Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2010/0080(COD)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjojen elinkaaret :

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A7-0017/2011

Keskustelut :

PV 05/04/2011 - 15
CRE 05/04/2011 - 15

Äänestykset :

PV 06/04/2011 - 8.11
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P7_TA(2011)0138

Puheenvuorot
Tiistai 5. huhtikuuta 2011 - Strasbourg EUVL-painos

15. EY:n ja Komorien välinen kalastuskumppanuussopimus – Yhteisen kalastuspolitiikan täytäntöönpanoa ja kansainvälisen merioikeuden alaa koskevat yhteisön rahoitustoimenpiteet – Kalastus – tekniset siirtymätoimenpiteet – Kalastustuotteiden tuonti Grönlannista (keskustelu)
Puheenvuorot videotiedostoina
PV
MPphoto
 

  Puhemies. (DE) Esityslistalla on seuraavana yhteiskeskustelu

– Luis Manuel Capoulas Santosin kalatalousvaliokunnan puolesta laatima mietintö (A7-0056/2011), joka koskee suositusta ehdotuksesta neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisön ja Komorien liiton välisessä kalastuskumppanuussopimuksessa määrättyjen kalastusmahdollisuuksien ja taloudellisen korvauksen vahvistamista koskevan pöytäkirjan tekemisestä

(15572/2010 – C7-0020/2011 – 2010/0287(NLE))

– João Ferreiran kalatalousvaliokunnan puolesta laatima mietintö (A7-0017/2011) ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yhteisen kalastuspolitiikan täytäntöönpanoa ja kansainvälisen merioikeuden alaa koskevista yhteisön rahoitustoimenpiteistä 22 päivänä toukokuuta 2006 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 861/2006 muuttamisesta

(KOM(2010)0145 – C7-0107/2010 – 2010/0080(COD)) ja

– Estelle Grelier'n kalatalousvaliokunnan puolesta laatima mietintö (http://www.europarl.europa.eu/sides/getDoc.do?type=REPORT&reference=A7-2011-0024&language=DE" \t "_blank" ) ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi teknisistä siirtymätoimenpiteistä 1 päivän tammikuuta 2010 ja 30 päivän kesäkuuta 2011 väliseksi ajaksi annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1288/2009 muuttamisesta

(KOM(2010)0488 – C7-0282/2010 – 2010/0255(COD)) ja

– Carmen Fraga Estévezin kalatalousvaliokunnan puolesta laatima mietintö (http://www.europarl.europa.eu/sides/getDoc.do?type=REPORT&reference=A7-2011-0057&language=DE" \t "_blank" ) ehdotuksesta neuvoston päätökseksi kalastustuotteiden, elävien simpukoiden, piikkinahkaisten, vaippaeläinten ja merikotiloiden sekä niistä saatujen sivutuotteiden tuontia Grönlannista Euroopan unioniin koskevista säännöistä (KOM(2010)01762010/0097(CNS)).

 
  
MPphoto
 

  Luis Manuel Capoulas Santos, esittelijä. (PT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, yhteisen kalastuspolitiikan (YKP) puitteissa harjoitettavasta ulkoisesta toiminnasta on tullut erityisen tärkeää, sillä enää ei voida taata, että omat kalavaramme voivat yksinään kattaa kalastustuotteiden tarpeemme. Euroopan kalatalous pystyy tarjoamaan vain 40 prosentin omavaraisuuden.

Vuonna 2009 EU:hun tuotiin kalastustuotteita 15,5 miljardin euron arvosta ja EU:sta vietiin niitä vain 2,5 miljardin euron arvosta. Tämä tarkoittaa, että ilman kolmansien maiden kanssa tehtyjä kahdenvälisiä sopimuksia 3 000 alusta lopettaisi toimintansa ja 40 000 työpaikkaa menetettäisiin. YKP:n ulkoinen toiminta tuo kuitenkin myönteisiä näkökulmia myös kumppaneillemme.

Toisin kuin monet kansainväliset kilpailijamme, Euroopan unioni ei rajoita toimintaansa kalan vaihtamiseen rahasta. Tekemämme sopimukset perustuvat tukemiimme arvoihin, niin ihmisoikeuksien kuin luonnonvarojen kestävyyden kunnioittamisenkin osalta. Perustamissopimuksen mukaan unionin biologisten luonnonvarojen suojelua koskevaa yksinomaista toimivaltaa sovelletaan EU:n laivastojen kalastustoiminnan hallintaan EU:n ulkopuolisilla vesillä. YKP:n ulkoiseen ulottuvuuteen kuuluvien toimien päätavoitteena on laajentaa kestävän ja vastuuntuntoisen kalastuksen periaatetta kansainvälisesti. Kuten aiemmin mainitsin, YKP:n ulkoista ulottuvuutta tällä hetkellä ohjaavat muut tavoitteet, EU:n laivaston läsnäolon säilyttäminen kansainvälisellä tasolla ja sen takaaminen, että laivasto täyttää EU:n markkinat, ovat menettämässä merkitystään.

Komorien liiton kanssa tehtyä kalastussopimusta koskevaa mietintöä, jonka esittelijänä toimin ja josta keskustellaan täällä tänään, on tarkasteltava juuri tässä yhteydessä. Sopimus koskee 70 eurooppalaisen aluksen oikeutta päästä Komorien vesille noin 600 000 euron vuosittaista maksua vastaan. Noin puolet tästä summasta on tarkoitus kohdistaa kalastusalan kehittämiseen, sillä maan 800 000 asukkaasta noin 30 000 on riippuvaisia kalastuksesta. On muistettava, ettei maalla ole käytännössä muita luonnonvaroja.

Sopimuksessa määrätään saaliiden valvontamekanismeista ja paikallisen miehistön palkkaamisesta, ja siinä on lauseke, joka koskee keskeytystä tai tarkistusta ihmisoikeusrikkomustapausten yhteydessä. On pidettävä mielessä, että tämä pieni valtio, joka itsenäistyi Ranskasta vuonna 1975, on kokenut jo monta vallankaappausta.

Yllä mainitun perusteella ehdotan tämän sopimuksen hyväksymistä ja haluan kiinnittää huomiota tekemiini useisiin suosituksiin, erityisesti niihin, jotka koskevat tarvetta parantaa merkittävästi tulosten arviointia.

Haluan hyödyntää jäljellä olevan minuutin viittaamalla toisen mietinnön toiseen näkökohtaan. Tarkoitan jäsenen Grelier'n mietintöä, josta olen eri mieltä ja johon olemme yhdessä muiden jäsenten kanssa esittäneet tarkistusluonnoksen. Viittaan tarkistukseen, jolla halutaan sallia kummeliturskan ja merikrotin riimuverkkopyynnin jatkaminen Portugalin rannikolla alueilla 8, 9 ja 10, vaikka pyynti kiellettiin komission päätöksellä 1. lokakuuta 2010 lähtien, koska sen katsotaan vaikuttavan haitallisesti riimuverkoilla pyydettyjen haiden tiettyihin populaatioihin, vaikka tätä ei ole todistettu tieteellisin tutkimuksin.

Näissä olosuhteissa yllä mainitussa tarkistuksessa ehdotettaisiin, että päätös kumottaisiin vuoteen 2012 asti, jotta Portugalin viranomaiset saavat valmiiksi tieteelliset tutkimukset, jotka osoittavat, onko päätös aiheellinen. Myös Euroopan talous- ja sosiaalikomitea tukee tätä kantaa, ja siksi pyydän parlamenttia hyväksymään sen oikeudenmukaisuuden nimissä.

 
  
MPphoto
 

  João Ferreira, esittelijä. – (PT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, tässä asetuksessa, asetuksessa (EY) N:o 861/2006, säädetään yhteisen kalastuspolitiikan (YKP) täytäntöönpanoa ja kansainvälisen merioikeuden alaa koskevista yhteisön rahoitustoimenpiteistä. Asetus on tärkeä Euroopan unionin kalastusalan rahoitusväline. Se muodostaa yhdessä Euroopan kalatalousrahaston kanssa yhteisen kalastuspolitiikan soveltamisen kaksi tärkeintä välinettä.

Asetus annettiin vuonna 2006, jonka jälkeen useita aiheeseen liittyvän täydentävän lainsäädännön osia on vähitellen muutettu. Siksi myös tätä asetusta muutetaan nyt lainsäädäntökehyksen kaikkien osien välisen johdonmukaisuuden takaamiseksi. Komissio katsoo myös, että kokemus on joissakin tapauksissa osoittanut, että asetuksen säännöksiä on hieman muutettava, jotta ne vastaavat paremmin tarpeita. Ehdotan siksi soveltamisalaltaan rajattua tarkistamista, jossa alkuperäisen asetuksen tavoitteet ja rakenne säilytetään keskeisiltä osin.

Vaikka kannatamme perimmiltään rajattua tarkistamista, katsomme kuitenkin, että olisi hyödyllistä ehdottaa joitakin lisätarkistuksia, jotka voisivat tarkkuudestaan huolimatta saada lainsäädännön vastaamaan paremmin alan viimeaikaista kehitystä ja tulevaisuudennäkymiä. Ennen mietinnön laatimista ja sen aikana käyty keskustelu vaikutti suuresti lopputulokseen, kuten vaikuttivat myös varjoesittelijöiden ja muiden jäsenten esittämät mielipiteet ja ehdotukset. Haluankin mainita heidät kaikki tässä yhteydessä, antaa heille tunnustusta ja kiittää heitä osallistumisesta.

Näiden mietintöön sisällytettyjen ehdotettujen tarkistusten joukosta haluaisin nostaa esiin muun muassa viittauksen rannikkokalastustoiminnan turvaamiseen ja mahdollisuuteen rahoittaa teknologian hankinnan lisäksi myös uuden teknologian kehittämistä jäsenvaltioissa kalastusalan tarpeisiin. Tämä voisi koskea muun muassa laitteistoja ja ohjelmistoja, tietokoneverkkoja, joilla voidaan suunnitella, hallita, varmentaa, analysoida ja kehittää näytteenottomenetelmiä sekä vaihtaa kalastukseen liittyviä tietoja.

Vesiviljelyalalla haluaisin nostaa esiin mahdollisuuden ottaa käyttöön jo aiemmin seurattujen sosioekonomisten tietojen lisäksi ympäristöä koskevien perustietojen keruun, hallinnan ja käytön rahoitus, jotta voidaan helpottaa alan ympäristö- ja terveyskysymysten seurantaa ja valvontaa ja näin myötävaikuttaa alan kestävyyteen.

Haluan kuitenkin tässä yhteydessä kiinnittää huomiota kolmeen lisätarkistukseen, joita ehdotamme mietintöön. Nykyään tunnustetaan yleisesti ja yhä laajemmin, että kalavarojen tilan tieteelliseen, tarkkaan ja ajantasaiseen tuntemiseen perustuva kalastuksen hallinta on tärkeää. Tämä on ehdoton edellytys kalastuksen kestävälle kehitykselle. Siksi ehdotamme mahdollisuutta lisätä EU:n yhteisrahoituksen määrää kalavarojen tilaa koskevien tieteellisten tietojen, niin perus- kuin lisätietojenkin, keruun, hallinnan ja käytön alalla. Ehdotamme ylärajan nostamista 50 prosentista 60 prosenttiin.

