Sanatarkat istuntoselostukset

Keskiviikko 6. huhtikuuta 2011 - Strasbourg

1. Istunnon avaaminen

Puhetta johti
puhemies Jerzy BUZEK

(Istunto avattiin klo 9.00.)

2. Vastaanotetut asiakirjat: ks. pöytäkirja

3. Täytäntöönpanotoimenpiteet (työjärjestyksen 88 artikla): ks. pöytäkirja

4. Hallintotapa ja kumppanuus sisämarkkinoilla - Sisämarkkinat eurooppalaisia varten - Yrityksiä ja kasvua tukevat sisämarkkinat - Julkiset hankinnat (keskustelu)

  Puhemies. – (PL) Esityslistalla on ensimmäisenä yhteiskeskustelu sisämarkkinoista, ja siinä keskustellaan seuraavan aineiston pohjalta: Sandra Kalnieten sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan puolesta laatima mietintö (A7-0083/2011) hallintotavasta ja kumppanuudesta sisämarkkinoilla [2010/2289 (INI)], António Fernando Correia De Camposin laatima mietintö (A7-0072/2011) sisämarkkinoista eurooppalaisia varten [2010/2278 (INI)], Cristian Silviu Buşoin laatima mietintö (A7-0071/2011) yrityksiä ja kasvua tukevista sisämarkkinoista [2010/2277 (INI)] ja komission julkilausuma julkisista hankinnoista.

Toivotan komission jäsenen Michel Barnierin ja neuvoston puheenjohtajan Enikő Győrin tervetulleiksi istuntosaliin. Annan nyt puheenvuoron esittelijöille. Ensimmäisenä puhuu Sandra Kalniete.

  Sandra Kalniete , esittelijä. – (LV) Arvoisa puhemies, kun puhumme hallintotavasta ja kumppanuudesta sisämarkkinoilla, me täällä parlamentissa katsomme, että eräs tärkeimmistä edellytyksistä sisämarkkinoiden toteuttamiseksi käytännössä on varmistaa, että sisämarkkinoilla on korkeimman tason poliittinen johtajuus. Komission puheenjohtajan on yhdessä neuvoston puheenjohtajan kanssa otettava vastuu sisämarkkinoiden vahvistamisesta. Myös jäsenvaltioiden on otettava erittäin aktiivisesti osaa prosessiin. Muutoin monet ideat siitä, miten Euroopan kasvu voitaisiin käynnistää uudelleen, luoda uusia työpaikkoja ja lisätä EU:n kilpailukykyä globalisoituneessa maailmassa, jäävät pelkiksi hyviksi aikomuksiksi, joilla valmistellaan Euroopan muuttumista maailman sairaaksi mieheksi. Tästä syystä kehotamme päätöslauselmassa komission puheenjohtajaa ja jäsenvaltioiden johtajia osallistumaan sisämarkkinoiden edellyttämän lainsäädännön ja poliittisten muutosten toteuttamiseen ja ottamaan niistä vastuu. Tänään hyväksyttävillä päätöslauselmilla lähetetään selkeä signaali ohjenuorista, joiden suhteen parlamentti odottaa komissiolta toimia. Mainitsen joitakin tärkeitä työn painopisteitä: digitaaliset sisämarkkinat ja yhtenäinen tekijänoikeusalue, EU:n kansalaisten ammatillinen liikkuvuus, rajat ylittävien julkisten hankintojen ja palvelujen kannustaminen sekä verojärjestelmien yhtenäistäminen. Pidän neljää ohjenuoraa ratkaisevan tärkeinä sisämarkkinoiden hallintotavassa. Ensinnäkin on varmistettava jo hyväksyttyjen sisämarkkinasääntöjen täytäntöönpano. Kaikkien jäsenvaltioiden on otettava käyttöön sisämarkkinasäännöt ajoissa ja avoimesti, ja komission on osaltaan seurattava, että ne pannaan täytäntöön tarkasti ja johdonmukaisesti. Toiseksi on vähennettävä protektionistisia suuntauksia. Protektionismi vain edesauttaa EU:n markkinoiden pilkkoutumista ja vähentää kokonaiskilpailukykyämme. Kolmanneksi on alennettava erilaisia liiketoimintakuluja, jotka estävät Euroopan taloutta toimimasta tehokkaasti. Tällä tarkoitetaan paitsi tehokasta ja yksinkertaista tuomioistuimen ulkopuolista riitojenratkaisumenettelyä, myös käyttäjälähtöistä rajat ylittävää sähköistä hallintoa, johon liittyy tarvittavien tietojen ja asiakirjojen toimiva sähköinen vaihto. Neljäs ohjenuora koskee sosiaalisten ryhmien aiempaa suurempaa osallistumista politiikan muodostamiseen ja täytäntöönpanoon Lissabonin sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

Arvoisa puhemies, lopuksi haluan kiittää kaikkia varjoesittelijöitä ja koordinaattoreita heidän panoksestaan ja ammattimaisesta yhteistyöstä, jonka ansiosta voimme tänään toivottavasti hyväksyä sisämarkkinoita koskevat päätöslauselmat vakuuttavalla enemmistöllä. Näin voimme jatkaa viime vuosina aloitettua lainsäädännön kehittämistä tavalla, joka vahvistaa aidosti sisämarkkinoita ja tekee niistä välineen kasvun ja työpaikkojen luomiseksi EU:hun.

  António Fernando Correia De Campos , esittelijä. – (PT) Arvoisa puhemies, arvoisa Michel Barnier, hyvät kollegat, parlamentti vastaa tänään käsiteltävällä ja äänestyksen kohteena olevalla mietinnöllä komission pyyntöön, joka koskee sisämarkkinoiden elvyttämiseksi tarvittavia toimenpiteitä.

Toimin esittelijänä sisämarkkinoiden toimenpidepaketin Euroopan kansalaisille suunnatun 19 ehdotuksen osalta. Olemme poimineet niiden joukosta viisi painopistettä käyttämällä perusteena konkreettisuutta ja toteuttamiskelpoisuutta lyhyellä aikavälillä.

Ensinnäkin EU:n kansalaisten liikkuvuutta on lisättävä ammattipätevyyksien vastavuoroisella tunnustamisella, eurooppalaisilla ammattikorteilla, eurooppalaisella osaamispassilla ja EU:n sisäisen liikkuvuuden säännöllisillä mittauksilla.

Toiseksi on parannettava kolmansista maista tuotavien tuotteiden rajavalvontaa ja on laadittava markkinavalvontaa ja tuoteturvallisuutta koskeva monivuotinen toimintasuunnitelma.

Kolmanneksi verkkovierailuasetuksen voimassaoloa on jatkettava kesäkuuhun 2015 asti siten, että verkkovierailun hintakatot säilytetään yleisön ja liikeyritysten kustannusten pienentämiseksi.

Neljänneksi on taattava peruspankkipalvelujen saatavuus siten, että hintojen läpinäkyvyyttä ja vertailukelpoisuutta lisätään.

Viidenneksi on poistettava liikkuvia työntekijöitä koskevat esteet, jotta voidaan varmistaa heidän eläkeoikeuksiensa täysimääräinen siirrettävyys.

Painopisteiden asettaminen oli yksinkertaista ja yksimielistä, mutta oli vaikeampaa päästä yhteisymmärrykseen toimenpiteistä, joilla korjataan Montin raportissa mainittua sisämarkkinoita kohtaan tunnettua väsymystä ja joilla saadaan aikaan kokonaisvaltainen menettelytapa kansalaisten tarpeisiin ja epäluottamukseen vastaamiseksi. Ne oli tuotu selkeästi esiin tämän parlamentin viime vuoden toukokuussa hyväksymässä Grechin mietinnössä.

Mielestämme on keinotekoista jakaa parlamentin työ kolmeen erilliseen mietintöön huolimatta sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan ponnisteluista yhtenäistää analyyseja ja toimia. Kaikkien kolmen osatekijän – liikeyritysten, EU:n kansalaisten ja hallintotavan – on edettävä rinnan, jotta voidaan luoda kilpailuun perustuvat sisämarkkinat ja älykästä, osallistavaa ja kestävää kasvua, minkä takia eurooppalaiset ovat sisämarkkinoiden keskipisteessä.

Tunnustamme myös, että komission tätä aihetta koskevien aloitteiden runsaus yhdessä Eurooppa 2020 -strategiaa, teollisuuspolitiikkaa ja innovaatioiden Eurooppaa koskevien aloitteiden kanssa uhkaa hämärtää elvyttämisen keskeisen idean, joka on luoda eurooppalaisille kuva sisämarkkinoista paitsi helppokäyttöisinä myös houkuttelevina.

Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, konsensusta oli vaikeinta saada aikaan kahdesta kysymyksestä. Ensinnäkin sosiaalisten arvojen ja oikeuksien kysymyksessä törmäsimme oikeistolaisten ja Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmän jäsenten vastahakoisuuteen turvata pysyvästi eurooppalaisten sosiaalisia oikeuksia, jotta niitä ei voitaisi tulevassa lainsäädännössä polkea markkinanäkökohtien perusteella. Erityisesti pahoittelemme sitä, että viittausta työntekijöiden lähettämisestä annetun direktiivin tarkistamiseen ei asetettu etusijalle.

Toiseksi yleistä taloudellista etua koskevien sosiaalisten palvelujen osalta tavoitteena oli estää kyseisten palvelutoimintojen sisällön määräytyminen puhtaasti markkinaperustein tai ainakin poistaa mahdollisuus muuttaa julkiset sosiaaliset palvelut yksityisiksi monopoleiksi tai oligopoleiksi muun muassa vesihuollon, kaupunkiliikenteen, koulutuksen, terveydenhoidon ja sosiaalisten tukipalvelujen aloilla.

Vaikka näyttäisi hyödylliseltä ottaa kilpailuun perustuva hallinto ja sisämarkkinamekanismit käyttöön kyseisissä palveluissa, yleiseen saatavuuteen liittyvät sosiaaliset arvot on turvattava, koska yhteisvastuun periaatteet ovat näissä tapauksissa painavampia kuin puhtaat markkinanäkökohdat.

Oikealla istuvat parlamenttiryhmät suhtautuivat vastahakoisesti oikeuteen antaa asiaa koskevaa EU:n lainsäädäntöä, ja hyväksyttiin vain muotoilu "hyödynnetään kaikkia mahdollisia vaihtoehtoja ja jotka perustuvat Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 14 artiklaan ja pöytäkirjaan N:o 26 ja ovat yhtäpitäviä niiden kanssa".

Ryhmä, johon kuulun, äänesti valiokunnassa tyhjää kolmen mietinnön lopullisessa äänestyksessä, koska sisämarkkinoiden sosiaalisen ulottuvuuden suhteen ei ollut edistytty lainkaan. Valiokunnassa käydyn äänestyksen jälkeen mietintöön lisättiin kuitenkin useita myönteisiä kohtia, jotka paransivat mietintöä huomattavasti. Konsensukseen päästiin tekemällä sarja kompromisseja siten, että parlamentin tärkeimmät ryhmät hyväksyivät lopulliset tarkistukset, eikä voittajia tai häviäjiä ollut.

Kaikki parlamentin ryhmät myötävaikuttivat lopputulokseen tekemällä 266 tarkistusta sekä viiden valiokunnan lausunnoilla, mistä kiitos sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnalle sekä mietintöä käsitelleille henkilöille. Kaikki työpanokset olivat avuksi. Haluan kiittää varjoesittelijöitä Róża Gräfin von Thunia, Jürgen Creutzmannia, Malcolm Harbouria, Emilie Turusta ja Kyriacos Triantaphyllidesia sekä ryhmien koordinaattoreita hedelmällisestä kritiikistä ja yhteistyöhengestä, joiden ansiosta neuvottelut päättyivät myönteiseen tulokseen. Kiitän erityisesti Malcolm Harbouria jalosta, eteenpäin katsovasta asenteesta, jolla hän on johtanut valiokunnan työtä viimeisten neljän kuukauden aikana.

  Cristian Silviu Buşoi, esittelijä. – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, sisämarkkinat on eittämättä yksi Euroopan unionin suurimmista menestystarinoista ja sen kiistämätön vahvuus, josta voimme olla ylpeitä. Mielestäni ei ole liioiteltua sanoa, että sisämarkkinat ovat Euroopan yhdentymisen kannalta keskeisessä asemassa. Ajan kuluessa sisämarkkinoiden edut ovat käyneet selviksi sekä kuluttajille että EU:n liikeyrityksille, ja ne ovat lisänneet taloutemme kasvua.

Viime aikoina markkinoiden yhdentymisessä on kuitenkin ollut havaittavissa jonkinlaista letargiaa. Tästä syystä meidän on annettava sisämarkkinoille uutta liikevoimaa. Meidän on saatava EU:n kansalaiset uudelleen luottamaan sisämarkkinoihin. Tarvitsemme uutta alkua. Arvostan suuresti komission asiaa koskevaa työtä ja erityisesti komission jäsenen Michel Barnierin erinomaista työtä. Haluan jälleen kerran onnitella häntä päättäväisestä sitoutumisesta ja ponnisteluista elvyttää sisämarkkinat. Komissio on laatinut meille kunnianhimoisen ja samalla käytännöllisen ja suuresti kaivatun ohjelman sisämarkkinoiden vahvistamiseksi. Olen aivan varma siitä, että jos nämä toimenpiteet toteutetaan, ne lisäävät sisämarkkinoiden houkuttavuutta kansalaisten ja liikeyritysten silmissä ja auttavat sisämarkkinoita kokonaisuudessaan toimimaan entistä tehokkaammin.

– (EN) Mietinnöstäni on todettava, että tehtävämme ei ollut helppo. Tehtävämme oli kunnianhimoinen, koska meidän oli saatava aikaan yhteisymmärrys toimenpiteistä, joilla luodaan perusta vahvoille ja nykyaikaisille sisämarkkinoille. Niiden olisi edistettävä tulevaa kasvua, ja ennen kaikkea niiden olisi vastattava kansalaisten ja yritysten odotuksiin.

Mietimme, pitäisikö korostaa innovaatioita, mitä pitäisi tehdä tekijänoikeuksien alalla ja minkälaiset verotoimenpiteet olisivat asianmukaisia sisämarkkinoiden tehostamiseksi kunnioittamalla samalla jäsenvaltioiden itsemääräämisoikeutta.

Keskustelujemme pohjalta ja saatuamme paljon panostuksia – joista haluan kiittää kaikkia varjoesittelijöitä, lausuntojen valmistelijoita ja kaikkia muita jäsenkollegoja, jotka esittivät tarkistuksia – onnistuimme yksilöimään viisi painopistettä, jotka olisi toteutettava välittömästi.

Ensimmäinen painopiste koskee tapoja tukea innovaatioita ja luovuutta sisämarkkinoilla. Se on olennaisen tärkeää, jos haluamme entistä voimakkaampaa ja kestävämpää kasvua. EU:n patentin ja yhtenäisen riitojenratkaisujärjestelmän kehittäminen, joka on jo käynnissä, sekä tekijänoikeuksien hallinnan parantaminen ovat äärimmäisen tärkeitä.

Jos haluamme innovaatioita, meidän on myös löydettävä ratkaisu niiden rahoittamiseen, kuten pitkäaikaiset investoinnit ja järjestelmä, jossa riskipääomarahastot voivat nykyistä helpommin sijoittaa tehokkaasti. EU:n joukkovelkakirjalainat voivat myös merkitä suurta mahdollisuutta infrastruktuuri-investoinneille energian tai televiestinnän aloilla.

Kolmannella painopisteellä pyritään saattamaan sisämarkkinat digitaalistrategian mukaisiksi kannustamalla sähköistä kaupankäyntiä. Tämä edellyttää toimenpiteitä, joilla lisätään kuluttajien ja liikeyritysten luottamusta sähköiseen kaupankäyntiin. Näitä ovat muun muassa väärennösten ja piratismin torjunta sekä rajat ylittävien toimitusten ja rajat ylittävien saatavien perinnän helpottaminen.

Neljäs painopiste pyrkii luomaan sisämarkkinoista entistä paremman toimintaympäristön pk-yrityksille ottaen huomioon niiden merkitys talouden kasvulle ja niiden potentiaali luoda uusia työpaikkoja. Niiden pääsyä pääomamarkkinoille on parannettava. Pk-yrityksiä voitaisiin rohkaista harjoittamaan rajat ylittävää liiketoimintaa verotoimenpiteillä, kuten ottamalla käyttöön yhteinen yhtenäistetty yhtiöveropohja ja selkeä ALV-kehys, sekä vähentämällä hallinnollisia rasitteita.

Lopuksi julkisia hankintamenettelyjä on rationalisoitava. Niitä on yksinkertaistettava, jotta pk-yritykset voivat ottaa osaa menettelyihin, ja niitä olisi käytettävä nykyistä paremmin älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun tukemiseksi.

  Michel Barnier, komission jäsen. – (FR) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, uskoakseni olemme käännekohdassa työssä, jonka olemme yhdessä aloittaneet Mario Montin sisämarkkinoita koskevan selkeän, kattavan ja täsmällisen tutkimuksen pohjalta sekä erittäin suurella enemmistöllä hyväksymänne Louis Grechin mietinnön pohjalta. Mielestäni on aika kuunnella huolella kansalaisia jokaisessa jäsenvaltiossa. Meidän on arvioitava nykytilanne kasvun, työllisyyden ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden kannalta ja määriteltävä tulevaisuuden kiintopisteet.

Mitä viestejä ihmiset saavat Brysselistä ja Strasbourgista? Tällä hetkellä viestit ovat tarpeellisia, mutta ne ovat aina vaikeita tai rajoittavia. Viestit koskevat sääntelyä tai minun tapauksessani hallintotapaa, valvontaa, vajeita ja velkojen pienentämistä. Ne ovat siksi olennaisia viestejä, mutta rajoittavia ja vaikeita. Mielestäni meidän on lisättävä niihin muita viestejä ja ennen kaikkea muita toimia voidaksemme palauttaa luottamuksen eurooppalaiseen hankkeeseen ja niihin syihin, joiden takia meidän olisi kaikkien vedettävä yhtä köyttä sen sijaan, että toimimme yksin maailmanlaajuistumisen haasteisiin vastaamiseksi.

Tämä on työmme todellinen ydin, ja haluan henkilökohtaisesti kiittää juuri puhuneita kolmea esittelijäämme: Sandra Kalnietea, António Fernando Correia De Camposia ja viimeksi puhunutta Cristian Silviu Buşoita. Haluan kiittää myös puheenjohtaja Malcolm Harbouria, joka, kuten jo mainittiin, on hyvin huolellisesti kuuntelemalla onnistunut erittäin tehokkaasti saamaan lähes 11 valiokuntaa työskentelemään erittäin lyhyessä ajassa. Haluan lisätä kiitoksiin myös kiitollisuuteeni eri poliittisten ryhmien koordinaattoreita kohtaan, koska ottaen huomioon käsiteltävien kysymysten suuren määrän teidän oli koordinoitava paljon erilaisia asioita keskenänne. Tällä tavoin lähetätte erittäin voimakkaan signaalin muille toimielimille sekä liikeyrityksille ja kansalaisille.

Puheenjohtaja Barroso pyysi minua Montin raportin ja Grechin mietinnön pohjalta käsittelemään yhdessä 12 kollegani kanssa kollegiona sisämarkkinoiden elvyttämistä ja tarvittavia uudistuksia, jotta voidaan löytää markkinoilla piilevät kaksi, kolme tai neljä kasvupistettä.

Haluan muistuttaa teitä, hyvät parlamentin jäsenet, siitä, että näillä suurilla markkinoilla, jotka lisäksi muodostavat Euroopan poliittisen hankkeen perustan, 60 prosenttia viennistämme menee muihin 26 jäsenvaltioon. Jokainen maa, alkaen suurimmasta, Saksasta, aina pienimpiin jäsenvaltioihimme, vie keskimäärin 60 prosenttia tavaroistaan ja palveluistaan suurten markkinoiden lähiovelle. Markkinoilla arvellaan edelleen olevan kasvupotentiaalia, jos ne toimivat nykyistä tehokkaammin. Tästä syystä syntyi sisämarkkinoiden toimenpidepaketti. Tästä syystä yksilöimme tähän pieneen siniseen kirjaan sisältyvät 50 ehdotusta, jotka on lähetetty kaikkiin maihin, 23:lla EU:n kielellä, jokaiselle kansallisen parlamentin jäsenelle, ammattiliitolle ja ammatilliselle organisaatiolle.

Sen jälkeen käytimme aikaa keskusteluihin valitaksemme ne ehdotukset, jotka olisivat tehokkaimpia liikeyritysten ja kansalaisten elämän parantamisen kannalta. Tästä syystä kollegio keskustelee ensi viikon keskiviikkona sisämarkkinoiden toimenpidepaketista näiden keskustelujen ja tänään parlamentissa käytyjen keskustelujen ja ratkaisujen pohjalta, ennen kuin ryhdytään toimiin.

Arvoisat parlamentin jäsenet, vakaa näkemykseni on, että jokaista aluetta tarvitaan, jokaista liikeyritystä tarvitaan ja jokaista kansalaista tarvitaan, jotta voimme voittaa taistelun kilpailukyvyn ja kasvun puolesta. Jokaista aluetta: tästä syystä jo sisämarkkinoiden ja sisämarkkinoiden toimenpidepaketin alkuvaiheessa komission puheenjohtaja Jacques Delors halusi tukea sisämarkkinoiden kehittämistä koheesiopolitiikalla, jotta nekin alueet, jotka ovat jääneet kehityksessään jälkeen, voivat osallistua taisteluun kasvun ja kilpailukyvyn puolesta: kaikki alueet, myös etäisimmät, syrjäisimmät alueet. Jokaista liikeyritystä tarvitaan, kun puhutaan innovaatioista tai luovuudesta – muistakaamme patentit, joita yritämme saada aikaan. Pienten ja keskisuurten yritysten on saatava rahoitusta, ja hallinnollista monimutkaisuutta ja byrokratiaa on niiden osalta vähennettävä. Tarvitaan turvallista sähköistä kaupankäyntiä. Julkisiin hankintoihin osallistumista on helpotettava, mihin palaan kohta.

Jokaista aluetta, jokaista liikeyritystä, jokaista kansalaista tarvitaan. Olemme jokapäiväisessä elämässä kaikki vuorotellen kuluttajia, palvelujen käyttäjiä, säästäjiä, osakkeenomistajia, työntekijöitä, käsityöläisiä, ja tavoitteemme on, että rajat ylittävää liikkuvuutta olisi helpotettava, että ammatillisia pätevyyksiä, ammattitaitoa ja hyvinvointioikeuksia kunnioitetaan ja ne tunnustetaan, että käytettävissämme on laadukkaita julkisia palveluja, että tunnemme itsemme turvallisiksi ja suojatuiksi, kun ostamme tuotteita internetistä tai muulla tavoin ja että meitä ei veroteta kahteen kertaan. Nämä ovat vain muutamia esimerkkejä asioista, joihin on puututtava, jotta sisämarkkinat toimisivat tehokkaammin.

Mikä on seuraava vaihe tämän keskustelun jälkeen? Eurooppa-neuvosto oli 24. ja 25. maaliskuuta tyytyväinen aloittamiimme toimiin ja itse yhteisen lainsäädännön muodossa toteuttamiinsa toimiin. Meitä pyydettiin päättämään painopisteistä, ja siitä syystä, kuten jo sanoin, yhdessä kollegojeni kanssa, jotka ovat työskennelleet lujasti ja joita kiitän, ehdotan ensi viikolla, että kollegio valitsee 12 välinettä, joilla sisämarkkinat saadaan toimimaan entistä tehokkaammin sekä liikeyritysten että kansalaisten kannalta.

Välineitä ovat muun muassa liikkuvuus, pienyritysten rahoitus, tekijänoikeudet, verot, julkiset palvelut ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus, ja esitämme jokaisen välineen osalta uutta avaintointa, jonka toivomme olevan tehokas sekä liikeyritysten että kansalaisten kannalta ja joka on toteuttavissa kahden vuoden kuluessa. Toteutettavissa olevalla tarkoitamme, että komissio antaa ehdotuksen käsiteltäväksi ja että parlamentti ja neuvosto voivat äänestää siitä ja hyväksyä sen vuosina 2011 ja 2012.

Sisämarkkinoiden toimenpidepaketti ja sisämarkkinat täyttävät 20 vuotta vuonna 2012. Jos ymmärrämme oikein eurooppalaisten sanoman, arvoisat parlamentin jäsenet, meillä ei ole oikeutta antaa tämän vuosipäivän olla nostalginen tai melankolinen. Vuosipäivän on oltava tulevaisuuteen katsova, kasvua lisäävä, ja haluamme juhlistaa sitä siten sisämarkkinoiden toimenpidepaketin avulla.

Meillä on 12 välinettä: 12 erityisehdotusta, jotka eivät sulje mitään pois. Olemme kunkin välineen osalta yksilöineet muita ajatuksia, toimia ja ehdotuksia, joita komissio samaan aikaan kehittelee, mutta työtämme symboloi 12 avaintointa. Toivon, että korkeimmalla tasolla Eurooppa-neuvosto, teidän edustamanne parlamentti ja omalta osaltamme komissio sekä puheenjohtajavaltio Unkari – jota kiitän osallistumisesta, hyvä puheenjohtaja Győri – pystyy ottamaan ennen kesä- tai heinäkuun loppua, jopa toivottavasti juhlallisesti, tehtäväkseen toteuttaa sisämarkkinoiden toimenpidepaketin. Arvoisa puhemies, tässä kaikki, mitä voin tästä asiasta sanoa.

Pyysitte minua puhumaan yhdestä näkökohdasta komission julkilausumassa. Haluaisin tehdä sen nyt, jotta myöhemmin jää aikaa keskustelulle. Näkökohta sisältyy sisämarkkinoiden toimenpidepakettiin, ja se koskee 17:ää prosenttia EU:n taloudesta. Kyseessä ovat julkiset hankinnat ja julkiset hankintasopimukset. Haluan myös sanoa muutaman sanan niistä neljästä hankkeesta, jotka otamme teidän kanssanne tehtäväksi ja jotka liittyvät julkisiin hankintasopimuksiin, kuten Buşoin mietinnössä on tuotu esiin.

Ensimmäinen hanke on vuoden 2004 direktiivien yleistarkistus, jonka tavoitteena on taata julkisten varojen paras mahdollinen käyttö, antaa mahdollisimman monille liikeyrityksille mahdollisuus osallistua hankintasopimuksiin ja varmistaa, että laadukkaita tuotteita ja palveluja voidaan hankkia ilman tarpeetonta byrokratiaa. Käytännössä haluan yksinkertaistaa menettelyjä ja tehdä niistä nykyistä joustavampia. Haluan myös tutkia, miten pienten paikallisviranomaisten erityistarpeet voitaisiin ottaa huomioon esimerkiksi laatimalla heidän käyttöönsä yksinkertaistettuja menettelyjä. Toiseksi haluan tehdä julkisiin hankintasopimuksiin osallistumisen nykyistä helpommaksi, erityisesti helpottamalla pienten ja keskisuurten yritysten rajat ylittävää osallistumista. Lopuksi haluaisin kaikin mahdollisin keinoin kannustaa entistä vastuullisempiin ja ympäristötietoisempiin eli vihreämpiin julkisiin hankintoihin, jotka myös edistävät innovaatioita tai sosiaalista osallisuutta, mitä valiokunnan puheenjohtaja Malcolm Harbour ja koko valiokuntanne on korostanut.

Erilaiset uudistustavoitteet muunnetaan nyt yksinkertaisiksi ja entistä tasapainoisemmiksi säännöiksi. Olemme toteuttaneet erittäin laajan kuulemisen ja taloudellisen arvioinnin kentällä. Ne ovat vielä kesken. Meillä on vihreä kirja, ja etsimme parhaillaan tehokkaimpia ehdotuksia. Lait eivät kata kaikkea. Komissio käsittelee samaan aikaan alakohtaisia aloitteita, joiden tavoitteena on parantaa hankintasopimusten käyttöä ja edistää muun muassa Eurooppa 2020 -strategiaan sisältyviä tavoitteita. Aloitteisiin kuuluu Ympäristöä säästäviä hankintoja koskevan käsikirjan ajantasaistaminen, jota valmistelen yhdessä kollegani Janez Potočnikin kanssa, EU:n energiatehokkuussuunnitelman toteuttaminen, jota käsittelemme Günther Oettingerin tai Connie Hedegaardin kanssa, sekä esikaupallisten hankintasuunnitelmien tai ylipäätään innovatiivisia hankintoja koskevien suunnitelmien edistäminen, jota koordinoimme yhdessä Antonio Tajanin ja Máire Geoghegan-Quinnin kanssa. Tämä on ensimmäinen hanke.

Toinen hanke koskee käyttöoikeussopimuksia. Haluan edetä nopeasti käytännön tuloksiin käyttöoikeussopimusten osalta, odottamatta julkisten hankintojen kehyksen nykyaikaistamista koskevan pitkäaikaisen työn valmistumista. Hyvät parlamentin jäsenet, käyttöoikeussopimukset ovat yhä tärkeämpi osa julkisten palvelujen tarjoamisen infrastruktuuria. Euroopan julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksista 60 prosenttia toimii käyttöoikeussopimusten avulla.

Julkisia käyttöoikeusurakoita lukuun ottamatta ei tällä hetkellä kuitenkaan ole voimassa mitään käyttöoikeussopimuksia koskevaa EU:n lainsäädäntöä, ja vaikka perussopimuksen yleisperiaatteita on sovellettava, alalla vallitsee todellinen oikeudellinen epävarmuus, mikä estää sopimusmallin kehittämistä. Todisteena tästä voin mainita unionin tuomioistuimen viime vuosina antamat 24 tuomiota. Haluan ehdottaa, että luodaan yksinkertainen kehys, joka rajoitetaan tiettyihin perussääntöihin ja joka ei haittaa hyvin toimivien kansallisten lainsäädäntökehysten toimintaa. Se ei muodosta liiallista hallinnollista rasitusta paikallisviranomaisille, pääasiassa ehdottamieni kynnysarvojen ansiosta.

Tiedän, että useassa parlamentin ryhmässä suhtaudutaan asiaan epäilleen tai siitä keskustellaan. Olen jokaista kuunnellessani tullut vakuuttuneeksi siitä, että voimme välttää väärinymmärrykset, jos asetamme tavoitteet huolellisesti. Julkiset viranomaiset voivat vapaasti järjestää julkiset palvelut itse, mutta jos he päättävät ulkoistaa ne, en usko kenenkään vastustavan avoimuuden perustasoa ja sääntöjä, jotka varmistavat syrjimättömyyden. Mielestäni tämä on olennaisen tärkeää, jotta voidaan optimoida julkisten varojen käyttö, vähentää käytäntöjä tehdä sopimuksia ilman riittävää julkisuutta tai ilman tehokasta muutoksenhakuoikeutta sekä vähentää tiettyjä korruptioon liittyviä vaaroja.

Jos yritämme elvyttää sisämarkkinoita yritysten kannalta, kuka voi vastustaa ajatusta toteuttaa sisämarkkinat käyttöoikeussopimusten alalla? Ajattelen erityisesti pieniä ja keskisuuria yrityksiä, joilla ei tällä hetkellä ole samoja resursseja kuin suurilla yrityksillä havaita ja voittaa hankintasopimuksia ulkomailla, ellei niitä julkisteta. Käyttöoikeussopimuksia koskeva vähimmäiskehys tarkoittaa avoimuutta ja tiedotusta, jolloin pienimmilläkin yrityksillä on pääsy joihinkin sopimuksiin. Samalla kyse on sääntelyn parantamisesta. Kohdennettu ja perusteellisesti harkittu lainsäädäntö on parempi ja halvempi vaihtoehto kuin ongelmien ratkaiseminen pelkästään oikeudenloukkauksia koskevilla säännöillä.

Kolmas hanke, josta puhun nopeasti, koskee EU:n puolustustarvikemarkkinoita. Teemme yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa vuoden 2009 direktiivin täytäntöönpanossa. Määräaika sen saattamiseksi osaksi kansallista lainsäädäntöä päättyy muutaman viikon kuluessa. Kyse on sellaisten maksukäytäntöjen mukauttamisesta, jotka ovat ristiriidassa EU:n lain kanssa. Järjestän yhdessä Antonio Tajanin kanssa Euroopan puolustusteollisuuden markkinoita koskevan konferenssin parlamentin rakennuksessa Brysselissä 23. toukokuuta.

Lopuksi haluan lyhyesti käsitellä asiaa, joka on liian pitkään jätetty sivuun, eli julkisten hankintojen kansainvälistä ulottuvuutta. Tavoite on selvä: yritystemme markkinoille pääsyn parantaminen. Olemme luonnollisesti valmiita tarjoamaan lisää vastavuoroisuuden ja molemminpuolisen edun hengessä. Kaupan lisääminen hyödyttää kaikkia.

Minun on nyt kiinnitettävä huomiota ongelmaan, joka meillä on tällä hetkellä avoimen kaupan perustan ja siihen liittyvien etujen yhteydessä. Totuus on, että tärkeimmät kumppanimme – Yhdysvallat ja Japani julkisia hankintoja koskevan sopimuksen (GPA) puitteissa ja Kiina kahdenvälisen sopimuksen perusteella – eivät tosiasiassa halua sitoutua markkinoidensa avaamiseen lisää. Omalta osaltamme meillä ei ole todellisia neuvottelukeinoja sikäli, että omia markkinoitamme pidetään jo nyt käytännössä avoimina. Hyvät parlamentin jäsenet, GPA-sopimuksen ja Maailman kauppajärjestön sopimuksen mukaisia kansainvälisiä sitoumuksia ei ole vielä siirretty osaksi EU:n oikeutta.

Tätä taustaa vasten jäsenvaltiot soveltavat sääntöjä hyvin eri tavoin, mikä vääristää sisämarkkinoita. Tästä syystä yrityksemme kärsivät tällä hetkellä Euroopassa eriarvoisesta tilanteesta – muistan Puolan moottoriteiden tapauksen. Ulkomaisilla yrityksillä on hyvin laaja pääsy Euroopan markkinoille. Se ylittää usein sen, mistä EU on neuvotellut, kun taas omat yrityksemme kohtaavat vaikeuksia, jos ne yrittävät osallistua joidenkin tärkeimpien kumppaniemme hankintasopimuksiin.

Tästä syystä meillä on kollegani Karel De Guchtin kanssa aikomus tänä vuonna esittää lainsäädäntöä, jolla julkisia hankintasopimuksia koskevat EU:n kansainväliset velvoitteet saatetaan osaksi EU:n oikeutta, ja siten saamme tarvitsemamme neuvottelukeinot. Suosimme avoimuutta, mutta emme puolla herkkäuskoisuutta. Kyse on siitä, että EU:n hankintaviranomaisille annetaan järkevä ja selkeä oikeusperusta käsitellä eri lailla tarjouksia yrityksiltä sellaisesta maasta, jonka kanssa meillä on sopimus, kuin maasta, jonka kanssa EU:lla ei vielä ole sopimusta, ja oikeusvarmuuden lisäämisestä. Sanon tämän selvästi: kyse ei ole Euroopan linnoittautumisesta. Meidän on luotava yrityksillemme ympäristö, joka on realistinen, tasapuolinen ja avoin, mutta ei naiivi.

Tämä tästä. Kuten te, arvoisa puhemies, ja parlamentti olette minulta pyytänyt, halusin käyttää tätä keskustelua sisämarkkinoiden elvyttämisestä tuodakseni esiin tämän tärkeän alueen eli julkiset hankinnat ja nykyaikaistamisen, jota aiomme yhteisymmärryksessä teidän kanssanne ehdottaa lähiviikkoina. Julkiset hankinnat muodostavat lisäksi yhden niistä 12 välineestä, joilla sisämarkkinoita on määrä elvyttää ja joihin viittasin puheeni alussa.

  Enikő Győri, neuvoston puheenjohtaja. – (HU) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, kuten Sandra Kalnietekin totesi, Euroopan unioni ja sen talous tarvitsevat veturin. Se on totta. Olen täysin samaa mieltä. Muistatte ehkä, että jokin aika sitten, Unkarin puheenjohtajakauden alussa, Unkarin pääministeri teki myös tässä parlamentissa selväksi, että ei riitä, että kriisistä selviydytään ja sen jälkivaikutuksia käsitellään, että jäsenvaltioita kannustetaan tiukempaan finanssipolitiikkaan ja että sitä myös valvotaan. Käsittelemme tällä hetkellä myös useita asiaan liittyviä lakeja. Lisäksi on valmisteltu kattava talouskriisin hallintapaketti. Meidän on kiinnitettävä huomiota myös siihen, että uskottavuutemme kansalaisten silmissä säilyy. Se on kuitenkin mahdollista vain, jos pystymme luomaan työpaikkoja.

Työpaikkojen luomista varten tarvitsemme resursseja, varoja sen mahdollistamiseen. Uskon vakaasti, että nimenomaan sisämarkkinat tekevät sen mahdolliseksi: ne tarjoavat hyödyntämättömiä tulevaisuuden mahdollisuuksia yhdessä Eurooppa 2020 -strategian toteuttamisen kanssa. Tästä syystä ja kaikki edellä sanottu huomioon ottaen suhtaudun erittäin myönteisesti sekä Euroopan komission että Euroopan parlamentin sitoumukseen elvyttää sisämarkkinat, samoin kuin komission ilmoittamiin painopisteisiin ja parlamentin kolmessa erinomaisessa mietinnössään asettamiin painopisteisiin. Olemme jo voineet keskustella eri ideoista ja näkemyksistä kolleganne Louis Grechin aiemmin laatiman mietinnön perusteella.

Uskon, että myös nämä kolme mietintöä edesauttavat kohdennettua keskustelua, jonka tuloksena voimme yhdessä toteuttaa erityistoimenpiteitä vuoteen 2012 eli 20. vuosipäivään mennessä, kuten komission jäsen Barnier jo mainitsi. Kuten tiedätte ja komission jäsenkin huomautti, kilpailukykyneuvosto vaihtoi istunnossaan 10. maaliskuuta näkemyksiä sosiaalisen kuulemisen tuloksista ja keskittyi perusteisiin, joilla määritellään toimielinten ja jäsenvaltioiden ensisijaisen sitoumuksen alat. Puheenjohtajavaltio Unkari valmistelee keskustelun perusteella ehdotettuja ensisijaisia toimenpiteitä koskevia päätelmiä hyväksyttäväksi kilpailukykyneuvoston istunnossa 30. toukokuuta.

Haluan muistuttaa myös laajemmasta kontekstista. Nykytilanteessa sisämarkkinat eivät ehkä ole lainkaan suosittuja kansalaisten, yritysten eikä instituutioiden keskuudessa poliittisten ja taloudellisten paineiden ja niiden lievittämiseksi toteutettujen toimenpiteiden takia. Katson kuitenkin professori Montin tavoin, että nimenomaan tällaisina aikoina sisämarkkinoita tarvitaan eniten, aikoina, jolloin meillä on kriisin vaikutusten takia vaistomainen taipumus vetäytyä kapeisiin mutta hyvin tuttuihin kansallisiin rajoihin. Olen kuitenkin vakuuttunut siitä, että meidän ei pidä antaa periksi tälle kiusaukselle. Tästä syystä on selkeästikin aika antaa sisämarkkinoille poliittinen kannustin. Kuten tekin, hyvät parlamentin jäsenet, olette aikaisemmassa kuluttajille ja kansalaisille suunnattuja sisämarkkinoita koskevassa mietinnössä korostaneet ja kuten myös professori Montin raportissa on todettu, sisämarkkinat ovat koetuksella.

Ovatko sisämarkkinat keino lähentää Euroopan unionia sen kansalaisiin tuomalla silminhavaittavia parannuksia heidän jokapäiväiseen elämäänsä? Vai onko se vain areena, jonka avulla suojellaan niitä pullonkauloja, jotka estävät sisämarkkinoita ja eri aloja toimimasta? Vastaus riippuu siitä, kuinka sitoutuneesti teemme töitä lähikuukausina. Sen jälkeen kun parlamentti antaa tänään päätöslauselmansa, komissio voi antaa tarkistetun tiedonannon huhtikuun puolivälissä, kuten on jo mainittu. Toivomme, että poliittiset sanomat ja myös teidän mietinnössänne puolletut asiat sisällytetään komission asiakirjaan. Sen jälkeen, kun säädösehdotukset on tehty, odotamme voivamme luoda erityisen yhteistyökumppanuuden teidän ja komission kanssa, jotta saamme mahdollisuuden käsitellä ja hyväksyä nopeasti lopullisessa sisämarkkinoiden toimenpidepaketissa suunnitellut tärkeimmät toimenpiteet.

Haluan ottaa kolmesta käsiteltävänä olevasta mietinnöstä esiin joitakin tekijöitä, vaikka en käsittelekään mietintöjen jokaista kohtaa erikseen. Puheenjohtajavaltio suhtautuu myönteisesti siihen, että esittelijä haluaisi sisämarkkinat Eurooppa-neuvoston esityslistalle. Katsomme, että sisämarkkinoiden toimenpidepaketin eteneminen kuuluu perussopimuksessa mainittujen Euroopan unionin yleisten poliittisten suuntaviivojen alaan. Poliittisten suuntaviivojen antaminen on selkeästi Eurooppa-neuvoston tehtävä. Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja laatii esityslistan, mutta haluan muistuttaa jokaiselle, että myös Eurooppa-neuvoston päätelmissä 24. ja 25. maaliskuuta viitattiin sisämarkkinoiden tärkeyteen.

Puheenjohtajavaltio haluaa kiittää parlamenttia siitä, että se on johdonmukaisesti tukenut kilpailukykyneuvostoa yhtenäisen patenttisuojajärjestelmän luomiseen liittyvien erityistoimenpiteiden hahmottelussa. Tiedämme kaikki, että yhtenäinen patenttisuojajärjestelmä edistäisi yritysten kilpailukykyä valtavasti. Lisäksi meillä oli asiasta täällä erittäin hyvä keskustelu, ja kiitän parlamenttia sen yhteistyöstä, kun se valtuutti neuvoston aloittamaan asian käsittelyn tiiviimmän yhteistyön puitteissa. Olemme myös samaa mieltä siitä, että digitaalisten sisämarkkinoiden toteuttaminen sekä pienten ja keskisuurten yritysten tilanteen lujittaminen ja parantaminen ovat välttämättömiä eurooppalaisten innovaatioiden edistämiseksi.

Kansalaisten liikkuvuuden ja erityisesti ammatillisten pätevyyksien tunnustamisen kautta voimme käsitellä EU:n kansalaisia koskevia muita kysymyksiä. Tästä syystä yhdymme lausumaan, jonka mukaan ensisijainen tehtävämme on lisätä EU:n toimia tällä alalla ja saavuttaa välittömiä, konkreettisia tuloksia. Puheenjohtajavaltion mielestä lähes kaikissa mietinnöissä, myös aiemmassa Grechin mietinnössä sekä Correia De Camposin mietinnössä, korostettiin erityisesti EU:n kansalaisten sisämarkkinaoikeuksien käytön takaamista. Tähän liittyen olemme tyytyväisiä alalla saavutettuihin tuloksiin, jotka johtuvat komission toimenpiteistä. Niitä ovat muun muassa Sinun Eurooppasi -portaalin perustaminen, SOLVIT-verkosto sekä palveludirektiivin mukaiset keskitetyt asiointipisteet.

Olemme kuitenkin samaa mieltä kanssanne siitä, että enemmänkin voidaan tehdään tehdä EU:n kansalaisten eduksi, jotta nämä voivat käyttää oikeuksiaan. Haluan lopuksi poiketa asiasta esittelemällä puheenjohtajavaltio Unkarin asialistalla olevan painopisteen. Kun olen kuullut parlamenttia taloutta koskevasta kuuden säädösehdotuksen paketista, olen tähän mennessä usein kuullut arvostelua, että vaikka jäsenvaltiot, millä ymmärrämme tarkoitettavan neuvostoa, ja Eurooppa-neuvosto ovat muistaneet pitää mielessä makrotaloudellisen vakauden, ne ovat lyöneet laimin kasvutavoitteet ja reaalitalouden elvyttämisen kriisistä. Kritiikin mukaan ne osoittavat parhaimmassakin tapauksessa viimeksi mainittuihin tavoitteisiin vain pehmeitä välineitä, joihin ei liity vastuuvelvollisuutta, ja Eurooppa 2020 -strategian sisältökin on pääasiassa rajoittunut niihin. Viittasin jo johdantopuheenvuorossanikin siihen, että mielestäni sisämarkkinat ja niihin sisältyvät massiiviset kasvun mahdollisuudet vastaavat näihin epäilyksiin asianmukaisella tavalla, samalla kun ne takaavat Euroopan unionin tasapainoisen vastauksen.

Mielestäni pääasiallinen tehtävämme on saattaa koko prosessi päätökseen, vahvistaa sisämarkkinoita mahdollisimman avoimella tavalla läheisessä yhteistyössä Euroopan parlamentin kanssa. Neuvosto on valmis tekemään yhteistyötä tähän tapaan, täydellisessä kumppanuudessa komission, parlamentin ja sen jäsenten kanssa. Paljon kiitoksia, arvoisa puhemies.

  Puhemies. – (PL) Hyvät kuulijat, nämä viisi puheenvuoroa – kolme puheenvuoroa sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan puolesta sekä komission jäsenen ja puheenjohtaja Győrin puheenvuorot – ovat loistavalla tavalla alustaneet keskustelun, joka on hyvin tärkeä Euroopan unionin ja sen kansalaisten tulevaisuuden ja nopean kehityksen kannalta. Haluan muistuttaa jokaiselle, että alun perin idea sisämarkkinoiden elvyttämisestä syntyi sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnassa. Haluan vielä kerran onnitella kaikkia valiokunnassa toimivia jäsenkollegoja, ja pyydän Malcolm Harbouria ottamaan vastaan nämä kiitokset ja onnittelut valiokunnan puolesta.

Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnassa esitettiin myös idea Mario Montin raportista – erinomainen raportti, joka on ollut työssämme suureksi avuksi. Haluan kiittää myös komission jäsentä Michel Barnieria hänen erinomaisesta laaja-alaisesta esityksestään, joka koski mietintöihin vastaukseksi tehtäviä Euroopan komission ehdotuksia. Julkiset hankinnat osoittautuvat usein työmme Akilleen kantapääksi jäsenvaltioissa. On siis äärimmäisen tärkeää viedä asiaa eteenpäin, ja puheenjohtajavaltio Unkari auttaa meitä varmasti näissä ponnisteluissa. Olemme vakuuttuneita siitä, että tämä on tarpeen, koska asia on hyvin tärkeä eurooppalaisille.

Mietintöjen ja keskustelun tärkeys näkyvät lausuntoja laatineiden valiokuntien määrässä. Kahdeksan valiokuntaa on laatinut lausunnon, ja tiedätte yhtä hyvin kuin minäkin, että vain hyvin harvoin kahdeksan valiokuntaa valmistelee lausunnon yhdestä mietintökokonaisuudesta. Nämä valiokunnat käyttävät nyt vuorotellen puheenvuoron. Josefa Andrés Barea, teillä on puheenvuoro kansainvälisen kaupan valiokunnan puolesta.

  Josefa Andrés Barea, kansainvälisen kaupan valiokunnan lausunnon valmistelija. – (ES) Arvoisa puhemies, kansainvälisen kaupan valiokunta on yksi asian käsittelyyn osallistuneista kahdeksasta valiokunnasta, ja haluan kiittää sen jäseniä heidän panoksestaan mietintöön.

Sisämarkkinoiden vahvistaminen on yksi kasvuun perustuvan Eurooppa 2020 -strategian tavoitteista. Euroopan unioni on tärkeä kansainvälinen toimija. EU:n on vastattava haasteisiin, joita se kohtaa globalisoituneilla markkinoilla.

Yritysten, meidän yritystemme, haasteena kansainvälisillä markkinoilla on synnyttää suuria odotuksia ja merkittäviä mahdollisuuksia, mutta niillä on myös sosiaalinen vastuu tuottaa sosiaalista kasvua, johon liittyvät takeet työntekijöille ja julkisille palveluille.

Annamme sitoumuksen myös kehitysmaille: köyhyyden torjunta on vuosituhannen kehitystavoite. Tulevaisuudessa teollisuutemme ja yritystemme perusta on tieto, ja meidän on torjuttava väärennöksiä tekijänoikeuksien alalla.

Meidän on puolustettava yrityksiämme tutkimus- ja kehityskriteerien ja sosiaalisten kriteerien mukaisesti, samoin kuin meidän on puolustettava etujamme ulkomailla EU:n kansalaisten ja EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisten puolesta.

  Diogo Feio, talous- ja raha-asioiden valiokunnan lausunnon valmistelija. – (PT) Arvoisa puhemies, haluan aloittaa osoittamalla kunnioitusta komission jäsen Barnierille, neuvoston edustajalle ja erityisesti kollegoilleni sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnassa.

Haluan talous- ja raha-asioiden valiokunnan puolesta korostaa tänään käsiteltävänä olevien mietintöjen tärkeyttä. Ne heijastavat voimakkaasti Montin raportin henkeä ja ajatuksena on edistää menestyksekästä vapaata taloutta, kilpailua ja dynaamisia, innovatiivisia markkinoita.

Kun pidämme nämä tavoitteet mielessämme, voimme tehdä Eurooppa 2020 -strategiasta todellisuutta. Strategia lakkaa siten olemasta paperialoite. Teemme sen tukemalla pieniä ja keskisuuria yrityksiä, jotka ovat EU:n talouden tärkeimpiä työllistäjiä, tukemalla liikeyrityksiä yleisesti ja luomalla ajatus kestävästä kasvusta. Taloutemme perustuu yhä enemmän sisämarkkinoihin, toimivaan talouden ohjausjärjestelmään, ja mikä olennaisinta, ajatukseen taloutemme reaalikasvusta.

  Raffaele Baldassare, työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan lausunnon valmistelija. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, sisämarkkinoiden toimenpidepaketin tärkeys piilee sen toiveessa täyttää markkinoiden tarpeet helpottamalla kaikkien asianomaisten markkinoille pääsyä ja osallistumista: liikeyritysten, kuluttajien ja työntekijöiden. Kun tämä kunnianhimoinen tavoite otetaan huomioon, olen tyytyväinen Michel Barnierin puheenvuoroon ja parlamentin antamiin ohjeisiin.

Mielestäni eräät painopisteet ovat ehdottaman tärkeitä, jotta EU:n ehdottamat tavoitteet voidaan saavuttaa, erityisesti seuraavat: pienten ja keskisuurten yritysten kotimarkkinoille pääsyn parantaminen, niiden hallinnollisten velvoitteiden vähentäminen ja niiden hankintasopimusmenettelyihin osallistumisen helpottaminen, sähköisen kaupankäynnin kehittämisen esteiden poistaminen sekä innovaatioiden tukeminen ja rahoittaminen erityisesti laskemalla liikkeeseen Euroopan unionin joukkovelkakirjalainoja varsinkin energian, liikenteen ja televiestinnän aloilla.

Lopuksi totean, että vain yhdistämällä liike-elämän kehittäminen ja tukeminen Eurooppa 2020 -strategian työllisyystavoitteisiin voimme saavuttaa sen, mikä on mielestäni toimenpidepaketin tavoite, eli kasvuun, kilpailuun ja kestävään kehitykseen perustuva sosiaalinen markkinatalous.

  Liisa Jaakonsaari, työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan lausunnon valmistelija. – (FI) Arvoisa puhemies, Jacques Delors oli väärässä väittäessään, että sisämarkkinoihin ei voi rakastua, koska niin paljon kuumia tunteita on tämän aiheen ympärillä käydyssä keskustelussa.

Komission lähestymistapa on ollut kunnianhimoinen ja tässä on erittäin tärkeitä hankkeita vireillä: eurooppalainen patentti, yhteiset energiamarkkinat jne. Yksi asia on kuitenkin jäänyt hampaankoloon – tämän mietinnön sosiaalinen anti on erittäin heikko. Esimerkiksi lähetetyistä työntekijöistä ei sanota juuri mitään ja muotoilut yleishyödyllisistä palveluista ja sisämarkkinoiden sosiaalilausekkeesta ovat valitettavasti hyvin ympäripyöreitä.

Minulle on mysteeri se, minkä takia vahvemmat ja yhtenäisemmät sosiaaliset oikeudet nähdään ensisijaisesti ongelmana. Haluan muistuttaa kollegoitani, että Pohjoismaissa vahvat sosiaaliset oikeudet on onnistuttu yhdistämään korkeaan kilpailukykyyn ja työn tuottavuuteen. Eikö se olisi paljon fiksumpi lähestymistapa, arvoisa komission jäsen?

  Jürgen Creutzmann, työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan lausunnon valmistelija. – (DE) Arvoisa puhemies, hyvä Michel Barnier, haluaisin vastata jäsenkollegani huomautuksiin. Sosiaalisen lausekkeen sijasta valiokunta on ehdottanut, että on tutkittava vaikutuksia, joita sisämarkkinatoimenpiteillä on työllisyyteen. Tämä on paljon tärkeämpää kuin yleisten kaavojen soveltaminen. Jos haluamme edistyä sisämarkkinoilla, meidän on kiinnitettävä huomiota sosiaalisiin kysymyksiin ja korostettava niitä kaikessa, mitä teemme. Tästä syystä nämä vaatimukset huomioon ottava vaikutustenarviointi on erityisen tärkeä.

Haluan esittää vielä yhden huomautuksen. Hämmästyin kuullessani puheenjohtajan puhuvan talouden ohjausjärjestelmästä, joka käännetään saksaksi edelleen sanalla Wirtschaftslenkung. Tätä termiä käytetään myös tarkoittamaan talouden keskitettyä valtion ohjausta. Meillä on erittäin huonoja kokemuksia Saksassa talouden valtion ohjauksesta yhdellä alalla. Olen varma siitä, että voimme kehittää sisämarkkinoita edelleen vain koordinoimalla kansalliset taloudet. Tämä on täysin selvää. Emme kuitenkaan voi edistyä sisämarkkinoilla talouden ohjausjärjestelmän avulla.

Keskustelemme tänään siitä, kuinka sisämarkkinat saisivat liikevoimaa. Keskustelu on pahasti myöhässä, koska ensi vuonna juhlimme sisämarkkinoiden 20-vuotisjuhlia. Siksi olenkin tyytyväinen Michel Barnierin lausuntoon, jonka mukaan hän haluaa keskittyä muutamiin erityistoimenpiteisiin, joita ei ole vielä toteutettu ja jotka antavat sisämarkkinoille uutta vauhtia. Sisämarkkinat merkitsevät meille kaikille valtavaa mahdollisuutta. Ne voivat johtaa uusien työpaikkojen luomiseen, ja tavoitteenamme on oltava löytää ihmisille työtä. Se on parasta sosiaalipolitiikkaa, jonka voimme omaksua, koska työssäkäyvät ihmiset myös arvostavat itseään. Meidän on siis kaikin tavoin pyrittävä varmistamaan edistyminen tällä alalla.

Tarvitsemme tasapainoisen toimenpidepaketin, joka tuo etuja sekä liikeyrityksille että kansalaisille. Toisaalta haluamme, että erityisesti keskisuuret yritykset hyötyvät sisämarkkinoista aiempaa enemmän. Tästä syystä tarvitsemme kiireesti EU:n patenttijärjestelmän, jotta yritykset voivat viimein suojella ja myydä innovatiivisia tuotteitaan koko Euroopassa kohtuullisin kustannuksin. Lisäksi yritykset tarvitsevat lisää rahoitusta innovaatioiden kehittämiseen. EU:n riskipääomamarkkinat ovat vain yksi mahdollisista toimenpiteistä. Myös arvonlisäveron yhdenmukaistaminen ja nyt käsiteltävänä oleva yhtiöveropohja vauhdittavat sisämarkkinoita.

Toisaalta tarvitsemme myös erityistoimenpiteitä, jotka lisäävät kansalaisten luottamusta sisämarkkinoihin. Meidän on parannettava ammatillisten pätevyyksien tunnustamista, mahdollisesti eurooppalaisen ammattikortin avulla. Tämä helpottaa toisessa jäsenvaltiossa työskentelemistä ja lisää kansalaisten liikkuvuutta EU:n sisämarkkinoilla.

Tarvitsemme myös eurooppalaisen markkinavalvontaorganisaation, ja haluan korostaa tätä seikkaa, koska jäsenvaltiot laiminlyövät jatkuvasti asian käytännön toteutuksen. Emme halua, että sisämarkkinoilla myydään vaarallisia tuotteita.

Jos hyväksymme ehdotuksen suurella enemmistöllä, voimme antaa sisämarkkinoille uutta vauhtia.

  Francesco De Angelis, teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan lausunnon valmistelija. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, jos haluamme palauttaa luottamuksen markkinoihin, meidän on asetettava etusijalle kuluttajien, työntekijöiden ja liikeyritysten tarpeet.

Jos haluamme vahvistaa kansalaisten, työntekijöiden ja julkisten palvelujen käyttäjien oikeuksia, meidän on kiinnitettävä merkittävästi huomiota siihen, että taataan tulevien sisämarkkinoiden sosiaalinen ulottuvuus. Kasvun, kehityksen ja sosiaalisen tietoisuuden on kuljettava käsi kädessä. Talouden kasvun on oltava kansalaisten palveluksessa.

Tältä kannalta katsottuna yrityksille asetettavia vaatimuksia koskeva sääntelypaketti sisältää joitain hyviä ehdotuksia, kuten toimintasuunnitelman, jolla parannetaan pienten ja keskisuurten yritysten pääsyä pääomamarkkinoille, sekä innovatiivisten yritysten ja aluekehityksen uudet rahoitustavat. Pienet ja keskisuuret yritykset muodostavat taloutemme ytimen ja sisämarkkinoiden kasvun moottorin. Arvoisa puhemies, on meidän tehtävämme varmistaa näiden tavoitteiden saavuttaminen, jotta pääsisimme kriisistä ja edistäisimme uutta kehityksen, kestävän kasvun ja uusien laadukkaiden työpaikkojen mallia.

  Sophie Auconie, maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan lausunnon valmistelija. – (FR) Arvoisa puhemies, puheenjohtaja Győri, komission jäsen, hyvät kollegat, haluan sanoa vain yhden asian, sanan, joka on ehkä voimakkaasti ristiriitainen nykyisen taloustilanteen kanssa mutta jota on sitäkin enemmän korostettava. Se sana on "kunnianhimo": kunnianhimoa sisämarkkinoille, arvoisa komission jäsen, kunnianhimoa Euroopalle, kunnianhimoa osoittaa kansalaisille, että Euroopan yhdentyminen edistää heidän oikeuksiaan työntekijöinä, kuluttajina, matkailijoina ja yleensä ihmisinä. Haluan osoittaa kunnioitusta Michel Barnierille, joka konkretisoi tämän kunnianhimon kaikilla hankkeilla, jotka hän haluaa toteuttaa.

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan lausunnon valmistelijana suhtaudun käsiteltyihin ajatuksiin myönteisesti: erityistoimien tarve alueilla, joilla on erityisiä paikallisia piirteitä, kuten syrjäisimmillä alueilla, EU:n patentin luominen yritysten käyttöön ja eurooppasäätiön, eurooppalaisen keskinäisen yhtiön ja eurooppayhdistyksen säännöt, joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskeminen erityishankkeiden rahoittamiseksi ja tarve kannustaa kestävää kehitystä sisämarkkinoilla.

  Piotr Borys, oikeudellisten asioiden valiokunnan lausunnon valmistelija. – (PL) Arvoisa puhemies, emme saavuta Eurooppa 2020 -strategian tavoitteita emmekä muuta taloutta innovatiiviseksi ja kilpailevaksi, ellemme käsittele sisämarkkinoita kokonaisuutena. Haluankin kiittää komission jäsen Barnieria hänen sisämarkkinoita koskevasta kattavasta näkemyksestään ja professori Mario Montia loistavasta raportista.

Haluan kiinnittää huomionne neljään tärkeään näkökohtaan. Ensinnäkin EU:n patenttiin, joka voitaisiin ottaa käyttöön ensi vuonna eli sisämarkkinoiden voimaantulon 20. juhlavuonna. Toiseksi tarpeeseen kiinnittää vakavaa huomiota tekijänoikeuksiin, koska tekijänoikeudet edustavat suurta toivoa ja mahdollisuutta luovien markkinoiden kehittämisen kannalta, ja tätä markkinoiden näkökohtaa olisi säänneltävä yhteisesti. Ajattelen tässä ensisijaisesti yhteistä tekijänoikeuksien hallintajärjestelmää ja orpojen teosten vakavaa käsittelyä sekä pieniin ja keskisuuriin yrityksiin kohdistuvan rasituksen pienentämistä. Tähän kuuluu joitakin hyvin erityisiä vaiheita, kuten kirjanpidon yksinkertaistaminen, tavaramerkkien suojelu, eurooppasäätiön säännöt ja ennen kaikkea mahdollisuus liittää yhteen kaupparekisterit. Jos otamme käyttöön toimenpiteitä luettelemillani aloilla, toivon, että 20 miljoonaa pienyritystä voivat toimia tehokkaasti ja vapaasti EU:n sisämarkkinoilla.

  Toine Manders, oikeudellisten asioiden valiokunnan lausunnon valmistelija. – (NL) Arvoisa puhemies, voin siis käyttää minuutin tai kaksi Klaus-Heiner Lehnen puheajasta. Haluan kiittää komission jäsentä ja kaikkia muita käymästämme keskustelusta. En kuitenkaan ole huomannut, että kukaan olisi maininnut paria asiaa, jotka ovat mielestäni äärimmäisen tärkeitä ja jotka olen sisällyttänyt mietintöön. Toivon, että komission jäsen auttaa toteuttamaan nämä asiat todellisuudessa.

Olemme kehuneet professori Montia taivaisiin asti, mutta hänen päätelmänsä oli, että direktiivin saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä on merkittävä sisämarkkinoihin kielteisesti vaikuttava ongelma. Hän sanoo, että meidän on käytettävä enemmän asetuksia. Oma väitteeni tähän on, että vähemmän on enemmän; EU:n lainsäädäntöä on vähennettävä. Teemmepä mitä tahansa, se on kuitenkin tehtävä yhdenmukaisesti, koska meidän on estettävä se, että 27 jäsenvaltiosta tulee valtioiden sekasotku, jossa kaikki saattavat lainsäädännön osaksi kansallista lainsäädäntöä eri tavoin. Se muodostaisi rajojen yli työskentelyn kannalta valtavan esteen pienille ja keskisuurille yrityksille.

Toinen asia, joka on jätetty huomiotta, arvoisa puhemies, on markkinointi – mikä on ehkä kaikkein suurin laiminlyönti. Meillä on täällä huippukerroksia. Synnytämme upeita lakeja. Katsomme, että meidän velvollisuutemme on parantaa markkinoita kansalaistemme puolesta. Kansalaiset eivät kuitenkaan itse näytä olevan tietoisia tästä. Todellinen ongelmamme on, ettemme pysty rakentamaan siltaa meidän ja heidän välille. Olemme taitavia käyttämään oikeudellisia termejä, mutta emme näytä pystyvän kommunikoimaan hyvin suoraan kansalaisten kanssa. Vaarana on, että me, Euroopan unionina, ajaudumme yhä kauemmas Euroopan kansalaisista – mutta toivon, ettei näin tapahdu. Katson, että meidän on tulevina vuosina todella keskityttävä hakemaan yksittäisiltä kansalaisilta tukea Euroopan unionille ja tekemällemme työlle ja panostettava siihen. Asiassa on paljon tehtävää, ja katson, että meidän on panostettava siihen ja että meidän pitää kuulla viestinnän neuvonantajia siitä, kuinka voimme sen parhaiten tehdä.

Lopuksi olen hämmästyneenä todennut, että kansalaisemme eivät tiedä eroa Euroopan komission, parlamentin ja neuvoston välillä. Jokaisessa jäsenvaltiossa on kolme edustajaa, joiden kädet ovat viime kädessä sidotut, koska he työskentelevät virallisille organisaatioille. Jos jäsenvaltiot ilmaisevat kielteisiä näkemyksiä Euroopan unionista, kukaan ei ole torjumassa sitä. Mielestäni olisi järkevää, jos EU:lla olisi jäsenvaltioissa yksi ainoa edustaja – kutsukaamme häntä vaikka viestintäedustajaksi – joka voisi viime kädessä vastata kaikkiin Euroopan unionia koskeviin kielteisiin lausuntoihin. Jos teemme niin, vältämme Titanicin kohtalon. Titanicilla jokainen ajatteli kaiken olevan ehdottoman hienosti, mutta viime kädessä todellinen vaara tuli ulkoa.

  Wim van de Camp, kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnon valmistelija. – (NL) Arvoisa puhemies, kiitän komissiota ja neuvostoa tämän aamun alustuksista. Mielestäni sisämarkkinoita koskevan lausunnon kirjoittaminen kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan puolesta oli äärimmäisen mielenkiintoista.

Mielestäni sisämarkkinoiden olisi saatava laajaa tukea Euroopan parlamentissa, erityisesti kansalaisvapauksien valiokunnassa, koska varsinkin henkilöiden vapaa liikkuvuus unionissa on tärkeää, samoin siirtotyöläisten ja ammattitaitoisten maahanmuuttajien, joita tarvitsemme kasvattaaksemme sisämarkkinoiden työvoimaa. Arvoisa puhemies, meillä on niin monia tavoitteita, mutta olemme saaneet kovin vähän tuloksia.

Olen erittäin tyytyväinen komission jäsen Barnierin 12 välineeseen ja toivon, että pystymme tulevina kuukausina nopeuttamaan asioiden käsittelyä, koska kilpailu EU:n ulkopuolella ei odota EU:n sisämarkkinoiden aukkojen täyttymistä.

Puhetta johti
varapuhemies Gianni PITTELLA

  Erminia Mazzoni, vetoomusvaliokunnan lausunnon valmistelija. – (IT) Arvoisa puhemies, puheenjohtaja Győri, komission jäsen, hyvät kollegat, katson voivani rehellisesti sanoa, että esittelijöiden työ on loistavaa, samoin komission ja neuvoston sanat, jotka ilahduttavat ja herättävät luottamusta.

Kolmessa mietinnössä on onnistuttu vangitsemaan professori Mario Montin uuden sisämarkkinastrategian henki ja sen kaukonäköinen kannustavuus, ja niissä onnistutaan esittämään yhtenäinen tavoite elvyttää EU:n sisämarkkinat 50 toimenpiteellä, jotka on sitten on muotoiltu parlamentin toimesta yhdistelemällä ja painottamalla 14 painopisteeksi.

Toimenpiteistä 19 koskee markkinoita kansalaisten etujen kannalta. Katson olevan tärkeää pienentää kansalaisten ja sisämarkkinoiden välistä kuilua palauttamalla yleinen luottamus, asettamalla poliittinen ja sosiaalinen yhdentyminen taloudellisen yhdentymisen edelle ja ennen kaikkea luomalla sisämarkkinoista EU:n kansalaisille toisenlainen kuva, jotta sisämarkkinat voidaan aidosti ja täysimääräisesti toteuttaa. Katson, että kaikki mainitut tavoitteet sisältyvät näissä kolmessa mietinnössä oleviin toimenpiteisiin.

(Keskustelu keskeytettiin hetkeksi)

5. Puhemiehen ilmoitus

  Puhemies. – (IT) Valiokuntien neuvon mukaisesti siirrymme ryhmien puolesta puheenvuoron käyttäviin jäseniin. Ennen kuin annan puheenvuoron puhujalistan ensimmäiselle henkilölle, jäsen Karasille, haluan ilmoittaa lyhyesti kahdesta asiasta.

Saimme tietää, että Lampedusan edustalla havaittu, yli kahtasataa siirtolaista kuljettanut laiva kaatui varhain tänä aamuna kovan merenkäynnin vuoksi. Rannikkovartiosto on tehnyt parhaansa pelastaakseen kadonneet ihmiset. Tilanne on hyvin vakava. Odotamme levottomina niiden lupausten toteutumista, joita komissio ja hallitukset ovat antaneet täällä parlamentissa.

Siirryn nyt seuraavaan ilmoitukseen. L'Aquilan kaupungin ja Abruzzon alueen tuhonneesta maanjäristyksestä on nyt kulunut kaksi vuotta. Haluan toistaa, että Euroopan parlamentti kantaa huolta maanjäristyksen uhreista, ja ilmaista toivovamme, että alueen historiallisen perinnön ja asuntokannan jälleenrakennuksen aikataulua voitaisiin nopeuttaa.

6. Hallintotapa ja kumppanuus sisämarkkinoilla – Sisämarkkinat eurooppalaisia varten – Yrityksiä ja kasvua tukevat sisämarkkinat – Julkiset hankinnat (jatkoa keskustelulle)

  Othmar Karas, PPE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen Barnier, paljon kiitoksia meille antamistanne tiedoista. Lissabonin sopimus on nyt ollut voimassa kaksi vuotta, ja meillä on ensimmäistä kertaa Euroopan sosiaalisena mallina kestävä sosiaalinen markkinatalous. Tämä voi auttaa meitä ottamaan suuren edistysaskeleen kohti taloudellista ja sosiaalista unionia Euroopassa. Ajatuksen sisämarkkinoista täytyy perustua tähän periaatteeseen.

Sisämarkkinat ovat olleet olemassa 20 vuotta, mutta ne eivät ole vielä valmiit. Meillä on Eurooppa 2020 -strategia, jota emme voi toteuttaa ilman sisämarkkinoiden tukea, ja keskustelemme rahoitusnäkymistä vuoteen 2020. Ellei näissä näkymissä tarjota lisää rahoitusta kilpailukykyä, kasvua, työllisyyttä ja sosiaalista yhteisvastuuta koskeviin poliittisiin aloitteisiin, emme voi toteuttaa Eurooppa 2020 -strategiaa emmekä saavuttaa kunnolla sen tavoitteita.

Euro tekee sisämarkkinoista kotimarkkinat. Sisämarkkinat ovat kasvun ja työllisyyden kannalta välttämättömät. Kaikki, mikä vahvistaa sisämarkkinoita, parantaa myös EU:n kilpailukykyä ja lisää siten sen riippumattomuutta. Olen siksi hyvin iloinen siitä, että teemme tämän aloitteen, koska se on tärkein asia, jonka Euroopan unioni voi tehdä. Kyse on ennen kaikkea siitä, että pienille ja keskisuurille yrityksille (pk-yrityksille) tarjotaan mahdollisuus saada pääomaa. Meidän on varmistettava, ettei pk-yrityksille tarjota taloudellista tukea vain lainojen muodossa. Lisäksi meidän on tarkasteltava muita lähestymistapoja.

Meidän on tärkeää tukea riskipääomarahastoja, joukkovelkakirjalainoja ja sähköistä kaupankäyntiä, torjua tehokkaammin piratismia, luoda yhteinen konsolidoitu yhtiöveropohja, säännellä julkisia hankintoja ja toteuttaa neljä vapautta: henkilöiden, tavaroiden, palvelujen ja pääoman vapaa liikkuvuus. Meillä kaikilla on paljon tehtävää. Arvoisa komission jäsen Barnier, kiitos tästä aloitteesta.

  Evelyne Gebhardt , S&D-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, toivon todella, että ahdinkoon joutuneiden 200 ihmisen pelastaminen onnistuu, sillä se on hyvin tärkeää. Kiitos, että ilmoititte meille asiasta.

Arvoisa komission jäsen Barnier, arvoisa puheenjohtaja Győri, hyvät parlamentin jäsenet, Lissabonin sopimuksen 3 artiklassa, joka suojelee sosiaalista markkinataloutta, on kyse uudesta lähestymistavasta ja uudesta poliittisesta tulevaisuuden tehtävästä. Meidän on nyt tietenkin hoidettava tämä tehtävä, mitä olemmekin odottaneet viimeiset kaksi vuotta. Olen iloinen siitä, että Euroopan komissio on ottanut ensimmäisen askeleen tähän suuntaan. Olen hyvin iloinen siitä, että Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmä onnistui pitkien ponnistelujen tuloksena varmistamaan, että sosiaalilauseke sisällytetään Euroopan parlamentin kantaan, kun äänestämme tästä aiheesta tänään.

Tämä on hyvin tärkeä asia, sillä se muodostaa sosiaalisen yhteenkuuluvuuden perustan ja tarjoaa meille mahdollisuuden varmistaa, että Euroopan unionin kansalaiset pitävät sisämarkkinoita sosiaalisena tekijänä. Tämä on hyvin tärkeää, jos haluamme palauttaa EU:n kansalaisten luottamuksen Euroopan unionin poliittiseen järjestelmään. Varsinkin komission on tunnustettava viimein sosiaalisten oikeuksien ratkaiseva merkitys sisämarkkinoilla ja keskityttävä EU:n lainsäädännön sosiaalisiin vaikutuksiin. Siksi parlamentin on tärkeää muistuttaa komissiolle jälleen kerran Lissabonin sopimuksessa turvatusta sosiaalilausekkeesta.

Haluan kiittää komission jäsen Barnieria siitä, että hän vakuutti meille ottavansa tämän huomioon ja jatkavansa samalla tiellä. Hän voi olla varma siitä, että Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmä tukee häntä täysin. Arvoisa komission jäsen Barnier, sosiaalilauseke tarkoittaa tietenkin myös sitä, että työntekijöiden lähettämisestä annettua direktiiviä on tarkistettava sen mukaisesti. Se tarkoittaa sitä, että jäsenvaltioissa on kunnioitettava oikeutta tehdä työtä ja lakkoilla samoin kuin kysymyksiä, jotka todella huolestuttavat kansalaisia, ja että nämä oikeudet on otettava osaksi EU:n sisämarkkinapolitiikkaa ilman ehtoja, muttia ja rajoituksia. Juuri tämä huolestuttaa meitä sosiaalidemokraatteja. Jos sisämarkkinoita kehitetään tältä pohjalta, annamme teille tukemme ja politiikkamme etenee oikeaan suuntaan.

Tässä yhteydessä myös muut asiat ovat luonnollisesti tärkeitä. Ammattipätevyyden tunnustaminen, eurooppalainen osaamispassi ja eläkkeiden täysi siirrettävyys Euroopan unionissa ovat kaikki kysymyksiä, jotka kiinnostavat EU:n kansalaisia ja takaavat, että sisämarkkinat hyödyttävät kansalaisia. Juuri tätä me sosiaalidemokraatit olemme aina sanoneet. Talous on olemassa ihmisiä varten, ei päinvastoin. Jos jatkamme tällä tiellä, kuljemme oikeaan suuntaan.

  Morten Løkkegaard, ALDE-ryhmän puolesta. – (DA) Arvoisa puhemies, haluan kiittää esittelijää ja muita varjoesittelijöitä erinomaisesta yhteistyöstä, jota he ovat tehneet näiden mietintöjen parissa. Teimme hyvää yhteistyötä, ja olen myös iloinen siitä, että Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmä suostui lopulta kompromissiin. Olisimme antaneet oudon vaikutelman, ellemme olisi onnistuneet saavuttamaan laajaa kompromissia näiden mietintöjen osalta.

Haluan mainita kolme asiaa, joissa katson Euroopan liberaalidemokraattien liiton onnistuneen mietinnössä, jonka parissa työskentelin, eli mietinnössä hallintotavasta ja kumppanuudesta sisämarkkinoilla.

Ensimmäinen mietintöön sisällyttämämme tärkeä asia on se, että tällä alalla tarvitaan EU:n valtioiden ja hallitusten päämiehiltä poliittista johtajuutta. Tulosten saavuttaminen ja tarpeellinen priorisointi edellyttävät tätä ehdottomasti.

Toiseksi olemme varmistaneet, että keskitymme siihen, että tämän alan lainsäädäntö todella pannaan täytäntöön asianmukaisesti ja ajoissa. Tämä oli palveludirektiivin kohdalla suuri ongelma, ja toivomme tietenkin, ettei sama toistu tulevaisuudessa.

Lisäksi meillä on vaihtoehtoinen riidanratkaisukeino, jota on tuotava EU:ssa esiin erityisesti kuluttajille, jotka tekevät ostoksia Internetissä. Yleisesti myös kaikenlainen keskittyminen sähköiseen kaupankäyntiin on merkittävä askel eteenpäin, ja tältä osin on mainittava, että olemme juuri hyväksyneet samansuuntaisen kuluttajien oikeuksia koskevan direktiivin, joka sekin on selvästi iso askel oikeaan suuntaan.

Lopuksi pyydän hartaasti komission jäsen Barnieria varmistamaan, että kun tämä suuri sisämarkkinapaketti etenee järjestelmässä, toteutetaan myös sitä koskevia viestintätoimia. Tähänastisten kokemustemme mukaan sisämarkkinoita – kansalaisten sisämarkkinoita – koskevassa viestinnässä on ollut toivomisen varaa. Olemme kaikki vastuussa asiasta, mutta saanen pyytää komission jäseneltä voimakkaita toimia sen varmistamiseksi, että viestintää todella edistetään ja piristetään, jotta kansalaiset ja pk-yritykset tietäisivät paremmin sen, että tällainen erinomainen paketti on todella olemassa. Tämän paketin tunnettuuden puute näyttää olevan tällä hetkellä suurin ongelma. Suosittelenkin siksi voimakkaasti viestintätoimien piristämistä.

  Emilie Turunen, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (DA) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, 1980-luvulla, jolloin synnyin, tuolloinen komission puheenjohtaja Jacques Delors sanoi, että yhtenäismarkkinoilla pitäisi olla sosiaalinen ulottuvuus. Olemme nyt, yli 20 vuotta myöhemmin, tilanteessa, jossa meillä on 23 miljoonaa työtöntä, palkkoihin, työoloihin ja julkisiin palveluihin kohdistuu paineita, työssäkäyviä köyhiä on lähes 18 miljoonaa ja eriarvoisuus Euroopassa kasvaa. Samalla menetämme työpaikkoja emmekä oikein tiedä, miten elätämme itsemme tulevaisuudessa.

Meidän on tehtävä se johtopäätös, että EU:n sosiaalisen ulottuvuuden luominen edellyttää meiltä edelleen valtavasti työtä. Mario Monti otti tämän asian esiin viime vuonna meille kaikille esittämässään erinomaisessa ehdotuksessa. Katson, että hän osui aivan asian ytimeen sanoessaan, että meidän on hyväksyttävä se, että on olemassa tiettyjä pullonkauloja eli kriittisiä seikkoja, että meidän on ratkaistava ne, jos haluamme edistystä, ja että osa niistä liittyy sosiaaliasioihin tai ympäristöön. Tämä on itse asiassa mielestäni se keskeinen ajatus, jota meidän pitäisi seurata ja tarkastella lähitulevaisuudessa.

Tästä asiakirjasta keskusteleminen parlamentissa on ollut jokseenkin raskas prosessi, mutta olen hyvin iloinen siitä, että parlamentti voi antaa tänään täysistunnossa suosituksensa siitä, miten komission ja komission jäsen Barnierin työtä pitäisi jatkaa.

Haluan mainita kolme seikkaa, jotka ovat meille Vihreiden / Euroopan vapaan allianssin ryhmän jäsenille hyvin tärkeitä ja jotka ovat ehdottoman keskeisiä viestejä. Ensimmäinen viesti, jonka haluan tämän antavan tänään, on se, että haluamme vihreät sisämarkkinat. Ne on määrä saavuttaa muun muassa innovoinnin avulla ja käyttämällä julkisia tarjouspyyntöjä ja hankintakilpailuja tavalla, joka edistää aktiivisesti siirtymistä vihreään talouteen. Ne on myös saavutettava ottamalla käyttöön tuotteiden ympäristöjalanjälki ja kehittämällä rahoitusvälineitä, jotka voivat mahdollistaa osaltaan näiden vihreiden investointien tekemisen, esimerkkinä euro-obligaatiot, joiden on tarkoitus kattaa vihreään talouteen siirtymiseen liittyvät, mittavat investointitarpeemme. Toinen viesti, jonka haluamme antaa tänään, on se, että haluamme sosiaaliset sisämarkkinat. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että haluamme, että ennen lainsäädännön esittämistä sen sosiaaliset vaikutukset tutkitaan perusteellisesti ja läpikotaisesti, ja siten myös sitä, että haluamme sosiaalipoliittisen viitekehyksen – sovimme tästä termistä asiaankuuluvassa sisämarkkinalainsäädännössä muistutukseksi meille kaikille sosiaalisiin perusoikeuksiin liittyvistä velvoitteista, joita Lissabonin sopimus meille asettaa.

Kolmas viestimme on se, että haluamme kuluttajien sisämarkkinat, jotka käsittävät muiden kunnianhimoisten aloitteiden muassa markkinavalvonnan ja matkustajien oikeudet.

Siksi tämä on erinomainen asiakirja, jolle me Vihreät voimme antaa tänään tukemme. Olisin halunnut, että sen viestit olisivat olleet hieman selvempiä ja että se olisi saanut meidät unelmoimaan siitä, että EU voisi näyttää esimerkkiä maailmalle sosiaalisen oikeudenmukaisuuden, uusien työpaikkojen luomisen sekä vihreään talouteen siirtymisen alalla. Meillä on luultavasti tältä osin edessämme vielä pitkä taival, mutta mielestäni tämä on hyvä alku.

  Malcolm Harbour, ECR-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, olen erittäin ilahtunut näiden kolmen esittelijän erinomaisista mietinnöistä ja haluan kiittää kaikkia jäseniä – paitsi sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan myös monien muiden täällä edustettuina olevien valiokuntien jäseniä – jotka ovat osallistuneet kanssamme suureen hankkeeseen.

Poliittisen kentän eri puolten työpanos on jo osoittanut, miten sitoutuneita aiheeseen olemme. Olemme käyneet vilkasta keskustelua ja kuulleet eloisia perusteluja, mutta yhteisenä tavoitteenamme on ollut se, että olemme halunneet saada kilpailukykyisen sisämarkkinatalouden ja kilpailukykyisen sosiaalisen markkinatalouden toimimaan ja liittää nämä kaksi asiaa yhteen. Olemme saavuttaneet tämän tähän saakka tekemässämme työssä.

Tämä tärkeä hanke juontaa juurensa – kuten monet teistä ovat maininneet – professori Montin työstä, mistä kiitän häntä, ja valiokuntani halusta sanoa, että parlamentti tarvitsi vastauksen myös tähän. Kiitänkin kaikkia koordinaattoreita erityisesti tuesta, jota he ovat antaneet, ja energiasta, jota he ovat asiaan käyttäneet. Meistä tuntui siltä, ettei älykkään kasvun, työpaikkojen ja innovoinnin Eurooppa 2020 -strategian välttämättömän perustan eli sisämarkkinoiden toteuttaminen ollut todella poliittinen painopiste. Olemme päässeet tekemään yhteistyötä komission jäsenen kanssa – ja kiitänkin tältä osin komission jäsen Barnieria, joka tarttui tilaisuuteen tehdä yhteistyötä kanssamme – asettaaksemme tämän poliittiseksi painopisteeksi sisämarkkinoiden toimenpidepaketin muodossa.

Tässä asiassa parlamentti on todella onnistunut. Tämä on opetus siitä, miten valiokunnat voivat käyttää poliittista aloitteentekovaltaansa viemällä tätä liikettä yhteistyössä eteenpäin, sillä ilman parlamenttia emme olisi täällä tänään. On ilo nähdä, että jäsen Schulz on täällä – hän on ainoa täällä oleva ryhmänjohtaja – ja toivotan hänet lämpimästi tervetulleeksi. Toivon tämän olevan opetus, jonka hän ottaa huomioon tulevassa työssä, jota hän kenties tekee täällä parlamentissa.

Tässä mietinnössä on tuotu esiin monia viestejä. Ensinnäkin monet kollegat ovat sanoneet, että olemme tehneet paljon työtä erityisesti tavaroiden ja palvelujen kaltaisilla aloilla, mutta sitä ei tunneta tarpeeksi hyvin eivätkä ihmiset hyödynnä sitä. On myös aloja, joilla meidän on todella kehityttävä. Jotkin niistä sisältyvät Eurooppa 2020 -strategiaan, innovointi- ja digitaaliverkostoihin. Vihreä teknologia ei ole riittävän hyvin esillä, tosin osa ei ole tarkoituksenmukaista.

Olen hyvin iloinen siitä, mitä sanoitte julkisista hankinnoista, ja myös vastavuoroista tunnustamista on muutettava. Aiomme tehdä yhteistyötä näiden asioiden parissa, mutta tänään olemme luoneet kehyksen ja perustan, jonka pohjalta viemme niitä eteenpäin. Haluan jälleen kiittää niitä kaikkia, jotka ovat tehneet kovasti töitä EU:n kaikkien kansalaisten puolesta.

(Puhuja hyväksyi sinisen kortin kysymyksen työjärjestyksen 149 artiklan 8 kohdan mukaisesti.)

  Nicole Sinclaire (NI). – (EN) Arvoisa puhemies, haluan esittää kysymyksen jäsen Harbourille, joka valittiin, samoin kuin minut, Euroopan parlamentin jäseneksi Yhdistyneestä kuningaskunnasta West Midlandsin alueelta. Hän puhui paljon Euroopan unionissa olemisesta ja tämän tuomasta vaikutusvallasta – hänhän toden totta toimii Euroopan parlamentin yhden vaikutusvaltaisimman valiokunnan, sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan, puheenjohtajana. Hän on itse asiassa Euroopan parlamentin jäsenistä ainoa konservatiivi, joka toimii valiokunnan puheenjohtajana. Hän esitti hiljattain kirjallisen julkilausuman pienyritysten hyväksi mutta sai vain hieman yli 200 allekirjoitusta. Kertooko tämä hänen vaikutusvallastaan, Vai onko hän vain euromielinen euroskeptikon asussa tyhjänpäiväisessä Euroopan konservatiivien ja reformistien ryhmässä, joka pettää Britannian kansan kerta kerran jälkeen yhä uudelleen?

  Malcolm Harbour (ECR). – (EN) Arvoisa puhemies, jäsen Sinclaire ja minä edustamme Yhdistyneen kuningaskunnan aluetta, jonka kansalaisten työpaikat ja tulevaisuus riippuvat sisämarkkinoista. Työskentelen kaiken aikaa pienyritysten parissa, ja voin kertoa jäsen Sinclairelle, että Midlandsin pienyritykset, jotka toimittavat tavaraa autoteollisuuden suuryrityksille kivenheiton päässä sieltä, missä hän asuu ja minä asun, käyvät tällä hetkellä ylikierroksilla, koska olemme tarjonneet niille uusia mahdollisuuksia luomalla kehyksen, jonka pohjalta toimia ja valloittaa markkinat, joilla elää 500 miljoonaa ihmistä – kyse on niin suuresta alueesta.

En todellakaan pyytele anteeksi täällä tekemääni työtä. Toivon, että muut olisivat rakentavampia ja tekisivät todellista työtä oman alueensa kansalaisten hyväksi sen sijaan, että he tulevat tänne valittamaan.

(Suosionosoituksia)

  Kyriacos Triantaphyllides, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (EL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, pidin tämänpäiväisestä puheestanne kovasti. Katsomme kuitenkin komission pitäytyvän Lissabonin strategian perusperiaatteissa, vaikka komission virallisen kannan mukaan strategian tavoitteita ei olekaan onnistuttu saavuttamaan.

Ensinnäkin sisämarkkinastrategian visioita on selvennettävä ja sen painopisteet on määritettävä uudelleen sekä teoriassa että käytännössä, jotta se on riittävän selvä yleisölle. Katsomme, että markkinat ovat hyödylliset ja niihin liittyy hyviä puolia, mutta ne eivät ole kuitenkaan itsessään sosiaalinen malli. Päätavoitteeksi on asetettava sosiaalinen ulottuvuus, ja uusi sisämarkkinaohjelma on laadittava niin, että se lisää sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Vapaan markkinatalouden yhteiskunnassa kaikki ei voi olla kaupan. Julkishyödykkeiden, julkisten terveydenhoitopalvelujen ja taloudellista etua koskevien palvelujen ei pitäisi kuulua kilpailulainsäädännön tai sisämarkkinalainsäädännön soveltamisalaan. Toteuttamiskelpoisten ja laadukkaiden julkisten palvelujen yleinen saatavuus on tärkeä poliittinen kysymys. Samalla emme saa sivuuttaa perusoikeuksia, kuten oikeutta ammattiliittotoimintaan.

  Matteo Salvini, EFD-ryhmän puolesta. – (IT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, en käsittele puheenvuorossani yksittäisiä kohtia, toisin kuin muut puhujat. Edustan EU:n yhden perustajavaltion koalitiohallituksessa istuvaa puoluetta eli Pohjoisen liittoa. Olennaista ei ole viestinnän parantaminen – kuulin kollegani puhuvan viestintäedustajasta, joka vastaisi Euroopan unionin toimiin kohdistuvaan kritiikkiin – vaan pikemminkin alueiden ottamisesta mukaan.

Arvostamme näitä kolmea toimenpidettä. Niissä on sekä hyviä kohtia että hiomista vaativia kohtia, joihin ryhmämme on esittänyt tarkistuksia. Keskeistä on juuri alueiden ottaminen mukaan, koska Italia on erilainen kuin Suomi ja erilainen kuin Portugali. Tärkeää on se, että tämän pitäisi merkitä mahdollisuutta eikä pakkoa, jota jotkin direktiivit ovat aiemmin usein merkinneet.

Meidän on oltava varovaisia nimetessämme sääntöjen rikkojiksi maita, jotka eivät ole noudattaneet suuntaviivoja, sillä ne eivät ole tehneet niin sääntöjen rikkomisen vuoksi vaan luultavasti siksi, ettei kyseisiä direktiivejä voida panna yhdenmukaisesti täytäntöön 27 maassa.

Tavoitteenamme on luoda sisämarkkinat. Tämä ei ole päämäärä vaan keino, ja siksi pk-yrityksille ja kuluttajille on tärkeää, että prosessi on ensisijaisesti konkreettinen eikä muodostu periaatejulistuksista vaan konkreettisista toimista, jotka alkavat nimenomaan 12 kohdasta, ja toiseksi hallitukset ja alueet pitäisi todella ottaa mukaan, koska muutoin vaarana on, että luomme taas uuden kehyksen, jota kansalaiset ja tuottajat eivät kannata. Yksikään viestintäedustaja ei voi ratkaista, sopivatko direktiivit tai sisämarkkinat siihen yhteiskunta- tai tuotantorakenteeseen, jonka on otettava ne vastaan.

  Nicole Sinclaire (NI). – (EN) Arvoisa puhemies, käytän työjärjestyspuheenvuoron. Ensinnäkin työjärjestyksessä sanotaan, että jos parlamentin jäsen haluaa käyttää työjärjestyspuheenvuoron, puhemiehen on hyväksyttävä se, ja halusin käyttää juuri työjärjestyspuheenvuoron.

Näiden sinisten korttien avulla jäsen voi esittää toiselle jäsenelle kysymyksen. Arvoisa puhemies, jos jäsen sivuuttaa kyseisen kysymyksen, mielestäni teidän tehtävänänne on pyytää jäsentä vastaamaan kysymykseen.

Kysymykseni oli yksinkertainen: miten jäsen Harbourin vaikutusvalta auttoi häntä saamaan kirjallisen julkilausumansa hyväksyttyä, kun hän ei onnistunut keräämään siihen riittävää määrää allekirjoituksia?

  Puhemies. – (IT) Arvoisa kollegamme jäsen Harbour on jo vastannut. Jokainen saa nyt tulkita vapaasti tätä enemmän tai vähemmän tyhjentävää vastausta. Se voi olla mielestänne puutteellinen; muut saattavat pitää sitä tyhjentävänä. Keskustelu päättyy kuitenkin tähän. Emme voi tehdä näin tärkeää aihetta koskevasta keskustelusta teidän ja jäsen Harbourin välistä kahdenkeskistä keskustelua.

  Laurence J. A. J. Stassen (NI) . – (NL) Arvoisa puhemies, aloitan myönteisillä huomioilla. Edessämme olevat mietinnöt sisältävät monia hyviä ehdotuksia, kuten palveludirektiivin viemisen eteenpäin, eurooppapatentin ja puuttumisen liian suuriin verkkovierailumaksuihin. Nämä seikat vaikuttavat keskeiseen kysymykseen sisämarkkinoista ja auttavat yksittäisiä kansalaisia ja yrityksiä eteenpäin.

Valitettavasti minun on myös pantava merkille, että monissa muissa aloitteissa mennään paljon sisämarkkinoiden tavoitetta pidemmälle. Mainitsen niistä muutaman: ilmaston ja hiilidioksiditavoitteet, sosioekonomisen yhdenvertaisuuden, oikeudenmukaiset työolot ja yhteisvastuun lisäämisen, jossa on kyse sosioekonomisesta uudelleenjakojärjestelmästä, johon epäilemättä käytetään enemmän rahaa. Kaikki nämä ehdotukset ovat sävyltään sosialistisia. Yksikään niistä ei mielestämme kuulu EU:n vastuualueiden piiriin, eikä yhdelläkään niistä ole selvästikään mitään tekemistä sisämarkkinoiden kanssa. On harhaluuloa kuvitella, että Euroopan sisäiset erot voitaisiin häivyttää sosioekonomisin toimenpitein. Sisämarkkinoiden ei ole koskaan ollut tarkoitus tuoda Euroopan unioniin kaikenkattavaa tasa-arvoa.

Arvoisa puhemies, Alankomaiden vapauspuolueen (PVV) jäsenet haluaisivat mieluummin sisämarkkinat, joissa keskitytään keskeiseen asiaan eli vapauden ja taloudellisen yhteistyön edistämiseen. Tarttukaa näiden kahden seikan parissa tehtävään työhön, joka olisi pitänyt aloittaa jo kauan sitten, ja hankkiutukaa eroon turhista aloitteista. PVV:lle täällä levitetty visio sisämarkkinoista on yksinkertaisesti liikaa.

  Róża Gräfin von Thun und Hohenstein (PPE). – (EN) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, työskennellessämme laajaa asiakirjaanne koskevan mietinnön parissa olemme olleet teidän tapaanne jatkuvasti tietoisia siitä, että sisämarkkinoiden on palveltava eurooppalaisia. Kenties tämä onkin juuri se syy, jonka vuoksi poliittisten ryhmien väliset neuvottelut tekstin lopullisesta muodosta olivat niin vaikeat. Olen samaa mieltä siitä, että vaikkemme rakastuisi sisämarkkinoihin, voimme suhtautua niihin varsin tunteellisesti.

On todella hyvä, että Euroopan parlamentti antaa tänään komissiolle ja neuvostolle selvän viestin 15 ensisijaisen ehdotuksen muodossa, ja olen itse tyytyväinen siihen, että korostimme kansalaistemme liikkuvuuden merkitystä. Kansalaiset tarvitsevat pankkipalvelujen saatavuuden parantamiseen, ammattipätevyyden tunnustamisen helpottamiseen ja eläkkeiden täyteen siirrettävyyteen liittyviä ratkaisuja voidakseen opiskella, työskennellä ja tehdä investointeja eri jäsenvaltioissa eri elämänvaiheissa.

Eurooppalaiset odottavat meiltä konkreettisia toimia vastauksena konkreettisiin tarpeisiinsa, ja meidän on saatava aikaan tuloksia. Otetaan esimerkiksi puhelujen ja tiedonsiirron verkkovierailumaksut. On jo korkea aika, että nämä lakkaavat olemasta este eurooppalaisten liikkuvuudelle tällä mantereella – mantereellamme, jolla ei ole sisäisiä rajoja. Myös tähän asiaan puututaan asiakirjassa, josta äänestämme tänään.

Lisäksi Euroopan parlamentti ehdottaa ajatusta vuotuisen sisämarkkinafoorumin järjestämisestä. Tämän foorumin pitäisi mahdollistaa aito keskustelu kansalaisten kanssa. Mielestäni tämä on loistava tapa ottaa EU:n kansalaiset mukaan sisämarkkinoiden uudistamiseen niiden täyttäessä 20 vuotta, ja haluan tämän tapahtuman johdosta toivottaa meille kaikille onnea ja menestystä.

  Mitro Repo (S&D). – (FI) Arvoisa puhemies, komission jäsen ja kollegat, yksi syy sisämarkkinoiden ongelmiin on huono hallinnointi. Tällä hetkellä luvattoman moni direktiivi odottaa liian kauan kansallista täytäntöönpanoa. Aivan liian moni direktiivi on myös puutteellisesti tai väärin implementoitu.

Jäsenvaltioiden onkin kannettava oma vastuunsa sisämarkkinoiden toimivuudesta. Yhteiset pelisäännöt, joita ei kunnioiteta konkreettisesti, ovat arvottomia. Vaarana on EU-kansalaisten eriarvoisuus. Oikeuksien ja velvollisuuksien on oltava kaikille EU-kansalaisille ja yrityksille samat.

Kalnieten mietintö ei mielestäni korosta riittävästi Euroopan parlamentin roolia. Lissabonin sopimuksen mukaan parlamentin roolin lainsäätäjänä tulee olla tasavertainen neuvoston rinnalla. Olen ehdottomasti sitä mieltä, että sisämarkkinoiden uudelleenkäynnistäminen vaatii kaikkien EU:n instituutioiden tasavertaista osallistumista ja tiivistä yhteistyötä. Vain yhdessä toimimalla voidaan saavuttaa sisämarkkinoille alun perin asetetut tavoitteet. Niitä ovat kilpailukyvyn, sosiaalisen markkinatalouden ja kestävän kehityksen edistäminen.

Martin Schultz totesi eilisessä täysistuntopuheessaan painokkaasti, ettei komission kuten ei Eurooppa-neuvostonkaan puheenjohtajalla ole oikeutta väheksyä parlamentin roolia. EU-politiikan uskottavuus ja Euroopan unionin tulevaisuus on viime kädessä toimivan demokratian varassa. Parlamentin toiminnan legitimiteetin varmistaa suorassa kansanvaalissa 500 miljoonaa eurooppalaista äänestäjää. He itse ovat Euroopan tärkeimpiä poliittisia vaikuttajia, toimijoita ja päättäjiä. Heidän käyttäytymisensä ja heidän päätöksensä varassa lepää niin sisämarkkinoiden toimivuus kuin Euroopan unionin tulevaisuuskin.

  Olle Schmidt (ALDE). – (SV) Arvoisa puhemies, EU on toki enemmän kuin sisämarkkinat, mutta ilman sisämarkkinoita ei ole EU:ta. Sisämarkkinat ovat tärkein keinomme saada EU ulos talouskriisistä.

Siksi se, mikä on hyväksi EU:n kansalaisille, ja se, mikä on hyväksi EU:n yrityksille, eivät ole keskenään ristiriidassa. Kaikki voittavat, jos onnistumme poistamaan jäljellä olevat henkilöiden, tavaroiden, pääoman ja palvelujen vapaan liikkumisen esteet. Sisämarkkinat ovat vielä kaikkea muuta kuin valmiit, ja erityisesti palvelualaa on uudistettava ja parannettava. Sama koskee myös digitaalisia markkinoita, jotta voimme hyötyä vapaan liikkuvuuden dynaamisista vaikutuksista.

Yksi sisämarkkinoiden kulmakivistä on euro. Yhteinen valuutta tuo vakautta yrityksille, joiden ei tarvitse huolehtia valuuttakursseista. Euro yksinkertaistaa rajat ylittävää kauppaa. On itsestään selvää, että jos euro otettaisiin käyttöön koko EU:ssa, myös kotimaassani Ruotsissa, se virkistäisi ja vahvistaisi EU:ta ja toisi sisämarkkinoille lisää voimaa. Se toisi meille lisää työpaikkoja ja lisää vaurautta.

(EN) Arvoisa puhemies, yhdyn muuten täysin jäsen Harbourin esittämiin huomioihin.

  Pascal Canfin (Verts/ALE). – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, uskon, että monet kollegoistani muistavat, että tämä sisämarkkinapaketti perustuu professori Montin raporttiin ja että Montin raportissa suositeltiin tekemään eräänlainen suuri kompromissi, jonka osapuolina olisivat ne, jotka haluavat lisää kilpailua, ja ne, jotka haluavat antaa lisää painoarvoa sosiaali-, ympäristö- ja verotusnäkökohdille.

Olemme mielestäni onnistuneet – kunhan tekstejä ei lähdetä purkamaan äänestyksissä, jotka toimitetaan täysistunnossa muutaman tunnin kuluttua – saavuttamaan tämän kompromissin täällä parlamentissa, myös kolmeen mietintöön perustuvassa 14 ehdotuksessa. Tiedän myös, että komission kollegio käy keskusteluja määrittääkseen, mitkä keskeiset teemat säilytetään, ja me kiinnitämme tietenkin suurta huomiota siihen, otetaanko tämä parlamentissa saavutettu ja Montin toivoma tasapaino vastaan ja laajennetaanko sitä 12 keskeiseen hanketeemaan, joihin olette viitannut.

Haluan korostaa kolmea seikkaa, jotka ovat minulle erityisen tärkeitä, sen lisäksi, mitä jäsen Turunen sanoi hetki sitten Vihreiden / Euroopan vapaan allianssin ryhmän puolesta. Ensimmäinen seikka koskee kilpailua. Sisämarkkinoissa on kysymys siitä, mihin keskitymme kilpailussa. Keskitymmekö kilpailussa innovointiin, tuotteisiin vai sääntöihin, kuten ekologiseen tai sosiaaliseen polkumyyntiin? Katson, että olemme todella saavuttaneet tasapainon täällä parlamentissa – ja toivon, että voitte viedä sen mukananne komissioon – mikä tarkoittaa sitä, että sanomme "kyllä" kilpailun lisäämiselle innovoinnin avulla, "kyllä" pääomasijoittamisen lisäämiselle, mutta "kyllä" myös sosiaalilausekkeelle ja ympäristösäännöille, joilla taataan, ettei kilpailu johda sääntelylliseen polkumyyntiin. Nämä kaksi asiaa ovat mielestäni kompromissimme perustavanlaatuisia tekijöitä.

Toiseksi haluan korostaa verotukseen liittyviä näkökohtia. Kun ehdotitte ensimmäisessä versiossanne sisämarkkinoiden toimenpidepaketista konsolidoitua yhtiöveropohjaa monikansallisille yhtiöille, kyse ei ollut vapaavalintaisesta ehdotuksesta: toisin sanoen konsolidoitua veropohjaa oli sovellettava kaikkiin yhtiöihin. Komission noin kymmenen päivää sitten esittämässä ehdotuksessa se on vapaavalintainen toimenpide: toisin sanoen sisämarkkinoiden rakentamisen sijaan komissio purkaa niitä. Otatte käyttöön uuden järjestelmän, lisäätte monimutkaisuutta, pahennatte sääntelyllistä ristiriitaa sen sijaan, että yhtenäistäisitte verotusta. Komission kaksi viikkoa sitten antama ehdotus on täysin ristiriidassa sen kanssa, mitä me parlamentissa haluamme ja mitä olitte ehdottanut.

Lopuksi haluan ottaa esiin hyvin nopeasti vastavuoroisuuden käsitteen täysin samoin ilmaisuin kuin tekin teitte. Sisämarkkinoilla elää 500 miljoonaa ihmistä. Se on paitsi taloudellinen myös poliittinen rakennelma, jonka on kasvatettava painoarvoamme globalisaatiossa.

  Edvard Kožušník (ECR). – (CS) Arvoisa puhemies, kiitän komission jäsentä sisämarkkinoiden toimenpidepakettia koskevista 12 toimenpiteestä ja siitä, että hän otti vaikutteita Montin raportista. Haluan kuitenkin mainita yhden nimen, joka on tässä yhteydessä tärkeä, ja uskon, että kaikki ne, jotka ovat työskennelleet sisämarkkinatoimien parissa sisämarkkina- ja kuluttajasuojavaliokunnassa, ovat asiasta kanssani samaa mieltä. Viittaan jäsen Harbouriin.

Hän on epäilemättä yksi tärkeimmistä nimistä tämänpäiväisessä istunnossamme. Toivon, ettei tämä loukkaa komission jäsentä, sillä hän osallistui valiokuntamme kokoukseen, kun jäsen Harbour esitti sisämarkkina-aloitteen, joka käynnisti uudelleen koko keskustelun sisämarkkinoista. Kaikki poliittiseen suuntautumiseensa katsomatta – niin sosialistit, vihreät, liberaalit kuin itse Euroopan konservatiivit ja reformistitkin, sanoisinkin lähes kaikki – kannattivat tätä ajatusta. Siksi halusin mainita jäsen Harbourin nimen. Mielestäni meidän on nyt torjuttava taloudellista nationalismia, ja aika on vain yksi vihollisistamme tässä taistelussa. Koska aikaa on vähän, panen toivoni siihen, että komission jäsen Barnier kykenee muuttamaan nämä 12 toimenpidettä lainsäädäntötoimenpiteiksi.

  Eva-Britt Svensson (GUE/NGL). – (SV) Arvoisa puhemies, puheenjohtaja Győri aloitti puheenvuoronsa sanomalla, että taloutemme tarvitsee veturin. Tämä pitää paikkansa, se todella tarvitsee sitä, mutta haluan lisätä, että myös sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja kestävä yhteiskunta tarvitsevat veturin. Sosiaalisia oikeuksia ei pidä milloinkaan nähdä esteinä. Päinvastoin ne ovat kestävän ja sosiaalisen talouden sekä kasvun edellytys. Kukaan ei ole maininnut ajatusta uudesta arvonlisäverostrategiasta. Minä teen sen, koska eri jäsenvaltioissa on käytössä erilaiset arvonlisäverosäännöt. Esimerkiksi Ruotsi rahoittaa suuren osan hyvinvointijärjestelmästään arvonlisäverosääntöjensä avulla. EU:n lainsäädäntö haittaa meitä jo nyt, koska EU ei anna meidän vapauttaa aatteellisia järjestöjä arvonlisäverosta. Tämä vaikuttaa kaikkiin vapaaehtoisjärjestöihin, esimerkiksi lapsi- ja nuorisotoimintaa järjestäviin järjestöihin. Meillä täytyy olla oikeus päättää näistä arvonlisäverosäännöistä itse.

  Oreste Rossi (EFD). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, Euroopan komissio pyrkii vastaamaan talouskriisiin muun muassa luomalla sisämarkkinat.

Kaikissa kolmessa mietinnössä on hyvät ja huonot puolensa. Olemme samaa mieltä uuden tekniikan, sähköisen kaupankäynnin ja innovoinnin käytöstä liiketoiminnan kasvun lisäämiseksi ja kilpailukyvyn parantamiseksi. Eurooppalaisia hyödyttävien markkinoiden luomisen edistämiseksi ensisijaisena tavoitteena pitäisi olla kaupankäynnin koordinoinnin lisääminen, jotta kolmansista maista tulevia tavaroita voidaan valvoa. Yhteistoiminnallisen sisämarkkinoiden luominen merkitsee ehdottomasti tilaisuutta lisätä talouskasvua, sillä se täyttää avoimuutta koskevan kriteerin ja alueiden tilanteet otetaan paremmin huomioon.

Ongelmia on silti edelleen, esimerkiksi eritysvaltuuksien myöntäminen sisämarkkinoita valvovalle komission puheenjohtajalle sekä pk-yritysten ja niiden työntekijöiden suojelun puuttuminen. Jos haluamme tukea EU:n taloutta, meidän on pantava piste yritysten liiketoiminnan siirtämiselle.

  Csanád Szegedi (NI). - (HU) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, kannatan periaatteessa edessämme olevaa mietintöä. Kysymys kuitenkin kuuluu, kuinka paljon merkitystä voimme todella antaa sille. Tarkoitan sitä, että henkilöiden ja pääoman vapaa liikkuvuus ovat pohjimmiltaan hienoja sanoja, mutta missä määrin ne ovat toteutuneet tähän mennessä unkarilaisten kohdalla? Unkarilaiset ovat nähneet, että länsimainen pääoma pääsee Itä-Eurooppaan, mutta Itä-Euroopasta länteen pääsevät vain ihmiset, ja siten vain henkilöt voivat liikkua vapaasti. Eikö olekin mahdotonta kuvitella unkarilaisten tai vaikkapa tšekkiläisten tai puolalaisten yrittäjien ostavan esimerkiksi saksalaisen yhtiön, joka valmistaa Volkswageneja, ja sulkevan sen sitten luodakseen omat markkinansa? Sen sijaan saksalaiset, ranskalaiset ja brittiläiset yrittäjät tekivät näin Unkarissa hankkiutuessaan eroon maan sokeri-, elintarvike-, säilyke- ja tekstiiliteollisuudesta. Itse asiassa vuonna 2004 ne jopa puolsivat liittymistämme Euroopan unioniin sillä perusteella, että unkarilaiset yrittäjät voisivat avata omia konditorioitaan Wienissä. Unkarilaiset yrittäjät eivät ole todellakaan kyenneet avaamaan konditorioita Wienissä – he eivät kykene avaamaan leipomoita edes pienissä kylissä. Siksi elintarvike-, tekstiili- ja säilyketeollisuutta on rakennettava uudelleen myös Itä-Eurooppaan, jotta voisimme olla Euroopan unionin jäseniä, sen arvostettuja jäseniä, joilla on yhdenvertaiset oikeudet.

  Andreas Schwab (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen Barnier, hyvät parlamentin jäsenet, haluan aivan aluksi esittää vilpittömät kiitokset kaikille niille, jotka ovat osallistuneet tämän yhteisen mietinnön käsittelyyn Euroopan parlamentissa ja Euroopan komissiossa.

Sisämarkkinat luotiin lähes 20 vuotta sitten Euroopan yhtenäisasiakirjalla. Tämän jälkeen on epäilemättä saavutettu paljon, mutta prosessi on kuin sadan metrin kilpajuoksu. Viimeiset pari metriä ovat vaikeimmat ja uuvuttavimmat. Siksi on erityisen hienoa, että komission jäsen Barnier on yhdessä muiden komission jäsenten kanssa esittänyt meille uskomattoman johdonmukaista lähestymistapaa sisämarkkinoihin tähtäävän urakan viime metreille. Asiassa ei edistytty aiemmin alalla tai toisella juuri siksi, etteivät eri pääosastot ja komissio tutkineet strategiaa riittävästi varmistaakseen sen olevan johdonmukainen. Meidän on tehtävä Euroopan parlamentin kaikkien ryhmien kesken ja komission kanssa yhteistyötä varmistaaksemme, että tämä tilanne muuttuu.

Niin sanotun sisämarkkinajuoksun loppukirin viime metreillä keskeisenä asiana on ohjaava periaate, sosiaalinen markkinatalous, mikä tarkoittaa sitä, että työntekijöiden, yritysten, kansalaisten ja kaikkien liike-elämän toimijoiden oikeudet otetaan vakavasti ja varmistetaan, että eri jäsenvaltioiden ja myös sidosryhmien erilaisten etujen välillä saavutetaan hyvä tasapaino. Katson, että eri ryhmien kesken saavuttamamme kompromissit ovat hyvin lähellä tätä periaatetta.

Arvoisa komission jäsen Barnier, haluan kuitenkin huomauttaa, että Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraattien) ryhmä on sopinut sisäisesti kaikkien valiokuntien kesken ehdottamastanne paketista valittavien seuraavien toimenpiteiden päätavoitteiden luettelosta. Siinä on neljä pääkohtaa. Haluamme lopullisia toimia perusvapauksien toteuttamiseksi sisämarkkinoilla. Esimerkiksi neljännes EU:ssa käytössä olevista ammattipätevyyksistä on käytössä vain yhdessä jäsenvaltiossa. Tämä osoittaa, että tekemistä on vielä paljon ja että markkinat eivät vielä toimi riittävän avoimesti.

Lisäksi haluamme luoda rajat ylittävät digitaaliset sisämarkkinat ja kokonaisvaltaisen näkökulman sisämarkkinoihin. Ehdotukset julkisia hankintoja koskevasta politiikasta ovat tältä osin valtavan tärkeitä, ja parlamentti laatii aiheesta päätöslauselman seuraavan istuntokauden aikana.

  Bernadette Vergnaud (S&D). – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa puheenjohtaja Győri, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, haluan kiittää kaikkia niitä Euroopan parlamentin jäseniä, jotka ovat osallistuneet näiden mietintöjen laatimiseen. Olemme mielestäni onnistuneet laatimaan kolme tasapainoista tekstiä, jotka välittävät parlamentilta komission kollegiolle voimakkaan viestin päätavoitteistamme kansalaistemme, kasvun ja yritysten hyväksi tehokkaasti toimivien sisämarkkinoiden suhteen.

Jäsen Buşoin mietinnön varjoesittelijöinä olemme laatineet selvän etenemissuunnitelman komissiolle. Arvoisa komission jäsen, voimme olla kaikki samaa mieltä siitä, että meillä on ensinnäkin ehdotus julkisia hankintoja, yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuuksia ja palvelujen käyttöoikeussopimuksia koskevaksi lainsäädäntökehykseksi, jonka pitäisi suojella pieniä toimijoita, pk-yrityksiä ja paikallisia hankintaviranomaisia ja joka takaa EU:n, teollisuusmaiden ja suurten kehitysmaiden välisen vastavuoroisuuden.

Toiseksi on varmistettava, että asetamme etusijalle yhteisen konsolidoidun yritysverokannan ja selvän arvonlisäverokehyksen. Tämä on hyvin tärkeää, jos haluamme pk-yritystemme kukoistavan terveessä kilpailuympäristössä.

Lisäksi meidän on turvattava innovointirahoitus edistääksemme vahvaa ja kestävää kasvua suurilla eurooppalaisilla infrastruktuurihankkeilla luomalla euro-obligaatioita.

Haluan lopuksi korostaa, miten tärkeää mielestäni on, että olemme saavuttaneet tyydyttävän kompromissin keskeisissä asioissa eli siinä, että voimme turvata sosiaaliset oikeudet eri sisämarkkinasäädöksissä ja suojella yleishyödyllisiä palveluja Lissabonin sopimuksen hengessä.

Arvoisa komission jäsen, viestimme teille on hyvin selvä: talouden on palveltava kansalaisia eikä päinvastoin. Tarvitsette apuamme. Annamme teille tänään tätä apua ja esitämme samalla suuren haasteen: kyse on kansalaistemme ja Eurooppa-hankkeen sovittamisesta yhteen. Älkää siis tuottako meille pettymystä ja palauttakaa heidän luottamuksensa!

  Adina-Ioana Vălean (ALDE). – (EN) Arvoisa puhemies, liberaalina pidän sisämarkkinoiden toimenpidepaketin esittelyä myönteisenä. Kansallisten esteiden poistamisen pitäisi johtaa tehokkaisiin sisämarkkinoihin, mutta koskeeko tämä todella kaikkia aloja? Asia on mielestäni ilmeinen energia-alalla ja varsinkin, kun huomioon otetaan resurssien vähäisyys ja kansainväliset jännitteet. Uskon vakaasti, että yhteiset energiamarkkinat ja toimitusvarmuus edellyttävät sitä, että EU:n on käytettävä hyväkseen vaikutusvaltaansa patistaakseen jäsenvaltioita muodostamaan keskinäisiä yhteyksiä ja investoimaan infrastruktuuriinsa.

Tämä Brysselin uusi mantra on kuitenkin suosittu vain niin kauan kuin se vahvistaa kilpailukykyä ja madaltaa kuluttajahintoja, ja on aloja, joilla tämä ei ehkä ole mahdollista. Epäilen, voivatko televiestintäalan eurooppalaisten huipputoimijoiden luominen, yleiseurooppalaisen lupajärjestelmän käyttöönotto audiovisuaalialalla tai verkkosisällön sisämarkkinat parantaa pitkällä aikavälillä kilpailukykyä tai tukea luovuutta ja kulttuuria ja lisätä kasvua. Ehkäpä meidän pitäisi siis istua hetkeksi alas ja miettiä eikä sännätä suoraa päätä eteenpäin helppojen markkinoiden aatteen perässä.

  Emma McClarkin (ECR). – (EN) Arvoisa puhemies, kiitän aivan aluksi kaikkia esittelijöitä heidän työpanoksestaan ja erityisesti jäsen Kalinetea kaikesta hänen tekemästään kovasta työstä. Kiitän myös puheenjohtajaamme jäsen Harbouria.

Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen arvion mukaan todelliset sisämarkkinat kasvattaisivat EU:n BKT:tä 800 miljardilla eurolla – luku on todella hämmästyttävä. Tämän saavuttaminen edellyttää vielä paljon työtä. EU:n keskeisenä strategisena päätavoitteena on oltava sisämarkkinoiden hallinnan parantaminen. Näinä taloudellisesti vaikeina aikoina on ehdottoman tärkeää, että pyrimme parantamaan kilpailukykyämme, lisäämään kasvua, luomaan työpaikkoja ja edistämään innovointia. Olen tyytyväinen siihen, millainen tästä mietinnöstä tuli. Siinä korostetaan, miten tärkeää on, että jäsenvaltiot sitoutuvat selvästi sisämarkkinoiden käynnistämiseen uudelleen ja ottavat siitä vastuuta, sillä asia on tärkeä sen onnistumisen kannalta.

Tiukan seurantaprosessin avulla ja nopeuttamalla direktiivien siirtämistä osaksi kansallista lainsäädäntöä jäsenvaltiot voivat kasvattaa kauppaa ja turvata sisämarkkinoiden asianmukaisen toiminnan. Kannatan myös voimakkaasti ensisijaista hanketta, joka tuotiin esiin jäsen Correia de Camposin mietinnössä ja joka liittyy ammatillisten pätevyyksien vastavuoroiseen tunnustamiseen. Toimin itse tätä aihetta käsittelevän mietinnön esittelijänä. Meidän on määritettävä kiireesti, millaisia esteitä jäsenvaltiot kohtaavat pannessaan tätä direktiiviä täytäntöön ja millaisia esteitä itse ammattilaiset kohtaavat.

  Cornelis de Jong (GUE/NGL). – (NL) Arvoisa puhemies, keskustellessamme jäsen Grechin erinomaisesta mietinnöstä sain sen käsityksen, että sekä parlamentti että komissio olivat tietoisia tarpeesta kehittää sisämarkkinoita sosiaalisempaan suuntaan.

Olimme kaikki samaa mieltä siitä, että sisämarkkinoiden osittainen epäonnistuminen johtuu siitä, että suuryritykset ovat ihastuneet siihen, mutta tavalliset ihmiset eivät. Emme ole kuitenkaan saaneet vielä ehdotuksia sosiaalisesta luvusta, joka koskisi ammattiyhdistystoimintaa koskevien oikeuksien ja työehtosopimusten suojelua. Toisaalta olemme kuulleet hallitusten päämiesten ja komission puhuvan palkkakurista, ja jotkut ovat jopa vaatineet työehtosopimusten lakkauttamista. Jopa itse ammattiyhdistysliikkeen olemassaolo on nyt kyseenalaistettu.

Arvoisa komission jäsen Barnier, älkää antako tämän hämmentää. Kuunnelkaa sosiaalista sydäntänne ja huolehtikaa siitä, että sisämarkkinoista tulee kaikkien markkinat eikä ainoastaan suuryritysten leikkikalu. Pyydän siksi teitä esittämään ehdotuksen, jossa tehdään täysin selväksi, ettei sosiaalisia oikeuksia saa asettaa toissijaisiksi rajattomaan kilpailuun nähden.

Sanon vielä sanasen kollegalleni jäsen Sinclairelle. Jäsen Harbourin kanssa oli ilo tehdä yhteistyötä pk-yrityksiä koskevan kirjallisen julkilausuman parissa. Emme saaneet teiltä minkäänlaista tukea, ja mielestäni julkilausumaan kohdistuva kritiikkinne on täysin asiatonta.

  Jaroslav Paška (EFD). – (SK) Arvoisa puhemies, pyrkimykselle luoda sisämarkkinat yrityksille ja kasvun edistämiseksi on monia hallinnollisia esteitä. Ne ovat luonnollinen seuraus siitä, että eri jäsenvaltioissa liiketoimintaympäristö on kehittynyt itsenäisesti eri vaiheissa ja eri olosuhteissa. Pyrkimys yhtenäistää kaikkien 27 jäsenvaltion liiketoimintaympäristö on mielestäni erittäin kunnianhimoinen tavoite. Haluan siksi tuoda esiin vaihtoehtoisen lähestymistavan, joka ei edellytä kaikilta jäsenvaltioilta alusta asti täysipainoista yhteistyötä. Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 20 artiklan mukaisen menettelyn eli niin sanotun tehostetun yhteistyön ansiosta olemme jo päässeet huomattavasti eteenpäin eurooppapatenttia koskevassa, pitkäaikaisessa ja hankalassa ongelmassa yhtenäisen patenttisuojan kehittämiseksi. Uskon vakaasti, että jos Ranskan ja Saksan kaltaisten taloudellisesti vahvempien jäsenvaltioiden ryhmä löytäisi tahtoa yhtenäistää tilinpitosäännöt ja luoda yhtenäinen tilinpito- ja verotusjärjestelmä, SEU:n 20 artiklan mukaisen tehostetun yhteistyön avulla voitaisiin luoda perusta yhteiselle tilinpitojärjestelmälle, johon muut jäsenvaltiot voisivat liittyä vähitellen. Uskon vakaasti, että voimme parantaa EU:n sisämarkkinoiden toimivuutta merkittävästi ottamalla huolellisesti ja vähitellen vakaita askelia eteenpäin.

  Mike Nattrass (NI). – (EN) Arvoisa puhemies, jäsen Kalniete haluaa käynnistää sisämarkkinat uudelleen ja saa sen kuulostamaan V2-ohjukselta, joka on äärimmäisen vaarallinen eikä koskaan osu maaliinsa. Jäsen Correia de Campos on huolissaan työntekijöiden liikkuvuudesta. Niin olen minäkin.

EU on hukuttanut Yhdistyneen kuningaskunnan ylimääräisiin työntekijöihin. Yhdistynyt kuningaskunta pitää maailmaa markkinoina. EU:n asetuksen muodostama pakkopaita lakkauttaa teollisuustoimintamme, estää innovoinnin sen mennessä säännöksiä pidemmälle ja panee pisteen perinteiselle teollisuudelle, kun tuote on hyvä mutta poikkeaa hyväksytystä mannermaisesta versiosta.

Pienyritykset joutuvat kärsimään tästä. Yhdistynyt kuningaskunta kuuluu niihin maihin, jotka noudattavat sääntöjä, mutta silti se kärsii niiden noudattamisesta: esimerkiksi sika- ja muna-alalle käy kalliiksi noudattaa sääntöjä, joita komissio ei pane täytäntöön, ja näin ne heikentävät tuotteemme kilpailukykyä. Esimerkkejä olisi paljon enemmänkin, mutta olen saanut vain yhden minuutin pienyritysten pelastamiseen.

  Amalia Sartori (PPE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, katson, että meidän kaikkien on nyt tärkeää kiittää komission jäsen Barnieria hänen tekemästään työstä, samoin kuin jäsen Harbouria hänen tekemästään erinomaisesta työstä.

Komission esittämä aloite syntyi monen vuoden työn, myös komission jäsen Barnieria edeltäneiden kollegoiden tekemän työn tuloksena. Sen julkistamisen myötä voimme viimein tuoda tässä vaiheessa paremmin esiin ja asettaa etusijalle sisämarkkinoita koskevan kysymyksen, johon ei vääjäämättömistä syistä, joita yleisön on vaikeaa ymmärtää, ole mielestäni kiinnitetty riittävästi huomiota Eurooppa 2020 -ohjelmassa.

Mielestäni sisämarkkinat ovat Euroopan unionille suuri haaste. Yhtäältä ne voivat auttaa meidät ulos vaikeasta kriisitilanteesta, ja toisaalta ne voivat tehdä meistä entistä vahvempia ja antaa meille lisää valtaa vaikuttaa politiikkaan, jota muualla maailmassa toteutetaan. Joudumme kuitenkin jatkuvasti torjumaan jäsenvaltioiden vastarintaa, ja katsonkin, että tässä mietinnössä annetut neuvot edellyttävät yhteisiä toimia kaikilta.

Saanen lainata ryhmääni kuuluvan jäsen Schwabin käyttämää ilmaisua, joka on mielestäni hyvin osuva. Hän sanoi tämän olevan loppukiri. Tämä loppukiri käy yhä jännittävämmäksi mutta myös vaikeammaksi. Pyydämme komissiolta – ja tästä meidän on kiitettävä komission jäsen Barnieria – että se keskittyisi ammatillisten pätevyyksien yhtenäisyyteen, digitaalisiin sisämarkkinoihin ja julkisten hankintojen sisämarkkinoihin ja kiinnittäisi erityistä huomiota pk-yrityksiin. Lisään tähän tavanomaisen mottoni: sen, että meidän on yksinkertaistettava, yksinkertaistettava, yksinkertaistettava.

  Patrizia Toia (S&D). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, kiitän esittelijöitä ja komission jäsen Barnieria suuresta työpanoksesta, jonka he ovat antaneet parlamentille.

Kannatamme ajatusta sisämarkkinoista, jotka ymmärtävät sosiaaliset odotukset ja sosiaalisen ulottuvuuden seuraukset ja kykenevät vastaamaan niihin. Tämä ei ole toiveunta, vaan realistista ja nykyaikaista. Juuri tämä visio vahvistaa markkinoita, sillä olemme nähneet, että pelkästään taloudellisiin osatekijöihin keskittyminen, jossa on pohjimmiltaan kyse markkinoiden pelkistämisestä taloudellisiksi kysymyksiksi, ei ratkaise sen enempää kasvu- kuin koheesio-ongelmiakaan.

Lyhyesti sanottuna tämä tarkoittaa sitä, että meidän on nyt toteutettava täysin eurooppalainen ajatus sosiaalisesta markkinataloudesta. Se käy ilmi tämänpäiväisistä teksteistä. Niissä tunnustetaan sosiaaliset yritykset, osuuskunnat ja niiden rooli, keskinäiset vakuutusyhtiöt ja säätiöt, joiden osuus eurooppalaisista yhtiöistä on 10 prosenttia ja joissa on paljon työpaikkoja. Ne ovat todellisuutta, ne harjoittavat todellista liiketoimintaa ja ovat osoitus taloudellisesta moniarvoisuudesta ja liike-elämän monimuotoisuudesta. Ne työskentelevät pääoman parissa mutta eivät sitä varten ja haluavat luoda työtä, hyvinvointia, elämänlaatua ja innovaatioita ja osoittaa, että nämä arvot voivat olla ja niiden pitäisi olla osa EU:n sisämarkkinoita.

  Ashley Fox (ECR). – (EN) Arvoisa puhemies, Euroopan unionin suurin saavutus on sisämarkkinoiden perustaminen. Tavaroiden, palvelujen, työvoiman ja pääoman vapaa liikkuvuus vauhdittaa innovointia ja lisää EU:n 500 miljoonan kansalaisen vaurautta.

Yhteismarkkinat olivat syy, jonka vuoksi maani liittyi ETY:hyn, ja sisämarkkinat ovat syy, jonka vuoksi pysymme osana EU:ta. Viime vuosina EU:n huomio on kuitenkin siirtynyt pois sisämarkkinoiden toteuttamisesta. Suureellisiin hankkeisiin, jotka eivät hyödytä edustamaamme kansaa, on tuhlattu liikaa aikaa ja rahaa. Katson, että meidän on aika keskittää uudelleen huomiomme sisämarkkinoihin. Sen laajentuminen ja menestyminen on talouksillemme ratkaisevan tärkeää. Se on yksi niistä harvoista aloista, joilla EU voi synnyttää kasvua sen tukahduttamisen sijaan.

Pyydän siksi komission jäseneltä rohkeutta. Sen sijaan, että hän laatisi lisää asetuksia, jotka vievät työpaikkoja Lontoon Citystä, pyydän häntä keskittymään kilpailukykyisten ja uusia työpaikkoja synnyttävien sisämarkkinoiden luomiseen EU:n hyväksi.

  Thomas Händel (GUE/NGL). – (DE) Arvoisa puhemies, julkisia hankintoja koskeva lainsäädäntö ja julkisten hankintasopimusten tekeminen ovat olennainen osa sisämarkkinoita. Arvoisa komission jäsen Barnier, sanoitte haluavanne edistää sosiaalista integraatiota. Vastaan tähän toteamalla, että olen kuullut varsin vähän sosiaalisten oikeuksien tai työehtosopimusten suojelusta. Nämä ovat muutamia niistä perussäännöistä, joita te omien sanojenne mukaan ette halua kyseenalaistaa. Jos haluamme suojella perussääntöjä, meidän on taattava tulevaisuudessa julkisten hankintasopimusten myöntämisprosessin yhteydessä, että sosiaalisia perussääntöjä noudatetaan, ettei työehtosopimuksia horjuteta ja että halvan työvoiman käyttöä ehkäistään. Kaikki tämä muodostaa osan nykyaikaista julkisia hankintoja koskevaa lainsäädäntöä.

Haluan tehdä selväksi, ettemme saa enää painottaa taloudellisia vapauksia ja vapaata kilpailua enemmän kuin sosiaalisia perusoikeuksia. Haluamme joko sosiaalisen Euroopan tai pysyvän konfliktin kansalaisten kanssa, kun he kääntävät selkänsä EU:lle, joka ei suojele heidän etujaan.

  Philippe Juvin (PPE). – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, talous- ja sosiaalikriisit aiheuttavat aina kansalaisillemme kiusaa ja yleisölle ja talouksillemme epävarmuutta.

Olemme saaneet jo kolmen vuoden ajan huomattavaa näyttöä siitä, että vaikeuksia kohdatessaan kansakunnat ovat taipuvaisia vetäytymään kuoreensa. Yhtäällä meille kerrotaan ylenpalttisesti säästötoimenpiteistä, toisaalla vaikeuksista kilpailla julkisista hankinnoista, ja siellä täällä – kuten juuri nyt täällä parlamentissa – epäilyksistä, jotka koskevat sitä, onko EU:sta mitään hyötyä. EU:ta syytetään kriisistä.

Hyvät parlamentin jäsenet, epävarmuus johtuu kuitenkin kriisistä. Arvoisa puhemies, teidän tehtävänänne on kertoa EU:n kansalaisille, että EU on taas täällä ja että sen tehtävänä on suojella heitä.

EU on ollut aiemmin naiivi ulkomaankauppaan liittyvissä asioissa. Tämän täytyy loppua. EU:ta on usein vaikeaa ymmärtää. Siitä on tehtävä ymmärrettävämpi. Olemme kaikki vastuussa lainsäädännöllisestä saivartelusta, jonka vuoksi EU:ta pidetään monimutkaisia sääntöjä tehtailevana koneistona. EU:n on pyrittävä jatkuvasti yksinkertaisuuteen. EU on aivan liian usein 27 erilaisen säännön kokoelma, ja nämä säännöt ovat aivan liian usein keskenään ristiriidassa. EU:n yhtenäistämistä on jatkettava.

Tämän jälkeen on aika puhua sosiaalisesta polkumyynnistä ja verojen polkemisesta jäsenvaltioiden välillä, sillä miten kuvittelemme voivamme koskaan saavuttaa sisämarkkinat, jos säännöt poikkeavat niin suuresti toisistaan eri maissa? Lopuksi totean, että EU:ta pidetään usein pakkona. Sen sijaan se pitäisi nähdä jatkossa mahdollistajana.

Hyvät parlamentin jäsenet, arvoisa komission jäsen, haluatte – ja olen tästä iloinen – palauttaa sisämarkkinat kansalaisille. Tämä lievittää heidän pelkojaan ja antaa heille uusia syitä elää yhdessä. Arvoisa komission jäsen, haluatte tehdä sisämarkkinoista paitsi taloudellisen myös poliittisen rakennelman. Olen varma, että parlamentti tukee teitä tässä asiassa.

Puhetta johti
varapuhemies Libor ROUČEK

  Marc Tarabella (S&D). – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, kun sisämarkkinat perustettiin, ne olivat toivon lähde eurooppalaisille kuluttajille. Ajan mittaan kansalaisille on kuitenkin syntynyt vakavia epäilyksiä siitä, miten sisämarkkinat hyödyttävät heitä jokapäiväisessä elämässä.

Viittaan erityisesti sähköiseen kaupankäyntiin, jota käytetään edelleen liian vähän, koska siihen ei luoteta. Viitaan myös matkustajien suojeluun ja siihen, etteivät jäsenvaltiot noudata tällä alalla annettuja sääntöjä. Viittaan siihen, että tarvitsemme edelleen eurooppalaisen perussäännön keskinäisille yhtiöille ja kuluttajajärjestöille. Arvoisa komission jäsen, viittaan myös täydelliseen avoimuuden puutteeseen rahoituspalvelualalla, mutta olen tietoinen siitä, että uurastatte näiden asioiden parissa.

Kansalaistemme luottamuksen palauttamiseksi ja lopulta sisämarkkinoiden tehokkaan toiminnan varmistamiseksi meidän on toteutettava kunnianhimoisia ja tarkkaan kohdennettuja toimenpiteitä. Juuri sitä ehdotamme näissä kolmessa mietinnössä, joista keskustelemme tänään. Olen erityisen iloinen horisontaalisen sosiaalilausekkeen sekä yleistä taloudellista etua koskeviin palveluihin liittyvän lausekkeen sisällyttämisestä, sillä niiden ansiosta voimme ottaa ensimmäisen askeleen kohti sosiaalisempaa EU:ta. Meidän tehtävänämme, meidän kaikkien, toimielinten tehtävänä on panna nopeasti täytäntöön ehdotuksemme kansalaisten hyväksi toimivista sisämarkkinoista. Arvoisa komission jäsen, luotan tässä teihin.

  Zuzana Roithová (PPE). – (CS) Arvoisa puhemies, jos haluamme elvyttää EU:n taloutta ja parantaa sen kilpailukykyä globaalissa ympäristössä, keskeisenä tavoitteenamme täytyy olla vihdoin 20 vuoden jälkeen poistaa kaikki esteet, jotka estävät pk-yrityksiä erityisesti kehittämästä liiketoimintaansa. Siksi meidän on saatettava loppuun teknisten standardien ja tilinpitosääntöjen yhtenäistäminen, edistettävä sähköistä kaupankäyntiä, liitettävä kaupparekisterit yhteen, toteutettava sähköisten tunnistusjärjestelmien ja tutkintojen tunnustamisjärjestelmien yhteentoimivuus, estettävä johdonmukaisesti yritysten syrjiminen niiden kotimaan perusteella ja kevennettävä julkisiin tarjouskilpailuihin osallistumisen ehtoja.

Sisämarkkinoiden toimenpidepaketin tällä hetkellä sisältämät 50 kohtaa ovat ehdottoman tärkeitä, ja meidän on herätettävä ne henkiin. Kansallisten oikeusjärjestelmien erot synnyttävät yrityksille byrokraattisia esteitä, hidastavat investointeja ja pienentävät mittakaavaetuja ja synergiaetuja. Näitä eroja on silti myös sellaisilla aloilla, joita on jo yhtenäistetty direktiiveillä mutta joilla direktiivit on pantu epäyhtenäisesti täytäntöön jäsenvaltioissa, ja siksi esteet liiketoiminnan harjoittamiseen sisämarkkinoilla ovat yhä ennallaan. Eikö olisi parempi hyväksyä toimenpiteitä, joita voitaisiin tulkita oikeudellisesti yhtenäisellä tavalla ja panna samalla tavalla täytäntöön kaikissa maissa, ja vähentää direktiivejä, jotka mahdollistavat kansallisten lainsäädäntöjen väliset erot?

Arvostan suuresti sitä, että komission jäsen Barnier on asettanut ensisijaiseksi tavoitteekseen sisämarkkinoiden toteuttamisen, ja hän saa täyden tukemme. Haluan kiittää kaikkia Euroopan parlamentin jäseniä, jotka ovat osallistuneet yhteistyöhön tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

  Louis Grech (S&D). – (EN) Arvoisa puhemies, parlamentti äänesti toukokuussa 2010 sen puolesta, että sisämarkkinat on nähtävä kokonaisvaltaisena, yhtenäisenä hankkeena, ja saavutti tasapainon avoimen, pk-yrityksiä tukevan talouden sekä kansalaisten sosiaalisten oikeuksien ja perusoikeuksien välillä. Tämä pitäisi ottaa huomioon kaikessa sisämarkkinoita koskevassa lainsäädännössä, ja samalla pitäisi palauttaa kansalaisten luottamus.

Monien erinomaisten, eri mietintöihin ja itse toimenpidepakettiin sisältyvien ehdotusten täytäntöönpano ja hyväksyminen on kuitenkin vaikea tehtävä. Meidän on varmistettava, että elvytetyt, uudistetut sisämarkkinat todella toteutuvat eivätkä jää syrjään. Viime kädessä toimielinten on annettava sisämarkkinoille poliittista tukea ja vauhtia ja osoitettava johtajuutta, joka toisinaan valitettavasti puuttuu.

Siksi ehdotan tältä osin, että sisämarkkinafoorumin pysyviin piirteisiin kuuluisi se, että se tekisi vuotuisen arvion ja tarkastuksen, jossa se arvioisi sisämarkkinoiden tilannetta, pääasiassa sitä, onko toimenpidepaketissa asetetut tavoitteet saavutettu, ja vakuuttaisi näin EU:n kansalaisille, että sisämarkkinat todella ajavat heidän etujaan ja tavoitteitaan.

  Tadeusz Zwiefka (PPE). – (PL) Arvoisa puhemies, sisämarkkinat saattoivat vaikuttaa pilvilinnalta 60 vuotta sitten, mutta nykyään ne ovat todellisuutta ja osa lähes 500 miljoonan eurooppalaisen jokapäiväistä elämää. Toisaalta voimme tietenkin olla ylpeitä siitä, että Euroopan unionin idea on pantu täytäntöön näin erinomaisin tuloksin, mutta toisaalta meidän on oltava tietoisia siitä, että tämä hanke ei itse asiassa milloinkaan pääty, koska maailma liikkuu eteenpäin, EU:n kehittyminen jatkuu ja EU:n kansalaiset käyttävät jatkossa enenevässä määrin mahdollisuuksia, joita sisämarkkinat heille tarjoavat.

Sisämarkkinoiden toimenpidepaketti, josta keskustelemme tänään, ja sosiaalisten kuulemisten tulokset osoittavat yksiselitteisesti, että EU:n markkinoiden yhtenäistämiseen liittyy paitsi taloudellisia prosesseja sanan laajassa merkityksessä myös lainsäädännöllisiä ratkaisuja, joiden on määrä auttaa tavallisia kansalaisia hyödyntämään kunnolla EU:n sisämarkkinoiden tarjoamia tilaisuuksia. Kannatan siksi suuresti komission jäsen Barnierin ehdotuksia, jotka liittyvät läheisesti oikeusvarmuuden ja kansainvälisen yksityisoikeuden periaatteiden toiminnan parantamiseen, sillä ne ovat käytännön ratkaisuja kansalaisten liikkumisesta aiheutuviin ongelmiin. Nämä asiat eivät kenties näytä ensi näkemältä liittyvän suoraan vapaiden markkinoiden toiminnan parantamiseen, mutta niistä on tulossa yhä ongelmallisempia tavallisille kansalaisille ja yrittäjille, jotka harjoittavat kansalliset rajat ylittävää toimintaa.

Sisämarkkinoiden tehokkaampi toiminta pakottaa jossakin määrin koko EU:n kehittämään yhteistyötään myös siviilioikeuden ja hallinto-oikeuden aloilla. EU:n markkinoiden on mukauduttava uusimpiin menetelmiin, ja tämä tuo meille aina uusia haasteita, jotka liittyvät markkinoiden nykyaikaistamiseen. Odotan siksi sisämarkkinoiden toimenpidepaketin turvaamien periaatteiden täyttymistä suurella toivolla ja innolla.

  Evelyn Regner (S&D). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa puheenjohtaja Győri, arvoisa komission jäsen Barnier, sisämarkkinat ovat Euroopan unionin ydin, ja monen vuoden kaaoksen jälkeen meidän on luotava uusi sääntelykehys kansalaisille, työntekijöille, kuluttajille ja yrityksille.

Taikasana kaikissa näissä toimenpiteissä on osallistaminen – kansalaisyhteiskunnan osallistaminen, sosiaalinen vuoropuhelu ja horisontaalisen sosiaalilausekkeen aktiivinen soveltaminen sosiaalisen markkinatalouden periaatteiden mukaisesti. Katson, että meiltä puuttuu ehdotus julkisten osakeyhtiöiden kotipaikan siirrosta rajan yli ja että tämä on sisämarkkinoiden todellinen puute. Nykytilanne aiheuttaa järjestelmien välistä haitallista kilpailua. Tämä ei ole hyvä asia yrityksille eikä niiden työntekijöille.

Arvoisa komission jäsen Barnier, olemme nähneet, että työskentelette uutterasti ja olette valmis esittämään monenlaisia ehdotuksia. Olkaa hyvä ja käykää käsiksi myös tähän aiheeseen.

  Regina Bastos (PPE). – (PT) Arvoisa puhemies, mietinnöt, joista keskustelemme ja joista kiitän esittelijöitä, täydentävät aloitejoukkoa, jolla pyrimme elvyttämään sisämarkkinat. Haluan korostaa, että komissio on osoittanut sitoutuneensa – ja tämä koskee erityisesti jäsen Barnieria, jota kiitän – asettamaan etusijalle kilpailukyvyn ja markkinoiden dynamiikan, joka on Eurooppa 2020 -strategian peruspilari. Haluan myös korostaa myönteistä vastausta, jonka Euroopan parlamentti antoi sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokuntansa kautta.

EU:n kansalaiset ja yritykset toivovat tehokkaita piristystoimia, jotta EU:n talous alkaisi jälleen kasvaa. He toivovat työllisyyden kasvua ja odottavat vaurauden luomista. Kuten komission jäsen huomautti, markkinoiden avaaminen yrityksillemme poistamalla esteitä ja vaikeuksia on hyvin tärkeä keino helpottaa niiden toimintaa ja tarjoaa niille ennennäkemättömät mahdollisuudet hoitaa tehtäväänsä taloutemme veturina. Toimenpiteet, joilla pyritään pienentämään pk-yrityksille aiheutuvaa hallinnollista ja byrokraattista taakkaa, helpottamaan niiden luotonsaantia ja pääsyä palvelumarkkinoille sekä edistämään eurooppapatenttia ja tutkintojen tunnustamista, ovat hyvin tärkeitä. Sähköistä kaupankäyntiä on tärkeää kehittää, jotta kuluttajien ja yritysten luottamus tällaista kauppaa kohtaan kasvaisi. Vahvan, kestävän kasvun kannalta on tärkeää keskittyä innovointiin, ja sosiaalista yrittäjyyttä koskeva aloite on hyvin tärkeä sosiaalista osallisuutta edistävien innovatiivisten yrittäjyyshankkeiden luomiseksi.

Nämä ovat muutamia toimenpiteitä, joilla turvataan tämä kunnianhimoinen hanke, jonka tavoitteena on toteuttaa EU:n kansalaisia palvelevat sisämarkkinat sekä syventää ja hyödyntää niitä täysipainoisesti. Lisäksi jäsenvaltioille esitetään tärkeä kehotus tehostaa toimiaan, joilla ne parantavat sisämarkkinalainsäädännön siirtämistä osaksi kansallista lainsäädäntöään ja sen täytäntöönpanoa.

  Françoise Castex (S&D). – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, olette varmastikin tietoinen siitä, että perusteellisimmat keskustelut, joita olemme käyneet täällä parlamentissa tiedonannostanne, ovat koskeneet julkisten palvelujen ja yleishyödyllisten palvelujen asemaa sisämarkkinoilla sekä sitä, miten asia kirjataan lainsäädäntöön.

Olemme onnistuneet laatimaan kompromissin, jossa kehotamme teitä etenemään ehdotusta nro 25 pidemmälle ja laatimaan muutakin kuin pelkän tiedonannon, joka ei vastaa sidosryhmien, käyttäjien ja julkisten palvelujen osapuolten odotuksia ja tarpeita eikä myöskään täytä tavoitteita, joita te itse muuten asetatte.

Euroopan unionin on annettava selvä ja yksiselitteinen viesti julkisista palveluista. Tätä varten meidän on laadittava asianmukainen oikeuskehys, muodostuipa se asetuksesta tai direktiivistä. Lissabonin sopimus tarjoaa meille tähän oikeusperustan. Nyt teidän tehtävänne on muuttaa se säädösehdotukseksi. Olen varma, että parlamentti on valmis seuraamaan teitä tällä tiellä.

  Małgorzata Handzlik (PPE). – (PL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, haluan aivan aluksi kiittää esittelijöitä erinomaisesti tehdystä työstä. Olemme kaikki samaa mieltä siitä, että Euroopan unioni tarvitsee paremmin toimivat sisämarkkinat, joten pidin ehdotuksia niiden syventämisestä ja parantamisesta myönteisinä. En haluaisi, että sisämarkkinoiden syventämisestä käydään keskustelua viittaamatta suurimpaan ja kunnianhimoisimpaan suunnitelmaan, joka ei monen vuoden työstä huolimatta ole vieläkään todellisuutta: suunnitelmaan palvelujen sisämarkkinoiden luomisesta. Euroopan komissio on esittänyt monia kunnianhimoisia ja uusia ajatuksia näiden markkinoiden syventämisestä. Ne ovat tärkeitä ja tarpeellisia, jotta markkinat voivat toimia tehokkaasti, mutta pyydän myös, että jatkamme ja vahvistamme niitä suunnitelmia, jotka eivät vieläkään palvele kansalaisia ja yrityksiä kunnolla.

Palveludirektiivi on yksi palvelualan avaamisen ensivaiheista, mutta meidän ei pidä pysähtyä siihen. Meidän pitäisi käyttää palveludirektiivin parissa työskennellessämme saamaamme kokemusta muiden esteiden poistamiseen ja olemassa olevien säädösten yksinkertaistamiseen. Monet alat ovat yhä suljettuja, monet käytännöt jäsenvaltioissamme estävät palvelujen vapaan liikkuvuuden, eikä palveludirektiivin lippulaivaidea – keskitetyt yhteyspisteet – toimi kunnolla.

Arvoisa komission jäsen, katson, että monet sisämarkkinoiden toimenpidepaketin aloitteista eivät tuota odotettuja hyötyjä, ellemme paranna palvelujen sisämarkkinoita. Toimenpidepaketin monien aloitteiden tehokas täytäntöönpano edellyttää palvelumarkkinoiden tehokasta toimintaa. Riittää, että mainitsen täällä ammattipätevyyksien tunnustamisen, sähköisen kaupankäynnin ja pk-yritysten olosuhteiden parantamisen, vaikka luettelo onkin tietysti paljon pidempi. Pyydän siis Euroopan komissiolta johdonmukaisuutta palvelualan avaamisessa, sillä tämä on edellytys sisämarkkinoiden toimenpidepaketin muiden aloitteiden onnistumiselle.

  Sergio Gaetano Cofferati (S&D). – (IT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, professori Mario Monti, mies, jonka liberaalia ajattelutapaa arvostetaan eikä koskaan kyseenalaisteta, sanoo kotimarkkinoita käsittelevässä raportissaan, että markkinoiden, sen sääntöjen ja kyseisillä markkinoilla työskentelevien ja elävien ihmisten oikeuksien välillä on saavutettava tasapaino. Hän sanoo näin, koska hän on vakuuttunut siitä, että sosiaalinen koheesio on tärkeä tekijä kilpailussa, ja koska hän ajattelee, kuten mekin, että sen enempää kansalaisten kuin tietysti työntekijöidenkään ihmisarvoa ei pitäisi koskaan kyseenalaistaa.

Tästä syystä sosiaalilauseke on tärkeä. Se on väline, jota Euroopan parlamentin suuri enemmistö kannattaa, ja siksi me pyydämme teitä ja puheenjohtaja Barrosoa sisällyttämään sen kaikkiin sisämarkkinoita koskeviin säädöksiin. Vain tällä tavalla, parantamalla yksittäisten työntekijöiden asemaa ja työpanosta, markkinat saavuttavat potentiaalinsa.

  George Sabin Cutaş (S&D). – (RO) Arvoisa puhemies, haluan kiittää esittelijöitä, varsinkin jäsen Camposia, heidän tekemänsä työn laadusta ja siitä, että he ovat laatineet kunnianhimoiset ehdotukset vastatakseen haasteeseen, joka koskee kahden ilmeisen ristiriitaisen tavoitteen sovittamista yhteen. Nämä haasteet ovat sisämarkkinoiden käynnistäminen uudelleen ja EU:n kansalaisten luottamuksen palauttaminen markkinoiden asianmukaiseen toimintaan.

Katson, että sisämarkkinoiden toimenpidepaketin on oltava yhtenäinen ja tasapainoinen, oltava hengeltään jäsen Grechin mietinnön ja professori Montin raportin mukainen ja luotava perusta eurooppalaisen lisäarvon kehittämiselle niin kansalaisille kuin yrityksillekin.

Kansalaisten oikeuksien ja huolenaiheiden on oltava keskeinen osa toimenpiteitä, joilla sisämarkkinat käynnistetään uudelleen ja niitä vahvistetaan. Pidän tältä osin myönteisenä ehdotusta EU:n kansalaisten peruskirjasta, jossa annettaisiin monella kielellä tietoa oikeudesta elää ja työskennellä missä tahansa jäsenvaltiossa.

  Puhemies. – (EN) Aloitamme nyt "catch the eye" -menettelyn. Valitettavasti listallani on noin 18 nimeä, joten kaikki eivät saa puheenvuoroa, sillä aikaa ei ole riittävästi. Yritän kuitenkin jakaa käytettävissä olevan ajan oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti.

  Ildikó Gáll-Pelcz (PPE). – (HU) Arvoisa puhemies, sisämarkkinoita ohjaavat monet yhtä tärkeät seikat. EU:n tasolla ongelma johtuu siitä, että meiltä puuttuu kattava pohja; silti tämä myös luo mahdollisuuksia kasvuun. Kolmessa mietinnössä on otettu nämä puutteet huomioon ja myös määritetty ne erinomaisella tavalla. Pelkkä näiden kuvaaminen ei kuitenkaan itsessään kannusta sidosryhmiä. Ehdotin mietintöluonnokseen lukuisia tarkistuksia, jotka koskivat muun muassa tiettyjen keskeneräisten, työntekijöiden liikkumisvapauteen liittyvien kysymysten ratkaisemista. Lisäksi sisämarkkinoiden pitäisi hyödyttää yhtä lailla kaikkia yrityksiä. Viittaan nyt erityisesti pk-yrityksiin. EU:n talouskasvua voidaan voimistaa vain poistamalla esteet sisämarkkinoilta. Toisin sanoen laajat, yhdennetyt markkinat voivat itsessään olla innovointi vauhdittava tekijä tulevaisuudessa. Kiitän esittelijöitä, kiitän komission jäsen Barnieria hänen tekemästään työstä ja kiitän puheenjohtajavaltio Unkaria. Arvoisa puhemies, kiitos.

  Monika Flašíková Beňová (S&D). – (SK) Arvoisa puhemies, usein sisämarkkinat pyritään säilyttämään sosiaalisten oikeuksien ja tiettyjen kansallisten työmarkkinaperinteiden kunnioittamisen kustannuksella. Tällä hetkellä sisämarkkinat kohtaavat toisenkin ongelman, sillä talouskriisi varjostaa niiden menestyksekkääseen kehittämiseen liittyviä näkymiä. Mielestäni on kuitenkin tarpeen sisällyttää sisämarkkinoihin sovellettaviin lakeihin sosiaalinen osatekijä kansalaisten ottamiseksi aidosti huomioon politiikassa ja koheesion takaamiseksi noudattamalla sosiaalisia oikeuksia ja työntekijöiden oikeuksia.

Yhteisenä tavoitteena on oltava sen varmistaminen, että sisämarkkinat ja niiden toiminta hyödyttävät sekä kansalaisia että yrityksiä ja edistävät siten yleisesti EU:n kilpailukyvyn kasvua. Meidän on myös pyrittävä saavuttamaan hyväksymiemme säädösten avulla tavoitteet, kuten vakaa ja vastuullinen palkkapolitiikka ja naisten riittävä edustus johtotehtävissä.

  Andrew Henry William Brons (NI). – (EN) Arvoisa puhemies, Euroopan unionin mietintöjä tarkasteltaessa ei koskaan pidä luottaa nimilappuun, vaan sisältö on tutkittava aina tarkkaan. Nämä mietinnöt näyttävät siltä kuin niissä olisi kyse sisämarkkinoista, kaupasta ja työpaikkojen siirtämisestä korkean palkkatason talouksista matalamman palkkatason talouksiin. Yksi esittelijä ei ole kuitenkaan hukannut tilaisuutta etsiä uutta tekosyytä maahanmuuton – paitsi EU:n sisällä tapahtuvan maahanmuuton myös EU:n ulkopuolelta suuntautuvan maahanmuuton – edistämiselle.

Jäsen Correia de Camposin mietinnössä sanotaan, että korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien ja kausityöntekijöiden virta – ja jälkimmäisethän eivät yleensä ole tunnettuja ylenpalttisesta ammattipätevyydestään – hyödyttäisi Euroopan taloutta. Ihmisiä ei nähdä ihmisinä vaan liikkuvina tuotannontekijöinä. Jos tuomme kolmannesta maailmasta osaavia työntekijöitä, viemme köyhiltä mailta ne ihmiset, joita niillä ei olisi varaa menettää.

Lisäksi jos kolmannesta maailmasta tuodaan ihmisiä Eurooppaan, he tuovat osan kolmatta maailmaa mukanaan. Heitä ei voida muuttaa eurooppalaisiksi hitusella kulttuurista tähtipölyä. Ihmiset eivät ole erilaisten kulttuurien tulos, vaan erilaiset kulttuurit ovat tulosta ihmisten erilaisuudesta.

  Lara Comi (PPE). – (IT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, Euroopan komissio laati tämän tärkeän tiedonannon vastauksena professori Montin viime toukokuussa julkistamaan raporttiin, ja olen samaa mieltä siinä esitetyistä suuntaviivoista.

Hallinto ja kumppanuus ovat kaksi markkinoiden elvyttämisen kannalta olennaista näkökohtaa. Jotta markkinoista todellakin saataisiin entistäkin tehokkaammat ja kilpailukykyisemmät, ne tarvitsevat vahvaa poliittista ohjausta ja korkeatasoista johtajuutta. Tämä saavutetaan myös tekemällä koko eurooppalaisesta järjestelmästä demokraattisempi. Hyväksymiemme kantojen, päätösten ja säädösten on synnyttävä EU:n eri toimielinten välisen erittäin koordinoidun yhteistyön tuloksena.

Lisäksi parlamentin roolia sisämarkkinoita koskevan lainsäädännön laatimisessa voidaan edelleen vahvistaa. Lissabonin sopimus on jo vienyt meitä suuresti tähän suuntaan; toisin sanoen siinä on vahvistettu uudet säännöt, jotka tuovat parlamentille lisää valtaa, mutta tämä ei yksinään riitä. Viittaan erityisesti niihin asiakirjoihin, joihin parlamentti on ottanut voimakkaasti ja selkeästi kantaa mutta joiden osalta sen kanta on kuitenkin poikennut neuvoston ja jäsenvaltioiden hallitusten kannasta.

  Catherine Stihler (S&D). – (EN) Arvoisa puhemies, tämä keskustelu on hyvin tärkeä, sillä tehostamalla sisämarkkinoita saamme mahdollisuuden luoda talouskasvua, joka vaikuttaa oleellisesti työpaikkojen luomiseen. Ilahduin siitä, että sosiaalilausekkeesta saatiin aikaan kompromissi. Markkinoiden ja sosiaalisten arvojemme välinen tasapaino on hyvin tärkeä, ja tämän periaatteen unohtaminen olisi ollut hyvin vahingollista.

Digitaalistrategiasta totean, että vaikka monet jäsenvaltiot edistyvätkin asiassa, monet eivät valitettavasti pidä sitä keskeisenä. Elleivät jäsenvaltiot saavuta tämän strategian osalta tuloksia, koko EU:n kilpailukyky kärsii. Millä tavoin painostamalla voimme varmistaa, ettei yksikään EU:n kansalainen asuinpaikastaan riippumatta jää jälkeen tässä meitä ympäröivässä digitaalisessa vallankumouksessa?

Lopuksi totean julkisista hankinnoista, että kannatan komission ehdotuksia. Kuinka voimme kuitenkin varmistaa, että innovatiiviset julkiset hankinnat ovat keskeinen osa strategiaamme?

  Miroslav Mikolášik (PPE). – (SK) Arvoisa puhemies, ajatus siitä, että eurooppalaisten on luotava lisää työtä tai lisää työpaikkoja, on meille perustavanlaatuisen tärkeä. Ennen kaikkea on ymmärrettävä, että kansalaisten on oltava keskeinen osa aloitetta, olipa kyse sitten kuluttajan oikeuksista, viestintästrategioista, tekijänoikeudesta tai pk-yritysten – jokaisen talouden selkärangan – rajat ylittävän liiketoiminnan toimintaympäristön parantamisesta.

Meidän on nopeutettava ammattipätevyyksien tunnustamista liikkuvuuden lisäämiseksi ottaen samalla huomioon työehtosopimukset. Pidän myös erittäin tärkeänä sitä, että samat lait pannaan täytäntöön kaikissa maissa, sekä riittävää sosiaalista suojelua – toistan, sosiaalista suojelua – ja sosiaalisen syrjäytymisen torjuntaa.

Arvoisa puhemies, haluan lopuksi sanoa, että näiden tekijöiden sisällyttäminen eurooppalaiseen tutkintojen viitekehykseen hyödyttää todella kansalaisia ja on tehokas työvoiman liikkuvuutta edistävä mekanismi.

  María Irigoyen Pérez (S&D). – (ES) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, kiitos sanoistanne, olen kanssanne samaa mieltä siitä, että meidän on kuunneltava kansalaisiamme ja palautettava heidän uskonsa Euroopan yhdentymishankkeeseen. Siksi tämä päivä saattaa olla suuri päivä Euroopalle ja sen sosiaaliselle yhdentymiselle. Tämä johtuu siitä, että hyväksymällä nämä mietinnöt otamme askeleen kohti sisämarkkinoiden elvyttämistä, joka on keskeinen keino puuttua nykyiseen talouskriisin, ja vastaamme niiden kansalaisten pyyntöihin, jotka haluavat laajemman Euroopan ja vahvemmat sosiaaliset oikeudet.

EU:n on vastattava uusiin sosiaalisiin haasteisiin, tehtävä taloudestaan hyvin kilpailukykyinen sosiaalinen markkinatalous, edistettävä huomattavasti kasvua ja luotava enemmän ja parempia työpaikkoja. Tämän tavoitteen pitäisi kuitenkin perustua siihen, että kaikkeen sisämarkkinalainsäädäntöön sisällytetään sosiaalilauseke, että keskitämme huomiomme kansalaisiin ja asetamme heidät etusijalle ja että vahvistamme siten heidän sosiaalisia oikeuksiaan.

Lopuksi haluan pyytää komissiota esittelemään nämä ehdotukset mahdollisimman pian.

  Seán Kelly (PPE). – (GA) Arvoisa puhemies, sisämarkkinat ovat epäilemättä olleet jäsenvaltioille hyvin tärkeät taloudellisen edistyksen kannalta. Tulevaisuudessa ne ovat vieläkin tärkeämmät, erityisesti kotimaani kaltaisille maille, jotka yrittävät selviytyä talouden taantumasta.

(EN) Katson, että sisämarkkinat edellyttävät kahta asiaa: ensinnäkin sitä, että yleisö ja erityisesti pk-yritykset ovat hyvin tietoisia niiden tarjoamista mahdollisuuksista, ja toiseksi sitä, että puramme niiden kehityksen esteet.

Ensinnäkin sähköisen kaupankäynnin kehittäminen edellyttää ehdottomasti nopeita laajakaistayhteyksiä. Toiseksi tarvitsemme ehdottomasti EU:n energia-alan sisämarkkinoita varten EU:n laajuisen superverkon, joka on pitkän aikavälin hanke. Kolmanneksi tarvitsemme innovoinnin alalla tehostetussa yhteistyössä eurooppapatentin, johon puheenjohtaja Győri viittasi, sekä yliopistoihin osaamiskeskuksia, joita arvioidaan riippumattomasti.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL). – (PT) Arvoisa puhemies, kokemus on osoittanut, ettei kilpailun sekä sosiaalisten oikeuksien ja työntekijöiden oikeuksien puolustamisen välillä ole tasapainoa. Sisämarkkinoiden vapauttaminen on johtanut tähän mennessä yksityistämisten lisääntymiseen, sen myötä työttömyyden kasvuun, työn epävarmuuteen ja monissa tapauksissa kuluttajille tarjottavien palvelujen huononemiseen. Lukuisissa esimerkkitapauksissa, kuten kotimaassani Portugalissa, liikenne-, posti- ja viestintäalan toimintaa on vapautettu ja palvelut ovat nyt huonompia, työpaikkoja on kadonnut ja työpaikat ovat epävarmempia. Siksi meidän mielestämme kaikissa näissä prosesseissa on tärkeää puolustaa sosiaalilauseketta. Suurin ongelma on se, etteivät hallitukset, komissio itse tai neuvosto noudata sitä, mikä kävi selvästi ilmi neuvostossa 25. maaliskuuta käydyistä keskusteluista.

  Olga Sehnalová (S&D). – (CS) Arvoisa puhemies, uskon vakaasti, että kansalaisten tietoisuus ja luottamus ovat keskeisen tärkeitä asioita sisämarkkinoiden menestyksen kannalta. Tämä tietenkin edellyttää muun muassa kansalaiset helposti tavoittavaa ja kansalaisten kannalta ymmärrettävää viestintää. Haluankin pyytää jälleen komissiota pohtimaan vakavasti sitä, miten se selittää suunnitelmansa kansalaisille. Itse sisämarkkina-asiakirjasta järjestetty julkinen kuuleminen osoitti, mitä kansalaiset pyytävät ja mitä he pitävät Euroopan yhdentymiskehityksen suurimpina heikkoina kohtina. Monet pitivät ehdotusta nro 48 tärkeimpänä. Siinä komissio sitoutuu tehostamaan vuoropuhelua kansalaisten kanssa kuulemisten avulla. Tämän jälkeen se kiinnittää erityistä huomiota kuluttajiin lainsäädäntöä laatiessaan. Luotan siihen, että julkisten kuulemisten tulokset otetaan tässä tapauksessa yhtälössä huomioon.

Haluan lopuksi kiittää kaikkia esittelijöitä ja toivottaa teille, arvoisa komission jäsen, kaikkea hyvää tulevaan työhön.

  Anna Maria Corazza Bildt (PPE). – (EN) Arvoisa puhemies, meidän on aika ottaa reaalitalous keskeiseksi osaksi EU:n strategiaa ja palauttaa kansalaisten luottamus yhteisiin markkinoihimme. Sisämarkkinoiden uudelleen käynnistäminen on EU:lle historiallinen tilaisuus saada asiat luistamaan. Käytetään tämä tilaisuus.

Paras tapa pyrkiä kohti sosiaalista Eurooppaa on luoda työpaikkoja, ja juuri siitä sisämarkkinoissa on kyse. Siksi olen sitoutunut pyrkimykseen olla vesittämättä tätä tärkeää asiakirjaa ja tavoitteeseen parantaa EU:n kilpailukykyä globaaleilla markkinoilla ja luoda työpaikkoja. Olen vastustanut houkutusta laatia tarpeettomia säännöksiä, luoda ylimääräistä byrokratiaa tai laatia sosiaalilausekkeen kaltaisia lausekkeita. Olen tukenut saavutettua yhteisymmärrystä eli sitä, että annamme komissiolle laajat valtuudet edetä asiassa.

Nyt on aika toimia. EU:n kaikkien toimielinten, sidosryhmien ja neuvoston pitäisi kantaa yhteinen vastuunsa, siirtyä tavaroiden vapaata liikkuvuutta koskevan toimenpidepaketin, palveludirektiivin ja pk-yrityksiä tukevan Small Business Act -aloitteen täytäntöönpanoon ja lisätä luottamusta sähköiseen kaupankäyntiin.

Viimeisenä muttei vähäisimpänä toivon, että vähittäiskauppa, joka on yksi EU:n talouden kulmakivistä, otettaisiin myös keskeiseksi osaksi poliittista asialistaa.

  Sylvana Rapti (S&D). – (EL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, ymmärrättekö, että EU:n tulevaisuus on teidän käsissänne? Katson, että tämänpäiväinen keskustelu on valtavan tärkeä Euroopan unionin, EU:n kansalaisten ja euron tulevaisuudelle. EU:n kansalaisten on hyvin vaikea sietää ja ymmärtää 27:ssä EU:n jäsenvaltiossa heihin vaikuttavia julkisen talouden säästötoimenpiteitä, elleivät he ymmärrä sisämarkkinoiden arvoa ja merkitystä. Katson siksi tämän keskustelun ratkaisevan tänään sen, tuleeko sisämarkkinoiden 20. vuosipäivästä ensi vuonna juhlapäivä vai muistopäivä.

Katson, että kansalaisten, yritysten ja hallinnon muodostaman kolmion on oltava tasakylkinen kolmio. Tällä hetkellä kansalaisia edustava kolmion kylki on äärimmäisen heikko. Epäkohta voidaan korjata vain horisontaalisella sosiaalilausekkeella, joten olemme pyytäneet sellaista, ja siksi yritämme saavuttaa kompromissin. Lopuksi totean, että Jacques Delors sanoi, ettei kukaan voi rakastua sisämarkkinoihin. Siitä pitäisi tehdä rakastettava.

  Michel Barnier, komission jäsen. – (FR) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, kiitän lämpimästi teitä kaikkia laadukkaista puheenvuoroistanne, jotka edustivat kaikenlaisia näkemyksiä. Kuuntelin suurella mielenkiinnolla kaikkea, mitä sanoitte: sitä, kuinka kerroitte seuraavanne tilannetta tarkasti, ja sitä, kuinka rohkaisitte minua ja kerroitte tukevanne lähestymistapaamme. Kiinnitin tähän erityisen tarkasti huomiota, sillä tarvitsemme sitä.

Haluan kiittää uudelleen kaikkia kolmea esittelijää, jäsen Kalnietea, jäsen Buşoita ja jäsen Correia de Camposia, sekä sanoa jäsen Kožušníkille, että hän oli oikeassa painottaessaan jäsen Harbourin keskeistä roolia tässä keskustelussa, sillä ei ollut lainkaan itsestään selvää, että 11 valiokuntaa kykenisivät tekemään yhteistyötä. Haluankin kiittää puheenvuoron käyttäneitä esittelijöitä. Hyvät parlamentin jäsenet, jäsen Grech ja professori Monti suosittelivat tätä kokonaisvaltaista lähestymistapaa, ja komissio teki samaan aikaan samaa työtä puheenjohtaja Barroson johdolla. Olemme tehneet 12 muun komission jäsenen kanssa yhteistyötä laatiaksemme nämä 50 ehdotusta ja määrittääksemme lopulta ensi viikolla 12 keinoa nykyaikaistaa sisämarkkinoita ja laatiaksemme 12 symbolista ehdotusta näistä keinoista.

Jäsen Zwiefka puhui utopiasta ja muisteli EU:n perustajia. Muistan, mitä yksi heistä – Jean Monnet – sanoi, kun sisämarkkinoita kohti otettiin aivan ensimmäiset askeleet ja hiili ja teräs tuotiin yhteen vuonna 1950. Hän sanoi: "En ole pessimisti enkä optimisti, olen vain määrätietoinen." Hyvät parlamentin jäsenet, uskon, että juuri nyt – ja toistan nyt itseäni – kun kuuntelette tarkkaan yleisöä ja sen kiukkua ja huolta, kun näette, miten moni kansalainen kärsii, kun näette työttömyyttä ja kasvun heikkenevän, on aika tarttua asioihin, erityisesti talouteen ja kasvuun, uudella määrätietoisuudella. Lisäksi jäsen Thun viittasi juuri tähän eurooppalaiseen määrätietoisuuteen. Mielestäni on hyvin tärkeää, että yhdessä eri valiokuntien ja ryhmien kesken tekemänne äärimmäisen rakentavan työn ansiosta voitte edetä nopeasti – ainakin niin toivon – äänestykseen, joka ilmentää tätä määrätietoisuutta ja jonka tulos neuvoston ja omalta osaltaan myös komission on otettava huomioon. Joka tapauksessa tämä yhdessä tekemänne tukea antava työ vahvistaa omaa määrätietoisuuttani, ja olen kokenut, että sisämarkkinoiden toimenpidepaketista neljä kuukautta sitten käymämme julkisen keskustelun onnistuminen – saimme muistaakseni 850 vastausta – ja itse Eurooppa-neuvoston tuki lähestymistavallemme ovat saaneet minut vakuuttuneeksi.

Näin komissio laatii ehdotukset, joita koskevat tekstit se on sitoutunut toimittamaan seuraavien 12 kuukauden aikana, ja toivon, että me – neuvosto, parlamentti ja komissio – kykenemme panemaan nämä tekstit täytäntöön vuonna 2011 ja 2012.

Hyvät parlamentin jäsenet, kuten voitte huomata, me, komissio, tuotamme teidän hyväksymänne lainsäädännön tuloksena paljon säädöksiä. Säädökset, joita laadin parhaillaan siitä, mitä meidän on otettava opiksemme talouskriisistä, vastaavat kriisiin tai ovat luonteeltaan ennalta ehkäiseviä. Tältä osin sisämarkkinoiden toimenpidepaketin tapauksessa tavoitteenamme on laatia ennakoiva ja dynaaminen säädös ja tehdä jäsen Juvinin ja jäsen Auconien suositusten mukaisesti sisämarkkinoista sellaiset, millaiset niiden pitäisi olla: mahdollisuuksien alue rajoitteiden alueen sijaan, jollaisena pk-yritykset ja kansalaiset sisämarkkinoita pitävät.

