Sanatarkat istuntoselostukset

Keskiviikko 6. huhtikuuta 2011 - Strasbourg

9. Äänestysselitykset

Suulliset äänestysselitykset

Suositus: Luis Manuel Capoulos Santos (A7-0056/2011)

  Peter Jahr (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, ehdotuksen tavoitteena on tehdä uusi pöytäkirja, joka koskee Euroopan yhteisön ja Komorien liiton välisessä kalastuskumppanuussopimuksessa määrättyjen kalastusmahdollisuuksien ja taloudellisen korvauksen vahvistamista.

Ehdotetussa päätöslauselmassa määritellään Euroopan unionin kalastusalusten kalastusmahdollisuudet kalakantojen ylijäämästä riippuen sekä taloudellinen korvaus, joka vaaditaan vastineeksi pääsyoikeuksista, ja kalastusalalle annettava tuki.

Periaatteessa olen mielissäni tästä sopimuksesta. Valvottu kalastus on aina parempi vaihtoehto kuin valvomaton kalastus. Meidän on kuitenkin hyödynnettävä tätä sopimusta asianmukaisesti ja arvioitava säännöllisesti sen tehokkuutta. Mielestäni yksinkertainen ja naiivi kysymys on, että vaikka kalakannat ovat tällä hetkellä ylijäämäisiä, meidän on varmistettava, että tilanne säilyy ennallaan tulevina vuosina.

  Daniel Hannan (ECR). – (EN) Arvoisa puhemies, lukiessani tämänpäiväistä äänestysluetteloa minulla on tunne, että luen pitkää ja kallista ruokalistaa. Jokaisessa kohdassa on lopulta kyse EU:n veronmaksajien varojen uudelleenkohdentamisesta joko johonkin kalastusrahastoon tai solidaarisuusrahastoon tai tulvan kohteeksi joutuneiden alueiden pelastamiseen tai mihin lie.

Haluan keskittyä yhteen tiettyyn tämän prosessin väärinkäytökseen, joka on 122 artiklan 2 kohdan käyttö varojen osoittamiseksi vaikeuksissa olevien talouksien, erityisesti Portugalin, pelastamiseen. Tämä rahasto suunniteltiin luonnonkatastrofeja, kuten maanjäristyksiä ja tulvia, varten. Sitä on tulkittu uudelleen tarkoittamaan taloutta, jonka rahat ovat loppuneet. Se on ilmiselvästi laitonta. Siitä ei ole määrätty perussopimuksissa, ja se on nimenomaan kielletty pelastuspaketteja koskevan lausekkeen nojalla. Euroopan parlamentti rikkoo selvästi omia säädöksiään. Pelastamalla nämä maat me vahingoitamme niitä – koska velkaantunutta ystävää ei auteta tyrkyttämällä hänelle lisää lainaa – ja tietenkin vahingoitamme omia veronmaksajiamme sekä rikomme lakia. On järjetöntä, että Irlanti ja Kreikka osallistuvat Portugalin pelastamiseen. Velkaa ei voi ottaa aina vain lisää ja lisää. Tilinteon päivä on tulossa.

  Syed Kamall (ECR). – (EN) Arvoisa puhemies, eilisissä äänestyksissä me käsittelimme muuttovirtoja. Yksi kysymyksistä, joita olisi pitänyt käsitellä muuttoliikkeen osalta on, miten teemme kotimaasta lähtemisestä vähemmän houkuttelevaa tai kotimaahan jäämisestä houkuttelevampaa ja miksi ihmiset haluavat lähteä maastaan ja rikkoa usein perhesiteet ja muut paikalliset tunneperäiset siteet?

Yksi asia, jota meidän on tarkasteltava, on EU:n politiikan vaikutus. Kun me allekirjoitamme näitä kalastuskumppanuussopimuksia – usein maiden hallitusten kanssa ja ne hyötyvät tästä – onko näistä sopimuksista todella hyötyä paikallisille kalastajille?

Meidän pitäisi varmaankin tarkastella uudelleen kaikkia kalastuskumppanuussopimuksia, ja kalastuskumppanuussopimusten allekirjoittamisen sijaan meidän pitäisi ehkä lisätä paikallisten kalastajien kalastuskapasiteettia vaurauden lisäämiseksi ja uusien työpaikkojen luomiseksi paikallisesti, jotta ihmiset haluaisivat jäädä kotimaahansa sen sijaan, että he pyrkisivät sieltä pois.

Mikäli me emme pohdi tarkasti eräiden sopimusten seurauksia, tulemme näkemään muuttoliikkeen kasvavan ja päädymme käsittelemään muuttoliikettä, emmekä niitä kysymyksiä, joita me käsittelemme täällä.

Mietintö: Carmen Fraga Estévez (A7-0057/2011)

  Izaskun Bilbao Barandica (ALDE). – (ES) Arvoisa puhemies, äänestin tämän sopimuksen puolesta, koska kalastustuotteiden vienti muodostaa 82 prosenttia Grönlannin kokonaisviennistä. Viennistä 87 prosenttia suuntautuu Euroopan unioniin, eritoten Tanskaan (97 prosenttia).

Komission kanssa on erimielisyyttä oikeusperustasta, mutta olen samaa mieltä oikeudellisten asioiden valiokunnan lausunnon kanssa. Valiokunta hyväksyi yksimielisesti Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 43 artiklan 2 kohdan ja 204 artiklan sekä Grönlantia koskevista erityisjärjestelyistä tehdyn pöytäkirjan (N:o 34) ainoan artiklan soveltamisen.

Myös Euroopan parlamentin oikeudellinen yksikkö tukee tätä kantaa. Siksi lainsäädäntömenettelyn mukaisesti pitäisi ymmärtää, että tämä on ensimmäinen käsittely Euroopan parlamentissa.

Arvostan myös komission jäsenen kantaa, koska hän hyväksyi oikeusperustan ja osoitti halukkuutensa helpottaa sopimuksen tekemistä neuvoston kanssa, jotta näin tärkeän sopimuksen tekeminen ei viivästyisi enää enempää.

Mietintö: Sylvie Guillaume (A7-0085/2011)

  Pino Arlacchi (S&D). - (EN) Arvoisa puhemies, ryhmäni äänesti tämän mietinnön puolesta. Panen merkille, että Euroopan parlamentissa turvapaikan hakijoista käyty keskustelu ei saanut sellaista provosoivaa sävyä, jota usein käytetään monissa EU:n jäsenvaltioissa.

Se johtuu luultavasti siitä, että yleisten käsitysten vastaisesti Yhdistyneiden Kansakuntien vastikään julkaisemien tietojen mukaan turvapaikkaa lännestä hakevien henkilöiden kokonaismäärä on vähentynyt yli 40 prosenttia viime vuosikymmenen aikana.

Teollisuusmaissa tehtiin yhteensä 358 000 turvapaikkahakemusta vuonna 2010, kun taas vuonna 2001 kirjattiin 620 000 hakemusta. Pudotus johtuu lähinnä alkuperämaissa vallitsevista työntötekijöistä. Tämä tarkoittaa, että tilanne on paljon rohkaisevampi kuin mitä yleensä ajatellaan.

  Silvia Costa (S&D). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, haluan luonnollisesti onnitella esittelijää tästä mietinnöstä, joka todellakin viestittää EU:n politiikan merkittävästä edistysaskeleesta, koska siinä kehotetaan komissiota jättämään ehdotus direktiiviksi, joka koskee jäsenvaltioissa hyväksyttäviä menettelyjä kansainvälisen suojelun tunnustamiseksi ja mahdollisesti peruuttamiseksi. Uskon, että viime päivien tapahtumat Afrikan ja Euroopan rannikoiden välillä osoittavat, että me tarvitsemme "turvapaikkapaketin" – kuten sitä on määrä kutsua – josta tulee sitova sääntö.

Tarkoitan erityisesti myönteisiä tarkistuksia, jotka hyväksyttiin, esimerkiksi koko kysymystä alaikäisiä koskevista paremmista takeista. Mielestäni lapsia ei saa ottaa säilöön missään olosuhteissa (juuri niin tapahtuu Lampedusassa, jossa lapsia on kohdeltu täsmälleen samoin kuin aikuisia, yhdessä aikuisten kanssa, usein täysin sietämättömissä olosuhteissa). Olisi ollut parempi saattaa tämä direktiivi voimaan ennen näitä dramaattisia tapahtumia Euroopassa ja Afrikassa.

Toinen erittäin tärkeä kysymys koskee kaikkein heikoimmassa asemassa olevia henkilöitä ja heidän asioitaan, erityisesti naisia, ja perheasioihin ja perheiden yhdistämiseen liittyviä ongelmia. Onnittelut myös esittelijälle.

  Roberta Angelilli (PPE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, haluan todeta, että ehkäpä jäsen Costan pitäisi itse käydä Lampedusassa, ennen kuin hän arvostelee lasten kohtelua siellä. Olen käynyt Lampedusassa ja nähnyt, että kaikkia lapsia kohdeltiin Italian ja ennen kaikkea kansainvälisten sääntöjen mukaisesti.

Nyt palaan takaisin aiheeseen, joka on erittäin ajankohtainen, kuten kaikki ovat todenneet. Mielestäni kaikki jäsenvaltiot pitäisi velvoittaa noudattamaan täysimääräisesti palauttamiskiellon periaatetta ja turvapaikkaoikeutta. Vastuu on siksi jaettava käyttämällä Euroopan pakolaisrahaston resursseja ja pyytämällä Euroopan virastolta vankkaa tukea turvapaikkaoikeuden toteuttamiseen, mukaan lukien tuen antaminen rajavalvontahenkilöstön kouluttamiseen ja eurooppalaisten turvapaikkamekanismien kehittämiseen.

  Morten Messerschmidt (EFD). – (DA) Arvoisa puhemies, tänään hyväksymässämme mietinnössä todetaan, että komission ehdotus on käytännönläheinen. Minun on hyvin vaikea nähdä, mitä käytännönläheisyyttä on siinä, että 27 jäsenvaltion väestöltä viedään mahdollisuus päättää itse oman maansa väestökehityksestä.

Turvapaikka- ja ulkomaalaispolitiikka liittyvät niin tiiviisti maan olemassaoloon, että on pöyristyttävää, että EU alkaa puuttua näihin asioihin. Tanska on säilyttänyt opt-out-mahdollisuutensa oikeus- ja sisäasioissa juuri siksi, että Tanskan parlamentilla Folgetingetillä on mahdollisuus päättää itse näistä asioista ja jotta nämä eivät olisi kysymyksiä, joihin Euroopan parlamentti ja muut EU:n toimielimet puuttuvat.

Siksi on järkyttävää seurata, miten unionin tuomioistuin yrittää nyt heikentää Tanskan oikeus- ja sisäasioiden opt-out-mahdollisuutta. Vielä järkyttävämpää on se, että Euroopan parlamentti voi hyväksyä mietinnön – sillä ei ole merkitystä, että minä ja Tanskan kansanpuolue äänestimme sitä vastaan – edes käsittelemättä tätä kysymystä – johon liittyy oikeuden vieminen ihmisiltä päättää omasta ulkomaalaisiin liittyvästä politiikastaan ja erityisesti pettäminen ja huijaaminen niissä lupauksissa, jotka alun perin annettiin esimerkiksi Tanskalle.

  Gerard Batten (EFD). – (EN) Arvoisa puhemies, minä ja UKIP-puolueeseen kuuluvat kollegani äänestimme tyhjää tarkistuksista, jotka koskivat Guillaumen mietintöä kansainvälisen suojelun myöntämisestä ja poistamisesta. Sitä ei kuitenkaan pitäisi pitää välinpitämättömyytenä.

Mietinnössä on kyse yhteisen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan kehittämisestä Lissabonin sopimuksen nojalla. En halua Lissabonin sopimusta tai yhteistä maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaa. Euroopan kansat eivät halua yhteistä maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaa. Siksi niille ei annettu mahdollisuutta Lissabonin sopimusta koskevaan kansanäänestykseen.

Äänestin tyhjää tarkistuksista, koska siihen olisi liittynyt EU:n nykyisen lainsäädännön tukeminen ja pikkutarkka menettely sen päättämiseksi, mitkä kohdat ovat pahempia kuin muut. Annan konservatiiveja, työväenpuoluetta, liberaalidemokraattista puoluetta ja vihreitä edustavien Euroopan parlamentin maanpetturijäsenten tinkiä ehdoista, jotka koskevat heidän maansa antautumista. Minä ja UKIP-puolueeseen kuuluvat kollegani äänestimme tätä mietintöä sekä yhteistä maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaa vastaan.

Mietintö: Brian Simpson (A7-0329/2010)

  Giommaria Uggias (ALDE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, toimin tämän asiakirjan varjoesittelijänä, enkä siksi voinut muuta kuin äänestää yhdessä ryhmäni kanssa sen puolesta. Tein niin, koska uskon se olevan erittäin hyödyllinen väline kehitettäessä alaa, josta tulee yksi Euroopan talouden moottoreista.

Teollisuus siirtyy pois Euroopasta, maatalous kärsii vakavista puutteista. Samaan aikaan matkailu on ala, joka voi varmasti tarjota mahdollisuuksia työllisyydelle, taloudelliselle kehitykselle ja älykkäälle, osallistavalle ja yhteensopivalle kasvulle. Siksi tänään hyväksymämme väline, joka mahdollistaa nykyaikaisemman tiedon keruun, kokoamisen, käsittelyn ja välityksen kuin edellinen tilanne, piristää varmaankin tätä toimintaa. Sen takia ALDE-ryhmä ja minä äänestimme mietinnön puolesta.

  Roberta Angelilli (PPE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, joulukuusta 2009 lähtien matkailu on tunnustettu perussopimuksessa. Niinpä sillä on viimeinkin kehitystä ja tukea koskeva oikeusperusta EU:n tasolla. Lisäksi matkailu on voimakas kasvun moottori Euroopalle. Olemme jo todenneet, että matkailuala tuottaa yli viisi prosenttia Euroopan unionin BKT:sta. Alalla toimii lähes kaksi miljoonaa pientä ja keskisuurta yritystä, ja sen osuus työllisyysasteesta on yli 12 prosenttia.

Tarvitsemme lisää tutkimuksia ja vertailukelpoisempia tilastoja, koska ne ovat hyödyllisiä toiminnan seurannassa ja tehtäessä jäsenvaltioiden välisiä vertailuja. Ne myös osoittavat, miten EU:n varoja käytetään, ja auttavat parhaiden käytäntöjen kehittämisessä sekä arvioitaessa ja kehitettäessä matkailuohjelmia vähävaraisille.

  Izaskun Bilbao Barandica (ALDE). – (ES) Arvoisa puhemies, Euroopan unioni on edelleen maailman merkittävin matkailukohde, koska sinne saapui 40 prosenttia kaikista saapuvista matkailijoista maailmassa. Matkailu on siksi työllisyyttä lisäävä talouden voimatekijä, joka myös edistää maaseudun integrointia.

Matkailun kysyntä on kuitenkin muuttunut viime vuosina. Siksi kannatin tavoitetta luoda yhteiset puitteet Euroopan matkailutilastojen järjestelmällistä tuottamista varten siten, että jäsenvaltiot keräävät tarjontaa ja kysyntää koskevat yhdenmukaistetut Euroopan tilastot. Kannatin myös tavoitetta mukauttaa tarvittaessa oikeusperustaa siten, että se heijastelee tuoreimpia suuntauksia, kuten päivävierailuja. Tiedon järjestelmällinen kerääminen on välttämätön väline tehokkaan politiikan kehittämiseksi ja päätöksenteon helpottamiseksi yksityisellä sektorilla.

Kannatin myös satelliittitilinpidon käyttöönottoa, koska se kykenisi paremmin osoittamaan matkailun vaikutukset talouteen ja työpaikkoihin ja koska se olisi auttanut meitä määrittelemään täsmällisemmin tulevaa politiikkaa.

  Seán Kelly (PPE). – (GA) Arvoisa puhemies, matkailuala on ollut erittäin tärkeä Euroopalle. Se tulee olemaan vielä tärkeämpi tulevaisuudessa, erityisesti jos haluamme luoda uusia työpaikkoja etenkin syrjäisille alueille ja maaseudulle. Sen on kuitenkin perustuttava suunnitteluun ja erityisesti tarjolla oleviin tilastoihin perustuvaan suunnitteluun.

(EN) Jos me siis haluamme asianmukaista suunnittelua ja kehittää matkailua, sen on perustuttava tilastoihin, joista käy ilmi vuokramajoitusta, päiväkävijöitä jne. koskevat suuntaukset. Näiden tietojen perusteella voimme kehittää matkailua erityisesti sen kausiluonteisuuden päättämiseksi, vanhenevan väestön kannustamiseksi lomailemaan enemmän ja myös nuorten kannustamiseksi siihen. Jokaisella jalkapallojoukkueella on nykyisin vähintään yksi tilastonikkari, jonka työhön joukkueen suunnitelmat perustuvat. Sama pätee myös matkailualaan.

(GA) Äänestin mielelläni mietinnön puolesta.

Mietintö: Estelle Grelier (A7-0024/2011)

  Izaskun Bilbao Barandica (ALDE). – (ES) Arvoisa puhemies, asetuksella (EY) N:o 1288/2009 jatketaan teknisiä siirtymätoimenpiteitä, jotta niitä voidaan soveltaa pysyvien toimenpiteiden hyväksymiseen asti.

Olisi kaikkien kannalta suotavaa, että toimenpiteet hyväksytään lopullisesti ja mahdollisimman pian. Joka tapauksessa yhteisen kalastuspolitiikan tulevan uudistamisen takia toimenpiteet on hyväksyttävä sen jälkeen, kun uusi lainsäädäntökehys on olemassa.

Uutta kehystä on suunniteltu vuodeksi 2013. Siksi on välttämätöntä jatkaa teknisten siirtymätoimenpiteiden voimassaoloa 31. joulukuuta 2012 asti pitäen mielessä, että nykyisen asetuksen voimassaolo päättyy vuonna 2011.

Tämän vuoksi äänestin aloitteen puolesta.

  Jim Higgins (PPE). – (EN) Arvoisa puhemies, äänestin Grelierin mietinnön puolesta, mutta äänestin toisin kuin ryhmäni neljän tarkistuksen osalta – tarkistuksen 4, tarkistuksen 5CP, tarkistuksen 6 ja tarkistuksen 3.

Tarkistus 4 on kollegani Pat the Cope Gallagherin esittämä, ja se koskee pussiverkkojen käytön sallimista. Irlantilaiset kalastajat käyttävät niitä rannikolla. Muuten riskinä on, että pakotamme kalastajat kauemmas merelle Pohjois-Atlantilla, mikä on epäkäytännöllistä ja erittäin turvatonta. 50-metrinen laiva Atlantilla on täysin eri asia kuin 50-metrinen laiva Välimerellä.

Äänestin tarkistuksen 5CP puolesta silmäkokojen osalta. Tämä aiheuttaa jälleen merkittävän ongelman länsirannikolla toimiville omille kalastajillemme, jotka harjoittavat sekakalastusta ja pyytävät lasikampelaa, merikrottia ja kummeliturskaa. Se ei vaikuta haitallisesti turskakantoihin, koska turskaa saadaan oheissaaliina hyvin vähän tällä hetkellä.

Äänestin myös Struan Stevensonin esittämän tarkistuksen 6 puolesta. Se koski koljan poisheittämistä koskevan pöyristyttävän toiminnan lopettamista.

Lopuksi kannatin tarkistusta 3, jota portugalilainen kollegani jäsen Patrão Neves ehdotti ja joka tukee portugalilaisia kalastajia. Minulla ei ole mitään sitä vastaan.

Mietintö: João Ferreira (A7-0017/2011)

  Izaskun Bilbao Barandica (ALDE). – (ES) Arvoisa puhemies, tein virheen edellisessä puheenvuorossani: puhuin tulkkaukseen liittyvän ongelman takia väärästä aiheesta, joten perun puheeni ja sanon nyt, mitä minun olisi pitänyt lukea aikaisemmin.

Äänestin rahoitustoimenpiteiden puolesta, koska oli välttämätöntä tarkistaa asetusta sen mukauttamiseksi nykyisiin vaatimuksiin ja unionin toimintaan.

Haluan myös korostaa, että asetuksessa otetaan huomioon tukikelpoisten organisaatioiden luettelon laajentaminen ja neuvoa-antavien elinten luettelon päivittäminen. Se myös takaa yhdenmukaiset ehdot valvontaa ja täytäntöönpanoa koskeville täytäntöönpanotoimenpiteille, yhteiseen kalastuspolitiikkaan sovellettavan valvontajärjestelmän ja täytäntöönpanon toteuttamisesta aiheutuville jäsenvaltioiden menoille sekä perustietojen keruun, hallinnan ja käytön alalle.

Rahoitustoimenpiteet käsittävät myös kalastuksen ja vesiviljelyn taloudelliset näkökohdat ja viittauksen ympäristötoimenpiteisiin liittyvien tietojen keruuseen.

Tämän vuoksi äänestin aloitteen puolesta.

Mietintö: José Manuel Fernandes (A7-0087/2011)

  Ville Itälä (PPE). – (FI) Arvoisa puhemies, äänestin mietinnön puolesta, mutta meidän täytyy näyttää esimerkkiä ja olla hyvin tarkkoja erityisesti budjettikurin suhteen.

Haluan kertoa, miksi äänestin ryhmää vastaan tarkistuksen 8 osalta, jonka sosialistiryhmä oli tehnyt. Siinä mietinnön esittelijä puhuu käyttämättä jätettyjen määrärahojen käyttämisestä rakennushankkeisiin. Tämä on ollut tapana täällä jo monta vuotta, ja tällainen tapa rahoittaa rakennusprojekteja ei ole avoin ja läpinäkyvä. Meidän pitää jo budjettia suunnitellessa kertoa, mitä rakennusprojekteja meillä on, eikä käyttää tällaista budjettikurin vastaista määrärahojen siirtoa. Siksi äänestin tässä ryhmän ehdotusta vastaan sosialistiryhmän puolesta tarkistuksen 8 osalta.

  Morten Messerschmidt (EFD). – (DA) Arvoisa puhemies, äänestin tätä talousarviota koskevaa mietintöä vastaan. Haluan kuitenkin itse asiassa kiittää kollegojani – valitettavasti heitä on vähän liian monta – jotka äänestivät mietinnön puolesta, koska se antoi loistavan kuvan todellisuuskäsityksen muuttumisesta täällä Euroopan parlamentissa ja EU:n toimielimissä verrattuna ulkomaailmaan, josta löytyvät ihmiset, joita varten me tosiasiassa laadimme säädöksiä.

Huolimatta siitä, että olemme pyytäneet jäsenvaltioita ja muita toimielimiä tekemään leikkauksia, olemme useilla alueilla kaksinkertaistaneet Euroopan parlamentin ja yleensä EU:n toimielinten menot. Tämä on tapahtunut esimerkiksi esittämällä aikomus rakentaa nyt aivan uusi museo, jossa ylistetään muun muassa Euroopan unionin historiaa ja unionin toimielimiä.

Varmasti uskomaton määrä ihmisiä jäsenvaltioissa, joissa tehdään kansallisia leikkauksia, ihmettelee, miten heidän edustajansa Euroopan parlamentissa voivat niin huolettomasti pelata epärehellistä peliä rahalla jopa rahoituskriisin aikana.

  Izaskun Bilbao Barandica (ALDE). – (ES) Arvoisa puhemies, jos ette pahastu, haluan mainita erään asian ennen kuin lopetan. Edellisessä puheenvuorossani totesin tehneeni virheen "tulkkaukseen liittyvän ongelman takia". En kuitenkaan tarkoittanut täällä olevia erinomaisia tulkkeja vaan virhettä, jonka tein tekstiä lukiessani. Minä tein tulkintaan liittyvän virheen, ja halusin tehdä sen selväksi, koska tulkit näyttävät aina saavan syyn niskaansa.

  Puhemies. – (IT) Tulkit todellakin ansaitsevat kiitoksemme erinomaisesta työstä, jota he tekevät sekä täällä parlamentissa että valiokunnissa.

  Hannu Takkula (ALDE). – (FI) Arvoisa puhemies, muutama sana tästä budjetista, tuloista ja menoista. Meidän täytyy ilman muuta tässä taloudellisessa tilanteessa myös täällä Euroopan parlamentissa huolehtia siitä, että menot pysyvät kurissa. Sen vuoksi äänestin muutamilta osin eri tavalla kuin oli suositeltu.

Mielestäni meidän pitäisi olla valmiita leikkaamaan esimerkiksi matkustuskustannuksista, mutta siten, että jos lennoista leikataan, niin Euroopan parlamentin jäsenten lentoliput olisivat vaihdettavia. Joskus ongelmana on, että tällaisia halpoja lentolippuja ei voi vaihtaa. Itsekin tulen tänne useamman lennon takaa, muun muassa tänne Strasbourgiin pitää lentää kolme eri lentoa, joten olisi tärkeää, että lentoliput olisivat vaihdettavia. Joskus tällaiset säästöesitykset voivat siis olla sellaisia, että ne tulevat maksamaan enemmän juuri sen vuoksi, ettei niissä ole joustavuutta.

Meidän pitää kuitenkin leikata kuluista, se on ilman muuta selvää. Jotkut kulut on nähtävä investointeina, ja mielestäni tämä Eurooppa-talo voi olla hyvä investointi, joka tulevaisuudessa tuottaa lisäarvoa myös taloudellisesti Euroopan unionille ja sen instituutioille.

  Nicole Sinclaire (NI). – (EN) Arvoisa puhemies, täällä sitä vain kulutetaan ja kulutetaan rahaa, eikö niin? Täällä istuntosalissa kyllä puhutaan 500 miljoonasta kansalaisesta, mutta Euroopan parlamentin jäsenet pysyttelevät mahdollisimman kaukana heistä.

Tarkistuksessa 15 vaadittiin, ettei parlamentin jäsenten edustajainpalkkioita ja lisiä päivitetä vuonna 2012 esimerkin näyttämiseksi. Kollegoistamme 391 kuitenkin äänesti sitä vastaan, koska he eivät selvästikään piittaa tavallisesta EU:n kansalaisesta, vai mitä? Keskipalkka EU:ssa on 368 euroa viikossa, mutta jotkut kollegoistamme – 60–70 kollegaamme – ilmoittautuu jatkuvasti läsnä olevaksi täällä Strasbourgissa perjantaisin, kun parlamentilla ei ole toimintaa, saadakseen 304 euroa.

Millaista esimerkkiä se näyttää? Annan toisen esimerkin rahan tuhlauksesta: kuinka monta miljardia tämä Euroopan historian talo tulee maksamaan? Siellä vain levitetään propagandaa ja kerrotaan, miten Euroopan unioni "pelasti maailman".

Mietintö: Cătălin Sorin Ivan (A7-0050/2011)

  Miroslav Mikolášik (PPE). – (SK) Arvoisa puhemies, demokratian vahvistaminen EU:ssa vaatii jatkuvia ponnisteluja oikeudenmukaisen ja avoimen ympäristön rakentamiseksi sekä Euroopan tason poliittisten puolueiden toiminnassa että niiden rahoituksessa. EU:n kansalaisten pitäisi osallistua enemmän poliittiseen elämään EU:n tasolla. Siksi on välttämätöntä luoda suotuisat ja motivoivat olosuhteet poliittisten puolueiden toiminnalle. Näin vältyttäisiin tilanteilta, joissa esimerkiksi alle 20 prosenttia rekisteröityneistä äänestäjistä osallistuu Euroopan parlamentin vaaleihin, kuten kotimaassani tapahtui.

Olen samaa mieltä ajatuksesta, jonka mukaan näillä poliittisilla puolueilla pitäisi olla yksi yhteinen oikeudellinen asema sekä oma oikeushenkilön asema, jotka perustuvat suoraan EU:n lainsäädäntöön ja perussopimuksiin. Rahoitusjärjestelmän osalta avoimuus on erottamaton osa arvojen toteuttamista, ja siksi ensimmäisenä tavoitteena on oltava yksiselitteisten rahoitusehtojen laatiminen.

  Alfredo Antoniozzi (PPE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, 325 artikla velvoittaa komission ja jäsenvaltiot suojaamaan Euroopan unionin taloudellisia etuja ja torjumaan petollisia menettelyjä alueilla, joissa unioni ja jäsenvaltiot jakavat sitä koskevan vastuun. 325 artiklan 5 kohdan mukaan komissio yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa antaa vuosittain Euroopan parlamentille ja neuvostolle selvityksen tämän artiklan täytäntöönpanemiseksi toteutetuista toimenpiteistä.

Olen samaa mieltä siitä, että meidän on määritettävä yksityiskohtaisemmin EU:n jäsenvaltioille aiheettomasti maksettujen varojen takaisinperinnän tasot keräämällä tarkkoja tietoja. Toinen tärkeä seikka, jota Cătălin Sorin Ivan oikeutetusti korosti mietinnössään, on parempien tutkintamenetelmien käyttö jäsenvaltioiden toteuttamien petosten selvittämiseksi. Näin voimme yhtenäistää vastatoimet koko Euroopan unionissa ja selvittää, onko samantyyppisiä petoksia tehty muissa maissa. Tämän vuoksi kannatin mietintöä.

  Marian Harkin (ALDE). – (EN) Arvoisa puhemies, äänestin tarkistusta 1 vastaan. Siinä korostetaan, että virheitä ei tulisi lainkaan hyväksyä. Mielestäni on äärimmäisen tärkeää erottaa toisistaan petos ja virhe. Kyllä, petoksia ei pitäisi hyväksyä lainkaan ja kanteita pitäisi todellakin nostaa, mutta useissa tapauksissa virhe on tahaton. Vaikka meidän on selvitettävä kaikki virheet ja varmistettava kyseisten rahojen takaisinperintä, en voi olla samaa mieltä virheisiin sovellettavasta nollatoleranssista yhdestä erittäin yksinkertaisesta syystä. Se johtuu siitä, että olen toiminut useiden yhteisöryhmien, vapaaehtoisryhmien, Leader-yritysten ja kumppanuusyritysten parissa ja todennut itse puhtaan ja täydellisen turhautumisen lukemattomiin sääntöihin, sääntöjen muuttamiseen ohjelman puolivälissä tai kun siitä on kulunut kolme neljäsosaa sekä sääntöjen erilaiseen tulkintaan paikallisella, alueellisella, kansallisella ja EU:n tasolla – ja jokaista rikkomusta pidetään virheenä. Vaikka meidän on pysyttävä valppaina petosten suhteen, meidän on myös yksinkertaisesti yksinkertaistettava sääntöjä entisestään.

Mietintö: Marietta Giannakou (A7-0062/2011)

  Ville Itälä (PPE). – (FI) Arvoisa puhemies, äänestin tämän esityksen puolesta, joka oli erittäin ansiokas, koska kysymys on siitä, että me rahoitamme puolueita veronmaksajien rahoilla. Silloin tietysti pitää olla selkeät, samanlaiset säännöt kaikilla.

Mielestäni puolueilla täytyy olla myös omaa rahankeruuta edes jonkun verran. Tarkistuksessa 2 sosiaalidemokraatit ehdottivat, että tämän oman rahoitusosuuden pitäisi olla vain viisi prosenttia. Mielestäni sen pitää olla ainakin kymmenen prosenttia – se on erittäin pieni määrä, kun ajatellaan, että on kuitenkin kysymys veronmaksajien rahoista, ja näissä asioissa pitää olla erittäin tarkkana.

  Andrzej Grzyb (PPE). – (PL) Arvoisa puhemies, Giannakoun mietintö pohjustaa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 10 artiklan 4 kohdan ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 244 artiklan määräysten toteuttamista. Euroopan parlamentin ja neuvoston pitäisi toimia yhteistyössä Euroopan tason puolueiden ja niiden säätiöiden aseman määrittelemiseksi ja laatia sekä puolueiden että säätiöiden rahoittamista koskevat säännöt. On kuitenkin välttämätöntä kiinnittää huomiota mietinnön 10 ja 11 kohdan sisältöön. Ne koskevat ylikansallisten listojen tulevaisuutta Euroopan parlamentin vaaleissa. Se on kieltämättä vain tulevaisuutta koskeva ehdotus, mutta tällä hetkellä sillä ei ole kansalaisten hyväksyntää. Tämä koskee erityisesti niitä jäsenvaltioita, jotka ovat aikaisemmin käyttäneet kansallisia listoja mutta jotka ovat luopuneet niistä. Toinen tärkeä asia on ehdotusten ajoitus – kriisi ja ehdotetut säästöt ovat myös yksi syy haluttomuuteen kasvattaa EU:n toimielinten kokoa. Meidän kannaltamme katsottuna mielestäni tärkeämpi asia on vaihtoehto, joka koskee Euroopan parlamentin koon kasvattamista Euroopan unionin laajentumisen yhteydessä, kun unioniin liittyy uusia jäsenvaltioita, kuin vaihtoehto sen koon kasvattamiseksi uusien listojen perusteella.

  Morten Messerschmidt (EFD). – (DA) Arvoisa puhemies, myös minä haluan, että Euroopan tason puolueille laaditaan selkeät säännöt. Minun on kuitenkin ensisijaisesti kyseenalaistettava, mikä tarkoitus Euroopan tason puolueilla itse asiassa on.

Mietinnössä todetaan, että ne parantavat EU:n kansalaisten käsitystä EU:n toimielimistä ja lisäävät rajat ylittävää yhteistyötä. Kun Euroopan tason puolueet kasvavat ja kun käytetään jatkuvasti enemmän rahaa sekä puolueissa että säätiöissä ja niihin liittyvien muiden instituutioiden kaikessa toiminnassa, me itse asiassa joudumme toteamaan, että EU:n kansalaisten käsitys EU:n toimielimistä heikkenee ja niiden kannatus vähenee.

Viimeisimmän Eurobarometri-tutkimuksen mukaan EU:n kannatus kansalaisten keskuudessa on ennätyksellisen alhainen, joten tämä ei toimi. Siksi kysyn perustavaa laatua olevan kysymyksen eli onko mitään järkeä jatkaa miljardien eurojen tuhlaamista näihin Euroopan tason puolueisiin. Mielestäni ei ole, ja siksi äänestin mietintöä vastaan.

  Nicole Sinclaire (NI). – (EN) Arvoisa puhemies, äänestin tätä mietintöä vastaan. Voitte pitää 30 hopearahaanne. Minä en aio liittyä mihinkään yleiseurooppalaiseen puolueeseen. Minä en aio myydä periaatteitani, kuten jotkut jäsenet täällä istuntosalissa ovat valmiita tekemään.

Ei ole oikeudenmukaista, että yleisö jälleen kerran joutuu käyttämään varojaan poliitikkojen rahoittamiseen. Poliitikkoja pitäisi rahoittaa yksityisesti lahjoituksilla jne. ja sitä pitäisi säännellä ankarasti. Euroopan parlamentille selvisi vasta äskettäin, miten poliitikkoja pitää säännellä, mutta poliittisten puolueiden rahoittaminen eurooppalaisen ihanteen takia ei voi koskaan olla oikein. En ikinä liity yleiseurooppalaiseen puolueeseen. Puolustan omia periaatteitani, enkä välitä teistä muista.

Mietintö: Sandra Kalniete (A7-0083/2011)

  Roberta Angelilli (PPE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, olemme äänestäneet kolmesta valiokunta-aloitteisesta mietinnöstä, jotka koskevat sisämarkkinoiden toimenpidepakettia. Se on tärkeä väline Euroopan talouden kasvun ja tietenkin myös työpaikkojen luomisen kannalta, koska se tuottaa konkreettisia ja välittömiä tuloksia sekä EU:n kansalaisille että pienille ja keskisuurille yrityksille.

Euroopan komissio on tehnyt useita ehdotuksia, joilla on taipumus suuntautua EU:n markkinoiden yhdentämiseen ja vapauttamiseen. Niiden tuloksena on ryhdytty toimenpiteisiin erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten tukemiseksi, innovointiin vaikuttamiseksi ja luovuuden turvaamiseksi parantamalla sekä aineellisten että aineettomien verkostojen ja infrastruktuurin tehokkuutta ja kestävyyttä.

Toivon, että käsittelemme joitakin esteitä tässä pienten ja keskisuurten yritysten tukea koskevassa rakenteellisessa viitekehyksessä, esimerkiksi eri maiden kansallisen lainsäädännön monimuotoisuutta, mukaan lukien säännöt ja verotusjärjestelmät, jotka pirstovat markkinoita. Ne puolestaan johtavat siihen, että säännösten noudattamisesta aiheutuvat yritysten kustannukset nousevat.

  Emma McClarkin (ECR). – (EN) Arvoisa puhemies, olemme tänään äänestäneet kolmesta sisämarkkinoiden toimenpidepakettia koskevasta mietinnöstä ja niiden ensisijaisista tavoitteista. Toivon, että komissio ja neuvosto ovat panneet ne merkille. Meidän on varmistettava, että toimimme tässä asiassa kaikkien kansalaisten hyväksi, jotta EU:n talous saisi mahdollisuuden kasvaa, tarjota työpaikkoja ja kilpailla maailmanlaajuisesti. Meidän on varmistettava, että EU:n lainsäädäntö pannaan täytäntöön kaikkialla kaupan esteiden vähentämiseksi. Meidän on myös varmistettava, että emme laadi sellaista EU:n lainsäädäntöä, joka lisää yritystemme taakkaa.

Mietintö: António Fernando Correia De Campos (A7-0072/2011)

  Ville Itälä (PPE). – (FI) Arvoisa puhemies, tämä oli erittäin tärkeä mietintö sisämarkkinoiden eteenpäin viemiseksi.

Mutta kun puhutaan kuluttajansuojasta, niin siihen liittyen oli tärkeä tarkistus kolme, jossa puhuttiin siitä, että kuluttajanlainsäädännön alalla vähimmäistason yhdenmukaistaminen on asetettava täydellisen yhdenmukaistamisen edelle. Äänestin tämän tarkistuksen puolesta vastoin omaa ryhmääni, koska mielestäni esimerkiksi omassa kotimaassani kuluttajansuojan taso on äärimmäisen korkealla. Jos nyt nopeasti mennään siihen, että meillä on täysin yhdenmukainen kuluttajansuoja koko EU:n alueella, niin tiedän, että oman kotimaani kuluttajansuojan taso laskee. Siksi mielestäni tähän yhdenmukaiseen kuluttajansuojan tasoon voidaan mennä vain sitä kautta, että ensin luodaan tietyt vähimmäistasot, ja sitä kautta sitten päästään kokonaan yhdenmukaisen tason tielle.

  Sergej Kozlík (ALDE). – (SK) Arvoisa puhemies, EU:n tavaroiden sisämarkkinoiden määrä on 17 prosenttia tavaroiden maailmanlaajuisista markkinoista. EU:n tavaroiden sisämarkkinoiden määrä on 28 prosenttia maailmanlaajuisesta palvelujen kaupasta. Jos tämä massa laitetaan liikkeelle oikeaan suuntaan, sen pitäisi saada aikaan tuloksia omien varojemme dynamiikkaan perustuvan talouskasvun muodossa. Tämä pitää paikkansa kuitenkin vain, jos oletetaan, että kannattamani ehdotettujen toimenpiteiden toteuttaminen johtaa pullonkaulojen poistamiseen ihmisten, pääoman, tavaroiden ja palvelujen liikkumiselta unionin yksittäisten jäsenvaltioiden välillä. Se lisää lainojen ja pankkipalvelujen saatavuutta ja luotettavuutta sekä verkkokaupankäyntiä.

Se pitää paikkansa vain, jos toimivammat sisämarkkinat avaavat uusia mahdollisuuksia EU:sta peräisin ja EU:n markkinoilla olevien tuotteiden ja toimintojen toteuttamiselle. Jos niin tapahtuu, 4 prosentin vaikutus talouskasvuun tulevina vuosikymmeninä ei välttämättä ole epärealistinen.

  Morten Messerschmidt (EFD). – (DA) Arvoisa puhemies, olen samaa mieltä siitä, että sisämarkkinat ovat pohjimmiltaan hyvä ajatus ja että sisämarkkinoiden parempi hallinto on järkevää ja kuluttajien edun mukaista. Olen kuitenkin yllättynyt siitä, että niin ylivoimainen enemmistö äänesti niitä kuutta tarkistusta vastaan, jotka olin jättänyt tästä mietinnöstä. Mistä siitä on pohjimmiltaan kyse? Se kiteytyy siihen, että meidän pitäisi soveltaa täydellisen yhdenmukaistamisen sijasta vähimmäistason yhdenmukaistamista ja siten varmistaa, että ne maat, joilla jo on hyvät kuluttajia koskevat säädökset, eivät joudu alentamaan kuluttajansuojansa tasoa. Siinä oli myös kyse täysin ainutlaatuisesta työmarkkinamallista, jonka me tunnemme Pohjoismaista. Siellä lainsäätäjien sijaan työmarkkinaosapuolet päättävät palkka- ja työmarkkinaehdoista. Siinä oli kyse siitä, että ne määräävät säännöt ja että meidän pitäisi ennemminkin suojella pohjoismaista työmallia ja säilyttää se kuin heikentää sitä. Ne ovat kaksi täysin harmitonta ehdotusta, mutta olen varma, että ne saisivat merkittävän enemmistön EU:n kansalaisten keskuudessa toimitettavassa äänestyksessä. Ne kuitenkin hylätään Euroopan parlamentissa toimitetussa äänestyksessä. Tämä paljastaa todellisuuskäsityksessä tapahtuneen muutoksen, joka on tyypillistä Euroopan parlamentin jäsenille.

Mietintö: Cristian Silviu Buşoi (A7-0071/2011)

  Alfredo Antoniozzi (PPE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, sisämarkkinat ovat arvokas väline tuettaessa talouden elpymistä Euroopan unionissa ja erityisesti uusien työpaikkojen luomista.

Sisämarkkinoiden toimenpidepakettia koskevat mietinnöt ovat yleisesti ottaen Euroopan parlamentin panoksia kuulemismenettelyssä, jonka komissio käynnisti antamalla tiedonannon "Sisämarkkinoiden toimenpidepaketti. Kohti kilpailukykyistä sosiaalista markkinataloutta – 50 ehdotusta työskentelyn, yrittäjyyden ja kaupankäynnin parantamiseksi".

Mielestäni meidän olisi pitänyt korostaa enemmän pienten ja keskisuurten yritysten kilpailukykyä, väärentämisen ja piratismin torjuntaa sekä innovoinnin ja kilpailukyvyn piristämistä poistamalla byrokraattisia, hallinnollisia ja sääntelyyn liittyviä taakkoja.

Olen kuitenkin samaa mieltä mietinnön yleisestä rakenteesta ja erityisesti siinä mainituista toimenpiteistä, joiden avulla pyritään lisäämään sähköistä kaupankäyntiä ja yksinkertaistamaan hankintajärjestelmää. Äänestin tästä syystä tämän mietinnön puolesta.

  Licia Ronzulli (PPE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, äänestin tämän päätöslauselman puolesta, koska mielestäni se merkitsee uutta edistysaskelta kohti hyvin toimivien, yhtenäistettyjen eurooppalaisten sisämarkkinoiden luomista. Euroopan unioni on nykyisin yksi maailman tärkeimmistä talouksista, mutta sillä on yhä valtavat mahdollisuudet erityisesti taloudellisen ja työllisyyden kasvun suhteen.

Pienet ja keskisuuret yritykset ovat meneillään olevan talouden elpymisen moottoreita ja päätoimijoita. Euroopan unionin on tarjottava niille tehokkaampaa suojelua, helpotettava niiden luotonsaantia, vähennettävä byrokratiaa ja edistettävä sähköisen kaupankäynnin kehittämistä. Vain tällä tavalla kykenemme luomaan sosiaalisen talouden, joka perustuu kasvuun, kilpailukykyyn ja kestävyyteen.

Tehokkaiden ja innovatiivisten sisämarkkinoiden luominen EU:hun nykypäivän globalisoituneessa maailmassa tarkoittaa EU:n kiinnittämistä maailmanlaajuisen talousnäyttämön kiistattomaksi päähenkilöksi.

  Pascal Canfin (Verts/ALE). – (FR) Arvoisa puhemies, haluan selventää, miksi me äänestimme sisämarkkinoiden toimenpidepaketin puolesta. Mielestäni se on edistysaskel. Euroopan parlamentti onnistui löytämään oikeat kompromissit, jotka eivät huuhdo pois tekstin sisältöä. Sen sijaan ne painostavat oikeasti niitä, jotka komissiossa haluavat, että sisämarkkinat myös jatkossa omaksuvat puhtaasti vapaiden markkinoiden lähestymistavan sisällyttämättä sosiaalisia kysymyksiä, verotus- tai ympäristökysymyksiä.

Haluan myös vain selventää, että 54 kohta, joka käsittelee julkisia palveluja, yleishyödyllisiä palveluja, on ongelmallinen. Siksi me äänestimme vastoin osaa tästä kohdasta, jossa edelleen peräänkuulutetaan – ideologisesti mutta verhotuin sanamuodoin – vapauttamisen lisäämistä. Sen sijaan me kannatamme eurooppalaisia julkisia palveluja ja eurooppalaisen kehyksen turvaamista. Tämä jättää jokaiselle jäsenvaltiolle mahdollisuuden jatkaa julkisten palvelujen järjestämistä haluamallaan tavalla erityisesti alueellisella tasolla.

  Andrzej Grzyb (PPE). – (PL) Arvoisa puhemies, sisämarkkinat ilman kansalaisten tai yritysten ulkopuolelle jättämistä – siten voisin lyhyesti kuvata olennaisen sisällön tämänpäiväisessä keskustelussa nyt hyväksytystä mietintöpaketista, joka käsittelee sisämarkkinoiden toimenpidepakettia. Minusta erittäin kiinnostavaa ja miellyttävää korostaa ehdotuksia, joiden on tarkoitus helpottaa erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa. Pk-yrityksille on hyvin tärkeää päästä mukaan julkisiin hankintamenettelyihin. Erityistä kannatusta ansaitsee ilmoitus, että kyseisiä menettelyjä aiotaan yksinkertaistaa ja erityisesti että julkisiin hankintoihin liittyviä rahoituksellisia esteitä, jotka jättävät pk-yritykset julkisten hankintojen ulkopuolelle, aiotaan vähentää ja että paikallisten markkinoiden erityispiirteet aiotaan ottaa huomioon hankinnoissa.

Samoin pitäisi tunnustaa, että pk-yritykset odottavat apua markkinoille pääsyssä, ne odottavat hallinnollisia toimenpiteitä, jotka helpottavat niiden toimintaa, ja ne odottavat myös ratkaisua patenttien alueella. Odotan itse erittäin kiinnostuneena komission jäsenen Barnierin ilmoittamaa esitystä 12 keinosta sisämarkkinoiden piristämiseksi. Erittäin kannustava on ilmoitus, jonka mukaan ajanjakso, jolloin on mahdollista arvioida erityisesti näihin keinoihin liittyviä innovatiivisia ratkaisuja, tulee olemaan suhteellisen lyhyt.

Kirjalliset äänestysselitykset

Mietintö: Sidonia Elżbieta Jędrzejewska (A7-0115/2011)

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. – (PT) Kannatan tätä mietintöä, koska olen samaa mieltä määrästä, jota suositellaan tulvan aiheuttamien tuhojen korjaamiseen Puolassa, Slovakiassa, Unkarissa, Tšekin tasavallassa, Kroatiassa ja Romaniassa. Kyseinen määrä on yhteensä 182 388 893 euroa.

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. – (LT) Kannatin tätä mietintöä, jossa hyväksytään ilman tarkistuksia neuvoston kanta lisätalousarvioesitykseen 1/2011. Tällä lisätalousarvioesityksellä on tarkoitus ottaa käyttöön EU:n solidaarisuusrahaston varoja yhteensä 182,4 miljoonaa euroa maksusitoumus- ja maksumäärärahoina rankkasateista johtuvien tulvien vaikutusten lieventämiseksi Puolassa, Slovakiassa, Tšekin tasavallassa, Unkarissa, Kroatiassa ja Romaniassa. Mielestäni EU:n solidaarisuusrahaston varoja olisi otettava käyttöön mahdollisimman pian luonnonkatastrofin tapahduttua ja taloudellista tukea koskevien hakemusten käsittelyn olisi tapahduttava tehokkaasti ja ripeästi, jotta olisi mahdollista antaa kiireellistä taloudellista tukea luonnonkatastrofeja kokeneille maille.

  George Becali (NI), kirjallinen. – (RO) Kannatin mietintöä, koska kaatosateiden aiheuttamien tulvien koettelemat jäsenvaltiot odottavat, että 182,4 miljoonan euron määrä otetaan käyttöön. Kyseessä ovat Puola, Slovakia, Tšekin tasavalta, Unkari, Kroatia ja Romania. Esittelijän tavoin katson, että pitäisi olla mahdollista ottaa käyttöön solidaarisuusrahaston varoja paljon nopeammin ja tehokkaammin kuin tällä hetkellä.

  Maria Da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. – (PT) Olen samaa mieltä Euroopan unionin solidaarisuusrahastosta (EUSR) käyttöön otettavasta mukautetusta määrästä, koska useissa maissa – Puolassa, Slovakiassa, Unkarissa ja Romaniassa – luonnonkatastrofien aiheuttamat suorat vahingot ylittävät EUSR:n varojen käyttöönoton edellyttämän tavanomaisen kynnysarvon, joka on 0,6 prosenttia bruttokansantulosta. Pidän tärkeänä myös sitä, että EUSR:n varoja pitäisi ottaa käyttöön mahdollisimman nopeasti luonnonkatastrofin jälkeen ja että kaikki asiaankuuluvat lainsäädännölliset sekä järjestelyihin ja toimeenpanoon liittyvät menettelyt pitäisi hoitaa nopeasti ja tehokkaasti. Siksi olen samaa mieltä neuvoston yhteisestä kannasta esitykseen Euroopan unionin lisätalousarvioksi varainhoitovuodeksi 2011.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Komissio ehdottaa komission varainhoitovuoden 2011 talousarvion mukauttamista, jotta siinä voidaan ottaa huomioon tarve ottaa käyttöön Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varoja 182,4 miljoonaa euroa maksusitoumus- ja maksumäärärahoina rankkasateista johtuvien tulvien vaikutusten lieventämiseksi Puolassa, Slovakiassa, Tšekin tasavallassa, Unkarissa, Kroatiassa ja Romaniassa. Euroopan parlamentin pitäisi hyväksyä ehdotus esittelijän ehdottamilla ehdoilla.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Käsiteltävänä oleva mietintö koskee neuvoston kantaa esitykseen Euroopan unionin lisätalousarvioksi nro 1/2011 varainhoitovuodeksi 2011. Komissiolla on valtuudet tehdä lisätalousarvioesityksiä "väistämättömissä, poikkeuksellisissa tai odottamattomissa olosuhteissa". Tietyt EU:n jäsenvaltiot ovat kärsineet luonnonkatastrofeista, jotka ovat tuhonneet infrastruktuuria. Vahinkojen arvo on noin 5,5 miljardia euroa ja se ylittää joissain tapauksissa kynnysarvon eli 0,6 prosenttia bruttokansantulosta. Tilanne antaa oikeutuksen ja perusteen Euroopan unionin solidaarisuusrahaston (EUSR) varojen käyttöönotolle. Rahaston tavoite on yksinomaan infrastruktuurin korjaaminen. Koska talousarvion nykyiset määrärahat eivät riitä kattamaan hakemuksissa esitettyä määrää, olen samaa mieltä tästä lisätalousarviosta – komission esittämästä ensimmäisestä ehdotuksesta EUSR:n varojen käyttöön ottamiseksi – jossa ehdotetaan 182 388 893 euron lisäystä maksusitoumus- ja maksumäärärahoina.

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Tällä lisätalousarviolla pyritään vastaamaan pyyntöön ottaa käyttöön Euroopan unionin solidaarisuusrahaston (EURS) varoja katastrofien viidessä jäsenvaltiossa sekä Kroatiassa touko- ja kesäkuussa 2010 aiheuttamien vahinkojen korjaamiseksi. Vahingot syntyivät "väistämättömissä, poikkeuksellisissa tai odottamattomissa olosuhteissa", kuten varainhoitoasetuksessa määritellään, ja siitä syystä menettely on mielestämme sekä oikeutettu että välttämätön.

Kyseisen maiden tukemiseksi käyttöön otettu määrä – 182,4 miljoonaa euroa – on vain noin kolme prosenttia kokonaisvahingoista, joiden arvioidaan olevan noin 5 512,7 miljoonaa euroa. Viime vuosina EU:n jäsenvaltiot ovat kärsineet kovasti useista katastrofeista. EUSR:n kuutena ensimmäisenä toimintavuotena komissioon saapui 62 tukihakemusta 21:stä eri valtiosta. Noin kolmannes niistä katsottiin "luonnonmullistukseksi", samoin kuin neljä niistä tapauksista, joita me tänään käsittelemme. EUSR on tärkeä väline autettaessa korjaamaan katastrofien lähes aina huomattavia ja usein pitkäkestoisia vaikutuksia ihmisiin, ympäristöön ja talouteen. Katastrofien ehkäisyyn on kuitenkin sitouduttava vastaavalla tavalla toteuttamalla käytännössä suositukset, jotka Euroopan parlamentti hiljattain aiheesta hyväksyi.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Tämä mietintö käsittelee lisätalousarvioesitystä, jolla pyritään vastaamaan pyyntöön ottaa käyttöön Euroopan unionin solidaarisuusrahaston (EUSR) varoja katastrofien viidessä jäsenvaltiossa sekä Kroatiassa touko- ja kesäkuussa 2010 aiheuttamien vahinkojen korjaamiseksi.

Vahingot syntyivät "väistämättömissä, poikkeuksellisissa tai odottamattomissa olosuhteissa", kuten varainhoitoasetuksessa määritellään, ja siitä syystä menettely on mielestämme sekä oikeutettu että välttämätön. Kyseisen maiden tukemiseksi käyttöön otettu määrä – 182,4 miljoonaa euroa – on vain noin kolme prosenttia kokonaisvahingoista, joiden arvioidaan olevan noin 5 512,7 miljoonaa euroa.

Viime vuosina EU:n jäsenvaltiot ovat kärsineet kovasti useista katastrofeista. EUSR:n kuutena ensimmäisenä toimintavuotena komissioon saapui 62 tukihakemusta 21:stä eri valtiosta. Noin kolmannes niistä katsottiin "luonnonmullistukseksi", samoin kuin neljä niistä tapauksista, joita me tänään käsittelemme.

EUSR on tärkeä väline autettaessa korjaamaan katastrofien lähes aina huomattavia ja usein pitkäkestoisia vaikutuksia ihmisiin, ympäristöön ja talouteen. Ehkäisyyn sitoutuminen on myös tärkeää.

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen. – (LT) Kannatin mietintöä ja esittelijän ehdotusta hyväksyä sellaisenaan neuvoston kanta lisätalousarvioesitykseen nro 1/2011, koska näille maille eli Puolalle, Tšekin tasavallalle, Slovakialle, Unkarille, Kroatialle ja Romanialle on annettava taloudellista tukea, eikä sitä voida enää viivyttää kauempaa.

  David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Äänestin tämän komission ehdotuksen puolesta. Siinä esitetään talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17. toukokuuta 2006 tehdyn toimielinten sopimuksen 26 kohtaan perustuvan EUSR:n varojen käyttöönottoa. Sopimuksen perusteella solidaarisuusrahaston varoja voidaan ottaa käyttöön vuosittain enintään 1 miljardi euroa. Rahaston käyttöönoton edellytykset on esitetty solidaarisuusrahaston perustamisesta annetussa neuvoston asetuksessa N:o 2012/2002. Pitäisi muistaa, että rahaston tavoite on korjata infrastruktuuria ja toimia jälleenrahoitusvälineenä eikä korvata yksityisiä vahinkoja. Tämä on ensimmäinen EUSR:n varojen käyttöönottoa koskeva ehdotus, jonka komissio on esittänyt varainhoitovuodeksi 2011.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Tämä lisätalousarvioesitys on perusteltu, sillä solidaarisuusrahastosta käyttöön otettuja varoja käytetään rankkasateista johtuneiden maanvyörymien ja vakavien tulvien aiheuttamien vahinkojen korjaamiseen Puolassa, Slovakiassa, Tšekin tasavallassa, Unkarissa, Kroatiassa ja Romaniassa. Tarkistettuaan, että pyynnöt täyttävät asetuksen (EY) N:o 2012/2002 kelpoisuusperusteet, komissio ehdotti 182,4 miljoonan euron käyttöönottoa solidaarisuusrahastosta kyseisten maiden vahinkojen korvaamiseksi. Haluaisin kuitenkin korostaa viivästystä tämänkaltaisen tuen käyttöönotossa. Menettelystä on tehtävä vähemmän byrokraattinen ja yksinkertaisempi, jotta tuleviin katastrofitilanteisiin voidaan vastata ajoissa.

  Alexander Mirsky (S&D), kirjallinen. – (EN) Varainhoitovuoden 2011 yleiseen talousarvioon tehtävällä lisätalousarvioesityksellä nro 1/2011 on tarkoitus ottaa käyttöön EU:n solidaarisuusrahaston varoja yhteensä 182,4 miljoonaa euroa maksusitoumus- ja maksumäärärahoina rankkasateista johtuvien tulvien vaikutusten lieventämiseksi Puolassa, Slovakiassa, Tšekin tasavallassa, Unkarissa, Kroatiassa ja Romaniassa. Kun tämä otetaan huomioon, äänestin mietinnön puolesta.

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Luonnonkatastrofit eivät ole enää harvinaisia Euroopassa. Viimeisimmät tapahtumat, kuten vuoden 2010 tulvat Puolassa, Slovakiassa, Romaniassa, Tšekin tasavallassa ja Unkarissa, osoittavat, että solidaarisuusrahasto on välttämätön. Rahastoa ei käytetä yksityisten henkilöiden omaisuudelle tapahtuneiden vahinkojen korvaamiseen vaan ensisijaisesti infrastruktuurin jälleenrakentamiseen. Siksi sitä voidaan pitää tarkoituksenmukaisena jälleenrahoitusvälineenä. Erityisesti Puolan, Slovakian, Unkarin ja Romanian kaltaisissa maissa on tapahtunut mittavia katastrofeja, ja välittömät vahingot ylittävät tavanomaisen kynnysarvon, joka on 0,6 prosenttia bruttokansantulosta. Tästä syystä äänestin mietinnön puolesta.

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. – (PT) Mietintö viittaa varainhoitovuoden 2011 yleiseen talousarvioon tehtävään lisätalousarvioon nro 1/2011, jonka tavoitteena ottaa käyttöön Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varoja 182,4 miljoonaa euroa maksusitoumus- ja maksumäärärahoina rankkasateista johtuvien tulvien vaikutusten lieventämiseksi Puolassa, Slovakiassa, Tšekin tasavallassa, Unkarissa, Kroatiassa ja Romaniassa. Lisätalousarvion nro 1/2011 ainoa tarkoitus on sisällyttää virallisesti tämä talousarvion tarkistus varainhoitovuoden 2011 talousarvioon. Esitetyt syyt oikeuttavat täysin tämän lisätalousarvion, ja siksi äänestin mietinnön puolesta.

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. – (PT) Äänestin tämän lisätalousarvion puolesta, jonka tavoitteena on ottaa käyttöön Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varoja 182,4 miljoonaa euroa maksusitoumus- ja maksumäärärahoina rankkasateista johtuvien tulvien vaikutusten lieventämiseksi Puolassa, Slovakiassa, Tšekin tasavallassa, Unkarissa, Kroatiassa ja Romaniassa.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Me äänestimme tyhjää. Mietintö koskee määrärahasiirtoa EU:n solidaarisuusrahaston varojen käyttöönottamiseksi Puolassa, Slovakiassa, Unkarissa, Tšekin tasavallassa, Kroatiassa ja Romaniassa vuonna 2011 tapahtuneiden tulvien takia. Olemme samaa mieltä kiireellisestä tarpeesta ottaa varat käyttöön, mutta emme hyväksy ehdotettua rahoitusmenetelmää ("negatiivisen varauksen" luominen).

Mietintö: Reimer Böge (A7-0114/2011)

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. – (PT) Kannatan tätä mietintöä, joka tähtää EU:n avun antamiseen Euroopan unionin solidaarisuusrahastosta Puolalle, Slovakialle, Unkarille, Tšekin tasavallalle, Kroatialle ja Romanialle touko- ja kesäkuussa 2010 aiheutuneiden tulvien takia, jotka vaikuttivat kyseisiin alueisiin ja niiden väestöön. EU:n on edelleenkin oltava organisaatio, joka osoittaa solidaarisuutta.

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. – (LT) Kannatin tätä mietintöä taloudellisen tuen osoittamisesta Euroopan unionin solidaarisuusrahastosta Puolalle, Slovakialle, Unkarille, Tšekin tasavallalle, Kroatialle ja Romanialle. Toimielinten sopimuksen perusteella solidaarisuusrahaston varoja voidaan ottaa käyttöön vuosittain enintään 1 miljardi euroa. Mielestäni EU:n solidaarisuusrahaston varoja olisi otettava käyttöön mahdollisimman pian luonnonkatastrofin tapahduttua ja rahoitustukea koskevien hakemusten käsittelyn olisi tapahduttava tehokkaasti ja ripeästi, jotta olisi mahdollista antaa kiireellistä taloudellista tukea luonnonkatastrofeja kokeneille maille.

  Regina Bastos (PPE), kirjallinen. – (PT) Euroopan unionin solidaarisuusrahaston (EUSR) tavoitteena on antaa pikaista, tehokasta ja joustavaa apua jäsenvaltion tai liittymisestä neuvottelevan valtion väestölle luonnonmullistuksen jälkeen.

Rahasto täydentää jäsenvaltioiden julkisia varoja hätätilanteissa. Sen varat on tarkoitettu erityisesti kiireellisiin infrastruktuurin korjaustöihin, väliaikaisiin suoja- ja hätäpalveluihin ihmisten välittömien tarpeiden tyydyttämiseksi sekä katastrofin jälkien siivoamiseen sen runtelemilla alueilla. Rankkasateet huuhtoivat Puolaa, Slovakiaa, Unkaria, Tšekin tasavaltaa, Kroatiaa ja Romaniaa vuonna 2010. Ne aiheuttivat vakavia tulvia, jotka johtivat valtaviin menetyksiin. Katastrofien takia kyseiset valtiot pyysivät tukea EUSR:sta. Koska asiaankuuluvassa asetuksessa säädetyt kelpoisuusperusteet täyttyivät, EUSR:n varojen käyttöönotto hyväksyttiin edellä mainittujen katastrofien kohteeksi joutuneiden ihmisten kivun, kärsimysten ja menetysten lieventämiseksi. Edellä mainituista syistä kannatin mietintöä.

  Adam Bielan (ECR), kirjallinen. – (PL) Euroopan unionin itäosassa sijaitsevissa maissa viime vuonna nousseet tulvat aiheuttivat valtavia aineellisia vahinkoja käytännössä kaikilla alueilla. Useat niistä kamppailevat edelleen tulvan traagisten seurausten kanssa. Useat ihmiset odottavat yhä viranomaisten lupaamaa taloudellista apua. Vakavat vahingot vaurioittivat ensisijaisesti maataloutta, infrastruktuuria, liikenneverkkoa ja kulttuuriperintökohteita. Useat ihmiset ovat kärsineet ja menettäneet useissa tapauksissa koko omaisuutensa. Pelkästään Puolassa välittömien menetysten on arvioitu olevan lähes kolme miljardia euroa. Se ylittää siksi reilusti solidaarisuusrahaston varojen käyttöönoton kynnysarvon. Samanlainen tilanne vallitsee muissa maissa, jotka hakevat tukea rahastosta. Toimielinten sopimuksessa mainittujen eurooppalaisten rahastojen varojen käyttöönotto tuo merkittävää helpotusta katastrofin pahimmin runtelemille alueille, koska ne mahdollistavat työt luonnonkatastrofin vaikutusten lieventämiseksi. Kannatan painokkaasti solidaarisuusrahaston varojen käyttöönottoa.

