisivat mukana.

 
  
MPphoto
 
 

  Slavi Binev (NI), kirjallinen. (BG) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska mielestäni nykyisen järjestelmän vaikutusta on lisättävä ja yleisen tullietuusjärjestelmän käyttöä parannettava tarjoamalla teknistä tukea, jonka erityisenä tavoitteena on saada aikaa institutionaaliset ja sääntelyyn liittyvät valmiudet, joiden avulla suurimmassa tarpeessa olevat maat voivat hyödyntää mahdollisimman paljon kansainvälisen kaupan etuja ja etuusjärjestelmää. Apua on tarjottava myös tämän järjestelmän edellyttämälle kansainvälisten yleissopimusten tehokkaalle täytäntöönpanolle ja niiden sitoumusten täyttämiselle. Minun mielestäni kehitysmaiden on annettava apua köyhyyden torjunnassa luomalla tuloja kansainvälisen kaupan avulla. Tämä järjestelmä on kaikkein käytetyin tällaisista kehittyneiden maiden järjestelmistä. Minusta sitä on laajennettava oikeusvarmuuden aikaansaamiseksi ja sekä EU:n että edunsaajamaiden etujen takaamiseksi. Sitä ennen nykyinen epätyydyttävä tilanne pitäisi kuitenkin ratkaista viipymättä, ja sitä olisi tuettava jatkuvilla ponnistuksilla löytää tapa avustaa tarpeessa olevia heikompia maita.

 
  
MPphoto
 
 

  George Sabin Cutaş (S&D), kirjallinen. (RO) Päätin äänestää yleisiä tullietuuksia koskevan mietinnön puolesta, koska siinä ehdotetaan yleisen tullietuusjärjestelmän välitöntä mukauttamista Lissabonin sopimukseen sekä järjestelmän yleistä tarkistusta tulevaisuudessa. Yleisellä tarkistuksella olisi pyrittävä lisäämään edunsaajamaiden osallistumista niitä koskeviin uudistusprosesseihin, antamaan teknistä tukea niiden institutionaalisten valmiuksien kehittämisen edistämiseksi sekä alkuperäsääntöjen tarkistamiseksi ja yhtenäistämiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Marielle De Sarnez (ALDE), kirjallinen. (FR) Parlamentti on juuri sopinut jatkavansa kehitysmaiden yleistä tullietuusjärjestelmää (GSP) 1. päivästä tammikuuta 2012 31. päivään joulukuuta 2013. GSP-järjestelmä on määrä tarkistaa tänä vuonna, ja siinä prosessissa olisi otettava huomioon kansainvälisen kaupan valiokunnan esittämät huolenaiheet. Vaadimme lisää avoimuutta ja todellista yhteistyötä kaikkien maiden kanssa käytävissä GSP-neuvotteluissa. Komission jäsen De Gucht on sitoutunut takaamaan, että Euroopan parlamentti on tiiviisti mukana päätöksentekoprosessissa. Hänen on nyt pidettävä tuo lupaus.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. (PT) Yleisen tullietuusjärjestelmän (GSP) perustana olevan nykyisen asetuksen voimassaolo päättyy tämän vuoden lopussa.. Koska komissio kuitenkin edelleen odottaa asiaa koskevan tutkimuksen päättämistä voidakseen esittää uuden ehdotuksen GSP-järjestelmästä, oikeudellisen tyhjiön välittämiseksi päätettiin jatkaa voimassa olevaa asetusta ja sen nykyisiä järjestelyjä kahdella vuodella. Komission on kuitenkin esitettävä lainsäädäntöaloite tästä aiheesta erittäin pian, koska nykyinen järjestelmä on tarkistettava ja sitä on tehostettava välittömästi.

Hyväksyn siksi esittelijän korostamat tärkeimmät kohdat, jotka on tarkistettava tässä komission lainsäädäntöehdotuksessa. Niissä esitetään tehokasta järjestelmää, joka vastaa paremmin edunsaajamaiden ja taloudellisen toimijoiden etuja, ja määräyksiä, joilla säädetään uudistusprosessista, jolla taataan edunsaajien osallistuminen, ja joilla myös taataan, että parlamentti voi suorittaa demokraattista valvontaa koskevan tehtävänsä.

 
  
MPphoto
 
 

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. (PT) Yhdistyneiden kansakuntien kauppa- ja kehityskonferenssi UNCTAD suositteli vuonna 1968 "yleisen tullietuusjärjestelmän" (GSP) luomista siten, että kehittyneemmiksi katsotut maat tukisivat kehitysmaita myöntämällä tullietuuksia. Euroopan yhteisö otti käyttöön ensimmäisen GSP-järjestelmän vuonna 1971. Se on osoittautunut yhdeksi tärkeimmäksi yhteistyömenetelmäksi kehitysmaiden kanssa käytävän kansainvälisen kaupan tasolla vähentämällä köyhyyttä. Nykyistä asetusta on ajanmukaistettava, koska sen on määrä raueta eikä sitä kateta Lissabonin sopimuksella. Se tarvitsee myös perusteellista uudistusta. Vaikka tämä ehdotus ei vielä ole uusi asetus, jonka laatiminen on välttämätöntä, haluaisin ilmaista olevani samaa mieltä käsiteltävänä olevasta mietinnöstä, ja toivon, että komissio antaa uuden ehdotuksen mahdollisimman pian, jotta EU voi edelleen tukea kehitysmaita.

 
  
MPphoto
 
 

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Yleinen tullietuusjärjestelmä on kauppamekanismi, jonka nojalla EU voi myöntää kehitysmaille ei-vastavuoroisesti suosituimmuusaseman pääsyssä markkinoilleen tullinalennusten avulla. Vaikka mekanismi määritellään kehitysapuvälineeksi, se ei ole ristiriidaton, etenkään joidenkin sen ilmaistujen tavoitteiden ja todella saavutettujen tulosten osalta.

Monista kehitysmaista on itse asiassa tullut taloudellisesti riippuvaisempia ja ne ovat muokanneet talouttaan yksipuolisempaan suuntaan, joka perustuu rajalliseen määrään vientituotteita sen sijaan, että ne olisivat kehittäneet sisämarkkinoitaan. Työn kansainvälinen jako on juurtunut syvään. Se on epäsuotuisaa näille maille; usein juuri suuret monikansalliset yhtiöt, joista jotkin ovat eurooppalaisia, korjaavat tämän järjestelmän suurimmat hedelmät.

Tämä mekanismi on tarkistettava kattavasti, ja tarvitaan myös perusteellinen keskustelu sen erilaisista näkökulmista ja monimutkaisuuksista ja niiden vaikutuksesta kehitysmaiden lisäksi EU:n jäsenvaltioihin, erityisesti heikompiin. Koska komissio on viivästynyt uuden asetusehdotuksen antamisessa, mikä tarkoittaa, että se ei voi tulla voimaan heti nykyisen asetuksen voimassaolon päätyttyä, on jatkettava voimassa olevaa…

(Äänestysselitystä lyhennettiin työjärjestyksen 170 artiklan nojalla)

 
  
MPphoto
 
 

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Nykyinen yleinen tullietuusjärjestelmä päättyy tämän vuoden lopussa, joten tässä on kyse yksinkertaisesti tarvittavaa jatkoa koskevasta äänestyksestä, jotta voidaan varmistaa oikeusvarmuus ja keskinäiset edut noin 150:lle mukana olevalle maalle.

Uudesta asetuksesta on kuitenkin ehdottomasti käytävä perusteellinen keskustelu, koska aihe on merkittävä sekä kehitysmaille, että EU:n jäsenvaltioille, joiden taloudet ovat muita heikompia ja joiden teollisuuteen, maatalouteen tai yhteiskuntaa liittyvät edut eivät aina vastaa komission edistämiä kansainvälisiä kauppasopimuksia. Komission pitäisi antaa tästä ehdotus mahdollisimman pian, jotta yleisen tullietuusjärjestelmän eri näkökulmia ja monimutkaisuuksia sekä sen vaikutusta eri alueisiin ja maihin voitaisiin analysoida asianmukaisesti.

 
  
MPphoto
 
 

  Lorenzo Fontana (EFD), kirjallinen. (IT) Yleinen tullietuusjärjestelmä (GSP) on ollut yksi EU:n kauppa- ja kehitysyhteistyöpolitiikan keskeisistä välineistä, joilla autetaan kehitysmaita vähentämään köyhyyttä. Tällä toimenpiteellä jatketaan nykyistä tilannetta, koska uutta asetusta ei ole esitetty, mikä on sangen valitettavaa. Siitä huolimatta, käsiteltävänä olevan välineen merkityksen vuoksi äänestän puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Elisabeth Köstinger (PPE), kirjallinen (DE) Kauppa on merkittävä ja tehokas väline köyhyyden torjumiseksi kehitysmaissa. Yleisen tullietuusjärjestelmän siirtymäasetuksella vahvistetaan oikeudellisesti suosituimmuusasema pääsyssä EU:n markkinoille 176 kehitysmaalle. Tuin asetusta, jolla taataan oikeudellinen jatkuvuus, jotta kehitysmaiden saatavilla on edelleen kauppamahdollisuuksia. EU:n moraalinen velvollisuus on lisäksi tukea näitä maita demokratian ja oikeusvaltion kehittämisessä mahdollistamalla oikeudenmukainen kauppa.

 
  
MPphoto
 
 

  Giovanni La Via (PPE), kirjallinen. (IT) Parlamentti hyväksyi suurella enemmistöllä päätöslauselman ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yleisen tullietuusjärjestelmän soveltamisesta 1 päivästä tammikuuta 2009 alkaen 31 päivään joulukuuta 2011 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 732/2008 muuttamisesta. Jos yleistä tullietuusjärjestelmää (GSP) ei jatkettaisi, monet kehitysmaat voisivat itse asiassa huomata olevansa erittäin vaikeassa tilanteessa. EU on yrittänyt aina vuodesta 1971 alkaen tukea ja auttaa kehitysmaita vähentämään köyhyyttä luomalla tuloja kansainvälisen kaupan avulla. Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeen GSP-järjestelmän muuttamismenettely edellyttää neuvoston ja parlamentin toimia, ja niiden on pyrittävä luomaan tehokas järjestelmä, jossa otetaan huomioon edunsaajamaiden edut mutta vaaditaan niitä ratifioimaan 27 kansainvälistä yleissopimusta ihmisoikeuksien suojelusta, kestävästä kehityksestä, perustyönormeista ja hyvästä hallinnosta. Huolimatta siitä, että tuen ehdotusta jatkamisesta vuoteen 2011 asti, minun on korostettava, että minusta on valitettavaa – kuten myös ryhmäni ilmaisi – että komissio on viivytellyt tämän asetuksen kanssa.

 
  
MPphoto
 
 

  David Martin (S&D), kirjallinen. (EN) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska se on GSP-asetuksen tekninen jatko. Sillä jatketaan asetuksen voimassaolo 31. päivään joulukuuta 2013 asti, jotta voidaan antaa riittävästi aikaa komissiolle laatia uusi asetus ja parlamentille käyttää uusia valtuuksiaan kansainvälisessä kauppapolitiikassa. Tällä mietinnöllä ei siis pyritä puuttumaan asetuksen sisältöön eikä siinä myöskään kommentoida sitä, ansaitsevatko GSP+-järjestelmän edunsaajat todella edelleen nämä tullietuudet hyvän hallinnon, kestävän kehityksen ja sosiaali-, ympäristö- ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n yleissopimusten ratifioinnin ja täytäntöönpanon perusteella.

 
  
MPphoto
 
 

  Clemente Mastella (PPE), kirjallinen. (IT) Me kaikki olemme vakuuttuneet siitä, että yleinen tullietuusjärjestelmä on ollut perustamisestaan alkaen EU:n kauppa- ja kehityspolitiikan keskeisiä välineitä. Se on ollut valtava kannustin kehitysmaille, jotka ovat taistelleet pitkään köyhyyttä vastaan, suosia niiden vapaata pääsyä markkinoille ja niiden tavaroiden tuontia tullinalennusten avulla. Olemme kuitenkin samaa mieltä kuin esittelijä, Helmut Scholz, joka on ilmaissut toiveen, että nykyistä asiaa koskevaa asetusta on jatkettava, koska sillä taattaisiin oikeusvarmuus ja varmistettaisiin sekä EU:n että edunsaajamaiden edut ja myös vältettäisiin nykyisen tilanteen (joka ei ole tyydyttävä) laajentumista. Tähän mennessä GSP-järjestelmällä taatuissa tullietuuksissa on ollut tiettyä alikäyttöä, ennen kaikkea alkuperäsääntöihin liittyvissä, mikä johtuu niille ominaisesta hallinnollisia menettelyjä koskevasta ongelmasta. Siksi olisi järkevää antaa kohdennettua teknistä tukea, esimerkiksi kumppanuusohjelmien avulla, missä pääasiallisena tavoitteena olisi edistää sääntelyvalmiuksien kehittämistä ja taata kansainvälisten sopimusten asianmukainen saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä. Lopuksi katsomme, että komission pitäisi suorittaa jatkuvaa valvontaa, johon parlamentin ja asiaankuuluvien työmarkkinaosapuolten olisi osallistuttava enemmän.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. (PT) Nykyinen asetus yleisestä tullietuusjärjestelmästä umpeutuu tämän vuoden lopussa. Koska uusi asetus ei voi tulla voimaan asianmukaisesti, koska valiokunnan pyytämän tutkimuksen toimitus on myöhässä, meidän on pakko jatkaa nykyistä asetusta kahdella vuodella. Koska tämä asetus on merkittävä kehitysmaiden ja EU:n välisen kaupan hallinnalle, komission on toimitettava uusi ja ajanmukaistettu versio erittäin pian.

 
  
MPphoto
 
 

  Louis Michel (ALDE), kirjallinen. (FR) Kehitystä ei voi olla ilman talouskasvua. Mutta kuten olen sanonut aiemmin, jossa puolueetonta valtiota ei ole, talouskasvu ei ole kehityksen tae. EU:n kauppapolitiikalla on olennainen osa köyhyyden torjunnassa ja vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamisessa. EU:n yleinen tullietuusjärjestelmä (GSP) on yksi välineistä, joiden avulla kehitysmaat voivat kilpailla kansainvälisillä markkinoilla, koska sillä tarjotaan niiden viennille joko tulliton pääsy EU:n markkinoille tai tullinalennuksia. GSP vapauttaa maat myös riippuvuudesta avusta. Olemme hyväksyneet nykyisen asetuksen jatkamisen odottaessamme uutta asetusluonnosta, jota on pyydetty oikeusvarmuuden takaamiseksi. Euroopan parlamentin uudet valtuudet kaupan alalla Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeen on kuitenkin otettava huomioon. Sopimuksen nojalla GSP-asetuksen toimenpiteet katsotaan delegoiduiksi säädöksiksi, mikä tarkoittaa, että Euroopan parlamentilla on tulevaisuudessa aiempaa suuremmat valvontavaltuudet.

 
  
MPphoto
 
 

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. (DE) Jotkin kehitysmaat vaativat jo vuonna 1964 äänekkäästi tullietuuksia taloustilanteensa parantamiseksi. Vuonna 1968 saatiin sopimus aikaan ja yleinen tullietuusjärjestelmä (GSP) otettiin käyttöön. Euroopan talousyhteisö otti GSP-järjestelmän käyttöön vuonna 1971 ja muut maat, kuten Yhdysvallat, seurasivat sitä. Tullietuuksien väliaikaisella myöntämisellä pyrittiin saavuttamaan seuraavat tavoitteet: kehitysmaiden vientitulojen lisääminen monipuolistamalla viestintuotteita, teollistumisen edistäminen ja talouskasvun nopeuttaminen kehitysmaissa. GSP-järjestelmällä pyrittiin myös takaamaan, että tuetut tuotteet olivat peräisin kehitysmaista. Nyt GSP-järjestelmä on yksi tärkeimmistä EU:n välineistä kaupan alalla, ja Euroopan komissio valvoo sitä. Koska nykyinen järjestelmä päättyy 31. joulukuuta tänä vuonona, komissio esitti uuden ehdotuksen jo toukokuussa 2010. Uuteen asetukseen ei ehdoteta uusia tarkistuksia, vaikka esittelijä ehdottomasti katsoo, että järjestelmien laatiminen uudelleen on välttämätöntä. Minä äänestän tyhjää, koska minusta uutta asetusta varten ei näytä olevan uusia, konkreettisia ehdotuksia.

 
  
MPphoto
 
 

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. (IT) Tällä hetkellä voimassa oleva yleisiä tullietuuksia koskevaa asetusta, joka mahdollistaa vapaan kaupan tai alemmat tullit jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden tavarakaupassa, asetusta, jota tavallisesti käytetään edistämään kauppaa köyhien maiden ja/tai kehitysmaiden kanssa, on muutettava ja ajanmukaistettava, koska se umpeutuu pian. Äänestin tätä aihetta koskevaa uutta asetusta koskevasta ehdotuksesta laaditun mietinnön puolesta, koska olen samaa mieltä muutostavoitteista, joihin sillä pyritään. Tarkistuksella pyritään luomaan tehokas järjestelmä, jossa otetaan paremmin huomioon edunsaajamaiden ja taloudellisten toimijoiden edut, kehittämään kattavampia sääntöjä ja takaamaan parlamentin asema demokraattisena valvontaelimenä. Toivon, että tämä on ensimmäinen askel kohti maailmanlaajuisesti kaupan yleisestä sopimuksesta määritettävää ratkaisua. Dohan neuvottelujen epäonnistumisen jälkeen nämä toimenpiteet voivat todella olla vain väliaikaisia ennen pidemmän aikavälin ratkaisua.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. (PT) Asetuksella (EY) N:o 732/2008 perustettiin yleinen tullietuusjärjestelmä (GSP), joka on voimassa 31. joulukuuta 2011. GSP-järjestelmä on ollut EU:n kauppa- ja kehitysyhteistyöpolitiikan keskeisiä välineitä, joilla autetaan kehitysmaita vähentämään köyhyyttä luomalla tuloja kansainvälisen kaupan avulla. Viimeisintä GSP-järjestelmää koskeva parlamentin kuulemisprosessi oli riittämätön eikä siinä ollut mahdollisuutta laajoille neuvotteluille. Parlamentti korosti, että tulevaisuudessa se tarvitsee enemmän aikaa täyttääkseen tehtävänsä.

Komissio ehdotti 26. toukokuuta 2010 pelkästään nykyisen asetuksen soveltamisajan jatkamista ja väitti, että uuden asetuksen esittämiseen ei ollut riittävästi aikaa. Tässä ehdotetussa jatkamisessa ei otettu huomioon Lissabonin sopimuksen voimaantuloa. Parlamentti otti tämän poisjäännin esiin ja ehdotti tarkistuksia komission luonnokseen taatakseen, että oikeuksia ja valtuuksia, jotka parlamentti oli saanut Lissabonin sopimuksen nojalla, kunnioitettaisiin.

Äänestin siksi tämän mietinnön puolesta, koska siinä hyväksytään kyseessä olevan asetuksen jatkaminen ja tarkistetaan osia, joita vaaditaan parlamentin Lissabonin sopimuksen nojalla saamien uusien valtuuksien kunnioittamiseksi ja joilla erityisesti taataan uudet valtuudet delegoitujen säädösten osalta.

 
  
MPphoto
 
 

  Aldo Patriciello (PPE), kirjallinen. (IT) Yleisen tullietuusjärjestelmän nojalla teollisuusmaat takaavat tullietuudet kaikille kehitysmaille ei-vastavuoroisesti. Se on yksi EU:n kauppa- ja kehitysyhteistyöpolitiikan keskeisiä välineitä, joilla autetaan kehitysmaita vähentämään köyhyyttä luomalla tuloja kansainvälisen kaupan avulla. Tällä hetkellä voimassa olevassa asetuksessa, joka on voimassa 31. joulukuuta 2011 asti, ei kunnioiteta Lissabonin sopimuksella parlamentille annettuja uusia valtuuksia. Uudella ehdotuksella asetukseksi pyritään luomaan järjestelmä, jossa otetaan paremmin huomioon edunsaajamaiden ja taloudellisten toimijoiden edut, kehittämään enemmän sääntöjä, joiden nojalla voidaan säännellä paremmin uudistusprosessia ja takaamaan, että asetuksessa näkyy asianmukaisesti parlamentilta pyydetyn demokraattista valvontaa koskevan tehtävän merkitys. Näistä syistä äänestin selkeämpään ja avoimempaan GSP-järjestelmään tähtäävää uutta asetusta koskevan ehdotuksen puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. (PT) Euroopan unioni on myöntänyt vuodesta 1971 alkaen tullietuuskohtelun kehitysmaille sen yleisen tullietuusjärjestelmän (GSP) puitteissa. GSP-järjestelmää sovelletaan sellaisten perättäisten asetusten nojalla, joilla pannaan täytäntöön yleisiä tulleihin liittyviä etuuksia, yleensä kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Nykyinen järjestelmä perustettiin asetuksella (EY) N:o 732/2008 ja sitä sovelletaan 31. joulukuuta 2011 asti, jolloin se korvataan uudella asetuksella, joka on vielä laadittava. Asetuksen (EY) N:o 832/2008 soveltamisen jäljellä oleva aika ei kuitenkaan riitä siihen, että komissio laatii ehdotuksen ja että uusi asetus hyväksytään tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä, joten näyttää olevan välttämätöntä jatkaa tämän asetuksen voimassaoloaikaa 31. päivään joulukuuta 2013 asti, jotta järjestelmän toiminnan jatkuvuus voidaan taata.

Äänestin puolesta odottaen, että komissio esittää nopeasti uuden ehdotuksen, jolla edistettäisiin GSP-järjestelmän tekemistä selkeämmäksi, avoimemmaksi ja tehokkaammaksi järjestelmäksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. (EN) Ajatus yleisestä tullietuusjärjestelmästä (GSP) on peräisin vuodelta 1968, kun tullit olivat yleisesti paljon korkeampia ja kun ne katsottiin edelleen suurimmaksi esteeksi kaupalle kehitysmaista teollisuusmaihin. Alun perin käsitettä ehdotti UNCTAD kehitysyhteistyön välineeksi: teollisuusmaiden olisi myönnettävä ei-vastavuoroisesti kauppaetuuksia kehitysmaille, jotta ne voisivat luoda tuloja avun sijaan kansainvälisen kaupan suosituimmuusaseman avulla. Euroopan yhteisö alkoi soveltaa tätä järjestelmää vuonna 1971. Ensimmäinen kolmen vuoden järjestelmä pantiin täytäntöön vuodesta 2006 vuoteen 2008. Toisen järjestelmän on määrä umpeutua 31. joulukuuta 2011. Nykyinen järjestelmä hyväksyttiin vuonna 2008 kuulemismenettelyn nojalla. Silloin asian käsittely palautettiin kuitenkin parlamenttiin erittäin nopeasti. Parlamentin tarkoituksenmukainen osallistuminen asetukseen oli mahdotonta. Niin ei saisi tapahtua uudelleen tulevassa asetuksessa, erityisesti parlamentille Lissabonin sopimuksella annettujen uusien valtuuksien takia.

 
  
MPphoto
 
 

  Licia Ronzulli (PPE), kirjallinen. (IT) Äänestin tämän päätöslauselmatekstin puolesta, koska minun mielestäni Euroopan unionin yleinen tullietuusjärjestelmä (GSP) on yksi keskeisistä välineistä, joilla helpotetaan kehitysmaiden kasvun aikaansaamista. Juuri siitä syystä se on pantava täytäntöön viipymättä.

Euroopan unioni on vuodesta 1971 alkaen erottunut muista talousmahdeista, koska se perusti ensimmäisenä tullietuusjärjestelmän kehitysmaille. Päätavoitteena on poistaa pysyvä köyhyys kaikkialta ja saada vaikeuksissa olevat maat hyötymään mahdollisimman paljon kansainvälisestä kaupasta. Tullisopimus on nyt umpeutumassa, ja komissio on päättänyt, että uusi ehdotus annetaan tulevina kuukausina, vaikka sen voimaantulo viivästyy ainakin vuoden 2012 toiselle puoliskolle.

Tämä viivästys aiheuttaa yli kuuden kuukauden oikeudellisen tyhjiön, mikä aiheuttaa ohjelmassa katkon, joka saattaa jopa vaarantaa monet tähän mennessä saavutetut tulokset. Toivon, että tämä valitettava viivästys ei aiheuta yleisen tullietuusjärjestelmän käytön vähenemistä ja että uusi sopimus antaa vauhtia etiikkaan ja demokratiaan perustuvan maailmanlaajuisen kauppajärjestelmän täytäntöönpanolle.

 
  
MPphoto
 
 

  Viktor Uspaskich (ALDE), kirjallinen. (LT) On erittäin tärkeää, että EU:n yleisestä tullietuusjärjestelmästä tulee avoimempi. On tärkeää, että EU:n tullietuudet kolmansista maista peräisin olevalle tuonnille perustuvat demokratiaan ja etiikkaan eivätkä vain voitontavoitteluun. Tullietuuksien pitäisi hyödyttää koko yhteiskuntaa eikä vain tiettyä määrää yhtiöitä. Esittelijä pani tarkasti merkille, että ehdotus nykyisen asetuksen jatkamisesta ei ole ihanteellinen, mutta sen avulla olisi mahdollista välttää yli kuusi kuukautta kestävä oikeudellinen tyhjiö. Nykyisen asetuksen nojalla Euroopan parlamentti ei voi puuttua kelpoisuusperusteisiin tai edunsaajamaiden luetteloon. Sen on muututtava: On koittanut aika, että parlamentti hyödyntää uusia Lissabonin jälkeisiä valtuuksiaan kaupan alalla. EU:n olisi kiinnitettävä enemmän huomiota kehitysyhteistyöhön naapurimaiden kanssa kauppapolitiikan alalla. Siten voitaisiin auttaa luomaan vakaa ja liberaali liiketoimintaympäristö ja siten edistettäisiin EU:n sisämarkkinoiden asteittaista laajentumista. EU:n edun mukaista on allekirjoittaa vapaakauppasopimus Ukrainan kanssa ja aloittaa neuvottelut niiden muiden itäisen kumppanuuden maiden kanssa, jotka ovat Maailman kauppajärjestön jäseniä – Georgian, Moldovan ja Armenian.

 
  
MPphoto
 
 

  Angelika Werthmann (NI), kirjallinen. − (DE) Olen äänestänyt tätä mietintöä vastaan. Kuten esittelijä itse sanoo, järjestelmässä on nykyisessä muodossaan useampi kuin yksi puute. Vaikka komissiota kehotettiin esittämään ehdotus uudeksi asetukseksi, jossa olisi toisaalta käsitelty oikeudellisen kehyksen puutteita ja toisaalta otettu huomioon institutionaaliset muutokset Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeen ja varmistettu muun muassa, että parlamentille annetaan laajemmat valvontavaltuudet kuin sillä tällä hetkellä sovellettavan menettelyn nojalla, esitetty luonnos sisältää nykyisen epätyydyttävän tilanteen tarpeettoman jatkamisen. Parlamentin mietinnössä esittelijä käsittelee joitakin ehdotuksiaan parannuksiksi, jotka voisi tai pitäisi sisällyttää tulevaan ehdotukseen uudeksi asetukseksi. Komission pitäisi ottaa nämä ehdotukset huomioon ja esittää viipymättä uutta ja parempaa ehdotusta.

 
  
  

Mietintö: Artur Zasada (A7-0046/2011)

 
  
MPphoto
 
 

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. (PT) Äänestän tämän mietinnön puolesta, koska Yhdysvaltojen ja EU:n yhteisten ilmailumarkkinoiden osuus on noin 60 prosenttia maailman lentoliikenteestä, ja nykyiset kahdenväliset sopimukset jäsenvaltioiden ja Yhdysvaltojen välillä eivät vastaa todellisuutta. Ilmailumarkkinoiden avaaminen Yhdysvaltojen ja EU:n välillä syrjimättömyyden pohjalta tarjoaisi matkustajille ja rahtiliikenteen harjoittajille parempia palveluja, taloudellisia etuja ja ennen kaikkea työpaikkoja.

Sanoisin siksi, että tämä on hyödyllistä, koska sääntelyn lähentäminen voisi edistää vapaata kilpailua erityisesti valtiontukien sekä sosiaali- ja ympäristönormien osalta.

 
  
MPphoto
 
 

  Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. (FR) Yhdysvaltojen ja EU:n ilmailumarkkinoiden osuus on yli puolet maailman lentoliikenteestä. Ilmaston lämpenemisen takia Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen on siksi tehtävä yhteistyötä vähentääkseen kansainvälisen ilmailun ympäristövaikutusta. Olen siksi äänestänyt sopimuksen puolesta, koska siinä molemmat osapuolet sitoutuvat hyväksymään ympäristö- ja sosiaalinormit, joilla vähennetään huomattavasti melusaastetta ja lievennetään ilmaliikenteen päästöjen vaikutuksia ilmanlaatuun ja samalla kuitenkin myös sitoudutaan kehittämään kestäviä vaihtoehtoisia polttoaineita. Ensimmäisen kerran molemmat osapuolet ovat sopineet takaavansa lentohenkilökunnan sosiaaliset oikeudet.

 
  
MPphoto
 
 

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. (LT) Olen samaa mieltä tästä pöytäkirjasta EU:n ja Yhdysvaltojen välisen lentoliikennesopimuksen muuttamisesta. Pöytäkirjassa on merkittäviä osia, joiden nojalla EU:n ja Yhdysvaltojen yhteistyö ilmailuasioissa voi edetä. Siinä myös vältetään riski, että mikäli kyseistä sopimusta ei ole, joku voisi alkaa soveltaa lykkäysehtoa, joka on ensimmäisen vaiheen sopimuksessa. Lykkäys voisi johtaa siihen, että eurooppalaiset matkustajat ja lentoyhtiöt menettävät huomattavia etuja, joista ne ovat nauttineet maaliskuusta 2008 lähtien. Huomiota olisi kiinnitettävä myös siihen, että tämä uusi sopimus avasi mahdollisuudet tuleville lisäinvestoinneille ja markkinapääsylle sekä yhteistyön tiivistämiselle esimerkiksi turvallisuutta, varmuutta ja varsinkin ympäristöä koskevilla sääntelyn alueilla, ja osapuolet sopivat erityisestä ympäristöalan yhteisestä julistuksesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Adam Bielan (ECR), kirjallinen. (PL) EU:n jäsenvaltioiden ja Yhdysvaltojen osuus maailman ilmailumarkkinoista on 60 prosenttia. Meidän pitäisi siksi pyrkiä varmistamaan vakaa palvelujen laadun paraneminen tällä alalla. Sopimalla EU:n ja Yhdysvaltojen välisen lentoliikennesopimuksen tekemisestä edistämme ilmailualan kasvua mahdollistamalla suurempien investointien houkuttelemisen molemmilla puolilla Atlanttia. Sopimuksella autetaan myös vahvistamaan alan työntekijöiden oikeuksien suojaa, lisäämään yhteistyötä lentomatkustuksen turvallisuuden osalta ja myös, yhteensopivuusvaatimuksen ansiosta, vahvistamaan yhteistyötä ympäristöasioissa. On myös merkittävää, että EU:n ja Yhdysvaltojen sekakomitean asemaa vahvistetaan sallimalla sen edistää uusia aloitteita, kun sopimusta pannaan täytäntöön. Minun mielestäni uudella sopimuksella autetaan avaamaan lisää markkinoillepääsyä, mikä tarkoittaa aiempaa laadukkaampia palveluja ja ankarampia turvallisuusvaatimuksia, ja siksi tuen päätöslauselmaa.

 
  
MPphoto
 
 

  Izaskun Bilbao Barandica (ALDE), kirjallinen. (ES) Äänestin tämän aloitteen puolesta, koska ilmailumarkkinoiden osuus on 60 prosenttia maailman liikenteestä. Tällä sopimuksella tuodaan Yhdysvaltojen lainsäädäntöön muutoksia, jotka ovat välttämättömiä sääntelyn lähentämisen lisäämiseksi epäoikeudenmukaisen kilpailun estämiseksi. Uusia reittejä avataan, ja liikenteenharjoittajille ja matkustajille tarjotaan parempia palveluja ja hintoja, jotka puolestaan edistävät talouskasvua ja johtavat työpaikkojen luomiseen Atlantin molemmilla puolilla.

 
  
MPphoto
 
 

  Sebastian Valentin Bodu (PPE), kirjallinen. (RO) Vaikka EU:n ja Yhdysvaltojen lentoliikennesopimus on kaikkea muuta kuin täydellinen, se on edistysaskel, joka avaa sekä uusia mahdollisuuksia lisäinvestointien ja markkinoillepääsyn osalta että myös paremman turvallisuuden ja varmuuden osalta. Kumpikaan osapuoli ei ole täysin avannut lentoliikennemarkkinoita neuvotteluissa saavutetun sopimuksen version tuloksena. Siinä on kuitenkin riittävästi kannustimia uudistuksen edistämiseksi. Yhdysvaltojen on muutettava kansallista lainsäädäntöään salliakseen EU:n investoijille enemmistöosuuden Yhdysvaltojen lentoyhtiöissä, mikä edellyttää vastavuoroisia toimenpiteitä EU:lta. EU:n ja Yhdysvaltojen sekakomitea on saanut lisää valtuuksia, mikä tarkoittaa, että se pystyy edistämään yhteistyötä edistämällä uusia aloitteita. Uusilla säännöillä vähennetään byrokratiaa, myös kunkin osapuolen sääntelypäätösten vastavuoroisella tunnustamisella, ja vältetään tuhlailevaa resurssien päällekkäisyyttä. Sosiaalisen ulottuvuuden merkityksen tunnustaminen ja sekakomitealle annettu vastuu valvoa sopimuksen sosiaalisia vaikutuksia ja kehittää asianmukaisia vastauksia tarvittaessa ovat sopimuksen toisessa vaiheessa esitettyjä innovaatioita.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria Da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. − (PT) Suhtaudun myönteisesti siihen, että Euroopan unioni ja Yhdysvallat ovat ilmaisseet halunsa tehdä yhteistyötä vähentääkseen kansainvälisen ilmailun ympäristövaikutusta. Kiitän aloitteita, jolla vähennetään melua, vähennetään ilmailun vaikutusta ilmanlaatuun ja ilmastoon, kannustetaan ympäristön kannalta suotuisan ilmailuteknologian kehittämistä, sekä innovointia lennonjohdon osalta ja vaihtoehtoisten lentokonepolttoaineiden kestävää kehitystä.

 
  
MPphoto
 
 

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. − (PT) Äänestin tämän suosituksen puolesta, koska minun mielestäni käsiteltävänä oleva sopimus voi olla merkittävä askel kohti markkinoiden avaamista EU:n ja Yhdysvaltojen lentoyhtiöille syrjimättömyyden pohjalta. Tämä markkinoiden avaaminen voi edistää matkustajille tarjottujen palvelujen paranemista sekä valikoiman että kustannusten kannalta ja luoda merkittäviä taloudellisia etuja.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. − (PT) Vaikka Yhdysvaltojen ja Euroopan unionin välisen lentoliikennesopimuksen muutoksella ei ole vielä saatu aikaan transatlanttisia lentoliikenteen yhtenäismarkkinoita, siinä on kuitenkin huomattavia parannuksia verrattuna edelliseen versioon, erityisesti ympäristön ja turvallisuuden osalta.

Toivon, että saavutetun edistyksen ansiosta voidaan edelleen ponnistella kohti esteiden vähentämistä näiden markkinoiden luomiselta, erityisesti järjestelmien yhteentoimivuuden ja yhteensopivuuden osalta kilpailulakien epätasapainon osalta, koska se suosii yhdysvaltalaisia yrityksiä lentoyhtiöiden omistuksen ja valvonnan osalta, ei vähiten Fly America -laki.

 
  
MPphoto
 
 

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. − (PT) Tämä esitys lainsäädäntöpäätöslauselmaksi perustuu esitykseen neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätökseksi Amerikan yhdysvaltojen sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välisen lentoliikennesopimuksen muuttamista koskevan pöytäkirjan tekemisestä. Ihanteellinen sopimus olisi sellainen, jossa ehdotettaisiin ilmailumarkkinoiden täydellistä avaamista ilman rajoituksia kummaltakaan puolelta. Sitä tavoitetta ei ole kuitenkaan saavutettu.

Otan siksi huomioon Lissabonin sopimuksesta johtuvat sääntelymuutokset, EU:n ja Yhdysvaltojen ilmailumarkkinoiden koon, joka on 60 prosenttia maailman lentoliikenteestä, sen, että EU:n ja Yhdysvaltojen kansalaisten yksityisyyttä on kunnioitettava ja säännöt, joilla taataan matkustajien oikeudet, ja suhtaudun tähän sopimukseen myönteisesti. Se on huomattava edistysaskel vallitsevaan tilanteeseen verrattuna. On kuitenkin tärkeää korostaa, että Euroopan parlamentin ja Yhdysvaltain kongressin on käytävä edelleen vuoropuhelua asioista, joita tämä sopimus ei kata.

 
  
MPphoto
 
 

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Esittelijä on esittänyt selkeästi tämän sopimuksen tavoitteet: "markkinoiden avaaminen". Toisin sanoen tämän alan meneillään olevan vapauttamisen syventäminen, "lentoliikenteen sisämarkkinoiden luominen". Pitäisi korostaa, kuten esittelijä huomautti, että EU:n ja Yhdysvaltojen ilmailumarkkinoiden osuus on yhteensä noin 60 prosenttia maailman lentoliikenteestä.

Näissä vapauttamisprosesseissa aina esitetyt lupaukset eduista työntekijöille ja matkustajille ovat yhtä vanhoja ja väljähtyneitä kuin valheellisiakin, kuten voidaan todellisuudessa nähdä tapauksissa, joissa vapauttaminen on edennyt, tällä alalla tai muilla aloilla. Nyt näihin lupauksiin on liitetty ympäristöyhteistyöhön liittyvä propaganda; kysymys, jota voidaan ja pitää epäilemättä käsitellä, mutta ei näissä puitteissa. Tässäkin aikomukset ovat selvät: päästölupien kauppajärjestelmien yhteensopivuuden ja vuorovaikutuksen edistäminen.

Vapaan kilpailun, joka oikeuttaa kaiken ja jolle kaikki muu alistetaan, nimissä asetetaan ankaria rajoituksia julkisen vallan toimenpiteille kansallisten lentoyhtiöiden puolustamiseksi ja siten kansallisten strategisten etujen puolustamiseksi monilla aloilla, esimerkiksi yhteydet siirtolaisyhteisöihin.

 
  
MPphoto
 
 

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Nämä sopimukset ovat uusi osa lentoliikennealalla meneillään olevaa vapauttamisprosessia, jolla haitataan valtion toimenpiteitä tällä strategisella alalla ja sen sääntelyä, avataan ovi monopolistiselle keskittymiselle, joka on aina seurauksena vapaasta kilpailusta, joka on loukkaamatonta ja jota puolustetaan mihin hintaan hyvänsä.

Se tehdään kansainvälisen lentoliikenteen liiketoimintamahdollisuuksien edistämisen nimissä, millä edistetään alan monikansallisten yhtiöiden etuja kansallisten yhtiöiden ja niiden strategisten etujen kustannuksella, myös julkisesti omistettujen, kuten Portugalissa TAP Portugal. Sen tuloksena lentoyhtiöiden työntekijät häviävät, matkustajat häviävät ja muut työntekijät häviävät, kun vapauttamisella helpotetaan monikansallisten yhtiöiden harjoittamaa polkumyyntiä ja epävarmoihin työpaikkoihin pakottamista huonontamalla työoloja.

 
  
MPphoto
 
 

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen.(LT) Olin samaa mieltä tästä asiakirjasta, koska Lissabonin sopimuksella, joka tuli voimaan 1. joulukuuta 2009, laajennettiin olosuhteita, joissa kansainvälisen sopimuksen tekemiseksi tarvitaan parlamentin hyväksyntä. Ilmailualan sopimukset kuuluvat nyt tähän kategoriaan, koska ne koskevat alaa, jolla sovelletaan tavallista lainsäätämisjärjestystä. EU:n ja Yhdysvaltojen ilmailumarkkinoiden osuus on yhteensä noin 60 prosentista maailman lentoliikenteestä. Markkinoiden avaaminen EU:n ja Yhdysvaltojen lentoyhtiöille syrjimättömyyden pohjalta tarjoaisi matkustajille ja rahtiliikenteen harjoittajille parempia palveluja sekä palvelujen valikoiman että kustannusten kannalta, toisi merkittäviä taloudellisia etuja ja loisi työpaikkoja. Lisäksi sääntelyn lähentäminen voisi merkittävästi edistää reilua kilpailua erityisesti valtiontukien sekä sosiaali- ja ympäristönormien osalta. Vaikka toisen vaiheen sopimus merkitsee huomattavaa edistysaskelta, on tärkeää, että sitä ei pidetä päätepisteenä transatlanttisten ilmailumarkkinoiden kehittämisprosessille. Minun mielestäni komission on katsottava eteenpäin toisen vaiheen sopimuksen neuvotteluihin, joissa käsitellään muun muassa seuraavia aiheita: liikenneoikeuksien vapauttaminen edelleen; ulkomaisten investointien lisämahdollisuudet, ympäristötoimenpiteiden ja infrastruktuurirajoitusten vaikutus liikenneoikeuksien käyttöön, matkustajien oikeuksia koskevien politiikkojen parempi koordinointi, jotta voidaan varmistaa matkustajien mahdollisimman hyvä suojelu. Yhdenmukaiset matkustajien oikeuksia koskevat normit, mukaan luettuna liikuntarajoitteisten henkilöiden oikeudet, ovat erityisen tärkeitä sille, että voidaan välttää matkustajien epäjohdonmukainen kohtelu. Kaikki nämä ilmailusopimukset ovat hyödyllisiä ja tarpeellisia Euroopan unionille, lentoyhtiöillemme ja kansalaisillemme.

 
  
MPphoto
 
 

  David Martin (S&D), kirjallinen. (EN) Äänestin tämän sopimuksen puolesta, sillä se on nykyisellään asianmukainen. Vaikka kannustimet markkinoiden avaamiselle lisää ovat tervetulleita, ulkomaisten investointien alan vanhentuneiden sääntelyrajoitusten poistamista koskevan edistyksen poissaolo on kuitenkin pettymys, koska siten säilytetään nykyiset epätasapainoiset rajoitukset ulkomaisen omistuksen ja valvonnan osalta Yhdysvalloissa. EU: liikenteenharjoittajat saavat lisäksi ainoastaan rajoitetun pääsyn Yhdysvaltain hallituksen rahoittamaan liikenteeseen. Se tarkoittaa jälleen epätasapainoisen tilanteen jatkumista, koska EU:n kansalliset hallitukset eivät määrää vastaavia rajoituksia.

 
  
MPphoto
 
 

  Clemente Mastella (PPE), kirjallinen. (IT) Tämä Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen välisen lentoliikennesopimuksen muutos on loistava tilaisuus kehittää mahdollisuuksia markkinoilla, joiden osuus maailman lentoliikenteestä on 60 prosenttia. Euroopan komissio on edistynyt tähän mennessä huomattavasti pyrkimyksissään perustaa EU:n ja Yhdysvaltojen välinen avoin lentoliikennealue, jossa investointeja voitaisiin tehdä vapaasti ja jossa Euroopan ja Yhdysvaltojen lentoyhtiöt voisivat rajoituksetta tarjota lentoliikennepalveluja. Nyt tunnustamme, että tarvitaan tiiviimpää yhteistyötä, jotta voidaan vastata jatkuvaan haasteeseen turvallisuuden ja ympäristön alalla sekä edistää lisäinvestointeja vapaan markkinoillepääsyn takaamiseksi. EU:n ja Yhdysvaltojen sekakomiteaa koskeva säännös on ratkaiseva: se valvoo sääntely-yhteistyöohjelman sosiaalista vaikutusta, mikä auttaa vähentämään byrokratiaa. Haluaisimme mainita matkustajien henkilötietojen vaihtoa EU:n ja Yhdysvaltojen välillä koskevan ongelmallisen kysymyksen ja siten kansainvälisen turvallisuuden ja kansalaisten yksityisyyden välisen suhteen. Meidän mielestämme on olennaisen tärkeää, että parlamentille tiedotetaan täysimääräisesti sekakomitean työstä, ulkomaisista investoinneista, infrastruktuurirajoitusten vaikutuksista liikenneoikeuksien käyttöön ja matkustajien oikeuksien koskevien toimien koordinoinnista.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. (PT) EU:n ja Yhdysvaltojen välinen sopimus on erittäin tärkeää tuleville suhteille molempien osapuolten kannalta. Siksi Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeen Euroopan parlamenttia on tiedotettava täysimääräisesti ja kuultava sekakomitean tekemästä työstä sekä muiden mukana olevien tahojen työstä.

Parlamentin on hyväksyttävä kaikki tehtävät sopimukset, ja sitä on siksi tiedotettava kaikista neuvotteluista, ja tulevaisuudessa on tärkeää järjestää säännöllisiä kokouksia parlamentin jäsenten ja Yhdysvaltain kongressin välillä, jotta voidaan keskustella kaikista kysymyksistä, jotka liittyvät EU:n ja Yhdysvaltojen väliseen ilmailupolitiikkaan.

Tämä sopimus on siksi merkittävä askel kohti markkinoiden avaamista EU:n ja Yhdysvaltojen lentoyhtiöille syrjimättömyyden pohjalta. Tämä markkinoiden avaaminen voisi edistää matkustajille tarjottujen palvelujen paranemista.

 
  
MPphoto
 
 

  Judith A. Merkies (S&D), kirjallinen.(NL) Euroopan parlamentin Alankomaiden työväen puolueen valtuuskunta ei todellakaan katso, että tämän toisen vaiheen sopimus on täydellinen, mutta sen mielestä sen avulla saadaan aikaan edistystä tärkeillä aloilla. Lisäksi sillä estetään Yhdysvaltoja käyttämästä lykkäysehtoa, jos kyseistä sopimusta ei ole. Lykkäys voisi johtaa siihen, että EU:n matkustajat ja lentoyhtiöt eivät enää voisi hyötyä merkittävistä eduista, joista on saatu nauttia maaliskuun 2008 jälkeen tämän pöytäkirjan ansiosta. Etuja ja myönteisiä näkökulmia ovat muun muassa erityisesti lentohenkilökunnan työnormit, hyvien käytäntöjen jakaminen meluntorjunnasta, yhteistyön vahvistaminen ympäristönsuojelun alalla ja niin edelleen. Euroopan parlamentin Alankomaiden työväenpuolueen valtuuskunta tunnustaa, että edelleen on pyrittävä käymään asianmukaista keskustelua turvallisuusvaatimuksista (esimerkiksi skannerien käytöstä) ja kyseisten vaatimusten vaikutuksesta matkustajien yksityisyyteen ja terveyteen. Lisäksi se haluaisi korostaa, että EU:n ja Yhdysvaltojen kansalaisten yksityisyydensuoja on otettava etualalle ja sitä on kunnioitettava, kun EU:n ja Yhdysvaltojen välillä vaihdetaan henkilötietoja. On olennaisen tärkeää, että parlamentti on ja pysyy mukana näissä neuvotteluissa ja että EU:n asetuksia ei heikennetä.

 
  
MPphoto
 
 

  Alexander Mirsky (S&D), kirjallinen. (EN) Sopimus ei ole täydellinen, mutta siinä todella saadaan aikaan vakavaa edistystä. Jos kyseistä sopimusta ei olisi, joku voisi käyttää lykkäysehtoa, jolla riistettäisiin EU:n matkustajilta ja lentoyhtiöiltä huomattavat edut, joista on voitu nauttia maaliskuusta 2008 lähtien. Koska Yhdysvallat on vaikea neuvottelukumppani, meidän pitäisi pyrkiä edistämään neuvotteluja lisää tähän suuntaan.

Siksi äänestin puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. (DE) Lentoliikenne on yleisesti lisääntynyt, ja siksi myös EU:n ja Yhdysvaltojen ilmailumarkkinat ovat kasvaneet. Jäsenvaltiot ovat neuvotelleet kauan Yhdysvaltojen kanssa yksittäin ja tehneet kahdenvälisiä sopimuksia. Siirtyminen EU:n tasolle mahdollistaa sen, että EU:n lentoyhtiöt voivat lentää mihin tahansa määränpäähän Yhdysvalloissa mistä tahansa EU:ssa. Sen ennakkoehtona sekä Yhdysvalloissa että Euroopan unionissa on tehtävä joitakin uudistuksia. Uudella sopimuksella pyritään avaamaan tietä tuleville mahdollisuuksille lisäinvestointien ja markkinoillepääsyn ja sääntelyviranomaisten yhteistyön parantamisen osalta. Sopimus on kuitenkin yksipuolinen, jos voimassa olevat rajoitukset ulkomaisesta omistuksesta ja valvonnasta Yhdysvalloissa säilyvät edelleen. EU siis antaa tällä uudella sopimuksella Yhdysvaltojen jälleen kerran pettää itseään, ja sitä minä en voi sietää.

 
  
MPphoto
 
 

  Franz Obermayr (NI), kirjallinen. (DE) On täysin järkevää, että lentoliikennesopimukset Yhdysvaltojen kanssa tehdään nyt EU:n tasolla sen sijaan että ne tehtäisiin erikseen yksittäisten jäsenvaltioiden kanssa kuten aiemmin. Sen ansiosta eurooppalaiset lentoyhtiöt voivat lentää kaikkiin kohteisiin Yhdysvalloissa. En kuitenkaan ole tyytyväinen siihen, että tämä sopimus on yksipuolinen ja että EU tekee siinä toisaalta lukuisia myönnytyksiä, kun taas toisaalta Yhdysvallat vaatii esimerkiksi rajoituksia ulkomaiseen omistukseen. EU:n on omaksuttava vahvempi kanta Yhdysvaltojen suhteen tämän osalta.