Kansalaiset, kuluttajat ja me teemme yhteistyötä taataksemme kuluttajien kuluttamien tuotteiden turvallisuuden ja poistaaksemme kaikki syrjivät esteet. Kansalaiset ja työntekijät ja me teemme yhteistyötä toisessa maassa työskentelevien henkilöiden ammattipätevyyden tunnustamisen ja sosiaalisten oikeuksien kunnioittamisen parissa. Juuri tätä jäsen Jaakonsaari ja jäsen Gebhardt pyysivät. Kansalaiset käyttävät julkisia palveluja. Tähän liittyviä huolenaiheita otti esiin erityisesti jäsen Triantaphyllides, ja lisäksi kehotan puheenvuoron juuri käyttänyttä jäsen Castexia lukemaan huolellisesti – niin kuin hän on epäilemättä tehnyt – kollegani jäsen Almunian ehdotuksen Montin ja Kroesin paketin tarkistamisesta. Se sisältää mielestäni uusia ja avoimia vastauksia, jotka koskevat julkisten palvelujen laatua ja saatavuutta. Lisäksi kansalaiset ovat säästäjiä ja lainanottajia, ja olen juuri hahmotellut säännöksiä, jotka koskevat yhtenäisiä asuntoluottomarkkinoita.

Kansalaisten lisäksi meillä on yrityksiä, jotka luovat työpaikkoja. Jäsen Creutzmann, jäsen Karas ja jäsen Corazza Bildt puhuivat siitä, että meidän on parannettava kilpailukykyä, erityisesti pk-yritysten kilpailukykyä. Pyrimme kehittämään tilinpito- ja verotussääntöjä suotuisampaan suuntaan, edistymään innovoinnin, patenttien ja tekijänoikeuksien alalla, jonka jäsen Manders mainitsi, edistämään investointeja ja työskentelemään uskoakseni myös julkisten ja yksityisten kumppanuuksien parissa. Kiitän jäsen Vergnaudia tuesta, jota hän on osoittanut hankintoja koskevalle hankkeellemme.

Meidän on parannettava sisämarkkinoiden hallintoa. Jäsen Schwab sanoi juuri jotakin hyvin tärkeää rajojen häivyttämisestä, ja olen yrittänyt työskennellä tämän asian parissa kollegoideni kanssa komissiossa. Rajojen häivyttäminen koskee eri direktiivien arvioimista.

Kuten jo tiedätte, teen parhaillani maa- ja palvelukohtaista arviointia, joka liittyy jäsen Handzlikin ja jäsen Roithován juuri mainitsemaan palveludirektiiviin, ja näen selvää näyttöä markkinoiden eristämisestä. Joskus palveludirektiivin, ammattipätevyyden tunnustamista koskevan direktiivin ja sähköistä kaupankäyntiä koskevan direktiivin käytössä ilmenee niin sanottu haitarivaikutus yksittäisen työntekijän tai tietyn insinöörin tai arkkitehdin tapauksessa.

Hyvä jäsen Schwab, pyrin häivyttämään rajoja tarvittavalla tavalla.

Jäsen Løkkegard ja jäsen Grech mainitsivat myös viestinnän. Ennen kuin viestintä aloitetaan, on tehtävä jotakin, ja kun tehdään jotakin, siitä on kerrottava niin, että kansalaiset ymmärtävät, mitä on tehty. Siksi pidän koko sisämarkkinajärjestelmässä hyvin tärkeinä niitä välineitä, jotka tuovat EU:n lähemmäksi kansalaisiaan. Niitä ovat Solvit-järjestelmä, joka on alkanut toimia hyvin, sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmä, keskitetyt yhteyspisteet, Sinun Eurooppasi -portaali ja foorumi, jonka jäsen Grech mainitsi ja jolla parannetaan vuoropuhelua kaikkien sidosryhmien ja kansalaisyhteiskunnan kesken.

Arvoisa puhemies, haluan lopuksi muistuttaa kaikkia muutamista käsityksistä, jotka ovat ohjanneet sitä, mitä olen tehnyt käyttäessäni minulle teidän tuellanne annettuja valtuuksia.

Haluan aloittaa tärkeimmästä käsityksestäni, sillä puhumme taloudesta ja työllisyydestä. Hyvät parlamentin jäsenet, muu maailma ei jää odottamaan meitä. Se etenee tietyillä aloilla paljon nopeammin kuin me. Emme saa jäädä paikoillemme polkemaan ja seurata oman tulevaisuutemme kehittymistä sivusta. Meidän, eurooppalaisten, on oltava oman tulevaisuutemme taustalla vaikuttava voima. Lisäksi sisämarkkinat ovat tärkein peruste – voima, joka pakottaa meidät olemaan oman tulevaisuutemme toimijoita. Kävin Kiinassa muutama päivä sitten. Meitä kunnioitetaan, koska muodostamme 500 miljoonan kuluttajan ja kansalaisen markkinat. Jatketaan resurssiemme keskittämistä ja vahvistetaan ydintämme – sisämarkkinoita.

Sisämarkkinat ovat kulmakivi, taloutemme perusta. Jos ne toimivat tehokkaasti, kaikki, mitä rakennamme niiden varaan yksityisin aloittein taikka paikallisin, kansallisin tai eurooppalaisin julkisen ja yksityisen sektorin aloittein, toimii paremmin. Miksi esimerkiksi pyrimme niin voimakkaasti elvyttämään patenttiasiaa, joka on ollut umpikujassa viimeiset 30 vuotta? Siksi, että innovoinnin alalla ja luovalla alalla kaikkia julkisia ja yksityisiä aloitteita haittaa pahasti se, ettei meillä ole eurooppapatenttia ja että patenttimme ovat kymmenen kertaa kalliimpia kuin Yhdysvalloissa. Siispä perustan on toimittava tehokkaasti. Tämä on asian ydin, ja kun onnistumme tässä, voimme toteuttaa tehokkaammin lukuisia aloitteita sen pohjalta.

Toinen tärkeä ajatukseni on se, että on tullut aika yrittää elvyttää kasvua. Tältä osin haluan tuoda esiin olevani samaa mieltä jäsen Turusen kanssa. Hän vaati juuri erilaista kasvua. Jäsen Turunen oli oikeassa siinä, että tämän kriisin jälkeisen kasvun on poikettava aiemmasta kasvusta. Sen on kunnioitettava enemmän luonnonvaroja ja luonnonalueita, jotka eivät ole maksuttomia eivätkä ehtymättömiä, ja meidän on koottava nämä tavoitteet erityisesti uusiin julkisia hankintoja ja verotusta koskeviin lakeihin ja säädöksiin, joiden on osaltaan edistettävä ekologisempaa kasvua.

Hyvät parlamentin jäsenet, kolmas käsitykseni on se, ettei kasvu voi olla kestävää ilman innovointia tai sosiaalista koheesiota. Juuri tämä on se dynaaminen kompromissi, johon jäsen Canfin viittasi ja jota professori Monti suositteli, myös verotuksen alalla. Jäsen Canfin ja jäsen Cofferati mainitsivat molemmat tämän asian, ja jäsen Toia mainitsi juuri äsken asian, joka sisältyy sisämarkkinoiden toimenpidepaketin ehdotuksiin: kyse on sosiaalisen liiketoiminnan kehittämisestä – alasta, johon itse uskon.

Neljäs käsitykseni, jonka toistan tässä, on se, että jos haluamme voittaa kisan kilpailukyvystä, jokaisella alueellamme on tehtävänsä riippumatta siitä, miten heikkoja ne ovat tai miten kaukana Brysselistä ne sijaitsevat. Jokainen yritys, pieninkin, voi voittaa oman kisansa, ja meidän on autettava yrityksiä siinä. Lisäksi kaikki kansalaisemme, myös heikoimmat, jotka jäävät joskus haittojen vuoksi syrjään, voivat voittaa omat kisansa kilpailukyvystä, jos heitä rohkaistaan ja tuetaan.

Viides käsitykseni liittyy siihen, mitä muualla maailmassa tapahtuu: tavoitteenamme täytyy ehdottomasti olla se, että olemme toimijoita, emme sivustaseuraajia. Emme saa myöskään tyytyä siihen, että Eurooppa on kulutuksen maanosa. Euroopan on oltava jatkossakin tuotannon maanosa – sen on paitsi tuotettava palveluja myös oltava alue, jonka tuotantokanta säilytetään, ja pyrimme tähän niillä ehdotuksilla, joita teemme pitkän aikavälin investoinneista.

Hyvät parlamentin jäsenet, olen esittänyt teille yhteenvedon sitä, millainen kaksijakoinen tavoite minulla oli aloittaessani työni komission jäsenenä. Tavoite ei ole muuttunut vaan pysyy samana valtuutukseni loppuun saakka. Saatamme rahoitusmarkkinat, joita tarvitsemme, palvelemaan jälleen reaalitaloutta – tilanne on ollut päinvastainen viimeisten 15 vuoden ajan. Yritysten ei kuulu työskennellä markkinoiden hyväksi, vaan säänneltyjen ja paremmin hallittujen ja valvottujen rahoitusmarkkinoiden on palveltava reaalitaloutta. Tavoitteenamme on myös saattaa reaalitalous eli suuret sisämarkkinat palvelemaan jälleen kasvua ja inhimillistä edistystä. Teidän pitäisikin lukea ensi viikolla sisämarkkinoiden toimenpidepaketin luonnos, jota Euroopan komissio ehdottaa – se ei ehkä ole täydellinen, ja sitä voidaan epäilemättä parantaa – ottaen huomioon keskustelunne ja myös tämä kaksitahoinen tavoite: se, että markkinat palautetaan palvelemaan taloutta ja talous palautetaan palvelemaan kasvua ja inhimillistä edistystä.

  Enikő Győri, neuvoston puheenjohtaja – (HU) Arvoisa puhemies, haluan kiittää kaikkia tähän keskusteluun tänään osallistuneita. Tämä on minulle äärimmäisen tärkeää kahdesta näkökulmasta. Olette ensinnäkin vahvistaneet puheenjohtajavaltio Unkarin näkemyksen, jonka mukaan sisämarkkinoilla on valtavan tärkeä tehtävä, sillä ne vauhdittavat viimeinkin Euroopan unionin talouskasvua ja takaavat, että voimme lopulta luoda taas uusia työpaikkoja. Toinen tämän keskustelun suuri hyöty on se, että täällä on esitetty varsin monia ajatuksia ja ideoita, jotka voimme myös sisällyttää neuvoston työhön. Komissio on jo tehnyt hyvän osan työstä. Komissiollakin on silti luonnollisesti vielä paljon tehtävää. Neuvosto toivoo pääsevänsä tekemään Euroopan parlamentin kanssa erittäin tiivistä yhteistyötä myöhemmin, kun hyväksymme erityistä lainsäädäntöä. Siksi kiitän kaikkia, jotka ovat osallistuneet tähän mennessä tähän prosessiin joko esittelijöinä tai sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan jäseninä ja joiden osallistumiseen luotamme myös tulevaisuudessa.

Kuten täällä on jo mainittu moneen kertaan, puheenjohtajavaltio Unkari on kannattanut vahvan Euroopan tavoitetta. Tämä on myös puheenjohtajavaltio Unkarin motto. Olemme lisäksi aina sanoneet pyrkivämme luomaan vahvan Euroopan, jonka politiikan ytimessä ovat kansalaiset ja ihmiset, emmekä saa unohtaa tätäkään tarkastellessamme sisämarkkinoita.

Haluan puhua erikseen muutamasta keskustelussa laajimmin käsitellystä kysymyksestä. Ensimmäinen niistä on pk-yritysten tilanne. Pk-yritykset ovat todellakin keskeisiä toimijoita sisämarkkinoilla, ja pyrimme siksi tekemään kaikkemme tuodaksemme ne maailmankartalle. Tämä tarkoittaa osittain sitä, että helpotamme rahoituksen saatavuutta, pienennämme hallinnollista taakkaa ja yksinkertaistamme pk-yritysten osallistumista julkisiin hankintoihin. Pidämme pk-yrityksiä tukevan Small Business Act -aloitteen tarkistamista hyvin tärkeänä, ja se on kilpailukykyneuvoston asialistalla toukokuussa. Tarkoituksenamme on hyväksyä päätelmiä myös tästä aiheesta.

Toinen tällainen aihe on digitaalistrategia. Myös siitä on puhuttu tämänpäiväisessä keskustelussa paljon. Tiedämme kaikki, että tällä alalla on valtavasti hyödyntämätöntä potentiaalia. Meidän on parannettava paperittoman hallinnon ja liiketoiminnan mahdollisuuksia ja edellytyksiä. Sähköistä kaupankäyntiä ja sähköistä hallintoa koskevat aloitteet palvelevat tätä tavoitetta, mutta katson laajemmin, että myös kuluttajien oikeuksia koskevan direktiivin tavoitteena on edistää rajat ylittävää liiketoimintaa EU:n yhtenäisten sääntöjen pohjalta. Tässä yhteydessä voisin mainita myös palveludirektiivin täytäntöönpanon, joka vaikuttaa merkittävään osaan sisämarkkinoita, joiden tärkeänä osana on yksinkertaistettu sähköinen hallinto.

Kolmantena seikkana haluaisin ottaa esiin sen, että meidän on mielestäni mahdotonta toteuttaa sisämarkkinat rakentamatta ja toteuttamatta energia- ja liikenneinfrastruktuuria. Puheenjohtajavaltio Unkari on jo kiinnittänyt kolmen ensimmäisen kuukauden aikana erityistä huomiota energian sisämarkkinoiden luomiseen. Monet jäsenet mainitsivat keskustelussa myös infrastruktuuriobligaatiot. Odotamme mielenkiinnolla tähän liittyvän julkisen kuulemisen tulosta. Olemme kiinnittäneet tähän mennessä paljon huomiota myös teollis- ja tekijänoikeuksien suojeluun. Mainitsin aloituspuheenvuorossani myös eurooppapatenttijärjestelmän ja luotan siihen, että tehostetun yhteistyön käynnistyttyä onnistumme muotoilemaan sen sisällön yhdessä ja että edistymme toukokuun kilpailukykyneuvostossa mahdollisimman paljon täytäntöönpanosääntöjen suhteen. Lisäksi toivon jopa olevan mahdollista, että onnistumme pääsemään sopimukseen.

Lopuksi haluan puhua sosiaalisista näkökohdista. Tämä asia herätti eniten kiinnostusta tämänpäiväisessä keskustelussa ja nostatti myös eniten tunteita täällä parlamentissa. Uskon, että tästä aiheesta on käyty hyvin eloisaa keskustelua komissiossa sekä täällä parlamentissa, ja olen varma, että näin tapahtuu myös neuvostossa.

Kuten olen sanonut aikaisemmin, tarvitsemme vahvan EU:n, jonka ydin muodostuu inhimillisestä tekijästä. Katson tämän osoittavan selvästi, miten puheenjohtajavaltio Unkari lähestyy tätä kysymystä. Voimme kuitenkin saavuttaa sen vain tasapainoisella tavalla ja ottaen kaikki näkökohdat huomioon. Toisin sanoen jos otamme inhimillisen tekijän keskipisteeksemme, tärkeintä on epäilemättä työpaikkojen luominen. Uskon nimittäin, että enin, minkä voimme tarjota kansalaisillemme, on se, että takaamme, että jokainen, joka haluaa tehdä työtä, myös saa työtä.

Toinen asia on se, että kuten kaikki tiedämme, Euroopan sosiaalinen malli, Euroopan sosiaalinen markkinatalous, on pantu koetukselle. Sen suojeleminen on yhteisen etumme mukaista. Meillä ei tietenkään ole yhtenäistä mallia kaikissa 27 jäsenvaltiossa, sillä panemme sen täytäntöön eri tavoin. Meidän on myös oltava realistisia. Tämä malli on pantu koetukselle: EU:n kilpailukyky, jäsenvaltioiden kilpailukyky, riippuu siitä, onnistummeko mukauttamaan tämän sosiaalisen mallin 2000-luvun haasteisiin. Emme siksi saa pitää sitä pyhänä, vaan asiana, jota puolustamme yhteisin toimin samalla, kun tuomme sen 2000-luvulle.

Lopuksi totean, että myös liikkuvuus on mainittu täällä toistuvasti. Uskon, että tällä alalla meidän on nopeinta ja helpointa edetä, ja haluaisimmekin hyväksyä toukokuun kilpailukykyneuvostossa asiaa koskevia päätelmiä kaikin keinoin.

Lopuksi totean, että puheenjohtajavaltio Unkarin tarkoituksena on taata, että sisämarkkinat saavat mahdollisimman paljon näkyvyyttä, ja olemme valmiita antamaan lupauksia korkeimmalla tasolla. Luotamme tässä komission jäseniin ja puheenjohtajaan sekä Euroopan parlamentin jäseniin ja puhemieheen.

  Sandra Kalniete, esittelijä. – (LV) Arvoisa puhemies, tämän hedelmällisen keskustelun päätteeksi haluan korostaa keskustelun osoittaneen, että me Euroopan parlamentin jäsenet tunnustamme olevamme EU:n kansalaisille vastuussa talouden elvyttämisestä ja työpaikkojen luomisesta. Sisämarkkinoiden lujittaminen on talouden elvyttämiselle aivan yhtä tärkeää kuin kaksi muutakin aloitetta, jotka koskevat talouden hallinnan vahvistamista ja Eurooppa 2020 -strategiaa. Meidän on korotettava sisämarkkinoiden poliittista profiilia. Sekä poliitikkojen että koko yhteiskunnan on ymmärrettävä sen merkitys, joten viestintä on hyvin tärkeä osa sisämarkkinoiden elvyttämistä: viestintä yritysten kanssa, viestintä eurooppalaisten kanssa ja myös viestintä kolmen toimielimen kesken. Olen ilahtunut siitä, että yhteisenä tavoitteenamme on elvyttää, yhtenäistää ja vahvistaa EU:n markkinoita.

  António Fernando Correia De Campos , esittelijä. – (PT) Arvoisa puhemies, haluan aluksi kiittää kaikkia tähän varsin onnistuneeseen keskusteluun osallistuneita henkilöitä. En saanut kuitenkaan aikaa lukea puheeni viimeistä osaa, jossa halusin pääasiassa kiittää komission jäsen Barnieria. Paras tapa kiittää häntä on toistaa hänen puheensa ensimmäinen lause. Hän sanoi, että EU:n on aika asettaa tulevaisuuden kiintopisteet eikä vain antaa ihmisille huonoja uutisia. Arvoisa komission jäsen, olen kanssanne täysin samaa mieltä ja haluankin kertoa teille, että tältä osin parlamentti on tehnyt työnsä hyvissä ajoin ja on valmis kertomaan kansalaisille hyviä uutisia.

  Cristian Silviu Buşoi, esittelijä. – (EN) Arvoisa puhemies, haluan kiittää teitä kaikkia osallistumisestanne tähän keskusteluun ja hyvistä huomioistanne. Haluan myös kiittää kollegoitani jäsen Kalnietea ja jäsen Correia De Camposia heidän tekemästään hyvästä työstä.

Meillä on nyt edessämme kolme mietintöä, jotka ovat syntyneet muutaman kuukauden kovan työn tuloksena. Kohtaamistani vaikeuksista huolimatta olen tyytyväinen saavuttamiini tuloksiin. Olemme määrittäneet oikeat haasteet ja joukon toteuttamiskelpoisia ratkaisuja. Ne ilmentävät myös selvästi Euroopan parlamentin sitoutumista sisämarkkinoiden syventämiseen ja vahvistamiseen.

Uskon vahvasti, että kolme mietintöä täydentävät hyödyllisellä tavalla komission järjestämää laajaa julkista kuulemista, joka tuotti lähes 750 vastausta. Mielestäni on hyvä, että yritykset, yksityishenkilöt, kansalaisjärjestöt ja viranomaiset ovat osoittaneet mielenkiintoa sisämarkkinoiden toimenpidepakettia kohtaan, koska on ratkaisevan tärkeää, että saavutamme laajan yhteisymmärryksen toimenpiteistä sisämarkkinoiden räätälöimiseksi kansalaistemme ja yritystemme odotusten mukaan.

On ilo huomata, että komissio toimii todella aktiivisesti ja että osa aloitteista on jo käynnissä. En epäile lainkaan sitä, että komissio ottaa asiamukaisesti huomioon Euroopan parlamentin näkemykset, sillä loppujen lopuksi tärkein kysymys on se, onnistummeko saamaan toimillamme ja pyrkimyksillämme merkittäviä tuloksia aikaan. Vastaukseni kysymykseen on kyllä, me pystymme siihen, mutta tämä vaatii rohkeutta, ei ujostelua. Meidän on ryhdyttävä toimiin välittömästi eikä vasta muutaman vuoden päästä. Meidän kaikkien on yhdistettävä voimamme eikä käytettävä niitä erillisiin toimiin. On aika toimia.

  Nicole Sinclaire (NI). – (EN) Arvoisa puhemies, kollegani jäsen de Jong sanoi aiemmin tässä keskustelussa, että huomiot, joita esitin kysymyksessäni kollegalleni, olivat asiattomia. Mielestäni ei ollut asiatonta toistaa kysymystä Euroopan parlamentin jäsenen vaikutusvallasta omassa toimielimessään.

Voinko saada hetken hiljaisuutta, jotta voin käyttää puheenvuoroni?

On epäoikeudenmukaista arvostella henkilöä kysymyksen esittämisestä täällä parlamentissa. Kysymykseen ei vastattu, ja siihen pitäisi vastata. Sen sijaan kollegani vastasi kysymykseen työpaikoista West Midlandsin alueella. Saanko muistuttaa häntä sitten siitä, miten EU tuki työpaikkojen siirtämistä pois Rytonin tehtaalta Coventrysta?

  Puhemies. – (EN) Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan 6. huhtikuuta 2011.

Äänestys julkisia hankintoja koskevasta komission julkilausumasta toimitetaan seuraavalla istuntokaudella.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 149 artikla)

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. – (PT) Tällä ehdotuksella yksinkertaistetaan lainsäädäntöä kokoamalla yhteen useita direktiivejä. Itse asiassa sillä selvennetään lakeja ja helpotetaan niiden ymmärtämistä ja käyttöönottoa yritysten ja kuluttajien kannalta. Uskon tämän olevan keino antaa uutta pontta sisämarkkinoille ja toivoakseni myös alueille, jotka ovat muita heikompia kokonsa ja syrjäisyytensä vuoksi tai siksi, että ne ovat taloudellisesti riippuvaisia pienestä määrästä tuotteita, kuten syrjäisimmille alueille. Yleisesti rajat ylittävistä hankinnoista johtuvaan kysynnän laskuun on puututtava toimenpitein, ja on tärkeää varmistaa, että tämä lainsäädäntö hyödyttää Azoreiden kaltaisia alueita. Syrjäisemmille alueille on muita tärkeämpää saada monia tuotteitaan vientiin. Niiden yritykset tarvitsevat selvää lainsäädäntöä, ja niiden kuluttajat tarvitsevat laajemman tuotevalikoiman kilpailukykyisempään hintaan. Tilanteissa, joissa meillä on yhtenäistettyä lainsäädäntöä esimerkiksi sopimuksen tekemistä ennen annettavien tietojen kaltaisilla aloilla, joita tällä ehdotuksella suojellaan, yksi tapa lisätä entisestään luottamusta syrjäisimmiltä alueilta tuleviin tuotteisiin – ja parantaa siten niiden saatavuutta ja lisätä niiden kulutusta sisämarkkinoilla – on parantaa niiden imagoa laatusertifioinnin avulla ottamalla käyttöön tämän suuntaisia erityistoimenpiteitä.

  Ioan Enciu (S&D), kirjallinen. – (RO) Talous- ja rahoituskriisi, joka jatkuu edelleen, on osoittanut meille, että jos etäännymme talouden keskeisestä tavoitteesta eli kansalaisten hyvinvoinnin turvaamisesta, vaarana on, että ajamme koko yhteiskunnan romahduksen partaalle. Tämä koskee myös sisämarkkinoita. Emme saa unohtaa, että sisämarkkinoiden tehtävänä on tarjota jokaiselle EU:n kansalaiselle yhtäläiset mahdollisuudet käyttää heidän hyvinvointinsa takaavia taloudellisia ja sosiaalisia oikeuksia kaikkialla EU:ssa. Sisämarkkinoita on syvennettävä, ja niissä on keskityttävä jälleen kansalaisiin ja heidän etuihinsa. Katson, että nyt kriisin aikaan meidän on tärkeintä hyödyntää mahdollisimman paljon sitä, mikä on EU:lle kalleinta, eli sen inhimillistä pääomaa. Työntekijöiden liikkuvuus EU:ssa on ratkaisevan tärkeä asia talouden elpymisen ja sisämarkkinoiden kehittymisen kannalta. Meidän on edistettävä tätä liikkuvuutta, ja aivan ensimmäiseksi meidän on poistettava kaikki esteet työvoiman liikkuvuudelta EU:n sisällä. Uusista jäsenvaltioista tuleville työntekijöille asetetut rajoitukset estävät sisämarkkinoiden terveen kehittymisen, ja ne on poistettava välittömästi.

  Elisabetta Gardini (PPE), kirjallinen. – (IT) Sisämarkkinoiden elvyttämiseksi EU:n politiikan täytyy toimia yrityksiä tukevassa ympäristössä, joka tavoitteena on innovoinnin ja kasvun tukeminen sekä EU:n talouden strateginen uudelleenasemointi. EU tarvitsee vahvaa poliittista johtajuutta voidakseen asettaa ja toteuttaa tämän suuruusluokan taloudellisia tavoitteita. Montin raportin suuntaviivojen innoittaman EU:n uuden strategian hyvänä puolena on se, että siinä esitetään konkreettisia toimenpiteitä, joiden avulla päästään tästä kriisistä palauttamalla tuottavuus- ja työllisyysasteet. Haluan nostaa komission esittelemistä 50 ehdotuksesta esiin erityisesti toimet, joita on toteutettu pk-yritysten kilpailukyvyn ja luotonsaannin parantamiseksi ja niiden kansainvälistämiseksi, jotta ne voisivat tarttua uusiin investointimahdollisuuksiin, joita globaalit markkinat tarjoavat. Haluan käyttää tämän tilaisuuden ja muistuttaa teille jälleen, että pk-yritykset ovat EU:n taloudellisen rakenteen aidoimpia edustajia ja tarjoavat huippuosaamisesta lukuisia esimerkkejä, joita pitäisi kannustaa ja tukea. Muita laajalti tuettuja tavoitteita, joiden tarkoituksena on taata rahataloudellista vakautta ja koheesiota edistävien taloudellisten hyötyjen toteutuminen käytännössä, ovat digitaalistrategia, väärennösten torjuminen, sähköisen kaupankäynnin vahvistaminen ja hankintasopimusjärjestelmän keventäminen.

  Lidia Joanna Geringer de Oedenberg (S&D), kirjallinen. – (PL) Ilmaisu "sisämarkkinoiden toimenpidepaketti" on ollut kaikkien huulilla siitä lähtien, kun professori Monti kirjoitti raporttinsa. Odotan innolla 12:ta toimenpidettä, jotka Euroopan komissio määrittää sisämarkkinoiden tulevaisuuden kannalta ratkaisevan tärkeiksi. Samaan aikaan voin kuvitella, mitä ne pitävät sisällään. Siksi en halua nyt viitata niinkään erityisiin ideoihin, kuten eurooppapatenttiin, tekijänoikeuksiin tai julkisiin hankintasopimuksiin, vaan keskittyä periaatteisiin, joiden pitäisi mielestäni ohjata meitä.

Mielestäni sisämarkkinoita koskevan tulevan asetuksen pitäisi yhtäältä vastata vuosien mittaan kehittynyttä sisämarkkinoiden filosofiaa, mutta toisaalta se pitäisi myös saattaa vastaamaan 2000-luvun realiteetteja. Viittaan esimerkiksi Euroopan yhteisöä sen perustamisesta lähtien ohjanneeseen periaatteeseen – niin kutsutun rinnakkaiskaupan puolustamiseen. Rinnakkaiskauppa tarkoittaa laillisten tuotteiden kauppaa virallisten jakelukanavien ulkopuolella, esimerkiksi sitä, että Ranskasta laillisesti ostettuja Grundvigin televisioita myydään Saksassa. Nykyään rinnakkaiskauppaa käydään varsin usein Internetissä monenlaisilla sivuilla. Tätä oikeutta pitäisi puolustaa tukemalla sisämarkkinoiden kehittämistä Internetissä, kehittämällä yleisesti sähköistä kaupankäyntiä ja varmistamalla, että kulttuurituotteiden saatavuus laillisissa verkkokaupoissa on parempi. Meillä on tällä alalla paljon tehtävää, sillä meidän on helpotettava yritysten toimintaa virtuaalimaailmassa ja lisättävä myös kuluttajien luottamusta verkkokauppaa kohtaan.

  Kinga Göncz (S&D), kirjallinen. – (HU) Sisämarkkinat ovat suurin EU:n kehitystä eteenpäin vievä voima, ja sen lisäksi, että ne parantavat kilpailukykyä, ne luovat myös puitteet sosiaaliselle osallisuudelle ja työpaikkojen luomiselle. Sisämarkkinoiden syventämistä koskevien ehdotusten on hyödytettävä kansalaisia – olipa niissä sitten kyse pk-yritysten kohtaamien hallinnollisten esteiden poistamisesta tai sähköisen kaupankäynnin edistämisestä. Strategian toteuttaminen ei saa vaikuttaa kielteisesti sosiaalisiin oikeuksiin eikä rapauttaa hyvinvointiin liittyviä saavutuksia. Liian monet esteet haittaavat edelleen työntekijöiden, ostajien ja kuluttajien oikeuksien toteutumista ilman sisäisiä rajoja. Myöskään vapaata liikkuvuutta koskevaa direktiiviä ei ole pantu täysin täytäntöön, vaikka mahdollisimman monen työllistäminen ja EU:n työvoiman paras mahdollinen hallinta ovatkin kriisistä selviämisen kannalta erityisen tärkeitä asioita. EU:n yhteiset toimet korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi sekä vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen luomiseen tähtäävän Tukholman aloitteen täytäntöönpano edistävät sisämarkkinoiden saumatonta toimintaa. Meidän on ryhdyttävä toimiin turvataksemme ammattipätevyyksien tunnustamisen EU:ssa, eläkeoikeuksien siirrettävyyden ja peruspankkipalvelujen saatavuuden. Meillä on myös edessämme lisää työtä, sillä meidän on taattava palvelujen vapaa liikkuvuus ja lähetettyjen työntekijöiden oikeuksien kunnioittaminen.

  Liem Hoang Ngoc (S&D), kirjallinen. – (FR) Ottaen huomioon tämän asian tärkeyden ja parlamentin tiukan työskentelyaikataulun voimme kaikki olla tyytyväisiä siihen, mitä olemme saavuttaneet. Olen yleisesti samaa mieltä eri mietinnöissä määritetyistä painopisteistä, erityisesti ammattipätevyyden tunnustamisesta, eläkeoikeuksien siirrettävyydestä, hankintamenettelyjen järkeistämisestä, pk-yritysten hyväksi toteutettavista aloitteista ja tietyistä kaikkien saatavilla olevista peruspankkipalveluista.

Mielestäni toki muutkin toimenpiteet, kuten kysymys yhteisistä varoista, olisivat ansainneet tulla nostetuiksi esiin, mutta olen varsin tietoinen siitä, että näiden 50 ehdotuksen väliltä oli vaikeaa valita. Olen myös tyytyväinen siihen, että saimme sosiaalilausekkeesta aikaan kompromissin, jossa todetaan, että kaiken sisämarkkinalainsäädännön sosiaaliset vaikutukset on arvioitava ja että kaikkeen tällaiseen lainsäädäntöön on sisällytettävä viittaus poliittisiin ja sosiaalisiin oikeuksiin, jos se on havaintojen mukaan perusteltua.

Saamme olla tyytyväisiä myös siksi, että parlamentti vaatii turvaamaan yleistä taloudellista etua koskevien palvelujen ja yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen saatavuuden, laadun ja kohtuullisen hinnan ja kehottaa komissiota tekemään tällä alalla alakohtaisia lainsäädäntöaloitteita.

  Jan Kozłowski (PPE), kirjallinen. – (PL) Haluan aivan aluksi kiittää esittelijöitä työstä, jota he ovat tehneet valmistellessaan sisämarkkinoita koskevia mietintöjä, sekä työn lopputuloksesta. Olen iloinen siitä, että sisämarkkinoiden perustamisen 20. vuosipäivänä meillä on edessämme päätöslauselma, joka auttaa eurooppalaisia hyödyntämään täysin sisämarkkinoiden tarjoamia mahdollisuuksia. Olen varma, että sen voimaantulo mahdollistaa EU:n markkinoiden vahvistamisen ja vie meidät lähemmäksi Eurooppa 2020 -strategiassa asetettuja tavoitteita. Mielestäni Euroopan laajuiset liikenneverkot ovat tärkeä keino saavuttaa tehokkaasti toimivat sisämarkkinat. Olen siksi iloinen siitä, että mietinnöissä on kiinnitetty huomiota niiden erityiseen merkitykseen. Euroopan laajuiset liikenneverkot ovat yksi tehokkaasti toimivan markkinatalouden tukipilareista, ja ne luovat edellytykset tasapuoliselle kilpailulle koko Euroopan unionissa. Koska meidän on tehtävä myöhemmin päätöksiä Euroopan laajuisten liikenneverkkojen tulevasta muodosta, haluan kiinnittää huomion siihen, että meidän on luotava paremmat yhteydet 15 vanhan jäsenvaltion ja uusien jäsenvaltioiden välille ja että laajentuneen EU:n sisäisen koheesion lisääminen liikenneasioissa on EU:n kilpailukyvyn kannalta tärkeä tekijä.

  Alajos Mészáros (PPE), kirjallinen. – (HU) Sisämarkkinat ovat EU:n talouden tulevan kasvun kannalta hyvin tärkeät. Erityistä huomiota on kiinnitettävä pk-yrityksiin, sillä juuri niillä on eniten mahdollisuuksia kasvaa ja luoda työpaikkoja. Sisämarkkinoiden on tarjottava etuja pienyrityksille, sillä juuri ne työllistävät eniten, mutta samalla juuri niiden on vaikeinta hyödyntää sisämarkkinoiden tarjoamia mahdollisuuksia. Kehitys- ja innovointityön rahoittaminen on niille ongelma. Meidän on samoin kiinnitettävä huomiota heikommassa asemassa olevien, harvaan asuttujen alueiden sekä vaikeuksissa olevien kaupunkialueiden paikallisiin yrityksiin. Kilpailupolitiikka on keskeinen keino mahdollistaa se, että EU:lla on dynaamiset, tehokkaat ja innovatiiviset sisämarkkinat ja että se voi olla kilpailukykyinen myös maailmanlaajuisesti. EU:n on toteutettava merkittäviä toimenpiteitä varmistaakseen, että pk-yritysten tiedonsaanti paranee, jotta ne ovat tietoisia sisämarkkinoiden tarjoamista mahdollisuuksista ja EU:n rahoitustoimenpiteistä. Minäkin katson, että Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet ja pienyrityksiä tukevan Small Business Act -aloitteen osatekijät on tärkeää sisällyttää kaikkeen EU:n sisämarkkinapolitiikkaan. Tämä on ratkaisevan tärkeää, jotta voimme ylittää kansallisella ja EU:n tasolla olevat esteet.

  Rareş-Lucian Niculescu (PPE), kirjallinen. – (EN) Mielestäni eurooppalaisia varten luotujen sisämarkkinoiden pitäisi olla myös laadukkaat sisämarkkinat. Valitettavasti tässä mietinnössä ei viitata tähän asiaan millään tavalla. Euroopan unionin eri jäsenvaltioissa myydään välillä samalla brändinimellä tuotteita, joiden koostumus on kuitenkin erilainen. Näiden tuotteiden brändinimi on kuulemma sama, mutta niiden pitoisuudet tai vahvuudet vaihtelevat. Ilmoitusten mukaan joitakin tuotteita on myyty samalla nimellä neljää eri laatua kohdemaan mukaan. Tämän seurauksena samalta näyttävän tuotteen laatu vaihtelee hankintamaan mukaan. Koska brändinimi yhdistetään mielikuvaan laadusta, tämä käytäntö voi johtaa yleisöä harhaan. Yritysten on vältettävä antamasta kuluttajille harhaanjohtavaa kuvaa brändituotteen hyvistä puolista. Jos tuottajat haluavat heikentää tuotteidensa laatua, niiden pitäisi käyttää toista brändinimeä. Kansalaistemme mielestä brändituotteiden laadun pitäisi olla sama kaikilla markkinoilla sen periaatteen mukaisesti, että yksi brändi edustaa yhtä laatutasoa. Koska äänestäjäni ovat huolissaan tästä asiasta, haluaisin Euroopan parlamentin keskustelevan asiasta.

  Marianne Thyssen (PPE), kirjallinen. – (NL) Olen iloinen siitä, että entisen komission jäsenen Mario Montin laatima raportti, jota on yleisesti kehuttu ja jossa hän puoltaa sisämarkkinoiden kehittämistä ja toteuttamista erittäin kilpailukykyisen sosiaalisen markkinatalouden edellytyksenä, on saanut näin innokkaan vastaanoton Euroopan parlamentissa. Loppujen lopuksi on kiistatonta, että rahoitus- ja talouskriisit ovat olleet EU:lle raskas isku. Sisämarkkinoiden – maailman suurimpien markkinoiden – kehittämisestä edelleen tulee tältä osin yksi tärkeimmistä valteistamme.

Meidän on toteutettava tarkkaan kohdennettuja toimia hyödyttääksemme pk-yrityksiämme, jotka ovat EU:n talouden keskipiste. Meidän on turvattava riittävä pääoman saatavuus, helpotettava kaupankäyntiä verkossa ja otettava ensiaskel kohti yhteistä konsolidoitua yritysverokantaa. Myös kansalaisemme hyötyvät tästä, esimerkiksi mahdollisuuksista opiskella ulkomailla, lelujen tiukemmista turvallisuusvaatimuksista ja halvemmista verkkovierailumaksuista. Eurooppalaisina politiikkoina emme voi korostaa tätä tarpeeksi. Haasteet ovat huomattavia, joten meidän on tehtävä parhaamme luodaksemme käyttökelpoisen kehyksen verkkopalvelujen sisämarkkinoille. Näiden kolmen mietinnön avulla Euroopan parlamentti antaa selvän viestin siitä, että suhtaudumme sisämarkkinoiden uudistamiseen vakavissamme. Käykäämme nyt käsiksi tähän työhön johdonmukaisella tavalla.

  Niki Tzavela (EFD), kirjallinen. – (EL) Jos EU:n halutaan selviävän nykyisistä vaikeuksista ja kilpailevan nopeasti kehittyvien talouksien kanssa, sen on investoitava aloihin, jotka tuovat sille kilpailuetua. Sisämarkkinat ovat EU:n suurin kilpailuetu, ja niitä pitäisi hyödyntää sen mukaisesti. Lisäksi taantuma syventää EU:n jäsenvaltioiden taloudellista yhdentymistä, mitä meidän on hyödynnettävä vahvistaaksemme EU:n taloutta, jotta se olisi kilpailukykyisempi sekä sisäisesti että kansainvälisesti. Siksi meidän on yritettävä edistää virallisilla asiakirjoillamme EU:n sisämarkkinoiden, erityisesti palvelujen sisämarkkinoiden, syventämistä kunnianhimoisemmalla tavalla. Lisäksi meidän on otettava huomioon yritysten rooli toimivien sisämarkkinoiden luomisessa.

Puhetta johti
varapuhemies Gianni PITTELLA

7. Parlamentaarisen koskemattomuuden pidättämistä koskeva pyyntö: ks. pöytäkirja

***

  Sonia Alfano (ALDE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, haluan käyttää ennen äänestystä hetken aikaa siihen, että muistutan Euroopan parlamentille, neuvostolle ja Euroopan komissiolle, että L'Aquilassa tapahtui kaksi vuotta sitten maanjäristys, jossa 309 henkeä kuoli ja yli 1 650 loukkaantui. Otettuani asian nyt esiin lähetän kaikille Euroopan parlamentin jäsenille tänään videon, joka kuvattiin L'Aquilassa 13. tammikuuta. Kehotan kaikkia kollegoitani katsomaan sen, sillä L'Aquilan asukkaat odottavat EU:lta voimakasta vastausta.

  Puhemies. – (IT) Hyvä jäsen Alfano, kiitos. Mainitsin itsekin tämänaamuisessa keskustelussa tämän hirvittävän vuosipäivän. Teitte täysin oikein muistuttaessanne asiasta täällä täydessä istuntosalissa.

  David-Maria Sassoli (S&D). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, viime yönä Välimerellä tapahtui taas uusi tragedia. Pohjois-Afrikasta tulleita maahanmuuttajia kuoli yrittäessään päästä Italiaan ja Eurooppaan. Kadoksissa on 130 henkeä, ja ruumiita on löydetty jo 20.

Puhuessamme maahanmuutosta emme saa milloinkaan unohtaa, että puhumme miehistä, naisista ja lapsista, emme pelkistä numeroista. Emme saa enää vaieta, vaan neuvoston ja hallitusten on toimittava. Arvoisa puhemies, Euroopan kansan ja demokraattisen Euroopan on osoitettava surunsa, ja pyydän siksi teiltä, että parlamentti pitäisi minuutin hiljaisuuden näiden maahanmuuton uhrien muistoksi.

(Suosionosoituksia)

  Puhemies. – (IT) Hyvä jäsen Sassoli, kiitos. Hyväksyn tietenkin pyyntönne. Ennen kuin kehotan parlamenttia pitämään minuutin hiljaisuuden näiden uhrien muistoksi, annan puheenvuoron jäsen Tavaresille, joka on pyytänyt puheenvuoroa samasta aiheesta.

  Rui Tavares (GUE/NGL). – (EN) Arvoisa puhemies, olemme saaneet tiedon siitä, että Libyasta lähtenyt, pakolaisia kuljettanut alus on kaatunut Välimerellä. Tiedämme, että onnettomuus on vaatinut uhreja ja että 150 henkeä on kadoksissa.

Parlamentti hyväksyi noin vuosi sitten yhteispäätösmenettelyssä välineen, jossa esitettiin hätämekanismia, jonka avulla aseelliseen selkkaukseen tai kriisitilanteeseen joutuneet pakolaiset voitaisiin sijoittaa uudelleen. Libyan sisällissodassa on kyse juuri tällaisesta tilanteesta. Tämä väline on nyt odottanut neuvoston pöydällä vuoden. Esitimme viime kuussa neuvostolle suullisen kysymyksen, jossa sanoimme asian koskevan ihmishenkiä ja olevan tärkeä. Asia on, ikävä kyllä, nyt sanomattakin selvä.

  Puhemies. – (IT) Jäsen Sassolin pyynnöstä, josta uskon kaikkien olevan samaa mieltä, pidämme nyt minuutin hiljaisuuden viime yönä kuolleiden muistoksi.

(Parlamentti nousi seisomaan ja vietti minuutin hiljaisuuden.)

  Bruno Gollnisch (NI). – (FR) Arvoisa puhemies, käytän 20 sekuntia saadakseni eriävän äänen kuuluviin tässä poliittisen korrektiuden kuorossa. Te yksin olette vastuussa näistä kuolemista, sillä herätätte eri puolilla Eurooppaa ja maailmaa valheellista toivoa siitä, että olisimme valmiita ottamaan kaikki nämä ihmiset vastaan. He ovat täysin teidän vastuullanne.

  Cristiana Muscardini (PPE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, haluaisin vain kysyä, kuinka monta minuutin hiljaisuutta meidän on vielä pidettävä, ennen kuin saamme EU:lle yhteisen maahanmuuttopolitiikan.

(Suosionosoituksia)

  Puhemies. – (IT) Tämä ei ole oikea hetki käynnistää keskustelua aiheesta, josta keskustelimme juuri eilen.

8. Äänestykset

  Puhemies. – (IT) Esityslistalla on seuraavana äänestykset.

(Äänestysten tulokset ja niiden kulkua koskevat yksityiskohdat: ks. pöytäkirja)

8.1. Lisätalousarvioesitys nro 1/2011 - Pääluokka III - Komissio (A7-0115/2011, Sidonia Elżbieta Jędrzejewska) (äänestys)

8.2. EU:n solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotto – Vuoden 2010 tulvat Puolassa, Slovakiassa, Unkarissa, Tšekin tasavallassa, Kroatiassa ja Romaniassa (A7-0114/2011, Reimer Böge) (äänestys)

8.3. EY:n ja Komorien välinen kalastuskumppanuussopimus (A7-0056/2011, Luis Manuel Capoulas Santos) (äänestys)

8.4. EY:n ja Jordanian välisestä assosiaatiosta tehdyn Euro–Välimeri-sopimuksen riitojenratkaisumenettely (A7-0067/2011, Emilio Menéndez del Valle) (äänestys)

8.5. Riitojenratkaisumenettelyn käyttöönottoa koskeva sopimus EU:n ja Marokon välillä (A7-0066/2011, George Sabin Cutaş) (äänestys)

8.6. EY:n ja Egyptin välisestä assosiaatiosta tehdyn Euro–Välimeri-sopimuksen riitojenratkaisumenettely (A7-0068/2011, Gianluca Susta) (äänestys)

8.7. Ukrainan osallistuminen unionin ohjelmiin (A7-0063/2011, Ryszard Antoni Legutko) (äänestys)

8.8. Kalastustuotteiden tuonti Grönlannista (A7-0057/2011, Carmen Fraga Estévez) (äänestys)

8.9. Kansainvälisen suojelun myöntämistä tai poistamista koskevat menettelyt (A7-0085/2011, Sylvie Guillaume) (äänestys)

8.10. Euroopan matkailutilastot (A7-0329/2010, Brian Simpson) (äänestys)

8.11. Yhteisen kalastuspolitiikan täytäntöönpanoa ja kansainvälisen merioikeuden alaa koskevat yhteisön rahoitustoimenpiteet (A7-0017/2011, João Ferreira) (äänestys)

8.12. Kalastus - tekniset siirtymätoimenpiteet (A7-0024/2011, Estelle Grelier) (äänestys)

8.13. Ennakkoarvio tuloista ja menoista varainhoitovuodeksi 2012 - Pääluokka I - Euroopan parlamentti (A7-0087/2011, José Manuel Fernandes) (äänestys)

– Ennen äänestystä

  José Manuel Fernandes, esittelijä. – (PT) Arvoisa puhemies, haluan tehdä yksinkertaisen teknisen korjauksen, joka ei muuta mietintöä mitenkään. Omia tuloja koskevassa momentissa 400 on kirjoitusvirhe; tämä momentti koskee toimielimen jäsenten, virkamiesten, muun henkilöstön ja eläkkeensaajien palkoista ja korvauksista pidätettävän veron tuottoa. Mietinnössä annettu luku on 48 103 216, kun taas oikea luku on 63 103 216. Tämä on vain tekninen tarkistus tai korjaus, joka ei muuta mietintöä mitenkään tai aiheuta muita seurauksia.

8.14. Lasten kehitykseen ja terveyteen viittaavien, elintarvikkeita koskevien tiettyjen terveysväitteiden hyväksyntä ja hyväksynnän epääminen (B7-0227/2011) (äänestys)

– Ennen äänestystä

  Glenis Willmott (S&D). – (EN) Arvoisa puhemies, Euroopan parlamentin jäsenet ovat tärkeässä asemassa tarkasteltaessa terveysväitteitä koskevia päätöksiä. Olen saanut useita huolen täyttämiä kirjeitä ja sähköpostiviestejä vanhemmilta, tärkeiltä terveydenhoitoalan järjestöiltä ja kuluttajajärjestöiltä, kätilöjen, sairaanhoitajien ja lääkäreiden järjestöiltä sekä Unicefilta ja WHO:lta. Emme saa sallia tätä väitettä, ennen kuin tieteellinen yhteisö pääsee todelliseen yhteisymmärrykseen sen paikkansapitävyydestä. Tämänhetkinen näyttö ei ole vakuuttavaa, eikä ole olemassa näyttöä, joka tukisi tällaisen väitteen käyttöä äidinmaidonvastikkeiden yhteydessä.

Mikäli synteettisesti valmistetun DHA:n osoitetaan tulevaisuudessa olevan todellakin eduksi vauvoille, meidän pitäisi tehdä siitä kaikkien äidinmaidonvastikkeiden olennainen ainesosa, eikä sallia sen käyttöä vain tietyn tuotemerkin markkinointikeinona. Kehotan kollegoitani hyväksymään päätöslauselman.

  Esther de Lange (PPE). – (EN) Arvoisa puhemies, en todellakaan halua aloittaa keskustelua uudelleen, mutta meidän todellakin pitäisi miettiä kahteen kertaan puheenvuoron antamista henkilöille, jotka osaavat esittää henkilökohtaisen mielipiteensä tieteelliseksi näytöksi verhottuna. Emmekö voisi vain äänestää. Olemme tehneet päätöksemme.

(Suosionosoituksia)

8.15. Euroopan unionin kansainvälinen sijoituspolitiikka (A7-0070/2011, Kader Arif) (äänestys)

8.16. Yhteisöjen taloudellisten etujen suojaaminen - petostentorjunta (A7-0050/2011, Cătălin Sorin Ivan) (äänestys)

8.17. Euroopan tason poliittisia puolueita ja niiden rahoitusta koskevat säännöt (A7-0062/2011, Marietta Giannakou) (äänestys)

8.18. Hallintotapa ja kumppanuus sisämarkkinoilla (A7-0083/2011, Sandra Kalniete) (äänestys)

8.19. Sisämarkkinat eurooppalaisia varten (A7-0072/2011, António Fernando Correia De Campos) (äänestys)

– Ennen tarkistuksesta 2 toimitettua äänestystä

  Jürgen Creutzmann (ALDE). – (EN) Arvoisa puhemies, ALDE-ryhmän puolesta haluan ehdottaa suullista tarkistusta tarkistukseen 2. Siinä poistetaan seuraava kohta tarkistuksesta 2: "tarjota viranomaisille välineitä tällaisten palvelujen laadun arvioimiseksi".

(Suullista tarkistusta ei hyväksytty.)

8.20. Yrityksiä ja kasvua tukevat sisämarkkinat (A7-0071/2011, Cristian Silviu Buşoi) (äänestys)

  Puhemies. – (IT) Äänestys on päättynyt.

9. Äänestysselitykset

Suulliset äänestysselitykset

Suositus: Luis Manuel Capoulos Santos (A7-0056/2011)

  Peter Jahr (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, ehdotuksen tavoitteena on tehdä uusi pöytäkirja, joka koskee Euroopan yhteisön ja Komorien liiton välisessä kalastuskumppanuussopimuksessa määrättyjen kalastusmahdollisuuksien ja taloudellisen korvauksen vahvistamista.

Ehdotetussa päätöslauselmassa määritellään Euroopan unionin kalastusalusten kalastusmahdollisuudet kalakantojen ylijäämästä riippuen sekä taloudellinen korvaus, joka vaaditaan vastineeksi pääsyoikeuksista, ja kalastusalalle annettava tuki.

Periaatteessa olen mielissäni tästä sopimuksesta. Valvottu kalastus on aina parempi vaihtoehto kuin valvomaton kalastus. Meidän on kuitenkin hyödynnettävä tätä sopimusta asianmukaisesti ja arvioitava säännöllisesti sen tehokkuutta. Mielestäni yksinkertainen ja naiivi kysymys on, että vaikka kalakannat ovat tällä hetkellä ylijäämäisiä, meidän on varmistettava, että tilanne säilyy ennallaan tulevina vuosina.

  Daniel Hannan (ECR). – (EN) Arvoisa puhemies, lukiessani tämänpäiväistä äänestysluetteloa minulla on tunne, että luen pitkää ja kallista ruokalistaa. Jokaisessa kohdassa on lopulta kyse EU:n veronmaksajien varojen uudelleenkohdentamisesta joko johonkin kalastusrahastoon tai solidaarisuusrahastoon tai tulvan kohteeksi joutuneiden alueiden pelastamiseen tai mihin lie.

Haluan keskittyä yhteen tiettyyn tämän prosessin väärinkäytökseen, joka on 122 artiklan 2 kohdan käyttö varojen osoittamiseksi vaikeuksissa olevien talouksien, erityisesti Portugalin, pelastamiseen. Tämä rahasto suunniteltiin luonnonkatastrofeja, kuten maanjäristyksiä ja tulvia, varten. Sitä on tulkittu uudelleen tarkoittamaan taloutta, jonka rahat ovat loppuneet. Se on ilmiselvästi laitonta. Siitä ei ole määrätty perussopimuksissa, ja se on nimenomaan kielletty pelastuspaketteja koskevan lausekkeen nojalla. Euroopan parlamentti rikkoo selvästi omia säädöksiään. Pelastamalla nämä maat me vahingoitamme niitä – koska velkaantunutta ystävää ei auteta tyrkyttämällä hänelle lisää lainaa – ja tietenkin vahingoitamme omia veronmaksajiamme sekä rikomme lakia. On järjetöntä, että Irlanti ja Kreikka osallistuvat Portugalin pelastamiseen. Velkaa ei voi ottaa aina vain lisää ja lisää. Tilinteon päivä on tulossa.

  Syed Kamall (ECR). – (EN) Arvoisa puhemies, eilisissä äänestyksissä me käsittelimme muuttovirtoja. Yksi kysymyksistä, joita olisi pitänyt käsitellä muuttoliikkeen osalta on, miten teemme kotimaasta lähtemisestä vähemmän houkuttelevaa tai kotimaahan jäämisestä houkuttelevampaa ja miksi ihmiset haluavat lähteä maastaan ja rikkoa usein perhesiteet ja muut paikalliset tunneperäiset siteet?

Yksi asia, jota meidän on tarkasteltava, on EU:n politiikan vaikutus. Kun me allekirjoitamme näitä kalastuskumppanuussopimuksia – usein maiden hallitusten kanssa ja ne hyötyvät tästä – onko näistä sopimuksista todella hyötyä paikallisille kalastajille?

Meidän pitäisi varmaankin tarkastella uudelleen kaikkia kalastuskumppanuussopimuksia, ja kalastuskumppanuussopimusten allekirjoittamisen sijaan meidän pitäisi ehkä lisätä paikallisten kalastajien kalastuskapasiteettia vaurauden lisäämiseksi ja uusien työpaikkojen luomiseksi paikallisesti, jotta ihmiset haluaisivat jäädä kotimaahansa sen sijaan, että he pyrkisivät sieltä pois.

Mikäli me emme pohdi tarkasti eräiden sopimusten seurauksia, tulemme näkemään muuttoliikkeen kasvavan ja päädymme käsittelemään muuttoliikettä, emmekä niitä kysymyksiä, joita me käsittelemme täällä.

Mietintö: Carmen Fraga Estévez (A7-0057/2011)

  Izaskun Bilbao Barandica (ALDE). – (ES) Arvoisa puhemies, äänestin tämän sopimuksen puolesta, koska kalastustuotteiden vienti muodostaa 82 prosenttia Grönlannin kokonaisviennistä. Viennistä 87 prosenttia suuntautuu Euroopan unioniin, eritoten Tanskaan (97 prosenttia).

Komission kanssa on erimielisyyttä oikeusperustasta, mutta olen samaa mieltä oikeudellisten asioiden valiokunnan lausunnon kanssa. Valiokunta hyväksyi yksimielisesti Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 43 artiklan 2 kohdan ja 204 artiklan sekä Grönlantia koskevista erityisjärjestelyistä tehdyn pöytäkirjan (N:o 34) ainoan artiklan soveltamisen.

Myös Euroopan parlamentin oikeudellinen yksikkö tukee tätä kantaa. Siksi lainsäädäntömenettelyn mukaisesti pitäisi ymmärtää, että tämä on ensimmäinen käsittely Euroopan parlamentissa.

Arvostan myös komission jäsenen kantaa, koska hän hyväksyi oikeusperustan ja osoitti halukkuutensa helpottaa sopimuksen tekemistä neuvoston kanssa, jotta näin tärkeän sopimuksen tekeminen ei viivästyisi enää enempää.

Mietintö: Sylvie Guillaume (A7-0085/2011)

  Pino Arlacchi (S&D). - (EN) Arvoisa puhemies, ryhmäni äänesti tämän mietinnön puolesta. Panen merkille, että Euroopan parlamentissa turvapaikan hakijoista käyty keskustelu ei saanut sellaista provosoivaa sävyä, jota usein käytetään monissa EU:n jäsenvaltioissa.

Se johtuu luultavasti siitä, että yleisten käsitysten vastaisesti Yhdistyneiden Kansakuntien vastikään julkaisemien tietojen mukaan turvapaikkaa lännestä hakevien henkilöiden kokonaismäärä on vähentynyt yli 40 prosenttia viime vuosikymmenen aikana.

Teollisuusmaissa tehtiin yhteensä 358 000 turvapaikkahakemusta vuonna 2010, kun taas vuonna 2001 kirjattiin 620 000 hakemusta. Pudotus johtuu lähinnä alkuperämaissa vallitsevista työntötekijöistä. Tämä tarkoittaa, että tilanne on paljon rohkaisevampi kuin mitä yleensä ajatellaan.

  Silvia Costa (S&D). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, haluan luonnollisesti onnitella esittelijää tästä mietinnöstä, joka todellakin viestittää EU:n politiikan merkittävästä edistysaskeleesta, koska siinä kehotetaan komissiota jättämään ehdotus direktiiviksi, joka koskee jäsenvaltioissa hyväksyttäviä menettelyjä kansainvälisen suojelun tunnustamiseksi ja mahdollisesti peruuttamiseksi. Uskon, että viime päivien tapahtumat Afrikan ja Euroopan rannikoiden välillä osoittavat, että me tarvitsemme "turvapaikkapaketin" – kuten sitä on määrä kutsua – josta tulee sitova sääntö.

Tarkoitan erityisesti myönteisiä tarkistuksia, jotka hyväksyttiin, esimerkiksi koko kysymystä alaikäisiä koskevista paremmista takeista. Mielestäni lapsia ei saa ottaa säilöön missään olosuhteissa (juuri niin tapahtuu Lampedusassa, jossa lapsia on kohdeltu täsmälleen samoin kuin aikuisia, yhdessä aikuisten kanssa, usein täysin sietämättömissä olosuhteissa). Olisi ollut parempi saattaa tämä direktiivi voimaan ennen näitä dramaattisia tapahtumia Euroopassa ja Afrikassa.

Toinen erittäin tärkeä kysymys koskee kaikkein heikoimmassa asemassa olevia henkilöitä ja heidän asioitaan, erityisesti naisia, ja perheasioihin ja perheiden yhdistämiseen liittyviä ongelmia. Onnittelut myös esittelijälle.

  Roberta Angelilli (PPE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, haluan todeta, että ehkäpä jäsen Costan pitäisi itse käydä Lampedusassa, ennen kuin hän arvostelee lasten kohtelua siellä. Olen käynyt Lampedusassa ja nähnyt, että kaikkia lapsia kohdeltiin Italian ja ennen kaikkea kansainvälisten sääntöjen mukaisesti.

Nyt palaan takaisin aiheeseen, joka on erittäin ajankohtainen, kuten kaikki ovat todenneet. Mielestäni kaikki jäsenvaltiot pitäisi velvoittaa noudattamaan täysimääräisesti palauttamiskiellon periaatetta ja turvapaikkaoikeutta. Vastuu on siksi jaettava käyttämällä Euroopan pakolaisrahaston resursseja ja pyytämällä Euroopan virastolta vankkaa tukea turvapaikkaoikeuden toteuttamiseen, mukaan lukien tuen antaminen rajavalvontahenkilöstön kouluttamiseen ja eurooppalaisten turvapaikkamekanismien kehittämiseen.

  Morten Messerschmidt (EFD). – (DA) Arvoisa puhemies, tänään hyväksymässämme mietinnössä todetaan, että komission ehdotus on käytännönläheinen. Minun on hyvin vaikea nähdä, mitä käytännönläheisyyttä on siinä, että 27 jäsenvaltion väestöltä viedään mahdollisuus päättää itse oman maansa väestökehityksestä.

Turvapaikka- ja ulkomaalaispolitiikka liittyvät niin tiiviisti maan olemassaoloon, että on pöyristyttävää, että EU alkaa puuttua näihin asioihin. Tanska on säilyttänyt opt-out-mahdollisuutensa oikeus- ja sisäasioissa juuri siksi, että Tanskan parlamentilla Folgetingetillä on mahdollisuus päättää itse näistä asioista ja jotta nämä eivät olisi kysymyksiä, joihin Euroopan parlamentti ja muut EU:n toimielimet puuttuvat.

Siksi on järkyttävää seurata, miten unionin tuomioistuin yrittää nyt heikentää Tanskan oikeus- ja sisäasioiden opt-out-mahdollisuutta. Vielä järkyttävämpää on se, että Euroopan parlamentti voi hyväksyä mietinnön – sillä ei ole merkitystä, että minä ja Tanskan kansanpuolue äänestimme sitä vastaan – edes käsittelemättä tätä kysymystä – johon liittyy oikeuden vieminen ihmisiltä päättää omasta ulkomaalaisiin liittyvästä politiikastaan ja erityisesti pettäminen ja huijaaminen niissä lupauksissa, jotka alun perin annettiin esimerkiksi Tanskalle.

  Gerard Batten (EFD). – (EN) Arvoisa puhemies, minä ja UKIP-puolueeseen kuuluvat kollegani äänestimme tyhjää tarkistuksista, jotka koskivat Guillaumen mietintöä kansainvälisen suojelun myöntämisestä ja poistamisesta. Sitä ei kuitenkaan pitäisi pitää välinpitämättömyytenä.

Mietinnössä on kyse yhteisen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan kehittämisestä Lissabonin sopimuksen nojalla. En halua Lissabonin sopimusta tai yhteistä maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaa. Euroopan kansat eivät halua yhteistä maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaa. Siksi niille ei annettu mahdollisuutta Lissabonin sopimusta koskevaan kansanäänestykseen.

Äänestin tyhjää tarkistuksista, koska siihen olisi liittynyt EU:n nykyisen lainsäädännön tukeminen ja pikkutarkka menettely sen päättämiseksi, mitkä kohdat ovat pahempia kuin muut. Annan konservatiiveja, työväenpuoluetta, liberaalidemokraattista puoluetta ja vihreitä edustavien Euroopan parlamentin maanpetturijäsenten tinkiä ehdoista, jotka koskevat heidän maansa antautumista. Minä ja UKIP-puolueeseen kuuluvat kollegani äänestimme tätä mietintöä sekä yhteistä maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaa vastaan.

Mietintö: Brian Simpson (A7-0329/2010)

  Giommaria Uggias (ALDE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, toimin tämän asiakirjan varjoesittelijänä, enkä siksi voinut muuta kuin äänestää yhdessä ryhmäni kanssa sen puolesta. Tein niin, koska uskon se olevan erittäin hyödyllinen väline kehitettäessä alaa, josta tulee yksi Euroopan talouden moottoreista.

Teollisuus siirtyy pois Euroopasta, maatalous kärsii vakavista puutteista. Samaan aikaan matkailu on ala, joka voi varmasti tarjota mahdollisuuksia työllisyydelle, taloudelliselle kehitykselle ja älykkäälle, osallistavalle ja yhteensopivalle kasvulle. Siksi tänään hyväksymämme väline, joka mahdollistaa nykyaikaisemman tiedon keruun, kokoamisen, käsittelyn ja välityksen kuin edellinen tilanne, piristää varmaankin tätä toimintaa. Sen takia ALDE-ryhmä ja minä äänestimme mietinnön puolesta.

  Roberta Angelilli (PPE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, joulukuusta 2009 lähtien matkailu on tunnustettu perussopimuksessa. Niinpä sillä on viimeinkin kehitystä ja tukea koskeva oikeusperusta EU:n tasolla. Lisäksi matkailu on voimakas kasvun moottori Euroopalle. Olemme jo todenneet, että matkailuala tuottaa yli viisi prosenttia Euroopan unionin BKT:sta. Alalla toimii lähes kaksi miljoonaa pientä ja keskisuurta yritystä, ja sen osuus työllisyysasteesta on yli 12 prosenttia.

Tarvitsemme lisää tutkimuksia ja vertailukelpoisempia tilastoja, koska ne ovat hyödyllisiä toiminnan seurannassa ja tehtäessä jäsenvaltioiden välisiä vertailuja. Ne myös osoittavat, miten EU:n varoja käytetään, ja auttavat parhaiden käytäntöjen kehittämisessä sekä arvioitaessa ja kehitettäessä matkailuohjelmia vähävaraisille.

  Izaskun Bilbao Barandica (ALDE). – (ES) Arvoisa puhemies, Euroopan unioni on edelleen maailman merkittävin matkailukohde, koska sinne saapui 40 prosenttia kaikista saapuvista matkailijoista maailmassa. Matkailu on siksi työllisyyttä lisäävä talouden voimatekijä, joka myös edistää maaseudun integrointia.

Matkailun kysyntä on kuitenkin muuttunut viime vuosina. Siksi kannatin tavoitetta luoda yhteiset puitteet Euroopan matkailutilastojen järjestelmällistä tuottamista varten siten, että jäsenvaltiot keräävät tarjontaa ja kysyntää koskevat yhdenmukaistetut Euroopan tilastot. Kannatin myös tavoitetta mukauttaa tarvittaessa oikeusperustaa siten, että se heijastelee tuoreimpia suuntauksia, kuten päivävierailuja. Tiedon järjestelmällinen kerääminen on välttämätön väline tehokkaan politiikan kehittämiseksi ja päätöksenteon helpottamiseksi yksityisellä sektorilla.

Kannatin myös satelliittitilinpidon käyttöönottoa, koska se kykenisi paremmin osoittamaan matkailun vaikutukset talouteen ja työpaikkoihin ja koska se olisi auttanut meitä määrittelemään täsmällisemmin tulevaa politiikkaa.

  Seán Kelly (PPE). – (GA) Arvoisa puhemies, matkailuala on ollut erittäin tärkeä Euroopalle. Se tulee olemaan vielä tärkeämpi tulevaisuudessa, erityisesti jos haluamme luoda uusia työpaikkoja etenkin syrjäisille alueille ja maaseudulle. Sen on kuitenkin perustuttava suunnitteluun ja erityisesti tarjolla oleviin tilastoihin perustuvaan suunnitteluun.

(EN) Jos me siis haluamme asianmukaista suunnittelua ja kehittää matkailua, sen on perustuttava tilastoihin, joista käy ilmi vuokramajoitusta, päiväkävijöitä jne. koskevat suuntaukset. Näiden tietojen perusteella voimme kehittää matkailua erityisesti sen kausiluonteisuuden päättämiseksi, vanhenevan väestön kannustamiseksi lomailemaan enemmän ja myös nuorten kannustamiseksi siihen. Jokaisella jalkapallojoukkueella on nykyisin vähintään yksi tilastonikkari, jonka työhön joukkueen suunnitelmat perustuvat. Sama pätee myös matkailualaan.

(GA) Äänestin mielelläni mietinnön puolesta.

Mietintö: Estelle Grelier (A7-0024/2011)

  Izaskun Bilbao Barandica (ALDE). – (ES) Arvoisa puhemies, asetuksella (EY) N:o 1288/2009 jatketaan teknisiä siirtymätoimenpiteitä, jotta niitä voidaan soveltaa pysyvien toimenpiteiden hyväksymiseen asti.

Olisi kaikkien kannalta suotavaa, että toimenpiteet hyväksytään lopullisesti ja mahdollisimman pian. Joka tapauksessa yhteisen kalastuspolitiikan tulevan uudistamisen takia toimenpiteet on hyväksyttävä sen jälkeen, kun uusi lainsäädäntökehys on olemassa.

Uutta kehystä on suunniteltu vuodeksi 2013. Siksi on välttämätöntä jatkaa teknisten siirtymätoimenpiteiden voimassaoloa 31. joulukuuta 2012 asti pitäen mielessä, että nykyisen asetuksen voimassaolo päättyy vuonna 2011.

Tämän vuoksi äänestin aloitteen puolesta.

  Jim Higgins (PPE). – (EN) Arvoisa puhemies, äänestin Grelierin mietinnön puolesta, mutta äänestin toisin kuin ryhmäni neljän tarkistuksen osalta – tarkistuksen 4, tarkistuksen 5CP, tarkistuksen 6 ja tarkistuksen 3.

Tarkistus 4 on kollegani Pat the Cope Gallagherin esittämä, ja se koskee pussiverkkojen käytön sallimista. Irlantilaiset kalastajat käyttävät niitä rannikolla. Muuten riskinä on, että pakotamme kalastajat kauemmas merelle Pohjois-Atlantilla, mikä on epäkäytännöllistä ja erittäin turvatonta. 50-metrinen laiva Atlantilla on täysin eri asia kuin 50-metrinen laiva Välimerellä.

Äänestin tarkistuksen 5CP puolesta silmäkokojen osalta. Tämä aiheuttaa jälleen merkittävän ongelman länsirannikolla toimiville omille kalastajillemme, jotka harjoittavat sekakalastusta ja pyytävät lasikampelaa, merikrottia ja kummeliturskaa. Se ei vaikuta haitallisesti turskakantoihin, koska turskaa saadaan oheissaaliina hyvin vähän tällä hetkellä.

Äänestin myös Struan Stevensonin esittämän tarkistuksen 6 puolesta. Se koski koljan poisheittämistä koskevan pöyristyttävän toiminnan lopettamista.

Lopuksi kannatin tarkistusta 3, jota portugalilainen kollegani jäsen Patrão Neves ehdotti ja joka tukee portugalilaisia kalastajia. Minulla ei ole mitään sitä vastaan.

Mietintö: João Ferreira (A7-0017/2011)

  Izaskun Bilbao Barandica (ALDE). – (ES) Arvoisa puhemies, tein virheen edellisessä puheenvuorossani: puhuin tulkkaukseen liittyvän ongelman takia väärästä aiheesta, joten perun puheeni ja sanon nyt, mitä minun olisi pitänyt lukea aikaisemmin.

Äänestin rahoitustoimenpiteiden puolesta, koska oli välttämätöntä tarkistaa asetusta sen mukauttamiseksi nykyisiin vaatimuksiin ja unionin toimintaan.

Haluan myös korostaa, että asetuksessa otetaan huomioon tukikelpoisten organisaatioiden luettelon laajentaminen ja neuvoa-antavien elinten luettelon päivittäminen. Se myös takaa yhdenmukaiset ehdot valvontaa ja täytäntöönpanoa koskeville täytäntöönpanotoimenpiteille, yhteiseen kalastuspolitiikkaan sovellettavan valvontajärjestelmän ja täytäntöönpanon toteuttamisesta aiheutuville jäsenvaltioiden menoille sekä perustietojen keruun, hallinnan ja käytön alalle.

Rahoitustoimenpiteet käsittävät myös kalastuksen ja vesiviljelyn taloudelliset näkökohdat ja viittauksen ympäristötoimenpiteisiin liittyvien tietojen keruuseen.

Tämän vuoksi äänestin aloitteen puolesta.

Mietintö: José Manuel Fernandes (A7-0087/2011)

  Ville Itälä (PPE). – (FI) Arvoisa puhemies, äänestin mietinnön puolesta, mutta meidän täytyy näyttää esimerkkiä ja olla hyvin tarkkoja erityisesti budjettikurin suhteen.

Haluan kertoa, miksi äänestin ryhmää vastaan tarkistuksen 8 osalta, jonka sosialistiryhmä oli tehnyt. Siinä mietinnön esittelijä puhuu käyttämättä jätettyjen määrärahojen käyttämisestä rakennushankkeisiin. Tämä on ollut tapana täällä jo monta vuotta, ja tällainen tapa rahoittaa rakennusprojekteja ei ole avoin ja läpinäkyvä. Meidän pitää jo budjettia suunnitellessa kertoa, mitä rakennusprojekteja meillä on, eikä käyttää tällaista budjettikurin vastaista määrärahojen siirtoa. Siksi äänestin tässä ryhmän ehdotusta vastaan sosialistiryhmän puolesta tarkistuksen 8 osalta.

  Morten Messerschmidt (EFD). – (DA) Arvoisa puhemies, äänestin tätä talousarviota koskevaa mietintöä vastaan. Haluan kuitenkin itse asiassa kiittää kollegojani – valitettavasti heitä on vähän liian monta – jotka äänestivät mietinnön puolesta, koska se antoi loistavan kuvan todellisuuskäsityksen muuttumisesta täällä Euroopan parlamentissa ja EU:n toimielimissä verrattuna ulkomaailmaan, josta löytyvät ihmiset, joita varten me tosiasiassa laadimme säädöksiä.

Huolimatta siitä, että olemme pyytäneet jäsenvaltioita ja muita toimielimiä tekemään leikkauksia, olemme useilla alueilla kaksinkertaistaneet Euroopan parlamentin ja yleensä EU:n toimielinten menot. Tämä on tapahtunut esimerkiksi esittämällä aikomus rakentaa nyt aivan uusi museo, jossa ylistetään muun muassa Euroopan unionin historiaa ja unionin toimielimiä.

Varmasti uskomaton määrä ihmisiä jäsenvaltioissa, joissa tehdään kansallisia leikkauksia, ihmettelee, miten heidän edustajansa Euroopan parlamentissa voivat niin huolettomasti pelata epärehellistä peliä rahalla jopa rahoituskriisin aikana.

  Izaskun Bilbao Barandica (ALDE). – (ES) Arvoisa puhemies, jos ette pahastu, haluan mainita erään asian ennen kuin lopetan. Edellisessä puheenvuorossani totesin tehneeni virheen "tulkkaukseen liittyvän ongelman takia". En kuitenkaan tarkoittanut täällä olevia erinomaisia tulkkeja vaan virhettä, jonka tein tekstiä lukiessani. Minä tein tulkintaan liittyvän virheen, ja halusin tehdä sen selväksi, koska tulkit näyttävät aina saavan syyn niskaansa.

  Puhemies. – (IT) Tulkit todellakin ansaitsevat kiitoksemme erinomaisesta työstä, jota he tekevät sekä täällä parlamentissa että valiokunnissa.

  Hannu Takkula (ALDE). – (FI) Arvoisa puhemies, muutama sana tästä budjetista, tuloista ja menoista. Meidän täytyy ilman muuta tässä taloudellisessa tilanteessa myös täällä Euroopan parlamentissa huolehtia siitä, että menot pysyvät kurissa. Sen vuoksi äänestin muutamilta osin eri tavalla kuin oli suositeltu.

Mielestäni meidän pitäisi olla valmiita leikkaamaan esimerkiksi matkustuskustannuksista, mutta siten, että jos lennoista leikataan, niin Euroopan parlamentin jäsenten lentoliput olisivat vaihdettavia. Joskus ongelmana on, että tällaisia halpoja lentolippuja ei voi vaihtaa. Itsekin tulen tänne useamman lennon takaa, muun muassa tänne Strasbourgiin pitää lentää kolme eri lentoa, joten olisi tärkeää, että lentoliput olisivat vaihdettavia. Joskus tällaiset säästöesitykset voivat siis olla sellaisia, että ne tulevat maksamaan enemmän juuri sen vuoksi, ettei niissä ole joustavuutta.

Meidän pitää kuitenkin leikata kuluista, se on ilman muuta selvää. Jotkut kulut on nähtävä investointeina, ja mielestäni tämä Eurooppa-talo voi olla hyvä investointi, joka tulevaisuudessa tuottaa lisäarvoa myös taloudellisesti Euroopan unionille ja sen instituutioille.

  Nicole Sinclaire (NI). – (EN) Arvoisa puhemies, täällä sitä vain kulutetaan ja kulutetaan rahaa, eikö niin? Täällä istuntosalissa kyllä puhutaan 500 miljoonasta kansalaisesta, mutta Euroopan parlamentin jäsenet pysyttelevät mahdollisimman kaukana heistä.

Tarkistuksessa 15 vaadittiin, ettei parlamentin jäsenten edustajainpalkkioita ja lisiä päivitetä vuonna 2012 esimerkin näyttämiseksi. Kollegoistamme 391 kuitenkin äänesti sitä vastaan, koska he eivät selvästikään piittaa tavallisesta EU:n kansalaisesta, vai mitä? Keskipalkka EU:ssa on 368 euroa viikossa, mutta jotkut kollegoistamme – 60–70 kollegaamme – ilmoittautuu jatkuvasti läsnä olevaksi täällä Strasbourgissa perjantaisin, kun parlamentilla ei ole toimintaa, saadakseen 304 euroa.

Millaista esimerkkiä se näyttää? Annan toisen esimerkin rahan tuhlauksesta: kuinka monta miljardia tämä Euroopan historian talo tulee maksamaan? Siellä vain levitetään propagandaa ja kerrotaan, miten Euroopan unioni "pelasti maailman".

Mietintö: Cătălin Sorin Ivan (A7-0050/2011)

  Miroslav Mikolášik (PPE). – (SK) Arvoisa puhemies, demokratian vahvistaminen EU:ssa vaatii jatkuvia ponnisteluja oikeudenmukaisen ja avoimen ympäristön rakentamiseksi sekä Euroopan tason poliittisten puolueiden toiminnassa että niiden rahoituksessa. EU:n kansalaisten pitäisi osallistua enemmän poliittiseen elämään EU:n tasolla. Siksi on välttämätöntä luoda suotuisat ja motivoivat olosuhteet poliittisten puolueiden toiminnalle. Näin vältyttäisiin tilanteilta, joissa esimerkiksi alle 20 prosenttia rekisteröityneistä äänestäjistä osallistuu Euroopan parlamentin vaaleihin, kuten kotimaassani tapahtui.

Olen samaa mieltä ajatuksesta, jonka mukaan näillä poliittisilla puolueilla pitäisi olla yksi yhteinen oikeudellinen asema sekä oma oikeushenkilön asema, jotka perustuvat suoraan EU:n lainsäädäntöön ja perussopimuksiin. Rahoitusjärjestelmän osalta avoimuus on erottamaton osa arvojen toteuttamista, ja siksi ensimmäisenä tavoitteena on oltava yksiselitteisten rahoitusehtojen laatiminen.

  Alfredo Antoniozzi (PPE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, 325 artikla velvoittaa komission ja jäsenvaltiot suojaamaan Euroopan unionin taloudellisia etuja ja torjumaan petollisia menettelyjä alueilla, joissa unioni ja jäsenvaltiot jakavat sitä koskevan vastuun. 325 artiklan 5 kohdan mukaan komissio yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa antaa vuosittain Euroopan parlamentille ja neuvostolle selvityksen tämän artiklan täytäntöönpanemiseksi toteutetuista toimenpiteistä.

Olen samaa mieltä siitä, että meidän on määritettävä yksityiskohtaisemmin EU:n jäsenvaltioille aiheettomasti maksettujen varojen takaisinperinnän tasot keräämällä tarkkoja tietoja. Toinen tärkeä seikka, jota Cătălin Sorin Ivan oikeutetusti korosti mietinnössään, on parempien tutkintamenetelmien käyttö jäsenvaltioiden toteuttamien petosten selvittämiseksi. Näin voimme yhtenäistää vastatoimet koko Euroopan unionissa ja selvittää, onko samantyyppisiä petoksia tehty muissa maissa. Tämän vuoksi kannatin mietintöä.

  Marian Harkin (ALDE). – (EN) Arvoisa puhemies, äänestin tarkistusta 1 vastaan. Siinä korostetaan, että virheitä ei tulisi lainkaan hyväksyä. Mielestäni on äärimmäisen tärkeää erottaa toisistaan petos ja virhe. Kyllä, petoksia ei pitäisi hyväksyä lainkaan ja kanteita pitäisi todellakin nostaa, mutta useissa tapauksissa virhe on tahaton. Vaikka meidän on selvitettävä kaikki virheet ja varmistettava kyseisten rahojen takaisinperintä, en voi olla samaa mieltä virheisiin sovellettavasta nollatoleranssista yhdestä erittäin yksinkertaisesta syystä. Se johtuu siitä, että olen toiminut useiden yhteisöryhmien, vapaaehtoisryhmien, Leader-yritysten ja kumppanuusyritysten parissa ja todennut itse puhtaan ja täydellisen turhautumisen lukemattomiin sääntöihin, sääntöjen muuttamiseen ohjelman puolivälissä tai kun siitä on kulunut kolme neljäsosaa sekä sääntöjen erilaiseen tulkintaan paikallisella, alueellisella, kansallisella ja EU:n tasolla – ja jokaista rikkomusta pidetään virheenä. Vaikka meidän on pysyttävä valppaina petosten suhteen, meidän on myös yksinkertaisesti yksinkertaistettava sääntöjä entisestään.

Mietintö: Marietta Giannakou (A7-0062/2011)

  Ville Itälä (PPE). – (FI) Arvoisa puhemies, äänestin tämän esityksen puolesta, joka oli erittäin ansiokas, koska kysymys on siitä, että me rahoitamme puolueita veronmaksajien rahoilla. Silloin tietysti pitää olla selkeät, samanlaiset säännöt kaikilla.

Mielestäni puolueilla täytyy olla myös omaa rahankeruuta edes jonkun verran. Tarkistuksessa 2 sosiaalidemokraatit ehdottivat, että tämän oman rahoitusosuuden pitäisi olla vain viisi prosenttia. Mielestäni sen pitää olla ainakin kymmenen prosenttia – se on erittäin pieni määrä, kun ajatellaan, että on kuitenkin kysymys veronmaksajien rahoista, ja näissä asioissa pitää olla erittäin tarkkana.

  Andrzej Grzyb (PPE). – (PL) Arvoisa puhemies, Giannakoun mietintö pohjustaa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 10 artiklan 4 kohdan ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 244 artiklan määräysten toteuttamista. Euroopan parlamentin ja neuvoston pitäisi toimia yhteistyössä Euroopan tason puolueiden ja niiden säätiöiden aseman määrittelemiseksi ja laatia sekä puolueiden että säätiöiden rahoittamista koskevat säännöt. On kuitenkin välttämätöntä kiinnittää huomiota mietinnön 10 ja 11 kohdan sisältöön. Ne koskevat ylikansallisten listojen tulevaisuutta Euroopan parlamentin vaaleissa. Se on kieltämättä vain tulevaisuutta koskeva ehdotus, mutta tällä hetkellä sillä ei ole kansalaisten hyväksyntää. Tämä koskee erityisesti niitä jäsenvaltioita, jotka ovat aikaisemmin käyttäneet kansallisia listoja mutta jotka ovat luopuneet niistä. Toinen tärkeä asia on ehdotusten ajoitus – kriisi ja ehdotetut säästöt ovat myös yksi syy haluttomuuteen kasvattaa EU:n toimielinten kokoa. Meidän kannaltamme katsottuna mielestäni tärkeämpi asia on vaihtoehto, joka koskee Euroopan parlamentin koon kasvattamista Euroopan unionin laajentumisen yhteydessä, kun unioniin liittyy uusia jäsenvaltioita, kuin vaihtoehto sen koon kasvattamiseksi uusien listojen perusteella.

  Morten Messerschmidt (EFD). – (DA) Arvoisa puhemies, myös minä haluan, että Euroopan tason puolueille laaditaan selkeät säännöt. Minun on kuitenkin ensisijaisesti kyseenalaistettava, mikä tarkoitus Euroopan tason puolueilla itse asiassa on.

Mietinnössä todetaan, että ne parantavat EU:n kansalaisten käsitystä EU:n toimielimistä ja lisäävät rajat ylittävää yhteistyötä. Kun Euroopan tason puolueet kasvavat ja kun käytetään jatkuvasti enemmän rahaa sekä puolueissa että säätiöissä ja niihin liittyvien muiden instituutioiden kaikessa toiminnassa, me itse asiassa joudumme toteamaan, että EU:n kansalaisten käsitys EU:n toimielimistä heikkenee ja niiden kannatus vähenee.

Viimeisimmän Eurobarometri-tutkimuksen mukaan EU:n kannatus kansalaisten keskuudessa on ennätyksellisen alhainen, joten tämä ei toimi. Siksi kysyn perustavaa laatua olevan kysymyksen eli onko mitään järkeä jatkaa miljardien eurojen tuhlaamista näihin Euroopan tason puolueisiin. Mielestäni ei ole, ja siksi äänestin mietintöä vastaan.

  Nicole Sinclaire (NI). – (EN) Arvoisa puhemies, äänestin tätä mietintöä vastaan. Voitte pitää 30 hopearahaanne. Minä en aio liittyä mihinkään yleiseurooppalaiseen puolueeseen. Minä en aio myydä periaatteitani, kuten jotkut jäsenet täällä istuntosalissa ovat valmiita tekemään.

Ei ole oikeudenmukaista, että yleisö jälleen kerran joutuu käyttämään varojaan poliitikkojen rahoittamiseen. Poliitikkoja pitäisi rahoittaa yksityisesti lahjoituksilla jne. ja sitä pitäisi säännellä ankarasti. Euroopan parlamentille selvisi vasta äskettäin, miten poliitikkoja pitää säännellä, mutta poliittisten puolueiden rahoittaminen eurooppalaisen ihanteen takia ei voi koskaan olla oikein. En ikinä liity yleiseurooppalaiseen puolueeseen. Puolustan omia periaatteitani, enkä välitä teistä muista.

Mietintö: Sandra Kalniete (A7-0083/2011)

  Roberta Angelilli (PPE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, olemme äänestäneet kolmesta valiokunta-aloitteisesta mietinnöstä, jotka koskevat sisämarkkinoiden toimenpidepakettia. Se on tärkeä väline Euroopan talouden kasvun ja tietenkin myös työpaikkojen luomisen kannalta, koska se tuottaa konkreettisia ja välittömiä tuloksia sekä EU:n kansalaisille että pienille ja keskisuurille yrityksille.

Euroopan komissio on tehnyt useita ehdotuksia, joilla on taipumus suuntautua EU:n markkinoiden yhdentämiseen ja vapauttamiseen. Niiden tuloksena on ryhdytty toimenpiteisiin erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten tukemiseksi, innovointiin vaikuttamiseksi ja luovuuden turvaamiseksi parantamalla sekä aineellisten että aineettomien verkostojen ja infrastruktuurin tehokkuutta ja kestävyyttä.

Toivon, että käsittelemme joitakin esteitä tässä pienten ja keskisuurten yritysten tukea koskevassa rakenteellisessa viitekehyksessä, esimerkiksi eri maiden kansallisen lainsäädännön monimuotoisuutta, mukaan lukien säännöt ja verotusjärjestelmät, jotka pirstovat markkinoita. Ne puolestaan johtavat siihen, että säännösten noudattamisesta aiheutuvat yritysten kustannukset nousevat.

  Emma McClarkin (ECR). – (EN) Arvoisa puhemies, olemme tänään äänestäneet kolmesta sisämarkkinoiden toimenpidepakettia koskevasta mietinnöstä ja niiden ensisijaisista tavoitteista. Toivon, että komissio ja neuvosto ovat panneet ne merkille. Meidän on varmistettava, että toimimme tässä asiassa kaikkien kansalaisten hyväksi, jotta EU:n talous saisi mahdollisuuden kasvaa, tarjota työpaikkoja ja kilpailla maailmanlaajuisesti. Meidän on varmistettava, että EU:n lainsäädäntö pannaan täytäntöön kaikkialla kaupan esteiden vähentämiseksi. Meidän on myös varmistettava, että emme laadi sellaista EU:n lainsäädäntöä, joka lisää yritystemme taakkaa.

Mietintö: António Fernando Correia De Campos (A7-0072/2011)

  Ville Itälä (PPE). – (FI) Arvoisa puhemies, tämä oli erittäin tärkeä mietintö sisämarkkinoiden eteenpäin viemiseksi.

Mutta kun puhutaan kuluttajansuojasta, niin siihen liittyen oli tärkeä tarkistus kolme, jossa puhuttiin siitä, että kuluttajanlainsäädännön alalla vähimmäistason yhdenmukaistaminen on asetettava täydellisen yhdenmukaistamisen edelle. Äänestin tämän tarkistuksen puolesta vastoin omaa ryhmääni, koska mielestäni esimerkiksi omassa kotimaassani kuluttajansuojan taso on äärimmäisen korkealla. Jos nyt nopeasti mennään siihen, että meillä on täysin yhdenmukainen kuluttajansuoja koko EU:n alueella, niin tiedän, että oman kotimaani kuluttajansuojan taso laskee. Siksi mielestäni tähän yhdenmukaiseen kuluttajansuojan tasoon voidaan mennä vain sitä kautta, että ensin luodaan tietyt vähimmäistasot, ja sitä kautta sitten päästään kokonaan yhdenmukaisen tason tielle.

  Sergej Kozlík (ALDE). – (SK) Arvoisa puhemies, EU:n tavaroiden sisämarkkinoiden määrä on 17 prosenttia tavaroiden maailmanlaajuisista markkinoista. EU:n tavaroiden sisämarkkinoiden määrä on 28 prosenttia maailmanlaajuisesta palvelujen kaupasta. Jos tämä massa laitetaan liikkeelle oikeaan suuntaan, sen pitäisi saada aikaan tuloksia omien varojemme dynamiikkaan perustuvan talouskasvun muodossa. Tämä pitää paikkansa kuitenkin vain, jos oletetaan, että kannattamani ehdotettujen toimenpiteiden toteuttaminen johtaa pullonkaulojen poistamiseen ihmisten, pääoman, tavaroiden ja palvelujen liikkumiselta unionin yksittäisten jäsenvaltioiden välillä. Se lisää lainojen ja pankkipalvelujen saatavuutta ja luotettavuutta sekä verkkokaupankäyntiä.

Se pitää paikkansa vain, jos toimivammat sisämarkkinat avaavat uusia mahdollisuuksia EU:sta peräisin ja EU:n markkinoilla olevien tuotteiden ja toimintojen toteuttamiselle. Jos niin tapahtuu, 4 prosentin vaikutus talouskasvuun tulevina vuosikymmeninä ei välttämättä ole epärealistinen.

  Morten Messerschmidt (EFD). – (DA) Arvoisa puhemies, olen samaa mieltä siitä, että sisämarkkinat ovat pohjimmiltaan hyvä ajatus ja että sisämarkkinoiden parempi hallinto on järkevää ja kuluttajien edun mukaista. Olen kuitenkin yllättynyt siitä, että niin ylivoimainen enemmistö äänesti niitä kuutta tarkistusta vastaan, jotka olin jättänyt tästä mietinnöstä. Mistä siitä on pohjimmiltaan kyse? Se kiteytyy siihen, että meidän pitäisi soveltaa täydellisen yhdenmukaistamisen sijasta vähimmäistason yhdenmukaistamista ja siten varmistaa, että ne maat, joilla jo on hyvät kuluttajia koskevat säädökset, eivät joudu alentamaan kuluttajansuojansa tasoa. Siinä oli myös kyse täysin ainutlaatuisesta työmarkkinamallista, jonka me tunnemme Pohjoismaista. Siellä lainsäätäjien sijaan työmarkkinaosapuolet päättävät palkka- ja työmarkkinaehdoista. Siinä oli kyse siitä, että ne määräävät säännöt ja että meidän pitäisi ennemminkin suojella pohjoismaista työmallia ja säilyttää se kuin heikentää sitä. Ne ovat kaksi täysin harmitonta ehdotusta, mutta olen varma, että ne saisivat merkittävän enemmistön EU:n kansalaisten keskuudessa toimitettavassa äänestyksessä. Ne kuitenkin hylätään Euroopan parlamentissa toimitetussa äänestyksessä. Tämä paljastaa todellisuuskäsityksessä tapahtuneen muutoksen, joka on tyypillistä Euroopan parlamentin jäsenille.

Mietintö: Cristian Silviu Buşoi (A7-0071/2011)

  Alfredo Antoniozzi (PPE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, sisämarkkinat ovat arvokas väline tuettaessa talouden elpymistä Euroopan unionissa ja erityisesti uusien työpaikkojen luomista.

Sisämarkkinoiden toimenpidepakettia koskevat mietinnöt ovat yleisesti ottaen Euroopan parlamentin panoksia kuulemismenettelyssä, jonka komissio käynnisti antamalla tiedonannon "Sisämarkkinoiden toimenpidepaketti. Kohti kilpailukykyistä sosiaalista markkinataloutta – 50 ehdotusta työskentelyn, yrittäjyyden ja kaupankäynnin parantamiseksi".

Mielestäni meidän olisi pitänyt korostaa enemmän pienten ja keskisuurten yritysten kilpailukykyä, väärentämisen ja piratismin torjuntaa sekä innovoinnin ja kilpailukyvyn piristämistä poistamalla byrokraattisia, hallinnollisia ja sääntelyyn liittyviä taakkoja.

Olen kuitenkin samaa mieltä mietinnön yleisestä rakenteesta ja erityisesti siinä mainituista toimenpiteistä, joiden avulla pyritään lisäämään sähköistä kaupankäyntiä ja yksinkertaistamaan hankintajärjestelmää. Äänestin tästä syystä tämän mietinnön puolesta.

  Licia Ronzulli (PPE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, äänestin tämän päätöslauselman puolesta, koska mielestäni se merkitsee uutta edistysaskelta kohti hyvin toimivien, yhtenäistettyjen eurooppalaisten sisämarkkinoiden luomista. Euroopan unioni on nykyisin yksi maailman tärkeimmistä talouksista, mutta sillä on yhä valtavat mahdollisuudet erityisesti taloudellisen ja työllisyyden kasvun suhteen.

Pienet ja keskisuuret yritykset ovat meneillään olevan talouden elpymisen moottoreita ja päätoimijoita. Euroopan unionin on tarjottava niille tehokkaampaa suojelua, helpotettava niiden luotonsaantia, vähennettävä byrokratiaa ja edistettävä sähköisen kaupankäynnin kehittämistä. Vain tällä tavalla kykenemme luomaan sosiaalisen talouden, joka perustuu kasvuun, kilpailukykyyn ja kestävyyteen.

Tehokkaiden ja innovatiivisten sisämarkkinoiden luominen EU:hun nykypäivän globalisoituneessa maailmassa tarkoittaa EU:n kiinnittämistä maailmanlaajuisen talousnäyttämön kiistattomaksi päähenkilöksi.

  Pascal Canfin (Verts/ALE). – (FR) Arvoisa puhemies, haluan selventää, miksi me äänestimme sisämarkkinoiden toimenpidepaketin puolesta. Mielestäni se on edistysaskel. Euroopan parlamentti onnistui löytämään oikeat kompromissit, jotka eivät huuhdo pois tekstin sisältöä. Sen sijaan ne painostavat oikeasti niitä, jotka komissiossa haluavat, että sisämarkkinat myös jatkossa omaksuvat puhtaasti vapaiden markkinoiden lähestymistavan sisällyttämättä sosiaalisia kysymyksiä, verotus- tai ympäristökysymyksiä.

Haluan myös vain selventää, että 54 kohta, joka käsittelee julkisia palveluja, yleishyödyllisiä palveluja, on ongelmallinen. Siksi me äänestimme vastoin osaa tästä kohdasta, jossa edelleen peräänkuulutetaan – ideologisesti mutta verhotuin sanamuodoin – vapauttamisen lisäämistä. Sen sijaan me kannatamme eurooppalaisia julkisia palveluja ja eurooppalaisen kehyksen turvaamista. Tämä jättää jokaiselle jäsenvaltiolle mahdollisuuden jatkaa julkisten palvelujen järjestämistä haluamallaan tavalla erityisesti alueellisella tasolla.

  Andrzej Grzyb (PPE). – (PL) Arvoisa puhemies, sisämarkkinat ilman kansalaisten tai yritysten ulkopuolelle jättämistä – siten voisin lyhyesti kuvata olennaisen sisällön tämänpäiväisessä keskustelussa nyt hyväksytystä mietintöpaketista, joka käsittelee sisämarkkinoiden toimenpidepakettia. Minusta erittäin kiinnostavaa ja miellyttävää korostaa ehdotuksia, joiden on tarkoitus helpottaa erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa. Pk-yrityksille on hyvin tärkeää päästä mukaan julkisiin hankintamenettelyihin. Erityistä kannatusta ansaitsee ilmoitus, että kyseisiä menettelyjä aiotaan yksinkertaistaa ja erityisesti että julkisiin hankintoihin liittyviä rahoituksellisia esteitä, jotka jättävät pk-yritykset julkisten hankintojen ulkopuolelle, aiotaan vähentää ja että paikallisten markkinoiden erityispiirteet aiotaan ottaa huomioon hankinnoissa.

Samoin pitäisi tunnustaa, että pk-yritykset odottavat apua markkinoille pääsyssä, ne odottavat hallinnollisia toimenpiteitä, jotka helpottavat niiden toimintaa, ja ne odottavat myös ratkaisua patenttien alueella. Odotan itse erittäin kiinnostuneena komission jäsenen Barnierin ilmoittamaa esitystä 12 keinosta sisämarkkinoiden piristämiseksi. Erittäin kannustava on ilmoitus, jonka mukaan ajanjakso, jolloin on mahdollista arvioida erityisesti näihin keinoihin liittyviä innovatiivisia ratkaisuja, tulee olemaan suhteellisen lyhyt.

Kirjalliset äänestysselitykset

Mietintö: Sidonia Elżbieta Jędrzejewska (A7-0115/2011)

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. – (PT) Kannatan tätä mietintöä, koska olen samaa mieltä määrästä, jota suositellaan tulvan aiheuttamien tuhojen korjaamiseen Puolassa, Slovakiassa, Unkarissa, Tšekin tasavallassa, Kroatiassa ja Romaniassa. Kyseinen määrä on yhteensä 182 388 893 euroa.

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. – (LT) Kannatin tätä mietintöä, jossa hyväksytään ilman tarkistuksia neuvoston kanta lisätalousarvioesitykseen 1/2011. Tällä lisätalousarvioesityksellä on tarkoitus ottaa käyttöön EU:n solidaarisuusrahaston varoja yhteensä 182,4 miljoonaa euroa maksusitoumus- ja maksumäärärahoina rankkasateista johtuvien tulvien vaikutusten lieventämiseksi Puolassa, Slovakiassa, Tšekin tasavallassa, Unkarissa, Kroatiassa ja Romaniassa. Mielestäni EU:n solidaarisuusrahaston varoja olisi otettava käyttöön mahdollisimman pian luonnonkatastrofin tapahduttua ja taloudellista tukea koskevien hakemusten käsittelyn olisi tapahduttava tehokkaasti ja ripeästi, jotta olisi mahdollista antaa kiireellistä taloudellista tukea luonnonkatastrofeja kokeneille maille.

  George Becali (NI), kirjallinen. – (RO) Kannatin mietintöä, koska kaatosateiden aiheuttamien tulvien koettelemat jäsenvaltiot odottavat, että 182,4 miljoonan euron määrä otetaan käyttöön. Kyseessä ovat Puola, Slovakia, Tšekin tasavalta, Unkari, Kroatia ja Romania. Esittelijän tavoin katson, että pitäisi olla mahdollista ottaa käyttöön solidaarisuusrahaston varoja paljon nopeammin ja tehokkaammin kuin tällä hetkellä.

  Maria Da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. – (PT) Olen samaa mieltä Euroopan unionin solidaarisuusrahastosta (EUSR) käyttöön otettavasta mukautetusta määrästä, koska useissa maissa – Puolassa, Slovakiassa, Unkarissa ja Romaniassa – luonnonkatastrofien aiheuttamat suorat vahingot ylittävät EUSR:n varojen käyttöönoton edellyttämän tavanomaisen kynnysarvon, joka on 0,6 prosenttia bruttokansantulosta. Pidän tärkeänä myös sitä, että EUSR:n varoja pitäisi ottaa käyttöön mahdollisimman nopeasti luonnonkatastrofin jälkeen ja että kaikki asiaankuuluvat lainsäädännölliset sekä järjestelyihin ja toimeenpanoon liittyvät menettelyt pitäisi hoitaa nopeasti ja tehokkaasti. Siksi olen samaa mieltä neuvoston yhteisestä kannasta esitykseen Euroopan unionin lisätalousarvioksi varainhoitovuodeksi 2011.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Komissio ehdottaa komission varainhoitovuoden 2011 talousarvion mukauttamista, jotta siinä voidaan ottaa huomioon tarve ottaa käyttöön Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varoja 182,4 miljoonaa euroa maksusitoumus- ja maksumäärärahoina rankkasateista johtuvien tulvien vaikutusten lieventämiseksi Puolassa, Slovakiassa, Tšekin tasavallassa, Unkarissa, Kroatiassa ja Romaniassa. Euroopan parlamentin pitäisi hyväksyä ehdotus esittelijän ehdottamilla ehdoilla.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Käsiteltävänä oleva mietintö koskee neuvoston kantaa esitykseen Euroopan unionin lisätalousarvioksi nro 1/2011 varainhoitovuodeksi 2011. Komissiolla on valtuudet tehdä lisätalousarvioesityksiä "väistämättömissä, poikkeuksellisissa tai odottamattomissa olosuhteissa". Tietyt EU:n jäsenvaltiot ovat kärsineet luonnonkatastrofeista, jotka ovat tuhonneet infrastruktuuria. Vahinkojen arvo on noin 5,5 miljardia euroa ja se ylittää joissain tapauksissa kynnysarvon eli 0,6 prosenttia bruttokansantulosta. Tilanne antaa oikeutuksen ja perusteen Euroopan unionin solidaarisuusrahaston (EUSR) varojen käyttöönotolle. Rahaston tavoite on yksinomaan infrastruktuurin korjaaminen. Koska talousarvion nykyiset määrärahat eivät riitä kattamaan hakemuksissa esitettyä määrää, olen samaa mieltä tästä lisätalousarviosta – komission esittämästä ensimmäisestä ehdotuksesta EUSR:n varojen käyttöön ottamiseksi – jossa ehdotetaan 182 388 893 euron lisäystä maksusitoumus- ja maksumäärärahoina.

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Tällä lisätalousarviolla pyritään vastaamaan pyyntöön ottaa käyttöön Euroopan unionin solidaarisuusrahaston (EURS) varoja katastrofien viidessä jäsenvaltiossa sekä Kroatiassa touko- ja kesäkuussa 2010 aiheuttamien vahinkojen korjaamiseksi. Vahingot syntyivät "väistämättömissä, poikkeuksellisissa tai odottamattomissa olosuhteissa", kuten varainhoitoasetuksessa määritellään, ja siitä syystä menettely on mielestämme sekä oikeutettu että välttämätön.

Kyseisen maiden tukemiseksi käyttöön otettu määrä – 182,4 miljoonaa euroa – on vain noin kolme prosenttia kokonaisvahingoista, joiden arvioidaan olevan noin 5 512,7 miljoonaa euroa. Viime vuosina EU:n jäsenvaltiot ovat kärsineet kovasti useista katastrofeista. EUSR:n kuutena ensimmäisenä toimintavuotena komissioon saapui 62 tukihakemusta 21:stä eri valtiosta. Noin kolmannes niistä katsottiin "luonnonmullistukseksi", samoin kuin neljä niistä tapauksista, joita me tänään käsittelemme. EUSR on tärkeä väline autettaessa korjaamaan katastrofien lähes aina huomattavia ja usein pitkäkestoisia vaikutuksia ihmisiin, ympäristöön ja talouteen. Katastrofien ehkäisyyn on kuitenkin sitouduttava vastaavalla tavalla toteuttamalla käytännössä suositukset, jotka Euroopan parlamentti hiljattain aiheesta hyväksyi.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Tämä mietintö käsittelee lisätalousarvioesitystä, jolla pyritään vastaamaan pyyntöön ottaa käyttöön Euroopan unionin solidaarisuusrahaston (EUSR) varoja katastrofien viidessä jäsenvaltiossa sekä Kroatiassa touko- ja kesäkuussa 2010 aiheuttamien vahinkojen korjaamiseksi.

Vahingot syntyivät "väistämättömissä, poikkeuksellisissa tai odottamattomissa olosuhteissa", kuten varainhoitoasetuksessa määritellään, ja siitä syystä menettely on mielestämme sekä oikeutettu että välttämätön. Kyseisen maiden tukemiseksi käyttöön otettu määrä – 182,4 miljoonaa euroa – on vain noin kolme prosenttia kokonaisvahingoista, joiden arvioidaan olevan noin 5 512,7 miljoonaa euroa.

Viime vuosina EU:n jäsenvaltiot ovat kärsineet kovasti useista katastrofeista. EUSR:n kuutena ensimmäisenä toimintavuotena komissioon saapui 62 tukihakemusta 21:stä eri valtiosta. Noin kolmannes niistä katsottiin "luonnonmullistukseksi", samoin kuin neljä niistä tapauksista, joita me tänään käsittelemme.

EUSR on tärkeä väline autettaessa korjaamaan katastrofien lähes aina huomattavia ja usein pitkäkestoisia vaikutuksia ihmisiin, ympäristöön ja talouteen. Ehkäisyyn sitoutuminen on myös tärkeää.

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen. – (LT) Kannatin mietintöä ja esittelijän ehdotusta hyväksyä sellaisenaan neuvoston kanta lisätalousarvioesitykseen nro 1/2011, koska näille maille eli Puolalle, Tšekin tasavallalle, Slovakialle, Unkarille, Kroatialle ja Romanialle on annettava taloudellista tukea, eikä sitä voida enää viivyttää kauempaa.

  David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Äänestin tämän komission ehdotuksen puolesta. Siinä esitetään talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17. toukokuuta 2006 tehdyn toimielinten sopimuksen 26 kohtaan perustuvan EUSR:n varojen käyttöönottoa. Sopimuksen perusteella solidaarisuusrahaston varoja voidaan ottaa käyttöön vuosittain enintään 1 miljardi euroa. Rahaston käyttöönoton edellytykset on esitetty solidaarisuusrahaston perustamisesta annetussa neuvoston asetuksessa N:o 2012/2002. Pitäisi muistaa, että rahaston tavoite on korjata infrastruktuuria ja toimia jälleenrahoitusvälineenä eikä korvata yksityisiä vahinkoja. Tämä on ensimmäinen EUSR:n varojen käyttöönottoa koskeva ehdotus, jonka komissio on esittänyt varainhoitovuodeksi 2011.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Tämä lisätalousarvioesitys on perusteltu, sillä solidaarisuusrahastosta käyttöön otettuja varoja käytetään rankkasateista johtuneiden maanvyörymien ja vakavien tulvien aiheuttamien vahinkojen korjaamiseen Puolassa, Slovakiassa, Tšekin tasavallassa, Unkarissa, Kroatiassa ja Romaniassa. Tarkistettuaan, että pyynnöt täyttävät asetuksen (EY) N:o 2012/2002 kelpoisuusperusteet, komissio ehdotti 182,4 miljoonan euron käyttöönottoa solidaarisuusrahastosta kyseisten maiden vahinkojen korvaamiseksi. Haluaisin kuitenkin korostaa viivästystä tämänkaltaisen tuen käyttöönotossa. Menettelystä on tehtävä vähemmän byrokraattinen ja yksinkertaisempi, jotta tuleviin katastrofitilanteisiin voidaan vastata ajoissa.

  Alexander Mirsky (S&D), kirjallinen. – (EN) Varainhoitovuoden 2011 yleiseen talousarvioon tehtävällä lisätalousarvioesityksellä nro 1/2011 on tarkoitus ottaa käyttöön EU:n solidaarisuusrahaston varoja yhteensä 182,4 miljoonaa euroa maksusitoumus- ja maksumäärärahoina rankkasateista johtuvien tulvien vaikutusten lieventämiseksi Puolassa, Slovakiassa, Tšekin tasavallassa, Unkarissa, Kroatiassa ja Romaniassa. Kun tämä otetaan huomioon, äänestin mietinnön puolesta.

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Luonnonkatastrofit eivät ole enää harvinaisia Euroopassa. Viimeisimmät tapahtumat, kuten vuoden 2010 tulvat Puolassa, Slovakiassa, Romaniassa, Tšekin tasavallassa ja Unkarissa, osoittavat, että solidaarisuusrahasto on välttämätön. Rahastoa ei käytetä yksityisten henkilöiden omaisuudelle tapahtuneiden vahinkojen korvaamiseen vaan ensisijaisesti infrastruktuurin jälleenrakentamiseen. Siksi sitä voidaan pitää tarkoituksenmukaisena jälleenrahoitusvälineenä. Erityisesti Puolan, Slovakian, Unkarin ja Romanian kaltaisissa maissa on tapahtunut mittavia katastrofeja, ja välittömät vahingot ylittävät tavanomaisen kynnysarvon, joka on 0,6 prosenttia bruttokansantulosta. Tästä syystä äänestin mietinnön puolesta.

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. – (PT) Mietintö viittaa varainhoitovuoden 2011 yleiseen talousarvioon tehtävään lisätalousarvioon nro 1/2011, jonka tavoitteena ottaa käyttöön Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varoja 182,4 miljoonaa euroa maksusitoumus- ja maksumäärärahoina rankkasateista johtuvien tulvien vaikutusten lieventämiseksi Puolassa, Slovakiassa, Tšekin tasavallassa, Unkarissa, Kroatiassa ja Romaniassa. Lisätalousarvion nro 1/2011 ainoa tarkoitus on sisällyttää virallisesti tämä talousarvion tarkistus varainhoitovuoden 2011 talousarvioon. Esitetyt syyt oikeuttavat täysin tämän lisätalousarvion, ja siksi äänestin mietinnön puolesta.

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. – (PT) Äänestin tämän lisätalousarvion puolesta, jonka tavoitteena on ottaa käyttöön Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varoja 182,4 miljoonaa euroa maksusitoumus- ja maksumäärärahoina rankkasateista johtuvien tulvien vaikutusten lieventämiseksi Puolassa, Slovakiassa, Tšekin tasavallassa, Unkarissa, Kroatiassa ja Romaniassa.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Me äänestimme tyhjää. Mietintö koskee määrärahasiirtoa EU:n solidaarisuusrahaston varojen käyttöönottamiseksi Puolassa, Slovakiassa, Unkarissa, Tšekin tasavallassa, Kroatiassa ja Romaniassa vuonna 2011 tapahtuneiden tulvien takia. Olemme samaa mieltä kiireellisestä tarpeesta ottaa varat käyttöön, mutta emme hyväksy ehdotettua rahoitusmenetelmää ("negatiivisen varauksen" luominen).

Mietintö: Reimer Böge (A7-0114/2011)

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. – (PT) Kannatan tätä mietintöä, joka tähtää EU:n avun antamiseen Euroopan unionin solidaarisuusrahastosta Puolalle, Slovakialle, Unkarille, Tšekin tasavallalle, Kroatialle ja Romanialle touko- ja kesäkuussa 2010 aiheutuneiden tulvien takia, jotka vaikuttivat kyseisiin alueisiin ja niiden väestöön. EU:n on edelleenkin oltava organisaatio, joka osoittaa solidaarisuutta.

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. – (LT) Kannatin tätä mietintöä taloudellisen tuen osoittamisesta Euroopan unionin solidaarisuusrahastosta Puolalle, Slovakialle, Unkarille, Tšekin tasavallalle, Kroatialle ja Romanialle. Toimielinten sopimuksen perusteella solidaarisuusrahaston varoja voidaan ottaa käyttöön vuosittain enintään 1 miljardi euroa. Mielestäni EU:n solidaarisuusrahaston varoja olisi otettava käyttöön mahdollisimman pian luonnonkatastrofin tapahduttua ja rahoitustukea koskevien hakemusten käsittelyn olisi tapahduttava tehokkaasti ja ripeästi, jotta olisi mahdollista antaa kiireellistä taloudellista tukea luonnonkatastrofeja kokeneille maille.

  Regina Bastos (PPE), kirjallinen. – (PT) Euroopan unionin solidaarisuusrahaston (EUSR) tavoitteena on antaa pikaista, tehokasta ja joustavaa apua jäsenvaltion tai liittymisestä neuvottelevan valtion väestölle luonnonmullistuksen jälkeen.

Rahasto täydentää jäsenvaltioiden julkisia varoja hätätilanteissa. Sen varat on tarkoitettu erityisesti kiireellisiin infrastruktuurin korjaustöihin, väliaikaisiin suoja- ja hätäpalveluihin ihmisten välittömien tarpeiden tyydyttämiseksi sekä katastrofin jälkien siivoamiseen sen runtelemilla alueilla. Rankkasateet huuhtoivat Puolaa, Slovakiaa, Unkaria, Tšekin tasavaltaa, Kroatiaa ja Romaniaa vuonna 2010. Ne aiheuttivat vakavia tulvia, jotka johtivat valtaviin menetyksiin. Katastrofien takia kyseiset valtiot pyysivät tukea EUSR:sta. Koska asiaankuuluvassa asetuksessa säädetyt kelpoisuusperusteet täyttyivät, EUSR:n varojen käyttöönotto hyväksyttiin edellä mainittujen katastrofien kohteeksi joutuneiden ihmisten kivun, kärsimysten ja menetysten lieventämiseksi. Edellä mainituista syistä kannatin mietintöä.

  Adam Bielan (ECR), kirjallinen. – (PL) Euroopan unionin itäosassa sijaitsevissa maissa viime vuonna nousseet tulvat aiheuttivat valtavia aineellisia vahinkoja käytännössä kaikilla alueilla. Useat niistä kamppailevat edelleen tulvan traagisten seurausten kanssa. Useat ihmiset odottavat yhä viranomaisten lupaamaa taloudellista apua. Vakavat vahingot vaurioittivat ensisijaisesti maataloutta, infrastruktuuria, liikenneverkkoa ja kulttuuriperintökohteita. Useat ihmiset ovat kärsineet ja menettäneet useissa tapauksissa koko omaisuutensa. Pelkästään Puolassa välittömien menetysten on arvioitu olevan lähes kolme miljardia euroa. Se ylittää siksi reilusti solidaarisuusrahaston varojen käyttöönoton kynnysarvon. Samanlainen tilanne vallitsee muissa maissa, jotka hakevat tukea rahastosta. Toimielinten sopimuksessa mainittujen eurooppalaisten rahastojen varojen käyttöönotto tuo merkittävää helpotusta katastrofin pahimmin runtelemille alueille, koska ne mahdollistavat työt luonnonkatastrofin vaikutusten lieventämiseksi. Kannatan painokkaasti solidaarisuusrahaston varojen käyttöönottoa.

  Jan Březina (PPE), kirjallinen. – (CS) Suhtaudun myönteisesti Euroopan parlamentin päätökseen ottaa käyttöön EU:n solidaarisuusrahaston varoja viime vuoden tulvista kärsineiden Keski-Euroopan maiden auttamiseksi. Tšekin tasavallan tapauksessa tarvitaan 125 miljoonaa Tšekin korunaa kattamaan osa vahingoista, joita tulvat aiheuttivat Määrin pohjoisosissa viime touko- ja kesäkuussa. Koska tuhojen kokonaismääräksi arvioitiin viisi miljardia Tšekin korunaa, joka on alle 0,6 prosenttia Tšekin tasavallan BKT:sta, sitä ei katsottu EU:n lainsäädännön nojalla "luonnonmullistukseksi", jonka tapauksessa solidaarisuusrahastosta myönnettävä tuki on käytännössä varmaa. Siksi oli välttämätöntä pyytää poikkeusta Tšekin tasavallalle sillä perusteella, että maamme joutui saman luonnonkatastrofin kohteeksi kuin naapurimaa Puola, jossa seuraukset olivat tuhoisammat. Euroopan parlamentin alkuperäisessä päätöslauselmaluonnoksessa vain Puola mainittiin luonnonkatastrofin kohteeksi joutuneena maana. Vasta sen jälkeen kun minä huomautin, että tulvat olivat vaikuttaneet myös muihin valtioihin, se ulotettiin kattamaan koko Keski-Euroopan alue. Olen mielissäni siitä, että alun leväperäisyyden ja epäröinnin jälkeen Tšekin tasavallan hallitus ryhtyi toimimaan ja että sen onnistui asetetun määräajan puitteissa jättää hakemus taloudellisen avun saamiseksi solidaarisuusrahastosta. Se osoittautuu epäilemättä erittäin hyödylliseksi.

  Maria Da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. – (PT) Koska luonnonmullistukset ovat aiheuttaneet merkittäviä vahinkoja erityisesti yksityisomaisuudelle, liikenneverkoille ja kulttuuriperintökohteille ja koska kaikkien kyseisten maiden arvioidut välittömät kokonaisvahingot ylittävät solidaarisuusrahaston varojen käyttöönoton tavanomaisen kynnysarvon, joka on 0,6 prosenttia bruttokansantulosta, kannatan ehdotusta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotosta Puolan, Slovakian, Unkarin, Tšekin tasavallan, Kroatian ja Romanian hyväksi.

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varojen käyttöönoton puolesta Slovakian, Unkarin, Tšekin tasavallan, Kroatian ja Romanian hyväksi, koska ne kärsivät touko- ja kesäkuussa 2010 vakavista tulvista. Haluan toistaa, että neuvoston on kiireellisesti jatkettava Euroopan parlamentin hyväksymän uuden solidaarisuusrahastoa koskevan asetuksen muuttamista rahaston toiminnan nopeuttamiseksi ja tehostamiseksi.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotto Puolan, Slovakian, Unkarin, Tšekin tasavallan, Kroatian ja Romanian hyväksi on perusteltua maissa vallinneiden rankkasateiden ja tulvien sekä niiden aiheuttamien vakavien vahinkojen takia. Päätös sai asiasta vastaavassa Euroopan parlamentin valiokunnassa suuren enemmistön tuen, mikä on osoitus sen nauttiman tuen laajuudesta. Olen pahoillani kärsimyksistä, joita ihmiset ovat kokeneet, ja toivon, että rahaston varojen käyttöönotto lieventää niitä ja auttaa nopeuttamaan ja tehostamaan jälleenrakennusta pahimpia tuhoja kokeneilla alueilla.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Touko- ja kesäkuussa 2010 Keski- ja Itä-Eurooppaa piiskasi ankara myrsky, joka aiheutti valtavaa tuhoa tietyissä jäsenvaltioissa. Se tuhosi erityisesti julkista infrastruktuuria, maatiloja, tie- ja rautatieverkkoja sekä julkista ja yksityistä omaisuutta. Puolan tulvat vaikuttivat lähes koko maahan ja aiheuttivat vahingot, jotka ylittävät 0,85 prosenttia bruttokansantulosta (BKTL). Slovakiassa joitakin alueita jäi myrskyn seurauksena veden alle. Lisäksi se aiheutti maanvyörymiä ja tulvia sekä vahingot, jotka ovat 0,89 prosenttia BKTL:sta. Unkarissa vahinkojen arvo on 0,73 prosenttia BKTL:sta. Romaniassa niiden arvioidaan ylittävän 875 miljoonaa euroa tai vastaavan 0,67 prosenttia BKTL:sta. Kroatiassa vahingot ovat yli 153 miljoonaa euroa (0,6 prosenttia BKTL:sta) ja Tšekin tasavallassa 204 miljoonaa euroa (0,6 prosenttia BKTL:sta). Tilanne oikeuttaa Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varojen käyttöönoton ja on johtanut varainhoitovuoden 2011 ensimmäisen lisätalousarvion hyväksymiseen. Koska jo hyväksytty lisätalousarvioesitys kattaa varojen käyttöönoton ja kun aluekehitysvaliokunnan lausunto otetaan huomioon, olen samaa mieltä esittelijän kannasta, joka koskee 182 388 893 euron käyttöönottoa auttamaan myrskyjen vaurioittaman julkisen infrastruktuurin korjaamisessa edellä mainituissa jäsenvaltioissa.

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Mietinnössä kannatetaan Euroopan unionin solidaarisuusrahaston (EUSR) varojen käyttöönottoa kuuden valtion avustamiseksi: Puolan, Slovakian, Unkarin, Tšekin tasavallan, Kroatian ja Romanian. Kyseiset maat kärsivät rankkasateista ja joissakin tapauksissa ennennäkemättömistä tulvista, maanvyörymistä ja mutavyöryistä. Neljässä valtiossa – Puolassa, Slovakiassa, Unkarissa ja Romaniassa – katastrofeja voidaan EUSR:sta annetun asetuksen määritelmän mukaan pitää "luonnonmullistuksina"; toisin sanoen vahinkojen arvioidaan ylittävän 0,6 prosenttia niiden bruttokansantulosta. Pidämme varojen käyttöönottoa tärkeänä ja välttämättömänä, mistä syystä äänestimme mietinnön puolesta.

Jälleen kerran meidän on kiinnitettävä huomiota liian pitkiin viipeisiin katastrofin tapahtumisen, EUSR:n varojen käyttöönottoa koskevan päätöksen ja EU:n tuen varsinaisen toimittamisen tuhoja kärsineille jäsenvaltioille ja alueille välillä. Tässä tapauksessa katastrofit tapahtuivat touko- ja kesäkuussa 2010. Euroopan parlamentti on juuri hyväksynyt EUSR:n varojen käyttöönoton eli lähes vuotta myöhemmin. Nyt muut menettelyä koskevat vaatimukset viivyttävät entisestään rahojen saapumista kohteeseensa. Olemme kannattaneet rahaston varojen käyttöönottoa koskevien sääntöjen mukauttamista, jotta varojen käyttöönotosta tulisi joustavampaa ja oikea-aikaisempaa.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Äänestimme tämän mietinnön puolesta, jossa kannatetaan Euroopan unionin solidaarisuusrahaston (EUSR) varojen käyttöönottoa kuuden valtion avustamiseksi: Puolan, Slovakian, Unkarin, Tšekin tasavallan, Kroatian ja Romanian.

Kyseiset maat kärsivät rankkasateista ja joissakin tapauksissa ennennäkemättömistä tulvista, maanvyörymistä ja mutavyöryistä. Neljässä valtiossa – Puolassa, Slovakiassa, Unkarissa ja Romaniassa – katastrofeja voidaan EUSR:sta annetun asetuksen määritelmän mukaan pitää "luonnonmullistuksina"; toisin sanoen vahinkojen arvioidaan ylittävän 0,6 prosenttia niiden bruttokansantulosta.

Pidämme varojen käyttöönottoa tärkeänä ja välttämättömänä, mistä syystä äänestimme mietinnön puolesta.

Meidän on kuitenkin kiinnitettävä huomiota liian pitkiin viipeisiin katastrofin tapahtumisen, EUSR:n varojen käyttöönottoa koskevan päätöksen ja EU:n tuen varsinaisen toimittamisen tuhoja kärsineille jäsenvaltioille ja alueille välillä. Pitäisi panna merkille, että katastrofit tapahtuivat touko- ja kesäkuussa 2010. Euroopan parlamentti on juuri hyväksynyt EUSR:n varojen käyttöönoton eli lähes vuotta myöhemmin. Nyt muut menettelyä koskevat vaatimukset viivyttävät entisestään rahojen saapumista kohteeseensa.

Kannatamme rahaston varojen käyttöönottoa koskevien sääntöjen mukauttamista, jotta varojen käyttöönotosta tulisi joustavampaa ja oikea-aikaisempaa.

  Monika Flašíková Beňová (S&D), kirjallinen. – (SK) Vuoden 2010 tulvat vaikuttivat laajoihin alueisiin useissa Keski-Euroopan maissa. Luonnonkatastrofi koetteli lähinnä Puolaa, Slovakiaa, Unkaria, Tšekin tasavaltaa, Kroatiaa ja Romaniaa. Näillä alueilla asuvat ihmiset eivät selviydy tulvien seurauksista omin voimin. He eivät kykene katkaisemaan seurauksia omilla varoillaan, koska talous- ja rahoituskriisi rasittaa yksittäisten jäsenvaltioiden talousarvioita. Komissio kuitenkin ehdottaa EU:n solidaarisuusrahaston varojen käyttöönottoa tuhoista kärsivien maiden hyväksi. Kaikki mainitut valtiot pyysivät rahastosta tukea sen jälkeen, kun maanvyöryt, tulva-aallot ja lähes jatkuva sade olivat iskeneet ja lamauttaneet ne viime vuoden kevät- ja kesäkuukausina.

Luonnonvoimat aiheuttivat niistä kärsineillä alueilla laajoja tuhoja sekä julkiseen että yksityiseen infrastruktuuriin, tie- ja rautatieliikenteeseen ja maatalouteen. Myös kiinteä omaisuus, asuinrakennukset ja kulttuurimuistomerkit kokivat vakavia vahinkoja. On kohtuullista myöntää luonnonkatastrofeista kärsineille Euroopan valtioille tarvittavaa taloudellista apua, jotta ne voivat korjata katastrofin seuraukset ja palata normaaliin elämään mahdollisimman pian.

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen. (LT) Kannatin tätä asiakirjaa, koska komissio on ilmoittanut Euroopan parlamentille ehdotuksessaan Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotosta (KOM(2011)0010), että komissio ehdottaa Puolan, Slovakian, Unkarin, Tšekin tasavallan, Romanian ja ehdokasvaltio Kroatian toukokuun, kesäkuun ja heinäkuun 2010 tulvakatastrofien perusteella jättämien avustushakemusten perusteella Euroopan solidaarisuusrahaston varojen käyttöönottoa. Aluekehitysvaliokunta ei vastusta 182 388 893 euron määrän käyttöönottoa solidaarisuusrahastosta asianomaisten maiden hyväksi komission ehdotuksen mukaisesti ja 17. toukokuuta 2006 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen määräysten ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2012/2002 säännösten perusteella, jotta tämän toimenpiteen hyväksyminen ei turhaan viivästyisi, koska budjettivaliokunta aikoo hyväksyä sen mahdollisimman pian.

  Cătălin Sorin Ivan (S&D), kirjallinen. – (RO) Solidaarisuusrahasto on äärimmäisen tärkeä väline EU:lle. Taloudellisen vaikutuksen lisäksi se on osoitus eurooppalaisesta solidaarisuudesta. Neuvosto on kuitenkin juuri osoittanut meille, että tämä solidaarisuus alkaa heikentyä tasaisesti. Tällä hetkellä neuvosto pakottaa meidät leikkaamaan erittäin tärkeiden ohjelmien varoja niiden kansalaisten auttamiseksi, jotka ovat jo kärsineet niin paljon viime vuoden tulvien takia.

Mikäli tarkastelemme, mitkä jäsenvaltiot estävät tällä hetkellä neuvostossa "uuden rahan" käsitteen rahaston tarpeiden kattamiseksi, huomaamme, että kyseessä ovat ne maat, jotka ovat vuorollaan saaneet suuria rahamääriä viime vuosina.

Unioni perustuu solidaarisuuden käsitteeseen. Ilman sitä emme olisi kyenneet luomaan nykyistä Euroopan unionia emmekä kykene muovaamaan huomisen Euroopan unionia.

  Edvard Kožušník (ECR), kirjallinen. – (CS) Toisin kuin Euroopan globalisaatiorahastoa pidän solidaarisuusrahastoa, jonka varat on tarkoitettu kattamaan luonnonkatastrofien aiheuttamia vahinkoja, aitona osoituksena eurooppalaisesta solidaarisuudesta. Olen hyvin kiitollinen siitä, että tässä mietinnössä ehdotetaan myös varojen osoittamista kattamaan Tšekin tasavallassa julkiselle omaisuudelle aiheutuneita tulvavahinkoja. Tämä koskee erityisesti Määrin pohjoisosia, jotka kärsivät viime vuoden toukokuussa samasta tulva-aallosta, joka aiheutti tuhoa koko Keski-Euroopan alueella. Olen sitä suuremmalla syyllä kiitollinen siitä, että Tšekin tasavalta on saanut solidaarisuusrahastosta varoja vahinkojen korjaamiseksi, koska naapurimaat kärsivät tulva-aallosta enemmän kuin Tšekin tasavalta.

Tšekin tasavallalle maksettavia korvauksia ei siitä huolimatta unohdettu eurooppalaisen solidaarisuuden puitteissa. Haluan myös kiittää jäsen Březinaa ja jäsen Tošenovskýa, joiden kanssa onnistuin saamaan Tšekin tasavallan niiden maiden joukkoon, jotka saavat korvausta solidaarisuusrahastosta tämän tulva-aallon takia. Parlamentin puhemies Buzek ansaitsee myös erityiset kiitokset, koska hän vieraili kanssamme Määrissä tulvasta kärsineillä alueilla ja tuki henkilökohtaisesti Tšekin tasavallalle annettavaa apua.

  Bogusław Liberadzki (S&D), kirjallinen. – (PL) Vuotta 2010 leimasi useita Euroopan maita koetellut tuhoisa tulva. Puola kärsi kahdesta tulvasta. Meidän pitäisi olla kiitollisia Euroopan unionin solidaarisuuden ilmauksista tulvien vaikutusten lieventämiseksi ja toimista niistä kärsivien kauhean ahdingon helpottamiseksi – ihmisten, jotka ovat menettäneet suuren osan ja useissa tapauksissa koko aineellisen omaisuutensa, joille aiheutui terveyshaittoja ja jotka jopa menettivät läheisiään.

Osana solidaarisuuden ajatuksen tukemista hädän ja kärsimyksen aikoina on myös mietittävä, miten tulvien syntyminen voidaan estää. Se voidaan toteuttaa vesivarojen hallinnalla: säännöstelemällä jokia, rakentamalla tekojärviä jne. Meidän pitäisi ohjata paljon suurempi osa koheesiorahastossa ympäristötarkoituksiin osoitetuista varoista tulvien ehkäisyyn. Kannatan Bögen mietintöä, ja kehotan tukemaan ehdotusta talousarvion varojen lisäämiseksi vuoden 2013 jälkeen.

  Elżbieta Katarzyna Łukacijewska (PPE), kirjallinen. – (PL) Olen hyvin mielissäni siitä, että Euroopan parlamentissa tehdään näin rakentavia päätöksiä. Tulvista kärsineiltä alueilta kotoisin olevat jäsenet ponnistelivat ankarasti, että unionin apua myönnettäisiin, ja kuten tiedämme, tie menestykseen ei ole ollut helppo. 182,4 miljoonan euron myöntäminen viime vuoden tulvien vaikutusten korvaamiseksi on äärimmäisen tärkeää sekä luonnonkatastrofista kärsineiden alueiden että siellä asuvien ihmisten kannalta.

Puola ja Podkarpacien alue kärsivät erityisesti katastrofista. Siksi toivonkin, että infrastruktuurin jälleenrakentamiseen osoitetut varat käytetään tehokkaasti. Parlamentin tänään tekemä päätös on lopullinen ja käynnistää menettelyn EU:n varojen myöntämiseksi. Siitä syystä äänestin EU:n solidaarisuusrahaston varojen käyttöönottoa – vuoden 2010 tulvat Puolassa, Slovakiassa, Unkarissa, Tšekin tasavallassa, Kroatiassa ja Romaniassa – koskevan päätöslauselman puolesta

  David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Kannatan komission ehdotusta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi EU:n solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotosta. Touko-, kesä- ja heinäkuussa 2010 tapahtuneisiin tulvakatastrofeihin liittyvien Puolan, Slovakian, Unkarin, Tšekin tasavallan, Romanian ja ehdokasvaltio Kroatian avustushakemusten perusteella se ehdottaa EU:n solidaarisuusrahaston varojen käyttöönottoa.

  Barbara Matera (PPE), kirjallinen. – (IT) Olen tyytyväinen tämänpäiväiseen äänestykseen Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varojen käyttöönoton puolesta avun antamiseksi Puolalle, Slovakialle, Tšekin tasavallalle, Unkarille, Romanialle ja Kroatialle viimevuotisten tulvien takia.

Vaikka parlamentin ja neuvoston välillä on erimielisyyttä teknisestä menettelystä jäsenvaltioiden vahinkojen korvaamiseen tarvittavien 182,4 miljoonan euron hankkimiseksi, Euroopan unioni on jälleen kerran osoittanut solidaarisuuttaan kansalaisiaan kohtaan. Olen samaa mieltä varainhoitovuoden 2010 talousarvion ylijäämän käyttämisestä kattamaan "negatiiviset varaukset", joita käytettiin tarvittavien varojen hankkimiseksi. Tämä varaus on todellakin sellainen "kirjanpitomenetelmä", jota pitäisi käyttää kaikissa hätäsuunnitelmissa, joita saatetaan tarvita nykyisen varainhoitovuoden aikana.

  Iosif Matula (PPE), kirjallinen. – (RO) Solidaarisuus on Euroopan unionin tärkein piirre. Tämän solidaarisuuden perusteella pidän oikea-aikaisena ja välttämättömänä mietintöä Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotosta Puolaa, Slovakiaa, Tšekin tasavaltaa, Unkaria, Kroatiaa ja Romaniaa vuonna 2010 koetelleiden tulvien takia. Tämä solidaarisuus on yhä välttämättömämpää, koska ilmastonmuutos aiheuttaa myös jatkossa katastrofeja koko Euroopan alueella. Tässä suhteessa on suunniteltava strategioita, jotka auttavat myös alentamaan kasvihuonekaasupäästöjen tasoa.

Euroopan unionin ponnistelut on kanavoitava jäsenvaltioiden toteuttamien toimien vahvistamiseen, jotta yhä useammin syntyvien suurten tulvien vaikutuksia Euroopassa saataisiin ehkäistyä ja vähennettyä. Tässä yhteydessä jäsenvaltioiden yhtenä ensisijaisena tavoitteena on oltava niiden toimintojen arviointi, jotka kasvattavat tulvariskiä ja lisäävät toteutettujen toimenpiteiden nopeutta, liikkuvuutta ja joustavuutta. Lopuksi haluan korostaa, miten tärkeää kansalaisille on, että heille tiedotetaan tulvien hallintaan liittyvistä toimista ja suunnitelmista ja että he voivat osallistua niihin.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Tätä solidaarisuusvälinettä on käytetty aikaisemmin – erityisesti kotimaassani, kun Madeiralle lähetettiin tukea helmikuun 2010 rankkasateiden jälkeen – ja nyt on kaikin puolin järkeenkäypää ottaa sen varoja käyttöön pyrittäessä lieventämään vaikutuksia, joita luonnonkatastrofeilla aina on niiden koettelemien maiden väestöön.

  Alajos Mészáros (PPE), kirjallinen. – (HU) Viime vuoden voimakkaat sateet johtivat katastrofaaliseen tilanteeseen Keski-Euroopan maissa. Yli äyräidensä tulvivien jokien vedet valtasivat kadut ja kodit. Ihmiset kärsivät ja useat heistä menettivät melkein kaiken omaisuutensa. Siksi tilanteen pikainen arviointi ja nopea apu olivat tuolloin välttämättömiä. Slovakia, Unkari, Puola, Tšekin tasavalta, Kroatia ja Romania pyysivät kaikki apua Euroopan unionilta kyetäkseen auttamaan avun tarpeessa olevia solidaarisuusrahaston varoja hyödyntämällä. Olen hyvin mielissäni voidessani todeta, että myös Euroopan parlamentti tunnusti tilanteen ja että myös se aikoi auttaa kyseisiä maita. Siksi pidän tämän päätösehdotuksen tukemista hyvin tärkeänä, ja haluan käyttää tilaisuutta hyväkseni ilmaistakseni kiitollisuuteni kaikille niille, jotka tuolloin osoittivat solidaarisuutta Keski-Euroopan kansalaisille. Kiitos.

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Kun elokuussa 2010 rankkasateet saivat joet tulvimaan yli äyräidensä ja pakottivat ihmiset jättämään kotinsa, Tšekin tasavalta haki lokakuussa 2010 apua solidaarisuusrahastosta. Kynnysarvo, joka on 0,6 prosenttia bruttokansantulosta, ei ylittynyt, mutta enemmistö väestöstä kärsi tulvien seurauksista ja alueen talous oli romahduksen partaalla. Tärkeät alat, kuten matkailu ja teollisuus, kärsivät vakavia vahinkoja. Tämä apu korvaa osan kustannuksista, joita syntyi vahingoittuneen infrastruktuurin jälleenrakentamiseen tarvituista välittömistä toimenpiteistä. Sen vuoksi kannatan tätä ehdotusta.

  Rareş-Lucian Niculescu (PPE), kirjallinen. – (RO) Viime kesänä suurin osa Romaniasta kärsi vakavista tulvista ja maanvyörymistä. Vahinkojen suuruudeksi arvioitiin melkein 900 miljoonaa euroa, joka on lähes 0,7 prosenttia Romanian BKT:sta. Olen mielissäni solidaarisuusrahaston avusta. Se auttaa sekä lieventämään katastrofin vaikutuksia että ehkäisee muiden samanluonteisten tapausten sattumista. Solidaarisuusrahasto on yksi erityisistä esimerkeistä, joita voidaan tarjota kansalaisille ja jotka osoittavat yhteisten toimien merkityksen EU:n tasolla.

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. – (PT) Komissio ehdottaa Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varojen käyttöönottoa Puolan, Slovakian, Unkarin, Tšekin tasavallan, Kroatian ja Romanian hyväksi talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17. toukokuuta 2006 tehdyn toimielinten sopimuksen mukaisesti. Toimielinten välisen sopimuksen perusteella solidaarisuusrahaston varoja voidaan ottaa käyttöön vuosittain enintään 1 miljardi euroa. Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varojen käyttöönottoa Puolan, Slovakian, Unkarin, Tšekin tasavallan, Kroatian ja Romanian hyväksi koskevan ehdotuksen lisäksi komissio antoi myös esityksen lisätalousarvioksi (A7-0115/2011). Mietinnöstä käy selkeästi ilmi, että kaikki hakemukset täyttävät asetuksessa (EY) N:o 2012/2002 säädetyt kelpoisuusperusteet. Siksi äänestin EU:n solidaarisuusrahaston varojen käyttöönoton puolesta. Esitetyt määrät ovat 105 567 155 euroa Puolalle, 20 430 841 euroa Slovakialle, 22 485 772 euroa Unkarille, 5 111 401 euroa Tšekin tasavallalle, 3 825 983 euroa Kroatialle ja 24 967 741 euroa Romanialle eli yhteensä 182 388 893 euroa maksusitoumus- ja maksumäärärahoina.

  Rovana Plumb (S&D), kirjallinen. – (RO) Puolaa, Slovakiaa, Tšekin tasavaltaa, Unkaria, Kroatiaa ja Romaniaa vuonna 2010 koetelleiden tulvien suorat kustannukset ovat 5 512 719 662 euroa. Äänestin tämän mietinnön puolesta, jotta 182,4 miljoonan euron käyttöönotto EU:n solidaarisuusrahastosta näiden tulvien takia hyväksyttäisiin. En ole samaa mieltä rahoituksen lähteestä eli neuvoston ehdottamasta "negatiivisesta varauksesta". Äänestin kuitenkin neuvoston ehdotuksen puolesta, koska mielestäni kansalaiset, jotka olivat tulvien uhreja, eivät saa joutua jäsenvaltioiden ja Euroopan parlamentin välisen toimielinten taistelun uhreiksi.

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. – (PT) Käsiteltävänä oleva asia koskee Puolan, Slovakian, Unkarin, Tšekin tasavallan, Romanian ja Kroatian (ehdokasvaltiona) jättämiä tukihakemuksia tuhoisien tulvien touko-, kesä- ja heinäkuussa 2010 aiheuttamien huomattavien vahinkojen korvaamiseksi. Koska kaikki hakemukset täyttävät asetuksessa (EY) N:o 2012/2002 säädetyt kelpoisuusperusteet, äänestin ehdotuksen puolesta Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varojen käyttöönottamiseksi ja 182 388 893 euron osoittamiseksi kyseisille maille siinä toivossa, että tuki auttaa nopeuttamaan tulvien koettelemien alueiden jälleenrakentamista ja lieventämään niiden väestön kärsimyksiä.

  Zuzana Roithová (PPE), kirjallinen. – (CS) Äänestin mielelläni Euroopan parlamentin ja neuvoston päätösehdotuksen puolesta, joka koski EU:n solidaarisuusrahaston varojen käyttöönottoa Puolan, Slovakian, Unkarin, Tšekin tasavallan, Kroatian ja Romanian hyväksi. Kaikki nämä valtiot kärsivät viime vuonna rankkasateiden synnyttämistä voimakkaista tulvista, jotka aiheuttivat maanvyörymiä ja johtivat useiden ihmishenkien menettämiseen sekä vaurioittivat asuinrakennuksia, yrityksiä, viljelyalueita, tie- ja rautatieverkkoja sekä muuta infrastruktuuria. Vaikka ehdotetun avun määrä on vain muutamia prosentteja useimpien maiden kokonaisvahingoista, se on silti merkityksellistä apua, jonka määrä on yhteensä 182 miljoonaa euroa. Haluan huomauttaa, että EU perusti solidaarisuusrahaston luonnonkatastrofien koettelemien alueiden asukkaiden avustamiseksi. Haluan kiittää jäseniä tämän mietinnön tukemisesta.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Äänestin puolesta. – (PT) Komissio ehdottaa Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varojen käyttöönottoa Puolan, Slovakian, Unkarin, Tšekin tasavallan, Kroatian ja Romanian hyväksi talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17. toukokuuta 2006 tehdyn toimielinten sopimuksen perusteella. Toimielinten välisen sopimuksen perusteella solidaarisuusrahaston varoja voidaan ottaa käyttöön vuosittain enintään 1 miljardi euroa. Komissio on esittänyt samanaikaisesti solidaarisuusrahaston varojen käyttöönottoa Puolan, Slovakian, Unkarin, Tšekin tasavallan, Kroatian ja Romanian hyväksi koskevan ehdotuksen kanssa lisätalousarvioesityksen (LTE nro 1/2011, 14. tammikuuta 2011), jotta vuoden 2011 talousarvioon voidaan ottaa vastaavat maksusitoumus- ja maksumäärärahat, kuten toimielinten sopimuksen 26 kohdassa edellytetään.

  Licia Ronzulli (PPE), kirjallinen. – (IT) Äänestin tämän tekstin puolesta, koska meidän on otettava käyttöön Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varoja niiden Keski- ja Itä-Euroopan maiden hyväksi, jotka kärsivät tulvien takia vahinkoja vuonna 2010.

Puolassa, Slovakiassa, Unkarissa, Tšekin tasavallassa, Kroatiassa ja Romaniassa infrastruktuurille valtavia vahinkoja aiheuttaneet rankkasateet synnyttivät tuolloin suunnattomia kustannuksia. Esimerkiksi pelkästään Puolan suurimmat joet kokivat kaksi peräkkäistä tulvaa touko- ja kesäkuussa 2010. Ne aiheuttivat vakavia vahinkoja maataloudelle, liikenneverkoille ja kulttuuriperintökohteille ja johtivat lähes kolmen miljardin euron suuruisiin kokonaisvahinkoihin. Ensisijainen tavoite on nyt jälleenrakentaa viime vuoden traagisista tapahtumista eniten kärsineet alueet ja tarjota niille mahdollisuus käynnistää tuotantojärjestelmänsä mahdollisimman pian uudelleen.

  Olga Sehnalová (S&D), kirjallinen. – (CS) Vuoden 2010 tulvat koettelivat vaihtelevasti useita Euroopan maita. Esimerkiksi Tšekin tasavallassa tulva valtasi pienemmän maa-alueen, mutta seuraukset olivat todella tuhoisia aivan kuten Puolassa. Siitä syystä kannatin varojen käyttöönottoa neuvoston asetuksen (EY) N:o 2012/2002 tällaisissa poikkeustilanteissa tarjoaman mahdollisuuden perusteella. Äänestin mietinnön hyväksymisen ja varojen käyttöönoton puolesta Tšekin tasavallan ja samanlaista tapausta edustavan Kroatian hyväksi.

  Joanna Senyszyn (S&D), kirjallinen. – (PL) Kannatin mietintöä Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotosta talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen 26 kohdan mukaisesti. On äärimmäisen tärkeää, että EU tukee niitä maita, jotka ovat kärsineet luonnonkatastrofien takia. Tämän katastrofin aiheuttamat menetykset ylittävät 2,9 miljardia euroa. EU:n taloudellinen tuki auttaa katastrofin vaurioittaman julkisen infrastruktuurin jälleenrakentamisessa: vesijohtojen, viemärijärjestelmien, teiden ja siltojen. Tulvista on nyt kulunut jo lähes vuosi. Apu on yhä välttämätöntä. Se pitäisi ottaa käyttöön nopeammin. Siksi menettelyjä rahoitusavun myöntämiseksi solidaarisuusrahastosta pitäisi nopeuttaa.

Suositus: Luis Manuel Capoulos Santos (A7-0056/2011)

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. – (PT) Kannatan tätä mietintöä, koska se edistää vastuullista kalastusta Komorien kalastusalueella noudattaen periaatetta, joka kieltää alueella kalastavien eri laivastojen syrjimisen ja edistää samalla tarvittavia uudistuksia koskevaa vuoropuhelua. Kannatan tätä mietintöä myös siksi, että siinä otetaan edistysaskel edelliseen sopimukseen verrattuna, koska se mahdollistaa pöytäkirjan täytäntöönpanon keskeyttämisen, mikäli ihmisoikeuksia loukataan. Koska pöytäkirjan tavoitteena on vahvistaa kumppanuutta ja yhteistyötä kalastusalalla käyttämällä kaikkia tarjolla olevia rahoitusvälineitä, haluan kuitenkin kiinnittää huomion siihen, että on tarpeen luoda välittömästi puitteet, jotka suosivat investointien lisäämistä ja pienimuotoisen kalastustuotannon optimointia alalla.

  George Becali (NI), kirjallinen. – (RO) Kannatin mietintöä, koska se on merkkinä sitoumuksesta edistää vastuullista ja kestävää kalastusta aina kun EU:n alukset harjoittavat kalastusta. Sopimukset perustuvat saatavilla olevien kalavarojen perinpohjaiseen arviointiin ja niillä sitoudutaan varmistamaan, että luotettavissa tieteellisissä lausunnoissa on arvioitu hyödynnettävät kalastusmahdollisuudet. Lisäksi estetään uhka, että paikalliset kannat kalastetaan tyhjiin. Komorien liittoa pidetään yhtenä vähiten kehittyneistä maista, jonka talous on suurelta osin riippuvainen ulkomaisista avustuksista ja teknisestä avusta. Vaikka Komorien liiton talousalueella hyödynnettävien, pääasiassa suurten pelagisten kalojen kantojen määräksi arvioidaan 33 000 tonnia vuodessa, paikallisten kalastajien vuosittaiset saaliit ovat noin 16 000 tonnia, joka menee kokonaisuudessaan paikallisille markkinoille. Uuden pöytäkirjan päätavoitteena on määritellä EU:n aluksille tarjottavat kalastusmahdollisuudet pääsyoikeuksia ja alakohtaista tukea varten ja jatkaa EU:n ja Komorien liiton välistä yhteistyötä laajentamalla kumppanuuskehystä, jossa kehitetään kestävää kalastuspolitiikkaa ja kalavarojen vastuullista hyödyntämistä Komorien kalastusvyöhykkeellä molempien osapuolten etujen mukaisesti.

  Slavi Binev (NI) , kirjallinen. – (BG) Euroopan yhteisön ja kolmansien maiden välisten kahdenvälisten kalastussopimusten, joita kutsutaan kalastuskumppanuussopimuksiksi, tekeminen on kuulunut yhteisen kalastuspolitiikan yleiseen käytäntöön. Äänestin puolesta, koska mielestäni Komorien liiton kanssa tehtyyn kalastuskumppanuussopimukseen liitettävä uusi pöytäkirja on myös molempien osapuolten edun mukainen. Toisaalta se parantaa EU:n aluksille Komorien kalastusvyöhykkeellä tarjoutuvia kalastusmahdollisuuksia, koska kaikki tilaisuudet alueen paikallisten kantojen kalastamiseksi tyhjiin suljetaan pois. Toisaalta EU osoittaa varoja Komorien alakohtaisen kalastuspolitiikan kehittämiseen.

  Maria da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. – (PT) Olen samaa mieltä ehdotuksesta neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisön ja Komorien liiton välisessä kalastuskumppanuussopimuksessa määrättyjen kalastusmahdollisuuksien ja taloudellisen korvauksen vahvistamista koskevan pöytäkirjan tekemisestä. Pidän pöytäkirjaa myönteisenä, koska se edistää vastuullista ja kestävää kalastusta Komorien aluevesillä ja on molempien osapuolten etujen mukainen, koska se tarjoaa EU:n aluksille kalastusmahdollisuuksia vastineeksi tärkeästä alakohtaisesta tuesta Komorien saariryhmän yhteisölle.

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin EY:n ja Komorien kalastuskumppanuussopimusta koskevan suosituksen puolesta, koska osapuolet sitoutuvat edistämään kestävää ja vastuullista kalastusta Komorien kalastusvyöhykkeellä ja koska se sisältää keskeytyslausekkeen, joka tulee voimaan, mikäli Komorien liitossa loukataan ihmisoikeuksia.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Euroopan yhteisön ja Komorien liiton väliseen voimassa olevaan kalastussopimukseen, joka on yksi monista Euroopan unionin allekirjoittamista kalastuskumppanuussopimuksista, liitetyn nykyisen pöytäkirjan voimassaolo päättyi 31. joulukuuta 2010. Uusi pöytäkirja tehdään kolmen vuoden ajanjaksoksi (2011–2013), joka alkaa kyseisen pöytäkirjan väliaikaista soveltamista koskevan neuvoston päätöksen voimaantulosta ja voimassaolevan pöytäkirjan päätyttyä. Päätösehdotuksen tavoitteena on määritellä Euroopan unionin alusten kalastusmahdollisuudet tarjolla olevien kantojen ylijäämän perusteella sekä taloudellinen korvaus, joka maksetaan erikseen pääsyoikeuksista, ja alakohtainen tuki.

Uusi pöytäkirja on molempien osapuolten etujen mukainen. Sen tavoitteena on lujittaa kalastusyhteistyötä hyödyntämällä tarjolla olevia rahoitusvälineitä. On ollut tarvetta luoda puitteet, jotka suosivat tällä alalla tehtävien investointien kehittämistä, ja optimoida pienimuotoinen kalastustuotanto. Esittelijän tavoin katson, että parlamentille pitäisi antaa mahdollisuus valvoa tiiviisti tapaa, jolla sopimus kehittyy ja sitä noudatetaan. Komission tehtävä on varmistaa tämä.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Tämä mietintö keskittyy ehdotukseen neuvoston päätökseksi pöytäkirjan tekemisestä, jossa määrätään ehdot, joilla Euroopan unionin (EU) kalastusalukset voivat harjoittaa pyyntitoimintaa Komorien liiton vesillä. Vuosien mittaan EU on tehnyt kalastuskumppanuussopimuksia useiden maiden kanssa ja antanut vastineeksi tietyn taloudellisen korvauksen, joka on tarkoitettu pääasiassa kansallisen kalastuspolitiikan tukemiseen erityisesti kalakantojen suojelemiseksi. Lissabonin sopimuksen voimaantulon myötä parlamentti on saanut lisää vastuuta tällä alalla, ja nyt meidän on annettava hyväksyntä uusien kalastuskumppanuussopimusten tekemiseen. Koska EU:n ja Komorien liiton pöytäkirjan voimassaolo päättyi 31. joulukuuta 2010, se on uusittava pikaisesti. Kuten esittelijä hyvin selittää, kyseinen ehdotus on molempien osapuolten etujen mukainen, ja siksi äänestin sen puolesta. On vain harmi, että se on myöhässä.

  João Ferreira ja Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Tämä mietintö tukee EU:n ja Komorien välisen kalastusalan kumppanuussopimuksen uutta pöytäkirjaa, joka on voimassa kolme vuotta ja jonka päätavoite on määritellä EU:n aluksille tarjottavat kalastusmahdollisuudet, pääsyoikeuksista maksettava taloudellinen korvaus ja alakohtainen tuki. Tämä sopimus koskee 70 eurooppalaisen aluksen pääsyoikeuksia Komorien vesille vastineeksi taloudellisesta korvauksesta, jonka määrä on noin 600 000 euroa vuodessa ja josta suunnilleen puolet on tarkoitus käyttää maan kalastusalan kehittämiseen. Maalla ei ole käytännössä lainkaan muita luonnonvaroja; sen 800 000 asukkaasta 30 000 on riippuvaisia tästä alasta.

Juuri tältä osin alalla tehdyt nk. kumppanuussopimukset ovat epäonnistuneet näkyvimmin, minkä pitäisi antaa aihetta pohdiskeluun ja politiikan muuttamiseen. Kalastuslupa annetaan 45 nuottaa käyttävälle tonnikala-alukselle – joista 22 on ranskalaisia ja 22 espanjalaisia – sekä 25 pintasiima-alukselle: se on enemmän kuin nyt voimassa olevassa sopimuksessa, jossa annetaan lupa 40 nuotta-alukselle ja 17 pintasiima-alukselle. Portugali saa edelleen luvan viidelle pintasiima-alukselle kuten aikaisemminkin. Ranska ja Espanja hyötyvät yhä eniten.

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen. – (LT) Olen samaa mieltä tästä asiakirjasta, koska Euroopan yhteisön ja kolmansien maiden välisten kahdenvälisten kalastussopimusten, joita on kutsuttu kalastuskumppanuussopimuksiksi vuodesta 2004 lähtien, tekeminen on kuulunut yhteisen kalastuspolitiikan (YKP) yleiseen käytäntöön tärkeänä osana sen ulkoista ulottuvuutta. Afrikan ja Tyynenmeren valtioiden kanssa tehdyissä sopimuksissa huomattava osa EU:n taloudellisesta korvauksesta on tarkoitettu nimenomaan kalavarojen kestävyyden ja moitteettoman hoidon periaatteeseen perustuvien kansallisten kalastuspolitiikkojen tukemiseen. Kumppanuussopimukset ovat siksi verrattavissa sitoumukseen edistää vastuullista ja kestävää kalastusta aina kun EU:n alukset harjoittavat kalastusta. Sopimukset perustuvat saatavilla olevien kalavarojen perinpohjaiseen arviointiin ja niillä sitoudutaan varmistamaan, että luotettavissa tieteellisissä lausunnoissa on arvioitu hyödynnettävät kalastusmahdollisuudet. Lisäksi estetään uhka, että paikalliset kannat kalastetaan tyhjiin. Lissabonin sopimuksen voimaantulon myötä Euroopan parlamentin toimivalta laajeni kalastuskumppanuussopimuksiin liittyvissä asioissa: Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 218 artiklan 6 kohdan a alakohdan mukaan Euroopan parlamentilta on saatava etukäteen hyväksyntä sopimuksen tekemiseen. Tämä menettely korvaa aikaisemman yksinkertaisen kuulemismenettelyn. Mielestäni Komorien liiton kanssa tehtyyn kalastuskumppanuussopimukseen ehdotettu uusi pöytäkirja on molempien osapuolten etujen mukainen.

  Jarosław Kalinowski (PPE), kirjallinen. – (PL) Komorien alueen kalastusala on hyvin erityisluonteinen. Paikallisten kalastajien saaliit riittävät tuskin koskaan paikallisen yhteisön tarpeiden tyydyttämiseen. Se johtuu heikosti kehittyneestä ja suoraan sanoen olemattomasta satama- ja kalastuslaivastoinfrastruktuurista. Intian valtameren tässä osassa sijaitsevilla saarilla asuvat ihmiset ovat erittäin köyhiä, he kärsivät työttömyysongelmasta ja kuten esittelijä itse toteaa, he ovat käytännössä riippuvaisia ulkomailta tulevasta taloudellisesta avusta. Kumppanuussopimus, joka sallii EU:n alusten kalastuksen Komorien alueella vastineena taloudellisesta tuesta, myötävaikuttaa epäilemättä alueen talouden vahvistamiseen. Meidän pitäisi kuitenkin valvoa tapaa, jolla varat käytetään, ja sitä, myötävaikuttavatko ne tosiasiassa alalla vallitsevan tilanteen parantamiseen.

  Elisabeth Köstinger (PPE), kirjallinen. – (DE) Euroopan yhteisön ja Komorien liiton välisessä kalastuskumppanuussopimuksessa määrättyjen kalastusmahdollisuuksien ja taloudellisen korvauksen vahvistamista koskevan uuden pöytäkirjan tavoitteena on lujittaa kumppanuutta ja yhteistyötä kalastusalalla käyttämällä kaikkia tarjolla olevia rahoitusvälineitä. Pöytäkirja luo puitteet, jotka edistävät investointien lisäämistä alalla ja jotka auttavat lisäämään pienimuotoisen kalastuksen tuotteiden arvoa. Suhtaudun myönteisesti ehdotukseen tämän uuden pöytäkirjan tekemisestä.

  Giovanni La Via (PPE), kirjallinen. – (IT) Saaliskiintiöistä ja taloudellisesta korvauksesta määräävän pöytäkirjan, josta Komorien liiton kalastusalan kanssa tehty kumppanuus määrää, tekemistä koskevassa neuvoston suositusluonnoksessa on tarkoitus määritellä asema, joka Euroopan parlamentilla pitäisi olla sopimuksen tarkistamista koskevassa menettelyssä. Euroopan unioni on aina pyrkinyt tekemään kumppanuussopimuksia kalastusalalla, ja kumppanuus Komorien liiton kanssa on ollut voimassa vuodesta 1988. Uuden pöytäkirjan tavoitteena on määritellä saaliskiintiöt, jotka tarjotaan Komorien liiton kalastusaluksille, mahdollistaa kalavarojen kestävä ja vastuullinen käyttö, lisätä investointeja pienimuotoiseen kalastukseen ja tehostaa sen toimintaa. Hanketta koskeva neuvoston päätösluonnos varmistaa, että kumpikin osapuoli – EU ja Komorien liitto – hyötyy sopimuksen uusimisesta, mutta koska Lissabonin sopimuksen voimaantulon myötä Euroopan parlamentti on saanut erityisen aseman sopimusten täytäntöönpanossa, näyttää vääjäämättömästi siltä, että meidän on tunnistettava parlamenttia koskevat toimenpiteet jokaisessa vaiheessa sopimuksen lopulliseen hyväksymiseen asti.

  David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Äänestin tämän mietinnön puolesta. Euroopan yhteisön ja kolmansien maiden välisten kahdenvälisten kalastussopimusten, joita on kutsuttu kalastuskumppanuussopimuksiksi vuodesta 2004 lähtien, tekeminen on kuulunut yhteisen kalastuspolitiikan (YKP) yleiseen käytäntöön tärkeänä osana sen ulkoista ulottuvuutta. Afrikan ja Tyynenmeren valtioiden kanssa tehdyissä sopimuksissa huomattava osa EU:n taloudellisesta korvauksesta on tarkoitettu nimenomaan kalavarojen kestävyyden ja moitteettoman hoidon periaatteeseen perustuvien kansallisten kalastuspolitiikkojen tukemiseen. Kumppanuussopimukset ovat siksi verrattavissa sitoumukseen edistää vastuullista ja kestävää kalastusta aina kun EU:n alukset harjoittavat kalastusta. Sopimukset perustuvat saatavilla olevien kalavarojen perinpohjaiseen arviointiin ja niillä varmistetaan, että luotettavissa tieteellisissä lausunnoissa on arvioitu hyödynnettävät kalastusmahdollisuudet. Lisäksi estetään uhka, että paikalliset kannat kalastetaan tyhjiin.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Tämä uusi sopimus korvaa edellisen sopimuksen, jonka voimassaolo päättyi 31. joulukuuta 2010. Tällainen sopimus mahdollistaa EU:n kalastusaluksille pääsyn Komorien saarten kalastusvyöhykkeille vastineeksi taloudellisesta korvauksesta. Tällaisen pöytäkirjan suuri etu on se, että Euroopan unioni voi auttaa maita kehittymään. Tässä tapauksessa se antaa enemmän apua kalastusalalle, koska 50 prosenttia myönnettävistä varoista menee kyseiselle alalle. Meidän pitäisi pitää mielessä, että Komoreilla noin 30 000 ihmistä on suoraan riippuvaisia kalastusalasta, mistä syystä tämä tuki on tärkeää.

  Alexander Mirsky (S&D), kirjallinen. – (EN) Euroopan yhteisön ja Komorien välisen kalastuskumppanuussopimuksen voimassaolo päättyi joulukuussa 2010. Uusi pöytäkirja on voimassa vuosina 2011–2013, ja sitä pitäisi soveltaa väliaikaisesti Euroopan parlamentin hyväksyntää odotettaessa. Sopimusluonnoksen mukaan sopimuspuolet sitoutuvat edistämään vastuullista kalastusta Komorien kalastusalueella noudattaen periaatetta, joka kieltää kyseisellä alueella kalastavien eri laivastojen syrjimisen. Kalastusmahdollisuuksia annetaan 45 tonnikalaa pyytävälle nuotta-alukselle ja 25 pintasiima-alukselle. Entiseen sopimukseen verrattuna uusi sopimus sisältää lausekkeen pöytäkirjan täytäntöönpanon keskeyttämisestä, mikäli ihmisoikeuksia loukataan. Mielestäni on välttämätöntä vahvistaa kumppanuutta ja yhteistyötä kalastusalalla käyttämällä kaikkia tarjolla olevia rahoitusvälineitä. Siksi äänestin mietinnön puolesta.

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. – (PT) Euroopan yhteisön ja kolmansien maiden välisten kahdenvälisten kalastussopimusten, joita kutsutaan kalastuskumppanuussopimuksiksi, tekeminen on kuulunut yhteisen kalastuspolitiikan (YKP) yleiseen käytäntöön tärkeänä osana sen ulkoista ulottuvuutta.

Tämä ehdotus Euroopan unionin ja Komorien välisen kalastuskumppanuussopimuksen uudeksi pöytäkirjaksi on olennainen osa YKP:n ulkoista ulottuvuutta ja on molempien osapuolten etujen mukainen.

Mietinnössä esitetään seuraavat suositukset, joita pidetään olennaisina.

• Komission olisi toimitettava parlamentille sopimuksen 9 artiklassa tarkoitetun sekakomitean kokousten ja työn perusteella tehdyt johtopäätökset sekä monivuotinen alakohtainen ohjelma, johon viitataan pöytäkirjan 7 artiklan c kohdassa, ja vuosittaisten arviointien tulokset.

• Euroopan parlamentin edustajien olisi voitava osallistua tarkkailijoina sekakomitean kokouksiin ja työhön.

• Komission olisi esitettävä Euroopan parlamentille ja neuvostolle arvio sopimuksen täytäntöönpanosta ennen sopimuksen uudistamisesta käytäviä neuvotteluja.

• Euroopan parlamenttia ja neuvostoa olisi kohdeltava oikeudenmukaisesti, kun kyse on oikeudesta saada kaikki tiedot viipymättä ja kun kyse on kansainvälisten kalastussopimusten täytäntöönpanon seurannasta ja arvioinnista sekä niiden tarkistamista koskevista neuvotteluista.

Edellä esittämistäni syistä äänestin tämän mietinnön puolesta.

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. – (PT) Tämän pöytäkirjan tarkoituksena on korvata Euroopan unionin ja Komorien liiton väliseen kalastuskumppanuussopimukseen liitetty pöytäkirja, jonka voimassaolo päättyi 31. joulukuuta 2010. Uuden pöytäkirjan päätavoitteena on määritellä EU:n aluksille tarjottavat kalastusmahdollisuudet pääsyoikeuksia ja alakohtaista tukea varten ja jatkaa EU:n ja Komorien liiton välistä yhteistyötä, jotta kannustettaisiin sellaisen kumppanuuskehyksen perustamista, jossa kehitetään kestävää kalastuspolitiikkaa ja kalavarojen vastuullista hyödyntämistä Komorien kalastusvyöhykkeellä. Uuden pöytäkirjan perusteella EU:n kolmivuotinen taloudellinen kokonaiskorvaus on 1 845 750 euroa. Myös kalastusalaan tehtyjen investointien kehitystä pienimuotoisten kalastusoperaatioiden optimoimiseksi tarkastellaan. Koska uskon, että tämä ehdotus Euroopan unionin ja Komorien välisen kalastuskumppanuussopimuksen uudeksi pöytäkirjaksi on molempien osapuolten etujen mukainen, äänestin sen puolesta.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Äänestin vastaan. Euroopan yhteisön ja kolmansien maiden välisten kahdenvälisten kalastussopimusten, joita on kutsuttu kalastuskumppanuussopimuksiksi vuodesta 2004 lähtien, tekeminen on kuulunut yhteisen kalastuspolitiikan (YKP) yleiseen käytäntöön tärkeänä osana sen ulkoista ulottuvuutta. Afrikan ja Tyynenmeren valtioiden kanssa tehdyissä sopimuksissa huomattava osa EU:n taloudellisesta korvauksesta on tarkoitettu nimenomaan kalavarojen kestävyyden ja moitteettoman hoidon periaatteeseen perustuvien kansallisten kalastuspolitiikkojen tukemiseen. Kumppanuussopimukset ovat siksi verrattavissa sitoumukseen edistää vastuullista ja kestävää kalastusta aina kun EU:n alukset harjoittavat kalastusta. Sopimukset perustuvat saatavilla olevien kalavarojen perinpohjaiseen arviointiin ja niillä sitoudutaan varmistamaan, että luotettavissa tieteellisissä lausunnoissa on arvioitu hyödynnettävät kalastusmahdollisuudet. Lisäksi estetään uhka, että paikalliset kannat kalastetaan tyhjiin.

Lissabonin sopimuksen voimaantulon myötä Euroopan parlamentin toimivalta laajeni kalastuskumppanuussopimuksiin liittyvissä asioissa: Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 218 artiklan 6 kohdan a alakohdan mukaan Euroopan parlamentilta on saatava etukäteen hyväksyntä sopimuksen tekemiseen. Tämä menettely korvaa aikaisemman yksinkertaisen kuulemismenettelyn. Me vihreät suhtaudumme erittäin kriittisesti siihen, miten tämäntyyppisiä sopimuksia on toistaiseksi pantu täytäntöön.

  Licia Ronzulli (PPE), kirjallinen. – (IT) Euroopan yhteisön ja kolmansien maiden välisten kahdenvälisten kalastussopimusten tekeminen on kuulunut yhteisen kalastuspolitiikan käytäntöön ja on siksi keskeinen näkökohta sen ulkopoliittisessa ulottuvuudessa.

Afrikan ja Tyynenmeren maiden kanssa tehtyjen sopimusten mukaan merkittävä osa EU:n vastavuoroisista rahoitusjärjestelyistä osoitetaan kestävyyden ja kalavarojen hyvän hoidon periaatteisiin perustuvan kansallisen kalastuspolitiikan tukemiseen.

EY:n ja Komorien liiton kahdenväliset suhteet kalastusalalla juontavat vuoteen 1988. Tänään hyväksytyssä päätöslauselmassa korostetaan, että tehokkaampi tiedottaminen Euroopan parlamentille ja parlamentin harjoittama seuranta neuvottelujen kaikissa vaiheissa tehostaisi kumppanuutta ja vaikuttaisi myönteisesti kalastusalan kehitykseen. On välttämätöntä, että sekä Euroopan parlamentti että neuvosto asetetaan samanarvoiseen asemaan, kun kyse on oikeudesta saada kaikki tiedot viipymättä tai kun kyse on kansainvälisten kalastussopimusten täytäntöönpanon seurannasta ja arvioinnista sekä niiden tarkistamista koskevista neuvotteluista.

  Angelika Werthmann (NI), kirjallinen. – (DE) EU:n kalastuslaivasto toimii maailmanlaajuisesti. Nykyisen EU:n ja Komorien liiton välinen kahdenvälinen suhde on ollut voimassa vuodesta 1988. Vuoden 2006 kalastusalan kumppanuussopimuksen nykyinen tarkistaminen osana sen jatkamista koskevaa menettelyä on myös johtanut siihen, että sopimukseen sisällytetään kestävää kalastuspolitiikkaa ja Komorien kalastusvyöhykkeen kalavarojen vastuullista käyttöä koskevat perusperiaatteet. Se on sekä tervetullutta kehitystä että välttämätöntä, mikäli EU:n ja sen yhteisen kalastuspolitiikan uskottavuus halutaan säilyttää. Tässä yhteydessä esittelijän vaatimusta, että parlamentille on tiedotettava tehokkaammin ja että sen harjoittamaa seurantaa on lisättävä, on kannatettava painokkaasti. Siitä syystä äänestin mietinnön puolesta.

Suositus: Emilio Menéndez del Valle (A7-0067/2011)

  Elena Oana Antonescu (PPE), kirjallinen. – (RO) Euro–Välimeri-vapaakauppasopimus voi osaltaan lisätä taloudellista ja poliittista vakautta tällä alueella, koska se edistää rauhaan, kehitykseen, oikeuteen, tasa-arvoon, vapauteen ja demokratiaan perustuvan alueen luomista. Standardoidun riitojenratkaisumenettelyn käyttöönoton tarkoituksena on luoda yhtenäiset ja tehokkaat menettelytavat sekä asettaa sitovat määräajat. Näin voitaisiin lisätä kahdenvälisten kauppasuhteiden turvallisuutta ja ennakoitavuutta ja parantaa siten Euro–Välimeri-vapaakauppa-alueen toimivuutta. Äänestin tämän päätöslauselmaehdotuksen puolesta.

  Slavi Binev (NI), kirjallinen. – (BG) Äänestin tämän päätöslauselman puolesta, koska Euroopan unionin ja Jordanian hašemiittisen kuningaskunnan välisten kauppariitojen ratkaisemiseen on luotava tehokas menettely. Ehdotettu menettely on viimeisimpien Euroopan unionin tekemien sopimusten riitojenratkaisumenettelyjen mallin mukainen, ja siinä noudatetaan Maailman kauppajärjestön riitojenratkaisua koskevia sääntöjä ja menettelyjä. Tämä menettely tukee Euro–Välimeri-vapaakauppa-alueen toimintaa, mutta sen keskeisenä tehtävänä on vakauttaa Euroopan unionin ja Jordanin hašemiittisen kuningaskunnan kahdenvälisiä kauppasuhteita.

