Sanatarkat istuntoselostukset

Keskiviikko 6. huhtikuuta 2011 - Strasbourg

1. Istunnon avaaminen

Puhetta johti
puhemies Jerzy BUZEK

(Istunto avattiin klo 9.00.)

2. Vastaanotetut asiakirjat: ks. pöytäkirja

3. Täytäntöönpanotoimenpiteet (työjärjestyksen 88 artikla): ks. pöytäkirja

4. Hallintotapa ja kumppanuus sisämarkkinoilla - Sisämarkkinat eurooppalaisia varten - Yrityksiä ja kasvua tukevat sisämarkkinat - Julkiset hankinnat (keskustelu)

  Puhemies. – (PL) Esityslistalla on ensimmäisenä yhteiskeskustelu sisämarkkinoista, ja siinä keskustellaan seuraavan aineiston pohjalta: Sandra Kalnieten sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan puolesta laatima mietintö (A7-0083/2011) hallintotavasta ja kumppanuudesta sisämarkkinoilla [2010/2289 (INI)], António Fernando Correia De Camposin laatima mietintö (A7-0072/2011) sisämarkkinoista eurooppalaisia varten [2010/2278 (INI)], Cristian Silviu Buşoin laatima mietintö (A7-0071/2011) yrityksiä ja kasvua tukevista sisämarkkinoista [2010/2277 (INI)] ja komission julkilausuma julkisista hankinnoista.

Toivotan komission jäsenen Michel Barnierin ja neuvoston puheenjohtajan Enikő Győrin tervetulleiksi istuntosaliin. Annan nyt puheenvuoron esittelijöille. Ensimmäisenä puhuu Sandra Kalniete.

  Sandra Kalniete , esittelijä. – (LV) Arvoisa puhemies, kun puhumme hallintotavasta ja kumppanuudesta sisämarkkinoilla, me täällä parlamentissa katsomme, että eräs tärkeimmistä edellytyksistä sisämarkkinoiden toteuttamiseksi käytännössä on varmistaa, että sisämarkkinoilla on korkeimman tason poliittinen johtajuus. Komission puheenjohtajan on yhdessä neuvoston puheenjohtajan kanssa otettava vastuu sisämarkkinoiden vahvistamisesta. Myös jäsenvaltioiden on otettava erittäin aktiivisesti osaa prosessiin. Muutoin monet ideat siitä, miten Euroopan kasvu voitaisiin käynnistää uudelleen, luoda uusia työpaikkoja ja lisätä EU:n kilpailukykyä globalisoituneessa maailmassa, jäävät pelkiksi hyviksi aikomuksiksi, joilla valmistellaan Euroopan muuttumista maailman sairaaksi mieheksi. Tästä syystä kehotamme päätöslauselmassa komission puheenjohtajaa ja jäsenvaltioiden johtajia osallistumaan sisämarkkinoiden edellyttämän lainsäädännön ja poliittisten muutosten toteuttamiseen ja ottamaan niistä vastuu. Tänään hyväksyttävillä päätöslauselmilla lähetetään selkeä signaali ohjenuorista, joiden suhteen parlamentti odottaa komissiolta toimia. Mainitsen joitakin tärkeitä työn painopisteitä: digitaaliset sisämarkkinat ja yhtenäinen tekijänoikeusalue, EU:n kansalaisten ammatillinen liikkuvuus, rajat ylittävien julkisten hankintojen ja palvelujen kannustaminen sekä verojärjestelmien yhtenäistäminen. Pidän neljää ohjenuoraa ratkaisevan tärkeinä sisämarkkinoiden hallintotavassa. Ensinnäkin on varmistettava jo hyväksyttyjen sisämarkkinasääntöjen täytäntöönpano. Kaikkien jäsenvaltioiden on otettava käyttöön sisämarkkinasäännöt ajoissa ja avoimesti, ja komission on osaltaan seurattava, että ne pannaan täytäntöön tarkasti ja johdonmukaisesti. Toiseksi on vähennettävä protektionistisia suuntauksia. Protektionismi vain edesauttaa EU:n markkinoiden pilkkoutumista ja vähentää kokonaiskilpailukykyämme. Kolmanneksi on alennettava erilaisia liiketoimintakuluja, jotka estävät Euroopan taloutta toimimasta tehokkaasti. Tällä tarkoitetaan paitsi tehokasta ja yksinkertaista tuomioistuimen ulkopuolista riitojenratkaisumenettelyä, myös käyttäjälähtöistä rajat ylittävää sähköistä hallintoa, johon liittyy tarvittavien tietojen ja asiakirjojen toimiva sähköinen vaihto. Neljäs ohjenuora koskee sosiaalisten ryhmien aiempaa suurempaa osallistumista politiikan muodostamiseen ja täytäntöönpanoon Lissabonin sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

Arvoisa puhemies, lopuksi haluan kiittää kaikkia varjoesittelijöitä ja koordinaattoreita heidän panoksestaan ja ammattimaisesta yhteistyöstä, jonka ansiosta voimme tänään toivottavasti hyväksyä sisämarkkinoita koskevat päätöslauselmat vakuuttavalla enemmistöllä. Näin voimme jatkaa viime vuosina aloitettua lainsäädännön kehittämistä tavalla, joka vahvistaa aidosti sisämarkkinoita ja tekee niistä välineen kasvun ja työpaikkojen luomiseksi EU:hun.

  António Fernando Correia De Campos , esittelijä. – (PT) Arvoisa puhemies, arvoisa Michel Barnier, hyvät kollegat, parlamentti vastaa tänään käsiteltävällä ja äänestyksen kohteena olevalla mietinnöllä komission pyyntöön, joka koskee sisämarkkinoiden elvyttämiseksi tarvittavia toimenpiteitä.

Toimin esittelijänä sisämarkkinoiden toimenpidepaketin Euroopan kansalaisille suunnatun 19 ehdotuksen osalta. Olemme poimineet niiden joukosta viisi painopistettä käyttämällä perusteena konkreettisuutta ja toteuttamiskelpoisuutta lyhyellä aikavälillä.

Ensinnäkin EU:n kansalaisten liikkuvuutta on lisättävä ammattipätevyyksien vastavuoroisella tunnustamisella, eurooppalaisilla ammattikorteilla, eurooppalaisella osaamispassilla ja EU:n sisäisen liikkuvuuden säännöllisillä mittauksilla.

Toiseksi on parannettava kolmansista maista tuotavien tuotteiden rajavalvontaa ja on laadittava markkinavalvontaa ja tuoteturvallisuutta koskeva monivuotinen toimintasuunnitelma.

Kolmanneksi verkkovierailuasetuksen voimassaoloa on jatkettava kesäkuuhun 2015 asti siten, että verkkovierailun hintakatot säilytetään yleisön ja liikeyritysten kustannusten pienentämiseksi.

Neljänneksi on taattava peruspankkipalvelujen saatavuus siten, että hintojen läpinäkyvyyttä ja vertailukelpoisuutta lisätään.

Viidenneksi on poistettava liikkuvia työntekijöitä koskevat esteet, jotta voidaan varmistaa heidän eläkeoikeuksiensa täysimääräinen siirrettävyys.

Painopisteiden asettaminen oli yksinkertaista ja yksimielistä, mutta oli vaikeampaa päästä yhteisymmärrykseen toimenpiteistä, joilla korjataan Montin raportissa mainittua sisämarkkinoita kohtaan tunnettua väsymystä ja joilla saadaan aikaan kokonaisvaltainen menettelytapa kansalaisten tarpeisiin ja epäluottamukseen vastaamiseksi. Ne oli tuotu selkeästi esiin tämän parlamentin viime vuoden toukokuussa hyväksymässä Grechin mietinnössä.

Mielestämme on keinotekoista jakaa parlamentin työ kolmeen erilliseen mietintöön huolimatta sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan ponnisteluista yhtenäistää analyyseja ja toimia. Kaikkien kolmen osatekijän – liikeyritysten, EU:n kansalaisten ja hallintotavan – on edettävä rinnan, jotta voidaan luoda kilpailuun perustuvat sisämarkkinat ja älykästä, osallistavaa ja kestävää kasvua, minkä takia eurooppalaiset ovat sisämarkkinoiden keskipisteessä.

Tunnustamme myös, että komission tätä aihetta koskevien aloitteiden runsaus yhdessä Eurooppa 2020 -strategiaa, teollisuuspolitiikkaa ja innovaatioiden Eurooppaa koskevien aloitteiden kanssa uhkaa hämärtää elvyttämisen keskeisen idean, joka on luoda eurooppalaisille kuva sisämarkkinoista paitsi helppokäyttöisinä myös houkuttelevina.

Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, konsensusta oli vaikeinta saada aikaan kahdesta kysymyksestä. Ensinnäkin sosiaalisten arvojen ja oikeuksien kysymyksessä törmäsimme oikeistolaisten ja Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmän jäsenten vastahakoisuuteen turvata pysyvästi eurooppalaisten sosiaalisia oikeuksia, jotta niitä ei voitaisi tulevassa lainsäädännössä polkea markkinanäkökohtien perusteella. Erityisesti pahoittelemme sitä, että viittausta työntekijöiden lähettämisestä annetun direktiivin tarkistamiseen ei asetettu etusijalle.

Toiseksi yleistä taloudellista etua koskevien sosiaalisten palvelujen osalta tavoitteena oli estää kyseisten palvelutoimintojen sisällön määräytyminen puhtaasti markkinaperustein tai ainakin poistaa mahdollisuus muuttaa julkiset sosiaaliset palvelut yksityisiksi monopoleiksi tai oligopoleiksi muun muassa vesihuollon, kaupunkiliikenteen, koulutuksen, terveydenhoidon ja sosiaalisten tukipalvelujen aloilla.

Vaikka näyttäisi hyödylliseltä ottaa kilpailuun perustuva hallinto ja sisämarkkinamekanismit käyttöön kyseisissä palveluissa, yleiseen saatavuuteen liittyvät sosiaaliset arvot on turvattava, koska yhteisvastuun periaatteet ovat näissä tapauksissa painavampia kuin puhtaat markkinanäkökohdat.

Oikealla istuvat parlamenttiryhmät suhtautuivat vastahakoisesti oikeuteen antaa asiaa koskevaa EU:n lainsäädäntöä, ja hyväksyttiin vain muotoilu "hyödynnetään kaikkia mahdollisia vaihtoehtoja ja jotka perustuvat Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 14 artiklaan ja pöytäkirjaan N:o 26 ja ovat yhtäpitäviä niiden kanssa".

Ryhmä, johon kuulun, äänesti valiokunnassa tyhjää kolmen mietinnön lopullisessa äänestyksessä, koska sisämarkkinoiden sosiaalisen ulottuvuuden suhteen ei ollut edistytty lainkaan. Valiokunnassa käydyn äänestyksen jälkeen mietintöön lisättiin kuitenkin useita myönteisiä kohtia, jotka paransivat mietintöä huomattavasti. Konsensukseen päästiin tekemällä sarja kompromisseja siten, että parlamentin tärkeimmät ryhmät hyväksyivät lopulliset tarkistukset, eikä voittajia tai häviäjiä ollut.

Kaikki parlamentin ryhmät myötävaikuttivat lopputulokseen tekemällä 266 tarkistusta sekä viiden valiokunnan lausunnoilla, mistä kiitos sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnalle sekä mietintöä käsitelleille henkilöille. Kaikki työpanokset olivat avuksi. Haluan kiittää varjoesittelijöitä Róża Gräfin von Thunia, Jürgen Creutzmannia, Malcolm Harbouria, Emilie Turusta ja Kyriacos Triantaphyllidesia sekä ryhmien koordinaattoreita hedelmällisestä kritiikistä ja yhteistyöhengestä, joiden ansiosta neuvottelut päättyivät myönteiseen tulokseen. Kiitän erityisesti Malcolm Harbouria jalosta, eteenpäin katsovasta asenteesta, jolla hän on johtanut valiokunnan työtä viimeisten neljän kuukauden aikana.

  Cristian Silviu Buşoi, esittelijä. – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, sisämarkkinat on eittämättä yksi Euroopan unionin suurimmista menestystarinoista ja sen kiistämätön vahvuus, josta voimme olla ylpeitä. Mielestäni ei ole liioiteltua sanoa, että sisämarkkinat ovat Euroopan yhdentymisen kannalta keskeisessä asemassa. Ajan kuluessa sisämarkkinoiden edut ovat käyneet selviksi sekä kuluttajille että EU:n liikeyrityksille, ja ne ovat lisänneet taloutemme kasvua.

Viime aikoina markkinoiden yhdentymisessä on kuitenkin ollut havaittavissa jonkinlaista letargiaa. Tästä syystä meidän on annettava sisämarkkinoille uutta liikevoimaa. Meidän on saatava EU:n kansalaiset uudelleen luottamaan sisämarkkinoihin. Tarvitsemme uutta alkua. Arvostan suuresti komission asiaa koskevaa työtä ja erityisesti komission jäsenen Michel Barnierin erinomaista työtä. Haluan jälleen kerran onnitella häntä päättäväisestä sitoutumisesta ja ponnisteluista elvyttää sisämarkkinat. Komissio on laatinut meille kunnianhimoisen ja samalla käytännöllisen ja suuresti kaivatun ohjelman sisämarkkinoiden vahvistamiseksi. Olen aivan varma siitä, että jos nämä toimenpiteet toteutetaan, ne lisäävät sisämarkkinoiden houkuttavuutta kansalaisten ja liikeyritysten silmissä ja auttavat sisämarkkinoita kokonaisuudessaan toimimaan entistä tehokkaammin.

– (EN) Mietinnöstäni on todettava, että tehtävämme ei ollut helppo. Tehtävämme oli kunnianhimoinen, koska meidän oli saatava aikaan yhteisymmärrys toimenpiteistä, joilla luodaan perusta vahvoille ja nykyaikaisille sisämarkkinoille. Niiden olisi edistettävä tulevaa kasvua, ja ennen kaikkea niiden olisi vastattava kansalaisten ja yritysten odotuksiin.

Mietimme, pitäisikö korostaa innovaatioita, mitä pitäisi tehdä tekijänoikeuksien alalla ja minkälaiset verotoimenpiteet olisivat asianmukaisia sisämarkkinoiden tehostamiseksi kunnioittamalla samalla jäsenvaltioiden itsemääräämisoikeutta.

Keskustelujemme pohjalta ja saatuamme paljon panostuksia – joista haluan kiittää kaikkia varjoesittelijöitä, lausuntojen valmistelijoita ja kaikkia muita jäsenkollegoja, jotka esittivät tarkistuksia – onnistuimme yksilöimään viisi painopistettä, jotka olisi toteutettava välittömästi.

Ensimmäinen painopiste koskee tapoja tukea innovaatioita ja luovuutta sisämarkkinoilla. Se on olennaisen tärkeää, jos haluamme entistä voimakkaampaa ja kestävämpää kasvua. EU:n patentin ja yhtenäisen riitojenratkaisujärjestelmän kehittäminen, joka on jo käynnissä, sekä tekijänoikeuksien hallinnan parantaminen ovat äärimmäisen tärkeitä.

Jos haluamme innovaatioita, meidän on myös löydettävä ratkaisu niiden rahoittamiseen, kuten pitkäaikaiset investoinnit ja järjestelmä, jossa riskipääomarahastot voivat nykyistä helpommin sijoittaa tehokkaasti. EU:n joukkovelkakirjalainat voivat myös merkitä suurta mahdollisuutta infrastruktuuri-investoinneille energian tai televiestinnän aloilla.

Kolmannella painopisteellä pyritään saattamaan sisämarkkinat digitaalistrategian mukaisiksi kannustamalla sähköistä kaupankäyntiä. Tämä edellyttää toimenpiteitä, joilla lisätään kuluttajien ja liikeyritysten luottamusta sähköiseen kaupankäyntiin. Näitä ovat muun muassa väärennösten ja piratismin torjunta sekä rajat ylittävien toimitusten ja rajat ylittävien saatavien perinnän helpottaminen.

Neljäs painopiste pyrkii luomaan sisämarkkinoista entistä paremman toimintaympäristön pk-yrityksille ottaen huomioon niiden merkitys talouden kasvulle ja niiden potentiaali luoda uusia työpaikkoja. Niiden pääsyä pääomamarkkinoille on parannettava. Pk-yrityksiä voitaisiin rohkaista harjoittamaan rajat ylittävää liiketoimintaa verotoimenpiteillä, kuten ottamalla käyttöön yhteinen yhtenäistetty yhtiöveropohja ja selkeä ALV-kehys, sekä vähentämällä hallinnollisia rasitteita.

Lopuksi julkisia hankintamenettelyjä on rationalisoitava. Niitä on yksinkertaistettava, jotta pk-yritykset voivat ottaa osaa menettelyihin, ja niitä olisi käytettävä nykyistä paremmin älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun tukemiseksi.

  Michel Barnier, komission jäsen. – (FR) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, uskoakseni olemme käännekohdassa työssä, jonka olemme yhdessä aloittaneet Mario Montin sisämarkkinoita koskevan selkeän, kattavan ja täsmällisen tutkimuksen pohjalta sekä erittäin suurella enemmistöllä hyväksymänne Louis Grechin mietinnön pohjalta. Mielestäni on aika kuunnella huolella kansalaisia jokaisessa jäsenvaltiossa. Meidän on arvioitava nykytilanne kasvun, työllisyyden ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden kannalta ja määriteltävä tulevaisuuden kiintopisteet.

Mitä viestejä ihmiset saavat Brysselistä ja Strasbourgista? Tällä hetkellä viestit ovat tarpeellisia, mutta ne ovat aina vaikeita tai rajoittavia. Viestit koskevat sääntelyä tai minun tapauksessani hallintotapaa, valvontaa, vajeita ja velkojen pienentämistä. Ne ovat siksi olennaisia viestejä, mutta rajoittavia ja vaikeita. Mielestäni meidän on lisättävä niihin muita viestejä ja ennen kaikkea muita toimia voidaksemme palauttaa luottamuksen eurooppalaiseen hankkeeseen ja niihin syihin, joiden takia meidän olisi kaikkien vedettävä yhtä köyttä sen sijaan, että toimimme yksin maailmanlaajuistumisen haasteisiin vastaamiseksi.

Tämä on työmme todellinen ydin, ja haluan henkilökohtaisesti kiittää juuri puhuneita kolmea esittelijäämme: Sandra Kalnietea, António Fernando Correia De Camposia ja viimeksi puhunutta Cristian Silviu Buşoita. Haluan kiittää myös puheenjohtaja Malcolm Harbouria, joka, kuten jo mainittiin, on hyvin huolellisesti kuuntelemalla onnistunut erittäin tehokkaasti saamaan lähes 11 valiokuntaa työskentelemään erittäin lyhyessä ajassa. Haluan lisätä kiitoksiin myös kiitollisuuteeni eri poliittisten ryhmien koordinaattoreita kohtaan, koska ottaen huomioon käsiteltävien kysymysten suuren määrän teidän oli koordinoitava paljon erilaisia asioita keskenänne. Tällä tavoin lähetätte erittäin voimakkaan signaalin muille toimielimille sekä liikeyrityksille ja kansalaisille.

Puheenjohtaja Barroso pyysi minua Montin raportin ja Grechin mietinnön pohjalta käsittelemään yhdessä 12 kollegani kanssa kollegiona sisämarkkinoiden elvyttämistä ja tarvittavia uudistuksia, jotta voidaan löytää markkinoilla piilevät kaksi, kolme tai neljä kasvupistettä.

Haluan muistuttaa teitä, hyvät parlamentin jäsenet, siitä, että näillä suurilla markkinoilla, jotka lisäksi muodostavat Euroopan poliittisen hankkeen perustan, 60 prosenttia viennistämme menee muihin 26 jäsenvaltioon. Jokainen maa, alkaen suurimmasta, Saksasta, aina pienimpiin jäsenvaltioihimme, vie keskimäärin 60 prosenttia tavaroistaan ja palveluistaan suurten markkinoiden lähiovelle. Markkinoilla arvellaan edelleen olevan kasvupotentiaalia, jos ne toimivat nykyistä tehokkaammin. Tästä syystä syntyi sisämarkkinoiden toimenpidepaketti. Tästä syystä yksilöimme tähän pieneen siniseen kirjaan sisältyvät 50 ehdotusta, jotka on lähetetty kaikkiin maihin, 23:lla EU:n kielellä, jokaiselle kansallisen parlamentin jäsenelle, ammattiliitolle ja ammatilliselle organisaatiolle.

Sen jälkeen käytimme aikaa keskusteluihin valitaksemme ne ehdotukset, jotka olisivat tehokkaimpia liikeyritysten ja kansalaisten elämän parantamisen kannalta. Tästä syystä kollegio keskustelee ensi viikon keskiviikkona sisämarkkinoiden toimenpidepaketista näiden keskustelujen ja tänään parlamentissa käytyjen keskustelujen ja ratkaisujen pohjalta, ennen kuin ryhdytään toimiin.

Arvoisat parlamentin jäsenet, vakaa näkemykseni on, että jokaista aluetta tarvitaan, jokaista liikeyritystä tarvitaan ja jokaista kansalaista tarvitaan, jotta voimme voittaa taistelun kilpailukyvyn ja kasvun puolesta. Jokaista aluetta: tästä syystä jo sisämarkkinoiden ja sisämarkkinoiden toimenpidepaketin alkuvaiheessa komission puheenjohtaja Jacques Delors halusi tukea sisämarkkinoiden kehittämistä koheesiopolitiikalla, jotta nekin alueet, jotka ovat jääneet kehityksessään jälkeen, voivat osallistua taisteluun kasvun ja kilpailukyvyn puolesta: kaikki alueet, myös etäisimmät, syrjäisimmät alueet. Jokaista liikeyritystä tarvitaan, kun puhutaan innovaatioista tai luovuudesta – muistakaamme patentit, joita yritämme saada aikaan. Pienten ja keskisuurten yritysten on saatava rahoitusta, ja hallinnollista monimutkaisuutta ja byrokratiaa on niiden osalta vähennettävä. Tarvitaan turvallista sähköistä kaupankäyntiä. Julkisiin hankintoihin osallistumista on helpotettava, mihin palaan kohta.

Jokaista aluetta, jokaista liikeyritystä, jokaista kansalaista tarvitaan. Olemme jokapäiväisessä elämässä kaikki vuorotellen kuluttajia, palvelujen käyttäjiä, säästäjiä, osakkeenomistajia, työntekijöitä, käsityöläisiä, ja tavoitteemme on, että rajat ylittävää liikkuvuutta olisi helpotettava, että ammatillisia pätevyyksiä, ammattitaitoa ja hyvinvointioikeuksia kunnioitetaan ja ne tunnustetaan, että käytettävissämme on laadukkaita julkisia palveluja, että tunnemme itsemme turvallisiksi ja suojatuiksi, kun ostamme tuotteita internetistä tai muulla tavoin ja että meitä ei veroteta kahteen kertaan. Nämä ovat vain muutamia esimerkkejä asioista, joihin on puututtava, jotta sisämarkkinat toimisivat tehokkaammin.

Mikä on seuraava vaihe tämän keskustelun jälkeen? Eurooppa-neuvosto oli 24. ja 25. maaliskuuta tyytyväinen aloittamiimme toimiin ja itse yhteisen lainsäädännön muodossa toteuttamiinsa toimiin. Meitä pyydettiin päättämään painopisteistä, ja siitä syystä, kuten jo sanoin, yhdessä kollegojeni kanssa, jotka ovat työskennelleet lujasti ja joita kiitän, ehdotan ensi viikolla, että kollegio valitsee 12 välinettä, joilla sisämarkkinat saadaan toimimaan entistä tehokkaammin sekä liikeyritysten että kansalaisten kannalta.

Välineitä ovat muun muassa liikkuvuus, pienyritysten rahoitus, tekijänoikeudet, verot, julkiset palvelut ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus, ja esitämme jokaisen välineen osalta uutta avaintointa, jonka toivomme olevan tehokas sekä liikeyritysten että kansalaisten kannalta ja joka on toteuttavissa kahden vuoden kuluessa. Toteutettavissa olevalla tarkoitamme, että komissio antaa ehdotuksen käsiteltäväksi ja että parlamentti ja neuvosto voivat äänestää siitä ja hyväksyä sen vuosina 2011 ja 2012.

Sisämarkkinoiden toimenpidepaketti ja sisämarkkinat täyttävät 20 vuotta vuonna 2012. Jos ymmärrämme oikein eurooppalaisten sanoman, arvoisat parlamentin jäsenet, meillä ei ole oikeutta antaa tämän vuosipäivän olla nostalginen tai melankolinen. Vuosipäivän on oltava tulevaisuuteen katsova, kasvua lisäävä, ja haluamme juhlistaa sitä siten sisämarkkinoiden toimenpidepaketin avulla.

Meillä on 12 välinettä: 12 erityisehdotusta, jotka eivät sulje mitään pois. Olemme kunkin välineen osalta yksilöineet muita ajatuksia, toimia ja ehdotuksia, joita komissio samaan aikaan kehittelee, mutta työtämme symboloi 12 avaintointa. Toivon, että korkeimmalla tasolla Eurooppa-neuvosto, teidän edustamanne parlamentti ja omalta osaltamme komissio sekä puheenjohtajavaltio Unkari – jota kiitän osallistumisesta, hyvä puheenjohtaja Győri – pystyy ottamaan ennen kesä- tai heinäkuun loppua, jopa toivottavasti juhlallisesti, tehtäväkseen toteuttaa sisämarkkinoiden toimenpidepaketin. Arvoisa puhemies, tässä kaikki, mitä voin tästä asiasta sanoa.

Pyysitte minua puhumaan yhdestä näkökohdasta komission julkilausumassa. Haluaisin tehdä sen nyt, jotta myöhemmin jää aikaa keskustelulle. Näkökohta sisältyy sisämarkkinoiden toimenpidepakettiin, ja se koskee 17:ää prosenttia EU:n taloudesta. Kyseessä ovat julkiset hankinnat ja julkiset hankintasopimukset. Haluan myös sanoa muutaman sanan niistä neljästä hankkeesta, jotka otamme teidän kanssanne tehtäväksi ja jotka liittyvät julkisiin hankintasopimuksiin, kuten Buşoin mietinnössä on tuotu esiin.

Ensimmäinen hanke on vuoden 2004 direktiivien yleistarkistus, jonka tavoitteena on taata julkisten varojen paras mahdollinen käyttö, antaa mahdollisimman monille liikeyrityksille mahdollisuus osallistua hankintasopimuksiin ja varmistaa, että laadukkaita tuotteita ja palveluja voidaan hankkia ilman tarpeetonta byrokratiaa. Käytännössä haluan yksinkertaistaa menettelyjä ja tehdä niistä nykyistä joustavampia. Haluan myös tutkia, miten pienten paikallisviranomaisten erityistarpeet voitaisiin ottaa huomioon esimerkiksi laatimalla heidän käyttöönsä yksinkertaistettuja menettelyjä. Toiseksi haluan tehdä julkisiin hankintasopimuksiin osallistumisen nykyistä helpommaksi, erityisesti helpottamalla pienten ja keskisuurten yritysten rajat ylittävää osallistumista. Lopuksi haluaisin kaikin mahdollisin keinoin kannustaa entistä vastuullisempiin ja ympäristötietoisempiin eli vihreämpiin julkisiin hankintoihin, jotka myös edistävät innovaatioita tai sosiaalista osallisuutta, mitä valiokunnan puheenjohtaja Malcolm Harbour ja koko valiokuntanne on korostanut.

Erilaiset uudistustavoitteet muunnetaan nyt yksinkertaisiksi ja entistä tasapainoisemmiksi säännöiksi. Olemme toteuttaneet erittäin laajan kuulemisen ja taloudellisen arvioinnin kentällä. Ne ovat vielä kesken. Meillä on vihreä kirja, ja etsimme parhaillaan tehokkaimpia ehdotuksia. Lait eivät kata kaikkea. Komissio käsittelee samaan aikaan alakohtaisia aloitteita, joiden tavoitteena on parantaa hankintasopimusten käyttöä ja edistää muun muassa Eurooppa 2020 -strategiaan sisältyviä tavoitteita. Aloitteisiin kuuluu Ympäristöä säästäviä hankintoja koskevan käsikirjan ajantasaistaminen, jota valmistelen yhdessä kollegani Janez Potočnikin kanssa, EU:n energiatehokkuussuunnitelman toteuttaminen, jota käsittelemme Günther Oettingerin tai Connie Hedegaardin kanssa, sekä esikaupallisten hankintasuunnitelmien tai ylipäätään innovatiivisia hankintoja koskevien suunnitelmien edistäminen, jota koordinoimme yhdessä Antonio Tajanin ja Máire Geoghegan-Quinnin kanssa. Tämä on ensimmäinen hanke.

Toinen hanke koskee käyttöoikeussopimuksia. Haluan edetä nopeasti käytännön tuloksiin käyttöoikeussopimusten osalta, odottamatta julkisten hankintojen kehyksen nykyaikaistamista koskevan pitkäaikaisen työn valmistumista. Hyvät parlamentin jäsenet, käyttöoikeussopimukset ovat yhä tärkeämpi osa julkisten palvelujen tarjoamisen infrastruktuuria. Euroopan julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksista 60 prosenttia toimii käyttöoikeussopimusten avulla.

Julkisia käyttöoikeusurakoita lukuun ottamatta ei tällä hetkellä kuitenkaan ole voimassa mitään käyttöoikeussopimuksia koskevaa EU:n lainsäädäntöä, ja vaikka perussopimuksen yleisperiaatteita on sovellettava, alalla vallitsee todellinen oikeudellinen epävarmuus, mikä estää sopimusmallin kehittämistä. Todisteena tästä voin mainita unionin tuomioistuimen viime vuosina antamat 24 tuomiota. Haluan ehdottaa, että luodaan yksinkertainen kehys, joka rajoitetaan tiettyihin perussääntöihin ja joka ei haittaa hyvin toimivien kansallisten lainsäädäntökehysten toimintaa. Se ei muodosta liiallista hallinnollista rasitusta paikallisviranomaisille, pääasiassa ehdottamieni kynnysarvojen ansiosta.

Tiedän, että useassa parlamentin ryhmässä suhtaudutaan asiaan epäilleen tai siitä keskustellaan. Olen jokaista kuunnellessani tullut vakuuttuneeksi siitä, että voimme välttää väärinymmärrykset, jos asetamme tavoitteet huolellisesti. Julkiset viranomaiset voivat vapaasti järjestää julkiset palvelut itse, mutta jos he päättävät ulkoistaa ne, en usko kenenkään vastustavan avoimuuden perustasoa ja sääntöjä, jotka varmistavat syrjimättömyyden. Mielestäni tämä on olennaisen tärkeää, jotta voidaan optimoida julkisten varojen käyttö, vähentää käytäntöjä tehdä sopimuksia ilman riittävää julkisuutta tai ilman tehokasta muutoksenhakuoikeutta sekä vähentää tiettyjä korruptioon liittyviä vaaroja.

Jos yritämme elvyttää sisämarkkinoita yritysten kannalta, kuka voi vastustaa ajatusta toteuttaa sisämarkkinat käyttöoikeussopimusten alalla? Ajattelen erityisesti pieniä ja keskisuuria yrityksiä, joilla ei tällä hetkellä ole samoja resursseja kuin suurilla yrityksillä havaita ja voittaa hankintasopimuksia ulkomailla, ellei niitä julkisteta. Käyttöoikeussopimuksia koskeva vähimmäiskehys tarkoittaa avoimuutta ja tiedotusta, jolloin pienimmilläkin yrityksillä on pääsy joihinkin sopimuksiin. Samalla kyse on sääntelyn parantamisesta. Kohdennettu ja perusteellisesti harkittu lainsäädäntö on parempi ja halvempi vaihtoehto kuin ongelmien ratkaiseminen pelkästään oikeudenloukkauksia koskevilla säännöillä.

Kolmas hanke, josta puhun nopeasti, koskee EU:n puolustustarvikemarkkinoita. Teemme yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa vuoden 2009 direktiivin täytäntöönpanossa. Määräaika sen saattamiseksi osaksi kansallista lainsäädäntöä päättyy muutaman viikon kuluessa. Kyse on sellaisten maksukäytäntöjen mukauttamisesta, jotka ovat ristiriidassa EU:n lain kanssa. Järjestän yhdessä Antonio Tajanin kanssa Euroopan puolustusteollisuuden markkinoita koskevan konferenssin parlamentin rakennuksessa Brysselissä 23. toukokuuta.

Lopuksi haluan lyhyesti käsitellä asiaa, joka on liian pitkään jätetty sivuun, eli julkisten hankintojen kansainvälistä ulottuvuutta. Tavoite on selvä: yritystemme markkinoille pääsyn parantaminen. Olemme luonnollisesti valmiita tarjoamaan lisää vastavuoroisuuden ja molemminpuolisen edun hengessä. Kaupan lisääminen hyödyttää kaikkia.

Minun on nyt kiinnitettävä huomiota ongelmaan, joka meillä on tällä hetkellä avoimen kaupan perustan ja siihen liittyvien etujen yhteydessä. Totuus on, että tärkeimmät kumppanimme – Yhdysvallat ja Japani julkisia hankintoja koskevan sopimuksen (GPA) puitteissa ja Kiina kahdenvälisen sopimuksen perusteella – eivät tosiasiassa halua sitoutua markkinoidensa avaamiseen lisää. Omalta osaltamme meillä ei ole todellisia neuvottelukeinoja sikäli, että omia markkinoitamme pidetään jo nyt käytännössä avoimina. Hyvät parlamentin jäsenet, GPA-sopimuksen ja Maailman kauppajärjestön sopimuksen mukaisia kansainvälisiä sitoumuksia ei ole vielä siirretty osaksi EU:n oikeutta.

Tätä taustaa vasten jäsenvaltiot soveltavat sääntöjä hyvin eri tavoin, mikä vääristää sisämarkkinoita. Tästä syystä yrityksemme kärsivät tällä hetkellä Euroopassa eriarvoisesta tilanteesta – muistan Puolan moottoriteiden tapauksen. Ulkomaisilla yrityksillä on hyvin laaja pääsy Euroopan markkinoille. Se ylittää usein sen, mistä EU on neuvotellut, kun taas omat yrityksemme kohtaavat vaikeuksia, jos ne yrittävät osallistua joidenkin tärkeimpien kumppaniemme hankintasopimuksiin.

Tästä syystä meillä on kollegani Karel De Guchtin kanssa aikomus tänä vuonna esittää lainsäädäntöä, jolla julkisia hankintasopimuksia koskevat EU:n kansainväliset velvoitteet saatetaan osaksi EU:n oikeutta, ja siten saamme tarvitsemamme neuvottelukeinot. Suosimme avoimuutta, mutta emme puolla herkkäuskoisuutta. Kyse on siitä, että EU:n hankintaviranomaisille annetaan järkevä ja selkeä oikeusperusta käsitellä eri lailla tarjouksia yrityksiltä sellaisesta maasta, jonka kanssa meillä on sopimus, kuin maasta, jonka kanssa EU:lla ei vielä ole sopimusta, ja oikeusvarmuuden lisäämisestä. Sanon tämän selvästi: kyse ei ole Euroopan linnoittautumisesta. Meidän on luotava yrityksillemme ympäristö, joka on realistinen, tasapuolinen ja avoin, mutta ei naiivi.

Tämä tästä. Kuten te, arvoisa puhemies, ja parlamentti olette minulta pyytänyt, halusin käyttää tätä keskustelua sisämarkkinoiden elvyttämisestä tuodakseni esiin tämän tärkeän alueen eli julkiset hankinnat ja nykyaikaistamisen, jota aiomme yhteisymmärryksessä teidän kanssanne ehdottaa lähiviikkoina. Julkiset hankinnat muodostavat lisäksi yhden niistä 12 välineestä, joilla sisämarkkinoita on määrä elvyttää ja joihin viittasin puheeni alussa.

  Enikő Győri, neuvoston puheenjohtaja. – (HU) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, kuten Sandra Kalnietekin totesi, Euroopan unioni ja sen talous tarvitsevat veturin. Se on totta. Olen täysin samaa mieltä. Muistatte ehkä, että jokin aika sitten, Unkarin puheenjohtajakauden alussa, Unkarin pääministeri teki myös tässä parlamentissa selväksi, että ei riitä, että kriisistä selviydytään ja sen jälkivaikutuksia käsitellään, että jäsenvaltioita kannustetaan tiukempaan finanssipolitiikkaan ja että sitä myös valvotaan. Käsittelemme tällä hetkellä myös useita asiaan liittyviä lakeja. Lisäksi on valmisteltu kattava talouskriisin hallintapaketti. Meidän on kiinnitettävä huomiota myös siihen, että uskottavuutemme kansalaisten silmissä säilyy. Se on kuitenkin mahdollista vain, jos pystymme luomaan työpaikkoja.

Työpaikkojen luomista varten tarvitsemme resursseja, varoja sen mahdollistamiseen. Uskon vakaasti, että nimenomaan sisämarkkinat tekevät sen mahdolliseksi: ne tarjoavat hyödyntämättömiä tulevaisuuden mahdollisuuksia yhdessä Eurooppa 2020 -strategian toteuttamisen kanssa. Tästä syystä ja kaikki edellä sanottu huomioon ottaen suhtaudun erittäin myönteisesti sekä Euroopan komission että Euroopan parlamentin sitoumukseen elvyttää sisämarkkinat, samoin kuin komission ilmoittamiin painopisteisiin ja parlamentin kolmessa erinomaisessa mietinnössään asettamiin painopisteisiin. Olemme jo voineet keskustella eri ideoista ja näkemyksistä kolleganne Louis Grechin aiemmin laatiman mietinnön perusteella.

Uskon, että myös nämä kolme mietintöä edesauttavat kohdennettua keskustelua, jonka tuloksena voimme yhdessä toteuttaa erityistoimenpiteitä vuoteen 2012 eli 20. vuosipäivään mennessä, kuten komission jäsen Barnier jo mainitsi. Kuten tiedätte ja komission jäsenkin huomautti, kilpailukykyneuvosto vaihtoi istunnossaan 10. maaliskuuta näkemyksiä sosiaalisen kuulemisen tuloksista ja keskittyi perusteisiin, joilla määritellään toimielinten ja jäsenvaltioiden ensisijaisen sitoumuksen alat. Puheenjohtajavaltio Unkari valmistelee keskustelun perusteella ehdotettuja ensisijaisia toimenpiteitä koskevia päätelmiä hyväksyttäväksi kilpailukykyneuvoston istunnossa 30. toukokuuta.

Haluan muistuttaa myös laajemmasta kontekstista. Nykytilanteessa sisämarkkinat eivät ehkä ole lainkaan suosittuja kansalaisten, yritysten eikä instituutioiden keskuudessa poliittisten ja taloudellisten paineiden ja niiden lievittämiseksi toteutettujen toimenpiteiden takia. Katson kuitenkin professori Montin tavoin, että nimenomaan tällaisina aikoina sisämarkkinoita tarvitaan eniten, aikoina, jolloin meillä on kriisin vaikutusten takia vaistomainen taipumus vetäytyä kapeisiin mutta hyvin tuttuihin kansallisiin rajoihin. Olen kuitenkin vakuuttunut siitä, että meidän ei pidä antaa periksi tälle kiusaukselle. Tästä syystä on selkeästikin aika antaa sisämarkkinoille poliittinen kannustin. Kuten tekin, hyvät parlamentin jäsenet, olette aikaisemmassa kuluttajille ja kansalaisille suunnattuja sisämarkkinoita koskevassa mietinnössä korostaneet ja kuten myös professori Montin raportissa on todettu, sisämarkkinat ovat koetuksella.

Ovatko sisämarkkinat keino lähentää Euroopan unionia sen kansalaisiin tuomalla silminhavaittavia parannuksia heidän jokapäiväiseen elämäänsä? Vai onko se vain areena, jonka avulla suojellaan niitä pullonkauloja, jotka estävät sisämarkkinoita ja eri aloja toimimasta? Vastaus riippuu siitä, kuinka sitoutuneesti teemme töitä lähikuukausina. Sen jälkeen kun parlamentti antaa tänään päätöslauselmansa, komissio voi antaa tarkistetun tiedonannon huhtikuun puolivälissä, kuten on jo mainittu. Toivomme, että poliittiset sanomat ja myös teidän mietinnössänne puolletut asiat sisällytetään komission asiakirjaan. Sen jälkeen, kun säädösehdotukset on tehty, odotamme voivamme luoda erityisen yhteistyökumppanuuden teidän ja komission kanssa, jotta saamme mahdollisuuden käsitellä ja hyväksyä nopeasti lopullisessa sisämarkkinoiden toimenpidepaketissa suunnitellut tärkeimmät toimenpiteet.

Haluan ottaa kolmesta käsiteltävänä olevasta mietinnöstä esiin joitakin tekijöitä, vaikka en käsittelekään mietintöjen jokaista kohtaa erikseen. Puheenjohtajavaltio suhtautuu myönteisesti siihen, että esittelijä haluaisi sisämarkkinat Eurooppa-neuvoston esityslistalle. Katsomme, että sisämarkkinoiden toimenpidepaketin eteneminen kuuluu perussopimuksessa mainittujen Euroopan unionin yleisten poliittisten suuntaviivojen alaan. Poliittisten suuntaviivojen antaminen on selkeästi Eurooppa-neuvoston tehtävä. Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja laatii esityslistan, mutta haluan muistuttaa jokaiselle, että myös Eurooppa-neuvoston päätelmissä 24. ja 25. maaliskuuta viitattiin sisämarkkinoiden tärkeyteen.

Puheenjohtajavaltio haluaa kiittää parlamenttia siitä, että se on johdonmukaisesti tukenut kilpailukykyneuvostoa yhtenäisen patenttisuojajärjestelmän luomiseen liittyvien erityistoimenpiteiden hahmottelussa. Tiedämme kaikki, että yhtenäinen patenttisuojajärjestelmä edistäisi yritysten kilpailukykyä valtavasti. Lisäksi meillä oli asiasta täällä erittäin hyvä keskustelu, ja kiitän parlamenttia sen yhteistyöstä, kun se valtuutti neuvoston aloittamaan asian käsittelyn tiiviimmän yhteistyön puitteissa. Olemme myös samaa mieltä siitä, että digitaalisten sisämarkkinoiden toteuttaminen sekä pienten ja keskisuurten yritysten tilanteen lujittaminen ja parantaminen ovat välttämättömiä eurooppalaisten innovaatioiden edistämiseksi.

Kansalaisten liikkuvuuden ja erityisesti ammatillisten pätevyyksien tunnustamisen kautta voimme käsitellä EU:n kansalaisia koskevia muita kysymyksiä. Tästä syystä yhdymme lausumaan, jonka mukaan ensisijainen tehtävämme on lisätä EU:n toimia tällä alalla ja saavuttaa välittömiä, konkreettisia tuloksia. Puheenjohtajavaltion mielestä lähes kaikissa mietinnöissä, myös aiemmassa Grechin mietinnössä sekä Correia De Camposin mietinnössä, korostettiin erityisesti EU:n kansalaisten sisämarkkinaoikeuksien käytön takaamista. Tähän liittyen olemme tyytyväisiä alalla saavutettuihin tuloksiin, jotka johtuvat komission toimenpiteistä. Niitä ovat muun muassa Sinun Eurooppasi -portaalin perustaminen, SOLVIT-verkosto sekä palveludirektiivin mukaiset keskitetyt asiointipisteet.

Olemme kuitenkin samaa mieltä kanssanne siitä, että enemmänkin voidaan tehdään tehdä EU:n kansalaisten eduksi, jotta nämä voivat käyttää oikeuksiaan. Haluan lopuksi poiketa asiasta esittelemällä puheenjohtajavaltio Unkarin asialistalla olevan painopisteen. Kun olen kuullut parlamenttia taloutta koskevasta kuuden säädösehdotuksen paketista, olen tähän mennessä usein kuullut arvostelua, että vaikka jäsenvaltiot, millä ymmärrämme tarkoitettavan neuvostoa, ja Eurooppa-neuvosto ovat muistaneet pitää mielessä makrotaloudellisen vakauden, ne ovat lyöneet laimin kasvutavoitteet ja reaalitalouden elvyttämisen kriisistä. Kritiikin mukaan ne osoittavat parhaimmassakin tapauksessa viimeksi mainittuihin tavoitteisiin vain pehmeitä välineitä, joihin ei liity vastuuvelvollisuutta, ja Eurooppa 2020 -strategian sisältökin on pääasiassa rajoittunut niihin. Viittasin jo johdantopuheenvuorossanikin siihen, että mielestäni sisämarkkinat ja niihin sisältyvät massiiviset kasvun mahdollisuudet vastaavat näihin epäilyksiin asianmukaisella tavalla, samalla kun ne takaavat Euroopan unionin tasapainoisen vastauksen.

Mielestäni pääasiallinen tehtävämme on saattaa koko prosessi päätökseen, vahvistaa sisämarkkinoita mahdollisimman avoimella tavalla läheisessä yhteistyössä Euroopan parlamentin kanssa. Neuvosto on valmis tekemään yhteistyötä tähän tapaan, täydellisessä kumppanuudessa komission, parlamentin ja sen jäsenten kanssa. Paljon kiitoksia, arvoisa puhemies.

  Puhemies. – (PL) Hyvät kuulijat, nämä viisi puheenvuoroa – kolme puheenvuoroa sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan puolesta sekä komission jäsenen ja puheenjohtaja Győrin puheenvuorot – ovat loistavalla tavalla alustaneet keskustelun, joka on hyvin tärkeä Euroopan unionin ja sen kansalaisten tulevaisuuden ja nopean kehityksen kannalta. Haluan muistuttaa jokaiselle, että alun perin idea sisämarkkinoiden elvyttämisestä syntyi sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnassa. Haluan vielä kerran onnitella kaikkia valiokunnassa toimivia jäsenkollegoja, ja pyydän Malcolm Harbouria ottamaan vastaan nämä kiitokset ja onnittelut valiokunnan puolesta.

Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnassa esitettiin myös idea Mario Montin raportista – erinomainen raportti, joka on ollut työssämme suureksi avuksi. Haluan kiittää myös komission jäsentä Michel Barnieria hänen erinomaisesta laaja-alaisesta esityksestään, joka koski mietintöihin vastaukseksi tehtäviä Euroopan komission ehdotuksia. Julkiset hankinnat osoittautuvat usein työmme Akilleen kantapääksi jäsenvaltioissa. On siis äärimmäisen tärkeää viedä asiaa eteenpäin, ja puheenjohtajavaltio Unkari auttaa meitä varmasti näissä ponnisteluissa. Olemme vakuuttuneita siitä, että tämä on tarpeen, koska asia on hyvin tärkeä eurooppalaisille.

Mietintöjen ja keskustelun tärkeys näkyvät lausuntoja laatineiden valiokuntien määrässä. Kahdeksan valiokuntaa on laatinut lausunnon, ja tiedätte yhtä hyvin kuin minäkin, että vain hyvin harvoin kahdeksan valiokuntaa valmistelee lausunnon yhdestä mietintökokonaisuudesta. Nämä valiokunnat käyttävät nyt vuorotellen puheenvuoron. Josefa Andrés Barea, teillä on puheenvuoro kansainvälisen kaupan valiokunnan puolesta.

  Josefa Andrés Barea, kansainvälisen kaupan valiokunnan lausunnon valmistelija. – (ES) Arvoisa puhemies, kansainvälisen kaupan valiokunta on yksi asian käsittelyyn osallistuneista kahdeksasta valiokunnasta, ja haluan kiittää sen jäseniä heidän panoksestaan mietintöön.

Sisämarkkinoiden vahvistaminen on yksi kasvuun perustuvan Eurooppa 2020 -strategian tavoitteista. Euroopan unioni on tärkeä kansainvälinen toimija. EU:n on vastattava haasteisiin, joita se kohtaa globalisoituneilla markkinoilla.

Yritysten, meidän yritystemme, haasteena kansainvälisillä markkinoilla on synnyttää suuria odotuksia ja merkittäviä mahdollisuuksia, mutta niillä on myös sosiaalinen vastuu tuottaa sosiaalista kasvua, johon liittyvät takeet työntekijöille ja julkisille palveluille.

Annamme sitoumuksen myös kehitysmaille: köyhyyden torjunta on vuosituhannen kehitystavoite. Tulevaisuudessa teollisuutemme ja yritystemme perusta on tieto, ja meidän on torjuttava väärennöksiä tekijänoikeuksien alalla.

Meidän on puolustettava yrityksiämme tutkimus- ja kehityskriteerien ja sosiaalisten kriteerien mukaisesti, samoin kuin meidän on puolustettava etujamme ulkomailla EU:n kansalaisten ja EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisten puolesta.

  Diogo Feio, talous- ja raha-asioiden valiokunnan lausunnon valmistelija. – (PT) Arvoisa puhemies, haluan aloittaa osoittamalla kunnioitusta komission jäsen Barnierille, neuvoston edustajalle ja erityisesti kollegoilleni sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnassa.

Haluan talous- ja raha-asioiden valiokunnan puolesta korostaa tänään käsiteltävänä olevien mietintöjen tärkeyttä. Ne heijastavat voimakkaasti Montin raportin henkeä ja ajatuksena on edistää menestyksekästä vapaata taloutta, kilpailua ja dynaamisia, innovatiivisia markkinoita.

Kun pidämme nämä tavoitteet mielessämme, voimme tehdä Eurooppa 2020 -strategiasta todellisuutta. Strategia lakkaa siten olemasta paperialoite. Teemme sen tukemalla pieniä ja keskisuuria yrityksiä, jotka ovat EU:n talouden tärkeimpiä työllistäjiä, tukemalla liikeyrityksiä yleisesti ja luomalla ajatus kestävästä kasvusta. Taloutemme perustuu yhä enemmän sisämarkkinoihin, toimivaan talouden ohjausjärjestelmään, ja mikä olennaisinta, ajatukseen taloutemme reaalikasvusta.

  Raffaele Baldassare, työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan lausunnon valmistelija. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, sisämarkkinoiden toimenpidepaketin tärkeys piilee sen toiveessa täyttää markkinoiden tarpeet helpottamalla kaikkien asianomaisten markkinoille pääsyä ja osallistumista: liikeyritysten, kuluttajien ja työntekijöiden. Kun tämä kunnianhimoinen tavoite otetaan huomioon, olen tyytyväinen Michel Barnierin puheenvuoroon ja parlamentin antamiin ohjeisiin.

Mielestäni eräät painopisteet ovat ehdottaman tärkeitä, jotta EU:n ehdottamat tavoitteet voidaan saavuttaa, erityisesti seuraavat: pienten ja keskisuurten yritysten kotimarkkinoille pääsyn parantaminen, niiden hallinnollisten velvoitteiden vähentäminen ja niiden hankintasopimusmenettelyihin osallistumisen helpottaminen, sähköisen kaupankäynnin kehittämisen esteiden poistaminen sekä innovaatioiden tukeminen ja rahoittaminen erityisesti laskemalla liikkeeseen Euroopan unionin joukkovelkakirjalainoja varsinkin energian, liikenteen ja televiestinnän aloilla.

Lopuksi totean, että vain yhdistämällä liike-elämän kehittäminen ja tukeminen Eurooppa 2020 -strategian työllisyystavoitteisiin voimme saavuttaa sen, mikä on mielestäni toimenpidepaketin tavoite, eli kasvuun, kilpailuun ja kestävään kehitykseen perustuva sosiaalinen markkinatalous.

  Liisa Jaakonsaari, työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan lausunnon valmistelija. – (FI) Arvoisa puhemies, Jacques Delors oli väärässä väittäessään, että sisämarkkinoihin ei voi rakastua, koska niin paljon kuumia tunteita on tämän aiheen ympärillä käydyssä keskustelussa.

Komission lähestymistapa on ollut kunnianhimoinen ja tässä on erittäin tärkeitä hankkeita vireillä: eurooppalainen patentti, yhteiset energiamarkkinat jne. Yksi asia on kuitenkin jäänyt hampaankoloon – tämän mietinnön sosiaalinen anti on erittäin heikko. Esimerkiksi lähetetyistä työntekijöistä ei sanota juuri mitään ja muotoilut yleishyödyllisistä palveluista ja sisämarkkinoiden sosiaalilausekkeesta ovat valitettavasti hyvin ympäripyöreitä.

Minulle on mysteeri se, minkä takia vahvemmat ja yhtenäisemmät sosiaaliset oikeudet nähdään ensisijaisesti ongelmana. Haluan muistuttaa kollegoitani, että Pohjoismaissa vahvat sosiaaliset oikeudet on onnistuttu yhdistämään korkeaan kilpailukykyyn ja työn tuottavuuteen. Eikö se olisi paljon fiksumpi lähestymistapa, arvoisa komission jäsen?

  Jürgen Creutzmann, työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan lausunnon valmistelija. – (DE) Arvoisa puhemies, hyvä Michel Barnier, haluaisin vastata jäsenkollegani huomautuksiin. Sosiaalisen lausekkeen sijasta valiokunta on ehdottanut, että on tutkittava vaikutuksia, joita sisämarkkinatoimenpiteillä on työllisyyteen. Tämä on paljon tärkeämpää kuin yleisten kaavojen soveltaminen. Jos haluamme edistyä sisämarkkinoilla, meidän on kiinnitettävä huomiota sosiaalisiin kysymyksiin ja korostettava niitä kaikessa, mitä teemme. Tästä syystä nämä vaatimukset huomioon ottava vaikutustenarviointi on erityisen tärkeä.

Haluan esittää vielä yhden huomautuksen. Hämmästyin kuullessani puheenjohtajan puhuvan talouden ohjausjärjestelmästä, joka käännetään saksaksi edelleen sanalla Wirtschaftslenkung. Tätä termiä käytetään myös tarkoittamaan talouden keskitettyä valtion ohjausta. Meillä on erittäin huonoja kokemuksia Saksassa talouden valtion ohjauksesta yhdellä alalla. Olen varma siitä, että voimme kehittää sisämarkkinoita edelleen vain koordinoimalla kansalliset taloudet. Tämä on täysin selvää. Emme kuitenkaan voi edistyä sisämarkkinoilla talouden ohjausjärjestelmän avulla.

Keskustelemme tänään siitä, kuinka sisämarkkinat saisivat liikevoimaa. Keskustelu on pahasti myöhässä, koska ensi vuonna juhlimme sisämarkkinoiden 20-vuotisjuhlia. Siksi olenkin tyytyväinen Michel Barnierin lausuntoon, jonka mukaan hän haluaa keskittyä muutamiin erityistoimenpiteisiin, joita ei ole vielä toteutettu ja jotka antavat sisämarkkinoille uutta vauhtia. Sisämarkkinat merkitsevät meille kaikille valtavaa mahdollisuutta. Ne voivat johtaa uusien työpaikkojen luomiseen, ja tavoitteenamme on oltava löytää ihmisille työtä. Se on parasta sosiaalipolitiikkaa, jonka voimme omaksua, koska työssäkäyvät ihmiset myös arvostavat itseään. Meidän on siis kaikin tavoin pyrittävä varmistamaan edistyminen tällä alalla.

Tarvitsemme tasapainoisen toimenpidepaketin, joka tuo etuja sekä liikeyrityksille että kansalaisille. Toisaalta haluamme, että erityisesti keskisuuret yritykset hyötyvät sisämarkkinoista aiempaa enemmän. Tästä syystä tarvitsemme kiireesti EU:n patenttijärjestelmän, jotta yritykset voivat viimein suojella ja myydä innovatiivisia tuotteitaan koko Euroopassa kohtuullisin kustannuksin. Lisäksi yritykset tarvitsevat lisää rahoitusta innovaatioiden kehittämiseen. EU:n riskipääomamarkkinat ovat vain yksi mahdollisista toimenpiteistä. Myös arvonlisäveron yhdenmukaistaminen ja nyt käsiteltävänä oleva yhtiöveropohja vauhdittavat sisämarkkinoita.

Toisaalta tarvitsemme myös erityistoimenpiteitä, jotka lisäävät kansalaisten luottamusta sisämarkkinoihin. Meidän on parannettava ammatillisten pätevyyksien tunnustamista, mahdollisesti eurooppalaisen ammattikortin avulla. Tämä helpottaa toisessa jäsenvaltiossa työskentelemistä ja lisää kansalaisten liikkuvuutta EU:n sisämarkkinoilla.

Tarvitsemme myös eurooppalaisen markkinavalvontaorganisaation, ja haluan korostaa tätä seikkaa, koska jäsenvaltiot laiminlyövät jatkuvasti asian käytännön toteutuksen. Emme halua, että sisämarkkinoilla myydään vaarallisia tuotteita.

Jos hyväksymme ehdotuksen suurella enemmistöllä, voimme antaa sisämarkkinoille uutta vauhtia.

  Francesco De Angelis, teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan lausunnon valmistelija. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, jos haluamme palauttaa luottamuksen markkinoihin, meidän on asetettava etusijalle kuluttajien, työntekijöiden ja liikeyritysten tarpeet.

Jos haluamme vahvistaa kansalaisten, työntekijöiden ja julkisten palvelujen käyttäjien oikeuksia, meidän on kiinnitettävä merkittävästi huomiota siihen, että taataan tulevien sisämarkkinoiden sosiaalinen ulottuvuus. Kasvun, kehityksen ja sosiaalisen tietoisuuden on kuljettava käsi kädessä. Talouden kasvun on oltava kansalaisten palveluksessa.

Tältä kannalta katsottuna yrityksille asetettavia vaatimuksia koskeva sääntelypaketti sisältää joitain hyviä ehdotuksia, kuten toimintasuunnitelman, jolla parannetaan pienten ja keskisuurten yritysten pääsyä pääomamarkkinoille, sekä innovatiivisten yritysten ja aluekehityksen uudet rahoitustavat. Pienet ja keskisuuret yritykset muodostavat taloutemme ytimen ja sisämarkkinoiden kasvun moottorin. Arvoisa puhemies, on meidän tehtävämme varmistaa näiden tavoitteiden saavuttaminen, jotta pääsisimme kriisistä ja edistäisimme uutta kehityksen, kestävän kasvun ja uusien laadukkaiden työpaikkojen mallia.

  Sophie Auconie, maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan lausunnon valmistelija. – (FR) Arvoisa puhemies, puheenjohtaja Győri, komission jäsen, hyvät kollegat, haluan sanoa vain yhden asian, sanan, joka on ehkä voimakkaasti ristiriitainen nykyisen taloustilanteen kanssa mutta jota on sitäkin enemmän korostettava. Se sana on "kunnianhimo": kunnianhimoa sisämarkkinoille, arvoisa komission jäsen, kunnianhimoa Euroopalle, kunnianhimoa osoittaa kansalaisille, että Euroopan yhdentyminen edistää heidän oikeuksiaan työntekijöinä, kuluttajina, matkailijoina ja yleensä ihmisinä. Haluan osoittaa kunnioitusta Michel Barnierille, joka konkretisoi tämän kunnianhimon kaikilla hankkeilla, jotka hän haluaa toteuttaa.

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan lausunnon valmistelijana suhtaudun käsiteltyihin ajatuksiin myönteisesti: erityistoimien tarve alueilla, joilla on erityisiä paikallisia piirteitä, kuten syrjäisimmillä alueilla, EU:n patentin luominen yritysten käyttöön ja eurooppasäätiön, eurooppalaisen keskinäisen yhtiön ja eurooppayhdistyksen säännöt, joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskeminen erityishankkeiden rahoittamiseksi ja tarve kannustaa kestävää kehitystä sisämarkkinoilla.

  Piotr Borys, oikeudellisten asioiden valiokunnan lausunnon valmistelija. – (PL) Arvoisa puhemies, emme saavuta Eurooppa 2020 -strategian tavoitteita emmekä muuta taloutta innovatiiviseksi ja kilpailevaksi, ellemme käsittele sisämarkkinoita kokonaisuutena. Haluankin kiittää komission jäsen Barnieria hänen sisämarkkinoita koskevasta kattavasta näkemyksestään ja professori Mario Montia loistavasta raportista.

Haluan kiinnittää huomionne neljään tärkeään näkökohtaan. Ensinnäkin EU:n patenttiin, joka voitaisiin ottaa käyttöön ensi vuonna eli sisämarkkinoiden voimaantulon 20. juhlavuonna. Toiseksi tarpeeseen kiinnittää vakavaa huomiota tekijänoikeuksiin, koska tekijänoikeudet edustavat suurta toivoa ja mahdollisuutta luovien markkinoiden kehittämisen kannalta, ja tätä markkinoiden näkökohtaa olisi säänneltävä yhteisesti. Ajattelen tässä ensisijaisesti yhteistä tekijänoikeuksien hallintajärjestelmää ja orpojen teosten vakavaa käsittelyä sekä pieniin ja keskisuuriin yrityksiin kohdistuvan rasituksen pienentämistä. Tähän kuuluu joitakin hyvin erityisiä vaiheita, kuten kirjanpidon yksinkertaistaminen, tavaramerkkien suojelu, eurooppasäätiön säännöt ja ennen kaikkea mahdollisuus liittää yhteen kaupparekisterit. Jos otamme käyttöön toimenpiteitä luettelemillani aloilla, toivon, että 20 miljoonaa pienyritystä voivat toimia tehokkaasti ja vapaasti EU:n sisämarkkinoilla.

  Toine Manders, oikeudellisten asioiden valiokunnan lausunnon valmistelija. – (NL) Arvoisa puhemies, voin siis käyttää minuutin tai kaksi Klaus-Heiner Lehnen puheajasta. Haluan kiittää komission jäsentä ja kaikkia muita käymästämme keskustelusta. En kuitenkaan ole huomannut, että kukaan olisi maininnut paria asiaa, jotka ovat mielestäni äärimmäisen tärkeitä ja jotka olen sisällyttänyt mietintöön. Toivon, että komission jäsen auttaa toteuttamaan nämä asiat todellisuudessa.

Olemme kehuneet professori Montia taivaisiin asti, mutta hänen päätelmänsä oli, että direktiivin saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä on merkittävä sisämarkkinoihin kielteisesti vaikuttava ongelma. Hän sanoo, että meidän on käytettävä enemmän asetuksia. Oma väitteeni tähän on, että vähemmän on enemmän; EU:n lainsäädäntöä on vähennettävä. Teemmepä mitä tahansa, se on kuitenkin tehtävä yhdenmukaisesti, koska meidän on estettävä se, että 27 jäsenvaltiosta tulee valtioiden sekasotku, jossa kaikki saattavat lainsäädännön osaksi kansallista lainsäädäntöä eri tavoin. Se muodostaisi rajojen yli työskentelyn kannalta valtavan esteen pienille ja keskisuurille yrityksille.

Toinen asia, joka on jätetty huomiotta, arvoisa puhemies, on markkinointi – mikä on ehkä kaikkein suurin laiminlyönti. Meillä on täällä huippukerroksia. Synnytämme upeita lakeja. Katsomme, että meidän velvollisuutemme on parantaa markkinoita kansalaistemme puolesta. Kansalaiset eivät kuitenkaan itse näytä olevan tietoisia tästä. Todellinen ongelmamme on, ettemme pysty rakentamaan siltaa meidän ja heidän välille. Olemme taitavia käyttämään oikeudellisia termejä, mutta emme näytä pystyvän kommunikoimaan hyvin suoraan kansalaisten kanssa. Vaarana on, että me, Euroopan unionina, ajaudumme yhä kauemmas Euroopan kansalaisista – mutta toivon, ettei näin tapahdu. Katson, että meidän on tulevina vuosina todella keskityttävä hakemaan yksittäisiltä kansalaisilta tukea Euroopan unionille ja tekemällemme työlle ja panostettava siihen. Asiassa on paljon tehtävää, ja katson, että meidän on panostettava siihen ja että meidän pitää kuulla viestinnän neuvonantajia siitä, kuinka voimme sen parhaiten tehdä.

Lopuksi olen hämmästyneenä todennut, että kansalaisemme eivät tiedä eroa Euroopan komission, parlamentin ja neuvoston välillä. Jokaisessa jäsenvaltiossa on kolme edustajaa, joiden kädet ovat viime kädessä sidotut, koska he työskentelevät virallisille organisaatioille. Jos jäsenvaltiot ilmaisevat kielteisiä näkemyksiä Euroopan unionista, kukaan ei ole torjumassa sitä. Mielestäni olisi järkevää, jos EU:lla olisi jäsenvaltioissa yksi ainoa edustaja – kutsukaamme häntä vaikka viestintäedustajaksi – joka voisi viime kädessä vastata kaikkiin Euroopan unionia koskeviin kielteisiin lausuntoihin. Jos teemme niin, vältämme Titanicin kohtalon. Titanicilla jokainen ajatteli kaiken olevan ehdottoman hienosti, mutta viime kädessä todellinen vaara tuli ulkoa.

  Wim van de Camp, kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnon valmistelija. – (NL) Arvoisa puhemies, kiitän komissiota ja neuvostoa tämän aamun alustuksista. Mielestäni sisämarkkinoita koskevan lausunnon kirjoittaminen kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan puolesta oli äärimmäisen mielenkiintoista.

Mielestäni sisämarkkinoiden olisi saatava laajaa tukea Euroopan parlamentissa, erityisesti kansalaisvapauksien valiokunnassa, koska varsinkin henkilöiden vapaa liikkuvuus unionissa on tärkeää, samoin siirtotyöläisten ja ammattitaitoisten maahanmuuttajien, joita tarvitsemme kasvattaaksemme sisämarkkinoiden työvoimaa. Arvoisa puhemies, meillä on niin monia tavoitteita, mutta olemme saaneet kovin vähän tuloksia.

Olen erittäin tyytyväinen komission jäsen Barnierin 12 välineeseen ja toivon, että pystymme tulevina kuukausina nopeuttamaan asioiden käsittelyä, koska kilpailu EU:n ulkopuolella ei odota EU:n sisämarkkinoiden aukkojen täyttymistä.

Puhetta johti
varapuhemies Gianni PITTELLA

  Erminia Mazzoni, vetoomusvaliokunnan lausunnon valmistelija. – (IT) Arvoisa puhemies, puheenjohtaja Győri, komission jäsen, hyvät kollegat, katson voivani rehellisesti sanoa, että esittelijöiden työ on loistavaa, samoin komission ja neuvoston sanat, jotka ilahduttavat ja herättävät luottamusta.

Kolmessa mietinnössä on onnistuttu vangitsemaan professori Mario Montin uuden sisämarkkinastrategian henki ja sen kaukonäköinen kannustavuus, ja niissä onnistutaan esittämään yhtenäinen tavoite elvyttää EU:n sisämarkkinat 50 toimenpiteellä, jotka on sitten on muotoiltu parlamentin toimesta yhdistelemällä ja painottamalla 14 painopisteeksi.