 
  
MPphoto
 
 

  Rolandas Paksas (EFD), kirjallinen. (LT) Yhdysvaltojen ja Euroopan unionin välillä aikaansaatu avoin taivas -sopimus takaa edistyksen ja edistää talouden kehitystä molemmilla alueilla. Transatlanttisten markkinoiden täydellinen avaaminen olisi merkittävä askel kohti maailmanlaajuisen ilmailualan tilanteen parantamista. Se olisi molemmille osapuolille miljoonien arvoinen taloudellinen etu, ja monia uusia työpaikkoja luotaisiin, kuin myös liiketoiminnan kehitysmahdollisuuksia. Taloudellisiin etuihin pyrkiessämme emme saa unohtaa turvallisuusvaatimuksia. Lentoturvallisuutta ja -varmuutta koskevat normit ovat elintärkeitä matkustajille, miehistölle ja koko ilmailualalle. Turvallisuusnormeja on yhtenäistettävä nousevasti. Lentoturvallisuudesta vastaavien EU:n ja Yhdysvaltojen laitosten on tehtävä yhteistyötä kaikilla tasoilla. EU:n turvallisuusnormien on täytettävä Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön asettamat vaatimukset. Meidän on tehtävä kaikkemme varmistaaksemme, että meidän elämämme ja lastemme elämä ja kaikkien rakkaidemme elämä otetaan vakavasti. Emme voi sallia sitä, että Euroopan unionin miehistön jäsenten lentämiseen, työskentelyyn ja lepoaikaan sovelletaan matalampia turvallisuusvaatimuksia, sillä se voi vaarantaa ihmishenkiä.

 
  
MPphoto
 
 

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. (IT) Äänestin Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen välisen lentoliikennesopimuksen puolesta. Tein sen erityisesti siksi, että poliittinen painoarvomme näkyisi, koska vaikka edes itse Artur Zasadan mielestä aikaansaadut sopimukset eivät ole parhaita mahdollisia, ne kuitenkin tarjoavat keinon hallita lentoliikennettä siten, että se joka tapauksessa hyödyttää kahden maanosan ihmisiä, sekä matkustuksen että kaupan kannalta. Liikenneoikeuksien edelleenvapauttamisen, ulkomaisten investointien lisämahdollisuuksien ja matkustajien oikeuksia koskevien politiikkojen paremman koordinoinnin ansiosta sekä EU:lle että Yhdysvalloille on taattu merkittävät edut.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. − (PT) Äänestin tämän EU:n ja Yhdysvaltojen lentoliikennesopimuksen muutoksen puolesta. Kaikki lykkäykset johtaisivat siihen, että eurooppalaiset matkustajat ja lentoyhtiöt menettävät huomattavia etuja, joista ne ovat nauttineet maaliskuusta 2008 lähtien. Olen esittelijän kanssa samaa mieltä siitä, että tämä sopimus ei ole täydellinen. Sen etuna on kuitenkin se, että siinä esitetään merkittäviä tekijöitä, joiden avulla prosessia voidaan edistää, ja vältetään riski lykkäysehdon soveltamisesta, jos tätä sopimusta ei ole.

Tällä sopimuksella – toisen vaiheen sopimuksella – ei itse asiassa saavuteta markkinoiden täydellistä avaamista koskevaa lopputavoitetta ilman mitään rajoituksia kummaltakaan puolelta, vaikka siinä onkin monia uudistusta edistäviä kannustimia. Konkreettisesti, kun Yhdysvallat muuttaa lainsäädäntöään salliakseen EU:n sijoittajien tulla enemmistöosakkaiksi yhdysvaltalaisiin lentoyhtiöihin, EU vastaa. Joka tapauksessa tämä prosessi ei ole yksinkertainen, ja kaikki siihen liittyvät päätökset riippuvat valvonnasta ja lopullisesta ehdotuksesta, joka saadaan aikaan olosuhteissa, jotka ovat olennaisen tärkeitä lentoliikenteen parantamisen ja eurooppalaisten yhtiöiden menestyksen varmistamiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Aldo Patriciello (PPE), kirjallinen. (IT) EU:n ja Yhdysvaltojen ilmailumarkkinoiden osuus on yhteensä noin 60 prosentista maailman lentoliikenteestä. Markkinoiden avaaminen EU:n ja Yhdysvaltojen lentoyhtiöille syrjimättömyyden pohjalta tarjoaisi matkustajille ja rahtiliikenteen harjoittajille parempia palveluja sekä palvelujen valikoiman että kustannusten kannalta, toisi merkittäviä taloudellisia etuja ja loisi työpaikkoja. Lisäksi sääntelyn lähentäminen voisi merkittävästi edistää reilua kilpailua erityisesti valtiontukien sekä sosiaali- ja ympäristönormien osalta. Edellä kerrottujen syiden takia äänestän siksi EU:n ja Yhdysvaltojen välisen lentoliikennesopimuksen muuttamista koskevan pöytäkirjan hyväksymisen puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. − (PT) Vaikka tällä toisen vaiheen sopimuksella EU:n ja Yhdysvaltojen välillä ei ole saavutettu lopullista tavoitetta transatlanttisten ilmailumarkkinoiden täydellisestä avaamisesta, se on kuitenkin huomattavaa edistystä siihen suuntaan, koska sillä tarjotaan uusia kaupallisia mahdollisuuksia eurooppalaisille lentoyhtiöille, ja merkittäviä etuja matkustajille ja rahtiliikenteen harjoittajille sekä palvelujen tarjoamisen vahvistamisen että kustannusten vähentämisen osalta.

Äänestin siksi tämän EU:n ja Yhdysvaltojen välisen lentoliikennesopimuksen muuttamista koskevan pöytäkirjan allekirjoittamisen hyväksymisen puolesta, koska haluaisin, että neuvotteluponnistuksia jatketaan liikenneoikeuksien vapauttamiseksi edelleen, yhteistyön vahvistamiseksi eri aloilla ja nykyisten sääntelyrajoitusten poistamiseksi Yhdysvaltojen lentoyhtiöiden ulkomaiselta omistukselta ja valvonnalta.

 
  
MPphoto
 
 

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. (EN) Lissabonin sopimus tuli voimaan 1. joulukuuta 2009 ja sillä laajennettiin olosuhteita, joissa kansainvälisen sopimuksen tekemiselle tarvitaan parlamentin hyväksyntä. Ilmailualan sopimukset kuuluvat nyt tähän kategoriaan, koska ne koskevat alaa, jolla sovelletaan tavallista lainsäätämisjärjestystä. Aikaisemmin parlamenttia ainoastaan kuultiin tällaisista sopimuksista. Näin ollen tämä pöytäkirja lentoliikennesopimuksen tarkistamisesta edellyttää Euroopan parlamentin hyväksyntää, vaikka alkuperäinen sopimus tehtiin parlamentin kuulemisen jälkeen. EU:n ja Yhdysvaltojen ilmailumarkkinoiden osuus on yhteensä noin 60 prosenttia maailman lentoliikenteestä. Markkinoiden avaaminen EU:n ja Yhdysvaltojen lentoyhtiöille syrjimättömyyden pohjalta tarjoaisi matkustajille ja rahtiliikenteen harjoittajille parempia palveluja sekä palvelujen valikoiman että kustannusten kannalta, toisi merkittäviä taloudellisia etuja ja loisi työpaikkoja. Lisäksi sääntelyn lähentäminen voisi merkittävästi edistää reilua kilpailua erityisesti valtiontukien sekä sosiaali- ja ympäristönormien osalta.

 
  
MPphoto
 
 

  Licia Ronzulli (PPE), kirjallinen. (IT) EU:n ja Yhdysvaltojen ilmailumarkkinoiden osuus on yhteensä noin 60 prosenttia maailman lentoliikenteestä, joten ne ainoalaatuinen taloudellinen mahti alalla. EU:n ja Yhdysvaltojen ilmailumarkkinoiden avaamisella voitaisiin tosi asiassa tarjota enemmän palveluja edullisemmin, millä olisi myönteisiä vaikutuksia sekä talouteen että työllisyyteen. Yhteisillä normeilla tosiaankin edistettäisiin yhtenäisempää yhteistä kehitystä, ennen kaikkia sosiaaliselta ja ympäristön liittyvältä kannalta.

Olen siksi tyytyväinen nähdessäni, että aikaansaadussa sopimuksessa on monia aloitteita, joilla pyritään edistämään näitä muutoksia. Mahdollisuus investoida pääomaan toisen osapuolen lentoyhtiöihin sekä turvallisuutta koskevan kuulemisen ja yhteistyön lisääntyminen ovat tästä vain joitakin esimerkkejä. Toivon nyt, että parlamentti hyväksyy EU:n ja Yhdysvaltojen välisen lentoliikennesopimuksen muuttamista koskevan pöytäkirjan, jotta voidaan välttää lykkäysehdon käyttäminen, sillä se aiheuttaisi saavutettujen etujen menettämisen.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Teixeira (PPE), kirjallinen. (PT) Euroopan parlamentti hyväksyi tänään Euroopan parlamentin ja Yhdysvaltojen välillä voimassa olevan lentoliikennesopimuksen muuttamista koskevan pöytäkirjan, ja minä äänestin sen puolesta.

Ehdotus on huomattava askel kohti ilmailuliikenteen transatlanttisten suhteiden parantamista. EU:n ja Yhdysvaltojen ilmailumarkkinoiden osuus on yhteensä noin 60 prosentista maailman lentoliikenteestä. Markkinoiden avaaminen EU:n ja Yhdysvaltojen lentoyhtiöille tarjoaa matkustajille ja rahtiliikenteen harjoittajille parempia palveluja ja tuo merkittäviä taloudellisia etuja ja luo työpaikkoja.

Sopimusta ei kuitenkaan saa pitää prosessin päätepisteenä. Kyseessä olevalla sopimuksella, jota sanotaan toisen vaiheen sopimukseksi, ei saavuteta lopullista tavoitetta markkinoiden täydellisestä avaamisesta ilman rajoituksia kummallekaan osapuolelle. On myös erittäin tärkeää, että matkustajien oikeuksien osalta on johdonmukaiset säännöt ja parempi toimien koordinointi. Lopuksi olisi korostettava, että kaikissa tulevissa neuvotteluvaiheessa on otettava huomioon liikenneoikeuksien vapauttaminen edelleen, ulkomaisten investointien lisämahdollisuudet ja ympäristötoimenpiteiden ja infrastruktuurirajoitusten vaikutus liikenneoikeuksien käyttöön.

 
  
MPphoto
 
 

  Jarosław Leszek Wałęsa (PPE), kirjallinen. (PL) Minä kannatan edellä mainittua aihetta koskevan päätöslauselmaesityksen hyväksymistä. Lissabonin sopimuksella laajennettiin olosuhteita, joissa kansainvälisen sopimuksen tekemiselle tarvitaan parlamentin hyväksyntä. Ilmailualan sopimukset kuuluvat nyt tähän kategoriaan, koska ne koskevat alaa, jolla sovelletaan tavallista lainsäätämisjärjestystä. Aikaisemmin parlamenttia ainoastaan kuultiin tällaisista sopimuksista. EU:n ja Yhdysvaltojen ilmailumarkkinoiden osuus on yhteensä noin 60 prosenttia maailman lentoliikenteestä. Markkinoiden avaaminen EU:n ja Yhdysvaltojen lentoyhtiöille syrjimättömyyden pohjalta tarjoaisi matkustajille ja rahtiliikenteen harjoittajille parempia palveluja sekä palvelujen valikoiman että kustannusten kannalta, toisi merkittäviä taloudellisia etuja ja loisi työpaikkoja. Lisäksi sääntelyn lähentäminen voisi merkittävästi edistää reilua kilpailua erityisesti valtiontukien sekä sosiaali- ja ympäristönormien osalta. Meidän pitäisi kuitenkin myös tunnustaa, että uudella pöytäkirjalla muutetun sopimuksen soveltamisalan ulkopuolelle jää monia kysymyksiä. Siksi komission on katsottava eteenpäin toisen vaiheen sopimuksen neuvotteluihin, joissa käsitellään muun muassa seuraavia aiheita: liikenneoikeuksien vapauttaminen edelleen; ulkomaisten investointien lisämahdollisuudet, ympäristötoimenpiteiden ja infrastruktuurirajoitusten vaikutus liikenneoikeuksien käyttöön, matkustajien oikeuksia koskevien politiikkojen parempi koordinointi, jotta voidaan varmistaa matkustajien mahdollisimman hyvä suojelu.

 
  
  

Mietintö: Silvia-Adriana Ţicău (A7-0045/2011)

 
  
MPphoto
 
 

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. (PT) Äänestän tämän mietinnön puolesta ensinnäkin siksi, että se on huomattava parannus nykyisiin jäsenvaltioiden ja Kanadan välisiin kahdenvälisiin sopimuksiin, jotka ovat sangen rajallisia, ja toiseksi sen huomattavan parannuksen takia, jonka se tarjoaa palvelujen ja näiden markkinoiden välisten lentoyhteyksien osalta ja niistä seuraavien talouteen, ympäristöön, turvallisuuteen, matkustajaliikenteeseen, kilpailuun, oikeuteen ynnä muihin liittyvien etujen osalta.

 
  
MPphoto
 
 

  Elena Oana Antonescu (PPE), kirjallinen. (RO) Euroopan unioni ja Kanada ovat sopineet yhteistyöstä vähentääkseen lentoliikenteen ilmastovaikutuksia. Lentoturvallisuuden osalta sopimus sisältää turvallisuusstandardien keskinäisen tunnustamisen ja "yhden turvatarkastuksen järjestelmän". Kaikki eurooppalaiset lentoyhtiöt voivat lento viikoittain Kanadan ja EU:n välillä. Sopimus parantaa merkittävästi sopimuksen kohteena olevien markkinoiden välisiä yhteyksiä ja kansalaisten välisiä yhteyksiä ja luo lentoliikennealalle uusia mahdollisuuksia ulkomaisen omistuksen asteittaisen vapauttamisen myötä. Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska siinä on konkreettisia säännöksiä kuluttajan etujen parantamiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. (FR) Tähän asti EU:n jäsenvaltioiden ja Kanadan välistä lentoliikennettä on säännelty ainoastaan kahdenvälisillä sopimuksilla. Koska Euroopan unionilla ja Kanadalla on pitkät ja vakiintuneet taloudelliset ja poliittiset suhteet, on käynyt välttämättömäksi, että osapuolet saavat aikaan sopimuksen lentoliikenteestä. Olen siksi äänestänyt tämän sopimuksen puolesta, koska siinä säädetään liikenneoikeuksien asteittaisesta täytäntöönpanosta, investointimahdollisuuksista ja yhteistyöstä monilla aloilla (erityisesti lentoturvallisuudessa yhteisen turvallisuusjärjestelmän luomisen ansiosta mutta myös sosiaalisten asioiden, kuluttajan etujen ja ympäristökysymysten osalta). Sopimuksen nojalla kaikki nykyiset reittejä, hinnoittelua ja Euroopan unionin ja Kanadan välisten lentojen määrää koskevat rajoitukset poistetaan. Tämä sopimus on sekä kunnianhimoinen että olennainen.

 
  
MPphoto
 
 

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. (LT) Olen samaa mieltä EU:n ja Kanadan lentoliikennesopimuksesta. Sopimuksessa määrätään liikenneoikeuksien ja investointimahdollisuuksien asteittaisesta avaamisesta sekä kauaskantoisesta yhteistyöstä useilla aloilla, joihin kuuluvat lentoturvallisuus, ilmailun turvaaminen, sosiaaliset näkökohdat, kuluttajien edut, ympäristöasiat, ilmaliikenteen hallinta, valtion tuet ja kilpailu. Kaikki EU:n lentoyhtiöt voivat lentää suoraan Kanadan lentoasemille kaikilta EU:n lentoasemilta. On myös myönteistä, että sopimus poistaa kaikki rajoitukset, jotka ovat koskeneet reittejä, hintoja ja viikoittain sallittujen lentojen lukumäärää Kanadan ja EU:n välisessä lentoliikenteessä. Lentoyhtiöt voivat tehdä rajoituksitta kaupallisia sopimuksia, jotka koskevat muun muassa yhteistunnusten käyttöä, mikä on tärkeää useisiin eri kohteisiin lentävien lentoyhtiöiden kannalta, ja määrätä oman hintatasonsa kilpailulainsäädännön puitteissa.

 
  
MPphoto
 
 

  Izaskun Bilbao Barandica (ALDE), kirjallinen. (ES) Neuvosto antoi lokakuussa 2007 komissiolle valtuudet neuvotella kokonaisvaltaisesta lentoliikennesopimuksesta. Tuona vuonna EU:n ja Kanadan välisen lentoliikenteen matkustajamäärä oli 9 miljoonaa. Sopimuksen tavoitteena oli EU:n ja Kanadan välisten lentoliikenteen sisämarkkinoiden luominen. Se edellytti muutoksia Kanadan lainsäädännössä. Edistys markkinoiden täydellisessä avaamisessa ja tarvittavien lainsäädäntömuutosten täytäntöönpanossa on ollut asteittaista. Se, että reittejä koskevat rajoitukset on poistettu, viikoittaiset lennot on otettu käyttöön ja kaupalliset sopimukset ovat sallittuja lentoyhtiöille, on kuitenkin kaikki edistystä. Vaikeuksista huolimatta katson, että meidän on jatkettava työtä, kunnes sisämarkkinoista tulee totta. Siksi äänestin puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Slavi Binev (NI), kirjallinen. (BG) On hyvin tiedossa, että ennen tätä sopimusta ilmailuun sovellettiin 19:n EU:n jäsenvaltion kanssa tehtyjä kahdenvälisiä sopimuksia. Tuin tätä ehdotusta, koska sillä helpotetaan lentoliikennettä mutta pääasiassa siksi, että siinä määrätään liikenneoikeuksien ja investointimahdollisuuksien asteittaisesta avaamisesta sekä kauaskantoisesta yhteistyöstä useilla aloilla, joihin kuuluvat lentoturvallisuus, ilmailun turvaaminen, sosiaaliset näkökohdat, kuluttajien edut, ympäristöasiat, ilmaliikenteen hallinta, valtion tuet ja kilpailu. Sellainen sopimus oli välttämättömyys.

 
  
MPphoto
 
 

  Jan Březina (PPE), kirjallinen. – (CS) EU:n ja Kanadan välinen ilmailusopimus saisi normaaleissa olosuhteissa täyden tukeni, koska kannatan täysin esteiden poistamista vapaalta liikkuvuudelta sekä EU:n sisällä että EU:n ja kolmansien maiden välillä. Tilanteessa, jossa Kanada määrää edelleen yksipuolisesta viisumivaatimuksesta Tšekin tasavallan kansalaisille, katson kuitenkin, että sopimus on EU:lta harhaanjohdettua mukautumista sellaisen maan osalta, joka ei ansaitse kyseistä mukautumista. EU:lla pitäisi olla rohkeutta yhdistää nämä molemmat asia – viisumivaatimus ja kansainvälisen sopimuksen allekirjoittaminen – koska tämä voi olla yksi harvoista tilaisuuksista painostaa todella Kanadaa viisumiasiassa. On hämmästyttävää, että Kanada toisaalta antaa EU:n lentoyhtiöiden lentää suoria lentoja Kanadaan mistä tahansa EU:sta ja toisaalta estää yhden jäsenvaltion kansalaisia matkustamasta vapaasti Kanadaan. On selvää, että EU:n ja Kanadan välinen suhde on asteittain kehittynyt strategiseksi kumppanuudeksi ja että tehdyllä sopimuksella vahvistetaan ja lujitetaan kumppanuuden luonne. Jos Kanada kuitenkin edelleen määrää yksipuolisia viisumivaatimuksia Tšekin kansalaisilla, tämä kumppanuus jättää kitkerän maun.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. (PT) Tätä sopimusta, jonka nojalla EU:n lentoyhtiöt voivat lentää suoraan Kanadaan mistä tahansa Euroopasta sekä käyttää näillä reiteillä yhteistunnuksia, voidaan kuvailla kunnianhimoisimmaksi Euroopan unionin tekemäksi lentoliikennesopimukseksi. Sillä pyritään poistamaan aiempiin kahdenvälisiin sopimuksiin sisällytetyt säännökset, jotka rikkoivat unionin lainsäädäntöä ja jotka uhkasivat eri jäsenvaltioiden kansalaisten omistamien yhtiöiden välistä yhdenvertaista kohtelua.

Haluaisin, että Euroopan unionin ja Kanadan suhteita vahvistetaan ja että pystyisimme siirtymään enemmän ja paremmin kohti ilmatilaa, jossa on vähemmän valtioiden välisiä esteitä.

 
  
MPphoto
 
 

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. − (PT) Tässä suosituksessa käsitellään esitystä neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätökseksi Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Kanadan välisen lentoliikennesopimuksen tekemisestä.

EU:n ja Kanadan väliset taloudelliset ja poliittiset suhteet ovat vakiintuneita ja niiden takia tällä alalla on tehty kahdenvälisiä sopimuksia. Kun 1. joulukuuta 2009 tuli kuitenkin voimaan Lissabonin sopimus, joka edellyttää Euroopan parlamentin hyväksyntää ilmailualaan kuuluville sopimukselle, komissio alkoi neuvotteluprosessin, joka on nyt saatu päätökseen ja jossa on säädetty liikenneoikeuksista ja investointimahdollisuuksista sekä yhteistyöstä monilla aloilla: lentoturvallisuudessa, kuluttajan oikeuksien puolustaminen, ympäristö, ilmaliikenteen hallinta, sosiaaliset oikeudet ja oikeudenmukainen kilpailu.

Suhtaudun siksi myönteisesti tämän ehdotuksen hyväksymiseen, koska sillä helpotetaan EU:n ja Kanadan kansalaisten matkustamista poistamalla monia rajoituksia, sallimalla yhteistunnukset ja vahvistamalla oikeudenmukaisemman hinnoittelun.

 
  
MPphoto
 
 

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Vastaavuudet tämän asian ja Yhdysvaltojen kanssa tehdyn sopimuksen tavoitteiden välillä ovat selkeät: EU:n ja Kanadan välisen lentoliikenteen sisämarkkinoiden luominen, markkinoiden, joilla vuonna 2007 oli yhdeksän miljoonaa matkustajaa.

Esittelijä totesi, että sopimus on "kunnianhimoisempi kuin Yhdysvaltojen kanssa tehty sopimus" mutta tunnustaa myös, että "vaikka tämä sopimus on markkinoille pääsyn osalta kunnianhimoisempi kuin Yhdysvaltojen kanssa tehty sopimus, se ei ole yhtä täsmällinen sosiaalisen ulottuvuuden tunnustamisen osalta". Toisin sanoen tässä tapauksessa ylenkatsottiin jopa tyhjiä viittauksia sopimuksen vaikutuksesta työpaikkoihin, työntekijöihin ja työoloihin. Totuus on, että tässäkin tapauksessa niiden rajoitusten poissaolo, joita vaadittiin toimittajien ja tarjottujen palvelujen osalta – toiminnalle maiden välillä, kussakin maassa ja jopa EU:n ja Kanadan markkinoiden ulkopuolella, kuten sopimuksessa säädetään – ja valtion lentoyhtiöihin soveltamien toimien rajoitusten osalta, edistää tavoitetta tehdä tietä monopolistiselle keskittymiselle alalla…

(Äänestysselitystä lyhennettiin työjärjestyksen 170 artiklan nojalla)

 
  
MPphoto
 
 

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Tämän mietinnön tavoitteet ovat selkeät: EU:n ja Kanadan välisen lentoliikenteen sisämarkkinoiden luominen, markkinoiden, joilla vuonna 2007 oli yhdeksän miljoonaa matkustajaa. Esittelijä totesi, että sopimus on "kunnianhimoisempi kuin Yhdysvaltojen kanssa tehty sopimus" mutta tunnustaa myös, että "vaikka tämä sopimus on markkinoille pääsyn osalta kunnianhimoisempi kuin Yhdysvaltojen kanssa tehty sopimus, se ei ole yhtä täsmällinen sosiaalisen ulottuvuuden tunnustamisen osalta".

Toisin sanoen tässä tapauksessa ylenkatsottiin jopa tyhjiä viittauksia sopimuksen vaikutuksesta työpaikkoihin, työntekijöihin ja työoloihin. Tässäkin tapauksessa niiden rajoitusten poissaolo, joita vaadittiin toimittajien ja tarjottujen palvelujen osalta – toiminnalle maiden välillä, kussakin maassa ja jopa EU:n ja Kanadan markkinoiden ulkopuolella, kuten sopimuksessa säädetään – ja valtion lentoyhtiöihin soveltamien toimien rajoitusten osalta, edistää tavoitetta tehdä tietä monopolistiselle keskittymiselle alalla, millä on haitalliset vaikutukset työntekijöihin ja matkustajiin, päinvastoin kuin on sanottu. Siksi äänestimme vastaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen. (LT) Olen samaa mieltä tästä asiakirjasta, koska sopimuksessa määrätään liikenneoikeuksien ja investointimahdollisuuksien asteittaisesta avaamisesta sekä kauaskantoisesta yhteistyöstä useilla aloilla, joihin kuuluvat lentoturvallisuus, ilmailun turvaaminen, sosiaaliset näkökohdat, kuluttajien edut, ympäristöasiat, ilmaliikenteen hallinta, valtion tuet ja kilpailu. Kaikki EU:n lentoyhtiöt voivat lentää suoraan Kanadan lentoasemille kaikilta EU:n lentoasemilta. Sopimus poistaa kaikki rajoitukset, jotka ovat koskeneet reittejä, hintoja ja viikoittain sallittujen lentojen lukumäärää Kanadan ja EU:n välisessä lentoliikenteessä. Lentoyhtiöt voivat tehdä rajoituksitta kaupallisia sopimuksia, jotka koskevat muun muassa yhteistunnusten käyttöä, mikä on tärkeää useisiin eri kohteisiin lentävien lentoyhtiöiden kannalta, ja määrätä oman hintatasonsa kilpailulainsäädännön puitteissa. Sopimus sisältää määräykset, jotka koskevat markkinoiden asteittaista avaamista, mikä liittyy kummankin osapuolen nykyistä suurempien investointimahdollisuuksien takaamiseen. Tämän sopimuksen kunnianhimoisuus on erittäin myönteistä. Se olisi katsottava päämääräksi muille parhaillaan käynnissä oleville neuvotteluille. Katson siksi, että parlamentin olisi annettava hyväksyntänsä EU:n ja Kanadan lentoliikennesopimukselle. Kaikki nämä ilmailusopimukset ovat hyödyllisiä ja tarpeellisia Euroopan unionille, lentoyhtiöillemme ja kansalaisillemme.

 
  
MPphoto
 
 

  David Martin (S&D), kirjallinen. (EN) Suhtaudun myönteisesti tähän sopimukseen, jota voidaan oikeudenmukaisesti kuvat kunnianhimoisimmaksi lentoliikennesopimukseksi EU:n ja merkittävän maailmanlaajuisen kumppanin välillä. Se parantaa merkittävästi sopimuksen kohteena olevien markkinoiden välisiä yhteyksiä ja kansalaisten välisiä yhteyksiä ja luo lentoliikennealalle uusia mahdollisuuksia ulkomaisen omistuksen asteittaisen vapauttamisen myötä. Se on nimenomaan kunnianhimoisempi ja kohdistetumpi kuin EU:n ja Yhdysvaltojen välinen sopimus liikennöintioikeuksien, omistuksen ja määräysvallan ja myös täydentävän pöytäkirjan ("toisen vaiheen") osalta.

Komission tekemän tutkimuksen mukaan Kanadan kanssa tehty avoin sopimus lisää matkustajien lukumäärää puolella miljoonalla ensimmäisen voimassaolovuoden aikana, ja muutaman vuoden kuluessa 3,5 miljoonaa matkustajaa saattaa käyttää hyväkseen sopimuksen tarjoamia mahdollisuuksia. Lentolippujen halventumisen myötä sopimus voi tuoda kuluttajille vähintään 72 miljoonan euron hyödyn ja sopimus voi luoda myös uusia työpaikkoja.

 
  
MPphoto
 
 

  Clemente Mastella (PPE), kirjallinen. (IT) Vaikka EU:n ja Kanadan väliset taloudelliset ja poliittiset suhteet ovat vakiintuneita, ennen mainitun sopimuksen allekirjoittamista monet jäsenvaltiot olivat tehneet kahdenvälisiä sopimuksia ilmailusta. Siksi on välttämätöntä pyrkiä tavoitteeseen avoimen ilmailualueen perustamisesta. Näin voitaisiin luoda lentoliikenteen sisämarkkinat, joilla voitaisiin tehdä investointeja vapaasti ja joilla molempien osapuolten lentoyhtiöt voisivat rajoituksetta tarjota lentoliikennepalveluja. Meidän mielestämme nykyiset oikeudelliset rahoitukset Kanadan lentoyhtiöiden omistuksesta pitäisi poistaa ja samalla olisi otettava käyttöön uusia liikenneoikeuksia ja yhteistyötä monissa asioissa – muun muassa matkustajien turvallisuus, ympäristön kunnioitus, lentoliikenteen hallinta ja lentoturvallisuus. Siksi voimme ehdottomasti sanoa, että tänään hyväksytty sopimus todella on kunnianhimoinen. Se parantaa ratkaisevasti kyseessä olevien markkinoiden välisiä yhteyksiä ja luo uusia mahdollisuuksia alalla. Kehotamme kuitenkin lisäämään kuulemista ja yhteistyötä arkaluonteisen turvallisuuskysymyksen osalta ja kehotamme komissiota tiedottamaan parlamentille kaikista kehitysvaiheista ja valvomaan uuden sekakomitean työtä.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. (PT) EU:n ja Kanadan välinen lentoliikennesopimus on erittäin tärkeää tuleville suhteille molempien osapuolten kannalta. Siksi Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeen Euroopan parlamenttia on tiedotettava täysimääräisesti ja kuultava sekakomitean tekemästä työstä sekä muiden mukana olevien tahojen työstä. Parlamentin on nyt hyväksyttävä kaikki tehtävä sopimukset, ja sitä on siksi pidettävä ajan tasalla kaikista neuvotteluista.

Tämä sopimus on siksi merkittävä askel kohti markkinoiden avaamista EU:n ja Kanadan lentoyhtiöille syrjimättömyyden pohjalta. Tämä markkinoiden avaaminen voisi edistää matkustajille tarjottujen palvelujen paranemista. Tämä on kunnianhimoisin kahden maan välillä koskaan allekirjoitettu liikennesopimus.

 
  
MPphoto
 
 

  Alexander Mirsky (S&D), kirjallinen. (EN) Olen täysin samaa mieltä Silvia-Adriana Ţicăun kanssa: sopimus on kunnianhimoisin lentoliikennesopimus, jonka EU on tehnyt merkittävän kansainvälisen kumppanin kanssa. Se parantaa merkittävästi sopimuksen kohteena olevien markkinoiden välisiä yhteyksiä ja kansalaisten välisiä yhteyksiä ja luo lentoliikennealalle uusia mahdollisuuksia ulkomaisen omistuksen asteittaisen vapauttamisen myötä. Se on nimenomaan kunnianhimoisempi ja kohdistetumpi kuin EU:n ja Yhdysvaltojen välinen sopimus liikennöintioikeuksien, omistuksen ja määräysvallan osalta.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. (PT) Äänestin tämän Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden ja Kanadan välisen lentoliikennesopimuksen puolesta. Tämä on hyvin kunnianhimoinen sopimus, jossa määrätään liikenneoikeuksien ja investointimahdollisuuksien asteittaisesta avaamisesta sekä täysimääräisestä yhteistyöstä monilla aloilla, joihin kuuluvat lentoturvallisuus, sosiaaliset näkökulmat, kuluttajien etujen puolustaminen, ympäristö, lentoliikenteen hallinta, valtion tuet ja kilpailu. Kaikki EU:n lentoyhtiöt voivat lentää suoraan Kanadan lentoasemille kaikilta EU:n lentoasemilta. Sopimus poistaa kaikki nykyiset rajoitukset, jotka ovat koskeneet reittejä, hintoja ja viikoittain sallittujen lentojen lukumäärää Kanadan ja EU:n välisessä lentoliikenteessä. Äänestän tyytyväisenä tämän sopimuksen puolesta, koska se on kunnianhimoinen ja koska sillä avataan mahdollisuuksia Azorien ja Kanadan välillä olevien historiallisten siteiden tiivistämiselle edelleen.

 
  
MPphoto
 
 

  Aldo Patriciello (PPE), kirjallinen. (IT) EU:n ja Kanadan lentoliikennesopimus on yksi kunnianhimoisimmista lentoliikennesopimuksista, jonka EU on tehnyt merkittävän kansainvälisen kumppanin kanssa. Siinä määrätään liikenneoikeuksien ja investointimahdollisuuksien asteittaisesta avaamisesta sekä kauaskantoisesta yhteistyöstä useilla aloilla, joihin kuuluvat lentoturvallisuus, ilmailun turvaaminen, sosiaaliset näkökohdat, kuluttajien edut, ympäristöasiat, ilmaliikenteen hallinta, valtion tuet ja kilpailu.

Sopimus parantaa merkittävästi sopimuksen kohteena olevien markkinoiden välisiä yhteyksiä ja kansalaisten välisiä yhteyksiä ja luo lentoliikennealalle uusia mahdollisuuksia ulkomaisen omistuksen asteittaisen vapauttamisen myötä. Viimeaikaisten tutkimusten mukaan Kanadan kanssa tehty avoin sopimus lisää matkustajien lukumäärää puolella miljoonalla ensimmäisen voimassaolovuoden aikana, ja muutaman vuoden kuluessa 3,5 miljoonaa matkustajaa saattaa käyttää hyväkseen sopimuksen tarjoamia mahdollisuuksia. Lentolippujen halventumisen myötä sopimus voi tuoda kuluttajille vähintään 72 miljoonan euron hyödyn ja sopimus voi luoda myös uusia työpaikkoja. Edellä mainittujen syiden takia äänestän EU:n ja Kanadan välistä lentoliikennettä koskevan sopimuksen hyväksymisen puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. (PT) Äänestin EU:n ja Kanadan lentoliikennesopimuksen tekemisen puolesta, koska sen nojalla EU:n lentoyhtiöt voivat lentää suoraan Kanadan lentoasemille kaikilta EU:n lentoasemilta ja koska se luo ensinnäkin uusia mahdollisuuksia EU:n yhtiöille – erityisesti yhteistunnussopimusten tekoa koskevan mahdollisuuden ja ulkomaisten investointien alaa koskevien sääntöjen asteittaisen vapauttamisen ansiosta – ja toiseksi huomattavia taloudellisia etuja sekä kuluttajille että työpaikkojen luomisen osalta.

 
  
MPphoto
 
 

  Zuzana Roithová (PPE) , kirjallinen – (CS) Minun mielestäni ilmailusopimus Kanadan kanssa on kaupallinen perusväline, josta on etuja molemmille puolille, mutta Tšekin kansalaisten syrjinnän takia ja Tšekin tasavallan parlamentin edustajainhuoneen parlamentin jäsenten kannan vuoksi äänestän tyhjää. Tšekin tasavallan parlamentin edustajainhuoneen ulkoasiainvaliokunta on lykännyt keskusteluja sopimuksen ratifioinnista siihen asti, että komissio edistyy selkeästi keskusteluissa Kanadan kanssa Tšekin kansalaisten yksipuolisen viisumivaatimuksen lopettamisesta. EU:ssa on miltei kahden vuoden ajan ollut kahden luokan kansalaisuutta, koska Tšekin kansalaiset eivät voi matkustaa vapaasti Kanadaan toisten lailla, kun taas kanadalaiset voivat matkustaa vapaasti Tšekin tasavaltaan. Tšekin tasavalta ei voi vastata vastavuoroisesti EU:n yhteisen viisumipolitiikan vuoksi, mutta komission jäsen ei pysty suojaamaan tätä politiikkaa.

 
  
MPphoto
 
 

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. (EN) Lissabonin sopimus tuli voimaan 1. joulukuuta 2009 ja sillä laajennettiin olosuhteita, joissa kansainvälisen sopimuksen tekemiselle tarvitaan parlamentin hyväksyntä. Ilmailualan sopimukset kuuluvat nyt tähän kategoriaan, koska ne koskevat alaa, jolla sovelletaan tavallista lainsäätämisjärjestystä. Aikaisemmin parlamenttia ainoastaan kuultiin tällaisista sopimuksista.

Vaikka EU:n ja Kanadan väliset taloudelliset ja poliittiset suhteet ovat vakiintuneita, ennen mainitun sopimuksen allekirjoittamista monet jäsenvaltiot olivat tehneet kahdenvälisiä sopimuksia ilmailusta. Monet mainituista sopimuksista ovat olleet rajoittavia eivätkä ne ole taanneet täyttä pääsyä toisen osapuolen lentoliikennemarkkinoille. Euroopan yhteisöjen tuomioistuin katsoi marraskuussa 2002 antamassaan tuomiossa, että mainituissa kahdenvälisissä sopimuksissa on määräyksiä, jotka ovat ristiriidassa yhteisön lainsäädännön kanssa.

Siitä syystä neuvosto antoi lokakuussa 2007 komissiolle valtuudet neuvotella kokonaisvaltaisesta lentoliikennesopimuksesta, joka korvaa voimassa olevat kahdenväliset sopimukset. Vuonna 2007 EU:n ja Kanadan välisen lentoliikenteen matkustajamäärä oli 9 miljoonaa EU:n ja Kanadan välinen lentoliikennesopimus parafoitiin 30. marraskuuta 2008, hyväksyttiin EU:n ja Kanadan välisessä huippukokouksessa 6. toukokuuta 2009 ja allekirjoitettiin 17.–18. joulukuuta 2008. EU ja Kanada ovat neuvotelleet myös lentoturvallisuussopimuksesta. Erillinen suositus (A7-0298/2010) koskee viimeksi mainittua sopimusta.

 
  
MPphoto
 
 

  Licia Ronzulli (PPE), kirjallinen. (IT) Vaikka EU:n ja Kanadan väliset taloudelliset ja poliittiset suhteet ovat vakiintuneita, tähän asti ainoa EU:n ja Kanadan välillä voimassa oleva ilmailusopimus on ollut yhdistelmä maiden välisiä kahdenvälisiä sopimuksia. Tämä pöytäkirja kattaa liikenneoikeuksien ja investointimahdollisuuksien käyttöönoton sekä yhteistyön useilla aloilla, erityisesti parantuneen lentoturvallisuuden ja ilmailun turvaamisen. Kannatan tämän sopimuksen tekstiä, koska sillä otetaan käyttöön toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on asteittain avata Kanadan ilmailumarkkinat ja sallia suuremmat investointivapaudet molemmille osapuolille. Saavuttaakseen tavoitteensa täysimääräisesti Kanadan on muutettava lainsäädäntöään poistaakseen nykyiset oikeudelliset rajoitukset kanadalaisten lentoyhtiöiden omistukselta ja valvonnalta ja monilta kunkin lentoyhtiön tarjoamalta palvelulta.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Teixeira (PPE), kirjallinen. (PT) Tällä sopimuksella, jota voidaan kuvata kunnianhimoisimmaksi Euroopan unionin tekemäksi lentoliikennesopimukseksi, EU:n lentoyhtiöt voivat lentää suoraan Kanadaan kaikilta EU:n lentoasemilta, ja siinä otetaan käyttöön myös kaupallisia sopimuksia, jotka koskevat muun muassa yhteistunnusten käyttöä. Sopimuksessa määrätään liikenneoikeuksien ja investointimahdollisuuksien asteittaisesta avaamisesta sekä täysimääräisestä yhteistyöstä monilla aloilla, joihin kuuluvat lentoturvallisuus, sosiaaliset näkökulmat, kuluttajien etujen puolustaminen, ympäristö, lentoliikenteen hallinta, valtion tuet ja kilpailu.

Tänään täysistunnossa hyväksytyssä asiakirjassa liikenne- ja matkailuvaliokunta, jossa minä olen varajäsenenä, kehottaa Euroopan komissiota varmistamaan, että parlamentille tiedotetaan ja että sitä kuullaan järjestelmällisesti perustetun sekakomitean toimista, jotta se voi valvoa markkinoiden avaamisen eri vaiheita. Äänestin suosituksen puolesta, ja kyseisen sopimuksen pitäisi toimia esimerkkinä muilla parhaillaan käynnissä oleville neuvotteluille.

 
  
MPphoto
 
 

  Angelika Werthmann (NI), kirjallinen. (DE) Tämä sopimus on malli nykyisille ja tuleville neuvotteluille muiden valtioiden kanssa.. Sillä poistetaan kaikki rajoitukset, jotka ovat koskeneet reittejä, hintoja ja viikoittain sallittujen lentojen lukumäärää kahden osapuolen välisessä lentoliikenteessä. Arvioiden mukaan mahdolliset säästöt lentolippujen halventumisen myötä voivat olla jopa 72 miljoonaa euroa, mikä hyödyttäisi kuluttajia suoraan. Sopimus tuo lisäksi välillisiä etuja kansalaisillemme uusien työpaikkojen luomisen myötä. Siksi äänestin sopimuksen puolesta.

 
  
  

Mietintö: Dominique Riquet (A7-0044/2011)

 
  
MPphoto
 
 

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. (PT) Äänestän tämän mietinnön puolesta, koska nykyisten kahdenvälisten ilmailusopimusten jatkaminen Vietnamin kanssa ei olisi yhdenmukaista EU:n lainsäädännön kanssa, sekä niiden mahdollisten tilaisuuksien vuoksi, joita tämä suurempi avoimuus voi saada aikaan..

 
  
MPphoto
 
 

  Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. (FR) Tähän asti EU:n jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden välillä tehdyt kahdenväliset lentoliikennesopimukset ovat luoneet mahdollisuuden tiettyjen Euroopan unionin lentoliikenteen harjoittajien syrjimiseen. Uusi sopimus sisältää siksi EU:n nimeämislausekkeen, joka kattaa kaikki Euroopan unionin lentoliikenteen harjoittajat ja jolla korvataan perinteiset nimeämislausekkeet, joka koskivat yksittäisten jäsenvaltioiden lentoliikenteen harjoittajia. Siten sopimuksella pyritään estämään Euroopan unionin lentoliikenteen harjoittajien syrjintä ja poistamaan kilpailuvastaiset käytännöt. Olen siksi äänestänyt sopimuksen puolesta, koska sen nojalla kaikki Euroopan unionin lentoliikenteen harjoittajat voivat lentää kaikkien jäsenvaltioiden ja Vietnamin välillä.

 
  
MPphoto
 
 

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. (LT) Minä olin samaa mieltä tämän sopimuksen päätelmästä. Sopimuksen tarkoituksena on antaa kaikille EU:n lentoliikenteen harjoittajille syrjimätön pääsy unionin ja Vietnamin välisille lentoreiteille. Tällä sopimuksella myös varmistetaan, että kahdenvälisten sopimusten turvamääräyksiä sovelletaan tilanteissa, joissa viranomaisvalvonnasta vastaa muu kuin lentoliikenteen harjoittajan nimennyt jäsenvaltio Lisäksi katson, että on erittäin tärkeää, että sopimuksella kielletään kilpailunvastaiset käytänteet.

 
  
MPphoto
 
 

  Izaskun Bilbao Barandica (ALDE), kirjallinen. (ES) Euroopan unionin tuomioistuin on päättänyt, että kaikki aiemmin allekirjoitetut kahdenväliset sopimukset ovat Euroopan unionin oikeuden vastaisia. Siksi on ollut tarpeen muuttaa kolmea artiklaa lentoyhtiöiden välisen syrjinnän estämiseksi ja mahdollisten kilpailunvastaisten käytäntöjen kieltämiseksi sekä sen varmistamiseksi, että turvamääräyksiä sovelletaan, kun viranomaisvalvonnasta vastaa muu kuin lentoliikenteen harjoittajan nimennyt jäsenvaltio.

 
  
MPphoto
 
 

  Slavi Binev (NI), kirjallinen. (BG) Haluan selittää äänestyskäyttäytymistäni Euroopan unionin ja Vietnamin välisessä lentoliikennesopimuksessa. Äänestin tämän sopimuksen puolesta, koska havaitsin, että komission tekemällä sopimuksella korvataan ja parannetaan tiettyjä säännöksiä nykyisissä 17:ssä EU:n jäsenvaltioiden ja Vietnamin välillä tehdyssä kahdenvälisessä lentoliikennesopimuksessa. Kuten tiedämme, parlamentin työjärjestyksen mukaan tarkistuksia ei voi esittää, mutta minä katson, että komissio on sopinut tarvittavista järjestelyistä, ja tuen tätä sopimusta.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. (PT) Neuvosto on pyytänyt komissiota pyrkimään korvaamaan tiettyjä säännöksiä lentoliikenteeseen liittyvissä sopimuksissa sen jälkeen, kun Euroopan unionin tuomioistuin havaitsi, että niissä ei noudateta unionin lainsäädäntöä.

Kyseessä olevilla tarkistuksilla annetaan kaikille EU:n lentoyhtiöille pääsy Euroopan unionin ja Vietnamin välisille reiteille ja kielletään kilpailunvastaiset käytänteet. Näillä tarkistuksilla taataan sijoittautumisvapauden periaatteen noudattaminen ja pyritään varmistamaan vastaava kohtelu isäntäjäsenvaltiossa kuin kyseisen jäsenvaltion kansalaisilla on.

Haluaisin, että Euroopan unionin ja Vietnamin väliset yhteydet ja vaihdot hyötyisivät lentoyhtiöille tarjotuista vastavuoroisista eduista ja että ne johtaisivat siihen, että niiden kansat tuntisivat toisensa paremmin.

 
  
MPphoto
 
 

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Suhtaudun myönteisesti tämän neuvoston päätöstä koskevan esityksen hyväksymiseen, sillä siinä pyritään tekemään sopimus Euroopan unionin ja Vietnamin sosialistisen tasavallan hallituksen välillä tietyistä lentoliikenteen näkökohdista. Jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden välisiä kansainvälisiä lentoliikennesuhteita on yleensä säännelty kahdenvälisillä lentoliikennesopimuksilla. Euroopan unionin tuomioistuin kuitenkin katsoi vuonna 2002, että kyseinen tilanne on laiton, koska sillä rikottiin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 49 artiklaa. Komissio aloitti siksi neuvottelumenettelyn ja pyrki korvaamaan 17 jäsenvaltioiden ja Vietnamin välillä voimassa olevaan kahdenvälistä lentoliikennesopimusta. Tässä prosessissa, joka on nyt on saatettu päätökseen, pyrittiin antamaan kaikille EU:n lentoliikenteen harjoittajille syrjimätön pääsy EU:n ja Vietnamin välisille reiteille, edellyttämään yhdenmukaisuutta turvallisuusnormien kanssa ja estämään kilpailunvastaisia käytänteitä.

 
  
MPphoto
 
 

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Tämä sopimus palvelee muiden sopimusten lailla lentoliikennealan vapauttamista koskevaa tavoitetta, ja sitä perustellaan muiden tapausten tapaan sillä, että EU:n tuomioistuimen vuonna 2002 antamassa tuomiossa katsotaan, että nykyiset kahdenväliset sopimukset rikkovat unionin lainsäädäntöä. Aivan kuten muissa valitettavissa tilanteissa, unionin lainsäädännön tulkinta näyttää jälleen kerran antavan etusijan kilpailun vapaudelle kaikkien muiden sosiaalisten ja taloudellisten näkökohtien kustannuksella.

Ilmaisemme tässä samat varaukset, jotka ilmaisimme jo muista sopimuksista, niiden soveltamisalasta ja niiden mahdollisista seurauksista. Nykyisissä puitteissa, joissa siviili-ilmailua harjoitetaan, yhtäläisten olojen luominen EU:n eri yhtiöille voisi edistää monopolistisen keskittymän ilmaantumista alalla, jolla se on jo meneillään, kaikkine sen haitallisine seurauksineen, joita sillä voisi olla lentoyhtiöiden työntekijöille ja matkustajille. Markkinoiden hallinnan takaamiseksi tällä alalla jäsenvaltioiden valmiutta puolustaa kansallisia yhtiöitään on vähennettävä.

 
  
MPphoto
 
 

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Meillä on tässä sopimus, joka palvelee muiden sopimusten lailla lentoliikennealan vapauttamista koskevaa tavoitetta, ja sitä perustellaan muiden tapausten tapaan sillä, että EU:n tuomioistuimen vuonna 2002 antamassa tuomiossa katsotaan, että nykyiset kahdenväliset sopimukset rikkovat unionin lainsäädäntöä. Aivan kuten muissa valitettavissa tilanteissa, unionin lainsäädännön tulkinta näyttää jälleen kerran antavan etusijan kilpailun vapaudelle kaikkien muiden sosiaalisten ja taloudellisten näkökohtien kustannuksella, vaikka jäsenvaltioiden välillä on kahdenvälisiä sopimuksia.

Ilmaisemme siksi tässä samat varaukset, jotka ilmaisimme jo muista sopimuksista, niiden soveltamisalasta ja niiden mahdollisista seurauksista. Nykyisissä puitteissa, joissa siviili-ilmailua harjoitetaan, yhtäläisten olojen luominen EU:n eri yhtiöille voisi edistää monopolistisen keskittymän ilmaantumista alalla, jolla se on jo meneillään, kaikkine sen haitallisine seurauksineen, joita sillä voisi olla lentoyhtiöiden työntekijöille ja matkustajille. Jäsenvaltioiden valmiutta puolustaa kansallisia yhtiöitään ei saisi vähentää.