Ehdotamme myös valvontatoimiin samankaltaista EU:n yhteisrahoituksen enimmäismäärän korostusta siten, että samalla säilytetään komission nykyiset toimintavaltuudet, jotka liittyvät mahdollisuuteen rahoittaa joitakin toimenpiteitä suuremmalla osuudella. Kaikki tämä tapahtuu puitteissa, joissa jäsenvaltioilla ja niiden valvontaviranomaisilla on ja tulee jatkossakin olla keskeinen rooli valvontatoimien ohjaamisessa ja täytäntöön panemisessa omilla vesillään.

Tarkistukset syntyivät kompromissipyrkimyksen seurauksena, ja niissä otetaan huomioon eri ryhmien esittämät vastalauseet alun perin suunniteltuun 75 prosentin ylärajaan. Niitä tukevat oma ryhmämme Euroopan yhtyneen vasemmiston konfederaatioryhmä / Pohjoismaiden vihreä vasemmisto ja joukko muiden poliittisten ryhmien jäseniä, mikä kertoo niiden tärkeydestä ja yhteisymmärryksestä, joka – uskoakseni – yhdistää näitä jäseniä ja voisi yhdistää heitä myös täysistunnon äänestyksessä.

 
  
MPphoto
 

  Estelle Grelier, esittelijä. (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, haluan aloittaa kiittämällä kollegoitani heidän sitoutuneesta ja rakentavasta osallistumisestaan työhön, jota kalatalousvaliokunnassa on tehty tämän teknisiä siirtymätoimenpiteitä koskevan mietinnön parissa. Mietintö on herättänyt vilkasta keskustelua teknisten toimenpiteiden valtavan merkityksen vuoksi, sillä ne vaikuttavat siihen, miten kalastajat ja ala kokonaisuudessaan toimivat, määrittämällä menetelmät, joita kalastajat voivat käyttää kalojen pyytämiseen asetuksen soveltamisalaan kuuluvilla alueilla. Toimenpiteiden tarkoituksena on suojella nuoria yksilöitä ja tervehdyttää kalakannat. Tätä tavoitetta tukevat kaikki, erityisesti kalastajat.

Mietinnön aihe on arkaluonteinen ja kiistelty, mikä näkyy vaikeuksista, joita komissio on kohdannut vuodesta 2008 lähtien yrittäessään päästä neuvoston kanssa sopimukseen toimenpiteiden tulevaisuudesta. Näin oli silloin, kun menettelyssä oli mukana vain nämä kaksi toimielintä.

Tällä hetkellä teknisiä toimenpiteitä säädellään vanhalla asetuksella, jota tarkistettiin sarjalla siirtymätoimenpiteitä ja jatkettiin sitten 30. kesäkuuta 2011 asti, sillä neuvoston kanssa ei päästy yksimielisyyteen komission uutta asetusta koskevasta vuoden 2008 ehdotuksesta, jonka tavoitteena oli yksinkertaistaa ja selkeyttää olemassa olevaa lainsäädäntöä sääntöjen entistä tehokkaamman täytäntöönpanon takaamiseksi ja kalastuksen alueellisten piirteiden huomioimiseksi.

Nyt uuden määräajan lähestyessä tilanne on täysin erilainen. Lissabonin sopimuksen vuoksi kalastusasia kuuluu nyt suurelta osin tavallisen lainsäätämisjärjestyksen piiriin, mikä tarkoittaa, että parlamentilla on tärkeä asema yhtenä lainsäätäjänä. Parlamentti aikoo vakaasti tehdä osuutensa tuomalla kalastajien näkemyksiä ja EU:n päättäjien näkemyksiä lähemmäs toisiaan. Satamakaupungista vaaleilla valittuna edustajana hämmästelen aina sitä, kuinka kalastusalalla epäillään yhteistä kalastuspolitiikkaa (YKP) ja pidetään sitä hyvin kaukaisena, kun taas esimerkiksi maanviljelijät tuntevat selvästi paremmin olevansa osa yhteistä maatalouspolitiikkaa.

Tämän lisäksi kalastusala on kriisissä. Tyytymättömyys kasvaa. Varsinainen haaste on tasapainon löytäminen alan taloudelliseen vakauteen eli kalastajien kunnon tulojen takaamisen sekä kalakantojen kestävyyden ja täydentämisen välille.

Lisäksi asetus vanhenee ajankohtana, jolloin keskustelut yhteisen kalastuspolitiikan uudistamisesta ovat käynnistymässä. Uudistuksessa on hyväksyttävä rohkea kehys ja saatava kalastusyhteisö, kuluttajat ja kansalaiset mukaan. Siinä on otettava koko ala tieteellisten analyysien piiriin, sillä ne muodostavat perustan kiintiöille ja näin ollen alan toimintatasolle.

Tässä uudessa kehyksessä edellytetään, että komissio laatii konkreettisen ehdotuksen tulevista teknisistä toimenpiteistä. Tämä on tehtävä, johon komissio ja neuvosto vaikuttavat säästelleen itseään. Uudessa ehdotuksessa on varmistettava, että tekniset toimenpiteet ovat sopusoinnussa alan todellisen kokemuksen kanssa, kuulemalla alan työntekijöitä. Ehdotuksen on oltava sopusoinnussa myös uuden asetuksen ja uuden yhteisen kalastuspolitiikan kanssa, erityisesti toimenpiteiden alueellisten vaihtelujen osalta. Siinä on varmistettava, että toimivallan jakautuminen komission ja jäsenvaltioiden kesken on selvästi määritetty. Tämä on tekijä, joka tukee EU:n politiikan ymmärtämystä ja omistajuutta.

Tämän taustan ja näiden asioiden valossa ehdotan, että hyväksymme komission pyynnön pidentää voimassaoloaikaa 31. päivään joulukuuta 2012 asti emmekä muuta nykyisiä teknisiä toimenpiteitä merkittävästi muuta kuin karjukalan pyynnin sallittua silmäkokoa koskevan lisäyksen osalta. Ymmärrän kuitenkin, että ehdotus on eräänlainen myönnytys komissiolle, että kysyttävää on paljon ja että alalla on suuri tarve muutokselle, joten sillä ollaan pettyneitä tämän tärkeän hankkeen siirtämiseen. Siksi lisään hyväksyntäämme kaksiosaisen vaatimuksen: pyynnön tehdä tällä hetkellä voimassa olevista teknisistä toimenpiteistä vaikutustenarviointi, joka on ratkaisevan tärkeä, jotta niitä voidaan muokata tehokkaasti, ja pyynnön kuulla uuden asetuksen laatimisen yhteydessä aidosti kaikkia mukana olevia osapuolia, erityisesti kalastajia.

Lopuksi haluaisin kiinnittää huomiota siihen, että komission uusi ehdotus tulee tehdä kohtuullisen ajan kuluessa, jotta uusi asetus voi tulla voimaan 1. tammikuuta 2013, jolloin uusi yhteinen kalastuspolitiikka tulee voimaan. On tärkeää, että komissio aloittaa uuden ehdotuksen valmistelemisen heti. Olisi kohtuutonta sallia nykyiselle asetukselle uusi jatkoaika tämän uuden 18 kuukauden jatkoajan jälkeen. Mietinnössäni käsiteltävät tekniset toimenpiteet ovat siirtymätoimenpiteitä, ja ne on hyväksytty sellaisina.

 
  
MPphoto
 

  Carmen Fraga Estévez, esittelijä. (ES) Arvoisa puhemies, aloitan pahoittelemalla taas kerran ongelmia, joita tämä mietintö on kohdannut, koska neuvosto ja komissio eivät halua hyväksyä parlamentin oikeutta osallistua päätöksentekoon.

Tässä tapauksessa on kyse ehdotuksesta, jossa Grönlannille annettaisiin merentakaisena maana ja alueena oikeus vientiin samoihin ehdoin kuin Euroopan unionin jäsenvaltioille. Ratkaisusta olisi etua niin Grönlannille, joka vie 87 prosenttia kalastustuotteistaan Euroopan unioniin, kuin Euroopan unionillekin, erityisesti Tanskalle, joka vastaanottaa suurimman osan kyseisestä viennistä.

Yksi edellytys Grönlannin ottamiselle sisämarkkinoiden tuontijärjestelyjen piiriin on, että se hyväksyy EU:n terveyttä koskevat säännöt, eikä tämä tuota pienintäkään ongelmaa.

Vaikka kalastustuotteiden kauppa kuuluu yhteisen markkinajärjestelyn piiriin, komissio käytti terveyttä koskevien sääntöjen noudattamistarvetta verukkeena ja laati ehdotuksensa perustamissopimuksen 203 artiklan pohjalta, mikä merkitsi meille yksinkertaista kuulemismenettelyä.

Sekä kalatalousvaliokunta että oikeudelliset yksiköt nostivat heti esiin tämän säännönvastaisuuden. Koska asiasta ei kuitenkaan aiheudu ongelmia sisällön suhteen ja koska kyseessä on tärkeä asia Grönlannille, sallimme mietinnön käsittelyn kuulemismenettelyä noudattaen. Kuvitelkaa yllätyksemme, kun neuvosto hyväksyi – juuri kun olimme aikeissa äänestää tekstistä ja ilman ennakkovaroitusta – täysin eri ehdotuksen, jonka useilla muutoksilla pyrittiin peittämään selvä yhteys yhteiseen markkinajärjestelyyn ja välttämään näin yhteispäätösmenettely. Koska parlamentti oli – kuten jo aiemmin totesin – jo hyväksynyt tekstin kuulemismenettelyssä täysin ongelmitta, tällainen ohjailu oli tarpeetonta.

Koska edessämme oli joka tapauksessa uusi teksti ja koska oli selvää, että neuvoston tavoitteena oli heikentää parlamentin toimivaltaa, päätimme kerrankin käyttää toimivaltaamme täysimittaisesti ja pyytää virallisen lausunnon oikeudellisten asioiden valiokunnalta.

Lausunnossa oikeudellisten asioiden valiokunnan kantana oli – lainaan tekstiä nyt suoraan – että "päätösehdotuksen tarkoituksena on vaatia Grönlantia saattamaan EU:n terveyttä koskevat säännöt osaksi kansallista lainsäädäntöään, mikä on edellytyksenä EU:n sisämarkkinasääntöjen soveltamiselle kalastusalalla", kuten ehdotuksen 3 artiklassa todetaan, millä varmistetaan, että sopimuksen säännöt mukautetaan eläinten terveyttä ja elintarvikkeiden turvallisuutta sekä kalataloustuotteiden yhteistä markkinajärjestelyä koskeviin sovellettaviin unionin sääntöihin.