Toimenpiteistä 19 koskee markkinoita kansalaisten etujen kannalta. Katson olevan tärkeää pienentää kansalaisten ja sisämarkkinoiden välistä kuilua palauttamalla yleinen luottamus, asettamalla poliittinen ja sosiaalinen yhdentyminen taloudellisen yhdentymisen edelle ja ennen kaikkea luomalla sisämarkkinoista EU:n kansalaisille toisenlainen kuva, jotta sisämarkkinat voidaan aidosti ja täysimääräisesti toteuttaa. Katson, että kaikki mainitut tavoitteet sisältyvät näissä kolmessa mietinnössä oleviin toimenpiteisiin.

(Keskustelu keskeytettiin hetkeksi)

5. Puhemiehen ilmoitus

  Puhemies. – (IT) Valiokuntien neuvon mukaisesti siirrymme ryhmien puolesta puheenvuoron käyttäviin jäseniin. Ennen kuin annan puheenvuoron puhujalistan ensimmäiselle henkilölle, jäsen Karasille, haluan ilmoittaa lyhyesti kahdesta asiasta.

Saimme tietää, että Lampedusan edustalla havaittu, yli kahtasataa siirtolaista kuljettanut laiva kaatui varhain tänä aamuna kovan merenkäynnin vuoksi. Rannikkovartiosto on tehnyt parhaansa pelastaakseen kadonneet ihmiset. Tilanne on hyvin vakava. Odotamme levottomina niiden lupausten toteutumista, joita komissio ja hallitukset ovat antaneet täällä parlamentissa.

Siirryn nyt seuraavaan ilmoitukseen. L'Aquilan kaupungin ja Abruzzon alueen tuhonneesta maanjäristyksestä on nyt kulunut kaksi vuotta. Haluan toistaa, että Euroopan parlamentti kantaa huolta maanjäristyksen uhreista, ja ilmaista toivovamme, että alueen historiallisen perinnön ja asuntokannan jälleenrakennuksen aikataulua voitaisiin nopeuttaa.

6. Hallintotapa ja kumppanuus sisämarkkinoilla – Sisämarkkinat eurooppalaisia varten – Yrityksiä ja kasvua tukevat sisämarkkinat – Julkiset hankinnat (jatkoa keskustelulle)

  Othmar Karas, PPE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen Barnier, paljon kiitoksia meille antamistanne tiedoista. Lissabonin sopimus on nyt ollut voimassa kaksi vuotta, ja meillä on ensimmäistä kertaa Euroopan sosiaalisena mallina kestävä sosiaalinen markkinatalous. Tämä voi auttaa meitä ottamaan suuren edistysaskeleen kohti taloudellista ja sosiaalista unionia Euroopassa. Ajatuksen sisämarkkinoista täytyy perustua tähän periaatteeseen.

Sisämarkkinat ovat olleet olemassa 20 vuotta, mutta ne eivät ole vielä valmiit. Meillä on Eurooppa 2020 -strategia, jota emme voi toteuttaa ilman sisämarkkinoiden tukea, ja keskustelemme rahoitusnäkymistä vuoteen 2020. Ellei näissä näkymissä tarjota lisää rahoitusta kilpailukykyä, kasvua, työllisyyttä ja sosiaalista yhteisvastuuta koskeviin poliittisiin aloitteisiin, emme voi toteuttaa Eurooppa 2020 -strategiaa emmekä saavuttaa kunnolla sen tavoitteita.

Euro tekee sisämarkkinoista kotimarkkinat. Sisämarkkinat ovat kasvun ja työllisyyden kannalta välttämättömät. Kaikki, mikä vahvistaa sisämarkkinoita, parantaa myös EU:n kilpailukykyä ja lisää siten sen riippumattomuutta. Olen siksi hyvin iloinen siitä, että teemme tämän aloitteen, koska se on tärkein asia, jonka Euroopan unioni voi tehdä. Kyse on ennen kaikkea siitä, että pienille ja keskisuurille yrityksille (pk-yrityksille) tarjotaan mahdollisuus saada pääomaa. Meidän on varmistettava, ettei pk-yrityksille tarjota taloudellista tukea vain lainojen muodossa. Lisäksi meidän on tarkasteltava muita lähestymistapoja.

Meidän on tärkeää tukea riskipääomarahastoja, joukkovelkakirjalainoja ja sähköistä kaupankäyntiä, torjua tehokkaammin piratismia, luoda yhteinen konsolidoitu yhtiöveropohja, säännellä julkisia hankintoja ja toteuttaa neljä vapautta: henkilöiden, tavaroiden, palvelujen ja pääoman vapaa liikkuvuus. Meillä kaikilla on paljon tehtävää. Arvoisa komission jäsen Barnier, kiitos tästä aloitteesta.

  Evelyne Gebhardt , S&D-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, toivon todella, että ahdinkoon joutuneiden 200 ihmisen pelastaminen onnistuu, sillä se on hyvin tärkeää. Kiitos, että ilmoititte meille asiasta.

Arvoisa komission jäsen Barnier, arvoisa puheenjohtaja Győri, hyvät parlamentin jäsenet, Lissabonin sopimuksen 3 artiklassa, joka suojelee sosiaalista markkinataloutta, on kyse uudesta lähestymistavasta ja uudesta poliittisesta tulevaisuuden tehtävästä. Meidän on nyt tietenkin hoidettava tämä tehtävä, mitä olemmekin odottaneet viimeiset kaksi vuotta. Olen iloinen siitä, että Euroopan komissio on ottanut ensimmäisen askeleen tähän suuntaan. Olen hyvin iloinen siitä, että Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmä onnistui pitkien ponnistelujen tuloksena varmistamaan, että sosiaalilauseke sisällytetään Euroopan parlamentin kantaan, kun äänestämme tästä aiheesta tänään.

Tämä on hyvin tärkeä asia, sillä se muodostaa sosiaalisen yhteenkuuluvuuden perustan ja tarjoaa meille mahdollisuuden varmistaa, että Euroopan unionin kansalaiset pitävät sisämarkkinoita sosiaalisena tekijänä. Tämä on hyvin tärkeää, jos haluamme palauttaa EU:n kansalaisten luottamuksen Euroopan unionin poliittiseen järjestelmään. Varsinkin komission on tunnustettava viimein sosiaalisten oikeuksien ratkaiseva merkitys sisämarkkinoilla ja keskityttävä EU:n lainsäädännön sosiaalisiin vaikutuksiin. Siksi parlamentin on tärkeää muistuttaa komissiolle jälleen kerran Lissabonin sopimuksessa turvatusta sosiaalilausekkeesta.

Haluan kiittää komission jäsen Barnieria siitä, että hän vakuutti meille ottavansa tämän huomioon ja jatkavansa samalla tiellä. Hän voi olla varma siitä, että Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmä tukee häntä täysin. Arvoisa komission jäsen Barnier, sosiaalilauseke tarkoittaa tietenkin myös sitä, että työntekijöiden lähettämisestä annettua direktiiviä on tarkistettava sen mukaisesti. Se tarkoittaa sitä, että jäsenvaltioissa on kunnioitettava oikeutta tehdä työtä ja lakkoilla samoin kuin kysymyksiä, jotka todella huolestuttavat kansalaisia, ja että nämä oikeudet on otettava osaksi EU:n sisämarkkinapolitiikkaa ilman ehtoja, muttia ja rajoituksia. Juuri tämä huolestuttaa meitä sosiaalidemokraatteja. Jos sisämarkkinoita kehitetään tältä pohjalta, annamme teille tukemme ja politiikkamme etenee oikeaan suuntaan.

Tässä yhteydessä myös muut asiat ovat luonnollisesti tärkeitä. Ammattipätevyyden tunnustaminen, eurooppalainen osaamispassi ja eläkkeiden täysi siirrettävyys Euroopan unionissa ovat kaikki kysymyksiä, jotka kiinnostavat EU:n kansalaisia ja takaavat, että sisämarkkinat hyödyttävät kansalaisia. Juuri tätä me sosiaalidemokraatit olemme aina sanoneet. Talous on olemassa ihmisiä varten, ei päinvastoin. Jos jatkamme tällä tiellä, kuljemme oikeaan suuntaan.

  Morten Løkkegaard, ALDE-ryhmän puolesta. – (DA) Arvoisa puhemies, haluan kiittää esittelijää ja muita varjoesittelijöitä erinomaisesta yhteistyöstä, jota he ovat tehneet näiden mietintöjen parissa. Teimme hyvää yhteistyötä, ja olen myös iloinen siitä, että Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmä suostui lopulta kompromissiin. Olisimme antaneet oudon vaikutelman, ellemme olisi onnistuneet saavuttamaan laajaa kompromissia näiden mietintöjen osalta.

Haluan mainita kolme asiaa, joissa katson Euroopan liberaalidemokraattien liiton onnistuneen mietinnössä, jonka parissa työskentelin, eli mietinnössä hallintotavasta ja kumppanuudesta sisämarkkinoilla.

Ensimmäinen mietintöön sisällyttämämme tärkeä asia on se, että tällä alalla tarvitaan EU:n valtioiden ja hallitusten päämiehiltä poliittista johtajuutta. Tulosten saavuttaminen ja tarpeellinen priorisointi edellyttävät tätä ehdottomasti.

Toiseksi olemme varmistaneet, että keskitymme siihen, että tämän alan lainsäädäntö todella pannaan täytäntöön asianmukaisesti ja ajoissa. Tämä oli palveludirektiivin kohdalla suuri ongelma, ja toivomme tietenkin, ettei sama toistu tulevaisuudessa.

Lisäksi meillä on vaihtoehtoinen riidanratkaisukeino, jota on tuotava EU:ssa esiin erityisesti kuluttajille, jotka tekevät ostoksia Internetissä. Yleisesti myös kaikenlainen keskittyminen sähköiseen kaupankäyntiin on merkittävä askel eteenpäin, ja tältä osin on mainittava, että olemme juuri hyväksyneet samansuuntaisen kuluttajien oikeuksia koskevan direktiivin, joka sekin on selvästi iso askel oikeaan suuntaan.

Lopuksi pyydän hartaasti komission jäsen Barnieria varmistamaan, että kun tämä suuri sisämarkkinapaketti etenee järjestelmässä, toteutetaan myös sitä koskevia viestintätoimia. Tähänastisten kokemustemme mukaan sisämarkkinoita – kansalaisten sisämarkkinoita – koskevassa viestinnässä on ollut toivomisen varaa. Olemme kaikki vastuussa asiasta, mutta saanen pyytää komission jäseneltä voimakkaita toimia sen varmistamiseksi, että viestintää todella edistetään ja piristetään, jotta kansalaiset ja pk-yritykset tietäisivät paremmin sen, että tällainen erinomainen paketti on todella olemassa. Tämän paketin tunnettuuden puute näyttää olevan tällä hetkellä suurin ongelma. Suosittelenkin siksi voimakkaasti viestintätoimien piristämistä.

  Emilie Turunen, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (DA) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, 1980-luvulla, jolloin synnyin, tuolloinen komission puheenjohtaja Jacques Delors sanoi, että yhtenäismarkkinoilla pitäisi olla sosiaalinen ulottuvuus. Olemme nyt, yli 20 vuotta myöhemmin, tilanteessa, jossa meillä on 23 miljoonaa työtöntä, palkkoihin, työoloihin ja julkisiin palveluihin kohdistuu paineita, työssäkäyviä köyhiä on lähes 18 miljoonaa ja eriarvoisuus Euroopassa kasvaa. Samalla menetämme työpaikkoja emmekä oikein tiedä, miten elätämme itsemme tulevaisuudessa.

Meidän on tehtävä se johtopäätös, että EU:n sosiaalisen ulottuvuuden luominen edellyttää meiltä edelleen valtavasti työtä. Mario Monti otti tämän asian esiin viime vuonna meille kaikille esittämässään erinomaisessa ehdotuksessa. Katson, että hän osui aivan asian ytimeen sanoessaan, että meidän on hyväksyttävä se, että on olemassa tiettyjä pullonkauloja eli kriittisiä seikkoja, että meidän on ratkaistava ne, jos haluamme edistystä, ja että osa niistä liittyy sosiaaliasioihin tai ympäristöön. Tämä on itse asiassa mielestäni se keskeinen ajatus, jota meidän pitäisi seurata ja tarkastella lähitulevaisuudessa.

Tästä asiakirjasta keskusteleminen parlamentissa on ollut jokseenkin raskas prosessi, mutta olen hyvin iloinen siitä, että parlamentti voi antaa tänään täysistunnossa suosituksensa siitä, miten komission ja komission jäsen Barnierin työtä pitäisi jatkaa.

Haluan mainita kolme seikkaa, jotka ovat meille Vihreiden / Euroopan vapaan allianssin ryhmän jäsenille hyvin tärkeitä ja jotka ovat ehdottoman keskeisiä viestejä. Ensimmäinen viesti, jonka haluan tämän antavan tänään, on se, että haluamme vihreät sisämarkkinat. Ne on määrä saavuttaa muun muassa innovoinnin avulla ja käyttämällä julkisia tarjouspyyntöjä ja hankintakilpailuja tavalla, joka edistää aktiivisesti siirtymistä vihreään talouteen. Ne on myös saavutettava ottamalla käyttöön tuotteiden ympäristöjalanjälki ja kehittämällä rahoitusvälineitä, jotka voivat mahdollistaa osaltaan näiden vihreiden investointien tekemisen, esimerkkinä euro-obligaatiot, joiden on tarkoitus kattaa vihreään talouteen siirtymiseen liittyvät, mittavat investointitarpeemme. Toinen viesti, jonka haluamme antaa tänään, on se, että haluamme sosiaaliset sisämarkkinat. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että haluamme, että ennen lainsäädännön esittämistä sen sosiaaliset vaikutukset tutkitaan perusteellisesti ja läpikotaisesti, ja siten myös sitä, että haluamme sosiaalipoliittisen viitekehyksen – sovimme tästä termistä asiaankuuluvassa sisämarkkinalainsäädännössä muistutukseksi meille kaikille sosiaalisiin perusoikeuksiin liittyvistä velvoitteista, joita Lissabonin sopimus meille asettaa.

Kolmas viestimme on se, että haluamme kuluttajien sisämarkkinat, jotka käsittävät muiden kunnianhimoisten aloitteiden muassa markkinavalvonnan ja matkustajien oikeudet.

Siksi tämä on erinomainen asiakirja, jolle me Vihreät voimme antaa tänään tukemme. Olisin halunnut, että sen viestit olisivat olleet hieman selvempiä ja että se olisi saanut meidät unelmoimaan siitä, että EU voisi näyttää esimerkkiä maailmalle sosiaalisen oikeudenmukaisuuden, uusien työpaikkojen luomisen sekä vihreään talouteen siirtymisen alalla. Meillä on luultavasti tältä osin edessämme vielä pitkä taival, mutta mielestäni tämä on hyvä alku.

  Malcolm Harbour, ECR-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, olen erittäin ilahtunut näiden kolmen esittelijän erinomaisista mietinnöistä ja haluan kiittää kaikkia jäseniä – paitsi sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan myös monien muiden täällä edustettuina olevien valiokuntien jäseniä – jotka ovat osallistuneet kanssamme suureen hankkeeseen.

Poliittisen kentän eri puolten työpanos on jo osoittanut, miten sitoutuneita aiheeseen olemme. Olemme käyneet vilkasta keskustelua ja kuulleet eloisia perusteluja, mutta yhteisenä tavoitteenamme on ollut se, että olemme halunneet saada kilpailukykyisen sisämarkkinatalouden ja kilpailukykyisen sosiaalisen markkinatalouden toimimaan ja liittää nämä kaksi asiaa yhteen. Olemme saavuttaneet tämän tähän saakka tekemässämme työssä.

Tämä tärkeä hanke juontaa juurensa – kuten monet teistä ovat maininneet – professori Montin työstä, mistä kiitän häntä, ja valiokuntani halusta sanoa, että parlamentti tarvitsi vastauksen myös tähän. Kiitänkin kaikkia koordinaattoreita erityisesti tuesta, jota he ovat antaneet, ja energiasta, jota he ovat asiaan käyttäneet. Meistä tuntui siltä, ettei älykkään kasvun, työpaikkojen ja innovoinnin Eurooppa 2020 -strategian välttämättömän perustan eli sisämarkkinoiden toteuttaminen ollut todella poliittinen painopiste. Olemme päässeet tekemään yhteistyötä komission jäsenen kanssa – ja kiitänkin tältä osin komission jäsen Barnieria, joka tarttui tilaisuuteen tehdä yhteistyötä kanssamme – asettaaksemme tämän poliittiseksi painopisteeksi sisämarkkinoiden toimenpidepaketin muodossa.

Tässä asiassa parlamentti on todella onnistunut. Tämä on opetus siitä, miten valiokunnat voivat käyttää poliittista aloitteentekovaltaansa viemällä tätä liikettä yhteistyössä eteenpäin, sillä ilman parlamenttia emme olisi täällä tänään. On ilo nähdä, että jäsen Schulz on täällä – hän on ainoa täällä oleva ryhmänjohtaja – ja toivotan hänet lämpimästi tervetulleeksi. Toivon tämän olevan opetus, jonka hän ottaa huomioon tulevassa työssä, jota hän kenties tekee täällä parlamentissa.

Tässä mietinnössä on tuotu esiin monia viestejä. Ensinnäkin monet kollegat ovat sanoneet, että olemme tehneet paljon työtä erityisesti tavaroiden ja palvelujen kaltaisilla aloilla, mutta sitä ei tunneta tarpeeksi hyvin eivätkä ihmiset hyödynnä sitä. On myös aloja, joilla meidän on todella kehityttävä. Jotkin niistä sisältyvät Eurooppa 2020 -strategiaan, innovointi- ja digitaaliverkostoihin. Vihreä teknologia ei ole riittävän hyvin esillä, tosin osa ei ole tarkoituksenmukaista.

Olen hyvin iloinen siitä, mitä sanoitte julkisista hankinnoista, ja myös vastavuoroista tunnustamista on muutettava. Aiomme tehdä yhteistyötä näiden asioiden parissa, mutta tänään olemme luoneet kehyksen ja perustan, jonka pohjalta viemme niitä eteenpäin. Haluan jälleen kiittää niitä kaikkia, jotka ovat tehneet kovasti töitä EU:n kaikkien kansalaisten puolesta.

(Puhuja hyväksyi sinisen kortin kysymyksen työjärjestyksen 149 artiklan 8 kohdan mukaisesti.)

  Nicole Sinclaire (NI). – (EN) Arvoisa puhemies, haluan esittää kysymyksen jäsen Harbourille, joka valittiin, samoin kuin minut, Euroopan parlamentin jäseneksi Yhdistyneestä kuningaskunnasta West Midlandsin alueelta. Hän puhui paljon Euroopan unionissa olemisesta ja tämän tuomasta vaikutusvallasta – hänhän toden totta toimii Euroopan parlamentin yhden vaikutusvaltaisimman valiokunnan, sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan, puheenjohtajana. Hän on itse asiassa Euroopan parlamentin jäsenistä ainoa konservatiivi, joka toimii valiokunnan puheenjohtajana. Hän esitti hiljattain kirjallisen julkilausuman pienyritysten hyväksi mutta sai vain hieman yli 200 allekirjoitusta. Kertooko tämä hänen vaikutusvallastaan, Vai onko hän vain euromielinen euroskeptikon asussa tyhjänpäiväisessä Euroopan konservatiivien ja reformistien ryhmässä, joka pettää Britannian kansan kerta kerran jälkeen yhä uudelleen?

  Malcolm Harbour (ECR). – (EN) Arvoisa puhemies, jäsen Sinclaire ja minä edustamme Yhdistyneen kuningaskunnan aluetta, jonka kansalaisten työpaikat ja tulevaisuus riippuvat sisämarkkinoista. Työskentelen kaiken aikaa pienyritysten parissa, ja voin kertoa jäsen Sinclairelle, että Midlandsin pienyritykset, jotka toimittavat tavaraa autoteollisuuden suuryrityksille kivenheiton päässä sieltä, missä hän asuu ja minä asun, käyvät tällä hetkellä ylikierroksilla, koska olemme tarjonneet niille uusia mahdollisuuksia luomalla kehyksen, jonka pohjalta toimia ja valloittaa markkinat, joilla elää 500 miljoonaa ihmistä – kyse on niin suuresta alueesta.

En todellakaan pyytele anteeksi täällä tekemääni työtä. Toivon, että muut olisivat rakentavampia ja tekisivät todellista työtä oman alueensa kansalaisten hyväksi sen sijaan, että he tulevat tänne valittamaan.

(Suosionosoituksia)

  Kyriacos Triantaphyllides, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (EL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, pidin tämänpäiväisestä puheestanne kovasti. Katsomme kuitenkin komission pitäytyvän Lissabonin strategian perusperiaatteissa, vaikka komission virallisen kannan mukaan strategian tavoitteita ei olekaan onnistuttu saavuttamaan.

Ensinnäkin sisämarkkinastrategian visioita on selvennettävä ja sen painopisteet on määritettävä uudelleen sekä teoriassa että käytännössä, jotta se on riittävän selvä yleisölle. Katsomme, että markkinat ovat hyödylliset ja niihin liittyy hyviä puolia, mutta ne eivät ole kuitenkaan itsessään sosiaalinen malli. Päätavoitteeksi on asetettava sosiaalinen ulottuvuus, ja uusi sisämarkkinaohjelma on laadittava niin, että se lisää sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Vapaan markkinatalouden yhteiskunnassa kaikki ei voi olla kaupan. Julkishyödykkeiden, julkisten terveydenhoitopalvelujen ja taloudellista etua koskevien palvelujen ei pitäisi kuulua kilpailulainsäädännön tai sisämarkkinalainsäädännön soveltamisalaan. Toteuttamiskelpoisten ja laadukkaiden julkisten palvelujen yleinen saatavuus on tärkeä poliittinen kysymys. Samalla emme saa sivuuttaa perusoikeuksia, kuten oikeutta ammattiliittotoimintaan.

  Matteo Salvini, EFD-ryhmän puolesta. – (IT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, en käsittele puheenvuorossani yksittäisiä kohtia, toisin kuin muut puhujat. Edustan EU:n yhden perustajavaltion koalitiohallituksessa istuvaa puoluetta eli Pohjoisen liittoa. Olennaista ei ole viestinnän parantaminen – kuulin kollegani puhuvan viestintäedustajasta, joka vastaisi Euroopan unionin toimiin kohdistuvaan kritiikkiin – vaan pikemminkin alueiden ottamisesta mukaan.

Arvostamme näitä kolmea toimenpidettä. Niissä on sekä hyviä kohtia että hiomista vaativia kohtia, joihin ryhmämme on esittänyt tarkistuksia. Keskeistä on juuri alueiden ottaminen mukaan, koska Italia on erilainen kuin Suomi ja erilainen kuin Portugali. Tärkeää on se, että tämän pitäisi merkitä mahdollisuutta eikä pakkoa, jota jotkin direktiivit ovat aiemmin usein merkinneet.

Meidän on oltava varovaisia nimetessämme sääntöjen rikkojiksi maita, jotka eivät ole noudattaneet suuntaviivoja, sillä ne eivät ole tehneet niin sääntöjen rikkomisen vuoksi vaan luultavasti siksi, ettei kyseisiä direktiivejä voida panna yhdenmukaisesti täytäntöön 27 maassa.

Tavoitteenamme on luoda sisämarkkinat. Tämä ei ole päämäärä vaan keino, ja siksi pk-yrityksille ja kuluttajille on tärkeää, että prosessi on ensisijaisesti konkreettinen eikä muodostu periaatejulistuksista vaan konkreettisista toimista, jotka alkavat nimenomaan 12 kohdasta, ja toiseksi hallitukset ja alueet pitäisi todella ottaa mukaan, koska muutoin vaarana on, että luomme taas uuden kehyksen, jota kansalaiset ja tuottajat eivät kannata. Yksikään viestintäedustaja ei voi ratkaista, sopivatko direktiivit tai sisämarkkinat siihen yhteiskunta- tai tuotantorakenteeseen, jonka on otettava ne vastaan.

  Nicole Sinclaire (NI). – (EN) Arvoisa puhemies, käytän työjärjestyspuheenvuoron. Ensinnäkin työjärjestyksessä sanotaan, että jos parlamentin jäsen haluaa käyttää työjärjestyspuheenvuoron, puhemiehen on hyväksyttävä se, ja halusin käyttää juuri työjärjestyspuheenvuoron.

Näiden sinisten korttien avulla jäsen voi esittää toiselle jäsenelle kysymyksen. Arvoisa puhemies, jos jäsen sivuuttaa kyseisen kysymyksen, mielestäni teidän tehtävänänne on pyytää jäsentä vastaamaan kysymykseen.

Kysymykseni oli yksinkertainen: miten jäsen Harbourin vaikutusvalta auttoi häntä saamaan kirjallisen julkilausumansa hyväksyttyä, kun hän ei onnistunut keräämään siihen riittävää määrää allekirjoituksia?

  Puhemies. – (IT) Arvoisa kollegamme jäsen Harbour on jo vastannut. Jokainen saa nyt tulkita vapaasti tätä enemmän tai vähemmän tyhjentävää vastausta. Se voi olla mielestänne puutteellinen; muut saattavat pitää sitä tyhjentävänä. Keskustelu päättyy kuitenkin tähän. Emme voi tehdä näin tärkeää aihetta koskevasta keskustelusta teidän ja jäsen Harbourin välistä kahdenkeskistä keskustelua.

  Laurence J. A. J. Stassen (NI) . – (NL) Arvoisa puhemies, aloitan myönteisillä huomioilla. Edessämme olevat mietinnöt sisältävät monia hyviä ehdotuksia, kuten palveludirektiivin viemisen eteenpäin, eurooppapatentin ja puuttumisen liian suuriin verkkovierailumaksuihin. Nämä seikat vaikuttavat keskeiseen kysymykseen sisämarkkinoista ja auttavat yksittäisiä kansalaisia ja yrityksiä eteenpäin.

Valitettavasti minun on myös pantava merkille, että monissa muissa aloitteissa mennään paljon sisämarkkinoiden tavoitetta pidemmälle. Mainitsen niistä muutaman: ilmaston ja hiilidioksiditavoitteet, sosioekonomisen yhdenvertaisuuden, oikeudenmukaiset työolot ja yhteisvastuun lisäämisen, jossa on kyse sosioekonomisesta uudelleenjakojärjestelmästä, johon epäilemättä käytetään enemmän rahaa. Kaikki nämä ehdotukset ovat sävyltään sosialistisia. Yksikään niistä ei mielestämme kuulu EU:n vastuualueiden piiriin, eikä yhdelläkään niistä ole selvästikään mitään tekemistä sisämarkkinoiden kanssa. On harhaluuloa kuvitella, että Euroopan sisäiset erot voitaisiin häivyttää sosioekonomisin toimenpitein. Sisämarkkinoiden ei ole koskaan ollut tarkoitus tuoda Euroopan unioniin kaikenkattavaa tasa-arvoa.

Arvoisa puhemies, Alankomaiden vapauspuolueen (PVV) jäsenet haluaisivat mieluummin sisämarkkinat, joissa keskitytään keskeiseen asiaan eli vapauden ja taloudellisen yhteistyön edistämiseen. Tarttukaa näiden kahden seikan parissa tehtävään työhön, joka olisi pitänyt aloittaa jo kauan sitten, ja hankkiutukaa eroon turhista aloitteista. PVV:lle täällä levitetty visio sisämarkkinoista on yksinkertaisesti liikaa.

  Róża Gräfin von Thun und Hohenstein (PPE). – (EN) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, työskennellessämme laajaa asiakirjaanne koskevan mietinnön parissa olemme olleet teidän tapaanne jatkuvasti tietoisia siitä, että sisämarkkinoiden on palveltava eurooppalaisia. Kenties tämä onkin juuri se syy, jonka vuoksi poliittisten ryhmien väliset neuvottelut tekstin lopullisesta muodosta olivat niin vaikeat. Olen samaa mieltä siitä, että vaikkemme rakastuisi sisämarkkinoihin, voimme suhtautua niihin varsin tunteellisesti.

On todella hyvä, että Euroopan parlamentti antaa tänään komissiolle ja neuvostolle selvän viestin 15 ensisijaisen ehdotuksen muodossa, ja olen itse tyytyväinen siihen, että korostimme kansalaistemme liikkuvuuden merkitystä. Kansalaiset tarvitsevat pankkipalvelujen saatavuuden parantamiseen, ammattipätevyyden tunnustamisen helpottamiseen ja eläkkeiden täyteen siirrettävyyteen liittyviä ratkaisuja voidakseen opiskella, työskennellä ja tehdä investointeja eri jäsenvaltioissa eri elämänvaiheissa.

Eurooppalaiset odottavat meiltä konkreettisia toimia vastauksena konkreettisiin tarpeisiinsa, ja meidän on saatava aikaan tuloksia. Otetaan esimerkiksi puhelujen ja tiedonsiirron verkkovierailumaksut. On jo korkea aika, että nämä lakkaavat olemasta este eurooppalaisten liikkuvuudelle tällä mantereella – mantereellamme, jolla ei ole sisäisiä rajoja. Myös tähän asiaan puututaan asiakirjassa, josta äänestämme tänään.

Lisäksi Euroopan parlamentti ehdottaa ajatusta vuotuisen sisämarkkinafoorumin järjestämisestä. Tämän foorumin pitäisi mahdollistaa aito keskustelu kansalaisten kanssa. Mielestäni tämä on loistava tapa ottaa EU:n kansalaiset mukaan sisämarkkinoiden uudistamiseen niiden täyttäessä 20 vuotta, ja haluan tämän tapahtuman johdosta toivottaa meille kaikille onnea ja menestystä.

  Mitro Repo (S&D). – (FI) Arvoisa puhemies, komission jäsen ja kollegat, yksi syy sisämarkkinoiden ongelmiin on huono hallinnointi. Tällä hetkellä luvattoman moni direktiivi odottaa liian kauan kansallista täytäntöönpanoa. Aivan liian moni direktiivi on myös puutteellisesti tai väärin implementoitu.

Jäsenvaltioiden onkin kannettava oma vastuunsa sisämarkkinoiden toimivuudesta. Yhteiset pelisäännöt, joita ei kunnioiteta konkreettisesti, ovat arvottomia. Vaarana on EU-kansalaisten eriarvoisuus. Oikeuksien ja velvollisuuksien on oltava kaikille EU-kansalaisille ja yrityksille samat.

Kalnieten mietintö ei mielestäni korosta riittävästi Euroopan parlamentin roolia. Lissabonin sopimuksen mukaan parlamentin roolin lainsäätäjänä tulee olla tasavertainen neuvoston rinnalla. Olen ehdottomasti sitä mieltä, että sisämarkkinoiden uudelleenkäynnistäminen vaatii kaikkien EU:n instituutioiden tasavertaista osallistumista ja tiivistä yhteistyötä. Vain yhdessä toimimalla voidaan saavuttaa sisämarkkinoille alun perin asetetut tavoitteet. Niitä ovat kilpailukyvyn, sosiaalisen markkinatalouden ja kestävän kehityksen edistäminen.

Martin Schultz totesi eilisessä täysistuntopuheessaan painokkaasti, ettei komission kuten ei Eurooppa-neuvostonkaan puheenjohtajalla ole oikeutta väheksyä parlamentin roolia. EU-politiikan uskottavuus ja Euroopan unionin tulevaisuus on viime kädessä toimivan demokratian varassa. Parlamentin toiminnan legitimiteetin varmistaa suorassa kansanvaalissa 500 miljoonaa eurooppalaista äänestäjää. He itse ovat Euroopan tärkeimpiä poliittisia vaikuttajia, toimijoita ja päättäjiä. Heidän käyttäytymisensä ja heidän päätöksensä varassa lepää niin sisämarkkinoiden toimivuus kuin Euroopan unionin tulevaisuuskin.

  Olle Schmidt (ALDE). – (SV) Arvoisa puhemies, EU on toki enemmän kuin sisämarkkinat, mutta ilman sisämarkkinoita ei ole EU:ta. Sisämarkkinat ovat tärkein keinomme saada EU ulos talouskriisistä.

Siksi se, mikä on hyväksi EU:n kansalaisille, ja se, mikä on hyväksi EU:n yrityksille, eivät ole keskenään ristiriidassa. Kaikki voittavat, jos onnistumme poistamaan jäljellä olevat henkilöiden, tavaroiden, pääoman ja palvelujen vapaan liikkumisen esteet. Sisämarkkinat ovat vielä kaikkea muuta kuin valmiit, ja erityisesti palvelualaa on uudistettava ja parannettava. Sama koskee myös digitaalisia markkinoita, jotta voimme hyötyä vapaan liikkuvuuden dynaamisista vaikutuksista.

Yksi sisämarkkinoiden kulmakivistä on euro. Yhteinen valuutta tuo vakautta yrityksille, joiden ei tarvitse huolehtia valuuttakursseista. Euro yksinkertaistaa rajat ylittävää kauppaa. On itsestään selvää, että jos euro otettaisiin käyttöön koko EU:ssa, myös kotimaassani Ruotsissa, se virkistäisi ja vahvistaisi EU:ta ja toisi sisämarkkinoille lisää voimaa. Se toisi meille lisää työpaikkoja ja lisää vaurautta.

(EN) Arvoisa puhemies, yhdyn muuten täysin jäsen Harbourin esittämiin huomioihin.

  Pascal Canfin (Verts/ALE). – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, uskon, että monet kollegoistani muistavat, että tämä sisämarkkinapaketti perustuu professori Montin raporttiin ja että Montin raportissa suositeltiin tekemään eräänlainen suuri kompromissi, jonka osapuolina olisivat ne, jotka haluavat lisää kilpailua, ja ne, jotka haluavat antaa lisää painoarvoa sosiaali-, ympäristö- ja verotusnäkökohdille.

Olemme mielestäni onnistuneet – kunhan tekstejä ei lähdetä purkamaan äänestyksissä, jotka toimitetaan täysistunnossa muutaman tunnin kuluttua – saavuttamaan tämän kompromissin täällä parlamentissa, myös kolmeen mietintöön perustuvassa 14 ehdotuksessa. Tiedän myös, että komission kollegio käy keskusteluja määrittääkseen, mitkä keskeiset teemat säilytetään, ja me kiinnitämme tietenkin suurta huomiota siihen, otetaanko tämä parlamentissa saavutettu ja Montin toivoma tasapaino vastaan ja laajennetaanko sitä 12 keskeiseen hanketeemaan, joihin olette viitannut.

Haluan korostaa kolmea seikkaa, jotka ovat minulle erityisen tärkeitä, sen lisäksi, mitä jäsen Turunen sanoi hetki sitten Vihreiden / Euroopan vapaan allianssin ryhmän puolesta. Ensimmäinen seikka koskee kilpailua. Sisämarkkinoissa on kysymys siitä, mihin keskitymme kilpailussa. Keskitymmekö kilpailussa innovointiin, tuotteisiin vai sääntöihin, kuten ekologiseen tai sosiaaliseen polkumyyntiin? Katson, että olemme todella saavuttaneet tasapainon täällä parlamentissa – ja toivon, että voitte viedä sen mukananne komissioon – mikä tarkoittaa sitä, että sanomme "kyllä" kilpailun lisäämiselle innovoinnin avulla, "kyllä" pääomasijoittamisen lisäämiselle, mutta "kyllä" myös sosiaalilausekkeelle ja ympäristösäännöille, joilla taataan, ettei kilpailu johda sääntelylliseen polkumyyntiin. Nämä kaksi asiaa ovat mielestäni kompromissimme perustavanlaatuisia tekijöitä.

Toiseksi haluan korostaa verotukseen liittyviä näkökohtia. Kun ehdotitte ensimmäisessä versiossanne sisämarkkinoiden toimenpidepaketista konsolidoitua yhtiöveropohjaa monikansallisille yhtiöille, kyse ei ollut vapaavalintaisesta ehdotuksesta: toisin sanoen konsolidoitua veropohjaa oli sovellettava kaikkiin yhtiöihin. Komission noin kymmenen päivää sitten esittämässä ehdotuksessa se on vapaavalintainen toimenpide: toisin sanoen sisämarkkinoiden rakentamisen sijaan komissio purkaa niitä. Otatte käyttöön uuden järjestelmän, lisäätte monimutkaisuutta, pahennatte sääntelyllistä ristiriitaa sen sijaan, että yhtenäistäisitte verotusta. Komission kaksi viikkoa sitten antama ehdotus on täysin ristiriidassa sen kanssa, mitä me parlamentissa haluamme ja mitä olitte ehdottanut.

Lopuksi haluan ottaa esiin hyvin nopeasti vastavuoroisuuden käsitteen täysin samoin ilmaisuin kuin tekin teitte. Sisämarkkinoilla elää 500 miljoonaa ihmistä. Se on paitsi taloudellinen myös poliittinen rakennelma, jonka on kasvatettava painoarvoamme globalisaatiossa.

  Edvard Kožušník (ECR). – (CS) Arvoisa puhemies, kiitän komission jäsentä sisämarkkinoiden toimenpidepakettia koskevista 12 toimenpiteestä ja siitä, että hän otti vaikutteita Montin raportista. Haluan kuitenkin mainita yhden nimen, joka on tässä yhteydessä tärkeä, ja uskon, että kaikki ne, jotka ovat työskennelleet sisämarkkinatoimien parissa sisämarkkina- ja kuluttajasuojavaliokunnassa, ovat asiasta kanssani samaa mieltä. Viittaan jäsen Harbouriin.

Hän on epäilemättä yksi tärkeimmistä nimistä tämänpäiväisessä istunnossamme. Toivon, ettei tämä loukkaa komission jäsentä, sillä hän osallistui valiokuntamme kokoukseen, kun jäsen Harbour esitti sisämarkkina-aloitteen, joka käynnisti uudelleen koko keskustelun sisämarkkinoista. Kaikki poliittiseen suuntautumiseensa katsomatta – niin sosialistit, vihreät, liberaalit kuin itse Euroopan konservatiivit ja reformistitkin, sanoisinkin lähes kaikki – kannattivat tätä ajatusta. Siksi halusin mainita jäsen Harbourin nimen. Mielestäni meidän on nyt torjuttava taloudellista nationalismia, ja aika on vain yksi vihollisistamme tässä taistelussa. Koska aikaa on vähän, panen toivoni siihen, että komission jäsen Barnier kykenee muuttamaan nämä 12 toimenpidettä lainsäädäntötoimenpiteiksi.

  Eva-Britt Svensson (GUE/NGL). – (SV) Arvoisa puhemies, puheenjohtaja Győri aloitti puheenvuoronsa sanomalla, että taloutemme tarvitsee veturin. Tämä pitää paikkansa, se todella tarvitsee sitä, mutta haluan lisätä, että myös sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja kestävä yhteiskunta tarvitsevat veturin. Sosiaalisia oikeuksia ei pidä milloinkaan nähdä esteinä. Päinvastoin ne ovat kestävän ja sosiaalisen talouden sekä kasvun edellytys. Kukaan ei ole maininnut ajatusta uudesta arvonlisäverostrategiasta. Minä teen sen, koska eri jäsenvaltioissa on käytössä erilaiset arvonlisäverosäännöt. Esimerkiksi Ruotsi rahoittaa suuren osan hyvinvointijärjestelmästään arvonlisäverosääntöjensä avulla. EU:n lainsäädäntö haittaa meitä jo nyt, koska EU ei anna meidän vapauttaa aatteellisia järjestöjä arvonlisäverosta. Tämä vaikuttaa kaikkiin vapaaehtoisjärjestöihin, esimerkiksi lapsi- ja nuorisotoimintaa järjestäviin järjestöihin. Meillä täytyy olla oikeus päättää näistä arvonlisäverosäännöistä itse.

  Oreste Rossi (EFD). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, Euroopan komissio pyrkii vastaamaan talouskriisiin muun muassa luomalla sisämarkkinat.

Kaikissa kolmessa mietinnössä on hyvät ja huonot puolensa. Olemme samaa mieltä uuden tekniikan, sähköisen kaupankäynnin ja innovoinnin käytöstä liiketoiminnan kasvun lisäämiseksi ja kilpailukyvyn parantamiseksi. Eurooppalaisia hyödyttävien markkinoiden luomisen edistämiseksi ensisijaisena tavoitteena pitäisi olla kaupankäynnin koordinoinnin lisääminen, jotta kolmansista maista tulevia tavaroita voidaan valvoa. Yhteistoiminnallisen sisämarkkinoiden luominen merkitsee ehdottomasti tilaisuutta lisätä talouskasvua, sillä se täyttää avoimuutta koskevan kriteerin ja alueiden tilanteet otetaan paremmin huomioon.

Ongelmia on silti edelleen, esimerkiksi eritysvaltuuksien myöntäminen sisämarkkinoita valvovalle komission puheenjohtajalle sekä pk-yritysten ja niiden työntekijöiden suojelun puuttuminen. Jos haluamme tukea EU:n taloutta, meidän on pantava piste yritysten liiketoiminnan siirtämiselle.

  Csanád Szegedi (NI). - (HU) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, kannatan periaatteessa edessämme olevaa mietintöä. Kysymys kuitenkin kuuluu, kuinka paljon merkitystä voimme todella antaa sille. Tarkoitan sitä, että henkilöiden ja pääoman vapaa liikkuvuus ovat pohjimmiltaan hienoja sanoja, mutta missä määrin ne ovat toteutuneet tähän mennessä unkarilaisten kohdalla? Unkarilaiset ovat nähneet, että länsimainen pääoma pääsee Itä-Eurooppaan, mutta Itä-Euroopasta länteen pääsevät vain ihmiset, ja siten vain henkilöt voivat liikkua vapaasti. Eikö olekin mahdotonta kuvitella unkarilaisten tai vaikkapa tšekkiläisten tai puolalaisten yrittäjien ostavan esimerkiksi saksalaisen yhtiön, joka valmistaa Volkswageneja, ja sulkevan sen sitten luodakseen omat markkinansa? Sen sijaan saksalaiset, ranskalaiset ja brittiläiset yrittäjät tekivät näin Unkarissa hankkiutuessaan eroon maan sokeri-, elintarvike-, säilyke- ja tekstiiliteollisuudesta. Itse asiassa vuonna 2004 ne jopa puolsivat liittymistämme Euroopan unioniin sillä perusteella, että unkarilaiset yrittäjät voisivat avata omia konditorioitaan Wienissä. Unkarilaiset yrittäjät eivät ole todellakaan kyenneet avaamaan konditorioita Wienissä – he eivät kykene avaamaan leipomoita edes pienissä kylissä. Siksi elintarvike-, tekstiili- ja säilyketeollisuutta on rakennettava uudelleen myös Itä-Eurooppaan, jotta voisimme olla Euroopan unionin jäseniä, sen arvostettuja jäseniä, joilla on yhdenvertaiset oikeudet.

  Andreas Schwab (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen Barnier, hyvät parlamentin jäsenet, haluan aivan aluksi esittää vilpittömät kiitokset kaikille niille, jotka ovat osallistuneet tämän yhteisen mietinnön käsittelyyn Euroopan parlamentissa ja Euroopan komissiossa.

Sisämarkkinat luotiin lähes 20 vuotta sitten Euroopan yhtenäisasiakirjalla. Tämän jälkeen on epäilemättä saavutettu paljon, mutta prosessi on kuin sadan metrin kilpajuoksu. Viimeiset pari metriä ovat vaikeimmat ja uuvuttavimmat. Siksi on erityisen hienoa, että komission jäsen Barnier on yhdessä muiden komission jäsenten kanssa esittänyt meille uskomattoman johdonmukaista lähestymistapaa sisämarkkinoihin tähtäävän urakan viime metreille. Asiassa ei edistytty aiemmin alalla tai toisella juuri siksi, etteivät eri pääosastot ja komissio tutkineet strategiaa riittävästi varmistaakseen sen olevan johdonmukainen. Meidän on tehtävä Euroopan parlamentin kaikkien ryhmien kesken ja komission kanssa yhteistyötä varmistaaksemme, että tämä tilanne muuttuu.

Niin sanotun sisämarkkinajuoksun loppukirin viime metreillä keskeisenä asiana on ohjaava periaate, sosiaalinen markkinatalous, mikä tarkoittaa sitä, että työntekijöiden, yritysten, kansalaisten ja kaikkien liike-elämän toimijoiden oikeudet otetaan vakavasti ja varmistetaan, että eri jäsenvaltioiden ja myös sidosryhmien erilaisten etujen välillä saavutetaan hyvä tasapaino. Katson, että eri ryhmien kesken saavuttamamme kompromissit ovat hyvin lähellä tätä periaatetta.

Arvoisa komission jäsen Barnier, haluan kuitenkin huomauttaa, että Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraattien) ryhmä on sopinut sisäisesti kaikkien valiokuntien kesken ehdottamastanne paketista valittavien seuraavien toimenpiteiden päätavoitteiden luettelosta. Siinä on neljä pääkohtaa. Haluamme lopullisia toimia perusvapauksien toteuttamiseksi sisämarkkinoilla. Esimerkiksi neljännes EU:ssa käytössä olevista ammattipätevyyksistä on käytössä vain yhdessä jäsenvaltiossa. Tämä osoittaa, että tekemistä on vielä paljon ja että markkinat eivät vielä toimi riittävän avoimesti.

Lisäksi haluamme luoda rajat ylittävät digitaaliset sisämarkkinat ja kokonaisvaltaisen näkökulman sisämarkkinoihin. Ehdotukset julkisia hankintoja koskevasta politiikasta ovat tältä osin valtavan tärkeitä, ja parlamentti laatii aiheesta päätöslauselman seuraavan istuntokauden aikana.

  Bernadette Vergnaud (S&D). – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa puheenjohtaja Győri, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, haluan kiittää kaikkia niitä Euroopan parlamentin jäseniä, jotka ovat osallistuneet näiden mietintöjen laatimiseen. Olemme mielestäni onnistuneet laatimaan kolme tasapainoista tekstiä, jotka välittävät parlamentilta komission kollegiolle voimakkaan viestin päätavoitteistamme kansalaistemme, kasvun ja yritysten hyväksi tehokkaasti toimivien sisämarkkinoiden suhteen.

Jäsen Buşoin mietinnön varjoesittelijöinä olemme laatineet selvän etenemissuunnitelman komissiolle. Arvoisa komission jäsen, voimme olla kaikki samaa mieltä siitä, että meillä on ensinnäkin ehdotus julkisia hankintoja, yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuuksia ja palvelujen käyttöoikeussopimuksia koskevaksi lainsäädäntökehykseksi, jonka pitäisi suojella pieniä toimijoita, pk-yrityksiä ja paikallisia hankintaviranomaisia ja joka takaa EU:n, teollisuusmaiden ja suurten kehitysmaiden välisen vastavuoroisuuden.

Toiseksi on varmistettava, että asetamme etusijalle yhteisen konsolidoidun yritysverokannan ja selvän arvonlisäverokehyksen. Tämä on hyvin tärkeää, jos haluamme pk-yritystemme kukoistavan terveessä kilpailuympäristössä.

Lisäksi meidän on turvattava innovointirahoitus edistääksemme vahvaa ja kestävää kasvua suurilla eurooppalaisilla infrastruktuurihankkeilla luomalla euro-obligaatioita.

Haluan lopuksi korostaa, miten tärkeää mielestäni on, että olemme saavuttaneet tyydyttävän kompromissin keskeisissä asioissa eli siinä, että voimme turvata sosiaaliset oikeudet eri sisämarkkinasäädöksissä ja suojella yleishyödyllisiä palveluja Lissabonin sopimuksen hengessä.

Arvoisa komission jäsen, viestimme teille on hyvin selvä: talouden on palveltava kansalaisia eikä päinvastoin. Tarvitsette apuamme. Annamme teille tänään tätä apua ja esitämme samalla suuren haasteen: kyse on kansalaistemme ja Eurooppa-hankkeen sovittamisesta yhteen. Älkää siis tuottako meille pettymystä ja palauttakaa heidän luottamuksensa!

  Adina-Ioana Vălean (ALDE). – (EN) Arvoisa puhemies, liberaalina pidän sisämarkkinoiden toimenpidepaketin esittelyä myönteisenä. Kansallisten esteiden poistamisen pitäisi johtaa tehokkaisiin sisämarkkinoihin, mutta koskeeko tämä todella kaikkia aloja? Asia on mielestäni ilmeinen energia-alalla ja varsinkin, kun huomioon otetaan resurssien vähäisyys ja kansainväliset jännitteet. Uskon vakaasti, että yhteiset energiamarkkinat ja toimitusvarmuus edellyttävät sitä, että EU:n on käytettävä hyväkseen vaikutusvaltaansa patistaakseen jäsenvaltioita muodostamaan keskinäisiä yhteyksiä ja investoimaan infrastruktuuriinsa.

Tämä Brysselin uusi mantra on kuitenkin suosittu vain niin kauan kuin se vahvistaa kilpailukykyä ja madaltaa kuluttajahintoja, ja on aloja, joilla tämä ei ehkä ole mahdollista. Epäilen, voivatko televiestintäalan eurooppalaisten huipputoimijoiden luominen, yleiseurooppalaisen lupajärjestelmän käyttöönotto audiovisuaalialalla tai verkkosisällön sisämarkkinat parantaa pitkällä aikavälillä kilpailukykyä tai tukea luovuutta ja kulttuuria ja lisätä kasvua. Ehkäpä meidän pitäisi siis istua hetkeksi alas ja miettiä eikä sännätä suoraa päätä eteenpäin helppojen markkinoiden aatteen perässä.

  Emma McClarkin (ECR). – (EN) Arvoisa puhemies, kiitän aivan aluksi kaikkia esittelijöitä heidän työpanoksestaan ja erityisesti jäsen Kalinetea kaikesta hänen tekemästään kovasta työstä. Kiitän myös puheenjohtajaamme jäsen Harbouria.

Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen arvion mukaan todelliset sisämarkkinat kasvattaisivat EU:n BKT:tä 800 miljardilla eurolla – luku on todella hämmästyttävä. Tämän saavuttaminen edellyttää vielä paljon työtä. EU:n keskeisenä strategisena päätavoitteena on oltava sisämarkkinoiden hallinnan parantaminen. Näinä taloudellisesti vaikeina aikoina on ehdottoman tärkeää, että pyrimme parantamaan kilpailukykyämme, lisäämään kasvua, luomaan työpaikkoja ja edistämään innovointia. Olen tyytyväinen siihen, millainen tästä mietinnöstä tuli. Siinä korostetaan, miten tärkeää on, että jäsenvaltiot sitoutuvat selvästi sisämarkkinoiden käynnistämiseen uudelleen ja ottavat siitä vastuuta, sillä asia on tärkeä sen onnistumisen kannalta.

Tiukan seurantaprosessin avulla ja nopeuttamalla direktiivien siirtämistä osaksi kansallista lainsäädäntöä jäsenvaltiot voivat kasvattaa kauppaa ja turvata sisämarkkinoiden asianmukaisen toiminnan. Kannatan myös voimakkaasti ensisijaista hanketta, joka tuotiin esiin jäsen Correia de Camposin mietinnössä ja joka liittyy ammatillisten pätevyyksien vastavuoroiseen tunnustamiseen. Toimin itse tätä aihetta käsittelevän mietinnön esittelijänä. Meidän on määritettävä kiireesti, millaisia esteitä jäsenvaltiot kohtaavat pannessaan tätä direktiiviä täytäntöön ja millaisia esteitä itse ammattilaiset kohtaavat.

  Cornelis de Jong (GUE/NGL). – (NL) Arvoisa puhemies, keskustellessamme jäsen Grechin erinomaisesta mietinnöstä sain sen käsityksen, että sekä parlamentti että komissio olivat tietoisia tarpeesta kehittää sisämarkkinoita sosiaalisempaan suuntaan.

Olimme kaikki samaa mieltä siitä, että sisämarkkinoiden osittainen epäonnistuminen johtuu siitä, että suuryritykset ovat ihastuneet siihen, mutta tavalliset ihmiset eivät. Emme ole kuitenkaan saaneet vielä ehdotuksia sosiaalisesta luvusta, joka koskisi ammattiyhdistystoimintaa koskevien oikeuksien ja työehtosopimusten suojelua. Toisaalta olemme kuulleet hallitusten päämiesten ja komission puhuvan palkkakurista, ja jotkut ovat jopa vaatineet työehtosopimusten lakkauttamista. Jopa itse ammattiyhdistysliikkeen olemassaolo on nyt kyseenalaistettu.

Arvoisa komission jäsen Barnier, älkää antako tämän hämmentää. Kuunnelkaa sosiaalista sydäntänne ja huolehtikaa siitä, että sisämarkkinoista tulee kaikkien markkinat eikä ainoastaan suuryritysten leikkikalu. Pyydän siksi teitä esittämään ehdotuksen, jossa tehdään täysin selväksi, ettei sosiaalisia oikeuksia saa asettaa toissijaisiksi rajattomaan kilpailuun nähden.

Sanon vielä sanasen kollegalleni jäsen Sinclairelle. Jäsen Harbourin kanssa oli ilo tehdä yhteistyötä pk-yrityksiä koskevan kirjallisen julkilausuman parissa. Emme saaneet teiltä minkäänlaista tukea, ja mielestäni julkilausumaan kohdistuva kritiikkinne on täysin asiatonta.

  Jaroslav Paška (EFD). – (SK) Arvoisa puhemies, pyrkimykselle luoda sisämarkkinat yrityksille ja kasvun edistämiseksi on monia hallinnollisia esteitä. Ne ovat luonnollinen seuraus siitä, että eri jäsenvaltioissa liiketoimintaympäristö on kehittynyt itsenäisesti eri vaiheissa ja eri olosuhteissa. Pyrkimys yhtenäistää kaikkien 27 jäsenvaltion liiketoimintaympäristö on mielestäni erittäin kunnianhimoinen tavoite. Haluan siksi tuoda esiin vaihtoehtoisen lähestymistavan, joka ei edellytä kaikilta jäsenvaltioilta alusta asti täysipainoista yhteistyötä. Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 20 artiklan mukaisen menettelyn eli niin sanotun tehostetun yhteistyön ansiosta olemme jo päässeet huomattavasti eteenpäin eurooppapatenttia koskevassa, pitkäaikaisessa ja hankalassa ongelmassa yhtenäisen patenttisuojan kehittämiseksi. Uskon vakaasti, että jos Ranskan ja Saksan kaltaisten taloudellisesti vahvempien jäsenvaltioiden ryhmä löytäisi tahtoa yhtenäistää tilinpitosäännöt ja luoda yhtenäinen tilinpito- ja verotusjärjestelmä, SEU:n 20 artiklan mukaisen tehostetun yhteistyön avulla voitaisiin luoda perusta yhteiselle tilinpitojärjestelmälle, johon muut jäsenvaltiot voisivat liittyä vähitellen. Uskon vakaasti, että voimme parantaa EU:n sisämarkkinoiden toimivuutta merkittävästi ottamalla huolellisesti ja vähitellen vakaita askelia eteenpäin.

  Mike Nattrass (NI). – (EN) Arvoisa puhemies, jäsen Kalniete haluaa käynnistää sisämarkkinat uudelleen ja saa sen kuulostamaan V2-ohjukselta, joka on äärimmäisen vaarallinen eikä koskaan osu maaliinsa. Jäsen Correia de Campos on huolissaan työntekijöiden liikkuvuudesta. Niin olen minäkin.

EU on hukuttanut Yhdistyneen kuningaskunnan ylimääräisiin työntekijöihin. Yhdistynyt kuningaskunta pitää maailmaa markkinoina. EU:n asetuksen muodostama pakkopaita lakkauttaa teollisuustoimintamme, estää innovoinnin sen mennessä säännöksiä pidemmälle ja panee pisteen perinteiselle teollisuudelle, kun tuote on hyvä mutta poikkeaa hyväksytystä mannermaisesta versiosta.

Pienyritykset joutuvat kärsimään tästä. Yhdistynyt kuningaskunta kuuluu niihin maihin, jotka noudattavat sääntöjä, mutta silti se kärsii niiden noudattamisesta: esimerkiksi sika- ja muna-alalle käy kalliiksi noudattaa sääntöjä, joita komissio ei pane täytäntöön, ja näin ne heikentävät tuotteemme kilpailukykyä. Esimerkkejä olisi paljon enemmänkin, mutta olen saanut vain yhden minuutin pienyritysten pelastamiseen.

  Amalia Sartori (PPE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, katson, että meidän kaikkien on nyt tärkeää kiittää komission jäsen Barnieria hänen tekemästään työstä, samoin kuin jäsen Harbouria hänen tekemästään erinomaisesta työstä.

Komission esittämä aloite syntyi monen vuoden työn, myös komission jäsen Barnieria edeltäneiden kollegoiden tekemän työn tuloksena. Sen julkistamisen myötä voimme viimein tuoda tässä vaiheessa paremmin esiin ja asettaa etusijalle sisämarkkinoita koskevan kysymyksen, johon ei vääjäämättömistä syistä, joita yleisön on vaikeaa ymmärtää, ole mielestäni kiinnitetty riittävästi huomiota Eurooppa 2020 -ohjelmassa.

Mielestäni sisämarkkinat ovat Euroopan unionille suuri haaste. Yhtäältä ne voivat auttaa meidät ulos vaikeasta kriisitilanteesta, ja toisaalta ne voivat tehdä meistä entistä vahvempia ja antaa meille lisää valtaa vaikuttaa politiikkaan, jota muualla maailmassa toteutetaan. Joudumme kuitenkin jatkuvasti torjumaan jäsenvaltioiden vastarintaa, ja katsonkin, että tässä mietinnössä annetut neuvot edellyttävät yhteisiä toimia kaikilta.

Saanen lainata ryhmääni kuuluvan jäsen Schwabin käyttämää ilmaisua, joka on mielestäni hyvin osuva. Hän sanoi tämän olevan loppukiri. Tämä loppukiri käy yhä jännittävämmäksi mutta myös vaikeammaksi. Pyydämme komissiolta – ja tästä meidän on kiitettävä komission jäsen Barnieria – että se keskittyisi ammatillisten pätevyyksien yhtenäisyyteen, digitaalisiin sisämarkkinoihin ja julkisten hankintojen sisämarkkinoihin ja kiinnittäisi erityistä huomiota pk-yrityksiin. Lisään tähän tavanomaisen mottoni: sen, että meidän on yksinkertaistettava, yksinkertaistettava, yksinkertaistettava.

  Patrizia Toia (S&D). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, kiitän esittelijöitä ja komission jäsen Barnieria suuresta työpanoksesta, jonka he ovat antaneet parlamentille.

Kannatamme ajatusta sisämarkkinoista, jotka ymmärtävät sosiaaliset odotukset ja sosiaalisen ulottuvuuden seuraukset ja kykenevät vastaamaan niihin. Tämä ei ole toiveunta, vaan realistista ja nykyaikaista. Juuri tämä visio vahvistaa markkinoita, sillä olemme nähneet, että pelkästään taloudellisiin osatekijöihin keskittyminen, jossa on pohjimmiltaan kyse markkinoiden pelkistämisestä taloudellisiksi kysymyksiksi, ei ratkaise sen enempää kasvu- kuin koheesio-ongelmiakaan.

Lyhyesti sanottuna tämä tarkoittaa sitä, että meidän on nyt toteutettava täysin eurooppalainen ajatus sosiaalisesta markkinataloudesta. Se käy ilmi tämänpäiväisistä teksteistä. Niissä tunnustetaan sosiaaliset yritykset, osuuskunnat ja niiden rooli, keskinäiset vakuutusyhtiöt ja säätiöt, joiden osuus eurooppalaisista yhtiöistä on 10 prosenttia ja joissa on paljon työpaikkoja. Ne ovat todellisuutta, ne harjoittavat todellista liiketoimintaa ja ovat osoitus taloudellisesta moniarvoisuudesta ja liike-elämän monimuotoisuudesta. Ne työskentelevät pääoman parissa mutta eivät sitä varten ja haluavat luoda työtä, hyvinvointia, elämänlaatua ja innovaatioita ja osoittaa, että nämä arvot voivat olla ja niiden pitäisi olla osa EU:n sisämarkkinoita.

  Ashley Fox (ECR). – (EN) Arvoisa puhemies, Euroopan unionin suurin saavutus on sisämarkkinoiden perustaminen. Tavaroiden, palvelujen, työvoiman ja pääoman vapaa liikkuvuus vauhdittaa innovointia ja lisää EU:n 500 miljoonan kansalaisen vaurautta.

Yhteismarkkinat olivat syy, jonka vuoksi maani liittyi ETY:hyn, ja sisämarkkinat ovat syy, jonka vuoksi pysymme osana EU:ta. Viime vuosina EU:n huomio on kuitenkin siirtynyt pois sisämarkkinoiden toteuttamisesta. Suureellisiin hankkeisiin, jotka eivät hyödytä edustamaamme kansaa, on tuhlattu liikaa aikaa ja rahaa. Katson, että meidän on aika keskittää uudelleen huomiomme sisämarkkinoihin. Sen laajentuminen ja menestyminen on talouksillemme ratkaisevan tärkeää. Se on yksi niistä harvoista aloista, joilla EU voi synnyttää kasvua sen tukahduttamisen sijaan.

Pyydän siksi komission jäseneltä rohkeutta. Sen sijaan, että hän laatisi lisää asetuksia, jotka vievät työpaikkoja Lontoon Citystä, pyydän häntä keskittymään kilpailukykyisten ja uusia työpaikkoja synnyttävien sisämarkkinoiden luomiseen EU:n hyväksi.

  Thomas Händel (GUE/NGL). – (DE) Arvoisa puhemies, julkisia hankintoja koskeva lainsäädäntö ja julkisten hankintasopimusten tekeminen ovat olennainen osa sisämarkkinoita. Arvoisa komission jäsen Barnier, sanoitte haluavanne edistää sosiaalista integraatiota. Vastaan tähän toteamalla, että olen kuullut varsin vähän sosiaalisten oikeuksien tai työehtosopimusten suojelusta. Nämä ovat muutamia niistä perussäännöistä, joita te omien sanojenne mukaan ette halua kyseenalaistaa. Jos haluamme suojella perussääntöjä, meidän on taattava tulevaisuudessa julkisten hankintasopimusten myöntämisprosessin yhteydessä, että sosiaalisia perussääntöjä noudatetaan, ettei työehtosopimuksia horjuteta ja että halvan työvoiman käyttöä ehkäistään. Kaikki tämä muodostaa osan nykyaikaista julkisia hankintoja koskevaa lainsäädäntöä.

Haluan tehdä selväksi, ettemme saa enää painottaa taloudellisia vapauksia ja vapaata kilpailua enemmän kuin sosiaalisia perusoikeuksia. Haluamme joko sosiaalisen Euroopan tai pysyvän konfliktin kansalaisten kanssa, kun he kääntävät selkänsä EU:lle, joka ei suojele heidän etujaan.

  Philippe Juvin (PPE). – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, talous- ja sosiaalikriisit aiheuttavat aina kansalaisillemme kiusaa ja yleisölle ja talouksillemme epävarmuutta.

Olemme saaneet jo kolmen vuoden ajan huomattavaa näyttöä siitä, että vaikeuksia kohdatessaan kansakunnat ovat taipuvaisia vetäytymään kuoreensa. Yhtäällä meille kerrotaan ylenpalttisesti säästötoimenpiteistä, toisaalla vaikeuksista kilpailla julkisista hankinnoista, ja siellä täällä – kuten juuri nyt täällä parlamentissa – epäilyksistä, jotka koskevat sitä, onko EU:sta mitään hyötyä. EU:ta syytetään kriisistä.

Hyvät parlamentin jäsenet, epävarmuus johtuu kuitenkin kriisistä. Arvoisa puhemies, teidän tehtävänänne on kertoa EU:n kansalaisille, että EU on taas täällä ja että sen tehtävänä on suojella heitä.

EU on ollut aiemmin naiivi ulkomaankauppaan liittyvissä asioissa. Tämän täytyy loppua. EU:ta on usein vaikeaa ymmärtää. Siitä on tehtävä ymmärrettävämpi. Olemme kaikki vastuussa lainsäädännöllisestä saivartelusta, jonka vuoksi EU:ta pidetään monimutkaisia sääntöjä tehtailevana koneistona. EU:n on pyrittävä jatkuvasti yksinkertaisuuteen. EU on aivan liian usein 27 erilaisen säännön kokoelma, ja nämä säännöt ovat aivan liian usein keskenään ristiriidassa. EU:n yhtenäistämistä on jatkettava.

Tämän jälkeen on aika puhua sosiaalisesta polkumyynnistä ja verojen polkemisesta jäsenvaltioiden välillä, sillä miten kuvittelemme voivamme koskaan saavuttaa sisämarkkinat, jos säännöt poikkeavat niin suuresti toisistaan eri maissa? Lopuksi totean, että EU:ta pidetään usein pakkona. Sen sijaan se pitäisi nähdä jatkossa mahdollistajana.

Hyvät parlamentin jäsenet, arvoisa komission jäsen, haluatte – ja olen tästä iloinen – palauttaa sisämarkkinat kansalaisille. Tämä lievittää heidän pelkojaan ja antaa heille uusia syitä elää yhdessä. Arvoisa komission jäsen, haluatte tehdä sisämarkkinoista paitsi taloudellisen myös poliittisen rakennelman. Olen varma, että parlamentti tukee teitä tässä asiassa.

Puhetta johti
varapuhemies Libor ROUČEK

  Marc Tarabella (S&D). – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, kun sisämarkkinat perustettiin, ne olivat toivon lähde eurooppalaisille kuluttajille. Ajan mittaan kansalaisille on kuitenkin syntynyt vakavia epäilyksiä siitä, miten sisämarkkinat hyödyttävät heitä jokapäiväisessä elämässä.

Viittaan erityisesti sähköiseen kaupankäyntiin, jota käytetään edelleen liian vähän, koska siihen ei luoteta. Viitaan myös matkustajien suojeluun ja siihen, etteivät jäsenvaltiot noudata tällä alalla annettuja sääntöjä. Viittaan siihen, että tarvitsemme edelleen eurooppalaisen perussäännön keskinäisille yhtiöille ja kuluttajajärjestöille. Arvoisa komission jäsen, viittaan myös täydelliseen avoimuuden puutteeseen rahoituspalvelualalla, mutta olen tietoinen siitä, että uurastatte näiden asioiden parissa.

Kansalaistemme luottamuksen palauttamiseksi ja lopulta sisämarkkinoiden tehokkaan toiminnan varmistamiseksi meidän on toteutettava kunnianhimoisia ja tarkkaan kohdennettuja toimenpiteitä. Juuri sitä ehdotamme näissä kolmessa mietinnössä, joista keskustelemme tänään. Olen erityisen iloinen horisontaalisen sosiaalilausekkeen sekä yleistä taloudellista etua koskeviin palveluihin liittyvän lausekkeen sisällyttämisestä, sillä niiden ansiosta voimme ottaa ensimmäisen askeleen kohti sosiaalisempaa EU:ta. Meidän tehtävänämme, meidän kaikkien, toimielinten tehtävänä on panna nopeasti täytäntöön ehdotuksemme kansalaisten hyväksi toimivista sisämarkkinoista. Arvoisa komission jäsen, luotan tässä teihin.