  Jan Březina (PPE), kirjallinen. – (CS) Suhtaudun myönteisesti Euroopan parlamentin päätökseen ottaa käyttöön EU:n solidaarisuusrahaston varoja viime vuoden tulvista kärsineiden Keski-Euroopan maiden auttamiseksi. Tšekin tasavallan tapauksessa tarvitaan 125 miljoonaa Tšekin korunaa kattamaan osa vahingoista, joita tulvat aiheuttivat Määrin pohjoisosissa viime touko- ja kesäkuussa. Koska tuhojen kokonaismääräksi arvioitiin viisi miljardia Tšekin korunaa, joka on alle 0,6 prosenttia Tšekin tasavallan BKT:sta, sitä ei katsottu EU:n lainsäädännön nojalla "luonnonmullistukseksi", jonka tapauksessa solidaarisuusrahastosta myönnettävä tuki on käytännössä varmaa. Siksi oli välttämätöntä pyytää poikkeusta Tšekin tasavallalle sillä perusteella, että maamme joutui saman luonnonkatastrofin kohteeksi kuin naapurimaa Puola, jossa seuraukset olivat tuhoisammat. Euroopan parlamentin alkuperäisessä päätöslauselmaluonnoksessa vain Puola mainittiin luonnonkatastrofin kohteeksi joutuneena maana. Vasta sen jälkeen kun minä huomautin, että tulvat olivat vaikuttaneet myös muihin valtioihin, se ulotettiin kattamaan koko Keski-Euroopan alue. Olen mielissäni siitä, että alun leväperäisyyden ja epäröinnin jälkeen Tšekin tasavallan hallitus ryhtyi toimimaan ja että sen onnistui asetetun määräajan puitteissa jättää hakemus taloudellisen avun saamiseksi solidaarisuusrahastosta. Se osoittautuu epäilemättä erittäin hyödylliseksi.

  Maria Da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. – (PT) Koska luonnonmullistukset ovat aiheuttaneet merkittäviä vahinkoja erityisesti yksityisomaisuudelle, liikenneverkoille ja kulttuuriperintökohteille ja koska kaikkien kyseisten maiden arvioidut välittömät kokonaisvahingot ylittävät solidaarisuusrahaston varojen käyttöönoton tavanomaisen kynnysarvon, joka on 0,6 prosenttia bruttokansantulosta, kannatan ehdotusta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotosta Puolan, Slovakian, Unkarin, Tšekin tasavallan, Kroatian ja Romanian hyväksi.

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varojen käyttöönoton puolesta Slovakian, Unkarin, Tšekin tasavallan, Kroatian ja Romanian hyväksi, koska ne kärsivät touko- ja kesäkuussa 2010 vakavista tulvista. Haluan toistaa, että neuvoston on kiireellisesti jatkettava Euroopan parlamentin hyväksymän uuden solidaarisuusrahastoa koskevan asetuksen muuttamista rahaston toiminnan nopeuttamiseksi ja tehostamiseksi.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotto Puolan, Slovakian, Unkarin, Tšekin tasavallan, Kroatian ja Romanian hyväksi on perusteltua maissa vallinneiden rankkasateiden ja tulvien sekä niiden aiheuttamien vakavien vahinkojen takia. Päätös sai asiasta vastaavassa Euroopan parlamentin valiokunnassa suuren enemmistön tuen, mikä on osoitus sen nauttiman tuen laajuudesta. Olen pahoillani kärsimyksistä, joita ihmiset ovat kokeneet, ja toivon, että rahaston varojen käyttöönotto lieventää niitä ja auttaa nopeuttamaan ja tehostamaan jälleenrakennusta pahimpia tuhoja kokeneilla alueilla.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Touko- ja kesäkuussa 2010 Keski- ja Itä-Eurooppaa piiskasi ankara myrsky, joka aiheutti valtavaa tuhoa tietyissä jäsenvaltioissa. Se tuhosi erityisesti julkista infrastruktuuria, maatiloja, tie- ja rautatieverkkoja sekä julkista ja yksityistä omaisuutta. Puolan tulvat vaikuttivat lähes koko maahan ja aiheuttivat vahingot, jotka ylittävät 0,85 prosenttia bruttokansantulosta (BKTL). Slovakiassa joitakin alueita jäi myrskyn seurauksena veden alle. Lisäksi se aiheutti maanvyörymiä ja tulvia sekä vahingot, jotka ovat 0,89 prosenttia BKTL:sta. Unkarissa vahinkojen arvo on 0,73 prosenttia BKTL:sta. Romaniassa niiden arvioidaan ylittävän 875 miljoonaa euroa tai vastaavan 0,67 prosenttia BKTL:sta. Kroatiassa vahingot ovat yli 153 miljoonaa euroa (0,6 prosenttia BKTL:sta) ja Tšekin tasavallassa 204 miljoonaa euroa (0,6 prosenttia BKTL:sta). Tilanne oikeuttaa Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varojen käyttöönoton ja on johtanut varainhoitovuoden 2011 ensimmäisen lisätalousarvion hyväksymiseen. Koska jo hyväksytty lisätalousarvioesitys kattaa varojen käyttöönoton ja kun aluekehitysvaliokunnan lausunto otetaan huomioon, olen samaa mieltä esittelijän kannasta, joka koskee 182 388 893 euron käyttöönottoa auttamaan myrskyjen vaurioittaman julkisen infrastruktuurin korjaamisessa edellä mainituissa jäsenvaltioissa.

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Mietinnössä kannatetaan Euroopan unionin solidaarisuusrahaston (EUSR) varojen käyttöönottoa kuuden valtion avustamiseksi: Puolan, Slovakian, Unkarin, Tšekin tasavallan, Kroatian ja Romanian. Kyseiset maat kärsivät rankkasateista ja joissakin tapauksissa ennennäkemättömistä tulvista, maanvyörymistä ja mutavyöryistä. Neljässä valtiossa – Puolassa, Slovakiassa, Unkarissa ja Romaniassa – katastrofeja voidaan EUSR:sta annetun asetuksen määritelmän mukaan pitää "luonnonmullistuksina"; toisin sanoen vahinkojen arvioidaan ylittävän 0,6 prosenttia niiden bruttokansantulosta. Pidämme varojen käyttöönottoa tärkeänä ja välttämättömänä, mistä syystä äänestimme mietinnön puolesta.

Jälleen kerran meidän on kiinnitettävä huomiota liian pitkiin viipeisiin katastrofin tapahtumisen, EUSR:n varojen käyttöönottoa koskevan päätöksen ja EU:n tuen varsinaisen toimittamisen tuhoja kärsineille jäsenvaltioille ja alueille välillä. Tässä tapauksessa katastrofit tapahtuivat touko- ja kesäkuussa 2010. Euroopan parlamentti on juuri hyväksynyt EUSR:n varojen käyttöönoton eli lähes vuotta myöhemmin. Nyt muut menettelyä koskevat vaatimukset viivyttävät entisestään rahojen saapumista kohteeseensa. Olemme kannattaneet rahaston varojen käyttöönottoa koskevien sääntöjen mukauttamista, jotta varojen käyttöönotosta tulisi joustavampaa ja oikea-aikaisempaa.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Äänestimme tämän mietinnön puolesta, jossa kannatetaan Euroopan unionin solidaarisuusrahaston (EUSR) varojen käyttöönottoa kuuden valtion avustamiseksi: Puolan, Slovakian, Unkarin, Tšekin tasavallan, Kroatian ja Romanian.

Kyseiset maat kärsivät rankkasateista ja joissakin tapauksissa ennennäkemättömistä tulvista, maanvyörymistä ja mutavyöryistä. Neljässä valtiossa – Puolassa, Slovakiassa, Unkarissa ja Romaniassa – katastrofeja voidaan EUSR:sta annetun asetuksen määritelmän mukaan pitää "luonnonmullistuksina"; toisin sanoen vahinkojen arvioidaan ylittävän 0,6 prosenttia niiden bruttokansantulosta.

Pidämme varojen käyttöönottoa tärkeänä ja välttämättömänä, mistä syystä äänestimme mietinnön puolesta.

Meidän on kuitenkin kiinnitettävä huomiota liian pitkiin viipeisiin katastrofin tapahtumisen, EUSR:n varojen käyttöönottoa koskevan päätöksen ja EU:n tuen varsinaisen toimittamisen tuhoja kärsineille jäsenvaltioille ja alueille välillä. Pitäisi panna merkille, että katastrofit tapahtuivat touko- ja kesäkuussa 2010. Euroopan parlamentti on juuri hyväksynyt EUSR:n varojen käyttöönoton eli lähes vuotta myöhemmin. Nyt muut menettelyä koskevat vaatimukset viivyttävät entisestään rahojen saapumista kohteeseensa.

Kannatamme rahaston varojen käyttöönottoa koskevien sääntöjen mukauttamista, jotta varojen käyttöönotosta tulisi joustavampaa ja oikea-aikaisempaa.

  Monika Flašíková Beňová (S&D), kirjallinen. – (SK) Vuoden 2010 tulvat vaikuttivat laajoihin alueisiin useissa Keski-Euroopan maissa. Luonnonkatastrofi koetteli lähinnä Puolaa, Slovakiaa, Unkaria, Tšekin tasavaltaa, Kroatiaa ja Romaniaa. Näillä alueilla asuvat ihmiset eivät selviydy tulvien seurauksista omin voimin. He eivät kykene katkaisemaan seurauksia omilla varoillaan, koska talous- ja rahoituskriisi rasittaa yksittäisten jäsenvaltioiden talousarvioita. Komissio kuitenkin ehdottaa EU:n solidaarisuusrahaston varojen käyttöönottoa tuhoista kärsivien maiden hyväksi. Kaikki mainitut valtiot pyysivät rahastosta tukea sen jälkeen, kun maanvyöryt, tulva-aallot ja lähes jatkuva sade olivat iskeneet ja lamauttaneet ne viime vuoden kevät- ja kesäkuukausina.

Luonnonvoimat aiheuttivat niistä kärsineillä alueilla laajoja tuhoja sekä julkiseen että yksityiseen infrastruktuuriin, tie- ja rautatieliikenteeseen ja maatalouteen. Myös kiinteä omaisuus, asuinrakennukset ja kulttuurimuistomerkit kokivat vakavia vahinkoja. On kohtuullista myöntää luonnonkatastrofeista kärsineille Euroopan valtioille tarvittavaa taloudellista apua, jotta ne voivat korjata katastrofin seuraukset ja palata normaaliin elämään mahdollisimman pian.

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen. (LT) Kannatin tätä asiakirjaa, koska komissio on ilmoittanut Euroopan parlamentille ehdotuksessaan Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotosta (KOM(2011)0010), että komissio ehdottaa Puolan, Slovakian, Unkarin, Tšekin tasavallan, Romanian ja ehdokasvaltio Kroatian toukokuun, kesäkuun ja heinäkuun 2010 tulvakatastrofien perusteella jättämien avustushakemusten perusteella Euroopan solidaarisuusrahaston varojen käyttöönottoa. Aluekehitysvaliokunta ei vastusta 182 388 893 euron määrän käyttöönottoa solidaarisuusrahastosta asianomaisten maiden hyväksi komission ehdotuksen mukaisesti ja 17. toukokuuta 2006 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen määräysten ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2012/2002 säännösten perusteella, jotta tämän toimenpiteen hyväksyminen ei turhaan viivästyisi, koska budjettivaliokunta aikoo hyväksyä sen mahdollisimman pian.

  Cătălin Sorin Ivan (S&D), kirjallinen. – (RO) Solidaarisuusrahasto on äärimmäisen tärkeä väline EU:lle. Taloudellisen vaikutuksen lisäksi se on osoitus eurooppalaisesta solidaarisuudesta. Neuvosto on kuitenkin juuri osoittanut meille, että tämä solidaarisuus alkaa heikentyä tasaisesti. Tällä hetkellä neuvosto pakottaa meidät leikkaamaan erittäin tärkeiden ohjelmien varoja niiden kansalaisten auttamiseksi, jotka ovat jo kärsineet niin paljon viime vuoden tulvien takia.

Mikäli tarkastelemme, mitkä jäsenvaltiot estävät tällä hetkellä neuvostossa "uuden rahan" käsitteen rahaston tarpeiden kattamiseksi, huomaamme, että kyseessä ovat ne maat, jotka ovat vuorollaan saaneet suuria rahamääriä viime vuosina.

Unioni perustuu solidaarisuuden käsitteeseen. Ilman sitä emme olisi kyenneet luomaan nykyistä Euroopan unionia emmekä kykene muovaamaan huomisen Euroopan unionia.

  Edvard Kožušník (ECR), kirjallinen. – (CS) Toisin kuin Euroopan globalisaatiorahastoa pidän solidaarisuusrahastoa, jonka varat on tarkoitettu kattamaan luonnonkatastrofien aiheuttamia vahinkoja, aitona osoituksena eurooppalaisesta solidaarisuudesta. Olen hyvin kiitollinen siitä, että tässä mietinnössä ehdotetaan myös varojen osoittamista kattamaan Tšekin tasavallassa julkiselle omaisuudelle aiheutuneita tulvavahinkoja. Tämä koskee erityisesti Määrin pohjoisosia, jotka kärsivät viime vuoden toukokuussa samasta tulva-aallosta, joka aiheutti tuhoa koko Keski-Euroopan alueella. Olen sitä suuremmalla syyllä kiitollinen siitä, että Tšekin tasavalta on saanut solidaarisuusrahastosta varoja vahinkojen korjaamiseksi, koska naapurimaat kärsivät tulva-aallosta enemmän kuin Tšekin tasavalta.

Tšekin tasavallalle maksettavia korvauksia ei siitä huolimatta unohdettu eurooppalaisen solidaarisuuden puitteissa. Haluan myös kiittää jäsen Březinaa ja jäsen Tošenovskýa, joiden kanssa onnistuin saamaan Tšekin tasavallan niiden maiden joukkoon, jotka saavat korvausta solidaarisuusrahastosta tämän tulva-aallon takia. Parlamentin puhemies Buzek ansaitsee myös erityiset kiitokset, koska hän vieraili kanssamme Määrissä tulvasta kärsineillä alueilla ja tuki henkilökohtaisesti Tšekin tasavallalle annettavaa apua.

  Bogusław Liberadzki (S&D), kirjallinen. – (PL) Vuotta 2010 leimasi useita Euroopan maita koetellut tuhoisa tulva. Puola kärsi kahdesta tulvasta. Meidän pitäisi olla kiitollisia Euroopan unionin solidaarisuuden ilmauksista tulvien vaikutusten lieventämiseksi ja toimista niistä kärsivien kauhean ahdingon helpottamiseksi – ihmisten, jotka ovat menettäneet suuren osan ja useissa tapauksissa koko aineellisen omaisuutensa, joille aiheutui terveyshaittoja ja jotka jopa menettivät läheisiään.

Osana solidaarisuuden ajatuksen tukemista hädän ja kärsimyksen aikoina on myös mietittävä, miten tulvien syntyminen voidaan estää. Se voidaan toteuttaa vesivarojen hallinnalla: säännöstelemällä jokia, rakentamalla tekojärviä jne. Meidän pitäisi ohjata paljon suurempi osa koheesiorahastossa ympäristötarkoituksiin osoitetuista varoista tulvien ehkäisyyn. Kannatan Bögen mietintöä, ja kehotan tukemaan ehdotusta talousarvion varojen lisäämiseksi vuoden 2013 jälkeen.

  Elżbieta Katarzyna Łukacijewska (PPE), kirjallinen. – (PL) Olen hyvin mielissäni siitä, että Euroopan parlamentissa tehdään näin rakentavia päätöksiä. Tulvista kärsineiltä alueilta kotoisin olevat jäsenet ponnistelivat ankarasti, että unionin apua myönnettäisiin, ja kuten tiedämme, tie menestykseen ei ole ollut helppo. 182,4 miljoonan euron myöntäminen viime vuoden tulvien vaikutusten korvaamiseksi on äärimmäisen tärkeää sekä luonnonkatastrofista kärsineiden alueiden että siellä asuvien ihmisten kannalta.

Puola ja Podkarpacien alue kärsivät erityisesti katastrofista. Siksi toivonkin, että infrastruktuurin jälleenrakentamiseen osoitetut varat käytetään tehokkaasti. Parlamentin tänään tekemä päätös on lopullinen ja käynnistää menettelyn EU:n varojen myöntämiseksi. Siitä syystä äänestin EU:n solidaarisuusrahaston varojen käyttöönottoa – vuoden 2010 tulvat Puolassa, Slovakiassa, Unkarissa, Tšekin tasavallassa, Kroatiassa ja Romaniassa – koskevan päätöslauselman puolesta

  David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Kannatan komission ehdotusta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi EU:n solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotosta. Touko-, kesä- ja heinäkuussa 2010 tapahtuneisiin tulvakatastrofeihin liittyvien Puolan, Slovakian, Unkarin, Tšekin tasavallan, Romanian ja ehdokasvaltio Kroatian avustushakemusten perusteella se ehdottaa EU:n solidaarisuusrahaston varojen käyttöönottoa.

  Barbara Matera (PPE), kirjallinen. – (IT) Olen tyytyväinen tämänpäiväiseen äänestykseen Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varojen käyttöönoton puolesta avun antamiseksi Puolalle, Slovakialle, Tšekin tasavallalle, Unkarille, Romanialle ja Kroatialle viimevuotisten tulvien takia.

Vaikka parlamentin ja neuvoston välillä on erimielisyyttä teknisestä menettelystä jäsenvaltioiden vahinkojen korvaamiseen tarvittavien 182,4 miljoonan euron hankkimiseksi, Euroopan unioni on jälleen kerran osoittanut solidaarisuuttaan kansalaisiaan kohtaan. Olen samaa mieltä varainhoitovuoden 2010 talousarvion ylijäämän käyttämisestä kattamaan "negatiiviset varaukset", joita käytettiin tarvittavien varojen hankkimiseksi. Tämä varaus on todellakin sellainen "kirjanpitomenetelmä", jota pitäisi käyttää kaikissa hätäsuunnitelmissa, joita saatetaan tarvita nykyisen varainhoitovuoden aikana.

  Iosif Matula (PPE), kirjallinen. – (RO) Solidaarisuus on Euroopan unionin tärkein piirre. Tämän solidaarisuuden perusteella pidän oikea-aikaisena ja välttämättömänä mietintöä Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotosta Puolaa, Slovakiaa, Tšekin tasavaltaa, Unkaria, Kroatiaa ja Romaniaa vuonna 2010 koetelleiden tulvien takia. Tämä solidaarisuus on yhä välttämättömämpää, koska ilmastonmuutos aiheuttaa myös jatkossa katastrofeja koko Euroopan alueella. Tässä suhteessa on suunniteltava strategioita, jotka auttavat myös alentamaan kasvihuonekaasupäästöjen tasoa.

Euroopan unionin ponnistelut on kanavoitava jäsenvaltioiden toteuttamien toimien vahvistamiseen, jotta yhä useammin syntyvien suurten tulvien vaikutuksia Euroopassa saataisiin ehkäistyä ja vähennettyä. Tässä yhteydessä jäsenvaltioiden yhtenä ensisijaisena tavoitteena on oltava niiden toimintojen arviointi, jotka kasvattavat tulvariskiä ja lisäävät toteutettujen toimenpiteiden nopeutta, liikkuvuutta ja joustavuutta. Lopuksi haluan korostaa, miten tärkeää kansalaisille on, että heille tiedotetaan tulvien hallintaan liittyvistä toimista ja suunnitelmista ja että he voivat osallistua niihin.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Tätä solidaarisuusvälinettä on käytetty aikaisemmin – erityisesti kotimaassani, kun Madeiralle lähetettiin tukea helmikuun 2010 rankkasateiden jälkeen – ja nyt on kaikin puolin järkeenkäypää ottaa sen varoja käyttöön pyrittäessä lieventämään vaikutuksia, joita luonnonkatastrofeilla aina on niiden koettelemien maiden väestöön.

  Alajos Mészáros (PPE), kirjallinen. – (HU) Viime vuoden voimakkaat sateet johtivat katastrofaaliseen tilanteeseen Keski-Euroopan maissa. Yli äyräidensä tulvivien jokien vedet valtasivat kadut ja kodit. Ihmiset kärsivät ja useat heistä menettivät melkein kaiken omaisuutensa. Siksi tilanteen pikainen arviointi ja nopea apu olivat tuolloin välttämättömiä. Slovakia, Unkari, Puola, Tšekin tasavalta, Kroatia ja Romania pyysivät kaikki apua Euroopan unionilta kyetäkseen auttamaan avun tarpeessa olevia solidaarisuusrahaston varoja hyödyntämällä. Olen hyvin mielissäni voidessani todeta, että myös Euroopan parlamentti tunnusti tilanteen ja että myös se aikoi auttaa kyseisiä maita. Siksi pidän tämän päätösehdotuksen tukemista hyvin tärkeänä, ja haluan käyttää tilaisuutta hyväkseni ilmaistakseni kiitollisuuteni kaikille niille, jotka tuolloin osoittivat solidaarisuutta Keski-Euroopan kansalaisille. Kiitos.

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Kun elokuussa 2010 rankkasateet saivat joet tulvimaan yli äyräidensä ja pakottivat ihmiset jättämään kotinsa, Tšekin tasavalta haki lokakuussa 2010 apua solidaarisuusrahastosta. Kynnysarvo, joka on 0,6 prosenttia bruttokansantulosta, ei ylittynyt, mutta enemmistö väestöstä kärsi tulvien seurauksista ja alueen talous oli romahduksen partaalla. Tärkeät alat, kuten matkailu ja teollisuus, kärsivät vakavia vahinkoja. Tämä apu korvaa osan kustannuksista, joita syntyi vahingoittuneen infrastruktuurin jälleenrakentamiseen tarvituista välittömistä toimenpiteistä. Sen vuoksi kannatan tätä ehdotusta.

  Rareş-Lucian Niculescu (PPE), kirjallinen. – (RO) Viime kesänä suurin osa Romaniasta kärsi vakavista tulvista ja maanvyörymistä. Vahinkojen suuruudeksi arvioitiin melkein 900 miljoonaa euroa, joka on lähes 0,7 prosenttia Romanian BKT:sta. Olen mielissäni solidaarisuusrahaston avusta. Se auttaa sekä lieventämään katastrofin vaikutuksia että ehkäisee muiden samanluonteisten tapausten sattumista. Solidaarisuusrahasto on yksi erityisistä esimerkeistä, joita voidaan tarjota kansalaisille ja jotka osoittavat yhteisten toimien merkityksen EU:n tasolla.

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. – (PT) Komissio ehdottaa Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varojen käyttöönottoa Puolan, Slovakian, Unkarin, Tšekin tasavallan, Kroatian ja Romanian hyväksi talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17. toukokuuta 2006 tehdyn toimielinten sopimuksen mukaisesti. Toimielinten välisen sopimuksen perusteella solidaarisuusrahaston varoja voidaan ottaa käyttöön vuosittain enintään 1 miljardi euroa. Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varojen käyttöönottoa Puolan, Slovakian, Unkarin, Tšekin tasavallan, Kroatian ja Romanian hyväksi koskevan ehdotuksen lisäksi komissio antoi myös esityksen lisätalousarvioksi (A7-0115/2011). Mietinnöstä käy selkeästi ilmi, että kaikki hakemukset täyttävät asetuksessa (EY) N:o 2012/2002 säädetyt kelpoisuusperusteet. Siksi äänestin EU:n solidaarisuusrahaston varojen käyttöönoton puolesta. Esitetyt määrät ovat 105 567 155 euroa Puolalle, 20 430 841 euroa Slovakialle, 22 485 772 euroa Unkarille, 5 111 401 euroa Tšekin tasavallalle, 3 825 983 euroa Kroatialle ja 24 967 741 euroa Romanialle eli yhteensä 182 388 893 euroa maksusitoumus- ja maksumäärärahoina.

  Rovana Plumb (S&D), kirjallinen. – (RO) Puolaa, Slovakiaa, Tšekin tasavaltaa, Unkaria, Kroatiaa ja Romaniaa vuonna 2010 koetelleiden tulvien suorat kustannukset ovat 5 512 719 662 euroa. Äänestin tämän mietinnön puolesta, jotta 182,4 miljoonan euron käyttöönotto EU:n solidaarisuusrahastosta näiden tulvien takia hyväksyttäisiin. En ole samaa mieltä rahoituksen lähteestä eli neuvoston ehdottamasta "negatiivisesta varauksesta". Äänestin kuitenkin neuvoston ehdotuksen puolesta, koska mielestäni kansalaiset, jotka olivat tulvien uhreja, eivät saa joutua jäsenvaltioiden ja Euroopan parlamentin välisen toimielinten taistelun uhreiksi.

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. – (PT) Käsiteltävänä oleva asia koskee Puolan, Slovakian, Unkarin, Tšekin tasavallan, Romanian ja Kroatian (ehdokasvaltiona) jättämiä tukihakemuksia tuhoisien tulvien touko-, kesä- ja heinäkuussa 2010 aiheuttamien huomattavien vahinkojen korvaamiseksi. Koska kaikki hakemukset täyttävät asetuksessa (EY) N:o 2012/2002 säädetyt kelpoisuusperusteet, äänestin ehdotuksen puolesta Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varojen käyttöönottamiseksi ja 182 388 893 euron osoittamiseksi kyseisille maille siinä toivossa, että tuki auttaa nopeuttamaan tulvien koettelemien alueiden jälleenrakentamista ja lieventämään niiden väestön kärsimyksiä.

  Zuzana Roithová (PPE), kirjallinen. – (CS) Äänestin mielelläni Euroopan parlamentin ja neuvoston päätösehdotuksen puolesta, joka koski EU:n solidaarisuusrahaston varojen käyttöönottoa Puolan, Slovakian, Unkarin, Tšekin tasavallan, Kroatian ja Romanian hyväksi. Kaikki nämä valtiot kärsivät viime vuonna rankkasateiden synnyttämistä voimakkaista tulvista, jotka aiheuttivat maanvyörymiä ja johtivat useiden ihmishenkien menettämiseen sekä vaurioittivat asuinrakennuksia, yrityksiä, viljelyalueita, tie- ja rautatieverkkoja sekä muuta infrastruktuuria. Vaikka ehdotetun avun määrä on vain muutamia prosentteja useimpien maiden kokonaisvahingoista, se on silti merkityksellistä apua, jonka määrä on yhteensä 182 miljoonaa euroa. Haluan huomauttaa, että EU perusti solidaarisuusrahaston luonnonkatastrofien koettelemien alueiden asukkaiden avustamiseksi. Haluan kiittää jäseniä tämän mietinnön tukemisesta.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Äänestin puolesta. – (PT) Komissio ehdottaa Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varojen käyttöönottoa Puolan, Slovakian, Unkarin, Tšekin tasavallan, Kroatian ja Romanian hyväksi talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17. toukokuuta 2006 tehdyn toimielinten sopimuksen perusteella. Toimielinten välisen sopimuksen perusteella solidaarisuusrahaston varoja voidaan ottaa käyttöön vuosittain enintään 1 miljardi euroa. Komissio on esittänyt samanaikaisesti solidaarisuusrahaston varojen käyttöönottoa Puolan, Slovakian, Unkarin, Tšekin tasavallan, Kroatian ja Romanian hyväksi koskevan ehdotuksen kanssa lisätalousarvioesityksen (LTE nro 1/2011, 14. tammikuuta 2011), jotta vuoden 2011 talousarvioon voidaan ottaa vastaavat maksusitoumus- ja maksumäärärahat, kuten toimielinten sopimuksen 26 kohdassa edellytetään.

  Licia Ronzulli (PPE), kirjallinen. – (IT) Äänestin tämän tekstin puolesta, koska meidän on otettava käyttöön Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varoja niiden Keski- ja Itä-Euroopan maiden hyväksi, jotka kärsivät tulvien takia vahinkoja vuonna 2010.

Puolassa, Slovakiassa, Unkarissa, Tšekin tasavallassa, Kroatiassa ja Romaniassa infrastruktuurille valtavia vahinkoja aiheuttaneet rankkasateet synnyttivät tuolloin suunnattomia kustannuksia. Esimerkiksi pelkästään Puolan suurimmat joet kokivat kaksi peräkkäistä tulvaa touko- ja kesäkuussa 2010. Ne aiheuttivat vakavia vahinkoja maataloudelle, liikenneverkoille ja kulttuuriperintökohteille ja johtivat lähes kolmen miljardin euron suuruisiin kokonaisvahinkoihin. Ensisijainen tavoite on nyt jälleenrakentaa viime vuoden traagisista tapahtumista eniten kärsineet alueet ja tarjota niille mahdollisuus käynnistää tuotantojärjestelmänsä mahdollisimman pian uudelleen.

  Olga Sehnalová (S&D), kirjallinen. – (CS) Vuoden 2010 tulvat koettelivat vaihtelevasti useita Euroopan maita. Esimerkiksi Tšekin tasavallassa tulva valtasi pienemmän maa-alueen, mutta seuraukset olivat todella tuhoisia aivan kuten Puolassa. Siitä syystä kannatin varojen käyttöönottoa neuvoston asetuksen (EY) N:o 2012/2002 tällaisissa poikkeustilanteissa tarjoaman mahdollisuuden perusteella. Äänestin mietinnön hyväksymisen ja varojen käyttöönoton puolesta Tšekin tasavallan ja samanlaista tapausta edustavan Kroatian hyväksi.

  Joanna Senyszyn (S&D), kirjallinen. – (PL) Kannatin mietintöä Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotosta talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen 26 kohdan mukaisesti. On äärimmäisen tärkeää, että EU tukee niitä maita, jotka ovat kärsineet luonnonkatastrofien takia. Tämän katastrofin aiheuttamat menetykset ylittävät 2,9 miljardia euroa. EU:n taloudellinen tuki auttaa katastrofin vaurioittaman julkisen infrastruktuurin jälleenrakentamisessa: vesijohtojen, viemärijärjestelmien, teiden ja siltojen. Tulvista on nyt kulunut jo lähes vuosi. Apu on yhä välttämätöntä. Se pitäisi ottaa käyttöön nopeammin. Siksi menettelyjä rahoitusavun myöntämiseksi solidaarisuusrahastosta pitäisi nopeuttaa.

Suositus: Luis Manuel Capoulos Santos (A7-0056/2011)

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. – (PT) Kannatan tätä mietintöä, koska se edistää vastuullista kalastusta Komorien kalastusalueella noudattaen periaatetta, joka kieltää alueella kalastavien eri laivastojen syrjimisen ja edistää samalla tarvittavia uudistuksia koskevaa vuoropuhelua. Kannatan tätä mietintöä myös siksi, että siinä otetaan edistysaskel edelliseen sopimukseen verrattuna, koska se mahdollistaa pöytäkirjan täytäntöönpanon keskeyttämisen, mikäli ihmisoikeuksia loukataan. Koska pöytäkirjan tavoitteena on vahvistaa kumppanuutta ja yhteistyötä kalastusalalla käyttämällä kaikkia tarjolla olevia rahoitusvälineitä, haluan kuitenkin kiinnittää huomion siihen, että on tarpeen luoda välittömästi puitteet, jotka suosivat investointien lisäämistä ja pienimuotoisen kalastustuotannon optimointia alalla.

  George Becali (NI), kirjallinen. – (RO) Kannatin mietintöä, koska se on merkkinä sitoumuksesta edistää vastuullista ja kestävää kalastusta aina kun EU:n alukset harjoittavat kalastusta. Sopimukset perustuvat saatavilla olevien kalavarojen perinpohjaiseen arviointiin ja niillä sitoudutaan varmistamaan, että luotettavissa tieteellisissä lausunnoissa on arvioitu hyödynnettävät kalastusmahdollisuudet. Lisäksi estetään uhka, että paikalliset kannat kalastetaan tyhjiin. Komorien liittoa pidetään yhtenä vähiten kehittyneistä maista, jonka talous on suurelta osin riippuvainen ulkomaisista avustuksista ja teknisestä avusta. Vaikka Komorien liiton talousalueella hyödynnettävien, pääasiassa suurten pelagisten kalojen kantojen määräksi arvioidaan 33 000 tonnia vuodessa, paikallisten kalastajien vuosittaiset saaliit ovat noin 16 000 tonnia, joka menee kokonaisuudessaan paikallisille markkinoille. Uuden pöytäkirjan päätavoitteena on määritellä EU:n aluksille tarjottavat kalastusmahdollisuudet pääsyoikeuksia ja alakohtaista tukea varten ja jatkaa EU:n ja Komorien liiton välistä yhteistyötä laajentamalla kumppanuuskehystä, jossa kehitetään kestävää kalastuspolitiikkaa ja kalavarojen vastuullista hyödyntämistä Komorien kalastusvyöhykkeellä molempien osapuolten etujen mukaisesti.

  Slavi Binev (NI) , kirjallinen. – (BG) Euroopan yhteisön ja kolmansien maiden välisten kahdenvälisten kalastussopimusten, joita kutsutaan kalastuskumppanuussopimuksiksi, tekeminen on kuulunut yhteisen kalastuspolitiikan yleiseen käytäntöön. Äänestin puolesta, koska mielestäni Komorien liiton kanssa tehtyyn kalastuskumppanuussopimukseen liitettävä uusi pöytäkirja on myös molempien osapuolten edun mukainen. Toisaalta se parantaa EU:n aluksille Komorien kalastusvyöhykkeellä tarjoutuvia kalastusmahdollisuuksia, koska kaikki tilaisuudet alueen paikallisten kantojen kalastamiseksi tyhjiin suljetaan pois. Toisaalta EU osoittaa varoja Komorien alakohtaisen kalastuspolitiikan kehittämiseen.

  Maria da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. – (PT) Olen samaa mieltä ehdotuksesta neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisön ja Komorien liiton välisessä kalastuskumppanuussopimuksessa määrättyjen kalastusmahdollisuuksien ja taloudellisen korvauksen vahvistamista koskevan pöytäkirjan tekemisestä. Pidän pöytäkirjaa myönteisenä, koska se edistää vastuullista ja kestävää kalastusta Komorien aluevesillä ja on molempien osapuolten etujen mukainen, koska se tarjoaa EU:n aluksille kalastusmahdollisuuksia vastineeksi tärkeästä alakohtaisesta tuesta Komorien saariryhmän yhteisölle.

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin EY:n ja Komorien kalastuskumppanuussopimusta koskevan suosituksen puolesta, koska osapuolet sitoutuvat edistämään kestävää ja vastuullista kalastusta Komorien kalastusvyöhykkeellä ja koska se sisältää keskeytyslausekkeen, joka tulee voimaan, mikäli Komorien liitossa loukataan ihmisoikeuksia.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Euroopan yhteisön ja Komorien liiton väliseen voimassa olevaan kalastussopimukseen, joka on yksi monista Euroopan unionin allekirjoittamista kalastuskumppanuussopimuksista, liitetyn nykyisen pöytäkirjan voimassaolo päättyi 31. joulukuuta 2010. Uusi pöytäkirja tehdään kolmen vuoden ajanjaksoksi (2011–2013), joka alkaa kyseisen pöytäkirjan väliaikaista soveltamista koskevan neuvoston päätöksen voimaantulosta ja voimassaolevan pöytäkirjan päätyttyä. Päätösehdotuksen tavoitteena on määritellä Euroopan unionin alusten kalastusmahdollisuudet tarjolla olevien kantojen ylijäämän perusteella sekä taloudellinen korvaus, joka maksetaan erikseen pääsyoikeuksista, ja alakohtainen tuki.

Uusi pöytäkirja on molempien osapuolten etujen mukainen. Sen tavoitteena on lujittaa kalastusyhteistyötä hyödyntämällä tarjolla olevia rahoitusvälineitä. On ollut tarvetta luoda puitteet, jotka suosivat tällä alalla tehtävien investointien kehittämistä, ja optimoida pienimuotoinen kalastustuotanto. Esittelijän tavoin katson, että parlamentille pitäisi antaa mahdollisuus valvoa tiiviisti tapaa, jolla sopimus kehittyy ja sitä noudatetaan. Komission tehtävä on varmistaa tämä.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Tämä mietintö keskittyy ehdotukseen neuvoston päätökseksi pöytäkirjan tekemisestä, jossa määrätään ehdot, joilla Euroopan unionin (EU) kalastusalukset voivat harjoittaa pyyntitoimintaa Komorien liiton vesillä. Vuosien mittaan EU on tehnyt kalastuskumppanuussopimuksia useiden maiden kanssa ja antanut vastineeksi tietyn taloudellisen korvauksen, joka on tarkoitettu pääasiassa kansallisen kalastuspolitiikan tukemiseen erityisesti kalakantojen suojelemiseksi. Lissabonin sopimuksen voimaantulon myötä parlamentti on saanut lisää vastuuta tällä alalla, ja nyt meidän on annettava hyväksyntä uusien kalastuskumppanuussopimusten tekemiseen. Koska EU:n ja Komorien liiton pöytäkirjan voimassaolo päättyi 31. joulukuuta 2010, se on uusittava pikaisesti. Kuten esittelijä hyvin selittää, kyseinen ehdotus on molempien osapuolten etujen mukainen, ja siksi äänestin sen puolesta. On vain harmi, että se on myöhässä.

  João Ferreira ja Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Tämä mietintö tukee EU:n ja Komorien välisen kalastusalan kumppanuussopimuksen uutta pöytäkirjaa, joka on voimassa kolme vuotta ja jonka päätavoite on määritellä EU:n aluksille tarjottavat kalastusmahdollisuudet, pääsyoikeuksista maksettava taloudellinen korvaus ja alakohtainen tuki. Tämä sopimus koskee 70 eurooppalaisen aluksen pääsyoikeuksia Komorien vesille vastineeksi taloudellisesta korvauksesta, jonka määrä on noin 600 000 euroa vuodessa ja josta suunnilleen puolet on tarkoitus käyttää maan kalastusalan kehittämiseen. Maalla ei ole käytännössä lainkaan muita luonnonvaroja; sen 800 000 asukkaasta 30 000 on riippuvaisia tästä alasta.

Juuri tältä osin alalla tehdyt nk. kumppanuussopimukset ovat epäonnistuneet näkyvimmin, minkä pitäisi antaa aihetta pohdiskeluun ja politiikan muuttamiseen. Kalastuslupa annetaan 45 nuottaa käyttävälle tonnikala-alukselle – joista 22 on ranskalaisia ja 22 espanjalaisia – sekä 25 pintasiima-alukselle: se on enemmän kuin nyt voimassa olevassa sopimuksessa, jossa annetaan lupa 40 nuotta-alukselle ja 17 pintasiima-alukselle. Portugali saa edelleen luvan viidelle pintasiima-alukselle kuten aikaisemminkin. Ranska ja Espanja hyötyvät yhä eniten.

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen. – (LT) Olen samaa mieltä tästä asiakirjasta, koska Euroopan yhteisön ja kolmansien maiden välisten kahdenvälisten kalastussopimusten, joita on kutsuttu kalastuskumppanuussopimuksiksi vuodesta 2004 lähtien, tekeminen on kuulunut yhteisen kalastuspolitiikan (YKP) yleiseen käytäntöön tärkeänä osana sen ulkoista ulottuvuutta. Afrikan ja Tyynenmeren valtioiden kanssa tehdyissä sopimuksissa huomattava osa EU:n taloudellisesta korvauksesta on tarkoitettu nimenomaan kalavarojen kestävyyden ja moitteettoman hoidon periaatteeseen perustuvien kansallisten kalastuspolitiikkojen tukemiseen. Kumppanuussopimukset ovat siksi verrattavissa sitoumukseen edistää vastuullista ja kestävää kalastusta aina kun EU:n alukset harjoittavat kalastusta. Sopimukset perustuvat saatavilla olevien kalavarojen perinpohjaiseen arviointiin ja niillä sitoudutaan varmistamaan, että luotettavissa tieteellisissä lausunnoissa on arvioitu hyödynnettävät kalastusmahdollisuudet. Lisäksi estetään uhka, että paikalliset kannat kalastetaan tyhjiin. Lissabonin sopimuksen voimaantulon myötä Euroopan parlamentin toimivalta laajeni kalastuskumppanuussopimuksiin liittyvissä asioissa: Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 218 artiklan 6 kohdan a alakohdan mukaan Euroopan parlamentilta on saatava etukäteen hyväksyntä sopimuksen tekemiseen. Tämä menettely korvaa aikaisemman yksinkertaisen kuulemismenettelyn. Mielestäni Komorien liiton kanssa tehtyyn kalastuskumppanuussopimukseen ehdotettu uusi pöytäkirja on molempien osapuolten etujen mukainen.

  Jarosław Kalinowski (PPE), kirjallinen. – (PL) Komorien alueen kalastusala on hyvin erityisluonteinen. Paikallisten kalastajien saaliit riittävät tuskin koskaan paikallisen yhteisön tarpeiden tyydyttämiseen. Se johtuu heikosti kehittyneestä ja suoraan sanoen olemattomasta satama- ja kalastuslaivastoinfrastruktuurista. Intian valtameren tässä osassa sijaitsevilla saarilla asuvat ihmiset ovat erittäin köyhiä, he kärsivät työttömyysongelmasta ja kuten esittelijä itse toteaa, he ovat käytännössä riippuvaisia ulkomailta tulevasta taloudellisesta avusta. Kumppanuussopimus, joka sallii EU:n alusten kalastuksen Komorien alueella vastineena taloudellisesta tuesta, myötävaikuttaa epäilemättä alueen talouden vahvistamiseen. Meidän pitäisi kuitenkin valvoa tapaa, jolla varat käytetään, ja sitä, myötävaikuttavatko ne tosiasiassa alalla vallitsevan tilanteen parantamiseen.

  Elisabeth Köstinger (PPE), kirjallinen. – (DE) Euroopan yhteisön ja Komorien liiton välisessä kalastuskumppanuussopimuksessa määrättyjen kalastusmahdollisuuksien ja taloudellisen korvauksen vahvistamista koskevan uuden pöytäkirjan tavoitteena on lujittaa kumppanuutta ja yhteistyötä kalastusalalla käyttämällä kaikkia tarjolla olevia rahoitusvälineitä. Pöytäkirja luo puitteet, jotka edistävät investointien lisäämistä alalla ja jotka auttavat lisäämään pienimuotoisen kalastuksen tuotteiden arvoa. Suhtaudun myönteisesti ehdotukseen tämän uuden pöytäkirjan tekemisestä.

  Giovanni La Via (PPE), kirjallinen. – (IT) Saaliskiintiöistä ja taloudellisesta korvauksesta määräävän pöytäkirjan, josta Komorien liiton kalastusalan kanssa tehty kumppanuus määrää, tekemistä koskevassa neuvoston suositusluonnoksessa on tarkoitus määritellä asema, joka Euroopan parlamentilla pitäisi olla sopimuksen tarkistamista koskevassa menettelyssä. Euroopan unioni on aina pyrkinyt tekemään kumppanuussopimuksia kalastusalalla, ja kumppanuus Komorien liiton kanssa on ollut voimassa vuodesta 1988. Uuden pöytäkirjan tavoitteena on määritellä saaliskiintiöt, jotka tarjotaan Komorien liiton kalastusaluksille, mahdollistaa kalavarojen kestävä ja vastuullinen käyttö, lisätä investointeja pienimuotoiseen kalastukseen ja tehostaa sen toimintaa. Hanketta koskeva neuvoston päätösluonnos varmistaa, että kumpikin osapuoli – EU ja Komorien liitto – hyötyy sopimuksen uusimisesta, mutta koska Lissabonin sopimuksen voimaantulon myötä Euroopan parlamentti on saanut erityisen aseman sopimusten täytäntöönpanossa, näyttää vääjäämättömästi siltä, että meidän on tunnistettava parlamenttia koskevat toimenpiteet jokaisessa vaiheessa sopimuksen lopulliseen hyväksymiseen asti.

  David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Äänestin tämän mietinnön puolesta. Euroopan yhteisön ja kolmansien maiden välisten kahdenvälisten kalastussopimusten, joita on kutsuttu kalastuskumppanuussopimuksiksi vuodesta 2004 lähtien, tekeminen on kuulunut yhteisen kalastuspolitiikan (YKP) yleiseen käytäntöön tärkeänä osana sen ulkoista ulottuvuutta. Afrikan ja Tyynenmeren valtioiden kanssa tehdyissä sopimuksissa huomattava osa EU:n taloudellisesta korvauksesta on tarkoitettu nimenomaan kalavarojen kestävyyden ja moitteettoman hoidon periaatteeseen perustuvien kansallisten kalastuspolitiikkojen tukemiseen. Kumppanuussopimukset ovat siksi verrattavissa sitoumukseen edistää vastuullista ja kestävää kalastusta aina kun EU:n alukset harjoittavat kalastusta. Sopimukset perustuvat saatavilla olevien kalavarojen perinpohjaiseen arviointiin ja niillä varmistetaan, että luotettavissa tieteellisissä lausunnoissa on arvioitu hyödynnettävät kalastusmahdollisuudet. Lisäksi estetään uhka, että paikalliset kannat kalastetaan tyhjiin.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Tämä uusi sopimus korvaa edellisen sopimuksen, jonka voimassaolo päättyi 31. joulukuuta 2010. Tällainen sopimus mahdollistaa EU:n kalastusaluksille pääsyn Komorien saarten kalastusvyöhykkeille vastineeksi taloudellisesta korvauksesta. Tällaisen pöytäkirjan suuri etu on se, että Euroopan unioni voi auttaa maita kehittymään. Tässä tapauksessa se antaa enemmän apua kalastusalalle, koska 50 prosenttia myönnettävistä varoista menee kyseiselle alalle. Meidän pitäisi pitää mielessä, että Komoreilla noin 30 000 ihmistä on suoraan riippuvaisia kalastusalasta, mistä syystä tämä tuki on tärkeää.

  Alexander Mirsky (S&D), kirjallinen. – (EN) Euroopan yhteisön ja Komorien välisen kalastuskumppanuussopimuksen voimassaolo päättyi joulukuussa 2010. Uusi pöytäkirja on voimassa vuosina 2011–2013, ja sitä pitäisi soveltaa väliaikaisesti Euroopan parlamentin hyväksyntää odotettaessa. Sopimusluonnoksen mukaan sopimuspuolet sitoutuvat edistämään vastuullista kalastusta Komorien kalastusalueella noudattaen periaatetta, joka kieltää kyseisellä alueella kalastavien eri laivastojen syrjimisen. Kalastusmahdollisuuksia annetaan 45 tonnikalaa pyytävälle nuotta-alukselle ja 25 pintasiima-alukselle. Entiseen sopimukseen verrattuna uusi sopimus sisältää lausekkeen pöytäkirjan täytäntöönpanon keskeyttämisestä, mikäli ihmisoikeuksia loukataan. Mielestäni on välttämätöntä vahvistaa kumppanuutta ja yhteistyötä kalastusalalla käyttämällä kaikkia tarjolla olevia rahoitusvälineitä. Siksi äänestin mietinnön puolesta.

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. – (PT) Euroopan yhteisön ja kolmansien maiden välisten kahdenvälisten kalastussopimusten, joita kutsutaan kalastuskumppanuussopimuksiksi, tekeminen on kuulunut yhteisen kalastuspolitiikan (YKP) yleiseen käytäntöön tärkeänä osana sen ulkoista ulottuvuutta.

Tämä ehdotus Euroopan unionin ja Komorien välisen kalastuskumppanuussopimuksen uudeksi pöytäkirjaksi on olennainen osa YKP:n ulkoista ulottuvuutta ja on molempien osapuolten etujen mukainen.

Mietinnössä esitetään seuraavat suositukset, joita pidetään olennaisina.

• Komission olisi toimitettava parlamentille sopimuksen 9 artiklassa tarkoitetun sekakomitean kokousten ja työn perusteella tehdyt johtopäätökset sekä monivuotinen alakohtainen ohjelma, johon viitataan pöytäkirjan 7 artiklan c kohdassa, ja vuosittaisten arviointien tulokset.

• Euroopan parlamentin edustajien olisi voitava osallistua tarkkailijoina sekakomitean kokouksiin ja työhön.

• Komission olisi esitettävä Euroopan parlamentille ja neuvostolle arvio sopimuksen täytäntöönpanosta ennen sopimuksen uudistamisesta käytäviä neuvotteluja.

• Euroopan parlamenttia ja neuvostoa olisi kohdeltava oikeudenmukaisesti, kun kyse on oikeudesta saada kaikki tiedot viipymättä ja kun kyse on kansainvälisten kalastussopimusten täytäntöönpanon seurannasta ja arvioinnista sekä niiden tarkistamista koskevista neuvotteluista.

Edellä esittämistäni syistä äänestin tämän mietinnön puolesta.

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. – (PT) Tämän pöytäkirjan tarkoituksena on korvata Euroopan unionin ja Komorien liiton väliseen kalastuskumppanuussopimukseen liitetty pöytäkirja, jonka voimassaolo päättyi 31. joulukuuta 2010. Uuden pöytäkirjan päätavoitteena on määritellä EU:n aluksille tarjottavat kalastusmahdollisuudet pääsyoikeuksia ja alakohtaista tukea varten ja jatkaa EU:n ja Komorien liiton välistä yhteistyötä, jotta kannustettaisiin sellaisen kumppanuuskehyksen perustamista, jossa kehitetään kestävää kalastuspolitiikkaa ja kalavarojen vastuullista hyödyntämistä Komorien kalastusvyöhykkeellä. Uuden pöytäkirjan perusteella EU:n kolmivuotinen taloudellinen kokonaiskorvaus on 1 845 750 euroa. Myös kalastusalaan tehtyjen investointien kehitystä pienimuotoisten kalastusoperaatioiden optimoimiseksi tarkastellaan. Koska uskon, että tämä ehdotus Euroopan unionin ja Komorien välisen kalastuskumppanuussopimuksen uudeksi pöytäkirjaksi on molempien osapuolten etujen mukainen, äänestin sen puolesta.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Äänestin vastaan. Euroopan yhteisön ja kolmansien maiden välisten kahdenvälisten kalastussopimusten, joita on kutsuttu kalastuskumppanuussopimuksiksi vuodesta 2004 lähtien, tekeminen on kuulunut yhteisen kalastuspolitiikan (YKP) yleiseen käytäntöön tärkeänä osana sen ulkoista ulottuvuutta. Afrikan ja Tyynenmeren valtioiden kanssa tehdyissä sopimuksissa huomattava osa EU:n taloudellisesta korvauksesta on tarkoitettu nimenomaan kalavarojen kestävyyden ja moitteettoman hoidon periaatteeseen perustuvien kansallisten kalastuspolitiikkojen tukemiseen. Kumppanuussopimukset ovat siksi verrattavissa sitoumukseen edistää vastuullista ja kestävää kalastusta aina kun EU:n alukset harjoittavat kalastusta. Sopimukset perustuvat saatavilla olevien kalavarojen perinpohjaiseen arviointiin ja niillä sitoudutaan varmistamaan, että luotettavissa tieteellisissä lausunnoissa on arvioitu hyödynnettävät kalastusmahdollisuudet. Lisäksi estetään uhka, että paikalliset kannat kalastetaan tyhjiin.

Lissabonin sopimuksen voimaantulon myötä Euroopan parlamentin toimivalta laajeni kalastuskumppanuussopimuksiin liittyvissä asioissa: Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 218 artiklan 6 kohdan a alakohdan mukaan Euroopan parlamentilta on saatava etukäteen hyväksyntä sopimuksen tekemiseen. Tämä menettely korvaa aikaisemman yksinkertaisen kuulemismenettelyn. Me vihreät suhtaudumme erittäin kriittisesti siihen, miten tämäntyyppisiä sopimuksia on toistaiseksi pantu täytäntöön.

  Licia Ronzulli (PPE), kirjallinen. – (IT) Euroopan yhteisön ja kolmansien maiden välisten kahdenvälisten kalastussopimusten tekeminen on kuulunut yhteisen kalastuspolitiikan käytäntöön ja on siksi keskeinen näkökohta sen ulkopoliittisessa ulottuvuudessa.

Afrikan ja Tyynenmeren maiden kanssa tehtyjen sopimusten mukaan merkittävä osa EU:n vastavuoroisista rahoitusjärjestelyistä osoitetaan kestävyyden ja kalavarojen hyvän hoidon periaatteisiin perustuvan kansallisen kalastuspolitiikan tukemiseen.

EY:n ja Komorien liiton kahdenväliset suhteet kalastusalalla juontavat vuoteen 1988. Tänään hyväksytyssä päätöslauselmassa korostetaan, että tehokkaampi tiedottaminen Euroopan parlamentille ja parlamentin harjoittama seuranta neuvottelujen kaikissa vaiheissa tehostaisi kumppanuutta ja vaikuttaisi myönteisesti kalastusalan kehitykseen. On välttämätöntä, että sekä Euroopan parlamentti että neuvosto asetetaan samanarvoiseen asemaan, kun kyse on oikeudesta saada kaikki tiedot viipymättä tai kun kyse on kansainvälisten kalastussopimusten täytäntöönpanon seurannasta ja arvioinnista sekä niiden tarkistamista koskevista neuvotteluista.

  Angelika Werthmann (NI), kirjallinen. – (DE) EU:n kalastuslaivasto toimii maailmanlaajuisesti. Nykyisen EU:n ja Komorien liiton välinen kahdenvälinen suhde on ollut voimassa vuodesta 1988. Vuoden 2006 kalastusalan kumppanuussopimuksen nykyinen tarkistaminen osana sen jatkamista koskevaa menettelyä on myös johtanut siihen, että sopimukseen sisällytetään kestävää kalastuspolitiikkaa ja Komorien kalastusvyöhykkeen kalavarojen vastuullista käyttöä koskevat perusperiaatteet. Se on sekä tervetullutta kehitystä että välttämätöntä, mikäli EU:n ja sen yhteisen kalastuspolitiikan uskottavuus halutaan säilyttää. Tässä yhteydessä esittelijän vaatimusta, että parlamentille on tiedotettava tehokkaammin ja että sen harjoittamaa seurantaa on lisättävä, on kannatettava painokkaasti. Siitä syystä äänestin mietinnön puolesta.

Suositus: Emilio Menéndez del Valle (A7-0067/2011)

  Elena Oana Antonescu (PPE), kirjallinen. – (RO) Euro–Välimeri-vapaakauppasopimus voi osaltaan lisätä taloudellista ja poliittista vakautta tällä alueella, koska se edistää rauhaan, kehitykseen, oikeuteen, tasa-arvoon, vapauteen ja demokratiaan perustuvan alueen luomista. Standardoidun riitojenratkaisumenettelyn käyttöönoton tarkoituksena on luoda yhtenäiset ja tehokkaat menettelytavat sekä asettaa sitovat määräajat. Näin voitaisiin lisätä kahdenvälisten kauppasuhteiden turvallisuutta ja ennakoitavuutta ja parantaa siten Euro–Välimeri-vapaakauppa-alueen toimivuutta. Äänestin tämän päätöslauselmaehdotuksen puolesta.

  Slavi Binev (NI), kirjallinen. – (BG) Äänestin tämän päätöslauselman puolesta, koska Euroopan unionin ja Jordanian hašemiittisen kuningaskunnan välisten kauppariitojen ratkaisemiseen on luotava tehokas menettely. Ehdotettu menettely on viimeisimpien Euroopan unionin tekemien sopimusten riitojenratkaisumenettelyjen mallin mukainen, ja siinä noudatetaan Maailman kauppajärjestön riitojenratkaisua koskevia sääntöjä ja menettelyjä. Tämä menettely tukee Euro–Välimeri-vapaakauppa-alueen toimintaa, mutta sen keskeisenä tehtävänä on vakauttaa Euroopan unionin ja Jordanin hašemiittisen kuningaskunnan kahdenvälisiä kauppasuhteita.

  Maria da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. – (PT) Kaikki Euro–Välimeri-sopimuksiin tehtävät parannukset vaikuttavat merkittävästi maiden taloudelliseen ja poliittiseen vakauteen, ja niiden ansiosta saavutetaan lukuisia sosiaalisia ja demokraattisia etuja. Siksi olen tyytyväinen kaikkiin siihen suuntaan tähtääviin pyrkimyksiin. Koska Euroopan unionin ja Jordanian hašemiittisen kuningaskunnan välisestä assosiaatiosta tehdyn Euro–Välimeri-sopimuksen kauppaa koskeviin määräyksiin liittyvät tietyt riidat on ratkaistu vaillinaisesti, uskon, että diplomaattiset keinot ovat olleet tässä yhteydessä tehottomia. Siksi hyväksyn sen, että tarvitaan menettely resurssien soveltamiseen yksinkertaisesti ja tehokkaasti, ja hyväksyn ehdotuksen neuvoston päätökseksi pöytäkirjan muodossa olevan sopimuksen tekemisestä Euroopan unionin ja Jordanian hašemiittisen kuningaskunnan välillä. Pöytäkirjan tarkoituksena on luoda Euro–Välimeri-sopimuksen kauppaa koskeviin määräyksiin liittyviin riitoihin sovellettava riitojenratkaisumenettely.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Euro–Välimeri-sopimuksissa on määräyksiä tavarakaupan vapauttamisesta, mutta niihin liittyvien riitojen ratkaisemiseen on pyritty ensisijaisesti diplomaattisin keinoin, ja sopimusta rikkonut osapuoli on helposti voinut estää niiden täytäntöönpanon. Neuvosto valtuutti komission aloittamaan vuonna 2006 neuvottelut Välimeren alueen kumppaneidensa kanssa riitojenratkaisumenettelyjen luomiseksi. Menettelyt ovat Euroopan unionin Maailmankauppajärjestön puitteissa tekemien viimeisimpien sopimusten riitojenratkaisumenettelyjen mallin mukaisia. Sopimusluonnos parafoitiin Jordanian kanssa 9. joulukuuta 2009.

Tuen riitojenratkaisumenettelyä ja toivon, että se toimii ehkäisevästi muttei tukahduttavasti. Toivon myös, että Jordania kestää alueen epävakautta ja pysyy maltillisena ja vastuullisena kumppanina, jollainen se on ollut kuningas Husseinin ja kuningas Abdullah II:n valtakausilla.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Tämä suositus perustuu ehdotukseen neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Jordanian välisen pöytäkirjan tekemisestä. Sen tarkoituksena on ottaa käyttöön riitojenratkaisumenettely osana Euro–Välimeri-sopimusta. Yleisesti ottaen maiden välisten kauppariitojen ratkaiseminen diplomaattisin keinoin ei aina ole tuottanut toivottua tulosta. Siksi EU:n ja sen Välimeren alueen kumppanimaat, erityisesti Jordania, aloittivat neuvottelut Euro–Välimeri-alueen puitteissa. Sopimusluonnos allekirjoitettiin 9. joulukuuta 2009 Euro–Välimeri-alueen kauppaministerien Brysselissä pitämässä konferenssissa. Äänestän tämän Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselmaksi laaditun luonnoksen puolesta, koska olen tietoinen siitä, että se parantaa huomattavasti valtioiden välisiä suhteita vapaakaupan suhteen ja lisää tämän alueen poliittista ja taloudellista vakautta. Siksi olen tyytyväinen uuteen sopimukseen ja toivon, että sen voimaantulon jälkeen EU:n ja sen jäsenvaltioiden ja Jordanian välille ei synny minkäänlaisia riitoja.

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Kuten tämän suosituksen perusteluissa mainitaan, Euro–Välimeri-sopimuksia koskevat riidat on tähän mennessä pyritty ratkaisemaan ainoastaan diplomaattisin keinoin. Meille ehdotettu "vaihtoehtoinen" malli sopii logiikkaan, jota Maailman kauppajärjestö suosii. Järjestö etsii oletettua tehokkuutta ja pyrkii jättämään huomiota kansallisen itsemääräämisoikeuden, riitojen ratkaisemisen kunnioittaen kunkin maan erityispiirteitä ja näiden maiden oikeuden puolustaa maan ja sen kansalaisten etuja. Riitojen ratkaiseminen diplomaattisin keinoin takaa maiden tasa-arvoisen kohtelun. Tämä menettely sitä vastoin heikentää tätä periaatetta, tukee pääoman liikkuvuutta ja asettaa taloudellisen vallan poliittisen vallan edelle sekä pääoman edut maiden ja niiden kansalaisten etujen edelle.

Meillä on entistä vankemmat perustelut tämän menettelyn ja sen vaikutusten vastustamiselle, koska menettely on seurausta sopimuksesta, jonka osapuolina ovat EU, jonka Lissabonin sopimuksesta johtuva legitimiteetti on kyseenalainen (ja joka tapauksessa valitettava), ja kuningas Abdullahin hallitus, joka jatkaa uudistuksia ja demokraattisia vapauksia vaativan rauhanomaisen nuorisoliikkeen väkivaltaista tukahduttamista.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Euro–Välimeri-sopimuksia koskevat riidat on tähän mennessä pyritty ratkaisemaan ainoastaan diplomaattisin keinoin. Meille ehdotettu "vaihtoehtoinen" malli sopii logiikkaan, jota Maailman kauppajärjestö suosii. Se etsii oletettua tehokkuutta ja yrittää ohittaa kansallisen itsemääräämisoikeuden, riitojen ratkaisemisen kunnioittaen kunkin maan erityispiirteitä ja näiden maiden oikeuden puolustaa maan ja sen kansalaisten etuja. Riitojen ratkaiseminen diplomaattisin keinoin takaa maiden tasa-arvoisen kohtelun. Nyt ehdotettu menettely sitä vastoin heikentää tätä periaatetta, tukee pääoman liikkuvuutta ja asettaa taloudellisen vallan poliittisen vallan edelle sekä pääoman edut maiden ja niiden kansalaisten etujen edelle.

Meillä on entistä vankemmat perustelut tämän menettelyn ja sen vaikutusten vastustamiselle, koska menettely on seurausta sopimuksesta, jonka osapuolina ovat EU, jonka Lissabonin sopimuksesta johtuva legitimiteetti on kyseenalainen, ja kuningas Abdullahin hallitus, joka jatkaa uudistuksia ja demokraattisia vapauksia vaativan rauhanomaisen nuorisoliikkeen väkivaltaista tukahduttamista.

  David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Äänestin tämän mietinnön puolesta. Standardoidun riitojenratkaisumenettelyn käyttöönotto on hyvä asia, koska sen ansiosta voidaan luoda yhtenäiset ja tehokkaat menettelytavat sekä asettaa sitovat määräajat. Esittelijä katsoo, että nämä Euro–Välimeri-vapaakauppasopimuksiin tehtävät parannukset voivat osaltaan lisätä taloudellista ja poliittista vakautta tällä tärkeällä alueella, koska ne edistävät rauhaan, kehitykseen, oikeuteen, tasa-arvoon, vapauteen, moniarvoisuuteen, demokratiaan ja kunnioitukseen perustuvan alueen luomista. Tällaisen menettelyn asianmukainen käyttö voisi lisäksi lisätä kahdenvälisten kauppasuhteiden turvallisuutta ja ennakoitavuutta ja olla askel kohti toimivan Euro–Välimeri-vapaakauppa-alueen luomista.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Aiemmat tapahtumat osoittavat, että erilaisia riitoja ei ole onnistuttu ratkaisemaan tehokkaasti diplomaattisin keinoin. Standardoidun riitojenratkaisumenettelyn käyttöönotto on siksi hyvä asia, koska sen ansiosta voidaan luoda yhtenäiset ja tehokkaat menettelytavat sekä asettaa sitovat määräajat. Olen esittelijän kanssa samaa mieltä siitä, että nämä Euro–Välimeri-vapaakauppasopimuksiin tehtävät parannukset voivat osaltaan lisätä taloudellista ja poliittista vakautta tällä tärkeällä alueella, koska ne edistävät rauhaan, kehitykseen, oikeuteen, tasa-arvoon, vapauteen, moniarvoisuuteen, demokratiaan ja kunnioitukseen perustuvan alueen luomista. Tällaisen menettelyn asianmukainen käyttö voisi lisäksi lisätä kahdenvälisten kauppasuhteiden turvallisuutta ja ennakoitavuutta ja olla askel kohti toimivan Euro–Välimeri-vapaakauppa-alueen luomista.

  Alexander Mirsky (S&D), kirjallinen. – (EN) Tiedän, että ehdotettu menettely on viimeisimpien Euroopan unionin tekemien sopimusten riitojenratkaisumenettelyjen mallin mukainen ja siinä noudatetaan Maailman kauppajärjestön riitojenratkaisumenettelyjä. Kahdenvälisten kauppasopimusten olisi aina oltava täysin yhteensopivia monenvälisen kauppajärjestelmän kanssa. Komission on varmistettava, että sopimukset pannaan tosiasiallisesti täytäntöön. Ratkaisemattomat riidat vaikuttavat kielteisesti liike-elämään. Siksi äänestin mietinnön puolesta.

