Sanatarkat istuntoselostukset

Torstai 24. maaliskuuta 2011 - Bryssel

1. Istunnon avaaminen

Puhetta johti
varapuhemies Isabelle DURANT

(Istunto avattiin klo 9.00.)

2. Vastaanotetut asiakirjat: ks. pöytäkirja

3. Täytäntöönpanotoimenpiteet (työjärjestyksen 88 artikla): ks. pöytäkirja

4. EU:n ja Yhdysvaltojen välinen lentoliikennesopimus - EU:n ja Kanadan välinen lentoliikennesopimus - EU:n ja Vietnamin välinen lentoliikennesopimus (keskustelu)

  Puhemies. – (FR) Esityslistalla on seuraavana yhteiskeskustelu

- Artur Zasadan liikenne- ja matkailuvaliokunnan puolesta laatima suositus esityksestä neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätökseksi Amerikan yhdysvaltojen sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välisen lentoliikennesopimuksen muuttamista koskevan pöytäkirjan tekemisestä (15381/2010 – C7–0385/2010 – 2010/0112(NLE)) (A7–0046/2011),

- Silvia-Adriana Ţicăun liikenne- ja matkailuvaliokunnan puolesta laatima suositus esityksestä neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätökseksi Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Kanadan välisen lentoliikennesopimuksen tekemisestä (15380/2010 – C7–0385/2010 – 2009/0112(NLE)) (A7–0046/2011),

- Dominique Riquet'n liikenne- ja matkailuvaliokunnan puolesta laatima suositus esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Vietnamin sosialistisen tasavallan hallituksen välisen tiettyjä lentoliikenteen näkökohtia koskevan sopimuksen tekemisestä (14876/2010 – C7-0366/2010 – 2007/0082(NLE)) (A7–0044/2011).

  Artur Zasada, esittelijä. − (PL) Arvoisa puhemies, pöytäkirja, josta aiomme äänestää, on erityisen tärkeä asiakirja. EU:n ja Yhdysvaltojen lentoliikennemarkkinoiden osuus on yhteensä noin 60 prosentista maailman lentoliikenteestä. Markkinoiden avaaminen EU:n ja Yhdysvaltojen lentoyhtiöille syrjimättömyyden pohjalta tarjoaisi matkustajille ja rahtiliikenteen harjoittajille parempia palveluja, toisi merkittäviä taloudellisia etuja ja loisi työpaikkoja. Haaveeni on, että matkustajat voisivat hyötyä lentoyhtiöiden välisestä kilpailusta markkinaperiaatteiden mukaisesti, että Yhdysvaltoihin jatkolennolla lentävät matkustajat kävisivät läpi vain yhden turvatarkastuksen, että matkustajat voisivat nauttia samoista oikeuksista sekä Euroopan unionissa että Yhdysvalloissa ja luonnollisesti että he olisivat tietoisia näistä oikeuksista.

Takaako tämä pöytäkirja nämä oikeudet? Ei. Olen kuitenkin varma, että se on askel oikeaan suuntaan ja että sen ansiosta näiden tavoitteiden saavuttaminen on tulevaisuudessa huomattavasti helpompaa. EU:n ja Yhdysvaltojen välisten neuvottelukierrosten aikana pöytäkirja oli vähällä jäädä allekirjoittamatta useita kertoja. Lopulta me saimme sen kuitenkin hyväksyttyä. Tämän ansiosta voitiin välttää useita riskejä, muun muassa kaikkein suurin riski eli lykkäysehdon käyttöönotto, joka olisi johtanut sopimuksen lykkäämiseen ja neuvotteluiden molempien vaiheiden tulosten mitätöimiseen. Tämä olisi merkinnyt paluut seitsemän vuotta sitten vallinneeseen oikeudelliseen tilanteeseen, mitä ei olisi voitu pitää hyväksyttävänä. Kuudella EU:n jäsenvaltiolla ei ole kahdenvälistä lentoliikennesopimusta Yhdysvaltojen kanssa; asiakirjan hylkääminen olisi estänyt näitä jäsenvaltioita harjoittamasta lentoliikennettä omien lentokenttiensä ja Yhdysvaltojen välillä.

Toisen asteen sopimuksella ei saavuteta lopullista tavoitetta markkinoiden täydellisestä avaamisesta ilman rajoituksia kummallekaan osapuolelle, mutta se sisältää kuitenkin eräitä kannustimia uudistusten tekemiselle. Kun Yhdysvallat muuttaa lainsäädäntöään siten, että EU:n investoijille sallitaan osake-enemmistö Yhdysvaltojen lentoyhtiöissä, EU sallii saman Yhdysvaltojen investoijille.

Olen erityisen ilahtunut siitä, että sopimuksen sosiaalista ulottuvuutta korostetaan. Tässä yhteydessä komission olisi hyödynnettävä sopimusta edistääkseen sosiaalisia oikeuksia koskevan kansainvälisen lainsäädännön ja erityisesti työmarkkinanormien noudattamista, joista on säädetty Kansainvälisen työjärjestön ja OECD:n perussopimuksissa, sekä Rooman yleissopimuksen noudattamista. Tällä varmistetaan, että lentoyhtiöt kunnioittavat työntekijöiden voimassa olevia oikeuksia nykyistä paremmin. Sopimus vahvistaa yhteistyötä myös ympäristöasioissa edellyttämällä yhteensopivuutta ja vuorovaikutusta vihreän teknologian ja polttoaineiden sekä ilmaliikenteen hallinnan alalla.

Esittelijänä pyrin tarkastelemaan tätä asiaa laajemmasta näkökulmasta ja esittelemään sekä pöytäkirjan myönteisiä että sen kielteisiä ominaisuuksia sortumatta kiusaukseen käsitellä vain sen puutteita tai vahvuuksia. Työhön ryhtyessäni minulla ei ollut ennakkokäsitystä siitä, pitäisikö meidän tukea pöytäkirjaa vai hylätä se. Monien tapaamisten ja keskusteluiden perusteella olen tullut siihen tulokseen, että EU voi hyötyä tämän pöytäkirjan hyväksymisestä paljon enemmän kuin sen hylkäämisestä.

  Silvia-Adriana Ţicău, esittelijä. – (RO) Arvoisa puhemies, Lissabonin sopimus tuli voimaan 1. joulukuuta 2009 ja sillä laajennettiin olosuhteita, joissa kansainvälisen sopimuksen tekemiselle tarvitaan parlamentin hyväksyntä. Lentoliikennealan sopimukset kuuluvat nyt tähän kategoriaan, koska ne koskevat alaa, jolla sovelletaan tavallista lainsäätämisjärjestystä.

Ennen nyt puheena olevan sopimuksen allekirjoittamista lentoliikennettä säänneltiin kahdenvälisin sopimuksin, jollaisia oli tehnyt 19 jäsenvaltiota. Tarkoitan tällä Euroopan unionin ja Kanadan välisiä sopimuksia. Monet mainituista sopimuksista ovat olleet rajoittavia eivätkä ne ole taanneet täyttä pääsyä toisen osapuolen lentoliikennemarkkinoille.

Euroopan yhteisöjen tuomioistuin katsoi marraskuussa 2002 antamassaan tuomiossa, että mainituissa kahdenvälisissä sopimuksissa on määräyksiä, jotka ovat ristiriidassa yhteisön lainsäädännön kanssa.

Neuvotteluvaltuutuksessa asetettiin tavoitteeksi EU:n ja Kanadan välisen avoimen lentoliikennealueen perustaminen. Näin luotaisiin lentoliikenteen sisämarkkinat, joilla voitaisiin tehdä investointeja vapaasti ja joilla Euroopan ja Kanadan lentoyhtiöt voisivat rajoituksetta tarjota lentoliikennepalveluja, myös kummankin osapuolen kotimaisilla markkinoilla.

EU:n ja Kanadan välinen lentoliikennesopimus parafoitiin 30. marraskuuta 2008, hyväksyttiin EU:n ja Kanadan välisessä huippukokouksessa 6. toukokuuta 2009 ja allekirjoitettiin 17.–18. joulukuuta 2008.

Mikä on sopimuksen sisältö? Sopimuksessa määrätään liikenneoikeuksien ja investointimahdollisuuksien asteittaisesta avaamisesta sekä kauaskantoisesta yhteistyöstä useilla aloilla, joihin kuuluvat lentoturvallisuus, ilmailun turvaaminen, sosiaaliset näkökohdat, kuluttajien edut, ympäristöasiat, ilmaliikenteen hallinta, valtion tuet ja kilpailu.

Kaikki EU:n lentoyhtiöt voivat lentää suoraan Kanadan lentoasemille kaikilta EU:n lentoasemilta. Sopimus poistaa kaikki rajoitukset, jotka ovat koskeneet reittejä, hintoja ja viikoittain sallittujen lentojen lukumäärää Kanadan ja Euroopan unionin välisessä lentoliikenteessä. Lentoyhtiöt voivat tehdä rajoituksitta kaupallisia sopimuksia, jotka koskevat muun muassa yhteistunnusten käyttöä, mikä on tärkeää useisiin eri kohteisiin lentävien lentoyhtiöiden kannalta, ja määrätä omat hintansa kilpailulainsäädännön puitteissa.

Sopimus sisältää määräykset, jotka koskevat markkinoiden asteittaista avaamista. Ensimmäistä vaihetta sovelletaan tapauksissa, joissa ulkomainen omistus on enintään 25 prosenttia, mikä oli tilanne, kun sopimusta koskevat neuvottelut saatettiin päätökseen. Toisen vaiheen soveltaminen käynnistyy, kun Kanada on ryhtynyt tarvittaviin toimiin sen varmistamiseksi, että eurooppalaiset sijoittajat voivat omistaa enintään 49 prosenttia Kanadan lentoyhtiöiden äänioikeuksista. Kolmas vaihe käynnistyy, kun molemmat osapuolet sallivat sijoittajien perustaa ja hallita uusia lentoyhtiöitä toisen osapuolen markkinoilla. Neljäs vaihe on viimeinen vaihe, jossa lentoyhtiöillä on täydet oikeudet lentää toisen osapuolen alueelle, toisen osapuolen alueella ja edelleen kolmansiin maihin, mukaan luettuna oikeus lentää lentoasemalta toiselle toisen osapuolen alueella. Tarkoitan tällä kabotaasiliikennettä.

Haluan esittää muutaman huomion tästä mietinnöstä. Vaikka tämä sopimus on markkinoille pääsyn osalta kunnianhimoisempi kuin Yhdysvaltojen kanssa tehty sopimus, se ei ole yhtä täsmällinen sosiaalisen ulottuvuuden tunnustamisen osalta.

On tärkeää, että komissio käyttää sopimusta ja erityisesti mahdollisuutta vedota sekakomiteaan siten, että edistetään sosiaalisia oikeuksia koskevan kansainvälisen lainsäädännön ja erityisesti työelämää koskevien normien noudattamista, joista on säädetty Kansainvälisen työjärjestön perussopimuksissa.

Ympäristönormien ja sosiaalisten normien kaltaiset poliittisesti arkaluonteiset asiat sisältävän sekakomitean merkittävän roolin vuoksi on tärkeää varmistaa, että komissio antaa parlamentille täydelliset tiedot ja kuulee parlamenttia sekakomitean toiminnasta ja myös perussopimukseen myöhemmin tehtävistä tarkistuksista.

  Dominique Riquet, esittelijä. – (FR) Arvoisa puhemies, puhun lyhyesti, en siksi, että Vietnamin kanssa tehty sopimus olisi yhtään vähemmän tärkeä, vaan koska jäsen Ticău toisti edellisessä, Kanadaa koskevassa mietinnössä säädös- ja sääntelypuitteet, joissa näitä Euroopan unionin ja kolmannen maan välisiä ilmailusopimuksia sovelletaan

Asiayhteys on siis täysin sama kuin tämän sopimuksen kohdalla sillä erotuksella, että meidän sopimuksemme, joka on yksinkertaisempi ja vähemmän kunnianhimoinen, pyrkii yhdenmukaistamaan horisontaalisesti Vietnamin ja Euroopan maiden välisiä aiempia kahdenvälisiä ilmailupalvelusopimuksia, joita on 17 kappaletta, sekä tietysti laajentamaan sopimusten vaikutusalueen koskemaan kaikkia EU:n maita. Tämä sopimus ei koske markkinoiden avaamista, sillä Vietnamin talous on säännelty valtion talous, eikä markkinoiden avaaminen tule kysymykseenkään. Tavoitteena on siis – kuten edellinen puhuja jo totesi – yhdenmukaistaa Euroopan unionin ja Vietnamin välillä tehdyt olemassa olevat ilmailupalveluita koskevat kahdenväliset sopimukset Euroopan unionin lainsäädännön kanssa.

Yksi tämän sopimuksen pääpiirteistä on EU-maiden kaikkia lentoliikenteen harjoittajia koskeva nimeämislauseke. Tämä antaa kaikille EU:n lentoliikenteen harjoittajille syrjimättömän pääsy unionin ja Vietnamin välisille lentoreiteille. Sopimukseen sisältyy myös turvamääräyksiä, joiden tavoitteena on standardisoida ja yhdenmukaistaa turvallisuutta koskevia määräyksiä, sekä kilpailunvastaiset käytänteet kieltävä lauseke. Sopimuksen laatimisen yhteydessä on kohdattu monenlaisia vaikeuksia; tämä selittää, miksi sopimukseen pääseminen on kestänyt melko kauan – itse asiassa useita vuosia.

Mitä tulee polttoaineveroa koskevan lausekkeen lisäämiseen, Vietnam torjui lopulta tämän ehdotuksen. Tämä lauseke, joka sisältyy yleensä komission neuvottelemiin lentoliikennesopimuksiin, mahdollistaa kolmannen maan lentoliikenteen harjoittajien verottamisen niiden lentäessä EU:n alueella. On tietenkin syytä huomata, että Vietnam ei harjoita eikä toistaiseksi tule harjoittamaan lentoliikennettä Euroopan unionin alueella.

Lisäksi Vietnamin hallitus on luvannut aloittaa kahdenväliset neuvottelut jäsenvaltioiden kanssa, jos tämä osoittautuu tarpeelliseksi tai jos kansallinen vietnamilainen lentoyhtiö ryhtyy harjoittamaan liikennettä Euroopan unionin alueella.

Sopimuksen ratifiointi tarjoaa siis enemmän hyötyjä kuin sen hylkääminen, vaikkei sopimukseen sisällykään polttoaineverotusta koskevaa lauseketta. Sopimus takaa kuitenkin, että EU:n lainsäädännön periaatteita kunnioitetaan molemminpuolisesti ja kaikkien EU:n jäsenvaltioiden kohdalla. Tästä syystä me tietenkin kehotamme Euroopan parlamenttia ratifioiman tämän sopimuksen.

  Siim Kallas, komission varapuheenjohtaja. − Arvoisa puhemies, haluan kiittää Euroopan parlamenttia ja erityisesti esittelijöitä komission tukemisesta näiden hyvin merkittävien sopimusten hyväksymisessä. Liikenne- ja matkailuvaliokunta on tukenut kaikkia kolmea sopimusta voimakkaasti.

Yhdysvaltojen kanssa tehdyn sopimuksen osalta haluan aloittaa kiittämällä esittelijää, jäsen Zasadaa, hänen erittäin myönteisestä suosituksestaan, joka koski Yhdysvaltojen kanssa toisen vaiheen lentoliikennesopimuksesta käytävien neuvottelujen tuloksia. Muistatte varmasti, että toisen vaiheen keskustelujen tavoitteena oli helpottaa transatlanttisten markkinoiden normalisointia sekä laajentaa ja syventää ensimmäisen vaiheen sopimuksen perusteella maaliskuusta 2008 lähtien täytäntöön pantuja erinomaisia ilmailusuhteita.

Haluan nostaa esiin toisen vaiheen lentoliikennesopimuksen keskeiset kohdat. Toisen vaiheen sopimus luo mahdollisuudet lisäinvestoinneille ja markkinoille pääsylle. Lisäksi se vahvistaa edelleen ympäristön, sosiaalisen suojelun, kilpailun ja turvallisuuden alalla tehtävän yhteistyön puitteita.

Ympäristön osalta sopimuksessa asetetaan selkeät puitteet paikallisten ja maailmanlaajuisten haasteiden torjumiseen. Sopimuksella pyritään vähentämään turvallisuustoimista matkustajille, lentoyhtiöille ja lentokentille kaikkialla Euroopassa aiheutuvia liiallisia rasitteita. Ensimmäistä kertaa tällaisessa lentoliikennesopimuksessa tunnustetaan tarve tasapainottaa markkinoille pääsyn mahdollisuuksia ja korostetaan voimakkaasti sosiaaliturvaa siten, että sitoudutaan panemaan sopimuksen määräyksiä täytäntöön tavalla, joka ei vaaranna työntekijöiden oikeuksia.

Kaupallisesta näkökulmasta Eurooppa on saanut uusia oikeuksia, kuten välittömän pääsyn "Fly America" -ohjelmaan puolustusta lukuun ottamatta.

Toisen vaiheen sopimus ei ole täydellinen. Aivan kuten te, myös minä olisin toivonut välitöntä ja peruuttamatonta muutosta Yhdysvaltojen lentoyhtiöiden omistajuutta ja määräysvaltaa koskevaan lainsäädäntöön. Tämä ei ollut mahdollista, mutta me saimme Yhdysvallat sitoutumaan näiden sääntöjen tarkistamiseen tulevaisuudessa. Osana sopimusta EU ja Yhdysvallat sitoutuvat alaa rajoittavien markkinaesteiden poistamiseen, myös niiden, jotka rajoittavat lentoyhtiöiden globaalin pääoman saantia.

Siirryn nyt käsittelemään Kanadan kanssa tehtyä sopimusta. Haluan esittää kiitokseni liikenne- ja matkailuvaliokunnalle ja erityisesti jäsen Ţicăulle. Tämä on kunnianhimoinen sopimus, jolla pyritään liikenneoikeuksien ja investointien markkinoiden täydelliseen avaamiseen ja samalla ennen näkemättömään sääntelyn lähentämiseen ja viranomaisyhteistyöhön.

Markkinoiden pääsyn osalta sopimus kattaa kaikki liikenneoikeudet ja investointimahdollisuudet, mikä merkitsee 100 prosentin omistajuutta ja määräysvaltaa. Markkinat avataan asteittaisesti neljässä vaiheessa. Tämä tuo molemmille osapuolille lukuisia etuja; se muun muassa luo alalle tasapuoliset toimintaedellytykset sekä yhteiset ja yhteensopivat turvallisuutta ja ilmaliikenteen hallintaa koskevat standardit. Lisäksi olen vakuuttunut siitä, että sääntelyrajoitteita poistamalla tämä sopimus voi johtaa matkustajamäärien huomattavaan kasvuun ja siten tuoda erilaisia hyötyjä kuluttajille sekä luoda uusia työpaikkoja.

Vietnamin osalta haluan myös aloittaa kiittämällä esittelijää, jäsen Riquet'ta, hänen tuestaan tälle horisontaaliselle sopimukselle. Me olemme tähän mennessä neuvotelleet 45 tällaista horisontaalista sopimusta eri kumppaneiden kanssa ympäri maailmaa. Vietnamin pääministeri allekirjoitti sopimuksen 4. lokakuuta 2010 vieraillessaan Euroopan unionissa; tämä on merkittävä askel kohti EU:n ja Vietnamin välisten lentoliikennesuhteiden vahvistamista.

Horisontaalinen sopimus palauttaa EU:n ja Vietnamin välisten lentoliikennesuhteiden oikeusvarmuuden yhdenmukaistamalla 17 jäsenvaltion ja Vietnamin tekemät kahdenväliset lentopalvelusopimukset EU:n lainsäädännön kanssa. Mikä tärkeintä, se poistaa jäsenvaltioiden ja Vietnamin kahdenvälisissä lentopalvelusopimuksissa olevat kansallisuutta koskevat rajoitteet. Siten se antaa kaikille eurooppalaisille lentoyhtiöille mahdollisuuden hyötyä Vietnamin ja eri jäsenvaltioiden tekemistä kahdenvälisistä sopimuksista.

Oikein paljon kiitoksia mielenkiinnostanne. Odotan keskustelua mielenkiinnolla.

  Mathieu Grosch, PPE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen Kallas, hyvät parlamentin jäsenet, haluan komission jäsenen tavoin kiittää kaikkia esittelijöitä heidän mietinnöistään. Me Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraattien) jäsenet olemme tyytyväisiä näihin sopimuksiin.

Tässä tapauksessa yhdellä ainoalla sopimuksella voidaan korvata 27 erillistä sopimusta. Myös teknisten vaatimusten yhteensovittaminen on meille tärkeää. Se lisää turvallisuutta paitsi lentoyhtiöiden itsensä kannalta, myös matkustajien kannalta. Molempien osapuolten pitäisi suhtautua markkinoiden avaamiseen ja eurooppalaiseen yhteistyöhön samalla tavoin. On tärkeää korostaa, että Kanadan kanssa tehty sopimus on tästä hyvin myönteinen esimerkki, kun taas Yhdysvaltojen sopimus jättää toivomisen varaa.

Toinen yhä ongelmallinen seikka on se, että näiden sopimusten sosiaalisten ja ympäristöaspektien tarkistamisesta ei ole määrätty. Tällaisten määräyksien pitäisi kuulua kaikkiin tuleviin sopimuksiin, sillä taloudellisten aspektien yksinkertaistamisen pitäisi auttaa meitä myös hyödyntämään näitä sopimuksia pyrkiessämme vaikuttamaan paitsi Euroopan markkinoihin, myös globaaleihin markkinoihin. Lisäksi huomionarvoista on se, että nämä sopimukset tuovat etuja matkustajille, sillä ne voivat johtaa tarkastusten yksinkertaistamiseen valvonnan laadun kuitenkaan kärsimättä.

Haluan lopuksi toistaa, että olemme tyytyväisiä tähän sopimukseen, sillä se mahdollistaa 27 sopimuksen korvaamisen yhdellä ainoalla. Tämä on selvä merkki siitä, että lähitulevaisuudessa meillä voi olla toivottavasti seitsemän tai vain kolme ilmatilaa nykyisten 27 ilmatilan sijaan osana toimenpiteitä lentoturvallisuuden parantamiseksi ja yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan toteuttamiseksi. Tämä tekee näiden sopimusten neuvottelemisesta paljon yksinkertaisempaa.

  Saïd El Khadraoui , S&D-ryhmän puolesta. – (NL) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, arvoisa komission jäsen, kiitän aluksi kolmea esittelijää heidän panoksestaan ja avuliaasta yhteistyöstään. Kun me pian käynnistämme yleisemmän keskustelun puheenjohtaja Brian Simpsonin lentoliikennesopimuksia koskevasta mietinnöstä, me saamme tilaisuuden käsitellä perusteellisemmin yleisempää lähestymistapaa ja strategiaa tämäntyyppisten sopimusten suhteen.

Me, Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmä, tuemme ehdottomasti jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden välisten vanhojen kahdenvälisten sopimusten korvaamista koko EU:n yhteisillä ja yleisillä sopimuksilla. Tämä on paras tapa taata lentoyhtiöillemme tasapuoliset toimintaedellytykset. Samalla se vahvistaa eurooppalaisen lentoliikennealan yhdentymistä sekä tietenkin myös neuvotteluasemaamme kolmansiin maihin nähden.

Tässä suhteessa meidän on tärkeä kiinnittää huomiota paitsi markkinoiden avaamiseen uusille lento-oikeuksille ja vastaaville, myös sääntelykehyksen vahvistamiseen ympäristö- ja sosiaaliasioiden alalla sekä turvallisuusasioissa. Nämä eri tekijät on ehdottomasti yhdenmukaistettava korkealla tasolla. Toinen asia, joka tässä yhteydessä on tärkeä tuoda esiin, on se, että nyt Lissabonin sopimuksen tultua voimaan Euroopan parlamentti ei joudu tyytymään vain kantansa ilmaisemiseen, vaan sen on todella myös annettava näille sopimuksille hyväksyntänsä. Haluan siis sanoa komissiolle ja neuvostolle, että niiden pitäisi hyödyntää nämä valtuudet täysin ja että parlamentin pitäisi näin ollen säilyttää sananvaltansa myöhemmin tehtäviä lisäyksiä tai tarkistuksia hyväksyttäessä tai muutettaessa.

Mitä tulee käsiteltävänämme oleviin sopimuksiin, ryhmämme katsoo, että Kanadan kanssa tehty sopimus vastaa parhaiten ajattelemaamme mallia, toisin sanoen laaja-alaista yhteistyötä turvallisuuden, sosiaaliasioiden, kuluttajansuojan ja ympäristönsuojelun alalla. Esittelijä totesi aivan perustellusti, että sosiaaliasioita koskevat osat olisi pitänyt muotoilla hiukan painokkaammin, mutta tämä voidaan korjata sekakomiteassa, jonka on nyt konkretisoitava joitain asioita. Tämän yhteistyön lisäksi sopimuksessa määrätään myös uusien lento-oikeuksien asteittaisesta myöntämisestä sekä toisen osapuolen kansalaisten omistajuusoikeuksien asteittaisesta laajentamisesta toisen osapuolen lentoyhtiöissä.

Vietnamin kanssa tehty sopimus muistuttaa meitä samalla Aasian markkinoiden kasvavasta merkityksestä. Tässä kohtaa meidän on mielestäni syytä huomauttaa, että neuvosto on vetkutellut vuosien ajan neuvotteluvaltuuksien antamista komissiolle Kiinan ja Intian kaltaisten maiden kanssa käytäviin neuvotteluihin. Nämä valtuudet on tietenkin ehdottoman tärkeää saada, jos me aiomme edistyä tässä asiassa.

Lopuksi haluan sanoa muutaman sanan Yhdysvaltojen kanssa tehdystä sopimuksesta erityisesti toisen vaiheen osalta. Tämä koskee aluetta, joka kattaa 60 prosenttia maailman lentoliikennemarkkinoista, joten asia on erittäin tärkeä. Toimin Euroopan parlamentin esittelijänä pari vuotta sitten, kun ensimmäinen vaihe hyväksyttiin. Me emme ole täysin tyytyväisiä Yhdysvaltojen kanssa tehtyyn sopimukseen, sillä markkinoille pääsy on edelleen puutteellista. Pyydän komissiota lupaamaan, että asiaa ei jätetä tähän, että markkinoiden avaamista jatketaan edelleen ja että Euroopan parlamentti voi osallistua täysipainoisesti sekakomitean toimintaan.

  Gesine Meissner, ALDE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, aivan aluksi haluan edellisten puhujien tavoin kiittää esittelijää. Tässä keskustelussa on jo todettu, että Lissabonin sopimuksen nojalla Euroopan parlamentti voi nyt äänestää tämän kaltaisten lentopalvelusopimusten puolesta tai hylätä ne. Me emme voi puuttua sisältöön, mutta me voimme hyväksyä tai hylätä sen. Tämä ei välttämättä aina helpota asioita, mutta se on uusi tehtävä, johon me suhtaudumme hyvin vakavasti.

On järkevää korvata lukuisat kahdenväliset sopimukset yhdenmukaistetulla EU-sopimuksella. Ilmatila ei tietenkään tunne rajoja, mikä on hyvä selitys tälle. Euroopan unioni on myös merkittävä talousyhteisö, ja siitä syystä on järkevää keskustella EU:n ja kolmansien maiden välisistä sopimuksista, kuten me nyt teemme.

Sopimukset, jotka meillä on tänään käsiteltävänämme, poikkeavat toisistaan suuresti. Aloitan Vietnamin kanssa tehdystä sopimuksesta. Se on näistä sopimuksista yksinkertaisin. Siinä määrätään erilaisista pääsymahdollisuuksista ja palveluista ja myös turvallisuusmääräyksistä, mutta se on suhteellisen lyhyt sopimus, minkä vuoksi mainitsen sen vain ohimennen.

Kattavin näistä sopimuksista on Kanadan kanssa tehty sopimus. Tässä sopimuksessa tavoitteena ei ollut vain taata lentopalveluiden vapaa saanti, jota voidaan käyttää eri tavoin, vaan myös määrätä ympäristöä, turvallisuutta, markkinoille pääsyä ja omistajuutta koskevista asioista. Tässä mielessä ensimmäinen vaihe, jossa ulkomainen omistus on enintään 25 prosenttia, on ohitettu jo kauan sitten, ja olemme jo saavuttaneet toisen vaiheen, jossa omistusaste on 49 prosenttia. Nyt me olemme siirtymässä kolmanteen ja neljänteen vaiheeseen. Kolmannessa vaiheessa voidaan perustaa lentoyhtiöitä toisessa maassa ja toisella alueella. Neljännessä vaiheessa eurooppalainen lentoyhtiö voi lentää Kanadan sisäisiä lentoja.

Yhdysvaltojen kanssa ei ole päästy läheskään näin pitkälle, vaikka neuvotteluja sen kanssa on käyty jo pitkään. Haluan esittää vielä yhden huomautuksen. Komission jäsen Kallas sanoi meidän kaikkien tukevan sopimuksia voimakkaasti. Me suhtaudumme kuitenkin Yhdysvaltojen kanssa tehtyyn sopimukseen varauksella, sillä se ei edusta aitoa kumppanuutta. Yhdysvallat haluaa EU:n antavan enemmän kuin se itse on valmis antamaan. Meidän on jatkettava neuvotteluja sen kanssa. Tästä huolimatta me äänestämme hyväksymisen puolesta, sillä edistystä on selvästi tapahtunut.

  Jacqueline Foster, ECR-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, myös me olemme tyytyväisiä EU:n avointa ilmatilaa koskevan sopimuksen toisen vaiheen onnistuneeseen solmimiseen. Tähän olisi pitänyt päästä jo vuosia sitten. Tämä sopimus on ilman muuta merkittävä läpimurto, ja sitä on syytä tukea. Neuvottelijat ovat saaneet huomattavaa edistystä aikaan turvallisuuden, kilpailun, markkinoille pääsyn ja ympäristöyhteistyön alalla. Olen kuitenkin komission jäsenen tavoin pettynyt siihen, että sopimuksen pohjimmaista tavoitetta ei saavutettu: siihen, että markkinoita ei voida avata täysin ilman minkäänlaisia rajoitteita kummaltakaan puolelta. Ulkomaisten omistajuutta ja määräysvaltaa (kabotaasiliikennettä) koskeviin ongelmiin ei ole löydetty tyhjentäviä ratkaisuja; jos me haluamme eurooppalaisten lentoliikenteen harjoittajien voivan hyötyä sopimuksesta, näihin ongelmiin on puututtava myöhemmissä keskusteluissa. Sopimukset edellyttävät tietenkin kompromisseja, mutta se ei tarkoita, että haluaisimme sopimuksen hinnalla millä hyvänsä.

Lentoliikenneala on Euroopalle erittäin tärkeä. Se edistää talouden kasvua, kauppaa, investointeja ja matkailua. Kolmansien maiden kanssa tehdyt lentoliikennesopimukset tarjoavat eurooppalaisille lentoyhtiöille merkittäviä mahdollisuuksia ulkomaisilla markkinoilla. Tästä syystä kehotan komissiota pyrkimään edelleen neuvottelemaan sopimuksia, jotka ovat oikeudenmukaisia ja kestäviä ja johtavat täyteen markkinoiden vapauttamiseen sekä eurooppalaisten lentoliikenteen harjoittajien että kuluttajien parhaaksi. Lopuksi totean vain, että tuemme EU:n ja Vietnamin välistä sopimusta aiempien puhujien tavoin.

  Eva Lichtenberger, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen Kallas, hyvät parlamentin jäsenet, me olemme tehneet viime vuosina useita lentopalvelusopimuksia, joiden yhteydessä aiempia kansallisia sopimuksia on aina yhdistetty eurooppalaiseksi kokonaisuudeksi. Nyt asiat ovat muuttumassa Euroopan unionin aseman suhteen, ja pidän tätä hyvin tärkeänä.

Vietnamin kanssa tehty sopimus noudattaa suurelta osin aina tähän asti käytettyä vanhaa mallia. Kanadan kanssa tehty sopimus on sen sijaan kunnianhimoisempi, mikä on hienoa. Ympäristö- ja sosiaaliasioiden alalla tehtävä yhteistyö on myönteinen asia, mutta mielestäni sitä voitaisiin viedä vielä pidemmälle. Yhdysvaltojen kanssa tehdyn sopimuksen tilanne on hyvin erilainen. Tässä tapauksessa me olemme mielestäni antaneet periksi aivan liian aikaisin. Markkinoille pääsyssä on kyse oikeudenmukaisuudesta, ja tämän sopimuksen määräykset eivät ole oikeudenmukaisia. Me olemme kuitenkin antaneet periksi. Sosiaalisten olosuhteiden tiettyjä osatekijöitä on käsitelty suurelta osin puutteellisesti. Tässä asiassa ei ole tehty alkuunkaan tarpeeksi. Meidän on varmistettava, että sosiaalista polkumyyntiä ei pääse tapahtumaan, sillä lentoyhtiöiden kohdalla se vaikuttaa myös turvallisuuteen. Tämä on viimeinkin tehtävä selväksi.

Toinen mielestäni merkittävä asia on se, että sopimuksessa on yhä huomattavia ympäristöasioita koskevia puutteita. Yhdysvallat pyrkii painostamaan meitä paikallisia asukkaita suojelevien yölentorajoitusten lieventämiseksi tai poistamiseksi. Painostus tässä asiassa on valtavaa, ja pelkään, että me joudumme antamaan periksi. Meidän on tehtävä selväksi, että tämä olisi katastrofi jokaiselle lentokentän läheisyydessä asuvalle kansalaiselle. Turvallisuuden osalta Yhdysvallat tiukentaa vaatimuksiaan vähitellen, ja valitettavasti niiden täytäntöönpanoa Euroopan unionissa ei kyseenalaisteta. Tämä on virhe; haluan sanoa sen hyvin selvästi.

Lopuksi haluan sanoa muutaman sanan yhteistunnusten käytöstä, josta puhutaan suurena saavutuksena. Haluan sanoa vain yhden asian. Yhteistunnusten käyttö tulee lopulta rajoittamaan matkustajien valinnanvapautta. Matkustaja ei voi valita, minkä lentoyhtiön lennolla hän matkustaa, ja saattaa lähtöportilla huomata joutuvansa aivan toisen lentoyhtiön lennolle. Kilpailu on lentoliikenteen alalla pelkkää harhakuvitelmaa ja se on sitä yhä enenevissä määrin, kun puhumme matkustajien asemasta.

  Juozas Imbrasas, EFD-ryhmän puolesta. – (LT) Arvoisa puhemies, Lissabonin sopimus tuli voimaan 1. joulukuuta 2009 ja sillä laajennettiin olosuhteita, joissa kansainvälisen sopimuksen tekemiselle tarvitaan parlamentin hyväksyntä. Ilmailualan sopimukset kuuluvat nyt tähän kategoriaan, koska ne koskevat alaa, jolla sovelletaan tavallista lainsäätämisjärjestystä. Uskon, että näiden sopimusten täytäntöönpano tarjoaisi huomattavia taloudellisia hyötyjä ja loisi työpaikkoja. Lisäksi sääntelyn lähentäminen edistäisi oikeudenmukaista kilpailua. Toisen vaiheen sopimus on merkittävä askel eteen päin, mutta me emme saa pitää sitä transatlanttisten lentoliikennemarkkinoiden perustamisprosessin päätepisteenä.

On hyvä, että kaikki EU:n lentoyhtiöt voivat toteuttaa suoria lentoja Kanadaan kaikilta Euroopan lentoasemilta. Sopimus poistaa kaikki rajoitukset, jotka ovat koskeneet reittejä, hintoja ja viikoittain sallittujen lentojen lukumäärää Kanadan ja EU:n välisessä lentoliikenteessä. Tämä sopimus on kunnianhimoinen, ja sitä on pidettävä myönteisenä asiana. Se voitaisiin asettaa malliesimerkiksi muille parhaillaan käytäville neuvotteluille. Katson siis, että Euroopan parlamentin on tuettava EU:n ja Kanadan lentoliikennesopimusta.

Samaa voidaan sanoa Euroopan unionin ja Vietnamin sosialistisen tasavallan hallituksen välisestä lentopalveluja koskevasta sopimuksesta. Kaikki nämä sopimukset ovat hyödyllisiä ja tarpeellisia Euroopan unionille, eurooppalaisille lentoyhtiöille ja EU:n kansalaisille.

  Hella Ranner (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, haluaisin ensiksi kiittää kaikkia kolmea esittelijää heidän suuresta työstään. Nämä sopimukset ovat hyvin tärkeitä lentoliikenteen kannalta ja siten myös Euroopan unionin kannalta. Haluan tässä yhteydessä myös viitata jälleen kerran 20. marraskuuta 2010 tehtyyn puitesopimukseen. Toivon, että komissio tiedottaa Euroopan parlamentille asianmukaisesti ja hyvissä ajoin tulevia sopimuksia koskevista neuvotteluista toimielinten välisen sujuvan yhteistyön ja tehokkaan tiedonkulun varmistamiseksi.

Me tiedämme, että näitä ja muita sopimuksia koskevat neuvottelut toteutetaan erittäin asiantuntevasti, mutta meidän on kuitenkin tärkeää olla tietoisia sopimusten voimaantulon jälkeisistä vahvuuksista ja puutteista, jotta me voimme antaa parhaan mahdollisen panoksen. Näin menetellen on helpompi saavuttaa Euroopan parlamentin tuki sopimuksille.

  Inés Ayala Sender (S&D). – (ES) Arvoisa puhemies, huomenna tulee kuluneeksi vuosi siitä, kun Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen välisen lentoliikennesopimuksen toinen vaihe viimein allekirjoitettiin kahdeksan vaikean neuvottelukierroksen jälkeen. Meidän – ja erityisesti tietenkin minun – on syytä olla tyytyväisiä siitä, että sopimukseen päästiin Espanjan puheenjohtajuuskaudella, yleisistä töistä ja liikenneasioista vastaavan ministerin José Blancon johdolla. José Blanco sai aikaan huomattavaa edistymistä lentoliikenneasioissa, kuten yhtenäistä ilmatilaa ja lennonjohdon työsuhteita koskevissa asioissa; työsuhteiden alalla päästiin neuvoteltuun ratkaisuun.

Olen ilahtunut myös siitä, että Euroopan parlamentti käyttää uusia valtuuksiaan hyväksyä tämänkaltaisia kansainvälisiä sopimuksia erityisesti liikennealan kohdalla.

EU:n ja Yhdysvaltojen välisen lentoliikennesopimuksen toinen vaihe poistaa lykkäysehdon, mistä seuraa tarve jatkaa edistymistä sekä paneutua useisiin toistaiseksi puutteellisesti ratkaistuihin ongelmiin, jotka koskevat ympäristöä, kilpailua ja matkustajien oikeuksia.

Ensimmäistä kertaa sopimuksessa käsitellään myös työsuhteita. Pidän tätä asiaa erittäin tärkeänä, sillä se mahdollistaa ensimmäistä kertaa myös työntekijöiden oikeuksien turvaamisen kuin myös Kansainvälisen työjärjestön sekä Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön yleissopimusten myöhemmän sovellettavuuden.

Sopimuksessa asetetaan myös selkeitä suuntaviivoja – ja tämä on mielestäni varsin merkittävää – molemminpuolisen luottamuksen rakentamiseksi turvallisuuden alalla. Kerralla toteutettavien turvatoimien mahdollisuus on pidettävä avoinna.

Me pidämme tätä sopimusta siis myönteisenä, sillä se luo uuden syrjimättömän perustan, edistää yleisölle ja yrityksille tarjottavien palveluiden kehittymistä, on taloudellisesti ja sosiaalisesti suotuisa ja kannustaa oikeudenmukaista kilpailua. Tämä sopimus ei ole kuitenkaan täydellinen; Euroopan unionin kunnianhimoisten tavoitteiden täyttyminen edellyttää, että meidän on mentävä tätä toista vaihetta pidemmälle.

Tästä syystä meidän on tarkasteltava ja hyödynnettävä kaikkea käytettävissämme olevaa potentiaalia, kuten esimerkiksi sekakomiteaa ja sen uusia valtuuksia sekä Kansainvälisessä siviili-ilmailujärjestössä avautuneita uusia mahdollisuuksia, jotka liittyvät eurooppalaisen ilmaliikenteen hallinnan nykyaikaistamishankkeeseen. Me siis kehotamme varapuheenjohtaja Kallasta viemään tätä sopimusta eteen päin, seuraamaan sen edistymistä tiiviisti ja tietenkin pitämään parlamentti ajan tasalla.

  Philippe Boulland (PPE). – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, Euroopan ja Yhdysvaltojen välinen Avoin taivas -sopimus on edistysaskel, mutta se on vain yksi välivaihe ja se asettaa Euroopan vaikean valinnan eteen. Liikenne- ja matkailuvaliokunta on itse todennut tämän. Joko me hyväksymme sopimuksen, joka on Euroopan liike-elämälle epäsuotuisa, tai me jäädytämme sen ja saatamme menettää edut, joita olemme saaneet vuoden 2008 jälkeen.

Haluaisin rinnastaa tämän tapauksen ammattimaisten ja yksityisten lentäjien lupa-asiaan, josta keskustelemme vielä ennen kesää, sillä lentäjät, jollainen olen itsekin, ovat vaikean valinnan edessä. Euroopan lentoturvallisuusvirasto haluaa yhdenmukaistaa lupakirjat kaikkialla Euroopassa. Tämä tulee vaikuttamaan suoraan ja haitallisesti yleisilmailua harjoittaviin 80 000 tai 90 000 lentäjään – joista osalla on vain yhdysvaltalainen lupakirja – ja ennen kaikkea tämän alan yrityksiin ja työpaikkoihin.

Haluan kiinnittää huomionne tähän hankkeeseen, joka ei liity millään tavalla turvallisuuteen. Yhdysvaltalaisen lupakirjan omaavat lentäjät joutuvat onnettomuuteen 31 kertaa harvemmin kuin muut. Perusasetuksen (EY) N:o 216/2008 tavoitteisiin kuuluu lupien tunnustaminen ja tasa-arvoinen kelpuuttaminen, jonka osalta pidetään tarpeettomana odottaa vuoteen 2014 asti lykättyjä mahdollisia sopimuksia.

Ehdotan siis erittäin avoimen lentoliikennesopimuksen laatimista. Olette tervetulleita mukaani seuraavalla kerralla, kun tulen parlamenttiin omalla lentokoneellani; voin osoittaa teille, että yhdysvaltalainen lentolupakirja on täysin turvallinen.

  Puhemies. – (FR) Kiitän kutsusta, jäsen Boulland, katson, mitä voin tehdä.

  Vasilica Viorica Dăncilă (S&D). – (RO) Arvoisa puhemies, haluan onnitella jäsen Ţicăuta Kanadan kanssa tehdystä hyvin kunnianhimoisesta sopimuksesta. Sopimus on merkittävä vaihe markkinoiden avaamisessa. Samaan aikaan se auttaa luomaan uusia lentoreittejä ja kehittämään uusia tilaisuuksia sijoittajille Atlantin molemmin puolin kehittämällä uusia investointeja ja tarjoamalla uusia palveluita Euroopan ja Kanadan kansalaisille.

Mielestäni päätös sallia lentoyhtiöiden harjoittaa toimintaansa rajoituksetta kaikkialla Euroopassa ja Kanadassa on arvokas ja tuo hyötyjä kuluttajille, lentoyhtiöille ja yleensä ottaen molempien maiden talouksille. Sopimuksen täytäntöönpanon ansiosta lentoyhtiöiden palvelutarjonta laajenee ja rahtiliikenteelle syntyy uusia mahdollisuuksia. Näiden muutosten pitää kuitenkin herättää nykyistä enemmän keskustelua liikenteen vaikutuksesta ilmastonmuutokseen.

Sopimus lisää Euroopan ja Kanadan markkinoiden turvallisuutta tiivistämällä yhteistyötä matkustajien ja tavaroiden turvallisuuden takaamiseen tähtäävien lupamenettelyiden ja tarkastusten noudattamisessa.

  Philip Bradbourn (ECR). - (EN) Arvoisa puhemies, suhteista Kanadaan vastaavan valtuuskunnan puheenjohtajana minulle on erityinen ilo voida puhua tästä EU:n ja Kanadan välisestä sopimuksesta. Lienee tarpeen toistaa joitain sopimuksen pääkohdista. Kuten on jo todettu, ensimmäisessä vaiheessa lentoyhtiöt voivat täysin vapaasti harjoittaa lentoliikennettä miltä tahansa EU:n lentoasemalta mille tahansa Kanadan lentoasemalle ilman lentoyhtiöiden tai lentojen lukumäärää koskevia rajoituksia. Me olemme siirtymässä kolmanteen vaiheeseen, jossa sijoittajat voivat perustaa uusia lentoyhtiöitä toisen osapuolen alueella, ja lopulta neljänteen vaiheeseen, jossa saadaan täydet kabotaasiliikenneoikeudet ja mahdollisuus lentoyhtiöiden täyteen omistajuuteen.

Sopimuksessa asetetaan myös molemminpuolisia turvallisuusstandardeja. Tämä on tärkeää, sillä se tarkoittaa, että matkustajien, matkatavaroiden ja rahdin kuljetukseen sovelletaan nykyistä yksinkertaisempaa lähestymistapaa.

Tämä sopimus on tärkeä EU:lle ja eurooppalaiselle ilmailualalle. Se mahdollistaa kilpailun lisääntymisen ja matkustajien valinnan mahdollisuuksien lisääntymisen. Uskon myös, että tätä hyvin kattavaa sopimusta voidaan pitää malliesimerkkinä muiden maiden kanssa tehtäville myöhemmille sopimuksille. Tämä päätöslauselma osoittaa selvästi, että Kanada on proaktiivisin kansainvälinen kumppanimme, ja tuen sitä koko sydämestäni.

  João Ferreira (GUE/NGL). – (PT) Arvoisa puhemies, nämä sopimukset ovat osa käynnissä olevaa ilmailualan liberalisaatioprosessia. Ne ovat selvästi ideologisia sopimuksia. Jopa ilmailualalla, joka strategisesti merkittävä ala, pyritään lamaannuttamaan valtion toimia ja sääntelyä sekä avaamaan ovia monopolien kehittymiselle, joka on vääjäämätön seuraus pyhänä ja loukkaamattomana pidetystä vapaasta kilpailusta.

Kansainvälisen lentoliikenteen liiketoimintamahdollisuuksien lisäämistä käytetään tekosyynä ilmailualan ylikansallisten yhtiöiden etujen ajamiseen kansallisten yritysten ja niiden strategisten etujen kustannuksella – mukaan lukien julkisessa omistuksessa olevien yritysten, kuten portugalilaisen TAP-yhtiön, kustannuksella.

Tämän seurauksena sekä työntekijät että matkustajat joutuvat kärsimään. Työntekijät kärsivät, koska liberalisaation ansiosta ylikansalliset yhtiöt voivat helpommin harjoittaa sosiaalista polkumyyntiä; tämä johtaa työolosuhteiden heikentymiseen ja työelämän epävakauteen. Myös matkustajat kärsivät muun muassa, koska ilmailun turvallisuus jää todennäköisesti yksinomaan kustannustehokkuudesta kiinnostuneiden lentoyhtiöiden oikkujen armoille.

Tässä ei ole mitään uutta. Rautatieliikenne, jota liberalisoidaan yhä enemmän, on vain yksi esimerkki seurauksista, joita vapaiden markkinoiden periaatteen toteutuminen aiheuttaa.

  Siim Kallas, komission varapuheenjohtaja. − (EN) Arvoisa puhemies, haluan kiittää parlamentin jäseniä heidän puheenvuoroistaan. Suurin haasteemme on tietenkin Yhdysvaltojen kanssa tehty sopimus ja sitä koskeva neuvotteluprosessi. Voin vakuuttaa teille, että tätä asiaa ei aiota jättää tähän. Se on vain osa laajempaa prosessia, ja me aiomme ilman muuta jatkaa neuvotteluja Yhdysvaltojen kanssa. Haluan kuitenkin muistuttaa, että Yhdysvallat on hyvin haastava neuvottelukumppani. Kuten monet teistä mainitsivat, EU ja Yhdysvallat kattavat 60 prosenttia maailman lentoliikenteestä. Päätökset, jotka teemme yhdessä, tulevat määrittämään puitteet ja ympäristön koko maailman lentoliikenteelle; yhteistyömme on siis äärimmäisen tärkeää koko maailman kannalta. On myös tärkeää muistaa, että Yhdysvalloissa noudatetaan samoja parlamentaarisia menettelyjä. Yhdysvaltain kongressi on hyvin haastava kumppani nimenomaan siellä vallitsevan protektionistisen ilmapiirin vuoksi, mutta me teemme kuitenkin yhteistyötä ja kehitämme suhteitamme.

Olen menossa Washingtoniin muutaman viikon kuluttua, ja aiomme työstää siellä viittä osa-aluetta. Ensimmäinen niistä on turvallisuus, toisena on varmuus ja kolmantena teknologinen yhteistyö – allekirjoitimme Budapestissä ilmaliikenteen hallintajärjestelmien yhteentoimivuutta koskevan merkittävän sopimuksen, joka on Euroopalle äärimmäisen tärkeä kilpailuetujemme säilyttämiseksi. Neljäs osa-alue on ympäristö, ja viidentenä on kauppa ja liike-elämä.

Kuten tiedätte ja kuten totesittekin, liike-elämälle on asetettu naurettavia omistajuusoikeutta koskevia rajoituksia. On kuitenkin muistettava myös, että me emme voi pakottaa Yhdysvaltoja myönnytyksiin; meidän on neuvoteltava, eikä se ole aina helppoa. Meidän on neuvoteltava ja meidän on huomioitava vastapuolen näkökohdat. Tämä voi näyttää lupaavalta, mutta me emme voi voittaa kaupallisia emmekä etenkään teknologisia yhteenottoja. Siihen meidän ei pidä mennä, sillä se voi olla vaarallista.

Lokakuussa me siis sitouduimme työstämään näitä viittä osa-aluetta ja uusia sopimuksia on varmasti tulossa; me pyrimme Yhdysvaltain uuden kongressin kanssa helpottamaan markkinoiden avaamista, mikä tulee olemaan vaikein tehtävä, kuten monet teistä ovat jo todenneet.

Vietnamin kanssa tehty sopimus on tietenkin laajuudeltaan paljon kahta muuta sopimusta vaatimattomampi. On kuitenkin hyvin tärkeää, että me muodostamme ilmailualueen, joka toimii samojen sääntöjen mukaan ja jolla noudatetaan samoja sääntöjä. Näiden sopimusten tavoite on juuri tämä ja erityisesti EU:n lentoyhtiöiden tunnustaminen, joka on hyvin haastava kysymys kolmansien maiden kanssa käytävissä neuvotteluissa. Te tiedätte, että tämä on ollut hyvin tulenarka aihe. Näiden kolmansien maiden kanssa tehtyjen sopimusten avulla me voimme luoda mahdollisuuksia myös eurooppalaisille lentoyhtiöille.

Kiitos huomioistanne. Lupaan, että pidämme teidät ajan tasalla tilanteen kehittymisestä. Me olemme käyneet liikenne- ja matkailuvaliokunnan kanssa useita keskusteluja näiden neuvotteluiden käsitteistä ja myöhemmästä edistymisestä ja myös tässä meillä on edessämme vaativia kumppaneita. Näin on asian laita aina ja kaikissa neuvotteluissa, mutta tähänastiset tulokset ovat kuitenkin kohtuullisen myönteisiä. Me olemme edistyneet paljon EU:n lentoyhtiöiden tunnustamisen ja monien muiden kysymysten suhteen– myös Yhdysvaltojen kanssa. Vakuutan teille, että aion tavata Yhdysvaltojen liikennepolitiikan päättäjiä uudelleen. Heillä on halua tehdä yhteistyötä ja etsiä ratkaisuja ongelmiimme, vaikka ne eivät aina olekaan yhteisiä.

  Artur Zasada, esittelijä. − (PL) Arvoisa puhemies, olen hyvin kiitollinen kaikista näkemyksistä, joita tänään on esitetty Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen välisestä lentoliikennesopimuksesta. Myönnän, että sopimus ei ole täydellinen. Se on uusi askel oikeaan suuntaan, mutta meillä on toki vielä pitkä tie kuljettavanamme. Tätä asiakirjaa ei voitu tarkistaa menettelysyistä. Sopimuksen hylkääminen olisi kuitenkin tarkoittanut neuvotteluiden molempien vaiheiden saavutusten mitätöimistä.

Ehdotan mietinnössä joitain muutoksia, joihin sekakomitean pitäisi paneutua tai joista pitäisi tehdä neuvotteluiden kolmannen vaiheen perusta. Ehdotan erityisesti liikenneoikeuksien vapauttamisen jatkamista edelleen, ulkomaisten investointimahdollisuuksien lisäämistä, huomattavasti kunnianhimoisemman ympäristönsuojelua koskevan kannan hyväksymistä sekä matkustajien oikeuksia koskevien politiikkojen parempaa koordinointia matkustajien mahdollisimman hyvän suojelun varmistamiseksi.

Hyvät parlamentin jäsenet, työni tämän asiakirjan parissa ei ole vielä päättynyt. Aion seurata sekakomitean toimia, joiden tarkoituksena on varmistaa, että sopimuksen määräyksiä pannaan täytäntöön asianmukaisesti tai jopa laajennetaan. Pyrin takaamaan, että sekakomitean tapaamisiin saadaan Euroopan parlamentin pysyvä tarkkailija. Jos komitea ei täytä sille asetettuja odotuksia, Euroopan parlamentin pitäisi kehottaa komissiota käynnistämään neuvotteluiden kolmas vaihe.

Lopuksi haluan tietenkin kiittää lämpimästi kaikkia varjoesittelijöitä heidän huomautuksistaan ja avustaan tämän mietinnön laatimisessa.

  Silvia-Adriana Ţicău, esittelijä. – (RO) Arvoisa puhemies, Euroopan unionin ja Kanadan välistä lentoliikennesopimusta voidaan oikeutetusti pitää kunnianhimoisimpana lentoliikennesopimuksena, jonka EU on tehnyt merkittävän kansainvälisen kumppanin kanssa.

Se parantaa huomattavasti molempien osapuolten markkinoiden ja asukkaiden välisiä yhteyksiä ja luo samalla ilmailualalle uusia mahdollisuuksia ulkomaisen omistuksen asteittaisen vapauttamisen myötä. Se on nimenomaan kunnianhimoisempi ja kohdistetumpi kuin EU:n ja Yhdysvaltojen välinen sopimus liikennöintioikeuksien, omistuksen ja määräysvallan ja myös täydentävän pöytäkirjan, siis "toisen vaiheen", osalta.

Komission tekemän tutkimuksen mukaan Kanadan kanssa tehty avoin sopimus lisää matkustajien lukumäärää puolella miljoonalla ensimmäisen voimassaolovuoden aikana, ja muutaman vuoden kuluessa 3,5 miljoonaa matkustajaa saattaa käyttää hyväkseen sopimuksen tarjoamia mahdollisuuksia.

Lentolippujen halventumisen myötä sopimus voi tuoda kuluttajille vähintään 72 miljoonan euron hyödyn ja sopimus voi luoda myös uusia työpaikkoja.

Arvoisa puhemies, pidämme tämän sopimuksen kunnianhimoista luonnetta myönteisenä. Sitä pitäisi asettaa tavoitteeksi ja malliksi muille parhaillaan käynnissä oleville neuvotteluille.

Kehotan siis Euroopan parlamenttia hyväksymään EU:n ja Kanadan välisen lentoliikennesopimuksen.

  Dominique Riquet, esittelijä. – (FR) Arvoisa puhemies, puhun hyvin lyhyesti, sillä – kuten komission jäsen Kallas totesi – Vietnamin kanssa tehty sopimus on hyvin yksinkertainen, ja kaikki ovat sen kannalla. Se ei osoittautunut ongelmalliseksi tätä mietintöä laadittaessa, ja se mahdollistaa Vietnamin markkinoiden avaamisen kaikille eurooppalaisille sidosryhmille vastavuoroisuuden kautta huolimatta siitä, että Vietnamin taloudellinen malli poikkeaa omastamme.

Tätä sopimusta voidaan pitää myös merkittävänä maantieteellisenä askeleena, sillä se avaa meille idän ja Kaakkois-Aasian maat. Minulla ei ole siis tähän asiaan muuta lisättävää; haluan vain sanoa olevani ilahtunut siitä, että me olemme päässeet tyydyttävään lopputulokseen ja saaneet aikaan tämän sopimuksen, joka helpottaa Vietnamin ja Euroopan välistä matkailua aiempaan nähden.

  Puhemies. – (FR) Yhteiskeskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan tänään klo 11.30.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 149 artikla)

  Nuno Teixeira (PPE), kirjallinen. – (PT) Euroopan unioni on viime vuosina neuvotellut ja tehnyt useita lentoliikennesopimuksia kolmansien maiden kanssa.

Euroopan unionin tuomioistuimen mukaan olemassa olevien kahdenvälisten sopimusten perinteiset nimeämislausekkeet ovat vastoin EU:n lainsäädäntöä, sillä ne syrjivät EU:n lentoyhtiöitä, jotka toimivat tietyssä jäsenvaltiossa ja joiden omistus ja määräysvalta on toisen jäsenvaltion kansalaisten käsissä. Koska tällaiset sopimukset ovat vastoin sijoittautumisvapauden periaatetta, josta on määrätty Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 208 artiklassa, EU on ryhtynyt kehittämään menettelyä EU:n ja kolmansien maiden välisten lentoliikennesopimusten neuvottelemiseksi ja tekemiseksi. Näille sopimuksille on leimallista turvallisuutta, matkustajien oikeuksia, sertifioinnin vastavuoroista tunnustamista ja yhteistyötä sääntelyn alalla.

Haluan tässä yhteydessä kiinnittää huomion parlamentin rajalliseen rooliin näitä asioita käsiteltäessä. Lissabonin sopimuksen voimaan tulosta lähtien parlamentin lausunnot ovat sitovia, mutta vain jo allekirjoitetun lopullisen tekstin osalta; se ei voi tehdä sen sisältöä koskevia ehdotuksia tai muutoksia.

  Judith A. Merkies (S&D), kirjallinen. – (NL) Alankomaiden työväenpuolueen valtuuskunta Euroopan parlamentissa ei pidä tätä toisen vaiheen sopimusta suinkaan täydellisenä, mutta katsoo, että se voi johtaa edistymiseen tärkeillä alueilla. Lisäksi se estää Yhdysvaltoja ottamasta käyttöön lykkäysehtoa tällaisen sopimuksen puuttuessa. Lykkäyksen seurauksena eurooppalaiset matkustajat ja lentoyhtiöt eivät voisi enää hyötyä merkittävistä eduista, joista ne ovat voineet hyötyä tämän pöytäkirjan ansiosta maaliskuusta 2008 lähtien. Hyötyihin ja myönteisiin seikkoihin kuuluvat erityisesti lentoyhtiöiden työntekijöiden työoloja koskevat sopimukset, meluntorjuntaa edistävien hyvien käytänteiden jakaminen sekä yhteistyön lujittaminen ympäristönsuojelun alalla ja niin edelleen. Alankomaiden työväenpuolueen valtuuskunta Euroopan parlamentissa ymmärtää yhä jatkuvan tarpeen käydä asianmukaista keskustelua turvallisuusvaatimuksista, kuten skannereiden käytöstä, sekä tällaisten vaatimusten vaikutuksesta matkustajien yksityisyyteen ja terveyteen. Lisäksi se korostaa, että Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen kansalaisten yksityisyydensuoja on nostettava etusijalle ja että sitä on kunnioitettava, kun matkustajien henkilötietoja välitetään EU:n ja Yhdysvaltojen välillä. Euroopan parlamentin on ehdottoman tärkeää olla myös jatkossa mukana näissä neuvotteluissa. On myös tärkeää, että eurooppalaisia säännöksiä ei murenneta.

  Kinga Gál (PPE) , kirjallinen. – (HU) Euroopan unionin kansalaisten huoli heidän tietosuojaoikeuksiensa kunnioittamisesta on otettava vakavasti. Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen on mielestämme tärkeää tehdä sopimus tietosuojan kunnioittamisesta rikos- ja oikeudellisissa asioissa tehtävässä yhteistyössä. Me pidämme myönteisenä sitä, että puheenjohtajavaltio Unkari panostaa aktiivisesti tietosuojakysymyksiin. Tässä yhteydessä on syytä huomata erityisesti tietosuojaa koskevat neuvoston päätelmät, jotka hyväksyttiin oikeus- ja sisäasioiden neuvoston kokouksessa helmikuussa. Me toivomme komission esittävän ehdotuksia, joilla voidaan varmistaa, että vapauttamme ja tietosuojaamme suojellaan ja kunnioitetaan.

5. Vuoden 2012 talousarvion valmistelu (keskustelu)

  Puhemies. – (FR) Esityslistalla on seuraavana Francesca Balzanin budjettivaliokunnan puolesta laatima mietintö yleisistä suuntaviivoista vuoden 2012 talousarvion valmistelua varten [2011/2042 BUD] (A7-0058/2011).

  Francesca Balzani, esittelijä. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, asiakirja, jota käsittelemme tänään, ei ole vain raportti Euroopan unionin seuraavan talousarvion painopisteistä, vaan myös ja ennen kaikkea strateginen asiakirja, jossa tarkastellaan uutta roolia, joka unionin talousarvion pitää täyttää talouden ohjausjärjestelmän tehostamisen puitteissa.

Nyt on meneillään EU-ohjausjakson ensimmäinen vuosi. Ohjausjakson tavoitteena on nimenomaan edistää mahdollisimman tehokkaasti unionin talousarvion ja jäsenvaltioiden talousarvioiden välistä koordinointia, synergiaa ja täydentävyyttä. Tämä kaikki tarkoittaa ennen kaikkea yhtä asiaa: lähentymistä ja jäsenvaltioiden talousarvioiden lähentämistä suhteessa unionin talousarvion päätavoitteisiin. Tänä päivänä näitä tavoitteita – näitä eurooppalaisia tavoitteita – voivat olla yksinomaan Eurooppa 2020 -strategiassa esitetyt tavoitteet. Eurooppa 2020 -strategia on suurisuuntainen ja kunnianhimoinen strategia, johon sisältyy viisi erittäin tärkeää tavoitetta ja seitsemän suurta lippulaivahanketta. Nämä ovat suuria ja tärkeitä tavoitteita, mutta ne ovat samalla myös hyvin täsmällisiä.

Ensimmäinen tavoite on erittäin tärkeä; siinä on kyse paremmin työllistetyn Euroopan rakentamisesta tekemällä oikeita investointeja. Vuoden 2012 talousarviossa on siis yksi erittäin tärkeä painopiste: Meidän ei pidä hukata aikaa Eurooppa 2020 -strategian täytäntöönpanossa ja meidän on aloitettava ensimmäisestä tavoitteesta, toisin sanoen Euroopan työllisyystilanteen parantamisesta. Eurooppa 2020 -strategian talousarvioulottuvuuden välitön asettaminen on siis ehdottoman tärkeää ja kiireellistä.

Tämä edellyttää kahta asiaa: meidän on tehtävä suunnitelmia ja meidän on katsottava tulevaisuuteen. Suunnittelu tarkoittaa täysin järjettömien matemaattisten lähestymistapojen hylkäämistä. Matemaattisista, yleisistä ja summittaisista lisäyksistä ei ole mitään hyötyä. Sen sijaan meidän on tutkittava, mitkä ohjelmat ja toimet voivat edistää Eurooppa 2020 -strategiaa. Tulevaisuuteen katsominen on ehdottoman tärkeää; meidän on pidettävä tarkkaa huolta sitoumuksistamme eikä ainoastaan maksuistamme, sillä sitoumukset ovat väline, jolla unionin taloudelle voidaan rakentaa kestävää tulevaisuutta.

Toinen tärkeä asia on joustavuus. Me olemme rahoituskauden lopussa, joten talousarvio on erityisen joustamaton. Tästä syystä on mielestäni todella tärkeää, että me pidämme alusta pitäen kaikkia käytettävissä olevia joustovälineitä oleellisina ja välttämättöminä tulevalle talousarviolle. Tämä on tarpeen, jos me emme halua tyytyä vain siihen, että ensimmäinen askel kohti Eurooppa 2020 -strategiaa – joka ei saa epäonnistua aiempien toimien tavoin – on vain mahdollinen tai tärkeä, vaan jos me haluamme myös, että tästä talousarviosta tulee hyödyllinen ja tehokas.

Olen vakuuttunut, että näiden tärkeiden tavoitteiden saavuttaminen on mahdollista vain, jos me toimimme yhdessä kärsivällisesti alusta pitäen luodaksemme uudenlaisen ilmapiirin toimielinten väliselle yhteistyölle. Toimielinten välinen yhteistyö on yksi Lissabonin sopimuksen suurimmista haasteista, mutta me puhumme siitä usein hyvin huolimattomasti. Toimielinten välinen yhteistyö tarkoittaa todellisuudessa uudenlaisen tasavertaisuuden ilmapiirin luomista, jotta voimme käsitellä yhdessä tätä tulenarkaa asiaa – talousarviota –, joka ei ole vain yksi strategisesti tärkeimmistä välineistä Euroopan tulevaisuuden rakentamisessa, vaan myös yksi konkreettisimmista ja käytännönläheisimmistä.

  Janusz Lewandowski, komission jäsen. − (EN) Arvoisa puhemies, pidän myönteisenä ehdotetuista suuntaviivoista ilmenevää parlamentin kantaa vuoden 2012 talousarvion painopistealueista. Aloiteoikeutensa mukaisesti komissio tietenkin huomioi parlamentin suuntaviivat ja arvioi myös neuvoston laatimat suuntaviivat. Meidän on kuitenkin myös huomioitava kaikista jäsenvaltioista saatavat tuoreimmat tiedot. Yksikkömme tutkivat ja arvioivat nämä tiedot huolellisesti talousarvioesityksen laatimiseksi 20. huhtikuuta.

Tämä on toinen kerta, kun Lissabonin sopimuksen mukaista vuotuista menettelyä testataan. Talouden vakauttamisen tarve on selvä asia kaikille. Tällaisessa tilanteessa olisi mielestäni vastuullista huomioida Euroopan unionin kaikki verotukselliset ja rahoitukselliset velvoitteet ja vastata niihin, mutta myös pitää mielessä jäsenvaltioissa vallitseva säästölinja. Nyt jos koskaan on mahdotonta väittää, etteikö talousarviota pitäisi laatia kurinalaisuuden ja moitteettomuuden periaatteita noudattaen. Säästökohteiden etsiminen on nyt tärkeämpää kuin koskaan, mutta meidän on myös käytettävä unionin talousarviota välineenä auttaaksemme Eurooppaa tässä kriisinjälkeisessä tilanteessa.

Haluan tältä pohjalta tuoda esiin kaksi kansallisen ja unionin budjetoinnin välistä eroavaisuutta. Kansallisessa budjetoinnissa on pääasiassa kyse sosiaalisista varainsiirroista, kulutuksesta. Unionin talousarviossa on kyse investoinneista, joilla on kerrannaisvaikutuksia. Siksi sen avulla voitaisiin edistää kasvua ja työpaikkojen syntymistä. Aiempina vuosina sovittujen sitoumusten maksamatta jättäminen ei ole hyvää tai moitteetonta budjetointia, joten molemmat on otettava huomioon laadittaessa lopullista esitystä vuodelle 2012.

Kuten komission puheenjohtajan kirjeessä on mainittu ja kuten esittelijä, jäsen Balzani, totesi selväsanaisesti, meidän on taattava riittävä rahoitus Eurooppa 2020 -strategian menoille. Aivan niin, meidän on koordinoitava kansallisia ja unionin budjetointitoimia, mutta toisaalta meidän on oltava erityisen tiukkoja hallinnollisten menojen suhteen; tästä syystä komissio on sitoutunut alle 1 prosentin hallinnollisiin kuluihin. Tämä tarkoittaa säästöjä sopimusvelvoitteiden suhteen ja säästöjä sellaisilla aloilla kuin konferenssien järjestämisessä, valtuuskuntien kuluissa, tapaamisissa ja tietotekniikassa.

Viime vuoden tapahtumat huomioon ottaen me toivomme, että tällä kertaa prosessi sujuu vaivattomammin vuoden 2011 kokemusten ansiosta. Odotan siis mielenkiinnolla ensimmäistä kolmikantakokoustamme, joka pidetään 30. maaliskuuta. Olemme silloin valmiita esittelemään talousarvioesityksemme vuodelle 2012.

  Giovanni La Via, PPE-ryhmän puolesta. – (IT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, suuntaviivat, joista äänestämme hetken kuluttua, ovat ensimmäinen askel kohti unionin vuoden 2012 talousarviota. Euroopan kansanpuolue (kristillisdemokraatit) on kannattanut alusta lähtien alustavaa kertomusta, jossa mainitaan parlamentin painopisteet tulevaa talousarviota varten ja joka esiteltäisiin komissiolle, kuten neuvosto tekee.

Panoksemme on auttanut laajentamaan painopistepolitiikkojen kenttää ja tukemaan esittelijän, jäsen Balzanin, luomaa tasapainoista perustaa lisäämällä useita vahvoja ja selvästi erottuvia painopisteitä, jotka kuvastavat PPE-ryhmän perinteitä, toisin sanoen Euroopan kehittymistä ja kasvua sekä tutkimusta ja innovointia.

Nämä ovat ne politiikat, joihin meidän pitäisi mielestäni panostaa unionin tulevaisuuden parhaaksi ja joita parlamentin pitäisi korostaa ennen kun komissio esittelee talousarvioesityksensä. Kuten komission jäsen Lewandowski totesi vähän aikaa sitten, me vaadimme, että vastuullisuuden käsitteestä tehdään vuoden 2012 talousarvion keskeinen periaate. En tarkoita, ettemmekö olisi aiemmin harjoittaneet budjettivastuuta, mutta tämä korostaa sitä tosiasiaa, että nyt kriisin vuoksi meidän on tärkeämpää kuin koskaan toimia vastuullisesti.

Lopuksi on syytä sanoa muutama sana siitä, mitä monissa Pohjois-Afrikan maissa on tapahtunut ja on tapahtumassa, osoittaaksemme, että me emme kannata keskipitkän aikavälin ratkaisuja, jotka eivät riitä vastaamaan odottamattomiin tapahtumiin tai uusiin politiikkoihin. Mitä tulee äänestyksen teknisiin seikkoihin, mielestäni olisi syytä jättää budjettivaliokunnan laatima mietintö pääosin alkuperäiseen asuunsa. Olen todella ihmeissäni Euroopan yhtyneen vasemmiston konfederaatioryhmän / Pohjoismaiden vihreän vasemmiston painostuksesta transaktioveron lisäämisen puolesta. Vaikka kyse onkin tärkeästä asiasta, se ei mielestäni kuulu mitenkään vuoden 2012 talousarvion laatimiseen.

  Göran Färm , S&D-ryhmän puolesta. – (SV) Arvoisa puhemies, haluan aluksi esittää jäsen Balzanille vilpittömät kiitokseni. Hän on valinnut mietinnölleen hyvin viisaan lähtökohdan. Mietintö on lyhyt, yksityiskohtainen ja rakentava, ja siinä keskitytään selkeästi kaikkein tärkeimpiin kysymyksiin. Mitkä sitten ovat tärkeimmät kysymykset? Meidän on osoitettava, että Eurooppa 2020 -strategia ei ole vain pelkkää ilmaa, vaan totinen yritys antaa EU:lle välineet edistää kasvua ja työllisyyttä kouriintuntuvalla tavalla.

EU:n talousarvio herättää kiistoja huolimatta siitä, että se on itse asiassa hyvin pieni – noin 1 prosentti BKT:sta tai hiukan yli 2 prosenttia kaikista julkisista menoista. Sillä voi kuitenkin olla strategista merkitystä, kun tulee kyse sellaisten hankkeiden rahoittamisesta, joita jäsenvaltiot eivät voi rahoittaa itse tai jotka edellyttävät eurooppalaista yhteisvastuuta. Nämä koskevat tutkimusta ja kehitystä, liikenne- ja energiainfrastruktuuria sekä sisämarkkinoiden todellisen potentiaalin hyödyntämismahdollisuuksia – hyvin toimivia eurooppalaisia työmarkkinoita ja todellista kasvun ja kilpailukyvyn perustaa.

Tällaiset yhteiset hankkeet maksavat kuitenkin rahaa. Tästä syystä tarvitaan todisteita erityisesti jäsenvaltioilta ja neuvostolta. Pannaanko Eurooppa 2020 -strategia täytäntöön vai hautautuuko se Lissabonin sopimuksen tavoin hyvien ideoiden pöytälaatikkoon? Uskon, että vastaus riippuu vuoden 2012 talousarviosta.

  Carl Haglund, ALDE-ryhmän puolesta. – (SV) Arvoisa puhemies, tahtoisin ensinnäkin kiittää mietinnön laatijaa hyvästä työstä. Tällaisina aikoina ei ole helppoa määrittää talousarvion painopisteitä. Olen ilahtunut myös siitä, että me olemme päättäneet antaa Eurooppa 2020 -strategian johtaa ensi vuoden talousarvion laatimista. Kuten jo aiemmin on todettu, Eurooppa 2020 -strategian täytäntöönpanossa ei voida odottaa vuoteen 2014 asti, jolloin uusi talousarviokehys tulee voimaan.

Komissiolla on suuri vastuu laatia tänä kesänä ehdotuksia talousarvioesityksessään. Tähän mennessä Eurooppa 2020 -strategiaan ei ole voitu ohjata tarvittavia varoja. Jäsen Färmin varoitus on vaarassa toteutua: strategia saattaa jäädä panematta täytäntöön ja päätyä pöytälaatikkoon; sitä me emme tietenkään halua.

Ryhmäni jätti mietintöön useita tarkistuksia ja olemme hyvin tyytyväisiä tapaan, jolla ne on sisällytetty ehdotuksiin. Haluan kiittää esittelijää tästä. Minun täytyy sanoa neuvostolle, että meidän Euroopan parlamentin jäsenten on toden totta syytä mennä itseemme ja pohtia lähestymistapaamme vuoden 2011 talousarvioon. Me olemme onnistuneet luomaan konfliktin, joka on varmasti antanut sekä meille että neuvoston päättäjille miettimisen aihetta.

Meidän on tutkittava, miten käytettävissä olevat varat voidaan hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla. Meidän on kenties harkittava myös EU:n talousarvion leikkaamista. Samaan aikaan meidän on kuitenkin syytä muistaa, että unionille on annettu useita tehtäviä, joista sen on huolehdittava. Nämä tehtävät eivät hoida itse itseään. Toisinaan vaikuttaa siltä, että neuvosto luulee asioiden voivan tapahtua ihan itsestään ilman painopisteiden uudelleen määrittelyä tai varojen korvamerkitsemistä; ikävä kyllä niin ei vain ole. Toivon komission laativan meille rakentavan esityksen, jonka avulla voimme jatkaa vuoden 2012 talousarviota koskevia neuvotteluita rakentavampaan sävyyn.

  James Elles, ECR-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, haluan onnitella esittelijää hänen laatimastaan mietinnöstä. Toisin kuin suuntaviivat, joita olemme käsitelleet monina aiempina vuosina, tämä mietintö on hyvin rajattu, eikä mene kaikenlaisiin yksityiskohtiin, jotka tulevat tietenkin puheeksi talousarviomenettelyn myöhemmissä vaiheissa.

Haluan ensin sanoa, että ryhmäni haluaa huomioida sen, mitä muualla Euroopan unionissa tapahtuu, eikä rajoittua vain Brysselin "kehätien" sisäpuolisiin tapahtumiin. Tästä syystä lisäys, jonka olette tehnyt kohtaan 21 – jossa sanotte, että meidän pitäisi pyrkiä määrittämään negatiivisia painopisteitä ja säästöjä ja pyytää erityisvaliokuntia nimeämään painopisteitä –, on hyvin tärkeä, mutta tämän asian eteen on tehty tähän mennessä vain hyvin vähän.

Meillä on halu, jonka ymmärrän hyvin, saada Eurooppa 2020 -strategian ja lippulaivahankkeiden käyttöön enemmän varoja; sen vuoksi meidän ei pitäisi etsiä vain toimia, joihin liittyy rahaa, vaan myös vahvistaa sisämarkkinoita. Kyse ei ole pelkästään rahasta. Etsiessämme lisävaroja meidän pitäisi samalla miettiä, mistä talousarvion kohdista voisimme saada aikaan säästöjä, kuten me teemme parlamentissa ja muissa toimielimissä. Meidän linjamme on, että jos me haluamme lisää rahaa, niin se on saatava hankkimalla säästöjä muualta. Tämän pitäisi olla myös tärkeä osa lähestymistapaamme vuoden 2012 talousarvioon.

Tiukkoina aikoina meidän on toimittava erityisen vastuullisesti; jos me haluamme saada aikaan rahoitussäästöjä uusia menoja varten, ryhmäni katsoo, että meidän pitäisi jäädyttää vuoden 2012 menot.

  Helga Trüpel, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen Lewandowski, hyvät parlamentin jäsenet, myös Vihreät / Euroopan vapaa allianssi –ryhmä katsoo, että kun varat ovat tiukalla ja kun säästötoimia tarvitaan, meidän on toimittava, sillä jäsenvaltioiden velka-astetta on vähennettävä. Tämä ei koske Euroopan unionin tasoa, sillä meillä ei onneksemme ole oikeutta velkaantua. Poliittisesti älykäs ratkaisu mahdollistaa kuitenkin paitsi velan vähentämisen, myös tasapainon saavuttamisen, jotta tulevaisuuden hankkeisiin on mahdollista investoida, jottei kansallinen talous joudu uudelleen vaaroille alttiiksi. Tämän tasapainon saavuttamisen pitää kuulua unionin vuoden 2012 talousarvion suuntaviivoihin. Lisäksi unionin talousarviossa on viime vuosina tehty sitoumuksia, jotka tulevat rakennerahastoista ja jotka on rahoitettava ensi vuonna ja sitä seuraavina vuosina.

Mielestäni meidän pitäisi suhtautua jäsen Balzanin esittämään lähestymistapaan hyvin vakavasti. Se tarkoittaa keskittymistä Euroopan tulevan suunnan määrittävän Eurooppa 2020 -strategian tärkeimpiin alueisiin. Me vaadimme lisävaroja Euroopan tasolla ilmastonmuutoksen torjumiseen, uusiutuvien energianlähteiden käyttöönoton nopeuttamiseen sekä koulutuksen ja tutkimuksen tukemiseen. Meidän on panostettava näihin asioihin myös jatkossa; meidän ei pidä vaarantaa niitä.

Katson myös, että EU-ohjausjaksoa käytetään oikein sen takaamiseksi, että jäsenvaltioiden ja EU:n talousarviot – siis yhteensä 28 talousarviota – edistävät Eurooppa 2020 -strategian tavoitteita. Mihin me tarvitsemme lisävaroja? Arabimaissa on toivoaksemme käynnissä siirtymä kohti demokratiaa. Me eurooppalaiset haluamme tukea kansalaisyhteiskuntaa, demokraattisia rakenteita ja siirtymistä parlamentaariseen demokratiaan näissä maissa. Näin ollen me tarvitsemme joustavaa rahoitusta demokratian edistämiseksi kaikkialla maailmassa, sillä se on luonnollisesti meidän omien etujemme mukaista.

Vihreät / Euroopan vapaa allianssi -ryhmän jäsenenä haluan kysyä, mistä me voimme saada aikaan säästöjä erityisesti Japanin viimeaikaisten tapahtumien valossa. Ryhmäni katsoo, että me voimme säästää ITER-ydinfuusioreaktorista. Me emme tiedä, mitä tehdä tämän hankkeen synnyttämälle radioaktiiviselle jätteelle. Miksi ihmeessä me käytämme niin paljon varoja tämän hankkeen käynnistämiseen, kun meidän pitäisi suunnata Euratom-rahoitusta ydinvoimasta luopumisen edistämiseen ja uusiutuvien energianlähteiden käyttöönoton nopeuttamiseen? Kun me katsomme YK:ta ja ilmastopolitiikkaa, me tiedämme hyvin, että meidän on muutettava energiantuotantotapojamme. Myös unionin vuoden 2012 talousarvion pitää edistää tätä. Toivon, että saamme valtuudet tehdä tämän kaltaisia laadullisia muutoksia seuraavaan monivuotiseen rahoituskehykseen.

  Miguel Portas, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (PT) Arvoisa puhemies, sillä välin kun me täällä istuntosalissa keskustelemme seuraavan talousarvion suuntaviivoista, ulkona on kymmeniä tuhansia työntekijöitä, joilla on meille hyvin selvä viesti. Heidän viestinsä on, että EU:n säästötoimet ovat tukehduttamassa Euroopan taloutta ja tuhoavat unionin kansalaisten etuja ja elinolosuhteita. Heidän viestinsä on, että meille langetettu talouden koordinointimalli perustuu sakkoihin ja seuraamuksiin, eikä takaa kestävää kasvua eikä työpaikkojen syntymistä – itse asiassa päin vastoin.

Heidän viestinsä on, että euron pelastuspaketti, jonka hallitukset hyväksyvät tänään, on palkkojen ja eläkkeiden vastainen paketti. Se pakottaa työntekijät edelleen maksamaan kriisin seurauksista, vaikka he eivät sitä aiheuttaneet.

Meidän on kuultava heidän vastalauseitaan, sillä niihin sisältyy oleellinen kysymys: mikä on julkisten investointien paikka unionin talousarvion kannalta talouspolitiikkoja koskevissa keskusteluissa. Konservatiivit ovat sanoneet, että me tarvitsemme "nollabudjettia" ja talousarvion "nollakasvua". Monet hallitukset ovat sanoneet, että säästötoimien nimessä EU:n talousarvion pitää noudattaa "nollakasvua".

Tämänpäiväinen keskustelu on ratkaisevan tärkeä, mutta tämä on väärä vastaus. Se on väärä vastaus yhdestä yksinkertaisesta syystä: on mahdotonta laatia kansallisella tasolla entistä tiukempia säästötoimia ja samaan aikaan väittää, että näiden säästötoimien vuoksi unionin talousarvioiden on oltava yhä heikompia.

Tällainen logiikka voi johtaa vain yhdenlaiseen lopputulokseen: julkisten investointien laskuun sekä kansallisella että unionin tasolla. Se merkitsee myös työttömyyden kasvua ja sosiaalisen taantuman jatkumista. Tämä on ratkaisevan tärkeä kysymys, josta on keskusteltava käsiteltäessä vuoden 2012 talousarviota. Se on vastoin niitä, jotka luulevat, että kriisi voidaan ratkaista lisäämällä epätasa-arvoisuutta ja muuttamalla taantuma itsessään politiikaksi. Tätä ryhmäni vastustaa. Me aiomme äänestää tyhjää tämän mietinnön kohdalla, sillä se on täynnä hyviä aikomuksia, mutta se ei vastaa selkeällä tavalla tähän haasteeseen, ja työelämä vaatii meiltä vastausta tähän kysymykseen.

  Marta Andreasen, EFD-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, tämän mietinnön keskeinen heikkous on se, että siinä ei huomioida lainkaan tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksissa esitettyjä huomioita. On syytä muistaa, että ainoat saatavilla olevat tiedot koskevat Euroopan unionin varojen käytön rehellisyyttä ja tehokkuutta. Yritys perustella talousarvion kasvattamista sillä, että Eurooppa 2020 -strategia auttaa meidät ulos kriisistä, ei ole uskottava, kun muistelemme Lissabonin strategian täydellistä epäonnistumista.

Uhkaus – se on todella on uhkaus –, jonka mukaan Euroopan unionin talousarvion rajoittaminen vaikuttaa haitallisesti eurooppalaiseen yhteisvastuuseen ja jäsenvaltioiden talouskehitykseen, on pinnallinen ja kertoo hämmästyttävästä tietämättömyydestä kriisin kansalaisille aiheuttamien vaikutusten suhteen. Brittiläisten veronmaksajien nimissä kehotan David Cameronia pyytämään vuoden 2012 talousarvion merkittävää leikkaamista, ei sen jäädyttämistä. Tämänpäiväisten kokemusten perusteella en odota kovin suuria.

  Angelika Werthmann (NI). – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, haluan ilmaista näkemykseni kolmesta jäsen Balzanin mietinnön osa-alueesta. Ensimmäinen asiani on se, että mietintö vuoden 2012 talousarviosta perustuu oletukseen taloushallinnon parantamisesta, jossa ovat mukana EU, EU-ohjausjakso ja Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet kasvun ja työllisyyden lisäämiseksi. Ensi vuoden talousarviossa tuetaan erityisesti kahta strategian yleistavoitetta: koulutuksen kehittämistä ja sosiaalisen osallisuuden edistämistä, joita pidän Euroopan tulevan elinkelpoisuuden päätekijöinä.

Toiseksi mietinnössä korostetaan tarvetta kehittää eurooppalaisten ja kansallisten investointien välisiä synergioita EU:n poliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi nykyistä tehokkaammin. Meidän on kannustettava koordinoinnin ja yhtenäisyyden kehittämistä ja panostettava järkeviin ja yhteisiin tavoitteisiin, jotta yleistavoitteet voidaan saavuttaa todennäköisemmin.

Kolmas asiani koskee ilmastonmuutosta ja energiatavoitteita. Japanin tapahtumien valossa meidän on tehtävä kaikkemme nopeuttaaksemme uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa. Aktiivinen ilmastopolitiikka ja vihreiden työpaikkojen luominen ei ainoastaan mahdollista ilmastotavoitteiden saavuttamista, vaan vaikuttaa myönteisesti myös sosiaalipolitiikkaan.

Lopuksi haluan muistuttaa parlamentin jäseniä siitä, että EU:n talousarviossa ei saa olla julkisen talouden vajetta, minkä vuoksi se on ehdottomasti pantava täytäntöön asianmukaisesti, ja että EU:n talousarvion osuus julkisista menoista on vain 2 prosenttia.

  Salvador Garriga Polledo (PPE). – (NL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, haluan aivan aluksi kiittää esittelijää, jäsen Balzania, hänen osoittamastaan joustavuudesta.

Sanon tämän, koska alunperin meidän ei ollut tarkoitus pitää tätä keskustelua talousarvion suuntaviivoista. Tämä oli mielestäni kuitenkin hyvä ajatus, sillä keskustelu auttaa määrittämään painopisteitä, jotka muokkaavat tulevina kuukausina käytäviä talousarvioneuvotteluita.

Haluan käsitellä kahta olennaisen tärkeää asiaa. Ensimmäinen niistä on säästötoimet. Säästötoimet eivät ole periaate, ne ovat väline. Tämän välineen tarkoituksena on saavuttaa aidosti uskottava talousarvio, joka ei johda meitä monissa maissa kehittymässä olevaan tilanteeseen, toisin sanoen yli varojemme elämiseen ja myöhemmin vakaviin poliittisiin ongelmiin yrittäessämme paikkailla talousarvion aukkoja.

Mielestäni meidän ei pidä myöskään tuoda vuotuiseen talousarviomenettelyyn mukaan asioita, jotka ovat itse asiassa luonteeltaan monivuotisia. Tarkoitan tässä esimerkiksi pääomasiirtojen transaktiomaksua tai -veroa. Se kuuluu huomattavasti laajempaan rahoituskehykseen, joten sen ujuttaminen keinotekoisesti mukaan vuotuiseen talousarvioon johtaa vain alusta pitäen vääränlaiseen strategiaan neuvoston kanssa käytävissä neuvotteluissa.

Me näimme vasta viime vuonna, miten käy, kun yhden käsittelyn vuotuiseen talousarviomenettelyyn tuodaan mukaan politiikkoja tai ajatuksia, jotka ovat luonteeltaan laajempia. Se johti epäonnistumiseen, umpikujaan ja lopulta – tämänvuotista tilannetta muistuttavaan – tilanteeseen, jossa kokonaismäärärahat eivät riitä kattamaan Euroopan unionin välittömiä lyhyen aikavälin tarpeita tulevina kuukausina, mistä komission jäsen on täysin tietoinen.

  Jens Geier (S&D). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen Lewandowski, hyvät parlamentin jäsenet, me keskustelemme tänä aamuna tarpeesta saada aikaan säästöjä jäsenvaltioita koettelevan velkakriisin seurauksena. Jäsen Trüpel ja muut puhujat ovat perustellusti todenneet, että tämä velkakriisi vaikuttaa meihin vain välillisesti, sillä Euroopan unioni ei saa velkaantua.

Mutta miten Euroopan unionissa voidaan harjoittaa säästöpolitiikkaa, jos unionin menot muodostavat vain 2 prosenttia kaikkien 27 jäsenvaltion julkisista menoista? Mielestäni tässä ei ole alkuunkaan kyse säästöpolitiikasta. Tässä on kyse symboleista – symboleista, joita jäsenvaltiot jollain tavoin välittävät meille aivan kuin Brysseliin unionin talousarviota varten toimitetut rahat itse asiassa katoaisivat mustaan aukkoon. Tässä ei huomioida lainkaan sitä, että unionin talousarvioon toimitetut varat todellisuudessa palaavat takaisin jäsenvaltioille. Toimitetut ja palautetut varat eivät tietenkään mene yksi yhteen, sillä unioni ei ole säästöpankki ja me tietenkin harjoitamme yhteisvastuun politiikkaa tukien unionin vähemmän kehittyneitä maita. Esimerkiksi Saksan Nordrhein-Westfalenin alueella, jolta olen kotoisin, kaikki tällä hetkellä toiminnassa olevat työmarkkinavälineet saavat tukea Euroopan sosiaalirahastosta. Jos tämä rahoitus poistetaan, myös työmarkkinapolitiikka vähenee vastaavasti. Tämä ei voi olla sosiaalidemokraattien tavoitteena.

Miettikäämme hetken, miten jäsenvaltiot käyttävät unionin varoja. Tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen mukaan unionin varojen hallinta- ja valvontajärjestelmien toiminnassa on puutteita. Kertomuksen mukaan jäsenvaltioissa väärin sijoitettuja varoja peritään takaisin miljardien eurojen arvosta. Kertomuksessa todetaan myös, että komissio aikoo nyt onneksi jäädyttää maksut tapauksissa, joissa unionin ohjelmia hallitaan väärin. Näin on tehty muun muassa Saksassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa.

Neuvosto, joka ei ole paikalla, edustaa jäsenvaltioita. Kehotan jäsenvaltioita kehittämään EU:n talousarviovarojen hallintajärjestelmiään kiireesti. Näin aikaan saatu tehokkuuden lisääntyminen auttaisi meitä parantamaan huomattavasti tapaamme käyttää EU:n varoja – ei lisäämällä varojen käyttöä, vaan parantamalla niiden käyttötapaa. Jäsenvaltiot voivat toimia tässä aktiivisesti osoittaakseen olevansa halukkaita tekemään säästöjä.

  Anne E. Jensen (ALDE) . – (DA) Arvoisa puhemies, haluan kiittää jäsen Balzania. Hänellä on hyvin jännittävä, mutta myös hyvin vaikea tehtävä tämän talousarvion neuvottelemisessa, sillä puitteet ovat tiukat. EU:n talousarvion seitsenvuotinen kehys on laadittu niin, että se tiukentuu vähitellen seitsenvuotisen kauden aikana erityisesti maatalouden alalla. Me olemme itse asiassa voineet hyödyntää käyttämättömiä maatalousvaroja miltei kuin uusien aloitteiden rahoituskeinona esimerkiksi elvytyspaketin energiainvestointien ja Galileo-satelliittinavigaatiojärjestelmän rahoittamiseen. Yhtenäisyyden ylläpitäminen on siis käymässä yhä vaikeammaksi. En tue Vihreät / Euroopan vapaa allianssi -ryhmän ehdotusta ITER-fuusioenergiahankkeen rahoittamisen lopettamisesta. Tämä on tärkeää tutkimustyötä erityisesti Japanin tapahtuminen valossa ja myös sen varmistamiseksi, että emme jää riippuvaisiksi fossiilisista polttoaineista. Tämä on siis myös vaikea tehtävä. Meidän on löydettävä rahoitus fuusioenergiahankkeelle vuonna 2012.

Ilahduin siitä, että komission jäsen korosti EU:n talousarvion poikkeavan kansallisista talousarvioista. EU:n talousarvio on hanketalousarvio, ja EU:n pitää pystyä selvittämään tilinsä. Meidän on suoritettava lupaamamme maksut. Toivon komission jäsenen olevan oikeassa sen suhteen, että talousarvioneuvottelumme sujuvat tällä kertaa helpommin. Se edellyttää neuvostolta älykkäämpää ja vähemmän typerää käytöstä; sen on esitettävä meille maksuista tarkkoja lukuja, mutta oltava selväsanaisempi ja katsottava, mitä todelliset tarpeet ovat.

Lopuksi haluan kiittää komission jäsentä siitä, että hän totesi hallinnollisten menojen leikkaamisen tarpeelliseksi, sillä se kuuluu aloihin, joilla voimme todella säästää rahaa lyhyellä aikavälillä. On hyvä, että hän totesi heti aluksi komission pienentävän hallinnolliset kustannuksensa lähes olemattomiksi. Myös muiden toimielinten pitäisi tehdä samoin ja tämä olisi mielestäni otettava vakavasti – myös Euroopan parlamentissa.

  Hynek Fajmon (ECR). – (CS) Arvoisa puhemies, Euroopan unionin vuoden 2012 talousarvion pitäisi jatkaa tasapainoisten talousarvioiden perinnettä. Toisaalta meidän ei pidä aloittaa uudelleen vuoden 2011 talousarvion hyväksymisen yhteydessä käytyjä kiistoja. Väliaikaisen talousarvion laatimista ei pidä sallia. Se vaikuttaisi hyvin haitallisesti EU:n toimintaan. Jotta kiistoilta voidaan välttyä ja jotta talousarvio voidaan hyväksyä nopeasti, meidän on laadittava järkevä talousarvioesitys. Nykyisinä jatkuvan talouskriisin aikoina tämä tarkoittaa tiukkaa talousarviota. Jäsenvaltioiden kansalaiset odottavat, että kustannusleikkausten aikoina myös EU hoitaa tehtävänsä hyvin ja säästäväisesti. Jos me unohdamme tämän, me menetämme uskottavuutemme.

  João Ferreira (GUE/NGL). – (PT) Arvoisa puhemies, me osallistumme tähän keskusteluun osoittaaksemme, että on olemassa vaihtoehto lain ja demokraattisen sosialismin väliselle yhteisymmärrykselle, joka on aiheuttanut nykyisen kriisin. Tämä yhteisymmärrys ei sinällään tarjoa minkäänlaista mahdollisuutta kriisin päättämiseen. Vaihtoehto, joka on sekä mahdollinen että tarpeellinen, käy myös läpi perustavanlaatuisia muutoksia EU:n talousarviopolitiikkojen, varojen uudelleentarkastelun ja näiden toimien tavoitteiden vuoksi.

Aikana, jolloin jäsenvaltioiden välinen eriarvoisuus kasvaa, EU:n talousarvion pitäisi palvella aitoa lähentymistä sekä edistää kunkin maan nykyisen potentiaalin täyttä hyödyntämistä, työntekijöiden oikeuksia kunnioittavien työpaikkojen luomista, köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumista sekä ympäristönsuojelua. Talousarvion pitäisi olla aitoa taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta palveleva väline.

Me emme halua talousarviota, joka edistää kaupankäyntiä yhä useammilla yhteiskunnallisen elämän aloilla, joka edistää useiden talouden osa-alueiden vapauttamista ja horjuttaa työsuhdeturvaa, mitä Eurooppa 2020 -strategiassa kannatetaan. Tämä lähestymistapa tulee kärjistämään nykyistä taloudellista, sosiaalista, alueellista ja kansallista jakautumista ja eriarvoisuutta sekä edistämään rakenteellista työttömyyttä.

Tästä syystä me ehdotamme uutta yhteisvastuuta ja kestävää kehitystä koskevaa eurooppalaista strategiaa, jota tuetaan EU:n talousarviosta rahoitettavilla uusilla talous-, sosiaali- ja ympäristöpolitiikoilla, kuten selitimme tätä mietintöä koskevissa tarkistuksissamme. Unionin talousarvion pitäisi palvella myös aitoa kehitysapupolitiikkaa, yhteistyötä ja rauhaa, eikä ulkoista interventionismia, sekaantumista, militarismia ja sotaa; nämä osa-alueet syövät yhteisön talousarviosta yhä suuremman osan.

Eurooppa on siis kiireesti ohjattava toisille urille, ja tämän pitäisi heijastua myös talousarviota koskeviin päätöksiin.

  Claudio Morganti (EFD). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, tämä mietintö, jonka tarkoituksena on esittää parlamentin suuntaviivat vuoden 2012 talousarviota varten, vaikuttaa minusta varsin tyhjänpäiväiseltä. Siinä esitetään vain joukko epämääräisiä väitteitä, ja siksi jää epäselväksi, mitkä parlamentin todelliset uutta talousarviota koskevat painopisteet ovat.

Eurooppa 2020 -strategia mainitaan esimerkiksi useita kertoja. Se on kunnianhimoinen, tuhlaileva ja kenties ylenmääräisen laaja strategia. Mitkä sen painopisteet muka ovat? On jäsenvaltioiden oma asia tulla toimeen tiukkojen talousarvioiden ja kriisin seurausten kanssa; meidän ei pidä olla niin naiiveja, että kuvittelemme voivamme vaikuttaa asiaan unionin tasolla. Olisin siis halunnut nähdä vähemmän julkilausumia ja vähemmän sanoja; niiden sijaan olisin halunnut kuulla muutaman tarkkaan rajatun ja selkeän alueen, joilla on toteutettava toimia. Tiedän, että tämä mietintö koskee yleisiä suuntaviivoja, mutta tämänhetkisessä asussaan se on mielestäni täysin hyödytön ja omaa etua tavoitteleva.

  Lucas Hartong (NI). - (NL) Arvoisa puhemies, Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmää edustava jäsen Balzani on todistanut mietinnöllään seuraavan tosiasian: EU ei huolehdi hyvin kansalaisistaan, mutta se huolehtii kyllä itsestään. Johtava sosialistien ja kristillisdemokraattien kuppikunta pyrkii varmistamaan, että parlamentin enemmistö kannattaa jatkossakin yhä suurempien rahamäärien tuhlaamista.

Mukava 3 000 euron summa jäsentä kohti henkilöstökorvauksiin, hyvä sivutyöpaikka Euroopan historian talossa (niille onnekkaille, joilla on hyvät suhteet), täysin tarpeeton ja järjettömän kallis eurooppalainen tv-kanava sekä hohdokas satelliittihanke nimeltä Galileo – kaikki tämä vie meitä yhä lähemmäs taloudellista katastrofia. No, ainakin asiat tulevat selviksi ... ja kaiken lisäksi kehdataan puhua kestävyydestä ja vastuullisuudesta. Vastuullisuudesta ei ole tietoakaan ja kestävyys on mahdollista vain, jos kustannukset ovat korkeita.

Arvoisa puhemies, sanon tämän lyhyesti ja selvästi: heittäkää pois tämä jonninjoutava mietintö. Se ei todellakaan vastaa sitä, mitä Euroopan kansalaiset odottavat meiltä. EU ei osoita minkäänlaista merkkiä halusta säästeliäisyyteen ja kaiken lisäksi tämä johtaa vain yhä suurempaan tuhlaukseen. Luulin, että viisaus tulee iän myötä, mutta se ei valitettavasti näytä pätevän tämän parlamentin kohdalla.

  László Surján (PPE). – (HU) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, ehdotan, että yritämme jatkaa keskustelua järjelliseen tapaan äskeisistä puheenvuoroista huolimatta. Esittelijän tilanne ei ollut helppo hänen valmistellessaan materiaaliaan. Mehän emme voi puhua luvuista mielekkäällä tavalla ennen kun komissio esittelee meille rajat, jotka se on aikonut asettaa ensi vuoden talousarviolle. Me voimme kuitenkin puhua periaatteista. Tässä suhteessa esittelijä käsitteli asiaa osin hyvin osuvasti, sillä hän pyrki sisällyttämään Eurooppa 2020 -politiikan talousarvion puitteisiin. Toisaalta hänen päätöksensä olla menemättä politiikkoihin vielä tässä vaiheessa ja olla puhumatta niiden suurista linjoista tai tavoitteista puoltaa joitain kriittisiä huomautuksia, joiden mukaan materiaali vaikuttaa jonkin verran sisällyksettömältä.

Uskoakseni me voimme yhä olla yhtä mieltä siitä, että aiempien vuosien tapaan koheesiopolitiikkaa pidetään edelleen erittäin suuressa arvossa. Koheesiopolitiikka pääsee todella käyntiin vasta nyt, kauden loppupuolella, ja suurimmat maksupyynnöt tulevat esiin tässä vaiheessa. Aiemmista puhujista poiketen haluan korostaa, että nämä maksut eivät ole itseisarvo ja että tavoitteena ei ole kuluttaa rahaa, vaan pikemminkin käyttää sitä tavoilla, jotka edistävät unionin asiaa ja joiden avulla voimme auttaa vähemmän kehittyneitä alueita kuromaan eroja umpeen. Jos ne eivät toimi näin, ne toimivat väärin. Siinä tapauksessa parlamentin on todellakin vastustettava kaikenlaista epäasianmukaista varojen käyttöä ja kulutusta luksusinvestointien tapaan. Mielestäni budjettivaliokunta hoitaa tätä kahdensuuntaista taistelua yhteistyössä valiokuntien kanssa varsin hyvin. Kiitän teitä huomiostanne.

  Estelle Grelier (S&D). – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, haluan esittelijäämme, jäsen Balzania, hänen hyvin johdonmukaisesta vuoden 2012 talousarvion yleisiä suuntaviivoja koskevasta päätöslauselmaesityksestään. Tämä päätöslauselma välittää selvän poliittisen viestin. Euroopan parlamentti on täysin tietoinen Euroopan unionia koettelevista talousarviorajoitteista ja juuri siitä syystä se vaatii, että vuodelle 2012 on hyväksyttävä talousarvio, joka kykenee vastaamaan nykyisiin poliittisiin, taloudellisiin ja sosiaalisiin haasteisiin.

Aikana, jolloin jäsenvaltiot puhuvat vain lisäsäästötoimien täytäntöönpanosta, Euroopan parlamentti tai ainakin tällä puolella istuntosalia olevat jäsenet haluavat osoittaa tukensa niille tuhansille palkansaajille, jotka tänään marssivat pitkin Brysselin katuja vastustaakseen näitä taloudellisesti kyseenalaisia ja sosiaalisesti epäoikeudenmukaisia toimenpiteitä, jotka johtavat vain Euroopan rakenteellisen työttömyyden kasvuun.

Unionin talousarvio laaditaan nyt ensimmäistä kertaa selvästi noudattaen Eurooppa 2020 -strategian tavoitteita. Tämä tarkoittaa, että työllisyys ja kasvu voidaan palauttaa unionin politiikkojen keskiöön; haluan muistuttaa, että nämä ovat meidän painopisteitämme, sillä Eurooppa 2020 -strategiassa on asetettu tavoitteeksi työväestön 75 prosentin työllisyys.

Meidän ei pidä kuitenkaan huijata itseämme. Tämä talousarviomenettely tulee olemaan pitkä ja vaikea toisin kuin komission jäsen Lewandowski totesi ranskalaislehdistölle ennakoidessaan parlamentin jäsenten kantaa. Jäsenvaltiot ovat jo ilmaisseet lyhyen aikavälin näkemyksensä tästä kuria edellyttävästä talousarviosta ja ovat vaatineet yhteisön toimia koskevan rahoituksensa leikkaamista. Ne eivät näe Euroopan unionia ja sen toimia keinona hankkia lisäarvoa tai toteuttaa kunnianhimoisia politiikkoja, vaan pikemminkin vain lisäkustannuksena. Meidän ei pidä mennä lankaan. Vuoden 2012 talousarviomenettely tulee tarjoamaan uuden yleiskuvan tulevan monivuotisen rahoituskehyksen määrittelyssä käytettävistä taktiikoista.

Tosiasia on se, että talousarviolla, joka vastaa vain kahta prosenttia EU:n julkisista menoista, tulee olemaan vaikeaa toteuttaa kunnianhimoisia politiikkoja kaikilla aloilla. Jo nyt käydään kiivaita keskusteluja siitä, ryövätäänkö varoja yhteisestä maatalouspolitiikasta vai koheesiopolitiikasta. Tämä johtaa kansalaisten vastakkainasetteluun, vaikka meidän pitäisi päin vastoin tukea kansalaisten välistä synergiaa. Arvoisa komission jäsen, tästä syystä haluan korostaa omien varojen täytäntöönpanoa koskevan tiedonantonne merkitystä.

  Gerben-Jan Gerbrandy (ALDE). - (NL) Arvoisa puhemies, kun rakennutetaan talo, suurimmat laskut tulevat maksettaviksi urakan lopussa. Rakennuttaja tietää tämän ennakolta ja suostuu siihen alusta pitäen. Euroopassa on sama tilanne. Suurimmat laskut tulevat maksettaviksi monivuotisen talousarvion lopussa ja myös me tiedämme sen jo ennakkoon.

Jäsenvaltioiden, kuten kotimaani Alankomaiden, haluttomuus maksaa näitä laskuja on siis vain epäluotettavien hallitusten tapa reagoida. Tämä on sama kuin jos talon rakennuttaja hyväksyisi rakennusliikkeen tarjouksen, rakennuttaisi talon ja kieltäytyisi sitten maksamasta laskua. Rakennusurakan lopussa voidaan tietysti tutkia, mistä voitaisiin säästää, ja meidän Euroopassa on tehtävä samoin. Jäsen Balzani on todennut tämän erityisen osuvasti 21 kappaleessa. Lasku on kuitenkin yhä maksettava. Maksamisesta kieltäytyminen ei ainoastaan horjuta kieltäytyjän luotettavuutta, vaan myös lietsoo Euroopan vastaista ilmapiiriä.

  Edit Herczog (S&D). – (HU) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, vuoden 2012 talousarvio on nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen seitsemästä talousarviosta kuudes. Budjettivaltaa käyttävät kaksi toimielintä ovat siis saaneet jo selkeän kuvan nykyisten monivuotisten ohjelmien puutteista ja saavutuksista. Vuoden 2012 määrärahojen pitää mahdollistaa Eurooppa 2020 -strategiaan sisältyvien EU:n tavoitteiden ja painopisteiden toteuttaminen. Näin voidaan auttaa Eurooppaa selviämään kriisistä entistä vahvempana. Työllisyyttä, innovointia sekä tutkimusta ja kehitystä on edistettävä; energiastrategiaa ja sosiaalista osallisuutta koskevia tavoitteita on vietävä eteen päin erityisesti köyhyyden vähentämisen kautta.

Eurooppa 2020 -strategia voi tietenkin olla uskottava vain, jos se saa riittävästi rahoitusta. Me haluamme muistuttaa kaikkia siitä, että Euroopan parlamentti on nostanut tämän vakavan poliittisen epäkohdan esiin useissa yhteyksissä. Nyt meidän on kehotettava jäsenvaltioita ja neuvostoa tekemään vastuullisia ja määrätietoisia päätöksiä. Meidän ei pidä tyytyä heikkoon Eurooppaan maailmassa, jossa luonnonmullistukset ja talouskriisit voivat silmänräpäyksessä tuhota miljoonien ihmisten elämän, jossa tällaisten katastrofien vaikutukset eivät koettele vain yhtä maata, kansaa tai uskonnollista yhteisöä, vaan kantautuvat laajoille alueille ja jopa valtamerten yli. Me tarvitsemme vahvaa Eurooppaa ja meidän on käytettävä yhteisön välineitä nykyistä tehokkaammin. Kiitän teitä huomiostanne.

  Monika Hohlmeier (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, vuoden 2012 talousarviota laaditaan tilanteessa, jossa kaikkia jäsenvaltioita koettelee vaikea talous- ja rahoitustilanne. Tästä syystä me emme varmistikaan voi tehdä kaikkea, mitä me haluaisimme. Mielestäni jäsen Balzanin laatima mietintö on toimiva kompromissiratkaisu. Haluan kuitenkin ottaa esiin joitain siihen sisältyviä epäkohtia.

Mielestäni rahan lisääminen ei välttämättä merkitse yhteisvastuun lisäämistä ja Euroopan painoarvon lisäämistä. Tärkeintä on parantaa rahasta saamamme vastineen laatua ja ennen kaikkea varmistaa, että asettamamme tavoitteet todella saavutetaan sen sijaan, että rahaa vain leviteltäisiin huolettomasti. Meidän on aina tarkasteltava kriittisesti myös mahdollisten uusien omien varojen käyttöönottoa. Nämä omat varat eivät saa aiheuttaa lisärasitteita kansalaisille tai yrityksille, joiden täytyy ja pitäisi säilyttää kilpailukykynsä kolmansien maiden yrityksiin nähden.

Mielestäni meidän ei myöskään pidä liiaksi korostaa sitä, että EU:n talousarvio vastaa vain kahta prosenttia, sillä loppujen lopuksi monet valtiot rahoittavat vastaavia eurooppalaisia rahastoja ja siten antavat EU:n ohjelmien käyttöön huomattavasti enemmän varoja. Mielestäni meidän on erityisen tärkeää edistyä tutkimuksen, koulutuksen, kestävän kehityksen ja talouskasvun edistämisen alalla. Tämän valossa pidän myös tärkeänä, että laaja-alaisia hankkeita, kuten ITER-hanketta rahoitetaan täysimääräisesti ja v ja hallinnoidaan määrätietoisesti, sillä muuten yhdysvaltalaiset, jotka toteuttavat parhaillaan samaa hanketta, pääsevät selvästi meitä edelle ja me eurooppalaiset emme saa jäädä aina toiselle sijalle; haluan kiittää jäsen Jenseniä hänen tätä asiaa koskevasta huomautuksestaan.

  José Manuel Fernandes (PPE). – (PT) Arvoisa puhemies, olen hyvin tyytyväinen jäsen Balzanin tekemään työhön, mutta haluan kuitenkin esittää jotain huomautuksia. Mielestäni mietinnössä omaksuttu yleinen lähestymistapa on itse asiassa liian yleinen. Tämä on mielestäni pikemminkin päätöslauselma Eurooppa 2020 -strategiasta kuin aidot suuntaviivat vuoden 2012 talousarviolle.

Vuonna 2011 painopisteenä ovat olleet nuoriso; näiden suuntaviivojen perusteella vuonna 2012 painopisteet muuttuvat. Vielä ei ole kuitenkaan liian myöhäistä. Sanaa "nuoriso" ei käytetä kertaakaan näissä yleisissä suuntaviivoissa. Lisäksi Eurooppa 2020 -strategian, jota tuen, nostaminen etusijalle johtaa muun muassa koheesiopolitiikan unohtumiseen. Suuntaviivoissa ei mainita kertaakaan myöskään koheesiopolitiikkaa. Koheesiopolitiikka on äärimmäisen tärkeä ala; se ei voi olla sopeutumistoimenpide taikka toimenpide tai politiikka, joka joutuu kärsimään esimerkiksi, jos siitä siirretään varoja Eurooppa 2020 -strategiaan.

Koheesiopolitiikkaa ei mainita suuntaviivoissa kertaakaan, vaikka se on mielestämme äärimmäisen tärkeä ala. Uskon, että ei ole vielä liian myöhäistä korjata tätä puutetta. Uskon, että ei ole vielä liian myöhäistä ratkaista näitä kahta ongelmaa.

  Barbara Matera (PPE). – (IT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, haluaisin ensiksi kiittää esittelijää, jäsen Balzania, hänen tekemästään työstä. Vuosien 2012 ja 2013 talousarviot tulevat olemaan vakauttamistalousarvioita, joiden tarkoituksena on kuvastaa jäsenvaltioiden menoleikkauksia ja asettaa mittapuu seuraavassa rahoituskehyksessä sovittaville määrärahoille.

Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraattien) panos vuoden 2012 talousarvion suuntaviivoihin perustui vastuullisuuden käsitteeseen, joka tarkoittaa talouden, tehokkuuden ja vaikuttavuuden edistämistä mahdollisimman vähän varoja käyttäen.

Eurooppa 2020 -strategia perustuu tärkeisiin painopisteisiin – tutkimukseen, innovointiin, kehitykseen ja kasvuun –, jotka eivät olleet alunperin mukana jäsen Balzanin mietinnössä, mutta joita PPE-ryhmä on tuonut esiin voimakkaasti. Unionin painopisteet tarvitsevat riittävää rahoitusta. Tästä syystä on tärkeää varmistaa budjettikohtien välinen joustonvara, jotta talouskriisiin liittyviin ongelmiin voidaan vastata tehokkaammin, sekä ehdottaa talousarviokehystä, johon sisältyy omia varoja.

En kuitenkaan kannata Euroopan yhtyneen vasemmiston konfederaatioryhmän / Pohjoismaiden vihreään vasemmiston ehdotusta, jonka mukaan varat pitäisi kerätä pääomasiirtojen transaktiomaksujen käyttöönoton kautta. Sen sijaan katson, että komission pitäisi tarkastella, miten tätä hyvin tärkeää kysymystä voidaan käsitellä teknisesti ottaen Euroopan lisäarvon vahvistamiseksi ja vakiinnuttamiseksi.

  Vladimír Maňka (S&D) . – (SK) Arvoisa puhemies, Euroopan unioni on asettanut viisi mitattavaa tavoitetta vuoteen 2020 asti kestävälle kaudelle. Jäsenvaltiot ovat lisäksi itse hyväksyneet nämä tavoitteet. Tavoitteet osoittavat meille suunnan, johon meidän on pyrittävä. Euroopan menestys riippuu siitä, miten hyvin toteutamme ne.

Se, onnistummeko me kohentamaan työllisyyttä, vähentämään koulunkäynnin keskeyttävien määrää, saavuttamaan sopivan suoritettujen korkeakoulututkintojen määrän, vähentämään köyhyysriskissä elävien kansalaisten määrää ja suojelemaan ilmastoamme, riippuu yksittäisten jäsenvaltioiden vastuullisesta toiminnasta.

Vaikka EU:ssa ollaan yksimielisiä yhteisistä menettelytavoista, kotimaani hallitus on päättänyt rajoittaa ensisijaisia toimintaohjelmia. Se haluaa käyttää niitä laajakaistan rahoittamiseen ja keskustelee asiasta komission kanssa. Haluan kysyä teiltä, arvoisa komission jäsen, pidättekö henkilökohtaisesti ja pitääkö komissio kokonaisuutena myönteisenä sitä, että valtiot tekevät valintoja, jotka ovat vastoin yhteisiä tavoitteita tässä Eurooppa 2020 -strategian täytäntöönpanon ensimmäisessä vaiheessa?

  Monika Flašíková Beňová (S&D). – (SK) Arvoisa puhemies, talousarvio on keskeinen Euroopan yhdentymisen väline, joten sen laatimistavalla on merkitystä.

EU:n talousarvio voi nimenomaan kriisin aikana auttaa lieventämään kansallisten hallitusten säästöpolitiikkojen vaikutuksia ja suunnata rahoitusta pitkän aikavälin sijoitushankkeisiin. Tässä yhteydessä pidän myönteisenä sitä, että mietinnössä tuetaan suunnitelmaa ottaa käyttöön hankejoukkovelkakirjoja esimerkiksi infrastruktuurin alalla. Haluan kuitenkin huomauttaa, että niitä ei saa pitää vaihtoehtona euro-obligaatioille. Euro-obligaatiot ovat mielestäni erityinen kysymys ja kannatan niiden käyttöönottoa, sillä ne ovat looginen jatko yhdentymisprosessille ja ne syventävät prosessia.

Päinvastainen suuntaus – kohti hajaantuneisuutta – voisi käynnistyä, jos yrittäisimme esimerkiksi leikata EU:n talousarvion määrärahoja. Tämä vaikuttaisi haitallisesti talouteen ja lisäksi murentaisi jäsenvaltioiden välistä yhteisvastuuta. Itsekäs ja lyhytnäköinen jako nettomaksajiin ja nettosaajiin jättää huomiotta syvemmän ja tärkeämmän Euroopan yhdentymisen. Kaikki jäsenvaltiot voivat hyötyä siitä yhtä lailla. Mielestäni meidän on käsiteltävä EU:n talousarviota tästä näkökulmasta.

  Jaroslav Paška (EFD). – (SK) Arvoisa puhemies, me tarkastelemme vuoden 2012 talousarvion painopisteitä pitäen silmällä myös tulevaisuutta: Mielestäni meidän pitäisi tästä syystä tarkastella myös mahdollisuutta saada tulevaisuudessa aikaan säästöjä.

Mielestäni olisi hyvin tärkeää pohtia Euroopan parlamentin jäsenten ja parlamentin koko henkilökunnan säännöllisiä, 12 kertaa vuodessa toistuvia matkoja Strasbourgiin. Nämä matkat varmasti ärsyttävät kansalaisia, sillä ne rahoitetaan veronmaksajien rahoilla ja ne maksavat pitkän pennin. Meidän pitäisi tästä syystä, jos ei vuonna 2012, niin ainakin pitkällä aikavälillä tarkastella mahdollisuutta vähentää tai muuttaa tätä menettelyä tulevaisuudessa.

Toinen mahdollinen säästökohde, josta mielestäni olisi syytä keskustella, on Euroopan unionin tai Euroopan museon perustamiskustannukset; mielestäni perustamista voitaisiin lykätä sellaiseen aikaan, jolloin EU:n tilanne on kohentunut. Nämä varat voitaisiin suunnata erityisesti vuonna 2012 muihin toimenpiteisiin vuoden 2012 ohjelman toteuttamiseksi ja sitä kautta tietenkin myös toimiemme tehostamiseksi.

  Monika Smolková (S&D). – (SK) Arvoisa puhemies, haluan aluksi onnitella esittelijää hänen työstään, sillä hän on onnistunut nimeämään mietinnössä useita ongelmia.

Euroopan unionin talousarvion vuodelle 2012 – mutta myös sitä seuraaville vuosille – on oltava kunnianhimoinen, jos me haluamme täyttää Eurooppa 2020 -strategian tehtävät ja tavoitteet, selvitä kriisistä voittajina ja säilyttää maailmanlaajuisen kilpailukykymme. Kannatan budjettivaliokunnan ehdotusta kansallisten parlamenttien kanssa pidettävistä tapaamisista, joissa keskustellaan EU:n ja jäsenvaltioiden vuoden 2012 talousarvioiden pääpiirteistä. Näissä tapaamisissa olisi korostettava, että EU:n talousarvio ei saa olla alijäämäinen, että se vastaa vain kahta prosenttia julkisista menoista EU:ssa ja että EU:n talousarvio poikkeaa huomattavasti jäsenvaltioiden talousarvioista. EU:n talousarvio kattaa suurelta osin investoinnit Euroopan tulevaisuuteen.

Neuvoston pitäisi ennen kaikkea olla tietoinen tästä, sillä Saksan, Ranskan ja Yhdistyneen kuningaskunnan edustajat ovat jo puhuneet meille EU:n talousarvion jäädyttämisestä, joka varmasti hidastaisi Euroopan kasvua.

  Janusz Lewandowski, komission jäsen. − (EN) Arvoisa puhemies, käsittelen vain kolmea seikkaa. Eurooppa 2020 -strategian tarkistamisen osalta jäsen Balzanin suuntaviivoissa todettiin yksiselitteisesti, että nykyisessä vuoden 2011 talousarviossa 41 prosenttia menoista voitaisiin lukea Eurooppa 2020 -strategian tavoitteita tukeviin menoihin.

Vuoden 2012 strategian suhteen pyritään samaan, mutta tarkistukset on tehtävä useita vuosia sitten sovitun kehyksen – vuosien 2007–2013 rahoituskehyksen – mukaisesti. Se, että tarkistukset on tehtävä vuonna 2006 sovitun monivuotisen sopimuksen puitteissa, rajoittaa tietenkin liikkumavaraamme.

Toiseksi haluan vastata jäsen Ellesille ja myös eräille muille; myös jäsen Geier ja jäsen Hohlmeier esittivät saman huomautuksen negatiivisista painopisteistä. Tämä on valitettavasti tositarina vuoden 2012 talousarviosta. Niin pitäisi olla. Nyt enemmän kuin koskaan meidän pitäisi tarkastella positiivisten painopisteiden lisäksi myös niitä asioita, jotka eivät toteudu. Me tarkastelemme asioita, jotka eivät toteudu, asioita, joita ei hoideta oikein säästöjen löytämiseksi. Me paneudumme tällä kertaa yhtä tarkasti positiivisiin kuin negatiivisiin painopisteisiin. Hallinnon osalta säästötoimilta ei voida välttyä.

Jäsen Herczog puhui varojen tuhlaamisesta. Hallinnolliset kulut muodostavat vain 5,7 prosenttia Euroopan unionin koko talousarviosta. Tämä on vähemmän kuin Rotterdamissa tai monissa muissa Alankomaiden kaupungeissa, jotka ovat kuuluisia budjettikuristaan.

Jäsen Andreasen ei puhunut ainoastaan talousarvion jäädyttämisestä. Hän puhui sen leikkaamisesta. Meidän talousarviotamme, unionin talousarviota, joka ei ole alijäämäinen, ei voida syyttää julkisten varojen väärinkäytöstä monissa jäsenvaltioissa. Se noudattaa omaa logiikkaansa, kuten jäsen Gerbrandy meille hyvin selitti. Sen logiikassa on kyse ohjelmien kypsymisestä ajan kanssa. Tämä ei ole yllätys. Tässä on meidän uskottavuutemme. Unionin talousarviolla on oma uskottavuutensa, jossa on kyse sitoumuksista ja toteutuneiden hankkeiden palauttamista rahoista. Sähkölaskut on maksettava myös tiukkoina aikoina.

Tässä on todella kyse meidän uskottavuudestamme. Tässä on kyse koheesiosta. Tämä on itse asiassa sijoitus, ja näin ollen sen luonne vastaa todennäköisesti myös joihinkin niihin vaatimuksiin, joita parlamentin ja Berlaymont-rakennuksen ulkopuolella parhaillaan mieltään osoittavat kansalaiset esittävät.

  Francesca Balzani, esittelijä. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, sana "vastuullisuus" on toistunut monissa puheenvuoroissa. On kuitenkin yksi asia, josta toimielinten tulee mielestäni kantaa ensisijainen vastuu: me olemme ennen kaikkea vastuussa ohjelmiemme täytäntöön panemisesta ja sen takaamisesta, että EU:n kansalaiset eivät joudu tyytymään pelkkiin korulauseisiin. Meillä on vastuu siitä, että toimimme sanojemme ja lupaustemme mukaisesti.

Tämän hetken suuria hankkeita ovat Eurooppa 2020 -strategiassa asetetut hankkeet. Ensimmäinen tavoite –työllisyyden kohentaminen – ei ole vain kunnianhimoinen, vaan myös hyvin tarkka, sillä se voidaan jopa mitata käyttäen työttömyyden vähentymistä koskevia parametreja. Pidän tätä hyvin selvänä ja kunnianhimoisena tavoitteena ja mielestäni meidän on tärkeää ryhtyä työhön sen saavuttamiseksi.

Niin kauan kun me pidämme Eurooppa 2020 -strategiaa liian suurena ja kunnianhimoisena, jotta sen voisi puristaa talousarvion kaltaiseen käytännölliseen asiakirjaan, me emme varmastikaan saa aikaan mitään muuta kuin lisäämme uuden epäonnistumisen mahdollisuutta; tätä ei kukaan halua, kaikkein vähiten komissio, mikäli muistan oikein Eurooppa 2020 -strategiaa koskeneen ensimmäisen tiedonannon.

On kuitenkin toinenkin tärkeä asia. Säästötoimet eivät ole politiikka, ne eivät ole väline, vaan ne ovat asiantila, johon meidän on puututtava – ei ainoastaan vakauttamalla omia menojamme, vaan myös käyttämällä unionin talousarviota. Se on erinomainen väline, joka poikkeaa huomattavasti kansallisista talousarvioista ja antaa meille mahdollisuuden tehdä tänä vuonna jotain erilaista.

EU-ohjausjakso on tehty nimenomaan tätä varten. Vuoden ensimmäisen puoliskon tukkiminen ei ole sen ainoa käyttötarkoitus. Sen avulla me voimme saada aikaa kattavan strategian ja luoda synergioita. Synergioiden luominen jäsenvaltioiden talousarvioiden ja unionin talousarvion välille on erinomaisen eurooppalainen järjestelmä, joka tuo lisäarvoa julkisille varoille ja luo menetelmän, jonka avulla Eurooppa 2020 -strategiasta – niin pitkä ja kunnianhimoinen kuin se onkin – voidaan tehdä eurooppalaista todellisuutta.

  Puhemies. – (FR) Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan klo 11.30.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 149 artikla)

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Tässä mietinnössä valitettavasti tuetaan vuoden 2012 talousarviota ja Euroopan talouden tehostettua ohjausjärjestelmää, EU-ohjausjaksoa ja Eurooppa 2020 -strategian tavoitteita. Toisin sanoen tässä talousarviossa tuetaan uusliberalismin, militarismin ja federalismin syventämistä EU:ssa hyväksymällä täysin yhteiskuntavastaisia ja epädemokraattisia toimenpiteitä, perustamalla vakauspaketti, langettamalla jäsenvaltioille ankaria sakkoja ja valvomalla pysyvästi kaikkea kansallista makrotaloudellista toimintaa. Samalla tällä ehdotuksella pyritään saamaan aikaan talousarvio, joka edistää liberalisaatiota ja työn epävarmuutta sekä heikentää oikeuksia ja julkisia palveluita.

Tästä syystä me ehdotamme merkittävä muutoksia, joiden tarkoituksena ei ole vain tuoda ilmi tämä lähestymistapa, vaan myös esitellä suuntaviivoja mahdolliselle ja tarpeelliselle vaihtoehdolle. Nämä ehdotukset ovat ratkaisevan tärkeitä nykyisen työttömyyden, köyhyyden ja eriarvoisuuden torjumisessa; kapitalismi, jonka väline EU on, pahentaa näitä ongelmia entisestään. Jotta talous- ja sosiaalikriisiin voidaan vastata, EU:n talousarvion pitää perustua toisenlaiseen näkemykseen; meidän on hylättävä uusliberalismin tie, niin kutsuttu talouden ohjausjärjestelmä ja militarismin vahvistuminen.

  Jiří Havel (S&D), kirjallinen. – (CS) Jäsen Balzani asettaa mietinnössään yleisistä suuntaviivoista vuoden 2012 talousarvion valmistelua varten viisi painopistettä EU:n talousarviolle. Olen esittelijän kanssa täysin yhtä mieltä siitä, että Eurooppa 2020 -strategian pitäisi antaa Euroopalle välineet selvitä maailmanlaajuisesta talouskriisistä ja selvitä siitä aiempaa vahvempana viiteen painopisteeseen perustuvien uusien työpaikkojen luomisen ansiosta. Nämä painopisteet ovat työllisyyden tukeminen, parempien olosuhteiden luominen innovoinnille, tutkimukselle ja kehittämiselle ja niiden tukeminen julkisin varoin, ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttaminen, koulutusasteen nostaminen ja sosiaalisen osallisuuden tukeminen sekä ennen kaikkea köyhyyden vähentäminen Euroopassa. Jos me haluamme onnistua ja panna tämän strategian täytäntöön oikeasti, meidän on varattava siihen riittävä rahoitus tekemättä merkittäviä kompromisseja tai leikkauksia. Nykyinen monivuotinen rahoituskehys tarjoaa hyvin vähän liikkumavaraa. Tämän vuoksi olen esittelijän kanssa yhtä mieltä siitä, että tällä hetkellä ei voida enempää rajoittaa tai leikata painopisteiden toteuttamiseen varattuja määrärahoja. Kannatan esittelijän ajatusta siitä, että painopisteiden toteuttaminen voi toimia kimmokkeena investoinneille, kasvulle ja työpaikkojen luomiselle kaikkialla unionissa. Kannatan ehdotettuja suuntaviivoja ja suositan tämän mietinnön hyväksymistä.

  Ian Hudghton (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Ympäri Eurooppaa hallitukset ja julkiset viranomaiset etsivät keinoja säästää rahaa ja osoittaa kurinalaisuutta. Kotimaatani Skotlantia koettelee kaksinkertainen kirous: maailmanlaajuinen taantuma, jota vaikeuttaa Lontoon hallituksen kelvoton toiminta; Lontoossa ollaan aina valmiita ryöväämään Skotlannilta sen varoja, mutta kielletään kuitenkin sen kansalaisilta oikeus päättää omista asioistaan. Skotlannin hallitus on tästä syystä joutunut tekemään erityisen paljon töitä pitääkseen yllä Skotlannin elintärkeitä julkisia palveluita. Tällaisissa taloudellisissa olosuhteissa Euroopan parlamentin on täysin epärealistista vaatia talousarvion kasvattamista; Euroopan julkisten palveluiden toiminta on asetettava EU:n toimielinten toiminnan edelle.

(Istunto keskeytettiin klo 10.55 ja sitä jatkettiin klo 11.35.)

Puhetta johti
varapuhemies Stavros LAMBRINIDIS

6. Äänestykset

  Puhemies. – (EL) Esityslistalla on seuraavana äänestykset.

(Äänestysten tulokset ja niiden kulkua koskevat yksityiskohdat: ks. pöytäkirja)

6.1. Yksipuolisten tullietuuksien myöntämisestä Moldovalle annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 55/2008 muuttaminen (A7-0041/2011, Vital Moreira) (äänestys)

– Ennen äänestystä:

  Jean-Pierre Audy (PPE). – (FR) Arvoisa puhemies, haluan pitää lyhyen puheenvuoron. Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 15 artiklan 6 kohdan d alakohdan nojalla Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan on esitettävä kertomus jokaisesta Eurooppa-neuvoston tapaamisesta.

11. maaliskuuta pidettiin Eurooppa-neuvoston ylimääräinen kokous. Valitettavasti siitä ei ole kuitenkaan esitetty kertomusta.

  Puhemies. − (EN) Hyvä jäsen Audy, ymmärrän ongelmanne, mutta jos muistan oikein, niin neuvoston puheenjohtaja vieraili parlamentissa 11. maaliskuuta pidetyn neuvoston ylimääräisen kokouksen jälkeen puheenjohtajien ylimääräisessä puheenjohtajakokouksessa, joka oli avoin kaikille parlamentin jäsenille. Voisimmeko nyt siirtyä äänestyksiin?

- Äänestyksen jälkeen:

  Hans-Peter Martin (NI). – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, haluaisin vain esittää yhden huomautuksen. Eilen minulle ei annettu tilaisuutta vastata suoraan jäsen Schulzille. Olen lähettänyt teille kaikille sähköpostiviestin – se on saksaksi, mutta englannin- ja ranskankieliset versiot tulevat pian –, jossa esitän näkemykseni tähän asiaan ja torjun syytökset perustellusti.

6.2. Yleinen tullietuusjärjestelmä (A7-0051/2011, Helmut Scholz) (äänestys)

6.3. EU:n ja Yhdysvaltojen välinen lentoliikennesopimus (A7-0046/2011, Artur Zasada) (äänestys)

6.4. EU:n ja Kanadan välinen lentoliikennesopimus (A7-0045/2011, Silvia-Adriana Ţicău) (äänestys)

6.5. EU:n ja Vietnamin välinen lentoliikennesopimus (A7-0044/2011, Dominique Riquet) (äänestys)

6.6. EU:n suhteet Persianlahden yhteistyöneuvostoon (A7-0042/2011, Dominique Baudis) (äänestys)

– Ennen äänestystä:

  Dominique Baudis, esittelijä. – (FR) Arvoisa puhemies, haluan kiittää varjoesittelijöitä, erityisesti jäsen Howittia, jäsen Brepoelsia, jäsen Brantneria ja jäsen Jäätteenmäkeä, joiden kanssa olen laatinut nämä tarkistukset. Tarkistusten ansiosta mietinnössä huomioidaan täysin Persianlahden tämänhetkiset tapahtumat ja ilmaistaan hyvin selvästi Euroopan parlamentin kanta tätä aluetta koettelevaan sortoon.

Ensimmäinen tarkistus, johdanto-osan uusi 16 kohta, kuuluu seuraavasti:

"- ottaa huomioon korkean edustajan 10., 15. ja 17. maaliskuuta 2011 Bahrainista antamat julkilausumat ja neuvoston 21. maaliskuuta 2011 Bahrainista hyväksymät päätelmät ja ilmaisee tässä yhteydessä täyden tukensa ilmaisunvapaudelle ja kansalaisten oikeudelle osoittaa mieltään rauhanomaisesti,"

Tämä on ensimmäinen tarkistus, ja autenttisena pidetään tietenkin englanninkielistä toisintoa, joka on jaettu teille.

(Parlamentti hyväksyi suullisen tarkistuksen.)

  Dominique Baudis (PPE). – (FR) Toinen tarkistus, johdanto-osan A kappale, kuuluu seuraavasti:

"katsoo, että nykyisiä EU:n ja Persianlahden yhteistyöneuvoston (GCC) suhteita on tarkistettava ja päivitettävä jatkuvasti alueella sattuneiden viimeaikaisten merkittävien ja kiivastahtisten tapahtumien vuoksi siten, että keskeisinä päämäärinä pidetään ihmisoikeuksien noudattamista ja demokratiaa,"

(Parlamentti hyväksyi suullisen tarkistuksen.)

  Dominique Baudis (PPE). – (FR) Uusi johdanto-osan A kappale bis:

"A bis. ottaa huomioon, että mielenosoittajat useissa GCC-valtioissa ovat tuoneet julki oikeutettuja demokraattisia pyrkimyksiä; ottaa huomioon, että Bahrainin viranomaisten väkivaltainen reaktio mielenosoituksiin on johtanut kuolemantapauksiin, loukkaantumisiin ja pidätyksiin; ottaa huomioon, että Saudi-Arabian, Yhdistyneiden arabiemiirikuntien ja Kuwaitin joukot ovat tulleet maahan GCC:n nimissä osallistumaan mielenosoittajiin kohdistettuihin tukahduttamistoimiin;"

(Parlamentti hyväksyi suullisen tarkistuksen.)

  Dominique Baudis (PPE). – (FR) 7 kohdassa ensimmäisen kohdan jälkeen ensimmäisen luetelmakohdan pitäisi kuulua:

"– varmistamaan ihmisoikeuksien ja perusvapauksien noudattamisen, erityisesti siltä osin kuin kyse on sananvapaudesta ja kokoontumisvapaudesta ja oikeudesta osoittaa mieltään rauhanomaisesti, sekä kuuntelemaan ja ottamaan huomioon mielenosoittajien oikeutetut vaatimukset ja varmistamaan heidän turvallisuutensa"

(Parlamentti hyväksyi suullisen tarkistuksen.)

  Dominique Baudis (PPE). – (FR) Uusi 7a kohta:

"7a. kehottaa kaikkia GCC:n jäsenvaltioita tunnustamaan alueella demokraattista uudistusta puolustavan jatkuvan kansanliikkeen ja kehottaa niitä sitoutumaan siihen, että ne edistävät yhdessä uusien kansalaisyhteiskunnan ryhmien kanssa aidosti rauhanomaista prosessia demokratiaan siirtymiseksi omissa maissaan, alueen muiden kumppaneiden kanssa ja Euroopan unionin täydellä tuella;"

(Parlamentti hyväksyi suullisen tarkistuksen.)

  Dominique Baudis (PPE). – (FR) Uusi 7b kohta:

"7b. ilmaisee olevansa syvästi huolissaan Bahrainin viranomaisten väkivaltaisesta vastauksesta ja voimankäytöstä mielenosoittajia vastaan ja siitä, että ulkomaiset joukot osallistuvat GCC:n nimissä mielenosoitusten tukahduttamiseen; katsoo, että tämä on jyrkässä ristiriidassa sen kanssa, että GCC tukee Libyassa vapautta ja demokratiaa vaativien kansalaisten suojelua; vaatii lopettamaan välittömästi väkivallan rauhanomaisia mielenosoittajia vastaan ja aloittamaan poliittisen vuoropuhelun, joka voi johtaa tarvittaviin poliittisiin lisäuudistuksiin maassa:"

(Parlamentti hyväksyi suullisen tarkistuksen.)

  Dominique Baudis (PPE). – (FR) Uusi 18a kohta:

"18a. panee merkille GCC:n Abu Dhabissa 7. maaliskuuta 2011 antaman julkilausuman, jossa todetaan, että ministerineuvosto pyytää turvallisuusneuvostoa toteuttamaan tarvittavat toimet siviilien suojelemiseksi, mukaan lukien lentokieltovyöhyke Libyassa, ja joka osaltaan johti siihen, että ensin Arabiliitto ja sitten YK:n turvallisuusneuvosto ilmaisivat kannattavansa tällaista vyöhykettä;"

(Parlamentti hyväksyi suullisen tarkistuksen.)

6.7. Euroopan keskuspankin johtokunnan jäsenen nimittäminen: Peter Praet (BE) (A7-0064/2011, Sharon Bowles) (äänestys)

6.8. Euroopan pankkiviranomaisen toimitusjohtajan nimittäminen (B7-0222/2011) (äänestys)

- Ennen äänestystä:

  Sharon Bowles (ALDE). – (EN) Arvoisa puhemies, en pidättele teitä kauan. Äänestämme tänään päätöslauselmista hyväksyäksemme Euroopan valvontaviranomaisten toimitusjohtajat. Tulevaisuuden yleistä menettelyä koskevia kysymyksiä käsiteltiin viime kuussa viranomaisten puheenjohtajien nimittämistä koskevissa neuvotteluissa.

Pankkiviranomaisen toimitusjohtajaksi ehdotetaan Adam Farkasia, vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen toimitusjohtajaksi Carlos Montalvoa ja markkinaviranomaisen toimitusjohtajaksi Verena Rossia. Kaikki ehdokkaat osallistuivat viime viikolla talous- ja raha-asioiden valiokunnan vahvistuskuulemiseen. Ne esitettiin verkossa, ja ne ovat siten saatavilla ECON-valiokunnan verkkosivulla, kuten myös ehdokkaiden elämäkerrat. Täysijäseninen valiokunta päätti huomattavalla enemmistöllä, että meidän pitäisi äänestää näiden ehdokkaiden puolesta, joten se on valiokunnan suositus.

6.9. Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen toimitusjohtajan nimittäminen (B7-0221/2011) (äänestys)

6.10. Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen toimitusjohtajan nimittäminen (B7-0200/2011) (äänestys)

6.11. Vuoden 2012 talousarvion valmistelu (A7-0058/2011, Francesca Balzani) (äänestys)

- Ennen 29 kohdasta toimitettua äänestystä:

  Jürgen Klute (GUE/NGL). – (DE) Arvoisa puhemies, haluan vain antaa lyhyen selityksen. Olemme peruneet tarkistuksen 25, joka liittyi rahaliikenteen veroon. Olemme sopineet muiden ryhmien kanssa, että voimme, ja todellakin aiomme, neuvotella aiempaa tiiviimmin ja tarkoituksenmukaisemmin poliittisia haasteita käsittelevässä valiokunnassa.

6.12. Oleskelua ja työskentelyä varten myönnettävä yhdistelmälupa (A7-0265/2010, Véronique Mathieu) (äänestys)

- Ennen äänestystä tarkistuksesta 123:

  Pervenche Berès (S&D). – (FR) Arvoisa puhemies, ellen ole käsittänyt väärin, minun mielestäni 12 artiklan 2 kohdan e alakohdan alkuperäinen teksti olisi pitänyt asettaa äänestykseen, mutta emme ole äänestäneet tästä kohdasta.

6.13. Kuluttajan oikeudet (A7-0038/2011, Andreas Schwab) (äänestys)

– Ennen äänestystä esityksestä lainsäädäntöpäätöslauselmaksi:

  Andreas Schwab, esittelijä. – (DE) Arvoisa puhemies, haluaisin ensiksi kiittää vilpittömästi kaikkia kollegoitani, jotka äänestivät puolesta. Minun mielestäni on tämän laajan enemmistön takia tärkeää, että komissio antaisi asiasta lyhyen kommentin.

  Janusz Lewandowski, komission jäsen. − (EN) Arvoisa puhemies, panemme merkille tämän päivän äänestyksen. Odotamme rakentavaa yhteistyötä päästäksemme lopulliseen sopimukseen. Käsiteltävänä on vielä joitakin erittäin tärkeitä asioita. Ehdotus yhdistelmälupaa koskevaksi asetukseksi on erittäin tärkeä, ja siksi toivomme pääsevämme sopimukseen hyvin pian. Haluaisin kiittää esittelijää, Véronique Mathieuta, ja toivon hänelle ja puheenjohtajavaltio Unkarille onnea.

  Andreas Schwab (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, odotin itse asiassa hieman toisenlaista kommenttia. Odotin komission sanovan, että se ei voi sopia kaikista kohdista.

  Janusz Lewandowski, komission jäsen. − (EN) Arvoisa puhemies, minun oli määrä kommentoida myös edellistä äänestystä, ja siksi tein niin. Haluan nyt kommentoida uudelleen viimeisintä äänestystä Andreas Schwabin mietinnöstä.

Se, että käymme neuvotteluja jo kolmatta vuotta, kertoo erittäin selkeästi siitä, että tästä vaikeasta kysymyksestä on erittäin vaikeaa saada aikaan sopimusta. Minun mielestäni neuvoston kanta oli todella hyvä lähtökohta. Parlamentti on lisännyt oman kantansa. Komissio ei ole valmis hyväksymään kaikkea, mitä ehdotettiin, mutta olemme valmiita tekemään mahdollisimman paljon yhteistyötä saadaksemme lopullisen tuloksen aikaan.

Minulle muuten sanottiin, että minun pitäisi kommentoida myös edellisen äänestyksen tulosta, siksi annan kaksi kommenttia, jotka eivät ole vieneet liikaa aikaanne.

  Andreas Schwab, esittelijä. – (DE) Arvoisa puhemies, haluaisin pyytää komission jäsenen viimeisen kohdan osalta, että palautamme asian takaisin valiokuntaan työjärjestyksen 57 artiklan 2 kohdan nojalla. Pyytäisin tukeanne sen osalta.

(Euroopan parlamentti hyväksyi pyynnön asian palauttamisesta valiokuntaan)

6.14. Euroopan verkko- ja tietoturvavirasto (A7-0039/2011, Giles Chichester) (äänestys)

6.15. Japanin tilanne ja ydinvoimaloita koskeva hälytystila (B7-0224/2011) (äänestys)

7. Äänestysselitykset

  Puhemies. (EL) Esityslistalla on seuraavana äänestysselitykset.

Mietintö: Elmar Brok, Roberto Gualtieri (A7-0052/2011)

  Siiri Oviir (ALDE). – (ET) Arvoisa puhemies, yhteistyötä tekevän EU:n käsitteelle on ominaista ajatus siitä, että periaatteessa euroalue voi mennä vain kahteen suuntaan: siitä voi joko tulla vahvempi tai se voi hajota. Nykyisessä taloustilanteessa tarvitaan käytännöllinen ja päättäväinen poliittinen vastaus. Tuen vakausmekanismin luomista ja siksi tuin myös mietintöä, jolla valmistellaan maaperää oikeudelliselle kehykselle, jonka avulla tämä mekanismi voidaan luoda.

  Marian Harkin (ALDE). – (EN) Arvoisa puhemies, äänestimme eilen pysyvästä vakausmekanismista ja saimme siinä reput. Tarkistus 33, jonka avulla rahasto olisi voinut ostaa joukkovelkakirjoja jälkimarkkinoilta, peruttiin. Parlamentti, aivan kuten Eurooppa-neuvosto tähän asti, kieltäytyi tekemästä vaikeaa päätöstä. Kyllä, ne ovat vaikeita päätöksiä, mutta näillä päätöksillä määritetään euroalueen tulevaisuus tai epäonnistuminen.

Olemme piilottaneet päämme hiekkaan, kuten sanonnan strutsi. Meillä ei ole vain valuuttakriisiä, meillä on pankkikriisin ja meillä on valtionvelkakriisi. Ja siltikin me vain sinnikkäästi panemme laastaria syviin haavoihin.

Kotimaani, Irlanti, kantaa sietämätöntä velkaa vain siksi, että Saksan, Ranskan, Irlannin, Yhdistyneen kuningaskunnan ja muiden maiden pankit – löyhän lainsäädännön ja olemattoman valvonnan ohella – toimivat kuin kasinot. Epävarmoista saamisista on tullut kansalaisten saamisia. En sano sitä valtionvelaksi, se on kansalaisten velkaa. Kaikki tämä tapahtui EKP:n silmien edessä, täysin epäasianmukaisten korkokantojen myötä. Irlannin kansalaisten odotetaan selviävän tästä kaikesta. Kukaan ei ole valmis kohtaamaan todellisuutta. Velka on kestämätön. Olemme yrittäneet hankkia lisää aikaa takauksilla. Oikeasti me tarvitsemme perusteellisen rakenneuudistuksen.

  Anneli Jäätteenmäki (ALDE). - (FI) Arvoisa puhemies, pysyvän kriisinhallintamekanismin luominen Eurooppaan on perusteltua tulevien talous- ja rahoituskriisien varalta. Kukaan ei toivo kriisejä, mutta varmasti niitä tulee ja pahimpaan on varauduttava.

On valitettavaa, että tämä kriisinhallintamekanismi on suunniteltu perustettavan EU:n toimielinten ulkopuolelle. Mekanismi olisi nyt saatava mahdollisimman lähelle EU:n toimielimiä. On myös tärkeää ja hyvä asia, että euroalueen ulkopuoliset maat Ruotsi ja Iso-Britannia voivat osallistua tähän mekanismiin.

Kannatan pyrkimyksiä talouspolitiikan koordinoinnin tehostamiseksi Euroopassa, ja kannatan sitä, että jos on sanktioita, niistä päättää komissio ja ne tulevat automaattisesti eivätkä ne ole keskustelujen tai tällaisten niin sanottujen lehmänkauppojen kohteena.

  Daniel Hannan (ECR). – (EN) Arvoisa puhemies, olin ajatellut, että vietettyäni 12 vuotta tässä parlamentissa mikään ei voisi enää vaivata minua, mutta olin järkyttynyt sävystä, jolla Elmar Brok esitteli eilen mietintönsä. Minua ei niinkään järkyttänyt ylimielisyys tai irrallisuus todellisuudesta tai edes yleisen mielipiteen halveksuminen, vaan julkeus. Hän sanoi niin monin sanoin, että meidän on pitänyt välttää tavallista perussopimuksen tarkistusmenettelyä, koska muuten se olisi saattanut käynnistää kansanäänestyksen joissakin jäsenvaltioissa! Tässä nähdään paljaana se halveksunta, jota EU:n eliitti nyt osoittaa jatkuvasti äänestäjiä kohtaan.

Julkista mielipidettä ei katsota syyksi muuttaa suuntaa vaan voitettavaksi esteeksi. En voi olla muistamatta Elmar Brokin maanmiehen sanoja Itä-Berliinin kansannousun jälkeen. Eikö siis olisi helpompaa hajottaa kansa ja valita jokin muu sen tilalle?

  Syed Kamall (ECR). – (EN) Arvoisa puhemies, yksi sellaisen yhtenäisvaluutan ominaisongelmista, jolla on monia eri jäsenvaltioita, joiden talous kiertää eri tahtiin, on se, että on hyödytöntä asettaa sama korkokanta, jos kulutuspäätökset ovat erilaisia. Sen tulos on käynyt selkeästi ilmi, koska voimme nähdä ongelmat, joissa euroalue on. Sen lisäksi hallitusten on ymmärrettävä, että ne eivät voi kuluttaa enemmän rahaa kuin ne saavat tuloina. Kun hallitukset tekevät niin ja peukaloivat tilejä tai eivät täytä taloushallinnon tehtäviä ja taloudellista kurinalaisuutta, mutta joutuvat vaikeuksiin.

Tietysti haluamme vahvan euroalueen, erityisesti euroalueen ulkopuolisille jäsenille. Haluamme jatkaa kauppaa euroalueeseen kuuluvien maiden kanssa. Emme hyödy heikommasta eurosta. Meidän on kuitenkin samalla tehtävä sangen selväksi, että euroalueen maiden olisi ratkaistava omat ongelmansa itse eikä luotettava toisiin. Toivon teille onnea euroalueella, mutta ottakaa opiksenne, älkääkä kuluttako enemmän rahaa kuin ansaitsette.

  Ashley Fox (ECR). – (EN) Arvoisa puhemies, haluan tehdä Euroopan konservatiivien ja reformistien ryhmän puolesta selväksi, että kannatamme laadittua Euroopan vakausmekanismia, mutta äänestimme Elmar Brokin ja Roberto Gualtierin mietintöä vastaan, koska sen kanta ei vastannut neuvostossa aikaansaatuja päätelmiä.

Elmar Brokin ja Roberto Gualtierin mietinnössä itse asiassa haluttiin, että Euroopan parlamentti ja komissio puuttuvat tehokkaasti hallitustenväliseen mekanismiin. On täysin asianmukaista, että tämä mekanismi olisi hallitustenvälinen siihen sidottujen valtavien rahamäärien vuoksi. Kansallisille parlamenteilleen vastuulliset kansalliset ministerit: se on oikea tapa kantaa vastuuta. Koko eurokriisin taustalla ei tietenkään ole euron ongelma vaan niiden hallitusten ongelma, jotka kuluttavat liikaa veronmaksajiensa rahaa.

Mietintö: Artur Zasada (A7-0046/2011)

  Syed Kamall (ECR). – (EN) Arvoisa puhemies, suhtaudun myönteisesti Yhdysvaltojen ja EU:n välisen Avoin taivas -sopimuksen toisen vaiheen loppuunsaattamiseen. Minusta se on läpimurto, mutta meissä on selvästi niitä, jotka haluaisivat enemmän vapauttamista ja jotka haluaisivat siirtyä pois protektionismista, joka edelleen haittaa tätä alaa monin tavoin. Haluaisin, että Yhdysvallat poistaa esteensä tai rajoituksensa ulkomaiselta omistukselta, ja minun mielestäni koko maailman matkustajat hyötyisivät avoimempaa taivasta koskevista sopimuksista.

Kiitän myös ECR-ryhmän varjoesittelijää, Jackie Fosteria, joka on tämän alan asiantuntija ja joka on työskennellyt lentoliikenteen alalla sekä liikennevaliokunnassa. Katson kuitenkin, että on hyvin tärkeää, että pyrimme edelleen lisävapauttamiseen EU:n ja Yhdysvaltojen sopimuksen lisäksi myös Aasian nousevilla markkinoilla, joten suhtaudun myönteisesti tämänpäiväiseen liikkeeseen EU:n ja Vietnamin välisen sopimuksen osalta. Ajan myötä pääsemme edelleen paremmin maailman kasvaville markkinoille.

Mietintö: Francesca Balzani (A7-0058/2011)

  Francesco De Angelis (S&D). − (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, ensiksi haluaisin kiittää esittelijää, Francesca Balzania, hänen tekemästään erinomaisesta työstä. Mennäkseni asiaan tässä valiokunta-aloitteisessa mietinnössä on mielestäni neljä ratkaisevaa kohtaa.

Ensimmäinen on yleisesti yksiselitteinen viittaus Euroopan unionin talousarvioon ja sen jakoluonteeseen, jotka ovat eurooppalaisen yhteisvastuun kulmakiviä. Toinen, erityisesti, vahvistaa periaatteen, että maksamatta olevat sitoumukset – joita on erityisen paljon koheesioalalla – pitäisi maksaa, eikä niitä pitäisi vain, kuten neuvosto ehdottaa, leikata. Kolmas herättää joitakin epäilyjä – minun mielestäni täysin kohtuullisia – edellisen vuoden tulokseen perustuvan arviointiperusteen tehokkuudesta. Neljännessä kehotetaan komissiota laatimaan ehdotuksia uusien resurssien luomisesta ja erityisesti uudet resurssit on suunnattava torjumaan kriisin pysyviä vaikutuksia vankalla ja tehokkaalla sitoutumisella innovaatiota, tutkimusta, talouden, tuotannon ja työllisyyden kasvua koskeviin toimiin koko EU:ssa.

  Salvatore Iacolino (PPE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, tällaisena merkittävänä aikana tällainen tänään hyväksymämme asiakirja perustuu varmasti terveeseen järkeen. Eurooppa 2020 -strategian tukeminen on eittämättä merkki uskottavuuden lisäksi myös parlamentin toimien johdonmukaisuudesta. Monia merkittäviä perusteita ja ohjeita on kuitenkin vahvistettava edelleen toimien ensisijaisuuden osoittavan luettelon avulla.

Nyt tällaisena herkkänä aikana, kun ennen kaikkea Välimeren alueen mutta myös Japanin ongelmat liittyvät suoraan nopeasti muuttuvaan tilanteeseen, tarvitaan arvovaltaista ja uskottavaa parlamenttia ja vastauksia, joilla annetaan vauhtia kasvulle, kilpailukyvylle ja älykkäälle kestävyydelle asioissa, jotka on tehtävä.

  Mario Borghezio (EFD). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, tällaisena EU:n jäsenvaltioiden rahoituksen herkkänä aikana, kuten hetki sitten sanottiin, minä haluaisin varoittaa menoista, joita käsitellään budjettivaliokunnassa: Euroopan historian taloa varten varattuja valtavia kustannuksia koskeva hämmästyttävä asia. Minusta olisi häpeällistä hyväksyä ne.

Omistamme jo Eastman-rakennuksen, mutta 26–31 miljoonaa on osoitettu pelkästään kunnostuskustannuksiin, sekä 3,3 miljoonaa euroa ainoastaan suunnitelmiin. Kiinteät kustannukset ovat yli kolme miljoonaa euroa, kun taas muuttuvat kustannukset nousevat 3,2 miljoonaan euroon, ja sen lisäksi 3,2 miljoonaa euroa 50 hengen henkilöstä varten, kaksi miljoonaa euroa turvallisuuteen ja 13,45 miljoonaa euroa tarvitaan pelkästään sen hallitsemiseen. Minusta meidän pitäisi toimielimenä antaa esimerkki järkevästä kulutuksesta. Tämä olisi kuitenkin häpeällistä.

  Peter Jahr (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, haluaisin esittää kolme huomautusta vuoden 2012 talousarvion valmistelun yleisistä suuntaviivoista. Ensinnäkin on mielestäni hyvä, että keskustelemme vuoden 2012 talousarviosta varhaisessa vaiheessa, koska – toiseksi – emme halua enää sellaista katastrofia, jonka koimme Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välillä vuoden 2011 talousarvion osalta. Kolmanneksi, olen erityisen ylpeä siitä, että EU:n talousarviossa ei tarvitse lähteä lainaamaan. Minusta niin pitäisi olla jatkossakin.

Mietintö: Véronique Mathieu (A7-0265/2011)

  Siiri Oviir (ALDE). – (ET) Arvoisa puhemies, laillisella maahanmuutolla on kiistämättä merkittävä asema EU:n taloudellisen kehityksen edistämisessä ja kilpailukyvyn parantamisessa. Tässä on kuitenkin selkeästi toistuva ongelma, ja se on maahanmuuttajien vakaan oikeudellisen aseman puute, ja siitä johtuu mahdollisuus heidän syrjintäänsä. Tällainen tilanne ei ole normaali, kun vielä 2000-luvulla on tapauksia, joissa on pohjimmiltaan kyse orjuudesta. Kaikkia on kohdeltava työmarkkinoilla yhdenvertaisesti. Tässä mietinnössä oli säännöksiä, joita ei tällä hetkellä ole normipuitteissamme, ja siksi tuin oikeudellisen kehyksen luomista tällä alalla, koska se on minusta erittäin merkittävä asia.

  Alfredo Antoniozzi (PPE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, hallinnon yksinkertaistaminen ja asiaankuuluvan tiedon saamisen helpottaminen ovat oikeita välineitä, joilla EU:n työmarkkinoista tehdään houkuttelevampia kolmansien maiden työntekijöille.

Säännökset yhdestä hakemusmenettelystä, joka johtaa yhdistettyyn asiakirjaan, joka sisältää sekä oleskelu- että työluvat yhdessä hallinnollisessa asetuksessa, edistävät jäsenvaltioissa tällä hetkellä sovellettavien määräysten yksinkertaistamista ja yhtenäistämistä. Menettelystä tehdään siten selkeämpi ja tehokkaampi sekä siirtolaisille että heidän työnantajilleen ja samalla mahdollistetaan heidän oleskelunsa ja työnsä lainmukaisuuden helpompi valvonta. Yksi menettely tarkoittaa myös, että EU:n kansalaisten ja kolmansien maiden kansalaisten välistä oikeuksien kuilua voidaan myös kaventaa. Siksi äänestin Véronique Mathieun mietinnön puolesta.

  Monika Flašíková Beňová (S&D). – (SK) Arvoisa puhemies, äänestin direktiivin hyväksyttyä luonnosta vastaan. Katson, että on tärkeää soveltaa yhtä menettelyä työlupien ja oleskelulupien käsittelyyn. Yhtä olennaista on pyrkiä luomaan yhdet säännöt missä tahansa EU:n jäsenvaltiossa laillisesti oleskeleville ja työskenteleville kolmansien maiden kansalaisille.

Epäilemättä on myös välttämätöntä saada aikaan oikeusvarmuus ja avoimuus toimivaltaisten kansallisten viranomaisten näiden hakemusten käsittelyssä tekemien päätösten osalta. Koska niillä on huomattava vaikutus näiden ihmisten elämään, niitä olisi arvioitava mahdollisimman puolueettomasti.

Kaikilla sosiaalipalvelujen aloilla olisi taattava yhdenvertainen kohtelu, ja heidän oikeuksiaan on puolustettava lainsäädännössä. Koska näitä muutoksia ei sisällytetty taloudellista siirtolaisuutta koskevaan direktiiviin, mielestäni ei ole oikein, että oikeistopuolueet hyväksyivät sen.

  Hannu Takkula (ALDE). - (FI) Arvoisa puhemies, ensinnäkin se, että tämä yhdistelmä lupaa samat oikeudet ja saman kohtelun ulkomaalaisille työntekijöille, on hyvä lähtökohta. Meidän täytyy huolehtia siitä, että ihmisoikeudet Euroopan unionissa toteutuvat niin, että myös kolmansista maista tänne tulevat työntekijät saavat saman palkan, saman sosiaaliturvan ja kuuluvat samojen työehtojen piiriin kuin muutkin työntekijät. Tämä on tietenkin peruslähtökohta.

Olen hieman huolissani yhdestä asiasta tässä mietinnössä, vaikka sen puolesta äänestinkin, eli 3 artiklan soveltamisalasta. Nimittäin tämän soveltamisalan ulkopuolella ovat edelleen lähetetyt työntekijät, kausityöntekijät ja yrityksen sisäisenä siirtona kolmansista maista tulevat työntekijät. Olisi toivottavaa, että asiaa vietäisiin eteenpäin niin, että kaikki tulisivat tasavertaisesti huomioiduiksi tässä yhdistelmälupahankkeessa. Positiivista ja hyvä asia on yhden luukun periaate, eli se, että kaikki voivat hakea tätä lupaa yhdeltä luukulta eikä tarvitse enää hyppiä byrokraattisesti luukulta toiselle.

  Peter Jahr (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, olen ehdottomasti samaa mieltä niiden jäsenten kanssa, jotka sanovat, että meidän on varmistettava yhdenvertainen kohtelu kolmansista maista peräisin oleville työntekijöille, jotka ovat olleet EU:ssa töissä yli vuoden. Olen myös samaa mieltä siitä, että työntekijät, jotka ovat työskennelleet Euroopan unionissa alle kuusi kuukautta, eivät saa saada yhdenvertaista kohtelu perhe-etuuksien ja työttömyysmaksujen osalta. Kannatan kuitenkin hyvin paljon sitä – ja haluaisin korostaa tätä jälleen kerran – että myös nämä ryhmät saavat tapaturma- ja sairausvakuutuksen. Kolmanneksi katson, että ikälisät ovat osa ihmisen palkkaa, ja asetuksen (EY) N:o 883/2004 mukaisesti pitäisi olla mahdollista siirtää ne jäsenvaltioiden määräysten mukaisesti edellyttäen, että niin tehdään vain, jos kolmas maa on myös samaa mieltä sen tekemisestä ja jos se todella siirtää ne.

Mietintö: Francesca Balzani (A7-0058/2011)

  Ashley Fox (ECR). – (EN) Arvoisa puhemies, suhtaudun myönteisesti siihen, että aloitamme vuoden 2012 valmistelumme niin ajoissa. Siten asioita on mahdollista käsitellä asianmukaisesti. Yksi niistä asioista, joista puhumme paljon Euroopan unionissa ja täällä parlamentissa, on solidaarisuus. Olemme usein innokkaita osoittamaan solidaarisuutta eri ihmisryhmille.

Pyytäisin tätä parlamenttia osoittamaan hieman solidaarisuutta vaalipiiriemme veronmaksajia kohtaan, koska tähän mennessä emme ole tehneet niin. Näinä säästäväisyyden aikoina meidän on osoitettava malttia. Meidän on oltava esimerkkinä. Meidän pitäisi tehdä niin jäädyttämällä kaikkien Euroopan parlamentin jäsenten ja parlamentin virkamiesten palkat ja etuudet vuonna 2012, ja meidän pitäisi myös hylätä suunnitelmat Euroopan historian talosta, jonka rakentaminen maksaa miljoonia euroja ja jonka rahoittamiseen ei ole pitkän aikavälin suunnitelmaa. Epäilemättä myös se kaatuu veronmaksajan syliin.

Mietintö: Andreas Schwab (A7-0038/2011)

  Francesco De Angelis (S&D). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, kuluttajien oikeuksia koskevien sääntöjen pirstaloituminen luo epäilemättä erittäin merkittävän esteen rajatylittäville ostoille ja myynneille, ja se on myös ongelma todellisten sisämarkkinoiden tehokkaalle luomiselle. Minun mielestäni direktiiviehdotuksella, joka lähetettiin tänään takaisin valiokuntaan merkittävien lisäysten kanssa, voidaan edistää kuluttajien oikeuksia koskevan selkeän oikeudellisen kehyksen kartoittamista.

  Alfredo Antoniozzi (PPE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, neljä nykyistä direktiiviä tarkistamalla tällä mietinnöllä pyritään lopettamaan oikeudellisen kehyksen pirstaloituneisuus, joka on tähän mennessä estänyt sisämarkkinoiden toteuttamisen. Tavoitteena on parantaa markkinoiden toimintaa kuluttajien ja yritysten kannalta, lisätä kuluttajien luottamusta ja vähentää yritysten haluttomuutta toimia rajatylittävällä tasolla.

Ehdotus on monimutkainen, ja se sisältää monia erityisiä näkökohtia, joita on tarkasteltu ja joista on keskustelut aina siitä alkaen, kun Ranskalla oli viimeksi kiertävä puheenjohtajuus. Puheenjohtaja Barroson johtaman uuden komission aikana varapuheenjohtaja Redingin työ on johtanut siihen, että täydelliseen yhtenäistämiseen ei enää suhtauduta jyrkästi, ja olemme aivan oikein lähteneet kohdennetumman yhtenäistämisen tielle.

Vaikka en olekaan täysin tyytyväinen aikaansaatuun lopputulokseen – jonka katson olevan keskinkertainen ja huonon kompromissin tulos – uskon ja toivon, että tämä ehdotus voi olla lähtökohta tulevalle kehitykselle. Siksi tuin tätä mietintöä.

  Giovanni La Via (PPE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, tänään äänestettävänä ollut teksti on tulosta pitkästä ja monimutkaisesta matkasta, joka alkoi lokakuussa 2008 ja jonka tavoitteena on saada kuluttaja ulkomailla tehtyjen ostosten osalta tarjotun suojan ytimeen.

Tavoite, joka unionin ja EU:n toimielinten on itselleen asetettava, on sisämarkkinoiden auttaminen toimimaan paremmin, jotta kuluttajien luottamusta voidaan lisätä ja samalla tukea yrityksiämme.

Parlamentissa tänään äänestetty direktiivi on tätä asiaa koskevan neljän tähän asti voimassa olleen direktiivin yhdistelmä. Direktiivi osoittaa halumme yhtenäistää tällä hetkellä eri oikeusjärjestelmissä voimassa olevia asetuksia paljon terävämmin ja välttämään oikeudellista pirstaleisuutta, joka on valitettavasti hyvin usein päätynyt esteeksi sekä yrityksille – joiden tavoitteena on voida olla kilpailukykyinen rajatylittävillä markkinoilla – että kuluttajille. Näistä syistä olin samaa mieltä mietinnön kanssa ja äänestin sen puolesta.

  Mitro Repo (S&D). - (FI) Arvoisa puhemies, kuluttajansuojadirektiivin uudistus on ollut pitkä ja hajanainen prosessi. Komission alkuperäinen ajatus täysimittaisesta harmonisoinnista uhkasi heikentää etenkin pohjoismaalaisten kuluttajien kuluttajansuojan tasoa. Tämä olisi ollut vastoin Euroopan unionin toiminnasta tehtyä sopimusta. Sen mukaan kuluttajalainsäädännön tulee perustua mahdollisimman korkeaan kuluttajansuojan tasoon. Tämän vuoksi pitää aina muistaa, että markkinat ovat kuluttajia varten eikä niin, että kuluttajat ovat markkinoita varten.

Kuluttajia ja pienyrittäjiä koskevan lainsäädännön on oltava aina mahdollisimman selkeää ja helposti ymmärrettävää. Täsmällisesti ja huolellisesti valmisteltu lainsäädäntö on kaikkien osapuolten etu. Sen vuoksi on hyvä, että direktiivi palautetaan valiokuntakäsittelyyn, kuten parlamentti tänään päätti.

  Anneli Jäätteenmäki (ALDE). - (FI) Arvoisa puhemies, Euroopan unionin sisämarkkinoita tähän saakka on kehitetty erityisesti suurten yritysten ehdoilla. Nyt olisi aika kääntää katse, niin että pienten ja keskisuurten yritysten ja ennen kaikkea kuluttajien etuja jatkossa puolustetaan sisämarkkinoilla voimakkaammin. Tämä komission ehdotus kuluttajansuojan uudistamiseksi on saanut varsin ristiriitaisen vastaanoton. Muun muassa Suomessa kuluttajaliitto keräsi allekirjoituksia vetoomukseen. Tämän vetoomuksen mukaan esitys olisi toteutuessaan romuttanut suomalaisen kuluttajansuojan.

Tämä nyt äänestyksessä ollut kompromissi, joka menee jatkokeskusteluun, on erittäin vaikeaselkoinen. Suuri osa alkuperäisistä esityksistä on karsittu pois eli tämä ei ole mitenkään kunnianhimoinen, mutta suurin ongelma tässä on se, että tätä on todella vaikea ymmärtää. Haluaisin asettaa ehdoksi sen, että kuluttajansuojadirektiivi olisi sellainen, että kuluttajatkin sen ymmärtävät, siis suojaa kuluttajille.

  Hannu Takkula (ALDE). - (FI) Arvoisa puhemies, jo edellä puhuneet kaksi suomalaista kollegaani Repo ja Jäätteenmäki esittivät hyviä ajatuksia tästä kuluttajansuojadirektiivistä. Me suomalaisina ja pohjoismaalaisina olemme huolissamme siitä, jos kuluttajansuojaa heikennetään. Täysi harmonisointi merkitsisi sitä varsinkin Pohjoismaiden kannalta ja toisaalta se hidastaisi toimia niissä maissa, joissa asiat eivät tällä hetkellä ole kunnossa.

On oikein hyvä, että esitys palautettiin valiokuntaan, koska tässä on tiettyjä hiukan ongelmallisia kohtia nimenomaan pienyrittäjien kannalta. Yhteen pieneen kohtaan toivoisin, että valiokunta kiinnittäisi huomiota. Tarkistukset 18 ja 107 kertovat osaltaan siitä, että esimerkiksi Pohjois-Suomen matkailuyrityksiin tämä vaikuttaisi hyvin negatiivisesti. Monesti päätös mennä johonkin yritykseen, hotelliin tai matkailumajoitukseen syntyy tien päällä ja ihmiset soittavat ja varaavat paikan. Tämän direktiivin mukaan se ei riittäisi vaan pitäisi olla faksi tai muu vastaava lähetettynä. Tämä ei käytännössä ole aina mahdollista. Pitäisi tulla kansalaisten tasolle ja ymmärtää erilaiset tilanteet eri jäsenvaltioissa.

  Peter Jahr (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, minun mielestäni omaksuttu lähestymistapa, jolla yhtenäistetään pirstaloitunutta EU:n kuluttajalainsäädäntöämme, joka on kaupan este, on vakaa, ja se on oikea tie. On tärkeää, että myös kuluttajat voivat saada tunteen EU:n lainsäädännöstä, toisin sanoen, että heidän on mahdollista olla luottavaisia harjoittaessaan liiketoimintaa tai ostaessaan tai hankkiessaan jotakin mistä tahansa Euroopan unionissa. Se saa varmuutta aikaan kuluttajien lisäksi myös tuottajien kannalta.

Olen erityisen tyytyväinen parannuksiin kotimyynnin ja etäsopimusten tietovaatimuksissa. Tulevissa keskusteluissa – ja olen siksi hyvin tyytyväinen, että tämä mietintö on palautettu jälleen valiokuntaan – meidän olisi varmistettava, että kun puhumme menettelyistä, emme käsittele vain suuria yrityksiä vaan myös pieniä perheyrityksiä, emmekä saisi rasittaa niitä liikaa oikeudellisilla vivahteilla.

  Ashley Fox (ECR). – (EN) Arvoisa puhemies, kun vaalipiirini asukkaat kysyvät minulta Euroopan unioniin kuulumisen suurimpia etuja, vastaukseni on aina vapaa kauppa, jota käydään maiden välillä, ja sisämarkkinat, jotka pyrimme toteuttamaan.

Suhtaudun siksi myönteisesti tähän kuluttajan oikeuksia koskevaan direktiiviin. Suhtaudun siihen myönteisesti, koska siinä otetaan – vaikka pienikin – askel kohti kyseisten sisämarkkinoiden toteuttamista. Sillä annetaan etuja kuluttajille ja pienyrityksille. Sillä edistetään verkkokauppaa ja rajatylittävää kauppaa. Minun on kuitenkin sanottava, että tämän direktiivin aikaansaaminen on vienyt kauan, ja edistys on vaatimatonta.

Haluaisin esittää komissiolle vetoomukselle, että tarvitsemme kehyksen sisämarkkinoiden toteuttamiselle, eikä suinkaan sangen hajanaista aloitteiden sarjaa, joka meillä tällä hetkellä on.

  Siiri Oviir (ALDE). – (ET) Arvoisa puhemies, yhtenäistetyn EU:n kuluttajan oikeuksia koskevan direktiivin hyväksyminen on varmasti yksi tapa parantaa sisämarkkinoiden toimintaa. Tämän yhtenäistetty direktiivi, joka yhdistää monet kuluttajan oikeuksiin liittyvä direktiivit, yksinkertaistaa huomattavasti oikeudellista kehystä, auttaa epäilemättä lisäämään kuluttajien luottamusta ja tietysti myös edistää rajatylittävää kauppaa. Tämä on askel kohti pirstaleisuuden vähentämistä. Valitettavasti kuluttajan oikeuksien täydellinen yhtenäistäminen ei vielä tänäänkään ole mahdollista. Tämä on kuitenkin merkittävä askel kohti parempaa kuluttajansuojaa ja kauppaa. Siksi tuin tämän asiakirjan hyväksymistä.

Päätöslauselmaesitys (B7-0224/2011)

  Francesco De Angelis (S&D). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, uutiset maanjäristysten sarjasta, joka on iskenyt Kaukoitään ja erityisesti Japaniin 11. maaliskuuta alkaen, saivat meidät kaikki hämmästymään paljastuvan inhimillisen tragedian laajuutta. Näistä syistä tämä päätöslauselma on mielestäni tarpeellinen ensimmäinen askel, jotta Japanin kansalle voidaan taata kaikki humanitaarinen, tekninen ja taloudellinen tuki, jota se tarvitsee tulevina kuukausina ja vuosina.

Minun mielestäni Fukushiman voimalan onnettomuuden pitäisi saada meidät kaikki pohtimaan huolellisesti, tarkasti ja tyynesti ydinvoiman riskejä. EU:n on investoitava ja sen on myös ohjattava jäsenvaltioita keskittymään tiiviimmin ja tehokkaammin vaihtoehtoisiin energialähteisiin. Ajatuksemme ovat nyt Japanissa ja tulevaisuudessa meidän on sitouduttava välttämään vastaavien tilanteiden toistumista Euroopassa ja muualla maailmassa.

  Paul Rübig (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, mielestäni me kaikki voimme ottaa oppia Japanin tilanteesta. Oppi liittyy erityisesti ydinvoimaloihin. Kehotan neuvostoa esittämään sen osalta kiireellisesti ehdotuksia. Komission tähän mennessä esittämä antaa Eurooppa-neuvoston ydinvoimakysymyksiä käsittelevällä työryhmälle kannustimen käsitellä lopultakin Euroopan parlamentin esittämiä vaatimuksia. Meidän on keskusteltava tästä asiasta perusteellisesti, ja uskon, että nyt on tullut aika tehdä se.

Kirjalliset äänestysselitykset

Mietintö: Vital Moreira (A7-0041/2011)

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. – (PT) Tuin tätä mietintöä, jossa jälleen kerran pannaan merkille, että meidän pitäisi auttaa Moldovan taloutta elpymään ja ottamaan huomioon, että 40 prosenttia sen taloudesta on riippuvaista maataloudesta. Olen täysin samaa mieltä esittelijän ehdottamista toimenpiteistä, jotta saataisiin aikaan sopimus, joka on aiempaa kattavampi ja merkityksellinen tämän EU:n kumppanimaan talouden elpymiselle.

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. − (LT) Olin samaa mieltä tästä mietinnöstä, jolla lisätään Moldovan viinin tullittomia kiintiöitä. Moldovalla on vaikeuksia viinintuonnin osalta, mikä on uhka sen talouden elpymiselle ja maataloudelle, erityisesti keskisuurilla tiloilla ja perheviljelmillä. Maatalouden osuus Moldovan taloudesta on noin 40 prosenttia. Pelkästään viiniala työllistää noin 300 000 ihmistä, joista useimmat asuvat maaseutualueilla. Moldova on tähän asti täyttänyt täysimääräisesti sille osoitetun kiintiön, joten tullittomien tariffikiintiöiden lisääminen auttaa Moldovaa lisäämään tuotantonsa myyntiä EU:ssa, eikä se vahingoita EU:n viinialaa.

  Cristian Silviu Buşoi (ALDE), kirjallinen. – (RO) Venäjällä on merkittävät markkinat Moldovan viininvalmistajille. Viime aikoina Venäjän markkinat eivät enää kuitenkaan ole olleet varmoja viinituotteiden viennille. Pyrkiessään löytämään vaihtoehtoa Venäjän markkinoille Euroopan komissio on ehdottanut tullittomien kiintiöiden lisäämistä 100 000 hehtolitrasta 150 000 hehtolitraan tänä vuonna, 120 000 hehtolitrasta 180 000 hehtolitraan vuonna 2012 ja jopa 240 000 hehtolitraan vuodesta 2013 alkaen. Äänestin tämän kauppasuhteita Moldovan tasavaltaan koskevan muutoksen puolesta, jotta tullittoman viinintuonnin määrää voidaan lisätä. Tällä asetuksen (EY) N:o 55/2008 muuttamisella voidaan tarjota ratkaisu Moldovan viinintuottajille, jotta he voivat hyötyä luotettavimmista markkinoista verrattuna siihen, kun Venäjä sääti tuontikiellosta Moldovan viineille vuonna 2006 ja 2010, mikä aiheutti monen viininvalmistajan vararikon.

  Luis Manuel Capoulas Santos (S&D), kirjallinen. – (PT) Minä äänestin tyhjää ehdotuksesta yksipuolisten tullietuuksien myöntämisestä Moldovan tasavallalle, koska katson, että sen nykyisessä sanamuodossa ei käsitellä asianmukaisesti tarvittavia säännöksiä EU:n maantieteellisten merkintöjen ja erityisesti portviineihin liittyvien maantieteellisten merkintöjen suojasta.

  Maria Da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. – (PT) Haluaisin ilmaista tukeni Moldovan talouden elpymiselle ja tarjota myönteiset tulevaisuudennäkymät ihmisille, jotka työskentelevät maan viinialalla. Kannatan viinin tullittoman kiintiön lisäämistä 120 000 hehtolitrasta 180 000 hehtolitraan vuonna 2011 ja 240 000 hehtolitraan vuotta kohden vuodesta 2013 alkaen. Äänestin siksi tämän mietinnön puolesta, koska sillä ei mitenkään vaaranneta EU:n viinialaa.

  George Sabin Cutaş (S&D), kirjallinen. – (RO) Äänestin yksipuolisten tullietuuksien myöntämisestä Moldovan tasavallalle laaditun mietinnön puolesta, koska sillä lähetetään myönteinen viesti EU:lta tälle maalle, itäisen kumppanuuden jäsenelle, joka äskettäin totesi, että se toivoo voivansa toimittaa hakemuksen Euroopan unioniin liittymisestä vuonna 2011. Moldova on toteuttanut monia kunnianhimoisia poliittisia, taloudellisia ja yhteiskunnallisia uudistuksia, joiden jatkamista on kannustettava. Talous- ja rahoituskriisi on kuitenkin iskenyt ankarasti Moldovan tasavaltaan. Neljän viime vuoden aikana 40 prosenttia sen viininvalmistajista on joko lopettanut toiminnan tai joutunut selvitystilaan, ja tällä sen talouden keskeisellä alalla edelleen toimiville yrityksille kasautuu tappioita. Viinin tullittoman tariffikiintiön korottamisella ja neuvoston asetuksen N:o 55/2008 voimassaolon laajentamisella vuoden 2015 loppuun asti autettaisiin tätä maata, jossa viinialan työntekijöiden määrä on noussut 300 000:een ja maatalouden osuus BKT:stä on 40 prosenttia, eikä se vaikuttaisi unionin talouteen. Nämä toimenpiteet jättäisivät myös riittävästi aikaa valmistautua neuvotteluihin laajennetun ja kattavan vapaakauppa-alueen luomisesta, mikä on EU:n ja Moldovan tasavallan yhteinen tavoite.

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska katson, että komission ehdotuksella, jolla muutetaan tällä hetkellä voimassa olevaa asetusta, voidaan tukea Moldovan talouden elpymistä ja antaa myönteiset kehitysnäkymät maan viinialalla työskenteleville ihmisille vahingoittamatta EU:n tuottajien etuja.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Moldovan viiniala on viennin vähenemisestä alkaneessa kriisissä, joka on jarruttanut sen talouden elpymistä ja uudistuksia, joiden avulla sen pyrkimykset liittyä EU:hun olisivat realistisempia. Tullittoman tariffikiintiön korottaminen, erityisesti Moldovan viinin osalta, voi auttaa lieventämään painetta tällä alalla.

Minun on korostettava, että huolimatta EU:n halusta auttaa Moldovaa, unionin ja sen jäsenvaltioiden olisi pyrittävä varmistamaan, että muista valtioista peräisin olevien laatunormit eivät ole EU:n viineiltä edellytettyjä alhaisempia.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Tämä parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselmaesitys perustuu ehdotukseen parlamentin ja neuvoston asetukseksi yksipuolisten tullietuuksien myöntämisestä Moldovalle annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 55/2008 muuttamisesta. Huolimatta Moldovan tasavallan kansan ponnistuksista ja sen hallituksen täytäntöönpanemista uudistuksista, maa on vaikeassa tilanteessa viinialan, maan tuottoisimman alan kohtaaman kriisin vuoksi, sillä sen osuus Moldovan taloudesta on 40 prosenttia ja se työllistää yli neljäsosan sen työikäisestä väestöstä.

Siksi on tärkeää tukea Moldovan talouden elpymistä ja antaa myönteinen merkki EU:n solidaarisuudesta enimmäkseen maaseutualueilla asuvaa väestöä kohtaan. Suhtaudun myönteisen tähän lainsäädäntöpäätöslauselmaesitykseen neuvoston asetuksen (EY) N:o 55/2008 jatkamisesta 31. joulukuuta 2015 asti ja äänestän sen puolesta ja toivon, että EU:n ja Moldovan tasavallan välille on siihen mennessä perustettu "pitkälle menevä ja laaja-alainen vapaakauppa-alue".

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Tällä mietinnöllä hyväksytään komission ehdotus Moldovan viinin tullittoman tariffikiintiön korottamisen valtuuttamisesta. Komissio ehdottaa kiintiön lisäämistä 100 000 hehtolitrasta 150 000 hehtolitraan vuonna 2011, 120 000 hehtolitrasta 180 000 hehtolitraan vuonna 2012 ja vuodesta 2013 alkaen 240 000 hehtolitraan vuodessa. Komission mukaan ehdotetut lisäykset perustuvat siihen, että Moldova on järjestelmällisesti täyttänyt olemassa olevan kiintiön, ja se ottaa huomioon, että "maalla on mahdollisuuksia kasvattaa pientä markkina-aluettaan EU:ssa".

Vaikka on todettu, että ehdotettu lisäyksen taso ei vaaranna EU:n viinialaa, me katsomme, että siitä voidaan edelleen esittää epäilyjä, ja siksi olemme äänestäneet tyhjää. Tässä perustelussa on otettu huomioon kriisitilanne, jossa monet tuottajat, erityisesti pienet ja keskisuuret tuottajat, ovat tällä hetkellä Portugalin kaltaisissa maissa, kun tuotantohinnat laskevat jyrkästi ja tuotantokustannukset kasvavat jatkuvasti. Näitä vaikeuksia pahentavat yhteisen markkinajärjestelyn puitteissa tehdyt muutokset ja tuotanto-oikeuksia koskeva suunnitelma. Tämä uudistus on hyödyttänyt ennen kaikkea suuria viinintuottajia, joidenkin tuojien ohella...

(Äänestysselitystä lyhennettiin työjärjestyksen 170 artiklan nojalla)

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Vital Moreiran mietintö hyväksyttiin tänään ja siinä tuetaan komission ehdotusta Moldovan viinin tullittoman tariffikiintiön lisäämisen valtuuttamisesta. Vaikka yhteisön toimeenpanoelin toteaa, että lisäyksen tasolla ei vaaranneta EU:n viinialaa, koska epäily jää, ja Portugalin maatalouden edun vuoksi, me äänestimme tyhjää.

Moldova on pyytänyt komissiota lisäämään sen viinin tullitonta tariffikiintiötä maalle vuoden 2008 asetuksella myönnettyjen yksipuolisten tullietuuksien nojalla.

Moldovan talouden elpymisen tukemiseksi ja Moldovan viiniteollisuuden työntekijöiden (neljäsosa työvoimasta) kehitysnäkymisen parantamiseksi ehdotetaan, että viinin tullitonta tariffikiintiötä korotetaan 100 000 hehtolitrasta 150 000 hehtolitraan vuonna 2011, 120 000 hehtolitrasta 180 000 hehtolitraan vuonna 2012 ja 240 000 hehtolitraan vuotta kohden vuodesta 2013 alkaen.

Komissio toteaa, että "koska tuonnin yleinen taso Moldovasta on vain 0,04 prosenttia EU:n koko tuonnista, markkinoiden avaamisen ei odoteta vaikuttavan negatiivisesti EU:hun. Tällä hetkellä noin 90 prosenttia Moldovan koko tuonnista…

(Äänestysselitystä lyhennettiin työjärjestyksen 170 artiklan nojalla)

  Lorenzo Fontana (EFD), kirjallinen. – (IT) Komission ehdotuksessa säädetään muutoksesta asetuksiin, jotka koskevat suhteita Moldovan tasavallan kanssa. Kyseisen maan tämänhetkisen kriisin takia suunnitelmalla pyritään lisäämään Moldovasta tuodun viinin määrää. Komission mukaan tällä tuonnilla on hyvin pieni vaikutus markkinoihimme, mutta minä en kuitenkaan tunne voivani tukea ehdotusta tässä valtavassa talouskriisissä, joka on jo saanut viljelijämme ja viinitarhamme ankaraan paineeseen.

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen. − (LT) Olin samaa mieltä tästä asiakirjasta, koska Moldovan talouden elpymisen tukemiseksi ja Moldovan viiniteollisuuden työntekijöiden kehitysnäkymien parantamiseksi ehdotetaan, että viinin tullitonta tariffikiintiötä korotetaan 100 000 hehtolitrasta 150 000 hehtolitraan vuonna 2011, 120 000 hehtolitrasta 180 000 hehtolitraan vuonna 2012 ja 240 000 hehtolitraan vuotta kohden vuodesta 2013 alkaen. Ehdotetun korotuksen taso perustuu siihen, että Moldova on järjestelmällisesti täyttänyt voimassa olevan kiintiön, maalla on mahdollisuuksia kasvattaa pientä markkina-aluettaan EU:ssa. Korotuksen taso ei myöskään horjuta EU:n viiniteollisuutta. Moldovan viinialan odotetaan edelleen parantavan viiniensä laatua. Koska neuvoston asetuksen (EY) N:o 55/2008 voimassaolo päättyy 31. joulukuuta 2012 ja tuottajien, viejien ja tuojien oikeusvarmuus on taattava, neuvoston asetuksen (EY) N:o 55/2008 voimassaoloa ehdotetaan jatkettavaksi kolmella vuodella 31. joulukuuta 2015 asti..

  Cătălin Sorin Ivan (S&D), kirjallinen. − (EN) Olen aina sanonut, että Moldovan tasavaltaa on tuettava sen Eurooppa-myönteisellä polulla. Moldovalla on vaikeuksia viininviennissään joillekin sen perinteisille markkinoille, mikä uhkaa sen talouden elpymistä ja uudistusprosessia, jota se seuraa ankarasti. Vital Moreiran mietinnössä annetut perustelut ovat vakuuttavia, Moldova tarvitsee neuvoston asetuksen (EY) N:o 55/2008 jatkamista kolmella vuodella 31. joulukuuta 2015 asti. Moldovan tasavallan heinäkuussa 2010 tekemä pyyntö on perusteltu. Euroopan unionin on oltava Moldovalle luotettava kumppani. Näistä syistä tuen Vital Moreiran mietintöä ehdotuksesta Euroopan parlamentin asetukseksi.

  Elisabeth Köstinger (PPE), kirjallinen − (DE) EU:n Moldovan tasavallalle myöntämät tullietuudet ovat osoittautuneet asianmukaisiksi. Niistä ei myöskään ole havaittu olevan haittaa EU:n viiniteollisuudelle. Euroopan köyhimpänä maana Moldovan tasavalta tarvitsee EU:n tukea. Se on moraalinen velvollisuutemme Euroopan yhtenäisyyden ja sopusoinnun takia. Suhtaudun siksi myönteisesti komission ehdotukseen voimassaoloajan jatkamisesta.

  David Martin (S&D), kirjallinen. − (EN) Äänestin tämän ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yksipuolisten tullietuuksien myöntämisestä Moldovalle annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 55/2008 muuttamisesta laaditun mietinnön puolesta. Sen avulla kauppasuhteemme Moldovan kanssa saadaan vastaamaan muita naapurimaitamme.

  Clemente Mastella (PPE), kirjallinen. – (IT) Unionin naapuruuspolitiikan puitteissa Moldova on aina ottanut käyttöön kunnianhimoisen ohjelman poliittisesta lähentymisestä ja taloudellisen integraation lisäämisestä EU:n kanssa ja saanut siten aikaan ratkaisevaa edistystä kohti sen oman lainsäädännön lähentämistä EU:n lainsäädännön ja asetusten kanssa ennen valmistautumista tuleviin, kattavampiin neuvotteluihin. Moldova on osoittanut olevansa valmis edistämään kyseistä kunnianhimoista pyrkimystä ja kantamaan sen seuraukset ja jatkamaan vapaiden EU:n markkinoiden osalta jo aikaansaadun edistyksen mukaisesti. Olemme kuitenkin samaa mieltä esittelijän, Vital Moreiran, kanssa, kun hän sanoo, että Moldovan tasavalta on tällä hetkellä vaikeassa tilanteessa tiettyjen tuotteiden viennin osalta, mistä seuraa ongelmia sen talouden elpymiselle. Katsomme siksi, että on välttämätöntä jatkaa yksipuolisia tullietuuksia koskevan asetuksen voimassaoloaikaa kolmella vuodella, jotta Moldovalla on riittävästi aikaa valmistautua neuvotteluihin vapaakauppa-alueesta. Mietinnössä, jonka olemme hyväksyneet, aloitetaan näillä perusteluilla ja sillä pyritään edistämään Moldovan talouden elpymistä erityisesti korottamalla joidenkin sellaisten tuotteiden tullitonta tariffikiintiötä, joihin sovelletaan nykyisiä yksipuolisia tullietuuksia.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. − (PT) Moldova on viime vuosina ponnistellut päästäkseen koko ajan lähemmäs EU:n vapautta, demokratiaa ja hyvää hallintoa koskevia normeja. Tässä esiin nostetut ponnistukset ovat olleet johdonmukaisia, ja ne ovat osoittaneet, että Moldova jatkaa määrätietoisesti matkaansa kohti mahdollista laajentumista. Moldovan talouden elpymisen tukemiseksi ja Moldovan viiniteollisuuden työntekijöiden (neljäsosa työvoimasta) kehitysnäkymisen parantamiseksi ehdotetaan siksi, että viinin tullitonta tariffikiintiötä korotetaan 100 000 hehtolitrasta 150 000 hehtolitraan vuonna 2011, 120 000 hehtolitrasta 180 000 hehtolitraan vuonna 2012 ja 240 000 hehtolitraan vuotta kohden vuodesta 2013 alkaen. Tämä on suunta, johon tämän asetuksen tarkistukset vievät, ja sillä autetaan Moldovan taloutta ja sen kehitystä.

  Alexander Mirsky (S&D), kirjallinen. − (EN) Koska Moldovalla on vaikeuksia viinin viennissään joillekin perinteisille markkinoille, mikä uhkaa maan talouden elpymistä ja sen määrätietoisesti suorittamaa uudistusprosessia, ja jotta voidaan ryhtyä toimenpiteisiin Moldovan viinin viennin lisäämiseksi sen taloudellisen kehityksen tukemiseksi, on välttämätöntä 1. korottaa viinin tullitonta tariffikiintiötä yksipuolisten tullietuuksien nojalla, 2. jatkaa kyseessä olevan asetuksen (jonka on määrä umpeutua 31. joulukuuta 2012) kolmella vuodella 31. joulukuuta 2014 asti, 3. korottaa vehnän, ohran ja maissin tullitonta tariffikiintiötä.

Siksi äänestin puolesta.

  Rareş-Lucian Niculescu (PPE), kirjallinen. – (RO) Suhtaudun myönteisesti tämän mietinnön puolesta äänestämiseen. Moldovan tasavalta tarvitsee Euroopan unionin tukea tässä risteyskohdassa, kun sillä on taloudellisia ongelmia, kuten useimmilla maailman mailla, mutta myös ongelmia, jotka kuuluvat poliittiseen siirtymään. Kun Moldovan viinin vienti on käytännöllisesti katsoen boikotissa Venäjän federaation markkinoilla, viinin tullittoman tariffikiintiön korottaminen on ajankohtainen toimenpide, joka, toivon niin, hyödyttää kyseisen maan taloutta.

  Rolandas Paksas (EFD), kirjallinen. − (LT) Olen samaa mieltä tästä päätöslauselmasta, jossa ehdotetaan yksipuolisten tullietuuksien lisäämistä Moldovan tasavallan viinialalla, joka on olennaisen tärkeä tälle maalle. On pantu merkille, että se olisi vielä suurempi kannustin Euroopan unionin ja Moldovan keskinäisten suhteiden edistämiseksi ja EU:n naapuruuspolitiikan kehittämiseksi. Koska Moldova on tähän mennessä täyttänyt kokonaan asetetun kiintiön, olen samaa mieltä ehdotuksesta korottaa viinin tullitonta tariffikiintiötä. Huomiota kiinnitetään siihen, että kyseisellä asetuksella ei ole negatiivista vaikutusta EU:n viiniteollisuuteen. Moldova on yksi Euroopan köyhimmistä maista, jolla on suuria taloudellisia ja poliittisia ongelmia. EU:n pitäisi luoda Moldovalle suotuisat olot, jotta se voi valita asianmukaisen geopoliittisen suunnan, joka auttaisi käsittelemään maan vaikeuksia. Tämän päätöslauselman säännöksillä luodaan lisäksi suotuisat edellytykset Moldovan viinialalle parantaa tuotteensa laatua. Minun mielestäni on järkevää jatkaa koko asetuksen voimassaoloaikaa kolmella vuodella, taata oikeudellinen selkeys ja oikeusvarmuus tuottajille, viejille ja tuojille.

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. – (IT) Äänestin Vital Moreiran Moldovan tasavallan yksipuolisista tullietuuksista laatiman mietinnön puolesta, koska se on johdonmukainen unionin naapuruuspolitiikan kanssa ja muiden naapurimaiden kanssa jo voimassa olevien taloudellisten sopimusten kanssa. Minun mielestäni on todellakin hyvä ajatus, että EU:n naapurimaat saavat vastavuoroisia kauppaetuuksia, sekä taloudellisen kehityksen että yhteiskunnallisten ja poliittisten asioiden vuoksi. Tavaroiden vapaa liikkuminen tai alennetut tullit mahdollistavat pääoman suuremman virtaamisen ja edistävä yhteistyösopimuksia. Se hyödyttää naapurimaita sekä sisämarkkinoita. Sen kaupallinen tavoite on selkeästi tärkeä, mutta on tärkeää, että sen tekemisessä ei kuitenkaan unohdeta muita näkökohtia, jotka on otettava jatkuvasti huomioon.

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. – (PT) Kuten minulla oli aiemmin tilaisuus sanoa, on olennaisen tärkeää, että EU:lla on johdonmukainen ja tehokas Euroopan naapuruuspolitiikka. Tämän naapuruuspolitiikan puitteissa asetuksella (EY) N:o 55/2008 otetaan käyttöön Moldovan tasavallan yksipuolisia tullietuuksia koskeva erityisjärjestelmä, jolla kaikille Moldovasta peräisin oleville tuotteille annetaan vapaa pääsy EU:n markkinoille lukuun ottamatta sen liitteessä lueteltuja tiettyjä maataloustuotteita, joiden osalta on annettu rajallisia etuuksia joka tullivapautusten muodossa tariffikiintiöiden puitteissa tai alempien tullien muodossa.

Yksi vapaan kaupan poikkeuksista keskittyy viiniteollisuuteen, jossa on pantu täytäntöön tariffikiintiö, joka on saatavilla olevien tietojen mukaan käytetty kokonaan vuoden viimeisinä kuukausina. Koska maailmanlaajuisen talous- ja rahoituskriisin seuraukset ovat iskeneet ankarasti Moldovan talouteen ja koska sen viiniala työllistää noin 300 000 työntekijää, tässä mietinnössä, jonka puolesta äänestin, ehdotetaan viinin nykyisen tariffikiintiön korottamista Moldovan ponnistusten tukemiseksi ja houkuttelevien ja elinkelpoisten markkinoiden tarjoamiseksi sen viinin viennille, jossa ei myöskään kilpailla portugalilaisten tuotteiden kanssa.

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. – (PT) Tukeakseen Moldovan ponnistuksia taloutensa elvyttämisessä ja kannustaakseen siirtymistä kohti lähentymistä EU:n lainsäädännön ja normien kanssa, komissio on esittänyt ehdotusta Moldovan viinin tariffikiintiön korottamiseksi. Komission mukaan tällä toimenpiteellä ei ole kielteisiä vaikutuksia Euroopan viiniteollisuuteen, joten minusta kannatti tukea tämän avun myöntämistä Moldovalle.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. − Mietinnön teksti on lyhyt: Siinä sanotaan: "Euroopan parlamentti, joka – ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(2010)0649), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 207 artiklan 2 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C7-0364/2010), – ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan, – ottaa huomioon työjärjestyksen 55 artiklan ja 46 artiklan 1 kohdan, – ottaa huomioon kansainvälisen kaupan valiokunnan mietinnön (A7-0041/2011), 1. vahvistaa ensimmäisen käsittelyn kantanaan komission ehdotuksen; 2. pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä ehdotukseensa huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella; 3. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille".

  Licia Ronzulli (PPE), kirjallinen. – (IT) Moldovan tasavallalla on vaikeat ajat viinin viennin osalta, mikä vaikuttaa kielteisesti sen hallituksen aloittamaan uudistusprosessiin ja talouden elpymiseen. Viiniala tarjoaa työtä noin 300 000 ihmiselle (neljäsosa maan aktiiviväestöstä), jotka asuvat enimmäkseen maaseutualueilla ja viljelevät pieniä tai keskisuuria perheviljelmiä. Katson, että näillä muutoksilla asetus (EY) N:o 55/2008 voi edistää Moldovan talouden elpymisen tukemista ja tarjota maan viinialan työntekijöille paremmat näkymät vuosiksi 2011–2013. Mahdollisimman hyvän naapuruuspolitiikan aikaansaamiseksi on nyt tärkeää jatkaa tullietuuksia, jotta Moldovan talouden taantuminen voidaan pysäyttää ja samalla vähentää EU:n veromenetyksiä mahdollisimman paljon.

Mietintö: Helmut Scholz (A7-0051/2011)

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. – (PT) Kannatan tätä mietintöä niiden tarkistusten vuoksi, jotka esitettiin nykyisen järjestelmän – yleisen tullietuusjärjestelmän – voimassaoloajan jatkamiseksi joulukuuhun 2013 asti, koska siten otetaan huomioon nykyisen lainsäädäntöprosessin loppuunsaattamiseen vaadittavaa aikaa koskeva epävarmuus. Tämän mietinnön hyväksymisellä vältetään siten rikkomasta yhteisen tullietuusjärjestelmän oikeudellista kattavuutta ja estetään erot eri maiden kohtelussa.

  Laima Liucija Andrikienė (PPE), kirjallinen. − (EN) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska yleinen tullietuusjärjestelmä on erittäin merkittävä kauppa- ja kehitysmekanismi, joka EU:lla on käytettävissään. Haluaisin kuitenkin kehottaa komissiota laatimaan mahdollisimman pian perusteellisemman tarkistuksen yleisestä tullietuusjärjestelmästä. Katson myös, että meidän on aika ryhtyä tarkistamaan perusteellisemmin GSP- ja GSP+-järjestelmien edunsaajien luetteloa. Euroopan parlamenttia pitäisi kuulla tästä asiasta mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Odotan myös, että parlamentti otetaan mukaan prosessiin, jossa valvotaan, noudattavatko GSP+-järjestelmän edunsaajamaat 27:ä ILOn ja YK:n yleissopimusta, sillä sitä on valvottava perusteellisesti GSP+-mekanismin luotettavuuden säilyttämiseksi.

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. − (LT) Äänestin tämän mietinnön puolesta. Yhdistyneiden kansakuntien kauppa- ja kehityskonferenssi UNCTAD suositteli vuonna 1968 "yleisen tullietuusjärjestelmän" (GSP) luomista siten, että teollistuneet maat myöntäisivät ei-vastavuoroisesti kauppaetuuksia kaikille kehitysmaille eikä pelkästään entisille siirtomaille. Euroopan yhteisö otti käyttöön ensimmäisen GSP-järjestelmän vuonna 1971. GSP-järjestelmä on ollut alusta lähtien EU:n kauppa- ja kehitysyhteistyöpolitiikan keskeisiä välineitä, joilla autetaan kehitysmaita vähentämään köyhyyttä luomalla tuloja kansainvälisen kaupan avulla. EU:n soveltama GSP-järjestelmä tarjoaa tullietuuskohtelun, jossa vähiten kehittyneille maille myönnetään tulliton ja kiintiötön pääsy EU:n markkinoille. Tällä järjestelmällä autetaan myös edistämään kestävää kehitystä ja hyvää hallintoa kehitysmaille, jotka ratifioivat ja panevat täytäntöön kansainväliset yleissopimukset ja pöytäkirjat ihmisoikeuksista ja työhön liittyvistä oikeuksista, ympäristönsuojelusta, huumeista ja korruption torjunnasta.

  Sergio Berlato (PPE), kirjallinen. – (IT) Yhdistyneiden kansakuntien kauppa- ja kehityskonferenssi UNCTAD suositteli vuonna 1968 "yleisen tullietuusjärjestelmän" (GSP) luomista siten, että teollistuneet maat myöntäisivät ei-vastavuoroisesti kauppaetuuksia kaikille kehitysmaille. Euroopan yhteisö otti käyttöön ensimmäisen GSP-järjestelmän vuonna 1971. GSP-järjestelmä on ollut alusta lähtien EU:n kauppa- ja kehitysyhteistyöpolitiikan keskeisiä välineitä, joilla autetaan kehitysmaita vähentämään köyhyyttä luomalla tuloja kansainvälisen kaupan avulla. Vaikka järjestelmä on teollisuusmaiden järjestelmistä käytetyin, olen samaa mieltä siitä, että kyseessä olevaa asetusta on tarkistettava järjestelmän soveltamisen yksinkertaistamiseksi.

Katson lisäksi, että yleistä tarkistusta olisi käsiteltävä yhdessä uutta asetusta koskevan ehdotuksen kanssa, ja toivon, että se esitetään viipymättä. Uuden ehdotuksen tavoitteena on oltava GSP-järjestelmän selkeyttäminen ja sen avoimuuden lisääminen. Haluaisin myös kehottaa komissiota tarkastelemaan mahdollisuutta tarkistaa sitoumusten täyttäminen suorittamalla säännöllisesti tutkimuksia, joissa myös kyseisen maan parlamentti ja kansalaisyhteiskunnan edustajat olisivat mukana.

  Slavi Binev (NI), kirjallinen. – (BG) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska mielestäni nykyisen järjestelmän vaikutusta on lisättävä ja yleisen tullietuusjärjestelmän käyttöä parannettava tarjoamalla teknistä tukea, jonka erityisenä tavoitteena on saada aikaa institutionaaliset ja sääntelyyn liittyvät valmiudet, joiden avulla suurimmassa tarpeessa olevat maat voivat hyödyntää mahdollisimman paljon kansainvälisen kaupan etuja ja etuusjärjestelmää. Apua on tarjottava myös tämän järjestelmän edellyttämälle kansainvälisten yleissopimusten tehokkaalle täytäntöönpanolle ja niiden sitoumusten täyttämiselle. Minun mielestäni kehitysmaiden on annettava apua köyhyyden torjunnassa luomalla tuloja kansainvälisen kaupan avulla. Tämä järjestelmä on kaikkein käytetyin tällaisista kehittyneiden maiden järjestelmistä. Minusta sitä on laajennettava oikeusvarmuuden aikaansaamiseksi ja sekä EU:n että edunsaajamaiden etujen takaamiseksi. Sitä ennen nykyinen epätyydyttävä tilanne pitäisi kuitenkin ratkaista viipymättä, ja sitä olisi tuettava jatkuvilla ponnistuksilla löytää tapa avustaa tarpeessa olevia heikompia maita.

  George Sabin Cutaş (S&D), kirjallinen. – (RO) Päätin äänestää yleisiä tullietuuksia koskevan mietinnön puolesta, koska siinä ehdotetaan yleisen tullietuusjärjestelmän välitöntä mukauttamista Lissabonin sopimukseen sekä järjestelmän yleistä tarkistusta tulevaisuudessa. Yleisellä tarkistuksella olisi pyrittävä lisäämään edunsaajamaiden osallistumista niitä koskeviin uudistusprosesseihin, antamaan teknistä tukea niiden institutionaalisten valmiuksien kehittämisen edistämiseksi sekä alkuperäsääntöjen tarkistamiseksi ja yhtenäistämiseksi.

  Marielle De Sarnez (ALDE), kirjallinen. – (FR) Parlamentti on juuri sopinut jatkavansa kehitysmaiden yleistä tullietuusjärjestelmää (GSP) 1. päivästä tammikuuta 2012 31. päivään joulukuuta 2013. GSP-järjestelmä on määrä tarkistaa tänä vuonna, ja siinä prosessissa olisi otettava huomioon kansainvälisen kaupan valiokunnan esittämät huolenaiheet. Vaadimme lisää avoimuutta ja todellista yhteistyötä kaikkien maiden kanssa käytävissä GSP-neuvotteluissa. Komission jäsen De Gucht on sitoutunut takaamaan, että Euroopan parlamentti on tiiviisti mukana päätöksentekoprosessissa. Hänen on nyt pidettävä tuo lupaus.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. − (PT) Yleisen tullietuusjärjestelmän (GSP) perustana olevan nykyisen asetuksen voimassaolo päättyy tämän vuoden lopussa.. Koska komissio kuitenkin edelleen odottaa asiaa koskevan tutkimuksen päättämistä voidakseen esittää uuden ehdotuksen GSP-järjestelmästä, oikeudellisen tyhjiön välittämiseksi päätettiin jatkaa voimassa olevaa asetusta ja sen nykyisiä järjestelyjä kahdella vuodella. Komission on kuitenkin esitettävä lainsäädäntöaloite tästä aiheesta erittäin pian, koska nykyinen järjestelmä on tarkistettava ja sitä on tehostettava välittömästi.

Hyväksyn siksi esittelijän korostamat tärkeimmät kohdat, jotka on tarkistettava tässä komission lainsäädäntöehdotuksessa. Niissä esitetään tehokasta järjestelmää, joka vastaa paremmin edunsaajamaiden ja taloudellisen toimijoiden etuja, ja määräyksiä, joilla säädetään uudistusprosessista, jolla taataan edunsaajien osallistuminen, ja joilla myös taataan, että parlamentti voi suorittaa demokraattista valvontaa koskevan tehtävänsä.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. − (PT) Yhdistyneiden kansakuntien kauppa- ja kehityskonferenssi UNCTAD suositteli vuonna 1968 "yleisen tullietuusjärjestelmän" (GSP) luomista siten, että kehittyneemmiksi katsotut maat tukisivat kehitysmaita myöntämällä tullietuuksia. Euroopan yhteisö otti käyttöön ensimmäisen GSP-järjestelmän vuonna 1971. Se on osoittautunut yhdeksi tärkeimmäksi yhteistyömenetelmäksi kehitysmaiden kanssa käytävän kansainvälisen kaupan tasolla vähentämällä köyhyyttä. Nykyistä asetusta on ajanmukaistettava, koska sen on määrä raueta eikä sitä kateta Lissabonin sopimuksella. Se tarvitsee myös perusteellista uudistusta. Vaikka tämä ehdotus ei vielä ole uusi asetus, jonka laatiminen on välttämätöntä, haluaisin ilmaista olevani samaa mieltä käsiteltävänä olevasta mietinnöstä, ja toivon, että komissio antaa uuden ehdotuksen mahdollisimman pian, jotta EU voi edelleen tukea kehitysmaita.

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Yleinen tullietuusjärjestelmä on kauppamekanismi, jonka nojalla EU voi myöntää kehitysmaille ei-vastavuoroisesti suosituimmuusaseman pääsyssä markkinoilleen tullinalennusten avulla. Vaikka mekanismi määritellään kehitysapuvälineeksi, se ei ole ristiriidaton, etenkään joidenkin sen ilmaistujen tavoitteiden ja todella saavutettujen tulosten osalta.

Monista kehitysmaista on itse asiassa tullut taloudellisesti riippuvaisempia ja ne ovat muokanneet talouttaan yksipuolisempaan suuntaan, joka perustuu rajalliseen määrään vientituotteita sen sijaan, että ne olisivat kehittäneet sisämarkkinoitaan. Työn kansainvälinen jako on juurtunut syvään. Se on epäsuotuisaa näille maille; usein juuri suuret monikansalliset yhtiöt, joista jotkin ovat eurooppalaisia, korjaavat tämän järjestelmän suurimmat hedelmät.

Tämä mekanismi on tarkistettava kattavasti, ja tarvitaan myös perusteellinen keskustelu sen erilaisista näkökulmista ja monimutkaisuuksista ja niiden vaikutuksesta kehitysmaiden lisäksi EU:n jäsenvaltioihin, erityisesti heikompiin. Koska komissio on viivästynyt uuden asetusehdotuksen antamisessa, mikä tarkoittaa, että se ei voi tulla voimaan heti nykyisen asetuksen voimassaolon päätyttyä, on jatkettava voimassa olevaa…

(Äänestysselitystä lyhennettiin työjärjestyksen 170 artiklan nojalla)

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Nykyinen yleinen tullietuusjärjestelmä päättyy tämän vuoden lopussa, joten tässä on kyse yksinkertaisesti tarvittavaa jatkoa koskevasta äänestyksestä, jotta voidaan varmistaa oikeusvarmuus ja keskinäiset edut noin 150:lle mukana olevalle maalle.

Uudesta asetuksesta on kuitenkin ehdottomasti käytävä perusteellinen keskustelu, koska aihe on merkittävä sekä kehitysmaille, että EU:n jäsenvaltioille, joiden taloudet ovat muita heikompia ja joiden teollisuuteen, maatalouteen tai yhteiskuntaa liittyvät edut eivät aina vastaa komission edistämiä kansainvälisiä kauppasopimuksia. Komission pitäisi antaa tästä ehdotus mahdollisimman pian, jotta yleisen tullietuusjärjestelmän eri näkökulmia ja monimutkaisuuksia sekä sen vaikutusta eri alueisiin ja maihin voitaisiin analysoida asianmukaisesti.

  Lorenzo Fontana (EFD), kirjallinen. − (IT) Yleinen tullietuusjärjestelmä (GSP) on ollut yksi EU:n kauppa- ja kehitysyhteistyöpolitiikan keskeisistä välineistä, joilla autetaan kehitysmaita vähentämään köyhyyttä. Tällä toimenpiteellä jatketaan nykyistä tilannetta, koska uutta asetusta ei ole esitetty, mikä on sangen valitettavaa. Siitä huolimatta, käsiteltävänä olevan välineen merkityksen vuoksi äänestän puolesta.

  Elisabeth Köstinger (PPE), kirjallinen − (DE) Kauppa on merkittävä ja tehokas väline köyhyyden torjumiseksi kehitysmaissa. Yleisen tullietuusjärjestelmän siirtymäasetuksella vahvistetaan oikeudellisesti suosituimmuusasema pääsyssä EU:n markkinoille 176 kehitysmaalle. Tuin asetusta, jolla taataan oikeudellinen jatkuvuus, jotta kehitysmaiden saatavilla on edelleen kauppamahdollisuuksia. EU:n moraalinen velvollisuus on lisäksi tukea näitä maita demokratian ja oikeusvaltion kehittämisessä mahdollistamalla oikeudenmukainen kauppa.

  Giovanni La Via (PPE), kirjallinen. – (IT) Parlamentti hyväksyi suurella enemmistöllä päätöslauselman ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yleisen tullietuusjärjestelmän soveltamisesta 1 päivästä tammikuuta 2009 alkaen 31 päivään joulukuuta 2011 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 732/2008 muuttamisesta. Jos yleistä tullietuusjärjestelmää (GSP) ei jatkettaisi, monet kehitysmaat voisivat itse asiassa huomata olevansa erittäin vaikeassa tilanteessa. EU on yrittänyt aina vuodesta 1971 alkaen tukea ja auttaa kehitysmaita vähentämään köyhyyttä luomalla tuloja kansainvälisen kaupan avulla. Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeen GSP-järjestelmän muuttamismenettely edellyttää neuvoston ja parlamentin toimia, ja niiden on pyrittävä luomaan tehokas järjestelmä, jossa otetaan huomioon edunsaajamaiden edut mutta vaaditaan niitä ratifioimaan 27 kansainvälistä yleissopimusta ihmisoikeuksien suojelusta, kestävästä kehityksestä, perustyönormeista ja hyvästä hallinnosta. Huolimatta siitä, että tuen ehdotusta jatkamisesta vuoteen 2011 asti, minun on korostettava, että minusta on valitettavaa – kuten myös ryhmäni ilmaisi – että komissio on viivytellyt tämän asetuksen kanssa.

  David Martin (S&D), kirjallinen. − (EN) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska se on GSP-asetuksen tekninen jatko. Sillä jatketaan asetuksen voimassaolo 31. päivään joulukuuta 2013 asti, jotta voidaan antaa riittävästi aikaa komissiolle laatia uusi asetus ja parlamentille käyttää uusia valtuuksiaan kansainvälisessä kauppapolitiikassa. Tällä mietinnöllä ei siis pyritä puuttumaan asetuksen sisältöön eikä siinä myöskään kommentoida sitä, ansaitsevatko GSP+-järjestelmän edunsaajat todella edelleen nämä tullietuudet hyvän hallinnon, kestävän kehityksen ja sosiaali-, ympäristö- ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n yleissopimusten ratifioinnin ja täytäntöönpanon perusteella.

  Clemente Mastella (PPE), kirjallinen. – (IT) Me kaikki olemme vakuuttuneet siitä, että yleinen tullietuusjärjestelmä on ollut perustamisestaan alkaen EU:n kauppa- ja kehityspolitiikan keskeisiä välineitä. Se on ollut valtava kannustin kehitysmaille, jotka ovat taistelleet pitkään köyhyyttä vastaan, suosia niiden vapaata pääsyä markkinoille ja niiden tavaroiden tuontia tullinalennusten avulla. Olemme kuitenkin samaa mieltä kuin esittelijä, Helmut Scholz, joka on ilmaissut toiveen, että nykyistä asiaa koskevaa asetusta on jatkettava, koska sillä taattaisiin oikeusvarmuus ja varmistettaisiin sekä EU:n että edunsaajamaiden edut ja myös vältettäisiin nykyisen tilanteen (joka ei ole tyydyttävä) laajentumista. Tähän mennessä GSP-järjestelmällä taatuissa tullietuuksissa on ollut tiettyä alikäyttöä, ennen kaikkea alkuperäsääntöihin liittyvissä, mikä johtuu niille ominaisesta hallinnollisia menettelyjä koskevasta ongelmasta. Siksi olisi järkevää antaa kohdennettua teknistä tukea, esimerkiksi kumppanuusohjelmien avulla, missä pääasiallisena tavoitteena olisi edistää sääntelyvalmiuksien kehittämistä ja taata kansainvälisten sopimusten asianmukainen saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä. Lopuksi katsomme, että komission pitäisi suorittaa jatkuvaa valvontaa, johon parlamentin ja asiaankuuluvien työmarkkinaosapuolten olisi osallistuttava enemmän.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. − (PT) Nykyinen asetus yleisestä tullietuusjärjestelmästä umpeutuu tämän vuoden lopussa. Koska uusi asetus ei voi tulla voimaan asianmukaisesti, koska valiokunnan pyytämän tutkimuksen toimitus on myöhässä, meidän on pakko jatkaa nykyistä asetusta kahdella vuodella. Koska tämä asetus on merkittävä kehitysmaiden ja EU:n välisen kaupan hallinnalle, komission on toimitettava uusi ja ajanmukaistettu versio erittäin pian.

  Louis Michel (ALDE), kirjallinen. – (FR) Kehitystä ei voi olla ilman talouskasvua. Mutta kuten olen sanonut aiemmin, jossa puolueetonta valtiota ei ole, talouskasvu ei ole kehityksen tae. EU:n kauppapolitiikalla on olennainen osa köyhyyden torjunnassa ja vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamisessa. EU:n yleinen tullietuusjärjestelmä (GSP) on yksi välineistä, joiden avulla kehitysmaat voivat kilpailla kansainvälisillä markkinoilla, koska sillä tarjotaan niiden viennille joko tulliton pääsy EU:n markkinoille tai tullinalennuksia. GSP vapauttaa maat myös riippuvuudesta avusta. Olemme hyväksyneet nykyisen asetuksen jatkamisen odottaessamme uutta asetusluonnosta, jota on pyydetty oikeusvarmuuden takaamiseksi. Euroopan parlamentin uudet valtuudet kaupan alalla Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeen on kuitenkin otettava huomioon. Sopimuksen nojalla GSP-asetuksen toimenpiteet katsotaan delegoiduiksi säädöksiksi, mikä tarkoittaa, että Euroopan parlamentilla on tulevaisuudessa aiempaa suuremmat valvontavaltuudet.

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. − (DE) Jotkin kehitysmaat vaativat jo vuonna 1964 äänekkäästi tullietuuksia taloustilanteensa parantamiseksi. Vuonna 1968 saatiin sopimus aikaan ja yleinen tullietuusjärjestelmä (GSP) otettiin käyttöön. Euroopan talousyhteisö otti GSP-järjestelmän käyttöön vuonna 1971 ja muut maat, kuten Yhdysvallat, seurasivat sitä. Tullietuuksien väliaikaisella myöntämisellä pyrittiin saavuttamaan seuraavat tavoitteet: kehitysmaiden vientitulojen lisääminen monipuolistamalla viestintuotteita, teollistumisen edistäminen ja talouskasvun nopeuttaminen kehitysmaissa. GSP-järjestelmällä pyrittiin myös takaamaan, että tuetut tuotteet olivat peräisin kehitysmaista. Nyt GSP-järjestelmä on yksi tärkeimmistä EU:n välineistä kaupan alalla, ja Euroopan komissio valvoo sitä. Koska nykyinen järjestelmä päättyy 31. joulukuuta tänä vuonona, komissio esitti uuden ehdotuksen jo toukokuussa 2010. Uuteen asetukseen ei ehdoteta uusia tarkistuksia, vaikka esittelijä ehdottomasti katsoo, että järjestelmien laatiminen uudelleen on välttämätöntä. Minä äänestän tyhjää, koska minusta uutta asetusta varten ei näytä olevan uusia, konkreettisia ehdotuksia.

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. – (IT) Tällä hetkellä voimassa oleva yleisiä tullietuuksia koskevaa asetusta, joka mahdollistaa vapaan kaupan tai alemmat tullit jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden tavarakaupassa, asetusta, jota tavallisesti käytetään edistämään kauppaa köyhien maiden ja/tai kehitysmaiden kanssa, on muutettava ja ajanmukaistettava, koska se umpeutuu pian. Äänestin tätä aihetta koskevaa uutta asetusta koskevasta ehdotuksesta laaditun mietinnön puolesta, koska olen samaa mieltä muutostavoitteista, joihin sillä pyritään. Tarkistuksella pyritään luomaan tehokas järjestelmä, jossa otetaan paremmin huomioon edunsaajamaiden ja taloudellisten toimijoiden edut, kehittämään kattavampia sääntöjä ja takaamaan parlamentin asema demokraattisena valvontaelimenä. Toivon, että tämä on ensimmäinen askel kohti maailmanlaajuisesti kaupan yleisestä sopimuksesta määritettävää ratkaisua. Dohan neuvottelujen epäonnistumisen jälkeen nämä toimenpiteet voivat todella olla vain väliaikaisia ennen pidemmän aikavälin ratkaisua.

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. − (PT) Asetuksella (EY) N:o 732/2008 perustettiin yleinen tullietuusjärjestelmä (GSP), joka on voimassa 31. joulukuuta 2011. GSP-järjestelmä on ollut EU:n kauppa- ja kehitysyhteistyöpolitiikan keskeisiä välineitä, joilla autetaan kehitysmaita vähentämään köyhyyttä luomalla tuloja kansainvälisen kaupan avulla. Viimeisintä GSP-järjestelmää koskeva parlamentin kuulemisprosessi oli riittämätön eikä siinä ollut mahdollisuutta laajoille neuvotteluille. Parlamentti korosti, että tulevaisuudessa se tarvitsee enemmän aikaa täyttääkseen tehtävänsä.

Komissio ehdotti 26. toukokuuta 2010 pelkästään nykyisen asetuksen soveltamisajan jatkamista ja väitti, että uuden asetuksen esittämiseen ei ollut riittävästi aikaa. Tässä ehdotetussa jatkamisessa ei otettu huomioon Lissabonin sopimuksen voimaantuloa. Parlamentti otti tämän poisjäännin esiin ja ehdotti tarkistuksia komission luonnokseen taatakseen, että oikeuksia ja valtuuksia, jotka parlamentti oli saanut Lissabonin sopimuksen nojalla, kunnioitettaisiin.

Äänestin siksi tämän mietinnön puolesta, koska siinä hyväksytään kyseessä olevan asetuksen jatkaminen ja tarkistetaan osia, joita vaaditaan parlamentin Lissabonin sopimuksen nojalla saamien uusien valtuuksien kunnioittamiseksi ja joilla erityisesti taataan uudet valtuudet delegoitujen säädösten osalta.

  Aldo Patriciello (PPE), kirjallinen. – (IT) Yleisen tullietuusjärjestelmän nojalla teollisuusmaat takaavat tullietuudet kaikille kehitysmaille ei-vastavuoroisesti. Se on yksi EU:n kauppa- ja kehitysyhteistyöpolitiikan keskeisiä välineitä, joilla autetaan kehitysmaita vähentämään köyhyyttä luomalla tuloja kansainvälisen kaupan avulla. Tällä hetkellä voimassa olevassa asetuksessa, joka on voimassa 31. joulukuuta 2011 asti, ei kunnioiteta Lissabonin sopimuksella parlamentille annettuja uusia valtuuksia. Uudella ehdotuksella asetukseksi pyritään luomaan järjestelmä, jossa otetaan paremmin huomioon edunsaajamaiden ja taloudellisten toimijoiden edut, kehittämään enemmän sääntöjä, joiden nojalla voidaan säännellä paremmin uudistusprosessia ja takaamaan, että asetuksessa näkyy asianmukaisesti parlamentilta pyydetyn demokraattista valvontaa koskevan tehtävän merkitys. Näistä syistä äänestin selkeämpään ja avoimempaan GSP-järjestelmään tähtäävää uutta asetusta koskevan ehdotuksen puolesta.

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. − (PT) Euroopan unioni on myöntänyt vuodesta 1971 alkaen tullietuuskohtelun kehitysmaille sen yleisen tullietuusjärjestelmän (GSP) puitteissa. GSP-järjestelmää sovelletaan sellaisten perättäisten asetusten nojalla, joilla pannaan täytäntöön yleisiä tulleihin liittyviä etuuksia, yleensä kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Nykyinen järjestelmä perustettiin asetuksella (EY) N:o 732/2008 ja sitä sovelletaan 31. joulukuuta 2011 asti, jolloin se korvataan uudella asetuksella, joka on vielä laadittava. Asetuksen (EY) N:o 832/2008 soveltamisen jäljellä oleva aika ei kuitenkaan riitä siihen, että komissio laatii ehdotuksen ja että uusi asetus hyväksytään tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä, joten näyttää olevan välttämätöntä jatkaa tämän asetuksen voimassaoloaikaa 31. päivään joulukuuta 2013 asti, jotta järjestelmän toiminnan jatkuvuus voidaan taata.

Äänestin puolesta odottaen, että komissio esittää nopeasti uuden ehdotuksen, jolla edistettäisiin GSP-järjestelmän tekemistä selkeämmäksi, avoimemmaksi ja tehokkaammaksi järjestelmäksi.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. − (EN) Ajatus yleisestä tullietuusjärjestelmästä (GSP) on peräisin vuodelta 1968, kun tullit olivat yleisesti paljon korkeampia ja kun ne katsottiin edelleen suurimmaksi esteeksi kaupalle kehitysmaista teollisuusmaihin. Alun perin käsitettä ehdotti UNCTAD kehitysyhteistyön välineeksi: teollisuusmaiden olisi myönnettävä ei-vastavuoroisesti kauppaetuuksia kehitysmaille, jotta ne voisivat luoda tuloja avun sijaan kansainvälisen kaupan suosituimmuusaseman avulla. Euroopan yhteisö alkoi soveltaa tätä järjestelmää vuonna 1971. Ensimmäinen kolmen vuoden järjestelmä pantiin täytäntöön vuodesta 2006 vuoteen 2008. Toisen järjestelmän on määrä umpeutua 31. joulukuuta 2011. Nykyinen järjestelmä hyväksyttiin vuonna 2008 kuulemismenettelyn nojalla. Silloin asian käsittely palautettiin kuitenkin parlamenttiin erittäin nopeasti. Parlamentin tarkoituksenmukainen osallistuminen asetukseen oli mahdotonta. Niin ei saisi tapahtua uudelleen tulevassa asetuksessa, erityisesti parlamentille Lissabonin sopimuksella annettujen uusien valtuuksien takia.

  Licia Ronzulli (PPE), kirjallinen. – (IT) Äänestin tämän päätöslauselmatekstin puolesta, koska minun mielestäni Euroopan unionin yleinen tullietuusjärjestelmä (GSP) on yksi keskeisistä välineistä, joilla helpotetaan kehitysmaiden kasvun aikaansaamista. Juuri siitä syystä se on pantava täytäntöön viipymättä.

Euroopan unioni on vuodesta 1971 alkaen erottunut muista talousmahdeista, koska se perusti ensimmäisenä tullietuusjärjestelmän kehitysmaille. Päätavoitteena on poistaa pysyvä köyhyys kaikkialta ja saada vaikeuksissa olevat maat hyötymään mahdollisimman paljon kansainvälisestä kaupasta. Tullisopimus on nyt umpeutumassa, ja komissio on päättänyt, että uusi ehdotus annetaan tulevina kuukausina, vaikka sen voimaantulo viivästyy ainakin vuoden 2012 toiselle puoliskolle.

Tämä viivästys aiheuttaa yli kuuden kuukauden oikeudellisen tyhjiön, mikä aiheuttaa ohjelmassa katkon, joka saattaa jopa vaarantaa monet tähän mennessä saavutetut tulokset. Toivon, että tämä valitettava viivästys ei aiheuta yleisen tullietuusjärjestelmän käytön vähenemistä ja että uusi sopimus antaa vauhtia etiikkaan ja demokratiaan perustuvan maailmanlaajuisen kauppajärjestelmän täytäntöönpanolle.

  Viktor Uspaskich (ALDE), kirjallinen. − (LT) On erittäin tärkeää, että EU:n yleisestä tullietuusjärjestelmästä tulee avoimempi. On tärkeää, että EU:n tullietuudet kolmansista maista peräisin olevalle tuonnille perustuvat demokratiaan ja etiikkaan eivätkä vain voitontavoitteluun. Tullietuuksien pitäisi hyödyttää koko yhteiskuntaa eikä vain tiettyä määrää yhtiöitä. Esittelijä pani tarkasti merkille, että ehdotus nykyisen asetuksen jatkamisesta ei ole ihanteellinen, mutta sen avulla olisi mahdollista välttää yli kuusi kuukautta kestävä oikeudellinen tyhjiö. Nykyisen asetuksen nojalla Euroopan parlamentti ei voi puuttua kelpoisuusperusteisiin tai edunsaajamaiden luetteloon. Sen on muututtava: On koittanut aika, että parlamentti hyödyntää uusia Lissabonin jälkeisiä valtuuksiaan kaupan alalla. EU:n olisi kiinnitettävä enemmän huomiota kehitysyhteistyöhön naapurimaiden kanssa kauppapolitiikan alalla. Siten voitaisiin auttaa luomaan vakaa ja liberaali liiketoimintaympäristö ja siten edistettäisiin EU:n sisämarkkinoiden asteittaista laajentumista. EU:n edun mukaista on allekirjoittaa vapaakauppasopimus Ukrainan kanssa ja aloittaa neuvottelut niiden muiden itäisen kumppanuuden maiden kanssa, jotka ovat Maailman kauppajärjestön jäseniä – Georgian, Moldovan ja Armenian.

  Angelika Werthmann (NI), kirjallinen. − (DE) Olen äänestänyt tätä mietintöä vastaan. Kuten esittelijä itse sanoo, järjestelmässä on nykyisessä muodossaan useampi kuin yksi puute. Vaikka komissiota kehotettiin esittämään ehdotus uudeksi asetukseksi, jossa olisi toisaalta käsitelty oikeudellisen kehyksen puutteita ja toisaalta otettu huomioon institutionaaliset muutokset Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeen ja varmistettu muun muassa, että parlamentille annetaan laajemmat valvontavaltuudet kuin sillä tällä hetkellä sovellettavan menettelyn nojalla, esitetty luonnos sisältää nykyisen epätyydyttävän tilanteen tarpeettoman jatkamisen. Parlamentin mietinnössä esittelijä käsittelee joitakin ehdotuksiaan parannuksiksi, jotka voisi tai pitäisi sisällyttää tulevaan ehdotukseen uudeksi asetukseksi. Komission pitäisi ottaa nämä ehdotukset huomioon ja esittää viipymättä uutta ja parempaa ehdotusta.

Mietintö: Artur Zasada (A7-0046/2011)

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. − (PT) Äänestän tämän mietinnön puolesta, koska Yhdysvaltojen ja EU:n yhteisten ilmailumarkkinoiden osuus on noin 60 prosenttia maailman lentoliikenteestä, ja nykyiset kahdenväliset sopimukset jäsenvaltioiden ja Yhdysvaltojen välillä eivät vastaa todellisuutta. Ilmailumarkkinoiden avaaminen Yhdysvaltojen ja EU:n välillä syrjimättömyyden pohjalta tarjoaisi matkustajille ja rahtiliikenteen harjoittajille parempia palveluja, taloudellisia etuja ja ennen kaikkea työpaikkoja.

Sanoisin siksi, että tämä on hyödyllistä, koska sääntelyn lähentäminen voisi edistää vapaata kilpailua erityisesti valtiontukien sekä sosiaali- ja ympäristönormien osalta.

  Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. – (FR) Yhdysvaltojen ja EU:n ilmailumarkkinoiden osuus on yli puolet maailman lentoliikenteestä. Ilmaston lämpenemisen takia Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen on siksi tehtävä yhteistyötä vähentääkseen kansainvälisen ilmailun ympäristövaikutusta. Olen siksi äänestänyt sopimuksen puolesta, koska siinä molemmat osapuolet sitoutuvat hyväksymään ympäristö- ja sosiaalinormit, joilla vähennetään huomattavasti melusaastetta ja lievennetään ilmaliikenteen päästöjen vaikutuksia ilmanlaatuun ja samalla kuitenkin myös sitoudutaan kehittämään kestäviä vaihtoehtoisia polttoaineita. Ensimmäisen kerran molemmat osapuolet ovat sopineet takaavansa lentohenkilökunnan sosiaaliset oikeudet.

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. − (LT) Olen samaa mieltä tästä pöytäkirjasta EU:n ja Yhdysvaltojen välisen lentoliikennesopimuksen muuttamisesta. Pöytäkirjassa on merkittäviä osia, joiden nojalla EU:n ja Yhdysvaltojen yhteistyö ilmailuasioissa voi edetä. Siinä myös vältetään riski, että mikäli kyseistä sopimusta ei ole, joku voisi alkaa soveltaa lykkäysehtoa, joka on ensimmäisen vaiheen sopimuksessa. Lykkäys voisi johtaa siihen, että eurooppalaiset matkustajat ja lentoyhtiöt menettävät huomattavia etuja, joista ne ovat nauttineet maaliskuusta 2008 lähtien. Huomiota olisi kiinnitettävä myös siihen, että tämä uusi sopimus avasi mahdollisuudet tuleville lisäinvestoinneille ja markkinapääsylle sekä yhteistyön tiivistämiselle esimerkiksi turvallisuutta, varmuutta ja varsinkin ympäristöä koskevilla sääntelyn alueilla, ja osapuolet sopivat erityisestä ympäristöalan yhteisestä julistuksesta.

  Adam Bielan (ECR), kirjallinen. − (PL) EU:n jäsenvaltioiden ja Yhdysvaltojen osuus maailman ilmailumarkkinoista on 60 prosenttia. Meidän pitäisi siksi pyrkiä varmistamaan vakaa palvelujen laadun paraneminen tällä alalla. Sopimalla EU:n ja Yhdysvaltojen välisen lentoliikennesopimuksen tekemisestä edistämme ilmailualan kasvua mahdollistamalla suurempien investointien houkuttelemisen molemmilla puolilla Atlanttia. Sopimuksella autetaan myös vahvistamaan alan työntekijöiden oikeuksien suojaa, lisäämään yhteistyötä lentomatkustuksen turvallisuuden osalta ja myös, yhteensopivuusvaatimuksen ansiosta, vahvistamaan yhteistyötä ympäristöasioissa. On myös merkittävää, että EU:n ja Yhdysvaltojen sekakomitean asemaa vahvistetaan sallimalla sen edistää uusia aloitteita, kun sopimusta pannaan täytäntöön. Minun mielestäni uudella sopimuksella autetaan avaamaan lisää markkinoillepääsyä, mikä tarkoittaa aiempaa laadukkaampia palveluja ja ankarampia turvallisuusvaatimuksia, ja siksi tuen päätöslauselmaa.

  Izaskun Bilbao Barandica (ALDE), kirjallinen. − (ES) Äänestin tämän aloitteen puolesta, koska ilmailumarkkinoiden osuus on 60 prosenttia maailman liikenteestä. Tällä sopimuksella tuodaan Yhdysvaltojen lainsäädäntöön muutoksia, jotka ovat välttämättömiä sääntelyn lähentämisen lisäämiseksi epäoikeudenmukaisen kilpailun estämiseksi. Uusia reittejä avataan, ja liikenteenharjoittajille ja matkustajille tarjotaan parempia palveluja ja hintoja, jotka puolestaan edistävät talouskasvua ja johtavat työpaikkojen luomiseen Atlantin molemmilla puolilla.

  Sebastian Valentin Bodu (PPE), kirjallinen. – (RO) Vaikka EU:n ja Yhdysvaltojen lentoliikennesopimus on kaikkea muuta kuin täydellinen, se on edistysaskel, joka avaa sekä uusia mahdollisuuksia lisäinvestointien ja markkinoillepääsyn osalta että myös paremman turvallisuuden ja varmuuden osalta. Kumpikaan osapuoli ei ole täysin avannut lentoliikennemarkkinoita neuvotteluissa saavutetun sopimuksen version tuloksena. Siinä on kuitenkin riittävästi kannustimia uudistuksen edistämiseksi. Yhdysvaltojen on muutettava kansallista lainsäädäntöään salliakseen EU:n investoijille enemmistöosuuden Yhdysvaltojen lentoyhtiöissä, mikä edellyttää vastavuoroisia toimenpiteitä EU:lta. EU:n ja Yhdysvaltojen sekakomitea on saanut lisää valtuuksia, mikä tarkoittaa, että se pystyy edistämään yhteistyötä edistämällä uusia aloitteita. Uusilla säännöillä vähennetään byrokratiaa, myös kunkin osapuolen sääntelypäätösten vastavuoroisella tunnustamisella, ja vältetään tuhlailevaa resurssien päällekkäisyyttä. Sosiaalisen ulottuvuuden merkityksen tunnustaminen ja sekakomitealle annettu vastuu valvoa sopimuksen sosiaalisia vaikutuksia ja kehittää asianmukaisia vastauksia tarvittaessa ovat sopimuksen toisessa vaiheessa esitettyjä innovaatioita.

  Maria Da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. − (PT) Suhtaudun myönteisesti siihen, että Euroopan unioni ja Yhdysvallat ovat ilmaisseet halunsa tehdä yhteistyötä vähentääkseen kansainvälisen ilmailun ympäristövaikutusta. Kiitän aloitteita, jolla vähennetään melua, vähennetään ilmailun vaikutusta ilmanlaatuun ja ilmastoon, kannustetaan ympäristön kannalta suotuisan ilmailuteknologian kehittämistä, sekä innovointia lennonjohdon osalta ja vaihtoehtoisten lentokonepolttoaineiden kestävää kehitystä.

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. − (PT) Äänestin tämän suosituksen puolesta, koska minun mielestäni käsiteltävänä oleva sopimus voi olla merkittävä askel kohti markkinoiden avaamista EU:n ja Yhdysvaltojen lentoyhtiöille syrjimättömyyden pohjalta. Tämä markkinoiden avaaminen voi edistää matkustajille tarjottujen palvelujen paranemista sekä valikoiman että kustannusten kannalta ja luoda merkittäviä taloudellisia etuja.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. − (PT) Vaikka Yhdysvaltojen ja Euroopan unionin välisen lentoliikennesopimuksen muutoksella ei ole vielä saatu aikaan transatlanttisia lentoliikenteen yhtenäismarkkinoita, siinä on kuitenkin huomattavia parannuksia verrattuna edelliseen versioon, erityisesti ympäristön ja turvallisuuden osalta.

Toivon, että saavutetun edistyksen ansiosta voidaan edelleen ponnistella kohti esteiden vähentämistä näiden markkinoiden luomiselta, erityisesti järjestelmien yhteentoimivuuden ja yhteensopivuuden osalta kilpailulakien epätasapainon osalta, koska se suosii yhdysvaltalaisia yrityksiä lentoyhtiöiden omistuksen ja valvonnan osalta, ei vähiten Fly America -laki.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. − (PT) Tämä esitys lainsäädäntöpäätöslauselmaksi perustuu esitykseen neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätökseksi Amerikan yhdysvaltojen sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välisen lentoliikennesopimuksen muuttamista koskevan pöytäkirjan tekemisestä. Ihanteellinen sopimus olisi sellainen, jossa ehdotettaisiin ilmailumarkkinoiden täydellistä avaamista ilman rajoituksia kummaltakaan puolelta. Sitä tavoitetta ei ole kuitenkaan saavutettu.

Otan siksi huomioon Lissabonin sopimuksesta johtuvat sääntelymuutokset, EU:n ja Yhdysvaltojen ilmailumarkkinoiden koon, joka on 60 prosenttia maailman lentoliikenteestä, sen, että EU:n ja Yhdysvaltojen kansalaisten yksityisyyttä on kunnioitettava ja säännöt, joilla taataan matkustajien oikeudet, ja suhtaudun tähän sopimukseen myönteisesti. Se on huomattava edistysaskel vallitsevaan tilanteeseen verrattuna. On kuitenkin tärkeää korostaa, että Euroopan parlamentin ja Yhdysvaltain kongressin on käytävä edelleen vuoropuhelua asioista, joita tämä sopimus ei kata.

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. − (PT) Esittelijä on esittänyt selkeästi tämän sopimuksen tavoitteet: "markkinoiden avaaminen". Toisin sanoen tämän alan meneillään olevan vapauttamisen syventäminen, "lentoliikenteen sisämarkkinoiden luominen". Pitäisi korostaa, kuten esittelijä huomautti, että EU:n ja Yhdysvaltojen ilmailumarkkinoiden osuus on yhteensä noin 60 prosenttia maailman lentoliikenteestä.

Näissä vapauttamisprosesseissa aina esitetyt lupaukset eduista työntekijöille ja matkustajille ovat yhtä vanhoja ja väljähtyneitä kuin valheellisiakin, kuten voidaan todellisuudessa nähdä tapauksissa, joissa vapauttaminen on edennyt, tällä alalla tai muilla aloilla. Nyt näihin lupauksiin on liitetty ympäristöyhteistyöhön liittyvä propaganda; kysymys, jota voidaan ja pitää epäilemättä käsitellä, mutta ei näissä puitteissa. Tässäkin aikomukset ovat selvät: päästölupien kauppajärjestelmien yhteensopivuuden ja vuorovaikutuksen edistäminen.

Vapaan kilpailun, joka oikeuttaa kaiken ja jolle kaikki muu alistetaan, nimissä asetetaan ankaria rajoituksia julkisen vallan toimenpiteille kansallisten lentoyhtiöiden puolustamiseksi ja siten kansallisten strategisten etujen puolustamiseksi monilla aloilla, esimerkiksi yhteydet siirtolaisyhteisöihin.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. − (PT) Nämä sopimukset ovat uusi osa lentoliikennealalla meneillään olevaa vapauttamisprosessia, jolla haitataan valtion toimenpiteitä tällä strategisella alalla ja sen sääntelyä, avataan ovi monopolistiselle keskittymiselle, joka on aina seurauksena vapaasta kilpailusta, joka on loukkaamatonta ja jota puolustetaan mihin hintaan hyvänsä.

Se tehdään kansainvälisen lentoliikenteen liiketoimintamahdollisuuksien edistämisen nimissä, millä edistetään alan monikansallisten yhtiöiden etuja kansallisten yhtiöiden ja niiden strategisten etujen kustannuksella, myös julkisesti omistettujen, kuten Portugalissa TAP Portugal. Sen tuloksena lentoyhtiöiden työntekijät häviävät, matkustajat häviävät ja muut työntekijät häviävät, kun vapauttamisella helpotetaan monikansallisten yhtiöiden harjoittamaa polkumyyntiä ja epävarmoihin työpaikkoihin pakottamista huonontamalla työoloja.

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen. – (LT) Olin samaa mieltä tästä asiakirjasta, koska Lissabonin sopimuksella, joka tuli voimaan 1. joulukuuta 2009, laajennettiin olosuhteita, joissa kansainvälisen sopimuksen tekemiseksi tarvitaan parlamentin hyväksyntä. Ilmailualan sopimukset kuuluvat nyt tähän kategoriaan, koska ne koskevat alaa, jolla sovelletaan tavallista lainsäätämisjärjestystä. EU:n ja Yhdysvaltojen ilmailumarkkinoiden osuus on yhteensä noin 60 prosentista maailman lentoliikenteestä. Markkinoiden avaaminen EU:n ja Yhdysvaltojen lentoyhtiöille syrjimättömyyden pohjalta tarjoaisi matkustajille ja rahtiliikenteen harjoittajille parempia palveluja sekä palvelujen valikoiman että kustannusten kannalta, toisi merkittäviä taloudellisia etuja ja loisi työpaikkoja. Lisäksi sääntelyn lähentäminen voisi merkittävästi edistää reilua kilpailua erityisesti valtiontukien sekä sosiaali- ja ympäristönormien osalta. Vaikka toisen vaiheen sopimus merkitsee huomattavaa edistysaskelta, on tärkeää, että sitä ei pidetä päätepisteenä transatlanttisten ilmailumarkkinoiden kehittämisprosessille. Minun mielestäni komission on katsottava eteenpäin toisen vaiheen sopimuksen neuvotteluihin, joissa käsitellään muun muassa seuraavia aiheita: liikenneoikeuksien vapauttaminen edelleen; ulkomaisten investointien lisämahdollisuudet, ympäristötoimenpiteiden ja infrastruktuurirajoitusten vaikutus liikenneoikeuksien käyttöön, matkustajien oikeuksia koskevien politiikkojen parempi koordinointi, jotta voidaan varmistaa matkustajien mahdollisimman hyvä suojelu. Yhdenmukaiset matkustajien oikeuksia koskevat normit, mukaan luettuna liikuntarajoitteisten henkilöiden oikeudet, ovat erityisen tärkeitä sille, että voidaan välttää matkustajien epäjohdonmukainen kohtelu. Kaikki nämä ilmailusopimukset ovat hyödyllisiä ja tarpeellisia Euroopan unionille, lentoyhtiöillemme ja kansalaisillemme.

  David Martin (S&D), kirjallinen. − (EN) Äänestin tämän sopimuksen puolesta, sillä se on nykyisellään asianmukainen. Vaikka kannustimet markkinoiden avaamiselle lisää ovat tervetulleita, ulkomaisten investointien alan vanhentuneiden sääntelyrajoitusten poistamista koskevan edistyksen poissaolo on kuitenkin pettymys, koska siten säilytetään nykyiset epätasapainoiset rajoitukset ulkomaisen omistuksen ja valvonnan osalta Yhdysvalloissa. EU: liikenteenharjoittajat saavat lisäksi ainoastaan rajoitetun pääsyn Yhdysvaltain hallituksen rahoittamaan liikenteeseen. Se tarkoittaa jälleen epätasapainoisen tilanteen jatkumista, koska EU:n kansalliset hallitukset eivät määrää vastaavia rajoituksia.

  Clemente Mastella (PPE), kirjallinen. – (IT) Tämä Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen välisen lentoliikennesopimuksen muutos on loistava tilaisuus kehittää mahdollisuuksia markkinoilla, joiden osuus maailman lentoliikenteestä on 60 prosenttia. Euroopan komissio on edistynyt tähän mennessä huomattavasti pyrkimyksissään perustaa EU:n ja Yhdysvaltojen välinen avoin lentoliikennealue, jossa investointeja voitaisiin tehdä vapaasti ja jossa Euroopan ja Yhdysvaltojen lentoyhtiöt voisivat rajoituksetta tarjota lentoliikennepalveluja. Nyt tunnustamme, että tarvitaan tiiviimpää yhteistyötä, jotta voidaan vastata jatkuvaan haasteeseen turvallisuuden ja ympäristön alalla sekä edistää lisäinvestointeja vapaan markkinoillepääsyn takaamiseksi. EU:n ja Yhdysvaltojen sekakomiteaa koskeva säännös on ratkaiseva: se valvoo sääntely-yhteistyöohjelman sosiaalista vaikutusta, mikä auttaa vähentämään byrokratiaa. Haluaisimme mainita matkustajien henkilötietojen vaihtoa EU:n ja Yhdysvaltojen välillä koskevan ongelmallisen kysymyksen ja siten kansainvälisen turvallisuuden ja kansalaisten yksityisyyden välisen suhteen. Meidän mielestämme on olennaisen tärkeää, että parlamentille tiedotetaan täysimääräisesti sekakomitean työstä, ulkomaisista investoinneista, infrastruktuurirajoitusten vaikutuksista liikenneoikeuksien käyttöön ja matkustajien oikeuksien koskevien toimien koordinoinnista.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) EU:n ja Yhdysvaltojen välinen sopimus on erittäin tärkeää tuleville suhteille molempien osapuolten kannalta. Siksi Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeen Euroopan parlamenttia on tiedotettava täysimääräisesti ja kuultava sekakomitean tekemästä työstä sekä muiden mukana olevien tahojen työstä.

Parlamentin on hyväksyttävä kaikki tehtävät sopimukset, ja sitä on siksi tiedotettava kaikista neuvotteluista, ja tulevaisuudessa on tärkeää järjestää säännöllisiä kokouksia parlamentin jäsenten ja Yhdysvaltain kongressin välillä, jotta voidaan keskustella kaikista kysymyksistä, jotka liittyvät EU:n ja Yhdysvaltojen väliseen ilmailupolitiikkaan.

Tämä sopimus on siksi merkittävä askel kohti markkinoiden avaamista EU:n ja Yhdysvaltojen lentoyhtiöille syrjimättömyyden pohjalta. Tämä markkinoiden avaaminen voisi edistää matkustajille tarjottujen palvelujen paranemista.

  Judith A. Merkies (S&D), kirjallinen. – (NL) Euroopan parlamentin Alankomaiden työväen puolueen valtuuskunta ei todellakaan katso, että tämän toisen vaiheen sopimus on täydellinen, mutta sen mielestä sen avulla saadaan aikaan edistystä tärkeillä aloilla. Lisäksi sillä estetään Yhdysvaltoja käyttämästä lykkäysehtoa, jos kyseistä sopimusta ei ole. Lykkäys voisi johtaa siihen, että EU:n matkustajat ja lentoyhtiöt eivät enää voisi hyötyä merkittävistä eduista, joista on saatu nauttia maaliskuun 2008 jälkeen tämän pöytäkirjan ansiosta. Etuja ja myönteisiä näkökulmia ovat muun muassa erityisesti lentohenkilökunnan työnormit, hyvien käytäntöjen jakaminen meluntorjunnasta, yhteistyön vahvistaminen ympäristönsuojelun alalla ja niin edelleen. Euroopan parlamentin Alankomaiden työväenpuolueen valtuuskunta tunnustaa, että edelleen on pyrittävä käymään asianmukaista keskustelua turvallisuusvaatimuksista (esimerkiksi skannerien käytöstä) ja kyseisten vaatimusten vaikutuksesta matkustajien yksityisyyteen ja terveyteen. Lisäksi se haluaisi korostaa, että EU:n ja Yhdysvaltojen kansalaisten yksityisyydensuoja on otettava etualalle ja sitä on kunnioitettava, kun EU:n ja Yhdysvaltojen välillä vaihdetaan henkilötietoja. On olennaisen tärkeää, että parlamentti on ja pysyy mukana näissä neuvotteluissa ja että EU:n asetuksia ei heikennetä.

  Alexander Mirsky (S&D), kirjallinen. − (EN) Sopimus ei ole täydellinen, mutta siinä todella saadaan aikaan vakavaa edistystä. Jos kyseistä sopimusta ei olisi, joku voisi käyttää lykkäysehtoa, jolla riistettäisiin EU:n matkustajilta ja lentoyhtiöiltä huomattavat edut, joista on voitu nauttia maaliskuusta 2008 lähtien. Koska Yhdysvallat on vaikea neuvottelukumppani, meidän pitäisi pyrkiä edistämään neuvotteluja lisää tähän suuntaan.

Siksi äänestin puolesta.

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. − (DE) Lentoliikenne on yleisesti lisääntynyt, ja siksi myös EU:n ja Yhdysvaltojen ilmailumarkkinat ovat kasvaneet. Jäsenvaltiot ovat neuvotelleet kauan Yhdysvaltojen kanssa yksittäin ja tehneet kahdenvälisiä sopimuksia. Siirtyminen EU:n tasolle mahdollistaa sen, että EU:n lentoyhtiöt voivat lentää mihin tahansa määränpäähän Yhdysvalloissa mistä tahansa EU:ssa. Sen ennakkoehtona sekä Yhdysvalloissa että Euroopan unionissa on tehtävä joitakin uudistuksia. Uudella sopimuksella pyritään avaamaan tietä tuleville mahdollisuuksille lisäinvestointien ja markkinoillepääsyn ja sääntelyviranomaisten yhteistyön parantamisen osalta. Sopimus on kuitenkin yksipuolinen, jos voimassa olevat rajoitukset ulkomaisesta omistuksesta ja valvonnasta Yhdysvalloissa säilyvät edelleen. EU siis antaa tällä uudella sopimuksella Yhdysvaltojen jälleen kerran pettää itseään, ja sitä minä en voi sietää.

  Franz Obermayr (NI), kirjallinen. − (DE) On täysin järkevää, että lentoliikennesopimukset Yhdysvaltojen kanssa tehdään nyt EU:n tasolla sen sijaan että ne tehtäisiin erikseen yksittäisten jäsenvaltioiden kanssa kuten aiemmin. Sen ansiosta eurooppalaiset lentoyhtiöt voivat lentää kaikkiin kohteisiin Yhdysvalloissa. En kuitenkaan ole tyytyväinen siihen, että tämä sopimus on yksipuolinen ja että EU tekee siinä toisaalta lukuisia myönnytyksiä, kun taas toisaalta Yhdysvallat vaatii esimerkiksi rajoituksia ulkomaiseen omistukseen. EU:n on omaksuttava vahvempi kanta Yhdysvaltojen suhteen tämän osalta.

  Rolandas Paksas (EFD), kirjallinen. − (LT) Yhdysvaltojen ja Euroopan unionin välillä aikaansaatu avoin taivas -sopimus takaa edistyksen ja edistää talouden kehitystä molemmilla alueilla. Transatlanttisten markkinoiden täydellinen avaaminen olisi merkittävä askel kohti maailmanlaajuisen ilmailualan tilanteen parantamista. Se olisi molemmille osapuolille miljoonien arvoinen taloudellinen etu, ja monia uusia työpaikkoja luotaisiin, kuin myös liiketoiminnan kehitysmahdollisuuksia. Taloudellisiin etuihin pyrkiessämme emme saa unohtaa turvallisuusvaatimuksia. Lentoturvallisuutta ja -varmuutta koskevat normit ovat elintärkeitä matkustajille, miehistölle ja koko ilmailualalle. Turvallisuusnormeja on yhtenäistettävä nousevasti. Lentoturvallisuudesta vastaavien EU:n ja Yhdysvaltojen laitosten on tehtävä yhteistyötä kaikilla tasoilla. EU:n turvallisuusnormien on täytettävä Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön asettamat vaatimukset. Meidän on tehtävä kaikkemme varmistaaksemme, että meidän elämämme ja lastemme elämä ja kaikkien rakkaidemme elämä otetaan vakavasti. Emme voi sallia sitä, että Euroopan unionin miehistön jäsenten lentämiseen, työskentelyyn ja lepoaikaan sovelletaan matalampia turvallisuusvaatimuksia, sillä se voi vaarantaa ihmishenkiä.

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. – (IT) Äänestin Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen välisen lentoliikennesopimuksen puolesta. Tein sen erityisesti siksi, että poliittinen painoarvomme näkyisi, koska vaikka edes itse Artur Zasadan mielestä aikaansaadut sopimukset eivät ole parhaita mahdollisia, ne kuitenkin tarjoavat keinon hallita lentoliikennettä siten, että se joka tapauksessa hyödyttää kahden maanosan ihmisiä, sekä matkustuksen että kaupan kannalta. Liikenneoikeuksien edelleenvapauttamisen, ulkomaisten investointien lisämahdollisuuksien ja matkustajien oikeuksia koskevien politiikkojen paremman koordinoinnin ansiosta sekä EU:lle että Yhdysvalloille on taattu merkittävät edut.

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. − (PT) Äänestin tämän EU:n ja Yhdysvaltojen lentoliikennesopimuksen muutoksen puolesta. Kaikki lykkäykset johtaisivat siihen, että eurooppalaiset matkustajat ja lentoyhtiöt menettävät huomattavia etuja, joista ne ovat nauttineet maaliskuusta 2008 lähtien. Olen esittelijän kanssa samaa mieltä siitä, että tämä sopimus ei ole täydellinen. Sen etuna on kuitenkin se, että siinä esitetään merkittäviä tekijöitä, joiden avulla prosessia voidaan edistää, ja vältetään riski lykkäysehdon soveltamisesta, jos tätä sopimusta ei ole.

Tällä sopimuksella – toisen vaiheen sopimuksella – ei itse asiassa saavuteta markkinoiden täydellistä avaamista koskevaa lopputavoitetta ilman mitään rajoituksia kummaltakaan puolelta, vaikka siinä onkin monia uudistusta edistäviä kannustimia. Konkreettisesti, kun Yhdysvallat muuttaa lainsäädäntöään salliakseen EU:n sijoittajien tulla enemmistöosakkaiksi yhdysvaltalaisiin lentoyhtiöihin, EU vastaa. Joka tapauksessa tämä prosessi ei ole yksinkertainen, ja kaikki siihen liittyvät päätökset riippuvat valvonnasta ja lopullisesta ehdotuksesta, joka saadaan aikaan olosuhteissa, jotka ovat olennaisen tärkeitä lentoliikenteen parantamisen ja eurooppalaisten yhtiöiden menestyksen varmistamiseksi.

  Aldo Patriciello (PPE), kirjallinen. – (IT) EU:n ja Yhdysvaltojen ilmailumarkkinoiden osuus on yhteensä noin 60 prosentista maailman lentoliikenteestä. Markkinoiden avaaminen EU:n ja Yhdysvaltojen lentoyhtiöille syrjimättömyyden pohjalta tarjoaisi matkustajille ja rahtiliikenteen harjoittajille parempia palveluja sekä palvelujen valikoiman että kustannusten kannalta, toisi merkittäviä taloudellisia etuja ja loisi työpaikkoja. Lisäksi sääntelyn lähentäminen voisi merkittävästi edistää reilua kilpailua erityisesti valtiontukien sekä sosiaali- ja ympäristönormien osalta. Edellä kerrottujen syiden takia äänestän siksi EU:n ja Yhdysvaltojen välisen lentoliikennesopimuksen muuttamista koskevan pöytäkirjan hyväksymisen puolesta.

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. − (PT) Vaikka tällä toisen vaiheen sopimuksella EU:n ja Yhdysvaltojen välillä ei ole saavutettu lopullista tavoitetta transatlanttisten ilmailumarkkinoiden täydellisestä avaamisesta, se on kuitenkin huomattavaa edistystä siihen suuntaan, koska sillä tarjotaan uusia kaupallisia mahdollisuuksia eurooppalaisille lentoyhtiöille, ja merkittäviä etuja matkustajille ja rahtiliikenteen harjoittajille sekä palvelujen tarjoamisen vahvistamisen että kustannusten vähentämisen osalta.

Äänestin siksi tämän EU:n ja Yhdysvaltojen välisen lentoliikennesopimuksen muuttamista koskevan pöytäkirjan allekirjoittamisen hyväksymisen puolesta, koska haluaisin, että neuvotteluponnistuksia jatketaan liikenneoikeuksien vapauttamiseksi edelleen, yhteistyön vahvistamiseksi eri aloilla ja nykyisten sääntelyrajoitusten poistamiseksi Yhdysvaltojen lentoyhtiöiden ulkomaiselta omistukselta ja valvonnalta.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. − (EN) Lissabonin sopimus tuli voimaan 1. joulukuuta 2009 ja sillä laajennettiin olosuhteita, joissa kansainvälisen sopimuksen tekemiselle tarvitaan parlamentin hyväksyntä. Ilmailualan sopimukset kuuluvat nyt tähän kategoriaan, koska ne koskevat alaa, jolla sovelletaan tavallista lainsäätämisjärjestystä. Aikaisemmin parlamenttia ainoastaan kuultiin tällaisista sopimuksista. Näin ollen tämä pöytäkirja lentoliikennesopimuksen tarkistamisesta edellyttää Euroopan parlamentin hyväksyntää, vaikka alkuperäinen sopimus tehtiin parlamentin kuulemisen jälkeen. EU:n ja Yhdysvaltojen ilmailumarkkinoiden osuus on yhteensä noin 60 prosenttia maailman lentoliikenteestä. Markkinoiden avaaminen EU:n ja Yhdysvaltojen lentoyhtiöille syrjimättömyyden pohjalta tarjoaisi matkustajille ja rahtiliikenteen harjoittajille parempia palveluja sekä palvelujen valikoiman että kustannusten kannalta, toisi merkittäviä taloudellisia etuja ja loisi työpaikkoja. Lisäksi sääntelyn lähentäminen voisi merkittävästi edistää reilua kilpailua erityisesti valtiontukien sekä sosiaali- ja ympäristönormien osalta.

  Licia Ronzulli (PPE), kirjallinen. – (IT) EU:n ja Yhdysvaltojen ilmailumarkkinoiden osuus on yhteensä noin 60 prosenttia maailman lentoliikenteestä, joten ne ainoalaatuinen taloudellinen mahti alalla. EU:n ja Yhdysvaltojen ilmailumarkkinoiden avaamisella voitaisiin tosi asiassa tarjota enemmän palveluja edullisemmin, millä olisi myönteisiä vaikutuksia sekä talouteen että työllisyyteen. Yhteisillä normeilla tosiaankin edistettäisiin yhtenäisempää yhteistä kehitystä, ennen kaikkia sosiaaliselta ja ympäristön liittyvältä kannalta.

Olen siksi tyytyväinen nähdessäni, että aikaansaadussa sopimuksessa on monia aloitteita, joilla pyritään edistämään näitä muutoksia. Mahdollisuus investoida pääomaan toisen osapuolen lentoyhtiöihin sekä turvallisuutta koskevan kuulemisen ja yhteistyön lisääntyminen ovat tästä vain joitakin esimerkkejä. Toivon nyt, että parlamentti hyväksyy EU:n ja Yhdysvaltojen välisen lentoliikennesopimuksen muuttamista koskevan pöytäkirjan, jotta voidaan välttää lykkäysehdon käyttäminen, sillä se aiheuttaisi saavutettujen etujen menettämisen.

  Nuno Teixeira (PPE), kirjallinen. − (PT) Euroopan parlamentti hyväksyi tänään Euroopan parlamentin ja Yhdysvaltojen välillä voimassa olevan lentoliikennesopimuksen muuttamista koskevan pöytäkirjan, ja minä äänestin sen puolesta.

Ehdotus on huomattava askel kohti ilmailuliikenteen transatlanttisten suhteiden parantamista. EU:n ja Yhdysvaltojen ilmailumarkkinoiden osuus on yhteensä noin 60 prosentista maailman lentoliikenteestä. Markkinoiden avaaminen EU:n ja Yhdysvaltojen lentoyhtiöille tarjoaa matkustajille ja rahtiliikenteen harjoittajille parempia palveluja ja tuo merkittäviä taloudellisia etuja ja luo työpaikkoja.

Sopimusta ei kuitenkaan saa pitää prosessin päätepisteenä. Kyseessä olevalla sopimuksella, jota sanotaan toisen vaiheen sopimukseksi, ei saavuteta lopullista tavoitetta markkinoiden täydellisestä avaamisesta ilman rajoituksia kummallekaan osapuolelle. On myös erittäin tärkeää, että matkustajien oikeuksien osalta on johdonmukaiset säännöt ja parempi toimien koordinointi. Lopuksi olisi korostettava, että kaikissa tulevissa neuvotteluvaiheessa on otettava huomioon liikenneoikeuksien vapauttaminen edelleen, ulkomaisten investointien lisämahdollisuudet ja ympäristötoimenpiteiden ja infrastruktuurirajoitusten vaikutus liikenneoikeuksien käyttöön.

  Jarosław Leszek Wałęsa (PPE), kirjallinen. − (PL) Minä kannatan edellä mainittua aihetta koskevan päätöslauselmaesityksen hyväksymistä. Lissabonin sopimuksella laajennettiin olosuhteita, joissa kansainvälisen sopimuksen tekemiselle tarvitaan parlamentin hyväksyntä. Ilmailualan sopimukset kuuluvat nyt tähän kategoriaan, koska ne koskevat alaa, jolla sovelletaan tavallista lainsäätämisjärjestystä. Aikaisemmin parlamenttia ainoastaan kuultiin tällaisista sopimuksista. EU:n ja Yhdysvaltojen ilmailumarkkinoiden osuus on yhteensä noin 60 prosenttia maailman lentoliikenteestä. Markkinoiden avaaminen EU:n ja Yhdysvaltojen lentoyhtiöille syrjimättömyyden pohjalta tarjoaisi matkustajille ja rahtiliikenteen harjoittajille parempia palveluja sekä palvelujen valikoiman että kustannusten kannalta, toisi merkittäviä taloudellisia etuja ja loisi työpaikkoja. Lisäksi sääntelyn lähentäminen voisi merkittävästi edistää reilua kilpailua erityisesti valtiontukien sekä sosiaali- ja ympäristönormien osalta. Meidän pitäisi kuitenkin myös tunnustaa, että uudella pöytäkirjalla muutetun sopimuksen soveltamisalan ulkopuolelle jää monia kysymyksiä. Siksi komission on katsottava eteenpäin toisen vaiheen sopimuksen neuvotteluihin, joissa käsitellään muun muassa seuraavia aiheita: liikenneoikeuksien vapauttaminen edelleen; ulkomaisten investointien lisämahdollisuudet, ympäristötoimenpiteiden ja infrastruktuurirajoitusten vaikutus liikenneoikeuksien käyttöön, matkustajien oikeuksia koskevien politiikkojen parempi koordinointi, jotta voidaan varmistaa matkustajien mahdollisimman hyvä suojelu.

Mietintö: Silvia-Adriana Ţicău (A7-0045/2011)

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. − (PT) Äänestän tämän mietinnön puolesta ensinnäkin siksi, että se on huomattava parannus nykyisiin jäsenvaltioiden ja Kanadan välisiin kahdenvälisiin sopimuksiin, jotka ovat sangen rajallisia, ja toiseksi sen huomattavan parannuksen takia, jonka se tarjoaa palvelujen ja näiden markkinoiden välisten lentoyhteyksien osalta ja niistä seuraavien talouteen, ympäristöön, turvallisuuteen, matkustajaliikenteeseen, kilpailuun, oikeuteen ynnä muihin liittyvien etujen osalta.

  Elena Oana Antonescu (PPE), kirjallinen. – (RO) Euroopan unioni ja Kanada ovat sopineet yhteistyöstä vähentääkseen lentoliikenteen ilmastovaikutuksia. Lentoturvallisuuden osalta sopimus sisältää turvallisuusstandardien keskinäisen tunnustamisen ja "yhden turvatarkastuksen järjestelmän". Kaikki eurooppalaiset lentoyhtiöt voivat lento viikoittain Kanadan ja EU:n välillä. Sopimus parantaa merkittävästi sopimuksen kohteena olevien markkinoiden välisiä yhteyksiä ja kansalaisten välisiä yhteyksiä ja luo lentoliikennealalle uusia mahdollisuuksia ulkomaisen omistuksen asteittaisen vapauttamisen myötä. Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska siinä on konkreettisia säännöksiä kuluttajan etujen parantamiseksi.

  Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. – (FR) Tähän asti EU:n jäsenvaltioiden ja Kanadan välistä lentoliikennettä on säännelty ainoastaan kahdenvälisillä sopimuksilla. Koska Euroopan unionilla ja Kanadalla on pitkät ja vakiintuneet taloudelliset ja poliittiset suhteet, on käynyt välttämättömäksi, että osapuolet saavat aikaan sopimuksen lentoliikenteestä. Olen siksi äänestänyt tämän sopimuksen puolesta, koska siinä säädetään liikenneoikeuksien asteittaisesta täytäntöönpanosta, investointimahdollisuuksista ja yhteistyöstä monilla aloilla (erityisesti lentoturvallisuudessa yhteisen turvallisuusjärjestelmän luomisen ansiosta mutta myös sosiaalisten asioiden, kuluttajan etujen ja ympäristökysymysten osalta). Sopimuksen nojalla kaikki nykyiset reittejä, hinnoittelua ja Euroopan unionin ja Kanadan välisten lentojen määrää koskevat rajoitukset poistetaan. Tämä sopimus on sekä kunnianhimoinen että olennainen.

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. − (LT) Olen samaa mieltä EU:n ja Kanadan lentoliikennesopimuksesta. Sopimuksessa määrätään liikenneoikeuksien ja investointimahdollisuuksien asteittaisesta avaamisesta sekä kauaskantoisesta yhteistyöstä useilla aloilla, joihin kuuluvat lentoturvallisuus, ilmailun turvaaminen, sosiaaliset näkökohdat, kuluttajien edut, ympäristöasiat, ilmaliikenteen hallinta, valtion tuet ja kilpailu. Kaikki EU:n lentoyhtiöt voivat lentää suoraan Kanadan lentoasemille kaikilta EU:n lentoasemilta. On myös myönteistä, että sopimus poistaa kaikki rajoitukset, jotka ovat koskeneet reittejä, hintoja ja viikoittain sallittujen lentojen lukumäärää Kanadan ja EU:n välisessä lentoliikenteessä. Lentoyhtiöt voivat tehdä rajoituksitta kaupallisia sopimuksia, jotka koskevat muun muassa yhteistunnusten käyttöä, mikä on tärkeää useisiin eri kohteisiin lentävien lentoyhtiöiden kannalta, ja määrätä oman hintatasonsa kilpailulainsäädännön puitteissa.

  Izaskun Bilbao Barandica (ALDE), kirjallinen. – (ES) Neuvosto antoi lokakuussa 2007 komissiolle valtuudet neuvotella kokonaisvaltaisesta lentoliikennesopimuksesta. Tuona vuonna EU:n ja Kanadan välisen lentoliikenteen matkustajamäärä oli 9 miljoonaa. Sopimuksen tavoitteena oli EU:n ja Kanadan välisten lentoliikenteen sisämarkkinoiden luominen. Se edellytti muutoksia Kanadan lainsäädännössä. Edistys markkinoiden täydellisessä avaamisessa ja tarvittavien lainsäädäntömuutosten täytäntöönpanossa on ollut asteittaista. Se, että reittejä koskevat rajoitukset on poistettu, viikoittaiset lennot on otettu käyttöön ja kaupalliset sopimukset ovat sallittuja lentoyhtiöille, on kuitenkin kaikki edistystä. Vaikeuksista huolimatta katson, että meidän on jatkettava työtä, kunnes sisämarkkinoista tulee totta. Siksi äänestin puolesta.

  Slavi Binev (NI), kirjallinen. – (BG) On hyvin tiedossa, että ennen tätä sopimusta ilmailuun sovellettiin 19:n EU:n jäsenvaltion kanssa tehtyjä kahdenvälisiä sopimuksia. Tuin tätä ehdotusta, koska sillä helpotetaan lentoliikennettä mutta pääasiassa siksi, että siinä määrätään liikenneoikeuksien ja investointimahdollisuuksien asteittaisesta avaamisesta sekä kauaskantoisesta yhteistyöstä useilla aloilla, joihin kuuluvat lentoturvallisuus, ilmailun turvaaminen, sosiaaliset näkökohdat, kuluttajien edut, ympäristöasiat, ilmaliikenteen hallinta, valtion tuet ja kilpailu. Sellainen sopimus oli välttämättömyys.

  Jan Březina (PPE), kirjallinen. – (CS) EU:n ja Kanadan välinen ilmailusopimus saisi normaaleissa olosuhteissa täyden tukeni, koska kannatan täysin esteiden poistamista vapaalta liikkuvuudelta sekä EU:n sisällä että EU:n ja kolmansien maiden välillä. Tilanteessa, jossa Kanada määrää edelleen yksipuolisesta viisumivaatimuksesta Tšekin tasavallan kansalaisille, katson kuitenkin, että sopimus on EU:lta harhaanjohdettua mukautumista sellaisen maan osalta, joka ei ansaitse kyseistä mukautumista. EU:lla pitäisi olla rohkeutta yhdistää nämä molemmat asia – viisumivaatimus ja kansainvälisen sopimuksen allekirjoittaminen – koska tämä voi olla yksi harvoista tilaisuuksista painostaa todella Kanadaa viisumiasiassa. On hämmästyttävää, että Kanada toisaalta antaa EU:n lentoyhtiöiden lentää suoria lentoja Kanadaan mistä tahansa EU:sta ja toisaalta estää yhden jäsenvaltion kansalaisia matkustamasta vapaasti Kanadaan. On selvää, että EU:n ja Kanadan välinen suhde on asteittain kehittynyt strategiseksi kumppanuudeksi ja että tehdyllä sopimuksella vahvistetaan ja lujitetaan kumppanuuden luonne. Jos Kanada kuitenkin edelleen määrää yksipuolisia viisumivaatimuksia Tšekin kansalaisilla, tämä kumppanuus jättää kitkerän maun.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. − (PT) Tätä sopimusta, jonka nojalla EU:n lentoyhtiöt voivat lentää suoraan Kanadaan mistä tahansa Euroopasta sekä käyttää näillä reiteillä yhteistunnuksia, voidaan kuvailla kunnianhimoisimmaksi Euroopan unionin tekemäksi lentoliikennesopimukseksi. Sillä pyritään poistamaan aiempiin kahdenvälisiin sopimuksiin sisällytetyt säännökset, jotka rikkoivat unionin lainsäädäntöä ja jotka uhkasivat eri jäsenvaltioiden kansalaisten omistamien yhtiöiden välistä yhdenvertaista kohtelua.

Haluaisin, että Euroopan unionin ja Kanadan suhteita vahvistetaan ja että pystyisimme siirtymään enemmän ja paremmin kohti ilmatilaa, jossa on vähemmän valtioiden välisiä esteitä.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. − (PT) Tässä suosituksessa käsitellään esitystä neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätökseksi Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Kanadan välisen lentoliikennesopimuksen tekemisestä.

EU:n ja Kanadan väliset taloudelliset ja poliittiset suhteet ovat vakiintuneita ja niiden takia tällä alalla on tehty kahdenvälisiä sopimuksia. Kun 1. joulukuuta 2009 tuli kuitenkin voimaan Lissabonin sopimus, joka edellyttää Euroopan parlamentin hyväksyntää ilmailualaan kuuluville sopimukselle, komissio alkoi neuvotteluprosessin, joka on nyt saatu päätökseen ja jossa on säädetty liikenneoikeuksista ja investointimahdollisuuksista sekä yhteistyöstä monilla aloilla: lentoturvallisuudessa, kuluttajan oikeuksien puolustaminen, ympäristö, ilmaliikenteen hallinta, sosiaaliset oikeudet ja oikeudenmukainen kilpailu.

Suhtaudun siksi myönteisesti tämän ehdotuksen hyväksymiseen, koska sillä helpotetaan EU:n ja Kanadan kansalaisten matkustamista poistamalla monia rajoituksia, sallimalla yhteistunnukset ja vahvistamalla oikeudenmukaisemman hinnoittelun.

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. − (PT) Vastaavuudet tämän asian ja Yhdysvaltojen kanssa tehdyn sopimuksen tavoitteiden välillä ovat selkeät: EU:n ja Kanadan välisen lentoliikenteen sisämarkkinoiden luominen, markkinoiden, joilla vuonna 2007 oli yhdeksän miljoonaa matkustajaa.

Esittelijä totesi, että sopimus on "kunnianhimoisempi kuin Yhdysvaltojen kanssa tehty sopimus" mutta tunnustaa myös, että "vaikka tämä sopimus on markkinoille pääsyn osalta kunnianhimoisempi kuin Yhdysvaltojen kanssa tehty sopimus, se ei ole yhtä täsmällinen sosiaalisen ulottuvuuden tunnustamisen osalta". Toisin sanoen tässä tapauksessa ylenkatsottiin jopa tyhjiä viittauksia sopimuksen vaikutuksesta työpaikkoihin, työntekijöihin ja työoloihin. Totuus on, että tässäkin tapauksessa niiden rajoitusten poissaolo, joita vaadittiin toimittajien ja tarjottujen palvelujen osalta – toiminnalle maiden välillä, kussakin maassa ja jopa EU:n ja Kanadan markkinoiden ulkopuolella, kuten sopimuksessa säädetään – ja valtion lentoyhtiöihin soveltamien toimien rajoitusten osalta, edistää tavoitetta tehdä tietä monopolistiselle keskittymiselle alalla…

(Äänestysselitystä lyhennettiin työjärjestyksen 170 artiklan nojalla)

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Tämän mietinnön tavoitteet ovat selkeät: EU:n ja Kanadan välisen lentoliikenteen sisämarkkinoiden luominen, markkinoiden, joilla vuonna 2007 oli yhdeksän miljoonaa matkustajaa. Esittelijä totesi, että sopimus on "kunnianhimoisempi kuin Yhdysvaltojen kanssa tehty sopimus" mutta tunnustaa myös, että "vaikka tämä sopimus on markkinoille pääsyn osalta kunnianhimoisempi kuin Yhdysvaltojen kanssa tehty sopimus, se ei ole yhtä täsmällinen sosiaalisen ulottuvuuden tunnustamisen osalta".

Toisin sanoen tässä tapauksessa ylenkatsottiin jopa tyhjiä viittauksia sopimuksen vaikutuksesta työpaikkoihin, työntekijöihin ja työoloihin. Tässäkin tapauksessa niiden rajoitusten poissaolo, joita vaadittiin toimittajien ja tarjottujen palvelujen osalta – toiminnalle maiden välillä, kussakin maassa ja jopa EU:n ja Kanadan markkinoiden ulkopuolella, kuten sopimuksessa säädetään – ja valtion lentoyhtiöihin soveltamien toimien rajoitusten osalta, edistää tavoitetta tehdä tietä monopolistiselle keskittymiselle alalla, millä on haitalliset vaikutukset työntekijöihin ja matkustajiin, päinvastoin kuin on sanottu. Siksi äänestimme vastaan.

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen. − (LT) Olen samaa mieltä tästä asiakirjasta, koska sopimuksessa määrätään liikenneoikeuksien ja investointimahdollisuuksien asteittaisesta avaamisesta sekä kauaskantoisesta yhteistyöstä useilla aloilla, joihin kuuluvat lentoturvallisuus, ilmailun turvaaminen, sosiaaliset näkökohdat, kuluttajien edut, ympäristöasiat, ilmaliikenteen hallinta, valtion tuet ja kilpailu. Kaikki EU:n lentoyhtiöt voivat lentää suoraan Kanadan lentoasemille kaikilta EU:n lentoasemilta. Sopimus poistaa kaikki rajoitukset, jotka ovat koskeneet reittejä, hintoja ja viikoittain sallittujen lentojen lukumäärää Kanadan ja EU:n välisessä lentoliikenteessä. Lentoyhtiöt voivat tehdä rajoituksitta kaupallisia sopimuksia, jotka koskevat muun muassa yhteistunnusten käyttöä, mikä on tärkeää useisiin eri kohteisiin lentävien lentoyhtiöiden kannalta, ja määrätä oman hintatasonsa kilpailulainsäädännön puitteissa. Sopimus sisältää määräykset, jotka koskevat markkinoiden asteittaista avaamista, mikä liittyy kummankin osapuolen nykyistä suurempien investointimahdollisuuksien takaamiseen. Tämän sopimuksen kunnianhimoisuus on erittäin myönteistä. Se olisi katsottava päämääräksi muille parhaillaan käynnissä oleville neuvotteluille. Katson siksi, että parlamentin olisi annettava hyväksyntänsä EU:n ja Kanadan lentoliikennesopimukselle. Kaikki nämä ilmailusopimukset ovat hyödyllisiä ja tarpeellisia Euroopan unionille, lentoyhtiöillemme ja kansalaisillemme.

  David Martin (S&D), kirjallinen. − (EN) Suhtaudun myönteisesti tähän sopimukseen, jota voidaan oikeudenmukaisesti kuvat kunnianhimoisimmaksi lentoliikennesopimukseksi EU:n ja merkittävän maailmanlaajuisen kumppanin välillä. Se parantaa merkittävästi sopimuksen kohteena olevien markkinoiden välisiä yhteyksiä ja kansalaisten välisiä yhteyksiä ja luo lentoliikennealalle uusia mahdollisuuksia ulkomaisen omistuksen asteittaisen vapauttamisen myötä. Se on nimenomaan kunnianhimoisempi ja kohdistetumpi kuin EU:n ja Yhdysvaltojen välinen sopimus liikennöintioikeuksien, omistuksen ja määräysvallan ja myös täydentävän pöytäkirjan ("toisen vaiheen") osalta.

Komission tekemän tutkimuksen mukaan Kanadan kanssa tehty avoin sopimus lisää matkustajien lukumäärää puolella miljoonalla ensimmäisen voimassaolovuoden aikana, ja muutaman vuoden kuluessa 3,5 miljoonaa matkustajaa saattaa käyttää hyväkseen sopimuksen tarjoamia mahdollisuuksia. Lentolippujen halventumisen myötä sopimus voi tuoda kuluttajille vähintään 72 miljoonan euron hyödyn ja sopimus voi luoda myös uusia työpaikkoja.

  Clemente Mastella (PPE), kirjallinen. – (IT) Vaikka EU:n ja Kanadan väliset taloudelliset ja poliittiset suhteet ovat vakiintuneita, ennen mainitun sopimuksen allekirjoittamista monet jäsenvaltiot olivat tehneet kahdenvälisiä sopimuksia ilmailusta. Siksi on välttämätöntä pyrkiä tavoitteeseen avoimen ilmailualueen perustamisesta. Näin voitaisiin luoda lentoliikenteen sisämarkkinat, joilla voitaisiin tehdä investointeja vapaasti ja joilla molempien osapuolten lentoyhtiöt voisivat rajoituksetta tarjota lentoliikennepalveluja. Meidän mielestämme nykyiset oikeudelliset rahoitukset Kanadan lentoyhtiöiden omistuksesta pitäisi poistaa ja samalla olisi otettava käyttöön uusia liikenneoikeuksia ja yhteistyötä monissa asioissa – muun muassa matkustajien turvallisuus, ympäristön kunnioitus, lentoliikenteen hallinta ja lentoturvallisuus. Siksi voimme ehdottomasti sanoa, että tänään hyväksytty sopimus todella on kunnianhimoinen. Se parantaa ratkaisevasti kyseessä olevien markkinoiden välisiä yhteyksiä ja luo uusia mahdollisuuksia alalla. Kehotamme kuitenkin lisäämään kuulemista ja yhteistyötä arkaluonteisen turvallisuuskysymyksen osalta ja kehotamme komissiota tiedottamaan parlamentille kaikista kehitysvaiheista ja valvomaan uuden sekakomitean työtä.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. − (PT) EU:n ja Kanadan välinen lentoliikennesopimus on erittäin tärkeää tuleville suhteille molempien osapuolten kannalta. Siksi Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeen Euroopan parlamenttia on tiedotettava täysimääräisesti ja kuultava sekakomitean tekemästä työstä sekä muiden mukana olevien tahojen työstä. Parlamentin on nyt hyväksyttävä kaikki tehtävä sopimukset, ja sitä on siksi pidettävä ajan tasalla kaikista neuvotteluista.

Tämä sopimus on siksi merkittävä askel kohti markkinoiden avaamista EU:n ja Kanadan lentoyhtiöille syrjimättömyyden pohjalta. Tämä markkinoiden avaaminen voisi edistää matkustajille tarjottujen palvelujen paranemista. Tämä on kunnianhimoisin kahden maan välillä koskaan allekirjoitettu liikennesopimus.

  Alexander Mirsky (S&D), kirjallinen. − (EN) Olen täysin samaa mieltä Silvia-Adriana Ţicăun kanssa: sopimus on kunnianhimoisin lentoliikennesopimus, jonka EU on tehnyt merkittävän kansainvälisen kumppanin kanssa. Se parantaa merkittävästi sopimuksen kohteena olevien markkinoiden välisiä yhteyksiä ja kansalaisten välisiä yhteyksiä ja luo lentoliikennealalle uusia mahdollisuuksia ulkomaisen omistuksen asteittaisen vapauttamisen myötä. Se on nimenomaan kunnianhimoisempi ja kohdistetumpi kuin EU:n ja Yhdysvaltojen välinen sopimus liikennöintioikeuksien, omistuksen ja määräysvallan osalta.

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. – (PT) Äänestin tämän Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden ja Kanadan välisen lentoliikennesopimuksen puolesta. Tämä on hyvin kunnianhimoinen sopimus, jossa määrätään liikenneoikeuksien ja investointimahdollisuuksien asteittaisesta avaamisesta sekä täysimääräisestä yhteistyöstä monilla aloilla, joihin kuuluvat lentoturvallisuus, sosiaaliset näkökulmat, kuluttajien etujen puolustaminen, ympäristö, lentoliikenteen hallinta, valtion tuet ja kilpailu. Kaikki EU:n lentoyhtiöt voivat lentää suoraan Kanadan lentoasemille kaikilta EU:n lentoasemilta. Sopimus poistaa kaikki nykyiset rajoitukset, jotka ovat koskeneet reittejä, hintoja ja viikoittain sallittujen lentojen lukumäärää Kanadan ja EU:n välisessä lentoliikenteessä. Äänestän tyytyväisenä tämän sopimuksen puolesta, koska se on kunnianhimoinen ja koska sillä avataan mahdollisuuksia Azorien ja Kanadan välillä olevien historiallisten siteiden tiivistämiselle edelleen.

  Aldo Patriciello (PPE), kirjallinen. – (IT) EU:n ja Kanadan lentoliikennesopimus on yksi kunnianhimoisimmista lentoliikennesopimuksista, jonka EU on tehnyt merkittävän kansainvälisen kumppanin kanssa. Siinä määrätään liikenneoikeuksien ja investointimahdollisuuksien asteittaisesta avaamisesta sekä kauaskantoisesta yhteistyöstä useilla aloilla, joihin kuuluvat lentoturvallisuus, ilmailun turvaaminen, sosiaaliset näkökohdat, kuluttajien edut, ympäristöasiat, ilmaliikenteen hallinta, valtion tuet ja kilpailu.

Sopimus parantaa merkittävästi sopimuksen kohteena olevien markkinoiden välisiä yhteyksiä ja kansalaisten välisiä yhteyksiä ja luo lentoliikennealalle uusia mahdollisuuksia ulkomaisen omistuksen asteittaisen vapauttamisen myötä. Viimeaikaisten tutkimusten mukaan Kanadan kanssa tehty avoin sopimus lisää matkustajien lukumäärää puolella miljoonalla ensimmäisen voimassaolovuoden aikana, ja muutaman vuoden kuluessa 3,5 miljoonaa matkustajaa saattaa käyttää hyväkseen sopimuksen tarjoamia mahdollisuuksia. Lentolippujen halventumisen myötä sopimus voi tuoda kuluttajille vähintään 72 miljoonan euron hyödyn ja sopimus voi luoda myös uusia työpaikkoja. Edellä mainittujen syiden takia äänestän EU:n ja Kanadan välistä lentoliikennettä koskevan sopimuksen hyväksymisen puolesta.

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. − (PT) Äänestin EU:n ja Kanadan lentoliikennesopimuksen tekemisen puolesta, koska sen nojalla EU:n lentoyhtiöt voivat lentää suoraan Kanadan lentoasemille kaikilta EU:n lentoasemilta ja koska se luo ensinnäkin uusia mahdollisuuksia EU:n yhtiöille – erityisesti yhteistunnussopimusten tekoa koskevan mahdollisuuden ja ulkomaisten investointien alaa koskevien sääntöjen asteittaisen vapauttamisen ansiosta – ja toiseksi huomattavia taloudellisia etuja sekä kuluttajille että työpaikkojen luomisen osalta.

  Zuzana Roithová (PPE) , kirjallinen – (CS) Minun mielestäni ilmailusopimus Kanadan kanssa on kaupallinen perusväline, josta on etuja molemmille puolille, mutta Tšekin kansalaisten syrjinnän takia ja Tšekin tasavallan parlamentin edustajainhuoneen parlamentin jäsenten kannan vuoksi äänestän tyhjää. Tšekin tasavallan parlamentin edustajainhuoneen ulkoasiainvaliokunta on lykännyt keskusteluja sopimuksen ratifioinnista siihen asti, että komissio edistyy selkeästi keskusteluissa Kanadan kanssa Tšekin kansalaisten yksipuolisen viisumivaatimuksen lopettamisesta. EU:ssa on miltei kahden vuoden ajan ollut kahden luokan kansalaisuutta, koska Tšekin kansalaiset eivät voi matkustaa vapaasti Kanadaan toisten lailla, kun taas kanadalaiset voivat matkustaa vapaasti Tšekin tasavaltaan. Tšekin tasavalta ei voi vastata vastavuoroisesti EU:n yhteisen viisumipolitiikan vuoksi, mutta komission jäsen ei pysty suojaamaan tätä politiikkaa.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. − (EN) Lissabonin sopimus tuli voimaan 1. joulukuuta 2009 ja sillä laajennettiin olosuhteita, joissa kansainvälisen sopimuksen tekemiselle tarvitaan parlamentin hyväksyntä. Ilmailualan sopimukset kuuluvat nyt tähän kategoriaan, koska ne koskevat alaa, jolla sovelletaan tavallista lainsäätämisjärjestystä. Aikaisemmin parlamenttia ainoastaan kuultiin tällaisista sopimuksista.

Vaikka EU:n ja Kanadan väliset taloudelliset ja poliittiset suhteet ovat vakiintuneita, ennen mainitun sopimuksen allekirjoittamista monet jäsenvaltiot olivat tehneet kahdenvälisiä sopimuksia ilmailusta. Monet mainituista sopimuksista ovat olleet rajoittavia eivätkä ne ole taanneet täyttä pääsyä toisen osapuolen lentoliikennemarkkinoille. Euroopan yhteisöjen tuomioistuin katsoi marraskuussa 2002 antamassaan tuomiossa, että mainituissa kahdenvälisissä sopimuksissa on määräyksiä, jotka ovat ristiriidassa yhteisön lainsäädännön kanssa.

Siitä syystä neuvosto antoi lokakuussa 2007 komissiolle valtuudet neuvotella kokonaisvaltaisesta lentoliikennesopimuksesta, joka korvaa voimassa olevat kahdenväliset sopimukset. Vuonna 2007 EU:n ja Kanadan välisen lentoliikenteen matkustajamäärä oli 9 miljoonaa EU:n ja Kanadan välinen lentoliikennesopimus parafoitiin 30. marraskuuta 2008, hyväksyttiin EU:n ja Kanadan välisessä huippukokouksessa 6. toukokuuta 2009 ja allekirjoitettiin 17.–18. joulukuuta 2008. EU ja Kanada ovat neuvotelleet myös lentoturvallisuussopimuksesta. Erillinen suositus (A7-0298/2010) koskee viimeksi mainittua sopimusta.

  Licia Ronzulli (PPE), kirjallinen. – (IT) Vaikka EU:n ja Kanadan väliset taloudelliset ja poliittiset suhteet ovat vakiintuneita, tähän asti ainoa EU:n ja Kanadan välillä voimassa oleva ilmailusopimus on ollut yhdistelmä maiden välisiä kahdenvälisiä sopimuksia. Tämä pöytäkirja kattaa liikenneoikeuksien ja investointimahdollisuuksien käyttöönoton sekä yhteistyön useilla aloilla, erityisesti parantuneen lentoturvallisuuden ja ilmailun turvaamisen. Kannatan tämän sopimuksen tekstiä, koska sillä otetaan käyttöön toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on asteittain avata Kanadan ilmailumarkkinat ja sallia suuremmat investointivapaudet molemmille osapuolille. Saavuttaakseen tavoitteensa täysimääräisesti Kanadan on muutettava lainsäädäntöään poistaakseen nykyiset oikeudelliset rajoitukset kanadalaisten lentoyhtiöiden omistukselta ja valvonnalta ja monilta kunkin lentoyhtiön tarjoamalta palvelulta.

  Nuno Teixeira (PPE), kirjallinen. − (PT) Tällä sopimuksella, jota voidaan kuvata kunnianhimoisimmaksi Euroopan unionin tekemäksi lentoliikennesopimukseksi, EU:n lentoyhtiöt voivat lentää suoraan Kanadaan kaikilta EU:n lentoasemilta, ja siinä otetaan käyttöön myös kaupallisia sopimuksia, jotka koskevat muun muassa yhteistunnusten käyttöä. Sopimuksessa määrätään liikenneoikeuksien ja investointimahdollisuuksien asteittaisesta avaamisesta sekä täysimääräisestä yhteistyöstä monilla aloilla, joihin kuuluvat lentoturvallisuus, sosiaaliset näkökulmat, kuluttajien etujen puolustaminen, ympäristö, lentoliikenteen hallinta, valtion tuet ja kilpailu.

Tänään täysistunnossa hyväksytyssä asiakirjassa liikenne- ja matkailuvaliokunta, jossa minä olen varajäsenenä, kehottaa Euroopan komissiota varmistamaan, että parlamentille tiedotetaan ja että sitä kuullaan järjestelmällisesti perustetun sekakomitean toimista, jotta se voi valvoa markkinoiden avaamisen eri vaiheita. Äänestin suosituksen puolesta, ja kyseisen sopimuksen pitäisi toimia esimerkkinä muilla parhaillaan käynnissä oleville neuvotteluille.

  Angelika Werthmann (NI), kirjallinen. − (DE) Tämä sopimus on malli nykyisille ja tuleville neuvotteluille muiden valtioiden kanssa.. Sillä poistetaan kaikki rajoitukset, jotka ovat koskeneet reittejä, hintoja ja viikoittain sallittujen lentojen lukumäärää kahden osapuolen välisessä lentoliikenteessä. Arvioiden mukaan mahdolliset säästöt lentolippujen halventumisen myötä voivat olla jopa 72 miljoonaa euroa, mikä hyödyttäisi kuluttajia suoraan. Sopimus tuo lisäksi välillisiä etuja kansalaisillemme uusien työpaikkojen luomisen myötä. Siksi äänestin sopimuksen puolesta.

Mietintö: Dominique Riquet (A7-0044/2011)

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. − (PT) Äänestän tämän mietinnön puolesta, koska nykyisten kahdenvälisten ilmailusopimusten jatkaminen Vietnamin kanssa ei olisi yhdenmukaista EU:n lainsäädännön kanssa, sekä niiden mahdollisten tilaisuuksien vuoksi, joita tämä suurempi avoimuus voi saada aikaan..

  Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. – (FR) Tähän asti EU:n jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden välillä tehdyt kahdenväliset lentoliikennesopimukset ovat luoneet mahdollisuuden tiettyjen Euroopan unionin lentoliikenteen harjoittajien syrjimiseen. Uusi sopimus sisältää siksi EU:n nimeämislausekkeen, joka kattaa kaikki Euroopan unionin lentoliikenteen harjoittajat ja jolla korvataan perinteiset nimeämislausekkeet, joka koskivat yksittäisten jäsenvaltioiden lentoliikenteen harjoittajia. Siten sopimuksella pyritään estämään Euroopan unionin lentoliikenteen harjoittajien syrjintä ja poistamaan kilpailuvastaiset käytännöt. Olen siksi äänestänyt sopimuksen puolesta, koska sen nojalla kaikki Euroopan unionin lentoliikenteen harjoittajat voivat lentää kaikkien jäsenvaltioiden ja Vietnamin välillä.

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. − (LT) Minä olin samaa mieltä tämän sopimuksen päätelmästä. Sopimuksen tarkoituksena on antaa kaikille EU:n lentoliikenteen harjoittajille syrjimätön pääsy unionin ja Vietnamin välisille lentoreiteille. Tällä sopimuksella myös varmistetaan, että kahdenvälisten sopimusten turvamääräyksiä sovelletaan tilanteissa, joissa viranomaisvalvonnasta vastaa muu kuin lentoliikenteen harjoittajan nimennyt jäsenvaltio Lisäksi katson, että on erittäin tärkeää, että sopimuksella kielletään kilpailunvastaiset käytänteet.

  Izaskun Bilbao Barandica (ALDE), kirjallinen. – (ES) Euroopan unionin tuomioistuin on päättänyt, että kaikki aiemmin allekirjoitetut kahdenväliset sopimukset ovat Euroopan unionin oikeuden vastaisia. Siksi on ollut tarpeen muuttaa kolmea artiklaa lentoyhtiöiden välisen syrjinnän estämiseksi ja mahdollisten kilpailunvastaisten käytäntöjen kieltämiseksi sekä sen varmistamiseksi, että turvamääräyksiä sovelletaan, kun viranomaisvalvonnasta vastaa muu kuin lentoliikenteen harjoittajan nimennyt jäsenvaltio.

  Slavi Binev (NI), kirjallinen. – (BG) Haluan selittää äänestyskäyttäytymistäni Euroopan unionin ja Vietnamin välisessä lentoliikennesopimuksessa. Äänestin tämän sopimuksen puolesta, koska havaitsin, että komission tekemällä sopimuksella korvataan ja parannetaan tiettyjä säännöksiä nykyisissä 17:ssä EU:n jäsenvaltioiden ja Vietnamin välillä tehdyssä kahdenvälisessä lentoliikennesopimuksessa. Kuten tiedämme, parlamentin työjärjestyksen mukaan tarkistuksia ei voi esittää, mutta minä katson, että komissio on sopinut tarvittavista järjestelyistä, ja tuen tätä sopimusta.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. − (PT) Neuvosto on pyytänyt komissiota pyrkimään korvaamaan tiettyjä säännöksiä lentoliikenteeseen liittyvissä sopimuksissa sen jälkeen, kun Euroopan unionin tuomioistuin havaitsi, että niissä ei noudateta unionin lainsäädäntöä.

Kyseessä olevilla tarkistuksilla annetaan kaikille EU:n lentoyhtiöille pääsy Euroopan unionin ja Vietnamin välisille reiteille ja kielletään kilpailunvastaiset käytänteet. Näillä tarkistuksilla taataan sijoittautumisvapauden periaatteen noudattaminen ja pyritään varmistamaan vastaava kohtelu isäntäjäsenvaltiossa kuin kyseisen jäsenvaltion kansalaisilla on.

Haluaisin, että Euroopan unionin ja Vietnamin väliset yhteydet ja vaihdot hyötyisivät lentoyhtiöille tarjotuista vastavuoroisista eduista ja että ne johtaisivat siihen, että niiden kansat tuntisivat toisensa paremmin.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Suhtaudun myönteisesti tämän neuvoston päätöstä koskevan esityksen hyväksymiseen, sillä siinä pyritään tekemään sopimus Euroopan unionin ja Vietnamin sosialistisen tasavallan hallituksen välillä tietyistä lentoliikenteen näkökohdista. Jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden välisiä kansainvälisiä lentoliikennesuhteita on yleensä säännelty kahdenvälisillä lentoliikennesopimuksilla. Euroopan unionin tuomioistuin kuitenkin katsoi vuonna 2002, että kyseinen tilanne on laiton, koska sillä rikottiin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 49 artiklaa. Komissio aloitti siksi neuvottelumenettelyn ja pyrki korvaamaan 17 jäsenvaltioiden ja Vietnamin välillä voimassa olevaan kahdenvälistä lentoliikennesopimusta. Tässä prosessissa, joka on nyt on saatettu päätökseen, pyrittiin antamaan kaikille EU:n lentoliikenteen harjoittajille syrjimätön pääsy EU:n ja Vietnamin välisille reiteille, edellyttämään yhdenmukaisuutta turvallisuusnormien kanssa ja estämään kilpailunvastaisia käytänteitä.

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Tämä sopimus palvelee muiden sopimusten lailla lentoliikennealan vapauttamista koskevaa tavoitetta, ja sitä perustellaan muiden tapausten tapaan sillä, että EU:n tuomioistuimen vuonna 2002 antamassa tuomiossa katsotaan, että nykyiset kahdenväliset sopimukset rikkovat unionin lainsäädäntöä. Aivan kuten muissa valitettavissa tilanteissa, unionin lainsäädännön tulkinta näyttää jälleen kerran antavan etusijan kilpailun vapaudelle kaikkien muiden sosiaalisten ja taloudellisten näkökohtien kustannuksella.

Ilmaisemme tässä samat varaukset, jotka ilmaisimme jo muista sopimuksista, niiden soveltamisalasta ja niiden mahdollisista seurauksista. Nykyisissä puitteissa, joissa siviili-ilmailua harjoitetaan, yhtäläisten olojen luominen EU:n eri yhtiöille voisi edistää monopolistisen keskittymän ilmaantumista alalla, jolla se on jo meneillään, kaikkine sen haitallisine seurauksineen, joita sillä voisi olla lentoyhtiöiden työntekijöille ja matkustajille. Markkinoiden hallinnan takaamiseksi tällä alalla jäsenvaltioiden valmiutta puolustaa kansallisia yhtiöitään on vähennettävä.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. − (PT) Meillä on tässä sopimus, joka palvelee muiden sopimusten lailla lentoliikennealan vapauttamista koskevaa tavoitetta, ja sitä perustellaan muiden tapausten tapaan sillä, että EU:n tuomioistuimen vuonna 2002 antamassa tuomiossa katsotaan, että nykyiset kahdenväliset sopimukset rikkovat unionin lainsäädäntöä. Aivan kuten muissa valitettavissa tilanteissa, unionin lainsäädännön tulkinta näyttää jälleen kerran antavan etusijan kilpailun vapaudelle kaikkien muiden sosiaalisten ja taloudellisten näkökohtien kustannuksella, vaikka jäsenvaltioiden välillä on kahdenvälisiä sopimuksia.

Ilmaisemme siksi tässä samat varaukset, jotka ilmaisimme jo muista sopimuksista, niiden soveltamisalasta ja niiden mahdollisista seurauksista. Nykyisissä puitteissa, joissa siviili-ilmailua harjoitetaan, yhtäläisten olojen luominen EU:n eri yhtiöille voisi edistää monopolistisen keskittymän ilmaantumista alalla, jolla se on jo meneillään, kaikkine sen haitallisine seurauksineen, joita sillä voisi olla lentoyhtiöiden työntekijöille ja matkustajille. Jäsenvaltioiden valmiutta puolustaa kansallisia yhtiöitään ei saisi vähentää.

  Lorenzo Fontana (EFD), kirjallinen. − (IT) Euroopan unionin saamat uudet valtuudet kattavat myös lentoliikennesopimukset. Kyseessä olevassa sopimuksessa Vietnamin kanssa säädetään menettelyistä, joilla pannaan täytäntöön monia asetuksia, erityisesti lentoturvallisuuden osalta. Suositus on selkeä ja kannatan sitä.

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen. − (LT) Olin samaa mieltä tästä mietinnöstä, koska jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden välisiä kansainvälisiä lentoliikennesuhteita on yleensä säännelty kahdenvälisillä lentoliikennesopimuksilla. EU:n jäsenvaltioiden ja Vietnamin välisten kahdenvälisten lentoliikennesopimusten osalta olen tyytyväinen, että tarkoituksena on antaa kaikille EU:n lentoliikenteen harjoittajille syrjimätön pääsy unionin ja Vietnamin välisille lentoreiteille, kahdenvälisten sopimusten turvamääräyksiä sovelletaan tilanteissa, joissa viranomaisvalvonnasta vastaa muu kuin lentoliikenteen harjoittajan nimennyt jäsenvaltio ja kilpailunvastaiset käytänteet kielletään. Kaikki nämä ilmailusopimukset ovat hyödyllisiä ja tarpeellisia Euroopan unionille, lentoyhtiöillemme ja kansalaisillemme.

  David Martin (S&D), kirjallinen. − (EN) Äänestin tämän mietinnön puolesta. Jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden välisiä kansainvälisiä lentoliikennesuhteita on yleensä säännelty kahdenvälisillä lentoliikennesopimuksilla. Euroopan unionin tuomioistuin katsoi vuonna 2002 antamassaan tuomiossa, että jäsenvaltioiden tekemiin kahdenvälisiin lentoliikennesopimuksiin sisältyvät perinteiset nimeämislausekkeet ovat yhteisön oikeuden vastaisia. Ne antavat kolmannelle maalle mahdollisuuden evätä tai peruuttaa kokonaan tai tilapäisesti liikennöintiluvat tai muut luvat sellaiselta lentoliikenteen harjoittajalta, jonka jokin jäsenvaltio on nimennyt, mutta joka ei ole kyseisen jäsenvaltion tai sen kansalaisten omistuksessa ja tosiasiallisessa määräysvallassa Tämän on katsottu syrjivän sellaisia Euroopan unionin lentoliikenteen harjoittajia, jotka ovat sijoittautuneet jonkin jäsenvaltion alueelle, mutta jotka ovat jonkin toisen jäsenvaltion kansalaisten omistuksessa tai määräysvallassa. Tämä on vastoin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 49 artiklaa, jossa sijoittautumisvapauttaan käyttäneille jäsenvaltioiden kansalaisille taataan sijoittautumisvaltiossa sama kohtelu kuin kyseisen jäsenvaltion kansalaisille. Myös esimerkiksi kilpailu on kysymys, jossa Euroopan unionin oikeuden noudattaminen olisi varmistettava tarkistamalla tai täydentämällä jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden välisten lentoliikennesopimusten voimassa olevia määräyksiä Siksi komissio neuvotteli tämän sopimuksen.

  Clemente Mastella (PPE), kirjallinen. – (IT) Euroopan unionin kolmansien maiden kanssa kansainvälisestä lentoliikenteestä tekemät kahdenväliset sopimukset vaativat nyt perusteellista tarkastusta. Euroopan unionin tuomioistuin on katsonut, että kyseisiin sopimuksiin sisältyvät perinteiset nimeämislausekkeet ovat EU:n oikeuden vastaisia, koska niillä rikotaan ulkomaisten yhtiöiden sijoittautumisoikeutta eikä taata niille samaa kohtelua kuin isäntäjäsenvaltio antaa omille yhtiöilleen. Suhtaudumme siksi myönteisesti tämän komission esittämän sopimuksen tekemiseen, koska sillä pyritään antamaan kaikille Euroopan unionin lentoliikenteen harjoittajille syrjimätön pääsy unionin ja Vietnamin välisille lentoreiteille ja välttämään kaikkia kilpailunvastaisia käytänteitä. Lentoliikenteen mahdollista polttoaineveroa koskevat lausekkeet olisi poistettava, ja olisi toivottavaa, että lentoliikenteen harjoittajiin liittyvät perinteiset nimeämislausekkeet korvattaisiin EU:n lentoliikenteen harjoittajiin liittyvällä nimeämislausekkeella. Sen tekemisellä lisättäisiin ylimääräinen tasapainottava tekijä kahdenvälisiin sopimuksiin. Lopuksi, kannattaisi laatia vielä tiukempia turvallisuustoimenpiteitä, erityisesti tilanteissa, joissa viranomaisvalvonnasta vastaa muu kuin lentoliikenteen harjoittajan nimennyt jäsenvaltio.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) EU:n ja Kanadan välinen sopimus on erittäin tärkeää tuleville suhteille molempien osapuolten kannalta. Siksi Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeen Euroopan parlamenttia on tiedotettava täysimääräisesti ja kuultava sekakomitean tekemästä työstä sekä muiden mukana olevien tahojen työstä. Parlamentin on nyt hyväksyttävä kaikki tehtävä sopimukset, ja sitä on siksi pidettävä ajan tasalla kaikista neuvotteluista. Tämä sopimus on siksi merkittävä askel kohti markkinoiden avaamista EU:n ja Vietnamin lentoyhtiöille syrjimättömyyden pohjalta. Tämä markkinoiden avaaminen voisi edistää matkustajille tarjottujen palvelujen paranemista.

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. – (IT) Euroopan unionin ja kolmansien maiden välisissä lentoliikennettä koskevissa kahdenvälisissä sopimuksissa on lausekkeita, jotka ovat osoittautuneet olevan EU:n oikeuden vastaisia, koska niillä ei taata yhdenvertaista kohtelua EU:n ulkopuolella eri lentoliikenteen harjoittajille, minkä takia tarvitaan erityistä sopimusta, jolla suojellaan matkustajien ja lentoyhtiöitä. Äänestin sopimuksen puolesta juuri taatakseni, että kaikki EU:n lentoyhtiöt voivat käyttää Vietnamin lentoreittejä yhdenvertaista ilman kieltämisen riskiä. Sopimuksen soveltamisalalla pyritään lisäksi lisäämään lentojen ja matkustajien turvallisuutta. Jos meillä ei itse asiassa voi eri syistä olla samoja normeja kuin unionissa, sitten on asianmukaista laatia joitakin keskeisiä näkökulmia ja sääntöjä.

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. − (PT) Sen jälkeen, kun Euroopan unionin tuomioistuin katsoi vuonna 2002 antamassaan tuomiossa, että jäsenvaltioiden tekemiin kahdenvälisiin lentoliikennesopimuksiin sisältyvät perinteiset nimeämislausekkeet ovat yhteisön oikeuden vastaisia, kävi välttämättömäksi neuvotella sopimus, jolla pyritään korvaamaan tietyt säännökset nykyisissä 17:ssä jäsenvaltioiden ja Vietnamin välisessä kahdenvälisessä lentoliikennesopimuksessa.

Kyseessä oleva lauseke on vastoin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 49 artiklaa, jossa sijoittautumisvapauttaan käyttäneille jäsenvaltioiden kansalaisille taataan sijoittautumisvaltiossa sama kohtelu kuin kyseisen jäsenvaltion kansalaisille. EU:n lentoliikenteen harjoittajien syrjinnän välttämiseksi kahdenväliseen sopimukseen kuuluvan jäsenvaltion lentoliikenteen harjoittajiin liittyvät periteiset nimeämislausekkeet korvataan EU:n nimeämislausekkeella, jota sovelletaan kaikkiin EU:n lentoliikenteen harjoittajiin. Sen tarkoituksena on antaa kaikille EU:n lentoliikenteen harjoittajille syrjimätön pääsy unionin ja Vietnamin välisille lentoreiteille.

Kaiken edellä mainitun perusteella äänestin tämän mietinnön puolesta, ja se sai suotuisan kannan myös liikenne- ja matkailuvaliokunnalta.

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. − (PT) Äänestin EU:n ja Vietnamin välisen lentoliikennesopimuksen tekemisen puolesta. Sillä pyritään korvamaan 17:n kyseisen maan ja jäsenvaltioiden välillä voimassa olevan kahdenvälisen lentoliikennesopimuksen tietyt säännökset ja takaamaan EU:n lentoliikenteen harjoittajille syrjimätön pääsy Euroopan unionin ja Vietnamin välisille reiteille tuomioistuimen vuonna 2002 antaman tuomion mukaan ja yhteisön kilpailulainsäädännön mukaisesti.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. − (EN) Jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden välisiä kansainvälisiä lentoliikennesuhteita on yleensä säännelty kahdenvälisillä lentoliikennesopimuksilla. Euroopan unionin tuomioistuin katsoi vuonna 2002 antamassaan tuomiossa, että jäsenvaltioiden tekemiin kahdenvälisiin lentoliikennesopimuksiin sisältyvät perinteiset nimeämislausekkeet ovat yhteisön oikeuden vastaisia. Ne antavat kolmannelle maalle mahdollisuuden evätä tai peruuttaa kokonaan tai tilapäisesti liikennöintiluvat tai muut luvat sellaiselta lentoliikenteen harjoittajalta, jonka jokin jäsenvaltio on nimennyt, mutta joka ei ole kyseisen jäsenvaltion tai sen kansalaisten omistuksessa ja tosiasiallisessa määräysvallassa

Tämän on katsottu syrjivän sellaisia Euroopan unionin lentoliikenteen harjoittajia, jotka ovat sijoittautuneet jonkin jäsenvaltion alueelle, mutta jotka ovat jonkin toisen jäsenvaltion kansalaisten omistuksessa tai määräysvallassa. Tämä on vastoin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 49 artiklaa, jossa sijoittautumisvapauttaan käyttäneille jäsenvaltioiden kansalaisille taataan sijoittautumisvaltiossa sama kohtelu kuin kyseisen jäsenvaltion kansalaisille.

Myös esimerkiksi kilpailu on kysymys, jossa Euroopan unionin oikeuden noudattaminen olisi varmistettava tarkistamalla tai täydentämällä jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden välisten lentoliikennesopimusten voimassa olevia määräyksiä

  Licia Ronzulli (PPE), kirjallinen. – (IT) Minun mielestäni tänään äänestyksessä ollut lopullinen teksti on tyydyttävä, koska sen nojalla kaikilla Euroopan unionin lentoyhtiöillä on vapaa pääsy EU:n ja Vietnamin välisille reiteille ja eri lentoyhtiöiden välinen syrjintä voidaan välttää. Lisäksi on annettu takuita turvallisuudesta ja kilpailusta, jotka ovat olennaisen tärkeitä lentoliikennepalvelujen parantamiseksi tällä reitillä, mikä hyödyttää sekä toimijoita että matkustajia. Jatkuva talouskasvu tässä maassa, joka on yrittäjärakenteensa ansiosta pystynyt kohtaamaan kansainvälisen kriisin monia muita paremmin, tekee siitä EU:n suositun kumppanin, ja tämän päivän äänestyksessä voidaan vain tukea tätä merkittävää kehityslinjaa.

  Nuno Teixeira (PPE), kirjallinen. – (PT) Komissio on neuvotellut EU:n ja Vietnamin tasavallan välillä sopimuksen, jolla korvataan 17 voimassa olevaa kahdenvälistä lentoliikennesopimusta kyseisen maan ja jäsenvaltioiden välillä. Kyseisessä sopimuksessa ei ole tavanomaista säännöstä polttoaineen verotuksesta EU:ssa kolmannen maan liikenteenharjoittajan liikennöimiltä lennoilta. Sopimuksessa on kuitenkin merkittäviä etuja EU:lle, ja äänestän parlamentin suosituksen puolesta.

Sen osalta haluaisin korostaa sopimukseen sisällytettyä nimeämislauseketta, jonka tarkoituksena on antaa kaikille EU:n lentoyhtiöille syrjimätön pääsy EU:n ja Vietnamin välisille reiteille mutta myös säännöksiä, jotka liittyvät lentotuvallisuuteen ja kilpailusääntöjen noudattamiseen.

  Angelika Werthmann (NI), kirjallinen. − (DE) Sopimuksella saadaan aiempien kahdenvälisten lentoliikennesopimusten nimeämislausekkeet vastaamaan EU:n oikeutta Euroopan unionin tuomioistuimen vuonna 2002 tekemän päätöksen mukaisesti. . Olen äänestänyt sopimuksen tekemisen puolesta.

Mietintö: Dominique Baudis (A7-0042/2011)

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestän tämän mietinnön puolesta, koska on välttämätöntä käydä kauppaneuvotteluja tämän alueen kanssa, ja katson, että myönteistä kehitystä tapahtuu sen vuoksi, että tämä asiakirja kattaa energian, teollisuuden ja raaka-aineiden kaltaiset alat ja ennen kaikkea tutkimuksen, innovaation ja koulutuksen.

  Laima Liucija Andrikienė (PPE), kirjallinen. − (EN) Äänestin tämän mietinnön puolesta ja haluaisin kehottaa EU:ta ja GCC:n johtajia tiivistämään yhteistyötä erityisesti kaupan alalla, koska vapaakauppasopimusneuvottelut EU:n ja GCC:n välillä avattiin 20 vuotta sitten eikä niitä ole vieläkään saatu päätökseen. Sen lisäksi, että GCC on strategisesti erittäin merkittävä alue EU:lle ja lännelle yleisesti, sen valtiot ovat myös huomattavia kauppakumppaneita. Kauppamme tämän alueen kanssa kasvaa jatkuvasti, ja vuonna 2009 se oli 79,7 miljardia euroa. Myös kauppataseemme GCC-maiden kanssa on positiivinen, koska viemme tavaroita 57,8 miljardin euron arvosta ja tuontimme on 21,8 miljardia euroa. Euroopan ulkosuhdehallinnon pitäisi kiinnittää enemmän huomiota tähän merkittävän alueeseen, ja GCC:n jäsenvaltioihin olisi avattava uusia EU:n diplomaattisia edustustoja. Siten voisimme parantaa EU:n näkyvyyttä ja saada enemmän vaikutusvaltaa tässä maailman osassa. EU:n sitoutumista tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan tämän alueen kokemien myllerrysten ja levottomuuksien vuoksi.

  Elena Oana Antonescu (PPE), kirjallinen. – (RO) Euroopan unioni ja Persianlahden yhteistyöneuvosto ovat neuvotelleet vapaakauppasopimuksesta jo parinkymmenen vuoden ajan. Molemmat osapuolet hyötyisivät syvemmistä suhteista, erityisesti siksi, että yhteistyöhön on monia tilaisuuksia koulutuksen, tieteellisen tutkimuksen ja uusiutuvan energian aloilla. GCC:n jäsenvaltioissa on kansallisella tasolla toteutettu jo muutaman vuoden ajan uusia poliittisia ja yhteiskunnallisia uudistusprosesseja, joita olisi tuettava ja kannustettava. Minun mielestäni Euroopan unionin ja Persianlahden yhteistyöneuvoston välillä tarvitaan jatkuvaa vuoropuhelua ihmisoikeuksien ja vapauksien sekä vähemmistöjen oikeuksien edistämisen edistämiseksi sekä kaikenlaisen syrjinnän torjumiseksi, mukaan luettuna sukupuoleen tai uskontoon perustuva syrjintä. Siksi äänestin tämän mietinnön puolesta.

  Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. – (FR) Euroopan unioni ja Persianlahden yhteistyöneuvosto ovat neuvotelleet vapaakauppasopimuksesta jo parinkymmenen vuoden ajan. Neuvotteluja ei ole vieläkään saatu päätökseen. Paljon on muuttunut noina 20 vuotena. Persianlahden yhteistyöneuvoston jäsenistä on nyt Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan alueen taloudellinen voimanpesä. Ne ovat edelleen Euroopan unionin eteläisen Välimeren kumppanuuden merkittävimpiä sijoittajia. Siksi yhteistyömahdollisuudet Euroopan unionin ja Persianlahden yhteistyöneuvoston välillä ovat kauppaa suurempia ja ne ulottuvat tieteen ja koulutuksen kaltaisille aloille. Siksi äänestin valiokunta-aloitteiden mietinnön puolesta. Siinä kehotetaan Euroopan parlamenttia laatimaan kunnianhimoisempaa politiikkaa Persianlahden yhteistyöneuvoston osalta.

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. − (LT) Äänestin tämän mietinnön puolesta. Euroopan unioni ja Persianlahden yhteistyöneuvosto ovat neuvotelleet vapaakauppasopimuksesta jo parinkymmenen vuoden ajan. Nämä ovat tähän mennessä pisimpään jatkuneet kesken olevat kauppaneuvottelut, joihin Euroopan unioni on osallistunut. Neuvottelujen asiayhteys on kuitenkin muuttunut oleellisesti 20 vuodessa. GCC:n jäsenvaltiosta on kahden vuosikymmenen aikana tullut Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan tärkein talouden moottori, ja uudella nousevalla alueella itsellään on huomattava vaikutus maailmantalouden kehitykseen. Olen samaa mieltä mietinnössä esitetyistä ehdotuksista, että on välttämätöntä tehdä ripeästi vapaakauppasopimus tämän EU:lle merkittävän alueen kanssa. Näiden kahden alueen yhteistyömahdollisuudet eivät rajoitu kaupankäyntiin, vaan myös muihin yhteisiin etuihin kansainvälisessä turvallisuudessa, terrorismin torjunnassa, diplomaattisessa sovittelussa Lähi-idän konfliktialueilla, alueellisessa kriisinhallinnassa, kulttuurienvälisessä vuoropuhelussa ja talouden maailmanlaajuisessa ohjauksessa.

  Slavi Binev (NI), kirjallinen. – (BG) Euroopan parlamentti pyrkii tällä valiokunta-aloitteisella mietinnöllä kehottamaan laatimaan kunnianhimoisempaa EU:n politiikkaa Persianlahden yhteistyöneuvoston ja sen jäsenvaltioiden osalta. Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska mielestäni se on suunta, joka meidän pitäisi valita. Niin on etenkin siksi, että Persianlahden yhteistyöneuvosto ilmoitti äskettäin, että se ei enää tunnusta Muammar Gaddafin hallintoa lailliseksi. Tämä politiikka on meille mieleen ja se ilahduttaa meitä. Neuvosto tuomitsi Gaddafin hallinnon siviiliväestöä vastaan tekemät rikokset ja kehotti Arabiliittoa ja YK:n turvallisuusneuvostoa puuttumaan asiaan välittömästi. Tämän neuvoston kuuden jäsenvaltion 30 vuotta sitten aloittama yhdentymisprosessi on edelleen tähän mennessä ainoalaatuinen kokeilu arabimaailmassa. Meidän on tuettava niitä.

  Sebastian Valentin Bodu (PPE), kirjallinen. – (RO) On tärkeämpää kuin koskaan, että Euroopan unionilla on vapaakauppasopimus Persianlahden valtioiden kanssa. Kyseistä sopimusta koskevien neuvottelujen lopputulema niiden keston osalta on huono. Tilanne on selkeästi muuttunut monesti sen jälkeen, kun ne alkoivat 20 vuotta sitten. Persianlahden alueen geopoliittinen ympäristö on nyt erilainen, ja sillä on maailmanlaajuista ja alueellista vaikutusta. Meidän on käsiteltävä näiden valtioiden talouksien vapauttamista ja monipuolistamista. Tällä hetkellä Persianlahden alueen valtiot ovat paljon enemmän kuin pelkkiä kauppakumppaneita, koska niillä on koko ajan enemmän vaikutusvaltaa taloudessa ja diplomatiassa, puhumattakaan muista aloista. Niiden vaikutusvalta tosiaankin kasvaa edelleen. Se luo uusia näkymiä Euroopan unionille, joka ymmärtää, että näiden alueiden yhteistyö on kauppaa suurempaa. Meillä on yhteiset edut kansainvälisessä turvallisuudessa, terrorismin torjunnassa, diplomaattisessa välittämisessä Lähi-idän kriisialueilla, alueellisessa kriisinhallinnassa, kulttuurienvälisessä vuoropuhelussa ja maailmanlaajuisessa taloushallinnossa. EU:lla on tiettyjä etuja verrattuna Persianlahden alueen uusiin toimijoihin edellyttäen, että poliittista tahtoa osoitetaan korkeimmalla tasolla.

  Maria Da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. – (PT) Äänestin tämän kauppaa ja taloudellisia suhteita EU:n ja Persianlahden yhteistyöneuvoston (GCC) maiden, eli Saudi-Arabian, Bahrainin, Yhdistyneiden arabiemiraattien, Kuwaitin, Qatarin ja Omanin, välillä koskevan mietinnön puolesta. Olen samaa mieltä tekstin säännöksistä, jotka liittyvät EU:n ja Persianlahden alueen arabimaiden välisiin suhteisiin, erityisesti energian, tieteen ja koulutuksen alan strategisten sopimusten osalta. On myös tärkeää saada aikaan vapaakauppasopimus.

  Mário David (PPE), kirjallinen. – (PT) Minun mielestäni on EU:n ja Persianlahden yhteistyöneuvoston (GSS) etujen mukaista luoda tiiviimmät suhteet kaikilla tasoilla, politiikassa, kulttuurissa, kaupassa tai rahoituksessa.

Tämän mietinnön, jossa olin kansainvälisen kaupan esittelijä, osalta haluaisin korostaa kolmea ehdotusta, joita olen kannattanut alusta asti ja joihin muut jäsenet ovat suhtautuneet erittäin lämpimästi. 1) diplomaattisen läsnäolon lisääminen alueella perustamalla EU:n edustusto jokaiseen GCC:n jäsenvaltioon Euroopan ulkosuhdehallinnon avulla; 2) valtion tai hallitusten päämiesten säännöllisten huippukokousten järjestäminen EU:n ja GCC:n välillä ja lopuksi 3) kehotus korkealle edustajalle / varapuheenjohtajalle ja kaupasta vastaavalle komission jäsenelle harkita vaihtoehtoisia lähestymistapoja tuleville kauppasuhteille GCC-maiden kanssa tekemällä kahdenvälisiä sopimuksia EU:n ja niiden Persianlahden valtioiden kanssa, jotka jo tuntevat olevansa valmiita tekemään lisäsitoumuksia EU:n kanssa.

Vaikka viimeinen ehdotus edustaa uutta EU:n lähestymistapaa suhteissa kolmansien maiden kanssa, katson, että EU tai mikään GCC-maista, jotka haluavat luoda tiiviimmät suhteet kaikilla alueilla, ei saa jäädä sellaisten muiden GCC-maiden panttivangiksi, jotka eivät vielä tunne olevansa valmiita tekemään niin.

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. − (PT) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska siinä todetaan, että EU:n ja Persianlahden alueen välisen yhteistyön mahdollisuudet menevät kaupan alaa pidemmälle. Näiden alueellisten yhteenliittymien väliset hyvät suhteet voivat edistää huomattavasti yhteisten etujen suojaamista esimerkiksi kansainvälistä turvallisuutta, terrorismin torjuntaa ja maailmanlaajuista taloushallintoa.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Viimeaikaiset myllerrykset ja sosiaalinen, poliittinen ja sotilaallinen levottomuus eri muslimienemmistöisissä maissa lisäävät tarvetta siihen, että EU kehittää strategian Persianlahden alueella ja luo yhteyksiä ja pysyviä kumppanuuksia tämän alueen johtavan monenvälisen instituution, Persianlahden yhteistyöneuvoston (GCC) kanssa. Osapuolia yhdistävät ilmiselvät turvallisuuteen ja talouteen ja rahoitukseen liittyvät kysymykset, joten EU:n pitäisi lisätä ponnistuksiaan ja kanavoida resursseja voidakseen tiedottaa paremmin ja pyrkiä täydentämään luonnosta kauppasopimuksesta, jolla voidaan minun mielestäni lisätä kauppaa mutta sen lisäksi myös lisätä osapuolten väestöjen yhteyksiä.

Toivon, että uudistuksia, joihin jotkin näistä maista ovat ryhtyneet, lujitetaan ja että EU voi edistää tätä prosessia myönteisesti.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Tässä parlamentin päätöslauselmaesityksessä käsitellään EU:n ja Persianlahden yhteistyöneuvoston (GCC) suhteita niiden jäsenvaltiot käsittävän strategisen kumppanuuden luomiseksi. Huolimatta viime aikoina raportoiduista myllerryksistä tietyissä arabimassa Persianlahden valtioilla on valtava taloudellinen potentiaali ja ne ovat loistava mahdollisuus yhteistyölle EU:n kanssa. Nämä maat ovat kaupalle loistava tilaisuus siksi, että ne ovat tuottavat öljyä, jonka varannot alkavat ehtyä, mutta pääasiassa siksi, että ne alkava investoida vaihtoehtoisiin energialähteisiin, ja EU on myös tunnettu asiantuntemuksestaan sillä alalla. Olen siksi tyytyväinen tämän mietinnön hyväksymiseen ja toivon, että voimme pian hyväksyä sopimuksen, jolla vahvistetaan EU:n kumppanuutta islamilaisen yhteisön kanssa.

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Huolenaiheiden syistä ja epävakaista, jotka tekevät geopoliittista alueellisista puitteista erittäin monimutkaisia, ei ole puutetta: Palestiinan tilanne, Irakin sota, Iranin tilanne, viimeaikaiset kansannousut monissa maissa, kuten Jemenissä, Darfurin tilanne. EU on tässä tilanteessa toiminut kaksinaismoralistisesti suhteissaan tämän alueen valtioihin, mikä on haitannut konfliktien ratkaisua, neuvotteluja ja rauhanprosesseja. Se puuttuu lisäksi usein kansannousuihin kunnioittamatta alueen ihmisten itsemääräämisoikeutta.

Tämän osalta tämän mietinnön taustaksi otetaan neuvottelut, jotka käytiin 20 vuotta sitten vapaakauppasopimuksen tekemiseksi EU:n ja Persianlahden yhteistyöneuvoston (GCC) kanssa. Ne ovat vanhimmat EU:n aloittamat kauppaneuvottelut, mutta niitä ei ole vielä tähän mennessä saatu loppuun. Jo pelkästään tämä olisi meille riittävä syy olla tukematta mietintöä. Jotkin äänestyksen aikana esitetyt suulliset tarkistukset ovat kuitenkin tehneet siitä vielä vaikeammin hyväksyttävän, erityisesti viittaus YK:n turvallisuusneuvoston kantaan lentokieltoalueen perustamisesta Libyaan, millä, kuten tiedämme, naamioidaan sota, jota kyseistä maata vastaan käydään.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Olemme tietoisia siitä, että Persianlahden alueen geopoliittinen tilanne on hyvin monimutkainen ja että siinä on arkoja ja vakavia kysymyksiä turvallisuudesta ja rauhasta. Esimerkkejä näistä ovat Lähi-idän rauhanprosessi, Irakin sota, Iranin tilanne, Jemenin kansannoustu ja viimeaikainen kehitys Darfurissa, ja sen lisäksi Pohjois-Afrikan viimeaikaiset tapahtumat.

Mietinnössä kuitenkin todetaan, että Persianlahden valtioiden rahastot ovat yli kolmannes maailman rahastoista ja että "näillä näillä rahastoilla on myötävaikutettu globaalin rahoitusjärjestelmän ja Euroopan rahoitusjärjestelmän pelastamiseen". Näissä puitteissa käytiin 20 vuotta sitten neuvotteluja vapaakauppasopimuksen tekemiseksi EU:n ja Persianlahden yhteistyöneuvoston välillä, ja ne ovat pisimpään jatkuneet kesken olevat kauppaneuvottelut, joihin EU on osallistunut.

On tosiasia, että EU on puuttunut suhteisiinsa tämän alueen valtioiden kanssa kaksinaismoralistisesti, mikä haittaa neuvotteluja ja jopa rauhanprosesseja, jotka liittyvät alueen kansojen itsemääräämisoikeuteen. Parlamentin antamassa päätöslauselmassa on lisäksi uusia ehdotuksia, joilla ei auteta alueen rauhanprosessia.

(Äänestysselitystä lyhennettiin työjärjestyksen 170 artiklan nojalla)

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen. − (LT) Äänestämällä tämän mietinnön puolesta tuen mielenosoituksia demokratian ja ihmisoikeuksien puolesta Bahrainissa ja tuomitsen hallituksen väkivaltaisen vastauksen. Persianlahden yhteistyöneuvoston (GCC) maat, Iran, Irak, Jemen, Oman, Yhdistyneet arabiemiraatit, Qatar, Saudi-Arabia ja Kuwait, ovat tällä hetkellä EU:n kuudenneksi suurimmat vientimarkkinat, ja EU on tällä hetkellä GCC:n tärkein kauppakumppani. Vaikka kaupan taso on jo tiivis, sitä on edelleen mahdollista syventää, ja osapuolten välistä kauppaa on mahdollista edelleen monipuolistaa EU:n markkinoiden koon ja GCC:n jäsenvaltioiden vientinsä monipuolistamiseksi toteuttamien ponnistelujen vuoksi. Vapaakauppasopimus antaisi myös uusia mahdollisuuksia tekniseen yhteistyöhön ja tukeen, ja EU:n ja GCC:n vapaakauppasopimuksen tekemisellä edistettäisiin tiiviimpiä suhteita ja lisättäisiin monipuolistamista. Tässä asiakirjassa todetaan uudelleen EU:n vastustus kuolemanrangaistukselle ja kehotetaan sen täytäntöönpanon yleistä keskeyttämistä; pahoitellaan, että kuolemanrangaistus on yhä voimassa kaikissa GCC:n jäsenvaltioissa; kehotetaan siksi niitä keskeyttämään kuolemanrangaistuksen käyttämisen; ja kehotetaan erityisesti sellaisia menetelmiä kuin mestausta, kivittämistä, ristiinnaulitsemista, ruoskintaa tai amputointia käyttäviä valtioita luopumaan tällaisista käytännöistä.

  Tunne Kelam (PPE), kirjallinen. − (EN) Äänestin EU:n suhteita Persianlahden yhteisneuvostoon koskevan mietinnön puolesta. Haluaisin ilmaista tukeni esittelijä Dominique Baudisin esittämille suullisille tarkistuksille mietinnön päivittämisestä viimeaikaisten tapahtumien vuoksi.

On tärkeää kehottaa kaikkia Persianlahden yhteistyöneuvoston jäseniä tunnustamaan jatkuva kansanliike demokraattisen uudistuksen puolesta laajemmalla alueella ja vetoamaan nouseviin kansalaisyhteiskunnan ryhmiin aidon ja rauhanomaisen demokraattisen siirtymisprosessin edistämiseksi omissa maissaan.

  Agnès Le Brun (PPE), kirjallinen – (FR) Persianlahden alue on monista eri syistä Euroopan unionille strategisesti merkittävä, erityisesti energiatoimitusten osalta. Euroopan unioni haluaa aloittaa tiiviimmän yhteistyö Persianlahden yhteistyöneuvoston (GCC) – alueen kuudesta rikkaimmasta maasta koostuvan järjestön – kanssa tekemällä vapaakauppasopimuksen, joka on tuon prosessin keskeinen osa. Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska siinä valmistellaan maaperää unionin ja GCC:n tulevalle yhteistyölle. Kollegani Dominique Baudisin ehdottama päätöslauselma kattaa kyseiselle kumppanuudelle merkittävät kysymykset, kuten vähemmistöjen oikeudet, naisten oikeudet, omantunnon- ja ilmaisunvapauden, mutta myös tuen Israelin ja Palestiinan rauhanprosessille ja strategisen kumppanuuden alat, kuten tutkimuksen, koulutuksen ja fossiiliset ja uusiutuvat polttoaineet, ja se on saanut aikaan laajan yksimielisyyden poliittisten ryhmien keskuudessa. Viimeaikaiset tapahtumat Bahrainissa ovat kuitenkin aiheuttaneet huolta siitä, onko mietintö riittävän ajankohtainen. Kaikkien osapuolten hyvä tahto on saanut aikaan neuvotteluja joistakin erinomaisista suullisista kompromissitarkistuksista ja tehnyt tästä mietinnöstä ajankohtaisen ja taannut, että kuukausien kova työ ei ole mennyt hukkaan.

  Krzysztof Lisek (PPE), kirjallinen. − (PL) Äänestin Dominique Baudisin mietinnön hyväksymisen puolesta. Dominique Baudisin kokonaisvaltainen mietintö kattaa kaikki ihmisoikeuksia, naisten yhdenvertaisia oikeuksia, lehdistönvapautta ja demokratisoitumista koskevat mielenkiintoiset kysymykset. Mietinnössä otetaan myös huomioon viimeaikaiset muutokset Bahrainin politiikassa. Mielestäni on ehdottoman olennaista tuomita tässä konfliktissa käytetty väkivalta. Monien alojen strategisen kumppanuuden, kuten monissa mietinnön kohdissa on korostettu, pitäisi mahdollistaa kriisien välttämisen EU:n ja alueen välisissä suhteissa ja lisätä EU:n energiavarmuutta. Persianlahden maat ovat erittäin merkittäviä toimijoita rauhanprosessissa. Haluaisin siksi todeta, miten tyytyväinen olen mietinnön hyväksymiseen, ja toivon, että Euroopan unionin ja Persianlahden maiden välinen yhteistyö on vielä aiempaa tuottavampaa monilla aloilla.

  David Martin (S&D), kirjallinen. − (EN) Äänestin tämän mietinnön puolesta ja suhtaudun erityisen myönteisesti suulliseen tarkistukseen, jolla lisätään uusi 7a kohta, jossa kehotetaan Persianlahden yhteistyöneuvoston jäsenvaltioita tunnustamaan jatkuva kansannousu demokraattisen uudistuksen puolesta laajemmalla alueella ja vetoamaan nouseviin kansalaisyhteiskunnan ryhmiin aidon ja rauhanomaisen demokraattisen siirtymisprosessin edistämiseksi omissa maissaan, alueen kumppanien kanssa ja Euroopan unionin täydellä tuella.

  Clemente Mastella (PPE), kirjallinen. – (IT) Euroopan unionin ja Persianlahden yhteistyöneuvoston (GCC) välillä yli 20 vuotta kestäneiden kauppaneuvottelujen aikana neuvottelujen asiayhteys on muuttunut oleellisesti, ja näissä suhteissa on voitava saavuttaa käännekohta.

Vapaakauppasopimuksen aikaansaaminen on edelleen sekä poliittinen että kaupallinen painopisteala. GGC:n poliittiselle ympäristölle on ominaista monien sellaisten turvallisuushaasteiden ilmaantuminen, joilla on maailmanlaajuisia ja alueellisia vaikutuksia, mikä tarkoittaa, että näiden maiden perustalousrakenteen vapauttamista ja monipuolistamista koskeva prosessi on aloitettava. Näiden maiden pitäisi pystyä jatkamaan yhteistyön ja monenvälisyyden tiellä.

Euroopan unioni tehtävänä on siksi kehittää uusi strateginen kumppanuus, jonka avulla voidaan tukea käynnissä olevaa alueellisen yhdentymisen prosessia. Lisäksi olisi toivottavaa, että Euroopan ulkosuhdehallinto avaisi uusia diplomaattisia edustustoja näihin maihin. Siksi hyvä ajatus, että parlamentti edistää kunnianhimoisempaa EU:n politiikkaa GCC:n osalta. Meidän pitäisi voida lujittaa suhteitamme yhteistyön aloilla, kuten tieteellisen tutkimuksen ja teknologian alalla ja keskustella edelleen eri asioista, kuten uskonnollisten vähemmistöjen suojelusta, oikeudesta työhön ja mielipiteenvapaudesta.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) EU:n ja Persianlahden yhteistyöneuvoston (GCC) välisiä neuvotteluja on jo käyty yli kaksi vuosikymmentä pyrkimyksenä neuvotella vapaakauppasopimus. Ne ovat siten pisimpään jatkuneet kesken olevat kauppaneuvottelut, joihin Euroopan unioni on osallistunut.

Nyt näiden 20 vuoden aikana neuvottelujen asiayhteys on muuttunut oleellisesti. GCC:n jäsenvaltioilla on lisäksi merkittävä rahoituksellinen iskuvoima, sillä sen valtiollisten sijoitusrahastojen arvo oli vuonna 2009 yli 1 380 miljardia dollaria, mikä vastaa yli 35:tä prosenttia maailmanlaajuisesta määrästä. GCC:n jäsenvaltioista on tullut koko Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan alueen talouden moottori. Niiden osuus kyseisen alueen kansantulosta on 40 prosenttia, ja niillä on hallussaan 50 prosenttia virallisista valuuttavarannoista eli 1 070 miljardia dollaria.

Näiden maiden valtavan rahoitukseen ja talouteen liittyvän potentiaalin takia meidän on hyödynnettävä nykyisiä puitteita, jos neuvotteluissa halutaan saada aikaan onnistunut lopputulos.

  Alexander Mirsky (S&D), kirjallinen. − (EN) Euroopan unioni ja Persianlahden yhteistyöneuvosto ovat neuvotelleet vapaakauppasopimuksesta jo parinkymmenen vuoden ajan. Ne ovat pisimpään jatkuneet kesken olevat kauppaneuvottelut, joihin Euroopan unioni on osallistunut. Mietinnössä korostetaan, että vapaakauppasopimuksen tekeminen on edelleen ensisijainen tavoite. Siinä on kuitenkin kyse enemmästä kuin kaupasta, ja se kattaa myös energian, teollisuuden ja raaka-aineiden, T&K:n ja innovaation ja koulutuksen kaltaiset kysymykset.

Äänestin tyhjää, koska sopimus olisi laadittavana poliittisena vastauksena alueen tilanteeseen. Kutakin maata varten pitäisi olla erillinen lähestymistapa. Otetaan esimerkiksi Irak. Olisi virhe ottaa Ahmadinejadin hallinto mukaan neuvotteluprosessiin. Tarvitaan tarkempia maantieteellisiä tai taloudellisia selvennyksiä.

  Rolandas Paksas (EFD), kirjallinen. − (LT) Olin samaa mieltä tästä Euroopan unionin suhteita Persianlahden yhteistyöjärjestöön koskevasta päätöslauselmasta, koska Persianlahden alueella katsotaan nykyään kehittyvän uusi maailmantalouden keskus, jonka geopoliittisessa ympäristössä on turvallisuushaasteita, joilla on maailmanlaajuisia ja alueellisia vaikutuksia. GCC on lisäksi EU:n vientimarkkinoista kuudenneksi suurin, ja EU on tällä hetkellä GCC:n suurin kauppakumppani, ja keskinäisiä suhteita on tarpeen kehittää ja monipuolistaa. Meidän on tehtävä kaikkemme varmistaaksemme, että yhteistyötä laajennetaan eri taloudellisen ja teknisen toiminnan aloilla, ja se kattaa taloudellisen kehityksen prosessin edistämisen. Lisäksi vahva taloudellinen vuorovaikutus tarjoaisi enemmän tilaisuuksia vahvistaa EU:n alueellista yhdentymistä ja se loisi EU:lle enemmän mahdollisuuksia edistää tämän strategisesti merkittävän alueen vakautta edelleen. Meidän on tehtävä kaikkemme varmistaaksemme, että näiden kahden alueen väliset neuvottelut saadaan lopultakin päätökseen ja että tehdään vapaakauppasopimus, jolla taataan uudet mahdollisuudet tekniseen yhteistyöhön ja tukeen.

  Justas Vincas Paleckis (S&D), kirjallinen. − (LT) Aivan arabimaiden demokratia-aallon puhkeamiseen asti Euroopan parlamentti kehotti jatkuvasti Persianlahden yhteistyöneuvoston maita parantamaan tilannetta demokratian, oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien ja vapauksien osalta. Meidän sosialistien ja demokraattien ryhmämme korosti erityisesti, että sosiaalipolitiikassa tarvitaan uudistuksia ja että ammattiliittojen vapauksien lisääminen on turvattava. Vastustimme lujasti teloituksia ja naisten oikeuksien polkemista. Äänestämällä tämän mietinnön puolesta tuen mielenosoituksia demokratian ja ihmisoikeuksien puolesta Bahrainissa ja tuomitsen hallituksen väkivaltaisen vastauksen. Tuen esittelijän kehotusta jakaa Persianlahden alueen maiden kanssa EU:n jäsenvaltioiden asiantuntemus uusiutuvien energialähteiden käyttöä koskevien teknologioiden käyttöönotossa. Puhuin myös sen puolesta, että EU:n ja Persianlahden alueen maiden välistä vapaakauppasopimusta koskevia neuvotteluja nopeutetaan. Näiden kahden alueen välillä on yhteistyömahdollisuuksia talouden lisäksi kansainvälisessä turvallisuudessa, terrorismin torjunnassa, Lähi-idän konfliktien diplomaattisessa sovittelussa, kulttuurienvälisessä vuoropuhelussa ja maailman taloushallinnossa.

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. – (IT) Dominique Baudisin mietintö Euroopan unionin suhteista Persianlahden yhteistyöneuvostoon (GCC) liittyy vapaakauppasopimusneuvotteluihin EU:n ja Persianlahden alueen maiden välillä. Minun mielestäni sopimus, jolla edistetään kauppaa ja siten vahvistetaan kaikki yhteiskunnallisia ja taloudellisia siteitä, jotka saavat aluetta lähemmäksi maailmanlaajuisia puitteita, on perustavanlaatuinen sen tulevalle vakaudelle muutaman viime vuoden sotien ja viimeaikaisten tapahtumien jälkeen sekä kaupallisesti. Äänestin siksi mietinnön puolesta ja toivon lisäksi, että suhteita tiivistetään, koska se olisi hyödyksi molemmille osapuolille, myös uuden maailmanhallinnon osalta.

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. – (PT) Äänestin tämän valiokunta-aloitteisen mietinnön puolesta, koska se on parlamentin vetoomus EU:n ja Persianlahden yhteistyöneuvoston ja sen jäsenvaltioiden välistä strategista kumppanuutta koskevan kunnianhimoisemman politiikan laatimisesta.

EU ja GCC ovat yrittäneet neuvotella vapaakauppasopimuksesta noin 20 vuotta. Ne ovat pisimpään jatkuneita kesken olevia kauppaneuvotteluita, joihin Euroopan unioni on osallistunut. Nyt näiden 20 vuoden aikana neuvottelujen asiayhteys on kuitenkin muuttunut oleellisesti. EU:n ja Persianlahden alueen välisen yhteistyön mahdollisuudet menevät itse asiassa kaupan alaa pidemmälle. Kahdella yhteenliittymällä on yhteiset edut kansainvälisessä turvallisuudessa, terrorismin torjunnassa, diplomaattisessa välittämisessä Lähi-idän kriisialueilla, alueellisessa kriisinhallinnassa, kulttuurienvälisessä vuoropuhelussa ja maailmanlaajuisessa taloushallinnossa.

Äänestin tämän valiokunta-aloitteisen mietinnön puolesta, koska katson, että parlamentin vetoomus kunnianhimoisemman EU:n politiikan laatimisesta GCC:n ja sen jäsenvaltioiden osalta on hyvin ajankohtainen. Toivon, että tässä asiassa tarvittavaa poliittista tahtoa ilmenee korkeimmalla tasolla.

  Aldo Patriciello (PPE), kirjallinen. − (IT) Euroopan unionin ja Persianlahden yhteistyöneuvoston (GCC) välisestä vapaakauppasopimuksesta on keskusteltu noin 20 vuotta.. Tuona aikana GCC:n taloudelliset ja geopoliittiset olosuhteet ovat muuttuneet jyrkästi: näyttämölle on ilmaantunut turvallisuushaasteita (kuten Irak, Iran, Jemen, islamilainen terrorismi ja merirosvous) ja uusia kaupallisia toimijoita.

GCC:n jäsenvaltiosta on samalla tullut Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan tärkein talouden moottori, ja nyt ne ovat tärkeimpiä investoijia EU:n eteläisen Välimeren naapurustossa. Kahdella alueella on myös yhteiset edut turvallisuudessa, terrorismin torjunnassa, alueellisen kriisin hallinnassa ja maailman taloushallinnossa. Siksi parlamentti kehotti tänään laatimaan kunnianhimoisempaa yhteistyöpolitiikkaa GCC:n maiden kanssa. EU:lla on tiettyjä etuja verrattuna Persianlahden uusiin toimijoihin ennen kaikkea koulutuksen tieteellisen tutkimuksen ja tekniikan osalta. Emme voi antaa tämän historian erityisen hetken – kun maailman taloushallintoa määritetään ja alueellisia tasapainoja muotoillaan uudelleen – tarjoamien mahdollisuuksien mennä ohi täyttymättä.

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. – (PT) Persianlahden alue on erittäin tärkeä EU:lle, ja siksi on olennaista kehittää strategia, jolla pyritään vahvistamaan poliittisia, taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuurisia siteitä Persianlahden yhteistyöneuvostoon(GCC). Siksi EU:n ja GCC:n välisen vapaakauppasopimuksen tekeminen on ensisijainen tavoite. Tämän yhteistyön mahdollisuudet ulottuvat myös muille aloille, kuten koulutukseen, energiaan ja tieteelliseen tutkimukseen.

Tuen siksi tämän parlamentin tänään esittämään vetoomusta GCC:tä ja sen jäsenvaltioita koskevan kunnianhimoisemman EU:n politiikan laatimisesta ja toivon, että vuoropuhelun ja yhteistyön vahvistaminen EU:n ja GCC:n välillä auttaa edistämään ja vahvistamaan edistystä demokraattisten periaatteiden ja perusoikeuksien kunnioittamisen osalta.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. − (EN) Tarkistuksen 7a (uusi) hyväksyminen olisi mainittava yhtenä syynä äänestää tämän tekstin puolesta, koska siinä todetaan seuraavasti: kehottaa Persianlahden yhteistyöneuvoston jäsenvaltioita tunnustamaan jatkuva kansannousu demokraattisen uudistuksen puolesta laajemmalla alueella ja vetoaa nouseviin kansalaisyhteiskunnan ryhmiin aidon ja rauhanomaisen demokraattisen siirtymisprosessin edistämiseksi omissa maissaan, alueen kumppanien kanssa ja Euroopan unionin täydellä tuella.

  Licia Ronzulli (PPE), kirjallinen. – (IT) Euroopan unionin ja Persianlahden alueen välinen vapaakauppasopimus on ensisijainen tavoite molempien osapuolten etujen kannalta, ja sillä korostetaan niiden keskinäisen tunnustamisen merkitystä. Euroopan unionin läsnäolo alueella vahvistaa kauppapolitiikkaa ja edistää EU:ta koskevan kohdennetun ja tehokkaan tiedotuksen kehittämistä Persianlahden maissa.

Kyseessä olevan sopimuksen tekeminen mahdollistaa unionin suuremman näkyvyyden edistämisen noudattamalla strategiaa, jossa uusia EU:n diplomaattisia edustustoja avataan Persianlahden maihin, millä kannustettaisiin poliittista vuoropuhelua ja tehtäisiin EU:n ponnistuksista tehokkaampia. Se koskee myös EU:n energiatarpeita, jotka edelleen täytetään suurelta osin fossiilisilla polttoaineilla, vaikka tulevaan öljyn kysyntään vaikuttaa ilmastopolitiikka, jossa keskitytään koko ajan enemmän uusiutuviin energialähteisiin. Viime vuosina useimmissa Persianlahden yhteistyöneuvoston (GCC) jäsenvaltioissa tapahtunut yhteiskunnallinen ja poliittinen kehitys on edistänyt lisää ihmisoikeuksia ja kaikenlaisen syrjinnän torjuntaa, mukaan luettuna sukupuoleen, sukupuoliseen suuntautumiseen tai uskontoon perustuva syrjintä. Siksi EU:n ja GCC:n välille on rakennettava luotettava kumppanuus, jolla edistetään tavaroiden avoimia markkinoita ja tullin ulkopuolisten esteiden poistamista.

  Charles Tannock (ECR), kirjallinen. − (EN) Yhdistyneen kuningaskunnan konservatiivien valtuuskunta ja ECR-ryhmä äänestivät Dominique Baudisin EU:n ja GCC:n suhteista laatiman mietinnön puolesta, mukaan luettuna esittelijän tänään täysistunnossa toimittamat kattavat suulliset tarkistukset, koska on tärkeää tuomita kaikki Bahrainin viranomaisten kohtuuton voimankäyttö, erityisesti väitteestä aseettomien ja rauhanomaisten mielenosoittajien ampumisesta.

Me ymmärrämme sen, että pääosin enemmistöltään šiiayhteisön mielenosoittajat ovat itse jossakin määrin myös turvautuneet väkivaltaan, jota ei voida hyväksyä, ja kehotamme molempia puolia pidättäytymään mahdollisimman paljon väkivallasta. Bahrain on uskollinen lännen liittolainen ja Yhdysvaltojen laivaston tukikohta, ja me suhtaudumme myönteisesti Bahrainin kruununprinssin tarjoukseen vuoropuhelusta. Ymmärrämme, että GCC:n sääntöjen nojalla Bahrainin hallituksella on oikeus pyytää Saudi-Arabian ja Kuwaitin apua lain ja järjestyksen valvomisessa, mutta ulkomaisten joukkojen pitäisi Bahrainissa kunnioittaa perusihmisoikeuksia, myös oikeutta rauhanomaiseen mielenosoittamiseen. Toivomme, että EU:n vapaakauppasopimus tehdään mahdollisimman pian, koska talouskasvu ja työpaikkojen luominen, erityisesti heikommassa asemassa olevassa šiiayhteisössä, auttaa vakauttamaan tämän saarivaltion ja vähentämään yhteiskunnallisia jännitteitä.

  Dominique Vlasto (PPE), kirjallinen. – (FR) Tuin päätöslauselmaesitystä, jolla lähetetään selkeä viesti kumppaneillemme Arabian niemimaalla. Suurten taloudellisten, yhteiskunnallisten ja geopoliittisten jännitteiden takia oli olennaisen tärkeää, että parlamentti toisti halunsa tarkistaa yhteistyösopimuksiamme arabimaailman tapahtumien perusteella. Emme ehdota historiallisten yhteyksien hylkäämistä vaan pikemminkin suhteidemme muokkaamista vastaamaan todellisuutta itse paikalla ja ihmisten tarpeita ja saada ne kunnioittamaan unionin edistämiä arvoja edellytyksenä taloudellisten ja poliittisten yhteyksien kehittämiselle. Kansalaisyhteiskunnan kanssa käytävä vuoropuhelu on myös keskeinen ja olennainen piirre kaikissa kumppanuuksissa. Vaikka edistykseen ja uudistuksiin on suhtauduttava myönteisesti, paljon on vielä tehtävänä, jotta nämä maat saadaan lujasti demokratian, ihmisoikeuksien kunnioittamisen ja kansalaisvapauksien tielle. Osasta EU:n kohtaloa päätetään Lähi- ja Kaukoidässä. Unionin ja näiden maiden välillä tehtyjen assosiaatiosopimusten nojalla meidän on nyt löydettävä keskitie, joka on kaikille osapuolille oikeudenmukainen ja joka tasapainottaa taloudellisten ja kaupallisten suhteiden edistämistä suhteessa ydinarvojen edistämiseen.

  Angelika Werthmann (NI), kirjallinen. − (DE) Äänestin Euroopan unionin ja Persianlahden yhteistyöneuvoston suhteita koskevan mietinnön puolesta. Kuten mietinnössä perusteellisesti selitetään, monien molemmille sopimusosapuolille koituvien etujen vuoksi ja 20 neuvotteluvuoden jälkeen on aika ponnistella kohdennetusti ja pyrkiä tekemään vapaakauppasopimus. Ennen kaikkea tuen kuitenkin mietinnössä esitettyjä neuvottelujen tärkeimpiä keskipisteitä, joissa otetaan huomioon ilmastonmuutoksen alan kehitys ja ihmisoikeuksia koskevat velvoitteet.

Mietintö: Sharon Bowles (A7-0064/2011)

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestän tämän nimityksen puolesta, koska kaikki oikeudelliset menettelyt on toteutettu, myös ankara ansioluettelon arviointi.

  Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. – (FR) Euroopan keskuspankin johtokunta tarvitsee uuden jäsenen. Olen äänestänyt Belgian ehdokkaan, Peter Praetin, nimittämisen puolesta, koska hänellä on tunnustettua arvovaltaa ja ammatillista kokemusta raha-asioissa ja pankkialalla.

  Maria Da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. − (PT) Tuin neuvoston äänestyksen myönteistä tulosta Peter Praetin nimittämisestä Euroopan keskuspankin johtokunnan jäseneksi hänen ansioluettelonsa myönteisen arvioinnin perusteella ja niiden kirjallisten vastausten perusteella, jotka hän antoi kyseistä virkaa koskevaan ehdokkaille annettuun kyselylomakkeeseen.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) EU:n toimielinten elämän ratkaisevalla hetkellä, kun erityisesti Euroopan keskuspankin on toimittava erityisen varovaisessa ja interventionistisessa tehtävässä valtionvelan, euron vakauden ja talouden elpymisen valvonnassa, toivon juuri nimitetylle Peter Praetille menestystä toimessaan, ja uskon, että hän suorittaa omistautuneesti ja taidokkaasti toimet, joihin hänet on nimitetty.

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen. − (LT) Olin samaa mieltä tästä asiakirjasta, koska Eurooppa-neuvosto kuuli 18. helmikuuta 2011 päivätyllä kirjeellä Euroopan parlamenttia Peter Praetin nimittämisestä Euroopan keskuspankin johtokunnan jäseneksi kahdeksan vuoden pituiseksi kaudeksi 1. kesäkuuta 2011 alkaen. Parlamentin talous- ja raha-asioiden valiokunta arvioi tämän jälkeen ehdokkaan pätevyyttä ja arvioinnin yhteydessä valiokunta sai ehdokkaalta ansioluettelon sekä vastaukset hänelle lähetettyihin kirjallisiin kysymyksiin. Tämän jälkeen valiokunta järjesti 16. maaliskuuta 2011 puolitoista tuntia kestäneen kuulemistilaisuuden, jossa ehdokas käytti alustavan puheenvuoron ja vastasi sitten valiokunnan jäsenten esittämiin kysymyksiin. Eurooppa-neuvostolle annettiin myönteinen lausunto neuvoston suosituksesta nimittää Peter Praet Euroopan keskuspankin johtokunnan jäseneksi.

  David Martin (S&D), kirjallinen. − (EN) Äänestin tämän mietinnön puolesta. Siinä annetaan talous- ja raha-asioiden valiokunnan suosituksen perusteella myönteinen lausunto neuvoston suosituksesta nimittää Peter Praet Euroopan keskuspankin johtokunnan jäseneksi.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) EU:n toimielinten on saatava käyttöönsä parasta. Juuri nimitetyllä Peter Praetilla on tahraton ansioluettelo ja hänet hyväksyttiin kunniamaininnoin parlamentin talous- ja raha-asioiden valiokunnassa järjestetyssä kuulemisessa. Toivon hänelle menestystä hänen kahdeksan vuoden pituisella kaudellaan.

  Louis Michel (ALDE), kirjallinen. – (FR) Olen iloinen, että Peter Praet on valittu Euroopan keskuspankin johtokunnan jäseneksi. Rahoitusvakauden ja rahoitusinfrastruktuurien ja maksujärjestelmien valvonnan asiantuntijana ja Belgian pankki-, rahoitus- ja vakuutustarkastusviranomaisen johtajana Peter Praet on erittäin arvostettu taloudellisissa ja akateemisissa piireissä. Hänellä on myös suunnattomasti kokemusta, jota hän nyt voi käyttää Euroopan unionin eduksi.

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. – (IT) Äänestin sen puolesta, että Peter Praet nimitetään Euroopan keskuspankin (EKP) johtokunnan jäseneksi, koska hän on osoittanut olevansa erinomainen ehdokas. Talous- ja raha-asioiden valiokunnassa järjestetyn ehdokkaiden kuulemisen aikana Peter Praet osoittautui selkeästi asiantuntevimmaksi ja pätevimmäksi ehdokkaaksi. Euroopan keskuspankki on viime vuosina osoittanut olevansa olennainen laitos, joka pystyy hoitamaan kriisiä ja estämään vielä suuremmat vahingot. Lehman Brothersin kaatumisesta alkaen EKP:n asema – itsenäinen ja riippumaton kansallisista hallituksista – on taannut, että kriisin erittäin vakavat seuraukset eivät olleet tuhoisia. EKP on ja pysyy rahaliiton ja euron puolustuksen suojamuurina. Siksi on olennaisen tärkeää, että sen johtokunnan jäsenillä on poikkeukselliset kyvyt ja kokemusta.

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. – (PT) Äänestin tämän Peter Praetin nimittämisestä Euroopan keskuspankin (EKP) johtokunnan jäsenen virkaan kahdeksi vuodeksi alkaen 1. kesäkuuta 2011 laaditun mietinnön puolesta. Kaikki tästä vaihtoehdosta esitetyt tiedot, jotka olivat päätökseni perustana, osoittivat, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 283 artiklan 2 kohdassa esitetyt vaatimukset on täytetty, ja ne osoittivat, että EKP:n on oltava täysin itsenäinen kyseisen sopimuksen 130 artiklan mukaisesti, ja siksi suhtaudun myönteisesti Peter Praetin nimittämiseen.

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. – (PT) Äänestin tämän päätöksen puolesta. Sen nojalla parlamentti antaa hyväksyntänsä neuvoston suositukselle nimittää Peter Praet Euroopan keskuspankin johtokunnan jäseneksi. Haluaisin toivottaa hänelle menestystä hänelle osoitettujen tehtävien suorittamisessa.

Päätöslauselmaesitys (B7-0222/2011)

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. – (PT) Kannatan tätä nimitystä, koska kaikki oikeudelliset menettelyt on toteutettu, tarkka ansioluettelon arviointi mukaan luettuna.

  Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. – (FR) 1. tammikuuta 2011 syntyneen, Euroopan parlamentin ja neuvoston 24. marraskuuta 2010 antamalla asetuksella perustetun Euroopan pankkiviranomaisen tarkoituksena on taata rahoitusjärjestelmän vakaus ja rahoitustuotteiden ja -markkinoiden avoimuus sekä tarjota säästäjille ja sijoittajille suojaa. Euroopan pankkiviranomainen on nimittänyt tulevaksi toimitusjohtajakseen Unkarin keskuspankin ekonomistin Adam Farkasin. Euroopan parlamentin on hyväksyttävä valinta, jotta se tulee voimaan. Äänestin Adam Farkasin nimittämisen puolesta.

  Maria Da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. – (PT) Kannatan Adam Farkasin nimittämistä Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan pankkiviranomainen) toimitusjohtajaksi niiden vastausten perusteella, joita hän antoi Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan pankkiviranomainen) hallintoneuvostolle.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Jos äskettäisestä kriisistä voi jotain ottaa opiksi, niin sen, että institutionaalista valvontarakennetta on uudistettava luomalla eurooppalaisia virastoja ja järjestettävä siis uudelleen koko makro- ja mikrotason valvonnan käsite. Euroopan pankkiviranomainen on tulosta tästä.

Maailmanlaajuinen rahoituskriisi merkitsi vakavaa iskua luottamukseen pankkialaa kohtaan, ja siksi markkinoiden ja eurooppalaisten yleisesti ottaen on tärkeää alkaa taas luottaa pankkien vakauteen ja kestokykyyn ja etenkin on palautettava luottamus valvontaelimiin. Siksi Euroopan pankkiviranomaiselle varattu rooli on hyvin ratkaiseva tulevaisuuden kannalta.

Nyt kun parlamentti on hyväksynyt viranomaisen toimitusjohtajan nimityksen, toivotan hänelle aktiivista, maltillista ja menestyksekästä toimikautta.

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen. − (LT) Hyväksyin asiakirjan, koska talous- ja raha-asioiden valiokunta kuuli Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan pankkiviranomainen) hallintoneuvoston valitsemaa ehdokasta 17. maaliskuuta 2011 pitämässään kokouksessa, jossa päätettiin, että Adam Farkas täyttää asetuksen (EU) N:o 1093/2010 51 artiklan 2 kohdassa vahvistetut kriteerit ja myös hyväksyttiin Adam Farkasin nimittäminen Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan pankkiviranomainen) toimitusjohtajaksi.

  David Martin (S&D), kirjallinen. − (EN) Äänestin tämän päätöslauselman puolesta, jolla hyväksytään Adam Farkasin nimittäminen Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan pankkiviranomainen) toimitusjohtajaksi.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Viimeaikainen rahoituskriisi on nostanut esiin rahoitusvalvonnassa suuria puutteita, niin yksittäisissä tapauksissa kuin koko rahoitusjärjestelmässäkin. Valvontamallit perustuivat kansalliseen näkökulmaan eivätkä ne mukautuneet rahoitusjärjestelmässä tapahtuneeseen globalisaatioon, minkä yhteydessä eri rahoitusryhmät toteuttavat rajat ylittäviä toimia tähän liittyvine järjestelmäriskeineen.

Euroopan pankkiviranomaisen perustaminen on mielestäni keskeisen tärkeää tehokkaan valvontamallin saavuttamiseksi. On kuitenkin toteutettava myös monia muita toimia, jotta hiljattain syntyneitä täysin moraalittomia tilanteita, jotka vahingoittivat talouksia, osakkeenomistajia, tallettajia, veronmaksajia ja järjestelmän uskottavuutta, voidaan estää toistumasta.

Tämän vuoksi äänestän sen puolesta, että Adam Farkas valitaan Euroopan valvontaviranomaisen toimitusjohtajaksi, ja toivotan hänelle kaikin tavoin korkealaatuista toimikautta.

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. − (IT) Talous- ja raha-asioiden valiokunnan (ECON) jäsenenä seurasin tarkasti koko Euroopan pankkiviranomaisen perustamiseen johtanutta prosessia. Tästä syystä äänestin sen puolesta, että Adam Farkas nimitetään sen toimitusjohtajaksi. Euroopan pankkiviranomaiselle on tarjottava edellytykset aloittaa parlamentin sille muutama kuukausi sitten osoittamien tehtävien suorittaminen. Toivon vilpittömästi, että viranomainen saa tarvitsemansa inhimilliset ja taloudelliset resurssit sen varmistamiseksi, että sen valvontarooli toteutuu tosiasiallisesti ja tarkasti. Talous- ja raha-asioiden valiokunnan kuulemistilaisuudessa uusi toimitusjohtaja vakuutti minut ja kollegani pätevyydestään ja ammattitaidostaan, kuten tämänpäiväinen äänestys osoittaa. Myönteinen lisätekijä, joka hyödyttää Euroopan yhdentymisprosessia, on se, että uusi toimitusjohtaja tulee jäsenvaltiosta, joka on vasta hiljattain liittynyt Euroopan unioniin.

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. – (PT) Äänestin Adam Farkasin nimittämistä Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan pankkiviranomainen) toimitusjohtajan virkaan koskevan mietinnön puolesta. Adam Farkas oli Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan pankkiviranomainen) hallintoneuvoston valitsema ehdokas ja talous- ja raha-asioiden valiokunta kuuli häntä ennalta vahvistettujen menettelytapojen mukaisesti. Kaikki tämän vaihtoehdon tueksi esitetyt tiedot, joihin oma päätökseni perustui, osoittavat, että asetuksen (EU) N:o 1093/2010 51 artiklan 2 kohdassa vahvistetut kriteerit täyttyivät, joten olen tyytyväinen Adam Farkasin nimitykseen.

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. – (PT) Parlamentti on tällä päätöslauselmalla hyväksynyt Adam Farkasin nimittämisen Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan pankkiviranomainen) toimitusjohtajaksi. Haluan toivottaa hänelle kaikkea menestystä hänelle uskottujen tehtävien suorittamisessa.

Päätöslauselmaesitys (B7-0221/2011)

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. – (PT) Kannatan tätä nimitystä, koska kaikki oikeudelliset menettelyt on toteutettu, tarkka ansioluettelon arviointi mukaan luettuna.

  Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. – (FR) 1. tammikuuta 2011 syntyneen, Euroopan parlamentin ja neuvoston 24. marraskuuta 2010 antamalla asetuksella perustetun Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen tehtävänä on edistää valvonnan lähentymistä ja neuvoa Euroopan unionin toimielimiä asioissa, jotka liittyvät vakuutus- ja jälleenvakuutustoiminnan sekä ammatillisten eläkejärjestelmien sääntelyyn ja valvontaan. Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen valitsi ensimmäiseksi toimitusjohtajakseen espanjalaisen Carlos Montalvon, joka on toiminut virkaatekevänä pääsihteerinä uuden viranomaisen edeltäjässä. Euroopan parlamentin on hyväksyttävä valinta, jotta se tulee voimaan. Äänestin Carlos Montalvon nimittämisen puolesta.

  Maria Da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. – (PT) Kannatan Carlos Montalvon nimittämistä Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen) toimitusjohtajaksi Euroopan valvontaviranomaisen hallintoneuvoston tekemän valinnan perusteella.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Yksi kriisin opetuksista oli tarve perustaa itsenäisiä eurooppalaisia virastoja valvomaan pankkeja ja vakuutustoimintaa rahoitusmarkkinoilla. Virastot eivät korvaa kansallisia valvontavirastoja vaan tekevät niiden kanssa yhteistyötä ja pyrkivät hoitamaan vakauden valvontaa ja järjestelmäriskien analysointia koskevat tehtävänsä, jotta estetään se, että eurooppalaiset valtiot joutuvat uudelleen nykyisenlaajuiseen uuteen kriisiin.

Nyt kun parlamentti on hyväksynyt Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen) toimitusjohtajan nimittämisen, toivotan hänelle kaikkea menestystä tärkeässä tehtävässä, johon hän siirtyy.

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen. − (LT) Hyväksyin asiakirjan, koska talous- ja raha-asioiden valiokunta kuuli Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen) hallintoneuvoston valitsemaa ehdokasta 17. maaliskuuta 2011 pitämässään kokouksessa, jossa päätettiin, että Carlos Montalvo täyttää asetuksen (EU) N:o 1094/2010 51 artiklan 2 kohdassa vahvistetut kriteerit, ja hyväksyttiin Carlos Montalvon nimittäminen Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen) toimitusjohtajaksi.

  David Martin (S&D), kirjallinen. − (EN) Äänestin tämän päätöslauselman puolesta, jolla hyväksytään Carlos Montalvon nimittäminen Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen) toimitusjohtajaksi.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Viimeaikainen rahoituskriisi on nostanut esiin rahoitusvalvontaan liittyviä vakavia puutteita, niin yksittäisissä tapauksissa kuin koko rahoitusjärjestelmässäkin. Valvontamallit ovat perustuneet kansalliseen näkökulmaan eivätkä ne ole mukautuneet rahoitusjärjestelmässä tapahtuneeseen globalisaatioon, minkä yhteydessä eri rahoitusryhmät toteuttavat rajat ylittäviä toimia tähän liittyvine järjestelmäriskeineen. Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen perustaminen onkin tarpeellinen toimi, jotta voidaan saavuttaa tehokas valvontamalli monien muiden valvontamekanismien ohella, ja siitä on päätettävä ja se on pantava täytäntöön varsin pikaisesti. Tämän vuoksi äänestän sen puolesta, että Carlos Montalvo valitaan Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen) toimitusjohtajaksi, ja toivotan hänelle kaikkea menestystä hänen hoitaessaan tehtäviään.

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. – (IT) Tämänpäiväinen puoltava äänestys merkitsee sitä, että lisäämme yhden tärkeän palasen Euroopan valvontarakenteeseen, jota Euroopan parlamentti on pitänyt niin tärkeänä tukea nykyisen vaalikauden alusta alkaen. Viime viikolla talous- ja raha-asioiden valiokunnassa pidetyssä kuulemistilaisuudessa uusi toimitusjohtaja toi esille pätevyytensä ja tietonsa alasta ja ongelmista, joita hänen on käsiteltävä. Sitä paitsi en usko siihen, että Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen kahden korkeimman paikan täyttäminen henkilöillä, joilla oli sama rooli edellisessä organisaatiossa, muodostuu ongelmaksi. Olen vakuuttunut siitä, että Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaiselle myönnettyjen uusien valtuuksien avulla taataan, että sen johtajat voivat hoitaa tehtävänsä mahdollisimman hyvin.

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. – (PT) Puolsin äänestyksessä mietintöä Carlos Montalvon nimittämisestä Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen) toimitusjohtajaksi.

Carlos Montalvo oli Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen) hallintoneuvoston valitsema ehdokas ja talous- ja raha-asioiden valiokunta kuuli häntä ennalta vahvistettujen menettelytapojen mukaisesti. Kaikki tämän vaihtoehdon tueksi esitetyt tiedot, joihin oma päätökseni perustui, osoittavat, että asetuksen (EU) N:o 1094/2010 51 artiklan 2 kohdassa vahvistetut kriteerit täyttyivät, joten olen tyytyväinen Carlos Montalvon nimitykseen.

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. – (PT) Parlamentti on tällä päätöslauselmalla hyväksynyt Carlos Montalvon nimittämisen Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen) toimitusjohtajaksi. Haluan toivottaa hänelle kaikkea menestystä hänelle uskottujen tehtävien hoitamisessa.

Päätöslauselmaesitys (B7-0200/2011)

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. – (PT) Kannatan tätä nimitystä, koska kaikki oikeudelliset menettelyt on toteutettu, tarkka ansioluettelon arviointi mukaan luettuna.

  Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. – (FR) Euroopan parlamentin ja neuvoston 24. marraskuuta 2010 antamalla asetuksella 1. tammikuuta 2011 perustetun Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen (EAMV) avulla on tarkoitus auttaa ylläpitämään Euroopan unionin rahoitusjärjestelmän vakautta suojaamalla rahoitusmarkkinoiden eheys, avoimuus, tehokkuus ja asianmukainen toiminta ja vahvistamalla sijoittajansuojaa. EAMV on nimittänyt saksalaisen Verena Rossin, Englannin pankin entisen ekonomistin, ensimmäiseksi toimitusjohtajakseen. Euroopan parlamentin on äänestettävä tämän nimityksen puolesta, jotta se tulee voimaan. Itse äänestin Verena Rossin nimittämisen puolesta.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Rahoitusmarkkinat ovat kärsineet vakavia seurauksia kriisin johdosta, joten luottamus on pyrittävä palauttamaan kiireesti. Onnistuminen riippuu suuressa määrin valvontaviranomaisten roolista: niiden on hoidettava tehtävänsä asiantuntevasti ja tehokkaasti tarvittavan luottamuksen palauttamiseksi sijoittajiin ja yrityksiin nähden.

Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen on perustettu tässä tarkoituksessa, ja vaikka tarkoituksena ei ole korvata kansallisia valvontaviranomaisia, sillä on tärkeä rooli uudessa eurooppalaisessa valvontajärjestelmässä. Tämän vuoksi on tärkeää, että virasto aloittaa toimintansa nopeasti.

Nyt kun parlamentti on hyväksynyt viranomaisen toimitusjohtajan nimityksen, toivotan hänelle menestyksekästä toimikautta.

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen. − (LT) Hyväksyin asiakirjan, koska talous- ja raha-asioiden valiokunta kuuli Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen) hallintoneuvoston valitsemaa ehdokasta 17. maaliskuuta 2011 pitämässään kokouksessa, jossa päätettiin, että Verena Ross täyttää asetuksen (EU) N:o 1095/2010 51 artiklan 2 kohdassa vahvistetut kriteerit ja myös hyväksyttiin Verena Rossin nimittäminen Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen) toimitusjohtajaksi.

  David Martin (S&D), kirjallinen. − (EN) Äänestin tämän päätöslauselman puolesta, jolla hyväksytään Verena Rossin nimittäminen Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen) toimitusjohtajaksi.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Viimeaikainen rahoituskriisi on nostanut esiin rahoitusvalvonnassa suuria puutteita, niin yksittäisissä tapauksissa kuin koko rahoitusjärjestelmässäkin. Valvontamallit perustuivat kansalliseen näkökulmaan eivätkä ne mukautuneet rahoitusjärjestelmässä tapahtuneeseen globalisaatioon, minkä yhteydessä eri rahoitusryhmät toteuttavat rajat ylittäviä toimia tähän liittyvine järjestelmäriskeineen.

Euroopan rahoitusmarkkinoista vastaavan viranomaisen perustaminen on mielestäni olennaisen tärkeää tehokkaan valvontamallin saavuttamiseksi. On kuitenkin toteutettava myös monia muita toimia, jotta hiljattain syntyneitä täysin moraalittomia tilanteita, jotka vahingoittivat talouksia, osakkeenomistajia, tallettajia, veronmaksajia ja järjestelmän uskottavuutta, voidaan estää toistumasta.

Tämän vuoksi äänestän sen puolesta, että Verena Ross valitaan Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen toimitusjohtajaksi, ja toivotan hänelle kaikin tavoin korkealaatuista toimikautta.

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. – (IT) Äänestin Verena Rossin toimitusjohtajaksi nimittämisen puolesta useastakin syystä. Viimeaikaiset lainsäädäntötoimet, jotka olemme hyväksyneet tai jotka tulevat hyväksyttäviksi, merkitsevät valtaisaa kirjoa erilaisia valvontaan, analyysiin ja arviointiin liittyviä valtuuksia. Ajatelkaammepa esimerkiksi erilaisia teknisiä normeja, joita viranomaisen edellytetään arvioivan ja saattavan komission tietoon hyväksyntää varten. Tästä syystä on tärkeää, että Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen (EAMV) voi ryhtyä työhönsä mahdollisimman nopeasti aloittaakseen parlamentin sille viime vuonna antamien tehtävien hoitamisen. Lopuksi ilmaisen tyytyväisyyteni siihen, että yhteen arvostetuimmista tehtävistä on nimitetty nainen, ei ainoastaan sukupuolen perusteella, vaan hänen erinomaisen ansioluettelonsa vuoksi. Kuten kahden muunkin viranomaisen osalta, toivon myös tämän osalta, että se saa talousarvion, rakenteiden ja henkilöstön osalta edellytykset toimia mahdollisimman hyvin.

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. – (PT) Puolsin äänestyksessä mietintöä Verena Rossin nimittämisestä Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen) toimitusjohtajaksi. Verena Ross oli Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen) hallintoneuvoston valitsema ehdokas ja talous- ja raha-asioiden valiokunta kuuli häntä ennalta vahvistettujen menettelytapojen mukaisesti. Kaikki tämän vaihtoehdon tueksi esitetyt tiedot, joihin oma päätökseni perustui, osoittavat, että asetuksen (EU) N:o 1095/2010 51 artiklan 2 kohdassa vahvistetut kriteerit täyttyivät, joten olen tyytyväinen Verena Rossin nimitykseen.

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. – (PT) Parlamentti on tällä päätöslauselmalla hyväksynyt Verena Rossin nimittämisen Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen) toimitusjohtajaksi. Haluan toivottaa hänelle kaikkea menestystä hänelle uskottujen tehtävien hoitamisessa.

Mietintö: Francesca Balzani (A7-0058/2011)

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestän puolesta, sillä sitoutuminen on nyt suurempaa. On kuitenkin tärkeää keskittyä edelleen yhteyksiin Eurooppa 2020 -tavoitteiden kanssa; lähestymistapaan, joka perustuu "kestävyyteen ja vastuullisuuteen", ei ainoastaan "säästämiseen", kuten neuvosto ehdottaa, ja Lissabonin sopimuksesta johtuviin uusiin tarpeisiin, vaarantamatta kuitenkaan olemassa olevia menestyksekkäitä ohjelmia.

EU:n vuoden 2012 talousarvion olisi ennen kaikkea edistettävä kasvua ja korkealaatuista työllisyyttä, ja sen avulla olisi pantava täytäntöön Eurooppa 2020 -strategia.

  Marta Andreasen (EFD), kirjallinen. − (EN) Äänestin vastoin Balzanin mietintöä yleisistä suuntaviivoista vuoden 2012 talousarvion valmistelua varten, koska sen mukaan Eurooppa 2020 -strategian avulla Eurooppa nostetaan talouden taantumasta, vaikka tosiasiassa Euroopan kansojen olisi päästävä eroon EU:n harjoittamasta haitallisesta ylisääntelystä ja liiallisesta verotuksesta. 2020-strategia ei ole ratkaisu talouksien ongelmiin.

Lisäksi mietinnössä väitetään, että talousarvion koon pienentäminen uhkaisi eurooppalaista yhteisvastuullisuutta ja talouskehitystä. EU:n talousarviosta on tullut kalliiksi käyvää ylellisyyttä, joihin EU:n kansalaisilla ja veronmaksajilla ei ole varaa. Talousarvion vähäiseen kasvattamiseen tai jäädyttämiseen liittyvät vaatimukset ovat naurettavia – sen vuoksi äänestin jäädyttämistä vastaan –, kun oikeasti tarvitaan selkeää leikkausta talousarvioon veronmaksajien tilanteen helpottamiseksi.

  Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. – (FR) Nykyisessä rahoitus-, talous- ja sosiaalisessa kriisissä Euroopan unionin toimielinten velvollisuutena on seurata jäsenvaltioiden esimerkkiä hyväksymällä säästötoimia. Tämän vuoksi äänestin tämän mietinnön puolesta, jossa Euroopan parlamentille esitetään vuodeksi 2012 tiukkaa talousarviota. Talousarvion pitäisi kuitenkin tarjota sille mahdollisuus saavuttaa EU:n asettamat tavoitteet samalla kun käytetään mahdollisimman pieniä resursseja. Talousarvio toteutetaan Eurooppa 2020 -strategian yhteydessä; strategian, jonka avulla Euroopan pitäisi nousta kriisistä entistä vahvempana.

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. − (LT) Äänestin tämän mietinnön puolesta. Eurooppa 2020 -strategiassa asetettujen ensisijaisten tavoitteiden (työllisyyden edistäminen, innovointiin, tutkimukseen ja kehitykseen suunnattujen julkisten varojen lisääminen, ilmastomuutosta ja energiaa koskevien tavoitteiden saavuttaminen, koulutustason parantaminen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden edistäminen) pitäisi auttaa Eurooppaa toipumaan kriisistä ja tulemaan entistä vahvemmaksi älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun ansiosta. On varmistettava jonkinlainen johdonmukaisuus tavoitteiden saavuttamisen ja niitä varten osoitettujen määrärahojen välillä EU:ssa ja kansallisesti. Meidän on annettava EU:lle tarvittava rahoitus, jotta se kykenee vastaamaan asianmukaisesti kasvaviin maailmanlaajuisiin haasteisiin, puolustamaan ja edistämään yhteistä etuaan ja varmistamaan jäsenvaltioiden talouksien nopean kasvun.

  Elena Băsescu (PPE), kirjallinen. – (RO) Äänestin Francesca Balzanin mietinnön puolesta, koska tämän asiakirjan mukaisesti olen sitä mieltä, että Euroopan unionin talousarvio on laadittava siten, että tavoitteeksi asetetaan edelleen Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet. Nykyisestä talous- ja rahoituskriisistä huolimatta meidän on tärkeää luoda perusta terveelle talouskasvulle tulevaisuudessa investoimalla koulutukseen, tutkimukseen ja kehitykseen, innovointiin ja pk-yrityksiin. Nämä alueet ovat perusta EU:n kehittymiselle ja kilpailukyvylle ja niitä on kehitettävä työpaikkojen luomisen sekä alueellisen ja sosiaalisen koheesion parantamisen kannalta. Haluan painottaa, että emme saa vähentää rahoitusta näillä alueilla ja että meidän on erittäin tärkeää seurata jatkuvasti sitä, että käytettävissä olevia varoja hallinnoidaan mahdollisimman tehokkaasti. Lisäksi uskon kansallisten talousarviotavoitteiden ja EU:n talousarvion välillä vallitsevaan synergiaan. Haluan käyttää hyväksi tilaisuutta ilmaista tyytyväisyyteni eurooppalaiseen ohjausjaksoon liittyviin puheenjohtaja Herman Van Rompuyn pyrkimyksiin tiukentaa kuria EU:n jäsenvaltioissa edistämällä selkeitä tavoitteita, jotka ovat mitattavissa ja realistisia kaikkien valtioiden osalta. Parlamentti on demokraattisin EU:n toimielin edustaessaan suoraan EU:n kansalaisten intressejä. Tämän vuoksi korostan, että parlamentin olisi oltava paljon aktiivisemmin mukana eurooppalaisen ohjausjakson toteuttamisessa.

  Bastiaan Belder (EFD), kirjallinen. – (NL) En voi tukea Balzanin mietintöä. Ensimmäinen syy on vaatimus ottaa käyttöön jonkinlainen EU-vero. Toinen syy liittyy talouskriisiin ja kivuliaisiin toimiin, joihin jäsenvaltiot ovat ryhtyneet. Myös EU:n on pyrittävä varmistamaan, ettei sen talousarvio karkaa yhä enemmän käsistä ja että se toteuttaa tarvittavat leikkaukset. Tämän vuoksi kannatan dynaamista lähestymistapaa puututtaessa vuosittaisten määrärahojen ja maksettujen osuuksien väliseen alati kasvavaan kuiluun. Määrärahojen rajoittaminen johtaisi siihen, että suoritetut maksut ja määrärahat olisivat lähempänä toisiaan. Ymmärrän, että vuosien 2007-2013 monivuotisen rahoituskehyksen myötä päättyvät monivuotiset ohjelmat johtavat maksujen lisääntymiseen. Ehdotankin, että silloin kun maksujen lisääntyminen on väistämätöntä, tilannetta tasoitetaan huomattavasti pienempien määrärahojen avulla. Tämä koskee myös budjettikohtia, joiden täytäntöönpanossa ollaan jäljessä. Nämä toimenpiteet ovat järkeenkäypä ja tuntuva askel kohti realistisempaa talousarviota vaikeina taloudellisina aikoina.

  Cristian Silviu Buşoi (ALDE), kirjallinen. – (RO) Haluan painottaa sitä, miten tärkeä tämä mietintö on, koska Euroopan unionin talousarvio vuodelle 2012 auttaa elvyttämään Euroopan taloutta. Samanaikaisesti EU:n ensi vuoden talousarvion on oltava keskeinen väline, jonka avulla Euroopan talous saadaan toipumaan kiinnittämällä suurta huomiota työllisyyteen, talouden ohjausjärjestelmään ja kasvuun. Mielestäni vuoden 2012 talousarvion avulla on toteutettava Eurooppa 2020 -strategian viittä tavoitetta: työllisyys, innovointi, kehitys ja tutkimus, ilmastonmuutos ja energia, koulutus ja sosiaalinen integraatio. EU:n talousarvio on talousarvio investointeja varten ja vuosi 2012 on nykyisten rahoitusnäkymien (2007-2013) kuudes vuosi, mikä merkitsee säännöllisesti toteutuvia hankkeita ja johtaa maksumäärien nousemiseen töiden toteuttamisen yhteydessä. Mielestäni on ennakoitavissa, että maksumäärät nousevat vuonna 2012.

  Maria Da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. – (PT) Äänestin vuoden 2012 talousarvion valmistelua varten laadittujen yleisten suuntaviivojen puolesta. Mielestäni yhteisön talousarvion vuodeksi 2012 olisi oltava eräs keskeinen väline autettaessa EU:ta toipumaan kriisistä ja nousemaan entistä vahvempana keskittymällä työllisyyteen, talouden ohjausjärjestelmään ja kasvuun.

Työllisyys, innovointi, tutkimus ja kehittäminen, ilmastonmuutos ja energia, koulutus ja sosiaalinen osallisuus ovat ne viisi tavoitetta, joiden olisi ohjattava EU:n talousarvion laatimista vuodeksi 2012. Tämä mahdollistaa älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun Euroopassa.

  Derek Roland Clark (EFD), kirjallinen. − (EN) Äänestin vastoin Balzanin mietintöä yleisistä suuntaviivoista vuoden 2012 talousarvion valmistelua varten, koska sen mukaan Eurooppa 2020 -strategian avulla noustaan talouden taantumasta, vaikka tosiasiassa Euroopan kansojen olisi päästävä eroon EU:n harjoittamasta haitallisesta ylisääntelystä ja liiallisesta verotuksesta. 2020-strategia ei ole ratkaisu talouksien ongelmiin. Lisäksi mietinnössä väitetään, että talousarvion koon pienentäminen uhkaisi eurooppalaista yhteisvastuullisuutta ja talouskehitystä. EU:n talousarviosta on tullut kalliiksi käyvää ylellisyyttä, joihin EU:n kansalaisilla ja veronmaksajilla ei ole varaa. Talousarvion vähäiseen kasvattamiseen tai jäädyttämiseen liittyvät vaatimukset ovat naurettavia – sen vuoksi äänestin jäädyttämistä vastaan –, kun oikeasti tarvitaan selkeää leikkausta talousarvioon veronmaksajien tilanteen helpottamiseksi

  William (The Earl of) Dartmouth (EFD), kirjallinen. − (EN) Äänestin vastoin Balzanin mietintöä yleisistä suuntaviivoista vuoden 2012 talousarvion valmistelua varten, koska sen mukaan Eurooppa 2020 -strategian avulla noustaan talouden taantumasta, vaikka tosiasiassa Euroopan kansojen olisi päästävä eroon EU:n harjoittamasta haitallisesta ylisääntelystä ja liiallisesta verotuksesta. 2020-strategia ei ole ratkaisu talouksien ongelmiin. Lisäksi mietinnössä väitetään, että talousarvion koon pienentäminen uhkaisi eurooppalaista yhteisvastuullisuutta ja talouskehitystä. EU:n talousarviosta on tullut kalliiksi käyvää ylellisyyttä, joihin EU:n kansalaisilla ja veronmaksajilla ei ole varaa. Talousarvion vähäiseen kasvattamiseen tai jäädyttämiseen liittyvät vaatimukset ovat naurettavia – sen vuoksi äänestin jäädyttämistä vastaan –, kun oikeasti tarvitaan selkeää leikkausta talousarvioon veronmaksajien tilanteen helpottamiseksi.

  Lena Ek, Marit Paulsen, Olle Schmidt ja Cecilia Wikström (ALDE), kirjallinen. − (SV) Jaamme valiokunnan näkemyksen, jonka mukaan unionissa vallitsevan vaikean taloustilanteen vuoksi nyt jos koskaan on tärkeää varmistaa EU:n talousarvion asianmukainen toteuttaminen ja varainkäytön laatu sekä nykyisen yhteisörahoituksen optimaalinen käyttö. Pidämme hyvänä vaatimuksia EU:n omiin varoihin liittyvistä kunnianhimoisista ehdotuksista ja olemme sitä mieltä, että yleisesti ottaen olisi painotettava niitä talousarviomäärärahoja, jotka ovat tärkeitä Eurooppa 2020 -strategiaan liittyvien tulosten saavuttamisen kannalta. Kannatimme myös tarkistusta, jossa vaadittiin, että minkä tahansa budjettikohdan kasvattamiseen olisi liityttävä karsiminen jossakin toisessa kohdassa. Koska tämä tarkistus ei kuitenkaan mennyt äänestyksessä läpi ja lisäksi hyväksytyssä tekstissä on kohta, jossa todetaan, että talousarvion koon pienentäminen saattaisi "heikentää eurooppalaista yhteisvastuullisuutta", päätimme lopullisessa äänestyksessä äänestää tyhjää.

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin vuoden 2012 talousarvion laatimista koskevan mietinnön puolesta, koska mielestäni EU:ssa vallitsevan vaikean taloustilanteen vuoksi nyt jos koskaan on tärkeää varmistaa EU:n talousarvion asianmukainen toteuttaminen ja varainkäytön laatu sekä nykyisen EU-rahoituksen optimaalinen käyttö. Mielestäni yhteisön talousarvion olisi oltava eräs keskeinen väline autettaessa EU:ta toipumaan kriisistä ja nousemaan entistä vahvempana keskittymällä työllisyyteen, talouden ohjausjärjestelmään ja kasvuun.

  Nigel Farage (EFD), kirjallinen. − (EN) Äänestin vastoin Balzanin mietintöä yleisistä suuntaviivoista vuoden 2012 talousarvion valmistelua varten, koska sen mukaan Eurooppa 2020 -strategian avulla noustaan talouden taantumasta, vaikka tosiasiassa Euroopan kansojen olisi päästävä eroon EU:n harjoittamasta haitallisesta ylisääntelystä ja liiallisesta verotuksesta. 2020-strategia ei ole ratkaisu talouksien ongelmiin.

Lisäksi mietinnössä uhataan, että talousarvion koon pienentämisestä olisi haittaa eurooppalaiselle yhteisvastuullisuudelle ja talouskehitykselle. EU:n talousarviosta on tullut kalliiksi käyvää ylellisyyttä, joihin EU:n kansalaisilla ja veronmaksajilla ei ole varaa. Talousarvion vähäiseen kasvattamiseen tai jäädyttämiseen liittyvät vaatimukset ovat naurettavia, kun oikeasti tarvitaan selkeää leikkausta talousarvioon veronmaksajien tilanteen helpottamiseksi.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Tässä mietinnössä esitetään parlamentin ensisijaiset tavoitteet vuoden 2012 talousarvion valmistelun ja käsittelyn osalta ja huomioidaan kolmikantaneuvottelujen käynnistyminen tämän kuun lopussa.

Mietintö on uraauurtava sen lähiaikoihin liittyvän poliittisen sisällön vuoksi: sen avulla pyritään tuomaan esille ja vauhdittamaan tärkeitä keskusteluja, joita EU:n toimielimissä ja jäsenvaltioissa käydään talouden ohjausjärjestelmää koskevan paketin kaikkien osien osalta. Lisäksi sen avulla on tarkoitus kiinnittää huomiota siihen, millainen vaikutus ja merkitys vuoden 2012 talousarviolla voi olla Eurooppa 2020 -strategian mukaisten kasvuun ja kestävään työpaikkojen luomiseen kaikkialla EU:ssa liittyvien tavoitteiden saavuttamisen kannalta.

Parlamentti lähettää EU:n toimielimille ja jäsenvaltioille tärkeän poliittisen viestin siitä, että se on vakaasti sitoutunut talouden ohjausjärjestelmän vahvistamiseen sekä kasvuun ja työllisyyteen liittyvien tavoitteiden täyttämiseen.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Olen samaa mieltä EU 2020 -strategiasta, koska sen avulla ajetaan vahvempaa talouden ohjausjärjestelmää ja sen seitsemän keskeisen toimen toteuttamiseksi tarvittavien varojen myöntämistä. EU 2020 -tavoitteet voidaan saavuttaa vain vahvan hallinnon ja eurooppalaisen koordinoinnin avulla ja sillä edellytyksellä, että jäsenvaltiot tekevät investoinnit, joita niiden toimien toteuttaminen edellyttää. Strategia voidaan kuitenkin toteuttaa täydellisesti ainoastaan monivuotisen rahoituskehyksen avulla. Mietinnössä ei mainita kertaakaan sitä, mikä merkitys koheesiopolitiikalla on. Myös maatalous jätetään siinä kokonaan mainitsematta. Kuitenkin noin 80 prosenttia talousarviosta koskee koheesiopolitiikkaa ja maataloutta. Nuoria ei mietinnössä myöskään mainita mitenkään, mikä on käsittämätöntä. Tämä on Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) (PPE-ryhmä) esittämä nykyiseen talousarvioon liittyvä ensisijainen tavoite. Lisäksi nuoret mainitaan viidessä Eurooppa 2020 -strategian tavoitteessa. Tavoitteet, jotka liittyvät koulunsa kesken jättävien määrän pienentämiseen alle 10 prosenttiin ja sen varmistamiseen, että 40 prosentilla 30–34-vuotiaista on korkeakoulututkinto, koskevat myös pelkästään nuoria ihmisiä. Toivon kuitenkin, että vuoden 2012 talousarvio edesauttaa kestävää kasvua EU:ssa, vahvistaa kilpailukykyä ja edistää työllisyyttä.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Nyt ollaan jälleen kerran tilanteessa, jossa taloudellisen ja sosiaalisen koheesion tavoitteen pitäisi edellyttää täysin erilaista näkemystä ja sisältöä EU:n talousarvion osalta.

Aikana, jolloin jäsenvaltioiden välinen eriarvoisuus kasvaa, EU:n talousarvion pitäisi palvella aitoa lähentymistä. Sen pitäisi edistää talouskasvua, työntekijöiden oikeuksia kunnioittavien työpaikkojen luomista, hyvinvoinnin ja sosiaaliturvan edistämistä, köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumista sekä ympäristönsuojelua. Vähimmilläänkin tämä edellyttäisi varojen kaksinkertaistamista turvautumalla suurempaan maksuosuuteen niiltä valtioilta, joiden BKT henkeä kohden on suurempi. Tähän pitäisi liittää varojen oikeudenmukainen ja tasapuolinen jakaminen keskittymällä valtioihin, jotka ovat suurimmissa vaikeuksissa.

Emme hyväksy talousarviota, jonka avulla keskitytään tukemaan monopolien palauttamista ja yhä suurempaa EU:n militarisointia, useiden talouden osa-alueiden vapauttamista ja työsuhdeturvan puuttumista, mitä Eurooppa 2020 -strategiassa kannatetaan. Tämä lähestymistapa vahvistaa olemassa olevia taloudellisia, sosiaalisia, alueellisia ja kansallisia eroja eikä ratkaise työttömyyteen ja köyhyyteen liittyviä ongelmia. Äänestimme tämän vuoksi mietintöä vastaan.

  Lidia Joanna Geringer de Oedenberg (S&D), kirjallinen. − (PL) Budjettivaliokunta on vuoden alusta alkaen laatinut Euroopan parlamentin ensisijaisia tavoitteita EU:n vuoden 2012 talousarviota varten. Parlamentin kanta, jota tarvitaan neuvoston kanssa käytäviä keskusteluja varten, muotoillaan näiden tavoitteiden perusteella. Näyttää siltä, että tänä vuonna parlamentin ja neuvoston välisestä sovittelusta tulee vielä vaikeampaa kuin vuonna 2010. Neuvosto, joka vastustaa EU:n talousarvion kasvattamista millään tavalla, on jo tuonut julki oman säästösuunnitelmansa, joka kuinka ollakaan liittyy budjettikohtiin, joita ei ole tähän mennessä täysin hyödynnetty. Samanaikaisesti parlamentti puoltaa lisäystä vuoden 2012 talousarvion osalta, mutta vain Eurostatin inflaatioasteen mukaisesti. Viimeksi mainittu on objektiivinen arvo, josta emme voi äänestää, kuten jotkut ihmiset näyttävät uskovan. Miten Euroopan parlamentti voi perustella ehdotetun lisäyksen?

Mietitäänpä ensinnäkin Eurooppa 2020 -strategian toteuttamista kahtalaisine tavoitteineen, jotka liittyvät koulutus- ja työllisyysasteen nostamiseen. Ilman asianmukaista rahoitusta kyseiset tavoitteet jäävät tehottomiksi, ja Eurooppa 2020 seuraa tunnetun ja tehottoman Lissabonin strategian viitoittamaa tietä.

Toiseksi EU:n talousarvo natisee jo nyt liitoksissaan: Euroopan ulkosuhdehallinto, Galileo-järjestelmä, solidaarisuusrahasto ja globalisaatiorahasto aiheuttavat menoja, joita oli mahdoton ennustaa kuusi vuotta sitten, kun nykyisistä rahoitusnäkymistä sovittiin.

Mitä tulee menojen pitämiseen järkevinä, kehottaisin tämän parlamentin jäseniä suhtautumaan kriittisesti rakentamispolitiikkaan, johon meillä ei ole varaa. Tästä esimerkkinä ovat muun muassa suunnitelmat toimistotilojen lisäämisestä Brysselissä.

  Estelle Grelier (S&D), kirjallinen. – (FR) Olemme tilanteessa, jossa olemme aloittamassa jäsenvaltioiden kanssa vaikeita neuvotteluja vuoden 2012 talousarviosta, samalla kun taustalla käydään jo keskustelua vuoden 2013 jälkeisistä rahoitusnäkymistä. Näin kriisiaikoina on koko talousarviomenettelyn aikana tarpeen tarkastella uudelleen EU:n politiikoille asettamiamme odotuksia. Toisin kuin eräät neuvoston jäsenet, joiden mielestä EU merkitsee lisäkuluja, menoerää, jota on karsittava nykyisten ja tulevien politiikkojen vastakkainasettelun uhalla, parlamentti on päätöslauselmallaan yleisistä suuntaviivoista vuoden 2012 talousarvion valmistelua varten tuonut uudelleen esiin visionsa unionista lisäarvoa tuottavana tekijänä ja jäsenvaltioiden liittolaisena kunnianhimoisten politiikkojen täytäntöönpanossa. Lisäksi äänestin Francesca Balzanin esittelemän päätöslauselman puolesta päätöslauselman johdonmukaisuuden ja sen sisältämän selkeän poliittisen viestin vuoksi kehotettaessa hyväksymään talousarvio, joka on yhdenmukainen EU 2020 -strategian työllisyyteen ja kasvuun liittyvien tavoitteiden kanssa. Lopuksi käytin täysistuntokeskustelua hyväksi kertoakseni varainhoidon suunnittelusta ja talousarviosta vastaavalle komission jäsenelle tarpeesta laatia kiireesti tiedonanto uusien omien varojen käyttöönotosta, mikä toivoakseni vie keskustelua eteenpäin.

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen. − (LT) Hyväksyin tämän asiakirjan, koska Euroopan talouden tehostettu ohjausjärjestelmä, EU-ohjausjakso ja Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet edellyttävät, että vuoden 2012 talousarvio vauhdittaa kasvua ja työllisyyttä. Eurooppa 2020 -strategian pitäisi auttaa Eurooppaa toipumaan kriisistä ja nousemaan entistä vahvempana älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun avulla, joka perustuu EU:n viiteen yleistavoitteeseen: työllisyyden edistämiseen, innovoinnin, tutkimuksen ja kehittämisen edellytysten parantamiseen ja niihin käytettävien julkisten menojen lisäämiseen, ilmastonmuutosta ja energiaa koskevien EU:n tavoitteiden saavuttamiseen, koulutustason parantamiseen ja sosiaalisen osallisuuden edistämiseen erityisesti köyhyyttä vähentämällä. Unionissa vallitsevan vaikean taloustilanteen vuoksi nyt jos koskaan on tärkeää varmistaa EU:n talousarvion asianmukainen toteuttaminen ja varainkäytön laatu sekä nykyisen yhteisörahoituksen optimaalinen käyttö. EU:n talousarvio voi toimia välineenä, jonka avulla EU selviytyy helpommin nykyisestä talous- ja rahoituskriisistä, sillä sen määrärahoilla voidaan edistää investointeja ja kasvua ja lisätä työpaikkoja Euroopassa.

  David Martin (S&D), kirjallinen. − (EN) Olen tyytyväinen tähän mietintöön, jossa katsotaan, että EU:n talousarvio tuo lisäarvoa kansallisiin julkisiin menoihin, sillä sen avulla käynnistetään, tuetaan ja täydennetään investointeja Eurooppa 2020 -strategian tärkeimpiin toimintalinjoihin. Lisäksi Euroopan parlamentti katsoo, että EU:n talousarvio voi toimia välineenä, jonka avulla EU selviytyy helpommin nykyisestä talous- ja rahoituskriisistä, sillä sen määrärahoilla voidaan edistää investointeja ja kasvua ja lisätä työpaikkoja Euroopassa; katsoo, että EU:n talousarvio voisi ainakin lieventää nykyisten rajoittavien kansallisten talousarviopolitiikkojen vaikutuksia ja sillä voitaisiin tukea jäsenvaltioiden hallitusten toimia; korostaa myös, että EU:n talousarvion uudelleenjakoon perustuvan luonteen vuoksi sen pienentäminen saattaisi heikentää eurooppalaista yhteisvastuullisuutta sekä hidastaa talouskehitystä monissa jäsenvaltioissa; uskoo, että puhtaassa nettomaksaja/nettosaaja-asetelmassa ei oteta asianmukaisesti huomioon EU:n maiden välisiä heijastusvaikutuksia ja että se siten haittaa EU:n yhteisiä poliittisia tavoitteita.

  Clemente Mastella (PPE), kirjallinen. – (IT) Nykyisen talous- ja finanssikriisin voittamiseksi on tärkeää edistää EU:n osallistavaa ja kestävää kasvua, jolla saatetaan Euroopan unionin talousarvio sen tärkeimpien tavoitteiden mukaiseksi. Mietinnössä yksilöidään joukko suuntaviivoja, jotka auttavat edistämään työllisyyttä, lisäämään innovointiin, tutkimukseen ja kehittämiseen käytettäviä julkisia menoja, saavuttamaan EU:n ilmastonmuutosta ja energiaa koskevat tavoitteet, parantamaan koulutustasoa ja edistämään sosiaalista osallisuutta. EU-ohjausjakso, joka on uusi mekanismi EU:n talouden ohjausjärjestelmän vahvistamiseksi, tarjonnee mahdollisuuden määrittää parhaan tavan näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. On tärkeää taata tietty johdonmukaisuus kyseisten tulosten saavuttamisen ja niitä varten EU:n ja jäsenvaltioiden tasolla myönnettävien resurssien välillä ja parantaa siten unionin ja jäsenvaltioiden julkisten investointien synergiaa. Euroopan unionin talousarvio tuo todellista lisäarvoa, koska se kykenee toimimaan investointeja, kasvua ja työllisyyttä lisäävänä katalysaattorina. Jo suunnitellut talousarviomäärärahat on pidettävä sopivalla ja joustavalla menotasolla. Muutoin niiden vähentäminen johtaa Eurooppa 2020 -strategian epäonnistumiseen. Kehotamme komissiota laatimaan kattavaan vaikutusten arviointiin perustuvia kunnianhimoisia ehdotuksia uusista omista varoista kilpailukyvyn ja talouskasvun lujittamiseksi.

  Barbara Matera (PPE), kirjallinen. – (IT) Kannatan Francesca Balzanin mietintöä suuntaviivoista vuoden 2012 talousarviota varten. Se ja vuoden 2013 talousarvio ovat vakautustalousarvioita, joissa pyritään ottamaan huomioon jäsenvaltioiden menoleikkaukset ja asettamaan viitearvo seuraavassa rahoituskehyksessä vahvistettaville summille. Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ryhmän panos vuoden 2012 talousarviota koskeviin suuntaviivoihin perustui vastuullisuuden käsitteeseen, joka tarkoittaa pyrkimistä taloudellisuuteen ja tehokkuuteen käyttäen mahdollisimman vähän saatavilla olevia resursseja. Eurooppa 2020 -strategia perustuu tärkeisiin prioriteetteihin – tutkimukseen, innovointiin, kehittämiseen ja kasvuun – jotka eivät alun perin sisältyneet esittelijä Balzanin mietintöön, mutta joita PPE-ryhmä voimakkaasti painotti yhdessä alkuperäisten työllisyystavoitteiden saavuttamisen kanssa. Unionin ensisijaiset tavoitteet talousarviossa edellyttävät riittävää rahoitusta, ja on myös tärkeää varmistaa riittävä joustavuus meno-otsakkeiden välillä, jotta talouskriisiin liittyviä ongelmia voidaan torjua tehokkaammin, sekä ehdottaa talousarviokehystä, johon sisältyy omia varoja.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Yhteisön talousarvio vuodeksi 2012 on tärkein väline, jolla EU voi toipua kriisistä ja nousta siitä entistä vahvempana, ja siinä keskitytään työllisyyteen, talouden ohjausjärjestelmään ja kasvuun. Näiden yleisten suuntaviivojen hyväksyminen on yksi esimerkki tästä. Työllisyys, innovointi, tutkimus ja kehittäminen, ilmastonmuutos ja energia, koulutus sekä sosiaalinen osallisuus ovat viisi tavoitetta, joihin olisi keskityttävä EU:n vuoden 2012 talousarviota laadittaessa.

Näihin viiteen tavoitteeseen perustuvan Eurooppa 2020 -strategian pitäisi auttaa Euroopan unionia toipumaan kriisistä ja nousemaan entistä vahvempana "älykkään, kestävän ja osallistavan" kasvun avulla. Tästä syystä meidän on vastustettava kaikkia pyrkimyksiä rajoittaa Eurooppa 2020 -strategian tärkeimpien tavoitteiden ja lippulaiva-hankkeiden saavuttamiseen myönnettäviä budjettimäärärahoja.

  Alexander Mirsky (S&D), kirjallinen. − (EN) Tärkeimmät EU:n vuoden 2012 yleistä talousarviota käsittelevää päätöslauselmaesitystä koskevat vaatimukset ovat riittävien resurssien varmistaminen Eurooppa 2020 -strategian täytäntöönpanoa varten sekä EU:n talousarvion ja kansallisten budjettien välisen yhteistyön lisääminen. EU:n vuoden 2012 talousarviolla olisi lisättävä kasvua ja laadukkaita työpaikkoja sekä aloitettava Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden täytäntöönpano. Mottona päätettäessä EU:n talousarviosta vuodeksi 2012 olisi näin ollen oltava "kestävyys ja vastuullisuus" pikemmin kuin "säästäminen".

Vaikka äänestin puolesta, korostan, että talousarvio olisi jaettava siten, että määrärahoja käytetään jäsenvaltioiden kansalaisten eikä taloudellisten ja poliittisten ryhmittymien hyväksi, kuten nykyisin tapahtuu Latviassa, jossa virkamiehet jakavat EU:n varoja tuttavilleen ja ystävilleen!

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. − (DE) Vuoden 2012 talousarviota koskevassa mietinnössä viitataan Eurooppa 2020 -strategiaan, joka jälleen kerran sisältää yleviä tavoitteita, joita kukaan ei odota saavutettavan. Totuus on, että eräiden holtittomasti eläneiden jäsenvaltioiden epävarmasta budjettitilanteesta on tullut pelastuspaketin yhteydessä taloudellinen myllynkivi muiden jäsenvaltioiden kaulaan. Näin ollen tarvitaan usein vain jokin pikkuseikka, jotta silmukka kiristyy. Näiden perusedellytysten vuoksi on erityisen tärkeää, että vuoden 2012 talousarvio toteutetaan moitteettomasti – ja tässä yhteydessä emme saa unohtaa, että talousarvion valvonnassa on yhä paljon toivomisen varaa – ja että hallinnoimme resurssejamme taloudellisesti. Viittaus Eurooppa 2020 -strategian "riittävään rahoitukseen", samalla kun EU:n talousarviosta yhä katoaa mystisesti miljardeja ja käytettävissä olevia säästömahdollisuuksia esimerkiksi EU:n virastoviidakon ja parlamentin toimipaikkojen suhteen ei käytetä, merkitsee eurooppalaisten veronmaksajien rahojen tuhlaamista. Tämän näkemyksen perusteella äänestin mietintöä vastaan.

  Franz Obermayr (NI), kirjallinen. − (DE) Euron nykyinen kriisi korostaa asianmukaisen ja taloudellisen budjettipolitiikan keskeistä merkitystä. Vastustan varojen lisäämistä Eurooppa 2020 -strategian perusteella, koska ensinnäkin strategia on mahdoton toteuttaa ja toiseksi sen tavoitteet ovat epätarkoituksenmukaisia: esimerkiksi akateemisesti koulutettujen määrän valtava lisääminen, vaikka me itse asiassa kärsimme ammattitaitoisten työntekijöiden pulasta. Sen sijaan meidän olisi hyödynnettävä esimerkiksi hajasijoitettujen virastojen, Euroopan parlamentin kahden toimipaikan ja Turkille annettavan liittymistä valmistelevan tuen tarjoamia lukuisia säästömahdollisuuksia. Tästä syystä äänestin vuoden 2012 talousarviota koskevaa mietintöä vastaan.

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. − (IT) Kuten joka vuosi, parlamenttia pyydetään muiden toimielinten ohella hyväksymään EU:n talousarvio. Tätä silmälläpitäen olen äänestänyt vuoden 2012 yleistä talousarviota koskevan mietinnön puolesta, sillä kannatan tärkeimpiä määriteltyjä suuntaviivoja: varojen käyttämistä niin, että niillä kannustetaan kasvun edistämistä ja kriisin voittamista noudattamalla Eurooppa 2020 -strategiaa, suuremman huomion kiinnittämistä EU-ohjauskauteen ihanteellisena talouspolitiikan koordinoinnin välineenä sekä sitä, ettei sallita varojen vaihtelevaa saatavuutta eri aloilla, vaan käytetään vain käytettävissä olevien varojen joustomekanismeja luomalla vakavasti otettava ja tiukka varainhoitojärjestelmä varojen jakamiseen.

  Georgios Papanikolaou (PPE), kirjallinen. – (EL) Kannatin äänestyksessä mietintöä yleisistä suuntaviivoista vuoden 2012 talousarvion valmistelua varten. Mietinnössä esitetyt yleisperiaatteet ja tavoitteet ovat oikeansuuntaisia, ja niissä painotetaan, että EU:n tulevissa talousarvioissa on keskityttävä työllisyyttä ja jäsenvaltioiden talouksia lujittaviin toimintalinjoihin (EU:n kokonaisbudjetti lippulaivahankkeiden toteuttamista varten vuoteen 2020 asti on arviolta 1,8 biljoonaa euroa). On kuitenkin tärkeää huomauttaa aina mahdollisuuden tullen, että Eurooppa 2020 -strategiassa asetettujen tavoitteiden saavuttamisen ehdoton edellytys on se, että jäsenvaltiot hyväksyvät ne. Komission tutkimustulosten mukaan kansallisissa suunnitelmissa ei valitettavasti toistaiseksi taata strategian keskeisiä prioriteetteja, kuten työllisyysasteen nostamista 75 prosenttiin vuonna 2020 nykyisestä 69 prosentista.

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. – (PT) Kannatin äänestyksessä tätä mietintöä yleisistä suuntaviivoista vuoden 2012 talousarvion valmistelua varten. Vuoden 2012 talousarviossa keskeisiä teemoja ovat talouden tehostettu ohjausjärjestelmä, EU-ohjausjakso ja kasvun ja työllisyyden edistämistä koskevat Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet.

Koska Eurooppa 2020 -strategian pitäisi auttaa Eurooppaa toipumaan kriisistä ja nousemaan entistä vahvempana älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun avulla, joka perustuu EU:n viiteen yleistavoitteeseen – työllisyyden edistämiseen, innovoinnin, tutkimuksen ja kehittämisen edellytysten parantamiseen ja niihin käytettävien julkisten menojen lisäämiseen, ilmastonmuutosta ja energiaa koskevien EU:n tavoitteiden saavuttamiseen, koulutustason parantamiseen ja sosiaalisen osallisuuden edistämiseen erityisesti köyhyyttä vähentämällä – yhdyn mietinnössä esitettyihin suosituksiin näiden viiden tavoitteen saavuttamiseksi kaikilta osin.

Olen myös samaa mieltä esittelijän kanssa siitä, että näiden tavoitteiden saavuttamisen ja niille osoitetun rahoituksen välillä on vallittava sopusointu ja että EU:n talouden tehostetun ohjauksen uuden mekanismin olisi tarjottava mahdollisuus tutkia, miten nämä viisi tavoitetta parhaiten toteutetaan.

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. – (PT) Kannatin äänestyksessä tätä mietintöä, jossa esitetään yleiset suuntaviivat vuoden 2012 talousarvion laatimista varten 30. maaliskuuta 2011 suunniteltua tätä aihetta käsittelevää kolmikantakokousta silmälläpitäen. Tässä yhteydessä haluan painottaa tarvetta arvioida asianmukaisesti talousarvion vaikutusta EU:n tavoitteiden saavuttamiseen ja Eurooppa 2020 -strategian täytäntöönpanoon sekä sitä roolia, joka talousarviopolitiikalla olisi oltava investointien, kasvun ja työllisyyden alalla.

  Britta Reimers (ALDE), kirjallinen. − (DE) En voinut äänestää nimenhuutoäänestyksessä mietinnön 29 kohdasta, koska vahtimestari aktiivisesti esti minua äänestämästä.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. − (EN) Vuoden 2012 talousarvio ja Euroopan talouden tehostettu ohjausjärjestelmä, EU-ohjausjakso ja kasvun ja työllisyyden edistämistä koskevat Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet

1. katsoo, että Eurooppa 2020 -strategian pitäisi auttaa Eurooppaa toipumaan kriisistä ja nousemaan entistä vahvempana älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun avulla, joka perustuu EU:n viiteen yleistavoitteeseen: työllisyyden edistämiseen, innovoinnin, tutkimuksen ja kehittämisen edellytysten parantamiseen ja niihin käytettävien julkisten menojen lisäämiseen, ilmastonmuutosta ja energiaa koskevien EU:n tavoitteiden saavuttamiseen, koulutustason parantamiseen ja sosiaalisen osallisuuden edistämiseen erityisesti köyhyyttä vähentämällä; muistuttaa, että jäsenvaltiot ovat itse antaneet täyden tukensa näille viidelle tavoitteelle;

2. huomauttaa, että näiden tavoitteiden saavuttamisen ja niille unionin ja jäsenvaltioiden osoittaman rahoituksen välillä on vallittava jonkinlainen sopusointu; edellyttää, että EU:n talousarviopolitiikan on oltava tämän periaatteen mukaista; katsoo, että EU-ohjausjakso, joka on Euroopan talouden tehostetun ohjauksen ja hallinnan uusi mekanismi, tarjoaa mahdollisuuden harkita, miten nämä viisi yleistavoitetta parhaiten toteutetaan.

  Licia Ronzulli (PPE), kirjallinen. – (IT) Tässä mietinnössä hahmotellaan vuoden 2012 talousarviota koskevat Euroopan parlamentin yleiset suuntaviivat, ja uskon, että tekstillä edistetään kestävää kasvua talouskriisin voittamiseksi. Sen uudelleenjakoon perustuva lähestymistapa muodostuu jäsenvaltioiden tuleviin julkisiin menoihin annettavasta lisäarvosta. Komission rahoitussuunnittelun mukaan myönnettyjen varojen määrä saavuttaa 147,88 miljardia euroa. Tässä suhteessa kotivaltioni kannattaa tiukkaa varainhoitoa ja menojen, erityisesti hallintokustannusten, rajoittamista sen kansallisessa talousarviossa toteutettavan säästöpolitiikan mukaisesti. Toivon nyt, että käytettävissä olevien varojen uudelleenjako, jolla pyritään niiden parhaaseen mahdolliseen osoittamiseen, viedään loppuun asti, jotta voidaan torjua meidän kaikkien päivittäisessä elämässämme tunteman kansainvälisen kriisin vaikutuksia.

  Peter Skinner (S&D), kirjallinen. − (EN) Äänestyksessä vuoden 2012 talousarviosta (yleiset suuntaviivat) äänestin talousarvion jäädyttämisen puolesta ja kaikenlaisia Lissabonin sopimuksen voimaantulosta johtuvia lisämenoja vastaan. Katson, että laadittu talousarvio vastaa nykyisellään perussopimukseen perustuvia sitoumuksia.

Mietintö: Véronique Mathieu (A7-0265/2011)

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. – (PT) En kannata tätä mietintöä, sillä tarkistuksista toimitetut äänestykset sisältävä lopullinen versio on selvästi epäoikeudenmukainen, koska se jättää siirtotyöläiset suojatta eräillä sosiaaliturvan kaltaisilla tärkeillä aloilla. EU ei saisi sallia tällaista kohtelua; ihmisoikeuksien suhteen EU:n pitäisi olla esimerkkinä muille.

  Laima Liucija Andrikienė (PPE), kirjallinen. – (LT) Kannatin äänestyksessä päätöslauselmaa kolmansien maiden kansalaisille oleskelua ja työskentelyä varten myönnettävää yhdistelmälupaa koskevasta yhden hakemuksen menettelystä. Asiakirjalla otetaan käyttöön yhdistelmälupamenettely kolmansien maiden kansalaisille, jotka hakevat pääsyä jäsenvaltion alueelle työntekoa varten, ja tarjotaan heille vakaa oikeudellinen asema. Näin epäilemättä yksinkertaistetaan taloudellisia maahanmuuttajia koskevia usein monimutkaisia hallinnollisia menettelyjä. Yhdyn esittelijän kantaan, jonka mukaan yksi parhaita tapoja torjua laitonta maahanmuuttoa ja pimeää työtä on kehittää tasapainoiset laillisen maahanmuuton kanavat, jotka täyttävät työmarkkinoidemme tarpeet. Taloudellinen maahanmuutto on tosiasia ja se on saatava järjestykseen, mutta se on myös välttämättömyys, kun otetaan huomioon demografiset ja taloudelliset haasteet, joita EU joutuu kohtaamaan lähitulevaisuudessa. On tärkeää huomata, että tässä ehdotuksessa ei säädetä kolmansien maiden kansalaisten maahanpääsyn edellytyksistä. Jäsenvaltiot säilyttävät valtuudet päättää näistä edellytyksistä ja asettaa enimmäismäärän maahanmuuttajille, jotka ne haluavat päästää alueelleen työntekoa varten. Euroopan unionin on syytä säätää taloudellisesta maahanmuutosta, jotta otetaan käyttöön 27 jäsenvaltion yhteinen menettelytapa. Lissabonin sopimuksen voimaantulon tuomat muutokset ovat mahdollistaneet tämän edistymisen, ja meidän tehtävänämme on nyt huolehtia sen toteutumisesta.

  Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. – (FR) Euroopan unioni symboloi ihmisoikeuksia kaikkialla maailmassa, ja sen on taattava sen alueella oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten oikeudenmukainen kohtelu sekä laadittava osallistava politiikka heitä varten. Näin ollen on ollut tarpeen yhdenmukaistaa jäsenvaltioiden kolmansien maiden kansalaisten maahanpääsyä ja oleskelua koskevia kansallisia lakeja. Tästä syystä kannatin äänestyksessä tätä tekstiä, jolla on määrä yksinkertaistaa maahanpääsymenettelyjä, torjua eurooppalaisten työntekijöiden kustannuksella harjoitettavaa epäoikeudenmukaista kilpailua sekä parantaa valvontaa laittoman maahanmuuton ja pimeän työn torjunnassa.

  Elena Băsescu (PPE), kirjallinen. – (RO) Äänestin tämän tekstin puolesta, koska katson, että Euroopan unioni tarvitsee yhdenmukaisia hallintomenettelyjä kolmansista maista tulevien siirtotyöläisten käsittelemiseksi. Tämän säädöksen hyväksymisellä on merkittävä hyödyllinen vaikutus. Se vähentää julkisen sektorin menoja, ehkäisee laitonta maahanmuuttoa ja takaa kunnolliset oikeudet kolmansien maiden kansalaisille, jotka haluavat tehdä työtä Euroopan unionissa. Taloudellisista syistä tapahtuva maahanmuutto on välttämättömyys, jota on kannustettava hallitusti, kun otetaan huomioon demografiset ja taloudelliset haasteet, joita Euroopan unioni joutuu tulevaisuudessa kohtaamaan. Emme saa unohtaa, että esimerkiksi Yhdysvaltojen, Kanadan ja Australian saavuttama edistys on maahanmuuttajien ansiota. He kuuluvat erittäin dynaamiseen yhteiskuntaryhmään, joka tuo lisää intoa ja tuoreita näkemyksiä vastaanottaviin yhteiskuntiin ja tekee niistä siten kilpailukykyisempiä. Tässä suhteessa meidän on varmistettava, että heillä on edellytykset tehdä työtä laillisesti ja mahdollisuus toteuttaa unelmansa ilman turhan byrokratian esteitä. Toivon myös, että kysymys Romanian ja Bulgarian kansalaisten pääsystä koko Euroopan unionin työmarkkinoille ratkaistaan lopullisesti hyvin pian.

  Regina Bastos (PPE), kirjallinen. – (PT) Euroopalla on sen väestön ikääntymisen aiheuttama demografinen ongelma, ja siksi sen on etsittävä työvoimaa, joka antaa merkittävän panoksen talouden kehitykseen sekä lisää Euroopan talouden kilpailukykyä ja elinvoimaisuutta. Euroopan unionin on vastattava nykyisiin ja tuleviin työvoimatarpeisiinsa ja tarjottava keinot torjua hyväksikäyttöä ja syrjintää, joista työntekijät usein kärsivät.

Ottamalla käyttöön yhdistelmälupamenettely kolmansien maiden kansalaisille, jotka hakevat pääsyä jäsenvaltion alueelle työntekoa varten, ja tarjoamalla heille vakaan oikeudellisen aseman tämä direktiivi vastaa näihin tarpeisiin ja yksinkertaistaa usein monimutkaisia hallinnollisia menettelyjä.

Valtuudet päättää alueelleen palkkatyötä varten päästettävien maahanmuuttajien määrästä sekä maahantulon edellytyksistä säilyvät yksittäisillä jäsenvaltioilla. Kaikista edellä esittämistäni syistä äänestin tämän mietinnön puolesta.

  Jean-Luc Bennahmias (ALDE), kirjallinen. – (FR) Olemme jo vuosia puhuneet yhdistelmäluvan luomisesta kolmansien maiden kansalaisille, jotka haluavat asua ja työskennellä jäsenvaltiossa. Se oli alussa kiitettävä aloite, mutta nykyisellään teksti on ristiriidassa asetettujen tavoitteiden kanssa: se on sekä syrjivä, koska kaikkien tasavertaisen kohtelun perusperiaatetta ei kunnioiteta, että rajoittava, sillä useita työntekijäryhmiä on jätetty sen ulkopuolelle. Huolimatta vuoden 2010 joulukuun jälkeen tehdyistä parannuksista kolmansien maiden kansalaiset pelkäävät edelleen sosiaalista eriarvoisuutta. Lisäksi äänestämällä kolmansien maiden kansalaisille ehdotetun "yhdistelmäluvan" puolesta Euroopan oikeisto äänestää sekä syrjivän että rajoittavan maahanmuuttopolitiikan puolesta. Nykyisellään teksti ei takaa kaikkien työntekijöiden tasavertaista kohtelua työehtojen ja sosiaalisten oikeuksien suhteen. Sillä luodaan erilaisia kansallisuuteen ja sopimustyyppiin perustuvia työntekijäryhmiä, ja tätä on yksinkertaisesti mahdoton hyväksyä. Emme voi tinkiä tasavertaisesta kohtelusta. Meidän olisi sanottava kyllä yhteiselle maahanmuuttopolitiikalle ja aidolle eurooppalaiselle yhdistelmäluvalle, mutta me emme halua rajoittavaa ja siten syrjivää politiikkaa.

  Slavi Binev (NI), kirjallinen. – (BG) Kannatin äänestyksessä ehdotusta kolmansien maiden kansalaisille jäsenvaltion alueella oleskelua ja työskentelyä varten myönnettävää yhdistelmälupaa koskevasta yhden hakemuksen menettelystä, koska katson, että EU:hun suuntautuvan maahanmuuton kasvu edellyttää asianmukaista sääntelyä. Hallinnolliset vaatimukset, jotka koskevat kolmansien maiden kansalaisten pääsyä EU:hun työntekoa varten, ovat liian monimutkaisia ja epämääräisiä. Yhdistelmäluvan käyttöönotto auttaa parantamaan koko menettelyä ja tekee siitä tehokkaamman ja paljon halvemman. Emme saa myöskään unohtaa, että yhden asiakirjan käyttöönoton avulla paikallisviranomaisten on helpompi valvoa EU:hun tulevia kansalaisia. Lopuksi totean olevani hyvin tyytyväinen siihen, että kollegani kannattivat tekstiä, josta äänestettiin, koska sillä on tarkoitus taata siirtotyöläisten sosiaaliset ja taloudelliset oikeudet ja estää sosiaalista polkumyyntiä ja vilpillistä kilpailua EU:ssa.

  Vilija Blinkevičiūtė (S&D), kirjallinen. − (LT) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska kolmansien maiden kansalaisille jäsenvaltion alueella oleskelua ja työskentelyä varten myönnettävää yhdistelmälupaa koskevan direktiivin pitäisi olla yleinen puitedirektiivi kolmansista maista tulevien työntekijöiden oikeuksista, sillä vain siten tämä Euroopan unionin säädös pystyy edistämään Euroopan unionin tavoitetta saada aikaan yhteinen maahanmuuttopolitiikka. Valitettavasti Euroopan parlamentin tänään hyväksymä kanta oleskelua ja työskentelyä varten myönnettävästä yhdistelmäluvasta ei ole parantanut komission tekemää direktiiviehdotusta. Ei hyväksytty sitä, että kolmansista maista tulevien siirtotyöläisten, jotka saapuvat tänne laillisesti ja tekevät samaa työtä kuin Euroopan unionin työntekijät, olisi voitava nauttia samoista oikeuksista ja työehdoista kuin paikallisten työntekijöiden. Olisi ymmärrettävä, että lailliset siirtotyöläiset antavat työllään ja maksamillaan veroilla ja sosiaaliturvamaksuilla panoksen EU:n talouteen, ja siksi heille on taattava samat vähimmäisoikeudet ja heitä on kohdeltava samalla tavoin työmarkkinoilla. Haluan korostaa, että ei ole mahdollista luoda kaksitasoisia työmarkkinoita sen paremmin Euroopan unionin sisällä kuin sen ulkopuolella. Emme voi sallia, että EU:n työmarkkinoille luodaan työntekijöiden alaluokka, jota syrjitään ja jolla ei ole mitään oikeuksia tai takeita, koska tämä johtaisi kaikkien tähän asti aikaansaatujen sosiaalisten normien vesittymiseen.

  Sebastian Valentin Bodu (PPE), kirjallinen. – (RO) Hyväksymällä direktiivi kolmansien maiden kansalaisille EU:n alueelle myönnettävää työlupaa koskevasta yhden hakemuksen menettelystä yksinkertaistetaan huomattavasti järjestelmää, josta tällä hetkellä kukin jäsenvaltio päättää itse. Kaksi erillistä menettelyä merkitsevät hakemusten pidempiä käsittelyaikoja ja suurempia hallintokustannuksia. Yhden asiointipisteen järjestelmän ansiosta hallinnollisesta menettelystä tulee yksinkertaisempi, halvempi ja nopeampi. Myöntämällä yksi asiakirja on itse asiassa myös helpompaa valvoa henkilöitä, joille on myönnetty pääsy ja työlupa jäsenvaltion alueelle. Tämä asiakirja vastaa muodoltaan kaikissa jäsenvaltioissa käytössä olevaa oleskelulupaa. Jäsenvaltiot voivat myös edellyttää lisäasiakirjaa yksinomaan lisätietojen antamista varten. Tällä tavoin voidaan täydentää yhdistelmäluvan tietoja ja siten helpottaa seurantaa. Ehdotus on näin ollen edullinen kaikille osapuolille – maahanmuuttajille, työnantajille ja kansallisille hallinnoille. Ottamalla käyttöön yhdistelmälupamenettely yksinkertaistetaan taloudellisia maahanmuuttajia koskevia usein monimutkaisia hallinnollisia menettelyjä. Tämä olisi asianmukainen vastaus työvoimahaasteisiin, joita EU:lla on nyt ja tulevaisuudessa.

  Jan Březina (PPE), kirjallinen. – (CS) Parannetun direktiivin hyöty piilee siinä, että sillä luodaan yhtenäinen menettelytapa kolmansien maiden kansalaisten jäsenvaltioihin tekemien oleskelu- ja työlupahakemusten käsittelyyn ja tarjotaan EU:ssa laillisesti oleskeleville kolmansista maista tuleville työntekijöille yhtäläiset vähimmäisoikeudet. Poikkeukset direktiivin soveltamisalasta ja tiettyjen väestöryhmien oikeuksia koskevat erot valitettavasti heikentävät direktiivin horisontaalista ja puitedirektiiviluonnetta. Periaatetta, jonka mukaan kaikkia unionissa laillisesti työskenteleviä kolmansista maista tulevia työntekijöitä kohdellaan tasavertaisesti verrattuna EU:n kansalaisiin, on heikennetty. Tämän tasavertaisuuden pitäisi ilmentää sen hyödyn tunnustamista, jonka siirtotyöläiset tuottavat EU:n taloudelle työpanoksellaan sekä maksamillaan veroilla ja sosiaaliturvamaksuilla. Liitännäisvaikutuksena on määrä rajoittaa epätervettä kilpailua, vaikeuttaa laitonta työntekoa ja estää kolmansista maista tulevien työntekijöiden joutuminen riiston ja sosiaalisen syrjäytymisen uhreiksi. Komission ehdotuksen vastaisesti on näin ollen tarpeen varmistaa, että mitään tiettyä ryhmää, eikä varsinkaan kausityöntekijöiden ryhmää, ei jätetä direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle. Direktiivissä on määriteltävä EU:n alueelle pääsyn edellytykset ja kaikki konkreettiset oikeudet, mutta sillä ei saa estää sitä, että kaikki lailliset siirtotyöläiset voivat nauttia oikeudenmukaisesta ja tasavertaisesta kohtelusta, vaan päinvastoin sillä olisi turvattava ja taattava tällainen kohtelu.

  Cristian Silviu Buşoi (ALDE), kirjallinen. – (RO) Tämä mietintö on hyvin merkittävä askel Euroopan unionin laillista maahanmuuttoa koskevan lainsäädännön kannalta, koska sillä luodaan kolmansien maiden kansalaisille yhden hakemuksen menettely. Olen tyytyväinen siihen, että tänään hyväksytyssä tekstissä ei mainita lainkaan sitä mahdollisuutta, että jäsenvaltio voi vaatia kolmannen maan kansalaiselta lisäasiakirjoja työluvan saamiseksi. Lisäksi maahanmuuttajista ei tule rasitetta kansallisille sosiaaliturvajärjestelmille, koska jäsenvaltiot voivat päättää, että kolmansien maiden kansalaiset voivat päästä sosiaaliturvajärjestelmän piiriin vasta työskenneltyään vähintään kuusi kuukautta ja että opiskelua varten maahan tulleilla ei ole oikeutta näihin etuuksiin. Yksi hyvin myönteinen seikka mietinnössä on se, että siinä määritetään joukko kolmansista maista tulevien työntekijöiden oikeuksia koskevia yhteisiä toimenpiteitä ja helpotetaan siten Euroopan unionin tarvitsemaa laillista maahanmuuttoa. Suhtaudun myönteisesti jäsenvaltioille osoitettuun kehotukseen julkaista vastaavuustaulukoita, sillä näin voimme valvoa direktiivin asianmukaista saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä.

  Maria Da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. – (PT) Kannatin äänestyksessä tätä mietintöluonnosta, jolla mahdollistetaan yksi oleskelu- ja työlupa laillisille maahanmuuttajille, säädetään "yhdistelmäluvasta" kolmansien maiden kansalaisille ja taataan heille samanlaiset oikeudet kuin EU:n kansalaisille. Kannatan tätä ehdotusta, jolla pyritään yksinkertaistamaan hallinnollisia menettelyjä ja takaamaan EU:n työntekijöiden ja siirtotyöläisten tasavertainen kohtelu monien sosiaalisten oikeuksien, kuten sosiaaliturvan saatavuuden, suhteen. Tällä säädöksellä helpotetaan laillista maahanmuuttoa nyt, kun sitä tarvitaan Euroopan unionin työmarkkinoiden tarpeiden tyydyttämiseksi.

  Nikolaos Chountis (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Äänestin "yhdistelmälupaa" koskevaa direktiiviä vastaan, koska se noudattelee Bolkesteinin direktiiviä, jossa hyväksyttiin alkuperämaata koskeva periaate ja sallittiin siten työntekijöiden erilainen kohtelu muun muassa palkkojen, työehtojen, työaikojen ja sosiaalisen suojelun suhteen. Samaa lähestymistapaa sovelletaan nyt Euroopan unionin ulkopuolisista "kolmansista maista" tuleviin työntekijöihin. Nyt on hyväksytty eurooppalaisten ja muiden työntekijöiden erilainen kohtelu, mikä lisää heidän ja ulkomaalaisten työntekijöiden välistä kilpailua, sen mukaan, ovatko he lähetettyjä vai kausityöntekijöitä, opiskelijoita vai pitkään maassa oleskelleita henkilöitä. Nämä erot vain lisäävät riistoa ja epävarmuutta. Huolimatta eurooppalaisten työntekijäjärjestöjen ja Euroopan parlamentin edistyksellisten voimien pyrkimyksistä saada aikaan täysin tasavertaiset oikeudet kaikille työntekijöille teksti on pääosin oikeiston ja sosialistien välinen kompromissi. Tulevaa direktiiviä ei sovelleta lähetettyihin työntekijöihin eikä opiskelijoihin, ja se mahdollistaa esimerkiksi kielitaitoon perustuvan syrjinnän ja evää perhe-etuudet kausityöntekijöiden perheiltä. Lisäksi kehotus ratifioida YK:n yleissopimus siirtotyöläisten ja heidän perheenjäsentensä oikeuksien suojelusta on poistettu.

  Carlos Coelho (PPE), kirjallinen. – (PT) Tällä ehdotuksella on tarkoitus vastata Tukholman ohjelmassa ilmaistuun huolestuneisuuteen ja luoda joustavaa maahanmuuttopolitiikkaa EU:n kehityksen ja taloudellisen suorituskyvyn tukemiseksi.

Näin ollen sillä on määrä yksinkertaistaa ja yhdenmukaistaa jäsenvaltioiden nykyisiä normeja luomalla yhden hakemuksen menettely, joka johtaa yhteen sekä oleskelu- että työluvan sisältävään yhdistelmäasiakirjaan. Tämän on tarkoitus tehostaa menettelyä ja tuoda selviä etuja sekä työnantajille että kolmansien maiden kansalaisille, jotka haluavat muuttaa jäsenvaltioiden alueelle. Sillä varmistetaan, että näillä maahanmuuttajilla on vastaavat oikeudet ja velvollisuudet kuin EU:n kansalaisilla muun muassa työehtojen, koulutuksen, tutkintotodistusten tunnustamisen ja sosiaalietuuksien suhteen. Samalla se mahdollistaa heidän oleskelunsa ja työskentelynsä laillisuuden helpomman valvonnan.

Tästä syystä äänestin jäsen Mathieun esittelemän erinomaisen mietinnön puolesta.

  Karima Delli (Verts/ALE), kirjallinen. – (FR) Euroopan parlamentti on kannattanut äänestyksessä periaatetta yhdistetyn työ- ja oleskeluluvan luomisesta jäsenvaltioissa oleskeleville kolmansien maiden kansalaisille. Menettely antaa näille työntekijöille joukon yhtäläisiä oikeuksia erityisesti työehtojen, kuten työajan ja lomien, suhteen. Tekstissä esitetään myös periaate EU:sta lähtevien työntekijöiden jo suorittamien eläkemaksujen maksamisesta, sillä he eivät voi saada eläkkeitään eläkkeelle siirtymisensä jälkeen. Teksti on kuitenkin ongelmallinen, koska siinä vahvistetaan eräiden työntekijäryhmien osalta "alkuperämaaperiaate", jota Euroopan vasemmisto vastusti kuuluisan Bolkesteinin direktiivin aikaan. Tällä periaatteella luodaan eräänlaiset kahden nopeuden työmarkkinat työntekijöiden alkuperän mukaan ja edistetään yhtä sosiaalisen polkumyynnin muotoa. Tässä piilee ristiriita: haluammeko me todella suojella eurooppalaista sosiaalimallia ja olisiko muut kuin eurooppalaiset työntekijät jätettävä sen ulkopuolelle, vai olisiko siinä sovellettava yleismaailmallista lähestymistapaa ja lopetettava työntekijöiden syrjiminen myöntämällä heille erilaisia oikeuksia? Tässä tekstissä ei vielä ratkaista tätä perustavanlaatuista kysymystä, ja siitä syystä päätin äänestää tyhjää.

  Proinsias De Rossa (S&D), kirjallinen. − (EN) Äänestin tätä mietintöä vastaan, koska sillä pyritään luomaan epäoikeudenmukaista kilpailua EU:n työntekijöiden ja Eurooppaan tulevien siirtotyöläisten välille. "Yhdistelmälupaa" koskevaa direktiiviä, sellaisena kuin sitä on muutettu tänään parlamentin ensimmäisessä käsittelyssä, sovelletaan EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisiin, jotka haluavat oleskella ja työskennellä jäsenvaltiossa tai jotka jo oleskelevat laillisesti EU:n jäsenvaltiossa, lukuun ottamatta lähetettyjä työntekijöitä, kausityöntekijöitä, pitkään oleskelleita kolmannen maan kansalaisia ja pakolaisia, joita sen syrjinnänvastaiset säännökset eivät siten koske. On mahdotonta hyväksyä, että Eurooppaan työskentelemään tulevat lailliset maahanmuuttajat joutuvat kärsimään huonommista työehdoista kuin samaa työtä tekevät EU:n työntekijät. Kun maahanmuuttaja tulee EU:n alueelle ja alkaa tehdä työtä, hän ei enää ole maahanmuuttaja vaan työntekijä. Näin ollen hänellä, aivan kuten kaikilla EU:n työntekijöillä, on oikeus tulla kohdelluksi sellaisena hänen alkuperämaahansa katsomatta. Poikkeuksia ei voi olla. EU:n lainsäädännön on koskettava kaikkia työntekijöitä EU:ssa heidän alkuperämaahansa katsomatta.

  Marielle De Sarnez (ALDE), kirjallinen. – (FR) Olemme jo vuosia puhuneet yhdistelmäluvan kehittämisestä kolmansien maiden kansalaisille, jotka haluavat asua ja työskennellä jäsenvaltiossa. Se oli alussa kiitettävä aloite, mutta nykyisellään teksti on ristiriidassa asetettujen tavoitteiden kanssa: se on sekä syrjivä, koska kaikkien yhtäläisen kohtelun perusperiaatetta ei kunnioiteta, että rajoittava, sillä useita työntekijäryhmiä on jätetty sen ulkopuolelle. Joulukuussa 2010 Euroopan parlamentin jäsenet hylkäsivät tekstin ensimmäisen kerran. Huolimatta sen jälkeen tehdyistä parannuksista kolmansien maiden kansalaiset pelkäävät edelleen sosiaalista eriarvoisuutta. Nykyisellään teksti ei takaa kaikkien työntekijöiden yhtäläistä kohtelua työehtojen ja sosiaalisten oikeuksien suhteen. Sillä luodaan erilaisia kansallisuuteen ja sopimustyyppiin perustuvia työntekijäryhmiä, ja tätä on yksinkertaisesti mahdoton hyväksyä. Tämän vuoksi äänestimme lopullista ehdotusta vastaan. Kannatamme edelleen eurooppalaista yhdistelmälupaa, mutta emme halua rajoittavaa ja siksi syrjivää politiikkaa.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Tässä ehdotuksessa on kyse yhden hakemuksen menettelyn käyttöönotosta sekä työ- että oleskeluluvan myöntämiseksi ja yhtäläisten oikeuksien määrittämisestä kaikille EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisille, jotka oleskelevat ja työskentelevät laillisesti EU:ssa. Tämä edellyttää sellaisten kaikkien jäsenvaltioiden yhteisten sääntöjen olemassaoloa, joilla pyritään poistamaan nykyiset erot eri jäsenvaltioiden lähestymistavoissa ja joilla tehtäisiin laillisen aseman myöntämisestä työntekijöille nopeampaa, yhdenmukaisempaa ja avoimempaa kaikkialla unionissa.

Vaikka työvoiman ja ennen muuta ammattitaitoisen työvoiman laillinen maahanmuutto auttaa torjumaan pimeää työtä ja voi auttaa parantamaan talouden kilpailukykyä ja ratkaisemaan nykyisen työvoimapulan, emme saa unohtaa, että talouskriisin ja haavoittuvuuden aikana, kun työttömyys kasvaa, työntekijöiden maahanmuuttopolitiikan on oltava joustavaa, kuten komissio toteaa, mutta myös kestävää ja järkevää.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Mietinnössä käsitellään kysymystä, josta on keskusteltava kiireesti. Aktiivisen panoksen antavien Euroopan kansalaisten määrän odotettu väheneminen edellyttää, että EU avaa rajansa kolmansien maiden kansalaisille, niin että he voivat oleskella ja työskennellä täällä; muutoin nykyiset sosiaaliturvajärjestelmät romahtavat.

Vuonna 2004 Haagin ohjelmassa, jossa keskityttiin laittoman maahanmuuton torjuntaan, tunnustettiin, että laillisella maahanmuutolla on ratkaiseva asema EU:n taloudellisessa kehityksessä. Neuvoston 10. ja 11. joulukuuta 2009 hyväksymässä Tukholman ohjelmassa myönnettiin, että työntekijöiden maahanmuutto voi lisätä kilpailukykyä ja talouden elinvoimaisuutta.

Tästä syystä yhdyn kantaan, joka ilmaistaan tässä mietinnössä ehdotuksesta parlamentin ja neuvoston direktiiviksi asetuksen muutoksesta, jonka tarkoituksena on ottaa käyttöön yhden hakemuksen menettely luvan myöntämiseksi jäsenvaltiossa laillisesti oleskeleville kolmansien maiden kansalaisille, ottaen huomioon Euroopan edessä olevat demografiset haasteet. Lisäksi kyseessä on tehokkaampi ja taloudellisempi yksinkertaistamismenettely.

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Ehdotus direktiiviksi kolmansien maiden kansalaisille jäsenvaltion alueella oleskelua ja työskentelyä varten myönnettävää yhdistelmälupaa koskevasta yhden hakemuksen menettelystä, jossa vihjataan väitetyistä parannuksista kyseisistä maista tulevien työntekijöiden tilanteeseen, saattaa tosiasiassa olla hyökkäys työntekijöiden oikeuksia vastaan yleensä.

Emme saa unohtaa, että ehdotuksen syntyhistoria perustuu pahamaineisessa Bolkesteinin direktiivissä määriteltyyn alkuperämaaperiaatteeseen. Tuo direktiivi lisäsi työntekijöiden eriarvoisuutta etenkin palkkojen suhteen, ja se oli viime kädessä vahingollinen kaikille työntekijöille, koska sillä painostettiin heikentämään työehtoja. Yrittämällä luoda eriarvoisuutta ja erilaista kohtelua eurooppalaisten ja kolmansista maista tulevien työntekijöiden välille tämä direktiiviehdotus lisää siirtotyöläisten erottelua ja huonontaa edelleen kaikkien työntekijöiden tilannetta pakottamalla heidät entistä epävarmempaan tilanteeseen. Itse asiassa tämä saattaa olla yritys edistää sosiaalista polkumyyntiä.

Meidän mielestämme on välttämätöntä vahvistaa kaikkien työntekijöiden oikeuksia, maahanmuuttajat, kausityöntekijät ja lähetetyt työntekijät mukaan lukien. Tästä syystä pahoittelemme, että rajoittavat toimenpiteet on säilytetty tämän mietinnön ensimmäisen version hylkäämisen jälkeen…

(Työjärjestyksen 170 artiklan mukaisesti lyhennetty äänestysselitys)

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Kolmansien maiden kansalaisille jäsenvaltion alueella oleskelua ja työskentelyä varten myönnettävää yhdistelmälupaa koskevasta yhden hakemuksen menettelystä laaditun mietinnön hyväksyminen saattaa muodostaa hyökkäyksen työntekijöiden yleisiä oikeuksia vastaan. Ehdotuksen syntyhistoria perustuu Bolkesteinin direktiiviin, jolla otettiin käyttöön alkuperämaaperiaate ja lisättiin työntekijöiden välisiä eroja etenkin palkkojen suhteen ja joka osoittautui vahingolliseksi kaikille työntekijöille. Pyrkimällä luomaan eroja eurooppalaisten ja kolmansista maista tulevien työntekijöiden välille tämä lisää siirtotyöläisten erottelua kasvattamalla kohtelussa olevia eroja ja huonontamalla entisestään heidän elinolojaan haavoittuvilla ja epävarmoilla työehdoilla.

Tämä direktiiviehdotus saattaa edistää sosiaalista polkumyyntiä ja heikentää työsuhteiden vakautta. Tätä silmälläpitäen on välttämätöntä vahvistaa kaikkien työntekijöiden oikeuksia, maahanmuuttajat, kausityöntekijät ja lähetetyt työntekijät mukaan lukien. Monien Euroopan valtioiden, varsinkin Portugalin, työntekijöiden taistelu sai kuitenkin aikaan sen, että direktiiviehdotus hylättiin vuoden 2010 viimeisessä täysistunnossa. Pahoittelemme sitä, että rajoittavat toimenpiteet on säilytetty...

(Työjärjestyksen 170 artiklan mukaisesti lyhennetty äänestysselitys)

  Mathieu Grosch (PPE), kirjallinen. − (DE) Vaikka yleisesti ottaen olisi hyvä, jos oleskelulupa ja työlupa voitaisiin myöntää yhdessä, seuraavat kysymykset kaipaavat yhä vastausta ja seuraavat huomautukset on esitettävä:

1. Työntekijöiden lähettämistä koskevaa direktiiviä on sovellettava ensisijaisesti, ja periaatetta työskentelyvaltion sosiaalilainsäädännön soveltamisesta on aina pidettävä keskeisenä.

2. Ketään työntekijää ei saa palkata laillisena "halpana" työvoimana tämän säädöksen nojalla, koska se vahingoittaa työmarkkinoitamme ja on sosiaalisesti epäoikeudenmukaista.

3. Valtioiden on suoritettava enemmän tarkastuksia näillä aloilla.

  Sylvie Guillaume (S&D), kirjallinen. – (FR) Kun mietintö oli ensin hylätty täysistunnossa, Euroopan oikeisto teki virheitä menettelyllisessä taktikoinnissa, ja nyt se on häpeällisesti edistänyt työntekijöiden alkuperään perustuvien kahden nopeuden työmarkkinoiden tunnustamista; tämä luo sosiaalista polkumyyntiä ja siten painetta heikentää eurooppalaisten työntekijöiden suojelua, mitä on mahdoton hyväksyä. Tästä syystä vastustin äänestyksessä tätä mietintöä, joka on pelkkä hyökkäys eurooppalaista sosiaalimallia vastaan. Tekstillä luodaan poikkeuksia ja eriarvoista kohtelua laillisten siirtotyöläisten sosiaaliturvaan, eläkkeisiin sekä työ- ja koulutusmahdollisuuksiin, mikä on arvojeni vastaista.

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen. − (LT) Haagin ohjelmassa tunnustettiin, että laillisella maahanmuutolla on tärkeä asema taloudellisessa kehityksessä. Tätä silmälläpitäen siinä kehotettiin komissiota esittämään toimintasuunnitelman, jonka avulla työmarkkinat voivat vastata nopeasti jatkuvasti muuttuvaan ulkomaisen työvoiman kysyntään. Neuvoston 10. ja 11. joulukuuta 2009 hyväksymässä Tukholman ohjelmassa katsottiin, että työntekijöiden maahanmuutto voi lisätä kilpailukykyä ja talouden elinvoimaisuutta. Euroopan unionin tulevaisuudessa kohtaamia huomattavia demografisia haasteita ja työvoiman kysynnän kasvua silmälläpitäen tässä uudessa monivuotisessa ohjelmassa kehotetaan jäsenvaltioita ottamaan käyttöön joustavaa maahanmuuttopolitiikkaa unionin pitkän aikavälin talouskehityksen ja suorituskyvyn tukemiseksi. Ehdotuksen sisältämillä säännöksillä parannetaan kolmansista maista tulevien työntekijöiden suojelua nykytasosta, joka perustuu vain joidenkin jäsenvaltioiden ratifioimiin kansainvälisiin sopimuksiin. Äänestin tyhjää, koska ehdotuksessa ei mainita, kuka saa jättää hakemuksen – työnantaja vai työntekijä – ja missä valtiossa hakemuksen voi jättää, ja tämä tärkeä kysymys on tarpeen selvittää. Siinä ei myöskään korosteta vaatimuksia kansallisten viranomaisten päätöksenteon oikeusvarmuudesta ja avoimuudesta. Näillä päätöksillä on suuri vaikutus asianomaisten henkilöiden elämään ja jäsenvaltioihin, ja ne on siksi tehtävä täysin avoimesti. Hylkäävät päätökset on perusteltava asianmukaisesti, ja niiden on oltava avoimia ja objektiivisia.

  Giovanni La Via (PPE), kirjallinen. − (IT) Kolmansien maiden kansalaisille unionin alueella oleskelua ja työskentelyä varten myönnettävää lupaa koskevasta yhden hakemuksen menettelystä laadittu päätöslauselmaesitys, josta parlamentti tänään äänesti, on taas yksi askel kohti jäsenvaltioiden kansallisten lainsäädäntöjen yhdenmukaistamista. Ottamalla käyttöön samat laillista maahanmuuttoa koskevat toimenpiteet kaikissa EU:n jäsenvaltioissa ja laatimalla yhteiset menettelyt niitä varten, jotka aikovat hakea pääsyä jäsenvaltion alueelle työskentelyä varten, EU voi vastata kotimaisten työmarkkinoiden työntekijöiden tarpeisiin tarjoamalla yhtäläisten oikeuksien käyttöönoton avulla välineen torjua hyväksikäyttöä ja syrjintää. Katson kuitenkin, että jäsenvaltioiden olisi voitava tietyin edellytyksin asettaa enimmäismäärä niille EU:n ulkopuolisista maista tuleville kansalaisille, jotka ne päästävät maahan ja joille ne tarjoavat työpaikan alueellaan. Ehdotuksen tavoitteena on selvästi torjua laitonta maahanmuuttoa ja pimeää työtä, mutta se voidaan ja pitää tulkita hyödylliseksi panokseksi Eurooppa 2020 -strategian täytäntöönpanoon, ja se mahdollistaa myös rajavalvonnan yksinkertaistamisen.

  Agnès Le Brun (PPE) , kirjallinen. – (FR) Noin 20 vuotta sitten Euroopan unioni perusti perustajiensa kaavailemat sisämarkkinat. Niiden täytäntöönpano on johtanut valtavan kauppa-alueen yhä suurempaan yhdentymiseen. Tällä alueella esiintyy kuitenkin yhä jäsenvaltioiden kansalaisten ja kolmansista maista tulevien henkilöiden eriarvoista kohtelua. Tämä erilainen kohtelu on kahtalainen ongelma. Se rankaisee siirtotyöläisiä, joilla on yleensä jäsenvaltioiden sosiaalisten oikeuksien synnyttämiä suuria odotuksia, ja vahingoittaa eurooppalaisia työntekijöitä, jotka vilpillisen kilpailun vuoksi kärsivät sosiaalisesta polkumyynnistä. Jäsen Mathieun esittelemä "yhdistelmälupaa" koskeva päätöslauselma käsittelee nimenomaan siirtotyöläisten oikeuksia. Sillä yksinkertaistetaan menettelyjä ottamalla käyttöön yksi oleskelu- ja työlupa ja annetaan ulkomaalaisille työntekijöille vastaavat oikeudet ja velvollisuudet kuin eurooppalaisille työntekijöille. Sisämarkkinoiden täydellinen loppuun saattaminen on tehokas väline, jonka avulla Eurooppa voi palauttaa kasvun, ja siitä syystä kannatin tätä tekstiä.

  David Martin (S&D), kirjallinen. − (EN) Äänestin mietintöä vastaan, koska lähetettyjä työntekijöitä, eläkeoikeuksia ja sosiaaliturvaa koskevat tärkeät kohdat hylättiin.

  Clemente Mastella (PPE), kirjallinen. − (IT) Äänestin tämän toista kertaa parlamenttiin palaavan mietinnön puolesta, koska katson, että siinä vastataan hyvin Euroopan unionin lähivuosina kohtaamiin huomattaviin demografisiin haasteisiin ottamalla käyttöön yhdistelmälupamenettely kolmansien maiden kansalaisille, jotka hakevat pääsyä jäsenvaltion alueelle työskentelyä varten, ja tarjoamalla heille vakaa oikeudellinen asema.

Taloudellinen maahanmuutto on tosiasia, joka on saatava järjestykseen, mutta se on myös välttämättömyys, kun otetaan huomioon demografiset ja taloudelliset haasteet, joita EU joutuu kohtaamaan lähitulevaisuudessa. Näin ollen maahanmuuttopolitiikkaa on tarkasteltava työvoimatarpeisiimme liittyvänä mukautusvälineenä, joka edistää Eurooppa 2020 -strategian täytäntöönpanoa. Tekniseltä näkökannalta kausityöntekijöiden ja yrityksen sisällä siirtyvien työntekijöiden jättäminen soveltamisalan ulkopuolelle on perusteltua, koska komissio on tehnyt ehdotuksia nimenomaisesti tällaisia työntekijöitä koskeviksi direktiiveiksi. Mitä tulee turvapaikan hakijoiden ja kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden pois jättämiseen, on tärkeää painottaa, että näiden alojen nykyiset välineet tarjoavat paremman suojan kuin käsillä oleva ehdotus.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Nyt, kun tämä direktiiviehdotus on hyväksytty, siirtotyöläiset saavat samat oikeudet kuin kansalliset työntekijät ainakin palkan ja irtisanomisen, työterveyden ja -turvallisuuden, työaikojen sekä lomien suhteen. Ehdotuksella on tarkoitus ottaa käyttöön menettely, jolla laillisille maahanmuuttajille myönnetään yksi oleskelu- ja työlupa ja yhtäläiset oikeudet kaikkialla EU:ssa.

Näin on mahdollista yksinkertaistaa menettelyjä, jotta kansalliset viranomaiset voivat myöntää yhden oleskelu- ja työluvan laillisille maahanmuuttajille, niin että nämä voivat nauttia samanlaisista oikeuksista kuin sen jäsenvaltion työntekijät, jossa he asuvat. Maahanmuuttajien työntekoa varten tapahtuvan maahanpääsyn edellytysten ja maahan päästettävien henkilöiden määrän olisi kuitenkin säilyttävä yksittäisten jäsenvaltioiden päätösvallassa.

  Alajos Mészáros (PPE), kirjallinen. − (HU) Voimme suojautua parhaiten laittomalta ja sääntöjenvastaiselta maahanmuutolta yrittämällä ehkäistä sitä. Voisimme auttaa ihmisiä saamaan toimeentulon ja sosiaaliturvaa heidän alkuperämaissaan, eli voisimme poistaa heidän maastamuuttonsa syyt. Jos tämä ei onnistu, meidän olisi luotava laillisia maahanmuuttokanavia, jotka luonnollisesti myös vastaavat omien työmarkkinoidemme tarpeita. Taloudellisista syistä tapahtuva maahanmuutto on nykyään todellisuutta, ja toisaalta se on myös välttämätöntä, sillä sen avulla meidän on helpompi puolustautua demografisia ja taloudellisia haasteita vastaan. Näin ollen voimme pitää maahanmuuttopolitiikkaa sääntelykeinona, jonka avulla voimme hallita työvoimatarpeitamme. Sen avulla annamme mahdollisuuksia kolmansista maista tuleville maahanmuuttajille, jotka voivat päästä laillisesti EU:n alueella työnhakua varten. Vastaanottomenettelyjen järjestelmää yksinkertaistettaisiin huomattavasti luomalla yhdistetty menettely, jossa oleskelu- ja työlupa myönnettäisiin samanaikaisesti. Tästä syystä myös minä äänestin sen puolesta, että tämä horisontaalinen lainsäädäntökehys luodaan mahdollisimman pian.

  Louis Michel (ALDE), kirjallinen. – (FR) Tällä direktiiviehdotuksella, jolla otetaan käyttöön yhdistelmälupamenettely kolmansien maiden kansalaisille jäsenvaltion alueella oleskelua ja työskentelyä ja tarjotaan heille vakaa oikeudellinen asema, yksinkertaistetaan taloudellisia maahanmuuttajia koskevia usein monimutkaisia hallinnollisia menettelyjä.

Yhdenmukaistettu menettely, jolla myönnetään yksi asiakirja oleskelulupaa ja työmarkkinoille pääsyä varten, yksinkertaistaa huomattavasti maahanpääsyjärjestelmää. Lisäksi ehdotuksessa säädetään kansallisiin työntekijöihin nähden yhtäläisestä kohtelusta, ja näin ollen sen etuna on nykyistä paremman suojelun tarjoaminen kolmansista maista tuleville työntekijöille. Tämä asema auttaa myös torjumaan epäoikeudenmukaista kilpailua, joka usein johtuu näiden työntekijöiden puutteellisesta oikeudellisesta asemasta.

Tänään hyväksytty teksti sisältää myös Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmän (ALDE) kaksi ensisijaista tavoitetta: sillä poistetaan kaikki viittaukset lisäasiakirjoihin ja kehotetaan jäsenvaltioita laatimaan "vastaavuustaulukoita", joiden avulla komissio voi valvoa direktiivin saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä. Se on selvä viesti Euroopan parlamentin valmiudesta edetä kohti laillisen maahanmuuton eurooppalaista oikeuskehystä.

  Alexander Mirsky (S&D), kirjallinen. − (EN) Tämän direktiivin tarkoituksena on antaa mahdollisille EU:n jäsenvaltioon tuleville maahanmuuttajille mahdollisuus saada työ- ja oleskelulupa yhden hakemuksen menettelyllä. Alkuperäisen ehdotuksen mukaan EU:n ulkopuolisista maista tulevat työntekijät saisivat EU:n kansalaisiin nähden tasavertaisen kohtelun palkan ja irtisanomisen, työterveyden ja -turvallisuuden sekä järjestäytymisoikeuden suhteen. Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta haluaa laajentaa nämä oikeudet käsittämään yhtäläisen työajan ja loman sekä selventää työntekijöiden oikeuksia sosiaaliturvaan ja veroetuuksiin. EU:n ulkopuolisista maista tulevat työntekijät voisivat muuttaessaan takaisin kotimaahansa myös saada eläkkeensä samoin ehdoin kuin kyseisen jäsenvaltion kansalaiset. Lisäksi kaikki EU:n jäsenvaltiot myöntävät yhtenäisen oleskelu- ja työluvan.

En kannata tätä, koska EU:lla on yhä työttömyysongelma, ja sen vuoksi äänestin vastaan.

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. − (DE) Kolmansien maiden kansalaisten maahanpääsy ja oleskelu ovat yksi asia, mutta menneisyydessä niihin liittyviä oikeuksia on laajennettu jatkuvasti enemmän. Tästä syystä alkuperäisväestö tuntee täysin aiheellisesti joutuvansa yhä huonompaan asemaan, kun kolmansien maiden kansalaiset voivat käyttää sosiaalipalveluja etenkin sosiaalisesti tuetun asumisen alalla. Taloudellisen maahanmuuton alalla pääasiassa hyvin koulutetut ja kipeästi tarvitut työntekijät muuttavat muihin valtioihin. Vaikka esimerkiksi Yhdysvalloissa he eivät rasita sosiaaliturvajärjestelmää, ja joistain osavaltioista heidän on myös lähdettävä työsuhteen päättyessä, viime vuosina maahanmuuttajille annettu yhä tasavertaisempi asema alkuperäisväestön kanssa on saanut aikaan sen, että he muodostavat yhä suuremman rasitteen niille osavaltioille, joilla on perinteisesti ollut kehittyneet sosiaaliturvajärjestelmät, jos he jäävät maahan työpaikkansa menetettyään ja jos perheenyhdistämisen tuloksena on elätettävä myös kaikki heidän sukulaisensa. Tämä ehdotus on taas yksi askel tähän suuntaan, ja siksi se on jyrkästi torjuttava.

  Claudio Morganti (EFD), kirjallinen. − (IT) Haluan ilmoittaa äänestäneeni kolmansien maiden kansalaisille myönnettävää yhdistelmälupaa koskevaa lausuntoa vastaan, koska parlamentti hyväksyi tänään eräitä tarkistuksia, joilla poistetaan vaatimus siitä, että etuuksien ja sosiaalipalvelujen saaminen edellyttää työpaikkaa. Se on minusta vaarallista vähimmäisvaatimusten alentamista ja antaa kolmansien maiden kansalaisille, joilla luonnollisesti on oltava voimassaoleva oleskelulupa EU:ssa, mahdollisuuden nauttia EU:n kansalaisiin nähden samoista työ- ja sosiaaliehdoista. Jos Euroopan unioni on olemassa, sen tehtävänä on varmistaa myös se, että jäsenvaltioiden asukkaat, jotka ovat sen kansalaisia, voivat nauttia laajemmista oikeuksista ja takeista kuin mitä tässä mietinnössä vaaditaan.

  Petru Constantin Luhan (PPE), kirjallinen. – (RO) Äänestin tämän päätöslauselman puolesta, koska katson, että EU:n ulkopuolisista maista tulevilla työntekijöillä olisi oltava samat työehtoja koskevat oikeudet kuin EU:n työntekijöillä "yhdistelmälupaa" koskevan direktiivin mukaisesti. Tässä yhteydessä mainitsen erityisesti työajan, loman ja sosiaalivakuutuksen. Tämän säädösehdotuksen tarkoituksena on vähentää byrokratiaa ja yksinkertaistaa yhdistetyn oleskelu- ja työluvan avulla menettelyjä hakea lupaa oleskella ja työskennellä EU:n jäsenvaltiossa sekä maahanmuuttajien että heidän työnantajiensa kannalta. Ehdotuksessa ei täsmennetä kolmansien maiden kansalaisten maahanpääsyn edellytyksiä. Jäsenvaltiot säilyttävät valtansa päättää näistä maahanpääsyn perusteista sekä maahan työntekoa varten päästettävien maahanmuuttajien määrästä. Uusia sääntöjä sovelletaan EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisiin, jotka jo asuvat tai haluavat asua laillisesti jäsenvaltiossa.

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. – (IT) Kannatin äänestyksessä jäsen Mathieun mietintöä ehdotuksesta direktiiviksi kolmansien maiden kansalaisille myönnettävää oleskelu- ja työlupaa koskevasta yhden hakemuksen menettelystä. Äänestin puolesta, koska mielestäni Euroopan unionin on sekä taloudellisista että sosiaalisista syistä tärkeää varustautua EU:n laajuisilla säännöillä kolmansista maista tulevan työvoimavirran hallitsemiseksi. Työntekijöiden maahanmuutto voi lisätä kilpailukykyä ja talouden elinvoimaisuutta ja auttaa siten Eurooppaa selviytymään mahdollisimman hyvin tulevasta demografisesta haasteesta. Direktiiviehdotuksessa kehotetaan jäsenvaltioita laatimaan joustavia maahanmuuttopolitiikkoja, joilla tuetaan unionin pitkän aikavälin kehitystä. Lisäksi sillä yksinkertaistetaan siirtotyöläisiä koskevia usein monimutkaisia hallinnollisia menettelyjä ja luodaan väline, jolla voidaan torjua eräisiin työntekijäryhmiin kohdistuvaa hyväksikäyttöä ja syrjintää.

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. – (PT) Kannatin äänestyksessä parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselmaa ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi kolmansien maiden kansalaisille jäsenvaltion alueella oleskelua ja työskentelyä varten myönnettävää yhdistelmälupaa koskevasta yhden hakemuksen menettelystä sekä jäsenvaltiossa laillisesti oleskelevien kolmansista maista tulleiden työntekijöiden yhtäläisistä oikeuksista. Tämä asia on yhä tärkeämpi nykyisessä taloudellisessa ja sosiaalisessa tilanteessa. Yksi parhaita tapoja torjua laitonta maahanmuuttoa ja pimeää työtä onkin kehittää tasapainoiset laillisen maahanmuuton kanavat, jotka täyttävät työmarkkinoidemme tarpeet, sekä onnistuneen integroitumisen vastaanottavaan yhteiskuntaan edellyttämät sosiaaliset edellytykset.

  Aldo Patriciello (PPE), kirjallinen. − (IT) Eurooppa-neuvoston 10. ja 11. joulukuuta 2009 hyväksymässä Tukholman ohjelmassa kehotetaan jäsenvaltioita laatimaan joustavia maahanmuuttopolitiikkoja unionin kehityksen ja taloudellisen suorituskyvyn tukemiseksi. Tällä ehdotuksella parlamentti haluaa antaa panoksen tämän ohjelman täytäntöönpanoon.

Sillä otetaan etenkin käyttöön yhdistelmälupamenettely kolmansien maiden kansalaisille, jotka hakevat pääsyä jäsenvaltion alueelle työntekoa varten (i) yksinkertaistamalla maahanmuuttajia koskevia usein monimutkaisia hallinnollisia maahantulomenettelyjä; (ii) määrittelemällä väline työpaikalla tapahtuvan hyväksikäytön ja syrjinnän ehkäisemiseksi; (iii) varmistamalla, että jäsenvaltioiden työmarkkinat pystyvät varmasti vastaamaan työntekijöiden tarpeisiin nyt ja tulevaisuudessa. Direktiiviä sovelletaan kaikkiin kansalaisiin, jotka on päästetty maahan työntekoa varten, sekä niihin, jotka on alun perin päästetty maahan muista syistä, mutta jotka ovat sitten saaneet työluvan kansallisen tai EU:n lainsäädännön mukaisesti. Näin ollen tämä ehdotus edistää kaikkien 27 jäsenvaltion yhteistä menettelytapaa taloudellisen maahanmuuton suhteen, ja tästä syystä äänestin uudelleen sen puolesta.

  Rovana Plumb (S&D), kirjallinen. – (RO) Taloudellinen maahanmuutto on tosiasia ja se on saatava järjestykseen, mutta se on myös välttämättömyys, kun otetaan huomioon demografiset ja taloudelliset haasteet, joita EU joutuu kohtaamaan lähitulevaisuudessa. Maahanmuuttopolitiikkaa voidaan näin ollen pitää työmarkkinatarpeitamme sääntelevänä välineenä, joka auttaa panemaan täytäntöön Eurooppa 2020 -strategian. Yhden hakemuksen menettelyn avulla voidaan myöntää yksi asiakirja oleskelulupaa ja työmarkkinoille pääsyä varten, mikä merkitsee aiempaa huomattavasti yksinkertaisempaa maahanpääsyjärjestelmää. Direktiiviä ei sovelleta pelkästään jäsenvaltion alueelle työntekoa varten hyväksyttyihin kolmansien maiden kansalaisiin vaan myös kaikkiin henkilöihin, joille on alun perin myönnetty pääsy muuta tarkoitusta varten ja jotka ovat saaneet oikeuden työskentelyyn jäsenvaltiossa kansallisen tai unionin lainsäädännön perusteella. Kunkin jäsenvaltion on määrättävä sosiaaliturvaetuuksien myöntämisen ehdot sekä näiden etuuksien suuruus ja ajanjakso, jolle niitä myönnetään. Pahoittelen sitä, että kausityöntekijät ja yrityksen sisällä siirtyneet työntekijät on jätetty tämän direktiivin ulkopuolelle, mutta kehotan komissiota tekemään pian tätä koskevan ehdotuksen.

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. – (PT) Euroopan tulevien demografisten haasteiden vuoksi on tärkeää, että EU laatii tasapainoisen ja joustavan maahanmuuttopolitiikan, jonka avulla se voi vastata työvoimatarpeisiinsa ja edistää kilpailukykyä ja talouden elinvoimaisuutta.

Hyväksymällä tämä direktiivi, jolla luodaan yhden hakemuksen menettely kolmansien maiden kansalaisille jäsenvaltion alueella oleskelua ja työskentelyä varten ja myönnetään heille yhtäläiset oikeudet työmarkkinoihin liittyvillä aloilla, puututaan päättäväisesti näihin ongelmiin, ja se ansaitsee siksi ääneni.

  Frédérique Ries (ALDE), kirjallinen. – (FR) Kolmansien maiden kansalaisille jäsenvaltion alueella oleskelua ja työskentelyä varten myönnettävää yhdistelmälupaa koskevan direktiivin tämänpäiväinen hyväksyminen on uusi askel kohti unionin tason yhdenmukaistetun maahanmuuttopolitiikan aikaansaamista. Ajatus oleskelu- ja työluvan yhdistämisestä on hyvä. Se osoittaa, että unioni on aidosti sitoutunut laillisen maahanmuuton edistämiseen ja että se ei ole se Eurooppa-linnake, joksi jotkut sitä luulevat. Tämän saavuttamiseksi oli tärkeää, että parlamentti kannatti ajatusta yhden hakemuksen menettelystä, joka on helpompi ja nopeampi sekä työnantajille että maahanmuuttajille. Euroopan parlamentti on myös tehnyt oikean valinnan jättäessään neljä työntekijäryhmää soveltamisalan ulkopuolelle: kausityöntekijät, yritysten lähettämät työntekijät, itsenäiset ammatinharjoittajat ja merenkulkijat, joiden kaikkien tilannetta on säädelty tai säädellään pian erityisillä direktiiveillä. Toinen myönteinen seikka on jäsenvaltioille annettu joustovara kolmansista maista tulevien työntekijöiden tehokkaiden oikeuksien suhteen. EU:n 27 pääkaupungilla on lopullinen sananvalta sen suhteen, myöntävätkö ne työttömyyskorvauksia ja perheavustuksia vai eivät ja myönnetäänkö julkisin varoin rahoitettuja asuntoja kolmen ensimmäisen oleskeluvuoden aikana. Nämä ovat yksinkertaisia ja terveen järjen mukaisia toimia.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. − (EN) Nykymuodossaan direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle jää monia ryhmiä, muun muassa kausityöntekijät, yrityksen sisällä siirtyvät työntekijät, pakolaiset ja lähetetyt työntekijät. Vastustan jyrkästi työntekijöiden lisääntyvää erottelua eri ryhmiin ja eriarvoista kohtelua, jolla eräille työntekijöille ja heidän perheenjäsenilleen myönnetään vähemmän oikeuksia kuin toisille.

Vaikka jotkin näistä ryhmistä kuuluvat muiden direktiivien piiriin, komission ehdotuksen esimerkki kausityöntekijöistä osoittaa, että nämä direktiivit eivät ole oikeuksien suhteen riittäviä. Meidän olisi ajettava yhteistä kehystä kaikille työntekijöille, sillä se yhdistäisi työpaikkoja koskevan lainsäädännön välttämällä työntekijöiden tilanteen pirstaloitumista, joka vaarantaisi maahanmuuttajien kotouttamisen ja EU:n yhteenkuuluvuuden.

Vaikka hyvin tärkeitä seikkoja, kuten se, että eläkkeiden siirrettävyys kolmansiin maihin ei enää edellytä kahdenvälisiä sopimuksia, on saatu läpi Jeanin ansiosta, meidän olisi mielestäni ajettava kaikkien työntekijöiden tasavertaista kohtelua ja syrjimättömyyttä EU:ssa. Tästä syystä äänestin tyhjää.

  Licia Ronzulli (PPE), kirjallinen. − (IT) Tämänpäiväinen äänestys on edistysaskel kohti yhden hakemuksen menettelyn käyttöönottoa kolmansien maiden kansalaisille jäsenvaltion alueella tapahtuva oleskelua ja työskentelyä varten. Euroopan unioni pyrkii yksinkertaistamaan hallintomenettelyjä ja myöntämään yhden asiakirjan sekä oleskelu- että työlupaa varten.

Painotan, että tämän päivän äänestyksessä ei keskitytä houkuttelemaan summittaisesti uusia työntekijöitä EU:n alueelle eikä sen tavoitteena ole laittoman maahanmuuton torjunta. Kaikkien EU:n ulkopuolisista maista tulevien työntekijöiden, jotka haluavat asettautua Eurooppaan, on yhä hankittava ensin oleskelulupa. Tänään hyväksytyssä ehdotuksessa vahvistetaan myös toissijaisuusperiaatteen noudattaminen kaikilta osin asettamalla oikeuksia ja velvollisuuksia koskevia vähimmäissääntöjä, mutta jättämällä jäsenvaltioille joustovaraa ja vapautta menettelyjen kansalliseen lainsäädäntöön siirtämisen ja niiden käytännön soveltamisen suhteen. Euroopan unioni ei voi rajoittaa jäsenvaltioiden toimivaltaa sosiaaliturvan järjestämisessä, ja jokaisen valtion on voitava laatia omat sääntönsä tällä alalla.

  Bart Staes (Verts/ALE), kirjallinen. − (NL) Vaikka direktiivi oleskelu- ja työlupaa koskevasta yhden hakemuksen menettelystä ei ole läheskään ihanteellinen tai täydellinen, äänestin sen puolesta. Pahoittelen sen puutteita, jotka koskevat kausityöntekijöitä, lähetettyjä työntekijöitä, oikeutta vaihtaa työnantajaa ja oikeutta saapua ja palata, sillä näitä alaryhmiä suojellaan muulla (tulevalla) lainsäädännöllä. Kaiken kaikkiaan tämä direktiivi on äärimmäisen tärkeä, koska se on ensimmäinen laatuaan, jolla myönnetään yhdenvertaiset oikeudet (mukaan lukien palkkaa, tasavertaista kohtelua työelämässä, eläkkeitä ja terveydenhuoltoa koskevat oikeudet) Euroopassa laillisesti oleskeleville kolmansista maista tuleville työntekijöille, ja tämä tapahtuu jäsenvaltioiden kansallisiin työntekijöihin nähden tasavertaisen kohtelun perusteella. Lisäksi direktiivillä säädetään järjestelmästä, jossa oleskelu- ja työlupaa haetaan yksinkertaistetulla yhden hakemuksen menettelyllä. Tämä järjestelmä on kaukana täydellisestä yhteisestä maahanmuuttopolitiikasta, mutta kasvavia maahanmuuttovirtoja, ulkomaisen työvoiman jatkuvasti muuttuvaa kysyntää ja tähän liittyvien väärinkäytösten ja syrjinnän estämistä silmälläpitäen tämä ensimmäinen suojelun muoto on hyvin tärkeä. Kolmansista maista tulevat työntekijät saavat nyt parempaa suojelua kuin tähän asti. Kokonaisuutena katsoen tämä oli ratkaiseva tekijä, jonka vuoksi äänestin puolesta.

  Catherine Stihler (S&D), kirjallinen. − (EN) Äänestin mietintöä vastaan, koska katson, että se avaa oven vilpilliselle kilpailulle EU:n työntekijöiden sekä EU:hun tulevien matalapalkkaisten siirtotyöläisten välillä.

  Nuno Teixeira (PPE), kirjallinen. – (PT) Tällä mietinnöllä on tarkoitus ottaa käyttöön yhdistelmälupa kolmansien maiden kansalaisille jäsenvaltion alueella oleskelua ja työskentelyä varten ja siten nopeuttaa ja yhdenmukaistaa maahantulomenettelyä sekä samalla keventää sen aiheuttamaa hallinnollista ja taloudellista taakkaa. Taloudellinen maahanmuutto on nyt tosiasia, jota olisi analysoitava laillisten ja tasapainoisten maahanmuuton kanavien kehittämiseksi, jotta vastataan Euroopan työmarkkinoiden tarpeisiin.

Euroopan taloudelliset ja demografiset haasteet edellyttävät yhteisen maahanmuuttopolitiikan laatimista kaikille 27 jäsenvaltiolle. Lissabonin sopimuksen voimaantulo on luonut tälle asialle uuden oikeusperustan, yhteispäätösmenettelyn, ja katson, että on erittäin tärkeää määrittää yhteinen ja yhdenmukainen menettelytapa kansallisten lainsäädäntöjen erojen vähentämiseksi.

Jo sanotun lisäksi ehdotuksella säädetään myös kansallisten työntekijöiden tasavertaisesta kohtelusta, millä luodaan vakaa ja suojeleva oikeudellinen asema, sillä maahanmuuttajat osallistuvat vastaanottajavaltion taloudelliseen toimintaan. Hylkäävien päätösten olisi oltava asianmukaisesti perusteltuja ja avoimia, ja kustannusten olisi oltava oikeassa suhteessa tosiasiallisesti tarjottaviin palveluihin.

  Dominique Vlasto (PPE), kirjallinen. – (FR) Tämän mietinnön hyväksyminen on merkittävä edistysaskel EU:ssa olevien kolmansista maista tulevien työntekijöiden oikeuksien suojelemisessa, koska sillä myönnetään heille yhdistelmälupa oleskelua ja työskentelyä varten. Tämä kuvaa EU:n valmiutta parantaa houkuttelevuuttaan maailmannäyttämöllä helpottamalla ehdollista pääsyä Euroopan työmarkkinoille. Olen tyytyväinen siihen, että tämän luvan hankkimismenettelyä on yksinkertaistettu yhden asiointipisteen järjestelmällä, joka tekee hallinnollisista menettelyistä helpompia ulkomaalaisille työntekijöille. Yhden työlupa-asiakirjan luominen merkitsee huomattavaa edistystä jäsenvaltioiden kyvylle valvoa ja säännellä muuttovirtoja, ja se mahdollistaa laillisen maahanmuuton helpomman seurannan. Tällä tekstillä parlamentti on todennut, että työntekijöiden hallittu ja säännelty maahanmuutto hyödyttää kaikkia. Yhteisen oikeuskehyksen aikaansaaminen eurooppalaisille ja ulkomaalaisille työntekijöille suojelee kansalaisiamme kaikenlaista vilpillistä kilpailua vastaan työmarkkinoilla. Äänestin tämän päätöslauselman puolesta, koska kannatan ajatusta Euroopan unionista, joka puolustaa työntekijöitään pysyen samalla uskollisena henkilöiden vapaan liikkuvuuden periaatteelle, joka on yksi Eurooppa-hankkeen kulmakivistä.

Mietintö: Andreas Schwab (A7-0038/2011)

  Laima Liucija Andrikienė (PPE), kirjallinen. − (LT) Kannatin äänestyksessä tätä päätöslauselmaa ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi kuluttajan oikeuksista, jolla yhdistetään neljä olemassa olevaa yhteisön direktiiviä yhdeksi säädökseksi. Yhdyn esittelijän kantaan, jonka mukaan voimassa olevien säännösten hajanaisuus estää kuluttajia ja yrityksiä osallistumasta rajat ylittävään kauppaan. Meidän on kuitenkin oltava varovaisia, sillä tämän alan luonteen vuoksi on varsin vaikeaa yhdenmukaistaa täysin kuluttajien oikeuksia koskevaa lainsäädäntöä ja lisäksi tämä saattaa heikentää kuluttajien oikeuksien suojelun tasoa tietyissä jäsenvaltioissa.

  Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. – (FR) Viimeaikaisen digitaalisen kehityksen vuoksi EU:n olisi saatettava kuluttajien oikeudet ajan tasalle. Tämän direktiiviehdotuksen tarkoituksena on tarjota parempaa suojelua kaikkien Euroopan unionin jäsenvaltioiden kuluttajille antamalla heille etenkin mahdollisuus käyttää asianmukaista peruuttamisoikeutta. Kaikille kansalaisille ja kuluttajille olisi taattava samat oikeudet unionin sisällä. Näin ollen me edistämme sellaista kulutustasoa, joka tyydyttää kansalaisia, joiden on helpompi tehdä ostoksia muista jäsenvaltioista. Koska tällä uudella direktiivillä lisäksi säilytetään Ranskan kuluttajansuojalain tärkeä säännöstö, kuten takuu piileviä vikoja vastaan, ja koska kaikki maksutavat ovat ilmaisia, katson, että se on askel eteenpäin. Sen vuoksi kannatin sitä.

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. − (LT) Kannatin äänestyksessä tätä mietintöä, joka palautetaan vastuullisen parlamentin valiokunnan käsiteltäväksi. Direktiivin tarkoituksena on yhdistää kuluttajien oikeuksia sääntelevä EU:n lainsäädäntö, taata kuluttajansuojan korkea taso kaikissa EU:n jäsenvaltioissa ja rohkaista yrityksiä tarjoamaan palveluja ja myymään tavaroita muissa jäsenvaltioissa. Tällä hetkellä markkinoiden kitkattoman toiminnan tiellä on vielä esteitä. Yritykset eivät ole halukkaita käymään kauppaa muissa jäsenvaltioissa, ja kuluttajat eivät mielellään tee sopimuksia, koska kuluttajasopimuksiin sovellettavat jäsenvaltioiden säännöt ovat erilaisia. Tähän asti voimassa olleessa lainsäädännössä asetettiin vain kuluttajien oikeuksien suojelua koskevat vähimmäisvaatimukset, ja jäsenvaltiot ovat voineet soveltaa tiukempia säädöksiä, mikä on johtanut erilaisiin oikeudellisiin järjestelmiin yhteisössä. Katson, että on tarpeen tarkastella tätä direktiiviä uudelleen ja vahvistaa sen säännöksiä. Meidän on varmistettava, että kaikissa EU:n jäsenvaltioissa sovelletaan samoja kuluttajien oikeuksien suojelun normeja, minkä avulla voimme välttää sisämarkkinoilla nykyisin vallitsevan epäjohdonmukaisuuden, vahvistaa kuluttajien luottamusta sisämarkkinoihin ja rohkaista yrityksiä käymään kauppaa muissa jäsenvaltioissa.

  Sergio Berlato (PPE), kirjallinen. − (IT) Komission esittämä ehdotus direktiiviksi kuluttajan oikeuksista yhdistää neljä aiempaa direktiiviä yhdeksi säädökseksi. Ehdotus on tulosta vuonna 2004 käynnistetystä kuluttajansuojaa koskevan yhteisön säännöstön tarkastelusta, jonka tavoitteena on yksinkertaistaa ja täydentää kuluttajansuojasta voimassa olevaa sääntelykehystä. Nykyisen sääntelykehyksen noudattaminen aiheuttaa huomattavia kustannuksia eurooppalaisille yrityksille, jotka haluavat toimia rajat ylittävästi ja joiden on noudatettava erilaisia lainsäädäntöjä. Uskon, että oikeudellisten sääntöjen hajanaisuus estää sekä yrityksiä että kuluttajia käymästä rajat ylittävää kauppaa.

Käsiteltävänä olevalla mietinnöllä pyritään saamaan aikaan tarvittava tasapaino korkeatasoisen kuluttajansuojan ja vakuutusalan yritysten kilpailukyvyn välillä noudattaen samalla toissijaisuusperiaatetta. Tästä syystä kannatan esittelijän ehdotuksia, joilla pyritään eräänlaiseen kohdennettuun yhdenmukaistamiseen, joka rajattaisiin tiettyjen sopimusten erityisiin näkökohtiin, kuten erityisesti tiedonantovaatimuksiin tai peruuttamisoikeuteen etäsopimuksissa ja muualla kuin elinkeinonharjoittajan toimitiloissa tehtävissä sopimuksissa, säilyttäen samalla eurooppalaisten kuluttajien suojelun korkea taso.

  Vito Bonsignore (PPE), kirjallinen. − (IT) Onnittelen esittelijä Schwabia tähän asti tehdystä työstä. Äänestin Schwabin mietinnön puolesta, koska sen ansiona on kuluttajien suojelu rajat ylittävien ostoksien yhteydessä. Tekstissä, josta tänään äänestettiin, ehdotetaan korkeatasoisen suojelun takaamista kaikkien 27 jäsenvaltion kuluttajille. Samalla sillä pyritään suojelemaan ja tukemaan kaikenkokoisia yrityksiä, jotka voivat tarjota tavaroita ja palveluita Euroopan kuluttajille törmäämättä turhiin oikeudellisiin esteisiin. Yhdistämällä neljä tätä aihetta koskevaa direktiiviä toivomme voivamme yhdenmukaistaa nykyiset säännöt selkeämmällä tavalla ja välttää lainsäädännön hajanaisuuden, joka hyvin usein muodostaa esteen sekä kuluttajille että yrityksille. Tässä mielessä asiakirja saattaa parantaa sisämarkkinoiden toimintaa lisäämällä kuluttajien luottamusta.

  Jan Březina (PPE), kirjallinen. – (CS) Hyväksytyllä mietinnöllä pyyhkäistään pois kuluttajansuojan alan nykyisten säännösten hajanaisuus, joka estää kuluttajia ja yrityksiä osallistumasta rajat ylittävään kauppaan. Erityisesti kuluttajat valittavat usein, että he eivät voi hyödyntää täysimääräisesti yhtenäismarkkinoiden etuja varsinkaan verkkokaupan yhteydessä. Mielestäni asianmukainen vastaus näihin valituksiin on laatia joukko parempia yhteisiä määritelmiä, kuten kuluttajan, myyjän ja etäsopimuksen määritelmät. Hyödyllistä on myös luettelon laatiminen perustiedoista, jotka myyjän on toimitettava ennen minkäänlaisen kuluttajasopimuksen tekemistä, sekä sopimuksen peruuttamista koskevan määräajan yhdenmukaistaminen 14 päiväksi etäsopimusten ja muualla kuin elinkeinonharjoittajan toimitiloissa tehtävien sopimusten tapauksessa, mihin sisältyy vakiomuotoisen peruuttamislomakkeen laatiminen. Valitettavasti olemme tämän mietinnön yhteydessä nähneet, että vasemmisto veti viime hetkellä pois tukensa esittelijän kanssa sovitulle kompromissille, ja sen vuoksi meidän täytyi äänestää siitä. Tämä ei mielestäni kuitenkaan ole mikään katastrofi, vaan se päinvastoin ehkä kuvastaa sitä, että Euroopan parlamentti on poliittinen elin, jossa käydään Euroopan oikeiston ja vasemmiston välistä avointa ja aitoa ideologista kiistaa. Olisi hyvä, jos parlamentti esiintyisi tällä tavoin useammin.

  Carlos Coelho (PPE), kirjallinen. – (PT) Lokakuussa 2008 komissio esitti ehdotuksen direktiiviksi, jolla on tarkoitus yhdistää yhdeksi tekstiksi neljästä direktiivistä koostuva kuluttajansuojaa koskeva yhteisön säännöstö. Direktiivit koskevat kohtuuttomia sopimusehtoja, tiettyjä myynnin näkökohtia ja kulutustavaroihin liittyviä takuita, kuluttajansuojaa etämyynnissä sekä kuluttajansuojaa muualla kuin elinkeinonharjoittajan toimitiloissa tehtävissä sopimuksissa. On syytä huomata, että nämä direktiivit, joita on tarkistettu, sisältävät yhdenmukaistamisen vähimmäistasoa koskevia lausekkeita, minkä vuoksi monet jäsenvaltiot ovat säilyttäneet tai säätäneet tiukempia kuluttajansuojasääntöjä luoden näin yhteisöön hajanaisen sääntelykehyksen. Tällä on seurauksensa sisämarkkinoille ja erityisesti rajat ylittäviin liiketoimiin osallistuville yrityksille ja kuluttajille.

Uskon, että säädösteksti, josta tänään äänestettiin, vahvistaa kuluttajansuojaa ottaen samalla huomioon erityispiirteet tällä alalla, jolla täydellinen yhdenmukaistaminen ei aina ole mahdollista. Suhtaudun myönteisesti ehdotukseen keskinäisen arviointijärjestelmän luomisesta. Järjestelmässä jäsenvaltioiden on selvitettävä yksityiskohtaisesti, miksi poikkeavat kansalliset säännökset ovat välttämättömiä ja miksi ne ovat oikeasuhteisia ja tehokkaita.

  Lara Comi (PPE), kirjallinen. − (IT) Äänestin tämän mietinnön puolesta. Tavoite on hyvin kunnianhimoinen: uudistaa täysin kuluttajien oikeudellinen suojelu, joka kattaa koko sopimuksia koskevan aihekentän ja johon liittyy 27 eritasoista suojelua tarjoavaa kansallista lainsäädäntöä. Noin vuosi sitten professori Monti totesi raportissaan puheenjohtaja Barrosolle: "Heti alkuun lainsäätäjien olisi päästävä yhteisymmärrykseen kuluttajan oikeuksia koskevan direktiivin tekstistä, jotta voitaisiin taata kuluttajien korkeatasoinen suoja integroiduilla vähittäismarkkinoilla." Olen täysin samaa mieltä professori Montin kanssa. Eri jäsenvaltioiden yhteisten sääntöjen puute on johtanut oikeudellisten kehysten hajanaisuuteen, joka on vahingollista sekä kuluttajille että tuottajille ja itse asiassa estää yhteismarkkinoiden toteutumisen. Nykyisenä globaalin kriisin aikana Euroopan unionilla ei ole varaa antaa tuottajiensa jäädä jälkeen eikä suojella kuluttajiaan riittämättömästi. Tästä syystä meidän on kiireesti löydettävä tasapuolinen yhteinen nimittäjä lainsäädännön yhdenmukaistamiseksi koko Euroopassa. Meidän kaikkien on ponnisteltava sopimuksen aikaansaamiseksi neuvoston kanssa jopa ensimmäisessä käsittelyssä.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Kuluttajan oikeudet ovat yksi sisämarkkinoiden tärkeimmistä pilareista. Heidän suojelunsa ja turvallisuutensa ovat ratkaisevan tärkeä seikka edistettäessä tavaroiden päivittäistä hankkimista rajat ylittävässä kaupassa ja siksi myös yritysten kilpailukyvyn kannalta.

Tässä mielessä kuluttajien oikeuksien ja niiden yrityksille mahdollisesti aiheuttamien kustannusten välinen tasapaino on hyvin tärkeä. Lisäksi on tärkeää muistaa erilaiset kansalliset erityispiirteet ja tarjottavan suojelun erot toissijaisuusperiaatetta asianmukaisesti kunnioittaen.

Tästä syystä tämä on mielestäni ala, jolla yhtäältä mahdollisimman kattava yhdenmukaistaminen saattaa olla hyödyllistä, mutta jolla toisaalta voidaan sopimustyypistä riippuen hyväksyä vähimmäistason yhdenmukaistamistoimia, koska ne ovat asianmukaisempia.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Tällä kuluttajien oikeuksia koskevalla direktiiviehdotuksella yhdistetään neljä voimassa olevaa yhteisön direktiiviä yhdeksi säädökseksi. Sillä pyritään yhtäältä siihen, että kaikkien 27 jäsenvaltion kuluttajat luottavat kuluttajansuojan korkeaan tasoon, ja toisaalta siihen, että yritykset, olivatpa ne suuria tai pieniä, voivat ilman turhia oikeudellisia esteitä tarjota tavaroita ja palveluja kuluttajille EU:n kaikissa 27 jäsenvaltiossa.

Kuluttajien osalta ehdotuksen tarkoituksena on varmistaa, että he saavat selvää tietoa hinnoista ja lisämaksuista ennen sopimuksen allekirjoittamista riippumatta siitä, missä päin EU:ta he tekevät ostoksensa. Sillä vahvistetaan kuluttajansuojaa toimituksen myöhästymistä tai kokonaan tulematta jäämistä vastaan ja annetaan kuluttajille harkinta-aikoja, palautuksia, maksettujen summien takaisin saamista, korjauksia, takuita ja kohtuuttomia sopimusehtoja koskevia oikeuksia. Kaikissa kuluttajien kanssa tehtävissä sopimuksissa myyjän on annettava selkeitä tietoja, jotka mahdollistavat tietoon perustuvan valinnan.

Olen tyytyväinen tiedonantovaatimuksesta myönnettyyn poikkeukseen sellaisten sopimusten osalta, jotka "liittyvät päivittäisiin liiketoimiin ja joiden perusteella elinkeinonharjoittajan on toimitettava tavara tai suoritettava palvelu välittömästi sopimuksen tekemisen jälkeen", koska näin vältetään kohtuuton hallinnollinen taakka.

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Tämä on taas yksi komission ehdotus, jossa rajat ylittävän kaupankäynnin edistäminen näyttää olevan tärkein syy lainsäädäntöaloitteen tekemiseen. Tässä tapauksessa, ja koska tämä on vanha ehdotus "kuluttajien etujen suojelemiseksi", siinä väitetään, että vapaakauppa on kuluttajien etujen kannalta kaikki kaikessa, ja siten se on taas yksi vapaiden markkinoiden ihanuutta ylistävä uskontunnustus. Todellisuudessa se on tärkeämpi yritysten kuin kuluttajien oikeuksien ja etujen kannalta.

Komissio ajaa kuluttajia varten säädettyjen sääntöjen täydellistä yhdenmukaistamista. Jos tällainen yhdenmukaistaminen ei synny edistyksen kautta ja ottamalla huomioon kussakin valtiossa jo voimassa oleva lainsäädäntö, se saattaa käytännössä johtaa kuluttajien oikeuksien huonontumiseen joissain jäsenvaltioissa, joiden lainsäädäntö on tällä alalla muita edistyneempää.

Koska tämä on ensimmäinen käsittely ja koska valiokunnassa käydyssä keskustelussa voitiin parantaa komission alkuperäistä ehdotusta, toivomme, että ehdotus voi mennä vielä pidemmälle kuluttajien oikeuksien puolustamisessa.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Olemme komission tekemän kuluttajan oikeuksia koskevan direktiiviehdotuksen ensimmäisessä käsittelyssä. Siinä keskitytään rajat ylittävän kaupankäynnin edistämiseen sen periaatteen perusteella, että vapaa kilpailu palvelee parhaiten kuluttajien etuja. Tosiasiassa siinä kuitenkin kiinnitetään enemmän huomiota yritysten kuin kuluttajien oikeuksiin.

Lisäksi komissio ajaa kuluttajia koskevien sääntöjen täydellistä yhdenmukaista ottamatta huomioon kussakin valtiossa jo voimassa olevaa lainsäädäntöä. Tämä saattaa johtaa kuluttajien oikeuksien heikentymiseen joissain jäsenvaltioissa. Parlamentin sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnassa on käyty vilkas keskustelu, ja siinä onnistuttiin saavuttamaan laaja yksimielisyys, jonka avulla komission esittämää alkuperäistä ehdotusta pystyttiin muuttamaan huomattavasti. Edellytyksiä näyttäisi kuitenkin olevan mennä vielä pidemmälle kuluttajien oikeuksien suojelemisessa yrittämällä vaikuttaa neuvoston kanssa käytäviin neuvotteluihin myönteisellä tavalla.

Tästä syystä kannatamme esittelijän pyyntöä palauttaa mietintö parlamentin sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan käsiteltäväksi.

  Mathieu Grosch (PPE), kirjallinen. − (DE) Rajat ylittävän kaupankäynnin edistäminen yhdenmukaisilla säännöillä ja samalla kuluttajien oikeuksien vahvistaminen varsinkin toisesta jäsenvaltiosta tapahtuvan tavaroiden ostamisen yhteydessä ovat syitä, joiden vuoksi olen erittäin tyytyväinen "uuteen" kuluttajansuojadirektiiviin. Tämänhetkinen epävarmuus, joka yhä vallitsee sovellettavien kuluttajan oikeuksien osalta, estää yrityksiä tarjoamasta tavaroitaan yli rajojen ja kuluttajia tilaamasta näitä tavaroita, koska ei ole selvää, mitä tapahtuu, jos tilaus peruutetaan. Euroopan yhtenäismarkkinat edellyttävät nimenomaisesti tällaisten esteiden poistamista.

Mietinnössä ehdotetut yhtenäiset määritelmät, joilla muun muassa yhdenmukaistetaan peruuttamisoikeus ja kohtuuttomia sopimusehtoja koskevat säännöt, luovat oikeusvarmuutta ja lisäävät siten rajat ylittävän kaupankäynnin houkuttelevuutta yritysten kannalta, mikä viime kädessä hyödyttää kuluttajia.

Ehdotuksen V lukua ei hyväksytty, ja näin ollen kuluttajansuojaa sovelletaan kaikkialla Euroopan unionissa tiukimpien kriteerien mukaan.

Tästä syystä mietintö on tarpeen palauttaa valiokunnan käsiteltäväksi, jotta komission kanssa voidaan neuvotella uudelleen.

  Sylvie Guillaume (S&D), kirjallinen. – (FR) Koska tämä teksti oli alusta lähtien vähintäänkin kyseenalainen, olen tyytyväinen siihen, että Euroopan vasemmisto on saanut aikaan merkittävää edistystä. Oli suorastaan järjetöntä määrätä jäsenvaltiot hyväksymään lainsäädäntöä, joka heikentää kuluttajien oikeuksia, ja pakottaa ne kumoamaan omia kansallisia lakejaan, joita pidettiin direktiiviin nähden liian suojelevina. Äänestin kuitenkin lopullisen äänestyksen lykkäämisen puolesta, jotta kuluttajansuojaa voidaan vahvistaa tiettyjä sopimattomia menettelyjä vastaan, joiden osalta valittu suojelun taso on edelleen riittämätön. En missään tapauksessa aio äänestää sellaisen tekstin puolesta, joka loukkaa keskeisimpiä kuluttajan oikeuksia.

  Carl Haglund (ALDE), kirjallinen. − (SV) Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan ehdottamat tarkistukset ovat valitettavasti puhtaasti lainsäädännöllisestä näkökulmasta heikkolaatuisia, ja II, IV ja V luku ovat turhia. Tarkistus 141 on kohtuuton pienten ja keskisuurten yritysten kannalta. Kompromissiehdotuksissa (tarkistusryhmä II) etä- ja suoramyyntiä koskevat rajoitukset ovat kohtuuttomia ja mahdottomia hyväksyä.

  Ian Hudghton (Verts/ALE), kirjallinen. − (EN) Komission alkuperäinen ehdotus direktiiviksi kuluttajan oikeuksista oli epätoivottu ja tarpeeton yritys pakottaa mahdollisimman kattavaan yhdenmukaistamiseen ilman muuta ilmeistä syytä kuin niiden tahojen tyydyttäminen, joiden mielestä kulttuurinen ja oikeudellinen monimuotoisuus on vastoin EU:n periaatteita. Ehdotus olisi johtanut kuluttajien oikeuksien heikentymiseen useissa Euroopan valtioissa, eikä siitä, että se olisi hyödyttänyt markkinoita, ollut mitään näyttöä. Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnassa sovittu kompromissipaketti ei ole läheskään täydellinen, mutta se on huomattavasti parempi ja muodostaa perustan, jonka pohjalta voimme neuvotella muiden toimielinten kanssa.

  Morten Løkkegaard (ALDE), kirjallinen. − (DA) Olen tyytyväinen siihen, että parlamentissa yli kaksi vuotta kestäneiden neuvottelujen jälkeen olemme onnistuneet sopimaan kannasta, joka sekä vahvistaa kuluttajan oikeuksia EU:ssa että helpottaa yritysten toimintaa sisämarkkinoilla.

Koska tarkistuksista päätettiin äänestää ryhminä, monet meistä ovat tyytymättömiä siihen, että emme voineet äänestää tiettyjä tarkistuksia vastaan. Haluan korostaa seuraavia tapauksia:

4 ja 5 luku: Olisin toivonut kompromissia, jolla 4 ja 5 luku olisi poistettu ehdotuksesta kokonaan. Tiedän, että varsinkin neuvosto, mutta myös Euroopan kuluttajaliitto (BEUC) ja Tanskan kuluttajaneuvosto olisivat pitäneet sitä parempana ratkaisuna kuin nyt näistä kahdesta luvusta saavuttamaamme kompromissia. Tässä yhteydessä on hymyiltävä sille, että Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmä on päättänyt olla ottamatta huomioon kuluttajaorganisaatioiden suosituksia.

22 a artikla: Olisin halunnut poistaa myös paljon arvostellun 22 a artiklan. Se ei juuri helpota pienten ja keskisuurten yritysten elämää. Olen kuitenkin saksalaisia liberaaliryhmän kollegojani luottavaisempi sen suhteen, että onnistumme luultavasti muuttamaan tätä säännöstä neuvotteluissa neuvoston kanssa. Yksi idea oli mukauttaa artikla palveludirektiivin 250 artiklaa vastaavaksi, mikä vähentäisi myös ristiriitaisen lainsäädännön riskiä.

  Petru Constantin Luhan (PPE), kirjallinen. – (RO) Eurooppa 2020 -strategian mukaan laadukas ja ympäristöllisesti kestävä tuotanto on yksi EU:n kilpailueduista. Korkeatasoinen kuluttajansuoja takaa laadukkaat tuotteet ja parantaa kuluttajien luottamusta ja edistää näin sisämarkkinoiden toimivuutta. Olen tyytyväinen sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan tekemiin ehdotuksiin uudesta kuluttajan oikeuksia koskevasta direktiivistä, koska niillä pyritään takaamaan yrityksille avoimuus EU:n rajat ylittävän kaupankäynnin potentiaalin vapauttamiseksi. Uudet kuluttajan oikeuksia koskevat säännöt kattavat lähes kaikenlaisen myynnin, tapahtui se sitten myymälöissä, puhelimitse tai verkossa. Niillä vahvistetaan etenkin kansainvälistä myyntiä koskevia säännöksiä kollegani Andreas Schwabin laatimassa mietinnössä esitettyjen ehdotusten pohjalta. Toisin kuin neljä olemassa olevaa kuluttajansuojadirektiiviä, uusi lainsäädäntö antaa uskoakseni lisäarvoa, koska siinä säädetään tiedoista, joita ostajan on saatava myyjältä, toimitusehdoista ja säännöistä, joita sovelletaan, kun riski on ostajalla, puhumattakaan tämän oikeudesta peruuttaa ostos tai kieltäytyä siitä taikka oikeudesta korjauttaa tai vaihtaa tavara.

  David Martin (S&D), kirjallinen. − (EN) Äänestin sen puolesta, että mietintö palautetaan valiokunnan käsiteltäväksi, koska komission vastaus parlamentin tarkistuksiin oli säälittävän riittämätön.

  Clemente Mastella (PPE), kirjallinen. − (IT) Komission ehdotuksen tarkoituksena on parantaa sisämarkkinoiden toimintaa vähentämällä rajat ylittävän kaupankäynnin esteitä, mutta se aiheuttaa ongelmia sekä kuluttajille että tuottajille. Sen olisi tuettava kaikkia pyrkimyksiä tehostaa sisämarkkinoita ja kannustaa rajat ylittävää kaupankäyntiä, mutta perusoikeuskirjan 38 artiklassa edellytetään, että unionin politiikoissa varmistetaan korkeatasoinen kuluttajansuoja.

Sen vuoksi on pyrittävä kohottamaan nykyisen yhdenmukaistamisen vähimmäistasoa soveltamalla parhaita käytettävissä olevia käytäntöjä. On asianmukaista kehittää eurooppalaista virhevastuujärjestelmää siten, että se parantaa kuluttajansuojaa ja lisää luottamusta markkinoihin. Eurooppa 2020 -strategian mukaisesti korkea suojelun taso takaa tuotteiden laadukkuuden ja lisää samalla sisämarkkinoiden suorituskykyä. Mitä kuluttajien oikeuksiin tulee, nykyiset vähimmäissäännöt sallivat jäsenvaltioiden mukauttaa Euroopan unionin sääntöjä kansallisiin periaatteisiin: meidän pitäisi jatkaa tähän suuntaan. Huomautamme kuitenkin, että ehdotetussa direktiivissä ei valitettavasti oteta huomioon muuttuvan tuotekehityksen ja innovaation markkinoille synnyttämiä uusia tuotteita, kuten digitaalisia tuotteita.

  Barbara Matera (PPE), kirjallinen. – (IT) Annoin ääneni jäsen Schwabin laatiman kuluttajan oikeuksia käsittelevän mietinnön puolesta, koska mielestäni nykyistä kuluttajansuojaa koskevaa oikeuskehystä on syytä yksinkertaistaa ja täydentää.

On erittäin tärkeää, että kaikkien 27 jäsenvaltion kuluttajat voivat luottaa korkeatasoiseen suojeluun ja että tuottajat kokoon katsomatta voivat tarjota tavaroitaan ja palveluitaan 27 jäsenvaltiossa ilman, että niiden tarvitsee selviytyä tarpeettomista oikeudellisista esteistä. Parlamentin toimintaa tarvitaan sekä kuluttajien luottamuksen vahvistamiseksi sekä sellaisten tuottajien kannustamiseksi ja tukemiseksi, jotka haluavat käydä rajat ylittävää kauppaa.

Kuluttajien oikeuksia koskevien sääntöjen moninaisuus on Euroopassa vakava este tuottajille niiden ostaessa ja myydessä tavaroita ja palveluja rajojen yli. Varsinkin sähköinen kaupankäynti on ala, jolla kuluttajat eivät voi hyötyä sisämarkkinoista eivätkä kuluttajien oikeuksista. Tämä johtuu siitä, että eri alojen tuottajat eivät ole halukkaita noudattamaan erilaisia sääntöjä tullessaan uusille markkinoille, koska se sisältää riskin, että heitä vastaan nostetaan kanne toisessa jäsenvaltiossa.

  Véronique Mathieu (PPE), kirjallinen. – (FR) Äänestin kuluttajan oikeuksia käsittelevän mietinnön puolesta. Tekstillä korvataan neljä nykyistä direktiiviä yhdellä direktiivillä kuluttajansuojasäännöstön yksinkertaistamiseksi ja parantamiseksi. Euroopan unionin muodostaman lisäarvon on näyttävä selvänä hyötynä kuluttajille siten, että etenkin rajat ylittäviä verkossa suoritettavia liiketoimia helpotetaan. Direktiiviehdotuksella yritetään näin ollen puuttua kysymyksiin, joita maasta toiseen vaihtelevat kuluttajansuojasäännöt ovat herättäneet. Tekstissä ehdotetaan erityisesti vakiomuotoista peruuttamislomaketta etäsopimuksia ja muualla kuin elinkeinonharjoittajan toimitiloissa tehtäviä sopimuksia varten, ja peruuttamisoikeuden määräaika yhdenmukaistetaan 14 päiväksi. Tekstiin sisältyvät säännöt mahdollistaisivat myös kuluttajien oikeuksien vahvistamisen tiedonsaannin ja toimitusten suhteen.

  Gesine Meissner (ALDE), kirjallinen. − (DE) Tämänpäiväisessä äänestyksessä kuluttajan oikeuksia koskevasta direktiivitekstistä eräät Saksan vapaata demokraattipuoluetta (FDP) edustavat Euroopan parlamentin jäsenet äänestivät tyhjää. Hyväksytty kompromissi sisältää epäilemättä monia parannuksia Euroopan komission alkuperäiseen ehdotukseen. Olemme esimerkiksi onnistuneet varmistamaan, että useimmat uusista säännöistä eivät vaikuta pienyrityksiin, eikä niitä rasiteta lisäbyrokratialla. Tänään hyväksytty teksti sisältää kuitenkin myös sääntöjä, jotka rasittaisivat yrityksiä raskaasti parantamatta kuluttajansuojaa. Esimerkiksi direktiivin 5 artikla merkitsee sitä, että yrityksen on annettava hyvin kattavat tiedot ennen sopimuksen tekoa, vaikka tavara ostettaisiin myymälästä. Tämä tuskin hyödyttää kuluttajia, sillä he voivat arvioida tuotetta suoraan myymälässä. 22 a artiklalla yritykset velvoitetaan etäsopimuksien kyseessä ollessa toimittamaan tavarat missä tahansa jäsenvaltiossa asuville asiakkaille. Tällainen velvoite on vastoin sopimusvapautta ja altistaa etenkin pienet ja keskisuuret yritykset huomattaville oikeudellisille ja taloudellisille riskeille. Lisäksi FDP ei saanut läpi keskeistä vaatimustaan direktiivin IV ja V lukujen täydellisestä poistamisesta. FDP kehottaa tarkistamaan näitä säännöksiä neuvoston ja komission kanssa käytävissä kolmikantaneuvotteluissa.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Tällä ehdotuksella yhdistetään neljä nykyisin voimassa olevaa direktiiviä, jotka koskevat muualla kuin elinkeinonharjoittajan toimitiloissa tehtäviä sopimuksia, kohtuuttomia sopimusehtoja, etäsopimuksia sekä kulutustavaroiden myyntiä ja takuita, yhdeksi säädökseksi. Direktiiviehdotuksen tarkoituksena on lisätä kuluttajien luottamusta ja parantaa kuluttajansuojaa heidän myymälöissä tai verkossa tekemiensä ostosten osalta sekä vähentää yritysten vastahakoisuutta myydä tuotteitaan muihin EU:n jäsenvaltioihin.

Kuluttajan oikeuksia koskevan direktiiviehdotuksen tarkoituksena on varmistaa, että kuluttajat saavat selvää tietoa hinnoista ja lisämaksuista ennen sopimuksen allekirjoittamista riippumatta siitä, missä EU:n valtiossa he tekevät ostoksensa. Direktiivi kattaa yleisesti ottaen kaikki sopimukset riippumatta siitä, tehdäänkö ostos myymälässä, etäsopimuksella tai muualla kuin elinkeinonharjoittajan toimitiloissa. Tällä direktiivillä vahvistetaan sisämarkkinoita.

  Alexander Mirsky (S&D), kirjallinen. − (EN) Tavoitteena on lisätä ostajien luottamusta ja luoda yrityksiä varten avoimuutta EU:n rajat ylittävän kaupankäynnin kasvupotentiaalin vapauttamiseksi. Uudet säännöt kattavat lähes kaiken myymälöissä, puhelimitse ja verkossa tapahtuvan myynnin, mutta erityisesti niillä vahvistetaan rajat ylittäviä liiketoimia koskevia sääntöjä. Ostajat tietävät, mitä tietoja heillä on oikeus saada myyjältä, ja toimituksia koskevia sääntöjä selvennetään. Selkeitä sääntöjä annetaan myös siitä, milloin riski tarkalleen siirtyy kuluttajalle, samoin kuin kuluttajien oikeuksista peruuttaa ostos, muuttaa mieltään ja korjauttaa tai vaihtaa tuote.

Haluan lisätä, että julkisen liikenteen ja lentoliikenteen matkalippujen olisi kuuluttava kuluttajan oikeuksia koskevien sääntöjen piiriin. Esimerkkinä voin mainita airBalticin, joka ei piittaa matkustajien oikeuksista ja kieltäytyy ottamasta vastuuta huonolaatuisesta palvelusta.

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. − (DE) Muutamat seikat puhuvat todella kuluttajansuojadirektiivin puolesta, kuten tiedonantovelvollisuuksien parantaminen, peruuttamisajan pidentäminen ja myös myyjien lisääntyneet velvollisuudet tarjota suojelua verkko-ostoksien yhteydessä. Kuluttajansuojaa on parannettava vielä enemmän, jotta luodaan luottamuksen perusta myyjien ja kuluttajien välille. On muutamia syitä, joiden vuoksi äänestin tyhjää. Mielestäni säädetyt seuraamukset ovat riittämättömät, internethuutokauppoihin ei ole suunnitteilla peruuttamisoikeutta ja varsinkin kotimyynnin määritelmä on hyvin epämääräinen.

  Franz Obermayr (NI), kirjallinen. − (DE) Tämä mietintö koskee neljän erillisen kuluttajansuojaa koskevan direktiivin yhdistämistä ja sisältää siten vuoden 2004 jälkeisen yhteisön säännöstön. Eräillä aloilla tehdään yksinkertaistuksia ja lisäyksiä. On tärkeää, että joidenkin jäsenvaltioiden mahdollisesti korkeampi suojelun taso voidaan säilyttää. Toisaalta direktiivien yhdistäminen johtaa laajempaan yhdenmukaistamiseen. Näin ollen äänestin tyhjää.

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. − (IT) Äänestin jäsen Schwabin mietinnön puolesta, koska katson, että siinä tasapainotetaan oikeudenmukaisesti yhtäältä kuluttajien suojelu, sillä heitä on suojeltava tuottajien ja kolmansien osapuolien petoksilta ja sääntöjenvastaiselta toiminnalta, ja toisaalta sellaisten tuottajien kannalta liian ankarien sääntöjen välttäminen, joiden velvoitteista he eivät yrityksensä koko ja liikevaihto huomioon ottaen aina selviydy. Ajatellaanpa vaikka käsityöläistä, joka teoriassa voi työskennellä yrityksen toimipaikan ulkopuolella: häneen ei voida soveltaa samoja vaatimuksia kuin suureen monikansalliseen yhtiöön, joka hallinnoi ja tekee tuhansia sopimuksia päivittäin. Kohdennettu ja tasapainoinen yhdenmukaistaminen, jossa otetaan huomioon Euroopan tuotantopohja ja säilytetään samalla kuluttajansuoja, on siksi oikea etenemistapa.

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. – (PT) Äänestin mietinnön puolesta, koska katson että kuluttajan oikeuksien kodifiointi yhdeksi asiakirjaksi on myönteinen toimenpide. On syytä korostaa rajat ylittävän kaupankäynnin esteiden vähentämistä ja antaa kiitosta yritykselle tehostaa sisämarkkinoita ja edistää rajat ylittävää kaupankäyntiä yhdistämällä neljä direktiiviä yhdeksi direktiiviksi. Direktiiviehdotus sisältää eräitä seikkoja, joita voidaan ja pitäisi parantaa, mutta se on siitä huolimatta hyvin myönteinen kehitysaskel tällä alalla.

  Aldo Patriciello (PPE), kirjallinen. − (IT) Komission 8. lokakuuta 2008 esittämällä ehdotuksella kuluttajan oikeuksista on tarkoitus yhdistää neljä aiempaa direktiiviä yhdeksi säädökseksi "täyden yhdenmukaistamisen" periaatteen perusteella. Sääntöjen hajanaisuutta pidetään esteenä sekä kuluttajille että yrityksille, jotka ostavat ja myyvät tuotteita rajojen yli.

Kun otetaan huomioon kuluttaja-alan yhteisön säännöstön tilanne, ehdotuksen täyttä yhdenmukaistamista suosiva lähestymistapa ei ole tällä hetkellä toteuttamiskelpoinen. Sen vuoksi on tarpeen korjata sen soveltamisalaa tekemällä rakenteellinen muutos. Parlamentin päätöslauselman ja sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan työasiakirjassa vuonna 2009 esitetyn lausunnon mukaisesti olisi parempi soveltaa uutta täyteen yhdenmukaistamiseen perustuvaa lähestymistapaa, toisin sanoen yhdenmukaistamista, joka rajataan tiettyjen sopimusten erityisiin näkökohtiin, samalla kun säilytetään korkeatasoinen kuluttajansuoja. Edellä esitetyn perusteella äänestän mietinnön puolesta varmistaakseni kuluttajan oikeuksien yhä paremman suojelun.

  Hella Ranner (PPE), kirjallinen. − (DE) Olen tyytyväinen tämänpäiväiseen kuluttajansuojaa koskevaan päätökseen. Olemme tehneet Euroopan kansalaisten, yritysten ja yhtenäismarkkinoiden kannalta tärkeän päätöksen. On ilahduttavaa, että oli mahdollista löytää järkevä lähestymistapa monien eurooppalaisten oikeusjärjestelmien osittaiseksi yhtenäistämiseksi. Itävallan näkökulmasta on kuitenkin eräitä ongelmallisia seikkoja, joista on nyt kiireesti keskusteltava ja joita on selvennettävä parlamentin, neuvoston ja komission välisissä kolmikantaneuvotteluissa. (1) Tekstiin on sisällytettävä "tilauselementti". Se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että jos joku tilaa kosmetologin kotiinsa käyttääkseen tämän palveluja (toisin sanoen henkilö aloittaa liikesuhteen omasta aloitteestaan), peruuttamisoikeutta ei enää ole. (2) Meidän on varmistettava, että pk-yrityksille ei synny enää lisää rasitteita, sillä edellytyksellä, että riittävä kuluttajansuoja varmistetaan. Pk-yritysten uudet taloudelliset ja hallinnolliset rasitteet siirtyisivät viime kädessä asiakkaiden harteille. (3) Direktiivin IV ja V luvut (vastuu ja kohtuuttomat ehdot) olisi poistettava, koska pitkien neuvottelujenkaan jälkeen ei pystytty saamaan aikaan haluttua täyttä yhdenmukaistamista. Poistamalla nämä luvut vältettäisiin pattitilanne ja avattaisiin tie uusille mahdollisuuksille kolmikantaneuvotteluissa. (4) Tervetulleeseen internethuijauksia koskevaan sääntöön on vielä tehtävä eräitä mukautuksia, jotta varmistetaan kuluttajansuojan ja yrityksille muodostuvan rasituksen välinen tasapaino.