  Zuzana Roithová (PPE). – (CS) Arvoisa puhemies, jos haluamme elvyttää EU:n taloutta ja parantaa sen kilpailukykyä globaalissa ympäristössä, keskeisenä tavoitteenamme täytyy olla vihdoin 20 vuoden jälkeen poistaa kaikki esteet, jotka estävät pk-yrityksiä erityisesti kehittämästä liiketoimintaansa. Siksi meidän on saatettava loppuun teknisten standardien ja tilinpitosääntöjen yhtenäistäminen, edistettävä sähköistä kaupankäyntiä, liitettävä kaupparekisterit yhteen, toteutettava sähköisten tunnistusjärjestelmien ja tutkintojen tunnustamisjärjestelmien yhteentoimivuus, estettävä johdonmukaisesti yritysten syrjiminen niiden kotimaan perusteella ja kevennettävä julkisiin tarjouskilpailuihin osallistumisen ehtoja.

Sisämarkkinoiden toimenpidepaketin tällä hetkellä sisältämät 50 kohtaa ovat ehdottoman tärkeitä, ja meidän on herätettävä ne henkiin. Kansallisten oikeusjärjestelmien erot synnyttävät yrityksille byrokraattisia esteitä, hidastavat investointeja ja pienentävät mittakaavaetuja ja synergiaetuja. Näitä eroja on silti myös sellaisilla aloilla, joita on jo yhtenäistetty direktiiveillä mutta joilla direktiivit on pantu epäyhtenäisesti täytäntöön jäsenvaltioissa, ja siksi esteet liiketoiminnan harjoittamiseen sisämarkkinoilla ovat yhä ennallaan. Eikö olisi parempi hyväksyä toimenpiteitä, joita voitaisiin tulkita oikeudellisesti yhtenäisellä tavalla ja panna samalla tavalla täytäntöön kaikissa maissa, ja vähentää direktiivejä, jotka mahdollistavat kansallisten lainsäädäntöjen väliset erot?

Arvostan suuresti sitä, että komission jäsen Barnier on asettanut ensisijaiseksi tavoitteekseen sisämarkkinoiden toteuttamisen, ja hän saa täyden tukemme. Haluan kiittää kaikkia Euroopan parlamentin jäseniä, jotka ovat osallistuneet yhteistyöhön tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

  Louis Grech (S&D). – (EN) Arvoisa puhemies, parlamentti äänesti toukokuussa 2010 sen puolesta, että sisämarkkinat on nähtävä kokonaisvaltaisena, yhtenäisenä hankkeena, ja saavutti tasapainon avoimen, pk-yrityksiä tukevan talouden sekä kansalaisten sosiaalisten oikeuksien ja perusoikeuksien välillä. Tämä pitäisi ottaa huomioon kaikessa sisämarkkinoita koskevassa lainsäädännössä, ja samalla pitäisi palauttaa kansalaisten luottamus.

Monien erinomaisten, eri mietintöihin ja itse toimenpidepakettiin sisältyvien ehdotusten täytäntöönpano ja hyväksyminen on kuitenkin vaikea tehtävä. Meidän on varmistettava, että elvytetyt, uudistetut sisämarkkinat todella toteutuvat eivätkä jää syrjään. Viime kädessä toimielinten on annettava sisämarkkinoille poliittista tukea ja vauhtia ja osoitettava johtajuutta, joka toisinaan valitettavasti puuttuu.

Siksi ehdotan tältä osin, että sisämarkkinafoorumin pysyviin piirteisiin kuuluisi se, että se tekisi vuotuisen arvion ja tarkastuksen, jossa se arvioisi sisämarkkinoiden tilannetta, pääasiassa sitä, onko toimenpidepaketissa asetetut tavoitteet saavutettu, ja vakuuttaisi näin EU:n kansalaisille, että sisämarkkinat todella ajavat heidän etujaan ja tavoitteitaan.

  Tadeusz Zwiefka (PPE). – (PL) Arvoisa puhemies, sisämarkkinat saattoivat vaikuttaa pilvilinnalta 60 vuotta sitten, mutta nykyään ne ovat todellisuutta ja osa lähes 500 miljoonan eurooppalaisen jokapäiväistä elämää. Toisaalta voimme tietenkin olla ylpeitä siitä, että Euroopan unionin idea on pantu täytäntöön näin erinomaisin tuloksin, mutta toisaalta meidän on oltava tietoisia siitä, että tämä hanke ei itse asiassa milloinkaan pääty, koska maailma liikkuu eteenpäin, EU:n kehittyminen jatkuu ja EU:n kansalaiset käyttävät jatkossa enenevässä määrin mahdollisuuksia, joita sisämarkkinat heille tarjoavat.

Sisämarkkinoiden toimenpidepaketti, josta keskustelemme tänään, ja sosiaalisten kuulemisten tulokset osoittavat yksiselitteisesti, että EU:n markkinoiden yhtenäistämiseen liittyy paitsi taloudellisia prosesseja sanan laajassa merkityksessä myös lainsäädännöllisiä ratkaisuja, joiden on määrä auttaa tavallisia kansalaisia hyödyntämään kunnolla EU:n sisämarkkinoiden tarjoamia tilaisuuksia. Kannatan siksi suuresti komission jäsen Barnierin ehdotuksia, jotka liittyvät läheisesti oikeusvarmuuden ja kansainvälisen yksityisoikeuden periaatteiden toiminnan parantamiseen, sillä ne ovat käytännön ratkaisuja kansalaisten liikkumisesta aiheutuviin ongelmiin. Nämä asiat eivät kenties näytä ensi näkemältä liittyvän suoraan vapaiden markkinoiden toiminnan parantamiseen, mutta niistä on tulossa yhä ongelmallisempia tavallisille kansalaisille ja yrittäjille, jotka harjoittavat kansalliset rajat ylittävää toimintaa.

Sisämarkkinoiden tehokkaampi toiminta pakottaa jossakin määrin koko EU:n kehittämään yhteistyötään myös siviilioikeuden ja hallinto-oikeuden aloilla. EU:n markkinoiden on mukauduttava uusimpiin menetelmiin, ja tämä tuo meille aina uusia haasteita, jotka liittyvät markkinoiden nykyaikaistamiseen. Odotan siksi sisämarkkinoiden toimenpidepaketin turvaamien periaatteiden täyttymistä suurella toivolla ja innolla.

  Evelyn Regner (S&D). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa puheenjohtaja Győri, arvoisa komission jäsen Barnier, sisämarkkinat ovat Euroopan unionin ydin, ja monen vuoden kaaoksen jälkeen meidän on luotava uusi sääntelykehys kansalaisille, työntekijöille, kuluttajille ja yrityksille.

Taikasana kaikissa näissä toimenpiteissä on osallistaminen – kansalaisyhteiskunnan osallistaminen, sosiaalinen vuoropuhelu ja horisontaalisen sosiaalilausekkeen aktiivinen soveltaminen sosiaalisen markkinatalouden periaatteiden mukaisesti. Katson, että meiltä puuttuu ehdotus julkisten osakeyhtiöiden kotipaikan siirrosta rajan yli ja että tämä on sisämarkkinoiden todellinen puute. Nykytilanne aiheuttaa järjestelmien välistä haitallista kilpailua. Tämä ei ole hyvä asia yrityksille eikä niiden työntekijöille.

Arvoisa komission jäsen Barnier, olemme nähneet, että työskentelette uutterasti ja olette valmis esittämään monenlaisia ehdotuksia. Olkaa hyvä ja käykää käsiksi myös tähän aiheeseen.

  Regina Bastos (PPE). – (PT) Arvoisa puhemies, mietinnöt, joista keskustelemme ja joista kiitän esittelijöitä, täydentävät aloitejoukkoa, jolla pyrimme elvyttämään sisämarkkinat. Haluan korostaa, että komissio on osoittanut sitoutuneensa – ja tämä koskee erityisesti jäsen Barnieria, jota kiitän – asettamaan etusijalle kilpailukyvyn ja markkinoiden dynamiikan, joka on Eurooppa 2020 -strategian peruspilari. Haluan myös korostaa myönteistä vastausta, jonka Euroopan parlamentti antoi sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokuntansa kautta.

EU:n kansalaiset ja yritykset toivovat tehokkaita piristystoimia, jotta EU:n talous alkaisi jälleen kasvaa. He toivovat työllisyyden kasvua ja odottavat vaurauden luomista. Kuten komission jäsen huomautti, markkinoiden avaaminen yrityksillemme poistamalla esteitä ja vaikeuksia on hyvin tärkeä keino helpottaa niiden toimintaa ja tarjoaa niille ennennäkemättömät mahdollisuudet hoitaa tehtäväänsä taloutemme veturina. Toimenpiteet, joilla pyritään pienentämään pk-yrityksille aiheutuvaa hallinnollista ja byrokraattista taakkaa, helpottamaan niiden luotonsaantia ja pääsyä palvelumarkkinoille sekä edistämään eurooppapatenttia ja tutkintojen tunnustamista, ovat hyvin tärkeitä. Sähköistä kaupankäyntiä on tärkeää kehittää, jotta kuluttajien ja yritysten luottamus tällaista kauppaa kohtaan kasvaisi. Vahvan, kestävän kasvun kannalta on tärkeää keskittyä innovointiin, ja sosiaalista yrittäjyyttä koskeva aloite on hyvin tärkeä sosiaalista osallisuutta edistävien innovatiivisten yrittäjyyshankkeiden luomiseksi.

Nämä ovat muutamia toimenpiteitä, joilla turvataan tämä kunnianhimoinen hanke, jonka tavoitteena on toteuttaa EU:n kansalaisia palvelevat sisämarkkinat sekä syventää ja hyödyntää niitä täysipainoisesti. Lisäksi jäsenvaltioille esitetään tärkeä kehotus tehostaa toimiaan, joilla ne parantavat sisämarkkinalainsäädännön siirtämistä osaksi kansallista lainsäädäntöään ja sen täytäntöönpanoa.

  Françoise Castex (S&D). – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, olette varmastikin tietoinen siitä, että perusteellisimmat keskustelut, joita olemme käyneet täällä parlamentissa tiedonannostanne, ovat koskeneet julkisten palvelujen ja yleishyödyllisten palvelujen asemaa sisämarkkinoilla sekä sitä, miten asia kirjataan lainsäädäntöön.

Olemme onnistuneet laatimaan kompromissin, jossa kehotamme teitä etenemään ehdotusta nro 25 pidemmälle ja laatimaan muutakin kuin pelkän tiedonannon, joka ei vastaa sidosryhmien, käyttäjien ja julkisten palvelujen osapuolten odotuksia ja tarpeita eikä myöskään täytä tavoitteita, joita te itse muuten asetatte.

Euroopan unionin on annettava selvä ja yksiselitteinen viesti julkisista palveluista. Tätä varten meidän on laadittava asianmukainen oikeuskehys, muodostuipa se asetuksesta tai direktiivistä. Lissabonin sopimus tarjoaa meille tähän oikeusperustan. Nyt teidän tehtävänne on muuttaa se säädösehdotukseksi. Olen varma, että parlamentti on valmis seuraamaan teitä tällä tiellä.

  Małgorzata Handzlik (PPE). – (PL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, haluan aivan aluksi kiittää esittelijöitä erinomaisesti tehdystä työstä. Olemme kaikki samaa mieltä siitä, että Euroopan unioni tarvitsee paremmin toimivat sisämarkkinat, joten pidin ehdotuksia niiden syventämisestä ja parantamisesta myönteisinä. En haluaisi, että sisämarkkinoiden syventämisestä käydään keskustelua viittaamatta suurimpaan ja kunnianhimoisimpaan suunnitelmaan, joka ei monen vuoden työstä huolimatta ole vieläkään todellisuutta: suunnitelmaan palvelujen sisämarkkinoiden luomisesta. Euroopan komissio on esittänyt monia kunnianhimoisia ja uusia ajatuksia näiden markkinoiden syventämisestä. Ne ovat tärkeitä ja tarpeellisia, jotta markkinat voivat toimia tehokkaasti, mutta pyydän myös, että jatkamme ja vahvistamme niitä suunnitelmia, jotka eivät vieläkään palvele kansalaisia ja yrityksiä kunnolla.

Palveludirektiivi on yksi palvelualan avaamisen ensivaiheista, mutta meidän ei pidä pysähtyä siihen. Meidän pitäisi käyttää palveludirektiivin parissa työskennellessämme saamaamme kokemusta muiden esteiden poistamiseen ja olemassa olevien säädösten yksinkertaistamiseen. Monet alat ovat yhä suljettuja, monet käytännöt jäsenvaltioissamme estävät palvelujen vapaan liikkuvuuden, eikä palveludirektiivin lippulaivaidea – keskitetyt yhteyspisteet – toimi kunnolla.

Arvoisa komission jäsen, katson, että monet sisämarkkinoiden toimenpidepaketin aloitteista eivät tuota odotettuja hyötyjä, ellemme paranna palvelujen sisämarkkinoita. Toimenpidepaketin monien aloitteiden tehokas täytäntöönpano edellyttää palvelumarkkinoiden tehokasta toimintaa. Riittää, että mainitsen täällä ammattipätevyyksien tunnustamisen, sähköisen kaupankäynnin ja pk-yritysten olosuhteiden parantamisen, vaikka luettelo onkin tietysti paljon pidempi. Pyydän siis Euroopan komissiolta johdonmukaisuutta palvelualan avaamisessa, sillä tämä on edellytys sisämarkkinoiden toimenpidepaketin muiden aloitteiden onnistumiselle.

  Sergio Gaetano Cofferati (S&D). – (IT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, professori Mario Monti, mies, jonka liberaalia ajattelutapaa arvostetaan eikä koskaan kyseenalaisteta, sanoo kotimarkkinoita käsittelevässä raportissaan, että markkinoiden, sen sääntöjen ja kyseisillä markkinoilla työskentelevien ja elävien ihmisten oikeuksien välillä on saavutettava tasapaino. Hän sanoo näin, koska hän on vakuuttunut siitä, että sosiaalinen koheesio on tärkeä tekijä kilpailussa, ja koska hän ajattelee, kuten mekin, että sen enempää kansalaisten kuin tietysti työntekijöidenkään ihmisarvoa ei pitäisi koskaan kyseenalaistaa.

Tästä syystä sosiaalilauseke on tärkeä. Se on väline, jota Euroopan parlamentin suuri enemmistö kannattaa, ja siksi me pyydämme teitä ja puheenjohtaja Barrosoa sisällyttämään sen kaikkiin sisämarkkinoita koskeviin säädöksiin. Vain tällä tavalla, parantamalla yksittäisten työntekijöiden asemaa ja työpanosta, markkinat saavuttavat potentiaalinsa.

  George Sabin Cutaş (S&D). – (RO) Arvoisa puhemies, haluan kiittää esittelijöitä, varsinkin jäsen Camposia, heidän tekemänsä työn laadusta ja siitä, että he ovat laatineet kunnianhimoiset ehdotukset vastatakseen haasteeseen, joka koskee kahden ilmeisen ristiriitaisen tavoitteen sovittamista yhteen. Nämä haasteet ovat sisämarkkinoiden käynnistäminen uudelleen ja EU:n kansalaisten luottamuksen palauttaminen markkinoiden asianmukaiseen toimintaan.

Katson, että sisämarkkinoiden toimenpidepaketin on oltava yhtenäinen ja tasapainoinen, oltava hengeltään jäsen Grechin mietinnön ja professori Montin raportin mukainen ja luotava perusta eurooppalaisen lisäarvon kehittämiselle niin kansalaisille kuin yrityksillekin.

Kansalaisten oikeuksien ja huolenaiheiden on oltava keskeinen osa toimenpiteitä, joilla sisämarkkinat käynnistetään uudelleen ja niitä vahvistetaan. Pidän tältä osin myönteisenä ehdotusta EU:n kansalaisten peruskirjasta, jossa annettaisiin monella kielellä tietoa oikeudesta elää ja työskennellä missä tahansa jäsenvaltiossa.

  Puhemies. – (EN) Aloitamme nyt "catch the eye" -menettelyn. Valitettavasti listallani on noin 18 nimeä, joten kaikki eivät saa puheenvuoroa, sillä aikaa ei ole riittävästi. Yritän kuitenkin jakaa käytettävissä olevan ajan oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti.

  Ildikó Gáll-Pelcz (PPE). – (HU) Arvoisa puhemies, sisämarkkinoita ohjaavat monet yhtä tärkeät seikat. EU:n tasolla ongelma johtuu siitä, että meiltä puuttuu kattava pohja; silti tämä myös luo mahdollisuuksia kasvuun. Kolmessa mietinnössä on otettu nämä puutteet huomioon ja myös määritetty ne erinomaisella tavalla. Pelkkä näiden kuvaaminen ei kuitenkaan itsessään kannusta sidosryhmiä. Ehdotin mietintöluonnokseen lukuisia tarkistuksia, jotka koskivat muun muassa tiettyjen keskeneräisten, työntekijöiden liikkumisvapauteen liittyvien kysymysten ratkaisemista. Lisäksi sisämarkkinoiden pitäisi hyödyttää yhtä lailla kaikkia yrityksiä. Viittaan nyt erityisesti pk-yrityksiin. EU:n talouskasvua voidaan voimistaa vain poistamalla esteet sisämarkkinoilta. Toisin sanoen laajat, yhdennetyt markkinat voivat itsessään olla innovointi vauhdittava tekijä tulevaisuudessa. Kiitän esittelijöitä, kiitän komission jäsen Barnieria hänen tekemästään työstä ja kiitän puheenjohtajavaltio Unkaria. Arvoisa puhemies, kiitos.

  Monika Flašíková Beňová (S&D). – (SK) Arvoisa puhemies, usein sisämarkkinat pyritään säilyttämään sosiaalisten oikeuksien ja tiettyjen kansallisten työmarkkinaperinteiden kunnioittamisen kustannuksella. Tällä hetkellä sisämarkkinat kohtaavat toisenkin ongelman, sillä talouskriisi varjostaa niiden menestyksekkääseen kehittämiseen liittyviä näkymiä. Mielestäni on kuitenkin tarpeen sisällyttää sisämarkkinoihin sovellettaviin lakeihin sosiaalinen osatekijä kansalaisten ottamiseksi aidosti huomioon politiikassa ja koheesion takaamiseksi noudattamalla sosiaalisia oikeuksia ja työntekijöiden oikeuksia.

Yhteisenä tavoitteena on oltava sen varmistaminen, että sisämarkkinat ja niiden toiminta hyödyttävät sekä kansalaisia että yrityksiä ja edistävät siten yleisesti EU:n kilpailukyvyn kasvua. Meidän on myös pyrittävä saavuttamaan hyväksymiemme säädösten avulla tavoitteet, kuten vakaa ja vastuullinen palkkapolitiikka ja naisten riittävä edustus johtotehtävissä.

  Andrew Henry William Brons (NI). – (EN) Arvoisa puhemies, Euroopan unionin mietintöjä tarkasteltaessa ei koskaan pidä luottaa nimilappuun, vaan sisältö on tutkittava aina tarkkaan. Nämä mietinnöt näyttävät siltä kuin niissä olisi kyse sisämarkkinoista, kaupasta ja työpaikkojen siirtämisestä korkean palkkatason talouksista matalamman palkkatason talouksiin. Yksi esittelijä ei ole kuitenkaan hukannut tilaisuutta etsiä uutta tekosyytä maahanmuuton – paitsi EU:n sisällä tapahtuvan maahanmuuton myös EU:n ulkopuolelta suuntautuvan maahanmuuton – edistämiselle.

Jäsen Correia de Camposin mietinnössä sanotaan, että korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien ja kausityöntekijöiden virta – ja jälkimmäisethän eivät yleensä ole tunnettuja ylenpalttisesta ammattipätevyydestään – hyödyttäisi Euroopan taloutta. Ihmisiä ei nähdä ihmisinä vaan liikkuvina tuotannontekijöinä. Jos tuomme kolmannesta maailmasta osaavia työntekijöitä, viemme köyhiltä mailta ne ihmiset, joita niillä ei olisi varaa menettää.

Lisäksi jos kolmannesta maailmasta tuodaan ihmisiä Eurooppaan, he tuovat osan kolmatta maailmaa mukanaan. Heitä ei voida muuttaa eurooppalaisiksi hitusella kulttuurista tähtipölyä. Ihmiset eivät ole erilaisten kulttuurien tulos, vaan erilaiset kulttuurit ovat tulosta ihmisten erilaisuudesta.

  Lara Comi (PPE). – (IT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, Euroopan komissio laati tämän tärkeän tiedonannon vastauksena professori Montin viime toukokuussa julkistamaan raporttiin, ja olen samaa mieltä siinä esitetyistä suuntaviivoista.

Hallinto ja kumppanuus ovat kaksi markkinoiden elvyttämisen kannalta olennaista näkökohtaa. Jotta markkinoista todellakin saataisiin entistäkin tehokkaammat ja kilpailukykyisemmät, ne tarvitsevat vahvaa poliittista ohjausta ja korkeatasoista johtajuutta. Tämä saavutetaan myös tekemällä koko eurooppalaisesta järjestelmästä demokraattisempi. Hyväksymiemme kantojen, päätösten ja säädösten on synnyttävä EU:n eri toimielinten välisen erittäin koordinoidun yhteistyön tuloksena.

Lisäksi parlamentin roolia sisämarkkinoita koskevan lainsäädännön laatimisessa voidaan edelleen vahvistaa. Lissabonin sopimus on jo vienyt meitä suuresti tähän suuntaan; toisin sanoen siinä on vahvistettu uudet säännöt, jotka tuovat parlamentille lisää valtaa, mutta tämä ei yksinään riitä. Viittaan erityisesti niihin asiakirjoihin, joihin parlamentti on ottanut voimakkaasti ja selkeästi kantaa mutta joiden osalta sen kanta on kuitenkin poikennut neuvoston ja jäsenvaltioiden hallitusten kannasta.

  Catherine Stihler (S&D). – (EN) Arvoisa puhemies, tämä keskustelu on hyvin tärkeä, sillä tehostamalla sisämarkkinoita saamme mahdollisuuden luoda talouskasvua, joka vaikuttaa oleellisesti työpaikkojen luomiseen. Ilahduin siitä, että sosiaalilausekkeesta saatiin aikaan kompromissi. Markkinoiden ja sosiaalisten arvojemme välinen tasapaino on hyvin tärkeä, ja tämän periaatteen unohtaminen olisi ollut hyvin vahingollista.

Digitaalistrategiasta totean, että vaikka monet jäsenvaltiot edistyvätkin asiassa, monet eivät valitettavasti pidä sitä keskeisenä. Elleivät jäsenvaltiot saavuta tämän strategian osalta tuloksia, koko EU:n kilpailukyky kärsii. Millä tavoin painostamalla voimme varmistaa, ettei yksikään EU:n kansalainen asuinpaikastaan riippumatta jää jälkeen tässä meitä ympäröivässä digitaalisessa vallankumouksessa?

Lopuksi totean julkisista hankinnoista, että kannatan komission ehdotuksia. Kuinka voimme kuitenkin varmistaa, että innovatiiviset julkiset hankinnat ovat keskeinen osa strategiaamme?

  Miroslav Mikolášik (PPE). – (SK) Arvoisa puhemies, ajatus siitä, että eurooppalaisten on luotava lisää työtä tai lisää työpaikkoja, on meille perustavanlaatuisen tärkeä. Ennen kaikkea on ymmärrettävä, että kansalaisten on oltava keskeinen osa aloitetta, olipa kyse sitten kuluttajan oikeuksista, viestintästrategioista, tekijänoikeudesta tai pk-yritysten – jokaisen talouden selkärangan – rajat ylittävän liiketoiminnan toimintaympäristön parantamisesta.

Meidän on nopeutettava ammattipätevyyksien tunnustamista liikkuvuuden lisäämiseksi ottaen samalla huomioon työehtosopimukset. Pidän myös erittäin tärkeänä sitä, että samat lait pannaan täytäntöön kaikissa maissa, sekä riittävää sosiaalista suojelua – toistan, sosiaalista suojelua – ja sosiaalisen syrjäytymisen torjuntaa.

Arvoisa puhemies, haluan lopuksi sanoa, että näiden tekijöiden sisällyttäminen eurooppalaiseen tutkintojen viitekehykseen hyödyttää todella kansalaisia ja on tehokas työvoiman liikkuvuutta edistävä mekanismi.

  María Irigoyen Pérez (S&D). – (ES) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, kiitos sanoistanne, olen kanssanne samaa mieltä siitä, että meidän on kuunneltava kansalaisiamme ja palautettava heidän uskonsa Euroopan yhdentymishankkeeseen. Siksi tämä päivä saattaa olla suuri päivä Euroopalle ja sen sosiaaliselle yhdentymiselle. Tämä johtuu siitä, että hyväksymällä nämä mietinnöt otamme askeleen kohti sisämarkkinoiden elvyttämistä, joka on keskeinen keino puuttua nykyiseen talouskriisin, ja vastaamme niiden kansalaisten pyyntöihin, jotka haluavat laajemman Euroopan ja vahvemmat sosiaaliset oikeudet.

EU:n on vastattava uusiin sosiaalisiin haasteisiin, tehtävä taloudestaan hyvin kilpailukykyinen sosiaalinen markkinatalous, edistettävä huomattavasti kasvua ja luotava enemmän ja parempia työpaikkoja. Tämän tavoitteen pitäisi kuitenkin perustua siihen, että kaikkeen sisämarkkinalainsäädäntöön sisällytetään sosiaalilauseke, että keskitämme huomiomme kansalaisiin ja asetamme heidät etusijalle ja että vahvistamme siten heidän sosiaalisia oikeuksiaan.

Lopuksi haluan pyytää komissiota esittelemään nämä ehdotukset mahdollisimman pian.

  Seán Kelly (PPE). – (GA) Arvoisa puhemies, sisämarkkinat ovat epäilemättä olleet jäsenvaltioille hyvin tärkeät taloudellisen edistyksen kannalta. Tulevaisuudessa ne ovat vieläkin tärkeämmät, erityisesti kotimaani kaltaisille maille, jotka yrittävät selviytyä talouden taantumasta.

(EN) Katson, että sisämarkkinat edellyttävät kahta asiaa: ensinnäkin sitä, että yleisö ja erityisesti pk-yritykset ovat hyvin tietoisia niiden tarjoamista mahdollisuuksista, ja toiseksi sitä, että puramme niiden kehityksen esteet.

Ensinnäkin sähköisen kaupankäynnin kehittäminen edellyttää ehdottomasti nopeita laajakaistayhteyksiä. Toiseksi tarvitsemme ehdottomasti EU:n energia-alan sisämarkkinoita varten EU:n laajuisen superverkon, joka on pitkän aikavälin hanke. Kolmanneksi tarvitsemme innovoinnin alalla tehostetussa yhteistyössä eurooppapatentin, johon puheenjohtaja Győri viittasi, sekä yliopistoihin osaamiskeskuksia, joita arvioidaan riippumattomasti.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL). – (PT) Arvoisa puhemies, kokemus on osoittanut, ettei kilpailun sekä sosiaalisten oikeuksien ja työntekijöiden oikeuksien puolustamisen välillä ole tasapainoa. Sisämarkkinoiden vapauttaminen on johtanut tähän mennessä yksityistämisten lisääntymiseen, sen myötä työttömyyden kasvuun, työn epävarmuuteen ja monissa tapauksissa kuluttajille tarjottavien palvelujen huononemiseen. Lukuisissa esimerkkitapauksissa, kuten kotimaassani Portugalissa, liikenne-, posti- ja viestintäalan toimintaa on vapautettu ja palvelut ovat nyt huonompia, työpaikkoja on kadonnut ja työpaikat ovat epävarmempia. Siksi meidän mielestämme kaikissa näissä prosesseissa on tärkeää puolustaa sosiaalilauseketta. Suurin ongelma on se, etteivät hallitukset, komissio itse tai neuvosto noudata sitä, mikä kävi selvästi ilmi neuvostossa 25. maaliskuuta käydyistä keskusteluista.

  Olga Sehnalová (S&D). – (CS) Arvoisa puhemies, uskon vakaasti, että kansalaisten tietoisuus ja luottamus ovat keskeisen tärkeitä asioita sisämarkkinoiden menestyksen kannalta. Tämä tietenkin edellyttää muun muassa kansalaiset helposti tavoittavaa ja kansalaisten kannalta ymmärrettävää viestintää. Haluankin pyytää jälleen komissiota pohtimaan vakavasti sitä, miten se selittää suunnitelmansa kansalaisille. Itse sisämarkkina-asiakirjasta järjestetty julkinen kuuleminen osoitti, mitä kansalaiset pyytävät ja mitä he pitävät Euroopan yhdentymiskehityksen suurimpina heikkoina kohtina. Monet pitivät ehdotusta nro 48 tärkeimpänä. Siinä komissio sitoutuu tehostamaan vuoropuhelua kansalaisten kanssa kuulemisten avulla. Tämän jälkeen se kiinnittää erityistä huomiota kuluttajiin lainsäädäntöä laatiessaan. Luotan siihen, että julkisten kuulemisten tulokset otetaan tässä tapauksessa yhtälössä huomioon.

Haluan lopuksi kiittää kaikkia esittelijöitä ja toivottaa teille, arvoisa komission jäsen, kaikkea hyvää tulevaan työhön.

  Anna Maria Corazza Bildt (PPE). – (EN) Arvoisa puhemies, meidän on aika ottaa reaalitalous keskeiseksi osaksi EU:n strategiaa ja palauttaa kansalaisten luottamus yhteisiin markkinoihimme. Sisämarkkinoiden uudelleen käynnistäminen on EU:lle historiallinen tilaisuus saada asiat luistamaan. Käytetään tämä tilaisuus.

Paras tapa pyrkiä kohti sosiaalista Eurooppaa on luoda työpaikkoja, ja juuri siitä sisämarkkinoissa on kyse. Siksi olen sitoutunut pyrkimykseen olla vesittämättä tätä tärkeää asiakirjaa ja tavoitteeseen parantaa EU:n kilpailukykyä globaaleilla markkinoilla ja luoda työpaikkoja. Olen vastustanut houkutusta laatia tarpeettomia säännöksiä, luoda ylimääräistä byrokratiaa tai laatia sosiaalilausekkeen kaltaisia lausekkeita. Olen tukenut saavutettua yhteisymmärrystä eli sitä, että annamme komissiolle laajat valtuudet edetä asiassa.

Nyt on aika toimia. EU:n kaikkien toimielinten, sidosryhmien ja neuvoston pitäisi kantaa yhteinen vastuunsa, siirtyä tavaroiden vapaata liikkuvuutta koskevan toimenpidepaketin, palveludirektiivin ja pk-yrityksiä tukevan Small Business Act -aloitteen täytäntöönpanoon ja lisätä luottamusta sähköiseen kaupankäyntiin.

Viimeisenä muttei vähäisimpänä toivon, että vähittäiskauppa, joka on yksi EU:n talouden kulmakivistä, otettaisiin myös keskeiseksi osaksi poliittista asialistaa.

  Sylvana Rapti (S&D). – (EL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, ymmärrättekö, että EU:n tulevaisuus on teidän käsissänne? Katson, että tämänpäiväinen keskustelu on valtavan tärkeä Euroopan unionin, EU:n kansalaisten ja euron tulevaisuudelle. EU:n kansalaisten on hyvin vaikea sietää ja ymmärtää 27:ssä EU:n jäsenvaltiossa heihin vaikuttavia julkisen talouden säästötoimenpiteitä, elleivät he ymmärrä sisämarkkinoiden arvoa ja merkitystä. Katson siksi tämän keskustelun ratkaisevan tänään sen, tuleeko sisämarkkinoiden 20. vuosipäivästä ensi vuonna juhlapäivä vai muistopäivä.

Katson, että kansalaisten, yritysten ja hallinnon muodostaman kolmion on oltava tasakylkinen kolmio. Tällä hetkellä kansalaisia edustava kolmion kylki on äärimmäisen heikko. Epäkohta voidaan korjata vain horisontaalisella sosiaalilausekkeella, joten olemme pyytäneet sellaista, ja siksi yritämme saavuttaa kompromissin. Lopuksi totean, että Jacques Delors sanoi, ettei kukaan voi rakastua sisämarkkinoihin. Siitä pitäisi tehdä rakastettava.

  Michel Barnier, komission jäsen. – (FR) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, kiitän lämpimästi teitä kaikkia laadukkaista puheenvuoroistanne, jotka edustivat kaikenlaisia näkemyksiä. Kuuntelin suurella mielenkiinnolla kaikkea, mitä sanoitte: sitä, kuinka kerroitte seuraavanne tilannetta tarkasti, ja sitä, kuinka rohkaisitte minua ja kerroitte tukevanne lähestymistapaamme. Kiinnitin tähän erityisen tarkasti huomiota, sillä tarvitsemme sitä.

Haluan kiittää uudelleen kaikkia kolmea esittelijää, jäsen Kalnietea, jäsen Buşoita ja jäsen Correia de Camposia, sekä sanoa jäsen Kožušníkille, että hän oli oikeassa painottaessaan jäsen Harbourin keskeistä roolia tässä keskustelussa, sillä ei ollut lainkaan itsestään selvää, että 11 valiokuntaa kykenisivät tekemään yhteistyötä. Haluankin kiittää puheenvuoron käyttäneitä esittelijöitä. Hyvät parlamentin jäsenet, jäsen Grech ja professori Monti suosittelivat tätä kokonaisvaltaista lähestymistapaa, ja komissio teki samaan aikaan samaa työtä puheenjohtaja Barroson johdolla. Olemme tehneet 12 muun komission jäsenen kanssa yhteistyötä laatiaksemme nämä 50 ehdotusta ja määrittääksemme lopulta ensi viikolla 12 keinoa nykyaikaistaa sisämarkkinoita ja laatiaksemme 12 symbolista ehdotusta näistä keinoista.

Jäsen Zwiefka puhui utopiasta ja muisteli EU:n perustajia. Muistan, mitä yksi heistä – Jean Monnet – sanoi, kun sisämarkkinoita kohti otettiin aivan ensimmäiset askeleet ja hiili ja teräs tuotiin yhteen vuonna 1950. Hän sanoi: "En ole pessimisti enkä optimisti, olen vain määrätietoinen." Hyvät parlamentin jäsenet, uskon, että juuri nyt – ja toistan nyt itseäni – kun kuuntelette tarkkaan yleisöä ja sen kiukkua ja huolta, kun näette, miten moni kansalainen kärsii, kun näette työttömyyttä ja kasvun heikkenevän, on aika tarttua asioihin, erityisesti talouteen ja kasvuun, uudella määrätietoisuudella. Lisäksi jäsen Thun viittasi juuri tähän eurooppalaiseen määrätietoisuuteen. Mielestäni on hyvin tärkeää, että yhdessä eri valiokuntien ja ryhmien kesken tekemänne äärimmäisen rakentavan työn ansiosta voitte edetä nopeasti – ainakin niin toivon – äänestykseen, joka ilmentää tätä määrätietoisuutta ja jonka tulos neuvoston ja omalta osaltaan myös komission on otettava huomioon. Joka tapauksessa tämä yhdessä tekemänne tukea antava työ vahvistaa omaa määrätietoisuuttani, ja olen kokenut, että sisämarkkinoiden toimenpidepaketista neljä kuukautta sitten käymämme julkisen keskustelun onnistuminen – saimme muistaakseni 850 vastausta – ja itse Eurooppa-neuvoston tuki lähestymistavallemme ovat saaneet minut vakuuttuneeksi.

Näin komissio laatii ehdotukset, joita koskevat tekstit se on sitoutunut toimittamaan seuraavien 12 kuukauden aikana, ja toivon, että me – neuvosto, parlamentti ja komissio – kykenemme panemaan nämä tekstit täytäntöön vuonna 2011 ja 2012.

Hyvät parlamentin jäsenet, kuten voitte huomata, me, komissio, tuotamme teidän hyväksymänne lainsäädännön tuloksena paljon säädöksiä. Säädökset, joita laadin parhaillaan siitä, mitä meidän on otettava opiksemme talouskriisistä, vastaavat kriisiin tai ovat luonteeltaan ennalta ehkäiseviä. Tältä osin sisämarkkinoiden toimenpidepaketin tapauksessa tavoitteenamme on laatia ennakoiva ja dynaaminen säädös ja tehdä jäsen Juvinin ja jäsen Auconien suositusten mukaisesti sisämarkkinoista sellaiset, millaiset niiden pitäisi olla: mahdollisuuksien alue rajoitteiden alueen sijaan, jollaisena pk-yritykset ja kansalaiset sisämarkkinoita pitävät.

Kansalaiset, kuluttajat ja me teemme yhteistyötä taataksemme kuluttajien kuluttamien tuotteiden turvallisuuden ja poistaaksemme kaikki syrjivät esteet. Kansalaiset ja työntekijät ja me teemme yhteistyötä toisessa maassa työskentelevien henkilöiden ammattipätevyyden tunnustamisen ja sosiaalisten oikeuksien kunnioittamisen parissa. Juuri tätä jäsen Jaakonsaari ja jäsen Gebhardt pyysivät. Kansalaiset käyttävät julkisia palveluja. Tähän liittyviä huolenaiheita otti esiin erityisesti jäsen Triantaphyllides, ja lisäksi kehotan puheenvuoron juuri käyttänyttä jäsen Castexia lukemaan huolellisesti – niin kuin hän on epäilemättä tehnyt – kollegani jäsen Almunian ehdotuksen Montin ja Kroesin paketin tarkistamisesta. Se sisältää mielestäni uusia ja avoimia vastauksia, jotka koskevat julkisten palvelujen laatua ja saatavuutta. Lisäksi kansalaiset ovat säästäjiä ja lainanottajia, ja olen juuri hahmotellut säännöksiä, jotka koskevat yhtenäisiä asuntoluottomarkkinoita.

Kansalaisten lisäksi meillä on yrityksiä, jotka luovat työpaikkoja. Jäsen Creutzmann, jäsen Karas ja jäsen Corazza Bildt puhuivat siitä, että meidän on parannettava kilpailukykyä, erityisesti pk-yritysten kilpailukykyä. Pyrimme kehittämään tilinpito- ja verotussääntöjä suotuisampaan suuntaan, edistymään innovoinnin, patenttien ja tekijänoikeuksien alalla, jonka jäsen Manders mainitsi, edistämään investointeja ja työskentelemään uskoakseni myös julkisten ja yksityisten kumppanuuksien parissa. Kiitän jäsen Vergnaudia tuesta, jota hän on osoittanut hankintoja koskevalle hankkeellemme.

Meidän on parannettava sisämarkkinoiden hallintoa. Jäsen Schwab sanoi juuri jotakin hyvin tärkeää rajojen häivyttämisestä, ja olen yrittänyt työskennellä tämän asian parissa kollegoideni kanssa komissiossa. Rajojen häivyttäminen koskee eri direktiivien arvioimista.

Kuten jo tiedätte, teen parhaillani maa- ja palvelukohtaista arviointia, joka liittyy jäsen Handzlikin ja jäsen Roithován juuri mainitsemaan palveludirektiiviin, ja näen selvää näyttöä markkinoiden eristämisestä. Joskus palveludirektiivin, ammattipätevyyden tunnustamista koskevan direktiivin ja sähköistä kaupankäyntiä koskevan direktiivin käytössä ilmenee niin sanottu haitarivaikutus yksittäisen työntekijän tai tietyn insinöörin tai arkkitehdin tapauksessa.

Hyvä jäsen Schwab, pyrin häivyttämään rajoja tarvittavalla tavalla.

Jäsen Løkkegard ja jäsen Grech mainitsivat myös viestinnän. Ennen kuin viestintä aloitetaan, on tehtävä jotakin, ja kun tehdään jotakin, siitä on kerrottava niin, että kansalaiset ymmärtävät, mitä on tehty. Siksi pidän koko sisämarkkinajärjestelmässä hyvin tärkeinä niitä välineitä, jotka tuovat EU:n lähemmäksi kansalaisiaan. Niitä ovat Solvit-järjestelmä, joka on alkanut toimia hyvin, sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmä, keskitetyt yhteyspisteet, Sinun Eurooppasi -portaali ja foorumi, jonka jäsen Grech mainitsi ja jolla parannetaan vuoropuhelua kaikkien sidosryhmien ja kansalaisyhteiskunnan kesken.

Arvoisa puhemies, haluan lopuksi muistuttaa kaikkia muutamista käsityksistä, jotka ovat ohjanneet sitä, mitä olen tehnyt käyttäessäni minulle teidän tuellanne annettuja valtuuksia.

Haluan aloittaa tärkeimmästä käsityksestäni, sillä puhumme taloudesta ja työllisyydestä. Hyvät parlamentin jäsenet, muu maailma ei jää odottamaan meitä. Se etenee tietyillä aloilla paljon nopeammin kuin me. Emme saa jäädä paikoillemme polkemaan ja seurata oman tulevaisuutemme kehittymistä sivusta. Meidän, eurooppalaisten, on oltava oman tulevaisuutemme taustalla vaikuttava voima. Lisäksi sisämarkkinat ovat tärkein peruste – voima, joka pakottaa meidät olemaan oman tulevaisuutemme toimijoita. Kävin Kiinassa muutama päivä sitten. Meitä kunnioitetaan, koska muodostamme 500 miljoonan kuluttajan ja kansalaisen markkinat. Jatketaan resurssiemme keskittämistä ja vahvistetaan ydintämme – sisämarkkinoita.

Sisämarkkinat ovat kulmakivi, taloutemme perusta. Jos ne toimivat tehokkaasti, kaikki, mitä rakennamme niiden varaan yksityisin aloittein taikka paikallisin, kansallisin tai eurooppalaisin julkisen ja yksityisen sektorin aloittein, toimii paremmin. Miksi esimerkiksi pyrimme niin voimakkaasti elvyttämään patenttiasiaa, joka on ollut umpikujassa viimeiset 30 vuotta? Siksi, että innovoinnin alalla ja luovalla alalla kaikkia julkisia ja yksityisiä aloitteita haittaa pahasti se, ettei meillä ole eurooppapatenttia ja että patenttimme ovat kymmenen kertaa kalliimpia kuin Yhdysvalloissa. Siispä perustan on toimittava tehokkaasti. Tämä on asian ydin, ja kun onnistumme tässä, voimme toteuttaa tehokkaammin lukuisia aloitteita sen pohjalta.

Toinen tärkeä ajatukseni on se, että on tullut aika yrittää elvyttää kasvua. Tältä osin haluan tuoda esiin olevani samaa mieltä jäsen Turusen kanssa. Hän vaati juuri erilaista kasvua. Jäsen Turunen oli oikeassa siinä, että tämän kriisin jälkeisen kasvun on poikettava aiemmasta kasvusta. Sen on kunnioitettava enemmän luonnonvaroja ja luonnonalueita, jotka eivät ole maksuttomia eivätkä ehtymättömiä, ja meidän on koottava nämä tavoitteet erityisesti uusiin julkisia hankintoja ja verotusta koskeviin lakeihin ja säädöksiin, joiden on osaltaan edistettävä ekologisempaa kasvua.

Hyvät parlamentin jäsenet, kolmas käsitykseni on se, ettei kasvu voi olla kestävää ilman innovointia tai sosiaalista koheesiota. Juuri tämä on se dynaaminen kompromissi, johon jäsen Canfin viittasi ja jota professori Monti suositteli, myös verotuksen alalla. Jäsen Canfin ja jäsen Cofferati mainitsivat molemmat tämän asian, ja jäsen Toia mainitsi juuri äsken asian, joka sisältyy sisämarkkinoiden toimenpidepaketin ehdotuksiin: kyse on sosiaalisen liiketoiminnan kehittämisestä – alasta, johon itse uskon.

Neljäs käsitykseni, jonka toistan tässä, on se, että jos haluamme voittaa kisan kilpailukyvystä, jokaisella alueellamme on tehtävänsä riippumatta siitä, miten heikkoja ne ovat tai miten kaukana Brysselistä ne sijaitsevat. Jokainen yritys, pieninkin, voi voittaa oman kisansa, ja meidän on autettava yrityksiä siinä. Lisäksi kaikki kansalaisemme, myös heikoimmat, jotka jäävät joskus haittojen vuoksi syrjään, voivat voittaa omat kisansa kilpailukyvystä, jos heitä rohkaistaan ja tuetaan.

Viides käsitykseni liittyy siihen, mitä muualla maailmassa tapahtuu: tavoitteenamme täytyy ehdottomasti olla se, että olemme toimijoita, emme sivustaseuraajia. Emme saa myöskään tyytyä siihen, että Eurooppa on kulutuksen maanosa. Euroopan on oltava jatkossakin tuotannon maanosa – sen on paitsi tuotettava palveluja myös oltava alue, jonka tuotantokanta säilytetään, ja pyrimme tähän niillä ehdotuksilla, joita teemme pitkän aikavälin investoinneista.

Hyvät parlamentin jäsenet, olen esittänyt teille yhteenvedon sitä, millainen kaksijakoinen tavoite minulla oli aloittaessani työni komission jäsenenä. Tavoite ei ole muuttunut vaan pysyy samana valtuutukseni loppuun saakka. Saatamme rahoitusmarkkinat, joita tarvitsemme, palvelemaan jälleen reaalitaloutta – tilanne on ollut päinvastainen viimeisten 15 vuoden ajan. Yritysten ei kuulu työskennellä markkinoiden hyväksi, vaan säänneltyjen ja paremmin hallittujen ja valvottujen rahoitusmarkkinoiden on palveltava reaalitaloutta. Tavoitteenamme on myös saattaa reaalitalous eli suuret sisämarkkinat palvelemaan jälleen kasvua ja inhimillistä edistystä. Teidän pitäisikin lukea ensi viikolla sisämarkkinoiden toimenpidepaketin luonnos, jota Euroopan komissio ehdottaa – se ei ehkä ole täydellinen, ja sitä voidaan epäilemättä parantaa – ottaen huomioon keskustelunne ja myös tämä kaksitahoinen tavoite: se, että markkinat palautetaan palvelemaan taloutta ja talous palautetaan palvelemaan kasvua ja inhimillistä edistystä.

  Enikő Győri, neuvoston puheenjohtaja – (HU) Arvoisa puhemies, haluan kiittää kaikkia tähän keskusteluun tänään osallistuneita. Tämä on minulle äärimmäisen tärkeää kahdesta näkökulmasta. Olette ensinnäkin vahvistaneet puheenjohtajavaltio Unkarin näkemyksen, jonka mukaan sisämarkkinoilla on valtavan tärkeä tehtävä, sillä ne vauhdittavat viimeinkin Euroopan unionin talouskasvua ja takaavat, että voimme lopulta luoda taas uusia työpaikkoja. Toinen tämän keskustelun suuri hyöty on se, että täällä on esitetty varsin monia ajatuksia ja ideoita, jotka voimme myös sisällyttää neuvoston työhön. Komissio on jo tehnyt hyvän osan työstä. Komissiollakin on silti luonnollisesti vielä paljon tehtävää. Neuvosto toivoo pääsevänsä tekemään Euroopan parlamentin kanssa erittäin tiivistä yhteistyötä myöhemmin, kun hyväksymme erityistä lainsäädäntöä. Siksi kiitän kaikkia, jotka ovat osallistuneet tähän mennessä tähän prosessiin joko esittelijöinä tai sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan jäseninä ja joiden osallistumiseen luotamme myös tulevaisuudessa.

Kuten täällä on jo mainittu moneen kertaan, puheenjohtajavaltio Unkari on kannattanut vahvan Euroopan tavoitetta. Tämä on myös puheenjohtajavaltio Unkarin motto. Olemme lisäksi aina sanoneet pyrkivämme luomaan vahvan Euroopan, jonka politiikan ytimessä ovat kansalaiset ja ihmiset, emmekä saa unohtaa tätäkään tarkastellessamme sisämarkkinoita.

Haluan puhua erikseen muutamasta keskustelussa laajimmin käsitellystä kysymyksestä. Ensimmäinen niistä on pk-yritysten tilanne. Pk-yritykset ovat todellakin keskeisiä toimijoita sisämarkkinoilla, ja pyrimme siksi tekemään kaikkemme tuodaksemme ne maailmankartalle. Tämä tarkoittaa osittain sitä, että helpotamme rahoituksen saatavuutta, pienennämme hallinnollista taakkaa ja yksinkertaistamme pk-yritysten osallistumista julkisiin hankintoihin. Pidämme pk-yrityksiä tukevan Small Business Act -aloitteen tarkistamista hyvin tärkeänä, ja se on kilpailukykyneuvoston asialistalla toukokuussa. Tarkoituksenamme on hyväksyä päätelmiä myös tästä aiheesta.

Toinen tällainen aihe on digitaalistrategia. Myös siitä on puhuttu tämänpäiväisessä keskustelussa paljon. Tiedämme kaikki, että tällä alalla on valtavasti hyödyntämätöntä potentiaalia. Meidän on parannettava paperittoman hallinnon ja liiketoiminnan mahdollisuuksia ja edellytyksiä. Sähköistä kaupankäyntiä ja sähköistä hallintoa koskevat aloitteet palvelevat tätä tavoitetta, mutta katson laajemmin, että myös kuluttajien oikeuksia koskevan direktiivin tavoitteena on edistää rajat ylittävää liiketoimintaa EU:n yhtenäisten sääntöjen pohjalta. Tässä yhteydessä voisin mainita myös palveludirektiivin täytäntöönpanon, joka vaikuttaa merkittävään osaan sisämarkkinoita, joiden tärkeänä osana on yksinkertaistettu sähköinen hallinto.

Kolmantena seikkana haluaisin ottaa esiin sen, että meidän on mielestäni mahdotonta toteuttaa sisämarkkinat rakentamatta ja toteuttamatta energia- ja liikenneinfrastruktuuria. Puheenjohtajavaltio Unkari on jo kiinnittänyt kolmen ensimmäisen kuukauden aikana erityistä huomiota energian sisämarkkinoiden luomiseen. Monet jäsenet mainitsivat keskustelussa myös infrastruktuuriobligaatiot. Odotamme mielenkiinnolla tähän liittyvän julkisen kuulemisen tulosta. Olemme kiinnittäneet tähän mennessä paljon huomiota myös teollis- ja tekijänoikeuksien suojeluun. Mainitsin aloituspuheenvuorossani myös eurooppapatenttijärjestelmän ja luotan siihen, että tehostetun yhteistyön käynnistyttyä onnistumme muotoilemaan sen sisällön yhdessä ja että edistymme toukokuun kilpailukykyneuvostossa mahdollisimman paljon täytäntöönpanosääntöjen suhteen. Lisäksi toivon jopa olevan mahdollista, että onnistumme pääsemään sopimukseen.

Lopuksi haluan puhua sosiaalisista näkökohdista. Tämä asia herätti eniten kiinnostusta tämänpäiväisessä keskustelussa ja nostatti myös eniten tunteita täällä parlamentissa. Uskon, että tästä aiheesta on käyty hyvin eloisaa keskustelua komissiossa sekä täällä parlamentissa, ja olen varma, että näin tapahtuu myös neuvostossa.

Kuten olen sanonut aikaisemmin, tarvitsemme vahvan EU:n, jonka ydin muodostuu inhimillisestä tekijästä. Katson tämän osoittavan selvästi, miten puheenjohtajavaltio Unkari lähestyy tätä kysymystä. Voimme kuitenkin saavuttaa sen vain tasapainoisella tavalla ja ottaen kaikki näkökohdat huomioon. Toisin sanoen jos otamme inhimillisen tekijän keskipisteeksemme, tärkeintä on epäilemättä työpaikkojen luominen. Uskon nimittäin, että enin, minkä voimme tarjota kansalaisillemme, on se, että takaamme, että jokainen, joka haluaa tehdä työtä, myös saa työtä.

Toinen asia on se, että kuten kaikki tiedämme, Euroopan sosiaalinen malli, Euroopan sosiaalinen markkinatalous, on pantu koetukselle. Sen suojeleminen on yhteisen etumme mukaista. Meillä ei tietenkään ole yhtenäistä mallia kaikissa 27 jäsenvaltiossa, sillä panemme sen täytäntöön eri tavoin. Meidän on myös oltava realistisia. Tämä malli on pantu koetukselle: EU:n kilpailukyky, jäsenvaltioiden kilpailukyky, riippuu siitä, onnistummeko mukauttamaan tämän sosiaalisen mallin 2000-luvun haasteisiin. Emme siksi saa pitää sitä pyhänä, vaan asiana, jota puolustamme yhteisin toimin samalla, kun tuomme sen 2000-luvulle.

Lopuksi totean, että myös liikkuvuus on mainittu täällä toistuvasti. Uskon, että tällä alalla meidän on nopeinta ja helpointa edetä, ja haluaisimmekin hyväksyä toukokuun kilpailukykyneuvostossa asiaa koskevia päätelmiä kaikin keinoin.

Lopuksi totean, että puheenjohtajavaltio Unkarin tarkoituksena on taata, että sisämarkkinat saavat mahdollisimman paljon näkyvyyttä, ja olemme valmiita antamaan lupauksia korkeimmalla tasolla. Luotamme tässä komission jäseniin ja puheenjohtajaan sekä Euroopan parlamentin jäseniin ja puhemieheen.

  Sandra Kalniete, esittelijä. – (LV) Arvoisa puhemies, tämän hedelmällisen keskustelun päätteeksi haluan korostaa keskustelun osoittaneen, että me Euroopan parlamentin jäsenet tunnustamme olevamme EU:n kansalaisille vastuussa talouden elvyttämisestä ja työpaikkojen luomisesta. Sisämarkkinoiden lujittaminen on talouden elvyttämiselle aivan yhtä tärkeää kuin kaksi muutakin aloitetta, jotka koskevat talouden hallinnan vahvistamista ja Eurooppa 2020 -strategiaa. Meidän on korotettava sisämarkkinoiden poliittista profiilia. Sekä poliitikkojen että koko yhteiskunnan on ymmärrettävä sen merkitys, joten viestintä on hyvin tärkeä osa sisämarkkinoiden elvyttämistä: viestintä yritysten kanssa, viestintä eurooppalaisten kanssa ja myös viestintä kolmen toimielimen kesken. Olen ilahtunut siitä, että yhteisenä tavoitteenamme on elvyttää, yhtenäistää ja vahvistaa EU:n markkinoita.

  António Fernando Correia De Campos , esittelijä. – (PT) Arvoisa puhemies, haluan aluksi kiittää kaikkia tähän varsin onnistuneeseen keskusteluun osallistuneita henkilöitä. En saanut kuitenkaan aikaa lukea puheeni viimeistä osaa, jossa halusin pääasiassa kiittää komission jäsen Barnieria. Paras tapa kiittää häntä on toistaa hänen puheensa ensimmäinen lause. Hän sanoi, että EU:n on aika asettaa tulevaisuuden kiintopisteet eikä vain antaa ihmisille huonoja uutisia. Arvoisa komission jäsen, olen kanssanne täysin samaa mieltä ja haluankin kertoa teille, että tältä osin parlamentti on tehnyt työnsä hyvissä ajoin ja on valmis kertomaan kansalaisille hyviä uutisia.

  Cristian Silviu Buşoi, esittelijä. – (EN) Arvoisa puhemies, haluan kiittää teitä kaikkia osallistumisestanne tähän keskusteluun ja hyvistä huomioistanne. Haluan myös kiittää kollegoitani jäsen Kalnietea ja jäsen Correia De Camposia heidän tekemästään hyvästä työstä.

Meillä on nyt edessämme kolme mietintöä, jotka ovat syntyneet muutaman kuukauden kovan työn tuloksena. Kohtaamistani vaikeuksista huolimatta olen tyytyväinen saavuttamiini tuloksiin. Olemme määrittäneet oikeat haasteet ja joukon toteuttamiskelpoisia ratkaisuja. Ne ilmentävät myös selvästi Euroopan parlamentin sitoutumista sisämarkkinoiden syventämiseen ja vahvistamiseen.

Uskon vahvasti, että kolme mietintöä täydentävät hyödyllisellä tavalla komission järjestämää laajaa julkista kuulemista, joka tuotti lähes 750 vastausta. Mielestäni on hyvä, että yritykset, yksityishenkilöt, kansalaisjärjestöt ja viranomaiset ovat osoittaneet mielenkiintoa sisämarkkinoiden toimenpidepakettia kohtaan, koska on ratkaisevan tärkeää, että saavutamme laajan yhteisymmärryksen toimenpiteistä sisämarkkinoiden räätälöimiseksi kansalaistemme ja yritystemme odotusten mukaan.

On ilo huomata, että komissio toimii todella aktiivisesti ja että osa aloitteista on jo käynnissä. En epäile lainkaan sitä, että komissio ottaa asiamukaisesti huomioon Euroopan parlamentin näkemykset, sillä loppujen lopuksi tärkein kysymys on se, onnistummeko saamaan toimillamme ja pyrkimyksillämme merkittäviä tuloksia aikaan. Vastaukseni kysymykseen on kyllä, me pystymme siihen, mutta tämä vaatii rohkeutta, ei ujostelua. Meidän on ryhdyttävä toimiin välittömästi eikä vasta muutaman vuoden päästä. Meidän kaikkien on yhdistettävä voimamme eikä käytettävä niitä erillisiin toimiin. On aika toimia.

  Nicole Sinclaire (NI). – (EN) Arvoisa puhemies, kollegani jäsen de Jong sanoi aiemmin tässä keskustelussa, että huomiot, joita esitin kysymyksessäni kollegalleni, olivat asiattomia. Mielestäni ei ollut asiatonta toistaa kysymystä Euroopan parlamentin jäsenen vaikutusvallasta omassa toimielimessään.

Voinko saada hetken hiljaisuutta, jotta voin käyttää puheenvuoroni?

On epäoikeudenmukaista arvostella henkilöä kysymyksen esittämisestä täällä parlamentissa. Kysymykseen ei vastattu, ja siihen pitäisi vastata. Sen sijaan kollegani vastasi kysymykseen työpaikoista West Midlandsin alueella. Saanko muistuttaa häntä sitten siitä, miten EU tuki työpaikkojen siirtämistä pois Rytonin tehtaalta Coventrysta?

  Puhemies. – (EN) Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan 6. huhtikuuta 2011.

Äänestys julkisia hankintoja koskevasta komission julkilausumasta toimitetaan seuraavalla istuntokaudella.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 149 artikla)

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. – (PT) Tällä ehdotuksella yksinkertaistetaan lainsäädäntöä kokoamalla yhteen useita direktiivejä. Itse asiassa sillä selvennetään lakeja ja helpotetaan niiden ymmärtämistä ja käyttöönottoa yritysten ja kuluttajien kannalta. Uskon tämän olevan keino antaa uutta pontta sisämarkkinoille ja toivoakseni myös alueille, jotka ovat muita heikompia kokonsa ja syrjäisyytensä vuoksi tai siksi, että ne ovat taloudellisesti riippuvaisia pienestä määrästä tuotteita, kuten syrjäisimmille alueille. Yleisesti rajat ylittävistä hankinnoista johtuvaan kysynnän laskuun on puututtava toimenpitein, ja on tärkeää varmistaa, että tämä lainsäädäntö hyödyttää Azoreiden kaltaisia alueita. Syrjäisemmille alueille on muita tärkeämpää saada monia tuotteitaan vientiin. Niiden yritykset tarvitsevat selvää lainsäädäntöä, ja niiden kuluttajat tarvitsevat laajemman tuotevalikoiman kilpailukykyisempään hintaan. Tilanteissa, joissa meillä on yhtenäistettyä lainsäädäntöä esimerkiksi sopimuksen tekemistä ennen annettavien tietojen kaltaisilla aloilla, joita tällä ehdotuksella suojellaan, yksi tapa lisätä entisestään luottamusta syrjäisimmiltä alueilta tuleviin tuotteisiin – ja parantaa siten niiden saatavuutta ja lisätä niiden kulutusta sisämarkkinoilla – on parantaa niiden imagoa laatusertifioinnin avulla ottamalla käyttöön tämän suuntaisia erityistoimenpiteitä.

  Ioan Enciu (S&D), kirjallinen. – (RO) Talous- ja rahoituskriisi, joka jatkuu edelleen, on osoittanut meille, että jos etäännymme talouden keskeisestä tavoitteesta eli kansalaisten hyvinvoinnin turvaamisesta, vaarana on, että ajamme koko yhteiskunnan romahduksen partaalle. Tämä koskee myös sisämarkkinoita. Emme saa unohtaa, että sisämarkkinoiden tehtävänä on tarjota jokaiselle EU:n kansalaiselle yhtäläiset mahdollisuudet käyttää heidän hyvinvointinsa takaavia taloudellisia ja sosiaalisia oikeuksia kaikkialla EU:ssa. Sisämarkkinoita on syvennettävä, ja niissä on keskityttävä jälleen kansalaisiin ja heidän etuihinsa. Katson, että nyt kriisin aikaan meidän on tärkeintä hyödyntää mahdollisimman paljon sitä, mikä on EU:lle kalleinta, eli sen inhimillistä pääomaa. Työntekijöiden liikkuvuus EU:ssa on ratkaisevan tärkeä asia talouden elpymisen ja sisämarkkinoiden kehittymisen kannalta. Meidän on edistettävä tätä liikkuvuutta, ja aivan ensimmäiseksi meidän on poistettava kaikki esteet työvoiman liikkuvuudelta EU:n sisällä. Uusista jäsenvaltioista tuleville työntekijöille asetetut rajoitukset estävät sisämarkkinoiden terveen kehittymisen, ja ne on poistettava välittömästi.

  Elisabetta Gardini (PPE), kirjallinen. – (IT) Sisämarkkinoiden elvyttämiseksi EU:n politiikan täytyy toimia yrityksiä tukevassa ympäristössä, joka tavoitteena on innovoinnin ja kasvun tukeminen sekä EU:n talouden strateginen uudelleenasemointi. EU tarvitsee vahvaa poliittista johtajuutta voidakseen asettaa ja toteuttaa tämän suuruusluokan taloudellisia tavoitteita. Montin raportin suuntaviivojen innoittaman EU:n uuden strategian hyvänä puolena on se, että siinä esitetään konkreettisia toimenpiteitä, joiden avulla päästään tästä kriisistä palauttamalla tuottavuus- ja työllisyysasteet. Haluan nostaa komission esittelemistä 50 ehdotuksesta esiin erityisesti toimet, joita on toteutettu pk-yritysten kilpailukyvyn ja luotonsaannin parantamiseksi ja niiden kansainvälistämiseksi, jotta ne voisivat tarttua uusiin investointimahdollisuuksiin, joita globaalit markkinat tarjoavat. Haluan käyttää tämän tilaisuuden ja muistuttaa teille jälleen, että pk-yritykset ovat EU:n taloudellisen rakenteen aidoimpia edustajia ja tarjoavat huippuosaamisesta lukuisia esimerkkejä, joita pitäisi kannustaa ja tukea. Muita laajalti tuettuja tavoitteita, joiden tarkoituksena on taata rahataloudellista vakautta ja koheesiota edistävien taloudellisten hyötyjen toteutuminen käytännössä, ovat digitaalistrategia, väärennösten torjuminen, sähköisen kaupankäynnin vahvistaminen ja hankintasopimusjärjestelmän keventäminen.

  Lidia Joanna Geringer de Oedenberg (S&D), kirjallinen. – (PL) Ilmaisu "sisämarkkinoiden toimenpidepaketti" on ollut kaikkien huulilla siitä lähtien, kun professori Monti kirjoitti raporttinsa. Odotan innolla 12:ta toimenpidettä, jotka Euroopan komissio määrittää sisämarkkinoiden tulevaisuuden kannalta ratkaisevan tärkeiksi. Samaan aikaan voin kuvitella, mitä ne pitävät sisällään. Siksi en halua nyt viitata niinkään erityisiin ideoihin, kuten eurooppapatenttiin, tekijänoikeuksiin tai julkisiin hankintasopimuksiin, vaan keskittyä periaatteisiin, joiden pitäisi mielestäni ohjata meitä.

Mielestäni sisämarkkinoita koskevan tulevan asetuksen pitäisi yhtäältä vastata vuosien mittaan kehittynyttä sisämarkkinoiden filosofiaa, mutta toisaalta se pitäisi myös saattaa vastaamaan 2000-luvun realiteetteja. Viittaan esimerkiksi Euroopan yhteisöä sen perustamisesta lähtien ohjanneeseen periaatteeseen – niin kutsutun rinnakkaiskaupan puolustamiseen. Rinnakkaiskauppa tarkoittaa laillisten tuotteiden kauppaa virallisten jakelukanavien ulkopuolella, esimerkiksi sitä, että Ranskasta laillisesti ostettuja Grundvigin televisioita myydään Saksassa. Nykyään rinnakkaiskauppaa käydään varsin usein Internetissä monenlaisilla sivuilla. Tätä oikeutta pitäisi puolustaa tukemalla sisämarkkinoiden kehittämistä Internetissä, kehittämällä yleisesti sähköistä kaupankäyntiä ja varmistamalla, että kulttuurituotteiden saatavuus laillisissa verkkokaupoissa on parempi. Meillä on tällä alalla paljon tehtävää, sillä meidän on helpotettava yritysten toimintaa virtuaalimaailmassa ja lisättävä myös kuluttajien luottamusta verkkokauppaa kohtaan.

  Kinga Göncz (S&D), kirjallinen. – (HU) Sisämarkkinat ovat suurin EU:n kehitystä eteenpäin vievä voima, ja sen lisäksi, että ne parantavat kilpailukykyä, ne luovat myös puitteet sosiaaliselle osallisuudelle ja työpaikkojen luomiselle. Sisämarkkinoiden syventämistä koskevien ehdotusten on hyödytettävä kansalaisia – olipa niissä sitten kyse pk-yritysten kohtaamien hallinnollisten esteiden poistamisesta tai sähköisen kaupankäynnin edistämisestä. Strategian toteuttaminen ei saa vaikuttaa kielteisesti sosiaalisiin oikeuksiin eikä rapauttaa hyvinvointiin liittyviä saavutuksia. Liian monet esteet haittaavat edelleen työntekijöiden, ostajien ja kuluttajien oikeuksien toteutumista ilman sisäisiä rajoja. Myöskään vapaata liikkuvuutta koskevaa direktiiviä ei ole pantu täysin täytäntöön, vaikka mahdollisimman monen työllistäminen ja EU:n työvoiman paras mahdollinen hallinta ovatkin kriisistä selviämisen kannalta erityisen tärkeitä asioita. EU:n yhteiset toimet korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi sekä vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen luomiseen tähtäävän Tukholman aloitteen täytäntöönpano edistävät sisämarkkinoiden saumatonta toimintaa. Meidän on ryhdyttävä toimiin turvataksemme ammattipätevyyksien tunnustamisen EU:ssa, eläkeoikeuksien siirrettävyyden ja peruspankkipalvelujen saatavuuden. Meillä on myös edessämme lisää työtä, sillä meidän on taattava palvelujen vapaa liikkuvuus ja lähetettyjen työntekijöiden oikeuksien kunnioittaminen.