Tämän vuoksi oikeudellisten asioiden valiokunta päätti yksimielisesti, että perustamissopimuksen 204 artiklan ja 43 artiklan 2 kohdan sekä pöytäkirjan N:o 34, joka sisältää Grönlannissa tuotettuja ja kalatalouden yhteiseen markkinajärjestelyyn kuuluvia tuotteita koskevat erityisjärjestelyt ja -menettelyt, tulisi ottaa ehdotuksen oikeusperustaksi. Siksi laadin esittelijänä uuden mietintöluonnoksen, jossa muutettiin oikeusperustaa. Juuri sen esitämme hyväksyttäväksi huomenna, ja Euroopan parlamentilla kyseessä on ensimmäinen käsittely.

Sen jälkeen minun tulee enää kertoa komissiolle ja neuvostolle – joka ei ilmeisesti ole paikan päällä –, että niillä on nyt mahdollisuus korjata ja tunnustaa uusi oikeusperusta ja pitää tätä siksi ensimmäisenä käsittelynä, kuten me teemme huomenna. Ongelma liittyy oikeusperustaan, ei sisältöön.

Vaadin ongelman korjaamista tulevaisuuden kannalta.

 
  
MPphoto
 

  Maria Damanaki, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, haluan kiittää kaikkia esittelijöitä heidän tekemästään työstä. Puhun kustakin mietinnöstä vuorollaan ja pyrin ajan säästämiseksi keskittymään niiden pääsisältöön.

Euroopan unionin ja Komorien liiton välisen sopimuksen osalta haluan kiittää jäsentä Capoulas Santosia hänen työstään esittelijänä. Olen iloinen nähdessäni, miten vahvasti koko kalatalousvaliokunta tukee ehdotuksen pääsisältöä.

Kuten parlamentissa tiedetään, EU on sitoutunut jatkamaan vastuuntuntoisen ja kestävän kalastuksen edistämistä kumppaniemme vesillä, myös Intian valtameren alueella. On erittäin tärkeää ylläpitää kahdenvälisiä suhteita tämän alueen maiden ja tässä tapauksessa Komorien kanssa Euroopan unionin alueellisiin kalastusorganisaatioihin, kuten Intian valtameren tonnikalakomissioon, osallistumisen kannalta.

Meidän on oltava siellä läsnä, ja siksi tämä sopimus on tärkeä. Euroopan unionilla on tällä hetkellä neljä aktiivista kalastuskumppanuussopimusta Intian valtamerellä – Seychellien, Madagaskarin, Mosambikin ja Komorien liiton kanssa. Haluan korostaa, että komission ja Euroopan unionin on erittäin tärkeää päästä sopimukseen Komorien kanssa, sillä sopimus vaikuttaa merkittävästi laivastomme läsnäoloon alueella.

Lisäksi on tarpeen vahvistaa alakohtaisesta politiikasta käytävää vuoropuhelua vastuuntuntoisen kalastuspolitiikan täytäntöönpanon edistämiseksi alueella.

Seuraavaksi haluan sanoa muutaman sanan esittelijän mietinnön päätelmissä komissiolle esittämistä pyynnöistä. Haluan kertoa, että komissio on sitoutunut pitämään Euroopan parlamentin täysin ajan tasalla kaikissa kansainvälisiä sopimuksia koskevien neuvottelujen ja niiden tekemisen vaiheissa. Tarkoitamme todella sitä ja haluamme tuoda saataville kaikki asiaan liittyvät tiedot, mutta meidän on silti toimittava puitesopimuksen sitoumusten mukaisesti.

Käytännössä komission yksiköt ovat noudattaneet sitoumusta nyt jo yli vuoden ajan. Komissio toimittaa Euroopan parlamentille samat tiedot kuin neuvostollekin ja samaan aikaan. Haluan tuoda erityisesti sopimustemme ennakko- ja jälkiarvioinnit mahdollisimman nopeasti saataville. Annan yhden esimerkin: Mauritanian kanssa tehtävää kalastuskumppanuussopimusta koskevasta päätöslauselmasta huomenna toimitettavan äänestyksen osalta komission yksiköt ovat järjestäneet niin, että sopimuksen arviointikertomus on saatavilla suunniteltua aikataulua aiemmin, jotta parlamentin jäsenet voivat tutustua kertomukseen ennen äänestystä.

Mitä tulee parlamentin jäsenten osallistumiseen tarkkailijoina kansainvälisiin kokouksiin, minun on painotettava, että puitesopimus koskee monenvälisiä kansainvälisiä konferensseja ja kokouksia. Samaan aikaan aiomme jatkaa kahdenvälisiin neuvotteluihin osallistumisen menestyksekkäitä vakiintuneita käytäntöjä. Kaikki päätökset Euroopan parlamentin jäsenten ottamisesta tarkkailijoiksi EU:n valtuuskuntiin tekee kuitenkin komission jäsenten kollegio tapauskohtaisesti oikeudellisista, diplomaattisista ja teknisistä mahdollisuuksista tehdyn arvion pohjalta puitesopimuksen mukaan. Haluan kuitenkin tässä yhteydessä korostaa, että oma asenteeni ja yksiköiden asenne ovat hyvin myönteisiä ja haluaisin helpottaa osallistumistanne.

Nyt siirryn käsittelemään toista mietintöä, joka on laadittu yhteisen kalastuspolitiikan täytäntöönpanoa koskevista yhteisön rahoitustoimenpiteistä, ja haluan myös kiittää kalatalousvaliokuntaa ja esittelijänä toimivaa jäsen Ferreiraa ehdotuksen parissa tehdystä työstä. Heidän työnsä ansiosta meillä on edessämme teksti, jonka myös neuvosto hyväksyy. Ilokseni voin todeta, että myös komissio hyväksyy tekstin, joten kolme toimielintä ovat tehneet erinomaista yhteistyötä asiakirjan parissa. Maaliskuun 2. päivänä pidettyjen onnistuneiden epävirallisten kolmikantaneuvottelujen jälkeen päästiin yhteisymmärrykseen jäljellä olevista kohdista, joten komissio toivoo, että ehdotuksesta päästään sopimukseen ensimmäisessä käsittelyssä. Toivon, että onnistumme siinä.

Haluisin muistuttaa, että ehdotus rationaalistaa niin kutsuttua toista rahoitusvälinettä koskevan asetuksen. Asetus kattaa kansainvälisten suhteiden, hallinnon, tietojen keruun ja tieteellisten lausuntojen sekä valvonnan ja täytäntöönpanon rahoituksen. Muuttamisella pyritään varmistamaan, että asetus on johdonmukainen muiden lainsäädäntökehyksen osien kanssa. Siinä muokataan ja selvennetään säännöksiä rajatusti. Kehotan siksi Euroopan parlamenttia hyväksymään ehdotuksen.

Käsittelen seuraavaksi kolmatta mietintöä, joka koskee teknisiä siirtymätoimenpiteitä ja josta esitän lämpimän kiitoksen esittelijänä toimivalle Estelle Grelier'lle. Ehdotuksen tarkoituksena on pidentää olemassa olevien teknisten siirtymätoimenpiteiden voimassaoloa vuoden 2012 loppuun. Tämä perustuu olettamukseen, että uudistettu yhteinen kalastuspolitiikka tulee voimaan seuraavan vuoden tammikuun 1. päivänä. Toivon, että onnistumme tässä tavoitteessa. Ehdotan voimassaolon pidentämistä, jotta voisimme välttää teknisiä toimenpiteitä koskevien monimutkaisten keskustelujen käynnistämisen uudistuksen tielle. Komissio tukee kalatalousvaliokunnan hyväksymää tarkistusta karjukalan pyynnissä käytettävästä silmäkoosta, koska se perustuu tieteellisiin todisteisiin. Olen pannut merkille joidenkin jäsenten ja myös joidenkin jäsenvaltioiden huolet ja lisätarkistukset. Emme voineet hyväksyä tarkistuksia, koska tutkijat eivät ole vielä testanneet niitä tai koska tutkijat eivät ole saaneet jäsenvaltioilta kaikkia arvion tekemiseen tarvittavia tietoja.

Lopuksi haluan sanoa muutaman sanan mietinnöstä, joka koskee kalastustuotteiden tuontia Grönlannista, ja haluan tässä yhteydessä kiittää kalatalousvaliokunnan puheenjohtajaa Carmen Fragaa hänen tekemästään työstä. Haluaisin korostaa, että komission ehdottamilla toimenpiteillä vastataan Grönlannin pitkäaikaiseen pyyntöön. Näillä toimenpiteillä pyritään yksinkertaistamaan alan terveyteen liittyviä toimenpiteitä ja lupamenettelyjä sekä saattamaan Grönlanti osaksi kalastustuotteiden ja niistä johdettujen tuotteiden sisämarkkinoita.

Tämä vastaa täysin vuoden 2006 sopimuksen mukaista sitoumustamme edistää Grönlannin kehitystä ja tehdä yhteistyötä elintarvikkeiden turvallisuuden alalla. Komissio panee hyvin tyytyväisenä merkille, että kaikki mukana olevat osapuolet – jäsenvaltiot neuvostossa yksimielisesti, Grönlanti, Euroopan parlamentti ja myös jäsenvaltioiden kansalliset parlamentit – ovat valmiita noudattamaan sitoumusta ja tukemaan ehdotusta.

Sanon tämän selvästi: meille, komissiolle, suhde Grönlantiin on erittäin tärkeä, ja uskon, että kaikki ymmärtävät, miksi. Se on poliittinen painopiste, ja siksi toivon, etteivät ehdotuksen oikeusperustaa koskevat keskustelut vaaranna näiden tärkeiden toimenpiteiden toteuttamista.

Ymmärrän hyvin Carmen Fragan huolen ehdotuksen oikeusperustasta ja Euroopan parlamentin toimivallasta. Voin sanoa, ettei komissio estä käytännöllisen ratkaisun löytämistä. Vaikka olemme yhä varmoja siitä, että ehdotuksemme oikeusperusta on oikea, hyväksyisimme sen – ja haluan painottaa tätä – että neuvosto ottaisi parlamentin kannan. Se käy meille. Neuvoston tehtävänä on nyt harkita vaihtoehtoja ja siirtää asia eteenpäin perustamissopimuksen säännösten mukaisesti. Toivon, että pystymme ratkaisemaan ongelman hyvin pian, jotta se ei vaikuta suhteisiimme Grönlantiin. Se on ensisijainen tavoitteemme, joten sanon tässä, että haluaisin auttaa Carmen Fragan työtä ratkaisun löytämiseksi.

Lopuksi haluan kiittää kalatalousvaliokuntaa ja kaikkia esittelijöitä heidän työstään. Olen pahoillani, että puhuin liian kauan, mutta minun oli käsiteltävä neljää mietintöä.

 
  
MPphoto
 

  François Alfonsi, budjettivaliokunnan lausunnon valmistelija.(FR) Arvoisa puhemies, budjettivaliokuntaa on pyydetty antamaan lausunto tästä Euroopan unionin ja Komorien liiton välistä kalastussopimusta koskevasta mietinnöstä. Valiokunta hyväksyi sopimuksen.

Valiokunta katsoi kuitenkin, ettei parlamentin ole kovinkaan hyödyllistä äänestää mietinnöstä, koska se tapahtuisi sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen. Tässä tapauksessa sidottujen varojen vähäisyys lieventää ongelman vaikutusta, mutta vastaisuudessa meidän on tietysti pystyttävä antamaan lausuntomme ennen sopimuksen allekirjoittamista.