 
  
MPphoto
 
 

  Lorenzo Fontana (EFD), kirjallinen. (IT) Euroopan unionin saamat uudet valtuudet kattavat myös lentoliikennesopimukset. Kyseessä olevassa sopimuksessa Vietnamin kanssa säädetään menettelyistä, joilla pannaan täytäntöön monia asetuksia, erityisesti lentoturvallisuuden osalta. Suositus on selkeä ja kannatan sitä.

 
  
MPphoto
 
 

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen. (LT) Olin samaa mieltä tästä mietinnöstä, koska jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden välisiä kansainvälisiä lentoliikennesuhteita on yleensä säännelty kahdenvälisillä lentoliikennesopimuksilla. EU:n jäsenvaltioiden ja Vietnamin välisten kahdenvälisten lentoliikennesopimusten osalta olen tyytyväinen, että tarkoituksena on antaa kaikille EU:n lentoliikenteen harjoittajille syrjimätön pääsy unionin ja Vietnamin välisille lentoreiteille, kahdenvälisten sopimusten turvamääräyksiä sovelletaan tilanteissa, joissa viranomaisvalvonnasta vastaa muu kuin lentoliikenteen harjoittajan nimennyt jäsenvaltio ja kilpailunvastaiset käytänteet kielletään. Kaikki nämä ilmailusopimukset ovat hyödyllisiä ja tarpeellisia Euroopan unionille, lentoyhtiöillemme ja kansalaisillemme.

 
  
MPphoto
 
 

  David Martin (S&D), kirjallinen. (EN) Äänestin tämän mietinnön puolesta. Jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden välisiä kansainvälisiä lentoliikennesuhteita on yleensä säännelty kahdenvälisillä lentoliikennesopimuksilla. Euroopan unionin tuomioistuin katsoi vuonna 2002 antamassaan tuomiossa, että jäsenvaltioiden tekemiin kahdenvälisiin lentoliikennesopimuksiin sisältyvät perinteiset nimeämislausekkeet ovat yhteisön oikeuden vastaisia. Ne antavat kolmannelle maalle mahdollisuuden evätä tai peruuttaa kokonaan tai tilapäisesti liikennöintiluvat tai muut luvat sellaiselta lentoliikenteen harjoittajalta, jonka jokin jäsenvaltio on nimennyt, mutta joka ei ole kyseisen jäsenvaltion tai sen kansalaisten omistuksessa ja tosiasiallisessa määräysvallassa Tämän on katsottu syrjivän sellaisia Euroopan unionin lentoliikenteen harjoittajia, jotka ovat sijoittautuneet jonkin jäsenvaltion alueelle, mutta jotka ovat jonkin toisen jäsenvaltion kansalaisten omistuksessa tai määräysvallassa. Tämä on vastoin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 49 artiklaa, jossa sijoittautumisvapauttaan käyttäneille jäsenvaltioiden kansalaisille taataan sijoittautumisvaltiossa sama kohtelu kuin kyseisen jäsenvaltion kansalaisille. Myös esimerkiksi kilpailu on kysymys, jossa Euroopan unionin oikeuden noudattaminen olisi varmistettava tarkistamalla tai täydentämällä jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden välisten lentoliikennesopimusten voimassa olevia määräyksiä Siksi komissio neuvotteli tämän sopimuksen.

 
  
MPphoto
 
 

  Clemente Mastella (PPE), kirjallinen. (IT) Euroopan unionin kolmansien maiden kanssa kansainvälisestä lentoliikenteestä tekemät kahdenväliset sopimukset vaativat nyt perusteellista tarkastusta. Euroopan unionin tuomioistuin on katsonut, että kyseisiin sopimuksiin sisältyvät perinteiset nimeämislausekkeet ovat EU:n oikeuden vastaisia, koska niillä rikotaan ulkomaisten yhtiöiden sijoittautumisoikeutta eikä taata niille samaa kohtelua kuin isäntäjäsenvaltio antaa omille yhtiöilleen. Suhtaudumme siksi myönteisesti tämän komission esittämän sopimuksen tekemiseen, koska sillä pyritään antamaan kaikille Euroopan unionin lentoliikenteen harjoittajille syrjimätön pääsy unionin ja Vietnamin välisille lentoreiteille ja välttämään kaikkia kilpailunvastaisia käytänteitä. Lentoliikenteen mahdollista polttoaineveroa koskevat lausekkeet olisi poistettava, ja olisi toivottavaa, että lentoliikenteen harjoittajiin liittyvät perinteiset nimeämislausekkeet korvattaisiin EU:n lentoliikenteen harjoittajiin liittyvällä nimeämislausekkeella. Sen tekemisellä lisättäisiin ylimääräinen tasapainottava tekijä kahdenvälisiin sopimuksiin. Lopuksi, kannattaisi laatia vielä tiukempia turvallisuustoimenpiteitä, erityisesti tilanteissa, joissa viranomaisvalvonnasta vastaa muu kuin lentoliikenteen harjoittajan nimennyt jäsenvaltio.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. (PT) EU:n ja Kanadan välinen sopimus on erittäin tärkeää tuleville suhteille molempien osapuolten kannalta. Siksi Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeen Euroopan parlamenttia on tiedotettava täysimääräisesti ja kuultava sekakomitean tekemästä työstä sekä muiden mukana olevien tahojen työstä. Parlamentin on nyt hyväksyttävä kaikki tehtävä sopimukset, ja sitä on siksi pidettävä ajan tasalla kaikista neuvotteluista. Tämä sopimus on siksi merkittävä askel kohti markkinoiden avaamista EU:n ja Vietnamin lentoyhtiöille syrjimättömyyden pohjalta. Tämä markkinoiden avaaminen voisi edistää matkustajille tarjottujen palvelujen paranemista.

 
  
MPphoto
 
 

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. (IT) Euroopan unionin ja kolmansien maiden välisissä lentoliikennettä koskevissa kahdenvälisissä sopimuksissa on lausekkeita, jotka ovat osoittautuneet olevan EU:n oikeuden vastaisia, koska niillä ei taata yhdenvertaista kohtelua EU:n ulkopuolella eri lentoliikenteen harjoittajille, minkä takia tarvitaan erityistä sopimusta, jolla suojellaan matkustajien ja lentoyhtiöitä. Äänestin sopimuksen puolesta juuri taatakseni, että kaikki EU:n lentoyhtiöt voivat käyttää Vietnamin lentoreittejä yhdenvertaista ilman kieltämisen riskiä. Sopimuksen soveltamisalalla pyritään lisäksi lisäämään lentojen ja matkustajien turvallisuutta. Jos meillä ei itse asiassa voi eri syistä olla samoja normeja kuin unionissa, sitten on asianmukaista laatia joitakin keskeisiä näkökulmia ja sääntöjä.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. (PT) Sen jälkeen, kun Euroopan unionin tuomioistuin katsoi vuonna 2002 antamassaan tuomiossa, että jäsenvaltioiden tekemiin kahdenvälisiin lentoliikennesopimuksiin sisältyvät perinteiset nimeämislausekkeet ovat yhteisön oikeuden vastaisia, kävi välttämättömäksi neuvotella sopimus, jolla pyritään korvaamaan tietyt säännökset nykyisissä 17:ssä jäsenvaltioiden ja Vietnamin välisessä kahdenvälisessä lentoliikennesopimuksessa.

Kyseessä oleva lauseke on vastoin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 49 artiklaa, jossa sijoittautumisvapauttaan käyttäneille jäsenvaltioiden kansalaisille taataan sijoittautumisvaltiossa sama kohtelu kuin kyseisen jäsenvaltion kansalaisille. EU:n lentoliikenteen harjoittajien syrjinnän välttämiseksi kahdenväliseen sopimukseen kuuluvan jäsenvaltion lentoliikenteen harjoittajiin liittyvät periteiset nimeämislausekkeet korvataan EU:n nimeämislausekkeella, jota sovelletaan kaikkiin EU:n lentoliikenteen harjoittajiin. Sen tarkoituksena on antaa kaikille EU:n lentoliikenteen harjoittajille syrjimätön pääsy unionin ja Vietnamin välisille lentoreiteille.

Kaiken edellä mainitun perusteella äänestin tämän mietinnön puolesta, ja se sai suotuisan kannan myös liikenne- ja matkailuvaliokunnalta.

 
  
MPphoto
 
 

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. (PT) Äänestin EU:n ja Vietnamin välisen lentoliikennesopimuksen tekemisen puolesta. Sillä pyritään korvamaan 17:n kyseisen maan ja jäsenvaltioiden välillä voimassa olevan kahdenvälisen lentoliikennesopimuksen tietyt säännökset ja takaamaan EU:n lentoliikenteen harjoittajille syrjimätön pääsy Euroopan unionin ja Vietnamin välisille reiteille tuomioistuimen vuonna 2002 antaman tuomion mukaan ja yhteisön kilpailulainsäädännön mukaisesti.

 
  
MPphoto
 
 

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. (EN) Jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden välisiä kansainvälisiä lentoliikennesuhteita on yleensä säännelty kahdenvälisillä lentoliikennesopimuksilla. Euroopan unionin tuomioistuin katsoi vuonna 2002 antamassaan tuomiossa, että jäsenvaltioiden tekemiin kahdenvälisiin lentoliikennesopimuksiin sisältyvät perinteiset nimeämislausekkeet ovat yhteisön oikeuden vastaisia. Ne antavat kolmannelle maalle mahdollisuuden evätä tai peruuttaa kokonaan tai tilapäisesti liikennöintiluvat tai muut luvat sellaiselta lentoliikenteen harjoittajalta, jonka jokin jäsenvaltio on nimennyt, mutta joka ei ole kyseisen jäsenvaltion tai sen kansalaisten omistuksessa ja tosiasiallisessa määräysvallassa

Tämän on katsottu syrjivän sellaisia Euroopan unionin lentoliikenteen harjoittajia, jotka ovat sijoittautuneet jonkin jäsenvaltion alueelle, mutta jotka ovat jonkin toisen jäsenvaltion kansalaisten omistuksessa tai määräysvallassa. Tämä on vastoin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 49 artiklaa, jossa sijoittautumisvapauttaan käyttäneille jäsenvaltioiden kansalaisille taataan sijoittautumisvaltiossa sama kohtelu kuin kyseisen jäsenvaltion kansalaisille.

Myös esimerkiksi kilpailu on kysymys, jossa Euroopan unionin oikeuden noudattaminen olisi varmistettava tarkistamalla tai täydentämällä jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden välisten lentoliikennesopimusten voimassa olevia määräyksiä

 
  
MPphoto
 
 

  Licia Ronzulli (PPE), kirjallinen. (IT) Minun mielestäni tänään äänestyksessä ollut lopullinen teksti on tyydyttävä, koska sen nojalla kaikilla Euroopan unionin lentoyhtiöillä on vapaa pääsy EU:n ja Vietnamin välisille reiteille ja eri lentoyhtiöiden välinen syrjintä voidaan välttää. Lisäksi on annettu takuita turvallisuudesta ja kilpailusta, jotka ovat olennaisen tärkeitä lentoliikennepalvelujen parantamiseksi tällä reitillä, mikä hyödyttää sekä toimijoita että matkustajia. Jatkuva talouskasvu tässä maassa, joka on yrittäjärakenteensa ansiosta pystynyt kohtaamaan kansainvälisen kriisin monia muita paremmin, tekee siitä EU:n suositun kumppanin, ja tämän päivän äänestyksessä voidaan vain tukea tätä merkittävää kehityslinjaa.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Teixeira (PPE), kirjallinen. (PT) Komissio on neuvotellut EU:n ja Vietnamin tasavallan välillä sopimuksen, jolla korvataan 17 voimassa olevaa kahdenvälistä lentoliikennesopimusta kyseisen maan ja jäsenvaltioiden välillä. Kyseisessä sopimuksessa ei ole tavanomaista säännöstä polttoaineen verotuksesta EU:ssa kolmannen maan liikenteenharjoittajan liikennöimiltä lennoilta. Sopimuksessa on kuitenkin merkittäviä etuja EU:lle, ja äänestän parlamentin suosituksen puolesta.

Sen osalta haluaisin korostaa sopimukseen sisällytettyä nimeämislauseketta, jonka tarkoituksena on antaa kaikille EU:n lentoyhtiöille syrjimätön pääsy EU:n ja Vietnamin välisille reiteille mutta myös säännöksiä, jotka liittyvät lentotuvallisuuteen ja kilpailusääntöjen noudattamiseen.

 
  
MPphoto
 
 

  Angelika Werthmann (NI), kirjallinen. (DE) Sopimuksella saadaan aiempien kahdenvälisten lentoliikennesopimusten nimeämislausekkeet vastaamaan EU:n oikeutta Euroopan unionin tuomioistuimen vuonna 2002 tekemän päätöksen mukaisesti. . Olen äänestänyt sopimuksen tekemisen puolesta.

 
  
  

Mietintö: Dominique Baudis (A7-0042/2011)

 
  
MPphoto
 
 

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. (PT) Äänestän tämän mietinnön puolesta, koska on välttämätöntä käydä kauppaneuvotteluja tämän alueen kanssa, ja katson, että myönteistä kehitystä tapahtuu sen vuoksi, että tämä asiakirja kattaa energian, teollisuuden ja raaka-aineiden kaltaiset alat ja ennen kaikkea tutkimuksen, innovaation ja koulutuksen.

 
  
MPphoto
 
 

  Laima Liucija Andrikienė (PPE), kirjallinen. (EN) Äänestin tämän mietinnön puolesta ja haluaisin kehottaa EU:ta ja GCC:n johtajia tiivistämään yhteistyötä erityisesti kaupan alalla, koska vapaakauppasopimusneuvottelut EU:n ja GCC:n välillä avattiin 20 vuotta sitten eikä niitä ole vieläkään saatu päätökseen. Sen lisäksi, että GCC on strategisesti erittäin merkittävä alue EU:lle ja lännelle yleisesti, sen valtiot ovat myös huomattavia kauppakumppaneita. Kauppamme tämän alueen kanssa kasvaa jatkuvasti, ja vuonna 2009 se oli 79,7 miljardia euroa. Myös kauppataseemme GCC-maiden kanssa on positiivinen, koska viemme tavaroita 57,8 miljardin euron arvosta ja tuontimme on 21,8 miljardia euroa. Euroopan ulkosuhdehallinnon pitäisi kiinnittää enemmän huomiota tähän merkittävän alueeseen, ja GCC:n jäsenvaltioihin olisi avattava uusia EU:n diplomaattisia edustustoja. Siten voisimme parantaa EU:n näkyvyyttä ja saada enemmän vaikutusvaltaa tässä maailman osassa. EU:n sitoutumista tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan tämän alueen kokemien myllerrysten ja levottomuuksien vuoksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Elena Oana Antonescu (PPE), kirjallinen. (RO) Euroopan unioni ja Persianlahden yhteistyöneuvosto ovat neuvotelleet vapaakauppasopimuksesta jo parinkymmenen vuoden ajan. Molemmat osapuolet hyötyisivät syvemmistä suhteista, erityisesti siksi, että yhteistyöhön on monia tilaisuuksia koulutuksen, tieteellisen tutkimuksen ja uusiutuvan energian aloilla. GCC:n jäsenvaltioissa on kansallisella tasolla toteutettu jo muutaman vuoden ajan uusia poliittisia ja yhteiskunnallisia uudistusprosesseja, joita olisi tuettava ja kannustettava. Minun mielestäni Euroopan unionin ja Persianlahden yhteistyöneuvoston välillä tarvitaan jatkuvaa vuoropuhelua ihmisoikeuksien ja vapauksien sekä vähemmistöjen oikeuksien edistämisen edistämiseksi sekä kaikenlaisen syrjinnän torjumiseksi, mukaan luettuna sukupuoleen tai uskontoon perustuva syrjintä. Siksi äänestin tämän mietinnön puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. (FR) Euroopan unioni ja Persianlahden yhteistyöneuvosto ovat neuvotelleet vapaakauppasopimuksesta jo parinkymmenen vuoden ajan. Neuvotteluja ei ole vieläkään saatu päätökseen. Paljon on muuttunut noina 20 vuotena. Persianlahden yhteistyöneuvoston jäsenistä on nyt Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan alueen taloudellinen voimanpesä. Ne ovat edelleen Euroopan unionin eteläisen Välimeren kumppanuuden merkittävimpiä sijoittajia. Siksi yhteistyömahdollisuudet Euroopan unionin ja Persianlahden yhteistyöneuvoston välillä ovat kauppaa suurempia ja ne ulottuvat tieteen ja koulutuksen kaltaisille aloille. Siksi äänestin valiokunta-aloitteiden mietinnön puolesta. Siinä kehotetaan Euroopan parlamenttia laatimaan kunnianhimoisempaa politiikkaa Persianlahden yhteistyöneuvoston osalta.

 
  
MPphoto
 
 

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. (LT) Äänestin tämän mietinnön puolesta. Euroopan unioni ja Persianlahden yhteistyöneuvosto ovat neuvotelleet vapaakauppasopimuksesta jo parinkymmenen vuoden ajan. Nämä ovat tähän mennessä pisimpään jatkuneet kesken olevat kauppaneuvottelut, joihin Euroopan unioni on osallistunut. Neuvottelujen asiayhteys on kuitenkin muuttunut oleellisesti 20 vuodessa. GCC:n jäsenvaltiosta on kahden vuosikymmenen aikana tullut Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan tärkein talouden moottori, ja uudella nousevalla alueella itsellään on huomattava vaikutus maailmantalouden kehitykseen. Olen samaa mieltä mietinnössä esitetyistä ehdotuksista, että on välttämätöntä tehdä ripeästi vapaakauppasopimus tämän EU:lle merkittävän alueen kanssa. Näiden kahden alueen yhteistyömahdollisuudet eivät rajoitu kaupankäyntiin, vaan myös muihin yhteisiin etuihin kansainvälisessä turvallisuudessa, terrorismin torjunnassa, diplomaattisessa sovittelussa Lähi-idän konfliktialueilla, alueellisessa kriisinhallinnassa, kulttuurienvälisessä vuoropuhelussa ja talouden maailmanlaajuisessa ohjauksessa.

 
  
MPphoto
 
 

  Slavi Binev (NI), kirjallinen. (BG) Euroopan parlamentti pyrkii tällä valiokunta-aloitteisella mietinnöllä kehottamaan laatimaan kunnianhimoisempaa EU:n politiikkaa Persianlahden yhteistyöneuvoston ja sen jäsenvaltioiden osalta. Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska mielestäni se on suunta, joka meidän pitäisi valita. Niin on etenkin siksi, että Persianlahden yhteistyöneuvosto ilmoitti äskettäin, että se ei enää tunnusta Muammar Gaddafin hallintoa lailliseksi. Tämä politiikka on meille mieleen ja se ilahduttaa meitä. Neuvosto tuomitsi Gaddafin hallinnon siviiliväestöä vastaan tekemät rikokset ja kehotti Arabiliittoa ja YK:n turvallisuusneuvostoa puuttumaan asiaan välittömästi. Tämän neuvoston kuuden jäsenvaltion 30 vuotta sitten aloittama yhdentymisprosessi on edelleen tähän mennessä ainoalaatuinen kokeilu arabimaailmassa. Meidän on tuettava niitä.

 
  
MPphoto
 
 

  Sebastian Valentin Bodu (PPE), kirjallinen. (RO) On tärkeämpää kuin koskaan, että Euroopan unionilla on vapaakauppasopimus Persianlahden valtioiden kanssa. Kyseistä sopimusta koskevien neuvottelujen lopputulema niiden keston osalta on huono. Tilanne on selkeästi muuttunut monesti sen jälkeen, kun ne alkoivat 20 vuotta sitten. Persianlahden alueen geopoliittinen ympäristö on nyt erilainen, ja sillä on maailmanlaajuista ja alueellista vaikutusta. Meidän on käsiteltävä näiden valtioiden talouksien vapauttamista ja monipuolistamista. Tällä hetkellä Persianlahden alueen valtiot ovat paljon enemmän kuin pelkkiä kauppakumppaneita, koska niillä on koko ajan enemmän vaikutusvaltaa taloudessa ja diplomatiassa, puhumattakaan muista aloista. Niiden vaikutusvalta tosiaankin kasvaa edelleen. Se luo uusia näkymiä Euroopan unionille, joka ymmärtää, että näiden alueiden yhteistyö on kauppaa suurempaa. Meillä on yhteiset edut kansainvälisessä turvallisuudessa, terrorismin torjunnassa, diplomaattisessa välittämisessä Lähi-idän kriisialueilla, alueellisessa kriisinhallinnassa, kulttuurienvälisessä vuoropuhelussa ja maailmanlaajuisessa taloushallinnossa. EU:lla on tiettyjä etuja verrattuna Persianlahden alueen uusiin toimijoihin edellyttäen, että poliittista tahtoa osoitetaan korkeimmalla tasolla.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria Da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. (PT) Äänestin tämän kauppaa ja taloudellisia suhteita EU:n ja Persianlahden yhteistyöneuvoston (GCC) maiden, eli Saudi-Arabian, Bahrainin, Yhdistyneiden arabiemiraattien, Kuwaitin, Qatarin ja Omanin, välillä koskevan mietinnön puolesta. Olen samaa mieltä tekstin säännöksistä, jotka liittyvät EU:n ja Persianlahden alueen arabimaiden välisiin suhteisiin, erityisesti energian, tieteen ja koulutuksen alan strategisten sopimusten osalta. On myös tärkeää saada aikaan vapaakauppasopimus.

 
  
MPphoto
 
 

  Mário David (PPE), kirjallinen. (PT) Minun mielestäni on EU:n ja Persianlahden yhteistyöneuvoston (GSS) etujen mukaista luoda tiiviimmät suhteet kaikilla tasoilla, politiikassa, kulttuurissa, kaupassa tai rahoituksessa.

Tämän mietinnön, jossa olin kansainvälisen kaupan esittelijä, osalta haluaisin korostaa kolmea ehdotusta, joita olen kannattanut alusta asti ja joihin muut jäsenet ovat suhtautuneet erittäin lämpimästi. 1) diplomaattisen läsnäolon lisääminen alueella perustamalla EU:n edustusto jokaiseen GCC:n jäsenvaltioon Euroopan ulkosuhdehallinnon avulla; 2) valtion tai hallitusten päämiesten säännöllisten huippukokousten järjestäminen EU:n ja GCC:n välillä ja lopuksi 3) kehotus korkealle edustajalle / varapuheenjohtajalle ja kaupasta vastaavalle komission jäsenelle harkita vaihtoehtoisia lähestymistapoja tuleville kauppasuhteille GCC-maiden kanssa tekemällä kahdenvälisiä sopimuksia EU:n ja niiden Persianlahden valtioiden kanssa, jotka jo tuntevat olevansa valmiita tekemään lisäsitoumuksia EU:n kanssa.

Vaikka viimeinen ehdotus edustaa uutta EU:n lähestymistapaa suhteissa kolmansien maiden kanssa, katson, että EU tai mikään GCC-maista, jotka haluavat luoda tiiviimmät suhteet kaikilla alueilla, ei saa jäädä sellaisten muiden GCC-maiden panttivangiksi, jotka eivät vielä tunne olevansa valmiita tekemään niin.

 
  
MPphoto
 
 

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. (PT) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska siinä todetaan, että EU:n ja Persianlahden alueen välisen yhteistyön mahdollisuudet menevät kaupan alaa pidemmälle. Näiden alueellisten yhteenliittymien väliset hyvät suhteet voivat edistää huomattavasti yhteisten etujen suojaamista esimerkiksi kansainvälistä turvallisuutta, terrorismin torjuntaa ja maailmanlaajuista taloushallintoa.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. (PT) Viimeaikaiset myllerrykset ja sosiaalinen, poliittinen ja sotilaallinen levottomuus eri muslimienemmistöisissä maissa lisäävät tarvetta siihen, että EU kehittää strategian Persianlahden alueella ja luo yhteyksiä ja pysyviä kumppanuuksia tämän alueen johtavan monenvälisen instituution, Persianlahden yhteistyöneuvoston (GCC) kanssa. Osapuolia yhdistävät ilmiselvät turvallisuuteen ja talouteen ja rahoitukseen liittyvät kysymykset, joten EU:n pitäisi lisätä ponnistuksiaan ja kanavoida resursseja voidakseen tiedottaa paremmin ja pyrkiä täydentämään luonnosta kauppasopimuksesta, jolla voidaan minun mielestäni lisätä kauppaa mutta sen lisäksi myös lisätä osapuolten väestöjen yhteyksiä.

Toivon, että uudistuksia, joihin jotkin näistä maista ovat ryhtyneet, lujitetaan ja että EU voi edistää tätä prosessia myönteisesti.

 
  
MPphoto
 
 

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Tässä parlamentin päätöslauselmaesityksessä käsitellään EU:n ja Persianlahden yhteistyöneuvoston (GCC) suhteita niiden jäsenvaltiot käsittävän strategisen kumppanuuden luomiseksi. Huolimatta viime aikoina raportoiduista myllerryksistä tietyissä arabimassa Persianlahden valtioilla on valtava taloudellinen potentiaali ja ne ovat loistava mahdollisuus yhteistyölle EU:n kanssa. Nämä maat ovat kaupalle loistava tilaisuus siksi, että ne ovat tuottavat öljyä, jonka varannot alkavat ehtyä, mutta pääasiassa siksi, että ne alkava investoida vaihtoehtoisiin energialähteisiin, ja EU on myös tunnettu asiantuntemuksestaan sillä alalla. Olen siksi tyytyväinen tämän mietinnön hyväksymiseen ja toivon, että voimme pian hyväksyä sopimuksen, jolla vahvistetaan EU:n kumppanuutta islamilaisen yhteisön kanssa.

 
  
MPphoto
 
 

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Huolenaiheiden syistä ja epävakaista, jotka tekevät geopoliittista alueellisista puitteista erittäin monimutkaisia, ei ole puutetta: Palestiinan tilanne, Irakin sota, Iranin tilanne, viimeaikaiset kansannousut monissa maissa, kuten Jemenissä, Darfurin tilanne. EU on tässä tilanteessa toiminut kaksinaismoralistisesti suhteissaan tämän alueen valtioihin, mikä on haitannut konfliktien ratkaisua, neuvotteluja ja rauhanprosesseja. Se puuttuu lisäksi usein kansannousuihin kunnioittamatta alueen ihmisten itsemääräämisoikeutta.

Tämän osalta tämän mietinnön taustaksi otetaan neuvottelut, jotka käytiin 20 vuotta sitten vapaakauppasopimuksen tekemiseksi EU:n ja Persianlahden yhteistyöneuvoston (GCC) kanssa. Ne ovat vanhimmat EU:n aloittamat kauppaneuvottelut, mutta niitä ei ole vielä tähän mennessä saatu loppuun. Jo pelkästään tämä olisi meille riittävä syy olla tukematta mietintöä. Jotkin äänestyksen aikana esitetyt suulliset tarkistukset ovat kuitenkin tehneet siitä vielä vaikeammin hyväksyttävän, erityisesti viittaus YK:n turvallisuusneuvoston kantaan lentokieltoalueen perustamisesta Libyaan, millä, kuten tiedämme, naamioidaan sota, jota kyseistä maata vastaan käydään.

 
  
MPphoto
 
 

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Olemme tietoisia siitä, että Persianlahden alueen geopoliittinen tilanne on hyvin monimutkainen ja että siinä on arkoja ja vakavia kysymyksiä turvallisuudesta ja rauhasta. Esimerkkejä näistä ovat Lähi-idän rauhanprosessi, Irakin sota, Iranin tilanne, Jemenin kansannoustu ja viimeaikainen kehitys Darfurissa, ja sen lisäksi Pohjois-Afrikan viimeaikaiset tapahtumat.

Mietinnössä kuitenkin todetaan, että Persianlahden valtioiden rahastot ovat yli kolmannes maailman rahastoista ja että "näillä näillä rahastoilla on myötävaikutettu globaalin rahoitusjärjestelmän ja Euroopan rahoitusjärjestelmän pelastamiseen". Näissä puitteissa käytiin 20 vuotta sitten neuvotteluja vapaakauppasopimuksen tekemiseksi EU:n ja Persianlahden yhteistyöneuvoston välillä, ja ne ovat pisimpään jatkuneet kesken olevat kauppaneuvottelut, joihin EU on osallistunut.

On tosiasia, että EU on puuttunut suhteisiinsa tämän alueen valtioiden kanssa kaksinaismoralistisesti, mikä haittaa neuvotteluja ja jopa rauhanprosesseja, jotka liittyvät alueen kansojen itsemääräämisoikeuteen. Parlamentin antamassa päätöslauselmassa on lisäksi uusia ehdotuksia, joilla ei auteta alueen rauhanprosessia.

(Äänestysselitystä lyhennettiin työjärjestyksen 170 artiklan nojalla)

 
  
MPphoto
 
 

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen. (LT) Äänestämällä tämän mietinnön puolesta tuen mielenosoituksia demokratian ja ihmisoikeuksien puolesta Bahrainissa ja tuomitsen hallituksen väkivaltaisen vastauksen. Persianlahden yhteistyöneuvoston (GCC) maat, Iran, Irak, Jemen, Oman, Yhdistyneet arabiemiraatit, Qatar, Saudi-Arabia ja Kuwait, ovat tällä hetkellä EU:n kuudenneksi suurimmat vientimarkkinat, ja EU on tällä hetkellä GCC:n tärkein kauppakumppani. Vaikka kaupan taso on jo tiivis, sitä on edelleen mahdollista syventää, ja osapuolten välistä kauppaa on mahdollista edelleen monipuolistaa EU:n markkinoiden koon ja GCC:n jäsenvaltioiden vientinsä monipuolistamiseksi toteuttamien ponnistelujen vuoksi. Vapaakauppasopimus antaisi myös uusia mahdollisuuksia tekniseen yhteistyöhön ja tukeen, ja EU:n ja GCC:n vapaakauppasopimuksen tekemisellä edistettäisiin tiiviimpiä suhteita ja lisättäisiin monipuolistamista. Tässä asiakirjassa todetaan uudelleen EU:n vastustus kuolemanrangaistukselle ja kehotetaan sen täytäntöönpanon yleistä keskeyttämistä; pahoitellaan, että kuolemanrangaistus on yhä voimassa kaikissa GCC:n jäsenvaltioissa; kehotetaan siksi niitä keskeyttämään kuolemanrangaistuksen käyttämisen; ja kehotetaan erityisesti sellaisia menetelmiä kuin mestausta, kivittämistä, ristiinnaulitsemista, ruoskintaa tai amputointia käyttäviä valtioita luopumaan tällaisista käytännöistä.

 
  
MPphoto
 
 

  Tunne Kelam (PPE), kirjallinen. (EN) Äänestin EU:n suhteita Persianlahden yhteisneuvostoon koskevan mietinnön puolesta. Haluaisin ilmaista tukeni esittelijä Dominique Baudisin esittämille suullisille tarkistuksille mietinnön päivittämisestä viimeaikaisten tapahtumien vuoksi.

On tärkeää kehottaa kaikkia Persianlahden yhteistyöneuvoston jäseniä tunnustamaan jatkuva kansanliike demokraattisen uudistuksen puolesta laajemmalla alueella ja vetoamaan nouseviin kansalaisyhteiskunnan ryhmiin aidon ja rauhanomaisen demokraattisen siirtymisprosessin edistämiseksi omissa maissaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Agnès Le Brun (PPE), kirjallinen (FR) Persianlahden alue on monista eri syistä Euroopan unionille strategisesti merkittävä, erityisesti energiatoimitusten osalta. Euroopan unioni haluaa aloittaa tiiviimmän yhteistyö Persianlahden yhteistyöneuvoston (GCC) – alueen kuudesta rikkaimmasta maasta koostuvan järjestön – kanssa tekemällä vapaakauppasopimuksen, joka on tuon prosessin keskeinen osa. Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska siinä valmistellaan maaperää unionin ja GCC:n tulevalle yhteistyölle. Kollegani Dominique Baudisin ehdottama päätöslauselma kattaa kyseiselle kumppanuudelle merkittävät kysymykset, kuten vähemmistöjen oikeudet, naisten oikeudet, omantunnon- ja ilmaisunvapauden, mutta myös tuen Israelin ja Palestiinan rauhanprosessille ja strategisen kumppanuuden alat, kuten tutkimuksen, koulutuksen ja fossiiliset ja uusiutuvat polttoaineet, ja se on saanut aikaan laajan yksimielisyyden poliittisten ryhmien keskuudessa. Viimeaikaiset tapahtumat Bahrainissa ovat kuitenkin aiheuttaneet huolta siitä, onko mietintö riittävän ajankohtainen. Kaikkien osapuolten hyvä tahto on saanut aikaan neuvotteluja joistakin erinomaisista suullisista kompromissitarkistuksista ja tehnyt tästä mietinnöstä ajankohtaisen ja taannut, että kuukausien kova työ ei ole mennyt hukkaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Krzysztof Lisek (PPE), kirjallinen. (PL) Äänestin Dominique Baudisin mietinnön hyväksymisen puolesta. Dominique Baudisin kokonaisvaltainen mietintö kattaa kaikki ihmisoikeuksia, naisten yhdenvertaisia oikeuksia, lehdistönvapautta ja demokratisoitumista koskevat mielenkiintoiset kysymykset. Mietinnössä otetaan myös huomioon viimeaikaiset muutokset Bahrainin politiikassa. Mielestäni on ehdottoman olennaista tuomita tässä konfliktissa käytetty väkivalta. Monien alojen strategisen kumppanuuden, kuten monissa mietinnön kohdissa on korostettu, pitäisi mahdollistaa kriisien välttämisen EU:n ja alueen välisissä suhteissa ja lisätä EU:n energiavarmuutta. Persianlahden maat ovat erittäin merkittäviä toimijoita rauhanprosessissa. Haluaisin siksi todeta, miten tyytyväinen olen mietinnön hyväksymiseen, ja toivon, että Euroopan unionin ja Persianlahden maiden välinen yhteistyö on vielä aiempaa tuottavampaa monilla aloilla.

 
  
MPphoto
 
 

  David Martin (S&D), kirjallinen. (EN) Äänestin tämän mietinnön puolesta ja suhtaudun erityisen myönteisesti suulliseen tarkistukseen, jolla lisätään uusi 7a kohta, jossa kehotetaan Persianlahden yhteistyöneuvoston jäsenvaltioita tunnustamaan jatkuva kansannousu demokraattisen uudistuksen puolesta laajemmalla alueella ja vetoamaan nouseviin kansalaisyhteiskunnan ryhmiin aidon ja rauhanomaisen demokraattisen siirtymisprosessin edistämiseksi omissa maissaan, alueen kumppanien kanssa ja Euroopan unionin täydellä tuella.

 
  
MPphoto
 
 

  Clemente Mastella (PPE), kirjallinen. (IT) Euroopan unionin ja Persianlahden yhteistyöneuvoston (GCC) välillä yli 20 vuotta kestäneiden kauppaneuvottelujen aikana neuvottelujen asiayhteys on muuttunut oleellisesti, ja näissä suhteissa on voitava saavuttaa käännekohta.

Vapaakauppasopimuksen aikaansaaminen on edelleen sekä poliittinen että kaupallinen painopisteala. GGC:n poliittiselle ympäristölle on ominaista monien sellaisten turvallisuushaasteiden ilmaantuminen, joilla on maailmanlaajuisia ja alueellisia vaikutuksia, mikä tarkoittaa, että näiden maiden perustalousrakenteen vapauttamista ja monipuolistamista koskeva prosessi on aloitettava. Näiden maiden pitäisi pystyä jatkamaan yhteistyön ja monenvälisyyden tiellä.

Euroopan unioni tehtävänä on siksi kehittää uusi strateginen kumppanuus, jonka avulla voidaan tukea käynnissä olevaa alueellisen yhdentymisen prosessia. Lisäksi olisi toivottavaa, että Euroopan ulkosuhdehallinto avaisi uusia diplomaattisia edustustoja näihin maihin. Siksi hyvä ajatus, että parlamentti edistää kunnianhimoisempaa EU:n politiikkaa GCC:n osalta. Meidän pitäisi voida lujittaa suhteitamme yhteistyön aloilla, kuten tieteellisen tutkimuksen ja teknologian alalla ja keskustella edelleen eri asioista, kuten uskonnollisten vähemmistöjen suojelusta, oikeudesta työhön ja mielipiteenvapaudesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. (PT) EU:n ja Persianlahden yhteistyöneuvoston (GCC) välisiä neuvotteluja on jo käyty yli kaksi vuosikymmentä pyrkimyksenä neuvotella vapaakauppasopimus. Ne ovat siten pisimpään jatkuneet kesken olevat kauppaneuvottelut, joihin Euroopan unioni on osallistunut.

Nyt näiden 20 vuoden aikana neuvottelujen asiayhteys on muuttunut oleellisesti. GCC:n jäsenvaltioilla on lisäksi merkittävä rahoituksellinen iskuvoima, sillä sen valtiollisten sijoitusrahastojen arvo oli vuonna 2009 yli 1 380 miljardia dollaria, mikä vastaa yli 35:tä prosenttia maailmanlaajuisesta määrästä. GCC:n jäsenvaltioista on tullut koko Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan alueen talouden moottori. Niiden osuus kyseisen alueen kansantulosta on 40 prosenttia, ja niillä on hallussaan 50 prosenttia virallisista valuuttavarannoista eli 1 070 miljardia dollaria.

Näiden maiden valtavan rahoitukseen ja talouteen liittyvän potentiaalin takia meidän on hyödynnettävä nykyisiä puitteita, jos neuvotteluissa halutaan saada aikaan onnistunut lopputulos.

 
  
MPphoto
 
 

  Alexander Mirsky (S&D), kirjallinen. (EN) Euroopan unioni ja Persianlahden yhteistyöneuvosto ovat neuvotelleet vapaakauppasopimuksesta jo parinkymmenen vuoden ajan. Ne ovat pisimpään jatkuneet kesken olevat kauppaneuvottelut, joihin Euroopan unioni on osallistunut. Mietinnössä korostetaan, että vapaakauppasopimuksen tekeminen on edelleen ensisijainen tavoite. Siinä on kuitenkin kyse enemmästä kuin kaupasta, ja se kattaa myös energian, teollisuuden ja raaka-aineiden, T&K:n ja innovaation ja koulutuksen kaltaiset kysymykset.

Äänestin tyhjää, koska sopimus olisi laadittavana poliittisena vastauksena alueen tilanteeseen. Kutakin maata varten pitäisi olla erillinen lähestymistapa. Otetaan esimerkiksi Irak. Olisi virhe ottaa Ahmadinejadin hallinto mukaan neuvotteluprosessiin. Tarvitaan tarkempia maantieteellisiä tai taloudellisia selvennyksiä.

 
  
MPphoto
 
 

  Rolandas Paksas (EFD), kirjallinen. (LT) Olin samaa mieltä tästä Euroopan unionin suhteita Persianlahden yhteistyöjärjestöön koskevasta päätöslauselmasta, koska Persianlahden alueella katsotaan nykyään kehittyvän uusi maailmantalouden keskus, jonka geopoliittisessa ympäristössä on turvallisuushaasteita, joilla on maailmanlaajuisia ja alueellisia vaikutuksia. GCC on lisäksi EU:n vientimarkkinoista kuudenneksi suurin, ja EU on tällä hetkellä GCC:n suurin kauppakumppani, ja keskinäisiä suhteita on tarpeen kehittää ja monipuolistaa. Meidän on tehtävä kaikkemme varmistaaksemme, että yhteistyötä laajennetaan eri taloudellisen ja teknisen toiminnan aloilla, ja se kattaa taloudellisen kehityksen prosessin edistämisen. Lisäksi vahva taloudellinen vuorovaikutus tarjoaisi enemmän tilaisuuksia vahvistaa EU:n alueellista yhdentymistä ja se loisi EU:lle enemmän mahdollisuuksia edistää tämän strategisesti merkittävän alueen vakautta edelleen. Meidän on tehtävä kaikkemme varmistaaksemme, että näiden kahden alueen väliset neuvottelut saadaan lopultakin päätökseen ja että tehdään vapaakauppasopimus, jolla taataan uudet mahdollisuudet tekniseen yhteistyöhön ja tukeen.

 
  
MPphoto
 
 

  Justas Vincas Paleckis (S&D), kirjallinen. (LT) Aivan arabimaiden demokratia-aallon puhkeamiseen asti Euroopan parlamentti kehotti jatkuvasti Persianlahden yhteistyöneuvoston maita parantamaan tilannetta demokratian, oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien ja vapauksien osalta. Meidän sosialistien ja demokraattien ryhmämme korosti erityisesti, että sosiaalipolitiikassa tarvitaan uudistuksia ja että ammattiliittojen vapauksien lisääminen on turvattava. Vastustimme lujasti teloituksia ja naisten oikeuksien polkemista. Äänestämällä tämän mietinnön puolesta tuen mielenosoituksia demokratian ja ihmisoikeuksien puolesta Bahrainissa ja tuomitsen hallituksen väkivaltaisen vastauksen. Tuen esittelijän kehotusta jakaa Persianlahden alueen maiden kanssa EU:n jäsenvaltioiden asiantuntemus uusiutuvien energialähteiden käyttöä koskevien teknologioiden käyttöönotossa. Puhuin myös sen puolesta, että EU:n ja Persianlahden alueen maiden välistä vapaakauppasopimusta koskevia neuvotteluja nopeutetaan. Näiden kahden alueen välillä on yhteistyömahdollisuuksia talouden lisäksi kansainvälisessä turvallisuudessa, terrorismin torjunnassa, Lähi-idän konfliktien diplomaattisessa sovittelussa, kulttuurienvälisessä vuoropuhelussa ja maailman taloushallinnossa.

 
  
MPphoto
 
 

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. (IT) Dominique Baudisin mietintö Euroopan unionin suhteista Persianlahden yhteistyöneuvostoon (GCC) liittyy vapaakauppasopimusneuvotteluihin EU:n ja Persianlahden alueen maiden välillä. Minun mielestäni sopimus, jolla edistetään kauppaa ja siten vahvistetaan kaikki yhteiskunnallisia ja taloudellisia siteitä, jotka saavat aluetta lähemmäksi maailmanlaajuisia puitteita, on perustavanlaatuinen sen tulevalle vakaudelle muutaman viime vuoden sotien ja viimeaikaisten tapahtumien jälkeen sekä kaupallisesti. Äänestin siksi mietinnön puolesta ja toivon lisäksi, että suhteita tiivistetään, koska se olisi hyödyksi molemmille osapuolille, myös uuden maailmanhallinnon osalta.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. (PT) Äänestin tämän valiokunta-aloitteisen mietinnön puolesta, koska se on parlamentin vetoomus EU:n ja Persianlahden yhteistyöneuvoston ja sen jäsenvaltioiden välistä strategista kumppanuutta koskevan kunnianhimoisemman politiikan laatimisesta.

EU ja GCC ovat yrittäneet neuvotella vapaakauppasopimuksesta noin 20 vuotta. Ne ovat pisimpään jatkuneita kesken olevia kauppaneuvotteluita, joihin Euroopan unioni on osallistunut. Nyt näiden 20 vuoden aikana neuvottelujen asiayhteys on kuitenkin muuttunut oleellisesti. EU:n ja Persianlahden alueen välisen yhteistyön mahdollisuudet menevät itse asiassa kaupan alaa pidemmälle. Kahdella yhteenliittymällä on yhteiset edut kansainvälisessä turvallisuudessa, terrorismin torjunnassa, diplomaattisessa välittämisessä Lähi-idän kriisialueilla, alueellisessa kriisinhallinnassa, kulttuurienvälisessä vuoropuhelussa ja maailmanlaajuisessa taloushallinnossa.

Äänestin tämän valiokunta-aloitteisen mietinnön puolesta, koska katson, että parlamentin vetoomus kunnianhimoisemman EU:n politiikan laatimisesta GCC:n ja sen jäsenvaltioiden osalta on hyvin ajankohtainen. Toivon, että tässä asiassa tarvittavaa poliittista tahtoa ilmenee korkeimmalla tasolla.

 
  
MPphoto
 
 

  Aldo Patriciello (PPE), kirjallinen. (IT) Euroopan unionin ja Persianlahden yhteistyöneuvoston (GCC) välisestä vapaakauppasopimuksesta on keskusteltu noin 20 vuotta.. Tuona aikana GCC:n taloudelliset ja geopoliittiset olosuhteet ovat muuttuneet jyrkästi: näyttämölle on ilmaantunut turvallisuushaasteita (kuten Irak, Iran, Jemen, islamilainen terrorismi ja merirosvous) ja uusia kaupallisia toimijoita.

GCC:n jäsenvaltiosta on samalla tullut Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan tärkein talouden moottori, ja nyt ne ovat tärkeimpiä investoijia EU:n eteläisen Välimeren naapurustossa. Kahdella alueella on myös yhteiset edut turvallisuudessa, terrorismin torjunnassa, alueellisen kriisin hallinnassa ja maailman taloushallinnossa. Siksi parlamentti kehotti tänään laatimaan kunnianhimoisempaa yhteistyöpolitiikkaa GCC:n maiden kanssa. EU:lla on tiettyjä etuja verrattuna Persianlahden uusiin toimijoihin ennen kaikkea koulutuksen tieteellisen tutkimuksen ja tekniikan osalta. Emme voi antaa tämän historian erityisen hetken – kun maailman taloushallintoa määritetään ja alueellisia tasapainoja muotoillaan uudelleen – tarjoamien mahdollisuuksien mennä ohi täyttymättä.

 
  
MPphoto
 
 

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. (PT) Persianlahden alue on erittäin tärkeä EU:lle, ja siksi on olennaista kehittää strategia, jolla pyritään vahvistamaan poliittisia, taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuurisia siteitä Persianlahden yhteistyöneuvostoon(GCC). Siksi EU:n ja GCC:n välisen vapaakauppasopimuksen tekeminen on ensisijainen tavoite. Tämän yhteistyön mahdollisuudet ulottuvat myös muille aloille, kuten koulutukseen, energiaan ja tieteelliseen tutkimukseen.

Tuen siksi tämän parlamentin tänään esittämään vetoomusta GCC:tä ja sen jäsenvaltioita koskevan kunnianhimoisemman EU:n politiikan laatimisesta ja toivon, että vuoropuhelun ja yhteistyön vahvistaminen EU:n ja GCC:n välillä auttaa edistämään ja vahvistamaan edistystä demokraattisten periaatteiden ja perusoikeuksien kunnioittamisen osalta.

 
  
MPphoto
 
 

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. (EN) Tarkistuksen 7a (uusi) hyväksyminen olisi mainittava yhtenä syynä äänestää tämän tekstin puolesta, koska siinä todetaan seuraavasti: kehottaa Persianlahden yhteistyöneuvoston jäsenvaltioita tunnustamaan jatkuva kansannousu demokraattisen uudistuksen puolesta laajemmalla alueella ja vetoaa nouseviin kansalaisyhteiskunnan ryhmiin aidon ja rauhanomaisen demokraattisen siirtymisprosessin edistämiseksi omissa maissaan, alueen kumppanien kanssa ja Euroopan unionin täydellä tuella.

 
  
MPphoto
 
 

  Licia Ronzulli (PPE), kirjallinen. (IT) Euroopan unionin ja Persianlahden alueen välinen vapaakauppasopimus on ensisijainen tavoite molempien osapuolten etujen kannalta, ja sillä korostetaan niiden keskinäisen tunnustamisen merkitystä. Euroopan unionin läsnäolo alueella vahvistaa kauppapolitiikkaa ja edistää EU:ta koskevan kohdennetun ja tehokkaan tiedotuksen kehittämistä Persianlahden maissa.

Kyseessä olevan sopimuksen tekeminen mahdollistaa unionin suuremman näkyvyyden edistämisen noudattamalla strategiaa, jossa uusia EU:n diplomaattisia edustustoja avataan Persianlahden maihin, millä kannustettaisiin poliittista vuoropuhelua ja tehtäisiin EU:n ponnistuksista tehokkaampia. Se koskee myös EU:n energiatarpeita, jotka edelleen täytetään suurelta osin fossiilisilla polttoaineilla, vaikka tulevaan öljyn kysyntään vaikuttaa ilmastopolitiikka, jossa keskitytään koko ajan enemmän uusiutuviin energialähteisiin. Viime vuosina useimmissa Persianlahden yhteistyöneuvoston (GCC) jäsenvaltioissa tapahtunut yhteiskunnallinen ja poliittinen kehitys on edistänyt lisää ihmisoikeuksia ja kaikenlaisen syrjinnän torjuntaa, mukaan luettuna sukupuoleen, sukupuoliseen suuntautumiseen tai uskontoon perustuva syrjintä. Siksi EU:n ja GCC:n välille on rakennettava luotettava kumppanuus, jolla edistetään tavaroiden avoimia markkinoita ja tullin ulkopuolisten esteiden poistamista.

 
  
MPphoto
 
 

  Charles Tannock (ECR), kirjallinen. (EN) Yhdistyneen kuningaskunnan konservatiivien valtuuskunta ja ECR-ryhmä äänestivät Dominique Baudisin EU:n ja GCC:n suhteista laatiman mietinnön puolesta, mukaan luettuna esittelijän tänään täysistunnossa toimittamat kattavat suulliset tarkistukset, koska on tärkeää tuomita kaikki Bahrainin viranomaisten kohtuuton voimankäyttö, erityisesti väitteestä aseettomien ja rauhanomaisten mielenosoittajien ampumisesta.