  Liem Hoang Ngoc (S&D), kirjallinen. – (FR) Ottaen huomioon tämän asian tärkeyden ja parlamentin tiukan työskentelyaikataulun voimme kaikki olla tyytyväisiä siihen, mitä olemme saavuttaneet. Olen yleisesti samaa mieltä eri mietinnöissä määritetyistä painopisteistä, erityisesti ammattipätevyyden tunnustamisesta, eläkeoikeuksien siirrettävyydestä, hankintamenettelyjen järkeistämisestä, pk-yritysten hyväksi toteutettavista aloitteista ja tietyistä kaikkien saatavilla olevista peruspankkipalveluista.

Mielestäni toki muutkin toimenpiteet, kuten kysymys yhteisistä varoista, olisivat ansainneet tulla nostetuiksi esiin, mutta olen varsin tietoinen siitä, että näiden 50 ehdotuksen väliltä oli vaikeaa valita. Olen myös tyytyväinen siihen, että saimme sosiaalilausekkeesta aikaan kompromissin, jossa todetaan, että kaiken sisämarkkinalainsäädännön sosiaaliset vaikutukset on arvioitava ja että kaikkeen tällaiseen lainsäädäntöön on sisällytettävä viittaus poliittisiin ja sosiaalisiin oikeuksiin, jos se on havaintojen mukaan perusteltua.

Saamme olla tyytyväisiä myös siksi, että parlamentti vaatii turvaamaan yleistä taloudellista etua koskevien palvelujen ja yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen saatavuuden, laadun ja kohtuullisen hinnan ja kehottaa komissiota tekemään tällä alalla alakohtaisia lainsäädäntöaloitteita.

  Jan Kozłowski (PPE), kirjallinen. – (PL) Haluan aivan aluksi kiittää esittelijöitä työstä, jota he ovat tehneet valmistellessaan sisämarkkinoita koskevia mietintöjä, sekä työn lopputuloksesta. Olen iloinen siitä, että sisämarkkinoiden perustamisen 20. vuosipäivänä meillä on edessämme päätöslauselma, joka auttaa eurooppalaisia hyödyntämään täysin sisämarkkinoiden tarjoamia mahdollisuuksia. Olen varma, että sen voimaantulo mahdollistaa EU:n markkinoiden vahvistamisen ja vie meidät lähemmäksi Eurooppa 2020 -strategiassa asetettuja tavoitteita. Mielestäni Euroopan laajuiset liikenneverkot ovat tärkeä keino saavuttaa tehokkaasti toimivat sisämarkkinat. Olen siksi iloinen siitä, että mietinnöissä on kiinnitetty huomiota niiden erityiseen merkitykseen. Euroopan laajuiset liikenneverkot ovat yksi tehokkaasti toimivan markkinatalouden tukipilareista, ja ne luovat edellytykset tasapuoliselle kilpailulle koko Euroopan unionissa. Koska meidän on tehtävä myöhemmin päätöksiä Euroopan laajuisten liikenneverkkojen tulevasta muodosta, haluan kiinnittää huomion siihen, että meidän on luotava paremmat yhteydet 15 vanhan jäsenvaltion ja uusien jäsenvaltioiden välille ja että laajentuneen EU:n sisäisen koheesion lisääminen liikenneasioissa on EU:n kilpailukyvyn kannalta tärkeä tekijä.

  Alajos Mészáros (PPE), kirjallinen. – (HU) Sisämarkkinat ovat EU:n talouden tulevan kasvun kannalta hyvin tärkeät. Erityistä huomiota on kiinnitettävä pk-yrityksiin, sillä juuri niillä on eniten mahdollisuuksia kasvaa ja luoda työpaikkoja. Sisämarkkinoiden on tarjottava etuja pienyrityksille, sillä juuri ne työllistävät eniten, mutta samalla juuri niiden on vaikeinta hyödyntää sisämarkkinoiden tarjoamia mahdollisuuksia. Kehitys- ja innovointityön rahoittaminen on niille ongelma. Meidän on samoin kiinnitettävä huomiota heikommassa asemassa olevien, harvaan asuttujen alueiden sekä vaikeuksissa olevien kaupunkialueiden paikallisiin yrityksiin. Kilpailupolitiikka on keskeinen keino mahdollistaa se, että EU:lla on dynaamiset, tehokkaat ja innovatiiviset sisämarkkinat ja että se voi olla kilpailukykyinen myös maailmanlaajuisesti. EU:n on toteutettava merkittäviä toimenpiteitä varmistaakseen, että pk-yritysten tiedonsaanti paranee, jotta ne ovat tietoisia sisämarkkinoiden tarjoamista mahdollisuuksista ja EU:n rahoitustoimenpiteistä. Minäkin katson, että Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet ja pienyrityksiä tukevan Small Business Act -aloitteen osatekijät on tärkeää sisällyttää kaikkeen EU:n sisämarkkinapolitiikkaan. Tämä on ratkaisevan tärkeää, jotta voimme ylittää kansallisella ja EU:n tasolla olevat esteet.

  Rareş-Lucian Niculescu (PPE), kirjallinen. – (EN) Mielestäni eurooppalaisia varten luotujen sisämarkkinoiden pitäisi olla myös laadukkaat sisämarkkinat. Valitettavasti tässä mietinnössä ei viitata tähän asiaan millään tavalla. Euroopan unionin eri jäsenvaltioissa myydään välillä samalla brändinimellä tuotteita, joiden koostumus on kuitenkin erilainen. Näiden tuotteiden brändinimi on kuulemma sama, mutta niiden pitoisuudet tai vahvuudet vaihtelevat. Ilmoitusten mukaan joitakin tuotteita on myyty samalla nimellä neljää eri laatua kohdemaan mukaan. Tämän seurauksena samalta näyttävän tuotteen laatu vaihtelee hankintamaan mukaan. Koska brändinimi yhdistetään mielikuvaan laadusta, tämä käytäntö voi johtaa yleisöä harhaan. Yritysten on vältettävä antamasta kuluttajille harhaanjohtavaa kuvaa brändituotteen hyvistä puolista. Jos tuottajat haluavat heikentää tuotteidensa laatua, niiden pitäisi käyttää toista brändinimeä. Kansalaistemme mielestä brändituotteiden laadun pitäisi olla sama kaikilla markkinoilla sen periaatteen mukaisesti, että yksi brändi edustaa yhtä laatutasoa. Koska äänestäjäni ovat huolissaan tästä asiasta, haluaisin Euroopan parlamentin keskustelevan asiasta.

  Marianne Thyssen (PPE), kirjallinen. – (NL) Olen iloinen siitä, että entisen komission jäsenen Mario Montin laatima raportti, jota on yleisesti kehuttu ja jossa hän puoltaa sisämarkkinoiden kehittämistä ja toteuttamista erittäin kilpailukykyisen sosiaalisen markkinatalouden edellytyksenä, on saanut näin innokkaan vastaanoton Euroopan parlamentissa. Loppujen lopuksi on kiistatonta, että rahoitus- ja talouskriisit ovat olleet EU:lle raskas isku. Sisämarkkinoiden – maailman suurimpien markkinoiden – kehittämisestä edelleen tulee tältä osin yksi tärkeimmistä valteistamme.

Meidän on toteutettava tarkkaan kohdennettuja toimia hyödyttääksemme pk-yrityksiämme, jotka ovat EU:n talouden keskipiste. Meidän on turvattava riittävä pääoman saatavuus, helpotettava kaupankäyntiä verkossa ja otettava ensiaskel kohti yhteistä konsolidoitua yritysverokantaa. Myös kansalaisemme hyötyvät tästä, esimerkiksi mahdollisuuksista opiskella ulkomailla, lelujen tiukemmista turvallisuusvaatimuksista ja halvemmista verkkovierailumaksuista. Eurooppalaisina politiikkoina emme voi korostaa tätä tarpeeksi. Haasteet ovat huomattavia, joten meidän on tehtävä parhaamme luodaksemme käyttökelpoisen kehyksen verkkopalvelujen sisämarkkinoille. Näiden kolmen mietinnön avulla Euroopan parlamentti antaa selvän viestin siitä, että suhtaudumme sisämarkkinoiden uudistamiseen vakavissamme. Käykäämme nyt käsiksi tähän työhön johdonmukaisella tavalla.

  Niki Tzavela (EFD), kirjallinen. – (EL) Jos EU:n halutaan selviävän nykyisistä vaikeuksista ja kilpailevan nopeasti kehittyvien talouksien kanssa, sen on investoitava aloihin, jotka tuovat sille kilpailuetua. Sisämarkkinat ovat EU:n suurin kilpailuetu, ja niitä pitäisi hyödyntää sen mukaisesti. Lisäksi taantuma syventää EU:n jäsenvaltioiden taloudellista yhdentymistä, mitä meidän on hyödynnettävä vahvistaaksemme EU:n taloutta, jotta se olisi kilpailukykyisempi sekä sisäisesti että kansainvälisesti. Siksi meidän on yritettävä edistää virallisilla asiakirjoillamme EU:n sisämarkkinoiden, erityisesti palvelujen sisämarkkinoiden, syventämistä kunnianhimoisemmalla tavalla. Lisäksi meidän on otettava huomioon yritysten rooli toimivien sisämarkkinoiden luomisessa.

Puhetta johti
varapuhemies Gianni PITTELLA

7. Parlamentaarisen koskemattomuuden pidättämistä koskeva pyyntö: ks. pöytäkirja

***

  Sonia Alfano (ALDE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, haluan käyttää ennen äänestystä hetken aikaa siihen, että muistutan Euroopan parlamentille, neuvostolle ja Euroopan komissiolle, että L'Aquilassa tapahtui kaksi vuotta sitten maanjäristys, jossa 309 henkeä kuoli ja yli 1 650 loukkaantui. Otettuani asian nyt esiin lähetän kaikille Euroopan parlamentin jäsenille tänään videon, joka kuvattiin L'Aquilassa 13. tammikuuta. Kehotan kaikkia kollegoitani katsomaan sen, sillä L'Aquilan asukkaat odottavat EU:lta voimakasta vastausta.

  Puhemies. – (IT) Hyvä jäsen Alfano, kiitos. Mainitsin itsekin tämänaamuisessa keskustelussa tämän hirvittävän vuosipäivän. Teitte täysin oikein muistuttaessanne asiasta täällä täydessä istuntosalissa.

  David-Maria Sassoli (S&D). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, viime yönä Välimerellä tapahtui taas uusi tragedia. Pohjois-Afrikasta tulleita maahanmuuttajia kuoli yrittäessään päästä Italiaan ja Eurooppaan. Kadoksissa on 130 henkeä, ja ruumiita on löydetty jo 20.

Puhuessamme maahanmuutosta emme saa milloinkaan unohtaa, että puhumme miehistä, naisista ja lapsista, emme pelkistä numeroista. Emme saa enää vaieta, vaan neuvoston ja hallitusten on toimittava. Arvoisa puhemies, Euroopan kansan ja demokraattisen Euroopan on osoitettava surunsa, ja pyydän siksi teiltä, että parlamentti pitäisi minuutin hiljaisuuden näiden maahanmuuton uhrien muistoksi.

(Suosionosoituksia)

  Puhemies. – (IT) Hyvä jäsen Sassoli, kiitos. Hyväksyn tietenkin pyyntönne. Ennen kuin kehotan parlamenttia pitämään minuutin hiljaisuuden näiden uhrien muistoksi, annan puheenvuoron jäsen Tavaresille, joka on pyytänyt puheenvuoroa samasta aiheesta.

  Rui Tavares (GUE/NGL). – (EN) Arvoisa puhemies, olemme saaneet tiedon siitä, että Libyasta lähtenyt, pakolaisia kuljettanut alus on kaatunut Välimerellä. Tiedämme, että onnettomuus on vaatinut uhreja ja että 150 henkeä on kadoksissa.

Parlamentti hyväksyi noin vuosi sitten yhteispäätösmenettelyssä välineen, jossa esitettiin hätämekanismia, jonka avulla aseelliseen selkkaukseen tai kriisitilanteeseen joutuneet pakolaiset voitaisiin sijoittaa uudelleen. Libyan sisällissodassa on kyse juuri tällaisesta tilanteesta. Tämä väline on nyt odottanut neuvoston pöydällä vuoden. Esitimme viime kuussa neuvostolle suullisen kysymyksen, jossa sanoimme asian koskevan ihmishenkiä ja olevan tärkeä. Asia on, ikävä kyllä, nyt sanomattakin selvä.

  Puhemies. – (IT) Jäsen Sassolin pyynnöstä, josta uskon kaikkien olevan samaa mieltä, pidämme nyt minuutin hiljaisuuden viime yönä kuolleiden muistoksi.

(Parlamentti nousi seisomaan ja vietti minuutin hiljaisuuden.)

  Bruno Gollnisch (NI). – (FR) Arvoisa puhemies, käytän 20 sekuntia saadakseni eriävän äänen kuuluviin tässä poliittisen korrektiuden kuorossa. Te yksin olette vastuussa näistä kuolemista, sillä herätätte eri puolilla Eurooppaa ja maailmaa valheellista toivoa siitä, että olisimme valmiita ottamaan kaikki nämä ihmiset vastaan. He ovat täysin teidän vastuullanne.

  Cristiana Muscardini (PPE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, haluaisin vain kysyä, kuinka monta minuutin hiljaisuutta meidän on vielä pidettävä, ennen kuin saamme EU:lle yhteisen maahanmuuttopolitiikan.

(Suosionosoituksia)

  Puhemies. – (IT) Tämä ei ole oikea hetki käynnistää keskustelua aiheesta, josta keskustelimme juuri eilen.

8. Äänestykset

  Puhemies. – (IT) Esityslistalla on seuraavana äänestykset.

(Äänestysten tulokset ja niiden kulkua koskevat yksityiskohdat: ks. pöytäkirja)

8.1. Lisätalousarvioesitys nro 1/2011 - Pääluokka III - Komissio (A7-0115/2011, Sidonia Elżbieta Jędrzejewska) (äänestys)

8.2. EU:n solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotto – Vuoden 2010 tulvat Puolassa, Slovakiassa, Unkarissa, Tšekin tasavallassa, Kroatiassa ja Romaniassa (A7-0114/2011, Reimer Böge) (äänestys)

8.3. EY:n ja Komorien välinen kalastuskumppanuussopimus (A7-0056/2011, Luis Manuel Capoulas Santos) (äänestys)

8.4. EY:n ja Jordanian välisestä assosiaatiosta tehdyn Euro–Välimeri-sopimuksen riitojenratkaisumenettely (A7-0067/2011, Emilio Menéndez del Valle) (äänestys)

8.5. Riitojenratkaisumenettelyn käyttöönottoa koskeva sopimus EU:n ja Marokon välillä (A7-0066/2011, George Sabin Cutaş) (äänestys)

8.6. EY:n ja Egyptin välisestä assosiaatiosta tehdyn Euro–Välimeri-sopimuksen riitojenratkaisumenettely (A7-0068/2011, Gianluca Susta) (äänestys)

8.7. Ukrainan osallistuminen unionin ohjelmiin (A7-0063/2011, Ryszard Antoni Legutko) (äänestys)

8.8. Kalastustuotteiden tuonti Grönlannista (A7-0057/2011, Carmen Fraga Estévez) (äänestys)

8.9. Kansainvälisen suojelun myöntämistä tai poistamista koskevat menettelyt (A7-0085/2011, Sylvie Guillaume) (äänestys)

8.10. Euroopan matkailutilastot (A7-0329/2010, Brian Simpson) (äänestys)

8.11. Yhteisen kalastuspolitiikan täytäntöönpanoa ja kansainvälisen merioikeuden alaa koskevat yhteisön rahoitustoimenpiteet (A7-0017/2011, João Ferreira) (äänestys)

8.12. Kalastus - tekniset siirtymätoimenpiteet (A7-0024/2011, Estelle Grelier) (äänestys)

8.13. Ennakkoarvio tuloista ja menoista varainhoitovuodeksi 2012 - Pääluokka I - Euroopan parlamentti (A7-0087/2011, José Manuel Fernandes) (äänestys)

– Ennen äänestystä

  José Manuel Fernandes, esittelijä. – (PT) Arvoisa puhemies, haluan tehdä yksinkertaisen teknisen korjauksen, joka ei muuta mietintöä mitenkään. Omia tuloja koskevassa momentissa 400 on kirjoitusvirhe; tämä momentti koskee toimielimen jäsenten, virkamiesten, muun henkilöstön ja eläkkeensaajien palkoista ja korvauksista pidätettävän veron tuottoa. Mietinnössä annettu luku on 48 103 216, kun taas oikea luku on 63 103 216. Tämä on vain tekninen tarkistus tai korjaus, joka ei muuta mietintöä mitenkään tai aiheuta muita seurauksia.

8.14. Lasten kehitykseen ja terveyteen viittaavien, elintarvikkeita koskevien tiettyjen terveysväitteiden hyväksyntä ja hyväksynnän epääminen (B7-0227/2011) (äänestys)

– Ennen äänestystä

  Glenis Willmott (S&D). – (EN) Arvoisa puhemies, Euroopan parlamentin jäsenet ovat tärkeässä asemassa tarkasteltaessa terveysväitteitä koskevia päätöksiä. Olen saanut useita huolen täyttämiä kirjeitä ja sähköpostiviestejä vanhemmilta, tärkeiltä terveydenhoitoalan järjestöiltä ja kuluttajajärjestöiltä, kätilöjen, sairaanhoitajien ja lääkäreiden järjestöiltä sekä Unicefilta ja WHO:lta. Emme saa sallia tätä väitettä, ennen kuin tieteellinen yhteisö pääsee todelliseen yhteisymmärrykseen sen paikkansapitävyydestä. Tämänhetkinen näyttö ei ole vakuuttavaa, eikä ole olemassa näyttöä, joka tukisi tällaisen väitteen käyttöä äidinmaidonvastikkeiden yhteydessä.

Mikäli synteettisesti valmistetun DHA:n osoitetaan tulevaisuudessa olevan todellakin eduksi vauvoille, meidän pitäisi tehdä siitä kaikkien äidinmaidonvastikkeiden olennainen ainesosa, eikä sallia sen käyttöä vain tietyn tuotemerkin markkinointikeinona. Kehotan kollegoitani hyväksymään päätöslauselman.

  Esther de Lange (PPE). – (EN) Arvoisa puhemies, en todellakaan halua aloittaa keskustelua uudelleen, mutta meidän todellakin pitäisi miettiä kahteen kertaan puheenvuoron antamista henkilöille, jotka osaavat esittää henkilökohtaisen mielipiteensä tieteelliseksi näytöksi verhottuna. Emmekö voisi vain äänestää. Olemme tehneet päätöksemme.

(Suosionosoituksia)

8.15. Euroopan unionin kansainvälinen sijoituspolitiikka (A7-0070/2011, Kader Arif) (äänestys)

8.16. Yhteisöjen taloudellisten etujen suojaaminen - petostentorjunta (A7-0050/2011, Cătălin Sorin Ivan) (äänestys)

8.17. Euroopan tason poliittisia puolueita ja niiden rahoitusta koskevat säännöt (A7-0062/2011, Marietta Giannakou) (äänestys)

8.18. Hallintotapa ja kumppanuus sisämarkkinoilla (A7-0083/2011, Sandra Kalniete) (äänestys)

8.19. Sisämarkkinat eurooppalaisia varten (A7-0072/2011, António Fernando Correia De Campos) (äänestys)

– Ennen tarkistuksesta 2 toimitettua äänestystä

  Jürgen Creutzmann (ALDE). – (EN) Arvoisa puhemies, ALDE-ryhmän puolesta haluan ehdottaa suullista tarkistusta tarkistukseen 2. Siinä poistetaan seuraava kohta tarkistuksesta 2: "tarjota viranomaisille välineitä tällaisten palvelujen laadun arvioimiseksi".

(Suullista tarkistusta ei hyväksytty.)

8.20. Yrityksiä ja kasvua tukevat sisämarkkinat (A7-0071/2011, Cristian Silviu Buşoi) (äänestys)

  Puhemies. – (IT) Äänestys on päättynyt.

9. Äänestysselitykset

Suulliset äänestysselitykset

Suositus: Luis Manuel Capoulos Santos (A7-0056/2011)

  Peter Jahr (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, ehdotuksen tavoitteena on tehdä uusi pöytäkirja, joka koskee Euroopan yhteisön ja Komorien liiton välisessä kalastuskumppanuussopimuksessa määrättyjen kalastusmahdollisuuksien ja taloudellisen korvauksen vahvistamista.

Ehdotetussa päätöslauselmassa määritellään Euroopan unionin kalastusalusten kalastusmahdollisuudet kalakantojen ylijäämästä riippuen sekä taloudellinen korvaus, joka vaaditaan vastineeksi pääsyoikeuksista, ja kalastusalalle annettava tuki.

Periaatteessa olen mielissäni tästä sopimuksesta. Valvottu kalastus on aina parempi vaihtoehto kuin valvomaton kalastus. Meidän on kuitenkin hyödynnettävä tätä sopimusta asianmukaisesti ja arvioitava säännöllisesti sen tehokkuutta. Mielestäni yksinkertainen ja naiivi kysymys on, että vaikka kalakannat ovat tällä hetkellä ylijäämäisiä, meidän on varmistettava, että tilanne säilyy ennallaan tulevina vuosina.

  Daniel Hannan (ECR). – (EN) Arvoisa puhemies, lukiessani tämänpäiväistä äänestysluetteloa minulla on tunne, että luen pitkää ja kallista ruokalistaa. Jokaisessa kohdassa on lopulta kyse EU:n veronmaksajien varojen uudelleenkohdentamisesta joko johonkin kalastusrahastoon tai solidaarisuusrahastoon tai tulvan kohteeksi joutuneiden alueiden pelastamiseen tai mihin lie.

Haluan keskittyä yhteen tiettyyn tämän prosessin väärinkäytökseen, joka on 122 artiklan 2 kohdan käyttö varojen osoittamiseksi vaikeuksissa olevien talouksien, erityisesti Portugalin, pelastamiseen. Tämä rahasto suunniteltiin luonnonkatastrofeja, kuten maanjäristyksiä ja tulvia, varten. Sitä on tulkittu uudelleen tarkoittamaan taloutta, jonka rahat ovat loppuneet. Se on ilmiselvästi laitonta. Siitä ei ole määrätty perussopimuksissa, ja se on nimenomaan kielletty pelastuspaketteja koskevan lausekkeen nojalla. Euroopan parlamentti rikkoo selvästi omia säädöksiään. Pelastamalla nämä maat me vahingoitamme niitä – koska velkaantunutta ystävää ei auteta tyrkyttämällä hänelle lisää lainaa – ja tietenkin vahingoitamme omia veronmaksajiamme sekä rikomme lakia. On järjetöntä, että Irlanti ja Kreikka osallistuvat Portugalin pelastamiseen. Velkaa ei voi ottaa aina vain lisää ja lisää. Tilinteon päivä on tulossa.

  Syed Kamall (ECR). – (EN) Arvoisa puhemies, eilisissä äänestyksissä me käsittelimme muuttovirtoja. Yksi kysymyksistä, joita olisi pitänyt käsitellä muuttoliikkeen osalta on, miten teemme kotimaasta lähtemisestä vähemmän houkuttelevaa tai kotimaahan jäämisestä houkuttelevampaa ja miksi ihmiset haluavat lähteä maastaan ja rikkoa usein perhesiteet ja muut paikalliset tunneperäiset siteet?

Yksi asia, jota meidän on tarkasteltava, on EU:n politiikan vaikutus. Kun me allekirjoitamme näitä kalastuskumppanuussopimuksia – usein maiden hallitusten kanssa ja ne hyötyvät tästä – onko näistä sopimuksista todella hyötyä paikallisille kalastajille?

Meidän pitäisi varmaankin tarkastella uudelleen kaikkia kalastuskumppanuussopimuksia, ja kalastuskumppanuussopimusten allekirjoittamisen sijaan meidän pitäisi ehkä lisätä paikallisten kalastajien kalastuskapasiteettia vaurauden lisäämiseksi ja uusien työpaikkojen luomiseksi paikallisesti, jotta ihmiset haluaisivat jäädä kotimaahansa sen sijaan, että he pyrkisivät sieltä pois.

Mikäli me emme pohdi tarkasti eräiden sopimusten seurauksia, tulemme näkemään muuttoliikkeen kasvavan ja päädymme käsittelemään muuttoliikettä, emmekä niitä kysymyksiä, joita me käsittelemme täällä.

Mietintö: Carmen Fraga Estévez (A7-0057/2011)

  Izaskun Bilbao Barandica (ALDE). – (ES) Arvoisa puhemies, äänestin tämän sopimuksen puolesta, koska kalastustuotteiden vienti muodostaa 82 prosenttia Grönlannin kokonaisviennistä. Viennistä 87 prosenttia suuntautuu Euroopan unioniin, eritoten Tanskaan (97 prosenttia).

Komission kanssa on erimielisyyttä oikeusperustasta, mutta olen samaa mieltä oikeudellisten asioiden valiokunnan lausunnon kanssa. Valiokunta hyväksyi yksimielisesti Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 43 artiklan 2 kohdan ja 204 artiklan sekä Grönlantia koskevista erityisjärjestelyistä tehdyn pöytäkirjan (N:o 34) ainoan artiklan soveltamisen.

Myös Euroopan parlamentin oikeudellinen yksikkö tukee tätä kantaa. Siksi lainsäädäntömenettelyn mukaisesti pitäisi ymmärtää, että tämä on ensimmäinen käsittely Euroopan parlamentissa.

Arvostan myös komission jäsenen kantaa, koska hän hyväksyi oikeusperustan ja osoitti halukkuutensa helpottaa sopimuksen tekemistä neuvoston kanssa, jotta näin tärkeän sopimuksen tekeminen ei viivästyisi enää enempää.

Mietintö: Sylvie Guillaume (A7-0085/2011)

  Pino Arlacchi (S&D). - (EN) Arvoisa puhemies, ryhmäni äänesti tämän mietinnön puolesta. Panen merkille, että Euroopan parlamentissa turvapaikan hakijoista käyty keskustelu ei saanut sellaista provosoivaa sävyä, jota usein käytetään monissa EU:n jäsenvaltioissa.

Se johtuu luultavasti siitä, että yleisten käsitysten vastaisesti Yhdistyneiden Kansakuntien vastikään julkaisemien tietojen mukaan turvapaikkaa lännestä hakevien henkilöiden kokonaismäärä on vähentynyt yli 40 prosenttia viime vuosikymmenen aikana.

Teollisuusmaissa tehtiin yhteensä 358 000 turvapaikkahakemusta vuonna 2010, kun taas vuonna 2001 kirjattiin 620 000 hakemusta. Pudotus johtuu lähinnä alkuperämaissa vallitsevista työntötekijöistä. Tämä tarkoittaa, että tilanne on paljon rohkaisevampi kuin mitä yleensä ajatellaan.

  Silvia Costa (S&D). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, haluan luonnollisesti onnitella esittelijää tästä mietinnöstä, joka todellakin viestittää EU:n politiikan merkittävästä edistysaskeleesta, koska siinä kehotetaan komissiota jättämään ehdotus direktiiviksi, joka koskee jäsenvaltioissa hyväksyttäviä menettelyjä kansainvälisen suojelun tunnustamiseksi ja mahdollisesti peruuttamiseksi. Uskon, että viime päivien tapahtumat Afrikan ja Euroopan rannikoiden välillä osoittavat, että me tarvitsemme "turvapaikkapaketin" – kuten sitä on määrä kutsua – josta tulee sitova sääntö.

Tarkoitan erityisesti myönteisiä tarkistuksia, jotka hyväksyttiin, esimerkiksi koko kysymystä alaikäisiä koskevista paremmista takeista. Mielestäni lapsia ei saa ottaa säilöön missään olosuhteissa (juuri niin tapahtuu Lampedusassa, jossa lapsia on kohdeltu täsmälleen samoin kuin aikuisia, yhdessä aikuisten kanssa, usein täysin sietämättömissä olosuhteissa). Olisi ollut parempi saattaa tämä direktiivi voimaan ennen näitä dramaattisia tapahtumia Euroopassa ja Afrikassa.

Toinen erittäin tärkeä kysymys koskee kaikkein heikoimmassa asemassa olevia henkilöitä ja heidän asioitaan, erityisesti naisia, ja perheasioihin ja perheiden yhdistämiseen liittyviä ongelmia. Onnittelut myös esittelijälle.

  Roberta Angelilli (PPE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, haluan todeta, että ehkäpä jäsen Costan pitäisi itse käydä Lampedusassa, ennen kuin hän arvostelee lasten kohtelua siellä. Olen käynyt Lampedusassa ja nähnyt, että kaikkia lapsia kohdeltiin Italian ja ennen kaikkea kansainvälisten sääntöjen mukaisesti.

Nyt palaan takaisin aiheeseen, joka on erittäin ajankohtainen, kuten kaikki ovat todenneet. Mielestäni kaikki jäsenvaltiot pitäisi velvoittaa noudattamaan täysimääräisesti palauttamiskiellon periaatetta ja turvapaikkaoikeutta. Vastuu on siksi jaettava käyttämällä Euroopan pakolaisrahaston resursseja ja pyytämällä Euroopan virastolta vankkaa tukea turvapaikkaoikeuden toteuttamiseen, mukaan lukien tuen antaminen rajavalvontahenkilöstön kouluttamiseen ja eurooppalaisten turvapaikkamekanismien kehittämiseen.

  Morten Messerschmidt (EFD). – (DA) Arvoisa puhemies, tänään hyväksymässämme mietinnössä todetaan, että komission ehdotus on käytännönläheinen. Minun on hyvin vaikea nähdä, mitä käytännönläheisyyttä on siinä, että 27 jäsenvaltion väestöltä viedään mahdollisuus päättää itse oman maansa väestökehityksestä.

Turvapaikka- ja ulkomaalaispolitiikka liittyvät niin tiiviisti maan olemassaoloon, että on pöyristyttävää, että EU alkaa puuttua näihin asioihin. Tanska on säilyttänyt opt-out-mahdollisuutensa oikeus- ja sisäasioissa juuri siksi, että Tanskan parlamentilla Folgetingetillä on mahdollisuus päättää itse näistä asioista ja jotta nämä eivät olisi kysymyksiä, joihin Euroopan parlamentti ja muut EU:n toimielimet puuttuvat.

Siksi on järkyttävää seurata, miten unionin tuomioistuin yrittää nyt heikentää Tanskan oikeus- ja sisäasioiden opt-out-mahdollisuutta. Vielä järkyttävämpää on se, että Euroopan parlamentti voi hyväksyä mietinnön – sillä ei ole merkitystä, että minä ja Tanskan kansanpuolue äänestimme sitä vastaan – edes käsittelemättä tätä kysymystä – johon liittyy oikeuden vieminen ihmisiltä päättää omasta ulkomaalaisiin liittyvästä politiikastaan ja erityisesti pettäminen ja huijaaminen niissä lupauksissa, jotka alun perin annettiin esimerkiksi Tanskalle.

  Gerard Batten (EFD). – (EN) Arvoisa puhemies, minä ja UKIP-puolueeseen kuuluvat kollegani äänestimme tyhjää tarkistuksista, jotka koskivat Guillaumen mietintöä kansainvälisen suojelun myöntämisestä ja poistamisesta. Sitä ei kuitenkaan pitäisi pitää välinpitämättömyytenä.

Mietinnössä on kyse yhteisen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan kehittämisestä Lissabonin sopimuksen nojalla. En halua Lissabonin sopimusta tai yhteistä maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaa. Euroopan kansat eivät halua yhteistä maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaa. Siksi niille ei annettu mahdollisuutta Lissabonin sopimusta koskevaan kansanäänestykseen.

Äänestin tyhjää tarkistuksista, koska siihen olisi liittynyt EU:n nykyisen lainsäädännön tukeminen ja pikkutarkka menettely sen päättämiseksi, mitkä kohdat ovat pahempia kuin muut. Annan konservatiiveja, työväenpuoluetta, liberaalidemokraattista puoluetta ja vihreitä edustavien Euroopan parlamentin maanpetturijäsenten tinkiä ehdoista, jotka koskevat heidän maansa antautumista. Minä ja UKIP-puolueeseen kuuluvat kollegani äänestimme tätä mietintöä sekä yhteistä maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaa vastaan.

Mietintö: Brian Simpson (A7-0329/2010)

  Giommaria Uggias (ALDE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, toimin tämän asiakirjan varjoesittelijänä, enkä siksi voinut muuta kuin äänestää yhdessä ryhmäni kanssa sen puolesta. Tein niin, koska uskon se olevan erittäin hyödyllinen väline kehitettäessä alaa, josta tulee yksi Euroopan talouden moottoreista.

Teollisuus siirtyy pois Euroopasta, maatalous kärsii vakavista puutteista. Samaan aikaan matkailu on ala, joka voi varmasti tarjota mahdollisuuksia työllisyydelle, taloudelliselle kehitykselle ja älykkäälle, osallistavalle ja yhteensopivalle kasvulle. Siksi tänään hyväksymämme väline, joka mahdollistaa nykyaikaisemman tiedon keruun, kokoamisen, käsittelyn ja välityksen kuin edellinen tilanne, piristää varmaankin tätä toimintaa. Sen takia ALDE-ryhmä ja minä äänestimme mietinnön puolesta.

  Roberta Angelilli (PPE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, joulukuusta 2009 lähtien matkailu on tunnustettu perussopimuksessa. Niinpä sillä on viimeinkin kehitystä ja tukea koskeva oikeusperusta EU:n tasolla. Lisäksi matkailu on voimakas kasvun moottori Euroopalle. Olemme jo todenneet, että matkailuala tuottaa yli viisi prosenttia Euroopan unionin BKT:sta. Alalla toimii lähes kaksi miljoonaa pientä ja keskisuurta yritystä, ja sen osuus työllisyysasteesta on yli 12 prosenttia.

Tarvitsemme lisää tutkimuksia ja vertailukelpoisempia tilastoja, koska ne ovat hyödyllisiä toiminnan seurannassa ja tehtäessä jäsenvaltioiden välisiä vertailuja. Ne myös osoittavat, miten EU:n varoja käytetään, ja auttavat parhaiden käytäntöjen kehittämisessä sekä arvioitaessa ja kehitettäessä matkailuohjelmia vähävaraisille.

  Izaskun Bilbao Barandica (ALDE). – (ES) Arvoisa puhemies, Euroopan unioni on edelleen maailman merkittävin matkailukohde, koska sinne saapui 40 prosenttia kaikista saapuvista matkailijoista maailmassa. Matkailu on siksi työllisyyttä lisäävä talouden voimatekijä, joka myös edistää maaseudun integrointia.

Matkailun kysyntä on kuitenkin muuttunut viime vuosina. Siksi kannatin tavoitetta luoda yhteiset puitteet Euroopan matkailutilastojen järjestelmällistä tuottamista varten siten, että jäsenvaltiot keräävät tarjontaa ja kysyntää koskevat yhdenmukaistetut Euroopan tilastot. Kannatin myös tavoitetta mukauttaa tarvittaessa oikeusperustaa siten, että se heijastelee tuoreimpia suuntauksia, kuten päivävierailuja. Tiedon järjestelmällinen kerääminen on välttämätön väline tehokkaan politiikan kehittämiseksi ja päätöksenteon helpottamiseksi yksityisellä sektorilla.

Kannatin myös satelliittitilinpidon käyttöönottoa, koska se kykenisi paremmin osoittamaan matkailun vaikutukset talouteen ja työpaikkoihin ja koska se olisi auttanut meitä määrittelemään täsmällisemmin tulevaa politiikkaa.

  Seán Kelly (PPE). – (GA) Arvoisa puhemies, matkailuala on ollut erittäin tärkeä Euroopalle. Se tulee olemaan vielä tärkeämpi tulevaisuudessa, erityisesti jos haluamme luoda uusia työpaikkoja etenkin syrjäisille alueille ja maaseudulle. Sen on kuitenkin perustuttava suunnitteluun ja erityisesti tarjolla oleviin tilastoihin perustuvaan suunnitteluun.

(EN) Jos me siis haluamme asianmukaista suunnittelua ja kehittää matkailua, sen on perustuttava tilastoihin, joista käy ilmi vuokramajoitusta, päiväkävijöitä jne. koskevat suuntaukset. Näiden tietojen perusteella voimme kehittää matkailua erityisesti sen kausiluonteisuuden päättämiseksi, vanhenevan väestön kannustamiseksi lomailemaan enemmän ja myös nuorten kannustamiseksi siihen. Jokaisella jalkapallojoukkueella on nykyisin vähintään yksi tilastonikkari, jonka työhön joukkueen suunnitelmat perustuvat. Sama pätee myös matkailualaan.

(GA) Äänestin mielelläni mietinnön puolesta.

Mietintö: Estelle Grelier (A7-0024/2011)

  Izaskun Bilbao Barandica (ALDE). – (ES) Arvoisa puhemies, asetuksella (EY) N:o 1288/2009 jatketaan teknisiä siirtymätoimenpiteitä, jotta niitä voidaan soveltaa pysyvien toimenpiteiden hyväksymiseen asti.

Olisi kaikkien kannalta suotavaa, että toimenpiteet hyväksytään lopullisesti ja mahdollisimman pian. Joka tapauksessa yhteisen kalastuspolitiikan tulevan uudistamisen takia toimenpiteet on hyväksyttävä sen jälkeen, kun uusi lainsäädäntökehys on olemassa.

Uutta kehystä on suunniteltu vuodeksi 2013. Siksi on välttämätöntä jatkaa teknisten siirtymätoimenpiteiden voimassaoloa 31. joulukuuta 2012 asti pitäen mielessä, että nykyisen asetuksen voimassaolo päättyy vuonna 2011.

Tämän vuoksi äänestin aloitteen puolesta.

  Jim Higgins (PPE). – (EN) Arvoisa puhemies, äänestin Grelierin mietinnön puolesta, mutta äänestin toisin kuin ryhmäni neljän tarkistuksen osalta – tarkistuksen 4, tarkistuksen 5CP, tarkistuksen 6 ja tarkistuksen 3.

Tarkistus 4 on kollegani Pat the Cope Gallagherin esittämä, ja se koskee pussiverkkojen käytön sallimista. Irlantilaiset kalastajat käyttävät niitä rannikolla. Muuten riskinä on, että pakotamme kalastajat kauemmas merelle Pohjois-Atlantilla, mikä on epäkäytännöllistä ja erittäin turvatonta. 50-metrinen laiva Atlantilla on täysin eri asia kuin 50-metrinen laiva Välimerellä.

Äänestin tarkistuksen 5CP puolesta silmäkokojen osalta. Tämä aiheuttaa jälleen merkittävän ongelman länsirannikolla toimiville omille kalastajillemme, jotka harjoittavat sekakalastusta ja pyytävät lasikampelaa, merikrottia ja kummeliturskaa. Se ei vaikuta haitallisesti turskakantoihin, koska turskaa saadaan oheissaaliina hyvin vähän tällä hetkellä.

Äänestin myös Struan Stevensonin esittämän tarkistuksen 6 puolesta. Se koski koljan poisheittämistä koskevan pöyristyttävän toiminnan lopettamista.

Lopuksi kannatin tarkistusta 3, jota portugalilainen kollegani jäsen Patrão Neves ehdotti ja joka tukee portugalilaisia kalastajia. Minulla ei ole mitään sitä vastaan.

Mietintö: João Ferreira (A7-0017/2011)

  Izaskun Bilbao Barandica (ALDE). – (ES) Arvoisa puhemies, tein virheen edellisessä puheenvuorossani: puhuin tulkkaukseen liittyvän ongelman takia väärästä aiheesta, joten perun puheeni ja sanon nyt, mitä minun olisi pitänyt lukea aikaisemmin.

Äänestin rahoitustoimenpiteiden puolesta, koska oli välttämätöntä tarkistaa asetusta sen mukauttamiseksi nykyisiin vaatimuksiin ja unionin toimintaan.

Haluan myös korostaa, että asetuksessa otetaan huomioon tukikelpoisten organisaatioiden luettelon laajentaminen ja neuvoa-antavien elinten luettelon päivittäminen. Se myös takaa yhdenmukaiset ehdot valvontaa ja täytäntöönpanoa koskeville täytäntöönpanotoimenpiteille, yhteiseen kalastuspolitiikkaan sovellettavan valvontajärjestelmän ja täytäntöönpanon toteuttamisesta aiheutuville jäsenvaltioiden menoille sekä perustietojen keruun, hallinnan ja käytön alalle.

Rahoitustoimenpiteet käsittävät myös kalastuksen ja vesiviljelyn taloudelliset näkökohdat ja viittauksen ympäristötoimenpiteisiin liittyvien tietojen keruuseen.

Tämän vuoksi äänestin aloitteen puolesta.

Mietintö: José Manuel Fernandes (A7-0087/2011)

  Ville Itälä (PPE). – (FI) Arvoisa puhemies, äänestin mietinnön puolesta, mutta meidän täytyy näyttää esimerkkiä ja olla hyvin tarkkoja erityisesti budjettikurin suhteen.

Haluan kertoa, miksi äänestin ryhmää vastaan tarkistuksen 8 osalta, jonka sosialistiryhmä oli tehnyt. Siinä mietinnön esittelijä puhuu käyttämättä jätettyjen määrärahojen käyttämisestä rakennushankkeisiin. Tämä on ollut tapana täällä jo monta vuotta, ja tällainen tapa rahoittaa rakennusprojekteja ei ole avoin ja läpinäkyvä. Meidän pitää jo budjettia suunnitellessa kertoa, mitä rakennusprojekteja meillä on, eikä käyttää tällaista budjettikurin vastaista määrärahojen siirtoa. Siksi äänestin tässä ryhmän ehdotusta vastaan sosialistiryhmän puolesta tarkistuksen 8 osalta.

  Morten Messerschmidt (EFD). – (DA) Arvoisa puhemies, äänestin tätä talousarviota koskevaa mietintöä vastaan. Haluan kuitenkin itse asiassa kiittää kollegojani – valitettavasti heitä on vähän liian monta – jotka äänestivät mietinnön puolesta, koska se antoi loistavan kuvan todellisuuskäsityksen muuttumisesta täällä Euroopan parlamentissa ja EU:n toimielimissä verrattuna ulkomaailmaan, josta löytyvät ihmiset, joita varten me tosiasiassa laadimme säädöksiä.

Huolimatta siitä, että olemme pyytäneet jäsenvaltioita ja muita toimielimiä tekemään leikkauksia, olemme useilla alueilla kaksinkertaistaneet Euroopan parlamentin ja yleensä EU:n toimielinten menot. Tämä on tapahtunut esimerkiksi esittämällä aikomus rakentaa nyt aivan uusi museo, jossa ylistetään muun muassa Euroopan unionin historiaa ja unionin toimielimiä.

Varmasti uskomaton määrä ihmisiä jäsenvaltioissa, joissa tehdään kansallisia leikkauksia, ihmettelee, miten heidän edustajansa Euroopan parlamentissa voivat niin huolettomasti pelata epärehellistä peliä rahalla jopa rahoituskriisin aikana.

  Izaskun Bilbao Barandica (ALDE). – (ES) Arvoisa puhemies, jos ette pahastu, haluan mainita erään asian ennen kuin lopetan. Edellisessä puheenvuorossani totesin tehneeni virheen "tulkkaukseen liittyvän ongelman takia". En kuitenkaan tarkoittanut täällä olevia erinomaisia tulkkeja vaan virhettä, jonka tein tekstiä lukiessani. Minä tein tulkintaan liittyvän virheen, ja halusin tehdä sen selväksi, koska tulkit näyttävät aina saavan syyn niskaansa.

  Puhemies. – (IT) Tulkit todellakin ansaitsevat kiitoksemme erinomaisesta työstä, jota he tekevät sekä täällä parlamentissa että valiokunnissa.

  Hannu Takkula (ALDE). – (FI) Arvoisa puhemies, muutama sana tästä budjetista, tuloista ja menoista. Meidän täytyy ilman muuta tässä taloudellisessa tilanteessa myös täällä Euroopan parlamentissa huolehtia siitä, että menot pysyvät kurissa. Sen vuoksi äänestin muutamilta osin eri tavalla kuin oli suositeltu.

Mielestäni meidän pitäisi olla valmiita leikkaamaan esimerkiksi matkustuskustannuksista, mutta siten, että jos lennoista leikataan, niin Euroopan parlamentin jäsenten lentoliput olisivat vaihdettavia. Joskus ongelmana on, että tällaisia halpoja lentolippuja ei voi vaihtaa. Itsekin tulen tänne useamman lennon takaa, muun muassa tänne Strasbourgiin pitää lentää kolme eri lentoa, joten olisi tärkeää, että lentoliput olisivat vaihdettavia. Joskus tällaiset säästöesitykset voivat siis olla sellaisia, että ne tulevat maksamaan enemmän juuri sen vuoksi, ettei niissä ole joustavuutta.

Meidän pitää kuitenkin leikata kuluista, se on ilman muuta selvää. Jotkut kulut on nähtävä investointeina, ja mielestäni tämä Eurooppa-talo voi olla hyvä investointi, joka tulevaisuudessa tuottaa lisäarvoa myös taloudellisesti Euroopan unionille ja sen instituutioille.

  Nicole Sinclaire (NI). – (EN) Arvoisa puhemies, täällä sitä vain kulutetaan ja kulutetaan rahaa, eikö niin? Täällä istuntosalissa kyllä puhutaan 500 miljoonasta kansalaisesta, mutta Euroopan parlamentin jäsenet pysyttelevät mahdollisimman kaukana heistä.

Tarkistuksessa 15 vaadittiin, ettei parlamentin jäsenten edustajainpalkkioita ja lisiä päivitetä vuonna 2012 esimerkin näyttämiseksi. Kollegoistamme 391 kuitenkin äänesti sitä vastaan, koska he eivät selvästikään piittaa tavallisesta EU:n kansalaisesta, vai mitä? Keskipalkka EU:ssa on 368 euroa viikossa, mutta jotkut kollegoistamme – 60–70 kollegaamme – ilmoittautuu jatkuvasti läsnä olevaksi täällä Strasbourgissa perjantaisin, kun parlamentilla ei ole toimintaa, saadakseen 304 euroa.

Millaista esimerkkiä se näyttää? Annan toisen esimerkin rahan tuhlauksesta: kuinka monta miljardia tämä Euroopan historian talo tulee maksamaan? Siellä vain levitetään propagandaa ja kerrotaan, miten Euroopan unioni "pelasti maailman".

Mietintö: Cătălin Sorin Ivan (A7-0050/2011)

  Miroslav Mikolášik (PPE). – (SK) Arvoisa puhemies, demokratian vahvistaminen EU:ssa vaatii jatkuvia ponnisteluja oikeudenmukaisen ja avoimen ympäristön rakentamiseksi sekä Euroopan tason poliittisten puolueiden toiminnassa että niiden rahoituksessa. EU:n kansalaisten pitäisi osallistua enemmän poliittiseen elämään EU:n tasolla. Siksi on välttämätöntä luoda suotuisat ja motivoivat olosuhteet poliittisten puolueiden toiminnalle. Näin vältyttäisiin tilanteilta, joissa esimerkiksi alle 20 prosenttia rekisteröityneistä äänestäjistä osallistuu Euroopan parlamentin vaaleihin, kuten kotimaassani tapahtui.

Olen samaa mieltä ajatuksesta, jonka mukaan näillä poliittisilla puolueilla pitäisi olla yksi yhteinen oikeudellinen asema sekä oma oikeushenkilön asema, jotka perustuvat suoraan EU:n lainsäädäntöön ja perussopimuksiin. Rahoitusjärjestelmän osalta avoimuus on erottamaton osa arvojen toteuttamista, ja siksi ensimmäisenä tavoitteena on oltava yksiselitteisten rahoitusehtojen laatiminen.

  Alfredo Antoniozzi (PPE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, 325 artikla velvoittaa komission ja jäsenvaltiot suojaamaan Euroopan unionin taloudellisia etuja ja torjumaan petollisia menettelyjä alueilla, joissa unioni ja jäsenvaltiot jakavat sitä koskevan vastuun. 325 artiklan 5 kohdan mukaan komissio yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa antaa vuosittain Euroopan parlamentille ja neuvostolle selvityksen tämän artiklan täytäntöönpanemiseksi toteutetuista toimenpiteistä.

Olen samaa mieltä siitä, että meidän on määritettävä yksityiskohtaisemmin EU:n jäsenvaltioille aiheettomasti maksettujen varojen takaisinperinnän tasot keräämällä tarkkoja tietoja. Toinen tärkeä seikka, jota Cătălin Sorin Ivan oikeutetusti korosti mietinnössään, on parempien tutkintamenetelmien käyttö jäsenvaltioiden toteuttamien petosten selvittämiseksi. Näin voimme yhtenäistää vastatoimet koko Euroopan unionissa ja selvittää, onko samantyyppisiä petoksia tehty muissa maissa. Tämän vuoksi kannatin mietintöä.

  Marian Harkin (ALDE). – (EN) Arvoisa puhemies, äänestin tarkistusta 1 vastaan. Siinä korostetaan, että virheitä ei tulisi lainkaan hyväksyä. Mielestäni on äärimmäisen tärkeää erottaa toisistaan petos ja virhe. Kyllä, petoksia ei pitäisi hyväksyä lainkaan ja kanteita pitäisi todellakin nostaa, mutta useissa tapauksissa virhe on tahaton. Vaikka meidän on selvitettävä kaikki virheet ja varmistettava kyseisten rahojen takaisinperintä, en voi olla samaa mieltä virheisiin sovellettavasta nollatoleranssista yhdestä erittäin yksinkertaisesta syystä. Se johtuu siitä, että olen toiminut useiden yhteisöryhmien, vapaaehtoisryhmien, Leader-yritysten ja kumppanuusyritysten parissa ja todennut itse puhtaan ja täydellisen turhautumisen lukemattomiin sääntöihin, sääntöjen muuttamiseen ohjelman puolivälissä tai kun siitä on kulunut kolme neljäsosaa sekä sääntöjen erilaiseen tulkintaan paikallisella, alueellisella, kansallisella ja EU:n tasolla – ja jokaista rikkomusta pidetään virheenä. Vaikka meidän on pysyttävä valppaina petosten suhteen, meidän on myös yksinkertaisesti yksinkertaistettava sääntöjä entisestään.

Mietintö: Marietta Giannakou (A7-0062/2011)

  Ville Itälä (PPE). – (FI) Arvoisa puhemies, äänestin tämän esityksen puolesta, joka oli erittäin ansiokas, koska kysymys on siitä, että me rahoitamme puolueita veronmaksajien rahoilla. Silloin tietysti pitää olla selkeät, samanlaiset säännöt kaikilla.

Mielestäni puolueilla täytyy olla myös omaa rahankeruuta edes jonkun verran. Tarkistuksessa 2 sosiaalidemokraatit ehdottivat, että tämän oman rahoitusosuuden pitäisi olla vain viisi prosenttia. Mielestäni sen pitää olla ainakin kymmenen prosenttia – se on erittäin pieni määrä, kun ajatellaan, että on kuitenkin kysymys veronmaksajien rahoista, ja näissä asioissa pitää olla erittäin tarkkana.

  Andrzej Grzyb (PPE). – (PL) Arvoisa puhemies, Giannakoun mietintö pohjustaa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 10 artiklan 4 kohdan ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 244 artiklan määräysten toteuttamista. Euroopan parlamentin ja neuvoston pitäisi toimia yhteistyössä Euroopan tason puolueiden ja niiden säätiöiden aseman määrittelemiseksi ja laatia sekä puolueiden että säätiöiden rahoittamista koskevat säännöt. On kuitenkin välttämätöntä kiinnittää huomiota mietinnön 10 ja 11 kohdan sisältöön. Ne koskevat ylikansallisten listojen tulevaisuutta Euroopan parlamentin vaaleissa. Se on kieltämättä vain tulevaisuutta koskeva ehdotus, mutta tällä hetkellä sillä ei ole kansalaisten hyväksyntää. Tämä koskee erityisesti niitä jäsenvaltioita, jotka ovat aikaisemmin käyttäneet kansallisia listoja mutta jotka ovat luopuneet niistä. Toinen tärkeä asia on ehdotusten ajoitus – kriisi ja ehdotetut säästöt ovat myös yksi syy haluttomuuteen kasvattaa EU:n toimielinten kokoa. Meidän kannaltamme katsottuna mielestäni tärkeämpi asia on vaihtoehto, joka koskee Euroopan parlamentin koon kasvattamista Euroopan unionin laajentumisen yhteydessä, kun unioniin liittyy uusia jäsenvaltioita, kuin vaihtoehto sen koon kasvattamiseksi uusien listojen perusteella.

  Morten Messerschmidt (EFD). – (DA) Arvoisa puhemies, myös minä haluan, että Euroopan tason puolueille laaditaan selkeät säännöt. Minun on kuitenkin ensisijaisesti kyseenalaistettava, mikä tarkoitus Euroopan tason puolueilla itse asiassa on.

Mietinnössä todetaan, että ne parantavat EU:n kansalaisten käsitystä EU:n toimielimistä ja lisäävät rajat ylittävää yhteistyötä. Kun Euroopan tason puolueet kasvavat ja kun käytetään jatkuvasti enemmän rahaa sekä puolueissa että säätiöissä ja niihin liittyvien muiden instituutioiden kaikessa toiminnassa, me itse asiassa joudumme toteamaan, että EU:n kansalaisten käsitys EU:n toimielimistä heikkenee ja niiden kannatus vähenee.

Viimeisimmän Eurobarometri-tutkimuksen mukaan EU:n kannatus kansalaisten keskuudessa on ennätyksellisen alhainen, joten tämä ei toimi. Siksi kysyn perustavaa laatua olevan kysymyksen eli onko mitään järkeä jatkaa miljardien eurojen tuhlaamista näihin Euroopan tason puolueisiin. Mielestäni ei ole, ja siksi äänestin mietintöä vastaan.

  Nicole Sinclaire (NI). – (EN) Arvoisa puhemies, äänestin tätä mietintöä vastaan. Voitte pitää 30 hopearahaanne. Minä en aio liittyä mihinkään yleiseurooppalaiseen puolueeseen. Minä en aio myydä periaatteitani, kuten jotkut jäsenet täällä istuntosalissa ovat valmiita tekemään.

Ei ole oikeudenmukaista, että yleisö jälleen kerran joutuu käyttämään varojaan poliitikkojen rahoittamiseen. Poliitikkoja pitäisi rahoittaa yksityisesti lahjoituksilla jne. ja sitä pitäisi säännellä ankarasti. Euroopan parlamentille selvisi vasta äskettäin, miten poliitikkoja pitää säännellä, mutta poliittisten puolueiden rahoittaminen eurooppalaisen ihanteen takia ei voi koskaan olla oikein. En ikinä liity yleiseurooppalaiseen puolueeseen. Puolustan omia periaatteitani, enkä välitä teistä muista.

Mietintö: Sandra Kalniete (A7-0083/2011)

  Roberta Angelilli (PPE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, olemme äänestäneet kolmesta valiokunta-aloitteisesta mietinnöstä, jotka koskevat sisämarkkinoiden toimenpidepakettia. Se on tärkeä väline Euroopan talouden kasvun ja tietenkin myös työpaikkojen luomisen kannalta, koska se tuottaa konkreettisia ja välittömiä tuloksia sekä EU:n kansalaisille että pienille ja keskisuurille yrityksille.

Euroopan komissio on tehnyt useita ehdotuksia, joilla on taipumus suuntautua EU:n markkinoiden yhdentämiseen ja vapauttamiseen. Niiden tuloksena on ryhdytty toimenpiteisiin erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten tukemiseksi, innovointiin vaikuttamiseksi ja luovuuden turvaamiseksi parantamalla sekä aineellisten että aineettomien verkostojen ja infrastruktuurin tehokkuutta ja kestävyyttä.

Toivon, että käsittelemme joitakin esteitä tässä pienten ja keskisuurten yritysten tukea koskevassa rakenteellisessa viitekehyksessä, esimerkiksi eri maiden kansallisen lainsäädännön monimuotoisuutta, mukaan lukien säännöt ja verotusjärjestelmät, jotka pirstovat markkinoita. Ne puolestaan johtavat siihen, että säännösten noudattamisesta aiheutuvat yritysten kustannukset nousevat.

  Emma McClarkin (ECR). – (EN) Arvoisa puhemies, olemme tänään äänestäneet kolmesta sisämarkkinoiden toimenpidepakettia koskevasta mietinnöstä ja niiden ensisijaisista tavoitteista. Toivon, että komissio ja neuvosto ovat panneet ne merkille. Meidän on varmistettava, että toimimme tässä asiassa kaikkien kansalaisten hyväksi, jotta EU:n talous saisi mahdollisuuden kasvaa, tarjota työpaikkoja ja kilpailla maailmanlaajuisesti. Meidän on varmistettava, että EU:n lainsäädäntö pannaan täytäntöön kaikkialla kaupan esteiden vähentämiseksi. Meidän on myös varmistettava, että emme laadi sellaista EU:n lainsäädäntöä, joka lisää yritystemme taakkaa.

Mietintö: António Fernando Correia De Campos (A7-0072/2011)

  Ville Itälä (PPE). – (FI) Arvoisa puhemies, tämä oli erittäin tärkeä mietintö sisämarkkinoiden eteenpäin viemiseksi.

Mutta kun puhutaan kuluttajansuojasta, niin siihen liittyen oli tärkeä tarkistus kolme, jossa puhuttiin siitä, että kuluttajanlainsäädännön alalla vähimmäistason yhdenmukaistaminen on asetettava täydellisen yhdenmukaistamisen edelle. Äänestin tämän tarkistuksen puolesta vastoin omaa ryhmääni, koska mielestäni esimerkiksi omassa kotimaassani kuluttajansuojan taso on äärimmäisen korkealla. Jos nyt nopeasti mennään siihen, että meillä on täysin yhdenmukainen kuluttajansuoja koko EU:n alueella, niin tiedän, että oman kotimaani kuluttajansuojan taso laskee. Siksi mielestäni tähän yhdenmukaiseen kuluttajansuojan tasoon voidaan mennä vain sitä kautta, että ensin luodaan tietyt vähimmäistasot, ja sitä kautta sitten päästään kokonaan yhdenmukaisen tason tielle.

  Sergej Kozlík (ALDE). – (SK) Arvoisa puhemies, EU:n tavaroiden sisämarkkinoiden määrä on 17 prosenttia tavaroiden maailmanlaajuisista markkinoista. EU:n tavaroiden sisämarkkinoiden määrä on 28 prosenttia maailmanlaajuisesta palvelujen kaupasta. Jos tämä massa laitetaan liikkeelle oikeaan suuntaan, sen pitäisi saada aikaan tuloksia omien varojemme dynamiikkaan perustuvan talouskasvun muodossa. Tämä pitää paikkansa kuitenkin vain, jos oletetaan, että kannattamani ehdotettujen toimenpiteiden toteuttaminen johtaa pullonkaulojen poistamiseen ihmisten, pääoman, tavaroiden ja palvelujen liikkumiselta unionin yksittäisten jäsenvaltioiden välillä. Se lisää lainojen ja pankkipalvelujen saatavuutta ja luotettavuutta sekä verkkokaupankäyntiä.

Se pitää paikkansa vain, jos toimivammat sisämarkkinat avaavat uusia mahdollisuuksia EU:sta peräisin ja EU:n markkinoilla olevien tuotteiden ja toimintojen toteuttamiselle. Jos niin tapahtuu, 4 prosentin vaikutus talouskasvuun tulevina vuosikymmeninä ei välttämättä ole epärealistinen.

  Morten Messerschmidt (EFD). – (DA) Arvoisa puhemies, olen samaa mieltä siitä, että sisämarkkinat ovat pohjimmiltaan hyvä ajatus ja että sisämarkkinoiden parempi hallinto on järkevää ja kuluttajien edun mukaista. Olen kuitenkin yllättynyt siitä, että niin ylivoimainen enemmistö äänesti niitä kuutta tarkistusta vastaan, jotka olin jättänyt tästä mietinnöstä. Mistä siitä on pohjimmiltaan kyse? Se kiteytyy siihen, että meidän pitäisi soveltaa täydellisen yhdenmukaistamisen sijasta vähimmäistason yhdenmukaistamista ja siten varmistaa, että ne maat, joilla jo on hyvät kuluttajia koskevat säädökset, eivät joudu alentamaan kuluttajansuojansa tasoa. Siinä oli myös kyse täysin ainutlaatuisesta työmarkkinamallista, jonka me tunnemme Pohjoismaista. Siellä lainsäätäjien sijaan työmarkkinaosapuolet päättävät palkka- ja työmarkkinaehdoista. Siinä oli kyse siitä, että ne määräävät säännöt ja että meidän pitäisi ennemminkin suojella pohjoismaista työmallia ja säilyttää se kuin heikentää sitä. Ne ovat kaksi täysin harmitonta ehdotusta, mutta olen varma, että ne saisivat merkittävän enemmistön EU:n kansalaisten keskuudessa toimitettavassa äänestyksessä. Ne kuitenkin hylätään Euroopan parlamentissa toimitetussa äänestyksessä. Tämä paljastaa todellisuuskäsityksessä tapahtuneen muutoksen, joka on tyypillistä Euroopan parlamentin jäsenille.

Mietintö: Cristian Silviu Buşoi (A7-0071/2011)

  Alfredo Antoniozzi (PPE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, sisämarkkinat ovat arvokas väline tuettaessa talouden elpymistä Euroopan unionissa ja erityisesti uusien työpaikkojen luomista.

Sisämarkkinoiden toimenpidepakettia koskevat mietinnöt ovat yleisesti ottaen Euroopan parlamentin panoksia kuulemismenettelyssä, jonka komissio käynnisti antamalla tiedonannon "Sisämarkkinoiden toimenpidepaketti. Kohti kilpailukykyistä sosiaalista markkinataloutta – 50 ehdotusta työskentelyn, yrittäjyyden ja kaupankäynnin parantamiseksi".

Mielestäni meidän olisi pitänyt korostaa enemmän pienten ja keskisuurten yritysten kilpailukykyä, väärentämisen ja piratismin torjuntaa sekä innovoinnin ja kilpailukyvyn piristämistä poistamalla byrokraattisia, hallinnollisia ja sääntelyyn liittyviä taakkoja.

Olen kuitenkin samaa mieltä mietinnön yleisestä rakenteesta ja erityisesti siinä mainituista toimenpiteistä, joiden avulla pyritään lisäämään sähköistä kaupankäyntiä ja yksinkertaistamaan hankintajärjestelmää. Äänestin tästä syystä tämän mietinnön puolesta.

  Licia Ronzulli (PPE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, äänestin tämän päätöslauselman puolesta, koska mielestäni se merkitsee uutta edistysaskelta kohti hyvin toimivien, yhtenäistettyjen eurooppalaisten sisämarkkinoiden luomista. Euroopan unioni on nykyisin yksi maailman tärkeimmistä talouksista, mutta sillä on yhä valtavat mahdollisuudet erityisesti taloudellisen ja työllisyyden kasvun suhteen.

Pienet ja keskisuuret yritykset ovat meneillään olevan talouden elpymisen moottoreita ja päätoimijoita. Euroopan unionin on tarjottava niille tehokkaampaa suojelua, helpotettava niiden luotonsaantia, vähennettävä byrokratiaa ja edistettävä sähköisen kaupankäynnin kehittämistä. Vain tällä tavalla kykenemme luomaan sosiaalisen talouden, joka perustuu kasvuun, kilpailukykyyn ja kestävyyteen.

Tehokkaiden ja innovatiivisten sisämarkkinoiden luominen EU:hun nykypäivän globalisoituneessa maailmassa tarkoittaa EU:n kiinnittämistä maailmanlaajuisen talousnäyttämön kiistattomaksi päähenkilöksi.

  Pascal Canfin (Verts/ALE). – (FR) Arvoisa puhemies, haluan selventää, miksi me äänestimme sisämarkkinoiden toimenpidepaketin puolesta. Mielestäni se on edistysaskel. Euroopan parlamentti onnistui löytämään oikeat kompromissit, jotka eivät huuhdo pois tekstin sisältöä. Sen sijaan ne painostavat oikeasti niitä, jotka komissiossa haluavat, että sisämarkkinat myös jatkossa omaksuvat puhtaasti vapaiden markkinoiden lähestymistavan sisällyttämättä sosiaalisia kysymyksiä, verotus- tai ympäristökysymyksiä.

Haluan myös vain selventää, että 54 kohta, joka käsittelee julkisia palveluja, yleishyödyllisiä palveluja, on ongelmallinen. Siksi me äänestimme vastoin osaa tästä kohdasta, jossa edelleen peräänkuulutetaan – ideologisesti mutta verhotuin sanamuodoin – vapauttamisen lisäämistä. Sen sijaan me kannatamme eurooppalaisia julkisia palveluja ja eurooppalaisen kehyksen turvaamista. Tämä jättää jokaiselle jäsenvaltiolle mahdollisuuden jatkaa julkisten palvelujen järjestämistä haluamallaan tavalla erityisesti alueellisella tasolla.

  Andrzej Grzyb (PPE). – (PL) Arvoisa puhemies, sisämarkkinat ilman kansalaisten tai yritysten ulkopuolelle jättämistä – siten voisin lyhyesti kuvata olennaisen sisällön tämänpäiväisessä keskustelussa nyt hyväksytystä mietintöpaketista, joka käsittelee sisämarkkinoiden toimenpidepakettia. Minusta erittäin kiinnostavaa ja miellyttävää korostaa ehdotuksia, joiden on tarkoitus helpottaa erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa. Pk-yrityksille on hyvin tärkeää päästä mukaan julkisiin hankintamenettelyihin. Erityistä kannatusta ansaitsee ilmoitus, että kyseisiä menettelyjä aiotaan yksinkertaistaa ja erityisesti että julkisiin hankintoihin liittyviä rahoituksellisia esteitä, jotka jättävät pk-yritykset julkisten hankintojen ulkopuolelle, aiotaan vähentää ja että paikallisten markkinoiden erityispiirteet aiotaan ottaa huomioon hankinnoissa.

Samoin pitäisi tunnustaa, että pk-yritykset odottavat apua markkinoille pääsyssä, ne odottavat hallinnollisia toimenpiteitä, jotka helpottavat niiden toimintaa, ja ne odottavat myös ratkaisua patenttien alueella. Odotan itse erittäin kiinnostuneena komission jäsenen Barnierin ilmoittamaa esitystä 12 keinosta sisämarkkinoiden piristämiseksi. Erittäin kannustava on ilmoitus, jonka mukaan ajanjakso, jolloin on mahdollista arvioida erityisesti näihin keinoihin liittyviä innovatiivisia ratkaisuja, tulee olemaan suhteellisen lyhyt.