  Maria da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. – (PT) Kaikki Euro–Välimeri-sopimuksiin tehtävät parannukset vaikuttavat merkittävästi maiden taloudelliseen ja poliittiseen vakauteen, ja niiden ansiosta saavutetaan lukuisia sosiaalisia ja demokraattisia etuja. Siksi olen tyytyväinen kaikkiin siihen suuntaan tähtääviin pyrkimyksiin. Koska Euroopan unionin ja Jordanian hašemiittisen kuningaskunnan välisestä assosiaatiosta tehdyn Euro–Välimeri-sopimuksen kauppaa koskeviin määräyksiin liittyvät tietyt riidat on ratkaistu vaillinaisesti, uskon, että diplomaattiset keinot ovat olleet tässä yhteydessä tehottomia. Siksi hyväksyn sen, että tarvitaan menettely resurssien soveltamiseen yksinkertaisesti ja tehokkaasti, ja hyväksyn ehdotuksen neuvoston päätökseksi pöytäkirjan muodossa olevan sopimuksen tekemisestä Euroopan unionin ja Jordanian hašemiittisen kuningaskunnan välillä. Pöytäkirjan tarkoituksena on luoda Euro–Välimeri-sopimuksen kauppaa koskeviin määräyksiin liittyviin riitoihin sovellettava riitojenratkaisumenettely.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Euro–Välimeri-sopimuksissa on määräyksiä tavarakaupan vapauttamisesta, mutta niihin liittyvien riitojen ratkaisemiseen on pyritty ensisijaisesti diplomaattisin keinoin, ja sopimusta rikkonut osapuoli on helposti voinut estää niiden täytäntöönpanon. Neuvosto valtuutti komission aloittamaan vuonna 2006 neuvottelut Välimeren alueen kumppaneidensa kanssa riitojenratkaisumenettelyjen luomiseksi. Menettelyt ovat Euroopan unionin Maailmankauppajärjestön puitteissa tekemien viimeisimpien sopimusten riitojenratkaisumenettelyjen mallin mukaisia. Sopimusluonnos parafoitiin Jordanian kanssa 9. joulukuuta 2009.

Tuen riitojenratkaisumenettelyä ja toivon, että se toimii ehkäisevästi muttei tukahduttavasti. Toivon myös, että Jordania kestää alueen epävakautta ja pysyy maltillisena ja vastuullisena kumppanina, jollainen se on ollut kuningas Husseinin ja kuningas Abdullah II:n valtakausilla.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Tämä suositus perustuu ehdotukseen neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Jordanian välisen pöytäkirjan tekemisestä. Sen tarkoituksena on ottaa käyttöön riitojenratkaisumenettely osana Euro–Välimeri-sopimusta. Yleisesti ottaen maiden välisten kauppariitojen ratkaiseminen diplomaattisin keinoin ei aina ole tuottanut toivottua tulosta. Siksi EU:n ja sen Välimeren alueen kumppanimaat, erityisesti Jordania, aloittivat neuvottelut Euro–Välimeri-alueen puitteissa. Sopimusluonnos allekirjoitettiin 9. joulukuuta 2009 Euro–Välimeri-alueen kauppaministerien Brysselissä pitämässä konferenssissa. Äänestän tämän Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselmaksi laaditun luonnoksen puolesta, koska olen tietoinen siitä, että se parantaa huomattavasti valtioiden välisiä suhteita vapaakaupan suhteen ja lisää tämän alueen poliittista ja taloudellista vakautta. Siksi olen tyytyväinen uuteen sopimukseen ja toivon, että sen voimaantulon jälkeen EU:n ja sen jäsenvaltioiden ja Jordanian välille ei synny minkäänlaisia riitoja.

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Kuten tämän suosituksen perusteluissa mainitaan, Euro–Välimeri-sopimuksia koskevat riidat on tähän mennessä pyritty ratkaisemaan ainoastaan diplomaattisin keinoin. Meille ehdotettu "vaihtoehtoinen" malli sopii logiikkaan, jota Maailman kauppajärjestö suosii. Järjestö etsii oletettua tehokkuutta ja pyrkii jättämään huomiota kansallisen itsemääräämisoikeuden, riitojen ratkaisemisen kunnioittaen kunkin maan erityispiirteitä ja näiden maiden oikeuden puolustaa maan ja sen kansalaisten etuja. Riitojen ratkaiseminen diplomaattisin keinoin takaa maiden tasa-arvoisen kohtelun. Tämä menettely sitä vastoin heikentää tätä periaatetta, tukee pääoman liikkuvuutta ja asettaa taloudellisen vallan poliittisen vallan edelle sekä pääoman edut maiden ja niiden kansalaisten etujen edelle.

Meillä on entistä vankemmat perustelut tämän menettelyn ja sen vaikutusten vastustamiselle, koska menettely on seurausta sopimuksesta, jonka osapuolina ovat EU, jonka Lissabonin sopimuksesta johtuva legitimiteetti on kyseenalainen (ja joka tapauksessa valitettava), ja kuningas Abdullahin hallitus, joka jatkaa uudistuksia ja demokraattisia vapauksia vaativan rauhanomaisen nuorisoliikkeen väkivaltaista tukahduttamista.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Euro–Välimeri-sopimuksia koskevat riidat on tähän mennessä pyritty ratkaisemaan ainoastaan diplomaattisin keinoin. Meille ehdotettu "vaihtoehtoinen" malli sopii logiikkaan, jota Maailman kauppajärjestö suosii. Se etsii oletettua tehokkuutta ja yrittää ohittaa kansallisen itsemääräämisoikeuden, riitojen ratkaisemisen kunnioittaen kunkin maan erityispiirteitä ja näiden maiden oikeuden puolustaa maan ja sen kansalaisten etuja. Riitojen ratkaiseminen diplomaattisin keinoin takaa maiden tasa-arvoisen kohtelun. Nyt ehdotettu menettely sitä vastoin heikentää tätä periaatetta, tukee pääoman liikkuvuutta ja asettaa taloudellisen vallan poliittisen vallan edelle sekä pääoman edut maiden ja niiden kansalaisten etujen edelle.

Meillä on entistä vankemmat perustelut tämän menettelyn ja sen vaikutusten vastustamiselle, koska menettely on seurausta sopimuksesta, jonka osapuolina ovat EU, jonka Lissabonin sopimuksesta johtuva legitimiteetti on kyseenalainen, ja kuningas Abdullahin hallitus, joka jatkaa uudistuksia ja demokraattisia vapauksia vaativan rauhanomaisen nuorisoliikkeen väkivaltaista tukahduttamista.

  David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Äänestin tämän mietinnön puolesta. Standardoidun riitojenratkaisumenettelyn käyttöönotto on hyvä asia, koska sen ansiosta voidaan luoda yhtenäiset ja tehokkaat menettelytavat sekä asettaa sitovat määräajat. Esittelijä katsoo, että nämä Euro–Välimeri-vapaakauppasopimuksiin tehtävät parannukset voivat osaltaan lisätä taloudellista ja poliittista vakautta tällä tärkeällä alueella, koska ne edistävät rauhaan, kehitykseen, oikeuteen, tasa-arvoon, vapauteen, moniarvoisuuteen, demokratiaan ja kunnioitukseen perustuvan alueen luomista. Tällaisen menettelyn asianmukainen käyttö voisi lisäksi lisätä kahdenvälisten kauppasuhteiden turvallisuutta ja ennakoitavuutta ja olla askel kohti toimivan Euro–Välimeri-vapaakauppa-alueen luomista.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Aiemmat tapahtumat osoittavat, että erilaisia riitoja ei ole onnistuttu ratkaisemaan tehokkaasti diplomaattisin keinoin. Standardoidun riitojenratkaisumenettelyn käyttöönotto on siksi hyvä asia, koska sen ansiosta voidaan luoda yhtenäiset ja tehokkaat menettelytavat sekä asettaa sitovat määräajat. Olen esittelijän kanssa samaa mieltä siitä, että nämä Euro–Välimeri-vapaakauppasopimuksiin tehtävät parannukset voivat osaltaan lisätä taloudellista ja poliittista vakautta tällä tärkeällä alueella, koska ne edistävät rauhaan, kehitykseen, oikeuteen, tasa-arvoon, vapauteen, moniarvoisuuteen, demokratiaan ja kunnioitukseen perustuvan alueen luomista. Tällaisen menettelyn asianmukainen käyttö voisi lisäksi lisätä kahdenvälisten kauppasuhteiden turvallisuutta ja ennakoitavuutta ja olla askel kohti toimivan Euro–Välimeri-vapaakauppa-alueen luomista.

  Alexander Mirsky (S&D), kirjallinen. – (EN) Tiedän, että ehdotettu menettely on viimeisimpien Euroopan unionin tekemien sopimusten riitojenratkaisumenettelyjen mallin mukainen ja siinä noudatetaan Maailman kauppajärjestön riitojenratkaisumenettelyjä. Kahdenvälisten kauppasopimusten olisi aina oltava täysin yhteensopivia monenvälisen kauppajärjestelmän kanssa. Komission on varmistettava, että sopimukset pannaan tosiasiallisesti täytäntöön. Ratkaisemattomat riidat vaikuttavat kielteisesti liike-elämään. Siksi äänestin mietinnön puolesta.

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. – (PT) Tällä mietinnöllä Euroopan parlamentti hyväksyy standardoidun riitojenratkaisumenettelyn käyttöönoton. Se perustuisi yhtenäisiin ja tehokkaisiin menettelytapoihin sekä sitoviin määräaikoihin silloin, kun pyritään ratkaisemaan Euroopan unionin ja Jordanian hašemiittisen kuningaskunnan välisiä riitoja, jotka liittyvät Euro–Välimeri-sopimuksen kauppaa koskeviin määräyksiin. Euro–Välimeri-sopimuksia koskevat riidat on tähän mennessä pyritty ratkaisemaan ainoastaan diplomaattisin keinoin. Käytännössä nämä keinot ovat osoittautuneet tehottomiksi ja johtaneet tilanteisiin, joissa osa riidoista on jäänyt ratkaisematta, koska sopimusta rikkonut osapuoli on helposti voinut estää niiden täytäntöönpanon. Nämä Euro–Välimeri-vapaakauppasopimuksiin tehtävät parannukset voivat osaltaan lisätä taloudellista ja poliittista vakautta tällä tärkeällä alueella, koska ne edistävät rauhaan, kehitykseen, oikeuteen, tasa-arvoon, vapauteen, moniarvoisuuteen, demokratiaan ja kunnioitukseen perustuvan alueen luomista. Tällaisen menettelyn asianmukainen käyttö voisi lisätä kahdenvälisten kauppasuhteiden turvallisuutta ja ennakoitavuutta ja olla askel kohti toimivan Euro–Välimeri-vapaakauppa-alueen luomista. Näiden tosiseikkojen vuoksi äänestin suosituksen puolesta.

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. – (PT) Äänestin tämän EU:n ja Jordanian välisen sopimuksen tekemisen puolesta, koska sen tavoitteena on luoda Euro–Välimeri-sopimusten kauppaa koskeviin määräyksiin liittyviin riitoihin sovellettava riitojenratkaisumenettely. Euro–Välimeri-sopimuksia koskevat riidat on tähän mennessä pyritty ratkaisemaan ainoastaan diplomaattisin keinoin. Se ei ole ollut käytännössä tehokasta vaan on johtanut siihen, että riidat ovat jääneet ratkaisematta tai niiden ratkaisumenettelyn täytäntöönpano on estetty. Toivon, että tämän standardoidun riitojenratkaisumenettelyn soveltaminen lisää EU:n ja Jordanian välisten kauppasuhteiden turvallisuutta ja ennakoitavuutta.

  Tokia Saïfi (PPE), kirjallinen. – (FR) Euro–Välimeri-assosiaatiosopimusten puitteissa kahden osapuolen, Euroopan unionin ja Jordanian, välille syntyvät mahdolliset kauppariidat ratkaistaan yhä diplomaattikanavien kautta. Tämä ratkaisu ei ole tehokas eikä avoin, minkä vuoksi äänestin standardoidun riitojenratkaisumenettelyn luomisen puolesta, koska sen avulla Välimeren kummankin puolen toimijat voivat käydä kauppaa turvallisemmassa ja ennakoitavammassa ympäristössä. Tämä standardimenettely perustuu Maailman kauppajärjestön riitojenratkaisua koskevassa yhteisymmärryspöytäkirjassa puoltamiin ratkaisuihin sekä EU:n hiljattain tekemiin kahdenvälisiin kauppasopimuksiin sisällytettyihin menettelyihin.

Siksi tällaisten menettelyjen lisäämisellä yhä useampiin sopimuksiin muodostetaan tasavertaiset toimintaedellytykset sekä EU:n taloudellisille toimijoille että heidän kumppaneilleen kolmansissa maissa.

  Angelika Werthmann (NI), kirjallinen. – (DE) Näiden neuvottelujen lähtökohtana oli itse asiassa lainsäädännöllä sääntelemätön alue, mikä tarkoitti sitä, että EU:n ja Välimeren alueen maiden välisten riitojen ratkaisemiseen ei ollut käytettävissä mitään menettelyä. Riitojenratkaisumenettely on standardoitujen kansainvälisten menettelyjen mukainen. Koska olemassa olevat keinot ovat aiheuttaneet aiemmin ratkaisemattomia ongelmia, olen noudattanut esittelijän suositusta.

ENSuositus: George Sabin Cutaş (A7-0066/2011)

  Slavi Binev (NI), kirjallinen. – (BG) Äänestin tämän päätöslauselman puolesta, koska on luotava tehokas menettely Euroopan unionin ja Marokon kuningaskunnan välisten kauppariitojen ratkaisemiseen. Ehdotettu menettely on viimeisimpien Euroopan unionin tekemien sopimusten riitojenratkaisumenettelyjen mallin mukainen, ja siinä noudatetaan Maailman kauppajärjestön riitojenratkaisumenettelyjä. Menettely lisää Euroopan unionin ja Marokon kuningaskunnan kahdenvälisten kauppasuhteiden vakautta.

  Maria da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. – (PT) Kaikki Euro–Välimeri-sopimuksiin tehtävät parannukset vaikuttavat merkittävästi maiden taloudelliseen ja poliittiseen vakauteen, ja niiden ansiosta saavutetaan lukuisia sosiaalisia ja demokraattisia etuja. Siksi olen tyytyväinen kaikkiin siihen suuntaan tähtääviin pyrkimyksiin. Koska Euroopan unionin ja Marokon kuningaskunnan välisestä assosiaatiosta tehdyn Euro–Välimeri-sopimuksen kauppaa koskeviin määräyksiin liittyvät tietyt riidat on ratkaistu vaillinaisesti, uskon, että tätä asiaa varten luotu diplomaattisiin keinoihin perustuva järjestelmä on ollut tehoton. Siksi ymmärrän, että tarvitaan menettely, joka mahdollistaa voimavarojen yksinkertaisen ja tehokkaan soveltamisen, ja hyväksyn ehdotuksen neuvoston päätökseksi riitojenratkaisumenettelyn käyttöönottoa koskevan sopimuksen tekemisestä Euroopan unionin ja Marokon kuningaskunnan välillä.

  Vasilica Viorica Dăncilă (S&D), kirjallinen. – (RO) Koska riitojenratkaisua koskevat nykyiset määräykset perustuvat diplomaattisiin keinoihin ja velvollisuutensa laiminlyönyt osapuoli on voinut helposti estää niiden täytäntöönpanon, tämän sopimuksen hyväksyminen lisää mielestäni Euroopan unionin ja Marokon kauppasuhteiden turvallisuutta ja ennakoitavuutta, joten siitä on etua sekä yrityksille että kuluttajille. Sopimuksen hyväksyminen noudattaa Euro–Välimeri-alueen kauppaa koskevaa etenemissuunnitelmaa vuodesta 2010 eteenpäin.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Euroopan unionin ja Marokon kuningaskunnan välisestä sopimuksesta puuttuivat muiden sopimusten tavoin riitojenratkaisutoimenpiteet, jotka luonnollisesti vähensivät sen luotettavuutta ja osapuolten odotuksia oikeudenmukaisten ratkaisujen löytämisen suhteen riitatilanteessa. Toivon, että suunniteltu menettely tulee voimaan ja vahvistaa osaltaan osapuolten luottamusta ja että Marokon kuningaskunta pystyy jatkamaan Hassan II:n käynnistämiä ja Mohammed VI:n jatkamia uudistuksia.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Tämä suositus perustuu ehdotukseen neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Marokon välisen pöytäkirjan tekemisestä. Sen tarkoituksena on ottaa käyttöön riitojenratkaisumenettely osana Euro–Välimeri-sopimusta. Yleisesti ottaen maiden välisten kauppariitojen ratkaiseminen diplomaattisin keinoin ei aina ole tuottanut toivottua tulosta. Siksi EU:n ja sen Välimeren alueen kumppanimaat, erityisesti Marokko, aloittivat neuvottelut Euro–Välimeri-alueen puitteissa. Sopimusluonnos allekirjoitettiin 9. joulukuuta 2009 Euro–Välimeri-alueen kauppaministerien Brysselissä pitämässä konferenssissa ja vahvistettiin 7. maaliskuuta 2010 EU:n ja Marokon välisessä huippukokouksessa. Äänestän tämän Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselmasta laaditun luonnoksen puolesta, koska olen tietoinen siitä, että se parantaa huomattavasti valtioiden välisiä suhteita vapaakaupan suhteen ja lisää tämän alueen poliittista ja taloudellista vakautta. Siksi olen tyytyväinen uuteen sopimukseen ja toivon, että sen voimaantulon jälkeen EU:n ja sen jäsenvaltioiden sekä Marokon välille ei synny minkäänlaisia riitoja.

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Kuten tämän suosituksen perusteluissa mainitaan, Euro–Välimeri-sopimuksia koskevat riidat on tähän mennessä pyritty ratkaisemaan ainoastaan diplomaattisin keinoin. Meille ehdotettu "vaihtoehtoinen" malli sopii logiikkaan, jota Maailman kauppajärjestö suosii. Järjestö etsii oletettua tehokkuutta ja pyrkii jättämään huomiotta kansallisen itsemääräämisoikeuden, riitojen ratkaisemisen kunnioittaen kunkin maan erityispiirteitä ja heidän oikeutensa puolustaa maan ja sen kansalaisten etuja. Riitojen ratkaiseminen diplomaattisin keinoin takaa maiden tasa-arvoisen kohtelun. Tämä menettely sitä vastoin heikentää tätä periaatetta, tukee pääoman liikkuvuutta ja asettaa taloudellisen vallan poliittisen vallan edelle sekä pääoman edut maiden ja niiden kansalaisten etujen edelle.

Meillä on entistä vankemmat perustelut tämän menettelyn ja sen vaikutusten vastustamiselle, koska se on seurausta vapaakauppasopimuksen tekemisestä Marokon kanssa, maan, joka miehittää edelleen Länsi-Saharaa ja käyttää hyväkseen sille kuulumattomia luonnonvaroja ja saa niistä voittoa: se rikkoo kansainvälistä oikeutta ja epää Sahrawi-kansalta itsemääräämisoikeuden.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Tämä suositus koskee nykytilanteen muuttamista riitojenratkaisumenettelyn käyttöönotolla. Kuten tämän suosituksen perusteluissa mainitaan, Euro–Välimeri-sopimuksia koskevat riidat on tähän mennessä pyritty ratkaisemaan ainoastaan diplomaattisin keinoin.

Komissio kuitenkin ehdottaa meille "vaihtoehtoista" mallia, joka sopii Maailman kauppajärjestön suosimaan logiikkaan. Järjestö etsii oletettua tehokkuutta ja pyrkii jättämään huomiotta kansallisen itsemääräämisoikeuden, riitojen ratkaisemisen kunnioittaen kunkin maan erityispiirteitä ja heidän oikeutensa puolustaa maan ja sen kansalaisten etuja.

Riitojen ratkaiseminen diplomaattisin keinoin takaa maiden tasa-arvoisen kohtelun. Tämä menettely sitä vastoin heikentää tätä periaatetta, tukee pääoman liikkuvuutta ja asettaa taloudellisen vallan poliittisen vallan edelle sekä pääoman edut maiden ja niiden kansalaisten etujen edelle.

Meillä on entistä vankemmat perustelut tämän menettelyn ja sen vaikutusten vastustamiselle, koska se on seurausta vapaakauppasopimuksen tekemisestä Marokon kanssa, maan, joka miehittää edelleen Länsi-Saharaa ja käyttää hyväkseen sille kuulumattomia luonnonvaroja ja saa niistä voittoa: se rikkoo Sahrawi-kansan oikeuksia ja epää siltä itsemääräämisoikeuden. Tämän vuoksi äänestin suositusta vastaan.

  David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Tuen esittelijää, joka ehdottaa, että parlamentti antaisi suostumuksensa tämän sopimuksen tekemiselle. Ratkaisemattomat riidat vaikuttavat kielteisesti sekä liike-elämään ja loppukäyttäjiin Välimeren molemmin puolin.

  Jean-Luc Mélenchon (GUE/NGL), kirjallinen. – (FR) Arabidespootteja vastustavien kansalaisten kapinat ovat sytyttäneet Välimeren rannikon toisen puolen tuleen. Tämä ei selvästikään ole riittävä syy EU:lle lopettaa vapaakauppa-alueen luomisen edistämistä, josta se on sopinut juuri näiden samojen despoottien kanssa. Me olemme lähettäneet selvän viestin: EU ei halua neuvotella mahdollisesti syntyvien arabidemokratioiden kanssa. Tämä on järjetöntä. Siksi äänestän vastaan.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Aiemmat tapahtumat osoittavat, että erilaisia riitoja ei ole onnistuttu ratkaisemaan tehokkaasti diplomaattisin keinoin. Standardoidun riitojenratkaisumenettelyn käyttöönotto on siksi hyvä asia, koska sen ansiosta voidaan luoda yhtenäiset ja tehokkaat menettelytavat sekä asettaa sitovat määräajat. Olen samaa mieltä esittelijän kanssa, kun hän katsoo, että nämä EU:n ja Marokon välisiin vapaakauppasopimuksiin tehtävät parannukset voivat osaltaan lisätä taloudellista ja poliittista vakautta tällä tärkeällä alueella, koska ne edistävät rauhaan, kehitykseen, oikeuteen, tasa-arvoon, vapauteen, moniarvoisuuteen, demokratiaan ja kunnioitukseen perustuvan alueen luomista. Tällaisen menettelyn asianmukainen käyttö voisi myös lisätä kahdenvälisten kauppasuhteidemme turvallisuutta ja ennakoitavuutta ja olla askel kohti toimivan EU:n ja Marokon vapaakauppa-alueen luomista.

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Tähän asti yksi diplomaattiedustustojen tehtävistä on ollut Euro–Välimeri-sopimukseen liittyvien riitojen sovittelu. Nyt aikomuksena on ottaa käyttöön EU-tason menettely riitojen ratkaisemiseksi ja poliittisesti epävakaiden alueiden, kuten Marokon, tukemiseksi luomalla yhtenäinen valtio, joka perustuu rauhaan, kehitykseen, oikeuteen, tasa-arvoon, vapauteen, moniarvoisuuteen, demokratiaan ja kunnioitukseen. Äänestin tyhjää, koska esittelijä ei esitä tarkemmin, miten näiden menettelyjen noudattaminen voidaan taata.

  Cristiana Muscardini (PPE), kirjallinen. – (IT) EU:n ja Marokon välisen kaupan vapauttamista koskevan sopimuksen pitäisi olla osoitus kehityksestä, vakaudesta ja talouden elpymisestä koko Pohjois-Afrikan alueella. Unioni ei voi eikä saa menettää tilaisuutta osallistua uudistetun kauppapolitiikan luomiseen, pystyä auttamaan maita, jotka ovat sosiaaliseen ja poliittiseen kuohunnan vallassa, millä on ollut dramaattisia vaikutuksia kansantalouksiin ja sen seurauksena meidän sijoituksiimme näille alueille.

Tämänpäiväinen äänestys standardoidun menettelyn luomisesta asianmukaista ja tehokasta riitojenratkaisua varten takaa paremmin tuen EU:n sijoituksille Marokkoon, sijoituksille, jotka ovat koko alueen taloudellisen hyvinvoinnin kannalta keskeisiä ja kattavat lähes kaikki sektorit.

Tämänpäiväinen äänestys korostaa myös unionin halua välttää kielteinen vaikutus Välimeren kummankin puolen talouksiin ja loppukäyttäjiin valitsemalla protektionistinen politiikka, jossa jatketaan erityisten intressien asettamista etusijalle ja viivytetään sellaisten sopimusten ratifiointia, jotka ovat tämän jo Kiinan ja Lähi-idän maiden kaltaisia kilpailijoitammekin kiinnostavan alueen tasapainon palauttamisen ja vakauttamisen kannalta ratkaisevia.

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. – (PT) Tällä mietinnöllä Euroopan parlamentti hyväksyy sellaisen standardimaisen riitojenratkaisumenettelyn käyttöönoton, jonka ansiosta voidaan luoda yhtenäiset ja tehokkaat menettelytavat sekä asettaa sitovat määräajat EU:n ja Marokon Euro–Välimeri-sopimuksiin liittyvissä riitatilanteissa. Riitojen ratkaiseminen diplomaattisilla keinoilla on osoittautunut tehottomaksi ja johtanut tilanteisiin, joissa osa riidoista on jäänyt ratkaisematta, koska sopimusta rikkonut osapuoli on helposti voinut estää niiden täytäntöönpanon. Riitojen ratkaisemisessa ilmenevät viipeet vaikuttavat kielteisesti yrityksiin ja loppukäyttäjiin Välimeren molemmin puolin. Nämä Euro–Välimeri-vapaakauppasopimuksiin tehtävät parannukset voivat osaltaan lisätä taloudellista ja poliittista vakautta tällä tärkeällä alueella, koska ne edistävät rauhaan, kehitykseen, oikeuteen, tasa-arvoon, vapauteen, moniarvoisuuteen, demokratiaan ja kunnioitukseen perustuvan alueen luomista. Ehdotettu menettely on Euroopan unionin tekemien uusimpien sopimusten ja Maailman kauppajärjestön sisältämien riitojen ratkaisusta annettuja sääntöjä ja menettelyjä koskevan sopimuksen mallin mukainen. Komission on varmistettava, että menettely otetaan tehokkaasti käyttöön. Edellä esitetyistä syistä äänestin tämän sopimuksen hyväksyvän päätöslauselman puolesta.

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. – (PT) Äänestin tämän EU:n ja Marokon kuningaskunnan välisen sopimuksen tekemisen puolesta, koska sen tavoitteena on luoda Euro–Välimeri-sopimusten kauppaa koskeviin määräyksiin liittyviin riitoihin sovellettava riitojenratkaisumenettely. Euro–Välimeri-sopimuksia koskevat riidat on tähän mennessä pyritty ratkaisemaan ainoastaan diplomaattisin keinoin. Se ei ole ollut käytännössä tehokasta vaan on johtanut siihen, että riidat ovat jääneet ratkaisematta tai niiden ratkaisumenettelyn täytäntöönpano on estetty. Toivon, että tämän standardoidun riitojenratkaisumenettelyn soveltaminen lisää EU:n ja Marokon kuningaskunnan välisten kauppasuhteiden turvallisuutta ja ennakoitavuutta.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Äänestin puolesta. Euro–Välimeri-sopimuksia koskevat riidat on tähän mennessä pyritty ratkaisemaan ainoastaan diplomaattisin keinoin. Käytännössä se on osoittautunut tehottomaksi ja on johtanut tilanteisiin, joissa riitoja on jäänyt ratkaisematta, koska sopimusta rikkonut osapuoli on helposti voinut estää niiden täytäntöönpanon. Neuvosto valtuutti komission aloittamaan vuonna 2006 neuvottelut Välimeren alueen kumppaneidensa kanssa toimivan riitojenratkaisumenettelyn käyttöönottamiseksi. Sopimusluonnos parafoitiin Marokon kanssa Brysselissä 9. joulukuuta 2009 pidetyssä ministeritason Euro–Välimeri-kauppakokouksessa ja se vahvistettiin 7. maaliskuuta 2010 pidetyssä EU:n ja Marokon välisessä huippukokouksessa. Standardoidun riitojenratkaisumenettelyn käyttöönotto on hyvä asia, koska sen ansiosta voidaan luoda yhtenäiset ja tehokkaat menettelytavat sekä asettaa sitovat määräajat.

Suositus: Gianluca Susta (ALDE) (A7-0068/2011)

  Izaskun Bilbao Barandica (ALDE), kirjallinen. – (ES) Tuen standardoidun riitojenratkaisumenettelyn käyttöönottoa Egyptin kanssa, koska se mahdollistaa tehottomuuksien ja lukkiutuneiden tilanteiden ratkaisemisen ja sopimusluonnoksen tekemisen tämän maan kanssa. Sopimus voi osaltaan lisätä taloudellista ja poliittista vakautta Euro–Välimeri-alueella, mikä mahdollistaa rauhaan, oikeuteen, vapauteen, moniarvoisuuteen ja demokratiaan perustuvan tulevaisuuden luomisen.

  Slavi Binev (NI), kirjallinen. – (BG) Äänestin tämän päätöslauselman puolesta, koska Euroopan unionin ja Egyptin arabitasavallan välisten kauppariitojen ratkaisemiseen on luotava tehokas menettely. Ehdotettu menettely on viimeisimpien Euroopan unionin tekemien sopimusten riitojenratkaisumenettelyjen mallin mukainen, ja siinä noudatetaan Maailman kauppajärjestön riitojenratkaisumenettelyjä. Tämä menettely tukee Euro–Välimeri-vapaakauppa-alueen toimintaa, mutta sen keskeinen tehtävä on vakauttaa Euroopan unionin ja Egyptin arabitasavallan kahdenvälisiä kauppasuhteita.

  Vito Bonsignore (PPE), kirjallinen. – (IT) Äänestin esittelijä Sustan ehdotuksen mukaisesti riitojenratkaisumenettelyn puolesta. Olen täysin samaa mieltä siitä, että standardoidun riitojenratkaisumenettelyn asianmukainen käyttö voisi olla askel kohti toimivan Euro–Välimeri-vapaakauppa-alueen luomista. Euro–Välimeri-sopimuksia koskevat riidat on tähän mennessä pyritty mahdollisuuksien mukaan ratkaisemaan ainoastaan diplomaattisin keinoin. Niiden sijaan tarvitaan vakaa menettely, koska kauppariitojen pitkittämisellä voi olla haitallisia vaikutuksia loppukäyttäjille Välimeren molemmin puolin. Eräiden Pohjois-Afrikan maiden tapahtumien valossa ei ole epäilystäkään, että näiden alueiden taloudellisen ja poliittisen vakauden saavuttaminen edellyttää muun muassa toimivia vapaakauppasopimuksia Välimeren alueella.

  Maria da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. – (PT) Kaikki Euro–Välimeri-sopimuksiin tehtävät parannukset vaikuttavat merkittävästi maiden taloudelliseen ja poliittiseen vakauteen, ja niiden ansiosta saavutetaan lukuisia sosiaalisia ja demokraattisia etuja. Siksi olen tyytyväinen kaikkiin siihen suuntaan tähtääviin pyrkimyksiin. Koska Euroopan unionin ja Egyptin arabitasavallan välisestä assosiaatiosta tehdyn Euro–Välimeri-sopimuksen kauppaa koskeviin määräyksiin liittyvät tietyt riidat on ratkaistu vaillinaisesti, uskon, että tätä asiaa varten luotu diplomaattisiin keinoihin perustuva järjestelmä on ollut tehoton. Siksi ymmärrän, että tarvitaan menettely, joka mahdollistaa voimavarojen yksinkertaisen ja tehokkaan soveltamisen, ja hyväksyn ehdotuksen neuvoston päätökseksi riitojenratkaisumenettelyn käyttöönottoa koskevan sopimuksen tekemisestä Euroopan unionin ja Egyptin arabitasavallan välillä.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Egyptin nykytilanne saattaa jättää varjoonsa tarpeen jatkaa sitkeästi tämäntyyppisten sopimusten hyväksymistä. Kun Kairossa hiljattain koetut levottomuuksien ja epävarmuuden ajat ovat nyt ohi, Egyptin valtion pitäisi kuitenkin varautua jälleen kaikkien tehtäviensä jatkamiseen. Näihin tehtäviin kuuluvat ulkosuhteet varsinkin Euroopan unioniin, joka on sen Euro–Välimeri-sopimuksen osapuoli. Oletetut tulevat riidat EU:n kanssa ovat luultavasti tällä hetkellä Egyptin ongelmista pienimpiä, mutta mielestäni niiden kumpaakin osapuolta hyödyttävän ratkaisemisen mahdollistavien menettelyjen hyväksymisestä ei voi olla mitään haittaakaan. Egypti on erottamattomasti sidoksissa Euroopan ja koko maailman historiaan. Toivon, että sen tulevaisuus on yhtä merkittävä kuin sen menneisyys.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Tämä suositus perustuu ehdotukseen neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Egyptin tasavallan välisen pöytäkirjan tekemisestä. Sen tarkoituksena on ottaa käyttöön riitojenratkaisumenettely. Tällä pöytäkirjalla on hyvin erityinen merkitys aikana, jolloin Egypti on ottamassa ensimmäiset askelensa kohti demokraattisen hallinnon toteuttamista. Yleisesti ottaen maiden välisten kauppariitojen ratkaiseminen diplomaattisin keinoin ei aina ole tuottanut toivottua tulosta. Siksi EU:n ja sen Välimeren alueen kumppanimaat, erityisesti Egypti, aloittivat neuvottelut Euro–Välimeri-alueen puitteissa. Sopimusluonnos allekirjoitettiin 27. huhtikuuta 2010 Luxemburgissa pidetyssä EU:n ja Egyptin assosiaationeuvoston kokouksessa. Äänestän tämän Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselmasta laaditun luonnoksen puolesta, koska olen tietoinen siitä, että se parantaa huomattavasti valtioiden välisiä suhteita vapaakaupan suhteen ja lisää tämän alueen poliittista ja taloudellista vakautta. Siksi olen tyytyväinen uuteen sopimukseen ja toivon, että sen voimaantulon jälkeen EU:n ja sen jäsenvaltioiden sekä Egyptin arabitasavallan välille ei synny minkäänlaisia riitoja.

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Kuten tämän suosituksen perusteluissa mainitaan, Euro–Välimeri-sopimuksia koskevat riidat on tähän mennessä pyritty ratkaisemaan ainoastaan diplomaattisin keinoin. Meille ehdotettu "vaihtoehtoinen" malli sopii logiikkaan, jota Maailman kauppajärjestö edistää. Järjestö etsii oletettua tehokkuutta ja pyrkii jättämään huomiotta kansallisen itsemääräämisoikeuden, riitojen ratkaisemisen kunnioittaen kunkin maan erityispiirteitä ja heidän oikeutensa puolustaa maan ja sen kansalaisten etuja. Riitojen ratkaiseminen diplomaattisin keinoin takaa maiden tasa-arvoisen kohtelun. Tämä menettely sitä vastoin heikentää tätä periaatetta, tukee pääoman liikkuvuutta ja asettaa taloudellisen vallan poliittisen vallan edelle sekä pääoman edut maiden ja niiden kansalaisten etujen edelle.

Meillä on entistä vankemmat perustelut tämän menettelyn ja sen vaikutusten vastustamiselle, koska menettely on seurausta EU:n ja diktaattori Mubarakin hallinnon välisestä sopimuksesta. Se, että Egyptin kansa nousi puolustamaan demokraattisia muutoksia ja itsemääräämisoikeuttaan ulkopuolisten maiden väliintulolta sekä hallinnon vehkeilyltä alueen imperialismin etujen vuoksi, on myönteinen merkki, jonka toivomme lopuksi ilmenevän käytännössä suhteessa tähän sopimukseen ja muihin vastaaviin.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Euro–Välimeri-sopimuksia koskevat riidat on tähän mennessä pyritty ratkaisemaan ainoastaan diplomaattisin keinoin. Meille ehdotettu "vaihtoehtoinen" malli sopii logiikkaan, jota Maailman kauppajärjestö edistää. Järjestö etsii oletettua tehokkuutta ja pyrkii jättämään huomiotta kansallisen itsemääräämisoikeuden, riitojen ratkaisemisen kunnioittaen kunkin maan erityispiirteitä ja heidän oikeutensa puolustaa maan ja sen kansalaisten etuja.

Riitojen ratkaiseminen diplomaattisin keinoin takaa maiden tasa-arvoisen kohtelun. Tämä menettely sitä vastoin heikentää tätä periaatetta, tukee pääoman liikkuvuutta ja asettaa taloudellisen vallan poliittisen vallan edelle sekä pääoman edut maiden ja niiden kansalaisten etujen edelle.

Meillä on entistä vankemmat perustelut tämän menettelyn ja sen vaikutusten vastustamiselle, jonka osapuolina ovat EU, jonka Lissabonin sopimuksesta johtuva legitimiteetti on kyseenalainen, ja kuningas diktaattori Mubarakin hallinto. Se, että Egyptin kansa nousi puolustamaan demokraattisia muutoksia ja itsemääräämisoikeuttaan ulkopuolisten maiden väliintulolta sekä hallinnon vehkeilyltä alueen imperialismin etujen vuoksi, on myönteinen merkki, jonka toivomme lopuksi ilmenevän käytännössä suhteessa tähän sopimukseen ja muihin vastaaviin.

  David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Egyptin epävarmasta tilanteesta huolimatta parlamentti on mielestäni oikeassa vaatiessaan sitkeästi hyväksymään tämän sopimuksen, joka helpottaisi yritysten toimintaa mutta jolla ei sitouduttaisi poliittisesti Egyptin nykyiseen hallitukseen.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Aiemmat tapahtumat osoittavat, että erilaisia riitoja ei ole onnistuttu ratkaisemaan tehokkaasti diplomaattisin keinoin. Standardoidun riitojenratkaisumenettelyn käyttöönotto on siksi hyvä asia, koska sen ansiosta voidaan luoda yhtenäiset ja tehokkaat menettelytavat sekä asettaa sitovat määräajat. Olen samaa mieltä esittelijän kanssa, kun hän katsoo, että nämä EU:n ja Egyptin välisiin vapaakauppasopimuksiin tehtävät parannukset voivat osaltaan lisätä taloudellista ja poliittista vakautta tällä tärkeällä alueella, koska ne edistävät rauhaan, kehitykseen, oikeuteen, tasa-arvoon, vapauteen, moniarvoisuuteen, demokratiaan ja kunnioitukseen perustuvan alueen luomista. Tällaisen menettelyn asianmukainen käyttö voisi myös lisätä kahdenvälisten kauppasuhteiden turvallisuutta ja ennakoitavuutta ja olla askel kohti toimivan EU:n ja Egyptin vapaakauppa-alueen luomista.

  Paul Murphy (GUE/NGL), kirjallinen. – (EN) Äänestin tätä mietintöä vastaan, koska olen erittäin huolestunut EU:n taloudellisesta ja poliittisesta suhtautumisesta maihin, joita Euro–Välimeri-sopimus koskee. Vapaakauppa-alueen luominen vaikuttaisi dramaattisesti alueen työtä tekeviin ihmisiin. EU:n omien lukujen mukaan Egyptin odotetaan menetettävän 1,5 miljoonaa työpaikkaa. Nuorten surkeat talousnäkymät sekä korruption aiheuttama suuttumus ja pienen yläluokan ylilyönnit ovat Egyptin kansalaisten vallankumouksellisten liikkeiden ja pyrkimysten perusta. Vapaakauppaopin jatkaminen Euroopan suurten yritysten ja rikkaan eliitin edun vuoksi tarkoittaa vanhan toistoa ja on siksi hylättävä. Neuvotteluja tästä sopimuksesta johtivat vallankumouksella vallasta syrjäytetyn diktaattori Mubarakin hallinnon edustajat. Armeijan ylin taso on kuitenkin tiiviisti sidoksissa entisen hallinnon taloudellisiin etuihin eikä edusta työtä tekevien ihmisten oikeutettuja vaatimuksia ja pyrkimyksiä. Kauppasuhteiden täytyy perustua väestön enemmistön tarpeisiin eikä pienten eliittien ja yritysten ahneuteen.

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. – (PT) Tällä mietinnöllä Euroopan parlamentti hyväksyy sellaisen standardimaisen riitojenratkaisumenettelyn käyttöönoton, jonka ansiosta voidaan luoda yhtenäiset ja tehokkaat menettelytavat sekä asettaa sitovat määräajat EU:n ja Egyptin arabitasavallan välisiin Euro–Välimeri-sopimuksiin liittyvissä riitatilanteissa. Riitojen ratkaiseminen diplomaattisilla keinoilla on osoittautunut tehottomaksi ja johtanut tilanteisiin, joissa osa riidoista on jäänyt ratkaisematta, koska sopimusta rikkonut osapuoli on helposti voinut estää niiden täytäntöönpanon. Riitojen ratkaisemisessa ilmenevät viipeet vaikuttavat kielteisesti yrityksiin ja loppukäyttäjiin Välimeren molemmin puolin. Nämä Euro–Välimeri-vapaakauppasopimuksiin tehtävät parannukset voivat osaltaan lisätä taloudellista ja poliittista vakautta tällä tärkeällä alueella, koska ne edistävät rauhaan, kehitykseen, oikeuteen, tasa-arvoon, vapauteen, moniarvoisuuteen, demokratiaan ja kunnioitukseen perustuvan alueen luomista. Ehdotettu menettely on EU:n tekemien uusimpien sopimusten ja Maailmankauppajärjestön sisältämien riitojen ratkaisusta annettuja sääntöjä ja menettelyjä koskevan WTO:n sopimuksen mallin mukainen. Komission on varmistettava, että menettely otetaan tehokkaasti käyttöön. Edellä esitetyistä syistä äänestin tämän sopimuksen hyväksyvän päätöslauselman puolesta.

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. – (PT) Äänestin tämän EU:n ja Egyptin välisen sopimuksen tekemisen puolesta, koska sen tavoitteena on luoda Euro–Välimeri-sopimusten kauppaa koskeviin määräyksiin liittyviin riitoihin sovellettava riitojenratkaisumenettely. Euro–Välimeri-sopimuksia koskevat riidat on tähän mennessä pyritty ratkaisemaan ainoastaan diplomaattisin keinoin. Se ei ole ollut käytännössä tehokasta vaan on johtanut siihen, että riidat ovat jääneet ratkaisematta tai niiden ratkaisumenettelyn täytäntöönpano on estetty. Toivon, että tämän standardoidun riitojenratkaisumenettelyn soveltaminen lisää EU:n ja Egyptin välisten kauppasuhteiden turvallisuutta ja ennakoitavuutta.

Suositus: Emilio Menéndez del Valle (A7-0067/2011) - George Sabin Cutaş (A7-0066/2011) - Gianluca Susta (A7-0068/2011)

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestän tämän suosituksen puolesta ja pidän standardoidun riitojenratkaisumenettelyn käyttöönottoa hyvänä asiana, koska sen ansiosta voidaan luoda yhtenäiset ja tehokkaat menettelytavat sekä asettaa sitovat määräajat. Olen myös samaa mieltä esittelijän kannasta, jonka mukaan Euro–Välimeri-vapaakauppasopimuksiin tehtävät parannukset voivat osaltaan lisätä taloudellista ja poliittista vakautta tällä tärkeällä alueella, mikä edistää rauhaan perustuvan alueen luomista.

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen. – (LT) Olen samaa mieltä tämän asiakirjan kanssa, koska Euro–Välimeri-sopimuksia koskevat riidat on tähän mennessä pyritty ratkaisemaan ainoastaan diplomaattisin keinoin. Käytännössä se on osoittautunut tehottomaksi ja on johtanut tilanteisiin, joissa riitoja on jäänyt ratkaisematta, koska sopimusta rikkonut osapuoli on helposti voinut estää niiden täytäntöönpanon. Nämä Euro–Välimeri-vapaakauppasopimuksiin tehtävät parannukset voivat osaltaan lisätä taloudellista ja poliittista vakautta tällä tärkeällä alueella, koska ne edistävät rauhaan, kehitykseen, oikeuteen, tasa-arvoon, vapauteen, moniarvoisuuteen, demokratiaan ja kunnioitukseen perustuvan alueen luomista. Tällaisen menettelyn asianmukainen käyttö voisi lisäksi lisätä kahdenvälisten kauppasuhteiden turvallisuutta ja ennakoitavuutta ja olla askel kohti toimivan Euro–Välimeri-vapaakauppa-alueen luomista. Ratkaisemattomat riidat vaikuttavat kielteisesti liike-elämään ja kuluttajiin Välimeren rannikon molemmin puolin. Lissabonin sopimuksen tultua voimaan suorista ulkomaisista sijoituksista tuli osa EU:n kauppapolitiikkaa ja siten osa unionin yksinomaista toimivaltaa. Toimivalla ja tehokkaalla riitojenratkaisumenettelyllä voitaisiin ratkaista myös tätä alaa koskevat riidat aikana, jolloin suorilla ulkomaisilla sijoituksilla on hyvin suuri merkitys maiden ja alueiden taloudelliselle hyvinvoinnille.

  Elisabeth Köstinger (PPE), kirjallinen. – (DE) Koska riidat on tähän mennessä pyritty ratkaisemaan ainoastaan diplomaattisin keinoin, mikä on johtanut tilanteeseen, jossa riitojenratkaisumenettelyn täytäntöönpano on ollut helppo estää, uusi kauppariitojen ratkaisumenettely ansaitsee tukemme. Tämä menettely on viimeisimpien EU:n tekemien sopimusten ja Maailman kauppajärjestön sopimuksen mallin mukainen. Jordanian, Marokon ja Egyptin kanssa on jo tehty sopimusluonnokset, jotka kattavat myös maataloustuotteet. Olen tyytyväinen Euroopan parlamentin päätökseen tukea näitä sopimuksia.

  Licia Ronzulli (PPE), kirjallinen. – (IT) Äänestän tämän päätöslauselman puolesta, koska mielestäni on ratkaisevaa, että EU:lla on sopiva menettely Euro–Välimeri-sopimuksista johtuvien riitojen ratkaisemiseen. Neuvosto valtuutti komission aloittamaan vuonna 2006 neuvottelut Välimeren alueen kumppaneidensa kanssa ja tämä sopimus allekirjoitettiin vasta vuonna 2009.

Standardoidun riitojenratkaisumenettelyn luomisella saataisiin lopulta käyttöön yksinkertaiset ja tehokkaat ratkaisumenettelyt sekä sitovat määräajat. Olen samaa mieltä esittelijän kanssa, jonka mielestä on olennaista, että Euro–Välimeri-vapaakauppasopimuksiin tehdään parannuksia, jotta voidaan lisätä taloudellista ja poliittista vakautta tällä tärkeällä alueella ja edistää rauhaan ja kehitykseen perustuvan alueen luomista. Ehdotettu menettely perustuu kumppanuussopimusten uusimpiin riitojenratkaisumenettelyihin, joista Euroopan unioni ja WTO ovat sopineet. Kun suorat ulkomaiset sijoitukset ovat nyt Euroopan unionin jäsenvaltioiden taloudellisen hyvinvoinnin kannalta ratkaisevia, toivon, että tehokas riitojenratkaisumekanismi auttaa ratkaisemaan myös tämän alueen riidat.

Suositus: Ryszard Antoni Legutko (A7-0063/2011)

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestän tämän suosituksen puolesta ja haluan korostaa, että se on tärkeä askel EU:n ja Ukrainan välisissä neuvotteluissa, joiden tarkoituksena on luoda polku, joka saattaa mahdollistaa maan liittymisen EU:n jäseneksi tulevaisuudessa.

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. – (LT) Äänestin tämän mietinnön puolesta. Euroopan naapuruspolitiikan täytäntöönpanon avulla kumppanimaat saavat asteittain mahdollisuuden osallistua tiettyihin unionin ohjelmiin ja erillisvirastojen toimintaan. Se on yksi monista toimenpiteistä, joiden tarkoituksena on edistää Euroopan unionin naapurimaiden uudistuksia, nykyaikaistamista ja siirtymävaihetta. Euroopan unionin neuvosto korosti kesäkuussa 2007 jälleen kerran sitä, miten tärkeää Euroopan naapuruuspolitiikka on. Siksi tässä pöytäkirjassa esitetään ehdot, joiden mukaan Ukraina voi osallistua tärkeisiin EU:n ohjelmiin ja hyötyä EU:n parhaista käytännöistä ja edistää näin demokraattisten prosessien kehittymistä.

  George Becali (NI), kirjallinen. – (RO) Äänestin esittelijän ehdotuksen mukaisesti. Mielestäni kumpikin osapuoli hyötyy siitä, jos tämän pöytäkirjan velvollisuudet täytetään. Euroopan unioni saa järkevän, vakaan ja demokraattisen kumppanin itärajalleen, ja Ukrainan kansalaiset saavat jonkin verran selvemmän Euroopan unionin jäsenyysmahdollisuuden.

  Adam Bielan (ECR), kirjallinen. – (PL) Olen heti Euroopan parlamentin työni alkuhetkistä lähtien tukenut vahvasti Ukrainan pyrkimyksiä liittyä Euroopan unioniin. Ukraina on yksi Puolan itäisen politiikan tärkeimmistä kumppaneista. Lisäksi maani valmistautuu yhdessä Ukrainan kanssa toimimaan ensi vuonna yhdessä jalkapallon Euroopan mestaruuskilpailujen järjestäjinä. Unionin ulkopoliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi ja turvallisuussyistä on myös erittäin tärkeää, että koko EU lisää yhteistyötä Ukrainan kanssa. Mielestäni Ukrainan nuoren demokratian tukeminen on yksi tärkeimmistä velvollisuuksistamme. Siksi tuen vapaakauppa-aluetta koskevien neuvottelujen nopeuttamista ja Ukrainan laajinta mahdollista osallistumista unionin ohjelmiin. Äänestin päätöslauselman puolesta ja ilmaisin näin hyväksyntäni Euroopan unionin ja Ukrainan väliseen kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen liitettävälle pöytäkirjalle.

  Slavi Binev (NI), kirjallinen. – (BG) Tämä pöytäkirja sisältää Ukrainan osallistumista unionin ohjelmiin sääteleviä yleisiä periaatteita koskevan puitesopimuksen. Siihen sisältyy vakiolausekkeita, joita on tarkoitus soveltaa kaikkiin Euroopan naapuruuspolitiikan kumppanimaihin, joiden kanssa tällaisia pöytäkirjoja on tarkoitus tehdä. Katson, että Ukraina on ryhtynyt tarvittaviin toimiin, ja tuen tämän sopimuksen tekemistä.

  Vilija Blinkevičiūtė (S&D), kirjallinen. – (LT) Äänestin tämän neuvoston päätösluonnosta koskevasta Euroopan parlamentin hyväksynnästä annetun lainsäädäntöpäätöslauselman puolesta. Sen mukaan EU:n ja Ukrainan kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen liitetään pöytäkirja, jonka perusteella Ukraina saa mahdollisuuden osallistua EU:n yrityksiä ja yrittäjyyttä, energiaa sekä tieto- ja viestintätekniikkaa koskeviin ohjelmiin. Tämän sopimuksen nojalla Ukrainan on maksettava rahoitusosuutensa EU:n yleiseen talousarvioon sen mukaisesti, mihin ohjelmiin se haluaa osallistua, ja EU takaa puolestaan, että EU:n toimielimet valvovat ja tarkastavat näitä ohjelmia. Olen EU:n ja Ukrainan parlamentaarisen yhteistyövaliokunnan varapuheenjohtaja ja olen vakuuttunut siitä, että tämän pöytäkirjan tekeminen tarjoaa Ukraina lisää mahdollisuuksia lähentää politiikkaansa EU:n mainituilla aloilla harjoittamaan politiikkaan, standardeihin ja normeihin.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Euroopan unionin ja Ukrainan välisessä suhteessa on koettu edistysaskeleita ja takaiskuja, joita Ukrainan ja sen naapurin Venäjän välisten strategisten suhteiden etääntyminen tai lähentyminen on ajoittain aiheuttanut. Neuvosto antoi 18. kesäkuuta 2007 komissiolle ohjeet Algerian, Armenian, Azerbaidžanin, Egyptin, Georgian, Israelin, Jordanian, Libanonin, Moldovan, Marokon, Palestiinalaishallinnon, Tunisian ja Ukrainan kanssa tehtävistä puitesopimuksista neuvottelemista varten. Puitesopimuksissa esitetään yleiset periaatteet näiden maiden osallistumiselle yhteisön ohjelmiin. Mielestäni edellä mainitun sopimuksen tekeminen on myönteinen asia, koska on määritettävä selvät puitteet, joiden mukaan Ukraina osallistuu Euroopan unionin ohjelmiin ja parantaa siten suhteitaan unioniin.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Euroopan naapuruuspolitiikka mahdollistaa Euroopan unionin ohjelmien avaamisen asteittain naapurimaille. Sen tavoitteena on tukea niiden uudistuksia, nykyaikaistamista ja usein myös demokratisoitumista. Neuvosto hyväksyi 5. maaliskuuta 2007 yleisen toimintamallin, joka "mahdollistaa Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvien maiden osallistumisen yhteisön virastojen toimintaan". Tämän toimintamallin seurauksena komissio aloitti naapurimaiden, myös Ukrainan, kanssa neuvottelut puitesopimuksista, joiden dokumentaatio on kokonaisuudessaan valmiina toimitettavaksi Euroopan parlamentille hyväksyntää varten Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen mukaisesti. Äänestän tämän Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Ukrainan välisen Ukrainan osallistumista unionin ohjelmiin sääteleviä yleisiä periaatteita koskevan kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen tekemisen puolesta, ja olen tyytyväinen siihen, koska se on uusi askel kohti yhteismarkkinoiden luomista ohjaavien tavoitteiden saavuttamista.

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Meissä tämän sopimuksen tekeminen herättää useita kysymyksiä, koska ehdotus on erittäin epämääräinen. Siinä mainitaan ohjelmat, mutta meille ei ole kerrottu, mihin ohjelmiin ja millä tavalla Ukraina voi osallistua tai mitkä ovat sen taloudelliset edellytykset ja vaikutukset. Siinä puhutaan hyödyistä mutta ei selvitetä, mistä ne syntyvät.

Mielestämme ilmoitettuja tavoitteita sisältävien sopimusten tekemisen pitäisi perustua maiden ja niiden kansalaisten itsemääräämisoikeuden kunnioittamiseen, yhteiseen etuun, vastavuoroisuuteen ja yhteistyöhön niin, että otetaan huomioon kunkin maan erityispiirteet. Niiden pitäisi arvioida, mitä kukin tuo sopimukseen talouden, yhteiskunnan ja kulttuurin näkökulmasta. Tästä suosituksesta ei voi sanoa paljoa muuta, kuin että on valitettavaa, että siinä hyväksytään sellaisen pöytäkirjan tekeminen, jonka tarkkaa sisältöä ja vaikutuksia meille ei kerrota.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Tämän sopimuksen tekeminen herättää useita kysymyksiä, koska ehdotus on erittäin epämääräinen. Siinä mainitaan ohjelmat, mutta meille ei ole kerrottu, mihin ohjelmiin ja millä tavalla Ukraina voi osallistua tai mitkä ovat sen taloudelliset vaikutukset. Siinä mainitaan osallistumisen yleiset periaatteet mutta niitä ei eritellä. Mietinnössä mainitaan hyödyt mutta ei selvitetä, mistä ne syntyvät.

Mielestämme itsenäisten maiden välisiä sopimuksia tehtäessä on edelleen oleellista mainita seuraavat asiat: maan ja sen kansalaisten itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen, yhteinen etu, vastavuoroisuus ja kunkin maan erityispiirteiden huomioonottaminen sekä sen arvioiminen, mitä kukin maa tuo sopimukseen talouden, yhteiskunnan ja kulttuurin näkökulmasta.

On valitettavaa, että me äänestimme kyseisen suosituksen puolesta, jossa hyväksytään pöytäkirjan tekeminen mutta annetaan tuskin lainkaan tietoja sen sisällöstä tai vaikutuksista.

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen. – (LT) Äänestin tämän Euroopan parlamentin neuvoston päätösluonnosta koskevasta hyväksynnästä annetun päätöslauselman puolesta. Sen mukaan EU:n ja Ukrainan kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen liitetään pöytäkirja, jonka perusteella Ukraina saa mahdollisuuden osallistua EU:n yrityksiä ja yrittäjyyttä, energiaa sekä tieto- ja viestintätekniikkaa koskeviin ohjelmiin. Ukrainan on maksettava rahoitusosuutensa EU:n yleiseen talousarvioon sen mukaisesti, mihin ohjelmiin se haluaa osallistua, ja EU takaa puolestaan, että EU:n toimielimet valvovat ja tarkastavat näitä ohjelmia. Tämä kumppanuus- ja yhteistyöpolitiikka tarjoavat Ukrainalle lisää mahdollisuuksia lähentää politiikkaansa EU:n näillä alueilla harjoittamaan politiikkaan.

  David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Äänestin tämän teknisen mietinnön puolesta, jolla hyväksytään Ukrainan osallistuminen Euroopan unionin ohjelmiin.

  Iosif Matula (PPE), kirjallinen. – (RO) Äänestin tämän päätöslauselmaluonnoksen puolesta, joka koskee neuvoston päätöstä Ukrainan osallistumista unionin ohjelmiin sääteleviä yleisiä periaatteita koskevasta Euroopan unionin ja Ukrainan puitesopimuksesta. Tämä asiakirja on osa Euroopan naapuruuspolitiikka mutta täyttää myös Ukrainan toivomuksen osallistumisesta aiempaa useampiin nykyisiin ja tuleviin EU:n ohjelmiin. Ukraina voi myös pyytää unionilta apua johonkin tiettyyn ohjelmaan osallistumista varten eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineen perustamista koskevien yleisten määräysten nojalla tai minkä tahansa muun vastaavan, ulkomaanapua tarjoavan asetuksen perusteella. Tämä saattaa myös antaa uutta puhtia Romanian ja Ukrainan välisille suhteille. Meidän on kehitettävä näitä siteitä käytännön tasolla niin, että kansalaiset hyötyvät poliittisista päätöksistämme suoraan.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) EU:n ja Ukrainan välisissä suhteissa on pitkään ollut hyvät ja huonot hetkensä. Suurimman osan ajasta nämä tunnelmat ovat Ukrainan ja sen naapurin Venäjän välisten suhteiden etääntymisen tai lähentymisen sanelemia. Tämä pöytäkirja auttaa luomaan selvät puitteet Ukrainan osallistumiselle eri EU:n ohjelmiin niin, että EU:n ja Ukrainan välisissä suhteissa ei tulevaisuudessa olisi myötä- ja vastamäkiä, joita niissä on tähän asti pitänyt sietää.

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Ukrainan osallistuminen Euroopan unionin ohjelmiin on tärkeä askel sekä Ukrainalle että EU:lle. Se auttaa edistämään tieteellisen osaamiseen ja tutkimustietojen vaihtoa. Opiskelijavaihto-ohjelmia laajennetaan, ja kumpikin osapuoli saa rahoituksellista, taloudellista ja sosiaalista hyötyä. Ukrainan maantieteellinen sijainti on tärkeä tekijä ja suuri etu EU:lle, koska sen ansiosta EU voi parantaa yhteyksiään muihin Itä-Euroopan valtioihin. Tämän vuoksi kannatan tätä hanketta.

  Justas Vincas Paleckis (S&D), kirjallinen. – (LT) Äänestin tämän suosituksen puolesta, joka sallii Ukrainan osallistumisen EU:n nykyisiin ja tulevaisuudessa perustettaviin ohjelmiin yrittäjyyden, energian, tekniikan ja viestinnän aloilla. Sopimus nopeuttaa Ukrainan julkishallinnon uudistamista ja maan talouden eri alueiden lähentämistä EU:n lainsäädäntöön, standardeihin ja hyvien käytäntöjen esimerkkeihin. Vastineeksi ohjelmien rahoitusosuudestaan Ukrainalla on oikeus osallistua tarkkailijana EU:n ohjelmia koordinoivien komiteoiden käsittelyyn. Ukrainan ehdottamat ohjelma-aloitteet otetaan huomioon samalla tavalla kuin EU:n jäsenvaltioiden aloitteet. Näin Ukraina voi asteittain lähentyä EU:ta.

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. – (PT) Euroopan unionin ja Ukrainan välisissä suhteissa on koettu niin ylä- kuin alamäkiä. Neuvosto antoi 18. kesäkuuta 2007 komissiolle valtuudet Algerian, Armenian, Azerbaidžanin, Egyptin, Georgian, Israelin, Jordanian, Libanonin, Moldovan, Marokon, Palestiinalaishallinnon, Tunisian ja Ukrainan kanssa tehtävistä puitesopimuksista neuvottelemista varten. Puitesopimuksissa esitetään yleiset periaatteet näiden maiden osallistumiselle yhteisön ohjelmiin. On ratkaisevaa luoda selvä ja tarkka oikeudellinen kehys Ukrainan osallistumiselle EU:n ohjelmiin ja parantaa näin sen suhteita unioniin. Siksi äänestin tämän esityksen puolesta, joka koskee neuvoston päätöstä Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Ukrainan kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen liitettävän, Ukrainan osallistumista unionin ohjelmiin sääteleviä yleisiä periaatteita koskevasta Euroopan unionin ja Ukrainan puitesopimuksesta tehtävän pöytäkirjan tekemisestä.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Ottaen huomioon esityksen neuvoston päätökseksi (13604/2010), ottaen huomioon luonnoksen 14. kesäkuuta 1994 tehdyn Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Ukrainan kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen pöytäkirjaksi Ukrainan osallistumista unionin ohjelmiin sääteleviä yleisiä periaatteita koskevasta Euroopan unionin ja Ukrainan puitesopimuksesta (13962/2010), ottaen huomioon neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 114, 168, 169 ja 172 artiklan, 173 artiklan 3 kohdan, 188 ja 192 artiklan sekä 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan a alakohdan mukaisesti esittämän hyväksyntää koskevan pyynnön (C7 0401/2010), ottaen huomioon työjärjestyksen 81 artiklan, 90 artiklan 8 kohdan ja 46 artiklan 1 kohdan ja ottaen huomioon ulkoasiainvaliokunnan suosituksen (A7-0063/2011) annamme hyväksyntämme sopimuksen tekemiselle.

  Rafał Trzaskowski (PPE), kirjallinen. – (PL) Naapuruuspolitiikkaan kuuluvien maiden osallistuminen EU:n ohjelmiin ja erillisvirastojen toimintaan on yksi näiden maiden unionin kanssa tekemän yhteistyön erityismuodoista. Meidän pitäisi pyrkiä varmistamaan, että tarjolla olevat ohjelmat antavat suurimman mahdollisen tuen uudistuksille, joita nämä maat ovat sitoutuneet tekemään lähestyäkseen unionia.

  Viktor Uspaskich (ALDE), kirjallinen. – (LT) Brysselissä järjestetään tällä viikolla Ukrainan ja EU:n välisten assosiaatiosopimuksen allekirjoittamista koskevien neuvottelujen 18. kierros. Prosessi on kestänyt liian kauan. On aika allekirjoittaa sopimus, koska se on sekä EU:n että Ukrainan etujen mukaista. Ukrainassa on 46 miljoonaa asukasta, ja alueelle tarvitaan vakautta. Ukraina on viime vuosina muuttunut poliittiseksi pelikentäksi: sitä ei pidä pakottaa valitsemaan Venäjän ja lännen välillä. On tärkeää, että EU:n jäsenvaltiot ja erityisesti Liettua pyrkivät aktiivisesti tiivistämään yhteistyötä itäisten naapuriensa kanssa, vaikka eroja vielä onkin. Onnistuneen assosiaatiosopimuksen tekeminen kannustaisi Ukrainaa toteuttamaan nykyaikaistuksia ja uudistuksia ja auttaisi sitä lähentymään EU:n standardeja.

Mitä tulee vapaakauppa-aluetta koskeviin neuvotteluihin, meidän on pyrittävä pääsemään yksimielisyyteen tariffiehdotuksista, energiaverotusta koskevista menettelyistä ja kestävästä kehityksestä. Ihmisten liikkumisen vapauttaminen on myös ratkaisevaa. Liettualaiset muistavat yhä aiemmat matkustusrajoituksensa. Me tiedämme, millaista on elää Euroopan ulkorajalla. On tärkeää, että ensisijaisena tavoitteena on viisumivapaa matkustaminen.

Mietintö: Carmen Fraga Estévez (A7-0057/2011)

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestän tämän mietinnön puolesta, koska on kyseisten alueiden edun mukaista luoda oikeusperusta EU:n ja Grönlannin väliselle kaupalle tässä tapauksessa EU:n sisämarkkinasääntöjen puitteissa.

  Vito Bonsignore (PPE), kirjallinen. – (IT) Komissio teki vuonna 2010 neuvostolle ehdotuksen kalastustuotteiden tuontia koskevista EU:n säännöksistä käyttäen oikeusperustana Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 203 artiklaa. Olen samaa mieltä tulkinnasta, jonka mukaan tätä toimintaa pitäisi säännellä 43 artiklan sekä 204 artiklan määräysten oikeusperustan nojalla ja sallia näin tarkistuksen tekeminen tavallisen lainsäätämisjärjestyksen mukaisesti.

Yksistään vuonna 2007 lähes 87 prosenttia Grönlannin kalastustuotteiden viennistä suuntautui Euroopan unioniin. Tämän vuoksi Grönlannista peräisin olevien kalastustuotteiden kauppaa ja tuontia koskevien yleisten sääntöjen luomista ei voida jättää vain komission ja neuvoston vastuulle, koska se olisi Lissabonin sopimuksen määräysten vastaista. Siksi parlamentin pitäisi mielestäni saada äänensä kuuluviin näin tärkeällä alalla.

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin kalastustuotteiden tuontia Grönlannista koskevan mietinnön puolesta. Sen tarkoituksena on soveltaa sisämarkkinasääntöjä tähän tuontiin sitten, kun Grönlanti sitoutuu saattamaan erityisesti eläinten terveyttä ja elintarvikkeiden turvallisuutta koskevan unionin lainsäädännön osaksi kansallista lainsäädäntöään. Mielestäni ehdotuksen oikeusperustaa pitäisi mukauttaa niin, että teksti olisi neuvoston päätöksen sijasta asetuksen muodossa.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Tässä ehdotuksessa määritellään yleiset säännöt EU:n ja Grönlannin väliselle muun muassa kalastustuotteiden, elävien simpukoiden, piikkinahkaisten, vaippaeläinten ja merikotiloiden sekä niistä saatujen sivutuotteiden kaupalle. Jäsenvaltioiden on sallittava Grönlannista tulevien tuotteiden tuonti Euroopan unioniin unionin sisäistä kauppaa koskevan unionin lainsäädännön mukaisesti. Tuotteiden tuonnissa unioniin on noudatettava useita edellytyksiä, kuten sitä, että eläinten terveyttä ja elintarvikkeiden turvallisuutta koskevat unionin lainsäädännössä vahvistetut säännöt saatetaan tehokkaasti osaksi kansallista lainsäädäntöä ja pannaan täytäntöön. Esittelijän tavoin olen sitä mieltä, että ehdotettu teksti pitäisi hyväksyä tavallisen lainsäätämisjärjestyksen mukaisesti ja että parlamentin pitäisi käyttää lainsäädäntöoikeuksiaan vastaavissa tapauksissa tulevaisuudessa.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Kalastustuotteiden vienti muodostaa noin 82 prosenttia Grönlannin kokonaisviennistä, ja sen arvo oli yhteensä 255 miljoonaa euroa vuonna 2007. Suurin osa (87 prosenttia) suuntautui Euroopan unioniin, eritoten Tanskaan (97 prosenttia). Oikeudellisten asioiden valiokunta hyväksyi yksimielisesti lausunnon, joka tukee pyyntöä siitä, että ehdotetun lainsäädäntötekstin oikeusperustana on oltava Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 43 artiklan 2 kohta ja 204 artikla sekä Grönlantia koskevista erityisjärjestelyistä tehdyn pöytäkirjan (N:o 34) 1 artikla komission valitseman oikeusperustan, SEUT:n 203 artiklan sijaan. Kannatan näin ollen sen hyväksymistä, koska kyse on oikeudellisesta asiasta eikä päätöslauselmaehdotuksen sisällöstä ja yksimielisyys on saavutettu.

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Tätä mietintöä koskeva suuri keskustelu on ajautunut sivuraiteille varsinaisesta aiheestaan. Erityisesti Euroopan parlamentin kalatalousvaliokunta ilmaisi tyytymättömyytensä komission tätä ehdotusta varten valitsemaan oikeusperustaan: Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 203 artiklaan, jonka mukaan neuvosto tutkii "säännökset maiden ja alueiden sekä unionin välistä assosiaatiota koskevista säännöistä ja menettelyistä" Euroopan parlamenttia kuultuaan. Kalatalousvaliokunta katsoi, että oikeusperustaksi pitäisi hyväksyä 43 artiklan 2 kohta – viitaten tavalliseen säätämisjärjestykseen tai yhteiseen lainsäädäntään – sekä SEUT:n 204 artikla yhdessä Grönlantia koskevista erityisjärjestelyistä tehdyn pöytäkirjan (N:o 34) 1 artiklan kanssa.

Tätä kantaa tuki oikeudellisten asioiden valiokunnan lausunto. Tässä jää sivuosaan tärkeä asia, jonka pitäisi muodostaa mietinnön perusta: kalastustuotteiden tuontia Grönlannista Euroopan unioniin koskevien sääntöjen määrittäminen. Grönlannin tärkeimpiin kalatalouden vientituotteisiin kuuluvat katkaravut (59 prosenttia), grönlanninpallas (23 prosenttia), turska (9,5 prosenttia), ravut (1,9 prosenttia), kampasimpukat (1,4 prosenttia) ja mäti (1,3 prosenttia).

  Ian Hudghton (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Äänestin esittelijä Fragan mietinnön puolesta, koska siinä sallitaan Grönlannin kalastustuotteiden vienti Euroopan unioniin, vaikka se ei olekaan unionin jäsenvaltio. Kun Grönlanti sai merkittävän itsehallintoaseman ja päätti jäädä EY:n ulkopuolelle, se joutui neuvottelemaan jäsenyydestä luopumisestaan. Tämä ennakkotapaus osoittaa vääräksi väitteet, joiden mukaan EU:n sisäinen laajeneminen edellyttäisi, että hiljattain itsenäistyneet EU-valtiot hakisivat jäsenyyttä uudelleen.

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen. – (LT) Äänestin tämän ehdotusta neuvoston päätökseksi kalastustuotteiden, elävien simpukoiden, piikkinahkaisten, vaippaeläinten ja merikotiloiden sekä niistä saatujen sivutuotteiden tuontia Grönlannista Euroopan unioniin koskevista säännöistä laaditun mietinnön puolesta. Kalastustuotteiden vienti muodostaa noin 82 prosenttia Grönlannin kokonaisviennistä, ja vuonna 2007 Grönlanti vei kalastustuotteita 255 miljoonan euron arvosta. Viennistä pääosa (87 prosenttia) suuntautui Euroopan unioniin, eritoten Tanskaan (97 prosenttia). Grönlannin tärkeimpiin kalatalouden vientituotteisiin kuuluvat katkaravut (59 prosenttia), grönlanninpallas (23 prosenttia), turska (9,5 prosenttia), ravut (1,9 prosenttia), kampasimpukat (1,4 prosenttia) ja mäti (1,3 prosenttia). Tähän päätökseen sisältyy oikeudelliseen kehykseen tehtävä tarkistus, jolla neuvoston päätös muutetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi.

  Elisabeth Köstinger (PPE), kirjallinen. – (DE) Kalastustuotteiden, elävien simpukoiden, piikkinahkaisten, vaippaeläinten ja merikotiloiden sekä niistä saatujen sivutuotteiden kauppa Grönlannin ja Euroopan unionin välillä unionin lainsäädännöllä vahvistettujen sääntöjen ja muiden edellytysten mukaisesti on täysin hyväksyttävää. Siksi ei ole mitään syytä vastustaa sopimuksen sisältöä. Näiden tuotteiden tuonti on tervetullut lisäys unionissa käytävään kauppaan.

  Giovanni La Via (PPE), kirjallinen. – (IT) EU:n ja Grönlannin väliset kauppasuhteet ovat olleet jo joitakin vuosia merkittävät. Grönlanti on vuodesta 2007 lähtien vienyt 82 prosenttia kalastustuotteistaan, ja niistä 87 prosenttia suuntautuu Euroopan unionin markkinoille. Näin ollen voidaan sanoa, että tämä on tärkeä resurssi Grönlannille sen lisäksi, mitä unioni tarjoaa rahoitustukena vastineeksi kalastusoikeuksiensa säilyttämisestä Grönlannin vesillä. Euroopan parlamentti pyysi 26. huhtikuuta 2010 oikeudellisten asioiden valiokuntaa antamaan lausunnon oikeusperustan määrittämisestä Grönlannin kanssa tehtäville sopimuksille. Oikeudellisten asioiden valiokunta tuki hiljattain parlamenttia ja vahvisti, että sopimusten oikeusperusta on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 43 artiklan 2 kohta ja 204 artikla.

  David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Äänestin tämän ehdotuksen puolesta, jossa määritetään säännöt kalastustuotteiden ja muiden merestä saatavien tuotteiden tuonnille Grönlannista Euroopan unioniin. Grönlanti ja EU aikovat sopia näihin tuotteisiin liittyvästä terveyttä koskevasta järjestelystä, jonka tarkoituksena on, että Grönlanti voi käydä EU:n kanssa kauppaa näillä hyödykkeillä sisämarkkinasääntöjä soveltamalla, mikäli Grönlanti siirtää EU:n eläinten terveyttä ja elintarvikkeiden turvallisuutta koskevat säännöt osaksi kansallista lainsäädäntöään.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Sen jälkeen kun EU:n ja Grönlannin väliselle kalataloustuotteiden, elävien simpukoiden, piikkinahkaisten, vaippaeläinten ja merikotiloiden sekä niistä saatujen sivutuotteiden kaupalle on asetettu säännöt, tuonti Grönlannista on EU:n lainsäädännön mukaista. Tuotteiden tuontiin unioniin on sovellettava unionin lainsäädännön mukaisia eläinten terveyttä ja elintarvikkeiden turvallisuutta koskevia sääntöjä. Siksi tämän mietinnön hyväksyminen on tärkeää.

  Alexander Mirsky (S&D), kirjallinen. – (EN) On tunnettua, että Grönlanti ja Euroopan unioni aikovat sopia ihmisravinnoksi tarkoitettuihin kaloihin ja kalastustuotteisiin liittyvästä terveyttä koskevasta järjestelystä. Tällaisen järjestelyn tavoitteena on, että Grönlanti voisi käydä näiden tuotteiden kauppaa unionin kanssa sisämarkkinasääntöjen perusteella, edellyttäen että Grönlanti ottaa käyttöön terveyttä ja, tarpeen mukaan, eläinten terveyttä koskevat EU:n säännöt, jotka liittyvät kalastustuotteisiin, eläviin simpukoihin ja näistä saatuihin sivutuotteisiin. Tuen tätä järjestelyä ja äänestin mietinnön puolesta.

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. – (PT) Neuvosto kuuli 26. huhtikuuta 2010 tästä ehdotuksesta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 203 artiklan mukaista kuulemismenettelyä noudattaen. Kalatalousvaliokunta ja Euroopan parlamentin oikeudellinen yksikkö suhtautuivat suurin varauksin komission valitsemaan oikeusperustaan, joka on SEUT:n 203 artikla, ja pitivät parempana SEUT:n 43 artiklan 2 kohtaa ja 204 artiklaa sekä Grönlantia koskevista erityisjärjestelyistä tehdyn pöytäkirjan (N:o 34) 1 artiklaa.

Komission ehdotusta täydennettiin nyt äänestyksen kohteena olevan mietinnön mukaisesti oikeudellisten asioiden valiokunnan suosituksia noudattaen.

Mietintö ansaitsee ääneni, koska on ehdottomasti toivottavaa, että se hyväksytään tässä ensimmäisessä käsittelyssä.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Äänestin puolesta. Kalastustuotteiden vienti muodostaa noin 82 prosenttia Grönlannin kokonaisviennistä, ja vuonna 2007 Grönlanti vei kalastustuotteita 255 miljoonan euron arvosta. Viennistä pääosa (87 prosenttia) suuntautui Euroopan unioniin, eritoten Tanskaan (97 prosenttia). Grönlannin tärkeimpiin kalatalouden vientituotteisiin kuuluvat katkaravut (59 prosenttia), grönlanninpallas (23 prosenttia), turska (9,5 prosenttia), ravut (1,9 prosenttia), kampasimpukat (1,4 prosenttia) ja mäti (1,3 prosenttia).

Neuvosto kuuli Euroopan parlamenttia 26. huhtikuuta 2010 tästä ehdotuksesta SEUT:n 203 artiklan mukaista kuulemismenettelyä noudattaen. Kalatalousvaliokunta ja Euroopan parlamentin oikeudellinen yksikkö suhtautuivat suurin varauksin komission valitsemaan oikeusperustaan, joka on SEUT:n 203 artikla, ja pitivät parempana SEUT:n 43 artiklan 2 kohtaa ja 204 artiklaa sekä Grönlantia koskevista erityisjärjestelyistä tehdyn pöytäkirjan (N:o 34) 1 artiklaa.

Niinpä kalatalousvaliokunta pyysi oikeudellisten asioiden valiokunnalta lausunnon ehdotetusta oikeusperustasta. Oikeudellisten asioiden valiokunta hyväksyi kokouksessaan 28. lokakuuta 2010 yksimielisesti lausunnon, jossa tuetaan täysin pyyntöä SEUT:n 43 artiklan 2 kohdan ja 204 artiklan sekä Grönlantia koskevista erityisjärjestelyistä tehdyn pöytäkirjan (N:o 34) 1 artiklan ottamisesta säädösesityksen oikeusperustaksi.

  Licia Ronzulli (PPE), kirjallinen. – (IT) Tällä hetkellä EU:n ja Grönlannin välillä on erityissopimus, mikä tarkoittaa, että Euroopan unioni säilyttää kalastusoikeutensa Grönlannin vesillä taloudellisen tuen vastineeksi.

Tanskan entinen siirtomaa Grönlanti sai vuonna 1985 täydellisen itsenäisyyden mutta säilytti siteensä Euroopan unioniin yhtenä sen merentakaisista alueista. Yksistään vuonna 2007 Grönlannin viennistä 82 prosenttia koostui kalastustuotteista ja niistä 87 prosenttia suuntautui EU:hun.

Kalatalousvaliokunta ja Euroopan parlamentin oikeudellinen yksikkö ilmaisivat 26. huhtikuuta 2010 suhtautuvansa suurin varauksin komission sopimukselle valitsemaan oikeusperustaan. Toivon, että äänestyksen kohteena oleva sopimus laajentaa kalastustuotteita koskevien EU:n sisäisten sääntöjen soveltamista myös Grönlannin kalastustuotteisiin. Samanaikaisesti on aina kunnioitettava kalastusalan olemassa olevia terveyttä ja elintarvikkeiden turvallisuutta koskevia EU:n sääntöjä.

Mietintö: Sylvie Guillaume (A7-0085/2011)

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. – (PT) Olen samaa mieltä tässä mietinnössä esitetystä kannasta, koska siinä otetaan huomioon Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission oikeudellisista yksiköistä koostuvan neuvoa-antavan ryhmän suositukset ja ainoastaan kodifioidaan aikaisemman säädöksen muuttumattomina säilyvät säännökset niiden asiasisältöä muuttamatta.

  Laima Liucija Andrikienė (PPE), kirjallinen. – (LT) Äänestin tämä kansainvälisen suojelun myöntämistä ja poistamista koskevissa menettelyissä jäsenvaltioissa sovellettavia vähimmäisvaatimuksia koskevan päätöslauselman puolesta. Työ yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän luomiseksi alkoi Tampereella kokoontuneen Eurooppa-neuvoston hyväksymien periaatteiden mukaisesti välittömästi sen jälkeen, kun Amsterdamin sopimus oli tullut voimaan toukokuussa 1999, mutta huolimatta kymmenen vuotta jatkuneista yhdenmukaistamistoimista turvapaikkakysymyksen alalla kansallisissa järjestelyissä ja niiden toimeenpanossa on edelleen merkittäviä eroja. Olen samaa mieltä siitä, että turvapaikkaa hakevilla on oikeus korkeatasoiseen ja samantasoiseen kohteluun kaikkialla unionin alueella riippumatta siitä, mistä jäsenvaltiosta he hakevat turvapaikkaa. Lainsäädännön yhdenmukaistaminen ei siksi yksistään riitä vähentämään eroavaisuuksia, ja sitä olisi täydennettävä jäsenvaltioiden välisen käytännön yhteistyön lisäämisellä. On selvää, että näiden tavoitteiden saavuttamiseksi on toteutettava viipymättä uudistuksia, jotta EU:n jäsenvaltioista turvapaikkaa hakevat saavat riittävää suojelua. Äänestämällä tämän päätöslauselman puolesta me Euroopan parlamentin jäsenet edistämme oikeudenmukaisen ja tehokkaan eurooppalaisen turvapaikkapolitiikan luomista.

  Slavi Binev (NI), kirjallinen. – (BG) Ehdotukset ovat mielestäni ristiriitaisia. Toisaalta niiden tavoitteena on jatkaa yhdenmukaistamista, parantaa suojelua koskevia kansainvälisiä vaatimuksia ja lisätä turvapaikkamenettelyjen laatua ja tehokkuutta. Toisaalta taas ne johtavat perusteettomaan hallinnolliseen rasitukseen, yksinkertaistetut tuomioistuinmenettelyt aiheuttavat todennäköisesti sen, että tuomioistuimet tekevät hätiköityjä päätöksiä, erilaisia ihmisryhmiä kohdellaan eri tavoin ilman hyvää syytä ja jäsenvaltioiden itsemääräämisoikeutta saatetaan rajoittaa huomattavasti. Äänestin tyhjää punnittuani ehdotusten hyviä ja huonoja puolia, koska niiden tueksi ei ole esitetty vakuuttavia perusteluja.

  Vilija Blinkevičiūtė (S&D), kirjallinen. – (LT) Euroopan unionin tärkein tavoite turvapaikka-asioissa on yhteiseen turvapaikkamenettelyyn perustuvan yhteisen suojelun ja solidaarisuuden alueen perustaminen vuoteen 2012 mennessä. Huolimatta kymmenen vuotta jatkuneista yhdenmukaistamistoimista turvapaikkakysymyksen alalla kansallisissa järjestelyissä ja niiden toimeenpanossa on edelleen merkittäviä eroja. Turvapaikkaa hakevilla on oikeus samantasoiseen kohteluun kaikkialla unionin alueella, jossa sovelletaan yhteisiä vaatimuksia, riippumatta siitä, mistä jäsenvaltiosta he hakevat turvapaikkaa. Vakaan eurooppalaisen lainsäädäntökehyksen käyttöönottaminen on ehdoton edellytys, jos unioni haluaa toteuttaa yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän asianmukaisesti ja tehokkaasti. Näin ollen yhteinen järjestelmä on saavutettavissa vain parantamalla ja yhdenmukaistamalla menetelmiä ja niihin liittyviä takeita. Lisäksi menettelydirektiivin perusteellinen uudelleentarkastelu on välttämätöntä helppokäyttöisen, oikeudenmukaisen ja tehokkaan menetelmän varmistamiseksi, mikä on sekä turvapaikanhakijoiden että jäsenvaltioiden edun mukaista. Haluan korostaa, että komission uusi tarkistettu direktiiviehdotus saattaa aidosti auttaa jatkamaan yhdenmukaistamista, parantaa suojelua koskevia kansainvälisiä vaatimuksia ja lisätä turvapaikkamenettelyjen laatua ja tehokkuutta.

  Sebastian Valentin Bodu (PPE), kirjallinen. – (RO) Huolimatta 10 vuotta jatkuneista yhdenmukaistamistoimista turvapaikkakysymyksen alalla kansallisissa järjestelyissä ja niiden toimeenpanossa on edelleen merkittäviä eroja. Tällaiset erot ovat ristiriidassa yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän kanssa ja ovat esteenä sen rakentamiselle. Ne ovat vastoin Dublinin yleissopimukseen perustuvan järjestelmän kulmakiveä, joka perustuu oletukseen, että jäsenvaltioiden turvapaikkajärjestelmät ovat toisiinsa verrannollisia. Turvapaikkaa hakevilla on oikeus samantasoiseen kohteluun kaikkialla unionin alueella riippumatta siitä, mistä jäsenvaltiosta he hakevat turvapaikkaa.

Vaikka lainsäädännön yhdenmukaistaminen ei riitä vähentämään eroavaisuuksia ja sitä olisi täydennettävä jäsenvaltioiden välisen käytännön yhteistyön lisäämisellä, vakaan eurooppalaisen lainsäädäntökehyksen käyttöönottaminen on ehdoton edellytys, jos unioni haluaa toteuttaa yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän asianmukaisesti ja tehokkaasti, mihin se on useaan otteeseen sitoutunut. Komission ehdotuksessa korjataan aiemmat virheet, koska aiemmassa lähestymistavassa turvapaikka-asioihin oli turvapaikanhakijoiden menettelytakeiden suhteen paljon puutteita.

  John Bufton, David Campbell Bannerman ja Nigel Farage (EFD), kirjallinen. – (EN) UKIP-puoluetta edustavat Euroopan parlamentin jäsenet äänestivät tämän mietinnön tarkistuksista tyhjää. Se ei johtunut välinpitämättömyydestä vaan ennemminkin siitä, että tämä mietintö on Lissabonin sopimuksen mukaisen yhteisen maahanmuutto- ja turvapakkapolitiikan tulosta. Euroopan kansakunnat eivät halua Lissabonin sopimusta eivätkä yhteistä maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaa, minkä vuoksi niiltä evättiin kansanäänestys Lissabonin sopimuksesta. Tarkistuksista äänestäminen olisi tarkoittanut olemassa olevan EU:n lainsäädännön (jota me emme myöskään halua) hyväksymistä ja saivartelua siitä, mitkä sen osat ovat muita huonompia. Siksi UKIP-puolueen edustajat Euroopan parlamentissa äänestivät tarkistuksista tyhjää mutta äänestivät äänekkäästi "Ei" koko mietinnölle.

  Françoise Castex (S&D), kirjallinen. – (FR) Äänestin tämän päätöslauselman puolesta, jonka tarkoituksena on yhdenmukaistaa eri kansalliset järjestelmät ja samalla suojella paremmin hakijoiden oikeuksia ja parantaa menettelyjen laatua. Päätöslauselmassa esitetään oikeudellisen avustuksen antamista heti menettelyn alusta lähtien samalla, kun otetaan paremmin huomioon haavoittuvassa asemassa olevien hakijoiden, kuten ilman huoltajaa olevien alaikäisten, erityistilanne. Pahoittelen kuitenkin sitä, että täysistunnon äänestyksessä Euroopan oikeisto otti tavoitteekseen vahvistaa nopeutettua menettelyä sen ajatuksen perusteella, että kaikki turvapaikanhakijat ovat mahdollisia huijareita. Olen pahoillani, että nämä tarkistukset hyväksyttiin, koska tällainen näkökulma turvapaikka-asioihin on täysin kohtuuton.

  Derek Roland Clark (EFD), kirjallinen. – (EN) UKIP-puolueen edustajana Euroopan parlamentissa vastustan kaikenlaista EU:n puuttumista Yhdistyneen kuningaskunnan turvapaikkajärjestelmään ja kaikkia siihen liittyviä direktiivejä, jotka pakottaisivat Yhdistyneen kuningaskunnan ottamaan käyttöön EU:n säännöt. Näin ollen äänestin tyhjää kaikista tarkistuksista, koska en hyväksy edes niitä, joita saatettaisiin pitää hyödyllisinä. Tämä on Yhdistyneen kuningaskunnan oma asia. Äänestin siksi tarkistettua ehdotusta ja lainsäädäntöpäätöslauselmaa vastaan.

  Carlos Coelho (PPE), kirjallinen. – (PT) EU:n yhteisen turvapaikkajärjestelmän luonnissa on edistytty kymmenen viime vuoden aikana valtavasti. Kansallisissa säännöksissä ja niiden soveltamisessa on kuitenkin vielä suuria eroja, jotka on poistettava, jos halutaan perustaa muun muassa yhteiseen turvapaikkamenettelyyn perustuva yhteinen suojelun ja solidaarisuuden alue vuoteen 2012 mennessä.

Suurena tavoitteena on, että turvapaikkaa hakevilla on oikeus korkeatasoiseen ja samantasoiseen kohteluun kaikkialla unionin alueella riippumatta siitä, mistä jäsenvaltiosta he hakevat turvapaikkaa. Siksi menettelydirektiivin perusteellinen uudelleentarkastelu on tärkeää helppokäyttöisen, oikeudenmukaisen ja tehokkaan menetelmän varmistamiseksi. Komission aloite on yleisesti ottaen myönteinen, koska se parantaa johdonmukaisuutta ja jatkaa yhdenmukaistamista, parantaa suojelua koskevia vaatimuksia ja lisää turvapaikkamenettelyjen laatua ja tehokkuutta.

Onnittelen esittelijää hänen työstään ja sitoutumisestaan, mutta pahoittelen sitä, että osa hänen ehdotuksistaan meni hieman liian pitkälle, mikä johti siihen, että neuvoston kanssa sopiminen tästä aloitteesta on mahdotonta, vaikka sitä tarvittaisiin pikaisesti turvapaikkaprosessin tehostamiseksi ja väärinkäytön estämiseksi.

  Harlem Désir (S&D), kirjallinen. – (FR) Kollega Guillaumen mietintö on tärkeä askel kohti EU:n turvapaikkaa ja hakijoiden suojelua koskevien sääntöjen uudelleentarkastelua vuoteen 2012 mennessä. Ottaen huomioon järkyttävät murhenäytelmät, kuten libyalaisen laivan uppoamisen hiljattain Lampedusassa, tämä uudelleentarkastelu on välttämätöntä erityisesti siksi, että hakijan mahdollisuudet saada turvapaikka voi vaihdella suuresti eri jäsenvaltioissa. Tämän tekstin avulla pyydämme Euroopan komissiota sisällyttämään ehdotettuun tarkistukseen oikeuden maksuttomaan oikeusapuun menettelyn alusta lähtien, haavoittuvassa asemassa olevien hakijoiden, kuten ilman huoltajaa olevien alaikäisten, parempi huomioiminen ja kehys muutoksenhaun määräajalle. Pahoittelen kuitenkin sitä, että Euroopan oikeisto hyväksyi nopeutettujen menettelyjen tiukentamisen sen ajatuksen perusteella, että turvapaikanhakijat ovat ensisijaisesti mahdollisia huijareita, mikä rajoittaa heidän oikeuksiaan. Sylvie Guillaumen mietinnön hyväksyminen on kuitenkin selvä osoitus neuvostolle ja komissiolle siitä, että niiden on pyrittävä takaamaan kaikille turvapaikanhakijoille Euroopassa kohtuulliset ja oikeudenmukaiset ehdot ja menettelyt.

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska olen sitä mieltä, että nämä toimenpiteet edistävät oikeudenmukaisen ja tehokkaan yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän luomista. Toimenpiteet vaikuttavat paitsi suoraan turvaa hakeviin henkilöihin myös Euroopan unionin mahdollisuuksiin rakentaa ja luoda vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Euroopan unioni ja jäsenvaltiot ovat tehneet pitkään töitä yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän käyttöönottamiseksi. On helppo ymmärtää, miten arkaluonteisia ja monimutkaisia siihen tähtäävät toimet ovat, koska tämä aihe koskettaa suoraan valtioiden toimivaltaa ulkomaalaisten suhteen. Komissio on kuitenkin tehnyt parlamentille ja neuvostolle ehdotuksia, joiden tarkoituksena on esittää sopivia ratkaisuja havaittuihin ongelmiin. Komission 21. lokakuuta 2009 ehdottama menettelydirektiivin uudelleenlaadinta on osa tätä parannusprosessia. Vaikka olemme jo edenneet huomattavasti, meillä on vielä pitkä matka yhdenmukaisuuteen, jota monet meistä haluavat. Menettelyjen ja takeiden yhdenmukaistaminen vaikuttaa myönteisesti prosessin selkeyttämiseen, joten direktiivin ehdotettu uudelleentarkastelu vaikuttaa osuvan otolliseen hetkeen.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän luominen aloitettiin heti Amsterdamin sopimuksen tultua voimaan vuonna 1999. Joulukuussa 2005 hyväksyttiin turvapaikkamenettelyjä koskeva neuvoston direktiivi 2005/85/EY, jonka tavoitteena oli yhdenmukaistaa jäsenvaltioiden oikeudelliset menettelyt ja jolla vahvistettiin säännöt "pakolaisaseman" myöntämiselle ja peruuttamiselle. Viimeaikaiset sosiaaliset ja poliittiset mullistukset useissa maissa, erityisesti Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä, ovat tuoneet turvapaikkahakemuksiin liittyvät kysymykset Euroopan unionin asialistalle. Pakolaisten ylittäessä rajan heitä ei todellakaan pitäisi vainota tai ottaa epäillen vastaan. Siksi olen tyytyväinen siihen, että hyväksymme tämän ehdotuksen, jossa on päädytty tämän ongelman manikealaiseen tulkintaan ja tunnustetaan, että turvapaikkaoikeus on perusoikeus ja jäsenvaltioiden pitää suhtautua siihen oikeudenmukaisesti ja tasa-arvoisesti. Olen tyytyväinen esittelijän ehdotuksiin, joiden tarkoituksena on kehittää oikeusapujärjestelmä, koska nämä ihmiset ovat haavoittuvassa asemassa eikä heillä ole toimivia takeita, parantaa menettelyjä ja antaa hakijoille ja etenkin alaikäisille paremmat oikeudet.

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Ehdotus direktiiviksi kansainvälisen suojelun myöntämistä tai poistamista koskevissa menettelyissä jäsenvaltioissa sovellettavista vähimmäisvaatimuksista on samansuuntainen kuin yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän luominen. Silti pitäisi ymmärtää, että tämän oikeudellisen "yhdenmukaistamisen" eteneminen liittyy läheisesti Euroopan unionin noudattamaan yleiseen ulkopolitiikkaan sekä sen maahanmuuttoa ja pakolaisapua koskevien tekopyhiin kantoihin. Tilanne Lampedusassa, missä on tuhansia pakolaisia ilman asianmukaista suojelua, on tästä selvä osoitus, puhumattakaan niistä sadoista tai tuhansista ihmisistä, jotka ovat kuolleet Välimerta ylittäneissä veneissä, kuten juuri taas tapahtui, mikä on häpeällistä.

Olemme erittäin huolissamme nykyisen ongelman laajuudesta erityisesti ajatellen sitä, mitä tapahtuu vakavissa aseellisissa konflikteissa varsinkin Libyassa. Me korostamme myös sitä, että tämä ehdotus direktiiviksi sisältää näkökohtia, jotka ovat ristiriitaisia turvapaikkaoikeuden ja siihen sovellettavien ehtojen kanssa ja rajoittavat ennen kaikkea kunkin jäsenvaltion suvereenia oikeutta tehdä omat valintansa ja päättää omista turvapaikkamenettelyistään.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Euroopan parlamentin äänestyksen kohteena tänään ollut ehdotus direktiiviksi kansainvälisen suojelun myöntämistä tai poistamista koskevissa menettelyissä jäsenvaltioissa sovellettavista vähimmäisvaatimuksista on samansuuntainen kuin yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän luominen. Silti pitäisi ymmärtää, että tämän oikeudellisen "yhdenmukaistamisen" edistyminen liittyy tiiviisti Euroopan unionin yleiseen ulkopolitiikkaan ja sen maahanmuuttoa ja pakolaisapua koskeviin tekopyhiin kantoihin, kuten Lampedusan tilanteessa, missä tuhannet pakolaiset ovat ilman asianmukaista suojelua, puhumattakaan niistä sadoista tai tuhansista, jotka ovat kuolleet Välimerta ylittävissä veneissä.

Olemme erittäin huolissamme nykyisen ongelman laajuudesta erityisesti ajatellen sitä, mitä tapahtuu vakavissa aseellisissa konflikteissa varsinkin Libyassa.

Me korostamme myös sitä, että tämä ehdotus direktiiviksi sisältää näkökohtia, jotka ovat ristiriitaisia turvapaikkaoikeuden ja siihen sovellettavien ehtojen kanssa ja rajoittavat ennen kaikkea kunkin jäsenvaltion suvereenia oikeutta tehdä omat valintansa ja päättää omista turvapaikkamenettelyistään. Siksi suhtaudumme tähän mietintöön kriittisesti.

  Bruno Gollnisch (NI), kirjallinen. – (FR) Kansainvälisen suojelun tarkoituksena on, että omassa maassaan todella vainotut voivat etsiä turvapaikkaa paremmista olosuhteista. Kuitenkin on niin, että vaikka esittelijä Guillaumen mietintöä on parannettu tarkistuksilla, siinä todellisuudessa kannustetaan ihmisiä käyttämään tätä prosessia väärin niin, että he voivat tukkia siihen liittyvät palvelut ja estää todella nopean uudelleentarkastelun tarpeessa olevien tapausten tutkimisen.

Alaikäiset hyötyvät iästä tai todellisista olosuhteista riippumatta täysin perusteettomasta hyväntahtoisuudesta, selvästi aiheettomien hakemusten hylkäämiseen tarvittavan nopeutetun menettelyn käyttöön on rajoitetusti mahdollisuuksia, muutoksenhakuanomukset ovat systemaattisesti epäilyttäviä, kielteisen päätöksen uudelleentarkastelua koskevasta pyynnöstä on tullut oikeus eikä turvapaikanhakijan yleensä koskaan vaadita tekevän yhteistyötä edes silloin, kun on kyse hänen henkilöllisyytensä ja alkuperämaansa todistamisesta, mikä on kuitenkin tapauksen uudelleentarkastelun vähimmäisvaatimus.

Hakemukset kansainvälisen suojelun saamiseksi eivät voi eivätkä saa olla keinoja kiertää ei-toivottua taloudellisista syistä tapahtuvaa maahanmuuttoa rajoittavia toimenpiteitä. On häpeällistä, että parlamentti auttaa tämäntyyppisessä toiminnassa myöntämällä liiallisia oikeuksia valheellisille turvapaikanhakijoille.

  Louis Grech (S&D), kirjallinen. – (EN) Kollega Guillaumen mietintö on periaatteessa merkittävä askel kohti yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän toteutumista, mutta äänestin silti toisin kuin ryhmäni useissa kohdissa, koska ne eivät mielestäni vastanneet realistisesti monimutkaisia asioita ja ongelmia maassani Maltassa, joka vastaanottaa jatkuvasti maahanmuuttajia. Silti äänestin lopullisessa äänestyksessä koko mietinnön puolesta, koska siinä on loppujen lopuksi useita erittäin hyviä kohtia, jotka koskevat jäsenvaltioiden tarpeita ja huolenaiheita. Yksi esimerkki on pyyntö tarjota välittömästi rahoituksellista, hallinnollista ja teknistä tukea jäsenvaltioille, jotka vastaanottavat suhteettoman suuren määrän turvapaikkahakemuksia. Tämä aloite on olennainen kaikille jäsenvaltioille mutta erityisesti sellaisille maille kuin Malta, jota rasittavat usein suurten maahanmuuttovirtojen vastaanottamisesta johtuvat vastuut ja monimutkaiset tilanteet, joita ne eivät selviydy yksin.

  Nathalie Griesbeck (ALDE), kirjallinen. – (FR) Euroopan parlamentti hyväksyi keskiviikkona 6. huhtikuuta 2011 mietinnön niin sanotusta turvapaikkamenettelyjä koskevasta direktiivistä. Tämä äänestys on tärkeä askel kohti aidon eurooppalaisen turvapaikkapolitiikan luomista, mitä me olemme pitkään vaatineet. Lisäksi tämä hyväksyminen on selvä osoitus siitä, että EU tarvitsee yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän vuoteen 2012 mennessä erityisesti siksi, että viimeaikaiset tapahtumat eteläisen Välimeren alueella ja viimeaikaiset maahanmuuttovirrat Pohjois-Afrikasta ovat osoittaneet selvästi nykyisen eurooppalaisen järjestelmän rajoitukset. EU:n direktiivejä on tarkistettava pikaisesti, jotta saadaan luotua luotettava ja tehokas järjestelmä. Uskon vakaasti, että nopeutettuun menettelyyn liittyvien säännösten ja selvästi perusteettomien hakemusten hylkäämisen ei pitäisi koskea ilman huoltajaa olevia alaikäisiä tai turvapaikanhakijoita, joilla on erityistarpeita, ja äänestin siksi niiden tarkistusten puolesta, joissa esitetään muuta. Toiseksi Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmä oli täysin vastaan lisäperusteita, jotka sallivat turvapaikkahakemuksen nopeutetun uudelleentarkastelun näiden säännösten turvapaikanhakijoille aiheuttamien riskien vuoksi, ja olen erittäin pahoillani siitä, että vastaavat tarkistukset hyväksyttiin niin pienellä enemmistöllä. Lopuksi päätin äänestää "turvallisen kolmannen maan" käsitteestä tyhjää.

  Sylvie Guillaume (S&D), kirjallinen. – (FR) Meidän on tehtävä entistä lujemmin töitä aidon yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän luomiseksi vuoteen 2012 mennessä suojelemalla hakijoiden oikeuksia paremmin ja parantamalla menettelyjen laatua. Minun mietinnössäni suuntaus on tämä erityisesti siten, että siihen sisältyy oikeus maksuttomaan oikeudelliseen apuun menettelyn alusta lähtien, haavoittuvassa asemassa olevien hakijoiden, kuten ilman huoltajaa olevien alaikäisten, ottaminen paremmin huomioon sekä kehys muutoksenhaun määräajalle. Pahoittelen sitä, että Euroopan oikeisto pyrki vain tiukentamaan nopeutettuja menettelyjä sillä perusteella, että turvapaikanhakijat ovat lähes kaikki mahdollisia huijareita, koska tämä näkökulma turvapaikka-asioihin on täysin suhteeton. Mielestäni pitävämmät menettelyt ja päätökset sekä tapausten nopeampi tutkiminen tarkoittaa, että muutoksenhaku vähenee ja perusteettomat hakemukset tunnistetaan helpommin.

  Ian Hudghton (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Guillaumen mietintö kattaa tärkeitä lain aloja ja korostaa sitä, että turvapaikkaa hakevien ihmisoikeuksia on kunnioitettava kaikilta osin. Minun maassani Skotlannissa ei vielä valvota maahanmuuttoa. Yhdistyneen kuningaskunnan peräkkäisten hallitusten toteuttama politiikka on kuitenkin ollut varsin epäinhimillistä. Olen ylpeä siitä, että olen sellaisen puolueen jäsen, joka on aktiivisesti vastustanut turvapaikkaa hakevien pienten lasten julmaa vangitsemista.

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen. – (PT) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska olen sitä mieltä, että nämä toimenpiteet edistävät oikeudenmukaisen ja tehokkaan yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän luomista. Turvapaikkapolitiikka vaikuttaa paitsi suoraan suojelua hakeviin henkilöihin myös Euroopan unionin mahdollisuuksiin rakentaa ja luoda vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue. On välttämätöntä varmistaa yhdenmukaiset, oikeudenmukaiset ja tehokkaat menettelyt yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän puitteissa.

  Giovanni La Via (PPE), kirjallinen. – (IT) Parlamentin käsiteltäväksi toimitettu ehdotus direktiiviksi, joka koskee mahdollista yhtenäisen menettelyn luomista unionin 27 valtiolle turvapaikkaoikeuden myöntämisessä, on tärkeä askel, mutta aiheen arkaluonteisuus vaatii huolellista ja perusteellista harkintaa. Lopullisena tavoitteena on varmistaa, että valtiot lähentävät lakejaan toisiinsa Tukholman sopimuksessa annettujen sitoumusten mukaisesti ja yksinkertaistavat ja nopeuttavat menettelyjä. Toinen tavoite on tarjota turvapaikanhakijoille korkean tason suojelua varmistamalla nopea päätös ensimmäisessä oikeusasteessa, maksuton oikeusapu ja lupa oleskella maassa lopulliseen päätökseen asti. Hyvistä aikomuksista huolimatta äänestin tätä direktiiviluonnosta vastaan, koska se on epätarkka joissakin teknisissä ja menettelyihin liittyvissä näkökohdissa ja jotkin määritelmät ovat monitulkintaisia. Itse asiassa direktiivi on muotoiltu niin, että hakijoiden olisi helppo käyttää sitä hyväkseen. Näiden syiden vuoksi päätin, että en tue tekstin tätä versiota, koska en ole siitä kaikilta osin samaa mieltä.

  Agnès Le Brun (PPE), kirjallinen. – (FR) Euroopan unionin tarkoituksena on luoda osana turvapaikkapolitiikkaa koskevaa toimintasuunnitelmaansa yhteinen eurooppalainen turvapaikkajärjestelmä. Vapaa liikkuminen Schengenin sopimuksen osapuolina olevissa jäsenvaltioissa vaatii meitä nyt ponnistelemaan yhdessä maahanmuuttoasioiden ymmärtämiseksi. Kansainvälisen suojelun myöntämistä ja poistamista koskeva mietintö uudistaa olemassa olevan järjestelmän, joka on luotu direktiivillä 2005/85/EY. Euroopan tämänhetkiset väestörakenteen aiheuttamat paineet vaativat meitä harkitsemaan näitä asioita entistä tarkemmin. Valitettavasti kollega Guillaumen mietintö ei vastaa näitä näkökohtia, minkä vuoksi minä ja Euroopan kansanpuolueen ryhmä (kristillisdemokraatit) vastustamme sitä. Mietintö jättää menettelyihin liikaa epämääräisyyttä ja löyhyyttä, minkä vuoksi on vaarana, että tätä historiallista oikeutta käytetään väärin. Esimerkiksi ilmaus "perheenjäsen" on liian laaja ja vaarana on, että sitä käytetään väärin. Kuuden kuukauden menettelyjen jälkeen kyseisen jäsenvaltion vastuulla on todistaa, että hakijaa ei ole vainottu, mikä tekee tehtävästä asiaankuuluvien viranomaisten kannalta paljon monimutkaisemman. Nopeutettujen menettelyjen käytön rajoitukset lisäävät näitä kaikkia ongelmia entisestään.

  David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Äänestin tämän mietinnön puolesta. Kun pakolaiset saapuvat Eurooppaan, ensimmäiset päivät ovat ratkaisevia heidän asemansa määrittämisessä, ja mietinnön mukaan Euroopan maiden täytyy vuoteen 2012 mennessä parantaa juuri ensimmäisen vaiheen turvapaikkamenettelyjään. Hyväksytyssä mietinnössä kehotetaan etenkin EU-maita vahvistamaan oikeusmenettelyä koskevia vähimmäissuojakeinoja erityisesti koskien oikeutta ilmaiseen oikeusapuun, oikeutta saada tietoja ja oikeutta henkilökohtaiseen haastatteluun, kiinnittämään erityistä huomiota haavoittuvassa asemassa oleviin hakijoihin, kuten lapsiin, ja hyväksymään yhteispäätösmenettelyllä Euroopan parlamentin kanssa yhteinen luettelo turvallisista kolmansista maista.

  Véronique Mathieu (PPE), kirjallinen. – (FR) Äänestin kollega Guillaumen mietintöä vastaan, koska siinä määritetään turvapaikkamenettelyjen yhdenmukaistamiselle kriteerit, jotka ovat epärealistisia verrattuna jäsenvaltioissamme tällä hetkellä voimassa oleviin menettelyihin. Me todella haluamme yhteisen turvapaikkajärjestelmän mutta emme utopististen yhdenmukaistamisen kustannuksella. Parlamentin tämänpäiväinen äänestys osoittaa selvästi tämän parlamentin tyytymättömyyden, koska puolet siitä hylkäsi tämän kansaa kiihottavan lähestymistavan ja pitää parempana vastuullisempaa lähestymistapaa, joka puoltaa tehokkaiden ja käytännössä toimivien turvapaikkajärjestelmien hyväksymistä.

  Jean-Luc Mélenchon (GUE/NGL), kirjallinen. – (FR) Kaikkien YK:n jäsenvaltioiden velvollisuutena on suojella pakolaisia ja turvapaikanhakijoita. EU välttelee asiaa jättämällä huomiotta tämän lain ja vaatimalla EU:n rajalla sijaitsevia jäsenvaltioita pitämään pakolaiset ja turvapaikanhakijat leireissä odottamassa päätöstä, joka on vieläkin epävarmempi, ajatellen sitä, että epäily on normi, nopeutettuja menettelyjä on säilytetty ja näistä tapauksista vastaavien virkailijoiden määrään on pienennetty.

Toisaalta haluaisin huomauttaa, että tässä tekstissä esitetään huomattavia parannuksia, joita ovat muun muassa järjettömän "turvallisen alkuperämaan" käsitteen poistaminen, alaikäisten vangitsemisen kieltäminen ja sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvan vainoamisen sisällyttäminen direktiiviin.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) On kulunut jo yli 10 vuotta siitä, kun yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän luominen aloitettiin heti Amsterdamin sopimuksen tultua voimaan toukokuussa 1999 Tampereen Eurooppa-neuvostossa hyväksyttyjen periaatteiden mukaisesti. Yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän ensimmäisessä vaiheessa (1999-2005) tavoitteena oli yhdenmukaistaa jäsenvaltioiden oikeudelliset kehykset vähimmäisvaatimusten mukaisesti. Vielä on kuljettava pitkä matka, ennen kuin todellinen yhdenmukaistaminen on toteutunut, mutta meidän on oltava tietoisia siitä, että yhteinen järjestelmä voidaan luoda vain parantamalla ja yhdenmukaistamalla menettelyjä ja niihin liittyviä takeita. Tätä ajatellen menettelydirektiivin perusteellinen uudelleentarkastelu on välttämätöntä helppokäyttöisen, oikeudenmukaisen ja tehokkaan menetelmän varmistamiseksi, mikä on sekä turvapaikanhakijoiden että jäsenvaltioiden edun mukaista.

  Alexander Mirsky (S&D), kirjallinen. – (EN) Jos päätöslauselman tarkoituksena on luoda helppokäyttöinen, rehellinen ja tehokas menettely turvapaikan myöntämiselle Euroopan unionin alueella, suojelua tarvitseville ihmisille myönnetään Euroopan unionin vakiotakeet ja EU:n jäsenvaltiot pystyvät erottamaan turvapaikanhakijat muista maahanmuuttajista. Äänestin mietinnön puolesta.

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Pyrkimyksissä luoda yhteinen eurooppalainen turvapaikkajärjestelmä painopiste on turvapaikanhakijoiden oikeuksissa. Silloin kuitenkin jätetään huomiotta se, että enemmistö näistä ihmisistä ei ole aitoja turvapaikanhakijoita vaan taloudellisista syistä maahan muuttavia, joilla ei Geneven yleissopimuksen mukaan ole oikeutta turvapaikkaan ja jotka ovat tuhlanneet viranomaisten aikaa antamalla vääriä tietoja ja käyttämällä useita viivästystaktiikoita, mistä on syntynyt miljardien eurojen kustannukset. Toisaalta palauttamisten suhteen on edistytty hyvin vähän.

Maailman ylikansoitetuilta alueilta virtaa pakolaisia, joista suurin osa on talouspakolaisia, jotka tuovat Eurooppaan ongelmia ja konflikteja eri puolilta maailmaa ja joita ei vaadita tekemään yhteistyötä prosessissa. Siksi meidän on vastustettava yksiselitteisesti tiukempien yksipuolisten suojeluvaatimusten käyttöönottoa, sillä ne houkuttelevat turvapaikanhakijoita ja talouspakolaisia magneetin tavoin ja vain pahentavat ongelmaa.

  Rolandas Paksas (EFD), kirjallinen. – (LT) Äänestin tämän ehdotuksen puolesta, koska meidän on pyrittävä kaikin tavoin varmistamaan, että saamme luotua eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän, joka on entistä tehokkaampi ja jolla on myönteinen vaikutus ihmisiin. Turvapaikkapolitiikka on hyvin tärkeää, koske se vaikuttaa huomattavasti Euroopan unionin mahdollisuuksiin rakentaa ja luoda vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue. Meidän on ennen kaikkea tehtävä turvapaikka-asioita koskevista välineistä aiempaa yhdenmukaisempia. Menettelyjä on yhdenmukaistettava niin, että niitä voidaan käyttää oikeudenmukaisesti ja tehokkaasti. Lisäksi on vahvistettava oikeusmenettelyä koskevia vähimmäissuojakeinoja. Meidän on varmistettava, että turvapaikanhakijoilla on oikeus saada tietoja, oikeus tulla kuulluksi ja oikeus ilmaiseen oikeusapuun ja että näitä oikeuksia ei rajoiteta millään tavalla. Kaikkia oikeusmenettelyjä koskevia välineitä on käytettävä syrjimättömästi ja yhdenmukaisesti ottaen asianmukaisesti huomioon vähimmäisoikeuksia koskevat takeet ja periaatteet. Erityistä huomiota on kiinnitettävä haavoittuvassa asemassa oleviin turvapaikanhakijoihin. Lasten etu on taattava asianmukaisesti, ja heillä on oltava edustaja tarvittavia menettelyjä sovellettaessa. Olen samaa mieltä ehdotuksesta, joka tarjoaa mahdollisuuden karkottaa välittömästi maasta henkilön, joka saattaa vaarantaa jäsenvaltion kansallisen turvallisuuden tai joka on poistettu maasta kansallisen lainsäädännön mukaisesti yleistä turvallisuutta ja järjestystä koskevista vakavista syistä. Tällainen mahdollisuus on hyvin tärkeä ja välttämätön, koska sen turvin jäsenvaltioilla on paremmat mahdollisuudet pysäyttää terroristiverkostojen toiminta ja ryhtyä tarkoituksenmukaisiin ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin.

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. – (PT) Työ yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän luomiseksi aloitettiin Amsterdamin sopimuksen tultua voimaan toukokuussa 1999 Tampereen Eurooppa-neuvoston hyväksymien periaatteiden mukaisesti. Asiassa on edistytty huomattavasti. Nyt käsiteltävänä oleva ehdotus menettelydirektiivin perusteellisesta uudelleentarkastelusta ja uudelleenlaatimisesta on taas yksi askel eteenpäin. Itse asiassa kansallisten säännösten ja niiden soveltamisen välillä edelleen olevat erot olivat täysin ristiriidassa yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän kanssa, ja nämä tarkistukset on tehty niiden vuoksi. Yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän tavoitteena on, että turvapaikkaa hakevilla on oikeus korkeatasoiseen ja samantasoiseen kohteluun kaikkialla unionin alueella riippumatta siitä, mistä jäsenvaltiosta he hakevat turvapaikkaa. Siksi olen samaa mieltä siitä, että on luotava vakaa EU:n oikeudellinen kehys, joka mahdollistaa tarkoituksenmukaisen ja tehokkaan yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän luomisen. Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska mielestäni yhteinen järjestelmä voidaan rakentaa vain parantamalla ja yhdenmukaistamalla menettelyjä ja niihin liittyviä takeita.

  Vincent Peillon (S&D), kirjallinen. – (FR) Äänestin kollegani ja ystäväni Sylvie Guillaumen turvapaikan myöntämistä tai poistamista Euroopassa koskevista menettelyistä laatiman erinomaisen mietinnön puolesta. Tämä teksti on suuri askel eteenpäin yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän luomisessa vuoteen 2012 mennessä. Näin tehdään loppu sietämättömästä tilanteesta, jossa turvapaikanhakijalla on 1–65 prosentin todennäköisyys tulla tunnustetuksi pakolaisena sen mukaan, mistä EU-maasta hän hakee suojelua. Siksi parlamentti on puhunut turvapaikkamenettelyjen käsittelyn oikeudenmukaisuuden ja tehokkuuden lisäämisen puolesta. Se ehdottaa, että jokainen maa noudattaa samoja parannettuja oikeuksien suojelua ja menettelyjen nykyaikaistamista koskevia sääntöjä, joiden mukaan pitäisi tarjota ilmaista oikeusapua kaikille, kehys muutoksenhaun määräajalle ja erityisapua ilman huoltajaa oleville alaikäisille ja nopeuttaa tapausten tutkintaa. Olen myös tyytyväinen tämän mietinnön hyväksymiseen, vaikka pahoittelenkin sitä, että parlamentissa enemmistönä oleva Euroopan oikeisto on onnistunut hyväksymään tekstiin tarkistuksia, jotka herättävät laajalle levinneen, liioitellun epäilyn turvapaikanhakijoiden vilpittömyydestä. Pallo on nyt niillä jäsenvaltioilla, joiden on vielä päätettävä ehdotuksistamme.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Äänestin mietinnön puolesta. Olen erityisen iloinen siitä, että keskustan ja oikeiston kollegamme hyväksyivät erityissuojelun tarpeen huolimatta yleisestä kannastaan turvapaikka-asioihin. Irakin, Ugandan, Hondurasin ja Indonesian kaltaisista maista pakenevien lesbojen, homojen, biseksuaalien ja transseksuaalien täytyy saada erityistä suojelua, jossa otetaan huomioon kulttuuriset erityispiirteet. Tämä on suuri askel kohti kansainvälisen turvapaikkaoikeuden mukaisten sitoumustemme täyttämistä. Euroopan parlamentti osoittaa, että turvapaikkasääntöjä on ajantasaistettava, jotta ne vastaisivat todellisuutta: homoseksuaaliset teot ovat rikoksia 76 maassa ja niistä langetetaan kuolemanrangaistus seitsemässä maassa (mahdollisesti kahdeksantena on pian Uganda). Pahoittelen sitä, että muita edistyksellisiä säännöksiä ei hyväksytty, mutta tämänpäiväinen teksti lisää viime kädessä oikeudenmukaisuutta niille turvapaikanhakijoille, jotka ovat lesboja, homoja, biseksuaaleja ja transseksuaaleja. Tänään hyväksytty teksti on Euroopan parlamentin virallinen kanta ensimmäisessä käsittelyssä. Turvapaikkasääntöjä tarkistetaan varsinaisesti sitten, kun EU:n hallitukset tutustuvat tekstiin ja tekevät sopimuksen Euroopan parlamentin kanssa.

  Licia Ronzulli (PPE), kirjallinen. – (IT) Vuosia kestäneen keskustelun ja Lissabonin sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen valiokunta on toimittanut parlamentille ensimmäisen luonnoksen jäsenvaltioiden yhteisestä turvapaikkamenettelystä.

Tavoitteena on luoda vuoteen 2012 mennessä yhteinen suojelun ja solidaarisuuden alue, joka perustuu jäsenvaltioiden yhdenmukaiseen turvapaikkapolitiikkaan huolimatta kansallisissa säännöksissä edelleen olevista eroista. Tosi asiassa nämä kansalliset erot ovat ristiriidassa yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän kanssa ja ovat esteenä sen rakentamiselle.

Uudessa laissa todetaan erityisesti, että turvapaikkaa hakevilla on oikeus samantasoiseen kohteluun kaikkialla unionin alueella riippumatta siitä, mistä jäsenvaltiosta he hakevat turvapaikkaa. Yhteisen eurooppalaisen järjestelmän käyttöönoton kannalta on tärkeää, että me pyrimme asteittain parantamaan ja yhdenmukaistamaan turvapaikkamenettelyjä ja niihin liittyviä takeita. Toivon, että tämän tarkistuksen yhteydessä varmistetaan helppokäyttöinen, oikeudenmukainen ja tehokas menettely sekä turvapaikanhakijoiden etujen että jäsenvaltioiden suojeluntarpeen vuoksi.

  Oreste Rossi (EFD), kirjallinen. – (IT) Olemme ilmaisseet vakaumuksellisen vastustuksemme parlamentin direktiiville yhtenäisestä turvapaikkamenettelystä, koska jos se pannaan täytäntöön, se kaventaa jäsenvaltioiden itsemääräämisoikeutta. Me emme voi hyväksyä sitä, että jäsenvaltioilta kielletään turvapaikan epääminen ja epätoivottujen henkilöiden suosimisen estäminen kaikkialla Euroopan unionissa, kun kaikilla eurooppalaisilla perheillä ei ole edes oikeutta asuntoon. Turvapaikanhakijoille myönnetään myös oikeus täysin maksuttomaan oikeudelliseen neuvontaan, oikeusapuun ja oikeudelliseen edustukseen. Siinä määritetään myös, että kansalaisjärjestöt voivat olla aktiivisessa asemassa palvelujen tarjoamisessa antamalla tietoa suojelun hakemiseen liittyvistä menettelyistä ja tarjoamalla turvapaikanhakijoille neuvontaa ja opastusta rajanylityspaikoilla tai vastaanottokeskuksissa. On muistettava, että eurooppalaiset veronmaksajat maksavat kaikki nämä edut ja ne myönnetään pakolaisten lisäksi myös kaikille turvapaikanhakijoille ja sen seurauksena kaikille laittomille tai luvattomille maahanmuuttajille, jotka niitä pyytävät.

  Thomas Ulmer (PPE), kirjallinen. – (DE) Äänestin tätä mietintöä vastaan. Se koskee hyvin organisoidun, yleisen ja nopean turvapaikkamenettelyn käyttöönottoa Euroopassa yhdenmukaisten oikeudellisten standardien mukaisesti. Vihreiden ja sosialistien esittämät tarkistukset kuitenkin varmistavat, että ulkomaalaiset voivat elää EU:ssa niin, että ei ole oikeastaan mitään keinoja valvoa heitä. Sen seurauksena teemme karhunpalveluksen aidoille turvapaikanhakijoille, jotka hakevat turvapaikkaa siksi, että he ovat hengenvaarassa poliittisista, uskonnollisista tai eettisistä syistä, koska me niputamme heidät yhteen kaikkien muiden maahanmuuttajien kanssa. Se ei ole minun käsitykseni turvapaikkapolitiikasta. Turvapaikkapolitiikan pitäisi olla humanitaarista ja solidaarista toimintaa. Jos me tarjoamme näille ihmisille palvelun, heidän on tarjottavat jotain vastineeksi esimerkiksi niin että he tunnustavat isäntämaan rakenteet ja kunnioittavat niitä.

Mietintö: Brian Simpson (A7-0329/2010)

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. – (PT) Matkailuala on ollut viime aikoina entistä tärkeämpi yrityksille ja ihmisille Euroopassa. Siksi on tärkeää, että tehokkaamman matkailupolitiikan kehittämistä koskevat Euroopan, kansallisen, alueellisen ja paikallisen tason tilastot ovat mahdollisimman luotettavia, koska ne ovat välineitä, joilla tuetaan yritysten ja yksityissektorin päätöksentekoprosessia. Haluan myös korostaa sitä, miten tärkeää on, että komissio suhtautuu myönteisesti näihin ehdotuksiin niissä esitetyillä ehdoilla.

  Elena Oana Antonescu (PPE), kirjallinen. – (RO) Matkailutilastoilla on keskeinen rooli kehitettäessä tehokkaampaa matkailupolitiikkaa Euroopan tasolla sekä kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla. Näitä tilastoja ei kuitenkaan käytetä vain matkailuun liittyvien politiikkojen seurantaan, vaan niillä on myös rooli aluepolitiikan ja kestävän kehityksen laajemmassa yhteydessä. Mielestäni Euroopan unionin matkailualaa on vahvistettava koordinoimalla EU:n tasolla toimintaa, joka täydentää jäsenvaltioiden aloitteita. Olen tyytyväinen tavoitteeseen päivittää ja optimoida Euroopan matkailutilastojen oikeudellinen kehys, jossa käsitellään pääasiallisia haasteita, joita ovat ilmastonmuutos ja ympäristörajoitteet, maailmanlaajuinen kilpailu, demografinen kehitys, matkailijavirtojen kausittaisuus. On luotava uudet yhteiset puitteet Euroopan tilastojen järjestelmällistä tuottamista varten siten, että jäsenvaltiot keräävät, kokoavat, käsittelevät ja toimittavat matkailun tarjontaa ja kysyntää koskevat yhdenmukaistetut tilastot. Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska matkailu on Euroopan unionissa tärkeä talouden ala, joka lisää työllisyyttä ja talouskasvua.

  Liam Aylward (ALDE), kirjallinen. – (GA) Eurooppaa on kohteena suurella osalla maailman matkailijoista: täällä käy noin 370 miljoonaa kansainvälistä matkailijaa vuosittain. Irlannissa vierailee joka vuosi noin seitsemän miljoonaa ulkomaista matkailijaa. Matkailuala on erittäin tärkeä eurooppalaisille yrityksille ja jäsenvaltioiden talouksille. Tällä hetkellä 1,8 miljoonaa yritystä ja 9,7 miljoonaa työpaikkaa on riippuvaisia Euroopan matkailusta. Tällä alalla on huomattavia kasvumahdollisuuksia ekomatkailun, kulttuuriperinnön, urheilun ja gastronomian suhteen. Jotta näistä mahdollisuuksista saataisiin mahdollisimman suuri hyöty, matkailualaa täytyy tuntea hyvin. Siksi tuen tätä matkailutilastoja ja matkailua koskevaa mietintöä. Tarkat tiedot paikallisesta, kansallisesta ja Euroopan tason matkailusta auttavat unionia kehittämään tehokkaita politiikkoja ja edistämään matkailua Euroopassa.

Ottaen huomioon matkailualan ratkaisevan merkityksen Irlannille ja maan maantieteellisen sijainnin olen erityisen tyytyväinen mietinnön saarien ja uloimpien alueiden erityistilannetta koskevaan sisältöön sekä keskusteluun näistä erityistapauksista EU:n matkailua koskevissa uusissa toimintapuitteissa.

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. – (LT) Äänestin tämän mietinnön puolesta. Matkailu on EU:ssa tärkeä talouden ala, jolla on suuret mahdollisuudet parantaa työllisyyttä ja talouskasvua. Se voi myös toimia merkittävässä roolissa sosiaalis-taloudellisen yhdentymisen alalla maaseutualueilla ja vähemmän kehittyneillä alueilla. Noin 1,8 miljoonaa yritystä, joista suurin osa on pk-yrityksiä, työllistää noin 5,2 prosenttia kokonaistyövoimasta (noin 9,7 miljoonaa työpaikkaa). Tuen komission pyrkimystä määritellä uudet poliittiset puitteet Euroopan matkailulle käyttäen Lissabonin sopimuksen tarjoamaa uutta toimivaltaa. Matkailualalla on suuria haasteita, kuten lisääntyvä maailmanlaajuinen kilpailu, demografinen kehitys, ilmastonmuutos ja ympäristörajoitteet, matkailijavirtojen kausittaisuus sekä uuden tieto- ja viestintäteknologian lisääntyvä käyttö asiakkaiden keskuudessa. Mielestäni on välttämätöntä vahvistaa EU:n matkailualaa koordinoimalla EU:n tasolla toimintaa, joka täydentää jäsenvaltioiden aloitteita. Tämä asetus, jonka tavoitteena on luoda yhteiset puitteet Euroopan matkailutilastojen järjestelmällistä tuottamista varten siten, että jäsenvaltiot keräävät, kokoavat, käsittelevät ja toimittavat matkailun tarjontaa ja kysyntää koskevat yhdenmukaistetut Euroopan tilastot, on hyvin tärkeä, koska jos se pannaan asianmukaisesti täytäntöön, on mahdollista varmistaa matkailun todellinen tilanne jäsenvaltioissa ja on helpompi mukautua matkailijoiden muuttuviin tarpeisiin.

  Regina Bastos (PPE), kirjallinen. – (PT) Matkailu on Euroopan unionin talouden kannalta tärkeä ala, jolla toimii noin 1,8 miljoonaa yritystä, ensisijaisesti pieniä ja keskisuuria yrityksiä, jotka työllistävät noin 9,7 miljoonaa työntekijää. On arvioitu, että matkailuala tuottaa yli viisi prosenttia EU:n bruttokansantuotteesta.

Antamallaan tiedonannolla (KOM(2010) 0352) komissio pyrkii määrittelemään uudet poliittiset puitteet Euroopan matkailulle ja vahvistamaan alaa koordinoimalla EU:n tasolla toimintaa, joka täydentää jäsenvaltioiden aloitteita. Jotta uudet poliittiset puitteet olisivat onnistuneet, on siksi tehtävä päätöksiä, joiden taustalla ovat luotettavat ja vertailukelpoiset tilastot.

Tässä mietinnössä, jolle annoin tukeni, myönnetään, että tilastoilla on keskeinen rooli kehitettäessä parempaa matkailupolitiikkaa Euroopan tasolla sekä kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla, sillä ne ovat hyödyllinen päätöksentekoprosessia tukeva väline. Siinä tuetaan myös yhteisten puitteiden luomista Euroopan matkailutilastojen järjestelmällistä tuottamista varten siten, että jäsenvaltiot keräävät, kokoavat, käsittelevät ja toimittavat matkailun tarjontaa ja kysyntää koskevat yhdenmukaistetut Euroopan tilastot.

  Slavi Binev (NI), kirjallinen. – (BG) Tilastoilla on keskeinen rooli kehitettäessä tehokkaampaa matkailupolitiikkaa ja tehtäessä liiketoimintaa koskevia päätöksiä. Tuen tätä tekstiä, koska matkailualalla viime vuosina tapahtuneet muutokset ovat synnyttäneet tarpeen päivittää Euroopan matkailutilastojen oikeudellinen kehys. Kun ehdotus hyväksytään, se todennäköisesti parantaa välitettyjen tilastojen ajankohtaisuutta, vertailtavuutta ja täydellisyyttä sekä tietojenkäsittelyn tehokkuutta.

  Mara Bizzotto (EFD), kirjallinen. – (IT) Kollega Simpsonin mietinnössä ja asetuksessa, jota se koskee, ehdotetaan yhteisten puitteiden luomista Euroopan matkailutilastojen järjestelmällistä keräämistä ja jakelua varten siten, että jäsenvaltiot keräävät ja käsittelevät matkailun tarjontaa ja kysyntää koskevat yhdenmukaistetut tilastot koontitaulukoihin, jotka toimitetaan sitten sähköisesti Euroopan komissiolle (Eurostat). Vaikka esittelijän työ onkin kiitettävää, en voi äänestää mietinnön puolesta, koska se ei muuta asetuksella säädettyä työn ja tiedonkeruun määrää. Asetuksessa ehdotettujen taulukoiden kokoaminen on melko monimutkaista, ja näin suuren tietomäärän kerääminen on mielestäni kohtuuton rasite. Siksi en voi hyväksyä byrokraattista rasitusta ja puuttumista asiaan, minkä tämä asetus aiheuttaisi.

  Vilija Blinkevičiūtė (S&D), kirjallinen. – (LT) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska on välttämätöntä parantaa Euroopan unionin matkailupolitiikkaa erityisesti siksi, että Euroopan matkailuala on viime aikoina kärsinyt vaikeasta taloudellisesta tilanteesta. Kun oikeudellinen kehys muuttui Lissabonin sopimuksen tultua voimaan, Euroopan unioni sai lisää toimivaltaa ja Euroopan komissio esitti ehdotuksen matkailun uudesta poliittisesta yhteydestä. Asetusehdotuksen tavoitteena on päivittää ja optimoida Euroopan matkailutilastojen oikeudellinen kehys, mutta on huolestuttavaa, että ehdotuksessa ei säädetä matkailun satelliittitilinpidon (TSA) käyttöönotosta. TSA on ratkaisevan tärkeää, jotta voidaan kehittää vähitellen matkailutilastojen ja sosiaalis-taloudellisten indikaattorien integroituja järjestelmiä ja tiedostaa paremmin matkailun todellinen arvo sekä sen vaikutukset työpaikkoihin ja talouteen. Lisäksi komission olisi laadittava ohjelma matkailun pilottitutkimuksille, jotta voitaisiin lisätä tietoa matkailun kehittämisestä ja kasvusta. Jäsenvaltiot toteuttaisivat näitä tutkimuksia vapaaehtoisesti, jotta voitaisiin kehittää järjestelmä, jossa kerätään matkailun ympäristövaikutuksista kertovia tietoja.

  Carlos Coelho (PPE), kirjallinen. – (PT) Useissa jäsenvaltioissa, kuten minun maassani Portugalissa, matkailu on merkittävällä sijalla taloudessa ja sillä on luontaiset mahdollisuudet luoda uusia tulojen ja talouskasvun lähteitä. Matkailu on EU:n kolmanneksi suurin sosiaalis-taloudellinen toimiala, joka tuottaa yli viisi prosenttia unionin bruttokansantuotteesta. Euroopan unioni on edelleen maailman merkittävin matkailukohde, johon saapuvien osuus koko maailman matkailijoista oli 40 prosenttia vuonna 2008.

EU pyrkii määrittelemään uudet poliittiset puitteet matkailulle tavoitteenaan vahvistaa alaa kohtamaan suuret haasteet, joita ovat ilmastonmuutos, demografinen kehitys ja globalisoituminen, koordinoimalla EU:n tasolla toimintaa, joka täydentää jäsenvaltioiden aloitteita. Matkailua koskevien tietojen kerääminen antaa lisätietoja alan määristä, ominaispiirteistä, matkailijoiden profiilista ja erilaisista matkailutavoista, mikä auttaa muotoilemaan alan politiikkaa ja ymmärtämään paremmin sen sosiaalistaloudellisia vaikutuksia.

Siksi tuen nykyisen tilastojärjestelmän päivittämistä ja optimoimista niin, että saamme luotettavia ja vertailukelpoisia tilastotietoja.

  Lara Comi (PPE), kirjallinen. – (IT) Emme voi kieltää sitä, että matkailu on muuttunut kymmenen viime vuoden aikana olennaisesti muun muassa tekniikan kehittymisen ansiosta. Siksi on välttämätöntä päivittää tietojen ja tilastotietojen keräämistä koskeva lainsäädäntö.

Tässä mielessä olen samaa mieltä komission ehdotuksesta laatia uusi asetus, jolla kumotaan joitakin vanhentuneita kohtia. Samalla kannatan kuitenkin parlamentin asetukseen tekemiä muutoksia, jotka koskevat ennen kaikkea tarvetta ottaa käyttöön puhtaasti matkailun sosiaalisia näkökohtia kuvaavia yhdenmukaisia tilastoja sekä kantaa, joka vastustaa tärkeimpiä asioita koskevien komission delegoitujen säädösten antamista määrittämättömäksi ajaksi.

Mielestäni on myös vakava puute, että komissio ei ole ottanut huomioon matkailun satelliittitilinpidon (TSA) käyttöönottoa, sillä tämäntyyppiset tiedot antaisivat täydellisemmän kuvan matkailun vaikutuksista työmarkkinoihin ja talouteen.

Lopuksi olen hyvin kiinnostunut ehdotuksesta kerätä vapaaehtoisesti tilastotietoja vammaisten tai liikuntarajoitteisten matkailutavoista ja luomaan sen jälkeen pilottihankkeita näiden ihmisten matkailun helpottamiseksi.

  Vasilica Viorica Dăncilă (S&D), kirjallinen. – (RO) Eurooppa on 10 suosituimman kohteen joukossa seitsemännellä sijalla tilastotutkimuksessa, joka kattaa 50 maailman suosituinta maata. Tämä osoittaa hyvin selvästi, että Euroopalla on myös kansalaisten kannalta vielä paljon hyödyntämättömiä mahdollisuuksia matkailun ja kulttuurin saralla. Mielestäni yksi tällainen mahdollisuus on, että kannustetaan ikääntyneiden lisäksi myös nuoria, vaikeissa olosuhteissa eläviä perheitä ja liikuntarajoitteisia osallistumaan unionin kehittämiin sosiaalisen matkailun ohjelmiin. Sitä varten tarvitaan kuitenkin asianmukaisia tilastotietoja, jotka kerätään yhteisillä menetelmillä ja joita hyödynnetään näille matkailuryhmille tarkoitettujen ohjelmien kehittämiseen EU:n kaikissa jäsenvaltioissa.

  Ioan Enciu (S&D), kirjallinen. – (EN) Äänestin tänään Euroopan matkailutilastoja koskevan mietinnön puolesta. On hyvä asia, että laaditaan asetus, jossa otetaan huomioon kaikkien jäsenvaltioiden matkailutilastot. Matkailun merkitys EU:n lainsäädännössä lisääntyi huomattavasti, kun se siirtyi joulukuussa 2009 Lissabonin sopimuksen mukaisesti unionin toimivaltaan. Jatkossa jäsenvaltioiden on varmistettava toimitettujen tilastotietojen virheettömyys, jotta tulokset olisivat laadukkaita.

Koordinointi EU:n tasolla on hyvin hyödyllistä unionin matkailualalle, ja Euroopan laajuisilla aloitteilla pitäisi pyrkiä täydentämään jäsenvaltioiden aloitteita ja matkailustrategioita. Tilastotietoja toimittamalla EU pystyy auttamaan matkailualaa ja pk-yrityksiä entistä paremmin ja parantamaan Euroopan kokonaismarkkinointia erittäin haluttuna matkailukohteena.

Mietinnössä tehdään ero sisäisen ja kansallisen matkailun välille. Sisäinen matkailu kattaa majoitusliikkeiden kapasiteetin, ja kansallinen matkailu kattaa osallistumisen matkailuun lyhyet matkat mukaan lukien.

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska mielestäni matkailutilastot auttavat kehittämään tehokkaampaa politiikkaa ja ovat hyödyllinen yritysten ja yksityissektorin päätöksentekoa tukeva väline. On täysin selvää, että tämä uusi asetus parantaa välitettyjen tilastojen ajankohtaisuutta, vertailtavuutta ja täydellisyyttä sekä tietojenkäsittelyn tehokkuutta.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Mietinnön lukujen mukaan Eurooppa on edelleen maailman merkittävin matkailukohde ja matkailu on EU:n kolmanneksi suurin sosiaalis-taloudellinen toimiala: sillä toimii noin 1,8 miljoonaa yritystä, joista suurin osa on pieniä ja keskisuuria yrityksiä, se tarjoaa noin 9,7 miljoonaa työpaikkaa ja sen tuotannon osuus EU:n bruttokansantuotteesta on viisi prosenttia. Tämän vuoksi se on toimintaa, jota pitäisi valvoa, säännellä ja tukea asianmukaisesti erityisesti liittyen talouden elpymiseen ja tarpeeseen lisätä myytävien tavaroiden tuotantoa.

Tämä on todellisuutta koko EU:ssa ja erityisen tärkeää Portugalille, joka on pitkään panostanut hyvin paljon matkailuun erityisen dynaamisena talouden alana, jolla on laajat kasvumahdollisuudet. Ottaen huomioon sen, miten tärkeää asianmukaista politiikkaa kehitettäessä on saada perusteellista ja todenmukaista tietoa matkailun todellisuudesta, komission ehdotus, jonka tarkoituksena on päivittää ja optimoida Euroopan matkailutilastojen oikeudellinen kehys ja josta äänestimme tänään, on tärkeä.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Tämä mietintö liittyy EU:n tulevaisuuden kannalta ratkaisevaan alaan: matkailuun. Vaikka kriisi on saanut koko maailmassa jalansijan, Maailman matkailujärjestön mukaan tämä ala kasvoi vuonna 2010 kaksi prosenttia eri puolilla maailmaa tapahtuneista poliittisista mullistuksista huolimatta. EU:n tasolla matkailu kasvaa tasaisesti: alalla toimii 1,8 miljoonaa yritystä, joista suurin osa on pk-yrityksiä, ja se tarjoaa 9,7 miljoonaa työpaikkaa, minkä ansiosta se on EU:n kolmanneksi suurin sosiaalis-taloudellinen toimiala ja sen osuus bruttokansantuotteesta (BKT) on yli viisi prosenttia. Lisäksi Eurooppa on maailman merkittävin matkailukohde, jonne saapuu 40 prosenttia saapuvista matkailijoista. Ala on Eurooppa 2020 -strategiassa asetettujen tavoitteiden saavuttamisen kannalta ratkaiseva. Tällä asetuksella päivitetään tällä hetkellä voimassa oleva asetus erityisesti toimintarajoitteisten henkilöiden tarjontaa ja majoitukseen pääsyä koskevien tietojen keräämisen ja käsittelemisen osalta, mikä on EU:n uuden matkailustrategian valmistelun kannalta oleellista. Olen tyytyväinen tämän ehdotuksen hyväksymiseen. Sillä luodaan ohjelma jäsenvaltioiden suorittamille pilottitutkimuksille, se sisältää tietoja maaseutumatkailusta ja vihreästä matkailusta, jotka kattavat yli 50 000 majapaikkaa, joista suurinta osaa hallitsevat pk-yritykset.

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Tilastotietojen hyödyllisyys riippuu siitä, ovatko ne ajan ja paikan suhteen vertailukelpoisia, mistä seuraa se, että on hyväksyttävä yhteiset määritelmät ja luokitukset. Nimenomaan matkailualaan kuuluu käsitteitä ja määritelmiä, jotka ovat olleet pitkään epäselviä. Siksi siitä on ollut vaikea saada luotettavia ja uskottavia tietoja. Näin ollen on välttämätöntä selventää ja yhdenmukaistaa kriteerit ja määritelmät, jotta saadaan vertailukelpoisia tietoja. Näiden tilastojen olemassaolo on erittäin tärkeää, jotta voidaan määrittää matkailun suorat ja välilliset vaikutukset talouteen, tukea uusien matkailuvaihtoehtojen suunnittelemista ja kehittämistä tai mukauttaa nykyistä matkailua.

Mietinnössä esitetyn ehdotuksen tarkoituksena on parantaa välitettyjen tilastojen ajankohtaisuutta, vertailtavuutta ja täydellisyyttä sekä tietojenkäsittelyn tehokkuutta, mihin kuuluu tietojen parempi validointi. Sillä pyritään myös mukauttamaan oikeudellista kehystä siten, että se heijastelee matkailualan tuoreimpia suuntauksia ottamalla käyttöön uusia muuttujia muun muassa päivävierailujen osalta. Siksi äänestimme mietinnön puolesta.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Me tiedämme, että tilastotiedot ovat tärkeitä, vaikka niiden hyödyllisyys riippuukin siitä, ovatko ne ajan ja paikan suhteen vertailukelpoisia, mistä seuraa se, että on hyväksyttävä yhteiset määritelmät ja luokitukset.

Nimenomaan matkailualaan kuuluu käsitteitä ja määritelmiä, jotka ovat olleet pitkään epäselviä. Siksi siitä on ollut vaikea saada luotettavia ja uskottavia tietoja. Näin ollen on välttämätöntä selventää ja yhdenmukaistaa kriteerit ja määritelmät, jotta saadaan vertailukelpoisia tietoja.

Näiden tilastojen olemassaolo on erittäin tärkeää, jotta voidaan määrittää matkailun suorat ja välilliset vaikutukset talouteen, tukea uusien matkailuvaihtoehtojen suunnittelemista ja kehittämistä tai mukauttaa nykyistä matkailua.

Mietinnössä esitetyn ehdotuksen tarkoituksena on parantaa välitettyjen tilastojen vertailtavuutta ja täydellisyyttä sekä tietojenkäsittelyn tehokkuutta, mihin kuuluu tietojen parempi validointi. Sillä pyritään myös mukauttamaan oikeudellista kehystä siten, että se heijastelee matkailualan tuoreimpia suuntauksia ottamalla käyttöön uusia muuttujia muun muassa päivävierailujen osalta.

Siksi äänestimme tämän mietinnön puolesta.

  Jacqueline Foster (ECR), kirjallinen. – (EN) Ryhmäni tuki matkailutilastoja koskevaa mietintöä, jossa päivitetään ja uudistetaan EU:n matkailua koskevien tilastojen keräysmenetelmä erityisesti ottaen huomioon nykyaikaiset suuntaukset, kuten halvat lennot ja lyhyet lomat.

Poliitikkojen on tunnustettava matkailualan suuri merkitys Euroopalle. Yksittäiset jäsenvaltiot ymmärtävät, että tätä alaa, joka vaikuttaa huomattavasti talouskasvuun, on autettava enemmän.

Matkailu on esimerkiksi yksi Yhdistyneen kuningaskunnan kansantalouden suurimmista sektoreista. Se työllistää suoraan 1,36 miljoonaa henkilöä – luvun odotetaan kasvavan 1,5 miljoonaan vuoteen 2020 mennessä – ja välillisesti lähes kolme miljoonaa henkeä. Nämä luvut puhuvat itse puolestaan!

Yhdistynyt kuningaskunta on kiinnostunut osallistumaan aktiivisesti ja myönteisesti keskusteluihin matkailusta EU:n tasolla ja tukee täysin tarvetta parantaa unionin matkailualan kilpailukykyä sekä sen valmiutta kestävään kasvuun. Meidän on kuitenkin varmistettava, että EU:n tason toiminta ei loukkaa toissijaisuusperiaatetta.

Jäsenvaltiot kilpailevat keskenään, vaikka ne voisivat jakaa parhaita käytäntöjä ja tehdä yhteistyötä tietyissä asioissa, kuten Euroopan maiden välisten liikenneyhteyksien parantamisessa ja muissa toimenpiteissä, jotka helpottavat kuluttajien matkustamista.

Päätän puheenvuoroni yksinkertaiseen viestiin – vierailkaa Yhdistyneessä kuningaskunnassa!

  Mathieu Grosch (PPE), kirjallinen. – (DE) Lissabonin sopimus on lisännyt EU:n vastuuta matkailusta. On sanomattakin selvää, että tilastoista saadaan olennaista tietoa ja niiden perusteella voidaan tehdä mielenkiintoisia johtopäätöksiä EU:n tason lisäksi myös kansallisella ja alueellisella tasolla.

Minun alueellani, jolla asuu Belgian saksankielinen vähemmistö, matkailu ei ole vain tärkeä osaamisalue vaan myös ratkaisevan tärkeä taloudellinen tekijä. Sen vuoksi nämä tilastot ovat tärkeä osa poliittista suunnittelua. On kuitenkin myös selvää, että eri tasojen – alueellisen, kansallisen ja rajat ylittävän – on tehtävä yhteistyötä niin, että määritellään Euroopan unionin alueet varsinkin raja-alueilla tarkemmin matkailupaikoiksi.

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen. – (LT) Äänestin tämän asiakirjan puolesta, koska on välttämätöntä määritellä EU:n matkailulle uusi parannettu poliittinen kehys. Matkailu on EU:ssa tärkeä talouden ala, jolla on suuret mahdollisuudet parantaa työllisyyttä ja talouskasvua. Se voi myös toimia merkittävässä roolissa sosiaalis-taloudellisen yhdentymisen alalla maaseutualueilla ja vähemmän kehittyneillä alueilla, kuten alueilla, joilla on pitkät teolliset perinteet. Näitä tilastoja ei käytetä vain matkailuun liittyvien politiikkojen seurantaan, vaan niillä on myös rooli aluepolitiikan ja kestävän kehityksen laajemmassa yhteydessä. Meidän on tartuttava alan suuriin haasteisiin, joita ovat lisääntyvä maailmanlaajuinen kilpailu, demografinen kehitys, ilmastonmuutos ja ympäristörajoitteet, matkailijavirtojen kausittaisuus sekä uuden tieto- ja viestintäteknologian lisääntyvä käyttö asiakkaiden keskuudessa. On välttämätöntä vahvistaa EU:n matkailualaa koordinoimalla EU:n tasolla toimintaa, joka täydentää jäsenvaltioiden aloitteita. Uuden toimintakehyksen menestyksekäs täytäntöönpano edellyttää, että poliittiset päätöksentekijät kaikilla hallinnon tasoilla tekevät tietoon perustuvia päätöksiä, joiden taustalla ovat luotettavat ja vertailukelpoiset tilastot. Matkailu on EU:ssa tärkeä talouden ala, jolla on myönteinen vaikutus talouskasvuun ja työllisyyteen, ja siksi on tarpeen päivittää ja optimoida Euroopan matkailutilastojen oikeudellinen kehys ja vahvistaa siten matkailualaa unionin tasolla. Näin ollen mainittujen toimenpiteiden toteuttaminen lisää EU:n matkailun kilpailukykyä ja edistää sen tasapainoista kasvua.

  Giovanni La Via (PPE), kirjallinen. – (IT) Mielestäni ehdotus asetukseksi Euroopan matkailutilastoista, josta äänestetään tänään täällä parlamentissa, on erityisen mielenkiintoinen ja myös hyvin hyödyllinen. Matkailuala on Euroopassa johtava ala, joka on yhteisössä erittäin tärkeä ala, koska sen osuus jäsenvaltioiden yksittäisistä talouksista on merkittävä. Matkailualalla on yhä huomattavat työllistämismahdollisuudet, ja siksi olisi hyödyllistä hyväksyä toimenpiteitä, jotka parantaisivat sen organisointia ja auttaisivat hyödyntämään sen kaikki mahdollisuudet. Yhteisen kehyksen luominen EU:n matkailua koskevien vertailukelpoisten tilastotietojen keräämistä ja kokoamista varten voi vain auttaa parantamaan tilannetta. Kuluttajien tarpeiden ymmärtäminen auttaa yksityisiä ja julkisia yrityksiä täyttämään alan tarpeet sekä parantamaan suorituskykyä ja kilpailukykyä. Tuen ehdotettua asetusta, koska EU:n yhdistetyt tilastot, jotka ovat avoimia, luotettavia ja puolueettomia, ovat tehokas keino tukea tätä laajaa alaa, joka on minun maalleni erittäin tärkeä.

  Petru Constantin Luhan (PPE), kirjallinen. – (RO) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska mielestäni meidän pitää tehdä kaikki mahdollinen pysyäksemme maailman merkittävimpänä matkailukohteena. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi on hyödynnettävä kaikki mahdolliset rahoitusvaihtoehdot. Kestävän, vastuullisen ja laadukkaan matkailualan kehittäminen edellyttää, että Euroopan tätä alaa koskevien tilastojen oikeudellista kehystä päivitetään ja parannetaan. Jos me parannamme luotettaviin ja vertailukelpoisiin tietoihin pohjautuvan tilastoraportoinnin laatua, hyödymme vakaasta perustasta silloin, kun tehdään päätöksiä EU:n rahoituspolitiikan ja -välineiden laatimisesta.

  David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Kannatin äänestyksessä tätä mietintöä, jossa myönnetään, että tilastoilla on keskeinen rooli kehitettäessä tehokkaampaa matkailupolitiikkaa Euroopan tasolla sekä kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla. Matkailutilastot muodostavat myös hyödyllisen päätöksenteon apuvälineen liikeyrityksissä ja yksityisellä sektorilla. Esittelijä tukee siksi ehdotetun asetuksen tavoitetta luoda yhteiset puitteet Euroopan matkailutilastojen järjestelmällistä tuottamista varten siten, että jäsenvaltiot keräävät, kokoavat, käsittelevät ja toimittavat matkailun tarjontaa ja kysyntää koskevat yhdenmukaistetut Euroopan tilastot. Kun ehdotus hyväksytään, se todennäköisesti parantaa välitettyjen tilastojen ajankohtaisuutta, vertailtavuutta ja täydellisyyttä sekä tietojenkäsittelyn tehokkuutta, mihin kuuluu tietojen parempi validointi. Lisäksi oikeusperustaa on mukautettava siten, että se heijastelee matkailualan tuoreimpia suuntauksia ottamalla käyttöön uusia muuttujia muun muassa päivävierailujen osalta.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Matkailu on epäilemättä yksi talouden aloista, joilla on suurimmat kehittämismahdollisuudet. Viime vuosikymmeninä matkailu on muodostunut yhä tärkeämmäksi EU:n yrityksille ja kansalaisille. Matkailualalla toimii noin 1,8 miljoonaa yritystä, joista suurin osa on pieniä tai keskisuuria yrityksiä (pk-yrityksiä), ja se työllistää noin 5,2 prosenttia kokonaistyövoimasta eli tarjoaa noin 9,7 miljoonaa työpaikkaa, ja onkin arvioitu, että Euroopan matkailuala tuottaa yli viisi prosenttia EU:n bruttokansantuotteesta (BKT). Matkailu muodostaa siten EU:n kolmanneksi suurimman sosiaalis-taloudellisen toimialan. Lisäksi EU on edelleen maailman merkittävin matkailukohde, johon vuonna 2008 saapui 370 miljoonaa matkailijaa eli 40 prosenttia saapuvista matkustajista maailmassa. Alalla on kuitenkin vielä kasvumahdollisuuksia.

  Alexander Mirsky (S&D), kirjallinen. – (EN) On sanomattakin selvää, että matkailulla on paljon mahdollisuuksia lisätä työllisyyttä ja talouskasvua. Matkailu voi toimia merkittävässä roolissa sosiaalis-taloudellisen yhdentymisen alalla maaseutualueilla, syrjäisillä alueilla ja vähemmän kehittyneillä alueilla, kuten alueilla, joilla on pitkät teolliset perinteet. Alan tilastoja ei käytetä vain matkailuun liittyvien politiikkojen seurantaan, vaan niillä on myös tärkeä rooli aluepolitiikan ja kestävän kehityksen laajemmassa yhteydessä. Olen esittelijän kanssa täysin samaa mieltä.

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Kuvaavat tilastot, jotka vastaavat matkailualan menestysten ja suuntausten syitä koskeviin kysymyksiin, voivat auttaa estämään monia vääriä investointeja. Monet kaupungit ovat jo vuosia ihmetelleet, miksi niiden matkailua koskevat odotukset eivät ole täyttyneet sen jälkeen, kun ne on valittu Euroopan kulttuuripääkaupungeiksi. Matkailua koskevien tietojen vähäinen saatavuus ja vertailukelpoisuus on ongelma myös kaupunkisuunnittelun näkökulmasta. Loppujen lopuksi jos on mahdollista lisätä vierailijamäärää, on tärkeää järjestää asiat niin, että se ei vaikuta kielteisesti paikallisväestöön.

Liian monet epävarmuustekijät, erilaiset odotukset ja aineettomat nähtävyydet, kuten tietyt sääolot, ovat muuttaneet matkailuennusteet arpapeliksi. Joustavat työajat ja turvallisuus vaikuttavat matkailuun samalla tavalla kuin yhteiskunnalliset muutokset. Ratkaisevia tekijöitä ovat luultavasti loppujen lopuksi maailmantalous ja öljyn hinta. Parhaatkaan EU:n matkailutilastot eivät voi muuttaa tätä, ja siksi äänestin tyhjää.

  Radvilė Morkūnaitė-Mikulėnienė (PPE), kirjallinen. – (LT) Euroopan parlamentti hyväksyi tänään tärkeän asiakirjan Euroopan matkailutilastojen oikeudellisesta kehyksestä. Jäsenvaltioiden on annettava yhdenmukaiset tiedot majoitusliikkeiden kapasiteetista ja käyttöasteesta sekä matkailun kysynnästä. Koska eurooppalaisten matkustustavat muuttuvat (esimerkiksi lyhyen välimatkan lennot lisääntyvät) ja matkailualalla tapahtuu tiettyjä uudistuksia (esimerkiksi internetvaraukset yleistyvät), on tarpeen päivittää oikeudellinen kehys, jolla säännellään matkailualan tilastotietojen keruuta. Mielestäni kuitenkin erityisen tärkeä säännös, jota Euroopan parlamentti tukee, koskee liikuntarajoitteisiin ihmisiin liittyvien keräämistä ja sen vaikutusta näiden ihmisten mahdollisuuksiin saada kaikkia mahdollisia matkailupalveluja. Me keskustelemme jatkuvasti vammaisten elämänlaadun parantamisesta, ja meidän on sisällytettävä siihen matkailu. Vain siten voimme toteuttaa matkailupolitiikkaa tehokkaasti ja suojella kuluttajien oikeuksia.

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. – (IT) Kollega Simpsonin mietintö Euroopan matkailutilastoista on teksti, joka korvaa asiaa koskevan, nyt jo 15 vuotta vanhan direktiivin. Eurooppalaisen järjestelmän erioikeutena on muuttua maailman mukana ja laatia uudelleen asetuksiaan erityisesti ottaen huomioon matkailualan merkityksen ja jatkuvan kehittymisen Euroopassa kymmenen viime vuoden aikana. Siksi äänestin mietinnön puolesta. Matkailutilastojen päivittäminen on olennaista, koska alalla syntyy uusia vaatimuksia, joita varten tarvitaan entistä tarkempia, ajankohtaisempia ja vertailukelpoisempia tietoja. Tilojen saavutettavuus, vammaisten palvelut ja välttämättömyyshyödykkeiden kustannukset ovat keskeisiä tietoja, ja niistä tarvitaan ajan tasalla oleva tietokanta, johon käyttäjät voivat turvautua.

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. – (PT) Matkailu on EU:lle taloudellisesti valtavan tärkeää, ja sitä edistävät mekanismit ovat toivottavia ja niitä on suosittava. Tilastoilla on keskeinen rooli kehitettäessä tehokkaampaa matkailupolitiikkaa Euroopan tasolla sekä kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla. Matkailutilastot muodostavat myös hyödyllisen päätöksenteon apuvälineen liikeyrityksissä ja yksityisellä sektorilla. Asetuksen tarkoituksena on tukea yhteisten puitteiden luomista Euroopan matkailutilastojen järjestelmällistä tuottamista varten siten, että jäsenvaltiot keräävät, kokoavat, käsittelevät ja toimittavat matkailun tarjontaa ja kysyntää koskevat yhdenmukaistetut Euroopan tilastot. Mietinnön tarkoituksena on parantaa välitettyjen tilastojen ajankohtaisuutta, vertailtavuutta ja täydellisyyttä sekä tietojenkäsittelyn tehokkuutta, mihin kuuluu tietojen parempi validointi. Asetuksella myös mukautetaan oikeusperustaa heijastelemaan matkailualan tuoreimpia suuntauksia ottamalla käyttöön uusia muuttujia muun muassa päivävierailujen osalta. Näistä syistä äänestin mietinnön puolesta.

  Aldo Patriciello (PPE), kirjallinen. – (IT) Matkailu on EU:ssa tärkeä talouden ala. Tilastoja käytetään matkailuun liittyvien politiikkojen seurantaan, ja ne ovat hyödyllisiä aluepolitiikan ja kestävän kehityksen yhteydessä. EU:ssa matkailutilastojärjestelmää säännellään direktiivillä 95/57/EY. Matkailuala ja siihen liittyvä kysyntä ovat kuitenkin tämän direktiivin voimaantulon jälkeen muuttuneet huomattavasti. Siksi komissio on tehnyt uuden asetusehdotuksen, jonka tavoitteena on määritellä uudet poliittiset puitteet Euroopan matkailulle käyttäen Lissabonin sopimuksen tarjoamaa uutta toimivaltaa. Sen tarkoituksena on päivittää ja virtaviivaistaa Euroopan matkailutilastojen oikeudellinen kehys, jossa otetaan huomioon alan tuoreimmat suuntaukset. Tässä mielessä on välttämätöntä vahvistaa matkailualaa koordinoimalla EU:n tasolla toimintaa ja luoda yhteiset puitteet tilastojen järjestelmällistä tuottamista varten niin, että jäsenvaltiot keräävät, kokoavat, käsittelevät ja toimittavat matkailun tarjontaa ja kysyntää koskevat yhdenmukaistetut Euroopan tilastot.

Edellä mainittujen seikkojen perusteella äänestän ehdotetun asetuksen puolesta.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Äänestin mietinnön puolesta. Matkailu on EU:ssa tärkeä talouden ala, jolla on suuret mahdollisuudet parantaa työllisyyttä ja talouskasvua. Se voi myös toimia merkittävässä roolissa sosiaalis-taloudellisen yhdentymisen alalla maaseutualueilla ja vähemmän kehittyneillä alueilla, kuten alueilla, joilla on pitkät teolliset perinteet. Näitä tilastoja ei käytetä vain matkailuun liittyvien politiikkojen seurantaan, vaan niillä on myös rooli aluepolitiikan ja kestävän kehityksen laajemmassa yhteydessä.

EU:ssa matkailutilastojärjestelmä on organisoitu direktiivillä 95/57/EY matkailualaa koskevien tilastotietojen keräämisestä. Eurostat julkaisee nämä kansallisten tilastoviranomaisten keräämät ja kokoamat tilastot. Uuden toimintakehyksen menestyksekäs täytäntöönpano edellyttää, että poliittiset päätöksentekijät kaikilla hallinnon tasoilla tekevät tietoon perustuvia päätöksiä, joiden taustalla ovat luotettavat ja vertailukelpoiset tilastot.

  Licia Ronzulli (PPE), kirjallinen. – (IT) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska matkailu on EU:ssa tärkeä talouden ala, jolla on suuret mahdollisuudet parantaa työllisyyttä ja talouskasvua. Matkailu toimii ratkaisevassa roolissa sosiaalis-taloudellisen yhdentymisen alalla maaseutualueilla, jotka ovat usein syrjäisiä ja vähemmän kehittyneitä.

Tässä yhteydessä tilastoja ei käytetä vain matkailuun liittyvien politiikkojen seurantaan, vaan niillä on myös rooli aluepolitiikan ja kestävän kehityksen laajemmassa yhteydessä. Asiakirjassa käsitellään myös alan suuria haasteita, joita ovat lisääntyvä maailmanlaajuinen kilpailu, demografinen kehitys, ilmastonmuutos ja ympäristörajoitteet, matkailijavirtojen kausittaisuus sekä uuden tieto- ja viestintäteknologian lisääntyvä käyttö asiakkaiden keskuudessa.

  Oreste Rossi (EFD), kirjallinen. – (IT) Äänestin tätä mietintöä vastaan, koska ehdotetut säännöt edellyttäisivät tietojen keräämistä kuukausittain, jotta voitaisiin mitata kausittaisia vaikutuksia sekä taloudellisia ja yhteiskunnallisia näkökohtia tällä alalla, jolla toimivat yritykset ovat pääosin pieniä ja keskisuuria. Strategian tavoitteena on hankkia perusteellista tietoa matkailun dynamiikasta, ominaispiirteistä ja määristä, mutta mielestäni se vaikuttaa erittäin vaivalloiselta, byrokraattiselta ja kalliilta. Lisäksi komissio pyytää säädösvallan siirtoa itselleen ja siten mahdollisuutta muuttaa ehdotuksen osia. Ehdotetun asetuksen mukaisesti kuukausittain koottavat taulukot ovat monimutkaisia ja edellyttävät suuren tietomäärän keräämistä.

  Vilja Savisaar-Toomast (ALDE), kirjallinen. – (EN) Äänestin tänään keskustelun kohteena olevan Euroopan matkailutilastoja koskevan mietinnön puolesta. Mielestäni mietintö on tärkeä, koska matkailualalla on suuri merkitys Euroopan unionin taloudessa ja se tarjoaa paljon työpaikkoja. Alan 1,8 miljoonaa yritystä työllistää noin 10 miljoonaa ihmistä, mikä vastaa noin 5,2:ta prosenttia kaikista työpaikoista.

Euroopan unioni tukee huomattavasti matkailun kehittämistä eri alueilla matkailun eri muotojen lisäämiseksi. Siksi on välttämätöntä, että meillä on tarkkoja ja asiaankuuluvia tilastoja sekä yksityiseltä että julkiselta sektorilta. Euroopan unionissa vierailee vuosittain yli 370 miljoonaa ulkomaalaista matkailijaa, mikä on yhteensä 40 prosenttia koko maailman matkailijoista. Siksi on entistä tärkeämpää, että meillä on ajankohtaisia ja puolueettomia tilastotietoja. Kiitos.

  Nuno Teixeira (PPE), kirjallinen. – (PT) Matkailu on EU:n kolmanneksi tärkein sosiaalis-taloudellinen toimiala, mikä tarkoittaa, että sen taloudellinen ulottuvuus työpaikkojen tuottajana on jäsenvaltioille ratkaisevan tärkeä. Lisäksi matkailun yksityinen näkökohta parantaa Euroopan unionin kuvaa maailmaa ja edistää unionin kansalaisuutta. Lissabonin sopimuksen tultua voimaan EU on saanut uutta toimivaltaa matkailussa, mikä vahvistetaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 195 artiklassa. Tämän uuden oikeudellisen kehyksen ansiosta EU voi tukea, koordinoida ja täydentää jäsenvaltioiden toimintaa ja vähentää niiden hallinnollista rasitusta. Näistä syistä äänestän mietinnön puolesta, koska olen sitä mieltä, että on erittäin tärkeää tarjota kaikille matkailualan sidosryhmille luotettavia tilastotietoja, jotta ne voivat mukautua Euroopan matkailun kohtaamiin haasteisiin.

Euroopan unionin koordinointi, johon jäsenvaltiot myös osallistuvat, on oleellista, jotta tämä järjestelmä voidaan ottaa käyttöön ja matkailualan kilpailukykyä voidaan arvioida käytännössä. Tämän alan määrien, sen ominaispiirteiden, matkailijoiden profiilien ja alan menojen sekä siitä kansantalouksille koituvien hyötyjen ja/tai ongelmien tuntemuksen pitäisi olla osa tätä laajennettua tutkimusta.

Mietintö: João Ferreira (A7-0017/011)

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestän tämän päätöslauselman puolesta, koska siinä tarkastellaan tärkeitä toimia, jotka koskevat yhteisrahoituksen lisäämistä kansainvälisten suhteiden, hallinnon, tietojen keruun, tieteellisten lausuntojen sekä yhteisen kalastuspolitiikan valvonnan ja täytäntöönpanon alan toimenpiteille. Koska tieteellinen tieto riippuu toiminnan kestävästä kehityksestä, tietojen vertailuun, hallintaan ja käyttöön liittyvän yhteisrahoituksen määrän lisäämisestä tulee voimavara. On myös korostettava vesiviljelyalan kehittämistä kasvua edistävillä toimilla ja sen seurantaa ja valvontaa ympäristön ja terveyden näkökulmasta, millä taataan sen kestävyys. Kun on kyse vesialueiden valvontatoimista, jonka suorittavat jäsenvaltioiden valvontaviranomaiset, ne onnistuvat ainoastaan, jos investoidaan tehokkaampaan ja edullisempaan teknologiaan ja valvontajärjestelmiin. Vesialueiden valvontatoimiin liittyvien toimenpiteiden kohdalla olisi harkittava yhteisrahoituksen määrän lisäämistä keinona lisätä yhdenmukaisuutta sääntöjen kanssa ja saada tätä toteutettua.

  Regina Bastos (PPE), kirjallinen. – (PT) Asetuksessa (EY) N:o 861/2006 vahvistetaan yhteisen kalastuspolitiikan täytäntöönpanoa ja kansainvälisen merioikeuden alaa koskevat yhteisön rahoitustoimenpiteet. Ne ovat tärkeitä EU:n rahoitusvälineitä kalastuspolitiikan alalla. Lainsäädännön useat osa-alueet ovat kehittyneet tämän asetuksen hyväksymisen jälkeen.

Komissio ehdottaa sen tarkistamista, ja tarkoituksena on varmistaa lainsäädäntökehyksen kaikkien osa-alueiden yhdenmukaisuus sekä myös selventää joidenkin rahoitustoimien soveltamisalaa. Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska siinä ehdotetaan tarkistuksia komission ehdotukseen, millä edistetään selkeämpää lainsäädäntöä. Nämä tarkistukset perustuvat kalastusalan viimeaikaiseen kehitykseen ja tulevaisuudennäkymiin, erityisesti mahdollisuuteen lisätä yhteisön yhteisrahoitusta 50 prosentista 60:een. Tämä on myönteistä Portugalin kalastusalan kehitykselle. Vesiviljelyalaan kiinnitetään lisäksi enemmän huomiota, minkä vuoksi voidaan käyttää mahdollisuutta tätä alaa koskevien tietojen keräämiseksi, hallitsemiseksi ja käytöksi sosioekonomisten tietojen lisäksi.

  George Becali (NI), kirjallinen. – (RO) Tuin tätä mietintöä koska yhteisen kalastuspolitiikan täytäntöönpanoa ja kansainvälisen merioikeuden alaa koskevista yhteisön rahoitustoimenpiteistä annettu neuvoston asetus (EY) N:o 861/2006 on merkittävä EU:n kalastuspolitiikan rahoitusväline. Se muodostaa yhdessä Euroopan kalatalousrahaston kanssa yhteisen kalastuspolitiikan kaksi tärkeintä toteuttamisvälinettä. Katson esittelijän tavoin, että yleisesti vallitsee yhä laajempi yhteisymmärrys siitä, että kalavarojen tilan tieteelliseen ja ajantasaiseen tuntemiseen perustuva kalastuksen hallinta on tärkeää. Tämä on edellytys kalastustoiminnan kestävälle kehitykselle. Valvonnan osalta tällä hetkellä ollaan ilman muuta sitä mieltä, että se on tärkeää kalastusalan tulevaisuuden ja kestävyyden takaamiseksi ja sääntelyn noudattamista koskevan kulttuurin kehittämiseksi. Jäsenvaltioilla ja niiden valvontaviranomaisilla on ja pitää jatkossakin olla keskeinen asema valvontatoimien johtamisessa ja täytäntöönpanemisessa aluevesillään. Tämä on sääntöjä noudattavan ja kalavaroja kunnioittavan kalastuksen ehdoton edellytys.

  Vito Bonsignore (PPE), kirjallinen. – (IT) Äänestin tämän mietinnön, jolla tarkistetaan asetusta (EY) N:o 861/2006, puolesta. Neuvosto hyväksyi tämän tärkeän kalastustoiminnan rahoittamista koskevan välineen toukokuussa 2006. Nyt meidän on kuitenkin tarkistettava asetusta, jotta varmistetaan yhdenmukaisuus lainsäädännön kaikkien osa-alueiden välillä. Ajanmukaistaminen merkitsee sellaisen uuden tekniikan käyttöä, jolla voidaan varmistaa parempi palvelu ja jolla vähennetään taloudellisten voimavarojen haaskaamista.

Jotta todellisiin tarpeisiin vastataan paremmin, meidän mielestämme on asianmukaista selkeyttää asetuksen tiettyjä artikloita sekä tiettyjen rahoitettavien toimenpiteiden soveltamisalaa. Lopuksi olen samaa mieltä esittelijän kanssa siitä, että kalavarojen tilan tieteelliseen, tarkkaan ja ajantasaiseen tuntemiseen perustuva kalastuksen hallinta on tärkeää, jotta kalastuksesta tehdään kestävämpää.

  Vasilica Viorica Dăncilă (S&D), kirjallinen. – (RO) Mielestäni vesiviljelyalan merkitys kasvaa tasaisesti. Tämä mietintö on osoitus siitä. Siinä korostetaan "uutta pontta yhteisön vesiviljelyalan kestävää kehittämistä koskevalle strategialle" ja tarjotaan realistisia mahdollisuuksia tämän alan kehitykselle. Asianmukaisesti toteutettu ympäristö- ja terveyskysymysten seuranta ja valvonta edistää siten tämän tärkeän alan kestävyyttä.