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. – (PT) Tällä mietinnöllä Euroopan parlamentti hyväksyy standardoidun riitojenratkaisumenettelyn käyttöönoton. Se perustuisi yhtenäisiin ja tehokkaisiin menettelytapoihin sekä sitoviin määräaikoihin silloin, kun pyritään ratkaisemaan Euroopan unionin ja Jordanian hašemiittisen kuningaskunnan välisiä riitoja, jotka liittyvät Euro–Välimeri-sopimuksen kauppaa koskeviin määräyksiin. Euro–Välimeri-sopimuksia koskevat riidat on tähän mennessä pyritty ratkaisemaan ainoastaan diplomaattisin keinoin. Käytännössä nämä keinot ovat osoittautuneet tehottomiksi ja johtaneet tilanteisiin, joissa osa riidoista on jäänyt ratkaisematta, koska sopimusta rikkonut osapuoli on helposti voinut estää niiden täytäntöönpanon. Nämä Euro–Välimeri-vapaakauppasopimuksiin tehtävät parannukset voivat osaltaan lisätä taloudellista ja poliittista vakautta tällä tärkeällä alueella, koska ne edistävät rauhaan, kehitykseen, oikeuteen, tasa-arvoon, vapauteen, moniarvoisuuteen, demokratiaan ja kunnioitukseen perustuvan alueen luomista. Tällaisen menettelyn asianmukainen käyttö voisi lisätä kahdenvälisten kauppasuhteiden turvallisuutta ja ennakoitavuutta ja olla askel kohti toimivan Euro–Välimeri-vapaakauppa-alueen luomista. Näiden tosiseikkojen vuoksi äänestin suosituksen puolesta.

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. – (PT) Äänestin tämän EU:n ja Jordanian välisen sopimuksen tekemisen puolesta, koska sen tavoitteena on luoda Euro–Välimeri-sopimusten kauppaa koskeviin määräyksiin liittyviin riitoihin sovellettava riitojenratkaisumenettely. Euro–Välimeri-sopimuksia koskevat riidat on tähän mennessä pyritty ratkaisemaan ainoastaan diplomaattisin keinoin. Se ei ole ollut käytännössä tehokasta vaan on johtanut siihen, että riidat ovat jääneet ratkaisematta tai niiden ratkaisumenettelyn täytäntöönpano on estetty. Toivon, että tämän standardoidun riitojenratkaisumenettelyn soveltaminen lisää EU:n ja Jordanian välisten kauppasuhteiden turvallisuutta ja ennakoitavuutta.

  Tokia Saïfi (PPE), kirjallinen. – (FR) Euro–Välimeri-assosiaatiosopimusten puitteissa kahden osapuolen, Euroopan unionin ja Jordanian, välille syntyvät mahdolliset kauppariidat ratkaistaan yhä diplomaattikanavien kautta. Tämä ratkaisu ei ole tehokas eikä avoin, minkä vuoksi äänestin standardoidun riitojenratkaisumenettelyn luomisen puolesta, koska sen avulla Välimeren kummankin puolen toimijat voivat käydä kauppaa turvallisemmassa ja ennakoitavammassa ympäristössä. Tämä standardimenettely perustuu Maailman kauppajärjestön riitojenratkaisua koskevassa yhteisymmärryspöytäkirjassa puoltamiin ratkaisuihin sekä EU:n hiljattain tekemiin kahdenvälisiin kauppasopimuksiin sisällytettyihin menettelyihin.

Siksi tällaisten menettelyjen lisäämisellä yhä useampiin sopimuksiin muodostetaan tasavertaiset toimintaedellytykset sekä EU:n taloudellisille toimijoille että heidän kumppaneilleen kolmansissa maissa.

  Angelika Werthmann (NI), kirjallinen. – (DE) Näiden neuvottelujen lähtökohtana oli itse asiassa lainsäädännöllä sääntelemätön alue, mikä tarkoitti sitä, että EU:n ja Välimeren alueen maiden välisten riitojen ratkaisemiseen ei ollut käytettävissä mitään menettelyä. Riitojenratkaisumenettely on standardoitujen kansainvälisten menettelyjen mukainen. Koska olemassa olevat keinot ovat aiheuttaneet aiemmin ratkaisemattomia ongelmia, olen noudattanut esittelijän suositusta.

ENSuositus: George Sabin Cutaş (A7-0066/2011)

  Slavi Binev (NI), kirjallinen. – (BG) Äänestin tämän päätöslauselman puolesta, koska on luotava tehokas menettely Euroopan unionin ja Marokon kuningaskunnan välisten kauppariitojen ratkaisemiseen. Ehdotettu menettely on viimeisimpien Euroopan unionin tekemien sopimusten riitojenratkaisumenettelyjen mallin mukainen, ja siinä noudatetaan Maailman kauppajärjestön riitojenratkaisumenettelyjä. Menettely lisää Euroopan unionin ja Marokon kuningaskunnan kahdenvälisten kauppasuhteiden vakautta.

  Maria da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. – (PT) Kaikki Euro–Välimeri-sopimuksiin tehtävät parannukset vaikuttavat merkittävästi maiden taloudelliseen ja poliittiseen vakauteen, ja niiden ansiosta saavutetaan lukuisia sosiaalisia ja demokraattisia etuja. Siksi olen tyytyväinen kaikkiin siihen suuntaan tähtääviin pyrkimyksiin. Koska Euroopan unionin ja Marokon kuningaskunnan välisestä assosiaatiosta tehdyn Euro–Välimeri-sopimuksen kauppaa koskeviin määräyksiin liittyvät tietyt riidat on ratkaistu vaillinaisesti, uskon, että tätä asiaa varten luotu diplomaattisiin keinoihin perustuva järjestelmä on ollut tehoton. Siksi ymmärrän, että tarvitaan menettely, joka mahdollistaa voimavarojen yksinkertaisen ja tehokkaan soveltamisen, ja hyväksyn ehdotuksen neuvoston päätökseksi riitojenratkaisumenettelyn käyttöönottoa koskevan sopimuksen tekemisestä Euroopan unionin ja Marokon kuningaskunnan välillä.

  Vasilica Viorica Dăncilă (S&D), kirjallinen. – (RO) Koska riitojenratkaisua koskevat nykyiset määräykset perustuvat diplomaattisiin keinoihin ja velvollisuutensa laiminlyönyt osapuoli on voinut helposti estää niiden täytäntöönpanon, tämän sopimuksen hyväksyminen lisää mielestäni Euroopan unionin ja Marokon kauppasuhteiden turvallisuutta ja ennakoitavuutta, joten siitä on etua sekä yrityksille että kuluttajille. Sopimuksen hyväksyminen noudattaa Euro–Välimeri-alueen kauppaa koskevaa etenemissuunnitelmaa vuodesta 2010 eteenpäin.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Euroopan unionin ja Marokon kuningaskunnan välisestä sopimuksesta puuttuivat muiden sopimusten tavoin riitojenratkaisutoimenpiteet, jotka luonnollisesti vähensivät sen luotettavuutta ja osapuolten odotuksia oikeudenmukaisten ratkaisujen löytämisen suhteen riitatilanteessa. Toivon, että suunniteltu menettely tulee voimaan ja vahvistaa osaltaan osapuolten luottamusta ja että Marokon kuningaskunta pystyy jatkamaan Hassan II:n käynnistämiä ja Mohammed VI:n jatkamia uudistuksia.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Tämä suositus perustuu ehdotukseen neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Marokon välisen pöytäkirjan tekemisestä. Sen tarkoituksena on ottaa käyttöön riitojenratkaisumenettely osana Euro–Välimeri-sopimusta. Yleisesti ottaen maiden välisten kauppariitojen ratkaiseminen diplomaattisin keinoin ei aina ole tuottanut toivottua tulosta. Siksi EU:n ja sen Välimeren alueen kumppanimaat, erityisesti Marokko, aloittivat neuvottelut Euro–Välimeri-alueen puitteissa. Sopimusluonnos allekirjoitettiin 9. joulukuuta 2009 Euro–Välimeri-alueen kauppaministerien Brysselissä pitämässä konferenssissa ja vahvistettiin 7. maaliskuuta 2010 EU:n ja Marokon välisessä huippukokouksessa. Äänestän tämän Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselmasta laaditun luonnoksen puolesta, koska olen tietoinen siitä, että se parantaa huomattavasti valtioiden välisiä suhteita vapaakaupan suhteen ja lisää tämän alueen poliittista ja taloudellista vakautta. Siksi olen tyytyväinen uuteen sopimukseen ja toivon, että sen voimaantulon jälkeen EU:n ja sen jäsenvaltioiden sekä Marokon välille ei synny minkäänlaisia riitoja.

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Kuten tämän suosituksen perusteluissa mainitaan, Euro–Välimeri-sopimuksia koskevat riidat on tähän mennessä pyritty ratkaisemaan ainoastaan diplomaattisin keinoin. Meille ehdotettu "vaihtoehtoinen" malli sopii logiikkaan, jota Maailman kauppajärjestö suosii. Järjestö etsii oletettua tehokkuutta ja pyrkii jättämään huomiotta kansallisen itsemääräämisoikeuden, riitojen ratkaisemisen kunnioittaen kunkin maan erityispiirteitä ja heidän oikeutensa puolustaa maan ja sen kansalaisten etuja. Riitojen ratkaiseminen diplomaattisin keinoin takaa maiden tasa-arvoisen kohtelun. Tämä menettely sitä vastoin heikentää tätä periaatetta, tukee pääoman liikkuvuutta ja asettaa taloudellisen vallan poliittisen vallan edelle sekä pääoman edut maiden ja niiden kansalaisten etujen edelle.

Meillä on entistä vankemmat perustelut tämän menettelyn ja sen vaikutusten vastustamiselle, koska se on seurausta vapaakauppasopimuksen tekemisestä Marokon kanssa, maan, joka miehittää edelleen Länsi-Saharaa ja käyttää hyväkseen sille kuulumattomia luonnonvaroja ja saa niistä voittoa: se rikkoo kansainvälistä oikeutta ja epää Sahrawi-kansalta itsemääräämisoikeuden.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Tämä suositus koskee nykytilanteen muuttamista riitojenratkaisumenettelyn käyttöönotolla. Kuten tämän suosituksen perusteluissa mainitaan, Euro–Välimeri-sopimuksia koskevat riidat on tähän mennessä pyritty ratkaisemaan ainoastaan diplomaattisin keinoin.

Komissio kuitenkin ehdottaa meille "vaihtoehtoista" mallia, joka sopii Maailman kauppajärjestön suosimaan logiikkaan. Järjestö etsii oletettua tehokkuutta ja pyrkii jättämään huomiotta kansallisen itsemääräämisoikeuden, riitojen ratkaisemisen kunnioittaen kunkin maan erityispiirteitä ja heidän oikeutensa puolustaa maan ja sen kansalaisten etuja.

Riitojen ratkaiseminen diplomaattisin keinoin takaa maiden tasa-arvoisen kohtelun. Tämä menettely sitä vastoin heikentää tätä periaatetta, tukee pääoman liikkuvuutta ja asettaa taloudellisen vallan poliittisen vallan edelle sekä pääoman edut maiden ja niiden kansalaisten etujen edelle.

Meillä on entistä vankemmat perustelut tämän menettelyn ja sen vaikutusten vastustamiselle, koska se on seurausta vapaakauppasopimuksen tekemisestä Marokon kanssa, maan, joka miehittää edelleen Länsi-Saharaa ja käyttää hyväkseen sille kuulumattomia luonnonvaroja ja saa niistä voittoa: se rikkoo Sahrawi-kansan oikeuksia ja epää siltä itsemääräämisoikeuden. Tämän vuoksi äänestin suositusta vastaan.

  David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Tuen esittelijää, joka ehdottaa, että parlamentti antaisi suostumuksensa tämän sopimuksen tekemiselle. Ratkaisemattomat riidat vaikuttavat kielteisesti sekä liike-elämään ja loppukäyttäjiin Välimeren molemmin puolin.

  Jean-Luc Mélenchon (GUE/NGL), kirjallinen. – (FR) Arabidespootteja vastustavien kansalaisten kapinat ovat sytyttäneet Välimeren rannikon toisen puolen tuleen. Tämä ei selvästikään ole riittävä syy EU:lle lopettaa vapaakauppa-alueen luomisen edistämistä, josta se on sopinut juuri näiden samojen despoottien kanssa. Me olemme lähettäneet selvän viestin: EU ei halua neuvotella mahdollisesti syntyvien arabidemokratioiden kanssa. Tämä on järjetöntä. Siksi äänestän vastaan.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Aiemmat tapahtumat osoittavat, että erilaisia riitoja ei ole onnistuttu ratkaisemaan tehokkaasti diplomaattisin keinoin. Standardoidun riitojenratkaisumenettelyn käyttöönotto on siksi hyvä asia, koska sen ansiosta voidaan luoda yhtenäiset ja tehokkaat menettelytavat sekä asettaa sitovat määräajat. Olen samaa mieltä esittelijän kanssa, kun hän katsoo, että nämä EU:n ja Marokon välisiin vapaakauppasopimuksiin tehtävät parannukset voivat osaltaan lisätä taloudellista ja poliittista vakautta tällä tärkeällä alueella, koska ne edistävät rauhaan, kehitykseen, oikeuteen, tasa-arvoon, vapauteen, moniarvoisuuteen, demokratiaan ja kunnioitukseen perustuvan alueen luomista. Tällaisen menettelyn asianmukainen käyttö voisi myös lisätä kahdenvälisten kauppasuhteidemme turvallisuutta ja ennakoitavuutta ja olla askel kohti toimivan EU:n ja Marokon vapaakauppa-alueen luomista.

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Tähän asti yksi diplomaattiedustustojen tehtävistä on ollut Euro–Välimeri-sopimukseen liittyvien riitojen sovittelu. Nyt aikomuksena on ottaa käyttöön EU-tason menettely riitojen ratkaisemiseksi ja poliittisesti epävakaiden alueiden, kuten Marokon, tukemiseksi luomalla yhtenäinen valtio, joka perustuu rauhaan, kehitykseen, oikeuteen, tasa-arvoon, vapauteen, moniarvoisuuteen, demokratiaan ja kunnioitukseen. Äänestin tyhjää, koska esittelijä ei esitä tarkemmin, miten näiden menettelyjen noudattaminen voidaan taata.

  Cristiana Muscardini (PPE), kirjallinen. – (IT) EU:n ja Marokon välisen kaupan vapauttamista koskevan sopimuksen pitäisi olla osoitus kehityksestä, vakaudesta ja talouden elpymisestä koko Pohjois-Afrikan alueella. Unioni ei voi eikä saa menettää tilaisuutta osallistua uudistetun kauppapolitiikan luomiseen, pystyä auttamaan maita, jotka ovat sosiaaliseen ja poliittiseen kuohunnan vallassa, millä on ollut dramaattisia vaikutuksia kansantalouksiin ja sen seurauksena meidän sijoituksiimme näille alueille.

Tämänpäiväinen äänestys standardoidun menettelyn luomisesta asianmukaista ja tehokasta riitojenratkaisua varten takaa paremmin tuen EU:n sijoituksille Marokkoon, sijoituksille, jotka ovat koko alueen taloudellisen hyvinvoinnin kannalta keskeisiä ja kattavat lähes kaikki sektorit.

Tämänpäiväinen äänestys korostaa myös unionin halua välttää kielteinen vaikutus Välimeren kummankin puolen talouksiin ja loppukäyttäjiin valitsemalla protektionistinen politiikka, jossa jatketaan erityisten intressien asettamista etusijalle ja viivytetään sellaisten sopimusten ratifiointia, jotka ovat tämän jo Kiinan ja Lähi-idän maiden kaltaisia kilpailijoitammekin kiinnostavan alueen tasapainon palauttamisen ja vakauttamisen kannalta ratkaisevia.

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. – (PT) Tällä mietinnöllä Euroopan parlamentti hyväksyy sellaisen standardimaisen riitojenratkaisumenettelyn käyttöönoton, jonka ansiosta voidaan luoda yhtenäiset ja tehokkaat menettelytavat sekä asettaa sitovat määräajat EU:n ja Marokon Euro–Välimeri-sopimuksiin liittyvissä riitatilanteissa. Riitojen ratkaiseminen diplomaattisilla keinoilla on osoittautunut tehottomaksi ja johtanut tilanteisiin, joissa osa riidoista on jäänyt ratkaisematta, koska sopimusta rikkonut osapuoli on helposti voinut estää niiden täytäntöönpanon. Riitojen ratkaisemisessa ilmenevät viipeet vaikuttavat kielteisesti yrityksiin ja loppukäyttäjiin Välimeren molemmin puolin. Nämä Euro–Välimeri-vapaakauppasopimuksiin tehtävät parannukset voivat osaltaan lisätä taloudellista ja poliittista vakautta tällä tärkeällä alueella, koska ne edistävät rauhaan, kehitykseen, oikeuteen, tasa-arvoon, vapauteen, moniarvoisuuteen, demokratiaan ja kunnioitukseen perustuvan alueen luomista. Ehdotettu menettely on Euroopan unionin tekemien uusimpien sopimusten ja Maailman kauppajärjestön sisältämien riitojen ratkaisusta annettuja sääntöjä ja menettelyjä koskevan sopimuksen mallin mukainen. Komission on varmistettava, että menettely otetaan tehokkaasti käyttöön. Edellä esitetyistä syistä äänestin tämän sopimuksen hyväksyvän päätöslauselman puolesta.

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. – (PT) Äänestin tämän EU:n ja Marokon kuningaskunnan välisen sopimuksen tekemisen puolesta, koska sen tavoitteena on luoda Euro–Välimeri-sopimusten kauppaa koskeviin määräyksiin liittyviin riitoihin sovellettava riitojenratkaisumenettely. Euro–Välimeri-sopimuksia koskevat riidat on tähän mennessä pyritty ratkaisemaan ainoastaan diplomaattisin keinoin. Se ei ole ollut käytännössä tehokasta vaan on johtanut siihen, että riidat ovat jääneet ratkaisematta tai niiden ratkaisumenettelyn täytäntöönpano on estetty. Toivon, että tämän standardoidun riitojenratkaisumenettelyn soveltaminen lisää EU:n ja Marokon kuningaskunnan välisten kauppasuhteiden turvallisuutta ja ennakoitavuutta.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Äänestin puolesta. Euro–Välimeri-sopimuksia koskevat riidat on tähän mennessä pyritty ratkaisemaan ainoastaan diplomaattisin keinoin. Käytännössä se on osoittautunut tehottomaksi ja on johtanut tilanteisiin, joissa riitoja on jäänyt ratkaisematta, koska sopimusta rikkonut osapuoli on helposti voinut estää niiden täytäntöönpanon. Neuvosto valtuutti komission aloittamaan vuonna 2006 neuvottelut Välimeren alueen kumppaneidensa kanssa toimivan riitojenratkaisumenettelyn käyttöönottamiseksi. Sopimusluonnos parafoitiin Marokon kanssa Brysselissä 9. joulukuuta 2009 pidetyssä ministeritason Euro–Välimeri-kauppakokouksessa ja se vahvistettiin 7. maaliskuuta 2010 pidetyssä EU:n ja Marokon välisessä huippukokouksessa. Standardoidun riitojenratkaisumenettelyn käyttöönotto on hyvä asia, koska sen ansiosta voidaan luoda yhtenäiset ja tehokkaat menettelytavat sekä asettaa sitovat määräajat.

Suositus: Gianluca Susta (ALDE) (A7-0068/2011)

  Izaskun Bilbao Barandica (ALDE), kirjallinen. – (ES) Tuen standardoidun riitojenratkaisumenettelyn käyttöönottoa Egyptin kanssa, koska se mahdollistaa tehottomuuksien ja lukkiutuneiden tilanteiden ratkaisemisen ja sopimusluonnoksen tekemisen tämän maan kanssa. Sopimus voi osaltaan lisätä taloudellista ja poliittista vakautta Euro–Välimeri-alueella, mikä mahdollistaa rauhaan, oikeuteen, vapauteen, moniarvoisuuteen ja demokratiaan perustuvan tulevaisuuden luomisen.

  Slavi Binev (NI), kirjallinen. – (BG) Äänestin tämän päätöslauselman puolesta, koska Euroopan unionin ja Egyptin arabitasavallan välisten kauppariitojen ratkaisemiseen on luotava tehokas menettely. Ehdotettu menettely on viimeisimpien Euroopan unionin tekemien sopimusten riitojenratkaisumenettelyjen mallin mukainen, ja siinä noudatetaan Maailman kauppajärjestön riitojenratkaisumenettelyjä. Tämä menettely tukee Euro–Välimeri-vapaakauppa-alueen toimintaa, mutta sen keskeinen tehtävä on vakauttaa Euroopan unionin ja Egyptin arabitasavallan kahdenvälisiä kauppasuhteita.

  Vito Bonsignore (PPE), kirjallinen. – (IT) Äänestin esittelijä Sustan ehdotuksen mukaisesti riitojenratkaisumenettelyn puolesta. Olen täysin samaa mieltä siitä, että standardoidun riitojenratkaisumenettelyn asianmukainen käyttö voisi olla askel kohti toimivan Euro–Välimeri-vapaakauppa-alueen luomista. Euro–Välimeri-sopimuksia koskevat riidat on tähän mennessä pyritty mahdollisuuksien mukaan ratkaisemaan ainoastaan diplomaattisin keinoin. Niiden sijaan tarvitaan vakaa menettely, koska kauppariitojen pitkittämisellä voi olla haitallisia vaikutuksia loppukäyttäjille Välimeren molemmin puolin. Eräiden Pohjois-Afrikan maiden tapahtumien valossa ei ole epäilystäkään, että näiden alueiden taloudellisen ja poliittisen vakauden saavuttaminen edellyttää muun muassa toimivia vapaakauppasopimuksia Välimeren alueella.

  Maria da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. – (PT) Kaikki Euro–Välimeri-sopimuksiin tehtävät parannukset vaikuttavat merkittävästi maiden taloudelliseen ja poliittiseen vakauteen, ja niiden ansiosta saavutetaan lukuisia sosiaalisia ja demokraattisia etuja. Siksi olen tyytyväinen kaikkiin siihen suuntaan tähtääviin pyrkimyksiin. Koska Euroopan unionin ja Egyptin arabitasavallan välisestä assosiaatiosta tehdyn Euro–Välimeri-sopimuksen kauppaa koskeviin määräyksiin liittyvät tietyt riidat on ratkaistu vaillinaisesti, uskon, että tätä asiaa varten luotu diplomaattisiin keinoihin perustuva järjestelmä on ollut tehoton. Siksi ymmärrän, että tarvitaan menettely, joka mahdollistaa voimavarojen yksinkertaisen ja tehokkaan soveltamisen, ja hyväksyn ehdotuksen neuvoston päätökseksi riitojenratkaisumenettelyn käyttöönottoa koskevan sopimuksen tekemisestä Euroopan unionin ja Egyptin arabitasavallan välillä.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Egyptin nykytilanne saattaa jättää varjoonsa tarpeen jatkaa sitkeästi tämäntyyppisten sopimusten hyväksymistä. Kun Kairossa hiljattain koetut levottomuuksien ja epävarmuuden ajat ovat nyt ohi, Egyptin valtion pitäisi kuitenkin varautua jälleen kaikkien tehtäviensä jatkamiseen. Näihin tehtäviin kuuluvat ulkosuhteet varsinkin Euroopan unioniin, joka on sen Euro–Välimeri-sopimuksen osapuoli. Oletetut tulevat riidat EU:n kanssa ovat luultavasti tällä hetkellä Egyptin ongelmista pienimpiä, mutta mielestäni niiden kumpaakin osapuolta hyödyttävän ratkaisemisen mahdollistavien menettelyjen hyväksymisestä ei voi olla mitään haittaakaan. Egypti on erottamattomasti sidoksissa Euroopan ja koko maailman historiaan. Toivon, että sen tulevaisuus on yhtä merkittävä kuin sen menneisyys.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Tämä suositus perustuu ehdotukseen neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Egyptin tasavallan välisen pöytäkirjan tekemisestä. Sen tarkoituksena on ottaa käyttöön riitojenratkaisumenettely. Tällä pöytäkirjalla on hyvin erityinen merkitys aikana, jolloin Egypti on ottamassa ensimmäiset askelensa kohti demokraattisen hallinnon toteuttamista. Yleisesti ottaen maiden välisten kauppariitojen ratkaiseminen diplomaattisin keinoin ei aina ole tuottanut toivottua tulosta. Siksi EU:n ja sen Välimeren alueen kumppanimaat, erityisesti Egypti, aloittivat neuvottelut Euro–Välimeri-alueen puitteissa. Sopimusluonnos allekirjoitettiin 27. huhtikuuta 2010 Luxemburgissa pidetyssä EU:n ja Egyptin assosiaationeuvoston kokouksessa. Äänestän tämän Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselmasta laaditun luonnoksen puolesta, koska olen tietoinen siitä, että se parantaa huomattavasti valtioiden välisiä suhteita vapaakaupan suhteen ja lisää tämän alueen poliittista ja taloudellista vakautta. Siksi olen tyytyväinen uuteen sopimukseen ja toivon, että sen voimaantulon jälkeen EU:n ja sen jäsenvaltioiden sekä Egyptin arabitasavallan välille ei synny minkäänlaisia riitoja.

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Kuten tämän suosituksen perusteluissa mainitaan, Euro–Välimeri-sopimuksia koskevat riidat on tähän mennessä pyritty ratkaisemaan ainoastaan diplomaattisin keinoin. Meille ehdotettu "vaihtoehtoinen" malli sopii logiikkaan, jota Maailman kauppajärjestö edistää. Järjestö etsii oletettua tehokkuutta ja pyrkii jättämään huomiotta kansallisen itsemääräämisoikeuden, riitojen ratkaisemisen kunnioittaen kunkin maan erityispiirteitä ja heidän oikeutensa puolustaa maan ja sen kansalaisten etuja. Riitojen ratkaiseminen diplomaattisin keinoin takaa maiden tasa-arvoisen kohtelun. Tämä menettely sitä vastoin heikentää tätä periaatetta, tukee pääoman liikkuvuutta ja asettaa taloudellisen vallan poliittisen vallan edelle sekä pääoman edut maiden ja niiden kansalaisten etujen edelle.

Meillä on entistä vankemmat perustelut tämän menettelyn ja sen vaikutusten vastustamiselle, koska menettely on seurausta EU:n ja diktaattori Mubarakin hallinnon välisestä sopimuksesta. Se, että Egyptin kansa nousi puolustamaan demokraattisia muutoksia ja itsemääräämisoikeuttaan ulkopuolisten maiden väliintulolta sekä hallinnon vehkeilyltä alueen imperialismin etujen vuoksi, on myönteinen merkki, jonka toivomme lopuksi ilmenevän käytännössä suhteessa tähän sopimukseen ja muihin vastaaviin.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Euro–Välimeri-sopimuksia koskevat riidat on tähän mennessä pyritty ratkaisemaan ainoastaan diplomaattisin keinoin. Meille ehdotettu "vaihtoehtoinen" malli sopii logiikkaan, jota Maailman kauppajärjestö edistää. Järjestö etsii oletettua tehokkuutta ja pyrkii jättämään huomiotta kansallisen itsemääräämisoikeuden, riitojen ratkaisemisen kunnioittaen kunkin maan erityispiirteitä ja heidän oikeutensa puolustaa maan ja sen kansalaisten etuja.

Riitojen ratkaiseminen diplomaattisin keinoin takaa maiden tasa-arvoisen kohtelun. Tämä menettely sitä vastoin heikentää tätä periaatetta, tukee pääoman liikkuvuutta ja asettaa taloudellisen vallan poliittisen vallan edelle sekä pääoman edut maiden ja niiden kansalaisten etujen edelle.

Meillä on entistä vankemmat perustelut tämän menettelyn ja sen vaikutusten vastustamiselle, jonka osapuolina ovat EU, jonka Lissabonin sopimuksesta johtuva legitimiteetti on kyseenalainen, ja kuningas diktaattori Mubarakin hallinto. Se, että Egyptin kansa nousi puolustamaan demokraattisia muutoksia ja itsemääräämisoikeuttaan ulkopuolisten maiden väliintulolta sekä hallinnon vehkeilyltä alueen imperialismin etujen vuoksi, on myönteinen merkki, jonka toivomme lopuksi ilmenevän käytännössä suhteessa tähän sopimukseen ja muihin vastaaviin.

  David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Egyptin epävarmasta tilanteesta huolimatta parlamentti on mielestäni oikeassa vaatiessaan sitkeästi hyväksymään tämän sopimuksen, joka helpottaisi yritysten toimintaa mutta jolla ei sitouduttaisi poliittisesti Egyptin nykyiseen hallitukseen.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Aiemmat tapahtumat osoittavat, että erilaisia riitoja ei ole onnistuttu ratkaisemaan tehokkaasti diplomaattisin keinoin. Standardoidun riitojenratkaisumenettelyn käyttöönotto on siksi hyvä asia, koska sen ansiosta voidaan luoda yhtenäiset ja tehokkaat menettelytavat sekä asettaa sitovat määräajat. Olen samaa mieltä esittelijän kanssa, kun hän katsoo, että nämä EU:n ja Egyptin välisiin vapaakauppasopimuksiin tehtävät parannukset voivat osaltaan lisätä taloudellista ja poliittista vakautta tällä tärkeällä alueella, koska ne edistävät rauhaan, kehitykseen, oikeuteen, tasa-arvoon, vapauteen, moniarvoisuuteen, demokratiaan ja kunnioitukseen perustuvan alueen luomista. Tällaisen menettelyn asianmukainen käyttö voisi myös lisätä kahdenvälisten kauppasuhteiden turvallisuutta ja ennakoitavuutta ja olla askel kohti toimivan EU:n ja Egyptin vapaakauppa-alueen luomista.

  Paul Murphy (GUE/NGL), kirjallinen. – (EN) Äänestin tätä mietintöä vastaan, koska olen erittäin huolestunut EU:n taloudellisesta ja poliittisesta suhtautumisesta maihin, joita Euro–Välimeri-sopimus koskee. Vapaakauppa-alueen luominen vaikuttaisi dramaattisesti alueen työtä tekeviin ihmisiin. EU:n omien lukujen mukaan Egyptin odotetaan menetettävän 1,5 miljoonaa työpaikkaa. Nuorten surkeat talousnäkymät sekä korruption aiheuttama suuttumus ja pienen yläluokan ylilyönnit ovat Egyptin kansalaisten vallankumouksellisten liikkeiden ja pyrkimysten perusta. Vapaakauppaopin jatkaminen Euroopan suurten yritysten ja rikkaan eliitin edun vuoksi tarkoittaa vanhan toistoa ja on siksi hylättävä. Neuvotteluja tästä sopimuksesta johtivat vallankumouksella vallasta syrjäytetyn diktaattori Mubarakin hallinnon edustajat. Armeijan ylin taso on kuitenkin tiiviisti sidoksissa entisen hallinnon taloudellisiin etuihin eikä edusta työtä tekevien ihmisten oikeutettuja vaatimuksia ja pyrkimyksiä. Kauppasuhteiden täytyy perustua väestön enemmistön tarpeisiin eikä pienten eliittien ja yritysten ahneuteen.

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. – (PT) Tällä mietinnöllä Euroopan parlamentti hyväksyy sellaisen standardimaisen riitojenratkaisumenettelyn käyttöönoton, jonka ansiosta voidaan luoda yhtenäiset ja tehokkaat menettelytavat sekä asettaa sitovat määräajat EU:n ja Egyptin arabitasavallan välisiin Euro–Välimeri-sopimuksiin liittyvissä riitatilanteissa. Riitojen ratkaiseminen diplomaattisilla keinoilla on osoittautunut tehottomaksi ja johtanut tilanteisiin, joissa osa riidoista on jäänyt ratkaisematta, koska sopimusta rikkonut osapuoli on helposti voinut estää niiden täytäntöönpanon. Riitojen ratkaisemisessa ilmenevät viipeet vaikuttavat kielteisesti yrityksiin ja loppukäyttäjiin Välimeren molemmin puolin. Nämä Euro–Välimeri-vapaakauppasopimuksiin tehtävät parannukset voivat osaltaan lisätä taloudellista ja poliittista vakautta tällä tärkeällä alueella, koska ne edistävät rauhaan, kehitykseen, oikeuteen, tasa-arvoon, vapauteen, moniarvoisuuteen, demokratiaan ja kunnioitukseen perustuvan alueen luomista. Ehdotettu menettely on EU:n tekemien uusimpien sopimusten ja Maailmankauppajärjestön sisältämien riitojen ratkaisusta annettuja sääntöjä ja menettelyjä koskevan WTO:n sopimuksen mallin mukainen. Komission on varmistettava, että menettely otetaan tehokkaasti käyttöön. Edellä esitetyistä syistä äänestin tämän sopimuksen hyväksyvän päätöslauselman puolesta.

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. – (PT) Äänestin tämän EU:n ja Egyptin välisen sopimuksen tekemisen puolesta, koska sen tavoitteena on luoda Euro–Välimeri-sopimusten kauppaa koskeviin määräyksiin liittyviin riitoihin sovellettava riitojenratkaisumenettely. Euro–Välimeri-sopimuksia koskevat riidat on tähän mennessä pyritty ratkaisemaan ainoastaan diplomaattisin keinoin. Se ei ole ollut käytännössä tehokasta vaan on johtanut siihen, että riidat ovat jääneet ratkaisematta tai niiden ratkaisumenettelyn täytäntöönpano on estetty. Toivon, että tämän standardoidun riitojenratkaisumenettelyn soveltaminen lisää EU:n ja Egyptin välisten kauppasuhteiden turvallisuutta ja ennakoitavuutta.

Suositus: Emilio Menéndez del Valle (A7-0067/2011) - George Sabin Cutaş (A7-0066/2011) - Gianluca Susta (A7-0068/2011)

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestän tämän suosituksen puolesta ja pidän standardoidun riitojenratkaisumenettelyn käyttöönottoa hyvänä asiana, koska sen ansiosta voidaan luoda yhtenäiset ja tehokkaat menettelytavat sekä asettaa sitovat määräajat. Olen myös samaa mieltä esittelijän kannasta, jonka mukaan Euro–Välimeri-vapaakauppasopimuksiin tehtävät parannukset voivat osaltaan lisätä taloudellista ja poliittista vakautta tällä tärkeällä alueella, mikä edistää rauhaan perustuvan alueen luomista.

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen. – (LT) Olen samaa mieltä tämän asiakirjan kanssa, koska Euro–Välimeri-sopimuksia koskevat riidat on tähän mennessä pyritty ratkaisemaan ainoastaan diplomaattisin keinoin. Käytännössä se on osoittautunut tehottomaksi ja on johtanut tilanteisiin, joissa riitoja on jäänyt ratkaisematta, koska sopimusta rikkonut osapuoli on helposti voinut estää niiden täytäntöönpanon. Nämä Euro–Välimeri-vapaakauppasopimuksiin tehtävät parannukset voivat osaltaan lisätä taloudellista ja poliittista vakautta tällä tärkeällä alueella, koska ne edistävät rauhaan, kehitykseen, oikeuteen, tasa-arvoon, vapauteen, moniarvoisuuteen, demokratiaan ja kunnioitukseen perustuvan alueen luomista. Tällaisen menettelyn asianmukainen käyttö voisi lisäksi lisätä kahdenvälisten kauppasuhteiden turvallisuutta ja ennakoitavuutta ja olla askel kohti toimivan Euro–Välimeri-vapaakauppa-alueen luomista. Ratkaisemattomat riidat vaikuttavat kielteisesti liike-elämään ja kuluttajiin Välimeren rannikon molemmin puolin. Lissabonin sopimuksen tultua voimaan suorista ulkomaisista sijoituksista tuli osa EU:n kauppapolitiikkaa ja siten osa unionin yksinomaista toimivaltaa. Toimivalla ja tehokkaalla riitojenratkaisumenettelyllä voitaisiin ratkaista myös tätä alaa koskevat riidat aikana, jolloin suorilla ulkomaisilla sijoituksilla on hyvin suuri merkitys maiden ja alueiden taloudelliselle hyvinvoinnille.

  Elisabeth Köstinger (PPE), kirjallinen. – (DE) Koska riidat on tähän mennessä pyritty ratkaisemaan ainoastaan diplomaattisin keinoin, mikä on johtanut tilanteeseen, jossa riitojenratkaisumenettelyn täytäntöönpano on ollut helppo estää, uusi kauppariitojen ratkaisumenettely ansaitsee tukemme. Tämä menettely on viimeisimpien EU:n tekemien sopimusten ja Maailman kauppajärjestön sopimuksen mallin mukainen. Jordanian, Marokon ja Egyptin kanssa on jo tehty sopimusluonnokset, jotka kattavat myös maataloustuotteet. Olen tyytyväinen Euroopan parlamentin päätökseen tukea näitä sopimuksia.

  Licia Ronzulli (PPE), kirjallinen. – (IT) Äänestän tämän päätöslauselman puolesta, koska mielestäni on ratkaisevaa, että EU:lla on sopiva menettely Euro–Välimeri-sopimuksista johtuvien riitojen ratkaisemiseen. Neuvosto valtuutti komission aloittamaan vuonna 2006 neuvottelut Välimeren alueen kumppaneidensa kanssa ja tämä sopimus allekirjoitettiin vasta vuonna 2009.

Standardoidun riitojenratkaisumenettelyn luomisella saataisiin lopulta käyttöön yksinkertaiset ja tehokkaat ratkaisumenettelyt sekä sitovat määräajat. Olen samaa mieltä esittelijän kanssa, jonka mielestä on olennaista, että Euro–Välimeri-vapaakauppasopimuksiin tehdään parannuksia, jotta voidaan lisätä taloudellista ja poliittista vakautta tällä tärkeällä alueella ja edistää rauhaan ja kehitykseen perustuvan alueen luomista. Ehdotettu menettely perustuu kumppanuussopimusten uusimpiin riitojenratkaisumenettelyihin, joista Euroopan unioni ja WTO ovat sopineet. Kun suorat ulkomaiset sijoitukset ovat nyt Euroopan unionin jäsenvaltioiden taloudellisen hyvinvoinnin kannalta ratkaisevia, toivon, että tehokas riitojenratkaisumekanismi auttaa ratkaisemaan myös tämän alueen riidat.

Suositus: Ryszard Antoni Legutko (A7-0063/2011)

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestän tämän suosituksen puolesta ja haluan korostaa, että se on tärkeä askel EU:n ja Ukrainan välisissä neuvotteluissa, joiden tarkoituksena on luoda polku, joka saattaa mahdollistaa maan liittymisen EU:n jäseneksi tulevaisuudessa.

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. – (LT) Äänestin tämän mietinnön puolesta. Euroopan naapuruspolitiikan täytäntöönpanon avulla kumppanimaat saavat asteittain mahdollisuuden osallistua tiettyihin unionin ohjelmiin ja erillisvirastojen toimintaan. Se on yksi monista toimenpiteistä, joiden tarkoituksena on edistää Euroopan unionin naapurimaiden uudistuksia, nykyaikaistamista ja siirtymävaihetta. Euroopan unionin neuvosto korosti kesäkuussa 2007 jälleen kerran sitä, miten tärkeää Euroopan naapuruuspolitiikka on. Siksi tässä pöytäkirjassa esitetään ehdot, joiden mukaan Ukraina voi osallistua tärkeisiin EU:n ohjelmiin ja hyötyä EU:n parhaista käytännöistä ja edistää näin demokraattisten prosessien kehittymistä.

  George Becali (NI), kirjallinen. – (RO) Äänestin esittelijän ehdotuksen mukaisesti. Mielestäni kumpikin osapuoli hyötyy siitä, jos tämän pöytäkirjan velvollisuudet täytetään. Euroopan unioni saa järkevän, vakaan ja demokraattisen kumppanin itärajalleen, ja Ukrainan kansalaiset saavat jonkin verran selvemmän Euroopan unionin jäsenyysmahdollisuuden.

  Adam Bielan (ECR), kirjallinen. – (PL) Olen heti Euroopan parlamentin työni alkuhetkistä lähtien tukenut vahvasti Ukrainan pyrkimyksiä liittyä Euroopan unioniin. Ukraina on yksi Puolan itäisen politiikan tärkeimmistä kumppaneista. Lisäksi maani valmistautuu yhdessä Ukrainan kanssa toimimaan ensi vuonna yhdessä jalkapallon Euroopan mestaruuskilpailujen järjestäjinä. Unionin ulkopoliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi ja turvallisuussyistä on myös erittäin tärkeää, että koko EU lisää yhteistyötä Ukrainan kanssa. Mielestäni Ukrainan nuoren demokratian tukeminen on yksi tärkeimmistä velvollisuuksistamme. Siksi tuen vapaakauppa-aluetta koskevien neuvottelujen nopeuttamista ja Ukrainan laajinta mahdollista osallistumista unionin ohjelmiin. Äänestin päätöslauselman puolesta ja ilmaisin näin hyväksyntäni Euroopan unionin ja Ukrainan väliseen kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen liitettävälle pöytäkirjalle.

  Slavi Binev (NI), kirjallinen. – (BG) Tämä pöytäkirja sisältää Ukrainan osallistumista unionin ohjelmiin sääteleviä yleisiä periaatteita koskevan puitesopimuksen. Siihen sisältyy vakiolausekkeita, joita on tarkoitus soveltaa kaikkiin Euroopan naapuruuspolitiikan kumppanimaihin, joiden kanssa tällaisia pöytäkirjoja on tarkoitus tehdä. Katson, että Ukraina on ryhtynyt tarvittaviin toimiin, ja tuen tämän sopimuksen tekemistä.

  Vilija Blinkevičiūtė (S&D), kirjallinen. – (LT) Äänestin tämän neuvoston päätösluonnosta koskevasta Euroopan parlamentin hyväksynnästä annetun lainsäädäntöpäätöslauselman puolesta. Sen mukaan EU:n ja Ukrainan kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen liitetään pöytäkirja, jonka perusteella Ukraina saa mahdollisuuden osallistua EU:n yrityksiä ja yrittäjyyttä, energiaa sekä tieto- ja viestintätekniikkaa koskeviin ohjelmiin. Tämän sopimuksen nojalla Ukrainan on maksettava rahoitusosuutensa EU:n yleiseen talousarvioon sen mukaisesti, mihin ohjelmiin se haluaa osallistua, ja EU takaa puolestaan, että EU:n toimielimet valvovat ja tarkastavat näitä ohjelmia. Olen EU:n ja Ukrainan parlamentaarisen yhteistyövaliokunnan varapuheenjohtaja ja olen vakuuttunut siitä, että tämän pöytäkirjan tekeminen tarjoaa Ukraina lisää mahdollisuuksia lähentää politiikkaansa EU:n mainituilla aloilla harjoittamaan politiikkaan, standardeihin ja normeihin.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Euroopan unionin ja Ukrainan välisessä suhteessa on koettu edistysaskeleita ja takaiskuja, joita Ukrainan ja sen naapurin Venäjän välisten strategisten suhteiden etääntyminen tai lähentyminen on ajoittain aiheuttanut. Neuvosto antoi 18. kesäkuuta 2007 komissiolle ohjeet Algerian, Armenian, Azerbaidžanin, Egyptin, Georgian, Israelin, Jordanian, Libanonin, Moldovan, Marokon, Palestiinalaishallinnon, Tunisian ja Ukrainan kanssa tehtävistä puitesopimuksista neuvottelemista varten. Puitesopimuksissa esitetään yleiset periaatteet näiden maiden osallistumiselle yhteisön ohjelmiin. Mielestäni edellä mainitun sopimuksen tekeminen on myönteinen asia, koska on määritettävä selvät puitteet, joiden mukaan Ukraina osallistuu Euroopan unionin ohjelmiin ja parantaa siten suhteitaan unioniin.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Euroopan naapuruuspolitiikka mahdollistaa Euroopan unionin ohjelmien avaamisen asteittain naapurimaille. Sen tavoitteena on tukea niiden uudistuksia, nykyaikaistamista ja usein myös demokratisoitumista. Neuvosto hyväksyi 5. maaliskuuta 2007 yleisen toimintamallin, joka "mahdollistaa Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvien maiden osallistumisen yhteisön virastojen toimintaan". Tämän toimintamallin seurauksena komissio aloitti naapurimaiden, myös Ukrainan, kanssa neuvottelut puitesopimuksista, joiden dokumentaatio on kokonaisuudessaan valmiina toimitettavaksi Euroopan parlamentille hyväksyntää varten Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen mukaisesti. Äänestän tämän Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Ukrainan välisen Ukrainan osallistumista unionin ohjelmiin sääteleviä yleisiä periaatteita koskevan kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen tekemisen puolesta, ja olen tyytyväinen siihen, koska se on uusi askel kohti yhteismarkkinoiden luomista ohjaavien tavoitteiden saavuttamista.

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Meissä tämän sopimuksen tekeminen herättää useita kysymyksiä, koska ehdotus on erittäin epämääräinen. Siinä mainitaan ohjelmat, mutta meille ei ole kerrottu, mihin ohjelmiin ja millä tavalla Ukraina voi osallistua tai mitkä ovat sen taloudelliset edellytykset ja vaikutukset. Siinä puhutaan hyödyistä mutta ei selvitetä, mistä ne syntyvät.

Mielestämme ilmoitettuja tavoitteita sisältävien sopimusten tekemisen pitäisi perustua maiden ja niiden kansalaisten itsemääräämisoikeuden kunnioittamiseen, yhteiseen etuun, vastavuoroisuuteen ja yhteistyöhön niin, että otetaan huomioon kunkin maan erityispiirteet. Niiden pitäisi arvioida, mitä kukin tuo sopimukseen talouden, yhteiskunnan ja kulttuurin näkökulmasta. Tästä suosituksesta ei voi sanoa paljoa muuta, kuin että on valitettavaa, että siinä hyväksytään sellaisen pöytäkirjan tekeminen, jonka tarkkaa sisältöä ja vaikutuksia meille ei kerrota.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Tämän sopimuksen tekeminen herättää useita kysymyksiä, koska ehdotus on erittäin epämääräinen. Siinä mainitaan ohjelmat, mutta meille ei ole kerrottu, mihin ohjelmiin ja millä tavalla Ukraina voi osallistua tai mitkä ovat sen taloudelliset vaikutukset. Siinä mainitaan osallistumisen yleiset periaatteet mutta niitä ei eritellä. Mietinnössä mainitaan hyödyt mutta ei selvitetä, mistä ne syntyvät.

Mielestämme itsenäisten maiden välisiä sopimuksia tehtäessä on edelleen oleellista mainita seuraavat asiat: maan ja sen kansalaisten itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen, yhteinen etu, vastavuoroisuus ja kunkin maan erityispiirteiden huomioonottaminen sekä sen arvioiminen, mitä kukin maa tuo sopimukseen talouden, yhteiskunnan ja kulttuurin näkökulmasta.

On valitettavaa, että me äänestimme kyseisen suosituksen puolesta, jossa hyväksytään pöytäkirjan tekeminen mutta annetaan tuskin lainkaan tietoja sen sisällöstä tai vaikutuksista.

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen. – (LT) Äänestin tämän Euroopan parlamentin neuvoston päätösluonnosta koskevasta hyväksynnästä annetun päätöslauselman puolesta. Sen mukaan EU:n ja Ukrainan kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen liitetään pöytäkirja, jonka perusteella Ukraina saa mahdollisuuden osallistua EU:n yrityksiä ja yrittäjyyttä, energiaa sekä tieto- ja viestintätekniikkaa koskeviin ohjelmiin. Ukrainan on maksettava rahoitusosuutensa EU:n yleiseen talousarvioon sen mukaisesti, mihin ohjelmiin se haluaa osallistua, ja EU takaa puolestaan, että EU:n toimielimet valvovat ja tarkastavat näitä ohjelmia. Tämä kumppanuus- ja yhteistyöpolitiikka tarjoavat Ukrainalle lisää mahdollisuuksia lähentää politiikkaansa EU:n näillä alueilla harjoittamaan politiikkaan.

  David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Äänestin tämän teknisen mietinnön puolesta, jolla hyväksytään Ukrainan osallistuminen Euroopan unionin ohjelmiin.

  Iosif Matula (PPE), kirjallinen. – (RO) Äänestin tämän päätöslauselmaluonnoksen puolesta, joka koskee neuvoston päätöstä Ukrainan osallistumista unionin ohjelmiin sääteleviä yleisiä periaatteita koskevasta Euroopan unionin ja Ukrainan puitesopimuksesta. Tämä asiakirja on osa Euroopan naapuruuspolitiikka mutta täyttää myös Ukrainan toivomuksen osallistumisesta aiempaa useampiin nykyisiin ja tuleviin EU:n ohjelmiin. Ukraina voi myös pyytää unionilta apua johonkin tiettyyn ohjelmaan osallistumista varten eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineen perustamista koskevien yleisten määräysten nojalla tai minkä tahansa muun vastaavan, ulkomaanapua tarjoavan asetuksen perusteella. Tämä saattaa myös antaa uutta puhtia Romanian ja Ukrainan välisille suhteille. Meidän on kehitettävä näitä siteitä käytännön tasolla niin, että kansalaiset hyötyvät poliittisista päätöksistämme suoraan.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) EU:n ja Ukrainan välisissä suhteissa on pitkään ollut hyvät ja huonot hetkensä. Suurimman osan ajasta nämä tunnelmat ovat Ukrainan ja sen naapurin Venäjän välisten suhteiden etääntymisen tai lähentymisen sanelemia. Tämä pöytäkirja auttaa luomaan selvät puitteet Ukrainan osallistumiselle eri EU:n ohjelmiin niin, että EU:n ja Ukrainan välisissä suhteissa ei tulevaisuudessa olisi myötä- ja vastamäkiä, joita niissä on tähän asti pitänyt sietää.

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Ukrainan osallistuminen Euroopan unionin ohjelmiin on tärkeä askel sekä Ukrainalle että EU:lle. Se auttaa edistämään tieteellisen osaamiseen ja tutkimustietojen vaihtoa. Opiskelijavaihto-ohjelmia laajennetaan, ja kumpikin osapuoli saa rahoituksellista, taloudellista ja sosiaalista hyötyä. Ukrainan maantieteellinen sijainti on tärkeä tekijä ja suuri etu EU:lle, koska sen ansiosta EU voi parantaa yhteyksiään muihin Itä-Euroopan valtioihin. Tämän vuoksi kannatan tätä hanketta.

  Justas Vincas Paleckis (S&D), kirjallinen. – (LT) Äänestin tämän suosituksen puolesta, joka sallii Ukrainan osallistumisen EU:n nykyisiin ja tulevaisuudessa perustettaviin ohjelmiin yrittäjyyden, energian, tekniikan ja viestinnän aloilla. Sopimus nopeuttaa Ukrainan julkishallinnon uudistamista ja maan talouden eri alueiden lähentämistä EU:n lainsäädäntöön, standardeihin ja hyvien käytäntöjen esimerkkeihin. Vastineeksi ohjelmien rahoitusosuudestaan Ukrainalla on oikeus osallistua tarkkailijana EU:n ohjelmia koordinoivien komiteoiden käsittelyyn. Ukrainan ehdottamat ohjelma-aloitteet otetaan huomioon samalla tavalla kuin EU:n jäsenvaltioiden aloitteet. Näin Ukraina voi asteittain lähentyä EU:ta.

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. – (PT) Euroopan unionin ja Ukrainan välisissä suhteissa on koettu niin ylä- kuin alamäkiä. Neuvosto antoi 18. kesäkuuta 2007 komissiolle valtuudet Algerian, Armenian, Azerbaidžanin, Egyptin, Georgian, Israelin, Jordanian, Libanonin, Moldovan, Marokon, Palestiinalaishallinnon, Tunisian ja Ukrainan kanssa tehtävistä puitesopimuksista neuvottelemista varten. Puitesopimuksissa esitetään yleiset periaatteet näiden maiden osallistumiselle yhteisön ohjelmiin. On ratkaisevaa luoda selvä ja tarkka oikeudellinen kehys Ukrainan osallistumiselle EU:n ohjelmiin ja parantaa näin sen suhteita unioniin. Siksi äänestin tämän esityksen puolesta, joka koskee neuvoston päätöstä Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Ukrainan kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen liitettävän, Ukrainan osallistumista unionin ohjelmiin sääteleviä yleisiä periaatteita koskevasta Euroopan unionin ja Ukrainan puitesopimuksesta tehtävän pöytäkirjan tekemisestä.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Ottaen huomioon esityksen neuvoston päätökseksi (13604/2010), ottaen huomioon luonnoksen 14. kesäkuuta 1994 tehdyn Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Ukrainan kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen pöytäkirjaksi Ukrainan osallistumista unionin ohjelmiin sääteleviä yleisiä periaatteita koskevasta Euroopan unionin ja Ukrainan puitesopimuksesta (13962/2010), ottaen huomioon neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 114, 168, 169 ja 172 artiklan, 173 artiklan 3 kohdan, 188 ja 192 artiklan sekä 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan a alakohdan mukaisesti esittämän hyväksyntää koskevan pyynnön (C7 0401/2010), ottaen huomioon työjärjestyksen 81 artiklan, 90 artiklan 8 kohdan ja 46 artiklan 1 kohdan ja ottaen huomioon ulkoasiainvaliokunnan suosituksen (A7-0063/2011) annamme hyväksyntämme sopimuksen tekemiselle.

  Rafał Trzaskowski (PPE), kirjallinen. – (PL) Naapuruuspolitiikkaan kuuluvien maiden osallistuminen EU:n ohjelmiin ja erillisvirastojen toimintaan on yksi näiden maiden unionin kanssa tekemän yhteistyön erityismuodoista. Meidän pitäisi pyrkiä varmistamaan, että tarjolla olevat ohjelmat antavat suurimman mahdollisen tuen uudistuksille, joita nämä maat ovat sitoutuneet tekemään lähestyäkseen unionia.

  Viktor Uspaskich (ALDE), kirjallinen. – (LT) Brysselissä järjestetään tällä viikolla Ukrainan ja EU:n välisten assosiaatiosopimuksen allekirjoittamista koskevien neuvottelujen 18. kierros. Prosessi on kestänyt liian kauan. On aika allekirjoittaa sopimus, koska se on sekä EU:n että Ukrainan etujen mukaista. Ukrainassa on 46 miljoonaa asukasta, ja alueelle tarvitaan vakautta. Ukraina on viime vuosina muuttunut poliittiseksi pelikentäksi: sitä ei pidä pakottaa valitsemaan Venäjän ja lännen välillä. On tärkeää, että EU:n jäsenvaltiot ja erityisesti Liettua pyrkivät aktiivisesti tiivistämään yhteistyötä itäisten naapuriensa kanssa, vaikka eroja vielä onkin. Onnistuneen assosiaatiosopimuksen tekeminen kannustaisi Ukrainaa toteuttamaan nykyaikaistuksia ja uudistuksia ja auttaisi sitä lähentymään EU:n standardeja.

Mitä tulee vapaakauppa-aluetta koskeviin neuvotteluihin, meidän on pyrittävä pääsemään yksimielisyyteen tariffiehdotuksista, energiaverotusta koskevista menettelyistä ja kestävästä kehityksestä. Ihmisten liikkumisen vapauttaminen on myös ratkaisevaa. Liettualaiset muistavat yhä aiemmat matkustusrajoituksensa. Me tiedämme, millaista on elää Euroopan ulkorajalla. On tärkeää, että ensisijaisena tavoitteena on viisumivapaa matkustaminen.

Mietintö: Carmen Fraga Estévez (A7-0057/2011)

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestän tämän mietinnön puolesta, koska on kyseisten alueiden edun mukaista luoda oikeusperusta EU:n ja Grönlannin väliselle kaupalle tässä tapauksessa EU:n sisämarkkinasääntöjen puitteissa.

  Vito Bonsignore (PPE), kirjallinen. – (IT) Komissio teki vuonna 2010 neuvostolle ehdotuksen kalastustuotteiden tuontia koskevista EU:n säännöksistä käyttäen oikeusperustana Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 203 artiklaa. Olen samaa mieltä tulkinnasta, jonka mukaan tätä toimintaa pitäisi säännellä 43 artiklan sekä 204 artiklan määräysten oikeusperustan nojalla ja sallia näin tarkistuksen tekeminen tavallisen lainsäätämisjärjestyksen mukaisesti.

Yksistään vuonna 2007 lähes 87 prosenttia Grönlannin kalastustuotteiden viennistä suuntautui Euroopan unioniin. Tämän vuoksi Grönlannista peräisin olevien kalastustuotteiden kauppaa ja tuontia koskevien yleisten sääntöjen luomista ei voida jättää vain komission ja neuvoston vastuulle, koska se olisi Lissabonin sopimuksen määräysten vastaista. Siksi parlamentin pitäisi mielestäni saada äänensä kuuluviin näin tärkeällä alalla.

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin kalastustuotteiden tuontia Grönlannista koskevan mietinnön puolesta. Sen tarkoituksena on soveltaa sisämarkkinasääntöjä tähän tuontiin sitten, kun Grönlanti sitoutuu saattamaan erityisesti eläinten terveyttä ja elintarvikkeiden turvallisuutta koskevan unionin lainsäädännön osaksi kansallista lainsäädäntöään. Mielestäni ehdotuksen oikeusperustaa pitäisi mukauttaa niin, että teksti olisi neuvoston päätöksen sijasta asetuksen muodossa.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Tässä ehdotuksessa määritellään yleiset säännöt EU:n ja Grönlannin väliselle muun muassa kalastustuotteiden, elävien simpukoiden, piikkinahkaisten, vaippaeläinten ja merikotiloiden sekä niistä saatujen sivutuotteiden kaupalle. Jäsenvaltioiden on sallittava Grönlannista tulevien tuotteiden tuonti Euroopan unioniin unionin sisäistä kauppaa koskevan unionin lainsäädännön mukaisesti. Tuotteiden tuonnissa unioniin on noudatettava useita edellytyksiä, kuten sitä, että eläinten terveyttä ja elintarvikkeiden turvallisuutta koskevat unionin lainsäädännössä vahvistetut säännöt saatetaan tehokkaasti osaksi kansallista lainsäädäntöä ja pannaan täytäntöön. Esittelijän tavoin olen sitä mieltä, että ehdotettu teksti pitäisi hyväksyä tavallisen lainsäätämisjärjestyksen mukaisesti ja että parlamentin pitäisi käyttää lainsäädäntöoikeuksiaan vastaavissa tapauksissa tulevaisuudessa.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Kalastustuotteiden vienti muodostaa noin 82 prosenttia Grönlannin kokonaisviennistä, ja sen arvo oli yhteensä 255 miljoonaa euroa vuonna 2007. Suurin osa (87 prosenttia) suuntautui Euroopan unioniin, eritoten Tanskaan (97 prosenttia). Oikeudellisten asioiden valiokunta hyväksyi yksimielisesti lausunnon, joka tukee pyyntöä siitä, että ehdotetun lainsäädäntötekstin oikeusperustana on oltava Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 43 artiklan 2 kohta ja 204 artikla sekä Grönlantia koskevista erityisjärjestelyistä tehdyn pöytäkirjan (N:o 34) 1 artikla komission valitseman oikeusperustan, SEUT:n 203 artiklan sijaan. Kannatan näin ollen sen hyväksymistä, koska kyse on oikeudellisesta asiasta eikä päätöslauselmaehdotuksen sisällöstä ja yksimielisyys on saavutettu.

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Tätä mietintöä koskeva suuri keskustelu on ajautunut sivuraiteille varsinaisesta aiheestaan. Erityisesti Euroopan parlamentin kalatalousvaliokunta ilmaisi tyytymättömyytensä komission tätä ehdotusta varten valitsemaan oikeusperustaan: Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 203 artiklaan, jonka mukaan neuvosto tutkii "säännökset maiden ja alueiden sekä unionin välistä assosiaatiota koskevista säännöistä ja menettelyistä" Euroopan parlamenttia kuultuaan. Kalatalousvaliokunta katsoi, että oikeusperustaksi pitäisi hyväksyä 43 artiklan 2 kohta – viitaten tavalliseen säätämisjärjestykseen tai yhteiseen lainsäädäntään – sekä SEUT:n 204 artikla yhdessä Grönlantia koskevista erityisjärjestelyistä tehdyn pöytäkirjan (N:o 34) 1 artiklan kanssa.

Tätä kantaa tuki oikeudellisten asioiden valiokunnan lausunto. Tässä jää sivuosaan tärkeä asia, jonka pitäisi muodostaa mietinnön perusta: kalastustuotteiden tuontia Grönlannista Euroopan unioniin koskevien sääntöjen määrittäminen. Grönlannin tärkeimpiin kalatalouden vientituotteisiin kuuluvat katkaravut (59 prosenttia), grönlanninpallas (23 prosenttia), turska (9,5 prosenttia), ravut (1,9 prosenttia), kampasimpukat (1,4 prosenttia) ja mäti (1,3 prosenttia).

  Ian Hudghton (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Äänestin esittelijä Fragan mietinnön puolesta, koska siinä sallitaan Grönlannin kalastustuotteiden vienti Euroopan unioniin, vaikka se ei olekaan unionin jäsenvaltio. Kun Grönlanti sai merkittävän itsehallintoaseman ja päätti jäädä EY:n ulkopuolelle, se joutui neuvottelemaan jäsenyydestä luopumisestaan. Tämä ennakkotapaus osoittaa vääräksi väitteet, joiden mukaan EU:n sisäinen laajeneminen edellyttäisi, että hiljattain itsenäistyneet EU-valtiot hakisivat jäsenyyttä uudelleen.

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen. – (LT) Äänestin tämän ehdotusta neuvoston päätökseksi kalastustuotteiden, elävien simpukoiden, piikkinahkaisten, vaippaeläinten ja merikotiloiden sekä niistä saatujen sivutuotteiden tuontia Grönlannista Euroopan unioniin koskevista säännöistä laaditun mietinnön puolesta. Kalastustuotteiden vienti muodostaa noin 82 prosenttia Grönlannin kokonaisviennistä, ja vuonna 2007 Grönlanti vei kalastustuotteita 255 miljoonan euron arvosta. Viennistä pääosa (87 prosenttia) suuntautui Euroopan unioniin, eritoten Tanskaan (97 prosenttia). Grönlannin tärkeimpiin kalatalouden vientituotteisiin kuuluvat katkaravut (59 prosenttia), grönlanninpallas (23 prosenttia), turska (9,5 prosenttia), ravut (1,9 prosenttia), kampasimpukat (1,4 prosenttia) ja mäti (1,3 prosenttia). Tähän päätökseen sisältyy oikeudelliseen kehykseen tehtävä tarkistus, jolla neuvoston päätös muutetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi.

  Elisabeth Köstinger (PPE), kirjallinen. – (DE) Kalastustuotteiden, elävien simpukoiden, piikkinahkaisten, vaippaeläinten ja merikotiloiden sekä niistä saatujen sivutuotteiden kauppa Grönlannin ja Euroopan unionin välillä unionin lainsäädännöllä vahvistettujen sääntöjen ja muiden edellytysten mukaisesti on täysin hyväksyttävää. Siksi ei ole mitään syytä vastustaa sopimuksen sisältöä. Näiden tuotteiden tuonti on tervetullut lisäys unionissa käytävään kauppaan.

  Giovanni La Via (PPE), kirjallinen. – (IT) EU:n ja Grönlannin väliset kauppasuhteet ovat olleet jo joitakin vuosia merkittävät. Grönlanti on vuodesta 2007 lähtien vienyt 82 prosenttia kalastustuotteistaan, ja niistä 87 prosenttia suuntautuu Euroopan unionin markkinoille. Näin ollen voidaan sanoa, että tämä on tärkeä resurssi Grönlannille sen lisäksi, mitä unioni tarjoaa rahoitustukena vastineeksi kalastusoikeuksiensa säilyttämisestä Grönlannin vesillä. Euroopan parlamentti pyysi 26. huhtikuuta 2010 oikeudellisten asioiden valiokuntaa antamaan lausunnon oikeusperustan määrittämisestä Grönlannin kanssa tehtäville sopimuksille. Oikeudellisten asioiden valiokunta tuki hiljattain parlamenttia ja vahvisti, että sopimusten oikeusperusta on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 43 artiklan 2 kohta ja 204 artikla.