Kirjalliset äänestysselitykset

Mietintö: Sidonia Elżbieta Jędrzejewska (A7-0115/2011)

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. – (PT) Kannatan tätä mietintöä, koska olen samaa mieltä määrästä, jota suositellaan tulvan aiheuttamien tuhojen korjaamiseen Puolassa, Slovakiassa, Unkarissa, Tšekin tasavallassa, Kroatiassa ja Romaniassa. Kyseinen määrä on yhteensä 182 388 893 euroa.

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. – (LT) Kannatin tätä mietintöä, jossa hyväksytään ilman tarkistuksia neuvoston kanta lisätalousarvioesitykseen 1/2011. Tällä lisätalousarvioesityksellä on tarkoitus ottaa käyttöön EU:n solidaarisuusrahaston varoja yhteensä 182,4 miljoonaa euroa maksusitoumus- ja maksumäärärahoina rankkasateista johtuvien tulvien vaikutusten lieventämiseksi Puolassa, Slovakiassa, Tšekin tasavallassa, Unkarissa, Kroatiassa ja Romaniassa. Mielestäni EU:n solidaarisuusrahaston varoja olisi otettava käyttöön mahdollisimman pian luonnonkatastrofin tapahduttua ja taloudellista tukea koskevien hakemusten käsittelyn olisi tapahduttava tehokkaasti ja ripeästi, jotta olisi mahdollista antaa kiireellistä taloudellista tukea luonnonkatastrofeja kokeneille maille.

  George Becali (NI), kirjallinen. – (RO) Kannatin mietintöä, koska kaatosateiden aiheuttamien tulvien koettelemat jäsenvaltiot odottavat, että 182,4 miljoonan euron määrä otetaan käyttöön. Kyseessä ovat Puola, Slovakia, Tšekin tasavalta, Unkari, Kroatia ja Romania. Esittelijän tavoin katson, että pitäisi olla mahdollista ottaa käyttöön solidaarisuusrahaston varoja paljon nopeammin ja tehokkaammin kuin tällä hetkellä.

  Maria Da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. – (PT) Olen samaa mieltä Euroopan unionin solidaarisuusrahastosta (EUSR) käyttöön otettavasta mukautetusta määrästä, koska useissa maissa – Puolassa, Slovakiassa, Unkarissa ja Romaniassa – luonnonkatastrofien aiheuttamat suorat vahingot ylittävät EUSR:n varojen käyttöönoton edellyttämän tavanomaisen kynnysarvon, joka on 0,6 prosenttia bruttokansantulosta. Pidän tärkeänä myös sitä, että EUSR:n varoja pitäisi ottaa käyttöön mahdollisimman nopeasti luonnonkatastrofin jälkeen ja että kaikki asiaankuuluvat lainsäädännölliset sekä järjestelyihin ja toimeenpanoon liittyvät menettelyt pitäisi hoitaa nopeasti ja tehokkaasti. Siksi olen samaa mieltä neuvoston yhteisestä kannasta esitykseen Euroopan unionin lisätalousarvioksi varainhoitovuodeksi 2011.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Komissio ehdottaa komission varainhoitovuoden 2011 talousarvion mukauttamista, jotta siinä voidaan ottaa huomioon tarve ottaa käyttöön Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varoja 182,4 miljoonaa euroa maksusitoumus- ja maksumäärärahoina rankkasateista johtuvien tulvien vaikutusten lieventämiseksi Puolassa, Slovakiassa, Tšekin tasavallassa, Unkarissa, Kroatiassa ja Romaniassa. Euroopan parlamentin pitäisi hyväksyä ehdotus esittelijän ehdottamilla ehdoilla.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Käsiteltävänä oleva mietintö koskee neuvoston kantaa esitykseen Euroopan unionin lisätalousarvioksi nro 1/2011 varainhoitovuodeksi 2011. Komissiolla on valtuudet tehdä lisätalousarvioesityksiä "väistämättömissä, poikkeuksellisissa tai odottamattomissa olosuhteissa". Tietyt EU:n jäsenvaltiot ovat kärsineet luonnonkatastrofeista, jotka ovat tuhonneet infrastruktuuria. Vahinkojen arvo on noin 5,5 miljardia euroa ja se ylittää joissain tapauksissa kynnysarvon eli 0,6 prosenttia bruttokansantulosta. Tilanne antaa oikeutuksen ja perusteen Euroopan unionin solidaarisuusrahaston (EUSR) varojen käyttöönotolle. Rahaston tavoite on yksinomaan infrastruktuurin korjaaminen. Koska talousarvion nykyiset määrärahat eivät riitä kattamaan hakemuksissa esitettyä määrää, olen samaa mieltä tästä lisätalousarviosta – komission esittämästä ensimmäisestä ehdotuksesta EUSR:n varojen käyttöön ottamiseksi – jossa ehdotetaan 182 388 893 euron lisäystä maksusitoumus- ja maksumäärärahoina.

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Tällä lisätalousarviolla pyritään vastaamaan pyyntöön ottaa käyttöön Euroopan unionin solidaarisuusrahaston (EURS) varoja katastrofien viidessä jäsenvaltiossa sekä Kroatiassa touko- ja kesäkuussa 2010 aiheuttamien vahinkojen korjaamiseksi. Vahingot syntyivät "väistämättömissä, poikkeuksellisissa tai odottamattomissa olosuhteissa", kuten varainhoitoasetuksessa määritellään, ja siitä syystä menettely on mielestämme sekä oikeutettu että välttämätön.

Kyseisen maiden tukemiseksi käyttöön otettu määrä – 182,4 miljoonaa euroa – on vain noin kolme prosenttia kokonaisvahingoista, joiden arvioidaan olevan noin 5 512,7 miljoonaa euroa. Viime vuosina EU:n jäsenvaltiot ovat kärsineet kovasti useista katastrofeista. EUSR:n kuutena ensimmäisenä toimintavuotena komissioon saapui 62 tukihakemusta 21:stä eri valtiosta. Noin kolmannes niistä katsottiin "luonnonmullistukseksi", samoin kuin neljä niistä tapauksista, joita me tänään käsittelemme. EUSR on tärkeä väline autettaessa korjaamaan katastrofien lähes aina huomattavia ja usein pitkäkestoisia vaikutuksia ihmisiin, ympäristöön ja talouteen. Katastrofien ehkäisyyn on kuitenkin sitouduttava vastaavalla tavalla toteuttamalla käytännössä suositukset, jotka Euroopan parlamentti hiljattain aiheesta hyväksyi.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Tämä mietintö käsittelee lisätalousarvioesitystä, jolla pyritään vastaamaan pyyntöön ottaa käyttöön Euroopan unionin solidaarisuusrahaston (EUSR) varoja katastrofien viidessä jäsenvaltiossa sekä Kroatiassa touko- ja kesäkuussa 2010 aiheuttamien vahinkojen korjaamiseksi.

Vahingot syntyivät "väistämättömissä, poikkeuksellisissa tai odottamattomissa olosuhteissa", kuten varainhoitoasetuksessa määritellään, ja siitä syystä menettely on mielestämme sekä oikeutettu että välttämätön. Kyseisen maiden tukemiseksi käyttöön otettu määrä – 182,4 miljoonaa euroa – on vain noin kolme prosenttia kokonaisvahingoista, joiden arvioidaan olevan noin 5 512,7 miljoonaa euroa.

Viime vuosina EU:n jäsenvaltiot ovat kärsineet kovasti useista katastrofeista. EUSR:n kuutena ensimmäisenä toimintavuotena komissioon saapui 62 tukihakemusta 21:stä eri valtiosta. Noin kolmannes niistä katsottiin "luonnonmullistukseksi", samoin kuin neljä niistä tapauksista, joita me tänään käsittelemme.

EUSR on tärkeä väline autettaessa korjaamaan katastrofien lähes aina huomattavia ja usein pitkäkestoisia vaikutuksia ihmisiin, ympäristöön ja talouteen. Ehkäisyyn sitoutuminen on myös tärkeää.

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen. – (LT) Kannatin mietintöä ja esittelijän ehdotusta hyväksyä sellaisenaan neuvoston kanta lisätalousarvioesitykseen nro 1/2011, koska näille maille eli Puolalle, Tšekin tasavallalle, Slovakialle, Unkarille, Kroatialle ja Romanialle on annettava taloudellista tukea, eikä sitä voida enää viivyttää kauempaa.

  David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Äänestin tämän komission ehdotuksen puolesta. Siinä esitetään talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17. toukokuuta 2006 tehdyn toimielinten sopimuksen 26 kohtaan perustuvan EUSR:n varojen käyttöönottoa. Sopimuksen perusteella solidaarisuusrahaston varoja voidaan ottaa käyttöön vuosittain enintään 1 miljardi euroa. Rahaston käyttöönoton edellytykset on esitetty solidaarisuusrahaston perustamisesta annetussa neuvoston asetuksessa N:o 2012/2002. Pitäisi muistaa, että rahaston tavoite on korjata infrastruktuuria ja toimia jälleenrahoitusvälineenä eikä korvata yksityisiä vahinkoja. Tämä on ensimmäinen EUSR:n varojen käyttöönottoa koskeva ehdotus, jonka komissio on esittänyt varainhoitovuodeksi 2011.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Tämä lisätalousarvioesitys on perusteltu, sillä solidaarisuusrahastosta käyttöön otettuja varoja käytetään rankkasateista johtuneiden maanvyörymien ja vakavien tulvien aiheuttamien vahinkojen korjaamiseen Puolassa, Slovakiassa, Tšekin tasavallassa, Unkarissa, Kroatiassa ja Romaniassa. Tarkistettuaan, että pyynnöt täyttävät asetuksen (EY) N:o 2012/2002 kelpoisuusperusteet, komissio ehdotti 182,4 miljoonan euron käyttöönottoa solidaarisuusrahastosta kyseisten maiden vahinkojen korvaamiseksi. Haluaisin kuitenkin korostaa viivästystä tämänkaltaisen tuen käyttöönotossa. Menettelystä on tehtävä vähemmän byrokraattinen ja yksinkertaisempi, jotta tuleviin katastrofitilanteisiin voidaan vastata ajoissa.

  Alexander Mirsky (S&D), kirjallinen. – (EN) Varainhoitovuoden 2011 yleiseen talousarvioon tehtävällä lisätalousarvioesityksellä nro 1/2011 on tarkoitus ottaa käyttöön EU:n solidaarisuusrahaston varoja yhteensä 182,4 miljoonaa euroa maksusitoumus- ja maksumäärärahoina rankkasateista johtuvien tulvien vaikutusten lieventämiseksi Puolassa, Slovakiassa, Tšekin tasavallassa, Unkarissa, Kroatiassa ja Romaniassa. Kun tämä otetaan huomioon, äänestin mietinnön puolesta.

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Luonnonkatastrofit eivät ole enää harvinaisia Euroopassa. Viimeisimmät tapahtumat, kuten vuoden 2010 tulvat Puolassa, Slovakiassa, Romaniassa, Tšekin tasavallassa ja Unkarissa, osoittavat, että solidaarisuusrahasto on välttämätön. Rahastoa ei käytetä yksityisten henkilöiden omaisuudelle tapahtuneiden vahinkojen korvaamiseen vaan ensisijaisesti infrastruktuurin jälleenrakentamiseen. Siksi sitä voidaan pitää tarkoituksenmukaisena jälleenrahoitusvälineenä. Erityisesti Puolan, Slovakian, Unkarin ja Romanian kaltaisissa maissa on tapahtunut mittavia katastrofeja, ja välittömät vahingot ylittävät tavanomaisen kynnysarvon, joka on 0,6 prosenttia bruttokansantulosta. Tästä syystä äänestin mietinnön puolesta.

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. – (PT) Mietintö viittaa varainhoitovuoden 2011 yleiseen talousarvioon tehtävään lisätalousarvioon nro 1/2011, jonka tavoitteena ottaa käyttöön Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varoja 182,4 miljoonaa euroa maksusitoumus- ja maksumäärärahoina rankkasateista johtuvien tulvien vaikutusten lieventämiseksi Puolassa, Slovakiassa, Tšekin tasavallassa, Unkarissa, Kroatiassa ja Romaniassa. Lisätalousarvion nro 1/2011 ainoa tarkoitus on sisällyttää virallisesti tämä talousarvion tarkistus varainhoitovuoden 2011 talousarvioon. Esitetyt syyt oikeuttavat täysin tämän lisätalousarvion, ja siksi äänestin mietinnön puolesta.

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. – (PT) Äänestin tämän lisätalousarvion puolesta, jonka tavoitteena on ottaa käyttöön Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varoja 182,4 miljoonaa euroa maksusitoumus- ja maksumäärärahoina rankkasateista johtuvien tulvien vaikutusten lieventämiseksi Puolassa, Slovakiassa, Tšekin tasavallassa, Unkarissa, Kroatiassa ja Romaniassa.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Me äänestimme tyhjää. Mietintö koskee määrärahasiirtoa EU:n solidaarisuusrahaston varojen käyttöönottamiseksi Puolassa, Slovakiassa, Unkarissa, Tšekin tasavallassa, Kroatiassa ja Romaniassa vuonna 2011 tapahtuneiden tulvien takia. Olemme samaa mieltä kiireellisestä tarpeesta ottaa varat käyttöön, mutta emme hyväksy ehdotettua rahoitusmenetelmää ("negatiivisen varauksen" luominen).

Mietintö: Reimer Böge (A7-0114/2011)

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. – (PT) Kannatan tätä mietintöä, joka tähtää EU:n avun antamiseen Euroopan unionin solidaarisuusrahastosta Puolalle, Slovakialle, Unkarille, Tšekin tasavallalle, Kroatialle ja Romanialle touko- ja kesäkuussa 2010 aiheutuneiden tulvien takia, jotka vaikuttivat kyseisiin alueisiin ja niiden väestöön. EU:n on edelleenkin oltava organisaatio, joka osoittaa solidaarisuutta.

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. – (LT) Kannatin tätä mietintöä taloudellisen tuen osoittamisesta Euroopan unionin solidaarisuusrahastosta Puolalle, Slovakialle, Unkarille, Tšekin tasavallalle, Kroatialle ja Romanialle. Toimielinten sopimuksen perusteella solidaarisuusrahaston varoja voidaan ottaa käyttöön vuosittain enintään 1 miljardi euroa. Mielestäni EU:n solidaarisuusrahaston varoja olisi otettava käyttöön mahdollisimman pian luonnonkatastrofin tapahduttua ja rahoitustukea koskevien hakemusten käsittelyn olisi tapahduttava tehokkaasti ja ripeästi, jotta olisi mahdollista antaa kiireellistä taloudellista tukea luonnonkatastrofeja kokeneille maille.

  Regina Bastos (PPE), kirjallinen. – (PT) Euroopan unionin solidaarisuusrahaston (EUSR) tavoitteena on antaa pikaista, tehokasta ja joustavaa apua jäsenvaltion tai liittymisestä neuvottelevan valtion väestölle luonnonmullistuksen jälkeen.

Rahasto täydentää jäsenvaltioiden julkisia varoja hätätilanteissa. Sen varat on tarkoitettu erityisesti kiireellisiin infrastruktuurin korjaustöihin, väliaikaisiin suoja- ja hätäpalveluihin ihmisten välittömien tarpeiden tyydyttämiseksi sekä katastrofin jälkien siivoamiseen sen runtelemilla alueilla. Rankkasateet huuhtoivat Puolaa, Slovakiaa, Unkaria, Tšekin tasavaltaa, Kroatiaa ja Romaniaa vuonna 2010. Ne aiheuttivat vakavia tulvia, jotka johtivat valtaviin menetyksiin. Katastrofien takia kyseiset valtiot pyysivät tukea EUSR:sta. Koska asiaankuuluvassa asetuksessa säädetyt kelpoisuusperusteet täyttyivät, EUSR:n varojen käyttöönotto hyväksyttiin edellä mainittujen katastrofien kohteeksi joutuneiden ihmisten kivun, kärsimysten ja menetysten lieventämiseksi. Edellä mainituista syistä kannatin mietintöä.

  Adam Bielan (ECR), kirjallinen. – (PL) Euroopan unionin itäosassa sijaitsevissa maissa viime vuonna nousseet tulvat aiheuttivat valtavia aineellisia vahinkoja käytännössä kaikilla alueilla. Useat niistä kamppailevat edelleen tulvan traagisten seurausten kanssa. Useat ihmiset odottavat yhä viranomaisten lupaamaa taloudellista apua. Vakavat vahingot vaurioittivat ensisijaisesti maataloutta, infrastruktuuria, liikenneverkkoa ja kulttuuriperintökohteita. Useat ihmiset ovat kärsineet ja menettäneet useissa tapauksissa koko omaisuutensa. Pelkästään Puolassa välittömien menetysten on arvioitu olevan lähes kolme miljardia euroa. Se ylittää siksi reilusti solidaarisuusrahaston varojen käyttöönoton kynnysarvon. Samanlainen tilanne vallitsee muissa maissa, jotka hakevat tukea rahastosta. Toimielinten sopimuksessa mainittujen eurooppalaisten rahastojen varojen käyttöönotto tuo merkittävää helpotusta katastrofin pahimmin runtelemille alueille, koska ne mahdollistavat työt luonnonkatastrofin vaikutusten lieventämiseksi. Kannatan painokkaasti solidaarisuusrahaston varojen käyttöönottoa.

  Jan Březina (PPE), kirjallinen. – (CS) Suhtaudun myönteisesti Euroopan parlamentin päätökseen ottaa käyttöön EU:n solidaarisuusrahaston varoja viime vuoden tulvista kärsineiden Keski-Euroopan maiden auttamiseksi. Tšekin tasavallan tapauksessa tarvitaan 125 miljoonaa Tšekin korunaa kattamaan osa vahingoista, joita tulvat aiheuttivat Määrin pohjoisosissa viime touko- ja kesäkuussa. Koska tuhojen kokonaismääräksi arvioitiin viisi miljardia Tšekin korunaa, joka on alle 0,6 prosenttia Tšekin tasavallan BKT:sta, sitä ei katsottu EU:n lainsäädännön nojalla "luonnonmullistukseksi", jonka tapauksessa solidaarisuusrahastosta myönnettävä tuki on käytännössä varmaa. Siksi oli välttämätöntä pyytää poikkeusta Tšekin tasavallalle sillä perusteella, että maamme joutui saman luonnonkatastrofin kohteeksi kuin naapurimaa Puola, jossa seuraukset olivat tuhoisammat. Euroopan parlamentin alkuperäisessä päätöslauselmaluonnoksessa vain Puola mainittiin luonnonkatastrofin kohteeksi joutuneena maana. Vasta sen jälkeen kun minä huomautin, että tulvat olivat vaikuttaneet myös muihin valtioihin, se ulotettiin kattamaan koko Keski-Euroopan alue. Olen mielissäni siitä, että alun leväperäisyyden ja epäröinnin jälkeen Tšekin tasavallan hallitus ryhtyi toimimaan ja että sen onnistui asetetun määräajan puitteissa jättää hakemus taloudellisen avun saamiseksi solidaarisuusrahastosta. Se osoittautuu epäilemättä erittäin hyödylliseksi.

  Maria Da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. – (PT) Koska luonnonmullistukset ovat aiheuttaneet merkittäviä vahinkoja erityisesti yksityisomaisuudelle, liikenneverkoille ja kulttuuriperintökohteille ja koska kaikkien kyseisten maiden arvioidut välittömät kokonaisvahingot ylittävät solidaarisuusrahaston varojen käyttöönoton tavanomaisen kynnysarvon, joka on 0,6 prosenttia bruttokansantulosta, kannatan ehdotusta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotosta Puolan, Slovakian, Unkarin, Tšekin tasavallan, Kroatian ja Romanian hyväksi.

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varojen käyttöönoton puolesta Slovakian, Unkarin, Tšekin tasavallan, Kroatian ja Romanian hyväksi, koska ne kärsivät touko- ja kesäkuussa 2010 vakavista tulvista. Haluan toistaa, että neuvoston on kiireellisesti jatkettava Euroopan parlamentin hyväksymän uuden solidaarisuusrahastoa koskevan asetuksen muuttamista rahaston toiminnan nopeuttamiseksi ja tehostamiseksi.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotto Puolan, Slovakian, Unkarin, Tšekin tasavallan, Kroatian ja Romanian hyväksi on perusteltua maissa vallinneiden rankkasateiden ja tulvien sekä niiden aiheuttamien vakavien vahinkojen takia. Päätös sai asiasta vastaavassa Euroopan parlamentin valiokunnassa suuren enemmistön tuen, mikä on osoitus sen nauttiman tuen laajuudesta. Olen pahoillani kärsimyksistä, joita ihmiset ovat kokeneet, ja toivon, että rahaston varojen käyttöönotto lieventää niitä ja auttaa nopeuttamaan ja tehostamaan jälleenrakennusta pahimpia tuhoja kokeneilla alueilla.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Touko- ja kesäkuussa 2010 Keski- ja Itä-Eurooppaa piiskasi ankara myrsky, joka aiheutti valtavaa tuhoa tietyissä jäsenvaltioissa. Se tuhosi erityisesti julkista infrastruktuuria, maatiloja, tie- ja rautatieverkkoja sekä julkista ja yksityistä omaisuutta. Puolan tulvat vaikuttivat lähes koko maahan ja aiheuttivat vahingot, jotka ylittävät 0,85 prosenttia bruttokansantulosta (BKTL). Slovakiassa joitakin alueita jäi myrskyn seurauksena veden alle. Lisäksi se aiheutti maanvyörymiä ja tulvia sekä vahingot, jotka ovat 0,89 prosenttia BKTL:sta. Unkarissa vahinkojen arvo on 0,73 prosenttia BKTL:sta. Romaniassa niiden arvioidaan ylittävän 875 miljoonaa euroa tai vastaavan 0,67 prosenttia BKTL:sta. Kroatiassa vahingot ovat yli 153 miljoonaa euroa (0,6 prosenttia BKTL:sta) ja Tšekin tasavallassa 204 miljoonaa euroa (0,6 prosenttia BKTL:sta). Tilanne oikeuttaa Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varojen käyttöönoton ja on johtanut varainhoitovuoden 2011 ensimmäisen lisätalousarvion hyväksymiseen. Koska jo hyväksytty lisätalousarvioesitys kattaa varojen käyttöönoton ja kun aluekehitysvaliokunnan lausunto otetaan huomioon, olen samaa mieltä esittelijän kannasta, joka koskee 182 388 893 euron käyttöönottoa auttamaan myrskyjen vaurioittaman julkisen infrastruktuurin korjaamisessa edellä mainituissa jäsenvaltioissa.

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Mietinnössä kannatetaan Euroopan unionin solidaarisuusrahaston (EUSR) varojen käyttöönottoa kuuden valtion avustamiseksi: Puolan, Slovakian, Unkarin, Tšekin tasavallan, Kroatian ja Romanian. Kyseiset maat kärsivät rankkasateista ja joissakin tapauksissa ennennäkemättömistä tulvista, maanvyörymistä ja mutavyöryistä. Neljässä valtiossa – Puolassa, Slovakiassa, Unkarissa ja Romaniassa – katastrofeja voidaan EUSR:sta annetun asetuksen määritelmän mukaan pitää "luonnonmullistuksina"; toisin sanoen vahinkojen arvioidaan ylittävän 0,6 prosenttia niiden bruttokansantulosta. Pidämme varojen käyttöönottoa tärkeänä ja välttämättömänä, mistä syystä äänestimme mietinnön puolesta.

Jälleen kerran meidän on kiinnitettävä huomiota liian pitkiin viipeisiin katastrofin tapahtumisen, EUSR:n varojen käyttöönottoa koskevan päätöksen ja EU:n tuen varsinaisen toimittamisen tuhoja kärsineille jäsenvaltioille ja alueille välillä. Tässä tapauksessa katastrofit tapahtuivat touko- ja kesäkuussa 2010. Euroopan parlamentti on juuri hyväksynyt EUSR:n varojen käyttöönoton eli lähes vuotta myöhemmin. Nyt muut menettelyä koskevat vaatimukset viivyttävät entisestään rahojen saapumista kohteeseensa. Olemme kannattaneet rahaston varojen käyttöönottoa koskevien sääntöjen mukauttamista, jotta varojen käyttöönotosta tulisi joustavampaa ja oikea-aikaisempaa.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Äänestimme tämän mietinnön puolesta, jossa kannatetaan Euroopan unionin solidaarisuusrahaston (EUSR) varojen käyttöönottoa kuuden valtion avustamiseksi: Puolan, Slovakian, Unkarin, Tšekin tasavallan, Kroatian ja Romanian.

Kyseiset maat kärsivät rankkasateista ja joissakin tapauksissa ennennäkemättömistä tulvista, maanvyörymistä ja mutavyöryistä. Neljässä valtiossa – Puolassa, Slovakiassa, Unkarissa ja Romaniassa – katastrofeja voidaan EUSR:sta annetun asetuksen määritelmän mukaan pitää "luonnonmullistuksina"; toisin sanoen vahinkojen arvioidaan ylittävän 0,6 prosenttia niiden bruttokansantulosta.

Pidämme varojen käyttöönottoa tärkeänä ja välttämättömänä, mistä syystä äänestimme mietinnön puolesta.

Meidän on kuitenkin kiinnitettävä huomiota liian pitkiin viipeisiin katastrofin tapahtumisen, EUSR:n varojen käyttöönottoa koskevan päätöksen ja EU:n tuen varsinaisen toimittamisen tuhoja kärsineille jäsenvaltioille ja alueille välillä. Pitäisi panna merkille, että katastrofit tapahtuivat touko- ja kesäkuussa 2010. Euroopan parlamentti on juuri hyväksynyt EUSR:n varojen käyttöönoton eli lähes vuotta myöhemmin. Nyt muut menettelyä koskevat vaatimukset viivyttävät entisestään rahojen saapumista kohteeseensa.

Kannatamme rahaston varojen käyttöönottoa koskevien sääntöjen mukauttamista, jotta varojen käyttöönotosta tulisi joustavampaa ja oikea-aikaisempaa.

  Monika Flašíková Beňová (S&D), kirjallinen. – (SK) Vuoden 2010 tulvat vaikuttivat laajoihin alueisiin useissa Keski-Euroopan maissa. Luonnonkatastrofi koetteli lähinnä Puolaa, Slovakiaa, Unkaria, Tšekin tasavaltaa, Kroatiaa ja Romaniaa. Näillä alueilla asuvat ihmiset eivät selviydy tulvien seurauksista omin voimin. He eivät kykene katkaisemaan seurauksia omilla varoillaan, koska talous- ja rahoituskriisi rasittaa yksittäisten jäsenvaltioiden talousarvioita. Komissio kuitenkin ehdottaa EU:n solidaarisuusrahaston varojen käyttöönottoa tuhoista kärsivien maiden hyväksi. Kaikki mainitut valtiot pyysivät rahastosta tukea sen jälkeen, kun maanvyöryt, tulva-aallot ja lähes jatkuva sade olivat iskeneet ja lamauttaneet ne viime vuoden kevät- ja kesäkuukausina.

Luonnonvoimat aiheuttivat niistä kärsineillä alueilla laajoja tuhoja sekä julkiseen että yksityiseen infrastruktuuriin, tie- ja rautatieliikenteeseen ja maatalouteen. Myös kiinteä omaisuus, asuinrakennukset ja kulttuurimuistomerkit kokivat vakavia vahinkoja. On kohtuullista myöntää luonnonkatastrofeista kärsineille Euroopan valtioille tarvittavaa taloudellista apua, jotta ne voivat korjata katastrofin seuraukset ja palata normaaliin elämään mahdollisimman pian.

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen. (LT) Kannatin tätä asiakirjaa, koska komissio on ilmoittanut Euroopan parlamentille ehdotuksessaan Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotosta (KOM(2011)0010), että komissio ehdottaa Puolan, Slovakian, Unkarin, Tšekin tasavallan, Romanian ja ehdokasvaltio Kroatian toukokuun, kesäkuun ja heinäkuun 2010 tulvakatastrofien perusteella jättämien avustushakemusten perusteella Euroopan solidaarisuusrahaston varojen käyttöönottoa. Aluekehitysvaliokunta ei vastusta 182 388 893 euron määrän käyttöönottoa solidaarisuusrahastosta asianomaisten maiden hyväksi komission ehdotuksen mukaisesti ja 17. toukokuuta 2006 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen määräysten ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2012/2002 säännösten perusteella, jotta tämän toimenpiteen hyväksyminen ei turhaan viivästyisi, koska budjettivaliokunta aikoo hyväksyä sen mahdollisimman pian.

  Cătălin Sorin Ivan (S&D), kirjallinen. – (RO) Solidaarisuusrahasto on äärimmäisen tärkeä väline EU:lle. Taloudellisen vaikutuksen lisäksi se on osoitus eurooppalaisesta solidaarisuudesta. Neuvosto on kuitenkin juuri osoittanut meille, että tämä solidaarisuus alkaa heikentyä tasaisesti. Tällä hetkellä neuvosto pakottaa meidät leikkaamaan erittäin tärkeiden ohjelmien varoja niiden kansalaisten auttamiseksi, jotka ovat jo kärsineet niin paljon viime vuoden tulvien takia.

Mikäli tarkastelemme, mitkä jäsenvaltiot estävät tällä hetkellä neuvostossa "uuden rahan" käsitteen rahaston tarpeiden kattamiseksi, huomaamme, että kyseessä ovat ne maat, jotka ovat vuorollaan saaneet suuria rahamääriä viime vuosina.

Unioni perustuu solidaarisuuden käsitteeseen. Ilman sitä emme olisi kyenneet luomaan nykyistä Euroopan unionia emmekä kykene muovaamaan huomisen Euroopan unionia.

  Edvard Kožušník (ECR), kirjallinen. – (CS) Toisin kuin Euroopan globalisaatiorahastoa pidän solidaarisuusrahastoa, jonka varat on tarkoitettu kattamaan luonnonkatastrofien aiheuttamia vahinkoja, aitona osoituksena eurooppalaisesta solidaarisuudesta. Olen hyvin kiitollinen siitä, että tässä mietinnössä ehdotetaan myös varojen osoittamista kattamaan Tšekin tasavallassa julkiselle omaisuudelle aiheutuneita tulvavahinkoja. Tämä koskee erityisesti Määrin pohjoisosia, jotka kärsivät viime vuoden toukokuussa samasta tulva-aallosta, joka aiheutti tuhoa koko Keski-Euroopan alueella. Olen sitä suuremmalla syyllä kiitollinen siitä, että Tšekin tasavalta on saanut solidaarisuusrahastosta varoja vahinkojen korjaamiseksi, koska naapurimaat kärsivät tulva-aallosta enemmän kuin Tšekin tasavalta.

Tšekin tasavallalle maksettavia korvauksia ei siitä huolimatta unohdettu eurooppalaisen solidaarisuuden puitteissa. Haluan myös kiittää jäsen Březinaa ja jäsen Tošenovskýa, joiden kanssa onnistuin saamaan Tšekin tasavallan niiden maiden joukkoon, jotka saavat korvausta solidaarisuusrahastosta tämän tulva-aallon takia. Parlamentin puhemies Buzek ansaitsee myös erityiset kiitokset, koska hän vieraili kanssamme Määrissä tulvasta kärsineillä alueilla ja tuki henkilökohtaisesti Tšekin tasavallalle annettavaa apua.

  Bogusław Liberadzki (S&D), kirjallinen. – (PL) Vuotta 2010 leimasi useita Euroopan maita koetellut tuhoisa tulva. Puola kärsi kahdesta tulvasta. Meidän pitäisi olla kiitollisia Euroopan unionin solidaarisuuden ilmauksista tulvien vaikutusten lieventämiseksi ja toimista niistä kärsivien kauhean ahdingon helpottamiseksi – ihmisten, jotka ovat menettäneet suuren osan ja useissa tapauksissa koko aineellisen omaisuutensa, joille aiheutui terveyshaittoja ja jotka jopa menettivät läheisiään.

Osana solidaarisuuden ajatuksen tukemista hädän ja kärsimyksen aikoina on myös mietittävä, miten tulvien syntyminen voidaan estää. Se voidaan toteuttaa vesivarojen hallinnalla: säännöstelemällä jokia, rakentamalla tekojärviä jne. Meidän pitäisi ohjata paljon suurempi osa koheesiorahastossa ympäristötarkoituksiin osoitetuista varoista tulvien ehkäisyyn. Kannatan Bögen mietintöä, ja kehotan tukemaan ehdotusta talousarvion varojen lisäämiseksi vuoden 2013 jälkeen.

  Elżbieta Katarzyna Łukacijewska (PPE), kirjallinen. – (PL) Olen hyvin mielissäni siitä, että Euroopan parlamentissa tehdään näin rakentavia päätöksiä. Tulvista kärsineiltä alueilta kotoisin olevat jäsenet ponnistelivat ankarasti, että unionin apua myönnettäisiin, ja kuten tiedämme, tie menestykseen ei ole ollut helppo. 182,4 miljoonan euron myöntäminen viime vuoden tulvien vaikutusten korvaamiseksi on äärimmäisen tärkeää sekä luonnonkatastrofista kärsineiden alueiden että siellä asuvien ihmisten kannalta.

Puola ja Podkarpacien alue kärsivät erityisesti katastrofista. Siksi toivonkin, että infrastruktuurin jälleenrakentamiseen osoitetut varat käytetään tehokkaasti. Parlamentin tänään tekemä päätös on lopullinen ja käynnistää menettelyn EU:n varojen myöntämiseksi. Siitä syystä äänestin EU:n solidaarisuusrahaston varojen käyttöönottoa – vuoden 2010 tulvat Puolassa, Slovakiassa, Unkarissa, Tšekin tasavallassa, Kroatiassa ja Romaniassa – koskevan päätöslauselman puolesta

  David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Kannatan komission ehdotusta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi EU:n solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotosta. Touko-, kesä- ja heinäkuussa 2010 tapahtuneisiin tulvakatastrofeihin liittyvien Puolan, Slovakian, Unkarin, Tšekin tasavallan, Romanian ja ehdokasvaltio Kroatian avustushakemusten perusteella se ehdottaa EU:n solidaarisuusrahaston varojen käyttöönottoa.

  Barbara Matera (PPE), kirjallinen. – (IT) Olen tyytyväinen tämänpäiväiseen äänestykseen Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varojen käyttöönoton puolesta avun antamiseksi Puolalle, Slovakialle, Tšekin tasavallalle, Unkarille, Romanialle ja Kroatialle viimevuotisten tulvien takia.

Vaikka parlamentin ja neuvoston välillä on erimielisyyttä teknisestä menettelystä jäsenvaltioiden vahinkojen korvaamiseen tarvittavien 182,4 miljoonan euron hankkimiseksi, Euroopan unioni on jälleen kerran osoittanut solidaarisuuttaan kansalaisiaan kohtaan. Olen samaa mieltä varainhoitovuoden 2010 talousarvion ylijäämän käyttämisestä kattamaan "negatiiviset varaukset", joita käytettiin tarvittavien varojen hankkimiseksi. Tämä varaus on todellakin sellainen "kirjanpitomenetelmä", jota pitäisi käyttää kaikissa hätäsuunnitelmissa, joita saatetaan tarvita nykyisen varainhoitovuoden aikana.

  Iosif Matula (PPE), kirjallinen. – (RO) Solidaarisuus on Euroopan unionin tärkein piirre. Tämän solidaarisuuden perusteella pidän oikea-aikaisena ja välttämättömänä mietintöä Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotosta Puolaa, Slovakiaa, Tšekin tasavaltaa, Unkaria, Kroatiaa ja Romaniaa vuonna 2010 koetelleiden tulvien takia. Tämä solidaarisuus on yhä välttämättömämpää, koska ilmastonmuutos aiheuttaa myös jatkossa katastrofeja koko Euroopan alueella. Tässä suhteessa on suunniteltava strategioita, jotka auttavat myös alentamaan kasvihuonekaasupäästöjen tasoa.

Euroopan unionin ponnistelut on kanavoitava jäsenvaltioiden toteuttamien toimien vahvistamiseen, jotta yhä useammin syntyvien suurten tulvien vaikutuksia Euroopassa saataisiin ehkäistyä ja vähennettyä. Tässä yhteydessä jäsenvaltioiden yhtenä ensisijaisena tavoitteena on oltava niiden toimintojen arviointi, jotka kasvattavat tulvariskiä ja lisäävät toteutettujen toimenpiteiden nopeutta, liikkuvuutta ja joustavuutta. Lopuksi haluan korostaa, miten tärkeää kansalaisille on, että heille tiedotetaan tulvien hallintaan liittyvistä toimista ja suunnitelmista ja että he voivat osallistua niihin.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Tätä solidaarisuusvälinettä on käytetty aikaisemmin – erityisesti kotimaassani, kun Madeiralle lähetettiin tukea helmikuun 2010 rankkasateiden jälkeen – ja nyt on kaikin puolin järkeenkäypää ottaa sen varoja käyttöön pyrittäessä lieventämään vaikutuksia, joita luonnonkatastrofeilla aina on niiden koettelemien maiden väestöön.

  Alajos Mészáros (PPE), kirjallinen. – (HU) Viime vuoden voimakkaat sateet johtivat katastrofaaliseen tilanteeseen Keski-Euroopan maissa. Yli äyräidensä tulvivien jokien vedet valtasivat kadut ja kodit. Ihmiset kärsivät ja useat heistä menettivät melkein kaiken omaisuutensa. Siksi tilanteen pikainen arviointi ja nopea apu olivat tuolloin välttämättömiä. Slovakia, Unkari, Puola, Tšekin tasavalta, Kroatia ja Romania pyysivät kaikki apua Euroopan unionilta kyetäkseen auttamaan avun tarpeessa olevia solidaarisuusrahaston varoja hyödyntämällä. Olen hyvin mielissäni voidessani todeta, että myös Euroopan parlamentti tunnusti tilanteen ja että myös se aikoi auttaa kyseisiä maita. Siksi pidän tämän päätösehdotuksen tukemista hyvin tärkeänä, ja haluan käyttää tilaisuutta hyväkseni ilmaistakseni kiitollisuuteni kaikille niille, jotka tuolloin osoittivat solidaarisuutta Keski-Euroopan kansalaisille. Kiitos.

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Kun elokuussa 2010 rankkasateet saivat joet tulvimaan yli äyräidensä ja pakottivat ihmiset jättämään kotinsa, Tšekin tasavalta haki lokakuussa 2010 apua solidaarisuusrahastosta. Kynnysarvo, joka on 0,6 prosenttia bruttokansantulosta, ei ylittynyt, mutta enemmistö väestöstä kärsi tulvien seurauksista ja alueen talous oli romahduksen partaalla. Tärkeät alat, kuten matkailu ja teollisuus, kärsivät vakavia vahinkoja. Tämä apu korvaa osan kustannuksista, joita syntyi vahingoittuneen infrastruktuurin jälleenrakentamiseen tarvituista välittömistä toimenpiteistä. Sen vuoksi kannatan tätä ehdotusta.

  Rareş-Lucian Niculescu (PPE), kirjallinen. – (RO) Viime kesänä suurin osa Romaniasta kärsi vakavista tulvista ja maanvyörymistä. Vahinkojen suuruudeksi arvioitiin melkein 900 miljoonaa euroa, joka on lähes 0,7 prosenttia Romanian BKT:sta. Olen mielissäni solidaarisuusrahaston avusta. Se auttaa sekä lieventämään katastrofin vaikutuksia että ehkäisee muiden samanluonteisten tapausten sattumista. Solidaarisuusrahasto on yksi erityisistä esimerkeistä, joita voidaan tarjota kansalaisille ja jotka osoittavat yhteisten toimien merkityksen EU:n tasolla.

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. – (PT) Komissio ehdottaa Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varojen käyttöönottoa Puolan, Slovakian, Unkarin, Tšekin tasavallan, Kroatian ja Romanian hyväksi talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17. toukokuuta 2006 tehdyn toimielinten sopimuksen mukaisesti. Toimielinten välisen sopimuksen perusteella solidaarisuusrahaston varoja voidaan ottaa käyttöön vuosittain enintään 1 miljardi euroa. Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varojen käyttöönottoa Puolan, Slovakian, Unkarin, Tšekin tasavallan, Kroatian ja Romanian hyväksi koskevan ehdotuksen lisäksi komissio antoi myös esityksen lisätalousarvioksi (A7-0115/2011). Mietinnöstä käy selkeästi ilmi, että kaikki hakemukset täyttävät asetuksessa (EY) N:o 2012/2002 säädetyt kelpoisuusperusteet. Siksi äänestin EU:n solidaarisuusrahaston varojen käyttöönoton puolesta. Esitetyt määrät ovat 105 567 155 euroa Puolalle, 20 430 841 euroa Slovakialle, 22 485 772 euroa Unkarille, 5 111 401 euroa Tšekin tasavallalle, 3 825 983 euroa Kroatialle ja 24 967 741 euroa Romanialle eli yhteensä 182 388 893 euroa maksusitoumus- ja maksumäärärahoina.

  Rovana Plumb (S&D), kirjallinen. – (RO) Puolaa, Slovakiaa, Tšekin tasavaltaa, Unkaria, Kroatiaa ja Romaniaa vuonna 2010 koetelleiden tulvien suorat kustannukset ovat 5 512 719 662 euroa. Äänestin tämän mietinnön puolesta, jotta 182,4 miljoonan euron käyttöönotto EU:n solidaarisuusrahastosta näiden tulvien takia hyväksyttäisiin. En ole samaa mieltä rahoituksen lähteestä eli neuvoston ehdottamasta "negatiivisesta varauksesta". Äänestin kuitenkin neuvoston ehdotuksen puolesta, koska mielestäni kansalaiset, jotka olivat tulvien uhreja, eivät saa joutua jäsenvaltioiden ja Euroopan parlamentin välisen toimielinten taistelun uhreiksi.

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. – (PT) Käsiteltävänä oleva asia koskee Puolan, Slovakian, Unkarin, Tšekin tasavallan, Romanian ja Kroatian (ehdokasvaltiona) jättämiä tukihakemuksia tuhoisien tulvien touko-, kesä- ja heinäkuussa 2010 aiheuttamien huomattavien vahinkojen korvaamiseksi. Koska kaikki hakemukset täyttävät asetuksessa (EY) N:o 2012/2002 säädetyt kelpoisuusperusteet, äänestin ehdotuksen puolesta Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varojen käyttöönottamiseksi ja 182 388 893 euron osoittamiseksi kyseisille maille siinä toivossa, että tuki auttaa nopeuttamaan tulvien koettelemien alueiden jälleenrakentamista ja lieventämään niiden väestön kärsimyksiä.

  Zuzana Roithová (PPE), kirjallinen. – (CS) Äänestin mielelläni Euroopan parlamentin ja neuvoston päätösehdotuksen puolesta, joka koski EU:n solidaarisuusrahaston varojen käyttöönottoa Puolan, Slovakian, Unkarin, Tšekin tasavallan, Kroatian ja Romanian hyväksi. Kaikki nämä valtiot kärsivät viime vuonna rankkasateiden synnyttämistä voimakkaista tulvista, jotka aiheuttivat maanvyörymiä ja johtivat useiden ihmishenkien menettämiseen sekä vaurioittivat asuinrakennuksia, yrityksiä, viljelyalueita, tie- ja rautatieverkkoja sekä muuta infrastruktuuria. Vaikka ehdotetun avun määrä on vain muutamia prosentteja useimpien maiden kokonaisvahingoista, se on silti merkityksellistä apua, jonka määrä on yhteensä 182 miljoonaa euroa. Haluan huomauttaa, että EU perusti solidaarisuusrahaston luonnonkatastrofien koettelemien alueiden asukkaiden avustamiseksi. Haluan kiittää jäseniä tämän mietinnön tukemisesta.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Äänestin puolesta. – (PT) Komissio ehdottaa Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varojen käyttöönottoa Puolan, Slovakian, Unkarin, Tšekin tasavallan, Kroatian ja Romanian hyväksi talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17. toukokuuta 2006 tehdyn toimielinten sopimuksen perusteella. Toimielinten välisen sopimuksen perusteella solidaarisuusrahaston varoja voidaan ottaa käyttöön vuosittain enintään 1 miljardi euroa. Komissio on esittänyt samanaikaisesti solidaarisuusrahaston varojen käyttöönottoa Puolan, Slovakian, Unkarin, Tšekin tasavallan, Kroatian ja Romanian hyväksi koskevan ehdotuksen kanssa lisätalousarvioesityksen (LTE nro 1/2011, 14. tammikuuta 2011), jotta vuoden 2011 talousarvioon voidaan ottaa vastaavat maksusitoumus- ja maksumäärärahat, kuten toimielinten sopimuksen 26 kohdassa edellytetään.

  Licia Ronzulli (PPE), kirjallinen. – (IT) Äänestin tämän tekstin puolesta, koska meidän on otettava käyttöön Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varoja niiden Keski- ja Itä-Euroopan maiden hyväksi, jotka kärsivät tulvien takia vahinkoja vuonna 2010.

Puolassa, Slovakiassa, Unkarissa, Tšekin tasavallassa, Kroatiassa ja Romaniassa infrastruktuurille valtavia vahinkoja aiheuttaneet rankkasateet synnyttivät tuolloin suunnattomia kustannuksia. Esimerkiksi pelkästään Puolan suurimmat joet kokivat kaksi peräkkäistä tulvaa touko- ja kesäkuussa 2010. Ne aiheuttivat vakavia vahinkoja maataloudelle, liikenneverkoille ja kulttuuriperintökohteille ja johtivat lähes kolmen miljardin euron suuruisiin kokonaisvahinkoihin. Ensisijainen tavoite on nyt jälleenrakentaa viime vuoden traagisista tapahtumista eniten kärsineet alueet ja tarjota niille mahdollisuus käynnistää tuotantojärjestelmänsä mahdollisimman pian uudelleen.

  Olga Sehnalová (S&D), kirjallinen. – (CS) Vuoden 2010 tulvat koettelivat vaihtelevasti useita Euroopan maita. Esimerkiksi Tšekin tasavallassa tulva valtasi pienemmän maa-alueen, mutta seuraukset olivat todella tuhoisia aivan kuten Puolassa. Siitä syystä kannatin varojen käyttöönottoa neuvoston asetuksen (EY) N:o 2012/2002 tällaisissa poikkeustilanteissa tarjoaman mahdollisuuden perusteella. Äänestin mietinnön hyväksymisen ja varojen käyttöönoton puolesta Tšekin tasavallan ja samanlaista tapausta edustavan Kroatian hyväksi.

  Joanna Senyszyn (S&D), kirjallinen. – (PL) Kannatin mietintöä Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotosta talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen 26 kohdan mukaisesti. On äärimmäisen tärkeää, että EU tukee niitä maita, jotka ovat kärsineet luonnonkatastrofien takia. Tämän katastrofin aiheuttamat menetykset ylittävät 2,9 miljardia euroa. EU:n taloudellinen tuki auttaa katastrofin vaurioittaman julkisen infrastruktuurin jälleenrakentamisessa: vesijohtojen, viemärijärjestelmien, teiden ja siltojen. Tulvista on nyt kulunut jo lähes vuosi. Apu on yhä välttämätöntä. Se pitäisi ottaa käyttöön nopeammin. Siksi menettelyjä rahoitusavun myöntämiseksi solidaarisuusrahastosta pitäisi nopeuttaa.

Suositus: Luis Manuel Capoulos Santos (A7-0056/2011)

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. – (PT) Kannatan tätä mietintöä, koska se edistää vastuullista kalastusta Komorien kalastusalueella noudattaen periaatetta, joka kieltää alueella kalastavien eri laivastojen syrjimisen ja edistää samalla tarvittavia uudistuksia koskevaa vuoropuhelua. Kannatan tätä mietintöä myös siksi, että siinä otetaan edistysaskel edelliseen sopimukseen verrattuna, koska se mahdollistaa pöytäkirjan täytäntöönpanon keskeyttämisen, mikäli ihmisoikeuksia loukataan. Koska pöytäkirjan tavoitteena on vahvistaa kumppanuutta ja yhteistyötä kalastusalalla käyttämällä kaikkia tarjolla olevia rahoitusvälineitä, haluan kuitenkin kiinnittää huomion siihen, että on tarpeen luoda välittömästi puitteet, jotka suosivat investointien lisäämistä ja pienimuotoisen kalastustuotannon optimointia alalla.

  George Becali (NI), kirjallinen. – (RO) Kannatin mietintöä, koska se on merkkinä sitoumuksesta edistää vastuullista ja kestävää kalastusta aina kun EU:n alukset harjoittavat kalastusta. Sopimukset perustuvat saatavilla olevien kalavarojen perinpohjaiseen arviointiin ja niillä sitoudutaan varmistamaan, että luotettavissa tieteellisissä lausunnoissa on arvioitu hyödynnettävät kalastusmahdollisuudet. Lisäksi estetään uhka, että paikalliset kannat kalastetaan tyhjiin. Komorien liittoa pidetään yhtenä vähiten kehittyneistä maista, jonka talous on suurelta osin riippuvainen ulkomaisista avustuksista ja teknisestä avusta. Vaikka Komorien liiton talousalueella hyödynnettävien, pääasiassa suurten pelagisten kalojen kantojen määräksi arvioidaan 33 000 tonnia vuodessa, paikallisten kalastajien vuosittaiset saaliit ovat noin 16 000 tonnia, joka menee kokonaisuudessaan paikallisille markkinoille. Uuden pöytäkirjan päätavoitteena on määritellä EU:n aluksille tarjottavat kalastusmahdollisuudet pääsyoikeuksia ja alakohtaista tukea varten ja jatkaa EU:n ja Komorien liiton välistä yhteistyötä laajentamalla kumppanuuskehystä, jossa kehitetään kestävää kalastuspolitiikkaa ja kalavarojen vastuullista hyödyntämistä Komorien kalastusvyöhykkeellä molempien osapuolten etujen mukaisesti.

  Slavi Binev (NI) , kirjallinen. – (BG) Euroopan yhteisön ja kolmansien maiden välisten kahdenvälisten kalastussopimusten, joita kutsutaan kalastuskumppanuussopimuksiksi, tekeminen on kuulunut yhteisen kalastuspolitiikan yleiseen käytäntöön. Äänestin puolesta, koska mielestäni Komorien liiton kanssa tehtyyn kalastuskumppanuussopimukseen liitettävä uusi pöytäkirja on myös molempien osapuolten edun mukainen. Toisaalta se parantaa EU:n aluksille Komorien kalastusvyöhykkeellä tarjoutuvia kalastusmahdollisuuksia, koska kaikki tilaisuudet alueen paikallisten kantojen kalastamiseksi tyhjiin suljetaan pois. Toisaalta EU osoittaa varoja Komorien alakohtaisen kalastuspolitiikan kehittämiseen.

  Maria da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. – (PT) Olen samaa mieltä ehdotuksesta neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisön ja Komorien liiton välisessä kalastuskumppanuussopimuksessa määrättyjen kalastusmahdollisuuksien ja taloudellisen korvauksen vahvistamista koskevan pöytäkirjan tekemisestä. Pidän pöytäkirjaa myönteisenä, koska se edistää vastuullista ja kestävää kalastusta Komorien aluevesillä ja on molempien osapuolten etujen mukainen, koska se tarjoaa EU:n aluksille kalastusmahdollisuuksia vastineeksi tärkeästä alakohtaisesta tuesta Komorien saariryhmän yhteisölle.

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin EY:n ja Komorien kalastuskumppanuussopimusta koskevan suosituksen puolesta, koska osapuolet sitoutuvat edistämään kestävää ja vastuullista kalastusta Komorien kalastusvyöhykkeellä ja koska se sisältää keskeytyslausekkeen, joka tulee voimaan, mikäli Komorien liitossa loukataan ihmisoikeuksia.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Euroopan yhteisön ja Komorien liiton väliseen voimassa olevaan kalastussopimukseen, joka on yksi monista Euroopan unionin allekirjoittamista kalastuskumppanuussopimuksista, liitetyn nykyisen pöytäkirjan voimassaolo päättyi 31. joulukuuta 2010. Uusi pöytäkirja tehdään kolmen vuoden ajanjaksoksi (2011–2013), joka alkaa kyseisen pöytäkirjan väliaikaista soveltamista koskevan neuvoston päätöksen voimaantulosta ja voimassaolevan pöytäkirjan päätyttyä. Päätösehdotuksen tavoitteena on määritellä Euroopan unionin alusten kalastusmahdollisuudet tarjolla olevien kantojen ylijäämän perusteella sekä taloudellinen korvaus, joka maksetaan erikseen pääsyoikeuksista, ja alakohtainen tuki.

Uusi pöytäkirja on molempien osapuolten etujen mukainen. Sen tavoitteena on lujittaa kalastusyhteistyötä hyödyntämällä tarjolla olevia rahoitusvälineitä. On ollut tarvetta luoda puitteet, jotka suosivat tällä alalla tehtävien investointien kehittämistä, ja optimoida pienimuotoinen kalastustuotanto. Esittelijän tavoin katson, että parlamentille pitäisi antaa mahdollisuus valvoa tiiviisti tapaa, jolla sopimus kehittyy ja sitä noudatetaan. Komission tehtävä on varmistaa tämä.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Tämä mietintö keskittyy ehdotukseen neuvoston päätökseksi pöytäkirjan tekemisestä, jossa määrätään ehdot, joilla Euroopan unionin (EU) kalastusalukset voivat harjoittaa pyyntitoimintaa Komorien liiton vesillä. Vuosien mittaan EU on tehnyt kalastuskumppanuussopimuksia useiden maiden kanssa ja antanut vastineeksi tietyn taloudellisen korvauksen, joka on tarkoitettu pääasiassa kansallisen kalastuspolitiikan tukemiseen erityisesti kalakantojen suojelemiseksi. Lissabonin sopimuksen voimaantulon myötä parlamentti on saanut lisää vastuuta tällä alalla, ja nyt meidän on annettava hyväksyntä uusien kalastuskumppanuussopimusten tekemiseen. Koska EU:n ja Komorien liiton pöytäkirjan voimassaolo päättyi 31. joulukuuta 2010, se on uusittava pikaisesti. Kuten esittelijä hyvin selittää, kyseinen ehdotus on molempien osapuolten etujen mukainen, ja siksi äänestin sen puolesta. On vain harmi, että se on myöhässä.

  João Ferreira ja Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Tämä mietintö tukee EU:n ja Komorien välisen kalastusalan kumppanuussopimuksen uutta pöytäkirjaa, joka on voimassa kolme vuotta ja jonka päätavoite on määritellä EU:n aluksille tarjottavat kalastusmahdollisuudet, pääsyoikeuksista maksettava taloudellinen korvaus ja alakohtainen tuki. Tämä sopimus koskee 70 eurooppalaisen aluksen pääsyoikeuksia Komorien vesille vastineeksi taloudellisesta korvauksesta, jonka määrä on noin 600 000 euroa vuodessa ja josta suunnilleen puolet on tarkoitus käyttää maan kalastusalan kehittämiseen. Maalla ei ole käytännössä lainkaan muita luonnonvaroja; sen 800 000 asukkaasta 30 000 on riippuvaisia tästä alasta.

Juuri tältä osin alalla tehdyt nk. kumppanuussopimukset ovat epäonnistuneet näkyvimmin, minkä pitäisi antaa aihetta pohdiskeluun ja politiikan muuttamiseen. Kalastuslupa annetaan 45 nuottaa käyttävälle tonnikala-alukselle – joista 22 on ranskalaisia ja 22 espanjalaisia – sekä 25 pintasiima-alukselle: se on enemmän kuin nyt voimassa olevassa sopimuksessa, jossa annetaan lupa 40 nuotta-alukselle ja 17 pintasiima-alukselle. Portugali saa edelleen luvan viidelle pintasiima-alukselle kuten aikaisemminkin. Ranska ja Espanja hyötyvät yhä eniten.

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen. – (LT) Olen samaa mieltä tästä asiakirjasta, koska Euroopan yhteisön ja kolmansien maiden välisten kahdenvälisten kalastussopimusten, joita on kutsuttu kalastuskumppanuussopimuksiksi vuodesta 2004 lähtien, tekeminen on kuulunut yhteisen kalastuspolitiikan (YKP) yleiseen käytäntöön tärkeänä osana sen ulkoista ulottuvuutta. Afrikan ja Tyynenmeren valtioiden kanssa tehdyissä sopimuksissa huomattava osa EU:n taloudellisesta korvauksesta on tarkoitettu nimenomaan kalavarojen kestävyyden ja moitteettoman hoidon periaatteeseen perustuvien kansallisten kalastuspolitiikkojen tukemiseen. Kumppanuussopimukset ovat siksi verrattavissa sitoumukseen edistää vastuullista ja kestävää kalastusta aina kun EU:n alukset harjoittavat kalastusta. Sopimukset perustuvat saatavilla olevien kalavarojen perinpohjaiseen arviointiin ja niillä sitoudutaan varmistamaan, että luotettavissa tieteellisissä lausunnoissa on arvioitu hyödynnettävät kalastusmahdollisuudet. Lisäksi estetään uhka, että paikalliset kannat kalastetaan tyhjiin. Lissabonin sopimuksen voimaantulon myötä Euroopan parlamentin toimivalta laajeni kalastuskumppanuussopimuksiin liittyvissä asioissa: Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 218 artiklan 6 kohdan a alakohdan mukaan Euroopan parlamentilta on saatava etukäteen hyväksyntä sopimuksen tekemiseen. Tämä menettely korvaa aikaisemman yksinkertaisen kuulemismenettelyn. Mielestäni Komorien liiton kanssa tehtyyn kalastuskumppanuussopimukseen ehdotettu uusi pöytäkirja on molempien osapuolten etujen mukainen.

  Jarosław Kalinowski (PPE), kirjallinen. – (PL) Komorien alueen kalastusala on hyvin erityisluonteinen. Paikallisten kalastajien saaliit riittävät tuskin koskaan paikallisen yhteisön tarpeiden tyydyttämiseen. Se johtuu heikosti kehittyneestä ja suoraan sanoen olemattomasta satama- ja kalastuslaivastoinfrastruktuurista. Intian valtameren tässä osassa sijaitsevilla saarilla asuvat ihmiset ovat erittäin köyhiä, he kärsivät työttömyysongelmasta ja kuten esittelijä itse toteaa, he ovat käytännössä riippuvaisia ulkomailta tulevasta taloudellisesta avusta. Kumppanuussopimus, joka sallii EU:n alusten kalastuksen Komorien alueella vastineena taloudellisesta tuesta, myötävaikuttaa epäilemättä alueen talouden vahvistamiseen. Meidän pitäisi kuitenkin valvoa tapaa, jolla varat käytetään, ja sitä, myötävaikuttavatko ne tosiasiassa alalla vallitsevan tilanteen parantamiseen.

  Elisabeth Köstinger (PPE), kirjallinen. – (DE) Euroopan yhteisön ja Komorien liiton välisessä kalastuskumppanuussopimuksessa määrättyjen kalastusmahdollisuuksien ja taloudellisen korvauksen vahvistamista koskevan uuden pöytäkirjan tavoitteena on lujittaa kumppanuutta ja yhteistyötä kalastusalalla käyttämällä kaikkia tarjolla olevia rahoitusvälineitä. Pöytäkirja luo puitteet, jotka edistävät investointien lisäämistä alalla ja jotka auttavat lisäämään pienimuotoisen kalastuksen tuotteiden arvoa. Suhtaudun myönteisesti ehdotukseen tämän uuden pöytäkirjan tekemisestä.

  Giovanni La Via (PPE), kirjallinen. – (IT) Saaliskiintiöistä ja taloudellisesta korvauksesta määräävän pöytäkirjan, josta Komorien liiton kalastusalan kanssa tehty kumppanuus määrää, tekemistä koskevassa neuvoston suositusluonnoksessa on tarkoitus määritellä asema, joka Euroopan parlamentilla pitäisi olla sopimuksen tarkistamista koskevassa menettelyssä. Euroopan unioni on aina pyrkinyt tekemään kumppanuussopimuksia kalastusalalla, ja kumppanuus Komorien liiton kanssa on ollut voimassa vuodesta 1988. Uuden pöytäkirjan tavoitteena on määritellä saaliskiintiöt, jotka tarjotaan Komorien liiton kalastusaluksille, mahdollistaa kalavarojen kestävä ja vastuullinen käyttö, lisätä investointeja pienimuotoiseen kalastukseen ja tehostaa sen toimintaa. Hanketta koskeva neuvoston päätösluonnos varmistaa, että kumpikin osapuoli – EU ja Komorien liitto – hyötyy sopimuksen uusimisesta, mutta koska Lissabonin sopimuksen voimaantulon myötä Euroopan parlamentti on saanut erityisen aseman sopimusten täytäntöönpanossa, näyttää vääjäämättömästi siltä, että meidän on tunnistettava parlamenttia koskevat toimenpiteet jokaisessa vaiheessa sopimuksen lopulliseen hyväksymiseen asti.

  David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Äänestin tämän mietinnön puolesta. Euroopan yhteisön ja kolmansien maiden välisten kahdenvälisten kalastussopimusten, joita on kutsuttu kalastuskumppanuussopimuksiksi vuodesta 2004 lähtien, tekeminen on kuulunut yhteisen kalastuspolitiikan (YKP) yleiseen käytäntöön tärkeänä osana sen ulkoista ulottuvuutta. Afrikan ja Tyynenmeren valtioiden kanssa tehdyissä sopimuksissa huomattava osa EU:n taloudellisesta korvauksesta on tarkoitettu nimenomaan kalavarojen kestävyyden ja moitteettoman hoidon periaatteeseen perustuvien kansallisten kalastuspolitiikkojen tukemiseen. Kumppanuussopimukset ovat siksi verrattavissa sitoumukseen edistää vastuullista ja kestävää kalastusta aina kun EU:n alukset harjoittavat kalastusta. Sopimukset perustuvat saatavilla olevien kalavarojen perinpohjaiseen arviointiin ja niillä varmistetaan, että luotettavissa tieteellisissä lausunnoissa on arvioitu hyödynnettävät kalastusmahdollisuudet. Lisäksi estetään uhka, että paikalliset kannat kalastetaan tyhjiin.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Tämä uusi sopimus korvaa edellisen sopimuksen, jonka voimassaolo päättyi 31. joulukuuta 2010. Tällainen sopimus mahdollistaa EU:n kalastusaluksille pääsyn Komorien saarten kalastusvyöhykkeille vastineeksi taloudellisesta korvauksesta. Tällaisen pöytäkirjan suuri etu on se, että Euroopan unioni voi auttaa maita kehittymään. Tässä tapauksessa se antaa enemmän apua kalastusalalle, koska 50 prosenttia myönnettävistä varoista menee kyseiselle alalle. Meidän pitäisi pitää mielessä, että Komoreilla noin 30 000 ihmistä on suoraan riippuvaisia kalastusalasta, mistä syystä tämä tuki on tärkeää.

  Alexander Mirsky (S&D), kirjallinen. – (EN) Euroopan yhteisön ja Komorien välisen kalastuskumppanuussopimuksen voimassaolo päättyi joulukuussa 2010. Uusi pöytäkirja on voimassa vuosina 2011–2013, ja sitä pitäisi soveltaa väliaikaisesti Euroopan parlamentin hyväksyntää odotettaessa. Sopimusluonnoksen mukaan sopimuspuolet sitoutuvat edistämään vastuullista kalastusta Komorien kalastusalueella noudattaen periaatetta, joka kieltää kyseisellä alueella kalastavien eri laivastojen syrjimisen. Kalastusmahdollisuuksia annetaan 45 tonnikalaa pyytävälle nuotta-alukselle ja 25 pintasiima-alukselle. Entiseen sopimukseen verrattuna uusi sopimus sisältää lausekkeen pöytäkirjan täytäntöönpanon keskeyttämisestä, mikäli ihmisoikeuksia loukataan. Mielestäni on välttämätöntä vahvistaa kumppanuutta ja yhteistyötä kalastusalalla käyttämällä kaikkia tarjolla olevia rahoitusvälineitä. Siksi äänestin mietinnön puolesta.

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. – (PT) Euroopan yhteisön ja kolmansien maiden välisten kahdenvälisten kalastussopimusten, joita kutsutaan kalastuskumppanuussopimuksiksi, tekeminen on kuulunut yhteisen kalastuspolitiikan (YKP) yleiseen käytäntöön tärkeänä osana sen ulkoista ulottuvuutta.

Tämä ehdotus Euroopan unionin ja Komorien välisen kalastuskumppanuussopimuksen uudeksi pöytäkirjaksi on olennainen osa YKP:n ulkoista ulottuvuutta ja on molempien osapuolten etujen mukainen.

Mietinnössä esitetään seuraavat suositukset, joita pidetään olennaisina.

• Komission olisi toimitettava parlamentille sopimuksen 9 artiklassa tarkoitetun sekakomitean kokousten ja työn perusteella tehdyt johtopäätökset sekä monivuotinen alakohtainen ohjelma, johon viitataan pöytäkirjan 7 artiklan c kohdassa, ja vuosittaisten arviointien tulokset.

• Euroopan parlamentin edustajien olisi voitava osallistua tarkkailijoina sekakomitean kokouksiin ja työhön.

• Komission olisi esitettävä Euroopan parlamentille ja neuvostolle arvio sopimuksen täytäntöönpanosta ennen sopimuksen uudistamisesta käytäviä neuvotteluja.

• Euroopan parlamenttia ja neuvostoa olisi kohdeltava oikeudenmukaisesti, kun kyse on oikeudesta saada kaikki tiedot viipymättä ja kun kyse on kansainvälisten kalastussopimusten täytäntöönpanon seurannasta ja arvioinnista sekä niiden tarkistamista koskevista neuvotteluista.

Edellä esittämistäni syistä äänestin tämän mietinnön puolesta.