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. – (PT) Kannatin äänestyksessä mietintöä yhteisen kalastuspolitiikan täytäntöönpanosta ja kansainvälisen merioikeuden alaa koskevista yhteisön rahoitustoimenpiteistä. Olen kuitenkin pahoillani, että ehdotusta lisätä täydentävien tietojen keruuta, hallintaa ja käyttöä koskevaa rahoitusta 60 prosenttiin tukikelpoisista menoista ei hyväksytty.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Komissio aikoo tarkistaa yhteisen kalastuspolitiikan täytäntöönpanoa ja kansainvälisen merioikeuden alaa koskevista yhteisön rahoitustoimenpiteistä 22. toukokuuta 2006 annettua asetusta (EY) N:o 861/2006. Sen perusteella tarjotaan rahoitusta seuraaville aloille: kansainväliset suhteet, hallinto, tietojen keruu, tieteelliset lausunnot sekä yhteisen kalastuspolitiikan valvonta ja täytäntöönpano. Tämä tarkistus ei aiheuta minkäänlaista perustavanlaatuista muutosta tavoitteelle, rahoitetun toiminnan luonteelle tai rahoitusrakenteelle ja talousarviolle. Esittelijä pitää kuitenkin tärkeänä esittää muutoksia, joiden perusteella lainsäädäntö vastaa paremmin alan viimeaikaisia suuntauksia ja tulevaisuudennäkymiä erityisesti, kun kyseessä on kalavarojen tilan tieteelliseen tuntemiseen perustuva kalastuksen hallinta ja sijoittaminen vesiviljelyyn.

Sen vuoksi tehdään ehdotus lisätä perustietojen keruun, hallinnan ja käytön rahoitusta. Äänestän tämän vuoksi pelkästään kansallisesta näkökulmasta, jotta kotimaani kalastusalaa tuetaan.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Tämä mietintö koskee ehdotusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yhteisen kalastuspolitiikan täytäntöönpanoa ja kansainvälisen merioikeuden alaa koskevista yhteisön rahoitustoimenpiteistä 22 päivänä toukokuuta 2006 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 861/2006 muuttamisesta. Vuodesta 2006 lähtien useat edellä mainitun asetuksen näkökohdat ovat muuttuneet ja vanhentuneet, joten niiden tarkistaminen on perusteltua. Ehdotus perustuu voimassa olevaan asetukseen ja sen tarkoituksena on turvata rannikkoalueilla harjoitettava toiminta rahoittamalla alan uudenaikaistamista, välineistöä ja tietokoneistamista. Äänestän tämän asetusehdotuksen puolesta, koska komission esittämät tarkistukset on otettu huomioon muiden sellaisten toimien ohella, joilla parannetaan huomattavasti aikaisempaa asetusta erityisesti, kun on kyse investointien rahoittamisesta – mikä on tärkeää, jotta meillä on tarkkoja ja ajantasaisia tieteellisiä tietoja, joiden perusteella voimme toteuttaa tilanteen vaatimia toimia – ja yhteisrahoitusosuuden lisäämisestä.

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Arvostamme sitä, että parlamentti hyväksyi tarkistuksia komission asetusehdotukseen, joka sisältyy tähän mietintöön. Näiden tarkistusten perusteella on mahdollista rahoittaa jäsenvaltioita, jotta ne kehittävät kalastusalalla käytettävä monenlaista tekniikkaa sekä välineitä ja ohjelmistoja tai tietoverkkoja, joiden avulla voidaan kerätä, hallinnoida, varmentaa, analysoida ja vaihtaa sekä kehittää näytteenottomenetelmiä sekä vaihtaa kalastukseen liittyviä tietoja. Yksi uusi rahoitusmahdollisuus koskee tutkimuksia kalastustuotteiden tuontia koskevasta riippuvuudesta. Vesiviljelyn alalla on myös mahdollista rahoittaa ympäristötietojen keräämistä, hallinnointia ja käyttöä, edistää ympäristön ja terveyden valvontaa ja alan seurantaa, jotta sen kestävyyttä edistetään.

Pahoittelemme kuitenkin niiden tarkistusten torjumista, joilla pyrittiin lisäämään – vaikkakin vain jonkin verran – yhteisön rahoitusosuuden enimmäismäärää jäsenvaltioihin nähden kalakantoja koskevien tieteellisten tietojen keräämisen, hallinnan ja käytön sekä valvonnan aloilla. Tämä on osoitus EU:n epäjohdonmukaisuudesta. Se on puuttunut jäsenvaltioiden toimivaltaan tällä alalla, mutta se kieltäytyy lisäämästä rahoitusta tähän toimintaan.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Tässä mietinnössä tarkistetaan yhteisen kalastuspolitiikan täytäntöönpanosta ja kansainvälisen merioikeuden alaa koskevista yhteisön rahoitustoimenpiteistä annettua asetusta (EY) N:o 861/2006. Se on merkittävä Euroopan unionin kalastuspolitiikan rahoitusväline. Se muodostaa Euroopan kalatalousrahaston kanssa YKP:n kaksi tärkeintä toteuttamisvälinettä.

Komissio uskoo myös, että joissain tapauksissa kokemus on osoittanut tarpeen varmistaa, että asetuksen säännöksiä mukautetaan hieman, jotta ne vastaavat paremmin tarpeisiin.

Tämän vuoksi tarkistus on rajallinen, ja alkuperäisen asetuksen tavoitteet ja rakenne pidetään pääosin ennallaan. Esittelijä, Portugalin kommunistisen puoleen jäsen Ferreira, on katsonut tarpeelliseksi ehdottaa tiettyjä täydentäviä tarkistuksia. Ne ovat melko konkreettisia, ja niillä voitaisiin edistää tämän lainsäädännön mukauttamista alan viimeaikaisten muutosten ja tulevaisuudennäkymien perusteella.

En kuitenkaan pahoittele, että kaikkia hänen ehdottamiaan tarkistuksia ei hyväksytty, kuten erityisesti mahdollisuutta lisätä yhteisön yhteisrahoituksen osuutta kalavarojen tilaa koskevien perustietojen ja täydentävien tietojen keruun, hallinnan ja käytön rahoituksessa, mihin sisältyy ehdotus lisätä enimmäismäärää 50:stä 60 prosenttiin, ja valvontatoiminnan rahoituksessa.

  Ian Hudghton (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Päätin kannattaa Ferreiran mietintöä. On tärkeää, että merioikeuden täytäntöönpanemiseen on riittävästi varoja, ja tämä on yksi niistä harvoista kalastukseen liittyvistä aloista, joille EU antaa jotain lisäarvoa.

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen. – (LT) Äänestin tämän asiakirjan puolesta, koska nykyään vallitsee yleisesti yhä laajempi yhteisymmärrys siitä, että kalavarojen tilan tieteelliseen, tarkkaan ja ajantasaiseen tuntemiseen perustuva kalastuksen hallinta on tärkeää. Tämä on ehdoton edellytys kalastustoiminnan kestävälle kehitykselle. Tämän takia minusta olisi perusteltua antaa mahdollisuus nostaa kaavailtua yhteisrahoituksen määrää perustietojen keruun, hallinnan ja käytön alalla, ja sen enimmäismääräksi on ehdotettu 75 prosenttia. Vesiviljelyalan kasvaneen merkityksen – muistettakoon äskettäin laadittu, käsitelty ja hyväksytty mietintö "uutta pontta yhteisön vesiviljelyalan kestävää kehittämistä koskevalle strategialle" – ja realististen kasvunäkemyksien vuoksi asianmukaisten keräämis-, hallinta- ja käyttötoimien olisi koskettava ympäristötietoja ja sosioekonomisia tietoja. Näin saataisiin toteutettua ympäristö- ja terveyskysymysten seurantaa ja valvontaa. Tällä myötävaikutettaisiin alan kestävyyteen. Tällä hetkellä kalastusalan kestävyys on erityisen tärkeää. Jäsenvaltioilla ja niiden valvontaviranomaisilla on ja pitää jatkossakin olla keskeinen asema valvontatoimien tarkkailemisessa aluevesillään: tämä on sääntöjä noudattavan ja kalavaroja kunnioittavan kalastuksen ehdoton edellytys. Jotta tätä työtä voitaisiin tehokkaasti toteuttaa, jäsenvaltioiden pitää hankkia saatavilla olevaa tekniikkaa, tai niiden on voitava kehittää tai uudenaikaistaa sitä. Tämä investointi voi olla edellytys tehokkaammille ja käyttökustannuksiltaan edullisemmille valvontajärjestelmille.

  Elisabeth Köstinger (PPE), kirjallinen. – (DE) Tämä asetus on tärkeä väline yhteisen kalastuspolitiikan toteuttamiseksi. Valvontatoimilla on yhä tärkeämpi tehtävä kestävyyden ja kalastusalan olemassaolon jatkumisen tukena. On tärkeää, että jäsenvaltiot ja niiden valvontaviranomaiset soveltavat valvontatoimia aluevesillään sen varmistamiseksi, että meillä on sääntöjä noudattava ja kalavaroja kunnioittava kalastus. Lisäksi vesiviljelyalan merkitys kasvaa, mikä oikeuttaa ottamaan käyttöön vaihtoehtoja ympäristö- ja sosioekonomisten tietojen keräämiseksi, hallitsemiseksi ja käyttämiseksi. Pidän myönteisenä asetuksen tarkistamista, koska sillä varmistetaan, että nämä toimenpiteet toteutetaan.

  Giovanni La Via (PPE), kirjallinen. – (IT) Yhteisen kalastuspolitiikan täytäntöönpanoa ja kansainvälisen merioikeuden alaa koskevista yhteisön rahoitustoimenpiteistä annettu neuvoston asetus (EY) N:o 861/2006 on merkittävä EU:n kalastuspolitiikan rahoitusväline. Äänestin ehdotuksen puolesta, koska katson, että meidän on tarkistettava asetuksen nykyistä versiota, jotta sen säännökset ovat yhdenmukaisia Lissabonin sopimuksen kanssa. Uudelleentarkastelun ansiosta olemme voineet parantaa tekstiä, joten olemme voineet vastata asianmukaisesti ja tehokkaasti alan tarpeisiin. Vesiviljelyn kasvava merkitys oikeuttaa ottamaan käyttöön säännöksiä ympäristötietojen sekä sosioekonomisten ja terveyteen liittyvien tietojen keräämisestä, hallinnasta ja käytöstä, jotta alan kestävyyttä edistetään. Valtioille annetaan keskeinen rooli. Niiden on varmistettava, että sääntöjä noudatetaan, valvottava vesialueiden käyttöä ja hyödynnettävä tässä uutta teknologiaa tieteellisen kehityksen perusteella.

  David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Äänestin tämän mietinnön puolesta. Tähän lainsäädäntöön tehtyjen tarkistusten pitäisi edistää yhteisen kalastuspolitiikan alueellistamista, mitä pidän myönteisenä.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Voimassa oleva yhteisen kalastuspolitiikan täytäntöönpanoa ja kansainvälisen merioikeuden alaa koskevista yhteisön rahoitustoimenpiteistä annettu neuvoston asetus (EY) N:o 861/2006 on merkittävä EU:n kalastuspolitiikan rahoitusväline. Se muodostaa Euroopan kalatalousrahaston kanssa YKP:n kaksi tärkeintä toteuttamisvälinettä. Tässä asetuksessa säädetään rahoituksesta seuraaville aloille: kansainväliset suhteet, hallinto, tietojen keruu, tieteelliset lausunnot sekä yhteisen kalastuspolitiikan valvonta ja täytäntöönpano. Olen kuitenkin pahoillani, että ehdotusta lisätä erityisesti kalastustoiminnan seurantaan ja tietojen keräämistä, hallintaa ja käyttöä koskeviin toimiin myönnettävää mahdollista rahoitusta 60 prosenttiin tukikelpoisista menoista ei hyväksytty, koska tämä lisäys olisi ollut hyödyllinen kotimaani kalastusalalle.

  Alexander Mirsky (S&D), kirjallinen. – (EN) Asetuksen (EY) N:o 861/2006 tarkistamisella luodaan toinen yhteisen kalastuspolitiikan pääasiallinen rahoitusväline Euroopan kalatalousrahaston jälkeen. Niin sanotusta "toisesta välineestä" tarjotaan rahoitusta tietojen keruuseen ja valvontatoimiin, tieteellisiin lausuntoihin sekä yhteisen kalastuspolitiikan valvontajärjestelmiin ja täytäntöönpanoon. On myös selkeytettävä eräiden rahoitettavien toimenpiteiden soveltamisalaa ja parannettava joidenkin artikloiden sanamuotoa. Lisäksi kokemus on joissakin tapauksissa osoittanut, että asetuksen säännöksiä on hieman muutettava, jotta ne vastaisivat paremmin todellisiin tarpeisiin. Asetukseen (EY) N:o 861/2006 tehtävien tarkistusten ansiosta pitäisi olla mahdollista, että selkeästi määritellyn yhteisen rahoituksen yhteisrahoitusosuuden määrää voitaisiin nostaa myös merioikeuden alalla.

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. – (IT) Unionin taloudellinen toiminta EU:n yhteisen kalastuspolitiikan ja merioikeuden toteuttamisessa antaa meille taloudelliset keinot toteuttaa yhteistä kalastuspolitiikkaa rahoituksella, jota suunnataan merioikeutta koskevaa kehittämistä ja koordinointia tarvitseville aloille. Äänestin tästä syystä Ferreiran mietinnön puolesta. Tämän asetuksen tarkistamisen ansiosta voidaan toteuttaa yhteistä politiikkaa ja käyttää varoja tietojen keräämiseen, kansainvälisiin suhteisiin ja kalastusalaa koskevia tieteellisiä ja teknisiä aloja varten.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Äänestin tämän mietinnön puolesta. Yhteisen kalastuspolitiikan täytäntöönpanoa ja kansainvälisen merioikeuden alaa koskevista yhteisön rahoitustoimenpiteistä annettu neuvoston asetus (EY) N:o 861/2006 on merkittävä EU:n kalastuspolitiikan rahoitusväline. Se muodostaa yhdessä Euroopan kalatalousrahaston kanssa yhteisen kalastuspolitiikan kaksi tärkeintä toteuttamisvälinettä. Tässä asetuksessa säädetään rahoituksesta seuraaville aloille: kansainväliset suhteet, hallinto, tietojen keruu, tieteelliset lausunnot sekä yhteisen kalastuspolitiikan valvonta ja täytäntöönpano. Tämän asetuksen soveltamista täydennetään kullakin toiminta-alalla muilla asetuksilla tai päätöksillä. Useat asianomaisen lainsäädännön osatekijät ovat kehittyneet asetuksen (EY) N:o 861/2006 hyväksymisen jälkeen, ja asetusta olisi muutettava lainsäädäntökehyksen kaikkien osatekijöiden välisen johdonmukaisuuden varmistamiseksi. Komissio ehdottaa myös, että eräiden rahoitettavien toimenpiteiden soveltamisalaa selkeytettäisiin ja joidenkin artikloiden sanamuotoa parannettaisiin. Komissio katsoo, että kokemus on joissakin tapauksissa osoittanut, että asetuksen säännöksiä on hieman muutettava, jotta ne vastaisivat paremmin todellisia tarpeita.

  Licia Ronzulli (PPE), kirjallinen. – (IT) Yhteisen kalastuspolitiikan täytäntöönpanoa ja kansainvälisen merioikeuden alaa koskevista yhteisön rahoitustoimenpiteistä annettu neuvoston asetus (EY) N:o 861/2006 on merkittävä EU:n kalastuspolitiikan rahoitusväline.

Tämä asiakirja on myös yksi kahdesta pääasiallisesta välineestä, jota käytetään yhteisen kalastuspolitiikan toteuttamiseksi. Siinä säädetään rahoituksesta seuraaville aloille: kansainväliset suhteet, hallinto, tietojen keruu, tieteelliset lausunnot sekä yhteisen kalastuspolitiikan valvonta ja täytäntöönpano.

Tänään hyväksytyssä päätöslauselmassa tunnustetaan, että ajantasaiseen ja tarkkaan tieteelliseen tuntemiseen perustuva kalastuksen hallinta on tärkeää. Asiakirjassa tunnustetaan vesiviljelyn kasvava merkitys. Kyseessä on toiminta, joka tarjoaa toteuttamiskelpoisia kehitysnäkymiä tälle ja sen liitännäisaloille. Tämä oikeuttaa ottamaan mahdollisesti käyttöön suuntaviivoja ympäristötietojen ja sosioekonomisten tietojen keräämisestä, hallinnasta ja käytöstä, jolloin voidaan helpottaa alan ympäristö- ja terveyskysymysten valvontaa ja näin myötävaikuttaa sen kestävyyteen.

  Nuno Teixeira (PPE), kirjallinen. – (PT) Tänään äänestetyssä asiakirjassa pyritään mukauttamaan rahoitustoimia sellaisen kalastuspolitiikan toteuttamiseksi, jolla vastataan lainsäädännön kehitykseen, tämänhetkisiä tarpeita koskeviin muutoksiin ja toteutettavia toimia koskeviin lainsäädännöllisiin selvennyksiin, ja erityisesti niihin, jotka sisältyvät päätökseen N:o 2000/439/EY ja joita ei ole vielä sisällytetty asetukseen N:o 861/2006. Kun kyseessä on tietojen kerääminen, parlamentin ehdotuksen mukaan on välttämätöntä laajentaa täytäntöönpanon laajuutta, jotta siihen sisällytetään niiden hallinta ja niiden käyttöä koskevat ehdot. On myös tärkeää helpottaa julkisen alan sopimusten tekoa kansainvälisten elinten kanssa ja säätää yksityiskohtaisten tietojen hallussapitoa koskevasta velvollisuudesta yhteisten hankkeiden toteuttamiseksi.

Olisi toivottavaa, että erityisesti kalastustoiminnan seurantaan ja tietojen keräämistä, hallintaa ja käyttöä koskeviin toimiin myönnettävää mahdollista rahoitusta lisätään 60 prosenttiin tukikelpoisista menoista. Myös vesiviljely on tärkeää, ja sitä koskevissa tiedoissa olisi korostettava sosioekonomisia ja ympäristöä koskevia näkökohtia. Lisäksi on yhä tärkeämpää hyödyntää uutta tekniikkaa, mikä vaatii olemassa olevan tekniikan jatkuvaa mukauttamista ja nykyaikaistamista.

  Marie-Christine Vergiat (GUE/NGL), kirjallinen. – (FR) Haluaisin kiittää Euroopan yhtyneen vasemmiston konfederaatioryhmän / Pohjoismaiden vihreän vasemmiston kollegaani Ferreiraa mietinnöstään, jonka Euroopan parlamentin suuri enemmistö hyväksyi tänään.

Tässä mietinnössä vahvistetaan, että ajantasaiseen ja tarkkaan kalavarojen tieteelliseen tuntemiseen perustuva kalastuksen hallinta on tärkeää. Tämä on ehdoton edellytys kalastustoiminnan kestävälle kehitykselle. Eräitä Ferreiran tarkistuksista, kuten niitä, joilla yhteisrahoituksen osuutta lisättiin (50 prosentista 60 prosenttiin) kalakantoja koskevien tietojen keräämisen, hallinnan ja käytön alalla, ei valitettavasti hyväksytty.

Tämä mietintö osoittaa kuitenkin, miten GUE/NGL-ryhmä voi myötävaikuttaa Euroopan parlamentin keskusteluun, ja tiedän, että voimme luottaa João Ferreiraan, jotta jatketaan kestävää kalastusta koskevia ponnisteluja ja annetaan etusija pienimuotoisen kalastuksen harjoittajille alan teollisuusryhmiin nähden.

  Iva Zanicchi (PPE), kirjallinen. – (IT) Äänestin João Ferreiran mietinnön puolesta, jotta kalastusta koskevien rahoitusvälineiden hallintaa parannetaan. Niillä säännellään erilaisten toimien, joihin sisältyy kalastuksen valvonta, rahoitusta. Pidän sen vuoksi neuvoston ja Euroopan parlamentin yleistä yhteisymmärrystä sanamuodosta hyvänä kompromissina yhteisen kalastuspolitiikan ja merioikeuden kannalta.

Mietintö: Estelle Grelier (A7-0024/2011)

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestän tämän mietinnön puolesta. Minun mielestäni tämän mietinnön päämäärä on tärkeä, koska sillä pyritään laajentamaan siirtymätoimenpiteitä 18 kuukaudella 1. tammikuuta 2013 saakka, jotta voidaan luoda uusi teknisten toimenpiteiden paketti osana yhteisen kalastuspolitiikan jatkoa koskevia toimia.

  Regina Bastos (PPE), kirjallinen. – (PT) Koska kalavarojen säilyttämistä koskevaa unionin lainsäädäntöä yksinkertaistavasta ja selkeyttävästä asetusluonnoksesta ei päästy sopuun vuonna 2008, hyväksyttiin asetus siirtymätoimenpiteistä ajanjaksolle 1. tammikuuta 2010–30. kesäkuuta 2011.

Tässä mietinnössä, jolle annan tukeni, pyritään pidentämään tätä siirtymäkautta tammikuuhun 2013 saakka, jotta voidaan laatia uusi teknisten toimenpiteiden kokonaisuus osana yhteisen kalastuspolitiikan käynnissä olevaa uudistusta. Siinä kehotetaan komissiota tekemään voimassaolevaa lainsäädäntöä koskevia aloitteita tällä uudella siirtymäkaudella ja esittämään muiden osapuolten kanssa arvion, millaisia vaikutuksia tällä hetkellä voimassa olevilla toimenpiteillä on niitä soveltaviin aluksiin ja ekosysteemeihin. Tämän arvion tuloksia olisi tarkasteltava, kun laaditaan uusi asetusluonnos. Yhtä tärkeää on, että komission tulevassa ehdotuksessa teknisistä toimista vahvistetaan selvästi neuvoston ja parlamentin toimivalta tavanomaisen lainsäätämisjärjestyksen mukaisesti.

  Slavi Binev (NI), kirjallinen. – (BG) Äänestin ehdotuksen puolesta, koska kalavarojen säilyttämistä koskevan sopimuksen puuttuminen voi aiheuttaa ei-toivottuja seurauksia. Ehdotus pidentää neuvoston teknisistä siirtymätoimenpiteistä vuonna 2009 antaman asetuksen voimassaoloaikaa 18 kuukaudella, eli 31. joulukuuta 2012 saakka, antaa komissiolle mahdollisuuden laatia uusi toimenpidekokonaisuus, josta tulee osa yhteisen kalastuspolitiikan uudistusta. Tarkistukset ovat mielestäni hyväksyttäviä, koska yhteisen kalastuspolitiikan on suojeltava kalavaroja ja sen on hyödytettävä tavallisia kansalaisia, tässä tapauksissa pienimuotoista kalastusta harjoittavia Irlannin kalastajia. Juuri tästä syystä uskon, että on löydettävä tasapaino pyyntirajoituksien, teknisten toimien ja kalastajien tarpeiden välillä.

  Françoise Castex (S&D), kirjallinen. – (FR) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska tekniset toimenpiteet ovat erittäin tärkeitä, sillä niillä määritellään kalastajien toiminta ja niillä vaikutetaan kalavarojen tulevaisuuteen. Meidän kaikkien edun mukaista on ratkaista alan taloudellinen tasapaino ja siten varmistaa riittävät tulot kalastajille sekä uusiutuvat ja kestävät kalakannat.

  Nessa Childers (S&D), kirjallinen. – (EN) Äänestin tämän mietinnön puolesta tukeakseni Irlannin ja EU:n kalastusalaa pitkällä aikavälillä. Kestävän kalastuksen on oltava ohjaava periaatteemme. Havaitsin monia erittäin vahvoja argumentteja kollegani Gallagherin tarkistusten puolesta, mutta äänestin lopulta ryhmäni kaltaisesti, jotta ryhmäni poliittista yhteenkuuluvuutta ylläpidetään.

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. – (PT) Kannatin äänestyksessä mietintöä kalastuksesta ja väliaikaisten siirtymätoimenpiteiden käyttöönottamisesta. Pahoittelen kuitenkin, että ehdotus kumota komission päätös, jolla kielletään kummeliturskan tai merikrotin pyytäminen riimuverkoilla Portugalin rannikolla ilman minkäänlaisia tieteellisiin tutkimuksiin nojautuvia perusteita, hylättiin.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Komissio ehdotti vuonna 2008 luonnosta neuvoston asetukseksi kalavarojen säilyttämiseksi teknisten toimenpiteiden avulla. Sen tarkoituksena oli korvata aiempi asetus. Koska samankaltaista ehdotusta ei hyväksytty oikeusvarmuutta koskevista syistä ja merivarojen asianmukaisen säilyttämisen ja hallinnoinnin ylläpitämisen vuoksi, hyväksyttiin asetus N:o 1288/2009, jossa vahvistetaan siirtymätoimenpiteet 1. tammikuuta 2010 ja 30. kesäkuuta 2011 väliselle ajanjaksolle.

Kun otetaan huomioon Lissabonin sopimuksesta johtuvat velvoitteet, komissio perui vuonna 2010 ehdotuksensa asetukseksi kalavarojen säilyttämisestä teknisten toimenpiteiden avulla. Näihin teknisiin toimiin liittyvät perusperiaatteet olisi nyt sisällytettävä uuteen perusasetukseen yhteisen kalastuspolitiikan uudistamisesta, ja tästä asiasta odotetaan uutta ehdotusta vuonna 2011. Koska tällä hetkellä ei ole voimassa minkäänlaista muuta lainsäädäntöä, ehdotetaan, että tämän asetuksen voimassaoloaikaa pidennetään 18 kuukaudella 1. tammikuuta 2013 saakka. Kun otetaan huomioon oikeusvarmuudesta ja oikeudellisesta suojasta esitetyt näkökohdat, katson, että määräajan pidentämistä on kannatettava. Toivon, että tämän lisäajan ansiosta voidaan arvioida voimassa olevien toimien vaikutusta.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Kalastusala on ratkaisevan tärkeä Euroopan unionille elintarvikekysymyksen lisäksi myös siksi, että on kyse ympäristöstä, sillä vesialueiden ekosysteemit ovat vaarassa. Koska parlamentti on tietoinen tämän alan merkityksestä, se on käsitellyt usein tätä asiaa. Se hyväksyi vuonna 1996 päätöslauselman A6-0206/2009 kalavarojen säilyttämisestä teknisten toimenpiteiden avulla Atlantilla ja Pohjanmerellä. Vuonna 2008 hyväksytyssä voimassa olevassa asetuksessa hyväksyttiin siirtymäkauden toimenpiteitä, joiden tarkoitus on olla voimassa kesäkuuhun 2011 saakka, jolloin voimaan tulisi yhteisen kalastuspolitiikan uusi oikeudellinen kehys. Komissio ei kuitenkaan voinut laatia asetusehdotusta. Komissio pyrkiikin sen vuoksi pidentämään voimassa olevaa asetusta 1. tammikuuta 2013 saakka. Siihen mennessä neuvoston ja parlamentin olisi voitava tehdä päätös EU:n lainsäädännöstä Lissabonin sopimuksen mukaisessa tavanomaisessa lainsäätämisjärjestyksessä. Tämä lainsäädäntö perustuu ajantasaisiin tieteellisiin tutkimuksiin, jotta maailman merten luonnonvaroja ei vaaranneta. Tämän vuoksi olen samaa mieltä siitä, että tällä hetkellä sovellettavan lainsäädännön pitäisi pysyä voimassa 1. tammikuuta 2013 saakka.

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Teknisiä toimia koskevan riittävän sääntelyn olemassaolo on väline, joka on tarpeellinen kalavarojen kestävälle käytölle ja asianmukaiselle säilyttämiselle. Tämä asetus teknisistä siirtymätoimenpiteistä johtuu siitä, että vuonna 2008 ei päästy sopimukseen asetusluonnoksesta, jonka tarkoituksena oli yksinkertaistaa ja selkeyttää kalavarojen säilyttämistä koskevia yhteisön sääntöjä. Sen piti olla voimassa ajanjaksolla 1. tammikuuta 2010–30. kesäkuuta 2011. Nyt ehdotetaan, että sitä pidennetään ylimääräiseksi 18 kuukauden ajanjaksoksi, eli 1. tammikuuta 2013 saakka. Tarkoituksena on ottaa käyttöön uusia teknisiä toimia yhteisen kalastuspolitiikan jatkuvan uudistuksen yhteydessä odoteltaessa komission ehdotusta, jonka se tekee vuonna 2011.

Me katsomme, että määräaikaa ei pitäisi pidentää ilman, että korjaamme voimassa olevan lainsäädännön puutteet ja ongelmat. Valitettavasti esittelijä ja parlamentin enemmistö estivät tämän komission kannan johdosta. Tällä syrjitään ilman minkäänlaista tieteellistä perustetta pienimuotoista kalastusta harjoittavaa portugalilaista kalastuslaivastoa, jonka tarkoituksena on kalastaa kielikampelaa ja kummeliturskaa riimuverkkoja käyttämällä, mikä on nykyisten sääntöjen perusteella kiellettyä. Tällä on kielteisiä taloudellisia ja sosiaalisia seurauksia, jotka voidaan välttää ja jotka pitäisi välttää.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Tämä asetus teknisistä siirtymätoimenpiteistä johtuu siitä, että vuonna 2008 ei päästy sopimukseen asetusluonnoksesta, jonka tarkoituksena oli yksinkertaistaa ja selkeyttää kalavarojen säilyttämistä koskevia yhteisön sääntöjä. Sen piti olla voimassa ajanjaksolla 1. tammikuuta 2010–30. kesäkuuta 2011. Nyt ehdotetaan, että sitä pidennetään ylimääräiseksi 18 kuukauden ajanjaksoksi, eli 1. tammikuuta 2013 saakka. Tarkoituksena on ottaa käyttöön uusia teknisiä toimia yhteisen kalastuspolitiikan jatkuvan uudistuksen yhteydessä odoteltaessa komission ehdotusta, jonka se tekee vuonna 2011.

Me katsomme, että määräaikaa ei pitäisi pidentää ilman, että korjaamme voimassa olevan lainsäädännön puutteet ja ongelmat. Valitettavasti esittelijä ja parlamentin enemmistö estivät tämän komission kannan johdosta.

Tällä syrjitään ilman mitään tieteellistä perustetta pienimuotoista kalastusta harjoittavaa portugalilaista kalastuslaivastoa, jonka tarkoituksena on kalastaa kielikampelaa ja kummeliturskaa riimuverkkoja käyttämällä, mikä on nykyisten sääntöjen perusteella kiellettyä. Tällä on kielteisiä taloudellisia ja sosiaalisia seurauksia, jotka voidaan välttää ja jotka pitäisi välttää.

  Ian Hudghton (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Komissio vaatii: "ei enää saaliin poisheittoa". "Alaa on kuultava" on sen teeskennelty tunnuslause. Sen jälkeen se pyrkii pitämään edelleen 18 kuukauden ajan voimassa täysin puutteellisia määräyksiä. Niiden vuoksi peräti 42 prosenttia Skotlannin länsipuolen koljasaaliista kaadetaan mereen. Tämänpäiväinen äänestys merkitsee, että tällainen epäasiallinen toiminta jatkuu vielä 18 kuukauden ajan. Lontoon työväenpuolue tuki komissiota: tämä on jälleen rannikkoyhteisöjemme häpeällistä pettämistä!

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen. – (LT) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska kalavarojen säilyttämistä koskevaa unionin lainsäädäntöä yksinkertaistavasta ja selkeyttävästä asetusluonnoksesta ei päästy sopuun vuonna 2008. Siksi hyväksyttiin asetus teknisistä siirtymätoimenpiteistä, joita oli alun perin tarkoitus soveltaa 1. tammikuuta 2010-30. kesäkuuta 2011. Tämän lainsäädäntöehdotuksen tavoitteena on pidentää näiden siirtymätoimenpiteiden voimassaoloa 18 kuukaudella 1. tammikuuta 2013 saakka, jotta uudet tekniset toimenpiteet voidaan määritellä osana yhteisen kalastuspolitiikan käynnissä olevaa uudistusta. Komission on määrä esittää ehdotuksensa vuonna 2011. Komission on käytettävä tämän asetuksen voimassaoloa koskevaa siirtymäkautta hyväkseen ja toteutettava yhdessä sidosryhmien kanssa arviointi nykyisten toimenpiteiden vaikutuksesta niitä soveltaviin aluksiin ja asianomaisiin ekosysteemeihin. Komission on myös otettava tämän arvioinnin tulokset huomioon laatiessaan uutta ehdotusta asetukseksi, jota sovelletaan 1. tammikuuta 2013 jälkeen ja joka Lissabonin sopimuksen voimaantulon mukaisesti hyväksytään yhteispäätösmenettelyssä.

  Elisabeth Köstinger (PPE), kirjallinen. – (DE) Kalavarojen säilyttämisestä teknisten toimenpiteiden avulla annetun asetuksen voimassaoloajan pidentäminen edelleen 18 kuukaudella avaa mahdollisuuden tarkastella ja arvioida asetuksen tämänhetkistä vaikutusta aluksiin ja ekosysteemiin. Tämä ehdotus on sen vuoksi erittäin myönteinen, koska sen perusteella voidaan hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti tunnistettuja kehittämismahdollisuuksia. Komissio voi siten sisällyttää arvioinnin tulokset menettelyyn, jossa laaditaan uusi asetusehdotus kalavarojen säilyttämisestä teknisten toimenpiteiden avulla.

  David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Äänestin tämän päätöslauselman puolesta, mutta jotta Skotlannin kalastusalaa tuetaan, haluan, että koljan kalastus vapautetaan asetuksen soveltamisalasta.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Koska kalavarojen säilyttämistä koskevaa unionin lainsäädäntöä yksinkertaistavasta ja selkeyttävästä asetusluonnoksesta ei päästy sopuun vuonna 2008, hyväksyttiin asetus siirtymätoimenpiteistä ajanjaksolle 1. tammikuuta 2010–30. kesäkuuta 2011. Tämän lainsäädäntöehdotuksen tavoitteena on pidentää näiden siirtymätoimenpiteiden voimassaoloa 18 kuukaudella 1. tammikuuta 2013 saakka, jotta uudet tekniset toimenpiteet voidaan määritellä osana yhteisen kalastuspolitiikan käynnissä olevaa uudistusta. Komission on määrä esittää ehdotuksensa vuonna 2011. Komission olisi siten tehtävä tällä uudella siirtymäkaudella yhteistyössä muiden osapuolten kanssa arvio, millaisia vaikutuksia tällä hetkellä voimassa olevilla toimenpiteillä on niitä soveltaviin aluksiin ja ekosysteemeihin.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Äänestin tämän mietinnön puolesta. Kalavarojen säilyttämistä koskevaa unionin lainsäädäntöä yksinkertaistavasta ja selkeyttävästä asetusluonnoksesta ei päästy sopuun vuonna 2008. Siksi hyväksyttiin asetus teknisistä siirtymätoimenpiteistä, joita oli alun perin tarkoitus soveltaa 1. tammikuuta 2010–30. kesäkuuta 2011. Tämän lainsäädäntöehdotuksen tavoitteena on pidentää näiden siirtymätoimenpiteiden voimassaoloa 18 kuukaudella 1. tammikuuta 2013 saakka, jotta uudet tekniset toimenpiteet voidaan määritellä osana yhteisen kalastuspolitiikan käynnissä olevaa uudistusta. Komission on määrä esittää ehdotuksensa vuonna 2011.

  Licia Ronzulli (PPE), kirjallinen. – (IT) Kalavarojen säilyttämistä koskevaa unionin lainsäädäntöä yksinkertaistavasta ja selkeyttävästä asetusluonnoksesta ei päästy sopuun vuonna 2008, joten hyväksyimme alun perin asetuksen siirtymätoimenpiteistä ajanjaksolle 1. tammikuuta 2010–30. kesäkuuta 2011.

Tämän lainsäädäntöehdotuksen tavoitteena on pidentää näiden siirtymätoimenpiteiden voimassaoloa 18 kuukaudella 1. tammikuuta 2013 saakka, jotta uudet tekniset toimenpiteet voidaan määritellä osana yhteisen kalastuspolitiikan käynnissä olevaa uudistusta. Komission on määrä esittää ehdotuksensa siitä vuonna 2011.

Parlamentti hyväksyi myös päätöslauselman A6-0206/2009 ehdotuksesta neuvoston asetukseksi kalavarojen säilyttämisestä teknisten toimenpiteiden avulla Atlantilla ja Pohjanmerellä. Asiakirjassa korostettiin, että on tärkeää jakaa asianmukaisesti toimivalta neuvoston, parlamentin ja komission välillä.

Tämänpäiväisessä äänestyksessä parlamentti pyytää, että komission uudessa teknisiä toimenpiteitä koskevassa ehdotuksessa vahvistetaan, että tämän sääntelyn keskeiset osat kuuluvat neuvoston ja parlamentin toimivaltaan yhteispäätösmenettelyn mukaisesti.

  Nuno Teixeira (PPE), kirjallinen. – (PT) Parlamentin täysistunnossa tänään käsiteltävän ehdotuksen tarkoitus on pidentää vuonna 2008 käyttöön otettua kalakantojen säilyttämistä koskevaa siirtymäkautta. Koska tämän lainsäädännön voimassaoloaika päättyy 30. kesäkuuta 2011, näitä toimia olisi jatkettava vielä 18 kuukauden ajan tammikuuhun 2013 saakka. Komission olisi siten käytettävä hyväksi uutta siirtymäkautta tehdäkseen vaikutustenarvion nykyisistä toimista ja niistä, jotka olisi otettava huomioon, kun tehdään uusi ehdotus 1. tammikuuta 2013 jälkeiselle ajanjaksolle. Se on määrä ottaa käsiteltäväksi vuoden 2011 aikana.

Lainsäädännön kattamien teknisten toimenpiteiden uudelleentarkastelussa on tärkeää, että riimuverkkoja voidaan käyttää rannikolla 200–600 metrin syvyydessä 31. joulukuuta 2012 saakka. Tämän avulla alukset voivat jatkaa Portugalin kalastukselle taloudellisesti merkittävien kalakantojen, kuten merikrotin, kalastusta kestävällä tavalla.

Mietintö: José Manuel Fernandes (A7-0087/2011)

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestän tämän mietinnön puolesta, koska neuvotteluissa on saatu aikaan edistystä ja koska erityisesti parlamentin talousarviota on lisätty 2,3 prosenttia vuoteen 2011 verrattuna, rahoitusta Konrad Adenauer -rakennukselle Luxemburgissa rajoitetaan ja koska poistetaan lisäarvoa koskeva arviointiyksikkö, jonka perusteella lisäsäästöjä saatiin 13,7 miljoonaa euroa. Rahoitus, jota tarvitaan EU:n laajentumiseen Kroatian liittymisen vuoksi ja Lissabonin sopimuksesta johtuvaan mukauttamiseen, sisällytetään oikaisukirjelmään tai lisätalousarvioon. Haluaisin kuitenkin korostaa, että jäsenvaltioiden taloudellisten vaikeuksien ja parlamentin hyväksymien vuoden 2012 talousarvion suuntaviivojen vuoksi parlamentti on todennut tarpeen ylläpitää budjettikuria omassa talousarviossaan, jolloin talousarvio pidetään 27 jäsenvaltion inflaatioasteen alapuolella. Se katsoo, että todellisilla säästöillä varmistetaan, että se toimii asianmukaisesti ja tehokkaasti. Katson kuitenkin, että EU:ssa vallitsevan säästötoimien ilmapiirin vuoksi on tärkeää, että parlamentin jäsenet hillitsevät rahankäyttöään.

  Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. – (FR) Olemme vuoden 2012 talousarvion hyväksymistä koskevan menettelyn alussa. Parlamentin on ehdotettava ennakkoarvio. Pidän tänään äänestämäämme arviota tasapainoisena, ja sen vuoksi tuin sitä. Parlamentti esitti ensimmäisen kerran inflaatiotasoa (2,8 prosenttia) pienempää lisäystä (2,3 prosenttia). Tänä säästötoimien ajanjaksona tämä vaikuttaa todellakin tarpeelliselta. Lisäksi tuen täysin tarvetta tarkastella uusia rahoitusmahdollisuuksia, jotta määritellään pitkän aikavälin budjettistrategia. Odotan komission ehdotuksia tästä asiasta.

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. – (LT) Äänestin tämän mietinnön puolesta. Olen samaa mieltä siitä, että toimielinten on vastattava laadukkaasti ja tehokkaasti EU:n nykyiseen rahoitus- ja taloustilanteeseen sekä yhteiskunnalliseen tilanteeseen ja otettava käyttöön tiukkoja hallintomenettelyjä, jotta saataisiin aikaan säästöjä. Euroopan parlamentin vuoden 2012 ennakkoarvioesityksen kokonaistason pitäisi nousta vuoden 2011 talousarviossa 2,3 prosenttia, ja sen ei pitäisi ylittää tämänhetkistä 2,8 prosentin inflaatiotasoa. Parlamentin on säästettävä tulevaisuudessa enemmän ja tiukennettava hallinto- ja valvontamenettelyitä.

  Elena Băsescu (PPE), kirjallinen. – (RO) Äänestin Fernandesin mietinnön puolesta. Tämä mietintö antaa meille mahdollisuuden tarkastella objektiivisesti Euroopan parlamentin vuoden 2012 talousarviota. Tämän on todellakin oltava tiukka talousarvio. On tärkeää, että otamme myös inflaation huomioon, mikä merkitsee, että vuoden 2012 talousarviossa käytettävissä olevat määrät itse asiassa vähenevät. Kaikkia menoeriä on perusteltava ja niihin on saatava lupa. Muuttuvia menoeriä on käsiteltävä osana kustannus-hyötysuhteen arviointia, jotta mahdolliset lisäkustannukset voidaan välttää tulevaisuudessa. Meidän on parannettava nuorten tilannetta vuonna 2012. Asetettujen tavoitteiden on koskettava erityisesti nuoria. Haluaisin huomauttaa, että nuoret tarvitsevat apua ammatillisen koulutuksen saannin ja koulunkäynnin keskeyttämisen torjumisen vuoksi. Tästä syystä on saatava enemmän varoja nuorille suunnattuihin hankkeisiin. He tarvitsevat tukea, jotta heidät integroidaan työmarkkinoille.

  Nessa Childers (S&D), kirjallinen. – (EN) Tuen tätä mietintöä, koska siinä tarjotaan riittävät talousarviopuitteet EU:n toimielinten tärkeälle työlle tämän Euroopan kansalaisiin vaikuttavan talouskriisin aikana. En kuitenkaan tukenut ryhmän kantaa asioissa, jotka koskivat parlamentin jäsenten korvauksien jäädyttämistä ja sääntöjä parlamentin jäsenten matkustamisesta liikematkaluokassa. Tämä on mielestäni asianmukaista näinä kriisiaikoina, kun tavalliset työntekijät kärsivät leikkauksista.

  Carlos Coelho (PPE), kirjallinen. – (PT) Äänestän Fernandesin parlamentin talousarviota koskevan mietinnön puolesta, ja haluaisin kiittää häntä suurenmoisesta työstään. Haluaisin korostaa maltillisuutta ja säästötoimenpiteitä koskevia toimia, jotka vastaavat hänen asettamiaan painopisteitä. Koska parlamentin toimivalta on lisääntynyt Lissabonin sopimuksen vuoksi, korkeammat toimintakustannukset olisivat ymmärrettäviä. Parlamentin vuoden 2012 talousarvio merkitsee kuitenkin vähennystä reaalihinnoissa laskettuna, koska lisäys pysyy EU:n inflaatiotason alla ja koska alkuperäistä ehdotusta on leikattu 49 miljoonalla eurolla. Hyväksytty talousarvio on pysynyt tasolla, joka on alle 20 prosenttia otsakkeesta 5, mitä ei ole tapahtunut useaan vuoteen. Esittelijä on joutunut myös torjumaan vääriä tietoja ja demagogiaa. Eräät henkilöt ovat vilpillisessä mielessä vihjailleet, että sillä lisätään jäsenten palkkoja. Parlamentti ei ole vastuussa tästä asiasta: Euroopan parlamentin jäsenten palkan – joka on 38,5 prosenttia tuomioistuimen tuomarin palkasta – asettaa neuvosto, ja muiden maksujen arvon vahvistaa puhemiehistö eikä parlamentti, ja se ei voi ylittää Eurostatin julkaisemaa inflaatiotasoa. Lisäksi budjettikohta, joka koskee avustuksia ja määrärahoja, mukaan lukien määrärahat jäsenten palkkojen maksamiseksi, kasvaa vain 0,55 prosenttia vuoteen 2011 verrattuna.

  Mário David (PPE), kirjallinen. – (PT) Äänestin tämän mietinnön puolesta ja haluaisin korostaa, että 2,3 prosentin lisäys parlamentin talousarvioon on alempi kuin EU:lle ennustettu 2,8 prosentin inflaatio, mikä johtaa siihen, että menoja vähennetään vuonna 2012 tosiasiassa 0,5 prosenttia. Haluaisin kuitenkin tuomita kolmen esitetyn tarkistuksen demagogian. Niillä pyritään muuttamaan sääntöjä, joita sovelletaan kotimaansa ja parlamentin välillä matkustaviin parlamentin jäseniin, ja sen vuoksi äänestin niitä vastaan. En halua väistää vastuutani, joten käytin ääntäni, vaikka tarkistukset olivat niin harhaanjohtavia, että olisin ollut varmaankin niiden tarjoamien monien poikkeusten piirissä. Olen myös pahoillani eräiden kollegoideni asenteesta. He tiesivät ennalta, että tiettyä ehdotusta ei hyväksytä, ja asettivat taakan "poliittisesti epäkorrektien" päätösten tekemisestä toisille. Jotkut toiset eivät halunneet osallistua äänestykseen näistä kolmesta tarkistuksesta, vaikka he osallistuivat niitä edeltäviin ja seuraaviin äänestyksiin. Olisi myös muistettava, että jäsenten asemaa koskevien tämänhetkisten sääntöjen mukaan kenenkään ei tarvitse matkustaa liikematkaluokassa. Näen kuitenkin joka viikko, että kaikista poliittisista puolueista peräisin olevat kollegani matkustavat liikematkaluokassa ja myös äänestyksen jälkeisellä lennolla Portugaliin; harvoja poikkeuksia on, ei yksittäisten jäsenten vaan joidenkin satunnaisten matkojen kohdalla.

  Proinsias De Rossa (S&D), kirjallinen. – (EN) Kannatin mietintöä, jossa esitetään parlamentin näkemys menoista, joita tarvitaan politiikan toteuttamiseen ja hallintoon varainhoitovuonna 2012. Tässä mietinnössä pyritään varmistamaan, että rahoitusta lisätään ainakin inflaatiotason mukaisesti tärkeille sosiaalipolitiikan määrärahoille tänä kasvavan työttömyyden ajanjaksona. Mietinnössä ehdotetaan, että talousarvio kasvaa enimmillään 2,3 prosenttia, jolloin kasvu on EU:n inflaatiotason alapuolella. Tämä on alle puolet alkuperäisestä hallinnollisesta pyynnöstä lisätä määrärahoja 5,2 prosenttia. Tuin myös monia tähän mietintöön tehtyjä tarkistuksia, joissa vastustettiin Euroopan parlamentin jäsenten palkkojen ja korvauksien nostamista.

  Martin Ehrenhauser (NI), kirjallinen. – (DE) Euroopan parlamentilla on velvollisuus käyttää veronmaksajien varoja asianmukaisesti ja vastuullisesti. Talouskriisin aikana on erityisen tärkeää, että veronmaksajien varoja käytetään säästäväisesti. Sen vuoksi on erittäin valitettavaa, että parlamentti ei ole valmis sitoutumaan säästöihin esimerkiksi matkustamalla turistiluokassa neljä tuntia lyhyemmillä lennoilla.

Koska parlamentti on jälleen kerran menettänyt tilaisuuden osoittaa Euroopan kansalaisille selkeän sitoumuksensa saada aikaan säästöjä, toimia vastuullisesti veronmaksajien varoilla ja luopua etuoikeuksistaan, äänestin mietintöä vastaan.

  Lena Ek, Marit Paulsen, Olle Schmidt and Cecilia Wikström (ALDE), kirjallinen. – (SV) Jaamme budjettivaliokunnan kannan, että Euroopan parlamentin olisi nyt osoitettava talousarviovastuuta ja maltillisuutta, ja me pidämme myönteisenä mietinnössä esitettyä pyyntöä, että rajallisia määrärahoja hallitaan kurinalaisesti ja tehokkaasti. Emme voineet kuitenkaan tukea päätöslauselmaa tässä muodossa, koska tarkistukset, jotka koskivat parlamentin jäsenten palkkojen ja korvauksien jäädyttämistä ensi vuonna, hylättiin, ja lisäksi äänestystulos oli myönteinen sille, että Euroopan parlamentin hallinnolle rakennetaan Luxemburgiin rakennus, joka maksaa joidenkin laskelmien mukaan 549 miljoonaa euroa. Päätimme sen vuoksi äänestää tyhjää lopullisessa äänestyksessä.

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. – (PT) Kannatin äänestyksessä mietintöä "ennakkoarviosta Euroopan parlamentin tuloista ja menoista varainhoitovuodeksi 2012 – Pääluokka I – Parlamentti". Pahoittelen kuitenkin, että parlamentti ei näyttänyt tämänhetkisessä kriisissä esimerkkiä ja että se hylkäsi ehdotukset tarkistaa parlamentin jäsenten palkkojen nykyistä järjestelmää sekä ehdotuksia siitä, että palkat ja korvaukset saatetaan ajan tasalle vuonna 2012.

  Göran Färm, Anna Hedh, Olle Ludvigsson, Marita Ulvskog ja Åsa Westlund (S&D), kirjallinen. – (SV) Neuvotteluissa parlamentin talousarviosta vuodelle 2012 me pyrimme pienentämään huomattavasti alkuperäistä 5,7 prosentin ehdotusta. Lopullinen tulos oli 2,3 prosenttia, mikä merkitsee todellista vähennystä talousarvioon inflaation verrattuna.

Vaikka tämä on erittäin suuri askel oikeaan suuntaan, emme ole kuitenkaan täysin tyytyväisiä. Me katsomme, että olisi pitänyt olla mahdollista tunnistaa muita säästömahdollisuuksia. Tästä syystä me esitimme ehdotuksen neuvotteluista, ja se on saanut laajaa tukea kaikkialta parlamentista. Pyydämme tässä ehdotuksessa tekemään pidemmän aikavälin tarkastelun parlamentin menoista. Parlamentilla on ollut aivan liian kauan taipumus tehdä uusia päätöksiä, joilla on pitkän aikavälin taloudellisia seurauksia, ilman, että tarkastellaan kokonaiskuvaa. Parlamentti ei yksinkertaisesti voi tehdä joka vuosi päätöksiä menojen lisäämisestä ennen kuin se löytää keinot rahoittaa niitä asettamalla painopisteet uudestaan ja parantamalla tehokkuutta.

Haluaisimme lopuksi korostaa sitä, että kannatamme Euroopan parlamentin jäsenten matkakorvausten ja muiden korvausten kustannuksien uudelleentarkastelua. Ei ole kuitenkaan mahdollista päättää tällaisista muutoksista ainoastaan vähentämällä määrärahoja. Tämä edellyttää jäsenten asemaa koskevien sääntöjen muuttamista. Tämä on jotain, jota varten teemme työtä ja jota tuemme tulevaisuudessa.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Vuoden 2012 talousarviosta keskustellaan ajankohdalla, jolloin monilla jäsenvaltioilla on edessään äärimmäinen budjettikurin ja säästötoimenpiteiden tarve. Sen vuoksi parlamentin toimintaan tarkoitetun talousarvion pitäisi, kuten esittelijä toteaa: "vastata laadukkaasti ja tehokkaasti [...] ja otettava käyttöön tiukkoja hallintomenettelyjä, jotta saataisiin aikaan säästöjä." Euroopan kansalaiset eivät ymmärrä, miksi heitä pyydetään tekemään uhrauksia omassa maassaan, jos EU ei osoita maltillisuutta ja tehokkuutta omien varojensa hoidossa. Kansalaiset pyytävät meitä sen vuoksi hallitsemaan resurssejamme asianmukaisesti ja säästämään mahdollisuuksien mukaan. Kollegani Fernandesin mietintö on näiden näkökohtien mukainen. Eettisistä syistä, etenkin, koska pyydämme Euroopan kansalaisia ja erityisesti portugalilaisia tekemään uhrauksia, päätin olla äänestämättä sellaisten tarkistusten puolesta, jotka vaikuttavat palkkaani tai töideni suorittamiseen Euroopan parlamentin jäsenenä.

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Huolimatta siitä, että kapitalismin kriisi vaikuttaa työntekijöihin ja yleisesti kansalaisiin raskaasti ja säästötoimet kohdistuvat heikoimmassa asemassa oleviin, EU:n talousarvioista ei välity tarvetta muuttaa EU:n kriisistä vastuussa olevien toimintalinjojen suuntaa. Tässä mietinnössä ei viitata EU:n yleisen talousarvion suuntaviivoihin. Tätä mietintöä ei voi kuitenkaan käsitellä erillään tämänhetkisestä tilanteesta.

Täysistunnossa esiin tuomiemme huolenaiheiden lisäksi olemme huolestuneita siitä, että nämä puitteet lisäävät työhön liittyvää epävarmuutta, pahentavat työntekijöiden tilannetta, koska he jäävät ilman pysyvää työsopimusta vuosikymmenien työnteon jälkeen, ja lisäävät monien työntekijöiden "siirtymistä" tilapäistyövoimaa välittäviin toimistoihin. Äänestämme tästä syystä sellaisia tarkistusluonnoksia vastaan, jolla avataan ovi turvattomuudelle, koska niillä edistetään säästöjä parlamentissa.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Tästä parlamentin talousarviota koskevasta mietinnöstä heijastuvat ristiriitaisuudet, jotka vaikuttavat useimpiin täällä edustettuina oleviin poliittisiin voimiin. Vaikka se ei koske EU:n talousarvion suuntaviivoja, niitä ei voida tarkastella erikseen perustoimintalinjoista, jotka ohjaavat niiden kohtaloa.

Huolimatta siitä, että parlamentin menoja mukautetaan vähentämällä palvelujen ulkoista tarjontaa ja muita pienempiä kuluja, mutta lisäämällä kuitenkin määrärahoja ja matkakustannuksia, vuoden 2012 talousarvion pääluokan I, joka koskee parlamenttia, lisäys on 2,3 prosenttia verrattuna vuoden 2011 talousarvion samaan pääluokkaan.

Olemme huolestuneita siitä, että nämä puitteet lisäävät työhön liittyvää epävarmuutta, pahentavat työntekijöiden tilannetta, koska he jäävät ilman pysyvää työsopimusta vuosikymmeniä jatkuneen työn jälkeen, ja lisäävät monien työntekijöiden "siirtymistä" tilapäistyövoimaa välittäviin toimistoihin. Äänestämme tästä syystä sellaisia tarkistusluonnoksia vastaan, joilla avataan ovi turvattomuudelle, koska niillä edistetään säästöjä parlamentissa ja niillä pyritään edistämään Euroopan puolueiden ja Euroopan poliittisten laitosten rahoitusta. Katsomme kuitenkin, että parlamentin jäsenten pitäisi näyttää esimerkkiä tarkistamalla taloudellista asemaansa, ja me äänestimme palkkojen huomattavaa lisäämistä vastaan.

Näiden kaikkien syiden vuoksi äänestämme tätä mietintöä vastaan.

  Louis Grech (S&D), kirjallinen. – (EN) Olisin äänestänyt Fernandesin mietinnön tarkistuksien 13 ja 15 puolesta periaatteessa, mutta äänestin tyhjää teknisestä syystä. Euroopan parlamentin palkkaa säädellään jäsenten asemaa koskevien sääntöjen perusteella, ja jäsenten palkkojen tarkistaminen tai päivittäminen tehdään tarkistamalla jäsenten asemaa koskevia sääntöjä eikä äänestämällä täysistunnossa jonkun tietyn vuoden EU:n vuotuisesta talousarviosta.

  Catherine Grèze (Verts/ALE), kirjallinen. – (FR) Äänestin tarkistuksen 15 puolesta, jotta jäsenten palkkoja ei nosteta ja korvauksia ei lisätä, koska olemme kriisissä.

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen. – (LT) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska toimielinten on vastattava laadukkaasti ja tehokkaasti EU:n nykyiseen rahoitus- ja taloustilanteeseen sekä yhteiskunnalliseen tilanteeseen ja niiden on otettava käyttöön tiukkoja hallintomenettelyjä, jotta saataisiin aikaan säästöjä. On selvää, että toimielimille olisi annettava riittävästi resursseja, mutta nykyisessä taloustilanteessa näitä resursseja olisi hallittava kurinalaisesti ja tehokkaasti. Katson myös, että parlamentin on säästettävä tulevaisuudessa enemmän ja tiukennettava hallinto- ja valvontamenettelyitä. Meidän on edelleen nykyaikaistettava ja järkeistettävä hallintoa, vähennettävä riippuvuutta ulkoisista palveluista ja sovellettava tehokasta inhimillisten voimavarojen lähestymistapaa. Kaikkien toimielinten on pyrittävä kaikin tavoin rajoittamaan menoja, kun ne valmistelevat omia ennakkoarvioitaan vuoden 2012 alustavaan talousarvioesitykseen. Tämä säästäisi varmasti veronmaksajien varoja.

  Anneli Jäätteenmäki (ALDE), kirjallinen. – (FI) EU:n jäsenvaltiot joutuvat näinä päivinä tekemään vaikeita ratkaisuja omiin kansallisiin budjetteihinsa. Menoja tarkastellaan kriittisesti ja samoin pitää tehdä myös EU:ssa.

En kannata unionin budjetin kasvattamista, vaan sitä pitää leikata. Vaikeina taloudellisina aikoina ei ole perusteltua, että Euroopan parlamentti suunnittelee lisäävänsä menojaan ensi vuonna 2,3 prosentilla tähän vuoteen verrattuna. Parlamentin reilun 1,7 miljardin euron vuosibudjetista on löydettävä lisää säästökohteita. Suunnitelmat Euroopan historiatalohankkeesta on nyt pantava jäihin. Rekkaralli Strasbourgin ja Brysselin välillä puolestaan maksaa eurooppalaisille veronmaksajille vuosittain noin 200 miljoonaa euroa. Se on yhtä paljon rahaa kuin Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen vuosibudjetti. Euroopan parlamentin keskusta- ja liberaalipuolueita edustava ALDE-ryhmä on tähän mennessä parlamentin poliittisista ryhmistä ainoa, joka on vaatinut Strasbourgista luopumista. Kehotan muitakin parlamenttiryhmiä sekä ennen kaikkea EU:n jäsenvaltioita, jotka varsinaisesti asiasta päättävät, vaatimaan samaa.

  Anne E. Jensen (ALDE), kirjallinen. – (DA) Tanskan liberaalipuolue äänesti Fernandesin Euroopan parlamentin tuloista ja menoista varainhoitovuodeksi 2012 laatiman mietinnön tarkistusta 3 vastaan. Tanskan liberaalipuolue kannattaa matkakustannusten vähentämistä, mutta on tärkeää, että jäsenet voivat jatkossakin vaihtaa matkalippunsa lyhyellä varoitusajalla. Tässä ehdotuksessa ei oteta tätä huomioon.

  Constance Le Grip (PPE) , kirjallinen. – (FR) Äänestin Euroopan parlamentin vuoden 2012 talousarvion ennakkoarvion puolesta, ja olen iloinen, että se on pidetty inflaatiotason alapuolella. Tämä lähettää vastuullisen viestin kansalaisillemme. Tänä talousarvion maltillisuuden ajanjaksona on tärkeää, että Euroopan parlamentti näyttää esimerkkiä hallinnossaan ja että se saa aikaan säästöjä siellä, missä se on mahdollista. Haluaisin erityisesti ilmaista olevani hämmentynyt ja huolissaan tavasta, jolla Euroopan historian taloa koskevaa hanketta on tähän mennessä käsitelty. Vaikka jaankin tavoitteen luoda paikka, jossa kansalaiset voivat oppia Euroopan integraation tärkeistä vaiheista toisen maailmansodan lopun jälkeen, olen kuitenkin yllättynyt arviointitavasta, jolla tarvittavat sijoitukset ja väliaikaiset käyttökustannukset määritellään, ja olen huolestunut avoimuuden puutteesta tietyissä päätöstentekomenettelyissä. Sen vuoksi äänestin tyhjää Vapaa ja demokraattinen Eurooppa -ryhmän esittämästä tarkistuksesta, jossa pyydetään, että tämä hanke peruutetaan ehdoitta. Äänestin kuitenkin Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) esittämän tarkistuksen puolesta. Siinä pyydetään laajempaa avoimuutta ja vastuuta asian käsittelyssä sekä asianmukaista parlamentaarista valvontaa.

  David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Äänestin tätä päätöslauselmaa vastaan, koska en voi tukea parlamentin talousarvion lisäämistä 2,3 prosentilla ajankohdalla, jolloin neuvosto on leikannut menoja 4,4 prosenttia ja komissio rajoittaa hallintomenojensa kasvun yhteen prosenttiin.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Maailmaan tuhoisasti vaikuttaneen kriisin ja jäsenvaltioiden vaikeiden taloudellisten ja talousarvioon liittyvien olosuhteiden vuoksi parlamentti osoittaa budjettivastuuta ja -kuria varainhoitovuonna 2012. Se ei kuitenkaan vaaranna asettamiaan kunnianhimoisia tavoitteita, joihin sisältyy toimiva lainsäädäntö. Parlamentin ensi vuoden talousarvion kasvu on inflaatioasteen alapuolella. Talousarvion määrä on 1 725 miljardia euroa, mikä merkitsee 2,3 prosentin lisäystä vuonna 2012. Tämä on alhaisempi kuin EU:n 27 jäsenvaltion 2,8 prosentin inflaatioaste. Tämänkaltaiset näkökohdat on otettava aina huomioon EU:n talousarviota koskevissa keskusteluissa, jotta kaikilla jäsenvaltioilla on sananvaltaa EU:n politiikassa ja ne voivat nähdä, että niiden myötävaikutus saadaan asianmukaisesti toteutettua.

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. – (PL) Arvoisa puhemies, minäkin haluaisin kiittää esittelijää tekemästään työstä. Kyseessä on asia, joka on aina kiireellinen, mutta joka on näinä vaikeina aikoina tullut yhä kiireellisemmäksi. Parlamentti on tietoinen jäsenvaltioiden tämänhetkisestä talous- ja budjettitilanteesta, ja sen pitäisi osoittaa budjettivastuuta ja -kuria varainhoitovuodella 2012 sekä ylläpitää työnsä laadullista tasoa. Talousarviota on leikattu tosiasiassa 2,3 prosenttia vuoden 2011 talousarvioon verrattuna, ja sitä on supistettu 48,9 miljoonaa euroa verrattuna ehdotettuihin arvioihin. Tämä on saatu aikaan erityisesti leikkaamalla kiinteistömenoja. Haluaisin korostaa esittelijän huolenaihetta, joka osoittaa koko hänen ryhmänsä huolta nuoria koskevista sitoumuksista. Tämän vuoksi esittelijä ehdottaa, että monivuotisen rahoituskehyksen otsaketta 5 supistetaan 100 miljoonalla eurolla ja että nuorten edistämistä koskevia otsakkeita lisätään saman verran. Tämä on tasapainoinen mietintö, jossa otetaan asianmukaisesti huomioon kriisiajankohdalla tarvittavat talousarvion rajoitukset ja jonka avulla pidetään yllä edellytyksiä menestyksekkäälle ja laadukkaalle työlle. Tästä syystä äänestin mietinnön puolesta.

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. – (PT) Äänestin mietinnön puolesta, koska katson, että nykyisessä kriisitilanteessa parlamentin ja EU:n muiden toimielinten olisi toimittava vastuullisesti ja kurinalaisesti, sovellettava tiukkoja talousarviomenettelyitä ja edistettävä resurssien optimointia ja säästöjen aikaansaantia. Haluaisin julkisesti ilmaista kiitokseni esittelijänä toimineen kollegani Fernandesin tekemästä erinomaisesta työstä.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Äänestin tätä mietintöä vastaan. Syy on se, että missään budjettikohdassa ei ole saatu aikaan todellisia säästöjä, menoja on vain lykätty vuoteen 2013, ja pyyntöämme siitä, että matkakuluja vähennetään, ei todennäköisesti hyväksytä. Lisäksi tätä mietintöä koskeva neuvottelumenettely ei ollut avoin ja sen tarkoituksena oli jättää ulkopuolelle pienemmät ryhmät, joilla oli kriittisempiä näkemyksiä ehdotetuista talousarvioon tehtävistä lisäyksistä.

  Licia Ronzulli (PPE), kirjallinen. – (IT) Tänään hyväksytyssä mietinnössä pyritään edistämään resurssien tiukkaa hallintaa, jolla hillitään julkista kulutusta. Kun otetaan huomioon hyvin tiedossa olevat jäsenvaltioiden taloudelliset vaikeudet, kustannuksia on vähennettävä ja niiden kasvu on pidettävä nykyisen inflaatioasteen alapuolella. Sen vuoksi kokonaismäärän vähentäminen olisi myönteistä. Lissabonin sopimuksen ja tulevan laajentumisen tarpeiden täyttämiseen tarvittavat lisäresurssit olisi yksilöitävä talousarvion sovittelumenettelyissä myöhemmässä vaiheessa.

  Peter Skinner (S&D), kirjallinen. – (EN) Äänestin tyhjää tästä mietinnöstä, koska koko Euroopan unionissa toteutettavien säästötoimen ajankohdalla on naurettavaa tukea Euroopan historian talo -hankkeen kaltaisia esityksiä. Tämä voisi olla huomionarvoinen hanke, mutta ei ole ollenkaan sopivaa, että kansalaisia edustava Euroopan parlamentti hyväksyy tällaiset menot tällä ajankohdalla.

  Bart Staes (Verts/ALE), kirjallinen. – (NL) Äänestin Euroopan parlamentin vuoden 2011 menoja ja tuloja koskevaa ennakkoarviota vastaan, koska päätöslauselmaan sisältyy monia asioita, joita en voi hyväksyä. Vastustan sitä, että parlamentin talousarviota lisätään jälleen. Parlamentti pitää tätä budjetin määrärahojen vähentämisenä, vaikka todellisuudessa kyse on siitä, että käytettävien resurssien määrää supistetaan. Minusta olisi ollut parempi jäädyttää menot tänä kriisien ja leikkauksien aikana. Eräiden jäsenten esittämät tarkistukset, jotka koskevat tietynlaisia säästöjä (alle neljän tunnin lentoja ei tehdä liikematkaluokassa; sihteeristökorvausten jäädyttäminen), kumottiin kokonaisuudessaan, mikä on valitettavaa.

Lisäksi äänestin sen puolesta, että Euroopan historian talo -hankkeesta luovutaan. Syy ei ole se, että tämä hanke ei olisi mielestäni mielenkiintoinen tai tärkeä, vaan en katso, että parlamentin pitäisi perustaa tällaista hanketta oman talousarvionsa varoista. Lisäksi Brysseliin suunnitellun hankkeen kustannukset karkaavat täysin käsistä. Tästä syystä äänestin sen tarkistuksen puolesta, jossa nimenomaisesti todetaan, että kustannusten painopistettä on pidettävä lähemmin silmällä.

  Catherine Stihler (S&D), kirjallinen. – (EN) Kun otetaan huomioon kaikissa jäsenvaltioissa parhaillaan toteutettavat säästötoimet, minusta ei ole asianmukaista myöntää tällä hetkellä rahoitusta Euroopan historian talolle, minkä vuoksi äänestin mietintöä vastaan.

  Michèle Striffler (PPE), kirjallinen. – (FR) Oli tärkeää, että Fernandesin Euroopan parlamentin tuloista ja menoista varainhoitovuodeksi 2012 laatimassa mietinnössä otetaan huomioon tämänhetkiset talous- ja budjettiongelmat. Sen vuoksi mietinnön alkuperäinen versio, jonka mukaan toteutetaan Euroopan historian talo, josta aiheutuu kohtuuttomat käyttökustannukset, oli täysin vastoin horjumatonta uskoani julkisten varojen käyttöä koskevaan budjettikuriin. Sen vuoksi on välttämätöntä, että kaikki tähän hankkeeseen liittyvät taloudelliset takuut yksilöidään selkeästi ennen kuin työt voidaan aloittaa. EU:n toimielinten on otettava huomioon todellinen budjettikuri erityisesti tämänhetkisessä talouskriisissä.

  Nuno Teixeira (PPE), kirjallinen. – (PT) Jäsenvaltioiden vaikeiden talous- ja budjettiolosuhteiden vuoksi parlamentin olisi osoitettava budjettivastuuta ja -kuria varainhoitovuonna 2012 vaarantamatta kuitenkaan toimivaa lainsäädäntöä koskevaa tavoitettaan. Talousarviota on leikattu tosiasiassa 2,3 prosenttia vuoden 2011 talousarvioon verrattuna, ja sitä on supistettu 48,9 miljoonaa euroa verrattuna ehdotettuihin arvioihin. Tämä johtuu erityisesti kiinteistökustannusten leikkauksista, 18 uudesta jäsenestä aiheutuvista kustannuksista ja Kroatian liittymisestä. Näiden kahden jälkimmäisen seikan vuoksi myöhemmin tehdään lisätalousarvio. Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) tämänhetkinen keskeinen painopiste on nuoriin investoiminen.

Tämän vuoksi esittelijä ehdottaa, että monivuotisen rahoituskehyksen otsaketta 5 supistetaan 100 miljoonalla eurolla ja että nuorten edistämistä koskeviin otsakkeisiin tehdään saman verran lisäyksiä. Haluaisin lisäksi korostaa, että Euroopan historian taloa koskevan budjettikohdan poistaminen ei vaaranna sen toteutusta, koska tämä määrä siirretään toiseen otsakkeeseen budjettivallan käyttäjän hyväksymän avoimen menetelmän perusteella.

  Angelika Werthmann (NI), kirjallinen. – (DE) Fernandesin mietintöön EU:n parlamentin talousarviosta varainhoitovuodeksi 2012 sisältyy säästöjä, varovaisia menosuunnitelmia ja mahdollisimman paljon avoimuutta talousarvion rahoituksen käytössä sekä myös tukea käynnissä oleville ympäristötoimintalinjoille ja jatkuvaa tiedon tarjoamista Euroopan kansalaisille. On kuitenkin vaikeaa ymmärtää, miksi ei syntynyt enemmistöä, joka olisi kannattanut toimintakustannusten jäädyttämistä vuodelle 2012. Lisäksi Euroopan historian taloa koskevan hankkeen menojen taso on liian korkea ja sitä pitäisi tarkistaa tämänhetkisen rakenteellisen kriisin vuoksi.

  Iva Zanicchi (PPE), kirjallinen. – (IT) Kannatin äänestyksessä Fernandesin valiokunta-aloitteista mietintöä ennakkoarviosta Euroopan parlamentin tuloista ja menoista varainhoitovuodeksi 2012. Olen täysin samaa mieltä hyväksytyn asiakirjan tavoitteista, jotka ovat seuraavat: tiukan linjan noudattaminen henkilöstöhallinnossa ennen kuin perustetaan uusia virkoja, parempi turvallisuus Euroopan parlamentissa, sosiaalisia verkostoja koskeva digitaalinen strategia, wifi-palvelun luominen ja kiinteistöjä koskeva strategia, jolla hallitaan älykkäämmin parlamentille kuuluvien kiinteistöjen menoja.

Päätöslauselmaesitys (B7-0227/2011)

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestän tämän päätöslauselman puolesta. Sen tarkoitus on tarkistaa elintarvikkeita koskevista terveysväitteistä annettua parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 1924/2006, jonka komissio hyväksyy esillä olevan asetuksen mukaisesti. Äänestän tämän päätöslauselman puolesta, sillä se liittyy sellaisten sallittujen terveysväitteiden luetteloon, jotka koskevat kuusikuukautisten tai sitä vanhempien lasten käyttämää äidinmaitoa, koska on havaittu, että dokosaheksaeenihappoa (DHA) on lisätty äidinmaidonvastikkeeseen.

  Roberta Angelilli (PPE), kirjallinen. – (IT) Äänestin lapsille tarkoitettuihin elintarvikkeisiin liittyviä terveysväittämiä koskevan päätöslauselmaesityksen puolesta. Lasten terveyttä on suojeltava paremmin kaikenlaisilta elintarvikkeisiin liittyvältä ravitsemusneuvonnalta, joka on joskus harhaanjohtavaa ja jonka vuoksi ihmiset ostavat elintarvikkeita vain siksi, että niillä väitetään olevan suotuisia ravitsemuksellisia tai psykologisia vaikutuksia. Meidän on annettava kuluttajille takeet siitä, että markkinoilla olevat tuotteet ovat turvallisia ja niiden merkinnät ovat totuudenmukaisia ja asianmukaisia, jotta kuluttajille annetaan tarpeellista tietoa täysin tietoisten valintojen tekemiseksi ja jotta luodaan yhtäläiset kilpailuolosuhteet elintarviketeollisuuden alalla.

Tällä hetkellä joissakin jäsenvaltioissa on käytössä suuri joukko elintarvikkeiden merkinnöissä ja mainostuksessa käytettäviä indikaattoreita, joissa viitataan aineisiin, joiden myönteisiä vaikutuksia ei ole osoitettu tai joista ei ole riittävää tieteellistä yksimielisyyttä. Meidän on sen vuoksi varmistettava, että Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA) tekee terveydelliseksi väitetyistä aineista tieteellisiä tutkimuksia.

  Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. – (FR) Tämä päätöslauselma koskee tietyistä elintarvikkeista tehtyihin lasten kehitykseen ja terveyteen liittyvien terveysväitteiden hyväksyntää ja hyväksynnän epäämistä. Äänestin täysistunnossa ehdotettua päätöslauselmaa vastaan, koska pidän tärkeänä, että Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen voi esittää ja hyväksyä tieteellisesti 6–12 kuukautta vanhoja lapsia koskevat väitteet.

  Izaskun Bilbao Barandica (ALDE), kirjallinen. – (ES) Äänestin tätä aloitetta vastaan, koska asetuksen (EY) N:o 1924/2006 mukaisen menettelyn perusteella terveysväitettä, jonka mukaan "dokosaheksaeenihapon (DHA) nauttiminen tukee alle 6−12 kuukauden ikäisten imeväisten näön normaalia kehitystä" ei voida päätellä komissiolle esitettyjen asiantuntijalausuntojen perusteella.

Lisäksi British Medical Journal -lehdessä kesäkuussa 2010 julkaistun raportin mukaan DHA-täydennettyä äidinmaidonkorviketta saaneet lapset olivat kymmenen vuoden kuluttua painavampia ja heillä oli korkeampi verenpaine. Äidinmaidonvastikkeeseen lisätyn DHA:n vaikutuksesta pikkulapsiin ei vallitse selkeää tieteellistä yhteisymmärrystä, mikä on edellä mainitun asetuksen 5 ja 6 artiklassa vahvistettujen vaatimusten vastaista.

Koska väite ei ole asetusehdotuksen tarkoituksen ja sisällön mukainen, äänestin sen hyväksymistä vastaan.

  Jan Březina (PPE), kirjallinen. – (CS) Olen samaa mieltä siitä, että terveysväitettä, jonka mukaan "dokosaheksaeenihapon (DHA) nauttiminen tukee alle 12 kuukauden ikäisten imeväisten näön normaalia kehitystä" pitäisi lisätä unionin sallittujen väitteiden luetteloon komission ehdottaman asetuksen mukaisesti. Yleisesti hyväksytty tieteellinen tieto osoittaa, että äidinmaitoon sisältyvän DHA:n lisäksi imeväisikäisten maitotuotteisiin ja muihin heille tarkoitettuihin elintarvikkeisiin lisätty synteettinen DHA edistää pikkulasten silmien kehitystä. Jos me hylkäämme DHA:n sisällyttämisen unionin luetteloon hyväksytyistä terveysväittämistä, se voisi muodostaa vaarallisen ennakkotapauksen, jonka vuoksi Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen työstä ei tule mitään yksinkertaisesti sen vuoksi, että tämän viranomaisen vaativan ja tiukan arviointiprosessin läpi käyneisiin aineisiin liittyvät terveysväittämät voitaisiin kumota ideologisista syistä.

  Cristian Silviu Buşoi (ALDE), kirjallinen. – (RO) Kannatin tätä päätöslauselmaa, koska minun mielestäni terveysväitteet voivat vaikuttaa kuluttajien tekemiin valintoihin. Sen vuoksi näitä väitteitä on esitettävä vastuullisesti ja niiden on perustuttava korkealuokkaisiin tieteellisiin arvioihin. On varmasti totta, että äidinmaitoon sisältyvällä DHA:lla on myönteinen vaikutus alle 12-kuukautisten imeväisten näön kehitykseen. Tämä ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita, että muunlaisiin imeväisikäisille tarkoitettuihin maitotuotteisiin sisältyvällä synteettisellä DHA:lla on sama vaikutus. Äidinmaidossa on DHA:n ohella muita koentsyymejä ja tekijöitä, jotka yhdessä aiheuttavat tämän vaikutuksen näön kehitykseen. Tällä hetkellä äidinmaidonvastikkeeseen lisätyn DHA:n vaikutuksesta pikkulapsiin ei vallitse selkeää tieteellistä yhteisymmärrystä. Sen vuoksi on mielestäni ennenaikaista, että myönnämme luvan käyttää tällaista väitettä ennen kuin meillä on siitä konkreettista tieteellistä näyttöä. Tällainen terveysväite voi johtaa kuluttajia harhaan ja se voi olla haitallinen lasten terveydelle.

  Nessa Childers (S&D), kirjallinen. – (EN) Tuomitsen tämänpäiväisen äänestyksen, jossa niukasti voitettiin vastalause äidinmaidonvastikkeen tärkeän tuottajan esittämästä harhaanjohtavasta terveysväittämästä. Tämä on tappio nuorten lasten perheille. Olen pettynyt, että monet konservatiiviryhmän Euroopan parlamentin jäsenet kannattivat suuryritysten etua tässä asiassa. Tämä äänestys avaa oven edelleen sellaisten elintarvikkeiden aggressiiviselle markkinoinnille, joita ei tueta vankalla tieteellisellä näytöllä. DHA:ta esiintyy luonnollisesti äidinmaidossa, ja se edistää lasten silmien kehittymistä. Äidinmaidonkorvikkeeseen lisättävä synteettinen DHA on eri asia. Koska tieteellinen näyttö on vielä epäselvää, emme voi sallia, että vanhempia johdetaan harhaan. Pienten lasten terveys on liian tärkeää, jotta se jätetään monikansallisen yrityksen markkinointiosaston käsiin. Parlamentin tämänpäiväinen tiukka äänestys, jonka perusteella väitettä ei kumota, on hyvin suuri pettymys.

  Marielle De Sarnez (ALDE), kirjallinen. – (FR) Emme halunneet, että imeväisikäisten tuotteissa esitetään maininta siitä, että dokosaheksaeenihappo (DHA), äidinmaitoon sisältyvä rasvahappo, on hyvä pienten lasten normaalille näön kehitykselle. Ei ole minkäänlaista tieteellistä tietoa, jolla tuetaan Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen antamaa lausuntoa, johon komissio luotti, kun se ehdotti lupaa tämän väitteen esittämisestä pienille lapsille tarkoitetuissa elintarvikkeissa. Sen vuoksi on sovellettava ennalta varautumisen periaatetta ja siten tätä väitettä ei voida hyväksyä. Parlamentti päätti valitettavasti ainoastaan kahdeksan äänen enemmistöllä hyväksyä komission ehdotuksen. Tämän vuoksi kysymys Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen arvioiden riippumattomuudesta ja tarkkuudesta nousee taas esille.

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin "tiettyjen lasten kehitykseen ja terveyteen viittaavien elintarvikkeita koskevien terveysväitteiden hyväksyntää ja hyväksynnän epäämistä" koskevan päätöslauselman puolesta, koska ei ole minkäänlaista tieteellistä näyttöä siitä, että äidinmaidonvastikkeisiin ja muihin pikkulapsille tarkoitettuihin elintarvikkeisiin lisätty synteettisesti valmistettu DHA, joka on kuitenkin erilaista kuin äidinmaitoon sisältyvä DHA, edistää lasten näön kehitystä. Sen vuoksi katson, että ennen kuin esitetään vakuuttavia tutkimuksia, terveysväitettä ei pitäisi sallia.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Kysymys mahdollisesti hyväksyttävistä väitteistä elintarvikkeiden merkinnöissä ja mainostuksessa on erittäin tärkeä, koska se voi johtaa vääriin odotuksiin tai käytökseen, jolla ei ole tieteellistä perustetta. Tämän vuoksi kaikkia väitteitä, jotka lisätään luetteloon sallituista terveysväitteistä, olisi tarkasteltava viimeisimmän korkealuokkaisen tieteellisen tutkimuksen perusteella, jotta ne voidaan perustella kunnolla. Komission mukaan tämä pitää paikkansa tässä tapauksessa, jossa on sen mukaan todistettu, että "dokosaheksaeenihapon (DHA) nauttiminen tukee alle 12 kuukauden ikäisten imeväisten näön normaalia kehitystä".

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Euroopan parlamentin päätöslauselma koskee komission esittämää asetusehdotusta tiettyjen sairauden riskin vähentämiseen ja lasten kehitykseen ja terveyteen viittaavien elintarvikkeita koskevien terveysväitteiden hyväksynnästä ja hyväksynnän epäämisestä. EU:n elinten on kiinnitettävä erityistä huomiota kansalaisten ja erityisesti lasten ravitsemukseen, koska kansalaisten terveellinen kasvu ja elämänlaatu ovat vaarassa. Väitteisiin nojautuvien elintarvikkeiden edistäminen voi johtaa kansalaisia harhaan ja olla ristiriidassa tieteellisten neuvojen kanssa. Sen vuoksi, kun otetaan huomioon esittelijän tästä herkästä ja tärkeästä asiasta ilmaisemat näkökohdat, äänestän tätä asetusluonnosta vastaan, koska sillä ei mielestäni suojella riittävästi kansanterveyttä ja erityisesti lasten terveyttä.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Tässä asiakirjassa vastustetaan luonnosta komission asetukseksi tiettyjen lasten kehitykseen ja terveyteen viittaavien elintarvikkeita koskevien terveysväitteiden hyväksynnästä ja hyväksynnän epäämisestä, koska se ei ole yhteensopiva elintarvikkeisiin liittyviä ravitsemus- ja terveysväitteitä koskevan asetuksen tavoitteiden ja sisällön kanssa.

Se liittyy pääasiassa ongelmiin, jotka aiheutuvat dokosaheksaeenihapon (DHA) lisäämisestä eri keinoilla äidinmaitoon, jossa se edistää alle 12-kuukautisten lasten normaalia näön kehitystä.

Kuitenkin yleisesti hyväksytyn tieteellisen näytön perusteella imeväisikäisten äidinmaidonkorvikkeeseen ja muihin elintarvikkeisiin lisättävän synteettisen DHA:n vaikutukset eivät ole selkeät. Tämä merkitsee, että ei ole mitään tieteellistä yksimielisyyttä siitä, onko synteettisesti valmistetun DHA:n lisäämisellä erilaisessa biologisessa ympäristössä kuin rintamaidossa vaikutuksia imeväisikäisiin, oli kyseessä sitten äidinmaidonkorvikkeet tai muut imeväisikäisten elintarvikkeet. Sen vuoksi komission asetusehdotuksen hyväksymistä vastustetaan.

  Elisabetta Gardini (PPE), kirjallinen. – (IT) Olemme menettäneet valitettavasti tänään mahdollisuuden toistaa, että meidän ei pitäisi millään tavalla vähentää imettämistä etenkään sellaisia ravintokatsauksia käyttämällä, joista pitäisi saada luotettavaa tietoa. Ei ole itse asiassa minkäänlaista tieteellistä näyttöä, jonka mukaan dokosaheksaeenihapon (DHA) lisääminen äidinmaidonkorvikkeisiin edistäisi näköaistin kehittymistä. Tuen päätöslauselmaa, koska katson, että se on täysin Maailman terveysjärjestön äidinmaidonkorvikkeiden kansainvälisen markkinointikoodin hengen mukainen. Tällä koodilla pyritään muun muassa varmistamaan, ettei minkäänlaista äidinmaidonkorvikkeen mainostamista tai muunlaista edistämistä sallita. On yleisesti tunnettua, että imetyksellä on myönteisiä vaikutuksia lasten ja myös äidin terveyteen, koska se vähentää rintasyöpäriskiä. Lisäksi Unicefin vasta julkaisemien tietojen ja Italian raskausajan terveydenhuollosta vastaavan laitoksen mukaan vastasyntyneiden kuolemantapauksia voitaisiin vähentää 22 prosenttia, jos vauvoja imetetään. Olisin halunnut, että kaikki energia, joka käytetään äidinmaidonkorvikkeen edistämiseen, suunnataan niiden äitien tukemiseen, jotka haluavat imettää lapsiaan, jos he saavat siihen tarvitsemaansa tukea.

  Françoise Grossetête (PPE), kirjallinen. – (FR) Lastentuotteiden, kuten äidinmaidonkorvikkeen on voitava hyötyä väitteistä, jos Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen on tieteellisesti vahvistanut ne. Tämä on kyseessä dokosaheksaeenihapon tapauksessa, ja se edistää 6–12 kuukauden ikäisten imeväisten näön normaalia kehitystä. Kaikenlaisen viestinnän estäminen jopa tunnustetuista tieteellisistä vaikutuksista vaikeuttaisi huomattavasti tutkimusta ja innovointia tällä alalla.

Olisi myös muistettava, että kuuden kuukauden jälkeen kaikki naiset eivät joko halua tai eivät voi imettää, ja heidän on voitava käyttää lapsille tarkoitettuja valmisteita, joiden terveysväitteitä on arvioitu tieteellisesti. Kysymyksessä ei ole se, että äidinmaidonkorviketta, johon on lisätty DHA:ta, pidetään parempana kuin äidinmaitoa. Kyse ei ole siitä!

Parlamentti valitsi tänään oikean tien hylkäämällä tämän päätöslauselman, jossa puolletaan väitteen kieltämistä ja halvennetaan EFSA:n työtä.

  Marian Harkin (ALDE), kirjallinen. – (EN) Kannatan tätä päätöslauselmaa, jonka perusteella hylätään terveysväittämä siitä, että luonnollisen rasvahapon DHA:n lisääminen vauvanruokaan edistää lasten näön normaalia kehitystä. Syitä on monia. Ensinnäkin synteettisen DHA:n ja äidinmaitoon sisältyvän DHA:n välillä on ero. Lisäksi arvossa pidetyt tutkimukset ovat osoittaneet, että näön kehityksen suhteen ei ole mitään todistettua etua, ja eräissä tutkimuksissa on osoitettu, että äidinmaidonkorvikkeeseen lisätyllä DHA:lla on kielteisiä vaikutuksia lasten terveyteen. Lyhyesti sanottuna tarvitaan lisää tutkimuksia.

  Lucas Hartong (NI), kirjallinen. – (NL) Alankomaiden vapauspuolue (PVV) äänesti tämän päätöslauselman puolesta, koska DHA:han liittyvistä terveysväittämistä esiintyy selkeitä epäilyksiä. Haluaisimme kuitenkin, että terveysväittämien tunnustamista koskevia menettelyjä tarkastellaan uudelleen. PVV tukee voimakkaasti riippumatonta tieteellistä tutkimusta, ja juuri tästä syystä haluamme avoimen menettelyn, jonka perusteella ei saada aikaan kiistanalaista tulosta.

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen. – (LT) Äänestin tämän lasten kehitykseen ja terveyteen viittaavien elintarvikkeita koskevien tiettyjen terveysväitteiden hyväksynnästä ja hyväksynnän epäämisestä laaditun asiakirjan puolesta, koska yhtenäismarkkinoiden tuotteita on voitava kuluttaa turvallisesti, niiden on oltava vaatimustenmukaisia ja lainmukaisia. Elintarvikkeita koskevia terveysväitteet on perusteltava ja todistettava tieteellisesti etenkin, kun kyseessä ovat lapset ja heidän terveytensä. On tarpeen varmistaa, että niiden aineiden, joista väite esitetään, suotuisat ravitsemukselliset tai fysiologiset vaikutukset on osoitettu. Väite olisi näytettävä tieteellisesti toteen ottamalla huomioon kaikki saatavilla olevat tieteelliset tiedot ja arvioimalla näyttöä. Unionissa esitettävät terveysväitteet pitäisi sallia ainoastaan tieteellisesti korkealaatuisimpien tieteellisten tutkimusten jälkeen, ja ravitsemus- ja terveysväittämät eivät saa olla harhaanjohtavia.

  David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Äänestin tämän päätöslauselman puolesta. Siinä asetetaan kyseenalaiseksi vauvanruokia koskevat hyväksytyt terveysväitteet. Tässä hyväksytyssä väitteessä on kyseessä DHA, äidinmaidossa luonnollisesti esiintyvä rasvahappo, jonka äidinmaidossa esiintyessään tiedetään olevan tärkeä lasten näön kehitykselle. Äidinmaidonkorvikkeeseen lisättävä synteettinen DHA on kuitenkin eri asia. Äidinmaidonkorvikkeen tuottaja Mead Johnson on hakenut Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaiselta (EFSA) ja elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevältä pysyvältä komitealta (SCFCAH) lupaa käyttää terveysväitettä siitä, että "dokosaheksaeenihapon (DHA) nauttiminen tukee alle 12 kuukauden ikäisten imeväisten näön normaalia kehitystä". Tämä lupa sallittiin Mead Johnsonin toimittaman näytön perusteella. Kuitenkin vuonna 2007 riippumattomassa tutkimuksessa kaikesta käytettävissä olevasta näytöstä, joka koskee äidinmaitoon sisältyvää DHA:ta, todettiin, että DHA:n lisäämisellä äidinmaidonkorvikkeeseen "ei ollut todistetusti hyötyä näön, tajunnan tai fyysisen kasvun kannalta". Lisäksi EFSAlle ei toimitettu mitään tutkimuksia, joiden perusteella olisi osoitettu, mitä vaikutuksia aiheutuu vauvoille, kun heille annetaan DHA:lla täydennettyä äidinmaidonvastiketta sen jälkeen, kun heille on syötetty syntymästään lähtien täydentämätöntä äidinmaidonvastiketta. Koska tämä väite sallitaan vain täydennetyissä vastikkeissa, tämä on tärkeää.

  Cristiana Muscardini (PPE), kirjallinen. – (IT) Kansanterveys ja elintarviketurvallisuus ovat mielestäni kulmakiviä, joiden perustalle yhteiskunta kehittyy. Kun nämä vaatimukset täytetään ja varmistetaan, terveysriskit vähenevät, ja väestönkasvu tapahtuu valvotuissa olosuhteissa, millä tarjotaan turvallisuutta. Nämä olivat elintarvikkeiden ravitsemus- ja terveysväitteistä 20. joulukuuta 2006 annetun EU:n asetuksen taustalla olevat perusteet. Näillä perusteilla, jotka esitetään edelleen tässä asetuksessa, varmistetaan kokeiltujen ja todennettujen tieteellisten tietojen sekä tiettyjä elintarvikkeita koskevien käyttölupien välinen läheinen yhteys.

Tänään käsittelemässämme komission asetuksessa ei tarjota kaikkia tarvittavia takuita. Siinä ei sovelleta normaalia varovaisuusperiaatetta – tarvittavien tieteellisten edellytysten puuttuessa – millä varmistetaan, että ravitsemus- ja terveysväitteet eivät ole harhaanjohtavia. Tästä syystä meidän ei pitäisi hyväksyä sitä.

Äidinmaitoon sisältyvällä DHA:lla on tieteellisen näytön mukainen vaikutus, mutta synteettinen versio ei ole vielä yhdenmukainen asetuksen (EY) N:o 1924/2006 tavoitteen ja sisällön kanssa. Emme voi suhtautua kevyesti terveyskysymyksiin etenkään, kun kyseessä ovat lapset. Olen tästä syystä samaa mieltä esittelijän kanssa.

  Mario Pirillo (S&D), kirjallinen. – (IT) Äänestin vastaan päätöslauselmaa – jonka perusteella torjutaan sen ilmoittaminen, onko vauvojen äidinmaidonkorvikkeessa DHA:ta – koska mielestäni on oikein esittää syyt, minkä vuoksi DHA:ta lisätään. Haluaisin mainita, että DHA on omega-3-rasvahappo, jota on äidinmaidossa, ja sillä on myönteinen vaikutus lasten näkökykyyn. Haluaisin huomauttaa, että Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA antoi myönteisen lausunnon, jotta tämän aineen käytöstä ilmoitetaan laajasti. En ole pitänyt monista saamistani sähköpostiviesteistä, joissa esitetään näkemys siitä, että suosimme äidinmaidon sijasta keinotekoista maidonkorviketta. Meidän on aina annettava riittävää tietoa elintarvikkeisiin lisätyistä aineista varsinkin, kun ne on tarkoitettu lapsille.

  Frédérique Ries (ALDE), kirjallinen. – (FR) Tänään lounasaikaan Euroopan parlamentti lähetti viestin uskomattomasta heikkoudesta, koska se hylkäsi päätöslauselman, jossa kieltäydyttiin lisäämästä terveysväittämää alle 12-kuukautisille imeväisille tarkoitettuihin elintarvikkeisiin. Ääniä annettiin 328 puolesta ja 323 vastaan, mutta tarvittiin 369 äänen ehdotonta enemmistöä.

Tämä on malliesimerkki: vastustetaan Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) lausuntoa. Tässä tapauksessa EFSA antoi luvan vastasyntyneille tarkoitettujen elintarvikkeiden tuottajille esittää luvan, että synteettinen dokosaheksaeenihappo (DHA), normaalisti äidinmaitoon sisältyvä rasvahappo, tukee alle 12 kuukauden ikäisten imeväisten näön normaalia kehitystä. Tätä ei ole tieteellisesti todistettu, kuten Maailman terveysjärjestön Euroopan parlamentin jäsenille tänä aamuna lähetetyssä kirjeessä vahvistettiin.

Olen hyvin pahoillani tästä iskusta vasten monia eurooppalaisia sidosryhmiä: Euroopan monilapsisia perheitä edustavaa European Large Families Confederationia, Euroopan kuluttajaliittoa ja Euroopan lääkäriliittojen kattojärjestöä, jotka pelkästään pyysivät, että imeväisikäisiä ei pidettäisi tavanomaisina kuluttajina. Pahoittelen, että parlamentti yksinkertaisesti unohti tehdä terveestä järjestä ja etiikasta Euroopan elintarviketurvallisuutta koskevan politiikan painopisteen.

  Robert Rochefort (ALDE), kirjallinen. – (FR) Äänestin vastaan asetusehdotusta, jonka tavoitteena on hyväksyä terveysväite, että dokosaheksaeenihapon (DHA) nauttiminen tukee alle 12 kuukauden ikäisten imeväisten näön normaalia kehitystä.

Vaikka suurin osa jäsenistä äänesti tämän hylkäämisen puolesta, määräenemmistöstä, jota tarvittiin vahvistamaan tämä hylkääminen, puuttui 40 ääntä. Kuitenkin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1924/2006 säädetään, että ravitsemus- ja terveysväitteet eivät saa olla harhaanjohtavia ja niiden on perustuttava tieteelliseen näyttöön. Lisäksi vaikka yleisesti hyväksytty tieteellinen näyttö osoittaa, että äidinmaitoon sisältyvä DHA edistää imeväisikäisten näön kehitystä, ei ole minkäänlaista tieteellistä yksimielisyyttä mahdollisesta syy-yhteydestä synteettistä DHA:ta sisältävän äidinmaidonkorvikkeen ja imeväisikäisten näön paremman kehityksen välillä.

Minusta vaikuttaa, että tieteellisen yksimielisyyden puuttuessa DHA-lisän käytön mahdollisia vaikutuksia – sekä hyödyllisiä että haitallisia – on tutkittava enemmän ennen kuin DHA:n käytön äidinmaidonvastikkeessa ja imeväisikäisten elintarvikkeissa voidaan väittää olevan hyödyllistä. Parlamentti ei tänään hyödyntänyt mahdollisuutta kieltää tämän väitteen käyttöä tulevaisuudessa niin kauan, kun asiasta saadaan vakuuttavampaa tieteellistä näyttöä. Pahoittelen tätä.

  Zuzana Roithová (PPE) , kirjallinen. – (CS) Terveysväitteiden valvonta otettiin käyttöön, jotta kuluttajia ei johdettaisi harhaan väärillä tiedoilla. Sen avulla kuitenkin tietoisuutta pitäisi lisätä kuluttajien keskuudessa. Kannatin sen vuoksi äänestyksessä komission ehdotusta ottaa mukaan lasten maitojauheeseen sisältyvää DHA:ta koskeva terveysväittämä, koska sillä annetaan myönteisiä tietoja äideille, jotka eivät voi vakavista terveydellisistä syistä imettää lapsiaan. On välttämätöntä antaa näille naisille myönteisiä tietoja maitojauheesta siinä vaiheessa, kun he päättävät, mitä tuotetta ostaa. Emme pyri heikentämään imetyksen merkitystä lasten kehitykselle tällä tavalla, koska äidit ovat tästä täysin selvillä lastenlääkärin antamien tietojen ansiosta.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Äänestin puolesta, koska yhteisessä päätöslauselmassa katsotaan, että komission asetus tiettyjen lasten kehitykseen ja terveyteen viittaavien elintarvikkeita koskevien terveysväitteiden hyväksynnästä ja hyväksynnän epäämisestä ei ole yhteensopiva asetuksen (EY) N:o 1924/2006 tavoitteen ja sisällön kanssa ja koska siinä vastustetaan komission asetusluonnoksen hyväksymistä.

  Licia Ronzulli (PPE), kirjallinen. – (IT) Dokosaheksaeenihappo eli DHA on äidinmaitoon sisältyvä aine, ja lukuisat tieteelliset tutkimukset osoittavat, että sillä on myönteinen tehtävä vastasyntyneiden lasten näön kehittymisessä. Katson, että tämän aineen lisäämistä tuotteisiin, kuten keinotekoiseen maidonkorvikkeeseen, koskevien tietojen ansiosta kuluttajat voivat tehdä tietoisemman valinnan ostoksilla käydessään.

Pidän perusteltuina niiden henkilöiden huolenaiheita, jotka katsovat, että tämän aineen mainostamisen vuoksi äidit luopuisivat imetyksestä ja valitsisivat tällaisen tuotteen. Äidinmaitoon sisältyy aineita ja aktiivisia ainesosia, jotka ovat erityisen tärkeitä ja korvaamattomia vauvoille, mutta valitettavasti kaikki naiset eivät voi imettää.

Äänestin sen vuoksi tätä päätöslauselmaa vastaan, koska asianmukaisiin tietoihin pääsyn estämisen vuoksi poistamme jälleen erään apukeinon äideille, jotka joutuvat käyttämään näitä tuotteita, koska he eivät pysty imettämään vauvojaan.

  Catherine Stihler (S&D), kirjallinen. – (EN) Äänestin tämän päätöslauselman puolesta, koska uskon, että DHA:han liittyviä terveysväitteitä ei ole tieteellisesti tuettu ja olen vahvasti sitä mieltä, että kuluttajille ei pitäisi antaa vääriä tietoja.

  Hannu Takkula (ALDE), kirjallinen. – (FI) On selvää, että äidinmaito on parasta ruokaa vastasyntyneelle lapselle. Kaikki äidit eivät kuitenkaan esimerkiksi terveyssyistä pysty imettämään lapsiaan. Äidinmaidonkorvikkeelle on siis tarvetta. Täten onkin toivottavaa, että korvike olisi koostumukseltaan mahdollisimman paljon äidinmaidon kaltainen.

Tämä päätöslauselmaesitys kyseenalaisti DHA-nimisen ainesosan merkityksen lapselle ja hänen kehitykselleen. DHA pyrkii korvaamaan äidinmaidossa olevan rasvahapon, jonka on todettu auttavan lapsen silmien kehittymistä ja jota ainakin osa korvikevalmistajista on lisännyt tuotteisiinsa. Tämä esitys pyrki kieltämään erityisesti sen, että DHA:sta kerrottaisiin kuluttajalle, esimerkiksi tuoteselosteessa.

Vaikka haluankin yleisesti kehottaa varovaisuuteen erilaisten markkinointimateriaalien käytössä, koen, että monien tieteellisten testien jälkeen siitä tulee voida kuluttajalle kertoa. Poliitikkojen tulee myös luottaa eri turvallisuusviranomaisten päätöksiin. Tässä tapauksessa Euroopan ruokaturvallisuusvirasto (ESFA) on todennut, tieteelliseen näyttöön vedoten, että tuote on turvallinen. Näistä syistä äänestin päätöslauselmaesitystä "Lasten kehitykseen ja terveyteen viittaavien, elintarvikkeita koskevien tiettyjen terveysväitteiden hyväksyntä ja hyväksynnän epääminen" vastaan.

  Derek Vaughan (S&D), kirjallinen. – (EN) Kun otetaan huomioon, että Maailman terveysjärjestön mukaan ei ole vankkoja todisteita siitä, että DHA:n lisäämisellä äidinmaidonkorvikkeeseen on merkittäviä kliinisiä etuja, päätin äänestää sitä vastaan, että yritykset voivat esittää perusteettomia väitteitä DHA:n terveysvaikutuksista. On vaara, että nämä mahdollisesti harhaanjohtavat väitteet voivat johtaa siihen, että lapsille annetaan enemmän äidinmaidonkorviketta, ja he voivat menettää elintärkeitä ravintoaineita, kuten DHA:ta, jota sisältyy luonnollisesti äidinmaitoon.

  Marie-Christine Vergiat (GUE/NGL), kirjallinen. – (FR) Euroopan parlamentti hylkäsi tänään ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan laatiman päätöslauselmaesityksen, jossa vaadittin lisää tutkimuksia ennen kuin voidaan väittää, että dokosaheksaeenihappo (DHA) on aine, jolla on imeväisikäisille hyödyllisiä ominaisuuksia.

Olen pahoillani, että päätöslauselmaa ei hyväksytty ilman, että kaikkia tarvittavia tieteellisiä tutkimuksia tehtiin, vaikka Cochrane Libraryn vuonna 2008 julkaiseman DHA:ta ja neurologisen kehityksen välistä yhteyttä koskevan systemaattisen katsauksen perusteella täysaikaisten lasten ruokkimisesta äidinmaidonkorvikkeella, johon on lisätty DHA:ta ja muita vastaavia pitkäketjuisia rasvahappoja, ei ole todistetusti hyötyä näön, tajunnan tai fyysisen kasvun kannalta.

Huolimatta ympäristöasioiden, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan jäsenten ilmaisemista epäilyksistä, parlamentin enemmistö on tosiasiassa valtuuttanut Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen antamaan lausunnon, että "dokosaheksaeenihapon (DHA) nauttiminen tukee alle 12 kuukauden ikäisten imeväisten näön normaalia kehitystä". Kiistanalaisen Mediator-lääkkeen tapauksen vuoksi Euroopan unionin toimielinten olisi harjoitettava kuitenkin jonkun verran varovaisuutta.

Mietintö: Kader Arif (A7-0070/2011)

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestän tämän mietinnön puolesta, koska jatkuvasti globalisoituvassa maailmassa koko EU:n on valittava tuottavia investointivaihtoehtoja, ja olen samaa mieltä tässä mietinnössä esitetystä kannasta, että komission ja neuvoston pitäisi käynnistää neuvottelut investointien aloittamisesta kolmansissa maissa, kuten Kanadassa, Intiassa ja Kiinassa. Tämän vuoksi mielestäni on tärkeää, että parlamentti varmistaa eurooppalaisten sijoittajien vastuullisen toiminnan ulkomailla ja suojelee EU:n sääntelyä koskevia oikeuksia yleisen etumme mukaisesti.

  Elena Oana Antonescu (PPE), kirjallinen. – (RO) Tulevassa EU:n politiikassa on edistettävä kestäviä sijoituksia, jotka ovat ympäristöystävällisiä − tämä on erityisen tärkeä aihe kaivannaistoiminnassa − ja edistävät asianmukaisia työoloja kansainvälisten sijoitusten kohteena olevissa yrityksissä. Mielestäni kaikkiin sijoitussopimuksiin olisi liitettävä myös sosiaali- ja ympäristönormit, kun EU neuvottelee vapaakauppasopimuksen tietystä luvusta tai kun kyseessä on erillinen sijoitussopimus.

Unionin politiikalla olisi suojeltava biologista monimuotoisuutta sekä edistettävä teknologian siirtoa ja infrastruktuurien parantamista. Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska katson, että Euroopan unioni tarvitsee johdonmukaista sijoituspolitiikkaa, jolla vaikutetaan myönteisesti talouskasvuun, kestävään kehitykseen ja työllisyyteen.

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. – (LT) Lissabonin sopimuksen seurauksena ulkomaiset suorat sijoitukset kuuluvat nyt EU:n yksinomaiseen toimivaltaan. Asiasta koituu merkittäviä seurauksia, ja se asettaa haasteen sekä jäsenvaltioiden jo tekemien yli 1 200 kahdenvälisen investointisopimuksen hallinnoinnille että sellaisen EU:n tulevan sijoituspolitiikan määrittelylle, joka vastaa sijoittajien ja vastaanottavien valtioiden odotuksia siten, että samanaikaisesti pyritään unionin ulkoisen toiminnan tavoitteisiin. Kun tehdään kahdenvälisiä investointisopimuksia, tavoite on varmistaa, että kehitysmaiden sijoittajilla on oikeudellinen ja taloudellinen turva. Olen samaa mieltä siitä, että kun kehitetään EU:n tulevaa sijoituspolitiikkaa, sijoittajansuojan on oltava sijoitussopimuksiemme tärkein painopiste. Euroopan unionin tulevassa politiikassa on edistettävä kestäviä sijoituksia, jotka ovat ympäristöystävällisiä (tämä on erityisen tärkeä aihe kaivannaistoiminnassa) ja edistävät laadukkaita työoloja sijoitusten kohteena olevissa yrityksissä. EU:n olisi tuettava Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön ohjeiden äskettäistä uudistusta, jolla pyritään edistämään kansainvälisten yritysten vastuullista käyttäytymistä.

  George Becali (NI), kirjallinen. – (RO) Äänestin tämän mietinnön puolesta. Olemme kaikki tietoisia siitä, että Lissabonin sopimuksen perusteella ulkomaiset suorat sijoitukset kuuluvat EU:n yksinomaiseen toimivaltaan. Komissio ja neuvosto voivat suunnitella parlamentin kanssa näiden uusien toimivaltuuksien mukaisesti politiikkaa, jolla edistetään laadukkaita sijoituksia, joilla on myönteinen vaikutus talouskasvuun ja työllisyyteen. Kriisi on johtanut − mikä on luonnollista − suorien ulkomaalaisten sijoitusten vähentymiseen. Niiden määrä saavutti 1 500 miljardia euroa vuonna 2007. Pidän myös myönteisenä ehdotusta ottaa käyttöön käsite "EU:n sijoittaja" ja katson, että kaikkien EU:n sijoittajien suojelun pitäisi olla sijoitussopimuksien tärkein painopiste.

  Slavi Binev (NI), kirjallinen. – (BG) Olen samaa mieltä esittelijän kanssa siitä, että kaikki sijoitukset eivät edellytä samaa korkeaa suojelun tasoa ja että esimerkiksi lyhytaikaiset, keinottelutarkoituksessa tehdyt sijoitukset eivät ansaitse samaa suojelun tasoa kuin pitkäaikaiset sijoitukset. Tämän vuoksi EU:n tulevien sopimusten soveltamisalaa on rajoitettava pelkästään ulkomaisiin suoriin sijoituksiin. Tuin tästä syystä tätä mietintöä, joka koskee alaa, joka kuuluu nyt Euroopan parlamentin yksinomaisen toimivallan piiriin.

  Marielle De Sarnez (ALDE), kirjallinen. – (FR) Parlamentti halusi selventää sääntöjä, joita EU:n on otettava käyttöön, kun se neuvottelee tulevista sijoitussopimuksista. Sijoittajansuojan lisäksi komission on sisällytettävä kaikkiin tuleviin sopimuksiin erityislausekkeita, joissa vahvistetaan kolmannen osapuolen ja EU:n sääntelyoikeus niillä teknologian aloilla, joihin liittyy kansallisen turvallisuuden suojelu, ympäristönsuojelu sekä kansanterveyden, työntekijöiden ja kuluttajien oikeuksien ja teollisuuspolitiikan suojelu. Tämä on neuvoston ja komission esittämä vahva viesti ennen kuin avataan sijoitusneuvottelut Kanadan ja Intian kaltaisten maiden kanssa ja lähitulevaisuudessa Kiinan kanssa. Eurooppalaisten sijoittajien on toimittava vastuullisesti ulkomailla ja turvattava Euroopan unionin oikeus säännellä yleistä etua koskevia sijoituksia.

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska uskon, että ehdotettu sijoituspolitiikkaa on sijoittajien ja asiaankuuluvien valtioiden toiveiden mukainen ja se edistää osaltaan EU:n ja sen yritysten kilpailukyvyn lisäämistä. EU:n koordinoidulla kansainvälisiä sijoituksia koskevalla politiikalla voi olla tärkeä vaikutus työpaikkojen luomiseen EU:ssa ja sen lisäksi kehitysmaissa.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 206 ja 207 artiklassa ulkomaiset suorat sijoitukset todetaan EU:n yksinomaiseen toimivaltaan kuuluvaksi osa-alueeksi. Tehtyjen kahdenvälisten investointisopimusten lisäksi unionin on määriteltävä sellainen politiikka tuleville eurooppalaisille sijoituksille, joka vastaa sekä sijoittajien että vastaanottavien valtioiden odotuksia siten, että samanaikaisesti pyritään unionin ulkoisen toiminnan tavoitteisiin. Sijoittajien suojelemisen olisi oltava jatkossakin etusijalla sijoitussopimuksissa. Komissiota on kuitenkin pyydetty esittämään selkeä määritelmä sijoituksille, joita on suojeltava. Tulevien sopimuksien olisi perustuttava jäsenvaltioiden kokemuksien mukaisiin parhaisiin käytäntöihin, ja niissä olisi otettava huomioon pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) tarpeet.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Tässä mietinnössä käsitellään ongelmia, jotka liittyvät kansainvälisiä sijoituksia koskevaan eurooppalaiseen politiikkaan. EU:n perustamisesta lähtien monet jäsenvaltiot ovat tehneet useita kahdenvälisiä investointisopimuksia: vuodesta 1959 lähtien noin 3 000. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimuksen) voimaantulon perusteella tämä asia kuuluu unionin yksinomaiseen toimivaltaan ja se on tällä hetkellä osa tulevan eurooppalaisen sijoituspolitiikan − mistä on keskusteltava perusteellisesti − valmistelua. Asia on erityisen tärkeä, sillä olemme käännekohdassa ja edessämme on kaksi haastetta: antaa EU:lle tarvittavat välineet, jotta ulkomailla toimivat yritykset voivat saattaa loppuun investointiohjelmansa ja samalla varmistaa, että Eurooppa pysyy maailmanlaajuisten sijoitusten johdossa. Elämme ajanjaksolla, jolloin liiketoiminta on hyvin aggressiivista, joten perusteitamme kauppakumppanien valinnalle on harkittava hyvin. Olen sen vuoksi samaa mieltä esittelijän kanssa tästä asiakirjasta, jonka perusteella kunnioitetaan parlamentin oikeuksia. Neuvotteluprosessit olisi toteutettava ajoissa, jotta vältetään tarpeettomat viivästykset tai vakavat häiriöt EU:n suhteissa kyseisiin valtioihin.

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Ulkomaiset suorat sijoitukset määritellään "pitkäaikaisiksi investoinneiksi, jotka edustavat vähintään 10 prosentin osuutta konserniyhtiön omasta pääomasta / osakkeista ja jotka antavat sijoittajalle liikkeenjohdollisen määräysvallan konserniyhtiön toiminnassa". Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimuksen) voimaantulon perusteella ulkomaiset suorat sijoitukset kuuluvat unionin yksinomaiseen toimivaltaan. Niiden pääasiallinen tehtävä on hallinnoida nykyisiä kahdenvälisiä investointisopimuksia ja määritellä Euroopan sijoituspolitiikka, joka "vastaa sekä sijoittajien että vastaanottavien valtioiden odotuksia". Yhteisen sijoituksia koskevan politiikan täytäntöönpanoa peräänkuulutetaan näiden uusien vastuualueiden perusteella. On kuitenkin kiistanalaista, että ulkomaisilla suorilla sijoituksella saataisiin aikaan paljon puhuttua hyötyä "edunsaajamaissa". Tämä on erityisesti kyseessä silloin, jos sitä toteutetaan EU:n toimivallan puitteissa EU:n yleisesti puolustamien etujen puolesta.

Portugalin esimerkki on erityisen valaiseva. Koska on totta, että yksi Portugalin talouden vakavista ongelmista on sijoitusten määrän jatkuva lasku, mikä näkyy alhaisessa talouskasvussa ja kasvavassa työttömyydessä, Portugalin talouteen on tehty paljon suoria ulkomaisia sijoituksia vuosien aikana. Tosiasia on kuitenkin se, että yhä suurempi osa Portugalissa aikaansaadusta vauraudesta siirretään ulkomaille.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Unionin tuomioistuin määrittelee ulkomaiset suorat sijoitukset "pitkäaikaisiksi investoinneiksi, jotka edustavat vähintään 10 prosentin osuutta konserniyhtiön omasta pääomasta / osakkeista ja jotka antavat sijoittajalle liikkeenjohdollisen määräysvallan konserniyhtiön toiminnassa".

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimuksen) voimaantulon perusteella ulkomaiset suorat sijoitukset kuuluvat unionin yksinomaiseen toimivaltaan. Niiden pääasiallinen tehtävä on hallinnoida nykyisiä kahdenvälisiä investointisopimuksia ja määritellä Euroopan sijoituspolitiikka, joka "vastaa sekä sijoittajien että vastaanottavien valtioiden odotuksia". Näiden uusien vastuualueiden perusteella esittelijä peräänkuuluttaa yhteisiä sijoituksia koskevan politiikan täytäntöönpanoa.

Meidän kantamme on kuitenkin erilainen. Useimmissa tapauksissa suorilla ulkomaisilla sijoituksilla ei ratkaista niiden valtioiden kehitysongelmia, missä niitä toteutetaan. Olemme kaikki hyvin tietoisia monikansallisten yritysten toimista. Ne pysyvät paikalla ja saavat valtavia voittoja ja avustuksia. Kuitenkin pienimpienkin ongelmien jälkeen ne suuntaavat katseensa muualle ja eivät välitä ollenkaan työttömyydestä ja kehitykselle luomistaan esteistä. Portugali tietää tämän valitettavasti liiankin hyvin.

  Bruno Gollnisch (NI), kirjallinen. – (FR) Lissabonin sopimuksen voimaantulosta lähtien komissiolla on ollut yksinomainen toimivalta allekirjoittaa ja neuvotella suoria ulkomaisia sijoituksia koskevia sopimuksia. Arifin mietintö perustuu hyviin aikomuksiin, joiden vaikutus on huono. Hän on erityisen huolissaan valtiollisten rahastojen mahdollisesti aikaansaamista vahingoista, keinotteluun liittyvistä sijoituksista, joita ei saa kannustaa, herkkien alojen sekä sosiaalisten ja ympäristölausekkeiden ulkopuolelle jättämisestä, vastavuoroisuuden periaatteen noudattamisesta ja jäsenvaltioiden sääntelyvallasta. Nämä ovat kaikki asioita, jotka hän haluaa nähdä tulevan eurooppalaisen politiikan keskiössä. Hän on mielestäni oikeassa erityisesti jälkimmäiseksi mainitun kohdan suhteen. Ulkomaisten sijoittajien taloudelliset edut eivät saa ohittaa jäsenvaltioiden valtaa ottaa käyttöön sitovia yhteiskunta-, ympäristö- ja finanssipolitiikan vaatimuksia. Tätä kuitenkin esitettiin monenvälisiä investointeja koskevassa sopimuksessa, jota ei kuitenkaan onneksi koskaan hyväksytty Maailman kauppajärjestössä.

Komissio silti tuki tällaista roistomaisuutta! Sen vuoksi olisi vähättelyä todeta, että minulla ei ole minkäänlaista luottamusta siihen, että kyseinen toimielin puolustaa, noudattaa tai valvoo tässä mietinnössä esitettyjä periaatteita. Se, että sille annetaan tällä hetkellä yksinomainen toimivalta neuvotella kahdenvälisistä investointisopimuksista 27 jäsenvaltion nimissä ja puolesta, on rikollista.

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen. – (LT) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska on tarpeen rakentaa yhtenäinen ja johdonmukainen sijoituspolitiikka, jolla edistetään laadukkaita sijoituksia ja myötävaikutetaan positiivisesti maailmanlaajuiseen taloudelliseen edistykseen ja kestävään kehitykseen. Katson, että sijoituksia koskeva yhteinen politiikka täyttää sekä sijoittajien että asianomaisten valtioiden odotukset ja auttaa lisäämään EU:n ja sen yritysten kilpailukykyä sekä työllisyyttä. Sijoitusriski on yleensä suurempi kehitysmaissa ja vähemmän kehittyneissä maissa. Sijoitussopimusten muodossa tarjottava vahva ja tehokas sijoittajansuoja on avain suojeltaessa eurooppalaisia sijoittajia ja sillä voidaan parantaa hallintotapaa ja varmistaa vakaus. Jotta sijoitussopimukset hyödyttäisivät näitä maita enemmän, niissä on otettava huomioon myös sijoittajan velvollisuudet kunnioittaa ihmisoikeuksia ja noudattaa korruption vastaisia normeja osana EU:n ja kehitysmaiden laajempaa kumppanuutta, jonka tarkoituksena on vähentää köyhyyttä.

  Petru Constantin Luhan (PPE), kirjallinen. – (RO) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska katson, että meidän on varmistettava ulkoinen kilpailukyky ja kaikkien EU:n sijoittajien yhtäläinen kohtelu. Meillä on oltava myös mahdollisimman suuri vaikutusvalta kansainvälisiin sijoitusneuvotteluihin. Niiden on katettava kaikenlaiset sijoitukset. EU:n on varmistettava, että mitään EU:n sijoittajaa ei kohdella toista huonommin jäsenvaltioiden allekirjoittamien kahdenvälisten investointisopimusten perusteella. Sijoitusten vapauttamisesta ja suojaamisesta tulee yhteisiä kansainvälisiä sijoituksia koskevan politiikan perusvälineitä. Jäsenvaltioiden on kuitenkin jatkettava sellaisten sijoituksia tukevien toimintalinjojen soveltamista, joilla täydennetään yhteisiä kansainvälisiä sijoituksia koskevaa politiikkaa ja joka on sopusoinnussa sen kanssa.

  David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Kannatin äänestyksessä tätä mietintöä, jossa kannatetaan selviä sijoittajansuojaa koskevia normeja ja laajempaa avoimuutta välimiesmenettelyssä, oikeutta valittaa kansainvälisten välimiesten päätöksestä ja mahdollisuutta kuulla ammattiliittoja ja kansalaisjärjestöjä. Tähän saakka sijoitussopimuksissa keskityttiin niin paljon sijoittajansuojaan, että yritykset pystyivät joskus toimimaan kehitysmaissa noudattamatta ympäristö- tai sosiaalisia näkökohtia. Tätä ei enää suvaita. Sen vuoksi mietinnössä peräänkuulutetaan uusia sääntöjä ja sitä, että yritysten sosiaalinen vastuu on keskeinen osa kaikkia tulevia sopimuksia. Maailma on muuttunut. EU vastaanottaa yhä enemmän ulkomaisia sijoituksia, ja emme voi edistää sijoittajansuojaa yleisen edun kustannuksella. Mietinnössä peräänkuulutetaan selvää ja oikeudenmukaista tasapainoa julkisten ja yksityisten etujen välillä. Sen tavoitteena on eurooppalaisten sijoittajien tehokas suojelu lainvastaiselta pakkolunastukselta tai peitellyltä lainsäädännöltä, jolla ne pyritään pitämään pois tietyiltä markkinoilta. Sillä varmistetaan myös, että viranomaiset voivat aina esittää säännöksiä yleisen edun puolesta. Vaadin riitojenratkaisumekanismin perinpohjaista uudistamista. Yksityisyritykset pystyivät sen perusteella tähän saakka ryhtymään oikeustoimiin valtioita vastaan ja joskus hyökkäämään niiden sosiaalista ja ympäristölainsäädäntöä vastaan.

  Jean-Luc Mélenchon (GUE/NGL), kirjallinen. – (FR) Vaikka jäsenvaltioita ja niiden kansalaisia pyydetään kiristämään vyötään, tässä asiakirjassa kehotetaan kansalaisia varmistamaan, että ulkomaisten yksityisyritysten edut suojataan. Siinä ei edes säädetä velvollisuudesta suojella julkisia palveluja kaikkia yksityisiä sijoituksia vastaan. Siinä ei oteta huomioon koko ihmiskunnalle kuuluvia varoja, kuten vettä. Äänestän mietintöä vastaan.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 206 ja 207 artiklassa ulkomaiset suorat sijoitukset todetaan EU:n yksinomaiseen toimivaltaan kuuluvaksi osa-alueeksi. Tehtyjä kahdenvälisiä investointisopimuksia on hallittava, ja unionin olisi luotava eurooppalainen politiikka tuleville sijoituksille, jotka vastaavat sijoittajien ja vastaanottavien valtioiden odotuksia. On tärkeää suojata sijoittajat, mutta komissiota on kuitenkin pyydetty esittämään selkeä määritelmä sijoituksille, joita on suojeltava. Tulevien sopimuksien olisi perustuttava parhaisiin käytäntöihin, ja niissä olisi otettava huomioon myös pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) tarpeet.

  Alexander Mirsky (S&D), kirjallinen. – (EN) Tässä mietinnössä käsitellään kansainvälisiä sijoitussopimuksia. Näiden sopimusten pääasiallisena tavoitteena on lisätä ulkomaisten sijoittajien pääsyä markkinoille ja tarjota korkeatasoista suojaa sijoituksille ja sijoittajille investointeja vastaanottavien valtioiden hallituksien mielivaltaisia päätöksiä vastaan. Ennen Lissabonin sopimuksen voimaantuloa oli työnjako, jonka perusteella komissio neuvotteli suorien ulkomaisten sijoitusten markkinoillepääsystä ja jäsenvaltiot allekirjoittivat sijoitussuojasopimukset kolmansien maiden kanssa. Lissabonin sopimuksen myötä ulkomaiset suorat sijoitukset kuuluvat nyt EU:n yksinomaiseen toimivaltaan ja ovat EU:n ulkoisen kauppapolitiikan keskeinen osa. On hyvä, että tässä mietinnössä lähetetään voimakas viesti komissiolle ja neuvostolle, jotka ovat aloittamassa sijoitusneuvotteluita kolmansien maiden, kuten Kanadan ja Intian sekä piakkoin Kiinan kanssa. Sen vuoksi on tärkeää, että parlamentti varmistaa Euroopan sijoittajien vastuullisen käytöksen ulkomailla ja samalla suojelee EU:n yleistä etua koskevaa sääntelyoikeutta.

  Rolandas Paksas (EFD), kirjallinen. – (LT) Äänestin tämän kansainvälistä sijoituspolitiikkaa koskevan päätöslauselmaesityksen puolesta. Koska ulkomaiset suorat sijoitukset siirrettiin EU:n yksinomaiseen toimivaltaan, on pyrittävä kaikin keinoin luomaan johdonmukainen ja yhtenäinen sijoituspolitiikka, jossa kunnioitetaan ihmisoikeuksia ja oikeusvaltioperiaatetta. Sijoituksia koskevalla yhteisellä politiikalla edistetään laadukkaita sijoituksia, kestävää taloudellista, yhteiskunnallista ja ympäristöystävällistä kehitystä, ja sillä on myönteinen vaikutus koko maailman taloudelliseen kehitykseen. Katson, että tällaisella sijoituspolitiikalla autetaan EU:ta pysymään pääasiallisena toimijana ulkomaisten suorien sijoitusten alalla, ja tällä edistetään talouskasvun elpymistä, parannetaan yritysten kilpailukykyä ja kannustetaan työpaikkojen luomista. Katson, että komission on laadittava EU:n sijoitusstrategia kiireellisesti, koska ulkomaisilla investoinneilla EU:hun ja EU:n investoinneilla ulkomaihin on myönteinen vaikutus EU:n ja muiden valtioiden, kuten kehitysmaiden, kasvuun ja työllisyyteen. On varmistettava kaikin tavoin korkealaatuinen sijoittajansuoja, joka on vakauden ja hyvän hallinnon perusta. Lisäksi on varmistettava pienten ja keskisuurten yritysten oikeusvarmuus, millä luodaan niille edulliset edellytykset sijoittaa ulkomaiden markkinoihin. Sijoitussopimukset olisi tehtävä noudattamalla täysin korruptionvastaisia normeja ja sitoutumalla ihmisoikeuksien kunnioittamiseen.

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. – (PT) Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 206 ja 207 artiklassa ulkomaiset suorat sijoitukset todetaan EU:n yksinomaiseen toimivaltaan kuuluvaksi osa-alueeksi. Asiasta koituu merkittäviä seurauksia, ja se asettaa haasteen yli 1 200 kahdenvälisen investointisopimuksen hallinnoinnille ja sellaisen EU:n tulevan sijoituspolitiikan määrittelylle, joka vastaa sekä sijoittajien että vastaanottavien valtioiden odotuksia, siten, että pyritään unionin ulkoisen toiminnan tavoitteisiin. Johdonmukainen, kunnollinen ja tehokas sijoituspolitiikka edellyttää ulkomaisten suorien sijoitusten sekä sen soveltamisalan ja toteutuksen selkeää määrittelyä. Äänestin tämän mietinnön puolesta, ja haluaisin korostaa parlamentin kehotusta komissiolle selkeän määritelmän käyttöönottamisesta suojeltaville sijoituksille, mukaan luettuna ulkomaiset suorat sijoitukset ja portfoliosijoitukset. Parlamentti vaatii, että komission määritelmän mukaan keinottelumielessä tehtyjä sijoituksia ei pidä suojella.

  Vincent Peillon (S&D), kirjallinen. – (FR) Äänestin kollegani ja ystäväni Kader Arifin EU:n ulkomaisia suoria sijoituksia koskevasta politiikasta laatiman erinomaisen mietinnön puolesta. Tässä asiakirjassa parlamentti muotoilee kaksi minun mielestäni merkittävää vaatimusta, kun määritellään se, miten voidaan kehittää tulevia kansainvälisten investointien suojelua koskevia sopimuksia, jotka sitovat EU:ta. Ensimmäinen vaatimus on se, että kaikkiin sopimuksiin sisältyy lausekkeita, joiden perusteella eurooppalaisten sijoittajien on käyttäydyttävä vastuullisesti ulkomailla talous-, yhteiskunta- ja ympäristöasioissa. Toinen vaatimus on se, että investointeja vastaanottavien valtioiden hallitukselle jää kaikkien näiden sopimusten perusteella mahdollisuus antaa yhteistä etua koskevaa lainsäädäntöä. Aiemmin joidenkin yksityisten investointien suojelua koskevien lausekkeiden perusteella kolmansilla valtioilla oli mahdollisuus ottaa käyttöön sosiaali- tai ympäristölainsäädäntöä, jota pidettiin epäsuorana pakkolunastuksena, mikä johti korvaukseen. Meidän on saatava tällaiset väärinkäytökset loppumaan. Euroopan parlamentilla on ensimmäisen kerran sanavalta näissä asioissa, ja Arifin mietinnöllä on ammuttu varoituslaukaus neuvostolle ja komissiolle, kun ne valmistelevat avoimia neuvotteluita Intian ja Kanadan sekä piakkoin Kiinan kanssa.

  Licia Ronzulli (PPE), kirjallinen. – (IT) Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen perusteella ulkomaiset suorat sijoitukset kuuluvat EU:n yksinomaiseen toimivaltaan. Tämä merkitsee haastetta, joka on voitettava hinnalla millä hyvänsä erityisesti, kun kyseessä on sellaisen Euroopan sijoituspolitiikan käyttöönottaminen, joka täyttää eurooppalaisten sijoittajien ja vastaanottajavaltioiden tarpeet ja joka on samalla EU:n ulkoisen toiminnan tavoitteiden mukainen.

EU:n allekirjoittamilla lukuisilla kahden- ja monenvälisillä investointisopimuksilla on varmistettava sijoittajien suojeleminen kaikilla asianmukaisilla aloilla. Tulevassa EU:n politiikassa olisi edistettävä kestäviä ja ympäristöystävällisiä sijoituksia, joilla edistetään hyviä työoloja yrityksissä, joihin ulkomaiset sijoitukset vaikuttavat. Kaikkiin sijoitussopimuksiin on liitettävä asianmukaiset ympäristö- ja sosiaaliset säännöt lisätakuuna.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Äänestin tyhjää. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 206 ja 207 artiklassa ulkomaiset suorat sijoitukset todetaan EU:n yksinomaiseen toimivaltaan kuuluvaksi osa-alueeksi. Asiasta koituu merkittäviä seurauksia, ja se asettaa haasteen sekä jäsenvaltioiden jo tekemien yli 1 200 kahdenvälisen investointisopimuksen hallinnoinnille että sellaisen EU:n tulevan sijoituspolitiikan määrittelylle, joka vastaa sijoittajien ja vastaanottavien valtioiden odotuksia siten, että samanaikaisesti noudatetaan unionin ulkoisen toiminnan tavoitteita. Tämän yhteisen kauppapolitiikan alaan sisältyvän tulevan politiikan määrittely edellyttää ensimmäiseksi tähän asti noudatetun sijoituspolitiikan analysointia.

  Nikolaos Salavrakos (EFD), kirjallinen. – (EL) EU:ta pyydetään näinä kriittisinä aikoina puuttumaan taloudelliseen ja sosiaaliseen kriisiin. EU:n on tässä vaiheessa keskityttävä kasvuun ja sijoitusten aikaansaamiseen sekä työpaikkojen luomiseen. Koska EU:n toimivaltaa laajennetaan Lissabonin sopimuksessa ulkomaisten suorien sijoitusten alalle, voimme luoda perustan yhtenäiselle EU:n politiikalle tällä alalla. Meidän on annettava EU:n yrityksille tarvittavat välineet turvallisille ja laadukkaille investoinneille ulkomailla. Yritystemme suojelun ulkomailla on oltava painopisteemme. Koska EU:n markkinat ovat maailman avoimimmat, meidän on otettava käyttöön kehys, jolla suojellaan yrityksiämme, ja asianmukaisia vaatimuksia, joilla saadaan aikaan tasapaino kauppakumppaniemme kanssa, jotta eurooppalaisilla yrityksillä on yhtäläiset kilpailuedellytykset. Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska se on mielestäni oikea askel tämän lopullisen tavoitteen aikaansaamiseksi.

  Czesław Adam Siekierski (PPE), kirjallinen. – (PL) Lissabonin sopimuksessa on otettu käyttöön kauaskantoisia muutoksia yhteisen kauppapolitiikan alalla. Ensinnäkin perustamissopimuksen määräyksien mukaan yhteistä kauppapolitiikkaa on laajennettu muun muassa ulkomaisia suoria sijoituksia koskeviin asioihin. Toiseksi päätöksentekomenettelyä on muutettu: neuvosto tekee nyt päätöksensä määräenemmistöllä, ja parlamentti on saanut yhteispäätösoikeuden. Tämä merkitsee, että parlamentin suostumus on välttämätön kauppasopimusten ratifioinnin ja sijoituksia koskevien kysymysten (ulkomaiset suorat sijoitukset) tapauksessa.

Unionin on luotava osana kauppapolitiikkaansa eurooppalainen sijoituspolitiikka, joka on sijoittajien ja vastaanottajavaltioiden odotuksien mukainen. Sijoituspolitiikassa on myös otettava huomioon Euroopan unionin ulkopolitiikan painopisteet. Tässä yhteydessä esiintyy kysymys kansainvälisen tason sääntelystä, erityisesti WTO:n neuvotteluista. Lissabonin sopimuksen myötä annetut uudet valtuudet vaikuttavat välillisesti myös Euroopan parlamentin toimivaltaan. Se toimii tasavertaisena neuvoston kanssa ulkomaisten suorien investointien alan päätöksentekomenettelyssä.

Uudella johdonmukaisella ja yhdennetyllä EU:n sijoituspolitiikalla pitäisi olla myönteinen vaikutus maailmantalouden kehitykseen. EU:lla on yhtenä tärkeimmistä taloudellisista ryhmittymistä vahva neuvotteluasema, joka voi suorien sijoituksien alan yhteisen politiikan ansiosta edistää EU:n ja sen yritysten kilpailukyvyn kasvua ja lisätä työllisyyttä.

  Catherine Stihler (S&D), kirjallinen. – (EN) Katson, että EU:n oikeutta säännellä yleisen edun mukaisia tarpeita on suojeltava ja että meidän on varmistettava eurooppalaisten sijoittajien vastuullinen käyttäytyminen unionin ulkopuolella, minkä vuoksi tuin tätä mietintöä.

  Nuno Teixeira (PPE), kirjallinen. – (PT) Lissabonin sopimuksen seurauksena ulkomaiset suorat investoinnit kuuluvat EU:n yksinomaiseen toimivaltaan. Tämä asettaa haasteen yli 1 200 kahdenvälisen tämänhetkisen investointisopimuksen hallinnoinnille ja sellaisen EU:n tulevan sijoituspolitiikan määrittelylle, joka vastaa sekä sijoittajien että vastaanottavien valtioiden odotuksia ja EU:n etuja. Yhtenäinen ja johdonmukainen sijoituspolitiikka, jolla edistetään laadukkaita sijoituksia ja myötävaikutetaan positiivisesti maailmanlaajuiseen taloudelliseen edistykseen ja kestävään kehitykseen, on välttämätön. Tämän vuoksi meidän olisi pyrittävä määrittelemään selkeästi suojeltavat sijoitukset lukuun ottamatta spekulatiivisia sijoituksia, joita ei saisi suojata. Olisi hyvä ottaa käyttöön käsite "EU:n sijoittaja" ja olisi myös viisasta määritellä perusteellisesti käsite "ulkomainen sijoittaja". Kun tunnistamme jäsenvaltioiden kokemuksien perusteella parhaat käytännöt, kunnioitamme perusvaatimuksia, kuten syrjimättömyyttä ja tasapuolista ja oikeudenmukaista kohtelua sekä suojaa suoralta ja epäsuoralta pakkolunastukselta, niin meillä on perusteet yhtenäiselle eurooppalaiselle politiikalle tässä asiassa. Nämä toimet ja vastuunjaon määritteleminen EU:n ja jäsenvaltioiden välillä edistää edellytysten luomista pienten ja keskisuurten yritysten ulkomaisille sijoituksille.

  Niki Tzavela (EFD), kirjallinen. – (EL) Tässä mietinnössä annetaan etusija EU:n kaikkien sijoittajien suojelemiselle. Siinä korostetaan myös sitä seikkaa, että EU:n edistämien uusien sijoitusten on oltava kannattavia ja ympäristöystävällisiä, ja niillä on edistettävä korkeatasoisia työoloja. Lopuksi siihen sisältyy luettelo valtioista, jotka ovat ensisijaisia kumppaneita. Uskon, että tällä kaikella autetaan luomaan vankka kansainvälinen sijoituspolitiikka Euroopan unionissa. Tästä syystä äänestin Arifin mietinnön puolesta.

  Dominique Vlasto (PPE), kirjallinen. – (FR) Lissabonin sopimuksen seurauksena ulkomaiset suorat investoinnit kuuluvat EU:n yksinomaiseen toimivaltaan. Tuin innokkaasti tätä mietintöä, jossa määritellään uusi kansainvälinen sijoituspolitiikka ja vahvistetaan EU:n asemaa ulkomaisen suoran tuen suurimpana vastaanottajana. Mietinnössä lähetetään voimakas viesti: EU:n on oltava keskeinen toimija tulevaisuuden investointien alalla. Uusien talouksien esiintulo on häirinnyt valtioiden tasapainoa ja niiden sijoituskykyä. Euroopan yritysten on sijoittauduttava uusille markkinoille, ja EU:n on autettava niitä kasvamaan tarjoamalla niille oikeudellista varmuutta ja vahvistamalla niiden yhdentymistä maailmantalouteen. Ulkomaiset suorat sijoitukset ovat keskeinen osa Euroopan valtioiden toimintaa, mutta ovatko ne aina talouden vauhdittajia? En usko. Ulkomaiset suorat sijoitukset ovat tehokkaita ainoastaan, kun niihin liittyvät asianmukaiset toimintalinjat, joiden perusteella otetaan käyttöön selkeät säännöt. Mietinnössä taataan siten taloudellinen ja oikeudellinen ympäristö yrityksille, erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksillemme (pk-yrityksille), jotka ovat kasvun ja työllisyyden voimatekijöinä olennaisia taloudellemme. Meidän on pysyttävä valppaina, jotta emme jätä niitä ulkomaisten sijoittajien hyökkäyksien armoille.

Mietintö: Cătălin Sorin Ivan (A7-0050/2011)

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestän tämän mietinnön puolesta, koska Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmä teki ehdotuksia liittymistä valmistelevan tuen paremmasta valvonnasta, kun otetaan huomioon vuoden 2009 kokemukset; koska EU:n toteutti toimia tupakointia vastaan osana maailmanlaajuista kumppanuutta; ja koska muiden tuotteiden tuominen tai vieminen EU:hun aiheuttaa veronmaksajille kuluja ja vie EU:n talousarviosta varoja sekä estää toimia tähän ongelmaan vastaamiseksi. Lisäksi on tärkeää seurata Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tekemää työtä koko vuoden aikana eikä ainoastaan keskustelussa vuosikertomuksesta.

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. – (LT) Olin samaa mieltä tästä mietinnöstä, jossa pyydetään toimia ja varoja sen varmistamiseksi, että EU:n varat eivät ole korruption kohteena ja että yhden luukun avoimuus varmistetaan EU:n varojen saajien osalta. EU:n veronmaksajien varoja on käytettävä asianmukaisesti ja tehokkaasti. Jäsenvaltioilla on oltava tehokkaita valvontamekanismeja ja riittävät valmiudet havaita petokset. Kaikki varat, jotka on maksettu sääntöjenvastaisuuksien seurauksena, on palautettava EU:n talousarvioon.

  George Becali (NI), kirjallinen. – (RO) Äänestin varauksettomasti mietinnön ja kollegamme laatimien ehdotusten puolesta. Komission arviossa esitetystä kritiikistä ja sen moniselitteisyydestä huolimatta tuen esittelijän ajatusta siitä, että voimme tehdä päätelmät EU:n taloudellisten etujen tilanteesta ja petosten torjunnasta ainoastaan, jos otamme huomioon Euroopan unionin tilintarkastustuomioistuimen vuoden 2009 vuosikertomuksen ja OLAFin kertomuksen tiedot.

  Sergio Berlato (PPE), kirjallinen. – (IT) Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 325 artiklan perusteella komissio ja jäsenvaltiot ovat velvollisia suojaamaan unionin taloudellisia etuja ja torjumaan petollisia menettelyjä aloilla, joilla Euroopan unionilla ja jäsenvaltioilla on yhteistä toimivaltaa.

Katson, että komission kertomuksessa "Euroopan unionin taloudellisten etujen suojaamisesta – Petostentorjunta – Vuosikertomus 2009" ei anneta yleisesti tietoja sääntöjenvastaisuuksien ja petoksien arvioidusta tasosta yksittäisissä jäsenvaltioissa, vaan siinä keskitytään raportoinnin tasoon. Havaintoja ei voida mielestäni tulkita empiiriseksi näytöksi petosten ja sääntöjenvastaisuuksien laajuudesta, koska niiden perusteella ei saada kattavaa kuvaa jäsenvaltioiden petoksia ja sääntöjenvastaisuuksia koskevasta todellisesta tilanteesta.

Olen sen vuoksi samaa mieltä esittelijän kanssa. Hän pitää soveltuvimpana lähestymistapana, että EU:n taloudellisten etujen suojaamista ja petostentorjunnan tilannetta koskeva päätelmät perustuvat talousarvion toteuttamista koskevaan tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomukseen, jota esittelijä pitää kaikkein luotettavimpana tiedon lähteenä, kun taas komission ja OLAFin kertomuksista saadaan tietoja erityistapauksista.

  Izaskun Bilbao Barandica (ALDE), kirjallinen. – (ES) Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 325 artiklan perusteella komissiota ja jäsenvaltioita velvoitetaan suojaamaan unionin taloudellisia etuja ja torjumaan petoksia. Komission olisi jatkettava pyrkimyksiään varmistaa, että jäsenvaltiot noudattavat raportointivelvoitteitaan, jotta saadaan luotettavia ja vertailtavia tietoja ja tehdään ero sääntöjenvastaisuuksien ja petoksien välillä.

Tämän perusteella EU:n toimielimet voivat toteuttaa toimia. Tämä on mahdollista kuitenkin vain, jos tiedot ovat avoimia. Jos näin on, voimme käyttää asianmukaisesti EU:n varoja, jolloin saadaan uskottavuutta ja Euroopan kansalaisten luottamus.

  Vasilica Viorica Dăncilă (S&D), kirjallinen. – (RO) Kun otetaan huomioon petosten määrä verrattuna omiin varoihin liittyvien sääntöjenvastaisuuksiin määrään Itävallassa, Espanjassa, Italiassa, Romaniassa ja Slovakiassa, joissa petosten määrä on yli kuin puolet sääntöjenvastaisuuksien kokonaismäärästä kussakin näistä jäsenvaltioista, samoin kuin kansallisten tulliviranomaisten valvonnan puutteet, niin mielestäni tullivalvonnan järjestelmiä olisi vahvistettava.

Komission olisi otettava vastuu sen varmistamisesta, että jäsenvaltiot noudattavat raportointivelvoitteitaan ja että saadaan luotettavia ja vertailtavia tietoja sääntöjenvastaisuuksista ja petoksista.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Petos on esittelijän hyvin osuvan määritelmän mukaan "esimerkki tarkoituksellisesta vääryydestä ja rangaistava teko" ja sääntöjenvastaisuus merkitsee sitä, että "sääntöjä ei ole noudatettu". Nämä ovat määritellyt puitteet, joiden perusteella meidän olisi sovellettava nollatoleranssia petoksiin ja joista meidän olisi tehtävä tavoitteemme, kuten hän totesi vuoden 2008 kertomuksen yhteydessä, jotta taloudelliset väärinkäytökset saataisiin kokonaan poistettua EU:sta. Kuten totesin viime vuonna esittämässäni kysymyksessä, Financial Timesin tekemän tutkimuksen perusteella koheesiorahaston tavoitteesta ja tehokkuudesta on vakavia epäilyjä. Nämä epäilyt eivät voi yksinkertaisesti rajoittua sanomalehtiin.

Tässä mietinnössä pidetään myös valitettavana, että suuria määriä EU:n varoja käytetään edelleen väärin, ja siinä kehotetaan komissiota toteuttamaan asianmukaisia toimia, joilla varmistetaan näiden varojen pikainen takaisinperintä. Yhteisön varojen väärinkäytösten vuoksi tarvitaan parempaa hallintaa sekä valvontaa siitä, miten varat käytetään. On myös säädettävä tehokkaiden rangaistuksien soveltamisesta jäsenvaltioihin, jotka eivät käytä asianmukaisesti saamiaan varoja. Tämä on ainoa tapa, jolla voimme saavuttaa tavoitteen siitä, että EU:ssa ei esiinny petoksia.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Tässä päätöslauselmaesityksessä viitataan komission kertomukseen neuvostolle ja Euroopan parlamentille: Euroopan unionin taloudellisten etujen suojaaminen – Petostentorjunta – Vuosikertomus 2009 (KOM(2010)0382). Se on yhdenmukainen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 325 artiklan − jossa edellytetään, että komissio ja kaikki jäsenvaltiot turvaavat EU:n taloudelliset edut − ja sen 2 kohdan − jonka mukaan komission on toimitettava yksityiskohtainen vuosikertomus parlamentille ja neuvostolle − kanssa. Viime vuosien parannuksista huolimatta on tärkeää, että pyrkimyksiä estää kaikenlaisia petoksia jatketaan, vaikka myös jäsenvaltioiden elimet torjuvat niitä. Olen samaa mieltä esittelijän tekemistä ehdotuksista, joita olisi täydennettävä keskustelun aikana tehdyillä suosituksilla, kuten tarpeella selventää käsitteitä "petos" ja "sääntöjenvastaisuus", koska tämä merkitsee tietoista käyttäytymistä, joka vahingoittaa EU:n etua; lisäksi sääntöjenvastaisuuksien hallitsemiseksi pitäisi olla parempi järjestelmä. Toivon, että vuoden 2010 kertomus on parempi kuin edellisenä vuonna, kun siihen sisällytetään nämä ehdotukset.

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Vuosikertomus on yhteenveto tilastoista, jotka koskevat jäsenvaltioiden ilmoittamia sääntöjenvastaisuuksia useilla aloilla, kuten maatalouspolitiikka, koheesiopolitiikka ja liittymistä valmistelevat tuet sekä EU:n perinteisten omien varojen takaisinperintä. Näillä aloilla löydettiin useita sääntöjenvastaisuuksia monessa jäsenvaltiossa vuoden 2009 aikana. Monet sääntöjenvastaisuudet havaitaan ja/tai ilmoitetaan myöhässä, jolloin vaarannetaan julkisten varojen suojeleminen ja asianmukainen käyttö. Tuemme esittelijän kritiikkiä ja huomioita tarpeesta panna toimeen tehokas takaisinperintäjärjestelmä.

Maksujen perinnän taso on tällä hetkellä suoraan sanoen alhainen. Meidän olisi kuitenkin korostettava, että petosten ja korruption torjumistoimia olisi toteutettava monista syistä ja erityisesti tehokkuuden vuoksi mahdollisimman lähellä tasoa, jolla niihin syyllistytään. Sen vuoksi jokaisessa jäsenvaltiossa on tehostettava petosten ja korruption torjuntaa, koska EU:n tason yleinen lainsäädäntö ei ole mikään ihmelääke näihin ilmiöihin.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Tämä vuosikertomus on yhteenveto tilastoista, jotka koskevat jäsenvaltioiden ilmoittamia sääntöjenvastaisuuksia useilla aloilla, kuten maatalouspolitiikka, koheesiopolitiikka ja liittymistä valmistelevat tuet sekä EU:n perinteisten omien varojen takaisinperintä.

Näillä aloilla löydettiin useita sääntöjenvastaisuuksia monessa jäsenvaltiossa vuoden 2009 aikana. Monet sääntöjenvastaisuudet havaitaan ja/tai ilmoitetaan myöhässä, jolloin vaarannetaan julkisten varojen suojeleminen ja asianmukainen käyttö.

Tuemme esittelijän kritiikkiä tarpeesta panna toimeen tehokas takaisinperintäjärjestelmä. Maksujen perinnän taso on tällä hetkellä kaukana toivotusta tasosta.

Haluaisimme kuitenkin korostaa, että EU:n tason korruption ja petoksien torjuntaa koskevaa yhteistä lainsäädäntöä tärkeämpää on se, että jokainen jäsenvaltio toteuttaa käytännössä petoksien ja korruption torjuntaa.

Varoitamme joka tapauksessa, että valvonta ei saisi aiheuttaa liiallista byrokratiaa, jolla heikennetään tukea hakevien, erityisesti pienten yhteiskunnallisten järjestöjen sekä pienten ja keskisuurten yritysten oikeuksia.

  Lorenzo Fontana (EFD), kirjallinen. – (IT) Kiitän esittelijän työtä. Asiakirjasta käyvät ilmi petokset ja sääntöjenvastaisuudet, ja siihen sisältyy OLAFia koskeva katsaus. Komission työ ei ole kuitenkaan tyhjentävä, koska se ei ilmoita yksittäisten jäsenvaltioiden petostietoja, kuten esittelijä korostaa. Tästä syystä kannatan tätä ehdotusta.

  Ian Hudghton (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Petokset EU:ssa aiheuttavat iskun järjestelmän eheydelle. On tärkeää, että EU ja sen jäsenvaltiot jatkavat tärkeää työtä tällä alalla, ja sen vuoksi tuin tätä mietintöä.

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen. – (LT) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska jäsenvaltioiden on toimittava ensisijaisesti veronmaksajien varojen suojelijana petosten torjuntaa koskevissa pyrkimyksissään. Meidän on vahvistettava sovellettavaa ilmoitusmenettelyä ja petoksien havainnoimista koskevia valmiuksia jäsenvaltioissa. Komission kertomuksessa "Euroopan unionin taloudellisten etujen suojaamisesta – Petostentorjunta – Vuosikertomus 2009" ei ole tietoja sääntöjenvastaisuuksien ja petoksien arvioidusta tasosta yksittäisissä jäsenvaltioissa ja siten ei ole mahdollista saada yleiskuvaa sääntöjenvastaisuuksien ja petosten todellisesta laajuudesta jäsenvaltioissa eikä määritellä tai rangaista niitä valtioita, joissa sääntöjenvastaisuuksia ja petoksia on eniten. Komission kertomuksessa ei tarkastella petoksia yksityiskohtaisesti ja sääntöjenvastaisuuksiin suhtaudutaan hyvin yleisluonteisesti. Valitettavasti suuria määriä EU:n varoja käytetään edelleen väärin, ja sen vuoksi komission on toteutettava asianmukaisia toimia, joilla varmistetaan näiden varojen pikainen takaisinperintä. Virheitä ei saa suvaita, ja komission on yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa laadittava perustamissopimuksen mukainen asianmukainen kertomus, jonka perusteella Euroopan parlamentille annetaan kohtuulliset takeet siitä, että tämä tavoite on saavutettu ja että petostentorjuntatoimet toteutetaan asianmukaisesti.

  Petru Constantin Luhan (PPE), kirjallinen. – (RO) Vuosikertomus on yhteenveto tilastoista, jotka koskevat jäsenvaltioiden ilmoittamia sääntöjenvastaisuuksia niillä aloilla, joilla jäsenvaltiot panevat täytäntöön talousarviota (maatalouspolitiikka, koheesiopolitiikka ja liittymistä valmistelevat tuet, jotka kattavat noin 80 prosenttia talousarviosta), ja EU:n perinteisten omien varojen keräämisestä. Mielestäni EU:n taloudellisten etujen turvaaminen ja petoksien torjuminen ovat erityisen tärkeitä aloja, ja niitä koskeva vastuu kuuluu Euroopan unionin ja jäsenvaltioiden toimivaltaan. Lisäksi vuosikertomuksessa esitetään arvio sääntöjenvastaisuuksista niillä aloilla, joiden varoja komissio hallinnoi suoraan, ja luodaan katsaus Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) operatiiviseen toimintaan.

  David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Äänestin tämän mietinnön puolesta. Siinä arvostellaan voimakkaasti komissiota siitä, että se antaa liian vähän tietoa petoksista ja sääntöjenvastaisuuksista. Tätä pidetään tuloksena siitä, että jäsenvaltiot antavat huonosti tietoja. Esimerkiksi Ranskan ja Espanjan petostenepäilyjen määrää pidetään "epäilyttävän alhaisena". Haluamme, että tulevaisuudessa sääntöjenvastaisuudet ja petokset erotetaan selkeästi toisistaan, koska petos on rikos ja sääntöjenvastaisuus tarkoittaa sitä, että sääntöjä ei noudateta. Mietinnössä peräänkuulutetaan myös jäsenvaltiokohtaista selvitystä arvioiduista petoksista ja sääntöjenvastaisuuksista, jotta yksittäisiin valtioihin voidaan kohdistaa kurinpitotoimia. Päätöslauselmassa todetaan, että suuria määriä EU:n varoja käytetään edelleen väärin. Parlamentti kehottaa komissiota toteuttamaan toimia, jotta näiden varojen takaisinperintä varmistetaan erityisesti Italiassa. Erityisesti maataloudessa ja koheesiopolitiikassa varojen takaisinperinnän taso on "katastrofaalinen".

  Jiří Maštálka (GUE/NGL), kirjallinen. – (CS) Olen samaa mieltä esittelijän kanssa siitä, että komissio ei antanut Euroopan unionin taloudellisten etujen suojaamista ja petostentorjuntaa koskevassa vuosikertomuksessaan kaivattuja tietoja EU:n varojen hallintaan liittyvien petosten ja sääntöjenvastaisuuksien arvioidusta määrästä kussakin EU:n jäsenvaltiossa. Kun otetaan huomioon, että joissain jäsenvaltioissa, kuten Tšekin tasavallassa, korruption laajuus on valtava, tämä on erittäin vakava puute. Kun tarkastelemme petoksia ja niin sanottuja sääntöjenvastaisuuksia unionin tasolla, kunkin jäsenvaltion tasolla on yleisesti ainoastaan yksi tietynlainen korruptio- ja petosmuoto, mutta se on kuitenkin erittäin merkittävä. Mielestäni olisi tarkasteltava kiireellisesti, onko Euroopan petostentorjuntaviraston tällä hetkellä tekemä työ riittävän tehokasta ja pitäisikö tätä työtä muuttaa rakenteen ja menettelyn osalta, mukaan lukien määrätietoisempi lähestymistapa.

  Véronique Mathieu (PPE), kirjallinen. – (FR) Euroopan yhteisön taloudellisten etujen suojaaminen pitää sisällään petoksien ja sääntöjenvastaisuuksien torjunnan. On tärkeää erottaa toisistaan sääntöjenvastaisuus, eli sääntöjen noudattamatta jättäminen, ja petos, eli tahallinen rikkomus, joka on rikos. Komission vuosikertomuksessa ei toisin sanoen tehdä täysin tätä eroa ja siinä käsitellään laajasti väärinkäytöksiä, joissa ei tarkastella petostapauksia kovin yksityiskohtaisesti. Erikseen mainitaan kolme alaa, joiden osuus on noin 80 prosenttia EU:n talousarviosta: maatalouspolitiikka, koheesiopolitiikka ja liittymistä valmistelevat tuet. Näiden toimintalinjojen ja määrärahojen toteutus riippuu jäsenvaltioista, jotka ovat vastuussa sääntöjenvastaisuuksien ja petoksien torjuntaa koskevista kansallisista välineistä.

Hallinnon sitoutuminen ei ole tarpeeksi yhtenäistä, ja sääntöjenvastaisuuden korkea taso joissain jäsenvaltioissa ei ole hyväksyttävää. Parannuksia pitäisi tehdä myös julkisissa hankintamenettelyissä erityisesti avoimuuden varmistamiseksi ja petoksien torjumiseksi.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Tässä mietinnössä korostetaan lukuisia sääntöjenvastaisuuksia ja petostapauksia EU:n varojen käytössä kussakin jäsenvaltiossa. Ilmoitettujen tapausten määrän kasvun aiheutti uuden viestintäteknologian käyttöönotto. Katson, että on pyrittävä kaikin keinoin varmistamaan, että jäsenvaltiot kantavat vastuun ja niitä rangaistaan petoksien ja sääntöjenvastaisuuksien vuoksi. Kutakin jäsenvaltiota koskevat tarvittavat tiedot on annettava saataville, jotta lisätään valvonnan ja seurantajärjestelmän tehokkuutta ja varmistetaan, että meillä on oikea kuva tilanteesta. Jäsenvaltioiden olisi otettava käyttöön sääntöjenvastaisuuksien hallintajärjestelmä, jotta ne täyttävät paremmin EU:n toimielimille ilmoittamista koskevat velvollisuutensa. Maatalous, koheesiopolitiikka ja liittymistä valmistelevat tuet ovat aloja, joilla sääntöjenvastaisuuksien ja petoksien määrä ovat erityisen ilmeinen. Sen vuoksi on toteutettava toimenpiteitä, joilla lisätään seuranta-, havaitsemis- ja korjaustoimia. Meidän on luotava avoin ja tehokas järjestelmä EU:n varojen hallitsemiseksi ja käyttämiseksi.

  Alexander Mirsky (S&D), kirjallinen. – (EN) Tiedän, että vuosikertomuksessa tarkastellaan, miten hyvin komissio ja jäsenvaltiot suojelevat EU:n varoja petoksilta, mitä edellytetään SEUT:n 325 artiklan nojalla. On aloja, joilla jäsenvaltiot toteuttavat talousarvion (maatalous, koheesio, liittymistä edeltävä tuki) ja keräävät EU:n omat varat tullimaksuilla. On tärkeää, että EU:n ja tupakanvalmistajien välillä tehdään sopimus tupakan salakuljetuksen torjumisesta.

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Jokainen myymälävarkauteen osallistuva jää kiinni ja häntä rankaistaan. Sen sijaan EU:n rahastoista on mahdollista ohjata pois miljoonia euroja ilman lähes minkäänlaista riskiä. Kyseessä ei ole ainoastaan se, että todennäköisyys jäädä kiinni on pieni. Vaikka petos voidaan lopulta todistaa, jäsenvaltiot eivät ole kiinnostuneita aloittamaan oikeuskäsittelyä ja perimään varoja. Antelias tukijärjestelmä on edelleen auki petoksille ja sääntöjenvastaisuuksille. Monenlaisia petostapauksia on erityisesti itäisissä ja eteläisissä jäsenvaltioissa. Liittymistä valmisteleva tuki on osoittautunut erityisen alttiiksi väärinkäytöksille. Turkin tapauksessa liittymistä valmisteleva tuki hyödyttää EU:n ulkopuolista valtiota ja päätyy joissain tapauksissa korruptoituneiden viranomaisten taskuihin.

Meidän on selvitettävä asia, jotta veronmaksajille ei aiheudu lisää vahinkoa. Mietintö on vain yksi askel tähän suuntaan. Loppujen lopuksi sillä ei voida todennäköisesti taata, että Euroopan veronmaksajien varat eivät ohjaudu toiseen EU:n jäsenvaltioon tai jopa EU:n ulkopuolisille alueille. Äänestin tämän mukaisesti.

  Claudio Morganti (EFD), kirjallinen. – (IT) Tämä yhteisön alueella tehtävien petoksien torjuntaa koskeva mietintö on oikeansuuntainen. Siinä keskitytään tarpeeseen vaatia laajempaa selkeyttä ja siinä toistetaan, että meidän on oltava aina varuillamme.

Italia on valitettavasti asiasta eniten kärsivien valtioiden joukossa. Suurin osa näistä tapauksista tapahtuu Etelä-Italiassa. Niissä on kyse varkauksista tai näiden alueiden kehittämiseen tarkoitettuihin varoihin liittyvistä väärinkäytöksistä. Näiden varojen tarkoitus on edistää köyhien alueiden kasvua ja kehitystä. Jos tällaisia petostapauksia sattuu nimenomaan siellä, missä sijoitustarpeet ovat suurimmat, niin voitte hyvin ymmärtää, että niistä aiheutuva vahinko on kaksinkertainen.

Sen vuoksi tähän alaan on kiinnitettävä yhä enemmän huomiota, ja on harjoitettava jatkuvaa valvontaa ja annettava ajankohtaisia tietoja, joiden ansiosta mahdolliset väärinkäytökset tulevat tietoomme. Tässä mietinnössä korostetaan näitä kysymyksiä, minkä vuoksi päätin äänestää sen puolesta.

  Wojciech Michał Olejniczak (S&D), kirjallinen. – (PL) Euroopan parlamentti hyväksyi 5. huhtikuuta päätöslauselmaesityksen unionin taloudellisten etujen suojaamisesta ja petoksien torjunnasta. Komission ja jäsenvaltioiden tehtävä on suojata EU:n taloudelliset edut torjumalla harhaanjohtamista, petoksia ja korruptiota. Hyväksyttyyn asiakirjaan sisältyy tilastotietoja tästä ongelmasta, ja monet niistä ovat hälyttäviä. Asianmukaiset tiedot puuttuvat, valvontajärjestelmät eivät aina toimi oikein, ja monet hallitukset eivät näytä olevan halukkaita yhteistyöhön. Petokset ja korruptio toimivat pääasiassa veronmaksajien etua vastaan. Ne olisi mielestäni kaikin keinoin saatava täydellisesti poistettua. Tuen Euroopan parlamentin lausuntoja ja sen edellytystä siitä, että jäsenvaltiot harjoittavat todellista EU:n talousarviovarojen käytön hallintaa sekä antavat täydellisiä ja luotettavia tietoja tällä alalla. Yhtä tärkeää on ottaa käyttöön avoimet julkisten hankintojen järjestelmät sekä yksinkertaistettujen tullimenettelyjen parempi valvonta kaikkialla unionissa. Näillä toimilla autetaan havaitsemaan ja torjumaan korruptiotapauksia nyt ja myös vähentämään huomattavasti niiden esiintymistä tulevaisuudessa.

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. – (IT) Äänestin Euroopan unionin taloudellisten etujen suojaamista ja petostentorjuntaa koskevan mietinnön puolesta, koska kyseessä on kaikkia jäsenvaltioita koskeva aihe, johon meidän kaikkien on vastattava, jotta toimiamme keinottelun ja kansallisten ja/tai EU:n varojen epäasianmukaisen hallinnan vastaisia ponnistelujamme koordinoidaan paremmin. Asiakirjassa on luettelo tilastotiedoista, jotka koskevat petoksia, sääntöjenvastaisuuksia ja monissa jäsenvaltioissa ja EU:n toimielimissä esiintyviä epäjohdonmukaisuuksia. Nämä tiedot ovat varoituksena niille osapuolille, jotka suojelevat unionin taloudellista etua ja jotka pyrkivät antamaan yksityiskohtaista ja luotettavaa tietoa, jotta voidaan antaa kattava kuva sääntöjenvastaisuuksien ja petoksien kansainvälisestä tilanteesta yleisen edun suojelemiseksi.

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. – (PT) Tässä komission kertomuksessa "Euroopan unionin taloudellisten etujen suojaamisesta – Petostentorjunta – Vuosikertomus 2009", joka esitettiin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 325 artiklan 2 kohdan mukaisesti, ei anneta yleisesti mitään tietoja sääntöjenvastaisuuksien ja petoksien arvioidusta määrästä kussakin jäsenvaltiossa, vaan siinä keskitytään lähinnä tiedotukseen. Sen vuoksi on mahdotonta saada selvää käsitystä sääntöjenvastaisuuksien ja petosten todellisesta laajuudesta jäsenvaltioissa tai tunnistaa ja rangaista niitä valtioita, joissa sääntöjenvastaisuuksien ja petoksien määrä on suurin. Yhdyn esittelijän näkemykseen, että kaikkein soveltuvin lähestymistapa on se, että EU:n taloudellisten etujen suojelua ja petostentorjunnan tilannetta koskeva päätelmät perustuvat tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomukseen 2009, jota esittelijä pitää kaikkein luotettavimpana tiedonlähteenä, kun taas komission ja OLAFin kertomuksista saadaan lisätietoja ja esimerkkejä raportoinnin kehityksestä. Äänestin näistä syistä tämän mietinnön puolesta.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Äänestin mietinnön puolesta. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 325 artiklassa komissio ja jäsenvaltiot velvoitetaan suojaamaan unionin taloudellisia etuja ja torjumaan petollisia menettelyjä aloilla, joilla Euroopan unionilla ja jäsenvaltioilla on yhteistä toimivaltaa. Sopimuksen 325 artiklan 5 kohdan mukaisesti komissio antaa yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa vuosittain Euroopan parlamentille ja neuvostolle selvityksen kyseisen artiklan täytäntöönpanemiseksi toteutetuista toimenpiteistä. Komission kertomuksessa neuvostolle ja Euroopan parlamentille: Euroopan unionin taloudellisten etujen suojaaminen – Petostentorjunta – Vuosikertomus 2009 (KOM(2010)0382) on yhteenveto tilastoista, jotka koskevat jäsenvaltioiden ilmoittamia sääntöjenvastaisuuksia niillä aloilla, joilla jäsenvaltiot panevat täytäntöön talousarviota (maatalouspolitiikka, koheesiopolitiikka ja liittymistä valmistelevat tuet, jotka kattavat noin 80 prosenttia talousarviosta), ja EU:n perinteisten omien varojen keräämisestä. Lisäksi kertomuksessa esitetään arvio sääntöjenvastaisuuksista niillä toimintalohkoilla, joiden varoja komissio hallinnoi suoraan, ja luodaan katsaus Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) operatiiviseen toimintaan.

  Licia Ronzulli (PPE), kirjallinen. – (IT) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska meiltä puuttuu aivan liian usein luotettavaa tietoa sääntöjenvastaisuuksista ja petoksista, jotka liittyvät EU:n varojen käyttöön jäsenvaltioissa. Liian usein ei tarkisteta tosiasiallisesti tullimaksujen keräämistä ja väärin käytettyjen varojen takaisinperimistä. On tärkeää toteuttaa konkreettisia toimia, jotta sääntöjenvastaisuuksien ja petoksien välillä tehdään selkeä ero, koska petos on rikos ja sääntöjenvastaisuudessa on kyse siitä, että sääntöjä ei noudateta ja että tämä voi olla helposti tahatonta. Meillä on oltava jäsenvaltiokohtaiset analyysit näistä seikoista, jotta yksittäisiin valtioihin voidaan kohdistaa kurinpitotoimia.

  Czesław Adam Siekierski (PPE), kirjallinen. – (PL) Euroopan petostentorjuntavirasto tekee useita satoja tutkimuksia vuosittain EU:lle suoritettavien maksujen kiertämisestä ja EU:n varojen väärinkäyttämisestä. Petoksien laajuuden peittäminen ei tiedä hyvää. Päinvastoin, kun tämä tapahtuu, emme ole tietoisia vaaroista, ja sen vuoksi emme varaudu niihin.

Olen huolissani väärin käytettyjen varojen tämänhetkisestä alhaisesta takaisinperinnän tasosta. Tuensaajilta vuosina 2007–2009 takaisinperitty määrä on ainoastaan 10 prosenttia kaikista takaisinperittävistä summista. Tätä ei voida hyväksyä. Meidän on otettava käyttöön tehokas takaisinperintää koskeva järjestelmä ja valvottava tarkasti, miten tällä alalla edistytään. Petoksien valvonta ei saa rajoittua ainoastaan EU:n toimielimeen, vaan se olisi varmistettava kussakin jäsenvaltiossa. Juuri niiden olisi suunniteltava ja määräajoin arvioitava julkisia hankintoja koskevia järjestelmiä, jotta korruptiota voitaisiin torjua.

Lisäksi jäsenvaltioiden olisi huolehdittava avoimuudesta ja vastuusta julkisten hankintojen alalla. Unionissa ja jäsenvaltioissa olisi pyrittävä varmistamaan, että menettelyt ovat yksinkertaisia ja että niillä hillitään liiallista byrokratiaa.

  Catherine Stihler (S&D), kirjallinen. – (EN) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska petoksien torjunta on EU:n taloudellisen edun lisäksi erityisen tärkeää myös kuluttajien suojelemiselle.

  Nuno Teixeira (PPE), kirjallinen. – (PT) Tässä mietinnössä, jonka Euroopan parlamentin kaikki poliittiset ryhmät hyväksyivät, tuodaan esiin lukuisia sääntöjenvastaisuuksia ja petostapauksia EU:n varojen käytössä kussakin jäsenvaltiossa. Komission mukaan ilmoitettujen tapausten määrän kasvun aiheutti uuden viestintäteknologian käyttöönotto. Äänestän tämän mietinnön puolesta ja katson, että komission on toteutettava enemmän toimia, jotta vastuu kannetaan ja jäsenvaltioita rangaistaan petoksien ja sääntöjenvastaisuuksien vuoksi. Kutakin jäsenvaltiota koskevat tarvittavat tiedot on annettava saataville, jotta lisätään valvonnan ja seurantajärjestelmän tehokkuutta ja varmistetaan, että meillä on oikea kuva tilanteesta. Jäsenvaltioiden olisi myös otettava käyttöön sääntöjenvastaisuuksien hallintajärjestelmä, jotta edistetään sitä, että ne täyttävät paremmin EU:n toimielimille ilmoittamista koskevat velvollisuutensa.

Maatalous, koheesiopolitiikka ja liittymistä valmistelevat tuet ovat aloja, joilla säännönvastaisuuksien ja petoksien määrä ovat erityisen ilmeinen, ja sen vuoksi on toteutettava toimenpiteitä, joilla lisätään seuranta-, havaitsemis- ja korjaustoimia. On tärkeää, että kaikki eurooppalaiset ja erityisesti jäsenvaltioiden elimet tekevät työtä keskenään, jotta EU:n varojen käytöstä tehdään avointa ja täsmällistä.

  Marie-Christine Vergiat (GUE/NGL), kirjallinen. – (FR) Äänestin tämän mietinnön, joka koskee EU:n varojen käyttöön jäsenvaltioissa liittyviä petoksia, puolesta. Mietinnössä arvostellaan epäiltyjen petosten määrän kasvua suhteessa sääntöjenvastaisuuksien kokonaismäärään tietyissä jäsenvaltioissa (Puolassa, Romaniassa ja Bulgariassa) ja kehotetaan komissiota, asiaankuuluvia unionin virastoja ja jäsenvaltioita toteuttamaan toimia sen varmistamiseksi, että EU:n varat eivät ole korruption kohteena ja hyväksymään varoittavia seuraamuksia, kun korruptiota ja petoksia havaitaan. Tämän olisi oltava vähimmäisvaatimus.

Parlamentti kiinnittää mietinnössä myös huomiota Ranskaan ja Espanjaan ja "on huolissaan epäilyttävän alhaisista petosepäilyjen määristä" näissä valtioissa, sekä pyytää komissiota esittämään tietoja näiden valtioiden valmiuksista havaita petoksia. Korruption torjunta on keskeistä. Se ei saa kuitenkaan peittää menettelyjen monimutkaisuutta. Todellisen yksinkertaistamisen ansiosta varoja tarvitsevilla paikallisilla yhteisöillä ja pienillä organisaatioilla pitäisi olla paremmat mahdollisuudet käyttää niitä. Tämä epäilemättä helpottaisi varojen hallintaa, ja näin varmistettaisiin parempi parlamentaarinen valvonta.