Valiokunta katsoi myös, että sopimusten sisältö olisi pitänyt analysoida yksityiskohtaisemmin saaliiden todellisen määrän seuraamista ja kalakantojen suojelua koskevien säännösten osalta kalatalousvaliokunnan asettaman paineen vuoksi ja sen takaamiseksi, että sopimuksen alueellista kehitystä koskevaa osaa sovelletaan käytännössä asianmukaisesti. Budjettivaliokunta aikoo siksi ehdottaa, että aiheesta pidetään kalatalousvaliokunnan kanssa hyvin pian perusteellinen työkokous.

 
  
MPphoto
 

  Jarosław Leszek Wałęsa, PPE-ryhmän puolesta. (PL) Arvoisa puhemies, hyvät kuulijat, keskustelemme tänään neljästä mietinnöstä, joten haluan aloittaa kiittämällä kaikkia esittelijöitä heidän työstään ja Euroopan komissiota yhteistyöstä. Aluksi haluan sanoa muutaman sanan jäsenen Grelier'n mietinnöstä, joka on poliittisten ryhmien ja Euroopan komission välinen kompromissi. Kannatan sitä mietinnön versiota, josta sovittiin ja joka hyväksyttiin äänestyksessä kalatalousvaliokunnassa. Lissabonin sopimuksen voimaantulon seurauksena komissio perui vuonna 2010 ehdotuksensa neuvoston asetukseksi kalavarojen säilyttämisestä teknisten toimenpiteiden avulla, sillä se halusi laatia uuden suunnitelman. Uuden suunnitelman oli tarkoitus olla perustamissopimuksen mukainen, ja siinä piti ottaa huomioon yhteisen kalastuspolitiikan uudistus. Ehdotus oli tarkoitus esittää vuoden 2011 kolmannella neljänneksellä. Valitettavasti vaikuttaa siltä, ettei komissio pysty laatimaan asetusehdotusta ajoissa ja, mikä pahempaa, ettei sillä ole varoja muuttaa ehdotusta. Se ei lupaa hyvää. Äänestäessämme huomenna väliaikaisen asetuksen voimassaoloajan pidentämisestä annamme kalastajille lupauksen, että työstämme uutta asetusta, jonka tulee lopulta systemoida kaikki sallittuja kalastusmenetelmiä ja -paikkoja koskevat säännökset.

On kuitenkin rohkaisevaa, että viimeisten tietojen mukaan komissio haluaa todennäköisesti siirtää osan teknisiä toimenpiteitä koskevasta toimivallasta takaisin jäsenvaltioille. Tämä on erittäin myönteinen askel kohti hallinnon hajauttamista. Eri merialueilla käytettävät tekniset toimenpiteet vaihtelevat paikallisten olosuhteiden mukaan. Kalastuksen hallintajärjestelmässä tulisi luopua perinteisestä ylhäältä alaspäin suuntautuvasta lähestymistavasta ja korostaa sen sijaan aluejaon periaatetta, joka mahdollistaa yksittäisillä merialueilla vallitsevien olosuhteiden huomioon ottamisen. Meidän on siksi sanottavat tiukasti "ei" kaikille pyrkimyksille ottaa käyttöön yleinen ja yhteinen kalastuksenhallintamalli ja vaatia, että Euroopan eri merien erityispiirteisiin kiinnitetään huomiota. Yksilöllinen lähestymistapa ohjaa meidät oikeaan suuntaan kohti kestävää kalastuksen hallintaa. Kiitos.

 
  
MPphoto
 

  Ulrike Rodust, S&D-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen Damanaki, hyvät kuulijat, taas kerran asialistalla on kokonainen kalastuspolitiikkapaketti. Koordinaattorin ominaisuudessa olen iloinen nähdessäni, että olemme saavuttaneet neuvoston ja komission kanssa kompromissin kahdesta asetuksesta. Viittaan jäsenen Grelier'n teknisistä toimenpiteistä laatimaan mietintöön ja jäsen Ferreiran toisesta rahoitusvälineestä laatimaan mietintöön. Pystymme äänestämään myös Komorien unionin kalastussopimuksen puolesta, vaikka en haluakaan peitellä toivettani siitä, että kumppanuussopimukset järjesteltäisiin perusteellisesti uudelleen yhteisen kalastuspolitiikan uudistuksen yhteydessä.

Toimielinten välillä on kuitenkin todellisia ongelmia Grönlannin asiassa, jossa parlamentin toimivaltaa ei kunnioiteta. Alan pikku hiljaa menettää kärsivällisyyteni siihen, että toimielinten välisen yhteistyön taso on niin huono. Olen nostanut asian esiin jo useita kertoja. Nostan asian esiin taas tänään. Hallintosuunnitelmiin liittyvä ongelma on ratkaistava kiireesti. Pyydän neuvoston puheenjohtajavaltiota Unkaria edistämään aktiivisesti ratkaisun löytämistä. Se, ettei paikalla ole tänään edustajaa neuvostosta, on selvä merkki neuvoston kunnioituksen puutteesta parlamenttia kohtaan. Se on mielestäni käsittämätöntä.

Vielä viimeinen huomio jäsenen Grelier'n mietinnöstä. Tiedän, että jotkut jäsenkollegoistani ovat turhautuneita, koska heidän haluamiaan tarkistuksia ei voitu sisällyttää mietintöön. Mielestäni on kuitenkin hyvin valitettavaa, että kalastajamme joutuvat noudattamaan työssään vanhentuneita teknisiä toimenpiteitä. Syy on tässä tapauksessa neuvoston, joka ei ole hyväksynyt uutta asetusta. Meillä parlamenttina on paljon vastuuta, minkä vuoksi meidän on toimittava vastuullisesti ja pidennettävä olemassa olevan asetuksen voimassaoloa ilman tarkistuksia.

 
  
MPphoto
 

  Pat the Cope Gallagher, ALDE-ryhmän puolesta. (EN) Arvoisa puhemies, haluan kiittää kaikkia esittelijöitä mietintöjen esittelystä ja aikarajoituksen vuoksi keskittää huomioni jäsenen Grelier'n mietintöön.

Olemassa oleva teknisiä toimenpiteitä koskeva asetus aiheuttaa suuria ongelmia pienille rannikkoaluksille, joita käytetään Irlannin rannikolla ja erityisesti Skotlannin länsirannikolla. Meillä poliitikkoina ei ole varaa istua ja odottaa yhteisen kalastuspolitiikan uudistusta, kun uutta asetusta odotetaan. Parlamentilla on mahdollisuus toimia nyt ja kehottaa kaikkia poliittisia ryhmiä tukemaan esitettyjä hyvin realistisia tarkistuksia.

Näiden mainitsemieni pienten, alle 15 metrin mittaisten alusten käyttäjiltä viedään mahdollisuus ansaita tuloja, ja mikä merkittävämpää, heidät pakotetaan siirtymään vaarallisille vesille. Ajamme nämä alukset 80 kilometrin päähän rannikoistamme pyytämään kalaa turskakannan elvyttämiseksi suljetun alueen ulkopuolelle. Esittämäni tarkistukset koskevat pussiverkkojen käyttöä. Näitä verkkoja käytetään pienillä rannikkoaluksilla luoteisrannikolla äyriäisten ja pistepunahain pyyntiin. Pussiverkoilla ei pyydetä turskaa, niillä ei pyydetä valkoturskaa eikä koljaa, eivätkä ne vaikuta millään lailla näihin kantoihin, joten jos tarkistukset hyväksytään, ne auttavat pieniä aluksia pärjäämään näillä alueilla. Ei ole riittävää esittää, ettemme halua käynnistää keskustelua. Juuri sitä vartenhan olemme täällä.

Karjukalan osalta kyseessä on uusi kalastusmuoto. Sen ovat kehittäneet suurelta osin oman kotimaani kalastajat. Neuvosto vahvisti joulukuussa suurimman sallitun saaliin, josta Irlannille myönnettiin 67 prosenttia. Olen iloinen kuullessani komissiolta, että tämä perustuu tieteelliseen näyttöön. Nykyisessä asetuksessa ei viitata lainkaan karjukalaan, joten olen iloinen siitä, että valiokunta päätti hyväksyä tarkistukseni, jonka mukaan komission ehdotusta käytetään välineenä asianmukaisen 32–54 millimetrin silmäkoon käyttöönottamiselle. Tällöin ei tarvita uutta lainsäädäntöä, jonka laatiminen kestäisi liian kauan.

Lopuksi kehotan kaikkia jäseniä miettimään...

(Puhemies keskeytti puhujan.)

 
  
MPphoto
 

  Isabella Lövin, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (SV) Arvoisa puhemies, haluan kiittää kaikkia esittelijöitä heidän rakentavasta yhteistyöstään. Keskityn kuitenkin Komorien liiton kalastussopimukseen.

Jos tarvitsisin joskus muistutusta siitä, miksi me Vihreät / Euroopan vapaa allianssi -ryhmässä olemme tähän asti äänestäneet näitä kalastussopimuksia vastaan, minun pitäisi vain ottaa esiin yksi arvioista ja lukea Komorien liiton kanssa tehtävä sopimus, josta olemme nyt äänestämässä. EU:lla on ollut sopimus tämän köyhän maan kanssa vuodesta 1998 lähtien. Arvion mukaan sopimus toi Komorien liitolle 2,7 miljoonaa euroa vuosina 2005–2009. Sopimuksen mukaan 60 prosenttia rahoista tulee käyttää paikallisen kalastusalan tukemiseen sekä kalakantojen valvontaan ja tieteelliseen arviointiin.

Arvion mukaan tällä kehitysmaalla ei ole vieläkään yhtään toimivaa kalastussatamaa, yhtään rannikkovartioston alusta, yhtään rannikkovartioston lentokonetta eikä lainkaan kalastusta koskevaa tutkimusta. Maan oma kalastusala on yhä täysin kehittymätön.

Siksi Komorien liitto saa 2,7 miljoonaa euroa EU:n alusten päästämisestä vesilleen. Me veronmaksajat maksamme tästä summasta 65 prosenttia ja alusten omistajat 35 prosenttia. Näillä aluksilla, joista suurin osa on tarkoitettu tonnikalan pyyntiin, on arvion mukaan samana ajanjaksona pyydetty kalaa 13,7 miljoonan euron edestä. Tämä on erittäin hyvä liiketoimi alusten omistajille, mutta arviossa todetaan, että EU on saanut kaiken niin sanotun lisäarvon.

Aluksiin ei ole palkattu miehistöksi komorilaisia. Kalaa ei ole purettu alukselta Komoreilla. Kaikki kalankäsittely on tapahtunut muualla, muun muassa Seychelleillä. Olen komission jäsenen kanssa samaa mieltä siitä, että EU:n on hyvä olla läsnä Intian valtameren tonnikalakomissiossa (IOTC), mutta kysyn komissiolta seuraavaa:

Miten komissio aikoo varmistaa, että uusi sopimus pannaan täytäntöön paremmin kuin aiemmat sopimukset? Miten esimerkiksi EU:n laivastoa tulisi suostutella työllistämään aluksilla komorilaisia, ja miten komissio aikoo varmistaa, että sopimuksella todella edistetään Komorien kehitystä niin, ettei kalastusalan kehittämiseen korvamerkitty rahasumma ole vain kaunista puhetta, vaan sillä on merkitystä?