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. – (PT) Tämän pöytäkirjan tarkoituksena on korvata Euroopan unionin ja Komorien liiton väliseen kalastuskumppanuussopimukseen liitetty pöytäkirja, jonka voimassaolo päättyi 31. joulukuuta 2010. Uuden pöytäkirjan päätavoitteena on määritellä EU:n aluksille tarjottavat kalastusmahdollisuudet pääsyoikeuksia ja alakohtaista tukea varten ja jatkaa EU:n ja Komorien liiton välistä yhteistyötä, jotta kannustettaisiin sellaisen kumppanuuskehyksen perustamista, jossa kehitetään kestävää kalastuspolitiikkaa ja kalavarojen vastuullista hyödyntämistä Komorien kalastusvyöhykkeellä. Uuden pöytäkirjan perusteella EU:n kolmivuotinen taloudellinen kokonaiskorvaus on 1 845 750 euroa. Myös kalastusalaan tehtyjen investointien kehitystä pienimuotoisten kalastusoperaatioiden optimoimiseksi tarkastellaan. Koska uskon, että tämä ehdotus Euroopan unionin ja Komorien välisen kalastuskumppanuussopimuksen uudeksi pöytäkirjaksi on molempien osapuolten etujen mukainen, äänestin sen puolesta.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Äänestin vastaan. Euroopan yhteisön ja kolmansien maiden välisten kahdenvälisten kalastussopimusten, joita on kutsuttu kalastuskumppanuussopimuksiksi vuodesta 2004 lähtien, tekeminen on kuulunut yhteisen kalastuspolitiikan (YKP) yleiseen käytäntöön tärkeänä osana sen ulkoista ulottuvuutta. Afrikan ja Tyynenmeren valtioiden kanssa tehdyissä sopimuksissa huomattava osa EU:n taloudellisesta korvauksesta on tarkoitettu nimenomaan kalavarojen kestävyyden ja moitteettoman hoidon periaatteeseen perustuvien kansallisten kalastuspolitiikkojen tukemiseen. Kumppanuussopimukset ovat siksi verrattavissa sitoumukseen edistää vastuullista ja kestävää kalastusta aina kun EU:n alukset harjoittavat kalastusta. Sopimukset perustuvat saatavilla olevien kalavarojen perinpohjaiseen arviointiin ja niillä sitoudutaan varmistamaan, että luotettavissa tieteellisissä lausunnoissa on arvioitu hyödynnettävät kalastusmahdollisuudet. Lisäksi estetään uhka, että paikalliset kannat kalastetaan tyhjiin.

Lissabonin sopimuksen voimaantulon myötä Euroopan parlamentin toimivalta laajeni kalastuskumppanuussopimuksiin liittyvissä asioissa: Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 218 artiklan 6 kohdan a alakohdan mukaan Euroopan parlamentilta on saatava etukäteen hyväksyntä sopimuksen tekemiseen. Tämä menettely korvaa aikaisemman yksinkertaisen kuulemismenettelyn. Me vihreät suhtaudumme erittäin kriittisesti siihen, miten tämäntyyppisiä sopimuksia on toistaiseksi pantu täytäntöön.

  Licia Ronzulli (PPE), kirjallinen. – (IT) Euroopan yhteisön ja kolmansien maiden välisten kahdenvälisten kalastussopimusten tekeminen on kuulunut yhteisen kalastuspolitiikan käytäntöön ja on siksi keskeinen näkökohta sen ulkopoliittisessa ulottuvuudessa.

Afrikan ja Tyynenmeren maiden kanssa tehtyjen sopimusten mukaan merkittävä osa EU:n vastavuoroisista rahoitusjärjestelyistä osoitetaan kestävyyden ja kalavarojen hyvän hoidon periaatteisiin perustuvan kansallisen kalastuspolitiikan tukemiseen.

EY:n ja Komorien liiton kahdenväliset suhteet kalastusalalla juontavat vuoteen 1988. Tänään hyväksytyssä päätöslauselmassa korostetaan, että tehokkaampi tiedottaminen Euroopan parlamentille ja parlamentin harjoittama seuranta neuvottelujen kaikissa vaiheissa tehostaisi kumppanuutta ja vaikuttaisi myönteisesti kalastusalan kehitykseen. On välttämätöntä, että sekä Euroopan parlamentti että neuvosto asetetaan samanarvoiseen asemaan, kun kyse on oikeudesta saada kaikki tiedot viipymättä tai kun kyse on kansainvälisten kalastussopimusten täytäntöönpanon seurannasta ja arvioinnista sekä niiden tarkistamista koskevista neuvotteluista.

  Angelika Werthmann (NI), kirjallinen. – (DE) EU:n kalastuslaivasto toimii maailmanlaajuisesti. Nykyisen EU:n ja Komorien liiton välinen kahdenvälinen suhde on ollut voimassa vuodesta 1988. Vuoden 2006 kalastusalan kumppanuussopimuksen nykyinen tarkistaminen osana sen jatkamista koskevaa menettelyä on myös johtanut siihen, että sopimukseen sisällytetään kestävää kalastuspolitiikkaa ja Komorien kalastusvyöhykkeen kalavarojen vastuullista käyttöä koskevat perusperiaatteet. Se on sekä tervetullutta kehitystä että välttämätöntä, mikäli EU:n ja sen yhteisen kalastuspolitiikan uskottavuus halutaan säilyttää. Tässä yhteydessä esittelijän vaatimusta, että parlamentille on tiedotettava tehokkaammin ja että sen harjoittamaa seurantaa on lisättävä, on kannatettava painokkaasti. Siitä syystä äänestin mietinnön puolesta.

Suositus: Emilio Menéndez del Valle (A7-0067/2011)

  Elena Oana Antonescu (PPE), kirjallinen. – (RO) Euro–Välimeri-vapaakauppasopimus voi osaltaan lisätä taloudellista ja poliittista vakautta tällä alueella, koska se edistää rauhaan, kehitykseen, oikeuteen, tasa-arvoon, vapauteen ja demokratiaan perustuvan alueen luomista. Standardoidun riitojenratkaisumenettelyn käyttöönoton tarkoituksena on luoda yhtenäiset ja tehokkaat menettelytavat sekä asettaa sitovat määräajat. Näin voitaisiin lisätä kahdenvälisten kauppasuhteiden turvallisuutta ja ennakoitavuutta ja parantaa siten Euro–Välimeri-vapaakauppa-alueen toimivuutta. Äänestin tämän päätöslauselmaehdotuksen puolesta.

  Slavi Binev (NI), kirjallinen. – (BG) Äänestin tämän päätöslauselman puolesta, koska Euroopan unionin ja Jordanian hašemiittisen kuningaskunnan välisten kauppariitojen ratkaisemiseen on luotava tehokas menettely. Ehdotettu menettely on viimeisimpien Euroopan unionin tekemien sopimusten riitojenratkaisumenettelyjen mallin mukainen, ja siinä noudatetaan Maailman kauppajärjestön riitojenratkaisua koskevia sääntöjä ja menettelyjä. Tämä menettely tukee Euro–Välimeri-vapaakauppa-alueen toimintaa, mutta sen keskeisenä tehtävänä on vakauttaa Euroopan unionin ja Jordanin hašemiittisen kuningaskunnan kahdenvälisiä kauppasuhteita.

  Maria da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. – (PT) Kaikki Euro–Välimeri-sopimuksiin tehtävät parannukset vaikuttavat merkittävästi maiden taloudelliseen ja poliittiseen vakauteen, ja niiden ansiosta saavutetaan lukuisia sosiaalisia ja demokraattisia etuja. Siksi olen tyytyväinen kaikkiin siihen suuntaan tähtääviin pyrkimyksiin. Koska Euroopan unionin ja Jordanian hašemiittisen kuningaskunnan välisestä assosiaatiosta tehdyn Euro–Välimeri-sopimuksen kauppaa koskeviin määräyksiin liittyvät tietyt riidat on ratkaistu vaillinaisesti, uskon, että diplomaattiset keinot ovat olleet tässä yhteydessä tehottomia. Siksi hyväksyn sen, että tarvitaan menettely resurssien soveltamiseen yksinkertaisesti ja tehokkaasti, ja hyväksyn ehdotuksen neuvoston päätökseksi pöytäkirjan muodossa olevan sopimuksen tekemisestä Euroopan unionin ja Jordanian hašemiittisen kuningaskunnan välillä. Pöytäkirjan tarkoituksena on luoda Euro–Välimeri-sopimuksen kauppaa koskeviin määräyksiin liittyviin riitoihin sovellettava riitojenratkaisumenettely.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Euro–Välimeri-sopimuksissa on määräyksiä tavarakaupan vapauttamisesta, mutta niihin liittyvien riitojen ratkaisemiseen on pyritty ensisijaisesti diplomaattisin keinoin, ja sopimusta rikkonut osapuoli on helposti voinut estää niiden täytäntöönpanon. Neuvosto valtuutti komission aloittamaan vuonna 2006 neuvottelut Välimeren alueen kumppaneidensa kanssa riitojenratkaisumenettelyjen luomiseksi. Menettelyt ovat Euroopan unionin Maailmankauppajärjestön puitteissa tekemien viimeisimpien sopimusten riitojenratkaisumenettelyjen mallin mukaisia. Sopimusluonnos parafoitiin Jordanian kanssa 9. joulukuuta 2009.

Tuen riitojenratkaisumenettelyä ja toivon, että se toimii ehkäisevästi muttei tukahduttavasti. Toivon myös, että Jordania kestää alueen epävakautta ja pysyy maltillisena ja vastuullisena kumppanina, jollainen se on ollut kuningas Husseinin ja kuningas Abdullah II:n valtakausilla.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Tämä suositus perustuu ehdotukseen neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Jordanian välisen pöytäkirjan tekemisestä. Sen tarkoituksena on ottaa käyttöön riitojenratkaisumenettely osana Euro–Välimeri-sopimusta. Yleisesti ottaen maiden välisten kauppariitojen ratkaiseminen diplomaattisin keinoin ei aina ole tuottanut toivottua tulosta. Siksi EU:n ja sen Välimeren alueen kumppanimaat, erityisesti Jordania, aloittivat neuvottelut Euro–Välimeri-alueen puitteissa. Sopimusluonnos allekirjoitettiin 9. joulukuuta 2009 Euro–Välimeri-alueen kauppaministerien Brysselissä pitämässä konferenssissa. Äänestän tämän Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselmaksi laaditun luonnoksen puolesta, koska olen tietoinen siitä, että se parantaa huomattavasti valtioiden välisiä suhteita vapaakaupan suhteen ja lisää tämän alueen poliittista ja taloudellista vakautta. Siksi olen tyytyväinen uuteen sopimukseen ja toivon, että sen voimaantulon jälkeen EU:n ja sen jäsenvaltioiden ja Jordanian välille ei synny minkäänlaisia riitoja.

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Kuten tämän suosituksen perusteluissa mainitaan, Euro–Välimeri-sopimuksia koskevat riidat on tähän mennessä pyritty ratkaisemaan ainoastaan diplomaattisin keinoin. Meille ehdotettu "vaihtoehtoinen" malli sopii logiikkaan, jota Maailman kauppajärjestö suosii. Järjestö etsii oletettua tehokkuutta ja pyrkii jättämään huomiota kansallisen itsemääräämisoikeuden, riitojen ratkaisemisen kunnioittaen kunkin maan erityispiirteitä ja näiden maiden oikeuden puolustaa maan ja sen kansalaisten etuja. Riitojen ratkaiseminen diplomaattisin keinoin takaa maiden tasa-arvoisen kohtelun. Tämä menettely sitä vastoin heikentää tätä periaatetta, tukee pääoman liikkuvuutta ja asettaa taloudellisen vallan poliittisen vallan edelle sekä pääoman edut maiden ja niiden kansalaisten etujen edelle.

Meillä on entistä vankemmat perustelut tämän menettelyn ja sen vaikutusten vastustamiselle, koska menettely on seurausta sopimuksesta, jonka osapuolina ovat EU, jonka Lissabonin sopimuksesta johtuva legitimiteetti on kyseenalainen (ja joka tapauksessa valitettava), ja kuningas Abdullahin hallitus, joka jatkaa uudistuksia ja demokraattisia vapauksia vaativan rauhanomaisen nuorisoliikkeen väkivaltaista tukahduttamista.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Euro–Välimeri-sopimuksia koskevat riidat on tähän mennessä pyritty ratkaisemaan ainoastaan diplomaattisin keinoin. Meille ehdotettu "vaihtoehtoinen" malli sopii logiikkaan, jota Maailman kauppajärjestö suosii. Se etsii oletettua tehokkuutta ja yrittää ohittaa kansallisen itsemääräämisoikeuden, riitojen ratkaisemisen kunnioittaen kunkin maan erityispiirteitä ja näiden maiden oikeuden puolustaa maan ja sen kansalaisten etuja. Riitojen ratkaiseminen diplomaattisin keinoin takaa maiden tasa-arvoisen kohtelun. Nyt ehdotettu menettely sitä vastoin heikentää tätä periaatetta, tukee pääoman liikkuvuutta ja asettaa taloudellisen vallan poliittisen vallan edelle sekä pääoman edut maiden ja niiden kansalaisten etujen edelle.

Meillä on entistä vankemmat perustelut tämän menettelyn ja sen vaikutusten vastustamiselle, koska menettely on seurausta sopimuksesta, jonka osapuolina ovat EU, jonka Lissabonin sopimuksesta johtuva legitimiteetti on kyseenalainen, ja kuningas Abdullahin hallitus, joka jatkaa uudistuksia ja demokraattisia vapauksia vaativan rauhanomaisen nuorisoliikkeen väkivaltaista tukahduttamista.

  David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Äänestin tämän mietinnön puolesta. Standardoidun riitojenratkaisumenettelyn käyttöönotto on hyvä asia, koska sen ansiosta voidaan luoda yhtenäiset ja tehokkaat menettelytavat sekä asettaa sitovat määräajat. Esittelijä katsoo, että nämä Euro–Välimeri-vapaakauppasopimuksiin tehtävät parannukset voivat osaltaan lisätä taloudellista ja poliittista vakautta tällä tärkeällä alueella, koska ne edistävät rauhaan, kehitykseen, oikeuteen, tasa-arvoon, vapauteen, moniarvoisuuteen, demokratiaan ja kunnioitukseen perustuvan alueen luomista. Tällaisen menettelyn asianmukainen käyttö voisi lisäksi lisätä kahdenvälisten kauppasuhteiden turvallisuutta ja ennakoitavuutta ja olla askel kohti toimivan Euro–Välimeri-vapaakauppa-alueen luomista.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Aiemmat tapahtumat osoittavat, että erilaisia riitoja ei ole onnistuttu ratkaisemaan tehokkaasti diplomaattisin keinoin. Standardoidun riitojenratkaisumenettelyn käyttöönotto on siksi hyvä asia, koska sen ansiosta voidaan luoda yhtenäiset ja tehokkaat menettelytavat sekä asettaa sitovat määräajat. Olen esittelijän kanssa samaa mieltä siitä, että nämä Euro–Välimeri-vapaakauppasopimuksiin tehtävät parannukset voivat osaltaan lisätä taloudellista ja poliittista vakautta tällä tärkeällä alueella, koska ne edistävät rauhaan, kehitykseen, oikeuteen, tasa-arvoon, vapauteen, moniarvoisuuteen, demokratiaan ja kunnioitukseen perustuvan alueen luomista. Tällaisen menettelyn asianmukainen käyttö voisi lisäksi lisätä kahdenvälisten kauppasuhteiden turvallisuutta ja ennakoitavuutta ja olla askel kohti toimivan Euro–Välimeri-vapaakauppa-alueen luomista.

  Alexander Mirsky (S&D), kirjallinen. – (EN) Tiedän, että ehdotettu menettely on viimeisimpien Euroopan unionin tekemien sopimusten riitojenratkaisumenettelyjen mallin mukainen ja siinä noudatetaan Maailman kauppajärjestön riitojenratkaisumenettelyjä. Kahdenvälisten kauppasopimusten olisi aina oltava täysin yhteensopivia monenvälisen kauppajärjestelmän kanssa. Komission on varmistettava, että sopimukset pannaan tosiasiallisesti täytäntöön. Ratkaisemattomat riidat vaikuttavat kielteisesti liike-elämään. Siksi äänestin mietinnön puolesta.

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. – (PT) Tällä mietinnöllä Euroopan parlamentti hyväksyy standardoidun riitojenratkaisumenettelyn käyttöönoton. Se perustuisi yhtenäisiin ja tehokkaisiin menettelytapoihin sekä sitoviin määräaikoihin silloin, kun pyritään ratkaisemaan Euroopan unionin ja Jordanian hašemiittisen kuningaskunnan välisiä riitoja, jotka liittyvät Euro–Välimeri-sopimuksen kauppaa koskeviin määräyksiin. Euro–Välimeri-sopimuksia koskevat riidat on tähän mennessä pyritty ratkaisemaan ainoastaan diplomaattisin keinoin. Käytännössä nämä keinot ovat osoittautuneet tehottomiksi ja johtaneet tilanteisiin, joissa osa riidoista on jäänyt ratkaisematta, koska sopimusta rikkonut osapuoli on helposti voinut estää niiden täytäntöönpanon. Nämä Euro–Välimeri-vapaakauppasopimuksiin tehtävät parannukset voivat osaltaan lisätä taloudellista ja poliittista vakautta tällä tärkeällä alueella, koska ne edistävät rauhaan, kehitykseen, oikeuteen, tasa-arvoon, vapauteen, moniarvoisuuteen, demokratiaan ja kunnioitukseen perustuvan alueen luomista. Tällaisen menettelyn asianmukainen käyttö voisi lisätä kahdenvälisten kauppasuhteiden turvallisuutta ja ennakoitavuutta ja olla askel kohti toimivan Euro–Välimeri-vapaakauppa-alueen luomista. Näiden tosiseikkojen vuoksi äänestin suosituksen puolesta.

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. – (PT) Äänestin tämän EU:n ja Jordanian välisen sopimuksen tekemisen puolesta, koska sen tavoitteena on luoda Euro–Välimeri-sopimusten kauppaa koskeviin määräyksiin liittyviin riitoihin sovellettava riitojenratkaisumenettely. Euro–Välimeri-sopimuksia koskevat riidat on tähän mennessä pyritty ratkaisemaan ainoastaan diplomaattisin keinoin. Se ei ole ollut käytännössä tehokasta vaan on johtanut siihen, että riidat ovat jääneet ratkaisematta tai niiden ratkaisumenettelyn täytäntöönpano on estetty. Toivon, että tämän standardoidun riitojenratkaisumenettelyn soveltaminen lisää EU:n ja Jordanian välisten kauppasuhteiden turvallisuutta ja ennakoitavuutta.

  Tokia Saïfi (PPE), kirjallinen. – (FR) Euro–Välimeri-assosiaatiosopimusten puitteissa kahden osapuolen, Euroopan unionin ja Jordanian, välille syntyvät mahdolliset kauppariidat ratkaistaan yhä diplomaattikanavien kautta. Tämä ratkaisu ei ole tehokas eikä avoin, minkä vuoksi äänestin standardoidun riitojenratkaisumenettelyn luomisen puolesta, koska sen avulla Välimeren kummankin puolen toimijat voivat käydä kauppaa turvallisemmassa ja ennakoitavammassa ympäristössä. Tämä standardimenettely perustuu Maailman kauppajärjestön riitojenratkaisua koskevassa yhteisymmärryspöytäkirjassa puoltamiin ratkaisuihin sekä EU:n hiljattain tekemiin kahdenvälisiin kauppasopimuksiin sisällytettyihin menettelyihin.

Siksi tällaisten menettelyjen lisäämisellä yhä useampiin sopimuksiin muodostetaan tasavertaiset toimintaedellytykset sekä EU:n taloudellisille toimijoille että heidän kumppaneilleen kolmansissa maissa.

  Angelika Werthmann (NI), kirjallinen. – (DE) Näiden neuvottelujen lähtökohtana oli itse asiassa lainsäädännöllä sääntelemätön alue, mikä tarkoitti sitä, että EU:n ja Välimeren alueen maiden välisten riitojen ratkaisemiseen ei ollut käytettävissä mitään menettelyä. Riitojenratkaisumenettely on standardoitujen kansainvälisten menettelyjen mukainen. Koska olemassa olevat keinot ovat aiheuttaneet aiemmin ratkaisemattomia ongelmia, olen noudattanut esittelijän suositusta.

ENSuositus: George Sabin Cutaş (A7-0066/2011)

  Slavi Binev (NI), kirjallinen. – (BG) Äänestin tämän päätöslauselman puolesta, koska on luotava tehokas menettely Euroopan unionin ja Marokon kuningaskunnan välisten kauppariitojen ratkaisemiseen. Ehdotettu menettely on viimeisimpien Euroopan unionin tekemien sopimusten riitojenratkaisumenettelyjen mallin mukainen, ja siinä noudatetaan Maailman kauppajärjestön riitojenratkaisumenettelyjä. Menettely lisää Euroopan unionin ja Marokon kuningaskunnan kahdenvälisten kauppasuhteiden vakautta.

  Maria da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. – (PT) Kaikki Euro–Välimeri-sopimuksiin tehtävät parannukset vaikuttavat merkittävästi maiden taloudelliseen ja poliittiseen vakauteen, ja niiden ansiosta saavutetaan lukuisia sosiaalisia ja demokraattisia etuja. Siksi olen tyytyväinen kaikkiin siihen suuntaan tähtääviin pyrkimyksiin. Koska Euroopan unionin ja Marokon kuningaskunnan välisestä assosiaatiosta tehdyn Euro–Välimeri-sopimuksen kauppaa koskeviin määräyksiin liittyvät tietyt riidat on ratkaistu vaillinaisesti, uskon, että tätä asiaa varten luotu diplomaattisiin keinoihin perustuva järjestelmä on ollut tehoton. Siksi ymmärrän, että tarvitaan menettely, joka mahdollistaa voimavarojen yksinkertaisen ja tehokkaan soveltamisen, ja hyväksyn ehdotuksen neuvoston päätökseksi riitojenratkaisumenettelyn käyttöönottoa koskevan sopimuksen tekemisestä Euroopan unionin ja Marokon kuningaskunnan välillä.

  Vasilica Viorica Dăncilă (S&D), kirjallinen. – (RO) Koska riitojenratkaisua koskevat nykyiset määräykset perustuvat diplomaattisiin keinoihin ja velvollisuutensa laiminlyönyt osapuoli on voinut helposti estää niiden täytäntöönpanon, tämän sopimuksen hyväksyminen lisää mielestäni Euroopan unionin ja Marokon kauppasuhteiden turvallisuutta ja ennakoitavuutta, joten siitä on etua sekä yrityksille että kuluttajille. Sopimuksen hyväksyminen noudattaa Euro–Välimeri-alueen kauppaa koskevaa etenemissuunnitelmaa vuodesta 2010 eteenpäin.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Euroopan unionin ja Marokon kuningaskunnan välisestä sopimuksesta puuttuivat muiden sopimusten tavoin riitojenratkaisutoimenpiteet, jotka luonnollisesti vähensivät sen luotettavuutta ja osapuolten odotuksia oikeudenmukaisten ratkaisujen löytämisen suhteen riitatilanteessa. Toivon, että suunniteltu menettely tulee voimaan ja vahvistaa osaltaan osapuolten luottamusta ja että Marokon kuningaskunta pystyy jatkamaan Hassan II:n käynnistämiä ja Mohammed VI:n jatkamia uudistuksia.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Tämä suositus perustuu ehdotukseen neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Marokon välisen pöytäkirjan tekemisestä. Sen tarkoituksena on ottaa käyttöön riitojenratkaisumenettely osana Euro–Välimeri-sopimusta. Yleisesti ottaen maiden välisten kauppariitojen ratkaiseminen diplomaattisin keinoin ei aina ole tuottanut toivottua tulosta. Siksi EU:n ja sen Välimeren alueen kumppanimaat, erityisesti Marokko, aloittivat neuvottelut Euro–Välimeri-alueen puitteissa. Sopimusluonnos allekirjoitettiin 9. joulukuuta 2009 Euro–Välimeri-alueen kauppaministerien Brysselissä pitämässä konferenssissa ja vahvistettiin 7. maaliskuuta 2010 EU:n ja Marokon välisessä huippukokouksessa. Äänestän tämän Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselmasta laaditun luonnoksen puolesta, koska olen tietoinen siitä, että se parantaa huomattavasti valtioiden välisiä suhteita vapaakaupan suhteen ja lisää tämän alueen poliittista ja taloudellista vakautta. Siksi olen tyytyväinen uuteen sopimukseen ja toivon, että sen voimaantulon jälkeen EU:n ja sen jäsenvaltioiden sekä Marokon välille ei synny minkäänlaisia riitoja.

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Kuten tämän suosituksen perusteluissa mainitaan, Euro–Välimeri-sopimuksia koskevat riidat on tähän mennessä pyritty ratkaisemaan ainoastaan diplomaattisin keinoin. Meille ehdotettu "vaihtoehtoinen" malli sopii logiikkaan, jota Maailman kauppajärjestö suosii. Järjestö etsii oletettua tehokkuutta ja pyrkii jättämään huomiotta kansallisen itsemääräämisoikeuden, riitojen ratkaisemisen kunnioittaen kunkin maan erityispiirteitä ja heidän oikeutensa puolustaa maan ja sen kansalaisten etuja. Riitojen ratkaiseminen diplomaattisin keinoin takaa maiden tasa-arvoisen kohtelun. Tämä menettely sitä vastoin heikentää tätä periaatetta, tukee pääoman liikkuvuutta ja asettaa taloudellisen vallan poliittisen vallan edelle sekä pääoman edut maiden ja niiden kansalaisten etujen edelle.

Meillä on entistä vankemmat perustelut tämän menettelyn ja sen vaikutusten vastustamiselle, koska se on seurausta vapaakauppasopimuksen tekemisestä Marokon kanssa, maan, joka miehittää edelleen Länsi-Saharaa ja käyttää hyväkseen sille kuulumattomia luonnonvaroja ja saa niistä voittoa: se rikkoo kansainvälistä oikeutta ja epää Sahrawi-kansalta itsemääräämisoikeuden.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Tämä suositus koskee nykytilanteen muuttamista riitojenratkaisumenettelyn käyttöönotolla. Kuten tämän suosituksen perusteluissa mainitaan, Euro–Välimeri-sopimuksia koskevat riidat on tähän mennessä pyritty ratkaisemaan ainoastaan diplomaattisin keinoin.

Komissio kuitenkin ehdottaa meille "vaihtoehtoista" mallia, joka sopii Maailman kauppajärjestön suosimaan logiikkaan. Järjestö etsii oletettua tehokkuutta ja pyrkii jättämään huomiotta kansallisen itsemääräämisoikeuden, riitojen ratkaisemisen kunnioittaen kunkin maan erityispiirteitä ja heidän oikeutensa puolustaa maan ja sen kansalaisten etuja.

Riitojen ratkaiseminen diplomaattisin keinoin takaa maiden tasa-arvoisen kohtelun. Tämä menettely sitä vastoin heikentää tätä periaatetta, tukee pääoman liikkuvuutta ja asettaa taloudellisen vallan poliittisen vallan edelle sekä pääoman edut maiden ja niiden kansalaisten etujen edelle.

Meillä on entistä vankemmat perustelut tämän menettelyn ja sen vaikutusten vastustamiselle, koska se on seurausta vapaakauppasopimuksen tekemisestä Marokon kanssa, maan, joka miehittää edelleen Länsi-Saharaa ja käyttää hyväkseen sille kuulumattomia luonnonvaroja ja saa niistä voittoa: se rikkoo Sahrawi-kansan oikeuksia ja epää siltä itsemääräämisoikeuden. Tämän vuoksi äänestin suositusta vastaan.

  David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Tuen esittelijää, joka ehdottaa, että parlamentti antaisi suostumuksensa tämän sopimuksen tekemiselle. Ratkaisemattomat riidat vaikuttavat kielteisesti sekä liike-elämään ja loppukäyttäjiin Välimeren molemmin puolin.

  Jean-Luc Mélenchon (GUE/NGL), kirjallinen. – (FR) Arabidespootteja vastustavien kansalaisten kapinat ovat sytyttäneet Välimeren rannikon toisen puolen tuleen. Tämä ei selvästikään ole riittävä syy EU:lle lopettaa vapaakauppa-alueen luomisen edistämistä, josta se on sopinut juuri näiden samojen despoottien kanssa. Me olemme lähettäneet selvän viestin: EU ei halua neuvotella mahdollisesti syntyvien arabidemokratioiden kanssa. Tämä on järjetöntä. Siksi äänestän vastaan.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Aiemmat tapahtumat osoittavat, että erilaisia riitoja ei ole onnistuttu ratkaisemaan tehokkaasti diplomaattisin keinoin. Standardoidun riitojenratkaisumenettelyn käyttöönotto on siksi hyvä asia, koska sen ansiosta voidaan luoda yhtenäiset ja tehokkaat menettelytavat sekä asettaa sitovat määräajat. Olen samaa mieltä esittelijän kanssa, kun hän katsoo, että nämä EU:n ja Marokon välisiin vapaakauppasopimuksiin tehtävät parannukset voivat osaltaan lisätä taloudellista ja poliittista vakautta tällä tärkeällä alueella, koska ne edistävät rauhaan, kehitykseen, oikeuteen, tasa-arvoon, vapauteen, moniarvoisuuteen, demokratiaan ja kunnioitukseen perustuvan alueen luomista. Tällaisen menettelyn asianmukainen käyttö voisi myös lisätä kahdenvälisten kauppasuhteidemme turvallisuutta ja ennakoitavuutta ja olla askel kohti toimivan EU:n ja Marokon vapaakauppa-alueen luomista.

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Tähän asti yksi diplomaattiedustustojen tehtävistä on ollut Euro–Välimeri-sopimukseen liittyvien riitojen sovittelu. Nyt aikomuksena on ottaa käyttöön EU-tason menettely riitojen ratkaisemiseksi ja poliittisesti epävakaiden alueiden, kuten Marokon, tukemiseksi luomalla yhtenäinen valtio, joka perustuu rauhaan, kehitykseen, oikeuteen, tasa-arvoon, vapauteen, moniarvoisuuteen, demokratiaan ja kunnioitukseen. Äänestin tyhjää, koska esittelijä ei esitä tarkemmin, miten näiden menettelyjen noudattaminen voidaan taata.

  Cristiana Muscardini (PPE), kirjallinen. – (IT) EU:n ja Marokon välisen kaupan vapauttamista koskevan sopimuksen pitäisi olla osoitus kehityksestä, vakaudesta ja talouden elpymisestä koko Pohjois-Afrikan alueella. Unioni ei voi eikä saa menettää tilaisuutta osallistua uudistetun kauppapolitiikan luomiseen, pystyä auttamaan maita, jotka ovat sosiaaliseen ja poliittiseen kuohunnan vallassa, millä on ollut dramaattisia vaikutuksia kansantalouksiin ja sen seurauksena meidän sijoituksiimme näille alueille.

Tämänpäiväinen äänestys standardoidun menettelyn luomisesta asianmukaista ja tehokasta riitojenratkaisua varten takaa paremmin tuen EU:n sijoituksille Marokkoon, sijoituksille, jotka ovat koko alueen taloudellisen hyvinvoinnin kannalta keskeisiä ja kattavat lähes kaikki sektorit.

Tämänpäiväinen äänestys korostaa myös unionin halua välttää kielteinen vaikutus Välimeren kummankin puolen talouksiin ja loppukäyttäjiin valitsemalla protektionistinen politiikka, jossa jatketaan erityisten intressien asettamista etusijalle ja viivytetään sellaisten sopimusten ratifiointia, jotka ovat tämän jo Kiinan ja Lähi-idän maiden kaltaisia kilpailijoitammekin kiinnostavan alueen tasapainon palauttamisen ja vakauttamisen kannalta ratkaisevia.

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. – (PT) Tällä mietinnöllä Euroopan parlamentti hyväksyy sellaisen standardimaisen riitojenratkaisumenettelyn käyttöönoton, jonka ansiosta voidaan luoda yhtenäiset ja tehokkaat menettelytavat sekä asettaa sitovat määräajat EU:n ja Marokon Euro–Välimeri-sopimuksiin liittyvissä riitatilanteissa. Riitojen ratkaiseminen diplomaattisilla keinoilla on osoittautunut tehottomaksi ja johtanut tilanteisiin, joissa osa riidoista on jäänyt ratkaisematta, koska sopimusta rikkonut osapuoli on helposti voinut estää niiden täytäntöönpanon. Riitojen ratkaisemisessa ilmenevät viipeet vaikuttavat kielteisesti yrityksiin ja loppukäyttäjiin Välimeren molemmin puolin. Nämä Euro–Välimeri-vapaakauppasopimuksiin tehtävät parannukset voivat osaltaan lisätä taloudellista ja poliittista vakautta tällä tärkeällä alueella, koska ne edistävät rauhaan, kehitykseen, oikeuteen, tasa-arvoon, vapauteen, moniarvoisuuteen, demokratiaan ja kunnioitukseen perustuvan alueen luomista. Ehdotettu menettely on Euroopan unionin tekemien uusimpien sopimusten ja Maailman kauppajärjestön sisältämien riitojen ratkaisusta annettuja sääntöjä ja menettelyjä koskevan sopimuksen mallin mukainen. Komission on varmistettava, että menettely otetaan tehokkaasti käyttöön. Edellä esitetyistä syistä äänestin tämän sopimuksen hyväksyvän päätöslauselman puolesta.

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. – (PT) Äänestin tämän EU:n ja Marokon kuningaskunnan välisen sopimuksen tekemisen puolesta, koska sen tavoitteena on luoda Euro–Välimeri-sopimusten kauppaa koskeviin määräyksiin liittyviin riitoihin sovellettava riitojenratkaisumenettely. Euro–Välimeri-sopimuksia koskevat riidat on tähän mennessä pyritty ratkaisemaan ainoastaan diplomaattisin keinoin. Se ei ole ollut käytännössä tehokasta vaan on johtanut siihen, että riidat ovat jääneet ratkaisematta tai niiden ratkaisumenettelyn täytäntöönpano on estetty. Toivon, että tämän standardoidun riitojenratkaisumenettelyn soveltaminen lisää EU:n ja Marokon kuningaskunnan välisten kauppasuhteiden turvallisuutta ja ennakoitavuutta.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Äänestin puolesta. Euro–Välimeri-sopimuksia koskevat riidat on tähän mennessä pyritty ratkaisemaan ainoastaan diplomaattisin keinoin. Käytännössä se on osoittautunut tehottomaksi ja on johtanut tilanteisiin, joissa riitoja on jäänyt ratkaisematta, koska sopimusta rikkonut osapuoli on helposti voinut estää niiden täytäntöönpanon. Neuvosto valtuutti komission aloittamaan vuonna 2006 neuvottelut Välimeren alueen kumppaneidensa kanssa toimivan riitojenratkaisumenettelyn käyttöönottamiseksi. Sopimusluonnos parafoitiin Marokon kanssa Brysselissä 9. joulukuuta 2009 pidetyssä ministeritason Euro–Välimeri-kauppakokouksessa ja se vahvistettiin 7. maaliskuuta 2010 pidetyssä EU:n ja Marokon välisessä huippukokouksessa. Standardoidun riitojenratkaisumenettelyn käyttöönotto on hyvä asia, koska sen ansiosta voidaan luoda yhtenäiset ja tehokkaat menettelytavat sekä asettaa sitovat määräajat.

Suositus: Gianluca Susta (ALDE) (A7-0068/2011)

  Izaskun Bilbao Barandica (ALDE), kirjallinen. – (ES) Tuen standardoidun riitojenratkaisumenettelyn käyttöönottoa Egyptin kanssa, koska se mahdollistaa tehottomuuksien ja lukkiutuneiden tilanteiden ratkaisemisen ja sopimusluonnoksen tekemisen tämän maan kanssa. Sopimus voi osaltaan lisätä taloudellista ja poliittista vakautta Euro–Välimeri-alueella, mikä mahdollistaa rauhaan, oikeuteen, vapauteen, moniarvoisuuteen ja demokratiaan perustuvan tulevaisuuden luomisen.

  Slavi Binev (NI), kirjallinen. – (BG) Äänestin tämän päätöslauselman puolesta, koska Euroopan unionin ja Egyptin arabitasavallan välisten kauppariitojen ratkaisemiseen on luotava tehokas menettely. Ehdotettu menettely on viimeisimpien Euroopan unionin tekemien sopimusten riitojenratkaisumenettelyjen mallin mukainen, ja siinä noudatetaan Maailman kauppajärjestön riitojenratkaisumenettelyjä. Tämä menettely tukee Euro–Välimeri-vapaakauppa-alueen toimintaa, mutta sen keskeinen tehtävä on vakauttaa Euroopan unionin ja Egyptin arabitasavallan kahdenvälisiä kauppasuhteita.

  Vito Bonsignore (PPE), kirjallinen. – (IT) Äänestin esittelijä Sustan ehdotuksen mukaisesti riitojenratkaisumenettelyn puolesta. Olen täysin samaa mieltä siitä, että standardoidun riitojenratkaisumenettelyn asianmukainen käyttö voisi olla askel kohti toimivan Euro–Välimeri-vapaakauppa-alueen luomista. Euro–Välimeri-sopimuksia koskevat riidat on tähän mennessä pyritty mahdollisuuksien mukaan ratkaisemaan ainoastaan diplomaattisin keinoin. Niiden sijaan tarvitaan vakaa menettely, koska kauppariitojen pitkittämisellä voi olla haitallisia vaikutuksia loppukäyttäjille Välimeren molemmin puolin. Eräiden Pohjois-Afrikan maiden tapahtumien valossa ei ole epäilystäkään, että näiden alueiden taloudellisen ja poliittisen vakauden saavuttaminen edellyttää muun muassa toimivia vapaakauppasopimuksia Välimeren alueella.

  Maria da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. – (PT) Kaikki Euro–Välimeri-sopimuksiin tehtävät parannukset vaikuttavat merkittävästi maiden taloudelliseen ja poliittiseen vakauteen, ja niiden ansiosta saavutetaan lukuisia sosiaalisia ja demokraattisia etuja. Siksi olen tyytyväinen kaikkiin siihen suuntaan tähtääviin pyrkimyksiin. Koska Euroopan unionin ja Egyptin arabitasavallan välisestä assosiaatiosta tehdyn Euro–Välimeri-sopimuksen kauppaa koskeviin määräyksiin liittyvät tietyt riidat on ratkaistu vaillinaisesti, uskon, että tätä asiaa varten luotu diplomaattisiin keinoihin perustuva järjestelmä on ollut tehoton. Siksi ymmärrän, että tarvitaan menettely, joka mahdollistaa voimavarojen yksinkertaisen ja tehokkaan soveltamisen, ja hyväksyn ehdotuksen neuvoston päätökseksi riitojenratkaisumenettelyn käyttöönottoa koskevan sopimuksen tekemisestä Euroopan unionin ja Egyptin arabitasavallan välillä.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Egyptin nykytilanne saattaa jättää varjoonsa tarpeen jatkaa sitkeästi tämäntyyppisten sopimusten hyväksymistä. Kun Kairossa hiljattain koetut levottomuuksien ja epävarmuuden ajat ovat nyt ohi, Egyptin valtion pitäisi kuitenkin varautua jälleen kaikkien tehtäviensä jatkamiseen. Näihin tehtäviin kuuluvat ulkosuhteet varsinkin Euroopan unioniin, joka on sen Euro–Välimeri-sopimuksen osapuoli. Oletetut tulevat riidat EU:n kanssa ovat luultavasti tällä hetkellä Egyptin ongelmista pienimpiä, mutta mielestäni niiden kumpaakin osapuolta hyödyttävän ratkaisemisen mahdollistavien menettelyjen hyväksymisestä ei voi olla mitään haittaakaan. Egypti on erottamattomasti sidoksissa Euroopan ja koko maailman historiaan. Toivon, että sen tulevaisuus on yhtä merkittävä kuin sen menneisyys.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Tämä suositus perustuu ehdotukseen neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Egyptin tasavallan välisen pöytäkirjan tekemisestä. Sen tarkoituksena on ottaa käyttöön riitojenratkaisumenettely. Tällä pöytäkirjalla on hyvin erityinen merkitys aikana, jolloin Egypti on ottamassa ensimmäiset askelensa kohti demokraattisen hallinnon toteuttamista. Yleisesti ottaen maiden välisten kauppariitojen ratkaiseminen diplomaattisin keinoin ei aina ole tuottanut toivottua tulosta. Siksi EU:n ja sen Välimeren alueen kumppanimaat, erityisesti Egypti, aloittivat neuvottelut Euro–Välimeri-alueen puitteissa. Sopimusluonnos allekirjoitettiin 27. huhtikuuta 2010 Luxemburgissa pidetyssä EU:n ja Egyptin assosiaationeuvoston kokouksessa. Äänestän tämän Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselmasta laaditun luonnoksen puolesta, koska olen tietoinen siitä, että se parantaa huomattavasti valtioiden välisiä suhteita vapaakaupan suhteen ja lisää tämän alueen poliittista ja taloudellista vakautta. Siksi olen tyytyväinen uuteen sopimukseen ja toivon, että sen voimaantulon jälkeen EU:n ja sen jäsenvaltioiden sekä Egyptin arabitasavallan välille ei synny minkäänlaisia riitoja.

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Kuten tämän suosituksen perusteluissa mainitaan, Euro–Välimeri-sopimuksia koskevat riidat on tähän mennessä pyritty ratkaisemaan ainoastaan diplomaattisin keinoin. Meille ehdotettu "vaihtoehtoinen" malli sopii logiikkaan, jota Maailman kauppajärjestö edistää. Järjestö etsii oletettua tehokkuutta ja pyrkii jättämään huomiotta kansallisen itsemääräämisoikeuden, riitojen ratkaisemisen kunnioittaen kunkin maan erityispiirteitä ja heidän oikeutensa puolustaa maan ja sen kansalaisten etuja. Riitojen ratkaiseminen diplomaattisin keinoin takaa maiden tasa-arvoisen kohtelun. Tämä menettely sitä vastoin heikentää tätä periaatetta, tukee pääoman liikkuvuutta ja asettaa taloudellisen vallan poliittisen vallan edelle sekä pääoman edut maiden ja niiden kansalaisten etujen edelle.

Meillä on entistä vankemmat perustelut tämän menettelyn ja sen vaikutusten vastustamiselle, koska menettely on seurausta EU:n ja diktaattori Mubarakin hallinnon välisestä sopimuksesta. Se, että Egyptin kansa nousi puolustamaan demokraattisia muutoksia ja itsemääräämisoikeuttaan ulkopuolisten maiden väliintulolta sekä hallinnon vehkeilyltä alueen imperialismin etujen vuoksi, on myönteinen merkki, jonka toivomme lopuksi ilmenevän käytännössä suhteessa tähän sopimukseen ja muihin vastaaviin.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Euro–Välimeri-sopimuksia koskevat riidat on tähän mennessä pyritty ratkaisemaan ainoastaan diplomaattisin keinoin. Meille ehdotettu "vaihtoehtoinen" malli sopii logiikkaan, jota Maailman kauppajärjestö edistää. Järjestö etsii oletettua tehokkuutta ja pyrkii jättämään huomiotta kansallisen itsemääräämisoikeuden, riitojen ratkaisemisen kunnioittaen kunkin maan erityispiirteitä ja heidän oikeutensa puolustaa maan ja sen kansalaisten etuja.

Riitojen ratkaiseminen diplomaattisin keinoin takaa maiden tasa-arvoisen kohtelun. Tämä menettely sitä vastoin heikentää tätä periaatetta, tukee pääoman liikkuvuutta ja asettaa taloudellisen vallan poliittisen vallan edelle sekä pääoman edut maiden ja niiden kansalaisten etujen edelle.

Meillä on entistä vankemmat perustelut tämän menettelyn ja sen vaikutusten vastustamiselle, jonka osapuolina ovat EU, jonka Lissabonin sopimuksesta johtuva legitimiteetti on kyseenalainen, ja kuningas diktaattori Mubarakin hallinto. Se, että Egyptin kansa nousi puolustamaan demokraattisia muutoksia ja itsemääräämisoikeuttaan ulkopuolisten maiden väliintulolta sekä hallinnon vehkeilyltä alueen imperialismin etujen vuoksi, on myönteinen merkki, jonka toivomme lopuksi ilmenevän käytännössä suhteessa tähän sopimukseen ja muihin vastaaviin.

  David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Egyptin epävarmasta tilanteesta huolimatta parlamentti on mielestäni oikeassa vaatiessaan sitkeästi hyväksymään tämän sopimuksen, joka helpottaisi yritysten toimintaa mutta jolla ei sitouduttaisi poliittisesti Egyptin nykyiseen hallitukseen.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Aiemmat tapahtumat osoittavat, että erilaisia riitoja ei ole onnistuttu ratkaisemaan tehokkaasti diplomaattisin keinoin. Standardoidun riitojenratkaisumenettelyn käyttöönotto on siksi hyvä asia, koska sen ansiosta voidaan luoda yhtenäiset ja tehokkaat menettelytavat sekä asettaa sitovat määräajat. Olen samaa mieltä esittelijän kanssa, kun hän katsoo, että nämä EU:n ja Egyptin välisiin vapaakauppasopimuksiin tehtävät parannukset voivat osaltaan lisätä taloudellista ja poliittista vakautta tällä tärkeällä alueella, koska ne edistävät rauhaan, kehitykseen, oikeuteen, tasa-arvoon, vapauteen, moniarvoisuuteen, demokratiaan ja kunnioitukseen perustuvan alueen luomista. Tällaisen menettelyn asianmukainen käyttö voisi myös lisätä kahdenvälisten kauppasuhteiden turvallisuutta ja ennakoitavuutta ja olla askel kohti toimivan EU:n ja Egyptin vapaakauppa-alueen luomista.

  Paul Murphy (GUE/NGL), kirjallinen. – (EN) Äänestin tätä mietintöä vastaan, koska olen erittäin huolestunut EU:n taloudellisesta ja poliittisesta suhtautumisesta maihin, joita Euro–Välimeri-sopimus koskee. Vapaakauppa-alueen luominen vaikuttaisi dramaattisesti alueen työtä tekeviin ihmisiin. EU:n omien lukujen mukaan Egyptin odotetaan menetettävän 1,5 miljoonaa työpaikkaa. Nuorten surkeat talousnäkymät sekä korruption aiheuttama suuttumus ja pienen yläluokan ylilyönnit ovat Egyptin kansalaisten vallankumouksellisten liikkeiden ja pyrkimysten perusta. Vapaakauppaopin jatkaminen Euroopan suurten yritysten ja rikkaan eliitin edun vuoksi tarkoittaa vanhan toistoa ja on siksi hylättävä. Neuvotteluja tästä sopimuksesta johtivat vallankumouksella vallasta syrjäytetyn diktaattori Mubarakin hallinnon edustajat. Armeijan ylin taso on kuitenkin tiiviisti sidoksissa entisen hallinnon taloudellisiin etuihin eikä edusta työtä tekevien ihmisten oikeutettuja vaatimuksia ja pyrkimyksiä. Kauppasuhteiden täytyy perustua väestön enemmistön tarpeisiin eikä pienten eliittien ja yritysten ahneuteen.

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. – (PT) Tällä mietinnöllä Euroopan parlamentti hyväksyy sellaisen standardimaisen riitojenratkaisumenettelyn käyttöönoton, jonka ansiosta voidaan luoda yhtenäiset ja tehokkaat menettelytavat sekä asettaa sitovat määräajat EU:n ja Egyptin arabitasavallan välisiin Euro–Välimeri-sopimuksiin liittyvissä riitatilanteissa. Riitojen ratkaiseminen diplomaattisilla keinoilla on osoittautunut tehottomaksi ja johtanut tilanteisiin, joissa osa riidoista on jäänyt ratkaisematta, koska sopimusta rikkonut osapuoli on helposti voinut estää niiden täytäntöönpanon. Riitojen ratkaisemisessa ilmenevät viipeet vaikuttavat kielteisesti yrityksiin ja loppukäyttäjiin Välimeren molemmin puolin. Nämä Euro–Välimeri-vapaakauppasopimuksiin tehtävät parannukset voivat osaltaan lisätä taloudellista ja poliittista vakautta tällä tärkeällä alueella, koska ne edistävät rauhaan, kehitykseen, oikeuteen, tasa-arvoon, vapauteen, moniarvoisuuteen, demokratiaan ja kunnioitukseen perustuvan alueen luomista. Ehdotettu menettely on EU:n tekemien uusimpien sopimusten ja Maailmankauppajärjestön sisältämien riitojen ratkaisusta annettuja sääntöjä ja menettelyjä koskevan WTO:n sopimuksen mallin mukainen. Komission on varmistettava, että menettely otetaan tehokkaasti käyttöön. Edellä esitetyistä syistä äänestin tämän sopimuksen hyväksyvän päätöslauselman puolesta.

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. – (PT) Äänestin tämän EU:n ja Egyptin välisen sopimuksen tekemisen puolesta, koska sen tavoitteena on luoda Euro–Välimeri-sopimusten kauppaa koskeviin määräyksiin liittyviin riitoihin sovellettava riitojenratkaisumenettely. Euro–Välimeri-sopimuksia koskevat riidat on tähän mennessä pyritty ratkaisemaan ainoastaan diplomaattisin keinoin. Se ei ole ollut käytännössä tehokasta vaan on johtanut siihen, että riidat ovat jääneet ratkaisematta tai niiden ratkaisumenettelyn täytäntöönpano on estetty. Toivon, että tämän standardoidun riitojenratkaisumenettelyn soveltaminen lisää EU:n ja Egyptin välisten kauppasuhteiden turvallisuutta ja ennakoitavuutta.

Suositus: Emilio Menéndez del Valle (A7-0067/2011) - George Sabin Cutaş (A7-0066/2011) - Gianluca Susta (A7-0068/2011)

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestän tämän suosituksen puolesta ja pidän standardoidun riitojenratkaisumenettelyn käyttöönottoa hyvänä asiana, koska sen ansiosta voidaan luoda yhtenäiset ja tehokkaat menettelytavat sekä asettaa sitovat määräajat. Olen myös samaa mieltä esittelijän kannasta, jonka mukaan Euro–Välimeri-vapaakauppasopimuksiin tehtävät parannukset voivat osaltaan lisätä taloudellista ja poliittista vakautta tällä tärkeällä alueella, mikä edistää rauhaan perustuvan alueen luomista.

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen. – (LT) Olen samaa mieltä tämän asiakirjan kanssa, koska Euro–Välimeri-sopimuksia koskevat riidat on tähän mennessä pyritty ratkaisemaan ainoastaan diplomaattisin keinoin. Käytännössä se on osoittautunut tehottomaksi ja on johtanut tilanteisiin, joissa riitoja on jäänyt ratkaisematta, koska sopimusta rikkonut osapuoli on helposti voinut estää niiden täytäntöönpanon. Nämä Euro–Välimeri-vapaakauppasopimuksiin tehtävät parannukset voivat osaltaan lisätä taloudellista ja poliittista vakautta tällä tärkeällä alueella, koska ne edistävät rauhaan, kehitykseen, oikeuteen, tasa-arvoon, vapauteen, moniarvoisuuteen, demokratiaan ja kunnioitukseen perustuvan alueen luomista. Tällaisen menettelyn asianmukainen käyttö voisi lisäksi lisätä kahdenvälisten kauppasuhteiden turvallisuutta ja ennakoitavuutta ja olla askel kohti toimivan Euro–Välimeri-vapaakauppa-alueen luomista. Ratkaisemattomat riidat vaikuttavat kielteisesti liike-elämään ja kuluttajiin Välimeren rannikon molemmin puolin. Lissabonin sopimuksen tultua voimaan suorista ulkomaisista sijoituksista tuli osa EU:n kauppapolitiikkaa ja siten osa unionin yksinomaista toimivaltaa. Toimivalla ja tehokkaalla riitojenratkaisumenettelyllä voitaisiin ratkaista myös tätä alaa koskevat riidat aikana, jolloin suorilla ulkomaisilla sijoituksilla on hyvin suuri merkitys maiden ja alueiden taloudelliselle hyvinvoinnille.

  Elisabeth Köstinger (PPE), kirjallinen. – (DE) Koska riidat on tähän mennessä pyritty ratkaisemaan ainoastaan diplomaattisin keinoin, mikä on johtanut tilanteeseen, jossa riitojenratkaisumenettelyn täytäntöönpano on ollut helppo estää, uusi kauppariitojen ratkaisumenettely ansaitsee tukemme. Tämä menettely on viimeisimpien EU:n tekemien sopimusten ja Maailman kauppajärjestön sopimuksen mallin mukainen. Jordanian, Marokon ja Egyptin kanssa on jo tehty sopimusluonnokset, jotka kattavat myös maataloustuotteet. Olen tyytyväinen Euroopan parlamentin päätökseen tukea näitä sopimuksia.

  Licia Ronzulli (PPE), kirjallinen. – (IT) Äänestän tämän päätöslauselman puolesta, koska mielestäni on ratkaisevaa, että EU:lla on sopiva menettely Euro–Välimeri-sopimuksista johtuvien riitojen ratkaisemiseen. Neuvosto valtuutti komission aloittamaan vuonna 2006 neuvottelut Välimeren alueen kumppaneidensa kanssa ja tämä sopimus allekirjoitettiin vasta vuonna 2009.

Standardoidun riitojenratkaisumenettelyn luomisella saataisiin lopulta käyttöön yksinkertaiset ja tehokkaat ratkaisumenettelyt sekä sitovat määräajat. Olen samaa mieltä esittelijän kanssa, jonka mielestä on olennaista, että Euro–Välimeri-vapaakauppasopimuksiin tehdään parannuksia, jotta voidaan lisätä taloudellista ja poliittista vakautta tällä tärkeällä alueella ja edistää rauhaan ja kehitykseen perustuvan alueen luomista. Ehdotettu menettely perustuu kumppanuussopimusten uusimpiin riitojenratkaisumenettelyihin, joista Euroopan unioni ja WTO ovat sopineet. Kun suorat ulkomaiset sijoitukset ovat nyt Euroopan unionin jäsenvaltioiden taloudellisen hyvinvoinnin kannalta ratkaisevia, toivon, että tehokas riitojenratkaisumekanismi auttaa ratkaisemaan myös tämän alueen riidat.

Suositus: Ryszard Antoni Legutko (A7-0063/2011)

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestän tämän suosituksen puolesta ja haluan korostaa, että se on tärkeä askel EU:n ja Ukrainan välisissä neuvotteluissa, joiden tarkoituksena on luoda polku, joka saattaa mahdollistaa maan liittymisen EU:n jäseneksi tulevaisuudessa.

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. – (LT) Äänestin tämän mietinnön puolesta. Euroopan naapuruspolitiikan täytäntöönpanon avulla kumppanimaat saavat asteittain mahdollisuuden osallistua tiettyihin unionin ohjelmiin ja erillisvirastojen toimintaan. Se on yksi monista toimenpiteistä, joiden tarkoituksena on edistää Euroopan unionin naapurimaiden uudistuksia, nykyaikaistamista ja siirtymävaihetta. Euroopan unionin neuvosto korosti kesäkuussa 2007 jälleen kerran sitä, miten tärkeää Euroopan naapuruuspolitiikka on. Siksi tässä pöytäkirjassa esitetään ehdot, joiden mukaan Ukraina voi osallistua tärkeisiin EU:n ohjelmiin ja hyötyä EU:n parhaista käytännöistä ja edistää näin demokraattisten prosessien kehittymistä.

  George Becali (NI), kirjallinen. – (RO) Äänestin esittelijän ehdotuksen mukaisesti. Mielestäni kumpikin osapuoli hyötyy siitä, jos tämän pöytäkirjan velvollisuudet täytetään. Euroopan unioni saa järkevän, vakaan ja demokraattisen kumppanin itärajalleen, ja Ukrainan kansalaiset saavat jonkin verran selvemmän Euroopan unionin jäsenyysmahdollisuuden.

  Adam Bielan (ECR), kirjallinen. – (PL) Olen heti Euroopan parlamentin työni alkuhetkistä lähtien tukenut vahvasti Ukrainan pyrkimyksiä liittyä Euroopan unioniin. Ukraina on yksi Puolan itäisen politiikan tärkeimmistä kumppaneista. Lisäksi maani valmistautuu yhdessä Ukrainan kanssa toimimaan ensi vuonna yhdessä jalkapallon Euroopan mestaruuskilpailujen järjestäjinä. Unionin ulkopoliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi ja turvallisuussyistä on myös erittäin tärkeää, että koko EU lisää yhteistyötä Ukrainan kanssa. Mielestäni Ukrainan nuoren demokratian tukeminen on yksi tärkeimmistä velvollisuuksistamme. Siksi tuen vapaakauppa-aluetta koskevien neuvottelujen nopeuttamista ja Ukrainan laajinta mahdollista osallistumista unionin ohjelmiin. Äänestin päätöslauselman puolesta ja ilmaisin näin hyväksyntäni Euroopan unionin ja Ukrainan väliseen kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen liitettävälle pöytäkirjalle.

  Slavi Binev (NI), kirjallinen. – (BG) Tämä pöytäkirja sisältää Ukrainan osallistumista unionin ohjelmiin sääteleviä yleisiä periaatteita koskevan puitesopimuksen. Siihen sisältyy vakiolausekkeita, joita on tarkoitus soveltaa kaikkiin Euroopan naapuruuspolitiikan kumppanimaihin, joiden kanssa tällaisia pöytäkirjoja on tarkoitus tehdä. Katson, että Ukraina on ryhtynyt tarvittaviin toimiin, ja tuen tämän sopimuksen tekemistä.

  Vilija Blinkevičiūtė (S&D), kirjallinen. – (LT) Äänestin tämän neuvoston päätösluonnosta koskevasta Euroopan parlamentin hyväksynnästä annetun lainsäädäntöpäätöslauselman puolesta. Sen mukaan EU:n ja Ukrainan kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen liitetään pöytäkirja, jonka perusteella Ukraina saa mahdollisuuden osallistua EU:n yrityksiä ja yrittäjyyttä, energiaa sekä tieto- ja viestintätekniikkaa koskeviin ohjelmiin. Tämän sopimuksen nojalla Ukrainan on maksettava rahoitusosuutensa EU:n yleiseen talousarvioon sen mukaisesti, mihin ohjelmiin se haluaa osallistua, ja EU takaa puolestaan, että EU:n toimielimet valvovat ja tarkastavat näitä ohjelmia. Olen EU:n ja Ukrainan parlamentaarisen yhteistyövaliokunnan varapuheenjohtaja ja olen vakuuttunut siitä, että tämän pöytäkirjan tekeminen tarjoaa Ukraina lisää mahdollisuuksia lähentää politiikkaansa EU:n mainituilla aloilla harjoittamaan politiikkaan, standardeihin ja normeihin.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Euroopan unionin ja Ukrainan välisessä suhteessa on koettu edistysaskeleita ja takaiskuja, joita Ukrainan ja sen naapurin Venäjän välisten strategisten suhteiden etääntyminen tai lähentyminen on ajoittain aiheuttanut. Neuvosto antoi 18. kesäkuuta 2007 komissiolle ohjeet Algerian, Armenian, Azerbaidžanin, Egyptin, Georgian, Israelin, Jordanian, Libanonin, Moldovan, Marokon, Palestiinalaishallinnon, Tunisian ja Ukrainan kanssa tehtävistä puitesopimuksista neuvottelemista varten. Puitesopimuksissa esitetään yleiset periaatteet näiden maiden osallistumiselle yhteisön ohjelmiin. Mielestäni edellä mainitun sopimuksen tekeminen on myönteinen asia, koska on määritettävä selvät puitteet, joiden mukaan Ukraina osallistuu Euroopan unionin ohjelmiin ja parantaa siten suhteitaan unioniin.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Euroopan naapuruuspolitiikka mahdollistaa Euroopan unionin ohjelmien avaamisen asteittain naapurimaille. Sen tavoitteena on tukea niiden uudistuksia, nykyaikaistamista ja usein myös demokratisoitumista. Neuvosto hyväksyi 5. maaliskuuta 2007 yleisen toimintamallin, joka "mahdollistaa Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvien maiden osallistumisen yhteisön virastojen toimintaan". Tämän toimintamallin seurauksena komissio aloitti naapurimaiden, myös Ukrainan, kanssa neuvottelut puitesopimuksista, joiden dokumentaatio on kokonaisuudessaan valmiina toimitettavaksi Euroopan parlamentille hyväksyntää varten Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen mukaisesti. Äänestän tämän Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Ukrainan välisen Ukrainan osallistumista unionin ohjelmiin sääteleviä yleisiä periaatteita koskevan kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen tekemisen puolesta, ja olen tyytyväinen siihen, koska se on uusi askel kohti yhteismarkkinoiden luomista ohjaavien tavoitteiden saavuttamista.

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Meissä tämän sopimuksen tekeminen herättää useita kysymyksiä, koska ehdotus on erittäin epämääräinen. Siinä mainitaan ohjelmat, mutta meille ei ole kerrottu, mihin ohjelmiin ja millä tavalla Ukraina voi osallistua tai mitkä ovat sen taloudelliset edellytykset ja vaikutukset. Siinä puhutaan hyödyistä mutta ei selvitetä, mistä ne syntyvät.

Mielestämme ilmoitettuja tavoitteita sisältävien sopimusten tekemisen pitäisi perustua maiden ja niiden kansalaisten itsemääräämisoikeuden kunnioittamiseen, yhteiseen etuun, vastavuoroisuuteen ja yhteistyöhön niin, että otetaan huomioon kunkin maan erityispiirteet. Niiden pitäisi arvioida, mitä kukin tuo sopimukseen talouden, yhteiskunnan ja kulttuurin näkökulmasta. Tästä suosituksesta ei voi sanoa paljoa muuta, kuin että on valitettavaa, että siinä hyväksytään sellaisen pöytäkirjan tekeminen, jonka tarkkaa sisältöä ja vaikutuksia meille ei kerrota.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Tämän sopimuksen tekeminen herättää useita kysymyksiä, koska ehdotus on erittäin epämääräinen. Siinä mainitaan ohjelmat, mutta meille ei ole kerrottu, mihin ohjelmiin ja millä tavalla Ukraina voi osallistua tai mitkä ovat sen taloudelliset vaikutukset. Siinä mainitaan osallistumisen yleiset periaatteet mutta niitä ei eritellä. Mietinnössä mainitaan hyödyt mutta ei selvitetä, mistä ne syntyvät.

Mielestämme itsenäisten maiden välisiä sopimuksia tehtäessä on edelleen oleellista mainita seuraavat asiat: maan ja sen kansalaisten itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen, yhteinen etu, vastavuoroisuus ja kunkin maan erityispiirteiden huomioonottaminen sekä sen arvioiminen, mitä kukin maa tuo sopimukseen talouden, yhteiskunnan ja kulttuurin näkökulmasta.

On valitettavaa, että me äänestimme kyseisen suosituksen puolesta, jossa hyväksytään pöytäkirjan tekeminen mutta annetaan tuskin lainkaan tietoja sen sisällöstä tai vaikutuksista.

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen. – (LT) Äänestin tämän Euroopan parlamentin neuvoston päätösluonnosta koskevasta hyväksynnästä annetun päätöslauselman puolesta. Sen mukaan EU:n ja Ukrainan kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen liitetään pöytäkirja, jonka perusteella Ukraina saa mahdollisuuden osallistua EU:n yrityksiä ja yrittäjyyttä, energiaa sekä tieto- ja viestintätekniikkaa koskeviin ohjelmiin. Ukrainan on maksettava rahoitusosuutensa EU:n yleiseen talousarvioon sen mukaisesti, mihin ohjelmiin se haluaa osallistua, ja EU takaa puolestaan, että EU:n toimielimet valvovat ja tarkastavat näitä ohjelmia. Tämä kumppanuus- ja yhteistyöpolitiikka tarjoavat Ukrainalle lisää mahdollisuuksia lähentää politiikkaansa EU:n näillä alueilla harjoittamaan politiikkaan.

  David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Äänestin tämän teknisen mietinnön puolesta, jolla hyväksytään Ukrainan osallistuminen Euroopan unionin ohjelmiin.

  Iosif Matula (PPE), kirjallinen. – (RO) Äänestin tämän päätöslauselmaluonnoksen puolesta, joka koskee neuvoston päätöstä Ukrainan osallistumista unionin ohjelmiin sääteleviä yleisiä periaatteita koskevasta Euroopan unionin ja Ukrainan puitesopimuksesta. Tämä asiakirja on osa Euroopan naapuruuspolitiikka mutta täyttää myös Ukrainan toivomuksen osallistumisesta aiempaa useampiin nykyisiin ja tuleviin EU:n ohjelmiin. Ukraina voi myös pyytää unionilta apua johonkin tiettyyn ohjelmaan osallistumista varten eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineen perustamista koskevien yleisten määräysten nojalla tai minkä tahansa muun vastaavan, ulkomaanapua tarjoavan asetuksen perusteella. Tämä saattaa myös antaa uutta puhtia Romanian ja Ukrainan välisille suhteille. Meidän on kehitettävä näitä siteitä käytännön tasolla niin, että kansalaiset hyötyvät poliittisista päätöksistämme suoraan.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) EU:n ja Ukrainan välisissä suhteissa on pitkään ollut hyvät ja huonot hetkensä. Suurimman osan ajasta nämä tunnelmat ovat Ukrainan ja sen naapurin Venäjän välisten suhteiden etääntymisen tai lähentymisen sanelemia. Tämä pöytäkirja auttaa luomaan selvät puitteet Ukrainan osallistumiselle eri EU:n ohjelmiin niin, että EU:n ja Ukrainan välisissä suhteissa ei tulevaisuudessa olisi myötä- ja vastamäkiä, joita niissä on tähän asti pitänyt sietää.

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Ukrainan osallistuminen Euroopan unionin ohjelmiin on tärkeä askel sekä Ukrainalle että EU:lle. Se auttaa edistämään tieteellisen osaamiseen ja tutkimustietojen vaihtoa. Opiskelijavaihto-ohjelmia laajennetaan, ja kumpikin osapuoli saa rahoituksellista, taloudellista ja sosiaalista hyötyä. Ukrainan maantieteellinen sijainti on tärkeä tekijä ja suuri etu EU:lle, koska sen ansiosta EU voi parantaa yhteyksiään muihin Itä-Euroopan valtioihin. Tämän vuoksi kannatan tätä hanketta.

  Justas Vincas Paleckis (S&D), kirjallinen. – (LT) Äänestin tämän suosituksen puolesta, joka sallii Ukrainan osallistumisen EU:n nykyisiin ja tulevaisuudessa perustettaviin ohjelmiin yrittäjyyden, energian, tekniikan ja viestinnän aloilla. Sopimus nopeuttaa Ukrainan julkishallinnon uudistamista ja maan talouden eri alueiden lähentämistä EU:n lainsäädäntöön, standardeihin ja hyvien käytäntöjen esimerkkeihin. Vastineeksi ohjelmien rahoitusosuudestaan Ukrainalla on oikeus osallistua tarkkailijana EU:n ohjelmia koordinoivien komiteoiden käsittelyyn. Ukrainan ehdottamat ohjelma-aloitteet otetaan huomioon samalla tavalla kuin EU:n jäsenvaltioiden aloitteet. Näin Ukraina voi asteittain lähentyä EU:ta.