  David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Äänestin tämän ehdotuksen puolesta, jossa määritetään säännöt kalastustuotteiden ja muiden merestä saatavien tuotteiden tuonnille Grönlannista Euroopan unioniin. Grönlanti ja EU aikovat sopia näihin tuotteisiin liittyvästä terveyttä koskevasta järjestelystä, jonka tarkoituksena on, että Grönlanti voi käydä EU:n kanssa kauppaa näillä hyödykkeillä sisämarkkinasääntöjä soveltamalla, mikäli Grönlanti siirtää EU:n eläinten terveyttä ja elintarvikkeiden turvallisuutta koskevat säännöt osaksi kansallista lainsäädäntöään.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Sen jälkeen kun EU:n ja Grönlannin väliselle kalataloustuotteiden, elävien simpukoiden, piikkinahkaisten, vaippaeläinten ja merikotiloiden sekä niistä saatujen sivutuotteiden kaupalle on asetettu säännöt, tuonti Grönlannista on EU:n lainsäädännön mukaista. Tuotteiden tuontiin unioniin on sovellettava unionin lainsäädännön mukaisia eläinten terveyttä ja elintarvikkeiden turvallisuutta koskevia sääntöjä. Siksi tämän mietinnön hyväksyminen on tärkeää.

  Alexander Mirsky (S&D), kirjallinen. – (EN) On tunnettua, että Grönlanti ja Euroopan unioni aikovat sopia ihmisravinnoksi tarkoitettuihin kaloihin ja kalastustuotteisiin liittyvästä terveyttä koskevasta järjestelystä. Tällaisen järjestelyn tavoitteena on, että Grönlanti voisi käydä näiden tuotteiden kauppaa unionin kanssa sisämarkkinasääntöjen perusteella, edellyttäen että Grönlanti ottaa käyttöön terveyttä ja, tarpeen mukaan, eläinten terveyttä koskevat EU:n säännöt, jotka liittyvät kalastustuotteisiin, eläviin simpukoihin ja näistä saatuihin sivutuotteisiin. Tuen tätä järjestelyä ja äänestin mietinnön puolesta.

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. – (PT) Neuvosto kuuli 26. huhtikuuta 2010 tästä ehdotuksesta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 203 artiklan mukaista kuulemismenettelyä noudattaen. Kalatalousvaliokunta ja Euroopan parlamentin oikeudellinen yksikkö suhtautuivat suurin varauksin komission valitsemaan oikeusperustaan, joka on SEUT:n 203 artikla, ja pitivät parempana SEUT:n 43 artiklan 2 kohtaa ja 204 artiklaa sekä Grönlantia koskevista erityisjärjestelyistä tehdyn pöytäkirjan (N:o 34) 1 artiklaa.

Komission ehdotusta täydennettiin nyt äänestyksen kohteena olevan mietinnön mukaisesti oikeudellisten asioiden valiokunnan suosituksia noudattaen.

Mietintö ansaitsee ääneni, koska on ehdottomasti toivottavaa, että se hyväksytään tässä ensimmäisessä käsittelyssä.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Äänestin puolesta. Kalastustuotteiden vienti muodostaa noin 82 prosenttia Grönlannin kokonaisviennistä, ja vuonna 2007 Grönlanti vei kalastustuotteita 255 miljoonan euron arvosta. Viennistä pääosa (87 prosenttia) suuntautui Euroopan unioniin, eritoten Tanskaan (97 prosenttia). Grönlannin tärkeimpiin kalatalouden vientituotteisiin kuuluvat katkaravut (59 prosenttia), grönlanninpallas (23 prosenttia), turska (9,5 prosenttia), ravut (1,9 prosenttia), kampasimpukat (1,4 prosenttia) ja mäti (1,3 prosenttia).

Neuvosto kuuli Euroopan parlamenttia 26. huhtikuuta 2010 tästä ehdotuksesta SEUT:n 203 artiklan mukaista kuulemismenettelyä noudattaen. Kalatalousvaliokunta ja Euroopan parlamentin oikeudellinen yksikkö suhtautuivat suurin varauksin komission valitsemaan oikeusperustaan, joka on SEUT:n 203 artikla, ja pitivät parempana SEUT:n 43 artiklan 2 kohtaa ja 204 artiklaa sekä Grönlantia koskevista erityisjärjestelyistä tehdyn pöytäkirjan (N:o 34) 1 artiklaa.

Niinpä kalatalousvaliokunta pyysi oikeudellisten asioiden valiokunnalta lausunnon ehdotetusta oikeusperustasta. Oikeudellisten asioiden valiokunta hyväksyi kokouksessaan 28. lokakuuta 2010 yksimielisesti lausunnon, jossa tuetaan täysin pyyntöä SEUT:n 43 artiklan 2 kohdan ja 204 artiklan sekä Grönlantia koskevista erityisjärjestelyistä tehdyn pöytäkirjan (N:o 34) 1 artiklan ottamisesta säädösesityksen oikeusperustaksi.

  Licia Ronzulli (PPE), kirjallinen. – (IT) Tällä hetkellä EU:n ja Grönlannin välillä on erityissopimus, mikä tarkoittaa, että Euroopan unioni säilyttää kalastusoikeutensa Grönlannin vesillä taloudellisen tuen vastineeksi.

Tanskan entinen siirtomaa Grönlanti sai vuonna 1985 täydellisen itsenäisyyden mutta säilytti siteensä Euroopan unioniin yhtenä sen merentakaisista alueista. Yksistään vuonna 2007 Grönlannin viennistä 82 prosenttia koostui kalastustuotteista ja niistä 87 prosenttia suuntautui EU:hun.

Kalatalousvaliokunta ja Euroopan parlamentin oikeudellinen yksikkö ilmaisivat 26. huhtikuuta 2010 suhtautuvansa suurin varauksin komission sopimukselle valitsemaan oikeusperustaan. Toivon, että äänestyksen kohteena oleva sopimus laajentaa kalastustuotteita koskevien EU:n sisäisten sääntöjen soveltamista myös Grönlannin kalastustuotteisiin. Samanaikaisesti on aina kunnioitettava kalastusalan olemassa olevia terveyttä ja elintarvikkeiden turvallisuutta koskevia EU:n sääntöjä.

Mietintö: Sylvie Guillaume (A7-0085/2011)

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. – (PT) Olen samaa mieltä tässä mietinnössä esitetystä kannasta, koska siinä otetaan huomioon Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission oikeudellisista yksiköistä koostuvan neuvoa-antavan ryhmän suositukset ja ainoastaan kodifioidaan aikaisemman säädöksen muuttumattomina säilyvät säännökset niiden asiasisältöä muuttamatta.

  Laima Liucija Andrikienė (PPE), kirjallinen. – (LT) Äänestin tämä kansainvälisen suojelun myöntämistä ja poistamista koskevissa menettelyissä jäsenvaltioissa sovellettavia vähimmäisvaatimuksia koskevan päätöslauselman puolesta. Työ yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän luomiseksi alkoi Tampereella kokoontuneen Eurooppa-neuvoston hyväksymien periaatteiden mukaisesti välittömästi sen jälkeen, kun Amsterdamin sopimus oli tullut voimaan toukokuussa 1999, mutta huolimatta kymmenen vuotta jatkuneista yhdenmukaistamistoimista turvapaikkakysymyksen alalla kansallisissa järjestelyissä ja niiden toimeenpanossa on edelleen merkittäviä eroja. Olen samaa mieltä siitä, että turvapaikkaa hakevilla on oikeus korkeatasoiseen ja samantasoiseen kohteluun kaikkialla unionin alueella riippumatta siitä, mistä jäsenvaltiosta he hakevat turvapaikkaa. Lainsäädännön yhdenmukaistaminen ei siksi yksistään riitä vähentämään eroavaisuuksia, ja sitä olisi täydennettävä jäsenvaltioiden välisen käytännön yhteistyön lisäämisellä. On selvää, että näiden tavoitteiden saavuttamiseksi on toteutettava viipymättä uudistuksia, jotta EU:n jäsenvaltioista turvapaikkaa hakevat saavat riittävää suojelua. Äänestämällä tämän päätöslauselman puolesta me Euroopan parlamentin jäsenet edistämme oikeudenmukaisen ja tehokkaan eurooppalaisen turvapaikkapolitiikan luomista.

  Slavi Binev (NI), kirjallinen. – (BG) Ehdotukset ovat mielestäni ristiriitaisia. Toisaalta niiden tavoitteena on jatkaa yhdenmukaistamista, parantaa suojelua koskevia kansainvälisiä vaatimuksia ja lisätä turvapaikkamenettelyjen laatua ja tehokkuutta. Toisaalta taas ne johtavat perusteettomaan hallinnolliseen rasitukseen, yksinkertaistetut tuomioistuinmenettelyt aiheuttavat todennäköisesti sen, että tuomioistuimet tekevät hätiköityjä päätöksiä, erilaisia ihmisryhmiä kohdellaan eri tavoin ilman hyvää syytä ja jäsenvaltioiden itsemääräämisoikeutta saatetaan rajoittaa huomattavasti. Äänestin tyhjää punnittuani ehdotusten hyviä ja huonoja puolia, koska niiden tueksi ei ole esitetty vakuuttavia perusteluja.

  Vilija Blinkevičiūtė (S&D), kirjallinen. – (LT) Euroopan unionin tärkein tavoite turvapaikka-asioissa on yhteiseen turvapaikkamenettelyyn perustuvan yhteisen suojelun ja solidaarisuuden alueen perustaminen vuoteen 2012 mennessä. Huolimatta kymmenen vuotta jatkuneista yhdenmukaistamistoimista turvapaikkakysymyksen alalla kansallisissa järjestelyissä ja niiden toimeenpanossa on edelleen merkittäviä eroja. Turvapaikkaa hakevilla on oikeus samantasoiseen kohteluun kaikkialla unionin alueella, jossa sovelletaan yhteisiä vaatimuksia, riippumatta siitä, mistä jäsenvaltiosta he hakevat turvapaikkaa. Vakaan eurooppalaisen lainsäädäntökehyksen käyttöönottaminen on ehdoton edellytys, jos unioni haluaa toteuttaa yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän asianmukaisesti ja tehokkaasti. Näin ollen yhteinen järjestelmä on saavutettavissa vain parantamalla ja yhdenmukaistamalla menetelmiä ja niihin liittyviä takeita. Lisäksi menettelydirektiivin perusteellinen uudelleentarkastelu on välttämätöntä helppokäyttöisen, oikeudenmukaisen ja tehokkaan menetelmän varmistamiseksi, mikä on sekä turvapaikanhakijoiden että jäsenvaltioiden edun mukaista. Haluan korostaa, että komission uusi tarkistettu direktiiviehdotus saattaa aidosti auttaa jatkamaan yhdenmukaistamista, parantaa suojelua koskevia kansainvälisiä vaatimuksia ja lisätä turvapaikkamenettelyjen laatua ja tehokkuutta.

  Sebastian Valentin Bodu (PPE), kirjallinen. – (RO) Huolimatta 10 vuotta jatkuneista yhdenmukaistamistoimista turvapaikkakysymyksen alalla kansallisissa järjestelyissä ja niiden toimeenpanossa on edelleen merkittäviä eroja. Tällaiset erot ovat ristiriidassa yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän kanssa ja ovat esteenä sen rakentamiselle. Ne ovat vastoin Dublinin yleissopimukseen perustuvan järjestelmän kulmakiveä, joka perustuu oletukseen, että jäsenvaltioiden turvapaikkajärjestelmät ovat toisiinsa verrannollisia. Turvapaikkaa hakevilla on oikeus samantasoiseen kohteluun kaikkialla unionin alueella riippumatta siitä, mistä jäsenvaltiosta he hakevat turvapaikkaa.

Vaikka lainsäädännön yhdenmukaistaminen ei riitä vähentämään eroavaisuuksia ja sitä olisi täydennettävä jäsenvaltioiden välisen käytännön yhteistyön lisäämisellä, vakaan eurooppalaisen lainsäädäntökehyksen käyttöönottaminen on ehdoton edellytys, jos unioni haluaa toteuttaa yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän asianmukaisesti ja tehokkaasti, mihin se on useaan otteeseen sitoutunut. Komission ehdotuksessa korjataan aiemmat virheet, koska aiemmassa lähestymistavassa turvapaikka-asioihin oli turvapaikanhakijoiden menettelytakeiden suhteen paljon puutteita.

  John Bufton, David Campbell Bannerman ja Nigel Farage (EFD), kirjallinen. – (EN) UKIP-puoluetta edustavat Euroopan parlamentin jäsenet äänestivät tämän mietinnön tarkistuksista tyhjää. Se ei johtunut välinpitämättömyydestä vaan ennemminkin siitä, että tämä mietintö on Lissabonin sopimuksen mukaisen yhteisen maahanmuutto- ja turvapakkapolitiikan tulosta. Euroopan kansakunnat eivät halua Lissabonin sopimusta eivätkä yhteistä maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaa, minkä vuoksi niiltä evättiin kansanäänestys Lissabonin sopimuksesta. Tarkistuksista äänestäminen olisi tarkoittanut olemassa olevan EU:n lainsäädännön (jota me emme myöskään halua) hyväksymistä ja saivartelua siitä, mitkä sen osat ovat muita huonompia. Siksi UKIP-puolueen edustajat Euroopan parlamentissa äänestivät tarkistuksista tyhjää mutta äänestivät äänekkäästi "Ei" koko mietinnölle.

  Françoise Castex (S&D), kirjallinen. – (FR) Äänestin tämän päätöslauselman puolesta, jonka tarkoituksena on yhdenmukaistaa eri kansalliset järjestelmät ja samalla suojella paremmin hakijoiden oikeuksia ja parantaa menettelyjen laatua. Päätöslauselmassa esitetään oikeudellisen avustuksen antamista heti menettelyn alusta lähtien samalla, kun otetaan paremmin huomioon haavoittuvassa asemassa olevien hakijoiden, kuten ilman huoltajaa olevien alaikäisten, erityistilanne. Pahoittelen kuitenkin sitä, että täysistunnon äänestyksessä Euroopan oikeisto otti tavoitteekseen vahvistaa nopeutettua menettelyä sen ajatuksen perusteella, että kaikki turvapaikanhakijat ovat mahdollisia huijareita. Olen pahoillani, että nämä tarkistukset hyväksyttiin, koska tällainen näkökulma turvapaikka-asioihin on täysin kohtuuton.

  Derek Roland Clark (EFD), kirjallinen. – (EN) UKIP-puolueen edustajana Euroopan parlamentissa vastustan kaikenlaista EU:n puuttumista Yhdistyneen kuningaskunnan turvapaikkajärjestelmään ja kaikkia siihen liittyviä direktiivejä, jotka pakottaisivat Yhdistyneen kuningaskunnan ottamaan käyttöön EU:n säännöt. Näin ollen äänestin tyhjää kaikista tarkistuksista, koska en hyväksy edes niitä, joita saatettaisiin pitää hyödyllisinä. Tämä on Yhdistyneen kuningaskunnan oma asia. Äänestin siksi tarkistettua ehdotusta ja lainsäädäntöpäätöslauselmaa vastaan.

  Carlos Coelho (PPE), kirjallinen. – (PT) EU:n yhteisen turvapaikkajärjestelmän luonnissa on edistytty kymmenen viime vuoden aikana valtavasti. Kansallisissa säännöksissä ja niiden soveltamisessa on kuitenkin vielä suuria eroja, jotka on poistettava, jos halutaan perustaa muun muassa yhteiseen turvapaikkamenettelyyn perustuva yhteinen suojelun ja solidaarisuuden alue vuoteen 2012 mennessä.

Suurena tavoitteena on, että turvapaikkaa hakevilla on oikeus korkeatasoiseen ja samantasoiseen kohteluun kaikkialla unionin alueella riippumatta siitä, mistä jäsenvaltiosta he hakevat turvapaikkaa. Siksi menettelydirektiivin perusteellinen uudelleentarkastelu on tärkeää helppokäyttöisen, oikeudenmukaisen ja tehokkaan menetelmän varmistamiseksi. Komission aloite on yleisesti ottaen myönteinen, koska se parantaa johdonmukaisuutta ja jatkaa yhdenmukaistamista, parantaa suojelua koskevia vaatimuksia ja lisää turvapaikkamenettelyjen laatua ja tehokkuutta.

Onnittelen esittelijää hänen työstään ja sitoutumisestaan, mutta pahoittelen sitä, että osa hänen ehdotuksistaan meni hieman liian pitkälle, mikä johti siihen, että neuvoston kanssa sopiminen tästä aloitteesta on mahdotonta, vaikka sitä tarvittaisiin pikaisesti turvapaikkaprosessin tehostamiseksi ja väärinkäytön estämiseksi.

  Harlem Désir (S&D), kirjallinen. – (FR) Kollega Guillaumen mietintö on tärkeä askel kohti EU:n turvapaikkaa ja hakijoiden suojelua koskevien sääntöjen uudelleentarkastelua vuoteen 2012 mennessä. Ottaen huomioon järkyttävät murhenäytelmät, kuten libyalaisen laivan uppoamisen hiljattain Lampedusassa, tämä uudelleentarkastelu on välttämätöntä erityisesti siksi, että hakijan mahdollisuudet saada turvapaikka voi vaihdella suuresti eri jäsenvaltioissa. Tämän tekstin avulla pyydämme Euroopan komissiota sisällyttämään ehdotettuun tarkistukseen oikeuden maksuttomaan oikeusapuun menettelyn alusta lähtien, haavoittuvassa asemassa olevien hakijoiden, kuten ilman huoltajaa olevien alaikäisten, parempi huomioiminen ja kehys muutoksenhaun määräajalle. Pahoittelen kuitenkin sitä, että Euroopan oikeisto hyväksyi nopeutettujen menettelyjen tiukentamisen sen ajatuksen perusteella, että turvapaikanhakijat ovat ensisijaisesti mahdollisia huijareita, mikä rajoittaa heidän oikeuksiaan. Sylvie Guillaumen mietinnön hyväksyminen on kuitenkin selvä osoitus neuvostolle ja komissiolle siitä, että niiden on pyrittävä takaamaan kaikille turvapaikanhakijoille Euroopassa kohtuulliset ja oikeudenmukaiset ehdot ja menettelyt.

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska olen sitä mieltä, että nämä toimenpiteet edistävät oikeudenmukaisen ja tehokkaan yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän luomista. Toimenpiteet vaikuttavat paitsi suoraan turvaa hakeviin henkilöihin myös Euroopan unionin mahdollisuuksiin rakentaa ja luoda vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Euroopan unioni ja jäsenvaltiot ovat tehneet pitkään töitä yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän käyttöönottamiseksi. On helppo ymmärtää, miten arkaluonteisia ja monimutkaisia siihen tähtäävät toimet ovat, koska tämä aihe koskettaa suoraan valtioiden toimivaltaa ulkomaalaisten suhteen. Komissio on kuitenkin tehnyt parlamentille ja neuvostolle ehdotuksia, joiden tarkoituksena on esittää sopivia ratkaisuja havaittuihin ongelmiin. Komission 21. lokakuuta 2009 ehdottama menettelydirektiivin uudelleenlaadinta on osa tätä parannusprosessia. Vaikka olemme jo edenneet huomattavasti, meillä on vielä pitkä matka yhdenmukaisuuteen, jota monet meistä haluavat. Menettelyjen ja takeiden yhdenmukaistaminen vaikuttaa myönteisesti prosessin selkeyttämiseen, joten direktiivin ehdotettu uudelleentarkastelu vaikuttaa osuvan otolliseen hetkeen.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän luominen aloitettiin heti Amsterdamin sopimuksen tultua voimaan vuonna 1999. Joulukuussa 2005 hyväksyttiin turvapaikkamenettelyjä koskeva neuvoston direktiivi 2005/85/EY, jonka tavoitteena oli yhdenmukaistaa jäsenvaltioiden oikeudelliset menettelyt ja jolla vahvistettiin säännöt "pakolaisaseman" myöntämiselle ja peruuttamiselle. Viimeaikaiset sosiaaliset ja poliittiset mullistukset useissa maissa, erityisesti Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä, ovat tuoneet turvapaikkahakemuksiin liittyvät kysymykset Euroopan unionin asialistalle. Pakolaisten ylittäessä rajan heitä ei todellakaan pitäisi vainota tai ottaa epäillen vastaan. Siksi olen tyytyväinen siihen, että hyväksymme tämän ehdotuksen, jossa on päädytty tämän ongelman manikealaiseen tulkintaan ja tunnustetaan, että turvapaikkaoikeus on perusoikeus ja jäsenvaltioiden pitää suhtautua siihen oikeudenmukaisesti ja tasa-arvoisesti. Olen tyytyväinen esittelijän ehdotuksiin, joiden tarkoituksena on kehittää oikeusapujärjestelmä, koska nämä ihmiset ovat haavoittuvassa asemassa eikä heillä ole toimivia takeita, parantaa menettelyjä ja antaa hakijoille ja etenkin alaikäisille paremmat oikeudet.

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Ehdotus direktiiviksi kansainvälisen suojelun myöntämistä tai poistamista koskevissa menettelyissä jäsenvaltioissa sovellettavista vähimmäisvaatimuksista on samansuuntainen kuin yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän luominen. Silti pitäisi ymmärtää, että tämän oikeudellisen "yhdenmukaistamisen" eteneminen liittyy läheisesti Euroopan unionin noudattamaan yleiseen ulkopolitiikkaan sekä sen maahanmuuttoa ja pakolaisapua koskevien tekopyhiin kantoihin. Tilanne Lampedusassa, missä on tuhansia pakolaisia ilman asianmukaista suojelua, on tästä selvä osoitus, puhumattakaan niistä sadoista tai tuhansista ihmisistä, jotka ovat kuolleet Välimerta ylittäneissä veneissä, kuten juuri taas tapahtui, mikä on häpeällistä.

Olemme erittäin huolissamme nykyisen ongelman laajuudesta erityisesti ajatellen sitä, mitä tapahtuu vakavissa aseellisissa konflikteissa varsinkin Libyassa. Me korostamme myös sitä, että tämä ehdotus direktiiviksi sisältää näkökohtia, jotka ovat ristiriitaisia turvapaikkaoikeuden ja siihen sovellettavien ehtojen kanssa ja rajoittavat ennen kaikkea kunkin jäsenvaltion suvereenia oikeutta tehdä omat valintansa ja päättää omista turvapaikkamenettelyistään.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Euroopan parlamentin äänestyksen kohteena tänään ollut ehdotus direktiiviksi kansainvälisen suojelun myöntämistä tai poistamista koskevissa menettelyissä jäsenvaltioissa sovellettavista vähimmäisvaatimuksista on samansuuntainen kuin yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän luominen. Silti pitäisi ymmärtää, että tämän oikeudellisen "yhdenmukaistamisen" edistyminen liittyy tiiviisti Euroopan unionin yleiseen ulkopolitiikkaan ja sen maahanmuuttoa ja pakolaisapua koskeviin tekopyhiin kantoihin, kuten Lampedusan tilanteessa, missä tuhannet pakolaiset ovat ilman asianmukaista suojelua, puhumattakaan niistä sadoista tai tuhansista, jotka ovat kuolleet Välimerta ylittävissä veneissä.

Olemme erittäin huolissamme nykyisen ongelman laajuudesta erityisesti ajatellen sitä, mitä tapahtuu vakavissa aseellisissa konflikteissa varsinkin Libyassa.

Me korostamme myös sitä, että tämä ehdotus direktiiviksi sisältää näkökohtia, jotka ovat ristiriitaisia turvapaikkaoikeuden ja siihen sovellettavien ehtojen kanssa ja rajoittavat ennen kaikkea kunkin jäsenvaltion suvereenia oikeutta tehdä omat valintansa ja päättää omista turvapaikkamenettelyistään. Siksi suhtaudumme tähän mietintöön kriittisesti.

  Bruno Gollnisch (NI), kirjallinen. – (FR) Kansainvälisen suojelun tarkoituksena on, että omassa maassaan todella vainotut voivat etsiä turvapaikkaa paremmista olosuhteista. Kuitenkin on niin, että vaikka esittelijä Guillaumen mietintöä on parannettu tarkistuksilla, siinä todellisuudessa kannustetaan ihmisiä käyttämään tätä prosessia väärin niin, että he voivat tukkia siihen liittyvät palvelut ja estää todella nopean uudelleentarkastelun tarpeessa olevien tapausten tutkimisen.

Alaikäiset hyötyvät iästä tai todellisista olosuhteista riippumatta täysin perusteettomasta hyväntahtoisuudesta, selvästi aiheettomien hakemusten hylkäämiseen tarvittavan nopeutetun menettelyn käyttöön on rajoitetusti mahdollisuuksia, muutoksenhakuanomukset ovat systemaattisesti epäilyttäviä, kielteisen päätöksen uudelleentarkastelua koskevasta pyynnöstä on tullut oikeus eikä turvapaikanhakijan yleensä koskaan vaadita tekevän yhteistyötä edes silloin, kun on kyse hänen henkilöllisyytensä ja alkuperämaansa todistamisesta, mikä on kuitenkin tapauksen uudelleentarkastelun vähimmäisvaatimus.

Hakemukset kansainvälisen suojelun saamiseksi eivät voi eivätkä saa olla keinoja kiertää ei-toivottua taloudellisista syistä tapahtuvaa maahanmuuttoa rajoittavia toimenpiteitä. On häpeällistä, että parlamentti auttaa tämäntyyppisessä toiminnassa myöntämällä liiallisia oikeuksia valheellisille turvapaikanhakijoille.

  Louis Grech (S&D), kirjallinen. – (EN) Kollega Guillaumen mietintö on periaatteessa merkittävä askel kohti yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän toteutumista, mutta äänestin silti toisin kuin ryhmäni useissa kohdissa, koska ne eivät mielestäni vastanneet realistisesti monimutkaisia asioita ja ongelmia maassani Maltassa, joka vastaanottaa jatkuvasti maahanmuuttajia. Silti äänestin lopullisessa äänestyksessä koko mietinnön puolesta, koska siinä on loppujen lopuksi useita erittäin hyviä kohtia, jotka koskevat jäsenvaltioiden tarpeita ja huolenaiheita. Yksi esimerkki on pyyntö tarjota välittömästi rahoituksellista, hallinnollista ja teknistä tukea jäsenvaltioille, jotka vastaanottavat suhteettoman suuren määrän turvapaikkahakemuksia. Tämä aloite on olennainen kaikille jäsenvaltioille mutta erityisesti sellaisille maille kuin Malta, jota rasittavat usein suurten maahanmuuttovirtojen vastaanottamisesta johtuvat vastuut ja monimutkaiset tilanteet, joita ne eivät selviydy yksin.

  Nathalie Griesbeck (ALDE), kirjallinen. – (FR) Euroopan parlamentti hyväksyi keskiviikkona 6. huhtikuuta 2011 mietinnön niin sanotusta turvapaikkamenettelyjä koskevasta direktiivistä. Tämä äänestys on tärkeä askel kohti aidon eurooppalaisen turvapaikkapolitiikan luomista, mitä me olemme pitkään vaatineet. Lisäksi tämä hyväksyminen on selvä osoitus siitä, että EU tarvitsee yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän vuoteen 2012 mennessä erityisesti siksi, että viimeaikaiset tapahtumat eteläisen Välimeren alueella ja viimeaikaiset maahanmuuttovirrat Pohjois-Afrikasta ovat osoittaneet selvästi nykyisen eurooppalaisen järjestelmän rajoitukset. EU:n direktiivejä on tarkistettava pikaisesti, jotta saadaan luotua luotettava ja tehokas järjestelmä. Uskon vakaasti, että nopeutettuun menettelyyn liittyvien säännösten ja selvästi perusteettomien hakemusten hylkäämisen ei pitäisi koskea ilman huoltajaa olevia alaikäisiä tai turvapaikanhakijoita, joilla on erityistarpeita, ja äänestin siksi niiden tarkistusten puolesta, joissa esitetään muuta. Toiseksi Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmä oli täysin vastaan lisäperusteita, jotka sallivat turvapaikkahakemuksen nopeutetun uudelleentarkastelun näiden säännösten turvapaikanhakijoille aiheuttamien riskien vuoksi, ja olen erittäin pahoillani siitä, että vastaavat tarkistukset hyväksyttiin niin pienellä enemmistöllä. Lopuksi päätin äänestää "turvallisen kolmannen maan" käsitteestä tyhjää.

  Sylvie Guillaume (S&D), kirjallinen. – (FR) Meidän on tehtävä entistä lujemmin töitä aidon yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän luomiseksi vuoteen 2012 mennessä suojelemalla hakijoiden oikeuksia paremmin ja parantamalla menettelyjen laatua. Minun mietinnössäni suuntaus on tämä erityisesti siten, että siihen sisältyy oikeus maksuttomaan oikeudelliseen apuun menettelyn alusta lähtien, haavoittuvassa asemassa olevien hakijoiden, kuten ilman huoltajaa olevien alaikäisten, ottaminen paremmin huomioon sekä kehys muutoksenhaun määräajalle. Pahoittelen sitä, että Euroopan oikeisto pyrki vain tiukentamaan nopeutettuja menettelyjä sillä perusteella, että turvapaikanhakijat ovat lähes kaikki mahdollisia huijareita, koska tämä näkökulma turvapaikka-asioihin on täysin suhteeton. Mielestäni pitävämmät menettelyt ja päätökset sekä tapausten nopeampi tutkiminen tarkoittaa, että muutoksenhaku vähenee ja perusteettomat hakemukset tunnistetaan helpommin.

  Ian Hudghton (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Guillaumen mietintö kattaa tärkeitä lain aloja ja korostaa sitä, että turvapaikkaa hakevien ihmisoikeuksia on kunnioitettava kaikilta osin. Minun maassani Skotlannissa ei vielä valvota maahanmuuttoa. Yhdistyneen kuningaskunnan peräkkäisten hallitusten toteuttama politiikka on kuitenkin ollut varsin epäinhimillistä. Olen ylpeä siitä, että olen sellaisen puolueen jäsen, joka on aktiivisesti vastustanut turvapaikkaa hakevien pienten lasten julmaa vangitsemista.

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen. – (PT) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska olen sitä mieltä, että nämä toimenpiteet edistävät oikeudenmukaisen ja tehokkaan yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän luomista. Turvapaikkapolitiikka vaikuttaa paitsi suoraan suojelua hakeviin henkilöihin myös Euroopan unionin mahdollisuuksiin rakentaa ja luoda vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue. On välttämätöntä varmistaa yhdenmukaiset, oikeudenmukaiset ja tehokkaat menettelyt yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän puitteissa.

  Giovanni La Via (PPE), kirjallinen. – (IT) Parlamentin käsiteltäväksi toimitettu ehdotus direktiiviksi, joka koskee mahdollista yhtenäisen menettelyn luomista unionin 27 valtiolle turvapaikkaoikeuden myöntämisessä, on tärkeä askel, mutta aiheen arkaluonteisuus vaatii huolellista ja perusteellista harkintaa. Lopullisena tavoitteena on varmistaa, että valtiot lähentävät lakejaan toisiinsa Tukholman sopimuksessa annettujen sitoumusten mukaisesti ja yksinkertaistavat ja nopeuttavat menettelyjä. Toinen tavoite on tarjota turvapaikanhakijoille korkean tason suojelua varmistamalla nopea päätös ensimmäisessä oikeusasteessa, maksuton oikeusapu ja lupa oleskella maassa lopulliseen päätökseen asti. Hyvistä aikomuksista huolimatta äänestin tätä direktiiviluonnosta vastaan, koska se on epätarkka joissakin teknisissä ja menettelyihin liittyvissä näkökohdissa ja jotkin määritelmät ovat monitulkintaisia. Itse asiassa direktiivi on muotoiltu niin, että hakijoiden olisi helppo käyttää sitä hyväkseen. Näiden syiden vuoksi päätin, että en tue tekstin tätä versiota, koska en ole siitä kaikilta osin samaa mieltä.

  Agnès Le Brun (PPE), kirjallinen. – (FR) Euroopan unionin tarkoituksena on luoda osana turvapaikkapolitiikkaa koskevaa toimintasuunnitelmaansa yhteinen eurooppalainen turvapaikkajärjestelmä. Vapaa liikkuminen Schengenin sopimuksen osapuolina olevissa jäsenvaltioissa vaatii meitä nyt ponnistelemaan yhdessä maahanmuuttoasioiden ymmärtämiseksi. Kansainvälisen suojelun myöntämistä ja poistamista koskeva mietintö uudistaa olemassa olevan järjestelmän, joka on luotu direktiivillä 2005/85/EY. Euroopan tämänhetkiset väestörakenteen aiheuttamat paineet vaativat meitä harkitsemaan näitä asioita entistä tarkemmin. Valitettavasti kollega Guillaumen mietintö ei vastaa näitä näkökohtia, minkä vuoksi minä ja Euroopan kansanpuolueen ryhmä (kristillisdemokraatit) vastustamme sitä. Mietintö jättää menettelyihin liikaa epämääräisyyttä ja löyhyyttä, minkä vuoksi on vaarana, että tätä historiallista oikeutta käytetään väärin. Esimerkiksi ilmaus "perheenjäsen" on liian laaja ja vaarana on, että sitä käytetään väärin. Kuuden kuukauden menettelyjen jälkeen kyseisen jäsenvaltion vastuulla on todistaa, että hakijaa ei ole vainottu, mikä tekee tehtävästä asiaankuuluvien viranomaisten kannalta paljon monimutkaisemman. Nopeutettujen menettelyjen käytön rajoitukset lisäävät näitä kaikkia ongelmia entisestään.

  David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Äänestin tämän mietinnön puolesta. Kun pakolaiset saapuvat Eurooppaan, ensimmäiset päivät ovat ratkaisevia heidän asemansa määrittämisessä, ja mietinnön mukaan Euroopan maiden täytyy vuoteen 2012 mennessä parantaa juuri ensimmäisen vaiheen turvapaikkamenettelyjään. Hyväksytyssä mietinnössä kehotetaan etenkin EU-maita vahvistamaan oikeusmenettelyä koskevia vähimmäissuojakeinoja erityisesti koskien oikeutta ilmaiseen oikeusapuun, oikeutta saada tietoja ja oikeutta henkilökohtaiseen haastatteluun, kiinnittämään erityistä huomiota haavoittuvassa asemassa oleviin hakijoihin, kuten lapsiin, ja hyväksymään yhteispäätösmenettelyllä Euroopan parlamentin kanssa yhteinen luettelo turvallisista kolmansista maista.

  Véronique Mathieu (PPE), kirjallinen. – (FR) Äänestin kollega Guillaumen mietintöä vastaan, koska siinä määritetään turvapaikkamenettelyjen yhdenmukaistamiselle kriteerit, jotka ovat epärealistisia verrattuna jäsenvaltioissamme tällä hetkellä voimassa oleviin menettelyihin. Me todella haluamme yhteisen turvapaikkajärjestelmän mutta emme utopististen yhdenmukaistamisen kustannuksella. Parlamentin tämänpäiväinen äänestys osoittaa selvästi tämän parlamentin tyytymättömyyden, koska puolet siitä hylkäsi tämän kansaa kiihottavan lähestymistavan ja pitää parempana vastuullisempaa lähestymistapaa, joka puoltaa tehokkaiden ja käytännössä toimivien turvapaikkajärjestelmien hyväksymistä.

  Jean-Luc Mélenchon (GUE/NGL), kirjallinen. – (FR) Kaikkien YK:n jäsenvaltioiden velvollisuutena on suojella pakolaisia ja turvapaikanhakijoita. EU välttelee asiaa jättämällä huomiotta tämän lain ja vaatimalla EU:n rajalla sijaitsevia jäsenvaltioita pitämään pakolaiset ja turvapaikanhakijat leireissä odottamassa päätöstä, joka on vieläkin epävarmempi, ajatellen sitä, että epäily on normi, nopeutettuja menettelyjä on säilytetty ja näistä tapauksista vastaavien virkailijoiden määrään on pienennetty.

Toisaalta haluaisin huomauttaa, että tässä tekstissä esitetään huomattavia parannuksia, joita ovat muun muassa järjettömän "turvallisen alkuperämaan" käsitteen poistaminen, alaikäisten vangitsemisen kieltäminen ja sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvan vainoamisen sisällyttäminen direktiiviin.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) On kulunut jo yli 10 vuotta siitä, kun yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän luominen aloitettiin heti Amsterdamin sopimuksen tultua voimaan toukokuussa 1999 Tampereen Eurooppa-neuvostossa hyväksyttyjen periaatteiden mukaisesti. Yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän ensimmäisessä vaiheessa (1999-2005) tavoitteena oli yhdenmukaistaa jäsenvaltioiden oikeudelliset kehykset vähimmäisvaatimusten mukaisesti. Vielä on kuljettava pitkä matka, ennen kuin todellinen yhdenmukaistaminen on toteutunut, mutta meidän on oltava tietoisia siitä, että yhteinen järjestelmä voidaan luoda vain parantamalla ja yhdenmukaistamalla menettelyjä ja niihin liittyviä takeita. Tätä ajatellen menettelydirektiivin perusteellinen uudelleentarkastelu on välttämätöntä helppokäyttöisen, oikeudenmukaisen ja tehokkaan menetelmän varmistamiseksi, mikä on sekä turvapaikanhakijoiden että jäsenvaltioiden edun mukaista.

  Alexander Mirsky (S&D), kirjallinen. – (EN) Jos päätöslauselman tarkoituksena on luoda helppokäyttöinen, rehellinen ja tehokas menettely turvapaikan myöntämiselle Euroopan unionin alueella, suojelua tarvitseville ihmisille myönnetään Euroopan unionin vakiotakeet ja EU:n jäsenvaltiot pystyvät erottamaan turvapaikanhakijat muista maahanmuuttajista. Äänestin mietinnön puolesta.

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Pyrkimyksissä luoda yhteinen eurooppalainen turvapaikkajärjestelmä painopiste on turvapaikanhakijoiden oikeuksissa. Silloin kuitenkin jätetään huomiotta se, että enemmistö näistä ihmisistä ei ole aitoja turvapaikanhakijoita vaan taloudellisista syistä maahan muuttavia, joilla ei Geneven yleissopimuksen mukaan ole oikeutta turvapaikkaan ja jotka ovat tuhlanneet viranomaisten aikaa antamalla vääriä tietoja ja käyttämällä useita viivästystaktiikoita, mistä on syntynyt miljardien eurojen kustannukset. Toisaalta palauttamisten suhteen on edistytty hyvin vähän.

Maailman ylikansoitetuilta alueilta virtaa pakolaisia, joista suurin osa on talouspakolaisia, jotka tuovat Eurooppaan ongelmia ja konflikteja eri puolilta maailmaa ja joita ei vaadita tekemään yhteistyötä prosessissa. Siksi meidän on vastustettava yksiselitteisesti tiukempien yksipuolisten suojeluvaatimusten käyttöönottoa, sillä ne houkuttelevat turvapaikanhakijoita ja talouspakolaisia magneetin tavoin ja vain pahentavat ongelmaa.

  Rolandas Paksas (EFD), kirjallinen. – (LT) Äänestin tämän ehdotuksen puolesta, koska meidän on pyrittävä kaikin tavoin varmistamaan, että saamme luotua eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän, joka on entistä tehokkaampi ja jolla on myönteinen vaikutus ihmisiin. Turvapaikkapolitiikka on hyvin tärkeää, koske se vaikuttaa huomattavasti Euroopan unionin mahdollisuuksiin rakentaa ja luoda vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue. Meidän on ennen kaikkea tehtävä turvapaikka-asioita koskevista välineistä aiempaa yhdenmukaisempia. Menettelyjä on yhdenmukaistettava niin, että niitä voidaan käyttää oikeudenmukaisesti ja tehokkaasti. Lisäksi on vahvistettava oikeusmenettelyä koskevia vähimmäissuojakeinoja. Meidän on varmistettava, että turvapaikanhakijoilla on oikeus saada tietoja, oikeus tulla kuulluksi ja oikeus ilmaiseen oikeusapuun ja että näitä oikeuksia ei rajoiteta millään tavalla. Kaikkia oikeusmenettelyjä koskevia välineitä on käytettävä syrjimättömästi ja yhdenmukaisesti ottaen asianmukaisesti huomioon vähimmäisoikeuksia koskevat takeet ja periaatteet. Erityistä huomiota on kiinnitettävä haavoittuvassa asemassa oleviin turvapaikanhakijoihin. Lasten etu on taattava asianmukaisesti, ja heillä on oltava edustaja tarvittavia menettelyjä sovellettaessa. Olen samaa mieltä ehdotuksesta, joka tarjoaa mahdollisuuden karkottaa välittömästi maasta henkilön, joka saattaa vaarantaa jäsenvaltion kansallisen turvallisuuden tai joka on poistettu maasta kansallisen lainsäädännön mukaisesti yleistä turvallisuutta ja järjestystä koskevista vakavista syistä. Tällainen mahdollisuus on hyvin tärkeä ja välttämätön, koska sen turvin jäsenvaltioilla on paremmat mahdollisuudet pysäyttää terroristiverkostojen toiminta ja ryhtyä tarkoituksenmukaisiin ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin.

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. – (PT) Työ yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän luomiseksi aloitettiin Amsterdamin sopimuksen tultua voimaan toukokuussa 1999 Tampereen Eurooppa-neuvoston hyväksymien periaatteiden mukaisesti. Asiassa on edistytty huomattavasti. Nyt käsiteltävänä oleva ehdotus menettelydirektiivin perusteellisesta uudelleentarkastelusta ja uudelleenlaatimisesta on taas yksi askel eteenpäin. Itse asiassa kansallisten säännösten ja niiden soveltamisen välillä edelleen olevat erot olivat täysin ristiriidassa yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän kanssa, ja nämä tarkistukset on tehty niiden vuoksi. Yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän tavoitteena on, että turvapaikkaa hakevilla on oikeus korkeatasoiseen ja samantasoiseen kohteluun kaikkialla unionin alueella riippumatta siitä, mistä jäsenvaltiosta he hakevat turvapaikkaa. Siksi olen samaa mieltä siitä, että on luotava vakaa EU:n oikeudellinen kehys, joka mahdollistaa tarkoituksenmukaisen ja tehokkaan yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän luomisen. Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska mielestäni yhteinen järjestelmä voidaan rakentaa vain parantamalla ja yhdenmukaistamalla menettelyjä ja niihin liittyviä takeita.

  Vincent Peillon (S&D), kirjallinen. – (FR) Äänestin kollegani ja ystäväni Sylvie Guillaumen turvapaikan myöntämistä tai poistamista Euroopassa koskevista menettelyistä laatiman erinomaisen mietinnön puolesta. Tämä teksti on suuri askel eteenpäin yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän luomisessa vuoteen 2012 mennessä. Näin tehdään loppu sietämättömästä tilanteesta, jossa turvapaikanhakijalla on 1–65 prosentin todennäköisyys tulla tunnustetuksi pakolaisena sen mukaan, mistä EU-maasta hän hakee suojelua. Siksi parlamentti on puhunut turvapaikkamenettelyjen käsittelyn oikeudenmukaisuuden ja tehokkuuden lisäämisen puolesta. Se ehdottaa, että jokainen maa noudattaa samoja parannettuja oikeuksien suojelua ja menettelyjen nykyaikaistamista koskevia sääntöjä, joiden mukaan pitäisi tarjota ilmaista oikeusapua kaikille, kehys muutoksenhaun määräajalle ja erityisapua ilman huoltajaa oleville alaikäisille ja nopeuttaa tapausten tutkintaa. Olen myös tyytyväinen tämän mietinnön hyväksymiseen, vaikka pahoittelenkin sitä, että parlamentissa enemmistönä oleva Euroopan oikeisto on onnistunut hyväksymään tekstiin tarkistuksia, jotka herättävät laajalle levinneen, liioitellun epäilyn turvapaikanhakijoiden vilpittömyydestä. Pallo on nyt niillä jäsenvaltioilla, joiden on vielä päätettävä ehdotuksistamme.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Äänestin mietinnön puolesta. Olen erityisen iloinen siitä, että keskustan ja oikeiston kollegamme hyväksyivät erityissuojelun tarpeen huolimatta yleisestä kannastaan turvapaikka-asioihin. Irakin, Ugandan, Hondurasin ja Indonesian kaltaisista maista pakenevien lesbojen, homojen, biseksuaalien ja transseksuaalien täytyy saada erityistä suojelua, jossa otetaan huomioon kulttuuriset erityispiirteet. Tämä on suuri askel kohti kansainvälisen turvapaikkaoikeuden mukaisten sitoumustemme täyttämistä. Euroopan parlamentti osoittaa, että turvapaikkasääntöjä on ajantasaistettava, jotta ne vastaisivat todellisuutta: homoseksuaaliset teot ovat rikoksia 76 maassa ja niistä langetetaan kuolemanrangaistus seitsemässä maassa (mahdollisesti kahdeksantena on pian Uganda). Pahoittelen sitä, että muita edistyksellisiä säännöksiä ei hyväksytty, mutta tämänpäiväinen teksti lisää viime kädessä oikeudenmukaisuutta niille turvapaikanhakijoille, jotka ovat lesboja, homoja, biseksuaaleja ja transseksuaaleja. Tänään hyväksytty teksti on Euroopan parlamentin virallinen kanta ensimmäisessä käsittelyssä. Turvapaikkasääntöjä tarkistetaan varsinaisesti sitten, kun EU:n hallitukset tutustuvat tekstiin ja tekevät sopimuksen Euroopan parlamentin kanssa.

  Licia Ronzulli (PPE), kirjallinen. – (IT) Vuosia kestäneen keskustelun ja Lissabonin sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen valiokunta on toimittanut parlamentille ensimmäisen luonnoksen jäsenvaltioiden yhteisestä turvapaikkamenettelystä.

Tavoitteena on luoda vuoteen 2012 mennessä yhteinen suojelun ja solidaarisuuden alue, joka perustuu jäsenvaltioiden yhdenmukaiseen turvapaikkapolitiikkaan huolimatta kansallisissa säännöksissä edelleen olevista eroista. Tosi asiassa nämä kansalliset erot ovat ristiriidassa yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän kanssa ja ovat esteenä sen rakentamiselle.

Uudessa laissa todetaan erityisesti, että turvapaikkaa hakevilla on oikeus samantasoiseen kohteluun kaikkialla unionin alueella riippumatta siitä, mistä jäsenvaltiosta he hakevat turvapaikkaa. Yhteisen eurooppalaisen järjestelmän käyttöönoton kannalta on tärkeää, että me pyrimme asteittain parantamaan ja yhdenmukaistamaan turvapaikkamenettelyjä ja niihin liittyviä takeita. Toivon, että tämän tarkistuksen yhteydessä varmistetaan helppokäyttöinen, oikeudenmukainen ja tehokas menettely sekä turvapaikanhakijoiden etujen että jäsenvaltioiden suojeluntarpeen vuoksi.

  Oreste Rossi (EFD), kirjallinen. – (IT) Olemme ilmaisseet vakaumuksellisen vastustuksemme parlamentin direktiiville yhtenäisestä turvapaikkamenettelystä, koska jos se pannaan täytäntöön, se kaventaa jäsenvaltioiden itsemääräämisoikeutta. Me emme voi hyväksyä sitä, että jäsenvaltioilta kielletään turvapaikan epääminen ja epätoivottujen henkilöiden suosimisen estäminen kaikkialla Euroopan unionissa, kun kaikilla eurooppalaisilla perheillä ei ole edes oikeutta asuntoon. Turvapaikanhakijoille myönnetään myös oikeus täysin maksuttomaan oikeudelliseen neuvontaan, oikeusapuun ja oikeudelliseen edustukseen. Siinä määritetään myös, että kansalaisjärjestöt voivat olla aktiivisessa asemassa palvelujen tarjoamisessa antamalla tietoa suojelun hakemiseen liittyvistä menettelyistä ja tarjoamalla turvapaikanhakijoille neuvontaa ja opastusta rajanylityspaikoilla tai vastaanottokeskuksissa. On muistettava, että eurooppalaiset veronmaksajat maksavat kaikki nämä edut ja ne myönnetään pakolaisten lisäksi myös kaikille turvapaikanhakijoille ja sen seurauksena kaikille laittomille tai luvattomille maahanmuuttajille, jotka niitä pyytävät.

  Thomas Ulmer (PPE), kirjallinen. – (DE) Äänestin tätä mietintöä vastaan. Se koskee hyvin organisoidun, yleisen ja nopean turvapaikkamenettelyn käyttöönottoa Euroopassa yhdenmukaisten oikeudellisten standardien mukaisesti. Vihreiden ja sosialistien esittämät tarkistukset kuitenkin varmistavat, että ulkomaalaiset voivat elää EU:ssa niin, että ei ole oikeastaan mitään keinoja valvoa heitä. Sen seurauksena teemme karhunpalveluksen aidoille turvapaikanhakijoille, jotka hakevat turvapaikkaa siksi, että he ovat hengenvaarassa poliittisista, uskonnollisista tai eettisistä syistä, koska me niputamme heidät yhteen kaikkien muiden maahanmuuttajien kanssa. Se ei ole minun käsitykseni turvapaikkapolitiikasta. Turvapaikkapolitiikan pitäisi olla humanitaarista ja solidaarista toimintaa. Jos me tarjoamme näille ihmisille palvelun, heidän on tarjottavat jotain vastineeksi esimerkiksi niin että he tunnustavat isäntämaan rakenteet ja kunnioittavat niitä.

Mietintö: Brian Simpson (A7-0329/2010)

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. – (PT) Matkailuala on ollut viime aikoina entistä tärkeämpi yrityksille ja ihmisille Euroopassa. Siksi on tärkeää, että tehokkaamman matkailupolitiikan kehittämistä koskevat Euroopan, kansallisen, alueellisen ja paikallisen tason tilastot ovat mahdollisimman luotettavia, koska ne ovat välineitä, joilla tuetaan yritysten ja yksityissektorin päätöksentekoprosessia. Haluan myös korostaa sitä, miten tärkeää on, että komissio suhtautuu myönteisesti näihin ehdotuksiin niissä esitetyillä ehdoilla.

  Elena Oana Antonescu (PPE), kirjallinen. – (RO) Matkailutilastoilla on keskeinen rooli kehitettäessä tehokkaampaa matkailupolitiikkaa Euroopan tasolla sekä kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla. Näitä tilastoja ei kuitenkaan käytetä vain matkailuun liittyvien politiikkojen seurantaan, vaan niillä on myös rooli aluepolitiikan ja kestävän kehityksen laajemmassa yhteydessä. Mielestäni Euroopan unionin matkailualaa on vahvistettava koordinoimalla EU:n tasolla toimintaa, joka täydentää jäsenvaltioiden aloitteita. Olen tyytyväinen tavoitteeseen päivittää ja optimoida Euroopan matkailutilastojen oikeudellinen kehys, jossa käsitellään pääasiallisia haasteita, joita ovat ilmastonmuutos ja ympäristörajoitteet, maailmanlaajuinen kilpailu, demografinen kehitys, matkailijavirtojen kausittaisuus. On luotava uudet yhteiset puitteet Euroopan tilastojen järjestelmällistä tuottamista varten siten, että jäsenvaltiot keräävät, kokoavat, käsittelevät ja toimittavat matkailun tarjontaa ja kysyntää koskevat yhdenmukaistetut tilastot. Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska matkailu on Euroopan unionissa tärkeä talouden ala, joka lisää työllisyyttä ja talouskasvua.

  Liam Aylward (ALDE), kirjallinen. – (GA) Eurooppaa on kohteena suurella osalla maailman matkailijoista: täällä käy noin 370 miljoonaa kansainvälistä matkailijaa vuosittain. Irlannissa vierailee joka vuosi noin seitsemän miljoonaa ulkomaista matkailijaa. Matkailuala on erittäin tärkeä eurooppalaisille yrityksille ja jäsenvaltioiden talouksille. Tällä hetkellä 1,8 miljoonaa yritystä ja 9,7 miljoonaa työpaikkaa on riippuvaisia Euroopan matkailusta. Tällä alalla on huomattavia kasvumahdollisuuksia ekomatkailun, kulttuuriperinnön, urheilun ja gastronomian suhteen. Jotta näistä mahdollisuuksista saataisiin mahdollisimman suuri hyöty, matkailualaa täytyy tuntea hyvin. Siksi tuen tätä matkailutilastoja ja matkailua koskevaa mietintöä. Tarkat tiedot paikallisesta, kansallisesta ja Euroopan tason matkailusta auttavat unionia kehittämään tehokkaita politiikkoja ja edistämään matkailua Euroopassa.

Ottaen huomioon matkailualan ratkaisevan merkityksen Irlannille ja maan maantieteellisen sijainnin olen erityisen tyytyväinen mietinnön saarien ja uloimpien alueiden erityistilannetta koskevaan sisältöön sekä keskusteluun näistä erityistapauksista EU:n matkailua koskevissa uusissa toimintapuitteissa.

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. – (LT) Äänestin tämän mietinnön puolesta. Matkailu on EU:ssa tärkeä talouden ala, jolla on suuret mahdollisuudet parantaa työllisyyttä ja talouskasvua. Se voi myös toimia merkittävässä roolissa sosiaalis-taloudellisen yhdentymisen alalla maaseutualueilla ja vähemmän kehittyneillä alueilla. Noin 1,8 miljoonaa yritystä, joista suurin osa on pk-yrityksiä, työllistää noin 5,2 prosenttia kokonaistyövoimasta (noin 9,7 miljoonaa työpaikkaa). Tuen komission pyrkimystä määritellä uudet poliittiset puitteet Euroopan matkailulle käyttäen Lissabonin sopimuksen tarjoamaa uutta toimivaltaa. Matkailualalla on suuria haasteita, kuten lisääntyvä maailmanlaajuinen kilpailu, demografinen kehitys, ilmastonmuutos ja ympäristörajoitteet, matkailijavirtojen kausittaisuus sekä uuden tieto- ja viestintäteknologian lisääntyvä käyttö asiakkaiden keskuudessa. Mielestäni on välttämätöntä vahvistaa EU:n matkailualaa koordinoimalla EU:n tasolla toimintaa, joka täydentää jäsenvaltioiden aloitteita. Tämä asetus, jonka tavoitteena on luoda yhteiset puitteet Euroopan matkailutilastojen järjestelmällistä tuottamista varten siten, että jäsenvaltiot keräävät, kokoavat, käsittelevät ja toimittavat matkailun tarjontaa ja kysyntää koskevat yhdenmukaistetut Euroopan tilastot, on hyvin tärkeä, koska jos se pannaan asianmukaisesti täytäntöön, on mahdollista varmistaa matkailun todellinen tilanne jäsenvaltioissa ja on helpompi mukautua matkailijoiden muuttuviin tarpeisiin.

  Regina Bastos (PPE), kirjallinen. – (PT) Matkailu on Euroopan unionin talouden kannalta tärkeä ala, jolla toimii noin 1,8 miljoonaa yritystä, ensisijaisesti pieniä ja keskisuuria yrityksiä, jotka työllistävät noin 9,7 miljoonaa työntekijää. On arvioitu, että matkailuala tuottaa yli viisi prosenttia EU:n bruttokansantuotteesta.

Antamallaan tiedonannolla (KOM(2010) 0352) komissio pyrkii määrittelemään uudet poliittiset puitteet Euroopan matkailulle ja vahvistamaan alaa koordinoimalla EU:n tasolla toimintaa, joka täydentää jäsenvaltioiden aloitteita. Jotta uudet poliittiset puitteet olisivat onnistuneet, on siksi tehtävä päätöksiä, joiden taustalla ovat luotettavat ja vertailukelpoiset tilastot.

Tässä mietinnössä, jolle annoin tukeni, myönnetään, että tilastoilla on keskeinen rooli kehitettäessä parempaa matkailupolitiikkaa Euroopan tasolla sekä kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla, sillä ne ovat hyödyllinen päätöksentekoprosessia tukeva väline. Siinä tuetaan myös yhteisten puitteiden luomista Euroopan matkailutilastojen järjestelmällistä tuottamista varten siten, että jäsenvaltiot keräävät, kokoavat, käsittelevät ja toimittavat matkailun tarjontaa ja kysyntää koskevat yhdenmukaistetut Euroopan tilastot.

  Slavi Binev (NI), kirjallinen. – (BG) Tilastoilla on keskeinen rooli kehitettäessä tehokkaampaa matkailupolitiikkaa ja tehtäessä liiketoimintaa koskevia päätöksiä. Tuen tätä tekstiä, koska matkailualalla viime vuosina tapahtuneet muutokset ovat synnyttäneet tarpeen päivittää Euroopan matkailutilastojen oikeudellinen kehys. Kun ehdotus hyväksytään, se todennäköisesti parantaa välitettyjen tilastojen ajankohtaisuutta, vertailtavuutta ja täydellisyyttä sekä tietojenkäsittelyn tehokkuutta.

  Mara Bizzotto (EFD), kirjallinen. – (IT) Kollega Simpsonin mietinnössä ja asetuksessa, jota se koskee, ehdotetaan yhteisten puitteiden luomista Euroopan matkailutilastojen järjestelmällistä keräämistä ja jakelua varten siten, että jäsenvaltiot keräävät ja käsittelevät matkailun tarjontaa ja kysyntää koskevat yhdenmukaistetut tilastot koontitaulukoihin, jotka toimitetaan sitten sähköisesti Euroopan komissiolle (Eurostat). Vaikka esittelijän työ onkin kiitettävää, en voi äänestää mietinnön puolesta, koska se ei muuta asetuksella säädettyä työn ja tiedonkeruun määrää. Asetuksessa ehdotettujen taulukoiden kokoaminen on melko monimutkaista, ja näin suuren tietomäärän kerääminen on mielestäni kohtuuton rasite. Siksi en voi hyväksyä byrokraattista rasitusta ja puuttumista asiaan, minkä tämä asetus aiheuttaisi.

  Vilija Blinkevičiūtė (S&D), kirjallinen. – (LT) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska on välttämätöntä parantaa Euroopan unionin matkailupolitiikkaa erityisesti siksi, että Euroopan matkailuala on viime aikoina kärsinyt vaikeasta taloudellisesta tilanteesta. Kun oikeudellinen kehys muuttui Lissabonin sopimuksen tultua voimaan, Euroopan unioni sai lisää toimivaltaa ja Euroopan komissio esitti ehdotuksen matkailun uudesta poliittisesta yhteydestä. Asetusehdotuksen tavoitteena on päivittää ja optimoida Euroopan matkailutilastojen oikeudellinen kehys, mutta on huolestuttavaa, että ehdotuksessa ei säädetä matkailun satelliittitilinpidon (TSA) käyttöönotosta. TSA on ratkaisevan tärkeää, jotta voidaan kehittää vähitellen matkailutilastojen ja sosiaalis-taloudellisten indikaattorien integroituja järjestelmiä ja tiedostaa paremmin matkailun todellinen arvo sekä sen vaikutukset työpaikkoihin ja talouteen. Lisäksi komission olisi laadittava ohjelma matkailun pilottitutkimuksille, jotta voitaisiin lisätä tietoa matkailun kehittämisestä ja kasvusta. Jäsenvaltiot toteuttaisivat näitä tutkimuksia vapaaehtoisesti, jotta voitaisiin kehittää järjestelmä, jossa kerätään matkailun ympäristövaikutuksista kertovia tietoja.

  Carlos Coelho (PPE), kirjallinen. – (PT) Useissa jäsenvaltioissa, kuten minun maassani Portugalissa, matkailu on merkittävällä sijalla taloudessa ja sillä on luontaiset mahdollisuudet luoda uusia tulojen ja talouskasvun lähteitä. Matkailu on EU:n kolmanneksi suurin sosiaalis-taloudellinen toimiala, joka tuottaa yli viisi prosenttia unionin bruttokansantuotteesta. Euroopan unioni on edelleen maailman merkittävin matkailukohde, johon saapuvien osuus koko maailman matkailijoista oli 40 prosenttia vuonna 2008.

EU pyrkii määrittelemään uudet poliittiset puitteet matkailulle tavoitteenaan vahvistaa alaa kohtamaan suuret haasteet, joita ovat ilmastonmuutos, demografinen kehitys ja globalisoituminen, koordinoimalla EU:n tasolla toimintaa, joka täydentää jäsenvaltioiden aloitteita. Matkailua koskevien tietojen kerääminen antaa lisätietoja alan määristä, ominaispiirteistä, matkailijoiden profiilista ja erilaisista matkailutavoista, mikä auttaa muotoilemaan alan politiikkaa ja ymmärtämään paremmin sen sosiaalistaloudellisia vaikutuksia.

Siksi tuen nykyisen tilastojärjestelmän päivittämistä ja optimoimista niin, että saamme luotettavia ja vertailukelpoisia tilastotietoja.

  Lara Comi (PPE), kirjallinen. – (IT) Emme voi kieltää sitä, että matkailu on muuttunut kymmenen viime vuoden aikana olennaisesti muun muassa tekniikan kehittymisen ansiosta. Siksi on välttämätöntä päivittää tietojen ja tilastotietojen keräämistä koskeva lainsäädäntö.

Tässä mielessä olen samaa mieltä komission ehdotuksesta laatia uusi asetus, jolla kumotaan joitakin vanhentuneita kohtia. Samalla kannatan kuitenkin parlamentin asetukseen tekemiä muutoksia, jotka koskevat ennen kaikkea tarvetta ottaa käyttöön puhtaasti matkailun sosiaalisia näkökohtia kuvaavia yhdenmukaisia tilastoja sekä kantaa, joka vastustaa tärkeimpiä asioita koskevien komission delegoitujen säädösten antamista määrittämättömäksi ajaksi.

Mielestäni on myös vakava puute, että komissio ei ole ottanut huomioon matkailun satelliittitilinpidon (TSA) käyttöönottoa, sillä tämäntyyppiset tiedot antaisivat täydellisemmän kuvan matkailun vaikutuksista työmarkkinoihin ja talouteen.

Lopuksi olen hyvin kiinnostunut ehdotuksesta kerätä vapaaehtoisesti tilastotietoja vammaisten tai liikuntarajoitteisten matkailutavoista ja luomaan sen jälkeen pilottihankkeita näiden ihmisten matkailun helpottamiseksi.

  Vasilica Viorica Dăncilă (S&D), kirjallinen. – (RO) Eurooppa on 10 suosituimman kohteen joukossa seitsemännellä sijalla tilastotutkimuksessa, joka kattaa 50 maailman suosituinta maata. Tämä osoittaa hyvin selvästi, että Euroopalla on myös kansalaisten kannalta vielä paljon hyödyntämättömiä mahdollisuuksia matkailun ja kulttuurin saralla. Mielestäni yksi tällainen mahdollisuus on, että kannustetaan ikääntyneiden lisäksi myös nuoria, vaikeissa olosuhteissa eläviä perheitä ja liikuntarajoitteisia osallistumaan unionin kehittämiin sosiaalisen matkailun ohjelmiin. Sitä varten tarvitaan kuitenkin asianmukaisia tilastotietoja, jotka kerätään yhteisillä menetelmillä ja joita hyödynnetään näille matkailuryhmille tarkoitettujen ohjelmien kehittämiseen EU:n kaikissa jäsenvaltioissa.

  Ioan Enciu (S&D), kirjallinen. – (EN) Äänestin tänään Euroopan matkailutilastoja koskevan mietinnön puolesta. On hyvä asia, että laaditaan asetus, jossa otetaan huomioon kaikkien jäsenvaltioiden matkailutilastot. Matkailun merkitys EU:n lainsäädännössä lisääntyi huomattavasti, kun se siirtyi joulukuussa 2009 Lissabonin sopimuksen mukaisesti unionin toimivaltaan. Jatkossa jäsenvaltioiden on varmistettava toimitettujen tilastotietojen virheettömyys, jotta tulokset olisivat laadukkaita.

Koordinointi EU:n tasolla on hyvin hyödyllistä unionin matkailualalle, ja Euroopan laajuisilla aloitteilla pitäisi pyrkiä täydentämään jäsenvaltioiden aloitteita ja matkailustrategioita. Tilastotietoja toimittamalla EU pystyy auttamaan matkailualaa ja pk-yrityksiä entistä paremmin ja parantamaan Euroopan kokonaismarkkinointia erittäin haluttuna matkailukohteena.

Mietinnössä tehdään ero sisäisen ja kansallisen matkailun välille. Sisäinen matkailu kattaa majoitusliikkeiden kapasiteetin, ja kansallinen matkailu kattaa osallistumisen matkailuun lyhyet matkat mukaan lukien.