  Angelika Werthmann (NI), kirjallinen. – (DE) EU:n rahoituksen myöntämiseen liittyvään korkeaan virheiden määrään on löydettävä mahdollisimman nopeasti tehokas ratkaisu. Meidän on välittömästi otettava käyttöön tiukkoja toimia, joilla estetään se, että julkista rahoitusta saadaan vilpillisin perustein. EU:n ja jäsenvaltioiden on tehtävä yhteistyötä, jotta varmistetaan, että EU:n rahoitus tarjoaa mahdollisimman suuren hyödyn Euroopan kansalaisille, koska tämä on loppujen lopuksi molempien osapuolten etujen mukaista.

Mietinnössä todetaan, että integroitua hallinto- ja valvontajärjestelmää heikentävät epätarkat tiedot, puutteellinen vertaaminen ja puutteellinen seuranta. Nämä ongelmat on ratkaistava. Rahoituksen saantia ja tarjontaa koskevat selkeät säännökset ja täydellinen avoimuus sekä valvontaa koskevat tiukat säännöt ovat paras keino varmistaa, että petoksellinen toiminta päätetään ennen kuin se voi edes esiintyä.

  Iva Zanicchi (PPE), kirjallinen. – (IT) Kannatin äänestyksessä Cătălin Sorin Ivanin esittämää asiakirjaa EU:n taloudellisten etujen suojaamisesta ja petoksien torjumisesta alalla, jolla vastuu jaetaan unionin ja jäsenvaltioiden kesken. Katson, että varsinkin viimeaikaisten tapahtumien vuoksi tähän ongelmaan on kiinnitettävä huomiota ja on varmistettava jatkuva sitoutuminen, jotta petoksia on mahdollista vastustaa yhtenäisesti kaikkialla EU:ssa.

Mietintö: Marietta Giannakou (A7-0062/2011)

  William (The Earl of) Dartmouth (EFD), kirjallinen. – (EN) UKIP vastustaa periaatteessa eurooppalaisia poliittisia puolueita. Kansallinen poliittinen puolue on ainoa aito tapa edustaa jäsenvaltioiden äänestäjien mielipiteitä ja näkökantoja. Siitä huolimatta olisi väärin, että ainoastaan eurooppalaiset ylikansalliset puolueet voivat hyötyä veronmaksajien varoista, jos juuri tätä on tarjolla. Sen vuoksi UKIP katsoo, että sillä on oikeus osallistua eurooppalaiseen poliittiseen puolueeseen. Olisi täysin väärin, jos poliittinen järjestelmä tukahduttaa eurooppalaista hanketta vastustavien monien miljoonien brittien ja Euroopan muiden kansakuntien äänen.

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestän tämän mietinnön puolesta, koska se merkitsee merkittävää edistysaskelta sille, että luodaan oikeusperusta Euroopan tason poliittisten puolueiden rahoituksen sääntelemiseksi. Tämä mietintö on askel oikeaan suuntaan, koska siinä ei tunnusteta puolueiden henkilöstöresursseja koskevaa eurooppalaista perussääntöä ja siinä tehdään ero puolueen perustamisen ja sen rahoittamisen välillä. Viittaus poliittisiin säätiöihin on myös myönteinen.

  Laima Liucija Andrikienė (PPE), kirjallinen. – (LT) Äänestin tämän Euroopan tason poliittisia puolueita ja niiden rahoitusta koskevista säännöistä laaditun päätöslauselman puolesta. Tämä on tärkeä asiakirja, jolla edistetään Euroopan poliittisten puolueiden kehitystä, jotta kansalaisten luottamusta EU:ta koskeviin asioihin tehostetaan. On tärkeää vahvistaa yhtä ja avointa kehystä poliittisten puolueiden rahoittamiseksi EU:n tasolla, jotta EU:n kansalaiset tukevat ja luottavat näihin puolueisiin. Kun Euroopan parlamentti hyväksyy tämän päätöslauselman, se tukee avointa rahoitusta, joka on demokraattisten arvojen ja hyvän hallintotavan olennainen osatekijä. On erittäin tärkeää, että Euroopan tason poliittiset puolueet, jotka edistävät demokratiaa unionissa, saavat yhteisen ja yhdenmukaisen oikeudellisen aseman. EU:n lainsäädäntöön perustuvan eurooppalaisen perussäännön hyväksyminen, joka auttaisi yhdenmukaistamaan EU:n poliittisten puolueiden verotuksellisia kysymyksiä, näyttää olevan puolueille tärkeämpää kuin koskaan, jotta ne saavuttavat omat tavoitteensa. Olen samaa mieltä esittelijän näkemyksestä, että tämä asiakirja auttaa tehostamaan EU:n poliittisten puolueiden järjestelmän toimintaa.

  Elena Oana Antonescu (PPE), kirjallinen. – (RO) Euroopan unioni koostuu eri kansojen, kulttuurien, mielipiteiden ja vakaumusten kokonaisuudesta, jonka on tämänhetkisessä yhteiskunnallisessa ja poliittisessa ilmapiirissä oltava edustettuna yhtenäisesti ja jota on tuettava tasapuolisesti kansallisissa ja EU:n lakia säätävissä elimissä. Edustavuutta koskeva käsite muodostaa EU:n rakennustyön perustan, ja sitä on pidettävä yllä ja tuettava, koska tämä on ainoa tapa, jolla yhdentynyttä Eurooppaa koskevalla hankkeella voi olla jonkinlaista merkitystä.

Mielestäni EU:n tason poliittisten puolueiden rahoitusjärjestelmän vaatimusten lieventäminen voi edistää tulevaisuudessa edustuksellisen demokratian periaatetta ja siten unionin talousarvioon myötävaikuttavien kaikkien EU:n kansalaisten etua. Kun siirrymme käsitteestä eurooppalainen polis kohti eurooppalaista poliittisen identiteetin tunnetta, meidän on pyrittävä yksinkertaistamaan suoraa yhteydenpitoa Euroopan kansalaisiin ja poliittisiin puolueisiin. Marietta Giannakou korostaa mietinnössään, että tätä ei voida saada aikaan ilman, että Euroopan tason puolueiden asemaa ja rahoitusta tarkistetaan. Mietinnössä esitetään hyvin, että painopiste on asetettava tuen myöntämistä koskeviin menettelyihin liittyvän hallinnollisen taakaan vähentämiseen, ja siihen on liityttävä ankarien seuraamuksien käyttöönotto, jos esiintyy sääntöjenvastaisuuksia tai nykyisiä määräyksiä ei noudateta. Tästä syystä äänestin mietinnön puolesta.

  Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. – (FR) Tuin Marietta Giannakoun esittelemää mietintöä, jossa ehdotetaan erityisesti, että poliittisilla puolueilla ja eurooppalaisilla säätiöillä on oikeushenkilöys ja että otetaan käyttöön EU:n lainsäädäntöön perustuva yhteinen oikeudellinen ja verotuksellinen asema. Siinä kehotetaan komissiota tekemään tästä asiasta konkreettisia ehdotuksia. Lisäksi siinä vahvistetaan, että Euroopan tason poliittinen puolue voi saada rahoitusta vain, jos vähintään yksi sen jäsenistä edustaa sitä Euroopan parlamentissa.

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. – (LT) Äänestin tämän tärkeän mietinnön puolesta. Lissabonin sopimuksessa kaavaillaan tärkeää tehtävää poliittisille puolueille, kun perustetaan yhteinen eurooppalainen kansalaisten alue, ja sen vuoksi on erittäin tärkeää, että niillä on yhdenmukainen oikeudellinen asema ja että varmistetaan, että rahoitus on mahdollisimman avointa ja siitä vastataan yhteiskunnalle. Tällä hetkellä monet Euroopassa toimivat poliittiset puolueet ovat melko suljettuja, ja niiden johdossa on vähän muutoksia. Tämä heikentää siten näiden poliittisten järjestöjen asemaa sen varmistamisessa, että kansalaiset osallistuvat poliittisten päätösten hyväksymiseen. Euroopan unioni voisi käyttää poliittisen toiminnan sääntelyn uudistamista edistääkseen Euroopan tason poliittisten puolueiden toiminnan elvyttämistä. Katson, että kun otetaan käyttöön puolueiden toimintaa ja rahoitusta koskevat uudet yhteiset säännöt, meidän olisi sisällytettävä niihin demokratiaa koskevat kriteerit puolueiden sisäisten rakenteiden muodostamisesta ja erityisten demokraattisten suojatoimenpiteiden käyttöönottamisesta. Jos poliittiset järjestöt eivät pane niitä täytäntöön, ne jäävät ilman joitain mahdollisuuksia. Niille ei esimerkiksi myönnetä julkista rahoitusta.

  George Becali (NI), kirjallinen. – (RO) Olen samaa mieltä esittelijän kanssa siitä, että Euroopan tason poliittiset puolueet ovat parlamentaarisessa demokratiassa olennaisia välineitä, vaikka tässä vaiheessa ne ovat vain niihin kuuluvien kansallisten puolueiden kattojärjestöjä. Kannatan myös ajatusta, että tukikelpoisia ovat ainoastaan ne puolueet, joita edustaa vähintään yksi Euroopan parlamentin jäsen. Katson, että ajatus pyytää komissiota ehdottamaan luonnosta Euroopan tason poliittisia puolueita koskeviksi säännöiksi SEUT:n mukaisesti on oikeanlainen. Puollan esittelijän tavoin sitä, että meidän on muutettava Euroopan tason poliittisten puolueiden ja poliittisten säätiöiden rahoitusta koskevia säännöksiä ja sitä, että rahoitus on myönnettävä kokonaisuudessaan vuoden alussa.

  Jean-Luc Bennahmias (ALDE), kirjallinen. – (FR) Kyseessä on Euroopan kaikkien kansalaisten jakama näkemys, ja tällä tasolla, riippumatta siitä, ollaanko EU:n puolella tai sitä vastaan, Euroopan yhdentyminen ei muuta mitään. EU:ta koskeviin asioihin on keskityttävä kiireellisesti uudelleen. Euroopan tason poliittisilla puolueilla on merkittävät toimintamahdollisuudet. Niiden on suunniteltava uudenlaisia tulevaisuudennäkymiä ja annettava uutta pontta demokraattisen Euroopan välineille. Meidän on sen vuoksi helpotettava Euroopan tason poliittisten puolueiden olemassaolon edellytyksiä, jotta toimiin ryhdytään tarmokkaasti. Meidän on annettava selkeä asema näille uusille keskustelumahdollisuuksille ja todelliset edellytykset poliittisten puolueiden toiminnalle Euroopan tasolla tulevissa vaaleissa.

  Slavi Binev (NI), kirjallinen. – (BG) Äänestin tätä mietintöä vastaan useasta syystä. Monet ehdotukset Euroopan tason poliittisten puolueiden suorasta rahoituksesta ja asemasta ovat ristiriidassa kansallisten puolueiden kanssa. Euroopan parlamentin jäsenet valitaan eri valtioissa poliittisten puolueiden välityksellä. He voivat luoda valintansa jälkeen kansallisten puolueidensa ansiosta eurooppalaisia ryhmiä ja edistää samalla puolueensa etua kotimaassa. Tässä mietinnössä ei tueta tätä ajatusta.

  Sebastian Valentin Bodu (PPE), kirjallinen. – (RO) Euroopan tason poliittisten puolueiden kehittäminen on tärkeää EU:n asioihin kohdistuvan julkisen kiinnostuksen herättämiseksi. Euroopan tason puolueiden sääntelystä käytävän keskustelun taustalla on syvempi huoli siitä, miten muodostaa kansalliset rajat ylittävä, vapaiden ja tasa-arvoisten kansalaisten muodostama kansalaisten alue ja miten eri kansojen keskuudessa "kansalaissopimuksen" muodossa toteutettava kollektiivinen rahoitus voi vaikuttaa tulevaan integraatioon. Euroopan tason poliittisia puolueita koskevan uudistuspaketin laatiminen siten, että sen avulla voidaan edistää yksittäisten ja järjestäytyneiden kansalaisten demokraattisia pyrkimyksiä, ei ole helppo tehtävä erityisesti siksi, että EU on järjestelmänä mutkikas.

Euroopan tason poliittisten puolueiden vahvistaminen on keino tehostaa osallistumiseen perustuvaa hallintoa EU:ssa ja edistää lopulta demokratiaa. EU:n tulevaisuus perustuu Euroopan tason poliittisiin puolueisiin, vaikka tämä kuulostaa monimutkaiselta. Euroopan tason poliittisten puolueiden toimintaa koskevan turvallisen ja avoimen ympäristön luominen on ensimmäinen askel. Tarvitsemme eurooppalaista toimintatilaa, jossa kansalaiset tuodaan aktiivisesti unionin ytimeen ja heitä autetaan päivittäisessä elämässään ajankohdalla, jolloin on havaittavissa, että kansalaiset vieraantuvat unionista.

  Jan Březina (PPE), kirjallinen. – (CS) Euroopan tason poliittisille puolueille, joilla on tärkeä asema demokratian luomisessa EU:ssa, pitäisi antaa yhteinen ja yhdenmukainen oikeudellinen asema. Euroopan tason poliittisilla puolueilla olisi oltava oikeushenkilöys, jotta ne voivat kuroa umpeen Euroopan tason poliittisten puolueiden ja Euroopan unionin toimielimien välisen verotusmenettelyitä koskevan eron. Kun on kyse Euroopan tason puolueiden muodostamisesta, on oikein, että Euroopan tasolla, kansallisella tasolla ja alueellisella tasolla valitut edustajat ovat Euroopan tason puolueita koskevan perussäännön mukaan tasavertaisessa asemassa siinä tapauksessa, että alueelliset edustajat ovat alueellisten parlamenttien valittuja edustajia. Tämän lisäksi Euroopan tason poliittisella puolueella olisi lisäksi oltava vähintään yksi edustaja Euroopan parlamentissa. Tämän on loppujen lopuksi myös edellytys sille, että Euroopan tason poliittinen puolue saa rahoitusta Euroopan parlamentilta.

  John Bufton, David Campbell Bannerman, Derek Roland Clark and Nigel Farage (EFD), kirjallinen. – (EN) UKIP vastustaa periaatteessa eurooppalaisia poliittisia puolueita. Ne ovat taloudellisesti ahtaalla olevien veronmaksajien varojen tuhlausta. Niille ei ole mitään tarvetta, ja kansallinen poliittinen puolue on edelleen ainoa aito tapa edustaa jäsenvaltioiden äänestäjien mielipiteitä ja näkökantoja. Kuitenkin on ymmärrettävä selkeästi, että UKIP katsoo, että sillä on oikeus osallistua eurooppalaiseen poliittiseen puolueeseen, jotta se voi hyötyä veronmaksajien varoista edustaakseen paremmin niitä miljoonia brittejä ja muita kansoja koko mantereella, jotka vastustavat EU:ta ja kaikkea sen toimintaa ja jonka äänen tukahduttaa hallitseva poliittinen luokka.

  Nessa Childers (S&D), kirjallinen. – (EN) Tuen voimakkaasti tätä mietintöä uutena askeleena sellaisten todellisten Euroopan tason poliittisten puolueiden rakentamiseksi, jotka voivat toimia Euroopan laajuisesti. Ainoa tapa voittaa demokratiavaje, jossa Euroopan kansalaiset eivät tunne olevansa osa eurooppalaista hanketta, on rakentaa todellista eurooppalaista politiikkaa. Tälle ovat tärkeitä Euroopan laajuisesti toimivat poliittiset puolueet.

  Nikolaos Chountis (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Äänestin tyhjää huolimatta siitä, että mietinnössä tarjotaan ratkaisu siihen ongelmaan, että Euroopan tason poliittiset puolueet toimivat Belgiassa sijaitsevina kansalaisjärjestöinä. Euroopan tason puolueiden, joilla on omia ideologisia ja poliittisia ominaisuuksia, on saatava selkeä oikeushenkilöys. Ne voivat tietyissä olosuhteissa auttaa herättämään kansalaisia toimiin ja pyrkimään päätöksiin, joilla edistetään kansalaisia eikä taloudellisia mahtitekijöitä. Minulla on kuitenkin varauksia joistain mietinnön näkökohdista, sikäli kun niitä voidaan käyttää rajoittamaan Euroopan tason puolueiden vapaata ja riippumatonta järjestäytymistä ja toimintaa. Niiden sisäisen toiminnan ja organisaation sekä niiden poliittisen toiminnan on oltava riippuvaisia niiden omista poliittisista valinnoista ilman ulkoisia rajoituksia. Puolueiden poliittista ja oikeudellista tunnustamista ja niiden rahoitusta koskevilla säännöillä on helpotettava niiden toimintaa, jotta ne voivat luoda vapaasti vaihtoehtoisia toimintalinjoja, mikä on demokratian ydin. Niiden on myös varmistettava, että ne toimivat ilman, että niihin vaikutetaan poliittisilla toimilla ja voimakkailla taloudellisilla intresseillä, koska ne ovat Euroopan kansojen puolestapuhujia.

  Carlos Coelho (PPE), kirjallinen. – (PT) EU toimii Lissabonin sopimuksen perusteella edustuksellisena demokratiana. Poliittisilla puolueilla on Euroopan tasolla tärkeä tehtävä luoda eurooppalaista poliittista tietoisuutta ja ilmaista EU:n kansalaisten tahto. Euroopan tason poliittiset puolueet ovat kuitenkin ainoastaan kansallisten puolueiden kattojärjestö, ja ne eivät ole viime kädessä suorassa yhteydessä jäsenvaltioiden äänestäjiin. Euroopan tason poliittisten puolueiden vahvistaminen pitää sisällään sen, että otetaan käyttöön poliittinen, oikeudellinen ja verotuksellinen asema mukaan lukien suoraan EU:n lainsäädännön perusteella perustettu riippumaton oikeushenkilöys. Euroopan tason poliittisten puolueiden ja niihin liittyvien poliittisten säätiöiden sääntelyn parantamisen ansiosta myös avoimuutta edistetään. Avoin rahoitus on demokraattisten arvojen tukemiseen ja hyvän hallintotavan edistämiseen liittyvä perustavaa laatua oleva tekijä, ja on toivottavaa, että tällä voidaan auttaa vahvistamaan kansalaisten luottamusta poliittisiin puolueisiin.

  Philippe de Villiers (EFD), kirjallinen. – (FR) Euroopan tason poliittiset puolueet ovat hölynpölyä. Monien puolustamaa "EU:n tason poliittista aluetta" ei ole olemassakaan. Ajatuksia voidaan ilmaista ja todellisia ja poliittisia keskusteluja voidaan käydä ainoastaan sellaisessa yhteisössä, jossa kansalaiset jakavat samat arvot, saman kielen ja kulttuurin: kansakunnassa.

Tässä mietinnössä esitetään, että Euroopan tason poliittisten puolueiden on oltava olemassa, jotta ne ilmaisevat unionin kansalaisten tahdon. Tämä on epärealistinen tavoite. Sen, että jokaisessa Euroopan parlamentin vaalissa äänestämättä jättäneiden määrä lisääntyy ennätysmäisesti, pitäisi muistuttaa meitä siitä, että ylikansallinen taso ei ole oikeudenmukaisen ja tehokkaan demokratian taso. Se, että EU myöntää valtavat tuet näille puolueille, on skandaali. Kansalaisten kasvava vieraantuminen ja kiinnostuksen puute on käsin kosketeltavaa, mutta Euroopan parlamentti ja yleisemmin unionin toimielimet ovat päättäneet luoda eurooppalaisen poliittisen alueen tyhjästä.

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska siinä edistetään Euroopan tason poliittisten puolueiden toiminnan ja rahoituksen turvallisia ja avoimia standardeja EU:ssa. Tuleva Euroopan tason poliittisten puolueiden perussääntö on tärkeä askel kohti laajempaa kansalaisten osallistumista, entistä edustuksellisempaa demokratiaa ja lähempänä kansalaisia olevaa Eurooppaa.

  Göran Färm, Olle Ludvigsson ja Marita Ulvskog (S&D), kirjallinen. – (SV) Äänestimme vastaan Euroopan tason poliittisia puolueita ja niiden rahoitusta koskevista säännöistä laadittuun mietintöön sisältyvästä kohdasta, jossa ehdotetaan, että Euroopan tason poliittisten puolueiden olisi saatava osallistua kansanäänestyskampanjoihin jäsenvaltioissa, jos kansanäänestyksellä on merkitystä EU:n kannalta. Euroopan tason poliittiset puolueet, joita rahoitetaan suurelta osin Euroopan unionin varoista, voivat tällä hetkellä käydä kampanjaa vain Euroopan parlamentin vaaleissa. Me katsomme, että nykyiset säännöt ovat kohtuulliset. Kansallisista vaaleista tai kansanäänestyksistä pitäisi päättää ilman sellaisten osapuolten osallistumista, jotka saavat rahoituksensa EU:n talousarviosta tai muusta ulkopuolisesta rahoituksesta.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Demokratiamme perustuu edustukseen, jota käytännössä toteutetaan poliittisten puolueiden välityksellä. Ne ovat juuri tästä syystä demokraattisia välineitä, jotka edustavat kansalaisten oikeutettuja intressejä lähellä, kuten paikallishallinnossa, ja kauempana, koska ne ovat edustettuna unionin toimielimissä. Ei ole sattumaa, että Euroopan parlamentin jäsenet ovat järjestäytyneet poliittisiksi puolueiksi ja pyrkivät siten edustamaan kansalaisten etua poliittisen suuntautumisensa mukaisten painopisteiden perusteella. Kuten esittelijä toteaa, "Euroopan tason poliittisten puolueiden toimintaa koskevan turvallisen ja avoimen ympäristön luominen on huomattavan demokraattinen teko", joten katson, että aloite luoda selkeä sääntelykehys niiden tunnustamiseksi ja rahoittamiseksi on myönteinen edistysaskel.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Poliittiset puolueet ja niihin liittyvät poliittiset säätiöt ovat parlamentaarisessa demokratiassa olennaisia välineitä. Niiden avulla annetaan konkreettinen muoto kansan poliittiselle tahdolle. Ne ovat myös tärkeitä, koska ne kouluttavat ja valitsevat ehdokkaansa. Lissabonin sopimuksessa määrätään tästä poliittisten puolueiden ja niiden säätiöiden roolista, jotta EU:n tasolla voitaisiin luoda, eurooppalainen polis, Euroopan tason poliittinen alue ja eurooppalainen demokratia, jonka tärkeimpänä perustekijänä on eurooppalainen kansalaisaloite. Euroopan tason poliittisista puolueista ja poliittisista säätiöistä on kaikesta huolimatta tullut Euroopan unionin poliittisessa elämässä korvaamattomia toimijoita, jotka muotoilevat ja antavat äänen erilaisten "poliittisten perheiden" kannanotoille. Olen samaa mieltä rahoituksen saatavuutta koskevista kriteereistä ja erityisesti tulojen prosenttimäärästä ja kunkin poliittisen puolueen edustuksesta.

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Tässä mietinnössä on esitetty useita sellaisia näkökohtia, joiden vuoksi emme ole siitä samaa mieltä. Euroopan tason poliittisten puolueiden osallistuminen jäsenvaltioiden kansanäänestyskampanjoihin on yksi tällainen näkökohta, vaikka kansanäänestys liittyisi suoraan EU:ta koskeviin asioihin.

Olemme myös eri mieltä ehdotuksesta, että Euroopan tason poliittisten puolueiden pitäisi alkaa tutkia ehtoja yksittäisten kansalaisten suorasta rekrytoinnista niiden jäseniksi. Nämä näkökohdat muodostavat periaatteellisen kannan, joka ei ole suotuisa poliittisten puolueiden luomiselle Euroopan tasolla. Tätä prosessia ei voida erottaa uusliberaalista, federalistisesta ja militaristista näkökohdista ja nykyisen integraatioprosessin, jossa sillä on keskeinen rooli, tavoitteista.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Äänestimme tätä mietintöä vastaan, koska vastustamme Euroopan laajuisten poliittisten puolueiden luomista ja EU:n kapitalistista yhdentymistä. Sama koskee ehdotuksia, joita on tehty niihin liittyvistä poliittisista säätiöistä.

Kun on kyse tästä mietinnöstä, on muitakin syitä, miksi äänestimme vastaan. Me katsomme esimerkiksi, että on väärin, että Euroopan tason poliittiset puolueet osallistuvat jäsenvaltioiden kansanäänestyskampanjoihin, vaikka kansanäänestys liittyisi suoraan EU:ta koskeviin asioihin.

Olemme myös eri mieltä ehdotuksesta, että Euroopan tason poliittisten puolueiden pitäisi alkaa tutkia ehtoja yksittäisten kansalaisten suorasta rekrytoinnista niiden jäseniksi.

  Bruno Gollnisch (NI), kirjallinen. – (FR) Kun Euroopan tason poliittisille puolueille annetaan yksinomaan EU:n lainsäädäntöön perustuva oikeudellinen asema ja oikeushenkilöys, niistä tulee ylikansallinen kokonaisuus. Ne ovat sellaisten kansallisten lakien yläpuolella, joilla säännellään niiden muodostamia poliittisia puolueita. Näin luodaan keinotekoisesti ja dogmaattisesti 28. poliittinen alue, joka on ainoastaan virtuaalinen. Vastustan myös näiden puolueiden perustamista koskevien sääntöjen tiukentamista ja niihin sovellettavien rahoituksellisten edellytysten helpottamista ja sitä, että luodaan yhteys puolueen Euroopan tason aseman tunnustamisen ja sen saaman julkisen rahoituksen välillä. Ne pyrkivät kaikilla käytettävissään olevilla keinoilla pienentämään tätä kerhoa, jotta vain jäsenenä oleva etuoikeutettu vähemmistö voi nauttia sen taloudellisista ja poliittisista eduista. Lopuksi Euroopan tason poliittisten puolueiden oikeus osallistua EU-asioita koskeviin kansanäänestyskampanjoihin on minun mielestäni arveluttavaa.

Eräät muut Euroopan parlamentin jäsenet hyväksyivät tämän, koska heillä oli mielessään kansanäänestys Turkin liittymisestä EU:hun, vaikka sitä ei joka tapauksessa järjestetä. En pitänyt henkilökohtaisesti hyväksyttävänä puuttua liittymistä koskevaan kansanäänestykseen tai siihen, ottaako joku valtio käyttöön euron, tai kansanäänestykseen, joka liittyy kunkin kansakunnan itsemääräämisoikeuteen. Äänestin tätä mietintöä vastaan.

  Sylvie Guillaume (S&D), kirjallinen. – (FR) Tuin täysin tätä mietintöä, koska sillä pyritään edistämään eurooppalaista demokratiaa, joka perustuu puolueisiin, joilla on asianmukaisesti selvitetty oikeudellinen asema ja oikeushenkilöys. Tällä on se kiistaton etu, että se vahvistaa näiden puolueiden oikeutusta niiden kansalaisten silmissä, jotka edelleen katsovat, että EU:n on heistä liian etäällä. Kyseessä on myös toiminnan avoimuuden edistäminen, mitä pidän välttämättömänä demokratiassa. Lopuksi niiden rahoitus on avoimempaa, mikä voi ainoastaan lisätä niiden legitimiteettiä, ja olen tähän tyytyväinen.

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen. – (LT) Olen samaa mieltä tämän mietinnön kanssa, koska Euroopan tason poliittisten puolueiden toimintaa koskevan turvallisen ja avoimen ympäristön luominen on huomattavan demokraattinen teko. Tarvitsemme eurooppalaisen toimintatilan puolueille, jotka tuovat kansalaiset unionin ytimeen ja auttavat heitä heidän päivittäisessä elämässään. Sillä, että otetaan käyttöön tiettyjä sääntöjä, joiden perusteella tämä tavoite saavutetaan, on kaksi seurausta. Ajan tasalla olevia ja julkisia tietoja annetaan nopeasti Euroopan tason poliittisten puolueiden muodostamisesta ja niitä koskevasta tilanteesta Euroopassa. Kansalaiset ovat tietoisia, että Euroopan tason poliittiseen puolueen työhön osallistuminen merkitsee sitä, että niiden on noudatettava Euroopan unionin lainsäädäntöä ja että poliittisilla puolueilla on oikeuksia ja velvollisuuksia. Toisaalta Euroopan tason poliittisten puolueiden perussääntö tasoittaa tietä kansalliset rajat ylittävän puoluejärjestelmän perustamiselle. Kyseessä on ensimmäinen ja välttämätön askel, jolla saadaan aikaan enemmän osallistumista, enemmän demokratiaa ja lopulta enemmän Eurooppaa.

  Anneli Jäätteenmäki (ALDE), kirjallinen. – (FI) Eurooppalaisten poliittisten puolueiden kehittäminen on tärkeää. Euroopan parlamentin perinteisenä huolena on ollut kansalaisten mielenkiinnon vähyys EU-asioita kohtaan. Tämä on näkynyt äänestysaktiivisuuden heikkoutena parlamentin vaaleissa. Viime eurovaaleissa suomalaisista äänioikeutetuista kävi äänestämässä vaatimattomat 40,3 prosenttia.

Eurooppalaisten poliittisten puolueiden ja säätiöiden rahoitusta on kasvatettu viime vuosina merkittävästi. Kuluvana vuonna puolueet ovat saamassa tukea yhteensä 17,4 miljoonaa euroa ja säätiöt puolestaan 11,4 miljoonaa euroa. Nyt on pidettävä erityistä huolta siitä, että nämä eurooppalaisilta veronmaksajilta peräisin olevat rahat käytetään avoimesti ja mahdollisimman järkevällä tavalla. Jatkossa tukia ei ole myöskään syytä enää korottaa.

  Giovanni La Via (PPE), kirjallinen. – (IT) "Euroopan tason poliittiset puolueet myötävaikuttavat eurooppalaisen poliittisen tietoisuudenmuodostumiseen ja unionin kansalaisten tahdon ilmaisemiseen". Näillä sanoilla Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 10 artiklan 4 kohdassa esitetään rooli, joka Euroopan tason poliittisilla puolueilla on oltava. Vaikka tämä rooli annetaan niille Lissabonin sopimuksen perusteella, ne eivät voi aina täyttää sitä parhaalla mahdollisella tavalla. Katson, että Euroopan tason poliittiset puolueet voivat ja niiden pitäisi myötävaikuttaa tehokkaammin Euroopan poliittiseen ja yhteiskunnalliseen elämään, jotta kansalaisten mielenkiintoa unionin sisäisiin asioihin lisätään. Näiden näkökohtien perusteella on tärkeää, että Euroopan tason poliittisille puolueille annetaan tunnustettu oikeudellinen asema ja yksi yhtenäinen verotuskäytäntö, jonka perusteella todellinen organisatorinen lähentyminen saadaan aikaan. Katson, että Euroopan tason poliittisten puolueiden perussääntö tasoittaa tietä kansalaisten osallistumisen lisäksi sellaisen todellisen rajatylittävän puoluejärjestelmän luomiseksi, joka on tärkeä laajemman demokratian takaamisessa Euroopassa.

  Agnès Le Brun (PPE), kirjallinen. – (FR) Jo seitsemän vuoden ajan suuret eurooppalaiset poliittiset ryhmät ovat ryhmittyneet Euroopan tason poliittisiksi puolueiksi, jotka ovat liittyneet istuntosalissa edustettuina oleviin ryhmiin. Kuitenkin näiden Euroopan laajuisten puolueiden näkyvyyttä ja toimintaa rajoittaa vakavasti itsepintainen kansallinen kuuliaisuus. Tätä kyseenalaistamatta, koska tämä on välttämätöntä unionin demokraattisille pyrkimyksille, meidän on pyrittävä edistämään eurooppalaisen ylikansallisen keskustelun syntymistä ainoana keinona, jonka perusteella EU voi pyrkiä eteenpäin. Giannakoun mietinnössä pyritään nimenomaan edistämään Euroopan tason poliittisten puolueiden perustamista. Sen vuoksi tuen sitä. Siinä kehotetaan komissiota ottamaan käyttöön lainsäädäntöä, jolla luodaan asema tällaisille elimille, helpottamaan niiden rahoitusta ja antamaan niille mahdollisuus integroitua paremmin kansalaisten päivittäiseen poliittiseen elämään. Tämän asetuksen perusteella luotaisiin etuoikeutettu alue, jolla varmistetaan, että Euroopan laajuiset intressit näkevät päivänvalon ja että tarjotaan hyvin harkittuja säännöksiä, joilla varmistetaan avoin keskustelu.

  David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Äänestin tämän mietinnön puolesta. Pidän sitä merkittävänä askeleena Euroopan tason poliittisten puolueiden oikeudellisen aseman luomiseksi.

  Véronique Mathieu (PPE), kirjallinen. – (FR) Koska poliittiset puolueet ovat edustettuina EU:n tasolla, toimielimet odottavat, että ne tiedottavat yleisölle EU:ta koskevista asioista. Kannatin äänestyksessä mietintöä, jolla Euroopan tason poliittisille puolueille luodaan yhteinen oikeudellinen ja verotuksellinen asema. Tämän on tehnyt mahdolliseksi Lissabonin sopimus, jossa tunnustetaan EU:n oikeushenkilöys. Tämä asema on välttämätön Euroopan tason poliittisten puolueiden ja niiden säätiöiden talousarviota ja järjestäytymistä koskevalle lähentämiselle.

Poliittisiin puolueisiin liittyvät säännöt edistävät osaltaan keskustelua yleisen edun mukaisista poliittisista aiheista. Taloudellisia sääntöjä selkeytetään, jotta saadaan luotettavaa ja avointa tietoa niiden rahoituksesta ja toiminnasta. Yksi tärkeä sääntö on rahoitukseen liittyvä edellytys siitä, että puoluetta on edustettava ainakin yksi Euroopan parlamentin jäsen.

  Marisa Matias (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska katson, että jos voidaan sanoa, että maissamme ei ole minkäänlaista demokratiaa ilman poliittisia puolueita, olisi myös sanottava, että ilman Euroopan tason poliittisia puolueita ei ole todellista eurooppalaista demokratiaa. Katson, että yritysten ja niiden etujärjestöjen rahoitus kansallisille puolueille pitäisi kokonaan kieltää ja valtion olisi tarjottava julkista tukea, joten katson myös, että Euroopan tason puolueita olisi rahoitettava EU:n talousarviosta ja niitä olisi estettävä saamasta "lahjoituksia" oikeushenkilöiltä.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Euroopan tason poliittisten puolueiden toiminnan ja rahoituksen turvallisten ja avoimien standardien edistäminen EU:ssa on erityisen tärkeää. Tulevalla Euroopan tason poliittisten puolueiden perussäännöllä on merkittävä asema tämän aikaansaamisessa, koska sen avulla lisätään kansalaisten osallistumista, saadaan aikaan entistä edustuksellisempaa demokratiaa ja tuodaan EU lähemmäksi kansalaisiaan.

  Alexander Mirsky (S&D), kirjallinen. – (EN) Olen vakuuttunut, että Euroopan tason poliittisten puolueiden toimintaa koskevan turvallisen ja avoimen ympäristön luominen on huomattavan demokraattinen teko. Tarvitsemme eurooppalaista toimintatilaa, jossa kansalaiset tuodaan aktiivisesti unionin ytimeen ja heitä autetaan päivittäisessä elämässään. Erityisten sääntöjen hyväksyminen mahdollistaa tämän tavoitteen, joka on kaksijakoinen: sen kautta annetaan ajantasaista, nopeaa ja julkista tietoa Euroopan tason poliittisten puolueiden muodostamisesta ja niiden yhteisestä eurooppalaisesta perussäännöstä. Kansalaiset ovat tietoisia, että Euroopan tason poliittiseen puolueeseen osallistuminen merkitsee sitä, että niitä koskee Euroopan unionin lainsäädäntö ja että poliittisilla puolueilla on oikeuksia ja velvollisuuksia. Toisaalta Euroopan tason poliittisten puolueiden perussääntö tasoittaa tietä kansalliset rajat ylittävän puoluejärjestelmän perustamiselle. Äänestin mietinnön puolesta.

  Wojciech Michał Olejniczak (S&D), kirjallinen. – (PL) Euroopan parlamentti hyväksyi keskiviikon istunnossa Giannakoun mietinnön Euroopan tason poliittisten puolueiden asemasta ja niiden rahoitukseen liittyvistä säännöistä. Minun mielestäni Euroopan tason poliittisten puolueiden kehittäminen on keskeinen väline, jonka ansiosta voimme lisätä kansalaisten mielenkiintoa unionin asioihin. Uskon, että tämän ansiosta Euroopan parlamentin vaaleihin osallistutaan enemmän. Poliittiset puolueet ovat lisäksi foorumi vuoropuhelulle kansalaisten kanssa. Sitä käydään monissa seminaareissa ja poliittisissa keskusteluissa. Maastrichtin ja Nizzan sopimuksessa käyttöönotettu mahdollisuus rahoittaa Euroopan tason poliittisia puolueita antoi mahdollisuuden sille, että ne pystyvät toimimaan riippumattomasti parlamentin ryhmiin nähden. Kuitenkin, vaikka on otettu kiistämätön askel Euroopan tason poliittisten puolueiden aseman parantamiseksi, niiden pääasialliset rahoituslähteet ovat edelleen yksittäiset jäsenmaksut ja jossain määrin lahjoitukset. Haluaisin ilmaista toiveeni, että hyväksytyn asiakirjan ansiosta Euroopan tason poliittisten puolueiden asemaa voidaan parantaa merkittävästi.

  Rolandas Paksas (EFD), kirjallinen. – (LT) Äänestin tämän tärkeän päätöslauselman puolesta, koska Euroopan tason poliittiset puolueet ovat tärkeä tekijä yhdentymiselle unionissa, jonka pyrkimyksenä on luoda eurooppalainen polis, EU:n tason poliittinen alue ja eurooppalainen demokratia. Euroopan tason poliittisten puolueiden on tehtävä tiivistä yhteistyötä kansallisten ja alueellisten puolueiden jäsentensä kanssa. Sen vuoksi niiden olisi nautittava suotuisista työoloista ja niille pitäisi myöntää rahoitusta. Euroopan unionin yleisestä talousarviosta rahoitettujen Euroopan tason poliittisten puolueiden suhteen on varmistettava mahdollisimman laaja avoimuus ja taloudellinen valvonta. Erityisesti varainhoitoasetukseen olisi lisättävä säännöksiä, joiden tarkoitus on säännellä Euroopan tason puolueiden ja säätiöiden rahoitusta. Lisäksi olisi suositeltavaa tehdä poikkeus, jonka perusteella näille puolueille voitaisiin tarjota 80 prosentin sijasta 100 prosentin rahoitus varainhoitovuoden alussa, ja riippumattomaan rahoituksen – jonka puolueiden on osoitettava – määrä voitaisiin laskea 10 prosenttiin. Asetuksessa on määrättävä rangaistuksia rahoitusmenettelyjen rikkomisesta sen varmistamiseksi, että myönnetty rahoitus käytetään avoimesti ja tarkoituksenmukaisesti. Kun otetaan huomioon, että Euroopan tason poliittisilla puolueilla on poliittinen rooli EU:n tasolla, olen samaa mieltä ehdotuksesta, että niille annetaan oikeus osallistua kansanäänestyskampanjoihin, jotka liittyvät suoraan EU:ta koskeviin asioihin ja että ne voivat käyttää niille myönnettyä rahoitusta näiden kampanjoiden rahoittamiseksi. Ainoastaan vahvat ja tehokkaasti toimivat Euroopan tason poliittiset puolueet voivat edistää sitä, että EU:n toimielimet ovat tiiviimmässä yhteydessä kansalaisiin, ja sen vuoksi komission olisi ehdotettava luonnosta Euroopan tason poliittisia puolueita koskevaksi perussäännöksi kiireellisesti.

  Justas Vincas Paleckis (S&D), kirjallinen. – (LT) Euroopan parlamentin vaaleista pitäisi tulla demokraattisempia. EU:n kansalaisille pitäisi antaa mahdollisuus äänestää kansallisten listojen lisäksi eurooppalaisista vaalilistoista. Euroopan tason poliittisten puolueiden ja poliittisten säätiöiden merkitys on yhä tärkeämpi Euroopan unionin poliittisessa elämässä. Niillä on kuitenkin edelleen vaikeuksia saada enemmän kannatusta ja tukea, koska ne ovat pelkästään kansallisten puolueiden kattojärjestöjä ja ne eivät ole suoraan yhteydessä jäsenvaltioiden äänestäjiin. Meidän on parannettava olosuhteita, joissa Euroopan tason poliittiset puolueet toimivat, koska tämä merkitsisi EU:n edustuksellisen hallinnon parantamista ja demokratian vahvistamista. Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska katson, että se on merkittävä askel − luultavasti ensimmäinen askel − Euroopan tason poliittisten puolueiden vahvistamiseksi. Olen samaa mieltä esittelijän kanssa siitä, että meidän olisi luotava kiireellisesti oikeudelliset puitteet Euroopan tason poliittisten puolueiden toiminnalle. Euroopan tason poliittisten puolueiden työn rahoittamisen on oltava avointa. Tämän varmistamiseksi pitäisi olla mahdollista tehdä rahoitusta koskevia tarkistuksia.

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. – (IT) Demokraattinen järjestelmä, johon EU perustuu, keskittyy kansalaiseen lähtökohtana, jonka perusteella kaikki päätökset tehdään. Kansalaista edustavat poliittiset puolueet. Niiden on hyväksyttävä yhteisiä säännöksiä avoimuudesta ja yhdenmukaisuudesta, jotta ne toimivat äänestäjien tahdon takaajina Sen vuoksi äänestin Euroopan tason poliittisten puolueiden asemaa ja rahoittamista koskevan asetuksen täytäntöönpanon puolesta. Tällaisella EU:n asetuksella tarjotaan mahdollisuus saada kattavaa tietoa Euroopan tason poliittisista puolueista, takeita sisäistä korruptiota vastaan, ja sillä herätetään kansalaisten kiinnostus, mikä helpottaa heidän osallistumistaan unionin politiikkaan.

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. – (PT) Tämä mietintö perustuu oletukseen, että Euroopan tason poliittisten puolueiden kehittäminen on tärkeää kansalaisten mielenkiinnon herättämiseksi EU:ta koskevista asioista. Euroopan tason puolueiden sääntelystä käytävän keskustelun taustalla on syvempi huoli siitä, miten muodostaa kansalliset rajat ylittävä, vapaiden kansalaisten muodostama kansalaisten alue ja miten eri kansojen keskuudessa "kansalaissopimuksen" muodossa toteutettava kollektiivinen rahoitus voi vaikuttaa tulevaan integraatioon. Euroopan tason poliittisia puolueita koskevan uudistuspaketin laatiminen siten, että sen avulla voidaan ottaa käyttöön yksittäisten ja järjestäytyneiden kansalaisten demokraattisia pyrkimyksiä, on vaikea tehtävä erityisesti siksi, että EU on järjestelmänä mutkikas. Mutta tämä voidaan kääntää eduksi, jos selkeytetään Euroopan tason poliittisten puolueiden "konstitutiivista tehtävää" ja sitä, miten tietoon perustuvalla selkeällä ja vakavalla keskustelulla niiden poliittisesta kehittämisestä voidaan helpottaa moniarvoisemman demokratian syntymistä. Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska katson, että Euroopan tason poliittisten puolueiden toimintaa koskevan turvallisen ja avoimen ympäristön luominen edistää eurooppalaisen demokratian laatua.

  Miguel Portas (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska katson, että jos voidaan sanoa, että maissamme ei ole minkäänlaista demokratiaa ilman poliittisia puolueita, olisi myös sanottava, että ilman Euroopan tason poliittisia puolueita ei ole todellista eurooppalaista demokratiaa. Katson myös, että yritysten ja niiden etujärjestöjen rahoitus kansallisille puolueille pitäisi kokonaan kieltää ja valtion olisi tarjottava julkista tukea. Katson siten myös, että Euroopan tason puolueita olisi rahoitettava EU:n talousarviosta ja niitä olisi estettävä saamasta "lahjoituksia" oikeushenkilöiltä.

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. – (PT) Edustuksellisen demokratian syventäminen ja poliittisen alueen luominen EU:n tasolla epäilemättä vahvistaa Euroopan tason poliittisten puolueiden ja niiden säätiöiden roolia. Yhteisen ja yhdenmukaisen oikeudellisen aseman käyttöönotto kaikille Euroopan tason poliittisille puolueille ja niihin liittyvillä säätiöille, jotka on perustettu suoraan EU:n lainsäädännön mukaisesti, merkitsee erittäin tärkeää ensimmäistä askelta tähän suuntaan. Sen vuoksi pidän myönteisenä tätä mietintöä, koska siinä korostetaan Euroopan tason poliittisten puolueiden merkitystä EU:n poliittisen elämän korvaamattomina toimijoina ja tehdään konkreettisia ehdotuksia, joiden tarkoituksena on luoda turvallinen ja avoin sääntely-ympäristö Euroopan tason poliittisten puolueiden toiminnalle ja rahoitukselle.

  Robert Rochefort (ALDE), kirjallinen. – (FR) Euroopan tason poliittiset puolueet edistävät osaltaan eurooppalaista poliittista tietoisuutta ja kansalaisten tahdon ilmaisemista. Ajankohdalla, jolloin pyrimme lisäämään kansalaisten osallistumista EU:n toimintaan ja vahvistamaan sen demokraattista luonnetta, meidän olisi toteutettava toimia Euroopan tason poliittisten puolueiden sääntely-ympäristön parantamiseksi. Tuen kollegani Giannakoun mietintöä. Euroopan tason poliittisten puolueiden on voitava osallistua Euroopan kansanäänestyskampanjoihin ja niitä on jopa kannustettava siihen. Mielestäni on tärkeää, että ne tarjoavat mahdollisuuden sille, että kansalaiset voivat osallistua erikseen ja suoraan niihin, jos he niin haluavat. Lisäksi poliittisiin puolueisiin sovellettavia rahoitussääntöjä on myös muutettava. Meidän on kannustettava omarahoitusta ja lisättävä tämänhetkistä lahjoitusrajaa vuotta ja henkilöä kohden. Muitakin sääntöjä on myös lievennettävä. Mielessäni on erityisesti lupa siirtää varat seuraavalle varainhoitovuodelle. Kun tällaisia muutoksia tehdään, meidän on myös säilytettävä tämänhetkiset avoimuusvaatimukset ja ottaa käyttöön rangaistuksia, erityisesti taloudellisia seuraamuksia. Tämä ei sisälly tällä hetkellä varainhoitoasetukseen.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Äänestin mietinnön puolesta. Euroopan tason poliittisten puolueiden kehittäminen on tärkeää EU:n asioihin kohdistuvan julkisen kiinnostuksen aktivoimiseksi. Siinä sivuutetaan usein esitetty keskeinen kysymys "kuka hallitsee ja miten" ja pyydetään kiinnittämään huomiota kysymykseen "ketä hallitaan". Euroopan tason puolueiden sääntelystä käytävän keskustelun taustalla on syvempi huoli siitä, miten muodostaa kansalliset rajat ylittävä, vapaiden kansalaisten muodostama kansalaisten alue ja miten eri kansojen keskuudessa "kansalaissopimuksen" muodossa toteutettava kollektiivinen rahoitus voi vaikuttaa tulevaan integraatioon. Euroopan tason poliittisia puolueita koskevan uudistuspaketin laatiminen siten, että sen avulla voidaan ottaa käyttöön yksittäisten ja järjestäytyneiden kansalaisten demokraattisia pyrkimyksiä, ei ole helppo tehtävä erityisesti siksi, että EU on järjestelmänä mutkikas. Mutta tämä voidaan kääntää eduksi, jos selkeytetään Euroopan tason poliittisten puolueiden "konstitutiivista tehtävää" ja sitä, miten tietoon perustuvalla periaatteellisella keskustelulla niiden poliittisesta kehittämisestä voidaan helpottaa sellaisen moniarvoisen kansakunnan syntymistä, jonka jäsenet voivat ohjata demokraattisia vaatimuksiaan, joita ne esittävät keskeisille instituutioille ja niiden kautta. Euroopan tason poliittisten puolueiden vahvistaminen on keino tehostaa osallistumiseen perustuvaa hallintoa EU:ssa ja edistää lopulta demokratiaa.

  Licia Ronzulli (PPE), kirjallinen. – (IT) Ei ole helppoa laatia sellaista uudistuspakettia Euroopan tason poliittisille puolueille, joiden perusteella ne voivat edistää yksityishenkilöiden ja kansalaisjärjestöjen demokraattista toimintaa. Euroopan tason poliittisten puolueiden toimintaa koskevan turvallisen ja avoimen ympäristön luominen on kuitenkin huomattavan demokraattinen teko. Meidän on edistettävä sellaisen eurooppalaisen toimintatilan luomista, jossa kansalaiset tuodaan aktiivisesti unionin ytimeen ja heitä autetaan päivittäisessä elämässään.

Erityisten sääntöjen hyväksymisen ansiosta tämä tavoite voidaan saavuttaa ja sillä on kaksinkertainen etu. Sen kautta annetaan ajantasaista, nopeaa ja julkista tietoa Euroopan tason poliittisten puolueiden muodostamisesta ja niiden yhteisestä eurooppalaisesta perussäännöstä. Tällä tavoin kansalaiset ovat tietoisia, että Euroopan tason poliittiseen puolueeseen osallistuminen merkitsee sitä, että niitä koskee Euroopan unionin lainsäädäntö ja että poliittisilla puolueilla on oikeuksia ja velvollisuuksia. Toisaalta Euroopan tason poliittisten puolueiden perussääntö tasoittaa tietä kansalliset rajat ylittävän puoluejärjestelmän perustamiselle.

Tämän päätöslauselman hyväksyminen on ensimmäinen välttämätön askel Euroopan kansalaisten laajemmalle osallistumiselle.

  Bart Staes (Verts/ALE), kirjallinen. – (NL) Olen luonnollisesti samaa mieltä siitä, että poliittiset puolueet ja niihin liittyvät poliittiset säätiöt ovat parlamentaarisen demokratian keskeisiä tekijöitä. Ne varmistavat, että parlamentin jäsenet ovat vastuussa, ne auttavat muokkaamaan kansalaisten poliittista tahtoa, ne laativat poliittisia ohjelmia, ne valitsevat ja kouluttavat ehdokkaita, ne pitävät yllä vuoropuhelua kansalaisten kanssa ja antavat kansalaisille mahdollisuuden ilmaista mielipiteensä. Tämän lisäksi Lissabonin sopimuksessa määrätään poliittisten puolueiden ja niihin liittyvien säätiöiden tehtävästä. Ne ovat tärkeä osa EU:n tason poliittista aluetta ja eurooppalaista demokratiaa, jonka tärkeä osatekijä on eurooppalainen kansalaisaloite.

Äänestin kuitenkin tätä mietintöä vastaan lopullisessa äänestyksessä, jotta pystyisin osoittamaan, että olen täysin eri mieltä tarkistuksen 10 torjumisesta. Tällä tarkistuksella pyrittiin poistamaan rahoitus- ja lahjoitusjärjestelmän osalta oikeushenkilöiden ja yritysten oikeus tehdä vuosittain jopa 25 000 euron lahjoituksia. Se, että Euroopan parlamentti sallii tämän valitettavan käytännön jatkumisen, avaa ovet sellaisille yrityksille ja edunvalvontajärjestöille, jotka pyrkivät vaikuttamaan vahvasti poliittisiin puolueisiin ja eurooppalaisiin säätiöihin myöntämällä niille taloudellista tukea. En halua tätä, joten esitin protestiäänen.

Mietintö: Sandra Kalniete (A7-0083/2011)

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestän tämän mietinnön puolesta, koska sillä edistetään sisämarkkinoiden hallintoa ja kumppanien osallistumista siihen koskevia parempia edellytyksiä. On kuitenkin tärkeää saada ihmiset näiden toimien ytimeen ja antaa parlamentille aiempaa enemmän poliittista merkitystä sisämarkkinoihin liittyvissä asioissa.

  Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. – (FR) Tuin kollegamme, Sandra Kalnieten, laatimaa mietintöä, sekä Cristian Silviu Buşoin ja António Fernando Correia De Camposin kahta mietintöä. Nämä kolme mietintöä laadittiin Euroopan komission sisämarkkinoiden toimenpidepaketista julkaiseman ehdotuksen perusteella. Sisämarkkinoista vastaavan komission jäsenen Michel Barnierin tavoitteena on käynnistää sisämarkkinat uudelleen mutta ennen kaikkea saada ne lähemmäksi kansalaisia. Tuen täysin tätä tavoitetta. Sisämarkkinoiden toimenpidepakettiin on suhtauduttava mahdollisuutena osoittaa kansalaisille, että Euroopan yhdentyminen ja erityisesti yhtenäismarkkinat toteutetaan heidän etujensa mukaisesti, ei niitä vastaan. Peruspankkipalvelujen saatavuuden takaaminen – tai yleisimmin kansalaistemme kannalta olennaisten palvelujen laadun ja esteettömyyden turvaaminen – on askel tähän suuntaan.

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. – (LT) Yksi sisämarkkinoiden uudelleen käynnistämisen keskeisistä haasteista on poliittisen johtajuuden, sitoutumisen ja koordinoinnin varmistaminen, ja siksi laaja-alainen huipputason poliittinen ohjaus on keskeisen tärkeää sisämarkkinoiden käynnistämisessä uudelleen. Euroopan komission olisi toimittava aiempaa enemmän koordinoivasti, ja komission puheenjohtajalle olisi annettava valtuudet koordinoida ja valvoa sisämarkkinoiden uudelleen käynnistämistä kiinteässä yhteistyössä Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan ja jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa. Tuin tätä mietintöä, koska katson, että kaikilla tasoilla on parannettava poliittista koordinointia, jotta voidaan panna asianmukaisesti täytäntöön sisämarkkinoiden ensisijaiset tavoitteet, joilla pyritään vauhdittamaan talouskasvua, kilpailukykyä, sosiaalista markkinataloutta ja kestävyyttä unionissa.

  George Becali (NI), kirjallinen. – (RO) Tuin esittelijän ehdotuksia ja neuvoston tiedonannossa "Kohti kilpailukykyistä sosiaalista markkinataloutta" omaksuttua lähestymistapaa sekä ajatusta vuosittaisen sisämarkkinafoorumin tarpeellisuudesta. Alue- ja paikallisviranomaisten olisi osallistuttava enemmän sisämarkkinoiden luomiseen, ja vuoropuhelu työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan kanssa auttaa palauttamaan luottamuksen sisämarkkinoihin.

Myös minä katson, että asetusten käyttö direktiivien sijaan myötävaikuttaisi selkeämmän sääntely-ympäristön syntyyn ja vähentäisi täytäntöönpanoon liittyviä kustannuksia. Katson myös, että on hyödyllistä tehdä sisämarkkinoiden tilan arviointi kussakin Eurooppa-neuvoston kevätkokouksessa. Lisäksi komissiolta tarvitaan tämän vuoden loppuun mennessä lainsäädäntöehdotus riidanratkaisusta käyttämällä vaihtoehtoisia riidanratkaisumenetelmiä.

  Vilija Blinkevičiūtė (S&D), kirjallinen. – (LT) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska minun mielestäni EU:n sisämarkkinoiden onnistunut elvyttäminen edellyttää erityisesti, että tavoitteen saavuttamiseksi säädetään erityisistä toimenpiteistä ja laaditaan niistä strateginen suunnitelma, ja sen lisäksi samoin tehdään myös kyseisten toimenpiteiden tehokkaiden käyttötapojen osalta. Yksi tärkeimmistä toimenpiteistä, jota monet kansalaisten ja eturyhmien edustajat sekä Mario Monti itse ovat korostaneet, on poliittisen johtajuuden varmistaminen tässä koko EU:lle erittäin merkittävässä hankkeessa. Siten voitaisiin korostaa sisämarkkinoiden toteuttamisen merkitystä koko Euroopan unionissa. Toinen yhtä merkittävä toimenpide minun mielestäni on työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan kanssa käytävän vuoropuhelun lujittaminen. Laadittaessa sisämarkkinalainsäädäntöä, joka voi vaikuttaa työmarkkinoihin, työmarkkinaosapuolet olisi otettava aina aktiivisesti mukaan valmistelutyöhön. On myös erityisen tärkeää ottaa alue- ja paikallisviranomaiset mukaan ja vahvistaa kumppanuutta niiden kanssa sisämarkkinoiden luomisprosessissa, koska käytännössä juuri tällä tasolla on sovellettava suurinta osaa lainsäädännöstä.

Lopuksi, olen täysin samaa mieltä siitä, että pelkästään toimenpiteiden hyväksyminen ei riitä, jos EU halutaan saada lähemmäksi kansalaisiaan. On hyvin tärkeää, että EU:n kansalaisille tiedotetaan jatkuvasti sisämarkkinoiden saavutuksista ja niiden tarjoamista eduista, jotta he tietävät, mitä oikeuksia ja mahdollisuuksia Euroopan unioni ja yksi sen kulmakivistä – yhteiset sisämarkkinat – heille tarjoavat.

  Lara Comi (PPE), kirjallinen. – (IT) Äänestin tämän mietinnön puolesta. Hallintotapa ja kumppanuus ovat kaksi keskeistä kysymystä sisämarkkinoiden elvyttämisessä. Parlamentin asemaa voidaan edelleen vahvistaa erityisesti sisämarkkinoita koskevan lainsäädännön laatimisessa. Lissabonin sopimus on jo edistänyt huomattavasti liikkumista tähän suuntaan, mutta se ei riitä. Ajattelen erityisesti niitä asioita, joista parlamentti on ilmaissut lujan ja selkeän kannan, joka kuitenkin poikkeaa neuvoston ja jäsenvaltioiden hallitusten kannasta. Otetaan esimerkiksi ikivanha kysymys tuotteiden alkuperän osoittamisesta, "Made in" -merkistä, erityisesti tekstiilialan määräyksissä, joita olen itse seurannut. Vaikka parlamentilla on valtuudet estää sellaisen asetuksen hyväksyminen, josta se ei ole samaa mieltä neuvoston kanssa, joskus se ei riitä. Meidän on muutettava kaikkien mukanaolevien ajattelua ja asenteita.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Euroopan talouden hallinnan kohentaminen, Eurooppa 2020 -strategian täytäntöönpanon koordinointi ja sisämarkkinoiden käynnistäminen uudelleen ovat kaikki tärkeitä Euroopan talouden elvyttämiseksi. Sisämarkkinoiden pitäisi olla kilpailukykyiset, jotta ne tuottaisivat päivittäisiä elämässä etuja työntekijöille, opiskelijoille, eläkkeensaajille ja yleensä kansalaisille sekä yrityksille ja etenkin pienille ja keskisuurille yrityksille (pk-yritykset). Yksi sisämarkkinoiden uudelleen käynnistämisen keskeisistä haasteista on poliittisen johtajuuden, sitoutumisen ja koordinoinnin varmistaminen. Minä katson, että sisämarkkinoiden hyvä hallintotapa voi perustua vain sisämarkkinoiden toimintaa koskevien tietojen korkealaatuisuuteen ja ajanmukaisuuteen. Se edellyttää asianmukaisten välineiden käyttöä sisämarkkinapolitiikan seurannassa ja arvioinnissa politiikan eri vaiheiden liittämiseksi yhteen suunnittelusta aina täytäntöönpanoon. On myös tärkeää, että jäsenvaltiot osallistuvat sisämarkkinasääntöjen arviointiin ja seurantaan.

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Komission kertomus sisämarkkinoiden toimenpidepaketista perustuu Mario Montin raporttiin "Uusi sisämarkkinastrategia". Ne ovat tämän mietinnön taustalla. Tavoitteet ovat selvät: vapaan kilpailun vahvistaminen ja taloudellisen toiminnan ja yhteiskunnallisen elämän eri osien vapauttamis- ja yksityistämisprosessin nopeuttaminen. Mietinnössä käytetyillä korulauseilla pyritään hämärtämään se todelliset tavoitteet, ja väite, että siinä pyritään vahvistamaan erittäin kilpailukykyistä sosiaalista markkinataloutta, jossa tähdätään täystyöllisyyteen ja yhteiskunnalliseen edistykseen ja ympäristönsuojelun korkeaan tasoon ja sen laadun parantamiseen, on kuvaava. Se on täynnä ristiriitoja ja liioittelua, ja siinä mainitaan myös, että yritykset, erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset (pk-yritykset), ja eurooppalaiset ovat sisämarkkinoiden ytimessä.

Ne ja he ovat varmasti niiden kielteisten seurausten ytimessä, jotka ovat käyneet niin ilmiselviksi sisämarkkinoiden viime vuosikymmenten aikana. Neuvoston 25. maaliskuuta antamat päätelmät ja silloin hyväksytty Euro Plus -sopimus kuvaavat hyvin sotaa, jota käydään avoimesti työntekijöitä, nuoria ja eläkkeensaajia ja loppujen lopuksi kaikkia kansalaisia vastaan.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Tämä mietintö on osa pakettia, joka liittyy komission tiedonantoon sisämarkkinoiden toimenpidepaketista, joka puolestaan on ehdotus, joka perustuu Mario Montin raporttiin "Uusi sisämarkkinastrategia".

Sillä pyritään siten vahvistamaan vapaata kilpailua ja nopeuttamaan vapauttamis- ja yksityistämisprosessia, vaikka koko asiakirjan sanamuoto on sellainen, että sillä pyritään hämärtämään sen todelliset aikeet, kun siinä esimerkiksi todetaan, että aikomuksensa on vahvistaa erittäin kilpailukykyistä sosiaalista markkinataloutta, jossa tähdätään täystyöllisyyteen ja yhteiskunnalliseen edistykseen ja ympäristönsuojelun korkeaan tasoon ja sen laadun parantamiseen, ja lisätään, että siksi siinä pyritään saamaan yritykset, erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset (pk-yritykset) ja eurooppalaiset sisämarkkinoiden ytimeen.

Tarvitsee kuitenkin itse asiassa vain lukea neuvoston 25. maaliskuuta antamat päätelmät ja erityisesti Euro Plus -sopimus, jotta voidaan nähdä, mihin todella pyritään: sotaan työn maailmaa, työehtosopimusneuvotteluja, ammattiliittoja, eläkkeensaajia ja heidän eläkeoikeuttaan vastaan. Tärkeimmät tavoitteet ovat pääoman keskittymistä ja kasautumista monopolististen ryhmien hyväksi koskevan prosessin nopeuttaminen ja kaikkien pk-yritysten, työntekijöiden ja julkisten palvelujen suojelua koskevien pyrkimysten lopettaminen. Siksi äänestimme vastaan.

  Lorenzo Fontana (EFD), kirjallinen. – (IT) Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) (PPE) ryhmän kollegamme meille esittelemässä mietinnössä on joitakin havaintoja, joista ryhmämme on ehdottomasti samaa mieltä, kuten se, että alueiden on osallistuttava aiempaa enemmän ja että tarvitaan enemmän avoimuutta. Se ei kuitenkaan riitä siihen, että äänestäisin puolesta, koska en ole samaa mieltä useimmista siinä esitetyistä kohdista. En ole esimerkiksi samaa mieltä vakaumuksesta, että komissiolla pitäisi olla vielä merkittävämpi asema, enkä liian monista viittauksista rikkomismenettelyjä koskevaan kysymykseen, enkä komission puheenjohtajalle annettavista valtuuksista koordinoida sisämarkkinoiden elvyttämistä.

  Bruno Gollnisch (NI), kirjallinen. – (FR) Kaikista sisämarkkinoista laadituista tänään hyväksytyistä mietinnöistä, joita vastaan äänestin, vain Sandra Kalnieten mietintö erottuu jotenkin joukosta. Siinä on rohkeutta puhua jostakin muusta kuin sisämarkkinoiden yhdentämisestä ja vakiinnuttamisesta edelleen, mitä on tehty jo 25 vuotta ilman, että eurooppalaiset olisivat hyötyneet siitä konkreettisesti.

Siinä puhutaan esimerkiksi kansalaisten kuuntelemisesta ja ehdotetaan, että joka vuosi määritetään kansalaisten tyytymättömyyden ja turhautumisen pääasialliset lähteet ja otetaan ne huomioon. Sepä olisikin jotakin uutta! "Ei julkisten palvelujen vapauttamiselle", niin sanoisivat kansalaiset, joita ärsyttävä viivästykset postipalveluissa, energian nousevat hinnat, rautatiepalvelujen huonontuminen ynnä muut. Se siis lopetettaisiin! Ihmiset ovat kyllästyneet epäoikeudenmukaiseen kilpailuun, he ovat saaneet tarpeekseen tuotannonsiirroista ja maahantuonneista, jotka tappavat työpaikkamme.

Suojelisimme markkinoitamme ja teollisuudenalojamme karkottamalla WTO:n! Hylätään Euro Plus -sopimus, jossa palkkamme ja ostovoimamme ovat merkityksettömämpiä kuin sen valuutan selviäminen, joka on saanut meidät vain vaikeuksiin! Se siis tehtäisiin! Kun kuitenkin mietitään, miten kauan mielenosoittajat ovat marssineet kaduilla sanoen kyseisiä asioita, keitä muita on kuunneltu kuin lobbaajia ja keinottelijoita?

  Mathieu Grosch (PPE), kirjallinen. – (DE) Tämä mietintö on erittäin merkittävä, koska se koskee kysymystä siitä, miten sisämarkkinat, jotka ovat yksi EU:n keskeisistä painopistealoista, voivat hyödyttää enemmän EU:n kansalaisia ja yrityksiä varmistamalla, että mukana olevat tekevät tehokkaammin yhteistyötä.

Kansallisten parlamenttien, alue- ja paikallisviranomaisten ja työmarkkinaosapuolten kaltaisten sidosryhmien välisen vuoropuhelun ja kumppanuuden sekä koordinaation lisäämisen lisäksi voimassa olevia asetuksia on yksinkertaistettava ja pantava aiempaa tehokkaammin täytäntöön jäsenvaltioissa.

Suhtaudun tämän mietinnön puitteissa myönteisesti Euresin (eurooppalainen ammatillisen liikkuvuuden portaali) tärkeän asemaan tunnustamiseen erityisesti pyrittäessä helpottamaan työntekijöiden vapaata liikkuvuutta unionin sisällä, koska tämä yhteyspiste on erittäin merkittävä erityisesti raja-alueilla. Myös toimenpiteet pienille ja keskisuurille yrityksille, joille on tarjottavat selkeää tietoa sisämarkkinoista, ovat erittäin tärkeitä.

  Ian Hudghton (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Sandra Kalnieten mietinnössä korostetaan aivan oikein jäsenvaltioiden hallitustason alapuolella olevien viranomaisten merkitystä sisämarkkinoihin liittyvien sääntöjen täytäntöönpanossa. Tuen täysimääräisesti tätä näkemystä ja katson, että kun Skotlanti hankkii itsenäisyytensä takaisin, on asianmukaista, että nuo Skotlannin kansallisen hallituksen alapuolella olevat hallintotasot osallistuvat täysimääräisesti sisämarkkinasääntöjen täytäntöönpanoon.

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen. – (LT) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska siinä ehdotetaan sellaisen direktiivin antamista, jonka nojalla kansalliset hallitukset ja alueviranomaiset osallistuisivat aiempaa enemmän uuden direktiivin laatimiseen työnantajien, ammattiliittojen ja muiden järjestöjen kuulemisen perusteella. Siinä kehotetaan komissiota ilmoittamaan sisämarkkinoiden toimenpidepaketin aikataulu ja tiedottamaan säännöllisesti asian konkreettisesta edistymisestä, jotta EU:n kansalaiset saavat enemmän tietoa paketin täytäntöönpanosta ja jotta sen hyödyt tulevat esiin. Siinä ehdotetaan, että kumppanuutta paikallisten ja alueellisten viranomaisten kanssa on laajennettava koheesiopolitiikasta sisämarkkinapolitiikkoihin. Usein juuri alueellisen tai paikallisen tason viranomaiset panevat sisämarkkinasäännöt täytäntöön jäsenvaltioissa. Palveludirektiivin täytäntöönpanosta saadut kokemukset ovat selvästi osoittaneet, että alueellisten ja paikallisten viranomaisten mukanaolo voi olla erittäin tärkeää sen varmistamiseksi, että sisämarkkinalainsäädäntö on pantu täytäntöön ja sitä sovelletaan asianmukaisesti. Sisämarkkinoiden hallintotavassa olisi lisättävä vuoropuhelua ja kumppanuutta ottamalla kansalliset parlamentit enemmän mukaan. Lissabonin sopimuksen voimaantulo on avannut kansallisille parlamenteille uusia mahdollisuuksia osallistua sisämarkkinasääntöjä koskevaan työhön kaikissa lainsäädäntävaiheissa ja osallistua yhteisiin toimiin Euroopan parlamentin kanssa. Se voisi nopeuttaa myöhempien täytäntöönpanotoimien hyväksymistä jäsenvaltioissa. Jatkuva tietojen vaihto kansallisten parlamenttien kanssa osaksi kansallista lainsäädäntöä saattamista koskevissa asioissa voisi myös helpottaa täytäntöönpanoprosessia.

  Jarosław Kalinowski (PPE), kirjallinen. – (PL) Kaikkiin jäsenvaltioiden kehittämiseen ja yhdentymiseen tähtääviin toimiin kannattaa kiinnittää huomiota. Ei ole epäilystäkään, että nykyinen taloudellisen yhteistyön järjestelmä – Euroopan unionin sisämarkkinat – helpottaa kaikkien kansalaisten elämää muun muassa poistamalla kaupan esteitä ja mahdollistamalla ihmisten vapaan liikkumisen. Uusia ehdotuksia on kuitenkin annettava jatkuvasti, jotta järjestelmän kehitys ei pysähdy. Mietitäänpä, eikö poliittinen johtajuus olisikin hyvä ajatus sisämarkkinoiden elvyttämiseksi.

Euroopan unionin neuvoston puheenjohtaja, joka työskentelisi yhdessä Euroopan komission puheenjohtajan kanssa, valtuutettaisiin koordinoimaan ja valvomaan tätä elvytysprosessia, ja samalla säilytettäisiin kuitenkin jäsenvaltioiden osallistuminen. Kumppanuuden olisi oltava sisämarkkinoiden hallinnassa käytettävä tekijä ja sen pitäisi perustua vuoropuheluun jäsenvaltioiden parlamenttien kanssa sekä yhteistyöhön alue- ja paikallisviranomaisten kanssa. Yhdessä työskentelemällä autettaisiin panemaan direktiivit täytäntöön asianmukaisesti ja saataisiin odotetut tulokset.

  Edvard Kožušník (ECR), kirjallinen. – (CS) Tuen hallintotavasta ja kumppanuudesta sisämarkkinoilla laaditun mietinnön lopullista muotoa ja erityisesti sen tärkeimpiä tavoitteita. Minun mielestäni sisämarkkinoiden tilanteen säännöllinen arviointi parantaa sen toimintatapaa. Sisämarkkinoiden parempaa toimintaa voidaan odottaa myös laadittavana olevaa lainsäädäntöä koskevista laajemmin käsitetyiltä, enemmän vuorovaikutusta sisältäviltä ja avoimemmilta julkisilta kuulemisilta. Jos saamme jäsenvaltiot julkaisemaan vertailutaulukkoja sisämarkkinoihin liittyvästä lainsäädännöstä, pystymme ehkä supistamaan sisämarkkinadirektiivien saattamisessa osaksi kansallista lainsäädäntöä vallitsevan vajeen 0,5 prosenttiin sekä niiden säännösten osalta, joita ei ole vielä lainkaan saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä, että niiden, joiden osalta se on tehty virheellisesti

Menestyksen ehdoton edellytys on kuitenkin se, että komissio omaksuu nykyistä aktiivisemman lähestymistavan EU:n lainsäädännön osaksi kansallista lainsäädäntöä saattamisen valvontaan esimerkiksi palveluista sisämarkkinoilla annetun direktiivin osalta. Tämä direktiivi on yksi sisämarkkinoiden toiminnan kulmakivi. Monet ovat kuitenkin panneet sen täytäntöön valitettavasti myöhässä ja usein epäasianmukaisesti pyrkiessään soveltamaan taloudellisen nationalismin periaatteita, ja komission sulkee tältä silmänsä. Olen äänestänyt tämän mietinnön hyväksymisen puolesta.

  Giovanni La Via (PPE), kirjallinen. – (IT) Kannattamassani mietinnössäni ruumiillistuvat monet periaatteista, jotka minun mielestäni ovat Euroopan unionin perusperiaatteita. Viittaan yleisesti sellaiseen vuoropuheluun, joka on saatava käynnistettyä mahdollisimman pian kansalaisten ja eri tason toimielinten välillä. Tällä vuoropuhelulla on erityisiä ja monenlaisia yhteyksiä meidän kaikkien eurooppalaisten elämään, mutta se on huomattavasti merkityksellisempää, jos otetaan huomioon sellaisten sisämarkkinoiden luominen, joilla pyritään elvyttämään koko EU:n talous ja parantamaan yhteyksiä lainsäädäntöelinten ja suorien edunsaajien välillä. Minun mielestäni meidän olisi yhteistä kasvua tavoitellessamme edettävä tähän suuntaan ja samalla tarkasteltava uusia menetelmiä hallinnoida ja valvota erilaisia menettelyjä sekä parannettava kansalaistemme pääsyä julkishallintoon.

  Agnès Le Brun (PPE) , kirjallinen. – (FR) Sisämarkkinoista ja palveluista vastaava komission jäsen Michel Barnier esitteli viime lokakuussa "sisämarkkinoiden toimenpidepakettinsa", 50 ehdotuksen kokoelman kasvun vauhdittamiseksi Euroopan unionissa. Euroopan parlamenttia kehotettiin sitten antamaan näkemyksensä kyseisen asiakirjan eri osista. Toimenpidepaketin 3 osassa kehotetaan jäsenvaltioita ja toimielimiä panemaan täytäntöön tarvittavat toimenpiteet kansalaisten ja sisämarkkinoiden lähentämiseksi toisiinsa. Tämä lähentyminen saadaan erityisesti aikaan käynnistämällä vuoden 2006 palveludirektiivin keskinäinen arviointijärjestelmä ja lisäämällä kansalaisyhteiskunnan kuulemista ja sen kanssa käytävää vuoropuhelua sekä tekstien laatimisessa ja täytäntöönpanossa että ongelmien ratkaisemisessa. Äänestin parlamentin päätöslauselman puolesta, koska siinä suhtaudutaan myönteisesti komission tekemiin sitoumuksiin ja korostetaan EU:n tekstien selkeyden parantamisen merkitystä ja sitä, että komission on tärkeää käyttää valtuuksiaan seuraamusten säätämiseen pakottaakseen jäsenvaltiot noudattamaan sitoumuksiaan.

  David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Äänestin tämän mietinnön puolesta. Siinä todetaan, että yksi sisämarkkinoiden uudelleen käynnistämisen keskeisistä haasteista on poliittisen johtajuuden, sitoutumisen ja koordinoinnin varmistaminen. Annetut 50 ehdotusta sisämarkkinoiden käynnistämiseksi uudelleen kattavat monia aiheita, jotka ratkaisevasti sisältävät monien komission jäsenten toimivaltuuksia ja koskettavat monien Euroopan parlamentin valiokuntien toimivaltaa. Neuvostossa sisämarkkinoiden toimenpidepaketti on lisäksi jaettu neuvoston eri kokoonpanoilla, joiden rooli ja tehokkuus vaihtelevat huomattavasti. Kansalliset elimet ovat myös erilaisia, kun ajatellaan, miten ne on kokoonpantu ja millaisia organisatorisia kulttuureja niiden taustalla on.

  Iosif Matula (PPE), kirjallinen. – (RO) Jäsenvaltioiden on omaksuttava luja yhteinen kanta parantaakseen EU:n sisämarkkinoiden toimintaa ja estääkseen taloudellisen protektionismin paluun, joka voisi johtaa sisämarkkinoiden pirstoutumiseen ja kilpailukyvyn heikkenemiseen. EU:n sisämarkkinoiden toimenpidepaketin tavoitteena on kehittää jäsenvaltioiden välistä hallinnollista yhteistyötä myös laajentamalla alueviranomaisten asemaa koordinoinnin aikaansaamiseksi niiden tasolla. Valitettavasti kyseisten ohjelmien rekisteröinti alueellisella tasolla on suhteellisen vaikeaa EU:n alueiden välisten taloudellisten erojen vuoksi. Vähemmän kehittyneiden alueiden elvyttämiseksi on keskityttävä inhimilliseen pääomaan. Alueen vauraus määrittyy ensisijaisesti sen asukkaiden ja heidän taitojensa tuottavuuden perusteella ja sen lisäksi pääomasijoitusten tason ja heidän innovatiivisten valmiuksiensa perusteella. Jopa yhden jäsenvaltioiden alueiden välillä on kuitenkin valtavia eroja.

Minun mielestäni EU:n sisämarkkinoiden mukauttaminen EU:n kansalaisten tarpeisiin saadaan pääasiassa aikaan työntekijöiden liikkuvuutta parantamalla. Työvoiman vapaalla liikkuvuudella voidaan edistää huomattavasti alueiden välisten erojen kaventamista. Toinen keskeinen näkökohta on työntekijöiden jatkuvan koulutuksen tarjoaminen. Erikoistuneet työntekijät ja toista uraa varten koulutetut työntekijät pystyvät vastaamaan markkinoiden erityistarpeisiin helpommin, koska heidän liikkuvuustasonsa on korkea.

  Jean-Luc Mélenchon (GUE/NGL), kirjallinen. – (FR) Talous- ja rahoituskriisi on osoittanut, että euroliberalismi, sisämarkkinoiden aatteellinen kehys, on epäonnistunut. Sen sijaan, että muuttaisivat kurssiaan, EU:n johtajat kuitenkin rynnivät suin päin samaa polkua pitkin ja vahvistavat mekanismeja, jotka edistävät luonnostaan hallitsematonta vapauttamista. Koordinoinnin parantamisen varjolla ehdotetulla "hallintotavalla" pyritään ohittamaan tämän aatteen soveltamista vastustavat kansalliset parlamentit ja rankaisemaan niitä. Tämä mietintö on haitallinen EU:n taloudella ja siinä osoitetaan halveksuntaa kansan itsemääräämisoikeutta kohtaan. Äänestän sitä vastaan.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Sisämarkkinat ovat aina olleet yksi Euroopan taloudellisen kehityksen pilari. Minun mielestäni yksi sisämarkkinoiden uudelleen käynnistämisen keskeisistä haasteista on poliittisen johtajuuden, sitoutumisen ja koordinoinnin varmistaminen. Nämä annetut 50 ehdotusta sisämarkkinoiden käynnistämiseksi uudelleen kattavat monia aiheita, jotka ratkaisevasti sisältävät monien komission jäsenten toimivaltuuksia ja koskettavat monien Euroopan parlamentin valiokuntien toimivaltaa. On kuitenkin tärkeää, että jäsenvaltiot vahvistavat omat prioriteettinsa ja laativat omat asialistansa sisämarkkinoiden prioriteettien mukaisesti.

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Meidän on tärkeää lujittaa sisämarkkinoita erityisesti talouskriisin aikana, kun kriisin vaikutus tuntuu. Meidän on palattava turvallisille työmarkkinoille. Se voidaan taata ensisijaisesti pienten ja keskisuurten yritysten tuella, sillä ne ovat kansallisten talouksien pääasiallisia moottoreita. Koska esittelijä on kannattanut valvonnan lisäämistä ja sisämarkkinapolitiikkojen arviointia, en ole äänestänyt mietinnön puolesta. Ei ole selvää, miten se voidaan saada aikaan ja mitä seurauksia sillä olisi yksittäisille valtioille.

  Claudio Morganti (EFD), kirjallinen. – (IT) Olen äänestänyt hallintotavasta ja kumppanuudesta sisämarkkinoilla laadittua mietintöä vastaan, koska mielestäni se on liian epätasapainoinen. Joitakin keskeneräisiä kysymyksiä ei ole arvioitu asianmukaisesti.

Emme saisi uskoa, että suuret sisämarkkinat ovat ratkaisu kaikkiin EU:n ongelmiin, kuten tämän mietinnön joissakin osissa näytetään uskovan. Minun mielestäni eri jäsenvaltioiden tietyt ominaisuudet ja ominaispiirteet olisi otettava huomioon. Kaikki maat eivät ole samanlaisia, ja yhdessä maassa hyödyllinen toimenpide saattaa aiheuttaa vakavaa vahinkoa toisessa jäsenvaltiossa.

Lisäksi olisi harkittava huolellisesti rikkomusten seuraamusjärjestelmää, koska sillä saatetaan tehdä jo vaikeista tilanteista vaikeampia ja aiheuttaa vielä haitallisempia toimenpiteitä. Meidän on edelleen muistettava kaikki ongelmat, joita pahamaineinen palveludirektiivi on aiheuttanut ja aiheuttaa edelleen, ainakin esimerkiksi Italiassa liikkuvien kauppiaiden ja rannikon liikeyritysten keskuudessa. En haluaisi, että nämä ongelmat toistuvat vielä useammin.

  Rolandas Paksas (EFD), kirjallinen. – (LT) Äänestin tämän päätöslauselman puolesta, koska hallinto- ja kumppanuusprosessien käynnistäminen ja toiminta ovat tärkeimpiä tekijöitä markkinoiden tehokkaan toiminnan varmistamisessa. Huomiota kiinnitetään siihen, että kumppanuutta on laajennettava koheesiopolitiikasta sisämarkkinapolitiikkoihin. Minun mielestäni kansallisten parlamenttien ja alueviranomaisten on osallistuttava enemmän direktiivin laatimiseen. Se on hyvin tärkeää, jotta voidaan varmistaa, että EU:n lainsäädäntö pannaan asianmukaisesti täytäntöön ja että sitä sovelletaan asianmukaisesti jäsenvaltioissa. Sillä helpotettaisiin lisäksi sen saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä. Yhteiskunnan tarpeiden ja etujen huomioon ottamiseksi olisi kuultava työnantajia, ammattiliittoja ja muita järjestöjä. Merkille pannaan, että hallinnon puitteitta laaditaan valtion, kansalaisyhteiskunnan ja yksityisen sektorin välisen vuorovaikutuksen avulla, ja siksi on erityisen tärkeää, että sisämarkkinoiden hallinto perustuu avoimuuden ja vastuuvelvollisuuden periaatteisiin. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle säännöllisesti selkeää ja tarkkaa tietoa direktiivien täytäntöönpanosta, jotta hallintorakenteet voivat toimia tehokkaasti. Olen ehdotuksen kanssa samaa mieltä sisämarkkinadirektiivien saattamisessa osaksi kansallista lainsäädäntöä vallitsevan vajeen supistamisesta vuoteen 2012 mennessä 0,5 prosenttiin sekä niiden säännösten osalta, joita ei ole vielä lainkaan saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä, että niiden, joiden osalta se on tehty virheellisesti.

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. – (PT) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska olen samaa mieltä siinä esitetyistä hallintotapaa ja kumppanuutta sisämarkkinoille koskevista keskeisistä kohdista. Olen erityisesti samaa mieltä siitä, että poliittista johtajuutta ja kumppanuutta on lujitettava. Yksi sisämarkkinoiden uudelleen käynnistämisen keskeisistä haasteista on todellakin poliittisen johtajuuden, sitoutumisen ja koordinoinnin varmistaminen. Annetut 50 ehdotusta sisämarkkinoiden käynnistämiseksi uudelleen kattavat monia aiheita, jotka ratkaisevasti sisältävät monien komission jäsenten toimivaltuuksia ja koskettavat monien Euroopan parlamentin valiokuntien toimivaltaa. Neuvostossa sisämarkkinoiden toimenpidepaketti on lisäksi jaettu toimielimen eri osille, joiden rooli ja tehokkuus vaihtelevat huomattavasti. Poliittisen vuoropuhelun, sitoutumisen ja koordinoinnin parantaminen on olennaisen tärkeää sisämarkkinoiden käynnistämisessä uudelleen. Myös johtajuuden varmistamisen osalta olen samaa mieltä esittelijän kanssa, sillä hän ehdottaa, että neuvoston puheenjohtajalle olisi annettava valtuudet koordinoida ja valvoa tätä prosessia kiinteässä yhteistyössä komission puheenjohtajan kanssa ja että Eurooppa-neuvoston kevätkokouksessa arvioitaisiin vuosittain sisämarkkinoita.

  Rovana Plumb (S&D), kirjallinen. – (RO) Esteettömät ja kilpailukykyiset EU:n sisämarkkinat olisi saatettava valmiiksi, jotta ne tuottaisivat päivittäisessä elämässä konkreettisia etuja työntekijöille, opiskelijoille, eläkkeensaajille tai yleensä kansalaisille sekä yrityksille ja etenkin pk-yrityksille. Hyvä hallintotapa ja oikeusvarmuus ovat keskeisen tärkeitä pyrittäessä sisämarkkinoiden taloudellisiin tai sosiaalisiin tavoitteisiin, mukaan luettuna työntekijöiden vapaa liikkuvuus, korkean työllisyystason edistäminen, riittävän sosiaaliturvan takaaminen, sosiaalisen syrjäytymisen torjuminen sekä korkean opetus- ja koulutustason ja eläkkeiden siirrettävyyden takaaminen. EU:n toimeenpanoelimen on edelleen edistettävä keskitettyjä palvelupisteitä, joissa yhdistetään kaikki palvelut yhteen ainoaan asiointipisteeseen ja tarjotaan kansalaisille ja yrityksille tietoa ja tukea oikeuksista sisämarkkinoilla sekä käytännön tietoa kansallisista säännöistä ja menettelyistä.

Kehotan jäsenvaltioita lisäämään yleistä tietoisuutta keskitetyistä palvelupisteistä ja niiden palveluista. Euroopan komission on kytkettävä perusoikeudet kaikkeen sisämarkkinoihin liittyvään lainsäädäntöön.

Sisämarkkinoihin liittyvien taloudellisten perusoikeuksien toteutuminen ei saa haitata työehtosopimusneuvottelu- ja lakko-oikeuksia sellaisina kuin ne on määritelty kansallisessa lainsäädännössä.

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. – (PT) Esteettömien ja kilpailukykyisten sisämarkkinoiden täysimääräinen valmiiksi saattaminen ja selkeät edut päivittäisessä elämässä työntekijöille, opiskelijoille, eläkkeensaajille ja yleensä kansalaisille sekä yrityksille ja etenkin pk-yrityksille ovat olennaista EU:n talouden käynnistämisessä uudelleen ja kasvun, kilpailukyvyn ja kestävyyden vauhdittamiseksi EU:ssa. Kaikkien sidosryhmien – kansalaisten, EU:n toimielinten, jäsenvaltioiden – pitäisi siksi ponnistella varmistaakseen sisämarkkinoiden uudelleenkäynnistämisen ja koordinoida toimiaan kiinteästi ja tehokkaasti erityisesti parantaakseen asiaankuuluvien sääntöjen saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä, täytäntöönpanoa ja soveltamista, kehittääkseen aiempaa selkeämmät sääntelypuitteet, varmistaakseen alue- ja paikallisviranomaisten osallistumisen enemmän tähän prosessiin, edistääkseen avointa ja säännöllistä vuoropuhelua työmarkkinaosapuoltensa ja kansalaisyhteiskuntansa kanssa ja kehittääkseen välineitä, joiden avulla sisämarkkinoiden toimintaa voidaan valvoa asianmukaisesti.

  Robert Rochefort (ALDE), kirjallinen. – (FR) Komissio on Mario Montin sisämarkkinoiden uudelleenkäynnistämistä koskevan raportin perusteella esittänyt julkista kuulemista varten asiakirjan "Sisämarkkinoiden toimenpidepaketti", joka on laadittu komission jäsenen Barnierin johdolla. Saatujen kannanottojen ja asetettujen ensisijaisten tavoitteiden perusteella komissio ehdottaa tästä toimenpidepaketista lopullista versiota, joka sisältää 12 ensisijaista toimenpidettä sisämarkkinoiden toteuttamiseksi. Siksi on tärkeää, että parlamentti tarkastelee ensisijaisia tavoitteitaan ja lähettää komissio selkeän viestin etukäteen. Hallintotavasta ja kumppanuudesta laaditussa päätöslauselmassa, jota kannatin, vaaditaan vahvempaa poliittista johtajuutta, sisämarkkinoihin liittyvän lainsäädännön täytäntöönpanon parantamista ja hyvää hallintoa koskevien välineiden käyttöönottoa (saattamisessa osaksi kansallista lainsäädäntöä vallitsevan vajeen supistaminen, hallinnollisten rasitusten lieventäminen, kumppanuus paikallisviranomaisten kanssa, kansallisten parlamenttien osallistuminen enemmän, vuoropuhelu kansalaisyhteiskunnan kanssa ja niin edelleen). Yhdeksi ensisijaiseksi tavoitteeksi on määritetty vaihtoehtoinen riidanratkaisumenetelmä. Tämän osalta olen pettynyt siihen, että ryhmäkanne jätetään huomiotta. Sen poisjättämisellä Euroopan parlamentti hukkaa tilaisuuden vahvistaa sitoumuksensa ottaa kyseinen väline käyttöön nopeasti.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Äänestin puolesta. Esittelijä katsoo, että yksi sisämarkkinoiden uudelleen käynnistämisen keskeisistä haasteista on poliittisen johtajuuden, sitoutumisen ja koordinoinnin varmistaminen. Annetut 50 ehdotusta sisämarkkinoiden käynnistämiseksi uudelleen kattavat monia aiheita, jotka ratkaisevasti sisältävät monien komission jäsenten toimivaltuuksia ja koskettavat monien Euroopan parlamentin valiokuntien toimivaltaa. Neuvostossa sisämarkkinoiden toimenpidepaketti on lisäksi jaettu neuvoston eri kokoonpanoilla, joiden rooli ja tehokkuus vaihtelevat huomattavasti. Kansalliset elimet ovat myös erilaisia, kun ajatellaan, miten ne on kokoonpantu ja millaisia organisatorisia kulttuureja niiden taustalla on.

  Licia Ronzulli (PPE), kirjallinen. − (IT) Äänestin tämän päätöslauselman puolesta, koska katson, että sisämarkkinoiden parantaminen jäsenvaltioiden ja kaikkien sidosryhmien aktiivisella tuella on olennaista Euroopan unionille. Sidosryhmien aktiivinen osallistuminen saadaan aikaan vain muuttamalla nykyistä sisämarkkinapolitiikkaa siten, että se tarjoaa johtajuutta ja sitoumuksen sen parantamiseen. Olen esittelijän kanssa täysin samaa mieltä, kun hän katsoo, että vain neuvoston, sisämarkkinoiden täytäntöönpanon johtavan toimielimen, aseman edistäminen ei riitä.

Tarvitaan aiempaa kohdennetumpi lähestymistapa lainsäädäntövälineiden valintaa, millä annettaisiin toimielimen lisäksi Eurooppa-neuvoston puheenjohtajalle valtuudet koordinoida sisämarkkinoiden uudelleenkäynnistämistä kiinteässä yhteistyössä komission puheenjohtajan kanssa. Meidän on itse asiassa varmistettava huipputason poliittinen ohjaus ja kehotettava jäsenvaltioita vahvistamaan omat prioriteettinsa ja laatimaan omat asialistansa sisämarkkinoiden prioriteettien mukaisesti, jotta ne voivat todella ottaa oman vastuunsa sisämarkkinoista.

  Catherine Stihler (S&D), kirjallinen. – (EN) Tuin sisämarkkinoiden toimenpidepaketin 12:ta toimenpidettä, erityisesti niitä, joissa keskitytään digitaalistrategiaan ja innovatiiviseen hankintaan. Toivon, että komissio muuntaa ne tehokkaiksi lainsäädäntötoimenpiteiksi.

  Nuno Teixeira (PPE), kirjallinen. – (PT) Sisämarkkinoiden täytäntöönpanosta on nyt kehittymässä yksi toimenpiteistä talous- ja rahoituskriisin voittamiseksi ja siten kilpailukyvyn parantamisen ja EU:n täysimääräisen yhdentymisen edistämiseksi. On ehdottomasti luotava eurooppalainen alue, jossa pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) potentiaali voi saada aikaan taloudellista lisäarvoa, kuten ehdotetaan komission tiedonannossa sisämarkkinoiden toimenpidepaketista. Mielestäni on olennaisen tärkeää tukea EU:n pk-yrityksiä sekä ihmisten, tavaroiden ja palvelujen vapaan liikkuvuuden täysimääräistä vapauttamista, jotta sisämarkkinoista voidaan hyötyä mahdollisimman paljon. Esittelijä esittää viisi ensisijaista tavoitetta, joihin EU:n pitäisi keskittyä ja joista korostaisin seuraavia: eurooppapatentin ja yhtenäisen riidanratkaisujärjestelmän luominen, joka on olennaisen tärkeää innovaatiolle ja luovuudelle; uudet välineet pk-yritysten innovaation rahoittamiseen; sähköisen kaupan kehittäminen lisäämällä yritysten ja yleisön luottamusta piratismia ja väärentämistä vastaan suunnatuilla toimenpiteillä; parempi pääsy pääomamarkkinoille; ja hallinto- ja veroesteiden poistaminen ja yhdenmukaistaminen rajatylittävissä toimissa, julkisten hankintojen ja julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien tarkistaminen ja rajatylittävien sopimusten kannustaminen.

  Viktor Uspaskich (ALDE), kirjallinen. – (LT) Kilpailukykyisemmät sisämarkkinat ovat loistava tilaisuus vauhdittaa talouskasvua kriisin heikentämissä EU:n jäsenvaltioissa. Sisämarkkinoiden taloudelliset ja yhteiskunnalliset tavoitteet – työntekijöiden vapaa liikkuminen, sosiaalisen syrjäytymisen torjuminen ja eläkeoikeuksien siirrettävyys – ovat jotakin, jonka puolesta kannattaa taistella. Todellisten sisämarkkinoiden aikaansaamiseksi tarvitaan kuitenkin hyvää hallintoa ja oikeusvarmuutta. Sisämarkkinoiden hallintorakenteiden on oltava mahdollisimman yksinkertaisia, koska muuten sisämarkkinoiden tehokkuus ja avoimuus kärsivät. Olen esittelijän kanssa samaa mieltä siitä, että meidän on valittava asianmukaisimmat lainsäädäntötoimenpiteet.

Lisäksi olisi ponnisteltava enemmän jäsenvaltioiden välisen hallinnollisen yhteistyön parantamiseksi. Sillä autettaisiin ratkaisemaan kiireellisiä ongelmia tiettyjen direktiivien täytäntöönpanossa sekä luomaan keskinäistä luottamusta jäsenvaltioiden toimielinten välillä sekä tehokkaammat sisämarkkinat pitkällä aikavälillä. Mielestäni on tärkeää, että sisämarkkinoiden uudelleenkäynnistämisellä edistetään työpaikkojen luomista ja saadaan aikaan yritysten kannalta suotuisa ilmapiiri. Menestyksekkäiden sisämarkkinoiden pitäisi kannustaa yrittäjyyttä ja poistaa uusien pk-yritysten perustamista haittaavia esteitä. Se pätee erityisen hyvin Liettuaan, jossa on noin 31 pk-yritystä tuhatta asukasta kohti, mikä on selkeästi alle 27 jäsenvaltion EU:n keskiarvon (40).

  Dominique Vlasto (PPE), kirjallinen. – (FR) Olen hyvin tyytyväinen sisämarkkinoiden uudelleenkäynnistämistä koskevan kolmen päätöslauselman hyväksymiseen, sillä niillä vahvistetaan hallintoa ja yritysten ja kasvun, sekä kansalaisten, asemaa tässä politiikassa. Yli 20 vuotta Euroopan yhtenäisasiakirjan allekirjoittamisen jälkeen ihmisten, tavaroiden ja pääoman vapaa liikkuvuus koko EU:ssa todistaa kansalaisia ja kasvua palvelevan kunnianhimoisen politiikan onnistumisesta, politiikan, josta kaikki voivat hyötyä päivittäin. Pelkästään tilanteen kartoittaminen ei kuitenkaan riitä, koska eurooppalaiset odottavat meiltä konkreettisia ehdotuksia, joilla vastataan tuleviin haasteisiin. Laatiessamme ensisijaisia tavoitteitamme olemme luoneet kokoelman tasapainoisia toimenpiteitä, joilla toteutetaan selkeä poliittinen, taloudellinen ja yhteiskunnallinen malli. Juuri tämän hallintotapaa ja kumppanuutta koskevan päätöslauselman osalta halusin äänestää sellaisen mietinnön puolesta, jossa hankkeelle annetaan poliittinen ulottuvuus. Ihmisten aiempaa paremman tiedottamisen varmistamiseksi komission puheenjohtaja huolehtii vastedes uudelleenkäynnistämisen valvonnasta. Siten sisämarkkinoita edustaa yksi EU:n elin, minkä ansiosta EU:n kansalaiset voivat yhdistyä yhden hankkeen ympärille ja mikä vahvistaa jäsenyyttä EU:ssa.

  Angelika Werthmann (NI), kirjallinen. – (DE) Viime vuosikymmenten käytännön havaintoja käytetään sisämarkkinoiden elvyttämiseksi ja perustan luomiseksi merkittävien korjaavien toimenpiteiden käyttöönotolle. Uusien viivästysten estämiseksi kansallisten toimenpiteiden täytäntöönpanossa Lissabonin sopimuksella käyttöönotettuja välineitä käytetään ja kansalliset parlamentit otetaan mukaan koko lainsäädäntöprosessiin EU:n tasolla. Erityisesti toinen ehdotus on kuitenkin olennainen: Sen tavoitteena on taata toimenpiteiden asianmukainen täytäntöönpano alue- ja paikallistasolla, jolla niillä on suurin vaikutus kansalaisiimme, ja varmistaa, että direktiivin EU:n tason valmistelun ja antamisen taustalla olevat aikomukset esitetään selkeästi EU:n kansalaisille.

  Iva Zanicchi (PPE), kirjallinen. – (IT) Äänestin Sandra Kalnieten mietinnön puolesta. On tärkeää keskittyä sisämarkkinoiden elvyttämiseen ja keskittyä toimiin, joilla voidaan edistää kasvua ja työpaikkojen luomista, jotka tuovat konkreettisia ja välittömästi nähtävissä olevia tuloksia EU:n kansalaisille. Katson myös, että on asianmukaista keskittyä lainsäädännön vahvistamiseen, jotta EU:n sisämarkkinoista tehdään esteettömämpiä pienille ja keskisuurille yrityksille ja että ennen kaikkea saadaan aikaan uudistettua EU:n toimintaa säänneltyjen ammattien vapauttamisen ja tutkintojen vastavuoroisen tunnustamisen osalta.

Mietintö: António Fernando Correia De Campos (A7-0072/2011)

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestän tämän mietinnön puolesta, koska muiden edistyksellisten toimenpiteiden muassa siinä esitetään yhteys sisämarkkinoiden toimenpidepaketin ja Eurooppa 2020 -strategian välillä, siinä mainitaan, että työntekijöiden oikeuksia on suojeltava, siinä keskitytään työpaikkojen luomiseen ja siinä mahdollistetaan eläkkeensaajien oikeuksien siirrettävyys. Kaikesta tästä huolimatta tämän mietinnön sosiaalinen ulottuvuus jää edelleen jälkeen siitä, mitä toivottiin.

  Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. – (FR) Tuin kollegamme, António Fernando Correia De Camposin, laatimaa mietintöä, sekä Sandra Kalnieten ja Cristian Silviu Buşoin kahta mietintöä. Nämä kolme mietintöä laadittiin Euroopan komission sisämarkkinoiden toimenpidepaketista julkaiseman ehdotuksen perusteella. Sisämarkkinoista vastaavan komission jäsenen Michel Barnierin tavoitteena on käynnistää sisämarkkinat uudelleen mutta ennen kaikkea saada ne lähemmäksi kansalaisia. Tuen täysin tätä tavoitetta. Sisämarkkinoiden toimenpidepakettiin on suhtauduttava mahdollisuutena osoittaa kansalaisille, että Euroopan yhdentyminen ja erityisesti yhtenäismarkkinat toteutetaan heidän etujensa mukaisesti, ei niitä vastaan. Peruspankkipalvelujen saatavuuden takaaminen – tai yleisimmin kansalaistemme kannalta olennaisten palvelujen laadun ja esteettömyyden turvaaminen – on askel tähän suuntaan.

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. – (LT) Äänestin tämän mietinnön puolesta. Sisämarkkinoiden pirstoutuminen vähentää EU:n kansalaisten luottamusta niihin, koska he eivät voi hyödyntää vapauksiaan. Komission tiedonannossaan esitetään välineistö, jonka pitäisi auttaa saamaan aikaan yhdentyneet ja esteettömät sisämarkkinat, jotka voisivat vauhdittaa EU:n talouden elpymistä ja sen kilpailukykyä. Haluaisin korostaa yhtä erityisen merkittävää näkökohtaa – energian sisämarkkinoiden luomisen merkitystä. Energian sisämarkkinat ovat erityisen merkittävät EU:n kilpailukyvylle sekä EU:ssa että sen ulkopuolella. Kyseisten markkinoiden luominen auttaisi vähentämään ulkoista riippuvuutta ja tekisi energian hinnoista kansalaisillemme ja yrityksillemme kohtuullisempia, oikeudenmukaisempia ja kilpailukykyisempiä. Energiaa koskevilla lainsäädäntöaloitteilla ja muilla kuin lainsäädäntöaloitteilla olisi pyrittävä sekä energiantoimitusten turvaamiseen monipuolisemman energiaverkon, uusiutuvia energianlähteitä koskevien uusien infrastruktuurien ja koordinoidun tutkimuksen avulla että uusien energianlähteiden koordinoituun tutkimiseen ja kehittämiseen. Kyseiset aloitteet olisi toteutettava sovittamalla tiiviisti yhteen komission, jäsenvaltioiden ja asianomaisten teollisuudenalojen toteuttamat toimet. Sisämarkkinoiden aitoa syventämistä siten, että niistä on hyötyä kansalaisille, yrityksille ja Euroopan kilpailukyvylle, on vahvistettava luomalla infrastruktuurihankkeita, joilla on lisäarvoa koko EU:lle ja joita rahoitetaan ja hallinnoidaan EU:n tasolla EU:n energiariippumattomuuden ja energiavarmuuden takaamiseksi.

  George Becali (NI), kirjallinen. – (RO) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska meidän on edistyttävä. Kansalaisilla, jotka haluavat opiskella, työskennellä tai tehdä ostoksia toisessa jäsenvaltiossa, on tiellään todellakin aivan liikaa esteitä. Pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on aivan yhtä vaikeaa. EU:n kansalaiset tarvitsevat myös lisää tietoa, puhumattakaan yksinkertaisemmasta, ymmärrettävämmästä ja selkeämmin esitetystä lainsäädännöstä.

  Jean-Luc Bennahmias (ALDE), kirjallinen. – (FR) EU:ssa ei ole kyse vain markkinoista, se on myös kansalaisten yhteisö – tämä lausunto kuullaan usein. Mikä sitten on totta? Vain harvat kansalaiset uskovat siihen. Siitä johtuu tämä sisämarkkinoista eurooppalaisia varten laadittu mietintö, joka hyväksyttiin tänään vastauksena komission viime lokakuussa esittämään sisämarkkinoiden toimenpidepakettiin. Yrityksiä, kasvua ja sisämarkkinoiden hallintoa koskevien mietintöjen ohella tässä mietinnössä käsitellään kansalaisten, kuluttajien ja julkisten palvelujen käyttäjien odotuksia. Mainittuja ajatuksia ovat muun muassa pankkimaksujen avoimuuden parantaminen mutta myös ammattipätevyyden todellinen tunnustaminen ja eläkeoikeuksien siirrettävyys. Neuvottelujen ansiosta pystyimme liittämään viittauksen horisontaaliseen sosiaalilausekkeeseen, joka vahvistettiin Lissabonin sopimuksella ja joka on nyt saatettava konkreettisesti osaksi kansallista lainsäädäntöä. Lopuksi, mietinnössä otetaan jälleen kerran esiin komission jäsenen Barnierin edistämä käsite välineistöstä yleishyödyllisille palveluille – erityisesti yleishyödyllisille sosiaalipalveluille – jotka ovat tällä hetkellä kansalaisten ja palveluntarjoajien keskeinen huolenaihe kansallisilla alueilla. Vaikka mietintö ei olekaan lainsäädännöllinen, sen ansiona on se, että siinä sisällytetään kansalaiset sisämarkkinoiden toteuttamista koskevaan tunnettuun tarpeeseen.

  Sergio Berlato (PPE), kirjallinen. – (IT) Komissio antoi vuonna 2010 ehdotuksen, jolla palautettaisiin EU:n kansalaisten luottamus sisämarkkinoihin ja jonka tavoitteena oli vahvistaa kilpailukykyistä sosiaalista markkinataloutta, jossa pyritään täystyöllisyyteen ja yhteiskunnalliseen edistykseen. Minun mielestäni sisämarkkinoiden täytäntöönpanoponnistuksissa on keskitetty itse markkinoihin ja niiden järjestämiseen ja laiminlyöty kansalaisten, työntekijöiden ja kuluttajien huolia ja oikeuksia.

Energian sisämarkkinoiden luominen on erityisen olennaista, ja niillä pitäisi pystyä edistämään EU:n kilpailukykyä laskemalla energian hintoja ja vähentämällä riippuvuutta ulkomaisista lähteistä. Energiaa koskevat lainsäädäntöaloitteet pitäisi panna sovittamalla tiiviisti yhteen komission, jäsenvaltioiden ja asianomaisten teollisuudenalojen toteuttamat toimet.

Toinen peruskysymys on pankkimaksujen avoimuus, kustannukset ja asuntoluottojen todelliset ehdot, jotta kuluttajia ja sijoittajia voidaan suojella ja jotta voidaan varmistaa luoton saatavuus yksittäisille henkilöille ja pienyrityksille.

Lopuksi katson, että kaikki kansalaisia, yrityksiä ja EU:n kilpailukykyä hyödyttävä sisämarkkinoiden todellinen laajeneminen perustuu kykyyn kehittää EU:n rahoittamia infrastruktuurihankkeita. Siksi kannustan komissiota antamaan lainsäädäntöehdotuksia tällä alalla.

  Slavi Binev (NI) , kirjallinen. – (BG) Olen samaa mieltä ajatuksesta, että toimivat sisämarkkinat ovat yksi tärkeimmistä tekijöistä, joiden avulla Euroopan unioni saavuttaa täyden potentiaalinsa kilpailukyvyn, älykkään, osallistavan ja kestävän kasvun ja entistä useampien ja parempien työpaikkojen luomisen osalta. Sisämarkkinastrategialla olisi vahvistettava sosiaaliturvaa ja työntekijöiden oikeuksia sekä varmistettava oikeudenmukaiset työolot kaikille kansalaisille. Äänestin tämän lainsäädäntöaloitteen puolesta. Mielestäni Euroopan komission on ryhdyttävä toimenpiteisiin kansalaisten liikkuvuuden lisäämiseksi. Suhtaudun myönteisesti ajatukseen ammattipätevyyden tunnustamista koskevan vihreän kirjan laatimisesta ja "liikkuvuutta koskevan tulostaulun" luomisesta tämän indikaattorin mittaamiseksi EU:ssa.

  Vilija Blinkevičiūtė (S&D), kirjallinen. – (LT) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska minun mielestäni on välttämätöntä ryhtyä lisätoimenpiteisiin kansalaisten sosiaalisten oikeuksien ja niiden täytäntöönpanon vahvistamiseksi, jotta EU:n kansalaisten luottamus sisämarkkinoiden voidaan palauttaa ja antaa tukea Euroopan unionin ajatukselle. Mietinnössä mainittuja aloja, joilla tarvitaan lisää toimintaa sekä kansallisella että EU:n tasolla, ovat muun muassa uusien työpaikkojen luominen, väestörakenteen ja työmarkkinoiden muutosten huomioon ottaminen jäsenvaltioissa sekä työntekijöiden oikeudet ja oikeudenmukaisten työolojen takaaminen, joka on erityisen merkittävää, sekä työntekijöiden liikkumisen edistäminen jäsenvaltioiden välillä.

Mietinnössä korostetaan myös, että kansalaisten oikeuksia kuluttajina ja julkisten palvelujen käyttäjinä on vahvistettava ja että on järjestettävä asianmukaisia tiedotuskampanjoita, joissa kansalaisille tiedotettaisiin heidän oikeuksistaan ja vapauksistaan. Lisäksi kiinnitetään huomiota ammattipätevyyden tunnustamista koskevien puitteiden uudistamiseen ja siihen, että eläkeoikeuksien siirrettävyys on taattava, ja samalla kannustetaan jäsenvaltioita koordinoimaan eläkepolitiikkaansa tehokkaammin.

  Sebastian Valentin Bodu (PPE), kirjallinen. – (RO) Komission laatima tiedonanto ehdotukseksi, jonka avulla EU:n kansalaisten luottamus sisämarkkinoihin palautettaisiin, on hieman epäselvä, kun sitä tarkastellaan yhdessä Eurooppa 2020 -strategian kanssa. Monet siinä esitetyistä ehdotuksista ovat päällekkäisiä monien muiden aloitteiden kanssa. Näissä olosuhteissa tarvitaan enemmän johdonmukaisuutta, enemmän tehokkuutta ja parempaa hallintoa, jotta uudistetut sisämarkkinat voivat edistää EU:n talouskasvua, työllisyyttä ja kilpailukykyä sekä kansalaisten ja kuluttajien oikeuksien kunnioittamista. Neuvoston ja jäsenvaltioiden on tuettava yhdessä EU:n ja kansallisen tason sitoumusta sisämarkkinoiden syventämiseen ja vahvistamiseen. Sisämarkkinoiden toteuttamisponnistuksissa on keskitytty markkinoiden järjestämiseen ja liian vähän kansalaisten, työntekijöiden ja kuluttajien huolenaiheisiin ja oikeuksiin, mikä saattaa selittää EU:n kansalaisten sisämarkkinoita koskevan innostuksen puutteen ja vastahakoisuuden. Kansalaisten on oltava sisämarkkinoiden keskiössä.

Tämä kohta todetaan selkeästi asiakirjan johdannossa. Toisaalta ehdotukset tämän tavoitteen saavuttamiseksi ovat liian heikkoja, jotta se todella saataisiin aikaan. Parlamentissa toukokuussa 2010 hyväksytyssä Louis Grechin mietinnössä suositeltiin sisämarkkinoiden elvyttämiseksi ja lujittamiseksi aidosti kokonaisvaltaista menettelytapaa, joka kattaisi teollisuus-, energia- ja infrastruktuuripolitiikan kaltaiset keskeiset alat.

  Vito Bonsignore (PPE), kirjallinen. – (IT) Sisämarkkinoiden toteuttaminen on arvokas väline, jolla EU:n talous voidaan elvyttää, erityisesti työpaikkojen luomisen osalta. Tätä aihetta koskevat mietinnöt, jotka olemme tänään täällä hyväksyneet, ovat minun mielestäni merkittävä edistysaskel kohti yhdentyneitä ja toimivia sisämarkkinoita. Komissio on tehnyt 50 ehdotusta, jotta voimme työskennellä ja harjoittaa elinkeinoja yhdessä paremmin.

Äänestin tämän mietinnön puolesta, sillä siinä pyritään varmistamaan tehokas taloudellinen vapaus ja suojelemaan samalla oikeutta työhön, samapalkkaisuusperiaatteen täysimääräistä täytäntöönpanoa ja työntekijöiden vapaata liikkuvuutta (joka kattaa myös ammattien täysimääräisen tunnustamisen jäsenvaltioiden kesken). Olen siksi samaa mieltä esittelijän määrittämistä keskeisistä tavoitteista, joita ovat EU:n markkinavalvonnan parantaminen, väärennösten ja laittoman valmistuksen torjuntaa koskevan toimintasuunnitelman laatiminen ja sellaisen viestintäpolitiikan kehittäminen, jossa korostetaan EU:n toteuttamia toimia.

  Nessa Childers (S&D), kirjallinen. – (EN) Tämä mietintö on osa kolmen mietinnön pakettia, jolla parlamentti on vastannut komission laajaan sisämarkkinoiden toimenpidepakettia koskevaan tiedonantoon, jossa on 50 lainsäädäntöehdotusta ja muuta kuin lainsäädäntöehdotusta ja joka on jaettu kolmeen eri lukuun, joista yksi keskittyy kansalaisiin, yksi yrityksiin ja yksi hallintoon. Sisämarkkinoiden toimenpidepaketin tavoitteena oli panna täytäntöön Mario Montin raportti, jonka pääasiallisena aiheena on sisämarkkinoiden uudelleenkäynnistäminen.

Äänestin tämän mietinnön puolesta mutta äänestin tyhjää joistakin tarkistuksista, koska ne olivat osa kompromissitarkistuksista neuvoteltua pakettia. Toivon, että tämän mietinnön avulla kansalaiset saadaan sisämarkkinoiden keskiöön ja että markkinoiden sosiaalista ulottuvuutta vahvistetaan.

  Ole Christensen, Dan Jørgensen, Christel Schaldemose ja Britta Thomsen (S&D), kirjallinen. – (DA) Äänestimme sisämarkkinoista eurooppalaisia varten laaditun mietinnön puolesta. Mietinnössä on monia merkittäviä ehdotuksia sisämarkkinoiden kehittämiseksi. Meille erityisen tärkeää on varmistaa, että työmarkkinaoikeuksia kunnioitetaan elvytettäessä aiempaa enemmän kilpailukykyyn suuntautuneita sisämarkkinoita. Mietinnössä on kuitenkin myös ehdotuksia siitä, että komissiota kehotetaan tunnistamaan ja poistamaan EU:n kansalaisiin kohdistuvat verotukselliset esteet ja kehittämään edelleen maahanmuuttopolitiikkaa maahanmuuttajien ja kausityöntekijöiden osalta. Meidän mielestämme molemmat ovat kansallisia asioita. Mietintöön esitettiin myös monia tarkistuksia, joiden henkeä tuemme, mutta emme usko, että tämä mietintö antaa aihetta tällaiselle tarkistukselle.

  Lara Comi (PPE), kirjallinen. – (IT) Olen samaa mieltä tästä mietinnöstä. Sisämarkkinoiden luominen on aina ollut yksi Euroopan yhdentymisprosessin keskeisistä tavoitteista ja nyt, enemmän kuin koskaan, tunnemme, että meidän on vahvistettava sitä konkreettisilla toimenpiteillä, joilla pyritään käsittelemään kolmea keskeistä näkökohtaa.

EU:n sisämarkkinoita on vahvistettava, jotta niistä saadaan erittäin tehokkaat ja kilpailukykyiset, ja ne on uudistettava EU:n toimien puitteissa, jotta rahoituskriisiin vaikutuksia voidaan torjua. Olen täysin samaa mieltä ehdotuksista, jotka Euroopan parlamentti on tehnyt kuluttajien ja yritysten luottamuksen vahvistamisesta. Tämän hankkeen toteuttamisen ensisijaisena painopistealana on kiireellisten toimenpiteiden hyväksyminen kansalaisten liikkuvuuden helpottamiseksi, millä avattaisiin markkinoita EU:n työntekijöille ja edistettäisiin täystyöllisyyttä. Enää ei voida ajatella, että sisämarkkinoita kehitetään ilman kansalaisten suurempaa osallistumista. Esimerkiksi pankkipalvelujen ja asuntoluottojen saatavuutta tulisi parantaa sijoittajien, kuluttajien ja rahoituslaitosten suojelemiseksi, tai työntekijöiden vapaata liikkumista koskevat keskeneräiset kysymykset, kuten ammattipätevyyden vastavuoroinen tunnustaminen, tulisi ratkaista.

  George Sabin Cutaş (S&D), kirjallinen. – (RO) Äänestin António Fernando Correia De Camposin päätöslauselman puolesta, koska mielestäni hänen ehdottamansa lopullinen teksti on tasapainoinen.. Suhtaudun lisäksi myönteisesti siihen, että esittelijä mainitsi jälleen Louis Grechin mietinnön ja Mario Montin raportin ehdotukset.

EU:n kansalaisten luottamuksen palauttamisen sisämarkkinoiden asianmukaiseen toimintaan pitäisi olla Euroopan komission ensisijainen huolenaihe. Joka tapauksessa ehdotusten jakaminen kolmeen eri lukuun ei anna kattavaa kuvaa sisämarkkinoiden toimenpidepaketista. Tämä arvostelu oli todellakin António Fernando Correia De Camposin lopullisessa mietinnössä.

Lisäksi, poliittisen ryhmäni talous- ja raha-asioiden valiokunnan varjoesittelijänä mietinnöstä "Sisämarkkinat eurooppalaisia varten" esitin tarkistuksen, jossa pyydettiin, että jäsenvaltiot, jotka edelleen soveltavat työmarkkinoillaan rajoituksia uusista jäsenvaltioista tuleviin työntekijöihin, poistavat nämä esteet ilmiselvien taloudellisten hyötyjen takia, erityisesti talouskriisin aikana. Olen tyytyväinen, että tämä tarkistus sai useimpien kollegoideni tuen.

  Harlem Désir (S&D), kirjallinen. – (FR) Euroopan unioni on liian usein etäällä kansalaisistaan, sen toimet näyttävät hyvin kaukaisilta, ja EU:n hankkeella ei ole eurooppalaisten silmissä merkitystä. Jos sisämarkkinoiden on määrä johtaa vain valvomattomaan vapauttamiseen, jolla puretaan julkisten palvelujen, sosiaaliturvajärjestelmien ja työntekijöiden oikeuksien sääntelyä alistamalla heidät raivokkaalle kilpailulle, se aiheuttaa huolta, vaikka sillä on ollut ja voi edelleen olla monia myönteisiä erityisiä seurauksia kuluttajille sekä kansalaistemme jokapäiväisessä elämässä. António Fernando Correia De Camposin mietinnön avulla Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmä on taistellut sääntelyn parantamisen puolesta sisämarkkinoiden vahvistamisen osalta ja sen puolesta, että tämä vahvistaminen palvelee eurooppalaisten yleistä etua eikä vain yritysten etua. Näitä etuja ovat muun muassa kuluttajien oikeudet, työntekijöiden oikeuksien suojelu sosiaaliseen polkumyyntiin johtavalta suuntaukselta sekä työehtosopimusten yksiselitteinen tunnustaminen kaikissa unionin jäsenvaltioissa, kehotus julkisten palvelujen puitteiden tunnistamiseen ja näiden palvelujen yleinen saatavuus. Sisämarkkinoiden on nyt yhdennyttävä samassa tahdissa kuin sosiaalisen EU:n edistyminen, jota tarvitaan enemmän kuin koskaan nyt, kun taantuma vaikuttaa edelleen eurooppalaisiin.

  Ioan Enciu (S&D), kirjallinen. – (EN) Äänestin sisämarkkinoista eurooppalaisia varten laaditun mietinnön puolesta. EU:n toimielinten velvollisuutena on edistää erittäin kehittynyttä ja kilpailukykyistä sosiaalista markkinataloutta, jonka avulla pyritään luomaan täystyöllisyys ja vauhdittamaan sosiaalista edistystä. Minun mielestäni sisämarkkinat ovat yksi tärkeimmistä tekijöistä EU:n kasvussa.

Markkinoita kohtaa tunnettu väsymys aiheuttaa huolta ja sitä on tutkittava yksityiskohtaisesti. Mikä vielä tärkeämpää, tässä mietinnössä vahvistetaan kansalaisten sosiaaliset perusoikeudet kollektiivisen toiminnan, työlainsäädännön, työllisyyden suojelun ja teollisuuden rakennemuutoksen alalla EU:n primaarilainsäädännön mukaisesti.

Kannatan tässä mietinnössä ehdotettuja lyhyen aikavälin strategioita, mukaan luettuna EU:n markkinavalvonnan parantaminen, yhtenäisten asuntoluottomarkkinoiden luominen ja verotuksellisten esteiden ja kaksinkertaisen verotuksen poistaminen. Sähköistä kaupankäyntiä koskevan vakaan politiikan täytäntöönpanolla lisätään kansalaisten ja kuluttajien luottamusta heidän tehdessään ostoksia Internetissä. Suhtaudun myös myönteisesti ehdotukseen laatia toimintasuunnitelma tavaroiden laittoman väärentämisen vähentämiseksi. Sillä edistetään nopeaa paluuta kasvuun tavara-alalla.

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska siinä edistetään ajatusta sisämarkkinoista, jotka ovat aiempaa suotuisammat ja houkuttelevammat EU:n kansalaisille. On syytä korostaa, että teksti sisältää toimenpiteitä sosiaalisten arvojen ja oikeuksien kunnioittamisen turvaamiseksi EU:n lainsäädännössä, jotta niitä ei voida ikinä sisällyttää markkinalähestymistapaan.

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Tämä on yksi niistä kolmesta sisämarkkinoihin ja sisämarkkinoiden vahvistamiseen liittyvästä kolmesta mietinnöstä, joista tänään keskustellaan ja äänestetään. Vaikka esittelijä yrittää myös tässä peitellä tukeaan vapauttamiselle kannattamalla sosiaalilauseketta kaikessa sisämarkkinoita koskevassa lainsäädännössä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimus) 9 artiklan ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan mukaisesti, totuus on se, että hän tietää, ettei komissio eikä neuvosto noudata sitä. Monet jäsenvaltiotkaan eivät noudata sitä, esimerkiksi Portugali. Vapaata kilpailua ylistetään koko ajan enemmän ja markkinoihin, vapauttamiseen ja yksityistämiseen uskotaan koko ajan enemmän, mistä yhtenä esimerkkinä on vaatimus palveludirektiivin täytäntöönpanosta.

Yhteys neuvoston 25. maaliskuuta antamiin päätelmiin ja ennen kaikkea juuri uudelleennimettyyn Euro Plus -sopimukseen on selkeä. Alun perin sen keksi Saksa ja nimitti sen kilpailukykysopimukseksi, ja siinä julistetaan sota työntekijöitä, heidän sosiaalisia oikeuksiaan ja yleisesti kansaa vastaan ja samalla arvostellaan niiden maiden riippuvuutta, joiden taloudet ovat heikompia ja joissa sivistys todella taantuu. Siksi äänestimme vastaan, kuten teimme kahden muun mietinnön osalta.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Tämä on toinen mietintö sisämarkkinoista, ja se on osa pakettia, joka liittyy komission tiedonantoon sisämarkkinoiden toimenpidepaketista, joka puolestaan on ehdotus, joka perustuu Mario Montin raporttiin "Uusi sisämarkkinastrategia".

Vaikka esittelijä yrittää myös tässä peitellä todellista tukeaan vapauttamiselle kannattamalla sosiaalilauseketta kaikessa sisämarkkinoita koskevassa lainsäädännössä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimus) 9 artiklan ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan mukaisesti, totuus on se, että hän tietää, ettei komissio eikä neuvosto noudata sitä. Monet jäsenvaltiotkaan eivät noudata sitä, esimerkiksi Portugali. Tarkoituksena on vahvistaa vapaata kilpailua ja nopeuttaa vapauttamis- ja yksityistämisprosessia, ja sitä mietinnössä ei taaskaan peitellä, kun siinä vaaditaan palveludirektiivin täytäntöönpanoa.

Se näyttää siten noudattavan 25. maaliskuuta annettuja neuvoston päätelmiä ja erityisesti Euro Plus -sopimusta, jossa julistetaan sota työtä tekevää maailmaa ja sosiaalisia oikeuksia vastaan vaatimalla vapauttamisen nopeuttamista. Tärkeimmät tavoitteet ovat pääoman keskittymistä ja kasautumista monopolististen ryhmien hyväksi koskevan prosessin nopeuttaminen ja kaikkien pk-yritysten, työntekijöiden ja julkisten palvelujen suojelua koskevien pyrkimysten lopettaminen. Siksi äänestimme vastaan.

  Lorenzo Fontana (EFD), kirjallinen. – (IT) Portugalilainen kollegamme on sisällyttänyt mietintöönsä suosituksia, joita tuemme, esimerkiksi sen, että on siirryttävä kohti sellaisia sisämarkkinoita, joille edistetään kuluttajien oikeuksia koskevia kysymyksiä ja erityisesti, että kolmansista maista tulevien tavaroiden tullitarkastuksista tehdään painopisteala. Näiden myönteisten näkökohtien lisäksi siinä on kuitenkin huomattavan poikkeavia kohtia siitä, miten jäsenvaltioiden pitäisi noudattaa direktiivejä ja liian monta viittausta yrittäjyyden sosiaalisiin muotoihin. Siksi äänestän tyhjää.

  Mathieu Grosch (PPE), kirjallinen. – (DE) Tässä mietinnössä käsitellään komission ehdottamaa 19 aloitetta, joilla saadaan EU:n kansalaiset sisämarkkinoiden keskiöön ja edistetään samalla kestävää sosiaalista markkinataloutta. Suhtaudun erityisen myönteisesti tähän mietintöön muun muassa siksi, että se hyödyttää EU:n kansalaisia, erityisesti raja-alueilla asuvia.

Ehdotetuilla toimenpiteillä helpotetaan raja-alueiden kansalaisten ja yritysten jokapäiväistä elämää. Mietinnössä tuetaan ammattipätevyyden tunnustamista koskevaa aloitetta ja Nuoret liikkeellä -aloitetta. Lisäksi tunnistetaan ja poistetaan verotukselliset esteet ja toteutetaan päättäväisiä toimenpiteitä kaksinkertaisen verotuksen estämiseksi. Mietinnössä kehotetaan luomaan oikeudenmukaiset työolot kaikille eurooppalaisille ja varmistamaan eläkeoikeuksien täysimääräinen siirrettävyys.

Näillä toimenpiteillä saadaan kansalaiset sisämarkkinoiden keskiöön. Heidän konkreettisiin tarpeisiinsa vastataan konkreettisilla toimenpiteillä.

  Ian Hudghton (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Äänestin tämän mietinnön puolesta, sillä siinä korostetaan aivan oikein, että "on kunnioitettava toissijaisuusperiaatetta ja jäsenvaltioiden itsemääräämisoikeutta koskevaa periaatetta". On vain sääli, että kaikki jäsenvaltiot eivät ole valmiita tunnustamaan, kenelle itsemääräämisoikeus kuuluu. Skotlannin korkeimman siviilituomioistuimen Lord President vahvisti vuonna 1953, että toisin kuin Yhdistyneen kuningaskunnan muissa osissa Skotlannin perustuslain mukaan itsemääräämisoikeus kuuluu kansalle. Siksi onkin harmillista, että kaikki unionistipuolueet estivät Skotlannin hallituksen pyrkimykset edistää tätä periaatetta Skotlannin itsenäisyyttä koskevan kansanäänestyksen avulla.

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen. – (LT) Äänestin tämän asiakirjan puolesta, koska EU:n markkinavalvontaa on edistettävä, parannettava peruspankkipalvelujen saatavuutta, luotava yhtenäiset asuntoluottomarkkinat ja poistettava verotukselliset esteet ja kaksinkertainen verotus. Sähköistä kaupankäyntiä koskeva politiikka on myös pantava nopeasti ja tehokkaasti täytäntöön, jotta kansalaisten ja kuluttajien luottamusta voidaan lisätä heidän tehdessään ostoksia Internetissä. Lisäksi tarvitaan väärentämisen ja tavaroiden laittoman valmistuksen torjuntaa koskeva toimintasuunnitelma tärkeimmäksi ehkäiseväksi välineeksi, jotta voidaan varmistaa, että sisämarkkinoilla liikkuvat tavarat ovat turvallisia kuluttaa, asianmukaisten vähimmäisvaatimusten mukaisia ja laillisia. Komission ja jäsenvaltioiden pitäisi kehittää sisämarkkinoiden toimenpidepaketista tehokas viestintäpolitiikka, joka perustuu tarkastuksiin, joilla arvioidaan sen konkreettisia hyötyjä kansalaisille. Vaadimme myös horisontaaliseen sosiaalilausekkeeseen perustuvaa vertailuarvojärjestelmää, jolla arvioidaan kaikkien sisämarkkinatoimien merkityksellisyyttä niiden sosiaalisen vaikutuksen, konkreettisuuden ja toteutettavuuden perusteella ja jota käytetään tulevan politiikan perustana. Kansalaistemme on oltava sisämarkkinahankkeen keskiössä.

  Jarosław Kalinowski (PPE), kirjallinen. – (PL) Ei ole epäilystäkään, että sisämarkkinat, joista tänään puhumme, ovat yksi unioni taloudellisen yhdentymisen suurimmista saavutuksista, mutta pitäisi muistaa, että meidän vastuullamme ei ole pysähtyneisyyden edistäminen vaan väsymätön täydellisyyden tavoittelu. Johdonmukainen kokonaisuus muodostuu rakenneosista, jotka, aivan kuten palapelin palaset, muodostava rakennelman, joka on vankka, vahva ja vakaa. Sisämarkkinoiden rakenneosia ovat ihmiset, joiden oikeuksien ja vastuiden pitäisi aina olla meille ensisijaisia. Tavoitteemme on terve ja jatkuva kehitys, joka edistää talouskasvua, ja sellainen kasvu on mahdollista vain taloudellisia ja yhteiskunnallisia kysymyksiä koskevien parannusten ja hallinnon paranemisen ansiosta. Meidän pitäisi miettiä, eikö toimissamme pitäisi todella keskittyä kansalaisiin. Inhimillisen pääoman kehittäminen ja hyödyntäminen on olennaista, ja markkinoiden todellisen syventämisen pitäisi hyödyttää kaikkia eurooppalaisia – palkansaajia, kuluttajia ja yrittäjiä.

  Edvard Kožušník (ECR), kirjallinen. – (CS) Mietinnössä sisämarkkinoista eurooppalaisia varten on monia myönteisiä ehdotuksia, kuten kansalaisten liikkuvuuden tukeminen tai EU:n kansalaisten kaksinkertaisen verotuksen poistaminen, mutta siinä on myös monia ehdotuksia, joita leimaa ylisääntely ja jotka loppujen lopuksi jarruttaisivat sisämarkkinoita ja saattaisivat ne pysähtyneisyyden tilaan. Minä itse en tue ehdotuksia vähittäisrahoituksen sisämarkkinoiden lisäsääntelystä ja -valvonnasta, enkä tue ehdotusta verkkovierailun sääntelyä koskevan toimenpiteen automaattista jatkamista, koska tämä sääntelytoimenpide oli vain väliaikainen, ja sen olisi pitänyt johtaa verkkovierailuhintojen tasapainottamiseen. Mikäli markkinamekanismissa on häiriö, vähittäiskaupan loppuhintojen pitäisi olla viimeinen keino, kuten verkkovierailuasetuksessa. Poliitikkojen kehotukset tämän asetuksen automaattisesta jatkamisesta ovat enemmän poliittinen populistinen ele kuin järkevästi perusteltu vaihe, joka kertoo EU:n televiestintäalalla vuoden 2007 jälkeen tapahtuneista muutoksista. Ehdotus "vuoden eurooppalaista rajatylittävää yritystä" koskevan televisioidun kilpailun aloittamisesta on minun mielestäni järjetöntä EU:n varojen tuhlausta. Päätin siksi äänestää tyhjää tästä mietinnöstä.

  Giovanni La Via (PPE), kirjallinen. – (IT) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska olen lujasti vakuuttunut siitä, että sisämarkkinoiden olemassaolo on merkittävin osoitus vahvasta ja yhtenäisestä EU:sta. Sosiaalisten yritysten edistäminen EU:n kansalaisten vapaan liikkuvuuden takaaminen ja ajanmukaisten pankkipalvelujen edistäminen kaikkien osalta ovat vain muutamia keskeisiä kysymyksiä, joihin meidän on keskitettävä ajatuksemme, resurssimme ja hankkeemme. Erityisesti ensimmäisen kohdan osalta suhtaudun erittäin myönteisesti komission kehotukseen julkaista vihreä kirja ammatillisen pätevyyden tunnustamisesta eri jäsenvaltioissa. Se olisi tärkeä askel, kun koulutuksen asemasta koko ajan avoimemmissa EU:n puitteissa tehdään konkreettisempaa.

  Agnès Le Brun (PPE) , kirjallinen. – (FR) Sisämarkkinoista ja palveluista vastaava komission jäsen Michel Barnier esitteli viime lokakuussa "sisämarkkinoiden toimenpidepakettinsa", 50 ehdotuksen kokoelman kasvun vauhdittamiseksi Euroopan unionissa. Euroopan parlamenttia kehotettiin sitten antamaan näkemyksensä kyseisen asiakirjan eri osista. Toimenpidepaketin toisessa osassa laaditaan perusta eurooppalaisten ja sisämarkkinoiden sovittamiseksi yhteen. Jacques Delors sanoi kerran: "Sisämarkkinoihin ei voi rakastua." Se on varmasti totta, mutta voimme kuitenkin yrittää tehdä niistä hyödylliset kansalaisille. Siksi tuin Euroopan parlamentin päätöslauselmaa, jossa suhtaudutaan myönteisesti työntekijöiden vapauksien ja sosiaalisen talouden vaatimusten välisessä suhteessa aikaansaatuun tasapainoon. Tässä toimenpidepaketin osassa kiinnitetään siten erityistä huomiota niihin tekijöihin, jotka ovat olennaisia eurooppalaisille, kuten julkisiin palveluihin, viestintäinfrastruktuuriin, yhteisvastuuseen ja työllisyyteen sekä kuluttajansuojaan. Tämä tasapaino kertoo, että komissio on täysin tietoinen, että markkinat eivät voi toimia kansalaisia vastaan vaan niiden on toimittava heidän palveluksessaan sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.

  David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Äänestin tämän mietinnön puolesta. Sisämarkkinoiden toteuttamisponnistuksissa on keskitytty markkinoiden järjestämiseen ja hyvin vähän kansalaisten, työntekijöiden ja kuluttajien huolenaiheisiin ja oikeuksiin, mikä saattaa selittää EU:n kansalaisten sisämarkkinoita koskevan vastahakoisuuden ja väsymyksen.

Kansalaiset on saatava sisämarkkinoiden keskiöön. Se todetaan selkeästi asiakirjan johdannossa, mutta ehdotuksen tämän tavoitteen panemiseksi täytäntöön ovat liian heikkoja, jotta se todella saataisiin aikaan.

  Jean-Luc Mélenchon (GUE/NGL), kirjallinen. – (FR) Vaikka tässä mietinnössä myönnetään, että eurooppalaisten enemmistö torjuu sisämarkkinat, siinä kuitenkin vahvistetaan niiden keskeinen asema yhteisön järjestelmässä. Ilmoitettua halua vahvistaa sosiaalilainsäädäntöä ja ottaa huomioon kansalaisten huolenaiheet, mikä on ehdottomasti myönteinen asia, ei voida kuitenkaan soveltaa sisämarkkinoiden periaatteeseen tällä hetkellä vallitsevan vapaan ja vääristymättömän kilpailun vuoksi. Tämä mietintö on ristiriitainen ja harhaanjohtava. Äänestän sitä vastaan.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Sisämarkkinat ovat aina olleet yksi Euroopan taloudellisen kehityksen pilari. Sisämarkkinoiden edistämisponnistuksissa olisi keskityttävä kansalaisten ja yritysten huolenaiheisiin ja oikeuksiin ja annettava heille ja niille konkreettisia hyötyjä. On myös viitattava sosiaalisiin oikeuksiin sisämarkkinoihin liittyvässä lainsäädännössä, ja kansalaisten liikkuvuuden kannustamiseksi on ehdotettava toimenpiteitä ja varmistettava heidän eläkeoikeuksiensa siirrettävyys. Se on ainoa tapa onnistua toteuttamaan toimivat sisämarkkinat.

  Radvilė Morkūnaitė-Mikulėnienė (PPE), kirjallinen. – (LT) Yli puoli vuosisataa sitten Euroopan maat yhdistyivät luodakseen sisämarkkinat. Me luulemme luoneemme ne neljännesvuosista sitten. Nyt on kuitenkin edelleen monia kysymyksiä, joita meidän on käsiteltävä, jotta sisämarkkinat toimisivat tehokkaasti ja jotta Euroopan unioni olisi kilpailukykyinen. Minun mielestäni kaikista hyväksymässämme asiakirjassa käsitellyistä ja mainituista toimenpiteistä kaksi näkökohtaa on erityisen merkittävää: elinikäinen oppiminen ja nuorten työttömyyden vähentäminen ja energian sisämarkkinoiden perustaminen ja toimiminen. Nuoret ovat juuri se yhteiskunnan osa, joka elää meidän luomassamme Euroopassa. Siksi on tärkeää antaa nuorille kaikki mahdollisuudet mukautua ja osallistua asianmukaisesti oman tulevaisuutensa luomiseen. Energiamarkkinat ovat EU:n politiikan uusi ala. Älykkäillä energiaverkoilla on epäilemättä merkittävä osa tulevaisuuden taloudessa, ja siksi emme saa viivytellä, vaan meidän on osoitettava riittävästi huomiota ja resursseja niiden luomiseen ja parantamiseen.

  Rolandas Paksas (EFD), kirjallinen. – (LT) Olen samaa mieltä tästä päätöslauselmasta, koska olisi kiinnitettävä enemmän huomiota sosiaalisiin perusoikeuksiin ja kuluttajaoikeuksien ja työntekijöiden, tavaroiden ja yritysten vapaan liikkuvuuden takaamiseen. Sisämarkkinoilla on luotava edellytykset kestävälle kasvulle ja korkeammalle työllisyydelle, ja kansalaisten on oltava niiden keskiössä. Siksi on hyvin tärkeää välttää kilpailun vääristymiä. Sisämarkkinat pysyvät kilpailukykyisinä, jos kaikkia sosiaalisia oikeuksia kunnioitetaan. Meidän on taattava sosiaaliturva ja työntekijöiden oikeudet ja vahvistettava niitä jatkuvasti, ja luotava asianmukaiset työolot. Olen samaa mieltä ehdotuksesta, jonka mukaan jäsenvaltion alueella työskentelyn pitää olla mahdotonta, jos jäsenvaltion säännöksiä palkoista ja työoloista ei noudateta. Sama palkka samasta työstä -periaate on pantava täysimääräisesti täytäntöön. Työntekijöiden vapaan liikkumisen esteet on poistettava. Meidän on avattava jäsenvaltioiden työmarkkinat kaikille eurooppalaisille työntekijöille, mutta näiden markkinoiden sääntely on pantava täytäntöön kyseisten jäsenvaltioiden työmarkkinasääntöjen mukaisesti, mukaan luettuna pohjoismaiden työehtosopimusmalli. On hyvin tärkeää antaa jäsenvaltioille oikeus päättää itse, antavatko ne muille kuin EU:n kansalaisille oikeuden oleskella alueellaan. Sisämarkkinoiden sosiaalisen suuntautumisen takaamiseksi tarvitaan teollisuuden kestävää rakennemuutosta, ja työmarkkinaosapuolia on kuultava jatkuvasti. On erittäin tärkeää varmistaa, että julkisella sektorilla on mahdollisuudet ottaa yrityksiä tehokkaammin mukaan työhönsä, jotta kansalaiset voivat saada laadukkaita ja innovatiivisia julkisia palveluja ja että voidaan taata niiden yleinen saatavuus.

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. – (IT) Äänestin sisämarkkinoista eurooppalaisia varten laaditun mietinnön puolesta, koska katson, että EU:n pitäisi hyväksyä yhteiset sääntelypuitteet, joilla vastataan kansalaisten tarpeisiin ja puututaan sisämarkkinoiden epätasapainoon ja poikkeavuuksiin. Talouskriisin jälkeen EU tarvitsee markkinat, joilla työntekijät ja kuluttajat ovat toimien keskiössä. Sisämarkkinoista eurooppalaisia varten laaditussa tekstissä kehotetaan sovittamaan paremmin yhteen EU:n toimielimet, jäsenvaltiot ja yritykset Euroopan parlamentin suunnitteleman politiikan vahvistamiseksi ja sen varmistamiseksi, että sillä vastataan kaikkiin EU:n markkinoiden tarpeisiin.

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. – (PT) Äänestin puolesta, koska olen samaa mieltä parlamentin komissiolle toimittamista tärkeimmistä painopistealoista. Tärkein näistä ehdotuksista on kehotus ryhtyä toimenpiteisiin, joilla lisätään Euroopan kansalaisten liikkuvuutta erityisesti julkaisemalla syyskuuhun 2011 mennessä vihreän kirjan ammatillisen pätevyyden tunnustamisesta, nykyisten puitteiden arviointi mukaan luettuna, ja tarvittaessa tehdä lainsäädäntöehdotus näiden puitteiden uudistamiseksi vuoteen 2012 mennessä ja samanaikaisesti arvioida EU:n laajuisen ammattikortin ja "eurooppalaisen osaamispassin" toteuttamiskelpoisuutta ja lisäarvoa vuonna 2011. Se on myönteinen toimenpide, joka perustuu nykyiseen tilanteeseen ja jolla pyritään lisäämään liikkuvuutta EU:ssa. Haluaisin myös korostaa komissiolle osoitettua kehotusta antaa lainsäädäntöehdotus tiettyjen peruspankkipalvelujen saatavuuden takaamisesta kesäkuuhun 2011 mennessä ja parantamaan pankkimaksujen avoimuutta ja vertailtavuutta vuoden 2011 loppuun mennessä sekä kehotusta antaa lainsäädäntöehdotus liikkuvien työntekijöiden kohtaamien esteiden poistamisesta eläkeoikeuksien täysimääräisen siirrettävyyden takaamiseksi.

  Rovana Plumb (S&D), kirjallinen. – (RO) Sisämarkkinoissa eurooppalaisia varten on ensisijaisesti kyse työpaikoista ja uusien luomisesta, millä autetaan kehittämään ympäristöä, jossa yritykset ja kansalaiset voivat käyttää oikeuksiaan täysimääräisesti. Työntekijöiden lähettämisestä annettuun direktiiviin liittyvä ehdotuksen osalta tarvitaan aiempaa kunnianhimoisempi lähestymistapa, jolla pyritään direktiivin tarkistamiseen siten, että taloudellisten vapauksien ohella voidaan varmistaa edistyneimmän työlainsäädännön suojelu ja työmarkkinasuhteet ja -käytännöt sekä työehtosopimuksia ja työehtosopimusneuvotteluja koskevien oikeuksien ja yhteisen toiminnan kunnioittaminen, mukaan luettuna lakko-oikeus sekä sama palkka samasta työstä -periaatteen täysimääräinen täytäntöönpano.

On olennaisen tärkeää kehittää EU:n liikenneverkosto EU:n rahoituksen yleisten puitteiden nojalla ja vauhdittaa siten kilpailukykyä ja yhdentymistä ja helpottaa kansalaisten ja työntekijöiden liikkumista tarjoamalla kohtuuhintaisia palveluja. Mielestäni koulutuksen ja tutkintojen tarjoaminen työntekijöille on ehdottoman tärkeää, koska ne ovat olennaisia työpaikkojen luomisessa, sosiaalisesta yhdentymisessä ja sisämarkkinoiden onnistumisessa. Kehotan jäsenvaltioita poistamaan esteet, jotka haittaavaa uusien jäsenvaltioiden työntekijöiden liikkumista ja pitämään mielessä työntekijöiden liikkumisen myönteisen vaikutuksen rahoitus- ja talouskriisin puitteissa.

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. – (PT) Kilpailukykyisten ja esteettömien sisämarkkinoiden täysimääräinen toteuttaminen on olennaista EU:n talouden elvyttämisessä ja kasvun, kilpailukyvyn ja kestävyyden edistämisessä EU:ssa. Sisämarkkinoiden elvyttämis- ja lujittamisponnistuksissa olisi myös keskityttävä yleisön, kuluttajien, julkisten palvelujen käyttäjien ja yritysten huolenaiheisiin ja oikeuksiin ja tarjota heille konkreettisia etuja ja pyrittävä palauttamaan täydellisesti heidän luottamuksensa EU:n hankkeeseen ja antamaan heille asianmukaista tietoja sisämarkkinoiden tarjoamista mahdollisuuksista. Näissä puitteissa olisi otettava käyttöön toimenpiteitä, joilla voidaan lisätä eurooppalaisten liikkuvuutta ja taata kuluttajien suojelu ja samalla vahvistaa yhteiskunnallista hyvinvointia ja turvata työntekijöiden oikeudet.

  Robert Rochefort (ALDE), kirjallinen. – (FR) Äänestin António Fernando Correia De Camposin mietinnön puolesta. Se liittyy komission jäsenen Barnierin ehdottaman sisämarkkinoiden toimenpidepaketin sisältämään 19 ehdotukseen kansalaisista ja sisämarkkinoista. Tuin tätä mietintöä, joka muistuttaa meille siitä, miten olennaista on saada kansalaiset jälleen kerran sisämarkkinoiden keskiöön. Tähän asti pyrkimyksissä toteuttaa kuuluisat "suurmarkkinat" on liian usein keskitytty sisämarkkinoihin ja markkinajärjestelyihin. Meidän pitäisi toteuttaa tämä ponnistus vielä kerran kansalaisten, työntekijöiden ja kuluttajien huolenaiheiden ja oikeuksien perusteella. Kehotan komissiota tukemaan tämän päätöslauselman ensisijaisia tavoitteita. Haluaisin erityisesti tässä mainita kolme kiireellistä tavoitetta sisämarkkinoiden tekemiseksi houkuttelevammiksi kansalaistemme silmissä: liikkuvuuden parantaminen (esimerkiksi joka ammattipätevyyden tunnustamisen osalta tai liikkuvien työntekijöiden eläkeoikeuksien siirrettävyyden osalta), verkkovierailuasetuksen jatkaminen – erityisesti verkkovierailun datasiirron vähittäishinnan rajan ehdottaminen – ja lopuksi peruspankkipalvelujen esteettömyys ja pankkimaksujen avoimuus ja vertailtavuus koko EU:ssa.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Äänestin päätöslauselman puolesta. Komissio hyväksyi 11. marraskuuta 2010 tiedonantoehdotuksen eurooppalaisten luottamuksen palauttamiseksi sisämarkkinoihin. Tästä sisämarkkinoiden toimenpidepaketista keskustellaan 28. helmikuuta 2011 saakka. Yleinen lähestymistapa, jota komissio ehdottaa, on jatkoa Mario Montin Euroopan komission puheenjohtajalle laatimalle raportille uudesta sisämarkkinastrategiasta "A new strategy for the Single Market". Sen tarkoituksena on Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklan mukaisesti lujittaa täystyöllisyyttä ja sosiaalista edistystä tavoittelevaa erittäin kilpailukykyistä sosiaalista markkinataloutta sekä korkeatasoista ympäristönsuojelua ja ympäristön laadun parantamista siten, että sisämarkkinoiden keskipisteeseen asetetaan yritykset, erityisesti pk-yritykset, ja Euroopan kansalaiset. Komission tiedonanto "Sisämarkkinoiden toimenpidepaketti – Kohti kilpailukykyistä sosiaalista markkinataloutta" sisältää 50 ehdotusta työskentelyn, yrittäjyyden ja kaupankäynnin parantamiseksi, ja erityisesti sen 2. luku "Euroopan kansalaiset sisämarkkinoiden keskiöön luottamuksen palauttamiseksi" sisältää 19 sisämarkkinoiden sosiaalista ulottuvuutta koskevaa aloitetta.

  Licia Ronzulli (PPE), kirjallinen. – (IT) Sisämarkkinoiden täysimääräinen täytäntöönpano on ratkaiseva askel, jotta Euroopan unioni voi täysimääräisesti saavuttaa täyden potentiaalinsa älykkään, osallistavan ja kestävän kasvun osalta.

Se edellyttää kansallisen lainsäädännön yhdenmukaistamista ihmisten, tavaroiden, palvelujen ja pääoman vapaan liikkumisen edistämiseksi. Vauraat ja dynaamiset sisämarkkinat riippuvat kyvystämme esittää toimia, joilla voidaan tukea kasvua, työllisyyttä ja innovaatiota.

Tämän päivän äänestyksellä parlamentti osoittaa jälleen kerran, että kansalaisten on oltava sisämarkkinoiden uudistamisen keskipisteessä, koska he ovat keskeisiä toimijoita, jotka pystyvät saamaan aikaan kasvun ja innovaation myönteiset kierteet. Sisämarkkinapolitiikan loppuunsaattaminen liittyy tiiviisti yhdentymiseen muiden politiikanalojen, kuten kilpailukyvyn, teollisuuden, energian ja liikenteen kanssa.

  Czesław Adam Siekierski (PPE), kirjallinen. – (PL) On tärkeää, että olemme aloittaneet tällaisen laajan keskustelun yhteisistä EU:n sisämarkkinoista, jotka ovat olleet toiminnassa 20 vuotta mutta jotka eivät ole vielä saavuttaneet täyttä potentiaaliaan. Kaikesta lainsäädännöstä, suosituksista ja keskinäisistä vakuutuksista huolimatta emme voi sanoa, että olisimme todella panneet sisämarkkinat täytäntöön, vaikka ilman sisämarkkinoita Eurooppa ei ole lainkaan yhdistynyt. Sisämarkkinoiden luominen voi vahvistaa unionin ajatusta. Miksi ei vieläkään ole mahdollista luoda esteettömiä markkinoita huolimatta jäsenvaltioiden yleisestä sopimuksesta siitä, että juuri tätä tietä politiikassa olisi seurattava?

Syvään juurtuneet kansalliset erikoisuudet – ja ne ovat liian syvään juurtuneita – ovat sisämarkkinoiden rakentamisen tiellä. Meidän on poistettava protektionistiset esteet voidaksemme elvyttää sisämarkkinat. Olen samaa mieltä siitä, että sisämarkkinoiden hallintaa koskevat rakenteet ja prosessit ovat liian monimutkaisia. Se johtuu pääasiassa siitä, että unionissa on liikaa eroja. Yhtenäisvaluutan vahvistaminen ja sen käyttöönotto koko unionissa on välttämätöntä uusien laadukkaiden sisämarkkinoiden luomiseksi.

Sisämarkkinoita ei voi olla olemassa vain suurille yrityksille, vaan niiden pitäisi olla olemassa myös pienille ja keskisuurille yrityksille ja erityisesti kuluttajille. Päämäärämme on avoimuus ja yhdenmukaistaminen. Todellisten sisämarkkinoiden luominen on ensisijainen tavoitteemme, ja siksi Eurooppa-neuvoston ja Euroopan parlamentin pitäisi arvioida sisämarkkinoiden tilaa joka vuosi, koska siten voimme seurata, miten olemme onnistuneet saavuttamaan asettamiamme tavoitteita.

  Nuno Teixeira (PPE), kirjallinen. – (PT) Tällä mietinnöllä pyritään vahvistamaan toimenpiteitä, joilla kansalaiset saadaan sisämarkkinahankkeen keskiöön, ja keskittymään 19 aloitteeseen, jotka on kohdennettu EU:n kansalaisten tarpeisiin. Minun mielestäni on olennaista palauttaa EU:n kansalaisten luottamus EU:n hankkeeseen, ja sen tekemiseksi pyrkimykset on keskitettävä kansalaisten, kuluttajien, julkisten palvelujen käyttäjien ja yritysten huolenaiheisiin ja oikeuksiin. Sisämarkkinoita varten on luotava kokonaisvaltainen menettelytapa, jolla voidaan vastata demokratiavajeeseen, jonka tuntevat sekä EU:n kansalaiset että julkiset ja yksityiset elimet.

Liikkuvuuden kannustaminen poistamalla hallinnolliset ja verotukselliset esteet ja tutkintojen yhdenmukaistaminen, investoiminen rajatylittäviin hankkeisiin monilla alueilla, tullitoiminnan yhteensovittaminen ja kansallisten markkinoiden valvonta, ja verkkovierailuasetuksen jatkaminen, ovat esimerkkejä toimenpiteistä, jotka minun mielestäni ovat keskeisiä luodessa tiiviimpiä suhteita kansalaisten ja EU:n hankkeen välillä. On kuitenkin tarpeen korostaa jälleen kerran, että sisämarkkinoiden sosiaalista näkökulmaa olisi täydennettävä poliittisella hallinnolla ja EU:n ja kansallisten elinten kumppanuudella sekä taloudellisella ulottuvuudella, jolla edistetään talouskasvua ja tehdään EU:sta kilpailukykyisempi.

  Dominique Vlasto (PPE), kirjallinen. – (FR) Olen hyvin tyytyväinen sisämarkkinoiden uudelleenkäynnistämistä koskevan kolmen päätöslauselman hyväksymiseen, sillä niillä vahvistetaan hallintoa ja yritysten ja kasvun, sekä kansalaisten, asemaa tässä politiikassa. Yli 20 vuotta Euroopan yhtenäisasiakirjan allekirjoittamisen jälkeen ihmisten, tavaroiden ja pääoman vapaa liikkuvuus koko EU:ssa todistaa kansalaisia ja kasvua palvelevan kunnianhimoisen politiikan onnistumisesta, politiikan, josta kaikki voivat hyötyä päivittäin. Pelkästään tilanteen kartoittaminen ei kuitenkaan riitä, koska eurooppalaiset odottavat meiltä konkreettisia ehdotuksia, joilla vastataan tuleviin haasteisiin. Laatiessamme ensisijaisia tavoitteitamme olemme luoneet kokoelman tasapainoisia toimenpiteitä, joilla toteutetaan selkeä poliittinen, taloudellinen ja yhteiskunnallinen malli. Tässä erityisessä päätöslauselmassa sisämarkkinoista eurooppalaisia varten tehdään kansalaisesta huoltemme keskipiste. Kannustamalla liikkuvuutta ja vaihtoja alkuperästä, iästä tai ammatista riippumatta tämä mietintö on askel kohti EU:n työmarkkinoita. Päätöslauselmassa käsittelyt sosiaaliturvatoimenpiteet ovat lisäksi olennaisia näiden markkinoiden sääntelyssä ja yhteisvastuuseen perustuvan sosiaalisen talouden mallin tukemisessa.

Mietintö: Cristian Silviu Buşoi (A7-0071/2011)

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestän tämän mietinnön puolesta, koska siinä keskitytään tarpeeseen tukea hankkeita, joilla tuodaan lisäarvoa EU:lle, uutta teollisuuspolitiikkaa koskevaan tarpeeseen ja alueelliseen kehitykseen investoimalla alueellisiin klustereihin. Äänestän sen puolesta myös siksi, että siinä edistetään energian sisämarkkinoita vähentämällä energiariippuvuutta ja luomalla aiempaa kilpailukykyisemmät infrastruktuurit ja hinnat loppukuluttajille.

  Laima Liucija Andrikienė (PPE), kirjallinen. – (LT) Äänestin tämän yrityksiä ja kasvua tukevista sisämarkkinoista laaditun päätöslauselman puolesta. Sisämarkkinat ovat hyvin tärkeät sekä yritysten että kuluttajien kannalta, ja erityistä huomiota olisi kiinnitettävä pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, koska niitä voidaan parhaiten kehittää edelleen ja ne voivat tarjota eniten uusia työpaikkoja. Tuen esittelijän näkemystä, jonka mukaan sähköisen kaupankäynnin vauhdittaminen ja digitaalisten sisämarkkinoiden luominen ovat sisämarkkinoiden toinen merkittävä näkökulma. Tämä on hyvin monimutkainen prosessi, koska verojärjestelmissä, sopimusoikeudessa ja liiketoiminnan harjoittamista koskevissa vaatimuksissa on eroja kaikissa EU:n jäsenvaltioissa, mutta tällä alalla on jatkettava ponnistuksia. Myös veropolitiikkaa on sovitettava yhteen, koska yhteisen yhtenäistetyn yhtiöveropohjan käyttöönotto tekisi sisämarkkinoista paremman yritysympäristön EU:n yrityksille.

  Elena Oana Antonescu (PPE), kirjallinen. – (RO) Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamiseksi sisämarkkinoiden on tarjottava tarvittavat edellytykset älykkäälle, kestävälle ja osallistavalle kasvulle. Euroopan unionin talouden ohjausjärjestelmää on parannettava tarvittavien taloudellisten edellytysten luomiseksi, jotta yritykset voivat hyötyä sisämarkkinoiden tarjoamista tilaisuuksista, joiden ansiosta ne voivat kasvaa ja kehittyä entistä kilpailukykyisemmiksi. Liikkuvuuden esteiden poistaminen ja institutionaalisten määräysten yhdenmukaistaminen yhdentymisen, talouskasvun ja eurooppalaisen yhteisvastuun edistämiseksi ovat sisämarkkinoiden suurimpia etuja. Äänestin tämän mietinnön puolesta luottamuksen lisäämiseksi sisämarkkinoilla kaikilla tasoilla ja yritysten markkinoille pääsyä haittaavien nykyisten esteiden poistamiseksi. Vapaaseen ja oikeudenmukaiseen kilpailuun perustuvat sisämarkkinat ovat Euroopan unionin talousuudistuksen ratkaiseva tavoite, ja niillä annetaan EU:lle keskeinen kilpailuetu globalisoituneessa taloudessa.

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. – (LT) Moitteettomasti toimivat ja vapaaseen ja oikeudenmukaiseen kilpailuun perustuvat sisämarkkinat ovat EU:n talousuudistuksen pääasiallinen tavoite. Tällä hetkellä sisämarkkinat ovat edelleen pirstoutuneet, ja pitkäaikaiset hallintoon ja sääntelyyn liittyvät esteet vaikuttavat kielteisesti kaikkiin yrityksiin, erityisesti pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, jotka eivät pysty hyötymään täysimääräisesti kaikista sisämarkkinoiden tarjoamista eduista. Tekijänoikeuksien lisensointia EU:ssa koskevaa sääntelyä ei ole vielä ratkaistu, millä on suora vaikutus väärentämiseen ja piratismiin. Se vähentää yritysten luottamusta sähköiseen kaupankäyntiin ja lisää teollis- ja tekijänoikeuksien suojelusääntöjen hajanaisuutta, mikä tukahduttaa innovointia sisämarkkinoilla. Julkisia hankintoja koskevan kysymyksen käsittely on erityisen tärkeää, koska niiden osuus EU:n BKT:stä on 17 prosenttia. Tähän mennessä rajatylittävien hankintojen osuus koko julkisten hankintojen markkinoista on ollut vähäinen, koska pk-yritysten mahdollisuudet päästä julkisten hankintojen markkinoille ovat edelleen rajalliset. Palvelut muodostavat ensiarvoisen tärkeän alan talouskasvun ja työllisyyden kannalta, mutta palvelujen sisämarkkinat ovat yhä kehittymättömät, mikä johtuu erityisesti palveludirektiiviin liittyvistä puutteista ja jäsenvaltioiden kohtaamista vaikeuksista sen täytäntöönpanossa. Olen samaa mieltä ehdotuksista, joita on annettu komission tiedonannossa sisämarkkinoiden toimenpidepaketista, mutta katson, että sisämarkkinoiden tehokkaan toiminnan takaamiseksi jäsenvaltioiden on pantava paremmin täytäntöön jo annettuja EU:n aloitteita, kuten eurooppalaisia pienyrityksiä tukeva aloite, joka auttaisi käsittelemään monia hallintoon ja sääntelyyn liittyviä ongelmia, joita EU:n yritykset tällä hetkellä kohtaavat.

  Adam Bielan (ECR), kirjallinen. – (PL) Säilyttääkseen asemansa maailman talouden johtajana EU:n on jatkuvasti tuettava ja edistettävä taloudellista kehitystä. EU:n sisämarkkinat ovat ehdottoman tärkeät sekä yrityksille että kuluttajille. Meidän pitäisi kiinnittää erityistä huomiota pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, jotka panevat talouskasvun liikkeelle ja tarjoavat huomattavan määrän työpaikkoja. Innovatiivisia toimenpiteitä ja soveltuvia rahoitusvälineitä olisi käytettävä parantamaan niiden kilpailukykyä, tiedon saatavuutta ja tutkimusohjelmiin osallistumista. Ehdotus joukkovelkakirjalainojen käyttöönotosta hankkeita varten on mielenkiintoinen ajatus, sillä yritykset voivat kerätä niiden avulla varoja. Digitaalisten sisämarkkinoiden pitäisi myös olla merkittävä osa taloutta. Erityisesti sähköisen kaupankäynnin vauhdittamiseksi olisi ponnisteltava, koska se edistää rajatylittävän kaupan lisäämistä. Minun mielestäni on myös olennaisen tärkeää luoda EU:n patentti ja yhtenäinen patenttioikeudenkäyntijärjestelmä. Olen varma, että moitteettomasti toimivat sisämarkkinat edistävät kestävää talouskasvua, joten hyväksyn päätöslauselman.

  Vilija Blinkevičiūtė (S&D), kirjallinen. – (LT) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska katson, että EU:n sisämarkkinoiden elvyttämiseksi onnistuneesti ja koko EU:n maailmanlaajuisen kilpailukyvyn lisäämiseksi ja uusien työpaikkojen luomiseksi on välttämätöntä hyväksyä ja panna täytäntöön monia toimenpiteitä, joilla edistetään kestävää yritysten kasvua ja kehittymistä. Katson myös, että on hyvin tärkeää, että nämä toimenpiteet sovitetaan yhteen aluekehitystä koskevien toimenpiteiden kanssa ja että ne täydentävät niitä, jotta voidaan välttää teollisuuden, yritysten ja palvelujen keskittyminen tietyille alueille, kun muut syrjäisemmät alueet jätetään kohtalon armoille. Mietinnössä käsitellään myös lukuisia muita kysymyksiä, jotka vaikuttavat kansalaisten jokapäiväiseen elämään, yritysten kilpailukykyyn ja myös uusien työpaikkojen luomiseen EU:ssa – tutkimuksen tekemistä ja uusien tekniikoiden edistämistä sekä liikenne-, energia- ja televiestintäinfrastruktuurin kehittämistä ja laajentamista.

Mietinnössä käsitellään myös Liettualle tärkeää kysymystä ja kiinnitetään huomiota siihen, että itäisen Euroopan energiainfrastruktuuria olisi parannettava, jotta sen yhdistäminen läntisen Euroopan energiaverkkoihin onnistuisi. Tällä alalla korostetaan myös sitä, että energiahintojen olisi oltava kuluttajille kohtuullisia koko EU:ssa. Mietinnössä kannustetaan myös komissiota ja jäsenvaltioita tekemään yhteistyötä tehokkaampien ja puhtaampien liikennejärjestelmien perustamiseksi ja edistämiseksi sekä kansainvälisen sähköisen kaupankäynnin kehittämiseksi ja verkkomaksujärjestelmien parantamiseksi.

  Vito Bonsignore (PPE), kirjallinen. – (IT) Euroopan unioni on yksi maailman johtavista talouksista, ja sen moottori koostuu pienistä ja keskisuurista yrityksistä. EU:n on kiinnitettävä erityistä huomiota näihin yrityksiin, joissa talouskriisin vaikutukset ovat tuntuneet eniten, erityisesti siksi, että pk-yrityksillä on suurimmat mahdollisuudet edistää kasvua ja työllisyyttä.

Siksi on sanomattakin selvää, että EU:n ponnistukset olisi kohdistettava kestävän talouskasvun kannustamiseen. Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska siinä määritetään oikeat ensisijaiset tavoitteet sellaisten aiempaa vahvempien sisämarkkinoiden rakentamiseksi, joilla voidaan vastata paremmin EU:n yritysten tarpeisiin ja saada aikaan suurempia kasvulukuja.

Olen siis samaa mieltä tässä asiakirjassa esitetyistä toimintaohjeista, joilla voidaan minun mielestäni edistää aktiivisesti sisämarkkinoiden muuttamista yrityksille suotuisaksi innovatiiviseksi ympäristöksi, joka perustuu digitaalitalouteen ja palvelujen tehokkaaseen vapaaseen liikkumiseen. Siksi olen samaa mieltä siitä, että on kannustettava sähköistä kaupankäyntiä, jolla voidaan edistää rajatylittävää kauppaa, veropolitiikan koordinointia ja rajatylittävien julkisten hankintojen tehostamista, sillä eurooppalaiset pk-yritykset ovat jääneet näissä kohdissa kehityksestä jälkeen.

  Ole Christensen, Dan Jørgensen, Christel Schaldemose ja Britta Thomsen (S&D), kirjallinen. – (DA) Äänestimme yrityksiä ja kasvua tukevista sisämarkkinoista laaditun mietinnön puolesta. Mietinnössä on monia merkittäviä ehdotuksia sisämarkkinoiden kehittämiseksi.

Emme kuitenkaan tue ajatusta siitä, että verosäännösten erot saattavat aiheuttaa huomattavia esteitä rajatylittävälle liiketoiminnalle tai että kansallisen veropolitiikan koordinointi, jota Mario Monti raportissaan ehdotti, toisi huomattavaa lisäarvoa yrityksille ja kansalaisille. Toisaalta kannatamme jäsenvaltioiden välistä koordinointia yritysten veronkierron ja veroparatiisien torjumiseksi. Verokannat ovat edelleen jäsenvaltioille kuuluva asia.

  Lara Comi (PPE), kirjallinen. – (IT) Äänestin tämän mietinnön puolesta. Katson, että tässä mietinnössä kuvatut toimenpiteet ovat olennaisia terveeseen ja tuottavaan kilpailukykyyn perustuvien toimivien sisämarkkinoiden luomiseksi.

Olen vahvasti samaa mieltä siitä, että on luotava digitaaliset sisämarkkinat, koska asianmukaisten sääntöjen puute heikentää EU:n markkinoiden tehokkuutta sangen huomattavasti, erityisesti viime aikoina, koska muut maat, jotka ovat taloudellisia kilpailijoitamme, ovat edistyneet teknisesti. Meidän on otettava huomioon sähköisen kaupankäynnin valtavat mahdollisuudet, erityisesti rajatylittävän kaupan kasvun osalta ja, kuten sanoin aiemmin, siitä johtuvan markkinoiden kilpailukyvyn lisääntymisen takia.

Olen lisäksi samaa mieltä siitä, että on toimittava kahdella rintamalla, palvelualalla ja pk-yritysten osalta. Palveludirektiivin ja standardoinnin sääntelypuitteiden uudistamista koskevan direktiivin asianmukainen täytäntöönpano niiden ulottamiseksi koskemaan näitä aloja on välttämätöntä. Lisäksi odotamme Euroopan komission ehdottamaa lainsäädäntöä. Lopuksi, kuten olen sanonut muissa keskusteluissa, meidän on määritettävä uusia kannustimia ja annettava enemmän tukea pienille ja keskisuurille yrityksille, jotka ovat markkinoidemme selkäranka ja jotka luovat niin monia työpaikkoja.

  Vasilica Viorica Dăncilă (S&D), kirjallinen. – (RO) Minun mielestäni EU hyötyy siitä, että parannetaan kaikkien yritysten, myös pienten ja keskisuuren yritysten, tiedon saamista innovaatioita koskevasta rahoitustuesta, jota ne voivat hakea, jotta ne voivat osallistua aiempaa enemmän tutkimusohjelmiin ja erityisesti julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksiin, joissa pyritään toteuttamaan näitä innovaatio-ohjelmia. Mielestäni näiden yritysten tarjoamia mahdollisuuksia ei ole hyödynnetty riittävästi. Siksi EU:n on tuettava tätä alaa laajentamalla sen toimia, myös rajatylittävällä tasolla, ja hyödyntämällä kaikkia sisämarkkinoilla tällä hetkellä saatavilla olevia mahdollisuuksia.

  Ioan Enciu (S&D), kirjallinen. – (EN) Äänestin tämän yrityksiä ja kasvua tukevista sisämarkkinoista laaditun mietinnön puolesta, koska katson, että sillä edistetään huomattavasti sisämarkkinoitamme kaikkien kansalaisten eduksi. Tässä mietinnössä pyritään todellisuudessa vahvistamaan teollisuuden kilpailukykyä, kestävää kehitystä ja työpaikkojen luomista.

Euroopan unionilla on ainutlaatuinen talous, johon kuuluu 500 miljoonaa kuluttajaa. EU:n sisämarkkinat säilyttämällä, niitä kehittämällä ja edistämällä taataan tavaroiden ja palvelujen aiempaa parempi esteetön liikkuminen jäsenvaltioiden välillä. Säästötoimenpiteiden aikaan on olennaisen tärkeää lisätä taloutemme kasvua.

Olen samaa mieltä siitä, että palveluja ja ammattipätevyyttä koskevien direktiivien asianmukaista täytäntöönpanoa varten on toteutettava uusia toimenpiteitä. Näiden direktiivien asianmukaisen täytäntöönpanon ansiosta EU:n kansalaiset voivat matkustaa muihin EU:n jäsenvaltioihin työskentelemään ja tarjoamaan palvelujaan ilman suuria hallinnollisia rasituksia. Yksi Euroopan unionin keskeisistä tavoitteista on esteettömän alueen luominen.

Tässä mietinnössä kannatetaan myös pk-yritysten tukemista, ja ne tarvitsevat tänä aikana paljon tukea.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Koska EU:n on maailman suurin talous, sisämarkkinoiden toteuttaminen on keskeistä, jotta kansalaisille ja yrityksille voidaan antaa luottamuksen ja turvallisuuden tunne. Kriisi, jossa yleisesti maailma ja erityisesti EU nyt ovat, saa meidät miettimään EU:n tulevaisuutta ja toimenpiteitä, jotka meidän on hyväksyttävä EU:n talouden käynnistämiseksi uudelleen. Komissio antoi lokakuussa 2010 tiedonannon sisämarkkinoiden toimenpidepaketista Mario Montin uudesta sisämarkkinastrategiasta laatiman raportin perusteella. Sen tavoitteita oli muun muassa yrityksille aiempaa vahvempaa, kestävämpää ja tasapuolisempaa kasvua tarjoavien toimenpiteiden täytäntöönpano. Olen siksi tyytyväinen tämän mietinnön hyväksymiseen, koska siinä pyritään muun muassa vähentämään pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritykset) hallinnollista rasitusta tarjoamalla niille luoton saatavuutta, investoimalla innovaatioon ja palvelujen nykyaikaistamiseen, kuten sähköiseen hallintoon, ja panemalla täytäntöön digitaalitalous. Nämä ovat peruspilareita Eurooppa 2020 -strategiassa, jolla edistetään huomattavasti sisämarkkinoiden kilpailukyvyn lisäämistä ja niiden kasvun vauhdittamista.

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Tämä on toinen mietintö sisämarkkinoiden vahvistamista koskevassa paketissa. Siinä ylistetään häpeämättömästi markkinoita ja vapaata kilpailua, vaikka tällainen politiikka aiheutti selkeän katastrofin ja sen hirvittävät seuraukset, jotka nyt tuntevat työntekijät, pienet ja keskisuuret yritykset (pk-yritykset) ja yleisesti kansa, erityisesti maissa, joiden talous on heikompaa. Keskitytään esimerkkeihin, joita saadaan lainaamalla mietintöä, muun muassa energian alalla: "korostaa täysin toimintakykyisten energian sisämarkkinoiden merkitystä […]; painottaa, että energian sisämarkkinoiden olisi edistettävä energianhintojen säilymistä kohtuullisina niin kuluttajien kuin yritysten näkökulmasta".

Ristiriidat ja valheellisuus ovat ilmiselviä. Tarvitsee vain katsoa, mitä Portugalissa tapahtuu, ymmärtääkseen, että vapauttaminen on johtanut yksityistämiseen, korkeisiin hintoihin yrityksille ja kuluttajille ja yli yhden miljardin suuruisiin voittoihin EDP:n – Energias de Portugal, S.A. – osakkeenomistajille ja vastaavaan määrään Galp Energia, SGPS, S.A. -yhtiön ja muiden alan yritysten osakkeenomistajille. Sama voitaisiin kuitenkin todeta myös postipalvelujen, televiestinnän ja rahoitussektorin kaltaisista aloista.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Tämä on jälleen uusi mietintö Mario Montin uudesta sisämarkkinastrategiasta laatimaan raporttiin perustuvasta sisämarkkinoiden toimenpidepakettia koskevasta komission tiedonannosta.

Se on taas uusi ylistyslaulu vapaalle kilpailulle, vaikka siinä kaunistellaan sen sisältöä, jotta voidaan peitellä tämän työntekijöille, pienille ja keskisuurille yrityksille (pk-yritykset) ja erityisesti niiden maiden kansoille, joiden talous on muita heikompi, lähetetyn lahjan sisältämää dynamiittia.

Tarkastellaanpa joitakin tämän mietinnön kohtien sisältämiä esimerkkejä, erityisesti energian osalta:

"korostaa täysin toimintakykyisten energian sisämarkkinoiden merkitystä […]; painottaa, että energian sisämarkkinoiden olisi edistettävä energianhintojen säilymistä kohtuullisina niin kuluttajien kuin yritysten näkökulmasta". Tarvitsee lisäksi vain katsoa, mitä Portugalissa tapahtuu, ymmärtääkseen, että vapauttaminen on johtanut yksityistämiseen, korkeisiin hintoihin yrityksille ja kuluttajille ja yli yhden miljardin suuruisiin voittoihin EDP:n – Energias de Portugal, S.A. – osakkeenomistajille ja vastaavaan määrään Galp Energia, SGPS, S.A. -yhtiön ja muiden alan yritysten osakkeenomistajille.

Vastaavaa voitaisiin sanoa muista aloista, muun muassa postipalveluista tai televiestinnästä, puhumattakaan rahoitusalasta. Tämän vuoksi äänestimme mietintöä vastaan.

  Jim Higgins, Seán Kelly, Mairead McGuinness ja Gay Mitchell (PPE), kirjallinen. – (EN) Irlannin Fine Gael -puolueen neljä Euroopan parlamentin jäsentä äänesti yrityksiä ja kasvua tukevista sisämarkkinoista laaditun mietinnön puolesta, koska tuemme päätöslauselman yleistä näkemystä mutta emme tue yhteistä yhtenäistettyä yhtiöveropohjaa, kuten olemme selittäneet aiemmissa äänestysselityksissä.

  Ian Hudghton (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Cristian Silviu Buşoin mietinnössä kehotetaan luomaan yrityksiä tukevat sisämarkkinat ja aivan oikein korostetaan pk-yritysten merkitystä. Yhdessä EU:n osassa, Skotlannissa, kymmenet tuhannet pienet yritykset ovat hyötyneet Skotlannin hallituksen laatimasta pienyritysten bonusjärjestelmästä, ja otan sen esiin esimerkkinä parhaista käytännöistä muille EU:n kansoille.

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen. – (LT) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska EU:n sisämarkkinoiden elvyttämiseksi onnistuneesti ja koko EU:n maailmanlaajuisen kilpailukyvyn lisäämiseksi ja uusien työpaikkojen luomiseksi on välttämätöntä hyväksyä ja panna täytäntöön monia toimenpiteitä, joilla edistetään kestävää yritysten kasvua ja kehittymistä. Euroopasta on tullut maailman suurin talous. Sisämarkkinat ovat hyvin tärkeät sekä yritysten että kuluttajien kannalta, ja ne voivat tarjota vielä lisää kasvua ja työpaikkoja, mutta niiden tarjoamia mahdollisuuksia ei ole täysin hyödynnetty. Olisi kiinnitettävä riittävästi huomiota pk-yrityksiin, koska niitä voidaan parhaiten kehittää edelleen ja ne voivat tarjota eniten uusia työpaikkoja. Sen vuoksi on erittäin tärkeää kannustaa kestävään talouskasvuun. Sisämarkkinat ja niillä toimivat yritykset ovat ratkaisevassa asemassa EU:n talouksien tulevan kasvun kannalta. Sisämarkkinoiden on kehityttävä innovatiiviseksi, yrityksiä tukevaksi ympäristöksi, joka perustuu digitaalitalouteen ja jossa palvelujen vapaa liikkuvuus toteutuu tehokkaasti. Hyvin toimivat palvelujen sisämarkkinat voivat edistää merkittävällä tavalla kasvua ja siten taloutemme elpymistä. Vain kestävän kasvun avulla voidaan taata kestävien työpaikkojen luominen. Olisi ryhdyttävä lisätoimiin, jotta varmistetaan palveludirektiivin sekä ammattipätevyyden tunnustamista koskevan direktiivin asianmukainen täytäntöönpano. Lisäksi koko EU:n laajuisten ammattikorttien mahdollinen käyttöönotto on aloite, jota olisi analysoitava tarkemmin, sillä tällaiset kortit tarjoaisivat tilaisuuden parantaa EU:n kansalaisten vapaata liikkuvuutta ja yksinkertaistaa EU:n yritysten työhönottomenettelyjä.

  Tunne Kelam (PPE), kirjallinen. – (EN) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska minun mielestäni pk-yritysten edellytyksiä on parannettava kiireellisesti, jotta EU:sta voidaan tehdä todella kilpailukykyinen koko maailmassa. Lukemattomia kertoja on osoitettu, että pk-yritysten hallinnollisten rasitusten vähentäminen on saanut aikaan talouskasvua ja parantanut niiden kilpailukykyä. Ponnistuksia ei ole toteutettu riittävästi, jotta pk-yritysten toiminnalla olisi vähemmän hallinnollisia esteitä ja jotta ne voisivat toimia tehokkaammin. Pk-yritykset ovat EU:n talouden liikkeellepaneva voima. Myös sähköisessä maailmassa on käynnissä käänteentekevää kehitystä. Tällä hetkellä EU ei ole todella kilpailukykyinen sähköisillä markkinoilla. Se tarkoittaa, että meidän on tehtävä kaikki voitavamme vauhdittaaksemme sähköistä kaupankäyntiä ja edistyttävä todella EU:n digitaalisten sisämarkkinoiden täytäntöönpanossa. Merkittäviä toimenpiteitä on jo toteutettu, mutta enemmän tehtävää on jäljellä ja meidän on edettävä nopeasti. Suhtaudun myönteisesti ponnistuksiin, joita tässä mietinnössä on ehdotettu kyseessä olevan asian edistämiseksi.

  Edvard Kožušník (ECR), kirjallinen. – (CS) Yrityksiä ja kasvua tukevista sisämarkkinoista laadittu mietintö on mielestäni erittäin tasapainoinen, ja uskon, että ehdotettujen toimenpiteiden täytäntöönpano vauhdittaa sisämarkkinoiden ja loppujen lopuksi myös jäsenvaltioiden talouksien kasvua. Olen erityisesti samaa mieltä mietinnön keskeisistä ensisijaisista tavoitteista, joita ovat EU:n patentin ja yhtenäisen patenttioikeudenkäyntijärjestelmän luominen, pitkän aikavälin investointien korostaminen innovatiivisilla aloilla, yritysten ja kuluttajien luottamuksen lisääminen sähköiseen kaupankäyntiin ja sähköisen kaupankäynnin kehittämisen vahvistaminen sisämarkkinoilla, pienten ja keskisuurten yritysten rajatylittävässä toiminnassa kohtaamien hallinnollisten esteiden poistaminen ja julkisia hankintoja koskevien menettelyjen järkeistäminen. Koska tuen kaikkia edellä mainittuja toimenpiteitä ja koska olen vakuuttunut niiden hyödyllisyydestä ja eduista, äänestin tämän mietinnön hyväksymisen puolesta.

  Giovanni La Via (PPE), kirjallinen. – (IT) Pyrittäessä saavuttamaan Eurooppa 2020 -strategiassa asetetut tavoitteet EU:ta kehotetaan luomaan kasvulle ja innovaatiolle suotuisat edellytykset investoinneilla ja päättäväisellä toiminnalla EU:n markkinoilla. EU:n on tehtävä kasvusta kestävää ja edistettävä sisämarkkinoilla tehokkaita strategioita, joilla pyritään lisäämään kilpailukykyä, innovaatiota ja tutkimusta. Komission on taattava sellaisen paketin täytäntöönpano, jolla taataan näiden tavoitteiden saavuttaminen, ryhtymällä toimenpiteisiin kilpailukyvyn parantamiseksi kotimarkkinoilla. Euroopan unionin talouden ohjausjärjestelmän vahvistaminen on siksi merkittävä askel, jonka myötä markkinoilla olevat yritykset voivat hyödyntää mahdollisimman paljon sisämarkkinoiden tarjoamia etuja. EU:n joukkovelkakirjojen luominen hankkeiden rahoittamiseksi ja koko EU:ssa voimassa olevan patentin luominen ovat joitakin niistä kohdista, joiden takia tuen päätöslauselmaa. Sisämarkkinat ovat merkittävä tavoite saavutettavaksi. Koska eri jäsenvaltioissa on erilaiset olot, EU:n tehtävänä on vähentää kyseisiä eroavaisuuksia, jotta kaikki EU:n yritykset voivat hyötyä niistä.

  Agnès Le Brun (PPE), kirjallinen. – (FR) Sisämarkkinoista ja palveluista vastaava komission jäsen Michel Barnier esitteli viime lokakuussa "sisämarkkinoiden toimenpidepakettinsa", 50 ehdotuksen kokoelman kasvun vauhdittamiseksi Euroopan unionissa. Euroopan parlamenttia kehotettiin sitten antamaan näkemyksensä kyseisen asiakirjan eri osista. Paketin ensimmäisessä osassa käsitellään komission suunnitelmia yrittäjyyttä kannustavan ympäristön luomiseksi. Meidän on siksi edistettävä luomista ja innovaatiota kansainvälisen kilpailukyvyn ja pk-yritysten suojelun yhdistävän kestävän kehityksen kannalta. Tällä Euroopan parlamentin päätöslauselmalla hyväksytään ja täydennetään komission sitoumuksia, ja siksi kannatin sitä. Se muistuttaa meitä myös siitä, että reaalitaloutta on tuettava enemmän kuin koskaan, erityisesti kunnianhimoisen EU:n teollisuuspolitiikan avulla. Todellisten pk-yritysten sisämarkkinoiden luomiseksi päätöslauselmassa ehdotetaan yksityisen eurooppayhtiön sääntöjen laatimista, millä kannustettaisiin näiden unionin talousjärjestelmän olennaisten osien luomista ja toimintaa.

  Petru Constantin Luhan (PPE), kirjallinen. – (RO) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska mielestäni sisämarkkinat ovat ehdottomasti tärkein panoksemme maailmanlaajuiselle kilpailukyvyllemme. Ilman niitä meillä ei voi olla niin merkittävää asemaa taloudellisten voimien maailmanlaajuisen tasapainon säilyttämisessä, erityisesti nyt, kun maailmannäyttämölle on tulossa uusia voimia. Sisämarkkinoiden edistyminen ja alueiden lisäkehitys täydentävät toisiaan, ja yhdessä ne saavat aikaan voimakkaan EU:n, jolle on ominaista yhteenkuuluvuus ja kilpailukyky. Haluaisin tämän osalta korostaa erityisen merkittävää asemaa, joka aluepolitiikalla on sisämarkkinoiden yhdentymisessä. Mielestäni dynaamisten ja voimakkaiden sisämarkkinoiden ehdottomana ennakkoedellytyksenä on kaikkien Euroopan unionin alueiden esteettömyyden lisääminen.

Uudet jäsenvaltiot ovat erityisessä tilanteessa, sillä esteettömyyden taso on edelleen matala. Infrastruktuurien investointien tukeminen ja niiden parantaminen auttavat vauhdittamaan kehityksestä jälkeen jääneiden alueiden kilpailukykyä ja takaamaan sisämarkkinoiden yhtenäisen toiminnan. Se auttaa parantamaan huomattavasti koko Euroopan unionin yleistä kilpailukykyä.

  David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Äänestin tämän mietinnön puolesta. Sisämarkkinat ja niillä toimivat yritykset ovat ratkaisevassa asemassa EU:n talouksien tulevan kasvun kannalta. Tässä mietintöluonnoksessa hahmotellaan ensisijaisia toimenpiteitä, jotka olisi toteutettava sellaisten vahvempien sisämarkkinoiden luomiseksi, joilla vastataan aiempaa paremmin EU:n yritysten tarpeisiin ja joilla saadaan aikaan aiempaa suuremmat kasvuluvut.

Esittelijän ensisijaiset tavoitteet on järjestetty neljään ryhmään, ja niillä pyritään muuttamaan sisämarkkinat innovatiiviseksi ja yrityksiä tukevaksi ympäristöksi, joka perustuu digitaalitalouteen ja jossa palvelujen vapaa liikkuvuus toteutuu tehokkaasti. Hyvin toimivat palvelujen sisämarkkinat voivat edistää merkittävällä tavalla kasvua ja siten taloutemme elpymistä. Vain kestävän kasvun avulla voidaan taata kestävien työpaikkojen luominen.

  Jean-Luc Mélenchon (GUE/NGL), kirjallinen. – (FR) Tässä mietinnössä ehdotetaan energia- ja postipalvelualojen vapauttamisen lisäämistä ja palveludirektiivin soveltamisen tehostamista yritysten tukemisen ja kasvun vauhdittamisen varjolla. Se on uskollinen uusliberaalille ajatusmaailmalle, joten siinä syytetään hallinnon sääntelyä ja julkisten palvelujen suojelua kasvun estämisestä. Eurooppalaiset johtajat eivät ole ottaneet oppia vuoden 2008 kriisistä, mutta jyrkkä muutos toisenlaisen EU:n suuntaan on olennaisen tärkeä. Äänestän tätä mietintöä vastaan.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Sisämarkkinat ovat aina olleet yksi Euroopan taloudellisen kehityksen pilari. Sisämarkkinoiden toimenpidepaketista laadittu tiedonanto perustuu poliittiseen johtajuuden teemaan ja kumppanuuden periaatteeseen sisämarkkinoiden uudelleenkäynnistämisen ja syventämisen perusvälineinä. Meidän on luotava uutta dynamiikkaa toimielinten välisiin suhteisiin ja yhteistyöhön jäsenvaltioiden sekä kansallisten parlamenttien ja alue- ja paikallisviranomaisten kanssa ja niiden sitoumuksiin, jotta sisämarkkinalainsäädännön sovellettavuuden ja täytäntöönpanon parantaminen olisi mahdollista. Meidän kaikkien, jäsenvaltioiden ja EU:n toimielinten, on sitouduttava valvomaan, arvioimaan ja nykyaikaistamaan EU:n lainsäädännön täytäntöönpanoa.

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Pienet ja keskisuuret yritykset (pk-yritykset) erityisesti ovat koko taloutemme merkittävä moottori. Niille pitäisi tarjota paljon enemmän tilaisuuksia vakiintua ja laajentua sisämarkkinoilla. Sitä varten tarvitaan pääomaa, ja pk-yritysten on saatava sitä helpommin. Toinen tekijä, joka auttaa meitä varmistamaan pysyvän ja kestävän kasvun EU:n kansallisissa talouksissa, on palvelusektorin tukeminen. Sitä varten tarvitaan palvelujen vapaata liikkumista. Sisämarkkinoista kokonaisuudessaan on tehtävä houkuttelevampia, jotta niistä voi kehittyä innovatiivinen ja yrityksiä tukeva ympäristö.

EU tarvitsee myös digitaalisia sisämarkkinoita parantaakseen kilpailukykykään ja edistääkseen kasvua. Kaikkien EU:n yritysten pitäisi voida hyötyä sisämarkkinoista, vaikka monilla aloilla, kuten sähköisessä kaupankäynnissä, tarvitaan edelleen selkeästi kehitystä. En äänestänyt mietinnön puolesta, koska esittelijä ehdotti uuden alv-strategian käyttöönottoa mutta ei esittänyt riittävän yksityiskohtaisesti, miten se toimisi käytännössä.

  Rolandas Paksas (EFD), kirjallinen. – (LT) Äänestin tämän päätöslauselman puolesta, koska sisämarkkinat ovat erittäin tärkeä tekijä yritysten ja kasvun kannalta. Innovaatioihin ja luovuuteen ja niiden asianmukaisiin rahoitusmekanismeihin olisi kiinnitettävä erityistä huomiota. Innovaatiot ovat perusta voimakkaalle ja kestävämmälle kasvulle ja työpaikkojen luomiselle. Meidän on rahoitusmekanismin tehokkaan toiminnan takaamiseksi ennen kaikkea luotava suotuisat olosuhteet pitkän aikavälin investoinneille innovatiivisiin ja työpaikkoja luoviin aloihin. Erityistä huomiota on kiinnitettävä pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, joilla on valtava taloudellinen vaikutus EU:n talouteen. Sisämarkkinoista on kehityttävä pk-yrityksille aiempaa parempi ympäristö, joka auttaa niitä laajentamaan rajatylittäviä toimiaan, parantaa niiden pääsyä pääomamarkkinoille ja poistaa hallinnollisia ja verotuksellisia esteitä. Pk-yrityksille on luotava edellytykset saada asianmukaista tukea unionin aluepolitiikan nojalla, koska ne ovat merkittäviä yhteiskunnallisten siteiden parantamisessa kaupunkialueilla ja harvaan asutuilla alueilla. EU:n pankkialan rakenteen on oltava monimuotoinen, jotta pk-yritysten rahoitustarpeisiin voidaan vastata. On hyvin tärkeää esittää aiempaa selkeämpiä alv-puitteita ja yhteistä yhtenäistettyä yhtiöveropohjaa. Minun mielestäni yksityisen eurooppayhtiön säännöt on hyväksyttävä kiireellisesti, jotta pienten ja keskisuurten yritysten perustamista ja rajatylittävää toimintaa voidaan helpottaa. Mietinnössä todetaan, että julkisia hankintoja koskevien menettelyjen on oltava järkevämpiä. Meidän on tehtävä rajatylittävän hankinnan ehdoista aiempaa suotuisampia ja taattava vastavuoroisuus teollisuusmaiden ja tärkeimpien nousevien talouksien maiden kesken.

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. – (IT) Rahoitus- ja talouskriisi on saanut EU:n hakemaan uusia sääntöjä ja järjestelmiä, joilla taataan tasapaino ja kasvu. Mario Montin raportissa määrätään sävy EU:n sisämarkkinoita koskevan asetuksen laadinnalle. Tärkeimpänä tavoitteena on taata kasvu ja kehitys mutta myös turvallisuus ja takuut pienille ja keskisuurille yrityksille, sijoittajille ja kuluttajille ja kaikille markkinoiden osallistujille, joiden kaupallisia toimia on helpotettava. Minun kyllä-ääneni kertoo halusta tukea tekstiä, mutta sen lisäksi se kertoo myös todellisesta kansalaisille annetusta sitoumuksesta parantaa asetuksia ja taata yhdenvertaiset mahdollisuudet investoinneille ja kulutukselle jatkuvasti kasvavassa järjestelmässä sekä julkisen että yksityisen sektorin osalta.

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. – (PT) Parlamentti esittää tässä mietinnössä viisi ensisijaista tavoitetta, joiden tarkoituksena on vahvistaa yrityksiä ja kasvua tukevia sisämarkkinoita: EU:n patentin ja yhtenäisen patenttioikeudenkäyntijärjestelmän luominen, innovoinnin rahoittaminen, sähköisen kaupankäynnin lisääminen, pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) lisääntynyt osallistuminen sisämarkkinoille ja julkisia hankintoja koskevien menettelyjen järkeistäminen. Olen samaa mielestä esitetyistä tavoitteista, ja siksi äänestin tämän mietinnön puolesta. Haluaisin toistaa näkemykseni siitä, että EU:n patentin ja yhtenäisen patenttioikeudenkäyntijärjestelmän luominen ovat välttämättömiä innovoinnin ja luovuuden tukemiseksi sisämarkkinoilla. Innovaation ja luovuuden tiedetään olevan kasvun tekijöitä. Katson, että komission ja jäsenvaltioiden pitäisi tämän toimenpiteen ohella ottaa huomioon innovaation merkitys voimakkaassa ja kestävässä kasvussa sekä työpaikkojen luomisessa. Kasvun edistäminen taataan siten, että innovointia rahoitetaan asianmukaisesti, erityisesti luomalla EU:n lainatakuut EU:n hankkeiden rahoittamiselle.

  Rovana Plumb (S&D), kirjallinen. – (RO) Sisämarkkinat on käynnistettävä uudelleen ja saatettava loppuun Eurooppa 2020 -strategiassa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi, jotta yrityksille, myös sosiaalisen talouden yrityksille (osuuskunnille, järjestöille, keskinäisille yrityksille ja säätiöille), voidaan tarjota enemmän kasvua ja luoda enemmän ja parempia työpaikkoja sekä tarjota riittävä suoja eurooppalaisten työntekijöiden ja kuluttajien oikeuksille. Kehotan luomaan pk-yrityksiä paremmin tukevan sääntely-ympäristön arvioimalla huolellisesti kaikkien pk-yrityksiä koskevien uusien sääntely- tai lainsäädäntötoimenpiteiden vaikutuksen byrokratian vähentämiseksi, kilpailukyvyn vauhdittamiseksi ja laadukkaan työllisyyden edistämiseksi. Myös työntekijöiden olemassa olevien terveys- ja turvallisuussäännösten säilyttäminen on välttämätöntä. Komission ehdotuksessa on julkaistava alv-strategia, koska jäsenvaltioiden verotuksen parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä epäoikeudenmukaisen verokilpailun ja markkinoiden vääristymien välttämiseksi. Minun mielestäni ehdotuksella direktiiviksi yhteisen yhtenäistetyn yhtiöveropohjan käyttöönottamisesta vauhditetaan pk-yritysten kilpailukykyä erityisesti vähentämällä hallinnollisesta monimutkaisuudesta johtuvia velvoitteita ja leikkaamalla erilaisten kansallisten verojärjestelmien noudattamisesta johtuvia kustannuksia, mikä vaikuttaa myönteisesti valtion talouteen ja työllisyyteen.

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. – (PT) Kilpailukykyisten ja esteettömien sisämarkkinoiden täysimääräinen toteuttaminen on olennaista EU:n talouden elvyttämisessä ja kasvun, kilpailukyvyn ja kestävyyden edistämisessä EU:ssa. Siksi on järkevää hyväksyä toimenpiteitä, joiden avulla voidaan rakentaa aiempaa vahvemmat sisämarkkinat, joilla voidaan vastata paremmin EU:n yritysten, erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten, tarpeisiin, ja luoda siten innovaatiota tukeva ympäristö, joka perustuu digitaaliseen talouteen ja jossa palvelujen vapaa liikkuvuus toteutuu tehokkaasti.

  Robert Rochefort (ALDE), kirjallinen. – (FR) Hyvin toimivat sisämarkkinat ovat olennaiset kilpailukyvyn, työpaikkojen luomisen ja kestävän kasvun takaamisessa EU:ssa. Siksi äänestin kollegani Cristian Silviu Buşoin laatiman erinomaisen mietinnön puolesta. Siinä esitetään sisämarkkinoiden toiminnan parantamiseksi monia ensisijaisia tavoitteita, joita tuetaan monilla lainsäädäntöehdotuksilla sen aikaansaamiseksi. Meidän on nopeutettava yhteisön patentin luomista, järkeistettävä hankintamenettelyjä ja annettava enemmän vauhtia digitaaliselle taloudelle vahvistamalla yritysten ja kansalaisten luottamusta sähköiseen kaupankäyntiin. Lopuksi haluaisin korostaa kahta olennaista kasvun välinettä, joita on sovellettava välittömästi: Ensimmäinen on pitkän aikavälin innovaatio talouksien ekologisen muutoksen tukemiseksi. Se voidaan tehdä luomalla joukkovelkakirjalainat EU:hun, tarkemmin sanottuna energian, liikenteen ja televiestinnän alalle. Toinen väline on pk-yritysten osallistumisen lisääminen sisämarkkinoilla kehittämällä niiden rahoituslähteitä ja parantamalla niiden pääsyä pääomamarkkinoille, poistamalla verotukselliset esteet niiden rajatylittäviltä toimilta ja tarkistamalla julkisia hankintoja koskevat puitteet, jotta menettelyistä voidaan tehdä aiempaa joustavampia ja vähemmän byrokraattisia.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Äänestin mietinnön puolesta. Komissio antoi lokakuussa 2010 tiedonannon sisämarkkinoiden toimenpidepaketista sisämarkkinoiden käynnistämiseksi uudelleen. Komission ehdottaa tämän tiedonannon ensimmäisessä osassa monia toimia yritysten voimakkaamman, kestävän ja tasapainoisen kasvun aikaansaamiseksi. Euroopasta on tullut maailman suurin talous. Sisämarkkinat ovat hyvin tärkeät sekä yritysten että kuluttajien kannalta, ja ne voivat tarjota vielä lisää kasvua ja työpaikkoja, mutta niiden tarjoamia mahdollisuuksia ei ole täysin hyödynnetty. Olisi kiinnitettävä erityistä huomiota pk-yrityksiin, koska niitä voidaan parhaiten kehittää edelleen ja ne voivat tarjota eniten uusia työpaikkoja.

  Nuno Teixeira (PPE), kirjallinen. – (PT) Sisämarkkinoiden toimenpidepaketista laaditussa tiedonannossa käsitellään poliittiseen johtajuuden teemaa ja kumppanuuden periaatetta sisämarkkinoiden uudelleenkäynnistämisen ja syventämisen perusvälineinä. Toimielinten välisten suhteiden dynamiikka ja jäsenvaltioiden, erityisesti kansallisten parlamenttien ja alue- ja paikallisviranomaisten, välinen yhteistyö ja niiden sitoutuminen ovat mekanismeja, joilla parannetaan sisämarkkinalainsäädännön sovellettavuutta ja täytäntöönpanoa. Äänestän tämän mietinnön puolesta, koska mielestäni esitetyt toimenpiteet ovat olennaisia. Niistä haluaisin korostaa sitä, että sisämarkkinoiden tilan arviointi sisällytetään neuvoston kevätkokoukseen, kansalaisyhteiskunta ja alue- ja paikallisviranomaiset osallistuvat vihreän kirjan julkaisuun, vastaavuustaulukot julkaistaan ja lopuksi vähennetään puutteita ja virheitä direktiivien saattamisessa osaksi kansallista lainsäädäntöä.

Sekä jäsenvaltioiden että EU:n toimielinten olisi osallistuttava EU:n lainsäädännön valvontaan, arviointiin ja nykyaikaistamiseen, koska vain siten yhdentämispolitiikka voi onnistua. Haluaisin myös huomauttaa, että alue- ja paikallisviranomaisilla pitäisi olla merkittävämpi asema toissijaisuusperiaatteen ja kumppanuusperiaatteen mukaisesti.

Mietinnöt: Sandra Kalniete (A7-0083/2011) - António Fernando Correia De Campos (A7-0072/2011) - Cristian Silviu Buşoi (A7-0071/2011)

  Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. – (FR) Tuin kollegamme, Cristian Silviu Buşoin, laatimaa mietintöä, sekä Sandra Kalnieten ja António Fernando Correia De Camposin kahta mietintöä. Nämä kolme mietintöä laadittiin Euroopan komission sisämarkkinoiden toimenpidepaketista julkaiseman ehdotuksen perusteella. Sisämarkkinoista vastaavan komission jäsenen Michel Barnierin tavoitteena on käynnistää sisämarkkinat uudelleen mutta ennen kaikkea saada ne lähemmäksi kansalaisia. Tuen täysin tätä tavoitetta. Sisämarkkinoiden toimenpidepakettiin on suhtauduttava mahdollisuutena osoittaa kansalaisille, että Euroopan yhdentyminen ja erityisesti yhtenäismarkkinat toteutetaan heidän etujensa mukaisesti, ei niitä vastaan. Peruspankkipalvelujen saatavuuden takaaminen – tai yleisimmin kansalaistemme kannalta olennaisten palvelujen laadun ja esteettömyyden turvaaminen – on askel tähän suuntaan.

  Giovanni Collino (PPE), kirjallinen. – (IT) Komission sisämarkkinoiden toimenpidepakettiin vastauksena laaditussa kolmessa Euroopan parlamentin mietinnössä käsitellään kysymyksiä, jotka ovat tärkeitä EU:n teollisuudelle ja sen pienille ja keskisuurille yrityksille. Lainsäädännön ja hallinnon yksinkertaistaminen, väärennösten torjuminen, innovaation merkitys ja luoton saatavuuden parantaminen ovat asioita, joiden osalta yrityksemme odottavat EU:lta tarvittavia toimia, jotta ne voivat olla jälleen kilpailukykyisiä kansainvälisillä markkinoilla.

Toisaalta EU:n sisämarkkinoiden elpyminen ja toteuttaminen edellyttää todella unionin yhtenäistä veropolitiikkaa. Veropolitiikka on happi, jota pienet ja keskisuuret eurooppalaiset yritykset tarvitsevat elpyäkseen, eikä se saa pysähtyä ensimmäiseen aloitteeseen, vaan sen avulla niiden on vahvistuttava ja kasvettava. Yhdenmukaisen verotuksen puute EU:ssa saa aikaan epätasapainoa EU:n eri alueilla, kuten Koillis-Italiassa ja Sloveniassa, jotka kilpailevat verotuksen tasolla sekä talouksiensa kehityksen tasolla.

  Lorenzo Fontana (EFD), kirjallinen. – (IT) Emme innostu sisämarkkinoista laadituista kolmesta mietinnöstä, koska vaikka niissä on kohtia, joita voimme tukea, niissä on myös muita kohtia, joista olemme eri mieltä. Tässä tapauksessa, huolimatta asioista, joista olen eri mieltä Euroopan liberaalidemokraattien liiton (ALDE) ryhmän jäsenen laatimassa mietinnössä, kuten toimenpiteistä, jotka minun mielestäni hyödyttävät suuria korporaatioita pienten yritysten sijaan, äänestän kuitenkin tyhjää, koska kasvua edistävän innovaation merkitystä on korostettu.

  Derek Vaughan (S&D), kirjallinen. – (EN) Euroopan komissio ehdotti sisämarkkinoiden toimenpidepakettia vapauttaakseen sisämarkkinoiden potentiaalin ja saadakseen EU:n talouden ja kilpailukyvyn takaisin raiteille talouskriisin jälkeen. Äänestin komission sisämarkkinoiden toimenpidepakettia koskevien parlamentin suositusten puolesta ja kehotan Euroopan komissiota noudattamaan noita suosituksia varmistaakseen, että hallintorakenteita vahvistetaan, innovaatiolle ja työpaikkojen luomiselle annetaan tukea ja kansalaiset asetetaan sisämarkkinoiden keskipisteeseen. Meidän on tehtävä yhteistyötä vahvistaaksemme sisämarkkinoiden hallintoa ja saadaksemme aikaan aiempaa koordinoidumman poliittista johtajuutta koskevan lähestymistavan, jolla lisätään sisämarkkinoiden tehokkuutta ja palautetaan kansalaisten luottamus aloitteeseen.

Suhtaudun myönteisesti päätöslauselmaan, jossa kehotetaan keskittymään aiempaa enemmän kansalaisten liikkuvuuteen, ja minun mielestäni on myös olennaista, että sisämarkkinoiden uudelleenkäynnistämisessä keskitytään pk-yritysten tarpeisiin sellaisen ympäristön tarjoamiseksi, jossa luodaan uusia ja innovatiivisia yrityksiä kaikkialle EU:hun ja erityisesti Walesiin.

Mietinnöt: António Fernando Correia De Campos (A7-0072/2011) - Cristian Silviu Buşoi (A7-0071/2011)

  Catherine Stihler (S&D), kirjallinen. – (EN) Tuin sisämarkkinoiden toimenpidepaketin 12 toimenpidettä ja toivon, että komissio muuttaa ne tehokkaiksi lainsäädännöllisiksi toimenpiteiksi.

10. Äänestyskäyttäytymistä ja äänestysaikeita koskevat ilmoitukset: ks. pöytäkirja

(Istunto keskeytettiin klo 13.25, ja sitä jatkettiin klo 15.00.)

Puhetta johti
varapuhemies Alejo VIDAL-QUADRAS

11. Edellisen istunnon pöytäkirjan hyväksyminen: ks. pöytäkirja

12. Japanin ydinvoimalaonnettomuuden opetukset Euroopan ydinturvallisuuden kannalta

  Puhemies – (ES) Esityslistalla on seuraavana keskustelu neuvoston ja komission julkilausumista Japanin ydinvoimalaonnettomuuden opetuksista Euroopan ydinturvallisuuden kannalta.

  Enikő Győri, neuvoston puheenjohtaja. – (HU) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, haluaisin aivan ensiksi sanoa, että olen tyytyväinen, että jatkamme viime kuussa alkanutta keskustelua. Toisaalta tämä osoittaa tilanteen vakavuuden ja toisaalta se on osoitus siitä, että kaikkien niiden tunteellisten reaktioiden lisäksi, joita Japanin edelleen erittäin vakava tilanne meissä kaikissa aivan oikein herättää, toimielimemme aikovat ryhtyä tämän asian osalta toimiin asianmukaisen varovasti. Samalla haluaisin vahvistaa, että olemme valmiita tarjoamaan jatkuvaa ja konkreettista apua Japanin kansalle sekä humanitaarisen avun muodossa että ydinvoima-asiantuntijoidemme apuna. Eurooppa-komissio totesi tämän selkeästi 25. maaliskuuta.

Haluaisin lisäksi huomauttaa, että puheenjohtajavaltio Unkari reagoi välittömästi Japanin katastrofiin, erityisesti ydinenergian riskeihin liittyvien toimien osalta. Haluaisin jo aivan aluksi hälventää noita väärinkäsityksiä, joita kansalaiset saattavat saada ydinturvallisuudesta, nimittäin sen, että EU ymmärtää vasta nyt, ulkoisen kriisitilanteen myötä, asian merkityksen. Se on suurta harhaluuloa toisaalta siksi, että todellisuudessa EU:ssa on tästä aiheesta on ollut voimassa yli 25 vuotta oikeudellisesti velvoittava kehys, jota muokkaamme jatkuvasti, viimeksi esimerkiksi vuoden 2009 ydinturvallisuusdirektiivin avulla. Toisaalta myös siksi, että ydinturvallisuuden takaaminen on jatkuva prosessi, jonka aikana kehitämme asteittain eritelmiä, teemme johtopäätöksiä Fukushiman onnettomuuden kaltaisista tapahtumista ja tarkastamme säännöllisesti laitosten todelliset turvallisuusolot. Eurooppa-neuvosto antoi maaliskuussa uuden vahvistuksen siitä, että EU:n vastauksessa on noudatettava ohjeita, joissa yhdistetään takuu itse laitoksen turvallisuudesta sääntelypuitteiden kehittämiseen. Yksi tämän EU:n monisäikeisen vastauksen näkökulma on eurooppalaisten ydinlaitosten kattava turvallisuus- ja riskiarviointi eli "stressitestit".

Niiden soveltamisala ja niihin liittyvät käytännön toimet on määrättävä ja otettava samalla huomioon viimeaikaiset tapahtumat ja hyödynnettävä täysimääräisesti saatavilla olevaa asiantuntemusta. Euroopan ydinturvallisuusviranomaisten ryhmän ja sen jäsenten, riippumattomien kansallisten sääntelyviranomaisten, on saatava edellä mainittujen käytännön toimien määrittäminen loppuun toukokuun puoliväliin mennessä, joten niiden arviointi voidaan luultavasti aloittaa kesällä. Monet jäsenvaltiot ja ydinalan toimijat ovat jo tehneet päätöksiä, joissa edellytetään voimaloiden turvallisuustarkastusta. Sen perusteella ensimmäiset päätelmät voidaan siksi laatia ja julkaista vuoden lopussa. Arviointiviranomaiset tiedottavat stressitestien tuloksista sekä kansalaisille että komissiolle.

Eurooppa-neuvosto arvioi viimeksi mainitun raportin perusteella alustavat tulokset vuoden loppuun mennessä. Toisen, eli sääntelynäkökulman puitteissa Eurooppa-neuvosto on jo pyytänyt komissiota tarkastamaan ydinlaitosten turvallisuudesta voimassa olevat lainsäädäntö- ja sääntelypuitteet ja antamaan tarvittaessa ehdotuksia niiden kehittämisestä. Meidän on samalla jatkettava oikeudellisen sääntelyn alalla jo käynnissä olevaa työtä, ja meidän on annettava ehdotus direktiiviksi käytetyn polttoaineen ja radioaktiivisen jätteen hoidosta. Turvallisuuseritelmät on määritettävä joka tapauksessa selkeästi siten, että ne kattavat ydinlaitosten koko elämänkaaren. Kolmanneksi meidän on myös pyydettävä EU:n naapurissa sijaitsevia kolmansia maita liittymään tähän arviointiin ja nostamaan turvallisuusvaatimustensa tasoa.

Turvallisuusnäkökohdat eivät tietenkään rajoitu ydinenergiaan. Meillä ei ole minkään energialähteen osalta, riippumatta siitä, miten suuri sen osuus toimitusvarmuudessa on, varaa asettaa toimituksen takaamista koskevia näkökohtia etusijalle ennen ihmisten terveyteen tai ympäristönsuojeluun liittyviä turvallisuusnäkökohtia. Kuten tiedätte, meidän on myös otettava huomioon EU:ssa olemassa oleva tilanne eli se, että jäsenvaltioiden polttoaineen käyttö perustuu erilaisiin yhdistelmiin. Sinällään kaikki voivat vapaasti päättää energiayhdistelmästään. Sellaisena se myös säilyy lähitulevaisuudessa, koska puhumme energiayhdistelmästä, jonka määrittäminen kuuluu jäsenvaltioiden toimivaltaan. Yhteisten tavoitteiden osalta se ei kuitenkaan estä meitä etenemästä kohti yhteisen energiapolitiikan luomista.

Tänä vuonna me esimerkiksi alamme tutkia energiaa koskevaa etenemissuunnitelmaa vuodeksi 2050. Siinä arvioimme tasoa, jolla yksittäisten energialähteiden on edistettävä ilmastoon liittyvien tavoitteiden saavuttamisesta, minkä ohella meidän on myös täytettävä energiapolitiikkaa, toimitusvarmuutta, kestävyyttä ja kilpailukykyä koskevat tavoitteemme. Energiayhdistelmän määrittämistä koskevan vapauden lisäksi sisämarkkinoiden syventäminen ja jatkuvasti tiiviimmät jäsenvaltioiden väliset yhteydet johtavat kuitenkin jäsenvaltioiden energiapolitiikan ja energialähteiden valintaa koskevien päätösten välisen riippuvuuden kasvuun. Siksi on myös järkevää laatia yhteinen näkemys energiapolitiikkamme seurauksista investoinneille, energian hinnoille ja sääntelylle.

Se tarkoittaa myös, että koska ydinenergian osuus on tällä hetkellä 30 prosenttia EU:n energiatuotannosta, yhdelläkään 14:stä ydinenergian valinneesta jäsenvaltiosta ei ole varaa sulkea ydinvoimaloita välittömästi kuulematta ensin toisia jäsenvaltioita ja tutkimatta sekä vaihtoehtoisia energialähteitä että verkkoon liittyviä kysymyksiä prosessissa. Puheenjohtajavaltio aikoo siksi käydä yksityiskohtaisen keskustelun energiaministerien epävirallisessa kokouksessa toukokuussa tähän aiheeseen liittyvien kysymysten ratkaisemiseksi. Viimeisenä vaan ei vähäisimpänä, on tärkeää, että tiedotamme myös kansalaisille taustalla olevista olettamuksista ja sekä eduista että haitoista, joita valituilla energialähteillä on. Olen varma, että voimme edistää sitä myös tämän päivän keskustelulla. Paljon kiitoksia, arvoisa puhemies.

  Günther Oettinger, komission jäsen. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa puheenjohtaja Győri, hyvät parlamentin jäsenet, maaliskuun 11. päivän hirvittävä maanjäristys, sitä seurannut tsunami, ydinvoimalassa tapahtunut onnettomuus, joka aiheutti vahinkoa monille reaktoreille, ja se, että vahinkojen korjaaminen ja riskien voittaminen ei ole vieläkään näköpiirissä, koska ydinvoimala ei ole edelleenkään hallinnassa, edes uusinta tekniikkaa käyttämällä: kaikki nämä tapahtumat herättävät meissä huolta turvallisuudesta ja energia-alasta Euroopan unionissa ja muualla. Tämän vuoksi me kutsuimme 11. maaliskuuta ministereistä ja kansallisten hallitusten, ydinvoimaloiden rakennusyhtiöiden ja energia-alan edustajista koostuvan korkean tason ryhmän osallistumaan kokoukseen 15. maaliskuuta. Energiaministereiden neuvostossa teimme valmisteluja maaliskuun 21. päivän Eurooppa-neuvoston kokousta varten, ja siinä kehotettiin lopuksi, 25. maaliskuuta, komissiota ja kansallisia ydinturvallisuusviranomaisia tekemään erityinen stressitesti ja kattava turvallisuustarkastus, jonka tarkoituksena on taata mahdollisimman korkeat turvallisuusstandardit. Siitä asti olemme laatineet testauskriteerejä.

Olemme yhdessä pääosastojen ja ydinturvallisuusviranomaisten kanssa koonneet testauskriteereistä luettelon, joka esitetään teille ja kansalaisille ennen sen lopullista hyväksymistä. Toisaalta tämä koskee Euroopan unionin voimaloille maanjäristyksistä ja nousevasta vedestä erityisesti Atlantin rannikolla johtuvien riskien seurauksia. Toisaalta se koskee seurauksia itse voimaloille, toisin sanoen kysymystä siitä, miten jäähdytysjärjestelmiä, sähköntuotantoa ja hätägeneraattoreita voidaan suojella. Testin muita tekijöitä ovat terrori- ja verkkohyökkäykset ja lentokoneiden törmääminen voimaloihin.

Uskomme, että testauskriteereitä koskeva kuuleminen päättyy ja päätös tehdään toukokuun puoliväliin mennessä ENSREGin, Euroopan ydinturvallisuusviranomaisten ryhmän kokouksessa. Odotamme, että vuoden loppuun mennessä on tehty kattavat testit mahdollisimman korkeiden turvallisuusstandardien takaamiseksi Euroopan unionin 143 ydinvoimalassa. Olemme puhuneet Venäjän federaation ja Ukrainan hallituksille ja otamme muutaman seuraavan päivän kuluessa yhteyttä Sveitsiin ja Armeniaan ja lisäksi maihin, jotka aikovat rakentaa ydinvoimaloita, kuten Turkkiin ja Valko-Venäjään. Tällä kaikella pyrimme varmistamaan, että maissa, jotka ovat Euroopan unionin lähimpiä naapureita, sovelletaan mahdollisimman korkeita turvallisuusstandardeja ja turvallisuustarkastusten testauskriteerejä.

Tiedämme, että jäsenvaltiot ovat vastuussa energiayhdistelmästä ja siten myös energiateknologiasta, ydinvoimaloista ja muista teknologioista. Muutaman viime päivän aikana on käynyt selväksi, että jäsenvaltiot haluavat säilyttää nämä valtuudet. Toisin sanoen nykyisten perussopimusten ja lainsäädännön perusteella ei näytä realistiselta tehdä päätöksiä ydinvoimasta EU:n tasolla. Turvallisuustesti, johon kaikkien on osallistuttava, näyttää minusta kuitenkin olevan yhteinen nimittäjä kaikille jäsenvaltioille siinä säädettyjen korkeiden standardin vuoksi riippumatta siitä, onko niillä ydinvoimaa. Ranskassa noin 76 prosenttia sähköstä tuotetaan ydinvoimalla, kun taas Itävallassa luku on 0 prosenttia. Yhteensä 14 jäsenvaltiossa käytetään ydinvoimaa ja 13:ssa ei. Saksa selvittää tällä hetkellä voimaloiden toiminta-ajan lyhentämistä. Puola miettii, rakentaako se ensimmäisen ydinvoimalansa, ja Italia harkitsee, investoiko se uusiin voimaloihin.

Turvallisuustarkastuksen täytäntöönpanon lisäksi katsomme, että ydinturvallisuusdirektiivin saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä tämän vuoden heinäkuuhun mennessä on erittäin tärkeää. Aioimme tehdä vuonna 2014 arvioinnin ydinturvallisuusdirektiivistä, jonka parlamentti ja neuvosto hyväksyivät ja joka on saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä. Haluamme nyt aikaistaa tätä. Aiomme tiedottaa teille vuoden loppuun mennessä lisäkeskusteluistamme siitä, miten direktiiviä voidaan vahvistaa, koska tällä hetkellä se koskee ensisijaisesti virallisia valtuuksia ja elimiä, jotka on perustettava, sekä muita aloja.

Haluaisin myös mainita ydinjätettä koskevat ehdotukset, jotka komissio antoi ja joita käsitellään tällä hetkellä parlamentissa ja neuvostossa. Niillä edistetään myös yhteisiä toimenpiteitä, joilla varmistetaan mahdollisimman korkeat turvallisuustasot. Tiedämme, että jäsenvaltiot tekevät turvallisuustarkastusten perusteella omat johtopäätöksensä. Luotan kuitenkin vaikutukseen, joka todellisuudella tässä tapauksessa on. Luotan siihen, että jäsenvaltiot ottavat huomioon turvallisuusarvioinnin, standardit ja tarvittavat toimenpiteet, joita asiantuntijat ovat ehdottaneet, ja toteuttavat nämä asiat maissaan ja ydinvoimaloissaan. Toukokuun puolivälissä kerromme teille, milloin voimme odottaa pystyvämme esittämään teille työryhmätasolla laaditun luonnoksen stressitestistä ja testauskriteereistä.

  Corien Wortmann-Kool, PPE-ryhmän puolesta. – (NL) Arvoisa puhemies, haluaisin ryhmäni puolesta kiittää komission jäsentä Oettingeria siitä, että hän ryhtyi ydinturvallisuutta koskevaan työhön välittömästi Japanin katastrofin jälkeen. Tämä työ on erittäin tärkeää kansalaistemme turvallisuudelle, koska Japanin ydinkatastrofi on osoittanut, että meidän on tarkistettava ydinturvallisuutta koskevia sääntöjämme.

Tämä on merkittävä tehtävä teille, ja neuvostolle, koska me EU:ssa olemme toisistamme riippuvaisia ydinturvallisuuden alalla. Kaikille ydinlaitoksille on tehtävä eurooppalainen stressitesti, ja, kuten sanoitte, kriteerit on yhtenäistettävä. Tuosta stressitestistä tarvitaan puolueeton ja avoin raportti – eli julkinen raportti – jonka lähtökohtana on oltava korkein mahdollinen turvallisuustaso.

Arvoisa puhemies, toivon, että te ja jäsenvaltiot teette ankarasti työtä tuon yhtenäisen lähestymistavan osalta, jotta voimme luottaa siihen, että korkeimmat turvallisuusstandardit ovat käytössä. Mikäli ydinlaitos ei läpäise stressitestiä, teidän ja neuvoston on varmistettava, että kyseinen jäsenvaltio sitoutuu ryhtymään välittömiin toimenpiteisiin. Kyseinen toiminta voisi jopa sisältää ydinvoimalan väliaikaisen, tai jopa pysyvän, sulkemisen. Sen suhteen on tärkeää, että otamme mukaan myös rajojemme lähellä sijaitsevat ydinvoimalat, koska joskus niillä on jopa suurempi vaikutus kansalaisiimme kuin kokonaan EU:ssa olevissa ydinvoimaloilla. Kiinnitättehän huomiota tähän.

Suunnitellut toimet ja riskit on tutkittava asianmukaisesti. Ydinvoima on energialähde, josta emme voi luopua noin vain, koska saamme siitä suuren osan energiastamme ja koska se edistää hiilidioksidipäästöjen vähentämistä. Meidän on kuitenkin ajateltava tulevaisuuttamme ja uusiutuvaa energiaa uudelleen ja myös kehitettävä lisää kunnianhimoista energiatehokkuutta.

  Marita Ulvskog, S&D ryhmän puolesta. – (SV) Arvoisa puhemies, ydinvoima eroaa muista energialähteistä. Se voi aiheuttaa erittäin lyhyessä ajassa suunnatonta vahinkoa maille, ihmisille ja tuleville sukupolville. Olen siksi tyytyväinen siihen, että Euroopan parlamentissa näyttää olevan vahva ja laaja tuki ydinvoiman turvallisuuskysymyksille. Toivon, että se myös johtaa selkeisiin ja laajoihin yhteisiin päätöksiin.

Ydinvoimaa ei voida säädellä ja valvoa ainoastaan kansallisella tasolla. Ydinvoima ei tunne kansallisia rajoja, eikä se tunne EU:n rajoja. Turvallisuuskeskustelussa ja turvallisuutta koskevassa työssä on siksi oltava erittäin laaja asialista. Sen vuoksi on tärkeää, että teemme mahdollisimman yhtenäisen päätöksen ja että jätämme kerrankin huomiotta sen, että meillä on hieman eriävät näkemykset ydinvoimaa koskevasta kysymyksestä. Tässä on kyse yhteisestä edusta, sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä: turvallisuudesta.

Pidemmällä aikavälillä tilanne osoittaa nykyisen energiahuoltomme kestämättömän tilanteen. Energiayhdistelmämme ei ole riittävän monipuolinen. Puheet investoinneista uusiutuvaan energiaa ja energiatehokkuuteen on muutettava toiminnaksi. Meidän on todellakin muutettava ajattelutapaamme energiapolitiikkamme osalta, mutta tässä päätöslauselmassa ei pitäisi olla kyse siitä. Siinä on annettava uusi alku energiajärjestelmämme muuttamiselle kestävän energian suuntaan ja, tietenkin, sellaisen strategian laatimiselle, jolla poistetaan asteittain ydinvoima – joissakin tapauksissa lähitulevaisuudessa ja toisissa hieman pidemmällä tai keskipitkällä tai pitkällä aikavälillä.

  Lena Ek, ALDE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, Japanin murheelliset tapahtumat eivät paljastaneet vain japanilaisten reaktorien virheitä ja puutteita. Fukushiman tapahtumat paljastivat myös ydinvoimaloiden kansainvälisen turvajärjestelmän puutteet. Nyt monet eurooppalaiset ovat huolissaan ydinturvallisuudesta täällä Euroopassa. Siksi on olennaisen tärkeää, että Euroopan unioni arvioi kattavasti uudelleen lähestymistapansa ydinturvallisuuteen.

Liberaalidemokraattien kanta on se, että neuvoston ehdottamat stressitestit ovat liian heikkoja. Tekniikan ja maantieteen lisäksi meidän pitäisi testata koko turvallisuuskulttuuri ja valmiudet vastata monitasoisiin katastrofiskenaarioihin. On ehdottoman tärkeää, että testeistä tehdään pakollisia ja että ne perustuvat yhteisiin ja avoimiin yhteisön kriteereihin.

Kaikille pitäisi olla selvää, että emme voi antaa hallitusten ja kansallisten viranomaisten valvoa itseään. Sen sijaan riippumattomien asiantuntijoiden pitäisi tehdä stressitesti täysin avoimesti. Kaikki tiedot on julkaistava komission valvonnassa.

(Suosionosoituksia)

Se on tällä hetkellä ainoa uskottava vaihtoehto tämän teknologian osalta. IAEA:n pitäisi tehdä kattava arvio EU:n ydinturvallisuuslainsäädännöstä. Meillä pitäisi olla eurooppalaiset standardit ja tiukat vaatimukset. Komission, mutta myös neuvoston vastuulla on ottaa askel eteenpäin ja kantaa vastuunsa. Lopuksi, meidän on nyt ehdottomasti myös tehtävä johtopäätökset vaihtoehtoisen energian ja energiatehokkuuden osalta. On aika päättää velvoittavista tavoitteista.

(Suosionosoituksia)

  Rebecca Harms, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen Oettinger, te tiedätte jo, etten luota stressitesteihinne. Haluaisin selittää lyhyesti syyn siihen. Mielestäni ei ole hyvä asia, että kansallisille viranomaisille ja valvontaelimille annetaan vastuu testauskriteerien määrittämisestä ja tulosten arvioinnista. Tähän asti ne ovat olleet yksin vastuussa ydinvoimaloiden valvonnasta ja testaamisesta Euroopan unionissa.

Näiden elinten jäsenet kuuluvat tunnettuun vanhojen kaverien verkostoon, jossa todistetaan mielellään, että toisten kavereiden ydinvoimalat olivat turvallisia, ovat turvallisia ja pysyvät turvallisina. Uskotteko todella, että kansalliset sääntelyviranomaiset ymmärtävät yhtäkkiä tehneensä työnsä huonosti ja olleensa liian sallivia? Minä en usko sitä, arvoisa komission jäsen Oettinger, ettekä te ole vielä selittänyt minulle, miten aiotte taata sen, että tästä koko valvontajärjestelmästä tulee yhtäkkiä riippumaton.

Stressitestien vapaaehtoisuus on uusi todiste siitä, ettemme voi suhtautua niihin niin vakavasti kuin haluaisimme. Teillä on kuitenkin edelleen aikaan muuttaa suunnitelmianne ja antaa meille takuu siitä, että riippumattomien asiantuntijoiden annetaan päästä laitoksiin. Voitte taata, että kaikki testataan ja että me emme näe vain paperiraportteja järjestelmältä, jota olen aivan oikein kuvannut vanhojen kaverien verkostoksi, koska nuo kaikki mukana olleet ihmiset ovat tunteneet toisensa vuosikymmeniä ja ovat kavereita keskenään, ja he ovat aina hyväksyneet suurimmat riskitasot.

Haluaisin kertoa teille, että me Vihreät / Euroopan vapaa allianssi -ryhmässä odotamme, että stressitestit suunnitellaan siten, että ne todella osoittavat, mitä ydinvoimaloita ei voida enää hyväksyä ja mitkä pitäisi ensimmäisenä poistaa verkosta. Jos stressitesteillä halutaan todella muuttaa EU:n suuntaa, meidän mielestämme ne ovat perusta lakkauttamisaikataululle, joka alkaa nyt ja, jos kaikki sujuu EU:ssa hyvin, joka voisi päättyä suunnilleen vuonna 2025.

Haluaisin pyytää teitä tekemään yhden konkreettisen asian, arvoisa komission jäsen Oettinger. Olette muutaman viime päivän aikana antanut monia haastatteluja ja selittänyt esimerkiksi Saksassa, että tiedätte, mitkä ydinvoimalat eivät läpäise näitä stressitestejä ja että olette varma joistakin niistä. Olkaa hyvä ja julkaiskaa näiden voimaloiden nimet. Jos yksi niistä on esimerkiksi Fessenheim, voimala, jota, kuten Ranskan valvontaelin on sanonut, ei ole suojattu asianmukaisesti nousevalta vedeltä tai maanjäristyksiltä, teidän pitäisi julkistaa niiden voimaloiden nimet, jotka ovat vaarallisia. Se lisäisi kansalaisten luottamusta toimiinne.

(Suosionosoituksia)

  Giles Chichester, ECR-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, haluaisin kiittää neuvoston puheenjohtajaa ja komission jäsentä heidän julkilausumistaan. Niiden punnittu sisältö on ristiriidassa joidenkin muiden puheenvuorojen kanssa. Muistakaamme aivan ensiksi, että Japanin 50 vuotta vanhat reaktorit ja EU:ssa valmisteilla olevat uudet mallit ovat valovuosien päässä toisistaan, toistan, valovuosien päässä toisistaan. Muistakaamme myös, että Japanin ja Länsi-Euroopan seismiset riskit ovat valovuosien päässä toisistaan. Meidän on ennen kaikkea oltava ehdottoman varmoja siitä, mitä tapahtui, ennen kuin ryhdymme arvioimaan sitä, mitä teemme ja mitä aiomme tehdä.

Nykyaikaiset reaktorit suunnitellaan nyt kestämään riskejä, joita ei voitu edes kuvitella 20 tai 50 vuotta sitten. Olen iloinen nähdessäni, että olette kanssani samaa mieltä, hyvä Rebecca Harms.

(Rebecca Harmsin välihuomautuksia)

Tuo esitettiin epäkohteliaasti ilman mikrofonia, ja te viette puheaikaani, hyvä Rebecca Harms.

On ehdotettu ydinreaktorien suunnittelun ja tilaamisen keskeyttämistä. Vastustan sitä, koska silloin toimittaisiin hätiköiden ilman tieteellisiä todisteita. Meidän on saatava selville, mitä tapahtui, ennen kuin ryhdymme mihinkään toimenpiteisiin muuttaaksemme jo vaikuttavaa turvallisuuskulttuuriamme EU:ssa. Olen samaa mieltä siitä, että haluamme vahvistaa turvallisuuskulttuuriamme, mutta ei toimita hätiköiden.

  Sabine Wils, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, Saksassa on äskettäin järjestetty mielenosoituksia, joissa 250 000 ihmistä vaati lopettamaan välittömästi ydinvoiman käytön ja vaihtamaan 100-prosenttisesti uusiutuvaan energiaan. Ne molemmat on mahdollista toteuttaa.

Tšernobylin ja Fukushiman jälkeen on selvää, että ydinvoimassa on aina jäännösriski. Siksi ydinturvallisuusstandardien on koko Euroopassa perustuttava parhaisiin käytettävissä oleviin tekniikoihin. Nykyiset turvallisuusstandardit ovat edelleen voimassa jäsenvaltioissa siitä huolimatta, että vuonna 2009 annettiin neuvoston direktiivi ydinlaitosten ydinturvallisuudesta.

Tämä direktiivi on siksi tarkistettava kiireellisesti, ja parlamentin on osallistuttava siihen Euratomin perustamissopimukseen perustumattoman yhteispäätösmenettelyn nojalla. Haluan, että laaditaan aloite, johon osallistuu mahdollisimman monia parlamentin ryhmiä ja jossa kehotetaan neuvostoa ja komissiota laatimaan ehdotus tätä koskevaksi direktiiviksi. Katson, että ydinvoimasta irtautumiselle tarvitaan koko Euroopan kattava suunnitelma.

  Niki Tzavela, EFD-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, olen samaa mieltä siitä, mitä tähän mennessä on sanottu, sekä siitä, että meidän on mietittävä keskeyttämistä myöhemmin, kuten Giles Chichester ehdotti.

Haluaisin kuitenkin lisätä seuraavaa: olemme siirtymässä uuteen aikakauteen, uuteen maailmaan. Kaikki 2000-luvulla tapahtuneet luonnonkatastrofit ovat olleet jättiläismäisiä katastrofeja: jättiläismäisiä paloja, jättiläismäisiä maanjäristyksiä ja jättiläismäisiä vedennousuja. Miten voimme suojella itseämme näistä katastrofeista aiheutuvalta ydinuhalta ja välttää sitä? Huomaamme, että saatamme näiden katastrofien vuoksi päätyä myös jättiläismäisiin kuolemiin.

Tuomitsemme täällä parlamentissa rikokset ihmisyyttä vastaan. Minä katson, että Tepcon tehokkuus yhtiönä on uusi muoto rikoksista ihmisyyttä vastaan: ei avoimuutta, ei varotoimenpiteitä, ja ongelmaa torjuvien työntekijöiden hyväksi ei tehdä mitään. Kehotan teitä kaikkia miettimään tätä yhteiskuntaa vastaan kohdistuvaa uutta rikosta, joka on edessämme 2000-luvulla.

  Pilar del Castillo Vera (PPE). – (ES) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, tarvitsemme energiaa syödäksemme, matkustaaksemme, opiskellaksemme, parantaaksemme tauteja ja moniin muihin asioihin. Tuo energia on aina tullut monista eri lähteistä. Joissakin tapauksissa vanhimmista lähteistä, kuten vesivoima, fossiilinen energia ja jopa ydinenergia; toisissa tapauksissa nykyaikaisimmista lähteistä, esimerkiksi uusiutuvista. Sen lisäksi teknologioita kehitetään saamaan aikaan enemmän turvallisuutta joissakin tapauksissa tai tarjoamaan enemmän tehokkuutta, kuten uusiutuvien energialähteiden tapauksessa.

On myös olemassa tutkimusta, jota ei ole vielä sovellettu, kuten hiilidioksidin varastointi, tai jonka odotetaan johtavan – ja joka johtaa – fuusioenergiaan. Kaikki tämä on välttämätöntä, hyvät kollegat, koska ihmiskunta on toiminut ja kehittynyt käytettyjen resurssien jatkuvien parannusten ja ne mahdollistavan tutkimuksen perusteella. Viestintä, energia, lääketiede ja tutkimus perustuvat siihen: kaikkien resurssiemme jatkuvaan parantamiseen.

Äskettäin tsunami ja sen aiheuttanut maanjäristys saivat aikaan vakavia vahinkoja Japanin kansalle, muun muassa kuolonuhreja, kadonneita ihmisiä ja aineellisia menetyksiä, sekä huomattavaa vahinkoa Fukushiman ydinvoimalalle. Tämän kaiken perusteella meidän on parannettava turvallisuutta.

Tämä parlamentti äänestää huomenna yhteisestä päätöslauselmasta, josta parlamentin ryhmien suuri enemmistö on samaa mieltä. Siinä ilmaistaan se, mikä meitä yhdistää, ei sitä, mikä jakaa meidät. Haluaisin pyytää ryhmiä pysymään uskollisina ehdotuksen sisällölle, jotta omien etujen ei annettaisi tulla yhteisten etujen tai tässä ehdotuksessa saavuttamamme yhteisen näkemyksen tielle. Se on meidän vastuumme huomiselle.

  Teresa Riera Madurell (S&D). – (ES) Arvoisa puhemies, aivan ensiksi haluaisin ilmaista suuren myötätuntoni uhreille ja ydinonnettomuuden takia evakuoiduille perheille.

Hyvät kollegat, johtopäätös, joka meidän pitäisi todellakin tästä onnettomuudesta tehdä, on se, että turvallisuustoimenpiteitä on vahvistettava kiireellisesti. Turvallisuudessa on kuitenkin kyse myös inhimillisistä resursseista. Meidän on varmistettava alalla työskentelevän henkilöstön koulutuksen korkein mahdollinen taso. Meidän on taattava mahdollisimman hyvät työolot. Koulutusta ja työtä koskevien erinomaisten puitteiden luominen on tehtävä, joka voidaan toteuttaa EU:n toimielimistä käsin.

Haluaisin myös korostaa sitoumuksia, jotka Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmä on tehnyt EU:ta koskevassa energiasuunnitelmassaan, joka on luja sitoumus uusiutuvien energialähteiden, infrastruktuurien, energiatehokkuuden ja sähkövoiman puolesta. Katson näissä puitteissa, että meidän pitäisi myös käynnistää uudelleen keskustelu hiilestä, koska se on meidän ainoa fossiilisen energian kotimainen lähteemme.

  Fiona Hall (ALDE). – (EN) Arvoisa puhemies, teknisiä standardeja koskevat stressitestit eivät riitä. Kyse ei ole pelkästään maanjäristyksistä. Japanissa ongelmana oli tapahtumien kasautuminen: tulvat, ulkoisen sähkön menetys ja viestintähäiriöt. Näimme, miten yksi ongelma johtaa toiseen, ja että itse Fukushiman voimalan radioaktiivisuus haittaa nyt valtavasti turvallisuustyötä, jota on jatkettava.

Ydinonnettomuus ei ole lineaarinen tapahtuma; seuraukset leviävät ulospäin kuten radioaktiivisuus, jota pääsee edelleen mereen. Siksi on olennaisen tärkeää, että ehdotetuissa stressitesteissä otetaan huomioon katastrofaalisen tapahtuman moninkertaiset, monimutkaiset ja geometriset seuraukset.

Arvoisa komission jäsen, kuten sanotte, jäsenvaltioilla on oikeus päättää energiayhdistelmästään, mutta te vastaatte ydinturvallisuudesta. Oletteko samaa mieltä siitä, että jäsenvaltioiden pitäisi keskeyttää uusien ydinvoimaloiden suunnittelu ja tilaaminen? Mitä aiotte ehdottaa varmistaaksenne, että hallitukset ja sijoittajat keskittyvät sen sijaan nyt siihen, miten voidaan sitoutua aiempaa enemmän energiatehokkuuteen ja uusiutuviin energialähteisiin?

  Claude Turmes (Verts/ALE). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen Oettinger, hyvät kollegat, Japanin dramaattiset tapahtumat ovat osoittaneet meille, että ainoa täysin turvallinen ydinvoimala on voimala, jota ei ole koskaan rakennettu tai joka on suljettu. Vain ne ovat täysin turvallisia. Japanin tapahtumien jälkeen tiedämme, että muut väitteet eivät ole totta. EU:n kansalaiset tietävät sen, ja siksi he haluavat meiltä voimakkaan vastauksen. Ainoa vastaus, jonka voimme antaa, on se, että aiomme kehittää EU:n, joka perustuu täysin uusiutuvaan energiaan.

Voimme panna tämän aikomuksen täytäntöön asteittain yhdistämällä energiatehokkuuden kodeissa, liikenteessä, teollisuudessa ja sähköntuotannossa, laajan joukon uusiutuvia energialähteitä ja maakaasun käytön siirtymäkauden polttoaineena. Arvoisa komission jäsen Oettinger, te olette laatimassa energiaa koskevaa etenemissuunnitelmaa vuodeksi 2050. Meidän kysymyksemme teille on tämä: Oletteko valmis työskentelemään meidän kanssamme tällaisen näkemyksen perusteella? Oletteko vakuuttunut siitä, että energialähteitä koskevaa etenemissuunnitelmaa vuodeksi 2050 käytetään pohjana keskusteluille, joita käydään asiantuntijoiden lisäksi EU:n kansalaisten kanssa, erilaisesta energiaa koskevasta tulevaisuudesta EU:ssa?

  Konrad Szymański (ECR). – (PL) Arvoisa puhemies, jos meidän on tänään laadittava johtopäätöksiä ja otettava oppia Japanin tapahtumista, meidän pitäisi tehdä se erittäin varovaisesti. Meidän on keskityttävä ja ajateltava huolellisesti. Siirtyminen pois ydinvoimasta tai epärealististen vaatimusten määrääminen tälle energiajärjestelmämme osalla ei poista yhtään ongelmaa. Aivan rajojemme takana rakennetaan vielä enemmän voimaloita, joihin ei sovelleta turvallisuusstandardejamme eikä sääntelyelintemme valvontaa. Kaliningradissa ja Valko-Venäjällä on jo käynnissä tällaista kehitystä Keski-Euroopan kysyntään vastaamiseksi. Ydinenergian pakeneminen unionista osoittaa ponnistustemme olevan näennäisiä. Iskemme jälleen kerran energiajärjestelmämme kilpailukykyyn ja siten myös talouteemme ja teollisuuteemme. Ympäristösuunnitelmat hyödyttävät ties kuinka monennen kerran kilpailijoitamme, pääasiassa Venäjää. Jos siis aiomme nyt nostaa standardeja, joita edellytämme ydinenergialta, meillä on oltava takuu siitä, että rajojemme ulkopuolella sijaitsevien reaktorien tuottamaan sähköön sovelletaan samoja ankaria kriteerejä.

  Miloslav Ransdorf (GUE/NGL). – (CS) Arvoisa puhemies, Japanin katastrofista voidaan tehdä monia johtopäätöksiä. Ensinnäkin energia-alan pitäisi olla valtion valvonnassa, ja kaikissa voimaloissa pitäisi olla luotettavat suojajärjestelyt, jotka on sijoitettu riittävän kauaksi. Tepco-yritys on toiminut vastuuttomasti. Toiseksi meidän pitäisi tukea ympäristöä kaikilla mahdollisilla tavoilla ja sanoa ei vihreille maailmanlopun maalareille, jotka ovat jo kauan kiristäneet EU:ta. Kolmanneksi, meidän on muutettava asennetta parlamentissamme ja komissiossa. Euroopan parlamentissa on pitkään vallinnut sivistymätön ilmapiiri, ja tarvitsemme sellaisten rohkeiden miesten ja naisten komissiota, jotka eivät pelkää uusia ratkaisuja ja joilla on tienraivaajan henki, emmekä vastuun välttelijöitä, jotka erään kovakuoriaislajin tavoin pyörittävät edessään mitättömistä henkilökohtaisista eduista tehtyä palloa, jopa EU:n kantojen osalta.

  Peter Liese (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen Oettinger, hyvät kollegat, tuen täysimääräisesti yhteistä päätöslauselmaa. Lähetämme kaksi konkreettista viestiä jäsenvaltioissa vastuullisissa asemissa oleville ja EU:n kansalaisille. Tarvitsemme yhteisiä sääntöjä suojelemaan meitä ydinonnettomuuksilta koko Euroopassa. Aika, jolloin ydinturvallisuuteen suhtauduttiin nurkkakuntaisesti, on kauan sitten päättynyt. Kaksi Saksan vanhempaa voimalaa, jotka sijaitsevat 180 kilometrin päässä Strasbourgista, on suljettu väliaikaisesti ja kytketty pois verkosta. Noin sadan kilometrin päässä täältä, Fessenheimissä, on reaktori, joka ei tietojemme mukaan ole turvallisempi kuin nuo Saksan kaksi ydinvoimalaa, jotka on Japanin tapahtumien takia kytketty pois verkosta.

Tämä esimerkki osoittaa selkeästi, että tarvitsemme erittäin korkean tason yhteiset kriteerit. Meillä on käytössä oikeusperusta, ja kysymys siitä, miten pitkälle menemme voimassa olevan oikeusperustan nojalla, on aina poliittinen. Meidän on mentävä paljon pidemmälle kuin aiemmin.

Toinen viesti on se, että huolimatta jäsenvaltioiden tekemistä päätöksistä, ja jotkin niistä kytkevät voimaloitaan verkosta irti muita nopeammin, emme saisi korvata menetettyä energiaa kaasun lisätuonnilla esimerkiksi Venäjältä. Päätöslauselman 21 ja 22 kohdat osoittavat suunnan, johon pyrimme. Haluamme enemmän uusiutuvaa energiaa ja enemmän energiatehokkuutta. Arvoisa komission jäsen Oettinger, te laaditte ennen Fukushiman tapahtumia energiatehokkuutta koskevan toimintasuunnitelman. Se oli merkittävä edistysaskel, ja nyt sen täytäntöönpaneminen on vielä välttämättömämpää.

Minä itse olen tämän parlamentin enemmistön kanssa samaa mieltä siitä, että tarvitaan velvoittavia tavoitteita. Emme enää halua käyttää fossiilisia polttoaineita. Haluamme työpaikkoja kauppaan ja teollisuuteen. Energiatehokkuus on kustannustehokasta, joten meidän on saatava välittömästi aikaan edistystä tällä alalla.

  Catherine Trautmann (S&D). – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, ydinvoima on hiilidioksiditon energialähde, mutta se on myös siirtymäkauden energialähde, joka on riippuvaista ehtyvistä luonnonvaroista. Se on myös mahdollisesti vaarallinen energiamuoto. Fukushiman jälkeen on ensin ehdottomasti arvioitava voimaloidemme turvallisuus. Nämä stressitestit on tehtävä mahdollisimman koordinoidusti unionin tasolla ja mahdollisesti välittömässä naapurustossamme, ja niiden suorittamisen pitää olla sellaisten riippumattomien elinten vastuulla, jotka työskentelevät ankarien normien mukaisesti ja erittäin avoimesti.

Seuraavaksi, ilmastonmuutoksen torjunta edellyttää johdonmukaista ja kunnianhimoista politiikkaa. Vaikka ydinvoima tarkoittaa, että voimme päästää ilmakehään vähemmän hiilidioksidia tuottaaksemme tarvitsemamme sähkön, emme saa olla siitä riippuvaisia. Ranskan kaltaisissa ydinvoimaa tuottavissa maissa sen osuuden vähentäminen on ennakkoedellytys kaikille kauaskantoisille päätöksille. Tämä prosessi tarkoittaa, että meidän on kaksinkertaistettava ponnistuksemme energian säästämisen ja uusiutuvien energialähteiden osuuden lisäämisen osalta, sillä niillä voidaan keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä kattaa melkein koko kulutuksemme. Tässä on kyse voimaloiden turvallisuudesta, mutta siinä on oltava kyse myös tarjonnan turvallisuudesta koko Euroopan unionissa, jotta mikään maa ei joudu taloudellisiin vaikeuksiin.

Lopuksi, todellinen yhteenkuuluvuus edellyttää energiayhteisön luomista.

  Corinne Lepage (ALDE). – (FR) Arvoisa puhemies, turvallisuuden osalta tuen tietenkin enemmän kuin mielelläni kaikkia ehdotuksia, jotka kollegani ovat tehneet niiden tahojen olennaisen tärkeästä riippumattomuudesta, jotka vastaavat stressitestien tekemisestä, ja ajatusta, että nämä säännöt asetetaan yhteisön tasolla.

Emme saa kuitenkaan pettää itseämme: meillä on joitakin vanhempia voimaloita, jotka suunniteltiin ottamatta huomioon riskien kasautumista, ja siksi, teemmepä stressitestejä tai emme, nykyiset voimalat eivät ole koskaan täysin turvallisia. Meidän on tiedostettava tämä perin pohjin. En myöskään usko, että useimmat EU:n kansalaiset hyväksyvät nyt ajatusta Euroopassa tapahtuvan ydinonnettomuuden laskun maksamisesta. Se on ylellisyyttä, johon meillä ei ole varaa, ja meidän on tiedostettava se täysin.

Meidän on siksi poistettava ydinvoima asteittain ja pidettävä samalla mielessä taloudelliset tarpeemme, työllisyyttä koskevat tarpeemme, teollisuuden valmiutemme ja se, että kasvihuonekaasupäästöt eivät saa lisääntyä. Uskon, että me kaikki tiedostamme sen.

Miten saamme sen aikaan? Meidän pitäisi tehdä siitä suuri EU:n hanke, jossa luovutaan asteittain ydinvoimasta. Claude puhui 15 vuodesta. Minun mielestäni se on hyvin optimistista; luultavasti se vie hiukan kauemmin. Se on kuitenkin suuri hanke, jolla voitaisiin saada eurooppalaiset liikkeelle, voitaisiin palauttaa luottamus itseemme sekä toimielimiin, koska Fukushiman lisäksi, arvoisa puhemies, tämä on toimi, jossa vastustetaan julkisia viranomaisia ja valvontaelimiä. Meidän on oltava tästä tietoisia.

  Paul Rübig (PPE). (Catherine Trautmannille työjärjestyksen 149 artiklan 8 kohdan nojalla esitetty sinisen kortin kysymys) – (DE) Arvoisa puhemies, haluaisin pyytää Catherine Trautmannia vastaamaan kysymykseeni. Ranskassa on riippumattomien sääntelyviranomaisten järjestelmä, joka tekee erittäin hyvää työtä. Katsotteko, että Ranskan mallia voitaisiin soveltaa koko Euroopassa, siten, että EU:ssa olisi Ranskan järjestelmään perustuva sääntelyviranomainen?

  Catherine Trautmann (S&D). – (FR) Arvoisa puhemies, kiitän kollegaani Paul Rübigia tämän kysymyksen esittämisestä. Olen sitä mieltä, että Ranskan sääntelyviranomainen todella on riippumaton – sen ehdotukset todistavat sen. Katson, että Euroopan energiayhteisöä koskevan mainitsemani ajatusmallin perusteella meillä pitäisi olla EU:n tasolla riippumaton sääntelyviranomainen ja meidän pitäisi antaa saataville sääntelykeinot, joilla varmistetaan, että sääntelyviranomaisen työ on riippumatonta ja että sääntelyviranomainen on todella toimivaltainen.

  Corinne Lepage (ALDE). (Catherine Trautmannille työjärjestyksen 149 artiklan 8 kohdan nojalla esitetty sinisen kortin kysymys) – (FR) Tästä kohdasta, hyvä Catherine Trautmann, riippumaton viranomainen paperilla, kyllä. Kun otetaan huomioon sen kokoonpano ja se, että sen muodostavat ihmiset eivät edusta moniarvoisuutta, suoraan sanottuna, voisimme kysyä itseltämme monia kysymyksiä.

  Catherine Trautmann (S&D). – (FR) Arvoisa puhemies, kansallisella tasolla on aina mahdollista kyseenalaistaa kokoonpano ja tältä kannalta olen samaa mieltä Corinne Lepagen huomiosta. Luulen, että pian koittaa aika, jolloin moniarvoisuus voidaan taata paremmin, mutta en missään tapauksessa haluaisi kyseenalaistaa niiden ihmisten työn rehellisyyttä, jotka ovat suorittaneet tehtävänsä tunnollisesti, etenkään yhden henkilön eli johtaja André-Claude Lacosten.

  Evžen Tošenovský (ECR). – (CS) Arvoisa puhemies, olemme seuranneet jo monen viikon ajan henkeä pidättäen uskomatonta taistelua Japanissa valtavan maanjäristyksen ja sitä seuranneen tsunamin seurauksia vastaan. Ihailen myös tapaa, jolla japanilaiset ovat käsitelleet sitä, mitä ei ole vielä täällä mainittu.

Ihmiset ovat aina oppineet katastrofeista. Tällaiset tapahtumat ovat aina johtaneet teknisiin parannuksiin ja turvallisuustoimenpiteisiin. Ihmiset eivät lopeta lentämistä suurten lentokoneonnettomuuksien jälkeen. Luotettavuus ja turvallisuus paranevat. On tärkeää koota kaikki kokemukset ydinvoimaloiden toiminnasta Japanin katastrofin perusteella. Meidän on arvioitava tämä luonnon järjestämä äärimmäinen stressitesti asianmukaisesti ja saatava mahdollisimman paljon kokemusperäistä tietoa tekniikkaan ja turvallisuuteen liittyvistä toimenpiteistä. Ydinvoimaloiden on oltava valmiita kestämään äärimmäiset luonnonkatastrofit.

Meidän on myös opittava hätätoimenpiteistä, koska myös se on osa laitoksen toimintaa ja turvallisuutta. Poliitikkojen on pidättäydyttävä nopeista ja yksinkertaisista tuomioista. On varmasti järkevää järjestää mahdollisimman paljon varmistustarkistuksia ydinvoimaloissa. Japanin kokemukset ovat tilaisuus arvioida vastuullisesti nykyisiä turvallisuusstandardeja ilman tarpeetonta poliittista patsastelua.

  Herbert Reul (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, kaikki tietävät, että sekä jäsenvaltioissa että täällä poliittisissa ryhmissä on toisistaan erittäin paljon poikkeavia mielipiteitä siitä, pitäisikö meillä olla ydinvoimaa vai ei.

Tämän päivän keskustelu on osoittanut, että myös ryhmien sisällä on eriäviä näkemyksiä. Toisaalta Japanissa on tapahtunut katastrofi, joka on valtava ongelma. Olemme aloittaneet keskustelun tästä aiheesta, ja minun mielestäni päätöslauselma tarjoaa meille tärkeän tilaisuuden keskittyä tänään ja huomenna yhteen konkreettiseen kysymykseen, joka on se, pystymmekö nostamaan yhdessä turvallisuusstandardejamme ja pystymmekö ottamaan käyttöön enemmän mitä tahansa EU:n valtuuksia tai enemmän EU:n yhteistyötä.

Vaikka tässä päätöslauselmassa on monia asioista, joista en pidä, katson, että kollegani ovat tehneet erinomaista työtä, koska he ovat laatineet tekstin, jossa keskitytään aiempaa tiiviimmin turvallisuuteen ja eurooppalaiseen yhteistyöhön. Haluaisin siksi kysyä, eikö olisi korkea aika tarttua tämän ja huomisen päivän keskustelun tarjoamaan tilaisuuteen ja jättää syrjään kysymys siitä, pitäisikö meidän päästä eroon ydinvoimasta, tai siitä, olemmeko me ydinvoiman innokkaita vai innottomia kannattajia ja keskittyä sen sijaan tähän. Jos voisimme yhdessä sopia, ettemme aseta äänestykseen tarkistuksia, joita olemme huomisen äänestykseen esittäneet – haluaisin vain nähdä, että ne esitetään – ja keskittyisimme äänestämään suurella enemmistöllä tai ehkä jopa yksimielisesti turvallisuuden ja EU:n valtuuksien lisäämisen puolesta, se olisi paljon hyödyllisempää Euroopan parlamentin maineelle ja johtopäätöksien tekemiselle Japanin tapahtumista kuin jos jatkamme kiistoja, joita meillä aina on. Voimme ehkä lykätä ne ensi viikon jälkeiselle viikolle. Haluaisin pyytää teitä miettimään, pitäisikö meidän yrittää tätä.

(Puhuja suostui vastaamaan sinisen kortin kysymykseen työjärjestyksen 149 artiklan 8 kohdan mukaisesti)

  Rebecca Harms (Verts/ALE). – (DE) Arvoisa puhemies, hyvä Herbert Reul, tiedätte, että olen aina tukenut korkeampia turvallisuustasoja ydinalalla. Kun käsiteltiin kaksi vuotta sitten hyväksymäämme ydinturvallisuusdirektiiviä, minulla oli vain vähän menestystä. Tämän parlamentin suuri enemmistö vastusti korkeampia turvallisuusstandardeja. Keskinäistä luottamusta koskevaan uuteen tunteeseen liittyvä kysymys aiheuttaa uuden suuren ongelman. Parlamentilla ei ole mitään osuutta tässä keskustelussa. Jos epäilyksiä on, neuvosto ja Euratom tekevät päätökset ydinturvallisuudesta ja stressitesteistä. Parlamentti jätetään prosessin ulkopuolelle. Pystymme yleisesti ilmaisemaan kantamme, mutta se, onko sillä mitään vaikutuksia, on herran hallussa. Jos nyt sanotte, että ryhdymme toimiin vanhaa Euratomin perustamissopimusta vastaan tulevaisuudessa ja varmistamme, että kaikilla turvallisuuteen liittyvillä aloilla järjestetään kuulemisia ja että ne ovat avoimia, pääsemme kenties paremmin yhteisymmärrykseen.

  Herbert Reul (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, hyvä Rebecca Harms, en ymmärtänyt täysin kysymystänne, koska se ei ollut kysymys. Se ei kuitenkaan ole huono asia, koska olen ponnistellut ja ponnistelen edelleen käyttääkseni tämän tilaisuuden. Te tiedätte, että kantamme tähän asiaan ovat täysin vastakkaiset.

Valtuuksia koskevasta kysymyksestä huolimatta lähettäisimme merkittävän viestin, jos pystyisimme sopimaan turvallisuuden lisäämistä koskevasta kysymyksestä suurella enemmistöllä. Päätöslauselma kattaa useita aloja, useampia kuin ne, jotka olemme jo hyväksyneet, ja huomattavasti useampia kuin olin valmistautunut kannattamaan. Se on totta, ja te olette aivan oikeassa. Jos kuitenkin pystymme sopimaan siitä, että turvallisuutta on enemmän ja että EU:ta on enemmän, lähetämme viestin jäsenvaltioille. Jos teemme sen huomenna erimielisyyden perusteella, koska meillä on erilaiset kannat siitä, pitäisikö meidän irtautua ydinvoimasta vai ei, sitten sillä ei luultavasti ole suurta merkitystä. Tämä on kaikki, mitä pyydän, ei enempää eikä vähempää.

  Giles Chichester (ECR). – (EN) Arvoisa puhemies, olen erittäin loukkaantunut siitä, että Rebecca Harms esitti minulle vain välihuomautuksia mikrofonin ulkopuolella, mutta heilutti sinistä korttiaan kollegalleni Herbert Reulille. Enkö voi saada tasa-arvoista kohtelua?

  Michael Cramer (Verts/ALE). (Herbert Reulille työjärjestyksen 149 artiklan 8 kohdan nojalla esitetty sinisen kortin kysymys) – (DE) Arvoisa puhemies, halusin kysyä, onko henkilökohtainen kantanne muuttunut yhtään. Paita, joka minulla on tänään päälläni, on 30 vuotta vanha. Tuolloin osoitimme mieltä ydinvoimaa vastaan. Niin sanotut asiantuntijat kertoivat meille, että onnettomuus saattoi tapahtua kerran kymmenessä tuhannessa vuodessa. Potsdamin ilmastovaikutusten tutkimuslaitoksen johtaja Schnellhuber sanoi äskettäin Die Zeit -lehden haastattelussa, että se on totta. Jos kymmenen tuhatta vuotta jaetaan maailman 400 ydinvoimalla, tulos on 25 vuotta. Siksi voidaan odottaa, että reaktorionnettomuus tapahtuu joka 25. vuosi. Ensin Tšernobyl, sitten Fukushima. Missä seuraavaksi?

Oletteko muuttanut kantaanne tähän asiaan? Uskotteko edelleen, että ydinvoimalat ovat turvallisia, vai jaatteko minun näkemykseni siitä, että Zwentendorf on maailman ainoa turvallinen ydinvoimala?

  Herbert Reul (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, tietysti kantani on muuttunut, mutta ei perusteellisesti. Onko niin väärin olla muuttamatta näkemyksiään jostakin? Minun kantani on kuitenkin muuttunut merkittävästi, ja toivon, että se on huomattu. Olen selittänyt, että äänestän tämän päätöslauselman puolesta sellaisenaan. Se on valtava muutos verrattuna aiempiin näkemyksiini. Teidän mielestänne se voi olla tyydyttävää tai epätyydyttävää. Seison sanomani takana. Olisi hyvä, jos voisimme hyväksyä tämän päätöslauselman yksimielisesti.

  Jo Leinen (S&D). – (DE) Arvoisa puhemies, olemme kuulleet, mitä teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan puheenjohtaja on sanonut. Minä puhun nyt ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan puheenjohtajana, eikä ero voisi olla suurempi. On sanomattakin selvää, että kaikille ydinvoimaloille tarvitaan mahdollisimman korkeat turvallisuustasot. Siitä olemme kaikki yhtä mieltä. Arvoisa komission jäsen Oettinger, stressitestinne on tärkeä ensimmäinen askel, mutta se ei läheskään riitä. Olen myös sitä mieltä, että meidän on ajateltava uudelleen lähestymistapaamme ja laadittava uusi, joka on aiempaa yksityiskohtaisempi ja perusteellisempi. Siksi me tarvitsemme EU:n korkeimpien turvallisuusstandardien lisäksi myös suunnitelman, jonka nojalla voimme irtautua vaarallisesta tekniikasta, jonka käyttämistä emme voi perustella tiiviisti asutetussa Euroopan maanosassa.

Hyvä Herbert Reul, teidän ja kaikkien muiden on vain hyväksyttävä tämä. Kolleganne Berliinissä ovat edistyneet huomattavasti enemmän kuin te täällä Strasbourgissa tai Brysselissä. He ovat jo luultavasti saavuttaneet käännekohdan, kun te olette vielä kiinni vanhoissa ajatuksissanne. Toivon, että pystymme laatimaan määritelmän, suunnitelman ja strategian irtautumiselle ydinvoimasta. Arvoisa komission jäsen Oettinger, etenemissuunnitelma, jonka laaditte tämän vuoden kesäkuussa, olisi loistava tilaisuus tämän aikaansaamiseksi. Stressitestin jälkeen teidän on myös esitettävä meille ajatuksenne siitä, miten pääsemme eroon ydinteknologiasta.

(Suosionosoituksia)

  Antonio Cancian (PPE). – (IT) Arvoisa puhemies, arvoisa neuvoston puheenjohtaja Győri, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, minun mielestäni meidän pitäisi esittää surunvalittelumme kaikille Japaniin iskeneen suurkatastrofin uhreille. Tilanne on todella huolestuttava, mutta minun mielestäni poliitikkojen tehtävänä ei ole tehdä päätöksiä paniikissa vaan yrittää pysyä mahdollisimman järkevänä ja todellisuudentajuisena.

Katson kuitenkin, että meidän pitäisi aloittaa kahdesta tärkeästä näkökohdasta. Ensimmäinen on se, että on olemassa vain yksi taivas, mutta maa on jaettu rajoilla, joilla ei ole mitään tekemistä asialistallamme olevien asioiden kanssa, ja toinen on se, että meidän on aina tähdättävä kestävään kehitykseen, jossa on monia osia. Tässä kestävässä kehityksessä on kolme osaa, jotka on yhdistettävä: talous, ympäristö ja yhteiskunta. Jos onnistumme tässä yrityksessä, luulen, että etenemme oikeaan suuntaan.

Mielestäni esitetty päätöslauselma, jota tuen täysin ja josta ollaan laajasti yksimielisiä, tulee meille oikeaan aikaan, jotta voimme ottaa vastuun turvallisuudesta, kysymyksestä, jonka pitäisi olla diagnoosi nykytilanteesta, ja katsoa tulevaisuuteen. Miten meidän pitäisi katsoa tulevaisuuteen? Täyttämällä kriteerit, joita olemme sitoutuneet noudattamaan, ja ennen kaikkea etenemällä kohti päätöksiä tehokkuudesta ja uudistamisesta, joissa olisi aina otettava huomioon kulttuuri ja tutkimusinnovaatiot, mukaan luettuna kansainvälinen lämpöydinkoereaktori ITER.

  Puhemies. – (EN) Puhemiehistölle on ilmoitettu, että tänään on Jo Leinenin syntymäpäivä, joten hyvää syntymäpäivää hyvä Jo Leinen.

  Edit Herczog (S&D). – (HU) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, ydinturvallisuudella on ihmiskasvot. Voimalan suunnittelu, rakentaminen, toiminta, valvonta ja sulkeminen sekä siihen liittyvien lakien laatiminen ovat kaikki ihmisten toimia. Turvallisuuden keskeinen osa on siksi tieto ja ihmisten toimien hyödyntäminen mahdollisimman hyvin. Tämän tiedon säilyttäminen ja käytännön soveltaminen on olennaista sekä voimaloiden toiminnan osalta että paljon myöhemmin niiden sulkemisen osalta. Olen samaa mieltä stressitestien tekemisestä ja olen samaa mieltä siitä, että saadut kokemukset olisi liitettävä ydinturvallisuusdirektiiviin.

Olen samaa mieltä siitä, että meidän olisi tehtävä rajatylittäviä tarkastuksia, vähintään väestön rauhoittamiseksi. Olen samaa mieltä siitä, että meidän pitäisi tehdä kaikkemme osallistuaksemme kansainvälisiin järjestöihin ja antaaksemme niihin parhaan tietomme. Olen erityisesti samaa mieltä siitä, että meidän pitäisi käyttää tutkimus- ja kehitystoimia 60:n viime vuoden ydinjätteen hävittämiseksi. Yhdestä asiasta olen erityisen samaa mieltä: riippumatta siitä, minkä päätöksen teemme energiasta, meidän pitäisi vaatia, että 500 miljoonalle ihmiselle EU:ssa toimitetaan sähköä. Kiitän teitä huomiostanne.

  Gaston Franco (PPE). – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, puhumme tänään ydinvoiman turvallisuuden parantamisesta, emme siviilikäyttöön tarkoitetun ydinvoiman kyseenalaistamisesta, koska se on olennainen osa energiariippumattomuutta ja kasvihuonekaasujen torjuntaa monissa Euroopan unionin jäsenvaltioissa.

EU:n aloite stressitestien tekemisestä kaikille voimaloillemme on ensimmäinen olennainen ja järkevä askel, jolla vastataan EU:n kansalaisten odotuksiin. Meidän on tehtävä nämä testit käyttämällä yhteistä lähestymistapaa ja yhteisiä kriteerejä, ja vastuu näistä menetelmistä on osoitettava Euroopan ydinturvallisuusviranomaisten ryhmälle. Testit olisi tehtävä myös Euroopan unionin naapurimaille, koska riskit ovat rajatylittäviä.

Näiden testien lisäksi Euroopan unionin on tehtävä työtä yhdenmukaistaakseen kansainväliset standardit korkeimmalla tasolla G20-ryhmän ja Kansainvälisen atomienergiaviraston puitteissa Länsi-Euroopan ydinalan sääntelyviranomaisten järjestön uusia reaktoreja koskevien tavoitteiden perusteella. Euroopan unionissa meidän pitäisi edistää ja tehostaa yhteistyötä kansallisten turvallisuusviranomaisten kesken.

Euroopan unionin on oltava malli sekä sääntöjen vahvistamiselle että solidaarisuuspyrkimyksille. Tällaisen katastrofin osuessa kohdalle katson, että EU:n pelastuspalvelujoukkoja tarvitaan enemmän kuin koskaan.

  Kathleen Van Brempt (S&D). – (NL) Arvoisa puhemies, se on totta. ydinenergian kannattajia ja vastustajia on poliittisen kentän kaikilla laidoilla. En kuitenkaan käsitä, miksi jotkut ihmiset eivät ole vieläkään avanneet silmiään tälle aiheelle, edes Fukushiman jälkeen. Mahdoton on tapahtunut. Tekijöiden yhdistelmä on johtanut katastrofiin, joka voisi täysin aiheellisesti tapahtua myös meidän osassamme maailmaa. Nollariskiä ei ole olemassa. Meidän on tänään otettava kolme askelta.

Aivan ensiksi, kuten komission jäsen on ehdottanut, stressitesti olisi tehtävä täysin avoimesti, täysin läpinäkyvästi, ja samalla olisi toteutettava toimia, joilla varmistetaan, että se kattaa mahdollisimman monet voimalat. Meidän on kuitenkin myös varmistettava, että toimimme tämän stressitestin tulosten perusteella. Kaikki ydinvoimalat, jotka eivät ole turvallisia, on suljettava.

Toiseksi meidän on varmistettava, että järjestämme asteittaisen luopumisen ydinenergiasta. Meillä ei voi olla ydinvoimaloita, jotka on rakennettu käytettäväksi 30 vuodeksi ja jotka ovat edelleen käytössä 40:n tai jopa 50 vuoden jälkeen.

Kolmanneksi, olisi liian järjetöntä sanoin kuvattavaksi, jos me, tässä Euroopan unionissa, aikoisimme päättää uusista ydinvoimaloista. Euroopassa on vain yksi tie eteenpäin, ja se on uusiutuva energia, ja meidän pitäisi saada tässä parlamentissa aikaan yksimielisyys uusiutuvien puolesta.

  Bogusław Sonik (PPE). – (PL) Arvoisa puhemies, 26. huhtikuuta on kulunut neljännesvuosisata Tšernobylin katastrofista, historian pahimmasta ydinonnettomuudesta. Muistamme 25 vuotta myöhemmin kaikkia murhenäytelmän uhreja, niitä, jotka kärsivät, ja niitä, jotka tähän päivään asti tuntevat edelleen katastrofin vaikutukset. Tämä murheellinen vuosipäivä on valitettavasti osunut samaan aikaan Japanin tapahtumien kanssa. Tšernobylin katastrofia muistellessa haluaisin ilmaista myötätuntoni Japanin kansalle, joka taistelee tsunamin aaltojen aiheuttaman Fukushiman ydinvoimalaonnettomuuden seurausten kanssa.

Ukrainan alueilla, jotka altistuivat cesium 137:lle – isotoopille, jonka puoliintumisaika on 30 vuotta – elintarvikkeissa on vielä tänäänkin havaittavissa saastumista. Greenpeace on tehnyt tutkimuksen, joka osoittaa, että ainakin kahdessa provinssissa, Zhitomirissa ja Rovnossa, paikallinen väestö käyttää saastunutta maitoa, sieniä, hedelmiä, makean veden kalaa ja vihanneksia. Virallisten tilastojen mukaan säteilytaso on korkea 130 kilometrin säteellä voimalasta olevilla alueilla. Arvioiden mukaan alue, johon säteily vaikuttaa, voi itse asiassa käsittää yhteensä noin 50 000 neliökilometriä monissa Ukrainan provinsseissa.

Euroopassa on tällä hetkellä 165 toiminnassa olevaa reaktoria, poisluettuna Venäjä. On tärkeää tietää, että ne eivät sijaitse vain Euroopan unionin alueella vaan myös naapurimaissa lähellä unionin rajoja. Venäjä ja Valko-Venäjä alkavat rakentaa voimaloita lähelle unionin rajoja. Meidän on kysyttävä, mitä takuita niiden turvallisuudesta voidaan antaa? Energiaa ei saisi ostaa Euroopan unionin rajojen ulkopuolella sijaitsevista ydinvoimaloista, jos niissä ei noudateta Euroopan unionin stressitestien mukaan määritettyjä korkeimpia turvallisuusstandardeja.

(Puhemies keskeytti puhujan.)

Sanon sen vielä kerran: tällä hetkellä Venäjä ja Valko-Venäjä rakentavat ydinvoimaloita Euroopan unionin rajojen lähellä. Sen osalta katson, että Euroopan unionin jäsenvaltioiden ei pitäisi ostaa ydinenergiaa näistä voimaloista, jos ne eivät läpäise stressitestejä, jotka ovat samat kuin Euroopan unionissa edellytetyt.

  Ioan Enciu (S&D). – (RO) Arvoisa puhemies, haluan aloittaa ilmaisemalla syvän myötätuntoni Japanin kansalle. Mielestäni meidän on nyt tärkeää antaa heille kaikki mahdollinen tuki.

Fukushiman onnettomuus on osoittanut meille, että jotkin nykyiset ydinvoimalat eivät ole turvallisia. Meidän on siksi kiinnitettävä enemmän huomiota ydinturvallisuuteen. Mielestäni on olennaisen tärkeää tehdä ydinvoimaloiden turvallisuustestit välittömästi.

Toisaalta meidän on kuitenkin pyrittävä välttämään tunteellisten ja perusteettomien päätösten sudenkuoppaa päättäessämme, säilytetäänkö vai hylätäänkö ydinenergia. Energiayhdistelmän koostumusta koskevan päätöksen on pysyttävä jäsenvaltioiden toimivallassa, kun taas Euroopan unionin tehtävänä on oltava korkeimpien turvallisuusstandardien soveltamisen varmistaminen. Kaikkien EU:ssa tai kansallisella tasolla energiayhdistelmän tai ydinenergian sääntelyn osalta toteutettujen toimenpiteiden on kuitenkin perustuttava korkeatasoiseen tieteelliseen puolueettomuuteen.

  Arturs Krišjānis Kariņš (PPE). – (LV) Arvoisa puhemies, ydinenergialla tuotetaan tällä hetkellä noin kolmannes EU:ssa yhteensä käytetystä energiasta. Jos tämä kapasiteetti haluttaisiin korvata lyhyellä aikavälillä, todellisia vaihtoehtoja on vain kaksi: joko hiilen tai maakaasun käytön lisääminen. Näissä molemmissa vaihtoehdoissa on ongelmansa. Hiilen ongelmana ovat hiilidioksidipäästöt. Maakaasussa tietysti se, että suuri osa tuodaan Venäjältä. Lyhyellä aikavälillä voidaan siksi tehdä kaksi asiaa. Tärkeämmästä on jo käyty keskustelua: turvallisuustoimenpiteiden lisääminen. Turvallisuustoimenpiteiden lisääminen EU:ssa ei, hyvät kollegat, kuitenkaan riitä, koska EU:n naapurit, Venäjä ja Valko-Venäjä etenevät riippumatta ydinturvallisuutta koskevista keskusteluistamme. Ne kehittävät reaktoreitaan, minkä vuoksi meidän on varmistettava, että EU:n korkeita standardeja sovelletaan EU:n lisäksi myös muualla maailmassa, erityisesti naapurimaissamme, Venäjällä ja Valko-Venäjällä. Toinen asia, joka EU:n on myös tehtävä lyhyellä aikavälillä, jonka voimme tehdä, on luonnollisesti energian säästöä koskevien toimenpiteiden jatkuva vahvistaminen ja uusiutuvien energialähteiden korostaminen entistä enemmän hyödyntämällä aiempaa enemmän tuuli-, aurinko-, vesi- ja biomassalähteitä. Myös pitkällä aikavälillä luonnollisesti juuri energian säästäminen ja tuulen, auringon, veden ja biomassan käyttö vähentävät riippuvuuttamme sekä ydinenergiasta että energialähteiden tuonnista.

  Mario Pirillo (S&D). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, Fukushimaa koskevat uutiset ovat yhä huolestuttavampia. Turvallisuusrajat on ylitetty huomattavasti, emmekä tiedä, mitä lähitulevaisuudessa tapahtuu. Viestintä ei ole ollut selkeää ja avointa.

Nykyisille ydinvoimaloille on tehtävä stressitestit, ja jos tulos aiheuttaa huolta, meillä on oltava rohkeutta vaatia niiden välitöntä sulkemista. Meidän on otettava käyttöön aiempaa korkeammat kansainväliset turvallisuusstandardit, eikä uusien ydinvoimaloiden rakentamista pitäisi edes ajatella. Meidän on valmisteltava tietä asteittaiselle luopumiselle tällaisesta energiasta, joka aiheuttaa korjaamatonta vahinkoa ympäristölle ja ihmisten terveydelle.

Tulevan energiapolitiikan kehittämisen huolellinen harkitseminen on olennaista. Meidän on kehitettävä kiireellisesti politiikkaa, jolla pyritään energiansäästöön ja energiatehokkuuteen, ja lisättävä investointeja uusia teknologioita ja uusiutuvia energialähteitä koskevaan tutkimukseen. Lopuksi, meidän pitäisi käynnistää keskustelu, johon kansalaiset ja paikallisviranomaiset osallistuvat.

  Romana Jordan Cizelj (PPE). – (SL) Arvoisa puhemies, olen samaa mieltä niiden jäsenten kanssa, jotka sanoivat, että meidän olisi varmistettava ydinturvallisuus EU:n tasolla. Meidän on, hyvät kollegat, kuitenkin sen osalta tunnustettavaa, että "turvallisuuskulttuuri" on hyvin laaja käsite, jossa otetaan huomioon sekä … joka kattaa sekä turvallisen ydinteknologian että riittävien taloudellisten resurssien, inhimillisten resurssien, riittävien turvallisuusstandardien ja voimakkaiden ja riippumattomien valvontaelinten takaamisen. Minun mielestäni myös kaiken tämän pitäisi olla osa näitä EU:n turvallisuusstandardeja. Tässä ei ole kyse luottamuksen puutteesta nykyisiä laitoksia kohtaan vaan mahdollisimman korkean turvallisuuden takaamisesta myös tulevaisuudessa toimielinten tasolla.

Arvoisa komission jäsen, te olette sanonut, että jäsenvaltiot eivät ole siitä kiinnostuneita, mutta keitä nämä jäsenvaltiot ovat? Jos kysyisimme kansalaisiltamme (ja sellaisia mielipidemittauksia on jo tehty), nähtäisiin, että he siirtäisivät mielellään joitakin valtuuksia Euroopan unionille.

Minun on todettava selkeästi, että vastustan ydinvoimaloiden sulkemista poliittisista syistä. Japanissa on lukuisia ydinvoimaloita, ja yhtä niistä kohtasi tämän vakava ydinonnettomuus. Ennen eri toimenpiteiden hyväksymistä meillä on oltava perustelut ja asiantuntijoiden havainnot. Tarvitsemme siksi asiantuntija-analyyseja siitä, mitä Fukushimassa tapahtui, jos aiomme saada selville kaikki todelliset syyt ydinonnettomuuteen ja ytimen vahingoittumiseen.

Lopuksi haluaisin sanoa, että olemme edenneet pitkälle kohti radioaktiivista jätettä koskevan direktiivin hyväksymistä ja että tällä direktiivillä voimme osoittaa olevamme vakavissamme.

(Puhuja hyväksyi kolmen kysymyksen esittämisen sinisen kortin nojalla työjärjestyksen 149 artiklan 8 kohdan mukaisesti)

  Sonia Alfano (ALDE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, kysyn kollegaltani, eivätkö tuhannet kuolemat ole asia, jota olisi syytä miettiä uudelleen ja pohtia kauan, koska hän sanoi juuri, että meillä ei ole riittävästi syytä ajatella, että ydinvoima on vaarallista. Koska Japanissa on kuollut tuhansia, halusin kysyä, eikö se riittäisi.

  Judith A. Merkies (S&D). – (EN) Arvoisa puhemies, haluaisin kysyä kollegaltani, miten monen ydinvoimalan on sorruttava ennen kuin hän sanoo, että se riittää. Hän puhuu vain yhdestä Japanin ydinvoimalasta, johon katastrofi iski. Ydinvoimaloita oli kuitenkin kuusi, ei yhtä. Miten moni olisi riittävästi, jotta hän muuttaisi näkemystään?

  Hannes Swoboda (S&D). – (DE) Arvoisa puhemies, hyvä Romana Jordan Cizelj, Krškossa kotimaassanne on ydinvoimala, johon suhtaudutaan sangen kriittisesti muun muassa siksi, että se sijaitsee maanjäristysalueella.

Oletteko valmis vähintään takaamaan, että se on yksi ensimmäisistä voimaloista, joka tutkitaan käyttämällä tiukkoja ja toivottavasti puolueettomia stressitestejä, jotta voimme varmistaa, että kansalaisilla ei ole välitöntä vaaraa tästä voimalasta, vaikka se on maanjäristysalueella, ja että parannuksia voidaan tehdä niin kauan kuin voimala on edelleen olemassa?

  Romana Jordan Cizelj (PPE). – (SL) Arvoisa puhemies, Japanissa on todellakin tuhansia uhreja, ja minä tunnen itse syvää myötätuntoa heitä kohtaan ja katson, että Euroopan unionin pitäisi tarjota kaikki mahdollinen apu. Vastustan kuitenkin sitä, että näitä uhreja käytetään hyväksi jonkinlaisessa aatteellisessa taistelussa ydinenergian käyttöä vastaan. Siksi sanoin, että meidän on analysoitava syyt, jotka johtivat tähän ydinonnettomuuteen ja että meidän on selvitettävä, ovatko ne lainkaan mahdollisia EU:ssa ja miten voimme välttää niitä. Pyytäisin myös, ettemme sekoittaisi toisiinsa luonnonkatastrofin uhreja eli maanjäristyksen ja tsunamin uhreja ja ydinonnettomuuden mahdollisia uhreja. Se on vastaukseni ensimmäiseen kysymykseen.

Vastauksena toiseen kysymykseen siitä, miten monta onnettomuutta ydinvoimaloissa... Voinko jatkaa? Miten monta onnettomuutta tarvitaan, jotta muuttaisin mieleni? Mainitsin yhden voimalan, jossa on useita reaktoreita, siis yhden voimalan, jossa on useita reaktoreita. Tiedämme, että Japanissa on monia voimaloita. Minun mielestäni jokaiseen voimalaan … tai jokaiseen onnettomuuteen pitäisi suhtautua erittäin vakavasti; meidän ei pitäisi ajatella, miten monta onnettomuutta, koska meidän on otettava huomioon jokainen onnettomuus, eikä vain onnettomuuksia vaan myös muut vaaratilanteet, joita ei arvioida niin vakaviksi kuin onnettomuuksia. Meidän on opittava jotakin jokaisesta sellaisesta vaaratilanteesta. Tämä esimerkki todellakin kertoo meille, että meidän ei pitäisi tehdä yhdestä onnettomuudesta johtopäätöstä, että ydinteknologiaa ei voida hyväksyä.

Minulla on vastaamatta vielä yksi kysymys. Kysymyksiä oli kolme. Krškon ydinvoimala. Voinko? Tämän voimalan turvallisuus on testattu, ja aikanaan Itävalta, joka oli hyvin aktiivinen tässä asiassa, teki myös täydentäviä seismisiä turvallisuustestejä. Niiden perusteella tehtiin lisämuutoksia, ja se on nyt itse asiassa vakiintunut käytäntö. Uskon lujasti, että kaikki Sloveniassa ovat samaa mieltä siitä, että Krškossa tehdään kyseinen stressitesti välittömästi. Koska me olemme pieni ydinenergiamaa, olemme tottuneet siihen, että meille tehdään suhteellisesti enemmän kansainvälisiä testejä kuin muille ydinvoimaloille suuremmissa maissa.

  Richard Seeber (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen Oettinger, hyvät kollegat, minä olen kotoisin Itävallasta ja siellä me kaikki olemme huolissamme Krškosta. Toivon, että Romana Jordan Cizeljin antamia vakuutuksia noudatetaan. Haluaisin ilmaista surunvalitteluni ja myötätuntoni Japanin kansalle, joka on kärsinyt paljon ja joka käsittelee näitä tapahtumia stoalaisen tyynesti.

Meidän pitäisi kuitenkin yrittää tehdä katastrofista joitakin myönteisiä johtopäätöksiä. Ainoa myönteinen näkökulma on se, että meidän on harkittava kantaamme uudelleen ja alettava tehdä EU:ssa johtopäätöksiä katastrofista. Yksi lyhyen aikavälin johtopäätös on se, että EU:n reaktoreiden turvallisuusstandardeja on parannettava huomattavasti. Toinen johtopäätös on se, että meidän on luotava EU:n väestönsuojeluelin. EU:n turvallisuus- ja pelastusryhmien on voitava tehdä yhteistyötä kansallisten rajojen yli.

Pitkän aikavälin johtopäätöksessä on kyse siitä, että on laadittava yhteinen irtautumissuunnitelma, koska tapahtumat ovat osoittaneet selkeästi, että ydintekniikka on tällaisenaan liian vaarallista, eikä se todennäköisesti muutu tulevaisuudessa. Seuraukset ovat liian pitkäkestoisia.

Minun huomautuksistani voidaan nähdä, että jakolinja kulkee kaikkien ryhmien läpi, myös Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit). Katson kuitenkin yleisesti, että meidän pitäisi suhtautua vakavasti siihen, että kaikkien meille lupaamia kuuluisia turvallisuusstandardeja ei voida yksinkertaisesti taata. Stressitestien on siksi katettava eri riskien kasautuminen. Jos tutkimme vain yksittäisiä riskejä, emme ikinä saa totuudenmukaista kuvaa. Tässä yhteydessä totuudenmukainen tarkoittaa, että on esimerkiksi hyvin vaikeaa ennustaa tsunamia, vaikka sen tapahtuminen täällä Euroopassa on hyvin epätodennäköistä, mutta meillä on täällä puolestaan maanjäristysalueita.

(Suosionosoituksia)

  Marian-Jean Marinescu (PPE). – (RO) Arvoisa puhemies, haluaisin aivan ensiksi ilmaista ihailuni ja kunnioitukseni sitä asennetta kohtaan, jolla Japanin kansa suhtautuu kokemaansa poikkeukselliseen tilanteeseen. Tämä tilanne on aiheuttanut kiivaita keskusteluja ydinenergian tulevaisuudesta – pitäisikö sitä jatkaa vai hylätä se. Minun mielestäni meidän on omaksuttava tasapainoinen asenne, jossa otetaan kaikki näkökohdat huomioon; talouden vaatimukset, yleinen turvallisuus ja ilmastonmuutos.

Minun mielestäni tulevan energiapolitiikan on perustuttava tasapainon aikaansaamiseen uusiutuvan energian, tavanomaisia energiavaroja koskevien uusien tekniikoiden ja turvallisissa oloissa käytettävän ydinenergian välille. Uusiutuvan energian tehokasta tuotantoa koskevaan tutkimukseen on investoitava. Meidän on investoitava varmistaaksemme tavanomaisten raaka-aineiden uudet lähteet ja uudet toimitusreitit EU:lle – eteläisen käytävän. Samaan aikaan edellytetään innovaatiota ja tutkimusta uusista tekniikoista, millä poistetaan saastuttava vaikutus, joka tavanomaisella energiantuotannolla on ympäristöön.

Ydinturvallisuusdirektiivi on tarkistettava vaatimusten tiukentamiseksi. Komission ehdottamat stressitestit ovat välttämättömiä. Kriteerit on esitettävä kaikki näkökulmat huomioon ottaen: ikä, tekniikat ja luonnon aiheuttamat vaarat. Komission on osallistuttava testien tekemiseen. Testituloksia on käytettävä direktiivin tarkistamisessa. Testien seurausten on oltava selkeitä. Ne, jotka läpäisevät testin, voivat jatkaa toimintaansa, ne, jotka eivät läpäise, lopettavat. Haluaisin huomauttaa, että ydinjätteen käsittelyä ja varastointia sekä voimaloiden käytöstäpoistamista varten tarvitaan EU:n politiikkaa.

Viimeisenä vaan ei missään nimessä vähäisimpänä kohtana, kansalaisten on säilytettävä luottamuksensa ydinenergiaan ja heille on tiedotettava asianmukaisesti.

  Laima Liucija Andrikienė (PPE). – (EN) Arvoisa puhemies, haluaisin esittää lyhyen huomautuksen ydinvoimaloista kolmansissa maissa, jotka ovat hyvin lähellä EU:n rajoja. Tänään on jo mainittu kaksi erityistä tapausta, kaksi samanaikaista ydinvoimalahanketta: yksi Venäjän federaation Kaliningradin alueella, joka on kokonaan Liettuan, Puolan ja Itämeren ympäröimä, ja toinen Valko-Venäjällä, jossa ydinvoimalan rakentamista suunnitellaan vain 20 kilometrin päähän Liettuan rajasta.

Kun koko maailman seurasi dramaattisia vaiheita Fukushimassa 15. maaliskuuta, Valko-Venäjän hallitus ja Venäjän valtio-omisteinen energiayhtiö Rosatom allekirjoittivat sopimuksen, jonka nojalla Rosatomin on saatava ydinvoimala valmiiksi Valko-Venäjällä vuoteen 2018 mennessä. Venäjä valmistelee myös kuuden miljardin Yhdysvaltain dollarin määrärahoja Valko-Venäjälle kyseisen hankkeen rahoittamiseksi. Valko-Venäjän viranomaiset ovat siis uhmanneet sitä, että Valko-Venäjän naapureille on tiedotettava asianmukaisesti suunnitellusta hankkeesta, ja tällaisenaan hanke rikkoo selkeästi Espoon yleissopimusta ympäristövaikutusten arvioinnista.

  Silvia-Adriana Ţicău (S&D). – (RO) Arvoisa puhemies, suhtaudun myönteisesti komission päätökseen määrätä stressitestit Euroopan unionin ydinreaktoreille. Kehotamme, että nämä tarkastukset tehdään yhteisten ja yksityiskohtaisten arviointikriteerien perusteella ydinturvallisuuden edistämiseksi edelleen Euroopan unionissa.

Unionissa on tällä hetkellä 143 ydinreaktoria, ja ydinenergian osuus energiayhdistelmästä on 30 prosenttia. Jäsenvaltiot ovat vastuussa omasta energiayhdistelmästään, mutta ydinturvallisuus on meidän kaikkien vastuulla. Siksi on tärkeää, että meillä on päätöslauselma ydinturvallisuudesta Euroopan unionissa. Haluaisin korostaa, että ydinturvallisuuteen tehtävät investoinnit on taattava kunkin ydinreaktorin osalta siihen asti, kunnes niiden toiminnalle suunniteltu jakso päättyy.

Stressitestit johtavat tulevia ydinreaktoreita koskevien standardien nousuun ja siten ydinenergian kustannusten nousuun. Unionin on siksi tehtävä huomattavia investointeja energiatehokkuustoimenpiteisiin ja uusiutuvien energialähteiden tuotantoon ja käyttöön, erityisesti rakennusten ja liikenteen osalta.

  Anneli Jäätteenmäki (ALDE). – (FI) Arvoisa puhemies, on hyvä asia, että EU haluaa jäsenvaltioihinsa ja naapurustoonsa stressitestit. Heikkoutena on vain se, että ne eivät ole pakollisia. EU ystävällisesti pyytää kainosti, että jospa nämä nyt sitten suoritettaisiin. Toinen heikkous on se, että EU ei ole laatinut yhteisiä standardeja. Ne pitäisi ehdottomasti olla. Kolmanneksi riippumattoman elimen pitäisi suorittaa nämä testit. En usko lainkaan, että kansalliset elimet tulevat sanomaan, että heidän omassa maassaan on toimittu huonosti tai he itse ovat laiminlyöneet valvontansa. Jotta nämä olisivat todellisia testejä, näissä pitäisi olla siis standardit, niiden pitäisi olla avoimia ja niillä pitäisi olla riippumattomat tekijät

  Michèle Rivasi (Verts/ALE). – (FR) Arvoisa puhemies, haluaisin kaikesta huolimatta muistuttaa kollegoitani siitä, että Fukushiman onnettomuus ei ole ohi ja että siellä on edelleen sulaneeseen ytimeen liittyviä räjähdysriskejä.

Minulla on kysymys komission jäsenellemme Oettingerille. Se koskee näiden stressitestien täytäntöönpanoa. Kuten kollegamme juuri totesi, miten aiotte saada takuut siitä, että kaikki ydinvoimaloita käyttävät jäsenvaltiot ottavat huomioon kaikki kriteerit, jotka olette esittäneet teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle? Miten aiotte pakottaa jäsenvaltion sallimaan riippumattomien asiantuntijoiden tekemän voimaloiden tarkastamisen ja valvonnan, jos se kieltäytyy siitä? Kysyn tätä siksi, että jos ne valvovat itse, en ymmärrä, miten sovellamme teidän stressitestejänne. Jokaisessa jäsenvaltiossa on ehdottomasti oltava riippumaton elin valvomassa voimaloita.

Miten varmistamme lisäksi sen, että naapurimaat – puhuitte Armeniasta ja Metsamorista ja muista maista esimerkiksi Valko-Venäjästä ynnä muista – hyväksyvät kyseisen valvonnan? Parlamentin on tuettava teitä, arvoisa komission jäsen, mutta miten teemme sen?

Lopuksi, meillä on todellinen vastuu luopua asteittain ydinvoimasta, ja parlamentille on esitettävä suunnitelmia sen aikaansaamiseksi. Vain siten voidaan taata, että onnettomuuksia ei tapahdu lisää.

  Jaroslav Paška (EFD). – (SK) Arvoisa puhemies, poikkeuksellisen luonnonkatastrofin aiheuttama kattava tuho Fukushiman ydinvoimalassa on osoittanut, että tällaisten laitosten turvallisuudesta huolehtiminen on erittäin tärkeää. Siksi on oikein ja asianmukaista, että Euroopan komissio on päättänyt tehdä viipymättä turvallisuustarkastuksen kaikissa alueellamme olevissa ydinvoimaloissa.

EU:n kansalaisilla on oikeus turvallisuuteen, ja ydinlaitosten ammattimainen ja riippumaton tarkastus voi varoittaa meitä kaikista puutteista ja riskeistä, jotka voisimme välttää huolellisella toiminnalla. Epäilemättä ydinlaitostemme turvallisuustarkastuksen havaintojen tulos on vakava päätös, joka velvoittaa ydinvoimaloiden toimijat korjaamaan välittömästi kaikki laitostensa puutteet, eivätkä ne yritä kiertää turvallisuuskriteerejä, joiden täyttämisen on oltava edellytyksenä ydinvoimalan toiminnalle.

Arvoisa komission jäsen, olen varma, että EU:n kansalaiset odottavat meidän käyvän tänään avointa ja rehellistä vuoropuhelua EU:n energiapolitiikan tulevaisuudesta, myös kaikkien Euroopan voimaloiden uusien turvallisuusrajojen määrittelystä.

  Angelika Werthmann (NI). – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, Japanin ydinkatastrofi on osoittanut meille yhden asian. Luonto on ihmistä vahvempi ja voimakkaampi. Siksi meidän on viimeinkin korkea aika kytkeä lopullisesti verkosta irti vanhat ydinvoimalat ja ne, joissa on vaara maanjäristyksistä, ja päästä pitkällä aikavälillä eroon ydinvoimasta. Me tarvitsemme stressitestejä, arvoisa komission jäsen Oettinger! Me emme halua toista Tšernobyliä. Tarvitsemme rajoituksia Japanista peräisin oleville elintarvikkeille. Minulla on yksi kysymys komissiolle: Haluatteko todella säteilyttää EU:n kansalaiset?

Tämä täytäntöönpanoasetus pitäisi perua välittömästi ja mielellään tänään. Meidän on investoitava ja hyödynnettävä vaihtoehtoisia energialähteitä. Niitä on kyllä olemassa. Ne ovat turvallisia, ympäristön kannalta suotuisia, eivätkä niin haitallisia ihmisille. Vielä yksi asia: ne luovat uusia työpaikkoja.

Itävallassa meillä oli Zwentendorfin ydinvoimala, jota ei koskaan kytketty verkkoon. Nyt se on aurinkovoimala.

  Mairead McGuinness (PPE). – (EN) Arvoisa puhemies, tämän keskustelun aiheena pitäisi olla ydinturvallisuus. Se on selvästi edennyt tuota pidemmälle, ja nyt sen aiheena on energiayhdistelmä. Voisinko ehdottaa, että käymme sen keskustelun, kun komissio esittää energiaa koskevan etenemissuunnitelmansa?

Haluaisin kysyä komission jäseneltä turvallisuuden osalta, onko asianmukaista käyttää ilmaisua "stressitestit", koska pankkialan osalta ilmaisu "stressitestit" on ehdottomasti pettänyt meidät. Minä pyytäisin käyttämään ilmaisua "turvallisuusarvioinnit" tai "riskinarvioinnit". Mitä jatkotoimenpiteitä noille turvallisuusarvioinneille on? Takaatteko, että ne tehdään kaikista ydinvoimaloista, myös jäte- ja uudelleenkäsittelylaitoksista, koska minä olen erityisen huolissani Sellafieldistä, joka on lähellä Irlannin rajaa?

Meidän on nyt tarkasteltava voimaloiden turvallisuutta. Valitettavasti, jotkut kollegat – jopa ne, joiden alueella ei ole voimaloita – sanovat, olemme erittäin riippuvaisia ydinvoimasta, joten turvallisuus on ensiarvoisen tärkeää. Siirtykäämme uudelle tasolle energiayhdistelmän valinnassa. Olkaamme rehellisiä: uusiutuvatkaan eivät ole helppo vastaus.

  Kriton Arsenis (S&D). – (EL) Arvoisa puhemies, unohdimme Tšernobylin 25 vuodessa, ja pelkään, että Japanin katastrofi ei riitä meille muistuttajaksi.

Olemme tuominneet Japanin järjestelmällisesti. Aivan kuin haluaisimme sanoa, että ydinenergian sijaan juuri Japani on turvaton. Olemme aloittaneet turvallisuustestit ydinvoimaloistamme ja vaadimme jälleen, että saadaan aikaan sellainen asia kuin turvallinen ydinteknologia. Meidän on suljettava välittömästi yli 30-vuotiaat ydinvoimalat ja pantava piste kaikille ajatuksille uusien voimaloiden rakentamisesta. Tarvitsemme välittömästi "ydinveron", joka kattaa kaikki ydinenergian ympäristökustannukset. Meidän on investoitava aurinkoenergian suorituskyvyn parantamiseen ja tehtävä todellisia investointeja kaikkien uusiutuvien energialähteiden suorituskyvyn parantamiseen.

Arvoisa komission jäsen, te olette vastuussa lainsäädäntöaloitteesta ja toimintamme vastuullisuudesta tai toiminnan epäonnistumisen seurauksista.

  Günther Oettinger, komission jäsen. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisat parlamentin jäsenet, haluaisin aivan ensiksi tarkastella pitkän aikavälin energiapolitiikkaamme. Haluamme kehottaa teitä osallistumaan energiaa koskevaan etenemissuunnitelmaan ensimmäisestä päivästä alkaen. Tarjoudun siksi tapaamaan ryhmiä toukokuusta alkaen keskustellakseni erilaisista EU:n energia-alaa tulevina vuosikymmeninä koskevista suunnitelmista.

Yksi suunnitelma, toisin sanoen yksi vaihtoehto ja kaikki siitä johtuvat seuraukset, koskee ehdottomasti sitä, että sähköntuotannossa käytetyn uusiutuvan energian osuutta koskeva tavoite asetetaan mahdollisimman korkealle, jopa sataan prosenttiin, mikä vaikuttaa sähköverkkoihin, varastointilaitoksiin, tutkimukseen, tehokkuuteen ja moniin muihin tekijöihin.

Pyytäisin samalla kaikkia kuitenkin ottamaan huomioon oikeusperustan. Lissabonin sopimus on vain 18 kuukautta vanha, ja te osallistuitte sen luomiseen minua tiiviimmin. Perussopimuksella annetaan Euroopan unionille energia-alalla kattavat lainsäädäntövaltuudet, joista on vain yksi kauaskantoinen poikkeus, joka otettiin mukaan sangen tarkoituksellisesti. Kysymys energiateknologiasta ja energiayhdistelmä pysyvät kansallisten parlamenttien toimivallassa.

Voimme väitellä siitä, tehtiinkö siinä oikein, mutta on selvää, että Japanin tapahtumista energiaa koskevaa etenemissuunnitelmaa varten tehtävien johtopäätösten on perustuttava Lissabonin sopimukseen, ja tässä tilanteessa en usko, että 194 artiklan tarkistaminen lähitulevaisuudessa on todennäköistä. Minä haluaisin, että se tarkistetaan, ja uskon, että EU:n tasolla on riittävästi asiantuntemusta energiayhdistelmän suhteen. Muutaman seuraavan vuoden ajan energiateknologia ja sähköntuotanto ovat kuitenkin jäsenvaltioiden asia.

Käytössä on kuitenkin yksi rajoitus, josta sovimme yhdessä jäsenvaltioiden kanssa. Uusiutuvaa energiaa koskeva 20 prosentin tavoite rajoittaa jäsenvaltioiden valtuudet jäljelle jäävään 80 prosenttiin. Koska meidän on siis saavutettava uusiutuvan energian 20 prosentin taso jäsenvaltioiden tuella ja niiden sitoumuksen nojalla yhdeksässä vuodessa ja koska tilannetta on arvioitava jatkuvasti edistyskertomusten avulla, jäsenvaltioiden valtuudet vähenevät 80 prosenttiin tai jopa alle sen. Minkä vuoksi? Koska yleinen 20 prosentin luku tarkoittaa ehkä kymmentä prosenttia uusiutuvaa energiaa liikennealalla.

Sähköntuotannossa, joka on tällä hetkellä huomion keskipisteessä, pyrimme uusiutuvan energian – vedestä, biomassasta, maalämmöstä, auringosta ja tuulesta saatavan energian – 35 prosentin osuuteen yhdeksässä vuodessa. Se tarkoittaa, että 3–4 vuodessa uusiutuva energia on ohittanut hiilen ja ydinvoiman sähköalalla. Minun mielestäni tätä kehitysprosessia ei voida ylistää liikaa. Yhteensä 35 prosenttia uusiutuvaa energiaa yhdeksässä vuodessa!

Energiaa koskevassa etenemissuunnitelmassa keskitytään vuoden 2050 lisäksi vuosiin 2025 ja 2030, toisin sanoen seuraavaan vuosikymmeneen, jonka aikana meidän on investoitava teknologiaan, sähköverkkoihin ja varastointitiloihin. Olen varma, että pääsemme yksimielisyyteen energiantuotannon osuudesta 40 + x prosenttia vuonna 2030 ja sitten saamme tehtyä tästä päätöksen jäsenvaltioiden kanssa.

Kun uusiutuvan energian osuus on 40 prosenttia tai enemmän, jäsenvaltiot vastaavat ainoastaan 60 prosentista tai vähemmästä, ja tämä tarkoittaa, että edistymme valtuuksia koskevassa asiassa EU:n tasolla jäsenvaltioiden asian ymmärtämisen ja sille annetun suostumuksen nojalla. Se ei saata olla riittävän nopeaa joillekin ihmisille, mutta muuttamatta Lissabonin sopimusta, jonka muuttaminen ei ole tällä hetkellä realistista, tavoite on 20 prosenttia, sitten 35 prosenttia ja myöhemmin 40 prosenttia tai enemmän uusiutuvaa energiaa. Se tarkoittaa selkeää vallansiirtoa EU:n valvontaan ja EU:n tasolle.

Uusiutuvaa energiaa koskevaa suunnitelmaan tarkastellessamme meidän pitäisi aina ottaa huomioon, mitä jäsenvaltioissa tapahtuu. Yksi esimerkki on Puola, suuri ja kehittyvä maa, jota kunnioitan suuresti. Puolassa 90 prosenttia sähköstä tuotetaan tällä hetkellä hiiltä käyttämällä. Yhdeksänkymmentä prosenttia! Minun mielestäni ei ole todennäköistä, ja siksi haluaisin kysyä kaikkien ryhmien jäseniltä, jotka ovat täällä ja jotka kotoisin suuresta ja kehittyvästä EU:n jäsenvaltiosta Puolasta: Uskotteko, että maanne poliitikot, riippumatta siitä, kuka on hallituksessa, pystyvät saamaan hiilen osuuden alas nollaan muutaman seuraavan vuoden ja vuosikymmenen aikana? Minä en usko, että he pystyvät.

Puola muuten suunnittelee tällä hetkellä uutta ydinvoimalaa. Se tarkoittaa, että puolalaiset haluavat ydinvoiman energiayhdistelmänsä osaksi, jotta he eivät olisi enää niin riippuvaisia kaasusta ja Venäjän federaatiosta.

Hyvä Rebecca Harms, Puolan hallitus on demokraattisesti valittu ja erittäin kunnioitettu maassaan. Etenkään meidän saksalaisten ei pitäisi aina ajatella, että me tiedämme paremmin. Luotan siihen, että ystävämme Puolassa ottavat turvallisuuskysymykset huomioon aivan samalla tavalla kuin luotan teidän ottavan.

(Suosionosoituksia ja välihuomautuksia)

Ryhmän puheenjohtajalle haluaisin sanoa, että Saksassa meillä on tapana haluta päättää kaikesta EU:ssa. Minä neuvon ottamaan huomioon ja hyväksymään demokraattiset prosessit Puolassa ja Ranskassa asianmukaisen nöyrästi. Puhun eurooppalaisena. Tunnen kotimaani Saksan ja kunnioitan demokraattisia prosesseja Puolassa, Ranskassa ja kaikissa muissa jäsenvaltioissa.

Kaikkien maiden, joiden energiahuolto perustuu 90-prosenttisesti hiileen, on kuitenkin vaikeampaa saada se nollaan prosenttiin. Siksi suunnitelmani sisältävät vaihtoehdon hiilestä ilman hiilidioksidipäästöjä. Kaikki, jotka tuntevat Puolan, Romanian tai Espanjan tilanteen, ymmärtävät, että hiili on sisällytettävä vaihtoehtona energiaa koskevaan etenemissuunnitelmaan vuodeksi 2050, muuten niissä jätetään huomiotta demokraattisesti valittujen parlamenttien ja hallitusten todelliset tilanteet. Siksi katson, että hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia koskeva tutkimus ja mallihankkeet ovat erittäin tärkeitä pyrittäessä toiseen tavoitteeseen, joka koskee hiilidioksidittoman energia-alan aikaansaamista muutaman seuraavan vuosikymmenen aikana.

Komission jäsenen Hedegaardin etenemissuunnitelmassa olemme ottaneet mukaan kymmenen prosentin vähennyksen hiilidioksidipäästöissä energia-alalla vuoteen 2050 mennessä tämän päivän tasoihin verrattuna.

(Välihuomautuksia)

Ydinvoiman osalta me kaikki tiedämme, että jotkin maat, muun muassa Saksa, ovat keskeyttäneet ydinvoimaloiden rakentamisen tai haluavat sulkea ne. Jotkin naapureistamme, kuten Sveitsi, ovat lykänneet uusien ydinvoimaloiden suunnitteluprosessia. On kuitenkin maita, jotka ovat rakentamassa uusia ydinvoimaloita, esimerkiksi Suomi, ja on maita, joilla on tällä hetkellä ydinvoimaa ja jotka suunnittelevat uusia voimaloita ja toisia, joilla ei ole ydinvoimaa ja jotka haluavat rakentaa ensimmäisen voimalansa. Minusta on siksi erittäin tärkeää, että huolimatta kaikista näistä eroista ja eriävistä kulttuureista stressitesti ja turvallisuustarkastus ja korkeimmat turvallisuusstandardit otetaan käyttöön ja hyväksytään kaikissa jäsenvaltioissa. Se on pieni mutta ratkaiseva yhteinen nimittäjä, jolla varmistetaan korkeimmat mahdolliset turvallisuustasot maille, joilla on ydinvoimaa, ja maille, joilla ei sitä ole.

Jotkut puhujat ovat maininneet sen, että viranomaisten pitäisi olla riippumattomia. Meillä on julkista valvontaa ja seurantaa monilla elämän aloilla, muun muassa terveydenhoidossa, turvallisuudessa, tieliikenteessä, energiassa, teollisuudessa ja muilla aloilla. Haluaisin ilmaista, että luotan täysin julkisen valvonnan järjestelmään. Hyvä Rebecca Harms, olette antanut yleisluontoisia lausuntoja, joissa viitataan vanhojen kavereiden verkostoon, ja esittänyt, että kansalliset ydinalan sääntelyelimet eivät täytä lakisääteisiä tehtäviään. Minusta se on vakava syytös, joka osoittaa, ettette luota kollegaanne Jürgen Trittiniin, joka Saksan liittovaltion ympäristöministerinä vastasi tästä sääntelyelimestä Saksassa seitsemän vuoden ajan. Minä luotan lujasti näihin elimiin ja meidän tehtävänämme on työskennellä niiden kanssa.

Ennen päätöksen tekemistä esittelen teille toukokuussa luonnokseni stressitestiksi ja testikriteereiksi täysin avoimesti. Olen kiinnostunut kuulemaan ehdotuksenne siitä, missä luonnosta voidaan parantaa, täydentää tai tiivistää, jotta voidaan aloittaa prosessi, joka lopulta johtaa laajaan hyväksyntään kaikissa jäsenvaltioissa ja korkeaan valvonnan tasoon. Tämä stressitesti, jonka kehittämisen valtion tai hallitusten päämiehet ovat antaneet tehtäväksemme, on ensimmäinen yhteinen EU:n menettely korkeimpien turvallisuusstandardien takaamiseksi kaikissa 143 ydinvoimalassa. Tämä on innovointia ja kehitystä, jota parlamentin pitäisi tukea eikä käsitellä sitä kriittisesti ja epäluuloisesti alusta alkaen.

Viimeinen huomioni koskee sitä, että perin kesäkuun 2009 ydinturvallisuusdirektiivin, joka on saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä tämän vuoden heinäkuuhun mennessä. Voin sanoa teille sangen rehellisesti, että minun mielestäni siinä ei ole riittävästi sisältöä, koska siinä keskitytään pääasiassa virallisten asetusten täytäntöönpanoon, valtuuksien määrittelyyn ja valvontaelimiä koskevien vaatimusten erittelyyn; minun mielestäni siinä ei ole riittävästi keskeistä sisältöä. Haluaisin siksi vuoden toisella puoliskolla, kun turvallisuustarkastukset ovat käynnissä, keskustella teidän kanssanne Eurooppa-neuvoston vaatimusten mukaisesti siitä, miten toteutamme tämän turvallisuusdirektiivin varhaisen ja nopean tarkistuksen ja laadimme konkreettiset vaatimukset ydinenergian turvallisuudelle EU:n tasolla.

(Suosionosoituksia)

  Enikő Győri, neuvoston puheenjohtaja. – (HU) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, tämä keskustelu on ollut erittäin opettava. Paljon kiitoksia, olen seurannut sitä erittäin kiinnostuneena.

Puheenjohtajavaltio Unkari aloitti tämän puolivuotiskauden erittäin kunnianhimoisesti energiapolitiikan alalla. Yksi tavoite, jota meillä ei ollut, oli energiayhdistelmää koskevan kysymyksen ratkaisu. Minusta näyttää, että myös tämän päivän keskustelu on osoittanut, että se ei olisi ollut realistinen tavoite. Euroopan unionin energiayhdistelmää koskevasta jonkinlaisesta ohjauksesta on esitetty monia perusteluja puolesta ja vastaan. Minä luulen, ettemme pysty ratkaisemaan sitä lähitulevaisuudessa, mutta en ole varma siitä, että se on ongelma; jäsenvaltioiden on näet voitava tehdä vastuullisia päätöksiä omasta energiayhdistelmästään.

Meillä oli kuitenkin tavoitteena huomattava edistyminen yhteisten energiamarkkinoiden luomisessa. Eurooppa-neuvosto asetti 4. helmikuuta 2011 tämän tavoitteekseen kuin myös Euroopan unionin energiasaarekkeiden poistamisen vuoteen 2015 mennessä, ja myöhemmin, energianeuvostossa helmikuun lopussa pystyimme myös antamaan päätelmät, jotka ovat mielestäni huomattava edistysaskel.

Meidän tietojemme mukaan komissio julkaisee energiaa koskevan etenemissuunnitelman vuodeksi 2050 marraskuussa. Energiaministerit järjestävät kuitenkin jo alustavan keskustelun tästä aiheesta ja siihen liittyvistä tavoitteista epävirallisessa energianeuvostossa 2.–3. toukokuuta Budapestissä, ja puheenjohtajavaltio laatii siitä raportin ja poliittisen tiivistelmän, jotka ovat virallisen energianeuvoston kokouksen asialistalla kesäkuussa.

Olen varma, että tässä salissa esitetyt kysymykset nousevat esiin myös neuvoston keskusteluissa, ja luotan myös siihen, että kun puheenjohtajavaltio tekee yhteenvedon tuosta keskustelusta, komissio pystyy kehittämään sitä viimeistellessään energiaa koskevan etenemissuunnitelmansa, jonka se julkaisee marraskuussa. Jäsenvaltioiden suuri sitoutuminen sekä ydinenergian turvallisuutta koskevaan asiaan että yhteisiin EU:n puitteisiin näkyy kuitenkin parhaiten Eurooppa-neuvoston 24.–25. maaliskuuta antamissa päätelmissä. Näissä päätelmissä korostetaan, että meidän on tehtävä johtopäätökset Japanin katastrofista ja että meidän on tarkastettava EU:n ydinvoimaloiden turvallisuustilanne ja tehtävä stressitestit. ENSREGiä ja komissiota on pyydetty tekemään niin mahdollisimman pian ja antamaan ehdotus näiden valmiuksista ja toimintatavoista, jotta komissio voi myöhemmin laatia ja julkaista yleisarvioinnin näistä riippumattomista viranomaisista. Lopuksi, itse Eurooppa-neuvostossa käsitellään tätä aihetta jälleen vuoden 2011 viimeisessä Eurooppa-neuvoston kokouksessa.

Valtion tai hallitusten päämiehet korostivat myös, että ydinturvallisuutta ei saa rajoittaa Euroopan unionin alueelle ja että meidän on pyydettävä naapureitamme tekemään nämä stressitestit. He totesivat myös, että ydinturvallisuusalalla tarvitaan mahdollisimman korkeita standardeja ja että Eurooppa-neuvosto on antanut komissiolle vakavia tehtäviä, jotka – koska olen siitä varma ja kuten komission jäsen myös on maininnut – se toteuttaa erittäin sitoutuneesti.

Vaikka tämän päivän keskustelu siis olikin erittäin kiihkeä, siinä on ollut yhteisiä kohtia, joista, niin uskon, me kaikki olemme samaa mieltä: EU:n yhteiset puitteet ovat tarpeen, meidän pitäisi tehdä kaikkemme kaikilla tasoilla mahdollisimman korkean turvallisuustason takaamiseksi ja meidän pitäisi tehdä kaikki tämä avoimesti ja mahdollisimman julkisesti. Neuvosto on valmis tekemään yhteistyötä sekä Eurooppa-neuvoston että Euroopan parlamentin kanssa näiden periaatteiden mukaisesti.

  Puhemies. – (ES) Olen vastaanottanut kuusi työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan mukaisesti käsiteltäväksi jätettyä päätöslauselmaesitystä⁽¹⁾.

Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan huomenna klo 12.00.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 149 artikla)

  Liam Aylward (ALDE), kirjallinen. – (GA) Irlannille aiheutuu huomattava ydinuhka Yhdistyneen kuningaskunnan länsirannikolla sijaitsevista ydinvoimaloista, joista jotkin toimivat ja jotkin on suljettu. Sellafield on niistä kuuluisin. Kyseiset voimalat aiheuttavat ymmärrettävästi huolta Irlannin kansassa, jolla on oikeus saada niistä täsmällistä ja ajanmukaista tietoa. Vaikka Irlannin ja Yhdistyneen kuningaskunnan välillä on kahdenvälinen sopimus tiedon jakamisesta ydinonnettomuustapauksessa, Irlanti ja muut naapurimaat on otettava aiemmin mukaan turvallisuusprosessiin. EU:n on tehtävä perinpohjainen tarkastus lähestymistavasta käytössä olevaan ydinturvallisuuteen ja voimaloiden turvallisuuden arvioinnissa käytetyistä kriteereistä. Kattavat, riippumattomat ja avoimet stressitestit on aloitettava välittömästi. Ydinlaitoksia koskevat stressitestit ovat edistysaskel. Niiden hyödyntämiseksi parhaalla mahdollisella tavalla yksityiskohtaiset tulokset on annettava naapurimaille ja Euroopan komissiolle, jotta asianmukaisia toimenpiteitä voidaan ottaa käyttöön ja panna täytäntöön turvallisuussuunnitelmia EU:n kansalaisten suojelemiseksi.

  Elena Băsescu (PPE), kirjallinen. – (RO) Ydinalan turvallisuusmääräykset on tarkastettava Fukushiman ydinkatastrofi huomioon ottaen. Kyse on yli 400 ydinreaktorista koko maailmassa. Suhtaudun myönteisesti "stressitestien" käyttöönottoon mahdollisimman pian. Tämä toimenpide ei kuitenkaan riitä – tarvitaan ydinturvallisuuskulttuuria. Haluaisin mainita Tšernobylin onnettomuuden vuonna 1986, jolloin otettiin käyttöön "ydinturvallisuuden" käsite.

Romanian osalta haluaisin panna merkille, että Cernavodăn ydinvoimalan toiminnan vaarantumisesta maanjäristyksen takia ei ole vaaraa. Tehdyt ennaltaehkäisevät tutkimukset osoittivat, että molemmat reaktorit toimivat turvallisesti. Ne tuottavat noin 20 prosenttia maassa käytetystä energiasta. Voimala kestää maanjäristykset, joiden voimakkuus on 8 magnitudia Richterin asteikolla, ja maanjäristysten, joita Romaniassa voi tapahtua, keskimääräinen voimakkuus on 7–7,5 magnitudia.

  Spyros Danellis (S&D), kirjallinen. – (EL) Fukushiman murhenäytelmä on vienyt meidät hyvin tuskallisella tavalla uudelle aikakaudelle ydinenergian käytön osalta. Samalla sekä 2000-luvun energiahaasteet että monien ydinvoimaloiden iän ja lisääntyvän epäluotettavuuden aiheuttamat vaarat ovat saaneet aikaan muutoksen, ja siksi Euratomin perustamissopimusta, jota ei ole käytännössä tarkistettu kertaakaan yli puoleen vuosisataan, on tarkistettava. Jos EU:n tasolle halutaan täysimääräinen valvonta alalla, jolle on luonteenomaista avoimuuden puute, Euratom pitäisi liittää Euroopan unioniin, ja ydinturvallisuuskysymykset olisi saatava tavallisen lainsäädäntömenettelyn piiriin. Tämän tarkistuksen osana voitaisiin ottaa käyttöön aiempaa ankarampia turvallisuuseritelmiä, rajoituksia (kuten maanjäristysalueet) ja tiukkoja rakennuseritelmiä uusille ydinvoimaloille sekä nykyisten voimaloiden säännöllinen ja luotettava stressitestaus. On sanomattakin selvää, että EU:n naapurimaiden on sovellettava uusia ankaria puitteita siihen asti, tietysti, kunnes onnistumme vapautumaan lopullisesti ydinvoimaloiden painajaisesta.

  Proinsias De Rossa (S&D), kirjallinen. – (EN) Vastustan ydinfissioenergiaa turvallisuusperiaatteen vuoksi, mutta tuen jatkuvaa tutkimusta ydinfuusion mahdollisuuksista mahdollisena turvallisempana vaihtoehtona pidemmällä aikavälillä. Turvallista keinoa ei ole. Onnettomuuksia tapahtuu aina. Äskettäinen Japanin ydinonnettomuus, josta meille sanottiin, että sellaista ei voisi koskaan tapahtua, osoittaa jälleen kerran, että nykyinen ydinenergiatuotanto voi olla katastrofaalista. Sen sivutuote, radioaktiivinen jäte, on jo tappavaa ihmisten terveydelle ja se vaikuttaa ikuisesti. Sen sijaan, että investoitaisiin miljardeja euroja uusiin ydinvoimaloihin, meidän on investoitava nuo rahat uusiutuvien energialähteiden kehittämiseen.

  András Gyürk (PPE), kirjallinen. – (HU) Japanin kokemusten vuoksi monet maat ajattelevat luultavasti uudelleen ydinenergiastrategioitaan. Saksa on jo ryhtynyt konkreettisiin toimenpiteisiin ja sulkenut ennen vuotta 1980 rakennetut ydinvoimalansa kolmeksi kuukaudeksi. Mikäli monet EU:n jäsenvaltiot ajattelevat ydinenergiastrategiaansa uudelleen Japanin tapahtumien vuoksi, sillä voi olla huomattava vaikutus EU:n energiamarkkinoihin, koska ydinvoimaloiden tuottama sähkö on korvattava muilla lähteillä. Olen vakuuttunut siitä, että tässä tilanteessa hätäisillä toimenpiteillä voi olla samat haitalliset vaikutukset kuin mahdollisella katastrofilla. Sen sijaan olisi tarkoituksenmukaisinta ottaa huolellisesti huomioon yksittäisten skenaarioiden vaikutukset. Vain siten voimme estää sähkönhintojen nousun, joka vastaa edellä mainittujen Saksan toimenpiteiden seurauksia, ja estää jäsenvaltioita, jotka tavanomaisissa olosuhteissa vievät sähköä, kohtaamasta toimitusvarmuuteen liittyviä haasteita. EU:n on harkittava perusteellisesti ja kylmäpäisesti vaikutuksia, joita ydinenergiastrategian uudelleenajattelulla olisi energiamarkkinoihin. Epäselvää on myös, mitkä teknologiat voisivat sopia parhaiten ydinvoimaloiden kapasiteetin korvaamiseen. Vielä yksi tärkeä kysymys on se, mitä vaikutuksia mahdollisella strategian muutoksella olisi kaasumarkkinoihin, kaasun toimitusvarmuuteen ja EU:n hiilidioksidin vähennystavoitteisiin. Lopuksi, suhtaudun myönteisesti Euroopan komission nopeaan reagointiin ja ilmoitukseen siitä, että EU:n ydinvoimaloille tehdään stressitestit. Tärkein kysymys on kuitenkin se, mitä lisätoimenpiteitä EU suunnittelee taatakseen ydinenergiatuotannon turvallisuuden.

  Ivailo Kalfin (S&D) , kirjallinen. – (BG) Fukushiman murhenäytelmä pakottaa meidät tekemään johtopäätöksiä ja hyväksymään välittömästi EU:n kansalaisten odottamat toimenpiteet. Nämä toimenpiteet on kuitenkin kohdistettava oikeaan suuntaan.

Perusongelma, johon meidän on puututtava, on EU:n kansalaisten turvallisuuden takaaminen. Euroopan parlamentti käsittelee tulevina kuukausina monia lainsäädäntötekstejä, joissa määritetään EU:n energia-alan ja erityisesti ydinenergian tulevaisuus.

Tällä hetkellä turvallisuus on ensisijainen tavoitteemme. Meidän ei pitäisi vertailla EU:n voimaloita 40-vuotiaaseen Fukushiman ydinvoimalaan, jonka yksityinen omistaja oli kieltäytynyt täyttämästä turvallisuuden parantamista koskevia vaatimuksia.

EU:n on hyväksyttävä mahdollisimman pian turvallisuuden vähimmäisstandardit, joista tehdään pakollisia kaikille voimaloille. Nämä standardit pitäisi laatia ja hyväksyä ennen kuin voimaloissa tehdään stressitestit. Hallituskautensa aikana Bulgarian sosialistipuolue vaati monesti kyseisten standardien luomista, mutta mitään ei ole tapahtunut tähän mennessä. Euroopan ydinturvallisuusviranomaisten ryhmän asiantuntijoiden on laadittava sekä standardit että stressitestien kriteerit.

Tuen uusien teknologioiden kehittämistä ja erityisesti uusiutuvia energialähteitä. On kuitenkin piinallisen selvää, että niillä ei voida korvata ydinlaitoksia lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä.

  Pavel Poc (S&D), kirjallinen. – (CS) Yksi Fukushiman ydinvoimalan ensimmäisen reaktorin onnettomuudesta saatu opetus on se, että sähköntuotannon antaminen kokonaan yksityiselle sektorille on vaarallista. Yksityinen pääoma maksimoi voitot, jopa turvallisuustoimenpiteitä laiminlyömällä. Miten monta maailmanlaajuista ympäristökriisiä, "Meksikonlahden öljyvuotoja" tai "Fukushimoja" tarvitaan ennen kuin tunnustamme sen lopullisesti? Maailma on nyt rahoituskriisissä yksityisten sijoittajien vastuuttomuuden takia. Meressä on miljoonia tonneja öljyä yksityisten öljyfirmojen vastuuttomuuden takia. Yksityisen yrityksen vastuuttomuuden takia Japanilta vie vuosikymmeniä selvitä maansa, merensä ja elintarvikeketjunsa radioaktiivisesta saastumisesta. Ydinvoiman olisi aina oltava valtiollisessa tai kansainvälisessä valvonnassa. Suunnitelluissa stressitesteissä on oltava yhtenäiset standardit, avoimet ja riippumattomat valvontaelimet, ja niiden on oltava rajatylittäviä. Vaikka EU:ssa on oikeudelliset kehykset, joiden puitteissa käynnistetään jatkuvia parannuksia teknologiassa, tutkimukseen ja koulutukseen on investoitava kattavasti mahdollisimman korkean turvallisuustason takaamiseksi ja terveyden ja ympäristön suojelemiseksi uusimpien tieteellisten ja teknisten tulosten mukaan. Kattavat investoinnit ovat myös välttämättömiä tällä hetkellä sangen väliaikaisesti varastoidun ydinjätteen ja käytetyn polttoaineen hallinnassa. Tästä katastrofista tehdyt johtopäätökset on suunnattava päättäväisesti turvallisuuden vahvistamiseen, eikä ainoan käytettävissämme olevan kestävän ja ilmaston kannalta neutraalin energialähteen sulkemiseen.

  Daciana Octavia Sârbu (S&D) , kirjallinen. – (EN) Japanin ydinonnettomuus on saanut aikaan uusia huolia ydinvoiman turvallisuudesta koko maailmassa. Romaniassa monet elimet, myös Euroopan komissio ja Kansainvälinen atomienergiavirasto ovat arvioineet Cernavodăn ydinvoimalan. Vuoden 2004 tutkimuksessa määritettiin seisminen vaara ainoaksi suureksi riskitekijäksi voimalan turvallisuuden kannalta. Tätä riskiä on hallittava tehokkaasti ja, kuten Japanin murheelliset tapahtumat osoittavat, kiireellisesti. Suhtaudun siksi myönteisesti äskettäiseen ehdotukseen stressitestien käytötönotosta ydinvoimaloissa sekä ydinturvallisuutta koskevan direktiivin täytäntöönpanoon. Riippumatta siitä, mitä päätämme tulevasta energiayhdistelmästä, tai siitä, miten saavutamme oma vähähiiliset tavoitteemme, ydinlaitosten turvallisuus, myös pitkän aikavälin varastojen turvallisuus, on edelleen erittäin tärkeää sekä nykyisille että tuleville sukupolville.

  Theodor Dumitru Stolojan (PPE), kirjallinen – (RO) Ydinenergia on luonnonvara, jota ilman maailmantalous ei pärjää kauan. Emme saa tehdä johtopäätöstä, että torjumme ydinenergian vain, koska tapahtuu vaarallisia onnettomuuksia, jotka vaikuttavat ydinvoimaloiden toimintaan. Ratkaisuna on, että osoitamme enemmän resursseja tutkimukseen tällä alalla ja parannamme ydinteknologiaa, jotta voimme vähentää onnettomuuksista aiheutuvaa riskiä.

  Marc Tarabella (S&D), kirjallinen. – (FR) Kyllä, meidän on poistettava asteittain ydinvoima – se on selvää. Sitä ei kuitenkaan ole mahdollista tehdä yhdessä yössä. Pelkästään Belgiassa 55 prosenttia sähköstä tulee ydinenergiasta. Miten lämmittäisimme, ruokkisimme ja valaisisimme, jos päättäisimme sulkea kaikki ydinvoimalat huomenna? Siksi meidän on toimittava kahdella tasolla.

Ensiksi meidän on nostettava nykyisten voimaloiden turvallisuusstandardeja käyttämällä erityisesti stressitestejä, joita parhaillaan toteutetaan jäsenvaltioissa. Näiden testien yhdenmukaistaminen EU:n tasolla on ehdottoman tärkeää, ja sen lisäksi meidän on oltava mahdollisimman avoimia. Meidän on palautettava luottamus ydinvoimaan.

Toiseksi meidän on tehostettava tutkimusta ja innovaatiota kehittääksemme mahdollisimman pian ratkaisuja, joiden ansiosta voimme säästää energiaa ja edistää kestäviä ja tehokkaita uusiutuvia energialähteitä. Edullisin, vähiten saastuttava ja vaarattomin energia on käyttämätöntä energiaa. Näiden ponnistusten vuoksi tästä päivästä lähtien EU:n tasolla ja jäsenvaltioissa on otettava käyttöön velvoittava lainsäädäntö ja valtavat investoinnit.

(1) Ks. pöytäkirja.

13. Syyrian, Bahrainin ja Jemenin tilanne

  Puhemies. – (ES) Esityslistalla on seuraavana keskustelu komission varapuheenjohtajan ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan Catherine Ashtonin julkilausumasta, joka koskee Syyrian, Bahrainin ja Jemenin tilannetta.

Neuvoston puheenjohtaja Zsolt Németh puhuu Catherine Ashtonin puolesta.

  Zsolt Németh, komission varapuheenjohtajan/unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, olen täällä tänään esittämässä joitakin huomioita Bahrainin, Syyrian ja Jemenin tilanteesta korkean edustajan Catherine Ashtonin puolesta.

Syyrian tapahtumat saivat hiljattain dramaattisen käänteen. Jemenissä hirvittävä tilanne saattaa hyvinkin pahentua entisestään. Bahrainin tilanne on hyvin jännittynyt, mikä on hyvin huolestuttavaa, vaikka verenvuodatus on siellä ollut vähäisempää. EU on seurannut koko alueen nopeasti kehittyvää tilannetta hyvin tarkkaavaisesti, kuten lukuisat korkean tason kokoukset, viralliset julkilausumat ja neuvoston päätelmät osoittavat.

Tämän lisäksi korkea edustaja Catherine Ashton on ollut jatkuvasti yhteydessä keskeisiin kumppaneihin ja kyseisten maiden keskeisiin toimijoihin. Yhteyttä on pidetty päivittäin suoraan puhelimitse tai hänen kyseisissä maissa olevien edustajiensa välityksellä, jotta EU voisi vaikuttaa asiaintilaan aina, kun se on mahdollista ja hyödyksi. Kunkin maan tilanne on ainutlaatuinen ja edellyttää huolellisesti harkittua ja maakohtaisesti suunniteltua strategista reaktiota. Koska tilanteet muuttuvat niin nopeasti, on kuitenkin erittäin tärkeää noudattaa järkevää vakaisiin perusperiaatteisiin perustuvaa politiikkaa.

Haluan mainita kolme periaatetta. Ensinnäkin väkivallasta on pidättäydyttävä. Kansanjoukkojen mielenosoituksiin on suhtauduttava rauhanomaisesti ja ihmisoikeuksia ja perusvapauksia on kunnioitettava kaikilta osin. Toiseksi vuoropuhelua on edistettävä. Erimielisyyksiä ja epäkohtia on käsiteltävä rakentavasti niin, että oikeat henkilöt ovat valmiita neuvottelemaan keskenään ilman ennakkoluuloja ja -ehtoja. Kolmanneksi perusteellisten poliittisten ja taloudellisten uudistusten on oltava lähtöisin kyseisistä maista. EU on todennut hyvin selvästi, että se on pyydettäessä valmis antamaan nopeasti apua.

Seuraavaksi käsittelen tarkemmin keskustelun kohteena olevia kolmea maata.

Bahrainin tilanne on edelleen jännittynyt, vaikka tilanne kaduilla on normalisoitunut jonkin verran. Pidätykset jatkuvat. Ihmisiä pidätetään sen vuoksi, että he ovat vain käyttäneet sananvapauttaan. EU ja korkea edustaja ovat tuominneet selkeästi väkivallan käytön Bahrainissa, kuten alueen muissakin maissa, ja kehottaneet viranomaisia ja kaikkia paikalla olevia joukkoja kunnioittamaan kaikilta osin ihmisoikeuksia ja perusvapauksia sekä kansainvälisiä humanitaarisia normeja.

Lisäksi olemme toistuvasti kehottaneet Bahrainin viranomaisia ja oppositiota käynnistämään aidon kansallisen vuoropuhelun. Korkea edustaja on puhunut ulkoministerin kanssa tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Jollei ryhdytä konkreettisiin toimiin, joilla kaikki oikeat henkilöt saadaan neuvottelemaan keskenään jättämättä ketään neuvottelujen ulkopuolelle ja asettamatta ennakkoehtoja, vaarana on, että ääriainekset pääsevät voitolle. Tämä vaikuttaisi selvästi ja huolestuttavasti alueen vakauteen. Paras keino vakauden säilyttämiseksi ja edistämiseksi on yhä vuoropuhelu. Tämän viestin korkea edustaja vie mukanaan, kun hän tapaa kohta Persianlahden yhteistyöneuvoston ministerit tässä kuussa.

Syyriassa mielenosoitukset ovat levinneet useisiin kaupunkeihin maaliskuun puolivälin jälkeen. Mielenosoitukset on tukahdutettu raa'asti, mitä ei voida hyväksyä. Korkea edustaja ja Euroopan unioni ovat esittäneet Syyrian viranomaisille lukuisia kehotuksia, jotta nämä lopettaisivat väkivallan käytön, kunnioittaisivat kansalaisten oikeutta osoittaa mieltään rauhanomaisesti ja kuuntelisivat heidän oikeutettuja toiveitaan. Syyrian kansa ansaitsee kauan odotettuja poliittisia uudistuksia, etenkin sanan- ja kokoontumisvapautta sekä poliittista osallistumista ja hallintoa koskevia uudistuksia.

Presidentti al-Assad ei 30. maaliskuuta pitämässään puheessa esittänyt selkeää uudistusohjelmaa eikä aikataulua sen toteuttamiseksi. EU painostaa edelleen Syyriaa toteuttamaan uudistuksia viipymättä. Niiden on oltava todellisia ja merkittäviä – eikä vain kosmeettisia – poliittisia ja sosioekonomisia uudistuksia, jotka on toteutettava heti. Aiomme seurata hyvin tarkkaan, miten uusi, vielä muodostamatta oleva hallitus ryhtyy ajamaan uudistuksia. Toivomme, että oikeudellisen komitean perustaminen johtaa poikkeustilan lopettavan sekä ihmisoikeudet ja perusvapaudet takaavan uuden lainsäädännön laatimiseen.

Samaan aikaan EU painostaa edelleen julkisesti ja yksityisesti Syyrian johtoa pidättäytymään väkivallasta mielenosoittajia kohtaan. Yhtä tärkeää on ilmaista, että väkivallasta ja ihmishenkien menetyksistä vastuussa olevat tahot on saatava vastaamaan teoistaan ja että kaikki poliittiset vangit ja ihmisoikeuksien puolustajat on vapautettava.

Jemenin tilanne on edelleen erittäin huolestuttava. Maaliskuun 18. päivän valitettavien väkivaltaisuuksien jälkeen korkean edustajan viestit olivat päivänselviä. Myös 21. maaliskuuta annetuissa ulkoasiainneuvoston päätelmissä toistettiin, että EU tuomitsee mielenosoittajiin kohdistuvan voimankäytön. Lisäksi EU totesi yksiselitteisesti, että ihmishenkien menetyksistä vastuussa olevat tahot olisi saatava vastaamaan teoistaan oikeuden edessä.

Jemenin johdolta tämän jälkeen saadut viestit eivät ole olleet yhtä selkeitä. Tämän vuoksi korkea edustaja soitti presidentti Salehille suoraan 30. maaliskuuta ja kehotti tätä tekemään kaikkensa verenvuodatuksen lopettamiseksi. Korkea edustaja esitti näkemyksensä, jonka mukaan paras tapa varmistaa asia olisi aloittaa uskottava ja nopea poliittinen muutos viipymättä. Perustuslaillisen muutoksen olisi perustuttava oleellisiin ja johdonmukaisiin sitoumuksiin, jotka toteutetaan asianmukaisesti.

Aika käy vähiin, ja Jemenin kansa joutuu kärsimään. Tämän vuoksi EU on yhdessä kansainvälisten kumppaneidensa kanssa pyrkinyt hyvin aktiivisesti lieventämään Jemenin kriisin vaikutuksia ja aikoo tehdä niin vastaisuudessakin.

Puhetta johti
varapuhemies Miguel Angel MARTÍNEZ MARTÍNEZ

  Puhemies. – (ES) Koska jäsen Brok istuu jäsen Salafrancan vieressä, haluan käyttää tilaisuutta hyväkseni ja onnitella jäsen Brokia ja hänen suosikkijoukkuettaan eilisestä menestyksestä. Hänellä on Schalke 04:n huivi. Joukkue saavutti loistavan voiton, mutta apuna oli maailman parhaimpiin pelaajiin kuuluva espanjalainen Raúl. Nyt kun olemme onnitelleet jäsen Brokia, puheenvuoro on puolentoista minuutin ajan jäsen Salafrancalla, joka puhuu Euroopan kansanpuolueen ryhmän (kristillisdemokraatit) puolesta.

  José Ignacio Salafranca Sánchez-Neyra, PPE-ryhmän puolesta. – (ES) Arvoisa puhemies, olen täysin samaa mieltä siitä, mitä juuri sanoitte.

Arvoisa neuvoston puheenjohtaja Németh, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, haluan todeta, että olemme seuranneet jatkuvasti korkean edustajan Ashtonin toimittamia tietoja näiden maiden tapahtumista. Mielestäni meidän olisi annettava tunnustusta hänen Euroopan unionin puolesta tekemälleen työlle, jolla tuetaan demokraattisia pyrkimyksiä Bahrainissa, Jemenissä ja Syyriassa. Huomenna parlamentti antaa päätöslauselman, jota kaikki poliittiset ryhmät tukevat tässä suhteessa.

Arvoisa puhemies, haluaisin kuitenkin esittää pari kysymystä ja pyytäisin, että neuvoston puheenjohtaja Németh välittäisi ne korkealle edustajalle Ashtonille.

Ensinnäkin joissakin Euroopan unionin elimissä ja tietysti parlamentissa on sellainen tunne, että yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittämisessä otetaan askel taaksepäin ja palataan poliittisen yhteistyön aikaan. Lissabonin sopimusta ei tietystikään tehty tätä varten.

Toiseksi on syntynyt ristiriita, joka koskee läsnäolomme lisäämistä kyseisissä maissa, koska ei ole mitään tietoa muutosprosessien lopputuloksista. On selvää, että meidän on oltava läsnä. On myös selvää, että korkean edustajan Ashtonin tiedonannossa esitettävä periaate, jonka mukaan ne, joiden uudistukset menevät pidemmälle ja etenevät nopeammin, saavat EU:lta enemmän tukea, on hyvin järkevä.

Arvoisa puhemies, päätän puheenvuoroni kysymykseen, jonka haluan esittää. Ovatko EU:n jäsenvaltiot halukkaita lisäämään varoja, jotta voidaan vastata kyseisten maiden kasvaviin tarpeisiin?

  Véronique De Keyser, S&D-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, tiedämme hyvin korkean edustajan Ashtonin voimakkaat diplomaattiset toimet, joita hän jatkaa edelleen, sekä niihin tilanteisiin liittyvät vaikeudet, joita hän kohtaa tässä yhteydessä. Ovathan Syyria, Jemen ja Bahrain valtioita, joiden kanssa meillä on vain kauppasopimuksia. Sopimukset eivät sisällä esimerkiksi ihmisoikeuksia koskevia lausekkeita, joten käytettävissämme on vain hyvin vähän keinoja.

Tästä huolimatta haluan sanoa kolme asiaa. Ensinnäkin haluan todeta kansan innostuksesta ja kadulla tarkka-ampujien tulen alla olevista, että meidän on paitsi tuettava heitä myös varmistettava kaikin keinoin, että väkivalta loppuu. Tapasin tänään syyrialaisen toisinajattelijan. Toisinajattelijat vaativat loppujen lopuksi vain väkivallan lopettamista, jotta he voivat ilmaista mielipiteensä. Tästä asiasta haluan todeta, että vaikka meillä ei ole Syyrian kanssa sopimusta, meidän olisi käytettävä tarvittaessa pakotteidemme koko valikoimaa väkivallan lopettamiseksi.

Toiseksi haluan todeta, että nyt keskustelun kohteena olevat maat ovat yleensä maita, joita olemme aseistaneet, itse asiassa yliaseistaneet. Tämä pätee sekä Persianlahden alueen maihin että Libyaan. Mielestäni vähimmäisvaatimus olisi tarkempi asevalvonta, jotta näistä maista ja niiden hallituksista ei tule ruutitynnyreitä, jotka kääntyvät omia kansalaisiaan vastaan.

Lopuksi haluaisin tuoda esiin kaksinaismoraalia koskevan kysymyksen. Mielestäni olemme toimineet hyvin varovaisesti Bahrainin suhteen ja hyvin tiukasti muiden maiden suhteen. Tiedän, että Bahrainin tilanne on erityisen herkkä, että Saudi-Arabia on lähettänyt sinne joukkoja ja että Saudi-Arabia ja Persianlahden yhteistyöneuvosto auttavat meitä Libyan vastaisissa toimissa. Emme kuitenkaan halua maksaa öljytynnyreistä ja Libyan hallituksen vastaisesta avusta vaikenemalla šiiamuslimeista, jotka ovat parhaillaan Bahrainin hallituksen tukahduttamistoimien kohteena.

  Anneli Jäätteenmäki, ALDE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, olen vihainen. Ryhmämme eilisessä kokouksessa oli kolme Human Rights Watch- ja Amnesty International -järjestöjen edustajaa, jotka olivat olleet Bahrainissa, Jemenissä ja Syyriassa. Heidän kuvauksensa olivat kauhistuttavia.

Tulin vihaiseksi. Korkealta edustajalta Ashtonilta saamamme kirje ei ole mikään strategia, vaan jälleen kerran kyseessä on ohjelma. Olisi lopetettava tyhjänpäiväisten viestien lähettäminen, jota olemme tehneet liian kauan Tunisian, Egyptin ja Libyan suhteen. On aika ryhtyä toimiin.

Ensinnäkin EU:n olisi vaadittava YK:n ihmisoikeusneuvoston erityisistunnon kutsumista koolle Geneveen. YK:n olisi lähetettävä valtuuskunta näihin kolmeen maahan, jotta niiden hallinnot saadaan vastaamaan ihmisoikeusrikkomuksistaan.

Toiseksi EU:n olisi vaadittava, että aseiden vienti EU:n jäsenvaltioista näihin kolmeen maahan kielletään. On todella sietämätöntä, että EU:n jäsenvaltiot myyvät edelleen aseita näiden maiden hallinnoille.

Kolmanneksi EU:n olisi tehtävä selväksi, että jos näiden maiden poliittiset hallinnot ovat esteenä demokratisoitumiselle, niiden on aika luopua vallasta. Sillä välin meidän olisi otettava käyttöön pakotteita, kuten varojen jäädyttäminen ja matkustuskielto.

Toistan, että on aika ryhtyä toimiin.

  Hélène Flautre, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, on hyvä asia, että kansanjoukot liikehtivät oikeuksiensa ja vapauksiensa puolesta ja saadakseen aikaan muutoksen poliittisessa hallinnossa ja lisätäkseen demokratiaa. Se on Euroopan unionin ulkopolitiikan ja koko Eurooppa-hankkeen ydin, joten se tietysti herättää meissä innostusta ja auttamisen halua.

Sen sijaan on hyvin ikävää, että nämä kansanjoukot ovat joutuneet erittäin raakojen tukahduttamistoimien kohteeksi ja vaarantavat henkensä osoittaessaan mieltä näiden arvojen ja pyrkimysten puolesta. Tätä ei voida mitenkään hyväksyä. Väestöä on suojeltava, mikä johti sotilaallisiin toimiin Libyassa. Näissä kolmessa maassa mieltään osoittavien suojelemiseksi on kuitenkin käytettävä muita keinoja.

Julkilausumat ovat mielestäni erittäin tärkeitä, samoin kansanjoukkojen oikeutetut pyrkimykset. Lisäksi tarvitaan kuitenkin toimia. On esimerkiksi varmistettava, että kansalaisiinsa kohdistetusta kohtuuttomasta voimankäytöstä vastuussa olevat johtajat eivät jää rankaisematta. Tämän vuoksi Yhdistyneiden Kansakuntien ihmisoikeusneuvoston jäsenvaltioiden diplomaattisen koneiston on toimittava täydellä höyryllä, jotta saadaan valtuuskuntia, raportteja ja päätöslauselmia. Näin vastuussa olevat poliitikot saadaan vakuuttuneiksi siitä, etteivät väkivallanteot jää rankaisematta.

Mielestäni meillä on myös varmasti keinoja kiertää lehdistön pimentäminen. Niin kansallisilla kuin ulkomaisillakin toimittajilla on huomattavia vaikeuksia päästä kuvaamaan tilannetta. Tiedämme, mitä voimme tehdä. Meillä on näiden esteiden ylittämiseen välineet, joita on ehdottomasti käytettävä. Kun meillä on välineet, joiden avulla voidaan toimia, on mielestäni keksittävä keino, jolla niitä voidaan käyttää.

Nyt ei tietenkään ole oikea aika kärttää Syyrian presidentiltä, että hän allekirjoittaisi takaisinottosopimuksen. Allekirjoittaminen edellyttäisi joka tapauksessa tiettyjen ehtojen täyttämistä, kuten todellista, tehokasta ja asianmukaista ohjelmaa, uudistusten toteuttamista Syyriassa sekä kaikkien mielipidevankien ja rauhanomaisten mielenosoittajien vapauttamista paitsi Syyriassa myös kyseisissä kahdessa muussa maassa.

  Sajjad Karim, ECR-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, haluan sanoa ministerille seuraavan asian. Kun istuin tässä kuuntelemassa julkilausumaanne, kuulin sanottavanne. Se oli kuitenkin pelkkää puhetta – välillä hyvin kaunista puhetta, mutta valitettavasti yhtä kaikki tyhjänpäiväistä puhetta. Kyse oli koko ajan reagoinnista. Julkilausumanne ei sisältänyt mitään aktiivisia toimia. Kuunnellessani kirjoitin otsikoksi "Suunnitelma" paperiin, johon aioin kirjoittaa muistiin antamanne tiedot siitä, mitä EU aikoo tehdä. Edessäni on edelleen aivan tyhjä paperiarkki. Teillä ei ollut mitään annettavaa tänään.

Esittelemänne ohjelma ei sisältänyt mitään aktiivisia toimia. Kaikkialla Lähi-idässä ihmiset toivovat Euroopan astuvan esiin ja auttavan heitä saamaan oikeutensa. Teillä ei kuitenkaan ole heille muuta tarjottavaa kuin pelkkää puhetta.

Viimeksi esitetystä toimintasuunnitelmasta puuttui kokonaan ydin. Lehdistössä keskusteltiin paljon siitä, että Lähi-idän johtajat voivat edelleen ottaa rahaa kansalaisiltaan ja tuoda rahat Eurooppaan emmekä tee mitään estääksemme sen tulevaisuudessa.

Totesitte itse, että aika käy vähiin. Jos on näin, kuten uskon olevan, miksi sitten tulette tänne tänään esittämään meille vain tyhjän paperiarkin? Pyytäisin teitä kunnioittamaan enemmän tätä parlamenttia.

  Marisa Matias, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (PT) Arvoisa puhemies, olemme Jemenin, Syyrian ja Bahrainin kansalaisten tukena, kun he vaativat vapauksia ja demokratiaa ja kun mielenosoituksia ja kansannousuja tukahdutetaan verisesti. Tämän vuoksi meidän on toimittava selkeästi. Ensinnäkin vaadin, että lopetamme aseiden myynnin näihin maihin välittömästi. Eurooppa myy edelleen aseita, joita käytetään nyt siviilien tappamiseen. Toiseksi meidän on oltava kansan puolella eikä autoritaaristen tai diktatoristen hallintojen puolella.

Lisäksi haluan todeta, että solidaarisuutta osoittaessamme emme saisi unohtaa, että noudatamme edelleen kaksinaismoraalia. Sovellamme erilaisia sääntöjä kansojen demokraattisten pyrkimysten käsittelyyn ja liiketoiminnan harjoittamiseen. Libyan pommituksissa on ylitetty YK:n valtuudet selvästi, kun taas Bahrainissa esitimme vain vastalauseen, kun Saudi-Arabian armeijan joukot tulivat maahan suojelemaan kleptokratiaa. Sillä aikaa kun nuoret tekevät kaikkensa armeijan ja poliisin vastustamiseksi koko sydämestään, me vain kirjoittelemme diplomaattisia nootteja.

Arvoisa puhemies, haluan lopuksi todeta, että on yhtä väärin ajatella, että poliittiset ongelmat voidaan ratkaista sotilaallisin keinoin, kuin luulla, etteivät arabikansat ole vielä huomanneet kaksinaamaisuuttamme.

  Bastiaan Belder, EFD-ryhmän puolesta. – (NL) Arvoisa puhemies, hallinnon radikaali muutos, jossa islamilaiset ääriainekset ottaisivat vallan Syyriassa, Bahrainissa ja Jemenissä, merkitsisi kertakaikkista katastrofia sekä kansallisesti että kansainvälisesti.

Tässä odottamattomassa tilanteessa todellinen voittaja ainakin Arabian niemimaalla olisi varmasti Iranin hallitsijakaksikko Khamenei-Ahmadinejad, mikä kariuttaisi toistaiseksi Persianlahden alueen kevään jo nyt pienet mahdollisuudet. Damaskoksen, Manamahin ja Sana'an kriisit ovat muuten tarjonneet EU:lle erinomaisen tilaisuuden asettaa läheisessä yhteistyössä Yhdysvaltojen kanssa selkeät ehdot sille, että jatkamme näiden ahdingossa olevien hallintojen tukemista, eli vaatia poliittisia ja sosioekonomisia uudistuksia.

Arvoisa puhemies, Euroopan parlamentin valtuuskunta vieraili Syyriassa muutamia vuosia sitten. Vuodesta 2003 tämä alueensa ainoa sekulaarinen valtio on tarjonnut suojan sadoilletuhansille Irakin kristityille, minkä olisi toimittava varoituksena. Lännen on tehtävä kaikkensa sen varmistamiseksi, ettei Irakin erittäin verinen uskonnollisten ryhmien välinen sisällissota leviä Syyrian puolelle.

  Andreas Mölzer (NI). – (DE) Arvoisa puhemies, Tunisiasta alkanut jasmiinivallankumous ei valitettavasti etene yhtä rauhanomaisesti Jemenissä, Syyriassa ja Bahrainissa. Hallituksen ja opposition välinen vuoropuhelu on epäilemättä paras tapa sopia yhteiskunnallisten ja taloudellisten epäkohtien aktiivisesta ratkaisusta, jota kansa vaatiikin, ja demokraattisemmasta osallistumisesta. On kokonaan toinen asia, noudatetaanko tällaisia sopimuksia. Mielenosoitusten aaltohan sai alkunsa poliittisia uudistuksia koskevien lupausten rikkomisesta. Kansaa on vaiennettu tyhjillä lupauksilla jo liian pitkään, joten nyt on toimittava. Kaksitahoinen strategia, jonka mukaan opposition mielenosoitukset tukahdutetaan väkivaltaisesti samaan aikaan kun luvataan muutamia pieniä uudistuksia, joilla ei saada aikaan mitään todellista poliittista muutosta, voi johtaa tilanteen kärjistymiseen kaikissa kolmessa maassa, kuten tiedämme.

Syyriassa jatkuvat levottomuudet antavat aihetta pelätä, että hallituksen ostamia aseita myydään eteenpäin terroristijärjestöille, kuten Hizbollahille. EU:n olisi mielestäni toimittava näissä konflikteissa puolueettomana välittäjänä.

  Salvatore Iacolino (PPE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, ottelu on voitettu vasta toisen pelin jälkeen, joten meidän on odotettava vielä Inter Milanin ja Schalke 04:n välistä peliä, jotta näemme, ketkä selviytyvät seuraavalle kierrokselle. Olen kuitenkin samaa mieltä siitä, että Raúl on loistava jalkapalloilija.

Se, mitä tapahtuu Syyriassa, Jemenissä ja Bahrainissa, ei eroa siitä, mitä tapahtuu muualla maailmassa. Vaikka tällaiset mullistukset johtuvat tavallisesti taloudellisista syistä, taustalla on kaikissa tapauksissa syvä vapauksien kaipuu. Facebook ja Internet ovat murtaneet eri puolilla maailmaa vielä valitettavasti olevien monien valedemokratioiden eristyksen.

Esitaistelijat ja uusi käsitys politiikasta kuvastavat monien nuorten haaveita. Halutaan todellista kansalaisuutta, etenkin alueilla, joissa nuoret ovat tietoisempia ja koulutetumpia. Toisinajattelija Suhair al-Atassi vapautettiin joitakin päivä sitten, mikä oli osoitus, tosin vähäinen, kehityksestä ajatuksenvapauden ja poliittisen vapauden suuntaan. Samanlaista innostusta koetaan Jemenissä, jossa järjestetään presidentti Salehin vastaisia mielenosoituksia, ja tilanne on hyvin samantapainen myös Bahrainissa. Meidän on toimittava voimakkaasti väkivallan lopettamiseksi. Siirtymistä kohti demokratiaa on tuettava. Emme saa jälleen kerran vitkastella.

Välimeren alueen tapahtumia on vaikea tulkita, minkä vuoksi Euroopan unionin on korotettava äänensä ja toimittava solidaarisesti. Tällä hetkellä tämä ehkä auttaisi niitä Välimeren alueita, joihin kohdistuu kasvavia muuttovirtoja.

  Richard Howitt (S&D). – (EN) Arvoisa puhemies, olipa sitten kyse mielenosoittajiin Sana'assa Jemenissä 15. maaliskuuta kohdistuneesta koordinoidusta tarkka-ampujaiskusta, 100 000 mielenosoittajaan Deraassa Syyriassa 17. maaliskuuta kohdistuneesta iskusta tai Bahrainin Salmaniya-sairaalan kuudennesta kerroksesta, jonne naamioituneet aseistetut miehet vievät loukkaantuneet mielenosoittajat, jotka eivät koskaan palaa, ja jonne loukkaantuneiden on pakko mennä, koska siellä on maan ainoa veripankki, meidän on osoitettava, että sillä aikaa kun tiedotusvälineet voivat keskittyä vain yhteen maahan kerrallaan, tämä parlamentti puolustaa ihmisoikeuksia kaikkialla, missä ne ovat uhattuina.

Meidän on tänään kehotettava ulkoasiainneuvostoa pyrkimään siihen, että väkivallasta vastuussa olevat tahot saatetaan vastaamaan teoistaan ja että väkivallanteot tutkitaan puolueettomasti ja etteivät ne jää rankaisematta. Tämä toimisi nyt uusia väkivallantekoja ehkäisevänä perusvaroituksena.

Toiseksi, koska on raportoitu, että Bahrainin turvallisuusjoukot ovat ampuneet oletettavasti ei-tappavia ammuksia alle metrin etäisyydeltä ja tappaneet mielenosoittajia halkaisemalla heidän päänsä kirjaimellisesti kahtia, meidän on keskeytettävä kaikkien aseiden toimittaminen ja luovutus alueelle sekä tätä koskevien lupien myöntäminen.

Lopuksi toteaisin, että eteläisistä naapurimaista annetussa komission jäsenen Fülen tiedonannossa esitettyjen periaatteiden on oltava vallitsevana piirteenä lähestymistavassamme, joka koskee Syyrian kanssa tehtävän assosiaatiosopimuksen allekirjoittamisprosessia. Prosessi on aloitettava vaatimalla, että kansainväliset ihmisoikeustarkkailijat pääsevät nyt paikalle esteettä. Jasmiinivallankumous on muuttanut arabimaita, joten meidän on osoitettava, että myös me olemme muuttuneet.

  Alexander Graf Lambsdorff (ALDE). – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, kevät on tullut Välimeren alueelle, mutta talvi jatkuu yhä Persianlahden alueella ja Syyriassa. Väkivallanteoista näkemämme kuvat ovat järkyttäviä. Sadat ihmiset ovat saaneet surmansa, ja Amnesty International -järjestön ja Yhdistyneiden Kansakuntien raportit ovat huolestuttavia.

Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmän esittämät vaatimukset ovat selkeitä. Haluamme, että YK:n ihmisoikeusneuvoston erityisistunto kutsutaan koolle Geneveen mahdollisimman pian. Euroopan neuvoston ja niiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden, jotka ovat edustettuina YK:n ihmisoikeusneuvostossa, olisi yhdyttävä tähän vaatimukseen. Ihmisoikeusneuvosto toimii aina hyvin nopeasti, kun on otettava kantaa Lähi-idän konfliktiin. Nyt YK:n on otettava vastaan näiden vakavien ihmisoikeusloukkausten aiheuttama todellinen haaste. Tarvitaan uudistuksia, siirtymistä kohti demokratiaa ja aseidenvientikieltoa. Nämä kaikki on jo mainittu täällä.

Katsoin suoran televisiolähetyksen Syyrian presidentin al-Assadin puheesta. Kyse on keskiaikaisen tyyppisestä diktatuurista, joka käyttää länsimaisia PR-toimistoja esitelläkseen edustajiaan näennäisinä uudistajina hienoissa lehdissä. Toimistojen ja lehtien olisi syytä miettiä, toimivatko ne todellakin oikein.

Seuraavaksi puhun Jemenistä. Mielestäni siellä piilee suurin vaara: maan etelä- ja pohjoisosien erkaantumisen, al-Qaidan aktiivisen solun ja valtion hajoamisen vaara. Olemme jo nähneet valtion rakenteiden romahtavan Somaliassa, ja Atalanta-operaatio on parhaillaan käynnissä Adeninlahdella. Alueella on välitöntä merkitystä EU:lle, joten haluamme kuulla enemmän kuin neuvoston edustaja kertoi meille tänään.

  Frieda Brepoels (Verts/ALE). – (NL) Arvoisa puhemies, toden sanoakseni minun on myönnettävä, että hämmästyin, kun kuulin ministerin esittämät kolme periaatetta: väkivallasta pidättäytyminen, vuoropuhelun edistäminen erimielisyyksien ja epäkohtien sovittelemiseksi sekä tarvittavat poliittiset uudistukset.

Tällä hetkellä pelkällä vuoropuhelun vaatimisella ei todellakaan ole mitään vaikutusta, eikä se ole oikein uskottavaakaan. Mielestäni Euroopan unionin olisi todella ryhdyttävä paljon voimakkaampiin toimiin demokraattisten uudistusten saavuttamiseksi. Meille kerrottiin, että korkealla edustajalla on lukuisia virallisia yhteyksiä, mutta mitä hän tekee pitääkseen yhteyttä kansalaisyhteiskunnan kanssa? Millä tavoin hän kuuntelee sen edustajia?

Edelliset puhujat totesivat jo, että Euroopan unionin on välittömästi lopetettava aseiden toimittaminen alueelle. Esimerkiksi viime vuonna peräti kahdeksan Euroopan unionin jäsenvaltiota toimitti pelkästään Jemeniin yhteensä yli 100 miljoonan euron arvosta aseita, joten onkohan aseiden vientiä koskevalla Euroopan unionin yhteisellä kannalla oikeastaan mitään merkitystä? Eikö tässä asiassa olisi tarpeen toteuttaa kiireellisiä toimia?

  Fiorello Provera (EFD). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, haluan puhua Bahrainista. Tällä pienellä maalla on merkittävä asema Persianlahden alueen tasapainon sekä energian saannin ja jakelun kannalta. Kuten tunnettua, maassa on merkittävä Saudi-Arabian raakaöljyn jalostamo.

Haluaisin tuoda esiin yhden tähän tilanteeseen liittyvän näkökohdan, joka on mielestäni erityisen huolestuttava. Luotettavien lähteiden mukaan on havaittavissa Iranin vaikutusta Bahrainin šiiaväestöön, siis niiden oikeutettujen pyrkimysten lisäksi, joilla pyritään maan hallinnon huomattaviin uudistuksiin. On vaikea määritellä, kuinka paljon merkitystä ulkopuolisella vaikutuksella on ollut Bahrainin viimeaikaisiin tapahtumiin, mutta vaarana on alueen epävakaus, joka voisi levitä Saudi-Arabian itäosiin, jossa asuu toinen suuri šiialaisten ryhmä. Iran rahoittaa Hamasia, tukee Hizbollahia Libanonissa ja vaikuttaa sisäpolitiikkaan Irakissa, jossa šiiamuslimit muodostavat merkittävän osan hallituksesta. Jos epävakaus leviää Persianlahden alueelle, sillä olisi selviä vaikutuksia alueella ja ehkä myös maailmanlaajuisia seurauksia.

Lähi-idän tilannetta on arvioitava hyvin tarkkaan ja kansan oikeutetut demokraattiset pyrkimykset on erotettava ulkoisesta vaikutuksesta, jolla on strategisia tavoitteita alueella.

  Ria Oomen-Ruijten (PPE). – (NL) Arvoisa puhemies, keskustelemme tänään kolmesta hyvin erilaisesta maasta, joista kullakin on omat paikalliset olosuhteensa. Jemenissä kansannousu on saavuttanut valtavat mittasuhteet poliisin ja armeijan raa'asta väkivallan käytöstä huolimatta. Bahrainissa suurena vaarana on koko alueen epävakaus Saudi-Arabian ja Iranin vaikutuksen vuoksi. Syyriassa oppositiolla ei ole käytännöllisesti katsoen ollenkaan liikkumavaraa ja hallinto näyttää olevan valmis mihin tahansa mielenosoitusten tukahduttamiseksi.

Koska olosuhteet ovat erilaiset, EU:n olisi mielestäni pidettävä yllä kahdenvälisiä suhteita näihin maihin. Tällöin on noudatettava muutamia periaatteita. Tietysti jokaisella kansalaisella on oikeus osoittaa mieltään ja ilmaista mielipiteensä vapaasti. Mitä olisi kuitenkin tehtävä rauhanomaisten mielenosoitusten suhteen, kun kansalaisista tulee samanaikaisesti vainon uhreja poliisin ja armeijan väliintulon vuoksi? Aiommeko suorittaa asiasta kansainvälisen tutkinnan? Miten EU edistää tutkintaa?

Toiseksi hallitusten velvollisuus on käydä vuoropuhelua opposition ja kansalaisyhteiskunnan järjestöjen kanssa, koska väkivalta ja sorto eivät ole koskaan oikea ratkaisu. Miten EU tarkalleen ottaen edistää vuoropuhelua? Jos Syyrian, Bahrainin ja Jemenin hallinnot eivät vielä tämän jälkeenkään pysty kuuntelemaan tai halua kuunnella kansalaisiaan, mitä seurauksia sillä on EU:n ja näiden maiden välisten suhteiden kannalta?

Arvoisa puhemies, meidän on tarjottava konkreettista apua, kuten jo monesti on todettu, mutta sillä on oltava myös todellista merkitystä. Miten aiomme saavuttaa tämän tavoitteen? Olisin halunnut tänään kuulla suunnitelman siitä, miten aiomme toimia.

Haluan esittää komission jäsenelle huomion. Mielestäni Syyrian ja myös Turkin tapauksessa olisi käytettävä muiden keinojen ohella painostusta osana niitä toimia, joista ilmeisesti aiotaan laatia suunnitelma lähiaikoina.

Lopuksi huomauttaisin vielä, että suhteista Mashrek-maihin vastaava valtuuskuntamme voisi mielestäni olla suureksi avuksi tässä asiassa ja meidän olisi tehtävä kaikkemme valtuuskunnan työn edistämiseksi.

  Ana Gomes (S&D). – (PT) Arvoisa puhemies, EU:n on oltava Jemenin, Syyrian, Bahrainin ja muiden arabimaiden kansannousuja koskevissa julkilausumissaan ja toimissaan johdonmukainen. Kyse on muustakin kuin EU:n uskottavuudesta eli sen viestin tehokkuudesta, jonka EU lähettää mielenosoitusten kohteena oleville diktatuureille sekä naisille ja miehille, jotka vaarantavat henkensä vaatiessaan kaduilla ihmisoikeuksia, oikeudenmukaisuutta ja demokratiaa.

EU on ollut tyrmistyttävän epäselvä etenkin Bahrainin suhteen. Tämä on osoitus ristiriitaisuuksista kaksinaismoraalia käyttävässä ulkopolitiikassa, jossa ollaan kiinnostuneita öljystä ja jäsenvaltioiden asetoimituksista paitsi Bahrainiin myös Saudi-Arabiaan, vaikka ne ovat puolustustarvikkeiden vientiä koskevan yhteisen kannan vastaisia.

Parlamentti vaatii, että aseiden myynti lopetetaan välittömästi. Korkea edustaja vaatii selkeästi, että Bahrainin viranomaiset on asetettava vastuuseen rauhanomaisissa mielenosoituksissa surmatuista tai kadonneista ja että tiedotusvälineiden pimentäminen on lopetettava välittömästi.

  Edward McMillan-Scott (ALDE). – (EN) Arvoisa puhemies, autoin eilen illalla järjestämään alueen asiantuntijoiden kuulemistilaisuuden. Asiantuntijat kertoivat, että tähän mennessä turvallisuusjoukkojen toiminnan vuoksi on saanut surmansa ainakin 23 ihmistä Bahrainissa, 132 Syyriassa ja ainakin 63 Jemenissä. Voidaankin kysyä, mitä EU voi tehdä. Huomenna annettavassa päätöslauselmassamme esitetään muutamia ehdotuksia.

Minun on kuitenkin todettava, että kun edeltävien kuukausien aikana Euroopan parlamentti on hyväksynyt päätöslauselmia Tunisiasta, Egyptistä ja Libyasta, avustajani ovat vertailleet päätöslauselmia ja komission toimia eli suunnitelmaa muutoksen toteuttamiseksi. Vertailun tulokset eivät ole kovinkaan rohkaisevia. Sanamme menevät hukkaan, jolleivät komissio ja neuvosto kuuntele meitä.

Julkaisen vertailun verkkosivustollani. Mielestäni Lissabonin sopimuksessa Euroopan parlamentille annettiin lisää tehtäviä. Muiden Euroopan unionin ulkopolitiikasta vastaavien tahojen on otettava meidät vakavasti. Meidän on tehtävä yhteistyötä erityisesti nyt, kun arabimaissa tapahtuu huomattavia muutoksia.

  Pino Arlacchi (S&D). – (EN) Arvoisa puhemies, Syyria, Bahrain ja Jemen ovat kolme tyranniaa, joita niiden omat kansalaiset ovat asettuneet vastustamaan. He ansaitsevat ehdottoman tukemme. Tähän asti EU:n toimet alueen demokratisoitumisaaltoon nähden ovat olleet epävarmoja eivätkä riittävän voimakkaita ja uskottavia. Jos haluamme lisätä sekä voimakkuutta että uskottavuutta, meidän on aivan ensimmäiseksi lopetettava kaksinaismoraalin käyttö.

Tuimme näitä autokratioita monin tavoin. Eurooppalaiset sekä Venäjä ja Yhdysvallat myivät niille lähes minkälaisia aseita tahansa. Nyt voivottelemme Persianlahden alueen autokratioiden kanssa käymämme asekaupan seurauksia: kuolonuhreja eli myymiemme aseiden viattomia uhreja.

Jotta olisimme uskottavia, meidän olisi purettava kaikki näiden maiden ja Persianlahden yhteistyöneuvoston kanssa tehdyt aseiden myyntiä koskevat sopimukset ja vaadittava aseiden vientikieltoa, joka koskisi koko Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän aluetta. Maiden puolustusbudjetin vähennyksestä saadut varat voitaisiin sijoittaa demokratiaan siirtymistä varten perustettavaan rahastoon.

  María Muñiz De Urquiza (S&D). – (ES) Arvoisa puhemies, arabimaiden historiallinen ja peruuttamaton siirtyminen demokratiaan ei päättynyt vielä hauraisiin siirtymisiin Egyptissä ja Tunisiassa eikä kansainvälisen yhteisön myöskin historialliseen tukeen periaatteelle, jonka mukaan velvollisuutemme on suojella Libyan väestöä.

Arvoisa komission jäsen Füle, muutos on nyt käynnissä Syyriassa, Jemenissä ja Bahrainissa. Euroopan unionin on osallistuttava prosessiin, otettava oppia aiemmista tapahtumista ja johdettava kansainvälistä toimintaa. On käytettävä laajoja toimia, kuten hyvin määriteltyä Euroopan naapuruuspolitiikkaa, sekä konkreettisia ja välittömiä toimia, jotta näiden maiden ja EU:n kansalaiset tietävät, ettei Euroopan unionin sitoutumisessa vapauteen, ihmisarvoon, demokratiaan ja ihmisoikeuksiin ole yhtään säröä.

Syyrian, Jemenin ja Bahrainin viranomaisten olisi muistettava, että valtion omiin kansalaisiinsa kohdistamalla väkivallalla on välittömiä seurauksia. Heidän olisi myös ymmärrettävä, että pinnallisten muutosten tekeminen itsevaltaiseen hallitukseen ei riitä. Sen sijaan viranomaisten on käynnistettävä välittömästi vuoropuhelu oppositioliikkeiden ja kansalaisyhteiskunnan kanssa, vapautettava heti poliittiset vangit ja ihmisoikeuksien puolustajat sekä kumottava poikkeustila välittömästi.

  Laima Liucija Andrikienė (PPE). – (EN) Arvoisa puhemies, emme saa ummistaa silmiämme näissä kolmessa maassa tapahtuvilta ihmisoikeusloukkauksilta.

Syyrian tilanne on hyvin vakava, ja panokset ovat siellä korkeimmat. Syyriassa hyökkäykset kohdistuvat opettajiin, oppositioaktivisteihin, toimittajiin ja bloggaajiin. Monet ovat saaneet surmansa, monia on pidätetty, ulkomaisia toimittajia on ajettu pois maasta, tiedonkulkua estetään eikä maassa ole ollenkaan riippumatonta lehdistöä. Olisikin harkittava Syyrian vastaisia pakotteita.

Lisäksi olisi harkittava Jemeniä ja Bahrainia koskevia toimia. Jemenin kanssa meillä on aseiden vientiä koskeva sopimus, jonka keskeyttämistä olisi harkittava.

Kun keskustelemme näiden kolmen maan tilanteesta, meidän on ensinnäkin vaadittava vastuuseen asettamista, toiseksi on kutsuttava koolle Yhdistyneiden Kansakuntien ihmisoikeusneuvoston erityisistunto Geneveen…

(Puhemies keskeytti puhujan.)

  Rosario Crocetta (S&D). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, asuin Bahrainissa kolme vuotta vuosina 1987–1990. Maata pidettiin silloin yhtenä Persianlahden alueen demokraattisimmista maista, jona sitä on pidetty myös viime vuosina. Ajatelkaa siis, mitä tapahtuu muissa maissa, kun otetaan huomioon, että Saudi-Arabiassa suoritetaan vuosittain satoja teloituksia, Iranissa tehdään kauheita surmatöitä ja kaikkialla Persianlahden alueella murhat ovat yleisiä ja lehdistöltä on evätty kaikki oikeudet.

Hyväksyimme tänään Syyriaa, Jemeniä ja Bahrainia koskevan päätöslauselman, mutta koska laadimme päätöslauselman Saudi-Arabiasta, Algeriasta, Kiinasta tai maailman muista maista, joissa loukataan ihmisoikeuksia? Ongelmana on, että täällä länsimaissa olen havainnut oudon asian. Toisaalta…

(Puhemies keskeytti puhujan.)

  Marielle De Sarnez (ALDE). – (FR) Arvoisa puhemies, mikä rooli Euroopan unionin olisi otettava maissa, joiden hallintoja niiden kansalaiset ovat asettuneet vastustamaan, mutta joiden johtajat ovat edelleen kuuroja heidän toistuville vaatimuksilleen, jotka koskevat demokratiaa, todellisia rakenteellisia uudistuksia ja oikeudenmukaisempaa kehitystä? Tämä kysymys meidän olisi ratkaistava.

Mielestäni aluksi olisi toteutettava seuraava toimi kiireellisesti. Euroopan unionin on näytettävä voimansa käyttämällä pakotteidensa koko valikoimaa tukahduttamistoimien lopettamiseksi sekä poliittisten vankien ja toimittajien vapauttamiseksi välittömästi. On tuettava riippumattoman elimen perustamista tapausten tutkimiseksi ja vaadittava ihmisoikeusneuvoston erityisistunnon koolle kutsumista.

Keskipitkällä aikavälillä on mielestäni tarkasteltava perusteellisesti suhteitamme näihin maihin. Euroopan unionin on tästä lähtien osoitettava, että se on tiukasti yleisen mielipiteen ja kansalaisten puolella eikä vallanpitäjien puolella.

Tämän vuoksi Euroopan unionin on käynnistettävä pysyvä vuoropuhelu kansalaisyhteiskunnan kaikkien voimien, kaikkien demokratian tukijoiden ja oppositioliikkeiden johtajien kanssa ja pidettävä sitä yllä. Kyse on siis huomattavasta muutoksesta...

(Puhemies keskeytti puhujan.)

  Heidi Hautala (Verts/ALE). – (EN) Arvoisa puhemies, kuten olemme kuulleet, Euroopan parlamentti suhtautuu nyt hyvin vakavasti näissä kolmessa maassa eli Bahrainissa, Jemenissä ja Syyriassa esiintyneiden ihmisoikeusloukkausten käsittelyyn. Euroopan ulkosuhdehallinnon ja komission on kerrottava meille, miten Euroopan unioni voi osoittaa, ettei se noudata enää toimissaan kaksinaismoraalia.

Meille on kerrottu hyvin monista konkreettisista toimista. Haluamme kuulla, miten YK:n ihmisoikeusneuvoston toimet edistyvät. Vaatiiko Euroopan unioni yksimielisesti Syyriaa, Bahrainia ja Jemeniä koskevan erityisistunnon koolle kutsumista?

Olemme kuulleet, että on aika lopettaa aseiden vienti näihin maihin.

Emme voi enää odottaa, joten mitä Euroopan ulkosuhdehallinto ja komissio aikovat nyt tehdä?

  Charles Tannock (ECR). – (EN) Arvoisa puhemies, Syyriassa turvallisuusjoukot ovat vastanneet raa'asti tappavalla voimalla epäkohtien vastaisiin oikeutettuihin mielenosoituksiin. Presidentti al-Assadin hyökkäävyys ja hänen puheensa liittolaisellemme Israelille, hänen tukensa terroristeille, kuten Hizbollahille, ja hänen ystävyytensä Iranin kanssa ovat mielestäni kaikki osoituksia siitä, että hän on vaarallinen itsevaltias.

Sitä vastoin Bahrain on suhteellisen nykyaikainen ja edistyksellinen perustuslaillinen monarkia. Valitettavasti šiiamuslimien ääriryhmät Iranin innoittamina ja tukemina lietsovat edelleen uskonnollisten ryhmien välisiä jännitteitä ja tekevät hallituksen ja kuninkaan vastaista propagandaa. Kuningas on pyrkinyt kärsivällisesti kuuntelemaan mielenosoittajien huolenaiheita ja aloittamaan vuoropuhelun, mutta meidän on tietysti tuomittava kaikki aseettomien mielenosoittajien kuolemat.

Lopuksi toteaisin, että näyttää siltä, että Jemenin presidentti Saleh on kohtuuttomalla voimankäytöllään vieraannuttanut tärkeimmät tukijansa, myös Yhdysvallat, huolimatta monivuotisista lujista toimistaan al-Qaidan terroristien hävittämiseksi. EU:n hänelle myöntämän tuen lakkauttaminen nyt tietämättä, mitä on tulossa, olisi hyvin riskialtis strategia.

(Puhemies keskeytti puhujan.)

  Andrew Henry William Brons (NI). – (EN) Arvoisa puhemies, voisimme kysyä, mitä meidän olisi tehtävä näiden maiden poliittisen umpikujan ja kansalaisten kärsimysten lieventämiseksi, mutta se edellyttää kolmea asiaa. Ensinnäkin sitä, että voimme tehdä jotakin, toiseksi sitä, että meidän on asianmukaista tehdä jotakin, ja kolmanneksi sitä, ettei nykyinen tilanne johdu millään tavalla meidän toiminnastamme.

Yhdistyneen kuningaskunnan tolkuton hallitus jakaa parhaillaan sotilashenkilöstölle irtisanomisilmoituksia – usein palvelusaikana. Olisi järjetöntä odottaa, että jäljelle jäävät sotilaat riittäisivät uusiin uhkayrityksiin osallistumiseen.

Valtiot tekevät juhlavan, mutta tavallisesti kirjoittamattoman sopimuksen joukkojensa kanssa lähettääkseen ne taisteluun ja vaarantamaan henkensä, mutta vain kun on kyse kansakunnan tai kansalaisten elintärkeistä eduista. Näissä valtioissa meillä ei ole elintärkeitä etuja. Lisäksi on täysi syy uskoa, että Yhdysvaltoihin ja sen liittolaisiin liittyneet ulkopuoliset voimat hyötyvät Syyrian vakauden horjumisesta. En kannata Baath-hallintoa…

(Puhemies keskeytti puhujan.)

  Paul Rübig (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, uskon, että monet näissä maissa asuvat nuoret kaipaavat demokratiaa, nykyaikaistamista ja vapautta. Se seikka meidän on otettava huomioon. Meidän on pyrittävä saamaan ystäviä näistä maista, emmekä saa tuomita kaikkia. Sen sijaan meidän on tunnistettava ne yksilöt, jotka eivät noudata nykyaikaisen yhteiskunnan sääntöjä. Tämän vuoksi olisi pyrittävä järjestämään vaihto-ohjelmia pk-yrityksille, opettajille, yliopistojen professoreille ja toimittajille. Tehtävämme on ystävystyä näiden maiden kanssa. Toivottavasti ryhdymme pian tällaisiin toimiin.

  Diane Dodds (NI). – (EN) Arvoisa puhemies, arvoisa ministeri, kuten monet muut täällä parlamentissa tänään, minäkin olen kauhistunut siitä väkivallasta ja niistä ihmisoikeusloukkauksista, joita koko alueella on esiintynyt. Arvoisa ministeri, en voi nyt kuitenkaan olla toteamatta erityisesti teille, että tänään unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan puolesta esittämänne julkilausuma osoittaa erittäin hyvin ja ehkä paremmin kuin kukaan meistä täällä koskaan pystyisi osoittamaan kyseisen tehtävän ja siihen tuhlaamiemme miljoonien eurojen järjettömyyden.

Tämänpäiväinen viestinne on aivan oikea: väkivallasta on pidättäydyttävä, vuoropuhelua on edistettävä ja uudistusten on lähdettävä kyseisistä maista. Suoraan sanoen näissä tilanteissa nämä ovat kuitenkin kaikki periaatteita, joista vain harva on eri mieltä. Tarvitsemme paljon, paljon enemmän kuin satunnaisia puheluja tai julkilausumia, joissa vaaditaan yhtä sun toista. Uskon, että Lähi-idän kansat…

(Puhemies keskeytti puhujan.)

  Zsolt Németh, komission varapuheenjohtajan/unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan puolesta. – (HU) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, paljon kiitoksia puheenvuoroista. (Puhuja jatkoi englanniksi.)

(EN) Arvoisa puhemies, haluan ensimmäiseksi vastata erikseen muutamaan Bahrainia koskevaan kysymykseen.

Keskustelussa tuotiin esiin Iranin puuttuminen Bahrainin sisäisiin asioihin. Toistaiseksi ei ole kiistattomia todisteita siitä, että Iran olisi puuttunut Bahrainin tilanteeseen yllyttämällä radikalismiin. Se on tietysti vaarana ja yksi hyvä syy lisää käynnistää kansallinen vuoropuhelu Bahrainissa mahdollisimman nopeasti sellaisen mahdollisuuden välttämiseksi.

Saudi-Arabian joukkojen tunkeutumisesta Bahrainiin haluan korostaa, että Persianlahden yhteistyöneuvoston kuudella valtiolla on keskenään yhteinen turvallisuussopimus. Saudi-Arabian ja Persianlahden yhteistyöneuvoston muita joukkoja pyydettiin maahan sopimuksen mukaisesti, ja ne ovat lähtöisin useammasta kuin yhdestä Persianlahden yhteistyöneuvoston jäsenvaltiosta. Kyse ei ole pelkästään oikeudellisesta kysymyksestä. Alueen tapahtumia arvioitaessa on suhtauduttava vakavasti myös alueelliseen ulottuvuuteen.

Jemenistä toteaisin, että Euroopan unioni on keskeyttänyt joitakin Jemenille myöntämiään tukia, esimerkiksi siviileille osana terrorismin torjuntaa myönnettävän tuen. Olimme sitä mieltä, että lähestymistapaamme oli tarpeen eriyttää tässä suhteessa.

Vastaan seuraavaksi unkariksi joihinkin esitettyihin kysymyksiin.

(HU) Jäsen Salafranca kysyi, mihin muutos johtaa. Tältä osin haluan korostaa, ettemme vielä tiedä, mihin "arabimaiden kevät" johtaa. Kukaan ei tiedä sitä. Vielä muutama kuukausi sitten emme edes tienneet, että tällainen dominovaikutus voisi olla mahdollinen. Uskon kuitenkin, ettei "arabimaiden kevään" lopputulos ole toistaiseksi vielä määräytynyt pysyvästi. Tämän vuoksi voimme mielestäni vaikuttaa lopputulokseen vielä hyvin paljon. Vastaisinkin jäsen Salafrancalle, että myös me voimme vaikuttaa vielä hyvin paljon "arabimaiden kevään" lopputulokseen.

Mielestäni täällä esitetyt ehdotukset ovat hyvin hyödyllisiä. Uskon, että sekä läsnä olevat komission edustajat että neuvoston ja Euroopan ulkosuhdehallinnon edustajat ottavat hyvin mielellään kaikki ehdotukset vastaan. Tarkastelemme parhaillaan uudelleen naapuruuspolitiikkaamme. Kaikki täällä esitetyt ehdotukset otetaan huomioon uudelleentarkastelussa. Tämän vuoksi on mielestäni sikäli oikein hyvä asia, ettei itäistä kumppanuutta koskevaa, muutaman viikon kuluttua pidettäväksi suunniteltua Budapestin huippukokousta järjestetä. Näin meillä on aikaa ottaa täällä esitetyt ehdotukset mukaan naapuruuspolitiikan uudelleentarkasteluun.

Minusta on hyvin tärkeää, että naapuruuspolitiikka on yhtenäinen. Sen on katettava itäinen ulottuvuus samalla tavoin kuin eteläinen ulottuvuus. Vain jos pystymme luomaan täällä Euroopan unionissa yhtenäisen, johdonmukaisen ja hyvin harkitun naapuruuspolitiikan, voimme olla uskottavia eteläisten naapurimaidemme mielestä. Niissä seurataan tarkkaan kaikkea, mitä sanomme. Naapuruuspolitiikkaan liittyvissä täällä esitetyissä ehdotuksissa, kuten viimeksi puhuneiden jäsen Doddsin ja jäsen Rübigin ehdotuksissa, painotettiin suhteita siviiliväestöön. Suhteet siviiliväestöön, kansalaisiin ja erityisesti nuoriin asetetaan etusijalle naapuruuspolitiikkaa kehitettäessä.

Aivan uusien rahastojen ja tarvittaessa aivan uutta suuruusluokkaa edustavien rahastojen perustaminen on myös keskeinen osa uudelleentarkastelua. Samalla on kuitenkin muistettava, että jokainen asia edellyttää yksilöllistä lähestymistapaa. Joidenkin maiden osalta pakotteiden tai aseidenvientikieltojen käyttöönotto tai joissakin tapauksissa sotilaalliset operaatiot ovat jo olleet väistämättömiä. Kuten tiedätte, Libya ei ole ainoa eteläinen naapurimaamme, jossa on käynnissä aseellinen väliintulo, vaan sellainen on ollut meneillään myös Norsunluurannikossa jo muutaman päivän ajan. Asia on omana aiheenaan esityslistalla, joten keskustelemme siitä vielä tänä iltana.

Olen kuitenkin sitä mieltä, että näitä maita, joissa sotilaallinen väliintulo on tullut sisällissodan vuoksi välttämättömäksi, ei saa sekoittaa nyt keskustelun kohteena olevien maiden kanssa, vaikka myös näissä sortoa harjoittavissa maissa, näissä autoritaarisissa, sortoa harjoittavissa maissa leikitellään väkivallan käytöllä. Korkea edustaja on mielestäni kuitenkin lähettänyt näille maille hyvin voimakkaan viestin suhtautumisestaan väkivaltaan. Myös Libyassa ja Norsunluurannikossa käynnissä olevat sotilaalliset toimet ovat varmasti hyvin voimakas viesti keskustelun kohteena oleville maille, jokaiselle näistä kolmesta maasta. Viime viikkojen aikana EU ja kansainvälinen yhteisö ovat pystyneet muodostamaan hyvin selkeän ajattelutavan.

"Oikeus suojella" ja "velvollisuus suojella" ovat uusia periaatteita, joita kansainvälinen yhteisö on soveltanut viime aikoina ja joiden olisi toimittava myös varoituksena Jemenille, Bahrainille ja kaikille muille, kaikille alueen autoritaarisille hallinnoille. Nyt käynnissä olevat sotilaalliset väliintulot eivät ole vastaavia kuin Irakissa, vaan pikemminkin samankaltaisia kuin Ruandassa tai Kosovossa, joissa kansainvälisen yhteisön oli puututtava asiaan kansalaisten suojelemiseksi. Mielestäni kansainvälinen yhteisö lähettää näin hyvin voimakkaan viestin maille, jotka kohdistavat väkivaltaa omiin kansalaisiinsa.

Hyvät parlamentin jäsenet, arvoisa Euroopan parlamentti, haluan vastata vielä lyhyesti joihinkin ehdotuksiin. Välitän korkealle edustajalle hyvin yksimielisen ja yleisen ehdotuksenne YK:n ihmisoikeusneuvoston erityisistunnon koolle kutsumisesta. Tämä ehdotus on epäilemättä ollut hyvin tärkeä osa täällä käytyä keskustelua, joten ehdotusta on harkittava. Samoin välitän korkealle edustajalle aseiden vientiä koskevan yhtä selkeän yhteisen mielipiteenne, jonka ilmaisitte täällä. Mielestäni on luotava sopiva tasapaino näiden kolmen maaryhmän kanssa tehtävän yhteistyön ja niihin sovellettavien pakotteiden välille.

Se on varmasti hyvin vaativa tehtävä, kun pakotteiden soveltamisen ja sotilaallisen väliintulon sijaan halutaan tehdä yhteistyötä ja vain tarvittaessa soveltaa hieman pakotteita johonkin maaryhmään. Myös jäsen Oomen-Ruijtenin toteamus, että Euroopan unionin on voitava luottaa varmasti Turkkiin aluetta koskevaa politiikkaa muotoillessaan, on mielestäni tärkeä. Paljon kiitoksia keskustelusta sekä huomioistanne, puheenvuoroistanne ja kysymyksistä.

  Puhemies. – (ES) Olen vastaanottanut kuusi työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan mukaisesti käsiteltäväksi jätettyä päätöslauselmaehdotusta⁽¹⁾.

Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan huomenna klo 12.00.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 149 artikla)

  Dominique Baudis (PPE), kirjallinen. – (FR) Syyrian, Bahrainin ja Jemenin tilannetta koskevassa päätöslauselmassa tuomitaan oikeutetusti raa'at ja kauheat tukahduttamistoimet, joiden uhreja mielenosoittajat ovat Syyriassa sekä Jemenissä ja Bahrainissa. Näiden kolmen maan johtajat käskevät tulittaa omia kansalaisiaan, jotka vaativat oikeutetusti poliittista vapautta, ihmisarvoa ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Tällä päätöslauselmalla Euroopan parlamentti ilmaisee voimakkaasti solidaarisuutensa Syyrian, Bahrainin ja Jemenin kansalaisia kohtaan. He osoittavat suurta rohkeutta ilmaistessaan pyrkimyksensä, vaikka hallituksen joukot tulittavat aseettomia siviilejä.

  Franz Obermayr (NI), kirjallinen. – (DE) Islamin lisäksi Syyrialla, Bahrainilla ja Jemenillä on toinenkin yhteinen piirre: autoritaarinen hallitus, olipa hallitsija sitten kuningas, presidentti tai al-Assadin perhe. Länsimaisen mittapuun mukaan maat ovat epäilemättä epädemokraattisia järjestelmiä. Lisääntyvät vallankumoukselliset pyrkimykset, jotka ovat samankaltaisia kuin Egyptissä ja Tunisiassa, tukahdutetaan heti alkuunsa eikä demokratiasta ja ihmisoikeuksista välitetä. Esimerkiksi Jemenissä 37 prosenttia alaikäisistä tytöistä elää pakkoavioliitossa. Jemen on tilastoissa toisena, sen edellä on vain Somalia. Näiden kolmen maan hallitusten on osoitettava, että ne toimivat kansalaistensa puolesta eivätkä näitä vastaan. EU on tukenut ja liehitellyt tällaisia maita vuosikymmeniä, koska se on ollut EU:n taloudellisten ja geopoliittisten etujen mukaista. EU:n olisi taisteltava voimakkaammin demokratian ja ihmisoikeuksien puolesta ja torjuttava islamin radikalisoitumista näissä maissa.

  Kristiina Ojuland (ALDE), kirjallinen. – (EN) Vaikka Syyrian, Bahrainin ja Jemenin tilannetta olisi käsiteltävä kiireellisesti, haluaisin kuitenkin tuoda esiin Libanonin huolestuttavan tilanteen. Siellä pidetään vangittuina seitsemää virolaista EU:n kansalaista. Haluan kiittää korkeaa edustajaa Ashtonia nopeasta vastauksesta ja kahden viikon takaisesta vakuutuksesta, jonka mukaan asiaa käsitellään EU:ssa mahdollisimman korkealla tasolla. Olemme nyt saaneet tiedon, että sieppaajat, jotka väittävät kuuluvansa "renessanssi ja reformi -liikkeeseen", ovat esittäneet epämääräisen lunnasvaatimuksen, jossa todetaan, että he ilmoittavat lisävaatimuksensa myöhemmin. Kyseisten seitsemän Viron kansalaisen kerrotaan olevan elossa. Haluan pyytää korkeaa edustajaa Ashtonia osallistumaan panttivankikriisin ratkaisuun komission varapuheenjohtajana ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeana edustajana. Näiden EU:n kansalaisten henki on vaarassa, mikä edellyttää kiireellisesti Euroopan ulkosuhdehallinnon välitöntä huomiota. Korkealla edustajalla Ashtonilla on nyt hyvä tilaisuus osoittaa kykynsä.

(1) Ks. pöytäkirja.

14. Yhdistyneiden kansakuntien neljäs vähiten kehittyneitä maita käsittelevä konferenssi

  Puhemies. – (ES) Esityslistalla on seuraavana keskustelu neuvoston ja komission julkilausumista, jotka koskevat Yhdistyneiden Kansakuntien neljättä vähiten kehittyneitä maita käsittelevää konferenssia.

  Zsolt Németh, neuvoston puheenjohtaja. – (EN) Arvoisa puhemies, Euroopan unioni on täysin sitoutunut Istanbulissa 9.–13. toukokuuta 2011 järjestettävän Yhdistyneiden Kansakuntien neljännen vähiten kehittyneinä maita käsittelevän konferenssin onnistumiseen. Konferenssi tarjoaa mielestämme merkittävän mahdollisuuden vahvistaa vähiten kehittyneiden maiden tukemista.

Neuvosto antoi aivan hiljattain päätelmät, joita EU:n neuvottelijat käyttävät suuntaviivoina konferenssiin liittyvän valmisteluprosessin ja konferenssin aikana. On välttämätöntä asettaa vähiten kehittyneet maat etusijalle, kun pyrimme yhdessä saavuttamaan vuosituhannen kehitystavoitteet. Sen vuoksi sitoudumme edelleen vakaasti kaikkien näiden maiden osallistavan ja kestävän kehityksen edistämiseen. Ne ovat kansainvälisen yhteisön köyhimpiä ja heikoimpia jäseniä. Ne ovat myös erittäin herkkiä ulkopuolisille taloudellisille häiriöille, luonnonkatastrofeille ja ihmisen aiheuttamille katastrofeille sekä tartuntataudeille.

Tuemme voimakkaasti lopputulosta, jossa keskitytään aloihin ja toimiin, jotka tuovat näiden maiden erityistarpeita vastaavaa lisäarvoa ja joissa otetaan huomioon vuonna 2001 hyväksytystä Brysselin toimintaohjelmasta saadut kokemukset pyrkimällä johdonmukaisuuteen vuosituhannen kehitystavoitteiden kanssa ja asettamalla vähiten kehittyneille maille erityistavoitteita. Pitkän aikavälin sitoutuminen sopivia toimia käsittävän uudenlaisen kumppanuuden avulla on erittäin tärkeää nopeasti muuttuvassa maailmassa.

Euroopan unioni katsoo erityisesti, että Istanbulin konferenssin tuloksissa olisi käsiteltävä kolmea päätavoitetta. Ensinnäkin vähiten kehittyneiden maiden herkkyyttä ja arkuutta häiriöille on torjuttava ja niiden kykyä palautua häiriöistä on parannettava, toiseksi on luotava näiden maiden kestävän kehityksen kannalta suotuisa ympäristö ja kolmanneksi on edistettävä näiden maiden osallistavaa ja kestävää talouskasvua. Nämä tavoitteet ohjaavat edelleen Euroopan unionin keskusteluja vähiten kehittyneiden maiden kanssa koko valmisteluprosessin ja konferenssin ajan.

Euroopan unioni on aina johtanut kansainvälisen yhteisön toimia vähiten kehittyneiden maiden tukemiseksi ja on näiden maiden suurin avunantaja. EU on ollut menestyksekkäin kehitysyhteistyökumppani markkinoillepääsyä, alkuperäsääntöjä ja velkahelpotusta koskevien sitoumusten osalta. EU on edennyt merkittävästi virallisen kehitysavun antamisessa ja kehitykseen vaikuttavien politiikkojen johdonmukaisuudessa.

Joissakin vähiten kehittyneissä maissa talous on kasvanut hyvin ja kehitys on edennyt viime vuosikymmenen aikana, mutta kaiken kaikkiaan on tunnustettava, että edistys on ollut epätasaista. Tehtävää on vielä huomattavasti etenkin Saharan etelänpuolisessa Afrikassa ja maissa, joissa vallitsee sekä konflikti että herkkä tilanne. Tämän vuoksi EU toisti äskettäin virallisen kehitysavun määrää koskevan sitoumuksensa yhteydessä, että yhteisenä tavoitteena on antaa vähiten kehittyneille maille tukea 0,15–0,20 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Vähiten kehittyneillä mailla on päävastuu omasta kehityksestään, joten avunantajamaan tuen olisi perustuttava vastaanottajamaan aloitteeseen ja täyteen omistajuuteen. Lisäksi Euroopan unioni korostaa vähiten kehittyneiden maiden kokonaiskehityksen sekä hyvän hallintotavan, demokratian, ihmisoikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon välistä keskinäistä riippuvuutta.

Lopuksi toteaisin, että olemme myös vakaasti sitä mieltä, että on kaikkien maiden velvollisuus auttaa kehitysmaita köyhyyden poistamisessa ja vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamisessa. Vähiten kehittyneissä maissa saavutettu edistys on yhteydessä kehitysyhteistyökumppanien politiikkojen laatuun ja johdonmukaisuuteen. Tukivälineiden ja nykyisten sitoumusten täyttämisen tehokkuutta ja vaikuttavuutta olisi sen vuoksi parannettava ponnekkain toimin. EU on useasti kehottanut muita avunantajia täyttämään sitoumukset. Nousevan talouden maiden olisi myös tuettava vähiten kehittyneitä maita kohtuullisella osuudella.

  Štefan Füle, komission jäsen. – (EN) Arvoisa puhemies, komissio on sitoutunut Istanbulissa järjestettävän Yhdistyneiden Kansakuntien neljännen vähiten kehittyneitä maita käsittelevän konferenssin onnistumiseen. Tavoitteena on elvyttää poliittista tahtoa, jotta voidaan edistää vähiten kehittyneiden maiden osallistavaa kasvua, kestävää kehitystä ja köyhyyden poistamista. Vakaa sitoutumisemme ilmaistaan viime viikolla 31. maaliskuuta annetuissa neuvoston päätelmissä, jotka sisältävät suuntaviivat EU:n osallistumiselle vähiten kehittyneitä maita käsittelevään tulevaan konferenssiin. Olen oikein iloinen siitä, että parlamentti on vahvasti edustettuna konferenssiin osallistuvassa valtuuskunnassa.

Monien vähiten kehittyneiden maiden kehityksessä on tapahtunut edistystä, mutta edistys on ollut epätasaista ja tehtävää on vielä huomattavasti. Ryhmästä ovat päässeet pois liian harvat maat, ja useimmat maat ovat jääneet jälkeen vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamisessa. Meidän, sekä avunantajien että vähiten kehittyneiden maiden, on hyödynnettävä joidenkin vähiten kehittyneiden maiden menestyksestä ja Brysselin toimintaohjelman täytäntöönpanosta saatuja tärkeitä kokemuksia.

Yleinen kumppanuus ja keskinäinen vastuu ovat elintärkeitä konferenssin onnistumisen kannalta. Kehitys on yhteinen haaste. Kehitysmailla on päävastuu omasta kehityksestään. Ne suunnittelevat ja toteuttavat asianmukaisia toimia ja huolehtivat hyvän hallintotavan saavuttamisesta.

EU on ollut vähiten kehittyneiden maiden menestyksekkäin kehitysyhteistyökumppani markkinoillepääsyä, alkuperäsääntöjä ja velkahelpotuksia koskevien sitoumusten osalta. Euroopan unioni on näiden maiden suurin avunantaja ja edennyt merkittävästi virallisen kehitysavun antamisessa, sillä EU on kolminkertaistanut apunsa näille maille viime vuosikymmenen aikana.

Istanbulissa Euroopan unioni kehottaa muita avunantajia ja kehitysyhteistyökumppaneita yhtä suuriin sitoumuksiin ja kunnianhimoisiin tavoitteisiin. Kehittyneiden maiden velvollisuus on auttaa kehitysmaita köyhyyden poistamisessa. Yleisen kumppanuuden toteuttamiseksi myös nousevan talouden maiden olisi tehtävä osuutensa.

Kestävä kehitys sekä pitkäaikainen oikeudenmukainen ja osallistava kasvu ovat välttämättömiä kaikille näille maille. Yksityinen sektori on tässä suhteessa keskeisessä asemassa ja voi vaikuttaa valtavasti ihmisten elämään luomalla hyvinvointia ja työpaikkoja.

Kauppa tarjoaa huomattavat mahdollisuudet kasvun ja työllisyyden edistämiseen. Tästä huolimatta Euroopan unioni haluaa korostaa vähiten kehittyneiden maiden kehityksen sekä ihmisoikeuksien, sukupuolten tasa-arvon, demokratian, hyvän hallintotavan, rauhan ja turvallisuuden välistä keskinäistä riippuvuutta.

Vähiten kehittyneissä maissa saavutettu edistys on yhteydessä kehitysyhteistyökumppanien politiikkojen laatuun ja johdonmukaisuuteen. Tämän vuoksi tukivälineiden tehokkuutta ja vaikuttavuutta sekä kehitykseen vaikuttavien politiikkojen johdonmukaisuutta olisi parannettava voimakkain toimin.

Puheenjohtajavaltio esitti jo kolme ensisijaista tavoitetta, joten haluan vain lisätä, että myös vähiten kehittyneiden maiden pääsemistä pois tästä ryhmästä olisi edistettävä johdonmukaisesti. Euroopan unioni aikoo vaatia järjestelmällisempiä mekanismeja, joiden avulla voidaan myöntää väliaikaisia myönnytyksiä ja tukea ryhmästä pois pääseville maille. Komissio on vakuuttunut siitä, että antamalla toimille uutta vauhtia voidaan lisätä merkittävästi vähiten kehittyneiden maiden ryhmästä ensi vuosikymmenellä pois pääsevien maiden määrää.

Puhetta johti
varapuhemies Stavros LAMBRINIDIS

  Eleni Theocharous, PPE-ryhmän puolesta. – (EL) Arvoisa puhemies, arvoisa ministeri, arvoisa komission jäsen, arvoisa neuvoston puheenjohtaja Németh, totesitte aivan oikein, että neuvoston päätelmiä on Euroopan unionin tekemien sitoumusten yhteydessä täydennettävä tehokkailla toimilla, jotta voidaan edistää koko asiaa. Euroopan parlamentin edustuksella on tietysti Istanbulissa järjestettävässä vähiten kehittyneitä maita käsittelevässä YK:n konferenssissa tukenaan hyvä päätöslauselma, jossa ilmaistaan parlamentin kanta mielestäni tyydyttävästi. Edustuksen asemaan liittyy kuitenkin ongelma, koska parlamentin edustajat eivät voi tarkkailijoina puuttua suoraan asioiden käsittelyyn. Mielestäni olisi tärkeää, että komissio ja sen puheenjohtaja Barroso toimisivat muuttaakseen tämän tilanteen. Euroopan unionissa ei voida saavuttaa kasvua ja turvallisuutta eikä hallita maahanmuuttovirtoja, jos noin miljardi ihmistä elää kurjuudessa ja köyhyydessä.

Näyttää siltä, että vähiten kehittyneiden maiden kehitystä edistäviä toimia on tarkistettava, koska köyhyyskierteen katkaisemiseen käytettävät mekanismit vaikuttavat tehottomilta. Tosin huonosta menestyksestä voidaan syyttää myös vähiten kehittyneitä maita.

Haluan huomauttaa, että ulkopuoliset käyttävät hyväksi kehitysmaiden rikkauksia ja että demokratiavaje, korruptio ja epävarmuus ovat näissä maissa hallitsevia piirteitä. Tämä johtaa koulutuksen, terveydenhuollon, liikenteen, viestinnän, alkutuotannon, maatalouden, pankkialan ja julkishallinnon perusinfrastruktuurien puutteeseen. Mielestäni Istanbulissa voitaisiin hyväksyä mekanismeja, joilla parannetaan köyhyyttä koskevaa lähestymistapaa.

  Thijs Berman, S&D-ryhmän puolesta. – (NL) Arvoisa puhemies, seitsemän prosentin talouskasvu, huomattava kasvu perusasteen koulutukseen osallistuvien lasten määrässä, suurempi määrä maita, joissa kansalaiset vaativat demokratiaa – Afrikan vähiten kehittyneissä maissa on tapahtunut paljon edistystä viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana. Näissä maissa on tehty työtä paremman hallintotavan luomiseksi ja otettu käyttöön niiden omia taloudellisia resursseja. Rikkaat maat ovat auttaneet etenkin velkahelpotuksen avulla ja varmistamalla rokotteiden saatavuuden. Päämäärää ei ole kuitenkaan vielä saavutettu, koska köyhimpien maiden nopea talouskasvu ei ole kulkenut käsi kädessä köyhyyden suhteellisen vähenemisen kanssa.

Köyhimpien maiden luettelo on pysynyt vuosikymmenien ajan käytännöllisesti katsoen muuttumattomana. Alle yhdellä Yhdysvaltain dollarilla päivässä elävien ihmisten määrä on pienentynyt, mutta alle kahdella dollarilla päivässä elävien määrä pysyy ennallaan. Rikkaat maat ovat pitäneet korruptoineet hallinnot vallassa pikemminkin kuin pohtineet vaurauden oikeudenmukaista jakoa. Sen vuoksi on järjetöntä ja kyynistä todeta, ettei kehitystyö toimi. Emme ole antaneet sille riittävästi mahdollisuuksia.

Istanbulissa järjestettävässä YK:n konferenssissa on tehtävä tämän perusteella tiettyjä päätelmiä. On kiinnitettävä paljon enemmän huomiota vaurauden tasapuoliseen jakautumiseen köyhimmissä maissa. Näin saavutetaan vakaus ja hyvinvoinnin oikeudenmukainen jakautuminen. Jännitteet poistuvat ja saadaan rauha. Sosiaalinen oikeudenmukaisuus edistää taloudellista kehitystä paljon enemmän kuin pienen joukon johtamissa diktatuureissa vallitseva eriarvoisuus. Demokratiat saavuttavat hyvinvoinnin oikeudenmukaisen jakautumisen paljon nopeammin kuin diktatuurit. Hyvä hallintotapa edistää vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamista.

Lisäksi on tehtävä enemmän kansanterveyden edistämiseksi. Köyhässä maassa elävälle perheelle sairastuminen merkitsee taloudellista katastrofia. Sairastuminen on ylellisyyttä, johon kellään ei ole varaa. Tämän vuoksi on edistettävä terveydenhuollon rahoittamista sairausvakuutuksen avulla, jotta käytettävissä on paitsi rokotteita myös hyviä sairaaloita ja terveysasemia.

  Charles Goerens, ALDE-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, maailman bruttokansantuote kasvoi 19 000 miljardia Yhdysvaltain dollaria vuosina 1980–2011. Tämän kasvun ansiosta meillä pitäisi olla riittävästi varoja äärimmäisen köyhyyden poistamiseen. Tämä laskelmista.

Köyhimpien osan parantaminen ei ole yhtä suoraviivaista. Politiikassa on tehtävä selkeitä valintoja. Ensinnäkin kehitysyhteistyöohjelmissa on keskityttävä köyhimpiin maihin.

Toiseksi ensimmäisestä kohdasta johtuen on asteittain vetäydyttävä nousevan talouden maista. Kiinalla, Yhdysvaltojen päälainanantajalla, on käytössään riittävästi varoja rajojensa sisäpuolella vallitsevan köyhyyden poistamiseen.

Kolmanneksi tarvitsemme lujaa kumppanuutta vähiten kehittyneiden maiden kanssa. Niiden on tehtävä suurin osa työstä. Me voimme vain auttaa niitä osaamisemme, asiantuntemuksemme ja poliittisen tahtomme avulla. Emme voi tehdä sen enempää tai vähempää.

Lopuksi huomauttaisin vielä, että koska olemme suurin avunantaja, meidän eli Euroopan unionin on otettava konferenssissa johtava rooli.

  Nirj Deva, ECR-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, haluan kiittää jäsen Theocharousia siitä, että hän otti esiin Euroopan parlamentin asemaa kansainvälisissä konferensseissa koskevan kysymyksen. Olemme yksi EU:n kolmesta päätoimielimestä, joten asiaa on tarkasteltava hyvin pian tai syntyy ongelmia. EU on kehitysmaiden suurin avunantaja maailmassa. Olemme kolminkertaistaneet avun viime vuosina, mutta köyhyys on lisääntynyt eikä vähentynyt.

Noin kymmenen vuotta sitten Pascal Lamy ja kehitysyhteistyövaliokunta käynnistivät "Everything but Arms" -aloitteen. Tämä parlamentti muutti sen vähitellen "Anything but Farms" -aloitteeksi. Maailman vähiten kehittyneillä mailla ei ole teollisuustuotannon kapasiteettia, vaan niillä on maataloustuotannon kapasiteettia. Jos todella halutaan poistaa köyhyys ja auttaa näitä ihmisiä, on lisättävä näiden maiden kaupankäyntikapasiteettia. Köyhyyttä ei vähennetä kehitysavulla vaan kaupankäynnillä. Köyhyyden vähentämiseksi ja kaupankäynnin lisäämiseksi on parannettava maiden kykyä viedä niitä tuotteita, joita ne voivat viedä, eli maa- ja kalatalouden tuotteita ja niin edelleen. Emme kuitenkaan tee niin.

Olemme asettaneet tiukkoja vaatimuksia, jotka ovat hyvin tärkeitä EU:n kuluttajien terveyden kannalta, mutta emme auta vähiten kehittyneiden maiden valmiuksien parantamisessa. Näin ollen 51 maasta vain kolme on päässyt pois vähiten kehittyneiden maiden ryhmästä. Meidän on tehostettava toimiamme. Muutoin vain huiputamme itseämme ja vähiten kehittyneitä maita.

  Gabriele Zimmer, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, haluan kysyä neuvoston ja komission edustajilta, miksi heidän mielestään tätä asiaa on käsiteltävä puhekuplin. Mielestäni emme auta ketään jättämällä toteamatta selvästi, että Istanbulin konferenssin valmisteluvaiheessa jäsenvaltioiden ja Euroopan unionin on lopultakin täytettävä kaikki velvollisuutensa ja ettemme voi hyväksyä sitä, että jäsenvaltiot pakoilevat yhä enemmän vastuutaan.

Ei ole hyväksyttävää, että miljardi ihmistä elää vielä nälässä, suurin osa heistä vähiten kehittyneissä maissa eli maailman köyhimmissä maissa. Ei voida myöskään hyväksyä sitä, ettei suurin osa kehitysavustamme kohdistu maatalouden tukemiseen ja kehittämiseen. Tähän tarkoitukseen käytetyn avun osuus on pienentynyt viime vuosina nopeasti, vaikka miljardi ihmistä kärsii nälkää. Minusta alkaa pikkuhiljaa tuntua siltä, että on kyynistä todeta, että toivomme vähiten kehittyneiden maiden kyvyn kestää häiriöitä paranevan.

Kehotan teitä ryhtymään erityisiin toimiin ongelmien käsittelemiseksi ja tekemään konkreettisia sitoumuksia, joilla vähiten kehittyneitä maita voidaan todella auttaa.

  Philip Claeys (NI). – (NL) Arvoisa puhemies, tuleva vähiten kehittyneitä maita käsittelevä YK:n huippukokous tarjoaa hyvän mahdollisuuden keskustella siitä, onko kehitysapu järkevää vai itse asiassa järjetöntä. Määrää koskeva perustelu, jonka mukaan taloudellista kehitystä tapahtuu sitä enemmän, mitä enemmän apua annetaan, on täysin menettänyt uskottavuutensa.

Haluan käyttää puheenvuoroni esittäen lainauksen kenialaisen taloustieteilijän James Shikwatin Der Spiegel online -lehdelle 7. huhtikuuta 2005 esittämästä toteamuksesta. Lainaus kuuluu seuraavasti: "Kehitysavulla pidetään yllä laajaa byrokratiaa, edistetään korruptiota ja välinpitämättömyyttä ja opetetaan afrikkalaisia kerjäämään eikä olemaan muista riippumattomia."

Lisäksi kehitysapu heikentää paikallisia markkinoita ja hävittää kaiken aloitteellisuuden, jota nimenomaan kaivattaisiin kipeästi. Kuulostaapa kuinka järjettömältä tahansa, mutta kehitysapu on yksi syy Afrikan ongelmiin. Jos länsimaat lopettaisivat kehitysavun maksamisen, tavalliset afrikkalaiset eivät edes huomaisi sitä. Se olisi kova isku vain valtion virkamiehille. Sen sijaan, että jaamme lisää rahaa, tarvitaan siis vähemmän korruptiota sekä enemmän aloitteellisuutta ja itsenäisyyttä.

(Puhuja suostui vastaamaan sinisen kortin kysymykseen työjärjestyksen 149 artiklan 8 kohdan mukaisesti.)

  Thijs Berman (S&D). – (NL) Hyvä jäsen Claeys, oletteko kanssani samaa mieltä siitä, että Länsi-Euroopan rikkaiden maiden ja Yhdysvaltojen intressit ovat johtaneet siihen, että diktaattorit ovat pysyneet vallassa, minkä vuoksi kehitysapu on usein epäonnistunut, koska apu on päätynyt vääriin taskuihin, emmekä ole koskaan tehneet mitään sen estämiseksi, koska olemme halunneet säilyttää "vakauden", jota ei itse asiassa ole voinut vakaudeksi kutsua, kuten Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän tapahtumat ovat osoittaneet? Demokratian puolustaminen merkitsee demokraattien puolustamista kehitysmaissa ja sitä, että annetaan diktaattorien kaatua samalla kun jatketaan kehitysavun antamista.

  Philip Claeys (NI). – (NL) Hyvä jäsen Berman, olen osittain samaa mieltä kanssanne. On todellakin meidän syytämme, että jotkut diktaattorit ovat voineet pysyä vallassa. Tarkoitan esimerkiksi Kuubaa koskevaa EU:n politiikkaa. Fidel Castroa on pidetty kumppanina, jonka kanssa voimme käydä kauppaa. Tällaisesta olisi luovuttava. Meidän olisi neuvoteltava vain sellaisten henkilöiden kanssa, jotka on valittu demokraattisesti ja joilla on myös valta toteuttaa demokratia omassa maassaan.

  Filip Kaczmarek (PPE). – (PL) Arvoisa puhemies, termi "vähiten kehittyneet maat" syntyi 40 vuotta sitten. Tavoitteena oli auttaa kehittyneitä maita ja muita avunantajia tunnistamaan ne maailman yhteisöt, jotka tarvitsivat apua kipeimmin. Yhdistyneiden Kansakuntien käyttämä "vähiten kehittyneen maan" määritelmä ei perustu pelkästään henkeä kohti laskettuihin tulotasoihin, vaan siinä otetaan huomioon myös inhimillinen pääoma ja taloudellisen kehityksen ongelmat. Maantieteellisesti nämä maat jakautuvat hyvin selvästi, sillä valtaosa niistä sijaitsee Afrikassa. On sen vuoksi oikein, että Euroopan unioni kiinnittää erityistä huomiota tähän mantereeseen.

Perusongelmana on, että vähiten kehittyneiksi maiksi luokiteltavien maiden määrä kasvaa. Vain kolme maata on kehittynyt niin paljon, että ne ovat päässeet pois tästä ryhmästä. Tämän vuoksi YK:n konferenssissa olisi tarkasteltava vakavasti, miten voidaan ottaa käyttöön tehokas, mitattava ja helposti seurattava strategia, jonka avulla maat voisivat päästä pois vähiten kehittyneiden maiden ryhmästä. Olen tyytyväinen, että Euroopan komissiolla ja neuvostolla on ehdotuksia, jotka voivat olla avuksi tässä prosessissa. Näistä yksi on osallistavan kasvun edistäminen. Tiedän, että tämä termi huolestuttaa joitakin parlamentin jäseniä, koska he eivät usko, että kasvu olisi todella osallistavaa. Toisaalta ilman kasvua emme voi kehittää kehitysmaiden taloudellisia mahdollisuuksia.

  Kriton Arsenis (S&D). – (EL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, tarvitaan konkreettinen tavoite, joka voidaan hyväksyä Istanbulin konferenssissa. Tavoitteen olisi oltava vähiten kehittyneiden maiden määrän puolittaminen nykyisestä määrästä. Tämä kuulostaa itsestään selvältä, mutta viimeksi kuluneiden 30 vuoden aikana vain kolme maata on päässyt pois vähiten kehittyneiden maiden ryhmästä.

Tavoitteen saavuttamiseksi meidän on noudatettava sitoumuksiamme ja annettava 0,15–0,20 prosenttia vuotuisesta bruttokansantuotteestamme näille maille kehitysapuna. Yhtä tärkeää on taata kehitykseen vaikuttavien politiikkojen johdonmukaisuus. Emme voi toisaalta antaa näille maille rahaa ja toisaalta periaatteessa varastaa niiltä niiden kanssa solmimiemme epäoikeudenmukaisten kauppasopimusten avulla. Meidän on maksettava rahallinen velkamme, mikä tarkoittaa myös investoimista näihin maihin, jotta ne voivat sopeutua ilmastonmuutokseen ja torjua sitä ja jotta voimme maksaa sen velkamme, joka on kertynyt epäoikeudenmukaisen yhteisen maatalouspolitiikkamme vuoksi. Tämän vuoksi meidän on edistettävä näiden maiden elintarvikeomavaraisuutta tukemalla niiden perinteistä maataloutta sekä paikallisia resursseja, viljelykasveja ja markkinoita ja estämällä keinotteluun liittyvät hyökkäykset, maatalousmaan valtaukset ja siemenmonopolit, jotka uhkaavat meitä kaikkia ja erityisesti näitä heikossa asemassa olevia maita.

(Puhuja suostui vastaamaan sinisen kortin kysymykseen työjärjestyksen 149 artiklan 8 kohdan mukaisesti.)

  Nirj Deva (ECR). – (EN) Arvoisa puhemies, onkohan arvoisa jäsen kanssani samaa mieltä siitä, että varastamme kehitysmailta. Hän nimittäin käytti hyvin voimakasta sanaa "varastaa". Annamme esimerkiksi kaksi miljoonaa euroa Atlantin rannikon edustalla sijaitsevan pienen saaren kalataloudelle 7 000 tonnista tonnikalaa ja myymme tonnikalan Euroopan kaduilla 235 miljoonalla eurolla. Muutamme siis kaksi miljoonaa euroa 235 miljoonaksi euroksi. Näin kalastuspolitiikkamme toimii.

  Kriton Arsenis (S&D). – (EL) Arvoisa puhemies, jäsen Deva on oikeassa. Euroopan unionin ja näiden maiden väliset kalastussopimukset ovat pitkälti asia, jota on tarkasteltava perusteellisesti uudelleen. Sopimukset ovat välttämättömiä, mutta Euroopan unionin on myös toimittava mahdollisimman toteuttamiskelpoisella tavalla tehdessään näiden maiden kanssa kalastussopimuksia. Meidän on kuitenkin myös tarkistettava, onko kalastuksesta korvaukseksi maksamamme rahamäärä riittävä ja käytetäänkö se kehitysapuna, jotta voidaan viime kädessä vahvistaa näitä maita niin, että ne pääsevät pois vähiten kehittyneiden maiden ryhmästä.

  Marek Henryk Migalski (ECR). – (PL) Arvoisa puhemies, neuvoston puheenjohtaja Németh ei ole oikeassa ollessaan optimistinen vähiten kehittyneiden maiden pääsyssä pois tästä ryhmästä, kun taas jäsenet Deva, Kaczmarek ja Arsenis ovat oikeassa todetessaan, että viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana vain kolme maata – Botswana, Kap Verde ja Malediivit – ovat päässeet pois tästä ryhmästä. Tämä tarkoittaa itse asiassa sitä, että köyhyyden tärkein syy on politiikka. On nimittäin varakkaita maita, joilla ei ole ollenkaan luonnonvaroja, kuten Sveitsi ja Japani, ja toisaalta maita, joilla on runsaasti luonnonvaroja, mutta jotka ovat silti köyhiä. Tämä osoittaa, että köyhyyden syy on politiikka eikä päinvastoin. Tämän vuoksi EU:n on paitsi annettava vähiten kehittyneille maille apua ja käytävä kauppaa niiden kanssa myös annettava niille poliittista tukea, joka johtaa näiden maiden vakautumiseen ja demokratisoitumiseen. Näin meidän on tehtävä.

  Elena Băsescu (PPE). – (RO) Arvoisa puhemies, Yhdistyneiden Kansakuntien neljäs vähiten kehittyneitä maita käsittelevä konferenssi tarjoaa hyvän tilaisuuden tarkastella kaupan kehittämiseksi annettavaa kansainvälistä apua. Tällä maaryhmällä on taloudellisia ongelmia rahoituskriisin jälkeisten maailmantalouden muutosten vuoksi. Peruselintarvikkeiden hintojen vakaa nousu on akuutti ongelma, jota ei voida jättää huomiotta.

Kaupan kehittämiseksi annettavan avun päätavoitteena on parantaa näiden 48 maan kansallista ja kansainvälistä kilpailukykyä. Tässä yhteydessä korostaisin, että vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamisen kannalta on tärkeää poistaa köyhyys ja käyttää myönnettävä taloudellinen apu tehokkaasti. Mielestäni kehitysmaat kannattaa ottaa mukaa tähän prosessiin, sillä niillä on kokemusta kaupankäynnin välineiden uudistamisesta.

  Mariya Nedelcheva (PPE). – (FR) Arvoisa puhemies, vähiten kehittyneissä maissa saavutettu edistys ilmentää meidän ja kansainvälisen yhteisön kehitysyhteistyöpolitiikan menestystä. Vähiten kehittyneiden maiden ryhmään luokiteltavien maiden määrän kasvu on selvä osoitus siitä, että meidän on aika tarkistaa politiikkaamme, välineitämme ja resurssejamme. Köyhimmät maat ovat hyvin herkkiä sodille, kriiseille ja köyhyydelle. Tämän vuoksi on hyvin tärkeää, että jatkamme työtä rauhan, vakauden, demokratian ja ihmisoikeuksien edistämiseksi.

Työssä on otettava huomioon myös kolme muuta tekijää. Ensinnäkin on tarkasteltava uudelleen sisäisiä tekijöitä, kuten korruptiota, demokratian turvallisuustakeiden puutetta ja omistusoikeuksien porsaanreikiä, joiden vuoksi nämä maat pysyvät kehitysmaina.

Toiseksi on kehitettävä taloutta koskevaa lähestymistapaa tukemalla entistä enemmän maanviljelijöitä ja pk-yrityksiä sekä valtion varojen hyvää käyttöä uusien välineiden luomiseksi.

Kolmanneksi tukivälineet on kohdistettava entistä paremmin ja on varmistettava, että ne ovat sopusoinnussa vuosituhannen kehitystavoitteiden kanssa. Jos yleistä kehitysyhteistyöpolitiikkaa sopeutetaan vastaamaan kunkin maan todellisia tarpeita sekä kannustamaan yksityisen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan osallistumista, pystymme vastaamaan paremmin seuraavan vuosikymmenen haasteisiin.

  Ricardo Cortés Lastra (S&D). – (ES) Arvoisa puhemies, avunantajamaat hyväksyivät kymmenen vuotta sitten Brysselissä vähiten kehittyneitä maita koskevan toimintaohjelman. Silloin asetettiin näiden maiden äärimmäisen köyhyyden poistamista koskevia tavoitteita.

Me kaikki tiedämme, että vähiten kehittyneet maat kärsivät eniten maailmanlaajuisten kriisien vaikutuksista, olipa sitten kyse talous-, rahoitus- tai ympäristökriiseistä taikka elintarvikkeiden hinnannousun aiheuttamasta kriisistä.

Emme ole kuitenkaan saavuttaneet kymmenen vuotta sitten asettamia tavoitteitamme. Vain kaksi maata vähiten kehittyneiden maiden ryhmään kuuluvasta 48 maasta on päässyt pois tästä ryhmästä.

Tämä on ratkaiseva hetki. Istanbulissa järjestettävässä Yhdistyneiden Kansakuntien neljännessä konferenssissa tarkastellaan tähän mennessä tehtyä työtä ja laaditaan uusi toimintaohjelma.

Meidän on uudistettava sitoumuksemme vähiten kehittyneille maille ja osoitettava, että olemme oppineet edellisen kauden kokemuksista ja että pystymme antamaan tehokasta ja laadukasta tukea, jonka avulla voimme saavuttaa tavoitteemme, emme vuonna 2012, mutta vuonna 2015 saavuttamalla vuosituhannen kehitystavoitteet.

  Catherine Stihler (S&D). – (EN) Arvoisa puhemies, kolme keskeistä teemaa – vähiten kehittyneiden maiden haavoittuvuus, kestävä kehitys ja talouskasvun edistäminen – ovat kaikki hyviä. Haluan kuitenkin kysyä, keskustellaanko konferenssissa elintarviketurvasta.

Aiemmin mainittiin Saharan etelänpuolinen Afrikka, jossa 80 prosenttia maanviljelijöistä on naisia. Jos voimme auttaa kehittämällä entistä parempia maanviljelystekniikoita, investoimalla maailmassa kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin ja auttamalla heitä hankkimaan itse ravintonsa, voimme edistää valtavasti maailman köyhimpien terveyttä ja hyvinvointia.

Toivotan parlamentista konferenssiin lähtevälle valtuuskunnalle menestystä. Odotan myös innolla kaikkien konferenssiin osallistuvien raporttia, jonka kuulemme heidän palattuaan.

  Norica Nicolai (ALDE). – (RO) Arvoisa puhemies, uskon vakaasti, että Euroopan parlamentti vastaa niistä tuloksista, jotka Euroopan unioni on saavuttanut köyhyyden torjunnassa maailmanlaajuista solidaarisuutta edistävän hankkeen yhteydessä. Olen myös täysin vakuuttunut siitä, että olemme parlamentti, joka huolehtii EU:n veronmaksajien varojen käyttöön liittyvästä vastuustaan. Mielestäni tämän konferenssin olisi tarjottava myös meille mahdollisuus arvioida edistämäämme solidaarisuusmallia. Jos nimittäin tarkastellaan vähiten kehittyneitä maita, havaitaan, että köyhimmät maat ovat edelleen köyhiä, kun taas rikkaissa maissa pystytään ylläpitämään tiettyä elintasoa.

Meidän on tarkasteltava uudelleen sitä mallia, jota käytämme apua myöntäessämme, ja antamaamme tukea, koska vaarana on, että tästä tuesta tulee vastaanottajamaille haitallista.

  João Ferreira (GUE/NGL). – (PT) Arvoisa puhemies, olemme tässä keskustelussa keskustelleet maailman köyhimmistä ja heikoimmassa asemassa olevista maista. Kyse on lähes 50 maasta, joiden asukkaat kärsivät sen vuoksi, että Yhdistyneiden Kansakuntien peräkkäisten konferenssien suositusten täytäntöönpano on epäonnistunut. Nämä maat eivät ole köyhiä väistämättömän kohtalon tai luonnon asettamien rajoitteiden vuoksi. Päinvastoin maista useilla on erittäin runsaasti luonnonvaroja.

Pikemminkin syynä on sen järjestelmän epäoikeudenmukaisuus ja epäinhimillisyys, joka on maailman taloudellisen ja sosiaalisen järjestelmän vallitsevana muotona ja jota pidetään yllä epäsuhtaisilla suhteilla, jotka luovat ja lisäävät eriarvoisuutta. Kaikki on seurausta vapaasta kaupasta, rahoitusmarkkinoiden sääntelyn purkamisesta, pääomien laittomasta mutta sallitusta pakenemisesta veroparatiiseihin sekä luonnonvaroja koskevien kiistojen ruokkimista sodista ja konflikteista. Näiden kansojen vapautuminen ja kotimaiden kehitys on mahdollista vain murtamalla tämän järjestelmän perustus ja soveltamalla aitoa ja solidaarisuuteen perustuvaa yhteistyö- ja kehitysapupolitiikkaa.

  Štefan Füle, komission jäsen. – (EN) Arvoisa puhemies, tämä mielenkiintoinen keskustelu osoittaa mielestäni, että meillä kaikilla on samat tavoitteet. Tämä käy ilmi myös poliittisten ryhmien esittämästä yhteisestä päätöslauselmaesityksestä. Haluan erityisesti mainita seuraavat yhteiset päätavoitteet. Ensinnäkin konferenssin olisi oltava tuloshakuinen ja Euroopan unionin olisi täytettävä sitoumuksensa.

Tavoitteena on tukea maita, jotta ne pääsevät pois vähiten kehittyneiden maiden ryhmästä. Olemme antaneet markkinoillepääsyä ja velkahelpotusta koskevia sitoumuksia ja sitoutuneet käyttämään tietyn osuuden virallisesta kehitysavusta vähiten kehittyneiden maiden tukemiseen. Kehitykseen vaikuttavien politiikkojen johdonmukaisuudella on tietenkin edistettävä vähiten kehittyneiden maiden köyhyyden torjuntaa kaikilla aloilla. Kuten jäsen Stihler aivan oikein totesi, etusijalle on asetettava elintarviketurva, maatalous ja infrastruktuurit. Kauppa on todellakin hyvin keskeisessä asemassa, kuten jäsen Deva totesi.

Olemme kaikki tunnustaneet, että vähiten kehittyneet maat ovat vastuussa omasta kehityksestään, minkä vuoksi tarvitaan entistä tehokkaampi verotusjärjestelmä ja verotusasioissa on noudatettava hyvää hallintotapaa kansallisten varojen lisäämiseksi.

Toteaisin vielä, että vähiten kehittyneet maat kärsivät vastaisuudessa eniten ilmastonmuutoksesta. Ne eivät kuitenkaan ole käytännöllisesti katsoen ollenkaan vastuussa ilmastonmuutoksesta, joten meidän velvollisuutemme on auttaa niitä sopeutumaan siihen.

Lopuksi toteaisin, että Euroopan parlamentti on aina tukenut voimakkaasti vähiten kehittyneiden maiden asiaa. Uskon, että näin on vastaisuudessakin.

  Zsolt Németh, neuvoston puheenjohtaja. – (EN) Arvoisa puhemies, virallisen kehitysavun määrästä toteaisin, että sitten vuoden 2002, jolloin neuvosto antoi sitoumuksensa Montereyn konferenssissa, neuvosto on toistanut, että on tarpeen ottaa käyttöön kaikki muutkin kehitykseen käytettävissä olevat varat – ensisijaisesti kotimaiset varat, joita täydennetään toteutettavissa olevilla innovoivilla rahoitusjärjestelyillä – sekä kehittyneiden maiden, yksityisen sektorin ja nousevan talouden maiden antama tuki.

Huhtikuussa 2011 antamissaan uusimmissa päätelmissä neuvosto huomautti, että EU harkitsee vakavasti ehdotuksia innovatiivisiksi rahoitusjärjestelmiksi, joiden avulla voidaan saada huomattavat tulot. Tavoitteena on varmistaa ennakoitavissa oleva rahoitus kehitykseen erityisesti köyhimmille ja haavoittuvimmille maille. Olen komission jäsenen Fülen kanssa samaa mieltä siitä, että Euroopan unionin on täytettävä sitoumuksensa ja että on tärkeää parantaa vähiten kehittyneiden maiden ja Euroopan unionin välisen kaupankäynnin mahdollisuuksia.

  Puhemies. – (EN) Olen vastaanottanut kuusi työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan mukaisesti käsiteltäväksi jätettyä päätöslauselmaehdotusta⁽¹⁾.

Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan torstaina 7. huhtikuuta 2011 klo 12.00.

(1) Ks. pöytäkirja.

15. Islantia koskeva edistymiskertomus 2010

  Puhemies. – (EN) Esityslistalla on seuraavana neuvoston ja komission julkilausumat Islantia koskevasta vuoden 2010 edistymiskertomuksesta.

  Enikő Győri, neuvoston puheenjohtaja. – (HU) Arvoisa puhemies, komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, arvostan suuresti Euroopan parlamentin aktiivista osallistumista laajentumisprosessiin ja sen rakentavaa osallistumista laajentumisesta käytävään yleiseen keskusteluun ja tietenkin erityisesti osallistumista Islannin liittymisprosessiin. Euroopan unionin laajentuminen on yksi unionin menestyneimmistä politiikoista EU:n historiassa, ja se kuuluukin puheenjohtajakautemme tärkeimpiin painopistealueisiin.

Eurooppa-neuvosto päätti yksimielisesti 17. kesäkuuta 2010 myöntää Islannille ehdokasvaltion aseman. Liittymistä koskevan konferenssin ensimmäinen ministerien kokous järjestettiin 27. heinäkuuta 2010, ja marraskuussa vuonna 2010 aloitettiin arviointiprosessi, joka on edennyt suunnitelmien mukaan. Seuraava liittymiskonferenssin ministeritason kokous pidetään 27. kesäkuuta. Näin meillä on mahdollisuus arvioida saavutettuja tuloksia ja toivottavasti aloittaa neuvottelut mahdollisimman monesta luvusta.

Haluan erityisesti korostaa useaa erittäin merkittävää aluetta. Parlamentin päätöslauselmaesityksessä mainitaan myös nämä asiat. Komissio totesi saavutettuja tuloksia koskevassa vuoden 2010 kertomuksessaan, että Islanti täyttää jäsenyyttä varten vaaditut poliittiset kriteerit ja vaikka talous- ja rahoituskriisi koetteli valtiota rankasti, se on varautunut sopivasti ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin täyttääkseen EU:n jäsenyyden vaatimukset. Neuvosto muistutti 14. joulukuuta 2010 päätelmissään, että Islanti on demokratia, joka on toiminut pitkään hyvin ja jolla on kauan ollut vahvat toimielimet sekä tiiviit suhteet EU:hun. Neuvosto totesi myös, että Islannin yleinen valmius oli riittävä, jotta se voisi hyväksyä ja panna täytäntöön EU:n säännöstön etenkin, koska valtio on Euroopan talousalueen jäsen ja Schengenin sopimuksen osapuoli. Islantia voidaan pitää toimivana markkinataloutena, ja se voi keskipitkällä aikavälillä saada takaisin kykynsä pitää puolensa sisämarkkinoiden kilpailupainetta ja markkinavoimia vastaan.

Neuvosto muistutti, että neuvotteluiden tarkoituksena on, että Islanti hyväksyy EU:n säännöstön ja panee sen täytäntöön täysimääräisesti. Neuvotteluiden suunta määritellään sen mukaan, täyttääkö Islanti kaikki ETA-sopimuksen mukaiset velvollisuutensa ja ottaako se täysin huomioon muun muassa neuvoston 17. kesäkuuta 2010 antamat päätelmät. Suuntaan vaikuttavat myös tulokset, jotka Islanti saa aikaan muiden komission kannassa mainittujen puutteiden poistamisessa. Samalla neuvosto muistutti toisaalta, että kun liittymisneuvottelut ovat käynnissä, ETA-sopimus edustaa edelleen Islannin ja EU:n välistä perussopimuspohjaa. Toisaalta Islanti on ollut myös aktiivinen ja rakentava kumppani kahden viime vuoden aikana tässä yhteydessä ja Schengen-alueen osalta. Valtio on myös päässyt hyviin tuloksiin pannessaan täytäntöön kehittyvää EU:n säännöstöä. Sen vuoksi neuvosto kannusti Islantia jatkamaan tätä käytäntöä.

Euroopan parlamentin päätöslauselmaesityksessä esitetään kattava kuva saavutetuista tuloksista ja toteutettavista tehtävistä. Jälkimmäisen osalta haluan kiinnittää huomionne yhteiseen tehtäväämme eli tarpeeseen luoda kansalaisten kanssa asianmukainen ja syvällinen keskustelu, joka koskee sekä Islannin että EU:n kansalaisia. Mainittujen seikkojen valossa haluan jälleen kerran huomauttaa, että vielä on paljon tehtävää myös Unkarin puheenjohtajakauden aikana. Puheenjohtajavaltiona luotamme luonnollisesti kaikkiin jäsenvaltioihin, komissioon ja tietenkin Euroopan parlamenttiin, että ne tukevat Islantia sen pyrkimyksissä. On välttämätöntä, että säilytämme työlle annetun sykäyksen ja viemme siten neuvotteluja eteenpäin mahdollisimman paljon vielä tämän puolivuotiskauden aikana.

Olen vakuuttunut, että Islannin liittymisestä voi tulla menestystarina. Se voi antaa sysäyksen koko laajentumispolitiikalle ja parantaa sen menestystä. Unkarin puheenjohtajakauden tunnuslause ja tavoite on vahva Eurooppa. Kaikki Islannin liittymisprosessissa saavutettu edistys auttaa osaltaan saavuttamaan tämän.

  Štefan Füle, komission jäsen. – (EN) Arvoisa puhemies, tämän päivän keskustelu Islannista ja seuraavat vaiheet sen liittymisprosessissa ovat erittäin otollisia.

Haluan kiittää parlamenttia sen tuesta Islannin jäsenyydelle ja onnitella esittelijä Predaa tämän laadukkaasta mietinnöstä. Käsiteltävänä olevasta päätöslauselmasta on paljon hyötyä prosessille: se antaa oikean viestin Islannille oikealla hetkellä.

Arviointi, miten Islanti noudattaa yhteisön säännöstöä, – eli analyyttinen tarkastelu – on käynnissä. Vuoden 2010 marraskuun jälkeen on neuvoteltu 24 luvusta ja 23 kahdenkeskistä arviointikokousta on saatu päätökseen. Käsiteltyihin asioihin kuuluivat kalastus, maatalous, ympäristö, aluepolitiikka ja rahoituspalvelut.

Arviointi on tärkeä tekninen prosessi ja neuvotteluissa on tunnistettu arkaluontoisia aiheita ja haasteita keskeisissä luvuissa, jotka koskevat esimerkiksi maataloutta, ympäristöä ja kalastusta. Tämä neuvotteluprosessin vaihe saadaan päätökseen kesäkuussa vuonna 2011.

Voin vahvistaa, että odotamme varsinaisten neuvottelujen alkavan Unkarin puheenjohtajakauden lopussa, kun joistakin luvuista aletaan neuvotella liittymiskonferenssissa, joka pidetään 27. kesäkuuta 2011. Tämä on kunnianhimoinen mutta toteutettavissa oleva aikataulu, ja kaikki osapuolet ovat sitoutuneet etenemään prosessissa.

Komissio on valmis ottamaan huomioon Islannin erityispiirteet ja odotukset liittymisneuvotteluiden nykyisessä lähestymistavassa ja suojaamaan täysin unionin periaatteita ja sääntöjä. Sen vuoksi tavoitteenamme on työskennellä avoimessa ja rakentavassa hengessä löytääksemme molempien osapuolten kannalta hyväksyttävän ratkaisun tavalla, joka kuvaa korkeatasoista yhteistyötä Euroopan unionin ja Islannin viranomaisten välillä. Kuten kaikkien liittymisten kanssa tähän mennessä, voidaan odottaa, ettei tämä ole aina helppo tehtävä, mutta luotamme siihen, että olemme aloittaneet onnistuneen matkan Islannin kanssa.

Kuten myös päätöslauselmassanne todettiin, komissio toivoo nopeaa ratkaisua Icesavea koskevaan asiaan kaikkien asianomaisten osapuolien etujen vuoksi.

Talouden alalla Islannin pankkien ja julkisen talouden vakauttaminen IMF:n ohjelman puitteissa on ollut vaikuttavaa. Sopeutusohjelma on käynnissä ja hallitus on sitoutunut jatkamaan vakauttamista. Velkojen parempi uudelleenjärjestely auttaa vahvistamaan talouden elpymistä. Hallitus on myös laatimassa strategiaa pääoman valvonnan vaiheittaisesta poistamisesta. Tämä auttaa parantamaan liiketoimintaympäristöä.

Haluan myös mainita lyhyesti tukitoimenpiteistä, joita olemme ottamassa käyttöön liittymistä valmistelevan tukivälineen avulla. Siinä on säännös yhteensä 28 miljoonan euron määrärahasta seuraavaksi kolmeksi vuodeksi, ja sen tarkoituksena on tukea hallintokapasiteetin parantamista ja valmistaa Islanti hallitsemaan rakennerahastoja.

Vuoden 2011 kansallisen liittymistä valmistelevan tukivälineen viimeistelyssä on edistytty hyvin, ja monta erityistä toimintaa on aloitettu teknisen avun ohjelman puitteissa.

Olen täysin yhtä mieltä kanssanne siitä, että tarvitaan tosiasioihin perustuvaa julkista keskustelua, joka koskee EU:hun liittymistä. Sillä voi todellakin olla ratkaiseva asema Euroopan unionin politiikkaan ja toimintoihin liittyvien tosiasioiden ymmärtämisessä, ja se voi auttaa murtamaan myyttejä. Lisäksi pidän myönteisenä sitä, että Islannin viranomaiset ovat aloittaneet intensiivisiä tiedotustoimia.

On rohkaisevaa huomata, että yleinen mielipide Islannissa on muuttunut merkittävästi EU:n kannalta paremmaksi viimeisen vuoden aikana – muutos koskee sekä liittymisprosessin jatkamisen kannatusta että suhtautumista EU:n jäsenyyteen ja julkisuuskuvaan.

Komissio lisää omia tiedotus- ja viestintätoimintojaan edistääkseen tietoon perustuvaa julkista keskustelua. Euroopan unionin edustusto Reykjavikissa on täysin toiminnassa ja osallistuu aktiivisesti tiedotukseen. Myös EU:n tiedotuskeskus on suunnitteilla.

Kun arviointiaika on päättymäisillään, odotan innokkaasti, että Islannin kanssa voidaan aloittaa useita lukuja koskevat neuvottelut.

  Cristian Dan Preda, PPE-ryhmän puolesta. – (RO) Arvoisa puhemies, haluan aluksi tuoda esiin tyytyväisyyteni komission ja neuvoston läsnäolosta istunnossa sekä tähänastisesta hedelmällisestä yhteistyöstä, jota olemme tehneet näiden kahden toimielimen kanssa mukaan lukien tämän päätöslauselman laatimisessa.

Kuten yhdeksän kuukautta sitten, kun ilmoitimme Islannin hakemuksesta Euroopan unioniin liittymisestä, päätimme käsitellä neljää keskeistä asiaa tässä mietinnössä.

1. Poliittiset kriteerit. Tässä suhteessa Islanti on erinomainen, koska sillä on vahva demokraattinen perinne. Tämän lisäksi meidän pitää olla mielestäni tyytyväisiä viime kuukausien edistykseen, joka on saavutettu oikeuslaitosten riippumattomuuden vahvistamisessa, oikeusministerin tuomarien nimittämistä koskevan hallitsevan aseman vähentämisessä ja tuomarien riippumattomuuden lisäämisessä. Samaan aikaan näitä toimenpiteitä on pantava tinkimättä täytäntöön.

2. Taloudelliset kriteerit. Islanti on Euroopan talousalueen jäsen, ja siksi se täyttää jo nyt suuren osan jäsenvaltioiden velvoitteista. Pidän sopimusta Icesave-laista myönteisenä. Toivon, että Islannin kansalaiset tukevat lakia kolmen päivän päästä pidettävässä kansanäänestyksessä kuten selvityksissä on osoitettu. Siten varmistettaisiin, että kahdenkeskinen kiista katoaisi EU:hun liittymistä koskevasta neuvotteluprosessista.

3. Alueellinen yhteistyö on myös merkittävä tekijä. Islannin liittyminen EU:hun tarjoaa unionille ainutlaatuisen tilaisuuden vahvistaa sen läsnäoloa arktisella alueella yleisesti ja erityisesti arktisessa neuvostossa.

Viimeisenä muttei vähäisimpänä on muistettava, että yleinen mielipide vaikuttaa merkittävästi liittymisprosessin onnistumiseen. Tämän vuoksi Islannin viranomaisia on mielestäni kannustettava käynnistämään julkinen keskustelu ja kuulemaan kaikkia hankkeeseen liittyviä sidosryhmiä. Se on erityisen tärkeää, koska mielipidetiedustelut osoittavat islantilaisten kannattavan liittymisneuvotteluiden jatkamista.

  David-Maria Sassoli, S&D-ryhmän puolesta. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, huominen äänestys on yksi niistä vaiheista, jotka johtavat pian Islannin liittymiseen Euroopan unioniin.

Islanti on edistynyt huomattavasti, kuten jäsen Preda totesi. Mainitsen pari esimerkkiä: oikeuslaitoksen riippumattomuuden vahvistaminen; erityinen tutkimuslautakunta, joka tutkii ja analysoi Islannin pankkijärjestelmän romahtamiseen johtaneet prosessit; Euroopan unionin ja Islannin parlamentaarisen sekavaliokunnan perustaminen; euroalueeseen liittymistä koskeva tilanne ja lisääntynyt kokemus uusiutuvien energialähteiden alalla.

Icesavea koskeva erittäin vaikea asia jää avoimeksi, ja lauantaina järjestetään kansanäänestys, joka tuo islantilaiset vaaliuurnille. Vaikka kansanäänestyksen tuloksesta voidaan keskustella, mielestäni sillä on voimakas demokraattinen arvo, koska se antaa Islannin kansalaisille vastuuntuntoa ja ottaa heidät entistä enemmän mukaan tähän arkaan neuvotteluvaiheeseen. Vaikka ensimmäisestä kansanäänestyksestä ei saatu myönteistä tulosta, Islannin hallitus on tehnyt kovasti töitä luodakseen laajan rintaman, joka pystyy selittämään kansalaisille, miksi Islanti sitoutuu hyvittämään Yhdistyneelle kuningaskunnalle ja Alankomaille niiden kärsimät tappiot.

Euroopan pitäisi tällä kertaa olla kärsivällinen ja kunnioittava eikä sen pidä painostaa liikaa, mikä voisi aiheuttaa jonkinlaisen itsepuolustusreaktion ja sulkeutumisen Islannin yhteiskunnassa.

Kalastuksen ja maatalouden osalta Euroopan ja Islannin on mielestäni saavutettava paras ratkaisu, jolla täytetään perussopimuksessa asetetut vaatimukset ja suojellaan Islannin taloutta, ekosysteemejä ja maan erityispiirteitä.

Islannin liittyminen Euroopan unioniin merkitsee, että Eurooppa laajenee kohti Pohjoisnapaa, millä on huomattavan myönteisiä vaikutuksia poliittiseen, taloudelliseen, tieteelliseen ja ympäristöalaan. On selvää, että 60 vuoden jälkeen Eurooppaan kuuluminen on yhä houkutteleva mahdollisuus.

  Pat the Cope Gallagher, ALDE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, olen iloinen kuullessani komission jäseneltä, että Islantia koskevien liittymisneuvotteluiden lukujen arviointi, joka alkoi viime vuoden marraskuussa, on tarkoitus saada päätökseen pian.

Tietenkin ETAn jäsenenä Islanti on saanut huomattavia etuja siinä, että se on jo hyväksynyt merkittävän osan säännöstöstä. Olen myös iloinen huomatessani, että Islannissa tehtyjen mielipidetutkimusten mukaan 65 prosenttia islantilaisista haluaa, että neuvotteluja jatketaan. Hyödynnän asemaani parlamentaarisen sekavaliokunnan puheenjohtajana suostutellakseni islantilaisia, etteivät he asettuisi puolustusasemiin ennen kuin he tietävät myöhemmin tänä vuonna tarkalleen, mistä on kyse.

EU:n ja Islannin välisen parlamentaarisen sekavaliokunnan toinen kokous järjestetään Reykjavikissa 26. ja 27. huhtikuuta. Valiokunta perustettiin viime vuonna, ja uskon vilpittömästi, että se on tärkeä foorumi EU:n ja Islannin parlamentin välisen vuoropuhelun ja yhteistyön kannalta.

Minun on todettava olevani pettynyt, etteivät rannikkovaltiot päässeet sopimukseen Oslossa maaliskuun alussa. On välttämätöntä, että sopimukseen päästään. Neljä rannikkovaltiota ei voi kalastaa yhteensä miljoonaa tonnia makrilleja samaan aikaan, kun kerrotaan, että tieteellisten ohjeiden mukaan voidaan kalastaa vain puolet siitä.

  Indrek Tarand, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, pieni maa aiheuttaa aina suurta päänsärkyä EU:lle, kun se haluaa liittyä, ja kuten tiedämme, Islannin osalta päänvaivaa aiheuttavat kalastus, ympäristö ja muut komission jäsenen mainitsemat asiat. Meillä on kuitenkin parannuskeinot siihen, ja parlamentti voisi suhtautua asiaan myönteisemmin, koska pieniä maita on kohdeltava hellästi.

Olen aina ihaillut jäsen Tannockin periaatteellista, poliittista lähestymistapaa säännöstöön ja siihen, mitä Islanti tekee tai ei tee. Tällä kertaa minä ja ryhmäni emme kuitenkaan hyväksy tarkistusten radikaalia sävyä. Sen vuoksi pyydämme hartaasti, että huomenna päästään kompromissiin esittelijän kanssa. Näen jo mielessäni kuusi lisäpaikkaa parlamentissa ja yhden ylimääräisen tulkkauskopin.

  Charles Tannock, ECR-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, ECR-ryhmä tukee täysin Islannin liittymistä Euroopan unioniin, vaikka päätös on asia, josta yksinomaan islantilaisten on päätettävä kansanäänestyksessä.

Islanti on pieni, vakaa ja varakas demokratia sekä Naton ja Euroopan neuvoston perustajajäsen. Sen talous on kuitenkin erittäin riippuvainen kalastuksesta sen jälkeen, kun se teki katastrofaalisen uhkayrityksen rahoituspalveluissa. Sen vuoksi Islanti todennäköisesti vaatii huomattavan myönnytyksen kalastusteollisuudelleen, jos se koskaan liittyy EU:hun. Tämä tarjoaisi silloin toivottavasti Yhdistyneelle kuningaskunnalle ja muille jäsenvaltioille oivan tilaisuuden vaatia uudistamaan laajemmin ja enemmän kiistanalaista yhteistä kalastuspolitiikkaa.

Mitä tulee valaanpyyntiin, en puolusta sitä lainkaan. En pidä myöskään härkätaisteluista tai kukkotappeluista, mutta uskokaa tai älkää, ne ovat sallittuja joissakin EU:n osissa kansallisen kulttuurin perusteella. Joten jos Islanti liittyy EU:hun, valaanpyynti on sallittava – omasta mielestäni – Islannin valaanpyyntiteollisuuden turvaamiseksi, jos Islanti vaatii niin.

Lopuksi Islannin on sitouduttava maksamaan takaisin rahat, jotka se on velkaa Yhdistyneelle kuningaskunnalle ja Alankomaille Icesaven kaatumisen jälkeen. Jos Islannissa tästä asiasta järjestettävän kansanäänestyksen tulos on kielteinen, se voi osoittautua suureksi esteeksi Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen tuelle.

  David Campbell Bannerman, EFD-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, Yhdistyneessä kuningaskunnassa huhtikuun ensimmäistä päivää kutsutaan aprillipäiväksi ja toisten huiputtaminen tuottaa ihmisille suurta iloa. Joten kun jotkut kertovat, että Islanti on liittymässä EU:hun ensi vuonna, ajattelen: "Aprillia!" Todellisuudessa eräässä tutkimuksessa on osoitettu, että 64 prosenttia islantilaisista haluaa pysyä itsenäisinä, vain 24 prosenttia haluaa jatkaa EU:n jäsenyyden hakemista ja 60 prosenttia islantilaisista yrityksistä todellakin vastustaa sitä.

On myös sanottu, että Islanti haluaa euron tuomaa turvallisuutta. Aprillia! Jopa Portugalin omat pankit kieltäytyvät tällä hetkellä ostamasta Portugalin joukkovelkakirjoja.

Islanti ei aio luopua sen runsaista kalastusalueista – joista se saa 40 prosenttia viennistään – liittyäkseen katastrofaaliseen yhteiseen kalastuspolitiikkaan. Se ei myöskään aio hylätä Islannin parlamenttia, joka on yli tuhat vuotta vanha ja saanut Unescon demokratiapalkinnon.

Pankkialan krapulasta huolimatta Islanti pärjää Yhdistyneen kuningaskunnan tavoin paremmin ulkopuolella. Ja nyt en pilaile!

  Puhemies. – (EN) Hämäännyin hieman tuosta aprillipilaan liittyvästä asiasta, jäsen Campbell Bannerman. Tänään on 6. huhtikuuta, tarkistin sen juuri kahdesti. Mutta kai aprillipäivän voi julistaa olevan minä päivänä tahansa!

  Nick Griffin (NI). – (EN) Arvoisa puhemies, kuten täällä niin usein käy, tällä keskustelulla ei ole juuri mitään yhteyttä todellisuuteen eikä mitään yhteyttä demokratiaan.

Useimmat täällä puhuvat ikään kuin Islannin imaiseminen EU:n mustaan aukkoon olisi itsestään selvyys. Tällaista viestiä ei kuitenkaan saada islantilaisilta. Nykyisten mielipidemittausten mukaan itsenäisyytensä säilyttämistä haluavia on lähes kaksi kertaa niin paljon kuin maanpettureita ja eurofiilejä. Islantilaisista 75 prosenttia ei viisaasti luota EU:hun. Ainoan jäsenyyttä kannattavan islantilaisen puolueen kannatus on laskenut 30 prosentista 18 prosenttiin mielipidemittauksissa.

Samoin on kaikkialla Euroopassa. Samalla kun poliittinen eliitti pyrkii kohti yhä tiiviimpää unionia ja liittovaltiota, kansalaiset haluavat vapautta ja itsenäisyyttä. Tällaisissa ristiriidoissa kytee vallankumous. Onnitelkaa vaan itseänne liittymisprosessista niin paljon kuin haluatte, mutta euron pakkopaitaan runnottavien valtioiden tuleva rahoitusalan romahtaminen tulee meille kaikille kalliiksi ja teidän utopiallenne kohtalokkaaksi. Islanti ja vadelmaryhmittymäänne nyt jumissa olevat kansallisvaltiot tulevat lopulta vapautumaan.

  Alf Svensson (PPE). – (SV) Arvoisa puhemies, Islanti on asukasmääränsä, noin 300 000 asukkaan, osalta pieni valtio, mutta se on suuri valtio. Haluan todella korostaa sitä, mitä täällä on sanottu. Islannilla on demokraattiset perinteet, sillä on vaikuttava kulttuuri ja se kykeni itse asiassa myös tarjoamaan sosiaaliturvaa kauan ennen muita valtioita. Voimme tietenkin jumittua keskustelemaan vuoden 2008 taloudellisista ylilyönneistä, mutta niitä on ollut muissakin valtioissa kuin pienessä Islannissa. On selvää, että kun pieni, 300 000 asukkaan valtio joutuu hallitsemattoman markkinatalouden kouriin, hallinto ei kykene sitä hillitsemään. Tätä meidän ei pidä unohtaa puhuessamme arktisen alueen valtiosta, saarivaltiosta.

Ymmärrän myös oikein hyvin, että islantilaisia kiinnostaa kalastus. Se on myös teollisuudenala, joka on mahdollistanut sukupolvien selviytymisen saarella. Meidän on oltava varovaisia puhuessamme pienestä valtiosta, jotta emme ota isoveljen asemaa. Luonnollisesti EU valvoo Islantia, ja haluan sanoa, että Islanti pärjää paremmin kuin monet nykyiset jäsenvaltiot olisivat pärjänneet, jos niitä olisi valvottu yhtä tarkkaan, kuin nyt valvomme Islantia. Tällä en tarkoita, että se olisi väärin. Katson myös, että Norjan on helpompi lähestyä EU:ta ja lopulta liittyä jäseneksi, jos Islanti liittyy. Islanti on toivotettava tervetulleeksi. Islanti puhaltaa henkeä EU:hun, eikä se todellakaan ole mikään uhrautuva tarjous.

  Catherine Stihler (S&D). – (EN) Arvoisa puhemies, haluaisin kiittää esittelijää. Nyt tarkasteltavana oleva päätöslauselmaesitys on tasapainoinen ja kattaa kaikki edistymiskertomuksen pääkohdat. Edistymiskertomuksen 33 luvun osalta Islanti etenee nopeasti kohti EU-jäsenyyden kriteerien täyttymistä. Päätöslauselmaesityksen viittaus pankkijärjestelmän romahtamiseen johtaneiden tapahtumien tutkintaa ja analysointia varten perustetun erityisen tutkintakomitean raporttiin on tärkeä. Se, että oikeus tulee toteutumaan kriisiin syyllisten osalta, on suotavaa. Ehkäpä EU ja sen jäsenvaltiot voisivat matkia Islannin järkevää lähestymistapaa. On kuitenkin kaksi seikkaa, jotka haluan nostaa esiin tänä iltana: Icesave ja makrillit. Tämän viikon lopulla järjestettävä kansanäänestys toivottavasti lopettaa tämän tarun.

Olin kuitenkin pettynyt siihen, että tarvittiin toinen kansanäänestys intensiivisten uusien neuvottelujen jälkeen, jotka Islannin parlamentti Althingi hyväksyi. Makrillin osalta kiintiöiden yksipuolinen korottaminen ilman keskustelua ja naapurilaivastoille koituvine seurauksineen oli lyhytnäköistä. Kalastusta koskevat asiat on ratkaistava, jotta liittymisneuvottelut voivat olla menestyksekkäät.

Lopuksi toivon kaikkea hyvää parlamentaarisen sekavaliokunnan toiselle, Reykjavikissa 26. ja 27. huhtikuuta Pat the Cope Gallagherin johdolla pidettävälle tapaamiselle.

  Struan Stevenson (ECR). – (EN) Arvoisa puhemies, olen iloinen kuullessani, että enemmistö islantilaisista on viimeaikaisissa mielipidemittauksissa ilmaissut, ettei heillä ole aikomusta liittyä EU:hun, koska rehellisesti sanottuna miksi me haluamme heidän liittyvän. Mitä he täsmälleen ottaen toisivat eurooppalaiseen kerhoon? Heidän taloutensa on romahtanut, heidän pankkinsa ovat maksukyvyttömiä, heidän tulivuorensa sulki ilmatilamme yhdeksäksi päiväksi – oletan, että lasku tulisi meille, jos se tapahtuisi uudestaan – ja nyt he hyödyntävät meidän makrillikantojamme.

Vuonna 2005 Islannissa tuotiin maihin 367 tonnia Koillis-Atlantin makrillia. Tänä vuonna he tähtäävät 150 000 tonniin. Mitä hyvää hallintaa – kalavarojen kestävää hoitoa – tämä muka on? He ovat jatkuvasti ylpeitä kestävästä kalastuksestaan ja nauravat soveltamallemme yhteiselle kalastuspolitiikalle. Tämä on lähes rikollista. Tämä on likimain laitonta kalastusta, eikä meidän millään muotoa pidä kutsua heitä liittymään EU:hun.

  Alain Cadec (PPE). – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, aloitan tavanomaisella kertosäkeelläni: parlamentilla on vain yksi toimipaikka, Strasbourg.

Kuten tiedätte, kalatalousvaliokunta on huolissaan makrillitilanteesta. Olen erityisen huolissani Euroopan unionin sekä Islannin ja Färsaarten välisten neuvottelujen katkeamisesta hiljattain. Makrillikiintiö on jaettu yli kymmenen vuoden ajan kiinteän jakomallin mukaan, joka perustuu jokaisen rannikkovaltion historiallisiin saaliisiin.

Islanti on vaatinut vuodesta 2010 alkaen uutta, paljon suurempaa kiintiötä viitaten väitettyyn ilmastonmuutoksen aiheuttamaan makrillikantojen maantieteelliseen uudelleen jakautumiseen. Näin Islanti yhtäkkiä korotti – kuten jäsen Stevenson juuri totesi – pyyntikiintiönsä 2000 tonnista 130 000 tonniin vuonna 2010. Hyvät kollegat, se on yli 6 500 prosentin lisäys.

Päätöstä ei voida hyväksyä, koska se tehtiin yksipuolisesti ja se on haitallinen EU:n kalastajille. Lisäksi se on hyvin kielteinen viesti Islannin liittymisneuvottelujen yhteydessä. Emme voi hyväksyä tätä yksipuolista päätöstä. Toivomme Islannin ja Euroopan unionin välisen konfliktin nopeaa ratkaisemista. Islannin on sopeuduttava yhteiseen kalastuspolitiikkaamme, sen sijaan että muuttaisimme yhteistä kalastuspolitiikkaamme Islannin hyväksi. Minusta Islanti pelaa vaarallista peliä asettaessaan meille näitä tuomittavia ehtoja. Islannin on esitettävä realistisempi ehdotus. Loppujen lopuksi kukaan ei toivo liikakalastusta tai makrillikannan romahtamista, mikä olisi vahingollista kaikille osapuolille. Kehotan Islantia olemaan neuvotteluissa vastuullisempi ja joustavampi ja noudattamaan suurempaa avoimuutta keskusteluissa.

  Jan Kozłowski (PPE). – (PL) Arvoisa puhemies, haluan vilpittömästi onnitella Islantia ehdokasvaltion asemasta. Komission lausunnon mukaan Islannin valmistautuminen täyttämään Euroopan unionin vaatimukset sujuu yleisesti hyvin ja aikataulussa. Ei kuitenkaan pidä unohtaa, että yksi edellytys minkä tahansa valtion Euroopan unioniin liittymiselle on sekä hallituksen että yhteiskunnan selkeä sitoutuminen. Katson tämän vuoksi, että tehokas yhteiskunnalle tiedottamisen strategia on ratkaiseva, jotta saadaan yhteiskunnan tuki Islannin jäsenyydelle Euroopan unionissa. Puolan esimerkki osoittaa, että sekä hallituksen lukuisilla toimenpiteillä että kansallisilla tiedotusvälineillä, paikallisilla kansalaisjärjestöillä sekä alueellisen ja paikallisen tason kansainvälisellä yhteistyöllä on merkittävä asema.

  Petru Constantin Luhan (PPE). – (RO) Arvoisa puhemies, kuten totesin myös Euroopan parlamentin valtuuskunnan virallisen vierailun aikana viime vuonna sen jäsenenä, Islanti on tehnyt huikeita investointeja koulutukseen sekä tutkimukseen ja kehittämiseen. Onnittelen Islannin viranomaisia siitä, että ne tukivat Lissabonin strategiaa ja osallistuivat siihen, myös hyväksymällä Islannin 2020-strategian, jossa korostetaan näiden alojen merkitystä ja asetetaan tavoitteita tuleville vuosille.

Mielestäni liittymisestä Euroopan unioniin on etua kaikille osapuolille: Islanti hyötyy talouden ja valuutan vakaudesta, kun taas Euroopan unioni saa enemmän valtaa arktisella alueella sekä uusiutuvien energialähteiden ja ilmastonmuutoksen kaltaisilla aloilla.

Uskon vakaasti, että on hyvin tärkeää parantaa vuoropuhelua kansalaisyhteiskunnan kanssa sekä Euroopan unionin ja Islannin välillä. Suosittelen islantilaisille yksinkertaisesti, että he odottaisivat neuvottelutulosta ennen kantansa vahvistamista.

  Mitro Repo (S&D). – (FI) Arvoisa puhemies, arvoisat kollegat, mekin voimme onnitella itseämme. Islantilaisten halukkuus liittyä meihin osoittaa, että EU on yhä edelleen vetovoimainen. Euroopan integraation luoma vakaus, vauraus ja turvallisuus ovat olleet niin onnistuneita, että Islannin kaltainen korkean elintason maa on halukas liittymään meihin. Toki myös Islannin talouskriisillä lienee jonkinlainen rooli tässä asiassa.

Islannin EU-jäsenyys ei kuitenkaan saa olla itsestäänselvyys. Olemmeko pohtineet tarpeeksi, mikä on Islannin lisäarvo Euroopalle? Jo nyt Islanti on käytännössä ulkoistanut lainsäädäntönsä Brysseliin ja puolustusvoimansa Natoon. Islannista tulisi väkiluvultaan pienin EU-maa.

Toisaalta liekö ironiaa, että aiempiin laajentumisiin verrattuna juuri Islanti rikkaana ja rakkaana hakijamaana oikeasti täyttäisi EU-jäsenyydelle asetetut ehdot. Toivon aktiivista ja täysin avointa keskustelua Islannin EU-jäsenyydestä.

  Katarína Neveďalová (S&D). – (SK) Arvoisa puhemies, arvioitaessa Islantia koskevaa edistymiskertomusta on otettava huomioon useita näkökohtia. Islanti on täysin toimiva demokratia ja valtio, joka täyttää kaikki edellytetyt ihmisoikeusnormit. Islanti kuuluu Euroopan vapaakauppa-alueeseen, joten se noudattaa yhteisön säännöstöä monin tätä koskevin osin. Muihin ehdokasvaltioihin verrattuna tämä asettaa Islannin kilpailun johtoon.

Huolimatta siitä, että Islannissa on toimiva markkinatalous, yksi sen suurimmista ongelmista on rahoitusalan kriisi. Jakautunut pankkiala ja valtion velka, joka nousee 90 prosenttiin BKT:sta, ovat hälyttäviä. Tilanne saattaa parantua, mutta vain hyvin hitaasti. Matala inflaatio on mielestäni myönteistä kehitystä, mutta samaan aikaan työttömyys lisääntyy.

Olen tyytyväinen Islannin päätökseen vahvistaa oikeuslaitoksen riippumattomuutta tuomareiden vaihtamisen osalta. Itse katson, että Islannin edistyminen koulutuksen ja kulttuurin aloilla on valtava menestys. Standardit ovat EU:hun verrattuna hyvin korkeita, minkä ansiosta valtio osallistuu nuorisotoimintaohjelmaan (Youth in Action) sekä elinikäisen oppimisen ohjelmiin (Erasmus Mundus). Olen myös samaa mieltä komission päätelmistä, joiden mukaan Islanti on vakaa demokratia voimakkaine instituutioineen.

  Štefan Füle, komission jäsen. – (EN) Arvoisa puhemies, tämänpäiväinen keskustelu on osoittautunut hyödylliseksi määritettäessä askelia, jotka Islannin on otettava liittymisneuvottelujen myönteisen tuloksen varmistamiseksi.

Kuten tänään tarkastellussa päätöslauselmaluonnoksessa ja komission viime marraskuussa antamassa edistymiskertomuksessa tunnustetaan, Islanti on edistyneessä vaiheessa jäsenyysvelvoitteiden täyttämisessä ja se on saavuttanut paljon, mutta siltä odotetaan vielä enemmän useissa tarkkaan rajatuissa asioissa.

Osa teistä mainitsi makrillin. Vaikka tämä liittyy pääasiassa asianomaisten rannikkovaltioiden Koillis-Atlantin makrillikannan hallinnointiin, haluan sanoa seuraavaa. Olemme pettyneitä viimeisimpien kuulemisten edistymisen puutteeseen. Osapuolten välillä – erityisesti Euroopan unionin ja Norjan sekä toisaalta Färsaarten ja Islannin välillä – on edelleen merkittäviä mielipide-eroja niiden osuuksista. Tämän kalakannan kestävyys on tärkeää kalastusalallemme, ja komissio tutkii edelleen kaikkia mahdollisia keinoja tasapainoisen ratkaisun löytämiseksi makrillikannan osalta yhteistyössä rannikkovaltioiden kanssa.

Islanti siirtyy nyt ratkaisevaan vaiheeseen, jossa sen etenemistahti kohti EU:n jäsenyyttä riippuu sen omasta määrätietoisuudesta. Olen varma, että yhteisellä tuellamme ja, mikä tärkeintä, Islannin kansan osallistumisella ja tuella Islanti kykenee todelliseen edistymiseen Euroopan unionin suuntaan.

  Enikő Győri, neuvoston puheenjohtaja. – (HU) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, kiitos tästä keskustelusta. Olette tuoneet esiin varsin paljon seikkoja, joita olen varma neuvoston tarkastelevan asianmukaisesti liittymisneuvotteluissa, ja me kiinnitämme kaiken huomiomme niiden ratkaisemiseen. Haluan kertoa teille, että aion osallistua Islannin ja EU:n assosiaationeuvoston kokoukseen huhtikuun lopussa, ja uskon, että saamme Islannin viranomaisilta ensikäden tietoa näistä asioista. Hetkeäkään ei ole ollut epäilystä siitä, etteivätkö maatalous, mutta erityisesti kalastus tai Icesave-tapaus olisi vaikeimpia tilanteita. Luotan kuitenkin siihen, että komissio käsittelee näitä seikkoja hyvin avoimesti.

Parlamentin jäsenille myös tiedotetaan asianmukaisesti näistä seikoista jatkuvasti liittymisneuvottelujen aikana. Lopuksi haluan jakaa vielä yhden ajatuksen. Olen hyvin tyytyväinen siihen, että keskustelun aikana yksikään puheenvuoron käyttänyt ei kyseenalaistanut sitä, että Islannilla on täysin toimiva demokraattinen toimielinjärjestelmä ja poliittinen kulttuuri – me kaikki tunnustamme tämän. Olen myös varma, että islantilaiset tekevät hyvin vastuullisen päätöksen siitä, liittyvätkö Euroopan unioniin vaiko eivät. Luottakaamme tässä heihin, se on heidän tehtävänsä. Meidän tehtävämme on mahdollistaa liittyminen, ja jos he päättävät liittyä, me toivotamme heidät tervetulleiksi. Paljon kiitoksia, arvoisa puhemies.

  Puhemies. – (EL) Keskustelun päätteeksi olen vastaanottanut yhden työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan mukaisesti käsiteltäväksi jätetyn päätöslauselmaesityksen⁽¹⁾.

Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan huomenna klo 12.00.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 149 artikla)

  Monika Flašíková Beňová (S&D), kirjallinen. – (SK) Islanti ei ole harkinnut vakavasti EU:n täysjäsenyyttä Euroopan yhdentymisen alusta alkaen, vaan haki jäsenyyttä vuonna 2009 rahoitusalan romahduksen jälkeen. Tästä huolimatta valtio on onnistunut täyttämään eurooppalaiset normit ja monilla aloilla tarvittavat edellytykset, jotta se voisi menestyksekkäästi yhdentyä EU:n nykyisiin 27 jäsenvaltioon. Euroopan talousalueen ja Schengen-alueen jäsenyys ovat merkittävästi edistäneet tätä prosessia. Vaikka Islanti on onnistunut panemaan täytäntöön merkittävän osan yhteisön lainsäädäntöä, varsinaista liittymismenettelyä saattavat hankaloittaa esimerkiksi talous- tai kalastuspolitiikka. Tämä koskee puolta Islannin viennistä, josta tulee kymmenen prosenttia sen BKT:sta. Toistaiseksi ratkaisematon kiista Islannin, Alankomaiden ja Yhdistyneen kuningaskunnan välillä voidaan myös katsoa mahdolliseksi esteeksi Islannin jäsenyydelle. Osapuolet etsivät edelleen asianmukaista keinoa kompensoida Alankomaiden ja Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisille näiden islantilaisten pankkien romahdettua menettämät säästöt. Se, että merkittävä osuus islantilaisista ei kannata EU-jäsenyyttä, voidaan myös katsoa jossain määrin kielteiseksi tekijäksi, huolimatta väestön huomattavasta tuesta liittymistä koskevissa keskusteluissa. Islannin hallituksen kannattaisi kenties käynnistää kansalaisille tiedottaminen siitä, mitä jäsenyys yhteisön toimielimissä merkitsisi valtiolle, sekä siitä koituvista hyödyistä väestön jokapäiväisessä elämässä.

  Jolanta Emilia Hibner (PPE), kirjallinen. – (PL) Kuten tiedämme, Islanti aloitti liittymisneuvottelut heinäkuussa 2010. Islanti on ollut etuoikeutetussa asemassa alusta alkaen, koska se on Euroopan talousalueen jäsen. Islannin edistyminen tiellä kohti EU:n jäsenyyttä on ilmeistä. Liittymismahdollisuuteen suhtaudutaan myönteisesti, mutta edelleen on joitakin ristiriitaisia seikkoja, kuten EU:ssa kielletty valaanpyynti, Islannin halu suojella kalastus- ja maatalousmarkkinoitaan sekä Icesave-kiista. Tarvitaan lisää edistymistä pääasiassa kalastuksen, maatalouden ja maaseudun kehittämisen aloilla. On tärkeää päästä sopimukseen kalastuskiintiöistä. Meidän on korostettava tarvetta saattaa Islannin kalastuslainsäädäntö yhdenmukaiseksi EU:n sisämarkkinoiden periaatteiden kanssa. Emme saa unohtaa, että Islanti on valtio, jonka talous perustuu pitkälti kalastukseen. Tämän vuoksi Islannin liityttyä EU:hun se haluaa säilyttää tietynasteisen valvonnan kalastuksen hallintoon yksinomaisella talousalueellaan. Meidän on myös kiinnitettävä huomiota merkittäviin erimielisyyksiin valaanpyynnin osalta. Valaanpyynnin kielto on osa EU:n lainsäädäntöä, joka kaikkien uusien jäsenvaltioiden on hyväksyttävä. On pantava merkille myös hiljattaisten mielipidemittausten tulokset, jotka osoittivat, että yhteiskunnassa kannatetaan yhä enemmän liittymisneuvottelujen jatkamista ja että Euroopan parlamenttia kohtaan tunnettu luottamus on lisääntynyt.

  Jarosław Leszek Wałęsa (PPE), kirjallinen. – (PL) Islannin mahdollisuuteen liittyä suhtaudutaan myönteisesti. On kuitenkin edelleen kiistanalaisia seikkoja, kuten Euroopan unionissa kielletty valaanpyynti ja Islannin halu suojella kalastusmarkkinoitaan. Minusta emme voi tehdä mitään myönnytyksiä valaanpyynnin osalta. Historiallisista seikoista huolimatta emme voi hyväksyä tilannetta, jossa EU:n jäsenyyttä hakeva valtio jatkaa näiden harvinaisten ja suojeltujen eläinten pyyntiä.

Normeja, jotka hyväksyttiin ja jotka tulivat voimaan Euroopan yhteisössä useiden vuosien työn jälkeen, ei voida vääntää sopimaan raakaan tosiasiaan perinteiden vuoksi. Toinen kiistanalainen seikka on makrillisaaliiden koko. Kuten tiedätte, huolimatta vetoomuksista vastuullisen kalastuksen periaatteiden noudattamiseksi, Reykjavikissa toimiva hallitus vahvisti yksipuolisesti vuonna 2010 suurimmaksi sallituksi saaliiksi lajin osalta paljon suuremman määrän, kuin tieteellisten neuvonantajien esittämät rajat. Islanti ei ole osoittanut tarvittavaa avoimuutta ja joustavuutta kompromissin aikaansaamiseksi tässä asiassa. Lisäksi Islanti on ilmoittanut ottavansa käyttöön 146 000 tonnin pyyntirajat vuodelle 2011. Tällainen lähestymistapa täyttää minut pelolla, kun ajattelen tulevaa yhteistyötä Islannin kanssa kalastusalalla. Me kaikki ymmärrämme, että tämä ristiriita vaarantaa liittymisneuvottelut Islannin kanssa. Katson kuitenkin, että meidän ei pidä kummassakaan tapauksessa tehdä mitään myönnytyksiä ja että meidän on vaadittava unionin kalastusalalla asettamien normien noudattamista.

(1) Ks. pöytäkirja.

16. Entistä Jugoslavian tasavaltaa Makedoniaa koskeva edistymiskertomus 2010

  Puhemies. - (EL) Esityslistalla on seuraavana neuvoston ja komission julkilausumat entistä Jugoslavian tasavaltaa Makedoniaa koskevasta edistymiskertomuksesta 2010.

  Enikő Győri, neuvoston puheenjohtaja. – (HU) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, hyväksytte huomenna päätöslauselman entistä Jugoslavian tasavaltaa Makedoniaa koskevasta edistymiskertomuksesta 2010. Kuten tiedätte, neuvosto vahvisti päätelmissään 14. joulukuuta 2010 yksiselitteisen sitoumuksensa Länsi-Balkanin maiden Eurooppa-perspektiiviin. Perspektiivin lopullisena tavoitteena on näiden valtioiden liittyminen Euroopan unioniin.

Onnittelen teitä päätöslauselmaluonnoksen tasapainoisista havainnoista. Tekstissä kuvataan objektiivisesti nykyistä tilannetta ja esitetään arvokkaita suosituksia. On valitettavaa, että tuloksista ja edistymisestä huolimatta EJTM:n ei ole sallittu aloittaa liittymisneuvotteluja. Minusta tämä on menetys, ei pelkästään ehdokkaan vaan myös EU:n kannalta. Olen tyytyväinen siihen, että parlamentin päätöslauselmaluonnoksen keskeinen viesti vastaa yhtä puheenjohtajavaltion perusperiaatetta. EU:n on aina tunnustettava yksilösuoritukset.

Mitä tulee yksityiskohtiin, olemme tyytyväisiä siihen, että valtio on saanut aikaan merkittäviä saavutuksia sellaisilla keskeisillä uudistusaloilla, kuten poliisin ja oikeusjärjestelmän toiminnassa. Ohridin puitesopimuksen täytäntöönpano on edelleen perustavaa laatua oleva osatekijä valtion demokratiaa ja oikeusjärjestystä. Myös tämän osalta raportoidaan hienoisesta edistymisestä, esimerkiksi kielilain täytäntöönpanossa. On kuitenkin olennaista, että valtio saa mahdollisimman pian aikaan lisäsaavutuksia sellaisilla aloilla, kuten poliittisten toimijoiden välinen vuoropuhelu, oikeusjärjestelmän ja julkishallinnon uudistus, korruption torjunta, ilmaisunvapaus ja liiketoimintaympäristön parantaminen. Hyväksymässänne päätöslauselmassa tarkastellaan näitä aloja yksityiskohtaisesti, ja niiden on myös edelleen oltava ensisijaisia Skopjen hallituksen suunnitelmissa.

Neuvosto tunnusti, että komissio esitti uuden suosituksen jäsenyysneuvottelujen aloittamisesta entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian kanssa. Joulukuussa 2010 antamissaan päätelmissä neuvosto totesi olevansa valmis palaamaan asiaan Unkarin puheenjohtajakaudella, mutta merkittävän edistymisen puuttuessa puheenjohtajavaltio ei valitettavasti ole voinut vielä ottaa tätä askelta.

Tässä vaiheessa minun on korostettava, että hyvät naapuruussuhteet ovat edelleen olennaisia. On pidettävä tosiseikkana sitä, että yleinen edistyminen ja erityisesti askeleet kohti yhdentymistä Eurooppaan voivat olla menestyksekkäitä vain, jos kaikilla yhteiskunnan tasoilla on poliittista sitoutumista. Demokraattisen yhteiskunnan poliittisilla toimijoilla on kuitenkin erityistä ja poikkeuksellista vastuuta esimerkiksi mielipide-erojen ratkaisemiseksi demokraattisin keinoin, toisin sanoen vuoropuhelun ja kompromissien kautta. Kehotamme tämän vuoksi entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian poliittisia toimijoita käynnistämään uudelleen vuoropuhelunsa, ei pelkästään uudistusprosessien vauhdittamiseksi vaan myös valtion demokraattisten instituutioiden kypsyyden varmistamiseksi.

On kiinnitettävä erityistä huomiota ennenaikaisten vaalien mahdollisuuteen. Nykyisen koalition vakaus on huomattavaa erimielisyyksistä huolimatta. Olisi huolestuttavaa, jos seuraavat vaalit saisivat aikaan jakolinjoja poliittisella kentällä. Tämän riskin pienentämiseksi on tärkeää ilmoittaa ennenaikaisista vaaleista parlamentin laajan sopimuksen perusteella. Vaikka toisaalta haluan rohkaista entistä Jugoslavian tasavaltaa Makedoniaa, sen poliittista johtoa ja toimielimiä vauhdittamaan pyrkimyksiään ja pyrkimään täyttämään kansalaisten odotukset, haluan toisaalta kehottaa komissiota ja Euroopan parlamenttia edelleen kiinnittämään ehdokasvaltioon ja alueeseen asianmukaista huomiota. Mikään muu käytettävissä oleva kannustin vakauden ja vaurauden takaamiseksi Balkanilla ei ole yhtä tehokas kuin mahdollisuus liittyä Euroopan unioniin ja liittymisprosessin edistäminen. Luotan siihen, että Unkarin puheenjohtajuuskaudella saadaan kouriintuntuvia merkkejä, jotka todistavat Balkanille, että laajentumisprosessi on edelleen käynnissä, ja tällainen merkki voisi olla ratkaiseva Kroatian liittymisen yhteydessä, toisin sanoen liittymisneuvottelujen loppuunsaattaminen. Olen vakuuttunut siitä, että tämä toimisi magneetin tavoin kaikissa Balkanin maissa, myös entisessä Jugoslavian tasavallassa Makedoniassa.

  Štefan Füle, komission jäsen. – (EN) Arvoisa puhemies, olen kiitollinen tästä mahdollisuudesta keskustella nykytilanteesta entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian liittymisprosessissa. Kiitän myös jäsen Vigeniniä mietinnön viemisestä eteenpäin jäsen Thalerin perusteellisten valmistelujen pohjalta. Mietintö on kattava ja täsmällinen, ja siinä esitetään tulevat haasteet.

Viimeisten 20 vuoden aikana valtio on edistynyt merkittävästi kahdesta syystä. Ensinnäkin oli ponnisteltava kovasti vaikeiden ongelmien ja jopa konfliktien ratkaisemiseksi. Toiseksi jäsenyysmahdollisuus on ollut merkittävä kannustin edistymiselle. Nyt haasteena on juuri saman mallin soveltaminen – suuret ponnistelut yhdistettynä eurooppalaiseen kannustimeen – valtion viemiseksi eteenpäin.

Olen kiitollinen parlamentin tuesta komission suositukselle liittymisneuvottelujen käynnistämisestä. Katsomme, että valtio on valmis sitoutumaan korkeammalla tasolla Eurooppaan yhdentymiseen. Itse asiassa liittymisneuvottelut ovat voimakkain välineemme uudistusten tukemiseen.

Minun on kuitenkin jaettava kanssanne huoleni viimeaikaisista tapahtumista. Suosituksessamme vahvistetaan, että valtio on täyttänyt riittävällä tavalla poliittiset kriteerit, mutta siinä korostetaan, että useimmilla aloilla tarvitaan lisäponnisteluja. Tänä vuonna kehitys ei tähän mennessä ole osoittanut odotettua edistymistä.

Komissio on jatkuvasti vaatinut poliittista vuoropuhelua, oikeuslaitoksen ja julkishallinnon uudistusta, korruption torjuntaa, ilmaisunvapautta sekä Ohridin puitesopimuksen täytäntöönpanoa.

Minulla oli oikein onnistunut tapaaminen pääministeri Gruevskin kanssa Brysselissä 24. maaliskuuta. Sovimme vauhdittavamme pyrkimyksiämme saada EU-asiat jälleen valtion ensisijaiseksi tavoitteeksi. Komissio tukee ja seuraa prosessia, myös komission ja valtion hallituksen välisessä säännöllisessä liittymisvuoropuhelussa.

Vaalien osalta odotamme johtajien pyrkivän kaikin tavoin varmistamaan, että vaalit ovat täysin avoimet ja parhaiden kansainvälisten standardien mukaiset. Ajoitus on täysin heidän vallassaan.

Korostan edelleen, että ilmaisunvapaus on perusedellytys ja että toimittajien on voitava ilmaista näkemyksensä vapaasti. Komissio odottaa asianmukaista prosessia ja lainsäädännön tasapuolista soveltamista.

Myös korruptiota on edelleen torjuttava tiukasti. Olen täysin samaa mieltä tämän aiheen painottamisesta Euroopan parlamentin mietinnössä ja olen iloinen ehdotuksistanne, jotka koskevat vahvistettua seurantaa tällä alalla.

Minulle Ohridin puitesopimuksen 10-vuotispäivä tänä kesänä tarjoaa mahdollisuuden arvioida täytäntöönpanoa, saattaa yhteen kaikki valtion yhteisöt ja uudistaa sitoumus jatkuvien haasteiden tarkasteluun.

Lopuksi viisumivapauden jälkeisessä valvonnassa tarvitaan toimenpiteiden arviointia viisumijärjestelyn väärinkäytösten ehkäisemiseksi. Viisumivapaasta pääsystä Euroopan unioniin hyötyvien valtioiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet perusteettomien turvapaikkahakemusten rajoittamiseksi.

Vuosi 2011 on merkittävä vuosi koko alueelle. Vierailemme alueella yhdessä puheenjohtaja Barroson kanssa huomisesta alkaen ja päättyen lauantaina Ohridiin. Me osoitamme sitoutuneisuutemme alueen valtioihin ja samalla korostamme, että niiden on kaikin tavoin saatava aikaan myönteinen kehitys kohti laajentumista. On tärkeää, että Skopjessa osallistutaan tähän aktiivisesti. Siksi on ensisijaisen tärkeää, että nimiasia ratkaistaan. Molemmat osapuolet ovat toistaneet olevansa sitoutuneita ratkaisun etsimiseen. Olisi toivonut tämän näkyvän selkeämmin viime neuvottelukierroksella New Yorkissa.

Olen jatkuvasti tuonut asian esiin ja rohkaissut molempia osapuolia säilyttämään sitoutumisensa. Tiedänkin, että suorissa yhteyksissään molemmat pääministerit ovat jo pyrkineet kovasti saamaan aikaan molempia tyydyttävän sopimuksen. Toivon heidän onnistuvat pyrkimyksissään tänä vuonna. Ratkaisu olisi merkittävä läpimurto, joka tekisi vuodesta 2011 lupaavan vuoden laajentumisen kannalta.

Kiitän myös liittymistä edeltävää tukiohjelmaamme IPA:a koskevista huomautuksistanne ja pyynnöistänne. IPA on konkreettinen osoitus siitä, että emme pelkästään arvioi ja kritisoi valtioita, vaan me itse asiassa tuemme niitä hyvin käytännöllisesti niiden ponnisteluissa. Olen siis kanssanne täysin samaa mieltä siitä, että välinettä on käytettävä mahdollisimman tehokkaasti ja vaikuttavasti.

Panen merkille vaatimuksenne lisärahoituksesta työttömyyden, liikenteen ja ympäristön aloille jatkuvien ponnistelujemme lisäksi.

IPA-ohjelman useimmissa osaohjelmissa hankkeiden valinta on kansallisten viranomaisten vastuulla. Tämä on hyvin tärkeää valtion vastuuntunnon kannalta. Lisäksi otamme käyttöön ajanjaksolla 2011–2013 alakohtaisen lähestymistavan valtion viranomaisten kanssa. Se merkitsee, että meidän on keskityttävä aloihin, joilla apua eniten tarvitaan, ja tehtävä suunnitelmia useiden vuosien päähän. Tässä yhteydessä ehdotuksenne ovat hyvin arvokas panos jatkuvassa suunnitteluvuoropuhelussamme.

Lopuksi katson, että komissio ja parlamentti ovat pitkälti samaa mieltä valtion saavutuksista ja jäljellä olevista haasteista. Toivon kovasti, että nimiasia todellakin ratkaistaan lähitulevaisuudessa ja ennen kansainvälisen tuomioistuimen ratkaisua, jota odotetaan syksyksi. Olemme kaikki hyvin tietoisia siitä, että Euroopan unionilla on tehtävänsä oikeiden kannustimien tarjoamisessa. Valtio on käännekohdassa. Se voi joko valita tien kohti Eurooppaa meidän kaikkien eduksi tai jäädä syrjään muun alueen edistyessä. Meidän kaikkien on nyt aika kantaa vastuumme ja täyttää sitoumuksemme.

  Kristian Vigenin, S&D-ryhmän puolesta. – (BG) Arvoisa puhemies, arvoisat komission ja neuvoston edustajat, hyvät kollegat, otin vastuulleni entistä Jugoslavian tasavaltaa Makedoniaa koskevasta edistymiskertomuksesta 2010 laaditun Euroopan parlamentin päätöslauselman esittämisen. Haluan korostaa, että entinen esittelijä Zoran Thaler teki erinomaista työtä. Meillä on nyt tarkasteltavana objektiivinen mietintö, jonka toivon saavan laajan kannatuksen huomisessa äänestyksessä.

Vuonna 2011 laajentumisprosessille koko Länsi-Balkanin alueella voidaan antaa uutta vauhtia. Kroatia on saattamassa päätökseen jäsenyysneuvottelunsa. Serbia on saamassa Euroopan komission tuen tällaisten neuvottelujen käynnistämiseksi. Makedonian on tehtävä kaikkensa, jotta se ei jää jälkeen tästä prosessista.

Keskeinen ongelma on nimikiistan ratkaiseminen Kreikan kanssa. Ennenaikaiset vaalit tarjoavat uudelle muodostettavalle hallitukselle mahdollisuuden hyödyntää äänestäjien luottamusta asiaa koskevan lopullisen päätöksen teossa. On oltava selvää, että prosessin lykkääminen aiheuttaa yhä korkeampia kustannuksia Makedonian kansalaisille. Toivomme valtion johtajien olevan rohkeita ja kaukonäköisiä. Euroopan komissiolta voidaan pyytää myös sovittelua, jotta tie Euroopan unionin jäsenyyteen voi lopultakin aueta entiselle Jugoslavian tasavallalle Makedonialle.

Toivomme neuvoston ottavan huomioon Euroopan parlamentin kannan ja että jäsenyysneuvottelut alkavat mahdollisimman pian. Valtio ei kuitenkaan voi vain odottaa, vaan sen on tällä välin toteutettava kaikki tarvittavat uudistukset. Tämä mahdollistaa neuvottelujen paljon nopeamman loppuunsaattamisen tulevaisuudessa.

On jatkettava vakaan poliittisen järjestelmän rakentamista. Siihen kuuluu keskeisesti vaalilainsäädännön parantaminen. Tarvitaan enemmän ja tehokkaampia toimenpiteitä ja lainsäädäntöä korruption torjumiseksi. Tarvitaan myös oikeusjärjestelmän ja julkishallinnon uudistuksia. Odotamme vakavia pyrkimyksiä tiedotusvälineiden vapauden ja riippumattomuuden takaamiseksi.

Etnisten ryhmien väliset suhteet aiheuttavat huolta. Ohridin puitesopimuksen 10-vuotispäivä tarjoaa tilaisuuden arvioida aikaansaatuja saavutuksia sekä laatia tulevia tavoitteita, joihin kaikki etniset ryhmät osallistuvat.

Toivon yhdentymisen Eurooppaan ja tarvittavien uudistusten valtiossa välittävän keskeistä viestiä kaikille poliittisille voimille ja että ne antavat laajan suostumuksensa myös vaalien jälkeen.

Lopuksi haluan kertoa, että Euroopan parlamentti nimittää pian pitkäaikaisen esittelijän, jota odotamme kunnioitettavan ja johon toivomme luotettavan.

(Puhuja suostui vastaamaan sinisen kortin kysymykseen työjärjestyksen 149 artiklan 8 kohdan mukaisesti.)

  Bernd Posselt (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, hyvä jäsen Vigenin, käytitte puheenvuoron esittelijänä ettekä tavallisen puheenvuoron käyttäjänä. Oletteko tietoinen siitä, että valtiossa on käynnistetty massiivisia uudistuksia ja se on edistynyt valtavasti? Epävakaus on peräisin Euroopan unionin toimista. Kreikan kiristystaktiikka esti EU:ta ja neuvostoa toimimasta, ja puheenjohtajavaltio Unkari on puuttunut tähän selvästi. Tiesittekö te tämän vai uskotteko todella siihen, mitä sanoitte?

  Kristian Vigenin (S&D). – (BG) Arvoisa puhemies, hyvä jäsen Posselt, en tiedä mitä ette ymmärtänyt puheenvuorostani ja mikä siinä on ristiriidassa varsinaisen kertomuksen ja sen näkemyksen kanssa, josta ulkoasiainvaliokunta oli yksimielinen. Minusta meidän ei pidä tarpeettomasti antaa entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian viranomaisille mahdollisuutta käyttää teidän lausuntonne kaltaisia lausuntoja pyrkiessään siirtämään vastuuta siitä, että uudistuksia ei ole toteutettu eikä tavoitteita saavutettu, Euroopan komissiolle ja Euroopan parlamentille.

Minusta kertomuksessa rohkaistaan uudistuksiin, mutta vaaditaan myös lisätoimenpiteitä, mikä on luonnollista, kun näemme, että Euroopan unionin mahdollisessa jäsenvaltiossa on todellisia ongelmia.

  Eduard Kukan, PPE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, meillä on tarkasteltavanamme varsin tasapainoinen ja objektiivinen mietintö, ja haluan kiittää kaikkia sen laatimiseen osallistuneita kollegoja. Mietintö on hyvin tärkeä valtion tulevaisuuden ja sen EU:hun yhdentymisen kannalta.

Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia on ollut ehdokasvaltio vuodesta 2005 alkaen, ja nyt komissio on suositellut toisen kerran neuvottelujen aloittamista. Kannatamme suositusta, ja mietinnössä kehotetaan jälleen neuvostoa aloittamaan neuvottelut välittömästi. Katson, että kehotus on oikea-aikainen. EJTM tarvitsee eurooppalaisen asialistan kannustamaan positiivisiin muutoksiin tulevaisuudessa.

Tästä huolimatta meidän ei pidä antaa EJTM:lle myönnytyksiä, vaan meidän on motivoitava sen poliitikkoja edistämään ja työstämään eurooppalaista asialistaa. Valtio on hiljattain käynyt läpi poliittisen kriisin, kun osa oppositiosta boikotoi parlamenttia. Tämä ei ole oikea tapa käydä poliittista keskustelua. Poliittisista ristiriidoista on käytävä vuoropuhelua tätä tarkoitusta varten perustettujen demokraattisten instituutioiden pohjalta. Toivon tämän vuoksi, että kesäkuussa 2011 järjestettävät ennenaikaiset vaalit edistävät osaltaan tilanteen ratkaisua. Vaalien on oltava avoimet, vapaat ja tasapuoliset, niissä on noudatettava kaikkia sovellettavia kansainvälisiä standardeja ja kaikkien poliittisten puolueiden on osallistuttava niihin.

Alueellinen yhteistyö ja suhteet naapureihin ovat erityisen merkittäviä seikkoja EJTM:n ja sen naapurien osalta. Toivon pääasian, joka on estänyt neuvottelujen aloittamisen valtion kanssa, tulevan pian ratkaistuksi. Lopuksi haluan sanoa, että meidän on poliitikkoina tuotava alueelle enemmän näkemystä ja laajempi näkökulma. Meidän velvollisuutemme ja vastuutehtävämme on stimuloida myönteisiä muutoksia tässä valtiossa.

  Norica Nicolai, ALDE-ryhmän puolesta. – (RO) Arvoisa puhemies, laajentumista koskevan näkemyksen osalta Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmä kannattaa neuvottelujen välitöntä aloittamista. Arvoisa puhemies, en halua Makedonian liittyvän Turkin joukkoon yhtenä valtioista, jotka Talleyrandin periaatteen mukaisesti pikemminkin tanssivat kuin etenevät toiveessaan Euroopan unionin jäsenyydestä.

Vaikka mietinnössä – ja minun on kiitettävä entistä esittelijää jäsen Thaleria hänen sen laatimisessa osoittamasta tasapainoisuudesta ja objektiivisuudesta – todetaan, että tilanne Makedoniassa on monilta osin parantunut, katson, että neuvottelujen aloittaminen on ratkaisu, joka auttaa nopeuttamaan uudistuksia sekä luomaan demokraattiset puitteet ja todellisen mahdollisuuden tälle valtiolle tulla Euroopan unionin jäsenvaltioksi.

On ironista, että valtion väestö, toisin kuin Islannin väestö, on motivoitunut hyväksymään eurooppalaiset arvot. Islannissa niiden määrä, jotka ovat kiinnostuneita jakamaan nämä arvomme, on hyvin pieni. Toisaalta Makedoniassa ei katsota suopeasti poliittisen johdon suoriutumista. En katso, että tämän arvioinnin olisi oltava ensisijaista.

  Marije Cornelissen, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, ulkoasiainvaliokunta on esittänyt hyvän ja tasapainoisen mietinnön Makedonian edistymisestä, ja me vihreät kannatamme sitä ilomielin. Toisaalta siinä suhtaudutaan kriittisesti Makedonian viranomaisiin, jopa kriittisemmin kuin viime vuonna. Niiden on pyrittävä poliittiseen vakauteen, niiden on lakkautettava kaikki etnisten vähemmistöjen ja naapurien provosoinnit ja niiden on taattava tiedotusvälineiden ja ilmaisun vapaus. Toisaalta siinä vaaditaan selkeästi neuvottelujen aloittamista. Valtio täyttää kriteerit ja ansaitsee sen.

Toivoisin Kreikan noudattavan komission ja parlamentin neuvoja ja lakkaavan estämästä liittymisprosessin jatkumisen. Se voi aina jarruttaa lopullista päätöstä, jos todella niin haluaa. Toivon todella Makedonian edelleen pyrkivän kypsäksi eurooppalaiseksi demokratiaksi riippumatta siitä, mitä Kreikka tekee. Liittymisvuoropuhelu, jonka komission jäsen Füle juuri mainitsi, kuulostaa tämän osalta lupaavalta. Uudistus on joka tapauksessa hyvä asia.

  Charles Tannock, ECR-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, juhlimme tänä vuonna kotimaanne Kreikan EU-jäsenyyden 30-vuotispäivää. Vannoutuneena Kreikan ystävänä katson, että Kreikka on vaikuttanut valtavasti unioniimme. Se on myös hyötynyt jäsenyydestään suuresti, joten se, miksi Kreikka edelleen kieltäisi samat edut naapuriltaan Makedonialta pelkästään sen nimen vuoksi, käy yli ymmärrykseni ja monien maanmiesteni ymmärryksen.

Muiden jäsenvaltioiden on otettava paljon tiukempi linja Kreikan kanssa tässä asiassa. Saatuaan EU:lta valtavan lainanrahoituspaketin sen europohjaisen talouden romahtamisen estämiseksi Kreikka tuskin on asemassa, jossa se voi ottaa panttivangiksi koko sen naapuria koskevan laajentumisprosessin. Ehdokasvaltio Makedonia on odottanut pitkään ja kärsivällisesti liittymisneuvottelujen käynnistymistä. Olisi katastrofi, jos jatkuvat viivästykset nyt saisivat Makedonian kääntymään sisäänpäin ja hylkäämään kunnianhimoiset tavoitteensa EU:n ja NATOn jäsenyydestä.

Tämä on todellinen vaara, ottaen huomioon Makedonian sisäpoliittisen haurauden ja sen lähestyvät vaalit. Meidän on lähetettävä voimakas viesti tuestamme Makedonian uudistuksia ajaville edistysmielisille voimille. Jos tässä epäonnistutaan, se resonoi kielteisesti kaikkialla Länsi-Balkanilla, alueella, jolla mahdollinen EU-jäsenyys toimii liimana, joka sitoo nämä hauraat valtiot kasaan.

  Nikolaos Chountis, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (EL) Arvoisa puhemies, kannatamme Euroopan unionin laajentumista kaikkiin Balkanin valtioihin, jos ne sitä toivovat. Haluan kuitenkin korostaa laajentumisprosessin tähänastisen edistymisen perusteella, että yhteistyön näiden valtioiden kanssa ja liittymismenettelyn – erityisesti talouskriisin aikana – olisi osaltaan edistettävä kestävää kehitystä sekä tulevien jäsenvaltioiden ja unionin ja niiden kansalaisten taloudellista ja sosiaalista vaurautta, eikä sellaisen talouspolitiikan sanelemista, joka syöksee valtiot taantumaan, lisää työttömyyttä ja johtaa sosiaalisten oikeuksien leikkauksiin. Arvoisa komission jäsen, katson myös, että liittymismenettely on toteutettava kansainvälisen oikeuden ja kansainvälisten menettelyjen mukaisesti, tässä tapauksessa sellaista menettelyä noudattaen ja tukien, jossa pyritään löytämään kaikkien hyväksymä ratkaisu nimikysymykseen YK:n avulla.

Tämä on tärkeä asia, joka on ratkaistava ennen kuin liittymisneuvottelut alkavat. EJTM:n poliittisten voimien on toteutettava tarvittavat toimet ja vältettävä ongelmaa pahentavaa retoriikkaa ja käytäntöjä. Niiden poliittinen tahto sen osalta, haluavatko ne liittymismenettelyä, arvioidaan tässä asiassa eikä Afganistanin kaltaisissa sotilaallisissa tehtävissä, joita mietinnössä jälleen pidetään valtion saavutuksena.

  Nikolaos Salavrakos, EFD-ryhmän puolesta. – (EL) Arvoisa puhemies, EJTM:n esittelijänä toiminut jäsen Zoran Thaler ei ole enää joukossamme niiden vakavien syytteiden vuoksi, joita olemme kaikki lukeneet Sunday Times -lehdestä. Minusta hän nauttii syyttömyysolettamaa. Häntä kohtaan esitettyjen syytösten vuoksi tämä EJTM:ää koskeva mietintö ei kuitenkaan nauti uskottavuusolettamaa. Parlamentin puhemiehelle 22. maaliskuuta lähettämässäni kirjeessä pyysin, ettei mietinnöstä äänestettäisi ennen kuin tutkimustulokset olisi annettu kyseisen käsittelyn jälkeen.

Kehotan tämän vuoksi kaikkia jäseniä äänestämään tyhjää parlamentin koskemattomuuden ja uskottavuuden säilyttämiseksi. Itse aion tehdä niin. Minun on kuitenkin todettava, että olen joka tapauksessa eri mieltä Enikő Győrin kanssa, mutta katson komission jäsen Fülen ja varaesittelijän näkemysten olevan realistisia.

He korostivat, että valtiota vaivaa korruptio, eikä näköpiirissä ole suunnitelmia, ja että eri etnisten ryhmien väliset suhteet ja kiista Kreikan kanssa nimikysymyksestä ovat ennallaan. Tämä mietinnön kohta on siis otettava vakavasti huomioon.

  Dimitar Stoyanov (NI). – (BG) Arvoisa puhemies, olen jossain määrin samaa mieltä siitä, mitä komission jäsen Füle totesi, nimittäin että Makedonia kehityksessä sen edetessä kohti Euroopan unionia on nähtävissä kouriintuntuvaa edistystä. On kuitenkin vielä useita ratkaisemattomia asioita.

Esimerkiksi bulgarialaisen kansalaisjärjestö RADKO:n rekisteröintiä koskeva tapaus on ollut vuosia Makedonian tasavallan korkeimman oikeuden ratkaistavana. Tämä rekisteröinnin ja täsmällisemmin sen hylkäämisen osalta RADKO voitti asian täällä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen rakennuksessa, hyvin lähellä parlamenttiamme, ja Makedonia hävisi.

Itseään bulgarialaisina pitävät ihmiset, joita kutsun selvyyden vuoksi bulgarialaisten etniseksi ryhmäksi, vaikka tämä ei olekaan täsmällinen määritelmä, ovat edelleen Makedonian ainoa etninen ryhmä, jolla ei ole rekisteröityä puoluetta. Tämä johtuu sortotoimista, jotka ovat jatkuneet jo 20 vuotta kaikkia niitä vastaan, jotka ilmoittavat pitävänsä itseään bulgarialaisina. Asia on edennyt siihen pisteeseen, että nämä henkilöt eivät enää halua muodostaa poliittista puoluetta kaikkien muiden Makedonia etnisten ryhmien tavoin.

Minusta nämä seikat ovat hyvin tärkeitä ja ne on ratkaistava, sillä ne ovat osa poliittisia kriteereitä, joita nähdäkseni – ja tässä olen eri mieltä komission jäsenen kanssa – Makedonia ei ole täyttänyt. Siihen asti kunnes nämä ongelmat ratkaistaan, ei ole mahdollista aloittaa mitään uutta vaihetta Makedonian Euroopan unioniin liittymistä koskevissa neuvotteluissa.

  Marietta Giannakou (PPE). – (EL) Arvoisa puhemies, olen kuunnellut komissiota. Tällä kertaa komission kertomus on paljon kriittisempi kuin viimeksi, ja me kaikki tiedämme, mitä valtiossa tapahtuu. Olen kuitenkin kuunnellut kollegoita, jotka ovat esittäneet ennenkuulumattomia teorioita. Esimerkiksi sellaisia teorioita, että koska Kreikka on talouskriisissä, sen olisi myönnyttävä kaikkeen, mitä muut haluavat. Haluan korostaa kollegoille, että niin kauan kun Kreikka on talouskriisissä, yksikään hallitus ei suostu aloittamaan neuvotteluja neuvostossa, ja että Kreikan hyvä tahto osoitettiin sen suostuessa tämän valtion ehdokkuuteen.

Näin ollen joko nimiasia, jota käytetään propagandan ja nykyisen poliittisen tilanteen ensisijaiseksi asettamisen peittelemiseen, on ratkaistava, tai neuvotteluja ei aloiteta eikä mikään Kreikan hallitus suostu tähän. Haluan myös todeta kollegoille, että on lukuisia valtioita, jotka ovat estäneet muita valtioita – hyvin pitkiä aikoja – liittymästä unioniin. Kreikkaa ei siis voida tuomita siitä, että se harjoittaa neuvostossa perussopimusten mukaisia absoluuttisia oikeuksiaan.

  Hannes Swoboda (S&D). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa neuvoston puheenjohtaja Győri, arvoisa komission jäsen Füle, olin ensimmäisiä tai kenties ensimmäinen Makedonian esittelijä parlamentissa, ja seuraan pahoitellen sitä, kuinka tilanne on kehittynyt ja ollut kehittymättä. Tämän jälkeen minusta tuli Kroatian esittelijä, ja siellä on havaittavissa selkeä ero. Kroatialla oli ongelmia naapureidensa kanssa, myös Slovenian, mutta Kroatia teki töitä ratkaistakseen ongelmat. Jos Makedonia ei ponnistele riittävästi ratkaistakseen vaikeuksiaan, vaikken haluakaan syyttää vain toista osapuolta, silloin se on ainakin Makedonian ongelma. Meidän on oltava rehellisiä. Valtion identiteetti ei kasva siitä, että joka aukiolle pystytetään Aleksanteri Suuren patsas tai lentokenttä nimetään Aleksanteri Suuren mukaan. On oltava halukkuutta ongelmien ratkaisuun.

Miksi tämä on tärkeää? Komission jäsen Füle viittasi Ohridin puitesopimukseen, joka merkitsi suurta edistymistä. Mitä vähemmän valtio ja sen hallitus kuitenkin pyrkivät panemaan täytäntöön kansallisia uudistuksia ja löytämään ratkaisua ongelmaan Kreikan kanssa, sitä enemmän valtion albanialainen väestö kyselee: "Mitä me teemme tässä valtiossa, kun meillä ei todella ole mahdollisuutta liittyä Euroopan unioniin?" Tämän vuoksi on niin tärkeää, että Makedonia tekee yhteistyötä Kreikan kanssa ongelman ratkaisemiseksi.

  Andrey Kovatchev (PPE). – (BG) Arvoisa puhemies, arvoisa neuvoston puheenjohtaja Győri, arvoisa komission jäsen, minäkin haluan kiittää Kristian Vigeniniä mietinnön erinomaisesta esittelystä. Euroopan unionin poliittinen tahto on, että kaikki Länsi-Balkanin valtiot nopeasti ja menestyksekkäästi yhdentyvät Euroopan unioniin ja niistä tulee eurooppalaisen perheen täysimääräisiä jäseniä.

Historian myötä kasaantuneista ongelmista erityisesti Balkanilla voidaan päästä vain Euroopan yhdentymisen avulla. Tämä mahdollistaisi sen, että tässäkin Euroopan osassa valtioiden rajat muuttuisivat niitä erottavasta merkistä yhtenäisyyden merkiksi, kuten esimerkiksi Ranskan ja Saksan välillä.

Päätöslauselmassa otetaan tyytyväisenä huomioon valtion edistyminen erityisesti talousalalla. Siinä kuitenkin korostetaan, että valtion on kuljettava loppumatka kohti täysjäsenyyttä.

Päätöslauselmassa myös mainitaan ongelma-alat. Näitä ovat poliittiset ja etnisten ryhmien väliset suhteet, hyvät naapuruussuhteet, tiedotusvälineiden vapauden tila ja kaikkien kansalaisten oikeudet näiden etnisestä alkuperästä riippumatta. Erityisesti niitä, jotka avoimesti kertovat bulgarialaisesta etnisestä alkuperästään, syrjitään toisinaan.

Päätöslauselmassa todetaan myös kulttuuriperinnön ja historiallisen perinnön säilyttämisen merkitys, mikä onkin merkittävä eurooppalainen arvo. On hyvä asia, että päätöslauselmassa mainitaan selvästi bulgarialaiseen kulttuuriperintöön kuuluvien monumenttien tila. Luottamusta rakennetaan kunnioittaen historiallisia tosiseikkoja, ei tosiasioiden provokatiivisella ja tarpeettomalla manipuloinnilla ja vääristelyllä.

Toivon vilpittömästi Makedonian kansalaisten selviytyvän menneisyyden ongelmista nopeasti, jotta voimme toivottaa heidät tervetulleiksi Euroopan unioniin täysivaltaisina kansalaisina. Tämä ongelmista selviytymisen prosessi edellyttää kuitenkin poliittista tahtoa katkoa siteet niihin entisen Jugoslavian kommunistisessa salaisessa palvelussa palvelleisiin henkilöihin, jotka ovat soluttautuneet ja sotkeutuneet Makedonian poliittiseen ja taloudelliseen elämään, tiedotusvälineisiin ja sosiaaliseen elämään, aivan kuten tietenkin tapahtui myös muissa Itä-Euroopan maissa.

  Maria Eleni Koppa (S&D). – (EL) Arvoisa puhemies, pääministeri Gruevskin hallitus ilmoitti pari päivää sitten ennenaikaisista vaaleista. Keskellä lehdistön vapauteen ja oikeuslaitoksen riippumattomuuteen kohdistuvia rikkomisia koskevia syytöksiä ja Skopjen 2014 kaupunkisuunnitelmaa koskevia syytöksiä, aikana, jona poliittinen vuoropuhelu on pysähtynyt, pääministeri Gruevski pyrkii löytämään tien ulos.

Jos ratkaisematta jäänyt nimikysymys lisätään tähän valitettavaan sisäiseen ilmapiiriin, se koettelee vakavasti valtion eurooppalaisia näkymiä. Kreikan hallitus on toistuvasti osoittanut halukkuutensa ratkaista asia lopullisesti lisäämällä kahdenvälisiä yhteyksiä pääministeritasolla. Valitettavasti tähän mennessä tästä ei ole seurannut mitään myönteistä, mutta se ei ole Kreikan vika.

Tässä yhteydessä pääministeri Gruevski pelaa vaaleja edeltäviä pelejä ja pyrkii vakuuttamaan kansainvälisen julkisen mielipiteen siitä, että kyse on Kreikasta, joka vetää uusia kaniineja hatusta nimikysymyksessä, estäen näin johdonmukaisesti erimielisyyksien ratkaisun. Vastuu valtion eurooppalaisesta tulevaisuudesta on sen omissa käsissä, ja sitä vaaditaan kantamaan vastuunsa.

  Anna Ibrisagic (PPE). – (SV) Arvoisa puhemies, koska minulla on käytettävänäni vain yksi minuutti, mainitsen vain yhden seikan. Olemme tähän mennessä oppineet laajentumisesta sen, että todelliset uudistukset käynnistyvät vasta kun neuvottelut aloitetaan. Ei ole kyse siitä, että heti kun aloitamme neuvottelut, ne voidaan saattaa päätökseen seuraavana päivänä. Tämä on vasta alkua.

Sitten on lukuisia mahdollisuuksia pysäyttää valtion liittymisprosessi, jos Kreikka niin haluaa, mutta prosessin pysäyttäminen nyt tässä tilanteessa ja ottaen huomioon valtion erityisen maantieteellisen sijainnin on täysin vastuutonta. Makedonia on hyvin arkaluonteisessa asemassa. Jos valtio pannaan odottamaan vielä pidempään, se on väärän viestin lähettämistä. Se edistäisi osaltaan vain nationalismin lisääntymistä ja vahvistaisi juuri niitä kielteisiä voimia, jotka haluamme torjua laajentumisen avulla.

  Anna Záborská (PPE). – (SK) Arvoisa puhemies, matkalla Strasbourgista Brysseliin me kuljemme kaksi kertaa Luxemburgin halki. Ensin Luxemburgin suvereenin valtion ja sitten samannimisen Belgian alueen halki. Jos belgialaiset olisivat EU:ta perustettaessa noudattaneet samaa logiikkaa kuin kreikkalaiset, sitä ei nyt olisi olemassa.

Makedonia on valmis aloittamaan keskustelut EU:hun liittymisestä. Jos sen kuitenkin on määrä jatkaa demokratian tiellä, se tarvitsee meidän apuamme ja solidaarisuuttamme, aivan kuten Kreikkakin hiljattain. Kunnioitan täysimääräisesti jokaisen jäsenvaltion veto-oikeutta uusien jäsenten hyväksymisessä. Haluan kuitenkin vedota kreikkalaisiin jäseniin, jotta he osoittaisivat hyvää tahtoa ja tukisivat sekä tätä mietintöä että tarkistusta, jossa esitetään uudelleen viittaus makedoniankieleen yhtenä virallisena kielenä.

  László Tőkés (PPE). – (HU) Arvoisa puhemies, Makedonian saavutuksia Eurooppaan yhdentymisen osalta arvostettiin suuresti viime vuoden helmikuussa annetussa edistymiskertomuksessa. Asiaa koskevassa Euroopan parlamentin päätöksessä kehotettiin jälleen kerran ratkaisemaan nimikeskustelu ja aloittamaan liittymisneuvottelut välittömästi. En voi hyväksyä ja pidän lähes skandaalina sitä, että asiassa ei ole juurikaan edistytty kuluneenkaan vuoden aikana. Tämä vaarantaa EU:n oman uskottavuuden. EU ja puheenjohtajavaltio Unkari katsovat Balkanin maiden, Kroatia ja Makedonia mukaan luettuina, liittymisen yhdeksi ensisijaisista tavoitteistaan. Pyydän parlamenttia, neuvostoa ja komissiota tukemaan Makedonian liittymisneuvottelujen aloittamista mahdollisimman pian valtion nimestä riippumatta.

  Csaba Sándor Tabajdi (S&D). – (HU) Arvoisa puhemies, olen samaa mieltä niiden kanssa, jotka korostavat, että on kyse keskinäisestä vastuusta. Euroopan unioni ja Eurooppa-neuvosto ovat vastuussa liittymisneuvottelujen lykkäämisestä ja näin yhdestä kaikkein merkittävimmistä välineistä luopumisesta, nimittäin alueen vakauttamisesta. Makedonian johto on vastuussa siitä, että se uskoo, että jos liittymisneuvottelut eivät käynnisty, valtion ei tarvitse jatkaa ministeri Győrin ja komission jäsen Fülen mainitsemia uudistuksia. Mitä nimeen tulee, minun on keskieurooppalaisena ja unkarilaisena todettava, että pidän Kreikan ja Makedonian välistä kiistaa täysin absurdina. Minusta molempien osapuolten joustamattomuus on tuomittavaa. Mietin sitä, kuinka Euroopan unioni olisi reagoinut, jos esimerkiksi Unkari olisi vastustanut Romanian liittymistä vuonna 2007. Ei ollut pienintäkään vaaraa, että tällaista olisi tapahtunut Unkarissa, joten kehotan molempia osapuolia harjoittamaan kohtuullista itsehillintää.

  Katarína Neveďalová (S&D). – (SK) Arvoisa puhemies, on kiistatonta, että Makedoniassa on tapahtunut merkittävää edistymistä viime vuoden aikana. Parantamisen varaa on kuitenkin edelleen keskeisillä aloilla. Minusta kaikkein tärkeimmät vaatimukset ovat oikeuslaitoksen riippumattomuuden turvaaminen, tiedotusvälineiden ilmaisunvapauden taso, entistä vahvempi kansalaisyhteiskunta sekä parempi poliittinen vuoropuhelu.

Oikeusasiamiehen toimistolla oli viime vuonna huomattavasti enemmän työtä, mutta sen antamien ja julkishallinnon hyväksymien suositusten määrä laski. Olen tämän vuoksi samaa mieltä komission kanssa siitä, että oikeusasiamiehen asemaa on vahvistettava.

Olen kuitenkin tyytyväinen parannuksiin vähemmistöjen ja kulttuuristen oikeuksien suojelussa. Vailla henkilökohtaisia asiakirjoja olevien romanien määrä on laskenut Makedoniassa merkittävästi. Valitettavasti heidän elinolonsa ovat edelleen surkeat ja heitä syrjitään edelleen. Kuten tiedämme, tämä ei koske pelkästään Makedoniaa. Romanien tilanne vahvistaa meille kaikille sen, että kyse on Euroopan laajuisesta ongelmasta.

Ongelmista huolimatta Makedonia on edelleen alueella vakaa valtio, jolla on hyvät suhteet naapurivaltioihin, ja uskon sen olevan vahvasti matkalla EU:hun.

  Jaroslav Paška (EFD). – (SK) Arvoisa puhemies, entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia on ollut pitkään kiinnostunut EU:hun liittymisestä. Saatavilla olevien tietojen mukaan valtio on nyt valmis aloittamaan liittymisneuvottelut, sillä se on täyttänyt riittävällä tavalla poliittiset kriteerit ja edistynyt julkishallinnon, oikeuslaitoksen ja poliisin uudistuksessa. Poliittinen järjestelmä vaikuttaa vakaalta, poliittiset puolueet kommunikoivat keskenään ja myös vähemmistöjen asema on parantunut. Joitain varauksia voidaan vielä esittää oikeuslaitoksen riippumattomuuden, korruption torjunnan sekä tiedotusvälineiden ilmaisunvapauden osalta, ja näillä kaikilla on kielteinen vaikutus liiketoimintaympäristöön ja ulkomaisen pääoman virtaan.

Edistymistä on kuitenkin tapahtunut lainsäädännön ja politiikan yhdenmukaistamisessa, erityisesti tavaroiden vapaan liikkuvuuden, kauppayrityksiä ja rahoituspalveluita koskevan lainsäädännön sekä oikeuden, vapauden ja turvallisuuden aloilla. Olen tämän vuoksi varma siitä, että entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian kansalaiset nyt aivan perustellusti odottavat, että vapaa Eurooppa tarjoaa heille ystävän käden. Meillä on oltava luottamusta avata Euroopan unionin ovet heille.

  Georgios Koumoutsakos (PPE). – (EL) Arvoisa puhemies, me kaikki täällä parlamentissa kannatamme entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian eurooppalaista tulevaisuutta. Haluamme – ja erityisesti Euroopan parlamentin kreikkalaiset jäsenet haluavat – myös ratkaista pitkään jatkuneen kiistan valtion nimestä.

Nämä ovat kaksi tavoitetta, jotka lähtökohtaisesti ovat tiiviissä yhteydessä toisiinsa, mutta jotka eivät edisty rinnakkain, arvoisa komission jäsen. Uskotteko, että nämä kaksi toisiinsa yhteydessä olevaa tavoitetta saavutetaan, jos tuemme huomenna tämän valtion ja Euroopan unionin välisten liittymisneuvottelujen välitöntä aloittamista? Vakuutan teille, että käy nimenomaan päinvastoin. Antaisimme Gruevskin hallitukselle kannustimen yhä suurempaan myöntymättömyyteen, mikä pitkittäisi nimikysymystä koskevien neuvottelujen umpikujaa ja jäädyttäisi näin valtion liittymismahdollisuudet.

Jos hyväksymme mietinnön huomenna, se on väärä viesti, väärää politiikkaa ja väärä ele, joten minä äänestän huomenna mietintöä vastaan.

  Bernd Posselt (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, haluan verrata jäsen Swobodan tavoin Kroatiaa ja Makedoniaa toisiinsa. Molemmilla valtioilla on esimerkillinen maine vähemmistöjen osalta. Molemmissa valtioissa kaikki vähemmistöt ovat edustettuina hallituksessa, mitä ei tapahdu useimmissa EU:n jäsenvaltioissa. Yksi ero on kuitenkin havaittavissa. Kroatiassa oppositio on laajalti omaksunut rakentavan lähestymistavan. Makedoniassa sosialistinen oppositio on käyttänyt brutaalia torjumistaktiikkaa. Pahoittelen sitä, että eräät parlamentin jäsenet ovat tänään ryhtyneet sosialistiopposition työkaluiksi vaalikampanjan aikana.

  Štefan Füle, komission jäsen. – (EN) Arvoisa puhemies, kuten tänään keskustelun aiheena olevassa mietintöluonnoksessa ja komission marraskuussa 2010 antamassa edistymiskertomuksessa on tunnustettu, valtio on riittävällä tavalla täyttänyt poliittiset kriteerit. Sen on kuitenkin pidettävä uudistusprosessin vauhtia yllä kaikilla aloilla. Kyse on ratkaisevasta asiasta. Kuten keskustelu on osoittanut, olemme kaikki yhtä mieltä tästä tärkeästä seikasta.

Kuten jo totesin, valtio on käännekohdassa. Sen on jatkettava tiellä kohti Eurooppaa muun alueen edistyessä. Valtion johdon on keskityttävä tulevaisuuteen kansalaisten eduksi. Se saa kaiken tukemme näissä pyrkimyksissään.

Esitän vielä yhden huomautuksen, jonka katson olevan tärkeä nyt tarkasteltavana olevalle valtiolle ja koko alueelle. Emme näe ensimmäistä kertaa parlamentissa edustettuna olevan puolueen kävelevän ulos ja boikotoivan parlamentin työskentelyä. Kerron teille henkilökohtaisen käsitykseni: se on tuomittavaa. Katson, että kaikkien ehdokasvaltioiden on käytettävä demokraattisia instituutioita niiden vahvistamiseen eikä niiden vaarantamiseen. Niiden on opittava, että demokratiaa on harjoitettava demokraattisissa instituutioissa eikä niiden ulkopuolella.

Toivon kovasti, että liitytte joukkooni ja lähetätte alueen valtioille voimakkaan viestin, että poliittisten puolueiden, niin oikeisto- kuin vasemmistopuolueiden, on hyödynnettävä prosessin osallistavaa luonnetta ja tehtävä yhteistyötä eurooppalaisen asialistan parissa eikä niiden pidä viedä argumentointiaan kaduille.

  Enikő Győri, neuvoston puheenjohtaja. – (HU) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kuulijat, haluan vielä vastata yhteen seikkaan, nimittäin valtion nimiasiaan, ja aluksi haluan todeta, että tunnen syvää myötätuntoa jäsenten tyytymättömyyttä ja jopa kiukkua kohtaan tässä asiassa. Ei ole pahempaa tilannetta kuin sellainen, jossa pysähdymme jauhamaan yhtä asiaa, ja vaikka valtio on saanut aikaan saavutuksia, emme kykene tunnustamaan niitä. Minun on todettava, että katson olennaiseksi hyvien naapuruussuhteiden säilyttämisen, ja laajentuminen on mahdollista vain tämän mukaisesti. Osana tätä osapuolten on päästävä molempia tyydyttävää ratkaisuun neuvotteluissa YK:n avulla.

Neuvosto on tyytyväinen jatkuvaan korkean tason vuoropuheluun ja odottaa sen tuottavan tuloksia. Tällä hetkellä kaikki huomio kohdistuu kansainvälisessä tuomioistuimessa käsiteltävänä olevaan asiaan, jossa suulliset argumentit kuultiin 21.–30. maaliskuuta. Lopullista päätöstä odotetaan syyskuussa 2011. Sen, että nimikiista on edelleen ratkaisematta ja että tähän mennessä tuloksettomat neuvottelut pitkittyvät, ei kuitenkaan saa olla perusteena uudistusten hidastumiselle valtiossa. Puheenjohtajavaltio Unkari kävi perusteellisia kahdenvälisiä neuvotteluja osapuolten kanssa ennen puheenjohtajakautensa alkua ja rohkaisi osapuolia etsimään ratkaisua. Heidän on haluttava löytää ratkaisu. Vaikka kaikki muut voivat vapaasti auttaa asiassa, se on viime kädessä heidän ratkaistavansa.

Rohkaisemme tämä vuoksi jatkuvasti vuoropuhelua ja ratkaisun etsimistä. Olisin hyvin pahoillani, jos asia ei etenisi Unkarin puheenjohtajakaudella. Kuten ole maininnut, syy tähän ei ole yksin entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia, vaan koko alue, Euroopan unionin takapiha, jonka ei enää pidä olla takapiha vaan jonka on aika tulla olennaiseksi osaksi EU:ta. Meille on tärkeää, että edistymistä lopultakin tapahtuu. Paljon kiitoksia, arvoisa puhemies.

  Puhemies. – (EL) Olen vastaanottanut yhden työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan mukaisesti käsiteltäväksi jätetyn päätöslauselmaesityksen⁽¹⁾.

Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan huomenna klo 12.00.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 149 artikla)

  George Becali (NI), kirjallinen. – (RO) Olen sekä iloinen että surullinen siitä, että käymme tätä keskustelua tänään. Olen surullinen, koska on kulunut jo kuusi vuotta siitä, kun neuvosto myönsi Makedonian tasavallalle ehdokasvaltion aseman, eikä neuvottelujen aloittamiselle ole vahvistettu määräaikaa edistymisestä huolimatta.

Jäsen Vigeninin mietintöä tarkastellessani tunnistan useita kotimaalleni Romanialle liittymistä edeltäneen ajanjakson aikana esitettyjä vaatimuksia. Panin kuitenkin merkille, että huolimatta Makedonian tasavallan täsmällisistä ja tarkoista vastauksista näihin vaatimuksiin emme ole edistyneet lainkaan neuvottelujen käynnistämisessä. Minusta Makedonian tasavallan matka kohti EU:n jäsenyyttä vie aivan liian kauan, emmekä halua sen kansalaisten menettävän eräänä päivänä optimismiaan ja toivoaan.

Olen samaa mieltä esittelijän kanssa, joka kehottaa komissiota, neuvostoa ja korkeaa edustajaa aloittamaan sellaisen yleisesti sovellettavan riitojenratkaisumekanismin kehittämisen, jolla pyrittäisiin ratkaisemaan kahdenvälisiä kiistoja, myös kiista Kreikan kanssa valtion nimestä. Tämä on merkittävä koetus Lissabonin sopimuksen jälkeiselle yhteiselle ulkopolitiikalle, mutta myös unionin kyvylle ratkaista kiistoja rajoillaan.

  Jiří Havel (S&D), kirjallinen. – (CS) Entistä Jugoslavian tasavalta Makedoniaa (EJTM) koskeva viimeisin arviointikertomus ei ole sen pahempi tai parempi kuin edellisetkään. Me kaikki kuitenkin tiedämme, ettei kertomuksen sisältö ole suurin este liittymisneuvottelujen aloittamiselle. Este on nimikiista Kreikan kanssa. Ilman sitä neuvottelut olisivat todennäköisesti jo alkaneet. EU:lla olisi tämän vuoksi oltava määräävämpi asema sen ratkaisemisessa, kenties jopa ratkaisijan asema. Kun ratkaisua on etsitty 20 vuotta tuloksetta, nyt on täysin asianmukaista keskustella seuraavista vaiheista, myös mahdollisista muutoksista neuvottelumekanismiin. Komission on esitettävä tämänsuuntaisia vaihtoehtoisia ehdotuksia. Olemme pitkään jatkuneella passiivisuudellamme kaikki osaltamme edistäneet kokonaisen valtion epävarmuutta kohtalostaan, ja kuitenkin tämä valtio – näin monen vuoden jälkeen – edelleen haaveilee EU:sta. Meidän on lopetettava parlamentin, komission ja neuvoston välinen vitkastelu liittymisneuvottelujen aloittamisesta. Kukaan ei ota vakavasti toisaalta parlamentin ja komission ja toisaalta neuvoston välistä kuuroille korville menevää vuoropuhelua. Tämä johtuu siitä, että se vaarantaa koko EU:n uskottavuuden. Älkäämme pettäkö itseämme – liittymistä EU:hun kannatetaan edelleen suuresti EJTM:ssa. Kannatus on kuitenkin laskenut ajan myötä huomattavasti. EJTM:n kansalaisten, niin makedonialaisten kuin albanialaisten, kärsivällisyydellä on rajansa, vaikka kaikilla onkin siihen omat syynsä.

(1) Ks. pöytäkirja.

17. Norsunluurannikon tilanne

  Puhemies. – (EN) Esityslistalla on seuraavana komission varapuheenjohtajan ja unionin ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan julkilausuma Norsunluurannikon tilanteesta.

  Zsolt Németh, komission varapuheenjohtajan ja unionin ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, viime maanantaina Yhdistyneiden Kansakuntien Norsunluurannikon operaatio ja Ranskan Licorne-joukot ryhtyivät tekemään vaarattomiksi raskaita aseita, jotka olivat keskittyneet entisen presidentin Laurent Gbagbon käsiin. Näitä aseita oli viime viikkojen aikana usein käytetty Abidjanin siviiliväestön terrorisoimiseen, ja lukuisia ihmisiä oli kuollut ja haavoittunut. Näiden aseiden tekeminen vaarattomiksi oli siten välttämätöntä siviilien suojelemiseksi, ja se tehtiin YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmassa 1975 annetun mandaatin mukaisesti.

Hieman myöhemmin demokraattisesti valitulle presidentille Alassane Ouattaralle uskolliset tasavaltalaiset joukot käynnistivät maahyökkäyksen Laurent Gbagbon viimeiseen tukikohtaan Abidjanissa pakottaakseen hänet luopumaan vallasta. Näiden käynnissä olevien operaatioiden ansiosta toivomme, että koko Norsunluurannikko on nyt saatettu laillisen johtonsa hallintaan. Voin vain pahoitella sitä, että tämä vallansiirto saatiin aikaan vain maksamalla hinta, joka merkitsi ihmishenkien menetystä ja kärsimyksiä, ja että vaaliuurnien mielipide ei riittänyt. Tämä on kuitenkin voitto demokratialle Afrikassa ja tärkeä viesti monille mantereen maille, joissa on meneillään poliittiset vaalit.

Hävittyään presidentinvaalit 28. marraskuuta 2010 Laurent Gbagbo on kieltäytynyt luopumasta vallasta siitä huolimatta, että kansainväliset tarkkailijat kuvailivat vaaleja vapaiksi ja oikeudenmukaisiksi ja koko kansainvälinen yhteisö tunnusti YK:n hyväksynnän kautta hänen vastustajansa Alassane Ouattaran laillisesti valituksi presidentiksi.

Kuluneiden neljän kuukauden aikana ECOWAS, Afrikan unioni ja YK ovat tehneet useita aloitteita rauhanomaisesta vallansiirrosta neuvottelemiseksi. Haluan kiittää näitä organisaatioita niiden ponnisteluista rauhan ja demokratian nimissä. Valitettavasti Laurent Gbagbo torjui kaikki ehdotukset rauhanomaisesta vallansiirrosta ja halusi ehdottomasti pitää laittomasti kiinni vallasta. Näin ollen EU katsoo hänen olevan henkilökohtaisesti vastuussa kärsimyksistä ja verenvuodatuksesta, joita norsunluurannikkolaiset ovat joutuneet sietämään näiden neljän kuukauden aikana, joita on leimannut vaalien jälkeinen kriisi. Laurent Gbagbo on siis tuotava oikeuden eteen vastaamaan teoistaan.

EU on korkean edustajan Ashtonin ominaisuudessa onnitellut presidentti Ouattaraa hänen voitostaan, mutta olemme tietoisia hänen edessään olevista lukuisista haasteista. Hän on voittanut sodan, mutta nyt hänen on voitettava rauha. Yleinen järjestys on palautettava, jotta ne sadat tuhannet ihmiset, jotka ovat paenneet kodeistaan ja jopa lähteneet maasta, voivat nyt tuntea voivansa palata turvallisesti kotiin. Talous on käynnistettävä uudelleen viimeisten kymmenen vuoden laman päättämiseksi ja kasvun ja työpaikkojen luomiseksi. Hallinnon on taas alettava toimia, jotta julkisia palveluita voidaan tarjota.

EU on seisonut Norsunluurannikon rinnalla pitkien kriisivuosien aikana. EU:n kanssa tehty yhteistyö on tarjonnut humanitaarista apua mutta myös konfliktin jälkeistä apua uudelleenrakentamisessa ja sovinnonteossa. Vuodesta 2003 lähtien maalle on annettu noin 500 miljoonaa euroa. Viimeisten dramaattisten kuukausien aikana EU on ryhtynyt joihinkin rajoittaviin toimenpiteisiin Laurent Gbagboa tukevia henkilöitä ja yhteisöjä kohtaan, ja afrikkalaiset kumppanimme ovat todenneet tämän auttaneen huomattavasti kriisin aikana. EU:n on jatkettava Norsunluurannikon tukemista tällä ratkaisevalla hetkellä. Apupakettia valmistellaan, ja se on tarkoitus ottaa käyttöön ensimmäisen tilaisuuden tullessa. Nyt on aika aloittaa työ rauhan toimeenpanemiseksi Norsunluurannikolla.

  Cristian Dan Preda, PPE-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, kuluneiden 24 tunnin tapahtumat Norsunluurannikolla ovat olleet hämmentäviä. Kuulimme, että Laurent Gbagbo aikoi antautua, mutta väite kumottiin myöhemmin. Nyt, väsyneinä odottamaan loputtomien neuvottelujen tulosta, presidentti Ouattaran tasavaltalaiset joukot ovat käynnistäneet hyökkäyksen Abidjaniin.

Älkäämme tämän sekasorron keskellä unohtako, mikä meidät toi nykyiseen tilanteeseen. Muistutan teitä siitä, että kuluneiden neljän kuukauden aikana useita satoja ihmisiä on kuollut ja miljoona pakolaista on joutunut lähtemään kotoaan. Emme saa kadottaa näkyvistä kokonaiskuvaa. Syy siihen, että olemme tässä tilanteessa, on se, että Laurent Gbagbo on itsepäisesti kieltäytynyt kuuntelemasta vaaliuurnien mielipidettä ja hyväksymästä tappiota. Mielestäni Laurent Gbagbon on tullut aika, samalla kun hänen hallintonsa luhistuu hänen kannattajiensa loikkausten seurauksena, luovuttaa valta lailliselle presidentille, Alassane Ouattaralle.

Lisäksi emme saa unohtaa maassa tehtyjä ihmisoikeusrikkomuksia ja humanitaarisen oikeuden rikkomuksia, jotka saattavat olla rikoksia hmisyyttä vastaan. Meidän on tehtävä kaikkemme saadaksemme näihin rikkomuksiin syyllistyneet oikeuden eteen – myös kansainvälisen oikeuden.

Lopuksi haluan kiittää toimia, joihin Yhdistyneiden Kansakuntien Norsunluurannikon operaatio (UNOCI) Ranskan joukkojen tuella ryhtyi pannakseen toimeen YK:n turvallisuusneuvoston mandaatin, jonka tarkoitus oli lopettaa raskaiden aseiden käyttö ja suojella siviilejä.

  Thijs Berman, S&D-ryhmän puolesta. – (NL) Arvoisa puhemies, valtataistelun loppu Norsunluurannikolla on näkyvissä. Yli 1 500 ihmistä on kuollut, lähes miljoona ihmistä alueella on joutunut pakolaisiksi, kokonaisten kadullisten verran taloja on ryöstetty ja talous on joutunut lamaannustilaan. Maa on katastrofitilanteessa, ja se on hinta, joka Laurent Gbagbon on täytynyt maksaa siitä, että kieltäytyy myöntämästä tappiota. Hänen itsepäinen kieltäytymisensä kunnioittamasta äänestäjien toiveita on tuomittava voimakkaasti.

Monet muutkin asiat on tuomittava: kaikki viime kuukausien väkivalta, monet ihmisoikeusloukkaukset, uhkaukset, väkivalta Yhdistyneiden Kansakuntien työntekijöitä kohtaan, vihaa lietsovat puheet ja sieppaukset. Joitakin tulitaisteluita käydään edelleen, mutta Gbagbon lähdöstä neuvotellaan, ja se on hyvä uutinen. Norsunluurannikolla on kuitenkin hätätila. Monilta norsunluurannikkolaisilta on loppumassa ruoka ja vesi, koska he eivät ole uskaltaneet lähteä kotoaan.

On oleellista, että presidentti Alassane Ouattara saa kaiken tuen sen prosessin aikana, jossa palataan oikeusvaltioon, jossa ihmiset voivat elää rauhassa ja ilman pelkoa ja johon palautetaan lehdistönvapaus. Palaaminen oikeusvaltion periaatteen noudattamiseen on nyt ensimmäinen asia, joka on toteutettava. Tässä mielessä presidentti on velvollinen estämään joukkojaan käyttämästä voimaa väestöä vastaan, ja on hyvä, että Ouattara on määrännyt tutkimuksesta Duékouén järkyttävän verilöylyn selvittämiseksi. Valitsivatpa norsunluurannikkolaiset sitten minkä tahansa keinon oikeusvaltion palauttamiseksi, tuomioistuinten tai totuus- ja sovintokomitean avulla, yksi asia on selvä: vanhentuminen ei koske sotarikoksia. Kansainvälisen rikostuomioistuimen on saatava tehdä työnsä.

Pakotteilla on ollut vaikutusta: Gbagbon varat ovat kuluneet loppuun. Meidän on nyt kuitenkin varmistettava, että alamme purkaa pakotteita nopeasti heti, kun Ouattara astuu virkaan, koska kaikki on lamaannustilassa. Jopa ohjelmat, joissa toimitetaan lääkkeitä Norsunluurannikolla HIV:stä/aidsista kärsiville ihmisille, ovat nyt vaarassa. Arvoisa puhemies, Norsunluurannikolle apua antavien ei pidä nyt jättää maata pulaan.

  Marielle De Sarnez, ALDE-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, voimme toivoa, että keskustelumme aikana Norsunluurannikon kriisin loppu häämöttää. Haluaisimme kaikki kuulla tulevien tuntien aikana Laurent Gbagbon antautuneen.

Kansainvälinen yhteisö on ollut erittäin kärsivällinen, Afrikan unioni on useaan kertaan toiminut välittäjänä, ja Yhdistyneet Kansakunnat päätti olla puuttumatta osapuolten kiistaan useiden kuukausien ajan. Yhdistyneiden Kansakuntien Norsunluurannikon operaatio (ONUCI) on nyt ryhtynyt toimiin, Ranskan Licorne-joukkojen tuella ja turvallisuusneuvoston päätöslauselman mukaisesti, mutta se on tehnyt niin suojellakseen siviilejä vallassa olevan hallinnon käyttämiltä raskailta aseilta.

Norsunluurannikon kriisin pitäisi nyt toimia esimerkkinä kaikille niille, jotka kieltäytyvät luopumasta vallasta vaalitappiosta huolimatta. Näiden ihmisten on ymmärrettävä, että tästä lähtien kansainvälinen yhteisö on päättänyt valvoa lainsäädännön noudattamista. Selkkauksien repimissä maissa, joissa valtion konsepti on vielä kehittymässä, emme kuitenkaan voi tyytyä voittajan julistamiseen. Meidän on pyrittävä kansalliseen sovinnontekoon. Tämä on viesti, joka meidän nyt on lähetettävä presidentti Ouattaralle, joka on vastuussa kansallisen yhtenäisyyden hallituksen muodostamisesta.

Koska molemmat leirit ovat syyttäneet toisiaan verilöylyistä ja rikoksista ihmisyyttä vastaan, on käynnistettävä tutkimukset syyllisten löytämiseksi ja oikeuden jakamiseksi. Oikeus voi sisältää kostoa, mutta se voi myös tuoda rauhaa. Haluaisin vedota viimeksi mainitun vaihtoehdon puolesta, jos se saa Norsunluurannikon löytämään uudelleen rauhan ja vakauden ja kokemaan taas kasvua ja kehitystä.

  Judith Sargentini, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (NL) Arvoisa puhemies, nyt olen hämmentynyt. Kuulin puheenjohtajavaltio Unkarin edustajan sanovan: Presidentti Ouattara on voittanut sodan; nyt hänen on voitettava rauha. Olen kuitenkin katsonut televisiota koko päivän, pysytellen ajan tasalla kaikissa tapahtumissa, ja minun mielestäni Ouattara on edelleen voittamassa sotaa. Näyttää siltä, että niin tapahtuu, mutta siihen on vielä matkaa.

Kun hän vihdoin onnistuu astumaan virkaansa maan presidenttinä, hän jättää jälkeensä neljä kuukautta kärsimystä, joiden seurauksena maa on luhistumisen tilassa, talous täysin sekaisin, ihmisiä kuollut ja kansanryhmät yllytetty toisiaan vastaan. Mikä alku uudelle hallintokaudelle! Jos käytämme sellaisia ilmauksia kuin "voitto demokratialle Afrikassa" kuvaillaksemme vaaleja, jotka ovat päätyneet sotiin, niin minusta tuntuu, että meillä menevät sanat sekaisin. Paljon vakavampaa on kuitenkin se, että maa on vastannut vaaleihin tällä tavalla.

Mitä meidän Euroopassa pitäisi tehdä nyt, jos presidentti Ouattara saa mahdollisuuden astua virkaansa? Mielestäni olemme osoittaneet kaakaoboikotilla, että pystymme nopeaan toimintaan ja että pystymme käyttämään kauppaa demokratian edistämiseksi. Norsunluurannikko on yksi AKT-maista; sellaisena se saa meiltä kehitysapua, ja siten poliittisen vuoropuhelun on kuuluttava asiaan. Meidän on aloitettava tämä poliittinen vuoropuhelu sellaisen miehen kanssa, joka pystyy osoittamaan, että hän pystyy saamaan maan kaikki osat takaisin yhteen. Hänen on osoitettava meille ja muulle maailmalle, mutta ennen kaikkea omalle kansalleen, että hän pystyy siirtymään tämän väkivallan yläpuolelle ja että hän on halukas hyvityksiin.

  Marie-Christine Vergiat, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, on vaikeaa kommentoida Norsunluurannikon tilannetta, kun se muuttuu kaiken aikaa ja on uskomattoman epävarma.

Aloitan kiittämällä varjoesittelijöitä, jotka käyttivät aamun huomenna esiteltävän päätöslauselmaesityksen työstämiseen. Olemme kaikki työskennelleet yhdessä varmistaaksemme, että esitys on tasapainoinen ja tulevaisuuteen suuntautunut. Tiedämme nyt, että molemmat osapuolet ovat todennäköisesti syyllistyneet julmuuksiin ja että tekijät on saatava oikeuden eteen, olivat he sitten keitä tahansa.

Norsunluurannikon väestö on ollut maan tilanteen pääuhri. Paikan päällä läsnä oleva Yhdistyneiden Kansakuntien Norsunluurannikon operaatio (UNOCI) ei ole pystynyt suojelemaan siviilejä. Mikä pahempaa, se on ryhtynyt toimiin, Ranskan asevoimien tuella, yhtä osapuolta vastaan. Tämä tapahtui kyllä YK:n päätöslauselman nojalla, mutta päätöslauselma on vuodelta 1975 eli 36 vuotta vanha. Afrikan unionin puheenjohtaja, Obiang Nguema, tuomitsi sen selvästi eilen. Onneksi UNOCI ei näytä olevan mukana lopullisessa hyökkäyksessä, jota Ouattaran joukot ilmeisesti käynnistävät tällä hetkellä.

Tämän kaiken huomioon ottaen me emme halunneet liittyä päätöslauselmaan, emmekä äänestä sen puolesta. Olemme kaikki tietoisia Ranskan roolista Afrikassa. Françafrique on aiheuttanut paljon harmia ja aiheuttaa sitä edelleen. Lisäksi Ranskan viranomaiset eivät yritäkään salailla politiikkaansa, väittäen haluavansa suojella ja ylläpitää Ranskan etua.

  Bruno Gollnisch (NI). – (FR) Arvoisa puhemies, nykyaikaisissa yhteiskunnissamme, ja erityisesti eurooppalaisessa yhteiskunnassa ja vielä tarkemmin sanottuna parlamentissamme, on kauheaa yleinen laumamentaliteetti, taipumuksemme käyttäytyä kuin lampaat.

Kahta viimeistä puhujaa lukuun ottamatta kaikki ovat yksinkertaisesti toistaneet sitä, minkä ovat lukeneet lehdestä, kuulleet radiosta tai nähneet televisiosta. Kaikki kertovat meille, että Alassane Ouattara voitti vaalit, mikä on täysin mahdollista, mutta se ei todellakaan ollut selvää.

Kaikki kertovat meille, että eilinen raju sotilasoperaatio oli keino tehdä vaarattomiksi raskaita aseita. Nämä asiat esitellään ruusuisin ilmauksin. Raskaiden aseiden tekeminen vaarattomiksi on toinen ilmaus pommitukselle. Olen itse nähnyt pommitusten vaikutukset; olen reservinupseeri, ja voin kertoa teille, että pommituksessa tapetaan ihmisiä, poltetaan ihmisiä, räjäytetään ihmisiä ilmaan. Toisin sanoen se on sotilaallista toimintaa yhden osapuolen eduksi ja toista vastaan. Se saattaa olla perusteltavissa, mutta täällä, parlamentaarikkojen kesken, meidän pitäisi olla riittävän rohkeita totuuden lausumiseksi.

Meille kerrotaan myös, että näitä aseita oli tarkoitus käyttää siviiliväestön terrorisoimiseksi. Kuitenkin loppujen lopuksi sisällissodassa jotkut siviilit ovat aseistettuja, etenkin kun yhdellä osapuolella on Kalashnikov-kiväärejä ja tukenaan puolet valtion armeijasta. Minusta meidän on siis tehtävä loppu tästä tekopyhyydestä. Ryhdyimme rajuihin toimiin yhden osapuolen puolesta ja toista vastaan. Oliko toiminta perusteltua? Kenties.

Haluan lopuksi sanoa, etten ymmärrä, miten presidentti Ouattara voi olla syytön joukkojensa tekemiin julmuuksiin, kun taas Laurent Gbagboa syytetään aina hänen joukkojensa tekemistä julmuuksista.

(Puhuja vastaa sinistä korttia koskevaan kysymykseen työjärjestyksen 149 artiklan 8 kohdan mukaisesti)

  Cristian Dan Preda (PPE). – (FR) Arvoisa puhemies, haluaisin vain kysyä Bruno Gollnischilta, mitä hän katsoo vaalien tuloksen merkitsevän ja merkitseekö se, että Alassane Ouattaran voiton on johdettava lopulta hänen valtaannousuunsa. Kyse on yksinkertaisesti demokraattisesta legitiimiydestä.

Olin Norsunluurannikolla vaalitarkkailulautakunnan puheenjohtajana, ja voin vakuuttaa teille, että vaalit olivat asianmukaiset ja että voittaja oli selvä ja yksiselitteinen.

  Bruno Gollnisch (NI). – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa kollega Preda, sanoin, että Alessane Ouattara saattoi hyvinkin voittaa vaalit, mutta en usko, että tulos oli niin selvä kuin väitätte. Joka tapauksessa Norsunluurannikon perustuslakituomioistuin ei ollut tätä mieltä, vaikkakin tuomioistuin on koottu poliittisin perustein, aivan kuten Ranskan perustuslakituomioistuin. Omalta osaltani olisin iloinen, jos keskittyisimme Ranskan vaaleihin. Edustan ryhmää, jolla on miljoonia äänestäjiä ja johtaja, joka pääsi presidentinvaalien loppukierrokselle, mutta jolla ei ole yhtään parlamentin jäsentä eikä yhtään senaattoria kansallisessa parlamentissamme. Tämä on skandaali, johon suhtaudutte täysin välinpitämättömästi.

(Istuntosalista huutoja "asiaankuulumatonta")

  Filip Kaczmarek (PPE). – (PL) Arvoisa puhemies, Norsunluurannikon entisen presidentin Laurent Gbagbon sanotaan eilen ilmoittaneen olevansa valmis antautumaan ja pyytäneen YK:lta suojelua. Neuvottelut Gbagbon antautumisesta ovat käynnissä. Niitä käydään sen jälkeen, kun demokraattisesti valitulle presidentille Oauttaralle uskolliset joukot ottivat haltuunsa presidentin residenssin Abidjanissa. Pääministeri Soron mielestä Gbagbon hallinnon loppu on vain tuntien päässä. En ole varma tästä, mutta toivon, että näin asiat kehittyvät. Tiedämme kuitenkin varmasti, että siviilejä, myös naisia ja lapsia, tapetaan myös aseellisessa konfliktissa. Näiden kahden poliitikon kannattajien välisissä yhteenotoissa noin 1 500 ihmistä on kuollut ja miljoonan on täytynyt jättää kotinsa. Muutama päivä sitten yksi Gbagbon neuvonantajista sanoi, että edes mahdollinen verilöyly Abidjanissa ei vakuuta entistä presidenttiä myöntämään tappiota presidentinvaaleissa ja luopumaan vallasta. Siksi on helppoa ennakoida, mitä Norsunluurannikolla pitäisi tapahtua: pikainen loppu taisteluille, entisen presidentin poistuminen maasta, mikä vakauttaa tilannetta huomattavasti, oikeuden jakaminen kaikille niille, jotka ovat syyllistyneet sotarikoksiin tai murhiin, ja maan vakauttaminen. Euroopan unionin pitäisi tukea kaikkia näitä toimenpiteitä.

  Mitro Repo (S&D). – (FI) Arvoisa puhemies, kiirehdimme kyllä auttamaan Libyaa, mutta Norsunluurannikon kohdalla olemme seisoneet toimettomina viime marraskuusta lähtien. Neuvoston asettamat pakotteet ovat oikeansuuntainen toimi, mutta milloin pakotteet poistetaan? Miksi Abidjanin satamaviranomaisten kaakaopapujen vientitoiminta on pakottein estetty ja öljynjalostamo suljettu? Auttamisen sijaan emme saisi aiheuttaa lisää harmia. Sijaiskärsijöinä ovat Norsunluurannikon talous ja pitkällä tähtäimellä myös eurooppalaiset kuluttajat.

Laurent Gbagbon on väistyttävä ja pakolaisten pikaista paluuta koteihinsa tulee tukea. Ympäröivät maat eivät kestä nykyisiä pakolaismassoja. EU:n tulee auttaa vaalien järjestämisessä ja demokraattisten instituutioiden rakentamisessa. Tavanomaista liiketoimintaa ei kuitenkaan saisi estää. Norsunluurannikko on Länsi-Afrikan kukoistavin talousalue. Talouden elpyminen ja vientituotteiden pääsy EU-markkinoille on todellinen avain maan uudelleenvakauttamiseksi. Odotan vastausta komissiolta.

  Charles Goerens (ALDE). – (FR) Arvoisa puhemies, toisin kuin kollega Gollnisch, olen sitä mieltä, ettemme voi sallia siviilien kuolevan yleisen välinpitämättömyyden takia, kun he ovat alttiina laittoman valtionpäämiehen käyttämille voimalle ja väkivallalle.

Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselma 1975 antaa kansainväliselle yhteisölle oikeuden estää vallanpitäjiä käyttämästä aseita omaa kansaansa vastaan. Tässä tapauksessa kyse on edistyksestä siinä mielessä, ettei meidän enää tarvitse seurata avuttomina sivusta, kuinka siviiliväestö joutuu johtajiensa julmuuksien kohteeksi.

Vaikka meidän pitäisi olla iloisia siitä, että pystymme nyt murtamaan välinpitämättömyyden muurin kansainvälisen oikeuden avulla, meidän on kuitenkin myös varmistettava, että ryhdytään kaikkiin varotoimiin sen takaamiseksi, että sotilaallinen voimankäyttö on viimeinen vaihtoehto. Valitettavasti Norsunluurannikolla presidentti Gbagbo ei ole ryhtynyt mihinkään toimiin tämän lopputuloksen välttämiseksi.

Loppujen lopuksi uskallan toivoa, että Norsunluurannikosta annettu päätöslauselma 1975, yhdessä Libyasta annetun päätöslauselman 1973 kanssa, saa muut luopumaan valtion itsemääräämisoikeuden antamisesta tekosyyksi omien kansalaistensa tappamiselle. Kansainvälisen rikostuomioistuimen ja YK:n turvallisuusneuvoston hiljattain omaksuman lähestymistavan yhdistelmä merkitsee, että rankaisematta jäävät raakalaismaiset teot eivät pian enää ole tavanomaisia vaan että niistä toivottavasti tulee poikkeuksia.

  Sabine Lösing (GUE/NGL). – (DE) Arvoisa puhemies, voidaanko Norsunluurannikon kaltaiseen pahasti jakautuneeseen maahan tuoda pysyvä rauha väkivaltaisesti, ja voidaanko presidentinvaalien voittaja laillistaa? Tämä vaikuttaa erittäin epäilyttävältä, etenkin kun konfliktin todellisia syitä ei ole ratkaistu. Maa joutui epävakaaseen tilaan taloudellisten ongelmien takia, jotka johtuivat suurelta osin Maailmanpankin rakennesopeutusohjelmista. Pakotteet, joita asetettiin nopeasti Gbagbon hallinnon heikentämiseksi, ovat pahentaneet tilannetta ja osaltaan saaneet aikaan Norsunluurannikon humanitaarisen kriisin. Molempien presidenttiehdokkaiden legitiimiys on kiistanalainen. Molempien osapuolten armeijat ovat vastuussa siviiliväestöön kohdistetuista verilöylyistä.

Jälleen kerran länsi on asettunut yhdelle puolelle, ja nyt Yhdistyneet Kansakunnat (YK) käyvät sotaa Ranskan joukkojen rinnalla yrittäen varmistaa konfliktin yhden osapuolen voittoa. Päättävätkö eurooppalaiset voimat jälleen afrikkalaisten kansojen kohtalosta, kuten ennen vanhaan, mutta tällä kertaa YK:n tuella? Mitä on tapahtunut kansainvälisen oikeuden periaatteille? Onko tämä konsepti, johon YK perustuu? Sen sijaan, että pyrittäisiin rauhanomaisiin ratkaisuihin konflikteissa, edistetään sisällissotia tai puututaan niihin puolueellisesti. Kenen eduista tässä on kyse?

  Michèle Striffler (PPE). – (FR) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, haluan korostaa, että Norsunluurannikon poliittisen kriisin lisäksi edessämme on humanitaarinen kriisi, joka saattaa jatkua pitkäänkin.

Vaalien jälkeinen väkivalta on johtanut siihen, että yli miljoona ihmistä on joutunut maan sisäisiksi tai kansainvälisiksi pakolaisiksi. Lisäksi pakolaistulva saattaa sytyttää uudelleen alueella kytevät jännitteet. Hyvät kollegat, humanitaarista kriisiä ei ratkaista poliittisella sopimuksella, josta parhaillaan neuvotellaan. Meidän on pystyttävä reagoimaan nopeasti, jos haluamme välttää pahimman vaihtoehdon. Kaaos Abidjanissa kestää joka tapauksessa useita kuukausia.

Olen tyytyväinen komission päätökseen viisinkertaistaa humanitaarisen apunsa, minkä ansiosta unionin tuki on nyt yli 30 miljoonaa euroa. Euroopan unionin on otettava käyttöön kaikki tarvittavat keinot auttaakseen haavoittuvimpia väestönosia ja tarkkaillakseen heidän tarpeidensa muuttumista.

Meidän on myös varmistettava, ettei Libyan tilanteen tiedotusvälineissä saama suurempi huomio jätä varjoonsa Norsunluurannikon humanitaarisen kriisin vakavuutta. Lisäksi tämänhetkinen turvallisuustilanne estää humanitaarisen avun antajia toimimasta ja saavuttamasta ihmisiä, mikä on kauheaa.

Haluan lopuksi sanoa, että rankaisemattomuutta ei voida sallia ja että meidän on tehtävä kaikkemme, jotta oikeus tapahtuu.

  Bernd Posselt (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, ensin haluan ilmaista olevani yllättynyt siitä, ettei korkea edustaja Ashton taaskaan ole täällä. Olen kuitenkin iloinen siitä, että häntä edustaa ystäväni Zsolt Németh. Toivoisin, että hän, Štefan Füle tai joku muu henkilö koordinoisi pitkällä aikavälillä Euroopan unionin ulkopolitiikkaa eikä joku, joka ei juuri koskaan ole Euroopan parlamentissa.

Itse asiaan: Haluan tehdä aivan selväksi, että Norsunluurannikolla tietenkin on monia ongelmia, jotka on ratkaistava. Presidentti Ouattara oli kuitenkin selvästi vaalien voittaja, ja hän on henkilö, jolla on demokraattinen legitiimiys. Tämä on Afrikan unionin ja monien muiden elinten kanta. Siksi meidän olisi oltava kiitollisia siitä, että Yhdistyneet Kansakunnat (YK) ja ennen kaikkea YK:n pääsihteeri ja presidentti Sarkozy ovat estäneet sellaisen verilöylyn kuin muissa Afrikan valtioissa, kuten Ruandassa tai Kongossa. Tästä syystä asiasta ei pitäisi saivarrella.

Tämä ei tietenkään ratkaise ongelmia. Kun pääministeri Putin kuitenkin alkaa kritisoida YK:ta ja sanoo, että YK:n pääsihteeri on ylittänyt toimivaltuutensa, hän horjuttaa YK:ta aikana, jona sitä tarvitaan kipeästi. Myöskään Afrikan unionin ei pitäisi ilmaista mielipiteitään niin kovaan ääneen, sillä se on epäonnistunut tässä kriisissä täydellisesti. Afrikan unionin olisi pitänyt auttaa tuomaan demokratia Norsunluurannikolle. Me eurooppalaiset olemme tehneet monia virheitä menneisyydessä ja teemme niitä edelleen. Tässä tapauksessa virheet kuitenkin ovat jonkun muun vastuulla.

  Puhemies. – (EN) Olen saanut yksiköiltämme tiedon – ja mielestäni on tärkeää tietää tämä – että vuoden alussa varapuheenjohtajan ja korkean edustajan toimisto lähetti luettelon täysistunnoista, joihin hän pystyisi osallistumaan. Siitä saakka oli tiedossa, ettei hän voisi olla täällä tällä kertaa, joten kun meillä on keskustelu, joka sisältää tällaisia kysymyksiä, jonkun muun on edustettava häntä, ja sen pitäisi olla selvää.

Siirrymme nyt catch-the-eye-menettelyyn. Puhujia on kolme.

  Mariya Nedelcheva (PPE). – (FR) Arvoisa puhemies, väkivalta todella lisääntyy Norsunluurannikolla. Kahden henkilön välinen poliittinen konflikti on valitettavasti johtanut humanitaariseen kriisiin.

On selvää, että on taattava perustavanlaatuinen demokraattinen periaate, jonka mukaan vaalituloksia kunnioitetaan. Laurent Gbagbon lähtö on siten väistämätöntä. Kysymys kuuluu: Mitä seuraavaksi? Vaarana on, että kahden osapuolen väliset jännitteet lisääntyvät. Mitä aiomme tehdä, jos sisällissota puhkeaa? Meidän on pyrittävä kolmeen tavoitteeseen.

Ensisijainen tavoitteemme on rauhan ja vakauden ylläpitäminen, mitä tarvitaan, jotta norsunluurannikkolaiset voivat elää normaalia elämää: syödä, hoitaa itseään ja toisiaan, työskennellä ja käydä koulua. On perustettava riippumaton komissio tutkimaan konfliktin aikana tehtyjä väkivallantekoja.

Toiseksi YK:n Norsunluurannikon operaation ja Afrikan unionin on jatkettava toimintaansa. Meidän pitäisi kuitenkin myös harkita sellaisen vuoropuhelumekanismin luomista, joka kattaisi kaikki osapuolet, sekä maan sisällä että laajemmassa kansainvälisessä yhteisössä.

Lopuksi haluan muistuttaa, että Euroopan unioni lähetti vaalitarkkailuryhmän. Unionin on nyt vaadittava, että sen suositukset otetaan huomioon ja sisällytetään kriisin jälkeiseen prosessiin.

  Catherine Bearder (ALDE). – (EN) Arvoisa puhemies, modernin teknologian avulla tarkkailen Norsunluurannikon tilanteen kehittymistä tässä istuessani. Näillä teknisillä välineillä on tehtävänsä Norsunluurannikolla, kuten niillä on ollut Pohjois-Afrikassa, kun ihmiset ovat kirjoittaneet pyytääkseen tukea ja lääkintäapua.

Kuluneiden kuuden kuukauden aikana Norsunluurannikon ystävien kärsivällisyyttä on koeteltu ankarasti; on kuin olisi seurannut autokolaria hidastettuna, kun olemme nähneet maan liukuvan tilanteeseen, jossa se nyt on – ja haavoittuvimmat kärsivät aina. Olemme puhuneet täällä tällä viikolla Pohjois-Afrikasta Eurooppaan tulevista pakolaisista, mutta olemme myös kuulleet raportteja lähes miljoonasta ihmisestä pakenemassa naapurimaihin, jotka ovat lähes yhtä köyhiä, tai jopa köyhempiä, kuin Norsunluurannikko. Tämän maan ystävien on oltava valmiustilassa auttaakseen, niin pian kuin voimme, saattamaan sen takaisin normaaliin ja terveeseen tilaan ja antamaan paikallisille ihmisille näkymät hyvästä tulevaisuudesta.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL). – (PT) Arvoisa puhemies, Norsunluurannikon sisällissotatilanne on edelleen huolestuttava; maa on taloudellisesti lamaantunut, ja siellä esiintyy paljon väkivaltaa, joka on vaikuttanut kansaan ja tehnyt tilanteesta humanitaarisen kriisin. On aika tehdä tästä loppu. Tiedämme, että Norsunluurannikon vakavaan tilanteeseen on pitkäaikaisia syitä, erityisesti entisen siirtomaavallan ja Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) vuosia tyrkyttämien rakennesopeutussuunnitelmien aikaansaama köyhyys ja sosiaalinen epätasa-arvo. Nämä vaalien jälkeen kuluneet neljä kurjaa kuukautta ovat kuitenkin osoittaneet, miten valitettavaa on, ettei kansainvälinen yhteisö, Euroopan unioni mukaan luettuna, ole hyödyntänyt riittävästi diplomaattisia kanavia löytääkseen kriisiin rauhanomaisen ja poliittisen ratkaisun.

Ranskan rooli asiassa on myös valitettava, koska se piti parempana sotilasoperaatiota kuin diplomaattista ratkaisua. Näin ollen me vaadimme sodan ja kaikkien osapuolten väkivallan lopettamista, ja kehotamme EU:ta toimimaan sen mukaisesti.

  Zsolt Németh, komission varapuheenjohtajan ja unionin ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan puolesta. – (HU) Arvoisa puhemies, hyvät naiset ja herrat, siteeraan kuuluisan unkarilaisen runoilijan sanoja: Murhaajien joukossa se, joka vaikenee, on rikoskumppani. Kun näemme tuhansien kuolevan ja miljoonien ihmisten pakenevan, emme saa tyytyä fraaseihin, joissa muistutetaan rauhan kyyhkysestä, vaan meidän on toimittava. Ennen kuin kukaan vertaa toisiinsa toimintaa Libyassa ja Norsunluurannikolla ja toisaalta Irakissa, haluan muistuttaa kaikkia siitä, että tämänhetkinen toiminta ei muistuta Irakista eikä edes Afganistanista vaan Ruandasta ja Kosovosta. Ei myöskään ole sattumaa, että olemme puhuneet niin paljon viime viikkoina siitä, että meillä on, kuten muotoilimme asian, "oikeus ja velvollisuus suojella" siviilejä, kansalaisia.

Haluan siis toistaa, että pitää paikkansa, että Laurent Gbagbo on hävinnyt taistelunsa, on yksin bunkkerissaan ja odottaa kohtaloaan. Haluan myös korostaa, että tämän toiminnan oikeudelliset perusteet ovat kiistattomat nykyisessä tilanteessa. YK:n turvallisuusneuvosto hyväksyi päätöslauselman 1975, ja tämä päätöslauselma antaa täysin selvän mandaatin toiminnalle. Kolmanneksi haluan myös painottaa, että tehtyjen rikosten ei enää tarvitse jäädä hämärään ja tutkimatta. Olen erittäin tyytyväinen siihen, että laillisesti valittu presidentti Ouattara sekä pääministeri ovat suostuneet siihen, että YK tekee kansainvälisen tutkinnan tehdyistä verilöylyistä, ja antavat sille selkeän tukensa. Näiden verilöylyjen tutkinta on siten jo osa sovinnontekoa, ja erittäin selkeä edellytys sille.

Euroopan unionin tuen osalta ECHO on jo tässä vaiheessa valmistellut 30 miljoonan euron verran humanitaarista apua, ja kuten johdantopuheenvuorossanikin kerroin, Euroopan unioni valmistelee lähitulevaisuudessa paketin, joka sisältää Euroopan unionin tuen laillisesti valitun presidentin ja hallituksen taloudellisten ja yhteiskunnan rakenteiden kehittämiseen liittyvien tavoitteiden tukemiseksi.

  President. – (EN) Olen vastaanottanut seitsemän työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan mukaisesti käsiteltäväksi jätettyä päätöslauselmaesitystä.⁽¹⁾

Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan huomenna klo 12.

(Istunto keskeytettiin klo 20.35 ja sitä jatkettiin klo 21.00.)

Puhetta johti
varapuhemies Silvana KOCH-MEHRIN

(1) Ks. pöytäkirja.

18. Parlamentaarisen koskemattomuuden puolustamista koskeva pyyntö: ks. pöytäkirja

19. Valiokuntien ja valtuuskuntien kokoonpano

20. Euroopan unionin naapuruuspolitiikan uudelleentarkastelu – itäinen ulottuvuus – Euroopan unionin naapuruuspolitiikan uudelleentarkastelu – eteläinen ulottuvuus

  Puhemies. – (EN) Esityslistalla on seuraavana yhteiskeskustelu komission julkilausumista

– Eurooppalaisen naapuruuspolitiikan itäisen ulottuvuuden uudelleentarkastelusta (2010/2958(RSP)) ja

– Eurooppalaisen naapuruuspolitiikan eteläisen ulottuvuuden uudelleentarkastelusta (2011/2642(RSP)).

  Štefan Füle, komission jäsen. – (EN) Arvoisa puhemies, olen erittäin iloinen tästä tilaisuudesta vaihtaa parlamentin kanssa mielipiteitä eurooppalaisesta naapuruuspolitiikasta.

Eteläisen Välimeren alueen ajankohtaisten tapahtumien valossa tämän politiikan kehittäminen ei voisi olla tärkeämpää. Itse asiassa komissio on kuluneiden yhdeksän kuukauden aikana tarkastellut politiikkaa uudelleen. Haluan tässä yhteydessä kiittää parlamentin jäseniä heidän osallistumisestaan kuulemiseen, jossa saatiin lausuntoja kumppanimailta, EU:n jäsenvaltioilta, akateemikoilta ja kansalaisyhteiskunnan ryhmiltä.

Olen lukenut sekä Mário Davidin mietinnön etelästä että Marek Siwiecin mietinnön idästä, ja pidän molempia merkittävinä ja hyödyllisinä. Olen iloinen siitä, että ajattelemme samansuuntaisesti.

Olette varmasti huomanneet, että naapuruuspolitiikasta viimeksi käymiemme keskustelujen tulokset näkyvät jo 8. maaliskuuta annetussa tiedonannossa demokratiaan ja yhteiseen vaurauteen tähtäävästä kumppanuudesta. Nyt valmistelemme laajempaa tiedonantoa uudelleentarkastelun tuloksista, ja se on tarkoitus julkistaa toukokuussa. Uudelleentarkastelun keskeinen tulos on uusi painopiste naapuruuspolitiikan eriyttämisessä kunkin kumppanimaan tarpeiden ja toiveiden mukaan. Vaikka politiikan mukaisesti edelleen tarjotaan yhteistyötä kaikille kumppaneille, kaikki naapurit ovat erilaisia ja niillä on erilaiset pyrkimykset. Jotkut kumppanimaat haluavat edetä niin pitkälle kuin voivat kohti Euroopan unionia – jopa liittymiseen asti – mutta toiset käyttävät mieluummin parhaalla mahdollisella tavalla hyödykseen naapuruuspolitiikan muita etuja. Politiikka siis tarjoaa "sitä enemmän mitä enemmän", erityisellä ja eriytetyllä tavalla, samalla kun suhdettamme kumppaneihimme ohjataan voimakkaammin poliittisesti.

Siitä huolimatta, kuten sekä Mário David että Marek Siwiec suosittelevat mietinnöissään, yhteiset arvomme demokratia, oikeusvaltioperiaate ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen ovat tarkistetun naapuruuspolitiikan keskeinen tekijä kaikkien kumppanimaiden osalta. Niiden pitäisi näkyä vahvemmassa yhteisessä sitoutumisessa demokratisoitumiselle välttämättömiin tekijöihin. Ajattelen erityisesti vapaita ja oikeudenmukaisia vaaleja, ilmaisunvapautta ja yhdistymisvapautta, oikeudellista riippumattomuutta, korruption torjumista ja turvallisuusalan uudistamista.

Kuten molemmissa mietinnöissä korostetaan, tarkistetussa naapuruuspolitiikassa myös tunnustetaan kansalaisyhteiskunnan merkitys ja reagoidaan siihen. Kansalaisjärjestöillä on asiantuntemus ja kokemus saada aikaan demokraattisia ja markkinalähtöisiä uudistuksia alhaalta käsin, yhteisten arvojen pohjalta. Kukoistava kansalaisyhteiskunta saa kansalaiset osallistumaan ja auttaa pitämään hallitukset tilivelvollisina, joten Euroopan unioni täydentää suhteitaan hallituksiin huomattavasti tiiviimmällä yhteistyöllä kansalaisyhteiskunnan kanssa. Tämä on tärkeää myös alue- ja osa-aluetasolla, missä esimerkiksi itäisen kumppanuuden kansalaisyhteiskuntafoorumi on edistynyt hyvin.

Tulevassa tiedonannossa tarjotaan enemmän yksityiskohtia naapurustomme kahta osa-aluetta koskevasta lähestymistavasta. Siinä esitetään, miten näemme itäisen kumppanuuden kehittyvän edelleen Puolan puheenjohtajakauden huippukokouksen jälkeen. Etelässä Välimeren unionilla on valmiudet todella merkittävään toimintaan, mutta suoraan sanottuna se ei vielä ole ryhtynyt siihen ja sitä on elvytettävä. Sen toivo on konkreettisten taloudellisten hankkeiden kehittämisessä, joiden painopiste on työllisyydessä, innovaatioissa ja kasvussa. Välimeren unionin sihteeristö on parhaassa asemassa toimiakseen käynnistäjänä ja tuodakseen yhteen valtioita, kansainvälisiä instituutioita ja rahoituslaitoksia sekä yksityisyrityksiä tällaisten taloudellisten hankkeiden kehittämiseksi.

Haluan mainita lyhyesti kolme muuta uudelleentarkastelun yhteydessä esiin tullutta tekijää, joilla on ratkaiseva merkitys tarkistetun naapuruuspolitiikan kannalta: Ensimmäinen on kaupan ja taloudellisen yhdentymisen rooli vakauden ja vaurauden edistämisessä kumppanimaissa. Merkittävin keino tähän pyrittäessä on pitkälle menevä ja laaja-alainen vapaakauppa-alue. Tällainen vapaakauppa-alue on muuntava voima. Kumppanimaan toteuttamia sääntelyuudistuksia edistetään kaupan avulla.

Toinen seikka on kumppanimaiden ja Euroopan unionin välisen liikkuvuuden parantamisen tarve, sillä paras tapa edistää eurooppalaisia arvoja on jakaa kokemuksia henkilökohtaisesti. Naapuruuspolitiikassa etsitään parannuksia liikkuvuuteen unohtamatta turvallisuutta.

Kolmas seikka on monien kumppanimaiden kuulemisen aikaan ilmaisema halu tiivistää poliittista yhteistyötä Euroopan unionin kanssa. Tiiviimpi ja konkreettisempi poliittinen vuoropuhelu kaikilla suhteidemme aloilla auttaa meitä ratkaisemaan vaikeita kysymyksiä vastavuoroisen luottamuksen hengessä.

Paljon kiitoksia mielenkiinnostanne. Iloitsen etukäteen tulevasta keskustelusta ja panen mielipiteenne merkille.

  Mário David, PPE-ryhmän puolesta. – (PT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, historialliset ajat, joita elämme, vaativat vakaata ja päättäväistä toimintaa. Kuten monet teistä, olemme seuranneet Välimeren alueella kehittyviä tapahtumia yhtä aikaa toiveikkaina, huolestuneina ja odottavaisina. Olen kuitenkin tyytyväinen aktiiviseen lähestymistapaan, jonka parlamentti aikoo omaksua eurooppalaisen naapuruuspolitiikan (ENP) eteläisen ulottuvuuden osalta. Toivon sen johtavan EU:n merkittävämpään läsnäoloon tällä alueella, ei ainoastaan asiakkaana vaan myös sitoutuneena kumppanina. Perusarvojemme puolustamisen ehdotonta välttämättömyyttä suhteissamme naapurimaihimme on painotettava alusta alkaen. Emme enää voi alistua puolustaessamme demokratiaa, ihmisoikeuksia ja erityisesti yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta. Emme enää voi keskittyä lyhyen aikavälin vakauteen, jos sen hintana on kansalaistemme etu, sen jatkuva puolustaminen sekä heidän yksilöllinen ja yhteinen vapautensa, etenkin naisten oikeudet.

Tulevaisuudessa unionin on suosittava alhaalta ylöspäin suuntautuvaa lähestymistapaa naapuruuspolitiikassaan. Tämä on ratkaisevan tärkeää. Vain paikallisyhteisöjen ja kansalaisyhteiskunnan merkittävämpi osallistuminen takaa politiikan mahdollisimman tehokkaan toimeenpanon. En kuitenkaan voi olla ilmaisematta turhautumistani: pahoittelen sitä, etteivät parlamentti ja komissio ole olleet halukkaita hyödyntämään parhaalla mahdollisella tavalla tätä tilaisuutta erottaa lopullisesti toisistaan ENP:n itäinen ulottuvuus – maat, jotka voivat tulevaisuudessa mahdollisesti olla kumppaneitamme unionissa – ja ENP:n eteläinen ulottuvuus.

Haastan komission lisäksi osoittamaan uudelleentarkasteluprosessissaan 20. huhtikuuta nykyisen tilanteen vaatimaa kunnianhimoa räätälöidyllä naapuruuspolitiikalla, joka on mukautettu kuhunkin valtioon, jossa käytetään selkeitä viitearvoja ja jota arvioidaan huolellisesti. Tällainen politiikka voisi johtaa tulevaisuudessa Välimeren talousalueeseen, johon kuuluisivat etelän uudet demokratiat.

Lopuksi, arvoisa komission jäsen, luotamme siihen, että hyvä ilmapiiri ja yhteistyö, jotka ovat luonnehtineet tähän aiheeseen liittyvää työtä, johtavat siihen, että parlamentti osallistuu pysyvästi tämän politiikan suunnitteluun ja arviointiin.

  Marek Siwiec, S&D-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, olemme päässeet tänään Euroopan unionin itäpolitiikan uudelleentarkasteluun liittyvän työn finaaliin, tai ennemminkin semifinaaliin. Voisi sanoa, että naapuruuspolitiikka laadittiin aikoinaan jonkinlaiseksi lohdutuspalkinnoksi maille, jotka eivät voineet liittyä Euroopan unioniin. Millainen tilanne on tänään? Millaisia ovat maat, joita politiikka koskee?

Voidaan sanoa, että politiikka on lista menestystarinoita – erilaisia menestystarinoita – sillä ei ole mahdollista sanoa yhdellä sanalla, mitä Moldova on saavuttanut näinä vuosina verrattuna Ukrainaan tai esimerkiksi Valko-Venäjän traagiseen tilanteeseen. Voidaan kuitenkin sanoa, että näissä maissa on tullut esiin enemmän eurooppalaisia arvoja, niissä on säädetty enemmän ja parempia lakeja, ihmisistä näytetään huolehdittavan enemmän ja taloudet toimivat paljon tehokkaammin – ja meillä on ollut osamme tässä. Tämä on itäpolitiikan, jota nykyään kutsutaan itäiseksi kumppanuudeksi, vaikutus.

Jos puhumme tänä päivänä siitä, että haluamme tarkastella tätä politiikkaa uudelleen, on tärkeää sanoa, että haluamme nähdä näiden maiden, monin eri tavoin ja eri tahdissa, siirtyvän kohti meidän arvojamme – kohti sitä, mitä Euroopan unioni niille tarjoaa. Jos kyse on à la carte -politiikasta, antakaamme näiden maiden osoittaa aloitekykyä ja reagoikaamme hyvin näihin aloitteisiin. Me haluamme entistä enemmän – ja tämä on kirjattu mietintöön – tehdä naapuruuspolitiikasta kansalaisten, eliitin, toimittajien ja nuorten asian. Haluamme heidän näkevän, millaista elämämme on, ja että kannattaa järjestää elämä meidän tavallamme. Haluamme pitkällä aikavälillä tehdä Euroopan unioniin matkustamisesta helpompaa – haluamme viisumijärjestelmästä helpomman.

Sanokaamme myös, kuten mietinnössä sanomme suoraan: kyllä, tämä politiikka tarvitsee rahaa. Euroopan unionin tähän politiikkaan osoittamat rahat pitäisi kuitenkin käyttää paremmin, niiden pitäisi tavoittaa ne, joille ne on tarkoitettu, ja niiden pitäisi joskus ohittaa valtiot ja kaikki valtion hallinnon tahot, jotka pystyvät tuhlaamaan rahat. Sanokaamme lopuksi jotain konfliktista. Sillä tässä salissa on konflikti siitä, ettemme pysty sanomaan tai emme halua sanoa selvästi, mikä sanamuoto on…

(Puhemies keskeytti puheenvuoron)

  Ivo Vajgl, ALDE-ryhmän puolesta. – (SL) Arvoisa puhemies, aina hymyssä suin, arvoisa komission jäsen, tämän EP:n istuntokauden alusta alkaen, jos ei jo sitä ennen, olemme käyneet intensiivistä ja eloisaa keskustelua siitä, miten kiireellistä on uudistaa eurooppalaisen naapuruuspolitiikan itäistä ja eteläistä ulottuvuutta. Tällaisen uudistuksen, jonka pitäisi johtaa siihen, että intressit näillä alueilla integroidaan tehokkaammin, tarve on tosiaan tullut ajankohtaiseksi ja kriittiseksi. Siitä on tullut välttämätöntä alueella tapahtuneiden dramaattisten muutosten ja prosessien jälkeen.

Päätöslauselma, jonka valmisteli kollegani Mário David, joka on erinomainen esittelijä, ja jota täydensivät useat varjoesittelijät ja parlamentin jäsenet tapahtumien edetessä, on nyt valmis asiakirja. Siinä painotetaan velvollisuuttamme kehittää suhteitamme alueen maihin nykyaikaisten arvojen, demokraattisten vapauksien ja ihmisoikeuksien pohjalta.

Tässä mielessä ei ole sattumaa, että erityisesti me, Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmä, olemme enemmän kuin koskaan painottaneet naisten tasavertaista kohtelua, moninaisuuden tunnustamista ja kaikkien vähemmistöjen suojelua. Kaikesta tästä pitäisi tulla olennainen osa politiikkaa, jota Euroopan unioni edistää naapurustossaan tulevaisuudessa, myös ulkosuhdehallintonsa kautta. Meidän on oltava tehokkaampia tukiessamme niitä, jotka taistelevat samojen asioiden puolesta eri maissa: vapauden, oikeuden osallistua päätöksentekoon ja luonnonvarojen oikeudenmukaisen hyödyntämisen puolesta.

Päätöslauselmassa kiinnitetään huomiota siihen, että tarvitaan kiireesti lisää toiminnallisia rahoitusvälineitä, joiden avulla voimme tukea taloudellista kehitystä, infrastruktuurin nykyaikaistamista ja investointeja alueilla, joilla ne ovat tehokkaita… joilla vaikutukset saattavat olla hieman vähemmän näkyviä mutta tuntuvat pitkällä aikavälillä, esimerkiksi koulutuksessa, tutkimuksen ja akateemisten laitosten integroimisessa ja uusien tekniikoiden käyttöönotossa.

Ei ole sattumaa, että päätöslauselmassa kiinnitetään huomiota siihen, että Välimeren unioni on kiireesti elvytettävä alueen kehittämiseksi, vuoropuhelun aikaansaamiseksi ja alueen ongelmien ratkaisemiseksi. Hyvät kollegat, meidän on aika avata ratkaisemattomien kysymysten ja pitkittyneiden konfliktien laatikko, jotta demokratisoitumisen aalto voi poistaa jäljellä olevat poliittiset esteet tiellä rauhaan, sovinnontekoon ja uusiin kehityspuitteisiin alueella.

(Puhuja vastaa sinistä korttia koskevaan kysymykseen työjärjestyksen 149 artiklan 8 kohdan mukaisesti)

  William (The Earl of) Dartmouth (EFD). – (EN) Arvoisa puhemies, onkohan kollega Vajgl harkinnut näiden EU:n ulkopuolisia alueita koskevien aloitteiden, joita mietinnössä ehdotetaan ja joita hän myös tukee, kustannuksia EU:n veronmaksajille?

  Ivo Vajgl (ALDE). – (SL) Hyvä kollega Dartmouth, jos tarkoitatte aloitetta kokonaisuutena, kuten sitä mietinnössä käsitellään, katson investointiemme olevan joka tapauksessa varmasti erittäin hyödyllisiä, jos niitä verrataan vahinkoihin, joita saattaa syntyä, jos emme tee enempää yhteistyötä tällä alueella. Tämä pätee erityisesti Välimeren unioniin, jonka osalta on selvää, että tarvitsemme pidemmälle kehitettyjä välineitä kehittääksemme jonkinlaisen tehokkaan politiikan Euroopan unionille.

  Werner Schulz, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, itäinen kumppanuus on edelleen erittäin uusi ohjelma. Näin ollen meidän on tärkeää arvioida, kuten teemme tässä mietinnössä, ovatko itäeurooppalaiset naapurimme päässeet yhtään lähemmäs demokraattisen uudistuksen tavoitteita. On selvää, että alueella on tapahtunut edistystä, mutta olemme nähneet myös takaiskuja. Valko-Venäjälle ja myös Ukrainalle Venäjän itsevaltainen järjestelmä, jota luonnehtii ulkopoliittinen joustavuus ja sisäpoliittinen ankaruus, sorto ja tukahduttaminen, on selvästikin houkuttelevampi ja tarjoaa enemmän tukea kuin se, mitä EU:lla on tarjota. Välimeren unionista, jonka tarkoitus oli saada aikaan turvallisuutta tukemalla itsevaltiaita, saadut kokemukset ja siellä tehdyt virheet osoittavat, että meidän on tukeuduttava muihin voimiin kuin korruptoituneisiin hallituksiin.

Tavoitteemme aktiivisesta kansalaisyhteiskunnasta, joka perustuu vapauteen ja EU:n perusarvoihin, voidaan saavuttaa vain alhaalta ylöspäin edistämällä ja tukemalla kansalaisyhteiskunnan itsenäistä järjestäytymistä. Kansalaisyhteiskunnan foorumi, joka perustettiin osana itäistä kumppanuutta, on hyvä alku. Se on tällä hetkellä myös ainoa elin, johon Valko-Venäjän oppositio osallistuu. Valitettavasti Euronestin paikat pysyvät tyhjinä, koska maassa ei ole vapaasti ja asianmukaisesti valittua parlamenttia.

Kansalaisyhteiskunnan foorumi tarvitsee tukeamme, kuten kerroimme mietinnön kohdassa 20. Se jää kuitenkin pelkäksi aiejulistukseksi, jos emme tue sitä tehokkailla toimenpiteillä. Siksi vetoan teihin, jotta kannattaisitte huomenna tarkistusta 5, joka koskee jatkuvaa taloudellista tukea foorumille ja järjestelyistä vastaavaa sihteeristöä. Kannattakaa huomenna tarkistusta 5, jotta voimme edistyä kansalaisyhteiskunnan kehittämisessä. Tämä on todella erinomainen lähestymistapa. Olen itse kokenut Berliinissä, miten ihmiset voivat saavuttaa tämänkaltaisia tavoitteita ruohonjuuritasolta käsin toimien.

  Charles Tannock, ECR-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, eteläiseen naapurialueeseen kuuluvat Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan maat tarvitsevat selkeästi EU:n pitkäaikaista poliittista ja – siellä missä se on asianmukaista – taloudellista tukea. Egyptin, Tunisian ja Libyan kaltaisissa maissa meidän pitäisi keskittää ponnistelumme orastavan demokraattisen heräämisen lujittamiseen vakaan, sekulaarisen ja valistuneen hallinnon kestäväksi perinnöksi.

Syyriassa meidän pitäisi tukea enemmän presidentti al-Assadin vastustajia, sillä hän ei selvästikään ole lännen ystävä, mikä on näkynyt hänen ponnisteluissaan kehittää ydinasetta Pohjois-Korean kanssa ja hänen poliittisessa tuessaan Iranille ja terrorismille.

Tämänhetkinen sekasorto edellyttää väistämättä ENP:n ensisijaisten tavoitteiden keskittämistä uudelleen etelään. Tämän ei kuitenkaan pidä tapahtua itäisen ulottuvuuden kumppaneidemme kustannuksella. Jotkin näistä maista ovat myös käynnistäneet demokraattisen siirtymän, avoimuuden ja uudistusten pitkän aikavälin prosessin. Olisi järjetöntä palkita ne tästä edistyksestä kieltämällä niiltä resurssit ja tuki länsimielisen kehityskaarensa ylläpitämiseksi pelkästään sillä perusteella, että eteläinen ulottuvuus tarvitsee nyt kriittisemmin EU:n huomiota.

Libyan osalta kannatan ehdottomasti lentokieltoaluetta ja ehdotonta tarvetta vaihtaa hallintojärjestelmää. Kannatan kansallisen siirtymävaiheen neuvoston tunnustamista ja EU:n jäädyttämien Gaddafin varojen vapauttamista ja rahojen osoittamista Bengasin demokratiaa kannattaville joukoille tarvikkeiden ostoa ja, kyllä, jopa aseiden ostoa varten. Mielestäni YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmassa 1970 kielletään ainoastaan nimenomaan aseiden myynti jamahiriyalle eikä siten Bengasin kapinallisille, vaikka valitettavasti päätöslauselma näytetään siirretyn virheellisesti osaksi EU:n lainsäädäntöä, soveltaen kattavaa aseidenvientikieltoa.

(Puhemies keskeytti puheenvuoron)

  Helmut Scholz, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen Füle, arvoisa kollega Siwiec, kiitos tälle aiheelle omistautumisesta. Parlamentin lähes yksimielinen kanta on, ettei naapuruuspolitiikka ole tuottanut odotettuja tuloksia. Olen samaa mieltä. En kuitenkaan ole samaa mieltä syiden analyysista. Tulokset eivät vastaa odotuksiamme, koska emme ole keskittyneet niihin intresseihin, jotka ovat yhteisiä meille ja naapureillemme. Sen sijaan olemme keskittyneet omiin intresseihimme ja omiin ajatuksiimme siitä, miten naapurimaiden pitäisi kehittyä.

Tarvitsemme ilmiselvästi erilaista lähestymistapaa. Tarvitsemme politiikkaa, joka tekee molempien osapuolten välisestä yhteistyöstä keskeisen periaatteen ja kunnioittaa kumppanimaiden kansalaisten täysivaltaista oikeutta muotoilla tulevaisuuttaan ulkopuolisten sekaantumatta asiaan. Politiikan sisällön on keskityttävä yhteisiin eurooppalaisiin haasteisiimme, ja politiikan on muutettava kumppanuuspolitiikka aidon, kumppanuuteen perustuvan keskustelun ja yhteisten ongelmien ratkaisujen etsimisen pysyväksi työkaluksi.

Me emme edisty naapuruuspolitiikassamme, jos emme muuta näkemyksiämme ja kehitä uusia poliittisia lähestymistapoja.

  Bastiaan Belder, EFD-ryhmän puolesta. – (NL) Arvoisa puhemies, valmistautuessani tähän keskusteluun luin uudelleen avoimen kirjeen, jonka Svetlana Aleksejevits, varmasti Valko-Venäjän merkittävin intellektuelli, osoitti presidentti Aleksander Lukashenkolle. Hän kirjoitti: "Myös kansamme pelkää vallankumousta. Kukaan ei kuitenkaan halua enää jatkaa tällaista elämää. Ennen vaaleja poliittinen vuoropuhelu yhteiskunnassamme oli vasta alkanut, mutta te tukahdutitte sen heti alkuunsa. Maamme on jälleen pelon lamaannuttama." Päätän lainauksen tähän.

Aleksejevits kehotti Lukashenkoa käynnistämään uudelleen vuoropuhelun kansan kanssa. Oliko se ehkä naiivi idea? Loppujen lopuksi kirjailija sanoi Neue Zürcher Zeitung -lehdelle 31. tammikuuta 2011 antamassaan haastattelussa Lukashenkosta, että tämä pitää koko Valko-Venäjän kansaa panttivankina ja on pienen miehen syndroomasta kärsivä diktaattori, johon ainoastaan Kreml pystyy todella vaikuttamaan.

Tärkeintä on kuitenkin se, ettei ole mitään todisteita siitä, että Lukashenko tyytyisi panemaan kaiken Moskova-kortin varaan. Tämän huomioon ottaen unionin toimielimet voisivat tehdä strategisen avauksen, tämänhetkisestä vaikeasta tilanteesta huolimatta. Toivon komission jäsen Fülelle paljon viisautta, sinnikkyyttä ja, todellakin, parlamenttimme täyden tuen hänen luodessaan vastuullista yhteyttä Valko-Venäjään ja hyödyntäessään sitä parhaalla mahdollisella tavalla.

  Marietta Giannakou (PPE). – (EL) Arvoisa puhemies, kiitän komission jäsentä kommenteista. On totta, että eurooppalainen naapuruuspolitiikka ja itäinen ulottuvuus olivat ratkaisevia askelia pyrkimyksissä syventää suhteita itäisiin naapureihimme.

Siitä huolimatta nyt on todella tarpeellista antaa tälle pyrkimykselle uutta pontta. Pohjois-Afrikan maissa, jotka sisältyvät eurooppalaisen naapuruuspolitiikan eteläiseen ulottuvuuteen, puhjennut kriisi monopolisoi kansainvälistä mielenkiintoa, mutta itäinen ulottuvuus on joutunut kohtaamaan, ja kohtaa edelleen, vastaavanlaisia haasteita. Valko-Venäjän tapahtumat ovat erittäin selvästi viesti ja herätys Euroopan unionille niiden velvoitteiden kannalta, jotka sen on hoidettava tällaisissa tapauksissa. Tarvitsemme alueelle pitkän aikavälin strategisen kasvu- ja vakaussuunnitelman. Vastaavasti eurooppalaisen naapuruuspolitiikan – ja itäisen ulottuvuuden – uudelleentarkastelun yhteydessä kumppaneidemme on omaksuttava enemmän poliittisia velvoitteita.

On oltava alusta alkaen selvää, että demokraattisten menettelyjen, oikeusvaltion periaatteen, perusihmisoikeuksien ja vähemmistöjen suojelun edistäminen ja kunnioittaminen ovat tärkeitä seikkoja arvioitaessa kumppaneidemme saavuttamaa edistystä. Siksi tarvitsemme etukäteen selkeitä painopisteitä ja mitattavissa olevia tavoitteita. Tietenkään tällaisen arvioinnin ei pitäisi olla horisontaalista; meidän on eriytettävä suhteemme kumppaneihimme, sillä jokaista maata on arvosteltava erikseen sen aikaansaaman edistyksen mukaan, selkeästi määriteltyjen perusteiden pohjalta.

Demokratia ja ihmisoikeudet eivät salli monitulkintaisuutta; Euroopan unioni perustettiin näiden periaatteiden muodostamalle pohjalle, ja sillä on siten moraalinen velvollisuus ylläpitää niitä tulevaisuudessa. Näin ollen eurooppalaisen naapuruuspolitiikan uudelleentarkastelussa on annettava uutta pontta pyrkimyksille edistää konkreettista poliittista kehystä yhteistyölle itäisten kumppaneidemme kanssa.

  Hannes Swoboda (S&D). – (DE) Arvoisa puhemies, haluan vastata lyhyesti kollegani kustannuksia koskeneeseen huomautukseen siitä huolimatta, että hän on jo poistunut. Molemmat esittelijät, jotka laativat erittäin hyvät mietinnöt ja joita haluan kiittää, antavat suhteellisen selkeästi ymmärtää, millaiset kustannukset olisivat, jos meillä ei olisi naapuruuspolitiikkaa. Ne olisivat paljon suuremmat inhimillisten kustannusten osalta, jos ajattelemme pelkästään pakolaiskriisiä etelässä, mutta tietenkin myös taloudellisten ja yhteiskunnallisten kustannusten osalta, jos ajattelemme kaikkia naapurimaitamme etelässä ja idässä.

Haluan kommentoida hieman itäistä kumppanuutta. Muut parlamentin jäsenet puhuvat myöhemmin eteläisestä kumppanuudesta. On totta, että Valko-Venäjän tilanne on huono, mutta meidän on tehtävä kaikkemme saadaksemme yhteyden epävirallisiin elimiin, yksittäisiin kansalaisiin, nuoriin ja opiskelijoihin kannustaaksemme aidosti myönteiseen ja demokraattiseen kehitykseen sisältä päin.

Vastatakseni kollega Schulzille, joka aiemmin sanoi Valko-Venäjän ja Ukrainan olevan samassa tilanteessa, haluan kertoa, että niiden välillä on erittäin suuria eroja. Ukrainan kohdalla meidän pitäisi katsoa ongelmia, mutta myös sitä, mikä sujuu hyvin ja mikä muuttuu myönteisesti.

Lyhyt kommentti Etelä-Kaukasiasta, koska meidän on tärkeää keskittyä myös tähän alueeseen. Tapahtumat Azerbaidžanissa, missä bloginpitäjiä ja mielenosoittajia vangitaan, ovat hälyttäviä. Tällaiset teot ovat häpeällisiä Azerbaidžanin kaltaiselle maalle ja sen presidentille. Olemme huolissamme mahdollisesta uudesta konfliktista Azerbaidžanin ja Armenian välillä.

Pyydän komission jäsen Füleä pitämään tätä aluetta tarkasti silmällä ja auttamaan sitä pääsemään tästä sotkusta ja tästä konfliktitilanteesta.

  Kristiina Ojuland (ALDE). – (EN) Arvoisa puhemies, haluan kiinnittää huomionne pitkittyneeseen konfliktiin Vuoristo-Karabahin alueella, joka on erottamaton osa Azerbaidžanin tasavaltaa. Aina keskusteltaessa naapuruuspolitiikoista tai muista Etelä-Kaukasian aluetta koskevista politiikoista on pidettävä mielessä Azerbaidžanin, ja myös Georgian, alueellinen koskemattomuus.

Parlamentin on kunnioitettava sitä tosiasiaa, että Vuoristo-Karabahin alue on kansainvälisesti tunnustettu osaksi Azerbaidžania, vaikka se on Armenian sotilasjoukkojen miehittämä ja, kuten tiedämme, Kremlin viranomaisten tukema. Tämän seikan tunnustamisen pitäisi aina näkyä asiakirjoissa ja lausunnoissa sekä parlamentissa, neuvostossa että komissiossa. Kaikki EU:n aloitteet tämän tosiasian peittämiseksi on estettävä, jotta voidaan edetä kohti rauhanomaista ja laillista ratkaisua Vuoristo-Karabahin ja koko alueen pitkittyneessä konfliktissa.

  Hélène Flautre (Verts/ALE). – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, eteläisen Välimeren alueen populistiset liikkeet ovat selkeästi korostaneet heikkouksia eurooppalaisessa naapuruuspolitiikassamme.

Minä en usko ongelman olevan niinkään naapuruuspolitiikan tavoitteissa, jotka on vahvistettu Lissabonin sopimuksen ihmisoikeuksien ja demokratian edistämistä ja kunnioittamista – jotka ovat myös sosiaalisia tavoitteita – koskevissa 8 ja 21 artiklassa, vaan olemme ennemminkin epäonnistuneet näiden tavoitteiden täytäntöönpanossa. Näin ollen meidän on tehtävä johtopäätöksiä tulevaisuutta varten. Näin tehdään meneillään olevan, politiikan uudelleentarkasteluun liittyvän työn yhteydessä. Ensimmäinen seikka, jonka otti esiin kollega Schulz, on kykymme tarjota todellista ja tehokasta tukea kansalaisyhteiskunnalle kaikissa naapurimaissa, riippumatta siitä, mikä on niiden kaupallinen tai strateginen merkitys tai poliittinen tilanne.

Kun naapurimaat ovat muutoksen tilassa, tämä on äärimmäisen hyödyllistä ja tarpeellista. Se on myös kieltämättä helpompaa kuin silloin kun ne raatavat autoritaarisen hallinnon ikeen alla, kuten Syyriassa, mutta tämä on haaste, kysymys, jonka tehokas käsittely meidän on opittava. Mielestäni meidän on myös opittava keskustelemaan näistä asioista kumppaneidemme kanssa, ei ainoastaan ihmisoikeuksille omistetuilla foorumeilla, kuten alikomiteoissa, vaan myös korkeimmalla poliittisella tasolla. Samalla meidän on kuitenkin varmistettava, ettei alikomiteoiden toimintasuunnitelmia irroteta tilanteesta, kuten joskus on tapahtunut, eikä niissä toimita ilman yhteyksiä muihin elimiin, kuten oikeus- ja sisäasioiden neuvostoon.

Kannatan tiedonantoa demokratiaan ja yhteiseen vaurauteen tähtäävästä kumppanuudesta eteläisen Välimeren alueen kanssa, mitä pidän äärimmäisen tärkeänä. Mielestäni meidän pitäisi myös lisätä politiikkaan erillinen tavoite, joka koskee yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta ja eriarvoisuuden torjumista. Tietenkin meidän on myös tarkasteltava uudelleen käsitystämme liikkuvuudesta Välimeren alueella. Mielestäni liikkuvuuskumppanuus on myönteinen piirre, mutta meidän on myös opittava mainostamaan tämän liikkuvuuden etuja henkilöille, jotka matkustavat pohjoisen ja eteläisen Välimeren alueen välillä, ja sekä isäntä- että lähtömaille. Meidän on myös tehtävä tästä liikkuvuudesta perusoikeus niille, jotka ylittävät Välimeren ja asettuvat Eurooppaan.

  Paweł Robert Kowal (ECR). – (PL) Arvoisa puhemies, tätä keskustelua käydään ajankohtana, jona olemme omaksumassa uutta lähestymistapaa naapuruuspolitiikkaan. Haluamme lopullisesti päättää ajanjakson, jona vakauden konseptia käytettiin pelinappulana, jona vakauden konseptia käytettiin myönnytysten aikaansaamiseen ihmisoikeuksien ja demokratian periaatteiden aloilla. Siksi haluan käyttää tämän tilaisuuden kiinnittääkseni huomiota naapuruuspolitiikkaa koskevaan kokonaisvaltaiseen lähestymistapaan. Älkäämme katsoko vain muutamaa kuukautta taaksepäin; muistakaamme myös aiemmat tapahtumat esimerkiksi Valko-Venäjällä. Tällä hetkellä korostamme tarvetta ylläpitää herrasmiessopimusta, joka koskee naapuruuspolitiikan osana käytettävissä olevien varojen kolmasosan osoittamista itäiselle politiikalle. Emme ajattele vaurauden jakamista vaan turvallisuuden jakamista. Tässä on kyse perusturvallisuudesta ja EU:n jäsenvaltioiden sellaisten maiden kanssa tekemän yhteistyön tulevaisuudesta, jotka joskus ehkä ovat unionin jäsenvaltioita.

  Marie-Christine Vergiat (GUE/NGL). – (FR) Arvoisa puhemies, arabivallankumoukset ovat synnyttäneet paljon toivoa kyseisissä maissa ja niiden ulkopuolella. Ne ovat osoittaneet, että demokratia ja ihmisoikeudet voivat olla yleismaailmallisia arvoja.

Näiden maiden ihmiset ovat kuitenkin edelleen erittäin skeptisiä Euroopan unionin suhteen. Ymmärrän sen menneisyyden ja diktaattoreille annetun tuen valossa. Ymmärrän sen myös huomatessani, ettemme pysty keskustelemaan demokraattisesta avusta yhdistämättä sitä välittömästi taloudelliseen lähestymistapaan, jossa ei huomioida näiden maiden tekemiä valintoja – ja mikä vielä pahempaa, nähdessäni joidenkin hallitusten, myös oman kansallisen hallitukseni, vaativan edelleen, että unionin avun on oltava riippuvaista takaisinottosopimuksista. Tämä on omituinen käsitys liikkuvuudesta.

Arvoisa komission jäsen, mietin, emmekö voisi antaa selvää viestiä Tunisian osalta vaatien maalle velkamoratoriota siihen saakka, kunnes demokraattisesti valittu hallitus on muodostettu, minkä on tarkoitus tapahtua heinäkuussa. Ehdottaisin myös, että meidän pitäisi auttaa heitä tarkastamaan velkansa ja peruuttamaan laiton velka, joka hyödytti Ben Ali-Trabelsin perhettä Tunisian kansan kustannuksella. Haluaisin saada kysymykseeni yksityiskohtaisen vastauksen, arvoisa komission jäsen.

  Nikolaos Salavrakos (EFD). – (EL) Arvoisa puhemies, katson komission jäsen Fülen käsittelevän asianmukaisesti kysymystä eurooppalaisen naapuruuspolitiikan valvonnasta. Politiikka kattaa 16 valtiota, Afrikan laidoilta Venäjän laidoille saakka.

Eurooppalaista naapuruuspolitiikkaa ovat kuitenkin koetelleet arabimaiden viimeaikaiset tapahtumat, jotka ovat korostaneet kansojen tyytymättömyyttä itsevaltaisiin hallintojärjestelmiinsä ja samalla näiden unionin tukemien maiden taloudellisten ja yhteiskunnallisten uudistusten epäonnistumista. Libyan, Tunisian, Egyptin ja muiden maiden itsevaltaiset hallintojärjestelmät ovat olleet vallassa vuosia, ja me teemme yhteistyötä niiden kanssa. Nyt me yhtäkkiä alamme toimia niitä vastaan. Siksi meidän on tarkasteltava uudelleen eurooppalaista naapuruuspolitiikkaa edistämällä demokratiaa ja ihmisoikeuksia ja valvomalla suunniteltua rahoitusta. Tärkein tekijä, joka on arvioitava asianmukaisesti, on se, että näiden maiden nuoret ovat paremmin koulutettuja ja samalla työttömiä; valitettavasti 7 400 000 Euroopan kansalaista on aivan samassa tilanteessa.

  Kristian Vigenin (S&D). – (EN) Arvoisa puhemies, eteläisen naapurialueen tapahtumat ovat saaneet aikaan paljon kritiikkiä tähän saakka noudatettua EU:n naapuruuspolitiikkaa kohtaan. Meidän on tietenkin oltava kriittisiä, mutta meidän on oltava myös oikeudenmukaisia.

Naapuruuspolitiikka on edistänyt huomattavasti näiden maiden kanssa ylläpidettyjen suhteiden kehittymistä – eikä ainoastaan näiden maiden vaan myös niiden yhteiskuntien kanssa, ja tämä on yksi tärkeimmistä seikoista, joka nyt lisätään naapuruuspolitiikan uudelleentarkasteluun. Nämä tapahtumat ovat jossakin määrin seurausta Euroopan unionin näiden maiden kanssa tekemästä yhteistyöstä. Meidän on siis tässä mielessä tarkasteltava tätä politiikkaa uudelleen ja mukautettava sitä, mutta emme saa pelkästään kritisoida tähän saakka tehtyjä asioita. Parlamentin mietinnöt ovat tärkeä panos ENP:n uudelleentarkasteluun, ja toivon komission ottavan ne huomioon.

Haluan varoittaa yrityksistä asettaa itä ja etelä vastakkain, ei ainoastaan huomion uudelleensuuntaamisen vaan ehkä myös varojen ja resurssien uudelleenosoittamisen osalta. Meidän on oltava tässä asiassa erittäin varovaisia ja otettava huomioon se, että yhtäältä haaste on tietenkin avustaa demokraattisissa prosesseissa Egyptissä ja Tunisiassa ja tukea demokratisoitumista etelässä mutta siihen kuuluu myös esimerkiksi rauhan ylläpitäminen Etelä-Kaukasiassa sekä pitkittyneiden konfliktien rauhanomaisen ratkaisemisen edistäminen ja demokratioiden vahvistaminen.

  Riikka Manner (ALDE). – (FI) Arvoisa puhemies, on hyvin tärkeää, että eteläisen naapuruuspolitiikan lisäksi me puhumme myös itäisestä naapuruuspolitiikasta. Siellä on hyvin paljon sisäisiä hallinnointiongelmia ja ainakin Venäjä-ohjelmien hallinnointi tulisi siirtää aluepolitiikan pääosastolle, koska tällöin ohjelmia hallinnoivilla viranomaisilla olisi mahdollisuus muokata niitä enemmän alueellisia erityispiirteitä ja olosuhteita vastaaviksi. Näin myös niiden jatkuvuus voitaisiin turvata.

Täytyy muistaa, että tämä muutos ei sinällään edellyttäisi erityisiä muutoksia ohjelmien lainsäädännöllisessä perustassa tai EU:n budjetissa, vaan kyseessä olisi nimenomaan komission sisäinen päätös. Tällä hetkellä näiden ohjelmien sisällä on hyvin paljon ongelmia ja meidän pitäisi tehdä rakenteellisia muutoksia. Tämä olisi selkeä viesti, ja toivon, että komissio tekee tämän päätöksen eteen myös voitavansa.

  Jacek Olgierd Kurski (ECR). – (PL) Arvoisa puhemies, eurooppalainen naapuruuspolitiikka ja sen osana itäinen kumppanuus on keskeinen teema ja haaste Euroopan unionille. Se on tärkeä poliittinen kehys suhteiden vahvistamiselle kumppanimaihin – maihin, joiden kanssa meidän pitäisi siirtyä kohti taloudellista ja poliittista yhdentymistä. Ukrainan tapauksessa tämän prosessin pitäisi päättyä näkymiin Euroopan unionin täysjäsenyydestä, tietenkin Kööpenhaminassa vahvistettujen perusteiden täyttämisen jälkeen, ja tässä tarkoituksessa on olennaista, että Kiovan viranomaiset sitoutuvat asiaan enemmän poliittisesti.

Älkäämme unohtako eurooppalaisia Valko-Venäjällä, maassa, jonka kulttuuri on omamme kaltainen, mutta jota Lukashenkon hallinto pitää suljettuna. Tehkäämme kaikki voitavamme, jotta valkovenäläiset näkevät, että Eurooppa muistaa heidät ja tukee heidän pyrkimyksiään demokratian saavuttamiseksi. Voimme ilmaista ponnistelumme selkeästi leikkaamalla Schengen-viisumeiden saamiseen liittyviä kuluja, helpottamalla ihmisten välisiä yhteyksiä Valko-Venäjän ja muun Euroopan välillä ja tukemalla yhteisö- ja kansalaisaloitteita Valko-Venäjällä. Helpottamalla matkustusta ja yhteyksiä unionin ja Valko-Venäjän välillä voimme horjuttaa Lukashenkon hallintoa paljon tehokkaammin kuin kymmenillä lausunnoilla tai päätöslauselmilla. Lopuksi haluan huomauttaa, että monissa naapuruuspolitiikan kattamissa maissa on vielä vakavia ongelmia, jotka liittyvät ilmaisunvapauden – erityisesti tiedotusvälineissä – sekä yhdistymis- ja kokoontumisvapauden kunnioittamiseen. Parlamenttina vapaassa Euroopassa meidän on…

(Puhemies keskeytti puheenvuoron)

  Jiří Maštálka (GUE/NGL). – (CS) Arvoisa puhemies, toivottavasti täällä ei ole ketään itäisen kumppanuuden maista, sillä he saattaisivat ajatella lukumäärämme perusteella, ettemme ole kiinnostuneita itäisestä kumppanuudesta. Minäkin haluan painottaa keskustelun itäisestä kumppanuudesta merkitystä ja tarvetta.

Se on tärkeää, koska EU:n rajojen itäpuolinen alue tarjoaa liiketoimintamahdollisuuksia, jotka ovat korvaamattomia unionin tulevien vuosikymmenien kilpailukyvyn ylläpitämisen kannalta. Alue on myös kulttuurin valtava alkulähde, jolla on osansa eurooppalaisten perinteiden luomisessa ja jota ilman ei ole mahdollista ymmärtää eurooppalaista identiteettiä. Keskustelu itäisestä kumppanuudesta on myös tarpeen sen takia, ettei ole täysin selvää, että me kaikki annamme saman arvon tälle hankkeelle. Kaikki itäiseen kumppanuuteen liittyvät monenväliset aloitteet – demokratia, vakaus, taloudellinen yhdentyminen, energiavarmuus ja ihmisten väliset yhteydet – ovat epäilemättä hyödyllisiä, sekä EU:lle että kuudelle naapurivaltiolle. Sekaannusta ovat aiheuttaneet joidenkin poliitikkojen lausunnot, joissa on puhuttu Mustanmeren synergiasta tai demokraattisesta puskurivyöhykkeestä. Tässä vaiheessa itäinen kumppanuus ei enää ole väline…

(Puhemies keskeytti puheenvuoron)

  Jaroslav Paška (EFD). – (SK) Arvoisa puhemies, Euroopan unionin uskottavuus globaalina poliittisena toimijana riippuu myös sen kyvystä ja halukkuudesta edistää kehitystä ja uudistuksia naapurimaiden vakauttamiseksi. EU:n yhteistyö itäisen kumppanuuden maiden kanssa luo näille maille tilaisuuden saada aikaan poliittista edistystä kohti vapauden ja demokratian arvoja. Yksittäisten maiden erilaisen poliittisen kehityksen huomioon ottaen EU:n on kuitenkin sovellettava vaihtelevaa lähestymistapaa ja tarjottava enemmän apua ja EU:n resursseja niille itäisille kumppaneille, jotka ovat valmiita menemään pidemmälle ja toimimaan nopeammin täyttäessään velvoitteitaan.

Voisimme tehdä enemmän rohkaistaksemme erityisesti Ukrainaa ja Moldovaa edistymään neuvotteluissa ja pyrkiäksemme saamaan aikaan sopimuksen syvälle ulottuvasta ja laaja-alaisesta vapaakauppa-alueesta. Mielestäni meidän pitäisi myös jatkaa neuvotteluja Armenian, Azerbaidžanin ja Georgian kanssa. Valko-Venäjän on löydettävä poliittisessa tilanteessa asianmukainen viestinnän muoto. Maan asukkaista ei kuitenkaan saa tulla poliittisten edustajiensa panttivankeja; nämä ovat päättäneet toteuttaa oman versionsa demokratiasta.

  Lambert van Nistelrooij (PPE). – (NL) Arvoisa puhemies, laskemme tänään tärkeän perustan eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineen (ENPI) kehittämiselle. Haluan korostaa tässä vain yhtä seikkaa, erityistä seikkaa komission jäsenelle ulkorajoja koskevista ohjelmista, rajatylittävistä ohjelmista.

Meillä on 15 ohjelmaa, joiden budjetti on 1,1 miljardia euroa. Kuulemme kuitenkin jatkuvasti kaikilta tahoilta, etteivät ne toimi hyvin. Kehitys on ollut hidasta. Joustavuus on erittäin rajallista, ja olen ymmärtänyt tänään kuulemistani puheenvuoroista, että puheenjohtajavaltio Puola aikoo puuttua asiaan. Puolalaiset todella haluavat edistyä ja katsoa, tarvitseeko tehdä joitakin muutoksia näiden ohjelmien tuomiseksi takaisin yhteenkuuluvuuteen, tavoitteeseen 3, Interreg-lähestymistapaan, jonka olemme tunteneet jo vuosia.

Kysymykseni komission jäsenelle kuuluu: Miten aiotte puuttua asiaan? Itse asiassa teidän piti ENPI-asetuksen mukaan tehdä arviointi jo viime vuonna. En ole nähnyt asiaan liittyviä asiakirjoja. Miten aiotte sisällyttää tämän toukokuussa julkistettaviin asiakirjoihinne, ja oletteko mahdollisesti halukas järjestämään yhdessä parlamentin kanssa kuulemisen, johon voisimme kutsua ihmisiä, joita asia eniten koskee, ja kuulla heidän kokemuksiaan? Minulla on sellainen tunne, että joitakin asioita todella on muutettava.

  Pier Antonio Panzeri (S&D). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, tämän EU:n naapuruuspolitiikkojen uudelleentarkastelun myötä jatkamme matkaa, joka ei pääty lähiaikoina. Välimeren alueen tapahtumat kertovat syvän muutoksen prosessista, ja niillä on pysyviä vaikutuksia ei ainoastaan alueen maille vaan myös Euroopalle.

Meidän on oltava tietoisia siitä, että siirtyminen täysimääräiseen demokratiaan ei ole helppo ja että näihin siirtymiin liittyy monia riskejä ja epävarmuuksia. Tästä syystä meillä on lukuisia tehtäviä, ja niihin menee aikaa. Euroopan reaktion taustalla on oltava strategian, joka perustuu välittömiin ja pitkän aikavälin toimiin.

Meidän on helpotettava Euroopan markkinoille pääsyä ja sallittava suurempi liikkuvuus. Meidän pitäisi järjestää konferenssi tarkastellaksemme mahdollisuutta peruuttaa tai neuvotella uudelleen näiden demokratiaan johtavan tien valinneiden maiden velka. Meidän on vapautettava asianmukaiset taloudelliset resurssit ja tarjottava apua demokraattiselle prosessille vahvistamalla parlamentaarisia elimiä ja poliittisia puolueita, varmistaen kaikkien kansalaisten täysimääräisen osallistumisen. Tämän kaiken pitäisi tapahtua elvytetyn Euro-Välimeri-vuoropuhelun puitteissa.

Pelissä on Euroopan strateginen, poliittinen tulevaisuus. Mielestäni Euroopan on ymmärrettävä, että meidän on työskenneltävä itään ja etelään päin, mutta juuri nyt etelä on erityinen painopiste. Nämä politiikat kaipaavat perustavanlaatuista muutosta; meidän on vihdoinkin avattava uusi luku.

  Zbigniew Ziobro (ECR). – (PL) Arvoisa puhemies, itäinen ulottuvuus on yksi tärkeimmistä alueista, joilla Euroopan unioni voi kehittyä eurooppalaisen naapuruuspolitiikan puitteissa. Siihen kuuluu sellaisia maita kuin Ukraina, Valko-Venäjä, Moldova, Georgia, Azerbaidžan ja Armenia. Unionilla on erittäin tärkeitä taloudellisia ja rahoitukseen liittyviä intressejä näissä maissa, eikä niitä pidä unohtaa, mutta kaikkein suurin merkitys pitäisi antaa energiaan liittyville kysymyksille. Joidenkin näiden maiden läpi voidaan mahdollisesti rakentaa vaihtoehtoja venäläisille putkille, kuten Sarmatian ja Nabuccon kaasuputket. Mainitsemieni maiden ja Euroopan unionin välisen yhteistyön vahvistamiseksi EU:n kauppa-alue pitäisi vapauttaa, mikä antaisi mahdollisuuden liiketoiminnan lisäämiselle ja toisi nämä maat lähemmäs Euroopan unionia. Unionihan on kuitenkin jo nyt näiden maiden merkittävin taloudellinen kumppani. Loppujen lopuksi meidän pitäisi tietenkin harkita vapaakauppa-aluetta, joka luonnollisesti toisi meidät yhteen erityisellä tavalla. Emme myöskään saa unohtaa viisumivelvoitteiden helpottamista, ihmisten välisten ohjelmien lisäämistä ja taloudellisen tuen antamista itäisen kumppanuuden maiden nuorten ja EU:n nuorten välisille vaihdoille.

  Krzysztof Lisek (PPE). – (PL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, me kaikki haluaisimme Euroopan unionin politiikan olevan tehokasta, mutta jotta se voi olla tehokasta, sen on oltava täysin johdonmukaista sekä naapuruuspolitiikan itäisen ulottuvuuden että eteläisen ulottuvuuden kannalta. Itäisen ulottuvuuden osalta haluan kiinnittää erityistä huomiota pitkittyneiden konfliktien nimellä tunnettuihin kysymyksiin, tilanteeseen Moldovassa ja etenkin tilanteeseen Transnistriassa ja Vuoristo-Karabahissa. Haluan myös sanoa muutaman sanan – etenkin siksi, että olen Euroopan parlamentin Georgiaa koskevien asioiden pysyvä esittelijä – tilanteesta Abhasiassa ja Etelä-Ossetiassa.

Tarvitsemme tänä päivänä näitä kysymyksiä koskevaa johdonmukaista Euroopan unionin politiikkaa. Johdonmukaisen unionin politiikan on tarkoitettava yhteistä politiikkaa, politiikkaa, jota noudattavat identtisesti unionin toimielimet, erityisesti myös korkea edustaja, sekä Euroopan komission muut jäsenet ja jäsenvaltiot. Meidän on puhuttava nyt yhdellä äänellä Venäjän johtajille ja kerrottava heille, etteivät he noudata vuonna 2008 tekemiään sitoumuksia, ja että esimerkiksi Euroopan unionin tarkkailuvaltuuskunta olisi päästettävä Abhasiaan ja Etelä-Ossetiaan mahdollisimman pian.

  Ana Gomes (S&D). – (PT) Arvoisa puhemies, Pohjois-Afrikan kansannousut paljastavat virheitä eurooppalaisessa politiikassa ja diplomatiassa, joita on ohjannut oletettu reaalipolitiikka, joka on tukenut diktaattoreita ja aliarvioinut pyrkimyksiä vapauteen, oikeudenmukaisuuteen ja mahdollisuuksiin kaikille ihmisille.

EU on tästä syystä määritellyt uudelleen eurooppalaisen naapuruuspolitiikan (ENP) painopisteet etelässä. Olen samaa mieltä uusista painopisteistä: "money, market access and mobility" eli raha, markkinoille pääsy ja liikkuvuus. Olen kuitenkin samaa mieltä sen käsityksen perusteella, että naapureillemme tarjoamamme tuen on oltava riippuvaista siitä, että ne osoittavat poliittista tahtoa ja konkreettista edistystä demokratisoitumisprosessissa. Demokratiaa ei ole ilman poliittisia puolueita. Tuen antamisen demokraattisten poliittisten voimien kouluttamiseen rahoituksen ja organisaation muodossa pitäisi näin ollen olla yksi painopisteistä, koska tämä antaa mahdollisuuksia nuorille ja naisille, jotka rohkeasti käynnistivät Arabian kevään.

Yhteiskunnissa, joita edelleen hallitsevat valtion uskonnollinen asenne ja patriarkaalisten linjojen noudattaminen, kaiken todella demokraattisen muutoksen kulmakivi perustuu naisten osallisuuteen ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen. Tämän on oltava EU:n eteläisen Välimeren alueelle antaman poliittisen tuen perussuunta.

EU:n pitäisi myös edistää kaikkien esiin tulevien toimijoiden osallistumista poliittiseen vuoropuheluun, mukaan luettuna uskonnollista ohjelmaa noudattavien puolueiden, kuten muslimiveljeskuntaan liitettävien, joita ei pidä eristää vaan kutsua pelaamaan demokraattista peliä.

  Marek Henryk Migalski (ECR). – (PL) Arvoisa puhemies, jotta politiikalla, josta keskustelemme, olisi odotettu myönteinen tulos, siihen tarvitaan rahaa. Meidän olisi siksi pidettävä kiinni herrasmiessopimuksesta, jonka mukaan käytettävissä olevat rahat jaetaan yhteen kolmannekseen ja kahteen kolmannekseen. Tämä on välttämätöntä, jotta politiikkaa voidaan noudattaa tehokkaasti. Toiseksi tarvitsemme selkeän diagnoosin tilanteesta. Näin ollen ei pidä verrata Valko-Venäjää, jota hallitsee selkeä, avoin ja sanoisin jopa kliininen esimerkki hallinnosta, Ukrainaan, joka kamppailee demokratisoitumisen ongelmien kanssa. Kolmanneksi tällainen politiikka tarjoaa näkymät jäsenyydestä maille, jotka yrittävät saavuttaa sen. Selkeä näkökulma jäsenyyteen auttaa luomaan itseään toteuttavan ennustuksen, ja jos yhteiskunnilla ja niillä, jotka hallitsevat näitä maita on se käsitys, että EU:n täysjäsenyys on saavutettavissa oleva tavoite, sen saavuttaminen on varmasti todennäköisempää.

  Francisco José Millán Mon (PPE). – (ES) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, pahoittelen neuvoston poissaoloa tästä keskustelusta. Kommentoin kolmea eteläiseen naapurialueeseen liittyvää seikkaa. Ensinnäkin Euroopan unionin on tuettava ja helpotettava demokraattisen muutoksen prosesseja. Tähän mennessä naapurimaiden viranomaiset ovat käyttäneet vakauteen liittyviä huolenaiheitaan keinona perustella toimettomuuttaan.

Toiseksi toivon eteläisille naapureillemme taloudellista vaurautta; tämä edellyttää suurta määrää uudistuksia, investointeja ja rahoitukseen liittyvää ja taloudellista apua, samoin kuin kauppaa, ei ainoastaan pohjoisen kanssa vaan myös etelä-etelä-kauppaa, joka on tällä hetkellä olematonta.

Olen huolissani komission ja korkean edustajan Catherine Ashtonin omaksumasta linjasta; The New York Times -lehdessä 18. maaliskuuta 2011 julkaistussa artikkelissa hän näyttäisi neuvovan kyseisiä maita erikoistumaan maataloustuotteiden vientiin Euroopan markkinoille. Olen eri mieltä. Komission jäsen Füle on erittäin tietoinen tästä, vaikka hän näyttää pudistavan päätään. Nämä maat tarvitsevat monipuolista taloutta ja maataloutta. Toistan: monipuolista. Niiden on myös huolehdittava omasta ruoantarpeestaan eikä rajoituttava muutamiin vientituotteisiin, jotka lisäksi aiheuttavat huolta Euroopan maanviljelijöille. Tarvitsemme näin ollen maalaisjärkeä ja varovaisuutta tässä yhteydessä.

Kolmanneksi meidän on elvytettävä Välimeren unioni ja sen hankkeet, jotka voivat auttaa Välimeren maiden taloudellisessa nykyaikaistamisessa. Valitettavasti Välimeren unioni on edelleen umpikujassa, sillä ei ole pääsihteeristöä, eikä se enää voi olla lamaantuneena sen takia, ettei Israelin ja Palestiinan konfliktissa edetä.

Hyvät kollegat, meillä on edessämme suuri haaste.

  Evgeni Kirilov (S&D). – (EN) Arvoisa puhemies, EU:n itäinen naapurialue saattaa osoittautua parhaaksi mahdolliseksi testiksi EU:n ulkopolitiikalle. Unionin on noudatettava omaa lainsäädäntöään ja erityisesti EU:n turvallisuusstrategiaa, jossa korostetaan, että EU:lla on oltava rajoillaan runsaasti hyvin hallinnoituja maita. Sen pitäisi myös panna tämä täytäntöön omassa kokonaisvaltaisessa strategiassaan myönteisen muutoksen aikaansaamiseksi.

Vakavin este ENP:n virallistamiselle itään päin ovat edelleen Transnistrian ja Etelä-Kaukasian ratkaisemattomat konfliktit, jotka ovat alueen epävakauden sekä poliittisten ja taloudellisten ongelmien perimmäinen syy. On riittävää mainita tämänpäiväinen räjähdys Transnistriassa, joka vahingoitti pahasti kaasuputkea.

EU:n on kiireesti tuettava pyrkimyksiä konfliktin ratkaisemiseksi muun muassa toimimalla välittäjänä, rakentamalla luottamusta ja antamalla humanitaarista apua miljoonille kotiseudultaan lähtemään joutuneille ja pakolaisille. Tämän vuoksi EU:n pitäisi varmistaa, että sen huomattavaan taloudelliseen ja tekniseen tukeen alueelle liitetään poliittisen läsnäolon vahvistaminen ja hyvin määritelty ehdollisuus.

  Jacek Protasiewicz, (PPE). – (PL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, haluan aloittaa onnittelemalla molempien mietintöjen esittelijöitä ja erityisesti naapuruuspolitiikan itäistä ulottuvuutta koskevan mietinnön esittelijää, Marek Siwieciä. Nämä onnittelut eivät johdu pelkästä kohteliaisuudesta. Ne johtuvat vilpittömästä uskostani siihen, että meillä on vihdoinkin mietinnöt, jotka osoittavat, että eurooppalaisen naapuruuspolitiikan pitäisi paljon enemmän perustua arvoihin, jotka meistä ovat kaikkein tärkeimpiä: ihmisoikeuksien kunnioittaminen, tiedotusvälineiden vapaus ja demokraattiset hallitukset.

Toistan sen, mitä sanoin tässä salissa maanantaina: kokemus Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän tapahtumista osoittaa, että siellä asuvat ihmiset, etenkin nuoret, eivät ainoastaan vaadi lisää leipää; he vaativat myös lisää vapautta ja lisää kunnioitusta oikeuksilleen kansalaisina ja ihmisinä. Sama pätee naapureihimme idässä, ja erityisesti maahan, joka on Euroopan unionin välitön naapuri, Valko-Venäjä. Haluan kertoa teille pöyristyttävistä tapahtumista tänä iltapäivänä Grodnossa Valko-Venäjällä: toimittaja Andrzej Poczobut, jota syytetään presidentin solvaamisesta artikkeleissa, jotka hän on kirjoittanut kansainväliselle lehdistölle työssään toimittajana, on juuri pidätetty KGB:n toimesta, jottei hän voisi puhua meille, Euroopan parlamentin jäsenille, huomisessa Valko-Venäjän valtuuskunnan istunnossa. Nämä ovat pöyristyttäviä käytäntöjä. Eurooppalaisen naapuruuspolitiikan pitäisi auttaa meitä ehkäisemään tilanteita, joissa tapahtuu vastaavaa kuin tänä iltapäivänä Andrzej Poczobutin tapauksessa.

  Christofer Fjellner (PPE). – (SV) Arvoisa puhemies, olen kiitollinen siitä, että komissio on päättänyt esitellä tämän eurooppalaisen naapuruuspolitiikan eteläisen ulottuvuuden uudelleentarkastelun. Sitä tarvitaan. Meidän on tunnustettava, että Eurooppa on kohdellut diktatuureja suvaitsevaisesti sen sijaan, että olisi vaatinut lujasti demokratiaa. Sen takia luottamus Eurooppaan on vähentynyt. Siksi tarvitsemme uuden politiikan, politiikan, joka auttaa jälleenrakentamaan nämä maat vuosikymmenien huonon hallinnon jälkeen. Eurooppa voi tehdä paljon, ennen kaikkea alueen tärkeimpänä kauppakumppanina. Paras lähestymistapa olisi varmaankin investoida juuri tähän jälleenrakentamiseen ja kauppaan menettämämme luottamuksen saamiseksi takaisin. Olen siksi iloinen siitä, että komissio puhuu tässä tiedonannossa kaupallisesta ulottuvuudesta – siitä, että meidän pitäisi helpottaa pohjoisafrikkalaisten naapuriemme markkinoillepääsyä auttaaksemme niitä käyttämään kauppaa vaurauden tuojana.

Tällä hetkellä kuitenkin Euroopan tulliesteet etenkin maatalousalalla ovat merkittävä este kehitykselle. Otetaan esimerkiksi maataloustuotteiden vähimmäishinnat: mitä tehokkaammin hedelmiä ja vihanneksia tuotetaan, sitä suuremmat ovat niistä maksettavat tullit. Tämä on este kehitykselle ja vauraudelle. Haluaisin siksi ehdottaa, että ensimmäinen toimi, jonka komissio voisi toteuttaa, on antaa näille Pohjois-Afrikan maille, jotka ovat aloittaneet matkan kohti demokratiaa, vapaa pääsy Euroopan markkinoille. Niin teimme Länsi-Balkanin kohdalla Jugoslavian sodan jälkeen, ja miksemme ottaisi oppia siitä esimerkistä? Me rakennamme Euroopan vaurautta eurooppalaisen vapaakaupan varaan, joten miksemme auttaisi pohjoisafrikkalaisia naapureitamme rakentamaan omaa vaurauttaan kanssamme käytävän vapaakaupan varaan?

  Georgios Koumoutsakos (PPE). – (EL) Arvoisa puhemies, eurooppalainen naapuruuspolitiikka on epäilemättä menestyksekäs politiikka. Meidän on kuitenkin tehtävä siitä dynaamisempi ja tehokkaampi. Tämän hetken epäsuotuisaa taloudellista ilmapiiriä ei pitäisi käyttää alibina tai tekosyynä olla vahvistamatta sitä edelleen. Tämän pitäisi päteä lähinnä politiikan eteläiseen ulottuvuuteen.

Tätä tarvitaan nyt ehdottomasti viimeaikaisten dramaattisten tapahtumien, Pohjois-Afrikan viimeaikaisten dramaattisten välikohtausten jälkeen. Nämä yhteiskunnat tarvitsevat tukeamme; ne tarvitsevat olennaista mutta hienovaraista tukeamme, ja korostan sanaa "hienovarainen" ilmiselvistä historiallisista ja poliittisista syistä. Meidän on tuettava näiden maiden kansalaisyhteiskuntaa, sen demokraattista toimintaa ja sen vaatimuksia vapauden lisäämisestä.

Lisäksi emme saa unohtaa, että Välimerestä on tulossa maahanmuuton aikapommi; tämä on meille toinen syy tukea vakautta, demokratiaa ja kasvua näissä maissa naapuruuspolitiikan avulla.

  Jacek Saryusz-Wolski (PPE). – (EN) Arvoisa puhemies, haluan onnitella komission jäsentä kumppanuuksia koskevasta tiedonannosta, jossa omaksuttiin nopea ja kaukokatseinen lähestymistapa.

Naapuruuspolitiikkaa suunnitellaan uudelleen, ja komissio on kokonaisvaltaisen lähestymistavan vartija. Mielestäni on kohtalokasta asettaa vastakkain eteläinen naapurialue ja itäinen naapurialue. Suunnittelemme politiikkaa uudelleen, ja vaikka saamme hyviä uutisia siitä, mitä etelässä tapahtuu, tämän uudelleensuunnittelun ja uudelleenarvioinnin merkitys kattaa enemmän kuin etelän. Siihen kuuluu myös itä. Meidän pitäisi siirtyä hallituslähtöisestä tai hallitukseen suuntautuvasta politiikasta yhteiskuntaan suuntautuneeseen politiikkaan ja lyhytnäköisestä taloudellisten intressien politiikasta ihmisoikeuksiin ja demokratiaan suuntautuvaan politiikkaan. Meidän olisi oltava politiikassamme avokätisiä yhteiskuntia kohtaan ja paljon vaativampia ja tiukempia hallituksia kohtaan. Emme myöskään saisi sekoittaa vallitsevaa tilaa vakauteen. Meidän pitäisi siirtyä jonkinlaiseen siirtymäkauden lähestymistapaan.

Tämän uuden paradigman luominen naapuruuspolitiikkaa varten tuo mukanaan tarpeen muuttaa itäistä politiikkaa samaan suuntaan. Meidän on kiinnitettävä yhtä paljon huomiota etelään ja itään. Rahoituksen pitäisi olla symmetristä, sillä molempien vastustaminen on keinotekoista ongelmanhakua, ja rahoituksen pitäisi olla järkevää. Politiikka on rakenteellisesti alirahoitettua. Joka vuosi me maksamme naapuruuspolitiikan kattamille maille 20 prosenttia siitä, mitä maksamme muulle maailmalle. Tiedän, miten vaikeaa tänä päivänä on puhua rahoituksesta. Tämä politiikka on kuitenkin suunniteltava uudelleen, ja se edellyttää myös lisärahoitusta.

  Radvilė Morkūnaitė-Mikulėnienė (PPE). – (EN) Arvoisa puhemies, tällä hetkellä on tärkeää harkita huolellisesti eurooppalaisen naapuruuspolitiikan molempia tekijöitä ja löytää oikea tasapaino niiden välillä. ENP:stä pitäisi tulla joustavampi, aktiivisempi ja optimoitu. Jos haluamme luoda vakauden, yhteisten arvojen ja edistyksen alueen Euroopan ympärille, emme ensinnäkään saa enää rajoittaa itseämme ennalta määrätyillä kiintiöillä. Taloudellinen tuki pitäisi tasapainottaa poliittisen yhteistyön mukaisesti ja sen mukaisesti, miten suuri on halu lähentyä EU:n arvoja, vapauksia ja normeja. Sen pitäisi olla tuloslähtöistä ja sidottua objektiivisiin ja selkeisiin demokratisoitumisen kriteereihin ja uudistuksissa saavutettuun edistykseen.

Toiseksi meidän pitäisi harkita nopean toiminnan työkalun luomista ENP:n puitteissa voidaksemme reagoida nopeasti ja joustavasti poliittisiin muutoksiin kumppanimaissa, kuten tapahtui hiljattain eteläisellä naapurialueella.

Kolmanneksi myös EU:n avun houkuttelevuus on tärkeää. EU:n varojen myöntämismenettelyjen yksinkertaistaminen ja jäsenvaltioiden asiantuntemuksen aktiivinen jakaminen ohjelmoinnin alkuvaiheissa olisi lisäkannustin.

  Silvia-Adriana Ţicău (S&D). – (RO) Arvoisa puhemies, olen kotoisin Galaţista, romanialaisesta kaupungista, joka sijaitsee Euroopan unionin Moldovan tasavallan ja Ukrainan vastaisella rajalla. Siksi aion mainita erityisesti eurooppalaisen naapuruuspolitiikan itäisen ulottuvuuden uudelleentarkastelun. Minun on painotettava sen merkitystä sekä Euroopan unionin Tonavan aluetta koskevan strategian täytäntöönpanolle että Euroopan unionin energiavarmuudelle.

Kehotan komissiota ja jäsenvaltioita käynnistämään kokonaisvaltaisen Euroopan unionin strategian Mustaamerta varten ja myöntämään riittävät taloudelliset ja henkilöstöresurssit sen tehokkaaseen täytäntöönpanoon. Olen iloinen Ukrainan ja Moldovan tasavallan liittymisestä energiayhteisösopimukseen, joka edistää merkittävästi unionin energiavarmuustavoitteiden saavuttamista sekä näiden maiden turvallisuutta.

Unionin ensisijaisista energiahankkeista haluan korostaa eteläisen kaasulinjan merkitystä. Mielestäni Nabuccon kaasuputki, yhdessä Trans-Adriatic-putken, yleiseurooppalaisen öljyputken, Turkki-Kreikka-Italia-yhdysputken tai…

(Puhemies keskeytti puheenvuoron)

  Tatjana Ždanoka (Verts/ALE). – (EN) Arvoisa puhemies, kannatan eurooppalaista naapuruuspolitiikkaa merkittävänä poliittisena kehyksenä demokratian vahvistamiselle sekä itäisessä että eteläisessä ulottuvuudessa, mutta pyysin puheenvuoroa esittääkseni seuraavan kysymyksen kaikille meille: Onko Euroopan unionin moraalinen oikeus osoittaa kolmansille maille tie kohti todellista demokratiaa hyvin perusteltu?

Molemmissa päätöslauselmaesityksissä muistutetaan sellaisista ENP:n arvoista kuin demokratia, oikeusvaltion periaate sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien – tiedotusvälineiden vapaus mukaan lukien – kunnioittaminen, oikeuslaitoksen riippumattomuus ja korruption torjuminen. Onko Euroopan unioni itse mestari kaikilla näillä aloilla, kun otetaan huomioon esimerkiksi tiedotusvälineiden tilanne Italiassa ja Unkarissa, valtiottomien massat Latviassa ja Virossa ja korruptioepäilykset parlamentissamme?

Toivon todella, että saamme pidettyä yllä…

(Puhemies keskeytti puheenvuoron)

  Seán Kelly (PPE). – (EN) Arvoisa puhemies, naapuruus on tässä keskeinen sana. Myös yksityiselämässä hyvät naapurit ovat suuri valtti kenelle tahansa. Hyvä naapuri on ystävällinen henkilö, joka ei asiattomasti puutu toisen asioihin mutta on halukas ojentamaan ystävän käden pulmatilanteessa.

Tätä Euroopan unionin pitäisi harjoittaa politiikkana. Se on helppoa, kun naapurimaat ovat yhtä ystävällisiä, vakaita ja demokraattisia. Jos ne eivät ole, ongelma on suurempi.

Ehdotus tehdä yhteistyötä kansalaisyhteiskunnan kanssa, erityisesti näissä maissa, on erittäin hyvä. Kollegani Lamber van Nistelrooij huomautti, että käytämme 1,1 miljardia euroa rajatoimintaan ja että tarvitsemme yhtenäisempää lähestymistapaa. Olen samaa mieltä.

Myös ehdotus säännöllisistä kuulemisista, erityisesti epädemokraattisten hallintojärjestelmien kansalaisyhteiskuntien kanssa, on hyvä, jotta ne voivat kuulla, mitä meillä on sanottavana, ja me voimme kuulla heitä suoraan.

  Malika Benarab-Attou (Verts/ALE). – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, kuvaillessanne eurooppalaisen naapuruuspolitiikan näkymiä eteläisen Välimeren alueella viittasitte mahdollisiin käynnistäjiin. Unohditte kuitenkin mainita yhden ryhmän, johon minä kuulun. Euroopassa minun kaltaiseni ihmiset – maahanmuuttajat ja maahanmuuttajien lapset – jotka tulevat ennen Euroopan vallassa olleelta alueelta, ovat edelleen leimattuja. Kuitenkin me olemme, ja meistä voisi tulla, inhimillisiä resursseja: vaikutusvaltaisia välittäjiä pohjoisen ja etelän välillä näinä historiallisina aikoina.

Arvoisa komission jäsen Füle, mitä ajattelette tästä vaihtoehdosta? Aiotteko harkita sitä?

  Laima Liucija Andrikienė (PPE). – (LT) Arvoisa puhemies, eurooppalaisen naapuruuspolitiikan uudelleentarkastelu on yksi tärkeimmistä tehtävistämme. Egyptin, Tunisian, Jemenin, Bahrainin ja muiden maiden tapahtumat rikkovat armottomasti monia mielissämme olevia stereotypioita: että useimmat ihmiset Lähi-idässä tai Pohjois-Afrikassa eivät välitä ihmisoikeuksista ja että he ovat tottuneet elämään diktatorisissa hallintojärjestelmissä. Arabimaiden vallankumous on osoittanut tämän olevan harhaluulo.

Muutama viikko sitten vierailin Egyptissä päivänä, jona maassa järjestettiin kansanäänestys perustuslain muuttamisesta. Kaikki, jotka tapasimme, puhuivat vapaudesta, oikeudenmukaisuudesta ja demokratiasta. Useimmat korostivat, että he tarvitsevat Euroopan unionilta erilaista tukea. Tukea tarvitaan kansalaisyhteiskunnan vahvistamiseen, poliittisten puolueiden perustamiseen ja ihmisoikeuksien puolustamiseen, jotta tulevat parlamentti- ja presidentinvaalit ovat demokraattiset, vapaat ja oikeudenmukaiset. Maassa meneillään olevat demokraattiset prosessit ovat erittäin hauraita ja haavoittuvaisia, ja meidän on autettava heitä ajoissa.

  Štefan Füle, komission jäsen. – (EN) Arvoisa puhemies, arvostan erästä erittäin tärkeää tekijää, nimittäin sitä, että me, komissio ja parlamentti, lähestymme naapuruuspolitiikkamme uudelleentarkastelua rinnakkain. Tämä tilanne ei päde moniin muihin politiikkoihin, joiden kohdalla tulemme tänne jo viimeistellyn tuotteen kanssa ja keskustelemme sitten. Käynnistimme prosessin jonkin aikaa sitten, ja vuorovaikutuksen avulla olemme jo voineet ottaa mukaan joukon parlamentin hyviä ideoita ja selittää joukkoa omia ideoitamme. Pitkä luettelo puhujista, jotka ovat tehneet joukon arvokkaita ehdotuksia ja esittäneet hyviä kysymyksiä, on osoitus siitä, että tämä lähestymistapa oli oikea.

Lissabonin sopimuksessa, joka myös hyväksyttiin ja josta äänestettiin täällä parlamentissa, asetimme korkeita tavoitteita. Sovimme siitä, että Euroopan unioni olisi maailmanlaajuinen toimija. Catherine Ashton, komission varapuheenjohtaja ja unionin ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja, ja minä olemme molemmat sitä mieltä, että tuskin voimme täyttää näitä odotuksia, jos emme ensinnäkin omaksu todella rakentavaa roolia naapurialueillamme, ja että tuskin voimme omaksua tällaista roolia käsittelemättä naapurialueidemme haasteita, pitkittynyt konflikti mukaan lukien.

Tätä taustaa vasten käynnistimme yhdessä uudelleentarkasteluprosessin viime vuoden kesäkuussa. Tuolloin tavoitteemme oli ensinnäkin pohtia Lissabonin sopimuksen tuomia uusia välineitä. Ulkosuhdetoiminnassa tapahtui suuria muutoksia, kun kuuden kuukauden puheenjohtajakausi ja sen ensisijaiset tavoitteet ulkosuhteissa korvattiin johdonmukaisella ja yhtenäisellä politiikalla, jonka takaa henkilö, jolla on kaksoisrooli, jossa sovitetaan yhteen yhteisön väline YUTP, ja jolla ensimmäistä kertaa on myös toimivaltaa ulkosuhdehallinnossa. Lähetystöt on myös nostettu korkeammalle tasolle, jotta ne voivat edustaa pelkän komission sijasta myös Euroopan unionia. Nämä ovat valtavia asioita.

Tiedän, että siellä täällä on paljon haasteita, kysymyksiä ja jopa kritiikkiä, mutta luotan siihen, että nämä muutokset saavat aikaan yhtenäisemmän EU:n ulkosuhdepolitiikan. Halusimme tämän näkyvän naapuruuspolitiikassamme. Halusimme myös tehdä yhden tärkeän asian, jonka koimme puuttuvan. Tarkastellessamme naapurialueita meistä tuntui, etteivät nämä maat ottaneet vastuuta naapuruuspolitiikasta. Jotkut kumppaneistamme sanoivat, että naapuruuspolitiikka oli tyrkytetty niille ja ettei niitä itse asiassa koskaan kuultu. Näin ollen ne katsovat, ettei niiden näkemyksiä otettu huomioon ja että käytössä oli yksi kaava, jota sovellettiin kaikkiin ottamatta huomioon erityispiirteitä. Mutta sitten tuli arabivallankumous. Se on tarjonnut meille peilin – jota mielestäni todella tarvittiin – tärkeiden kysymysten esittämistä varten. Näitä ovat esimerkiksi seuraavat: miten valmiita olemme täydentämään nousevien demokratioiden pyrkimyksiä, miten pitkälle olemme valmiita menemään puuttuaksemme Libyan kaltaisiin tilanteisiin, ja miten pitkään meidän pitäisi tehdä kompromisseja siellä täällä ja liittää vakaus itsevaltiuteen, hyväksyen, etteivät arvomme aina ole olleet yhdenmukaisia intressiemme kanssa.

Tiedonantomme, jonka julkistimme 8. maaliskuuta, oli yritys vastata joihinkin näistä kysymyksistä – ollakseni aivan rehellinen, helppoihin kysymyksiin – koska vastasimme itse asiassa vain niihin, jotka liittyivät nouseviin demokratioihin. Jätimme vaikeammat kysymykset strategiseen ENP:n uudelleentarkasteluun. Moniin niistä tarvitaan vielä vastaus.

Kyseisessä 8. maaliskuuta julkistetussa tiedonannossa määrittelimme kolme peruspilaria, jotka näette otettavan huomioon myös strategisessa uudelleentarkastelussa. Ensimmäisessä tuetaan demokraattista muutosta ja yhteiskunnan rakenteiden kehittämistä naapurimaissamme. Toisen painopiste on suhteessa yhteiskuntiin ja kansalaisyhteiskunnille annettavassa tuessa. Kolmannessa tuetaan naapureidemme osallistavaa ja kestävää kasvua.

Monet maat etelässä muuttuvat, eikä tämä muutos rajoitu kyseisiin maihin vaan koko alueeseen. Ne muuttavat myös meitä ja tapaa, jolla reagoimme tilanteeseen – tapaa, jolla reagoimme aktiivisesti ja edistämme näitä uusia ilmiöitä naapurialueillamme. Muutoksella on heijastusvaikutuksia idässä, ja oppimisprosessi on käynnissä meidän ja itäisten kumppaneidemme välisessä ajattelussa. Tämä heijastuminen itään ei tapahdu etelän kustannuksella, eivätkä etelän tapahtumat ja tämänhetkinen kiinnostuksemme etelää kohtaan ja sinne asetettu painopisteemme ole pois itään kohdistuvalta kiinnostukseltamme. ENP:n uudelleentarkasteluprosessi vahvistaa tarvetta naapurialueitamme koskevalle tasapainoiselle lähestymistavalle, oli sitten kyse idästä tai etelästä.

Naapuruuspolitiikka on saanut uuden impulssin korvata, silloin tällöin, parhaana pidetty reaalipolitiikka naapurialueillamme kunnianhimoisella ja paljon aktiivisemmalla politiikalla, joka perustuu arvoihimme. Politiikassa on myös uusi impulssi tehdä selväksi, mitä haluamme saavuttaa naapuruuspolitiikan välineillä. Muutama vuosi sitten viittasimme rauhan, vakauden ja vaurauden vyöhykkeeseen. Se on tärkeä konsepti, joka on edelleen järkevä, mutta kumppanit haluavat enemmän. Idässä jotkut niistä ovat erittäin selvästi ilmaisseet pyrkimyksensä liittyä EU:hun. Kumppanit etelässä haluavat institutionaalisesti tarkemmin määritellyn kehyksen taloudelliselle yhdentymiselle. Pitäisikö meidän kaihtaa näitä kysymyksiä koskevien ajatustemme ilmaisemista? Mielestäni ei. Mielestäni meidän olisi tehtävä selväksi, ettei itäinen kumppanuus ole keino pitää EU:n jäsenyys itäisten naapurimaiden ulottumattomissa vaan niille keino luoda enemmän Euroopan unionia omiin maihinsa. Mielestäni meidän on tehtävä tarjous etelän edistyneimmille maille – tietynlainen kehys, jonka puitteissa ne voivat olla osa, ei päätöksentekoa, mutta päätösten muotoilua.

Älkää odottako kovin teknistä pakkopaitaa kahdenvälisille suhteille naapureihimme. Odottakaa hyvin harvoja mutta hyvin selkeitä ja hyvin tärkeitä viitearvoja. Odottakaa tämän ENP:n uudelleentarkastelun tuloksena joustavaa ja yksilöllisesti räätälöityä rakennetta ja vuorovaikutusta, joka toimii yhtäältä poliittisen ohjauksen ja toisaalta ohjelmiemme ja teknisen ja taloudellisen avun välillä.

Prosessista ei tule helppo. Muutos ei ole koskaan helppoa, mutta verrattuna edeltäjäänsä tästä tulee jatkuva prosessi, jossa uudelleentarkasteluvalmiudet, tai jos haluatte, palaute- ja kritiikkivalmiudet ovat tärkeä tähän ENP:n uudelleentarkasteluun sisällytetty ominaisuus.

Monet teistä puhuivat rahasta. Mitä korkeammat tavoitteemme ovat, sitä enemmän resursseja ne vaativat. Logiikka on erittäin selvä. Mutta onko kyse pelkästään rahasta? Ei missään tapauksessa. Kyse on myös luovuudestamme, johdonmukaisuudestamme, kumppaneidemme intressien ottamisesta vakavasti ja kunnianhimosta markkinoidemme avaamisen ja liikkuvuuskysymyksen ratkaisemisen osalta.

Jasmiinivallankumouksessa oli pitkälti kyse ihmisarvosta ja oikeudenmukaisuudesta. Tehkäämme näistä kahdesta seikasta – ihmisarvosta ja oikeudenmukaisuudesta – periaatteet, joihin politiikkamme perustuu. Parlamentilla on tässä mielessä erittäin tärkeä tehtävä.

  Puhemies. – (EN) Olen vastaanottanut kaksi työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan mukaisesti käsiteltäväksi jätettyä päätöslauselmaesitystä.⁽¹⁾

Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan torstaina, 7. huhtikuuta.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 149 artikla)

  Tunne Kelam (PPE), kirjallinen. – (EN) Kaikilla Euroopan mailla, jotka täyttävät liittymisperusteet, pitäisi olla mahdollisuus liittyä EU:n jäseneksi. ENP:n itäisessä ulottuvuudessa pitäisi selkeästi pitää arvossa tätä taustalla olevaa periaatetta sinänsä ja varmistaa, että naapurimme Itä-Euroopassa voivat konkreettisesti nähdä luotettavan mahdollisuuden liittyä jäseniksi tulevaisuudessa.

Vahvin kannustin demokraattisille ja poliittisille uudistuksille ja kansalaisyhteiskunnan luomiselle on nyt ja tulevaisuudessa mahdollisuus liittyä EU:n jäseneksi. Samalla kun tulevien hakijoiden on hoidettava kotitehtävänsä täysimääräisesti, EU:n on osoitettava ehdottomasti, että sitoutumisemme laajentumiseen on edelleen voimassa ja uskottavaa. Tämän uskottavuuden vahvistamiseksi ja kaksinaismoraalia koskevien epäilysten hälventämiseksi EU:n on tehtävä täysin selväksi, että suhteidemme itäisiin naapureihimme on perustuttava ennen kaikkea demokraattisiin arvoihin, ihmisoikeuksien kunnioittamiseen ja oikeusvaltion periaatteeseen. Samalla kun kutakin maata on arvioitava sen omien ansioiden perusteella, perusarvoja on kunnioitettava tasaveroisesti joka maassa, huolimatta yksittäisten jäsenvaltioiden konkreettisista taloudellisista ja poliittisista intresseistä. Samoja periaatteita pitäisi soveltaa suhteisiin Venäjän kanssa; siellä oikeusvaltio- ja ihmisoikeustilanne on pahempi kuin useimmissa ENP-maissa.

  Jaromír Kohlíček (GUE/NGL), kirjallinen. – (CS) Minun on tunnustettava, että olin melkoisen hämmästynyt lukiessani ulkoasiainvaliokunnan esittämää päätöslauselmaa. Valko-Venäjän mielenosoitusten, joissa niin kutsutut protestoijat saavat paljon tukea ulkomailta, niputtaminen yhteen Egyptin ja Tunisian nousevan ruoan hinnan ja työttömyyden aiheuttaman kapinamyrskyn kanssa on minusta täysin käsittämätöntä. Mielestäni tämä mieletön johtopäätös on tyypillinen niin kutsuttujen poliitikkojen mielettömyydelle. Marek Siwiec selvästi ei huomannut mielenosoituksia, joissa kuoli kymmeniä ihmisiä, arabimaiden kuningaskunnissa, tai Libyan sotaa. Näin selvästi piti ollakin. Kohdassa 12 ei ole mainintaa Moldovan kielteisistä tapahtumista. Jotkut parlamentin jäsenet Euroopan kansanpuolueen ryhmästä ovat niin ihastuneita Julia Timoshenkoon, että Ukrainan hallitus ilman häntä vaikuttaa epädemokraattiselta, huolimatta siitä, että hallitus on onnistunut parantamaan maan taloudellista ja poliittista tilannetta huomattavasti kuluneen vuoden aikana. Mielestäni kohdan 13 kehotus tukea monenvälisesti demokraattisten puolueiden kehitystä Valko-Venäjällä on välitöntä puuttumista toisen valtion sisäisiin asioihin. On sääli, ettemme näe vastaavia ponnisteluja kehittää demokratiaa EU:n valtioissa, kuten esimerkiksi Unkarissa. Katson myös päätöslauselman kohdan 52 olevan törkeä ja asiaton, samalla tavoin kuin erilaisen kumouksellisen toiminnan, kuten Belsatin tai Radio Russian ja Valko-Venäjän eurooppalaisen radion, tukemisen. Se muistuttaa minua erittäin paljon kylmän sodan aikakaudesta, jonka tunnemme historiankirjoista.

  Elżbieta Katarzyna Łukacijewska (PPE), kirjallinen. – (PL) Tämänpäiväisessä keskustelussa Euroopan parlamentissa olemme jatkaneet keskustelua eurooppalaisen naapuruuspolitiikan itäisestä ulottuvuudesta. Emme saa unohtaa, että sen tavoitteena pitäisi olla suhteiden vahvistaminen unionin ja sen itäisten naapureiden, etenkin Ukrainan, välillä edistämällä kaikenlaisia kansalaisaloitteita, yhteiskunnallisia ja taloudellisia aloitteita. Ukrainan nuoret kansalaiset odottavat tukea unionin jäsenvaltioilta, ja ennen kaikkea he haluavat rajat avattavan, jotta he voivat liikkua vapaasti maiden välillä, opiskella ja kehittää intohimojaan ja mielenkiinnon kohteitaan. On erittäin tärkeää taata yksinkertaisempia viisumimenettelyjä ja EU:n ja Ukrainan välistä vapaakauppa-aluetta koskevien sopimusten parempi toimeenpano. Meidän pitäisi myös laajentaa eurooppalaisen naapuruuspolitiikan itäisistä maista kotoisin olevien opiskelijoiden stipendijärjestelmää ja rohkaista heitä osallistumaan enemmän yhteiskunnalliseen ja poliittiseen toimintaan.

  Cristian Dan Preda (PPE), kirjallinen. – (RO) Suhtaudun myönteisesti yhteiseen keskusteluun kahdesta eurooppalaista naapuruuspolitiikkaa koskevasta mietinnöstä, sikäli että meidän on omaksuttava naapureitamme sekä etelässä että idässä koskeva johdonmukainen lähestymistapa. Haluan ensin painottaa, että meidän on haitallista laittaa nämä maantieteelliset alueet kilpailemaan keskenään. Tässä ei ole kyse resursseista kilpailemisesta vaan resurssien kanavoimisesta tehokkaasti niille kumppaneille, jotka edistyvät naapuruuspolitiikkamme perustan muodostavien yhteisten perusteiden osalta. Tarkoitan erityisesti ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltion periaatteen kunnioittamista. Tämän vuoksi katson, että meidän on oltava riittävän rohkeita tiedostamaan naapuruuspolitiikallamme saavutetut myönteiset tulokset, esimerkiksi Georgian ja Moldovan kohdalla, mutta myös haitalliset kehityskulut, joita on valitettavasti nähty Valko-Venäjällä ja Ukrainassa. Eriyttämisen on oltava peruskriteeri, mikä pätee myös eteläisiin naapurialueisiin. Toisaalta vaatimustemme siltä osin, että eurooppalaiset kumppanimme kunnioittavat unionin yhteisiä arvoja, on oltava johdonmukaisia ja erittäin suuria.

  Fiorello Provera (EFD), kirjallinen. – (IT) Kun tarkastelemme uudelleen eurooppalaista naapuruuspolitiikkaa, on tärkeää arvioida tämän politiikan vaikutusta siirtolaisuuteen. Mikään naapuruuspolitiikka ei voi olla täysin tehokas tällä alalla puuttumatta siirtolaisuutta aiheuttavan epävakauden syihin.

Tämä edellyttää alueellista yhteistyötä sekä alkuperämaiden että kauttakulkumaiden kanssa, mahdollisesti kahdenvälisten sopimusten avulla. Meidän on tehtävä yhteistyötä siirtolaisuuden kauttakulkumaiden ja alkuperämaiden kanssa siirtolaisaaltojen ehkäisemiseksi. Meidän on autettava siirtolaisten alkuperämaita demokratisoitumaan ja saamaan aikaan hyvä hallinto antamalla niille mahdollisuus hyödyntää arvojamme ja kokemustamme.

Eurooppalaisen naapuruuspolitiikan osana tarvitsemme taloudellisen toimintasuunnitelman, joka voi lisätä työllisyyttä, ja kauppasopimuksia, jotka voivat luoda todellista, markkinalähtöistä taloudellista kehitystä. Komission jäsen Füle ja korkea edustaja Ashton tukevat "mitä enemmän sitä enemmän" -kaavalla avun ehdollisuuden konseptia, jonka tarkoitus on palkita maita, jotka ovat aktiivisimpia demokraattisten uudistusten ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen aloilla. Tätä lähestymistapaa pitäisi edistää, sillä se on yhdenmukainen arvojemme kanssa ja tehokas kehityksen kannalta ja kohtelee oikeudenmukaisesti unionin veronmaksajia.

  Debora Serracchiani (S&D), kirjallinen. – (IT) Kaakkois-Euroopan viimeaikaisten tapahtumien jälkeen meidän on tarkistettava eurooppalaista naapuruuspolitiikkaa eteläisten kumppanimaiden osalta tarjoamalla keinot ja avun, joita tarvitaan aitoon demokraattiseen siirtymään ja perustan luomiseen syvälle ulottuville poliittisille, yhteiskunnallisille ja toimielimiin liittyville uudistuksille. Politiikan uudelleentarkastelussa on tärkeää asettaa etusijalle oikeuslaitoksen riippumattomuuteen, perusoikeuksien kunnioittamiseen – tiedotusvälineiden vapaus mukaan lukien – ja korruption torjumiseen liittyvät kriteerit, mutta on myös välttämätöntä harkita uudelleen ja tarkastella huolellisesti EU:n Välimeren alueen strategiaa poliittisen vuoropuhelun vahvistamiseksi ja kaikkien demokraattisten ja yhteiskunnallisten voimien tukemiseksi.

  Csaba Sándor Tabajdi (S&D), kirjallinen. – (HU) Arabimaiden kriisi on osoittanut, että naapuruuspolitiikassa tähän saakka noudatettu suunta on epäonnistunut. Rahoitusvälineistä on tehtävä avoimempia, ja avun maksamisen aikana on sovellettava tuloslähtöistä lähestymistapaa. Tämä pätee myös politiikan itäiseen ulottuvuuteen. Tulevaisuuden eurooppalaisen naapuruuspolitiikan on perustuttava ihmisten välisiin rajatylittäviin suhteisiin; tämä pätee erityisesti itäiseen ulottuvuuteen, sillä itäiseen kumppanuuteen osallistuvilla mailla on myös mahdollisuus saada asema jäsenvaltioehdokkaana. Kysymystä Ukrainan ja EU:n välisestä molemminpuolisesta viisumivapaudesta on käsiteltävä käytännöllisesti, eikä sitä saa käyttää poliittiseen painostukseen. Ukrainan hallituksella on paljon töitä ihmisoikeuksien ja demokratian vahvistamisen alalla. Meidän ei kuitenkaan missään tapauksessa pitäisi rangaista siitä Ukrainan kansalaisia. Jos Eurooppa-neuvosto tukee Valko-Venäjän kansalaisia samalla, kun se asettaa pakotteita Valko-Venäjälle, sen ei pitäisi soveltaa eri normeja Ukrainaan. Viisumivapauden myöntäminen mahdollisimman pian – toivottavasti vielä tänä vuonna – voisi luoda perustan taloudelliselle luottamukselle, jota vapaakauppa-alueen luominen edellyttää. Luotan siihen, että puheenjohtajavaltio Puola käsittelee tätä kysymystä ensisijaisena tavoitteena. On valitettavaa, ettei itäistä kumppanuutta käsittelevää huippukokousta voitu järjestää Unkarin puheenjohtajakauden aikana. Unkari olisi voinut kohdella EU:n kumppaneita itäisillä naapurialueilla huomattavasti objektiivisemmin kuin puolalaiset, jotka historiallisten kokemustensa takia ovat viime vuosina noudattaneet monelta osin puolueellista politiikkaa.

  Traian Ungureanu (PPE), kirjallinen. – (EN) Eurooppalaisen naapuruuspolitiikan pitäisi pysyä eurooppalaisena, ei ranskalaisena, romanialaisena tai puolalaisena. Eteläisten ja itäisten naapureiden erottaminen toisistaan, mitä seuraisi varojen siirtäminen idästä etelään, voisi hyödyttää jonkin sponsorivaltion toimintasuunnitelmaa mutta tekisi lopun eurooppalaisesta naapuruuspolitiikasta. Ranskan käyttämä painostus etelän rahoittamiseksi samalla kun itää koskevia ohjelmia näännytetään saattaa muodostaa valitettavan ennakkotapauksen. Euroopan pitäisi hoitaa naapurialueensa eikä etusijalle asetettuja naapureita. Varojen siirtäminen idästä etelään olisi itäisille kumppaneillemme kohtalokas viesti. Ei ole järkevää tukea demokratiaa etelässä heikentämällä sitä idässä. Itäisten kumppaneiden pyrkimykset liittyä unionin jäseniksi ja niiden demokraattiset arvot saattavat vahingoittua entisestään impulsiivisen viisumivapauspolitiikan takia. Tällä alalla ei ole tilaa "Venäjä ensin" -politiikalle. Venäjän kansalaisilla on oikues vapaaseen matkustamiseen, mutta ei ennen kumppaneitamme idässä. Viisumivapausjärjestelmän myöntäminen Venäjälle muuntaisi Venäjän passin Georgiassa, Moldovassa ja Ukrainassa halutuksi kultaiseksi asiakirjaksi. Se horjuttaisi näitä maita sisäisesti. Vaadin, että EU pohtii näitä ongelmia vakavasti.

(1) Ks. pöytäkirja.

21. Seksuaalisen väkivallan käyttö Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän konflikteissa

  Puhemies. – (EN) Esityslistalla on seuraavana komission julkilausuma seksuaalisen väkivallan käytöstä Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän konflikteissa (2011/2661(RSP)).

  Štefan Füle, komission jäsen. – (EN) Arvoisa puhemies, meidän on tuomittava mahdollisimman ankarasti kaikenlaisen väkivallan, pelottelusta seksuaalisiin hyökkäyksiin, kohdistaminen naisiin. Nämä ovat kammottavia rikoksia, jotka usein kohdistetaan haavoittuvimpiin ja puolustuskyvyttömimpiin ihmisiin.

Valitettavasti on tosiasia, että monissa maailman maissa, ei ainoastaan Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä, ei vieläkään ole kunnollista lainsäädäntöä, joka suojelisi naisia ja tyttöjä väkivallalta. Mikään ei rohkaise tällaisista hyökkäyksistä ilmoittamiseen. On tehtävä paljon enemmän tekojen estämiseksi ja tekoihin syyllistyneiden asettamiseksi vastuuseen. Naiset kärsivät edelleen syrjivistä laeista ja syvälle juurtuneesta kulttuurisesta eriarvoisuudesta. Egyptin tapauksessa esimerkiksi uuden perustuslain kirjoittamiseksi perustettu kansallinen komitea muodostuu pelkistä miehistä, ja jopa uudessa hallituksessa on ainoastaan yksi naisministeri.

Tämä ei ole kestävää, minkä teki selväksi tunisialaisten ja egyptiläisten naisten osoittama rohkeus maidensa viimeaikaisten tapahtumien aikana. Jos puolet väestöstä suljetaan pois poliittisesta ja yhteiskunnan rakenteisiin liittyvästä uudistuksesta, se tuskin voi onnistua.

Tätä taustaa vasten tuomitsemme ankarasti lisääntyvät ilmoitukset vakavista ihmisoikeusrikkomuksista, joihin kuuluu raiskauksia, seksuaalisia hyökkäyksiä ja naisaktivistien armotonta nöyryyttämistä. Euroopan unioni on sitoutunut vahvistamaan naisten roolia poliittisesti, yhteiskunnallisesti, sosiaalisesti, taloudellisesti ja kulttuurisesti sekä torjumaan syrjintää ja rankaisemattomuutta. Siksi yhden kahdeksasta ihmisoikeuksia koskevasta EU:n suuntaviivasta tarkoitus on nimenomaan edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa ja torjua naisiin kohdistuvaa syrjintää. Barcelonan julistuksessa, jolla perustettiin Euro–Välimeri-kumppanuus vuonna 1995, vahvistettiin erityisesti tämä sitoumus Euro–Välimeri-alueen kohdalla.

Sukupuolten välinen tasa-arvo on yksi viisivuotisen työsuunnitelman ensisijaisista tavoitteista, joista valtionpäämiehet sopivat vuonna 2005 Barcelonan huippukokouksessa, joka pidettiin Euro–Välimeri-kumppanuuden 10-vuotissyntymäpäivän kunniaksi.

Näiden sitoumusten pohjalta naisten roolin yhteiskunnassa vahvistamista käsitelleessä Euro–Välimeri-ministerikokouksessa, joka pidettiin marraskuussa 2006 Istanbulissa, käynnistettiin innovatiivinen ja uraauurtava prosessi. Ministerit (myös ne, jotka tulivat Algeriasta, Jordaniasta, Libanonista, Marokosta, miehitetyiltä palestiinalaisalueilta, Syyriasta ja Tunisiasta) sopivat tukevansa kokonaisvaltaista lähestymistapaa, joka perustuu seuraaviin toisiinsa liittyviin ensisijaisiin tavoitteisiin: ensinnäkin naisten poliittiset ja kansalaisoikeudet; toiseksi naisten yhteiskunnalliset ja taloudelliset oikeudet ja kestävä kehitys; ja lopuksi naisten oikeudet kulttuurin alalla ja viestinnän ja joukkotiedotusvälineiden rooli.

Vuoden 2006 kokouksesta lähtien on tehty työtä yhteisten toimintapuitteiden täytäntöönpanemiseksi erityisesti pyrkimällä maakohtaisiin ensisijaisiin tavoitteisiin. Prosessiin sisältyvät seurantamekanismi ja Euroopan komission julkaisemat kertomukset. Välimeren unioniin kuuluvat kumppanit vahvistivat sitoutumisensa prosessiin toisessa ministerikokouksessa, joka pidettiin Marrakeshissa marraskuussa 2009. Kansalaisyhteiskunta osallistui keskusteluihin täysipainoisesti. Tietoisuuden ja prosessin näkyvyyden lisääminen oli yksi suurista haasteista, jonka lähes kaikki prosessiin osallistujat hyväksyivät.

Tämän alueellisen kehyksen lisäksi Euroopan unionin muun muassa sukupuolikysymyksiä käsittelevissä alikomiteoissa käymä kahdenvälinen vuoropuhelu on tärkeä menetelmä näiden kiireellisten huolenaiheiden käsittelemiseksi.

Lopuksi, arvoisa puhemies, haluan sanoa, että Euroopan unioni ei suvaitse naisiin kohdistettavaa väkivaltaa missään muodossa, ja käytämme kaikki keinot sen ehkäisemiseksi.

  Edit Bauer, PPE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, arvostan todella komission vahvaa sitoutumista naisiin kohdistettavan väkivallan käytön sota-aseena tuomitsemiseen. Tätä väkivaltaa käytetään järjestelmällisesti aseellisissa konflikteissa mitä erilaisimpiin tarkoituksiin, joita ovat muun muassa nöyryyttäminen, pelottelu, poliittinen terrori, tietojen hankkiminen, sotilaiden palkitseminen ja jopa etninen puhdistus. Naisiin kohdistettava väkivalta aseellisissa konflikteissa perustuu pitkälti perinteisiin näkemyksiin naisista omaisuutena. Koska naisilla monissa kulttuureissa on kulttuurin välittäjien ja kansakunnan symbolien rooli, naisiin kohdistettavaa väkivaltaa käytetään myös keinona hyökätä yhteiskunnan arvoja ja sen kunniaa vastaan.

Kansainvälisen rikostuomioistuimen Rooman perussäännössä määritellään seksuaalinen väkivalta osana siviileihin – ihmisyyteen – kohdistuvaa hyökkäystä sotarikokseksi. Erilaiset seksuaalisen väkivallan muodot aseellisissa konflikteissa, kuten seksuaalinen orjuus, pakkoavioliitto ja pakkoraskaus, ovat sotarikoksia ja pitäisi katsoa Geneven yleissopimuksen törkeäksi rikkomiseksi. Liian usein sodassa seksuaaliseen väkivaltaan syyllistyneet jäävät rankaisematta; liian usein naisiin kohdistettava väkivalta katsotaan väistämättömäksi osaksi sotaa; liian usein siihen syyllistyneet armahdetaan osana rauhansopimuksia.

On aika tuomita nämä epäinhimilliset käytännöt kaikissa maailman osissa, ja viestimme tänään pitäisi olla, että näihin sotarikoksiin syyllistyneet eivät enää voi jäädä rankaisematta.

  Ana Gomes, S&D-ryhmän puolesta. – (PT) Arvoisa puhemies, toisin kuin raporteissa, jotka tulevat nyt Libyasta ja joissa näemme vain miehiä taistelemassa etulinjassa, noin kuukausi sitten saapuneet kuvat Bengasin pääaukiolta, Tahririn aukiolta ja Tunisian, Bahrainin, Syyrian, Jordanian ja Marokon mielenosoituksista näyttivät kaikenikäisiä naisia vaatimassa vapautta, oikeutta ja demokratiaa. Naisilla, ja etenkin nuorilla naisilla, oli ja on edelleen keskeinen rooli Pohjois-Afrikan ja arabimaiden kansannousuissa. Heidän kohtalonsa näissä maissa, joita leimaavat vahvasti patriarkaaliset ja uskonnolliset perinteet, ei ainoastaan anna osviittaa tiestä, jota nämä maat kulkevat tulevina kuukausina ja vuosina pyrkiessään demokratiaan ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, vaan on myös ratkaiseva sen kannalta. Näin ollen EU:n on asetettava etusijalle arabikevään protestit urheasti käynnistäneiden naisten tukeminen. Se tapahtuu muun muassa rahoittamalla kansalaisyhteiskunnan järjestöjä ja tarjoamalla poliittista, teknistä ja taloudellista apua naisille, jotka haluavat osallistua aktiivisesti, edistäen heidän osallistumistaan kaikkiin demokraattisiin toimielimiin ja poliittista ja taloudellista valtaa omaaviin elimiin jäseninä, poliittisten puolueiden ehdokkaina ja niin edelleen.

On myös välttämätöntä, että EU tekee kaikkensa korkeimmalla mahdollisella tasolla torjuakseen yritykset pelotella naisia, jotka uskaltavat korottaa äänensä, tai kohdistaa heihin kostotoimia tai seksuaalista väkivaltaa. Tahririn aukiolla 8. maaliskuuta protestoineille naisille pakolla tehtyjen neitsyystestien tai Iman al-Obeidin raiskauksen ja vangitsemisen Libyassa kaltaiset tapaukset ovat täysin sietämättömiä rikoksia, kuten komission jäsen Füle sanoi. Odotamme korkean edustajan ja komission jäsenen vaativan näiden tapausten tutkimista välittömästi ja riippumattomasti tehden niistä esimerkkejä niiden toistumisen estämiseksi.

  Antonyia Parvanova, ALDE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, ALDE-ryhmä ehdotti tätä keskustelua ja teki siitä aloitteen, koska haluamme tänä iltana ilmaista huolemme Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän naisten tilanteesta tämänhetkisen poliittisen muutoksen ja sekasorron keskellä. Muutamien viime viikkojen aikana olemme nähneet Libyassa ja Egyptissä vakavia ihmisoikeusrikkomuksia, jotka ovat vaikuttaneet erityisesti naisiin. En aio käsitellä kaikkien näiden tapausten yksityiskohtia, mutta haluan mainita vain kaksi symbolista ja huolestuttavaa tapausta, jotka pitäisi tuomita välittömästi.

Iman al-Obeidi, libyalainen nainen, kertoi kansainväliselle lehdistölle, että Gaddafia kannattavat sotilaat joukkoraiskasivat ja sen jälkeen vangitsivat hänet ja kuulustelivat häntä 72 tuntia ennen vapauttamista. Egyptissä, kuten kollegani ovat maininneet, useat naispuoliset mielenosoittajat ovat väittäneet, että heidät alistettiin niin kutsuttuihin neitsyystesteihin – ja että sotilaat myös raiskasivat heidät – ja jotkut heistä ovat nyt joutuneet oikeuteen "epäonnistuttuaan" näissä testeissä. Nämä tapaukset ovat antaneet lisätodisteita siitä, että raiskausta käytetään edelleen aseena konfliktien aikana siviiliväestön terrorisoimiseksi ja nöyryyttämiseksi.

Olisi mahdotonta hyväksyä, ettemme korottaisi ääntämme näitä naisiin kohdistettavia kauheita julmuuksia vastaan. Vaadimme komissiota ja neuvostoa torjumaan ja tuomitsemaan seksuaalisten hyökkäysten, pelottelun ja kaikkien muiden naisiin kohdistettujen väärinkäytösten käyttämisen Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän tämänhetkisten tapahtumien yhteydessä. Meidän on myös käytettävä kaikkia käytettävissämme olevia poliittisia välineitä varmistaaksemme, että näiden yhteiskuntien siirtymäkauden jälkeen naisten oikeudet taataan ja niitä pidetään yllä.

Eilen hyväksyimme mietintömme naisiin kohdistuvan väkivallan torjumista koskevasta EU:n politiikasta, ja olisi mahdotonta hyväksyä erilaiset normit, kun on kyse toiminnastamme unionin ulkopuolella. Naisten oikeuksien edistäminen on näin ollen sisällytettävä täysimääräisesti eurooppalaiseen naapuruuspolitiikkaan, sen ohjelmiin ja hankkeisiin, ja samalla on otettava käyttöön naisten oikeuksia ja naisten mahdollisuuksien lisäämistä koskevia erityisiä politiikkoja.

  Barbara Lochbihler, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, niin kutsutut neitsyystestit, joihin Egyptin armeija on pakottanut naismielenosoittajia Tahririn aukiolla, ja libyalaisen naisen joukkoraiskaus sotilaiden toimesta ovat kauheita rikoksia, jotka antoivat aiheen tämänpäiväiselle päätöslauselmaesitykselle. Emme voi sulkea pois sitä mahdollisuutta, että Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän konfliktien kaikki osapuolet syyllistyvät jatkossakin seksuaaliseen väkivaltaan.

Viime marraskuussa me Euroopan parlamentissa kehotimme EU:n jäsenvaltioita ja EU:ta itseään lopultakin ottamaan vakavasti naisten tilanteen sodissa ja aseellisissa konflikteissa. Tuolloin unionin ulkoasioiden korkean edustajan, Catherine Ashtonin, edustaja kertoi saavutetusta edistyksestä. Käytössä on nyt parempi kansainvälinen kehys naisiin kohdistuvan väkivallan estämiseksi konfliktialueilla, ja useat maat ovat myös hyväksyneet kansallisia toimintasuunnitelmia. Parhaiden käytäntöjen vaihtaminen on erittäin tärkeää.

EU on jo myöntänyt 300 miljoonaa euroa muun muassa lääketieteellisiin toimenpiteisiin, ja 200 miljoonan euron avustus on hyväksytty YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1325 täytäntöönpanoa varten. Paikallisstrategioiden käyttöönottoa konfliktialueilla vuonna 2011 suunnitellaan. Henkilöstön koulutuksella on tässä yhteydessä erittäin suuri merkitys. Siksi on välttämätöntä, että kaikki nämä kokemukset ja toimenpiteet otetaan mukaan ja huomioon pantaessa täytäntöön kumppanuuteen ja demokratiaan tähtäävää EU:n sopimusta eteläisen Välimeren maiden kanssa. Saatte ehdottomasti Euroopan parlamentin tuen tähän työhön.

  Ilda Figueiredo, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (PT) Arvoisa puhemies, tiedämme naisten osallistuneen aktiivisesti lisää demokratiaa, oikeuksia ja vapauksia vaatineisiin kansannousuihin Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä. Tiedämme kuitenkin myös, että he ovat laajalle levinneen ja järjestelmällisen raiskaus- ja seksiorjuuskäytännön uhreja. Nämä teot on Geneven yleissopimuksen nojalla määritetty rikoksiksi ihmisyyttä vastaan ja sotarikoksiksi.

Tämä huomioon ottaen kertomukset tapauksista Kongon demokraattisessa tasavallassa, Egyptissä, Libyassa ja muissa maissa ovat hälyttäviä. Näin ollen vaadimme tehokkaita diplomaattisia toimia, jotka vastustavat ankarasti naisiin kohdistuvien seksuaalisten hyökkäysten, pelottelun ja ahdistelun käyttöä Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä ja missä tahansa muualla.

Haluamme myös painottaa naisten roolin merkitystä vallankumouksissa ja korostaa tarvetta taata heidän oikeutensa – heidän osallisuutensa näiden yhteiskuntien uusissa demokraattisissa, oikeudellisissa, taloudellisissa ja poliittisissa rakenteissa mukaan luettuna – mikä tekisi lopun syrjinnästä, josta he ovat kärsineet vuosisatoja.

  Emine Bozkurt (S&D). – (NL) Arvoisa puhemies, vallankumoukset Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä ovat myös tuoneet mukanaan mahdollisuuksia. Maan jälleenrakentamiseen ja demokratian vakiinnuttamiseen Tunisiassa ja Egyptissä liittyvä työ voi nyt todella alkaa. Kairon, Tunisin ja Bengasin aukioilla ja kaduilla naiset ovat olleet, ja ovat edelleen, tärkeä osa vallankumouksia. Mahdollisuuksia on niin paljon, mutta tilanteeseen liittyy myös vaaroja.

Nuoren libyalaisnaisen televisiossa esittämät väitteet siitä, että Gaddafin joukot olivat raiskanneet hänet, järkyttivät suurta yleisöä. Nämä eivät kuitenkaan olleet ensimmäiset tällaiset raportit, ja niitä on tullut lisää. Seksuaalista väkivaltaa käytetään välineenä naisten alistamisessa ja heidän hiljentämisessään, esimerkiksi Kairossa, missä sotilaat ovat pahoinpidelleet naisia ja pakottaneet heitä neitsyystesteihin. Libyan sodassa naisiin kohdistettavaa väkivaltaa käytetään aseena. Laittomuuden aikoina syntyvässä valtatyhjiössä ei ole valvontaa. Naiset menettävät lain suojan. Siksi meidän on lähetettävä selkeä viesti siitä, arvoisa puhemies, että tällaista ei voida eikä pidä antaa tapahtua! Meidän on lähetettävä uusille johtajille selkeä viesti siitä, että tällaiset rikokset on tutkittava ja niistä on rangaistava. Kenenkään, jolla on näitä rikoksia omallatunnollaan, ei pidä päästä kuin koira veräjästä.

Haluan myös korostaa, että näitä naisia on suojeltava ja että naisten roolia yhteiskunnan jälleenrakentamisessa ei saa jättää huomiotta. Naisten oikeudet on kirjattava lakiin, ja siinä tarkoituksessa naisia on myös nimitettävä tehtäviin perustuslakikomiteoissa, parlamenteissa ja hallituksissa, niin että naisten koulutuksen, heidän oikeuksiensa ja haitallisten perinteisten käytäntöjen torjumisen kaltaiset asiat ovat keskeisessä asemassa. Taloudellinen riippumattomuus on naisten mahdollisuuksien lisäämisen keskeinen tekijä, ja yrittäjyyttä on edistettävä esimerkiksi mikroluottoja käyttämällä.

  Kristiina Ojuland (ALDE). – (EN) Arvoisa puhemies, naisiin – ja joissain tapauksissa myös miehiin – kohdistettavat seksuaaliset hyökkäykset Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä ovat suuri huolenaihe, ja alueen viranomaisten, sekä uusien demokraattisten voimien että vanhempien hallintojärjestelmien, on puututtava niihin nopeasti.

Haluan pyytää komission varapuheenjohtajaa ja unionin ulkosuhteiden ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa, Catherine Ashtonia, keskustelemaan seksuaalisen väkivallan osalta järkyttävästä tilanteesta tällä alueella kyseisten maiden edustajien kanssa eurooppalaisen naapuruuspolitiikan eteläisen ulottuvuuden puitteissa, jotta syylliset tuodaan oikeuden eteen ja sekä naisten että miesten ihmisoikeuksien kunnioittaminen taataan.

Mielestäni seksuaalinen väkivalta on pahimmanlaatuista sodankäyntiä. Sitä on vältettävä kaikin keinoin, ja siitä on rangaistava mahdollisimman ankarasti.

  Seán Kelly (PPE). – (GA) Arvoisa puhemies, kaksi kuukautta sitten puhuimme naisiin kohdistettavasta väkivallasta Euroopassa. Tuolloin todettiin, että jopa 25 prosenttia eurooppalaisista naisista oli kokenut väkivaltaa. Nyt puhumme naisiin kohdistettavasta seksuaalisesta väkivallasta Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän konflikteissa. Tämä on surullista kerrottavaa, eikä sitä pidä enää suvaita. Siksi on tärkeää, että keskustelemme asiasta ja teemme jotain sen ehkäisemiseksi.

– (EN) Valitettavasti koko Afrikan mantereella vallitsee erittäin arkaainen asenne naisia kohtaan, ei ainoastaan sodan vaan myös rauhan aikana. Se tietenkin pahenee sodan aikana. Olen kuitenkin komission jäsenen kanssa samaa mieltä siitä, että meidän on korostettava näitä asioita ja erityisesti yritettävä saada vastuuseen näihin rikoksiin syyllistyvät ihmiset. Näin saamme toivottavasti jossain vaiheessa aikaan asennemuutoksen ja tämän vastenmielisen käytännön hävittämisen.

  Anna Záborská (PPE). – (SK) Arvoisa puhemies, seksuaalinen väkivalta ei ole naisten ihmisoikeuksien tai miesten ihmisoikeuksien rikkomista. Oikeuksia ei ole olemassa tässä muodossa. Seksuaalinen väkivalta on rikos ihmisarvoa vastaan, ja ihmisarvo on jokaisen ihmisen, niin naisten kuin miestenkin, perusoikeus. Tämä pitää paikkansa Euroopan lisäksi myös Egyptissä, Libyassa, Kongon demokraattisessa tasavallassa ja muissa Afrikan ja Lähi-idän maissa, joihin tässä päätöslauselmassa on viitattu. Sotilaalliset konfliktit eivät saa olla lieventävä tekijä. Kongon demokraattisessa tasavallassa aloitettiin naisten raiskaamisella, ja nyt raiskataan myös miehiä. Päätöslauselmat ovat kuitenkin pelkkiä sanoja. Meidän on myös toimittava. Komission on alettava maailmanlaajuisesti seurata ihmisoikeusloukkauksia yksityiskohtaisesti, ja samaan aikaan sen on ehdotettava välineitä, joiden avulla Eurooppa voi tarvittaessa varmistaa oikeuksien kunnioittamisen. Jos emme onnistu tässä, kumppanuuksia, joihin investoimme niin paljon, voidaan yhtä hyvin kutsua lunnasrahoiksi.

  Štefan Füle, komission jäsen. – (EN) Arvoisa puhemies, sanoisin arvoisille parlamentin jäsenille, että kysymykset ja erityiset tapaukset, jotka he ovat tuoneet tietoomme tänään, ovat todellakin erittäin vakavia ja tumma pilvi Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän viime viikkojen tapahtumien yllä. Olen pannut merkille heidän tässä keskustelussa esiin ottamansa kysymykset ja tekemänsä ehdotukset.

Kuten sanoin, Euroopan unionilla on joukko välineitä käytössään, ja se tekee kaikkensa tukeakseen naisten laajempaa osallistumista yhteiskunnalliseen ja poliittiseen elämään, ilman uhkauksia, pelottelua ja väkivaltaa.

Haluaisin myös kiinnittää parlamentin jäsenten huomion joihinkin viimeaikaisiin tapahtumiin, kuten ihmisoikeustoimiston perustamiseen Persianlahden yhteistyöneuvoston sihteeristön yhteyteen. Meidän pitäisi olla iloisia tällaisista toimista. Tukemme kansainvälisille järjestöille, kuten YK Naisille, ja kansalaisyhteiskunnalle, on apuna sisältä päin tulevan muutoksen tukemisessa. Tämä osoittaa myös, miksi vuoropuheluun ja yhteistyöhön perustuva politiikkamme on niin tärkeää ja miksi sen on jatkuttava, varsinkin uusien neuvottelukumppaniemme kanssa.

  Puhemies. – (EN) Olen vastaanottanut viisi työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan mukaisesti käsiteltäväksi jätettyä päätöslauselmaesitystä.⁽¹⁾

Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan torstaina, 7. huhtikuuta.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 149 artikla)

  Filip Kaczmarek (PPE), kirjallinen. – (PL) Seksuaalinen väkivalta on poikkeuksellisen vastenmielinen keino käydä sotaa ja karmea työkalu, jolla taistellaan konfliktin toista osapuolta vastaan tai nöyryytetään sitä. Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän kohdalla nämä käytännöt ovat erityisen julmia, koska ne kertovat valtavasta määrästä kyynisyyttä ja turmeltumista, sillä alueen vallitsevan uskonnon asenne seksuaalisuuteen on erittäin tiukka. Seksuaaliseen väkivaltaan syyllistyvät rikkovat todella monia sääntöjä ja käyttäytymisnormeja. Sota ja konfliktit synnyttävät usein käsittämätöntä pahuutta tällaisissa ihmisissä. Me taistelemme tätä vastaan, emmekä koskaan lakkaa tuomitsemasta tätä raakalaismaisuutta.

(1) Ks. pöytäkirja.

22. Seuraavan täysistunnon esityslista: ks. pöytäkirja

23. Täysistunnon päättäminen

(Istunto päätettiin klo 22.50)