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. – (PT) Euroopan unionin ja Ukrainan välisissä suhteissa on koettu niin ylä- kuin alamäkiä. Neuvosto antoi 18. kesäkuuta 2007 komissiolle valtuudet Algerian, Armenian, Azerbaidžanin, Egyptin, Georgian, Israelin, Jordanian, Libanonin, Moldovan, Marokon, Palestiinalaishallinnon, Tunisian ja Ukrainan kanssa tehtävistä puitesopimuksista neuvottelemista varten. Puitesopimuksissa esitetään yleiset periaatteet näiden maiden osallistumiselle yhteisön ohjelmiin. On ratkaisevaa luoda selvä ja tarkka oikeudellinen kehys Ukrainan osallistumiselle EU:n ohjelmiin ja parantaa näin sen suhteita unioniin. Siksi äänestin tämän esityksen puolesta, joka koskee neuvoston päätöstä Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Ukrainan kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen liitettävän, Ukrainan osallistumista unionin ohjelmiin sääteleviä yleisiä periaatteita koskevasta Euroopan unionin ja Ukrainan puitesopimuksesta tehtävän pöytäkirjan tekemisestä.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Ottaen huomioon esityksen neuvoston päätökseksi (13604/2010), ottaen huomioon luonnoksen 14. kesäkuuta 1994 tehdyn Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Ukrainan kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen pöytäkirjaksi Ukrainan osallistumista unionin ohjelmiin sääteleviä yleisiä periaatteita koskevasta Euroopan unionin ja Ukrainan puitesopimuksesta (13962/2010), ottaen huomioon neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 114, 168, 169 ja 172 artiklan, 173 artiklan 3 kohdan, 188 ja 192 artiklan sekä 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan a alakohdan mukaisesti esittämän hyväksyntää koskevan pyynnön (C7 0401/2010), ottaen huomioon työjärjestyksen 81 artiklan, 90 artiklan 8 kohdan ja 46 artiklan 1 kohdan ja ottaen huomioon ulkoasiainvaliokunnan suosituksen (A7-0063/2011) annamme hyväksyntämme sopimuksen tekemiselle.

  Rafał Trzaskowski (PPE), kirjallinen. – (PL) Naapuruuspolitiikkaan kuuluvien maiden osallistuminen EU:n ohjelmiin ja erillisvirastojen toimintaan on yksi näiden maiden unionin kanssa tekemän yhteistyön erityismuodoista. Meidän pitäisi pyrkiä varmistamaan, että tarjolla olevat ohjelmat antavat suurimman mahdollisen tuen uudistuksille, joita nämä maat ovat sitoutuneet tekemään lähestyäkseen unionia.

  Viktor Uspaskich (ALDE), kirjallinen. – (LT) Brysselissä järjestetään tällä viikolla Ukrainan ja EU:n välisten assosiaatiosopimuksen allekirjoittamista koskevien neuvottelujen 18. kierros. Prosessi on kestänyt liian kauan. On aika allekirjoittaa sopimus, koska se on sekä EU:n että Ukrainan etujen mukaista. Ukrainassa on 46 miljoonaa asukasta, ja alueelle tarvitaan vakautta. Ukraina on viime vuosina muuttunut poliittiseksi pelikentäksi: sitä ei pidä pakottaa valitsemaan Venäjän ja lännen välillä. On tärkeää, että EU:n jäsenvaltiot ja erityisesti Liettua pyrkivät aktiivisesti tiivistämään yhteistyötä itäisten naapuriensa kanssa, vaikka eroja vielä onkin. Onnistuneen assosiaatiosopimuksen tekeminen kannustaisi Ukrainaa toteuttamaan nykyaikaistuksia ja uudistuksia ja auttaisi sitä lähentymään EU:n standardeja.

Mitä tulee vapaakauppa-aluetta koskeviin neuvotteluihin, meidän on pyrittävä pääsemään yksimielisyyteen tariffiehdotuksista, energiaverotusta koskevista menettelyistä ja kestävästä kehityksestä. Ihmisten liikkumisen vapauttaminen on myös ratkaisevaa. Liettualaiset muistavat yhä aiemmat matkustusrajoituksensa. Me tiedämme, millaista on elää Euroopan ulkorajalla. On tärkeää, että ensisijaisena tavoitteena on viisumivapaa matkustaminen.

Mietintö: Carmen Fraga Estévez (A7-0057/2011)

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestän tämän mietinnön puolesta, koska on kyseisten alueiden edun mukaista luoda oikeusperusta EU:n ja Grönlannin väliselle kaupalle tässä tapauksessa EU:n sisämarkkinasääntöjen puitteissa.

  Vito Bonsignore (PPE), kirjallinen. – (IT) Komissio teki vuonna 2010 neuvostolle ehdotuksen kalastustuotteiden tuontia koskevista EU:n säännöksistä käyttäen oikeusperustana Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 203 artiklaa. Olen samaa mieltä tulkinnasta, jonka mukaan tätä toimintaa pitäisi säännellä 43 artiklan sekä 204 artiklan määräysten oikeusperustan nojalla ja sallia näin tarkistuksen tekeminen tavallisen lainsäätämisjärjestyksen mukaisesti.

Yksistään vuonna 2007 lähes 87 prosenttia Grönlannin kalastustuotteiden viennistä suuntautui Euroopan unioniin. Tämän vuoksi Grönlannista peräisin olevien kalastustuotteiden kauppaa ja tuontia koskevien yleisten sääntöjen luomista ei voida jättää vain komission ja neuvoston vastuulle, koska se olisi Lissabonin sopimuksen määräysten vastaista. Siksi parlamentin pitäisi mielestäni saada äänensä kuuluviin näin tärkeällä alalla.

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin kalastustuotteiden tuontia Grönlannista koskevan mietinnön puolesta. Sen tarkoituksena on soveltaa sisämarkkinasääntöjä tähän tuontiin sitten, kun Grönlanti sitoutuu saattamaan erityisesti eläinten terveyttä ja elintarvikkeiden turvallisuutta koskevan unionin lainsäädännön osaksi kansallista lainsäädäntöään. Mielestäni ehdotuksen oikeusperustaa pitäisi mukauttaa niin, että teksti olisi neuvoston päätöksen sijasta asetuksen muodossa.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Tässä ehdotuksessa määritellään yleiset säännöt EU:n ja Grönlannin väliselle muun muassa kalastustuotteiden, elävien simpukoiden, piikkinahkaisten, vaippaeläinten ja merikotiloiden sekä niistä saatujen sivutuotteiden kaupalle. Jäsenvaltioiden on sallittava Grönlannista tulevien tuotteiden tuonti Euroopan unioniin unionin sisäistä kauppaa koskevan unionin lainsäädännön mukaisesti. Tuotteiden tuonnissa unioniin on noudatettava useita edellytyksiä, kuten sitä, että eläinten terveyttä ja elintarvikkeiden turvallisuutta koskevat unionin lainsäädännössä vahvistetut säännöt saatetaan tehokkaasti osaksi kansallista lainsäädäntöä ja pannaan täytäntöön. Esittelijän tavoin olen sitä mieltä, että ehdotettu teksti pitäisi hyväksyä tavallisen lainsäätämisjärjestyksen mukaisesti ja että parlamentin pitäisi käyttää lainsäädäntöoikeuksiaan vastaavissa tapauksissa tulevaisuudessa.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Kalastustuotteiden vienti muodostaa noin 82 prosenttia Grönlannin kokonaisviennistä, ja sen arvo oli yhteensä 255 miljoonaa euroa vuonna 2007. Suurin osa (87 prosenttia) suuntautui Euroopan unioniin, eritoten Tanskaan (97 prosenttia). Oikeudellisten asioiden valiokunta hyväksyi yksimielisesti lausunnon, joka tukee pyyntöä siitä, että ehdotetun lainsäädäntötekstin oikeusperustana on oltava Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 43 artiklan 2 kohta ja 204 artikla sekä Grönlantia koskevista erityisjärjestelyistä tehdyn pöytäkirjan (N:o 34) 1 artikla komission valitseman oikeusperustan, SEUT:n 203 artiklan sijaan. Kannatan näin ollen sen hyväksymistä, koska kyse on oikeudellisesta asiasta eikä päätöslauselmaehdotuksen sisällöstä ja yksimielisyys on saavutettu.

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Tätä mietintöä koskeva suuri keskustelu on ajautunut sivuraiteille varsinaisesta aiheestaan. Erityisesti Euroopan parlamentin kalatalousvaliokunta ilmaisi tyytymättömyytensä komission tätä ehdotusta varten valitsemaan oikeusperustaan: Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 203 artiklaan, jonka mukaan neuvosto tutkii "säännökset maiden ja alueiden sekä unionin välistä assosiaatiota koskevista säännöistä ja menettelyistä" Euroopan parlamenttia kuultuaan. Kalatalousvaliokunta katsoi, että oikeusperustaksi pitäisi hyväksyä 43 artiklan 2 kohta – viitaten tavalliseen säätämisjärjestykseen tai yhteiseen lainsäädäntään – sekä SEUT:n 204 artikla yhdessä Grönlantia koskevista erityisjärjestelyistä tehdyn pöytäkirjan (N:o 34) 1 artiklan kanssa.

Tätä kantaa tuki oikeudellisten asioiden valiokunnan lausunto. Tässä jää sivuosaan tärkeä asia, jonka pitäisi muodostaa mietinnön perusta: kalastustuotteiden tuontia Grönlannista Euroopan unioniin koskevien sääntöjen määrittäminen. Grönlannin tärkeimpiin kalatalouden vientituotteisiin kuuluvat katkaravut (59 prosenttia), grönlanninpallas (23 prosenttia), turska (9,5 prosenttia), ravut (1,9 prosenttia), kampasimpukat (1,4 prosenttia) ja mäti (1,3 prosenttia).

  Ian Hudghton (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Äänestin esittelijä Fragan mietinnön puolesta, koska siinä sallitaan Grönlannin kalastustuotteiden vienti Euroopan unioniin, vaikka se ei olekaan unionin jäsenvaltio. Kun Grönlanti sai merkittävän itsehallintoaseman ja päätti jäädä EY:n ulkopuolelle, se joutui neuvottelemaan jäsenyydestä luopumisestaan. Tämä ennakkotapaus osoittaa vääräksi väitteet, joiden mukaan EU:n sisäinen laajeneminen edellyttäisi, että hiljattain itsenäistyneet EU-valtiot hakisivat jäsenyyttä uudelleen.

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen. – (LT) Äänestin tämän ehdotusta neuvoston päätökseksi kalastustuotteiden, elävien simpukoiden, piikkinahkaisten, vaippaeläinten ja merikotiloiden sekä niistä saatujen sivutuotteiden tuontia Grönlannista Euroopan unioniin koskevista säännöistä laaditun mietinnön puolesta. Kalastustuotteiden vienti muodostaa noin 82 prosenttia Grönlannin kokonaisviennistä, ja vuonna 2007 Grönlanti vei kalastustuotteita 255 miljoonan euron arvosta. Viennistä pääosa (87 prosenttia) suuntautui Euroopan unioniin, eritoten Tanskaan (97 prosenttia). Grönlannin tärkeimpiin kalatalouden vientituotteisiin kuuluvat katkaravut (59 prosenttia), grönlanninpallas (23 prosenttia), turska (9,5 prosenttia), ravut (1,9 prosenttia), kampasimpukat (1,4 prosenttia) ja mäti (1,3 prosenttia). Tähän päätökseen sisältyy oikeudelliseen kehykseen tehtävä tarkistus, jolla neuvoston päätös muutetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi.

  Elisabeth Köstinger (PPE), kirjallinen. – (DE) Kalastustuotteiden, elävien simpukoiden, piikkinahkaisten, vaippaeläinten ja merikotiloiden sekä niistä saatujen sivutuotteiden kauppa Grönlannin ja Euroopan unionin välillä unionin lainsäädännöllä vahvistettujen sääntöjen ja muiden edellytysten mukaisesti on täysin hyväksyttävää. Siksi ei ole mitään syytä vastustaa sopimuksen sisältöä. Näiden tuotteiden tuonti on tervetullut lisäys unionissa käytävään kauppaan.

  Giovanni La Via (PPE), kirjallinen. – (IT) EU:n ja Grönlannin väliset kauppasuhteet ovat olleet jo joitakin vuosia merkittävät. Grönlanti on vuodesta 2007 lähtien vienyt 82 prosenttia kalastustuotteistaan, ja niistä 87 prosenttia suuntautuu Euroopan unionin markkinoille. Näin ollen voidaan sanoa, että tämä on tärkeä resurssi Grönlannille sen lisäksi, mitä unioni tarjoaa rahoitustukena vastineeksi kalastusoikeuksiensa säilyttämisestä Grönlannin vesillä. Euroopan parlamentti pyysi 26. huhtikuuta 2010 oikeudellisten asioiden valiokuntaa antamaan lausunnon oikeusperustan määrittämisestä Grönlannin kanssa tehtäville sopimuksille. Oikeudellisten asioiden valiokunta tuki hiljattain parlamenttia ja vahvisti, että sopimusten oikeusperusta on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 43 artiklan 2 kohta ja 204 artikla.

  David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Äänestin tämän ehdotuksen puolesta, jossa määritetään säännöt kalastustuotteiden ja muiden merestä saatavien tuotteiden tuonnille Grönlannista Euroopan unioniin. Grönlanti ja EU aikovat sopia näihin tuotteisiin liittyvästä terveyttä koskevasta järjestelystä, jonka tarkoituksena on, että Grönlanti voi käydä EU:n kanssa kauppaa näillä hyödykkeillä sisämarkkinasääntöjä soveltamalla, mikäli Grönlanti siirtää EU:n eläinten terveyttä ja elintarvikkeiden turvallisuutta koskevat säännöt osaksi kansallista lainsäädäntöään.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Sen jälkeen kun EU:n ja Grönlannin väliselle kalataloustuotteiden, elävien simpukoiden, piikkinahkaisten, vaippaeläinten ja merikotiloiden sekä niistä saatujen sivutuotteiden kaupalle on asetettu säännöt, tuonti Grönlannista on EU:n lainsäädännön mukaista. Tuotteiden tuontiin unioniin on sovellettava unionin lainsäädännön mukaisia eläinten terveyttä ja elintarvikkeiden turvallisuutta koskevia sääntöjä. Siksi tämän mietinnön hyväksyminen on tärkeää.

  Alexander Mirsky (S&D), kirjallinen. – (EN) On tunnettua, että Grönlanti ja Euroopan unioni aikovat sopia ihmisravinnoksi tarkoitettuihin kaloihin ja kalastustuotteisiin liittyvästä terveyttä koskevasta järjestelystä. Tällaisen järjestelyn tavoitteena on, että Grönlanti voisi käydä näiden tuotteiden kauppaa unionin kanssa sisämarkkinasääntöjen perusteella, edellyttäen että Grönlanti ottaa käyttöön terveyttä ja, tarpeen mukaan, eläinten terveyttä koskevat EU:n säännöt, jotka liittyvät kalastustuotteisiin, eläviin simpukoihin ja näistä saatuihin sivutuotteisiin. Tuen tätä järjestelyä ja äänestin mietinnön puolesta.

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. – (PT) Neuvosto kuuli 26. huhtikuuta 2010 tästä ehdotuksesta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 203 artiklan mukaista kuulemismenettelyä noudattaen. Kalatalousvaliokunta ja Euroopan parlamentin oikeudellinen yksikkö suhtautuivat suurin varauksin komission valitsemaan oikeusperustaan, joka on SEUT:n 203 artikla, ja pitivät parempana SEUT:n 43 artiklan 2 kohtaa ja 204 artiklaa sekä Grönlantia koskevista erityisjärjestelyistä tehdyn pöytäkirjan (N:o 34) 1 artiklaa.

Komission ehdotusta täydennettiin nyt äänestyksen kohteena olevan mietinnön mukaisesti oikeudellisten asioiden valiokunnan suosituksia noudattaen.

Mietintö ansaitsee ääneni, koska on ehdottomasti toivottavaa, että se hyväksytään tässä ensimmäisessä käsittelyssä.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Äänestin puolesta. Kalastustuotteiden vienti muodostaa noin 82 prosenttia Grönlannin kokonaisviennistä, ja vuonna 2007 Grönlanti vei kalastustuotteita 255 miljoonan euron arvosta. Viennistä pääosa (87 prosenttia) suuntautui Euroopan unioniin, eritoten Tanskaan (97 prosenttia). Grönlannin tärkeimpiin kalatalouden vientituotteisiin kuuluvat katkaravut (59 prosenttia), grönlanninpallas (23 prosenttia), turska (9,5 prosenttia), ravut (1,9 prosenttia), kampasimpukat (1,4 prosenttia) ja mäti (1,3 prosenttia).

Neuvosto kuuli Euroopan parlamenttia 26. huhtikuuta 2010 tästä ehdotuksesta SEUT:n 203 artiklan mukaista kuulemismenettelyä noudattaen. Kalatalousvaliokunta ja Euroopan parlamentin oikeudellinen yksikkö suhtautuivat suurin varauksin komission valitsemaan oikeusperustaan, joka on SEUT:n 203 artikla, ja pitivät parempana SEUT:n 43 artiklan 2 kohtaa ja 204 artiklaa sekä Grönlantia koskevista erityisjärjestelyistä tehdyn pöytäkirjan (N:o 34) 1 artiklaa.

Niinpä kalatalousvaliokunta pyysi oikeudellisten asioiden valiokunnalta lausunnon ehdotetusta oikeusperustasta. Oikeudellisten asioiden valiokunta hyväksyi kokouksessaan 28. lokakuuta 2010 yksimielisesti lausunnon, jossa tuetaan täysin pyyntöä SEUT:n 43 artiklan 2 kohdan ja 204 artiklan sekä Grönlantia koskevista erityisjärjestelyistä tehdyn pöytäkirjan (N:o 34) 1 artiklan ottamisesta säädösesityksen oikeusperustaksi.

  Licia Ronzulli (PPE), kirjallinen. – (IT) Tällä hetkellä EU:n ja Grönlannin välillä on erityissopimus, mikä tarkoittaa, että Euroopan unioni säilyttää kalastusoikeutensa Grönlannin vesillä taloudellisen tuen vastineeksi.

Tanskan entinen siirtomaa Grönlanti sai vuonna 1985 täydellisen itsenäisyyden mutta säilytti siteensä Euroopan unioniin yhtenä sen merentakaisista alueista. Yksistään vuonna 2007 Grönlannin viennistä 82 prosenttia koostui kalastustuotteista ja niistä 87 prosenttia suuntautui EU:hun.

Kalatalousvaliokunta ja Euroopan parlamentin oikeudellinen yksikkö ilmaisivat 26. huhtikuuta 2010 suhtautuvansa suurin varauksin komission sopimukselle valitsemaan oikeusperustaan. Toivon, että äänestyksen kohteena oleva sopimus laajentaa kalastustuotteita koskevien EU:n sisäisten sääntöjen soveltamista myös Grönlannin kalastustuotteisiin. Samanaikaisesti on aina kunnioitettava kalastusalan olemassa olevia terveyttä ja elintarvikkeiden turvallisuutta koskevia EU:n sääntöjä.

Mietintö: Sylvie Guillaume (A7-0085/2011)

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. – (PT) Olen samaa mieltä tässä mietinnössä esitetystä kannasta, koska siinä otetaan huomioon Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission oikeudellisista yksiköistä koostuvan neuvoa-antavan ryhmän suositukset ja ainoastaan kodifioidaan aikaisemman säädöksen muuttumattomina säilyvät säännökset niiden asiasisältöä muuttamatta.

  Laima Liucija Andrikienė (PPE), kirjallinen. – (LT) Äänestin tämä kansainvälisen suojelun myöntämistä ja poistamista koskevissa menettelyissä jäsenvaltioissa sovellettavia vähimmäisvaatimuksia koskevan päätöslauselman puolesta. Työ yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän luomiseksi alkoi Tampereella kokoontuneen Eurooppa-neuvoston hyväksymien periaatteiden mukaisesti välittömästi sen jälkeen, kun Amsterdamin sopimus oli tullut voimaan toukokuussa 1999, mutta huolimatta kymmenen vuotta jatkuneista yhdenmukaistamistoimista turvapaikkakysymyksen alalla kansallisissa järjestelyissä ja niiden toimeenpanossa on edelleen merkittäviä eroja. Olen samaa mieltä siitä, että turvapaikkaa hakevilla on oikeus korkeatasoiseen ja samantasoiseen kohteluun kaikkialla unionin alueella riippumatta siitä, mistä jäsenvaltiosta he hakevat turvapaikkaa. Lainsäädännön yhdenmukaistaminen ei siksi yksistään riitä vähentämään eroavaisuuksia, ja sitä olisi täydennettävä jäsenvaltioiden välisen käytännön yhteistyön lisäämisellä. On selvää, että näiden tavoitteiden saavuttamiseksi on toteutettava viipymättä uudistuksia, jotta EU:n jäsenvaltioista turvapaikkaa hakevat saavat riittävää suojelua. Äänestämällä tämän päätöslauselman puolesta me Euroopan parlamentin jäsenet edistämme oikeudenmukaisen ja tehokkaan eurooppalaisen turvapaikkapolitiikan luomista.

  Slavi Binev (NI), kirjallinen. – (BG) Ehdotukset ovat mielestäni ristiriitaisia. Toisaalta niiden tavoitteena on jatkaa yhdenmukaistamista, parantaa suojelua koskevia kansainvälisiä vaatimuksia ja lisätä turvapaikkamenettelyjen laatua ja tehokkuutta. Toisaalta taas ne johtavat perusteettomaan hallinnolliseen rasitukseen, yksinkertaistetut tuomioistuinmenettelyt aiheuttavat todennäköisesti sen, että tuomioistuimet tekevät hätiköityjä päätöksiä, erilaisia ihmisryhmiä kohdellaan eri tavoin ilman hyvää syytä ja jäsenvaltioiden itsemääräämisoikeutta saatetaan rajoittaa huomattavasti. Äänestin tyhjää punnittuani ehdotusten hyviä ja huonoja puolia, koska niiden tueksi ei ole esitetty vakuuttavia perusteluja.

  Vilija Blinkevičiūtė (S&D), kirjallinen. – (LT) Euroopan unionin tärkein tavoite turvapaikka-asioissa on yhteiseen turvapaikkamenettelyyn perustuvan yhteisen suojelun ja solidaarisuuden alueen perustaminen vuoteen 2012 mennessä. Huolimatta kymmenen vuotta jatkuneista yhdenmukaistamistoimista turvapaikkakysymyksen alalla kansallisissa järjestelyissä ja niiden toimeenpanossa on edelleen merkittäviä eroja. Turvapaikkaa hakevilla on oikeus samantasoiseen kohteluun kaikkialla unionin alueella, jossa sovelletaan yhteisiä vaatimuksia, riippumatta siitä, mistä jäsenvaltiosta he hakevat turvapaikkaa. Vakaan eurooppalaisen lainsäädäntökehyksen käyttöönottaminen on ehdoton edellytys, jos unioni haluaa toteuttaa yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän asianmukaisesti ja tehokkaasti. Näin ollen yhteinen järjestelmä on saavutettavissa vain parantamalla ja yhdenmukaistamalla menetelmiä ja niihin liittyviä takeita. Lisäksi menettelydirektiivin perusteellinen uudelleentarkastelu on välttämätöntä helppokäyttöisen, oikeudenmukaisen ja tehokkaan menetelmän varmistamiseksi, mikä on sekä turvapaikanhakijoiden että jäsenvaltioiden edun mukaista. Haluan korostaa, että komission uusi tarkistettu direktiiviehdotus saattaa aidosti auttaa jatkamaan yhdenmukaistamista, parantaa suojelua koskevia kansainvälisiä vaatimuksia ja lisätä turvapaikkamenettelyjen laatua ja tehokkuutta.

  Sebastian Valentin Bodu (PPE), kirjallinen. – (RO) Huolimatta 10 vuotta jatkuneista yhdenmukaistamistoimista turvapaikkakysymyksen alalla kansallisissa järjestelyissä ja niiden toimeenpanossa on edelleen merkittäviä eroja. Tällaiset erot ovat ristiriidassa yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän kanssa ja ovat esteenä sen rakentamiselle. Ne ovat vastoin Dublinin yleissopimukseen perustuvan järjestelmän kulmakiveä, joka perustuu oletukseen, että jäsenvaltioiden turvapaikkajärjestelmät ovat toisiinsa verrannollisia. Turvapaikkaa hakevilla on oikeus samantasoiseen kohteluun kaikkialla unionin alueella riippumatta siitä, mistä jäsenvaltiosta he hakevat turvapaikkaa.

Vaikka lainsäädännön yhdenmukaistaminen ei riitä vähentämään eroavaisuuksia ja sitä olisi täydennettävä jäsenvaltioiden välisen käytännön yhteistyön lisäämisellä, vakaan eurooppalaisen lainsäädäntökehyksen käyttöönottaminen on ehdoton edellytys, jos unioni haluaa toteuttaa yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän asianmukaisesti ja tehokkaasti, mihin se on useaan otteeseen sitoutunut. Komission ehdotuksessa korjataan aiemmat virheet, koska aiemmassa lähestymistavassa turvapaikka-asioihin oli turvapaikanhakijoiden menettelytakeiden suhteen paljon puutteita.

  John Bufton, David Campbell Bannerman ja Nigel Farage (EFD), kirjallinen. – (EN) UKIP-puoluetta edustavat Euroopan parlamentin jäsenet äänestivät tämän mietinnön tarkistuksista tyhjää. Se ei johtunut välinpitämättömyydestä vaan ennemminkin siitä, että tämä mietintö on Lissabonin sopimuksen mukaisen yhteisen maahanmuutto- ja turvapakkapolitiikan tulosta. Euroopan kansakunnat eivät halua Lissabonin sopimusta eivätkä yhteistä maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaa, minkä vuoksi niiltä evättiin kansanäänestys Lissabonin sopimuksesta. Tarkistuksista äänestäminen olisi tarkoittanut olemassa olevan EU:n lainsäädännön (jota me emme myöskään halua) hyväksymistä ja saivartelua siitä, mitkä sen osat ovat muita huonompia. Siksi UKIP-puolueen edustajat Euroopan parlamentissa äänestivät tarkistuksista tyhjää mutta äänestivät äänekkäästi "Ei" koko mietinnölle.

  Françoise Castex (S&D), kirjallinen. – (FR) Äänestin tämän päätöslauselman puolesta, jonka tarkoituksena on yhdenmukaistaa eri kansalliset järjestelmät ja samalla suojella paremmin hakijoiden oikeuksia ja parantaa menettelyjen laatua. Päätöslauselmassa esitetään oikeudellisen avustuksen antamista heti menettelyn alusta lähtien samalla, kun otetaan paremmin huomioon haavoittuvassa asemassa olevien hakijoiden, kuten ilman huoltajaa olevien alaikäisten, erityistilanne. Pahoittelen kuitenkin sitä, että täysistunnon äänestyksessä Euroopan oikeisto otti tavoitteekseen vahvistaa nopeutettua menettelyä sen ajatuksen perusteella, että kaikki turvapaikanhakijat ovat mahdollisia huijareita. Olen pahoillani, että nämä tarkistukset hyväksyttiin, koska tällainen näkökulma turvapaikka-asioihin on täysin kohtuuton.

  Derek Roland Clark (EFD), kirjallinen. – (EN) UKIP-puolueen edustajana Euroopan parlamentissa vastustan kaikenlaista EU:n puuttumista Yhdistyneen kuningaskunnan turvapaikkajärjestelmään ja kaikkia siihen liittyviä direktiivejä, jotka pakottaisivat Yhdistyneen kuningaskunnan ottamaan käyttöön EU:n säännöt. Näin ollen äänestin tyhjää kaikista tarkistuksista, koska en hyväksy edes niitä, joita saatettaisiin pitää hyödyllisinä. Tämä on Yhdistyneen kuningaskunnan oma asia. Äänestin siksi tarkistettua ehdotusta ja lainsäädäntöpäätöslauselmaa vastaan.

  Carlos Coelho (PPE), kirjallinen. – (PT) EU:n yhteisen turvapaikkajärjestelmän luonnissa on edistytty kymmenen viime vuoden aikana valtavasti. Kansallisissa säännöksissä ja niiden soveltamisessa on kuitenkin vielä suuria eroja, jotka on poistettava, jos halutaan perustaa muun muassa yhteiseen turvapaikkamenettelyyn perustuva yhteinen suojelun ja solidaarisuuden alue vuoteen 2012 mennessä.

Suurena tavoitteena on, että turvapaikkaa hakevilla on oikeus korkeatasoiseen ja samantasoiseen kohteluun kaikkialla unionin alueella riippumatta siitä, mistä jäsenvaltiosta he hakevat turvapaikkaa. Siksi menettelydirektiivin perusteellinen uudelleentarkastelu on tärkeää helppokäyttöisen, oikeudenmukaisen ja tehokkaan menetelmän varmistamiseksi. Komission aloite on yleisesti ottaen myönteinen, koska se parantaa johdonmukaisuutta ja jatkaa yhdenmukaistamista, parantaa suojelua koskevia vaatimuksia ja lisää turvapaikkamenettelyjen laatua ja tehokkuutta.

Onnittelen esittelijää hänen työstään ja sitoutumisestaan, mutta pahoittelen sitä, että osa hänen ehdotuksistaan meni hieman liian pitkälle, mikä johti siihen, että neuvoston kanssa sopiminen tästä aloitteesta on mahdotonta, vaikka sitä tarvittaisiin pikaisesti turvapaikkaprosessin tehostamiseksi ja väärinkäytön estämiseksi.

  Harlem Désir (S&D), kirjallinen. – (FR) Kollega Guillaumen mietintö on tärkeä askel kohti EU:n turvapaikkaa ja hakijoiden suojelua koskevien sääntöjen uudelleentarkastelua vuoteen 2012 mennessä. Ottaen huomioon järkyttävät murhenäytelmät, kuten libyalaisen laivan uppoamisen hiljattain Lampedusassa, tämä uudelleentarkastelu on välttämätöntä erityisesti siksi, että hakijan mahdollisuudet saada turvapaikka voi vaihdella suuresti eri jäsenvaltioissa. Tämän tekstin avulla pyydämme Euroopan komissiota sisällyttämään ehdotettuun tarkistukseen oikeuden maksuttomaan oikeusapuun menettelyn alusta lähtien, haavoittuvassa asemassa olevien hakijoiden, kuten ilman huoltajaa olevien alaikäisten, parempi huomioiminen ja kehys muutoksenhaun määräajalle. Pahoittelen kuitenkin sitä, että Euroopan oikeisto hyväksyi nopeutettujen menettelyjen tiukentamisen sen ajatuksen perusteella, että turvapaikanhakijat ovat ensisijaisesti mahdollisia huijareita, mikä rajoittaa heidän oikeuksiaan. Sylvie Guillaumen mietinnön hyväksyminen on kuitenkin selvä osoitus neuvostolle ja komissiolle siitä, että niiden on pyrittävä takaamaan kaikille turvapaikanhakijoille Euroopassa kohtuulliset ja oikeudenmukaiset ehdot ja menettelyt.

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska olen sitä mieltä, että nämä toimenpiteet edistävät oikeudenmukaisen ja tehokkaan yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän luomista. Toimenpiteet vaikuttavat paitsi suoraan turvaa hakeviin henkilöihin myös Euroopan unionin mahdollisuuksiin rakentaa ja luoda vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Euroopan unioni ja jäsenvaltiot ovat tehneet pitkään töitä yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän käyttöönottamiseksi. On helppo ymmärtää, miten arkaluonteisia ja monimutkaisia siihen tähtäävät toimet ovat, koska tämä aihe koskettaa suoraan valtioiden toimivaltaa ulkomaalaisten suhteen. Komissio on kuitenkin tehnyt parlamentille ja neuvostolle ehdotuksia, joiden tarkoituksena on esittää sopivia ratkaisuja havaittuihin ongelmiin. Komission 21. lokakuuta 2009 ehdottama menettelydirektiivin uudelleenlaadinta on osa tätä parannusprosessia. Vaikka olemme jo edenneet huomattavasti, meillä on vielä pitkä matka yhdenmukaisuuteen, jota monet meistä haluavat. Menettelyjen ja takeiden yhdenmukaistaminen vaikuttaa myönteisesti prosessin selkeyttämiseen, joten direktiivin ehdotettu uudelleentarkastelu vaikuttaa osuvan otolliseen hetkeen.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän luominen aloitettiin heti Amsterdamin sopimuksen tultua voimaan vuonna 1999. Joulukuussa 2005 hyväksyttiin turvapaikkamenettelyjä koskeva neuvoston direktiivi 2005/85/EY, jonka tavoitteena oli yhdenmukaistaa jäsenvaltioiden oikeudelliset menettelyt ja jolla vahvistettiin säännöt "pakolaisaseman" myöntämiselle ja peruuttamiselle. Viimeaikaiset sosiaaliset ja poliittiset mullistukset useissa maissa, erityisesti Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä, ovat tuoneet turvapaikkahakemuksiin liittyvät kysymykset Euroopan unionin asialistalle. Pakolaisten ylittäessä rajan heitä ei todellakaan pitäisi vainota tai ottaa epäillen vastaan. Siksi olen tyytyväinen siihen, että hyväksymme tämän ehdotuksen, jossa on päädytty tämän ongelman manikealaiseen tulkintaan ja tunnustetaan, että turvapaikkaoikeus on perusoikeus ja jäsenvaltioiden pitää suhtautua siihen oikeudenmukaisesti ja tasa-arvoisesti. Olen tyytyväinen esittelijän ehdotuksiin, joiden tarkoituksena on kehittää oikeusapujärjestelmä, koska nämä ihmiset ovat haavoittuvassa asemassa eikä heillä ole toimivia takeita, parantaa menettelyjä ja antaa hakijoille ja etenkin alaikäisille paremmat oikeudet.

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Ehdotus direktiiviksi kansainvälisen suojelun myöntämistä tai poistamista koskevissa menettelyissä jäsenvaltioissa sovellettavista vähimmäisvaatimuksista on samansuuntainen kuin yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän luominen. Silti pitäisi ymmärtää, että tämän oikeudellisen "yhdenmukaistamisen" eteneminen liittyy läheisesti Euroopan unionin noudattamaan yleiseen ulkopolitiikkaan sekä sen maahanmuuttoa ja pakolaisapua koskevien tekopyhiin kantoihin. Tilanne Lampedusassa, missä on tuhansia pakolaisia ilman asianmukaista suojelua, on tästä selvä osoitus, puhumattakaan niistä sadoista tai tuhansista ihmisistä, jotka ovat kuolleet Välimerta ylittäneissä veneissä, kuten juuri taas tapahtui, mikä on häpeällistä.

Olemme erittäin huolissamme nykyisen ongelman laajuudesta erityisesti ajatellen sitä, mitä tapahtuu vakavissa aseellisissa konflikteissa varsinkin Libyassa. Me korostamme myös sitä, että tämä ehdotus direktiiviksi sisältää näkökohtia, jotka ovat ristiriitaisia turvapaikkaoikeuden ja siihen sovellettavien ehtojen kanssa ja rajoittavat ennen kaikkea kunkin jäsenvaltion suvereenia oikeutta tehdä omat valintansa ja päättää omista turvapaikkamenettelyistään.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Euroopan parlamentin äänestyksen kohteena tänään ollut ehdotus direktiiviksi kansainvälisen suojelun myöntämistä tai poistamista koskevissa menettelyissä jäsenvaltioissa sovellettavista vähimmäisvaatimuksista on samansuuntainen kuin yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän luominen. Silti pitäisi ymmärtää, että tämän oikeudellisen "yhdenmukaistamisen" edistyminen liittyy tiiviisti Euroopan unionin yleiseen ulkopolitiikkaan ja sen maahanmuuttoa ja pakolaisapua koskeviin tekopyhiin kantoihin, kuten Lampedusan tilanteessa, missä tuhannet pakolaiset ovat ilman asianmukaista suojelua, puhumattakaan niistä sadoista tai tuhansista, jotka ovat kuolleet Välimerta ylittävissä veneissä.

Olemme erittäin huolissamme nykyisen ongelman laajuudesta erityisesti ajatellen sitä, mitä tapahtuu vakavissa aseellisissa konflikteissa varsinkin Libyassa.

Me korostamme myös sitä, että tämä ehdotus direktiiviksi sisältää näkökohtia, jotka ovat ristiriitaisia turvapaikkaoikeuden ja siihen sovellettavien ehtojen kanssa ja rajoittavat ennen kaikkea kunkin jäsenvaltion suvereenia oikeutta tehdä omat valintansa ja päättää omista turvapaikkamenettelyistään. Siksi suhtaudumme tähän mietintöön kriittisesti.

  Bruno Gollnisch (NI), kirjallinen. – (FR) Kansainvälisen suojelun tarkoituksena on, että omassa maassaan todella vainotut voivat etsiä turvapaikkaa paremmista olosuhteista. Kuitenkin on niin, että vaikka esittelijä Guillaumen mietintöä on parannettu tarkistuksilla, siinä todellisuudessa kannustetaan ihmisiä käyttämään tätä prosessia väärin niin, että he voivat tukkia siihen liittyvät palvelut ja estää todella nopean uudelleentarkastelun tarpeessa olevien tapausten tutkimisen.

Alaikäiset hyötyvät iästä tai todellisista olosuhteista riippumatta täysin perusteettomasta hyväntahtoisuudesta, selvästi aiheettomien hakemusten hylkäämiseen tarvittavan nopeutetun menettelyn käyttöön on rajoitetusti mahdollisuuksia, muutoksenhakuanomukset ovat systemaattisesti epäilyttäviä, kielteisen päätöksen uudelleentarkastelua koskevasta pyynnöstä on tullut oikeus eikä turvapaikanhakijan yleensä koskaan vaadita tekevän yhteistyötä edes silloin, kun on kyse hänen henkilöllisyytensä ja alkuperämaansa todistamisesta, mikä on kuitenkin tapauksen uudelleentarkastelun vähimmäisvaatimus.

Hakemukset kansainvälisen suojelun saamiseksi eivät voi eivätkä saa olla keinoja kiertää ei-toivottua taloudellisista syistä tapahtuvaa maahanmuuttoa rajoittavia toimenpiteitä. On häpeällistä, että parlamentti auttaa tämäntyyppisessä toiminnassa myöntämällä liiallisia oikeuksia valheellisille turvapaikanhakijoille.

  Louis Grech (S&D), kirjallinen. – (EN) Kollega Guillaumen mietintö on periaatteessa merkittävä askel kohti yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän toteutumista, mutta äänestin silti toisin kuin ryhmäni useissa kohdissa, koska ne eivät mielestäni vastanneet realistisesti monimutkaisia asioita ja ongelmia maassani Maltassa, joka vastaanottaa jatkuvasti maahanmuuttajia. Silti äänestin lopullisessa äänestyksessä koko mietinnön puolesta, koska siinä on loppujen lopuksi useita erittäin hyviä kohtia, jotka koskevat jäsenvaltioiden tarpeita ja huolenaiheita. Yksi esimerkki on pyyntö tarjota välittömästi rahoituksellista, hallinnollista ja teknistä tukea jäsenvaltioille, jotka vastaanottavat suhteettoman suuren määrän turvapaikkahakemuksia. Tämä aloite on olennainen kaikille jäsenvaltioille mutta erityisesti sellaisille maille kuin Malta, jota rasittavat usein suurten maahanmuuttovirtojen vastaanottamisesta johtuvat vastuut ja monimutkaiset tilanteet, joita ne eivät selviydy yksin.

  Nathalie Griesbeck (ALDE), kirjallinen. – (FR) Euroopan parlamentti hyväksyi keskiviikkona 6. huhtikuuta 2011 mietinnön niin sanotusta turvapaikkamenettelyjä koskevasta direktiivistä. Tämä äänestys on tärkeä askel kohti aidon eurooppalaisen turvapaikkapolitiikan luomista, mitä me olemme pitkään vaatineet. Lisäksi tämä hyväksyminen on selvä osoitus siitä, että EU tarvitsee yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän vuoteen 2012 mennessä erityisesti siksi, että viimeaikaiset tapahtumat eteläisen Välimeren alueella ja viimeaikaiset maahanmuuttovirrat Pohjois-Afrikasta ovat osoittaneet selvästi nykyisen eurooppalaisen järjestelmän rajoitukset. EU:n direktiivejä on tarkistettava pikaisesti, jotta saadaan luotua luotettava ja tehokas järjestelmä. Uskon vakaasti, että nopeutettuun menettelyyn liittyvien säännösten ja selvästi perusteettomien hakemusten hylkäämisen ei pitäisi koskea ilman huoltajaa olevia alaikäisiä tai turvapaikanhakijoita, joilla on erityistarpeita, ja äänestin siksi niiden tarkistusten puolesta, joissa esitetään muuta. Toiseksi Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmä oli täysin vastaan lisäperusteita, jotka sallivat turvapaikkahakemuksen nopeutetun uudelleentarkastelun näiden säännösten turvapaikanhakijoille aiheuttamien riskien vuoksi, ja olen erittäin pahoillani siitä, että vastaavat tarkistukset hyväksyttiin niin pienellä enemmistöllä. Lopuksi päätin äänestää "turvallisen kolmannen maan" käsitteestä tyhjää.

  Sylvie Guillaume (S&D), kirjallinen. – (FR) Meidän on tehtävä entistä lujemmin töitä aidon yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän luomiseksi vuoteen 2012 mennessä suojelemalla hakijoiden oikeuksia paremmin ja parantamalla menettelyjen laatua. Minun mietinnössäni suuntaus on tämä erityisesti siten, että siihen sisältyy oikeus maksuttomaan oikeudelliseen apuun menettelyn alusta lähtien, haavoittuvassa asemassa olevien hakijoiden, kuten ilman huoltajaa olevien alaikäisten, ottaminen paremmin huomioon sekä kehys muutoksenhaun määräajalle. Pahoittelen sitä, että Euroopan oikeisto pyrki vain tiukentamaan nopeutettuja menettelyjä sillä perusteella, että turvapaikanhakijat ovat lähes kaikki mahdollisia huijareita, koska tämä näkökulma turvapaikka-asioihin on täysin suhteeton. Mielestäni pitävämmät menettelyt ja päätökset sekä tapausten nopeampi tutkiminen tarkoittaa, että muutoksenhaku vähenee ja perusteettomat hakemukset tunnistetaan helpommin.

  Ian Hudghton (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Guillaumen mietintö kattaa tärkeitä lain aloja ja korostaa sitä, että turvapaikkaa hakevien ihmisoikeuksia on kunnioitettava kaikilta osin. Minun maassani Skotlannissa ei vielä valvota maahanmuuttoa. Yhdistyneen kuningaskunnan peräkkäisten hallitusten toteuttama politiikka on kuitenkin ollut varsin epäinhimillistä. Olen ylpeä siitä, että olen sellaisen puolueen jäsen, joka on aktiivisesti vastustanut turvapaikkaa hakevien pienten lasten julmaa vangitsemista.

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen. – (PT) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska olen sitä mieltä, että nämä toimenpiteet edistävät oikeudenmukaisen ja tehokkaan yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän luomista. Turvapaikkapolitiikka vaikuttaa paitsi suoraan suojelua hakeviin henkilöihin myös Euroopan unionin mahdollisuuksiin rakentaa ja luoda vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue. On välttämätöntä varmistaa yhdenmukaiset, oikeudenmukaiset ja tehokkaat menettelyt yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän puitteissa.

  Giovanni La Via (PPE), kirjallinen. – (IT) Parlamentin käsiteltäväksi toimitettu ehdotus direktiiviksi, joka koskee mahdollista yhtenäisen menettelyn luomista unionin 27 valtiolle turvapaikkaoikeuden myöntämisessä, on tärkeä askel, mutta aiheen arkaluonteisuus vaatii huolellista ja perusteellista harkintaa. Lopullisena tavoitteena on varmistaa, että valtiot lähentävät lakejaan toisiinsa Tukholman sopimuksessa annettujen sitoumusten mukaisesti ja yksinkertaistavat ja nopeuttavat menettelyjä. Toinen tavoite on tarjota turvapaikanhakijoille korkean tason suojelua varmistamalla nopea päätös ensimmäisessä oikeusasteessa, maksuton oikeusapu ja lupa oleskella maassa lopulliseen päätökseen asti. Hyvistä aikomuksista huolimatta äänestin tätä direktiiviluonnosta vastaan, koska se on epätarkka joissakin teknisissä ja menettelyihin liittyvissä näkökohdissa ja jotkin määritelmät ovat monitulkintaisia. Itse asiassa direktiivi on muotoiltu niin, että hakijoiden olisi helppo käyttää sitä hyväkseen. Näiden syiden vuoksi päätin, että en tue tekstin tätä versiota, koska en ole siitä kaikilta osin samaa mieltä.

  Agnès Le Brun (PPE), kirjallinen. – (FR) Euroopan unionin tarkoituksena on luoda osana turvapaikkapolitiikkaa koskevaa toimintasuunnitelmaansa yhteinen eurooppalainen turvapaikkajärjestelmä. Vapaa liikkuminen Schengenin sopimuksen osapuolina olevissa jäsenvaltioissa vaatii meitä nyt ponnistelemaan yhdessä maahanmuuttoasioiden ymmärtämiseksi. Kansainvälisen suojelun myöntämistä ja poistamista koskeva mietintö uudistaa olemassa olevan järjestelmän, joka on luotu direktiivillä 2005/85/EY. Euroopan tämänhetkiset väestörakenteen aiheuttamat paineet vaativat meitä harkitsemaan näitä asioita entistä tarkemmin. Valitettavasti kollega Guillaumen mietintö ei vastaa näitä näkökohtia, minkä vuoksi minä ja Euroopan kansanpuolueen ryhmä (kristillisdemokraatit) vastustamme sitä. Mietintö jättää menettelyihin liikaa epämääräisyyttä ja löyhyyttä, minkä vuoksi on vaarana, että tätä historiallista oikeutta käytetään väärin. Esimerkiksi ilmaus "perheenjäsen" on liian laaja ja vaarana on, että sitä käytetään väärin. Kuuden kuukauden menettelyjen jälkeen kyseisen jäsenvaltion vastuulla on todistaa, että hakijaa ei ole vainottu, mikä tekee tehtävästä asiaankuuluvien viranomaisten kannalta paljon monimutkaisemman. Nopeutettujen menettelyjen käytön rajoitukset lisäävät näitä kaikkia ongelmia entisestään.

  David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Äänestin tämän mietinnön puolesta. Kun pakolaiset saapuvat Eurooppaan, ensimmäiset päivät ovat ratkaisevia heidän asemansa määrittämisessä, ja mietinnön mukaan Euroopan maiden täytyy vuoteen 2012 mennessä parantaa juuri ensimmäisen vaiheen turvapaikkamenettelyjään. Hyväksytyssä mietinnössä kehotetaan etenkin EU-maita vahvistamaan oikeusmenettelyä koskevia vähimmäissuojakeinoja erityisesti koskien oikeutta ilmaiseen oikeusapuun, oikeutta saada tietoja ja oikeutta henkilökohtaiseen haastatteluun, kiinnittämään erityistä huomiota haavoittuvassa asemassa oleviin hakijoihin, kuten lapsiin, ja hyväksymään yhteispäätösmenettelyllä Euroopan parlamentin kanssa yhteinen luettelo turvallisista kolmansista maista.

  Véronique Mathieu (PPE), kirjallinen. – (FR) Äänestin kollega Guillaumen mietintöä vastaan, koska siinä määritetään turvapaikkamenettelyjen yhdenmukaistamiselle kriteerit, jotka ovat epärealistisia verrattuna jäsenvaltioissamme tällä hetkellä voimassa oleviin menettelyihin. Me todella haluamme yhteisen turvapaikkajärjestelmän mutta emme utopististen yhdenmukaistamisen kustannuksella. Parlamentin tämänpäiväinen äänestys osoittaa selvästi tämän parlamentin tyytymättömyyden, koska puolet siitä hylkäsi tämän kansaa kiihottavan lähestymistavan ja pitää parempana vastuullisempaa lähestymistapaa, joka puoltaa tehokkaiden ja käytännössä toimivien turvapaikkajärjestelmien hyväksymistä.

  Jean-Luc Mélenchon (GUE/NGL), kirjallinen. – (FR) Kaikkien YK:n jäsenvaltioiden velvollisuutena on suojella pakolaisia ja turvapaikanhakijoita. EU välttelee asiaa jättämällä huomiotta tämän lain ja vaatimalla EU:n rajalla sijaitsevia jäsenvaltioita pitämään pakolaiset ja turvapaikanhakijat leireissä odottamassa päätöstä, joka on vieläkin epävarmempi, ajatellen sitä, että epäily on normi, nopeutettuja menettelyjä on säilytetty ja näistä tapauksista vastaavien virkailijoiden määrään on pienennetty.

Toisaalta haluaisin huomauttaa, että tässä tekstissä esitetään huomattavia parannuksia, joita ovat muun muassa järjettömän "turvallisen alkuperämaan" käsitteen poistaminen, alaikäisten vangitsemisen kieltäminen ja sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvan vainoamisen sisällyttäminen direktiiviin.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) On kulunut jo yli 10 vuotta siitä, kun yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän luominen aloitettiin heti Amsterdamin sopimuksen tultua voimaan toukokuussa 1999 Tampereen Eurooppa-neuvostossa hyväksyttyjen periaatteiden mukaisesti. Yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän ensimmäisessä vaiheessa (1999-2005) tavoitteena oli yhdenmukaistaa jäsenvaltioiden oikeudelliset kehykset vähimmäisvaatimusten mukaisesti. Vielä on kuljettava pitkä matka, ennen kuin todellinen yhdenmukaistaminen on toteutunut, mutta meidän on oltava tietoisia siitä, että yhteinen järjestelmä voidaan luoda vain parantamalla ja yhdenmukaistamalla menettelyjä ja niihin liittyviä takeita. Tätä ajatellen menettelydirektiivin perusteellinen uudelleentarkastelu on välttämätöntä helppokäyttöisen, oikeudenmukaisen ja tehokkaan menetelmän varmistamiseksi, mikä on sekä turvapaikanhakijoiden että jäsenvaltioiden edun mukaista.

  Alexander Mirsky (S&D), kirjallinen. – (EN) Jos päätöslauselman tarkoituksena on luoda helppokäyttöinen, rehellinen ja tehokas menettely turvapaikan myöntämiselle Euroopan unionin alueella, suojelua tarvitseville ihmisille myönnetään Euroopan unionin vakiotakeet ja EU:n jäsenvaltiot pystyvät erottamaan turvapaikanhakijat muista maahanmuuttajista. Äänestin mietinnön puolesta.

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Pyrkimyksissä luoda yhteinen eurooppalainen turvapaikkajärjestelmä painopiste on turvapaikanhakijoiden oikeuksissa. Silloin kuitenkin jätetään huomiotta se, että enemmistö näistä ihmisistä ei ole aitoja turvapaikanhakijoita vaan taloudellisista syistä maahan muuttavia, joilla ei Geneven yleissopimuksen mukaan ole oikeutta turvapaikkaan ja jotka ovat tuhlanneet viranomaisten aikaa antamalla vääriä tietoja ja käyttämällä useita viivästystaktiikoita, mistä on syntynyt miljardien eurojen kustannukset. Toisaalta palauttamisten suhteen on edistytty hyvin vähän.

Maailman ylikansoitetuilta alueilta virtaa pakolaisia, joista suurin osa on talouspakolaisia, jotka tuovat Eurooppaan ongelmia ja konflikteja eri puolilta maailmaa ja joita ei vaadita tekemään yhteistyötä prosessissa. Siksi meidän on vastustettava yksiselitteisesti tiukempien yksipuolisten suojeluvaatimusten käyttöönottoa, sillä ne houkuttelevat turvapaikanhakijoita ja talouspakolaisia magneetin tavoin ja vain pahentavat ongelmaa.

  Rolandas Paksas (EFD), kirjallinen. – (LT) Äänestin tämän ehdotuksen puolesta, koska meidän on pyrittävä kaikin tavoin varmistamaan, että saamme luotua eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän, joka on entistä tehokkaampi ja jolla on myönteinen vaikutus ihmisiin. Turvapaikkapolitiikka on hyvin tärkeää, koske se vaikuttaa huomattavasti Euroopan unionin mahdollisuuksiin rakentaa ja luoda vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue. Meidän on ennen kaikkea tehtävä turvapaikka-asioita koskevista välineistä aiempaa yhdenmukaisempia. Menettelyjä on yhdenmukaistettava niin, että niitä voidaan käyttää oikeudenmukaisesti ja tehokkaasti. Lisäksi on vahvistettava oikeusmenettelyä koskevia vähimmäissuojakeinoja. Meidän on varmistettava, että turvapaikanhakijoilla on oikeus saada tietoja, oikeus tulla kuulluksi ja oikeus ilmaiseen oikeusapuun ja että näitä oikeuksia ei rajoiteta millään tavalla. Kaikkia oikeusmenettelyjä koskevia välineitä on käytettävä syrjimättömästi ja yhdenmukaisesti ottaen asianmukaisesti huomioon vähimmäisoikeuksia koskevat takeet ja periaatteet. Erityistä huomiota on kiinnitettävä haavoittuvassa asemassa oleviin turvapaikanhakijoihin. Lasten etu on taattava asianmukaisesti, ja heillä on oltava edustaja tarvittavia menettelyjä sovellettaessa. Olen samaa mieltä ehdotuksesta, joka tarjoaa mahdollisuuden karkottaa välittömästi maasta henkilön, joka saattaa vaarantaa jäsenvaltion kansallisen turvallisuuden tai joka on poistettu maasta kansallisen lainsäädännön mukaisesti yleistä turvallisuutta ja järjestystä koskevista vakavista syistä. Tällainen mahdollisuus on hyvin tärkeä ja välttämätön, koska sen turvin jäsenvaltioilla on paremmat mahdollisuudet pysäyttää terroristiverkostojen toiminta ja ryhtyä tarkoituksenmukaisiin ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin.

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. – (PT) Työ yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän luomiseksi aloitettiin Amsterdamin sopimuksen tultua voimaan toukokuussa 1999 Tampereen Eurooppa-neuvoston hyväksymien periaatteiden mukaisesti. Asiassa on edistytty huomattavasti. Nyt käsiteltävänä oleva ehdotus menettelydirektiivin perusteellisesta uudelleentarkastelusta ja uudelleenlaatimisesta on taas yksi askel eteenpäin. Itse asiassa kansallisten säännösten ja niiden soveltamisen välillä edelleen olevat erot olivat täysin ristiriidassa yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän kanssa, ja nämä tarkistukset on tehty niiden vuoksi. Yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän tavoitteena on, että turvapaikkaa hakevilla on oikeus korkeatasoiseen ja samantasoiseen kohteluun kaikkialla unionin alueella riippumatta siitä, mistä jäsenvaltiosta he hakevat turvapaikkaa. Siksi olen samaa mieltä siitä, että on luotava vakaa EU:n oikeudellinen kehys, joka mahdollistaa tarkoituksenmukaisen ja tehokkaan yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän luomisen. Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska mielestäni yhteinen järjestelmä voidaan rakentaa vain parantamalla ja yhdenmukaistamalla menettelyjä ja niihin liittyviä takeita.

  Vincent Peillon (S&D), kirjallinen. – (FR) Äänestin kollegani ja ystäväni Sylvie Guillaumen turvapaikan myöntämistä tai poistamista Euroopassa koskevista menettelyistä laatiman erinomaisen mietinnön puolesta. Tämä teksti on suuri askel eteenpäin yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän luomisessa vuoteen 2012 mennessä. Näin tehdään loppu sietämättömästä tilanteesta, jossa turvapaikanhakijalla on 1–65 prosentin todennäköisyys tulla tunnustetuksi pakolaisena sen mukaan, mistä EU-maasta hän hakee suojelua. Siksi parlamentti on puhunut turvapaikkamenettelyjen käsittelyn oikeudenmukaisuuden ja tehokkuuden lisäämisen puolesta. Se ehdottaa, että jokainen maa noudattaa samoja parannettuja oikeuksien suojelua ja menettelyjen nykyaikaistamista koskevia sääntöjä, joiden mukaan pitäisi tarjota ilmaista oikeusapua kaikille, kehys muutoksenhaun määräajalle ja erityisapua ilman huoltajaa oleville alaikäisille ja nopeuttaa tapausten tutkintaa. Olen myös tyytyväinen tämän mietinnön hyväksymiseen, vaikka pahoittelenkin sitä, että parlamentissa enemmistönä oleva Euroopan oikeisto on onnistunut hyväksymään tekstiin tarkistuksia, jotka herättävät laajalle levinneen, liioitellun epäilyn turvapaikanhakijoiden vilpittömyydestä. Pallo on nyt niillä jäsenvaltioilla, joiden on vielä päätettävä ehdotuksistamme.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Äänestin mietinnön puolesta. Olen erityisen iloinen siitä, että keskustan ja oikeiston kollegamme hyväksyivät erityissuojelun tarpeen huolimatta yleisestä kannastaan turvapaikka-asioihin. Irakin, Ugandan, Hondurasin ja Indonesian kaltaisista maista pakenevien lesbojen, homojen, biseksuaalien ja transseksuaalien täytyy saada erityistä suojelua, jossa otetaan huomioon kulttuuriset erityispiirteet. Tämä on suuri askel kohti kansainvälisen turvapaikkaoikeuden mukaisten sitoumustemme täyttämistä. Euroopan parlamentti osoittaa, että turvapaikkasääntöjä on ajantasaistettava, jotta ne vastaisivat todellisuutta: homoseksuaaliset teot ovat rikoksia 76 maassa ja niistä langetetaan kuolemanrangaistus seitsemässä maassa (mahdollisesti kahdeksantena on pian Uganda). Pahoittelen sitä, että muita edistyksellisiä säännöksiä ei hyväksytty, mutta tämänpäiväinen teksti lisää viime kädessä oikeudenmukaisuutta niille turvapaikanhakijoille, jotka ovat lesboja, homoja, biseksuaaleja ja transseksuaaleja. Tänään hyväksytty teksti on Euroopan parlamentin virallinen kanta ensimmäisessä käsittelyssä. Turvapaikkasääntöjä tarkistetaan varsinaisesti sitten, kun EU:n hallitukset tutustuvat tekstiin ja tekevät sopimuksen Euroopan parlamentin kanssa.

  Licia Ronzulli (PPE), kirjallinen. – (IT) Vuosia kestäneen keskustelun ja Lissabonin sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen valiokunta on toimittanut parlamentille ensimmäisen luonnoksen jäsenvaltioiden yhteisestä turvapaikkamenettelystä.

Tavoitteena on luoda vuoteen 2012 mennessä yhteinen suojelun ja solidaarisuuden alue, joka perustuu jäsenvaltioiden yhdenmukaiseen turvapaikkapolitiikkaan huolimatta kansallisissa säännöksissä edelleen olevista eroista. Tosi asiassa nämä kansalliset erot ovat ristiriidassa yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän kanssa ja ovat esteenä sen rakentamiselle.

Uudessa laissa todetaan erityisesti, että turvapaikkaa hakevilla on oikeus samantasoiseen kohteluun kaikkialla unionin alueella riippumatta siitä, mistä jäsenvaltiosta he hakevat turvapaikkaa. Yhteisen eurooppalaisen järjestelmän käyttöönoton kannalta on tärkeää, että me pyrimme asteittain parantamaan ja yhdenmukaistamaan turvapaikkamenettelyjä ja niihin liittyviä takeita. Toivon, että tämän tarkistuksen yhteydessä varmistetaan helppokäyttöinen, oikeudenmukainen ja tehokas menettely sekä turvapaikanhakijoiden etujen että jäsenvaltioiden suojeluntarpeen vuoksi.

  Oreste Rossi (EFD), kirjallinen. – (IT) Olemme ilmaisseet vakaumuksellisen vastustuksemme parlamentin direktiiville yhtenäisestä turvapaikkamenettelystä, koska jos se pannaan täytäntöön, se kaventaa jäsenvaltioiden itsemääräämisoikeutta. Me emme voi hyväksyä sitä, että jäsenvaltioilta kielletään turvapaikan epääminen ja epätoivottujen henkilöiden suosimisen estäminen kaikkialla Euroopan unionissa, kun kaikilla eurooppalaisilla perheillä ei ole edes oikeutta asuntoon. Turvapaikanhakijoille myönnetään myös oikeus täysin maksuttomaan oikeudelliseen neuvontaan, oikeusapuun ja oikeudelliseen edustukseen. Siinä määritetään myös, että kansalaisjärjestöt voivat olla aktiivisessa asemassa palvelujen tarjoamisessa antamalla tietoa suojelun hakemiseen liittyvistä menettelyistä ja tarjoamalla turvapaikanhakijoille neuvontaa ja opastusta rajanylityspaikoilla tai vastaanottokeskuksissa. On muistettava, että eurooppalaiset veronmaksajat maksavat kaikki nämä edut ja ne myönnetään pakolaisten lisäksi myös kaikille turvapaikanhakijoille ja sen seurauksena kaikille laittomille tai luvattomille maahanmuuttajille, jotka niitä pyytävät.

  Thomas Ulmer (PPE), kirjallinen. – (DE) Äänestin tätä mietintöä vastaan. Se koskee hyvin organisoidun, yleisen ja nopean turvapaikkamenettelyn käyttöönottoa Euroopassa yhdenmukaisten oikeudellisten standardien mukaisesti. Vihreiden ja sosialistien esittämät tarkistukset kuitenkin varmistavat, että ulkomaalaiset voivat elää EU:ssa niin, että ei ole oikeastaan mitään keinoja valvoa heitä. Sen seurauksena teemme karhunpalveluksen aidoille turvapaikanhakijoille, jotka hakevat turvapaikkaa siksi, että he ovat hengenvaarassa poliittisista, uskonnollisista tai eettisistä syistä, koska me niputamme heidät yhteen kaikkien muiden maahanmuuttajien kanssa. Se ei ole minun käsitykseni turvapaikkapolitiikasta. Turvapaikkapolitiikan pitäisi olla humanitaarista ja solidaarista toimintaa. Jos me tarjoamme näille ihmisille palvelun, heidän on tarjottavat jotain vastineeksi esimerkiksi niin että he tunnustavat isäntämaan rakenteet ja kunnioittavat niitä.

Mietintö: Brian Simpson (A7-0329/2010)

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. – (PT) Matkailuala on ollut viime aikoina entistä tärkeämpi yrityksille ja ihmisille Euroopassa. Siksi on tärkeää, että tehokkaamman matkailupolitiikan kehittämistä koskevat Euroopan, kansallisen, alueellisen ja paikallisen tason tilastot ovat mahdollisimman luotettavia, koska ne ovat välineitä, joilla tuetaan yritysten ja yksityissektorin päätöksentekoprosessia. Haluan myös korostaa sitä, miten tärkeää on, että komissio suhtautuu myönteisesti näihin ehdotuksiin niissä esitetyillä ehdoilla.

  Elena Oana Antonescu (PPE), kirjallinen. – (RO) Matkailutilastoilla on keskeinen rooli kehitettäessä tehokkaampaa matkailupolitiikkaa Euroopan tasolla sekä kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla. Näitä tilastoja ei kuitenkaan käytetä vain matkailuun liittyvien politiikkojen seurantaan, vaan niillä on myös rooli aluepolitiikan ja kestävän kehityksen laajemmassa yhteydessä. Mielestäni Euroopan unionin matkailualaa on vahvistettava koordinoimalla EU:n tasolla toimintaa, joka täydentää jäsenvaltioiden aloitteita. Olen tyytyväinen tavoitteeseen päivittää ja optimoida Euroopan matkailutilastojen oikeudellinen kehys, jossa käsitellään pääasiallisia haasteita, joita ovat ilmastonmuutos ja ympäristörajoitteet, maailmanlaajuinen kilpailu, demografinen kehitys, matkailijavirtojen kausittaisuus. On luotava uudet yhteiset puitteet Euroopan tilastojen järjestelmällistä tuottamista varten siten, että jäsenvaltiot keräävät, kokoavat, käsittelevät ja toimittavat matkailun tarjontaa ja kysyntää koskevat yhdenmukaistetut tilastot. Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska matkailu on Euroopan unionissa tärkeä talouden ala, joka lisää työllisyyttä ja talouskasvua.

  Liam Aylward (ALDE), kirjallinen. – (GA) Eurooppaa on kohteena suurella osalla maailman matkailijoista: täällä käy noin 370 miljoonaa kansainvälistä matkailijaa vuosittain. Irlannissa vierailee joka vuosi noin seitsemän miljoonaa ulkomaista matkailijaa. Matkailuala on erittäin tärkeä eurooppalaisille yrityksille ja jäsenvaltioiden talouksille. Tällä hetkellä 1,8 miljoonaa yritystä ja 9,7 miljoonaa työpaikkaa on riippuvaisia Euroopan matkailusta. Tällä alalla on huomattavia kasvumahdollisuuksia ekomatkailun, kulttuuriperinnön, urheilun ja gastronomian suhteen. Jotta näistä mahdollisuuksista saataisiin mahdollisimman suuri hyöty, matkailualaa täytyy tuntea hyvin. Siksi tuen tätä matkailutilastoja ja matkailua koskevaa mietintöä. Tarkat tiedot paikallisesta, kansallisesta ja Euroopan tason matkailusta auttavat unionia kehittämään tehokkaita politiikkoja ja edistämään matkailua Euroopassa.

Ottaen huomioon matkailualan ratkaisevan merkityksen Irlannille ja maan maantieteellisen sijainnin olen erityisen tyytyväinen mietinnön saarien ja uloimpien alueiden erityistilannetta koskevaan sisältöön sekä keskusteluun näistä erityistapauksista EU:n matkailua koskevissa uusissa toimintapuitteissa.

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. – (LT) Äänestin tämän mietinnön puolesta. Matkailu on EU:ssa tärkeä talouden ala, jolla on suuret mahdollisuudet parantaa työllisyyttä ja talouskasvua. Se voi myös toimia merkittävässä roolissa sosiaalis-taloudellisen yhdentymisen alalla maaseutualueilla ja vähemmän kehittyneillä alueilla. Noin 1,8 miljoonaa yritystä, joista suurin osa on pk-yrityksiä, työllistää noin 5,2 prosenttia kokonaistyövoimasta (noin 9,7 miljoonaa työpaikkaa). Tuen komission pyrkimystä määritellä uudet poliittiset puitteet Euroopan matkailulle käyttäen Lissabonin sopimuksen tarjoamaa uutta toimivaltaa. Matkailualalla on suuria haasteita, kuten lisääntyvä maailmanlaajuinen kilpailu, demografinen kehitys, ilmastonmuutos ja ympäristörajoitteet, matkailijavirtojen kausittaisuus sekä uuden tieto- ja viestintäteknologian lisääntyvä käyttö asiakkaiden keskuudessa. Mielestäni on välttämätöntä vahvistaa EU:n matkailualaa koordinoimalla EU:n tasolla toimintaa, joka täydentää jäsenvaltioiden aloitteita. Tämä asetus, jonka tavoitteena on luoda yhteiset puitteet Euroopan matkailutilastojen järjestelmällistä tuottamista varten siten, että jäsenvaltiot keräävät, kokoavat, käsittelevät ja toimittavat matkailun tarjontaa ja kysyntää koskevat yhdenmukaistetut Euroopan tilastot, on hyvin tärkeä, koska jos se pannaan asianmukaisesti täytäntöön, on mahdollista varmistaa matkailun todellinen tilanne jäsenvaltioissa ja on helpompi mukautua matkailijoiden muuttuviin tarpeisiin.

  Regina Bastos (PPE), kirjallinen. – (PT) Matkailu on Euroopan unionin talouden kannalta tärkeä ala, jolla toimii noin 1,8 miljoonaa yritystä, ensisijaisesti pieniä ja keskisuuria yrityksiä, jotka työllistävät noin 9,7 miljoonaa työntekijää. On arvioitu, että matkailuala tuottaa yli viisi prosenttia EU:n bruttokansantuotteesta.

Antamallaan tiedonannolla (KOM(2010) 0352) komissio pyrkii määrittelemään uudet poliittiset puitteet Euroopan matkailulle ja vahvistamaan alaa koordinoimalla EU:n tasolla toimintaa, joka täydentää jäsenvaltioiden aloitteita. Jotta uudet poliittiset puitteet olisivat onnistuneet, on siksi tehtävä päätöksiä, joiden taustalla ovat luotettavat ja vertailukelpoiset tilastot.

Tässä mietinnössä, jolle annoin tukeni, myönnetään, että tilastoilla on keskeinen rooli kehitettäessä parempaa matkailupolitiikkaa Euroopan tasolla sekä kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla, sillä ne ovat hyödyllinen päätöksentekoprosessia tukeva väline. Siinä tuetaan myös yhteisten puitteiden luomista Euroopan matkailutilastojen järjestelmällistä tuottamista varten siten, että jäsenvaltiot keräävät, kokoavat, käsittelevät ja toimittavat matkailun tarjontaa ja kysyntää koskevat yhdenmukaistetut Euroopan tilastot.

  Slavi Binev (NI), kirjallinen. – (BG) Tilastoilla on keskeinen rooli kehitettäessä tehokkaampaa matkailupolitiikkaa ja tehtäessä liiketoimintaa koskevia päätöksiä. Tuen tätä tekstiä, koska matkailualalla viime vuosina tapahtuneet muutokset ovat synnyttäneet tarpeen päivittää Euroopan matkailutilastojen oikeudellinen kehys. Kun ehdotus hyväksytään, se todennäköisesti parantaa välitettyjen tilastojen ajankohtaisuutta, vertailtavuutta ja täydellisyyttä sekä tietojenkäsittelyn tehokkuutta.

  Mara Bizzotto (EFD), kirjallinen. – (IT) Kollega Simpsonin mietinnössä ja asetuksessa, jota se koskee, ehdotetaan yhteisten puitteiden luomista Euroopan matkailutilastojen järjestelmällistä keräämistä ja jakelua varten siten, että jäsenvaltiot keräävät ja käsittelevät matkailun tarjontaa ja kysyntää koskevat yhdenmukaistetut tilastot koontitaulukoihin, jotka toimitetaan sitten sähköisesti Euroopan komissiolle (Eurostat). Vaikka esittelijän työ onkin kiitettävää, en voi äänestää mietinnön puolesta, koska se ei muuta asetuksella säädettyä työn ja tiedonkeruun määrää. Asetuksessa ehdotettujen taulukoiden kokoaminen on melko monimutkaista, ja näin suuren tietomäärän kerääminen on mielestäni kohtuuton rasite. Siksi en voi hyväksyä byrokraattista rasitusta ja puuttumista asiaan, minkä tämä asetus aiheuttaisi.

  Vilija Blinkevičiūtė (S&D), kirjallinen. – (LT) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska on välttämätöntä parantaa Euroopan unionin matkailupolitiikkaa erityisesti siksi, että Euroopan matkailuala on viime aikoina kärsinyt vaikeasta taloudellisesta tilanteesta. Kun oikeudellinen kehys muuttui Lissabonin sopimuksen tultua voimaan, Euroopan unioni sai lisää toimivaltaa ja Euroopan komissio esitti ehdotuksen matkailun uudesta poliittisesta yhteydestä. Asetusehdotuksen tavoitteena on päivittää ja optimoida Euroopan matkailutilastojen oikeudellinen kehys, mutta on huolestuttavaa, että ehdotuksessa ei säädetä matkailun satelliittitilinpidon (TSA) käyttöönotosta. TSA on ratkaisevan tärkeää, jotta voidaan kehittää vähitellen matkailutilastojen ja sosiaalis-taloudellisten indikaattorien integroituja järjestelmiä ja tiedostaa paremmin matkailun todellinen arvo sekä sen vaikutukset työpaikkoihin ja talouteen. Lisäksi komission olisi laadittava ohjelma matkailun pilottitutkimuksille, jotta voitaisiin lisätä tietoa matkailun kehittämisestä ja kasvusta. Jäsenvaltiot toteuttaisivat näitä tutkimuksia vapaaehtoisesti, jotta voitaisiin kehittää järjestelmä, jossa kerätään matkailun ympäristövaikutuksista kertovia tietoja.

  Carlos Coelho (PPE), kirjallinen. – (PT) Useissa jäsenvaltioissa, kuten minun maassani Portugalissa, matkailu on merkittävällä sijalla taloudessa ja sillä on luontaiset mahdollisuudet luoda uusia tulojen ja talouskasvun lähteitä. Matkailu on EU:n kolmanneksi suurin sosiaalis-taloudellinen toimiala, joka tuottaa yli viisi prosenttia unionin bruttokansantuotteesta. Euroopan unioni on edelleen maailman merkittävin matkailukohde, johon saapuvien osuus koko maailman matkailijoista oli 40 prosenttia vuonna 2008.

EU pyrkii määrittelemään uudet poliittiset puitteet matkailulle tavoitteenaan vahvistaa alaa kohtamaan suuret haasteet, joita ovat ilmastonmuutos, demografinen kehitys ja globalisoituminen, koordinoimalla EU:n tasolla toimintaa, joka täydentää jäsenvaltioiden aloitteita. Matkailua koskevien tietojen kerääminen antaa lisätietoja alan määristä, ominaispiirteistä, matkailijoiden profiilista ja erilaisista matkailutavoista, mikä auttaa muotoilemaan alan politiikkaa ja ymmärtämään paremmin sen sosiaalistaloudellisia vaikutuksia.

Siksi tuen nykyisen tilastojärjestelmän päivittämistä ja optimoimista niin, että saamme luotettavia ja vertailukelpoisia tilastotietoja.

  Lara Comi (PPE), kirjallinen. – (IT) Emme voi kieltää sitä, että matkailu on muuttunut kymmenen viime vuoden aikana olennaisesti muun muassa tekniikan kehittymisen ansiosta. Siksi on välttämätöntä päivittää tietojen ja tilastotietojen keräämistä koskeva lainsäädäntö.

Tässä mielessä olen samaa mieltä komission ehdotuksesta laatia uusi asetus, jolla kumotaan joitakin vanhentuneita kohtia. Samalla kannatan kuitenkin parlamentin asetukseen tekemiä muutoksia, jotka koskevat ennen kaikkea tarvetta ottaa käyttöön puhtaasti matkailun sosiaalisia näkökohtia kuvaavia yhdenmukaisia tilastoja sekä kantaa, joka vastustaa tärkeimpiä asioita koskevien komission delegoitujen säädösten antamista määrittämättömäksi ajaksi.

Mielestäni on myös vakava puute, että komissio ei ole ottanut huomioon matkailun satelliittitilinpidon (TSA) käyttöönottoa, sillä tämäntyyppiset tiedot antaisivat täydellisemmän kuvan matkailun vaikutuksista työmarkkinoihin ja talouteen.

Lopuksi olen hyvin kiinnostunut ehdotuksesta kerätä vapaaehtoisesti tilastotietoja vammaisten tai liikuntarajoitteisten matkailutavoista ja luomaan sen jälkeen pilottihankkeita näiden ihmisten matkailun helpottamiseksi.

  Vasilica Viorica Dăncilă (S&D), kirjallinen. – (RO) Eurooppa on 10 suosituimman kohteen joukossa seitsemännellä sijalla tilastotutkimuksessa, joka kattaa 50 maailman suosituinta maata. Tämä osoittaa hyvin selvästi, että Euroopalla on myös kansalaisten kannalta vielä paljon hyödyntämättömiä mahdollisuuksia matkailun ja kulttuurin saralla. Mielestäni yksi tällainen mahdollisuus on, että kannustetaan ikääntyneiden lisäksi myös nuoria, vaikeissa olosuhteissa eläviä perheitä ja liikuntarajoitteisia osallistumaan unionin kehittämiin sosiaalisen matkailun ohjelmiin. Sitä varten tarvitaan kuitenkin asianmukaisia tilastotietoja, jotka kerätään yhteisillä menetelmillä ja joita hyödynnetään näille matkailuryhmille tarkoitettujen ohjelmien kehittämiseen EU:n kaikissa jäsenvaltioissa.

  Ioan Enciu (S&D), kirjallinen. – (EN) Äänestin tänään Euroopan matkailutilastoja koskevan mietinnön puolesta. On hyvä asia, että laaditaan asetus, jossa otetaan huomioon kaikkien jäsenvaltioiden matkailutilastot. Matkailun merkitys EU:n lainsäädännössä lisääntyi huomattavasti, kun se siirtyi joulukuussa 2009 Lissabonin sopimuksen mukaisesti unionin toimivaltaan. Jatkossa jäsenvaltioiden on varmistettava toimitettujen tilastotietojen virheettömyys, jotta tulokset olisivat laadukkaita.

Koordinointi EU:n tasolla on hyvin hyödyllistä unionin matkailualalle, ja Euroopan laajuisilla aloitteilla pitäisi pyrkiä täydentämään jäsenvaltioiden aloitteita ja matkailustrategioita. Tilastotietoja toimittamalla EU pystyy auttamaan matkailualaa ja pk-yrityksiä entistä paremmin ja parantamaan Euroopan kokonaismarkkinointia erittäin haluttuna matkailukohteena.

Mietinnössä tehdään ero sisäisen ja kansallisen matkailun välille. Sisäinen matkailu kattaa majoitusliikkeiden kapasiteetin, ja kansallinen matkailu kattaa osallistumisen matkailuun lyhyet matkat mukaan lukien.

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska mielestäni matkailutilastot auttavat kehittämään tehokkaampaa politiikkaa ja ovat hyödyllinen yritysten ja yksityissektorin päätöksentekoa tukeva väline. On täysin selvää, että tämä uusi asetus parantaa välitettyjen tilastojen ajankohtaisuutta, vertailtavuutta ja täydellisyyttä sekä tietojenkäsittelyn tehokkuutta.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Mietinnön lukujen mukaan Eurooppa on edelleen maailman merkittävin matkailukohde ja matkailu on EU:n kolmanneksi suurin sosiaalis-taloudellinen toimiala: sillä toimii noin 1,8 miljoonaa yritystä, joista suurin osa on pieniä ja keskisuuria yrityksiä, se tarjoaa noin 9,7 miljoonaa työpaikkaa ja sen tuotannon osuus EU:n bruttokansantuotteesta on viisi prosenttia. Tämän vuoksi se on toimintaa, jota pitäisi valvoa, säännellä ja tukea asianmukaisesti erityisesti liittyen talouden elpymiseen ja tarpeeseen lisätä myytävien tavaroiden tuotantoa.

Tämä on todellisuutta koko EU:ssa ja erityisen tärkeää Portugalille, joka on pitkään panostanut hyvin paljon matkailuun erityisen dynaamisena talouden alana, jolla on laajat kasvumahdollisuudet. Ottaen huomioon sen, miten tärkeää asianmukaista politiikkaa kehitettäessä on saada perusteellista ja todenmukaista tietoa matkailun todellisuudesta, komission ehdotus, jonka tarkoituksena on päivittää ja optimoida Euroopan matkailutilastojen oikeudellinen kehys ja josta äänestimme tänään, on tärkeä.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Tämä mietintö liittyy EU:n tulevaisuuden kannalta ratkaisevaan alaan: matkailuun. Vaikka kriisi on saanut koko maailmassa jalansijan, Maailman matkailujärjestön mukaan tämä ala kasvoi vuonna 2010 kaksi prosenttia eri puolilla maailmaa tapahtuneista poliittisista mullistuksista huolimatta. EU:n tasolla matkailu kasvaa tasaisesti: alalla toimii 1,8 miljoonaa yritystä, joista suurin osa on pk-yrityksiä, ja se tarjoaa 9,7 miljoonaa työpaikkaa, minkä ansiosta se on EU:n kolmanneksi suurin sosiaalis-taloudellinen toimiala ja sen osuus bruttokansantuotteesta (BKT) on yli viisi prosenttia. Lisäksi Eurooppa on maailman merkittävin matkailukohde, jonne saapuu 40 prosenttia saapuvista matkailijoista. Ala on Eurooppa 2020 -strategiassa asetettujen tavoitteiden saavuttamisen kannalta ratkaiseva. Tällä asetuksella päivitetään tällä hetkellä voimassa oleva asetus erityisesti toimintarajoitteisten henkilöiden tarjontaa ja majoitukseen pääsyä koskevien tietojen keräämisen ja käsittelemisen osalta, mikä on EU:n uuden matkailustrategian valmistelun kannalta oleellista. Olen tyytyväinen tämän ehdotuksen hyväksymiseen. Sillä luodaan ohjelma jäsenvaltioiden suorittamille pilottitutkimuksille, se sisältää tietoja maaseutumatkailusta ja vihreästä matkailusta, jotka kattavat yli 50 000 majapaikkaa, joista suurinta osaa hallitsevat pk-yritykset.

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Tilastotietojen hyödyllisyys riippuu siitä, ovatko ne ajan ja paikan suhteen vertailukelpoisia, mistä seuraa se, että on hyväksyttävä yhteiset määritelmät ja luokitukset. Nimenomaan matkailualaan kuuluu käsitteitä ja määritelmiä, jotka ovat olleet pitkään epäselviä. Siksi siitä on ollut vaikea saada luotettavia ja uskottavia tietoja. Näin ollen on välttämätöntä selventää ja yhdenmukaistaa kriteerit ja määritelmät, jotta saadaan vertailukelpoisia tietoja. Näiden tilastojen olemassaolo on erittäin tärkeää, jotta voidaan määrittää matkailun suorat ja välilliset vaikutukset talouteen, tukea uusien matkailuvaihtoehtojen suunnittelemista ja kehittämistä tai mukauttaa nykyistä matkailua.

Mietinnössä esitetyn ehdotuksen tarkoituksena on parantaa välitettyjen tilastojen ajankohtaisuutta, vertailtavuutta ja täydellisyyttä sekä tietojenkäsittelyn tehokkuutta, mihin kuuluu tietojen parempi validointi. Sillä pyritään myös mukauttamaan oikeudellista kehystä siten, että se heijastelee matkailualan tuoreimpia suuntauksia ottamalla käyttöön uusia muuttujia muun muassa päivävierailujen osalta. Siksi äänestimme mietinnön puolesta.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Me tiedämme, että tilastotiedot ovat tärkeitä, vaikka niiden hyödyllisyys riippuukin siitä, ovatko ne ajan ja paikan suhteen vertailukelpoisia, mistä seuraa se, että on hyväksyttävä yhteiset määritelmät ja luokitukset.

Nimenomaan matkailualaan kuuluu käsitteitä ja määritelmiä, jotka ovat olleet pitkään epäselviä. Siksi siitä on ollut vaikea saada luotettavia ja uskottavia tietoja. Näin ollen on välttämätöntä selventää ja yhdenmukaistaa kriteerit ja määritelmät, jotta saadaan vertailukelpoisia tietoja.

Näiden tilastojen olemassaolo on erittäin tärkeää, jotta voidaan määrittää matkailun suorat ja välilliset vaikutukset talouteen, tukea uusien matkailuvaihtoehtojen suunnittelemista ja kehittämistä tai mukauttaa nykyistä matkailua.

Mietinnössä esitetyn ehdotuksen tarkoituksena on parantaa välitettyjen tilastojen vertailtavuutta ja täydellisyyttä sekä tietojenkäsittelyn tehokkuutta, mihin kuuluu tietojen parempi validointi. Sillä pyritään myös mukauttamaan oikeudellista kehystä siten, että se heijastelee matkailualan tuoreimpia suuntauksia ottamalla käyttöön uusia muuttujia muun muassa päivävierailujen osalta.

Siksi äänestimme tämän mietinnön puolesta.

  Jacqueline Foster (ECR), kirjallinen. – (EN) Ryhmäni tuki matkailutilastoja koskevaa mietintöä, jossa päivitetään ja uudistetaan EU:n matkailua koskevien tilastojen keräysmenetelmä erityisesti ottaen huomioon nykyaikaiset suuntaukset, kuten halvat lennot ja lyhyet lomat.

Poliitikkojen on tunnustettava matkailualan suuri merkitys Euroopalle. Yksittäiset jäsenvaltiot ymmärtävät, että tätä alaa, joka vaikuttaa huomattavasti talouskasvuun, on autettava enemmän.

Matkailu on esimerkiksi yksi Yhdistyneen kuningaskunnan kansantalouden suurimmista sektoreista. Se työllistää suoraan 1,36 miljoonaa henkilöä – luvun odotetaan kasvavan 1,5 miljoonaan vuoteen 2020 mennessä – ja välillisesti lähes kolme miljoonaa henkeä. Nämä luvut puhuvat itse puolestaan!

Yhdistynyt kuningaskunta on kiinnostunut osallistumaan aktiivisesti ja myönteisesti keskusteluihin matkailusta EU:n tasolla ja tukee täysin tarvetta parantaa unionin matkailualan kilpailukykyä sekä sen valmiutta kestävään kasvuun. Meidän on kuitenkin varmistettava, että EU:n tason toiminta ei loukkaa toissijaisuusperiaatetta.

Jäsenvaltiot kilpailevat keskenään, vaikka ne voisivat jakaa parhaita käytäntöjä ja tehdä yhteistyötä tietyissä asioissa, kuten Euroopan maiden välisten liikenneyhteyksien parantamisessa ja muissa toimenpiteissä, jotka helpottavat kuluttajien matkustamista.

Päätän puheenvuoroni yksinkertaiseen viestiin – vierailkaa Yhdistyneessä kuningaskunnassa!

  Mathieu Grosch (PPE), kirjallinen. – (DE) Lissabonin sopimus on lisännyt EU:n vastuuta matkailusta. On sanomattakin selvää, että tilastoista saadaan olennaista tietoa ja niiden perusteella voidaan tehdä mielenkiintoisia johtopäätöksiä EU:n tason lisäksi myös kansallisella ja alueellisella tasolla.

Minun alueellani, jolla asuu Belgian saksankielinen vähemmistö, matkailu ei ole vain tärkeä osaamisalue vaan myös ratkaisevan tärkeä taloudellinen tekijä. Sen vuoksi nämä tilastot ovat tärkeä osa poliittista suunnittelua. On kuitenkin myös selvää, että eri tasojen – alueellisen, kansallisen ja rajat ylittävän – on tehtävä yhteistyötä niin, että määritellään Euroopan unionin alueet varsinkin raja-alueilla tarkemmin matkailupaikoiksi.

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen. – (LT) Äänestin tämän asiakirjan puolesta, koska on välttämätöntä määritellä EU:n matkailulle uusi parannettu poliittinen kehys. Matkailu on EU:ssa tärkeä talouden ala, jolla on suuret mahdollisuudet parantaa työllisyyttä ja talouskasvua. Se voi myös toimia merkittävässä roolissa sosiaalis-taloudellisen yhdentymisen alalla maaseutualueilla ja vähemmän kehittyneillä alueilla, kuten alueilla, joilla on pitkät teolliset perinteet. Näitä tilastoja ei käytetä vain matkailuun liittyvien politiikkojen seurantaan, vaan niillä on myös rooli aluepolitiikan ja kestävän kehityksen laajemmassa yhteydessä. Meidän on tartuttava alan suuriin haasteisiin, joita ovat lisääntyvä maailmanlaajuinen kilpailu, demografinen kehitys, ilmastonmuutos ja ympäristörajoitteet, matkailijavirtojen kausittaisuus sekä uuden tieto- ja viestintäteknologian lisääntyvä käyttö asiakkaiden keskuudessa. On välttämätöntä vahvistaa EU:n matkailualaa koordinoimalla EU:n tasolla toimintaa, joka täydentää jäsenvaltioiden aloitteita. Uuden toimintakehyksen menestyksekäs täytäntöönpano edellyttää, että poliittiset päätöksentekijät kaikilla hallinnon tasoilla tekevät tietoon perustuvia päätöksiä, joiden taustalla ovat luotettavat ja vertailukelpoiset tilastot. Matkailu on EU:ssa tärkeä talouden ala, jolla on myönteinen vaikutus talouskasvuun ja työllisyyteen, ja siksi on tarpeen päivittää ja optimoida Euroopan matkailutilastojen oikeudellinen kehys ja vahvistaa siten matkailualaa unionin tasolla. Näin ollen mainittujen toimenpiteiden toteuttaminen lisää EU:n matkailun kilpailukykyä ja edistää sen tasapainoista kasvua.

  Giovanni La Via (PPE), kirjallinen. – (IT) Mielestäni ehdotus asetukseksi Euroopan matkailutilastoista, josta äänestetään tänään täällä parlamentissa, on erityisen mielenkiintoinen ja myös hyvin hyödyllinen. Matkailuala on Euroopassa johtava ala, joka on yhteisössä erittäin tärkeä ala, koska sen osuus jäsenvaltioiden yksittäisistä talouksista on merkittävä. Matkailualalla on yhä huomattavat työllistämismahdollisuudet, ja siksi olisi hyödyllistä hyväksyä toimenpiteitä, jotka parantaisivat sen organisointia ja auttaisivat hyödyntämään sen kaikki mahdollisuudet. Yhteisen kehyksen luominen EU:n matkailua koskevien vertailukelpoisten tilastotietojen keräämistä ja kokoamista varten voi vain auttaa parantamaan tilannetta. Kuluttajien tarpeiden ymmärtäminen auttaa yksityisiä ja julkisia yrityksiä täyttämään alan tarpeet sekä parantamaan suorituskykyä ja kilpailukykyä. Tuen ehdotettua asetusta, koska EU:n yhdistetyt tilastot, jotka ovat avoimia, luotettavia ja puolueettomia, ovat tehokas keino tukea tätä laajaa alaa, joka on minun maalleni erittäin tärkeä.

  Petru Constantin Luhan (PPE), kirjallinen. – (RO) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska mielestäni meidän pitää tehdä kaikki mahdollinen pysyäksemme maailman merkittävimpänä matkailukohteena. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi on hyödynnettävä kaikki mahdolliset rahoitusvaihtoehdot. Kestävän, vastuullisen ja laadukkaan matkailualan kehittäminen edellyttää, että Euroopan tätä alaa koskevien tilastojen oikeudellista kehystä päivitetään ja parannetaan. Jos me parannamme luotettaviin ja vertailukelpoisiin tietoihin pohjautuvan tilastoraportoinnin laatua, hyödymme vakaasta perustasta silloin, kun tehdään päätöksiä EU:n rahoituspolitiikan ja -välineiden laatimisesta.

  David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Kannatin äänestyksessä tätä mietintöä, jossa myönnetään, että tilastoilla on keskeinen rooli kehitettäessä tehokkaampaa matkailupolitiikkaa Euroopan tasolla sekä kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla. Matkailutilastot muodostavat myös hyödyllisen päätöksenteon apuvälineen liikeyrityksissä ja yksityisellä sektorilla. Esittelijä tukee siksi ehdotetun asetuksen tavoitetta luoda yhteiset puitteet Euroopan matkailutilastojen järjestelmällistä tuottamista varten siten, että jäsenvaltiot keräävät, kokoavat, käsittelevät ja toimittavat matkailun tarjontaa ja kysyntää koskevat yhdenmukaistetut Euroopan tilastot. Kun ehdotus hyväksytään, se todennäköisesti parantaa välitettyjen tilastojen ajankohtaisuutta, vertailtavuutta ja täydellisyyttä sekä tietojenkäsittelyn tehokkuutta, mihin kuuluu tietojen parempi validointi. Lisäksi oikeusperustaa on mukautettava siten, että se heijastelee matkailualan tuoreimpia suuntauksia ottamalla käyttöön uusia muuttujia muun muassa päivävierailujen osalta.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Matkailu on epäilemättä yksi talouden aloista, joilla on suurimmat kehittämismahdollisuudet. Viime vuosikymmeninä matkailu on muodostunut yhä tärkeämmäksi EU:n yrityksille ja kansalaisille. Matkailualalla toimii noin 1,8 miljoonaa yritystä, joista suurin osa on pieniä tai keskisuuria yrityksiä (pk-yrityksiä), ja se työllistää noin 5,2 prosenttia kokonaistyövoimasta eli tarjoaa noin 9,7 miljoonaa työpaikkaa, ja onkin arvioitu, että Euroopan matkailuala tuottaa yli viisi prosenttia EU:n bruttokansantuotteesta (BKT). Matkailu muodostaa siten EU:n kolmanneksi suurimman sosiaalis-taloudellisen toimialan. Lisäksi EU on edelleen maailman merkittävin matkailukohde, johon vuonna 2008 saapui 370 miljoonaa matkailijaa eli 40 prosenttia saapuvista matkustajista maailmassa. Alalla on kuitenkin vielä kasvumahdollisuuksia.

  Alexander Mirsky (S&D), kirjallinen. – (EN) On sanomattakin selvää, että matkailulla on paljon mahdollisuuksia lisätä työllisyyttä ja talouskasvua. Matkailu voi toimia merkittävässä roolissa sosiaalis-taloudellisen yhdentymisen alalla maaseutualueilla, syrjäisillä alueilla ja vähemmän kehittyneillä alueilla, kuten alueilla, joilla on pitkät teolliset perinteet. Alan tilastoja ei käytetä vain matkailuun liittyvien politiikkojen seurantaan, vaan niillä on myös tärkeä rooli aluepolitiikan ja kestävän kehityksen laajemmassa yhteydessä. Olen esittelijän kanssa täysin samaa mieltä.

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Kuvaavat tilastot, jotka vastaavat matkailualan menestysten ja suuntausten syitä koskeviin kysymyksiin, voivat auttaa estämään monia vääriä investointeja. Monet kaupungit ovat jo vuosia ihmetelleet, miksi niiden matkailua koskevat odotukset eivät ole täyttyneet sen jälkeen, kun ne on valittu Euroopan kulttuuripääkaupungeiksi. Matkailua koskevien tietojen vähäinen saatavuus ja vertailukelpoisuus on ongelma myös kaupunkisuunnittelun näkökulmasta. Loppujen lopuksi jos on mahdollista lisätä vierailijamäärää, on tärkeää järjestää asiat niin, että se ei vaikuta kielteisesti paikallisväestöön.

Liian monet epävarmuustekijät, erilaiset odotukset ja aineettomat nähtävyydet, kuten tietyt sääolot, ovat muuttaneet matkailuennusteet arpapeliksi. Joustavat työajat ja turvallisuus vaikuttavat matkailuun samalla tavalla kuin yhteiskunnalliset muutokset. Ratkaisevia tekijöitä ovat luultavasti loppujen lopuksi maailmantalous ja öljyn hinta. Parhaatkaan EU:n matkailutilastot eivät voi muuttaa tätä, ja siksi äänestin tyhjää.

  Radvilė Morkūnaitė-Mikulėnienė (PPE), kirjallinen. – (LT) Euroopan parlamentti hyväksyi tänään tärkeän asiakirjan Euroopan matkailutilastojen oikeudellisesta kehyksestä. Jäsenvaltioiden on annettava yhdenmukaiset tiedot majoitusliikkeiden kapasiteetista ja käyttöasteesta sekä matkailun kysynnästä. Koska eurooppalaisten matkustustavat muuttuvat (esimerkiksi lyhyen välimatkan lennot lisääntyvät) ja matkailualalla tapahtuu tiettyjä uudistuksia (esimerkiksi internetvaraukset yleistyvät), on tarpeen päivittää oikeudellinen kehys, jolla säännellään matkailualan tilastotietojen keruuta. Mielestäni kuitenkin erityisen tärkeä säännös, jota Euroopan parlamentti tukee, koskee liikuntarajoitteisiin ihmisiin liittyvien keräämistä ja sen vaikutusta näiden ihmisten mahdollisuuksiin saada kaikkia mahdollisia matkailupalveluja. Me keskustelemme jatkuvasti vammaisten elämänlaadun parantamisesta, ja meidän on sisällytettävä siihen matkailu. Vain siten voimme toteuttaa matkailupolitiikkaa tehokkaasti ja suojella kuluttajien oikeuksia.

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. – (IT) Kollega Simpsonin mietintö Euroopan matkailutilastoista on teksti, joka korvaa asiaa koskevan, nyt jo 15 vuotta vanhan direktiivin. Eurooppalaisen järjestelmän erioikeutena on muuttua maailman mukana ja laatia uudelleen asetuksiaan erityisesti ottaen huomioon matkailualan merkityksen ja jatkuvan kehittymisen Euroopassa kymmenen viime vuoden aikana. Siksi äänestin mietinnön puolesta. Matkailutilastojen päivittäminen on olennaista, koska alalla syntyy uusia vaatimuksia, joita varten tarvitaan entistä tarkempia, ajankohtaisempia ja vertailukelpoisempia tietoja. Tilojen saavutettavuus, vammaisten palvelut ja välttämättömyyshyödykkeiden kustannukset ovat keskeisiä tietoja, ja niistä tarvitaan ajan tasalla oleva tietokanta, johon käyttäjät voivat turvautua.

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. – (PT) Matkailu on EU:lle taloudellisesti valtavan tärkeää, ja sitä edistävät mekanismit ovat toivottavia ja niitä on suosittava. Tilastoilla on keskeinen rooli kehitettäessä tehokkaampaa matkailupolitiikkaa Euroopan tasolla sekä kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla. Matkailutilastot muodostavat myös hyödyllisen päätöksenteon apuvälineen liikeyrityksissä ja yksityisellä sektorilla. Asetuksen tarkoituksena on tukea yhteisten puitteiden luomista Euroopan matkailutilastojen järjestelmällistä tuottamista varten siten, että jäsenvaltiot keräävät, kokoavat, käsittelevät ja toimittavat matkailun tarjontaa ja kysyntää koskevat yhdenmukaistetut Euroopan tilastot. Mietinnön tarkoituksena on parantaa välitettyjen tilastojen ajankohtaisuutta, vertailtavuutta ja täydellisyyttä sekä tietojenkäsittelyn tehokkuutta, mihin kuuluu tietojen parempi validointi. Asetuksella myös mukautetaan oikeusperustaa heijastelemaan matkailualan tuoreimpia suuntauksia ottamalla käyttöön uusia muuttujia muun muassa päivävierailujen osalta. Näistä syistä äänestin mietinnön puolesta.

  Aldo Patriciello (PPE), kirjallinen. – (IT) Matkailu on EU:ssa tärkeä talouden ala. Tilastoja käytetään matkailuun liittyvien politiikkojen seurantaan, ja ne ovat hyödyllisiä aluepolitiikan ja kestävän kehityksen yhteydessä. EU:ssa matkailutilastojärjestelmää säännellään direktiivillä 95/57/EY. Matkailuala ja siihen liittyvä kysyntä ovat kuitenkin tämän direktiivin voimaantulon jälkeen muuttuneet huomattavasti. Siksi komissio on tehnyt uuden asetusehdotuksen, jonka tavoitteena on määritellä uudet poliittiset puitteet Euroopan matkailulle käyttäen Lissabonin sopimuksen tarjoamaa uutta toimivaltaa. Sen tarkoituksena on päivittää ja virtaviivaistaa Euroopan matkailutilastojen oikeudellinen kehys, jossa otetaan huomioon alan tuoreimmat suuntaukset. Tässä mielessä on välttämätöntä vahvistaa matkailualaa koordinoimalla EU:n tasolla toimintaa ja luoda yhteiset puitteet tilastojen järjestelmällistä tuottamista varten niin, että jäsenvaltiot keräävät, kokoavat, käsittelevät ja toimittavat matkailun tarjontaa ja kysyntää koskevat yhdenmukaistetut Euroopan tilastot.

Edellä mainittujen seikkojen perusteella äänestän ehdotetun asetuksen puolesta.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Äänestin mietinnön puolesta. Matkailu on EU:ssa tärkeä talouden ala, jolla on suuret mahdollisuudet parantaa työllisyyttä ja talouskasvua. Se voi myös toimia merkittävässä roolissa sosiaalis-taloudellisen yhdentymisen alalla maaseutualueilla ja vähemmän kehittyneillä alueilla, kuten alueilla, joilla on pitkät teolliset perinteet. Näitä tilastoja ei käytetä vain matkailuun liittyvien politiikkojen seurantaan, vaan niillä on myös rooli aluepolitiikan ja kestävän kehityksen laajemmassa yhteydessä.

EU:ssa matkailutilastojärjestelmä on organisoitu direktiivillä 95/57/EY matkailualaa koskevien tilastotietojen keräämisestä. Eurostat julkaisee nämä kansallisten tilastoviranomaisten keräämät ja kokoamat tilastot. Uuden toimintakehyksen menestyksekäs täytäntöönpano edellyttää, että poliittiset päätöksentekijät kaikilla hallinnon tasoilla tekevät tietoon perustuvia päätöksiä, joiden taustalla ovat luotettavat ja vertailukelpoiset tilastot.

  Licia Ronzulli (PPE), kirjallinen. – (IT) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska matkailu on EU:ssa tärkeä talouden ala, jolla on suuret mahdollisuudet parantaa työllisyyttä ja talouskasvua. Matkailu toimii ratkaisevassa roolissa sosiaalis-taloudellisen yhdentymisen alalla maaseutualueilla, jotka ovat usein syrjäisiä ja vähemmän kehittyneitä.

Tässä yhteydessä tilastoja ei käytetä vain matkailuun liittyvien politiikkojen seurantaan, vaan niillä on myös rooli aluepolitiikan ja kestävän kehityksen laajemmassa yhteydessä. Asiakirjassa käsitellään myös alan suuria haasteita, joita ovat lisääntyvä maailmanlaajuinen kilpailu, demografinen kehitys, ilmastonmuutos ja ympäristörajoitteet, matkailijavirtojen kausittaisuus sekä uuden tieto- ja viestintäteknologian lisääntyvä käyttö asiakkaiden keskuudessa.

  Oreste Rossi (EFD), kirjallinen. – (IT) Äänestin tätä mietintöä vastaan, koska ehdotetut säännöt edellyttäisivät tietojen keräämistä kuukausittain, jotta voitaisiin mitata kausittaisia vaikutuksia sekä taloudellisia ja yhteiskunnallisia näkökohtia tällä alalla, jolla toimivat yritykset ovat pääosin pieniä ja keskisuuria. Strategian tavoitteena on hankkia perusteellista tietoa matkailun dynamiikasta, ominaispiirteistä ja määristä, mutta mielestäni se vaikuttaa erittäin vaivalloiselta, byrokraattiselta ja kalliilta. Lisäksi komissio pyytää säädösvallan siirtoa itselleen ja siten mahdollisuutta muuttaa ehdotuksen osia. Ehdotetun asetuksen mukaisesti kuukausittain koottavat taulukot ovat monimutkaisia ja edellyttävät suuren tietomäärän keräämistä.

  Vilja Savisaar-Toomast (ALDE), kirjallinen. – (EN) Äänestin tänään keskustelun kohteena olevan Euroopan matkailutilastoja koskevan mietinnön puolesta. Mielestäni mietintö on tärkeä, koska matkailualalla on suuri merkitys Euroopan unionin taloudessa ja se tarjoaa paljon työpaikkoja. Alan 1,8 miljoonaa yritystä työllistää noin 10 miljoonaa ihmistä, mikä vastaa noin 5,2:ta prosenttia kaikista työpaikoista.

Euroopan unioni tukee huomattavasti matkailun kehittämistä eri alueilla matkailun eri muotojen lisäämiseksi. Siksi on välttämätöntä, että meillä on tarkkoja ja asiaankuuluvia tilastoja sekä yksityiseltä että julkiselta sektorilta. Euroopan unionissa vierailee vuosittain yli 370 miljoonaa ulkomaalaista matkailijaa, mikä on yhteensä 40 prosenttia koko maailman matkailijoista. Siksi on entistä tärkeämpää, että meillä on ajankohtaisia ja puolueettomia tilastotietoja. Kiitos.

  Nuno Teixeira (PPE), kirjallinen. – (PT) Matkailu on EU:n kolmanneksi tärkein sosiaalis-taloudellinen toimiala, mikä tarkoittaa, että sen taloudellinen ulottuvuus työpaikkojen tuottajana on jäsenvaltioille ratkaisevan tärkeä. Lisäksi matkailun yksityinen näkökohta parantaa Euroopan unionin kuvaa maailmaa ja edistää unionin kansalaisuutta. Lissabonin sopimuksen tultua voimaan EU on saanut uutta toimivaltaa matkailussa, mikä vahvistetaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 195 artiklassa. Tämän uuden oikeudellisen kehyksen ansiosta EU voi tukea, koordinoida ja täydentää jäsenvaltioiden toimintaa ja vähentää niiden hallinnollista rasitusta. Näistä syistä äänestän mietinnön puolesta, koska olen sitä mieltä, että on erittäin tärkeää tarjota kaikille matkailualan sidosryhmille luotettavia tilastotietoja, jotta ne voivat mukautua Euroopan matkailun kohtaamiin haasteisiin.

Euroopan unionin koordinointi, johon jäsenvaltiot myös osallistuvat, on oleellista, jotta tämä järjestelmä voidaan ottaa käyttöön ja matkailualan kilpailukykyä voidaan arvioida käytännössä. Tämän alan määrien, sen ominaispiirteiden, matkailijoiden profiilien ja alan menojen sekä siitä kansantalouksille koituvien hyötyjen ja/tai ongelmien tuntemuksen pitäisi olla osa tätä laajennettua tutkimusta.

Mietintö: João Ferreira (A7-0017/011)

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestän tämän päätöslauselman puolesta, koska siinä tarkastellaan tärkeitä toimia, jotka koskevat yhteisrahoituksen lisäämistä kansainvälisten suhteiden, hallinnon, tietojen keruun, tieteellisten lausuntojen sekä yhteisen kalastuspolitiikan valvonnan ja täytäntöönpanon alan toimenpiteille. Koska tieteellinen tieto riippuu toiminnan kestävästä kehityksestä, tietojen vertailuun, hallintaan ja käyttöön liittyvän yhteisrahoituksen määrän lisäämisestä tulee voimavara. On myös korostettava vesiviljelyalan kehittämistä kasvua edistävillä toimilla ja sen seurantaa ja valvontaa ympäristön ja terveyden näkökulmasta, millä taataan sen kestävyys. Kun on kyse vesialueiden valvontatoimista, jonka suorittavat jäsenvaltioiden valvontaviranomaiset, ne onnistuvat ainoastaan, jos investoidaan tehokkaampaan ja edullisempaan teknologiaan ja valvontajärjestelmiin. Vesialueiden valvontatoimiin liittyvien toimenpiteiden kohdalla olisi harkittava yhteisrahoituksen määrän lisäämistä keinona lisätä yhdenmukaisuutta sääntöjen kanssa ja saada tätä toteutettua.

  Regina Bastos (PPE), kirjallinen. – (PT) Asetuksessa (EY) N:o 861/2006 vahvistetaan yhteisen kalastuspolitiikan täytäntöönpanoa ja kansainvälisen merioikeuden alaa koskevat yhteisön rahoitustoimenpiteet. Ne ovat tärkeitä EU:n rahoitusvälineitä kalastuspolitiikan alalla. Lainsäädännön useat osa-alueet ovat kehittyneet tämän asetuksen hyväksymisen jälkeen.

Komissio ehdottaa sen tarkistamista, ja tarkoituksena on varmistaa lainsäädäntökehyksen kaikkien osa-alueiden yhdenmukaisuus sekä myös selventää joidenkin rahoitustoimien soveltamisalaa. Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska siinä ehdotetaan tarkistuksia komission ehdotukseen, millä edistetään selkeämpää lainsäädäntöä. Nämä tarkistukset perustuvat kalastusalan viimeaikaiseen kehitykseen ja tulevaisuudennäkymiin, erityisesti mahdollisuuteen lisätä yhteisön yhteisrahoitusta 50 prosentista 60:een. Tämä on myönteistä Portugalin kalastusalan kehitykselle. Vesiviljelyalaan kiinnitetään lisäksi enemmän huomiota, minkä vuoksi voidaan käyttää mahdollisuutta tätä alaa koskevien tietojen keräämiseksi, hallitsemiseksi ja käytöksi sosioekonomisten tietojen lisäksi.

  George Becali (NI), kirjallinen. – (RO) Tuin tätä mietintöä koska yhteisen kalastuspolitiikan täytäntöönpanoa ja kansainvälisen merioikeuden alaa koskevista yhteisön rahoitustoimenpiteistä annettu neuvoston asetus (EY) N:o 861/2006 on merkittävä EU:n kalastuspolitiikan rahoitusväline. Se muodostaa yhdessä Euroopan kalatalousrahaston kanssa yhteisen kalastuspolitiikan kaksi tärkeintä toteuttamisvälinettä. Katson esittelijän tavoin, että yleisesti vallitsee yhä laajempi yhteisymmärrys siitä, että kalavarojen tilan tieteelliseen ja ajantasaiseen tuntemiseen perustuva kalastuksen hallinta on tärkeää. Tämä on edellytys kalastustoiminnan kestävälle kehitykselle. Valvonnan osalta tällä hetkellä ollaan ilman muuta sitä mieltä, että se on tärkeää kalastusalan tulevaisuuden ja kestävyyden takaamiseksi ja sääntelyn noudattamista koskevan kulttuurin kehittämiseksi. Jäsenvaltioilla ja niiden valvontaviranomaisilla on ja pitää jatkossakin olla keskeinen asema valvontatoimien johtamisessa ja täytäntöönpanemisessa aluevesillään. Tämä on sääntöjä noudattavan ja kalavaroja kunnioittavan kalastuksen ehdoton edellytys.

  Vito Bonsignore (PPE), kirjallinen. – (IT) Äänestin tämän mietinnön, jolla tarkistetaan asetusta (EY) N:o 861/2006, puolesta. Neuvosto hyväksyi tämän tärkeän kalastustoiminnan rahoittamista koskevan välineen toukokuussa 2006. Nyt meidän on kuitenkin tarkistettava asetusta, jotta varmistetaan yhdenmukaisuus lainsäädännön kaikkien osa-alueiden välillä. Ajanmukaistaminen merkitsee sellaisen uuden tekniikan käyttöä, jolla voidaan varmistaa parempi palvelu ja jolla vähennetään taloudellisten voimavarojen haaskaamista.

Jotta todellisiin tarpeisiin vastataan paremmin, meidän mielestämme on asianmukaista selkeyttää asetuksen tiettyjä artikloita sekä tiettyjen rahoitettavien toimenpiteiden soveltamisalaa. Lopuksi olen samaa mieltä esittelijän kanssa siitä, että kalavarojen tilan tieteelliseen, tarkkaan ja ajantasaiseen tuntemiseen perustuva kalastuksen hallinta on tärkeää, jotta kalastuksesta tehdään kestävämpää.

  Vasilica Viorica Dăncilă (S&D), kirjallinen. – (RO) Mielestäni vesiviljelyalan merkitys kasvaa tasaisesti. Tämä mietintö on osoitus siitä. Siinä korostetaan "uutta pontta yhteisön vesiviljelyalan kestävää kehittämistä koskevalle strategialle" ja tarjotaan realistisia mahdollisuuksia tämän alan kehitykselle. Asianmukaisesti toteutettu ympäristö- ja terveyskysymysten seuranta ja valvonta edistää siten tämän tärkeän alan kestävyyttä.

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. – (PT) Kannatin äänestyksessä mietintöä yhteisen kalastuspolitiikan täytäntöönpanosta ja kansainvälisen merioikeuden alaa koskevista yhteisön rahoitustoimenpiteistä. Olen kuitenkin pahoillani, että ehdotusta lisätä täydentävien tietojen keruuta, hallintaa ja käyttöä koskevaa rahoitusta 60 prosenttiin tukikelpoisista menoista ei hyväksytty.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Komissio aikoo tarkistaa yhteisen kalastuspolitiikan täytäntöönpanoa ja kansainvälisen merioikeuden alaa koskevista yhteisön rahoitustoimenpiteistä 22. toukokuuta 2006 annettua asetusta (EY) N:o 861/2006. Sen perusteella tarjotaan rahoitusta seuraaville aloille: kansainväliset suhteet, hallinto, tietojen keruu, tieteelliset lausunnot sekä yhteisen kalastuspolitiikan valvonta ja täytäntöönpano. Tämä tarkistus ei aiheuta minkäänlaista perustavanlaatuista muutosta tavoitteelle, rahoitetun toiminnan luonteelle tai rahoitusrakenteelle ja talousarviolle. Esittelijä pitää kuitenkin tärkeänä esittää muutoksia, joiden perusteella lainsäädäntö vastaa paremmin alan viimeaikaisia suuntauksia ja tulevaisuudennäkymiä erityisesti, kun kyseessä on kalavarojen tilan tieteelliseen tuntemiseen perustuva kalastuksen hallinta ja sijoittaminen vesiviljelyyn.

Sen vuoksi tehdään ehdotus lisätä perustietojen keruun, hallinnan ja käytön rahoitusta. Äänestän tämän vuoksi pelkästään kansallisesta näkökulmasta, jotta kotimaani kalastusalaa tuetaan.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Tämä mietintö koskee ehdotusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yhteisen kalastuspolitiikan täytäntöönpanoa ja kansainvälisen merioikeuden alaa koskevista yhteisön rahoitustoimenpiteistä 22 päivänä toukokuuta 2006 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 861/2006 muuttamisesta. Vuodesta 2006 lähtien useat edellä mainitun asetuksen näkökohdat ovat muuttuneet ja vanhentuneet, joten niiden tarkistaminen on perusteltua. Ehdotus perustuu voimassa olevaan asetukseen ja sen tarkoituksena on turvata rannikkoalueilla harjoitettava toiminta rahoittamalla alan uudenaikaistamista, välineistöä ja tietokoneistamista. Äänestän tämän asetusehdotuksen puolesta, koska komission esittämät tarkistukset on otettu huomioon muiden sellaisten toimien ohella, joilla parannetaan huomattavasti aikaisempaa asetusta erityisesti, kun on kyse investointien rahoittamisesta – mikä on tärkeää, jotta meillä on tarkkoja ja ajantasaisia tieteellisiä tietoja, joiden perusteella voimme toteuttaa tilanteen vaatimia toimia – ja yhteisrahoitusosuuden lisäämisestä.

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Arvostamme sitä, että parlamentti hyväksyi tarkistuksia komission asetusehdotukseen, joka sisältyy tähän mietintöön. Näiden tarkistusten perusteella on mahdollista rahoittaa jäsenvaltioita, jotta ne kehittävät kalastusalalla käytettävä monenlaista tekniikkaa sekä välineitä ja ohjelmistoja tai tietoverkkoja, joiden avulla voidaan kerätä, hallinnoida, varmentaa, analysoida ja vaihtaa sekä kehittää näytteenottomenetelmiä sekä vaihtaa kalastukseen liittyviä tietoja. Yksi uusi rahoitusmahdollisuus koskee tutkimuksia kalastustuotteiden tuontia koskevasta riippuvuudesta. Vesiviljelyn alalla on myös mahdollista rahoittaa ympäristötietojen keräämistä, hallinnointia ja käyttöä, edistää ympäristön ja terveyden valvontaa ja alan seurantaa, jotta sen kestävyyttä edistetään.

Pahoittelemme kuitenkin niiden tarkistusten torjumista, joilla pyrittiin lisäämään – vaikkakin vain jonkin verran – yhteisön rahoitusosuuden enimmäismäärää jäsenvaltioihin nähden kalakantoja koskevien tieteellisten tietojen keräämisen, hallinnan ja käytön sekä valvonnan aloilla. Tämä on osoitus EU:n epäjohdonmukaisuudesta. Se on puuttunut jäsenvaltioiden toimivaltaan tällä alalla, mutta se kieltäytyy lisäämästä rahoitusta tähän toimintaan.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Tässä mietinnössä tarkistetaan yhteisen kalastuspolitiikan täytäntöönpanosta ja kansainvälisen merioikeuden alaa koskevista yhteisön rahoitustoimenpiteistä annettua asetusta (EY) N:o 861/2006. Se on merkittävä Euroopan unionin kalastuspolitiikan rahoitusväline. Se muodostaa Euroopan kalatalousrahaston kanssa YKP:n kaksi tärkeintä toteuttamisvälinettä.

Komissio uskoo myös, että joissain tapauksissa kokemus on osoittanut tarpeen varmistaa, että asetuksen säännöksiä mukautetaan hieman, jotta ne vastaavat paremmin tarpeisiin.

Tämän vuoksi tarkistus on rajallinen, ja alkuperäisen asetuksen tavoitteet ja rakenne pidetään pääosin ennallaan. Esittelijä, Portugalin kommunistisen puoleen jäsen Ferreira, on katsonut tarpeelliseksi ehdottaa tiettyjä täydentäviä tarkistuksia. Ne ovat melko konkreettisia, ja niillä voitaisiin edistää tämän lainsäädännön mukauttamista alan viimeaikaisten muutosten ja tulevaisuudennäkymien perusteella.

En kuitenkaan pahoittele, että kaikkia hänen ehdottamiaan tarkistuksia ei hyväksytty, kuten erityisesti mahdollisuutta lisätä yhteisön yhteisrahoituksen osuutta kalavarojen tilaa koskevien perustietojen ja täydentävien tietojen keruun, hallinnan ja käytön rahoituksessa, mihin sisältyy ehdotus lisätä enimmäismäärää 50:stä 60 prosenttiin, ja valvontatoiminnan rahoituksessa.

  Ian Hudghton (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Päätin kannattaa Ferreiran mietintöä. On tärkeää, että merioikeuden täytäntöönpanemiseen on riittävästi varoja, ja tämä on yksi niistä harvoista kalastukseen liittyvistä aloista, joille EU antaa jotain lisäarvoa.

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen. – (LT) Äänestin tämän asiakirjan puolesta, koska nykyään vallitsee yleisesti yhä laajempi yhteisymmärrys siitä, että kalavarojen tilan tieteelliseen, tarkkaan ja ajantasaiseen tuntemiseen perustuva kalastuksen hallinta on tärkeää. Tämä on ehdoton edellytys kalastustoiminnan kestävälle kehitykselle. Tämän takia minusta olisi perusteltua antaa mahdollisuus nostaa kaavailtua yhteisrahoituksen määrää perustietojen keruun, hallinnan ja käytön alalla, ja sen enimmäismääräksi on ehdotettu 75 prosenttia. Vesiviljelyalan kasvaneen merkityksen – muistettakoon äskettäin laadittu, käsitelty ja hyväksytty mietintö "uutta pontta yhteisön vesiviljelyalan kestävää kehittämistä koskevalle strategialle" – ja realististen kasvunäkemyksien vuoksi asianmukaisten keräämis-, hallinta- ja käyttötoimien olisi koskettava ympäristötietoja ja sosioekonomisia tietoja. Näin saataisiin toteutettua ympäristö- ja terveyskysymysten seurantaa ja valvontaa. Tällä myötävaikutettaisiin alan kestävyyteen. Tällä hetkellä kalastusalan kestävyys on erityisen tärkeää. Jäsenvaltioilla ja niiden valvontaviranomaisilla on ja pitää jatkossakin olla keskeinen asema valvontatoimien tarkkailemisessa aluevesillään: tämä on sääntöjä noudattavan ja kalavaroja kunnioittavan kalastuksen ehdoton edellytys. Jotta tätä työtä voitaisiin tehokkaasti toteuttaa, jäsenvaltioiden pitää hankkia saatavilla olevaa tekniikkaa, tai niiden on voitava kehittää tai uudenaikaistaa sitä. Tämä investointi voi olla edellytys tehokkaammille ja käyttökustannuksiltaan edullisemmille valvontajärjestelmille.

  Elisabeth Köstinger (PPE), kirjallinen. – (DE) Tämä asetus on tärkeä väline yhteisen kalastuspolitiikan toteuttamiseksi. Valvontatoimilla on yhä tärkeämpi tehtävä kestävyyden ja kalastusalan olemassaolon jatkumisen tukena. On tärkeää, että jäsenvaltiot ja niiden valvontaviranomaiset soveltavat valvontatoimia aluevesillään sen varmistamiseksi, että meillä on sääntöjä noudattava ja kalavaroja kunnioittava kalastus. Lisäksi vesiviljelyalan merkitys kasvaa, mikä oikeuttaa ottamaan käyttöön vaihtoehtoja ympäristö- ja sosioekonomisten tietojen keräämiseksi, hallitsemiseksi ja käyttämiseksi. Pidän myönteisenä asetuksen tarkistamista, koska sillä varmistetaan, että nämä toimenpiteet toteutetaan.

  Giovanni La Via (PPE), kirjallinen. – (IT) Yhteisen kalastuspolitiikan täytäntöönpanoa ja kansainvälisen merioikeuden alaa koskevista yhteisön rahoitustoimenpiteistä annettu neuvoston asetus (EY) N:o 861/2006 on merkittävä EU:n kalastuspolitiikan rahoitusväline. Äänestin ehdotuksen puolesta, koska katson, että meidän on tarkistettava asetuksen nykyistä versiota, jotta sen säännökset ovat yhdenmukaisia Lissabonin sopimuksen kanssa. Uudelleentarkastelun ansiosta olemme voineet parantaa tekstiä, joten olemme voineet vastata asianmukaisesti ja tehokkaasti alan tarpeisiin. Vesiviljelyn kasvava merkitys oikeuttaa ottamaan käyttöön säännöksiä ympäristötietojen sekä sosioekonomisten ja terveyteen liittyvien tietojen keräämisestä, hallinnasta ja käytöstä, jotta alan kestävyyttä edistetään. Valtioille annetaan keskeinen rooli. Niiden on varmistettava, että sääntöjä noudatetaan, valvottava vesialueiden käyttöä ja hyödynnettävä tässä uutta teknologiaa tieteellisen kehityksen perusteella.

  David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Äänestin tämän mietinnön puolesta. Tähän lainsäädäntöön tehtyjen tarkistusten pitäisi edistää yhteisen kalastuspolitiikan alueellistamista, mitä pidän myönteisenä.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Voimassa oleva yhteisen kalastuspolitiikan täytäntöönpanoa ja kansainvälisen merioikeuden alaa koskevista yhteisön rahoitustoimenpiteistä annettu neuvoston asetus (EY) N:o 861/2006 on merkittävä EU:n kalastuspolitiikan rahoitusväline. Se muodostaa Euroopan kalatalousrahaston kanssa YKP:n kaksi tärkeintä toteuttamisvälinettä. Tässä asetuksessa säädetään rahoituksesta seuraaville aloille: kansainväliset suhteet, hallinto, tietojen keruu, tieteelliset lausunnot sekä yhteisen kalastuspolitiikan valvonta ja täytäntöönpano. Olen kuitenkin pahoillani, että ehdotusta lisätä erityisesti kalastustoiminnan seurantaan ja tietojen keräämistä, hallintaa ja käyttöä koskeviin toimiin myönnettävää mahdollista rahoitusta 60 prosenttiin tukikelpoisista menoista ei hyväksytty, koska tämä lisäys olisi ollut hyödyllinen kotimaani kalastusalalle.

  Alexander Mirsky (S&D), kirjallinen. – (EN) Asetuksen (EY) N:o 861/2006 tarkistamisella luodaan toinen yhteisen kalastuspolitiikan pääasiallinen rahoitusväline Euroopan kalatalousrahaston jälkeen. Niin sanotusta "toisesta välineestä" tarjotaan rahoitusta tietojen keruuseen ja valvontatoimiin, tieteellisiin lausuntoihin sekä yhteisen kalastuspolitiikan valvontajärjestelmiin ja täytäntöönpanoon. On myös selkeytettävä eräiden rahoitettavien toimenpiteiden soveltamisalaa ja parannettava joidenkin artikloiden sanamuotoa. Lisäksi kokemus on joissakin tapauksissa osoittanut, että asetuksen säännöksiä on hieman muutettava, jotta ne vastaisivat paremmin todellisiin tarpeisiin. Asetukseen (EY) N:o 861/2006 tehtävien tarkistusten ansiosta pitäisi olla mahdollista, että selkeästi määritellyn yhteisen rahoituksen yhteisrahoitusosuuden määrää voitaisiin nostaa myös merioikeuden alalla.

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. – (IT) Unionin taloudellinen toiminta EU:n yhteisen kalastuspolitiikan ja merioikeuden toteuttamisessa antaa meille taloudelliset keinot toteuttaa yhteistä kalastuspolitiikkaa rahoituksella, jota suunnataan merioikeutta koskevaa kehittämistä ja koordinointia tarvitseville aloille. Äänestin tästä syystä Ferreiran mietinnön puolesta. Tämän asetuksen tarkistamisen ansiosta voidaan toteuttaa yhteistä politiikkaa ja käyttää varoja tietojen keräämiseen, kansainvälisiin suhteisiin ja kalastusalaa koskevia tieteellisiä ja teknisiä aloja varten.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Äänestin tämän mietinnön puolesta. Yhteisen kalastuspolitiikan täytäntöönpanoa ja kansainvälisen merioikeuden alaa koskevista yhteisön rahoitustoimenpiteistä annettu neuvoston asetus (EY) N:o 861/2006 on merkittävä EU:n kalastuspolitiikan rahoitusväline. Se muodostaa yhdessä Euroopan kalatalousrahaston kanssa yhteisen kalastuspolitiikan kaksi tärkeintä toteuttamisvälinettä. Tässä asetuksessa säädetään rahoituksesta seuraaville aloille: kansainväliset suhteet, hallinto, tietojen keruu, tieteelliset lausunnot sekä yhteisen kalastuspolitiikan valvonta ja täytäntöönpano. Tämän asetuksen soveltamista täydennetään kullakin toiminta-alalla muilla asetuksilla tai päätöksillä. Useat asianomaisen lainsäädännön osatekijät ovat kehittyneet asetuksen (EY) N:o 861/2006 hyväksymisen jälkeen, ja asetusta olisi muutettava lainsäädäntökehyksen kaikkien osatekijöiden välisen johdonmukaisuuden varmistamiseksi. Komissio ehdottaa myös, että eräiden rahoitettavien toimenpiteiden soveltamisalaa selkeytettäisiin ja joidenkin artikloiden sanamuotoa parannettaisiin. Komissio katsoo, että kokemus on joissakin tapauksissa osoittanut, että asetuksen säännöksiä on hieman muutettava, jotta ne vastaisivat paremmin todellisia tarpeita.

  Licia Ronzulli (PPE), kirjallinen. – (IT) Yhteisen kalastuspolitiikan täytäntöönpanoa ja kansainvälisen merioikeuden alaa koskevista yhteisön rahoitustoimenpiteistä annettu neuvoston asetus (EY) N:o 861/2006 on merkittävä EU:n kalastuspolitiikan rahoitusväline.

Tämä asiakirja on myös yksi kahdesta pääasiallisesta välineestä, jota käytetään yhteisen kalastuspolitiikan toteuttamiseksi. Siinä säädetään rahoituksesta seuraaville aloille: kansainväliset suhteet, hallinto, tietojen keruu, tieteelliset lausunnot sekä yhteisen kalastuspolitiikan valvonta ja täytäntöönpano.

Tänään hyväksytyssä päätöslauselmassa tunnustetaan, että ajantasaiseen ja tarkkaan tieteelliseen tuntemiseen perustuva kalastuksen hallinta on tärkeää. Asiakirjassa tunnustetaan vesiviljelyn kasvava merkitys. Kyseessä on toiminta, joka tarjoaa toteuttamiskelpoisia kehitysnäkymiä tälle ja sen liitännäisaloille. Tämä oikeuttaa ottamaan mahdollisesti käyttöön suuntaviivoja ympäristötietojen ja sosioekonomisten tietojen keräämisestä, hallinnasta ja käytöstä, jolloin voidaan helpottaa alan ympäristö- ja terveyskysymysten valvontaa ja näin myötävaikuttaa sen kestävyyteen.

  Nuno Teixeira (PPE), kirjallinen. – (PT) Tänään äänestetyssä asiakirjassa pyritään mukauttamaan rahoitustoimia sellaisen kalastuspolitiikan toteuttamiseksi, jolla vastataan lainsäädännön kehitykseen, tämänhetkisiä tarpeita koskeviin muutoksiin ja toteutettavia toimia koskeviin lainsäädännöllisiin selvennyksiin, ja erityisesti niihin, jotka sisältyvät päätökseen N:o 2000/439/EY ja joita ei ole vielä sisällytetty asetukseen N:o 861/2006. Kun kyseessä on tietojen kerääminen, parlamentin ehdotuksen mukaan on välttämätöntä laajentaa täytäntöönpanon laajuutta, jotta siihen sisällytetään niiden hallinta ja niiden käyttöä koskevat ehdot. On myös tärkeää helpottaa julkisen alan sopimusten tekoa kansainvälisten elinten kanssa ja säätää yksityiskohtaisten tietojen hallussapitoa koskevasta velvollisuudesta yhteisten hankkeiden toteuttamiseksi.

Olisi toivottavaa, että erityisesti kalastustoiminnan seurantaan ja tietojen keräämistä, hallintaa ja käyttöä koskeviin toimiin myönnettävää mahdollista rahoitusta lisätään 60 prosenttiin tukikelpoisista menoista. Myös vesiviljely on tärkeää, ja sitä koskevissa tiedoissa olisi korostettava sosioekonomisia ja ympäristöä koskevia näkökohtia. Lisäksi on yhä tärkeämpää hyödyntää uutta tekniikkaa, mikä vaatii olemassa olevan tekniikan jatkuvaa mukauttamista ja nykyaikaistamista.

  Marie-Christine Vergiat (GUE/NGL), kirjallinen. – (FR) Haluaisin kiittää Euroopan yhtyneen vasemmiston konfederaatioryhmän / Pohjoismaiden vihreän vasemmiston kollegaani Ferreiraa mietinnöstään, jonka Euroopan parlamentin suuri enemmistö hyväksyi tänään.

Tässä mietinnössä vahvistetaan, että ajantasaiseen ja tarkkaan kalavarojen tieteelliseen tuntemiseen perustuva kalastuksen hallinta on tärkeää. Tämä on ehdoton edellytys kalastustoiminnan kestävälle kehitykselle. Eräitä Ferreiran tarkistuksista, kuten niitä, joilla yhteisrahoituksen osuutta lisättiin (50 prosentista 60 prosenttiin) kalakantoja koskevien tietojen keräämisen, hallinnan ja käytön alalla, ei valitettavasti hyväksytty.

Tämä mietintö osoittaa kuitenkin, miten GUE/NGL-ryhmä voi myötävaikuttaa Euroopan parlamentin keskusteluun, ja tiedän, että voimme luottaa João Ferreiraan, jotta jatketaan kestävää kalastusta koskevia ponnisteluja ja annetaan etusija pienimuotoisen kalastuksen harjoittajille alan teollisuusryhmiin nähden.

  Iva Zanicchi (PPE), kirjallinen. – (IT) Äänestin João Ferreiran mietinnön puolesta, jotta kalastusta koskevien rahoitusvälineiden hallintaa parannetaan. Niillä säännellään erilaisten toimien, joihin sisältyy kalastuksen valvonta, rahoitusta. Pidän sen vuoksi neuvoston ja Euroopan parlamentin yleistä yhteisymmärrystä sanamuodosta hyvänä kompromissina yhteisen kalastuspolitiikan ja merioikeuden kannalta.

Mietintö: Estelle Grelier (A7-0024/2011)

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestän tämän mietinnön puolesta. Minun mielestäni tämän mietinnön päämäärä on tärkeä, koska sillä pyritään laajentamaan siirtymätoimenpiteitä 18 kuukaudella 1. tammikuuta 2013 saakka, jotta voidaan luoda uusi teknisten toimenpiteiden paketti osana yhteisen kalastuspolitiikan jatkoa koskevia toimia.

  Regina Bastos (PPE), kirjallinen. – (PT) Koska kalavarojen säilyttämistä koskevaa unionin lainsäädäntöä yksinkertaistavasta ja selkeyttävästä asetusluonnoksesta ei päästy sopuun vuonna 2008, hyväksyttiin asetus siirtymätoimenpiteistä ajanjaksolle 1. tammikuuta 2010–30. kesäkuuta 2011.

Tässä mietinnössä, jolle annan tukeni, pyritään pidentämään tätä siirtymäkautta tammikuuhun 2013 saakka, jotta voidaan laatia uusi teknisten toimenpiteiden kokonaisuus osana yhteisen kalastuspolitiikan käynnissä olevaa uudistusta. Siinä kehotetaan komissiota tekemään voimassaolevaa lainsäädäntöä koskevia aloitteita tällä uudella siirtymäkaudella ja esittämään muiden osapuolten kanssa arvion, millaisia vaikutuksia tällä hetkellä voimassa olevilla toimenpiteillä on niitä soveltaviin aluksiin ja ekosysteemeihin. Tämän arvion tuloksia olisi tarkasteltava, kun laaditaan uusi asetusluonnos. Yhtä tärkeää on, että komission tulevassa ehdotuksessa teknisistä toimista vahvistetaan selvästi neuvoston ja parlamentin toimivalta tavanomaisen lainsäätämisjärjestyksen mukaisesti.

  Slavi Binev (NI), kirjallinen. – (BG) Äänestin ehdotuksen puolesta, koska kalavarojen säilyttämistä koskevan sopimuksen puuttuminen voi aiheuttaa ei-toivottuja seurauksia. Ehdotus pidentää neuvoston teknisistä siirtymätoimenpiteistä vuonna 2009 antaman asetuksen voimassaoloaikaa 18 kuukaudella, eli 31. joulukuuta 2012 saakka, antaa komissiolle mahdollisuuden laatia uusi toimenpidekokonaisuus, josta tulee osa yhteisen kalastuspolitiikan uudistusta. Tarkistukset ovat mielestäni hyväksyttäviä, koska yhteisen kalastuspolitiikan on suojeltava kalavaroja ja sen on hyödytettävä tavallisia kansalaisia, tässä tapauksissa pienimuotoista kalastusta harjoittavia Irlannin kalastajia. Juuri tästä syystä uskon, että on löydettävä tasapaino pyyntirajoituksien, teknisten toimien ja kalastajien tarpeiden välillä.