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska mielestäni matkailutilastot auttavat kehittämään tehokkaampaa politiikkaa ja ovat hyödyllinen yritysten ja yksityissektorin päätöksentekoa tukeva väline. On täysin selvää, että tämä uusi asetus parantaa välitettyjen tilastojen ajankohtaisuutta, vertailtavuutta ja täydellisyyttä sekä tietojenkäsittelyn tehokkuutta.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Mietinnön lukujen mukaan Eurooppa on edelleen maailman merkittävin matkailukohde ja matkailu on EU:n kolmanneksi suurin sosiaalis-taloudellinen toimiala: sillä toimii noin 1,8 miljoonaa yritystä, joista suurin osa on pieniä ja keskisuuria yrityksiä, se tarjoaa noin 9,7 miljoonaa työpaikkaa ja sen tuotannon osuus EU:n bruttokansantuotteesta on viisi prosenttia. Tämän vuoksi se on toimintaa, jota pitäisi valvoa, säännellä ja tukea asianmukaisesti erityisesti liittyen talouden elpymiseen ja tarpeeseen lisätä myytävien tavaroiden tuotantoa.

Tämä on todellisuutta koko EU:ssa ja erityisen tärkeää Portugalille, joka on pitkään panostanut hyvin paljon matkailuun erityisen dynaamisena talouden alana, jolla on laajat kasvumahdollisuudet. Ottaen huomioon sen, miten tärkeää asianmukaista politiikkaa kehitettäessä on saada perusteellista ja todenmukaista tietoa matkailun todellisuudesta, komission ehdotus, jonka tarkoituksena on päivittää ja optimoida Euroopan matkailutilastojen oikeudellinen kehys ja josta äänestimme tänään, on tärkeä.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Tämä mietintö liittyy EU:n tulevaisuuden kannalta ratkaisevaan alaan: matkailuun. Vaikka kriisi on saanut koko maailmassa jalansijan, Maailman matkailujärjestön mukaan tämä ala kasvoi vuonna 2010 kaksi prosenttia eri puolilla maailmaa tapahtuneista poliittisista mullistuksista huolimatta. EU:n tasolla matkailu kasvaa tasaisesti: alalla toimii 1,8 miljoonaa yritystä, joista suurin osa on pk-yrityksiä, ja se tarjoaa 9,7 miljoonaa työpaikkaa, minkä ansiosta se on EU:n kolmanneksi suurin sosiaalis-taloudellinen toimiala ja sen osuus bruttokansantuotteesta (BKT) on yli viisi prosenttia. Lisäksi Eurooppa on maailman merkittävin matkailukohde, jonne saapuu 40 prosenttia saapuvista matkailijoista. Ala on Eurooppa 2020 -strategiassa asetettujen tavoitteiden saavuttamisen kannalta ratkaiseva. Tällä asetuksella päivitetään tällä hetkellä voimassa oleva asetus erityisesti toimintarajoitteisten henkilöiden tarjontaa ja majoitukseen pääsyä koskevien tietojen keräämisen ja käsittelemisen osalta, mikä on EU:n uuden matkailustrategian valmistelun kannalta oleellista. Olen tyytyväinen tämän ehdotuksen hyväksymiseen. Sillä luodaan ohjelma jäsenvaltioiden suorittamille pilottitutkimuksille, se sisältää tietoja maaseutumatkailusta ja vihreästä matkailusta, jotka kattavat yli 50 000 majapaikkaa, joista suurinta osaa hallitsevat pk-yritykset.

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Tilastotietojen hyödyllisyys riippuu siitä, ovatko ne ajan ja paikan suhteen vertailukelpoisia, mistä seuraa se, että on hyväksyttävä yhteiset määritelmät ja luokitukset. Nimenomaan matkailualaan kuuluu käsitteitä ja määritelmiä, jotka ovat olleet pitkään epäselviä. Siksi siitä on ollut vaikea saada luotettavia ja uskottavia tietoja. Näin ollen on välttämätöntä selventää ja yhdenmukaistaa kriteerit ja määritelmät, jotta saadaan vertailukelpoisia tietoja. Näiden tilastojen olemassaolo on erittäin tärkeää, jotta voidaan määrittää matkailun suorat ja välilliset vaikutukset talouteen, tukea uusien matkailuvaihtoehtojen suunnittelemista ja kehittämistä tai mukauttaa nykyistä matkailua.

Mietinnössä esitetyn ehdotuksen tarkoituksena on parantaa välitettyjen tilastojen ajankohtaisuutta, vertailtavuutta ja täydellisyyttä sekä tietojenkäsittelyn tehokkuutta, mihin kuuluu tietojen parempi validointi. Sillä pyritään myös mukauttamaan oikeudellista kehystä siten, että se heijastelee matkailualan tuoreimpia suuntauksia ottamalla käyttöön uusia muuttujia muun muassa päivävierailujen osalta. Siksi äänestimme mietinnön puolesta.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Me tiedämme, että tilastotiedot ovat tärkeitä, vaikka niiden hyödyllisyys riippuukin siitä, ovatko ne ajan ja paikan suhteen vertailukelpoisia, mistä seuraa se, että on hyväksyttävä yhteiset määritelmät ja luokitukset.

Nimenomaan matkailualaan kuuluu käsitteitä ja määritelmiä, jotka ovat olleet pitkään epäselviä. Siksi siitä on ollut vaikea saada luotettavia ja uskottavia tietoja. Näin ollen on välttämätöntä selventää ja yhdenmukaistaa kriteerit ja määritelmät, jotta saadaan vertailukelpoisia tietoja.

Näiden tilastojen olemassaolo on erittäin tärkeää, jotta voidaan määrittää matkailun suorat ja välilliset vaikutukset talouteen, tukea uusien matkailuvaihtoehtojen suunnittelemista ja kehittämistä tai mukauttaa nykyistä matkailua.

Mietinnössä esitetyn ehdotuksen tarkoituksena on parantaa välitettyjen tilastojen vertailtavuutta ja täydellisyyttä sekä tietojenkäsittelyn tehokkuutta, mihin kuuluu tietojen parempi validointi. Sillä pyritään myös mukauttamaan oikeudellista kehystä siten, että se heijastelee matkailualan tuoreimpia suuntauksia ottamalla käyttöön uusia muuttujia muun muassa päivävierailujen osalta.

Siksi äänestimme tämän mietinnön puolesta.

  Jacqueline Foster (ECR), kirjallinen. – (EN) Ryhmäni tuki matkailutilastoja koskevaa mietintöä, jossa päivitetään ja uudistetaan EU:n matkailua koskevien tilastojen keräysmenetelmä erityisesti ottaen huomioon nykyaikaiset suuntaukset, kuten halvat lennot ja lyhyet lomat.

Poliitikkojen on tunnustettava matkailualan suuri merkitys Euroopalle. Yksittäiset jäsenvaltiot ymmärtävät, että tätä alaa, joka vaikuttaa huomattavasti talouskasvuun, on autettava enemmän.

Matkailu on esimerkiksi yksi Yhdistyneen kuningaskunnan kansantalouden suurimmista sektoreista. Se työllistää suoraan 1,36 miljoonaa henkilöä – luvun odotetaan kasvavan 1,5 miljoonaan vuoteen 2020 mennessä – ja välillisesti lähes kolme miljoonaa henkeä. Nämä luvut puhuvat itse puolestaan!

Yhdistynyt kuningaskunta on kiinnostunut osallistumaan aktiivisesti ja myönteisesti keskusteluihin matkailusta EU:n tasolla ja tukee täysin tarvetta parantaa unionin matkailualan kilpailukykyä sekä sen valmiutta kestävään kasvuun. Meidän on kuitenkin varmistettava, että EU:n tason toiminta ei loukkaa toissijaisuusperiaatetta.

Jäsenvaltiot kilpailevat keskenään, vaikka ne voisivat jakaa parhaita käytäntöjä ja tehdä yhteistyötä tietyissä asioissa, kuten Euroopan maiden välisten liikenneyhteyksien parantamisessa ja muissa toimenpiteissä, jotka helpottavat kuluttajien matkustamista.

Päätän puheenvuoroni yksinkertaiseen viestiin – vierailkaa Yhdistyneessä kuningaskunnassa!

  Mathieu Grosch (PPE), kirjallinen. – (DE) Lissabonin sopimus on lisännyt EU:n vastuuta matkailusta. On sanomattakin selvää, että tilastoista saadaan olennaista tietoa ja niiden perusteella voidaan tehdä mielenkiintoisia johtopäätöksiä EU:n tason lisäksi myös kansallisella ja alueellisella tasolla.

Minun alueellani, jolla asuu Belgian saksankielinen vähemmistö, matkailu ei ole vain tärkeä osaamisalue vaan myös ratkaisevan tärkeä taloudellinen tekijä. Sen vuoksi nämä tilastot ovat tärkeä osa poliittista suunnittelua. On kuitenkin myös selvää, että eri tasojen – alueellisen, kansallisen ja rajat ylittävän – on tehtävä yhteistyötä niin, että määritellään Euroopan unionin alueet varsinkin raja-alueilla tarkemmin matkailupaikoiksi.

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen. – (LT) Äänestin tämän asiakirjan puolesta, koska on välttämätöntä määritellä EU:n matkailulle uusi parannettu poliittinen kehys. Matkailu on EU:ssa tärkeä talouden ala, jolla on suuret mahdollisuudet parantaa työllisyyttä ja talouskasvua. Se voi myös toimia merkittävässä roolissa sosiaalis-taloudellisen yhdentymisen alalla maaseutualueilla ja vähemmän kehittyneillä alueilla, kuten alueilla, joilla on pitkät teolliset perinteet. Näitä tilastoja ei käytetä vain matkailuun liittyvien politiikkojen seurantaan, vaan niillä on myös rooli aluepolitiikan ja kestävän kehityksen laajemmassa yhteydessä. Meidän on tartuttava alan suuriin haasteisiin, joita ovat lisääntyvä maailmanlaajuinen kilpailu, demografinen kehitys, ilmastonmuutos ja ympäristörajoitteet, matkailijavirtojen kausittaisuus sekä uuden tieto- ja viestintäteknologian lisääntyvä käyttö asiakkaiden keskuudessa. On välttämätöntä vahvistaa EU:n matkailualaa koordinoimalla EU:n tasolla toimintaa, joka täydentää jäsenvaltioiden aloitteita. Uuden toimintakehyksen menestyksekäs täytäntöönpano edellyttää, että poliittiset päätöksentekijät kaikilla hallinnon tasoilla tekevät tietoon perustuvia päätöksiä, joiden taustalla ovat luotettavat ja vertailukelpoiset tilastot. Matkailu on EU:ssa tärkeä talouden ala, jolla on myönteinen vaikutus talouskasvuun ja työllisyyteen, ja siksi on tarpeen päivittää ja optimoida Euroopan matkailutilastojen oikeudellinen kehys ja vahvistaa siten matkailualaa unionin tasolla. Näin ollen mainittujen toimenpiteiden toteuttaminen lisää EU:n matkailun kilpailukykyä ja edistää sen tasapainoista kasvua.

  Giovanni La Via (PPE), kirjallinen. – (IT) Mielestäni ehdotus asetukseksi Euroopan matkailutilastoista, josta äänestetään tänään täällä parlamentissa, on erityisen mielenkiintoinen ja myös hyvin hyödyllinen. Matkailuala on Euroopassa johtava ala, joka on yhteisössä erittäin tärkeä ala, koska sen osuus jäsenvaltioiden yksittäisistä talouksista on merkittävä. Matkailualalla on yhä huomattavat työllistämismahdollisuudet, ja siksi olisi hyödyllistä hyväksyä toimenpiteitä, jotka parantaisivat sen organisointia ja auttaisivat hyödyntämään sen kaikki mahdollisuudet. Yhteisen kehyksen luominen EU:n matkailua koskevien vertailukelpoisten tilastotietojen keräämistä ja kokoamista varten voi vain auttaa parantamaan tilannetta. Kuluttajien tarpeiden ymmärtäminen auttaa yksityisiä ja julkisia yrityksiä täyttämään alan tarpeet sekä parantamaan suorituskykyä ja kilpailukykyä. Tuen ehdotettua asetusta, koska EU:n yhdistetyt tilastot, jotka ovat avoimia, luotettavia ja puolueettomia, ovat tehokas keino tukea tätä laajaa alaa, joka on minun maalleni erittäin tärkeä.

  Petru Constantin Luhan (PPE), kirjallinen. – (RO) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska mielestäni meidän pitää tehdä kaikki mahdollinen pysyäksemme maailman merkittävimpänä matkailukohteena. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi on hyödynnettävä kaikki mahdolliset rahoitusvaihtoehdot. Kestävän, vastuullisen ja laadukkaan matkailualan kehittäminen edellyttää, että Euroopan tätä alaa koskevien tilastojen oikeudellista kehystä päivitetään ja parannetaan. Jos me parannamme luotettaviin ja vertailukelpoisiin tietoihin pohjautuvan tilastoraportoinnin laatua, hyödymme vakaasta perustasta silloin, kun tehdään päätöksiä EU:n rahoituspolitiikan ja -välineiden laatimisesta.

  David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Kannatin äänestyksessä tätä mietintöä, jossa myönnetään, että tilastoilla on keskeinen rooli kehitettäessä tehokkaampaa matkailupolitiikkaa Euroopan tasolla sekä kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla. Matkailutilastot muodostavat myös hyödyllisen päätöksenteon apuvälineen liikeyrityksissä ja yksityisellä sektorilla. Esittelijä tukee siksi ehdotetun asetuksen tavoitetta luoda yhteiset puitteet Euroopan matkailutilastojen järjestelmällistä tuottamista varten siten, että jäsenvaltiot keräävät, kokoavat, käsittelevät ja toimittavat matkailun tarjontaa ja kysyntää koskevat yhdenmukaistetut Euroopan tilastot. Kun ehdotus hyväksytään, se todennäköisesti parantaa välitettyjen tilastojen ajankohtaisuutta, vertailtavuutta ja täydellisyyttä sekä tietojenkäsittelyn tehokkuutta, mihin kuuluu tietojen parempi validointi. Lisäksi oikeusperustaa on mukautettava siten, että se heijastelee matkailualan tuoreimpia suuntauksia ottamalla käyttöön uusia muuttujia muun muassa päivävierailujen osalta.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Matkailu on epäilemättä yksi talouden aloista, joilla on suurimmat kehittämismahdollisuudet. Viime vuosikymmeninä matkailu on muodostunut yhä tärkeämmäksi EU:n yrityksille ja kansalaisille. Matkailualalla toimii noin 1,8 miljoonaa yritystä, joista suurin osa on pieniä tai keskisuuria yrityksiä (pk-yrityksiä), ja se työllistää noin 5,2 prosenttia kokonaistyövoimasta eli tarjoaa noin 9,7 miljoonaa työpaikkaa, ja onkin arvioitu, että Euroopan matkailuala tuottaa yli viisi prosenttia EU:n bruttokansantuotteesta (BKT). Matkailu muodostaa siten EU:n kolmanneksi suurimman sosiaalis-taloudellisen toimialan. Lisäksi EU on edelleen maailman merkittävin matkailukohde, johon vuonna 2008 saapui 370 miljoonaa matkailijaa eli 40 prosenttia saapuvista matkustajista maailmassa. Alalla on kuitenkin vielä kasvumahdollisuuksia.

  Alexander Mirsky (S&D), kirjallinen. – (EN) On sanomattakin selvää, että matkailulla on paljon mahdollisuuksia lisätä työllisyyttä ja talouskasvua. Matkailu voi toimia merkittävässä roolissa sosiaalis-taloudellisen yhdentymisen alalla maaseutualueilla, syrjäisillä alueilla ja vähemmän kehittyneillä alueilla, kuten alueilla, joilla on pitkät teolliset perinteet. Alan tilastoja ei käytetä vain matkailuun liittyvien politiikkojen seurantaan, vaan niillä on myös tärkeä rooli aluepolitiikan ja kestävän kehityksen laajemmassa yhteydessä. Olen esittelijän kanssa täysin samaa mieltä.

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Kuvaavat tilastot, jotka vastaavat matkailualan menestysten ja suuntausten syitä koskeviin kysymyksiin, voivat auttaa estämään monia vääriä investointeja. Monet kaupungit ovat jo vuosia ihmetelleet, miksi niiden matkailua koskevat odotukset eivät ole täyttyneet sen jälkeen, kun ne on valittu Euroopan kulttuuripääkaupungeiksi. Matkailua koskevien tietojen vähäinen saatavuus ja vertailukelpoisuus on ongelma myös kaupunkisuunnittelun näkökulmasta. Loppujen lopuksi jos on mahdollista lisätä vierailijamäärää, on tärkeää järjestää asiat niin, että se ei vaikuta kielteisesti paikallisväestöön.

Liian monet epävarmuustekijät, erilaiset odotukset ja aineettomat nähtävyydet, kuten tietyt sääolot, ovat muuttaneet matkailuennusteet arpapeliksi. Joustavat työajat ja turvallisuus vaikuttavat matkailuun samalla tavalla kuin yhteiskunnalliset muutokset. Ratkaisevia tekijöitä ovat luultavasti loppujen lopuksi maailmantalous ja öljyn hinta. Parhaatkaan EU:n matkailutilastot eivät voi muuttaa tätä, ja siksi äänestin tyhjää.

  Radvilė Morkūnaitė-Mikulėnienė (PPE), kirjallinen. – (LT) Euroopan parlamentti hyväksyi tänään tärkeän asiakirjan Euroopan matkailutilastojen oikeudellisesta kehyksestä. Jäsenvaltioiden on annettava yhdenmukaiset tiedot majoitusliikkeiden kapasiteetista ja käyttöasteesta sekä matkailun kysynnästä. Koska eurooppalaisten matkustustavat muuttuvat (esimerkiksi lyhyen välimatkan lennot lisääntyvät) ja matkailualalla tapahtuu tiettyjä uudistuksia (esimerkiksi internetvaraukset yleistyvät), on tarpeen päivittää oikeudellinen kehys, jolla säännellään matkailualan tilastotietojen keruuta. Mielestäni kuitenkin erityisen tärkeä säännös, jota Euroopan parlamentti tukee, koskee liikuntarajoitteisiin ihmisiin liittyvien keräämistä ja sen vaikutusta näiden ihmisten mahdollisuuksiin saada kaikkia mahdollisia matkailupalveluja. Me keskustelemme jatkuvasti vammaisten elämänlaadun parantamisesta, ja meidän on sisällytettävä siihen matkailu. Vain siten voimme toteuttaa matkailupolitiikkaa tehokkaasti ja suojella kuluttajien oikeuksia.

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. – (IT) Kollega Simpsonin mietintö Euroopan matkailutilastoista on teksti, joka korvaa asiaa koskevan, nyt jo 15 vuotta vanhan direktiivin. Eurooppalaisen järjestelmän erioikeutena on muuttua maailman mukana ja laatia uudelleen asetuksiaan erityisesti ottaen huomioon matkailualan merkityksen ja jatkuvan kehittymisen Euroopassa kymmenen viime vuoden aikana. Siksi äänestin mietinnön puolesta. Matkailutilastojen päivittäminen on olennaista, koska alalla syntyy uusia vaatimuksia, joita varten tarvitaan entistä tarkempia, ajankohtaisempia ja vertailukelpoisempia tietoja. Tilojen saavutettavuus, vammaisten palvelut ja välttämättömyyshyödykkeiden kustannukset ovat keskeisiä tietoja, ja niistä tarvitaan ajan tasalla oleva tietokanta, johon käyttäjät voivat turvautua.

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. – (PT) Matkailu on EU:lle taloudellisesti valtavan tärkeää, ja sitä edistävät mekanismit ovat toivottavia ja niitä on suosittava. Tilastoilla on keskeinen rooli kehitettäessä tehokkaampaa matkailupolitiikkaa Euroopan tasolla sekä kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla. Matkailutilastot muodostavat myös hyödyllisen päätöksenteon apuvälineen liikeyrityksissä ja yksityisellä sektorilla. Asetuksen tarkoituksena on tukea yhteisten puitteiden luomista Euroopan matkailutilastojen järjestelmällistä tuottamista varten siten, että jäsenvaltiot keräävät, kokoavat, käsittelevät ja toimittavat matkailun tarjontaa ja kysyntää koskevat yhdenmukaistetut Euroopan tilastot. Mietinnön tarkoituksena on parantaa välitettyjen tilastojen ajankohtaisuutta, vertailtavuutta ja täydellisyyttä sekä tietojenkäsittelyn tehokkuutta, mihin kuuluu tietojen parempi validointi. Asetuksella myös mukautetaan oikeusperustaa heijastelemaan matkailualan tuoreimpia suuntauksia ottamalla käyttöön uusia muuttujia muun muassa päivävierailujen osalta. Näistä syistä äänestin mietinnön puolesta.

  Aldo Patriciello (PPE), kirjallinen. – (IT) Matkailu on EU:ssa tärkeä talouden ala. Tilastoja käytetään matkailuun liittyvien politiikkojen seurantaan, ja ne ovat hyödyllisiä aluepolitiikan ja kestävän kehityksen yhteydessä. EU:ssa matkailutilastojärjestelmää säännellään direktiivillä 95/57/EY. Matkailuala ja siihen liittyvä kysyntä ovat kuitenkin tämän direktiivin voimaantulon jälkeen muuttuneet huomattavasti. Siksi komissio on tehnyt uuden asetusehdotuksen, jonka tavoitteena on määritellä uudet poliittiset puitteet Euroopan matkailulle käyttäen Lissabonin sopimuksen tarjoamaa uutta toimivaltaa. Sen tarkoituksena on päivittää ja virtaviivaistaa Euroopan matkailutilastojen oikeudellinen kehys, jossa otetaan huomioon alan tuoreimmat suuntaukset. Tässä mielessä on välttämätöntä vahvistaa matkailualaa koordinoimalla EU:n tasolla toimintaa ja luoda yhteiset puitteet tilastojen järjestelmällistä tuottamista varten niin, että jäsenvaltiot keräävät, kokoavat, käsittelevät ja toimittavat matkailun tarjontaa ja kysyntää koskevat yhdenmukaistetut Euroopan tilastot.

Edellä mainittujen seikkojen perusteella äänestän ehdotetun asetuksen puolesta.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Äänestin mietinnön puolesta. Matkailu on EU:ssa tärkeä talouden ala, jolla on suuret mahdollisuudet parantaa työllisyyttä ja talouskasvua. Se voi myös toimia merkittävässä roolissa sosiaalis-taloudellisen yhdentymisen alalla maaseutualueilla ja vähemmän kehittyneillä alueilla, kuten alueilla, joilla on pitkät teolliset perinteet. Näitä tilastoja ei käytetä vain matkailuun liittyvien politiikkojen seurantaan, vaan niillä on myös rooli aluepolitiikan ja kestävän kehityksen laajemmassa yhteydessä.

EU:ssa matkailutilastojärjestelmä on organisoitu direktiivillä 95/57/EY matkailualaa koskevien tilastotietojen keräämisestä. Eurostat julkaisee nämä kansallisten tilastoviranomaisten keräämät ja kokoamat tilastot. Uuden toimintakehyksen menestyksekäs täytäntöönpano edellyttää, että poliittiset päätöksentekijät kaikilla hallinnon tasoilla tekevät tietoon perustuvia päätöksiä, joiden taustalla ovat luotettavat ja vertailukelpoiset tilastot.

  Licia Ronzulli (PPE), kirjallinen. – (IT) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska matkailu on EU:ssa tärkeä talouden ala, jolla on suuret mahdollisuudet parantaa työllisyyttä ja talouskasvua. Matkailu toimii ratkaisevassa roolissa sosiaalis-taloudellisen yhdentymisen alalla maaseutualueilla, jotka ovat usein syrjäisiä ja vähemmän kehittyneitä.

Tässä yhteydessä tilastoja ei käytetä vain matkailuun liittyvien politiikkojen seurantaan, vaan niillä on myös rooli aluepolitiikan ja kestävän kehityksen laajemmassa yhteydessä. Asiakirjassa käsitellään myös alan suuria haasteita, joita ovat lisääntyvä maailmanlaajuinen kilpailu, demografinen kehitys, ilmastonmuutos ja ympäristörajoitteet, matkailijavirtojen kausittaisuus sekä uuden tieto- ja viestintäteknologian lisääntyvä käyttö asiakkaiden keskuudessa.

  Oreste Rossi (EFD), kirjallinen. – (IT) Äänestin tätä mietintöä vastaan, koska ehdotetut säännöt edellyttäisivät tietojen keräämistä kuukausittain, jotta voitaisiin mitata kausittaisia vaikutuksia sekä taloudellisia ja yhteiskunnallisia näkökohtia tällä alalla, jolla toimivat yritykset ovat pääosin pieniä ja keskisuuria. Strategian tavoitteena on hankkia perusteellista tietoa matkailun dynamiikasta, ominaispiirteistä ja määristä, mutta mielestäni se vaikuttaa erittäin vaivalloiselta, byrokraattiselta ja kalliilta. Lisäksi komissio pyytää säädösvallan siirtoa itselleen ja siten mahdollisuutta muuttaa ehdotuksen osia. Ehdotetun asetuksen mukaisesti kuukausittain koottavat taulukot ovat monimutkaisia ja edellyttävät suuren tietomäärän keräämistä.

  Vilja Savisaar-Toomast (ALDE), kirjallinen. – (EN) Äänestin tänään keskustelun kohteena olevan Euroopan matkailutilastoja koskevan mietinnön puolesta. Mielestäni mietintö on tärkeä, koska matkailualalla on suuri merkitys Euroopan unionin taloudessa ja se tarjoaa paljon työpaikkoja. Alan 1,8 miljoonaa yritystä työllistää noin 10 miljoonaa ihmistä, mikä vastaa noin 5,2:ta prosenttia kaikista työpaikoista.

Euroopan unioni tukee huomattavasti matkailun kehittämistä eri alueilla matkailun eri muotojen lisäämiseksi. Siksi on välttämätöntä, että meillä on tarkkoja ja asiaankuuluvia tilastoja sekä yksityiseltä että julkiselta sektorilta. Euroopan unionissa vierailee vuosittain yli 370 miljoonaa ulkomaalaista matkailijaa, mikä on yhteensä 40 prosenttia koko maailman matkailijoista. Siksi on entistä tärkeämpää, että meillä on ajankohtaisia ja puolueettomia tilastotietoja. Kiitos.

  Nuno Teixeira (PPE), kirjallinen. – (PT) Matkailu on EU:n kolmanneksi tärkein sosiaalis-taloudellinen toimiala, mikä tarkoittaa, että sen taloudellinen ulottuvuus työpaikkojen tuottajana on jäsenvaltioille ratkaisevan tärkeä. Lisäksi matkailun yksityinen näkökohta parantaa Euroopan unionin kuvaa maailmaa ja edistää unionin kansalaisuutta. Lissabonin sopimuksen tultua voimaan EU on saanut uutta toimivaltaa matkailussa, mikä vahvistetaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 195 artiklassa. Tämän uuden oikeudellisen kehyksen ansiosta EU voi tukea, koordinoida ja täydentää jäsenvaltioiden toimintaa ja vähentää niiden hallinnollista rasitusta. Näistä syistä äänestän mietinnön puolesta, koska olen sitä mieltä, että on erittäin tärkeää tarjota kaikille matkailualan sidosryhmille luotettavia tilastotietoja, jotta ne voivat mukautua Euroopan matkailun kohtaamiin haasteisiin.

Euroopan unionin koordinointi, johon jäsenvaltiot myös osallistuvat, on oleellista, jotta tämä järjestelmä voidaan ottaa käyttöön ja matkailualan kilpailukykyä voidaan arvioida käytännössä. Tämän alan määrien, sen ominaispiirteiden, matkailijoiden profiilien ja alan menojen sekä siitä kansantalouksille koituvien hyötyjen ja/tai ongelmien tuntemuksen pitäisi olla osa tätä laajennettua tutkimusta.

Mietintö: João Ferreira (A7-0017/011)

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestän tämän päätöslauselman puolesta, koska siinä tarkastellaan tärkeitä toimia, jotka koskevat yhteisrahoituksen lisäämistä kansainvälisten suhteiden, hallinnon, tietojen keruun, tieteellisten lausuntojen sekä yhteisen kalastuspolitiikan valvonnan ja täytäntöönpanon alan toimenpiteille. Koska tieteellinen tieto riippuu toiminnan kestävästä kehityksestä, tietojen vertailuun, hallintaan ja käyttöön liittyvän yhteisrahoituksen määrän lisäämisestä tulee voimavara. On myös korostettava vesiviljelyalan kehittämistä kasvua edistävillä toimilla ja sen seurantaa ja valvontaa ympäristön ja terveyden näkökulmasta, millä taataan sen kestävyys. Kun on kyse vesialueiden valvontatoimista, jonka suorittavat jäsenvaltioiden valvontaviranomaiset, ne onnistuvat ainoastaan, jos investoidaan tehokkaampaan ja edullisempaan teknologiaan ja valvontajärjestelmiin. Vesialueiden valvontatoimiin liittyvien toimenpiteiden kohdalla olisi harkittava yhteisrahoituksen määrän lisäämistä keinona lisätä yhdenmukaisuutta sääntöjen kanssa ja saada tätä toteutettua.

  Regina Bastos (PPE), kirjallinen. – (PT) Asetuksessa (EY) N:o 861/2006 vahvistetaan yhteisen kalastuspolitiikan täytäntöönpanoa ja kansainvälisen merioikeuden alaa koskevat yhteisön rahoitustoimenpiteet. Ne ovat tärkeitä EU:n rahoitusvälineitä kalastuspolitiikan alalla. Lainsäädännön useat osa-alueet ovat kehittyneet tämän asetuksen hyväksymisen jälkeen.

Komissio ehdottaa sen tarkistamista, ja tarkoituksena on varmistaa lainsäädäntökehyksen kaikkien osa-alueiden yhdenmukaisuus sekä myös selventää joidenkin rahoitustoimien soveltamisalaa. Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska siinä ehdotetaan tarkistuksia komission ehdotukseen, millä edistetään selkeämpää lainsäädäntöä. Nämä tarkistukset perustuvat kalastusalan viimeaikaiseen kehitykseen ja tulevaisuudennäkymiin, erityisesti mahdollisuuteen lisätä yhteisön yhteisrahoitusta 50 prosentista 60:een. Tämä on myönteistä Portugalin kalastusalan kehitykselle. Vesiviljelyalaan kiinnitetään lisäksi enemmän huomiota, minkä vuoksi voidaan käyttää mahdollisuutta tätä alaa koskevien tietojen keräämiseksi, hallitsemiseksi ja käytöksi sosioekonomisten tietojen lisäksi.

  George Becali (NI), kirjallinen. – (RO) Tuin tätä mietintöä koska yhteisen kalastuspolitiikan täytäntöönpanoa ja kansainvälisen merioikeuden alaa koskevista yhteisön rahoitustoimenpiteistä annettu neuvoston asetus (EY) N:o 861/2006 on merkittävä EU:n kalastuspolitiikan rahoitusväline. Se muodostaa yhdessä Euroopan kalatalousrahaston kanssa yhteisen kalastuspolitiikan kaksi tärkeintä toteuttamisvälinettä. Katson esittelijän tavoin, että yleisesti vallitsee yhä laajempi yhteisymmärrys siitä, että kalavarojen tilan tieteelliseen ja ajantasaiseen tuntemiseen perustuva kalastuksen hallinta on tärkeää. Tämä on edellytys kalastustoiminnan kestävälle kehitykselle. Valvonnan osalta tällä hetkellä ollaan ilman muuta sitä mieltä, että se on tärkeää kalastusalan tulevaisuuden ja kestävyyden takaamiseksi ja sääntelyn noudattamista koskevan kulttuurin kehittämiseksi. Jäsenvaltioilla ja niiden valvontaviranomaisilla on ja pitää jatkossakin olla keskeinen asema valvontatoimien johtamisessa ja täytäntöönpanemisessa aluevesillään. Tämä on sääntöjä noudattavan ja kalavaroja kunnioittavan kalastuksen ehdoton edellytys.

  Vito Bonsignore (PPE), kirjallinen. – (IT) Äänestin tämän mietinnön, jolla tarkistetaan asetusta (EY) N:o 861/2006, puolesta. Neuvosto hyväksyi tämän tärkeän kalastustoiminnan rahoittamista koskevan välineen toukokuussa 2006. Nyt meidän on kuitenkin tarkistettava asetusta, jotta varmistetaan yhdenmukaisuus lainsäädännön kaikkien osa-alueiden välillä. Ajanmukaistaminen merkitsee sellaisen uuden tekniikan käyttöä, jolla voidaan varmistaa parempi palvelu ja jolla vähennetään taloudellisten voimavarojen haaskaamista.

Jotta todellisiin tarpeisiin vastataan paremmin, meidän mielestämme on asianmukaista selkeyttää asetuksen tiettyjä artikloita sekä tiettyjen rahoitettavien toimenpiteiden soveltamisalaa. Lopuksi olen samaa mieltä esittelijän kanssa siitä, että kalavarojen tilan tieteelliseen, tarkkaan ja ajantasaiseen tuntemiseen perustuva kalastuksen hallinta on tärkeää, jotta kalastuksesta tehdään kestävämpää.

  Vasilica Viorica Dăncilă (S&D), kirjallinen. – (RO) Mielestäni vesiviljelyalan merkitys kasvaa tasaisesti. Tämä mietintö on osoitus siitä. Siinä korostetaan "uutta pontta yhteisön vesiviljelyalan kestävää kehittämistä koskevalle strategialle" ja tarjotaan realistisia mahdollisuuksia tämän alan kehitykselle. Asianmukaisesti toteutettu ympäristö- ja terveyskysymysten seuranta ja valvonta edistää siten tämän tärkeän alan kestävyyttä.

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. – (PT) Kannatin äänestyksessä mietintöä yhteisen kalastuspolitiikan täytäntöönpanosta ja kansainvälisen merioikeuden alaa koskevista yhteisön rahoitustoimenpiteistä. Olen kuitenkin pahoillani, että ehdotusta lisätä täydentävien tietojen keruuta, hallintaa ja käyttöä koskevaa rahoitusta 60 prosenttiin tukikelpoisista menoista ei hyväksytty.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Komissio aikoo tarkistaa yhteisen kalastuspolitiikan täytäntöönpanoa ja kansainvälisen merioikeuden alaa koskevista yhteisön rahoitustoimenpiteistä 22. toukokuuta 2006 annettua asetusta (EY) N:o 861/2006. Sen perusteella tarjotaan rahoitusta seuraaville aloille: kansainväliset suhteet, hallinto, tietojen keruu, tieteelliset lausunnot sekä yhteisen kalastuspolitiikan valvonta ja täytäntöönpano. Tämä tarkistus ei aiheuta minkäänlaista perustavanlaatuista muutosta tavoitteelle, rahoitetun toiminnan luonteelle tai rahoitusrakenteelle ja talousarviolle. Esittelijä pitää kuitenkin tärkeänä esittää muutoksia, joiden perusteella lainsäädäntö vastaa paremmin alan viimeaikaisia suuntauksia ja tulevaisuudennäkymiä erityisesti, kun kyseessä on kalavarojen tilan tieteelliseen tuntemiseen perustuva kalastuksen hallinta ja sijoittaminen vesiviljelyyn.

Sen vuoksi tehdään ehdotus lisätä perustietojen keruun, hallinnan ja käytön rahoitusta. Äänestän tämän vuoksi pelkästään kansallisesta näkökulmasta, jotta kotimaani kalastusalaa tuetaan.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Tämä mietintö koskee ehdotusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yhteisen kalastuspolitiikan täytäntöönpanoa ja kansainvälisen merioikeuden alaa koskevista yhteisön rahoitustoimenpiteistä 22 päivänä toukokuuta 2006 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 861/2006 muuttamisesta. Vuodesta 2006 lähtien useat edellä mainitun asetuksen näkökohdat ovat muuttuneet ja vanhentuneet, joten niiden tarkistaminen on perusteltua. Ehdotus perustuu voimassa olevaan asetukseen ja sen tarkoituksena on turvata rannikkoalueilla harjoitettava toiminta rahoittamalla alan uudenaikaistamista, välineistöä ja tietokoneistamista. Äänestän tämän asetusehdotuksen puolesta, koska komission esittämät tarkistukset on otettu huomioon muiden sellaisten toimien ohella, joilla parannetaan huomattavasti aikaisempaa asetusta erityisesti, kun on kyse investointien rahoittamisesta – mikä on tärkeää, jotta meillä on tarkkoja ja ajantasaisia tieteellisiä tietoja, joiden perusteella voimme toteuttaa tilanteen vaatimia toimia – ja yhteisrahoitusosuuden lisäämisestä.

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Arvostamme sitä, että parlamentti hyväksyi tarkistuksia komission asetusehdotukseen, joka sisältyy tähän mietintöön. Näiden tarkistusten perusteella on mahdollista rahoittaa jäsenvaltioita, jotta ne kehittävät kalastusalalla käytettävä monenlaista tekniikkaa sekä välineitä ja ohjelmistoja tai tietoverkkoja, joiden avulla voidaan kerätä, hallinnoida, varmentaa, analysoida ja vaihtaa sekä kehittää näytteenottomenetelmiä sekä vaihtaa kalastukseen liittyviä tietoja. Yksi uusi rahoitusmahdollisuus koskee tutkimuksia kalastustuotteiden tuontia koskevasta riippuvuudesta. Vesiviljelyn alalla on myös mahdollista rahoittaa ympäristötietojen keräämistä, hallinnointia ja käyttöä, edistää ympäristön ja terveyden valvontaa ja alan seurantaa, jotta sen kestävyyttä edistetään.

Pahoittelemme kuitenkin niiden tarkistusten torjumista, joilla pyrittiin lisäämään – vaikkakin vain jonkin verran – yhteisön rahoitusosuuden enimmäismäärää jäsenvaltioihin nähden kalakantoja koskevien tieteellisten tietojen keräämisen, hallinnan ja käytön sekä valvonnan aloilla. Tämä on osoitus EU:n epäjohdonmukaisuudesta. Se on puuttunut jäsenvaltioiden toimivaltaan tällä alalla, mutta se kieltäytyy lisäämästä rahoitusta tähän toimintaan.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Tässä mietinnössä tarkistetaan yhteisen kalastuspolitiikan täytäntöönpanosta ja kansainvälisen merioikeuden alaa koskevista yhteisön rahoitustoimenpiteistä annettua asetusta (EY) N:o 861/2006. Se on merkittävä Euroopan unionin kalastuspolitiikan rahoitusväline. Se muodostaa Euroopan kalatalousrahaston kanssa YKP:n kaksi tärkeintä toteuttamisvälinettä.

Komissio uskoo myös, että joissain tapauksissa kokemus on osoittanut tarpeen varmistaa, että asetuksen säännöksiä mukautetaan hieman, jotta ne vastaavat paremmin tarpeisiin.

Tämän vuoksi tarkistus on rajallinen, ja alkuperäisen asetuksen tavoitteet ja rakenne pidetään pääosin ennallaan. Esittelijä, Portugalin kommunistisen puoleen jäsen Ferreira, on katsonut tarpeelliseksi ehdottaa tiettyjä täydentäviä tarkistuksia. Ne ovat melko konkreettisia, ja niillä voitaisiin edistää tämän lainsäädännön mukauttamista alan viimeaikaisten muutosten ja tulevaisuudennäkymien perusteella.

En kuitenkaan pahoittele, että kaikkia hänen ehdottamiaan tarkistuksia ei hyväksytty, kuten erityisesti mahdollisuutta lisätä yhteisön yhteisrahoituksen osuutta kalavarojen tilaa koskevien perustietojen ja täydentävien tietojen keruun, hallinnan ja käytön rahoituksessa, mihin sisältyy ehdotus lisätä enimmäismäärää 50:stä 60 prosenttiin, ja valvontatoiminnan rahoituksessa.

  Ian Hudghton (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Päätin kannattaa Ferreiran mietintöä. On tärkeää, että merioikeuden täytäntöönpanemiseen on riittävästi varoja, ja tämä on yksi niistä harvoista kalastukseen liittyvistä aloista, joille EU antaa jotain lisäarvoa.

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen. – (LT) Äänestin tämän asiakirjan puolesta, koska nykyään vallitsee yleisesti yhä laajempi yhteisymmärrys siitä, että kalavarojen tilan tieteelliseen, tarkkaan ja ajantasaiseen tuntemiseen perustuva kalastuksen hallinta on tärkeää. Tämä on ehdoton edellytys kalastustoiminnan kestävälle kehitykselle. Tämän takia minusta olisi perusteltua antaa mahdollisuus nostaa kaavailtua yhteisrahoituksen määrää perustietojen keruun, hallinnan ja käytön alalla, ja sen enimmäismääräksi on ehdotettu 75 prosenttia. Vesiviljelyalan kasvaneen merkityksen – muistettakoon äskettäin laadittu, käsitelty ja hyväksytty mietintö "uutta pontta yhteisön vesiviljelyalan kestävää kehittämistä koskevalle strategialle" – ja realististen kasvunäkemyksien vuoksi asianmukaisten keräämis-, hallinta- ja käyttötoimien olisi koskettava ympäristötietoja ja sosioekonomisia tietoja. Näin saataisiin toteutettua ympäristö- ja terveyskysymysten seurantaa ja valvontaa. Tällä myötävaikutettaisiin alan kestävyyteen. Tällä hetkellä kalastusalan kestävyys on erityisen tärkeää. Jäsenvaltioilla ja niiden valvontaviranomaisilla on ja pitää jatkossakin olla keskeinen asema valvontatoimien tarkkailemisessa aluevesillään: tämä on sääntöjä noudattavan ja kalavaroja kunnioittavan kalastuksen ehdoton edellytys. Jotta tätä työtä voitaisiin tehokkaasti toteuttaa, jäsenvaltioiden pitää hankkia saatavilla olevaa tekniikkaa, tai niiden on voitava kehittää tai uudenaikaistaa sitä. Tämä investointi voi olla edellytys tehokkaammille ja käyttökustannuksiltaan edullisemmille valvontajärjestelmille.

  Elisabeth Köstinger (PPE), kirjallinen. – (DE) Tämä asetus on tärkeä väline yhteisen kalastuspolitiikan toteuttamiseksi. Valvontatoimilla on yhä tärkeämpi tehtävä kestävyyden ja kalastusalan olemassaolon jatkumisen tukena. On tärkeää, että jäsenvaltiot ja niiden valvontaviranomaiset soveltavat valvontatoimia aluevesillään sen varmistamiseksi, että meillä on sääntöjä noudattava ja kalavaroja kunnioittava kalastus. Lisäksi vesiviljelyalan merkitys kasvaa, mikä oikeuttaa ottamaan käyttöön vaihtoehtoja ympäristö- ja sosioekonomisten tietojen keräämiseksi, hallitsemiseksi ja käyttämiseksi. Pidän myönteisenä asetuksen tarkistamista, koska sillä varmistetaan, että nämä toimenpiteet toteutetaan.

  Giovanni La Via (PPE), kirjallinen. – (IT) Yhteisen kalastuspolitiikan täytäntöönpanoa ja kansainvälisen merioikeuden alaa koskevista yhteisön rahoitustoimenpiteistä annettu neuvoston asetus (EY) N:o 861/2006 on merkittävä EU:n kalastuspolitiikan rahoitusväline. Äänestin ehdotuksen puolesta, koska katson, että meidän on tarkistettava asetuksen nykyistä versiota, jotta sen säännökset ovat yhdenmukaisia Lissabonin sopimuksen kanssa. Uudelleentarkastelun ansiosta olemme voineet parantaa tekstiä, joten olemme voineet vastata asianmukaisesti ja tehokkaasti alan tarpeisiin. Vesiviljelyn kasvava merkitys oikeuttaa ottamaan käyttöön säännöksiä ympäristötietojen sekä sosioekonomisten ja terveyteen liittyvien tietojen keräämisestä, hallinnasta ja käytöstä, jotta alan kestävyyttä edistetään. Valtioille annetaan keskeinen rooli. Niiden on varmistettava, että sääntöjä noudatetaan, valvottava vesialueiden käyttöä ja hyödynnettävä tässä uutta teknologiaa tieteellisen kehityksen perusteella.

  David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Äänestin tämän mietinnön puolesta. Tähän lainsäädäntöön tehtyjen tarkistusten pitäisi edistää yhteisen kalastuspolitiikan alueellistamista, mitä pidän myönteisenä.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Voimassa oleva yhteisen kalastuspolitiikan täytäntöönpanoa ja kansainvälisen merioikeuden alaa koskevista yhteisön rahoitustoimenpiteistä annettu neuvoston asetus (EY) N:o 861/2006 on merkittävä EU:n kalastuspolitiikan rahoitusväline. Se muodostaa Euroopan kalatalousrahaston kanssa YKP:n kaksi tärkeintä toteuttamisvälinettä. Tässä asetuksessa säädetään rahoituksesta seuraaville aloille: kansainväliset suhteet, hallinto, tietojen keruu, tieteelliset lausunnot sekä yhteisen kalastuspolitiikan valvonta ja täytäntöönpano. Olen kuitenkin pahoillani, että ehdotusta lisätä erityisesti kalastustoiminnan seurantaan ja tietojen keräämistä, hallintaa ja käyttöä koskeviin toimiin myönnettävää mahdollista rahoitusta 60 prosenttiin tukikelpoisista menoista ei hyväksytty, koska tämä lisäys olisi ollut hyödyllinen kotimaani kalastusalalle.

  Alexander Mirsky (S&D), kirjallinen. – (EN) Asetuksen (EY) N:o 861/2006 tarkistamisella luodaan toinen yhteisen kalastuspolitiikan pääasiallinen rahoitusväline Euroopan kalatalousrahaston jälkeen. Niin sanotusta "toisesta välineestä" tarjotaan rahoitusta tietojen keruuseen ja valvontatoimiin, tieteellisiin lausuntoihin sekä yhteisen kalastuspolitiikan valvontajärjestelmiin ja täytäntöönpanoon. On myös selkeytettävä eräiden rahoitettavien toimenpiteiden soveltamisalaa ja parannettava joidenkin artikloiden sanamuotoa. Lisäksi kokemus on joissakin tapauksissa osoittanut, että asetuksen säännöksiä on hieman muutettava, jotta ne vastaisivat paremmin todellisiin tarpeisiin. Asetukseen (EY) N:o 861/2006 tehtävien tarkistusten ansiosta pitäisi olla mahdollista, että selkeästi määritellyn yhteisen rahoituksen yhteisrahoitusosuuden määrää voitaisiin nostaa myös merioikeuden alalla.

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. – (IT) Unionin taloudellinen toiminta EU:n yhteisen kalastuspolitiikan ja merioikeuden toteuttamisessa antaa meille taloudelliset keinot toteuttaa yhteistä kalastuspolitiikkaa rahoituksella, jota suunnataan merioikeutta koskevaa kehittämistä ja koordinointia tarvitseville aloille. Äänestin tästä syystä Ferreiran mietinnön puolesta. Tämän asetuksen tarkistamisen ansiosta voidaan toteuttaa yhteistä politiikkaa ja käyttää varoja tietojen keräämiseen, kansainvälisiin suhteisiin ja kalastusalaa koskevia tieteellisiä ja teknisiä aloja varten.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Äänestin tämän mietinnön puolesta. Yhteisen kalastuspolitiikan täytäntöönpanoa ja kansainvälisen merioikeuden alaa koskevista yhteisön rahoitustoimenpiteistä annettu neuvoston asetus (EY) N:o 861/2006 on merkittävä EU:n kalastuspolitiikan rahoitusväline. Se muodostaa yhdessä Euroopan kalatalousrahaston kanssa yhteisen kalastuspolitiikan kaksi tärkeintä toteuttamisvälinettä. Tässä asetuksessa säädetään rahoituksesta seuraaville aloille: kansainväliset suhteet, hallinto, tietojen keruu, tieteelliset lausunnot sekä yhteisen kalastuspolitiikan valvonta ja täytäntöönpano. Tämän asetuksen soveltamista täydennetään kullakin toiminta-alalla muilla asetuksilla tai päätöksillä. Useat asianomaisen lainsäädännön osatekijät ovat kehittyneet asetuksen (EY) N:o 861/2006 hyväksymisen jälkeen, ja asetusta olisi muutettava lainsäädäntökehyksen kaikkien osatekijöiden välisen johdonmukaisuuden varmistamiseksi. Komissio ehdottaa myös, että eräiden rahoitettavien toimenpiteiden soveltamisalaa selkeytettäisiin ja joidenkin artikloiden sanamuotoa parannettaisiin. Komissio katsoo, että kokemus on joissakin tapauksissa osoittanut, että asetuksen säännöksiä on hieman muutettava, jotta ne vastaisivat paremmin todellisia tarpeita.

  Licia Ronzulli (PPE), kirjallinen. – (IT) Yhteisen kalastuspolitiikan täytäntöönpanoa ja kansainvälisen merioikeuden alaa koskevista yhteisön rahoitustoimenpiteistä annettu neuvoston asetus (EY) N:o 861/2006 on merkittävä EU:n kalastuspolitiikan rahoitusväline.

Tämä asiakirja on myös yksi kahdesta pääasiallisesta välineestä, jota käytetään yhteisen kalastuspolitiikan toteuttamiseksi. Siinä säädetään rahoituksesta seuraaville aloille: kansainväliset suhteet, hallinto, tietojen keruu, tieteelliset lausunnot sekä yhteisen kalastuspolitiikan valvonta ja täytäntöönpano.

Tänään hyväksytyssä päätöslauselmassa tunnustetaan, että ajantasaiseen ja tarkkaan tieteelliseen tuntemiseen perustuva kalastuksen hallinta on tärkeää. Asiakirjassa tunnustetaan vesiviljelyn kasvava merkitys. Kyseessä on toiminta, joka tarjoaa toteuttamiskelpoisia kehitysnäkymiä tälle ja sen liitännäisaloille. Tämä oikeuttaa ottamaan mahdollisesti käyttöön suuntaviivoja ympäristötietojen ja sosioekonomisten tietojen keräämisestä, hallinnasta ja käytöstä, jolloin voidaan helpottaa alan ympäristö- ja terveyskysymysten valvontaa ja näin myötävaikuttaa sen kestävyyteen.

  Nuno Teixeira (PPE), kirjallinen. – (PT) Tänään äänestetyssä asiakirjassa pyritään mukauttamaan rahoitustoimia sellaisen kalastuspolitiikan toteuttamiseksi, jolla vastataan lainsäädännön kehitykseen, tämänhetkisiä tarpeita koskeviin muutoksiin ja toteutettavia toimia koskeviin lainsäädännöllisiin selvennyksiin, ja erityisesti niihin, jotka sisältyvät päätökseen N:o 2000/439/EY ja joita ei ole vielä sisällytetty asetukseen N:o 861/2006. Kun kyseessä on tietojen kerääminen, parlamentin ehdotuksen mukaan on välttämätöntä laajentaa täytäntöönpanon laajuutta, jotta siihen sisällytetään niiden hallinta ja niiden käyttöä koskevat ehdot. On myös tärkeää helpottaa julkisen alan sopimusten tekoa kansainvälisten elinten kanssa ja säätää yksityiskohtaisten tietojen hallussapitoa koskevasta velvollisuudesta yhteisten hankkeiden toteuttamiseksi.

Olisi toivottavaa, että erityisesti kalastustoiminnan seurantaan ja tietojen keräämistä, hallintaa ja käyttöä koskeviin toimiin myönnettävää mahdollista rahoitusta lisätään 60 prosenttiin tukikelpoisista menoista. Myös vesiviljely on tärkeää, ja sitä koskevissa tiedoissa olisi korostettava sosioekonomisia ja ympäristöä koskevia näkökohtia. Lisäksi on yhä tärkeämpää hyödyntää uutta tekniikkaa, mikä vaatii olemassa olevan tekniikan jatkuvaa mukauttamista ja nykyaikaistamista.

  Marie-Christine Vergiat (GUE/NGL), kirjallinen. – (FR) Haluaisin kiittää Euroopan yhtyneen vasemmiston konfederaatioryhmän / Pohjoismaiden vihreän vasemmiston kollegaani Ferreiraa mietinnöstään, jonka Euroopan parlamentin suuri enemmistö hyväksyi tänään.

Tässä mietinnössä vahvistetaan, että ajantasaiseen ja tarkkaan kalavarojen tieteelliseen tuntemiseen perustuva kalastuksen hallinta on tärkeää. Tämä on ehdoton edellytys kalastustoiminnan kestävälle kehitykselle. Eräitä Ferreiran tarkistuksista, kuten niitä, joilla yhteisrahoituksen osuutta lisättiin (50 prosentista 60 prosenttiin) kalakantoja koskevien tietojen keräämisen, hallinnan ja käytön alalla, ei valitettavasti hyväksytty.

Tämä mietintö osoittaa kuitenkin, miten GUE/NGL-ryhmä voi myötävaikuttaa Euroopan parlamentin keskusteluun, ja tiedän, että voimme luottaa João Ferreiraan, jotta jatketaan kestävää kalastusta koskevia ponnisteluja ja annetaan etusija pienimuotoisen kalastuksen harjoittajille alan teollisuusryhmiin nähden.

  Iva Zanicchi (PPE), kirjallinen. – (IT) Äänestin João Ferreiran mietinnön puolesta, jotta kalastusta koskevien rahoitusvälineiden hallintaa parannetaan. Niillä säännellään erilaisten toimien, joihin sisältyy kalastuksen valvonta, rahoitusta. Pidän sen vuoksi neuvoston ja Euroopan parlamentin yleistä yhteisymmärrystä sanamuodosta hyvänä kompromissina yhteisen kalastuspolitiikan ja merioikeuden kannalta.

Mietintö: Estelle Grelier (A7-0024/2011)

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestän tämän mietinnön puolesta. Minun mielestäni tämän mietinnön päämäärä on tärkeä, koska sillä pyritään laajentamaan siirtymätoimenpiteitä 18 kuukaudella 1. tammikuuta 2013 saakka, jotta voidaan luoda uusi teknisten toimenpiteiden paketti osana yhteisen kalastuspolitiikan jatkoa koskevia toimia.

  Regina Bastos (PPE), kirjallinen. – (PT) Koska kalavarojen säilyttämistä koskevaa unionin lainsäädäntöä yksinkertaistavasta ja selkeyttävästä asetusluonnoksesta ei päästy sopuun vuonna 2008, hyväksyttiin asetus siirtymätoimenpiteistä ajanjaksolle 1. tammikuuta 2010–30. kesäkuuta 2011.

Tässä mietinnössä, jolle annan tukeni, pyritään pidentämään tätä siirtymäkautta tammikuuhun 2013 saakka, jotta voidaan laatia uusi teknisten toimenpiteiden kokonaisuus osana yhteisen kalastuspolitiikan käynnissä olevaa uudistusta. Siinä kehotetaan komissiota tekemään voimassaolevaa lainsäädäntöä koskevia aloitteita tällä uudella siirtymäkaudella ja esittämään muiden osapuolten kanssa arvion, millaisia vaikutuksia tällä hetkellä voimassa olevilla toimenpiteillä on niitä soveltaviin aluksiin ja ekosysteemeihin. Tämän arvion tuloksia olisi tarkasteltava, kun laaditaan uusi asetusluonnos. Yhtä tärkeää on, että komission tulevassa ehdotuksessa teknisistä toimista vahvistetaan selvästi neuvoston ja parlamentin toimivalta tavanomaisen lainsäätämisjärjestyksen mukaisesti.

  Slavi Binev (NI), kirjallinen. – (BG) Äänestin ehdotuksen puolesta, koska kalavarojen säilyttämistä koskevan sopimuksen puuttuminen voi aiheuttaa ei-toivottuja seurauksia. Ehdotus pidentää neuvoston teknisistä siirtymätoimenpiteistä vuonna 2009 antaman asetuksen voimassaoloaikaa 18 kuukaudella, eli 31. joulukuuta 2012 saakka, antaa komissiolle mahdollisuuden laatia uusi toimenpidekokonaisuus, josta tulee osa yhteisen kalastuspolitiikan uudistusta. Tarkistukset ovat mielestäni hyväksyttäviä, koska yhteisen kalastuspolitiikan on suojeltava kalavaroja ja sen on hyödytettävä tavallisia kansalaisia, tässä tapauksissa pienimuotoista kalastusta harjoittavia Irlannin kalastajia. Juuri tästä syystä uskon, että on löydettävä tasapaino pyyntirajoituksien, teknisten toimien ja kalastajien tarpeiden välillä.

  Françoise Castex (S&D), kirjallinen. – (FR) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska tekniset toimenpiteet ovat erittäin tärkeitä, sillä niillä määritellään kalastajien toiminta ja niillä vaikutetaan kalavarojen tulevaisuuteen. Meidän kaikkien edun mukaista on ratkaista alan taloudellinen tasapaino ja siten varmistaa riittävät tulot kalastajille sekä uusiutuvat ja kestävät kalakannat.

  Nessa Childers (S&D), kirjallinen. – (EN) Äänestin tämän mietinnön puolesta tukeakseni Irlannin ja EU:n kalastusalaa pitkällä aikavälillä. Kestävän kalastuksen on oltava ohjaava periaatteemme. Havaitsin monia erittäin vahvoja argumentteja kollegani Gallagherin tarkistusten puolesta, mutta äänestin lopulta ryhmäni kaltaisesti, jotta ryhmäni poliittista yhteenkuuluvuutta ylläpidetään.

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. – (PT) Kannatin äänestyksessä mietintöä kalastuksesta ja väliaikaisten siirtymätoimenpiteiden käyttöönottamisesta. Pahoittelen kuitenkin, että ehdotus kumota komission päätös, jolla kielletään kummeliturskan tai merikrotin pyytäminen riimuverkoilla Portugalin rannikolla ilman minkäänlaisia tieteellisiin tutkimuksiin nojautuvia perusteita, hylättiin.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Komissio ehdotti vuonna 2008 luonnosta neuvoston asetukseksi kalavarojen säilyttämiseksi teknisten toimenpiteiden avulla. Sen tarkoituksena oli korvata aiempi asetus. Koska samankaltaista ehdotusta ei hyväksytty oikeusvarmuutta koskevista syistä ja merivarojen asianmukaisen säilyttämisen ja hallinnoinnin ylläpitämisen vuoksi, hyväksyttiin asetus N:o 1288/2009, jossa vahvistetaan siirtymätoimenpiteet 1. tammikuuta 2010 ja 30. kesäkuuta 2011 väliselle ajanjaksolle.

Kun otetaan huomioon Lissabonin sopimuksesta johtuvat velvoitteet, komissio perui vuonna 2010 ehdotuksensa asetukseksi kalavarojen säilyttämisestä teknisten toimenpiteiden avulla. Näihin teknisiin toimiin liittyvät perusperiaatteet olisi nyt sisällytettävä uuteen perusasetukseen yhteisen kalastuspolitiikan uudistamisesta, ja tästä asiasta odotetaan uutta ehdotusta vuonna 2011. Koska tällä hetkellä ei ole voimassa minkäänlaista muuta lainsäädäntöä, ehdotetaan, että tämän asetuksen voimassaoloaikaa pidennetään 18 kuukaudella 1. tammikuuta 2013 saakka. Kun otetaan huomioon oikeusvarmuudesta ja oikeudellisesta suojasta esitetyt näkökohdat, katson, että määräajan pidentämistä on kannatettava. Toivon, että tämän lisäajan ansiosta voidaan arvioida voimassa olevien toimien vaikutusta.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Kalastusala on ratkaisevan tärkeä Euroopan unionille elintarvikekysymyksen lisäksi myös siksi, että on kyse ympäristöstä, sillä vesialueiden ekosysteemit ovat vaarassa. Koska parlamentti on tietoinen tämän alan merkityksestä, se on käsitellyt usein tätä asiaa. Se hyväksyi vuonna 1996 päätöslauselman A6-0206/2009 kalavarojen säilyttämisestä teknisten toimenpiteiden avulla Atlantilla ja Pohjanmerellä. Vuonna 2008 hyväksytyssä voimassa olevassa asetuksessa hyväksyttiin siirtymäkauden toimenpiteitä, joiden tarkoitus on olla voimassa kesäkuuhun 2011 saakka, jolloin voimaan tulisi yhteisen kalastuspolitiikan uusi oikeudellinen kehys. Komissio ei kuitenkaan voinut laatia asetusehdotusta. Komissio pyrkiikin sen vuoksi pidentämään voimassa olevaa asetusta 1. tammikuuta 2013 saakka. Siihen mennessä neuvoston ja parlamentin olisi voitava tehdä päätös EU:n lainsäädännöstä Lissabonin sopimuksen mukaisessa tavanomaisessa lainsäätämisjärjestyksessä. Tämä lainsäädäntö perustuu ajantasaisiin tieteellisiin tutkimuksiin, jotta maailman merten luonnonvaroja ei vaaranneta. Tämän vuoksi olen samaa mieltä siitä, että tällä hetkellä sovellettavan lainsäädännön pitäisi pysyä voimassa 1. tammikuuta 2013 saakka.

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Teknisiä toimia koskevan riittävän sääntelyn olemassaolo on väline, joka on tarpeellinen kalavarojen kestävälle käytölle ja asianmukaiselle säilyttämiselle. Tämä asetus teknisistä siirtymätoimenpiteistä johtuu siitä, että vuonna 2008 ei päästy sopimukseen asetusluonnoksesta, jonka tarkoituksena oli yksinkertaistaa ja selkeyttää kalavarojen säilyttämistä koskevia yhteisön sääntöjä. Sen piti olla voimassa ajanjaksolla 1. tammikuuta 2010–30. kesäkuuta 2011. Nyt ehdotetaan, että sitä pidennetään ylimääräiseksi 18 kuukauden ajanjaksoksi, eli 1. tammikuuta 2013 saakka. Tarkoituksena on ottaa käyttöön uusia teknisiä toimia yhteisen kalastuspolitiikan jatkuvan uudistuksen yhteydessä odoteltaessa komission ehdotusta, jonka se tekee vuonna 2011.

Me katsomme, että määräaikaa ei pitäisi pidentää ilman, että korjaamme voimassa olevan lainsäädännön puutteet ja ongelmat. Valitettavasti esittelijä ja parlamentin enemmistö estivät tämän komission kannan johdosta. Tällä syrjitään ilman minkäänlaista tieteellistä perustetta pienimuotoista kalastusta harjoittavaa portugalilaista kalastuslaivastoa, jonka tarkoituksena on kalastaa kielikampelaa ja kummeliturskaa riimuverkkoja käyttämällä, mikä on nykyisten sääntöjen perusteella kiellettyä. Tällä on kielteisiä taloudellisia ja sosiaalisia seurauksia, jotka voidaan välttää ja jotka pitäisi välttää.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Tämä asetus teknisistä siirtymätoimenpiteistä johtuu siitä, että vuonna 2008 ei päästy sopimukseen asetusluonnoksesta, jonka tarkoituksena oli yksinkertaistaa ja selkeyttää kalavarojen säilyttämistä koskevia yhteisön sääntöjä. Sen piti olla voimassa ajanjaksolla 1. tammikuuta 2010–30. kesäkuuta 2011. Nyt ehdotetaan, että sitä pidennetään ylimääräiseksi 18 kuukauden ajanjaksoksi, eli 1. tammikuuta 2013 saakka. Tarkoituksena on ottaa käyttöön uusia teknisiä toimia yhteisen kalastuspolitiikan jatkuvan uudistuksen yhteydessä odoteltaessa komission ehdotusta, jonka se tekee vuonna 2011.

Me katsomme, että määräaikaa ei pitäisi pidentää ilman, että korjaamme voimassa olevan lainsäädännön puutteet ja ongelmat. Valitettavasti esittelijä ja parlamentin enemmistö estivät tämän komission kannan johdosta.

Tällä syrjitään ilman mitään tieteellistä perustetta pienimuotoista kalastusta harjoittavaa portugalilaista kalastuslaivastoa, jonka tarkoituksena on kalastaa kielikampelaa ja kummeliturskaa riimuverkkoja käyttämällä, mikä on nykyisten sääntöjen perusteella kiellettyä. Tällä on kielteisiä taloudellisia ja sosiaalisia seurauksia, jotka voidaan välttää ja jotka pitäisi välttää.

  Ian Hudghton (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Komissio vaatii: "ei enää saaliin poisheittoa". "Alaa on kuultava" on sen teeskennelty tunnuslause. Sen jälkeen se pyrkii pitämään edelleen 18 kuukauden ajan voimassa täysin puutteellisia määräyksiä. Niiden vuoksi peräti 42 prosenttia Skotlannin länsipuolen koljasaaliista kaadetaan mereen. Tämänpäiväinen äänestys merkitsee, että tällainen epäasiallinen toiminta jatkuu vielä 18 kuukauden ajan. Lontoon työväenpuolue tuki komissiota: tämä on jälleen rannikkoyhteisöjemme häpeällistä pettämistä!

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen. – (LT) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska kalavarojen säilyttämistä koskevaa unionin lainsäädäntöä yksinkertaistavasta ja selkeyttävästä asetusluonnoksesta ei päästy sopuun vuonna 2008. Siksi hyväksyttiin asetus teknisistä siirtymätoimenpiteistä, joita oli alun perin tarkoitus soveltaa 1. tammikuuta 2010-30. kesäkuuta 2011. Tämän lainsäädäntöehdotuksen tavoitteena on pidentää näiden siirtymätoimenpiteiden voimassaoloa 18 kuukaudella 1. tammikuuta 2013 saakka, jotta uudet tekniset toimenpiteet voidaan määritellä osana yhteisen kalastuspolitiikan käynnissä olevaa uudistusta. Komission on määrä esittää ehdotuksensa vuonna 2011. Komission on käytettävä tämän asetuksen voimassaoloa koskevaa siirtymäkautta hyväkseen ja toteutettava yhdessä sidosryhmien kanssa arviointi nykyisten toimenpiteiden vaikutuksesta niitä soveltaviin aluksiin ja asianomaisiin ekosysteemeihin. Komission on myös otettava tämän arvioinnin tulokset huomioon laatiessaan uutta ehdotusta asetukseksi, jota sovelletaan 1. tammikuuta 2013 jälkeen ja joka Lissabonin sopimuksen voimaantulon mukaisesti hyväksytään yhteispäätösmenettelyssä.

  Elisabeth Köstinger (PPE), kirjallinen. – (DE) Kalavarojen säilyttämisestä teknisten toimenpiteiden avulla annetun asetuksen voimassaoloajan pidentäminen edelleen 18 kuukaudella avaa mahdollisuuden tarkastella ja arvioida asetuksen tämänhetkistä vaikutusta aluksiin ja ekosysteemiin. Tämä ehdotus on sen vuoksi erittäin myönteinen, koska sen perusteella voidaan hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti tunnistettuja kehittämismahdollisuuksia. Komissio voi siten sisällyttää arvioinnin tulokset menettelyyn, jossa laaditaan uusi asetusehdotus kalavarojen säilyttämisestä teknisten toimenpiteiden avulla.

  David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Äänestin tämän päätöslauselman puolesta, mutta jotta Skotlannin kalastusalaa tuetaan, haluan, että koljan kalastus vapautetaan asetuksen soveltamisalasta.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Koska kalavarojen säilyttämistä koskevaa unionin lainsäädäntöä yksinkertaistavasta ja selkeyttävästä asetusluonnoksesta ei päästy sopuun vuonna 2008, hyväksyttiin asetus siirtymätoimenpiteistä ajanjaksolle 1. tammikuuta 2010–30. kesäkuuta 2011. Tämän lainsäädäntöehdotuksen tavoitteena on pidentää näiden siirtymätoimenpiteiden voimassaoloa 18 kuukaudella 1. tammikuuta 2013 saakka, jotta uudet tekniset toimenpiteet voidaan määritellä osana yhteisen kalastuspolitiikan käynnissä olevaa uudistusta. Komission on määrä esittää ehdotuksensa vuonna 2011. Komission olisi siten tehtävä tällä uudella siirtymäkaudella yhteistyössä muiden osapuolten kanssa arvio, millaisia vaikutuksia tällä hetkellä voimassa olevilla toimenpiteillä on niitä soveltaviin aluksiin ja ekosysteemeihin.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Äänestin tämän mietinnön puolesta. Kalavarojen säilyttämistä koskevaa unionin lainsäädäntöä yksinkertaistavasta ja selkeyttävästä asetusluonnoksesta ei päästy sopuun vuonna 2008. Siksi hyväksyttiin asetus teknisistä siirtymätoimenpiteistä, joita oli alun perin tarkoitus soveltaa 1. tammikuuta 2010–30. kesäkuuta 2011. Tämän lainsäädäntöehdotuksen tavoitteena on pidentää näiden siirtymätoimenpiteiden voimassaoloa 18 kuukaudella 1. tammikuuta 2013 saakka, jotta uudet tekniset toimenpiteet voidaan määritellä osana yhteisen kalastuspolitiikan käynnissä olevaa uudistusta. Komission on määrä esittää ehdotuksensa vuonna 2011.

  Licia Ronzulli (PPE), kirjallinen. – (IT) Kalavarojen säilyttämistä koskevaa unionin lainsäädäntöä yksinkertaistavasta ja selkeyttävästä asetusluonnoksesta ei päästy sopuun vuonna 2008, joten hyväksyimme alun perin asetuksen siirtymätoimenpiteistä ajanjaksolle 1. tammikuuta 2010–30. kesäkuuta 2011.

Tämän lainsäädäntöehdotuksen tavoitteena on pidentää näiden siirtymätoimenpiteiden voimassaoloa 18 kuukaudella 1. tammikuuta 2013 saakka, jotta uudet tekniset toimenpiteet voidaan määritellä osana yhteisen kalastuspolitiikan käynnissä olevaa uudistusta. Komission on määrä esittää ehdotuksensa siitä vuonna 2011.

Parlamentti hyväksyi myös päätöslauselman A6-0206/2009 ehdotuksesta neuvoston asetukseksi kalavarojen säilyttämisestä teknisten toimenpiteiden avulla Atlantilla ja Pohjanmerellä. Asiakirjassa korostettiin, että on tärkeää jakaa asianmukaisesti toimivalta neuvoston, parlamentin ja komission välillä.

Tämänpäiväisessä äänestyksessä parlamentti pyytää, että komission uudessa teknisiä toimenpiteitä koskevassa ehdotuksessa vahvistetaan, että tämän sääntelyn keskeiset osat kuuluvat neuvoston ja parlamentin toimivaltaan yhteispäätösmenettelyn mukaisesti.

  Nuno Teixeira (PPE), kirjallinen. – (PT) Parlamentin täysistunnossa tänään käsiteltävän ehdotuksen tarkoitus on pidentää vuonna 2008 käyttöön otettua kalakantojen säilyttämistä koskevaa siirtymäkautta. Koska tämän lainsäädännön voimassaoloaika päättyy 30. kesäkuuta 2011, näitä toimia olisi jatkettava vielä 18 kuukauden ajan tammikuuhun 2013 saakka. Komission olisi siten käytettävä hyväksi uutta siirtymäkautta tehdäkseen vaikutustenarvion nykyisistä toimista ja niistä, jotka olisi otettava huomioon, kun tehdään uusi ehdotus 1. tammikuuta 2013 jälkeiselle ajanjaksolle. Se on määrä ottaa käsiteltäväksi vuoden 2011 aikana.

Lainsäädännön kattamien teknisten toimenpiteiden uudelleentarkastelussa on tärkeää, että riimuverkkoja voidaan käyttää rannikolla 200–600 metrin syvyydessä 31. joulukuuta 2012 saakka. Tämän avulla alukset voivat jatkaa Portugalin kalastukselle taloudellisesti merkittävien kalakantojen, kuten merikrotin, kalastusta kestävällä tavalla.

Mietintö: José Manuel Fernandes (A7-0087/2011)

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestän tämän mietinnön puolesta, koska neuvotteluissa on saatu aikaan edistystä ja koska erityisesti parlamentin talousarviota on lisätty 2,3 prosenttia vuoteen 2011 verrattuna, rahoitusta Konrad Adenauer -rakennukselle Luxemburgissa rajoitetaan ja koska poistetaan lisäarvoa koskeva arviointiyksikkö, jonka perusteella lisäsäästöjä saatiin 13,7 miljoonaa euroa. Rahoitus, jota tarvitaan EU:n laajentumiseen Kroatian liittymisen vuoksi ja Lissabonin sopimuksesta johtuvaan mukauttamiseen, sisällytetään oikaisukirjelmään tai lisätalousarvioon. Haluaisin kuitenkin korostaa, että jäsenvaltioiden taloudellisten vaikeuksien ja parlamentin hyväksymien vuoden 2012 talousarvion suuntaviivojen vuoksi parlamentti on todennut tarpeen ylläpitää budjettikuria omassa talousarviossaan, jolloin talousarvio pidetään 27 jäsenvaltion inflaatioasteen alapuolella. Se katsoo, että todellisilla säästöillä varmistetaan, että se toimii asianmukaisesti ja tehokkaasti. Katson kuitenkin, että EU:ssa vallitsevan säästötoimien ilmapiirin vuoksi on tärkeää, että parlamentin jäsenet hillitsevät rahankäyttöään.

  Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. – (FR) Olemme vuoden 2012 talousarvion hyväksymistä koskevan menettelyn alussa. Parlamentin on ehdotettava ennakkoarvio. Pidän tänään äänestämäämme arviota tasapainoisena, ja sen vuoksi tuin sitä. Parlamentti esitti ensimmäisen kerran inflaatiotasoa (2,8 prosenttia) pienempää lisäystä (2,3 prosenttia). Tänä säästötoimien ajanjaksona tämä vaikuttaa todellakin tarpeelliselta. Lisäksi tuen täysin tarvetta tarkastella uusia rahoitusmahdollisuuksia, jotta määritellään pitkän aikavälin budjettistrategia. Odotan komission ehdotuksia tästä asiasta.

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. – (LT) Äänestin tämän mietinnön puolesta. Olen samaa mieltä siitä, että toimielinten on vastattava laadukkaasti ja tehokkaasti EU:n nykyiseen rahoitus- ja taloustilanteeseen sekä yhteiskunnalliseen tilanteeseen ja otettava käyttöön tiukkoja hallintomenettelyjä, jotta saataisiin aikaan säästöjä. Euroopan parlamentin vuoden 2012 ennakkoarvioesityksen kokonaistason pitäisi nousta vuoden 2011 talousarviossa 2,3 prosenttia, ja sen ei pitäisi ylittää tämänhetkistä 2,8 prosentin inflaatiotasoa. Parlamentin on säästettävä tulevaisuudessa enemmän ja tiukennettava hallinto- ja valvontamenettelyitä.

  Elena Băsescu (PPE), kirjallinen. – (RO) Äänestin Fernandesin mietinnön puolesta. Tämä mietintö antaa meille mahdollisuuden tarkastella objektiivisesti Euroopan parlamentin vuoden 2012 talousarviota. Tämän on todellakin oltava tiukka talousarvio. On tärkeää, että otamme myös inflaation huomioon, mikä merkitsee, että vuoden 2012 talousarviossa käytettävissä olevat määrät itse asiassa vähenevät. Kaikkia menoeriä on perusteltava ja niihin on saatava lupa. Muuttuvia menoeriä on käsiteltävä osana kustannus-hyötysuhteen arviointia, jotta mahdolliset lisäkustannukset voidaan välttää tulevaisuudessa. Meidän on parannettava nuorten tilannetta vuonna 2012. Asetettujen tavoitteiden on koskettava erityisesti nuoria. Haluaisin huomauttaa, että nuoret tarvitsevat apua ammatillisen koulutuksen saannin ja koulunkäynnin keskeyttämisen torjumisen vuoksi. Tästä syystä on saatava enemmän varoja nuorille suunnattuihin hankkeisiin. He tarvitsevat tukea, jotta heidät integroidaan työmarkkinoille.

  Nessa Childers (S&D), kirjallinen. – (EN) Tuen tätä mietintöä, koska siinä tarjotaan riittävät talousarviopuitteet EU:n toimielinten tärkeälle työlle tämän Euroopan kansalaisiin vaikuttavan talouskriisin aikana. En kuitenkaan tukenut ryhmän kantaa asioissa, jotka koskivat parlamentin jäsenten korvauksien jäädyttämistä ja sääntöjä parlamentin jäsenten matkustamisesta liikematkaluokassa. Tämä on mielestäni asianmukaista näinä kriisiaikoina, kun tavalliset työntekijät kärsivät leikkauksista.

  Carlos Coelho (PPE), kirjallinen. – (PT) Äänestän Fernandesin parlamentin talousarviota koskevan mietinnön puolesta, ja haluaisin kiittää häntä suurenmoisesta työstään. Haluaisin korostaa maltillisuutta ja säästötoimenpiteitä koskevia toimia, jotka vastaavat hänen asettamiaan painopisteitä. Koska parlamentin toimivalta on lisääntynyt Lissabonin sopimuksen vuoksi, korkeammat toimintakustannukset olisivat ymmärrettäviä. Parlamentin vuoden 2012 talousarvio merkitsee kuitenkin vähennystä reaalihinnoissa laskettuna, koska lisäys pysyy EU:n inflaatiotason alla ja koska alkuperäistä ehdotusta on leikattu 49 miljoonalla eurolla. Hyväksytty talousarvio on pysynyt tasolla, joka on alle 20 prosenttia otsakkeesta 5, mitä ei ole tapahtunut useaan vuoteen. Esittelijä on joutunut myös torjumaan vääriä tietoja ja demagogiaa. Eräät henkilöt ovat vilpillisessä mielessä vihjailleet, että sillä lisätään jäsenten palkkoja. Parlamentti ei ole vastuussa tästä asiasta: Euroopan parlamentin jäsenten palkan – joka on 38,5 prosenttia tuomioistuimen tuomarin palkasta – asettaa neuvosto, ja muiden maksujen arvon vahvistaa puhemiehistö eikä parlamentti, ja se ei voi ylittää Eurostatin julkaisemaa inflaatiotasoa. Lisäksi budjettikohta, joka koskee avustuksia ja määrärahoja, mukaan lukien määrärahat jäsenten palkkojen maksamiseksi, kasvaa vain 0,55 prosenttia vuoteen 2011 verrattuna.

  Mário David (PPE), kirjallinen. – (PT) Äänestin tämän mietinnön puolesta ja haluaisin korostaa, että 2,3 prosentin lisäys parlamentin talousarvioon on alempi kuin EU:lle ennustettu 2,8 prosentin inflaatio, mikä johtaa siihen, että menoja vähennetään vuonna 2012 tosiasiassa 0,5 prosenttia. Haluaisin kuitenkin tuomita kolmen esitetyn tarkistuksen demagogian. Niillä pyritään muuttamaan sääntöjä, joita sovelletaan kotimaansa ja parlamentin välillä matkustaviin parlamentin jäseniin, ja sen vuoksi äänestin niitä vastaan. En halua väistää vastuutani, joten käytin ääntäni, vaikka tarkistukset olivat niin harhaanjohtavia, että olisin ollut varmaankin niiden tarjoamien monien poikkeusten piirissä. Olen myös pahoillani eräiden kollegoideni asenteesta. He tiesivät ennalta, että tiettyä ehdotusta ei hyväksytä, ja asettivat taakan "poliittisesti epäkorrektien" päätösten tekemisestä toisille. Jotkut toiset eivät halunneet osallistua äänestykseen näistä kolmesta tarkistuksesta, vaikka he osallistuivat niitä edeltäviin ja seuraaviin äänestyksiin. Olisi myös muistettava, että jäsenten asemaa koskevien tämänhetkisten sääntöjen mukaan kenenkään ei tarvitse matkustaa liikematkaluokassa. Näen kuitenkin joka viikko, että kaikista poliittisista puolueista peräisin olevat kollegani matkustavat liikematkaluokassa ja myös äänestyksen jälkeisellä lennolla Portugaliin; harvoja poikkeuksia on, ei yksittäisten jäsenten vaan joidenkin satunnaisten matkojen kohdalla.

  Proinsias De Rossa (S&D), kirjallinen. – (EN) Kannatin mietintöä, jossa esitetään parlamentin näkemys menoista, joita tarvitaan politiikan toteuttamiseen ja hallintoon varainhoitovuonna 2012. Tässä mietinnössä pyritään varmistamaan, että rahoitusta lisätään ainakin inflaatiotason mukaisesti tärkeille sosiaalipolitiikan määrärahoille tänä kasvavan työttömyyden ajanjaksona. Mietinnössä ehdotetaan, että talousarvio kasvaa enimmillään 2,3 prosenttia, jolloin kasvu on EU:n inflaatiotason alapuolella. Tämä on alle puolet alkuperäisestä hallinnollisesta pyynnöstä lisätä määrärahoja 5,2 prosenttia. Tuin myös monia tähän mietintöön tehtyjä tarkistuksia, joissa vastustettiin Euroopan parlamentin jäsenten palkkojen ja korvauksien nostamista.

  Martin Ehrenhauser (NI), kirjallinen. – (DE) Euroopan parlamentilla on velvollisuus käyttää veronmaksajien varoja asianmukaisesti ja vastuullisesti. Talouskriisin aikana on erityisen tärkeää, että veronmaksajien varoja käytetään säästäväisesti. Sen vuoksi on erittäin valitettavaa, että parlamentti ei ole valmis sitoutumaan säästöihin esimerkiksi matkustamalla turistiluokassa neljä tuntia lyhyemmillä lennoilla.

Koska parlamentti on jälleen kerran menettänyt tilaisuuden osoittaa Euroopan kansalaisille selkeän sitoumuksensa saada aikaan säästöjä, toimia vastuullisesti veronmaksajien varoilla ja luopua etuoikeuksistaan, äänestin mietintöä vastaan.

  Lena Ek, Marit Paulsen, Olle Schmidt and Cecilia Wikström (ALDE), kirjallinen. – (SV) Jaamme budjettivaliokunnan kannan, että Euroopan parlamentin olisi nyt osoitettava talousarviovastuuta ja maltillisuutta, ja me pidämme myönteisenä mietinnössä esitettyä pyyntöä, että rajallisia määrärahoja hallitaan kurinalaisesti ja tehokkaasti. Emme voineet kuitenkaan tukea päätöslauselmaa tässä muodossa, koska tarkistukset, jotka koskivat parlamentin jäsenten palkkojen ja korvauksien jäädyttämistä ensi vuonna, hylättiin, ja lisäksi äänestystulos oli myönteinen sille, että Euroopan parlamentin hallinnolle rakennetaan Luxemburgiin rakennus, joka maksaa joidenkin laskelmien mukaan 549 miljoonaa euroa. Päätimme sen vuoksi äänestää tyhjää lopullisessa äänestyksessä.

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. – (PT) Kannatin äänestyksessä mietintöä "ennakkoarviosta Euroopan parlamentin tuloista ja menoista varainhoitovuodeksi 2012 – Pääluokka I – Parlamentti". Pahoittelen kuitenkin, että parlamentti ei näyttänyt tämänhetkisessä kriisissä esimerkkiä ja että se hylkäsi ehdotukset tarkistaa parlamentin jäsenten palkkojen nykyistä järjestelmää sekä ehdotuksia siitä, että palkat ja korvaukset saatetaan ajan tasalle vuonna 2012.

  Göran Färm, Anna Hedh, Olle Ludvigsson, Marita Ulvskog ja Åsa Westlund (S&D), kirjallinen. – (SV) Neuvotteluissa parlamentin talousarviosta vuodelle 2012 me pyrimme pienentämään huomattavasti alkuperäistä 5,7 prosentin ehdotusta. Lopullinen tulos oli 2,3 prosenttia, mikä merkitsee todellista vähennystä talousarvioon inflaation verrattuna.

Vaikka tämä on erittäin suuri askel oikeaan suuntaan, emme ole kuitenkaan täysin tyytyväisiä. Me katsomme, että olisi pitänyt olla mahdollista tunnistaa muita säästömahdollisuuksia. Tästä syystä me esitimme ehdotuksen neuvotteluista, ja se on saanut laajaa tukea kaikkialta parlamentista. Pyydämme tässä ehdotuksessa tekemään pidemmän aikavälin tarkastelun parlamentin menoista. Parlamentilla on ollut aivan liian kauan taipumus tehdä uusia päätöksiä, joilla on pitkän aikavälin taloudellisia seurauksia, ilman, että tarkastellaan kokonaiskuvaa. Parlamentti ei yksinkertaisesti voi tehdä joka vuosi päätöksiä menojen lisäämisestä ennen kuin se löytää keinot rahoittaa niitä asettamalla painopisteet uudestaan ja parantamalla tehokkuutta.

Haluaisimme lopuksi korostaa sitä, että kannatamme Euroopan parlamentin jäsenten matkakorvausten ja muiden korvausten kustannuksien uudelleentarkastelua. Ei ole kuitenkaan mahdollista päättää tällaisista muutoksista ainoastaan vähentämällä määrärahoja. Tämä edellyttää jäsenten asemaa koskevien sääntöjen muuttamista. Tämä on jotain, jota varten teemme työtä ja jota tuemme tulevaisuudessa.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Vuoden 2012 talousarviosta keskustellaan ajankohdalla, jolloin monilla jäsenvaltioilla on edessään äärimmäinen budjettikurin ja säästötoimenpiteiden tarve. Sen vuoksi parlamentin toimintaan tarkoitetun talousarvion pitäisi, kuten esittelijä toteaa: "vastata laadukkaasti ja tehokkaasti [...] ja otettava käyttöön tiukkoja hallintomenettelyjä, jotta saataisiin aikaan säästöjä." Euroopan kansalaiset eivät ymmärrä, miksi heitä pyydetään tekemään uhrauksia omassa maassaan, jos EU ei osoita maltillisuutta ja tehokkuutta omien varojensa hoidossa. Kansalaiset pyytävät meitä sen vuoksi hallitsemaan resurssejamme asianmukaisesti ja säästämään mahdollisuuksien mukaan. Kollegani Fernandesin mietintö on näiden näkökohtien mukainen. Eettisistä syistä, etenkin, koska pyydämme Euroopan kansalaisia ja erityisesti portugalilaisia tekemään uhrauksia, päätin olla äänestämättä sellaisten tarkistusten puolesta, jotka vaikuttavat palkkaani tai töideni suorittamiseen Euroopan parlamentin jäsenenä.

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Huolimatta siitä, että kapitalismin kriisi vaikuttaa työntekijöihin ja yleisesti kansalaisiin raskaasti ja säästötoimet kohdistuvat heikoimmassa asemassa oleviin, EU:n talousarvioista ei välity tarvetta muuttaa EU:n kriisistä vastuussa olevien toimintalinjojen suuntaa. Tässä mietinnössä ei viitata EU:n yleisen talousarvion suuntaviivoihin. Tätä mietintöä ei voi kuitenkaan käsitellä erillään tämänhetkisestä tilanteesta.

Täysistunnossa esiin tuomiemme huolenaiheiden lisäksi olemme huolestuneita siitä, että nämä puitteet lisäävät työhön liittyvää epävarmuutta, pahentavat työntekijöiden tilannetta, koska he jäävät ilman pysyvää työsopimusta vuosikymmenien työnteon jälkeen, ja lisäävät monien työntekijöiden "siirtymistä" tilapäistyövoimaa välittäviin toimistoihin. Äänestämme tästä syystä sellaisia tarkistusluonnoksia vastaan, jolla avataan ovi turvattomuudelle, koska niillä edistetään säästöjä parlamentissa.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Tästä parlamentin talousarviota koskevasta mietinnöstä heijastuvat ristiriitaisuudet, jotka vaikuttavat useimpiin täällä edustettuina oleviin poliittisiin voimiin. Vaikka se ei koske EU:n talousarvion suuntaviivoja, niitä ei voida tarkastella erikseen perustoimintalinjoista, jotka ohjaavat niiden kohtaloa.

Huolimatta siitä, että parlamentin menoja mukautetaan vähentämällä palvelujen ulkoista tarjontaa ja muita pienempiä kuluja, mutta lisäämällä kuitenkin määrärahoja ja matkakustannuksia, vuoden 2012 talousarvion pääluokan I, joka koskee parlamenttia, lisäys on 2,3 prosenttia verrattuna vuoden 2011 talousarvion samaan pääluokkaan.

Olemme huolestuneita siitä, että nämä puitteet lisäävät työhön liittyvää epävarmuutta, pahentavat työntekijöiden tilannetta, koska he jäävät ilman pysyvää työsopimusta vuosikymmeniä jatkuneen työn jälkeen, ja lisäävät monien työntekijöiden "siirtymistä" tilapäistyövoimaa välittäviin toimistoihin. Äänestämme tästä syystä sellaisia tarkistusluonnoksia vastaan, joilla avataan ovi turvattomuudelle, koska niillä edistetään säästöjä parlamentissa ja niillä pyritään edistämään Euroopan puolueiden ja Euroopan poliittisten laitosten rahoitusta. Katsomme kuitenkin, että parlamentin jäsenten pitäisi näyttää esimerkkiä tarkistamalla taloudellista asemaansa, ja me äänestimme palkkojen huomattavaa lisäämistä vastaan.

Näiden kaikkien syiden vuoksi äänestämme tätä mietintöä vastaan.

  Louis Grech (S&D), kirjallinen. – (EN) Olisin äänestänyt Fernandesin mietinnön tarkistuksien 13 ja 15 puolesta periaatteessa, mutta äänestin tyhjää teknisestä syystä. Euroopan parlamentin palkkaa säädellään jäsenten asemaa koskevien sääntöjen perusteella, ja jäsenten palkkojen tarkistaminen tai päivittäminen tehdään tarkistamalla jäsenten asemaa koskevia sääntöjä eikä äänestämällä täysistunnossa jonkun tietyn vuoden EU:n vuotuisesta talousarviosta.

  Catherine Grèze (Verts/ALE), kirjallinen. – (FR) Äänestin tarkistuksen 15 puolesta, jotta jäsenten palkkoja ei nosteta ja korvauksia ei lisätä, koska olemme kriisissä.

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen. – (LT) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska toimielinten on vastattava laadukkaasti ja tehokkaasti EU:n nykyiseen rahoitus- ja taloustilanteeseen sekä yhteiskunnalliseen tilanteeseen ja niiden on otettava käyttöön tiukkoja hallintomenettelyjä, jotta saataisiin aikaan säästöjä. On selvää, että toimielimille olisi annettava riittävästi resursseja, mutta nykyisessä taloustilanteessa näitä resursseja olisi hallittava kurinalaisesti ja tehokkaasti. Katson myös, että parlamentin on säästettävä tulevaisuudessa enemmän ja tiukennettava hallinto- ja valvontamenettelyitä. Meidän on edelleen nykyaikaistettava ja järkeistettävä hallintoa, vähennettävä riippuvuutta ulkoisista palveluista ja sovellettava tehokasta inhimillisten voimavarojen lähestymistapaa. Kaikkien toimielinten on pyrittävä kaikin tavoin rajoittamaan menoja, kun ne valmistelevat omia ennakkoarvioitaan vuoden 2012 alustavaan talousarvioesitykseen. Tämä säästäisi varmasti veronmaksajien varoja.

  Anneli Jäätteenmäki (ALDE), kirjallinen. – (FI) EU:n jäsenvaltiot joutuvat näinä päivinä tekemään vaikeita ratkaisuja omiin kansallisiin budjetteihinsa. Menoja tarkastellaan kriittisesti ja samoin pitää tehdä myös EU:ssa.

En kannata unionin budjetin kasvattamista, vaan sitä pitää leikata. Vaikeina taloudellisina aikoina ei ole perusteltua, että Euroopan parlamentti suunnittelee lisäävänsä menojaan ensi vuonna 2,3 prosentilla tähän vuoteen verrattuna. Parlamentin reilun 1,7 miljardin euron vuosibudjetista on löydettävä lisää säästökohteita. Suunnitelmat Euroopan historiatalohankkeesta on nyt pantava jäihin. Rekkaralli Strasbourgin ja Brysselin välillä puolestaan maksaa eurooppalaisille veronmaksajille vuosittain noin 200 miljoonaa euroa. Se on yhtä paljon rahaa kuin Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen vuosibudjetti. Euroopan parlamentin keskusta- ja liberaalipuolueita edustava ALDE-ryhmä on tähän mennessä parlamentin poliittisista ryhmistä ainoa, joka on vaatinut Strasbourgista luopumista. Kehotan muitakin parlamenttiryhmiä sekä ennen kaikkea EU:n jäsenvaltioita, jotka varsinaisesti asiasta päättävät, vaatimaan samaa.

  Anne E. Jensen (ALDE), kirjallinen. – (DA) Tanskan liberaalipuolue äänesti Fernandesin Euroopan parlamentin tuloista ja menoista varainhoitovuodeksi 2012 laatiman mietinnön tarkistusta 3 vastaan. Tanskan liberaalipuolue kannattaa matkakustannusten vähentämistä, mutta on tärkeää, että jäsenet voivat jatkossakin vaihtaa matkalippunsa lyhyellä varoitusajalla. Tässä ehdotuksessa ei oteta tätä huomioon.

  Constance Le Grip (PPE) , kirjallinen. – (FR) Äänestin Euroopan parlamentin vuoden 2012 talousarvion ennakkoarvion puolesta, ja olen iloinen, että se on pidetty inflaatiotason alapuolella. Tämä lähettää vastuullisen viestin kansalaisillemme. Tänä talousarvion maltillisuuden ajanjaksona on tärkeää, että Euroopan parlamentti näyttää esimerkkiä hallinnossaan ja että se saa aikaan säästöjä siellä, missä se on mahdollista. Haluaisin erityisesti ilmaista olevani hämmentynyt ja huolissaan tavasta, jolla Euroopan historian taloa koskevaa hanketta on tähän mennessä käsitelty. Vaikka jaankin tavoitteen luoda paikka, jossa kansalaiset voivat oppia Euroopan integraation tärkeistä vaiheista toisen maailmansodan lopun jälkeen, olen kuitenkin yllättynyt arviointitavasta, jolla tarvittavat sijoitukset ja väliaikaiset käyttökustannukset määritellään, ja olen huolestunut avoimuuden puutteesta tietyissä päätöstentekomenettelyissä. Sen vuoksi äänestin tyhjää Vapaa ja demokraattinen Eurooppa -ryhmän esittämästä tarkistuksesta, jossa pyydetään, että tämä hanke peruutetaan ehdoitta. Äänestin kuitenkin Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) esittämän tarkistuksen puolesta. Siinä pyydetään laajempaa avoimuutta ja vastuuta asian käsittelyssä sekä asianmukaista parlamentaarista valvontaa.

  David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Äänestin tätä päätöslauselmaa vastaan, koska en voi tukea parlamentin talousarvion lisäämistä 2,3 prosentilla ajankohdalla, jolloin neuvosto on leikannut menoja 4,4 prosenttia ja komissio rajoittaa hallintomenojensa kasvun yhteen prosenttiin.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Maailmaan tuhoisasti vaikuttaneen kriisin ja jäsenvaltioiden vaikeiden taloudellisten ja talousarvioon liittyvien olosuhteiden vuoksi parlamentti osoittaa budjettivastuuta ja -kuria varainhoitovuonna 2012. Se ei kuitenkaan vaaranna asettamiaan kunnianhimoisia tavoitteita, joihin sisältyy toimiva lainsäädäntö. Parlamentin ensi vuoden talousarvion kasvu on inflaatioasteen alapuolella. Talousarvion määrä on 1 725 miljardia euroa, mikä merkitsee 2,3 prosentin lisäystä vuonna 2012. Tämä on alhaisempi kuin EU:n 27 jäsenvaltion 2,8 prosentin inflaatioaste. Tämänkaltaiset näkökohdat on otettava aina huomioon EU:n talousarviota koskevissa keskusteluissa, jotta kaikilla jäsenvaltioilla on sananvaltaa EU:n politiikassa ja ne voivat nähdä, että niiden myötävaikutus saadaan asianmukaisesti toteutettua.

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. – (PL) Arvoisa puhemies, minäkin haluaisin kiittää esittelijää tekemästään työstä. Kyseessä on asia, joka on aina kiireellinen, mutta joka on näinä vaikeina aikoina tullut yhä kiireellisemmäksi. Parlamentti on tietoinen jäsenvaltioiden tämänhetkisestä talous- ja budjettitilanteesta, ja sen pitäisi osoittaa budjettivastuuta ja -kuria varainhoitovuodella 2012 sekä ylläpitää työnsä laadullista tasoa. Talousarviota on leikattu tosiasiassa 2,3 prosenttia vuoden 2011 talousarvioon verrattuna, ja sitä on supistettu 48,9 miljoonaa euroa verrattuna ehdotettuihin arvioihin. Tämä on saatu aikaan erityisesti leikkaamalla kiinteistömenoja. Haluaisin korostaa esittelijän huolenaihetta, joka osoittaa koko hänen ryhmänsä huolta nuoria koskevista sitoumuksista. Tämän vuoksi esittelijä ehdottaa, että monivuotisen rahoituskehyksen otsaketta 5 supistetaan 100 miljoonalla eurolla ja että nuorten edistämistä koskevia otsakkeita lisätään saman verran. Tämä on tasapainoinen mietintö, jossa otetaan asianmukaisesti huomioon kriisiajankohdalla tarvittavat talousarvion rajoitukset ja jonka avulla pidetään yllä edellytyksiä menestyksekkäälle ja laadukkaalle työlle. Tästä syystä äänestin mietinnön puolesta.

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. – (PT) Äänestin mietinnön puolesta, koska katson, että nykyisessä kriisitilanteessa parlamentin ja EU:n muiden toimielinten olisi toimittava vastuullisesti ja kurinalaisesti, sovellettava tiukkoja talousarviomenettelyitä ja edistettävä resurssien optimointia ja säästöjen aikaansaantia. Haluaisin julkisesti ilmaista kiitokseni esittelijänä toimineen kollegani Fernandesin tekemästä erinomaisesta työstä.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Äänestin tätä mietintöä vastaan. Syy on se, että missään budjettikohdassa ei ole saatu aikaan todellisia säästöjä, menoja on vain lykätty vuoteen 2013, ja pyyntöämme siitä, että matkakuluja vähennetään, ei todennäköisesti hyväksytä. Lisäksi tätä mietintöä koskeva neuvottelumenettely ei ollut avoin ja sen tarkoituksena oli jättää ulkopuolelle pienemmät ryhmät, joilla oli kriittisempiä näkemyksiä ehdotetuista talousarvioon tehtävistä lisäyksistä.

  Licia Ronzulli (PPE), kirjallinen. – (IT) Tänään hyväksytyssä mietinnössä pyritään edistämään resurssien tiukkaa hallintaa, jolla hillitään julkista kulutusta. Kun otetaan huomioon hyvin tiedossa olevat jäsenvaltioiden taloudelliset vaikeudet, kustannuksia on vähennettävä ja niiden kasvu on pidettävä nykyisen inflaatioasteen alapuolella. Sen vuoksi kokonaismäärän vähentäminen olisi myönteistä. Lissabonin sopimuksen ja tulevan laajentumisen tarpeiden täyttämiseen tarvittavat lisäresurssit olisi yksilöitävä talousarvion sovittelumenettelyissä myöhemmässä vaiheessa.

  Peter Skinner (S&D), kirjallinen. – (EN) Äänestin tyhjää tästä mietinnöstä, koska koko Euroopan unionissa toteutettavien säästötoimen ajankohdalla on naurettavaa tukea Euroopan historian talo -hankkeen kaltaisia esityksiä. Tämä voisi olla huomionarvoinen hanke, mutta ei ole ollenkaan sopivaa, että kansalaisia edustava Euroopan parlamentti hyväksyy tällaiset menot tällä ajankohdalla.

  Bart Staes (Verts/ALE), kirjallinen. – (NL) Äänestin Euroopan parlamentin vuoden 2011 menoja ja tuloja koskevaa ennakkoarviota vastaan, koska päätöslauselmaan sisältyy monia asioita, joita en voi hyväksyä. Vastustan sitä, että parlamentin talousarviota lisätään jälleen. Parlamentti pitää tätä budjetin määrärahojen vähentämisenä, vaikka todellisuudessa kyse on siitä, että käytettävien resurssien määrää supistetaan. Minusta olisi ollut parempi jäädyttää menot tänä kriisien ja leikkauksien aikana. Eräiden jäsenten esittämät tarkistukset, jotka koskevat tietynlaisia säästöjä (alle neljän tunnin lentoja ei tehdä liikematkaluokassa; sihteeristökorvausten jäädyttäminen), kumottiin kokonaisuudessaan, mikä on valitettavaa.

Lisäksi äänestin sen puolesta, että Euroopan historian talo -hankkeesta luovutaan. Syy ei ole se, että tämä hanke ei olisi mielestäni mielenkiintoinen tai tärkeä, vaan en katso, että parlamentin pitäisi perustaa tällaista hanketta oman talousarvionsa varoista. Lisäksi Brysseliin suunnitellun hankkeen kustannukset karkaavat täysin käsistä. Tästä syystä äänestin sen tarkistuksen puolesta, jossa nimenomaisesti todetaan, että kustannusten painopistettä on pidettävä lähemmin silmällä.

  Catherine Stihler (S&D), kirjallinen. – (EN) Kun otetaan huomioon kaikissa jäsenvaltioissa parhaillaan toteutettavat säästötoimet, minusta ei ole asianmukaista myöntää tällä hetkellä rahoitusta Euroopan historian talolle, minkä vuoksi äänestin mietintöä vastaan.

  Michèle Striffler (PPE), kirjallinen. – (FR) Oli tärkeää, että Fernandesin Euroopan parlamentin tuloista ja menoista varainhoitovuodeksi 2012 laatimassa mietinnössä otetaan huomioon tämänhetkiset talous- ja budjettiongelmat. Sen vuoksi mietinnön alkuperäinen versio, jonka mukaan toteutetaan Euroopan historian talo, josta aiheutuu kohtuuttomat käyttökustannukset, oli täysin vastoin horjumatonta uskoani julkisten varojen käyttöä koskevaan budjettikuriin. Sen vuoksi on välttämätöntä, että kaikki tähän hankkeeseen liittyvät taloudelliset takuut yksilöidään selkeästi ennen kuin työt voidaan aloittaa. EU:n toimielinten on otettava huomioon todellinen budjettikuri erityisesti tämänhetkisessä talouskriisissä.

  Nuno Teixeira (PPE), kirjallinen. – (PT) Jäsenvaltioiden vaikeiden talous- ja budjettiolosuhteiden vuoksi parlamentin olisi osoitettava budjettivastuuta ja -kuria varainhoitovuonna 2012 vaarantamatta kuitenkaan toimivaa lainsäädäntöä koskevaa tavoitettaan. Talousarviota on leikattu tosiasiassa 2,3 prosenttia vuoden 2011 talousarvioon verrattuna, ja sitä on supistettu 48,9 miljoonaa euroa verrattuna ehdotettuihin arvioihin. Tämä johtuu erityisesti kiinteistökustannusten leikkauksista, 18 uudesta jäsenestä aiheutuvista kustannuksista ja Kroatian liittymisestä. Näiden kahden jälkimmäisen seikan vuoksi myöhemmin tehdään lisätalousarvio. Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) tämänhetkinen keskeinen painopiste on nuoriin investoiminen.

Tämän vuoksi esittelijä ehdottaa, että monivuotisen rahoituskehyksen otsaketta 5 supistetaan 100 miljoonalla eurolla ja että nuorten edistämistä koskeviin otsakkeisiin tehdään saman verran lisäyksiä. Haluaisin lisäksi korostaa, että Euroopan historian taloa koskevan budjettikohdan poistaminen ei vaaranna sen toteutusta, koska tämä määrä siirretään toiseen otsakkeeseen budjettivallan käyttäjän hyväksymän avoimen menetelmän perusteella.

  Angelika Werthmann (NI), kirjallinen. – (DE) Fernandesin mietintöön EU:n parlamentin talousarviosta varainhoitovuodeksi 2012 sisältyy säästöjä, varovaisia menosuunnitelmia ja mahdollisimman paljon avoimuutta talousarvion rahoituksen käytössä sekä myös tukea käynnissä oleville ympäristötoimintalinjoille ja jatkuvaa tiedon tarjoamista Euroopan kansalaisille. On kuitenkin vaikeaa ymmärtää, miksi ei syntynyt enemmistöä, joka olisi kannattanut toimintakustannusten jäädyttämistä vuodelle 2012. Lisäksi Euroopan historian taloa koskevan hankkeen menojen taso on liian korkea ja sitä pitäisi tarkistaa tämänhetkisen rakenteellisen kriisin vuoksi.

  Iva Zanicchi (PPE), kirjallinen. – (IT) Kannatin äänestyksessä Fernandesin valiokunta-aloitteista mietintöä ennakkoarviosta Euroopan parlamentin tuloista ja menoista varainhoitovuodeksi 2012. Olen täysin samaa mieltä hyväksytyn asiakirjan tavoitteista, jotka ovat seuraavat: tiukan linjan noudattaminen henkilöstöhallinnossa ennen kuin perustetaan uusia virkoja, parempi turvallisuus Euroopan parlamentissa, sosiaalisia verkostoja koskeva digitaalinen strategia, wifi-palvelun luominen ja kiinteistöjä koskeva strategia, jolla hallitaan älykkäämmin parlamentille kuuluvien kiinteistöjen menoja.

Päätöslauselmaesitys (B7-0227/2011)

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestän tämän päätöslauselman puolesta. Sen tarkoitus on tarkistaa elintarvikkeita koskevista terveysväitteistä annettua parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 1924/2006, jonka komissio hyväksyy esillä olevan asetuksen mukaisesti. Äänestän tämän päätöslauselman puolesta, sillä se liittyy sellaisten sallittujen terveysväitteiden luetteloon, jotka koskevat kuusikuukautisten tai sitä vanhempien lasten käyttämää äidinmaitoa, koska on havaittu, että dokosaheksaeenihappoa (DHA) on lisätty äidinmaidonvastikkeeseen.

  Roberta Angelilli (PPE), kirjallinen. – (IT) Äänestin lapsille tarkoitettuihin elintarvikkeisiin liittyviä terveysväittämiä koskevan päätöslauselmaesityksen puolesta. Lasten terveyttä on suojeltava paremmin kaikenlaisilta elintarvikkeisiin liittyvältä ravitsemusneuvonnalta, joka on joskus harhaanjohtavaa ja jonka vuoksi ihmiset ostavat elintarvikkeita vain siksi, että niillä väitetään olevan suotuisia ravitsemuksellisia tai psykologisia vaikutuksia. Meidän on annettava kuluttajille takeet siitä, että markkinoilla olevat tuotteet ovat turvallisia ja niiden merkinnät ovat totuudenmukaisia ja asianmukaisia, jotta kuluttajille annetaan tarpeellista tietoa täysin tietoisten valintojen tekemiseksi ja jotta luodaan yhtäläiset kilpailuolosuhteet elintarviketeollisuuden alalla.

Tällä hetkellä joissakin jäsenvaltioissa on käytössä suuri joukko elintarvikkeiden merkinnöissä ja mainostuksessa käytettäviä indikaattoreita, joissa viitataan aineisiin, joiden myönteisiä vaikutuksia ei ole osoitettu tai joista ei ole riittävää tieteellistä yksimielisyyttä. Meidän on sen vuoksi varmistettava, että Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA) tekee terveydelliseksi väitetyistä aineista tieteellisiä tutkimuksia.

  Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. – (FR) Tämä päätöslauselma koskee tietyistä elintarvikkeista tehtyihin lasten kehitykseen ja terveyteen liittyvien terveysväitteiden hyväksyntää ja hyväksynnän epäämistä. Äänestin täysistunnossa ehdotettua päätöslauselmaa vastaan, koska pidän tärkeänä, että Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen voi esittää ja hyväksyä tieteellisesti 6–12 kuukautta vanhoja lapsia koskevat väitteet.

  Izaskun Bilbao Barandica (ALDE), kirjallinen. – (ES) Äänestin tätä aloitetta vastaan, koska asetuksen (EY) N:o 1924/2006 mukaisen menettelyn perusteella terveysväitettä, jonka mukaan "dokosaheksaeenihapon (DHA) nauttiminen tukee alle 6−12 kuukauden ikäisten imeväisten näön normaalia kehitystä" ei voida päätellä komissiolle esitettyjen asiantuntijalausuntojen perusteella.

Lisäksi British Medical Journal -lehdessä kesäkuussa 2010 julkaistun raportin mukaan DHA-täydennettyä äidinmaidonkorviketta saaneet lapset olivat kymmenen vuoden kuluttua painavampia ja heillä oli korkeampi verenpaine. Äidinmaidonvastikkeeseen lisätyn DHA:n vaikutuksesta pikkulapsiin ei vallitse selkeää tieteellistä yhteisymmärrystä, mikä on edellä mainitun asetuksen 5 ja 6 artiklassa vahvistettujen vaatimusten vastaista.

Koska väite ei ole asetusehdotuksen tarkoituksen ja sisällön mukainen, äänestin sen hyväksymistä vastaan.

  Jan Březina (PPE), kirjallinen. – (CS) Olen samaa mieltä siitä, että terveysväitettä, jonka mukaan "dokosaheksaeenihapon (DHA) nauttiminen tukee alle 12 kuukauden ikäisten imeväisten näön normaalia kehitystä" pitäisi lisätä unionin sallittujen väitteiden luetteloon komission ehdottaman asetuksen mukaisesti. Yleisesti hyväksytty tieteellinen tieto osoittaa, että äidinmaitoon sisältyvän DHA:n lisäksi imeväisikäisten maitotuotteisiin ja muihin heille tarkoitettuihin elintarvikkeisiin lisätty synteettinen DHA edistää pikkulasten silmien kehitystä. Jos me hylkäämme DHA:n sisällyttämisen unionin luetteloon hyväksytyistä terveysväittämistä, se voisi muodostaa vaarallisen ennakkotapauksen, jonka vuoksi Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen työstä ei tule mitään yksinkertaisesti sen vuoksi, että tämän viranomaisen vaativan ja tiukan arviointiprosessin läpi käyneisiin aineisiin liittyvät terveysväittämät voitaisiin kumota ideologisista syistä.

  Cristian Silviu Buşoi (ALDE), kirjallinen. – (RO) Kannatin tätä päätöslauselmaa, koska minun mielestäni terveysväitteet voivat vaikuttaa kuluttajien tekemiin valintoihin. Sen vuoksi näitä väitteitä on esitettävä vastuullisesti ja niiden on perustuttava korkealuokkaisiin tieteellisiin arvioihin. On varmasti totta, että äidinmaitoon sisältyvällä DHA:lla on myönteinen vaikutus alle 12-kuukautisten imeväisten näön kehitykseen. Tämä ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita, että muunlaisiin imeväisikäisille tarkoitettuihin maitotuotteisiin sisältyvällä synteettisellä DHA:lla on sama vaikutus. Äidinmaidossa on DHA:n ohella muita koentsyymejä ja tekijöitä, jotka yhdessä aiheuttavat tämän vaikutuksen näön kehitykseen. Tällä hetkellä äidinmaidonvastikkeeseen lisätyn DHA:n vaikutuksesta pikkulapsiin ei vallitse selkeää tieteellistä yhteisymmärrystä. Sen vuoksi on mielestäni ennenaikaista, että myönnämme luvan käyttää tällaista väitettä ennen kuin meillä on siitä konkreettista tieteellistä näyttöä. Tällainen terveysväite voi johtaa kuluttajia harhaan ja se voi olla haitallinen lasten terveydelle.

  Nessa Childers (S&D), kirjallinen. – (EN) Tuomitsen tämänpäiväisen äänestyksen, jossa niukasti voitettiin vastalause äidinmaidonvastikkeen tärkeän tuottajan esittämästä harhaanjohtavasta terveysväittämästä. Tämä on tappio nuorten lasten perheille. Olen pettynyt, että monet konservatiiviryhmän Euroopan parlamentin jäsenet kannattivat suuryritysten etua tässä asiassa. Tämä äänestys avaa oven edelleen sellaisten elintarvikkeiden aggressiiviselle markkinoinnille, joita ei tueta vankalla tieteellisellä näytöllä. DHA:ta esiintyy luonnollisesti äidinmaidossa, ja se edistää lasten silmien kehittymistä. Äidinmaidonkorvikkeeseen lisättävä synteettinen DHA on eri asia. Koska tieteellinen näyttö on vielä epäselvää, emme voi sallia, että vanhempia johdetaan harhaan. Pienten lasten terveys on liian tärkeää, jotta se jätetään monikansallisen yrityksen markkinointiosaston käsiin. Parlamentin tämänpäiväinen tiukka äänestys, jonka perusteella väitettä ei kumota, on hyvin suuri pettymys.

  Marielle De Sarnez (ALDE), kirjallinen. – (FR) Emme halunneet, että imeväisikäisten tuotteissa esitetään maininta siitä, että dokosaheksaeenihappo (DHA), äidinmaitoon sisältyvä rasvahappo, on hyvä pienten lasten normaalille näön kehitykselle. Ei ole minkäänlaista tieteellistä tietoa, jolla tuetaan Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen antamaa lausuntoa, johon komissio luotti, kun se ehdotti lupaa tämän väitteen esittämisestä pienille lapsille tarkoitetuissa elintarvikkeissa. Sen vuoksi on sovellettava ennalta varautumisen periaatetta ja siten tätä väitettä ei voida hyväksyä. Parlamentti päätti valitettavasti ainoastaan kahdeksan äänen enemmistöllä hyväksyä komission ehdotuksen. Tämän vuoksi kysymys Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen arvioiden riippumattomuudesta ja tarkkuudesta nousee taas esille.

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin "tiettyjen lasten kehitykseen ja terveyteen viittaavien elintarvikkeita koskevien terveysväitteiden hyväksyntää ja hyväksynnän epäämistä" koskevan päätöslauselman puolesta, koska ei ole minkäänlaista tieteellistä näyttöä siitä, että äidinmaidonvastikkeisiin ja muihin pikkulapsille tarkoitettuihin elintarvikkeisiin lisätty synteettisesti valmistettu DHA, joka on kuitenkin erilaista kuin äidinmaitoon sisältyvä DHA, edistää lasten näön kehitystä. Sen vuoksi katson, että ennen kuin esitetään vakuuttavia tutkimuksia, terveysväitettä ei pitäisi sallia.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Kysymys mahdollisesti hyväksyttävistä väitteistä elintarvikkeiden merkinnöissä ja mainostuksessa on erittäin tärkeä, koska se voi johtaa vääriin odotuksiin tai käytökseen, jolla ei ole tieteellistä perustetta. Tämän vuoksi kaikkia väitteitä, jotka lisätään luetteloon sallituista terveysväitteistä, olisi tarkasteltava viimeisimmän korkealuokkaisen tieteellisen tutkimuksen perusteella, jotta ne voidaan perustella kunnolla. Komission mukaan tämä pitää paikkansa tässä tapauksessa, jossa on sen mukaan todistettu, että "dokosaheksaeenihapon (DHA) nauttiminen tukee alle 12 kuukauden ikäisten imeväisten näön normaalia kehitystä".

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Euroopan parlamentin päätöslauselma koskee komission esittämää asetusehdotusta tiettyjen sairauden riskin vähentämiseen ja lasten kehitykseen ja terveyteen viittaavien elintarvikkeita koskevien terveysväitteiden hyväksynnästä ja hyväksynnän epäämisestä. EU:n elinten on kiinnitettävä erityistä huomiota kansalaisten ja erityisesti lasten ravitsemukseen, koska kansalaisten terveellinen kasvu ja elämänlaatu ovat vaarassa. Väitteisiin nojautuvien elintarvikkeiden edistäminen voi johtaa kansalaisia harhaan ja olla ristiriidassa tieteellisten neuvojen kanssa. Sen vuoksi, kun otetaan huomioon esittelijän tästä herkästä ja tärkeästä asiasta ilmaisemat näkökohdat, äänestän tätä asetusluonnosta vastaan, koska sillä ei mielestäni suojella riittävästi kansanterveyttä ja erityisesti lasten terveyttä.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Tässä asiakirjassa vastustetaan luonnosta komission asetukseksi tiettyjen lasten kehitykseen ja terveyteen viittaavien elintarvikkeita koskevien terveysväitteiden hyväksynnästä ja hyväksynnän epäämisestä, koska se ei ole yhteensopiva elintarvikkeisiin liittyviä ravitsemus- ja terveysväitteitä koskevan asetuksen tavoitteiden ja sisällön kanssa.

Se liittyy pääasiassa ongelmiin, jotka aiheutuvat dokosaheksaeenihapon (DHA) lisäämisestä eri keinoilla äidinmaitoon, jossa se edistää alle 12-kuukautisten lasten normaalia näön kehitystä.

Kuitenkin yleisesti hyväksytyn tieteellisen näytön perusteella imeväisikäisten äidinmaidonkorvikkeeseen ja muihin elintarvikkeisiin lisättävän synteettisen DHA:n vaikutukset eivät ole selkeät. Tämä merkitsee, että ei ole mitään tieteellistä yksimielisyyttä siitä, onko synteettisesti valmistetun DHA:n lisäämisellä erilaisessa biologisessa ympäristössä kuin rintamaidossa vaikutuksia imeväisikäisiin, oli kyseessä sitten äidinmaidonkorvikkeet tai muut imeväisikäisten elintarvikkeet. Sen vuoksi komission asetusehdotuksen hyväksymistä vastustetaan.

  Elisabetta Gardini (PPE), kirjallinen. – (IT) Olemme menettäneet valitettavasti tänään mahdollisuuden toistaa, että meidän ei pitäisi millään tavalla vähentää imettämistä etenkään sellaisia ravintokatsauksia käyttämällä, joista pitäisi saada luotettavaa tietoa. Ei ole itse asiassa minkäänlaista tieteellistä näyttöä, jonka mukaan dokosaheksaeenihapon (DHA) lisääminen äidinmaidonkorvikkeisiin edistäisi näköaistin kehittymistä. Tuen päätöslauselmaa, koska katson, että se on täysin Maailman terveysjärjestön äidinmaidonkorvikkeiden kansainvälisen markkinointikoodin hengen mukainen. Tällä koodilla pyritään muun muassa varmistamaan, ettei minkäänlaista äidinmaidonkorvikkeen mainostamista tai muunlaista edistämistä sallita. On yleisesti tunnettua, että imetyksellä on myönteisiä vaikutuksia lasten ja myös äidin terveyteen, koska se vähentää rintasyöpäriskiä. Lisäksi Unicefin vasta julkaisemien tietojen ja Italian raskausajan terveydenhuollosta vastaavan laitoksen mukaan vastasyntyneiden kuolemantapauksia voitaisiin vähentää 22 prosenttia, jos vauvoja imetetään. Olisin halunnut, että kaikki energia, joka käytetään äidinmaidonkorvikkeen edistämiseen, suunnataan niiden äitien tukemiseen, jotka haluavat imettää lapsiaan, jos he saavat siihen tarvitsemaansa tukea.

  Françoise Grossetête (PPE), kirjallinen. – (FR) Lastentuotteiden, kuten äidinmaidonkorvikkeen on voitava hyötyä väitteistä, jos Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen on tieteellisesti vahvistanut ne. Tämä on kyseessä dokosaheksaeenihapon tapauksessa, ja se edistää 6–12 kuukauden ikäisten imeväisten näön normaalia kehitystä. Kaikenlaisen viestinnän estäminen jopa tunnustetuista tieteellisistä vaikutuksista vaikeuttaisi huomattavasti tutkimusta ja innovointia tällä alalla.

Olisi myös muistettava, että kuuden kuukauden jälkeen kaikki naiset eivät joko halua tai eivät voi imettää, ja heidän on voitava käyttää lapsille tarkoitettuja valmisteita, joiden terveysväitteitä on arvioitu tieteellisesti. Kysymyksessä ei ole se, että äidinmaidonkorviketta, johon on lisätty DHA:ta, pidetään parempana kuin äidinmaitoa. Kyse ei ole siitä!

Parlamentti valitsi tänään oikean tien hylkäämällä tämän päätöslauselman, jossa puolletaan väitteen kieltämistä ja halvennetaan EFSA:n työtä.

  Marian Harkin (ALDE), kirjallinen. – (EN) Kannatan tätä päätöslauselmaa, jonka perusteella hylätään terveysväittämä siitä, että luonnollisen rasvahapon DHA:n lisääminen vauvanruokaan edistää lasten näön normaalia kehitystä. Syitä on monia. Ensinnäkin synteettisen DHA:n ja äidinmaitoon sisältyvän DHA:n välillä on ero. Lisäksi arvossa pidetyt tutkimukset ovat osoittaneet, että näön kehityksen suhteen ei ole mitään todistettua etua, ja eräissä tutkimuksissa on osoitettu, että äidinmaidonkorvikkeeseen lisätyllä DHA:lla on kielteisiä vaikutuksia lasten terveyteen. Lyhyesti sanottuna tarvitaan lisää tutkimuksia.

  Lucas Hartong (NI), kirjallinen. – (NL) Alankomaiden vapauspuolue (PVV) äänesti tämän päätöslauselman puolesta, koska DHA:han liittyvistä terveysväittämistä esiintyy selkeitä epäilyksiä. Haluaisimme kuitenkin, että terveysväittämien tunnustamista koskevia menettelyjä tarkastellaan uudelleen. PVV tukee voimakkaasti riippumatonta tieteellistä tutkimusta, ja juuri tästä syystä haluamme avoimen menettelyn, jonka perusteella ei saada aikaan kiistanalaista tulosta.

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen. – (LT) Äänestin tämän lasten kehitykseen ja terveyteen viittaavien elintarvikkeita koskevien tiettyjen terveysväitteiden hyväksynnästä ja hyväksynnän epäämisestä laaditun asiakirjan puolesta, koska yhtenäismarkkinoiden tuotteita on voitava kuluttaa turvallisesti, niiden on oltava vaatimustenmukaisia ja lainmukaisia. Elintarvikkeita koskevia terveysväitteet on perusteltava ja todistettava tieteellisesti etenkin, kun kyseessä ovat lapset ja heidän terveytensä. On tarpeen varmistaa, että niiden aineiden, joista väite esitetään, suotuisat ravitsemukselliset tai fysiologiset vaikutukset on osoitettu. Väite olisi näytettävä tieteellisesti toteen ottamalla huomioon kaikki saatavilla olevat tieteelliset tiedot ja arvioimalla näyttöä. Unionissa esitettävät terveysväitteet pitäisi sallia ainoastaan tieteellisesti korkealaatuisimpien tieteellisten tutkimusten jälkeen, ja ravitsemus- ja terveysväittämät eivät saa olla harhaanjohtavia.

  David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Äänestin tämän päätöslauselman puolesta. Siinä asetetaan kyseenalaiseksi vauvanruokia koskevat hyväksytyt terveysväitteet. Tässä hyväksytyssä väitteessä on kyseessä DHA, äidinmaidossa luonnollisesti esiintyvä rasvahappo, jonka äidinmaidossa esiintyessään tiedetään olevan tärkeä lasten näön kehitykselle. Äidinmaidonkorvikkeeseen lisättävä synteettinen DHA on kuitenkin eri asia. Äidinmaidonkorvikkeen tuottaja Mead Johnson on hakenut Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaiselta (EFSA) ja elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevältä pysyvältä komitealta (SCFCAH) lupaa käyttää terveysväitettä siitä, että "dokosaheksaeenihapon (DHA) nauttiminen tukee alle 12 kuukauden ikäisten imeväisten näön normaalia kehitystä". Tämä lupa sallittiin Mead Johnsonin toimittaman näytön perusteella. Kuitenkin vuonna 2007 riippumattomassa tutkimuksessa kaikesta käytettävissä olevasta näytöstä, joka koskee äidinmaitoon sisältyvää DHA:ta, todettiin, että DHA:n lisäämisellä äidinmaidonkorvikkeeseen "ei ollut todistetusti hyötyä näön, tajunnan tai fyysisen kasvun kannalta". Lisäksi EFSAlle ei toimitettu mitään tutkimuksia, joiden perusteella olisi osoitettu, mitä vaikutuksia aiheutuu vauvoille, kun heille annetaan DHA:lla täydennettyä äidinmaidonvastiketta sen jälkeen, kun heille on syötetty syntymästään lähtien täydentämätöntä äidinmaidonvastiketta. Koska tämä väite sallitaan vain täydennetyissä vastikkeissa, tämä on tärkeää.

  Cristiana Muscardini (PPE), kirjallinen. – (IT) Kansanterveys ja elintarviketurvallisuus ovat mielestäni kulmakiviä, joiden perustalle yhteiskunta kehittyy. Kun nämä vaatimukset täytetään ja varmistetaan, terveysriskit vähenevät, ja väestönkasvu tapahtuu valvotuissa olosuhteissa, millä tarjotaan turvallisuutta. Nämä olivat elintarvikkeiden ravitsemus- ja terveysväitteistä 20. joulukuuta 2006 annetun EU:n asetuksen taustalla olevat perusteet. Näillä perusteilla, jotka esitetään edelleen tässä asetuksessa, varmistetaan kokeiltujen ja todennettujen tieteellisten tietojen sekä tiettyjä elintarvikkeita koskevien käyttölupien välinen läheinen yhteys.

Tänään käsittelemässämme komission asetuksessa ei tarjota kaikkia tarvittavia takuita. Siinä ei sovelleta normaalia varovaisuusperiaatetta – tarvittavien tieteellisten edellytysten puuttuessa – millä varmistetaan, että ravitsemus- ja terveysväitteet eivät ole harhaanjohtavia. Tästä syystä meidän ei pitäisi hyväksyä sitä.

Äidinmaitoon sisältyvällä DHA:lla on tieteellisen näytön mukainen vaikutus, mutta synteettinen versio ei ole vielä yhdenmukainen asetuksen (EY) N:o 1924/2006 tavoitteen ja sisällön kanssa. Emme voi suhtautua kevyesti terveyskysymyksiin etenkään, kun kyseessä ovat lapset. Olen tästä syystä samaa mieltä esittelijän kanssa.

  Mario Pirillo (S&D), kirjallinen. – (IT) Äänestin vastaan päätöslauselmaa – jonka perusteella torjutaan sen ilmoittaminen, onko vauvojen äidinmaidonkorvikkeessa DHA:ta – koska mielestäni on oikein esittää syyt, minkä vuoksi DHA:ta lisätään. Haluaisin mainita, että DHA on omega-3-rasvahappo, jota on äidinmaidossa, ja sillä on myönteinen vaikutus lasten näkökykyyn. Haluaisin huomauttaa, että Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA antoi myönteisen lausunnon, jotta tämän aineen käytöstä ilmoitetaan laajasti. En ole pitänyt monista saamistani sähköpostiviesteistä, joissa esitetään näkemys siitä, että suosimme äidinmaidon sijasta keinotekoista maidonkorviketta. Meidän on aina annettava riittävää tietoa elintarvikkeisiin lisätyistä aineista varsinkin, kun ne on tarkoitettu lapsille.

  Frédérique Ries (ALDE), kirjallinen. – (FR) Tänään lounasaikaan Euroopan parlamentti lähetti viestin uskomattomasta heikkoudesta, koska se hylkäsi päätöslauselman, jossa kieltäydyttiin lisäämästä terveysväittämää alle 12-kuukautisille imeväisille tarkoitettuihin elintarvikkeisiin. Ääniä annettiin 328 puolesta ja 323 vastaan, mutta tarvittiin 369 äänen ehdotonta enemmistöä.

Tämä on malliesimerkki: vastustetaan Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) lausuntoa. Tässä tapauksessa EFSA antoi luvan vastasyntyneille tarkoitettujen elintarvikkeiden tuottajille esittää luvan, että synteettinen dokosaheksaeenihappo (DHA), normaalisti äidinmaitoon sisältyvä rasvahappo, tukee alle 12 kuukauden ikäisten imeväisten näön normaalia kehitystä. Tätä ei ole tieteellisesti todistettu, kuten Maailman terveysjärjestön Euroopan parlamentin jäsenille tänä aamuna lähetetyssä kirjeessä vahvistettiin.

Olen hyvin pahoillani tästä iskusta vasten monia eurooppalaisia sidosryhmiä: Euroopan monilapsisia perheitä edustavaa European Large Families Confederationia, Euroopan kuluttajaliittoa ja Euroopan lääkäriliittojen kattojärjestöä, jotka pelkästään pyysivät, että imeväisikäisiä ei pidettäisi tavanomaisina kuluttajina. Pahoittelen, että parlamentti yksinkertaisesti unohti tehdä terveestä järjestä ja etiikasta Euroopan elintarviketurvallisuutta koskevan politiikan painopisteen.

  Robert Rochefort (ALDE), kirjallinen. – (FR) Äänestin vastaan asetusehdotusta, jonka tavoitteena on hyväksyä terveysväite, että dokosaheksaeenihapon (DHA) nauttiminen tukee alle 12 kuukauden ikäisten imeväisten näön normaalia kehitystä.

Vaikka suurin osa jäsenistä äänesti tämän hylkäämisen puolesta, määräenemmistöstä, jota tarvittiin vahvistamaan tämä hylkääminen, puuttui 40 ääntä. Kuitenkin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1924/2006 säädetään, että ravitsemus- ja terveysväitteet eivät saa olla harhaanjohtavia ja niiden on perustuttava tieteelliseen näyttöön. Lisäksi vaikka yleisesti hyväksytty tieteellinen näyttö osoittaa, että äidinmaitoon sisältyvä DHA edistää imeväisikäisten näön kehitystä, ei ole minkäänlaista tieteellistä yksimielisyyttä mahdollisesta syy-yhteydestä synteettistä DHA:ta sisältävän äidinmaidonkorvikkeen ja imeväisikäisten näön paremman kehityksen välillä.

Minusta vaikuttaa, että tieteellisen yksimielisyyden puuttuessa DHA-lisän käytön mahdollisia vaikutuksia – sekä hyödyllisiä että haitallisia – on tutkittava enemmän ennen kuin DHA:n käytön äidinmaidonvastikkeessa ja imeväisikäisten elintarvikkeissa voidaan väittää olevan hyödyllistä. Parlamentti ei tänään hyödyntänyt mahdollisuutta kieltää tämän väitteen käyttöä tulevaisuudessa niin kauan, kun asiasta saadaan vakuuttavampaa tieteellistä näyttöä. Pahoittelen tätä.

  Zuzana Roithová (PPE) , kirjallinen. – (CS) Terveysväitteiden valvonta otettiin käyttöön, jotta kuluttajia ei johdettaisi harhaan väärillä tiedoilla. Sen avulla kuitenkin tietoisuutta pitäisi lisätä kuluttajien keskuudessa. Kannatin sen vuoksi äänestyksessä komission ehdotusta ottaa mukaan lasten maitojauheeseen sisältyvää DHA:ta koskeva terveysväittämä, koska sillä annetaan myönteisiä tietoja äideille, jotka eivät voi vakavista terveydellisistä syistä imettää lapsiaan. On välttämätöntä antaa näille naisille myönteisiä tietoja maitojauheesta siinä vaiheessa, kun he päättävät, mitä tuotetta ostaa. Emme pyri heikentämään imetyksen merkitystä lasten kehitykselle tällä tavalla, koska äidit ovat tästä täysin selvillä lastenlääkärin antamien tietojen ansiosta.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Äänestin puolesta, koska yhteisessä päätöslauselmassa katsotaan, että komission asetus tiettyjen lasten kehitykseen ja terveyteen viittaavien elintarvikkeita koskevien terveysväitteiden hyväksynnästä ja hyväksynnän epäämisestä ei ole yhteensopiva asetuksen (EY) N:o 1924/2006 tavoitteen ja sisällön kanssa ja koska siinä vastustetaan komission asetusluonnoksen hyväksymistä.

  Licia Ronzulli (PPE), kirjallinen. – (IT) Dokosaheksaeenihappo eli DHA on äidinmaitoon sisältyvä aine, ja lukuisat tieteelliset tutkimukset osoittavat, että sillä on myönteinen tehtävä vastasyntyneiden lasten näön kehittymisessä. Katson, että tämän aineen lisäämistä tuotteisiin, kuten keinotekoiseen maidonkorvikkeeseen, koskevien tietojen ansiosta kuluttajat voivat tehdä tietoisemman valinnan ostoksilla käydessään.

Pidän perusteltuina niiden henkilöiden huolenaiheita, jotka katsovat, että tämän aineen mainostamisen vuoksi äidit luopuisivat imetyksestä ja valitsisivat tällaisen tuotteen. Äidinmaitoon sisältyy aineita ja aktiivisia ainesosia, jotka ovat erityisen tärkeitä ja korvaamattomia vauvoille, mutta valitettavasti kaikki naiset eivät voi imettää.

Äänestin sen vuoksi tätä päätöslauselmaa vastaan, koska asianmukaisiin tietoihin pääsyn estämisen vuoksi poistamme jälleen erään apukeinon äideille, jotka joutuvat käyttämään näitä tuotteita, koska he eivät pysty imettämään vauvojaan.

  Catherine Stihler (S&D), kirjallinen. – (EN) Äänestin tämän päätöslauselman puolesta, koska uskon, että DHA:han liittyviä terveysväitteitä ei ole tieteellisesti tuettu ja olen vahvasti sitä mieltä, että kuluttajille ei pitäisi antaa vääriä tietoja.

  Hannu Takkula (ALDE), kirjallinen. – (FI) On selvää, että äidinmaito on parasta ruokaa vastasyntyneelle lapselle. Kaikki äidit eivät kuitenkaan esimerkiksi terveyssyistä pysty imettämään lapsiaan. Äidinmaidonkorvikkeelle on siis tarvetta. Täten onkin toivottavaa, että korvike olisi koostumukseltaan mahdollisimman paljon äidinmaidon kaltainen.

Tämä päätöslauselmaesitys kyseenalaisti DHA-nimisen ainesosan merkityksen lapselle ja hänen kehitykselleen. DHA pyrkii korvaamaan äidinmaidossa olevan rasvahapon, jonka on todettu auttavan lapsen silmien kehittymistä ja jota ainakin osa korvikevalmistajista on lisännyt tuotteisiinsa. Tämä esitys pyrki kieltämään erityisesti sen, että DHA:sta kerrottaisiin kuluttajalle, esimerkiksi tuoteselosteessa.

Vaikka haluankin yleisesti kehottaa varovaisuuteen erilaisten markkinointimateriaalien käytössä, koen, että monien tieteellisten testien jälkeen siitä tulee voida kuluttajalle kertoa. Poliitikkojen tulee myös luottaa eri turvallisuusviranomaisten päätöksiin. Tässä tapauksessa Euroopan ruokaturvallisuusvirasto (ESFA) on todennut, tieteelliseen näyttöön vedoten, että tuote on turvallinen. Näistä syistä äänestin päätöslauselmaesitystä "Lasten kehitykseen ja terveyteen viittaavien, elintarvikkeita koskevien tiettyjen terveysväitteiden hyväksyntä ja hyväksynnän epääminen" vastaan.

  Derek Vaughan (S&D), kirjallinen. – (EN) Kun otetaan huomioon, että Maailman terveysjärjestön mukaan ei ole vankkoja todisteita siitä, että DHA:n lisäämisellä äidinmaidonkorvikkeeseen on merkittäviä kliinisiä etuja, päätin äänestää sitä vastaan, että yritykset voivat esittää perusteettomia väitteitä DHA:n terveysvaikutuksista. On vaara, että nämä mahdollisesti harhaanjohtavat väitteet voivat johtaa siihen, että lapsille annetaan enemmän äidinmaidonkorviketta, ja he voivat menettää elintärkeitä ravintoaineita, kuten DHA:ta, jota sisältyy luonnollisesti äidinmaitoon.

  Marie-Christine Vergiat (GUE/NGL), kirjallinen. – (FR) Euroopan parlamentti hylkäsi tänään ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan laatiman päätöslauselmaesityksen, jossa vaadittin lisää tutkimuksia ennen kuin voidaan väittää, että dokosaheksaeenihappo (DHA) on aine, jolla on imeväisikäisille hyödyllisiä ominaisuuksia.

Olen pahoillani, että päätöslauselmaa ei hyväksytty ilman, että kaikkia tarvittavia tieteellisiä tutkimuksia tehtiin, vaikka Cochrane Libraryn vuonna 2008 julkaiseman DHA:ta ja neurologisen kehityksen välistä yhteyttä koskevan systemaattisen katsauksen perusteella täysaikaisten lasten ruokkimisesta äidinmaidonkorvikkeella, johon on lisätty DHA:ta ja muita vastaavia pitkäketjuisia rasvahappoja, ei ole todistetusti hyötyä näön, tajunnan tai fyysisen kasvun kannalta.

Huolimatta ympäristöasioiden, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan jäsenten ilmaisemista epäilyksistä, parlamentin enemmistö on tosiasiassa valtuuttanut Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen antamaan lausunnon, että "dokosaheksaeenihapon (DHA) nauttiminen tukee alle 12 kuukauden ikäisten imeväisten näön normaalia kehitystä". Kiistanalaisen Mediator-lääkkeen tapauksen vuoksi Euroopan unionin toimielinten olisi harjoitettava kuitenkin jonkun verran varovaisuutta.

Mietintö: Kader Arif (A7-0070/2011)

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestän tämän mietinnön puolesta, koska jatkuvasti globalisoituvassa maailmassa koko EU:n on valittava tuottavia investointivaihtoehtoja, ja olen samaa mieltä tässä mietinnössä esitetystä kannasta, että komission ja neuvoston pitäisi käynnistää neuvottelut investointien aloittamisesta kolmansissa maissa, kuten Kanadassa, Intiassa ja Kiinassa. Tämän vuoksi mielestäni on tärkeää, että parlamentti varmistaa eurooppalaisten sijoittajien vastuullisen toiminnan ulkomailla ja suojelee EU:n sääntelyä koskevia oikeuksia yleisen etumme mukaisesti.

  Elena Oana Antonescu (PPE), kirjallinen. – (RO) Tulevassa EU:n politiikassa on edistettävä kestäviä sijoituksia, jotka ovat ympäristöystävällisiä − tämä on erityisen tärkeä aihe kaivannaistoiminnassa − ja edistävät asianmukaisia työoloja kansainvälisten sijoitusten kohteena olevissa yrityksissä. Mielestäni kaikkiin sijoitussopimuksiin olisi liitettävä myös sosiaali- ja ympäristönormit, kun EU neuvottelee vapaakauppasopimuksen tietystä luvusta tai kun kyseessä on erillinen sijoitussopimus.

Unionin politiikalla olisi suojeltava biologista monimuotoisuutta sekä edistettävä teknologian siirtoa ja infrastruktuurien parantamista. Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska katson, että Euroopan unioni tarvitsee johdonmukaista sijoituspolitiikkaa, jolla vaikutetaan myönteisesti talouskasvuun, kestävään kehitykseen ja työllisyyteen.

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. – (LT) Lissabonin sopimuksen seurauksena ulkomaiset suorat sijoitukset kuuluvat nyt EU:n yksinomaiseen toimivaltaan. Asiasta koituu merkittäviä seurauksia, ja se asettaa haasteen sekä jäsenvaltioiden jo tekemien yli 1 200 kahdenvälisen investointisopimuksen hallinnoinnille että sellaisen EU:n tulevan sijoituspolitiikan määrittelylle, joka vastaa sijoittajien ja vastaanottavien valtioiden odotuksia siten, että samanaikaisesti pyritään unionin ulkoisen toiminnan tavoitteisiin. Kun tehdään kahdenvälisiä investointisopimuksia, tavoite on varmistaa, että kehitysmaiden sijoittajilla on oikeudellinen ja taloudellinen turva. Olen samaa mieltä siitä, että kun kehitetään EU:n tulevaa sijoituspolitiikkaa, sijoittajansuojan on oltava sijoitussopimuksiemme tärkein painopiste. Euroopan unionin tulevassa politiikassa on edistettävä kestäviä sijoituksia, jotka ovat ympäristöystävällisiä (tämä on erityisen tärkeä aihe kaivannaistoiminnassa) ja edistävät laadukkaita työoloja sijoitusten kohteena olevissa yrityksissä. EU:n olisi tuettava Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön ohjeiden äskettäistä uudistusta, jolla pyritään edistämään kansainvälisten yritysten vastuullista käyttäytymistä.

  George Becali (NI), kirjallinen. – (RO) Äänestin tämän mietinnön puolesta. Olemme kaikki tietoisia siitä, että Lissabonin sopimuksen perusteella ulkomaiset suorat sijoitukset kuuluvat EU:n yksinomaiseen toimivaltaan. Komissio ja neuvosto voivat suunnitella parlamentin kanssa näiden uusien toimivaltuuksien mukaisesti politiikkaa, jolla edistetään laadukkaita sijoituksia, joilla on myönteinen vaikutus talouskasvuun ja työllisyyteen. Kriisi on johtanut − mikä on luonnollista − suorien ulkomaalaisten sijoitusten vähentymiseen. Niiden määrä saavutti 1 500 miljardia euroa vuonna 2007. Pidän myös myönteisenä ehdotusta ottaa käyttöön käsite "EU:n sijoittaja" ja katson, että kaikkien EU:n sijoittajien suojelun pitäisi olla sijoitussopimuksien tärkein painopiste.

  Slavi Binev (NI), kirjallinen. – (BG) Olen samaa mieltä esittelijän kanssa siitä, että kaikki sijoitukset eivät edellytä samaa korkeaa suojelun tasoa ja että esimerkiksi lyhytaikaiset, keinottelutarkoituksessa tehdyt sijoitukset eivät ansaitse samaa suojelun tasoa kuin pitkäaikaiset sijoitukset. Tämän vuoksi EU:n tulevien sopimusten soveltamisalaa on rajoitettava pelkästään ulkomaisiin suoriin sijoituksiin. Tuin tästä syystä tätä mietintöä, joka koskee alaa, joka kuuluu nyt Euroopan parlamentin yksinomaisen toimivallan piiriin.

  Marielle De Sarnez (ALDE), kirjallinen. – (FR) Parlamentti halusi selventää sääntöjä, joita EU:n on otettava käyttöön, kun se neuvottelee tulevista sijoitussopimuksista. Sijoittajansuojan lisäksi komission on sisällytettävä kaikkiin tuleviin sopimuksiin erityislausekkeita, joissa vahvistetaan kolmannen osapuolen ja EU:n sääntelyoikeus niillä teknologian aloilla, joihin liittyy kansallisen turvallisuuden suojelu, ympäristönsuojelu sekä kansanterveyden, työntekijöiden ja kuluttajien oikeuksien ja teollisuuspolitiikan suojelu. Tämä on neuvoston ja komission esittämä vahva viesti ennen kuin avataan sijoitusneuvottelut Kanadan ja Intian kaltaisten maiden kanssa ja lähitulevaisuudessa Kiinan kanssa. Eurooppalaisten sijoittajien on toimittava vastuullisesti ulkomailla ja turvattava Euroopan unionin oikeus säännellä yleistä etua koskevia sijoituksia.

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska uskon, että ehdotettu sijoituspolitiikkaa on sijoittajien ja asiaankuuluvien valtioiden toiveiden mukainen ja se edistää osaltaan EU:n ja sen yritysten kilpailukyvyn lisäämistä. EU:n koordinoidulla kansainvälisiä sijoituksia koskevalla politiikalla voi olla tärkeä vaikutus työpaikkojen luomiseen EU:ssa ja sen lisäksi kehitysmaissa.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 206 ja 207 artiklassa ulkomaiset suorat sijoitukset todetaan EU:n yksinomaiseen toimivaltaan kuuluvaksi osa-alueeksi. Tehtyjen kahdenvälisten investointisopimusten lisäksi unionin on määriteltävä sellainen politiikka tuleville eurooppalaisille sijoituksille, joka vastaa sekä sijoittajien että vastaanottavien valtioiden odotuksia siten, että samanaikaisesti pyritään unionin ulkoisen toiminnan tavoitteisiin. Sijoittajien suojelemisen olisi oltava jatkossakin etusijalla sijoitussopimuksissa. Komissiota on kuitenkin pyydetty esittämään selkeä määritelmä sijoituksille, joita on suojeltava. Tulevien sopimuksien olisi perustuttava jäsenvaltioiden kokemuksien mukaisiin parhaisiin käytäntöihin, ja niissä olisi otettava huomioon pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) tarpeet.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Tässä mietinnössä käsitellään ongelmia, jotka liittyvät kansainvälisiä sijoituksia koskevaan eurooppalaiseen politiikkaan. EU:n perustamisesta lähtien monet jäsenvaltiot ovat tehneet useita kahdenvälisiä investointisopimuksia: vuodesta 1959 lähtien noin 3 000. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimuksen) voimaantulon perusteella tämä asia kuuluu unionin yksinomaiseen toimivaltaan ja se on tällä hetkellä osa tulevan eurooppalaisen sijoituspolitiikan − mistä on keskusteltava perusteellisesti − valmistelua. Asia on erityisen tärkeä, sillä olemme käännekohdassa ja edessämme on kaksi haastetta: antaa EU:lle tarvittavat välineet, jotta ulkomailla toimivat yritykset voivat saattaa loppuun investointiohjelmansa ja samalla varmistaa, että Eurooppa pysyy maailmanlaajuisten sijoitusten johdossa. Elämme ajanjaksolla, jolloin liiketoiminta on hyvin aggressiivista, joten perusteitamme kauppakumppanien valinnalle on harkittava hyvin. Olen sen vuoksi samaa mieltä esittelijän kanssa tästä asiakirjasta, jonka perusteella kunnioitetaan parlamentin oikeuksia. Neuvotteluprosessit olisi toteutettava ajoissa, jotta vältetään tarpeettomat viivästykset tai vakavat häiriöt EU:n suhteissa kyseisiin valtioihin.

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Ulkomaiset suorat sijoitukset määritellään "pitkäaikaisiksi investoinneiksi, jotka edustavat vähintään 10 prosentin osuutta konserniyhtiön omasta pääomasta / osakkeista ja jotka antavat sijoittajalle liikkeenjohdollisen määräysvallan konserniyhtiön toiminnassa". Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimuksen) voimaantulon perusteella ulkomaiset suorat sijoitukset kuuluvat unionin yksinomaiseen toimivaltaan. Niiden pääasiallinen tehtävä on hallinnoida nykyisiä kahdenvälisiä investointisopimuksia ja määritellä Euroopan sijoituspolitiikka, joka "vastaa sekä sijoittajien että vastaanottavien valtioiden odotuksia". Yhteisen sijoituksia koskevan politiikan täytäntöönpanoa peräänkuulutetaan näiden uusien vastuualueiden perusteella. On kuitenkin kiistanalaista, että ulkomaisilla suorilla sijoituksella saataisiin aikaan paljon puhuttua hyötyä "edunsaajamaissa". Tämä on erityisesti kyseessä silloin, jos sitä toteutetaan EU:n toimivallan puitteissa EU:n yleisesti puolustamien etujen puolesta.

Portugalin esimerkki on erityisen valaiseva. Koska on totta, että yksi Portugalin talouden vakavista ongelmista on sijoitusten määrän jatkuva lasku, mikä näkyy alhaisessa talouskasvussa ja kasvavassa työttömyydessä, Portugalin talouteen on tehty paljon suoria ulkomaisia sijoituksia vuosien aikana. Tosiasia on kuitenkin se, että yhä suurempi osa Portugalissa aikaansaadusta vauraudesta siirretään ulkomaille.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Unionin tuomioistuin määrittelee ulkomaiset suorat sijoitukset "pitkäaikaisiksi investoinneiksi, jotka edustavat vähintään 10 prosentin osuutta konserniyhtiön omasta pääomasta / osakkeista ja jotka antavat sijoittajalle liikkeenjohdollisen määräysvallan konserniyhtiön toiminnassa".

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimuksen) voimaantulon perusteella ulkomaiset suorat sijoitukset kuuluvat unionin yksinomaiseen toimivaltaan. Niiden pääasiallinen tehtävä on hallinnoida nykyisiä kahdenvälisiä investointisopimuksia ja määritellä Euroopan sijoituspolitiikka, joka "vastaa sekä sijoittajien että vastaanottavien valtioiden odotuksia". Näiden uusien vastuualueiden perusteella esittelijä peräänkuuluttaa yhteisiä sijoituksia koskevan politiikan täytäntöönpanoa.

Meidän kantamme on kuitenkin erilainen. Useimmissa tapauksissa suorilla ulkomaisilla sijoituksilla ei ratkaista niiden valtioiden kehitysongelmia, missä niitä toteutetaan. Olemme kaikki hyvin tietoisia monikansallisten yritysten toimista. Ne pysyvät paikalla ja saavat valtavia voittoja ja avustuksia. Kuitenkin pienimpienkin ongelmien jälkeen ne suuntaavat katseensa muualle ja eivät välitä ollenkaan työttömyydestä ja kehitykselle luomistaan esteistä. Portugali tietää tämän valitettavasti liiankin hyvin.

  Bruno Gollnisch (NI), kirjallinen. – (FR) Lissabonin sopimuksen voimaantulosta lähtien komissiolla on ollut yksinomainen toimivalta allekirjoittaa ja neuvotella suoria ulkomaisia sijoituksia koskevia sopimuksia. Arifin mietintö perustuu hyviin aikomuksiin, joiden vaikutus on huono. Hän on erityisen huolissaan valtiollisten rahastojen mahdollisesti aikaansaamista vahingoista, keinotteluun liittyvistä sijoituksista, joita ei saa kannustaa, herkkien alojen sekä sosiaalisten ja ympäristölausekkeiden ulkopuolelle jättämisestä, vastavuoroisuuden periaatteen noudattamisesta ja jäsenvaltioiden sääntelyvallasta. Nämä ovat kaikki asioita, jotka hän haluaa nähdä tulevan eurooppalaisen politiikan keskiössä. Hän on mielestäni oikeassa erityisesti jälkimmäiseksi mainitun kohdan suhteen. Ulkomaisten sijoittajien taloudelliset edut eivät saa ohittaa jäsenvaltioiden valtaa ottaa käyttöön sitovia yhteiskunta-, ympäristö- ja finanssipolitiikan vaatimuksia. Tätä kuitenkin esitettiin monenvälisiä investointeja koskevassa sopimuksessa, jota ei kuitenkaan onneksi koskaan hyväksytty Maailman kauppajärjestössä.

Komissio silti tuki tällaista roistomaisuutta! Sen vuoksi olisi vähättelyä todeta, että minulla ei ole minkäänlaista luottamusta siihen, että kyseinen toimielin puolustaa, noudattaa tai valvoo tässä mietinnössä esitettyjä periaatteita. Se, että sille annetaan tällä hetkellä yksinomainen toimivalta neuvotella kahdenvälisistä investointisopimuksista 27 jäsenvaltion nimissä ja puolesta, on rikollista.

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen. – (LT) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska on tarpeen rakentaa yhtenäinen ja johdonmukainen sijoituspolitiikka, jolla edistetään laadukkaita sijoituksia ja myötävaikutetaan positiivisesti maailmanlaajuiseen taloudelliseen edistykseen ja kestävään kehitykseen. Katson, että sijoituksia koskeva yhteinen politiikka täyttää sekä sijoittajien että asianomaisten valtioiden odotukset ja auttaa lisäämään EU:n ja sen yritysten kilpailukykyä sekä työllisyyttä. Sijoitusriski on yleensä suurempi kehitysmaissa ja vähemmän kehittyneissä maissa. Sijoitussopimusten muodossa tarjottava vahva ja tehokas sijoittajansuoja on avain suojeltaessa eurooppalaisia sijoittajia ja sillä voidaan parantaa hallintotapaa ja varmistaa vakaus. Jotta sijoitussopimukset hyödyttäisivät näitä maita enemmän, niissä on otettava huomioon myös sijoittajan velvollisuudet kunnioittaa ihmisoikeuksia ja noudattaa korruption vastaisia normeja osana EU:n ja kehitysmaiden laajempaa kumppanuutta, jonka tarkoituksena on vähentää köyhyyttä.

  Petru Constantin Luhan (PPE), kirjallinen. – (RO) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska katson, että meidän on varmistettava ulkoinen kilpailukyky ja kaikkien EU:n sijoittajien yhtäläinen kohtelu. Meillä on oltava myös mahdollisimman suuri vaikutusvalta kansainvälisiin sijoitusneuvotteluihin. Niiden on katettava kaikenlaiset sijoitukset. EU:n on varmistettava, että mitään EU:n sijoittajaa ei kohdella toista huonommin jäsenvaltioiden allekirjoittamien kahdenvälisten investointisopimusten perusteella. Sijoitusten vapauttamisesta ja suojaamisesta tulee yhteisiä kansainvälisiä sijoituksia koskevan politiikan perusvälineitä. Jäsenvaltioiden on kuitenkin jatkettava sellaisten sijoituksia tukevien toimintalinjojen soveltamista, joilla täydennetään yhteisiä kansainvälisiä sijoituksia koskevaa politiikkaa ja joka on sopusoinnussa sen kanssa.

  David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Kannatin äänestyksessä tätä mietintöä, jossa kannatetaan selviä sijoittajansuojaa koskevia normeja ja laajempaa avoimuutta välimiesmenettelyssä, oikeutta valittaa kansainvälisten välimiesten päätöksestä ja mahdollisuutta kuulla ammattiliittoja ja kansalaisjärjestöjä. Tähän saakka sijoitussopimuksissa keskityttiin niin paljon sijoittajansuojaan, että yritykset pystyivät joskus toimimaan kehitysmaissa noudattamatta ympäristö- tai sosiaalisia näkökohtia. Tätä ei enää suvaita. Sen vuoksi mietinnössä peräänkuulutetaan uusia sääntöjä ja sitä, että yritysten sosiaalinen vastuu on keskeinen osa kaikkia tulevia sopimuksia. Maailma on muuttunut. EU vastaanottaa yhä enemmän ulkomaisia sijoituksia, ja emme voi edistää sijoittajansuojaa yleisen edun kustannuksella. Mietinnössä peräänkuulutetaan selvää ja oikeudenmukaista tasapainoa julkisten ja yksityisten etujen välillä. Sen tavoitteena on eurooppalaisten sijoittajien tehokas suojelu lainvastaiselta pakkolunastukselta tai peitellyltä lainsäädännöltä, jolla ne pyritään pitämään pois tietyiltä markkinoilta. Sillä varmistetaan myös, että viranomaiset voivat aina esittää säännöksiä yleisen edun puolesta. Vaadin riitojenratkaisumekanismin perinpohjaista uudistamista. Yksityisyritykset pystyivät sen perusteella tähän saakka ryhtymään oikeustoimiin valtioita vastaan ja joskus hyökkäämään niiden sosiaalista ja ympäristölainsäädäntöä vastaan.

  Jean-Luc Mélenchon (GUE/NGL), kirjallinen. – (FR) Vaikka jäsenvaltioita ja niiden kansalaisia pyydetään kiristämään vyötään, tässä asiakirjassa kehotetaan kansalaisia varmistamaan, että ulkomaisten yksityisyritysten edut suojataan. Siinä ei edes säädetä velvollisuudesta suojella julkisia palveluja kaikkia yksityisiä sijoituksia vastaan. Siinä ei oteta huomioon koko ihmiskunnalle kuuluvia varoja, kuten vettä. Äänestän mietintöä vastaan.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 206 ja 207 artiklassa ulkomaiset suorat sijoitukset todetaan EU:n yksinomaiseen toimivaltaan kuuluvaksi osa-alueeksi. Tehtyjä kahdenvälisiä investointisopimuksia on hallittava, ja unionin olisi luotava eurooppalainen politiikka tuleville sijoituksille, jotka vastaavat sijoittajien ja vastaanottavien valtioiden odotuksia. On tärkeää suojata sijoittajat, mutta komissiota on kuitenkin pyydetty esittämään selkeä määritelmä sijoituksille, joita on suojeltava. Tulevien sopimuksien olisi perustuttava parhaisiin käytäntöihin, ja niissä olisi otettava huomioon myös pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) tarpeet.

  Alexander Mirsky (S&D), kirjallinen. – (EN) Tässä mietinnössä käsitellään kansainvälisiä sijoitussopimuksia. Näiden sopimusten pääasiallisena tavoitteena on lisätä ulkomaisten sijoittajien pääsyä markkinoille ja tarjota korkeatasoista suojaa sijoituksille ja sijoittajille investointeja vastaanottavien valtioiden hallituksien mielivaltaisia päätöksiä vastaan. Ennen Lissabonin sopimuksen voimaantuloa oli työnjako, jonka perusteella komissio neuvotteli suorien ulkomaisten sijoitusten markkinoillepääsystä ja jäsenvaltiot allekirjoittivat sijoitussuojasopimukset kolmansien maiden kanssa. Lissabonin sopimuksen myötä ulkomaiset suorat sijoitukset kuuluvat nyt EU:n yksinomaiseen toimivaltaan ja ovat EU:n ulkoisen kauppapolitiikan keskeinen osa. On hyvä, että tässä mietinnössä lähetetään voimakas viesti komissiolle ja neuvostolle, jotka ovat aloittamassa sijoitusneuvotteluita kolmansien maiden, kuten Kanadan ja Intian sekä piakkoin Kiinan kanssa. Sen vuoksi on tärkeää, että parlamentti varmistaa Euroopan sijoittajien vastuullisen käytöksen ulkomailla ja samalla suojelee EU:n yleistä etua koskevaa sääntelyoikeutta.

  Rolandas Paksas (EFD), kirjallinen. – (LT) Äänestin tämän kansainvälistä sijoituspolitiikkaa koskevan päätöslauselmaesityksen puolesta. Koska ulkomaiset suorat sijoitukset siirrettiin EU:n yksinomaiseen toimivaltaan, on pyrittävä kaikin keinoin luomaan johdonmukainen ja yhtenäinen sijoituspolitiikka, jossa kunnioitetaan ihmisoikeuksia ja oikeusvaltioperiaatetta. Sijoituksia koskevalla yhteisellä politiikalla edistetään laadukkaita sijoituksia, kestävää taloudellista, yhteiskunnallista ja ympäristöystävällistä kehitystä, ja sillä on myönteinen vaikutus koko maailman taloudelliseen kehitykseen. Katson, että tällaisella sijoituspolitiikalla autetaan EU:ta pysymään pääasiallisena toimijana ulkomaisten suorien sijoitusten alalla, ja tällä edistetään talouskasvun elpymistä, parannetaan yritysten kilpailukykyä ja kannustetaan työpaikkojen luomista. Katson, että komission on laadittava EU:n sijoitusstrategia kiireellisesti, koska ulkomaisilla investoinneilla EU:hun ja EU:n investoinneilla ulkomaihin on myönteinen vaikutus EU:n ja muiden valtioiden, kuten kehitysmaiden, kasvuun ja työllisyyteen. On varmistettava kaikin tavoin korkealaatuinen sijoittajansuoja, joka on vakauden ja hyvän hallinnon perusta. Lisäksi on varmistettava pienten ja keskisuurten yritysten oikeusvarmuus, millä luodaan niille edulliset edellytykset sijoittaa ulkomaiden markkinoihin. Sijoitussopimukset olisi tehtävä noudattamalla täysin korruptionvastaisia normeja ja sitoutumalla ihmisoikeuksien kunnioittamiseen.

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. – (PT) Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 206 ja 207 artiklassa ulkomaiset suorat sijoitukset todetaan EU:n yksinomaiseen toimivaltaan kuuluvaksi osa-alueeksi. Asiasta koituu merkittäviä seurauksia, ja se asettaa haasteen yli 1 200 kahdenvälisen investointisopimuksen hallinnoinnille ja sellaisen EU:n tulevan sijoituspolitiikan määrittelylle, joka vastaa sekä sijoittajien että vastaanottavien valtioiden odotuksia, siten, että pyritään unionin ulkoisen toiminnan tavoitteisiin. Johdonmukainen, kunnollinen ja tehokas sijoituspolitiikka edellyttää ulkomaisten suorien sijoitusten sekä sen soveltamisalan ja toteutuksen selkeää määrittelyä. Äänestin tämän mietinnön puolesta, ja haluaisin korostaa parlamentin kehotusta komissiolle selkeän määritelmän käyttöönottamisesta suojeltaville sijoituksille, mukaan luettuna ulkomaiset suorat sijoitukset ja portfoliosijoitukset. Parlamentti vaatii, että komission määritelmän mukaan keinottelumielessä tehtyjä sijoituksia ei pidä suojella.

  Vincent Peillon (S&D), kirjallinen. – (FR) Äänestin kollegani ja ystäväni Kader Arifin EU:n ulkomaisia suoria sijoituksia koskevasta politiikasta laatiman erinomaisen mietinnön puolesta. Tässä asiakirjassa parlamentti muotoilee kaksi minun mielestäni merkittävää vaatimusta, kun määritellään se, miten voidaan kehittää tulevia kansainvälisten investointien suojelua koskevia sopimuksia, jotka sitovat EU:ta. Ensimmäinen vaatimus on se, että kaikkiin sopimuksiin sisältyy lausekkeita, joiden perusteella eurooppalaisten sijoittajien on käyttäydyttävä vastuullisesti ulkomailla talous-, yhteiskunta- ja ympäristöasioissa. Toinen vaatimus on se, että investointeja vastaanottavien valtioiden hallitukselle jää kaikkien näiden sopimusten perusteella mahdollisuus antaa yhteistä etua koskevaa lainsäädäntöä. Aiemmin joidenkin yksityisten investointien suojelua koskevien lausekkeiden perusteella kolmansilla valtioilla oli mahdollisuus ottaa käyttöön sosiaali- tai ympäristölainsäädäntöä, jota pidettiin epäsuorana pakkolunastuksena, mikä johti korvaukseen. Meidän on saatava tällaiset väärinkäytökset loppumaan. Euroopan parlamentilla on ensimmäisen kerran sanavalta näissä asioissa, ja Arifin mietinnöllä on ammuttu varoituslaukaus neuvostolle ja komissiolle, kun ne valmistelevat avoimia neuvotteluita Intian ja Kanadan sekä piakkoin Kiinan kanssa.

  Licia Ronzulli (PPE), kirjallinen. – (IT) Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen perusteella ulkomaiset suorat sijoitukset kuuluvat EU:n yksinomaiseen toimivaltaan. Tämä merkitsee haastetta, joka on voitettava hinnalla millä hyvänsä erityisesti, kun kyseessä on sellaisen Euroopan sijoituspolitiikan käyttöönottaminen, joka täyttää eurooppalaisten sijoittajien ja vastaanottajavaltioiden tarpeet ja joka on samalla EU:n ulkoisen toiminnan tavoitteiden mukainen.

EU:n allekirjoittamilla lukuisilla kahden- ja monenvälisillä investointisopimuksilla on varmistettava sijoittajien suojeleminen kaikilla asianmukaisilla aloilla. Tulevassa EU:n politiikassa olisi edistettävä kestäviä ja ympäristöystävällisiä sijoituksia, joilla edistetään hyviä työoloja yrityksissä, joihin ulkomaiset sijoitukset vaikuttavat. Kaikkiin sijoitussopimuksiin on liitettävä asianmukaiset ympäristö- ja sosiaaliset säännöt lisätakuuna.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Äänestin tyhjää. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 206 ja 207 artiklassa ulkomaiset suorat sijoitukset todetaan EU:n yksinomaiseen toimivaltaan kuuluvaksi osa-alueeksi. Asiasta koituu merkittäviä seurauksia, ja se asettaa haasteen sekä jäsenvaltioiden jo tekemien yli 1 200 kahdenvälisen investointisopimuksen hallinnoinnille että sellaisen EU:n tulevan sijoituspolitiikan määrittelylle, joka vastaa sijoittajien ja vastaanottavien valtioiden odotuksia siten, että samanaikaisesti noudatetaan unionin ulkoisen toiminnan tavoitteita. Tämän yhteisen kauppapolitiikan alaan sisältyvän tulevan politiikan määrittely edellyttää ensimmäiseksi tähän asti noudatetun sijoituspolitiikan analysointia.

  Nikolaos Salavrakos (EFD), kirjallinen. – (EL) EU:ta pyydetään näinä kriittisinä aikoina puuttumaan taloudelliseen ja sosiaaliseen kriisiin. EU:n on tässä vaiheessa keskityttävä kasvuun ja sijoitusten aikaansaamiseen sekä työpaikkojen luomiseen. Koska EU:n toimivaltaa laajennetaan Lissabonin sopimuksessa ulkomaisten suorien sijoitusten alalle, voimme luoda perustan yhtenäiselle EU:n politiikalle tällä alalla. Meidän on annettava EU:n yrityksille tarvittavat välineet turvallisille ja laadukkaille investoinneille ulkomailla. Yritystemme suojelun ulkomailla on oltava painopisteemme. Koska EU:n markkinat ovat maailman avoimimmat, meidän on otettava käyttöön kehys, jolla suojellaan yrityksiämme, ja asianmukaisia vaatimuksia, joilla saadaan aikaan tasapaino kauppakumppaniemme kanssa, jotta eurooppalaisilla yrityksillä on yhtäläiset kilpailuedellytykset. Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska se on mielestäni oikea askel tämän lopullisen tavoitteen aikaansaamiseksi.

  Czesław Adam Siekierski (PPE), kirjallinen. – (PL) Lissabonin sopimuksessa on otettu käyttöön kauaskantoisia muutoksia yhteisen kauppapolitiikan alalla. Ensinnäkin perustamissopimuksen määräyksien mukaan yhteistä kauppapolitiikkaa on laajennettu muun muassa ulkomaisia suoria sijoituksia koskeviin asioihin. Toiseksi päätöksentekomenettelyä on muutettu: neuvosto tekee nyt päätöksensä määräenemmistöllä, ja parlamentti on saanut yhteispäätösoikeuden. Tämä merkitsee, että parlamentin suostumus on välttämätön kauppasopimusten ratifioinnin ja sijoituksia koskevien kysymysten (ulkomaiset suorat sijoitukset) tapauksessa.

Unionin on luotava osana kauppapolitiikkaansa eurooppalainen sijoituspolitiikka, joka on sijoittajien ja vastaanottajavaltioiden odotuksien mukainen. Sijoituspolitiikassa on myös otettava huomioon Euroopan unionin ulkopolitiikan painopisteet. Tässä yhteydessä esiintyy kysymys kansainvälisen tason sääntelystä, erityisesti WTO:n neuvotteluista. Lissabonin sopimuksen myötä annetut uudet valtuudet vaikuttavat välillisesti myös Euroopan parlamentin toimivaltaan. Se toimii tasavertaisena neuvoston kanssa ulkomaisten suorien investointien alan päätöksentekomenettelyssä.

Uudella johdonmukaisella ja yhdennetyllä EU:n sijoituspolitiikalla pitäisi olla myönteinen vaikutus maailmantalouden kehitykseen. EU:lla on yhtenä tärkeimmistä taloudellisista ryhmittymistä vahva neuvotteluasema, joka voi suorien sijoituksien alan yhteisen politiikan ansiosta edistää EU:n ja sen yritysten kilpailukyvyn kasvua ja lisätä työllisyyttä.

  Catherine Stihler (S&D), kirjallinen. – (EN) Katson, että EU:n oikeutta säännellä yleisen edun mukaisia tarpeita on suojeltava ja että meidän on varmistettava eurooppalaisten sijoittajien vastuullinen käyttäytyminen unionin ulkopuolella, minkä vuoksi tuin tätä mietintöä.

  Nuno Teixeira (PPE), kirjallinen. – (PT) Lissabonin sopimuksen seurauksena ulkomaiset suorat investoinnit kuuluvat EU:n yksinomaiseen toimivaltaan. Tämä asettaa haasteen yli 1 200 kahdenvälisen tämänhetkisen investointisopimuksen hallinnoinnille ja sellaisen EU:n tulevan sijoituspolitiikan määrittelylle, joka vastaa sekä sijoittajien että vastaanottavien valtioiden odotuksia ja EU:n etuja. Yhtenäinen ja johdonmukainen sijoituspolitiikka, jolla edistetään laadukkaita sijoituksia ja myötävaikutetaan positiivisesti maailmanlaajuiseen taloudelliseen edistykseen ja kestävään kehitykseen, on välttämätön. Tämän vuoksi meidän olisi pyrittävä määrittelemään selkeästi suojeltavat sijoitukset lukuun ottamatta spekulatiivisia sijoituksia, joita ei saisi suojata. Olisi hyvä ottaa käyttöön käsite "EU:n sijoittaja" ja olisi myös viisasta määritellä perusteellisesti käsite "ulkomainen sijoittaja". Kun tunnistamme jäsenvaltioiden kokemuksien perusteella parhaat käytännöt, kunnioitamme perusvaatimuksia, kuten syrjimättömyyttä ja tasapuolista ja oikeudenmukaista kohtelua sekä suojaa suoralta ja epäsuoralta pakkolunastukselta, niin meillä on perusteet yhtenäiselle eurooppalaiselle politiikalle tässä asiassa. Nämä toimet ja vastuunjaon määritteleminen EU:n ja jäsenvaltioiden välillä edistää edellytysten luomista pienten ja keskisuurten yritysten ulkomaisille sijoituksille.

  Niki Tzavela (EFD), kirjallinen. – (EL) Tässä mietinnössä annetaan etusija EU:n kaikkien sijoittajien suojelemiselle. Siinä korostetaan myös sitä seikkaa, että EU:n edistämien uusien sijoitusten on oltava kannattavia ja ympäristöystävällisiä, ja niillä on edistettävä korkeatasoisia työoloja. Lopuksi siihen sisältyy luettelo valtioista, jotka ovat ensisijaisia kumppaneita. Uskon, että tällä kaikella autetaan luomaan vankka kansainvälinen sijoituspolitiikka Euroopan unionissa. Tästä syystä äänestin Arifin mietinnön puolesta.

  Dominique Vlasto (PPE), kirjallinen. – (FR) Lissabonin sopimuksen seurauksena ulkomaiset suorat investoinnit kuuluvat EU:n yksinomaiseen toimivaltaan. Tuin innokkaasti tätä mietintöä, jossa määritellään uusi kansainvälinen sijoituspolitiikka ja vahvistetaan EU:n asemaa ulkomaisen suoran tuen suurimpana vastaanottajana. Mietinnössä lähetetään voimakas viesti: EU:n on oltava keskeinen toimija tulevaisuuden investointien alalla. Uusien talouksien esiintulo on häirinnyt valtioiden tasapainoa ja niiden sijoituskykyä. Euroopan yritysten on sijoittauduttava uusille markkinoille, ja EU:n on autettava niitä kasvamaan tarjoamalla niille oikeudellista varmuutta ja vahvistamalla niiden yhdentymistä maailmantalouteen. Ulkomaiset suorat sijoitukset ovat keskeinen osa Euroopan valtioiden toimintaa, mutta ovatko ne aina talouden vauhdittajia? En usko. Ulkomaiset suorat sijoitukset ovat tehokkaita ainoastaan, kun niihin liittyvät asianmukaiset toimintalinjat, joiden perusteella otetaan käyttöön selkeät säännöt. Mietinnössä taataan siten taloudellinen ja oikeudellinen ympäristö yrityksille, erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksillemme (pk-yrityksille), jotka ovat kasvun ja työllisyyden voimatekijöinä olennaisia taloudellemme. Meidän on pysyttävä valppaina, jotta emme jätä niitä ulkomaisten sijoittajien hyökkäyksien armoille.

Mietintö: Cătălin Sorin Ivan (A7-0050/2011)

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestän tämän mietinnön puolesta, koska Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmä teki ehdotuksia liittymistä valmistelevan tuen paremmasta valvonnasta, kun otetaan huomioon vuoden 2009 kokemukset; koska EU:n toteutti toimia tupakointia vastaan osana maailmanlaajuista kumppanuutta; ja koska muiden tuotteiden tuominen tai vieminen EU:hun aiheuttaa veronmaksajille kuluja ja vie EU:n talousarviosta varoja sekä estää toimia tähän ongelmaan vastaamiseksi. Lisäksi on tärkeää seurata Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tekemää työtä koko vuoden aikana eikä ainoastaan keskustelussa vuosikertomuksesta.

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. – (LT) Olin samaa mieltä tästä mietinnöstä, jossa pyydetään toimia ja varoja sen varmistamiseksi, että EU:n varat eivät ole korruption kohteena ja että yhden luukun avoimuus varmistetaan EU:n varojen saajien osalta. EU:n veronmaksajien varoja on käytettävä asianmukaisesti ja tehokkaasti. Jäsenvaltioilla on oltava tehokkaita valvontamekanismeja ja riittävät valmiudet havaita petokset. Kaikki varat, jotka on maksettu sääntöjenvastaisuuksien seurauksena, on palautettava EU:n talousarvioon.

  George Becali (NI), kirjallinen. – (RO) Äänestin varauksettomasti mietinnön ja kollegamme laatimien ehdotusten puolesta. Komission arviossa esitetystä kritiikistä ja sen moniselitteisyydestä huolimatta tuen esittelijän ajatusta siitä, että voimme tehdä päätelmät EU:n taloudellisten etujen tilanteesta ja petosten torjunnasta ainoastaan, jos otamme huomioon Euroopan unionin tilintarkastustuomioistuimen vuoden 2009 vuosikertomuksen ja OLAFin kertomuksen tiedot.

  Sergio Berlato (PPE), kirjallinen. – (IT) Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 325 artiklan perusteella komissio ja jäsenvaltiot ovat velvollisia suojaamaan unionin taloudellisia etuja ja torjumaan petollisia menettelyjä aloilla, joilla Euroopan unionilla ja jäsenvaltioilla on yhteistä toimivaltaa.

Katson, että komission kertomuksessa "Euroopan unionin taloudellisten etujen suojaamisesta – Petostentorjunta – Vuosikertomus 2009" ei anneta yleisesti tietoja sääntöjenvastaisuuksien ja petoksien arvioidusta tasosta yksittäisissä jäsenvaltioissa, vaan siinä keskitytään raportoinnin tasoon. Havaintoja ei voida mielestäni tulkita empiiriseksi näytöksi petosten ja sääntöjenvastaisuuksien laajuudesta, koska niiden perusteella ei saada kattavaa kuvaa jäsenvaltioiden petoksia ja sääntöjenvastaisuuksia koskevasta todellisesta tilanteesta.

Olen sen vuoksi samaa mieltä esittelijän kanssa. Hän pitää soveltuvimpana lähestymistapana, että EU:n taloudellisten etujen suojaamista ja petostentorjunnan tilannetta koskeva päätelmät perustuvat talousarvion toteuttamista koskevaan tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomukseen, jota esittelijä pitää kaikkein luotettavimpana tiedon lähteenä, kun taas komission ja OLAFin kertomuksista saadaan tietoja erityistapauksista.

  Izaskun Bilbao Barandica (ALDE), kirjallinen. – (ES) Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 325 artiklan perusteella komissiota ja jäsenvaltioita velvoitetaan suojaamaan unionin taloudellisia etuja ja torjumaan petoksia. Komission olisi jatkettava pyrkimyksiään varmistaa, että jäsenvaltiot noudattavat raportointivelvoitteitaan, jotta saadaan luotettavia ja vertailtavia tietoja ja tehdään ero sääntöjenvastaisuuksien ja petoksien välillä.

Tämän perusteella EU:n toimielimet voivat toteuttaa toimia. Tämä on mahdollista kuitenkin vain, jos tiedot ovat avoimia. Jos näin on, voimme käyttää asianmukaisesti EU:n varoja, jolloin saadaan uskottavuutta ja Euroopan kansalaisten luottamus.

  Vasilica Viorica Dăncilă (S&D), kirjallinen. – (RO) Kun otetaan huomioon petosten määrä verrattuna omiin varoihin liittyvien sääntöjenvastaisuuksiin määrään Itävallassa, Espanjassa, Italiassa, Romaniassa ja Slovakiassa, joissa petosten määrä on yli kuin puolet sääntöjenvastaisuuksien kokonaismäärästä kussakin näistä jäsenvaltioista, samoin kuin kansallisten tulliviranomaisten valvonnan puutteet, niin mielestäni tullivalvonnan järjestelmiä olisi vahvistettava.

Komission olisi otettava vastuu sen varmistamisesta, että jäsenvaltiot noudattavat raportointivelvoitteitaan ja että saadaan luotettavia ja vertailtavia tietoja sääntöjenvastaisuuksista ja petoksista.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Petos on esittelijän hyvin osuvan määritelmän mukaan "esimerkki tarkoituksellisesta vääryydestä ja rangaistava teko" ja sääntöjenvastaisuus merkitsee sitä, että "sääntöjä ei ole noudatettu". Nämä ovat määritellyt puitteet, joiden perusteella meidän olisi sovellettava nollatoleranssia petoksiin ja joista meidän olisi tehtävä tavoitteemme, kuten hän totesi vuoden 2008 kertomuksen yhteydessä, jotta taloudelliset väärinkäytökset saataisiin kokonaan poistettua EU:sta. Kuten totesin viime vuonna esittämässäni kysymyksessä, Financial Timesin tekemän tutkimuksen perusteella koheesiorahaston tavoitteesta ja tehokkuudesta on vakavia epäilyjä. Nämä epäilyt eivät voi yksinkertaisesti rajoittua sanomalehtiin.

Tässä mietinnössä pidetään myös valitettavana, että suuria määriä EU:n varoja käytetään edelleen väärin, ja siinä kehotetaan komissiota toteuttamaan asianmukaisia toimia, joilla varmistetaan näiden varojen pikainen takaisinperintä. Yhteisön varojen väärinkäytösten vuoksi tarvitaan parempaa hallintaa sekä valvontaa siitä, miten varat käytetään. On myös säädettävä tehokkaiden rangaistuksien soveltamisesta jäsenvaltioihin, jotka eivät käytä asianmukaisesti saamiaan varoja. Tämä on ainoa tapa, jolla voimme saavuttaa tavoitteen siitä, että EU:ssa ei esiinny petoksia.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Tässä päätöslauselmaesityksessä viitataan komission kertomukseen neuvostolle ja Euroopan parlamentille: Euroopan unionin taloudellisten etujen suojaaminen – Petostentorjunta – Vuosikertomus 2009 (KOM(2010)0382). Se on yhdenmukainen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 325 artiklan − jossa edellytetään, että komissio ja kaikki jäsenvaltiot turvaavat EU:n taloudelliset edut − ja sen 2 kohdan − jonka mukaan komission on toimitettava yksityiskohtainen vuosikertomus parlamentille ja neuvostolle − kanssa. Viime vuosien parannuksista huolimatta on tärkeää, että pyrkimyksiä estää kaikenlaisia petoksia jatketaan, vaikka myös jäsenvaltioiden elimet torjuvat niitä. Olen samaa mieltä esittelijän tekemistä ehdotuksista, joita olisi täydennettävä keskustelun aikana tehdyillä suosituksilla, kuten tarpeella selventää käsitteitä "petos" ja "sääntöjenvastaisuus", koska tämä merkitsee tietoista käyttäytymistä, joka vahingoittaa EU:n etua; lisäksi sääntöjenvastaisuuksien hallitsemiseksi pitäisi olla parempi järjestelmä. Toivon, että vuoden 2010 kertomus on parempi kuin edellisenä vuonna, kun siihen sisällytetään nämä ehdotukset.

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Vuosikertomus on yhteenveto tilastoista, jotka koskevat jäsenvaltioiden ilmoittamia sääntöjenvastaisuuksia useilla aloilla, kuten maatalouspolitiikka, koheesiopolitiikka ja liittymistä valmistelevat tuet sekä EU:n perinteisten omien varojen takaisinperintä. Näillä aloilla löydettiin useita sääntöjenvastaisuuksia monessa jäsenvaltiossa vuoden 2009 aikana. Monet sääntöjenvastaisuudet havaitaan ja/tai ilmoitetaan myöhässä, jolloin vaarannetaan julkisten varojen suojeleminen ja asianmukainen käyttö. Tuemme esittelijän kritiikkiä ja huomioita tarpeesta panna toimeen tehokas takaisinperintäjärjestelmä.

Maksujen perinnän taso on tällä hetkellä suoraan sanoen alhainen. Meidän olisi kuitenkin korostettava, että petosten ja korruption torjumistoimia olisi toteutettava monista syistä ja erityisesti tehokkuuden vuoksi mahdollisimman lähellä tasoa, jolla niihin syyllistytään. Sen vuoksi jokaisessa jäsenvaltiossa on tehostettava petosten ja korruption torjuntaa, koska EU:n tason yleinen lainsäädäntö ei ole mikään ihmelääke näihin ilmiöihin.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Tämä vuosikertomus on yhteenveto tilastoista, jotka koskevat jäsenvaltioiden ilmoittamia sääntöjenvastaisuuksia useilla aloilla, kuten maatalouspolitiikka, koheesiopolitiikka ja liittymistä valmistelevat tuet sekä EU:n perinteisten omien varojen takaisinperintä.

Näillä aloilla löydettiin useita sääntöjenvastaisuuksia monessa jäsenvaltiossa vuoden 2009 aikana. Monet sääntöjenvastaisuudet havaitaan ja/tai ilmoitetaan myöhässä, jolloin vaarannetaan julkisten varojen suojeleminen ja asianmukainen käyttö.

Tuemme esittelijän kritiikkiä tarpeesta panna toimeen tehokas takaisinperintäjärjestelmä. Maksujen perinnän taso on tällä hetkellä kaukana toivotusta tasosta.

Haluaisimme kuitenkin korostaa, että EU:n tason korruption ja petoksien torjuntaa koskevaa yhteistä lainsäädäntöä tärkeämpää on se, että jokainen jäsenvaltio toteuttaa käytännössä petoksien ja korruption torjuntaa.

Varoitamme joka tapauksessa, että valvonta ei saisi aiheuttaa liiallista byrokratiaa, jolla heikennetään tukea hakevien, erityisesti pienten yhteiskunnallisten järjestöjen sekä pienten ja keskisuurten yritysten oikeuksia.

  Lorenzo Fontana (EFD), kirjallinen. – (IT) Kiitän esittelijän työtä. Asiakirjasta käyvät ilmi petokset ja sääntöjenvastaisuudet, ja siihen sisältyy OLAFia koskeva katsaus. Komission työ ei ole kuitenkaan tyhjentävä, koska se ei ilmoita yksittäisten jäsenvaltioiden petostietoja, kuten esittelijä korostaa. Tästä syystä kannatan tätä ehdotusta.

  Ian Hudghton (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Petokset EU:ssa aiheuttavat iskun järjestelmän eheydelle. On tärkeää, että EU ja sen jäsenvaltiot jatkavat tärkeää työtä tällä alalla, ja sen vuoksi tuin tätä mietintöä.

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen. – (LT) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska jäsenvaltioiden on toimittava ensisijaisesti veronmaksajien varojen suojelijana petosten torjuntaa koskevissa pyrkimyksissään. Meidän on vahvistettava sovellettavaa ilmoitusmenettelyä ja petoksien havainnoimista koskevia valmiuksia jäsenvaltioissa. Komission kertomuksessa "Euroopan unionin taloudellisten etujen suojaamisesta – Petostentorjunta – Vuosikertomus 2009" ei ole tietoja sääntöjenvastaisuuksien ja petoksien arvioidusta tasosta yksittäisissä jäsenvaltioissa ja siten ei ole mahdollista saada yleiskuvaa sääntöjenvastaisuuksien ja petosten todellisesta laajuudesta jäsenvaltioissa eikä määritellä tai rangaista niitä valtioita, joissa sääntöjenvastaisuuksia ja petoksia on eniten. Komission kertomuksessa ei tarkastella petoksia yksityiskohtaisesti ja sääntöjenvastaisuuksiin suhtaudutaan hyvin yleisluonteisesti. Valitettavasti suuria määriä EU:n varoja käytetään edelleen väärin, ja sen vuoksi komission on toteutettava asianmukaisia toimia, joilla varmistetaan näiden varojen pikainen takaisinperintä. Virheitä ei saa suvaita, ja komission on yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa laadittava perustamissopimuksen mukainen asianmukainen kertomus, jonka perusteella Euroopan parlamentille annetaan kohtuulliset takeet siitä, että tämä tavoite on saavutettu ja että petostentorjuntatoimet toteutetaan asianmukaisesti.

  Petru Constantin Luhan (PPE), kirjallinen. – (RO) Vuosikertomus on yhteenveto tilastoista, jotka koskevat jäsenvaltioiden ilmoittamia sääntöjenvastaisuuksia niillä aloilla, joilla jäsenvaltiot panevat täytäntöön talousarviota (maatalouspolitiikka, koheesiopolitiikka ja liittymistä valmistelevat tuet, jotka kattavat noin 80 prosenttia talousarviosta), ja EU:n perinteisten omien varojen keräämisestä. Mielestäni EU:n taloudellisten etujen turvaaminen ja petoksien torjuminen ovat erityisen tärkeitä aloja, ja niitä koskeva vastuu kuuluu Euroopan unionin ja jäsenvaltioiden toimivaltaan. Lisäksi vuosikertomuksessa esitetään arvio sääntöjenvastaisuuksista niillä aloilla, joiden varoja komissio hallinnoi suoraan, ja luodaan katsaus Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) operatiiviseen toimintaan.

  David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Äänestin tämän mietinnön puolesta. Siinä arvostellaan voimakkaasti komissiota siitä, että se antaa liian vähän tietoa petoksista ja sääntöjenvastaisuuksista. Tätä pidetään tuloksena siitä, että jäsenvaltiot antavat huonosti tietoja. Esimerkiksi Ranskan ja Espanjan petostenepäilyjen määrää pidetään "epäilyttävän alhaisena". Haluamme, että tulevaisuudessa sääntöjenvastaisuudet ja petokset erotetaan selkeästi toisistaan, koska petos on rikos ja sääntöjenvastaisuus tarkoittaa sitä, että sääntöjä ei noudateta. Mietinnössä peräänkuulutetaan myös jäsenvaltiokohtaista selvitystä arvioiduista petoksista ja sääntöjenvastaisuuksista, jotta yksittäisiin valtioihin voidaan kohdistaa kurinpitotoimia. Päätöslauselmassa todetaan, että suuria määriä EU:n varoja käytetään edelleen väärin. Parlamentti kehottaa komissiota toteuttamaan toimia, jotta näiden varojen takaisinperintä varmistetaan erityisesti Italiassa. Erityisesti maataloudessa ja koheesiopolitiikassa varojen takaisinperinnän taso on "katastrofaalinen".

  Jiří Maštálka (GUE/NGL), kirjallinen. – (CS) Olen samaa mieltä esittelijän kanssa siitä, että komissio ei antanut Euroopan unionin taloudellisten etujen suojaamista ja petostentorjuntaa koskevassa vuosikertomuksessaan kaivattuja tietoja EU:n varojen hallintaan liittyvien petosten ja sääntöjenvastaisuuksien arvioidusta määrästä kussakin EU:n jäsenvaltiossa. Kun otetaan huomioon, että joissain jäsenvaltioissa, kuten Tšekin tasavallassa, korruption laajuus on valtava, tämä on erittäin vakava puute. Kun tarkastelemme petoksia ja niin sanottuja sääntöjenvastaisuuksia unionin tasolla, kunkin jäsenvaltion tasolla on yleisesti ainoastaan yksi tietynlainen korruptio- ja petosmuoto, mutta se on kuitenkin erittäin merkittävä. Mielestäni olisi tarkasteltava kiireellisesti, onko Euroopan petostentorjuntaviraston tällä hetkellä tekemä työ riittävän tehokasta ja pitäisikö tätä työtä muuttaa rakenteen ja menettelyn osalta, mukaan lukien määrätietoisempi lähestymistapa.

  Véronique Mathieu (PPE), kirjallinen. – (FR) Euroopan yhteisön taloudellisten etujen suojaaminen pitää sisällään petoksien ja sääntöjenvastaisuuksien torjunnan. On tärkeää erottaa toisistaan sääntöjenvastaisuus, eli sääntöjen noudattamatta jättäminen, ja petos, eli tahallinen rikkomus, joka on rikos. Komission vuosikertomuksessa ei toisin sanoen tehdä täysin tätä eroa ja siinä käsitellään laajasti väärinkäytöksiä, joissa ei tarkastella petostapauksia kovin yksityiskohtaisesti. Erikseen mainitaan kolme alaa, joiden osuus on noin 80 prosenttia EU:n talousarviosta: maatalouspolitiikka, koheesiopolitiikka ja liittymistä valmistelevat tuet. Näiden toimintalinjojen ja määrärahojen toteutus riippuu jäsenvaltioista, jotka ovat vastuussa sääntöjenvastaisuuksien ja petoksien torjuntaa koskevista kansallisista välineistä.

Hallinnon sitoutuminen ei ole tarpeeksi yhtenäistä, ja sääntöjenvastaisuuden korkea taso joissain jäsenvaltioissa ei ole hyväksyttävää. Parannuksia pitäisi tehdä myös julkisissa hankintamenettelyissä erityisesti avoimuuden varmistamiseksi ja petoksien torjumiseksi.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Tässä mietinnössä korostetaan lukuisia sääntöjenvastaisuuksia ja petostapauksia EU:n varojen käytössä kussakin jäsenvaltiossa. Ilmoitettujen tapausten määrän kasvun aiheutti uuden viestintäteknologian käyttöönotto. Katson, että on pyrittävä kaikin keinoin varmistamaan, että jäsenvaltiot kantavat vastuun ja niitä rangaistaan petoksien ja sääntöjenvastaisuuksien vuoksi. Kutakin jäsenvaltiota koskevat tarvittavat tiedot on annettava saataville, jotta lisätään valvonnan ja seurantajärjestelmän tehokkuutta ja varmistetaan, että meillä on oikea kuva tilanteesta. Jäsenvaltioiden olisi otettava käyttöön sääntöjenvastaisuuksien hallintajärjestelmä, jotta ne täyttävät paremmin EU:n toimielimille ilmoittamista koskevat velvollisuutensa. Maatalous, koheesiopolitiikka ja liittymistä valmistelevat tuet ovat aloja, joilla sääntöjenvastaisuuksien ja petoksien määrä ovat erityisen ilmeinen. Sen vuoksi on toteutettava toimenpiteitä, joilla lisätään seuranta-, havaitsemis- ja korjaustoimia. Meidän on luotava avoin ja tehokas järjestelmä EU:n varojen hallitsemiseksi ja käyttämiseksi.

  Alexander Mirsky (S&D), kirjallinen. – (EN) Tiedän, että vuosikertomuksessa tarkastellaan, miten hyvin komissio ja jäsenvaltiot suojelevat EU:n varoja petoksilta, mitä edellytetään SEUT:n 325 artiklan nojalla. On aloja, joilla jäsenvaltiot toteuttavat talousarvion (maatalous, koheesio, liittymistä edeltävä tuki) ja keräävät EU:n omat varat tullimaksuilla. On tärkeää, että EU:n ja tupakanvalmistajien välillä tehdään sopimus tupakan salakuljetuksen torjumisesta.

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Jokainen myymälävarkauteen osallistuva jää kiinni ja häntä rankaistaan. Sen sijaan EU:n rahastoista on mahdollista ohjata pois miljoonia euroja ilman lähes minkäänlaista riskiä. Kyseessä ei ole ainoastaan se, että todennäköisyys jäädä kiinni on pieni. Vaikka petos voidaan lopulta todistaa, jäsenvaltiot eivät ole kiinnostuneita aloittamaan oikeuskäsittelyä ja perimään varoja. Antelias tukijärjestelmä on edelleen auki petoksille ja sääntöjenvastaisuuksille. Monenlaisia petostapauksia on erityisesti itäisissä ja eteläisissä jäsenvaltioissa. Liittymistä valmisteleva tuki on osoittautunut erityisen alttiiksi väärinkäytöksille. Turkin tapauksessa liittymistä valmisteleva tuki hyödyttää EU:n ulkopuolista valtiota ja päätyy joissain tapauksissa korruptoituneiden viranomaisten taskuihin.

Meidän on selvitettävä asia, jotta veronmaksajille ei aiheudu lisää vahinkoa. Mietintö on vain yksi askel tähän suuntaan. Loppujen lopuksi sillä ei voida todennäköisesti taata, että Euroopan veronmaksajien varat eivät ohjaudu toiseen EU:n jäsenvaltioon tai jopa EU:n ulkopuolisille alueille. Äänestin tämän mukaisesti.

  Claudio Morganti (EFD), kirjallinen. – (IT) Tämä yhteisön alueella tehtävien petoksien torjuntaa koskeva mietintö on oikeansuuntainen. Siinä keskitytään tarpeeseen vaatia laajempaa selkeyttä ja siinä toistetaan, että meidän on oltava aina varuillamme.

Italia on valitettavasti asiasta eniten kärsivien valtioiden joukossa. Suurin osa näistä tapauksista tapahtuu Etelä-Italiassa. Niissä on kyse varkauksista tai näiden alueiden kehittämiseen tarkoitettuihin varoihin liittyvistä väärinkäytöksistä. Näiden varojen tarkoitus on edistää köyhien alueiden kasvua ja kehitystä. Jos tällaisia petostapauksia sattuu nimenomaan siellä, missä sijoitustarpeet ovat suurimmat, niin voitte hyvin ymmärtää, että niistä aiheutuva vahinko on kaksinkertainen.

Sen vuoksi tähän alaan on kiinnitettävä yhä enemmän huomiota, ja on harjoitettava jatkuvaa valvontaa ja annettava ajankohtaisia tietoja, joiden ansiosta mahdolliset väärinkäytökset tulevat tietoomme. Tässä mietinnössä korostetaan näitä kysymyksiä, minkä vuoksi päätin äänestää sen puolesta.

  Wojciech Michał Olejniczak (S&D), kirjallinen. – (PL) Euroopan parlamentti hyväksyi 5. huhtikuuta päätöslauselmaesityksen unionin taloudellisten etujen suojaamisesta ja petoksien torjunnasta. Komission ja jäsenvaltioiden tehtävä on suojata EU:n taloudelliset edut torjumalla harhaanjohtamista, petoksia ja korruptiota. Hyväksyttyyn asiakirjaan sisältyy tilastotietoja tästä ongelmasta, ja monet niistä ovat hälyttäviä. Asianmukaiset tiedot puuttuvat, valvontajärjestelmät eivät aina toimi oikein, ja monet hallitukset eivät näytä olevan halukkaita yhteistyöhön. Petokset ja korruptio toimivat pääasiassa veronmaksajien etua vastaan. Ne olisi mielestäni kaikin keinoin saatava täydellisesti poistettua. Tuen Euroopan parlamentin lausuntoja ja sen edellytystä siitä, että jäsenvaltiot harjoittavat todellista EU:n talousarviovarojen käytön hallintaa sekä antavat täydellisiä ja luotettavia tietoja tällä alalla. Yhtä tärkeää on ottaa käyttöön avoimet julkisten hankintojen järjestelmät sekä yksinkertaistettujen tullimenettelyjen parempi valvonta kaikkialla unionissa. Näillä toimilla autetaan havaitsemaan ja torjumaan korruptiotapauksia nyt ja myös vähentämään huomattavasti niiden esiintymistä tulevaisuudessa.

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. – (IT) Äänestin Euroopan unionin taloudellisten etujen suojaamista ja petostentorjuntaa koskevan mietinnön puolesta, koska kyseessä on kaikkia jäsenvaltioita koskeva aihe, johon meidän kaikkien on vastattava, jotta toimiamme keinottelun ja kansallisten ja/tai EU:n varojen epäasianmukaisen hallinnan vastaisia ponnistelujamme koordinoidaan paremmin. Asiakirjassa on luettelo tilastotiedoista, jotka koskevat petoksia, sääntöjenvastaisuuksia ja monissa jäsenvaltioissa ja EU:n toimielimissä esiintyviä epäjohdonmukaisuuksia. Nämä tiedot ovat varoituksena niille osapuolille, jotka suojelevat unionin taloudellista etua ja jotka pyrkivät antamaan yksityiskohtaista ja luotettavaa tietoa, jotta voidaan antaa kattava kuva sääntöjenvastaisuuksien ja petoksien kansainvälisestä tilanteesta yleisen edun suojelemiseksi.

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. – (PT) Tässä komission kertomuksessa "Euroopan unionin taloudellisten etujen suojaamisesta – Petostentorjunta – Vuosikertomus 2009", joka esitettiin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 325 artiklan 2 kohdan mukaisesti, ei anneta yleisesti mitään tietoja sääntöjenvastaisuuksien ja petoksien arvioidusta määrästä kussakin jäsenvaltiossa, vaan siinä keskitytään lähinnä tiedotukseen. Sen vuoksi on mahdotonta saada selvää käsitystä sääntöjenvastaisuuksien ja petosten todellisesta laajuudesta jäsenvaltioissa tai tunnistaa ja rangaista niitä valtioita, joissa sääntöjenvastaisuuksien ja petoksien määrä on suurin. Yhdyn esittelijän näkemykseen, että kaikkein soveltuvin lähestymistapa on se, että EU:n taloudellisten etujen suojelua ja petostentorjunnan tilannetta koskeva päätelmät perustuvat tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomukseen 2009, jota esittelijä pitää kaikkein luotettavimpana tiedonlähteenä, kun taas komission ja OLAFin kertomuksista saadaan lisätietoja ja esimerkkejä raportoinnin kehityksestä. Äänestin näistä syistä tämän mietinnön puolesta.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Äänestin mietinnön puolesta. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 325 artiklassa komissio ja jäsenvaltiot velvoitetaan suojaamaan unionin taloudellisia etuja ja torjumaan petollisia menettelyjä aloilla, joilla Euroopan unionilla ja jäsenvaltioilla on yhteistä toimivaltaa. Sopimuksen 325 artiklan 5 kohdan mukaisesti komissio antaa yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa vuosittain Euroopan parlamentille ja neuvostolle selvityksen kyseisen artiklan täytäntöönpanemiseksi toteutetuista toimenpiteistä. Komission kertomuksessa neuvostolle ja Euroopan parlamentille: Euroopan unionin taloudellisten etujen suojaaminen – Petostentorjunta – Vuosikertomus 2009 (KOM(2010)0382) on yhteenveto tilastoista, jotka koskevat jäsenvaltioiden ilmoittamia sääntöjenvastaisuuksia niillä aloilla, joilla jäsenvaltiot panevat täytäntöön talousarviota (maatalouspolitiikka, koheesiopolitiikka ja liittymistä valmistelevat tuet, jotka kattavat noin 80 prosenttia talousarviosta), ja EU:n perinteisten omien varojen keräämisestä. Lisäksi kertomuksessa esitetään arvio sääntöjenvastaisuuksista niillä toimintalohkoilla, joiden varoja komissio hallinnoi suoraan, ja luodaan katsaus Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) operatiiviseen toimintaan.

  Licia Ronzulli (PPE), kirjallinen. – (IT) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska meiltä puuttuu aivan liian usein luotettavaa tietoa sääntöjenvastaisuuksista ja petoksista, jotka liittyvät EU:n varojen käyttöön jäsenvaltioissa. Liian usein ei tarkisteta tosiasiallisesti tullimaksujen keräämistä ja väärin käytettyjen varojen takaisinperimistä. On tärkeää toteuttaa konkreettisia toimia, jotta sääntöjenvastaisuuksien ja petoksien välillä tehdään selkeä ero, koska petos on rikos ja sääntöjenvastaisuudessa on kyse siitä, että sääntöjä ei noudateta ja että tämä voi olla helposti tahatonta. Meillä on oltava jäsenvaltiokohtaiset analyysit näistä seikoista, jotta yksittäisiin valtioihin voidaan kohdistaa kurinpitotoimia.

  Czesław Adam Siekierski (PPE), kirjallinen. – (PL) Euroopan petostentorjuntavirasto tekee useita satoja tutkimuksia vuosittain EU:lle suoritettavien maksujen kiertämisestä ja EU:n varojen väärinkäyttämisestä. Petoksien laajuuden peittäminen ei tiedä hyvää. Päinvastoin, kun tämä tapahtuu, emme ole tietoisia vaaroista, ja sen vuoksi emme varaudu niihin.

Olen huolissani väärin käytettyjen varojen tämänhetkisestä alhaisesta takaisinperinnän tasosta. Tuensaajilta vuosina 2007–2009 takaisinperitty määrä on ainoastaan 10 prosenttia kaikista takaisinperittävistä summista. Tätä ei voida hyväksyä. Meidän on otettava käyttöön tehokas takaisinperintää koskeva järjestelmä ja valvottava tarkasti, miten tällä alalla edistytään. Petoksien valvonta ei saa rajoittua ainoastaan EU:n toimielimeen, vaan se olisi varmistettava kussakin jäsenvaltiossa. Juuri niiden olisi suunniteltava ja määräajoin arvioitava julkisia hankintoja koskevia järjestelmiä, jotta korruptiota voitaisiin torjua.

Lisäksi jäsenvaltioiden olisi huolehdittava avoimuudesta ja vastuusta julkisten hankintojen alalla. Unionissa ja jäsenvaltioissa olisi pyrittävä varmistamaan, että menettelyt ovat yksinkertaisia ja että niillä hillitään liiallista byrokratiaa.

  Catherine Stihler (S&D), kirjallinen. – (EN) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska petoksien torjunta on EU:n taloudellisen edun lisäksi erityisen tärkeää myös kuluttajien suojelemiselle.

  Nuno Teixeira (PPE), kirjallinen. – (PT) Tässä mietinnössä, jonka Euroopan parlamentin kaikki poliittiset ryhmät hyväksyivät, tuodaan esiin lukuisia sääntöjenvastaisuuksia ja petostapauksia EU:n varojen käytössä kussakin jäsenvaltiossa. Komission mukaan ilmoitettujen tapausten määrän kasvun aiheutti uuden viestintäteknologian käyttöönotto. Äänestän tämän mietinnön puolesta ja katson, että komission on toteutettava enemmän toimia, jotta vastuu kannetaan ja jäsenvaltioita rangaistaan petoksien ja sääntöjenvastaisuuksien vuoksi. Kutakin jäsenvaltiota koskevat tarvittavat tiedot on annettava saataville, jotta lisätään valvonnan ja seurantajärjestelmän tehokkuutta ja varmistetaan, että meillä on oikea kuva tilanteesta. Jäsenvaltioiden olisi myös otettava käyttöön sääntöjenvastaisuuksien hallintajärjestelmä, jotta edistetään sitä, että ne täyttävät paremmin EU:n toimielimille ilmoittamista koskevat velvollisuutensa.

Maatalous, koheesiopolitiikka ja liittymistä valmistelevat tuet ovat aloja, joilla säännönvastaisuuksien ja petoksien määrä ovat erityisen ilmeinen, ja sen vuoksi on toteutettava toimenpiteitä, joilla lisätään seuranta-, havaitsemis- ja korjaustoimia. On tärkeää, että kaikki eurooppalaiset ja erityisesti jäsenvaltioiden elimet tekevät työtä keskenään, jotta EU:n varojen käytöstä tehdään avointa ja täsmällistä.

  Marie-Christine Vergiat (GUE/NGL), kirjallinen. – (FR) Äänestin tämän mietinnön, joka koskee EU:n varojen käyttöön jäsenvaltioissa liittyviä petoksia, puolesta. Mietinnössä arvostellaan epäiltyjen petosten määrän kasvua suhteessa sääntöjenvastaisuuksien kokonaismäärään tietyissä jäsenvaltioissa (Puolassa, Romaniassa ja Bulgariassa) ja kehotetaan komissiota, asiaankuuluvia unionin virastoja ja jäsenvaltioita toteuttamaan toimia sen varmistamiseksi, että EU:n varat eivät ole korruption kohteena ja hyväksymään varoittavia seuraamuksia, kun korruptiota ja petoksia havaitaan. Tämän olisi oltava vähimmäisvaatimus.

Parlamentti kiinnittää mietinnössä myös huomiota Ranskaan ja Espanjaan ja "on huolissaan epäilyttävän alhaisista petosepäilyjen määristä" näissä valtioissa, sekä pyytää komissiota esittämään tietoja näiden valtioiden valmiuksista havaita petoksia. Korruption torjunta on keskeistä. Se ei saa kuitenkaan peittää menettelyjen monimutkaisuutta. Todellisen yksinkertaistamisen ansiosta varoja tarvitsevilla paikallisilla yhteisöillä ja pienillä organisaatioilla pitäisi olla paremmat mahdollisuudet käyttää niitä. Tämä epäilemättä helpottaisi varojen hallintaa, ja näin varmistettaisiin parempi parlamentaarinen valvonta.

  Angelika Werthmann (NI), kirjallinen. – (DE) EU:n rahoituksen myöntämiseen liittyvään korkeaan virheiden määrään on löydettävä mahdollisimman nopeasti tehokas ratkaisu. Meidän on välittömästi otettava käyttöön tiukkoja toimia, joilla estetään se, että julkista rahoitusta saadaan vilpillisin perustein. EU:n ja jäsenvaltioiden on tehtävä yhteistyötä, jotta varmistetaan, että EU:n rahoitus tarjoaa mahdollisimman suuren hyödyn Euroopan kansalaisille, koska tämä on loppujen lopuksi molempien osapuolten etujen mukaista.

Mietinnössä todetaan, että integroitua hallinto- ja valvontajärjestelmää heikentävät epätarkat tiedot, puutteellinen vertaaminen ja puutteellinen seuranta. Nämä ongelmat on ratkaistava. Rahoituksen saantia ja tarjontaa koskevat selkeät säännökset ja täydellinen avoimuus sekä valvontaa koskevat tiukat säännöt ovat paras keino varmistaa, että petoksellinen toiminta päätetään ennen kuin se voi edes esiintyä.

  Iva Zanicchi (PPE), kirjallinen. – (IT) Kannatin äänestyksessä Cătălin Sorin Ivanin esittämää asiakirjaa EU:n taloudellisten etujen suojaamisesta ja petoksien torjumisesta alalla, jolla vastuu jaetaan unionin ja jäsenvaltioiden kesken. Katson, että varsinkin viimeaikaisten tapahtumien vuoksi tähän ongelmaan on kiinnitettävä huomiota ja on varmistettava jatkuva sitoutuminen, jotta petoksia on mahdollista vastustaa yhtenäisesti kaikkialla EU:ssa.

Mietintö: Marietta Giannakou (A7-0062/2011)

  William (The Earl of) Dartmouth (EFD), kirjallinen. – (EN) UKIP vastustaa periaatteessa eurooppalaisia poliittisia puolueita. Kansallinen poliittinen puolue on ainoa aito tapa edustaa jäsenvaltioiden äänestäjien mielipiteitä ja näkökantoja. Siitä huolimatta olisi väärin, että ainoastaan eurooppalaiset ylikansalliset puolueet voivat hyötyä veronmaksajien varoista, jos juuri tätä on tarjolla. Sen vuoksi UKIP katsoo, että sillä on oikeus osallistua eurooppalaiseen poliittiseen puolueeseen. Olisi täysin väärin, jos poliittinen järjestelmä tukahduttaa eurooppalaista hanketta vastustavien monien miljoonien brittien ja Euroopan muiden kansakuntien äänen.

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestän tämän mietinnön puolesta, koska se merkitsee merkittävää edistysaskelta sille, että luodaan oikeusperusta Euroopan tason poliittisten puolueiden rahoituksen sääntelemiseksi. Tämä mietintö on askel oikeaan suuntaan, koska siinä ei tunnusteta puolueiden henkilöstöresursseja koskevaa eurooppalaista perussääntöä ja siinä tehdään ero puolueen perustamisen ja sen rahoittamisen välillä. Viittaus poliittisiin säätiöihin on myös myönteinen.

  Laima Liucija Andrikienė (PPE), kirjallinen. – (LT) Äänestin tämän Euroopan tason poliittisia puolueita ja niiden rahoitusta koskevista säännöistä laaditun päätöslauselman puolesta. Tämä on tärkeä asiakirja, jolla edistetään Euroopan poliittisten puolueiden kehitystä, jotta kansalaisten luottamusta EU:ta koskeviin asioihin tehostetaan. On tärkeää vahvistaa yhtä ja avointa kehystä poliittisten puolueiden rahoittamiseksi EU:n tasolla, jotta EU:n kansalaiset tukevat ja luottavat näihin puolueisiin. Kun Euroopan parlamentti hyväksyy tämän päätöslauselman, se tukee avointa rahoitusta, joka on demokraattisten arvojen ja hyvän hallintotavan olennainen osatekijä. On erittäin tärkeää, että Euroopan tason poliittiset puolueet, jotka edistävät demokratiaa unionissa, saavat yhteisen ja yhdenmukaisen oikeudellisen aseman. EU:n lainsäädäntöön perustuvan eurooppalaisen perussäännön hyväksyminen, joka auttaisi yhdenmukaistamaan EU:n poliittisten puolueiden verotuksellisia kysymyksiä, näyttää olevan puolueille tärkeämpää kuin koskaan, jotta ne saavuttavat omat tavoitteensa. Olen samaa mieltä esittelijän näkemyksestä, että tämä asiakirja auttaa tehostamaan EU:n poliittisten puolueiden järjestelmän toimintaa.

  Elena Oana Antonescu (PPE), kirjallinen. – (RO) Euroopan unioni koostuu eri kansojen, kulttuurien, mielipiteiden ja vakaumusten kokonaisuudesta, jonka on tämänhetkisessä yhteiskunnallisessa ja poliittisessa ilmapiirissä oltava edustettuna yhtenäisesti ja jota on tuettava tasapuolisesti kansallisissa ja EU:n lakia säätävissä elimissä. Edustavuutta koskeva käsite muodostaa EU:n rakennustyön perustan, ja sitä on pidettävä yllä ja tuettava, koska tämä on ainoa tapa, jolla yhdentynyttä Eurooppaa koskevalla hankkeella voi olla jonkinlaista merkitystä.

Mielestäni EU:n tason poliittisten puolueiden rahoitusjärjestelmän vaatimusten lieventäminen voi edistää tulevaisuudessa edustuksellisen demokratian periaatetta ja siten unionin talousarvioon myötävaikuttavien kaikkien EU:n kansalaisten etua. Kun siirrymme käsitteestä eurooppalainen polis kohti eurooppalaista poliittisen identiteetin tunnetta, meidän on pyrittävä yksinkertaistamaan suoraa yhteydenpitoa Euroopan kansalaisiin ja poliittisiin puolueisiin. Marietta Giannakou korostaa mietinnössään, että tätä ei voida saada aikaan ilman, että Euroopan tason puolueiden asemaa ja rahoitusta tarkistetaan. Mietinnössä esitetään hyvin, että painopiste on asetettava tuen myöntämistä koskeviin menettelyihin liittyvän hallinnollisen taakaan vähentämiseen, ja siihen on liityttävä ankarien seuraamuksien käyttöönotto, jos esiintyy sääntöjenvastaisuuksia tai nykyisiä määräyksiä ei noudateta. Tästä syystä äänestin mietinnön puolesta.

  Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. – (FR) Tuin Marietta Giannakoun esittelemää mietintöä, jossa ehdotetaan erityisesti, että poliittisilla puolueilla ja eurooppalaisilla säätiöillä on oikeushenkilöys ja että otetaan käyttöön EU:n lainsäädäntöön perustuva yhteinen oikeudellinen ja verotuksellinen asema. Siinä kehotetaan komissiota tekemään tästä asiasta konkreettisia ehdotuksia. Lisäksi siinä vahvistetaan, että Euroopan tason poliittinen puolue voi saada rahoitusta vain, jos vähintään yksi sen jäsenistä edustaa sitä Euroopan parlamentissa.

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. – (LT) Äänestin tämän tärkeän mietinnön puolesta. Lissabonin sopimuksessa kaavaillaan tärkeää tehtävää poliittisille puolueille, kun perustetaan yhteinen eurooppalainen kansalaisten alue, ja sen vuoksi on erittäin tärkeää, että niillä on yhdenmukainen oikeudellinen asema ja että varmistetaan, että rahoitus on mahdollisimman avointa ja siitä vastataan yhteiskunnalle. Tällä hetkellä monet Euroopassa toimivat poliittiset puolueet ovat melko suljettuja, ja niiden johdossa on vähän muutoksia. Tämä heikentää siten näiden poliittisten järjestöjen asemaa sen varmistamisessa, että kansalaiset osallistuvat poliittisten päätösten hyväksymiseen. Euroopan unioni voisi käyttää poliittisen toiminnan sääntelyn uudistamista edistääkseen Euroopan tason poliittisten puolueiden toiminnan elvyttämistä. Katson, että kun otetaan käyttöön puolueiden toimintaa ja rahoitusta koskevat uudet yhteiset säännöt, meidän olisi sisällytettävä niihin demokratiaa koskevat kriteerit puolueiden sisäisten rakenteiden muodostamisesta ja erityisten demokraattisten suojatoimenpiteiden käyttöönottamisesta. Jos poliittiset järjestöt eivät pane niitä täytäntöön, ne jäävät ilman joitain mahdollisuuksia. Niille ei esimerkiksi myönnetä julkista rahoitusta.

  George Becali (NI), kirjallinen. – (RO) Olen samaa mieltä esittelijän kanssa siitä, että Euroopan tason poliittiset puolueet ovat parlamentaarisessa demokratiassa olennaisia välineitä, vaikka tässä vaiheessa ne ovat vain niihin kuuluvien kansallisten puolueiden kattojärjestöjä. Kannatan myös ajatusta, että tukikelpoisia ovat ainoastaan ne puolueet, joita edustaa vähintään yksi Euroopan parlamentin jäsen. Katson, että ajatus pyytää komissiota ehdottamaan luonnosta Euroopan tason poliittisia puolueita koskeviksi säännöiksi SEUT:n mukaisesti on oikeanlainen. Puollan esittelijän tavoin sitä, että meidän on muutettava Euroopan tason poliittisten puolueiden ja poliittisten säätiöiden rahoitusta koskevia säännöksiä ja sitä, että rahoitus on myönnettävä kokonaisuudessaan vuoden alussa.

  Jean-Luc Bennahmias (ALDE), kirjallinen. – (FR) Kyseessä on Euroopan kaikkien kansalaisten jakama näkemys, ja tällä tasolla, riippumatta siitä, ollaanko EU:n puolella tai sitä vastaan, Euroopan yhdentyminen ei muuta mitään. EU:ta koskeviin asioihin on keskityttävä kiireellisesti uudelleen. Euroopan tason poliittisilla puolueilla on merkittävät toimintamahdollisuudet. Niiden on suunniteltava uudenlaisia tulevaisuudennäkymiä ja annettava uutta pontta demokraattisen Euroopan välineille. Meidän on sen vuoksi helpotettava Euroopan tason poliittisten puolueiden olemassaolon edellytyksiä, jotta toimiin ryhdytään tarmokkaasti. Meidän on annettava selkeä asema näille uusille keskustelumahdollisuuksille ja todelliset edellytykset poliittisten puolueiden toiminnalle Euroopan tasolla tulevissa vaaleissa.

  Slavi Binev (NI), kirjallinen. – (BG) Äänestin tätä mietintöä vastaan useasta syystä. Monet ehdotukset Euroopan tason poliittisten puolueiden suorasta rahoituksesta ja asemasta ovat ristiriidassa kansallisten puolueiden kanssa. Euroopan parlamentin jäsenet valitaan eri valtioissa poliittisten puolueiden välityksellä. He voivat luoda valintansa jälkeen kansallisten puolueidensa ansiosta eurooppalaisia ryhmiä ja edistää samalla puolueensa etua kotimaassa. Tässä mietinnössä ei tueta tätä ajatusta.

  Sebastian Valentin Bodu (PPE), kirjallinen. – (RO) Euroopan tason poliittisten puolueiden kehittäminen on tärkeää EU:n asioihin kohdistuvan julkisen kiinnostuksen herättämiseksi. Euroopan tason puolueiden sääntelystä käytävän keskustelun taustalla on syvempi huoli siitä, miten muodostaa kansalliset rajat ylittävä, vapaiden ja tasa-arvoisten kansalaisten muodostama kansalaisten alue ja miten eri kansojen keskuudessa "kansalaissopimuksen" muodossa toteutettava kollektiivinen rahoitus voi vaikuttaa tulevaan integraatioon. Euroopan tason poliittisia puolueita koskevan uudistuspaketin laatiminen siten, että sen avulla voidaan edistää yksittäisten ja järjestäytyneiden kansalaisten demokraattisia pyrkimyksiä, ei ole helppo tehtävä erityisesti siksi, että EU on järjestelmänä mutkikas.

Euroopan tason poliittisten puolueiden vahvistaminen on keino tehostaa osallistumiseen perustuvaa hallintoa EU:ssa ja edistää lopulta demokratiaa. EU:n tulevaisuus perustuu Euroopan tason poliittisiin puolueisiin, vaikka tämä kuulostaa monimutkaiselta. Euroopan tason poliittisten puolueiden toimintaa koskevan turvallisen ja avoimen ympäristön luominen on ensimmäinen askel. Tarvitsemme eurooppalaista toimintatilaa, jossa kansalaiset tuodaan aktiivisesti unionin ytimeen ja heitä autetaan päivittäisessä elämässään ajankohdalla, jolloin on havaittavissa, että kansalaiset vieraantuvat unionista.

  Jan Březina (PPE), kirjallinen. – (CS) Euroopan tason poliittisille puolueille, joilla on tärkeä asema demokratian luomisessa EU:ssa, pitäisi antaa yhteinen ja yhdenmukainen oikeudellinen asema. Euroopan tason poliittisilla puolueilla olisi oltava oikeushenkilöys, jotta ne voivat kuroa umpeen Euroopan tason poliittisten puolueiden ja Euroopan unionin toimielimien välisen verotusmenettelyitä koskevan eron. Kun on kyse Euroopan tason puolueiden muodostamisesta, on oikein, että Euroopan tasolla, kansallisella tasolla ja alueellisella tasolla valitut edustajat ovat Euroopan tason puolueita koskevan perussäännön mukaan tasavertaisessa asemassa siinä tapauksessa, että alueelliset edustajat ovat alueellisten parlamenttien valittuja edustajia. Tämän lisäksi Euroopan tason poliittisella puolueella olisi lisäksi oltava vähintään yksi edustaja Euroopan parlamentissa. Tämän on loppujen lopuksi myös edellytys sille, että Euroopan tason poliittinen puolue saa rahoitusta Euroopan parlamentilta.

  John Bufton, David Campbell Bannerman, Derek Roland Clark and Nigel Farage (EFD), kirjallinen. – (EN) UKIP vastustaa periaatteessa eurooppalaisia poliittisia puolueita. Ne ovat taloudellisesti ahtaalla olevien veronmaksajien varojen tuhlausta. Niille ei ole mitään tarvetta, ja kansallinen poliittinen puolue on edelleen ainoa aito tapa edustaa jäsenvaltioiden äänestäjien mielipiteitä ja näkökantoja. Kuitenkin on ymmärrettävä selkeästi, että UKIP katsoo, että sillä on oikeus osallistua eurooppalaiseen poliittiseen puolueeseen, jotta se voi hyötyä veronmaksajien varoista edustaakseen paremmin niitä miljoonia brittejä ja muita kansoja koko mantereella, jotka vastustavat EU:ta ja kaikkea sen toimintaa ja jonka äänen tukahduttaa hallitseva poliittinen luokka.

  Nessa Childers (S&D), kirjallinen. – (EN) Tuen voimakkaasti tätä mietintöä uutena askeleena sellaisten todellisten Euroopan tason poliittisten puolueiden rakentamiseksi, jotka voivat toimia Euroopan laajuisesti. Ainoa tapa voittaa demokratiavaje, jossa Euroopan kansalaiset eivät tunne olevansa osa eurooppalaista hanketta, on rakentaa todellista eurooppalaista politiikkaa. Tälle ovat tärkeitä Euroopan laajuisesti toimivat poliittiset puolueet.

  Nikolaos Chountis (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Äänestin tyhjää huolimatta siitä, että mietinnössä tarjotaan ratkaisu siihen ongelmaan, että Euroopan tason poliittiset puolueet toimivat Belgiassa sijaitsevina kansalaisjärjestöinä. Euroopan tason puolueiden, joilla on omia ideologisia ja poliittisia ominaisuuksia, on saatava selkeä oikeushenkilöys. Ne voivat tietyissä olosuhteissa auttaa herättämään kansalaisia toimiin ja pyrkimään päätöksiin, joilla edistetään kansalaisia eikä taloudellisia mahtitekijöitä. Minulla on kuitenkin varauksia joistain mietinnön näkökohdista, sikäli kun niitä voidaan käyttää rajoittamaan Euroopan tason puolueiden vapaata ja riippumatonta järjestäytymistä ja toimintaa. Niiden sisäisen toiminnan ja organisaation sekä niiden poliittisen toiminnan on oltava riippuvaisia niiden omista poliittisista valinnoista ilman ulkoisia rajoituksia. Puolueiden poliittista ja oikeudellista tunnustamista ja niiden rahoitusta koskevilla säännöillä on helpotettava niiden toimintaa, jotta ne voivat luoda vapaasti vaihtoehtoisia toimintalinjoja, mikä on demokratian ydin. Niiden on myös varmistettava, että ne toimivat ilman, että niihin vaikutetaan poliittisilla toimilla ja voimakkailla taloudellisilla intresseillä, koska ne ovat Euroopan kansojen puolestapuhujia.

  Carlos Coelho (PPE), kirjallinen. – (PT) EU toimii Lissabonin sopimuksen perusteella edustuksellisena demokratiana. Poliittisilla puolueilla on Euroopan tasolla tärkeä tehtävä luoda eurooppalaista poliittista tietoisuutta ja ilmaista EU:n kansalaisten tahto. Euroopan tason poliittiset puolueet ovat kuitenkin ainoastaan kansallisten puolueiden kattojärjestö, ja ne eivät ole viime kädessä suorassa yhteydessä jäsenvaltioiden äänestäjiin. Euroopan tason poliittisten puolueiden vahvistaminen pitää sisällään sen, että otetaan käyttöön poliittinen, oikeudellinen ja verotuksellinen asema mukaan lukien suoraan EU:n lainsäädännön perusteella perustettu riippumaton oikeushenkilöys. Euroopan tason poliittisten puolueiden ja niihin liittyvien poliittisten säätiöiden sääntelyn parantamisen ansiosta myös avoimuutta edistetään. Avoin rahoitus on demokraattisten arvojen tukemiseen ja hyvän hallintotavan edistämiseen liittyvä perustavaa laatua oleva tekijä, ja on toivottavaa, että tällä voidaan auttaa vahvistamaan kansalaisten luottamusta poliittisiin puolueisiin.

  Philippe de Villiers (EFD), kirjallinen. – (FR) Euroopan tason poliittiset puolueet ovat hölynpölyä. Monien puolustamaa "EU:n tason poliittista aluetta" ei ole olemassakaan. Ajatuksia voidaan ilmaista ja todellisia ja poliittisia keskusteluja voidaan käydä ainoastaan sellaisessa yhteisössä, jossa kansalaiset jakavat samat arvot, saman kielen ja kulttuurin: kansakunnassa.

Tässä mietinnössä esitetään, että Euroopan tason poliittisten puolueiden on oltava olemassa, jotta ne ilmaisevat unionin kansalaisten tahdon. Tämä on epärealistinen tavoite. Sen, että jokaisessa Euroopan parlamentin vaalissa äänestämättä jättäneiden määrä lisääntyy ennätysmäisesti, pitäisi muistuttaa meitä siitä, että ylikansallinen taso ei ole oikeudenmukaisen ja tehokkaan demokratian taso. Se, että EU myöntää valtavat tuet näille puolueille, on skandaali. Kansalaisten kasvava vieraantuminen ja kiinnostuksen puute on käsin kosketeltavaa, mutta Euroopan parlamentti ja yleisemmin unionin toimielimet ovat päättäneet luoda eurooppalaisen poliittisen alueen tyhjästä.

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska siinä edistetään Euroopan tason poliittisten puolueiden toiminnan ja rahoituksen turvallisia ja avoimia standardeja EU:ssa. Tuleva Euroopan tason poliittisten puolueiden perussääntö on tärkeä askel kohti laajempaa kansalaisten osallistumista, entistä edustuksellisempaa demokratiaa ja lähempänä kansalaisia olevaa Eurooppaa.

  Göran Färm, Olle Ludvigsson ja Marita Ulvskog (S&D), kirjallinen. – (SV) Äänestimme vastaan Euroopan tason poliittisia puolueita ja niiden rahoitusta koskevista säännöistä laadittuun mietintöön sisältyvästä kohdasta, jossa ehdotetaan, että Euroopan tason poliittisten puolueiden olisi saatava osallistua kansanäänestyskampanjoihin jäsenvaltioissa, jos kansanäänestyksellä on merkitystä EU:n kannalta. Euroopan tason poliittiset puolueet, joita rahoitetaan suurelta osin Euroopan unionin varoista, voivat tällä hetkellä käydä kampanjaa vain Euroopan parlamentin vaaleissa. Me katsomme, että nykyiset säännöt ovat kohtuulliset. Kansallisista vaaleista tai kansanäänestyksistä pitäisi päättää ilman sellaisten osapuolten osallistumista, jotka saavat rahoituksensa EU:n talousarviosta tai muusta ulkopuolisesta rahoituksesta.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Demokratiamme perustuu edustukseen, jota käytännössä toteutetaan poliittisten puolueiden välityksellä. Ne ovat juuri tästä syystä demokraattisia välineitä, jotka edustavat kansalaisten oikeutettuja intressejä lähellä, kuten paikallishallinnossa, ja kauempana, koska ne ovat edustettuna unionin toimielimissä. Ei ole sattumaa, että Euroopan parlamentin jäsenet ovat järjestäytyneet poliittisiksi puolueiksi ja pyrkivät siten edustamaan kansalaisten etua poliittisen suuntautumisensa mukaisten painopisteiden perusteella. Kuten esittelijä toteaa, "Euroopan tason poliittisten puolueiden toimintaa koskevan turvallisen ja avoimen ympäristön luominen on huomattavan demokraattinen teko", joten katson, että aloite luoda selkeä sääntelykehys niiden tunnustamiseksi ja rahoittamiseksi on myönteinen edistysaskel.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Poliittiset puolueet ja niihin liittyvät poliittiset säätiöt ovat parlamentaarisessa demokratiassa olennaisia välineitä. Niiden avulla annetaan konkreettinen muoto kansan poliittiselle tahdolle. Ne ovat myös tärkeitä, koska ne kouluttavat ja valitsevat ehdokkaansa. Lissabonin sopimuksessa määrätään tästä poliittisten puolueiden ja niiden säätiöiden roolista, jotta EU:n tasolla voitaisiin luoda, eurooppalainen polis, Euroopan tason poliittinen alue ja eurooppalainen demokratia, jonka tärkeimpänä perustekijänä on eurooppalainen kansalaisaloite. Euroopan tason poliittisista puolueista ja poliittisista säätiöistä on kaikesta huolimatta tullut Euroopan unionin poliittisessa elämässä korvaamattomia toimijoita, jotka muotoilevat ja antavat äänen erilaisten "poliittisten perheiden" kannanotoille. Olen samaa mieltä rahoituksen saatavuutta koskevista kriteereistä ja erityisesti tulojen prosenttimäärästä ja kunkin poliittisen puolueen edustuksesta.

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Tässä mietinnössä on esitetty useita sellaisia näkökohtia, joiden vuoksi emme ole siitä samaa mieltä. Euroopan tason poliittisten puolueiden osallistuminen jäsenvaltioiden kansanäänestyskampanjoihin on yksi tällainen näkökohta, vaikka kansanäänestys liittyisi suoraan EU:ta koskeviin asioihin.

Olemme myös eri mieltä ehdotuksesta, että Euroopan tason poliittisten puolueiden pitäisi alkaa tutkia ehtoja yksittäisten kansalaisten suorasta rekrytoinnista niiden jäseniksi. Nämä näkökohdat muodostavat periaatteellisen kannan, joka ei ole suotuisa poliittisten puolueiden luomiselle Euroopan tasolla. Tätä prosessia ei voida erottaa uusliberaalista, federalistisesta ja militaristista näkökohdista ja nykyisen integraatioprosessin, jossa sillä on keskeinen rooli, tavoitteista.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Äänestimme tätä mietintöä vastaan, koska vastustamme Euroopan laajuisten poliittisten puolueiden luomista ja EU:n kapitalistista yhdentymistä. Sama koskee ehdotuksia, joita on tehty niihin liittyvistä poliittisista säätiöistä.

Kun on kyse tästä mietinnöstä, on muitakin syitä, miksi äänestimme vastaan. Me katsomme esimerkiksi, että on väärin, että Euroopan tason poliittiset puolueet osallistuvat jäsenvaltioiden kansanäänestyskampanjoihin, vaikka kansanäänestys liittyisi suoraan EU:ta koskeviin asioihin.

Olemme myös eri mieltä ehdotuksesta, että Euroopan tason poliittisten puolueiden pitäisi alkaa tutkia ehtoja yksittäisten kansalaisten suorasta rekrytoinnista niiden jäseniksi.

  Bruno Gollnisch (NI), kirjallinen. – (FR) Kun Euroopan tason poliittisille puolueille annetaan yksinomaan EU:n lainsäädäntöön perustuva oikeudellinen asema ja oikeushenkilöys, niistä tulee ylikansallinen kokonaisuus. Ne ovat sellaisten kansallisten lakien yläpuolella, joilla säännellään niiden muodostamia poliittisia puolueita. Näin luodaan keinotekoisesti ja dogmaattisesti 28. poliittinen alue, joka on ainoastaan virtuaalinen. Vastustan myös näiden puolueiden perustamista koskevien sääntöjen tiukentamista ja niihin sovellettavien rahoituksellisten edellytysten helpottamista ja sitä, että luodaan yhteys puolueen Euroopan tason aseman tunnustamisen ja sen saaman julkisen rahoituksen välillä. Ne pyrkivät kaikilla käytettävissään olevilla keinoilla pienentämään tätä kerhoa, jotta vain jäsenenä oleva etuoikeutettu vähemmistö voi nauttia sen taloudellisista ja poliittisista eduista. Lopuksi Euroopan tason poliittisten puolueiden oikeus osallistua EU-asioita koskeviin kansanäänestyskampanjoihin on minun mielestäni arveluttavaa.

Eräät muut Euroopan parlamentin jäsenet hyväksyivät tämän, koska heillä oli mielessään kansanäänestys Turkin liittymisestä EU:hun, vaikka sitä ei joka tapauksessa järjestetä. En pitänyt henkilökohtaisesti hyväksyttävänä puuttua liittymistä koskevaan kansanäänestykseen tai siihen, ottaako joku valtio käyttöön euron, tai kansanäänestykseen, joka liittyy kunkin kansakunnan itsemääräämisoikeuteen. Äänestin tätä mietintöä vastaan.

  Sylvie Guillaume (S&D), kirjallinen. – (FR) Tuin täysin tätä mietintöä, koska sillä pyritään edistämään eurooppalaista demokratiaa, joka perustuu puolueisiin, joilla on asianmukaisesti selvitetty oikeudellinen asema ja oikeushenkilöys. Tällä on se kiistaton etu, että se vahvistaa näiden puolueiden oikeutusta niiden kansalaisten silmissä, jotka edelleen katsovat, että EU:n on heistä liian etäällä. Kyseessä on myös toiminnan avoimuuden edistäminen, mitä pidän välttämättömänä demokratiassa. Lopuksi niiden rahoitus on avoimempaa, mikä voi ainoastaan lisätä niiden legitimiteettiä, ja olen tähän tyytyväinen.

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen. – (LT) Olen samaa mieltä tämän mietinnön kanssa, koska Euroopan tason poliittisten puolueiden toimintaa koskevan turvallisen ja avoimen ympäristön luominen on huomattavan demokraattinen teko. Tarvitsemme eurooppalaisen toimintatilan puolueille, jotka tuovat kansalaiset unionin ytimeen ja auttavat heitä heidän päivittäisessä elämässään. Sillä, että otetaan käyttöön tiettyjä sääntöjä, joiden perusteella tämä tavoite saavutetaan, on kaksi seurausta. Ajan tasalla olevia ja julkisia tietoja annetaan nopeasti Euroopan tason poliittisten puolueiden muodostamisesta ja niitä koskevasta tilanteesta Euroopassa. Kansalaiset ovat tietoisia, että Euroopan tason poliittiseen puolueen työhön osallistuminen merkitsee sitä, että niiden on noudatettava Euroopan unionin lainsäädäntöä ja että poliittisilla puolueilla on oikeuksia ja velvollisuuksia. Toisaalta Euroopan tason poliittisten puolueiden perussääntö tasoittaa tietä kansalliset rajat ylittävän puoluejärjestelmän perustamiselle. Kyseessä on ensimmäinen ja välttämätön askel, jolla saadaan aikaan enemmän osallistumista, enemmän demokratiaa ja lopulta enemmän Eurooppaa.

  Anneli Jäätteenmäki (ALDE), kirjallinen. – (FI) Eurooppalaisten poliittisten puolueiden kehittäminen on tärkeää. Euroopan parlamentin perinteisenä huolena on ollut kansalaisten mielenkiinnon vähyys EU-asioita kohtaan. Tämä on näkynyt äänestysaktiivisuuden heikkoutena parlamentin vaaleissa. Viime eurovaaleissa suomalaisista äänioikeutetuista kävi äänestämässä vaatimattomat 40,3 prosenttia.

Eurooppalaisten poliittisten puolueiden ja säätiöiden rahoitusta on kasvatettu viime vuosina merkittävästi. Kuluvana vuonna puolueet ovat saamassa tukea yhteensä 17,4 miljoonaa euroa ja säätiöt puolestaan 11,4 miljoonaa euroa. Nyt on pidettävä erityistä huolta siitä, että nämä eurooppalaisilta veronmaksajilta peräisin olevat rahat käytetään avoimesti ja mahdollisimman järkevällä tavalla. Jatkossa tukia ei ole myöskään syytä enää korottaa.

  Giovanni La Via (PPE), kirjallinen. – (IT) "Euroopan tason poliittiset puolueet myötävaikuttavat eurooppalaisen poliittisen tietoisuudenmuodostumiseen ja unionin kansalaisten tahdon ilmaisemiseen". Näillä sanoilla Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 10 artiklan 4 kohdassa esitetään rooli, joka Euroopan tason poliittisilla puolueilla on oltava. Vaikka tämä rooli annetaan niille Lissabonin sopimuksen perusteella, ne eivät voi aina täyttää sitä parhaalla mahdollisella tavalla. Katson, että Euroopan tason poliittiset puolueet voivat ja niiden pitäisi myötävaikuttaa tehokkaammin Euroopan poliittiseen ja yhteiskunnalliseen elämään, jotta kansalaisten mielenkiintoa unionin sisäisiin asioihin lisätään. Näiden näkökohtien perusteella on tärkeää, että Euroopan tason poliittisille puolueille annetaan tunnustettu oikeudellinen asema ja yksi yhtenäinen verotuskäytäntö, jonka perusteella todellinen organisatorinen lähentyminen saadaan aikaan. Katson, että Euroopan tason poliittisten puolueiden perussääntö tasoittaa tietä kansalaisten osallistumisen lisäksi sellaisen todellisen rajatylittävän puoluejärjestelmän luomiseksi, joka on tärkeä laajemman demokratian takaamisessa Euroopassa.

  Agnès Le Brun (PPE), kirjallinen. – (FR) Jo seitsemän vuoden ajan suuret eurooppalaiset poliittiset ryhmät ovat ryhmittyneet Euroopan tason poliittisiksi puolueiksi, jotka ovat liittyneet istuntosalissa edustettuina oleviin ryhmiin. Kuitenkin näiden Euroopan laajuisten puolueiden näkyvyyttä ja toimintaa rajoittaa vakavasti itsepintainen kansallinen kuuliaisuus. Tätä kyseenalaistamatta, koska tämä on välttämätöntä unionin demokraattisille pyrkimyksille, meidän on pyrittävä edistämään eurooppalaisen ylikansallisen keskustelun syntymistä ainoana keinona, jonka perusteella EU voi pyrkiä eteenpäin. Giannakoun mietinnössä pyritään nimenomaan edistämään Euroopan tason poliittisten puolueiden perustamista. Sen vuoksi tuen sitä. Siinä kehotetaan komissiota ottamaan käyttöön lainsäädäntöä, jolla luodaan asema tällaisille elimille, helpottamaan niiden rahoitusta ja antamaan niille mahdollisuus integroitua paremmin kansalaisten päivittäiseen poliittiseen elämään. Tämän asetuksen perusteella luotaisiin etuoikeutettu alue, jolla varmistetaan, että Euroopan laajuiset intressit näkevät päivänvalon ja että tarjotaan hyvin harkittuja säännöksiä, joilla varmistetaan avoin keskustelu.

  David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Äänestin tämän mietinnön puolesta. Pidän sitä merkittävänä askeleena Euroopan tason poliittisten puolueiden oikeudellisen aseman luomiseksi.

  Véronique Mathieu (PPE), kirjallinen. – (FR) Koska poliittiset puolueet ovat edustettuina EU:n tasolla, toimielimet odottavat, että ne tiedottavat yleisölle EU:ta koskevista asioista. Kannatin äänestyksessä mietintöä, jolla Euroopan tason poliittisille puolueille luodaan yhteinen oikeudellinen ja verotuksellinen asema. Tämän on tehnyt mahdolliseksi Lissabonin sopimus, jossa tunnustetaan EU:n oikeushenkilöys. Tämä asema on välttämätön Euroopan tason poliittisten puolueiden ja niiden säätiöiden talousarviota ja järjestäytymistä koskevalle lähentämiselle.

Poliittisiin puolueisiin liittyvät säännöt edistävät osaltaan keskustelua yleisen edun mukaisista poliittisista aiheista. Taloudellisia sääntöjä selkeytetään, jotta saadaan luotettavaa ja avointa tietoa niiden rahoituksesta ja toiminnasta. Yksi tärkeä sääntö on rahoitukseen liittyvä edellytys siitä, että puoluetta on edustettava ainakin yksi Euroopan parlamentin jäsen.

  Marisa Matias (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska katson, että jos voidaan sanoa, että maissamme ei ole minkäänlaista demokratiaa ilman poliittisia puolueita, olisi myös sanottava, että ilman Euroopan tason poliittisia puolueita ei ole todellista eurooppalaista demokratiaa. Katson, että yritysten ja niiden etujärjestöjen rahoitus kansallisille puolueille pitäisi kokonaan kieltää ja valtion olisi tarjottava julkista tukea, joten katson myös, että Euroopan tason puolueita olisi rahoitettava EU:n talousarviosta ja niitä olisi estettävä saamasta "lahjoituksia" oikeushenkilöiltä.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Euroopan tason poliittisten puolueiden toiminnan ja rahoituksen turvallisten ja avoimien standardien edistäminen EU:ssa on erityisen tärkeää. Tulevalla Euroopan tason poliittisten puolueiden perussäännöllä on merkittävä asema tämän aikaansaamisessa, koska sen avulla lisätään kansalaisten osallistumista, saadaan aikaan entistä edustuksellisempaa demokratiaa ja tuodaan EU lähemmäksi kansalaisiaan.

  Alexander Mirsky (S&D), kirjallinen. – (EN) Olen vakuuttunut, että Euroopan tason poliittisten puolueiden toimintaa koskevan turvallisen ja avoimen ympäristön luominen on huomattavan demokraattinen teko. Tarvitsemme eurooppalaista toimintatilaa, jossa kansalaiset tuodaan aktiivisesti unionin ytimeen ja heitä autetaan päivittäisessä elämässään. Erityisten sääntöjen hyväksyminen mahdollistaa tämän tavoitteen, joka on kaksijakoinen: sen kautta annetaan ajantasaista, nopeaa ja julkista tietoa Euroopan tason poliittisten puolueiden muodostamisesta ja niiden yhteisestä eurooppalaisesta perussäännöstä. Kansalaiset ovat tietoisia, että Euroopan tason poliittiseen puolueeseen osallistuminen merkitsee sitä, että niitä koskee Euroopan unionin lainsäädäntö ja että poliittisilla puolueilla on oikeuksia ja velvollisuuksia. Toisaalta Euroopan tason poliittisten puolueiden perussääntö tasoittaa tietä kansalliset rajat ylittävän puoluejärjestelmän perustamiselle. Äänestin mietinnön puolesta.

  Wojciech Michał Olejniczak (S&D), kirjallinen. – (PL) Euroopan parlamentti hyväksyi keskiviikon istunnossa Giannakoun mietinnön Euroopan tason poliittisten puolueiden asemasta ja niiden rahoitukseen liittyvistä säännöistä. Minun mielestäni Euroopan tason poliittisten puolueiden kehittäminen on keskeinen väline, jonka ansiosta voimme lisätä kansalaisten mielenkiintoa unionin asioihin. Uskon, että tämän ansiosta Euroopan parlamentin vaaleihin osallistutaan enemmän. Poliittiset puolueet ovat lisäksi foorumi vuoropuhelulle kansalaisten kanssa. Sitä käydään monissa seminaareissa ja poliittisissa keskusteluissa. Maastrichtin ja Nizzan sopimuksessa käyttöönotettu mahdollisuus rahoittaa Euroopan tason poliittisia puolueita antoi mahdollisuuden sille, että ne pystyvät toimimaan riippumattomasti parlamentin ryhmiin nähden. Kuitenkin, vaikka on otettu kiistämätön askel Euroopan tason poliittisten puolueiden aseman parantamiseksi, niiden pääasialliset rahoituslähteet ovat edelleen yksittäiset jäsenmaksut ja jossain määrin lahjoitukset. Haluaisin ilmaista toiveeni, että hyväksytyn asiakirjan ansiosta Euroopan tason poliittisten puolueiden asemaa voidaan parantaa merkittävästi.

  Rolandas Paksas (EFD), kirjallinen. – (LT) Äänestin tämän tärkeän päätöslauselman puolesta, koska Euroopan tason poliittiset puolueet ovat tärkeä tekijä yhdentymiselle unionissa, jonka pyrkimyksenä on luoda eurooppalainen polis, EU:n tason poliittinen alue ja eurooppalainen demokratia. Euroopan tason poliittisten puolueiden on tehtävä tiivistä yhteistyötä kansallisten ja alueellisten puolueiden jäsentensä kanssa. Sen vuoksi niiden olisi nautittava suotuisista työoloista ja niille pitäisi myöntää rahoitusta. Euroopan unionin yleisestä talousarviosta rahoitettujen Euroopan tason poliittisten puolueiden suhteen on varmistettava mahdollisimman laaja avoimuus ja taloudellinen valvonta. Erityisesti varainhoitoasetukseen olisi lisättävä säännöksiä, joiden tarkoitus on säännellä Euroopan tason puolueiden ja säätiöiden rahoitusta. Lisäksi olisi suositeltavaa tehdä poikkeus, jonka perusteella näille puolueille voitaisiin tarjota 80 prosentin sijasta 100 prosentin rahoitus varainhoitovuoden alussa, ja riippumattomaan rahoituksen – jonka puolueiden on osoitettava – määrä voitaisiin laskea 10 prosenttiin. Asetuksessa on määrättävä rangaistuksia rahoitusmenettelyjen rikkomisesta sen varmistamiseksi, että myönnetty rahoitus käytetään avoimesti ja tarkoituksenmukaisesti. Kun otetaan huomioon, että Euroopan tason poliittisilla puolueilla on poliittinen rooli EU:n tasolla, olen samaa mieltä ehdotuksesta, että niille annetaan oikeus osallistua kansanäänestyskampanjoihin, jotka liittyvät suoraan EU:ta koskeviin asioihin ja että ne voivat käyttää niille myönnettyä rahoitusta näiden kampanjoiden rahoittamiseksi. Ainoastaan vahvat ja tehokkaasti toimivat Euroopan tason poliittiset puolueet voivat edistää sitä, että EU:n toimielimet ovat tiiviimmässä yhteydessä kansalaisiin, ja sen vuoksi komission olisi ehdotettava luonnosta Euroopan tason poliittisia puolueita koskevaksi perussäännöksi kiireellisesti.

  Justas Vincas Paleckis (S&D), kirjallinen. – (LT) Euroopan parlamentin vaaleista pitäisi tulla demokraattisempia. EU:n kansalaisille pitäisi antaa mahdollisuus äänestää kansallisten listojen lisäksi eurooppalaisista vaalilistoista. Euroopan tason poliittisten puolueiden ja poliittisten säätiöiden merkitys on yhä tärkeämpi Euroopan unionin poliittisessa elämässä. Niillä on kuitenkin edelleen vaikeuksia saada enemmän kannatusta ja tukea, koska ne ovat pelkästään kansallisten puolueiden kattojärjestöjä ja ne eivät ole suoraan yhteydessä jäsenvaltioiden äänestäjiin. Meidän on parannettava olosuhteita, joissa Euroopan tason poliittiset puolueet toimivat, koska tämä merkitsisi EU:n edustuksellisen hallinnon parantamista ja demokratian vahvistamista. Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska katson, että se on merkittävä askel − luultavasti ensimmäinen askel − Euroopan tason poliittisten puolueiden vahvistamiseksi. Olen samaa mieltä esittelijän kanssa siitä, että meidän olisi luotava kiireellisesti oikeudelliset puitteet Euroopan tason poliittisten puolueiden toiminnalle. Euroopan tason poliittisten puolueiden työn rahoittamisen on oltava avointa. Tämän varmistamiseksi pitäisi olla mahdollista tehdä rahoitusta koskevia tarkistuksia.

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. – (IT) Demokraattinen järjestelmä, johon EU perustuu, keskittyy kansalaiseen lähtökohtana, jonka perusteella kaikki päätökset tehdään. Kansalaista edustavat poliittiset puolueet. Niiden on hyväksyttävä yhteisiä säännöksiä avoimuudesta ja yhdenmukaisuudesta, jotta ne toimivat äänestäjien tahdon takaajina Sen vuoksi äänestin Euroopan tason poliittisten puolueiden asemaa ja rahoittamista koskevan asetuksen täytäntöönpanon puolesta. Tällaisella EU:n asetuksella tarjotaan mahdollisuus saada kattavaa tietoa Euroopan tason poliittisista puolueista, takeita sisäistä korruptiota vastaan, ja sillä herätetään kansalaisten kiinnostus, mikä helpottaa heidän osallistumistaan unionin politiikkaan.

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. – (PT) Tämä mietintö perustuu oletukseen, että Euroopan tason poliittisten puolueiden kehittäminen on tärkeää kansalaisten mielenkiinnon herättämiseksi EU:ta koskevista asioista. Euroopan tason puolueiden sääntelystä käytävän keskustelun taustalla on syvempi huoli siitä, miten muodostaa kansalliset rajat ylittävä, vapaiden kansalaisten muodostama kansalaisten alue ja miten eri kansojen keskuudessa "kansalaissopimuksen" muodossa toteutettava kollektiivinen rahoitus voi vaikuttaa tulevaan integraatioon. Euroopan tason poliittisia puolueita koskevan uudistuspaketin laatiminen siten, että sen avulla voidaan ottaa käyttöön yksittäisten ja järjestäytyneiden kansalaisten demokraattisia pyrkimyksiä, on vaikea tehtävä erityisesti siksi, että EU on järjestelmänä mutkikas. Mutta tämä voidaan kääntää eduksi, jos selkeytetään Euroopan tason poliittisten puolueiden "konstitutiivista tehtävää" ja sitä, miten tietoon perustuvalla selkeällä ja vakavalla keskustelulla niiden poliittisesta kehittämisestä voidaan helpottaa moniarvoisemman demokratian syntymistä. Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska katson, että Euroopan tason poliittisten puolueiden toimintaa koskevan turvallisen ja avoimen ympäristön luominen edistää eurooppalaisen demokratian laatua.

  Miguel Portas (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska katson, että jos voidaan sanoa, että maissamme ei ole minkäänlaista demokratiaa ilman poliittisia puolueita, olisi myös sanottava, että ilman Euroopan tason poliittisia puolueita ei ole todellista eurooppalaista demokratiaa. Katson myös, että yritysten ja niiden etujärjestöjen rahoitus kansallisille puolueille pitäisi kokonaan kieltää ja valtion olisi tarjottava julkista tukea. Katson siten myös, että Euroopan tason puolueita olisi rahoitettava EU:n talousarviosta ja niitä olisi estettävä saamasta "lahjoituksia" oikeushenkilöiltä.

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. – (PT) Edustuksellisen demokratian syventäminen ja poliittisen alueen luominen EU:n tasolla epäilemättä vahvistaa Euroopan tason poliittisten puolueiden ja niiden säätiöiden roolia. Yhteisen ja yhdenmukaisen oikeudellisen aseman käyttöönotto kaikille Euroopan tason poliittisille puolueille ja niihin liittyvillä säätiöille, jotka on perustettu suoraan EU:n lainsäädännön mukaisesti, merkitsee erittäin tärkeää ensimmäistä askelta tähän suuntaan. Sen vuoksi pidän myönteisenä tätä mietintöä, koska siinä korostetaan Euroopan tason poliittisten puolueiden merkitystä EU:n poliittisen elämän korvaamattomina toimijoina ja tehdään konkreettisia ehdotuksia, joiden tarkoituksena on luoda turvallinen ja avoin sääntely-ympäristö Euroopan tason poliittisten puolueiden toiminnalle ja rahoitukselle.

  Robert Rochefort (ALDE), kirjallinen. – (FR) Euroopan tason poliittiset puolueet edistävät osaltaan eurooppalaista poliittista tietoisuutta ja kansalaisten tahdon ilmaisemista. Ajankohdalla, jolloin pyrimme lisäämään kansalaisten osallistumista EU:n toimintaan ja vahvistamaan sen demokraattista luonnetta, meidän olisi toteutettava toimia Euroopan tason poliittisten puolueiden sääntely-ympäristön parantamiseksi. Tuen kollegani Giannakoun mietintöä. Euroopan tason poliittisten puolueiden on voitava osallistua Euroopan kansanäänestyskampanjoihin ja niitä on jopa kannustettava siihen. Mielestäni on tärkeää, että ne tarjoavat mahdollisuuden sille, että kansalaiset voivat osallistua erikseen ja suoraan niihin, jos he niin haluavat. Lisäksi poliittisiin puolueisiin sovellettavia rahoitussääntöjä on myös muutettava. Meidän on kannustettava omarahoitusta ja lisättävä tämänhetkistä lahjoitusrajaa vuotta ja henkilöä kohden. Muitakin sääntöjä on myös lievennettävä. Mielessäni on erityisesti lupa siirtää varat seuraavalle varainhoitovuodelle. Kun tällaisia muutoksia tehdään, meidän on myös säilytettävä tämänhetkiset avoimuusvaatimukset ja ottaa käyttöön rangaistuksia, erityisesti taloudellisia seuraamuksia. Tämä ei sisälly tällä hetkellä varainhoitoasetukseen.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Äänestin mietinnön puolesta. Euroopan tason poliittisten puolueiden kehittäminen on tärkeää EU:n asioihin kohdistuvan julkisen kiinnostuksen aktivoimiseksi. Siinä sivuutetaan usein esitetty keskeinen kysymys "kuka hallitsee ja miten" ja pyydetään kiinnittämään huomiota kysymykseen "ketä hallitaan". Euroopan tason puolueiden sääntelystä käytävän keskustelun taustalla on syvempi huoli siitä, miten muodostaa kansalliset rajat ylittävä, vapaiden kansalaisten muodostama kansalaisten alue ja miten eri kansojen keskuudessa "kansalaissopimuksen" muodossa toteutettava kollektiivinen rahoitus voi vaikuttaa tulevaan integraatioon. Euroopan tason poliittisia puolueita koskevan uudistuspaketin laatiminen siten, että sen avulla voidaan ottaa käyttöön yksittäisten ja järjestäytyneiden kansalaisten demokraattisia pyrkimyksiä, ei ole helppo tehtävä erityisesti siksi, että EU on järjestelmänä mutkikas. Mutta tämä voidaan kääntää eduksi, jos selkeytetään Euroopan tason poliittisten puolueiden "konstitutiivista tehtävää" ja sitä, miten tietoon perustuvalla periaatteellisella keskustelulla niiden poliittisesta kehittämisestä voidaan helpottaa sellaisen moniarvoisen kansakunnan syntymistä, jonka jäsenet voivat ohjata demokraattisia vaatimuksiaan, joita ne esittävät keskeisille instituutioille ja niiden kautta. Euroopan tason poliittisten puolueiden vahvistaminen on keino tehostaa osallistumiseen perustuvaa hallintoa EU:ssa ja edistää lopulta demokratiaa.

  Licia Ronzulli (PPE), kirjallinen. – (IT) Ei ole helppoa laatia sellaista uudistuspakettia Euroopan tason poliittisille puolueille, joiden perusteella ne voivat edistää yksityishenkilöiden ja kansalaisjärjestöjen demokraattista toimintaa. Euroopan tason poliittisten puolueiden toimintaa koskevan turvallisen ja avoimen ympäristön luominen on kuitenkin huomattavan demokraattinen teko. Meidän on edistettävä sellaisen eurooppalaisen toimintatilan luomista, jossa kansalaiset tuodaan aktiivisesti unionin ytimeen ja heitä autetaan päivittäisessä elämässään.

Erityisten sääntöjen hyväksymisen ansiosta tämä tavoite voidaan saavuttaa ja sillä on kaksinkertainen etu. Sen kautta annetaan ajantasaista, nopeaa ja julkista tietoa Euroopan tason poliittisten puolueiden muodostamisesta ja niiden yhteisestä eurooppalaisesta perussäännöstä. Tällä tavoin kansalaiset ovat tietoisia, että Euroopan tason poliittiseen puolueeseen osallistuminen merkitsee sitä, että niitä koskee Euroopan unionin lainsäädäntö ja että poliittisilla puolueilla on oikeuksia ja velvollisuuksia. Toisaalta Euroopan tason poliittisten puolueiden perussääntö tasoittaa tietä kansalliset rajat ylittävän puoluejärjestelmän perustamiselle.

Tämän päätöslauselman hyväksyminen on ensimmäinen välttämätön askel Euroopan kansalaisten laajemmalle osallistumiselle.

  Bart Staes (Verts/ALE), kirjallinen. – (NL) Olen luonnollisesti samaa mieltä siitä, että poliittiset puolueet ja niihin liittyvät poliittiset säätiöt ovat parlamentaarisen demokratian keskeisiä tekijöitä. Ne varmistavat, että parlamentin jäsenet ovat vastuussa, ne auttavat muokkaamaan kansalaisten poliittista tahtoa, ne laativat poliittisia ohjelmia, ne valitsevat ja kouluttavat ehdokkaita, ne pitävät yllä vuoropuhelua kansalaisten kanssa ja antavat kansalaisille mahdollisuuden ilmaista mielipiteensä. Tämän lisäksi Lissabonin sopimuksessa määrätään poliittisten puolueiden ja niihin liittyvien säätiöiden tehtävästä. Ne ovat tärkeä osa EU:n tason poliittista aluetta ja eurooppalaista demokratiaa, jonka tärkeä osatekijä on eurooppalainen kansalaisaloite.

Äänestin kuitenkin tätä mietintöä vastaan lopullisessa äänestyksessä, jotta pystyisin osoittamaan, että olen täysin eri mieltä tarkistuksen 10 torjumisesta. Tällä tarkistuksella pyrittiin poistamaan rahoitus- ja lahjoitusjärjestelmän osalta oikeushenkilöiden ja yritysten oikeus tehdä vuosittain jopa 25 000 euron lahjoituksia. Se, että Euroopan parlamentti sallii tämän valitettavan käytännön jatkumisen, avaa ovet sellaisille yrityksille ja edunvalvontajärjestöille, jotka pyrkivät vaikuttamaan vahvasti poliittisiin puolueisiin ja eurooppalaisiin säätiöihin myöntämällä niille taloudellista tukea. En halua tätä, joten esitin protestiäänen.

Mietintö: Sandra Kalniete (A7-0083/2011)

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestän tämän mietinnön puolesta, koska sillä edistetään sisämarkkinoiden hallintoa ja kumppanien osallistumista siihen koskevia parempia edellytyksiä. On kuitenkin tärkeää saada ihmiset näiden toimien ytimeen ja antaa parlamentille aiempaa enemmän poliittista merkitystä sisämarkkinoihin liittyvissä asioissa.

  Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. – (FR) Tuin kollegamme, Sandra Kalnieten, laatimaa mietintöä, sekä Cristian Silviu Buşoin ja António Fernando Correia De Camposin kahta mietintöä. Nämä kolme mietintöä laadittiin Euroopan komission sisämarkkinoiden toimenpidepaketista julkaiseman ehdotuksen perusteella. Sisämarkkinoista vastaavan komission jäsenen Michel Barnierin tavoitteena on käynnistää sisämarkkinat uudelleen mutta ennen kaikkea saada ne lähemmäksi kansalaisia. Tuen täysin tätä tavoitetta. Sisämarkkinoiden toimenpidepakettiin on suhtauduttava mahdollisuutena osoittaa kansalaisille, että Euroopan yhdentyminen ja erityisesti yhtenäismarkkinat toteutetaan heidän etujensa mukaisesti, ei niitä vastaan. Peruspankkipalvelujen saatavuuden takaaminen – tai yleisimmin kansalaistemme kannalta olennaisten palvelujen laadun ja esteettömyyden turvaaminen – on askel tähän suuntaan.

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. – (LT) Yksi sisämarkkinoiden uudelleen käynnistämisen keskeisistä haasteista on poliittisen johtajuuden, sitoutumisen ja koordinoinnin varmistaminen, ja siksi laaja-alainen huipputason poliittinen ohjaus on keskeisen tärkeää sisämarkkinoiden käynnistämisessä uudelleen. Euroopan komission olisi toimittava aiempaa enemmän koordinoivasti, ja komission puheenjohtajalle olisi annettava valtuudet koordinoida ja valvoa sisämarkkinoiden uudelleen käynnistämistä kiinteässä yhteistyössä Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan ja jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa. Tuin tätä mietintöä, koska katson, että kaikilla tasoilla on parannettava poliittista koordinointia, jotta voidaan panna asianmukaisesti täytäntöön sisämarkkinoiden ensisijaiset tavoitteet, joilla pyritään vauhdittamaan talouskasvua, kilpailukykyä, sosiaalista markkinataloutta ja kestävyyttä unionissa.

  George Becali (NI), kirjallinen. – (RO) Tuin esittelijän ehdotuksia ja neuvoston tiedonannossa "Kohti