Me ymmärrämme sen, että pääosin enemmistöltään šiiayhteisön mielenosoittajat ovat itse jossakin määrin myös turvautuneet väkivaltaan, jota ei voida hyväksyä, ja kehotamme molempia puolia pidättäytymään mahdollisimman paljon väkivallasta. Bahrain on uskollinen lännen liittolainen ja Yhdysvaltojen laivaston tukikohta, ja me suhtaudumme myönteisesti Bahrainin kruununprinssin tarjoukseen vuoropuhelusta. Ymmärrämme, että GCC:n sääntöjen nojalla Bahrainin hallituksella on oikeus pyytää Saudi-Arabian ja Kuwaitin apua lain ja järjestyksen valvomisessa, mutta ulkomaisten joukkojen pitäisi Bahrainissa kunnioittaa perusihmisoikeuksia, myös oikeutta rauhanomaiseen mielenosoittamiseen. Toivomme, että EU:n vapaakauppasopimus tehdään mahdollisimman pian, koska talouskasvu ja työpaikkojen luominen, erityisesti heikommassa asemassa olevassa šiiayhteisössä, auttaa vakauttamaan tämän saarivaltion ja vähentämään yhteiskunnallisia jännitteitä.

 
  
MPphoto
 
 

  Dominique Vlasto (PPE), kirjallinen. (FR) Tuin päätöslauselmaesitystä, jolla lähetetään selkeä viesti kumppaneillemme Arabian niemimaalla. Suurten taloudellisten, yhteiskunnallisten ja geopoliittisten jännitteiden takia oli olennaisen tärkeää, että parlamentti toisti halunsa tarkistaa yhteistyösopimuksiamme arabimaailman tapahtumien perusteella. Emme ehdota historiallisten yhteyksien hylkäämistä vaan pikemminkin suhteidemme muokkaamista vastaamaan todellisuutta itse paikalla ja ihmisten tarpeita ja saada ne kunnioittamaan unionin edistämiä arvoja edellytyksenä taloudellisten ja poliittisten yhteyksien kehittämiselle. Kansalaisyhteiskunnan kanssa käytävä vuoropuhelu on myös keskeinen ja olennainen piirre kaikissa kumppanuuksissa. Vaikka edistykseen ja uudistuksiin on suhtauduttava myönteisesti, paljon on vielä tehtävänä, jotta nämä maat saadaan lujasti demokratian, ihmisoikeuksien kunnioittamisen ja kansalaisvapauksien tielle. Osasta EU:n kohtaloa päätetään Lähi- ja Kaukoidässä. Unionin ja näiden maiden välillä tehtyjen assosiaatiosopimusten nojalla meidän on nyt löydettävä keskitie, joka on kaikille osapuolille oikeudenmukainen ja joka tasapainottaa taloudellisten ja kaupallisten suhteiden edistämistä suhteessa ydinarvojen edistämiseen.

 
  
MPphoto
 
 

  Angelika Werthmann (NI), kirjallinen. (DE) Äänestin Euroopan unionin ja Persianlahden yhteistyöneuvoston suhteita koskevan mietinnön puolesta. Kuten mietinnössä perusteellisesti selitetään, monien molemmille sopimusosapuolille koituvien etujen vuoksi ja 20 neuvotteluvuoden jälkeen on aika ponnistella kohdennetusti ja pyrkiä tekemään vapaakauppasopimus. Ennen kaikkea tuen kuitenkin mietinnössä esitettyjä neuvottelujen tärkeimpiä keskipisteitä, joissa otetaan huomioon ilmastonmuutoksen alan kehitys ja ihmisoikeuksia koskevat velvoitteet.

 
  
  

Mietintö: Sharon Bowles (A7-0064/2011)

 
  
MPphoto
 
 

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. (PT) Äänestän tämän nimityksen puolesta, koska kaikki oikeudelliset menettelyt on toteutettu, myös ankara ansioluettelon arviointi.

 
  
MPphoto
 
 

  Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. (FR) Euroopan keskuspankin johtokunta tarvitsee uuden jäsenen. Olen äänestänyt Belgian ehdokkaan, Peter Praetin, nimittämisen puolesta, koska hänellä on tunnustettua arvovaltaa ja ammatillista kokemusta raha-asioissa ja pankkialalla.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria Da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. (PT) Tuin neuvoston äänestyksen myönteistä tulosta Peter Praetin nimittämisestä Euroopan keskuspankin johtokunnan jäseneksi hänen ansioluettelonsa myönteisen arvioinnin perusteella ja niiden kirjallisten vastausten perusteella, jotka hän antoi kyseistä virkaa koskevaan ehdokkaille annettuun kyselylomakkeeseen.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. (PT) EU:n toimielinten elämän ratkaisevalla hetkellä, kun erityisesti Euroopan keskuspankin on toimittava erityisen varovaisessa ja interventionistisessa tehtävässä valtionvelan, euron vakauden ja talouden elpymisen valvonnassa, toivon juuri nimitetylle Peter Praetille menestystä toimessaan, ja uskon, että hän suorittaa omistautuneesti ja taidokkaasti toimet, joihin hänet on nimitetty.

 
  
MPphoto
 
 

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen. (LT) Olin samaa mieltä tästä asiakirjasta, koska Eurooppa-neuvosto kuuli 18. helmikuuta 2011 päivätyllä kirjeellä Euroopan parlamenttia Peter Praetin nimittämisestä Euroopan keskuspankin johtokunnan jäseneksi kahdeksan vuoden pituiseksi kaudeksi 1. kesäkuuta 2011 alkaen. Parlamentin talous- ja raha-asioiden valiokunta arvioi tämän jälkeen ehdokkaan pätevyyttä ja arvioinnin yhteydessä valiokunta sai ehdokkaalta ansioluettelon sekä vastaukset hänelle lähetettyihin kirjallisiin kysymyksiin. Tämän jälkeen valiokunta järjesti 16. maaliskuuta 2011 puolitoista tuntia kestäneen kuulemistilaisuuden, jossa ehdokas käytti alustavan puheenvuoron ja vastasi sitten valiokunnan jäsenten esittämiin kysymyksiin. Eurooppa-neuvostolle annettiin myönteinen lausunto neuvoston suosituksesta nimittää Peter Praet Euroopan keskuspankin johtokunnan jäseneksi.

 
  
MPphoto
 
 

  David Martin (S&D), kirjallinen. (EN) Äänestin tämän mietinnön puolesta. Siinä annetaan talous- ja raha-asioiden valiokunnan suosituksen perusteella myönteinen lausunto neuvoston suosituksesta nimittää Peter Praet Euroopan keskuspankin johtokunnan jäseneksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. (PT) EU:n toimielinten on saatava käyttöönsä parasta. Juuri nimitetyllä Peter Praetilla on tahraton ansioluettelo ja hänet hyväksyttiin kunniamaininnoin parlamentin talous- ja raha-asioiden valiokunnassa järjestetyssä kuulemisessa. Toivon hänelle menestystä hänen kahdeksan vuoden pituisella kaudellaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Louis Michel (ALDE), kirjallinen. (FR) Olen iloinen, että Peter Praet on valittu Euroopan keskuspankin johtokunnan jäseneksi. Rahoitusvakauden ja rahoitusinfrastruktuurien ja maksujärjestelmien valvonnan asiantuntijana ja Belgian pankki-, rahoitus- ja vakuutustarkastusviranomaisen johtajana Peter Praet on erittäin arvostettu taloudellisissa ja akateemisissa piireissä. Hänellä on myös suunnattomasti kokemusta, jota hän nyt voi käyttää Euroopan unionin eduksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. (IT) Äänestin sen puolesta, että Peter Praet nimitetään Euroopan keskuspankin (EKP) johtokunnan jäseneksi, koska hän on osoittanut olevansa erinomainen ehdokas. Talous- ja raha-asioiden valiokunnassa järjestetyn ehdokkaiden kuulemisen aikana Peter Praet osoittautui selkeästi asiantuntevimmaksi ja pätevimmäksi ehdokkaaksi. Euroopan keskuspankki on viime vuosina osoittanut olevansa olennainen laitos, joka pystyy hoitamaan kriisiä ja estämään vielä suuremmat vahingot. Lehman Brothersin kaatumisesta alkaen EKP:n asema – itsenäinen ja riippumaton kansallisista hallituksista – on taannut, että kriisin erittäin vakavat seuraukset eivät olleet tuhoisia. EKP on ja pysyy rahaliiton ja euron puolustuksen suojamuurina. Siksi on olennaisen tärkeää, että sen johtokunnan jäsenillä on poikkeukselliset kyvyt ja kokemusta.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. (PT) Äänestin tämän Peter Praetin nimittämisestä Euroopan keskuspankin (EKP) johtokunnan jäsenen virkaan kahdeksi vuodeksi alkaen 1. kesäkuuta 2011 laaditun mietinnön puolesta. Kaikki tästä vaihtoehdosta esitetyt tiedot, jotka olivat päätökseni perustana, osoittivat, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 283 artiklan 2 kohdassa esitetyt vaatimukset on täytetty, ja ne osoittivat, että EKP:n on oltava täysin itsenäinen kyseisen sopimuksen 130 artiklan mukaisesti, ja siksi suhtaudun myönteisesti Peter Praetin nimittämiseen.

 
  
MPphoto
 
 

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. (PT) Äänestin tämän päätöksen puolesta. Sen nojalla parlamentti antaa hyväksyntänsä neuvoston suositukselle nimittää Peter Praet Euroopan keskuspankin johtokunnan jäseneksi. Haluaisin toivottaa hänelle menestystä hänelle osoitettujen tehtävien suorittamisessa.

 
  
  

Päätöslauselmaesitys (B7-0222/2011)

 
  
MPphoto
 
 

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. (PT) Kannatan tätä nimitystä, koska kaikki oikeudelliset menettelyt on toteutettu, tarkka ansioluettelon arviointi mukaan luettuna.

 
  
MPphoto
 
 

  Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. (FR) 1. tammikuuta 2011 syntyneen, Euroopan parlamentin ja neuvoston 24. marraskuuta 2010 antamalla asetuksella perustetun Euroopan pankkiviranomaisen tarkoituksena on taata rahoitusjärjestelmän vakaus ja rahoitustuotteiden ja -markkinoiden avoimuus sekä tarjota säästäjille ja sijoittajille suojaa. Euroopan pankkiviranomainen on nimittänyt tulevaksi toimitusjohtajakseen Unkarin keskuspankin ekonomistin Adam Farkasin. Euroopan parlamentin on hyväksyttävä valinta, jotta se tulee voimaan. Äänestin Adam Farkasin nimittämisen puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria Da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. (PT) Kannatan Adam Farkasin nimittämistä Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan pankkiviranomainen) toimitusjohtajaksi niiden vastausten perusteella, joita hän antoi Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan pankkiviranomainen) hallintoneuvostolle.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. (PT) Jos äskettäisestä kriisistä voi jotain ottaa opiksi, niin sen, että institutionaalista valvontarakennetta on uudistettava luomalla eurooppalaisia virastoja ja järjestettävä siis uudelleen koko makro- ja mikrotason valvonnan käsite. Euroopan pankkiviranomainen on tulosta tästä.

Maailmanlaajuinen rahoituskriisi merkitsi vakavaa iskua luottamukseen pankkialaa kohtaan, ja siksi markkinoiden ja eurooppalaisten yleisesti ottaen on tärkeää alkaa taas luottaa pankkien vakauteen ja kestokykyyn ja etenkin on palautettava luottamus valvontaelimiin. Siksi Euroopan pankkiviranomaiselle varattu rooli on hyvin ratkaiseva tulevaisuuden kannalta.

Nyt kun parlamentti on hyväksynyt viranomaisen toimitusjohtajan nimityksen, toivotan hänelle aktiivista, maltillista ja menestyksekästä toimikautta.

 
  
MPphoto
 
 

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen. (LT) Hyväksyin asiakirjan, koska talous- ja raha-asioiden valiokunta kuuli Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan pankkiviranomainen) hallintoneuvoston valitsemaa ehdokasta 17. maaliskuuta 2011 pitämässään kokouksessa, jossa päätettiin, että Adam Farkas täyttää asetuksen (EU) N:o 1093/2010 51 artiklan 2 kohdassa vahvistetut kriteerit ja myös hyväksyttiin Adam Farkasin nimittäminen Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan pankkiviranomainen) toimitusjohtajaksi.

 
  
MPphoto
 
 

  David Martin (S&D), kirjallinen. (EN) Äänestin tämän päätöslauselman puolesta, jolla hyväksytään Adam Farkasin nimittäminen Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan pankkiviranomainen) toimitusjohtajaksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. (PT) Viimeaikainen rahoituskriisi on nostanut esiin rahoitusvalvonnassa suuria puutteita, niin yksittäisissä tapauksissa kuin koko rahoitusjärjestelmässäkin. Valvontamallit perustuivat kansalliseen näkökulmaan eivätkä ne mukautuneet rahoitusjärjestelmässä tapahtuneeseen globalisaatioon, minkä yhteydessä eri rahoitusryhmät toteuttavat rajat ylittäviä toimia tähän liittyvine järjestelmäriskeineen.

Euroopan pankkiviranomaisen perustaminen on mielestäni keskeisen tärkeää tehokkaan valvontamallin saavuttamiseksi. On kuitenkin toteutettava myös monia muita toimia, jotta hiljattain syntyneitä täysin moraalittomia tilanteita, jotka vahingoittivat talouksia, osakkeenomistajia, tallettajia, veronmaksajia ja järjestelmän uskottavuutta, voidaan estää toistumasta.

Tämän vuoksi äänestän sen puolesta, että Adam Farkas valitaan Euroopan valvontaviranomaisen toimitusjohtajaksi, ja toivotan hänelle kaikin tavoin korkealaatuista toimikautta.

 
  
MPphoto
 
 

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. (IT) Talous- ja raha-asioiden valiokunnan (ECON) jäsenenä seurasin tarkasti koko Euroopan pankkiviranomaisen perustamiseen johtanutta prosessia. Tästä syystä äänestin sen puolesta, että Adam Farkas nimitetään sen toimitusjohtajaksi. Euroopan pankkiviranomaiselle on tarjottava edellytykset aloittaa parlamentin sille muutama kuukausi sitten osoittamien tehtävien suorittaminen. Toivon vilpittömästi, että viranomainen saa tarvitsemansa inhimilliset ja taloudelliset resurssit sen varmistamiseksi, että sen valvontarooli toteutuu tosiasiallisesti ja tarkasti. Talous- ja raha-asioiden valiokunnan kuulemistilaisuudessa uusi toimitusjohtaja vakuutti minut ja kollegani pätevyydestään ja ammattitaidostaan, kuten tämänpäiväinen äänestys osoittaa. Myönteinen lisätekijä, joka hyödyttää Euroopan yhdentymisprosessia, on se, että uusi toimitusjohtaja tulee jäsenvaltiosta, joka on vasta hiljattain liittynyt Euroopan unioniin.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. (PT) Äänestin Adam Farkasin nimittämistä Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan pankkiviranomainen) toimitusjohtajan virkaan koskevan mietinnön puolesta. Adam Farkas oli Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan pankkiviranomainen) hallintoneuvoston valitsema ehdokas ja talous- ja raha-asioiden valiokunta kuuli häntä ennalta vahvistettujen menettelytapojen mukaisesti. Kaikki tämän vaihtoehdon tueksi esitetyt tiedot, joihin oma päätökseni perustui, osoittavat, että asetuksen (EU) N:o 1093/2010 51 artiklan 2 kohdassa vahvistetut kriteerit täyttyivät, joten olen tyytyväinen Adam Farkasin nimitykseen.

 
  
MPphoto
 
 

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. (PT) Parlamentti on tällä päätöslauselmalla hyväksynyt Adam Farkasin nimittämisen Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan pankkiviranomainen) toimitusjohtajaksi. Haluan toivottaa hänelle kaikkea menestystä hänelle uskottujen tehtävien suorittamisessa.

 
  
  

Päätöslauselmaesitys (B7-0221/2011)

 
  
MPphoto
 
 

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. (PT) Kannatan tätä nimitystä, koska kaikki oikeudelliset menettelyt on toteutettu, tarkka ansioluettelon arviointi mukaan luettuna.

 
  
MPphoto
 
 

  Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. (FR) 1. tammikuuta 2011 syntyneen, Euroopan parlamentin ja neuvoston 24. marraskuuta 2010 antamalla asetuksella perustetun Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen tehtävänä on edistää valvonnan lähentymistä ja neuvoa Euroopan unionin toimielimiä asioissa, jotka liittyvät vakuutus- ja jälleenvakuutustoiminnan sekä ammatillisten eläkejärjestelmien sääntelyyn ja valvontaan. Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen valitsi ensimmäiseksi toimitusjohtajakseen espanjalaisen Carlos Montalvon, joka on toiminut virkaatekevänä pääsihteerinä uuden viranomaisen edeltäjässä. Euroopan parlamentin on hyväksyttävä valinta, jotta se tulee voimaan. Äänestin Carlos Montalvon nimittämisen puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria Da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. (PT) Kannatan Carlos Montalvon nimittämistä Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen) toimitusjohtajaksi Euroopan valvontaviranomaisen hallintoneuvoston tekemän valinnan perusteella.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. (PT) Yksi kriisin opetuksista oli tarve perustaa itsenäisiä eurooppalaisia virastoja valvomaan pankkeja ja vakuutustoimintaa rahoitusmarkkinoilla. Virastot eivät korvaa kansallisia valvontavirastoja vaan tekevät niiden kanssa yhteistyötä ja pyrkivät hoitamaan vakauden valvontaa ja järjestelmäriskien analysointia koskevat tehtävänsä, jotta estetään se, että eurooppalaiset valtiot joutuvat uudelleen nykyisenlaajuiseen uuteen kriisiin.

Nyt kun parlamentti on hyväksynyt Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen) toimitusjohtajan nimittämisen, toivotan hänelle kaikkea menestystä tärkeässä tehtävässä, johon hän siirtyy.

 
  
MPphoto
 
 

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen. (LT) Hyväksyin asiakirjan, koska talous- ja raha-asioiden valiokunta kuuli Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen) hallintoneuvoston valitsemaa ehdokasta 17. maaliskuuta 2011 pitämässään kokouksessa, jossa päätettiin, että Carlos Montalvo täyttää asetuksen (EU) N:o 1094/2010 51 artiklan 2 kohdassa vahvistetut kriteerit, ja hyväksyttiin Carlos Montalvon nimittäminen Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen) toimitusjohtajaksi.

 
  
MPphoto
 
 

  David Martin (S&D), kirjallinen. (EN) Äänestin tämän päätöslauselman puolesta, jolla hyväksytään Carlos Montalvon nimittäminen Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen) toimitusjohtajaksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. (PT) Viimeaikainen rahoituskriisi on nostanut esiin rahoitusvalvontaan liittyviä vakavia puutteita, niin yksittäisissä tapauksissa kuin koko rahoitusjärjestelmässäkin. Valvontamallit ovat perustuneet kansalliseen näkökulmaan eivätkä ne ole mukautuneet rahoitusjärjestelmässä tapahtuneeseen globalisaatioon, minkä yhteydessä eri rahoitusryhmät toteuttavat rajat ylittäviä toimia tähän liittyvine järjestelmäriskeineen. Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen perustaminen onkin tarpeellinen toimi, jotta voidaan saavuttaa tehokas valvontamalli monien muiden valvontamekanismien ohella, ja siitä on päätettävä ja se on pantava täytäntöön varsin pikaisesti. Tämän vuoksi äänestän sen puolesta, että Carlos Montalvo valitaan Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen) toimitusjohtajaksi, ja toivotan hänelle kaikkea menestystä hänen hoitaessaan tehtäviään.

 
  
MPphoto
 
 

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. (IT) Tämänpäiväinen puoltava äänestys merkitsee sitä, että lisäämme yhden tärkeän palasen Euroopan valvontarakenteeseen, jota Euroopan parlamentti on pitänyt niin tärkeänä tukea nykyisen vaalikauden alusta alkaen. Viime viikolla talous- ja raha-asioiden valiokunnassa pidetyssä kuulemistilaisuudessa uusi toimitusjohtaja toi esille pätevyytensä ja tietonsa alasta ja ongelmista, joita hänen on käsiteltävä. Sitä paitsi en usko siihen, että Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen kahden korkeimman paikan täyttäminen henkilöillä, joilla oli sama rooli edellisessä organisaatiossa, muodostuu ongelmaksi. Olen vakuuttunut siitä, että Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaiselle myönnettyjen uusien valtuuksien avulla taataan, että sen johtajat voivat hoitaa tehtävänsä mahdollisimman hyvin.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. (PT) Puolsin äänestyksessä mietintöä Carlos Montalvon nimittämisestä Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen) toimitusjohtajaksi.

Carlos Montalvo oli Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen) hallintoneuvoston valitsema ehdokas ja talous- ja raha-asioiden valiokunta kuuli häntä ennalta vahvistettujen menettelytapojen mukaisesti. Kaikki tämän vaihtoehdon tueksi esitetyt tiedot, joihin oma päätökseni perustui, osoittavat, että asetuksen (EU) N:o 1094/2010 51 artiklan 2 kohdassa vahvistetut kriteerit täyttyivät, joten olen tyytyväinen Carlos Montalvon nimitykseen.

 
  
MPphoto
 
 

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. (PT) Parlamentti on tällä päätöslauselmalla hyväksynyt Carlos Montalvon nimittämisen Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen) toimitusjohtajaksi. Haluan toivottaa hänelle kaikkea menestystä hänelle uskottujen tehtävien hoitamisessa.

 
  
  

Päätöslauselmaesitys (B7-0200/2011)

 
  
MPphoto
 
 

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. (PT) Kannatan tätä nimitystä, koska kaikki oikeudelliset menettelyt on toteutettu, tarkka ansioluettelon arviointi mukaan luettuna.

 
  
MPphoto
 
 

  Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. (FR) Euroopan parlamentin ja neuvoston 24. marraskuuta 2010 antamalla asetuksella 1. tammikuuta 2011 perustetun Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen (EAMV) avulla on tarkoitus auttaa ylläpitämään Euroopan unionin rahoitusjärjestelmän vakautta suojaamalla rahoitusmarkkinoiden eheys, avoimuus, tehokkuus ja asianmukainen toiminta ja vahvistamalla sijoittajansuojaa. EAMV on nimittänyt saksalaisen Verena Rossin, Englannin pankin entisen ekonomistin, ensimmäiseksi toimitusjohtajakseen. Euroopan parlamentin on äänestettävä tämän nimityksen puolesta, jotta se tulee voimaan. Itse äänestin Verena Rossin nimittämisen puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. (PT) Rahoitusmarkkinat ovat kärsineet vakavia seurauksia kriisin johdosta, joten luottamus on pyrittävä palauttamaan kiireesti. Onnistuminen riippuu suuressa määrin valvontaviranomaisten roolista: niiden on hoidettava tehtävänsä asiantuntevasti ja tehokkaasti tarvittavan luottamuksen palauttamiseksi sijoittajiin ja yrityksiin nähden.

Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen on perustettu tässä tarkoituksessa, ja vaikka tarkoituksena ei ole korvata kansallisia valvontaviranomaisia, sillä on tärkeä rooli uudessa eurooppalaisessa valvontajärjestelmässä. Tämän vuoksi on tärkeää, että virasto aloittaa toimintansa nopeasti.

Nyt kun parlamentti on hyväksynyt viranomaisen toimitusjohtajan nimityksen, toivotan hänelle menestyksekästä toimikautta.

 
  
MPphoto
 
 

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen. (LT) Hyväksyin asiakirjan, koska talous- ja raha-asioiden valiokunta kuuli Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen) hallintoneuvoston valitsemaa ehdokasta 17. maaliskuuta 2011 pitämässään kokouksessa, jossa päätettiin, että Verena Ross täyttää asetuksen (EU) N:o 1095/2010 51 artiklan 2 kohdassa vahvistetut kriteerit ja myös hyväksyttiin Verena Rossin nimittäminen Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen) toimitusjohtajaksi.

 
  
MPphoto
 
 

  David Martin (S&D), kirjallinen. (EN) Äänestin tämän päätöslauselman puolesta, jolla hyväksytään Verena Rossin nimittäminen Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen) toimitusjohtajaksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. (PT) Viimeaikainen rahoituskriisi on nostanut esiin rahoitusvalvonnassa suuria puutteita, niin yksittäisissä tapauksissa kuin koko rahoitusjärjestelmässäkin. Valvontamallit perustuivat kansalliseen näkökulmaan eivätkä ne mukautuneet rahoitusjärjestelmässä tapahtuneeseen globalisaatioon, minkä yhteydessä eri rahoitusryhmät toteuttavat rajat ylittäviä toimia tähän liittyvine järjestelmäriskeineen.

Euroopan rahoitusmarkkinoista vastaavan viranomaisen perustaminen on mielestäni olennaisen tärkeää tehokkaan valvontamallin saavuttamiseksi. On kuitenkin toteutettava myös monia muita toimia, jotta hiljattain syntyneitä täysin moraalittomia tilanteita, jotka vahingoittivat talouksia, osakkeenomistajia, tallettajia, veronmaksajia ja järjestelmän uskottavuutta, voidaan estää toistumasta.

Tämän vuoksi äänestän sen puolesta, että Verena Ross valitaan Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen toimitusjohtajaksi, ja toivotan hänelle kaikin tavoin korkealaatuista toimikautta.

 
  
MPphoto
 
 

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. (IT) Äänestin Verena Rossin toimitusjohtajaksi nimittämisen puolesta useastakin syystä. Viimeaikaiset lainsäädäntötoimet, jotka olemme hyväksyneet tai jotka tulevat hyväksyttäviksi, merkitsevät valtaisaa kirjoa erilaisia valvontaan, analyysiin ja arviointiin liittyviä valtuuksia. Ajatelkaammepa esimerkiksi erilaisia teknisiä normeja, joita viranomaisen edellytetään arvioivan ja saattavan komission tietoon hyväksyntää varten. Tästä syystä on tärkeää, että Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen (EAMV) voi ryhtyä työhönsä mahdollisimman nopeasti aloittaakseen parlamentin sille viime vuonna antamien tehtävien hoitamisen. Lopuksi ilmaisen tyytyväisyyteni siihen, että yhteen arvostetuimmista tehtävistä on nimitetty nainen, ei ainoastaan sukupuolen perusteella, vaan hänen erinomaisen ansioluettelonsa vuoksi. Kuten kahden muunkin viranomaisen osalta, toivon myös tämän osalta, että se saa talousarvion, rakenteiden ja henkilöstön osalta edellytykset toimia mahdollisimman hyvin.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. (PT) Puolsin äänestyksessä mietintöä Verena Rossin nimittämisestä Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen) toimitusjohtajaksi. Verena Ross oli Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen) hallintoneuvoston valitsema ehdokas ja talous- ja raha-asioiden valiokunta kuuli häntä ennalta vahvistettujen menettelytapojen mukaisesti. Kaikki tämän vaihtoehdon tueksi esitetyt tiedot, joihin oma päätökseni perustui, osoittavat, että asetuksen (EU) N:o 1095/2010 51 artiklan 2 kohdassa vahvistetut kriteerit täyttyivät, joten olen tyytyväinen Verena Rossin nimitykseen.

 
  
MPphoto
 
 

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. (PT) Parlamentti on tällä päätöslauselmalla hyväksynyt Verena Rossin nimittämisen Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen) toimitusjohtajaksi. Haluan toivottaa hänelle kaikkea menestystä hänelle uskottujen tehtävien hoitamisessa.

 
  
  

Mietintö: Francesca Balzani (A7-0058/2011)

 
  
MPphoto
 
 

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. (PT) Äänestän puolesta, sillä sitoutuminen on nyt suurempaa. On kuitenkin tärkeää keskittyä edelleen yhteyksiin Eurooppa 2020 -tavoitteiden kanssa; lähestymistapaan, joka perustuu "kestävyyteen ja vastuullisuuteen", ei ainoastaan "säästämiseen", kuten neuvosto ehdottaa, ja Lissabonin sopimuksesta johtuviin uusiin tarpeisiin, vaarantamatta kuitenkaan olemassa olevia menestyksekkäitä ohjelmia.

EU:n vuoden 2012 talousarvion olisi ennen kaikkea edistettävä kasvua ja korkealaatuista työllisyyttä, ja sen avulla olisi pantava täytäntöön Eurooppa 2020 -strategia.

 
  
MPphoto
 
 

  Marta Andreasen (EFD), kirjallinen. (EN) Äänestin vastoin Balzanin mietintöä yleisistä suuntaviivoista vuoden 2012 talousarvion valmistelua varten, koska sen mukaan Eurooppa 2020 -strategian avulla Eurooppa nostetaan talouden taantumasta, vaikka tosiasiassa Euroopan kansojen olisi päästävä eroon EU:n harjoittamasta haitallisesta ylisääntelystä ja liiallisesta verotuksesta. 2020-strategia ei ole ratkaisu talouksien ongelmiin.

Lisäksi mietinnössä väitetään, että talousarvion koon pienentäminen uhkaisi eurooppalaista yhteisvastuullisuutta ja talouskehitystä. EU:n talousarviosta on tullut kalliiksi käyvää ylellisyyttä, joihin EU:n kansalaisilla ja veronmaksajilla ei ole varaa. Talousarvion vähäiseen kasvattamiseen tai jäädyttämiseen liittyvät vaatimukset ovat naurettavia – sen vuoksi äänestin jäädyttämistä vastaan –, kun oikeasti tarvitaan selkeää leikkausta talousarvioon veronmaksajien tilanteen helpottamiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. (FR) Nykyisessä rahoitus-, talous- ja sosiaalisessa kriisissä Euroopan unionin toimielinten velvollisuutena on seurata jäsenvaltioiden esimerkkiä hyväksymällä säästötoimia. Tämän vuoksi äänestin tämän mietinnön puolesta, jossa Euroopan parlamentille esitetään vuodeksi 2012 tiukkaa talousarviota. Talousarvion pitäisi kuitenkin tarjota sille mahdollisuus saavuttaa EU:n asettamat tavoitteet samalla kun käytetään mahdollisimman pieniä resursseja. Talousarvio toteutetaan Eurooppa 2020 -strategian yhteydessä; strategian, jonka avulla Euroopan pitäisi nousta kriisistä entistä vahvempana.

 
  
MPphoto
 
 

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. (LT) Äänestin tämän mietinnön puolesta. Eurooppa 2020 -strategiassa asetettujen ensisijaisten tavoitteiden (työllisyyden edistäminen, innovointiin, tutkimukseen ja kehitykseen suunnattujen julkisten varojen lisääminen, ilmastomuutosta ja energiaa koskevien tavoitteiden saavuttaminen, koulutustason parantaminen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden edistäminen) pitäisi auttaa Eurooppaa toipumaan kriisistä ja tulemaan entistä vahvemmaksi älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun ansiosta. On varmistettava jonkinlainen johdonmukaisuus tavoitteiden saavuttamisen ja niitä varten osoitettujen määrärahojen välillä EU:ssa ja kansallisesti. Meidän on annettava EU:lle tarvittava rahoitus, jotta se kykenee vastaamaan asianmukaisesti kasvaviin maailmanlaajuisiin haasteisiin, puolustamaan ja edistämään yhteistä etuaan ja varmistamaan jäsenvaltioiden talouksien nopean kasvun.

 
  
MPphoto
 
 

  Elena Băsescu (PPE), kirjallinen. (RO) Äänestin Francesca Balzanin mietinnön puolesta, koska tämän asiakirjan mukaisesti olen sitä mieltä, että Euroopan unionin talousarvio on laadittava siten, että tavoitteeksi asetetaan edelleen Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet. Nykyisestä talous- ja rahoituskriisistä huolimatta meidän on tärkeää luoda perusta terveelle talouskasvulle tulevaisuudessa investoimalla koulutukseen, tutkimukseen ja kehitykseen, innovointiin ja pk-yrityksiin. Nämä alueet ovat perusta EU:n kehittymiselle ja kilpailukyvylle ja niitä on kehitettävä työpaikkojen luomisen sekä alueellisen ja sosiaalisen koheesion parantamisen kannalta. Haluan painottaa, että emme saa vähentää rahoitusta näillä alueilla ja että meidän on erittäin tärkeää seurata jatkuvasti sitä, että käytettävissä olevia varoja hallinnoidaan mahdollisimman tehokkaasti. Lisäksi uskon kansallisten talousarviotavoitteiden ja EU:n talousarvion välillä vallitsevaan synergiaan. Haluan käyttää hyväksi tilaisuutta ilmaista tyytyväisyyteni eurooppalaiseen ohjausjaksoon liittyviin puheenjohtaja Herman Van Rompuyn pyrkimyksiin tiukentaa kuria EU:n jäsenvaltioissa edistämällä selkeitä tavoitteita, jotka ovat mitattavissa ja realistisia kaikkien valtioiden osalta. Parlamentti on demokraattisin EU:n toimielin edustaessaan suoraan EU:n kansalaisten intressejä. Tämän vuoksi korostan, että parlamentin olisi oltava paljon aktiivisemmin mukana eurooppalaisen ohjausjakson toteuttamisessa.

 
  
MPphoto
 
 

  Bastiaan Belder (EFD), kirjallinen. – (NL) En voi tukea Balzanin mietintöä. Ensimmäinen syy on vaatimus ottaa käyttöön jonkinlainen EU-vero. Toinen syy liittyy talouskriisiin ja kivuliaisiin toimiin, joihin jäsenvaltiot ovat ryhtyneet. Myös EU:n on pyrittävä varmistamaan, ettei sen talousarvio karkaa yhä enemmän käsistä ja että se toteuttaa tarvittavat leikkaukset. Tämän vuoksi kannatan dynaamista lähestymistapaa puututtaessa vuosittaisten määrärahojen ja maksettujen osuuksien väliseen alati kasvavaan kuiluun. Määrärahojen rajoittaminen johtaisi siihen, että suoritetut maksut ja määrärahat olisivat lähempänä toisiaan. Ymmärrän, että vuosien 2007-2013 monivuotisen rahoituskehyksen myötä päättyvät monivuotiset ohjelmat johtavat maksujen lisääntymiseen. Ehdotankin, että silloin kun maksujen lisääntyminen on väistämätöntä, tilannetta tasoitetaan huomattavasti pienempien määrärahojen avulla. Tämä koskee myös budjettikohtia, joiden täytäntöönpanossa ollaan jäljessä. Nämä toimenpiteet ovat järkeenkäypä ja tuntuva askel kohti realistisempaa talousarviota vaikeina taloudellisina aikoina.

 
  
MPphoto
 
 

  Cristian Silviu Buşoi (ALDE), kirjallinen. – (RO) Haluan painottaa sitä, miten tärkeä tämä mietintö on, koska Euroopan unionin talousarvio vuodelle 2012 auttaa elvyttämään Euroopan taloutta. Samanaikaisesti EU:n ensi vuoden talousarvion on oltava keskeinen väline, jonka avulla Euroopan talous saadaan toipumaan kiinnittämällä suurta huomiota työllisyyteen, talouden ohjausjärjestelmään ja kasvuun. Mielestäni vuoden 2012 talousarvion avulla on toteutettava Eurooppa 2020 -strategian viittä tavoitetta: työllisyys, innovointi, kehitys ja tutkimus, ilmastonmuutos ja energia, koulutus ja sosiaalinen integraatio. EU:n talousarvio on talousarvio investointeja varten ja vuosi 2012 on nykyisten rahoitusnäkymien (2007-2013) kuudes vuosi, mikä merkitsee säännöllisesti toteutuvia hankkeita ja johtaa maksumäärien nousemiseen töiden toteuttamisen yhteydessä. Mielestäni on ennakoitavissa, että maksumäärät nousevat vuonna 2012.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria Da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. (PT) Äänestin vuoden 2012 talousarvion valmistelua varten laadittujen yleisten suuntaviivojen puolesta. Mielestäni yhteisön talousarvion vuodeksi 2012 olisi oltava eräs keskeinen väline autettaessa EU:ta toipumaan kriisistä ja nousemaan entistä vahvempana keskittymällä työllisyyteen, talouden ohjausjärjestelmään ja kasvuun.

Työllisyys, innovointi, tutkimus ja kehittäminen, ilmastonmuutos ja energia, koulutus ja sosiaalinen osallisuus ovat ne viisi tavoitetta, joiden olisi ohjattava EU:n talousarvion laatimista vuodeksi 2012. Tämä mahdollistaa älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun Euroopassa.

 
  
MPphoto
 
 

  Derek Roland Clark (EFD), kirjallinen. (EN) Äänestin vastoin Balzanin mietintöä yleisistä suuntaviivoista vuoden 2012 talousarvion valmistelua varten, koska sen mukaan Eurooppa 2020 -strategian avulla noustaan talouden taantumasta, vaikka tosiasiassa Euroopan kansojen olisi päästävä eroon EU:n harjoittamasta haitallisesta ylisääntelystä ja liiallisesta verotuksesta. 2020-strategia ei ole ratkaisu talouksien ongelmiin. Lisäksi mietinnössä väitetään, että talousarvion koon pienentäminen uhkaisi eurooppalaista yhteisvastuullisuutta ja talouskehitystä. EU:n talousarviosta on tullut kalliiksi käyvää ylellisyyttä, joihin EU:n kansalaisilla ja veronmaksajilla ei ole varaa. Talousarvion vähäiseen kasvattamiseen tai jäädyttämiseen liittyvät vaatimukset ovat naurettavia – sen vuoksi äänestin jäädyttämistä vastaan –, kun oikeasti tarvitaan selkeää leikkausta talousarvioon veronmaksajien tilanteen helpottamiseksi

 
  
MPphoto
 
 

  William (The Earl of) Dartmouth (EFD), kirjallinen. (EN) Äänestin vastoin Balzanin mietintöä yleisistä suuntaviivoista vuoden 2012 talousarvion valmistelua varten, koska sen mukaan Eurooppa 2020 -strategian avulla noustaan talouden taantumasta, vaikka tosiasiassa Euroopan kansojen olisi päästävä eroon EU:n harjoittamasta haitallisesta ylisääntelystä ja liiallisesta verotuksesta. 2020-strategia ei ole ratkaisu talouksien ongelmiin. Lisäksi mietinnössä väitetään, että talousarvion koon pienentäminen uhkaisi eurooppalaista yhteisvastuullisuutta ja talouskehitystä. EU:n talousarviosta on tullut kalliiksi käyvää ylellisyyttä, joihin EU:n kansalaisilla ja veronmaksajilla ei ole varaa. Talousarvion vähäiseen kasvattamiseen tai jäädyttämiseen liittyvät vaatimukset ovat naurettavia – sen vuoksi äänestin jäädyttämistä vastaan –, kun oikeasti tarvitaan selkeää leikkausta talousarvioon veronmaksajien tilanteen helpottamiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Lena Ek, Marit Paulsen, Olle Schmidt ja Cecilia Wikström (ALDE), kirjallinen. (SV) Jaamme valiokunnan näkemyksen, jonka mukaan unionissa vallitsevan vaikean taloustilanteen vuoksi nyt jos koskaan on tärkeää varmistaa EU:n talousarvion asianmukainen toteuttaminen ja varainkäytön laatu sekä nykyisen yhteisörahoituksen optimaalinen käyttö. Pidämme hyvänä vaatimuksia EU:n omiin varoihin liittyvistä kunnianhimoisista ehdotuksista ja olemme sitä mieltä, että yleisesti ottaen olisi painotettava niitä talousarviomäärärahoja, jotka ovat tärkeitä Eurooppa 2020 -strategiaan liittyvien tulosten saavuttamisen kannalta. Kannatimme myös tarkistusta, jossa vaadittiin, että minkä tahansa budjettikohdan kasvattamiseen olisi liityttävä karsiminen jossakin toisessa kohdassa. Koska tämä tarkistus ei kuitenkaan mennyt äänestyksessä läpi ja lisäksi hyväksytyssä tekstissä on kohta, jossa todetaan, että talousarvion koon pienentäminen saattaisi "heikentää eurooppalaista yhteisvastuullisuutta", päätimme lopullisessa äänestyksessä äänestää tyhjää.

 
  
MPphoto
 
 

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. (PT) Äänestin vuoden 2012 talousarvion laatimista koskevan mietinnön puolesta, koska mielestäni EU:ssa vallitsevan vaikean taloustilanteen vuoksi nyt jos koskaan on tärkeää varmistaa EU:n talousarvion asianmukainen toteuttaminen ja varainkäytön laatu sekä nykyisen EU-rahoituksen optimaalinen käyttö. Mielestäni yhteisön talousarvion olisi oltava eräs keskeinen väline autettaessa EU:ta toipumaan kriisistä ja nousemaan entistä vahvempana keskittymällä työllisyyteen, talouden ohjausjärjestelmään ja kasvuun.

 
  
MPphoto
 
 

  Nigel Farage (EFD), kirjallinen. (EN) Äänestin vastoin Balzanin mietintöä yleisistä suuntaviivoista vuoden 2012 talousarvion valmistelua varten, koska sen mukaan Eurooppa 2020 -strategian avulla noustaan talouden taantumasta, vaikka tosiasiassa Euroopan kansojen olisi päästävä eroon EU:n harjoittamasta haitallisesta ylisääntelystä ja liiallisesta verotuksesta. 2020-strategia ei ole ratkaisu talouksien ongelmiin.

Lisäksi mietinnössä uhataan, että talousarvion koon pienentämisestä olisi haittaa eurooppalaiselle yhteisvastuullisuudelle ja talouskehitykselle. EU:n talousarviosta on tullut kalliiksi käyvää ylellisyyttä, joihin EU:n kansalaisilla ja veronmaksajilla ei ole varaa. Talousarvion vähäiseen kasvattamiseen tai jäädyttämiseen liittyvät vaatimukset ovat naurettavia, kun oikeasti tarvitaan selkeää leikkausta talousarvioon veronmaksajien tilanteen helpottamiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. (PT) Tässä mietinnössä esitetään parlamentin ensisijaiset tavoitteet vuoden 2012 talousarvion valmistelun ja käsittelyn osalta ja huomioidaan kolmikantaneuvottelujen käynnistyminen tämän kuun lopussa.

Mietintö on uraauurtava sen lähiaikoihin liittyvän poliittisen sisällön vuoksi: sen avulla pyritään tuomaan esille ja vauhdittamaan tärkeitä keskusteluja, joita EU:n toimielimissä ja jäsenvaltioissa käydään talouden ohjausjärjestelmää koskevan paketin kaikkien osien osalta. Lisäksi sen avulla on tarkoitus kiinnittää huomiota siihen, millainen vaikutus ja merkitys vuoden 2012 talousarviolla voi olla Eurooppa 2020 -strategian mukaisten kasvuun ja kestävään työpaikkojen luomiseen kaikkialla EU:ssa liittyvien tavoitteiden saavuttamisen kannalta.

Parlamentti lähettää EU:n toimielimille ja jäsenvaltioille tärkeän poliittisen viestin siitä, että se on vakaasti sitoutunut talouden ohjausjärjestelmän vahvistamiseen sekä kasvuun ja työllisyyteen liittyvien tavoitteiden täyttämiseen.

 
  
MPphoto
 
 

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. (PT) Olen samaa mieltä EU 2020 -strategiasta, koska sen avulla ajetaan vahvempaa talouden ohjausjärjestelmää ja sen seitsemän keskeisen toimen toteuttamiseksi tarvittavien varojen myöntämistä. EU 2020 -tavoitteet voidaan saavuttaa vain vahvan hallinnon ja eurooppalaisen koordinoinnin avulla ja sillä edellytyksellä, että jäsenvaltiot tekevät investoinnit, joita niiden toimien toteuttaminen edellyttää. Strategia voidaan kuitenkin toteuttaa täydellisesti ainoastaan monivuotisen rahoituskehyksen avulla. Mietinnössä ei mainita kertaakaan sitä, mikä merkitys koheesiopolitiikalla on. Myös maatalous jätetään siinä kokonaan mainitsematta. Kuitenkin noin 80 prosenttia talousarviosta koskee koheesiopolitiikkaa ja maataloutta. Nuoria ei mietinnössä myöskään mainita mitenkään, mikä on käsittämätöntä. Tämä on Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) (PPE-ryhmä) esittämä nykyiseen talousarvioon liittyvä ensisijainen tavoite. Lisäksi nuoret mainitaan viidessä Eurooppa 2020 -strategian tavoitteessa. Tavoitteet, jotka liittyvät koulunsa kesken jättävien määrän pienentämiseen alle 10 prosenttiin ja sen varmistamiseen, että 40 prosentilla 30–34-vuotiaista on korkeakoulututkinto, koskevat myös pelkästään nuoria ihmisiä. Toivon kuitenkin, että vuoden 2012 talousarvio edesauttaa kestävää kasvua EU:ssa, vahvistaa kilpailukykyä ja edistää työllisyyttä.

 
  
MPphoto
 
 

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Nyt ollaan jälleen kerran tilanteessa, jossa taloudellisen ja sosiaalisen koheesion tavoitteen pitäisi edellyttää täysin erilaista näkemystä ja sisältöä EU:n talousarvion osalta.

Aikana, jolloin jäsenvaltioiden välinen eriarvoisuus kasvaa, EU:n talousarvion pitäisi palvella aitoa lähentymistä. Sen pitäisi edistää talouskasvua, työntekijöiden oikeuksia kunnioittavien työpaikkojen luomista, hyvinvoinnin ja sosiaaliturvan edistämistä, köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumista sekä ympäristönsuojelua. Vähimmilläänkin tämä edellyttäisi varojen kaksinkertaistamista turvautumalla suurempaan maksuosuuteen niiltä valtioilta, joiden BKT henkeä kohden on suurempi. Tähän pitäisi liittää varojen oikeudenmukainen ja tasapuolinen jakaminen keskittymällä valtioihin, jotka ovat suurimmissa vaikeuksissa.

Emme hyväksy talousarviota, jonka avulla keskitytään tukemaan monopolien palauttamista ja yhä suurempaa EU:n militarisointia, useiden talouden osa-alueiden vapauttamista ja työsuhdeturvan puuttumista, mitä Eurooppa 2020 -strategiassa kannatetaan. Tämä lähestymistapa vahvistaa olemassa olevia taloudellisia, sosiaalisia, alueellisia ja kansallisia eroja eikä ratkaise työttömyyteen ja köyhyyteen liittyviä ongelmia. Äänestimme tämän vuoksi mietintöä vastaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Lidia Joanna Geringer de Oedenberg (S&D), kirjallinen. (PL) Budjettivaliokunta on vuoden alusta alkaen laatinut Euroopan parlamentin ensisijaisia tavoitteita EU:n vuoden 2012 talousarviota varten. Parlamentin kanta, jota tarvitaan neuvoston kanssa käytäviä keskusteluja varten, muotoillaan näiden tavoitteiden perusteella. Näyttää siltä, että tänä vuonna parlamentin ja neuvoston välisestä sovittelusta tulee vielä vaikeampaa kuin vuonna 2010. Neuvosto, joka vastustaa EU:n talousarvion kasvattamista millään tavalla, on jo tuonut julki oman säästösuunnitelmansa, joka kuinka ollakaan liittyy budjettikohtiin, joita ei ole tähän mennessä täysin hyödynnetty. Samanaikaisesti parlamentti puoltaa lisäystä vuoden 2012 talousarvion osalta, mutta vain Eurostatin inflaatioasteen mukaisesti. Viimeksi mainittu on objektiivinen arvo, josta emme voi äänestää, kuten jotkut ihmiset näyttävät uskovan. Miten Euroopan parlamentti voi perustella ehdotetun lisäyksen?

Mietitäänpä ensinnäkin Eurooppa 2020 -strategian toteuttamista kahtalaisine tavoitteineen, jotka liittyvät koulutus- ja työllisyysasteen nostamiseen. Ilman asianmukaista rahoitusta kyseiset tavoitteet jäävät tehottomiksi, ja Eurooppa 2020 seuraa tunnetun ja tehottoman Lissabonin strategian viitoittamaa tietä.

Toiseksi EU:n talousarvo natisee jo nyt liitoksissaan: Euroopan ulkosuhdehallinto, Galileo-järjestelmä, solidaarisuusrahasto ja globalisaatiorahasto aiheuttavat menoja, joita oli mahdoton ennustaa kuusi vuotta sitten, kun nykyisistä rahoitusnäkymistä sovittiin.

Mitä tulee menojen pitämiseen järkevinä, kehottaisin tämän parlamentin jäseniä suhtautumaan kriittisesti rakentamispolitiikkaan, johon meillä ei ole varaa. Tästä esimerkkinä ovat muun muassa suunnitelmat toimistotilojen lisäämisestä Brysselissä.

 
  
MPphoto
 
 

  Estelle Grelier (S&D), kirjallinen. (FR) Olemme tilanteessa, jossa olemme aloittamassa jäsenvaltioiden kanssa vaikeita neuvotteluja vuoden 2012 talousarviosta, samalla kun taustalla käydään jo keskustelua vuoden 2013 jälkeisistä rahoitusnäkymistä. Näin kriisiaikoina on koko talousarviomenettelyn aikana tarpeen tarkastella uudelleen EU:n politiikoille asettamiamme odotuksia. Toisin kuin eräät neuvoston jäsenet, joiden mielestä EU merkitsee lisäkuluja, menoerää, jota on karsittava nykyisten ja tulevien politiikkojen vastakkainasettelun uhalla, parlamentti on päätöslauselmallaan yleisistä suuntaviivoista vuoden 2012 talousarvion valmistelua varten tuonut uudelleen esiin visionsa unionista lisäarvoa tuottavana tekijänä ja jäsenvaltioiden liittolaisena kunnianhimoisten politiikkojen täytäntöönpanossa. Lisäksi äänestin Francesca Balzanin esittelemän päätöslauselman puolesta päätöslauselman johdonmukaisuuden ja sen sisältämän selkeän poliittisen viestin vuoksi kehotettaessa hyväksymään talousarvio, joka on yhdenmukainen EU 2020 -strategian työllisyyteen ja kasvuun liittyvien tavoitteiden kanssa. Lopuksi käytin täysistuntokeskustelua hyväksi kertoakseni varainhoidon suunnittelusta ja talousarviosta vastaavalle komission jäsenelle tarpeesta laatia kiireesti tiedonanto uusien omien varojen käyttöönotosta, mikä toivoakseni vie keskustelua eteenpäin.