 
  
MPphoto
 

  Marek Józef Gróbarczyk, ECR-ryhmän puolesta. (PL) Arvoisa puhemies, haluan aloittaa esittämällä kaikille esittelijöille vilpittömät kiitokseni ja onnitteluni työstä, jota he ovat tehneet mietintöjen valmistelussa. Nämä mietinnöt ovat keskeinen tekijä yhteisen kalastuspolitiikan täytäntöönpanossa.

Samaan aikaan huomiota tulisi kiinnittää Euroopan parlamentin ja Euroopan komission mielipide-eroihin kansainvälisten sopimusten suhteen. Euroopan komissiolla on yleinen käytäntö toimia aiheettoman salamyhkäisesti sopimusten neuvottelemisessa kolmansien maiden kanssa. Tämä on vastoin Lissabonin sopimuksen määräyksiä, joiden mukaan parlamentin on osallistuttava enemmän normatiivisten säädösten laatimiseen. Se rikkoo myös avoimuuden periaatetta ja rajoittaa parlamentin roolia, vaikka parlamentin tulee loppujen lopuksi toimia valvojana. Mahdollisuus vaikuttaa neuvotteluprosessiin antaisi jäsenille mahdollisuuden täyttää kunnolla tehtävänsä Euroopan parlamentin jäseninä.

Arvoisa komission jäsen, vaadin Euroopan parlamentin jäsenille suurempaa roolia neuvotteluprosessissa, sillä nykyinen järjestelmä, jossa Euroopan komission virkamies antaa yleisen kertomuksen neuvotteluista, on riittämätön.

 
  
MPphoto
 

  Derek Roland Clark, EFD-ryhmän puolesta. (EN) Arvoisa puhemies, 30 vuoden jälkeen poisheittämisen tuhoisaa käytäntöä on käsiteltävä. Grimsbyssä laivastot koostuvat muutamasta tusinasta kalastusaluksesta, kun niitä aiemmin oli sata. Kaksi vuotta sitten Skotlannin länsipuolella kalastajat esittivät suunnitelman suojella valkolihaisia kaloja, mutta odottaessa kanta ehtyy edelleen. On ehdotettu alueellista lähestymistapaa – miksi ei? EU jakaa maan alueisiin.

Paljon pahempaa on uudistaa Euroopan unionin laivastojen lupa rosvota Komorien saarten vedet – ja juuri rosvoamisesta on kyse, sillä paikalliset kalastajat eivät pysty kilpailemaan EU:n ylivoimaisten troolarien kanssa. Sama on tehty myös muille tällä alueella. Onko parlamentti yllättynyt siitä, että elantonsa menettäneet somalialaiset kalastajat ovat palanneet ikivanhan merirosvouksen pariin?

Näkivätkö jäsenet viisi vuotta sitten TV:ssä kuvia sadoista länsisaharalaisista, jotka yrittivät hakea turvapaikkaa Kanariansaarilta? EU oli juuri saanut uusitut luvat heidän vesilleen, ja he olivat nähneet saman ennenkin. Monet kuolivat säälittävässä ja epätoivoisessa yrityksessä 800 mailin matkalla kalastusaluksiin, joita ei ollut tarkoitettu avomerelle. EU ei kuitenkaan välitä siitä, että sen toiminta on köyhdyttänyt vähiten kehittyneiden maiden ihmisiä, ja siitä EU ansaitsee moitteet.

 
  
MPphoto
 

  Diane Dodds (NI). - (EN) Arvoisa puhemies, eräs esittelijöistämme puhui kalastajien yhteiseen kalastuspolitiikkaan kohdistuvista epäilyksistä. Se ei ole ihme, sillä tämänhetkisen yhteisen kalastuspolitiikkamme aikana laivastomme on tuhoutunut, mutta kalakannat eivät ole kasvaneet. Oma näkökantani on, että mitä nopeammin saamme kalastuspolitiikan palautettua jäsenvaltioille, sen parempi. Ymmärrän kuitenkin, ettei näin todennäköisesti tapahdu lähiaikoina, joten haluan esittää muutaman huomion tähän yhteiseen kalastuskeskusteluun.


Ensin käsittelen yhteisen kalastuspolitiikan täytäntöönpanoa koskevia yhteisön rahoitustoimenpiteitä. Niin kauan kuin EU pystyy puuttumaan kalastuspolitiikkaamme, puuttuminen tulee mielestäni rahoittaa asianmukaisesti. Kuitenkin samalla kun pyrimme varmistamaan rahoituksen YKP:n hallinnalle, meidän tulee ottaa huomioon sidosryhmät – erityisesti kalastajat –, jotka ponnistelevat pysyäkseen ajan tasalla nykyisten sääntöjen ja asetusten paljoudesta ja erityisesti niistä, joista heitä kuullaan.

Kuulen yhä useammin merialan sidosryhmiltä, että koko ala ponnistelee selviytyäkseen kyseisestä asiasta.

 
  
MPphoto
 

  Alain Cadec (PPE).(FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kuulijat, ensin pyyntö suoraan sydämestä: parlamentilla on vain yksi toimipaikka, ja se on Strasbourg.

Seuraavaksi haluan onnitella jäsen Ferreiraa mietinnöstä, jonka hän laati yhteisen kalastuspolitiikan täytäntöönpanoa ja kansainvälisen merioikeuden alaa koskevista yhteisön rahoitustoimenpiteistä. Komission ja parlamentin tähän asetukseen ehdottamissa tarkistuksissa vahvistetaan EU:n investoinnin määrä, joka voidaan käyttää tutkimuksen rahoittamiseen. Ne tekevät asetuksesta johdonmukaisen tietojen keruuta, hallintaa ja käyttöä koskevan EU:n oikeudellisen kehyksen muutosten kanssa.

Pidän erityisen myönteisinä mahdollisuuksia rahoittaa kalastus- ja vesiviljelyalaa koskevaa tieteellistä tutkimusta. Voimme nyt tutkia Euroopan unionin riippuvaisuutta kolmansista maista tulevasta tuonnista. Kuten tiedätte, 60 prosenttia markkinoistamme on tuonnin varassa, ja luku kasvaa koko ajan. On tärkeää, että lisäämme eurooppalaisten tuottajien tukea sen sijaan, että lisäisimme kauppamme avoimuutta joka suuntaan, sillä se vaurioittaa eurooppalaista tuotantoa.

Haluan kiittää myös jäsentä Grelier'tä hänen laatimastaan mietinnöstä. Tekniset toimenpiteet ovat erittäin arkaluonteinen aihe, ja niitä on muutettava mahdollisimman pian, kun saamme komission ehdotukset yhteisen kalastuspolitiikan uudistuspaketiksi. Tämä mietintö, jonka hyväksymme huomenna, mahdollistaa kalastusalaa ohjaavien teknisten siirtymätoimenpiteiden voimassaolon pidentämisen. Pidennys auttaa estämään oikeudellisen tyhjiön tämän vuoden kesäkuun 30. päivästä lähtien ja mahdollistaa kalastusalan työn jatkumisen yhteisen kalastuspolitiikan uudistamiseen asti. Mietintö mahdollistaa myös tällä hetkellä voimassa olevien teknisten toimenpiteiden vaikutusten perusteellisen arvioinnin. Nyt ei olisi todellakaan järkevää hyväksyä mietintöön uusia merkittäviä tarkistuksia, sillä se pitkittäisi lainsäädäntömenettelyä ja johtaisi pitkiin keskusteluihin neuvostossa.

Lopuksi haluan onnitella jäsentä Capoulas Santosia Komorien kalastuskumppanuussopimusta koskevasta mietinnöstä ja kollegaani jäsentä Fraga Estévezia Grönlantia koskevasta mietinnöstä.

 
  
MPphoto
 

  Ole Christensen (S&D).(DA) Arvoisa puhemies, haluan aloittaa kiittämällä esittelijöitä heidän työstään suosituksen ja kolmen mietinnön parissa. Huomenna äänestämme Grönlannin tuontisopimuksesta, jossa toimin Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmän varjoesittelijänä. Olen iloinen siitä, että hankkiudumme nyt eroon monimutkaisesta ja kalliista byrokratiasta, mutta täytämme samalla täysimääräisesti EU:n elintarvikkeiden turvallisuutta koskevat vaatimukset. Sopimus antaa Grönlannille hyvän mahdollisuuden myydä kalastustuotteitaan sisämarkkinoiden sääntöjen mukaisesti sillä ehdolla, että tuotteet täyttävät EU:n terveyttä ja turvallisuutta koskevat vaatimukset. Jo nykyisin Tanskan elintarvikeviranomaiset tarkistavat Grönlannista peräisin olevat kalat, sekä Grönlannissa että uudelleen EU:hun tuotaessa. Tämä aiheuttaa kallista päällekkäistä työtä, josta sopimus tekee onneksi lopun. Sopimuksesta hyötyvät kaikki, mutta sitä on selvästi saatu odottaa liian kauan. Parlamentille oli kuitenkin tärkeää myös tehdä oikeusperusta täysin selväksi, ja toivomme, että komissio ja neuvosto tukevat tätä.

Äänestämme myös Komorien liiton kanssa tehtävästä kalastuskumppanuussopimuksesta. Suhtaudun pohjimmiltani hyvin myönteisesti kestävän kalastuksen sopimuksiin, jotka tuovat kestävyyttä kalakantoihin, kalastajille ja paikalliselle väestölle sekä viime kädessä EU:n kalastajille, jotka hyötyvät sopimuksista. Valitettavasti tämä sopimus Komorien liiton kanssa ei ole niin kestävä kuin olisin halunnut sen olevan, sillä siinä oli ole lopullista ylärajaa sille, kuinka paljon EU:n aluksilla on lupa kalastaa. Kun sovittu 4 850 tonnin vuosittainen kiintiö on saavutettu, jokainen lisätonni maksaa 65 euroa.

Tapa jättää yläraja asettamatta sille, kuinka paljon EU:n alukset voivat kalastaa kolmansien maiden vesillä, on vahingollinen ja väärin. Ei riitä, että noudatamme eri kalastuspolitiikkaa sen mukaan, olemmeko omilla vesillämme vai kolmannen maan vesillä. Haluaisin myös vaatia meitä varmistamaan paremmin, että rahat, jotka EU maksaa kolmansille maille kalastussopimusten tekemisestä, kohdistetaan siten, että niistä on varmasti hyötyä paikalliselle väestölle.

 
  
MPphoto
 

  Britta Reimers (ALDE).(DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen Damanaki, hyvät parlamentin jäsenet, olen iloinen siitä, että parlamentti äänestää viimeinkin tästä asiasta, ja haluan kiittää esittelijöitä heidän työstään.

Yhteisön rahoitustoimenpiteitä koskevan neuvoston asetuksen tarkistus on yksi tärkeimmistä työkaluista, joita tarvitsemme yhteisen kalastuspolitiikan täytäntöönpanoon. Tämä koskee erityisesti kansainvälisiä kalastussuhteita, tiedon keruuta ja tieteellisiä tutkimuksia. Yhteisen kalastuspolitiikan valvontajärjestelmät ja niiden täytäntöönpano ovat erityisen tärkeitä.

Esittelijä on tehnyt kaikkensa vakuuttaakseen jäsenkollegansa siitä, että yhteisrahoituksen enimmäismäärä on nostettava 75 prosenttiin. Emme ole voineet myöntyä hänen toiveisiinsa. Olemassa olevat säännökset ovat osoittautuneet hyviksi käytännössä ja mahdollistavat jo joitakin poikkeuksia. Jäsenvaltiot käyttävät jo mahdollisuutta hyödyntää yhteisrahoitusta, eikä muita kannustimia tarvita.

On tärkeää, että asetuksen tarkistus tekee tietä yhtenäiselle oikeudelliselle kehykselle.

 
  
MPphoto
 

  Ian Hudghton (Verts/ALE). - (EN) Arvoisa puhemies, sanoisin, että jäsenen Grelier'n mietinnössä annetaan liikaa myönnytyksiä komissiolle. Skotlannin länsiosan kalastajien on vaikea ymmärtää, miksi komissio voi sanoa haluavansa lopettaa poisheittämisen ja samalla vastustaa näiden teknisten toimenpiteiden muutoksia.

Komissio haluaa mieluummin pidentää nykyisten, muun muassa koljan poisheittämistä aiheuttavien teknisten toimenpiteiden voimassaoloaikaa ainakin 18 kuukaudella. Komissio haluaa toiset 18 kuukautta niin sanottuja väliaikaisia toimenpiteitä, joilla ei ole onnistuttu suojelemaan kalakantoja. Toiset 18 kuukautta kuolleiden kalojen viskaamista takaisin mereen. Kehotan kollegoitani tukemaan huomenna äänestyksessämme kaikkia tarkistuksia ja toivon, että tarkistukset hyväksytään. Jos ne hyväksytään, toivon, että komissio muuttaa asennettaan ja tarttuu meillä olevaan mahdollisuuteen toimia nyt poisheittämisen suhteen eikä vain puhua joskus tulevaisuudessa toteutettavista toimista.

 
  
MPphoto
 

  Struan Stevenson (ECR). - (EN) Arvoisa puhemies, olen esittänyt teknisiä toimenpiteitä koskevaan asetukseen tarkistuksen, jolla on tarkoitus ratkaista Skotlannin länsirannikolla ilmennyt ongelma, johon Ian Hudghton juuri viittasi.

Komissiolla oli hyvä aikomus säilyttää alueen valkolihaisten kalojen kannat, mitä varten se otti vuoden 2009 lopussa käyttöön saaliin koostumusta koskevat väliaikaiset säännöt 12 kuukauden ajaksi. Näiden väliaikaisten sääntöjen voimassaoloa on kuitenkin jatkettu jo ylimääräisellä vuodella kaiken pyytämistä koskevalla sopimuksella, jolla pidennettiin kaikkien EU:n teknisten toimenpiteiden voimassaoloa 12 kuukaudella. Nyt komissio aikoo taas jatkaa sääntöjen voimassaoloa vuoden 2012 loppuun asti siksi ajaksi, kun se valmistelee uutta teknisten toimenpiteiden kehystä yhteisen kalastuspolitiikan uudistuspaketin puitteissa.

Tästä on tahattomana seurauksena se, että väliaikainen asetus, joka otettiin käyttöön vain yhden vuoden ajaksi, on nyt voimassa ainakin kolme vuotta. Tänä aikana Skotlannin länsiosan olosuhteet ovat muuttuneet merkittävästi, ja asetus pakottaa kalastajat heittämään hyvää tuoretta koljaa takaisin mereen, kuolleena. Toivon, että parlamentti tukee tarkistustani huomenna.

 
  
MPphoto
 

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE).(PT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, onnittelen kaikkia neljää esittelijää, mutta haluan keskittyä vain kahteen keskustelun aiheena olevista mietinnöistä. Vuonna 2008 ei päästy sopimukseen asetusehdotuksesta, jolla oli tarkoitus yksinkertaistaa ja selkeyttää EU:n kalavarojen säilyttämistä koskevaa asetusta. Tämän seurauksena hyväksyttiin nykyinen asetus, jossa säädetään joukosta siirtymätoimenpiteitä, jotka on alun perin tarkoitettu ajalle 1. tammikuuta 2010 – 30. kesäkuuta 2011. Tämänhetkisellä lainsäädäntöehdotuksella tämän siirtymäjärjestelyn voimassaoloa pidennetään 18 kuukaudella – toisin sanoen 1. tammikuuta 2013 asti – sillä uusi, uudistetun yhteisen kalastuspolitiikan (YKP) muotoileva asetus teknisistä toimenpiteistä on vielä kesken.

On tärkeää säilyttää kalastusalan sääntelykehys tämän siirtymäkauden aikana ja turvata näin kalastajien edut unohtamatta kuitenkaan perustavoitetta eli kestävän kalastuksen edistämistä. Tämänhetkinen aikomus olla laajentamatta riimuverkkojen käyttöä ja kieltää ne 200–600 metrin syvyydessä 1. lokakuuta 2010 alkaen ei anna hyvää esimerkkiä siitä, mitä on esitetty. Osassa Portugalin pienimuotoista laivastoa on jo vuosikymmenien ajan käytetty tätä kalastustekniikkaa merikrotin ja kummeliturskan kaltaisten lajien kestävään hyödyntämiseen, ja tekniikan tämänhetkinen kielto on vakava taloudellinen ja sosiaalinen isku alalle ja kalastusyhteisöille, jotka ovat kaikkein riippuvaisimpia näiden varojen hyödyntämisestä.

Siksi kehotan teitä tukemaan ehdotusta, jonka minä ja kollegani jäsen Capoulas Santos ja jäsen Ferreira olemme esittäneet parlamentissa ja jolla pyritään ainoastaan varmistamaan, että laki, joka oli voimassa 1. lokakuuta 2010 asti, pysyy voimassa vuoteen 2013 asti.

Haluan ottaa esiin myös asetusehdotuksen yhteisen kalastuspolitiikan täytäntöönpanoa ja kansainvälisen merioikeuden alaa koskevista yhteisön rahoitustoimenpiteistä eli jäsenen Ferreiran mietinnön. Tämä on yhdessä Euroopan kalatalousrahaston kanssa kalastuksen tukemisen kaikkein tärkein rahoitusväline, jossa säädetään rahoituksesta kansainvälisten suhteiden, hallinnon, tietojen keruun, tieteellisten tietojen ja lausuntojen sekä yhteisen kalastuspolitiikan täytäntöönpanon valvonnan alalle.

Haluan tässä yhteydessä ilmaista täyden tukeni esittelijän parlamentissa esittämille ehdotuksille mahdollisuudesta nostaa EU:n yhteisrahoitusta 60 prosenttiin perustietojen keruun, hallinnan ja käytön alalla sekä lisätietojen keruun, hallinnan ja käytön alalla. Laaja ja kasvava yhteisymmärrys siitä, että kalavarojen tilan ajantasaiseen ja tarkkaan tieteelliseen tuntemiseen perustuva kalastuksen hallinta on tärkeää, on hyvä peruste esittelijän ehdotusten, ja hänen koko mietintönsä, hyväksymiselle.

 
  
MPphoto
 

  Josefa Andrés Barea (S&D). - (ES) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, haluan kiittää neljää mietintöjen esittelijää heidän arvokkaasta työstään. Aion keskittyä kahteen mietintöön niiden tärkeyden vuoksi.

Yksi niistä koskee sopimusta Komorien liiton kanssa. Kyseessä on kalastussopimus Euroopan unionin ja sellaisen Kaakkois-Afrikan valtion välillä – mainitsen tämän, jotta tiedämme, mistä paikasta on kysymys –, jossa 60 prosenttia väestöstä elää köyhyysrajan alapuolella ja jossa ainoa tulonlähde on turismi tai valtiontuki.

Sopimus vahvistaa mahdollisuuden pyytää heiltä yli jäävät kalat. Toistan: yli jäävät kalat. Sopimuksessa määrätään myös korvauksista, joiden avulla maa itse voi kehittyä sekä parantaa infrastruktuuriaan ja omia valmiuksiaan. Sillä perustetaan kestävän ja vastuuntuntoisen kalastuksen vaatimukseen perustuva kumppanuuskehys, jolla säästetään biologisia resursseja. Meidän on otettava huomioon, että alueella on vaeltavia lajeja, kuten tonnikalaa, ja että joka vuosi seuraavan vuoden kanta määritetään tieteellisten perusteiden pohjalta. Sopimus helpottaa tieteellistä tutkimusta ja aluksilla toimivien tarkkailijoiden läsnäoloa sekä alueen kalakantojen ylläpitoa, sillä se rajoittuu rannikkoalueelle, jotta kotimainen kalastus kehittyy.

Tästä pöytäkirjasta on suurta hyötyä Euroopan kalastusalusten alueelle pääsyn, kehitysavun, työllisyyden parantumisen ja parempien taloudellisten näkymien vuoksi. Siinä on kuitenkin myös erittäin tärkeä näkökohta: se estää kolmansia maita kalastamasta, elleivät ne pysty riittävästi varmistamaan ympäristönsuojelua. Kolmannet maat pyytävät 75 prosenttia alueen kalavaroista.

Siksi katsomme, että sopimuksesta on hyötyä Komorien liitolle ja että se auttaa samalla huolehtimaan ympäristöstä.

Erityistä huomiota on kiinnitettävä myös jäsenen Grelier'n tärkeään mietintöön, joka koskee asetusta teknisistä toimenpiteistä, jotka vanhentuvat kolmen kuukauden kuluttua ja joille pyydetään jatkoa joulukuuhun 2012 asti, koska niiden puuttuminen johtaisi oikeudelliseen tyhjiöön, oikeudelliseen epävarmuuteen ja meriluonnonvarojen huonoon suojeluun.

Painottaisimme kuitenkin myös arviota mukana olevasta lausumasta, jossa komissiota pyydetään hyväksymään tietyt tarkistukset: joitakin jäsenvaltioiden ehdottamia teknisiä toimenpiteitä. Verkkoihin liittyvä asia on jo mainittu täällä, ja käsittelemme myös syvyysasiaa. Se vaikuttaa tiettyihin kalastuspaikkoihin, ja mielestämme komission tulisi ottaa se mukaan, koska se vaikuttaa itse kalakantoihin. Se vaikuttaa alueisiin 8, 9 ja 10 ja on tärkeä niiden puutteiden korjaamiseksi, joita syntyy sellaisen asetuksen soveltamisesta, joka vahingoittaa kalastusalaa ja myös paikallista väestöä.

 
  
MPphoto
 

  Izaskun Bilbao Barandica (ALDE).(ES) Arvoisa puhemies, äänestän sopimuksen puolesta, koska siitä on hyötyä Euroopan unionin laivastolle. Siitä hyötyy yhteensä 70 alusta, 12 enemmän kuin aiemmasta sopimuksesta, ja aluksilla on ainakin yksi paikallinen miehistön jäsen.

Sopimuksesta on hyötyä Komoreille, sen väestölle ja sen tuotantoalalle useista syistä. Siitä on hyötyä ensinnäkin siksi, että mietinnössä kannustetaan paikallista kehitystä tukevaan yhteistyöhön ja että rahalliset korvaukset kohdennetaan kyseiselle alueelle. Toiseksi sopimuksesta on hyötyä siksi, että siinä kannustetaan alueen hallituksia kunnioittamaan ihmisoikeuksia, mikä on sopimuksen ylläpitämisen keskeinen edellytys. Sopimuksesta on hyötyä myös siksi, että sillä tuetaan alueella harjoitettavia pienimuotoisia kalastustapoja ja varmistetaan, että niillä 8 500:lla Komorien asukkaalla, jotka saavat elinkeinonsa tällaisesta toiminnasta, on oma kalastusalueensa: eurooppalaiset alukset eivät saa kalastaa alle 10 meripeninkulman säteellä kustakin saaresta.

Sopimuksesta tekee hyödyllisen myös se, että sillä edistetään kestävää kalastusta alueella, se sisältää kalakantojen puolueettoman analysoinnin mekanismin ja sillä perustetaan tätä varten käytettävät tieteellisen yhteistyön mekanismit.

 
  
MPphoto
 

  Seán Kelly (PPE).(GA) Arvoisa puhemies, olen iloinen saadessani sanoa ryhmäni puolesta muutaman sanan tästä aiheesta. Kalastus on epäilemättä kiistelty aihe, yksi kiistanalaisimmista parlamentin käsittelemistä aiheista. Maassani on vanha sanonta, jonka mukaan mielipiteitä on yhtä paljon kuin ihmisiäkin, ja tämä pätee kalastajiin ja kalastukseen. Siksi meidän on parlamentin jäseninä vaikea puhua asiasta yksimielisesti, mutta meidän on silti tehtävä parhaamme.

Mielestäni komission jäsen esitti melko tasapainoisen näkemyksen tilanteesta erityisesti Grönlannin osalta. Euroopan parlamentin luottamuksessa neuvostoa kohtaan on selvästi ongelmia, mutta kuten hän itse sanoi, löydämme kyllä käytännöllisen ratkaisun, ja se on tietysti toivottavaa. Se on tärkeää Euroopan unionin näkökulmasta. Se on yhtä tärkeää – tai ehkä vielä tärkeämpää – Grönlannin näkökulmasta, sillä maa on kalan osalta lähes täysin riippuvainen Euroopan markkinoista ja, tietysti, taloutensa osalta lähes täysin riippuvainen kalastuksesta..

Yksi asia, jonka voimme sanoa Grönlannista, on se, että sieltä peräisin oleva kala, kuten mietinnössä todetaan, on varmistettavissa ja on huippulaatuista – toisin kuin suuri osa Kaakkois-Aasian hirvittävistä kalanviljelylaitoksista Euroopan unioniin tulevista kaloista, joiden laatua ei voida varmistaa ja joiden monet uskovat olevan peräisin saastuneista vesistä.

Meillä on siis käsiteltävänä valtava asia, erityisesti koska komission jäsen itse maalasi kyselytunnilla aiemmin tänään melko synkän kuvan kalakantojen ja rannikkoyhteisöjen kestävyydestä tulevaisuudessa. Siksi osaksi tulevaa yhteistä kalastuspolitiikkaa on kehitettävä merkittävä Euroopan laajuinen vesiviljelypolitiikka. Sitä odotellessa suhtaudun myönteisesti täällä esitettyihin ehdotuksiin ja hyväksyn komission jäsenen sanat tulevista tapahtumista.

 
  
MPphoto
 

  Antolín Sánchez Presedo (S&D).(ES) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, minäkin haluan onnitella näiden neljän mietinnön esittelijöitä. Ennen kuin puhun jäsenen Ferreiran ja jäsenen Fraga Estévezin mietinnöistä, haluan ilmaista tukeni jäsen Capoulas Santosin mietinnölle, jossa suositetaan hyväksymään EU:n ja Komorien liiton kalastuskumppanuussopimuksessa määrättyjen kalastusmahdollisuuksien ja taloudellisen korvauksen vahvistamista koskevan pöytäkirja, ja muistutetaan, että parlamentin tulee osallistua prosessiin aktiivisesti.

Olen samaa mieltä myös jäsenen Grelier'n teknisiä toimenpiteitä koskevan mietinnön keskeisistä näkökohdista.. Kehotan komissiota vauhdittamaan vaikutusten arviointia ja asettamaan näitä toimenpiteitä koskevan asetuksen laatimisen etusijalle, jotta se voidaan hyväksyä mahdollisimman pian – ennen vuotta 2013, jos mahdollista.

Jäsenen Ferreiran mietinnöllä muutetaan yhteisön rahoitustoimenpiteistä annettua asetusta (EY) N:o 861/2006, joka on Euroopan kalatalousrahaston (EKTR) ohella yksi yhteisen kalastuspolitiikan soveltamiseen käytetyistä välineistä. Mietinnössä selkeytetään asetuksen soveltamisalaa ja sopeutetaan se yhteisen kalastuspolitiikan todellisiin tarpeisiin uuden Lissabonin sopimuksen mukaisesti, joten pidän sitä myönteisenä.

Pidän kuitenkin esittelijän tavoin valitettavana sitä, ettei yhteisrahoituksen määrää ole voitu korottaa perustietojen keruun, hallinnan ja käytön alalla, sillä yksi kestävän kalastuksen saavuttamisen keskeisistä edellytyksistä on kalavarojen ajantasaisen ja tarkan tuntemisen varmistaminen.

Jäsen Fraga Estévezin mietintö vaikuttaa eläinten terveyttä ja elintarvikkeiden turvallisuutta koskevien sääntöjen soveltamiseen tiettyjen kalastustuotteiden ja kalastuksen sivutuotteiden tuonnissa, kun alkuperäalueena on Grönlanti tai kolmannet maat.

Säännöt koskevat käytännössä 90:tä prosenttia Grönlannin tämän alan viennistä, jonka arvo nousi 251 miljoonaan euroon vuonna 2007. Grönlanti on yhä sidoksissa Euroopan unioniin, ja Euroopan unionin kauppaa hallitsevien sääntöjen soveltamisesta näihin tuontituotteisiin vallitsee laaja yksimielisyys. Tämä laajentaa kalastustuotteiden ja niiden sivutuotteiden sisämarkkinoita.

On selvää, ettei oikeasta oikeusperustasta ole päästy yksimielisyyteen, ja suhtaudumme siksi erittäin myönteisesti komission päätökseen edistää sopimukseen pääsemistä. Parlamentti seuraa oman oikeudellisen yksikkönsä raporttia, oikeudellisten asioiden valiokunnan lausuntoa ja kalatalousvaliokunnan kantaa.

Toivomme, että ongelmat saadaan ratkaistua, että Grönlannille annetaan etusija, joka sillä on ja jonka se ansaitsee, ja että lainsäädännöstä päästään sopimukseen.

 
  
MPphoto
 

  Vasilica Viorica Dăncilă (S&D).(RO) Arvoisa puhemies, haluan kiittää kaikkia neljää esittelijää heidän kovasta työstään tämän kalastustoimenpiteitä koskevan paketin parissa.

Haluan korostaa, että yhteisen kalastuspolitiikan täytäntöönpanoa koskevat yhteisön rahoitustoimenpiteet ovat Euroopan unionin merkittävä rahoitusväline tällä alalla ja että niitä on jatkuvasti muokattava alalla toimivien kansalaisten tarpeita ja tiukasti nykyisiä haasteita vastaaviksi. Yhteisen kalastuspolitiikan täytäntöönpanoon tarvittaviin taloudellisiin varoihin kuuluu myös hankkeiden rahoitus seuraavilla aloilla: kansainväliset suhteet, hallinto, tietojen keruu, tieteelliset lausunnot, valvontajärjestelmät ja politiikan täytäntöönpano.

Mielestäni kalastuksen hallinnan tulee perustua kalavarojen tilan tieteelliseen, tarkkaan ja ajantasaiseen tuntemiseen. Tämä on tarpeen juuri siksi, että asetuksen säännökset voidaan sovittaa tehokkaammin todellisiin tarpeisiin.

 
  
MPphoto
 

  Maria Damanaki, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, haluaisin antaa lyhyitä selityksiä esittämiinne huomioihin.

Mitä tulee keskusteluihimme kalastuskumppanuussopimuksista, pyrimme nyt uudistusta koskevan ehdotuksemme puitteissa varmistamaan, että kalastussopimukset pannaan paikallisen väestön eduksi hyvin täytäntöön. Kalastussopimusten uutta sukupolvea koskevaa uutta ehdotusta odotettaessa olemme yrittäneet parantaa tämänhetkistä tilannetta. Pyrimme varmistamaan Komorien sopimuksen täytäntöönpanon ja tekemään parhaamme paikallisen väestön hyväksi.

Mitä tulee ongelmiin, jotka mainittiin parlamenttiin ja parlamentin jäsenille sopimuksista annettuihin tietoihin liittyen, komissio on antanut parlamentin jäsenille kaikki tiedot – jopa rajoitettuja tietoja –, ja näin toimimme myös vastaisuudessa.

Ymmärrän, että teknisten toimenpiteiden ja jäsenen Grelier'n mietinnön osalta on herännyt paljon huolenaiheita, sillä pitkitämme nyt voimassa olevaa asetusta. Niin oli pakko tehdä, koska meidän on odotettava uudistuksen täytäntöönpanoa. Ymmärrän kuitenkin, miksi kehotatte meitä toteuttamaan toimia uuden asetuksen saamiseksi vuoden 2013 loppuun mennessä. Voin sanoa – sillä en voi tehdä sopimuksia, joita en pysty pitämään – että teemme parhaamme vauhdittaaksemme uutta asetusta koskevaa menettelyä sekä uudistuksen perusasetuksen täytäntöönpanoa, jotta jäsenvaltiot saavat jonkin verran toimivaltaa teknisten toimenpiteiden suhteen.

Seuraavaan aiheeseen – rahoitusasetukseen – liittyen toivon, että pystymme vahvistamaan kannan ensimmäisessä käsittelyssä, koska se olisi erittäin hyvä asetuksen tulevan täytäntöönpanon kannalta.

Grönlannin tapauksen osalta haluaisin toistaa, että olemme täällä etsimässä ratkaisua ehdotuksen oikeusperustaan. Komission kannalta on hyvin tärkeää työstää pääsisältöä, koska hyvät suhteet Grönlantiin on meille ehdoton poliittinen painopiste. Voin toistaa, että komissio on täällä helpottamassa kompromissin löytämistä neuvoston kanssa.

 
  
MPphoto
 

  Luis Manuel Capoulas Santos, esittelijä. (PT) Arvoisa puhemies, käytän muutaman sekunnin ilmaistakseni kiitokseni esitetyistä huomioista ja sitten siirryn aiheeseen, josta minun oli tarkoitus puhua. Tiedämme, että kumppanuussopimuksiin liittyy pieniä näkökohtia, jotka on korjattava.

Arvostin komission jäsenen kantaa, myös hänen henkilökohtaista näkemystään Euroopan parlamentin jäsenten osallistumisesta, ja toivon, että hänen henkilökohtainen näkemyksensä voi vaikuttaa komission kantaan toimielimenä, jotta saavutamme tavoitteen, jonka eteen teemme työtä.

 
  
MPphoto
 

  João Ferreira, esittelijä. (PT) Arvoisa puhemies, minäkin haluan ilmaista kiitokseni kaikkien esittämistä huomioista ja huomattavasta väsymättömyydestä, jota kaikki osoittavat tähän aikaan. Haluan myös sanoa rahoitustoimenpiteitä koskevasta mietinnöstä esitettyjen huomioiden osalta, että ehdottamamme tarkistukset eivät vaaranna kolmikantaneuvotteluissa tähän mennessä saavutettua yksimielisyyttä. Mielestäni on mahdollista mennä hieman pidemmälle ja turvata silti yksimielisyys, ja tämän osalta olen kiitollinen huomioista, joita useat jäsenet ovat esittäneet ehdotettujen tarkistusten tukemiseksi.

Olen sitä mieltä, kuten myös monet jäsenistä ovat sanoneet, että näiden tarkistusten hylkääminen loisi käsittämätöntä epäjohdonmukaisuutta Euroopan unionin osalta, joka yhtäältä haluaa lisätä osallistumistaan tietyillä aloilla, joita se pitää yhä tärkeämpinä, mutta joka toisaalta vastustaa tarvittavien varojen kohdentamista tämän kasvavan tärkeyden varsinaiseen tunnustamiseen.

Mitä tulee teknisiä siirtymätoimenpiteitä koskevaan mietintöön, haluan painottaa – kuten tehtiin myös useissa puheenvuoroissa – minun itseni ja kahden muun jäsenen tukemaa tarkistusta, jolla pyritään poistamaan kielteinen syrjintä, jolla ei ole tieteellistä perustaa. Korostan, ettei ole olemassa tieteellistä perustaa, joka oikeuttaisi syrjimään pienimuotoisen portugalilaisen laivaston riimuverkkoja käyttäviä aluksia. Tämä laivasto on ajan kuluessa osoittanut kykynsä käyttää kyseisiä kalavaroja, merianturaa ja kummeliturskaa, kestävällä tavalla. Koska kiellolle ei ole olemassa vakaita tieteellisiä perusteita, sitä ei olisi pitänyt alun perinkään toteuttaa, erityisesti, kun otetaan huomioon siitä aiheutuvat haitalliset taloudelliset ja sosiaaliset seuraukset

Samasta syystä haluan sanoa lopuksi, arvoisa puhemies, että tuemme myös irlantilaisten ja skotlantilaisten jäsenkollegoidemme tähän samaan mietintöön jättämiä tarkistuksia.

 
  
MPphoto
 

  Estelle Grelier, esittelijä. – (DE) Arvoisa puhemies, yritän parhaani mukaan puhua hitaammin – lupaan sen.

(FR) Arvoisa puhemies, haluaisin kiittää kollegoitani heidän mietinnöstäni esittämistään yleisesti suotuisista huomioista, jotka vastaavat kalatalousvaliokunnan kokouksissa käytyjä keskusteluja.

Tuen komission näkökantaa karjukalaverkkojen silmäkoon määrittävän tarkistuksen hyväksymiseen ja siihen, ettei tiettyjen teknisten toimenpiteiden tarkistuksia koskeviin erityispyyntöihin suostuta sillä perusteella, etteivät toimenpiteet perustu kyseisiin aluksiin ja ekosysteemin kohdistuvien vaikutusten arviointiin ja etteivät jäsenvaltiot ole lähettäneet tarvittavia tieteellisiä tietoja. Nämä kaikki toimenpiteet ovat sidoksissa toisiinsa, eikä niitä ole arvioitu.

Haluan painottaa, kuten aiemmatkin puhujat ovat tänä iltana tehneet, että komission on tärkeää arvioida nykyiset toimenpiteet mahdollisimman pian ja laatia tämän arvion pohjalta uusi ehdotus, jota voidaan käsitellä yhtä aikaa yhteisen kalastuspolitiikan uudistuksen kanssa eikä sen jälkeen. Halusin kiinnittää huomionne tähän asiaan, arvoisa komission jäsen, ja panen merkille halukkuutenne vauhdittaa ehdotuksen laatimista.

Lopuksi minun on taas mainittava, miten tärkeää EU:n toimielinten ja kalastusalan välinen yhteistyö on tieteellisen tiedon keräämisen ja jakamisen alalla. Tämä on mielestäni välttämätön perusta uudelle, oikeudenmukaiselle ja yhteistyössä toteutettavalle yhteiselle kalastuspolitiikalle, jolla on riittävästi varoja – tämä on tärkeä asia – ja jossa sovitetaan yhteen alan taloudelliset välttämättömyydet ja kestävyys kaikkien, kalastusyhteisön, kuluttajien ja kansalaisten, eduksi.

 
  
MPphoto
 

  Carmen Fraga Estévez, esittelijä. (ES) Arvoisa puhemies, haluan esittää komission jäsenelle erityiskiitoksen hänen kysymykseeni antamastaan vastauksesta, jossa hän totesi olevansa valmis hyväksymään oikeusperustan muutoksen. Toivon, että myös neuvosto seuraa komission jäsenen linjaa.

Olin joka tapauksessa harkinnut mahdollisuutta pyytää mietintöä palautettavaksi valiokuntaan ennen lopullista äänestystä, mutta ajattelin sitten, ettei niin kannata tehdä, ja totesin, että se vain viivästyttäisi entisestään tätä Grönlannin ja Euroopan unionin kannalta myönteisenä pitämääni ehdotusta ja ettei sitä kannattaisi viivyttää enempää.

Toivon kuitenkin, että neuvosto on mukana kalatalousvaliokunnan pyrkimyksissä, jotka ovat täysin oikeutettuja, ja toivon, että ratkaisu löydetään, sillä ainoa ongelma liittyy oikeusperustaan, ei sisältöön.

Olen joka tapauksessa iloinen siitä, että olemme saavuttaneet tämän tuloksen. Meillä on aina myös mahdollisuus mennä unionin tuomioistuimeen, jos katsomme järkeväksi jatkaa asian käsittelyä. Osoitamme joka tapauksessa huomenna hyvää tahtoa antamalla lausuntomme ja toivomme, että neuvosto antaa vastauksensa ja pitää tätä parlamentin ensimmäisenä käsittelynä, kuten jo sanoin.

Kiitän siksi komission jäsentä hänen valmiudestaan tehdä asian puitteissa yhteistyötä mutkattomalla tavalla ja kiitän kaikkia kollegoitani, jotka ovat työskennelleet mietinnön parissa ja tukeneet sitä. Nyt voimme vain toivoa, että neuvosto lähtee mukaan pyrkimyksiimme, jotka, kuten sanoin, ovat oikeutettuja ja joita tukee oikeudellisten asioiden valiokunnan lisäksi myös Euroopan parlamentin oikeudellinen yksikkö.

 
  
MPphoto
 

  Puhemies. − (DE) Yhteiskeskustelu kalastusalaa koskevista neljästä mietinnöstä on päättynyt.

Äänestys kaikista neljästä mietinnöstä toimitetaan 6. huhtikuuta klo 12.00.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 149 artikla)

 
  
MPphoto
 
 

  Jim Higgins (PPE), kirjallinen. – (EN) Äänestin Grelier'n mietinnöstä ryhmääni vastaan neljän tarkistuksen osalta – tarkistuksen 4, tarkistuksen 5CP, tarkistuksen 6 ja tarkistuksen 3. Olen pettynyt siihen, ettei tarkistuksia hyväksytty. Kannatin kuitenkin mietintöä loppujen lopuksi sen varmistamiseksi, että Irlannin karjukalateollisuutta suojellaan ja asiasta on olemassa oikeusvarmuus, eikä siinä tarvitse odottaa vuonna 2013 tapahtuvaa täyttä uudistusta.

 
  
MPphoto
 
 

  Sirpa Pietikäinen (PPE), kirjallinen. (FI) Unionin yhteisen kalastuspolitiikan uudistaminen on yksi tämän parlamentin tärkeimpiä tehtäviä. Kuten kaikki tiedämme, EU:n kalastuspolitiikka on ollut voimakkaan kritiikin kohteena jo pitkään ja aiheesta. Liikakalastukseen, kehitysmaiden alueella tapahtuvaan kalastukseen ja kalastusalan valtiontukiin liittyy paljon kysymyksiä, jotka on pikaisesti selvitettävä.

Tänään esillä oleva Ferreiran mietintö yhteisön rahoitustoimenpiteistä käsittelee kalastuspolitiikan uudistamisen kannalta keskeisiä kysymyksiä: tiedon keräystä, tutkimusta, kansainvälistä yhteistyötä, kalakysymysten hallinnointia sekä yhteisen kalapolitiikan seurantajärjestelmiä. Tärkeää on myös huomioida, että kalastuspolitiikan harmonisointi erityisesti ympäristö- ja meripolitiikan kanssa on tärkeä prioriteetti ja vaatii myös resursseja.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Teixeira (PPE), kirjallinen.(PT) Yhteisessä kalastuspolitiikassa (YKP) niputetaan yhteen joukko toimenpiteitä, jotka Euroopan unioni on suunnitellut Euroopan kalastusalan kestävyyden ja kilpailukyvyn varmistamiseksi. YKP:n uudistamisessa tärkeimpiä painopisteitä ovat politiikan tehostaminen Euroopan laivastojen taloudellisen elinkelpoisuuden varmistamiseksi, kalakantojen suojelu sekä yhteyden luominen meripolitiikan ja laadukkaiden elintarvikkeiden kuluttajille tarjoamisen välille. Parlamentin tänään hyväksymät toimet, kuten teknisten toimenpiteiden tarkistaminen ja olemassa olevan lainsäädännön mukauttaminen kerättyjen tieteellisten tietojen huomioon ottamiseksi, kuuluvat tähän ryhmään. Alan kestävyys ja kilpailukyky on saatava tasapainoon. Kalastustoiminta on erittäin tärkeää rannikkoyhteisöjen taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen kannalta, koska se edistää alueiden aktivoitumista ja läheisten alojen toimintaa. Esimerkiksi Euroopan unionin syrjäisimmillä alueilla, jotka muodostavat unionin laajimman yksinomaisen talousvyöhykkeen, kalastusala on keskeinen taloudellisen toiminnan kannalta. Siksi alan kestävyyden ja kehittämisen takaaminen on etusijalla.

 
Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö