Sanatarkat istuntoselostukset

Tiistai 5. huhtikuuta 2011 - Strasbourg

5. Äänestysselitykset

Suulliset äänestysselitykset

Mietintö: Fiorello Provera (A7-0075/2011)

  Jens Rohde (ALDE). – (DA) Arvoisa puhemies, uusimmat sisäiset jännitteet ja levottomuudet Tunisiassa, Libyassa ja muissa arabimaissa ovat johtaneet valtaviin maahanmuuttovirtoihin ja niiden myötä haasteisiin Euroopalle. Meidän on tietenkin oltava valmiita kohtaamaan nämä tilanteet ja nämä ihmisvirrat. Meidän on löydettävä keino tehdä tämä yhdessä ja taattava, toisillemme solidaarisina, että voimme vastata haasteisiin, joita syntyy, kun yhteinen järjestelmämme joutuu muualta maailmasta tulevan paineen kohteeksi.

Olen siksi tyytyväinen, että parlamentti on tänään vahvistanut menettelytavat epävakauden aiheuttamien muuttovirtojen käsittelemiseksi. Olen erityisen tyytyväinen siihen, että parlamentin päätöslauselmassa keskeisenä seikkana on rajaturvallisuusvirasto Frotexin roolin lujittaminen. Sitä me Tanskan liberaalipuolueessa olemme ajaneet jo hyvin pitkään. Pohjois-Afrikan nykyisen kriisin aikana Frontex on osoittautunut erityisen tärkeäksi välineeksi alueen muuttovirtojen käsittelemiseksi. Nyt Frontexin on vain voitava panna asioihin vauhtia nopeammin silloin, kun sitä lopulta tarvitaan.

  Pino Arlacchi (S&D). - (EN) Arvoisa puhemies, äänestin tämän mietinnön puolesta, koska se edustaa ensimmäistä askelta kohti epävakauden aiheuttamia muuttovirtoja koskevaa EU:n politiikkaa. Tässä mielessä on tärkeää, että parlamentti asettuu selkeästi vastustamaan sitä hysteeristä visiota, että etelässä häämöttäisi sieltä tulevien maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden vyöry.

Eivät nämä poliittista riistoa ja tyranniaa pakenevat miljoonat ihmiset ole vyörymässä meille. Monet pelkäävät, että turvapaikanhakijat saapuvat suurin määrin kuormittamaan entisestään hyvinvointijärjestelmiämme. Kyseisellä väitteellä on hyvä hankkia ääniä ja luoda alustaa julmalle maahanmuuttopolitiikalle, mutta tosiasiat eivät sitä tue. Yhdistyneiden Kansakuntien vastikään julkaisemien tietojen mukaan lännestä turvapaikkaa hakeneiden henkilöiden kokonaismäärä on vähentynyt viime vuosikymmenen aikana runsaat 40 prosenttia.

  Salvatore Iacolino (PPE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kuulijat, minäkin tuin jäsen Proveran mietintöä ja äänestin sen puolesta, koska mielestäni se tarjoaa konkreettisen ja vakuuttavan askeleen kohti solidaarisuuden tavoitetta, josta on lisäksi säädetty Euroopan unionin jäsenvaltioiden välistä solidaarisuutta koskevassa 80 artiklassa. Siinä myös kiinnitetään selkeällä ja yksitulkintaisella tavalla huomiota sinne, missä on suuria vaikeuksia, kuten tällä kertaa erityisesti Pohjois-Afrikkaan.

Ihmisoikeuksien kunnioittaminen, kansainvälinen yhteistyö ja kahdenväliset suhteet ovat tärkeitä, ja niin ovat myös Arabiliiton ja Afrikan unionin kaltaiset alueelliset järjestöt, jotka voivat tuottaa lisäarvoa vakaaseen, kestävään rauhanprosessiin. Uskomme, että myös edessä oleville toimille vastaavilla alueilla on ominaista se, että ne edistävät sellaisia taloudellisia kokonaisuuksia, joita on tuettava ja autettava kohti kestävää ja jatkuvaa kasvua.

  Mitro Repo (S&D). - (FI) Arvoisa puhemies, haluan vielä todeta, että epävakaudesta johtuvat muuttovirrat muodostavat todellisen haasteen Euroopan unionille. Kyse on yksittäisistä ihmiskohtaloista, joissa kunkin ihmisen tarina on erilainen. He ovat liikkeellä epätoivosta, mutta heitä kaikkia yhdistää toivo paremmasta.

Euroopasta on löydyttävä sympatiaa ja tahtoa auttaa. Euroopan integraatio on onnistunut yhteinen hanke, jolla olemme luoneet vaurautta, vakautta ja turvaa – eräänlaisen hyvinvoinnin kehdon. Muuttoaaltoon on hankalaa ja kallista reagoida sen jälkeen, kun se jo kolkuttaa Euroopan portteja.

Lampedusan saaren esimerkki osoittaa, kuinka ulkopoliittisista turvallisuuskysymyksistä voi tulla hetkessä sisäpoliittisia, ja sen vuoksi pelkkä kehitysyhteistyö ei enää riitä. Eurooppa tarvitsee kokonaisvaltaisen, ennaltaehkäisevän suunnitelman, joka käsittää turvallisuuteen, alueelliseen yhteistyöhön, kauppapolitiikkaan, ilmastonmuutokseen, ihmisoikeuksien suojeluun ja demokratiakehitykseen liittyvät näkökohdat. Näin on toimittava.

  Carlo Fidanza (PPE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kuulijat, muuttovirtoja koskevassa eurooppalaisessa keskustelussa kuulee usein kysyttävän, mitä ihmeen ongelmia Italian kaltaisella lähes 60 miljoonan ihmisen maalla voi olla muutaman tuhannen maahanmuuttajan sijoittamisessa.

Tässä kysymyksessä sivuutetaan kahdenlaista tietoa, ja usein tarkoitushakuisesti. Ensinnäkin monet näistä maahanmuuttajista haluavat päätyä muihin unionimaihin. Toiseksi kahtena viime vuonna Italian rannikoille saapui Libyan ja Tunisian kanssa solmittujen bilateraalisten sopimusten ansiosta alle 4 000 ihmistä. Poliittisen kriisin vuoksi kahden viime kuukauden aikana saapujia on ollut jo 22 000.

Italia on juuri nyt painekattila. Yhtäältä muuttajatulva Pohjois-Afrikasta, erityisesti Tunisiasta lähtöisin olevien taloudellisista syistä tulevien maahanmuuttajien tulva ei ole pysähtymässä. Toisaalta Ranska hylkää Ventimigliassa maahan pyrkivät muuttajat, koska näillä ei ole oleskelulupaa.

Jos eurooppalaista solidaarisuutta todella on, nyt on aika osoittaa sitä työskentelemällä yhdessä EU:n tasolla ja päättää siitä, miten näiden virtojen suhteen toimitaan sekä nykyisessä hätätilanteessa että pitkällä aikavälillä, sekä siitä, mitä välineitä käytetään Eurooppaan saapujien suhteen, ja mitä toimenpiteitä otetaan käyttöön alkuperämaissa. Tämä teksti on ensimmäinen askel tähän suuntaan ja siksi äänestin sen puolesta.

  Nicole Sinclaire (NI). - (EN) Arvoisa puhemies, haluan käyttää työjärjestyspuheenvuoron. Olemme nyt keskustelemassa parlamentin istuntosalissa, ja on selvää, että meidän kaikkien on osoitettava kunnioitusta toisiamme kohtaan. Jos kaksi ryhmänjohtajaa käy yksityistä keskustelua toisten käyttäessä puheenvuoroaan, minkä viestin se antaa heidän kollegoilleen?

  Puhemies. − (EN) Hyvät jäsenet Daul ja Schulz, minulta on kysytty, voisitteko näyttää parlamentissa esimerkkiä.

  Giommaria Uggias (ALDE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kuulijat, järjestely, josta olemme äänestäneet tänään, edistää jonkin verran maahanmuuttovirtojen ilmiön selventämistä, ja siinä Frontexin työ saa osakseen kiitosta. Katson, että tämä pitäisi nähdä myönteisenä, ja siten myös äänestystuloksen tulisi olla sellainen.

Mielestäni tämän kannan lisäksi tarvitaan vastaavaa selkeyttä jäsenvaltioiden taholta, koska tämä haaste ei vaikuta vain Euroopan unionin toimielimiin vaan myös jäsenvaltioiden politiikkaan.

Minun on kuitenkin sanottava, että toistaiseksi tällaista selkeyttä ei kaikissa jäsenvaltioissa ole toteutettu ja noudatettu. Näin on jo Italian hallituksen politiikan suhteen, sillä hallitus on toiminut Lampedusan tilanteessa hyvin vastenmielisellä ja kyseenalaisella tavalla. Tuhannet maahanmuuttajat siellä on jätetty käytännöllisesti katsoen oman onnensa nojaan, kun taas inhimillinen solidaarisuus – puhumattakaan lainmukaisesta solidaarisuudesta – olisi johtanut välittömään huolenpitoon ja varmasti kunnioittavampaan kohteluun kuin mitä se nyt on ollut, vaikka silloin olisi jouduttu käymään käsiksi oikeudelliseen ongelmaan, kuten olemme tehneet täällä parlamentissa.

  Cristiana Muscardini (PPE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kuulijat, vaikka on totta, että monet muuttovirrat aiheutuvat epävakaudesta, emme oikeastaan haluaisi käyttää tuollaista virheellistä termiä, koska epävakaus merkitsee todellisuudessa sotaa, kansanmurhaa, hillitöntä väkivaltaa, vallankumouksia ja kurjuutta, johon nämä ihmiset on tuomittu, samaan aikaan kun Euroopan unioni pysyttelee hiljaa. On myös kyse vapaudenkaipuusta. Päätöslauselmassa, josta olemme tänään äänestäneet, vaaditaan itää koskevaa unionin politiikkaa ja sen aikaisempaa tarkoituksenmukaisempia välineitä, jotta voidaan puuttua niihin eri tekijöihin, jotka aiheuttavat tätä epävakautta.

On kysyttävä, voiko tämä ulkopolitiikka olla uskottavaa, kun otetaan huomioon, että Libyan ja Pohjois-Afrikan tapahtumat ovat osoittaneet, että EU:lta puuttuu täysin ulkopolitiikka. Jäsenvaltioiden hallitukset toimivat omasta puolestaan, tarjoten säälittävän spektaakkelin maailmalle ja ihmisille, joita meidän pitäisi auttaa. Unionin tarjoama pakolaisten vastaanottopolitiikka on ollut tarpeisiin nähden aivan riittämätöntä. Lampedusan saari ja Italia jätettiin vaille vastauksia. Siksi me epäilemättä äänestämme tämän järjestelyn puolesta, mutta kehotamme unionia vihdoin saamaan aikaan ulkopolitiikan, joka on nimensä arvoinen.

  Frank Vanhecke (NI). – (NL) Arvoisa puhemies, äänestin jäsen Proveran mietintöä koskevassa äänestyksessä tyhjää ennen muuta siksi, että mietinnöstä puuttuu paljolti selkeys. Mietinnössä todetaan ja ehdotetaan kaikenlaisia asioita, ja jotkin ajatuksista ovat jopa järkeviä, mikä on epätavallista tässä parlamentissa. Valitettavasti se kuitenkin jää pääosin vain täysin poliittisesti korrektiksi mietinnöksi; siinä ei missään, ei missään kohdassa, ei sen yhdessäkään tekstikappaleessa tai yksittäisessä lauseessa, uskalleta kyseenalaistaa uutta joukkomaahanmuuttoa jo ennestään ylikansoitetulle Euroopan mantereelle, vaikka se koskee ennen muuta entisenä Länsi-Eurooppana tunnettuja maita ja on myös olennainen asia.

Kotiseutuni Flanderi on koko Euroopan unionin tiheimmin kansoitettua maata. Flaamien ylivoimainen enemmistö ei halua uutta maahanmuuttoa, ei etenkään maista, joiden kulttuuri ja uskonto edustavat arvoja, jotka ovat täysin etäisiä meidän omiin arvoihimme nähden. Euroopan parlamentin on korkea aika kuunnella kerrankin omia kansalaisiaan.

  Anna Maria Corazza Bildt (PPE). - (EN) Arvoisa puhemies, olen yhtä mieltä siitä, että meidän on nyt lyhyen aikavälin toimin puututtava Välimeren alueen humanitaariseen kriisiin ja Frontexin kaltaisia välineitä käyttäen turvattava kyseisten henkilöiden ihmisarvo. Tarvitsemme myös pitkän aikavälin vision siitä, miten muuttovirtoihin liittyvät ongelmat ratkaistaan ja miten edistetään työpaikkojen luomista näiden ihmisten alkuperämaissa.

Yksi Euroopan unionin keskeisistä välineistä on kauppapolitiikka. On tullut aika parantaa markkinoidemme avoimuutta, ja tässä voidaan aloittaa sellaisista maista kuin Egypti ja Tunisia. Meidän on myös käynnistettävä vuoropuhelu ja pyrittävä sen kautta lujittamaan alueellisia kauppasuhteita.

Meillä on Turkin esimerkki ja sen menestys sekä tulliliittonsa kanssa että tarpeellisten demokraattisten uudistusten tehokkaassa toteuttamisessa. Meidän on uskallettava alkaa puhua tulliliitoista ja vapaakauppasopimuksista niiden Välimeren alueen maiden kanssa, jotka ovat siirtymässä kohti demokratiaa ja uudistuksia.

Lopuksi haluaisin vaatia neuvostoa hyväksymään viipymättä etuuskohteluun oikeuttavan Paneurooppa–Välimeri-alkuperäsääntöjä koskevan alueellisen yleissopimuksen.

  Daniel Hannan (ECR). - (EN) Arvoisa puhemies, tämän mietinnön lähtökohta on väärä. Ajatus siitä, että maastamuutto johtuu köyhyydestä ja epätoivosta – mikä kyllä pintapuolisesti vaikuttaa uskottavalta – osoittautuu harhaanjohtavaksi. Historiallisesti tiedämme, että maastamuutto on yhä useammin tulosta lisääntyvästä vauraudesta ja kasvavista toiveista. Olemme hiljattain nähneet, että suuret muuttovirrat Tunisiasta esiintyivät demokratian palauttamisen ja diktatuurin päättymisen jälkeen.

Todellinen syy, jonka vuoksi ihmiset lähtevät asuinsijoiltaan ja joka saa heidät siirtymään satoja maileja tavoittelemaan parempaa elämää on tarjoutuva mahdollisuus. Todellisuus on, että olemme Euroopan unionissa luoneet tilanteen, jossa meillä laajamittaista rakenteellista työttömyyttä mutta jossa meidän on silti tuotava työvoimaa. Kotimaassani Yhdistyneessä kuningaskunnassa on yli neljä miljoonaa joko työtöntä tai työkyvyttömyystuella olevaa ihmistä. Silti tuomme maahan joka kuukausi ihmisiä kaikkialta maailmasta tekemään töitä, joita Yhdistyneessä kuningaskunnassa syntyneet ihmiset eivät tee. Olemme saattaneet miljoonat ihmiset riippuvuuden ja kurjuuden loukkuun. Olemme saattaneet heidät tilanteeseen, missä työ ei ole enää osa heidän henkistä horisonttiaan. Jos haluamme pelastaa ihmiset tuolta onnettomalta tilalta, vastaus ei ole ulkopolitiikassa vaan siinä, että uudistamme hyvinvointimallimme ja palautamme sitä kautta omien kansalaistemme omanarvontunnon ja riippumattomuuden.

  Syed Kamall (ECR). - (EN) Arvoisa puhemies, yksi kaikessa maahanmuuttoa koskevassa keskustelussa usein sivuutetuista seikoista on se, että maasta toiseen siirtyville ihmisille muutto on varsin usein erittäin vaikea asia ja että ihmiset toimivat niin äärimmäisen vaikeissa olosuhteissa. Ajatelkaa, millaista täytyy olla, kun joutuu jättämään perheensä, kylänsä, kaupunkinsa, kaikki sosiaaliset siteensä ja ystävänsä, eikä ehkä tiedä, tapaako heitä enää, tai milloin heidät taas tapaa. Mikä saa heidät jättämään nuo maat ja etsimään mahdollisuuksia lännestä, kuten edellinen puhuja sanoi. Hyvin usein on kyse siitä, että he pakenevat olosuhteita ja hallituksia, joihin he eivät enää luota.

Me voimme antaa joillain tavoin apua. Tarkastellaanpa joitakin politiikanalojamme, esimerkiksi kalastuspolitiikkaamme. Edistämme suurten kalastusalusten ryöstösaalistusta köyhien Afrikan valtioiden edustalla olevilla merillä ja saatamme siten paikalliset kalastajat työttömiksi ja epätoivoon. Mitä he silloin tekevät? He yrittävät siirtyä pois maasta. Meillä on tukipolitiikkamme, joka pitää korruptoituneet hallitukset vallassa ja aiheuttaa sen, ettei ihmisten ole kovin miellyttävää jäädä maahansa. Se saa ihmiset etsimään mahdollisuutta siirtyä ulkomaille, ja he tulevat tänne.

Meidän on saatava tämä asia oikealle tolalle. Meidän on ymmärrettävä, että ihmisten on vaikea jättää oma maansa. Meidän on varmistettava, että autamme omalla politiikallamme ihmisiä jäämään omaan maahansa.

Mietintö: Elisabeth Jeggle (A7-0016/2011)

  Jens Rohde (ALDE). – (DA) Arvoisa puhemies, Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmälle on ehdottoman tärkeää, että takaamme niin maaseutualueiden naisille kuin miehille samat oikeudet ja mahdollisuudet kuin kaupungeissa elävälle väestölle. Jos haluamme säilyttää Euroopassa vahvan maatalouden, joka pystyy toimittamaan laadukkaita elintarvikkeita koko Eurooppaan, meidän on huolehdittava siitä, että ala on sekä työntekijöiden että perheiden kannalta houkutteleva. Jotta tämä on mahdollista, meidän on välttämätöntä antaa maaseutualueille tilaisuus kasvuun, innovointiin, työpaikkoihin ja kehitykseen. Meidän ei ole tarpeen määrätä alalle kiintiöitä ja luonnottomia sukupuolijakoja. Siksi on myös hyvä asia, että parlamentti on tänään hyväksynyt mietinnön naisten asemasta maataloudessa ja maaseudulla ja siten antanut hyvin selkeän viestin siitä, että naisilla on tässäkin tärkeä tehtävä.

  Mario Pirillo (S&D). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kuulijat, naisilla on ollut maataloudessa aina tärkeä asema. Noin 27 miljoonan työntekijän kokonaistyövoimasta naisten osuus on todella 42 prosenttia.

Tästä suuresta osuudesta huolimatta naiset eivät ole hyvin edustettuina alan järjestöissä ja kohtaavat syrjintää päätöksentekomenettelyissä. On monia aloja, joilla naisten oloja voitaisiin parantaa. Niihin kuuluu asiaankuuluvan sosiaaliturvan takaaminen.

EU:n toimielinten olisi siksi toimittava tämän eriarvoisuuden poistamiseksi ja valvottava alaa, mikä voisi tapahtua maaseudun naisyrittäjyyden seurantakeskuksen kautta, jollainen jo toimii Calabriassa ja muilla seuduilla Italiassa.

Mietinnössä, josta tänään äänestettiin – ja jota tuin – tarkastellaan perusteellisesti maaltapaon ongelmaa. Työllisyyden ylläpitämisen edistämiseksi tarvitaan tukipolitiikkaa ja strategioita, jotka on tarkoitettu infrastruktuurin rakentamiseen ja maaseutualueilla toteuttamiskelpoisten, nykyajan vaatimuksiin sopivien palvelujen luomiseen.

  Peter Jahr (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, elämä ja työnteko maaseudulla ovat muuttuneet radikaalisti yhteiskunnan muuttumisen, sosiaalisten rakenteiden muutosten ja dramaattisen väestörakenteen muutoksen takia.

Jos haluamme pitää kaikkiin sukupolviin kuuluvia naisia maalla tai saada naiset valitsemaan elämän maaseudulla, silloin heidän tarpeensa ja vaatimuksensa on otettava tukipolitiikassa aikaisempaa paremmin huomioon. Meidän tulee ottaa huomioon, että naisten realiteetit maaseutualueilla ovat viime vuosina muuttuneet ja hyvin voimakkaasti eriytyneet. Naiset ovat itse sekä yksilöinä että naisten poliittisissa ryhmittymissä olleet panemassa alulle ja muovaamassa tätä muutosta.

Mielestäni esittelijämme Jeggle on aivan oikein tuonut esiin ja korostanut tätä tosiasiaa, ja sen vuoksi pidän tätä mietintöä erittäin tärkeänä. Onhan nimittäin niin, että mikäli maaseutua halutaan kehittää, ei voida vain keskittyä rakentamaan infrastruktuuria ja luomaan ympäristöä matkailua varten, vaan on varmistettava, että maaseudulle asettuu asumaan myös perheitä ja niin ollen yhtä lailla naisia kuin miehiä.

  Janusz Wojciechowski (ECR). – (PL) Arvoisa puhemies, tuin jäsen Jegglen mietintöä, enkä vähiten siksi, että siinä suositellaan, että Euroopan unionin maatalouspolitiikalle taataan riittävä rahoitus. Suuntausta, jossa pyritään säästöihin EU:n talousarviossa ja joka muutoin on täysin paikallaan, ei saa jatkaa yhteisen maatalouspolitiikan kustannuksella. Jos Euroopan unionin maaseutualueet ja maatalous eivät saa riittävästi tukea, on vaikea parantaa maaseudun naisten asemaa, on vaikea kannustaa naisia elämään maaseudulla ja sen vaikeissa olosuhteissa, ja on vaikea saavuttaa tämän keskeisen politiikanalan tavoitteita, kuten elintarviketurvallisuutta ja alueellista tasapainoa, tai suojella ympäristöä. Meidän tulisi muistaa tämä. Haluaisinkin käyttää tämän jäsen Jegglen tärkeästä mietinnöstä käytävän keskustelun suoman tilaisuuden ja esittää vielä kerran toiveen, ettei Euroopan unionin säästöjä tehtäisi yhteisen maatalouspolitiikan kustannuksella.

  Izaskun Bilbao Barandica (ALDE). – (ES) Arvoisa puhemies, äänestin tämän mietinnön puolesta, koska se auttaa torjumaan näkymättömyyttä, joka on tähän saakka ollut tunnusomaista maaseudun naisten työlle ja roolille.

Ilman tätä panosta ei olisi ennen ollut eikä ole nykyisin mahdollista ylläpitää väestöä ja työllisyyttä kaupunkialueiden ulkopuolella. Tämä huomio ei saisi johtaa vain sosiaaliseen tunnustukseen vaan sen täytyisi näkyä myös rahallisena korvauksena. Yhteisen maatalouspolitiikan tukiohjelmissa on kiinnitettävä huomio sukupuolinäkökohtaan ja toteutettava erityisiä naisyrittäjyyttä koskevia aloitteita. Lisäksi YMP:n on edistettävä palvelujen rahoittamista sekä muun muassa internetin käytettävyyttä maaseudulla, sillä ne edistävät elinolojen tasaveroisuutta kaupunki- ja maaseutualueiden kesken.

Jäsenvaltioiden sosiaaliturvajärjestelmissä on puolestaan tunnustettava naisten tällä alalla tekemä työ ja otettava huomioon sekä tuotannollinen työ että hoitotyö, erityisesti huollettavien henkilöiden hoito ja lastenhoito.

  Cristiana Muscardini (PPE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kuulijat, huolimatta siitä, että 26–27 miljoonasta maataloudessa työskentelevästä henkilöstä 42 prosenttia on naisia ja 29 prosenttia maatalousyrityksistä toimii naisten johdolla, heidän edustuksensa toimialan elimissä on lähes olematon ja ristiriidassa heidän merkityksensä kanssa.

Tämä ei ole oikein tai normaalia. Siksi unionin on annettava naisille merkittävämpi rooli maataloudessa ja löydettävä sopivia ratkaisuja heidän toteuttamansa taloudellisen toiminnan yhdistelmäksi. On saatava aikaan sukupuolten tasa-arvo, yhtäläinen kohtelu ja äitien sosiaaliturva, ja on tunnustettava se erityisasema, joka naisilla on maataloudessa.

Jatkuvan koulutuksen edistäminen on siksi yksi keskeisistä asioista, joista emme enää voi tinkiä.

Kannatamme esittelijä Jegglen ehdotuksia naisten paremmasta edustuksesta kaikissa maatalousalan poliittisissa, taloudellisissa ja sosiaalialan elimissä ja tuesta naispuolisten pienviljelijöiden, maataloustyöntekijöiden ja eläintuotannon kausityöntekijöiden sosiaaliturvaa koskeville aloitteille.

Naisten on saatava yhteisessä maatalouspolitiikassa osakseen konkreettista tunnustusta, sillä muussa tapauksessa tämä uudistus on hyödytön, emmekä taatusti voi kuvitella maatalouden uusien leikkausten myötä levollista tulevaisuutta.

  Daniel Hannan (ECR). - (EN) Arvoisa puhemies, en tiedä, muistatteko maassani suositun Life on Mars -televisiosarjan, jonka tehokeinona oli johtavana hahmona olevan poliisin heittäminen ajassa taaksepäin, nähtävästi 1970-luvun alkuun.

Minulla oli samanlainen tunne kuin hänellä, kun kävin läpi tämänpäiväistä äänestyslistaa. EU:n listalla ovat nyt maataloudessa työskenteleviä naisia koskeva politiikka ja suosikkiyritysten vientiluotot sekä erityisavustukset Unileverille Tšekin tasavallassa ja työkonevalmistajille Puolassa.

1970-luku oli kipeää aikaa koko Euroopalle ja erityisesti Yhdistyneelle kuningaskunnalle. Se oli stagflaation, työttömyyden, kansallisen vararikon aikaa. Nuo asiat eivät kuitenkaan tapahtuneet joidenkin hallintamme ulkopuolella olevien tektonisten voimien johdosta. Ne tapahtuivat jääräpäisen politiikan tuloksena, erityisesti sen ajatuksen tuloksena, että hallitukset voisivat poimia voittajia ja että hallitusten tulisi valvoa taloutta ja saada asiat tapahtumaan jakamalla resurssit uudelleen.

Unionin 27 jäsenvaltiotta ovat kyllä menneet eteenpäin, mutta Euroopan unioni ei ole. Olemme yhä maailmassa, jossa veronmaksajilta viedään rahat ja ne annetaan suosikkiryhmille.

Miksi? Jos emme tekisi niin, mikä tarkoitus Euroopan unionilla olisi? Kuten Upton Sinclair kerran huomautti, on hyvin vaikea saada ihminen näkemään jotain, jos hänen työpaikkansa riippuu siitä, ettei näe kyseistä asiaa.

  Anna Záborská (PPE). – (SK) Arvoisa puhemies, on aivan oikein, että esitetyssä mietinnössä ryhdytään parantamaan maaseudun naisten asemaa. Valitettavasti siinä naiset nähdään kuitenkin vain työntekijöinä tai yrittäjinä. Siinä ei nähdä naisia äidin roolissa, eikä siinä nähdä naisten epävirallisen ja siksi palkattoman työn arvoa. Kuitenkin naisten kotona tekemä työ ja huollettavista perheenjäsenistä huolehtiminen edistää merkittävällä tavalla yhteiskunnan hyvinvointia.

Tämän työn osuus on jopa kolmannes Euroopan maiden BKT:sta, ja kuitenkin teeskentelemme aina, ettei sitä ole. Sen sijaan että myöntäisimme tämän selkeästi painostamme naisia hankkimaan työpaikkoja ja siirtymään liike-elämään. Samaan aikaan juuri maataloudessa ja maaseudulla naisten työn arvostus parantaisi perheiden ja yhteisöjen elämänlaatua.

Mietintö: Marian-Jean Marinescu (A7-0054/2011)

  Jens Rohde (ALDE). – (DA) Arvoisa puhemies, kunkin jäsenvaltion energialähteiden yhdistelmästä päättämisen pitäisi olla aina jäsenvaltion asia. Tuon tosiasian valossa on selvästi myös niin, että kunkin yksittäisen jäsenvaltion olisi vastattava kustannuksista, jos se haluaa poistaa vaiheittain käytöstä tuon yhdistelmän elementtejä. Kuitenkin Liettuassa, Slovakiassa ja erityisesti Bulgariassa oli lukuisia neuvostoaikaisia ydinvoimaloita, jotka eivät alkuunkaan täyttäneet meidän turvallisuusvaatimuksiamme. Siksi oli myös välttämätöntä ja järkevää tukea näiden voimaloiden käytöstäpoistamista.

Ongelma on, että siellä tehty suunnittelu, tai pikemminkin suunnittelun puute, ei kerta kaikkiaan saa toistua. Voimme todeta, että olemme vuoden 2013 loppuun mennessä käyttäneet kaikkiaan kolme miljardia euroa, emmekä ole silti onnistuneet poistamaan voimaloita käytöstä. Se on merkki huonosta suunnittelusta. Komission on tehtävä yksityiskohtainen analyysi hankkeiden taloudellisesta tehokkuudesta, koska kaiken vastedes annettavan tuen ehtona on oltava se, että maat pystyvät osoittamaan, että ne ovat käyttäneet nykyisiä varojaan asianmukaisesti.

  Sergej Kozlík (ALDE). – (SK) Arvoisa puhemies, mietintö rahoituksen tilasta ydinvoimalaitosten käytöstäpoistamisen alalla antaa hyvän kuvan tämänhetkisestä tilanteesta. Olen täysin samaa mieltä mietinnön yhdestä keskeisestä päätelmästä eli siitä, että näiden laitosten käytöstäpoistaminen kyseisissä maissa vaatii EU:n rahoitustukea myös vuoden 2013 jälkeen. Kyseiset maat eivät kykene rahoittamaan tätä pelkästään omista varoistaan.

Esimerkiksi Slovakiassa poistettiin vuosina 2006 ja 2008 käytöstä Jaslovské Bohunicen kaksi täysin uudistettua yksikköä. Kansainvälisen atomienergiajärjestön mukaan nämä yksiköt täyttivät kaikki turvallisuusvaatimukset. Tämän toimenpiteen taloudelliset vaikutukset ovat merkittävät, ja niitä moninkertaistavat näiden laitosten täydellisestä käytöstäpoistosta aiheutuvat mittavat pitkän aikavälin kustannukset. Euroopan unionin on myös vuosien 2013–2020 rahoitusnäkymissä varauduttava rahoittamaan ydinvoimaloiden käytöstäpoistamista.

  Jarosław Kalinowski (PPE). – (PL) Arvoisa puhemies, energiapolitiikka ja ennen kaikkea energiaturvallisuus sanan laajimmassa merkityksessä on aihe, joka Japanin viimeaikaisten tapahtumien vuoksi herättää kiivasta keskustelua joka puolella maapalloa. Fukusihiman ydinvoimalan katastrofi osoitti, miten paljon työtä on tehtävä, jotta saadaan luoduksi energiahuoltojärjestelmä, joka on tehokas ja ympäristöystävällinen mutta ennen kaikkea turvallinen. Tämä ei ole ongelma vain Aasiassa, vaan jokaisessa maassa ja jokaisella mantereella. Mikäli on ydinvoimaloita, jotka pitäisi turvallisuussyistä sulkea, tehkäämme kaikki voitavamme sen takaamiseksi, että niin tapahtuu ja se tehdään tehokkaasti. Tukekaamme kaikkia toimia, joiden tuloksena luodaan uusia ja turvallisia energialähteitä, ja päätöksiä tehdessämme olkoon ensisijaisena tavoitteenamme aina yleinen turvallisuus. Paljon kiitoksia.

  Salvatore Iacolino (PPE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kuulijat, ei ole epäilystäkään siitä, etteikö jäsenen Marinescun mietinnön kaltainen mietintö saisi taakseen tukea ja yksimielisyyttä, kun vielä kyseessä on tilanne, jota yhä leimaavat Fukushiman tapahtumien emotionaaliset mainingit. Jäsenen Marinescun asiakirjan todella tasapainoinen ja viisas lähestymistapa sai minut antamaan sille tukeni.

Lisäksi on selvää, että Liettuan, Slovakian ja Bulgarian sitoutumisen on oltava kestävää ja johdonmukaista, mutta että samaan aikaan joukon muita toimia – eli yksinkertaisemmin stressitesteiksi kutsuttujen toimien ja myös kaikkien turvallisuustarkoituksessa suunniteltujen testien – pitäisi taata ydinenergia-alan turvallisuus. Virheisiin ei ole varaa syistä, jotka me kaikki varsin hyvin tiedämme.

Rahoitusohjelmia oli suunniteltu jo jonkin aikaa, ja ne on varmistettu. Me luotamme koko operaation myönteiseen ja konkreettiseen lopputulokseen, mikä viestii askeleesta eteenpäin meidän kaikkien haluamaan suuntaan.

  Paolo Bartolozzi (PPE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kuulijat, riittävän rahoituksen järjestäminen takaamaan ydinvoimalaitosten käytöstäpoistaminen on asia, jota on jo käsitelty ydinenergia-alan turvallisuutta koskevassa EU:n lainsäädännössä. Nyt, kansainvälisten tapahtumien ja niitä seuranneiden jäsenvaltioiden hallitusten tähän liittyvien päätösten valossa, aihe on erittäin ajankohtainen.

Olemme ilmaisseet tukemme jäsenen Marinescun työlle, jossa käsitellään konkreettisia tapauksia niissä muutamissa maissa, jotka EU:hun liittymisensä yhteydessä sitoutuivat ydinvoimaloiden käytöstäpoistamiseen ja saivat EU:lta tukea tätä nimenomaista toimintaa varten.

Vaikka ei ajateltaisi erityistapauksia, meillä on tässä asiassa velvollisuus perustaa tehokas valvontajärjestelmä, jonka puitteissa tarkastetaan ja testataan koko EU:n alueen ydinvoimalaitokset. EU:n alueella sijaitsevien käytöstä poistettaviksi luokiteltujen reaktoreiden määrä on todella melko suuri.

Siksi on olennaisen tärkeää – myös ja ennen kaikkea tällaisissa tapauksissa – varmistetaan se, että on mekanismeja, joilla taataan, että sekä tavallisista että poikkeuksellisista tarpeista selviytymiseen on varattu riittävä rahoitus.

  Giommaria Uggias (ALDE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kuulijat, ydinvoiman vankkumattomana vastustajana annoin tukeni tälle mietinnölle, enkä vain siksi, että mielestäni näiden laitosten käytöstäpoistaminen hyödyttää meitä kaikkia, vaan myös siksi, että toivon, ettei uusia enää rakenneta.

Meillä on nykyään ympäri Eurooppaa tikittäviä aikapommeja. Siviilitarkoituksiin tarkoitettujen ydinvoimalaitosten toiminta perustuu teknisiin menetelmiin, jotka ovat nyt vanhentuneita ja epäajanmukaisia. Voidaan sanoa, että niiden turvallisuus on enemmänkin teoreettista, ja kaikki on hyvin niin pitkään kuin mitään ei tapahdu. Tosiasiassa olemme tekemisissä 50 vuotta vanhojen toimintamallien kanssa, joita ei tosiasiassa ole suojattu tapahtumilta, jotka voivat luonteeltaan yhä arvaamattomampia. Terroristihyökkäyksiä ei ole voitu ennakoida, eikä myöskään tuhoisia luonnonilmiöitä – eikä kyse ole vain maanjäristyksistä – joita valitettavasti esiintyy yhä tiheämmin tässä katastrofialttiissa maailmassa.

  Alajos Mészáros (PPE). – (HU) Arvoisa puhemies, annoin tukeni tälle mietinnölle, joka koskee suoraan myös kotimaatani Slovakiaa. Vuonna 2004 Liettuan, Slovakian ja Bulgarian hallitukset sitoutuivat liittymissopimuksissaan asteittaisesti sulkemaan joitakin ydinreaktoreitaan. Sulkeminen aiheutti niille poikkeuksellisen taloudellisen taakan, joten EU sitoutui tarjoamaan rahoitustukea käytöstäpoistamista varten vuoden 2013 loppuun saakka. Sulkemisella saattaa olla suora vaikutus kyseisen maan ja naapurijäsenvaltioiden energiahuoltoon.

Negatiivisten seurauksien hallitsemiseksi on edistettävä vaihtoehtoisten, vähän hiilidioksidipäästöjä aiheuttavien ja kilpailukykyisten energialähteiden kehittämistä. Samaan aikaan meidän on tarjottava riittävä rahoitus varmistamaan, että käytöstäpoistotoimet tapahtuvat turvallisuussäännösten mukaisesti. Euroopan unioni voi käyttää hyväkseen kokemusta, jota se sulkemisprosessien aikana saa taloudellisen käyttöikänsä loppua lähestyvistä ydinvoimalaitoksista. Tulosten perusteella ja vuotta 2013 ajatellen voidaan olettaa, että useat investointihankkeet ovat lähes valmiita ja uusia käytöstäpoisto- ja hallintorakenteita on jo käytettävissämme. Paljon kiitoksia.

  Michail Tremopoulos (Verts/ALE). – (EL) Arvoisa puhemies, äänestin Marinescun mietinnön puolesta nimenomaan siksi, että Kaakkois- ja Itä-Eurooppa on saanut perintönä runsaasti vaarallisia ydinreaktoreita. Niitä on muun muassa Bulgariassa, Romaniassa ja Slovakiassa. Kuitenkin kaikkina menneinä vuosina on käytetty miljardeja euroja veronmaksajien rahoja niiden nykyaikaistamiseen ja käyttöiän pidentämiseen. Itse asiassa siis tässä on kyse tuen antamisesta ydinvoimalobbareille. Fukushima on kuitenkin osoittanut meille jälleen, että nämä reaktorit olisi suljettava. Reaktoreiden toimintakustannuksia laskettaessa ei kuitenkaan tehty mitään vastaavia rahoitusvarauksia, mikä merkitsee huikeaa ja pöyristyttävää tukea tälle vaaralliselle, kalliille ja saastuttavalle energiantuotantomenetelmälle. Nyt voimme kuitenkin tehdä poliittisen kurssinmuutoksen. Vaarallisten reaktoreiden kunnostuksen tuet on muutettava niiden sulkemiseen tarkoitettuun rahoitukseen. Kaikki uudet suunnitteilla olevat reaktorit on pantava jäihin. Euratom-tuille ja yltäkylläisille ITER-tuille on sanottava "ei". Uusien reaktoreiden suunnittelemiseen ja rakentamiseen varatut tuet on suunnattava uudelleen ja sataprosenttisesti uusiutuviin energialähteisiin perustuvaan talouteen vuoteen 2050 mennessä. Olemme kriisitilanteessa, ja meidän on toimittava sen mukaisesti.

  Radvilė Morkūnaitė-Mikulėnienė (PPE). – (LT) Arvoisa puhemies, haluaisin onnitella esittelijää mietinnöstä, joka on karu mutta monin paikoin hyvin totta. Haluaisin korostaa ja kiinnittää kollegojeni huomion siihen, että Liettua, samoin kuin Slovakia ja Bulgaria, on täyttänyt sen liittymissopimuksessa säädetyt velvoitteet ja sulkenut vanhat neuvostoajan ydinreaktorinsa asetetussa määräajassa. Useimmat Ingalinan sulkemista koskevat hankkeet on toteutettu tai niitä toteutetaan parhaillaan. On selvää, että joitain vaikeuksia on. Toivottavasti silloin, kun Liettuan uusi hallitus ja Ingalinan ydinvoimalavirasto aloittavat työnsä, on mahdollista saada oikeuden eteen ne henkilöt, jotka eivät ole järjestäneet työtä asianmukaisesti, sekä tarkistaa käytetyn ydinpolttoaineen säilytyspaikkojen rakentamista koskevaa sopimusta ja onnistua saamaan suotuisat ehdot. Olen täysin samaa mieltä siitä, että on välttämätöntä hallinnoida varoja ja käyttää resursseja täysin avoimesti ja varmistaa siten ydinturvallisuus. Koska kuitenkin keskustelemme parhaillaan uusista ydinvoimaloista, haluaisin kiinnittää kollegojeni huomion Euroopan unionin rajaan, Venäjään ja Valko-Venäjään, missä suunnitellaan koereaktoreita käyttävien voimaloiden rakentamista. Meidän on kiinnitettävä huomiomme tähän.

Mietintö: Barbara Matera (A7-0060/2011)

  Jens Rohde (ALDE). – (DA) Arvoisa puhemies, en ollut itse asiassa selvillä, että meillä olisi tilaisuus antaa äänestysselitys tämän päätöslauselman yhteydessä, mutta koska niin on, teen sen hyvin lyhyesti. Tanskan liberaalipuolue on periaatteessa globalisaatiorahastoa vastaan. Kun päätös kyseisen rahaston perustamisesta on kuitenkin tehty ja hakemuksia on jätetty, ja kun kyseiset maat täyttävät ne vaatimukset, jotka globalisaatiorahaston yhteydessä on asetettu, on selvää, että meidän on myös myönnettävä anotut varat. Äänestimme siksi mietinnön puolesta.

  Nicole Sinclaire (NI). - (EN) Arvoisa puhemies, vastustin äänestyksessä Materan molempia mietintöjä, joiden aiheena on Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotto Tšekin tasavaltaa ja Puolaa varten. Sillä en suinkaan halua näille maille mitään pahaa – päinvastoin. Olen vain varsin tietoinen oman vaalipiirini West Midlandsin valitsijoista ja heidän osuudestaan niihin 48 miljoonan puntaan, jotka Yhdistynyt kuningaskunta maksaa Euroopan unionille joka päivä.

Kertoisin muutamia asioita West Midlandsista. Meillä on hyvin suuri nuorisotyöttömyys, ja autoteollisuutemme tuhottiin, mikä johtuu osittain siitä, että EU rahoitti työpaikkoja Slovakiassa ja vei sillä tärkeitä työpaikkoja Rytonin tehtaalta.

Vuonna 2004 juuri Yhdistynyt kuningaskunta joutuikin kärsimään EU:n laajentumisen pahimmat haittavaikutukset, koska se oli ainoa, joka ei silloin asettanut mitään rajoja. Tämä näkyy yhä enemmän julkisissa palveluissa. Toinen esimerkki kustannuksista, joita valitsijoideni osaksi tulee, on se, että maksamme osittain itäeurooppalaisten maiden lapsilisiä. Ihmiset tulevat Yhdistyneeseen kuningaskuntaan, työskentelevät Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja vaativat näitä tukia lapsille, jotka asuvat Itä-Euroopan maissa.

Se, mitä haluaisimme tehdä ja minkä haluaisin nähdä, että nuo 48 miljoonaa puntaa päivässä pidettäisiin Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja käytettäisiin tärkeisiin julkisiin palveluihin eikä niitä annettaisi pois, kun kerran EU:n tilejä ei ole tarkastettu 14 vuoteen.

  Seán Kelly (PPE). – (GA) Arvoisa puhemies, annoin mielelläni tukeni näille Bairbre de Brúnin ehdotuksille ja toivotan menestystä Tšekin tasavallan ja Puolan työläisille. Pelkään kyllä, että he lopulta kokevat samanlaista tympääntymistä ja masennusta, kuin mitä olen todennut omassa vaalipiirissäni, erityisesti Dell-yhtiössä Limerickissä ja Waterford Crystal -yhtiössä Waterfordissa.

(EN) EMOTR on suurenmoinen aate, mutta valitettavasti se on liian joustamaton. Tämän vuoksi suuri osa rahoituksesta palaa Euroopan unioniin. Ehdottaisin, että silloin, kun varoja jää yli, kyseisen jäsenvaltion pitäisi voida tehdä ehdotuksia komissiolle siitä, miten ne käytetään työläisten hyväksi.

(GA) Jos näin toimitaan, autetaan suuresti työttömiä työntekijöitä ja parannetaan Euroopan unionin kuvaa.

Mietintö: Eva-Britt Svensson (A7-0065/2011)

  Jens Rohde (ALDE). – (DA) Arvoisa puhemies, naisiin kohdistuva väkivalta on maailmanlaajuinen ongelma, ja on ehdottoman tärkeää ottaa tähän asiaan kantaa – sekä henkilökohtaisesti että poliittisesta näkökulmasta. Siksi on selvää, että meidän on otettava tähän kysymykseen kantaa myös unionin tasolla. Olisin vain halunnut – sen sijaan, että luodaan ikään kuin joulukuusi, joka koristellaan erilaisilla aloitteilla – että naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta olisi keskittynyt hieman enemmän aloitteisiin, joihin se haluaa Euroopan unionin oikeasti keskittyvän. Jonkinlainen tärkeysjärjestys antaisi enemmän painoa toimillemme ja tekisi niistä tehokkaampia ja olisi siten parempi kyseisten naisten kannalta ja sen vuoksi myös niiden aloitteiden uskottavuuden kannalta, joita me täällä parlamentissa ehdotamme.

  Anna Maria Corazza Bildt (PPE). - (EN) Arvoisa puhemies, naisiin kohdistuva väkivalta ei ole yksityisasia. Se on rikos, ja siitä pitää joutua syytteeseen. Meidän on murrettava hiljaisuus. Kulttuurin ja uskonnon kunnioittaminen on tärkeää, mutta se ei saisi enää koskaan olla tekosyy hyväksyä surmaamista, sukupuolielinten silpomista, ihmiskauppaa, perheväkivaltaa ja pakkoavioliittoja. Tukholman ohjelma tarjoaa uuden poliittisen kehyksen naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi, ja siinä edellytetään konkreettista toimintaa. Kehotan komissiota esittämään strategian, johon sisältyy käytännön ehdotuksia.

Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska mielestäni meidän on yhdistettävä voimat yli puoluerajojen ja tuomittava ja torjuttava kaikki naisiin kohdistuva väkivalta. Kannatan periaatetta ja useimpia ehdotuksia, mutta oikeudelliset ja rikoslainsäädännölliset toimenpiteet pitäisi toteuttaa kansallisella tasolla. Niin me toimimme Ruotsissa. Itse asiassa väkivallan torjuminen on keskeinen osa puolueeni naisjärjestön toimintaa. Siihen kuuluu käytännön toimintaa ja tiedottamista, jonka tarkoituksena ei ole pelkästään suojella naisia vaan myös lisätä naisten mahdollisuuksia ja kehittää naisten ihmisarvon kunnioittamisen kulttuuri. Olen aloittanut tätä koskevan sosiaalisen median kampanjan, johon jokainen voi ottaa osaa.

  Silvia Costa (S&D). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kuulijat, kuten jotkut kollegoistanikin ovat jo todenneet, mielestäni äänestämällä tämän jäsenen Svenssonin mietinnön puolesta sitoudumme varmistamaan, että komissio täyttää lupauksensa, jonka mukaan se ennen vuoden 2011 loppua antaa tiedonannon toteutettavasta strategiasta ja naisiin kohdistuvan väkivallan torjumista koskevasta eurooppalaisesta toimintasuunnitelmasta ja omaksuu niissä kokonaisvaltaisen lähestymistavan, eli sisällyttää niihin kaikki erilaiset tapaukset seksuaalisesta väkivallasta perheväkivaltaan ja naisten sukuelinten silpomiseen ja – mitä toivon – kaikki uudet väkivallan muodot. Viittaan nykyiseen väkivaltaan kannustamiseen, jota mainonta ja media usein toteuttavat, samoin kuin kaikenlaiseen kiristämiseen ja naisten ihmisoikeuksien loukkauksiin, joita ilmenee työpaikoilla silloin, kun nainen päättää ryhtyä äidiksi tai on jo työssäkäyvä äiti.

Ihmiskauppaa koskevan direktiivin – johon parlamentti oli hyvin sitoutunut – ja eurooppalaista suojelumääräystä koskevan direktiivin toteuttamisen ja hyväksymisen jälkeen olisi mielestäni tärkeää saada varsinainen ja kunnollinen direktiivi tästä asiasta Lissabonin sopimuksen ja Tukholman ohjelman luomassa uudessa oikeudellisessa kehyksessä.

  Licia Ronzulli (PPE). – (IT) Arvoisa puhemies, vasta sitten, kun kaikki naisiin kohdistuva väkivalta on hävitetty perin pohjin, voimme sanoa, että meillä on nykyaikainen ja lopullisesti demokraattinen yhteiskunta. Jälleen kerran parlamentti suuntaa huomionsa tähän raakalaismaiseen ilmiöön, joka valitettavasti on edelleen ajankohtainen.

Luvut puhuvat selvää kieltään: ainakin yksi nainen viidestä kokee elinaikanaan fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa, ja se on itse asiassa 15–44-vuotiaiden naisten ensisijainen kuolin- ja vammautumissyy ja vieläkin yleisempi kuin syöpä tai liikenneonnettomuudet.

Siksi tarvitaan todellista ja pysyvää aktivoitumista, joka johtaa kaikenlaisen naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi tarkoitetun maailmanlaajuisen oikeusmekanismin luomiseen. Tänään pitää lähettää vahva viesti. On vain yksi lopullinen päämäärä: tämä vaarallinen virus ei saa enää löytää hedelmällistä maaperää.

  Izaskun Bilbao Barandica (ALDE). – (ES) Arvoisa puhemies, naisiin kohdistuva väkivalta on suora seuraus syrjinnästä, ja siksi tarvitsemme moniulotteista politiikkaa, jossa kiinnitetään erityinen huomio kaltoin kohdeltujen naisten lapsiin.

Näillä naisilla täytyy olla oikeus maksuttomaan oikeusapuun ja psykologiseen tukeen, naisten turvakoteihin ja taloudelliseen apuun, joka antaa heille mahdollisuuden riippumattomuuteen. Tarvitaan erikoistuneita tuomioistuimia sekä toimintamalli ja erityiskoulutusta terveydenhoito-, poliisi- ja oikeusalan työntekijöille. On laadittava tilastoja ja kerättävä tietoja selvän kuvan saamiseksi ongelmasta, niin että voidaan soveltaa kaikkein tarkoituksenmukaisinta Euroopan tason politiikkaa.

  Frank Vanhecke (NI). – (NL) Arvoisa puhemies, äänestin lopullisessa äänestyksessä jäsenen Svenssonin mietinnöstä tyhjää, ja haluan äänestysselitykseni yhteydessä sanoa, että myös minä pidän naisiin kohdistuvaa väkivaltaa tyrmistyttävänä ja täysin sietämättömänä.

Äänestin kuitenkin lopullisessa äänestyksessä tyhjää, koska mielestäni tämä mietintö aivan vilisee toissijaisuusperiaatteen loukkauksia, ja minä kunnioitan toissijaisuusperiaatetta. En myöskään usko, että uuden EU:n byrokratian, seurantakeskusten tai muiden elimien luominen on toivottavaa – pikemminkin päinvastoin. Minua muuten häiritsee myös poliittinen korrektius, joka johtaa siihen, että sanaa "islam" ei mainita kertaakaan tässä mietinnössä, vaikka kyseisellä uskonnolla ja sen ylettömällä määrällä takapajuisia normeja ja periaatteita on selvästi merkittävä rooli naisiin kohdistuvassa syrjinnässä ja väkivallassa. Sitä tapahtuu tietysti islamilaisessa maailmassa, mutta surullista kyllä myös täällä. Puhukaamme asioista niiden oikeilla nimillä. Islam on todelliselta ja tämänhetkiseltä tilaltaan takapajuinen ja naisvihamielinen.

  Anna Záborská (PPE). – (SK) Arvoisa puhemies, olen tyytyväinen jäsenen Svenssonin mietintöön, koska se edistää keskustelua naisten oikeuksista. Mietinnössä tuomitaan raskaana oleviin naisiin kohdistuva väkivalta, ja siinä todetaan, että "tekijä vahingoittaa useampaa kuin yhtä ihmistä". Olen vuosikausia ponnistellut sen hyväksi, ettei naisten oikeuksia asetettaisi vastakkain syntymättömien lasten oikeuksien kanssa. Jäsenen Svenssonin mietinnössä tästä konfliktista ei ole kuitenkaan vielä valitettavasti päästy.

Lisääntymiseen liittyvien naisten oikeuksien ymmärretään nykyisin tarkoittavan ensisijaisesti oikeutta aborttiin, ja niiden rajoittamista pidetään edelleen yhtenä naisiin kohdistuvan väkivallan muotona. Jos kuitenkin laskemme syntymättömät lapset ihmisiksi, silloin keinotekoisesti aikaansaatu raskaudenkeskeytys on väkivaltaa syntymätöntä lasta kohtaan.

Laatiessaan strategiaa kaikkien väkivallan muotojen torjumiseksi komission pitäisi sovittaa yhteen naisten oikeudet ja syntymättömien lasten oikeudet. Uuden strategian pitäisi suojella naisia, mutta samalla siihen olisi sisällytettävä mekanismit syntymättömien lasten suojelemiseksi. Tämäkin käy ilmi esitetystä mietinnöstä, mutta se on luettava huolellisesti.

  Nicole Sinclaire (NI). - (EN) Arvoisa puhemies, äänestin jäsen Svenssonin mietintöä vastaan. On selvää, että tuomitsen täysin väkivallan, erityisesti naisiin kohdistetun väkivallan. Miksi siis äänestin tätä mietintöä vastaan? Äänestin sitä vastaan siksi, että kuten muuan kollegani sanoi hiukan aikaisemmin, tässä on ikään kuin aikakone, joka vie meidät takaisin 1970-luvulle ja poliittiseen korrektiuteen ja on siinä hyvin naiivi. Siinä halutaan nimenomaan kerrata 1970-luvun taistelut.

Olen hieman huolissani siitä kriminalisoinnista, jota siinä halutaan ehdottaa. Ja sitähän Euroopan unioni juuri tekee. Se ottaa esiin asian, josta jokainen voi olla yhtä mieltä – kuten sen, että väkivalta naisia kohtaan on hirveää – mutta tekee siitä sitten heti rikosoikeudellisen. Sitten, ennen kuin tiedetäänkään, se on ulotettu yhä useammille aloille.

Euroopan unionin pitäisi hävetä, että se on valinnut tällaisen aiheen, vaikka onkin kyse valiokunta-aloitteisesta mietinnöstä, sillä juuri tästä se alkaa. Juuri tästä alkaa vallankahmaisu, ja se on häpeällistä. Naisiin kohdistuvan väkivallan alalla tarvitaan todellisia toimia ja nimenomaan jäsenvaltioiden tasolla. Lakatkaa siis käyttämästä hyväksenne tätä aihetta.

Kirjalliset äänestysselitykset

Mietintö: Barbara Matera (A7-0059/2011)

  Regina Bastos (PPE), kirjallinen. – (PT) Euroopan globalisaatiorahasto (EGR) perustettiin vuonna 2006 tarjoamaan lisätukea kansainvälisen kaupan merkittävien rakennemuutoksien seurauksista kärsineille työntekijöille ja auttamaan heitä integroitumaan uudelleen työmarkkinoille. 1. toukokuuta 2009 alkaen EGR:n vastuualuetta on laajennettu niin, että siihen kuuluu nyt myös talous-, rahoitus- tai sosiaalisten kriisien välittömänä seurauksena irtisanottujen työntekijöiden tukeminen.

Näinä aikoina, jolloin kohtaamme tällaisia vakavia kriisejä, joiden merkittävimpiä seurauksia on työttömyyden lisääntyminen, EU:n olisi käytettävä kaikki mahdolliset keinot, joilla se voi vaikuttaa tuen järjestämiseen etenkin niille, jotka joutuvat päivästä toiseen kohtaamaan työttömyyden todellisuuden. Juuri tämän vuoksi kannatin äänestyksessä tätä mietintöä, jonka aiheena on EGR:n varojen käyttöönotto Tšekin tasavallan hyväksi tarkoituksena myöntää tukea kolmen Euroopan yhteisön tilastollisen toimialaluokituksen (NACE) Rev. 2:n kaksinumerotasolla 28 (koneiden ja laitteiden valmistus) toimivan yrityksen irtisanotuille työntekijöille.

  Adam Bielan (ECR), kirjallinen. − (PL) Maailmanlaajuinen talouskriisi on merkinnyt monien puolalaisten yritysten taloudellisen tilanteen heikentymistä. Tuotannon vähentymiseen liittyvät ongelmat vaikuttava eniten näissä yrityksissä työskenteleviin tavallisiin ihmisiin. Euroopan globalisaatiorahasto perustettiin takaamaan tuki niille työntekijöille, jotka on irtisanottu globalisaation aiheuttamien maailmankaupan rakennemuutosten seurauksena. Sen päätarkoituksena on auttaa näitä ihmisiä palaamaan työmarkkinoille. Tämä hakemus rahaston varojen käyttöönotosta Podkarpackien alueen puolalaisten yritysten hyväksi on ensimmäinen hakemus tänä vuonna. Euroopan parlamentissa toimivana Puolan etujen edustajana hyväksyn komission päätöksen siirtää rahaston varoja hakemuksessa esitettyjen tavoitteiden toteuttamiseen. Tämän päätöksen ansiosta Podkarpackien alueella kolmesta koneenrakennusalan yrityksestä irtisanotut työntekijät saavat lähes 500 000 euron verran taloudellista tukea. Kun äänestän päätöslauselman puolesta, toivon samalla, että komissio hyväksyy vastaavia hakemuksia myös tulevaisuudessa.

  Izaskun Bilbao Barandica (ALDE), kirjallinen. – (ES) Pyyntö on Euroopan globalisaatiorahaston vaatimusten mukainen ja koskee 200:aa 594 työntekijästä, jotka irtisanottiin yhdeksän kuukauden aikana kolmesta puolalaisesta koneita ja laitteita valmistavasta yrityksestä, joiden vienti oli vähentynyt 58 prosenttia. Kaksikymmentä prosenttia irtisanotuista oli yli 54-vuotiaita ja kymmenen prosenttia yli 64-vuotiaita. Tämän tuen ansiosta voidaan parantaa työttömiksi jääneiden koulutusta ja auttaa heitä saamaan uusia työpaikkoja tulevaisuudessa.

  Maria Da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. – (PT) Olen tyytyväinen Euroopan globalisaatiorahastoon (EGR) perustuvaan työhön, toisin sanoen maailmankaupan muutosten uhriksi joutuneiden työntekijöiden tukemiseen. Kannatan myös päätöstä ottaa käyttöön Puolassa EGR:n varoja kone- ja laitevalmistusalalta maailmanlaajuisen talous- ja rahoituskriisin seurauksena irtisanottujen työntekijöiden hyväksi. Tämä on hyvin ajoitettu toimenpide ottaen huomioon tällä alalla tapahtuneen viennin romahduksen, jota on sitten seurannut vastaavasti huolestuttava työttömyysaste.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. − (PT) Pyyntö liittyy 594 työntekijän vähentämiseen kolmessa kone- ja laitevalmistusalalla toimivassa yrityksessä Podkarpackien alueella Puolassa. Tämä on ensimmäinen vuoden 2011 talousarvion yhteydessä käsiteltävä hakemus. Se perustuu Euroopan globalisaatiorahastoa koskevan asetuksen (EGR) 2 artiklan b alakohdan toimintakriteeriin, joka edellyttää vähintään 500 työntekijän irtisanomista yhdeksän kuukauden aikana jollakin NUTS II -tason alueella tai kahdella vierekkäisellä alueella toimivissa yrityksissä.

Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta teki kunkin tukikelpoisuuskriteerin osalta myönteisen arvion. EGR perustettiin vuonna 2006 tavoitteena antaa lisätukea irtisanotuille ja maailmankaupan huomattavien rakennemuutosten seurauksista kärsiville työntekijöille ja auttaa heidän integroitumistaan uudelleen työmarkkinoille. Euroopan globalisaatiorahaston vuonna 2009 tehdyn tarkistuksen tuloksena rahaston toiminta-alaa laajennettiin niin, että tuen piiriin tulivat myös maailmanlaajuisen talous- ja rahoituskriisin välittömänä seurauksena irtisanotut työntekijät. EGR:n käytettävissä oleva vuosibudjetti on 500 miljoonaa euroa. Mielestäni olisi hyödyllistä pyrkiä jouduttamaan tämän välineen käyttöönottoa ja siten mahdollistaa se, että apu tavoittaa sitä kiireimmin tarvitsevat työntekijät.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Tämän mietinnön aiheena on ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi 453 570 euron summan käyttöönotosta Euroopan globalisaatiorahastosta (EGR) talous- ja rahoituskriisin seurauksena irtisanotuille puolalaisille työntekijöille. Puola jätti tätä koskevan hakemuksen 27. huhtikuuta, ja kyseessä oli ensimmäinen EU:n vuoden 2011 talousarvion yhteydessä hyväksyttävä hakemus. Se koskee 594:ää kone- ja laitevalmistuksen alalla työskennellyttä Podkarpackien alueen työntekijää. Ottaen huomioon, että tähän sisältyy konkreettinen budjettiväline ja että pyydetty summa on juridisesti hyväksyttävä ja 17. toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja Euroopan komission välisen toimielinten välisen sopimuksen määräysten eli sen 28 kohdan mukainen, äänestän tämän ehdotuksen puolesta ja toivon, että se auttaa vähentämään alueen asukkaiden taloudellisia vaikeuksia ja käynnistämään jälleen paikallista taloutta.

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. − (PT) Maatalouden tilanne ja maaseutualueiden kohtaamat ongelmat eivät ole pidettävissä erillään järjestelmän syvästä kriisistä tai nykyisestä politiikasta, esimerkiksi yhteisestä maatalouspolitiikasta (YMP), joka on pääsyyllinen maatalouden jatkuvaan alamäkeen joissain jäsenvaltioissa: kaikessa tähdätään suurtilallisten etujen ja pohjoisen Euroopan maatalousteollisuuden etuihin, millä tuhotaan perhetilat ja vaarannetaan pienten ja keskisuurten tilojen elinkelpoisuus.

Naisten asema maataloudessa ja maaseutualueiden kehittämisessä on äärimmäisen tärkeä, koska maatalouden työntekijöistä 42 prosenttia on naisia, he ovat maatilojen toimivuuden kulmakivi ja he takaavat sen, että maaseutualueiden autioitumista voidaan tehokkaasti estää.

Vaikka nyt hyväksytystä mietinnöstä puuttuu YMP:n realistinen kritiikki, sitä voi pitää yleisesti ottaen myönteisenä lähestymistavaltaan sekä siinä, miten siinä tunnustetaan naisten merkitys. Siinä todetaan, että sukupuolten tasa-arvon edistäminen on EU:n ja sen jäsenvaltioiden keskeinen tavoite, samoin kuin maaseudun elinolojen parantaminen ja maaseudun autioitumisen estäminen, ja siinä on oleellista liikenteen perusrakenteiden puutteiden korjaaminen ja liikennevälineiden saatavuuden parantaminen, mikä torjuu sosiaalista syrjäytymistä ja yhteiskunnallista eriarvoisuutta, joka ensisijaisesti vaikuttaa naisiin.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. − (PT) Tämä mietintö mahdollistaa Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) varojen käyttöönoton kohteeseen Podkarpackie koneet ja laitteet Puolassa. On muistettava, että Puola pyysi tukea Podkarpackien NUTS II -alueella kolmessa koneiden ja laitteiden valmistuksen alalla toimivassa yrityksessä irtisanottua 594:ää työntekijää varten.

Irtisanomisiin vaikuttavana tekijänä on ollut talous- ja rahoituskriisi, joka on johtanut viennin laskuun yrityksissä Huta Stalowa Wola SA (47 %), HSW – ZZN (34 %) ja DEZAMET SA (58 %), mikä merkitsee, että yritykset täyttävät Euroopan globalisaatiorahastossa asetetut tukikelpoisuuskriteerit. Siksi Euroopan komissio ehdottaa 453 570 euron summan käyttöönottoa. Seurauksena todetaan olleen koneiden ja laitteiden tuotannon merkittävän vähentymisen, mikä on osoitus kriisin vaikutuksista maan kyseisiin yrityksiin.

Tällä 594 työntekijän työttömäksi jäännillä on ollut vakavia vaikutuksia elinoloihin, työpaikkoihin ja paikallistalouteen, minkä vuoksi EGR:n varojen käyttöönotto irtisanottujen työntekijöiden tukemiseksi on äärimmäisen tärkeää. Siksi äänestimme mietinnön puolesta. Silti mielestämme kaikkein tärkein asia olisi estää tällaisten yritysten kaatuminen ja työpaikkojen menettäminen.

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen. − (LT) Euroopan globalisaatiorahasto on perustettu, jotta voitaisiin tarjota lisätukea työntekijöille, jotka kärsivät maailmankaupassa tapahtuneiden merkittävien rakennemuutosten seurauksista. Hakemus EGF/2010/013 PL/Podcarpackie koneet ja laitteet, Puola, esitettiin komissiolle 27. huhtikuuta 2010, ja sitä täydennettiin lisätiedoin 4. elokuuta 2010 asti. Hakemus perustuu EGR-asetuksen 2 artiklan b alakohdassa esitettyyn toimintakriteeriin, joka edellyttää, että samalla NACE Rev. 2:n kaksinumerotasolla jollakin jäsenvaltion NUTS II -tason alueella tai kahdella vierekkäisellä alueella toimivien yritysten palveluksesta vähennetään yhdeksän kuukauden aikana vähintään 500 työntekijää. Hakemus jätettiin säädetyssä kymmenen viikon määräajassa (asetuksen 5 artikla). Arviossaan komissio ilmoittaa, että hakemus täyttää EGR-asetuksessa vahvistetut tukikelpoisuuskriteerit ja suosittelee budjettivallan käyttäjälle sen hyväksymistä. Siksi äänestin tämän asiakirjan puolesta, joka mielestäni auttaa välttämään kielteisiä sosiaalisia vaikutuksia. Katson, että myös muiden EU:n jäsenvaltioiden olisi hyödynnettävä enemmän EU:n rahastojen tarjoamia mahdollisuuksia.

  Giovanni La Via (PPE), kirjallinen. – (IT) Kannatin äänestyksessä Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) varojen käyttöönottoa Puolan hyväksi, koska katson, että tämä väline on arvokas resurssi talouskriisin vuoksi vaikeuksiin joutuneiden työntekijöiden tukemiseksi. Kuten on jo lukuisia kertoja sanottu, EGR on vuodesta 2006 alkaen tarjonnut käytännön tukea eurooppalaisille työntekijöille, jotka on irtisanottu joko heitä työllistäneiden yritysten muualle siirtymisen takia tai, vuoden 2009 tarkistuksen jälkeen, talouskriisin perusteella, ja tuella pyritään auttamaan heitä integroitumaan uudelleen työmarkkinoille. Tämänpäiväisessä äänestyksessä oli kyse tukihakemuksesta, joka koski 594 työntekijän (joista 200 kuuluu tuen piiriin) irtisanomista NACE Rev. 2:n kaksinumerotasolla 28 (koneiden ja laitteiden valmistus) toimivissa kolmessa yrityksessä NUTS II -alueella Podkarpackiessa. Euroopan globalisaatiorahaston myöntämä rahoitus on kaikkiaan 453 750 euroa. Lopuksi toteaisin, että olen tyytyväinen mietinnön hyväksymiseen, sillä se osoittaa, että globalisaatiorahasto on hyödyllinen ja tehokas väline globalisaation ja talouskriisistä johtuvan työttömyyden torjumiseksi.

  Elżbieta Katarzyna Łukacijewska (PPE), kirjallinen. − (PL) Euroopan globalisaatiorahasto perustettiin tarjoamaan lisätukea maailmankaupan merkittävien rakennemuutosten seurauksista kärsineille työntekijöille. Euroopan parlamentti äänesti tänään hakemuksesta, joka koskee runsaan 450 000 euron summan käyttöönottoa Podkarpackien alueella sijaitsevassa kolmessa yrityksessä irtisanottujen työntekijöiden hyväksi. Haluaisin korostaa, että EU:n tuki antaa merkittävää lisäpotkua alueella, jota edustan, koska se mahdollistaa irtisanottujen työntekijöiden paluun työmarkkinoille ja varat osoitetaan nimenomaan koulutukseen, uudelleenkoulutukseen ja uuteen laitteistoon ja niillä edistetään ryhtymistä itsenäisiksi ammatinharjoittajiksi. Podkarpackien alue on yksi Puolan köyhimmistä, joten olen hyvin tyytyväinen, että se saa EU:n tukea. Haluaisin kiittää kaikkia, jotka äänestivät taloudellisen tuen puolesta.

  Barbara Matera (PPE), kirjallinen. – (IT) Olen tyytyväinen Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) 453 000 euron määrärahan hyväksymiseen Puolan koneenrakennusalalta irtisanottujen työntekijöiden hyväksi. Euroopan komissio on budjettivaliokunnan suositusten mukaisesti osoittanut vuoden 2011 talousarviossa EGR:n budjettikohtaan maksumäärärahoiksi noin 50 miljoonaa euroa. Tämä mahdollistaa meille tarvittavien varojen hyväksymisen heikentämättä muita unionin tavoitteisiin ja ohjelmiin liittyvien tärkeiden toimien rahoittamiseen pyhitettyjä budjettikohtia.

  David Martin (S&D), kirjallinen. − (EN) Kannatin äänestyksessä tätä mietintöä, jossa Euroopan globalisaatiorahaston kautta myönnetään tukea 594 irtisanotulle työntekijälle Puolassa. Kyseiset 450 000 miljoonaa euroa käytetään työntekijöiden uudelleenkouluttamiseen ja tukemiseen läpi vaikean siirtymävaiheen.

  Jean-Luc Mélenchon (GUE/NGL), kirjallinen. – (FR) Jälleen kerran joudumme äänestämään EU:n säälittävästä avustuksesta sen tuotannonsiirtopolitiikan uhreille. Euroopan globalisaation takana oleva logiikka on sietämätön. Äänestän tyhjää pelkästään ajatellessani puolalaisia työntekijöitä, joiden piinaa tämä tekopyhä tuki voi vähän helpottaa.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) EU on solidaarisuuden alue, ja Euroopan globalisaatiorahasto (EGR) on osa sitä. Kyseinen tuki on olennaisen tärkeä työttömien ja globalisaatiosta johtuvien yritysten tuotannonsiirtojen uhrien auttamiseksi. Yhä useammat yritykset siirtävät tuotantoaan muualle käyttäen hyväkseen monien maiden, erityisesti Kiinan ja Intian, alhaisia tuotantokustannuksia, millä on haitallisia vaikutuksia niihin maihin, jotka kunnioittavat työntekijöiden oikeuksia. EGR:n tuella pyritään auttamaan työntekijöitä, jotka ovat joutuneet yritysten tuotannonsiirtojen uhreiksi ja helpotetaan oleellisesti työntekijöiden uudelleentyöllistymistä. Aikaisemmin muut EU-maat ovat hyödyntäneet Euroopan globalisaatiorahastoa, joten nyt on paikallaan myöntää apua Puolalle. Se on hakenut apua tapauksessa, joka koskee 594 työntekijän – joista 200 on mahdollisia tuensaajia – irtisanomista NACE Rev. 2:n kaksinumerotasolla 28 (koneiden ja laitteiden valmistus) toimivissa kolmessa yrityksessä NUTS II -alueella Podkarpackiessa Puolassa.

  Willy Meyer (GUE/NGL), kirjallinen. – (ES) Annoin äänestyksessä tukeni tälle ehdotukselle, jolla myönnetään tukea kohteen Podkarpackie koneet ja laitteet työntekijöille Puolassa, mutta pidän tätä kuitenkin vain kapitalistisen mallin seurauksia lievittävänä toimenpiteenä, joka ei millään tavoin edistä kriisin perussyiden kitkemistä. Kannatan Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönottoa sellaisten ihmisten auttamiseksi, jotka on irtisanottu kaupallisissa malleissa tapahtuneiden rakenteellisten muutosten seurauksena tai nykyisen talous- ja rahoituskriisin välittömänä seurauksena. Katson, että EGR voi osaltaan edistää perimmäistä tavoitetta eli näiden työntekijöiden integroitumista uudelleen työmarkkinoille. Äänestin ehdotuksen puolesta myös siksi, että uskon tämän tuen täydentävän kansallisessa lainsäädännössä ja työehtosopimuksissa taattuja irtisanomistukia. Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotto ei voi siis missään olosuhteissa korvata hallitusten ja yritysten oikeudellisia velvoitteita irtisanottuja työntekijöitä kohtaan.

  Alexander Mirsky (S&D), kirjallinen. − (EN) Puola on pyytänyt apua tapauksissa, jotka koskevat 594 työntekijän (joista 200 kuuluu tuen piiriin) irtisanomista 1. kesäkuuta 2009 ja 1. toukokuuta 2010 välisenä aikana kone- ja laitevalmistuksen alalla toimivissa kolmessa yrityksessä Podkarpackien alueella Puolassa. Hyväksyn täysin Puolan hallituksen kyseisen aktiivisen kannan ja S&D-ryhmän kollegojeni näkemykset ja tuen niitä. Valitettavasti oma maani Latvia ei reagoi mihinkään pyyntöihini ja kirjeisiini eikä siten hyödynnä globalisaatiorahastosta saatavaa tukea rahoituskriisistä selviämiseksi.

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. − (DE) Euroopan globalisaatiorahasto perustettiin maailmanlaajuisen rahoitus- ja talouskriisin seurauksena irtisanottujen työntekijöiden suojelemiseksi. Puola on hakenut tukea tapauksessa, joka koskee 594 työntekijän irtisanomista kolmessa Podkarpackien alueella toimivassa yrityksessä. On vain oikein ja asianmukaista, että tarjoamme yksilöllistä tukea globalisaation ja talouskriisin seurauksena irtisanotuille työntekijöille ja autamme heitä integroitumaan uudelleen työmarkkinoille. Siksi äänestin sen puolesta.

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. (PL) Euroopan globalisaatiorahasto (EGR) on perustettu lisätuen tarjoamiseksi työntekijöille, jotka kärsivät maailmankaupassa tapahtuneiden merkittävien rakennemuutosten seurauksista. Komissio hyväksyi 15. helmikuuta 2011 uuden päätösluonnoksen EGR:n varojen käyttöönotosta Puolan hyväksi tavoitteena tukea maailmanlaajuisen talous- ja rahoituskriisin seurauksena irtisanottujen työntekijöiden integroitumista uudelleen työmarkkinoille. Tässä tapauksessa oli kyse 594 työntekijän – joista 200 on mahdollisia tuensaajia – irtisanomisesta kolmesta koneita ja laitteita valmistavasta yrityksestä Podkarpackien alueella Puolassa 1. kesäkuuta 2009 ja 1. maaliskuuta 2010 välisen yhdeksän kuukauden vertailujakson aikana. Tämä on ensimmäinen vuoden 2011 talousarvion yhteydessä käsiteltävä hakemus, ja se koskee yhteensä 453 570 euron määrän käyttöönottoa. Komission arviossa todettiin, että työntekijöiden vähentämisen ja maailmankaupan huomattavien rakenteellisten muutosten tai rahoituskriisin ja talouskriisin välillä on yhteys ja että kyseiset irtisanomiset olivat luonteeltaan ennakoimattomia. Hakemus täyttää kaikki EGR-asetuksessa asetetut kelpoisuuskriteerit, minkä vuoksi äänestin rahaston varojen käyttöönoton puolesta.

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. − (PT) Puolan hakemus Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) tukitoimien käynnistämiseksi koskee 594 työntekijän – joista 200 on mahdollisia tuensaajia – irtisanomista NACE Rev. 2:n kaksinumerotasolla 28 (koneiden ja laitteiden valmistus) toimivissa kolmessa yrityksessä NUTS II -alueella Podkarpackiessa. Komission arvion mukaan tämä hakemus täyttää kaikki lainsäädännössä asetetut kelpoisuuskriteerit. 18. kesäkuuta 2009 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 546/2009, joka on annettu Euroopan globalisaatiorahaston perustamisesta 20. joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1927/2006 muuttamisesta, säädetään EGR:n toimialan tilapäisestä laajentamisesta, jotta EGR voisi puuttua tämänkaltaisiin tilanteisiin, jotka ovat välitöntä seurausta maailmanlaajuisesta rahoitus- ja talouskriisistä ja joiden tuloksena "vähintään 500 työntekijää vähennetään NACE 2 -alan yrityksissä, etenkin pk-yrityksissä, yhdeksän kuukauden aikana jollakin NUTS II -tason alueella tai kahdella vierekkäisellä alueella". Äänestin siksi tämän päätöslauselman puolesta toivoen, että EGR:n varojen käyttöönotto auttaisi näitä työntekijöitä integroitumaan tehokkaasti työmarkkinoille.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. − (EN) Olemme pyytäneet, kuten yleensä näissä tapauksissa, että asianomaiset toimielimet ryhtyvät tarvittaviin toimiin EGR:n varojen käyttöönoton nopeuttamiseksi.

Lisäksi parlamentti arvostaa tässä yhteydessä sitä, että sen jälkeen kun Euroopan parlamentti pyysi nopeuttamaan varojen käyttöönottoa, komissio on ottanut käyttöön parannetun menettelyn, jonka tavoitteena on esittää budjettivallan käyttäjälle komission arvio EGR-hakemuksen tukikelpoisuudesta yhdessä varojen käyttöönottoa koskevan ehdotuksen kanssa, ja toivoo, että menettelyä parannetaan edelleen rahaston tulevien tarkastelujen yhteydessä.

Parlamentti kuitenkin myös palauttaa mieliin, että toimielimet ovat sitoutuneet varmistamaan, että EGR:n varojen käyttöönottoa koskevien päätösten tekemiseen sovelletaan sujuvaa ja nopeaa menettelyä, jotta globalisaation ja rahoitus- ja talouskriisin seurauksena irtisanotuille yksittäisille työntekijöille voidaan tarjota kertaluonteista ja ajallisesti rajoitettua tukea, huomauttaa tässä yhteydessä, että EGR:n rooli voi olla ratkaiseva irtisanottujen työntekijöiden uudelleen integroitumisessa työmarkkinoille, pyytää kuitenkin arvioimaan, miten nämä työntekijät ovat pystyneet pitkällä aikavälillä integroitumaan uudelleen työmarkkinoille nimenomaan EGR:stä rahoitettujen toimien ansiosta.

  Licia Ronzulli (PPE), kirjallinen – (IT) Komissio hyväksyi 15. helmikuuta 2011 päätösluonnoksen Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) varojen käyttöönotosta Puolan hyväksi tavoitteena tukea maailmanlaajuisen rahoitus- ja talouskriisin vuoksi irtisanottujen työntekijöiden integroitumista uudelleen työmarkkinoille. Pyynnössä on kyse tapauksesta, joka koskee 594 työntekijän (joista 200 kuuluu tuen piiriin) irtisanomista NACE Rev. 2:n kaksinumerotasolla 28 (koneiden ja laitteiden valmistus) toimivissa kolmessa yrityksessä NUTS II -alueella Podkarpackiessa 1. kesäkuuta 2009 ja 1. maaliskuuta 2010 välisen yhdeksän kuukauden vertailujakson aikana. Äänestämällä tämänpäiväisen päätöslauselman puolesta, toistan jo työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnassa ilmaisemani myönteisen kannan.

  Peter Skinner (S&D), kirjallinen. − (EN) Äänestin tämän mietinnön puolesta, mutta mielestäni on ironista, että tämä rahasto on olemassa, kun kaikki unionin maat eivät käytä sitä. Tästä rahastosta vuoden lopussa jäljelle jäävä osa palautetaan jäsenvaltioille osana niiden niin sanottua maksuhyvitystä. Tietyt maat eivät ole kuitenkaan käyttäneet tätä rahastoa – ei esimerkiksi Yhdistynyt kuningaskunta Twining Tean Andoverin tehtaan sulkemisen yhteydessä, vaikka sillä on siihen vahvistettu oikeus – mikä herättää tiettyjä kysymyksiä. Ne, jotka väittävät ymmärtävänsä hyvityksen edut tai haitat, kysyvät eikö maiden olisi tarkoituksenmukaisempaa ja tehokkaampaa hyödyntää EGR:n varoja suoraan paikallistasolla.

Toinen ironinen seikka koskee poliittista ja taloudellista osallistumista – ja koskettaa kaikkia lisäarvoa tuottavia unionin tasoja. Se, että Yhdistynyt kuningaskunta pitää yllä oikeuttaa olla osallistumatta unionitasolla hallinnoituihin rahastoihin, koska siitä voi olla myöhemmin etua, on tässä tapauksessa kyseenalaista ja ehkä peräti ilmeisen väärin.

Yhdistyneen kuningaskunnan luopuminen rahoituksesta perustuu siihen, ettei se hae tätä rahoitusta, jotta saisi maksuhyvityksen. Niille, jotka pyrkivät saamaan taas työtä – Sandwichissä, Kentissä ja Andoverissa tai Hampshiressa – ei juuri kannata sanoa "ei", ja tämä on jälleen yksi Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen tuottama pettymys.

  Catherine Stihler (S&D), kirjallinen. − (EN) Kannatin äänestyksessä tätä mietintöä, jossa myönnetään rahoitusta yksilöllisiin toimenpiteisiin Puolassa irtisanottujen työntekijöiden auttamiseksi.

Mietintö: Fiorello Provera (A7-0075/2011)

  Laima Liucija Andrikienė (PPE), kirjallinen. – (LT) Kannatin äänestyksessä tätä tärkeää päätöslauselmaa, jonka aiheena ovat epävakauden aiheuttamat muuttovirrat ja EU:n ulkopolitiikan soveltamisala ja tehtävä. Muuttoliikkeen tärkeimpinä taustatekijöinä ovat poliittinen, sosiaalinen ja taloudellinen epävakaus, turvallisuuden puute, poliittinen painostus ja autoritaariset järjestelmät, jotka tärvelevät kyseisten yhteisöjen paikalliset tulevaisuudennäkymät niin, ettei ihmisillä ole enää vapautta valita, lähteäkö vai jäädä, vaan heidän henkensä on jatkuvasti uhattuna ja heidän ainoa vaihtoehtonsa on muuttaa pois. Viimeaikaiset dramaattiset tapahtumat Egyptissä ja muissa Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän maissa ovat selvästi lisänneet sekä laillisten että laittomien muuttajien virtaa Eurooppaan. Siksi Euroopan unionin on oltava valmistautunut vastaamaan tähän muuttovirtaan. Se on mahdollista vain siten, että EU luo Kanadan, Australian tai Uuden-Seelannin tapaisen tehokkaan ja järkevän muuttoliikepolitiikan. Yhdyn esittelijän kantaan siinä, että meidän on vaadittava komissiota varmistamaan, että kaikissa EU:n ja sen jäsenvaltioiden allekirjoittamissa takaisinottosopimuksissa kunnioitetaan ihmisoikeuksia ja palauttamiskiellon periaatetta eikä aseta vaaralle alttiiksi ketään kansainvälistä suojelua tarvitsevaa. Näin EU osoittaa jälleen kerran, että arvot ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen ovat kaikkein tärkein asia ja luovuttamaton asia, samoin kuin se, että turvapaikkaa hakevat ihmiset tuntevat olonsa turvalliseksi ja että heidän ihmisarvoaan kunnioitetaan.

  Roberta Angelilli (PPE), kirjallinen. – (IT) Poliittinen, sosiaalinen ja taloudellinen epävakaus, turvallisuuden puute, poliittinen painostus ja autoritaariset järjestelmät ovat tärkeimpinä taustatekijöinä siinä muuttoliikkeessä ja niissä muuttoaalloissa, jotka purkautuvat jatkuvasti joihinkin Välimeren alueen maihin ja saavat niissä aikaan tilanteen, jossa ne eivät kykene selviytymään humanitaarisen hätätilan aiheuttamista monista vaikeuksista.

Viime viikkoina on ollut mahdotonta olla huomaamatta niitä tuhansia maahanmuuttajia, jotka ovat tulleet Lampedusaan Pohjois-Arfikan maiden levottomuuksien seurauksena. 90 prosenttia heistä on 15–35-vuotiaita nuoria ihmisiä, jotka parempien mahdollisuuksien löytämisen toivossa vaarantavat henkensä. Italian hallituksen, paikallisten hallintoelinten ja Italian Punaisen Ristin poikkeuksellisista ponnisteluista huolimatta saarella vallitsee hätätila. Ei ole nimittäin merkkiäkään siitä, että tulijavirta vähenisi tai lakkaisi, ja merkillepantavaa on EU:n hidastelu, sillä EU:n aikataulut ovat byrokraattisia eivätkä sovellu lainkaan tähän tilanteeseen.

EU:n velvollisuutena on nyt kehittää tehokas yleinen muuttoliikepolitiikka, jonka yhteydessä luodaan eurooppalainen turvapaikkajärjestelmä, toteutetaan pakollinen uudelleensijoittamisohjelma, jossa vastuut kyetään jakamaan oikeudenmukaisesti, ja sovitaan jäsenvaltioiden kanssa kehityksen edistämisestä.

  Alfredo Antoniozzi (PPE), kirjallinen. – (IT) Välimeren vastakkaisella rannikolla viime aikoina jatkuvasti esiin tulleet tapahtumat osoittavat, millaisen haasteen tämän alueen epävakaus ja siitä seuranneet muuttovirrat tuovat Euroopan unionille.

Muuttoliikeilmiö on huolestuttava niiden kehityssuuntien ja jännitteiden takia, joita se voi aiheuttaa suhteissa siirtolaisten alkuperämaiden ja kohdemaiden kesken mutta myös heidän alkuperämaidensa ja vastaanottavien maiden kesken. Meidän on lujitettava ennaltaehkäisevää politiikkaa, optimoitava taloudelliset resurssit ja parannettava olemassa olevia institutionaalisia rakenteita. Meidän on pidettävä laiton maahanmuutto hallinnassa. Katson, että tässä mielessä maahanmuuttoa koskevien sopimusten jatkaminen on tehokas keino saada aikaan lyhyen aikavälin tuloksia ja vähentää muuttovirtojen aiheuttamaa epävakautta.

Olen samaa mieltä mietinnön analyysista ja ennen kaikkea siitä, että valmisteltaessa ulkoisen toiminnan välineitä vuoden 2013 jälkeiselle jaksolle olisi otettava mukaan kahdenvälinen mekanismi, joka mahdollistaa vähemmistöjen tai epävakaudesta johtuvalle huonolle kohtelulle tai kärsimykselle alttiiksi joutuvien muiden ryhmien suojeluaseman aktiivisen seurannan. Siksi äänestin tämän mietinnön puolesta.

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. − (LT) Äänestin tämän mietinnön puolesta. Viimeaikaiset tapahtumat Egyptissä ja muissa Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän maissa ovat lisänneet sekä laillista että laitonta muuttovirtaa Eurooppaan. Euroopan unionin jäsenvaltioilla on parhaillaan kohdattavanaan pakkosiirtolaisuuden ilmiö, jonka syitä ovat muun muassa kansantalouksien romahtaminen, köyhtyminen, ihmisoikeusrikkomukset, ympäristön heikkeneminen, rikkaiden ja köyhien maiden välisen eron kasvaminen, sisällissodat ja poliittiset vainot. Muuttovirtojen hallinta on valtava haaste Euroopan unionille, jonka on toimittava sellaisen yhteisen maahanmuuttopolitiikan laatimiseksi, jolla pystytään vaikuttamaan laittoman maahanmuuton vähenemiseen. Olen yhtä mieltä siitä, että kaikissa EU:n kahdenvälisissä kauppasopimuksissa on välttämätöntä toimia ennaltaehkäisevästi ja sisällyttää niihin myös ihmisoikeuslausekkeet. Niiden maiden osalta, jotka eivät noudata näitä lausekkeita, olisi harkittava tarkoituksenmukaisten sanktioiden käyttöä.

  Regina Bastos (PPE), kirjallinen. − (PT) Eurooppaan suuntautuvat nyt monien maiden epävakaudesta johtuvat kasvavat muuttovirrat, ja tämä on haaste EU:lle. Nämä muuttoilmiöt saattavat aiheuttaa jännitteitä alkuperämaiden ja kohdemaiden välille, samoin kuin alkuperämaiden ja kauttakulkumaiden välille.

EU:n strategiana tulisi olla yhdistää kehitysyhteistyötoimiin kokonaisvaltaisempi poliittinen näkemys, johon kuuluvat turvallisuuteen alueelliseen yhteistyöhön ja kahdenväliset sopimuksiin liittyvät näkökohdat. Tässä mietinnössä määritetään seuraavat mahdolliset toiminta-alueet tässä suhteessa: kannustetaan kauttakulkumaita ja alkuperämaita luomaan taloudellisesti ja institutionaalisesti vakaammat olot; lisätään EU:n omia ponnisteluja välitystoiminnan ja konfliktinehkäisyn saralla yhteistyössä alueellisten järjestöjen kanssa; neuvotellaan kauttakulkumaiden kanssa kahdenvälisiä sopimuksia maahanmuuttokysymyksistä; kehitetään talousohjelma, johon sisältyy konkreettisia toimia työllisyysasteen nostamiseksi EU:n kumppanimaissa. komission olisi lisättävä kehitysyhteistyöpilarin ja vakaus- ja turvallisuuspilarin välistä synergiaa luomalla uusia ulkoisen toiminnan välineitä vuoden 2013 jälkeiselle jaksolle. Kaikista näistä syistä äänestin tämän mietinnön puolesta.

  Dominique Baudis (PPE), kirjallinen. – (FR) Äänestin tämän muuttovirtoja koskevan asiakirjan puolesta. Eteläisten naapuriemme parhaillaan läpikäymiä tapahtumia seuraa todellakin laajamittainen muuttoliike Eurooppaan. Nyt meidän on entistä paremmin sovitettava yhteen ulkopolitiikkamme ja maahanmuuttopolitiikkamme. Tämä on täysin EU:n tason asia, eikä nyt ole kansallisen egoismin aika. Euroopan unionin Välimeren alueen maiden ei pitäisi joutua yksin selviytymään laittomien maahanmuuttajien suuresta tulvasta, vaan näihin ponnisteluihin olisi kaikkien unionimaiden osallistuttava.

  Izaskun Bilbao Barandica (ALDE), kirjallinen. − (ES) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska siinä omaksutaan – keskipitkän ja pitkän aikavälin tavoitteita asettamalla – realistinen lähestymistapa ongelmaan, joka aiheutuu epätasapainosta kehittyneiden ja kehittymättömien maiden kesken sekä ihmisoikeusloukkauksista monilla puolin maailmaa.

Mietinnössä ehdotetaan menettelyjä, joilla laitonta maahanmuuttoa voidaan ennaltaehkäistä, ja pyritään saamaan nousevan talouden maat samoin kuin kaikki asiaan liittyvät maat – eli alkuperä-, kauttakulku- ja kohdemaat – mukaan tätä ongelmaa koskevaan kokonaisvaltaiseen toimintamalliin. Huomion kiinnittäminen ajatukseen, että ihmisoikeuksien kunnioittaminen voisi olla kehitysyhteistyöpolitiikan ehto, on mielestäni erittäin myönteistä, ja samoin on maininta kaikkein huonoimmassa asemassa olevien ryhmien kuten naisten ja ilman huoltajaa olevien alaikäisten lasten suojelusta.

  Slavi Binev (NI), kirjallinen. – (BG) Äänestin tämän päätöslauselman puolesta, koska epävakaus jossain maassa ja sen aiheuttamat muuttovirrat asettavat haasteen koko Euroopan unionille. Päätöslauselma on ensimmäinen askel kohti yhteisen eurooppalaisen muuttoliikkeen hallintapolitiikan luomista. Tämän politiikan pitää toimia myös ennalta ehkäisevästi. Tämän saavuttamiseksi siinä on sovitettava yhteen kaikki mahdolliset Euroopan unionin sosiaalisen ja taloudellisen kehittämisen alan yhteistyövälineet ja siten vaikutettava suoraan epävakauden syihin niissä maissa, joista muuttovirrat ovat lähtöisin.

  Vilija Blinkevičiūtė (S&D), kirjallinen. − (LT) Äänestin tämän mietinnön puolesta. Muuttoliike on erityisen merkittävä ja viime aikoina korostuneesti esillä ollut asia, koska Pohjois-Afrikan tapahtumien vuoksi sen naapurialue Euroopan unioni on joutunut ottamaan vastaan valtavia muuttovirtoja. Mietinnössä kiinnitetään huomio muuttovirtojen taustalla oleviin lukuisiin tekijöihin, kuten poliittisiin ja sosiaalisiin tekijöihin, taloudelliseen epävakauteen ja ilmastonmuutokseen, joka on yhä laiminlyöty seikka tutkittaessa massamuuton syytä. Kaikista näistä syistä mietinnössä korostetaan, että EU tarvitsee muuttoliikkeen suhteen tehokkaamman toimintamallin, joka täydentäisi ulkopolitiikan välineitä. Tämä väline auttaisi puuttumaan alkuperämaissa epävakautta aiheuttaviin tekijöihin, jotka pakottavat ihmiset lähtemään joukoittain vakaampiin naapurimaihin. Mietinnössä myös kehotetaan komissiota tekemään laillista maahanmuuttoa koskevia ehdotuksia, koska se olisi helpommin hallittavissa ja voisi edistää taloudellista ja sosiaalista kehitystä vastaanottavissa maissa, kauttakulkumaissa ja alkuperämaissa. Siinä todetaan, että pahimmat ihmisoikeusrikkomukset ja rikollinen toiminta, josta usein muodostuu sitä järjestävien tahojen liiketoimintaa, liittyvät nimenomaan laittomaan maahanmuuttoon. Lopuksi mietinnössä korostetaan tarvetta arvioida EU:n omaa väestörakenteellista tilannetta, jotta voidaan suunnitella tarkkaan, kuinka paljon ihmisiä EU voi vastaanottaa.

  Sebastian Valentin Bodu (PPE), kirjallinen. – (RO) Euroopan unionin on tartuttava muuttovirtoihin, joiden aiheuttajina ovat sodat ja aseelliset konfliktit, etniset jännitteet, ihmisoikeusrikkomukset ja luonnonkatastrofit kolmansissa maissa. Unionin on vastattava tähän haasteeseen tehokkaasti ja toteutettava ennaltaehkäisevää politiikkaa ja käytettävä tarkoitukseen parhaiten soveltuvia ulkopoliittisia välineitä, joilla se pääsee puuttumaan suoraan epävakauden syihin siten, että maastamuutosta tulee mahdollisuus eikä epätoivoinen välttämättömyys. Eurooppalaisessa muuttoliikkeiden hallintapolitiikassa olisi kehitysyhteistyön rinnalle omaksuttava kokonaisvaltaisempi poliittinen näkemys, joka käsittää turvallisuuteen, alueelliseen yhteistyöhön, alkuperä- ja kauttakulkumaiden kanssa tehtäviin kahdenvälisiin sopimuksiin, ihmisoikeuksien suojeluun ja demokratiakehitykseen liittyvät näkökohdat.

Unionin ulkopolitiikan olisi täydennettävä maahanmuuttopolitiikkaa ja luotava synergiaa sen kanssa, ja siinä olisi keskityttävä alkuperämaiden epävakauden syihin ja niiden rakenteellisiin ongelmiin. Lisäksi on syytä käydä jatkuvaa vuoropuhelua kauttakulkumaiden kanssa, jotta voidaan hallita muuttovirtoja ja soveltaa yhdenmukaisesti kansainvälisiä ihmisoikeusnormeja maahanmuuttoon liittyvissä asioissa.

  Vito Bonsignore (PPE), kirjallinen. – (IT) Äänestin jäsenen Proveran mietinnön puolesta, koska mielestäni se edustaa askelta eteenpäin kohti jäsenvaltioiden välisen solidaarisuuden tavoitetta.

Viime viikkoina erityisesti Italia on ollut tuhansien Pohjois-Afrikan maista pakenevien muuttajien määränpää. Kotimaani Italia on siis vaikean tilanteen edessä, eikä EU saa jättää sitä tässä heitteille, vaan sen on kaikin tavoin varmistettava, että perussopimuksia ja erityisesti Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 80 artiklaa kunnioitetaan.

Samaan aikaan meidän on optimoitava taloudelliset resurssit ja olemassa olevat rakenteet. Esimerkiksi rajaturvallisuusvirasto Frontexin asemaa on lujitettava ja myös sen rahoitusta on lisättävä. Ihmisoikeuksien suojelu, taloudellisten resurssien lisääminen, demokratioiden ja oikeusvaltion kehittäminen ja kahdenväliset sopimukset ovat välineitä, jotka oikein käytettyinä voivat varmasti vaikuttaa joukkomuuttoa ehkäisevästi.

  Jan Březina (PPE), kirjallinen. – (CS) Olen yhtä mieltä siitä, että on tarpeen laatia epävakaita valtioita koskeva kokonaisvaltainen EU:n pitkän aikavälin strategia, jossa puututaan muuttovirtojen perussyihin. En ole kuitenkaan yhdy siihen, että neuvoston pitäisi laatia toimintasuunnitelma taakan jakamisesta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 80 artiklan yhteisvastuuperiaatteen perusteella. Tältä alueelta tulevien pakolaisten uudelleensijoittamisen pitäisi kuulua sen valtion vastuualueeseen, jonne pakolaiset hakeutuvat, ja jos muuttajien määrästä tulee kestämätön, vastareaktiona pitäisi olla EU:n turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikan tiukentaminen. Tässä mielessä pidän hälyttävinä vaatimuksia, joiden mukaan olisi luotava EU:n yhteinen turvapaikkajärjestelmä ja EU:n yhteinen uudelleensijoittamisohjelma. Ajatus komission kokonaisvaltaisesta lähestymistavasta suhteessa maahanmuuttoon on hyvä, mutta sitä ei pitäisi kytkeä Euroopan työmarkkinoiden tarpeisiin tai yksittäisten jäsenvaltioiden valmiuksiin vastaanottaa ja integroida maahanmuuttajia. Muuttovirtojen hallinnan täytyisi olla edelleen ensisijaisesti jäsenvaltioiden vastuualueeseen kuuluva asia.

  Maria Da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. − (PT) Pidän myönteisinä EU:n pyrkimyksiä vastata haasteisiin, joita epävakaus ja muuttovirrat luovat. Ne eivät vaikuta vain alkuperämaihin vaan myös kauttakulkumaihin ja vaikuttavat monin eri tavoin, kuten väkivaltana ja ihmisoikeusloukkauksina. Kannatan siksi tällä alalla aktiivista politiikkaa, jolla pyritään puuttumaan alkuperämaiden epävakautta aiheuttaviin tekijöihin, kuten talouden rakenteiden ja demokraattisten rakenteiden puuttumiseen. Tämä on ainoa keino, jolla voidaan karsia maahanmuuton kielteisiä seurauksia, sillä senhän pitäisi olla myönteinen ja tuloksekas asia eikä ulospääsykeino. Tämän politiikan tulisi johtaa yhteistyöhön alkuperämaiden ja kauttakulkumaiden kesken ja perustua vuoropuheluun, jonka tavoitteena on vakaiden, tehokkaiden ja kestävien tulosten saavuttaminen.

  Nikolaos Chountis (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Äänestin muuttoliikettä koskevaa mietintöä vastaan. Syy on se, että vaikka mietintö sisältää suhteellisen tarkan ja tasapainoisen analyysin niistä perussyistä, jotka saavat ihmiset lähtemään maastaan, siihen ei sisälly tarpeellisia johtopäätöksiä tai ehdotuksia. Yhtäältä siinä pidetään kiinni katsantokannasta, jonka mukaan ihmiset ovat jaettavissa laillisiin ja laittomiin maahanmuuttajiin, ja hyödyntavoitteluun pyrkivästä näkemyksestä eli siitä, että on "hyödyttömiä" ja hyödyllisiä maahanmuuttajia, ja yhdistetään siten heidän oikeutensa erilaisiin unionin ja jäsenvaltioiden soveltamiin "kiintiöihin". Toisaalta mietinnössä yhdistetään maahanmuuton ilmiö turvallisuuskysymyksiin ja luodaan sillä hämmennystä, ja yhdistetään maahanmuuttajat erilaiseen terroristitoiminnaksi kutsuttuun toimintaan sekä lujitetaan heidän kriminalisoimistaan koskevia käytäntöjä ja ideologioita.

Näin ollen mietinnössä voimistetaan unionin holhoavaa roolia entisestään, aina niin pitkälle, että siinä ehdotetaan EU:n kolmansille maille annettavan kehitysavun pilarin yhdistämistä niin kutsuttuun turvallisuuspilariin, mikä muuttaisi täysin kyseisen avun luonteen ja tarkoituksen.

  Corina Creţu (S&D), kirjallinen. – (RO) Kun edellisissä YK:n konferensseissa on keskitytty periaatteisiin, toivon, että sen Istanbulissa pidettävässä neljännessä konferenssissa ennen kaikkea saadaan aikaan tuloksia ja laaditaan selkeitä indikaattoreita tavoitteena vähiten kehittyneiden maiden määrän puolittaminen vuoteen 2020 mennessä. Niistä 51 alikehittyneestä maasta, joiden väestöstä 78 prosenttia elää alle 1,25 dollarilla päivässä, vain kolme on päässyt viime vuosina tämän kategorian ulkopuolelle. Tilanne on huolestuttava, koska kyseiset valtiot ovat kaikkein heikoimmassa asemassa rahoitus- ja elintarvikekriisien ja ilmastonmuutoksen kaltaisissa koettelemuksissa, ja ne kärsivät lisäksi äärimmäisestä köyhyydestä, infrastruktuurin puutteesta ja lisääntyvästä työttömyydestä. Tämä todellisuus osoittaa, ettei kansainvälinen yhteisö ole valitettavasti täyttänyt Brysselin toimintaohjelmassa annettuja sitoumuksia. Toivon, että tässä konferenssissa, jossa edustan Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmää, keskitytään kehitysyhteistyöpolitiikan ja innovoivien rahoitusjärjestelyjen täytäntöönpanomenetelmien johdonmukaisuuden saavuttamiseen, jotta voimme auttaa tehokkaammin niitä valtioita, joita on kannustettava toteuttamaan asianmukaisia toimia.

  Mário David (PPE), kirjallinen. − (PT) Tämä on hyvin tärkeä asia, ja sitä analysoitaessa sen monimutkainen luonne on otettava huomioon. Tässä mietinnössä käännetään katse Euroopan naapuruuspolitiikkaan (ENP) kuuluvien yhteistyösopimusten jatkamisen tärkeyteen. Maastamuuton ilmiöllä, jota kriisitilanteet ja epävakaus kiihdyttävät, on kielteisiä seurauksia alkuperämaille, kohdemaille ja siirtymään joutuneelle väestölle itselleen. Tämän ilmiön suunta on muutettava, niin että näistä olosuhteista kumpuava maastamuutto lakkaa olemasta viimeinen toivo, eli pako pois tilanteesta, jota leimaa turvattomuus, talouskehityksen heikkous, epävakaus tai pelko. Toistan tässä äänestysselityksessä sen, että on ryhdyttävä toimiin, joilla turvataan ja edistetään vakautta ja turvallisuutta alkuperämaissa. Keinona, jolla tulevaisuudessa voitaisiin pienentää näitä epävakauden ja kriisien aiheuttamia muuttovirtoja, pitäisi olla ennaltaehkäisy. Katson, että EU:n ulkopolitiikan ja erityisesti Euroopan naapuruuspolitiikan pitäisi tarjota tukea näille maailman alueille, edistää turvallisuutta, vakautta ja ihmisoikeuksien suojelua osana laajempaa kehittämisprosessia, kuten totesin mietinnössäni, jonka aiheena on Euroopan naapuruuspolitiikan eteläisen ulottuvuuden uudelleentarkastelu ja josta myös äänestetään tällä viikolla.

  Marielle De Sarnez (ALDE), kirjallinen. – (FR) Jotkut jäsenvaltiot joutuvat vastakkain Välimeren eteläpuolelta peräisin olevien turvaa hakevien maahantulijoiden virran kanssa. Ne eivät selviä yksin näistä maahanmuuton aiheuttamista humanitaarisista hätätilanteista. Frontexin työvoimaa, aineellisia resursseja ja myös taloudellisia resursseja on lisättävä, jotta se voi tarjota enemmän tukea esimerkiksi Hermes- ja Poseidon-operaatioille. Euroopan parlamentin jäsenet vaativat Eurooppa-neuvostoa laatimaan jäsenvaltioiden välistä yhteisvastuulauseketta soveltaen toimintasuunnitelman pakolaisten uudelleensijoittamiseksi. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 80 artiklassa todella todetaan, että rajatarkastuksia, turvapaikanhakua ja maahanmuuttoa koskevassa politiikassa noudatetaan jäsenvaltioiden yhteisvastuun ja oikeudenmukaisen vastuunjaon periaatetta. Keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä meidän on kehitettävä yhteistyöhön perustuvia yhteyksiä tulevien muuttajien alkuperämaiden kanssa ja perustettava liikkuvuuskumppanuuksia, jotka mahdollistavat näiden muuttajien maahantulon työntekoa ja opiskelua varten ja matkustamisen laillisesti Välimeren rannikon molemmin puolin.

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. – (LT) Äänestin epävakauden aiheuttamia muuttovirtoja ja EU:n ulkopolitiikan soveltamisalaa ja tehtävää käsittelevän mietinnön puolesta. Poliittinen, sosiaalinen ja taloudellinen epävakaus, turvallisuuden puute, poliittinen sorto ja ilmastonmuutos ajavat yhteisöjä maastamuuttoon. Näin ollen EU:n on laadittava yhteinen maahanmuuttopolitiikka, joka käsittää erityisesti taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen edistämisen vastaanottavissa maissa ja kauttakulku- ja alkuperämaissa, ja kasvattaa sosiaalista yhteenkuuluvuutta parantamalla muuttajien integroitumista.

  Göran Färm, Anna Hedh, Olle Ludvigsson, Marita Ulvskog ja Åsa Westlund (S&D), kirjallinen. − (SV) Me Ruotsin sosiaalidemokraatit olemme yhtä mieltä siitä, että epävakauden aiheuttamat muuttovirrat ovat haaste EU:lle ja että tarvitaan tehostettuja toimia, jotta epävakauden syihin ja rakenteellisiin ongelmiin voidaan puuttua alkuperämaissa. Katsomme kuitenkin, että EU:n on tärkeää kantaa aidosti vastuu tänne tulevista muuttajista eikä se saa jättää vastuuta naapurimaillemme, kuten 9 kohdassa ehdotetaan. Tuemme vaatimusta siitä, että ihmisoikeusulottuvuuden, erityisesti henkilön oikeuden poistua maastaan, palauttamiskiellon ja oikeuden hakea turvapaikkaa, on näyttävä selvästi Frontexin työssä. Näimme joiltain osin ongelmia Frontexin tähänastisessa työssä emmekä kannata sanamuotoa, jossa todetaan, että Euroopan parlamentti pitää myönteisenä Frontexin menestyksekkäitä toimia.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. − (PT) On selvää, että laajan epävakauden – sosiaalisen, taloudellisen tai poliittisen epävakauden – ilmenemisen ja Euroopan unioniin suuntautuvien muuttovirtojen välillä on yhteys. Unionin ulkopolitiikkaa ei voida yksinkertaisesti irrottaa tästä ilmiöstä, vaan siinä on pyrittävä ymmärtämään sitä ja sitä on seurattava mahdollisimman laajasti. Totuus on se, että EU:n on ryhdyttävä toimiin taloudellisten resurssiensa ja institutionaalisten rakenteidensa käytön optimoimiseksi, jotta se voi hallita tehokkaasti niitä muuttovirtoja, joita useilla maailman alueilla tätä nykyä vallitseva epävakaus aiheuttaa.

Ennaltaehkäisyyn pyrkivä politiikka, jossa käytetään kaikkein tarkoituksenmukaisimpia ulkopolitiikan välineitä ja pyritään kohtaamaan epävakauden syyt ja puuttumaan niihin, voisi edistää maastamuuton muuttumista nykyisestä epätoivoisesta välttämättömyydestä mahdollisuudeksi. On tuettava oikeusvaltioperiaatetta, suojeltava ihmisoikeuksia ja edistettävä demokratian ja talousjärjestelmien kehitystä. Ilman näitä yhteisiä kehitysponnisteluja kyseessä olevissa maissa ja yhteistyötä niissä asuvien ihmisten kanssa ja maiden sosiaalisten rakenteiden puitteissa ei ole mahdollista vaikuttaa tehokkaasti epävakauden vähentämiseen.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. − (PT) Tässä mietinnössä tarkastellaan muuttovirtoja, jotka ovat seurausta tietyillä alueilla maailmaa, erityisesti Pohjois-Afrikassa ja Välimeren etelärannikolla, parhaillaan esiintyvästä poliittisesta epävakaudesta. Tämä tilanne, joka vaikuttaa Etelä-Euroopan maihin, erityisesti Italiaan – me kaikki seuraamme tilannetta Lampedusan saarella, minne on rantautunut yli 20 000 ihmistä – ja Maltan saareen, on tuonut Eurooppaan yli 400 000 pakolaista. Tämän tilanteen hallitsemiseksi on Euroopan pakolaisrahaston käyttöönoton ohella tärkeää, että EU toteuttaa aikaisempaa kestävämmän suunnitelman siitä, miten näille ihmisille toimitetaan mahdollisimman pian humanitaarista apua ja taataan heidän perustarpeistaan huolehtiminen. Tämän ohella on laadittava Egyptistä, Tunisiasta ja Libyasta tulevia pakolaisia koskeva alueellinen ohjelma, joka kattaa sekä pakolaisten turvapaikka-asiat että heidän suojelunsa, ja pyrittävä näin ehkäisemään ihmiskauppa ja valmistelemaan heidän paluutaan alkuperämaahansa. Olen tyytyväinen tämän mietinnön hyväksymiseen, koska se osoittaa, että EU aikoo yhteistoimintaan pyrkivällä ulkopolitiikallaan ja ilman mitään ennakkokäsityksiä tarttua muuttovirroista johtuvien ongelmien rakenteellisiin syihin.

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. − (PT) Pakolaisvirtoja aiheuttavat useat tekijät. Merkittävimpiä näistä tekijöistä ovat sodat ja aseelliset konfliktit, järjestelmälliset ihmisoikeusloukkaukset, etniset ja uskonnolliset konfliktit ja sortotoimet. Muuttovirtojen yleisimpiä syitä ovat kuitenkin myös luonnonkatastrofit ja asianmukaisten taloudellisten ja demokraattisten rakenteiden puutteesta johtuva köyhyys.

Maailman kapitalismin kriisin vaikutukset ja sen epätasaisen ja epäsymmetrisen kehityksen seuraukset pahentavat taloudellista ja sosiaalista tilannetta monissa maissa. Myös arabimaailman kansannousut ovat osoitus tästä ilmiöstä, joka myös kasvattaa muuttovirtoja. Euroopan unionin tätä koskeva keskustelu on usein tekopyhää, ja se toteuttaa kaksinaismoralistista politiikkaa. Yhtäältä se vaatii ihmisoikeuksien puolustamista kolmansissa maissa, mutta säilyttää samalla omaa etua palvelevan näkemyksen niistä, kun on kyse kritiikin esittämisestä näitä maita kohtaan. Toisaalta se on osasyyllinen Italian Lampedusassa vallitsevan tilanteen kaltaisten vakavien tilanteiden jatkumiseen.

Näiden muuttovirtojen ennaltaehkäisy vaatii toimia, jotka perustuvat vilpittömään kehitysyhteistyö- ja kehitysapupolitiikkaan, yhteisvastuuseen ja rauhan edistämiseen sekä rauhanomaiseen konfliktien ratkaisuun, ja näin ei tällä hetkellä tapahdu.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. − (PT) Tiedämme, että muuttovirtojen tärkeimpiä syitä ovat sodat ja aseelliset konfliktit, etniset jännitteet, järjestelmälliset ihmisoikeuskoukkaukset − kuten se, että ihmisten ei sallita harjoittaa uskontoaan − luonnonkatastrofit ja asianmukaisten taloudellisten ja demokraattisten rakenteiden puutteesta johtuva köyhyys.

Nykynäkymä on se, että tilanne pahenee kapitalismin meneillään olevan kriisin ja sen sosiaalisten seurausten vuoksi, ja myös arabimaailman kansannousujen myötä.

Näin ollen Euroopan unioni ei voi jatkaa kaksinaismoralistista politiikkaansa ja väittää puolustavansa ihmisoikeuksia kolmansissa maissa mutta sallia samaan aikaan Lampedusan kaltaiset vaikeat tilanteet.

On toteutettava ennaltaehkäisevää politiikkaa sekä kehitysyhteistyötä, johon sisältyy kokonaisvaltaisempi poliittinen visio ja jolle on ominaista ennen kaikkea yhteisvastuu ja ihmisoikeuksien takaaminen. Näin ei tällä hetkellä ole.

Euroopan komissio ja myös Euroopan parlamentti pitävät tärkeämpänä taloudellisia ja geostrategisia intressejään ja unohtavat yhteisvastuun ja vuosituhannen kehitystavoitteet ja hyväksyvät palauttamisdirektiivin kaltaisia häpeällisiä direktiivejä.

Tästä syystä äänestin tätä mietintöä vastaan, vaikka se sisältääkin muutaman myönteisen seikan.

  Bruno Gollnisch (NI), kirjallinen. – (FR) Haluaisin osoittaa tukeni Lampedusan asukkaille, joiden osaksi ovat tulleet liikakansoitus, turvattomuus, huolto-ongelmat ja mahdolliset terveysvaarat mutta joilla parlamentin silmissä on toissijainen asema niihin kymmeniin tuhansiin laittomiin maahanmuuttajiin verrattuna, joita heidän saarelleen rantautuu. Haluan sanoa Italian viranomaisille myös sen, että paikka, jonne heidän vuokraamiensa alusten pitäisi palauttaa nämä laittomat maahanmuuttajat ei ole Eurooppa, vaan Afrikka. Useimmat näistä ihmisistä tulevat Tunisiasta, maasta, jossa on mitä ilmeisimmin käynnissä suurenmoinen demokraattinen hanke, johon heillä on velvollisuus osallistua. Me emme voi jatkaa kaikkien niiden majoittamista, jotka tuntevat olonsa epämukavaksi omassa maassaan, koska siellä sataa… tai ei sada, tai koska siellä on diktatuuri… tai sitä ei enää ole, tai koska maa on alikehittynyt, tai se kehittyy! Näiden muuttajien tärkein motivaatio on puhtaasti taloudellinen.

Kehitysapupolitiikkamme olisi kannustettava ihmisiä jäämään omaan maahansa, ja kehitysavun pitäisi myös olla riippuvainen siitä ja niiden kansalaisten palaamisesta. Toisin kuin mitä esittelijä sanoo, ei ole mitään senkaltaista asiaa kuin "oikeutta" maastamuuttoon. Toisaalta Euroopan kansoilla, joista teidän pitäisi ensi sijassa huolehtia, on todella ehdoton oikeus sanoa "stop" ja saada äänensä kuuluviin.

  Nathalie Griesbeck (ALDE), kirjallinen. – (FR) Kannatin äänestyksessä tätä parlamentin mietintöä, jonka aiheena ovat epävakauden aiheuttamat muuttovirrat ja EU:n ulkopolitiikan soveltamisala ja tehtävä, ja haluan kiinnittää huomion muutamiin tämän mietinnön sisältämiin näkökohtiin. Lähes 24 000 tunisialaista on saapunut Lampedusan saarelle ja Italian rannikolle presidentti Ben Alin vallasta väistymisen jälkeen, ja myös tuhansia libyalaisia on helmikuun jälkeen paennut sodan repimästä maastaan. Tämän inhimillisen murhenäytelmän tilanteessa tarvitaan ehdottomasti Euroopan tason toimintaa ja eurooppalaista yhteisvastuullisuutta. Mietinnössämme vaaditaan solidaarisuusjärjestelmää Pohjois-Afrikasta tulevien pakolaisten uudelleensijoittamisessa. Mietinnössämme vaaditaan, että rajatarkastuksia, turvapaikanhakua ja maahanmuuttoa koskevassa politiikassa sovelletaan jäsenvaltioiden kesken yhteisvastuun periaatetta. Mietinnössämme myös pyydetään huolehtimaan vuoden 2013 jälkeistä kautta koskevan talousarvion yhteydessä siitä, että siinä varaudutaan hätäapuvaroihin, jotta Euroopassa pystytään reagoimaan maahanmuutto- ja turvapaikka-asioihin nopeasti. Kaikki nämä näkökohdat ovat välttämättömiä aidossa eurooppalaisessa turvapaikkapolitiikassa, jota olemme kauan vaatineet ja jonka tulee perustua johdonmukaisuuden, yhteisvastuun ja ihmisoikeuksien kunnioituksen periaatteille.

  Sylvie Guillaume (S&D), kirjallinen. – (FR) Äänestin tämän valiokunta-aloitteisen mietinnön puolesta, koska siinä korostetaan muuttovirtojen todellisia syitä, toisin sanoen poliittista, sosiaalista ja taloudellista epävakautta, turvallisuuden puutetta, poliittista sortoa, ihmisoikeusloukkauksia sekä ilmastonmuutosta. Mietinnössä myös tuodaan esiin, että on tärkeää tarjota alkuperämaille kestäviä strategioita osana Euroopan naapuruuspolitiikkaa (ENP) ja EU:n kehitysyhteistyöpolitiikkaa. Siinä se haastaa nollamaahanmuuton muistuttamalla siitä, että muuttoliike ei ole pysäytettävissä ja että EU tarvitsee tuntuvaa mutta valvottua maahanmuuttoa korvaamaan väestön ikääntymistä ja vastaamaan muihin sosiaalisiin ja taloudellisiin haasteisiin.

  Ian Hudghton (Verts/ALE), kirjallinen. − (EN) Jäsenen Proveran mietinnössä käsitellään lukuisia muuttoliikkeeseen liittyviä tärkeitä kysymyksiä ja korostetaan ihmisoikeuksien tärkeyttä. Ihmisoikeudet ovat olleet keskeisinä asioina Skotlannissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa järjestetyissä kampanjoissa, joiden tavoitteena on ollut turvapaikkaa hakevien lasten pidätysten lopettaminen. Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus on luvannut lopettaa kyseisen hävyttömyyden – mutta tähän mennessä niin ei ole tapahtunut.

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen. − (LT) Kannatin tätä asiakirjaa, koska epävakauden aiheuttamat muuttovirrat ovat haaste Euroopan unionille. Sodat ja aseelliset selkkaukset, etniset jännitteet, järjestelmälliset ihmisoikeusloukkaukset – kuten tietyn uskonnon harjoittamisen kieltäminen – luonnonkatastrofit ja asianmukaisten taloudellisten ja demokraattisten rakenteiden puute, ovat tällaisten muuttovirtojen pääasiallisia syitä. Ilmiö on erityisen huolestuttava, koska se voi synnyttää tai lisätä jännitteitä sekä muuttajien alkuperä- ja kohdemaiden välillä että alkuperä- ja kauttakulkumaiden välillä. Pystyäkseen vastaamaan haasteeseen tehokkaasti Euroopan unionin on toteutettava ennaltaehkäisevää politiikkaa ja käytettävä tarkoitukseen parhaiten soveltuvia ulkopoliittisia välineitä, joilla se pääsee puuttumaan suoraan epävakauden syihin siten, että maastamuutosta tulee mahdollisuus eikä epätoivoinen välttämättömyys. Siksi on tarpeen käynnistää kiireellisesti keskustelu, jonka kautta opittaisiin ymmärtämään paremmin muuttoliikkeen eri näkökohtia ja niiden perimmäisiä syitä. Tämä antaisi EU:lle mahdollisuuden laatia alkuperä- ja kauttakulkumaista peräisin olevia muuttovirtoja koskeva johdonmukainen ja tehokas politiikka ja päättää, millä tavoin ja miten paljon kyseisin maihin investoidaan niiden sisäisten demografisten ja sosiaalisten jännitteiden lievittämiseksi ja siten vakauden edistämiseksi.

  Giovanni La Via (PPE), kirjallinen. – (IT) Päätöslauselmaesityksessä, josta parlamentti tänään äänesti, esitetään tärkeä kysymys: millaiseksi määritetään EU:n ulkopolitiikan rooli, kun kohdattavana on traaginen ja samalla arkaluonteinen muuttovirtojen ongelma? Euroopan unionille syntyneen haasteen ovat aiheuttaneet silminnähtävät epävakaudet, joita on ilmennyt ennen muuta Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä. Jotta kielteiset seuraukset voidaan välttää, EU:n on pystyttävä kohtaamaan tämä haaste. Sen tulee muotoilla ja toteuttaa ennaltaehkäisevää politiikkaa, jolla se vaikuttaa näiden maiden taloudellisen ja poliittisen epävakauden syihin, ja esittää yhteisiä ratkaisuja, joilla voidaan ehkäistä tai ainakin lieventää ilmiön laajuutta. Tähän tarkoitukseen vaaditaan kuitenkin suunnattomasti resursseja, minkä vuoksi on välttämätöntä saada mukaan muita suurvaltoja ja sovitettava toimia yhteen niiden kanssa. Kaikessa tässä on kuitenkin kunnioitettava täysin toissijaisuusperiaatetta. Tästä näkökulmasta EU on velvollinen toimimaan lujalla ja yhtenäisellä tavalla ja siten osoittamaan päättäväisyytensä keskittyä ennen muuta tähän politiikkaan. Näistä syistä, eli koska olen vakuuttunut sen poliittisen signaalin merkityksestä, jonka lähettämiseen EU:lla on tässä asiassa moraalinen velvollisuus, ja koska valtioita ei myöskään pitäisi jättää tässä oman onnensa nojaan, annoin ääneni edellä mainitun päätöslauselman puolesta.

  Agnès Le Brun (PPE), kirjallinen. – (FR) Amsterdamin sopimuksen voimaantulon jälkeen EU:lla on ollut hyvin laajat valtuudet valvoa muuttovirtoja. Näitä valtuuksia odotetaan nyt käytettävän selviytymiseksi Pohjois-Afrikan, erityisesti Libyan, levottomuuksia pakenevien pakolaisten viimeaikaisesta tulvasta. Arabikevät on väkevä vapauden symboli, mutta siihen kätkeytyy myös traagisempi todellisuus, joka saa suuret määrät siviilejä lähtemään tien päälle (tai tässä tapauksessa merelle) etsimään turvapaikkaa. Siksi tässä päätöslauselmassa vaaditaan EU:ta ja kansainvälisiä elimiä arvioimaan tämän laajan muuttoliikkeen mukanaan tuomia seurauksia. Tuin sitä, koska yksittäiset jäsenvaltiot eivät voi selviytyä tästä tilanteesta yksin, vaan sen hallinnan ohjenuorana on oltava yhteistoiminta ja asioiden jakaminen. Myös Lissabonin sopimuksella käyttöön otetun unionin uuden ulkopoliittisen rakenteen ja erityisesti Euroopan ulkosuhdehallinnon (EUH) perustamisen pitäisi mahdollistaa jäsenvaltioiden toiminnan tehokkaampi yhteensovittaminen.

  David Martin (S&D), kirjallinen. − (EN)Äänestin tämän mietinnön puolesta. Siinä suhtaudutaan myönteisesti komission äskettäisiin ehdotuksiin, jotka koskevat muiden kuin turvapaikanhakijoiden laillista muuttoa, ja kehotetaan komissiota kehittämään lisävälineitä, jotta voidaan saada aikaan yhteinen maahanmuuttopolitiikka, hallita taloudellisista syistä tapahtuvaa muuttoa niin, että taloudellista ja sosiaalista kehitystä voidaan edistää vastanottavissa maissa, kauttakulkumaissa sekä alkuperämaissa, ja parantaa sosiaalista yhteenkuuluvuutta muuttajien integroitumista kehittämällä. Siinä korostetaan tarvetta antaa riittävästi tietoa mahdollisuuksista muuttaa EU:hun laillisesti, jotta voidaan välttää laiton maahanmuutto, hyödyntää entistä paremmin laillista maahanmuuttoa koskevia EU:n järjestelmiä, selventää nykyisiä näköaloja ja mahdollisuuksia EU:ssa ja purkaa ihmiskauppiaiden luomia valheellisia lupauksia ja siten torjua järjestäytynyttä rikollisuutta ja ihmiskauppaa, jossa pyritään hyötymään ihmisten tarpeesta muuttaa. Siinä kehotetaan komissiota edistämään suojelutoimia haavoittuville ryhmille ja ihmisille (etupäässä naisille ja lapsille), jotka joutuvat usein ihmiskaupan ja seksuaalisen hyväksikäytön uhreiksi, ja perustamaan kolmansiin maihin tiedotuskeskuksia, jotka antavat tietoa laillisesta muutosta EU:hun. Siinä kehotetaan kuitenkin soveltamaan menettelyä, jossa tasapainotetaan toisaalta laillisen EU:hun muuton edistäminen ja toisaalta sen takaaminen, että EU voi ottaa maahanmuuttajia vastaan ja integroida heidät onnistuneesti.

  Jean-Luc Mélenchon (GUE/NGL), kirjallinen. – (FR) Tässä mietinnössä ei onnistuta kätkemään totuutta, huolimatta siinä vuodatetuista kauniista tunteista. EU on huolissaan niiden diktaattoreiden kaatumisesta, joita se aikaisemmin tuki vastineena niin sanottujen muuttovirtojen ohjaamisesta rajoillaan. Suuren pakolaistulvan, näiden diktatoristen järjestelmien uhrien, tulo ei huolestuttanut sitä − ja hyvästä syystä. Niitä huolestuttaa demokratian tulo.

Euroopassa kuitenkin tarvitaan tästä hetkestä vuoteen 2030 mennessä 230 miljoonaa maahanmuuttajaa, kuten Euroopan komissio on itse todennut. Lisäksi tässä tekstissä suositellaan sanktioiden soveltamista maihin, jotka eivät kunnioita vapaakauppasopimuksiin kirjattuja ja Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) ajamia periaatteita. Arabivallankumoukset ovat hädin tuskin karistaneet päältään omien hirmuvaltiaiden aiheuttaman ikeen, kun vieraat tyrannit jo lähettävät niille terveisiä. Tämä mietintö on ylimielinen ja brutaali. Äänestän sitä vastaan.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Epävakauden aiheuttamat muuttovirrat ovat haaste Euroopan unionille. Sodat ja aseelliset selkkaukset, etniset jännitteet, järjestelmälliset ihmisoikeusloukkaukset – kuten tietyn uskonnon harjoittamisen kieltäminen – luonnonkatastrofit ja asianmukaisten taloudellisten ja demokraattisten rakenteiden puute, ovat tällaisten muuttovirtojen pääasiallisia syitä. Ilmiö on erityisen huolestuttava, koska se voi synnyttää tai lisätä jännitteitä sekä muuttajien alkuperä- ja kohdemaiden välillä että alkuperä- ja kauttakulkumaiden välillä. Pystyäkseen vastaamaan haasteeseen tehokkaasti Euroopan unionin on toteutettava ennaltaehkäisevää politiikkaa ja käytettävä tarkoitukseen parhaiten soveltuvia ulkopoliittisia välineitä, joilla se pääsee puuttumaan suoraan epävakauden syihin siten, että maastamuutosta tulee mahdollisuus eikä epätoivoinen välttämättömyys.

  Willy Meyer (GUE/NGL), kirjallinen. − (ES) Äänestin epävakauden aiheuttamia muuttovirtoja ja EU:n ulkopolitiikan soveltamisalaa ja tehtävää käsittelevää jäsenen Proveran mietintöä vastaan. Syy on se, etten hyväksy Euroopan unionin muuttoliikepolitiikkaa eli Eurooppa-linnakkeen politiikkaa, jonka rajat ovat raudanlujat miehille ja naisille mutta jotka haihtuvat, kun kyse on pääomista. Tässä mietinnössä puolustetaan sellaista eurooppalaista muuttoliikepolitiikkaa, joka ei perustu käsitykseen, että maastamuutto on oikeus eikä rikos, eikä taata turvapaikkaoikeuden hakemisen pyhää periaatetta. EU:n tekopyhyys on vastenmielistä: EU kriminalisoi ilman henkilöpapereita olevat maahanmuuttajat. Laittomia maahanmuuttajia käytetään työvoimana tarkoituksena nopea pääomien kerryttäminen, mikä on suora hyökkäys ihmisoikeuksien yleismaailmallista luonnetta vastaan. Euroopan unioni, joka voi olla olemassa vain taloudellisin perustein tapahtuvan maahanmuuton avulla, osoittaa suurta kyynisyyttä. Se, mitä Pohjois-Afrikassa nyt tapahtuu, on osoitus Euroopan linnakkeesta. Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtivalla virastolla Frontexilla ei ole mitään tekemistä yhteisvastuun tai yhteistyön kanssa, niin että se auttaisi ihmisiä taistelemaan Ben Alin, Mubarakin tai Gaddafin diktatuurien kaltaisia diktatuureja vastaan: kun tuhannet afrikkalaiset pakenevat sortoa ja sotaa, EU vangitsee heidät.

  Alexander Mirsky (S&D), kirjallinen. − (EN) Epävakauden aiheuttamat muuttovirrat ovat haaste Euroopan unionille. Sodat ja aseelliset selkkaukset, etniset jännitteet, järjestelmälliset ihmisoikeusloukkaukset – kuten kielto harjoittaa tiettyä uskontoa – luonnonkatastrofit ja taloudellisten ja demokraattisten rakenteiden puute, ovat tällaisten muuttovirtojen syitä. Ilmiö on hyvin huolestuttava, koska se voi lisätä ja voimistaa jännitteitä ei ainoastaan muuttajien alkuperä- ja kohdemaiden välillä vaan myös alkuperä- ja kauttakulkumaiden välillä. Pystyäkseen vastaamaan haasteeseen tehokkaasti Euroopan unionin on toteutettava ennaltaehkäisevää politiikkaa ja käytettävä kaikkia tarkoituksenmukaisia ulkopolitiikan välineitä, jotta se pääsee puuttumaan epävakauden syihin siten, että maastamuutosta tulee mahdollisuus eikä välttämättömyys. Pitkällä aikavälillä Euroopan unioni voisi toteuttaa tehokkaita toimia käyttämällä parhaalla mahdollisella tavalla sen nykyisiä omia rahoitusvälineitä ja institutionaalisia rakenteita. Mietinnössä ehdotetut toimet eivät ole riittäviä, ja ne ovat liian julistuksenomaisia. Tarvitaan täsmällistä ja konkreettista talous- ja rahoitussuunnitelmaa. Muussa tapauksessa Eurooppa tukehtuu laittoman maahanmuuton tulvaan. Ensiaskeleena tiellä tämän ongelman ratkaisemiseksi tämä mietintö on varsin hyödyllinen.

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. − (DE) Eurooppaan jatkuvasti suuntautuvat muuttajavirrat huomioon ottaen näyttää yhä tärkeämmältä ottaa kantaa taloudellisista syistä maahan muuttavien henkilöiden laillistamista vastaan. On tärkeää antaa kehitysmaille tukea, jonka avulla näitä ihmisiä kannustetaan jäämään kotimaahansa. Ei ole järkevää päästää kehitysmaista peräisin olevia henkilöitä työmarkkinoillemme etenkään siksi, että euroalueen työttömyysaste on tätä nykyä 9,9 prosenttia. Jäsenen Proveran alkuperäinen mietintö oli varsin hyvä ja tasapainoinen, mutta valitettavasti eri tarkistukset muuttivat sitä väärään suuntaan. Sen vuoksi äänestin sitä vastaan.

  Rolandas Paksas (EFD), kirjallinen. − (LT) Äänestin tämän päätöslauselman puolesta, koska arabimaailman levottomuuksien ja niiden kiihdyttämien muuttovirtojen vuoksi on tärkeää, että koko EU:n alueella toimii yhteinen muuttoliikepolitiikka. Kun otetaan huomioon, että muuttoliike ei ole pysäytettävissä, ulkopolitiikalla on oltava tällä alueella erityinen rooli. Kasvavista muuttovirroista kärsivät eniten EU:n ulkorajoilla sijaitsevat maat. Siksi on pyrittävä kaikin tavoin varmistamaan, että EU:n tasolla laaditaan yhteinen EU:n muuttoliikepolitiikka, jotta muuttovirtoja voidaan hallita ja valvoa parhaalla mahdollisella tavalla. Vain yhteisin ponnistuksin voidaan varjella talouskasvua, työmarkkinoiden vakautta ja ehkäistä kielteisten seurausten mahdollisuutta niissä maissa, joiden osaksi tulevat suurimmat muuttajavirrat. Tämä on tehokas väline laittoman maahanmuuton, järjestäytyneen rikollisuuden ja ihmiskaupan pysäyttämiseksi. EU:n on pyrittävä kaikin tavoin edistämään laillista muuttoliikettä sekä torjumaan tehokkaasti laitonta muuttoliikettä. On hyvin tärkeää saada aikaan järjestelmä laillista muuttoliikettä varten ja ottaa siinä huomioon Euroopan työmarkkinoiden tarpeet ja kunkin jäsenvaltion valmiudet vastaanottaa ja integroida maahanmuuttajia.

Laillisilla maahanmuuttajilla pitää olla Euroopan unionissa samat oikeudet ja velvollisuudet kuin muilla työntekijöillä. Lisäksi jokaisen maan on tärkeää vähentää aivovuotoa ja pätevien asiantuntijoiden maastalähtöä. Sitä varten meidän on otettava käyttöön avustettuja paluuohjelmia, edistettävä kiertomuuttoa, säänneltävä palvelukseen ottamisen käytäntöjä ja tuettava valmiuksien kehittämistä.

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. – (IT) Äänestin jäsenen Proveran mietinnön puolesta. Se käsittelee yhtä unionin perusperiaatteista: kansojen välistä yhteisvastuuta. Pohjois-Afrikan poliittisten kriisien ja muuttovirtoja koskevan Euroopan unionin politiikan hitauden tai unionin täydellisen reagoimattomuuden vuoksi nykyinen tilanne on niin vakava ja ongelmallinen, että mielestäni siihen olisi puututtava viipymättä. Tämän asiakirjan hyväksymisen myötä neuvosto sai kehotuksen – kehotuksen, jota ei voida eikä saa ohittaa – noudattaa täysimääräisesti yhteisvastuuperiaatetta ja siihen liittyvää käytännön toimintasuunnitelmaa ja taakanjakoa jäsenvaltioiden kesken. Asiakirjassa tuodaan esiin erityisesti vähimmäisvaatimukset, jotka koskevat tilapäisen suojelun antamista maahanmuuttajille ja toimia vastuun ja ponnistelujen jakamiseksi jäsenvaltioiden kesken, jotka Italian tavoin ottavat vastuullisesti vastaan maahanmuuttajia ja kantavat seuraukset yksin.

  Georgios Papanikolaou (PPE), kirjallinen. – (EL) On tärkeää, että muuttovirtojen aiheuttama kasvava paine ja EU:n ulkopolitiikka yhdistetään toisiinsa Euroopan tasolla. Eurooppalaiset aloitteet voivat tuoda apua Pohjois-Afrikan poliittisesti epävakaille maille, joista suuret määrät laittomia maahanmuuttajia on peräisin. Esimerkiksi kehitysapu- ja kehitysyhteistyöohjelmia ja takaisinottosopimuksia voidaan hyödyntää ja niitä pitää hyödyntää täysimääräisesti. Nämä asiat ovat lähitulevaisuudessa ratkaisevan tärkeitä sekä Kreikan että muun EU:n kannalta. Siksi äänestin tämän mietinnön puolesta.

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. – (PT) Epävakauden aiheuttamat muuttovirrat ovat tällä hetkellä suuri haaste Euroopan unionille. Ne johtuvat sodista, aseellisista konflikteista, etnisistä jännitteistä, ihmisoikeusloukkauksista – kuten siitä, ettei ihmisten sallita harjoittaa uskontoaan –, luonnonkatastrofeista ja asianmukaisten taloudellisten ja demokraattisten rakenteiden puutteesta. Tämä on kasvava ilmiö, joka synnyttää jännitteitä sekä alkuperä- ja kohdemaiden välillä että alkuperä- ja kauttakulkumaiden välillä. Tässä mietinnössä annetaan joukko suosituksia, joiden tavoitteena on saattaa EU vastaamaan tehokkaasti tähän haasteeseen. Muista toimenpiteistä nostaisin esiin valitun ennaltaehkäisevän politiikan, jolla pyritään puuttumaan suoraan epävakauden syihin, niin että maastamuutosta tulee mahdollisuus eikä epätoivoinen välttämättömyys, sekä kehitysyhteistyön, jossa on omaksuttu kokonaisvaltaisempi poliittinen näkemys, joka käsittää turvallisuuteen, alueelliseen yhteistyöhön ja alkuperä- ja kauttakulkumaiden kanssa tehtäviin kahdenvälisiin sopimuksiin liittyvät näkökohdat. Näihin tavoitteisiin olisi pyrittävä tiiviisti poliittiseen vakauteen liittyvien vuosituhannen kehitystavoitteiden ohella, ja niiden tulisi antaa kehys koko prosessille.

  Aldo Patriciello (PPE), kirjallinen. – (IT) Epävakauden aiheuttamat muuttovirrat ovat epäsuora seuraus ihmisoikeusloukkauksista, ympäristökatastrofeista ja taloudellisten ja sosiaalisten rakenteiden puutteesta ja niin ollen puuttuvasta kyvystä turvata yhteiskunnan laajojen väestönosien hyvinvointi. Nämä seikat ovat haaste Euroopan unionille, sillä ne vaativat ponnisteluja sekä kehitysyhteistyössä että sosiaalisten jännitteiden ehkäisemiseksi, ja näitä jännitteitä syntyy usein paitsi alkuperä- ja kohdemaiden välille mutta myös alkuperämaiden ja muuttajien kauttakulkumaiden välille. Tämä haaste vaatii EU:lta konkreettisia ratkaisuja, joilla sen on tarkoitus puuttua sekä kehitysyhteistyön että ulkopolitiikan alaan, eli toteuttaa ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä sekä alueellisella että maailmanlaajuisella tasolla, toisin sanoen toimenpiteitä, joissa hyödynnetään kaikkia käytettävissä olevia ulkopolitiikan välineitä ja joissa keskitytään turvallisuuteen, alueelliseen yhteistyöhön, alkuperä- ja kauttakulkumaiden kanssa tehtäviin kahdenvälisiin sopimuksiin ja ihmisoikeuksien suojeluun ja demokratiakehitykseen. Koska olen lujasti vakuuttunut siitä, että EU:n on tärkeää vaikuttaa suoraan epävakauden syihin ja parantaa käytettävissä olevien välineiden käyttöä, minulla ei ole muuta vaihtoehtoa, kuin äänestää ehdotuksen puolesta.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. − (EN) Epävakauden aiheuttamat muuttovirrat ovat haaste Euroopan unionille. Sodat ja aseelliset selkkaukset, etniset jännitteet, järjestelmälliset ihmisoikeusloukkaukset – kuten tietyn uskonnon harjoittamisen kieltäminen – luonnonkatastrofit ja asianmukaisten taloudellisten ja demokraattisten rakenteiden puute, ovat tällaisten muuttovirtojen pääasiallisia syitä.

Ilmiö on erityisen huolestuttava, koska se voi synnyttää tai lisätä jännitteitä sekä muuttajien alkuperä- ja kohdemaiden välillä että alkuperä- ja kauttakulkumaiden välillä. Pystyäkseen vastaamaan haasteeseen tehokkaasti Euroopan unionin on toteutettava ennaltaehkäisevää politiikkaa ja käytettävä tarkoitukseen parhaiten soveltuvia ulkopoliittisia välineitä, joilla se pääsee puuttumaan suoraan epävakauden syihin siten, että maastamuutosta tulee mahdollisuus eikä epätoivoinen välttämättömyys.

Eurooppalaisessa muuttoliikkeiden hallintapolitiikassa olisi kehitysyhteistyön rinnalle omaksuttava kokonaisvaltaisempi poliittinen näkemys, joka käsittää turvallisuuteen, alueelliseen yhteistyöhön, alkuperä- ja kauttakulkumaiden kanssa tehtäviin kahdenvälisiin sopimuksiin, ihmisoikeuksien suojeluun ja demokratiakehitykseen liittyvät näkökohdat.

  Licia Ronzulli (PPE), kirjallinen. – (IT) Poliittisen epävakauden aiheuttamien muuttovirtojen hallinta on merkittävä haaste Euroopan unionille. Sodat ja aseelliset selkkaukset, etniset jännitteet, järjestelmälliset ihmisoikeusloukkaukset, luonnonkatastrofit ja asianmukaisten taloudellisten ja demokraattisten rakenteiden puute ovat näiden virtojen pääasiallisia syitä.

Mielestäni nyt on toteutettava ennaltaehkäisevää politiikkaa ja käytettävä tarkoitukseen parhaiten soveltuvia ulkopoliittisia välineitä, jotta päästään puuttumaan epävakauden syihin. EU:n ulkopolitiikassa olisi keskitettävä huomio epävakauden syihin ja alkuperämaiden rakenteellisiin ongelmiin. Mielestäni tämä asiakirja antaa EU:n käyttöön lisävälineen sen hahmotellessa johdonmukaista ja tehokasta muuttovirtojen ilmiötä koskevaa politiikkaa ja ohjatessa valintoja tarkoituksenmukaisimmalle tielle kohti poliittisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti vakaiden olojen uudelleenrakentamista.

  Oreste Rossi (EFD), kirjallinen. – (IT) Vastustan jyrkästi tätä mietintöä. Tunnuslause "moninaisuudessaan yhtenäinen" antaa jokaiselle mahdollisuuden olla oman takapihansa herra, eikä Euroopan unioni voi eikä sen pidä pakottaa meitä hyväksymään epätoivottuja vieraita. Se, että kiellämme itseltämme oikeuden palauttaa laittomia maahanmuuttajia näiden alkuperämaihin, on kaikkien terveen järjen sääntöjen vastaista. Jos laillisuutta ei kunnioiteta, meitä uhkaa miljoonien epätoivoisten pakolaisten tulva. Kärsiviä ihmisiä on autettava – mutta heidän omassa maassaan – estämällä ihmiskauppa.

Vastustan jyrkästi syytöksiä eurooppalaisesta rasismista ja muukalaisvihasta, koska olen väsynyt katsomaan laittomien tunisialaisten maahanmuuttajien lakkoilua, jonka syynä on se, ettei heille ole annettu rahaa savukkeiden ostoon, ja kieltäytymistä syömästä tonnikalaa sisältävää ruokaa, koska se tuoksuu kalalle, sekä siihen – kuten kerran Italiassa – että he vaativat asuntoa ja työtä (tietysti ilmaiseksi), kun meillä on omassa maassamme köyhiä ja työttömiä ihmisiä.

Kehujen osoittaminen ulkoasioiden korkealle edustajalle Ashtonille on tuhlausta, sillä hänellä ei todellisuudessa ole mitään käsitystä siitä, miten hoitaa Maghreb-maiden nykyistä kriisiä. Kaiken huippu on se, että samaan aikaan lesboja, homoja, biseksuaaleja, transseksuaaleja ja transsukupuolisia pidetään vainottuina ja vähäoikeuksisina ja siksi erityisen huomion arvoisina.

  Nikolaos Salavrakos (EFD), kirjallinen. – (EL) Äänestin jäsenen Proveran mietinnön puolesta, koska katson, että hänen mietinnössään ongelmaan on omaksuttu realistinen asenne ja hänen ehdottamaansa maahanmuuton taakanjakoa tarvitaan kipeästi. Maahanmuutto on vaikeasti ratkaistava asia. Me kuitenkin voimme selviytyä siitä, jos toteutamme oikeanlaisia toimia. Ongelmaa ei voida panna vain Kreikan, Italian ja Espanjan harteille. Tammikuusta lähtien Italiaan on tullut 23 000 maahanmuuttajaa. Meidän on erityisesti Pohjois-Afrikan ja arabimaailman tapahtumat huomioon ottaen pyrittävä löytämään eurooppalainen strategia maahanmuuton ongelman ratkaisemiseksi, niin että jäsenvaltioita ei jätetä oman onnensa nojaan, ja että samaan aikaan varmistetaan, että maastamuuttoon pakotettuja kovaosaisia ihmisiä ja taakan kantavia Euroopan kansalaisia ei käytetä hyväksi.

  Bart Staes (Verts/ALE), kirjallinen. – (NL) Tämän päätöslauselman ansiona on se, että se tehostaa keskustelua unionin muuttoliikepolitiikasta, vaikka teksti olisi voinut olla konkreettisempi ja voimakkaammin muotoiltu. Juuri nyt, kun Pohjois-Afrikan tilanne aiheuttaa suuria muuttovirtoja, EU onnistuu olemaan ottamatta mitään selvää vastuuta asiasta. Frontex ei voi olla ainoa väline pakolaiskriisin selvittämisessä. EU:n on kiireellisesti kehitettävä myös taakanjakoa koskeva toimintasuunnitelma, jotta se voi edistää alueelta tulevien pakolaisten uudelleensijoittamista ja tarjota apua kodittomille. Pidän valitettavana sitä, että näissä olosuhteissa EU:n ja Libyan välistä yhteistyötä koskevan sopimuksen lykkääminen oli tosiasiassa ainoa mahdollinen vaihtoehto. Näissä sopimuksissa tärkeimpänä asiana ei pitäisi olla rajavalvonnan tiukentaminen vaan Geneven yleissopimuksen ratifioinnin valvonta ja sopimuksen noudattaminen. Toivon, että tämä päätöslauselma on ensimmäinen askel kohti kokonaisvaltaisempaa lähestymistapaa pakolaiskysymyksessä, niin että ihmisiä kohdellaan humaanimmalla tavalla.

  Michèle Striffler (PPE), kirjallinen. – (FR) Kannatin äänestyksessä kollega Proveran mietintöä, jonka aiheena ovat epävakauden aiheuttamat muuttovirrat ja EU:n ulkopolitiikan soveltamisala ja tehtävät. Ulkopolitiikan ja maahanmuuttopolitiikan välinen koordinointi on olennaisen tärkeää. On keskityttävä maailman tietyillä alueilla esiintyvän epävakauden perimmäisiin syihin ja hoidettava tehokkaasti muuttovirtoja. Muuttoliikkeiden hallintapolitiikka olisi todella yhdistettävä eurooppalaiseen kehitysyhteistyöpolitiikkaan, ja siinä olisi otettava huomioon turvallisuuteen, eteläisten valtioiden alueelliseen yhteistyöhön ja alkuperä- ja kauttakulkumaiden kanssa solmittaviin yhteistyösopimuksin liittyvät näkökohdat. Kun otetaan huomioon, että joillakin kolmansilla mailla on keskeinen rooli tässä politiikassa, olen vakuuttunut siitä, että EU:n on ehdottoman tärkeää allekirjoittaa yhteistyösopimukset näiden maiden kanssa laittoman maahanmuuton torjumiseksi. Tässä mielessä totean, että Libyan ja Euroopan unionin välillä parhaillaan jäädytettynä oleva yhteistyösopimus on saatettava ennalleen.

  Niki Tzavela (EFD), kirjallinen. – (EL) Taantuma ja useissa maissa vallitseva poliittinen epävakaus ovat kasvattaneet muuttovirtoja, ja tämä asettaa haasteen EU:lle. Tässä mietinnössä ehdotetut toimenpiteet auttavat tarttumaan tähän ongelmaan, joka on kauhistuttava ensisijaisesti EU:n rajoilla sijaitseville maille ja välillisesti koko EU:lle. Yksi näistä toimenpiteistä on pysyvän seurantajärjestelmän luominen kaikkia muuttovirtojen hallintaan liittyviä Frontex-toimia varten, ja sen on oltava pysyvä ja vakinainen. Tämän vuoksi äänestin jäsenen Proveran mietinnön puolesta.

  Dominique Vlasto (PPE), kirjallinen. – (FR) Kannatan tämän tasapainoisen päätöslauselman hyväksymistä, koska siinä ehdotetaan keinoja Eurooppaan kohdistuvien maahanmuuttopaineiden aiheuttamiin haasteisiin vastaamiseksi. Mielestäni on olennaisen tärkeää luoda synergiaa EU:n muuttoliikepolitiikan ja kehitysapupolitiikan kesken. Muuttoliikeilmiöiden taustalla on näkymättömiä inhimillisiä murhenäytelmiä, ja osa ratkaisusta voidaan saada aikaan kolmansiin maihin suunnatuilla kehitysaputoimilla, jotka edistävät niiden kehitystä ja vakautta. Se on asia, joka on otettava huomioon myös Euroopan naapuruuspolitiikassa (ENP). Mielestäni tarvitaan kiireellisesti unionin tason toimintaa, ja kehotan jäsenvaltioita ja komissiota saattamaan käyttöön tarvittavat välineet ja resurssit, etenkin vahvistamaan Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtivan viraston Frontexin resursseja ja asemaa. Se voi tapahtua myös tarjoamalla asianmukaista apua niille Välimeren rannikon alueille ja kaupungeille, jotka joutuvat vastaamaan tämän maahanmuuttajatulvan aiheuttamaan hätätilaan, huolehtimaan järjestyksen ylläpidosta ja edistämään laillisten maahanmuuttajien integroitumista. Mielestäni eurooppalaisen yhteisvastuun täytyy toteutua täysimääräisesti jäsenvaltioiden välillä ja kolmansia maita kohtaan.

  Angelika Werthmann (NI), kirjallinen. − (DE) Äänestin tämän mietinnön puolesta. Kuten mietinnössä korostetaan, tämänhetkiset muuttajavirrat aiheuttavat suunnattomia jännitteitä alkuperämaiden, vastaanottajamaiden ja kauttakulkumaiden kesken ja myös vastaanottajamaiden sisällä. Ennaltaehkäisevänä toimenpiteenä kollega Provera ehdottaa tarttumista muuttoliikkeen perimmäisiin syihin sekä käymistä EU:n ulkopolitiikassa käsiksi demokratian ja taloudellisen vakauden puutteeseen vastaanottavissa maissa. Euroopan parlamentissa on laadittu kehitysyhteistyöpolitiikasta useita mietintöjä, joissa on vaadittu komissiota ja erityisesti korkeaa edustajaa Ashtonia sisällyttämään ihmisoikeuksien tilanteen kaikkiin neuvotteluihinsa ja myöntämään tukea ja kaupan helpotuksia vain osana kyseistä pakettia. Haluaisin tässä yhteydessä vielä toistaa tämän vaatimuksen.

Mietintö: Elisabeth Jeggle (A7-0016/2011)

  Laima Liucija Andrikienė (PPE), kirjallinen. − (LT) Kannatin äänestyksessä päätöslauselmaa naisten asemasta maataloudessa ja maaseudulla, koska naisilla on nyky-yhteiskunnassa yksilöllisten perheeseen ja työelämään liittyvien tehtäviensä vuoksi monitoiminnallinen rooli ja koska naiset nimenomaan tämän moniroolisuutensa takia voivat merkittävästi edistää kehitystä ja innovaatiota kaikilla yhteiskunnan tasoilla sekä myötävaikuttaa elämänlaadun paranemiseen erityisesti maaseudulla. Naisten määrä on valitettavasti vähentynyt maaseudulla. Sen vuoksi maaseudun kehittämispolitiikkaa on suunnattava voimakkaammin innovatiivisiin ja kestäviin maaseudun elin- ja työoloihin, jotta varmistetaan maataloudessa työskentelevän väestön vakaa tilanne. Olen yhtä mieltä esittelijän kanssa siitä, että meidän olisi edistettävä naisten yrittäjyyttä ja aloitteita etenkin edistämällä naisten omistajuutta ja naisyrittäjien verkostoja sekä laatimalla sellaiset ehdot rahoitusalalle, että maaseudun naisyrittäjillä on mahdollisuus tehdä investointeja ja saada luottoa, niin että heistä tulee toimintakykyisempiä markkinoilla ja että he voivat luoda toiminnalleen vakaan taloudellisen perustan. On myös tuettava poliittisia toimia, joilla pyritään parantamaan naisten asemaa maataloudessa helpottamalla heidän toimimistaan maatalousyrittäjinä. Naisten maanhankintaa ja luotonsaantia on helpotettava, jotta kannustetaan naisten sijoittautumista maaseudulle ja ryhtymistä maatalousalan toimijoiksi.

  Roberta Angelilli (PPE), kirjallinen. – (IT) Kannatan mielelläni Elisabeth Jegglen mietintöä, koska siinä kiinnitetään huomio maaseudulla elävien naisten muodostamaan 42 prosentin suuruiseen osuuteen. He tekevät tärkeää työtä kehittäessään, vakauttaessaan ja nykyaikaistaessaan maaseutua tuomalla esiin uusia yrittäjyyden muotoja. Naiset ovat tekemällään raskaalla työllä osoittaneet, että he voivat vaikuttaa perinteisten elin- ja tuotantotapojen kehitykseen maaseudulla perustamalla liikeyrityksiä, jotka tarjoavat työpaikkoja ja mahdollistavat perhevelvoitteiden ja työn yhteensovittamisen.

Tavoitteena on taata kaikille alueille yhtäläiset elinolot ja välttää kaupunkikeskusten yksipuolista kehittämistä, ja sen vuoksi maaseutualueille on saatava moderni tietotekniikkainfrastruktuuri ja riittävät laajakaistayhteydet ja on kehitettävä sähköisiä liiketoiminnan muotoja, kuten sähköistä kaupankäyntiä, jonka ansiosta ihmiset pystyvät harjoittamaan liiketoimintaa riippumatta heidän etäisyydestään kaupunkikeskuksiin.

Lisäksi meidän on parannettava naisten koulutusta ja edistettävä luotonsaantia naisten yrittäjyyden tukemiseksi. Sosiaaliturvapolitiikassa on myös otettava huomioon maataloudessa kausityöntekijöinä työskentelevien naispuolisten maahanmuuttajien elinolot. Erityisesti heille on taattava asianmukaiset asuinolot, sairausvakuutus ja riittävät saniteettitilat.

  Elena Oana Antonescu (PPE), kirjallinen. – (RO) Sukupuolten tasa-arvon periaate on perusedellytyksenä Eurooppa 2020 -strategiassa, ja sitä olisi edistettävä taloudelliseen ja sosiaaliseen toimintaan osallistuvien naisten määrän lisäämiseksi ja erityisesti naisten ja miesten tasavertaisten oikeuksien takaamiseksi maatalousalalla. Mielestäni on tärkeää painottaa naisten roolia maataloudessa ja maaseudulla. Sen vuoksi tukipolitiikassa on otettava aikaisempaa paremmin huomioon naisten tärkeä rooli, tarpeet ja tilanne maaseudulla. Kannustan jäsenvaltioita suunnittelemaan kannustimia, joilla edistetään maaseudun naisten toimintaa tuottajina tai yrittäjinä ja tuetaan heidän osallistumistaan politiikkaan, myös toimielinten johtokuntien edustajina, naisten ja miesten tasa-arvoisten roolien tukemiseksi.

Kannatin äänestyksessä tätä mietintöä, joka auttaa torjumaan sosiaalista syrjäytymistä maaseudulla. Maaseudun kehittämispolitiikan keskeisenä tavoitteena on taata miehille ja naisille yhtäläiset oikeudet ja tasavertaiset elinolot kaikilla alueilla sekä välttää tällä tavoin tiheään asuttujen kaupunkialueiden yksipuolinen kehittäminen massiivisen maaltapaon estämiseksi.

  Liam Aylward (ALDE), kirjallinen. – (GA) Maatalouden työväestöstä 42 prosenttia on naisia, joten on selvää, että heillä on tärkeä rooli maaseudulla ja maatalousyrityksissä. Meidän on arvostettava ja tuettava naisia ja heidän panostaan maataloudessa ja maaseudun elämässä, ja siksi kannatan tätä tärkeää mietintöä. Tulevaisuudessa naisten rooli on asianmukaisesti tunnustettava EU:n maatalouspolitiikassa. Kannatan mietinnössä esitettyä toteamusta naisverkostojen tekemästä erinomaisesta työstä, sillä ne antavat pontta maaseutuyhteisöille ja edistävät tasa-arvoa ja sosiaalista osallisuutta maaseudulla. Niiden tukea on lisättävä paikallisella, kansallisella ja eurooppalaisella tasolla. Esimerkiksi Irlannissa toimiva ICA on maaseutualueilla tärkeä ja vaikutusvaltainen järjestö, joka äskettäin vietti perustamisensa 100-vuotispäivää. Järjestöön kuuluu noin 11 000 jäsentä, ja se on tukenut maaseudun naisia jo pitkään. Tämäntyyppisiä paikallisorganisaatioita on tuettava asianmukaisesti, ja tulevaisuudessa ne on otettava huomioon EU:n maatalouspolitiikassa.

  Regina Bastos (PPE), kirjallinen. − (PT) Naisilla on yhä tärkeämpi rooli maataloudessa ja maaseudulla. Viime vuosien aikana naisten omat hankkeet ovat edistyneet merkittävästi niille annetun tuen ansiosta, ja tämä on lisännyt koko maaseutuyhteiskunnan kehitystä.

Naiset ovat edistäneet perinteisten taloudellisten mallien ja elämänmuotojen kehitystä maaseutualueilla, samalla kun he ovat osaltaan vakauttaneet ja nykyaikaistaneet elinkeinoja ja tämän tuloksena edistäneet maaseutualueiden kestävää kehitystä. Myös maaseudulla naiset haluavat toteuttaa omat elämänsuunnitelmansa, olla taloudellisesti riippumattomia ja vastata perheeseen liittyviin haasteisiin.

Näin ollen tässä mietinnössä, jota kannatin äänestyksessä, kehotetaan ottamaan paremmin huomioon naisten monipuolinen ammatillinen pätevyys, kiinnostuksen kohteet ja suoritukset, jotta maatalous säilyy naisia kiinnostavana työpaikkana. Euroopan maaseutupolitiikan keskeisenä tavoitteena olisi oltava pyrkimys taata miesten ja naisten onnistumismahdollisuudet ja hyvät tulevaisuudennäkymät maaseudulla.

  George Becali (NI), kirjallinen. – (RO) Maaseudun naisten tilanne on Euroopan unionille hyvin todellinen ja ajankohtainen aihe. Joissakin jäsenvaltioissa se on kuitenkin hyvin vakava ja kiireellinen aihe, muun muassa Romaniassa, jossa työllisyysaste on erittäin alhainen hyvin suuressa osassa maaseutua. Meidän on otettava käyttöön soveltuva lähestymistapa, jolle tulevassa yhteisessä maatalouspolitiikassa myönnetään taloudellista tukea, jotta voimme tuloksekkaasti luoda houkuttelevat elinolot näiden alueiden naisille ja miehille. Olen yhtä mieltä Elisabeth Jegglen kanssa ajatuksesta perustaa maaseutualueiden naisille Euroopan laajuinen verkosto, jota tuettaisiin myös YMP:n toiseen pilariin kuuluvilla toimilla. Kannatan myös ajatusta siitä, että YMP:n uudistuksen yhtenä ensisijaisena tavoitteena olisi oltava palvelujen ja tuen tarjoaminen maaseutualueiden naisille kunkin jäsenvaltion tarpeiden mukaisesti.

  Sergio Berlato (PPE), kirjallinen. – (IT) Tänään käsittelemämme mietintö on erityisen tärkeä, koska siinä keskitytään sellaisiin keskeisiin aiheisiin, joihin puuttumalla voidaan varmistaa naisten tehokas osallistuminen maaseutualueiden kehitykseen, samalla kun pyritään parantamaan työllisyysnäkymiä uuden yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) puitteissa.

Naisten rooli maatalousyrityksissä ja maaseutuympäristössä on mielestäni merkittävä aluekehityspolitiikan näkökohta. Yksi Euroopan unionin maaseutupolitiikan keskeisistä tavoitteista on todellakin yhtäläisten elinolojen takaaminen kaikilla alueilla, jotta miehillä ja naisilla on jopa maaseudulla tilaisuuksia rakentamiseen.

YMP:n tämänhetkisessä kehitysvaiheessa on ehdottoman tärkeää pitää mielessä maaseudulla asuvien naisten tarpeet ja vapauttaa heidän potentiaalinsa. Ennakoivan maailmankatsomuksen mukaisesti on mielestäni lisättävä ponnistuksia, joilla edistetään maaseudun kestävää käyttöä tehokkaasti niin energian kuin myös laadun kannalta. Lisäksi kaikilta maatalouden uudistusprosessiin osallistuvilta toimijoilta vaaditaan tiukempaa sitoutumista.

  Slavi Binev (NI) , kirjallinen. – (BG) Yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteena on edistää maaseudun korkealaatuista kestävää kehitystä. Äänestin tämän mietinnön puolesta, sillä uskon, että naisten rooli nyky-yhteiskunnassa on erittäin tärkeä. Viime vuosina on käynyt selvästi ilmi, että hyvin monia maatalousalueiden hankkeista olisi ollut mahdotonta toteuttaa ilman naisten aktiivista panosta. Mielestäni myös maaseutualueiden elinoloja on parannettava. Tämä on mahdollista parantamalla jokapäiväisessä elämässä tarvittavien infrastruktuurien, laitosten ja palvelujen saatavuutta. Naisille on tarjottava tilaisuus saavuttaa tasapaino työ- ja perhe-elämän välillä, ja kyläyhteisöt on pyrittävä säilyttämään. Tukipalvelujen, -laitosten ja -rakenteiden on oltava naisten käytettävissä. Naisten roolia on lujitettava myös päätöksentekomenettelyssä.

  Mara Bizzotto (EFD), kirjallinen. − (IT) Kun otetaan huomioon, että maaseutualueilla naisilla on suurempi riski sosiaaliseen syrjäytymiseen kuin miehillä, ja kun otetaan huomioon tämän seikan merkitys, kannatan voimakkaasti tätä päätöslauselmaa, jossa kiinnitetään huomiota naisten rooliin maataloudessa. Paitsi että päätöslauselmassa kehotetaan ottamaan liiketoiminta- ja aluekehitysstrategioissa paremmin huomioon naisten ammatillinen pätevyys maataloudessa ja muilla aloilla, siinä myös kannustetaan aloitteita, joilla edistetään naisten osallistumista työelämään torjumalla kaikentyyppistä syrjintää, parantamalla koulutusta sekä helpottamalla naisten pääsyä jatkokoulutukseen ja erikoistumiskursseille.

  Vilija Blinkevičiūtė (S&D), kirjallinen. − (LT) Äänestin mietinnön puolesta, koska mielestäni aluekehitys on erityisen tärkeä aihe nykyään, kun maaseudun väestökato lisääntyy yhteiskunnallisten muutosten sekä yhteiskuntarakenteiden ja arvojen muutosten seurauksena ja yksilökeskeisen suuntauksen voimistuessa. Olen täysin yhtä mieltä siitä, että kunnollisten elin- ja työolojen luominen maaseudulle saattaisi olla yksi tärkeistä toimenpiteistä kehittyvän kaupungistumissuuntauksen kääntämiseksi. Kokemus on osoittanut elämänlaadun ja taloudellisen vallan liittyvän maaseudulla läheisesti naisiin ja heidän rooliinsa maataloudessa. Näin ollen tällä on erityisen suuri merkitys mietinnössä ehdotetuille toimenpiteille, joilla naisia autettaisiin toteuttamaan omia tulevaisuudensuunnitelmiaan, olemaan taloudellisesti riippumattomia ja vastaamaan perhe-elämän haasteisiin yhtä onnistuneesti kuin naiset nykyisin kaupungeissakin tekevät. Mietinnössä lueteltuihin toimenpiteisiin sisältyy naisten koulutus- ja neuvontaohjelmien jatkaminen ja kehittäminen erityisesti maaseutua varten, EU:n maatalouteen ja maaseutualueiden liiketoimintaan suuntaaman tuen jatkaminen, keskeisten infrastruktuurien ja tietotekniikkainfrastruktuurien kehittäminen, varhaiseläkejärjestelyjen toteuttaminen sekä monia muita toimenpiteitä.

  Vito Bonsignore (PPE), kirjallinen. − (IT) Haluan onnitella kollegaani, esittelijä Elisabeth Jeggleä hänen tekemästään työstä, jonka ansiosta parlamentti on voinut antaa julkista tunnustusta naisten monitoiminnalliselle roolille maatalousalalla. Huolimatta siitä, että 42 prosenttia alan noin 27 miljoonasta työntekijästä on naisia ja että lähes 29 prosenttia maatalousyrityksistä on naisten johtamia, naisten roolia ei ole vielä asianmukaisesti tunnustettu.

Äänestin tämän asiakirjan puolesta, koska olen yhtä mieltä siitä, että meidän on arvostettava naisten ainutlaatuista roolia maataloudessa. Lisäksi mielestäni meidän velvollisuutenamme on nimetä maaseutualueiden naisten erityistarpeet ja varmistaa, että näihin vaatimuksiin vastataan riittävästi tulevissa strategioissa yhteisen maatalouspolitiikan (YMO) tulevasta uudistuksesta alkaen. Euroopan unioni ei saa unohtaa maaseudulla elävien naisten työhön, perheeseen ja yhteiskuntaan liittyviä toiveita. Jotta tämä olisi mahdollista, Euroopan toimielinten on sen vuoksi asianmukaista taata tarvittavat tukipalvelut ja kannustinpaketti, jota ei ole suunnattu yksinomaan markkinoille.

Lopuksi yhdyn esittelijä Jegglen tekemiin ehdotuksiin ja erityisesti ehdotukseen naisten edustuksen lisäämisestä maatalousalan poliittisissa, taloudellisissa ja yhteiskunnallisissa organisaatioissa.

  Maria da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. − (PT) Olen tyytyväinen huomioon, jota komissio on kiinnittänyt naisten rooliin maaseutualueiden kehittämisessä. Naisten taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti monitoiminnallisesta roolista on viime vuosina tullut realiteetti, johon me emme saa suhtautua välinpitämättömästi. Tämä koskee erityisesti maataloutta, koska juuri maataloudessa naiset ovat merkittävästi edistäneet varsinkin maatalousyritysten monipuolistumista ja niiden mukautumista markkinoihin. Yhteisen maatalouspolitiikan maaseudun kestävämpään käyttöön kannustavien tavoitteiden mukaisesti on siten käynnistettävä toimia näiden alueiden naisten tarpeisiin ja toiveisiin vastaamiseksi. Tässä työssä on kiinnitettävä erityistä huomiota tarvittavan tuki-infrastruktuurin ylläpitämiseen ja kehittämiseen ja varsinkin koulutuksen merkitykseen.

  Nessa Childers (S&D), kirjallinen. − Euroopan parlamentin toimenpiteet, joilla pyritään tukemaan ja lujittamaan naisten panosta Euroopalle erittäin tärkeällä maatalousalalla, ovat myönteisiä. Huomattava enemmistö Euroopan parlamentin jäsenistä kannatti mietintöä naisista maataloudessa, ja kyseessä on oikea-aikainen toimenpide. Monetkaan ihmiset eivät ole tietoisia siitä, että maatalousalalla säännöllisesti toimivista työntekijöistä 42 prosenttia on naisia. Suhtaudun mietintöön myönteisesti.

  Vasilica Viorica Dăncilă (S&D), kirjallinen. – (RO) Koska sukupuolten tasa-arvon periaatetta edistetään EU:n lainsäädännöllä ja koska se on yksi Eurooppa 2020 -strategian perusvaatimuksista, katson, että on asianmukaista sisällyttää tämä kysymys tulevaan yhteiseen maatalouspolitiikkaan muun muassa käyttämällä uusia välineitä, joilla tätä periaatetta edistetään. Tulevan yhteisen maatalouspolitiikan on mielestäni oltava oikeudenmukaista, myös naisille.

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. − (PT) Kannatin äänestyksessä tätä mietintöä, koska siinä todetaan, että sukupuolten tasa-arvon edistäminen on EU:n keskeinen tavoite, ja korostetaan, että tämä periaate olisi sisällytettävä yhteiseen maatalouspolitiikkaan (YMP). On välttämätöntä helpottaa naisten pääsyä maatalousalalle sekä heidän luotonsaantiaan. Mietinnössä kannustetaan myös edistämään kestävää taloudellista kasvua ja maaseudun kehittämistä.

  Göran Färm, Anna Hedh, Olle Ludvigsson, Marita Ulvskog ja Åsa Westlund (S&D), kirjallinen. − (SV) Kannatimme äänestyksessä mietintöä naisten asemasta maataloudessa ja maaseudulla, koska mielestämme on välttämätöntä torjua tasa-arvon puutetta yhteiskunnassa. Mietinnössä kuvataan myös hyvin toimivan infrastruktuurin ja tiettyjen peruspalvelujen, kuten laajakaista- ja lastenhoitopalvelujen, merkitystä paitsi kaupungeissa myös maaseudulla. Haluaisimme kuitenkin painottaa, että mielestämme maataloudelle ei pitäisi varata yhtä suurta budjettiosuutta seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä, vaan maatalouden kokonaisosuutta olisi pikemminkin huomattavasti vähennettävä.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. − (PT) Jos me kannatamme vakavaa sitoutumista maatalousalaan – kuten itse kannatan – sekä sitä, että perheillä olisi todella oltava mahdollisuus valita maaseudulla työskentely elämäntavakseen, silloin on varmistettava, että kaikilla niillä, jotka tämän valinnan tekevät, on samanlaiset terveydenhoitoa, koulutusta ja perheiden tukirakenteita koskevat olosuhteet kuin kaupungeissa asuvilla.

Kehitykseen ja sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen sisältyy maaseutu- ja kaupunkialueiden välinen sopusointu. Maaseutualueita ei saa unohtaa eikä niitä saa järjestelmällisesti pitää vähemmän houkuttelevana vaihtoehtona. Tällaiseen ajattelutavan muutokseen voi luonnollisesti kuulua naisten aktiivinen rooli maatalousyhteisöissä. Minulla ei ole romanttisia eikä bukolisia kuvitelmia "maallepaosta": pikemminkin päinvastoin tiedän, että sellaisella elämäntavan valinnalla on hintansa ja että se usein merkitsee luopumista mahdollisuudesta käyttää helposti nykyaikaiselle elämälle tärkeitä infrastruktuureja. Tästä syystä pidän mietinnössä esitettyjä seikkoja myönteisinä, sillä niiden ansiosta voidaan sitoutua edistämään korkealaatuista infrastruktuuria, jolla tuetaan perheitä, koulutusta, terveydenhoitoa ja liikennettä myös maaseudulla.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. − (PT) Sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen on EU:n ja sen jäsenvaltioiden keskeinen tavoite. Tämä periaate on sisällytettävä yhteiseen maatalouspolitiikkaan (YMP) edistämään kestävää talouskasvua ja maaseudun kehittämistä: maatilat, maaseutumatkailu, suoramarkkinointi ja sosiaalipalvelut ovat maaseudun jakelurakenteen tukipilareita, ja niitä olisi tuettava kestävästi YMP:n kautta. YMP:tä olisi käytettävä näiden palvelujen edistämiseen uusien tulevaisuudennäkymien ja palkkatyömahdollisuuksien takaamiseksi naisille ja myös helpottamaan merkittävästi perhe- ja työelämän yhteensovittamista. Maaseudulla on käynnistettävä toimia väestön ikääntymisen torjumiseksi, ja tätä varten on luotava ihmisille asumisen edellytyksiä, sillä elinvoimaisten ja dynaamisten, väestöpohjaltaan moninaisten maaseutualueiden merkitystä on painotettava. Tässä yhteydessä korostaisin nuorten naisten kehitysmahdollisuuksien ja asianmukaisten haasteiden merkitystä. Maaseutuympäristöä on tuettava ja elvytettävä moninaisena ja laajana alueena, jossa on mahdollista elää ja harjoittaa liiketoimintaa hyödyntäen ennen muuta naisten erityisosaamista ja taitoja.

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. − (PT) Tämä päätöslauselma on vastakkainen lasten kehitykseen ja terveyteen viittaavien elintarvikkeita koskevien tiettyjen terveysväitteiden hyväksynnästä ja hyväksynnän epäämisestä esitetyn komission asetusehdotuksen kanssa, sillä se ei ole yhteensopiva asetuksessa ravinnosta ja elintarvikkeita koskevista terveysväitteistä esitettyjen tavoitteiden ja sisällön kanssa. Dokosaheksaeenihappoa (DHA) esiintyy rintamaidossa, ja se tukee alle 12 kuukauden ikäisten lasten näön normaalia kehitystä. Koska ei ole olemassa selvää tieteellistä yksimielisyyttä DHA:lla täydennetyn korvikkeen vaikutuksista imeväisiin muussa biologisessa ympäristössä kuin rintamaidossa, esimerkiksi korvikemaidossa tai muussa imeväisille tarkoitetussa ruoassa, asiaan on mielestämme suhtauduttava ennakoiden ja varovaisesti.

Olemme huolestuneita kyseisen asetusluonnoksen hyväksymisestä, koska se ei vastaa asetuksessa (EY) N:o 1924/2006 esitettyjä vaatimuksia, joiden mukaan muun muassa terveysväite on osoitettava oikeaksi tieteellisellä näytöllä kaikki käytettävissä olevat tieteelliset tiedot huomioon ottaen.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. − (PT) Kaikissa Euroopan unionin ja jäsenvaltioiden politiikoissa olisi otettava huomioon tasa-arvon ja naisten oikeuksien edistäminen sekä sukupuoleen perustuvan syrjinnän torjuminen. Sen vuoksi on kiinnitettävä erityistä huomiota naisten tilanteeseen maataloudessa ja maaseudulla, sillä heidän elämäänsä vaikeuttaa syvä kriisi, johon maaseudulla ollaan jouduttu nykyisten politiikkojen, kuten yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) ja muiden politiikkojen, seurauksena.

Maataloudessa työskentelevistä 26,7 miljoonasta ihmisestä noin 42 prosenttia on naisia, ja erityisesti he kärsivät YMP:n perättäisistä uudistuksista, jotka ovat johtaneet satojen tuhansien pienten ja keskisuurten maatilojen toiminnan loppumiseen ja perheiden harjoittaman maatalouden tuhoutumiseen. Samoin kuin muillakin toiminta-alueilla, myös maaseudun naiset kärsivät työttömyydestä, työpaikkojen epävarmuudesta, alhaisista palkoista ja köyhyydestä. Näitä ongelmia vaikeuttaa entisestään kriisin varjolla toteutettu epäsosiaalinen politiikka.

Tyhjien puheiden sijasta meidän on sen vuoksi sanouduttava irti politiikoista, jotka ovat synnyttäneet nykyisen tilanteen. Naisten roolille ja oikeuksille sekä maaseudulla tarjottaville julkisille palveluille, jotka liittyvät muun muassa terveydenhoitoon, koulutukseen, kulttuuriin, vapaa-ajanviettoon ja sosiaali-infrastruktuuriin, on annettava niille kuuluva arvo.

(Työjärjestyksen 170 artiklan mukaisesti lyhennetty äänestysselitys.)

  Mathieu Grosch (PPE), kirjallinen. − (DE) Tämä mietintö ansaitsee vilpittömän tukemme, koska siinä kiinnitetään huomiota naisten erityisasemaan maatalousyrityksissä ja maaseudulla, samalla kun siinä esitetään ratkaisuja tämänhetkisiin haasteisiin. Esitetyillä ratkaisuilla lisätään maaseudun naisten työelämän ja jokapäiväisen tilanteen houkuttelevuutta. Yksi osa tästä ratkaisusta koskee tuen antamista kohtuuhintaisille ja helposti saatavilla oleville tukipalveluille ja -laitoksille, muun muassa päivähoitopalveluille ja avohoitolaitoksille, sekä tarvittaville infrastruktuureille. Lisäksi on ehdotettu maaseutuyhteisöjen elämänlaadun parantamista EU:n rahoituksella.

Toinen tärkeä osatekijä koskee kouluun pääsyn helpottamista, ammatillisen ja akateemisen koulutuksen tason nostamista sekä naisten sosiaalisten olojen parantamista maaseudulla. Näistä toimista on hyötyä maaseudun naisille, mutta lisäksi niillä parannetaan kyseisten alueiden vaurautta kehittämällä niistä kestävällä tavalla työntekoon ja elämiseen soveltuvia alueita.

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen. − (LT) Äänestin tämän asiakirjan puolesta, koska on erittäin tärkeää tarkastella naisten roolia maatalousyrityksissä ja maaseudulla siten, että otetaan erityisesti huomioon heidän monitoiminnallinen roolinsa. EU:n maatalouspolitiikan keskeisenä tehtävänä on luoda tasavertaiset elinolot kaikille alueille ja välttää yksipuolista tiheään asuttujen kaupunkitaajamien kehittämistä, jotta naiset ja miehet voivat jäädä asumaan maaseudulle ja menestyä siellä. Jos haluamme, että maaseudulle jää asumaan kaikkiin sukupolviin kuuluvia naisia, tai jos haluamme kannustaa heitä palaamaan sinne, heidän tarpeensa ja ehtonsa on otettava entistä paremmin huomioon tukipolitiikassa. Tämä ei ole nyky-yhteiskunnassa mahdollista käyttämättä kohtuuhintaisia ja alueellisesti saatavissa olevia tukipalveluja ja hoitolaitoksia ja -rakenteita. Tällaisen tukirakenteen säilyttämisen ja sen kehittämisen naisten kannalta myönteisellä tavalla on oltava yksi EU:n keskeisiä tukistrategioita. Jo suunnitteluvaiheessa – kun esimerkiksi rakennetaan lastentarhaa tai avohoitoa antavaa laitosta tai kehitetään julkista liikennettä – on löydettävä uusia menettelytapoja ja osallistettava kaikkien sukupolvien naiset päätöksentekoon. Peruskoulutus, ammatillinen ja akateeminen koulutus sekä jatkokoulutus ovat edelleen hyvin tärkeitä maaseudulla elävien ihmisten elämänlaadun ja työn laadun kannalta.

  Anneli Jäätteenmäki (ALDE), kirjallinen. − (FI) Arvoisa puhemies, naisten elämä maaseudulla on viime vuosikymmeninä muuttunut ja monipuolistunut. Perinteiset maaseudun työpaikat ovat vähentyneet. Samalla tilalle on tullut uusia elämänmuotoja, joissa esimerkiksi naisten tausta, koulutus ja asema työmarkkinoilla eroavat toisistaan hyvinkin paljon. Nämä muutokset on otettava paremmin huomioon myös unionin tukipolitiikassa, jotta maaseudun naisten työ- ja perhe-elämä voidaan paremmin sovittaa yhteen.

Naiset ovat koulutuksellaan ja ammattitaidoillaan edistäneet maaseudun perinteisten elinkeinojen kehittämistä viime vuosina. Monenlaiset muun muassa palveluihin ja maatilamatkailuun keskittyvät innovatiiviset maatalousyritykset ovat elävöittäneet maaseudun elinkeinorakennetta merkittävästi. Innovatiivisten maatalousyritysten perustamista ja kehittämistä on tuettava myös jatkossa.

Lopuksi haluaisin muistuttaa, että sukupuolten tasa-arvon edistäminen on yksi EU:n ja jäsenvaltioiden tärkeimmistä tavoitteista. Täten unionin yhteiseen maatalouspolitiikkaankin on sisällytettävä tasa-arvon edistämisen periaate.

  Elisabeth Köstinger (PPE), kirjallinen. − (DE) Euroopan parlamentti pyrkii tällä mietinnöllä parantamaan maaseutualueiden naisten elin- ja työoloja sekä luomaan heille kehitysmahdollisuuksia. Mietinnön ehdotuksissa keskeistä on maaseudun infrastruktuurin laajentaminen entisestään uusien näkymien ja työllisyysmahdollisuuksien tarjoamiseksi naisille. Työn ja perheen yhteensovittamista koskeva kysymys on myös tärkeä maatalousyrityksissä toimiville. Esittelijän tavoin olen vakuuttunut siitä, että vain maaseutualueille suunnatulla aktiivisella tuella voidaan estää naisia muuttamasta kaupunkeihin. Lisäksi tarvitaan tarpeiden mukaisia lastenhoitolaitoksia, maatalousalalla toimiville perheille räätälöity infrastruktuuri sekä mahdollisuus internetin ja muiden viestintätekniikoiden käyttöön. Maataloutta ja maaseudun kehittämistä varten on osoitettava riittävästi varoja, jotta maaseudulla voidaan tulevaisuudessa toteuttaa tärkeitä toimenpiteitä. Kannatan mietinnössä esitettyä vaatimusta, jonka mukaan maatalouden budjettiosuutta ei saa leikata EU:n talousarviossa, kun käynnistyvissä neuvotteluissa käsitellään EU:n tulevaa rahoituskehystä.

  Giovanni La Via (PPE), kirjallinen. − (IT) Kannatan vilpittömästi kollegani Elisabeth Jegglen laatimaa mietintöä, koska mielestäni se sisältää tärkeitä periaatteita, jotka vaativat huomiomme ja tukemme tulevaisuudessa. EU:ssa maatalousalalla säännöllisesti työskentelevistä yhteensä noin 27 miljoonasta ihmisestä noin 42 prosenttia on naisia ja joka viidettä maatalousyritystä (noin 29 prosenttia) johtaa virallisten tilastojen mukaan nainen. Kehotan teitä ottamaan nämä luvut huomioon, kun arvioitte sitä mittavaa panosta, jonka naiset monissa paikallisyhteisöissä antavat kehityksen aikaansaamiseksi, kun taas päätöksentekomenettelyihin he osallistuvat usein suhteettoman vähän. Tähän esteeseen meidän on puututtava palvelupolitiikalla, jolla helpotetaan uuden yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) kautta maaseudun rakenteiden kehittämis- ja toimintamenettelyjä monilla alueilla. Tarkoitan erityisesti koulutusta, neuvontaa ja yritysten perustamista koskevia aloitteita, joita voitaisiin edelleen kehittää YMP:n toisen pilarin puitteissa ja jotka merkitsisivät käännekohtaa naisten, kuten myös miesten, elinolojen merkittävässä parantamisessa maaseudulla. Pidän tätä melko strategisena vaatimuksena, varsinkin kun ajatellaan EU 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamista ja erityisesti aloitteita, joilla pyritään edistämään innovaatiota, tutkimusta ja kehitystä.

  Elżbieta Katarzyna Łukacijewska (PPE), kirjallinen. − (PL) Me äänestimme tänään Strasbourgissa mietinnöstä naisen asemasta maataloudessa ja maaseudulla. Olen itse kotoisin maaseudulta, asun maaseudulla ja yhteen aikaan työskentelin ahkerasti vanhempieni maatilalla. Olen täysin vakuuttunut siitä, että maaseutualueiden naiset vaikuttavat usein paitsi maatilojen kehittämiseen ja nykyaikaistamiseen myös koko maaseutuyhteisön elvyttämiseen ahkeran työnsä ja määrätietoisuutensa ansiosta. Heidän toimensa maaseutualueiden perheenäitien kerhoissa, heidän ponnistelunsa perinteiden ja perheiden tapojen säilyttämiseksi samoin kuin heidän onnistunut toimintansa maatilojen hallintaan liittyvien uusien ratkaisujen toteuttamiseksi merkitsevät sitä, että he ansaitsevat ryhmänä tukea ja kannustusta ja että heidän arvojaan olisi painotettava. Haluaisin kiittää kaikkia maaseutualueiden naisia sekä Puolassa että kaikkialla Euroopan unionin alueella heidän tekemästään kovasta työstä sekä heidän panoksestaan alueellisessa kehittämisessä, ja haluan kertoa äänestäneeni Jegglen mietinnön puolesta. Kiitoksia.

  David Martin (S&D), kirjallinen. − (EN) Olen tyytyväinen siihen, että mietinnössä tunnustetaan naisten tärkeä rooli maataloustuotannossa ja todetaan, että tiettyjä politiikkoja ja edellytyksiä on muokattava naisten tukemiseksi. Mielestäni tätä ei kuitenkaan pitäisi käyttää verukkeena sille, että yhteiseen maatalouspolitiikkaan syydettäisiin vielä enemmän rahaa.

  Barbara Matera (PPE), kirjallinen. − (IT) Äänestin mietinnön puolesta, koska uskon lujasti, että meidän on tunnustettava naisten keskeinen asema alueilla, joissa heidän työllään on ratkaiseva merkitys tietyn paikallistalouden menestykselle tai elpymiselle, mikä puolestaan edistää maidemme kasvua yleensä.

Naisten asema on muuttunut maatalousalalla merkittävästi viime vuosikymmeninä, ja heidän roolinsa on kehittynyt yhä enemmän monitoiminnalliseksi. Tästä syystä Euroopan toimielinten olisi ryhdyttävä toimiin estääkseen naisten maaltapaon tai ainakin kannustaakseen naisten paluuta maaseudun elämään. Naisten ja heidän suunnitelmiensa tukeminen edistäisi maaseutuyhteisöjen kehitystä kokonaisuudessaan.

Meidän on tarjottava maataloudessa työskenteleville naisille mahdollisuus toteuttaa omat tulevaisuudensuunnitelmansa varmistamalla, että he ovat taloudellisesti riippumattomia ja että he voivat hoitaa perhe-elämään liittyvät velvoitteensa. Maatalousalan työpaikkojen on pystyttävä houkuttelemaan naisia niin, että he pystyvät käyttämään monipuolista ammatillista pätevyyttään. Tällaisena rahoitus- ja talouskriisin aikana on erittäin tärkeää luoda maaseudulle ja kaupunkeihin yhtäläiset työolot alueiden uudelleenasuttamiseksi, mikä saattaisi merkitä tietyillä Euroopan unionin alueilla lähtölaukausta taloudelliselle elpymiselle.

  Véronique Mathieu (PPE), kirjallinen. – (FR) Kaikki Euroopan unionin maaseutualueiden perinpohjaiset muutokset synnyttävät väestöön, työpaikkoihin, palveluihin ja ympäristöön liittyviä haasteita. Meidän on korostettava naisten olemassaolon ja osallistumisen merkittävää vaikutusta elämänlaatuun ja maaseudun elinkeinoelämään. Naiset merkitsevät EU:lle merkittävää potentiaalia, kun pyritään kehittämään ja rakentamaan maaseudun elinkeinoelämää Euroopan unionissa. EU:n rahoituksella voidaan siten auttaa parantamaan elämänlaatua ja työn laatua maaseutualueilla tarjoamalla lisätuloja sekä järjestämällä peruskoulutusta, ammatillista ja akateemista koulutusta sekä jatkokoulutusta.

Maatalousalan tulevaisuus riippuu sen kyvystä monipuolistua. Maaseutuyritysten tarjoamien palvelujen ja niiden oman elintarviketuotannon mahdollisuudet ovat sidoksissa työhön osallistuvien ihmisten luovuuteen, ja naisten panos on jo ollut merkittävä. Paikallisten palvelujen perustamiseen on paljon mahdollisuuksia, ja tällaisten hankkeiden menestys taataan parhaiten ottamalla naiset niihin mukaan.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. − (PT) Koska naisten merkitys maataloudessa ja maaseudulla kasvaa jatkuvasti, uudessa yhteisessä maatalouspolitiikassa (YMP) on otettava tämä seikka huomioon sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi. Vain tällä tavoin voimme onnistuneesti edistää kestävää taloudellista kasvua ja maaseudun kehittämistä. Samalla tavoin kuin kaupunkeihinkin, meidän on luotava maaseudulle hyvät elinolot kannustaaksemme naisia ja heidän perheitään jäämään sinne.

  Willy Meyer (GUE/NGL), kirjallinen. − (ES) Kannatin äänestyksessä mietintöä naisten asemasta maataloudessa ja maaseudulla, koska mielestäni heidän roolinsa on ratkaisevan tärkeä tällä alalla, joka työllistää 14,6 miljoonaa ihmistä, joista naisten osuus on 41 prosenttia. Vaikka olen tietoinen siitä, että yhteisen maatalouspolitiikan toisesta pilarista tuetaan maaseudun naisten elinoloihin liittyviä hankkeita, mielestäni on analysoitava käynnissä olevia hankkeita, jotta voidaan nimetä järkeviä käytäntöjä ja auttaa parantamaan naisten asemaa, joka kärsii erityisesti kapitalistisen järjestelmän tämänhetkisen rakennekriisin aiheuttamista seurauksista maaseudulla. Tämä pätee erityisesti silloin, kun otamme huomioon naisten korkean työttömyyden, jonka kohdalla on otettava huomioon vielä se, että monet naiset eivät edes ole mukana työmarkkinoilla. Tästä syystä heitä ei ole rekisteröity työttömiksi eivätkä he siis näy työttömyystilastoissa. Uskon myös, että maatalousalan naistyöntekijöiden sosiaaliturva on välttämätöntä maaseudun kehittämiselle. Siten kannatin äänestyksessä tätä mietintöä, joka merkitsee askelta oikeaan suuntaan.

  Alexander Mirsky (S&D), kirjallinen. − (EN) Kuten jo todettiin, mietinnössä pyritään painottamaan, että sukupuolten tasa-arvoa koskeva periaate on sisällytettävä yhteiseen maatalouspolitiikkaan keinona edistää kestävää talouskasvua ja maaseudun kehittämistä. Sen vuoksi EU:n on tarkistettava tukistrategioitaan maaseudun kehittämiseksi naisten kannalta myönteisellä tavalla. Naisten yrittäjähengen ja taitojen edistäminen maatalousalalla, naisten koulutukseen pääsyn ja erityiskoulutuksen parantaminen, modernin tietotekniikkainfrastruktuurin hankkiminen maaseudulle, naisverkostojen tunnustuksen ja tuen lisääminen, infrastruktuurin, laitosten ja palvelujen laadun ja saatavuuden parantaminen, riittävien sosiaaliturvaetuuksien takaaminen maatalousalalla työskenteleville naisille, maatilojen yhteisomistajuuden edistäminen ja naispuolisten maahanmuuttajien tarvitsema erityishuomio ovat tärkeimpiä seikkoja, joista eri poliittiset ryhmät pääsivät yksimielisyyteen. Kukapa äänestäisi näitä seikkoja vastaan? Miten epämääräistä ja populistista! Tuntuu siltä kuin esittelijä osoittaisi ystävällisyyttään maatalousalalla työskenteleviä naisia kohtaan. Lapsista ja terveydenhoidosta ei sanota mitään täsmällistä. Tehokkaan terveydenhoidon puute! Nimenomaan tehokkaan terveydenhoidon ja esikouluopetuksen puuttuminen maaseudulla huolestuttaa naisia Latviassa, Virossa ja Liettuassa. Äänestin mietinnön puolesta, mutta se on silti raaka ja epäammattimainen.

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. − (DE) Naisten asema on maatalousalalla yhä alisteinen. Mietinnön mukaan meidän on otettava paremmin huomioon naisten tarpeet, erityisesti kaupunkien ulkopuolella. Jatkokoulutusmahdollisuuksia olisi lisättävä ja lastenhoidon saatavuutta olisi parannettava. Naisviljelijät edistävät yhä enemmän maatalousyritysten monipuolistumista ja mukautumista, ja tämä lisää huomattavasti monitoimisuutta maatalousalalla. Naisille olisi annettava mahdollisuus vaikuttaa päätöksiin komiteoissa ja yhdistyksissä, jotta maatalous pysyisi houkuttelevana työpaikkojen tarjoajana ja elämäntapana. Samoin on välttämätöntä turvata paremmin naisten asema maataloudessa, jotta se kannustaisi heitä pysymään alalla. Äänestin tämän mietinnön puolesta, sillä meidän on kaikin mahdollisin keinoin pysäytettävä maatalouden alamäki.

  Rareş-Lucian Niculescu (PPE), kirjallinen. – (RO) Kannatin äänestyksessä Jegglen mietintöä, johon olen romanialaisena Euroopan parlamentin jäsenenä tyytyväinen, sillä maatalousalalla työskentelee Romaniassa suuri määrä ihmisiä. Haluaisin kuitenkin tuoda esiin sen, että mietinnössä olisi mielestäni pitänyt puuttua tiukemmin maaseudun elinoloja koskevaan kysymykseen. Tarvitsemme sellaisen Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston, jolla on runsaasti varoja ja joka pystyy kaventamaan maaseudun ja kaupunkialueiden välisiä eroja. Perusinfrastruktuurien nykyaikaistamiseksi tehtävien investointien on pysyttävä rahaston keskeisenä osana. Lisäksi olisi ollut hyödyllistä käsitellä enemmän maaseudun väestön ikääntymistä sekä sellaisten ohjelmien merkitystä, jotka koskevat maanviljelijöiden varhaista eläkkeelle jäämistä ja nuorten viljelijöiden aloitustukea.

  Franz Obermayr (NI), kirjallinen. − (DE) Naiset ovat monessa mielessä maatalousalan selkäranka. Naisten rooli on kehittymässä sitä tärkeämmäksi, mitä voimakkaammin pyrimme luomaan oikeanlaiset olosuhteet kestävälle, ekologisesti vastuulliselle maataloudelle, joka perustuu pieniin maatiloihin. Sen vuoksi yhteiskunnassa on lisättävä maatalousalalla toimivien naisten arvostusta ja kunnioitusta. Lisäksi tulevaisuudessa on tehtävä enemmän naisten erityistarpeiden huomioon ottamiseksi maataloudessa, jotta ala houkuttelisi nuoria sukupolvia. Äänestin siksi mietinnön puolesta.

  Wojciech Michał Olejniczak (S&D), kirjallinen. − (PL) Tänään hyväksyttiin Euroopan parlamentin päätöslauselma naisten asemasta maataloudessa ja maaseudulla. Viime vuosikymmeninä saamamme kokemus on osoittanut, että naisten yhä laajempi osallistuminen sekä heidän tietämyksensä, kokemuksensa ja ammattitaitonsa ovat keskeinen tekijä kaikkien talouden alojen kehityksessä. Tämän ja muiden syiden vuoksi uskon, että yhteisen maatalouspolitiikan keskeisenä tavoitteena olisi oltava maaseudun kehittäminen entistä houkuttelevammaksi kiinnittäen erityistä huomiota naisten tarpeisiin ja rooliin. Meidän olisi kaikin tavoin pyrittävä auttamaan naisia saavuttamaan päämääränsä ja myös sovittamaan yhteen uransa ja perhe-elämänsä. Tämän saavuttamiseksi meidän on taattava maaseutualueilla palvelujen saatavuus sanan laajassa merkityksessä sekä tarvittava infrastruktuuri samoin kuin mahdollisuudet koulutukseen ja henkilökohtaiseen kehittymiseen. On käynnistettävä toimia naisten yrittäjyyden tukemiseksi sekä kaikenlaisen sukupuoleen perustuvan syrjinnän torjumiseksi. Meidän olisi myös pyrittävä takaamaan laajempi poliittinen ja taloudellinen tuki esimerkiksi helpottamalla investointien tekemistä ja lainansaantia. Olen varma, että kaikkien näiden toimenpiteiden avulla naisten potentiaalia voidaan entistä paremmin hyödyntää maatalouden, paikallisyhteisöjen ja kokonaisten alueiden kehittämiseksi.

  Rolandas Paksas (EFD), kirjallinen. − (LT) Kannatin äänestyksessä tätä päätöslauselmaa, jolla pyritään laajentamaan naisten roolia maataloudessa ja parantamaan heidän asemaansa maaseudulla tarjoamalla lisää sosiaalisia takeita ja edistämällä työllisyyttä ja yrittäjyyttä. Ennen muuta meidän on tehtävä kaikkemme perustaaksemme tehokkaasti toimivan sosiaaliturvajärjestelmän, jolla taataan mahdollisuus varhaiseen eläkkeelle jäämiseen ja äitiysrahan saamiseen. Kaikille maatalousalueille on saatava moderni tietotekniikkainfrastruktuuri, jotta luodaan suotuisa ympäristö yrittäjyyden edistämiselle. Asianmukainen laajakaistayhteys on yksi tärkeimmistä tekijöistä, joilla edistetään pienten ja keskisuurten yritysten toiminnan kasvua maaseutualueilla. Lisäksi meidän on kaikin tavoin ponnisteltava varmistaaksemme maaseutuyhteisöjen säilyminen ja mahdollisuus perhe- ja työelämän yhteensovittamiseen. Näin ollen meidän on varmistettava maaseudulla eläville ihmisille korkealaatuiset terveydenhoito-, koulutus- ja lastenhoitopalvelut sekä muut vastaavat palvelut, joilla vastataan jokapäiväisiin tarpeisiin, parannetaan elinoloja ja vähennetään sosiaalista syrjäytymistä.

Rakennerahastojen varoja käyttävien jäsenvaltioiden on perustettava ja toteutettava aloitteita, joilla edistetään naisten osallistumista työmarkkinoilla, vähennetään sosiaalista eriarvoisuutta ja ratkaistaan liikenneinfrastruktuuriin liittyviä kysymyksiä. Lisäksi olisi kiinnitettävä enemmän huomiota viljelijäjärjestöihin sekä perustettava eurooppalainen maaseutualueiden naisten verkosto, jotta varmistetaan kehitysohjelmien täysimääräinen täytäntöönpano maaseudulla.

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. − (IT) Uudessa yhteisessä maatalouspolitiikassa (YMP) otetaan huomioon myös sosiaaliset kysymykset, kuten naisten asema maaseudulla. Yleisenä tavoitteena on välttää tilanne, jossa kehitystä tapahtuu ainoastaan väestökeskuksissa, ja estää sillä tavoin maaseudulla asuvien kansalaisten syrjintä sukupuolen tai maantieteellisen alkuperän perusteella. Koska olen yhtä mieltä näistä periaatteista, kannatin äänestyksessä mietintöä, jossa painotetaan naisten tärkeää roolia maatalousyrityksissä ja maaseutuympäristössä sekä kiinnitetään huomiota kyseisen roolin merkitykseen aluekehityspolitiikassa. Mietinnössä korostetaan aloja, joilla on tehtävä työtä, jotta parannetaan naisten integroitumista ja hyödynnetään tehokkaimmin heidän ammatillista potentiaaliaan. Tällä tavoin parannetaan tulevaisuudennäkymiä ja edistetään samalla ympäristö- ja energiatehokkuutta maaseutualueilla.

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. − (PT) Äänestin tämän mietinnön puolesta, sillä kannatan useimpia mietinnössä esitettyjä ehdotuksia, erityisesti ehdotusta monitoimisuuden edistämisestä maaseutualueilla. Tällaiset maaseutualueet ovat asuin- ja liiketoiminta-alueita, joissa kannustetaan yhteisöjen pysyvyyttä ja alueiden dynaamisuutta. On myönnettävä, että väestön ikääntyminen, alhainen väestötiheys ja paikoitellen myös väestökato vaikuttavat erityisesti maaseutualueisiin, ja tästä syystä yhteinen maatalouspolitiikka (YMP) olisi suunnattava vastaamaan näihin haasteisiin. Perinteisesti naisten työtä maataloudessa on todellakin järjestelmällisesti aliarvioitu, ja usein heidän työnsä on ollut palkatonta tai heikommin palkattua kuin miesten suorittama vastaava työ. Tämä seikka on siksi otettava huomioon tätä aihetta käsiteltäessä, ja ennen kaikkea samanarvoista työtä varten on taattava samanlaiset työolot. Joka tapauksessa mielestäni tärkeää on se, että sukupuolten tasa-arvon vakiintuessa maatalousalalla tämä kysymys menettää lopulta merkityksensä.

  Aldo Patriciello (PPE), kirjallinen. − (IT) Naiset ovat maaseudulla maatalousalan selkäranka. Siksi meidän on tärkeää tarkastella naisten roolia maatalousyrityksissä ja maaseutualueilla. Tätä varten meidän on otettava huomioon naisten tarpeet ja hyödynnettävä heidän potentiaaliaan, sillä elämänlaadun ja taloudellisen toimintakyvyn tyyppiset kysymykset ovat erityisesti maaseutualueille sidoksissa naisten olemassaoloon ja heidän työhönsä monella rintamalla. Euroopan unionin tukipolitiikoissa on siten enemmän kuin koskaan aikaisemmin pyrittävä vastaamaan naisten tarpeisiin ja edellytyksiin, jotta estetään eri sukupolviin kuuluvien naisten maaltapako tai joka tapauksessa kannustetaan heitä palaamaan maaseudulle. Näin ollen EU:n tuella voidaan auttaa parantamaan maaseutualueilla yritysjohtajina toimivien ja palveluja toimittavien naisten sekä tavaroiden ja palvelujen kuluttajien elämänlaatua. Koska naisilla on suuri merkitys maaseutualueiden kestävälle kehitykselle, äänestin mietinnön puolesta, jotta alalla toimiville naisille taataan konkreettista tukea.

  Rovana Plumb (S&D), kirjallinen. − (EN) Naiset ovat hyvin tärkeitä maatalousalalla ja maaseudulla, ja heidän olomassaolonsa tulee yhä selkeämmin esiin. Siksi on tärkeää tarkastella naisten roolia maatalousyrityksissä ja maaseutualueilla siten, että otetaan erityisesti huomioon heidän monitoiminnallinen roolinsa. Jos haluamme, että maaseudulle jää asumaan kaikkiin sukupolviin kuuluvia naisia, tai jos haluamme kannustaa heitä palaamaan sinne, heidän tarpeensa ja ehtonsa on otettava entistä paremmin huomioon tukipolitiikassa. Myös maaseudulla naiset haluavat toteuttaa omat elämänsuunnitelmansa, olla taloudellisesti riippumattomia ja vastata perheeseen liittyviin haasteisiin.

Euroopan komission olisi myönnettävä ESR:lle lisää määrärahoja, jotta saataisiin riittävästi voimavaroja koulutuksen parantamiseksi toteutettaville toimenpiteille työmarkkinoille pääsyn parantamiseksi ja työttömyyden torjumiseksi, sekä toimenpiteille ja toimille, jotka toteutetaan sosiaalista osallisuutta koskevan strategian sekä köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjuntaa koskevan EU 2020 -lippulaivahankkeen puitteissa epäedullisessa ja haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten, erityisesti naisten, samoin kuin epävakaissa ja turvattomissa työsuhteissa olevien ihmisten hyväksi. Jäsenvaltioiden olisi pyrittävä etenkin parantamaan maataloudessa työskentelevien naisten sosiaalista asemaa merkittävästi Euroopassa.

  Frédérique Ries (ALDE), kirjallinen. – (FR) Entäpä jos naisviljelijät olisivat yhteisen maatalouspolitiikan tulevaisuus? Hienoisesta kiistanalaisuudestaan huolimatta toteamukseni on laajalti perusteltu, kun ajattelemme naisten merkitystä maaseudun elämässä ja maatiloilla. Tilastojen mukaan Euroopan unionissa maatilojen työntekijöistä 43 prosenttia ja maatilojen johtajista 20 prosenttia on naisia, eikä näihin lukuihin ole laskettu miespuolisten viljelijöiden puolisoja, joiden työtä ei useinkaan oteta huomioon.

Naisten luovuus on kiistämätön etu aikana, jolloin maatilat erikoistuvat yhä voimakkaammin, ja kun siihen yhdistetään vielä naisten suurempi kiinnostus ympäristön kestävyyttä ja laatua kohtaan, tämä etu ansaitsee tunnustusta ja tukea Euroopan tasolla. Euroopan parlamentti teki tänään tämän valinnan hyväksyessään Elisabeth Jegglen mietinnön ja korostaessaan siten sitä tärkeää roolia, joka naisilla on maaseutualueiden tulevassa kehityksessä. Kuten esittelijä hyvin osuvasti toteaa laatimissaan perusteluissa: "Kokemus on nimittäin osoittanut, että elämänlaatu ja elinkeinoelämän elinvoimaisuus on ennen kaikkea maaseudulla sidoksissa naisten olemassaoloon ja heidän moninaiseen toimintaansa." Kyseessä on yksinkertainen ja nykyaikainen tapa tarkastella uudelleen maanviljelijän ammattia.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. − (EN) Naiset ovat maatalousalan ja maaseudun selkäranka, ja heidän olomassaolonsa tulee yhä selkeämmin esiin. Siksi on tärkeää tarkastella naisten roolia maatalousyrityksissä ja maaseutualueilla siten, että otetaan erityisesti huomioon maatalousyritysten monitoiminnallinen luonne. Yksi mahdollisuus on antaa konkreettista tukea maataloudessa toimiville naisille. Maaseudun naisten monipuolinen ammatillinen pätevyys, kiinnostuksen kohteet ja suoritukset on otettava paremmin huomioon, jotta maatalous säilyy naisia kiinnostavana työpaikkana. Tämä edellyttää, että naiset voivat täysimääräisesti osallistua maaseudun elämään ja elinkeinoihin. Naispuolisten maanviljelijöiden on oltava yrityksessä kantamansa vastuun mukaisesti osallisia oikeuksista ja velvollisuuksista. Osa tätä on edustus maatalouden johtavissa elimissä ja osallisuus yrityksen tuloihin.

Nykyaikaisen ja kestävän maatalouden edellytyksenä on myös, että kaikille maataloudessa työskenteleville naisille taataan riittävä sosiaaliturva. Jäsenvaltioissa maatalouden harjoittajiin sovelletuista sosiaaliturvajärjestelmistä saadut kokemukset on otettava huomioon, ja niiden avulla on voitava keskipitkällä aikavälillä parantaa merkittävästi maataloudessa työskentelevien naisten asemaa Euroopassa.

  Licia Ronzulli (PPE), kirjallinen. − (IT) Maaseudun kestävää kehitystä on Euroopassa pidetty aina ensisijaisena tavoitteena, jotta voimme taata parhaat mahdolliset elinolot miehille ja naisille, jotka päättävät työskennellä tällä alalla.

Tällä hetkellä maatalousalalla työskentelee Euroopan unionissa 26,7 miljoonaa ihmistä. Tästä määrästä 42 prosenttia on naisia, ja ainakin joka viidettä maatalousyritystä johtaa nainen. Näiden lukujen antama kuva maaseudun naisten todellisuudesta poikkeaa täysin aikaisempien vuosikymmenten käsityksestä, jonka mukaan naiset olivat muutoksen keskushahmoja ja tulivat hyvin erilaisista sosiaalisista ja taloudellisista oloista eri jäsenvaltioissa.

Kannatan mietintöä, sillä siinä kiinnitetään huomiota tarpeeseen suunnitella maaseutualueita varten Euroopan unionin tukistrategioita, jotka räätälöidään erityisesti naisten tarpeiden mukaisesti naisten sosiaalisten olojen ja työolojen parantamiseksi keskipitkällä aikavälillä.

  Oreste Rossi (EFD), kirjallinen. − (IT) Meillä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin kannattaa äänestyksessä mietintöä naisten asemasta maataloudessa ja maaseudulla, koska me uskomme yhä ammattiviljelijöihin, jotka elävät omista yrityksistään saamillaan tuloilla.

Naiset ovat maatalousalalla epäilemättä epäedullisessa asemassa, sillä he ovat yleensä kiinni äitiyteen liittyvissä velvoitteissaan ja tavanomaisessa roolissaan avustavina perheenjäseninä. Maatalouden rutiineissa ei noudateta kiinteitä työaikoja, vaan niiden on mukauduttava vuodenaikojen vaatimuksiin, kasvukausiin ja mahdollisen karjan hoitoon. Ajoittain työtä tehdään seitsemänä päivänä viikossa 12–13 tuntia päivässä, ja toisinaan taas on rauhallisempaa. On selvää, että naisviljelijä ei esimeriksi raskausaikana voi keskeyttää maatöitään, vaikka se olisi tarpeen, koska hän menettäisi silloin koko vuoden tulonsa.

Naisviljelijöiden tarpeet poikkeavat siis muiden naispuolisten työntekijöiden tarpeista, ja sen vuoksi on erittäin tärkeää, että heille taataan asianmukaista erityistukea, jossa otetaan huomioon, että maatalousyritykset sijaitsevat lähes aina kaukana julkisista palveluista, kuten julkisesta liikenteestä, avustavista palveluista tai sosiaalisista tukipalveluista.

  Nikolaos Salavrakos (EFD), kirjallinen. – (EL) Kannatin äänestyksessä tätä päätöslauselmaesitystä, koska mielestäni naisten rooli ja panos maaseudun ja maatalouden kehittämisessä on huomattava. Maaseutualueiden naisille ja heidän yrityssuunnitelmilleen annettavalla tuella autetaan merkittävästi koko maaseutuyhteisön kehitystä. Talouskriisin ja lisääntyvän työttömyyden keskellä meidän on tarjottava kannustimia, jotta edistetään kaikenikäisten naisten pysymistä maaseudulla, tuetaan heidän yrittäjyyttään ja investoidaan heidän koulutukseensa maatalousalan kehityksen ja innovaation varmistamiseksi.

  Daciana Octavia Sârbu (S&D), kirjallinen. – (RO) Haluaisin aluksi kiittää Elisabeth Jeggleä tästä erinomaisesta mietinnöstä, jossa tuodaan esiin naisten äärimmäisen tärkeä rooli maataloudessa. Olen tietoinen siitä, että monet meistä toivovat kaikenikäisten naisten jatkavan elämäänsä maaseudulla tai että mielestämme meidän on kannustettava heitä muuttamaan sinne Euroopan maaseudun ja maatalouden tulevaisuuden takaamiseksi. Tämän helpottamiseksi meidän on kuitenkin parannettava naisten pääsyä koulutukseen maatalousalalla ja parannettava heidän mahdollisuuksiaan saada suoria tukia. Toisaalta meidän on taattava heille kunnolliset eläkkeet ja sosiaaliturva.

Esimerkiksi Romaniassa joillakin maaseudulla elävillä naisilla ei ole oikeutta maanviljelijöille tarkoitettuun eläkkeeseen, ja heidän on hyvin vaikea perustaa yritystä maatalousalalla. Tästä syystä on ensiarvoisen tärkeää, että kiinnitämme enemmän huomiota perhe- tai omavaraistiloilla työskenteleviin naisiin ja takaamme heille sekä kunnollisen toimeentulon että riittävän eläkkeen.

  Joanna Senyszyn (S&D), kirjallinen. − (PL) Kannatin mietintöä naisten asemasta maataloudessa ja maaseudulla. Erityisesti kannatan ratkaisuja, joilla pyritään parantamaan maaseudun naisten työllisyyttä. Puolassa naisia on työttömänä enemmän kuin miehiä, varsinkin maaseutualueilla. Suuri osa maaseutualueiden työttömistä on alle 34-vuotiaita naisia. Useimmiten he ovat koulutettuja naisia, jotka eivät onnistu löytämään pätevyyttään vastaavaa työtä. Tämä suuntaus on erityisen vaarallinen, koska nimenomaan nuorille olisi tarjottava enemmän mahdollisuuksia saada jalansija työmarkkinoilla. Pitkällä aikavälillä tämä johtaa työttömyyden naisistumiseen maaseudulla ja siten nuorten naisten köyhyyden lisääntymiseen. Monet heistä päättävät muuttaa kaupunkeihin hakemaan työtä, mikä puolestaan johtaa maaseutuväestön ikääntymiseen, luonnollisen väestönkasvun laskuun ja maaseutualueiden asukkaiden elinolojen yleiseen heikkenemiseen.

Tähän liittyen kannatan ehdotusta siitä, että uuteen Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa koskevaan asetukseen sisällytetään erityisesti naisten tukemiseen tarkoitettua rahoitusta seuraavalle vuosien 2014–2020 ohjelmakaudelle. Tämä saattaa vaikuttaa myönteisesti naisten työllisyyteen maaseudulla. Kannatan myös riittävien etuuksien turvaamista maaseudulla eläville naisille sosiaaliturvajärjestelmien puitteissa. Näissä etuuksissa on otettava huomioon naisten alhaisempi ansiotaso ja sen vaikutukset heidän eläkeoikeuksiinsa.

  Czesław Adam Siekierski (PPE), kirjallinen. − (PL) Yhteiskunnallisen ja demografisen kehityksen, muuttuvien arvojärjestelmien ja suuremman valinnanvapauden tuloksena maaseutualueiden rakenne on muuttumassa. Maaseudulla elävien naisten asema muuttuu myös. Jotta taataan naisten jääminen maaseudulle tai kannustetaan heitä valitsemaan elämä maaseudulla, on otettava entistä enemmän huomioon heidän tarpeensa ja varmistettava, että kyseiset tarpeet heijastuvat tukipolitiikassamme. Meidän olisi taattava naisille parempi näkyvyys maaseudulla, erityisesti talous- ja rahoitusalalla, ja meidän olisi luotava välineitä näiden tehtävien toteuttamiseen.

Yhä vielä nimenomaan naiset huolehtivat pienistä lapsista, sairaista ja vanhuksista ja luopuvat työstään näiden tehtävien vuoksi, ja siksi meidän olisi tarjottava heille mahdollisuus saavuttaa tasapaino perhe- ja työelämän välillä. Tämä voidaan toteuttaa kehittämällä infrastruktuureja, esimerkiksi rakentamalla päiväkoteja ja kehittämällä erilaisia koulutus- ja kulttuuritoiminnan vaihtoehtoja. Näiden päämäärien saavuttamiseksi keskeistä on ottaa kaikkien sukupolvien naiset mukaan päätöksentekomenettelyihin.

On myös erittäin tärkeää parantaa naisten terveydenhoitopalvelujen ja syöpäseulontaohjelmien saatavuutta. Lisäksi edelleen kannattaa tukea ja kehittää maaseutumatkailua, koska se on vähäriskistä liiketoimintaa, joka luo työpaikkoja ja edistää työ- ja perhe-elämän välistä tasapainoa. Lisäksi on edistettävä sähköisiä liiketoiminnan muotoja, kuten sähköistä kaupankäyntiä, joka mahdollistaa liiketoiminnan harjoittamisen riippumatta etäisyydestä kaupunkikeskuksiin.

  Brian Simpson (S&D), kirjallinen. − (EN) EPLP kannattaa Elisabeth Jegglen mietinnön "Naisten asema maataloudessa ja maaseudulla" pyrkimystä tuoda esiin maatalousalalla työskentelevien naisten alakohtaisia ongelmia ja monia niistä toimista, joita on esitetty naisten aseman lujittamiseksi. Mietinnössä käsitellään maatalousalalla työskentelevien naisten erityistarpeita ja esitetään suosituksia, joissa otetaan huomioon sekä naisten elinolot että heidän roolinsa ja panoksensa maaseutualueiden talouden kehityksessä. EPLP ei kuitenkaan kannata mietinnön 4 kohtaa, jossa vastustetaan sitä, että maatalousmenojen osuutta kokonaistalousarviosta laskettaisiin edelleen. Mielestämme monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa olisi pyrittävä mittavaan uudelleenpriorisointiin, jotta varmistetaan täysimääräinen rahoitus Eurooppa 2020 -strategian painopistealueille, joilla on suurin vaikutus työllisyyden ja kasvun paranemiseen.

  Catherine Stihler (S&D), kirjallinen. − (EN) Kannatin tätä mietintöä, jossa korostetaan sukupuolten välisen tasa-arvon merkitystä kestävän taloudellisen kasvun ja maaseudun kehittämisen edistämiselle. Mielestäni naisten edustusta on kannustettava maatalousalalla kaikissa poliittisissa, yhteiskunnallisissa ja taloudellisissa elimissä naisten tasa-arvoisen osallistumisen takaamiseksi.

  Marc Tarabella (S&D), kirjallinen. – (FR) Olen tyytyväinen siihen, että Elisabeth Jegglen mietintö, jonka valmisteluun itsekin osallistuin, hyväksyttiin. Yhteisellä maatalouspolitiikalla on todellakin yhteiskunnallista arvoa siksi, että siinä tunnustetaan naisten ratkaiseva rooli pyrittäessä säilyttämään maaseudun elämän tulevaisuudennäkymät ja maaseutualueiden hyvinvointi (ottaen huomioon, että EU:ssa maatalousalalla työskentelevistä ihmisistä 41 prosenttia on naisia).

Tavoitteena on erityisesti edistää naisten yrittäjähenkeä ja viljelytaitoja, luoda maaseutualueille moderni infrastruktuuri, jonka ansiosta naiset voivat saavuttaa tasapainon työ- ja perhe-elämänsä välillä (esimerkiksi perustamalla päiväkoteja), pyrkiä lisäämään naisten edustusta maatalousalan poliittisissa, taloudellisissa ja yhteiskunnallisissa elimissä (asettamalla päämääräksi täydellinen yhdenvertaisuus) ja varmistaa maatalousalalla työskentelevien naisten riittävä sosiaaliturva sekä maatilojen yhteisomistajuus. Jos todellinen tasa-arvo merkitsee oikeudenmukaisuutta, silloin on todellakin tärkeää tunnustaa naisten rooli maataloudessa.

  Thomas Ulmer (PPE), kirjallinen. − (DE) Äänestin tämän mietinnön puolesta. Maaseutualueilla tarvitaan jatkuvasti aktiivista tukipolitiikkaa, jolla pyritään parantamaan naisten tulevaisuudennäkymiä ja työllisyysmahdollisuuksia. Pätevät naisviljelijät tarvitsevat laaja-alaista koulutusta, ja heidän on pystyttävä toimimaan ja ajattelemaan yrittäjähenkisellä tavalla. Tätä varten maaseutualueilla tarvitaan optimaalinen infrastruktuuri koulutusta, jatkokoulutusta, kouluopetusta ja lastenhoitoa varten sekä rajoittamaton mahdollisuus nykyaikaisen tietotekniikan käyttöön. Lisäksi on laajennettava naisverkostoja sekä naisyrittäjien luotonsaanti- ja investointimahdollisuuksia.

  Marie-Christine Vergiat (GUE/NGL), kirjallinen. – (FR) Kannatin äänestyksessä tätä mietintöä, jossa kehotetaan parantamaan maatalousalalla työskentelevien naisten tilannetta ja arvostusta ja tarjoamaan maaseutualueille jatkuvaa tukea.

Mietinnössä tuodaan esiin se, että viljelijöiden vaimoille, joilla on ansiotuloja, samoin kuin tilapäistyöntekijöille ja siirtotyöläisille on ehdottomasti taattava sosiaaliturva. Tämän pitäisi olla itsestään selvää paitsi maatalousalalla myös laajemmin itsenäisten ammatinharjoittajien kohdalla, jos haluamme saavuttaa todellista sukupuolten välistä tasa-arvoa koskevat tavoitteet näillä aloilla, joilla naisten kohtelu on erityisen huonoa.

Sen vuoksi sukupuolten tasa-arvon edistäminen on todellakin sisällytettävä yhteiseen maatalouspolitiikkaan ja unionin on ryhdyttävä toimimaan määrittämiensä tavoitteiden mukaisesti. Minulla ei kuitenkaan ole mitään harhakuvitelmia Euroopan unionin tavoitteiden ja Euroopan unionin varojen käytön yhdenmukaisuudesta yleensä, erityisesti kun tarkastellaan ihmisoikeuksia, joihin naisten oikeudet erottamattomasti kuuluvat.

  Angelika Werthmann (NI), kirjallinen. − (DE) Äänestin Elisabeth Jegglen mietinnön puolesta. Mietinnössä painotetaan sitä merkittävää panosta, jonka naiset ovat viime vuosina antaneet maaseutualueiden kestävään kehitykseen sekä maatalouden monipuolistamiseen ja mukauttamiseen markkinoiden muutosten mukaisesti. Jos naisille halutaan maatalousalalla tarjota todellisia tulevaisuudennäkymiä, yhteiseen maatalouspolitiikkaan on kuitenkin sisällytettävä enemmän naisten kannalta tärkeitä näkökohtia, jotka koskevat (kuten mietinnössä todetaan) muun muassa erityiskoulutusta ja neuvontaa sekä infrastruktuuritukea.

  Artur Zasada (PPE), kirjallinen. − (PL) Haluaisin onnitella Elisabeth Jeggleä mietinnöstä, joka tarjoaa merkittävän panoksen yhteisen maatalouspolitiikan muotoa koskevalle keskustelulle. Maatalousalueiden taloudellisen potentiaalin kasvuun vaikuttaa keskeisesti naisten osallistuminen – sekä poliittisissa elimissä ja maatalousjärjestöissä että itsenäisinä ammatinharjoittajina. Työpaikkojen luomisen kannalta keskeistä on kannustaa naisia sähköiseen liiketoimintaan, kuten sähköiseen kaupankäyntiin, jonka avulla liiketoimintaa voidaan harjoittaa jopa vaikeapääsyisillä alueilla. Meidän olisi hyödynnettävä paremmin myös mahdollisuuksia, joilla pyritään kehittämään maaseutuyhteisöjen elämää suunnittelemalla ja toteuttamalla ohjelmia naisjärjestöille suunnattujen koulutusjärjestelmien tukemiseksi.

Yhtäläisten mahdollisuuksien kannalta keskeistä on myös riittävien lastenhoitoinfrastruktuurien perustamiseksi annettava tuki maaseutualueilla, sillä hyvin toimiva lastenhoito helpottaa naisten nopeaa paluuta työhön ja parantaa heidän kilpailukykyään työmarkkinoilla. Haluaisin kiittää Elisabeth Jeggleä vielä kerran siitä, että hän otti ehdotukseni huomioon laatiessaan mietintöä. Mietintöön sisällytettiin aiheita, joita naiset ottivat esiin Ziemiassa Lubuskan alueella järjestämissäni julkisissa kuulemistilaisuuksissa.

Mietintö: Marian-Jean Marinescu (A7-0054/2011)

  Laima Liucija Andrikienė (PPE), kirjallinen. – (LT) Kannatin äänestyksessä päätöslauselmaa EU:n rahoituksen tehokkuudesta ja vaikuttavuudesta ydinvoimalaitosten käytöstä poistamisen alalla uusissa jäsenvaltioissa. Tämä on hyvin tärkeä asiakirja Liettualle, Bulgarialle ja Slovakialle niiden poistaessa ydinvoimalaitoksia käytöstä. On huolestuttavaa, että keskeiset Liettuassa toteutettavat jäteinfrastruktuurin hallintahankkeet ovat viivästyneet, minkä vuoksi maassa ei voida koota EU:n rahoitusta riittävän ajoissa ja tehokkaasti. Päätöslauselmassa todetaan, että käytöstäpoistoon tarvitaan vielä huomattavaa rahoitusta ja että kansalliset varat eivät riitä vajeen kattamiseen. Ignalinan ydinvoimalan käytöstäpoistoa varten perustettu valtion rahasto on saanut tähän mennessä kokoon vain hieman yli 100 miljoonaa euroa, kun käytöstäpoiston tekniset kustannukset ovat yksistään 987–1 300 miljoonaa euroa. Euroopan parlamentti vetoaa EU:n jäsenvaltioihin tarvittavien toimenpiteiden toteuttamiseksi. Ydinvoimalan käytöstä poistaminen on hyvin monimutkainen prosessi. Mailla ei ole tarpeeksi kokemusta kaikkien tarvittavien töiden ennakoimiseksi ja toteuttamiseksi tehokkaasti. Euroopan parlamentti hyväksyy tämän päätöslauselman oikeaan aikaan; siten se kannustaa Liettuaa, Bulgariaa, Slovakiaa ja kaikkia EU:n jäsenvaltioita toteuttamaan käytöstäpoistotyöt mahdollisimman tehokkaasti. Tämä on hyvin tärkeää työtä, ja Euroopan parlamentti seuraa sen edistymistä hyvin tiiviisti.

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. − (LT) Äänestin mietinnön puolesta, sillä se on tärkeä asiakirja. Liittyessään Euroopan unioniin Liettua, Slovakia ja Bulgaria sitoutuivat ydinvoimalaitosten käytöstä poistamiseen, joka on poliittisesti ja taloudellisesti haastava tavoite. Samalla Euroopan unioni sitoutui tarjoamaan rahoitusta käytöstä poistamiseen, ydinjätteen loppusijoituspaikan rakentamiseen, ydinjätteen varastointiin ja energiahankkeiden kehittämiseen. Uskon, että Euroopan unionin solidaarisuusajattelu auttaa tehokkaasti lieventämään varhaisen sulkemisen taloudellisia seurauksia energia-alalla, mutta monia merkittäviä ongelmia on yhä ratkaisematta. Myöntämiskysymys ei ole täysin selvä, sillä nyt tiedetään, että tämänhetkinen rahoitus ei riitä käytöstäpoistotöiden toteuttamiseen aikataulun mukaisesti ja asianmukaisesti. On vaarana, että ydinvoimaloiden käytöstä poistaminen viivästyy rahoituksen puutteen vuoksi; tämä voi vaarantaa ympäristön ja ihmisten terveyden. Yksityiskohtaisia käytöstäpoistosuunnitelmia ei ole vielä saatu päätökseen, minkä vuoksi ei ole riittävästi tietoa aikatauluista, erityishankkeiden kustannuksista eikä niiden rahoituslähteistä. Olen yhtä mieltä siitä, että Euroopan komission on koordinoitava aktiivisemmin näiden kolmen jäsenvaltion välillä, jotta yksityiskohtaisten sopimusten jättämisestä, töiden aikataulunmukaisesti toteuttamisesta ja rahoituksen määrästä päästään sopimukseen. Lisäksi komission on tarkasteltava tapoja muuttaa käytöstäpoistotoimiin liittyviä EU:n rahoitusmenettelyjä ottaen huomioon jäsenvaltioiden ja niiden kansallisten hallintorakenteiden käyttämät strategiat ja kehottaa yksinkertaistamaan varojen hallintasääntöjä niin, että ne eivät vaikuta käytöstäpoistotoimien turvallisuuteen.

  Elena Băsescu (PPE), kirjallinen. – (RO) Äänestin jäsen Marinescun mietinnön puolesta, sillä uskon, että käytöstäpoistoon varattavan rahoituksen puute viivästyttää taloudellisen tuen tarjoamista näille kolmelle jäsenmaalle – Liettualle, Slovakialle ja Bulgarialle. Käytöstäpoiston viivästyminen muodostaisi uhkan sekä ympäristölle että ihmisten terveydelle. Euroopan komission ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimen tulevissa arvioinneissa on selvitettävä seuraavat näkökohdat: turvalliseen käytöstäpoistoon tarvittavien varojen kohdentaminen ja käyttäminen EU:n toimesta, ydinjätteen turvallinen varastointi ja kolmen olemassa olevan ohjelman välinen koordinointi. Saadut kokemukset on käytettävä tehokkaasti hyväksi ja aiemmin toteutettuihin ja rahoitettuihin hankkeisiin perustuvaa mallia on hyödynnettävä kustannusten pienentämiseksi.

  George Becali (NI), kirjallinen. – (RO) Tuin äänestyksessä kollegamme mietintöä Liettuan, Slovakian ja Bulgarian pyytämän rahoituksen myöntämiseksi ydinvoimalaitosten sulkemiseen. On ilmiselvää, että jos me emme tarjoa tarvittavia varoja, ympäristölle ja ihmisten terveydelle voi aiheutua äärimmäisen vakavia seurauksia. Myönnettäviä varoja on tietenkin hallittava asianmukaisesti ja avoimesti. On hyvin valitettavaa, että näillä kolmella hankkeella ei ole yhteistä EU:n koordinaattori- ja asiantuntijaryhmää, joka valvoisi suunnitelmien ja selkeän aikataulun laatimista sekä jo myönnettyjen varojen asianmukaista käyttöä ja joka päättäisi, mitä turvallinen käytöstä poistaminen edellyttää.

  Jean-Luc Bennahmias (ALDE), kirjallinen. – (FR) Tämän mietinnön avainsana on "vastuu". Ydinvoima-alan on ymmärrettävä, että se ei voi enää pakoilla vastuutaan ydinvoimaloiden käytöstä poistamisessa kuten se on usein tehnyt tähän asti. Liittymisprosessien yhteydessä se nimenomaan juhlallisesti lupasi poistaa käytöstä ydinvoimalat, joiden turvallisuustaso ei ole riittävä. Myönnettyjä varoja ei valitettavasti käytetty asianmukaisesti. Meidän on siis aika vetää tästä kaikki välttämättömät johtopäätökset. Tämä pätee uusien jäsenvaltioiden ydinvoimaloihin, mutta se koskee yhtä hyvin kaikkia niitä jäsenvaltioita, jotka ovat valinneet ydinvoiman.

  Izaskun Bilbao Barandica (ALDE), kirjallinen. − (ES) Japanin katastrofi on saanut meidät kaikki pohtimaan ydinturvallisuutta. Tuen myöntäminen Liettuassa, Slovakiassa ja Bulgariassa sijaitsevien, vanhentunutta teknologiaa käyttävien voimaloiden sulkemiseen auttaa vähentämään huomattavia kustannuksia, joita niiden sulkemisesta vuoteen 2013 mennessä aiheutuu. Tuki kanavoidaan uusien sähköjärjestelmien parantamiseen ja uudistamiseen sekä toimitusvarmuuden kohentamiseen. Äänestin tämän aloitteen puolesta, sillä näin tulisi myöhemmin menetellä myös muiden vanhentunutta teknologiaa käyttävien eurooppalaisten ydinvoimaloiden suhteen.

  Mara Bizzotto (EFD), kirjallinen. − (IT) Hyväksymällä tämän mietinnön Euroopan parlamentti painostaa perustellusti komissiota seuraamaan ja valvomaan tarkasti sitä, miten Slovakia, Bulgaria ja Liettua ovat käyttäneet ja käyttävät huomattavia rahoitussummia, joita niille on myönnetty neuvostovalmisteisten ydinvoimareaktoreidensa poistamiseksi käytöstä ja turvaamiseksi. Japanissa pari viikkoa sitten tapahtunut katastrofi teki viimeistään kaikille selväksi, että ydinvoiman riskejä ei pidä väheksyä. Aina kun atomeihin kajotaan tavalla tai toisella, turvallisuusvaatimuksia on noudatettava äärimmäisen tarkasti. Tästä syystä komission on otettava vastuu näiden kolmen entisen neuvostovaltion vanhojen reaktoreiden käytöstä poistamisen valvonnasta.

  Vito Bonsignore (PPE), kirjallinen. − (IT) Tuin äänestyksessä jäsen Marinescun mietintöä, jossa käsitellään hyvin ajankohtaista ongelmaa. Japanin tapahtumat ovat herättäneet meidät tarkastelemaan Euroopassa sijaitsevien ja toiminnassa olevien ydinvoimaloiden turvallisuutta.

Liittyessään EU:hun Liettua, Bulgaria ja Slovakia sitoutuivat poistamaan käytöstä vanhat ydinreaktorit, joita ei voitu uudistaa vastaamaan turvallisuutta koskevia vähimmäisvaatimuksia. Nyt niiden on noudatettava sitoumustaan. Euroopan unioni on jo jonkin aikaa tarjonnut niille tukea ja rahoitusta tätä varten. Toivon, että työt reaktoreiden poistamiseksi käytöstä toteutetaan ripeästi ja siten, että kansalaisten ja ympäristön turvallisuus taataan mahdollisimman hyvin. Toivon myös, että töissä kasautuneet viiveet voidaan saada kiinni ja että työt saadaan päätökseen sovitussa ajassa.

Yleisemmällä tasolla haluan vielä korostaa, että myös muita eurooppalaisia reaktoreita koskevia tarkastuksia on valvottava; viranomaisten on vastattava paitsi olemassa olevien ydinvoimalaitosten turvallisuudesta, myös mahdollisesti tulevaisuudessa rakennettavien laitosten turvallisuudesta.

  Cristian Silviu Buşoi (ALDE), kirjallinen. – (RO) Ydinvoimaa koskevien turvallisuusvaatimusten noudattaminen ja väestön suojeleminen ydinvoiman riskeiltä ovat erityisen tärkeitä tavoitteita. Tämän vuoksi on perusteltua, että Euroopan unioni myöntää rahoitusta niille kolmelle jäsenvaltiolle, jotka pyrkivät poistamaan käytöstä ydinvoimaloita, joita ei voida enää uudistaa vastaamaan tiukimpia turvallisuusvaatimuksia. Tuen kuitenkin täysin tässä päätöslauselmassa ilmaistua kantaa, sillä mielestäni meidän on valvottava sitä, miten myönnettyjä varoja käytetään, jotta voimme varmistaa, että ne edistävät tehokkaasti turvallista käytöstäpoistoa. Strategiat eivät ole valitettavasti olleet riittävän selkeitä, minkä seurauksena myöskään käytöstäpoistoon myönnettävälle unionin rahoitukselle ei ole asetettu minkäänlaista kattoa. Vastaisuudessa olisi vältettävä toimimasta näin. Sen sijaan on laadittava kattavat suunnitelmat, joista käyvät ilmi kaikki rahoituskelpoiset toimet. Rahoituksen tehokkuuden varmistamiseksi ja loppujen lopuksi eurooppalaisten veronmaksajien varojen käytön vastuullisuuden varmistamiseksi näiden varojen käytössä on ehdottoman tärkeää toimia avoimesti.

  Maria da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. − (PT) Slovakiassa, Bulgariassa ja Liettuassa sijaitsevat ydinreaktorit on ehdottoman tärkeää poistaa käytöstä, sillä niitä ei voida kohtuullisin kustannuksin uudistaa vastaamaan turvallisuutta koskevia vähimmäisvaatimuksia. Käytöstäpoistoa ei voitaisi toteuttaa ilman EU:n rahoitusta, jolla maksetaan sulkemisesta ja käytöstä poistamisesta aiheutuvia kuluja. Tuen tarkoituksena oli luonnollisesti kattaa unionin säännöstön mukaiset ympäristöuudistuksia koskevat toimet ja tuotantokapasiteetin korvaamiseksi tarvittavan perinteisen tuotantokapasiteetin uudistamistoimet ja niin edelleen. Euroopan unionin rahoitustuki on annettu käyttöön rahoitusosuuksien muodossa kolmelle käytöstä poistamista varten perustetulle kansainväliselle tukirahastolle, joita Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki hallinnoi.

  Vasilica Viorica Dăncilă (S&D), kirjallinen. – (RO) Euroopan unioni on huolissaan mahdollisista turvallisuusuhkista, joita vanhojen ydinvoimalaitosten käytöstäpoistosta sekä voimalaitosten tuottaman radioaktiivisen jätteen epäasianmukaisesta jätehuollosta voi uusissa jäsenvaltioissa aiheutua. Tähän liittyvät hankkeet ovat yleensä kohtuuttoman kalliita. Tästä syystä on ehdottoman tärkeää, että EU:n myöntämiä varoja hallinnoidaan asianmukaisesti ja mahdollisimman avoimesti ja että energiamarkkinoiden oikeudenmukainen kilpailu varmistetaan asianmukaisella ulkopuolisella valvonnalla. Samalla unionin on johdonmukaisesti edistettävä vähäpäästöisten ja kilpailukykyisten vaihtoehtoisten energialähteiden kehittämistä vanhojen ydinvoimaloiden käytöstäpoiston aiheuttamien taloudellisten ja sosiaalisten haittavaikutusten lievittämiseksi.

  Marielle De Sarnez (ALDE), kirjallinen. – (FR) Vuoden 2007 jälkeen Liettuassa, Slovakiassa ja Bulgariassa on poistettu käytöstä kolme ydinvoimalaa EU:n huomattavalla rahoitustuella. Viivytysten ja yleisen huonon hallinnoinnin vuoksi Euroopan parlamentti kehottaa komissiota perustamaan koordinointiryhmän, joka seuraisi suunnittelua ja aikataulutusta, tutkisi jo myönnettyjen varojen käyttöä ja päättäisi, tarvitaanko EU:n tukea vielä vuoden 2013 jälkeen. Parlamentti on myös pyytänyt Euroopan tilintarkastustuomioistuinta laatimaan näistä kolmesta käytöstäpoisto-ohjelmasta vuoden loppuun mennessä erityiskertomuksen sen määrittämiseksi, ovatko myönnetyt varat todella edistäneet turvallisuutta. Kaikkia maita koettelevan budjettikurin vuoksi parlamentti suostuu jatkamaan tukea vain, jos EU:n varat ovat aidosti auttaneet edistämään energiavarmuutta, uudistamaan infrastruktuuria ja kehittämään kestäviä energiahankkeita. Japanin ydinonnettomuus on vielä aivan tuoreessa muistissa, joten EU on erityisen tietoinen suuresta vastuustaan ja siitä, että se ei voi suhtautua ydinlaitostensa turvallisuuteen välinpitämättömästi.

  Robert Dušek (S&D), kirjallinen. – (CS) Mietintö EU:n rahoituksen vaikuttavuudesta ydinvoimalaitosten käytöstä poistamisen alalla uusissa jäsenvaltioissa esittelee yhteenvedon EU:n rahoituksesta, jota on myönnetty ydinvoimaloiden sulkemiseen ja käytöstä poistamiseen Liettuan Ignalinassa, Slovakian Bohunicessa ja Bulgarian Kozlodujissa. EU:n liittymisneuvotteluiden yhteydessä Liettua, Slovakia ja Bulgaria sitoutuivat sulkemaan ja poistamaan käytöstä nämä laitokset, joita G7-neuvotteluiden perusteella ei voitu uudistaa kohtuullisin kustannuksin ja joissa ei voitu taata vähimmäisturvallisuustasoa. EU sitoutui rahoittamaan sulkemista ja käytöstä poistamista ja se noudattaa rahoituspuitteita. Pidän hyvänä sitä, että EU kykenee tukemaan tällaisia toimia. Euroopassa sijaitsevien, vanhojen ja mahdollisesti vaarallisten ydinvoimaloiden poistaminen käytöstä on ehdottoman tärkeää kansalaisten elämän ja terveyden turvaamiseksi.

Toivon, että myös Ranskan vanhimmat ydinvoimalaitokset suljetaan ja poistetaan käytöstä samaan tapaan. Saksa teki tämän suuntaisen päätöksen välittömästi Japanin katastrofin jälkeen. Äänestän mietinnön puolesta, sillä Ignalinan, Bohunicen ja Kozlodujin voimalaitosten sulkeminen ja käytöstä poistaminen on välttämätöntä viedä päätökseen EU:n sopivalla rahoituksella.

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. − (PT) Kannatin äänestyksessä mietintöä EU:n rahoituksesta ydinvoimalaitosten käytöstä poistamisen alalla uusissa jäsenvaltioissa. Mielestäni EU:n pitäisi tukea näiden laitosten sulkemista ja vaihtoehtoisiin energiahankkeisiin investoimista. Näin voidaan taata Euroopan väestön turvallisuus sekä suojella kansalaisten terveyttä, vähentää energiariippuvuutta ja pienentää mahdollisia sosiaalisia kustannuksia.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. − (PT) Keski- ja Itä-Euroopan maiden liittyessä Euroopan unioniin niissä siihen asti sovelletut ydinenergiaa ja radioaktiivista jätettä koskevat säännöt eivät olleet yhtä tiukkoja kuin muualla EU:ssa. Lisäksi osassa näistä maista käytettiin yhä vanhoja neuvostovalmisteisia reaktoreita, joita ei voitu kohtuullisin kustannuksin uudistaa siten, että ne olisivat vastanneet turvallisuutta koskevia vähimmäisvaatimuksia. Tästä syystä Liettua, Slovakia ja Bulgaria lupasivat liittyessään poistaa käytöstä reaktorit, joiden katsottiin jäävän vaatimusten alapuolelle. Tähän tarvittiin EU:n toimia ja rahoitusta, joiden on tarkoitus jatkua vuoteen 2013 asti. Japanin järkyttävien tapahtumien valossa pidän tärkeänä viedä kiireesti päätökseen kaikki ohjelmat sellaisten Keski- ja Itä-Euroopassa sijaitsevien ydinvoimaloiden sulkemiseksi ja käytöstä poistamiseksi, joiden toiminta ei vastaa eurooppalaisia turvastandardeja.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. − (PT) Liettua, Slovakia ja Bulgaria ovat täyttäneet velvollisuutensa ydinvoimaloissaan sijaitsevien yksiköiden sulkemiseksi aikataulun mukaisesti. Ignalinan ydinvoimalan yksikkö 1 suljettiin 31. joulukuuta 2004 ja yksikkö 2 suljettiin 31. joulukuuta 2009. Bohunice V1 -ydinvoimalan yksikkö 1 suljettiin 31. joulukuuta 2006 ja yksikkö 2 suljettiin 31. joulukuuta 2008. Kozloduyn ydinvoimalan yksiköt 1 ja 2 suljettiin 31. joulukuuta 2002 ja yksiköt 3 ja 4 suljettiin 31. joulukuuta 2006. Rahoituksen myöntäminen on oikeudellisesti perusteltua. Rahoitussummat asetetaan vuosittain komission päätöksellä. Summat perustuvat erityisiin vuosittain laadittaviin yhdistettyihin ohjelma-asiakirjoihin, joilla mahdollistetaan hyväksyttyjen hankkeiden kehittämisen ja rahoittamisen valvonta. EU:n tuella on tarkoitus tukea näitä kolmea jäsenvaltiota siten, että ne selviävät vahvistettujen varhaisten sulkemisajankohtien seurauksena aiheutuneesta rahoituksellisesta ja taloudellisesta rasitteesta, ja kattaa monen tärkeän käytöstäpoistotoimen kustannukset, investoida energiahankkeisiin energiariippuvuuden vähentämiseksi ja auttaa voimalaitosten käytöstäpoiston sosiaalisten vaikutusten lieventämisessä.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Lähes joka toisessa Euroopan unionin jäsenvaltiossa on toiminnassa ydinreaktoreita, joiden keski-ikä on suhteellisen korkea. Näin ollen osa reaktoreista on tarpeen poistaa käytöstä turvallisuussyistä, kansanterveyden ja ympäristön suojelemiseksi ja turvaamiseksi.

Uusia jäsenvaltioita on vaadittu poistamaan käytöstä useita yksikköjä. Tästä syystä on vain oikein, että EU:n odotetaan tukevan käytöstäpoiston asianmukaista ja turvallista toteutusta.

Käytöstäpoistoprosessiin tulisi sisältyä tarvittava kunnossapito ja seuranta sulkemisen jälkeen, jätteen ja käytetyn polttoaineen varastointi ja puhdistus, laitosten ympäristöuudistusten toteuttaminen sekä tuki suljettujen yksiköiden tuotantokapasiteetin korvaamiseksi kiinnittäen erityisesti huomiota ekologiseen kestävyyteen ja energiatehokkuuteen.

Lopuksi on syytä muistaa, että myös näiden prosessien sosiaaliset seuraukset on syytä huomioida. Sen lisäksi, että käytöstä poistamista ennen, sen aikana ja sen jälkeen noudatetaan turvallisuusmääräyksiä, on myös huolehdittava siitä, että työntekijöiden työpaikat ja muut oikeudet turvataan.

  Ian Hudghton (Verts/ALE), kirjallinen. − (EN) Jäsen Marinescun mietinnön kappaleessa 7 todetaan, että Liettuan, Slovakian ja Bulgarian tiettyjen ydinvoimaloiden käytöstä poistaminen "olisi asetettava etusijalle Euroopan koko väestön turvallisuuden ja terveyden vuoksi". Yhdyn täysin tähän näkemykseen, mutta menisin vielä pidemmälle: Euroopan koko väestön turvallisuuden ja terveyden vuoksi kaikissa jäsenvaltioissa olisi luovuttava kokonaan ydinvoimasta.

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen. − (LT) Kuten tiedätte, Liettualla, Slovakialla ja Bulgarialla oli käytössään vanhoja neuvostovalmisteisia ydinvoimareaktoreita, joita ei voinut kohtuullisin kustannuksin uudistaa siten, että ne olisivat vastanneet turvallisuutta koskevia vähimmäisvaatimuksia. Euroopan unioni totesi, että varhaisesta sulkemisesta aiheutuisi poikkeuksellisen suuria rahoituksellisia rasitteita, ja tämän tosiasian perusteella sekä solidaarisuuden osoituksena se sitoutui myöntämään riittävästi lisärahoitusta näiden reaktoriyksiköiden käytöstä poistamista varten vuoden 2013 loppuun mennessä. Olemme kuitenkin huolestuneena panneet merkille, että tärkeimmät jäteinfrastruktuurin hallintahankkeet (käytetyn polttoaineen varastointi ja jätteen loppusijoituspaikkaa koskeva hanke) ovat viivästyneet huomattavasti. Järjestelmän liikkumavara on käytetty käytännöllisesti katsoen loppuun ja viivästykset saattavat alkaa vaikuttaa koko käytöstäpoistosuunnitelman aikataulun viivästymiseen, mikä lisää kustannuksia vastaavasti. Komission pitäisi ilmoittaa hankkeen aikataulun uudelleenarviointiin liittyvistä tuloksista. Suuri osa varoista myönnettiin energiahankkeille, mutta käytöstäpoistoon tarvitaan vielä huomattavaa rahoitusta eivätkä kansalliset varat riitä tämän kattamiseen. Ignalinan ydinvoimalan käytöstäpoistoa varten perustettu valtion rahasto ei ole onnistunut kokoamaan tarvittavia varoja. Käytöstäpoiston tekniset kustannukset ovat yksistään 987–1 300 miljoonaa euroa. EU:n jäsenvaltioiden on ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin. Kun puhe on ydinturvallisuudesta, meidän on keskusteltava myös uusista ydinvoimaloista, joita on suunniteltu rakennettavan EU:n raja-alueille: Venäjälle ja Valkovenäjälle. Ne voivat asettaa EU:lle uusia haasteita, jotka tulevaisuudessa voivat muodostaa todellisen uhkan Euroopan väestölle ja ympäristöllemme.

  Elisabeth Köstinger (PPE), kirjallinen. − (DE) Liettuassa, Slovakiassa ja Bulgariassa sijaitsevia ydinreaktoreita ei voida kohtuullisin kustannuksin uudistaa vastaamaan turvallisuutta koskevia vähimmäisvaatimuksia. Liittymisneuvotteluidensa yhteydessä nämä kolme maata sitoutuivat sulkemaan ja poistamaan kyseiset ydinreaktorit käytöstä tietyn aikataulun mukaisesti. Reaktoreiden sulkemisen vieminen päätökseen edellyttää selkeää taloudellista kehystä ja myönnettävien varojen käytön valvontaa. Tuen jäsen Marinescun mietintöä, sillä Euroopan kansalaisten turvallisuuden tulee olla meille ensisijainen tavoite.

  Giovanni La Via (PPE), kirjallinen. − (IT) EU:n rahoituksen tehokkuus ja vaikuttavuus ydinvoimalaitosten käytöstä poistamisen alalla uusissa jäsenvaltioissa on nyt ajankohtaisempi aihe kuin koskaan. Japanin viimeaikaiset tapahtumat ovat tehneet turvallisuusnäkökohdista kiireellisempiä kuin koskaan aiemmin. Jäsen Marinescun mietinnössä tarkastellaan tarkemmin ottaen riittävän rahoituksen myöntämistä ydinvoimaloiden käytöstä poistamiseen Liettuassa, Slovakiassa ja Bulgariassa. Liittyessään eurooppalaiseen perheeseen nämä valtiot sitoutuivat niiden alueella sijaitsevien ydinvoimaloiden käytöstä poistamiseen. EU on sitoutunut tarjoamaan riittävän rahoituksen näiden velvoitteiden täyttämiseen. Uskon, että Euroopan unionin on ehdotettava ratkaisevia toimia tietyissä asioissa, jotka ovat lähellä sen kansalaisten sydäntä, ja yksi tällainen asia on ydinvoimaloiden turvallisuus.

  Agnès Le Brun (PPE) , kirjallinen. – (FR) Kun Liettua, Slovakia ja Bulgaria liittyivät Euroopan unioniin, laadittiin suunnitelmat sellaisten vanhojen ydinvoimaloiden sulkemiseksi ja käytöstä poistamiseksi, jotka eivät vastanneet eurooppalaisia vaatimuksia. Kaikki nämä laitokset on ollut mahdollista sulkea ja kyseisissä jäsenvaltioissa on voitu siirtyä osittain kohti muita energialähteitä. Tämä on sen ansiota, että sulkemiseen on myönnetty vuoden 2013 loppuun mennessä huomattavat, yhteensä 2 848 miljoonan euron, määrärahat. Näyttää kuitenkin siltä, että monia tehdyistä lupauksista ei ole pidetty, ja voimmekin ihmetellä sitä, miten myönnettyjä varoja on käytetty. Siitä syystä äänestin tämän Euroopan parlamentin päätöslauselman puolesta. Päätöslauselmassa muistutetaan, että käytöstä poistamisessa ei ole edistytty juuri lainkaan, vaikka tämä oli ohjelman päätavoite, ja kehotetaan komissiota tehostamaan tämän tuen täytäntöönpanoa laatimalla esimerkiksi vuosittaisia edistyskertomuksia. Tässä tehtävässä komissio voisi hyödyntää Euroopan tilintarkastustuomioistuimen parhaillaan toteuttamia tarkastuksia. Lisäksi komission pitäisi perustaa koordinaattori- ja asiantuntijaryhmä, joka vastaisi kaikista kolmesta hankkeesta; kumma kyllä, komissio ei ole vieläkään tehnyt tätä.

  David Martin (S&D), kirjallinen. − (EN) Tuin äänestyksessä tätä mietintöä, joka koskee Liettuassa, Slovakiassa ja Bulgariassa käytössä olleita vanhoja neuvostovalmisteisia ydinvoimareaktoreita, joita Münchenin vuoden 1992 G7-kokouksessa hyväksyttyyn toimintasuunnitelmaan perustuvan kansainvälisen yhteisön kannan mukaan ei voinut kohtuullisin kustannuksin uudistaa siten, että ne olisivat vastanneet turvallisuutta koskevia vähimmäisvaatimuksia. Euroopan unioniin liittymistä koskevien neuvottelujen yhteydessä nämä kolme maata sitoutuivat sulkemaan ja sen jälkeen poistamaan käytöstä nämä ydinreaktorit sovittuna ajankohtana. Euroopan unioni totesi, että varhaisesta sulkemisesta aiheutuisi poikkeuksellisen suuria rahoituksellisia rasitteita; tämän tosiasian vuoksi ja solidaarisuuden osoituksena se sitoutui myöntämään riittävästi lisärahoitusta näiden reaktoriyksiköiden käytöstä poistamista varten vuoden 2013 loppuun mennessä.

  Marisa Matias (GUE/NGL), kirjallinen. − (PT) Tämä mietintö koskee EU:n rahoitusta ydinvoimalaitosten käytöstä poistamisen alalla uusissa jäsenvaltioissa. Nämä laitokset ovat vaaraksi kansanterveydelle ja ekosysteemille paitsi niiden sijaintivaltioissa, myös ympäri Eurooppaa ja maailmaa. Mietinnön aiheen osalta äänestin näiden laitosten käytöstä poistamisen rahoittamisen puolesta. Mielestäni EU:n ydinvoimapolitiikan pitäisi kuitenkin mennä pidemmälle. Ydinvoiman vakavat riskit ovat olleet tiedossa pitkään, ja Japanin ydinvoimakatastrofi on tuonut ne entistä kirkkaammin esiin. Tästä syystä vaadinkin, että ydinvoiman hylkäämisestä laaditaan viipymättä EU:n laajuinen suunnitelma. Katson myös, että EU:n pitäisi välittömästi keskeyttää uusien ydinvoimaloiden rahoittaminen ja tukeminen.

  Jean-Luc Mélenchon (GUE/NGL), kirjallinen. – (FR) Tässä mietinnössä käsitellään korjauskelvottomien ja kaikkien EU:n kansalaisten terveyden vaarantavien ydinvoimaloiden käytöstä poistamista. Tähän käytöstäpoisto-ohjelmaan myönnettävän EU:n rahoituksen niin kutsuttu "energia"-osatekijä kyseenalaistetaan mietinnössä vain puolittain.

Euroopan parlamentin on tuomittava uusien ydinvoimaloiden rahoittaminen selväsanaisesti. Se ei ole tuominnut sitä painokkaasti eikä se myöskään vaadi ydinvoiman hylkäämistä, vaikka se olisi välttämätöntä. Fukushiman ydinonnettomuudesta on kulunut vain muutama päivä, joten tällainen on häpeällisen lyhytnäköistä. Vaadin, että ydinvoiman käytön vaiheittaisesta lopettamisesta laaditaan suunnitelma, joka toteutetaan viipymättä. Äänestin mietinnön puolesta painottaen erityisesti mietinnössä käsiteltyä ydinvoimaloiden käytöstä poistamisen rahoittamista.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. − (PT) Ydinturvallisuus koskettaa jokaista eurooppalaista. Japanin tuore onnettomuus on tuonut ydinvoimaloihin liittyvät riskit entistä selvemmin esiin. EU:n jäsenyyttä toivovilla Itä-Euroopan valtioilla on neuvostovalmisteisia ydinvoimaloita, jotka ovat olleet käytössä monia vuosia ja jotka ovat tulossa käyttöikänsä päähän. Koska laitosten käytöstä poistaminen aiheuttaa huomattavia kustannuksia, on vain luonnollista, että EU tukee näitä maita niiden pyrkiessä poistamaan laitoksia käytöstä, jotta Euroopan alueella ei jouduttaisi kokemaan ainuttakaan ydinonnettomuutta eikä myöskään niiden surullisenkuuluisia seurauksia.

  Willy Meyer (GUE/NGL), kirjallinen. − (ES) Tuin äänestyksessä tätä mietintöä EU:n rahoituksen tehokkuudesta ja vaikuttavuudesta ydinvoimalaitosten käytöstä poistamisen alalla uusissa jäsenvaltioissa, koska mietinnössä todetaan, että kyseessä olevien ydinvoimaloiden käytöstäpoisto olisi asetettava etusijalle Euroopan koko väestön turvallisuuden ja terveyden vuoksi ja koska siinä muistutetaan, että käytöstäpoistotoimien rahoituksen puute voi viivästyttää ydinvoimaloiden käytöstäpoistoa ympäristöä ja ihmisten terveyttä uhkaavalla tavalla. Fukushiman onnettomuus osoittaa, että onnettomuustilanteessa ydinvoima on hallitsematon elementti ja että sitä ei voida uskoa yksityisiin käsiin. Tästä syystä me vaadimme, että uusien ydinvoimaloiden rakentaminen keskeytetään ja että Euroopassa tällä hetkellä toimivien 143 laitoksen sulkemiselle laaditaan aikataulu. EU:n on astuttava kohti tulevaisuutta, joka on vapaa ydinvoimasta ja joka perustuu uusiutuviin energialähteisiin.

  Alexander Mirsky (S&D), kirjallinen. − (EN) Päätöslauselmassa arvioidaan suunnitelmia vanhentuneiden ydinvoimaloiden käytöstä poistamiseksi kolmessa EU:n jäsenvaltiossa; nämä ovat Ignalinan ydinvoimala Liettuassa, Bohunice Slovakiassa ja Kozloduy Bulgariassa. Lisäksi päätöslauselmassa arvioidaan kustannuksia ja viivytyksiä sellaisten energiahankkeiden mahdollisessa rahoituksessa, jotka eivät liity käytöstä poistamiseen. "Mahdollinen rahoitus" on hyvin sanottu. On syytä määritellä selkeästi ja yksityiskohtaisesti, miten nämä suuritehoiset energialähteet aiotaan korvata, missä ja milloin uusia sähkölaitoksia rakennetaan meidän rahoillamme. Äänestin mietinnön puolesta, sillä ymmärrän ydinvoimaloihin liittyvät vaarat. En kuitenkaan ymmärrä, mitä järkeä on poistaa Ignalina käytöstä niin kauan kuin Euroopan unionissa on vielä rakenteilla uusia ydinvoimaloita. Kenties olisi parempi tyytyä korjaustöihin?

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. − (DE) Eräiden Liettuassa, Slovakiassa ja Bulgariassa sijaitsevien ydinreaktoreiden uudistaminen siten, että ne olisivat vastanneet turvallisuutta koskevia vähimmäisvaatimuksia, ei ollut mahdollista kohtuullisin kustannuksin. EU:n liittymisneuvotteluiden ehtojen mukaisesti näille Keski- ja Itä-Euroopan valtioille myönnettiin rahoitusta vanhentuneiden reaktoreiden käytöstä poistamisen tukemiseksi. Liettualle (Ignalina), Slovakialle (Bohunice V1) ja Bulgarialle (Kozloduy) maksettiin vuoteen 2009 asti noin 1 300 miljoonaa euroa tukea. EU on sitoutunut lisämaksuihin vuoden 2013 loppuun mennessä. Venäjän ja Ukrainan välisen kaasukriisin aikana Slovakia harkitsi käytöstä poistetun Bohunicen voimalaitoksen ottamista uudelleen käyttöön Venäjän kaasutoimitusten vähenemisen aiheuttaman energiavajeen täyttämiseksi. Japanin tapaus on osoittanut meille, miten helposti ydinvoimala voi lähteä hallinnasta. Tämä tekee vanhentuneiden reaktoreiden sulkemisesta entistä tärkeämpää; samaan aikaan on rakennettava vaihtoehtoisia energialähteitä, jottei käytöstä poistettuja ydinvoimaloita jouduta ottamaan uudelleen käyttöön. Äänestin näin ollen mietinnön puolesta.

  Rareş-Lucian Niculescu (PPE), kirjallinen. – (RO) On ilmiselvää, että kaikkien EU:n kansalaisten terveyden ja turvallisuuden vuoksi EU:n ja jäsenvaltioiden on asetettava kyseessä olevien ydinvoimaloiden käytöstäpoisto etusijalle. Kuitenkin on syytä kiinnittää yhtä lailla huomiota myös Euroopan unionin välittömässä läheisyydessä olevien riskien ehkäisemiseen. Haluan tässä yhteydessä korostaa, että vuonna 1986 räjähtäneen Tšernobylin ydinvoimalan ympärille on rakennettava uusi suojakuori ja tähän on kiireellisesti nimettävä ja otettava käyttöön riittävästi varoja.

  Rolandas Paksas (EFD), kirjallinen. – (LT) Kannatin tätä päätöslauselmaa EU:n rahoituksen tehokkuudesta ja vaikuttavuudesta ydinvoimalaitosten käytöstä poistamisen alalla Liettuassa, Slovakiassa ja Bulgariassa. Meidän on ennen kaikkea pyrittävä varmistamaan, että kaikki käytöstäpoistotyöt toteutetaan aikataulun mukaisesti noudattaen asianmukaisesti kaikkia tarvittavia turvallisuustoimenpiteitä, jotta pienimmätkin ihmisten terveydelle ja ympäristölle aiheutuvat riskit voidaan poistaa. Jos me todella haluamme, että Ignalina ja muut ydinvoimalaitokset poistetaan käytöstä, kaikki tähän hankkeeseen kohdennetut varat on käytettävä niille tarkoitetulla tavalla avoimuuden ja tehokkuuden periaatteita noudattaen. Kansallisten viranomaisten on viimeisteltävä yksityiskohtaiset käytöstäpoistosuunnitelmat kiireellisesti. Uskon, että Euroopan tilintarkastustuomioistuimen toteuttama tarkastus tuo esiin, mihin varoja on käytetty ja kuinka tehokkaasti. Meidän on tehtävä kaikkemme, jotta käytöstäpoistotoimet ja käytöstäpoistosta aiheutuvan jätteen hallinnointi käynnistetään vuoteen 2013 mennessä. Pidän suositeltavana vaatia komissiota esittelemään Euroopan parlamentille yksityiskohtainen rahoitussuunnitelma ja määrittämään vastuualueet Euroopan unionin tuen käytössä. Ottaen huomioon, että ydinvoimaloiden käytöstäpoistoa varten perustetut valtion rahastot eivät ole saaneet koottua riittävästi rahoitusta, olisi suotavaa, että laadittaviin strategioihin ja suunnitelmiin sisällytetään uusia toimia ja että EU:n varoja myönnetään vastaavasti.

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. − (IT) Tuin äänestyksessä asiakirjaa EU:n rahoituksesta Liettuassa, Slovakiassa ja Bulgariassa sijaitsevien ydinvoimaloiden käytöstäpoistolle, sillä Japanin maanjäristystä ja ydinkriisiä seuranneiden viimeaikaisten tapahtumien valossa pidän ehdottoman tärkeänä, että Euroopan unionissa ryhdytään toteuttamaan ydinreaktoreiden turvallisuustarkastuksia pienimpienkin riskien poistamiseksi. Näissä maissa toimi vanhoja neuvostovalmisteisia ydinvoimaloita, joiden uudistaminen vastaamaan nykyisiä kansainvälisiä turvallisuusvaatimuksia on osoittautunut teknisesti mahdottomaksi. Ydinvoimaloiden sulkemisesta aiheutuu näille maille huomattavia taloudellisia rasitteita, joten EU:n rahoituksen myöntäminen on perusteltua.

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. − (PT) Liettua, Slovakia ja Bulgaria pyysivät EU:n liittymisneuvotteluiden yhteydessä EU:lta tukea voidakseen poistaa käytöstä vanhoja neuvostovalmisteisia ydinvoimareaktoreita, joita kansainvälisen yhteisön ja Münchenin vuoden 1992 G7-kokouksen näkemysten mukaisesti ei voinut kohtuullisin kustannuksin uudistaa siten, että ne olisivat vastanneet turvallisuutta koskevia vähimmäisvaatimuksia. Liittymistä koskevien neuvottelujen yhteydessä nämä kolme maata sitoutuivat sulkemaan ja sen jälkeen poistamaan käytöstä nämä ydinreaktorit sovittuna ajankohtana. Euroopan unioni totesi, että varhaisesta sulkemisesta aiheutuisi poikkeuksellisen suuria rahoituksellisia rasitteita, ja tämän tosiasian perusteella sekä solidaarisuuden osoituksena se sitoutui myöntämään riittävästi lisärahoitusta näiden reaktoriyksiköiden käytöstä poistamista varten vuoden 2013 loppuun mennessä. Tukiohjelma on ollut säännöllisten tarkastusten ja arviointien kohteena. Euroopan tilintarkastustuomioistuin on parhaillaan tekemässä tulostarkastusta kaikista kolmesta ohjelmasta, ja sen laatiman kertomuksen odotetaan valmistuvan syksyllä 2011. Tässä vaiheessa voidaan jo todeta, että EU:n toimien tehokkuutta ja vaikuttavuutta olisi voitu lisätä luomalla kolmen hankkeen välille synergioita. Äänestin tämän mietinnön puolesta. Haluan tuoda mietinnöstä erityisesti esiin komissiolle esitetyn kehotuksen yhdenmukaistaa ydinvoimaloiden käytöstäpoiston rahoittamista koskevia sääntöjä.

  Aldo Patriciello (PPE), kirjallinen. − (IT) Euroopan parlamentin 14. maaliskuuta 2011 esitetty päätöslauselmaesitys EU:n rahoituksen tehokkuudesta ja vaikuttavuudesta ydinvoimalaitosten käytöstä poistamiseksi uusissa jäsenvaltioissa pyrkii määrittämään, miten Liettuassa, Slovakiassa ja Bulgariassa sijaitsevien vanhentuneiden ydinvoimaloiden sulkemisessa on edistytty; hanke on saanut EU:n rahoitusta vuodesta 1999 lähtien. Energiavarmuuden turvaaminen on yksi EU:n energiastrategian päätavoitteista. Tämänhetkisten ennusteiden mukaan ohjelmien toteutuksessa tähän mennessä tapahtuneet viivytykset eivät estä ydinvoimaloiden käytöstäpoistoprosessien ja jätehuollon käynnistämistä. Niillä ei ole myöskään vaikutusta töihin, joita voimalaitosten henkilökunnan on toteutettava vuoteen 2013 mennessä. Huolestuttavaa on kuitenkin se, että käytöstäpoistosuunnitelmia ei ole vielä viety päätökseen, ja se, että rahoituksen hallintaa ja kyseessä olevien jäsenvaltioiden viranomaisten välistä koordinointia on vielä kehitettävä huomattavasti. Näistä syistä äänestän päätöslauselmaesityksen puolesta.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. − (EN) Liettuassa, Slovakiassa ja Bulgariassa oli käytössä vanhoja neuvostovalmisteisia ydinvoimareaktoreita, joita Münchenin vuoden 1992 G7-kokouksessa hyväksyttyyn toimintasuunnitelmaan perustuvan kansainvälisen yhteisön kannan mukaan ei voinut kohtuullisin kustannuksin uudistaa siten, että ne olisivat vastanneet turvallisuutta koskevia vähimmäisvaatimuksia. Euroopan unioniin liittymisneuvottelujen yhteydessä nämä kolme maata sitoutuivat sulkemaan ja sen jälkeen poistamaan käytöstä nämä ydinreaktorit sovittuna ajankohtana. Euroopan unioni totesi, että varhaisesta sulkemisesta aiheutuisi poikkeuksellisen suuria rahoituksellisia rasitteita. Tämän tosiasian perusteella ja solidaarisuuden osoituksena se sitoutui myöntämään riittävästi lisärahoitusta näiden reaktoriyksiköiden käytöstä poistamista varten vuoden 2013 loppuun mennessä.

  Licia Ronzulli (PPE), kirjallinen. − (IT) Äänestin tämän mietinnön puolesta, sillä mielestäni meidän on ensisijaisen tärkeää seurata myös jatkossa tarkasti ydinvoimaloiden käytöstä poistamista Liettuassa, Slovakiassa ja Bulgariassa. Näissä maissa oli niiden liittyessä Euroopan unioniin yhä käytössä vanhoja neuvostovalmisteisia ydinreaktoreita, joita ei voinut kohtuullisin kustannuksin uudistaa vastaamaan uudempia turvallisuusvaatimuksia.

Japanin tuoreen ydinvoimaonnettomuuden jälkeen näiden käytöstäpoistohankkeiden viivästymistä ei voida enää sallia Euroopan ja kolmansien maiden kansalaisten turvallisuuden vuoksi. Myöskään käytöstä poistamisen aiheuttamaa huomattavaa taloudellista taakkaa ei voida enää käyttää tekosyynä lisäviivytyksille. Tästä syystä Euroopan unioni on sitoutunut myöntämään tarvittavaa rahoitusta näiden reaktoreiden poistamiseksi käytöstä vuoden 2013 loppuun mennessä. Koko Euroopan unionin etujen vuoksi lisäviivytyksiä ei pidä suvaita ja ne olisi tuomittava välittömästi kaikissa asiaankuuluvissa yhteyksissä.

  Oreste Rossi (EFD), kirjallinen. − (IT) Japanilaisen ydinvoimalan aiheuttama ydinkatastrofi oli myös osittain seurausta nykyisten turvallisuusstandardien noudattamisen laiminlyönnistä. Tätä taustaa vasten voimme sanoa tehneemme erinomaisen päätöksen sopiessamme Liettuan, Slovakian ja Bulgarian liittymisneuvotteluiden yhteydessä kolmen vanhan neuvostovalmisteisen ydinvoimalan sulkemisesta pysyvästi tiettyyn päivämäärään mennessä.

Pysyvä sulkeminen ja sitä seuraava turvallinen kunnossapito sovittiin toteutettavan vuoden 2013 loppuun mennessä; Euroopan unionille arvioitiin aiheutuvan hiukan alle 3 miljardin euron kustannukset. Näiden kolmen ydinvoimalan sulkemisessa tapahtuneiden viivytysten ja kustannusten kasvun vuoksi mietinnössä kehotetaan komissiota tiukentamaan valvontaansa sekä selvittämään hankkeiden nykytila ja ajankäyttösuunnitelma, jonka mukaisesti käytöstäpoiston eri vaiheet voidaan toteuttaa alkuperäistä aikataulua noudattaen.

  Bart Staes (Verts/ALE), kirjallinen. – (NL) Liettuassa, Slovakiassa ja Bulgariassa oli käytössä vanhoja neuvostovalmisteisia ydinvoimareaktoreita, joita kansainvälisen yhteisön päätöksen mukaan ei voinut kohtuullisin kustannuksin uudistaa siten, että ne olisivat vastanneet turvallisuutta koskevia vähimmäisvaatimuksia. Liittymisneuvottelujen yhteydessä sovittiin, että kolme ydinvoimalaa suljetaan tiettyyn päivämäärään mennessä ja sen jälkeen puretaan. Tätä tarkoitusta varten varattiin 2,7 miljardia euroa vuosille 1999–2013. Vuoden 2009 lopussa tästä oli myönnetty jo 1,8 miljardia euroa. Tästä huolimatta käytöstäpoisto-ohjelmat ovat viivästyneet huomattavasti. Euroopan parlamentti pelkää, että näistä viivytyksistä aiheutuu riskejä ympäristölle ja ihmisten terveydelle. Olen tyytyväinen tähän mietintöön. Euroopan parlamentti tuki tarkistuksiani, jotka laadittiin talousarvion valvontavaliokunnassa, ja vaati, että rahastoja hallitaan ja niiden varoja käytetään täysin avoimesti.

Lisäksi Euroopan parlamentti hyväksyi ehdotukseni siitä, että komissiota pyydetään raportoimaan parlamentille vuosittain ja ilmoittamaan meille, otetaanko kerrytetyt varat käyttöön komission arvioiden mukaisesti kolmen vuoden kuluessa. Tämä mietintö luo perustan käytöstäpoistohankkeiden tiiviille seurannalle, ja se on hyvä asia hyvin monistakin näkökulmista.

  Catherine Stihler (S&D), kirjallinen. − (EN) Äänestin tämän mietinnön puolesta, sillä kannatan ydinvoimaloiden asteittaista käytöstä poistamista.

  Thomas Ulmer (PPE), kirjallinen. − (DE) Äänestin tämän mietinnön puolesta. Ignalinan, Bohunicen ja Kozloduyn ydinvoimaloiden sulkeminen edistyy liian hitaasti, ja kansainvälisten toimijoiden pitäisi sitoutua tähän hankkeeseen tiiviimmin. Kaikkien jäsenvaltioiden on viipymättä vaadittava yhteisiä standardeja voimaloiden sulkemiselle. Vastuualueet on osoitettava selkeästi. Nämä kolme maata – Liettua, Slovakia ja Bulgaria – vakuuttivat EU:n liittymisneuvotteluiden aikana olevansa halukkaita poistamaan nämä riskialttiit ydinvoimalat verkostostaan.

  Viktor Uspaskich (ALDE), kirjallinen. − (LT) Japanissa viime kuussa koettu murhenäytelmä ja huoli Fukushiman ydinvoimalan turvallisuudesta ovat saaneet aikaan paljon keskustelua ydinvoimaloista. Tätä keskustelua on hyvin tärkeää käydä; monet liettualaiset muistavat Tšernobylin onnettomuuden yhä liiankin hyvin. Liettuan Ignalinan ydinvoimalan sulkeminen oli yksi maan EU-jäsenyyden ehdoista, mutta se on osoittautunut hyvin kivuliaaksi. EU myönsi Liettualle 837 miljoonaa euroa tukea ydinvoimalan sulkemisen aiheuttamien seurausten lieventämiseen vuosina 2007–2013. Ei kuitenkaan riitä, että EU pelkästään maksaa Liettualle tukea reaktorin sulkemiseksi. Turvallinen käytöstä poistaminen on pitkä prosessi, ja EU:n on tuettava Liettuaa sen jokaisessa vaiheessa. Tuen pitäisi olla laaja-alaista; sen pitäisi kattaa myös radioaktiivisen jätteen ja vaarallisen jätteen huolto.

Kuten esittelijä toteaa, laaja-alainen EU:n tuki on tärkeää Ignalinan ydinvoimalan sulkemisen taloudellisten ja sosiaalisten seurausten lieventämiseksi. Ydinvoimalan sulkeminen jätti monia liettualaisia työttömiksi ja vahingoitti maamme taloutta. EU:n on tarjottava enemmän tukea energia-alan hankkeille, jotta Ignalina ydinvoimalan sulkemisen taloudellisia seurauksia voidaan vähentää. Tähän voi sisältyä esimerkiksi uudenlaisia toimenpiteitä antotehon ja energiatehokkuuden lisäämiseksi.

  Angelika Werthmann (NI), kirjallinen. − (DE) Tuin äänestyksessä mietintöä kolmen ydinreaktorin käytöstä poistamisesta Liettuassa, Slovakiassa ja Bulgariassa. Reaktorit eivät täytä edes turvallisuutta koskevia vähimmäisvaatimuksia, joten nämä kolme maata hyväksyivät niiden sulkemisen yhdeksi liittymisneuvotteluiden ehdoksi ja Euroopan unioni sitoutui rahoittamaan osan niiden sulkemiskustannuksista. Tässä tilanteessa on erityisen huojentavaa kuulla, että Liettuassa sijaitsevan Ignalinan ydinvoimalan sulkeminen tarkoittaa sitä, että maan ainoa ydinvoimala on irrotettu sähköverkosta.

Mietintö: Barbara Matera (A7-0060/2011)

  Regina Bastos (PPE), kirjallinen. – (PT) Euroopan globalisaatiorahasto (EGR) perustettiin vuonna 2006 tarjoamaan lisätukea työntekijöille, jotka kärsivät maailmankaupan suurten rakennemuutosten seurauksista, sekä edistämään heidän paluutaan työmarkkinoille. EGR:n soveltamisalaa laajennettiin 1. toukokuuta 2009 lähtien siten, että se kattaa suoraan talous-, rahoitus- ja sosiaalikriisin seurauksena työttömäksi jääneille työntekijöille annettavan tuen.

Aikana, jolloin meitä koettelee vakava kriisi, jonka merkittävimpiä seurauksia on työttömyyden lisääntyminen, EU:n on käytettävä kaikki käytössään olevat keinot vastatakseen kriisin seurauksiin. Erityisesti sen on tarjottava tukea niille, jotka joutuvat kohtaamaan työttömyyden päivittäisen todellisuuden. Siitä syystä tuin äänestyksessä tätä mietintöä, jossa hyväksytään EGR:n tuen käyttöönotto Tšekin tasavallan hyväksi, tavoitteena tukea Unilever ČR spol.s r.o.:n irtisanomia työntekijöitä.

  Izaskun Bilbao Barandica (ALDE), kirjallinen. − (ES) Tuki koskee 460:tä työntekijää Unilever ČR:n irtisanomista 664:stä vähittäismyyntialan työntekijästä. Irtisanotuista 52,4 prosenttia on naisia, 13 prosenttia yli 54-vuotiaita ja 9,1 prosenttia alle 24-vuotiaita. On syytä huomata, että yritys ei pakoile vastuutaan, vaan se osallistuu irtisanottujen työntekijöiden koulutusta edistävien toimenpiteiden rahoittamiseen ja toimenpiteet toteuttaa joko yritys itse tai sen puolesta toimivat alihankkijat.

  Jan Březina (PPE), kirjallinen. – (CS) On Euroopan parlamentin ansiota, että vuoden 2011 talousarviossa on Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) budjettikohdassa ensimmäisen kerran maksumäärärahoja 47 608 950 euron arvosta. EGR luotiin erilliseksi erityisvälineeksi, jolla on omat tavoitteet ja määräajat. Näin ollen se ansaitsee myös omat määrärahat, jottei varoja tarvitse siirtää entiseen tapaan muista budjettikohdista, mistä saattaa koitua haittaa monien erilaisten poliittisten tavoitteiden saavuttamiselle. Mielestäni EGR on osoittanut tarpeellisuutensa. Ainoa huoleni on se, että uudet jäsenvaltiot eivät ole hyödyntäneet sitä enemmän. Tästä saattaa herätä vaikutelma, että EGR:n tavoitteena olisi vain tarjota vanhoille jäsenvaltioille budjettivaroja, joista ne aiemmin olivat tottuneet nauttimaan esimerkiksi koheesiopolitiikan puitteissa. Uskon, että Tšekin tasavallan kaikkien aikojen ensimmäinen EGR:lle osoittama tukihakemus on vasta ensimmäinen pääsky, joka avaa tien kokonaiselle parvelle, sillä myös tšekkiläinen teollisuus on kärsinyt globalisaatiosta ja maailmanlaajuisesta rahoituskriisistä ja irtisanotut tšekkiläiset työntekijät ansaitsevat EU:n tukea pyrkiessään selviytymään vaikeilla työmarkkinoilla.

  Zuzana Brzobohatá (S&D), kirjallinen. – (CS) Euroopan globalisaatiorahasto perustettiin vuonna 2006 joustavaksi välineeksi, jonka kautta globalisaation ja rahoitus- ja talouskriisin seurauksena irtisanotuille yksittäisille työntekijöille tarjotaan kertaluonteista ja ajallisesti rajoitettua tukea. Tämä on talous- ja rahoituskriisin alun jälkeen ensimmäinen kerta, kun rahastosta myönnetään tukea Tšekin tasavallalle. Tuen tarkoituksena on lievittää vaikutuksia, joita on aiheutunut Unilever-yhtiön irtisanottua 634 työntekijää Nelahozevessa sijaitsevan tehtaan sulkemisen yhteydessä. 52,4 prosenttia irtisanotuista on naisia ja yli 13 prosenttia irtisanotuista on yli 54-vuotiaita. Näin ollen pidän varojen myöntämistä Tšekin tasavallalle perusteltuna, mistä syystä äänestin mietinnön puolesta.

  Maria da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. – (PT) Olen tyytyväinen Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) perusteella tehtyyn työhön, erityisesti maailmankaupan muutoksista kärsineiden työntekijöiden saamaan tukeen. Samaan tapaan tuen päätöstä ottaa EGR:n varoja käyttöön Tšekin tasavallan ja Unilever-yhtiön tšekkiläisten työntekijöiden tukemiseksi. Unilever on joutunut irtisanomaan odottamatta yli 500 työntekijää maailman talous- ja rahoituskriisin seurauksena. Tämä päätös on siis erittäin tärkeä ei vain työntekijöiden ja heidän perheidensä kannalta, vaan myös Melnikin alueen kannalta; Unileverin tehtaat sijaitsevat Melnikissä, jonka talous on suurelta osin riippuvainen elintarviketeollisuudesta, kemianteollisuudesta ja energia-alan teollisuudesta.

  Anne Delvaux (PPE), kirjallinen. – (FR) Tuin äänestyksessä tätä mietintöä sekä tarkistusta, jossa vaaditaan Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) tarkistamista. Äänestin niiden puolesta, sillä pidän valitettavana sitä, että nykyisellään EGR ei edellytä niiden ylikansallisten yhtiöiden taloudellisen vakauden, mahdollisen veronkierron tai valtiontukitilanteen tutkimista, joiden rakenneuudistusten vuoksi EGR:n tukea haetaan. Tähän pitäisi mielestäni puuttua EGR:sta annetun asetuksen tulevan tarkastelun yhteydessä rajoittamatta irtisanottujen työntekijöiden mahdollisuuksia saada EGR:n tukea.

  Lena Ek, Marit Paulsen, Olle Schmidt ja Cecilia Wikström (ALDE), kirjallinen. − (SV) Me olemme jälleen valinneet tämän hetken antaaksemme tukemme Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotolle, sillä Eurooppa kärsii yhä talouskriisin vaikutuksista ja poikkeukselliset ajat edellyttävät poikkeuksellisia toimenpiteitä. Tällä kertaa varoja tarvitsee noin 1 200 henkilöä, jotka ovat menettäneet työpaikkansa Puolassa ja Tšekin tasavallassa.

Me uskomme kuitenkin, että tulevaisuudessa meidän pitäisi käyttää pikemminkin jo olemassa olevia välineitä – erityisesti Euroopan sosiaalirahastoa – tukiessamme ihmisiä, jotka ovat saaneet irtisanomisilmoituksen ja jotka on irtisanottu. Seuraavalla budjettikaudella ei todennäköisesti tarvita globalisaatiorahastoa.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. − (PT) Hakemus koskee 634 irtisanomista Unilever ČR:stä, joka toimii vähittäismyynnin alalla Střední Čechyn alueella Tšekin tasavallassa. Kuten tämän vuoden ensimmäisen hakemuksen kohdalla, joka koski Podkarpackien aluetta Puolassa, työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta on todennut myös tämän hakemuksen täyttävän valintakriteerit. En voi olla huomaamatta, että valitettavasti irtisanomiset ovat levinneet kaikkialle unionin alueelle; tämä osoittaa, että nykyisen kriisin kierteen pysäyttäminen vaatii vielä paljon työtä. Tuen komission ehdotusta ottaa käyttöön Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) varoja ja toivon, että irtisanotut työntekijät löytävät työtä mahdollisimman pian.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Tämä mietintö koskee ehdotusta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi 323 820 euron käyttöön ottamiseksi Euroopan globalisaatiorahaston varoista nykyisen talous- ja rahoituskriisin seurauksena irtisanottujen tšekkiläisten työntekijöiden työmarkkinoille paluun tukemiseksi. Tämä hakemus on toinen EU:n vuoden 2011 talousarvion puitteissa hyväksyttävä hakemus. Se jätettiin komissiolle 24. maaliskuuta 2010 ja se koskee 634:ää vähittäismyyntialan työntekijää, jotka on irtisanottu Střední Čechyn alueella toimivasta Unilever ČR:sta. Koska tähän sisältyy erityinen budjettiväline ja koska pyydetty tukisumma on lainsäädännön nojalla hyväksyttävä ja 17. toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen 28 kohdan mukainen, äänestän tämän ehdotuksen puolesta ja toivon, että se auttaa lievittämään alueen asukkaiden taloudellisia vaikeuksia ja käynnistämään paikallisen talouden uudelleen.

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) varoja ollaan taas ottamassa käyttöön. Tällä kertaa niillä tuetaan ylikansallisen Unileverin omistamasta tšekkiläistehtaasta irtisanottuja työntekijöitä.

Kuten aiemmissakin tapauksissa me äänestimme mietinnön puolesta. Me esitämme vastaavissa tapauksissa aina tiettyjä varauksia; niiden lisäksi tässä prosessissa on erityisiä tekijöitä, joita on syytä korostaa. Euroopan komissio on tyytynyt toteamaan, että Unilever ei ole saanut ennen eikä jälkeen EU:hun liittymisen valtiontukea tai rahoitustukea Euroopan unionin varoista tehtaan käynnistämiseen Tšekin tasavallassa. Komissio ei ole kuitenkaan ilmoittanut, vaikka sen olisi pitänyt ja vaikka siltä on pyydetty sitä, mitä on tapahtumassa konsernin muille tehtaille; komissio on vedonnut siihen, että EGR:sta annettu asetus ei velvoita ilmoittamaan tätä.

Tšekkiläistehtaan tapauksen lisäksi olisi mielenkiintoista selvittää ja arvioida Unilever-konsernin käyttäytymistä koko Euroopan tasolla. Pidämme siis valitettavana sitä, että saatavillamme ei ole tietoa tälle konsernille annetusta julkisesta tuesta eikä yleensäkään sellaisille ylikansallisille yhtiöille annetusta tuesta, joiden rakenneuudistukset edellyttävät EGR:n toimia.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Tässä tapauksessa haetaan jälleen Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) varojen käyttöönottoa. Tällä kertaa on tarkoitus tukea ylikansallisen Unileverin tšekkiläistehtaasta irtisanottuja työntekijöitä. Euroopan komission kanta tässä asiassa on hyvin kiistanalainen, sillä se on tyytynyt toteamaan, että Unilever ei ole saanut ennen eikä jälkeen EU:hun liittymisen valtiontukea tai rahoitustukea Euroopan unionin varoista tehtaan käynnistämiseen Tšekin tasavallassa. Komissio ei ole kuitenkaan ilmoittanut, vaikka sen olisi pitänyt ja vaikka siltä on pyydetty sitä, mitä on tapahtumassa konsernin muille tehtaille; komissio on vedonnut siihen, että EGR:sta annettu asetus ei velvoita sitä siihen.

Tästä syystä halusin kiinnittää työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan keskustelussa huomion siihen, että meillä ei ole tietoa siitä, mitä Unilever-konsernissa tapahtuu koko Euroopan tasolla. Ehdotin, että tämä ongelma otettaisiin huomioon asetuksen tarkastelun yhteydessä, jotta jatkossa EGR:n tukea edellyttäviä rakenneuudistuksia toteuttavien ylikansallisten yhtiöiden taloudellinen tilanne ja valtiontuki tutkittaisiin tämän rajoittamatta irtisanottujen työntekijöiden mahdollisuuksia saada EGR:n tukea.

Äänestimme siis näiden ehdotusten puolesta.

  Estelle Grelier (S&D), kirjallinen. – (FR) Tuin äänestyksessä tätä mietintöä Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) varojen käyttöönotosta elintarviketeollisuuden työntekijöiden (UNILEVER) tukemiseksi Tšekin tasavallassa. Haluan kuitenkin painottaa, että rahastoa koskevaa asetusta on tarkistettava mahdollisimman pian. Tämän vuoksi äänestyksen yhteydessä allekirjoitin ja sain menemään läpi tarkistuksen, jossa tuomitaan se, että asetus ei edellytä EGR:n tuesta hyötyvien ylikansallisten yhtiöiden taloudellisen vakauden, mahdollisen veronkierron tai valtiontukitilanteen tutkimista. Aikana, jolloin Euroopan unioni taistelee rahoittaakseen tavoitteensa ja joutuu tekemään valintoja yhtä tärkeiden politiikkojen väliltä, yhteisön talousarviosta ei voida rahoittaa yksinomaan voittojensa kasvattamisesta kiinnostuneiden suurten ylikansallisten yhtiöiden markkinoille pääsyä ja tuotannonsiirtoa koskevia strategioita. Tämä on huomioitava tulevassa asetuksessa tämän rajoittamatta irtisanottujen työntekijöiden mahdollisuuksia saada EGR:n tukea.

  Jiří Havel (S&D), kirjallinen. – (CS) Suosittelen äänestämistä Barbara Matera mietinnön puolesta. Mietintö koskee Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) varojen käyttöönottoa tukea ensimmäisen kerran hakeneen Tšekin tasavallan hyväksi. Pidän tärkeänä korostaa tämän rahaston merkitystä ja haluan muistuttaa, että se perustettiin tšekkiläisen sosiaalidemokraattikomissaarin Vladimír Špidlan kaudella. Sittemmin maailmaa ravistellut rahoitus- ja talouskriisi on vienyt työpaikan lukuisilta kansalaisilta ympäri Eurooppaa. EGR:n varoilla rahoitetaan ainoastaan työnsaantia edistäviä toimenpiteitä sellaisille irtisanotuille henkilöille, jotka ovat ilmoittautuneet mukaan ammatilliseen koulutusohjelmaan ja ovat oppineet työmarkkinoiden tarvitsemia taitoja tai jotka ovat ryhtyneet itsenäisiksi ammatinharjoittajiksi. Jäsen Materan mietinnön perusteella voin todeta, että Unilever on täyttänyt kaikki kriteerit. Unilever ČR joutui sulkemaan Nelahozevesissa sijaitsevan tehtaan talouskriisin seurausten vuoksi ja irtisanomiset koskevat valtaosaa työntekijöistä.

Unilever tarjosi kaikille irtisanotuille kattavan tukiohjelman uuden työpaikan löytämiseksi ja yhtiö teki ohjelman hallinnoinnissa tiivistä yhteistyötä paikallisen työvoimatoimiston kanssa. Mietinnössä esitettyjen tietojen perusteella kannatan siis varojen käyttöönottoa ja komission ehdotusta maksaa Tšekin tasavallalle EGR:sta 323 820 euroa.

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen. − (LT) Euroopan globalisaatiorahasto (EGR) on perustettu lisätuen tarjoamiseksi globalisaatiosta johtuvien maailmankaupan huomattavien rakenteellisten muutosten vuoksi työttömiksi jääneille työntekijöille ja heidän auttamisekseen työmarkkinoille uudelleen integroitumisessa. EGR:n toimialaa on sittemmin laajennettu niin, että 1. toukokuuta 2009 alkaen toimitettujen hakemusten johdosta tukea voidaan myöntää työntekijöille, jotka ovat tulleet irtisanotuiksi maailmanlaajuisen rahoitus- ja talouskriisin välittömänä seurauksena. 17. toukokuuta 2006 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen mukaisesti EGR:n varoja voidaan ottaa käyttöön vuosittain enintään 500 miljoonaa euroa. Tšekin tasavalta esitti 24. maaliskuuta 2010 hakemuksen EGR:n varojen käyttöön ottamiseksi tapauksessa, jossa elintarvikkeiden vähittäismyynnin alalla toimiva Unilever ČR, spol.sr.o oli irtisanonut 634 työntekijää (jotka kaikki kuuluvat tuen piiriin) ja toimitti sitä täydentäviä lisätietoja 20. syyskuuta 2010 asti. Hakemus on rahoitustuen vahvistamista koskevien vaatimusten mukainen. Näin ollen komissio ehdottaa, että varoja otetaan käyttöön 323 820 euroa. Olen tämän vuoksi yhtä mieltä siitä, että EGR:stä olisi otettava käyttöön varoja rahoitustuen antamiseksi Tšekin hakemuksen perusteella. Uskon myös, että muiden EU:n jäsenvaltioiden pitäisi hyödyntää EU:n rahastojen tarjoamia mahdollisuuksia nykyistä enemmän.

  Giovanni La Via (PPE), kirjallinen. − (IT) Äänestin Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) varojen käyttöönottoa Tšekin tasavallan hyväksi koskevan ehdotuksen puolesta, koska mielestäni väline on arvokas resurssi talouskriisin vuoksi vaikeuksiin joutuneiden työntekijöiden tukemiseksi. Tämänpäiväisessä äänestyksessä on kyse tuesta 634 työtekijälle, jotka on irtisanottu vähittäiskaupan alalla toimivasta Unilever ČR spol.s r.o -yrityksestä NUTS II -alueella Střední Čechyssa. Tuen kokonaismäärä on 323 820 euroa ja sen rahoittaa EGR. Lopuksi haluan korostaa, että EGR on osoittautunut hyödylliseksi ja tehokkaaksi resurssiksi globalisaation ja talouskriisin aiheuttaman työttömyyden torjumisessa.

  David Martin (S&D), kirjallinen. − Olen tyytyväinen tähän mietintöön, joka puoltaa Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönottamista Tšekin tasavallassa irtisanottujen työntekijöiden auttamiseksi. Hakemus koskee 634 irtisanomista, jotka ovat seurausta Nelahozevesissa sijaitsevan Unileverin tehtaan sulkemisesta vuoden 2009 viimeisellä neljänneksellä. 460 irtisanottua työntekijää pääsee hyötymään EGR:n tukemista yksilöllisistä palveluista. Rahoituksen kokonaismäärä on 0,32 miljoonaa euroa.

  Jean-Luc Mélenchon (GUE/NGL), kirjallinen. – (FR) Äänestän tyhjää huomaavaisuudesta globalisaation alttarille uhrattuja tšekkiläisiä työntekijöitä kohtaan. Epävarma tilanne, johon he ovat joutuneet, on seurausta EU:n uusliberaaleista politiikoista, joita tämä rahasto kannattaa ja tukee. Äänestän mietintöä vastaan, sillä näiden politiikkojen uhreille tarjottu avustus on säälittävä verrattuna voittoihin, joita tehdään toisaalla.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) EU on solidaarisuuden alue, ja Euroopan globalisaatiorahasto (EGR) on osa sitä. Tämä tuki on välttämätöntä työttömien ja globalisoituneessa maailmassa tapahtuvien tuotannonsiirtojen uhrien auttamiseksi. Yhä useammat yritykset siirtävät tuotantoaan käyttäen hyväksi monien maiden, varsinkin Kiinan ja Intian, alhaisia työvoimakustannuksia, ja tämä on vahingoksi maille, jotka kunnioittavat työntekijöiden oikeuksia. EGR:n tarkoituksena on auttaa yritysten tuotannonsiirtojen uhreiksi joutuneita työntekijöitä ja se helpottaa heidän työllistymistään uudelleen merkittävällä tavalla. Muut EU:n jäsenvaltiot ovat aiemmin käyttäneet EGR:n varoja, joten nyt tukea on syytä myöntää Tšekin tasavallalle. Tšekin tasavalta on hakenut tukea tapauksessa, jossa 634 työntekijää – jotka kaikki kuuluvat tuen piiriin – on irtisanottu vähittäiskaupan alalla toimivasta Unilever ČR spol.sr.o -yrityksestä NUTS II -alueella Střední Čechyssa.

  Willy Meyer (GUE/NGL), kirjallinen. – (ES) Tuin äänestyksessä ehdotusta myöntää tukea Unileverin tšekkiläisille työntekijöille, mutta pidän tätä kuitenkin vain kapitalistisen mallin seurauksia lievittävänä toimenpiteenä, joka ei millään tavoin edistä kriisin perussyiden kitkemistä. Kannatan Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönottoa sellaisten ihmisten auttamiseksi, jotka on irtisanottu kaupankäynnissä tapahtuneiden rakenteellisten muutosten seurauksena tai nykyisen talous- ja rahoituskriisin välittömänä seurauksena. Uskon, että EGR voi osaltaan helpottaa näiden työntekijöiden paluuta työmarkkinoille. Äänestin ehdotuksen puolesta myös siksi, että uskon tämän tuen täydentävän kansallisessa lainsäädännössä ja työehtosopimuksissa taattuja irtisanomistukia. Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotto ei voi siis missään olosuhteissa korvata hallitusten ja yritysten oikeudellisia velvoitteita irtisanottuja työntekijöitä kohtaan.

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. − (DE) Euroopan globalisaatiorahasto perustettiin suojelemaan globaalin rahoitus- ja talouskriisin seurauksena irtisanottuja työntekijöitä. Tšekin tasavalta on hakenut tukea 634 irtisanotulle työntekijälle. On vain oikein ja perusteltua, että me tarjoamme yksilöllistä tukea globalisaation ja talouskriisin seurauksena irtisanotuille työntekijöille heidän työmarkkinoille paluunsa helpottamiseksi. Äänestin sen vuoksi tukihakemuksen puolesta.

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. − (IT) Euroopan unioni on perustanut Euroopan globalisaatiorahaston tarjoamaan taloudellista tukea tietyille aloille, jotka ovat kohdanneet jäsenvaltioissa vaikeuksia tai jotka ovat laajenemassa kohti unionin keskitasoa. Tästä syystä äänestin jäsenen Materan mietinnön puolesta. Unionin vuoden 2011 talousarviossa tämän kaltaisia rahastoja koskevan budjettikohdan määrärahoja on lisätty 50 miljoonaa euroa, minkä vuoksi voimme helpommin tarjota tukea monille eri aloille. Nämä ovat vuoden 2011 ensimmäiset tukihakemukset konetuotannon ja tehdasteollisuuden alalta Tšekin tasavallassa ja Puolassa. Varat (lähes miljoona euroa) menevät kaupanalaan ja konetuotantoon erikoistuneiden työntekijöiden tukemiseen.

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. – (PT) Euroopan globalisaatiorahasto (EGR) perustettiin lisätuen tarjoamiseksi työntekijöille, jotka kärsivät maailmankaupan suurten rakennemuutosten seurauksista. Komissio hyväksyi 15. helmikuuta 2011 uuden ehdotuksen päätökseksi EGR:n varojen käyttöönottamisesta Tšekin tasavallan hyväksi, jotta maailmanlaajuisen rahoitus- ja talouskriisin vuoksi irtisanottujen työntekijöiden integroitumista uudelleen työmarkkinoille voidaan tukea. Tämä on toinen vuoden 2011 talousarvion yhteydessä käsiteltävä hakemus ja se koskee yhteensä 323 820 euron määrän käyttöönottoa. Hakemuksessa on kyse 594 työntekijän (joista kaikki ovat tuen kohteena) irtisanomisesta neljän kuukauden viiteajanjakson aikana 16. syyskuuta 2009 – 16. tammikuuta 2010 Středníssä vähittäiskaupan alalla toimivassa Unilever ČR spol.s ro -yrityksessä. Komission arvioinnissa todettiin, että työntekijöiden vähentämisen ja maailmankaupan huomattavien rakenteellisten muutosten tai rahoituskriisin välillä on yhteys ja että työntekijöiden vähentämiset olivat luonteeltaan ennakoimattomia. Hakemus täyttää EGR-asetuksessa vahvistetut tukikelpoisuuskriteerit, minkä vuoksi äänestin rahaston käyttöönoton puolesta.

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. – (PT) Tšekin tasavallan hakemus Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) varojen käyttöönottamiseksi koskee 634 työntekijän irtisanomista viiteajanjakson aikana 16. syyskuuta 2009 – 16. tammikuuta 2010 Střední Čechyssa NUTS III -alueella vähittäiskaupan alalla toimivassa Unilever ČR spol.s ro -yrityksessä. Hakemus täyttää kaikki lainsäädännössä asetetut tukikelpoisuuskriteerit. Asetuksessa (EY) N:o 546/2009, joka on annettu 18 päivänä kesäkuuta 2009, Euroopan globalisaatiorahaston perustamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1927/2006, annettu 20 päivänä joulukuuta 2006, muuttamisesta, säädetään EGR:n toimialan tilapäisestä laajentamisesta, jotta EGR voisi puuttua tämänkaltaisiin tilanteisiin, jotka ovat välitöntä seurausta maailmanlaajuisesta rahoitus- ja talouskriisistä ja joiden tuloksena "vähintään 500 työntekijää vähennetään NACE 2 -alan yrityksissä, etenkin pk-yrityksissä, yhdeksän kuukauden aikana jollakin NUTS II -tason alueella tai kahdella vierekkäisellä alueella". Tästä syystä äänestin päätöslauselman puolesta ja toivon, että EGR:n varojen käyttöönotolla edistetään näiden työntekijöiden nopeaa integroitumista uudelleen työmarkkinoille.

  Zuzana Roithová (PPE) , kirjallinen – (CS) Tuin äänestyksessä mietintöä Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta Tšekin tasavallan ja erityisesti Unileverin entisten työntekijöiden hyväksi. Olen ilahtunut siitä, että mietintö on hyväksytty. On valitettavaa, että brittikonservatiivit äänestivät mietintöä vastaan ja että Euroopan konservatiivien ja reformistien tšekkiläinen puheenjohtaja ei saanut heitä muuttaman mieltään, vaikka kyseessä on ensimmäinen kerta, kun Tšekin tasavalta on hakenut globalisaatiorahaston varoja.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. − (EN) Kuten yleensäkin tämän tyyppisissä mietinnöissä, Euroopan parlamentti

1. pyytää asianomaisia toimielimiä ryhtymään tarvittaviin toimiin EGR:n varojen käyttöönoton nopeuttamiseksi; arvostaa tässä yhteydessä sitä, että sen jälkeen kun Euroopan parlamentti pyysi nopeuttamaan varojen käyttöönottoa, komissio on ottanut käyttöön parannetun menettelyn, jonka tavoitteena on esittää budjettivallan käyttäjälle komission arvio EGR-hakemuksen tukikelpoisuudesta yhdessä varojen käyttöönottoa koskevan ehdotuksen kanssa; toivoo, että menettelyä parannetaan edelleen rahaston tulevien tarkastelujen yhteydessä;

2. palauttaa mieliin, että toimielimet ovat sitoutuneet varmistamaan, että EGR:n varojen käyttöönottoa koskevien päätösten tekemiseen sovelletaan sujuvaa ja nopeaa menettelyä, jotta globalisaation ja rahoitus- ja talouskriisin seurauksena irtisanotuille yksittäisille työntekijöille voidaan tarjota kertaluonteista ja ajallisesti rajoitettua tukea; huomauttaa tässä yhteydessä, että EGR:n rooli voi olla ratkaiseva irtisanottujen työntekijöiden uudelleen integroitumisessa työmarkkinoille; pyytää kuitenkin arvioimaan, miten nämä työntekijät ovat pystyneet pitkällä aikavälillä integroitumaan uudelleen työmarkkinoille nimenomaan EGR:stä rahoitettujen toimien ansiosta.

  Licia Ronzulli (PPE), kirjallinen. − (IT) Komissio hyväksyi 15. helmikuuta 2011 uuden ehdotuksen päätökseksi EGR:n varojen käyttöönottamisesta Tšekin tasavallan hyväksi, jotta maailmanlaajuisen rahoitus- ja talouskriisin vuoksi irtisanottujen työntekijöiden integroitumista uudelleen työmarkkinoille voidaan tukea. Tämänpäiväisessä äänestyksessä on kyse 634 työtekijän irtisanomisesta (jotka kaikki kuuluvat tuen piiriin) neljän kuukauden viiteajanjakson aikana 16. syyskuuta 2009 – 16. tammikuuta 2010 Střední Čechyssa NUTS III -alueella vähittäiskaupan alalla toimivassa Unilever-yrityksessä. Äänestin tämänpäiväisen päätöslauselman puolesta ja olen ilmaissut myönteisen kantani jo työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan kokouksessa.

  Olga Sehnalová (S&D), kirjallinen. – (CS) Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotto tukee 460 työntekijän työmarkkinoille paluuta Unilever-yrityksen suljettua ovensa Tšekin tasavallassa, Keski-Böömin alueella sijaitsevassa Nelahozevesin kunnassa. Rahaston tuki auttaa merkittävällä tavalla lievittämään joukkoirtisanomisista tälle pienelle kunnalle aiheutuvia sosiaalisia seurauksia; tästä syystä äänestin mietinnön puolesta.

  Catherine Stihler (S&D), kirjallinen. − (EN) Tuin äänestyksessä tätä mietintöä, jonka avulla rahoitetaan irtisanotuille tšekkiläistyöntekijöille tarjottavia yksilöllisiä tukipalveluita.

  Marie-Christine Vergiat (GUE/NGL), kirjallinen. – (FR) Euroopan globalisaatiorahasto on hyvin kiistelty väline. Virallisesti rahasto auttaa Euroopan unionia rahoittamaan käytännön toimenpiteitä kriisin vaikutusten lievittämiseksi. Se on yhtä hyödyllinen kuin laastari puujalassa.

Tätä välinettä käytetään kuitenkin vain tilapäisesti ja vain tietyissä tapauksissa. Todellisuudessa sitä käytetään irtisanomisohjelmien rahoittamiseen.

Euroopan parlamentti on tänään vienyt tämän tekopyhyyden vieläkin pidemmälle myöntämällä osan tästä tuesta Unileverille, joka on vastikään sulkenut tehtaansa Tšekin tasavallassa ja jättänyt yli 600 työntekijää työttömiksi, vaikka sen oma nettovoitto on noussut 26 prosentilla 4,6 miljardiin.

Tästä syystä äänestin tätä mietintöä vastaan, sillä siinä on kyse laajemmasta ongelmasta kuin pelkästä Unileverin tapauksesta. Miten ihmeessä kansalliset ja unionin julkiset elimet voivat nykyisen työllisyyskriisin aikana edelleen käyttää julkisia varoja sellaisten ylikansallisten yhtiöiden tukemiseen, jotka irtisanovat työntekijöitään saamistaan voitoista huolimatta ja jotka näin ollen asettavat osakkeenomistajiensa edut työntekijöittensä etujen edelle?

  Angelika Werthmann (NI), kirjallinen. − (DE) En voi muuta kuin tukea Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmän ehdottamaa tarkistusta, jossa vaaditaan, että Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) varoja käyttöönotettaessa yhtiö arvioidaan kokonaisuutena. Olen esittänyt saman suuntaisia ehdotuksia useaan kertaan budjettivaliokunnassa. En kuitenkaan voinut äänestää koko mietinnön puolesta. Vähittäismyynnin alalla toimiva tšekkiläisyritys Unilever ČR spol.sr.o, on irtisanonut 634 työntekijää ja on hakenut tukea kaikille irtisanotuille (työmarkkinoille paluuta tukevia yksilöllisiä toimenpiteitä tarvitsee tavallisesti vain osa irtisanotuista). Kuten jokaisessa Euroopan parlamentin EGR-rahoitusta tukevassa mietinnössä korostetaan, rakennerahastoja koskevilla hakemuksilla ei pidä pyrkiä korvaamaan toimenpiteitä, joista yritys on työehtosopimuksen mukaisesti itse vastuussa.

Mietintö: Jörg Leichtfried (A7-0028/2011)

  Laima Liucija Andrikienė (PPE), kirjallinen. – (LT) Äänestin kaksikäyttötuotteita ja -teknologiaa käsittelevän päätöslauselman puolesta. Kyse on tuotteista, joita voidaan käyttää sekä siviili- että sotilastarkoituksiin. Kaksikäyttötuotteiden viennin valvonta on avain aseiden leviämisen estämisessä, mukaan lukien joukkotuhoaseet. Tästä syystä on hyvin tärkeää varmistaa, että Euroopan unionin kaksikäyttöjärjestelmästä tulee demokraattisempi ja avoimempi, ja että samaan aikaan varmistetaan, että se on tarpeeksi tiukka. Tällä hetkellä kaksikäyttötuotteiden ja -teknologian vientiin sovellettavat vaatimukset vaihtelevat tiukkuuden osalta. Uskon, että Euroopan unionin olisi pyrittävä soveltamaan tiukimpia vientijärjestelyjä kaikkiin tuotteisiin, ja tätä olisi sovellettava unionin kaikissa jäsenvaltioissa. Komission on laadittava alalle tehokas järjestelmä, joka helpottaisi luotettavien tietojen keräämistä unionista vietyjen kaksikäyttötuotteiden loppukäytöstä.

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. – (LT) Siviili- ja sotilastarkoituksiin käytettävien kaksikäyttötuotteiden viennin valvonta on avain aseiden leviämisen estämisessä, mukaan lukien joukkotuhoaseet. Euroopan unioni on 15 vuoden ajan tiukentanut kaksikäyttötuotteiden viennin valvontaa luottaen ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin, kuten vientilupavaatimusten ja tullirekisteröintimenettelyjen asettamiseen. Jatkuvien teknologisten muutosten ja uusien uhkien vuoksi on kuitenkin välttämätöntä säännöllisesti päivittää valvottujen kaksikäyttötuotteiden luetteloita, jotka ovat keskeisten kansainvälisten vientivalvontajärjestelmien luetteloiden kaltaisia. Kyseisten kansainvälisten vientivalvontajärjestelmien pääasiallisena tehtävänä on päivittää valvottavien tavaroiden luetteloita. Tähän saakka luettelot on jokseenkin automaattisesti saatettu osaksi Euroopan unionin lainsäädäntöä ilman Euroopan parlamentin osallistumista, mutta Lissabonin sopimuksen voimaantulon myötä asia edellyttää Euroopan parlamentin hyväksyntää. Olen samaa mieltä tämän mietinnön ja Euroopan parlamentin ehdotusten kanssa, joissa pyritään varmistamaan entistä demokraattisemmat ja avoimemmat EU:n valvontajärjestelmät kaksikäyttötuotteiden osalta ja aikaisempaa vahvempi rooli komissiolle hyväksyttäessä tämän asetuksen täytäntöönpano jäsenvaltioissa.

  George Becali (NI), kirjallinen. – (RO) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska kaksikäyttötuotteiden viennin valvonta on avaintekijä aseiden, erityisesti joukkotuhoaseiden leviämisen estämisessä. Koska rajat ylittävän kaupan volyymi on suuri Euroopan unionissa, kaksikäyttötuotteiden viennin valvonnan toimeenpano EU:ssa perustuu ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin, kuten vientilupavaatimusten ja tullirekisteröintimenettelyjen asettamiseen. Viennin valvonnalla on huomattava vaikutus Euroopan unionin kauppapolitiikkaan, sillä se voi vaikuttaa yli 10 prosenttiin kaikesta EU:n viennistä.

  Sergio Berlato (PPE), kirjallinen. – (IT) Kaksikäyttötuotteiden vientivalvontaa – tarkoittaen tuotteita, joita voidaan käyttää sekä siviili- että sotilastarkoituksiin – on toteutettu Euroopan unionin tason toimissa noin 15 vuoden ajan.

Viennin valvonnalla on huomattava vaikutus Euroopan unionin kauppapolitiikkaan, sillä se voi vaikuttaa yli 10 prosenttiin kaikesta EU:n viennistä. Minun mielestäni Lissabonin sopimuksen voimaantulo ja siihen sisältyvät selvennykset Euroopan unionin toimivaltuuksista kansainvälisen kaupan alalla tarjoavat hyvin arvokkaan mahdollisuuden vahvistaa unionin roolia ja Euroopan parlamentin vastuuta päätöksentekoa koskevassa EU:n toimielinjärjestelmässä.

Keskeinen vientivalvontaväline on asetus (EY) N:o 428/2009, jossa otettiin käyttöön monia merkittäviä muutoksia kaksikäyttötuotteiden vientivalvontaan Euroopan unionissa. Minusta erityisesti Euroopan unionin kaksikäyttötuotteita koskeva järjestelmä olisi järjestettävä nykyistä avoimemmalla tavalla.

Tässä mielessä olen samaa mieltä esittelijän kanssa siitä, että Euroopan parlamentin kokonaisvaltainen osallistuminen Lissabonin sopimuksen velvoitteita soveltamalla sekä parlamentin ja komission hyväksymä sopimuksen tulkinta uudessa puitesopimuksessa olisi ratkaisevan tärkeää.

  Mara Bizzotto (EFD), kirjallinen. – (IT) Jörg Leichtfriedin mietinnössä käsitellään myönteisellä tavalla kaksikäyttötuotteiden vientivalvonnan tärkeää aihetta Euroopan unionissa. Kyseessä ovat tuotteet, joita voidaan käyttää sekä siviili- että sotilastarkoituksiin. Tämäntyyppisen viennin valvonta, joka koskettaa yli 10:tä prosenttia kaikesta EU:n viennistä, on osoittautunut äärimmäisen tärkeäksi aseiden leviämisen estämisen kannalta. Äänestän mietinnön puolesta, koska siinä pyritään ottamaan käyttöön nykyistä avoimempia valvontamenettelyjä edellä mainitun viennin yhteydessä.

  George Sabin Cutaş (S&D), kirjallinen. – (RO) Äänestin asetuksen muuttamisesta annetun ehdotuksen puolesta, koska minusta käyttöön otetut uudet kohdat tekevät Euroopan unionin kaksikäyttöjärjestelmästä avoimemman ja demokraattisemman. Tämä merkitsee, että Euroopan parlamentti pystyy osallistumaan niiden luetteloiden päivittämiseen, joissa mainitaan kansainvälisten järjestelmien puitteissa valvottavat tuotteet. Kyseisiä luetteloita saatetaan nykyään lähes automaattisesti osaksi EU:n lainsäädäntöä ilman parlamentin mielipidettä. Lisäksi kaksikäyttötuotteiden koordinointiryhmän tehtävänä on toimittaa parlamentille vuosikertomus, jotta parlamentti olisi täysin tietoinen sellaisten tuotteiden ja teknologioiden valvonnan edistymisestä, joita voidaan käyttää sekä siviili- että sotilastarkoituksiin.

  Marielle De Sarnez (ALDE), kirjallinen. – (FR) Kaksikäyttötuotteet ovat sellaisia, joita voidaan käyttää sekä siviili- että sotilastarkoituksiin. Näitä ovat esimerkiksi kemialliset tuotteet ja tekniset rakennusmateriaalit sekä ohjelmistot ja uudet teknologiat. On usein vaikeaa ennakoida vientituotteiden todellista tarkoitusta; tästä syystä vientitoiminnan harjoittajat on saatava tietoisiksi vastuistaan ja heidät on velvoitettava varmistamaan heidän ulkomaille myymiensä tuotteiden todellinen tarkoitus. Vaikka käytössä on jo monia valvonta- ja tiedotusmekanismeja, meitä on pyydetty tehostamaan turvallisuutta tällä alalla. Tästä syystä äänestimme näiden tarkistusten puolesta, joissa vaaditaan viennin ennakkoilmoituksia, nykyistä tiukempaa valvontaa ja suurempaa avoimuutta. Tämä tarjoaa lisäturvan väärinkäytön ja joukkotuhoaseiden leviämisen ennaltaehkäisemiseen.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Tuotteita, ohjelmistot ja teknologiat mukaan lukien, joita voidaan käyttää sekä siviili- että sotilastarkoituksiin, pidetään kaksikäyttöteknologian tuotteina. Kaksikäyttö tarkoittaa, että tuotteiden vientiin on kiinnitettävä erityistä varovaisuutta, jotta estettäisiin aseiden, ennen kaikkea joukkotuhoaseiden leviäminen. Analyytikoille on selvää, että kansainvälisen turvallisuuden kannalta on olennaisen tärkeää valvoa näitä tuotteita ja että asetuksia, joilla luodaan olennaisia valvontamekanismeja, päivitetään jatkuvasti teknisen kehityksen mukaisesti. On myös selvää, että oikeusvaltioissa valvonnan on oltava avointa ja demokraattista, mikä onkin komission aikomus.

Uskon myös, niin kuin ulkoasiainvaliokunnan lausunnossa todetaan, että komission on oltava ymmärtäväinen sen suhteen, että joillakin Euroopan unionin jäsenvaltioilla on muita rajoittavampia ja tiukempia sääntöjä kaksikäyttötuotteiden vientivalvonnassa. Tämä on luonnollista, ja minun mielestäni tilanne on säilytettävä tällaisena.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Tämä mietintö on laadittu tarpeeseen valvoa niin kutsuttujen kaksikäyttötuotteiden vientiä ja liikkuvuutta: Tällä tarkoitetaan tuotteita, joilla on paitsi siviili- myös sotilastarkoitus. Viime vuosina Euroopan unioni on ryhtynyt moniin toimenpiteisiin estääkseen näiden materiaalien käytön aseiden, erityisesti joukkotuhoaseiden valmistuksessa. Euroopan unionin keskeinen valvontaväline on 5. toukokuutta 2009 annettu asetus (EY) N:o 428/2009, joka kattaa kyseisten materiaalien myynnin ja kuljetukset, mutta jota pitää muuttaa, jotta estettäisiin erilaisten toimintatapojen toteutuminen eri jäsenvaltioissa. Tämän vuoksi olen yhtä mieltä mietintöön sisältyvien ehdotusten kanssa, koska niiden tarkoituksena on vakuuttaa eurooppalainen yleisö kaksikäyttömateriaalien tuotannosta ja liikkuvuudesta ja tehdä nykyisistä järjestelyistä entistä avoimempia ja demokraattisempia.

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Kaksikäyttötuotteiden vientivalvontaan sovelletaan Euroopan unionin tason toimenpiteitä. Vientivalvonnan keskeinen väline on vuonna 2009 annettu asetus (EY) N:o 428/2009. Asetus laajensi myynnin ja kuljetusten valvonnan soveltamisalaa. Vaikka mietinnössä pyritään lisäämään demokraattista valvontaa ja avoimuutta, siinä on tiettyjä keskeisiä ongelmia, joiden vuoksi emme voi äänestää mietinnön puolesta.

Kaksikäyttötuotteiden koordinointiryhmän, jonka puheenjohtajana toimii komission edustaja, perustamisen seurauksena ryhmän vastuulla on luettelon esittäminen niistä viejistä, välittäjistä ja sidosryhmistä, joita on kuultu. Juuri tämä ryhmä päättää, minkä maiden kanssa voidaan käydä kauppaa. Jäsenvaltioilta viedään siis toimivalta asiassa, minkä myötä niiden itsemääräämisoikeus asetetaan kyseenalaiseksi.

Toinen seikka on Israelin sisällyttäminen kaksikäyttötuotteiden kohdemaiden luetteloon. Muistelkaamme esimerkiksi seitsemännestä puiteohjelmasta rahoitettuja yhteisiä tutkimushankkeita, erityisesti niitä, joiden toteutukseen osallistui yritys nimeltä Israel Aerospace Industries Ltd., joka on sellaisen miehittämättömän lentokoneen valmistaja, jota käytettiin Gazan alueen hyökkäykseen vuosina 2008/2009, jolloin kuoli kymmeniä ihmisiä.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Äänestimme sen puolesta, että tämä mietintö palautettaisiin asiasta vastaavaan valiokuntaan, jotta voitaisiin jatkaa neuvotteluja neuvoston kanssa sen lainsäädäntöehdotuksen pohjalta, johon parlamentti on esittänyt tarkistuksia.

Tiedämme, että siviilialan tuotteiden ja -teknologian käytöstä sotilaallisiin tarkoituksiin puuttuu lähestymistapa, jota ei ole sidottu kaksikäyttötuotteiden ja niihin liittyvien palveluiden viennin valvontaan.

Vaikka vientivalvonta on tärkeää – ja sitä olisi toteutettava järkevästi ilman, että kehitysmaissa heikennettäisiin sellaisten tuotteiden ja tekniikoiden saantia, jotka ovat välttämättömiä niiden kehityksen kannalta – on tarpeen lisätä käytössä olevien prosessien avoimuutta ja avata ne demokraattiselle valvonnalle.

Korostamme, että alalla tarvitaan myös johdonmukaisuutta Euroopan unionin muiden alojen politiikan ja tämän asetuksen tavoitteiden välillä. Seitsemännestä puiteohjelmasta rahoitetut yhteiset tutkimushankkeet, erityisesti ne, joiden toteutukseen osallistui yritys nimeltä Israel Aerospace Industries Ltd., joka on sellaisen miehittämättömän lentokoneen valmistaja, jota käytettiin Gazan alueen hyökkäykseen vuosina 2008/2009, tunnetaan hyvin.

  Lorenzo Fontana (EFD), kirjallinen. – (IT) Lissabonin sopimuksen seurauksena Euroopan unionin saamat uudet toimivaltuudet kansainvälisen kaupan alalla tarjoavat hyvän mahdollisuuden lisätä avoimuutta kaksikäyttötuotteiden markkinoilla. Tähän asetukseen tehdyt muutokset, jotka vaikuttavat tuotteisiin, joita voidaan käyttää sekä sotilas- että siviilitarkoituksiin, mahdollistavat tämäntyyppisten tuotteiden nykyistä tiiviimmän valvonnan. Tämä on olennaisen tärkeää, jotta estettäisiin aseiden leviäminen. Kun otetaan lisäksi huomioon valiokunnassa toteutettava menettely, vahvistan tukeni jäsenkollegalleni.

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen. – (LT) Kemiallisia ja radioaktiivisia materiaaleja, linkoja, teknisiä laitteita, ohjelmistoja ja komponentteja ei käytetä pelkästään siviilitarkoituksiin vaan myös sotilaallisiin tarkoituksiin. Väärissä käsissä kyseiset tuotteet saattavat muuttua kidutusvälineiksi tai joukkotuhoaseiksi. Äänestin kyseisen asiakirjan puolesta, koska siinä ehdotetaan kaksikäyttötuotteiden ja -teknologian vientivalvontajärjestelmän parantamista, toisin sanoen kaksikäyttötuotteiden vientivalvonnan vahvistamista. Asiakirjassa laajennetaan myös niiden tavaroiden luetteloa, jotka edellyttävät vientilupaa ja joiden viennistä on ilmoitettava.

  Elisabeth Köstinger (PPE), kirjallinen. – (DE) Tuotteisiin ja teknologiaan, joita käytetään siviilitarkoituksiin ja mahdollisesti sotilaallisiin tarkoituksiin, olisi sovellettava samoja kilpailuehtoja kaikissa jäsenvaltioissa. Tärkeintä on löytää yhteiset ja ennen kaikkea turvalliset puite-edellytykset, jotka varmistavat turvallisen käytön. Tämän pitäisi estää eurooppalaisten vientituotteiden keinotekoiset myyntihintojen alennukset ja vahvistaa selvästi pieniä ja keskisuuria eurooppalaisia yrityksiä. Äänestin asetukseen ehdotetun tarkistuksen puolesta, koska avoimuus ja turvallisuus on asetettava etusijalle kyseisten tuotteiden ja teknologian yhteydessä.

  David Martin (S&D) , kirjallinen. − (EN) Suhtaudun mietintöön myönteisesti. Kaksikäyttötuotteiden vientivalvontaa – tarkoittaen tuotteita, joita voidaan käyttää sekä siviili- että sotilastarkoituksiin – on toteutettu Euroopan unionin tason toimissa noin 15 vuoden ajan. Kaksikäyttötuotteiden viennin valvonta on avain aseiden leviämisen estämisessä, mukaan lukien joukkotuhoaseet. Koska rajat ylittävän kaupan volyymi on suuri Euroopan unionissa, kaksikäyttötuotteiden viennin valvonnan toimeenpano EU:ssa nojaa ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin, kuten vientilupavaatimusten ja tullirekisteröintimenettelyjen asettamiseen.

Viennin valvonnalla on huomattava vaikutus Euroopan unionin kauppapolitiikkaan, sillä se voi vaikuttaa yli 10 prosenttiin kaikesta EU-viennistä. Keskeinen Euroopan unionin vientivalvonnan väline on kaksikäytöstä 5. toukokuuta 2009 annettu asetus (EY) N:o 428/2009, joka tuli voimaan 27. elokuuta 2009. Uuden asetuksen myötä tuli voimaan monia huomattavia muutoksia kaksikäyttötuotteiden vientivalvonnan soveltamisalaan Euroopan unionissa. Muutoksista mainittakoon kaksikäyttötuotteisiin liittyvien välittäjätoimien ja kuljetusten valvonnan käyttöönotto. Kaksikäyttöä koskevaan asetukseen sisältyy säännöllisesti päivitettäviä valvottujen kaksikäyttötuotteiden luetteloita, jotka ovat keskeisten kansainvälisten vientivalvontajärjestelmien luetteloiden kaltaisia.

  Jiří Maštálka (GUE/NGL), kirjallinen. – (CS) Kaksikäyttötuotteiden kaupan valvonta on tärkeä alue, kun tarkastellaan sekä turvallisuutta koskevia että kaupallisia näkökohtia, sillä valvonta ei olisi riittävän tehokasta eikä sitä voitaisi panna yhtä helposti täytäntöön ilman siihen liittyvää jaettua tietoa tai joustavaa kansainvälistä yhteistyötä. Haluaisin tässä yhteydessä tähdentää myös asianomaisten valvontaelinten, esimerkiksi tulliviranomaisten roolia, jotka ottavat harteilleen huomattavan vastuun kaksikäyttötuotteiden viennin tai kuljetusten suorasta valvonnasta. Minun mielestäni meidän olisi myös autettava näitä elimiä, esimerkiksi uudenaikaisten valvontalaitteiden saannissa, valvontamenetelmien uuden asiantuntemuksen saannissa ja viimeisenä, vaan ei vähäisimpänä, ammattikoulutuksen ja työvaihdon kautta. Kehittyneeseen turvallisuuspolitiikkaan olisi aina sisällyttävä korkealaatuisen vientijärjestelmän perustaminen kaksikäyttötuotteita varten sekä kaikkien kansainvälisten sitoumusten soveltaminen.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Lissabonin sopimuksen voimaantulo ja siihen sisältyvä Euroopan unionin toimivaltuuksien selventäminen kansainvälisen kaupan alalla tarjoavat hienon mahdollisuuden vahvistaa Euroopan unionin roolia tällä alalla sekä Euroopan parlamentin roolia, valtaa ja vastuuta päätöksenteossa Euroopan unionin toimielinjärjestelmän puitteissa. Kaksikäyttöjärjestelmä olisi järjestettävä nykyistä avoimemmalla ja demokraattisemmalla tavalla Euroopan unionissa. Euroopan parlamentin kokonaisvaltainen osallistuminen Lissabonin sopimuksessa vahvistettuja velvoitteita soveltaen ja sopimuksen yhteinen tulkinta, josta Euroopan parlamentti ja komissio ovat sopineet uuden puitesopimuksen yhteydessä, olisivat erittäin tärkeitä tavoitteen saavuttamiseksi.

  Alexander Mirsky (S&D), kirjallinen. – (EN) Kaksikäyttötuotteita voidaan käyttää joko rauhanomaisiin tai sotilaallisiin tarkoituksiin. Kaksikäyttötuotteiden viennin valvonta on avainseikka aseiden leviämisen estämisessä. Kun otetaan huomioon Euroopan unionin rajat ylittävän kaupan korkea volyymi, kaksikäyttötuotteiden vientivalvonta Euroopan unionissa perustuu ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin. Viennin valvonnalla on laaja vaikutus Euroopan unionin kauppapolitiikkaan. Olisi hyvä, jos valvontavälineistä ei tulisi välineitä, joiden avulla vastustetaan kilpailijoita yritysrakenteiden kautta. Tämän vuoksi on luotava pitkä kaksikäyttötuotteiden luettelo; tämä on kuitenkin toisen mietinnön aihe. Äänestin mietinnön puolesta.

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. − (DE) Kaksikäyttötuotteiden ja -teknologian vientiä on säännelty hyvin huolellisesti Euroopan unionissa. Kyseinen termi liittyy erityisesti tuotteisiin ja teknologiaan, jota voidaan käyttää myös sotilaallisiin tarkoituksiin. Väärinkäytön estämiseksi viennin alalla on käytössä neljäntyyppisiä vientilupia: yhteisön yleiset vientiluvat, kansalliset yleiset vientiluvat, globaalit vientiluvat ja yksilölliset vientiluvat. Kaikkia näitä sovelletaan Euroopan unionissa.

Lisäksi on kansainvälisiä vientivalvontajärjestelmiä, joihin Euroopan unioni kuuluu ja joissa komissio yrittää parantaa Euroopan unionin asemaa. Näihin kuuluvat Australia-ryhmä, jossa komissio on täysjäsen ja johon kuuluvat kaikki 27 jäsenvaltiota ja Yhdysvallat, Kanada, Japani, Etelä-Korea ja Australia; ydinalan viejämaiden ryhmä, jossa komissiolla on tarkkailija-asema ja johon kuuluvat unionin 27 jäsenvaltiota, Yhdysvallat ja Venäjä; Wassenaarin järjestely, jossa komissio ei ole mukana, mutta johon kuuluvat täysjäseninä kaikki Euroopan unionin jäsenvaltiot paitsi Kypros sekä ohjusteknologian valvontajärjestely, jossa komissio ei ole mukana ja jossa vain 19 jäsenvaltiota ovat täysjäseniä.

Äänestin tämän mukaisesti eli niin, etten vastustaisi toissijaisuusperiaatetta.

  Paul Murphy (GUE/NGL), kirjallinen. − (EN) Äänestin tämän mietinnön puolesta, sillä siinä rajallisella tavalla otetaan askel suuntaan, jossa käsitellään tämänhetkistä avoimuuden puutetta vientiluottojen yhteydessä ja puututaan valtavaan kuiluun Euroopan unionin ilmoittamien tavoitteiden ja sen välillä, miten vientiluottoja todellisuudessa käytetään Euroopan unionissa. Euroopan unioni haluaa kuvata itseään ihmisoikeuksiin ja ympäristönsuojeluun vaikuttavana tahona. Eurooppalaisten vientiluottolaitosten rooli ilmentää vakuutuksen onttoutta. Kyseisiä luottoja käytetään säännöllisesti sellaisten hankkeiden ja kaupan tukemiseen, joilla on tuhoisa vaikutus ympäristöön ja työntekijöiden oikeuksiin. Jotta saavutettaisiin todellinen kauppaoikeus alalla, kyseiset laitokset, jotka tukevat noin kymmentä prosenttia maailmankaupasta, on otettava demokraattiseen julkiseen omistajuuteen. Kirjat on avattava siten, että työntekijät ja niiden vaikuttamat tahot voivat nähdä ensimmäistä kertaa, mihin raha on käytetty, ja työntekijöiden valvontaa on harjoitettava näiden laitosten toiminnassa siten, että niiden valtaisia resursseja käytetään työtä tekevien ihmisten, pienviljelijöiden ja ympäristön eduksi.

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. – (PT) Äänestin tämän mietinnön puolesta, sillä uskon, että Lissabonin sopimuksen voimaantulo ja sopimukseen sisältyvä Euroopan unionin toimivaltuuksien selventäminen kansainvälisen kaupan alalla tarjoavat hienon mahdollisuuden vahvistaa Euroopan unionin roolia tällä alalla sekä Euroopan parlamentin roolia, valtaa ja vastuuta päätöksenteossa Euroopan unionin toimielinjärjestelmän puitteissa. Kaksikäyttöjärjestelmä olisi järjestettävä nykyistä avoimemmalla ja demokraattisemmalla tavalla Euroopan unionissa. Euroopan parlamentin kokonaisvaltainen osallistuminen Lissabonin sopimuksessa vahvistettuja velvoitteita soveltaen ja sopimuksen yhteinen tulkinta, josta Euroopan parlamentti ja komissio ovat sopineet uuden puitesopimuksen yhteydessä, olisivat erittäin tärkeitä tavoitteen saavuttamiseksi. Kyse on asetuksen (EY) N:o 1334/2000 uudelleenlaatimisesta nykyisten kansainvälisten puitteiden valossa. Itse asiassa kaksikäyttöä koskevan vientivalvonnan soveltamisalan laajentaminen on välttämätöntä, mikäli halutaan, että tämä kattaa kuljetusten ja välitysten valvonnan ja että tämän avulla tehdään esimerkiksi joukkotuhoaseiden ohjelmaan liittyvien kaksikäyttötuotteiden laiton välittäminen rangaistavaksi.

  Aldo Patriciello (PPE), kirjallinen. − (IT) Ehdotuksessa neuvoston asetukseksi kaksikäyttötuotteiden ja -teknologian vientiä koskevan yhteisön valvontajärjestelmän perustamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 1334/2000 muuttamisesta, joka esitettiin 7. helmikuuta 2011, pyritään antamaan unionille tehokas järjestely ennaltaehkäisevistä toimenpiteistä, joiden tarkoituksena on aseiden, myös joukkotuhoaseiden, leviämisen estäminen. Tällä hetkellä alalla voimassa olevassa asetuksessa ((EY) N:o 428/2009) luodaan tarkastusjärjestelmä, joka antaa unionille mahdollisuuden noudattaa kaikilta osin sitoumuksia, jotka on omaksuttu neljässä kansainvälisessä vientivalvontajärjestelmässä, joihin Euroopan unioni kuuluu. Joka tapauksessa Euroopan unionin kansainvälisen kaupan alan toimivaltuuksien selventäminen Lissabonin sopimuksen voimaantulon myötä tarjoaa hyvän tilaisuuden nostaa profiilia ja parantaa unionin kuvaa kansainvälisessä kontekstissa sekä Euroopan parlamentin roolia, valtaa ja vastuuta Euroopan unionin toimielinjärjestelmän puitteissa kansainvälisen kaupan alan päätöksenteossa. Nämä ovat syitä, joiden perusteella pidän sopivana, että asetukseen tehdään tarvittavat tarkistukset, jotta saavutettaisiin kyseiset päämäärät, ja äänestän tästä syystä ehdotuksen puolesta.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. − (EN) Ulkoasiainvaliokunnassa (AFET) ja turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alivaliokunnassa (SEDE), jossa vihreä parlamentin jäsen toimii esittelijänä, saavutimme suurta menestystä. AFET- ja SEDE-valiokunnan lausunnossa ehdotettiin, että arvoltaan vähäisten kuljetusten yhteisön yleinen vientilupa poistettaisiin, koska meille toimitettiin asianmukaisia tietoja, joista kävi ilmi, että matalan hinnan ja matalan turvallisuusriskin välillä ei ole positiivista vastaavuutta. Tämä oli olettamus, johon koko yhteisön yleinen vientilupa nojasi. Sen sijaan jotkin hyvin halvat kaksikäyttötuotteet saattavat aiheuttaa suuren riskin, jos ne joutuvat vääriin käsiin. Saatoimme myös poistaa kohdan "tiedon suojaus" vientiluvasta EU007, koska mahdollisten kohdemaiden joukossa oli joitakin epädemokraattisia maita. Onnistuimme myös saavuttamaan AFET- ja SEDE-valiokunnissa laajan tuen vahvalle sanamuodolle siitä, että ihmisoikeuksia on kunnioitettava, kun on kyse televiestintävälineiden viennistä, koska salakuuntelutekniikka, matkapuhelinten valvontaan tarkoitetut digitaaliset tiedonsiirtovälineet jne. kuuluvat yhteisön yleisiin vientilupiin.

Yksittäisten yhteisön yleisten vientilupien mahdollisten määräpaikkojen yhteydessä onnistuimme sulkemaan ulkopuolelle sekä Israelin että Intian, koska ne ovat haluttomia liittymään ydinsulkusopimukseen. Kiistanalaisin ja merkittävin ongelma oli kuitenkin kysymys siitä, riittääkö se, että vientitapahtumaa valvotaan, se ilmoitetaan ja rekisteröidään tapahtuman jälkeen tai ennen tapahtumaa.

  Licia Ronzulli (PPE), kirjallinen. − (IT) Kaksikäyttötuotteiden vientivalvontaa – tarkoittaen tuotteita, joita voidaan käyttää sekä siviili- että sotilastarkoituksiin – on toteutettu Euroopan unionin tason toimissa noin 15 vuoden ajan. Tämäntyyppinen valvonta on hyvin tärkeää torjuttaessa aseiden, myös joukkotuhoaseiden leviämistä. Koska rajat ylittävän kaupan volyymi on suuri Euroopan unionissa, kaksikäyttötuotteiden viennin valvonnan toimeenpanon EU:ssa on nojattava ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin, kuten vientilupavaatimusten ja tullirekisteröintimenettelyjen asettamiseen.

Tämän päätöslauselman hyväksyminen on lisäaskel tähän suuntaan. Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska Lissabonin sopimuksen voimaantulo tarjoaa hienon mahdollisuuden vahvistaa Euroopan unionin roolia sekä Euroopan parlamentin valtaa ja vastuuta tämänkaltaisessa päätöksenteossa Euroopan unionin toimielinjärjestelmän puitteissa. Järjestelmä on järjestettävä uudelleen nykyistä avoimemmalla tavalla perussopimuksen velvoitteita soveltaen sekä kyseisestä sopimuksesta parlamentin ja komission hyväksymän tulkinnan avulla uudessa puitesopimuksessa.

  Bart Staes (Verts/ALE), kirjallinen. – (NL) Kaksikäyttötuotteiden viennin valvonta – toisin sanoen tuotteiden, joita voidaan käyttää sekä siviili- että sotilastarkoituksiin – on hyvin tärkeää aseiden leviämisen estämisen kannalta. Euroopan parlamentin kannassa puolletaan Lissabonin sopimuksen saavutusten saattamista osaksi Euroopan unionin lainsäädäntöä, ja syystäkin. Parlamentti vahvistaa myös demokraattista valvontaa ja avoimuutta sekä nostaa Euroopan unionin profiilia kansainvälisissä vientivalvontajärjestelmissä. On myös myönteistä, että komission on kattavien vaikutusarviointien ohella laadittava kertomuksia asetuksen toimivuudesta.

Hankalin kiistakapula neuvoston, parlamentin ja komission välillä kaikessa tässä on kuitenkin kysymys siitä, milloin vienti-ilmoituksen ja rekisteröinnin valvonta tapahtuu, ennen vientitapahtumaa vai sen jälkeen. Minun mielestäni on olennaisen tärkeää, että valvonta suoritetaan ennen vientitapahtumaa. Tämä siitä syystä, että jälkikäteen tehtävä valvonta aina johtaa siihen, että tosiasioita on metsästettävä eri puolilta tapahtuman jälkeen. Parlamentti päätti hetki sitten valita jälkikäteen suoritettavan valvonnan. Tästä syystä äänestin loppujen lopuksi mietinnön lopullista versiota vastaan.

Mietintö: Yannick Jadot (A7-0364/2010)

  Laima Liucija Andrikienė (PPE), kirjallinen. − (LT) Äänestin julkisesti tuetuista vientiluotoista laaditun päätöslauselman puolesta. Vientiluotot ovat tärkeä väline tuettaessa Euroopan unionissa toimivia yrityksiä. Olen samaa mieltä sen näkemyksen kanssa, että keskipitkän ja pitkän aikavälin vientiluottojen tuki on vahva väline, jota ei vielä ole kaikilta osin käytetty hyväksi kaikissa jäsenvaltioissa ja jolle pitää antaa kannustusta. Vientiluotot voivat auttaa luomaan työpaikkoja, sillä ne turvaavat sellaisten hankkeiden rahoittamisen, joilla muutoin olisi muita rajallisempi mahdollisuus saada pääomaa niiden markkinattoman luonteen vuoksi. Olisi kuitenkin huomioitava, että tällä hetkellä avoimuus ei riitä sen selvittämiseksi, mitä vientiluottolaitokset rahoittavat tai ovat tähän mennessä rahoittaneet. Avoimuuden puute johtaa valtaviin kustannuksiin ja ajanylityksiin, ja tämä lisää myös lahjontaa ja korruptiota. Tästä syystä olen samaa mieltä esittelijän ehdotuksen kanssa siitä, että Euroopan unionin jäsenvaltioita on vaadittava esittämään komissiolle vuosittain kertomus vientiluottolaitostensa toiminnasta koskien riskien laskentaa ja taseen ulkopuolisten välineiden julkistamista, ja sosiaalisen ja ympäristöriskin laskennan ilmoittamisesta on tehtävä pakollista.

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. − (LT) Useimmilla teollisuusmailla, mukaan lukien kaikki Euroopan unionin jäsenvaltiot, on ainakin yksi julkisesti tuettu vientiluottolaitos, ja nämä yhdessä muodostavat maailman suurimman julkisen rahoituksen lähteen yksityisen sektorin hankkeille. Pelkästään Euroopan unionin jäsenvaltioiden vientiluottolaitosten myöntämien vientiluottotakausten kokonaislaajuus vuosina 2004–2009 oli 468 miljardia euroa. Vientiluottolaitokset edistävät laillista kaupankäyntiä tapauksissa, joissa pääomamarkkinat ovat siihen kyvyttömiä. Niiden riskinkantokyky on paljon suurempi kuin yksityisten toimijoiden riskinkantokyky, koska niiden ei tarvitse maksaa veroa eikä tuottaa voittoa, ja siten niillä on yksityisiin pankkeihin verrattuna enemmän aikaa saada sijoituksensa takaisin. On kuitenkin pantava merkille, että samasta syystä vientiluottolaitokset voivat syyllistyä laajaan kaupan vääristämiseen, jos niiden rahoitusoperaatioita ei valvota yhteisillä säännöillä. Vaikka vientiluottolaitokset ovat merkittäviä välineitä, joilla tuetaan kaupankäyntiä ja eurooppalaisten yritysten investointeja, on varmistettava, että niiden rahoitusoperaatiot ovat taloudellisesti terveellä pohjalla ja ettei niiden tarvitse kääntyä veronmaksajien puoleen voidakseen uudelleenrahoittaa operaatioitaan. Olin samaa mieltä mietinnön ja siinä esitetyn vaatimuksen kanssa siitä, että Euroopan komissiolle ja Euroopan parlamentille on annettava vuosittaiset kertomukset, koska tällä hetkellä on saatavissa hyvin vähän tietoja siitä, mitä vientiluottolaitokset rahoittavat ja mitä ne ovat rahoittaneet tähän saakka. Jotkin kansalliset vientiluottolaitokset eivät ilmoita säännöllisesti edes vuosittaisen toimintansa tilinpäätöstietoja, mikä on vastoin avoimuusperiaatetta.

  Mara Bizzotto (EFD), kirjallinen. − (IT) Euroopan komission ehdotuksen tarkoituksena on ottaa käyttöön "julkisesti tuettuja vientiluottoja koskeva järjestely", niin kuin se on neuvoteltu OECD:n vientiluottoryhmän puitteissa osaksi Euroopan unionin lainsäädäntöä, jotta varmistettaisiin Euroopan unionin normit ja avoimuus kansallisten vientiluottolaitosten toiminnassa. Tätä toimenpidettä, joka jo itsessään on myönteinen askel, koska sen avulla puututaan korruptioon ja avoimuuden puutteeseen, mistä seuraa valtavia kustannuksia ja ajanylityksiä, on paranneltu Jadot'n mietinnössä, jossa pyritään entisestään parantamaan avoimuutta ja oikeutta ottamalla EU:n lainsäädännössä käyttöön OECD:n kanssa sovittu järjestely.

  Carlos Coelho (PPE), kirjallinen. − (PT) Vientiluottolaitokset ovat maailman suurimpia yksityisen sektorin hankkeiden julkisen rahoituksen myöntäjiä. Ne ovat virallisesti tai puolivirallisesti valtion hallinnassa olevia laitoksia, jotka myöntävät vientiluottoja, lainoja, vakuutuksia ja investointitakuita yrityksille, jotka toimivat ulkomailla suurten riskien uhkaamilla alueilla, myös monissa kehitysmaissa.

On syytä panna merkille, että tällaisten suurten hankkeiden rahoitus kehitysmaissa vastaa moninkertaisesti kaikkien monenvälisten kehityspankkien vuotuista kokonaisrahoitusta. Vientiluottolaitokset ovat tästä syystä välineitä, jotka myötävaikuttavat Euroopan unionin ulkopoliittisiin tavoitteisiin, erityisesti köyhyyden ja ilmastonmuutoksen lieventämiseen. Uskon, että kyseiseen sopimukseen tehtävät parannukset ovat myönteisiä, erityisesti nykyistä suuremman avoimuuden myötä, ja uskon, että olisi ilmoitettava painokkaasti, että vientiluottolaitosten olisi otettava huomioon Euroopan unionin politiikka ja tavoitteet, erityisesti arvot, jotka liittyvät demokratian vahvistamiseen, ihmisoikeuksien kunnioittamiseen ja kehityspolitiikan johdonmukaisuuteen. Samalla kuin vientiluottolaitokset helpottavat kaupankäyntiä, ne saattavat toisaalta häiritä sitä selkeiden ja avointen perusteiden ja sääntöjen puuttumisen vuoksi.

  Lara Comi (PPE), kirjallinen. − (IT) Ulkomaankauppa kuuluu voimakkaimpiin poliittisiin välineisiin, joita meillä on käytettävissämme kolmansien maiden kanssa toteutettavan toiminnan yhteydessä. Ainakin siihen saakka, kunnes on tarpeen päättää toisin, Euroopan unioni on päättänyt olla perustamatta omaa armeijaa ja hyväksynyt kauppapolitiikan keskeiseksi neuvotteluvälineeksi kansainvälisissä suhteissa, ja tässä mielessä se on saavuttanut menestystä. Suorat ulkomaiset investoinnit omiin yrityksiimme merkitsevät myös kehitystä kolmansille maille, joissa luodaan työtä, ja kannattaa taatusti rohkaista näitä yhteyksiä vientiluottolaitosten kautta. Mitä emme enää voi sallia sisämarkkinoilla, joilla on yhteiset tullimaksut, on se, että investointeja ohjaillaan yksittäisten jäsenvaltioiden toimesta.

Tämä ei kuulu siihen Euroopan unionin luomaan tapaan toimia, jota se yrittää esitellä muulle maailmalle. Kaikkien kansainväliseen kauppaan liittyvien toimivaltuuksien siirtäminen valtioiden tasolta unionin tasolle on lisäaskel yhteisen teollisuuspolitiikan luomiseksi tavoiteltaessa yhteistä talouspolitiikkaa ja tulevaisuudessa lisäsynergiaa valtioiden välillä.

  Marielle De Sarnez (ALDE), kirjallinen. – (FR) Vientiluottolaitosten toimintaa on valvottava nykyistä paremmin Euroopan unionin tasolla ja toteutettava nykyistä avoimemmalla tavalla. Kyseisiä laitoksia vaaditaan julkaisemaan vuotuinen toimintakertomus, jotta voidaan varmistaa, täyttävätkö tukea saaneet hankkeet Euroopan unionin ympäristö-, yhteiskunta- ja kehitystavoitteet. Euroopan parlamentin jäsenet ovat vaatineet fossiilille polttoaineille myönnettävien tukien poistamista asteittain, jotta rohkaistaisiin siirtymistä ekologisiin polttoaineisiin jäsenvaltioiden ja Euroopan unionin antamien ilmastonmuutoksen torjuntaa koskevien sitoumusten mukaisesti. Tämän äänestyksen myötä parlamentti vahvistaa toiveensa nähdä rahoitukseen liittyvien avoimuustoimenpiteiden systemaattisen soveltamisen ja toimenpiteet, joiden avulla ilmastonmuutosasiat sisällytetään kaikkiin Euroopan unionin politiikan aloihin, myös kauppaan ja EU:ssa toimivien yritysten investointeihin liittyvään politiikkaan.

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. − (PT) Äänestin julkisesti tuettuja vientiluottoja koskevan mietinnön puolesta, koska uskon, että julkisesti tuettujen vientiluottolaitosten on oltava avoimempia ja niiden on tiedotettava toiminnastaan. On myös tärkeää varmistaa kokonaisvaltainen johdonmukaisuus perussopimuksen 208 artiklan tavoitteiden kanssa. Kyseisessä artiklassa vahvistetaan köyhyyden vähentäminen ja kitkeminen unionin kehitysyhteistyöpolitiikan keskeiseksi tavoitteeksi.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. − (PT) Komissio ja neuvosto tarkastelevat parhaillaan niin kutsutun julkisesti tuettuja vientiluottoja koskevan järjestelyn lainsäädäntökehystä ja sen saattamista osaksi Euroopan unionin lainsäädäntöä. Tarkoituksena on tarjota jäsenvaltioiden vientiluottolaitoksille lisää oikeusvarmuutta. Vientiluotot ovat tehokkaita välineitä Euroopan unionissa toimivien yritysten tukemisessa, sillä niiden avulla pystytään luomaan työpaikkoja ja toteuttamaan hankkeita, joiden olisi muutoin vaikeaa varmistaa rahoitus. Se, että hakemuksia vastaanotetaan yhä enemmän, antaa aihetta ymmärtää, että jäsenvaltioiden on nopeasti otettava käyttöön Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) järjestely.

Olen yhtä mieltä talous- ja raha-asioiden valiokunnan lausunnon kanssa, sillä uskon, että "Vientiluottoja olisi poikkeuksellisesti valvottava EU:n tasolla, mikäli sisämarkkinoilla ilmenee kilpailun vääristymistä. Toissijaisuusperiaate on säilytettävä."

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. − (PT) Tämä mietintö on ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi tiettyjen sääntöjen soveltamisesta julkisesti tuettujen yritysten myöntämiin vientiluottoihin. Todellisuudessa useimmilla jäsenvaltioilla on vientiluottolaitoksia, jotka ovat olennaisen tärkeässä asemassa, koska ne tukivat Euroopan unionissa kaupan ja yritysten investointeja yhteensä 468 miljardin euron arvosta vuosina 2004–2009. Tuki kuuluu vientituki- ja tasoitustullitoimenpiteitä koskevaan sopimukseen, josta neuvoteltiin Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) maiden kesken, ja se on esimerkki julkisesta rahoitusvälineestä, johon Euroopan unioni osallistuu. Koska kyseiset laitokset tukevat pääasiassa ympäristön kannalta haitallista teollisuustoimintaa, eikä vähiten hiilidioksidipäästöjen takia, ja koska Maailmanpankin mukaan niiden vaikutus köyhyyden vähentämiseen on merkityksetön, olen samaa mieltä esittelijän kanssa siitä, että vientiluottolaitosten olisi annettava panoksensa Euroopan unionin politiikkaan ja tavoitteisiin, millä tarkoitan, että OECD:n sopimusta ei tarvitse tarkistaa.

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. − (PT) Uskomme, että vientiluottolaitoksia on seurattava ja valvottava nykyistä enemmän paitsi viennin myös investointien ja rahoituksen osalta, sillä niiden avoimuuden puute aiheuttaa valtavaa harmia, koska tämä lisää lahjontaa ja korruptiota.

Vientiluottolaitokset ovat välineitä, joita EU käyttää suuressa määrin sen kansainvälisten tavoitteiden rahoittamiseen sekä taloudellisiin ja geostrategisiin intresseihin, joita ei voi erottaa alueiden ja maiden hallintaa ja valvontaa koskevista tavoitteista, mikä johtaa todellisten uuskoloniaalisten suhteiden syntymiseen. Vientiluottolaitosten rahoittamat investoinnit eivät useinkaan tuo mukanaan hyötyjä niille maille, joiden on määrä olla niiden edunsaajia.

Laatimalla suuntaviivoja vientiluottoja varten pyritään kiertämään suoran tuen päättyminen WTO:n sopimusten puitteissa, minkä myötä kehitysmaita painostetaan hyväksymään Dohan kierroksen tulosten allekirjoittaminen. Suoran tuen tai luoton päätavoitteena on edelleen markkinoiden ja luonnonvarojen valvonta, työntekijöiden riistäminen ja sellaisten tuotteiden tai välineiden, jotka vientiluottolaitosten rahoitus on mahdollistanut, käyttö kohdemaiden itsemääräämisoikeuden valvomiseksi.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. − (PT) Vientiluottolaitoksia on seurattava ja valvottava nykyistä enemmän paitsi viennin myös investointien ja rahoituksen osalta, sillä niiden avoimuuden puute aiheuttaa valtavaa harmia, koska tämä lisää lahjontaa ja korruptiota.

Vientiluottolaitokset ovat kuitenkin välineitä, joita EU käyttää suuressa määrin sen kansainvälisten tavoitteiden rahoittamiseen, erityisesti ilmastonmuutoksen ja köyhyyden lieventämistä koskeviin tavoitteisiin. Joskus vientiluottoa käytetään keinona rahoittaa EU:n todellisia uuskolonialistisia tapauksia niin kutsutuissa kehitysmaissa.

Laatimalla suuntaviivoja vientiluottoja varten pyritään kiertämään suoran tuen päättyminen WTO:n kiisteltyjen sopimusten puitteissa, minkä myötä kehitysmaita painostetaan hyväksymään Dohan kierroksen tulosten allekirjoittaminen.

Suoran tuen tai luoton päätavoitteena on edelleen markkinoiden ja luonnonvarojen valvonta, työntekijöiden riistäminen ja sellaisten tuotteiden tai välineiden, jotka vientiluottolaitosten rahoitus on mahdollistanut, käyttö kohdemaiden itsemääräämisoikeuksen valvomiseksi.

  Bruno Gollnisch (NI), kirjallinen. – (FR) Olisi väärin, jos julkisesti tuettujen vientiluottojen yhteydessä ei onnistuttaisi noudattamaan tiettyjä periaatteita, erityisesti yhteiskunnallista etiikkaa, eikä noudattamaan ulkopolitiikan ja kehitysapupolitiikan suuntaviivoja. Tästä syystä näiden varojen käyttöä koskeva avoimuus on välttämätöntä. Unionin harjoittama ulkopolitiikka toimii kuitenkin referenssinä, ja tämä politiikka on viime kuukausina osoittautunut olemassa olemattomaksi, epäjohdonmukaiseksi ja vähintäänkin poikkeavaksi. Unioni ei itse noudata periaatteita, jotka se on säätänyt: milloin me viimeksi olemme nähneet komission soveltavan yhteiskuntaa, ihmisoikeuksia ja ympäristöä koskevia lausekkeita, joita se sisällyttää kaikkialle kauppasopimuksiin?

Milloin unioni on vastustanut Euroopan investointipankkia, joka rahoittaa Euroopan unionin ulkopuolella sellaisia hankkeita, jotka luovat epäoikeudenmukaista kilpailua Euroopan unionissa toimiville yrityksille, tai hankkeita, jotka ovat yhteiskunnallisesti ja ympäristön kannalta kyseenalaisia? Lisäksi tämän mietinnön tavoitteena on globaalin ja ääriliberaalin järjestön, OECD:n, kanssa neuvotellun järjestelyn saattaminen osaksi Euroopan unionin lainsäädäntöä. Kyseinen järjestely tosiasiassa sallii sen, että eurooppalaiset yritykset halvaantuvat suhteessa kilpailijoihinsa, erityisesti Kiinasta peräisin oleviin kilpailijoihin. Kun oli aika äänestää puolesta tai vastaan, äänestimme tyhjää.

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen. − (LT) Kuten tunnettua, on mahdotonta saada selville, mitä vientiluottolaitokset rahoittavat tai ovat tähän mennessä rahoittaneet. Jotkin kansalliset vientiluottolaitokset eivät ilmoita säännöllisesti edes vuosittaisen toimintansa tilinpäätöstietoja. Monet muut eivät ilmoita eriteltyjä tietoja alakohtaisesta luotonannostaan ja sen maantieteellisestä jakautumisesta. Tilanne on tällainen huolimatta Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) vuonna 2005 laatimaan järjestelyyn sisältyvistä avoimuusvaatimuksista. Kaikki Euroopan unionin jäsenvaltiot ovat liittyneet järjestelyyn, ja se saatetaan nyt osaksi Euroopan unionin lainsäädäntöä. OECD:n järjestely ei sisällä vaatimuksia, jotka ovat välttämättömiä takuumaksun oikeudenmukaisen hinnoittelun kannalta, koska järjestely ei sisällä sosiaalisen riskin ja ympäristöriskin laskennassa sovellettavia avoimuutta ja vähimmäisvaatimuksia koskevia määräyksiä. On esitetty ehdotuksia riskinarvioinnin avoimuusvaatimusten tiukentamisesta, taseen ulkopuolisten välineiden ilmoittamisesta ja sosiaalisten riskien ja ympäristöriskien ilmoittamisen määräämisestä pakolliseksi. Lisäksi jäsenvaltioille olisi esitettävä vaatimus, jonka mukaan niiden on ilmoitettava komissiolle vuosittain omien vientiluottolaitostensa toiminnasta näiden asioiden osalta. Tämän vuoksi äänestin asiakirjan puolesta, koska sen myötä lisätään avoimuutta ja normeja sosiaalisten ja ympäristöriskien laskennan soveltamisessa.

  Arturs Krišjānis Kariņš (PPE), kirjallinen. – (LV) Kannatin päätöslauselmaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi tiettyjen suuntaviivojen soveltamisesta julkisesti tuettuihin vientiluottoihin, koska katson, että kaikissa Euroopan unionin jäsenvaltioissa tarvitaan selkeitä sääntöjä siitä, miten vientiyrityksiä pitää tukea. Vientiluottotakuut ovat tärkeä keino auttaa yrittäjiä pääsemään uusille markkinoille ja luoda uusia työpaikkoja. En kuitenkaan kannata tarkistusta 22, jossa sälytetään lisätaakka yrittäjille ja tehdään eurooppalaisista yrityksistä vähemmän kilpailukykyisiä muiden OECD-maiden yritysten rinnalla. Kriisin vallitessa Euroopan unionin jäsenvaltioiden ei pidä synnyttää lisätaakkaa, vaan niiden on vähennettävä yrittäjien hallinnollista taakkaa. Euroopan parlamentin on osoitettava esimerkkiä tällä alalla eikä etsittävä uusia syitä yrittäjien taakan lisäämiselle.

  David Martin (S&D), kirjallinen. − (EN) Äänestin tämän mietinnön puolesta. Pidän vientiluottoja tärkeänä välineenä tuettaessa Euroopan unionissa toimivia yrityksiä. Koska julkisesti tuettujen vientiluottojen kysyntä on kasvanut, on äärimmäisen tärkeää, että tätä välinettä koskeva OECD:n tuorein asetus otetaan käyttöön jäsenvaltioissa mahdollisimman nopeasti. Keskipitkän ja pitkän aikavälin vientiluottojen tuki on vahva väline, jota ei vielä ole kaikilta osin käytetty hyväksi kaikissa jäsenvaltioissa ja jolle pitää antaa kannustusta. Vientiluotot voivat auttaa luomaan työpaikkoja, sillä ne turvaavat sellaisten hankkeiden rahoittamisen, joilla muutoin olisi muita rajallisempi mahdollisuus saada pääomaa niiden markkinattoman luonteen vuoksi. Kannatan esittelijää, joka panee merkille, että jos alalle annetaan uutta lainsäädäntöä, siinä on vältettävä uuden byrokratian synnyttämistä, sillä se lisäisi kustannuksia entisestään. Vientiluottoja olisi poikkeuksellisesti valvottava EU:n tasolla, mikäli sisämarkkinoilla ilmenee kilpailun vääristymistä. Toissijaisuusperiaate on säilytettävä.

  Jean-Luc Mélenchon (GUE/NGL), kirjallinen. – (FR) Tässä mietinnössä vaaditaan, että julkisesti tuettujen vientiluottojen ja takuiden myöntämiseen yksityisen sektorin viennin yhteydessä liitetään sosiaalisten vaikutusten ja ympäristövaikutusten arvioinnit. Siinä vaaditaan myös, että kasvihuonekaasujen vähennystavoitteita ei heikennetä näiden hankkeiden myötä. Tämä on vähimmäisvaatimus.

Aion kuitenkin äänestää mietintöä vastaan ilmaistakseni katkeruuttani siitä, että kansainvälisen kaupan valiokunta ei pyri löytämään keinoja pitää kiinni yhteiskunnallisista ja ympäristöä koskevista tavoitteista nimensä arvoisesti. Vapaa kilpailu, protektionismin torjunta ja maatalousvientitukien tuomitsemisen esteet kuuluvat tähän tekstiin sisällytettyihin mielettömyyksiin.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. − (PT) Vientiluottolaitoksilla on ollut yhä tärkeämpi rooli, kun ne ovat tukeneet kaikenlaisia investointeja ja näin auttaneet pienentämään tämänhetkisen talous- ja rahoituskriisin vaikutuksia luomalla työpaikkoja sekä tukemalla sellaisten yritysten kauppaa ja investointeja, jotka eivät muutoin saisi luottoa yksityiseltä sektorilta. Vientiluottolaitoksista on tullut kehitysmaiden julkisen rahoituksen pääasiallinen lähde. Huomattava osuus vientiluotoista, joilla rahoitetaan kehitysmaiden hankkeita, keskittyy liikenteeseen, polttoaine-, kaasu- ja kaivannaisteollisuuteen sekä esimerkiksi suuriin infrastruktuurihankkeisiin, kuten suuriin patoihin. On kuitenkin tärkeää, että vientiluottolaitosten toimintaa valvotaan tiiviisti, jotta estettäisiin tulevia ongelmia.

  Alexander Mirsky (S&D), kirjallinen. – (EN) Euroopan unioni on OECD:n kanssa laaditun julkisesti tuettujen vientiluottojen suuntaviivoja koskevan sopimuksen sopimuspuoli. On oikein, jos Euroopan parlamentti hyväksyy tarkistuksia komission ehdotukseen, jonka myötä aiotaan soveltaa lisätoimenpiteitä Euroopan unionin kertomusten avoimuuden ja vastuuvelvollisuuden lisäämiseksi.

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. − (DE) Julkisesti tuetut vientiluottolaitokset ovat yksityisten liiketoimintahankkeiden tärkeitä tukijoita kehitysmaissa. Nykyään, kun kansalliset talousarviot ovat ylikuormitettuja, niiden merkitys kasvaa eurooppalaisten yritysten investointien lähteenä, koska niiden ei tarvitse rahoittaa itseään veronmaksajien varoilla. Koska julkisten vientiluottolaitosten riskinarviointiperusteet ovat melko erilaiset kuin yksityisten pankkien lainojen yhteydessä, kilpailu voi vääristyä kansainvälisessä kaupassa, kuten Kiinan esimerkki osoittaa. Tästä syystä on paljon säännöksiä, kuten OECD- ja WTO-sopimukset, joissa määritetään takaisinmaksun määräajat ja vähimmäistakuumaksu. Eritelmiä tarvitaan avoimuuden lisäämiseksi siten, että säädetään Euroopan unionin laajuinen velvoite julkistaa vuosikertomukset ynnä muut arviointitarkoituksia varten ja jotta estettäisiin väärinkäyttö ja uudelleenrahoitus veronmaksajien varoista. On kyseenalaista, saavutetaanko ehdotettujen toimenpiteiden myötä lisää avoimuutta. Siksi äänestin tyhjää.

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. – (PT) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska olen esittelijän kanssa yhtä mieltä siitä, että vientiluotot muodostavat vahvan välineen Euroopan unionissa toimivien yritysten tukemista varten. Koska julkisesti tuettujen vientiluottojen hakemusten määrä kasvaa, on aikaisempaakin tärkeämpää, että Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) kyseistä välinettä koskeva uusin sopimus otetaan jäsenvaltioissa käyttöön mahdollisimman nopeasti. Keskipitkän ja pitkän aikavälin vientiluotto on arvokas väline, jota ei vielä ole kaikilta osin käytetty hyväksi kaikissa jäsenvaltioissa ja jonka käyttöä pitää rohkaista, erityisesti heikentyneen talouden maassa, kuten Portugalissa. Vientiluotot varmasti toimivat työpaikkojen luonnin moottorina, koska niiden avulla varmistetaan sellaisten hankkeiden rahoitus, joilla muutoin olisi muita rajallisemmat mahdollisuudet saada pääomaa. Kaikessa tätä alaa koskevassa uudessa lainsäädännössä on vältettävä uuden hallinnollisen byrokratian luomista, josta aiheutuisi lisäkustannuksia. Vientiluottoja olisi poikkeuksellisesti valvottava EU:n tasolla, mikäli sisämarkkinoilla ilmenee kilpailun vääristymistä. Toissijaisuusperiaatteesta on pidettävä alalla tiukasti kiinni.

  Aldo Patriciello (PPE), kirjallinen. − (IT) Vientiluottolaitokset ovat maailman suurimpia yksityisen sektorin hankkeiden julkisen rahoituksen myöntäjiä. On kuitenkin pantava merkille, että ne voivat syyllistyä kaupan laajamittaiseen vääristämiseen, jos niiden rahoitusoperaatioita ei valvota yhteisillä säännöillä. Tästä syystä meidän olisi jatkettava Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) sopimuksen tarkistamista (julkisesti tuettuja vientiluottoja koskeva järjestely), jotta voisimme valvoa aikaisempaa tarkemmin eurooppalaisten vientiluottolaitosten toimintaa varmistaaksemme, että niiden päätökset ovat johdonmukaisia EU:n politiikan ja tavoitteiden kanssa. Meidän on myös selvennettävä avoimuusvaatimusta riskien laskennassa ja taseen ulkopuolisten välineiden ilmoittamisessa. Lyhyesti sanottuna on olennaisen tärkeää säätää Euroopan unionin jäsenvaltioille vaatimus siitä, että ne toimittavat komissiolle vuosittain kertomuksen vientiluottolaitostensa toiminnasta tässä suhteessa. Kun tarkastellaan edellä mainitsemiani huomioita, ja ottaen huomioon, että vientiluottolaitokset voivat olla hyödyllisiä välineitä unionin ulkoisten tavoitteiden edistämisessä (erityisesti ilmastonmuutos ja köyhyyden lieventäminen), äänestän päätöslauselman puolesta, koska uskon, että vientiluotot muodostavat tärkeän välineen Euroopan unionissa toimivien yritysten liiketoiminnan ja investointien tukemisessa.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (FR) Kuten esittelijä Jadot sanoi, tämänpäiväinen äänestys vahvistaa Euroopan parlamentin asemaa asiassa ja lähettää vahvan signaalin liian aralle Eurooppa-neuvostolle. Vientiluottolaitokset muodostavat Euroopan unionille tärkeän välineen eurooppalaisten yritysten liiketoiminnan ja investointien tukemisessa.

Oli kuitenkin hyvin kiireisesti puututtava avoimuuden puutteeseen ja EU:n – erityisesti parlamentin – suorittamaan valvontaan kyseisten laitosten toiminnan osalta erityisesti siitä syystä, että niiden kautta kulkee useita satoja miljoonia euroja joka vuosi ja että kansallisiin talousarvioihin kohdistuu vakavia rajoitteita.

Minäkin olen ilahtunut siitä, että parlamentin jäsenet ovat jälleen kerran ilmaisseet tukensa fossiilisille polttoaineille myönnettävien tukien vaiheittaiselle luopumiselle ja rohkaisevat näin ollen siirtymistä ekologisiin polttoaineisiin ilmastonmuutosta koskevien eurooppalaisten ja kansallisten sitoumuksien mukaisesti.

  Licia Ronzulli (PPE), kirjallinen. − (IT) Useimmissa teollisuusmaissa on vientiluottolaitos. Kyseiset laitokset yhdessä ovat maailman suurimpia yksityisen sektorin hankkeiden julkisen rahoituksen myöntäjiä. Vientiluottolaitosten takaamat suuret teollisuus- ja infrastruktuurihankkeet kehitysmaissa ylittävät moninkertaisesti kaikkien monenvälisten kehityspankkien yhteenlasketun vuotuisen rahoituksen. Vientiluottolaitokset edistävät laillista liiketoimintaa tapauksissa, joissa pääomamarkkinat ovat siihen kyvyttömiä. Niiden riskinkantokyky on paljon suurempi kuin yksityisten toimijoiden riskinkantokyky, koska niiden ei tarvitse maksaa veroa eikä tuottaa voittoa, ja siten niillä on yksityisiin pankkeihin verrattuna enemmän aikaa saada sijoituksensa takaisin pitkällä aikavälillä.

Samasta syystä vientiluottolaitokset voivat kuitenkin syyllistyä massiiviseen liiketoiminnan vääristämiseen, jos niiden rahoitusoperaatioita ei valvota yhteisillä säännöillä. Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska vientiluottoihin olisi sovellettava takaisinmaksuvaatimuksia tietyn määräajan puitteissa, ja vähimmäistakuumaksu olisi perittävä maksamatta jättämisen riskin kattamiseksi.

Mietintö: Eva-Britt Svensson (A7-0065/2011)

  Laima Liucija Andrikienė (PPE), kirjallinen. – (LT) Äänestin naisiin kohdistuvan väkivallan torjumista koskevasta EU:n politiikasta annetun tärkeän päätöslauselman puolesta. Naisiin kohdistuva väkivalta on paitsi kansainvälinen myös eurooppalainen ongelma. Huolimatta siitä, että naisiin kohdistuva väkivalta on ollut keskusteluaiheena useiden vuosikymmenien ajan, kansainvälinen yhteisö ei ole onnistunut lopettamaan äärettömän tuhoisaa väkivallan muotoa. Tästä syystä on ryhdyttävä kaikkiin ponnisteluihin Euroopan unionin tasolla, jotta vähennettäisiin naisiin kohdistuvaa väkivaltaa mahdollisimman paljon ja luotaisiin olosuhteet sen ennaltaehkäisemiseksi, rikollisten tuomitsemiseksi ja uhrien suojelemiseksi. Näiden tavoitteiden saavuttaminen on välttämätöntä rikoslain yhdenmukaistamiseksi Euroopan unionin tasolla ja sellaisen sääntelykehyksen ottamiseksi käyttöön, jonka alaisuudessa rikollisia rangaistaisiin vaikuttavasti ja uhria suojeltaisiin. Tämä on hyvin tärkeää myös ihmiskaupan torjumisen kannalta. Pakkoavioliitto on sukupuoleen perustuvan väkivallan muoto, jonka myötä yksilön oikeutta vapauteen ja itsemääräämiseen rikotaan vakavalla tavalla. Nuorten naisten on tärkeää saada suojelua pakotettuja parisuhteita vastaan. Kunniaväkivalta on avainkäsite tässä yhteydessä. Jotta naisiin kohdistuvan väkivallan kaikki muodot voitaisiin lopettaa, on välttämätöntä levittää tietoa sukupuolten välisestä tasa-arvosta ja aktiivisesti tiedottaa yhteiskuntaa, erityisesti niitä kerroksia, joissa naisten ja miesten väliset suhteet perustuvat perinteeseen ja rituaaleihin.

  Roberta Angelilli (PPE), kirjallinen. − (IT) Yksi neljästä naisesta Euroopassa joutuu ainakin kerran elämänsä aikana jonkinlaisen väkivallan uhriksi. Tämän väkivallan vuotuisten kustannusten on arvioitu olevan alueella 33 miljardia euroa – summa, jota ei pidä aliarvioida.

Sukupuolten tasa-arvon periaatteen kunnioittaminen on arvo, joka johdonmukaisesti sivuutetaan niiden moninaisten naisiin kohdistuvien ihmisoikeusrikkomusten yhteydessä, jotka vahingoittavat heidän fyysistä ja henkistä terveyttään, heidän oikeuksiaan ja asemaansa yhteiskunnassa. Vähäiset tällä hetkellä saatavissa olevat luvut eivät tarjoa täydellistä kuvaa ilmiöstä, mutta riittää, että tarkastelemme perhe- tai työolosuhteita nähdäksemme, ettemme vieläkään ole onnistuneet suojelemaan naisia väkivallalta.

Kannatan komission antamaa sitoumusta esitellä vuosina 2011–2012 tiedonanto strategiasta naisten sukuelinten silpomisen, perheväkivallan ja naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi. Tämän jälkeen on määrä julkistaa Euroopan unionin toimintasuunnitelma, mutta toivon, että EU:ssa hyväksytään myös kattava poliittinen lähestymistapa, joka koostuu lainsäädännöllisistä, oikeudellisista, toimeenpanoon ja terveyteen liittyvistä toimista, joiden avulla voidaan tehokkaasti vähentää tämänkaltaista väkivaltaa ja seurauksia, joita väkivalta valitettavasti aiheuttaa 26 prosentille lapsista ja nuorista, jotka ovat ilmoittaneet kokeneensa fyysistä väkivaltaa lapsuudessa.

  Elena Oana Antonescu (PPE), kirjallinen. – (RO) Naisiin kohdistuvan väkivallan viralliset luvut ovat paljon matalampia, kuin kunkin jäsenvaltion surullinen todellisuus. Vuosina 2004–2009 ilmoitettiin virallisesti noin 60 000 perheväkivaltatapausta, joista lähes 800 johti uhrin kuolemaan. Kaikista hyväksikäytetyistä naisista 70 prosenttia vaikenee asiasta ja vain 30 prosenttia päättää tehdä rikosilmoituksen poliisille.

Tässä yhteydessä kannatan, että naisiin kohdistuvan väkivallan uhreille tarjotaan helppoa oikeudellisen avun saantia. Minusta naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisen eurooppalaisen teemavuoden julistamisen avulla voidaan mahdollisesti lisätä eurooppalaisten tietoisuutta ongelmasta, joka on osa huomattavan monen Euroopan unionissa elävän naisen jokapäiväistä elämää. Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska pidän tärkeänä sellaista eurooppalaista peruskirjaa, jossa vahvistetaan naisiin kohdistuvan väkivallan uhreille annettavan avun vähimmäistaso ja tavoitellaan näiden ongelmatapausten vähentämistä kaikissa jäsenvaltioissa.

  Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. – (FR) Tämä valiokunta-aloitteinen mietintö laadittiin eri ehdotusten puitteissa, ja Euroopan komissio aikoo vuosina 2011 ja 2012 tehdä esityksen naisiin kohdistuvan väkivallan torjumisesta. Aihe on erityisen tärkeä minulle, samoin kuin järjestölle "Femmes au Centre" (Women at the Centre), joka järjesti aiheesta kokouksen muutama viikko sitten Pariisissa. Mietinnössä ehdotetaan uutta kattavaa poliittista lähestymistapaa sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa vastaan. Tähän sisältyy erityisesti sellaisen eurooppalaisen peruskirjan laatiminen, jossa vahvistetaan naisiin kohdistuvan väkivallan uhreille annettavan avustuspalvelun vähimmäistaso ja Euroopan laajuinen rikoslakiväline. Äänestin tämän mietinnön puolesta.

  Liam Aylward (ALDE), kirjallinen. – (GA) Kansainvälisen yhteisön on toteutettava rajat ylittävää toimintatapaa torjuakseen naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. Naisiin kohdistuva väkivalta epäilemättä rikkoo heidän perusoikeuksiaan ja -vapauksiaan, erityisesti turvallisuuden ja ihmisarvon oikeutta. Jäsenvaltioiden on pantava täytäntöön YK:n kaikkinaisen naisen syrjinnän poistamista koskeva yleissopimus, jonka tarkoituksena on varmistaa naisten oikeudet ja vapaudet. Euroopan unioni voi Lissabonin sopimuksen puitteissa ottaa käyttöön rikosoikeudellisia säännöksiä, ja sopimuksessa viitataan erityisesti ihmiskauppaan ja lasten ja naisten seksuaaliseen hyväksikäyttöön. Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska uskon, että Euroopan unionin oli aika kohdata tämä ongelma ja antaa hyvä esimerkki sellaisen lainsäädännön ja tuen muodossa, jota tarvitaan naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamiseksi. On omaksuttava monialainen lähestymistapa sen varmistamiseksi, että asiassa sovelletaan poliittisia, sosiaalisia ja oikeudellisia toimenpiteitä tehokkaasti.

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. − (LT) Naisiin kohdistuva väkivalta sen monissa muodoissa on edelleen huomattava kansainvälinen ja eurooppalainen ongelma. Euroopan unionissa naisten koskemattomuuden kannalta on tärkeää, että laki suojaa heitä kattavasti ja johdonmukaisesti. Joissakin maissa ei vieläkään ole lainsäädäntöä, jonka nojalla naisiin kohdistuva perheväkivalta kriminalisoitaisiin. Perheväkivaltaa ei pidä käsitellä yksityisenä asiana. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että lainsäädäntöviranomaiset hoitavat ensisijaisesti perheväkivaltatapaukset ja että tällaiseen väkivaltaan syyllistyneet henkilöt asetetaan syytteeseen.

  Dominique Baudis (PPE), kirjallinen. – (FR) Äänestin tämän mietinnön puolesta, jossa ilmastaan Euroopan parlamentin selkeä kanta. Kannustamme komissiota torjumaan naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. Kaikissa jäsenvaltioissa on luonnollisesti ennaltaehkäiseviä ja tukahduttavia lainsäädäntömekanismeja. On kuitenkin myös Euroopan unionin vastuulla käsitellä asiaa, joka kuuluu sen toimivaltaan. Ei ole hyväksyttävää, että naiset joutuvat kärsimään kiusaamisesta ja fyysisestä tai psykologisesta väkivallasta päivittäin.

  George Becali (NI), kirjallinen. – (RO) Äänestin mietinnön puolesta, koska naisiin kohdistuva väkivalta on sekä globaali että eurooppalainen ongelma. Tässä mietinnössä esitellään joukko toimenpiteitä, jotka ovat ehdottoman tarpeellisia, jotta eurooppalaisille naisille taattaisiin tyydyttävä elämä. On erittäin tärkeää, että lainsäädännön avulla suojellaan naisten koskemattomuutta kattavasti ja johdonmukaisesti. Euroopan unionin lainsäädäntöä laadittaessa on ehdottoman tärkeää olla tietoinen äärettömästä haavoittuvuudesta, jota naiset ja lapset kokevat perheväkivallan yhteydessä. Ei kuitenkaan riitä, että otetaan käyttöön tai hyväksytään rikoslakeja naisten suojelemiseksi; myös syytteeseen asettamisesta on tehtävä entistä tehokkaampaa.

Eräs keskeinen ala, jolle voitaisiin lisätä resursseja, on poliisiviranomaisten koulutus Euroopassa. Poliisi on ensimmäinen lainvalvontaviranomainen, johon väkivallan uhriksi joutuneet naiset ottavat yhteyttä. Yksi käytännön toimenpide, johon voidaan ryhtyä, on ottaa jäsenvaltioissa käyttöön hätänumero sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa varten. Väkivallan uhreiksi joutuneet naiset voisivat soittaa tähän numeroon saadakseen apua välittömästi.

  Sergio Berlato (PPE), kirjallinen. − (IT) Sukupuolten välinen tasa-arvo on yksi Euroopan unionin perusperiaatteista. Huolimatta siitä, että naisiin kohdistuva väkivalta on ollut keskustelunaiheena vuosikymmenien ajan, kansainvälinen yhteisö ei vielä ole onnistunut lopettamaan tätä vakavaa väkivallan muotoa. Sukupuoleen perustuva väkivalta aiheuttaa vakavaa vahinkoa yksilön fyysiselle ja henkiselle terveydelle samalla, kun tästä seuraa lisääntyneitä kustannuksia yhteiskunnalle sosiaalisten ongelmien sekä oikeuslaitokseen ja sairaanhoitoon liittyvien ongelmien muodossa. Laskelmien mukaan sukupuoleen perustuvasta väkivallasta yhteiskunnalle aiheutuvat kustannukset, jotka liittyvät sairaanhoitoon, oikeuslaitokseen ja sosiaalipalveluihin, voivat kohota EU:n kaikissa jäsenvaltioissa yhteensä kahteen miljoonaan euroon tunnissa.

Minun mielestäni eräs tärkeä alue, jolla naisten fyysinen ja henkinen koskemattomuus edellyttää vahvaa oikeudellista suojaa, on sukuelinten silpominen. Uskon, että tekoja, jotka aiheuttavat vakavaa haittaa naisten terveydelle, ei voida tehdä oikeutetuiksi kulttuuristen näkökohtien perusteella.

Lisäksi lisätiedon saaminen sukupuoleen perustuvan väkivallan laajuudesta Euroopan unionissa on välttämätöntä, jotta voidaan lisätä julkista tietoisuutta tästä ongelmasta. Tästä syystä kannatan toimia, joiden avulla jäsenvaltioita rohkaistaan laatimaan kansallisia toimintasuunnitelmia sukupuoleen perustuvan väkivallan torjumiseksi.

  Slavi Binev (NI), kirjallinen. – (BG) Mietinnössä naisiin kohdistuvan väkivallan torjumista koskevan EU:n politiikan painopistealueista ja yleispiirteistä esitetään useita mielenkiintoisia ehdotuksia. Tästä syystä tuin sitä. Minun mielestäni asiaa ei kuitenkaan tarvitse toteuttaa direktiivin muodossa, joka jokaisen jäsenvaltion olisi saatettava osaksi omaa lainsäädäntöään. Mekanismeja, joiden avulla helpotetaan oikeudellisen avun saantia ja sallitaan uhrien puolustavan oikeuksiaan kaikkialla Euroopan unionissa, ei saa eikä voi tarjota ilmaiseksi. Kannatan sellaisen säädöksen laatimista, jossa maahanmuuttajanaisille annetaan oikeus säilyttää passinsa ja oleskelulupansa ja jonka nojalla henkilö voidaan asettaa rikosoikeudelliseen vastuuseen, jos tämä on vaatinut muita antamaan pois nämä asiakirjat.

  Mara Bizzotto (EFD), kirjallinen. – (IT) Näinä aikoina olettaisin, että naisiin kohdistuvaa väkivaltaa käsittelevässä mietinnössä korostettaisiin hätätilaa, jota naisiin kohdistuvan väkivallan kasvu eurooppalaisissa muslimiyhteisöissä ilmentää. Eurooppalaiset naisten oikeuksien järjestöt ja sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa torjuvat järjestöt ovat raportoineet, että kyseinen ilmiö on kasvussa. Tämä on jotain, mikä tapahtuu aivan nenämme edessä, mutta vaikuttaa siltä, että vallalla on jonkinlaista haluttomuutta puhua ongelmasta oikeilla termeillä. Mietinnössä mainitaan esimerkiksi pakkoavioliitot ja naisten sukuelinten silpominen, mutta näitä ilmiöitä, jotka lisääntyvät räjähdysmäisesti kaupungeissamme, käsitellään ikään kuin ne liittyisivät kulttuuritaustaan. Tosiasiassa ne liittyvät maahanmuuttajien runsaslukuiseen olemassaoloon ja siihen että he tuovat Eurooppaan islaminuskon fundamentalistisen käsitteen. Tällä hetkellä kyseisten yhteisöjen naiset maksavat hinnan, mutta tulevaisuudessa tämä voi vaikuttaa meidän naisiimme ja läntisen yhteiskunnan ytimeen. Euroopan unionin olisi välittömästi otettava käyttöön asianmukaisia ja kohdennettuja menettelytapoja tästä asiasta eikä kulttuuritaustaan liittyvästä väkivallasta, joka ei tarkoita mitään, jotta voisimme nyt torjua tätä voimakkaasti leviävää ilmiötä, josta tällä vauhdilla tulee mahdoton käsitellä tulevaisuudessa.

  Vilija Blinkevičiūtė (S&D), kirjallinen. – (LT) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska naisiin kohdistuva väkivalta on lopetettava kiireesti. Haluan kiinnittää huomiota siihen, että yksi kymmenestä naisesta Euroopan unionissa on kokenut väkivaltaa, ja se kuuluu naisten yleisimpiin kuolinsyihin. Huolimatta siitä, että naisiin kohdistuva väkivalta on ollut keskustelunaiheena useiden vuosikymmenten ajan, minusta on tuskallista nähdä, ettemme vieläkään pysty suojelemaan naisia väkivallalta. Tämän vuoksi on hyvin tärkeää, että Euroopan komissio laatii direktiivin kaikista naisiin kohdistuvan väkivallan muodoista – fyysisestä, psyykkisestä ja seksuaaliväkivallasta – ja sen torjunnasta. Sukupuoleen perustuva väkivalta kattaa seksuaalisen hyväksikäytön, ihmiskaupan, pakkoavioliitot, sukuelinten silpomisen ja muut väkivallan muodot. Tällaisilla väkivaltarikoksilla on suuri vaikutus naisten fyysiseen ja henkiseen terveyteen ja ne aiheuttavat korjaamatonta vahinkoa, ja tästä syystä jäsenvaltioiden olisi varmistettava väkivallan uhreille nykyistä parempi terveydenhuolto. Tämän lisäksi haluan vaatia sisäasioista vastaavaa komission jäsentä Cecilia Malmströmiä olemaan leikkaamatta naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaan keskittyville, hallituksista riippumattomille järjestöille myönnettävää rahoitustukea. Talous- ja rahoituskriisin aikana tapahtuu entistä enemmän väkivaltatapauksia, ja tästä syystä emme missään olosuhteissa voi pienentää tämän alan rahoitusta.

  Sebastian Valentin Bodu (PPE), kirjallinen. – (RO) Euroopan parlamentti on aiemmin hyväksynyt naisiin kohdistuvasta väkivallasta päätöslauselman, jossa korostettiin tarvetta laatia kattavaa lainsäädäntöä, jonka avulla torjuttaisiin kaikkia naisiin kohdistuvan väkivallan muotoja. Komissio on tehnyt joitakin tärkeitä periaatepäätöksiä tähän suuntaan, erityisesti laatimalla sukupuolten tasa-arvosta uuden toimintaohjelman, jossa painotetaan, että sukupuoleen perustuva väkivalta kuuluu keskeisiin ongelmiin, joihin on puututtava. Komissio ilmoitti myös, että se toimittaa vuonna 2011 ehdotuksen strategiseksi suunnitelmaksi sukupuoleen perustuvan väkivallan torjumiseksi. Sukupuoleen perustuva väkivalta aiheuttaa vakavaa vahinkoa ihmisen fyysiselle ja henkiselle terveydelle. Tämä merkitsee suuria kustannuksia yhteiskunnalle sosiaalisten ongelmien sekä oikeuslaitokseen ja sairaanhoitoon liittyvien ongelmien muodossa.

Sukupuoleen perustuvasta väkivallasta yhteiskunnalle aiheutuvia kustannuksia arvioidaan sairaanhoidon, oikeuslaitoksen ja sosiaalipalvelujen kulujen perusteella. Sukupuoleen perustuva väkivalta on myös vakava demokratiaan liittyvä ongelma. Jo naisten kokema väkivallan uhka rajoittaa heidän mahdollisuuksiaan osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja työelämään.

  Cristian Silviu Buşoi (ALDE), kirjallinen. – (RO) Liberaalina Euroopan parlamentin jäsenenä voin vain tukea tätä mietintöä, sillä jäsenvaltiot tarvitsevat uuden strategian torjuakseen naisiin kohdistuvaa väkivaltaa, jolla on vakavia vaikutuksia naisten fyysiseen ja henkiseen koskemattomuuteen, jota pidetään perusoikeutena. Naisiin kohdistuvalla väkivallalla on kielteinen vaikutus sekä uhreihin että lapsiin, jotka varttuvat tällaisessa heidän oman kehityksensä kannalta epäsopivassa ympäristössä. Sukupuolten välinen tasa-arvo kuuluu Euroopan unionin perusarvoihin, ja se on erityisen tärkeä liberaaleille. Moderni yhteiskunta, joka perustuu tasa-arvoisiin oikeuksiin ja tasa-arvoon lain edessä, ei voi suvaita tällaisia väkivaltatapauksia edes silloin, kun kulttuuriset tai uskonnolliset syyt oikeuttavat niihin.

Minusta Euroopan unionin ja jäsenvaltioiden on käytettävä kaikkia niiden saatavissa olevia välineitä sukupuoleen perustuvan väkivallan torjumiseksi. Kannatan direktiivin näkemystä, jonka mukaan naisiin kohdistuvaan väkivaltaan syyllistyneille määrätään rikosoikeudellisia seuraamuksia. Minusta tämän lisäksi on perustettava riittävä määrä uhrien tukikeskuksia ja tarjottava asianmukaista koulutusta uhrien parissa työskenteleville, kuten poliiseille, tuomareille, lääkäreille ja muille.

  Maria da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. − (PT) Olen tyytyväinen siihen, että Euroopan unionin tasolla on osoitettu huolta naisiin kohdistuvaa väkivaltaa kohtaan. Uskon, että on ratkaisevaa tämän eurooppalaisen ja kansainvälisen ongelman torjunnan menestyksen kannalta, että jäsenvaltiot kantavat vastuuta, mikä luonnollisesti edellyttää tarvittavan lainsäädännön hyväksymistä. Tästä syystä äänestän naisiin kohdistuvan väkivallan torjumista koskevan Euroopan unionin uuden politiikan puolesta, koska uskon, että se merkitsee edistystä torjuttaessa perusoikeuksien ja -vapauksien, kuten oikeus turvallisuuteen ja ihmisarvoon, loukkauksia.

  Nessa Childers (S&D), kirjallinen. – (EN) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska Irlannin tilanne heijastaa eri puolilla Eurooppaa koettuja ongelmia. Kansallinen rikosneuvosto totesi vuonna 2005, että yksi seitsemästä naisesta Irlannissa koki joskus elämänsä aikana kumppaninsa taholta vakavaa hyväksikäyttöä, joka oli luonteeltaan fyysistä, seksuaalista tai emotionaalista. Perheväkivallan ja fyysisen ja/tai seksuaaliväkivallan vaikutuksia ei pitäisi aliarvioida, sillä tästä seuraa vakavaa vahinkoa yksilön fyysiselle ja henkiselle terveydelle ja tämä lisää vakavaa masennusta ja jopa itsemurhia. Parlamentin mietinnössä osoitetaan kuitenkin myös valtiolle aiheutuvat kustannukset, sillä arvioiden mukaan sukupuoleen perustuvasta väkivallasta yhteiskunnalle aiheutuvat kustannukset, jotka liittyvät sairaanhoitoon, oikeuslaitokseen ja sosiaalipalveluihin, voivat kohota EU:n kaikissa jäsenvaltioissa yhteensä 2 miljoonaan euroon tunnissa.

Vuonna 2009 sain kunnian olla ensimmäinen Dundalkissa sijaitsevan raiskausten kriisikeskuksen (Rape Crisis North East) edustaja. Kyseinen tuki- ja neuvontakeskus on yksi monista itäisessä Irlannissa olevista keskuksista. Nämä kansalaisjärjestöt tarjoavat elintärkeää tukea seksuaali- ja perheväkivallan uhreille, vaikka niiden täytyykin toimia hyvin vaikeassa rahoitustilanteessa. Toivon, että tästä mietinnöstä on apua perheväkivallan torjuntaan Euroopan unionissa.

  Carlos Coelho (PPE), kirjallinen. − (PT) Tuomitsen voimakkaasti kaikki miehiin, naisiin ja lapsiin kohdistuvat väkivallan muodot, ja tuen kaikkia aloitteita, joiden avulla voidaan ennakoida ja torjua tätä vitsausta sekä suojella väkivallan uhreja. Joissakin väkivaltaa Euroopan unionissa käsittelevissä tutkimuksissa esiin tulleita lukuja ei voi hyväksyä, sillä 26 prosenttia lapsista ja nuorista on joutunut fyysisen väkivallan kohteeksi, yksi viidestä tai neljästä naisesta Euroopassa on aikuisena kokenut fyysistä väkivaltaa ainakin kerran ja yli kymmenesosa on kokenut seksuaalista väkivaltaa, johon on liittynyt voimankäyttöä.

Uhreiksi joutuneiden naisten lukumäärä on hälyttävä, ja jäsenvaltioiden politiikassa ja lainsäädännössä olevat valtaisat erot myötävaikuttavat tähän, mikä merkitsee, että naisilla ei ole samaa suojelun tasoa eri puolilla Euroopan unionia. On olennaisen tärkeää, että Euroopan unionin lainsäädännöllä varmistetaan kattava ja johdonmukainen suojelu kaikille naisille siten, että hyväksytään kattava säädös, jonka nojalla torjutaan kaikkia naisiin kohdistuvan väkivallan muotoja ja jonka lisäksi säädetään joukko toimenpiteitä monilla politiikan, yhteiskunnan ja lainsäädännön aloilla.

  Anna Maria Corazza Bildt, Christofer Fjellner ja Gunnar Hökmark (PPE), kirjallinen. − (SV) Me Ruotsin konservatiivit olemme yhtä mieltä mietinnössä esitetystä ongelman kuvauksesta. Tukholman ohjelmassa, jossa me olemme toimineet vahvana kantavana voimana, naisiin kohdistuvan väkivallan torjunta kuuluu painopistealoihin. Tukholman ohjelman toimintasuunnitelmassa komissio sitoutui esittämään vuosina 2011–2012 ehdotuksen strategiaksi, jonka avulla torjutaan naisiin kohdistuvaa väkivaltaa, perheväkivaltaa ja naisten sukuelinten silpomista. Lisäksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 8 artiklassa määrätään, että Euroopan unionin on ponnisteltava perheväkivallan kaikkien muotojen torjumiseksi ja että jäsenvaltioiden olisi ryhdyttävä kaikkiin tarpeellisiin toimenpiteisiin määrätäkseen rangaistuksia näistä rikoksista ja suojellakseen uhreja. Koska rikosoikeus kuuluu jäsenvaltioiden vastuulle, äänestimme sitä kohtaa vastaan, jossa käsiteltiin Euroopan unionin tason direktiivin käyttöönottoa. Äänestimme mietinnön puolesta, sillä uskomme, että jäsenvaltioiden on ryhdyttävä toimenpiteisiin naisten turvallisuuden varmistamiseksi.

  Vasilica Viorica Dăncilă (S&D), kirjallinen. – (RO) Minusta jäsenvaltioiden olisi Euroopan unionin tasolla tehtävä lisäponnisteluja, jotta koottaisiin kokonaisvaltaisia kansallisia tilastoja, jotka kattavat laajasti naisiin kohdistuvan väkivallan huolimatta väkivallan muodosta. Tähän kuuluvat raiskaukset, ihmiskauppa seksiteollisuuden tarpeisiin, pakkoavioliitot, kuolemantapaukset, pakkoprostituutio, puhumattakaan perheväkivallasta tai aikaisempien kumppanien aiheuttamasta väkivallasta. Tarkoituksena on kuitenkin myös parantaa ongelmaa koskevien tietojen keruuta, jotta löydettäisiin asianmukaisia ratkaisuja syyllisten rankaisemiseen.

  Mário David (PPE), kirjallinen. − (PT) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska uskon, että yhteiskunnalle on tärkeää yrittää olla aikaisempaa tasa-arvoisempi ja oikeudenmukaisempi. Ilmiö on läsnä kaikissa yhteiskunnissa, monella tasolla, ja se ilmenee yksityisellä, julkisella tai puolijulkisella alalla, ja siihen liittyvät luvut ja muodot ovat usein tuntemattomia. Tästä syystä uskon, niin kuin mietinnössä todetaan, että tarvitaan perinpohjaista analyysia ja nykyistä paremman tutkimusprosessin luomista ilmiötä varten, jotta sitä voitaisiin torjua kansainvälisesti. Mietinnössä ehdotetaan uutta lähestymistapaa sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa varten ja ennaltaehkäisyä ja rikosoikeudellisia rangaistuksia koskevien toimenpiteiden vahvistamista jäsenvaltioiden välillä sekä avustustoimenpiteitä uhreja varten. Siinä esitetään myös asiaankuuluvat kysymykset fyysisen, psyykkisen ja seksuaaliväkivallan vaikutuksista naisiin yhteiskunnan eri alueilla. Uskon, että komission, parlamentin ja jäsenvaltioiden aktiivinen rooli on olennaisen tärkeä ilmiön torjunnassa sellaisten toimenpiteiden luomista varten, joilla on vaikutuksia moniin ihmisiin ja sukupolviin.

  Proinsias De Rossa (S&D), kirjallinen. – (EN) Miesten aiheuttama väkivalta naisia kohtaan on naisten ihmisoikeuksien loukkaamista, mikä heijastaa ja vahvistaa miesten ja naisten epätasa-arvoa. Sukupuoleen perustuvasta väkivallasta tehdyissä tutkimuksissa arvioidaan, että 20–25 prosenttia kaikista naisista Euroopassa on vähintään kerran aikuisikänsä aikana kokenut fyysistä väkivaltaa. Naisiin kohdistuva väkivalta ei tunne maantieteellisiä rajoja, ei ikärajoja, ei luokka-, rotu- tai kulttuurieroja, vaan se on edelleen näkymätöntä ja uhrit vaikenevat. Kannatan tätä mietintöä, jossa ehdotetaan uutta kattavaa poliittista lähestymistapaa sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa vastaan. Tähän kuuluu seuraavia seikkoja: rikosoikeudellisen välineen laatiminen direktiivin muodossa sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa vastaan; niiden viranomaisten kouluttaminen, jotka todennäköisesti kohtaavat naisiin kohdistuvia väkivaltatapauksia; jäsenvaltioille osoitettavia vaatimuksia, joiden mukaan niiden on toimittava huolellisesti ja ilmoitettava kaikista sukupuoleen perustuvan väkivallan muodoista ja tutkittava ne; rahoitustuen pyytäminen kansalaisjärjestöille, jotka työskentelevät väkivallan uhrien tukemiseksi. Siinä vaaditaan myös suunnitelmia metodologisten suuntaviivojen kehittämiseksi ja vaaditaan ryhtymään uusiin tiedonkeruuponnisteluihin vertailukelpoisen tilastotiedon saamiseksi sukupuoleen perustuvasta väkivallasta, jotta tunnistettaisiin ongelman laajuus ja tarjottaisiin perusta muutokselle toimissa ongelman ratkaisemiseksi.

  Marielle De Sarnez (ALDE), kirjallinen. – (FR) Joka neljäs nainen Euroopassa kokee fyysistä väkivaltaa elämänsä aikana, ja vähintään joka kymmenes nainen kokee seksuaalista väkivaltaa, johon liittyy voimankäyttöä. Nämä luvut edellyttävät ryhtymistä kiireisiin toimiin. Komission on tästä syystä laadittava naisiin kohdistuvan väkivallan torjumista koskevaa uutta EU:n politiikkaa. Kaikki naisiin kohdistuvat väkivallan muodot – raiskaukset, prostituutio, seksuaaliväkivalta ja niin edelleen – on saatettava rikosoikeudellisiin menettelyihin kaikissa Euroopan unionin maissa. Kaikilla jäsenvaltioilla on velvollisuus tarjota näille naisille ilmaista oikeudellista apua ja suojakoteja, joiden avulla naiset voivat rakentaa uutta ja parempaa elämää itselleen ja lapsilleen. Tämä Euroopan unionin tason tunnustus naisiin kohdistuvasta väkivallasta rikoksena on ehdottoman tärkeä.

  Karima Delli (Verts/ALE), kirjallinen. – (FR) Euroopan parlamentti hyväksyi tänään tiistaina, 5. huhtikuuta 2011 mietinnön naisiin kohdistuvan väkivallan torjumisesta. Tekstissä korostetaan sen väkivallan erityisluonnetta, johon miehet syyllistyvät naisia ja tyttöjä vastaan: kyse on todellakin yhdestä yleisimmistä ja haitallisimmista esteistä sukupuolten tasa-arvon toteutumisessa. Tämänpäiväisen mietinnön ansiosta on mahdollista ottaa käyttöön rikosoikeudellinen väline Euroopan unionin direktiivin muodossa sukupuoleen perustuvan väkivallan torjumiseksi. Siinä luodaan todellakin eurooppalainen peruskirja, jossa varmistetaan avun vähimmäistaso, mukaan lukien oikeus ilmaiseen oikeudelliseen apuun ja kiireisen psykologisen avun palveluihin. Lisäksi Euroopan parlamentin jäsenet kehottavat komissiota perustamaan naisiin kohdistuvan väkivallan eurooppalaisen seurantakeskuksen. Euroopan parlamentin Vihreät / Euroopan vapaa allianssi -ryhmän ansiosta hyväksytyssä tarkistuksessa kehotetaan jäsenvaltioita myös tunnustamaan avioliitossa tai muussa parisuhteessa tapahtuvat raiskaukset ja seksuaaliväkivalta rikokseksi.

  Anne Delvaux (PPE), kirjallinen. – (FR) Naisiin kohdistuva väkivalta on sekä globaali että eurooppalainen ongelma. Perheväkivalta, prostituutio, ihmiskauppa – on häpeä, ettemme vieläkään pysty suojelemaan naisia väkivallalta yhteiskunnassamme. Tällainen sukupuoleen perustuva väkivalta loukkaa perusoikeuksia ja -vapauksia sekä oikeutta turvallisuuteen ja ihmisarvoon. Ongelmaan liittyy paitsi uhrien koskemattomuuden säilyttäminen, myös yhteiskunnan yhteisten keskeisten etujen, kuten vapauden ja demokratian, valvominen. Euroopan unionin on kannettava vastuunsa ja otettava käyttöön lainsäädäntöä, jonka avulla tällainen väkivalta voidaan lopettaa.

Tästä syystä äänestin sen puolesta, että käyttöön otetaan toimenpiteitä, kuten mekanismi ilmaisen oikeudellisen avun saannin helpottamiseksi tai rahoitusapujärjestelyjä, joiden avulla pyritään edistämään uhrien riippumattomuutta ja helpottamaan heidän paluutaan normaaliin elämään ja työmaailmaan. Ihmisoikeuksien kunnioittaminen on Euroopan unionista tehdyssä sopimuksessa vahvistettu perusarvo. Kunnioittakaamme siis myös naisten oikeuksia.

  Lena Ek, Marit Paulsen, Olle Schmidt ja Cecilia Wikström (ALDE), kirjallinen. − (SV) Euroopan parlamentti äänesti naisiin kohdistuvan väkivallan torjumista koskevan EU:n politiikan puolesta. Suhtaudumme päätökseen myönteisesti ja äänestimme ehdotuksen puolesta kokonaisuudessaan. Päätös oli erityisen tärkeä, sillä siinä kehotetaan komissiota täyttämään aikaisemmat lupauksensa esittää lainsäädäntöehdotus naisiin kohdistuvan väkivallan torjumisesta.

Ehdotus sisältää kuitenkin sijaisäitiyteen liittyviä sanamuotoja, jotka meidän mielestämme ovat liian yksinkertaistettuja, koska ne kuvastavat yleisen kielteistä asennetta tähän ilmiöön ja kansainvälisiin adoptioihin. Emme ole naiiveja suhteessa sijaisäitiyteen liittyviin ongelmiin, mutta emme halua arvostella asiaa näiden ongelmien takia, sillä ne saattavat joissakin tapauksissa olla myönteisiä asianosaisille osapuolille. Tästä syystä äänestimme sijaisäitiyttä koskevaa sanamuotoa vastaan. Tämä on kanta, jonka ryhmämme, Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmä, hyväksyi myös alkuperäisessä äänestyksessä naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnassa.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. − (PT) Naisiin kohdistuvaan väkivaltaan sisältyy monia perusoikeuksien vakavia loukkauksia, kuten seksuaalinen hyväksikäyttö, hyökkäys fyysistä koskemattomuutta vastaan, perheväkivalta, psyykkinen väkivalta, häirintä tai pakottaminen, naisten ihmiskauppa ja naisten hyväksikäyttö prostituutiotarkoituksiin. Nämä ovat joitakin esimerkkejä aggressiosta, jota on torjuttava päättäväisesti jäsenvaltioissa. Tuomitsen kaiken väkivallan, mutta erityisesti sellaisen, johon syyllistytään heikommassa asemassa – fyysisesti, sosiaalisesti, taloudellisesti tai psyykkisesti – olevia vastaan, kuten lapsia ja naisia vastaan. Juuri tästä syystä jäsenvaltioiden on pyrittävä poistamaan kaikki naisiin kohdistuvan väkivallan muodot, erityisesti seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvä ihmiskauppa, naisten seksuaalisen itsemääräämisoikeuden loukkaaminen ja hyökkäykset heidän fyysistä koskemattomuuttaan vastaan.

Ihmiselämän ja ihmisarvon kunnioittamista ei voi tapahtua yhtaikaa niiden rikosten rinnalla, joiden uhreja monet eurooppalaiset naiset ovat. Tästä syystä on välttämätöntä laatia tiukkaa politiikkaa väkivallan ennaltaehkäisemisestä ja väkivaltaan syyllistyneiden rankaisemisesta.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. − (PT) Kansainvälinen yhteisö on keskustellut naisiin kohdistuvaa väkivaltaa koskevista tilanteista vuosien ajan. On kuitenkin selvää, että naiset joutuvat jatkossakin väkivallan uhreiksi: joka viides eurooppalainen nainen on kärsinyt väkivallasta ainakin kerran. Tämän vuoksi on tärkeää, että Euroopan unioni hyväksyy lainsäädäntöä, jonka avulla kyseinen murhenäytelmä saadaan päätökseen. Vaikka Euroopan komissio on esittänyt useita aloitteita lopettaakseen tämän miljoonia naisia eri puolilla maailmaa vahingoittavan vitsauksen esimerkiksi laatimalla uuden toimintasuunnitelman sukupuolten välisestä tasa-arvosta (2010–2015), tosiasia on, ettei Euroopan unioni voi seurata toimettomana sivusta, kun naisten perusoikeuksien loukkauksista ei määrätä rangaistuksia, erityisesti seuraavilla aloilla: seksuaalinen hyväksikäyttö, naisten sukuelinten silpominen ja pakkoavioliitot, ihmiskauppa ja prostituutio, oikeudellisen suojelun puute jne. Olen samaa mieltä siitä, että ongelmaa on tutkittava edelleen, jotta saamme käyttöömme yksityiskohtaisia ja tieteeseen perustuvia tietoja. Emme kuitenkaan voi pysyä toimettomina. Siksi suhtaudun myönteisesti esittelijän tekemiin ehdotuksiin, erityisesti uhrien turvakotien perustamiseen, hätänumeron käyttöönottoon ja naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisen eurooppalaisen teemavuoden julistamiseen.

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. − (PT) Naisiin kohdistuva väkivalta sen monissa muodoissa – perheväkivalta, seksuaaliväkivalta, prostituutio, naisten ihmiskauppa, seksuaalinen ja psykologinen häirintä sekä työpaikoilla naisiin kohdistuva väkivalta – ovat vakavia ihmisoikeuksien ja vapauksien loukkauksia, niin yksilön kuin yhteisön kannalta, ja niillä on syvälle ulottuvia kielteisiä sosiaalisia seurauksia. Naisiin kohdistuvan väkivallan ennaltaehkäisyn ja kitkemisen on muodostettava olennaisen tärkeitä strategisia tavoitteita, joiden tavoittelua ei voi erottaa edistyksestä, jonka puolesta sivilisaatiomme ponnistelee.

Joissakin sukupuoleen perustuvasta väkivallasta tehdyissä tutkimuksissa arvioidaan, että yksi viidestä tai neljästä naisesta Euroopassa on aikuisena kokenut fyysistä väkivaltaa ainakin kerran ja yli kymmenesosa on kokenut seksuaalista väkivaltaa. Lisäksi arvioiden mukaan 26 prosenttia lapsista ja nuorista on joutunut fyysisen väkivallan kohteeksi lapsuus- tai nuoruusiässä, mikä on erityisen huolestuttavaa, jos otamme huomioon sosiaaliseen oppimiseen perustuvat lähtökohdat, eli että tämän päivän uhri saattaa tulevaisuudessa olla väkivallantekijä.

Nyt on tärkeää, että tähän mietintöön sisällytetyt suuntaviivat pannaan täytäntöön.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. − (PT) Panemme tyytyväisinä merkille poliittiseen ryhmäämme kuuluvan esittelijän, Eva-Britt Svenssonin laatiman mietinnön hyväksymisen. Hän on myös naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan puheenjohtaja.

Tiedämme, että naisiin kohdistuva väkivalta on vakava loukkaus ihmisoikeuksia ja vapauksia kohtaan sekä yksilön että yhteisön kannalta, ja siitä aiheutuu valtavia sosiaalisia seurauksia, koska naisiin kohdistuvaan väkivaltaan liittyy monia ihmisoikeusrikkomuksia, kuten perheväkivaltaa, seksuaaliväkivaltaa, prostituutiota, naisten ihmiskauppa, seksuaalista ja psykologista häirintää sekä työpaikoilla naisiin kohdistuvaa väkivaltaa.

Naisiin kohdistuvan väkivallan ennaltaehkäisy ja kitkeminen ovat olennaisen tärkeitä strategisia tavoitteita, jotka ovat tärkeitä edistykselle, johon sivilisaatiomme pyrkii.

Joissakin sukupuoleen perustuvasta väkivallasta tehdyissä tutkimuksissa arvioidaan, että yksi viidestä tai neljästä naisesta Euroopassa on aikuisena kokenut fyysistä väkivaltaa ainakin kerran ja yli kymmenesosa on kokenut seksuaalista väkivaltaa. Lisäksi arvioidaan, että noin 26 prosenttia lapsista ja nuorista on ilmoittanut joutuneensa fyysisen väkivallan kohteeksi lapsuus- tai nuoruusiässä, mikä on erityisen huolestuttavaa, jos otamme huomioon sosiaaliseen oppimiseen perustuvat lähtökohdat...

(Työjärjestyksen 170 artiklan mukaisesti lyhennetty äänestysselitys.)

  Lorenzo Fontana (EFD), kirjallinen. − (IT) Naisiin kohdistuva väkivalta on yhteiskuntamme paholainen, joka vastaan meidän on taisteltava kaikin keinoin. En kuitenkaan voi tukea päätöslauselman näkemystä, jossa mielestäni kiinnitetään liikaa huomiota maahanmuuttajanaisiin. Erityisesti tällä hetkellä Euroopan unionin ja sen hallitusten suoman huomion olisi oltava näkyvää eikä sen pitäisi rajoittua eurooppalaisia hankkeita tukeviin kauniisiin sanoihin.

  Catherine Grèze (Verts/ALE), kirjallinen. – (FR) Ryhmäni on hajanainen tämän asian suhteen. Äänestin sanaa "prostituutio" koskevan tarkistuksen 19 ja johdanto-osan J kappaleen puolesta, koska katson, että prostituutio todellakin on naisiin kohdistuvaa väkivaltaa.

  Nathalie Griesbeck (ALDE), kirjallinen. – (FR) Naisiin kohdistuva väkivalta on todellisuutta, joka liian usein unohdetaan: 20–25 prosenttia eurooppalaisista naisista on jo vähintään kerran joutunut fyysisen väkivallan uhriksi aikuisikänsä aikana. Viime viikolla Euroopan parlamentti hyväksyi mietinnön asiasta ja tarpeesta laatia tämän alan politiikkaa, ja minä pidän tätä tervetulleena. Mietinnössämme pyritään rohkaisemaan kaikkia Euroopan unionin jäsenvaltioita pitämään naisiin kohdistuvaa väkivaltaa rikoksena ja näin ollen laatimaan rikosoikeudellinen väline tällaisen väkivallan torjumiseksi. Lisäksi, ja mikä on vielä tärkeämpää, äänestin sellaisen mekanismin käyttöönoton puolesta, jonka avulla helpotetaan uhreille ilmaiseksi tarjottavan oikeudellisen avun ja kiireellisten psykologisten apupalvelujen saantia. Kannatin myös tarkistuksia, joissa tunnustetaan "prostituution vakava ongelma" ja joissa katsotaan, että naisiin kohdistuva väkivalta käsittää prostituution. Lopuksi äänestin sen puolesta, että raiskaus ja seksuaaliväkivalta luetaan rikokseksi myös avioliitossa tai muussa parisuhteessa.

  Roberto Gualtieri (S&D), kirjallinen. – (IT) Eurooppalainen sääntelykehys naisiin kohdistuvan väkivallan torjunnassa on olennaisen tärkeä askel laadittaessa kattavaa strategiaa. Ainoastaan oikeudellisten, sosiaalisten, taloudellisten ja ennaltaehkäisevien toimien yhdistelmän avulla voidaan onnistua ratkaisemaan tämä ongelma, joka on hyvin lähellä meitä, koska yli neljäsosa Euroopan unionissa elävistä naisista on kokenut väkivaltaa elämänsä aikana. Naisiin kohdistuva väkivalta ei tee eroa iän tai etnisen tai kulttuurisen taustan perusteella, ja se pysyy näkymättömänä ongelmana, josta seuraa kuitenkin hyvin korkeita inhimillisiä, yhteiskunnallisia ja taloudellisia kustannuksia.

Euroopan unionin on vahvistettava aktiivista rooliaan naisiin kohdistuvan syrjinnän torjunnassa, ja tämän vuoksi Svenssonin mietinnössä tuetaan Euroopan komissiota sen yrityksissä luoda selkeä ja yhtenäinen sääntelykehys Tukholman ohjelman puitteissa.

Tästä syystä kannatan vaatimusta rikosoikeudellisen välineen luomiseksi, jossa naisiin kohdistuva väkivalta määritettäisiin rikokseksi sellaisenaan. On laadittava naisiin kohdistuvaa väkivaltaa koskeva direktiivi ja siihen liittyviä koulutus-, ennaltaehkäisy- ja tietoisuudenherättämisaloitteita, jotta torjuttaisiin kaikkia naisten hyväksikäytön muotoja.

  Sylvie Guillaume (S&D), kirjallinen. – (FR) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska 2000-luvulla on hyvin tärkeää varmistaa, että raiskausta pidetään rikoksena kaikkialla Euroopassa ja että nämä rikoksentekijät joutuvat oikeuden eteen ja saavat rangaistuksensa. Ei ole hyväksyttävää, että tällä hetkellä – uhrin kotimaasta riippuen – kaikilla näiden kauheiden rikosten uhreilla ei ole samoja mahdollisuuksia saada oikeutta ja hyvitystä heille tehdyistä rikoksista. Pallo on nyt neuvostolla ja komissiolla, jotka varmastikaan eivät estä tämän tärkeän askeleen ottamista pyrittäessä auttamaan väkivallan uhreiksi joutuneita naisia saamaan hyvitystä kärsimyksistään.

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen. − (LT) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska kaikki naisten oikeuksien loukkaukset ja naisiin kohdistuva väkivalta on lopetettava. Uskon, että toimintasuunnitelman mukaan, jonka myötä pantiin täytäntöön viime vuonna hyväksytty Tukholman ohjelma, komission olisi kiireisesti laadittava strategia naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi. Samanaikaisesti jäsenvaltioiden on varmistettava, että terveydenhuoltopalvelujen tarjoajat, sosiaalityöntekijät, poliisi, tuomioistuimet ja muut laitokset toteuttavat parannuksia, jotta ne voisivat vastata kaikkiin naisiin kohdistuvan väkivallan tapauksiin oikea-aikaisesti ja ammattimaisesti.

  Jarosław Kalinowski (PPE), kirjallinen. − (PL) On sanomattakin selvää, että ihmisarvo ja oikeus turvallisuuteen ovat elämän perusarvoja, joita on suojeltava. Koko väkivalta-sana on niin täynnä kielteisiä tunteita, että monet ihmiset yrittävät vaihtaa puheenaihetta, kun sukupuoleen perustuva väkivalta mainitaan. Meidän työhömme kuuluu kuitenkin vaikeiden asioiden käsittely ja sellaisiin tapauksiin puuttuminen, joissa yhteiskunta tarvitsee oikeaan suuntaan osoittamista poliittisissa ja oikeudellisissa kysymyksissä. Älkäämme unohtako, että naisiin kohdistuva väkivalta, johon sisältyvät arvokkuuden loukkaaminen, seksuaalinen hyväksikäyttö, pakkoavioliitot ja silpominen, ei ole ainoastaan naissukupuolen jäseniä koskeva ongelma. Se on koko yhteiskunnan ongelma, ja ongelma, joka lisää yhteiskunnan pirstoutumista. Tässä mielessä kokonaiskustannuksia on aliarvioitu.

Vastaammeko me kaikki kyseisestä väkivallasta johtuvista kustannuksista – lääkärin hoitokustannuksista, psykologisesta hoidosta, oikeusprosesseista ja sosiaaliturvasta aiheutuvista kustannuksista? Uhrit eivät useinkaan pysty säilyttämään työpaikkaansa. Jäsenvaltioiden olisi harkittava sellaisen suunnitelman laatimista, jonka avulla torjutaan sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa.

  Giovanni La Via (PPE), kirjallinen. − (IT) Euroopan parlamentti hyväksyi päätöslauselmaesityksen naisiin kohdistuvan väkivallan torjumista koskevan EU:n uuden politiikan laatimisesta. Tuin voimakkaasti ja innokkaasti päätöslauselmaa, koska uskon, että Euroopan unionin on annettava vastaus tähän sosiaaliseen vitsaukseen yhtenäiseltä unionin laajuiselta pohjalta käynnistämällä johdonmukaisia ja tehokkaita poliittisia toimia. Naisiin kohdistuva väkivalta, oli se sitten fyysistä, psyykkistä tai seksuaaliväkivaltaa, on ilmaus ei-hyväksyttävästä käytöksestä, jota Euroopan on torjuttava. Kyse on vitsauksesta, joka johtaa traumoihin, joilla on mittaamattomia seurauksia naisten elämään yhteiskunnassa. Tällä hetkellä käytettävissä olevat tilastot kuvastavat surullista ja huolestuttavaa todellisuutta. Joka neljäs eurooppalainen nainen on joutunut vähintään kerran elämänsä aikana väkivallan uhriksi. Tästä syystä uskon, että Euroopan unionin toimien painopisteinä olisi oltava unionin laajuisten lainsäädäntövälineiden yksilöiminen, ilmaisen tuen hyödyntämisen mahdollisuus, sellaisten turvakotien perustaminen, jotka pystyvät tarjoamaan psyykkistä ja moraalista apua, sekä kaikkialla Euroopassa yhtenäisen hätänumeron luominen.

  David Martin (S&D), kirjallinen. − (EN) Äänestin tämän mietinnön puolesta. Sukupuoleen perustuva väkivalta on aina ensisijaisesti rikos. Yhteiskunnan on tästä syystä vastattava rangaistuksin, jotka ovat oikeassa suhteessa rikoksen vakavuuteen nähden. Asetettaessa painopisteitä yhteiskunnan varojen kohdistamiseen on tärkeää kuulla uhrien selkeä näkemys, koska juuri tämä ryhmä tarvitsee erityisiä suojelutoimenpiteitä. Tämä ei sulje pois sitä, että yksittäisille rikollisille myönnettäisiin resursseja, tarjottaisiin esimerkiksi keskusteluterapiaa ja muita menetelmiä väkivaltaisen käyttäytymisen ehkäisemiseksi. Tämä vaihtoehtoisen hoidon muoto miehille, jotka ovat syyllistyneet vakavaan väkivaltaan naisia kohtaan, ei kuitenkaan koskaan saisi korvata rikosoikeuden määräämää rangaistusta. Keskusteluterapia ja muut tällaiset hoitomuodot voivat ainoastaan täydentää muita rangaistuksen, kuten vankeuden, muotoja.

Väkivalta on laajasti ottaen seurausta epätasa-arvoisista voimasuhteista miesten ja naisten välillä ja se on ilmaus dominoivasta/alistavasta suhteesta rikoksentekijän ja rikosten uhrin välillä. Tästä syystä sellainen keskusteluterapia, johon sekä uhri että rikoksentekijä osallistuvat, ei voi tulla kyseeseen, koska rikokset ovat luonteeltaan sellaisia, että nämä kaksi eivät koskaan voi olla tasa-arvoisia ja saada samanarvoista neuvotteluasemaa.

  Marisa Matias (GUE/NGL), kirjallinen. − (PT) Äänestin tämän päätöslauselman puolesta, koska naisiin kohdistuva väkivalta on edelleen Euroopan ja maailmanlaajuinen vitsaus huolimatta kampanjoista, joita yhteisö on toteuttanut useiden vuosikymmenten ajan. Väkivalta vahingoittaa ensi tilassa uhreja, mutta se vahingoittaa myös vapautta ja demokratiaa. Äänestin mietinnön puolesta myös sen vuoksi, että siinä ryhdytään moniin välittömiin toimenpiteisiin, joita tarvitaan sen takaamiseksi, että naiset saavat ihmisarvoisen elämän, ja on selvää, että tarvitaan pitkän aikavälin poliittisia, yhteiskunnallisia ja oikeudellisia toimenpiteitä sukupuoleen perustuvan väkivallan lopettamiseksi.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. − (PT) Väkivalta yleisesti ottaen on tuomittavaa, mutta sitäkin tuomittavampaa on väkivalta, jolla vahingoitetaan niitä, jotka eivät juuri pysty puolustamaan itseään, nimittäin lapsia, vanhuksia ja naisia. Tässä tapauksessa parlamentin asiana on laatia infrastruktuuri-, laki-, oikeus-, täytäntöönpano-, koulutus-, terveys- ja muita toimia, joiden avulla voidaan merkittävästi vähentää naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja sen seurauksia.

  Willy Meyer (GUE/NGL), kirjallinen. − (ES) Äänestin naisiin kohdistuvan väkivallan torjumista koskevasta uudesta EU:n politiikasta laaditun mietinnön puolesta, koska olen erittäin huolestunut tämäntyyppisestä väkivallasta. Arvioiden mukaan noin 20–25 prosenttia eurooppalaisista naisista on kärsinyt fyysisestä väkivallasta ainakin kerran aikuisikänsä aikana ja yli 10 prosenttia on kohdannut seksuaalista hyväksikäyttöä. Tästä syystä uskon, että on tullut aika pysäyttää miesten aiheuttama väkivalta, ja tämä on mahdollista ainoastaan siten, että miesten ja naisten välille luodaan todellista tasa-arvoa. Lisäksi olen vakuuttunut siitä, että raiskaus tunnustetaan rikokseksi kaikkialla Euroopan unionissa ja että siihen syyllistyneet saatetaan oikeuden eteen. Tässä mietinnössä ehdotetaan myös uutta mahdollisuutta tämän vitsauksen torjumiseksi, ei ainoastaan rikosoikeudellisten menettelyjen kautta, vaan myös suojelun avulla ja torjumalla epävarmoja työpaikkoja, työttömyyttä ja köyhyyttä, jotka tarkoittavat, että naiset usein joutuvat riippuvuustilanteisiin, mikä estää heitä tekemästä tulevaisuuden valintoja vapaasti. Sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa koskevasta Euroopan unionin direktiivistä on näin ollen tulossa välttämätön. Jäsenvaltioiden on hyväksyttävä toimenpiteitä tätä tarkoitusta varten heti tilaisuuden tullen.

  Alexander Mirsky (S&D), kirjallinen. − (EN) Miesten naisiin kohdistama väkivalta on rakenteellinen loukkaus naisten ihmisoikeuksia kohtaan. Kun otetaan huomioon kaikki miesten naisiin kohdistaman väkivallan muodot, 45 prosenttia eurooppalaisista naisista on joutunut miesten väkivallan kohteeksi ja kärsinyt siitä. Arvioiden mukaan perheväkivallan kokonaiskustannukset 27 jäsenvaltiossa saattavat nousta 16 miljardiin euroon. Miesten naisiin kohdistama väkivalta ei kuitenkaan tunne maantieteellisiä rajoja, ei ikärajoja, ei luokka-, rotu- tai kulttuurieroja, vaan se on edelleen näkymätöntä, ja uhrit vaikenevat. Vuonna 2008 laadin tarkistuksia Latvian tasavallan rikosoikeuteen koskien perheväkivaltaa. Valitettavasti Latvian parlamentti hylkäsi nämä tarkistukset. Äänestin mietinnön puolesta.

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. − (DE) Huolimatta siitä, että viime vuosikymmeninä ja vuosina on edistytty naisiin ja lapsiin kohdistuvan väkivallan torjunnassa, vielä on työtä jäljellä. Yhteiskunnassa vallalla olevan tylsistymisen ja näennäisen moraalin olisi annettava meille ajattelemisen aihetta. Varsinaisen väkivallan esiasteita, kuten tungettelua, hävyttömiä huomautuksia ja häirintää, joita suunnataan päivittäin monia maahanmuuttajia ja länsimaisia naisia kohtaan, pidetään yhä enenevissä määrin normaalina. Naisten halveksunta on saavuttanut huippunsa, kun saksalainen naistuomari piti aviomiehen oikeutta käyttää Koraanissa vahvistettua ruumiillista rangaistusta ratkaisevana tekijänä hänen antaessaan ratkaisunsa muslimiparin avioerotapaukseen.

Maahanmuuton salliminen on tuonut kaikilta mahdollisilta alueilta Euroopan unioniin ongelmia, joista mainittakoon kunniamurhat, pakkoavioliitot ja perheväkivalta patriarkaalisissa perherakenteissa. Kulttuuria, uskontoa ja perinnettä ei pitäisi käyttää oikeutuksena väkivallalle. Ehdotettu aloite sisältää monia hyviä ajatuksia, mutta jää kokonaisuudessaan melko pinnalliseksi, mistä syystä äänestin tyhjää.

  Franz Obermayr (NI), kirjallinen. − (DE) Mietinnössä kiinnitetään huomiota moniin vakaviin väkivaltatapauksiin naisia kohtaan. Viittaan seksuaaliseen hyväksikäyttöön, fyysiseen väkivaltaan perheen sisällä, pakkoprostituutioon, pakkoavioliittoihin ja naisille tehtäviin ympärileikkauksiin. Kaikkia näitä kauheuksia saattaa valitettavasti tapahtua myös meidän yhteiskunnassamme täällä EU:ssa. Mietinnössä todetaan tämä tosiasia, mutta ei onnistuta puuttumaan ongelman perimmäisiin syihin, jotka usein löytyvät rinnakkaisista yhteisöistä, vanhakantaisista islamilaisista rakenteista tai järjestäytyneistä ihmiskauppiaista. Meidän on tehtävä työtä tässä asiassa. Tämän vuoksi äänestin tyhjää.

  Georgios Papanikolaou (PPE), kirjallinen. – (EL) Äänestin naisiin kohdistuvaa väkivaltaa käsittelevän mietinnön puolesta. Kyse on aloitteesta, joka auttaa eurooppalaisia naisia elämään arvokasta elämää. Tilastotietojen mukaan noin joka viides Euroopassa asuva nainen on joutunut väkivallan uhriksi ja 20 prosenttia on kärsinyt heille läheisen ihmisen aiheuttamasta väkivallasta. Naisiin kohdistuvaa väkivaltaa käsittelevän mietinnön säännökset ovat tärkeitä seuraavista syistä: siinä kehotetaan jäsenvaltioita rankaisemaan rikoksentekijöitä tehdyn rikoksen vakavuuden mukaisesti (seksuaalinen hyväksikäyttö, ihmiskauppa, pakkoavioliitot, naisten ympärileikkaus). Mietinnössä tarjotaan resursseja, joita tarvitaan väkivallan uhrien auttamiseksi, kuten oikeudellista apua, ja turvakotien perustamiseksi uhreille. Mietinnössä tarjotaan uhreille oikeudellista apua ja vaaditaan, että kaikista sukupuoleen perustuvan väkivallan muodoista ilmoitetaan yleiselle syyttäjälle, ja lisäksi siinä tarjotaan nuorille naisille lisätietoja asianmukaisen koulutuksen kautta riskeistä, joita he kohtaavat. Äänestin tästä huolimatta ehdotusta vastaan, jotta oikeuslaitoksissa käsiteltävien sukupuoleen perustuvien väkivaltatapausten määrä kasvaisi, koska tällaiset ehdotukset tuovat mukanaan ei-hyväksyttävää syrjintää ja konflikteja sukupuolten tasa-arvon periaatteeseen.

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. − (PT) On olennaisen tärkeää murtaa kaikkia rikoksen muotoja ympäröivä hiljaisuus, ja tässä tapauksessa sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa koskeva hiljaisuus. Rikokset, jotka ilmenevät perheväkivaltana, sekä seksuaalinen hyväksikäyttö, ihmiskauppa, sukuelinten silpominen ja muut koskemattomuuden loukkausten muodot, jotka vaikuttavat erityisesti naisiin ja lapsiin, olisi julkistettava, jotta niitä voitaisiin torjua tehokkaammin. Tosiasiassa sukupuoleen perustuvan väkivallan parempi tunteminen voisi lisätä yhteiskunnan ymmärrystä tätä ongelmaa kohtaan. Tähän Euroopan parlamentin valiokunta-aloitteiseen mietintöön pyritään kokoamaan toimenpiteitä, joita vaaditaan sen varmistamiseksi, että eurooppalaiset naiset elävät arvokasta elämää. Vaikka naisiin kohdistuva väkivalta on ollut keskustelunaiheena useiden vuosikymmenten ajan, kansainvälinen yhteisö ei ole onnistunut lopettamaan tätä äärettömän tuhoisaa rikoksen muotoa. Yhteenvetona uskon, että Euroopan unionin on hyväksyttävä välttämätöntä lainsäädäntöä tällaisen väkivallan lopettamiseksi, ja jäsenvaltioiden on laadittava kansallisia toimintasuunnitelmia sukupuoleen perustuvan väkivallan torjumiseksi. Näistä syistä äänestin mietinnön puolesta.

  Aldo Patriciello (PPE), kirjallinen. − (IT) Naisiin kohdistuva väkivalta on paitsi kansainvälinen myös eurooppalainen ongelma. Sukupuoleen perustuva väkivalta kattaa rikokset, joita esiintyy väkivaltana intiimeissä suhteissa, seksuaalisen hyväksikäytön, ihmiskaupan ja prostituution, pakkoavioliitot, sukuelinten silpomisen ja muita henkilökohtaista koskemattomuutta loukkaavia väkivallan muotoja, jotka vaikuttavat haitallisesti erityisesti naisiin ja nuoriin tyttöihin. Tämän vuoksi on hyväksyttävä poliittisia, sosiaalisia ja oikeudellisia toimintatapoja, jotta pystyisimme takaamaan eurooppalaisille naisille ihmisarvoisen elämisen tason. Euroopan parlamentti painottaa valiokunta-aloitteisessa mietinnössä, että on mahdollista poistaa tämänkaltainen väkivalta ennen kaikkea toteuttamalla naisten koskemattomuuden kattavaa ja johdonmukaista lainsäädännöllistä suojelua. On myös tarpeen kirjata ylös tämäntyyppisen rikollisuuden laajuus, tehdä tuomioistuimet tietoisiksi siitä, mitä seksuaalinen väkivalta tuo mukanaan, havaita tällainen väkivalta aikaisessa vaiheessa ennakoivien ja ennaltaehkäisevien toimenpiteiden avulla, varmistaa oikeudellinen selkeys tutkinnan ja oikeudenkäynnin aikana, perustaa uusia turvakoteja, ottaa käyttöön uhreille tarkoitettu hätänumero ja rahoittaa tämän alan tutkimusta. Edellä esittämieni huomioiden pohjalta äänestän sen puolesta, että konkreettisesti toteutettaisiin kaikki toimenpiteet, jotka ovat välttämättömiä tämäntyyppisen väkivallan torjumiseksi ja tehokkaiden toimintasuunnitelmien laatimiseksi väkivaltatapausten estämiseksi.

  Rovana Plumb (S&D), kirjallinen. − (EN) Huolimatta siitä, että naisiin kohdistuva väkivalta on ollut keskustelunaiheena useiden vuosikymmenien ajan, kansainvälinen yhteisö ei ole onnistunut lopettamaan tätä äärettömän tuhoisaa väkivallan muotoa. Kyseessä on monimutkainen ongelma, joka edellyttää paitsi yksittäisten rikosten uhrien koskemattomuuden suojelemista, myös tärkeiden yhteisten sosiaalisten etujen, kuten vapauden ja demokratian, suojelemista.

Naisten turvakoteja on tarjottava kansallisella tasolla, jotta naiset ja lapset voisivat elää omaehtoista elämää, johon ei liity väkivaltaa eikä köyhyyttä. Tällaisten turvakotien olisi tarjottava erityispalveluja, lääkinnällistä hoitoa, oikeudellista apua, psykososiaalista ja terapeuttista neuvontaa, oikeudellista tukea oikeudenkäynnin aikana, tukea väkivallan kärsimille lapsille, ja niin edelleen. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava asianmukaiset rahoitusvälineet, jotta naisten turvapaikat voivat täyttää kansainväliset standardit, kun ne työskentelevät väkivallasta kärsineiden naisten ja heidän lastensa kanssa.

Jäsenvaltioiden olisi tarjottava naisten järjestöille ja kansalaisjärjestöille vaadittuja keinoja, jotta naisia ja heidän lapsiaan voitaisiin suojella väkivallalta ja köyhyydeltä ja ennaltaehkäistä näitä. Jäsenvaltioiden olisi myös taattava naisten sosiaaliset ja taloudelliset oikeudet, jotta he eivät olisi taloudellisesti riippuvaisia kumppanistaan/miehestään, sekä edistettävä ja kehitettävä naisten integroitumista työmarkkinoihin.

  Miguel Portas (GUE/NGL), kirjallinen. − (PT) Äänestin tämän päätöslauselman puolesta, koska naisiin kohdistuva väkivalta on edelleen Euroopan laajuinen ja maailmanlaajuinen vitsaus huolimatta kampanjoista, joita yhteisö on toteuttanut useiden vuosikymmenten ajan. Väkivalta vahingoittaa ensi tilassa uhreja, mutta se vahingoittaa myös vapautta ja demokratiaa. Äänestin mietinnön puolesta myös sen vuoksi, että siinä ryhdytään moniin välittömiin toimenpiteisiin, joita tarvitaan sen takaamiseksi, että naiset saavat ihmisarvoisen elämän, ja on selvää, että tarvitaan pitkän aikavälin poliittisia, yhteiskunnallisia ja oikeudellisia toimenpiteitä sukupuoleen perustuvan väkivallan lopettamiseksi.

  Robert Rochefort (ALDE), kirjallinen. – (FR) Joka neljäs eurooppalainen nainen on kokenut fyysistä väkivaltaa aikuiselämänsä aikana ja joka kymmenes on kokenut seksuaalista väkivaltaa, johon on liittynyt voimankäyttöä. Tällaisten lukujen vallitessa meidän on toimittava kiireisesti naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi Euroopan unionissa. Tästä syystä tuen esittelijä Svenssonin laatimaa mietintöä. Raiskaus, jota tällä hetkellä ei edelleenkään pidetä rikoksena monissa jäsenvaltioissa, ja muut naisiin kohdistuvat väkivallan muodot, on tunnustettava rikoksiksi kaikissa unionin maissa, ja rikoksentekijöitä vastaan on automaattisesti nostettava syyte. Maahanmuuttajanaisten ja turvapaikanhakijoiden suojelemiseksi myös minä pyydän sellaisen säädöksen laatimista, jossa maahanmuuttajanaisille annetaan oikeus säilyttää passinsa ja oleskelulupansa ja jonka nojalla henkilö voidaan asettaa rikosoikeudelliseen vastuuseen, jos tämä on vaatinut muita antamaan pois nämä asiakirjat. Lisäksi vaadin oikeudellisen avun helpompaa saantia, jotta uhrit voisivat käyttää oikeuksiaan. Minusta on olennaisen tärkeää, että tämä apu on ilmaista, ja olisin toivonut, että tämä seikka ilmaistaan mietinnössä selvästi.

  Zuzana Roithová (PPE) , kirjallinen. – (CS) On aina tärkeää torjua naisiin kohdistuvaa väkivaltaa, jota esiintyy monissa muodoissa ja joka jättää jälkensä sekä kehoon että mieleen ja voi joissakin tapauksissa johtaa jopa siihen, että väkivallan uhri tekee itsemurhan. Olen tyytyväinen siihen, että olemme laatimassa uusia puitteita tämän ei-hyväksyttävän ilmiön torjuntaan Euroopan unionissa, ja äänestän tästä syystä mielelläni mietinnön puolesta. En kuitenkaan voinut äänestää mietinnön niiden osien puolesta, joissa kannatetaan raskauden keinotekoista keskeytystä, sillä olen eri mieltä asiasta, koska syntymättömälläkin ihmisellä on oikeus elämään.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. − (EN) Naisiin kohdistuva väkivalta on paitsi kansainvälinen myös eurooppalainen ongelma. Huolimatta siitä, että naisiin kohdistuva väkivalta on ollut keskustelunaiheena useiden vuosikymmenien ajan, kansainvälinen yhteisö ei ole onnistunut lopettamaan tätä äärettömän tuhoisaa väkivallan muotoa. On masentavaa todeta, ettemme vieläkään onnistu suojelemaan naisia väkivallalta. Kyseessä on monimutkainen ongelma, joka edellyttää paitsi yksittäisten rikosten uhrien koskemattomuuden suojelemista, myös tärkeiden yhteisten sosiaalisten etujen, kuten vapauden ja demokratian, suojelemista.

Euroopan unionin on tämän vuoksi kannettava vastuunsa ja otettava käyttöön tarvittavaa lainsäädäntöä, jonka avulla tällainen väkivalta voidaan lopettaa. Tunnustan esittelijän tähän strategiseen mietintöön kokoamat toimenpiteet, jotka ovat ehdottoman välttämättömiä, jotta eurooppalaisille naisille voitaisiin taata ihmisarvoinen elämä. Sen vuoksi, että johdanto-osan J kappaleessa prostituutio todetaan ihmisoikeusrikkomukseksi – ja ottaen huomioon ponnistelut, joita teemme prostituution sääntelemiseksi – osan ryhmämme jäsenistä täytyi kuitenkin loppujen lopuksi äänestää tyhjää.

  Oreste Rossi (EFD), kirjallinen. − (IT) Olisin halunnut äänestää naisiin kohdistuvan väkivallan torjunnasta annetun mietinnön puolesta, koska sen tavoitteena oli laatia kattavia toimenpiteitä niiden naisten suojelemiseksi, jotka ovat joutuneet väkivallan uhreiksi. Siinä puututaan selvällä tavalla seksuaaliseen hyväksikäyttöön, prostituutioon, naisten sukuelinten silpomiseen, vaanimiseen, ihmiskauppaan ja perheväkivaltaan: lyhyesti sanottuna naisten oikeuksien loukkaamiseen.

Niin kuin Euroopan parlamentissa usein tapahtuu, ongelma aiheutuu siitä, että jokaiseen tekstiin lisätään asioita, jotka olisi parempi käsitellä toisissa asiakirjoissa. Tässä tapauksessa mietinnössä käsitellään maahanmuuttaja- ja turvapaikanhakijanaisten oikeuksia, ja näitä naisia käsitellään erillisenä naisryhmänä verrattuna muihin Euroopan unionin kansalaisiin. Äänestän tyhjää tästä yksinkertaisesta syystä. Vaikka olen yhtä mieltä asiakirjan tavoitteiden kanssa, en suvaitse politiikan manipulointia.

  Nikolaos Salavrakos (EFD), kirjallinen. – (EL) Äänestin tämän päätöslauselman puolesta, koska siinä esitellään naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaa koskevaa uutta EU:n politiikkaa. Siinä ehdotetaan selkeitä poliittisia toimenpiteitä sukupuoleen perustuvan väkivallan torjumiseksi, mukaan lukien ihmiskaupan torjuntaan tähtäävät toimenpiteet, joita minä pidän erityisen tärkeinä, koska Euroopan unioniin suuntautuva ja unionin sisällä tapahtuva ihmiskauppa, erityisesti naisten ja lasten ihmiskauppa, kasvaa huolestuttavasti. Rikollisjoukkoja vastaan voitaisiin taistella ylikansallisen yhteistyön avulla EU:n (joka on kohdemaa) ja niiden maiden välillä, jotka toimivat laittomien rikollisjoukkojen lähtömaina. Kehotan komissiota toteuttamaan tämänsuuntaisia toimia.

  Brian Simpson (S&D), kirjallinen. − (EN) Tuen Svenssonin mietintöä, koska siinä korostetaan naisiin kohdistuvaa väkivaltaa koskevaa ongelmaa. Kyseessä ei ole uusi ongelma, vaan ongelma, joka on jätetty huomiotta, se on lakaistu maton alle, pidetty perheen sisällä. Nyt on tärkeää päättää tällainen menettely ja tehdä voitavamme, ei pelkästään tuomalla ongelma esiin vaan esittämällä toimenpiteitä, puuttumalla ongelmaan ja tarjoamalla naisille suojelua väkivaltaa vastaan, mikä on heidän oikeutensa.

Olen samaa mieltä siitä, että meidän on varmistettava, että väkivallasta kärsivien naisten on saatava oikeudellista apua. Tämä ei kuitenkaan toteudu, jos jäsenvaltiot edelleen leikkaavat oikeudellisen avun määrärahoja. Olen samaa mieltä, että tuomareita on koulutettava erityisen vaikeita tapauksia varten, joissa naisiin kohdistuvaa väkivaltaa esiintyy. Mutta miten teemme tämän, jos talousarvioita leikataan?

Jäsenvaltioiden on tehtävä tästä ongelmasta poliittinen painopiste ja asetettava minimivaatimukset ja velvoitteet, joita hyväksikäytön uhrit saattavat odottaa. Tämä mietintö tarjoaa meille puitteet ja se saa täyden tukemme, mutta näiden puitteiden lisäksi tarvitsemme myös toimia tällä tärkeällä alalla ja tämä merkitsee jäsenvaltioiden toteuttamia toimia.

  Laurence J.A.J. Stassen (NI), kirjallinen. – (NL) Naisiin kohdistuva väkivalta on tuomittavaa ja sitä on käsiteltävä päättäväisesti. Alankomaiden vapauspuolue (PVV) on tässä suhteessa täysin samaa mieltä mietinnön kanssa. Mietinnössä ei kuitenkaan lainkaan mainita islamin roolia. Mietinnössä mainitaan "perinteiset tai uskonnolliset käytännöt" vain kerran ja hyvin yleisesti, 3 kohdassa, huolimatta siitä, että on tunnettua, että erityisesti islamissa naisiin kohdistuva väkivalta on arkipäivää. Naisten sorto on loppujen lopuksi olennainen osa islamia.

PVV haluaa, että naisiin kohdistuvaan väkivaltaan puututaan, mutta äänestää tätä mietintöä vastaan, koska siinä ei mainita rikoksentekijöiden motiiveja eikä taustaa. Koska islam jätetään nimenomaisesti mainitsematta väkivallan syyksi, meiltä menee sivu suun hieno tilaisuus puuttua tähän naisiin kohdistuvan väkivallan erityismuotoon.

  Catherine Stihler (S&D), kirjallinen. − (EN) Kannatin tätä mietintöä, jossa esitetään ehdotuksia naisiin kohdistuvaan väkivaltaan puuttumiseksi eri puolilla Euroopan unionia ja kehotetaan jäsenvaltioita asettamaan etusijalle tämä ongelma.

  Nuno Teixeira (PPE), kirjallinen. − (PT) Väkivallan ongelma yleisesti ottaen, ja erityisesti naisiin kohdistuva väkivalta, on globaali ongelma, joka vaikuttaa kaikkiin maihin maailmassa. Koska sukupuoleen perustuvan väkivallan kansainvälistä määritelmää ei ole, tiedot ovat melko erilaisia eivätkä ne ilmaise ongelman todellista laajuutta. Joistakin tutkimuksista saatujen arvioiden mukaan joka viides tai joka neljäs Euroopassa asuva nainen on ainakin kerran aikuisikänsä aikana joutunut fyysisen väkivallan kohteeksi. Naisia vastaan kohdistetun väkivallan muotoja ja menetelmiä on monia. Väkivallan historiallinen ja rakenteellinen ulottuvuus merkitsee, että Euroopan unionin tasolla ja kansainvälisellä tasolla on ryhdyttävä toimenpiteisiin. Tästä syystä on puututtava kaikkiin julkisen elämän alueisiin tietoisuuden lisäämiseksi käyttäen kuutta p-kirjaimella alkavaa englanninkielistä sanaa: policy, prevention, protection, prosecution, provision ja partnership (politiikka, ennaltaehkäisy, suojelu, syytteeseen asettaminen, säännös ja kumppanuus). Äänestin tämän valiokunta-aloitteisen mietinnön puolesta, koska uskon, että kaikesta väkivallasta olisi seurattava yhteiskunnallisia ja oikeudellisia seuraamuksia.

Euroopan unionin lainsäädäntö – direktiivin muodossa – joka perustuu koulutukseen, uhrien tehokkaaseen suojeluun, yhteistyöhön kansalaisjärjestöjen kanssa ja naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisen eurooppalaisen teemavuoden julistamiseen, on esimerkki toimenpiteistä, joiden avulla torjutaan tätä yhteiskunnallista vitsausta, jolla on haitallisia vaikutuksia eurooppalaiseen yhteiskuntaan.

  Derek Vaughan (S&D), kirjallinen. − (EN) Tuen kaikilta osin kehotuksia tehdä naisiin kohdistuvasta seksuaali- ja perheväkivallasta rikos kaikissa jäsenvaltioissa. Vaadin komissiota kiireisesti esittelemään ehdotuksia, joiden avulla otetaan käyttöön päättäväisiä toimenpiteitä sukupuoleen perustuvan väkivallan torjumiseksi ja uhrien suojelemiseksi eri puolilla Euroopan unionia. Tällä hetkellä jäsenvaltioiden välillä oleviin eroavuuksiin on puututtava ottamalla käyttöön johdonmukaisia kansallisia säädöksiä. Toivon, että tämä päätöslauselma on askel kohti eurooppalaista direktiiviä, jonka avulla torjutaan sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa.

  Marie-Christine Vergiat (GUE/NGL), kirjallinen. – (FR) Kannatin äänestyksessä päätöslauselmaa, josta Euroopan yhtyneen vasemmiston konfederaatioryhmän / Pohjoismaiden vihreän vasemmiston ruotsalainen jäsen ja naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan puheenjohtaja, esittelijä Svensson on neuvotellut. Raiskaus ja kaikki muut seksuaaliväkivallan muodot on tunnustettava rikoksiksi kaikissa Euroopan unionin maissa ja rikoksentekijät on asetettava syytteeseen automaattisesti.

Olen samaa mieltä ystäväni ja kollegani Eva-Britt Svenssonin kanssa, kun hän on todennut, että naiset ovat sukupuoleen perustuvan väkivallan uhreja; meidän ei pidä kuitenkaan tarkastella naisia, mukaan lukien tällaisen väkivallan uhreiksi joutuneita naisia, pelkästään uhreina. Instituutioiden tehtävänä on auttaa naisia palauttamaan itsetuntonsa ja rakentamaan uutta ja parempaa elämää itselleen ja lapsilleen. Meidän olisi myös keskityttävä tämäntyyppisen väkivallan syihin ja aloitettava sukupuolten stereotypioiden tarkastelusta. Sekä naiset että miehet ovat näiden uhreja, jopa hyvin nuoresta iästä lähtien.

Päätöslauselmassa esitetään myös säädöskehyksen laatimista, jotta maahanmuuttajanaisille annettaisiin oikeus säilyttää passinsa ja oleskelulupansa ja jotta henkilö voidaan asettaa rikosoikeudelliseen vastuuseen, jos tämä on vaatinut muita antamaan pois nämä asiakirjat.

Nyt odotamme siis komissiolta ehdotuksia strategiaa ja toimintasuunnitelmaa varten; odotamme toimia.

  Angelika Werthmann (NI), kirjallinen. − (DE) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska naisiin kohdistuva väkivalta on maailmanlaajuinen ongelma, jota kansainvälinen yhteisö ei vielä ole onnistunut käsittelemään. Naisiin kohdistuvaa väkivaltaa esiintyy kaikilla yhteiskunnan tasoilla eikä se liity erityisesti mihinkään kulttuuriin, koulutustasoon, ikään tai tuloihin. Naiset kohtaavat suurimman riskin omassa kodissaan – perheväkivalta on naisten tapaturmien yleisin syy, yleisempi kuin liikenneonnettomuudet ja syövästä aiheutuvat terveysongelmat yhteensä. Uhrit kärsivät valtavista kielteisistä vaikutuksista, jotka heijastuvat terveyteen, itsetuntoon ja turvallisuuteen, eivätkä he pysty enää osallistumaan toivomallaan tavalla julkiseen elämään tai työmarkkinoille. Tällaiseen väkivaltaan syyllistyneet rikoksentekijät aiheuttavat elinikäistä kärsimystä kyseisille naisille ja heidän lapsilleen sekä yhteiskunnallisen ongelman, koska terveydenhuollosta ja oikeuskäsittelyistä syntyvät kustannukset nousevat useisiin miljardeihin euroihin. Tästä syystä rikoksentekijät on saatettava vastuuseen toimistaan ja heitä vastaan on nostettava syyte. Naisiin kohdistuvasta väkivallasta on keskusteltava ja se on saatava loppumaan.