 
  
MPphoto
 
 

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen. (LT) Hyväksyin tämän asiakirjan, koska Euroopan talouden tehostettu ohjausjärjestelmä, EU-ohjausjakso ja Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet edellyttävät, että vuoden 2012 talousarvio vauhdittaa kasvua ja työllisyyttä. Eurooppa 2020 -strategian pitäisi auttaa Eurooppaa toipumaan kriisistä ja nousemaan entistä vahvempana älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun avulla, joka perustuu EU:n viiteen yleistavoitteeseen: työllisyyden edistämiseen, innovoinnin, tutkimuksen ja kehittämisen edellytysten parantamiseen ja niihin käytettävien julkisten menojen lisäämiseen, ilmastonmuutosta ja energiaa koskevien EU:n tavoitteiden saavuttamiseen, koulutustason parantamiseen ja sosiaalisen osallisuuden edistämiseen erityisesti köyhyyttä vähentämällä. Unionissa vallitsevan vaikean taloustilanteen vuoksi nyt jos koskaan on tärkeää varmistaa EU:n talousarvion asianmukainen toteuttaminen ja varainkäytön laatu sekä nykyisen yhteisörahoituksen optimaalinen käyttö. EU:n talousarvio voi toimia välineenä, jonka avulla EU selviytyy helpommin nykyisestä talous- ja rahoituskriisistä, sillä sen määrärahoilla voidaan edistää investointeja ja kasvua ja lisätä työpaikkoja Euroopassa.

 
  
MPphoto
 
 

  David Martin (S&D), kirjallinen. (EN) Olen tyytyväinen tähän mietintöön, jossa katsotaan, että EU:n talousarvio tuo lisäarvoa kansallisiin julkisiin menoihin, sillä sen avulla käynnistetään, tuetaan ja täydennetään investointeja Eurooppa 2020 -strategian tärkeimpiin toimintalinjoihin. Lisäksi Euroopan parlamentti katsoo, että EU:n talousarvio voi toimia välineenä, jonka avulla EU selviytyy helpommin nykyisestä talous- ja rahoituskriisistä, sillä sen määrärahoilla voidaan edistää investointeja ja kasvua ja lisätä työpaikkoja Euroopassa; katsoo, että EU:n talousarvio voisi ainakin lieventää nykyisten rajoittavien kansallisten talousarviopolitiikkojen vaikutuksia ja sillä voitaisiin tukea jäsenvaltioiden hallitusten toimia; korostaa myös, että EU:n talousarvion uudelleenjakoon perustuvan luonteen vuoksi sen pienentäminen saattaisi heikentää eurooppalaista yhteisvastuullisuutta sekä hidastaa talouskehitystä monissa jäsenvaltioissa; uskoo, että puhtaassa nettomaksaja/nettosaaja-asetelmassa ei oteta asianmukaisesti huomioon EU:n maiden välisiä heijastusvaikutuksia ja että se siten haittaa EU:n yhteisiä poliittisia tavoitteita.

 
  
MPphoto
 
 

  Clemente Mastella (PPE), kirjallinen. (IT) Nykyisen talous- ja finanssikriisin voittamiseksi on tärkeää edistää EU:n osallistavaa ja kestävää kasvua, jolla saatetaan Euroopan unionin talousarvio sen tärkeimpien tavoitteiden mukaiseksi. Mietinnössä yksilöidään joukko suuntaviivoja, jotka auttavat edistämään työllisyyttä, lisäämään innovointiin, tutkimukseen ja kehittämiseen käytettäviä julkisia menoja, saavuttamaan EU:n ilmastonmuutosta ja energiaa koskevat tavoitteet, parantamaan koulutustasoa ja edistämään sosiaalista osallisuutta. EU-ohjausjakso, joka on uusi mekanismi EU:n talouden ohjausjärjestelmän vahvistamiseksi, tarjonnee mahdollisuuden määrittää parhaan tavan näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. On tärkeää taata tietty johdonmukaisuus kyseisten tulosten saavuttamisen ja niitä varten EU:n ja jäsenvaltioiden tasolla myönnettävien resurssien välillä ja parantaa siten unionin ja jäsenvaltioiden julkisten investointien synergiaa. Euroopan unionin talousarvio tuo todellista lisäarvoa, koska se kykenee toimimaan investointeja, kasvua ja työllisyyttä lisäävänä katalysaattorina. Jo suunnitellut talousarviomäärärahat on pidettävä sopivalla ja joustavalla menotasolla. Muutoin niiden vähentäminen johtaa Eurooppa 2020 -strategian epäonnistumiseen. Kehotamme komissiota laatimaan kattavaan vaikutusten arviointiin perustuvia kunnianhimoisia ehdotuksia uusista omista varoista kilpailukyvyn ja talouskasvun lujittamiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Barbara Matera (PPE), kirjallinen. (IT) Kannatan Francesca Balzanin mietintöä suuntaviivoista vuoden 2012 talousarviota varten. Se ja vuoden 2013 talousarvio ovat vakautustalousarvioita, joissa pyritään ottamaan huomioon jäsenvaltioiden menoleikkaukset ja asettamaan viitearvo seuraavassa rahoituskehyksessä vahvistettaville summille. Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ryhmän panos vuoden 2012 talousarviota koskeviin suuntaviivoihin perustui vastuullisuuden käsitteeseen, joka tarkoittaa pyrkimistä taloudellisuuteen ja tehokkuuteen käyttäen mahdollisimman vähän saatavilla olevia resursseja. Eurooppa 2020 -strategia perustuu tärkeisiin prioriteetteihin – tutkimukseen, innovointiin, kehittämiseen ja kasvuun – jotka eivät alun perin sisältyneet esittelijä Balzanin mietintöön, mutta joita PPE-ryhmä voimakkaasti painotti yhdessä alkuperäisten työllisyystavoitteiden saavuttamisen kanssa. Unionin ensisijaiset tavoitteet talousarviossa edellyttävät riittävää rahoitusta, ja on myös tärkeää varmistaa riittävä joustavuus meno-otsakkeiden välillä, jotta talouskriisiin liittyviä ongelmia voidaan torjua tehokkaammin, sekä ehdottaa talousarviokehystä, johon sisältyy omia varoja.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. (PT) Yhteisön talousarvio vuodeksi 2012 on tärkein väline, jolla EU voi toipua kriisistä ja nousta siitä entistä vahvempana, ja siinä keskitytään työllisyyteen, talouden ohjausjärjestelmään ja kasvuun. Näiden yleisten suuntaviivojen hyväksyminen on yksi esimerkki tästä. Työllisyys, innovointi, tutkimus ja kehittäminen, ilmastonmuutos ja energia, koulutus sekä sosiaalinen osallisuus ovat viisi tavoitetta, joihin olisi keskityttävä EU:n vuoden 2012 talousarviota laadittaessa.

Näihin viiteen tavoitteeseen perustuvan Eurooppa 2020 -strategian pitäisi auttaa Euroopan unionia toipumaan kriisistä ja nousemaan entistä vahvempana "älykkään, kestävän ja osallistavan" kasvun avulla. Tästä syystä meidän on vastustettava kaikkia pyrkimyksiä rajoittaa Eurooppa 2020 -strategian tärkeimpien tavoitteiden ja lippulaiva-hankkeiden saavuttamiseen myönnettäviä budjettimäärärahoja.

 
  
MPphoto
 
 

  Alexander Mirsky (S&D), kirjallinen. (EN) Tärkeimmät EU:n vuoden 2012 yleistä talousarviota käsittelevää päätöslauselmaesitystä koskevat vaatimukset ovat riittävien resurssien varmistaminen Eurooppa 2020 -strategian täytäntöönpanoa varten sekä EU:n talousarvion ja kansallisten budjettien välisen yhteistyön lisääminen. EU:n vuoden 2012 talousarviolla olisi lisättävä kasvua ja laadukkaita työpaikkoja sekä aloitettava Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden täytäntöönpano. Mottona päätettäessä EU:n talousarviosta vuodeksi 2012 olisi näin ollen oltava "kestävyys ja vastuullisuus" pikemmin kuin "säästäminen".

Vaikka äänestin puolesta, korostan, että talousarvio olisi jaettava siten, että määrärahoja käytetään jäsenvaltioiden kansalaisten eikä taloudellisten ja poliittisten ryhmittymien hyväksi, kuten nykyisin tapahtuu Latviassa, jossa virkamiehet jakavat EU:n varoja tuttavilleen ja ystävilleen!

 
  
MPphoto
 
 

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. (DE) Vuoden 2012 talousarviota koskevassa mietinnössä viitataan Eurooppa 2020 -strategiaan, joka jälleen kerran sisältää yleviä tavoitteita, joita kukaan ei odota saavutettavan. Totuus on, että eräiden holtittomasti eläneiden jäsenvaltioiden epävarmasta budjettitilanteesta on tullut pelastuspaketin yhteydessä taloudellinen myllynkivi muiden jäsenvaltioiden kaulaan. Näin ollen tarvitaan usein vain jokin pikkuseikka, jotta silmukka kiristyy. Näiden perusedellytysten vuoksi on erityisen tärkeää, että vuoden 2012 talousarvio toteutetaan moitteettomasti – ja tässä yhteydessä emme saa unohtaa, että talousarvion valvonnassa on yhä paljon toivomisen varaa – ja että hallinnoimme resurssejamme taloudellisesti. Viittaus Eurooppa 2020 -strategian "riittävään rahoitukseen", samalla kun EU:n talousarviosta yhä katoaa mystisesti miljardeja ja käytettävissä olevia säästömahdollisuuksia esimerkiksi EU:n virastoviidakon ja parlamentin toimipaikkojen suhteen ei käytetä, merkitsee eurooppalaisten veronmaksajien rahojen tuhlaamista. Tämän näkemyksen perusteella äänestin mietintöä vastaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Franz Obermayr (NI), kirjallinen. (DE) Euron nykyinen kriisi korostaa asianmukaisen ja taloudellisen budjettipolitiikan keskeistä merkitystä. Vastustan varojen lisäämistä Eurooppa 2020 -strategian perusteella, koska ensinnäkin strategia on mahdoton toteuttaa ja toiseksi sen tavoitteet ovat epätarkoituksenmukaisia: esimerkiksi akateemisesti koulutettujen määrän valtava lisääminen, vaikka me itse asiassa kärsimme ammattitaitoisten työntekijöiden pulasta. Sen sijaan meidän olisi hyödynnettävä esimerkiksi hajasijoitettujen virastojen, Euroopan parlamentin kahden toimipaikan ja Turkille annettavan liittymistä valmistelevan tuen tarjoamia lukuisia säästömahdollisuuksia. Tästä syystä äänestin vuoden 2012 talousarviota koskevaa mietintöä vastaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. (IT) Kuten joka vuosi, parlamenttia pyydetään muiden toimielinten ohella hyväksymään EU:n talousarvio. Tätä silmälläpitäen olen äänestänyt vuoden 2012 yleistä talousarviota koskevan mietinnön puolesta, sillä kannatan tärkeimpiä määriteltyjä suuntaviivoja: varojen käyttämistä niin, että niillä kannustetaan kasvun edistämistä ja kriisin voittamista noudattamalla Eurooppa 2020 -strategiaa, suuremman huomion kiinnittämistä EU-ohjauskauteen ihanteellisena talouspolitiikan koordinoinnin välineenä sekä sitä, ettei sallita varojen vaihtelevaa saatavuutta eri aloilla, vaan käytetään vain käytettävissä olevien varojen joustomekanismeja luomalla vakavasti otettava ja tiukka varainhoitojärjestelmä varojen jakamiseen.

 
  
MPphoto
 
 

  Georgios Papanikolaou (PPE), kirjallinen. (EL) Kannatin äänestyksessä mietintöä yleisistä suuntaviivoista vuoden 2012 talousarvion valmistelua varten. Mietinnössä esitetyt yleisperiaatteet ja tavoitteet ovat oikeansuuntaisia, ja niissä painotetaan, että EU:n tulevissa talousarvioissa on keskityttävä työllisyyttä ja jäsenvaltioiden talouksia lujittaviin toimintalinjoihin (EU:n kokonaisbudjetti lippulaivahankkeiden toteuttamista varten vuoteen 2020 asti on arviolta 1,8 biljoonaa euroa). On kuitenkin tärkeää huomauttaa aina mahdollisuuden tullen, että Eurooppa 2020 -strategiassa asetettujen tavoitteiden saavuttamisen ehdoton edellytys on se, että jäsenvaltiot hyväksyvät ne. Komission tutkimustulosten mukaan kansallisissa suunnitelmissa ei valitettavasti toistaiseksi taata strategian keskeisiä prioriteetteja, kuten työllisyysasteen nostamista 75 prosenttiin vuonna 2020 nykyisestä 69 prosentista.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. (PT) Kannatin äänestyksessä tätä mietintöä yleisistä suuntaviivoista vuoden 2012 talousarvion valmistelua varten. Vuoden 2012 talousarviossa keskeisiä teemoja ovat talouden tehostettu ohjausjärjestelmä, EU-ohjausjakso ja kasvun ja työllisyyden edistämistä koskevat Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet.

Koska Eurooppa 2020 -strategian pitäisi auttaa Eurooppaa toipumaan kriisistä ja nousemaan entistä vahvempana älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun avulla, joka perustuu EU:n viiteen yleistavoitteeseen – työllisyyden edistämiseen, innovoinnin, tutkimuksen ja kehittämisen edellytysten parantamiseen ja niihin käytettävien julkisten menojen lisäämiseen, ilmastonmuutosta ja energiaa koskevien EU:n tavoitteiden saavuttamiseen, koulutustason parantamiseen ja sosiaalisen osallisuuden edistämiseen erityisesti köyhyyttä vähentämällä – yhdyn mietinnössä esitettyihin suosituksiin näiden viiden tavoitteen saavuttamiseksi kaikilta osin.

Olen myös samaa mieltä esittelijän kanssa siitä, että näiden tavoitteiden saavuttamisen ja niille osoitetun rahoituksen välillä on vallittava sopusointu ja että EU:n talouden tehostetun ohjauksen uuden mekanismin olisi tarjottava mahdollisuus tutkia, miten nämä viisi tavoitetta parhaiten toteutetaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. (PT) Kannatin äänestyksessä tätä mietintöä, jossa esitetään yleiset suuntaviivat vuoden 2012 talousarvion laatimista varten 30. maaliskuuta 2011 suunniteltua tätä aihetta käsittelevää kolmikantakokousta silmälläpitäen. Tässä yhteydessä haluan painottaa tarvetta arvioida asianmukaisesti talousarvion vaikutusta EU:n tavoitteiden saavuttamiseen ja Eurooppa 2020 -strategian täytäntöönpanoon sekä sitä roolia, joka talousarviopolitiikalla olisi oltava investointien, kasvun ja työllisyyden alalla.

 
  
MPphoto
 
 

  Britta Reimers (ALDE), kirjallinen. (DE) En voinut äänestää nimenhuutoäänestyksessä mietinnön 29 kohdasta, koska vahtimestari aktiivisesti esti minua äänestämästä.

 
  
MPphoto
 
 

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. (EN) Vuoden 2012 talousarvio ja Euroopan talouden tehostettu ohjausjärjestelmä, EU-ohjausjakso ja kasvun ja työllisyyden edistämistä koskevat Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet

1. katsoo, että Eurooppa 2020 -strategian pitäisi auttaa Eurooppaa toipumaan kriisistä ja nousemaan entistä vahvempana älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun avulla, joka perustuu EU:n viiteen yleistavoitteeseen: työllisyyden edistämiseen, innovoinnin, tutkimuksen ja kehittämisen edellytysten parantamiseen ja niihin käytettävien julkisten menojen lisäämiseen, ilmastonmuutosta ja energiaa koskevien EU:n tavoitteiden saavuttamiseen, koulutustason parantamiseen ja sosiaalisen osallisuuden edistämiseen erityisesti köyhyyttä vähentämällä; muistuttaa, että jäsenvaltiot ovat itse antaneet täyden tukensa näille viidelle tavoitteelle;

2. huomauttaa, että näiden tavoitteiden saavuttamisen ja niille unionin ja jäsenvaltioiden osoittaman rahoituksen välillä on vallittava jonkinlainen sopusointu; edellyttää, että EU:n talousarviopolitiikan on oltava tämän periaatteen mukaista; katsoo, että EU-ohjausjakso, joka on Euroopan talouden tehostetun ohjauksen ja hallinnan uusi mekanismi, tarjoaa mahdollisuuden harkita, miten nämä viisi yleistavoitetta parhaiten toteutetaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Licia Ronzulli (PPE), kirjallinen. (IT) Tässä mietinnössä hahmotellaan vuoden 2012 talousarviota koskevat Euroopan parlamentin yleiset suuntaviivat, ja uskon, että tekstillä edistetään kestävää kasvua talouskriisin voittamiseksi. Sen uudelleenjakoon perustuva lähestymistapa muodostuu jäsenvaltioiden tuleviin julkisiin menoihin annettavasta lisäarvosta. Komission rahoitussuunnittelun mukaan myönnettyjen varojen määrä saavuttaa 147,88 miljardia euroa. Tässä suhteessa kotivaltioni kannattaa tiukkaa varainhoitoa ja menojen, erityisesti hallintokustannusten, rajoittamista sen kansallisessa talousarviossa toteutettavan säästöpolitiikan mukaisesti. Toivon nyt, että käytettävissä olevien varojen uudelleenjako, jolla pyritään niiden parhaaseen mahdolliseen osoittamiseen, viedään loppuun asti, jotta voidaan torjua meidän kaikkien päivittäisessä elämässämme tunteman kansainvälisen kriisin vaikutuksia.

 
  
MPphoto
 
 

  Peter Skinner (S&D), kirjallinen. (EN) Äänestyksessä vuoden 2012 talousarviosta (yleiset suuntaviivat) äänestin talousarvion jäädyttämisen puolesta ja kaikenlaisia Lissabonin sopimuksen voimaantulosta johtuvia lisämenoja vastaan. Katson, että laadittu talousarvio vastaa nykyisellään perussopimukseen perustuvia sitoumuksia.

 
  
  

Mietintö: Véronique Mathieu (A7-0265/2011)

 
  
MPphoto
 
 

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. (PT) En kannata tätä mietintöä, sillä tarkistuksista toimitetut äänestykset sisältävä lopullinen versio on selvästi epäoikeudenmukainen, koska se jättää siirtotyöläiset suojatta eräillä sosiaaliturvan kaltaisilla tärkeillä aloilla. EU ei saisi sallia tällaista kohtelua; ihmisoikeuksien suhteen EU:n pitäisi olla esimerkkinä muille.

 
  
MPphoto
 
 

  Laima Liucija Andrikienė (PPE), kirjallinen. (LT) Kannatin äänestyksessä päätöslauselmaa kolmansien maiden kansalaisille oleskelua ja työskentelyä varten myönnettävää yhdistelmälupaa koskevasta yhden hakemuksen menettelystä. Asiakirjalla otetaan käyttöön yhdistelmälupamenettely kolmansien maiden kansalaisille, jotka hakevat pääsyä jäsenvaltion alueelle työntekoa varten, ja tarjotaan heille vakaa oikeudellinen asema. Näin epäilemättä yksinkertaistetaan taloudellisia maahanmuuttajia koskevia usein monimutkaisia hallinnollisia menettelyjä. Yhdyn esittelijän kantaan, jonka mukaan yksi parhaita tapoja torjua laitonta maahanmuuttoa ja pimeää työtä on kehittää tasapainoiset laillisen maahanmuuton kanavat, jotka täyttävät työmarkkinoidemme tarpeet. Taloudellinen maahanmuutto on tosiasia ja se on saatava järjestykseen, mutta se on myös välttämättömyys, kun otetaan huomioon demografiset ja taloudelliset haasteet, joita EU joutuu kohtaamaan lähitulevaisuudessa. On tärkeää huomata, että tässä ehdotuksessa ei säädetä kolmansien maiden kansalaisten maahanpääsyn edellytyksistä. Jäsenvaltiot säilyttävät valtuudet päättää näistä edellytyksistä ja asettaa enimmäismäärän maahanmuuttajille, jotka ne haluavat päästää alueelleen työntekoa varten. Euroopan unionin on syytä säätää taloudellisesta maahanmuutosta, jotta otetaan käyttöön 27 jäsenvaltion yhteinen menettelytapa. Lissabonin sopimuksen voimaantulon tuomat muutokset ovat mahdollistaneet tämän edistymisen, ja meidän tehtävänämme on nyt huolehtia sen toteutumisesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. (FR) Euroopan unioni symboloi ihmisoikeuksia kaikkialla maailmassa, ja sen on taattava sen alueella oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten oikeudenmukainen kohtelu sekä laadittava osallistava politiikka heitä varten. Näin ollen on ollut tarpeen yhdenmukaistaa jäsenvaltioiden kolmansien maiden kansalaisten maahanpääsyä ja oleskelua koskevia kansallisia lakeja. Tästä syystä kannatin äänestyksessä tätä tekstiä, jolla on määrä yksinkertaistaa maahanpääsymenettelyjä, torjua eurooppalaisten työntekijöiden kustannuksella harjoitettavaa epäoikeudenmukaista kilpailua sekä parantaa valvontaa laittoman maahanmuuton ja pimeän työn torjunnassa.

 
  
MPphoto
 
 

  Elena Băsescu (PPE), kirjallinen. (RO) Äänestin tämän tekstin puolesta, koska katson, että Euroopan unioni tarvitsee yhdenmukaisia hallintomenettelyjä kolmansista maista tulevien siirtotyöläisten käsittelemiseksi. Tämän säädöksen hyväksymisellä on merkittävä hyödyllinen vaikutus. Se vähentää julkisen sektorin menoja, ehkäisee laitonta maahanmuuttoa ja takaa kunnolliset oikeudet kolmansien maiden kansalaisille, jotka haluavat tehdä työtä Euroopan unionissa. Taloudellisista syistä tapahtuva maahanmuutto on välttämättömyys, jota on kannustettava hallitusti, kun otetaan huomioon demografiset ja taloudelliset haasteet, joita Euroopan unioni joutuu tulevaisuudessa kohtaamaan. Emme saa unohtaa, että esimerkiksi Yhdysvaltojen, Kanadan ja Australian saavuttama edistys on maahanmuuttajien ansiota. He kuuluvat erittäin dynaamiseen yhteiskuntaryhmään, joka tuo lisää intoa ja tuoreita näkemyksiä vastaanottaviin yhteiskuntiin ja tekee niistä siten kilpailukykyisempiä. Tässä suhteessa meidän on varmistettava, että heillä on edellytykset tehdä työtä laillisesti ja mahdollisuus toteuttaa unelmansa ilman turhan byrokratian esteitä. Toivon myös, että kysymys Romanian ja Bulgarian kansalaisten pääsystä koko Euroopan unionin työmarkkinoille ratkaistaan lopullisesti hyvin pian.

 
  
MPphoto
 
 

  Regina Bastos (PPE), kirjallinen. (PT) Euroopalla on sen väestön ikääntymisen aiheuttama demografinen ongelma, ja siksi sen on etsittävä työvoimaa, joka antaa merkittävän panoksen talouden kehitykseen sekä lisää Euroopan talouden kilpailukykyä ja elinvoimaisuutta. Euroopan unionin on vastattava nykyisiin ja tuleviin työvoimatarpeisiinsa ja tarjottava keinot torjua hyväksikäyttöä ja syrjintää, joista työntekijät usein kärsivät.

Ottamalla käyttöön yhdistelmälupamenettely kolmansien maiden kansalaisille, jotka hakevat pääsyä jäsenvaltion alueelle työntekoa varten, ja tarjoamalla heille vakaan oikeudellisen aseman tämä direktiivi vastaa näihin tarpeisiin ja yksinkertaistaa usein monimutkaisia hallinnollisia menettelyjä.

Valtuudet päättää alueelleen palkkatyötä varten päästettävien maahanmuuttajien määrästä sekä maahantulon edellytyksistä säilyvät yksittäisillä jäsenvaltioilla. Kaikista edellä esittämistäni syistä äänestin tämän mietinnön puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Jean-Luc Bennahmias (ALDE), kirjallinen. (FR) Olemme jo vuosia puhuneet yhdistelmäluvan luomisesta kolmansien maiden kansalaisille, jotka haluavat asua ja työskennellä jäsenvaltiossa. Se oli alussa kiitettävä aloite, mutta nykyisellään teksti on ristiriidassa asetettujen tavoitteiden kanssa: se on sekä syrjivä, koska kaikkien tasavertaisen kohtelun perusperiaatetta ei kunnioiteta, että rajoittava, sillä useita työntekijäryhmiä on jätetty sen ulkopuolelle. Huolimatta vuoden 2010 joulukuun jälkeen tehdyistä parannuksista kolmansien maiden kansalaiset pelkäävät edelleen sosiaalista eriarvoisuutta. Lisäksi äänestämällä kolmansien maiden kansalaisille ehdotetun "yhdistelmäluvan" puolesta Euroopan oikeisto äänestää sekä syrjivän että rajoittavan maahanmuuttopolitiikan puolesta. Nykyisellään teksti ei takaa kaikkien työntekijöiden tasavertaista kohtelua työehtojen ja sosiaalisten oikeuksien suhteen. Sillä luodaan erilaisia kansallisuuteen ja sopimustyyppiin perustuvia työntekijäryhmiä, ja tätä on yksinkertaisesti mahdoton hyväksyä. Emme voi tinkiä tasavertaisesta kohtelusta. Meidän olisi sanottava kyllä yhteiselle maahanmuuttopolitiikalle ja aidolle eurooppalaiselle yhdistelmäluvalle, mutta me emme halua rajoittavaa ja siten syrjivää politiikkaa.

 
  
MPphoto
 
 

  Slavi Binev (NI), kirjallinen. (BG) Kannatin äänestyksessä ehdotusta kolmansien maiden kansalaisille jäsenvaltion alueella oleskelua ja työskentelyä varten myönnettävää yhdistelmälupaa koskevasta yhden hakemuksen menettelystä, koska katson, että EU:hun suuntautuvan maahanmuuton kasvu edellyttää asianmukaista sääntelyä. Hallinnolliset vaatimukset, jotka koskevat kolmansien maiden kansalaisten pääsyä EU:hun työntekoa varten, ovat liian monimutkaisia ja epämääräisiä. Yhdistelmäluvan käyttöönotto auttaa parantamaan koko menettelyä ja tekee siitä tehokkaamman ja paljon halvemman. Emme saa myöskään unohtaa, että yhden asiakirjan käyttöönoton avulla paikallisviranomaisten on helpompi valvoa EU:hun tulevia kansalaisia. Lopuksi totean olevani hyvin tyytyväinen siihen, että kollegani kannattivat tekstiä, josta äänestettiin, koska sillä on tarkoitus taata siirtotyöläisten sosiaaliset ja taloudelliset oikeudet ja estää sosiaalista polkumyyntiä ja vilpillistä kilpailua EU:ssa.

 
  
MPphoto
 
 

  Vilija Blinkevičiūtė (S&D), kirjallinen. (LT) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska kolmansien maiden kansalaisille jäsenvaltion alueella oleskelua ja työskentelyä varten myönnettävää yhdistelmälupaa koskevan direktiivin pitäisi olla yleinen puitedirektiivi kolmansista maista tulevien työntekijöiden oikeuksista, sillä vain siten tämä Euroopan unionin säädös pystyy edistämään Euroopan unionin tavoitetta saada aikaan yhteinen maahanmuuttopolitiikka. Valitettavasti Euroopan parlamentin tänään hyväksymä kanta oleskelua ja työskentelyä varten myönnettävästä yhdistelmäluvasta ei ole parantanut komission tekemää direktiiviehdotusta. Ei hyväksytty sitä, että kolmansista maista tulevien siirtotyöläisten, jotka saapuvat tänne laillisesti ja tekevät samaa työtä kuin Euroopan unionin työntekijät, olisi voitava nauttia samoista oikeuksista ja työehdoista kuin paikallisten työntekijöiden. Olisi ymmärrettävä, että lailliset siirtotyöläiset antavat työllään ja maksamillaan veroilla ja sosiaaliturvamaksuilla panoksen EU:n talouteen, ja siksi heille on taattava samat vähimmäisoikeudet ja heitä on kohdeltava samalla tavoin työmarkkinoilla. Haluan korostaa, että ei ole mahdollista luoda kaksitasoisia työmarkkinoita sen paremmin Euroopan unionin sisällä kuin sen ulkopuolella. Emme voi sallia, että EU:n työmarkkinoille luodaan työntekijöiden alaluokka, jota syrjitään ja jolla ei ole mitään oikeuksia tai takeita, koska tämä johtaisi kaikkien tähän asti aikaansaatujen sosiaalisten normien vesittymiseen.

 
  
MPphoto
 
 

  Sebastian Valentin Bodu (PPE), kirjallinen. (RO) Hyväksymällä direktiivi kolmansien maiden kansalaisille EU:n alueelle myönnettävää työlupaa koskevasta yhden hakemuksen menettelystä yksinkertaistetaan huomattavasti järjestelmää, josta tällä hetkellä kukin jäsenvaltio päättää itse. Kaksi erillistä menettelyä merkitsevät hakemusten pidempiä käsittelyaikoja ja suurempia hallintokustannuksia. Yhden asiointipisteen järjestelmän ansiosta hallinnollisesta menettelystä tulee yksinkertaisempi, halvempi ja nopeampi. Myöntämällä yksi asiakirja on itse asiassa myös helpompaa valvoa henkilöitä, joille on myönnetty pääsy ja työlupa jäsenvaltion alueelle. Tämä asiakirja vastaa muodoltaan kaikissa jäsenvaltioissa käytössä olevaa oleskelulupaa. Jäsenvaltiot voivat myös edellyttää lisäasiakirjaa yksinomaan lisätietojen antamista varten. Tällä tavoin voidaan täydentää yhdistelmäluvan tietoja ja siten helpottaa seurantaa. Ehdotus on näin ollen edullinen kaikille osapuolille – maahanmuuttajille, työnantajille ja kansallisille hallinnoille. Ottamalla käyttöön yhdistelmälupamenettely yksinkertaistetaan taloudellisia maahanmuuttajia koskevia usein monimutkaisia hallinnollisia menettelyjä. Tämä olisi asianmukainen vastaus työvoimahaasteisiin, joita EU:lla on nyt ja tulevaisuudessa.

 
  
MPphoto
 
 

  Jan Březina (PPE), kirjallinen. – (CS) Parannetun direktiivin hyöty piilee siinä, että sillä luodaan yhtenäinen menettelytapa kolmansien maiden kansalaisten jäsenvaltioihin tekemien oleskelu- ja työlupahakemusten käsittelyyn ja tarjotaan EU:ssa laillisesti oleskeleville kolmansista maista tuleville työntekijöille yhtäläiset vähimmäisoikeudet. Poikkeukset direktiivin soveltamisalasta ja tiettyjen väestöryhmien oikeuksia koskevat erot valitettavasti heikentävät direktiivin horisontaalista ja puitedirektiiviluonnetta. Periaatetta, jonka mukaan kaikkia unionissa laillisesti työskenteleviä kolmansista maista tulevia työntekijöitä kohdellaan tasavertaisesti verrattuna EU:n kansalaisiin, on heikennetty. Tämän tasavertaisuuden pitäisi ilmentää sen hyödyn tunnustamista, jonka siirtotyöläiset tuottavat EU:n taloudelle työpanoksellaan sekä maksamillaan veroilla ja sosiaaliturvamaksuilla. Liitännäisvaikutuksena on määrä rajoittaa epätervettä kilpailua, vaikeuttaa laitonta työntekoa ja estää kolmansista maista tulevien työntekijöiden joutuminen riiston ja sosiaalisen syrjäytymisen uhreiksi. Komission ehdotuksen vastaisesti on näin ollen tarpeen varmistaa, että mitään tiettyä ryhmää, eikä varsinkaan kausityöntekijöiden ryhmää, ei jätetä direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle. Direktiivissä on määriteltävä EU:n alueelle pääsyn edellytykset ja kaikki konkreettiset oikeudet, mutta sillä ei saa estää sitä, että kaikki lailliset siirtotyöläiset voivat nauttia oikeudenmukaisesta ja tasavertaisesta kohtelusta, vaan päinvastoin sillä olisi turvattava ja taattava tällainen kohtelu.

 
  
MPphoto
 
 

  Cristian Silviu Buşoi (ALDE), kirjallinen. – (RO) Tämä mietintö on hyvin merkittävä askel Euroopan unionin laillista maahanmuuttoa koskevan lainsäädännön kannalta, koska sillä luodaan kolmansien maiden kansalaisille yhden hakemuksen menettely. Olen tyytyväinen siihen, että tänään hyväksytyssä tekstissä ei mainita lainkaan sitä mahdollisuutta, että jäsenvaltio voi vaatia kolmannen maan kansalaiselta lisäasiakirjoja työluvan saamiseksi. Lisäksi maahanmuuttajista ei tule rasitetta kansallisille sosiaaliturvajärjestelmille, koska jäsenvaltiot voivat päättää, että kolmansien maiden kansalaiset voivat päästä sosiaaliturvajärjestelmän piiriin vasta työskenneltyään vähintään kuusi kuukautta ja että opiskelua varten maahan tulleilla ei ole oikeutta näihin etuuksiin. Yksi hyvin myönteinen seikka mietinnössä on se, että siinä määritetään joukko kolmansista maista tulevien työntekijöiden oikeuksia koskevia yhteisiä toimenpiteitä ja helpotetaan siten Euroopan unionin tarvitsemaa laillista maahanmuuttoa. Suhtaudun myönteisesti jäsenvaltioille osoitettuun kehotukseen julkaista vastaavuustaulukoita, sillä näin voimme valvoa direktiivin asianmukaista saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria Da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. (PT) Kannatin äänestyksessä tätä mietintöluonnosta, jolla mahdollistetaan yksi oleskelu- ja työlupa laillisille maahanmuuttajille, säädetään "yhdistelmäluvasta" kolmansien maiden kansalaisille ja taataan heille samanlaiset oikeudet kuin EU:n kansalaisille. Kannatan tätä ehdotusta, jolla pyritään yksinkertaistamaan hallinnollisia menettelyjä ja takaamaan EU:n työntekijöiden ja siirtotyöläisten tasavertainen kohtelu monien sosiaalisten oikeuksien, kuten sosiaaliturvan saatavuuden, suhteen. Tällä säädöksellä helpotetaan laillista maahanmuuttoa nyt, kun sitä tarvitaan Euroopan unionin työmarkkinoiden tarpeiden tyydyttämiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Nikolaos Chountis (GUE/NGL), kirjallinen. (EL) Äänestin "yhdistelmälupaa" koskevaa direktiiviä vastaan, koska se noudattelee Bolkesteinin direktiiviä, jossa hyväksyttiin alkuperämaata koskeva periaate ja sallittiin siten työntekijöiden erilainen kohtelu muun muassa palkkojen, työehtojen, työaikojen ja sosiaalisen suojelun suhteen. Samaa lähestymistapaa sovelletaan nyt Euroopan unionin ulkopuolisista "kolmansista maista" tuleviin työntekijöihin. Nyt on hyväksytty eurooppalaisten ja muiden työntekijöiden erilainen kohtelu, mikä lisää heidän ja ulkomaalaisten työntekijöiden välistä kilpailua, sen mukaan, ovatko he lähetettyjä vai kausityöntekijöitä, opiskelijoita vai pitkään maassa oleskelleita henkilöitä. Nämä erot vain lisäävät riistoa ja epävarmuutta. Huolimatta eurooppalaisten työntekijäjärjestöjen ja Euroopan parlamentin edistyksellisten voimien pyrkimyksistä saada aikaan täysin tasavertaiset oikeudet kaikille työntekijöille teksti on pääosin oikeiston ja sosialistien välinen kompromissi. Tulevaa direktiiviä ei sovelleta lähetettyihin työntekijöihin eikä opiskelijoihin, ja se mahdollistaa esimerkiksi kielitaitoon perustuvan syrjinnän ja evää perhe-etuudet kausityöntekijöiden perheiltä. Lisäksi kehotus ratifioida YK:n yleissopimus siirtotyöläisten ja heidän perheenjäsentensä oikeuksien suojelusta on poistettu.

 
  
MPphoto
 
 

  Carlos Coelho (PPE), kirjallinen. (PT) Tällä ehdotuksella on tarkoitus vastata Tukholman ohjelmassa ilmaistuun huolestuneisuuteen ja luoda joustavaa maahanmuuttopolitiikkaa EU:n kehityksen ja taloudellisen suorituskyvyn tukemiseksi.

Näin ollen sillä on määrä yksinkertaistaa ja yhdenmukaistaa jäsenvaltioiden nykyisiä normeja luomalla yhden hakemuksen menettely, joka johtaa yhteen sekä oleskelu- että työluvan sisältävään yhdistelmäasiakirjaan. Tämän on tarkoitus tehostaa menettelyä ja tuoda selviä etuja sekä työnantajille että kolmansien maiden kansalaisille, jotka haluavat muuttaa jäsenvaltioiden alueelle. Sillä varmistetaan, että näillä maahanmuuttajilla on vastaavat oikeudet ja velvollisuudet kuin EU:n kansalaisilla muun muassa työehtojen, koulutuksen, tutkintotodistusten tunnustamisen ja sosiaalietuuksien suhteen. Samalla se mahdollistaa heidän oleskelunsa ja työskentelynsä laillisuuden helpomman valvonnan.

Tästä syystä äänestin jäsen Mathieun esittelemän erinomaisen mietinnön puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Karima Delli (Verts/ALE), kirjallinen. (FR) Euroopan parlamentti on kannattanut äänestyksessä periaatetta yhdistetyn työ- ja oleskeluluvan luomisesta jäsenvaltioissa oleskeleville kolmansien maiden kansalaisille. Menettely antaa näille työntekijöille joukon yhtäläisiä oikeuksia erityisesti työehtojen, kuten työajan ja lomien, suhteen. Tekstissä esitetään myös periaate EU:sta lähtevien työntekijöiden jo suorittamien eläkemaksujen maksamisesta, sillä he eivät voi saada eläkkeitään eläkkeelle siirtymisensä jälkeen. Teksti on kuitenkin ongelmallinen, koska siinä vahvistetaan eräiden työntekijäryhmien osalta "alkuperämaaperiaate", jota Euroopan vasemmisto vastusti kuuluisan Bolkesteinin direktiivin aikaan. Tällä periaatteella luodaan eräänlaiset kahden nopeuden työmarkkinat työntekijöiden alkuperän mukaan ja edistetään yhtä sosiaalisen polkumyynnin muotoa. Tässä piilee ristiriita: haluammeko me todella suojella eurooppalaista sosiaalimallia ja olisiko muut kuin eurooppalaiset työntekijät jätettävä sen ulkopuolelle, vai olisiko siinä sovellettava yleismaailmallista lähestymistapaa ja lopetettava työntekijöiden syrjiminen myöntämällä heille erilaisia oikeuksia? Tässä tekstissä ei vielä ratkaista tätä perustavanlaatuista kysymystä, ja siitä syystä päätin äänestää tyhjää.

 
  
MPphoto
 
 

  Proinsias De Rossa (S&D), kirjallinen. (EN) Äänestin tätä mietintöä vastaan, koska sillä pyritään luomaan epäoikeudenmukaista kilpailua EU:n työntekijöiden ja Eurooppaan tulevien siirtotyöläisten välille. "Yhdistelmälupaa" koskevaa direktiiviä, sellaisena kuin sitä on muutettu tänään parlamentin ensimmäisessä käsittelyssä, sovelletaan EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisiin, jotka haluavat oleskella ja työskennellä jäsenvaltiossa tai jotka jo oleskelevat laillisesti EU:n jäsenvaltiossa, lukuun ottamatta lähetettyjä työntekijöitä, kausityöntekijöitä, pitkään oleskelleita kolmannen maan kansalaisia ja pakolaisia, joita sen syrjinnänvastaiset säännökset eivät siten koske. On mahdotonta hyväksyä, että Eurooppaan työskentelemään tulevat lailliset maahanmuuttajat joutuvat kärsimään huonommista työehdoista kuin samaa työtä tekevät EU:n työntekijät. Kun maahanmuuttaja tulee EU:n alueelle ja alkaa tehdä työtä, hän ei enää ole maahanmuuttaja vaan työntekijä. Näin ollen hänellä, aivan kuten kaikilla EU:n työntekijöillä, on oikeus tulla kohdelluksi sellaisena hänen alkuperämaahansa katsomatta. Poikkeuksia ei voi olla. EU:n lainsäädännön on koskettava kaikkia työntekijöitä EU:ssa heidän alkuperämaahansa katsomatta.

 
  
MPphoto
 
 

  Marielle De Sarnez (ALDE), kirjallinen. (FR) Olemme jo vuosia puhuneet yhdistelmäluvan kehittämisestä kolmansien maiden kansalaisille, jotka haluavat asua ja työskennellä jäsenvaltiossa. Se oli alussa kiitettävä aloite, mutta nykyisellään teksti on ristiriidassa asetettujen tavoitteiden kanssa: se on sekä syrjivä, koska kaikkien yhtäläisen kohtelun perusperiaatetta ei kunnioiteta, että rajoittava, sillä useita työntekijäryhmiä on jätetty sen ulkopuolelle. Joulukuussa 2010 Euroopan parlamentin jäsenet hylkäsivät tekstin ensimmäisen kerran. Huolimatta sen jälkeen tehdyistä parannuksista kolmansien maiden kansalaiset pelkäävät edelleen sosiaalista eriarvoisuutta. Nykyisellään teksti ei takaa kaikkien työntekijöiden yhtäläistä kohtelua työehtojen ja sosiaalisten oikeuksien suhteen. Sillä luodaan erilaisia kansallisuuteen ja sopimustyyppiin perustuvia työntekijäryhmiä, ja tätä on yksinkertaisesti mahdoton hyväksyä. Tämän vuoksi äänestimme lopullista ehdotusta vastaan. Kannatamme edelleen eurooppalaista yhdistelmälupaa, mutta emme halua rajoittavaa ja siksi syrjivää politiikkaa.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. (PT) Tässä ehdotuksessa on kyse yhden hakemuksen menettelyn käyttöönotosta sekä työ- että oleskeluluvan myöntämiseksi ja yhtäläisten oikeuksien määrittämisestä kaikille EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisille, jotka oleskelevat ja työskentelevät laillisesti EU:ssa. Tämä edellyttää sellaisten kaikkien jäsenvaltioiden yhteisten sääntöjen olemassaoloa, joilla pyritään poistamaan nykyiset erot eri jäsenvaltioiden lähestymistavoissa ja joilla tehtäisiin laillisen aseman myöntämisestä työntekijöille nopeampaa, yhdenmukaisempaa ja avoimempaa kaikkialla unionissa.

Vaikka työvoiman ja ennen muuta ammattitaitoisen työvoiman laillinen maahanmuutto auttaa torjumaan pimeää työtä ja voi auttaa parantamaan talouden kilpailukykyä ja ratkaisemaan nykyisen työvoimapulan, emme saa unohtaa, että talouskriisin ja haavoittuvuuden aikana, kun työttömyys kasvaa, työntekijöiden maahanmuuttopolitiikan on oltava joustavaa, kuten komissio toteaa, mutta myös kestävää ja järkevää.

 
  
MPphoto
 
 

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. (PT) Mietinnössä käsitellään kysymystä, josta on keskusteltava kiireesti. Aktiivisen panoksen antavien Euroopan kansalaisten määrän odotettu väheneminen edellyttää, että EU avaa rajansa kolmansien maiden kansalaisille, niin että he voivat oleskella ja työskennellä täällä; muutoin nykyiset sosiaaliturvajärjestelmät romahtavat.

Vuonna 2004 Haagin ohjelmassa, jossa keskityttiin laittoman maahanmuuton torjuntaan, tunnustettiin, että laillisella maahanmuutolla on ratkaiseva asema EU:n taloudellisessa kehityksessä. Neuvoston 10. ja 11. joulukuuta 2009 hyväksymässä Tukholman ohjelmassa myönnettiin, että työntekijöiden maahanmuutto voi lisätä kilpailukykyä ja talouden elinvoimaisuutta.

Tästä syystä yhdyn kantaan, joka ilmaistaan tässä mietinnössä ehdotuksesta parlamentin ja neuvoston direktiiviksi asetuksen muutoksesta, jonka tarkoituksena on ottaa käyttöön yhden hakemuksen menettely luvan myöntämiseksi jäsenvaltiossa laillisesti oleskeleville kolmansien maiden kansalaisille, ottaen huomioon Euroopan edessä olevat demografiset haasteet. Lisäksi kyseessä on tehokkaampi ja taloudellisempi yksinkertaistamismenettely.

 
  
MPphoto
 
 

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Ehdotus direktiiviksi kolmansien maiden kansalaisille jäsenvaltion alueella oleskelua ja työskentelyä varten myönnettävää yhdistelmälupaa koskevasta yhden hakemuksen menettelystä, jossa vihjataan väitetyistä parannuksista kyseisistä maista tulevien työntekijöiden tilanteeseen, saattaa tosiasiassa olla hyökkäys työntekijöiden oikeuksia vastaan yleensä.

Emme saa unohtaa, että ehdotuksen syntyhistoria perustuu pahamaineisessa Bolkesteinin direktiivissä määriteltyyn alkuperämaaperiaatteeseen. Tuo direktiivi lisäsi työntekijöiden eriarvoisuutta etenkin palkkojen suhteen, ja se oli viime kädessä vahingollinen kaikille työntekijöille, koska sillä painostettiin heikentämään työehtoja. Yrittämällä luoda eriarvoisuutta ja erilaista kohtelua eurooppalaisten ja kolmansista maista tulevien työntekijöiden välille tämä direktiiviehdotus lisää siirtotyöläisten erottelua ja huonontaa edelleen kaikkien työntekijöiden tilannetta pakottamalla heidät entistä epävarmempaan tilanteeseen. Itse asiassa tämä saattaa olla yritys edistää sosiaalista polkumyyntiä.

Meidän mielestämme on välttämätöntä vahvistaa kaikkien työntekijöiden oikeuksia, maahanmuuttajat, kausityöntekijät ja lähetetyt työntekijät mukaan lukien. Tästä syystä pahoittelemme, että rajoittavat toimenpiteet on säilytetty tämän mietinnön ensimmäisen version hylkäämisen jälkeen…

(Työjärjestyksen 170 artiklan mukaisesti lyhennetty äänestysselitys)

 
  
MPphoto
 
 

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Kolmansien maiden kansalaisille jäsenvaltion alueella oleskelua ja työskentelyä varten myönnettävää yhdistelmälupaa koskevasta yhden hakemuksen menettelystä laaditun mietinnön hyväksyminen saattaa muodostaa hyökkäyksen työntekijöiden yleisiä oikeuksia vastaan. Ehdotuksen syntyhistoria perustuu Bolkesteinin direktiiviin, jolla otettiin käyttöön alkuperämaaperiaate ja lisättiin työntekijöiden välisiä eroja etenkin palkkojen suhteen ja joka osoittautui vahingolliseksi kaikille työntekijöille. Pyrkimällä luomaan eroja eurooppalaisten ja kolmansista maista tulevien työntekijöiden välille tämä lisää siirtotyöläisten erottelua kasvattamalla kohtelussa olevia eroja ja huonontamalla entisestään heidän elinolojaan haavoittuvilla ja epävarmoilla työehdoilla.

Tämä direktiiviehdotus saattaa edistää sosiaalista polkumyyntiä ja heikentää työsuhteiden vakautta. Tätä silmälläpitäen on välttämätöntä vahvistaa kaikkien työntekijöiden oikeuksia, maahanmuuttajat, kausityöntekijät ja lähetetyt työntekijät mukaan lukien. Monien Euroopan valtioiden, varsinkin Portugalin, työntekijöiden taistelu sai kuitenkin aikaan sen, että direktiiviehdotus hylättiin vuoden 2010 viimeisessä täysistunnossa. Pahoittelemme sitä, että rajoittavat toimenpiteet on säilytetty...

(Työjärjestyksen 170 artiklan mukaisesti lyhennetty äänestysselitys)

 
  
MPphoto
 
 

  Mathieu Grosch (PPE), kirjallinen. (DE) Vaikka yleisesti ottaen olisi hyvä, jos oleskelulupa ja työlupa voitaisiin myöntää yhdessä, seuraavat kysymykset kaipaavat yhä vastausta ja seuraavat huomautukset on esitettävä:

1. Työntekijöiden lähettämistä koskevaa direktiiviä on sovellettava ensisijaisesti, ja periaatetta työskentelyvaltion sosiaalilainsäädännön soveltamisesta on aina pidettävä keskeisenä.

2. Ketään työntekijää ei saa palkata laillisena "halpana" työvoimana tämän säädöksen nojalla, koska se vahingoittaa työmarkkinoitamme ja on sosiaalisesti epäoikeudenmukaista.

3. Valtioiden on suoritettava enemmän tarkastuksia näillä aloilla.

 
  
MPphoto
 
 

  Sylvie Guillaume (S&D), kirjallinen. (FR) Kun mietintö oli ensin hylätty täysistunnossa, Euroopan oikeisto teki virheitä menettelyllisessä taktikoinnissa, ja nyt se on häpeällisesti edistänyt työntekijöiden alkuperään perustuvien kahden nopeuden työmarkkinoiden tunnustamista; tämä luo sosiaalista polkumyyntiä ja siten painetta heikentää eurooppalaisten työntekijöiden suojelua, mitä on mahdoton hyväksyä. Tästä syystä vastustin äänestyksessä tätä mietintöä, joka on pelkkä hyökkäys eurooppalaista sosiaalimallia vastaan. Tekstillä luodaan poikkeuksia ja eriarvoista kohtelua laillisten siirtotyöläisten sosiaaliturvaan, eläkkeisiin sekä työ- ja koulutusmahdollisuuksiin, mikä on arvojeni vastaista.

 
  
MPphoto
 
 

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen. (LT) Haagin ohjelmassa tunnustettiin, että laillisella maahanmuutolla on tärkeä asema taloudellisessa kehityksessä. Tätä silmälläpitäen siinä kehotettiin komissiota esittämään toimintasuunnitelman, jonka avulla työmarkkinat voivat vastata nopeasti jatkuvasti muuttuvaan ulkomaisen työvoiman kysyntään. Neuvoston 10. ja 11. joulukuuta 2009 hyväksymässä Tukholman ohjelmassa katsottiin, että työntekijöiden maahanmuutto voi lisätä kilpailukykyä ja talouden elinvoimaisuutta. Euroopan unionin tulevaisuudessa kohtaamia huomattavia demografisia haasteita ja työvoiman kysynnän kasvua silmälläpitäen tässä uudessa monivuotisessa ohjelmassa kehotetaan jäsenvaltioita ottamaan käyttöön joustavaa maahanmuuttopolitiikkaa unionin pitkän aikavälin talouskehityksen ja suorituskyvyn tukemiseksi. Ehdotuksen sisältämillä säännöksillä parannetaan kolmansista maista tulevien työntekijöiden suojelua nykytasosta, joka perustuu vain joidenkin jäsenvaltioiden ratifioimiin kansainvälisiin sopimuksiin. Äänestin tyhjää, koska ehdotuksessa ei mainita, kuka saa jättää hakemuksen – työnantaja vai työntekijä – ja missä valtiossa hakemuksen voi jättää, ja tämä tärkeä kysymys on tarpeen selvittää. Siinä ei myöskään korosteta vaatimuksia kansallisten viranomaisten päätöksenteon oikeusvarmuudesta ja avoimuudesta. Näillä päätöksillä on suuri vaikutus asianomaisten henkilöiden elämään ja jäsenvaltioihin, ja ne on siksi tehtävä täysin avoimesti. Hylkäävät päätökset on perusteltava asianmukaisesti, ja niiden on oltava avoimia ja objektiivisia.

 
  
MPphoto
 
 

  Giovanni La Via (PPE), kirjallinen. (IT) Kolmansien maiden kansalaisille unionin alueella oleskelua ja työskentelyä varten myönnettävää lupaa koskevasta yhden hakemuksen menettelystä laadittu päätöslauselmaesitys, josta parlamentti tänään äänesti, on taas yksi askel kohti jäsenvaltioiden kansallisten lainsäädäntöjen yhdenmukaistamista. Ottamalla käyttöön samat laillista maahanmuuttoa koskevat toimenpiteet kaikissa EU:n jäsenvaltioissa ja laatimalla yhteiset menettelyt niitä varten, jotka aikovat hakea pääsyä jäsenvaltion alueelle työskentelyä varten, EU voi vastata kotimaisten työmarkkinoiden työntekijöiden tarpeisiin tarjoamalla yhtäläisten oikeuksien käyttöönoton avulla välineen torjua hyväksikäyttöä ja syrjintää. Katson kuitenkin, että jäsenvaltioiden olisi voitava tietyin edellytyksin asettaa enimmäismäärä niille EU:n ulkopuolisista maista tuleville kansalaisille, jotka ne päästävät maahan ja joille ne tarjoavat työpaikan alueellaan. Ehdotuksen tavoitteena on selvästi torjua laitonta maahanmuuttoa ja pimeää työtä, mutta se voidaan ja pitää tulkita hyödylliseksi panokseksi Eurooppa 2020 -strategian täytäntöönpanoon, ja se mahdollistaa myös rajavalvonnan yksinkertaistamisen.

 
  
MPphoto
 
 

  Agnès Le Brun (PPE) , kirjallinen. (FR) Noin 20 vuotta sitten Euroopan unioni perusti perustajiensa kaavailemat sisämarkkinat. Niiden täytäntöönpano on johtanut valtavan kauppa-alueen yhä suurempaan yhdentymiseen. Tällä alueella esiintyy kuitenkin yhä jäsenvaltioiden kansalaisten ja kolmansista maista tulevien henkilöiden eriarvoista kohtelua. Tämä erilainen kohtelu on kahtalainen ongelma. Se rankaisee siirtotyöläisiä, joilla on yleensä jäsenvaltioiden sosiaalisten oikeuksien synnyttämiä suuria odotuksia, ja vahingoittaa eurooppalaisia työntekijöitä, jotka vilpillisen kilpailun vuoksi kärsivät sosiaalisesta polkumyynnistä. Jäsen Mathieun esittelemä "yhdistelmälupaa" koskeva päätöslauselma käsittelee nimenomaan siirtotyöläisten oikeuksia. Sillä yksinkertaistetaan menettelyjä ottamalla käyttöön yksi oleskelu- ja työlupa ja annetaan ulkomaalaisille työntekijöille vastaavat oikeudet ja velvollisuudet kuin eurooppalaisille työntekijöille. Sisämarkkinoiden täydellinen loppuun saattaminen on tehokas väline, jonka avulla Eurooppa voi palauttaa kasvun, ja siitä syystä kannatin tätä tekstiä.

 
  
MPphoto
 
 

  David Martin (S&D), kirjallinen. (EN) Äänestin mietintöä vastaan, koska lähetettyjä työntekijöitä, eläkeoikeuksia ja sosiaaliturvaa koskevat tärkeät kohdat hylättiin.

 
  
MPphoto
 
 

  Clemente Mastella (PPE), kirjallinen. (IT) Äänestin tämän toista kertaa parlamenttiin palaavan mietinnön puolesta, koska katson, että siinä vastataan hyvin Euroopan unionin lähivuosina kohtaamiin huomattaviin demografisiin haasteisiin ottamalla käyttöön yhdistelmälupamenettely kolmansien maiden kansalaisille, jotka hakevat pääsyä jäsenvaltion alueelle työskentelyä varten, ja tarjoamalla heille vakaa oikeudellinen asema.

Taloudellinen maahanmuutto on tosiasia, joka on saatava järjestykseen, mutta se on myös välttämättömyys, kun otetaan huomioon demografiset ja taloudelliset haasteet, joita EU joutuu kohtaamaan lähitulevaisuudessa. Näin ollen maahanmuuttopolitiikkaa on tarkasteltava työvoimatarpeisiimme liittyvänä mukautusvälineenä, joka edistää Eurooppa 2020 -strategian täytäntöönpanoa. Tekniseltä näkökannalta kausityöntekijöiden ja yrityksen sisällä siirtyvien työntekijöiden jättäminen soveltamisalan ulkopuolelle on perusteltua, koska komissio on tehnyt ehdotuksia nimenomaisesti tällaisia työntekijöitä koskeviksi direktiiveiksi. Mitä tulee turvapaikan hakijoiden ja kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden pois jättämiseen, on tärkeää painottaa, että näiden alojen nykyiset välineet tarjoavat paremman suojan kuin käsillä oleva ehdotus.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. (PT) Nyt, kun tämä direktiiviehdotus on hyväksytty, siirtotyöläiset saavat samat oikeudet kuin kansalliset työntekijät ainakin palkan ja irtisanomisen, työterveyden ja -turvallisuuden, työaikojen sekä lomien suhteen. Ehdotuksella on tarkoitus ottaa käyttöön menettely, jolla laillisille maahanmuuttajille myönnetään yksi oleskelu- ja työlupa ja yhtäläiset oikeudet kaikkialla EU:ssa.

Näin on mahdollista yksinkertaistaa menettelyjä, jotta kansalliset viranomaiset voivat myöntää yhden oleskelu- ja työluvan laillisille maahanmuuttajille, niin että nämä voivat nauttia samanlaisista oikeuksista kuin sen jäsenvaltion työntekijät, jossa he asuvat. Maahanmuuttajien työntekoa varten tapahtuvan maahanpääsyn edellytysten ja maahan päästettävien henkilöiden määrän olisi kuitenkin säilyttävä yksittäisten jäsenvaltioiden päätösvallassa.

 
  
MPphoto
 
 

  Alajos Mészáros (PPE), kirjallinen. (HU) Voimme suojautua parhaiten laittomalta ja sääntöjenvastaiselta maahanmuutolta yrittämällä ehkäistä sitä. Voisimme auttaa ihmisiä saamaan toimeentulon ja sosiaaliturvaa heidän alkuperämaissaan, eli voisimme poistaa heidän maastamuuttonsa syyt. Jos tämä ei onnistu, meidän olisi luotava laillisia maahanmuuttokanavia, jotka luonnollisesti myös vastaavat omien työmarkkinoidemme tarpeita. Taloudellisista syistä tapahtuva maahanmuutto on nykyään todellisuutta, ja toisaalta se on myös välttämätöntä, sillä sen avulla meidän on helpompi puolustautua demografisia ja taloudellisia haasteita vastaan. Näin ollen voimme pitää maahanmuuttopolitiikkaa sääntelykeinona, jonka avulla voimme hallita työvoimatarpeitamme. Sen avulla annamme mahdollisuuksia kolmansista maista tuleville maahanmuuttajille, jotka voivat päästä laillisesti EU:n alueella työnhakua varten. Vastaanottomenettelyjen järjestelmää yksinkertaistettaisiin huomattavasti luomalla yhdistetty menettely, jossa oleskelu- ja työlupa myönnettäisiin samanaikaisesti. Tästä syystä myös minä äänestin sen puolesta, että tämä horisontaalinen lainsäädäntökehys luodaan mahdollisimman pian.

 
  
MPphoto
 
 

  Louis Michel (ALDE), kirjallinen. (FR) Tällä direktiiviehdotuksella, jolla otetaan käyttöön yhdistelmälupamenettely kolmansien maiden kansalaisille jäsenvaltion alueella oleskelua ja työskentelyä ja tarjotaan heille vakaa oikeudellinen asema, yksinkertaistetaan taloudellisia maahanmuuttajia koskevia usein monimutkaisia hallinnollisia menettelyjä.

Yhdenmukaistettu menettely, jolla myönnetään yksi asiakirja oleskelulupaa ja työmarkkinoille pääsyä varten, yksinkertaistaa huomattavasti maahanpääsyjärjestelmää. Lisäksi ehdotuksessa säädetään kansallisiin työntekijöihin nähden yhtäläisestä kohtelusta, ja näin ollen sen etuna on nykyistä paremman suojelun tarjoaminen kolmansista maista tuleville työntekijöille. Tämä asema auttaa myös torjumaan epäoikeudenmukaista kilpailua, joka usein johtuu näiden työntekijöiden puutteellisesta oikeudellisesta asemasta.

Tänään hyväksytty teksti sisältää myös Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmän (ALDE) kaksi ensisijaista tavoitetta: sillä poistetaan kaikki viittaukset lisäasiakirjoihin ja kehotetaan jäsenvaltioita laatimaan "vastaavuustaulukoita", joiden avulla komissio voi valvoa direktiivin saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä. Se on selvä viesti Euroopan parlamentin valmiudesta edetä kohti laillisen maahanmuuton eurooppalaista oikeuskehystä.

 
  
MPphoto
 
 

  Alexander Mirsky (S&D), kirjallinen. (EN) Tämän direktiivin tarkoituksena on antaa mahdollisille EU:n jäsenvaltioon tuleville maahanmuuttajille mahdollisuus saada työ- ja oleskelulupa yhden hakemuksen menettelyllä. Alkuperäisen ehdotuksen mukaan EU:n ulkopuolisista maista tulevat työntekijät saisivat EU:n kansalaisiin nähden tasavertaisen kohtelun palkan ja irtisanomisen, työterveyden ja -turvallisuuden sekä järjestäytymisoikeuden suhteen. Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta haluaa laajentaa nämä oikeudet käsittämään yhtäläisen työajan ja loman sekä selventää työntekijöiden oikeuksia sosiaaliturvaan ja veroetuuksiin. EU:n ulkopuolisista maista tulevat työntekijät voisivat muuttaessaan takaisin kotimaahansa myös saada eläkkeensä samoin ehdoin kuin kyseisen jäsenvaltion kansalaiset. Lisäksi kaikki EU:n jäsenvaltiot myöntävät yhtenäisen oleskelu- ja työluvan.

En kannata tätä, koska EU:lla on yhä työttömyysongelma, ja sen vuoksi äänestin vastaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. (DE) Kolmansien maiden kansalaisten maahanpääsy ja oleskelu ovat yksi asia, mutta menneisyydessä niihin liittyviä oikeuksia on laajennettu jatkuvasti enemmän. Tästä syystä alkuperäisväestö tuntee täysin aiheellisesti joutuvansa yhä huonompaan asemaan, kun kolmansien maiden kansalaiset voivat käyttää sosiaalipalveluja etenkin sosiaalisesti tuetun asumisen alalla. Taloudellisen maahanmuuton alalla pääasiassa hyvin koulutetut ja kipeästi tarvitut työntekijät muuttavat muihin valtioihin. Vaikka esimerkiksi Yhdysvalloissa he eivät rasita sosiaaliturvajärjestelmää, ja joistain osavaltioista heidän on myös lähdettävä työsuhteen päättyessä, viime vuosina maahanmuuttajille annettu yhä tasavertaisempi asema alkuperäisväestön kanssa on saanut aikaan sen, että he muodostavat yhä suuremman rasitteen niille osavaltioille, joilla on perinteisesti ollut kehittyneet sosiaaliturvajärjestelmät, jos he jäävät maahan työpaikkansa menetettyään ja jos perheenyhdistämisen tuloksena on elätettävä myös kaikki heidän sukulaisensa. Tämä ehdotus on taas yksi askel tähän suuntaan, ja siksi se on jyrkästi torjuttava.

 
  
MPphoto
 
 

  Claudio Morganti (EFD), kirjallinen. (IT) Haluan ilmoittaa äänestäneeni kolmansien maiden kansalaisille myönnettävää yhdistelmälupaa koskevaa lausuntoa vastaan, koska parlamentti hyväksyi tänään eräitä tarkistuksia, joilla poistetaan vaatimus siitä, että etuuksien ja sosiaalipalvelujen saaminen edellyttää työpaikkaa. Se on minusta vaarallista vähimmäisvaatimusten alentamista ja antaa kolmansien maiden kansalaisille, joilla luonnollisesti on oltava voimassaoleva oleskelulupa EU:ssa, mahdollisuuden nauttia EU:n kansalaisiin nähden samoista työ- ja sosiaaliehdoista. Jos Euroopan unioni on olemassa, sen tehtävänä on varmistaa myös se, että jäsenvaltioiden asukkaat, jotka ovat sen kansalaisia, voivat nauttia laajemmista oikeuksista ja takeista kuin mitä tässä mietinnössä vaaditaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Petru Constantin Luhan (PPE), kirjallinen. – (RO) Äänestin tämän päätöslauselman puolesta, koska katson, että EU:n ulkopuolisista maista tulevilla työntekijöillä olisi oltava samat työehtoja koskevat oikeudet kuin EU:n työntekijöillä "yhdistelmälupaa" koskevan direktiivin mukaisesti. Tässä yhteydessä mainitsen erityisesti työajan, loman ja sosiaalivakuutuksen. Tämän säädösehdotuksen tarkoituksena on vähentää byrokratiaa ja yksinkertaistaa yhdistetyn oleskelu- ja työluvan avulla menettelyjä hakea lupaa oleskella ja työskennellä EU:n jäsenvaltiossa sekä maahanmuuttajien että heidän työnantajiensa kannalta. Ehdotuksessa ei täsmennetä kolmansien maiden kansalaisten maahanpääsyn edellytyksiä. Jäsenvaltiot säilyttävät valtansa päättää näistä maahanpääsyn perusteista sekä maahan työntekoa varten päästettävien maahanmuuttajien määrästä. Uusia sääntöjä sovelletaan EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisiin, jotka jo asuvat tai haluavat asua laillisesti jäsenvaltiossa.

 
  
MPphoto
 
 

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. (IT) Kannatin äänestyksessä jäsen Mathieun mietintöä ehdotuksesta direktiiviksi kolmansien maiden kansalaisille myönnettävää oleskelu- ja työlupaa koskevasta yhden hakemuksen menettelystä. Äänestin puolesta, koska mielestäni Euroopan unionin on sekä taloudellisista että sosiaalisista syistä tärkeää varustautua EU:n laajuisilla säännöillä kolmansista maista tulevan työvoimavirran hallitsemiseksi. Työntekijöiden maahanmuutto voi lisätä kilpailukykyä ja talouden elinvoimaisuutta ja auttaa siten Eurooppaa selviytymään mahdollisimman hyvin tulevasta demografisesta haasteesta. Direktiiviehdotuksessa kehotetaan jäsenvaltioita laatimaan joustavia maahanmuuttopolitiikkoja, joilla tuetaan unionin pitkän aikavälin kehitystä. Lisäksi sillä yksinkertaistetaan siirtotyöläisiä koskevia usein monimutkaisia hallinnollisia menettelyjä ja luodaan väline, jolla voidaan torjua eräisiin työntekijäryhmiin kohdistuvaa hyväksikäyttöä ja syrjintää.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. (PT) Kannatin äänestyksessä parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselmaa ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi kolmansien maiden kansalaisille jäsenvaltion alueella oleskelua ja työskentelyä varten myönnettävää yhdistelmälupaa koskevasta yhden hakemuksen menettelystä sekä jäsenvaltiossa laillisesti oleskelevien kolmansista maista tulleiden työntekijöiden yhtäläisistä oikeuksista. Tämä asia on yhä tärkeämpi nykyisessä taloudellisessa ja sosiaalisessa tilanteessa. Yksi parhaita tapoja torjua laitonta maahanmuuttoa ja pimeää työtä onkin kehittää tasapainoiset laillisen maahanmuuton kanavat, jotka täyttävät työmarkkinoidemme tarpeet, sekä onnistuneen integroitumisen vastaanottavaan yhteiskuntaan edellyttämät sosiaaliset edellytykset.

 
  
MPphoto
 
 

  Aldo Patriciello (PPE), kirjallinen. (IT) Eurooppa-neuvoston 10. ja 11. joulukuuta 2009 hyväksymässä Tukholman ohjelmassa kehotetaan jäsenvaltioita laatimaan joustavia maahanmuuttopolitiikkoja unionin kehityksen ja taloudellisen suorituskyvyn tukemiseksi. Tällä ehdotuksella parlamentti haluaa antaa panoksen tämän ohjelman täytäntöönpanoon.

Sillä otetaan etenkin käyttöön yhdistelmälupamenettely kolmansien maiden kansalaisille, jotka hakevat pääsyä jäsenvaltion alueelle työntekoa varten (i) yksinkertaistamalla maahanmuuttajia koskevia usein monimutkaisia hallinnollisia maahantulomenettelyjä; (ii) määrittelemällä väline työpaikalla tapahtuvan hyväksikäytön ja syrjinnän ehkäisemiseksi; (iii) varmistamalla, että jäsenvaltioiden työmarkkinat pystyvät varmasti vastaamaan työntekijöiden tarpeisiin nyt ja tulevaisuudessa. Direktiiviä sovelletaan kaikkiin kansalaisiin, jotka on päästetty maahan työntekoa varten, sekä niihin, jotka on alun perin päästetty maahan muista syistä, mutta jotka ovat sitten saaneet työluvan kansallisen tai EU:n lainsäädännön mukaisesti. Näin ollen tämä ehdotus edistää kaikkien 27 jäsenvaltion yhteistä menettelytapaa taloudellisen maahanmuuton suhteen, ja tästä syystä äänestin uudelleen sen puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Rovana Plumb (S&D), kirjallinen. (RO) Taloudellinen maahanmuutto on tosiasia ja se on saatava järjestykseen, mutta se on myös välttämättömyys, kun otetaan huomioon demografiset ja taloudelliset haasteet, joita EU joutuu kohtaamaan lähitulevaisuudessa. Maahanmuuttopolitiikkaa voidaan näin ollen pitää työmarkkinatarpeitamme sääntelevänä välineenä, joka auttaa panemaan täytäntöön Eurooppa 2020 -strategian. Yhden hakemuksen menettelyn avulla voidaan myöntää yksi asiakirja oleskelulupaa ja työmarkkinoille pääsyä varten, mikä merkitsee aiempaa huomattavasti yksinkertaisempaa maahanpääsyjärjestelmää. Direktiiviä ei sovelleta pelkästään jäsenvaltion alueelle työntekoa varten hyväksyttyihin kolmansien maiden kansalaisiin vaan myös kaikkiin henkilöihin, joille on alun perin myönnetty pääsy muuta tarkoitusta varten ja jotka ovat saaneet oikeuden työskentelyyn jäsenvaltiossa kansallisen tai unionin lainsäädännön perusteella. Kunkin jäsenvaltion on määrättävä sosiaaliturvaetuuksien myöntämisen ehdot sekä näiden etuuksien suuruus ja ajanjakso, jolle niitä myönnetään. Pahoittelen sitä, että kausityöntekijät ja yrityksen sisällä siirtyneet työntekijät on jätetty tämän direktiivin ulkopuolelle, mutta kehotan komissiota tekemään pian tätä koskevan ehdotuksen.

 
  
MPphoto
 
 

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. (PT) Euroopan tulevien demografisten haasteiden vuoksi on tärkeää, että EU laatii tasapainoisen ja joustavan maahanmuuttopolitiikan, jonka avulla se voi vastata työvoimatarpeisiinsa ja edistää kilpailukykyä ja talouden elinvoimaisuutta.

Hyväksymällä tämä direktiivi, jolla luodaan yhden hakemuksen menettely kolmansien maiden kansalaisille jäsenvaltion alueella oleskelua ja työskentelyä varten ja myönnetään heille yhtäläiset oikeudet työmarkkinoihin liittyvillä aloilla, puututaan päättäväisesti näihin ongelmiin, ja se ansaitsee siksi ääneni.

 
  
MPphoto
 
 

  Frédérique Ries (ALDE), kirjallinen. – (FR) Kolmansien maiden kansalaisille jäsenvaltion alueella oleskelua ja työskentelyä varten myönnettävää yhdistelmälupaa koskevan direktiivin tämänpäiväinen hyväksyminen on uusi askel kohti unionin tason yhdenmukaistetun maahanmuuttopolitiikan aikaansaamista. Ajatus oleskelu- ja työluvan yhdistämisestä on hyvä. Se osoittaa, että unioni on aidosti sitoutunut laillisen maahanmuuton edistämiseen ja että se ei ole se Eurooppa-linnake, joksi jotkut sitä luulevat. Tämän saavuttamiseksi oli tärkeää, että parlamentti kannatti ajatusta yhden hakemuksen menettelystä, joka on helpompi ja nopeampi sekä työnantajille että maahanmuuttajille. Euroopan parlamentti on myös tehnyt oikean valinnan jättäessään neljä työntekijäryhmää soveltamisalan ulkopuolelle: kausityöntekijät, yritysten lähettämät työntekijät, itsenäiset ammatinharjoittajat ja merenkulkijat, joiden kaikkien tilannetta on säädelty tai säädellään pian erityisillä direktiiveillä. Toinen myönteinen seikka on jäsenvaltioille annettu joustovara kolmansista maista tulevien työntekijöiden tehokkaiden oikeuksien suhteen. EU:n 27 pääkaupungilla on lopullinen sananvalta sen suhteen, myöntävätkö ne työttömyyskorvauksia ja perheavustuksia vai eivät ja myönnetäänkö julkisin varoin rahoitettuja asuntoja kolmen ensimmäisen oleskeluvuoden aikana. Nämä ovat yksinkertaisia ja terveen järjen mukaisia toimia.

 
  
MPphoto
 
 

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. (EN) Nykymuodossaan direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle jää monia ryhmiä, muun muassa kausityöntekijät, yrityksen sisällä siirtyvät työntekijät, pakolaiset ja lähetetyt työntekijät. Vastustan jyrkästi työntekijöiden lisääntyvää erottelua eri ryhmiin ja eriarvoista kohtelua, jolla eräille työntekijöille ja heidän perheenjäsenilleen myönnetään vähemmän oikeuksia kuin toisille.

Vaikka jotkin näistä ryhmistä kuuluvat muiden direktiivien piiriin, komission ehdotuksen esimerkki kausityöntekijöistä osoittaa, että nämä direktiivit eivät ole oikeuksien suhteen riittäviä. Meidän olisi ajettava yhteistä kehystä kaikille työntekijöille, sillä se yhdistäisi työpaikkoja koskevan lainsäädännön välttämällä työntekijöiden tilanteen pirstaloitumista, joka vaarantaisi maahanmuuttajien kotouttamisen ja EU:n yhteenkuuluvuuden.

Vaikka hyvin tärkeitä seikkoja, kuten se, että eläkkeiden siirrettävyys kolmansiin maihin ei enää edellytä kahdenvälisiä sopimuksia, on saatu läpi Jeanin ansiosta, meidän olisi mielestäni ajettava kaikkien työntekijöiden tasavertaista kohtelua ja syrjimättömyyttä EU:ssa. Tästä syystä äänestin tyhjää.

 
  
MPphoto
 
 

  Licia Ronzulli (PPE), kirjallinen. (IT) Tämänpäiväinen äänestys on edistysaskel kohti yhden hakemuksen menettelyn käyttöönottoa kolmansien maiden kansalaisille jäsenvaltion alueella tapahtuva oleskelua ja työskentelyä varten. Euroopan unioni pyrkii yksinkertaistamaan hallintomenettelyjä ja myöntämään yhden asiakirjan sekä oleskelu- että työlupaa varten.

Painotan, että tämän päivän äänestyksessä ei keskitytä houkuttelemaan summittaisesti uusia työntekijöitä EU:n alueelle eikä sen tavoitteena ole laittoman maahanmuuton torjunta. Kaikkien EU:n ulkopuolisista maista tulevien työntekijöiden, jotka haluavat asettautua Eurooppaan, on yhä hankittava ensin oleskelulupa. Tänään hyväksytyssä ehdotuksessa vahvistetaan myös toissijaisuusperiaatteen noudattaminen kaikilta osin asettamalla oikeuksia ja velvollisuuksia koskevia vähimmäissääntöjä, mutta jättämällä jäsenvaltioille joustovaraa ja vapautta menettelyjen kansalliseen lainsäädäntöön siirtämisen ja niiden käytännön soveltamisen suhteen. Euroopan unioni ei voi rajoittaa jäsenvaltioiden toimivaltaa sosiaaliturvan järjestämisessä, ja jokaisen valtion on voitava laatia omat sääntönsä tällä alalla.

 
  
MPphoto
 
 

  Bart Staes (Verts/ALE), kirjallinen. (NL) Vaikka direktiivi oleskelu- ja työlupaa koskevasta yhden hakemuksen menettelystä ei ole läheskään ihanteellinen tai täydellinen, äänestin sen puolesta. Pahoittelen sen puutteita, jotka koskevat kausityöntekijöitä, lähetettyjä työntekijöitä, oikeutta vaihtaa työnantajaa ja oikeutta saapua ja palata, sillä näitä alaryhmiä suojellaan muulla (tulevalla) lainsäädännöllä. Kaiken kaikkiaan tämä direktiivi on äärimmäisen tärkeä, koska se on ensimmäinen laatuaan, jolla myönnetään yhdenvertaiset oikeudet (mukaan lukien palkkaa, tasavertaista kohtelua työelämässä, eläkkeitä ja terveydenhuoltoa koskevat oikeudet) Euroopassa laillisesti oleskeleville kolmansista maista tuleville työntekijöille, ja tämä tapahtuu jäsenvaltioiden kansallisiin työntekijöihin nähden tasavertaisen kohtelun perusteella. Lisäksi direktiivillä säädetään järjestelmästä, jossa oleskelu- ja työlupaa haetaan yksinkertaistetulla yhden hakemuksen menettelyllä. Tämä järjestelmä on kaukana täydellisestä yhteisestä maahanmuuttopolitiikasta, mutta kasvavia maahanmuuttovirtoja, ulkomaisen työvoiman jatkuvasti muuttuvaa kysyntää ja tähän liittyvien väärinkäytösten ja syrjinnän estämistä silmälläpitäen tämä ensimmäinen suojelun muoto on hyvin tärkeä. Kolmansista maista tulevat työntekijät saavat nyt parempaa suojelua kuin tähän asti. Kokonaisuutena katsoen tämä oli ratkaiseva tekijä, jonka vuoksi äänestin puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Catherine Stihler (S&D), kirjallinen. − (EN) Äänestin mietintöä vastaan, koska katson, että se avaa oven vilpilliselle kilpailulle EU:n työntekijöiden sekä EU:hun tulevien matalapalkkaisten siirtotyöläisten välillä.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Teixeira (PPE), kirjallinen. (PT) Tällä mietinnöllä on tarkoitus ottaa käyttöön yhdistelmälupa kolmansien maiden kansalaisille jäsenvaltion alueella oleskelua ja työskentelyä varten ja siten nopeuttaa ja yhdenmukaistaa maahantulomenettelyä sekä samalla keventää sen aiheuttamaa hallinnollista ja taloudellista taakkaa. Taloudellinen maahanmuutto on nyt tosiasia, jota olisi analysoitava laillisten ja tasapainoisten maahanmuuton kanavien kehittämiseksi, jotta vastataan Euroopan työmarkkinoiden tarpeisiin.

Euroopan taloudelliset ja demografiset haasteet edellyttävät yhteisen maahanmuuttopolitiikan laatimista kaikille 27 jäsenvaltiolle. Lissabonin sopimuksen voimaantulo on luonut tälle asialle uuden oikeusperustan, yhteispäätösmenettelyn, ja katson, että on erittäin tärkeää määrittää yhteinen ja yhdenmukainen menettelytapa kansallisten lainsäädäntöjen erojen vähentämiseksi.

Jo sanotun lisäksi ehdotuksella säädetään myös kansallisten työntekijöiden tasavertaisesta kohtelusta, millä luodaan vakaa ja suojeleva oikeudellinen asema, sillä maahanmuuttajat osallistuvat vastaanottajavaltion taloudelliseen toimintaan. Hylkäävien päätösten olisi oltava asianmukaisesti perusteltuja ja avoimia, ja kustannusten olisi oltava oikeassa suhteessa tosiasiallisesti tarjottaviin palveluihin.

 
  
MPphoto
 
 

  Dominique Vlasto (PPE), kirjallinen. (FR) Tämän mietinnön hyväksyminen on merkittävä edistysaskel EU:ssa olevien kolmansista maista tulevien työntekijöiden oikeuksien suojelemisessa, koska sillä myönnetään heille yhdistelmälupa oleskelua ja työskentelyä varten. Tämä kuvaa EU:n valmiutta parantaa houkuttelevuuttaan maailmannäyttämöllä helpottamalla ehdollista pääsyä Euroopan työmarkkinoille. Olen tyytyväinen siihen, että tämän luvan hankkimismenettelyä on yksinkertaistettu yhden asiointipisteen järjestelmällä, joka tekee hallinnollisista menettelyistä helpompia ulkomaalaisille työntekijöille. Yhden työlupa-asiakirjan luominen merkitsee huomattavaa edistystä jäsenvaltioiden kyvylle valvoa ja säännellä muuttovirtoja, ja se mahdollistaa laillisen maahanmuuton helpomman seurannan. Tällä tekstillä parlamentti on todennut, että työntekijöiden hallittu ja säännelty maahanmuutto hyödyttää kaikkia. Yhteisen oikeuskehyksen aikaansaaminen eurooppalaisille ja ulkomaalaisille työntekijöille suojelee kansalaisiamme kaikenlaista vilpillistä kilpailua vastaan työmarkkinoilla. Äänestin tämän päätöslauselman puolesta, koska kannatan ajatusta Euroopan unionista, joka puolustaa työntekijöitään pysyen samalla uskollisena henkilöiden vapaan liikkuvuuden periaatteelle, joka on yksi Eurooppa-hankkeen kulmakivistä.

 
  
  

Mietintö: Andreas Schwab (A7-0038/2011)

 
  
MPphoto
 
 

  Laima Liucija Andrikienė (PPE), kirjallinen. (LT) Kannatin äänestyksessä tätä päätöslauselmaa ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi kuluttajan oikeuksista, jolla yhdistetään neljä olemassa olevaa yhteisön direktiiviä yhdeksi säädökseksi. Yhdyn esittelijän kantaan, jonka mukaan voimassa olevien säännösten hajanaisuus estää kuluttajia ja yrityksiä osallistumasta rajat ylittävään kauppaan. Meidän on kuitenkin oltava varovaisia, sillä tämän alan luonteen vuoksi on varsin vaikeaa yhdenmukaistaa täysin kuluttajien oikeuksia koskevaa lainsäädäntöä ja lisäksi tämä saattaa heikentää kuluttajien oikeuksien suojelun tasoa tietyissä jäsenvaltioissa.

 
  
MPphoto
 
 

  Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. (FR) Viimeaikaisen digitaalisen kehityksen vuoksi EU:n olisi saatettava kuluttajien oikeudet ajan tasalle. Tämän direktiiviehdotuksen tarkoituksena on tarjota parempaa suojelua kaikkien Euroopan unionin jäsenvaltioiden kuluttajille antamalla heille etenkin mahdollisuus käyttää asianmukaista peruuttamisoikeutta. Kaikille kansalaisille ja kuluttajille olisi taattava samat oikeudet unionin sisällä. Näin ollen me edistämme sellaista kulutustasoa, joka tyydyttää kansalaisia, joiden on helpompi tehdä ostoksia muista jäsenvaltioista. Koska tällä uudella direktiivillä lisäksi säilytetään Ranskan kuluttajansuojalain tärkeä säännöstö, kuten takuu piileviä vikoja vastaan, ja koska kaikki maksutavat ovat ilmaisia, katson, että se on askel eteenpäin. Sen vuoksi kannatin sitä.

 
  
MPphoto
 
 

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. − (LT) Kannatin äänestyksessä tätä mietintöä, joka palautetaan vastuullisen parlamentin valiokunnan käsiteltäväksi. Direktiivin tarkoituksena on yhdistää kuluttajien oikeuksia sääntelevä EU:n lainsäädäntö, taata kuluttajansuojan korkea taso kaikissa EU:n jäsenvaltioissa ja rohkaista yrityksiä tarjoamaan palveluja ja myymään tavaroita muissa jäsenvaltioissa. Tällä hetkellä markkinoiden kitkattoman toiminnan tiellä on vielä esteitä. Yritykset eivät ole halukkaita käymään kauppaa muissa jäsenvaltioissa, ja kuluttajat eivät mielellään tee sopimuksia, koska kuluttajasopimuksiin sovellettavat jäsenvaltioiden säännöt ovat erilaisia. Tähän asti voimassa olleessa lainsäädännössä asetettiin vain kuluttajien oikeuksien suojelua koskevat vähimmäisvaatimukset, ja jäsenvaltiot ovat voineet soveltaa tiukempia säädöksiä, mikä on johtanut erilaisiin oikeudellisiin järjestelmiin yhteisössä. Katson, että on tarpeen tarkastella tätä direktiiviä uudelleen ja vahvistaa sen säännöksiä. Meidän on varmistettava, että kaikissa EU:n jäsenvaltioissa sovelletaan samoja kuluttajien oikeuksien suojelun normeja, minkä avulla voimme välttää sisämarkkinoilla nykyisin vallitsevan epäjohdonmukaisuuden, vahvistaa kuluttajien luottamusta sisämarkkinoihin ja rohkaista yrityksiä käymään kauppaa muissa jäsenvaltioissa.

 
  
MPphoto
 
 

  Sergio Berlato (PPE), kirjallinen. (IT) Komission esittämä ehdotus direktiiviksi kuluttajan oikeuksista yhdistää neljä aiempaa direktiiviä yhdeksi säädökseksi. Ehdotus on tulosta vuonna 2004 käynnistetystä kuluttajansuojaa koskevan yhteisön säännöstön tarkastelusta, jonka tavoitteena on yksinkertaistaa ja täydentää kuluttajansuojasta voimassa olevaa sääntelykehystä. Nykyisen sääntelykehyksen noudattaminen aiheuttaa huomattavia kustannuksia eurooppalaisille yrityksille, jotka haluavat toimia rajat ylittävästi ja joiden on noudatettava erilaisia lainsäädäntöjä. Uskon, että oikeudellisten sääntöjen hajanaisuus estää sekä yrityksiä että kuluttajia käymästä rajat ylittävää kauppaa.

Käsiteltävänä olevalla mietinnöllä pyritään saamaan aikaan tarvittava tasapaino korkeatasoisen kuluttajansuojan ja vakuutusalan yritysten kilpailukyvyn välillä noudattaen samalla toissijaisuusperiaatetta. Tästä syystä kannatan esittelijän ehdotuksia, joilla pyritään eräänlaiseen kohdennettuun yhdenmukaistamiseen, joka rajattaisiin tiettyjen sopimusten erityisiin näkökohtiin, kuten erityisesti tiedonantovaatimuksiin tai peruuttamisoikeuteen etäsopimuksissa ja muualla kuin elinkeinonharjoittajan toimitiloissa tehtävissä sopimuksissa, säilyttäen samalla eurooppalaisten kuluttajien suojelun korkea taso.

 
  
MPphoto
 
 

  Vito Bonsignore (PPE), kirjallinen. (IT) Onnittelen esittelijä Schwabia tähän asti tehdystä työstä. Äänestin Schwabin mietinnön puolesta, koska sen ansiona on kuluttajien suojelu rajat ylittävien ostoksien yhteydessä. Tekstissä, josta tänään äänestettiin, ehdotetaan korkeatasoisen suojelun takaamista kaikkien 27 jäsenvaltion kuluttajille. Samalla sillä pyritään suojelemaan ja tukemaan kaikenkokoisia yrityksiä, jotka voivat tarjota tavaroita ja palveluita Euroopan kuluttajille törmäämättä turhiin oikeudellisiin esteisiin. Yhdistämällä neljä tätä aihetta koskevaa direktiiviä toivomme voivamme yhdenmukaistaa nykyiset säännöt selkeämmällä tavalla ja välttää lainsäädännön hajanaisuuden, joka hyvin usein muodostaa esteen sekä kuluttajille että yrityksille. Tässä mielessä asiakirja saattaa parantaa sisämarkkinoiden toimintaa lisäämällä kuluttajien luottamusta.

 
  
MPphoto
 
 

  Jan Březina (PPE), kirjallinen. – (CS) Hyväksytyllä mietinnöllä pyyhkäistään pois kuluttajansuojan alan nykyisten säännösten hajanaisuus, joka estää kuluttajia ja yrityksiä osallistumasta rajat ylittävään kauppaan. Erityisesti kuluttajat valittavat usein, että he eivät voi hyödyntää täysimääräisesti yhtenäismarkkinoiden etuja varsinkaan verkkokaupan yhteydessä. Mielestäni asianmukainen vastaus näihin valituksiin on laatia joukko parempia yhteisiä määritelmiä, kuten kuluttajan, myyjän ja etäsopimuksen määritelmät. Hyödyllistä on myös luettelon laatiminen perustiedoista, jotka myyjän on toimitettava ennen minkäänlaisen kuluttajasopimuksen tekemistä, sekä sopimuksen peruuttamista koskevan määräajan yhdenmukaistaminen 14 päiväksi etäsopimusten ja muualla kuin elinkeinonharjoittajan toimitiloissa tehtävien sopimusten tapauksessa, mihin sisältyy vakiomuotoisen peruuttamislomakkeen laatiminen. Valitettavasti olemme tämän mietinnön yhteydessä nähneet, että vasemmisto veti viime hetkellä pois tukensa esittelijän kanssa sovitulle kompromissille, ja sen vuoksi meidän täytyi äänestää siitä. Tämä ei mielestäni kuitenkaan ole mikään katastrofi, vaan se päinvastoin ehkä kuvastaa sitä, että Euroopan parlamentti on poliittinen elin, jossa käydään Euroopan oikeiston ja vasemmiston välistä avointa ja aitoa ideologista kiistaa. Olisi hyvä, jos parlamentti esiintyisi tällä tavoin useammin.

 
  
MPphoto
 
 

  Carlos Coelho (PPE), kirjallinen. (PT) Lokakuussa 2008 komissio esitti ehdotuksen direktiiviksi, jolla on tarkoitus yhdistää yhdeksi tekstiksi neljästä direktiivistä koostuva kuluttajansuojaa koskeva yhteisön säännöstö. Direktiivit koskevat kohtuuttomia sopimusehtoja, tiettyjä myynnin näkökohtia ja kulutustavaroihin liittyviä takuita, kuluttajansuojaa etämyynnissä sekä kuluttajansuojaa muualla kuin elinkeinonharjoittajan toimitiloissa tehtävissä sopimuksissa. On syytä huomata, että nämä direktiivit, joita on tarkistettu, sisältävät yhdenmukaistamisen vähimmäistasoa koskevia lausekkeita, minkä vuoksi monet jäsenvaltiot ovat säilyttäneet tai säätäneet tiukempia kuluttajansuojasääntöjä luoden näin yhteisöön hajanaisen sääntelykehyksen. Tällä on seurauksensa sisämarkkinoille ja erityisesti rajat ylittäviin liiketoimiin osallistuville yrityksille ja kuluttajille.

Uskon, että säädösteksti, josta tänään äänestettiin, vahvistaa kuluttajansuojaa ottaen samalla huomioon erityispiirteet tällä alalla, jolla täydellinen yhdenmukaistaminen ei aina ole mahdollista. Suhtaudun myönteisesti ehdotukseen keskinäisen arviointijärjestelmän luomisesta. Järjestelmässä jäsenvaltioiden on selvitettävä yksityiskohtaisesti, miksi poikkeavat kansalliset säännökset ovat välttämättömiä ja miksi ne ovat oikeasuhteisia ja tehokkaita.

 
  
MPphoto
 
 

  Lara Comi (PPE), kirjallinen. (IT) Äänestin tämän mietinnön puolesta. Tavoite on hyvin kunnianhimoinen: uudistaa täysin kuluttajien oikeudellinen suojelu, joka kattaa koko sopimuksia koskevan aihekentän ja johon liittyy 27 eritasoista suojelua tarjoavaa kansallista lainsäädäntöä. Noin vuosi sitten professori Monti totesi raportissaan puheenjohtaja Barrosolle: "Heti alkuun lainsäätäjien olisi päästävä yhteisymmärrykseen kuluttajan oikeuksia koskevan direktiivin tekstistä, jotta voitaisiin taata kuluttajien korkeatasoinen suoja integroiduilla vähittäismarkkinoilla." Olen täysin samaa mieltä professori Montin kanssa. Eri jäsenvaltioiden yhteisten sääntöjen puute on johtanut oikeudellisten kehysten hajanaisuuteen, joka on vahingollista sekä kuluttajille että tuottajille ja itse asiassa estää yhteismarkkinoiden toteutumisen. Nykyisenä globaalin kriisin aikana Euroopan unionilla ei ole varaa antaa tuottajiensa jäädä jälkeen eikä suojella kuluttajiaan riittämättömästi. Tästä syystä meidän on kiireesti löydettävä tasapuolinen yhteinen nimittäjä lainsäädännön yhdenmukaistamiseksi koko Euroopassa. Meidän kaikkien on ponnisteltava sopimuksen aikaansaamiseksi neuvoston kanssa jopa ensimmäisessä käsittelyssä.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. (PT) Kuluttajan oikeudet ovat yksi sisämarkkinoiden tärkeimmistä pilareista. Heidän suojelunsa ja turvallisuutensa ovat ratkaisevan tärkeä seikka edistettäessä tavaroiden päivittäistä hankkimista rajat ylittävässä kaupassa ja siksi myös yritysten kilpailukyvyn kannalta.

Tässä mielessä kuluttajien oikeuksien ja niiden yrityksille mahdollisesti aiheuttamien kustannusten välinen tasapaino on hyvin tärkeä. Lisäksi on tärkeää muistaa erilaiset kansalliset erityispiirteet ja tarjottavan suojelun erot toissijaisuusperiaatetta asianmukaisesti kunnioittaen.

Tästä syystä tämä on mielestäni ala, jolla yhtäältä mahdollisimman kattava yhdenmukaistaminen saattaa olla hyödyllistä, mutta jolla toisaalta voidaan sopimustyypistä riippuen hyväksyä vähimmäistason yhdenmukaistamistoimia, koska ne ovat asianmukaisempia.

 
  
MPphoto
 
 

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. (PT) Tällä kuluttajien oikeuksia koskevalla direktiiviehdotuksella yhdistetään neljä voimassa olevaa yhteisön direktiiviä yhdeksi säädökseksi. Sillä pyritään yhtäältä siihen, että kaikkien 27 jäsenvaltion kuluttajat luottavat kuluttajansuojan korkeaan tasoon, ja toisaalta siihen, että yritykset, olivatpa ne suuria tai pieniä, voivat ilman turhia oikeudellisia esteitä tarjota tavaroita ja palveluja kuluttajille EU:n kaikissa 27 jäsenvaltiossa.

Kuluttajien osalta ehdotuksen tarkoituksena on varmistaa, että he saavat selvää tietoa hinnoista ja lisämaksuista ennen sopimuksen allekirjoittamista riippumatta siitä, missä päin EU:ta he tekevät ostoksensa. Sillä vahvistetaan kuluttajansuojaa toimituksen myöhästymistä tai kokonaan tulematta jäämistä vastaan ja annetaan kuluttajille harkinta-aikoja, palautuksia, maksettujen summien takaisin saamista, korjauksia, takuita ja kohtuuttomia sopimusehtoja koskevia oikeuksia. Kaikissa kuluttajien kanssa tehtävissä sopimuksissa myyjän on annettava selkeitä tietoja, jotka mahdollistavat tietoon perustuvan valinnan.

Olen tyytyväinen tiedonantovaatimuksesta myönnettyyn poikkeukseen sellaisten sopimusten osalta, jotka "liittyvät päivittäisiin liiketoimiin ja joiden perusteella elinkeinonharjoittajan on toimitettava tavara tai suoritettava palvelu välittömästi sopimuksen tekemisen jälkeen", koska näin vältetään kohtuuton hallinnollinen taakka.

 
  
MPphoto
 
 

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Tämä on taas yksi komission ehdotus, jossa rajat ylittävän kaupankäynnin edistäminen näyttää olevan tärkein syy lainsäädäntöaloitteen tekemiseen. Tässä tapauksessa, ja koska tämä on vanha ehdotus "kuluttajien etujen suojelemiseksi", siinä väitetään, että vapaakauppa on kuluttajien etujen kannalta kaikki kaikessa, ja siten se on taas yksi vapaiden markkinoiden ihanuutta ylistävä uskontunnustus. Todellisuudessa se on tärkeämpi yritysten kuin kuluttajien oikeuksien ja etujen kannalta.

Komissio ajaa kuluttajia varten säädettyjen sääntöjen täydellistä yhdenmukaistamista. Jos tällainen yhdenmukaistaminen ei synny edistyksen kautta ja ottamalla huomioon kussakin valtiossa jo voimassa oleva lainsäädäntö, se saattaa käytännössä johtaa kuluttajien oikeuksien huonontumiseen joissain jäsenvaltioissa, joiden lainsäädäntö on tällä alalla muita edistyneempää.

Koska tämä on ensimmäinen käsittely ja koska valiokunnassa käydyssä keskustelussa voitiin parantaa komission alkuperäistä ehdotusta, toivomme, että ehdotus voi mennä vielä pidemmälle kuluttajien oikeuksien puolustamisessa.

 
  
MPphoto
 
 

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Olemme komission tekemän kuluttajan oikeuksia koskevan direktiiviehdotuksen ensimmäisessä käsittelyssä. Siinä keskitytään rajat ylittävän kaupankäynnin edistämiseen sen periaatteen perusteella, että vapaa kilpailu palvelee parhaiten kuluttajien etuja. Tosiasiassa siinä kuitenkin kiinnitetään enemmän huomiota yritysten kuin kuluttajien oikeuksiin.

Lisäksi komissio ajaa kuluttajia koskevien sääntöjen täydellistä yhdenmukaista ottamatta huomioon kussakin valtiossa jo voimassa olevaa lainsäädäntöä. Tämä saattaa johtaa kuluttajien oikeuksien heikentymiseen joissain jäsenvaltioissa. Parlamentin sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnassa on käyty vilkas keskustelu, ja siinä onnistuttiin saavuttamaan laaja yksimielisyys, jonka avulla komission esittämää alkuperäistä ehdotusta pystyttiin muuttamaan huomattavasti. Edellytyksiä näyttäisi kuitenkin olevan mennä vielä pidemmälle kuluttajien oikeuksien suojelemisessa yrittämällä vaikuttaa neuvoston kanssa käytäviin neuvotteluihin myönteisellä tavalla.

Tästä syystä kannatamme esittelijän pyyntöä palauttaa mietintö parlamentin sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan käsiteltäväksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Mathieu Grosch (PPE), kirjallinen. (DE) Rajat ylittävän kaupankäynnin edistäminen yhdenmukaisilla säännöillä ja samalla kuluttajien oikeuksien vahvistaminen varsinkin toisesta jäsenvaltiosta tapahtuvan tavaroiden ostamisen yhteydessä ovat syitä, joiden vuoksi olen erittäin tyytyväinen "uuteen" kuluttajansuojadirektiiviin. Tämänhetkinen epävarmuus, joka yhä vallitsee sovellettavien kuluttajan oikeuksien osalta, estää yrityksiä tarjoamasta tavaroitaan yli rajojen ja kuluttajia tilaamasta näitä tavaroita, koska ei ole selvää, mitä tapahtuu, jos tilaus peruutetaan. Euroopan yhtenäismarkkinat edellyttävät nimenomaisesti tällaisten esteiden poistamista.

Mietinnössä ehdotetut yhtenäiset määritelmät, joilla muun muassa yhdenmukaistetaan peruuttamisoikeus ja kohtuuttomia sopimusehtoja koskevat säännöt, luovat oikeusvarmuutta ja lisäävät siten rajat ylittävän kaupankäynnin houkuttelevuutta yritysten kannalta, mikä viime kädessä hyödyttää kuluttajia.

Ehdotuksen V lukua ei hyväksytty, ja näin ollen kuluttajansuojaa sovelletaan kaikkialla Euroopan unionissa tiukimpien kriteerien mukaan.

Tästä syystä mietintö on tarpeen palauttaa valiokunnan käsiteltäväksi, jotta komission kanssa voidaan neuvotella uudelleen.

 
  
MPphoto
 
 

  Sylvie Guillaume (S&D), kirjallinen. (FR) Koska tämä teksti oli alusta lähtien vähintäänkin kyseenalainen, olen tyytyväinen siihen, että Euroopan vasemmisto on saanut aikaan merkittävää edistystä. Oli suorastaan järjetöntä määrätä jäsenvaltiot hyväksymään lainsäädäntöä, joka heikentää kuluttajien oikeuksia, ja pakottaa ne kumoamaan omia kansallisia lakejaan, joita pidettiin direktiiviin nähden liian suojelevina. Äänestin kuitenkin lopullisen äänestyksen lykkäämisen puolesta, jotta kuluttajansuojaa voidaan vahvistaa tiettyjä sopimattomia menettelyjä vastaan, joiden osalta valittu suojelun taso on edelleen riittämätön. En missään tapauksessa aio äänestää sellaisen tekstin puolesta, joka loukkaa keskeisimpiä kuluttajan oikeuksia.

 
  
MPphoto
 
 

  Carl Haglund (ALDE), kirjallinen. (SV) Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan ehdottamat tarkistukset ovat valitettavasti puhtaasti lainsäädännöllisestä näkökulmasta heikkolaatuisia, ja II, IV ja V luku ovat turhia. Tarkistus 141 on kohtuuton pienten ja keskisuurten yritysten kannalta. Kompromissiehdotuksissa (tarkistusryhmä II) etä- ja suoramyyntiä koskevat rajoitukset ovat kohtuuttomia ja mahdottomia hyväksyä.

 
  
MPphoto
 
 

  Ian Hudghton (Verts/ALE), kirjallinen. (EN) Komission alkuperäinen ehdotus direktiiviksi kuluttajan oikeuksista oli epätoivottu ja tarpeeton yritys pakottaa mahdollisimman kattavaan yhdenmukaistamiseen ilman muuta ilmeistä syytä kuin niiden tahojen tyydyttäminen, joiden mielestä kulttuurinen ja oikeudellinen monimuotoisuus on vastoin EU:n periaatteita. Ehdotus olisi johtanut kuluttajien oikeuksien heikentymiseen useissa Euroopan valtioissa, eikä siitä, että se olisi hyödyttänyt markkinoita, ollut mitään näyttöä. Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnassa sovittu kompromissipaketti ei ole läheskään täydellinen, mutta se on huomattavasti parempi ja muodostaa perustan, jonka pohjalta voimme neuvotella muiden toimielinten kanssa.

 
  
MPphoto
 
 

  Morten Løkkegaard (ALDE), kirjallinen. (DA) Olen tyytyväinen siihen, että parlamentissa yli kaksi vuotta kestäneiden neuvottelujen jälkeen olemme onnistuneet sopimaan kannasta, joka sekä vahvistaa kuluttajan oikeuksia EU:ssa että helpottaa yritysten toimintaa sisämarkkinoilla.

Koska tarkistuksista päätettiin äänestää ryhminä, monet meistä ovat tyytymättömiä siihen, että emme voineet äänestää tiettyjä tarkistuksia vastaan. Haluan korostaa seuraavia tapauksia:

4 ja 5 luku: Olisin toivonut kompromissia, jolla 4 ja 5 luku olisi poistettu ehdotuksesta kokonaan. Tiedän, että varsinkin neuvosto, mutta myös Euroopan kuluttajaliitto (BEUC) ja Tanskan kuluttajaneuvosto olisivat pitäneet sitä parempana ratkaisuna kuin nyt näistä kahdesta luvusta saavuttamaamme kompromissia. Tässä yhteydessä on hymyiltävä sille, että Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmä on päättänyt olla ottamatta huomioon kuluttajaorganisaatioiden suosituksia.

22 a artikla: Olisin halunnut poistaa myös paljon arvostellun 22 a artiklan. Se ei juuri helpota pienten ja keskisuurten yritysten elämää. Olen kuitenkin saksalaisia liberaaliryhmän kollegojani luottavaisempi sen suhteen, että onnistumme luultavasti muuttamaan tätä säännöstä neuvotteluissa neuvoston kanssa. Yksi idea oli mukauttaa artikla palveludirektiivin 250 artiklaa vastaavaksi, mikä vähentäisi myös ristiriitaisen lainsäädännön riskiä.

 
  
MPphoto
 
 

  Petru Constantin Luhan (PPE), kirjallinen. – (RO) Eurooppa 2020 -strategian mukaan laadukas ja ympäristöllisesti kestävä tuotanto on yksi EU:n kilpailueduista. Korkeatasoinen kuluttajansuoja takaa laadukkaat tuotteet ja parantaa kuluttajien luottamusta ja edistää näin sisämarkkinoiden toimivuutta. Olen tyytyväinen sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan tekemiin ehdotuksiin uudesta kuluttajan oikeuksia koskevasta direktiivistä, koska niillä pyritään takaamaan yrityksille avoimuus EU:n rajat ylittävän kaupankäynnin potentiaalin vapauttamiseksi. Uudet kuluttajan oikeuksia koskevat säännöt kattavat lähes kaikenlaisen myynnin, tapahtui se sitten myymälöissä, puhelimitse tai verkossa. Niillä vahvistetaan etenkin kansainvälistä myyntiä koskevia säännöksiä kollegani Andreas Schwabin laatimassa mietinnössä esitettyjen ehdotusten pohjalta. Toisin kuin neljä olemassa olevaa kuluttajansuojadirektiiviä, uusi lainsäädäntö antaa uskoakseni lisäarvoa, koska siinä säädetään tiedoista, joita ostajan on saatava myyjältä, toimitusehdoista ja säännöistä, joita sovelletaan, kun riski on ostajalla, puhumattakaan tämän oikeudesta peruuttaa ostos tai kieltäytyä siitä taikka oikeudesta korjauttaa tai vaihtaa tavara.

 
  
MPphoto
 
 

  David Martin (S&D), kirjallinen. (EN) Äänestin sen puolesta, että mietintö palautetaan valiokunnan käsiteltäväksi, koska komission vastaus parlamentin tarkistuksiin oli säälittävän riittämätön.

 
  
MPphoto
 
 

  Clemente Mastella (PPE), kirjallinen. (IT) Komission ehdotuksen tarkoituksena on parantaa sisämarkkinoiden toimintaa vähentämällä rajat ylittävän kaupankäynnin esteitä, mutta se aiheuttaa ongelmia sekä kuluttajille että tuottajille. Sen olisi tuettava kaikkia pyrkimyksiä tehostaa sisämarkkinoita ja kannustaa rajat ylittävää kaupankäyntiä, mutta perusoikeuskirjan 38 artiklassa edellytetään, että unionin politiikoissa varmistetaan korkeatasoinen kuluttajansuoja.

Sen vuoksi on pyrittävä kohottamaan nykyisen yhdenmukaistamisen vähimmäistasoa soveltamalla parhaita käytettävissä olevia käytäntöjä. On asianmukaista kehittää eurooppalaista virhevastuujärjestelmää siten, että se parantaa kuluttajansuojaa ja lisää luottamusta markkinoihin. Eurooppa 2020 -strategian mukaisesti korkea suojelun taso takaa tuotteiden laadukkuuden ja lisää samalla sisämarkkinoiden suorituskykyä. Mitä kuluttajien oikeuksiin tulee, nykyiset vähimmäissäännöt sallivat jäsenvaltioiden mukauttaa Euroopan unionin sääntöjä kansallisiin periaatteisiin: meidän pitäisi jatkaa tähän suuntaan. Huomautamme kuitenkin, että ehdotetussa direktiivissä ei valitettavasti oteta huomioon muuttuvan tuotekehityksen ja innovaation markkinoille synnyttämiä uusia tuotteita, kuten digitaalisia tuotteita.

 
  
MPphoto
 
 

  Barbara Matera (PPE), kirjallinen. (IT) Annoin ääneni jäsen Schwabin laatiman kuluttajan oikeuksia käsittelevän mietinnön puolesta, koska mielestäni nykyistä kuluttajansuojaa koskevaa oikeuskehystä on syytä yksinkertaistaa ja täydentää.

On erittäin tärkeää, että kaikkien 27 jäsenvaltion kuluttajat voivat luottaa korkeatasoiseen suojeluun ja että tuottajat kokoon katsomatta voivat tarjota tavaroitaan ja palveluitaan 27 jäsenvaltiossa ilman, että niiden tarvitsee selviytyä tarpeettomista oikeudellisista esteistä. Parlamentin toimintaa tarvitaan sekä kuluttajien luottamuksen vahvistamiseksi sekä sellaisten tuottajien kannustamiseksi ja tukemiseksi, jotka haluavat käydä rajat ylittävää kauppaa.

Kuluttajien oikeuksia koskevien sääntöjen moninaisuus on Euroopassa vakava este tuottajille niiden ostaessa ja myydessä tavaroita ja palveluja rajojen yli. Varsinkin sähköinen kaupankäynti on ala, jolla kuluttajat eivät voi hyötyä sisämarkkinoista eivätkä kuluttajien oikeuksista. Tämä johtuu siitä, että eri alojen tuottajat eivät ole halukkaita noudattamaan erilaisia sääntöjä tullessaan uusille markkinoille, koska se sisältää riskin, että heitä vastaan nostetaan kanne toisessa jäsenvaltiossa.

 
  
MPphoto
 
 

  Véronique Mathieu (PPE), kirjallinen. (FR) Äänestin kuluttajan oikeuksia käsittelevän mietinnön puolesta. Tekstillä korvataan neljä nykyistä direktiiviä yhdellä direktiivillä kuluttajansuojasäännöstön yksinkertaistamiseksi ja parantamiseksi. Euroopan unionin muodostaman lisäarvon on näyttävä selvänä hyötynä kuluttajille siten, että etenkin rajat ylittäviä verkossa suoritettavia liiketoimia helpotetaan. Direktiiviehdotuksella yritetään näin ollen puuttua kysymyksiin, joita maasta toiseen vaihtelevat kuluttajansuojasäännöt ovat herättäneet. Tekstissä ehdotetaan erityisesti vakiomuotoista peruuttamislomaketta etäsopimuksia ja muualla kuin elinkeinonharjoittajan toimitiloissa tehtäviä sopimuksia varten, ja peruuttamisoikeuden määräaika yhdenmukaistetaan 14 päiväksi. Tekstiin sisältyvät säännöt mahdollistaisivat myös kuluttajien oikeuksien vahvistamisen tiedonsaannin ja toimitusten suhteen.

 
  
MPphoto
 
 

  Gesine Meissner (ALDE), kirjallinen. (DE) Tämänpäiväisessä äänestyksessä kuluttajan oikeuksia koskevasta direktiivitekstistä eräät Saksan vapaata demokraattipuoluetta (FDP) edustavat Euroopan parlamentin jäsenet äänestivät tyhjää. Hyväksytty kompromissi sisältää epäilemättä monia parannuksia Euroopan komission alkuperäiseen ehdotukseen. Olemme esimerkiksi onnistuneet varmistamaan, että useimmat uusista säännöistä eivät vaikuta pienyrityksiin, eikä niitä rasiteta lisäbyrokratialla. Tänään hyväksytty teksti sisältää kuitenkin myös sääntöjä, jotka rasittaisivat yrityksiä raskaasti parantamatta kuluttajansuojaa. Esimerkiksi direktiivin 5 artikla merkitsee sitä, että yrityksen on annettava hyvin kattavat tiedot ennen sopimuksen tekoa, vaikka tavara ostettaisiin myymälästä. Tämä tuskin hyödyttää kuluttajia, sillä he voivat arvioida tuotetta suoraan myymälässä. 22 a artiklalla yritykset velvoitetaan etäsopimuksien kyseessä ollessa toimittamaan tavarat missä tahansa jäsenvaltiossa asuville asiakkaille. Tällainen velvoite on vastoin sopimusvapautta ja altistaa etenkin pienet ja keskisuuret yritykset huomattaville oikeudellisille ja taloudellisille riskeille. Lisäksi FDP ei saanut läpi keskeistä vaatimustaan direktiivin IV ja V lukujen täydellisestä poistamisesta. FDP kehottaa tarkistamaan näitä säännöksiä neuvoston ja komission kanssa käytävissä kolmikantaneuvotteluissa.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. (PT) Tällä ehdotuksella yhdistetään neljä nykyisin voimassa olevaa direktiiviä, jotka koskevat muualla kuin elinkeinonharjoittajan toimitiloissa tehtäviä sopimuksia, kohtuuttomia sopimusehtoja, etäsopimuksia sekä kulutustavaroiden myyntiä ja takuita, yhdeksi säädökseksi. Direktiiviehdotuksen tarkoituksena on lisätä kuluttajien luottamusta ja parantaa kuluttajansuojaa heidän myymälöissä tai verkossa tekemiensä ostosten osalta sekä vähentää yritysten vastahakoisuutta myydä tuotteitaan muihin EU:n jäsenvaltioihin.

Kuluttajan oikeuksia koskevan direktiiviehdotuksen tarkoituksena on varmistaa, että kuluttajat saavat selvää tietoa hinnoista ja lisämaksuista ennen sopimuksen allekirjoittamista riippumatta siitä, missä EU:n valtiossa he tekevät ostoksensa. Direktiivi kattaa yleisesti ottaen kaikki sopimukset riippumatta siitä, tehdäänkö ostos myymälässä, etäsopimuksella tai muualla kuin elinkeinonharjoittajan toimitiloissa. Tällä direktiivillä vahvistetaan sisämarkkinoita.

 
  
MPphoto
 
 

  Alexander Mirsky (S&D), kirjallinen. (EN) Tavoitteena on lisätä ostajien luottamusta ja luoda yrityksiä varten avoimuutta EU:n rajat ylittävän kaupankäynnin kasvupotentiaalin vapauttamiseksi. Uudet säännöt kattavat lähes kaiken myymälöissä, puhelimitse ja verkossa tapahtuvan myynnin, mutta erityisesti niillä vahvistetaan rajat ylittäviä liiketoimia koskevia sääntöjä. Ostajat tietävät, mitä tietoja heillä on oikeus saada myyjältä, ja toimituksia koskevia sääntöjä selvennetään. Selkeitä sääntöjä annetaan myös siitä, milloin riski tarkalleen siirtyy kuluttajalle, samoin kuin kuluttajien oikeuksista peruuttaa ostos, muuttaa mieltään ja korjauttaa tai vaihtaa tuote.

Haluan lisätä, että julkisen liikenteen ja lentoliikenteen matkalippujen olisi kuuluttava kuluttajan oikeuksia koskevien sääntöjen piiriin. Esimerkkinä voin mainita airBalticin, joka ei piittaa matkustajien oikeuksista ja kieltäytyy ottamasta vastuuta huonolaatuisesta palvelusta.

 
  
MPphoto
 
 

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. (DE) Muutamat seikat puhuvat todella kuluttajansuojadirektiivin puolesta, kuten tiedonantovelvollisuuksien parantaminen, peruuttamisajan pidentäminen ja myös myyjien lisääntyneet velvollisuudet tarjota suojelua verkko-ostoksien yhteydessä. Kuluttajansuojaa on parannettava vielä enemmän, jotta luodaan luottamuksen perusta myyjien ja kuluttajien välille. On muutamia syitä, joiden vuoksi äänestin tyhjää. Mielestäni säädetyt seuraamukset ovat riittämättömät, internethuutokauppoihin ei ole suunnitteilla peruuttamisoikeutta ja varsinkin kotimyynnin määritelmä on hyvin epämääräinen.

 
  
MPphoto
 
 

  Franz Obermayr (NI), kirjallinen. (DE) Tämä mietintö koskee neljän erillisen kuluttajansuojaa koskevan direktiivin yhdistämistä ja sisältää siten vuoden 2004 jälkeisen yhteisön säännöstön. Eräillä aloilla tehdään yksinkertaistuksia ja lisäyksiä. On tärkeää, että joidenkin jäsenvaltioiden mahdollisesti korkeampi suojelun taso voidaan säilyttää. Toisaalta direktiivien yhdistäminen johtaa laajempaan yhdenmukaistamiseen. Näin ollen äänestin tyhjää.

 
  
MPphoto
 
 

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. (IT) Äänestin jäsen Schwabin mietinnön puolesta, koska katson, että siinä tasapainotetaan oikeudenmukaisesti yhtäältä kuluttajien suojelu, sillä heitä on suojeltava tuottajien ja kolmansien osapuolien petoksilta ja sääntöjenvastaiselta toiminnalta, ja toisaalta sellaisten tuottajien kannalta liian ankarien sääntöjen välttäminen, joiden velvoitteista he eivät yrityksensä koko ja liikevaihto huomioon ottaen aina selviydy. Ajatellaanpa vaikka käsityöläistä, joka teoriassa voi työskennellä yrityksen toimipaikan ulkopuolella: häneen ei voida soveltaa samoja vaatimuksia kuin suureen monikansalliseen yhtiöön, joka hallinnoi ja tekee tuhansia sopimuksia päivittäin. Kohdennettu ja tasapainoinen yhdenmukaistaminen, jossa otetaan huomioon Euroopan tuotantopohja ja säilytetään samalla kuluttajansuoja, on siksi oikea etenemistapa.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. (PT) Äänestin mietinnön puolesta, koska katson että kuluttajan oikeuksien kodifiointi yhdeksi asiakirjaksi on myönteinen toimenpide. On syytä korostaa rajat ylittävän kaupankäynnin esteiden vähentämistä ja antaa kiitosta yritykselle tehostaa sisämarkkinoita ja edistää rajat ylittävää kaupankäyntiä yhdistämällä neljä direktiiviä yhdeksi direktiiviksi. Direktiiviehdotus sisältää eräitä seikkoja, joita voidaan ja pitäisi parantaa, mutta se on siitä huolimatta hyvin myönteinen kehitysaskel tällä alalla.

 
  
MPphoto
 
 

  Aldo Patriciello (PPE), kirjallinen. (IT) Komission 8. lokakuuta 2008 esittämällä ehdotuksella kuluttajan oikeuksista on tarkoitus yhdistää neljä aiempaa direktiiviä yhdeksi säädökseksi "täyden yhdenmukaistamisen" periaatteen perusteella. Sääntöjen hajanaisuutta pidetään esteenä sekä kuluttajille että yrityksille, jotka ostavat ja myyvät tuotteita rajojen yli.

Kun otetaan huomioon kuluttaja-alan yhteisön säännöstön tilanne, ehdotuksen täyttä yhdenmukaistamista suosiva lähestymistapa ei ole tällä hetkellä toteuttamiskelpoinen. Sen vuoksi on tarpeen korjata sen soveltamisalaa tekemällä rakenteellinen muutos. Parlamentin päätöslauselman ja sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan työasiakirjassa vuonna 2009 esitetyn lausunnon mukaisesti olisi parempi soveltaa uutta täyteen yhdenmukaistamiseen perustuvaa lähestymistapaa, toisin sanoen yhdenmukaistamista, joka rajataan tiettyjen sopimusten erityisiin näkökohtiin, samalla kun säilytetään korkeatasoinen kuluttajansuoja. Edellä esitetyn perusteella äänestän mietinnön puolesta varmistaakseni kuluttajan oikeuksien yhä paremman suojelun.

 
  
MPphoto
 
 

  Hella Ranner (PPE), kirjallinen. (DE) Olen tyytyväinen tämänpäiväiseen kuluttajansuojaa koskevaan päätökseen. Olemme tehneet Euroopan kansalaisten, yritysten ja yhtenäismarkkinoiden kannalta tärkeän päätöksen. On ilahduttavaa, että oli mahdollista löytää järkevä lähestymistapa monien eurooppalaisten oikeusjärjestelmien osittaiseksi yhtenäistämiseksi. Itävallan näkökulmasta on kuitenkin eräitä ongelmallisia seikkoja, joista on nyt kiireesti keskusteltava ja joita on selvennettävä parlamentin, neuvoston ja komission välisissä kolmikantaneuvotteluissa. (1) Tekstiin on sisällytettävä "tilauselementti". Se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että jos joku tilaa kosmetologin kotiinsa käyttääkseen tämän palveluja (toisin sanoen henkilö aloittaa liikesuhteen omasta aloitteestaan), peruuttamisoikeutta ei enää ole. (2) Meidän on varmistettava, että pk-yrityksille ei synny enää lisää rasitteita, sillä edellytyksellä, että riittävä kuluttajansuoja varmistetaan. Pk-yritysten uudet taloudelliset ja hallinnolliset rasitteet siirtyisivät viime kädessä asiakkaiden harteille. (3) Direktiivin IV ja V luvut (vastuu ja kohtuuttomat ehdot) olisi poistettava, koska pitkien neuvottelujenkaan jälkeen ei pystytty saamaan aikaan haluttua täyttä yhdenmukaistamista. Poistamalla nämä luvut vältettäisiin pattitilanne ja avattaisiin tie uusille mahdollisuuksille kolmikantaneuvotteluissa. (4) Tervetulleeseen internethuijauksia koskevaan sääntöön on vielä tehtävä eräitä mukautuksia, jotta varmistetaan kuluttajansuojan ja yrityksille muodostuvan rasituksen välinen tasapaino.

 
  
MPphoto
 
 

  Evelyn Regner (S&D), kirjallinen. (DE) Äänestin ryhmien välillä neuvotellun kuluttajan oikeuksia koskevan kompromissipaketin puolesta, koska sillä oli mahdollista sisällyttää direktiiviin eräitä parannuksia komission ehdotukseen verrattuna. On tärkeää, että direktiivin perustana on taas kerran yhdenmukaistamisen vähimmäistaso ja että terveydenhuollon ja sosiaalialan kaltaiset palvelut on poistettu direktiivistä. Myös etämyynnin alalla saatiin aikaan eräs parannus, sillä kuluttajien peruuttamisaika on tähän asti ollut yksi viikko, mutta Euroopan parlamentin tarkistusten nojalla nyt säädettäisiin kahdesta viikosta. Myös messuilla tehtävät ostokset luokitellaan nyt suoramyynniksi. Itävallassa messuilla tehtyjä ostoksia on oikeudellisesti kohdeltu tähän asti samalla tavoin kuin myymälässä tehtyjä ostoksia. Eräitä tärkeitä seikkoja on kuitenkin yhä parannettava. Etusijalla tässä suhteessa on direktiivin V luku, johon Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmä on täysin tyytymätön. Meidän on estettävä se, että luettelo kohtuuttomista sopimusehdoista on tyhjentävä – jäsenvaltioita ei saisi estää parantamasta kuluttajansuojansa tasoa. Muutoin monet kuluttajat niissä jäsenvaltioissa, joissa kuluttajansuojalla on pitkät perinteet, saisivat huomata suojansa huonontuvan. Sen vuoksi äänestin myös sen puolesta, että mietintö palautetaan valiokuntaan, jotta myös nämä tärkeät näkökohdat voidaan ratkaista ja niitä voidaan parantaa.

 
  
MPphoto
 
 

  Frédérique Ries (ALDE), kirjallinen. – (FR) Hyvää suojelua nauttiva kuluttaja on rauhallinen kansalainen ja kypsyyden merkki moderneissa demokratioissamme. Tämä tekee tänään hyväksytystä direktiivistä merkittävän.

Eurooppalaiset kuluttajat kohtaavat päivittäin verkko-ostoksia tehdessään ja hyväksyessään puhelimitse johonkin tilaukseen tehtävän muutoksen kysymyksen siitä, onko heidän allekirjoittamansa tai hyväksymänsä sopimus sääntöjen mukainen. Vastauksena ammattilaisten ja kuluttajien usein epätasa-arvoisiin suhteisiin Euroopan parlamentti päätti asettaa peruuttamisoikeuden määräajaksi 14 päivää. Tämä on selvä viesti siitä, että kaikkialla unionissa olisi sovellettava samoja oikeuksia.

On kyllä totta, että jäsen Schwabin mietinnön hyväksyminen ei tyydytä täysin sen paremmin täyden yhdenmukaistamisen periaatetta vastustavia kuluttajaryhmiä kuin pienten ja keskisuurten yritysten ja kauppakamarien edustajiakaan, jotka haluavat, että lainsäädäntö rajoitetaan sähköisen kaupankäynnin tukemiseen. Euroopan parlamentti on valinnut kompromissin antamatta periksi pelon lietsojien sireeneille. Se voi lohduttautua tämän päätöksen suhteen äskettäisellä eurooppalaisella kyselytutkimuksella, jonka mukaan 79 prosenttia kyselyyn osallistuneista elinkeinonharjoittajista katsoo, että annettu lainsäädäntö vaikuttaa vain vähän heidän ulkomaanmyyntiinsä.

 
  
MPphoto
 
 

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. (EN) Me, Vihreät / Euroopan vapaa allianssi -ryhmä, haluamme varmistaa vähimmäistason yhdenmukaistamisen kaikille EU:n kuluttajille. Tämän avulla jäsenvaltiot voisivat ottaa käyttöön tai säilyttää EU:n "keskiarvoa" korkeamman suojelun tason. Lisäksi halusimme varmistaa kaikkien kuluttajien korkeatasoisen suojelun. Katsoimme, että hyvä lainsäädäntöehdotus olisi hyvä esimerkki, jolla kansalaisille osoitetaan, että EU pitää heidän etujaan tärkeinä.

Monien kovien neuvottelujen ja väärinkäsitysten jälkeen teimme tekstiin hyviä parannuksia, joita ovat muun muassa digitaalisen sisällön mukaan ottaminen, terveys- ja sosiaalipalvelujen jättäminen direktiivin ulkopuolelle, luonnollisten ja oikeushenkilöiden sisällyttäminen direktiiviin sekä hyvät peruuttamisoikeuksia ja vaaranvastuun siirtymistä koskevat säännökset.

Äänestimme kuitenkin IMCO-valiokunnassa mietintöä vastaan, koska siihen jääneet puutteet olivat liian suuria. Emme voineet hyväksyä tekstiä, joka merkitsisi yhdenkään EU:n kansalaisen kuluttajansuojan heikentymistä. Tekstiin ei sovellettu täysin vähimmäistason yhdenmukaistamista, ja yksittäisten artiklojen teksti ei ollut riittävän selvä eikä hyvä sen takaamiseksi, että joidenkin EU:n kansalaisten kuluttajansuoja ei heikkene. Parlamentissa tänään toimitetun äänestyksen jälkeen teksti palaa komissioon.

 
  
MPphoto
 
 

  Licia Ronzulli (PPE), kirjallinen. (IT) Euroopan unionin tehtävänä on suojella Euroopan kansalaisten ja kuluttajien etuja, ja tänään parlamentti vihdoin tunnustaa näiden oikeuksien oikeudenmukaisen suojelun. Tähän asti kuluttajat ovat liian usein olleet vaarassa joutua markkinoiden huijausten ja petosten uhreiksi erityisesti siitä syystä, että he tuntevat oikeutensa huonosti. Hyväksymällä tämän päätöslauselman Euroopan unioni edellyttää kaikkien kuluttajien saavan selviä ja tarkkoja tietoja, joiden perusteella he voivat tehdä tietoon perustuvia ja kohdennettuja valintoja.

Suojelua parannetaan erityisesti verkkomyynnin osalta, ja kaikki kansalaiset, jotka ovat ostaneet odotuksiaan vastaamattoman tuotteen, voivat pyytää sen vaihtamista, hinnan alennusta tai sopimuksen purkamista. Kaikki kohtuuttomiksi katsotut sopimusehdot luetteloidaan asianmukaiseen "mustaan listaan", ja niitä ei saa käyttää minkäänlaisissa sopimuksissa. Historiallisesti Euroopan unionin perusta on Euroopan yhtenäismarkkinoissa. Yhteisten suuntaviivojen laatiminen vaikuttaa olevan toimielimillemme nyt tärkeämpää kuin koskaan: vain siten voidaan taata yhä vapaampi kauppa kaikille Euroopan kansalaisille.

 
  
MPphoto
 
 

  Catherine Stihler (S&D), kirjallinen. (EN) Olen tyytyväinen työjärjestyksen 57 artiklan soveltamiseen, jolla mietintö palautetaan sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan käsiteltäväksi, sillä näin taataan parempi kuluttajansuoja.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Teixeira (PPE), kirjallinen. (PT) Komissio haluaa yksinkertaistaa ja täydentää kuluttajan oikeuksia koskevaa sääntelykehystä ja ehdottaa siksi neljän voimassa olevan direktiivin yhdistämistä yhdeksi säädökseksi. Yhtäältä ehdotuksella pyritään saamaan kaikkien 27 jäsenvaltion kuluttajat luottamaan vankasti heidän oikeuksiensa suojeluun, ja toisaalta sillä pyritään saaman tavaroita ja palveluja tarjoavat tahot vähentämään rajat ylittävän myynnin oikeudellisia ja hallinnollisia esteitä.

Tämän mietinnön hyväksyminen on taas yksi askel kohti sisämarkkinoiden täysimääräistä täytäntöönpanoa, sillä nykyinen oikeudellinen hajanaisuus estää sekä kuluttajia että yrityksiä harjoittamasta rajat ylittävää kaupankäyntiä. Ehdotus mahdollistaa täyden yhdenmukaistamisen, joka kohdistuu elinkeinonharjoittajan toimipaikan ulkopuolella tehtyihin sopimuksiin ja etäsopimuksiin, etenkin internetissä tehtyihin liiketoimiin.

Samalla esittelijä sisällyttää direktiivin joustolausekkeita, joiden avulla jäsenvaltiot voivat säilyttää korkeatasoisen kuluttajansuojan. Kuluttajia ja yrityksiä koskevien oikeuksien ja velvollisuuksien soveltaminen yhden oikeuskehyksen nojalla mahdollistaa yksinkertaistetun verkoston sisämarkkinoiden liiketoiminnan lisäämistä varten.

 
  
MPphoto
 
 

  Viktor Uspaskich (ALDE), kirjallinen. (LT) Uusien sääntöjen, joilla on tarkoitus uudistaa EU:n nykyinen kuluttajan oikeuksia koskeva lainsäädäntö, on katettava kaikenlaiset ostot, tehtiin ne puhelimitse, verkossa, myymälässä tai kotona. Tarkistusten on määrä lisätä kuluttajien luottamusta heidän tehdessään ostoksia muissa valtioissa ja taata yrityksille yhtäläiset edellytykset ja hyödyntää siten täysimääräisesti yhteismarkkinoiden mahdollisuuksia. Toisaalta uudet säännöt on tasapainotettava siten, ettei niistä muodostu kohtuutonta taakkaa pienille ja keskisuurille yrityksille. Kuluttajansuoja on hyvin tärkeä asia. Vain suhtautumalla kuluttajansuojan tasoon vakavasti voidaan saavuttaa täysi yhdenmukaistaminen. On myös tärkeää, että kansalaiset tuntevat oikeutensa. Tämä on ongelma koko Euroopassa, mutta erityisesti kotimaassani. Euroopan komission teettämän Eurobarometri-tutkimuksen tietojen mukaan valtaosa liettualaisista haluaisi tietää enemmän oikeuksistaan kuluttajina. Kyselytutkimuksen mukaan kaksi kolmannesta (66 prosenttia) liettualaisista uskoo, että Liettuan oikeusjärjestelmä ei anna riittävää suojelua määräämällä rangaistuksia yrityksille, jotka ovat petkuttaneet heitä. Viesti on selkeä. Emme voi olla piittaamatta siitä. Tilastot osoittavat myös, että kansalaisten luottamus hallituksen ja EU:n tiedotustoimistoihin on heikko – alle 7 prosenttia liettualaisista luottaa näihin instituutioihin, jotka antavat heille oikeaa tietoa ja neuvoja kuluttajien oikeuksista. Emme voi jättää asioita nykyiselle tolalleen. EU:n on toimittava nyt.

 
  
  

Mietintö: Gilles Chichester (A7-0039/2011)

 
  
MPphoto
 
 

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. (PT) Kannatan tätä mietintöä, koska viestintä, infrastruktuuri ja sähköiset palvelut ovat keskeisen tärkeitä tämän päivän yhteiskunnassa ja koska Euroopan verkko- ja tietoturvavirasto on tehnyt ja tekee parhaillaan merkittävää työtä etenkin tietoverkkojen tietosuojan suhteen. Sen vuoksi sen toimikauden jatkaminen ja tehtävien laajentaminen on järkevää.

 
  
MPphoto
 
 

  Elena Oana Antonescu (PPE), kirjallinen. (RO) Euroopan verkko- ja tietoturvavirastolla on erityinen tehtävä tukea jäsenvaltioita niiden pyrkiessä tekemään tämän alan yhteistyötä EU:n tasolla. Tieto- ja viestintätekniikasta on tullut keskeinen tekijä taloudessamme ja koko yhteiskunnassamme. Se on alttiina uhille, jotka eivät enää noudata kansallisia rajoja, koska se on yhteydessä muihin infrastruktuureihin ja riippuvainen niistä ja koska niiden tietoturvaa ja sietokykyä ei voida taata vain kansallisilla menettelyillä. Mietinnössä keskitytään Euroopan suojaamiseen tietoverkkohyökkäyksiltä ja -häiriöiltä parantamalla valmiutta, tietoturvaa ja verkkojen häiriösietoisuutta. Äänestin mietinnön puolesta, koska sillä pyritään kehittämään verkko- ja tietoturvakulttuuri, joka hyödyttää Euroopan unionin kansalaisia, yrityksiä ja julkisen sektorin järjestöjä. Uskon, että Euroopan verkko- ja tietoturvaviraston toimeksianto on tarpeen, jotta Euroopan unioni, jäsenvaltiot ja sidosryhmät voivat havaita verkko- ja tietoturvaongelmat ja vastata niihin nykyistä tehokkaammin.

 
  
MPphoto
 
 

  Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. (FR) Vaikka Euroopan verkko- ja tietoturvaviraston (ENISA) toimikausi päättyy 13. maaliskuuta 2012, Euroopan unionin on yhä toteutettava toimenpiteitä tällä alalla. Tästä syystä oli tarpeen hyväksyä viraston toimikauden jatkaminen, jolla taataan johdonmukaisuus ja jatkuvuus verkko- ja tietoturvan alalla. Tämä selittää, miksi äänestin tekstin puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. − (LT) Kannatin äänestyksessä tätä mietintöä, jolla jatketaan Euroopan verkko- ja tietoturvaviraston (ENISA) toimikautta siihen asti, että uusi asetus, jolla tarkistetaan viraston toimintaa säänteleviä säännöksiä ja periaatteita, hyväksytään. ENISA perustettiin vuonna 2004 aluksi viideksi vuodeksi, ja sen päätavoitteena oli varmistaa korkeatasoinen ja tehokas verkko- ja tietoturva unionissa ja edistää siten sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa. Äskettäiset tietoverkkohyökkäykset jäsenvaltioissa ovat saaneet meidät pohtimaan asiaa uudelleen ja muuttamaan viraston toimeksiantoa joustavampien reagointivalmiuksien saavuttamiseksi ja viraston toiminnan tehostamiseksi. Yksi Euroopan digitaalistrategian keskeisistä tavoitteista on antaa kaikille EU:n kansalaisille mahdollisuus käyttää digitaalitekniikkaa ja varmistaa luottamus internetiin ja sen turvallisuuteen. Kun ENISA on uudenaikaistettu, Euroopan valtioista kerätään tuoreimmat tiedot, parhaiden käytäntöjen jakamista kannustetaan ja Euroopan unioni ja jäsenvaltiot ovat paremmin valmistautuneita verkko- ja tietoturvaongelmien ehkäisemiseen, havaitsemiseen ja tehokkaampaan ratkaisemiseen.

 
  
MPphoto
 
 

  Slavi Binev (NI), kirjallinen. (BG) Kannatin Giles Chichesterin mietintöä Euroopan verkko- ja tietoturvaviraston perustamisesta annetun asetuksen muuttamisesta viraston toimikauden keston osalta, koska katson, että tieto- ja viestintätekniikasta on tullut Euroopan talouden ja koko yhteiskunnan selkäranka. Tieto- ja viestintätekniikkaan kohdistuu uhkia, jotka tulevat kansallisten rajojen ulkopuolelta ja muuttuvat tekniikan ja markkinoiden kehittyessä. Koska erilaiset tieto- ja viestintäteknologiat ovat maailmanlaajuisia, yhteenliitettyjä ja keskinäisessä riippuvuussuhteessa muiden infrastruktuurien kanssa, niiden turvallisuutta ja sietokykyä ei voida varmistaa pelkästään kansallisilla ja koordinoimattomilla lähestymistavoilla. Samalla verkko- ja tietoturvaan liittyvät haasteet muuttuvat nopeasti. Verkot ja tietojärjestelmät on suojattava hyvin kaikenlaisilta häiriöiltä ja vioilta, myös tahallisilta hyökkäyksiltä.

 
  
MPphoto
 
 

  Vito Bonsignore (PPE), kirjallinen. (IT) Äänestin mietinnön puolesta, koska olen samaa mieltä tarpeesta jatkaa Euroopan verkko- ja tietoturvaviraston toimikautta. Tämän Euroopan unionin vuonna 2004 viideksi vuodeksi perustaman viraston toimikautta on nyt jatkettava edelleen, jotta se saadaan vastaamaan tämän päivän tarpeita ja turvallisuusriskejä. Tietokoneperustaisen viestinnän yhä lisääntyvä käyttö helpottaa monien työtä, mutta se muodostaa usein myös vaaran, varsinkin lapsille. Käyttäjien suojelemiseksi tarvitaan täsmällisiä sääntöjä. Asetuksen muuttamiseen tarvitaan kuitenkin enemmän aikaa, ja tästä syystä on tarpeen jatkaa viraston toimikautta.

 
  
MPphoto
 
 

  Cristian Silviu Buşoi (ALDE), kirjallinen. – (RO) Päätin äänestää tämän mietinnön puolesta, koska katson, että Euroopan verkko- ja tietoturvaviraston toimikautta on tarpeen jatkaa vuoteen 2013. Virasto perustettiin vuonna 2004 viiden vuoden kaudeksi, jota sitten jatkettiin vuoteen 2012. Päätavoitteena oli taata EU:n tieto- ja viestintäverkkojen korkeatasoinen tietoturva. Koska elämme maailmassa, joka on tullut yhä riippuvaisemmaksi internetistä, meidän on lisättävä tietoisuuttamme internetin turvallisuuden ongelmasta, sillä verkkorikollisuus ei ole vain virtuaalista, vaan sillä on todellisia vaikutuksia elämäämme. Kysymys on myös Naton asialistalla, ja sen on johtanut EU:n ja Yhdysvaltojen välisen tietoverkkorikollisuutta ja -turvaa käsittelevän työryhmän perustamiseen, joka on hyvin merkittävä askel tieto- ja viestintäinfrastruktuurin suojelemisessa. Uskon vilpittömästi, että tarvitsemme yhä Euroopan verkko- ja tietoturvavirastoa.

 
  
MPphoto
 
 

  Ioan Enciu (S&D), kirjallinen. (EN) Kannatin ilomielin äänestyksessä Euroopan verkko- ja tietoturvaviraston (ENISA) toimikauden jatkamista syyskuuhun 2013. Virasto perustettiin vuonna 2004 ensin viideksi vuodeksi. ENISAn toimeksianto on tärkeä, koska EU perusti sen suorittamaan hyvin erityisiä teknisiä ja tieteellisiä tehtäviä tietoturvan alalla. Tällaisen viraston olemassaolo on tärkeää, jotta varmistetaan sisämarkkinoiden kitkaton toiminta, sillä ne vaikuttavat konkreettisesti niin kansalaisten kuin yritysten päivittäiseen elämään, johon sisältyy laajakaistan, verkkopankkien, sähköisen kaupankäynnin ja matkapuhelimien käyttöä.

Koska tietojärjestelmiin kohdistuvat hyökkäykset lisääntyvät jatkuvasti, on korkea aika luoda tehokkaita turvatoimia Euroopan tietojärjestelmien eheyden suojelemiseksi. Tietoyhteiskunta-alan suojelemiseksi tarvitaan ylhäältä alaspäin suuntautuvaa EU:n lähestymistapaa. Jäsenvaltiot eivät pysty tekemään tätä itse riittävän hyvin. ENISAn nykyisen toimikauden jatkamisen edellyttämät määrärahat ovat arviolta 12,698 miljoonaa euroa sitoumuksina.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. (PT) Verkko- ja tietoturva aiheuttaa kasvavaa huolta paitsi poliittisille päättäjille myös kaikille niille, jotka käyttävät yhä enemmän tieto- ja viestintätekniikkaa viestintään toistensa ja valtion viranomaisten kanssa.

Uusien viestintämuotojen turvallisuuteen olisi suhtauduttava samalla huolella, jolla viranomaiset ennen pyrkivät asettamaan syytteeseen kirjesalaisuuden rikkojia. Uudet viestintämuodot ovat edistyneempiä, ja siksi niitä on seurattava ja ajantasaistettava jatkuvasti.

Kannatan komission ehdotuksen ja parlamentin valiokunnassa toimitetun äänestyksen mukaisesti Euroopan verkko- ja tietoturvaviraston toimikauden jatkamista 18 kuukaudella, jotta mahdollistetaan rikas ja hedelmällinen keskustelu EU:n toimielinten ja myös kansalaisten välillä viraston haasteista, prioriteeteista ja tehtävistä ja vältetään samalla oikeudellinen tyhjiö, joka syntyisi, jos toimikautta ei jatkettaisi.

 
  
MPphoto
 
 

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. (PT) Tässä mietinnössä käsitellään ehdotusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan verkko- ja tietoturvaviraston (ENISA) perustamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 460/2004 muuttamisesta. ENISA perustettiin vuonna 2004 aluksi viideksi vuodeksi, ja sen tarkoituksena oli tukea sisämarkkinoiden toimintaa valvomalla verkkoturvaa ja varmistamalla tiedonkulku EU:ssa. Tietokoneiden käyttömahdollisuuksien yleistyessä ja verkkojen muuttuessa yksinkertaisemmiksi ja joustavammiksi tulivat ensimmäiset niin kutsuttujen hakkerien hyökkäykset, jotka vaarantavat verkko- ja tietoturvan.

Viime aikoina Wikileaks-sivuston paljastukset ovat järkyttäneet maailmaa. Maaliskuussa 2009 komissio pyysi ENISAa tukemaan jäsenvaltioita niiden suojautuessa tietoverkkohyökkäyksiltä ja -häiriöiltä. Saman vuoden heinäkuussa jäsenvaltiot kannattivat ENISAn toimikauden jatkamista. Koska verkkoturvaan ja tiedonkulkuun liittyvät kysymykset ovat keskeisessä asemassa Euroopan digitaalistrategiassa (Eurooppa 2020 -strategia), ilmoitan kannattavani ENISAn toimikauden jatkamista vielä 18 kuukaudella.

 
  
MPphoto
 
 

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Me tunnustamme verkko- ja tietoturvan merkityksen niillä monilla toiminta-aloilla, joilla ne ovat tänä päivänä yhteiskunnallisesti tärkeitä. Tämän turvan varmistavia mekanismeja ei kuitenkaan voida irrottaa siitä poliittisesta ja sosiaalisesta kontekstista, jossa ne on kehitetty ja pantu täytäntöön. Emme etenkään voi sivuuttaa sitä tosiseikka, että turvallisuuden lisäämiselle ja kyberavaruuden valvomiselle ominainen lähestymistapa ei ole aina varmistanut kansalaisten oikeuksien, vapauksien ja takeiden asianmukaista kunnioittamista.

Meistä on erityisen merkittävää, että EU rahoittaa tutkimusohjelmia suurissa monikansallisissa yhtiöissä, jotka hallitsevat teknologiaa, jonka avulla hallitukset voivat vakoilla internetin käyttäjiä, ja perustaa ja kehittää samalla ENISAn kaltaisia virastoja, jotka maksavat tämän saman teknologian käytöstä. Koska internet tunnustetaan yhdeksi 2000-luvun tärkeimmistä julkisista tiloista, sitä on tärkeää hyödyntää mahdollisimman hyvin sen sijaan, että avataan tie tämän tilan anastamiseen taloudellisen vallan hankkimiseksi ja siten sen käyttämiseen vain harvojen hyödyksi suuren enemmistön ja yhteiskunnallista edistystä tukevan käytön kustannuksella.

 
  
MPphoto
 
 

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Euroopan verkko- ja tietoturvaviraston (ENISA) toimikauden jatkaminen ja sen resurssien lisääminen oletettavasti tietoverkkojen turvallisuuden parantamiseksi EU:ssa on osa turvallisuutta lisäävää lähestymistapaa, jossa ei aina kunnioiteta asianmukaisesti kansalaisten oikeuksia, vapauksia ja takeita.

Meidän on varottava luomasta kansalaisten sorron ja vainon välinettä kyberavaruuden paremman valvonnan nimissä. Internet ja sen eri välineet eivät sinänsä ole sortavia. Kysymys on siitä poliittisesta ja yhteiskunnallisesta toimintaympäristöstä, jossa niitä käytetään. Tätä silmälläpitäen on erityisen merkittävää, että EU rahoittaa tutkimusohjelmia suurissa monikansallisissa yhtiöissä, jotka hallitsevat teknologiaa, jonka avulla hallitukset voivat vakoilla internetin käyttäjiä, ja perustaa ja kehittää samalla ENISAn kaltaisia virastoja, jotka maksavat tämän saman teknologian käytöstä.

Internet tunnustetaan yhdeksi 2000-luvun tärkeimmistä julkisista tiloista. Kaikki tämä huolenpito ei kuitenkaan riitä estämään tämän inhimillisen tiedon luoman tilan anastamista palvelemaan taloudelliselle vallalle alistettua politiikkaa ja helpottamaan sen yksityistä käyttöä…

(Työjärjestyksen 170 artiklan mukaisesti lyhennetty äänestysselitys)

 
  
MPphoto
 
 

  Ian Hudghton (Verts/ALE), kirjallinen. (EN) On sopivaa, että äänestämme jäsen Chichesterin mietinnöstä päivänä, jona olemme kuulleet, että EU:n toimielimet ovat joutuneet mittavan tietoverkkohyökkäyksen kohteeksi. Tietoturva on yhä tärkeämpi asia kaikille kansalaisille, ja äänestin ilomielin tämän mietinnön puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen. (LT) Kannatan tätä asiakirjaa, koska Tallinnassa järjestetyssä kriittisten tietoinfrastruktuurien suojaamista käsitelleessä ministerikonferenssissa tehdyissä Euroopan unionin puheenjohtajan päätelmissä korostetaan, että uusiin ja pitkän aikavälin tuleviin ongelmiin vastaamiseksi on tarpeen kehittää ja uudelleenmuotoilla Euroopan verkko- ja tietoturvaviraston (ENISA) toimeksiantoa, jotta voidaan saavuttaa joustavammat reagointivalmiudet, kehittää taitoja ja osaamista sekä lisätä viraston toimintatehokkuutta ja kokonaisvaikuttavuutta. Näin ENISAsta tulisi pysyvä resurssi jokaiselle jäsenvaltiolle ja Euroopan unionille kokonaisuudessaan. Komissio ehdottaa asetusta, jolla viraston nykyistä toimikautta jatketaan 18 kuukaudella, mikä antaa riittävästi aikaa keskustella viraston toimintaa sääntelevien säännösten tarkistuksesta. ENISA perustettiin maaliskuussa 2004 asetuksella (EY) N:o 460/2004 aluksi viiden vuoden kaudeksi tärkeimpänä tavoitteena edistää korkeatasoista verkko- ja tietoturvaa EU:ssa ja kehittää Euroopan unionin kansalaisia, kuluttajia, yrityksiä ja julkisen sektorin järjestöjä hyödyttävä verkko- ja tietoturvakulttuuri ja siten edistää sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa. ENISAn toimikautta jatkettiin asetuksella (EY) N:o 1007/2008 maaliskuuhun 2012.

 
  
MPphoto
 
 

  Giovanni La Via (PPE), kirjallinen. (IT) Kannatan ehdottomasti Euroopan verkko- ja tietoturvaviraston (ENISA) perustamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 460/2004 muuttamista viraston toimikauden osalta. Äänestin tämän ehdotuksen puolesta, koska olen vakuuttunut siitä, että viraston työ viestinnän turvallisuuden hyväksi sekä sille verkkorikollisuuden torjumista varten tarkistuksella annettava toimivalta ovat tärkeitä. Jatkamalla sen toimikautta vältetään itse asiassa mielestäni vaarallinen lainsäädännön aukko. Koska olen hyvin tietoinen siitä, että ENISAn työ on yhteisön kannalta hyvin merkittävää, toivon, että sen resursseja lisätään.

 
  
MPphoto
 
 

  David Martin (S&D), kirjallinen. (EN) Kannatin äänestyksessä mietintöä ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan verkko- ja tietoturvaviraston perustamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 460/2004 muuttamisesta viraston toimikauden keston osalta. Olen tyytyväinen siihen, että asiasta päästiin sopimukseen ensimmäisessä käsittelyssä.

 
  
MPphoto
 
 

  Clemente Mastella (PPE), kirjallinen. (IT) Tieto- ja viestintätekniikka on nykyisin kiinteä osa Euroopan unionin taloutta ja yhteiskuntaa. Viestimien ja tietojärjestelmien jatkuvan kehityksen vuoksi tieto- ja viestintätekniikkaan kohdistuu tänä päivänä yhä enemmän uhkia, joita ei voida torjua tehokkaasti vain kansallisella tasolla.

Tästä syystä meidän on suhtauduttava myönteisesti komission ehdotukseen Euroopan verkko- ja tietoturvaviraston (ENISA) radikaalista uudistuksesta ja sen toimikauden jatkamisesta vielä 18 kuukaudella, jonka avulla vältämme vaarallisen oikeudellisen tyhjiön riskin. On selvää, että turvallisuusvaatimusten lisääntyminen aiheuttaa kustannuksia EU:ssa toimiville yrityksille ja johtaa laajaan pirstaloitumiseen ja kilpailukyvyn heikkenemiseen Euroopan sisämarkkinoilla. Toisaalta, kun riippuvuus verkoista ja tietojärjestelmistä kasvaa, kyky vastata ongelmiin vaikuttaa edelleen riittämättömältä.

ENISAn on näin ollen jatkettava sitoumuksiaan laatimalla strategioita, joilla yksilöidään verkko- ja tietoturvariskejä ja haavoittuvuuksia ja joiden avulla voimme tunnistaa ja voittaa haasteet, jotka meidän on lähitulevaisuudessa kohdattava.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. (PT) Euroopan verkko- ja tietoturvaviraston (ENISA) toimikauden jatkaminen 18 kuukaudella, kuten komissio ehdottaa, on täysin järkevää, koska sen avulla voidaan käydä tarvittavat keskustelut EU:n toimielimien ja kaikkien sidosryhmien, myös kansalaisten, välillä viraston haasteista, prioriteeteista ja tehtävistä ja siten välttää oikeudellinen tyhjiö, joka muodostuisi, jos toimikautta ei jatkettaisi.

Tietoverkkojen turvallisuus on ensisijainen seikka kaikille niitä käyttäville. Meidän on kiinnitettävä turvallisuuteen yhtä suurta huomiota kuin viestinnässä on aiemminkin kiinnitetty: nyt teknologia on edistyneempää, joten se edellyttää erityistä huolellisuutta.

 
  
MPphoto
 
 

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. (DE) Euroopan verkko- ja tietoturvavirasto (ENISA) perustettiin vuonna 2004. Sen tehtävänä on varmistaa verkko- ja tietoturva EU:ssa. Lisäksi sen tehtävänä on kehittää verkko- ja tietoturvakulttuuria Euroopan unionin kansalaisten, kuluttajien, yritysten ja julkisen sektorin järjestöjen keskuudessa. Harjoituksilla, kuten äskettäin toteutetulla verkkorikollisuuden vastaisella harjoituksella, on voitava taata turvallisuus todellisen hätätilanteen sattuessa. Se, missä määrin tämä todella on käytännössä toteutettavissa, ei kuitenkaan ole minusta täysin selvää. En äänestänyt mietinnön puolesta, koska vaarana on, että kansalaisille koituu lisäkustannuksia, joilla ei saada mitään kouriintuntuvaa hyötyä.

 
  
MPphoto
 
 

  Franz Obermayr (NI), kirjallinen. (DE) Finanssikriiseistä huolimatta EU:lla on ollut ja on edelleen varaa perustaa uusia viranomaisia – jokaista kysymystä ja jokaista ongelmaa varten perustetaan uusi virasto. Vuosien 2005 ja 2009 välillä EU:n virastojen talousarvio yli kaksinkertaistui ja niiden työntekijöiden määrä lisääntyi 65 prosenttia. Niiden tuottama lisäarvo on kuitenkin hyvin kyseenalainen. Tuloksissa on toivomisen varaa, ja niiden valvonta on riittämätöntä. Veronmaksajien on maksettava keskimärin 579 miljoonaa euroa vuodessa EU:n virastoista. Vastustan jyrkästi uusien virastojen perustamista. On mahdotonta hyväksyä, että veronmaksajat rahoittavat jäsenvaltioiden virkamiehille leppoisia työpaikkoja turhissa virastoissa. Tästä syystä äänestin Euroopan verkko- ja tietoturvaviraston perustamista käsittelevää mietintöä vastaan. Komissiolla on aivan riittävästi koulutettuja virkamiehiä tämän tehtävän hoitamiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. (IT) Euroopan unioni tarvitsee järjestelmän, jolla suojellaan tietokone- ja tietoverkkoja; Euroopan verkko- ja tietoturvavirasto (ENISA) takaa tämän suojelun. Jäsen Chichesterin mietintö on pelkkä EU:n toimielinten välinen kompromissi, jonka tarkoituksena on jatkaa viraston toimikautta ja lisätä sen henkilöstöä ja resursseja sekä korostaa verkkorikollisuuden torjunnan merkitystä tietojärjestelmien suojan parantamiseksi. Koska katson, että digitaaliaikakaudella on tärkeää varmistaa tämän alan turvallisuus, äänestin asetuksen puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. (PT) Kannatan tätä Euroopan verkko- ja tietoturvaviraston (ENISA) toimikautta koskevaa muutosta. Viraston käynnissä olevasta lainsäädännöllisestä uudistusprosessista on vielä keskusteltava perusteellisesti, joten sen toimikautta, joka päättyy 13. maaliskuuta 2012, on jatkettava.

On välttämätöntä hyväksyä toimikauden jatkaminen, joka antaa parlamentille ja neuvostolle riittävästi aikaa käydä keskustelu, jotta viraston työn johdonmukaisuus ja jatkuvuus säilyy. Tätä silmälläpitäen äänestin muutoksen puolesta, jonka mukaan viraston toimikautta jatketaan syyskuun 13. päivään 2013.

 
  
MPphoto
 
 

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. (PT) Verkko- ja tietoturvan vahvistaminen on hyvin tärkeä asia. Siksi on erittäin tärkeää varmistaa, että Euroopan verkko- ja tietoturvaviraston (ENISA) lainsäädännölliseen uudistusprosessiin kuuluville perusteellisille keskusteluille on riittävästi aikaa, joten kannatin äänestyksessä viraston toimikauden jatkamista syyskuun 13. päivään 2013.

 
  
MPphoto
 
 

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. (EN) Tavallisen lainsäätämisjärjestyksen mukaisesti: (ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

– ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(2010)0520),

– ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 114 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C7-0297/2010),

– ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

– ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 8. joulukuuta 2010 antaman lausunnon,

– ottaa huomioon työjärjestyksen 55 artiklan,

– ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnön (A7-0039/2011),

1. vahvistaa ensimmäisen käsittelyn kantanaan komission ehdotuksen;

2. pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä ehdotukseensa huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;

3. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

 
  
MPphoto
 
 

  Licia Ronzulli (PPE), kirjallinen. (IT) Tietokoneverkoissa ympäri maailman päivittäin kiertävän yksityisten tietojen kasvava määrä muodostaa mahdollisen uhan, jos näiden tietojen suojaa loukataan. Tästä syystä katson, että tänään hyväksytty teksti auttaa parantamaan arkaluonteisen tiedon suojaa, ja sitä me tarvitsemme. Tietoturvasta vastaavalle Euroopan unionin virastolle ENISAlle on annettava suurempi rooli verkkorikollisuuden torjunnassa, ja sen on kuljettava käsi kädessä hallinnollisten menettelyjen yksinkertaistamisen kanssa. Lopuksi toistan, että tätä kantaa edustaa myös kotimaani, joka haluaa lisätä virastolle myönnettäviä resursseja.

 
  
MPphoto
 
 

  Angelika Werthmann (NI), kirjallinen. (DE) Euroopan verkko- ja tietoturvavirasto perustettiin vuonna 2004 viiden vuoden ajaksi. Sen 57 työntekijää kehittävät verkko- ja tietoturvaa Euroopan unionin kansalaisia, kuluttajia ja yrityksiä sekä myös julkisen sektorin järjestöjä varten. Sen tehtäviin kuuluvat sekä riskianalyysit että ennaltaehkäisevät toimet. Koska tieto- ja viestintäteknologia kehittyy jatkuvasti ja yhä nopeammin ja sen merkitys yhteiskunnalle ja teollisuudelle on perustavanlaatuinen, on katsottu, että tätä virastoa tarvitaan tulevaisuudessakin. Olen kuitenkin jo jonkin aikaa vaatinut EU:n virastojen liiketaloudellista tarkastusta. Aloitteita koko järjestelmän tarkistamisesta on jo tehty, enkä äänestä viraston toimikauden jatkamisen puolesta ennen kuin tällainen tarkistus on saatu valmiiksi.

 
  
  

Päätöslauselmaesitys (B7-0224/2011)

 
  
MPphoto
 
 

  Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. (FR) Maaliskuun 11. päivänä Japania koetteli yksi pahimmista sen kokemista maanjäristyksistä, joka jätti jälkeensä tuhansia kuolonuhreja ja kadonneita henkilöitä ja aiheutti huomattavaa aineellista vahinkoa sekä äärimmäisen vakavan ydinonnettomuuden Fukushiman ydinvoimalassa, mikä puolestaan muodostaa uuden uhan. Tästä syystä Euroopan unionin on toteutettava toimenpiteitä antaakseen kaiken tarvittavan humanitaarisen, teknisen ja taloudellisen avun Japanille ja katastrofista kärsineille alueille. Tästä syystä äänestin päätöslauselmaesityksen puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. (LT) Kannatin tätä päätöslauselmaesitystä. Japania on kohdannut valtava luonnonkatastrofi, joka aiheutti myös vakavan ydinonnettomuuden. Sen mittasuhteita on toistaiseksi ollut mahdotonta arvioida, ja se vaikuttaa ihmisten terveyteen ja ympäristöön vuosikymmenien ajan. Euroopan unioni otti viipymättä käyttöön pelastuspalvelumekanisminsa humanitaarisen, teknisen ja taloudellisen avun koordinoimiseksi. Tätä katastrofia olisi pidettävä lähtökohtana ydinenergian turvallisuuteen liittyvien kysymysten perusteelliselle arvioinnille ja uudelleenpohdinnalle. Ydinenergiaan ei liity vain kysymys itse voimaloiden toiminnasta, vaan myös kysymys ydinjätteen satoja vuosia kestävästä varastoinnista. Japanin maanjäristys vahingoitti maanalaisia ydinjätevarastoja, mikä viittaa siihen, että tähän asti vallinnut käsitys, jonka mukaan hautaaminen on turvallisin ydinjätteen käsittelytapa, ei pidä lainkaan paikkaansa ja että jätevarastoista saattaa tulla vakava vaara ihmisten terveydelle ja ympäristölle. Mielestäni on erittäin tärkeää aloittaa aktiiviset keskustelut EU:ssa ja kansainvälisellä tasolla, jotta voidaan varmistaa mahdollisimman hyvä jätteiden varastointi jo toiminnassa olevissa ydinvoimaloissa ja pohtia vakavasti suunnitteilla olevien ydinvoimaloiden hyötyjä sekä arvioida mahdollisia vaaroja.

 
  
MPphoto
 
 

  Dominique Baudis (PPE), kirjallinen. (FR) Äänestin päätöslauselmaesityksen puolesta, koska siinä ilmaistaan Euroopan kansalaisten solidaarisuus Japania kohtaan. Parlamentti korostaa japanilaisten rohkeutta tässä toisen maailmansodan jälkeisen ajan vakavimmassa kriisissä, joka on koetellut pahasti heidän maataan. Japanin ystävien joukossa eurooppalaiset ilmoittautuivat välittömästi valmiiksi auttamaan tuhoista kärsineitä ihmisiä. Saarivaltiolla on kuitenkin edessään äärimmäisen huolestuttava ydinturvallisuusongelma, joka vaatii täyden huomiomme. On Euroopalle sopivaa, että se antaa Japanin viranomaisille kaiken apunsa ja asiantuntemuksensa estääkseen katastrofin, jonka tuhoisat seuraukset me tunnemme liiankin hyvin.

 
  
MPphoto
 
 

  Izaskun Bilbao Barandica (ALDE), kirjallinen. (ES) Baskina haluan ilmaista myötätuntoni Japanin kansalle ja sanoa, että heidän asenteensa katastrofin sattuessa, tapa, jolla he toimivat nykyhetkessä, ja arvokkuus, jolla he katsovat tulevaisuuteen, ovat osoitus heidän suuruudestaan. Esitän surunvalitteluni kaikkien surmansa saaneiden tai kadonneiden perheille. Euroopan on myös jatkettava kaiken tarvittavan humanitaarisen ja aineellisen avun antamista heille senkin jälkeen, kun he katoavat uutisotsikoista, jotta heistä voi taas tulla se, mitä he ovat aina olleet: suurenmoinen maa ja suurenmoinen kansa.

 
  
MPphoto
 
 

  Slavi Binev (NI), kirjallinen. (BG) Äänestin Japania käsittelevän päätöslauselmaesityksen puolesta, koska mielestäni velvollisuutenamme on osoittaa solidaarisuutta kansakunnalle, jota on kohdannut kolminkertainen onnettomuus ja joka on menettänyt monia kansalaisistaan. Valitettavasti tämän tragedian lopputulos on yhä tuntematon. Toisaalta Japanin katastrofi, erityisesti Fukushiman onnettomuus ja sitä seurannut hätätila, on palauttanut asialistalle kysymyksen ydinenergian tarpeesta ja sen seurauksista. Samalla olen vahvasti sitä mieltä, että emme saa ylidramatisoida tapahtunutta ja luopua ydinvoimasta tunnekuohun vuoksi. Minun mielestäni Eurooppa tarvitsee ydinvoimaa, ja kysymystä on lähestyttävä käytännönläheisesti sen sijaan, että päätämme hätäillen sulkea voimaloita.

 
  
MPphoto
 
 

  Vilija Blinkevičiūtė (S&D), kirjallinen. (LT) Äänestin päätöslauselmaesityksen puolesta, koska haluan ensinnäkin ilmaista surunvalitteluni ja solidaarisuuteni Japanin kansalle tämän monia ihmishenkiä vaatineen luonnonkatastrofin ja Fukushiman ydinvoimalassa tapahtuneen onnettomuuden johdosta. Tuhoja kärsinyt Japani ja sen alueet tarvitsevat kaikentyyppistä apua ja tukea – humanitaarista, taloudellista ja teknistä. Olen tyytyväinen siihen, että Euroopan unioni otti välittömästi käyttöön pelastuspalvelumekanisminsa hätätavun koordinoimiseksi. Kiinnitän huomiota siihen, että Fukushiman ydinvoimalassa tapahtunut onnettomuus pakottaa meidät harkitsemaan Euroopan ydinvoiman tilannetta ja tulevaisuutta. Euroopan parlamentin olisi myös keskusteltava Euroopan unionin ulkorajojen läheisyydessä sijaitsevien ydinvoimaloiden muodostamasta riskistä ja arvioitava sitä. Kaikkien Euroopan unionin jäsenvaltioiden olisi pohdittava ja ryhdyttävä toimiin omalla alueellaan sijaitsevien ydinvoimaloiden suhteen, koska säteily muodostaa mahdollisen vaaran koko Euroopalle. Välittömästi Japanin tapahtumien jälkeen esimerkiksi Saksa sulki ennen vuotta 1980 rakennetut ydinvoimalansa alan asiantuntijoiden tutkimustulokset ja neuvot huomioon ottaen, ja se neuvottelee uusista vaihtoehdoista ydinvoimalle.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria Da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. (PT) Ilmaisen solidaarisuuteni Japanin kansalle Koillis-Japanissa maaliskuussa tapahtuneen maanjäristyksen ja tsunamin johdosta. Vakavat puutteet ydinvoimaloiden toiminnassa herättävät pelkoja ydinkatastrofista ja pakottavat meidät pohtimaan uudelleen ydinturvallisuutta koskevia vaatimuksia Euroopassa. Kehotan käymään vakavan keskustelun turvallisen ydinvoiman tarpeesta Euroopassa sekä siitä tosiasiasta, että Eurooppa tarvitsee tätä energialähdettä.

 
  
MPphoto
 
 

  Marielle De Sarnez (ALDE), kirjallinen. (FR) Japani on nyt sokissa. Luonnonkatastrofin jälkeen sitä koettelee ydinonnettomuus toisensa jälkeen. Tämä on Japanin vakavin kriisi sitten toisen maailmansodan. Uhreja on kymmeniä tuhansia, ja aineelliset vahingot ovat huomattavat ja niitä on yhä vaikea arvioida määrällisesti. Euroopan unionin toimien on oltava tämän kriisin vakavuuden mukaisia. Japani tarvitsee kiireesti apua. Kehotamme komissiota ajamaan eteenpäin ja koordinoimaan Euroopan unionin solidaarisia toimia. Euroopan toiminnan on oltava selkeää, nopeaa ja tehokasta lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Fukushiman voimalan osalta Euroopan unionin hermostuneisuus on oikeutettua. Euroopan unionin toimeenpanevan elimen on vastattava tähän kehottamalla tekemään riippumattomia ja avoimia riskianalyyseja Euroopan koko ydinvoimainfrastruktuurista. Lopuksi, emme voi sivuuttaa kollektiivista pohdintaa energiapolitiikastamme. Edellytämme Euroopan unionilta kunnianhimoisia ja lopullisia päätöksiä energiansäästöstä, uusiutuvista energialähteistä ja energiatehokkuuskriteeristä samoin kuin eurooppalaisesta tutkimuksesta, jonka rahoitus on usein selvästi alle 3 prosenttia BKT:stä.

 
  
MPphoto
 
 

  Ioan Enciu (S&D), kirjallinen. (RO) Äänestin tämän päätöslauselmaesityksen puolesta, koska katson, että Euroopan parlamentin ja koko Euroopan unionin on osoitettava solidaarisuutensa Japanin traagisten tapahtumien johdosta. EU:n ja sen jäsenvaltioiden on toimittava nopeasti ja annettava Japanin väestölle tarvittavaa humanitaarista apua maanjäristyksen vaikutuksista selviytymiseksi. Mielestäni on myös ehdottoman tärkeää, että tämän luonnonkatastrofin aiheuttama erityisen vakava ydinonnettomuus tutkitaan kunnolla, jotta estetään tällaisten onnettomuuksien tapahtuminen tulevaisuudessa.

 
  
MPphoto
 
 

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. (PT) Kannatin äänestyksessä tätä päätöslauselmaesitystä, jossa osoitetaan solidaarisuutta Japania tuhonneiden maanjäristyksen, tsunamin ja ydinonnettomuuden uhreille ja kehotetaan EU:ta ja sen jäsenvaltioita toimittamaan tuhoalueille kiireesti kaikkea tarvittavaa humanitaarista, teknistä ja taloudellista apua.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. (PT) Maaliskuun 11. päivänä Japania koetteli voimakas maanjäristys, jota seurannut tsunami aiheutti maan historian pahimman ydinonnettomuuden, kun Fukushiman ydinvoimala kärsi vakavia rakenteellisia vahinkoja ja on siitä lähtien uhannut laukaista mittavan ydinkatastrofin. Katastrofi on vaatinut tuhansia ihmishenkiä, ja se on pahin Japanissa sattunut tragedia sitten toisen maailmansodan.

Yhdyn parlamentin äänestykseen, jolla ilmaistaan täysi solidaarisuus Japanin kansalle, ja esitän surunvalitteluni uhrien perheille ja kaikille tästä mittasuhteiltaan käsittämättömästä katastrofista kärsineille.

 
  
MPphoto
 
 

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. (PT) Kansainvälinen yhteisö on syvästi suruissaan Japanissa hiljattain tapahtuneesta ennennäkemättömästä luonnonkatastrofista, jonka johdosta EU:n toimielimet ovat paitsi ilmaisseet solidaarisuutensa myös tarjonneet teknistä ja humanitaarista apua. Fukushiman ydinvoimalassa syntyneet ongelmat ovat nostaneet keskustelun energiakysymyksistä taas kerran asialistan kärkeen.

30 prosenttia EU:n käyttämästä energiasta tuotetaan ydinvoimalla; on valtioita, kuten Ranska, joissa 80 prosenttia kotimaisesta energiantuotannosta perustuu ydinvoimaan, ja valtioita, joissa ei ole lainkaan ydinvoimaloita, kuten Portugali ja Itävalta. Parlamentti on käsitellyt tätä aihetta useaan otteeseen ja tullut siihen tulokseen, että ympäristökysymyksistä huolimatta EU:n ja sen jäsenvaltioiden on syytä kannustaa ja tukea niin kutsutun "vihreän energian" tuotantoa.

Tästä syystä kannatan koko sydämestäni tätä päätöslauselmaa, jolla pyritään ensinnäkin laatimaan suunnitelma Euroopan kaikkien ydinvoimaloiden turvallisuuden varmistamiseksi ja toisaalta lisäämään huomattavasti energiantuotantoa uusiutuvista lähteistä siten, että siitä tulee EU:n tärkein energiamuoto. Meidän on myös syytä korostaa energiatehokkuuden ja Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamisen tarvetta.

 
  
MPphoto
 
 

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Päätöslauselmaesityksessä keskitytään siihen, mitä pidämme juuri nyt tärkeimpänä: täyden solidaarisuuden ilmaisemiseen Japanin kansalle, varsinkin maata koetelleen katastrofin uhreille ja heidän perheilleen. EU:n olisi osoitettava tätä solidaarisuutta konkreettisesti toimittamalla asianomaisilla alueilla tarvittavaksi katsottua apua, joka määritellään ja toteutetaan yhdessä Japanin viranomaisten kanssa. Tästä syystä kannatimme päätöslauselmaa ja äänestimme sen puolesta.

Päätöslauselman lisäksi asiaan liittyy ydinturvallisuutta koskevia kysymyksiä sekä Fukushiman ydinvoimalan tapahtumista saatavia opetuksia, joita meillä oli mahdollisuus käsitellä keskustelussa. Erityisesti on tarpeen tarkistaa EU:n jäsenvaltioissa olevien voimaloiden turvallisuusjärjestelmiä ja tarvittaessa mukauttaa niiden puutteita. On myös käytävä laaja yhteiskunnallinen keskustelu energiakysymyksestä, nykyisistä ja tulevista tarpeistamme ja siitä, miten ne voidaan täyttää. Tämä olisi tehtävä avoimesti, antaen tietoja eri energiatyyppien vaikutuksista, mahdollisuuksista ja rajoituksista.

 
  
MPphoto
 
 

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Kannatimme äänestyksessä solidaarisuutta Japanin hallitukselle maata kohdanneen kolminkertaisen katastrofin – maanjäristyksen, tsunamin ja ydinonnettomuuden – johdosta. Kaikkien poliittisten ryhmien esittämässä yhteisessä päätöslauselmassa parlamentti kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita toimittamaan Japanille kaikkea tarvittavaa humanitaarista, teknistä ja taloudellista apua.

Japanissa 11. maaliskuuta tapahtuneessa tuhoisassa maanjäristyksessä ja sitä seuranneessa tsunamissa kuoli tai katosi tuhansia ihmisiä, ja ne aiheuttivat huomattavaa aineellista vahinkoa. Katastrofi aiheutti myös Fukushiman ydinvoimalassa erittäin vakavan ydinonnettomuuden, joka muodostaa uuden uhan.

Tästä syystä ilmaisemme täyden solidaarisuutemme tämän kolminkertaisen katastrofin uhreille nyt, kun inhimillisten menetysten ja aineellisten vahinkojen määrää ei vielä ole pystytty täysin arvioimaan.

Vastaavasti korostamme japanilaisten "päättäväistä toimintaa ja rohkeutta" tässä hätätilanteessa ja kehotamme EU:ta ja sen jäsenvaltioita kiireesti toimittamaan Japanille ja tuhoalueille kaikkea tarvittavaa humanitaarista, teknistä ja taloudellista apua.

 
  
MPphoto
 
 

  Salvatore Iacolino (PPE), kirjallinen. (IT) Japanin kansalaisten mielenlujuus ja arvokkuus ovat ainoa lohtu tässä apokalyptisessa tilanteessa, ja tiedotusvälineet ovat näyttäneet sen koko maailmalle. Tässä valtavassa tragediassa ihmisen rajoitukset käyvät hyvin selviksi ja yllättävän merkityksellisiksi, kun ne joutuvat luonnon leppymättömiä voimia vastaan. Maailmanlaajuinen solidaarisuus ja säästelemättä annettava konkreettinen apu ovat kansainvälisen yhteisön oikea ja velvollisuudentuntoinen vastaus. Kaikki meistä muistavat niiden vapaaehtoisten – joista useimmat olivat eläkkeelle siirtyneitä palomiehiä – sankarillisen esimerkin, jotka uhrasivat henkensä sammuttaakseen tulipalot Fukushiman reaktoreissa. Se toimii esimerkkinä Japanille ja meille kaikille ja korostaa samalla, että Euroopan unionin on laadittava strategia ihmisen aiheuttamia ja luonnonkatastrofeja varten. Kuten todettu, kannatan vilpittömästi päätöslauselmaa Japanista.

 
  
MPphoto
 
 

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen. (LT) Äänestin tämän päätöslauselmaesityksen puolesta, koska Japania ja Tyynenmeren aluetta tämän vuoden maaliskuun 11. päivänä koetellut tuhoisa maanjäristys ja tsunami aiheuttivat tuhansien ihmisten kuoleman tai katoamisen sekä huomattavaa aineellista vahinkoa. Katastrofi aiheutti myös Fukushiman ydinvoimalassa erittäin vakavan ydinonnettomuuden, joka muodostaa uuden uhan. Japanin pääministeri Naoto Kan on todennut, että maata nyt kohdannut kriisi on pahin 65 vuoteen toisen maailmansodan jälkeen. Samalla ilmaisen Japanin kansalle myötätuntoni ja tukeni tämän monia ihmishenkiä vaatineen luonnonkatastrofin johdosta. Olen tyytyväinen siihen, että Euroopan parlamentti ilmaisee syvimmän solidaarisuutensa Japanin kansalle ja sen hallitukselle ja esittää vilpittömän osanottonsa tämän kolminkertaisen katastrofin uhreille ottaen huomioon, että inhimillisiä menetyksiä ja aineellisia vahinkoja ei vielä ole pystytty arvioimaan kokonaan. Parlamentti pitää myös kunnioitettavana japanilaisten ja maan viranomaisten päättäväistä toimintaa ja rohkeutta tässä hätätilanteessa ja vaatii unionia ja sen jäsenvaltioita kiireesti toimittamaan Japanille ja tuhoalueille kaikkea tarvittavaa humanitaarista, teknistä ja taloudellista apua. On hyvä, että unioni on viipymättä ottanut käyttöön pelastuspalvelumekanisminsa hätäavun koordinoimiseksi. On kuitenkin käymässä selväksi, että Japanin katastrofi pakottaa meidät pohtimaan perusteellisesti uudelleen ydinturvallisuuskysymystä, ja meidän on parannettava ydinturvallisuutta koko Euroopan unionissa.

 
  
MPphoto
 
 

  Giovanni La Via (PPE), kirjallinen. (IT) Kaikki parlamentin poliittiset ryhmät äänestivät yksimielisesti tämänpäiväisen Japanille annettavaa apua koskevan päätöslauselmaesityksen puolesta ilmaistakseen tukemme Japanille, joka oli pääosassa maaliskuun 11. päivän 2011 traagisissa tapahtumissa. Kannatin päätöslauselmaa, koska huolimatta talous- ja finanssialan laskusuhdanteesta ja Pohjois-Afrikan valtioiden epävakaudesta EU:n toimielimet eivät saa eivätkä voi olla antamatta Japanille sekä taloudellista että humanitaarista apua. Tapahtunut on aiheuttanut ja aiheuttaa jatkossakin välttämättä taloudellisia ja rahoituksellisia ongelmia, joilla on väistämättömiä vaikutuksia Euroopan ja koko maailman markkinoihin. Toukokuussa täällä Brysselissä pidettävä EU:n ja Japanin välinen kokous voi muodostaa alun yhteistyölle ja tuelle, jonka EU:n on taattava ryhtymällä jälleenrakennuksen keskeiseksi kumppaniksi ja auttamalla Japania sekä antamalla teknistä apua energia-alalla että vahvistamalla tämän suuren maailmanmahdin nopeaan jälleenrakentamiseen tähtääviä liikesuhteita. Lisäksi mielestäni on varsin sopivaa, että Euroopan unionin energiaministerit ovat päättäneet asettaa eurooppalaisten ydinvoimaloiden turvallisuuden etusijalle ja painottaneet parempaa EU:n tason koordinointia ydinvoimaloita modernisoitaessa.

 
  
MPphoto
 
 

  Agnès Le Brun (PPE) , kirjallinen. (FR) Japanissa on nyt kahden viikon ajan ollut meneillään yksi historian vakavimmista ydinonnettomuuksista. On vielä liian aikaista arvioida katastrofin koko laajuutta, mutta selvää on, että Tšernobyliä lukuun ottamatta mikään paikka maailmassa ei vielä ole kärsinyt siviilikäyttöön tarkoitetusta ydinteknologiasta. Fukushiman tilanne herättää pelkoa ja myötätuntoa meissä kaikissa ja sen lisäksi kysymyksiä omasta ydinenergian tuotantojärjestelmästämme. Sen vuoksi minusta on erityisen pöyristyttävää, että tämän kriisin aiheuttamia oikeutettuja huolenaiheita käytetään hyväksi yksipuolisiin tarkoituksiin. Kyse ei ole ydinturvallisuutta koskevan keskustelun kieltämisestä. Kuten kaikissa kysymyksissä, ja etenkin strategisesti näin tärkeissä kysymyksissä, viisaita ratkaisuja on löydettävä demokraattisen keskustelun avulla. Koska tunnekuohu ei mielestäni ole hyvä neuvonantaja, kannatin Euroopan parlamentin kiireellistä päätöslauselmaa. Sillä lähetetään viesti japanilaisille ystävillemme annettavasta lujasta tuesta sotkematta asiaan sisäpoliittisia kysymyksiä, jotka häiritsisivät tarpeellista ja välttämätöntä säädyllisyyttä.

 
  
MPphoto
 
 

  Bogusław Liberadzki (S&D), kirjallinen. (PL) Meidän olisi kiinnitettävä mitä suurinta huomiota Japanin tilanteeseen tämän hirvittävän katastrofin jälkeen ja ryhdyttävä kiireesti sen edellyttämiin toimiin antamalla paitsi moraalista myös taloudellista, humanitaarista ja poliittista tukea. Meidän pitäisi antaa tunnustusta japanilaisten käyttäytymiselle ja pelastus- ja ehkäisypalvelun toimille. Muiden maailman osien, myös Euroopan, olisi otettava opikseen tästä katastrofista. Meillä on alueita, joilla esiintyy seismistä toimintaa. Lissabon kärsi vuosisatoja sitten pahoja vahinkoja tsunamin seurauksena, kuten myös Messina myöhemmin ja Skopje maanjäristyksen vuoksi 50 vuotta sitten. Olemme työskennelleet vuosia varhaisvaroitusjärjestelmän luomiseksi, eikä meillä edelleenkään ole esittää mitään konkreettisia tuloksia. Meidän pitäisi vauhdittaa rajusti tätä hanketta koskevaa työtä. Varhaiset varoitukset voivat estää jopa tuhansia tarpeettomia kuolemia.

 
  
MPphoto
 
 

  David Martin (S&D), kirjallinen. (EN) On selvää, että on kannatettava poliittisten ryhmien esittämää yhteistä päätöslauselmaa maanjäristyksen, tsunamin ja ydinonnettomuuden muodostamasta Japanin kolminkertaisesta tragediasta ja yhdyttävä Euroopan unionin surunvalitteluihin näissä hirvittävissä tapahtumissa surmansa saaneiden johdosta. Olen kuitenkin varma, että kun päätöslauselma huomenna hyväksytään lähes yksimielisesti, Japanin arvostusta sen vilpittömyydelle hillitsevät niiden jäsenvaltioiden toimet, jotka ovat vähintään ylireagoineet ja uhanneet aiheuttaa yleisen paniikin ja pahimmillaan käyttäneet tilaisuutta hyväkseen ja ottaneet käyttöön protektionistisia toimia. Espanjan hallitus on vaatinut, että Japanista tulevat tavarat on tarkastettava huolellisesti säteilyn varalta, Alankomaat on varoittanut satamatyöläisiä käsittelemään kaikkia Japanista tulevia kontteja varovaisesti, Ranska vaatii kaikkien tavaroiden tarkastamista, ennen kuin ne viedään ulos Japanista, ja Saksan tulliviranomaiset vaativat kaikille Japanista tuotaville tuotteille, myös autoille, pistokokeita säteilyn mittaamiseksi. Useimmat näistä rajoituksista on määrätty tavaroille, jotka on tuotettu ja jotka ovat lähteneet Japanin satamista viikkoja, ellei kuukausia, ennen maanjäristystä! Se solidaarisuudesta!

 
  
MPphoto
 
 

  Clemente Mastella (PPE), kirjallinen. (IT) Me kaikki suremme maanjäristyksen ja tsunamin aiheuttaman Japania kohdanneen suunnattoman katastrofin vaatimia lukuisia ihmishenkiä ja huomattavia aineellisia vahinkoja. Näin ollen meidän on Euroopan parlamentin jäseninä ilmaistava vilpitön myötätuntomme Japanin kansalle ja hallitukselle. Me ja kaikki Euroopan unionin kansalaiset osoitamme myötätuntoa niille tuhansille ihmisille, joiden nyt on rakennettava uudelleen elämänsä ja yhteisönsä. Samalla olemme vaikuttuneita paikallisviranomaisten ja pelastuspalvelujen nopeasta ja päättäväisestä toiminnasta ja japanilaisten esimerkillisestä rohkeudesta ja päättäväisyydestä. Vaikka EU on jo ottanut käyttöön pelastuspalvelumekanisminsa lähettämällä Euroopasta asiantuntijoita koordinoimaan hätäapua, kehotamme myös jäsenvaltioita tukemaan kiireesti tuhoalueita kaikella tarvittavalla humanitaarisella, teknisellä ja taloudellisella avulla. Me muistutamme EU:ta ja Japania yhdistävistä vahvasta ystävyydestä ja tiiviistä poliittisista ja taloudellisista suhteista ja aiomme päättäväisesti tukea Japania sen kamppailussa haasteidensa voittamiseksi, joihin sisältyy myös todellisen ydinkatastrofin uhka.

 
  
MPphoto
 
 

  Véronique Mathieu (PPE), kirjallinen. (FR) Kannatin äänestyksessä päätöslauselmaesitystä, jossa ilmaistaan Euroopan parlamentin jäsenten solidaarisuus Japanin kansalle ja hallitukselle viime päivien järkyttävien tapahtumien jälkeen. Haluamme, että Euroopan unioni ja jäsenvaltiot antavat kaikkea tarvittavaa humanitaarista, teknistä ja taloudellista apua Japanille ja katastrofista kärsineille alueille.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. (PT) Parlamentin velvollisuutena on ilmaista solidaarisuutensa Japanin hallitukselle maata kohdanneen kolminkertaisen katastrofin – maanjäristyksen, tsunamin ja ydinonnettomuuden – johdosta. Tässä kaikkien poliittisten ryhmien esittämässä yhteisessä päätöslauselmassa kehotamme EU:ta ja sen jäsenvaltioita toimittamaan Japanille kaikkea tarvittavaa humanitaarista, teknistä ja taloudellista apua. Japanissa 11. maaliskuuta tapahtuneessa tuhoisassa maanjäristyksessä ja sitä seuranneessa tsunamissa kuoli tai katosi tuhansia ihmisiä, ja ne aiheuttivat huomattavaa aineellista vahinkoa. Katastrofi aiheutti myös Fukushiman ydinvoimalassa erittäin vakavan ydinonnettomuuden, joka muodostaa uuden uhan. Velvollisuutenamme on myös ilmaista syvin solidaarisuutemme Japanin kansalle ja sen hallitukselle ja esittää osanottomme tämän kolminkertaisen katastrofin uhreille.

 
  
MPphoto
 
 

  Louis Michel (ALDE), kirjallinen. (FR) Ilmaisen syvimmän solidaarisuuteni uhrien perheille sekä Japanin kansalle ja hallitukselle maaliskuun 11. päivänä sattuneen maanjäristyksen ja sitä seuranneen tsunamin laajuuden johdosta. Ilmaisen myös täyden tukeni ja ehdottoman ihailuni Fukushiman voimalan pelastustyöntekijöille ja henkilöstölle.

Euroopan unioni kykeni onneksi vastaamaan nopeasti Japanin pyyntöön etenkin ottamalla käyttöön "pelastuspalvelumekanisminsa", joka on suunniteltu koordinoimaan 27 jäsenvaltion toimia kansallisen, EU:n ja kansainvälisien tason hätätilanteissa. Vastaavasti unioni on valmis antamaan käyttöön kaiken ydinalan teknisen asiantuntemuksensa auttaakseen japanilaisia ja kansainvälisiä asiantuntijoita saamaan tilanteen hallintaan Fukushiman voimalan läheisyydessä ja sisällä.

 
  
MPphoto
 
 

  Franz Obermayr (NI), kirjallinen. (DE) Maaliskuun 11. päivänä 2011 Japania ja Tyynenmeren aluetta kohdanneessa tuhoisassa maanjäristyksessä ja tsunamissa kuoli tai katosi tuhansia ihmisiä, ja ne aiheuttivat huomattavia aineellisia vahinkoja tuhoten monien ihmisten toimeentulon edellytykset. Luonnonkatastrofi johti erittäin vakavaan ydinonnettomuuteen Fukushiman ydinvoimalassa. Japanin pääministerin Naoto Kanin julkilausuman mukaan maata nyt kohdannut kriisi on pahin 65 vuoteen toisen maailmansodan jälkeen. Päätöslauselmaesityksessä Euroopan parlamentti ilmaisee syvimmän solidaarisuutensa Japanin kansalle ja sen hallitukselle ja esittää vilpittömän osanottonsa katastrofin uhreille. Tästä syystä äänestin päätöslauselmaesityksen puolesta, ja toivon vilpittömästi, että Japanin tilanne saadaan hallintaan ja että ydinenergiaa pohditaan uudelleen maailmanlaajuisesti.

 
  
MPphoto
 
 

  Justas Vincas Paleckis (S&D), kirjallinen. (LT) Olemme nähneet Japanin kärsivän useista hirvittävistä katastrofeista, jollaisia mikään muu valtio ei ole koskaan samanaikaisesti joutunut kokemaan. Maanjäristys, tsunami, onnettomuus ydinvoimalassa – mikä tahansa näistä katastrofeista olisi suuri haaste jo sinänsä, mutta yhdessä ne ovat muodostaneet ylivoimaisen taakan Japanille ja sen kansalaisille. Kun Fukushiman ydinvoimalassa yhä kytevä tuli on saatu sammumaan, on vastattava moniin kysymyksiin – olisiko tietyt katastrofit voitu välttää, ja mitä turvatoimiin liittyviä parannuksia muissa ydinvoimaloissa olisi tehtävä, jotta luonnonkatastrofit eivät voi aiheuttaa ydinonnettomuuksia? Kaikkien ydinvoimaa käyttävien valtioiden olisi tarkistettava ydinvoimaloidensa turvallisuus. Niiden valtioiden, jotka suunnittelevat uusien voimaloiden rakentamista, olisi tutkittava tarkemmin niiden aiheuttamia vaaroja. Tällä hetkellä tärkeintä on kuitenkin, että Euroopan unioni osoittaa solidaarisuutta Japanin tavallisille kansalaisille. Tästä syystä päätöslauselma Japanin tilanteesta on erittäin tärkeä. Meidän on annettava kaikkea tarvittavaa humanitaarista, teknistä ja taloudellista apua, jotta ihmisiä autetaan selviytymään nyt ja jälleenrakentamaan tulevaisuudessa tuhoalueet mahdollisimman pian.

 
  
MPphoto
 
 

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. (IT) Japania 11. maaliskuuta koetellut tuhoisa maanjäristys ei voi jäädä huomaamatta maailman silmissä; sen on oltava meille merkki alkaa pohtia tsunamin tuhoisien seurausten poliittisia ja sosioekonomisia näkökohtia. Kollegoideni tavoin ilmaisen hyväksymällä tämän päätöslauselmaesityksen syvimmän myötätuntoni Japanin kansalle, joka suurta kansalaisvastuuta osoittaen tekee parhaansa tässä hätätilanteessa. Toivon ja vaadin, että EU ryhtyy toimiin antaakseen humanitaarista apua oman pelastuspalvelunsa avulla sekä ehdottaa sopivia hankkeita ydinsaasteongelman ratkaisemiseksi yhteisellä hankkeella Japanin viranomaisten kanssa ja yrittää mahdollisuuksien mukaan palauttaa tilanteen normaaliksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. (PT) Maaliskuun 11. päivänä Japanissa ja Tyynenmeren alueella tapahtui tuhoisa maanjäristys, jota seurannut tsunami jätti jälkeensä tuhansia kuolleita ja kadonneita sekä aiheutti huomattavia aineellisia vahinkoja.

Kannatin äänestyksessä tätä päätöslauselmaa, jossa osoitetaan solidaarisuutta maanjäristyksen, tsunamin ja ydinonnettomuuden uhreille, ja toivon, että parlamentin EU:lle ja sen jäsenvaltioille osoittamaan kehotukseen toimittaa tuhoalueille kaikkea tarvittavaa humanitaarista, teknistä ja taloudellista apua vastataan pikaisesti.

 
  
MPphoto
 
 

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. (PT) Nyt, kun Japani on maata 11. maaliskuuta tuhonneiden maanjäristyksen ja tsunamin vuoksi pahimmassa kriisissään toisen maailmansodan jälkeen, yhdyn Japanin kansalle osoitettuun syvimmän solidaarisuuden ilmaisuun ja parlamentin EU:lle ja sen jäsenvaltioille osoittamaan kehotukseen toimittaa tuhoalueille kaikkea tarvittavaa humanitaarista, teknistä ja taloudellista apua.

 
  
MPphoto
 
 

  Robert Rochefort (ALDE), kirjallinen. (FR) Japania 11. maaliskuuta kohdannut maanjäristys ja tsunami aiheutti tuhansien ihmisten kuoleman (tällä hetkellä kuolleiden ja kadonneiden määräksi on ilmoitettu yli 27 000) ja huomattavaa aineellista vahinkoa. Tässä tilanteessa Japanin on nyt selviydyttävä äärimmäisen vakavasta ydinonnettomuudesta. Koska Japani ei ole kokenut tällaista kriisiä toisen maailmansodan jälkeen, kannatan täysin Euroopan parlamentin päätöslauselmaa Japanin tilanteesta. Kehotan myös EU:ta toimittamaan Japanille kaikkea tarvittavaa humanitaarista, teknistä ja taloudellista apua, muun muassa lääkkeitä, patjoja, telttoja, elintarvikkeita sekä radioaktiivisuuden ja ydinenergian asiantuntijoita. Haluan myös, että pöytäkirjaan merkitään syvin solidaarisuuteni Japanin kansaa kohtaan. Onnittelen japanilaisia heidän päättäväisestä toiminnastaan ja rohkeudestaan tässä hätätilanteessa. Fukushiman ydinvoimalan tilanteen vakavuutta silmälläpitäen kehotan lisäksi Japanin hallitusta osoittamaan mahdollisimman suurta avoimuutta ja EU:n jäsenvaltioita järjestämään laajan julkisen energiakeskustelun, joka ei rajoitu vain ydinenergiaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. (EN) Kannatan vilpittömästi tätä päätöslauselma, jossa todetaan seuraavaa: "1. ilmaisee syvimmän solidaarisuutensa Japanin kansalle ja sen hallitukselle ja esittää vilpittömän osanottonsa tämän kolminkertaisen katastrofin uhreille, ja toteaa, että inhimillisiä menetyksiä ja aineellisia vahinkoja ei vielä ole pystytty arvioimaan kokonaan; pitää kunnioitettavana japanilaisten ja maan viranomaisten päättäväistä toimintaa ja rohkeutta tässä hätätilanteessa; 2. vaatii unionia ja sen jäsenvaltioita kiireesti toimittamaan Japanille ja tuhoalueille kaikkea tarvittavaa humanitaarista, teknistä ja taloudellista apua ja pitää myönteisenä, että unioni on viipymättä ottanut käyttöön pelastuspalvelumekanisminsa hätäavun koordinoimiseksi;".

 
  
MPphoto
 
 

  Licia Ronzulli (PPE), kirjallinen. (IT) Halusin tämän päivän äänestyksessä ilmaista solidaarisuuteni Japanin kansalle ja hallitukselle tuhoisan maanjäristyksen, tsunamin ja ydinonnettomuuden johdosta. Minä ja kollegani olemme kehottaneet jäsenvaltioita antamaan Japanille ja tuhoalueille kaikkea tarvittavaa humanitaarista, teknistä ja taloudellista tukea sekä kiittäneet päätöstä ottaa välittömästi käyttöön pelastuspalvelumekanismi hätäavun koordinoimiseksi. Japanin kansan ja viranomaisten tässä tilanteessa osoittama esimerkillinen rohkeus ja päättäväisyys ovat esimerkki meille kaikille ja yksi lisäsyy siihen, että EU ei saa hylätä Japania sen hyvin herkässä täydellisen jälleenrakennuksen vaiheessa.

 
  
MPphoto
 
 

  Catherine Stihler (S&D), kirjallinen. − (EN) Kannatan tätä päätöslauselmaa, koska katson, että meidän on tuettava japanilaisia ja myös otettava opiksemme tästä kauheasta tilanteesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Teixeira (PPE), kirjallinen. (PT) Maaliskuun 11. päivänä tuhoisa maanjäristys ja sitä seurannut tsunami järkyttivät Tyynenmeren aluetta ja etenkin Japania. Mielestäni on tärkeää todeta taas kerran tässä yhteydessä, että luonnonkatastrofien määrä ja rajuus ovat lisääntymässä ja sen vuoksi on pohdittava koko maailman tasolla uudelleen kriisiä edeltäviä ja kriisinjälkeisiä suunnitelmia, jotta voidaan ennakoida ja antaa apua katastrofien uhreiksi joutuneille valtioille.

Luonnonkatastrofi aiheutti samalla myös äärimmäisen vakavan ydinonnettomuuden, joka kohdistui etenkin Fukushiman ydinvoimalaan. Tämä onnettomuus on osoittanut, että on hyvin tärkeää miettiä eurooppalaisten ydinvoimaloiden turvallisuustilannetta.

Tästä syystä toivon, että perusteellisen analyysin jälkeen käynnistetään keskustelu siitä, miten ydinonnettomuuden tuhoisia vaikutuksia alueisiin ja ihmisiin voidaan vähentää. Olen tyytyväinen EU:n valmiuteen toimittaa kiireesti kaikkea humanitaarista, teknistä ja taloudellista apua sekä EU:n pelastuspalvelumekanismin välittömään käyttöönottoon. Katson kuitenkin, että tälle mekanismille on myönnettävä lisää logistiikka- ja suunnitteluresursseja, jotta siitä voi tulla todellinen katastrofien uhreiksi joutuneita valtioita suojeleva mekanismi.

 
  
MPphoto
 
 

  Dominique Vlasto (PPE), kirjallinen. (FR) Ilmaisen myötätuntoni uhrien perheille, loukkaantuneille ja kaikille tästä luonnonmullistuksesta kärsineille japanilaisille. Japanilaisten rohkeus ja arvokkuus on ihailtavaa, ja olen tyytyväinen siihen, että parlamentti on ilmaissut tukensa ja solidaarisuutensa tällä päätöslauselmalla. Tämä on pahin Japanin kokema katastrofi toisen maailmansodan jälkeen, ja Fukushiman meitä kaikkia järkyttänyt onnettomuus pakottaa meidät tarkastelemaan uudelleen lähestymistapaamme ydinenergiaan. Huolimatta siitä, mitä eräät yrittävät meille poliittisella pelastusoperaatiolla uskotella, tämä kysymys ei kuitenkaan vaikuta ydinenergian tuotannon jatkamisen järkevyyteen. Ydinenergia on tulevaisuuden energiamuoto, joka edistää taloutemme muuttamista vähähiiliseksi ja takaa energiaomavaraisuutemme. Fukushiman murhenäytelmä edellyttää meiltä ennen kaikkea ydinturvallisuutta koskevien vaatimusten tiukentamista. Kannatan Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ryhmän ehdotuksia yhteisten turvallisuusnormien määrittämiseksi ja valppauden lisäämiseksi ydinvoimaloissa ja niiden ympärillä. Tässä asiassa Ranskan ydinvoima-alan asiantuntemusta ja suorituskykyä on käytettävä esimerkkinä. Tästä eteenpäin vastuu on Euroopan unionilla, jonka on toteutettava tehokkaita toimenpiteitä varmistaakseen, että tällaisten mittasuhteiden ydinonnettomuutta ei koskaan tapahdu Euroopassa.

 
  
MPphoto
 
 

  Anna Záborská (PPE), kirjallinen. – (SK) Japanin äskettäisen maanjäristyksen ja tsunamin aiheuttamia valtavia vahinkoja ei korjata yhdessä yössä. Meidän on oltava valmiina antamaan Japanille konkreettista käytännön apua vielä sittenkin, kun tiedotusvälineiden kiinnostus on hiipunut.

Solidaarisuus on yksi peruspilareista, joihin tämän päivän Euroopan unioni perustuu. On oikein, että Euroopan parlamentti on yhdessä jäsenvaltioiden hallitusten ja parlamenttien kanssa lähettänyt ystävillemme pahoin kärsineessä Japanissa selvän viestin siitä, että seisomme heidän rinnallaan ja että he voivat luottaa apuumme milloin tahansa.

 
Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö