Sanatarkat istuntoselostukset

Maanantai 9. toukokuuta 2011 - Strasbourg

20. Vapaakauppasopimus Intian kanssa (keskustelu)

  Puhemies. – (EL) Esityslistalla on seuraavana Vital Moreiran kansainvälisen kaupan valiokunnan puolesta komissiolle esittämä suullinen kysymys Euroopan unionin ja Intian vapaakauppasopimusta koskevien neuvottelujen tilanteesta (O-000059/2011 - B7-0214/2011).

  Vital Moreira, laatija. – (PT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kuulijat, toivon, että en käytä viiden minuutin aikaani kokonaan. Aihe on yksinkertainen. Tämän aloitteen on esittänyt kansainvälisen kaupan valiokunta, jonka puheenjohtaja olen. Esitänkin puheenjohtajan ominaisuudessa tämän kysymyksen, josta poliittiset ryhmät ovat päässeet yksimielisyyteen. Olen tyytyväinen saadessani esittää tämän kysymyksen, jonka valiokuntani poliittisten ryhmien koordinaattorit ovat hyväksyneet ja jolla pyydetään Euroopan komissiolta vastausta useisiin huolenaiheisiin, jotka liittyvät vuodesta 2007 käynnissä olleiden EU:n ja Intian vapaakauppasopimusta koskevien neuvottelujen tilanteeseen.

Tämän aloitteen merkitystä ei tarvinne korostaa. Itse asiassa yksi Lissabonin sopimuksen suurista uudistuksista oli, että Euroopan parlamentti sai oikeuden antaa lopullisen hyväksynnän muun muassa kansainvälistä kauppaa koskeville sopimuksille niistä käytyjen neuvottelujen jälkeen ja sen lisäksi oikeuden saada heti alusta lähtien tietoja kaikista neuvotteluvaiheista.

Se tarkoittaa, että parlamentilla on oikeus ja velvollisuus seurata neuvotteluja – tässä tapauksessa kauppaneuvotteluja – ja pysyäkseen neuvottelujen edetessä ajan tasalla puuttua niihin poliittisesti käytettävissään olevin parlamentaarisin keinoin, joita ovat esimerkiksi kuulemiset, päätöslauselmat ja suulliset kysymykset.

Tästä syystä kansainvälisen kaupan valiokunta luottaa komissiolta kuulemaansa, koska olemme saaneet siltä paljon tietoja tästä aiheesta. Silti komission pitäisi mielestäni vastata joihinkin kysymyksiin julkisesti. Suullinen kysymys koostuu seitsemästä kysymyksestä, jotka koskevat edistymistä tietyissä arkaluonteisissa asioissa, kuten julkisissa hankinnoissa, neuvotteluja geneeristen lääkkeiden teollis- ja tekijänoikeusasioista, komission Eurooppa-neuvostolle esittämää hakemusta valtuutuksesta käydä ulkomaisia sijoitusneuvotteluja ja neuvotteluissa mukana olleita kulttuuriin ja kulttuuripalveluihin liittyviä aiheita sekä sitä, onko Intian kanssa tehtävän vapaakauppasopimuksen vaikutuksista Euroopan tärkeimpiin teollisuudenaloihin tehty erityistä arviointia, ja lopuksi sitä, takaako komissio meille, että se ottaa parlamentin näkemykset tästä asiasta asianmukaisesti huomioon.

Kyselyt ovat saatavana kirjallisina, ne ovat käsiteltäväksi jättämässämme asiakirjassa ja ne ovat mielestäni riittävän selviä, jotta voimme edetä tässä asiassa, joka koskee julkista tiedottamista näistä tärkeistä Euroopan unionin ja yhden suuren kauppakumppanimme välisistä kauppaneuvotteluista.

  Karel De Gucht, komission jäsen. – (EN) Arvoisa puhemies, haluan kiittää Vital Moreiraa ja kansainvälisen kaupan valiokuntaa siitä että sain tilaisuuden puhua täysistunnossa näistä tärkeistä neuvotteluissa.

On sanomattakin selvää, että sopimuksen tekeminen Intian kanssa tässä vaiheessa ei ole vain taloudellisesti erittäin arvokasta vaan myös strategisesti hyvin tärkeää. Intia on vasta kehityksen alussa ja siksi yksi tämän vuosisadan tärkeistä talouden toimijoista. Kunnianhimoinen ja tasapainoinen sopimus Intian kanssa veisi suhteemme uudelle tasolle ja muodostaisi tulevaisuudessa taloussuhteillemme vakaan, ennustettavan kehyksen.

Siksi me teemme lujasti töitä neuvottelujen saattamiseksi päätökseen, ja nyt meillä on todella tilaisuus tehdä se. Intia on selvästi kiinnostunut asiasta politiikan korkeimmalla tasolla. Intian ja EU:n huippukokouksessa joulukuussa kumpikin osapuoli ilmaisi olevansa vahvasti sitoutunut neuvottelujen päättämiseen mahdollisimman pian.

Olemme edistyneet useissa asioissa. Etenemme tullitarjouksissa ja valmistelemme palveluja koskevien tarjouksien vaihtamista. Me neuvottelemme nyt tiiviisti hankinnoista, ja tämä on ensimmäinen kerta, kun Intia on neuvotellut merkittävän hankintoja koskevan luvun, johon sisältyy erityisiä sääntöjä ja markkinoille pääsyä koskevia sitoumuksia.

Tämän todettuani en halua peitellä sitä tosiasiaa, että jäljellä on vielä joitakin hankalia kysymyksiä, joita koskevat neuvottelut tulevat olemaan vaikeita. Viimeiset metrit ovat vaikeimmat, kuten kaikissa neuvotteluissa. Ensinnäkin jäljellä ovat tullineuvottelut, joissa olemme viime kuukausina edenneet hyvin ja nopeasti, ja olen vakuuttunut siitä, että Intia parantaa tarjoustaan huomattavasti. Erityisen vaikeaa on kuitenkin vielä muutamalla alalla, erityisesti auto-, viini- ja alkoholialalla.

Käymme myös hyvin tiiviitä keskusteluja palveluista ja mahdollisen paketin muodot ovat selkiytymässä, mutta jotkin tärkeimmistä etunäkökohdistamme koskevat aloja, joilla Intiassa uudistetaan parhaillaan lainsäädäntöä tai sitä suunnitellaan. Tämä koskee lähinnä vakuutus-, posti-, rahoitus-, vähittäiskauppa-, oikeus- ja kirjanpitopalveluja. Sen vuoksi neuvottelut ovat hyvin haastavia. Jäljellä on vielä kestävä kehitys, joka on tietysti meille hyvin tärkeä mutta Intialle hyvin arka aihe. Olemme täysin tietoisia Euroopan parlamentin näkemyksistä tässä asiassa ja otamme ne huomioon.

Meidän on kuitenkin oltava realistisia. Meidän on ymmärrettävä, mikä on loppujen lopuksi mahdollista Intian kaltaisen kumppanin kanssa. Meidän on löydettävä ratkaisu, joka täyttää odotuksemme mutta jossa otetaan myös huomioon Intian erityistilanne. Sopimusten oleellisena osana tulee siis kyllä olemaan kestävää kehitystä koskeva luku, jossa tunnustetaan asiaankuuluvien kansainvälisten normien merkitys ja joka perustuu yhteistyöhön, mutta meidän täytyy myös ymmärtää, että Intia ei hyväksy kestävää kehitystä koskevaa lukua, joka mahdollistaisi sosiaalisiin tai ympäristökysymyksiin liittyvien kaupan rajoitusten asettamisen. Se ei myöskään olisi sen mallin mukaista, jota puollamme yleensä kauppasopimuksissamme. Emme tavoittele rangaistuksia vaan yhteistyötä tällä alueella.

Toinen näissä neuvotteluissa arkaluonteiseksi osoittautunut ja jonkin verran huolestusta herättävä asia on lääkkeiden saatavuus ja tämän vapaakauppasopimuksen mahdolliset vaikutukset lääkkeiden saatavuuteen kehitysmaissa. Haluan kuitenkin rauhoitella teitä näiden ratkaisevien kohtien suhteen. Me olemme täysin tietoisia siitä, mikä on Intian erityinen asema edullisten lääkkeiden saatavuuden suhteen kehitysmaissa. Siksi tämä vapaakauppasopimus – olkoonpa kyse sen teollis- ja tekijänoikeuksia koskevasta luvusta, investointeja koskevasta luvusta tai mistä tahansa muusta luvusta – ei heikennä Intian valmiuksia tukea, tuottaa tai viedä geneerisiä lääkkeitä myös pakkolisenssien avulla. Me itse olemme jopa ehdottaneet tämä toteuttamista hyvin selvin sanoin, mutta samanaikaisesti on muistettava teollis- ja tekijänoikeuksien mahdollinen vankka kehys Intiassa, mikä voi varmasti edistää innovaatioita ja tutkimusta kuten myös uusien lääkkeiden kehittämistä. Siksi neuvottelu teollis- ja tekijänoikeuksia koskevasta luvusta Intian kanssa on edelleen tärkeä tavoite näissä neuvotteluissa.

Haluan myös tehdä hyvin selväksi lääkevalmisteiden tietosuojaa ja yksinoikeutta tietoihin koskevan kysymyksen. Tällä sopimuksella me pyydämme, että jos ja kun Intia päättää ottaa käyttöön yksinoikeutta tietoihin koskevan järjestelmän, sitä sovelletaan syrjimättömästi niin, että myös eurooppalaiset tuottajat hyötyvät siitä, ja me luonnollisesti uskomme edelleen, että lääkkeiden saatavuus ja testitulosten suojelu eivät sulje toisiaan pois. Kaikkien asianomaisten sidosryhmien vuoropuhelun jatkaminen auttaisi luomaan yhteisymmärrystä asiassa.

Teollis- ja tekijänoikeuksia koskevassa luvussa myös maantieteelliset merkinnät ovat EU:n kannalta erittäin kiinnostava alue. Niitä koskevissa neuvotteluissa on tärkeää saavuttaa poliittinen tulos, jotta EU:n tärkeimpiä maantieteellisiä merkintöjä voitaisiin suojella. Toistaiseksi neuvottelut ovat olleet vaikeita. Silti komissio pyrkii edelleen saavuttamaan tyydyttävän tuloksen.

Kuten tiedätte, komissio on myös ehdottanut neuvostolle lisäneuvotteluohjeita, jotta myös sijoitusten suojasta voitaisiin neuvotella. Nämä neuvotteluohjeiden luonnokset on jaettu parlamentille, ja niitä koskevat asianmukaiset salassapitovaatimukset. Neuvosto tutkii näitä ohjeita parhaillaan, ja me odotamme kuulevamme parlamentin näkemyksen niistä. Se, milloin ja miten tästä luvusta voidaan neuvotella, riippuu viime kädessä siitä, milloin neuvosto onnistuu sopimaan näistä lisäneuvotteluohjeista.

Päätän puheenvuoroni toistamalla, että nämä neuvottelut ovat hyvin tärkeät eikä meidän mielestäni pitäisi päästää tätä tilaisuutta käsistämme. Meidän ei tietystikään pidä tehdä sopimusta hinnalla millä hyvänsä vaan ainoastaan silloin, jos sen sisältö on hyvä. Jos se ei tyydytä meitä, meidän on yksinkertaisesti sanottava ei. Jotkin vaatimuksistamme, kuten autojemme tai viiniemme ja alkoholimme pääsy markkinoille tai tiettyjen palvelualojen avaaminen, ovat Intian kannalta vaikeita täyttää. Odotan innolla tiiviimpiä keskusteluja aiheesta Euroopan parlamentin kanssa, kun siirrymme vaiheeseen, joka on toivottavasti viimeinen.

Mielestäni nyt käytävä keskustelu on hyödyllinen tilaisuus tälle parlamentille esittää näkemyksiään neuvotteluista. Näkemyksistä otetaan huomioon niin suuri osa kuin mahdollista ottaen huomioon näiden nimenomaisten neuvottelujen realiteetit ja erityispiirteet. Tässä mielessä me odotamme innolla Intian vapaakauppasopimusta koskevaa päätöslauselmaa, jonka aiotte hyväksyä ja joka on mielestäni hyvin ajankohtainen.

  Daniel Caspary, PPE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät kuulijat, haluaisin todeta Intian tapauksesta, että olen täysin samaa mieltä komission kanssa siitä, että meidän on hyvä käydä tämän maan kanssa keskusteluja kauppasopimuksesta. Yksistään strategiset syyt – mainitsitte niistä joitakin – puhuvat puolestaan. Varsinkin se, että me emme valitettavasti edisty asiassa WTO:n puitteissa, puhuu vielä enemmän tämän Intian kanssa tehtävän vapaakauppasopimuksen puolesta.

Minua kuitenkin huolestuttaa yhä se, saammeko me todella yrityksillemme pääsyn Intian markkinoille. Soveltuuko tämä vapaakauppasopimus tosiasiassa perimmiltään vain nykyiseen maailmaan ja taloudellisen vallan jakautumiseen Euroopan ja Intian välillä vai onko se tarkoituksenmukainen vielä kymmenen tai viidentoista vuoden kuluttua?

Tässä mielessä olen yhä huolestuneempi poikkeuksista. Ymmärrän täysin, miksi Intia vaatii neuvotteluissa nyt tiettyjä poikkeuksia tietyille aloille. Sillä kehitystasolla, jolla Intia nyt on, maa tarvitsee poikkeuksia. Sen me Euroopassa ymmärrämme varmasti oikein hyvin.

Toivoisin kuitenkin erityisesti, että kaikkien poikkeusten voimassaolo päättyisi jonain tiettynä päivänä. Toivoisin, että poikkeuksia myönnettäisiin tietyksi määräajaksi tai tietyin ehdoin riippumatta siitä, miten ne määritetään – komissio voisi ehkä vielä pohtia, mitä ehdotuksia se aikoo tehdä lähentyäkseen jonkin verran Intian vaatimuksia. Siksi haluaisin hyvin kaikille poikkeuksille selvät rajat joko määräaikoina tai ehtoina. Sen me olemme vähintään velkaa yrityksillemme ja siten myös työntekijöillemme.

Olisin hyvin kiitollinen, jos te voisitte kertoa meille, miten paljon tällaisia poikkeuksia on neuvotteluissa mukana ja mitkä ovat niiden mahdolliset rajoitukset.

Toinen tärkeä aihe, jonka mainitsitte ja josta olen samaa mieltä, ovat teollis- ja tekijänoikeudet. Meidän on ehdottomasti saatava varsinkin maantieteellisten merkintöjen suhteen neuvottelutulos, joka hyödyttää maanviljelijöitämme ja muita osapuolia, joihin se vaikuttaa täällä. Meidän on myös autettava lääkevalmistajiamme, mutta uskon meidän kaikkien olevan samaa mieltä siitä, että sitä ei pidä tehdä niiden kustannuksella, jotka ovat riippuvaisia halpojen lääkkeiden saannista.

  Harlem Désir, S&D-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kuulijat, EU:n ja Intian vapaakauppasopimusta koskevat neuvottelut ovat kunnianhimoisia, ne koskevat useita talouden aloja, mutta ne aiheuttavat myös huolta Euroopassa ja Intiassa, minkä näin viime kuussa pidetyssä Intian parlamentin kahden kamarin kauppavaliokunnan ja Euroopan parlamentin suhteista Intiaan vastaavan valtuuskunnan kokouksessa.

Intia kukoistaa ja on strateginen kumppanimme, kuten te olette meille muistuttaneet. Jokainen ymmärtää meidän välisemme kaupan kehittämisen merkityksen. Emme kuitenkaan aloita tyhjästä, koska unioni on jo Intian tärkein kauppakumppani ja suurin Intiaan kohdistuvien investointien tekijä ja Intia on myös yleisen tullietuusjärjestelmän suurin edunsaaja.

Siksi meidän täytyy olla varuillamme kaikkien uusien vaikutusten suhteen, joita uudella ja laaja-alaisemmalla kauppasopimuksella voi olla Intian talouden herkkiin aloihin. Ajattelen esimerkiksi maataloutta – intialaiset kollegamme puhuivat siitä meille – ja Euroopan kehittyvien maiden kilpailulle erityisen alttiina oleviin aloihin kohdistuvia seurauksia ja ajattelen autoteollisuutta. Tällainen sopimus edistäisi yhteiskuntiemme ja työllisyyden kehitystä eikä aiheuttaisi hallitsematonta vapauttamista, jolla olisi tuhoisia vaikutuksia.

Siksi ryhmäni haluaa korostaa useita seikkoja näissä neuvotteluissa, joiden pitäisi johtaa sopimukseen, joka auttaa saavuttamaan kestävän kehityksen ja köyhyyden poistamisen tavoitteet ja johon pitäisi myös liittyä selviä ja varmistettavissa olevia sitoumuksia luonnollisesti yhteistyön pohjalta mutta yhdistettynä vakavasti otettaviin sosiaalisiin ja ympäristöön liittyviin sitoumuksiin.

Haluan korostaa erityisesti muutamaa seikkaa. Ensimmäinen koskee jo aiemmin mainitsemaani maataloutta: kehotamme komissiota varmistamaan, että mikään sopimuksen määräyksistä ei uhkaa Intian pienviljelyä olipa kyse maataloustuotteiden kaupan vapauttamisesta tai teollis- ja tekijänoikeuksista. Tällä tarkoitan esimerkiksi siemeniä koskevia määräyksiä.

Toinen koskee geneerisiä lääkkeitä: Intia on kehitysmaiden suurin geneeristen lääkkeiden tuottaja. Kehotamme komissiota lopettamaan tietojen yksinoikeutta koskevan vaatimuksen esittämisen, koska kaikkien kansalaisjärjestöjen mukaan se todennäköisesti haittaa näiden lääkkeiden jakelua.

Kolmas koskee palveluita: me vaadimme tällä alueella ensinnäkin julkisten palvelujen jättämistä vapautettavien alojen ulkopuolelle ja toiseksi tasa-arvoisen kohtelun periaatteen takaamista koskien toimitusmuotoa 4 – toisin sanoen kaikenlaisen sosiaalisen polkumyynnin kieltämistä.

Lopuksi – kiitos teille, arvoisa puhemies – katsomme, että kestävää kehitystä koskevassa luvussa on oltava sosiaalisten ja ympäristönormien, erityisesti ILO:n sosiaalisten normien kunnioittamiseen liittyviä sitovia sitoumuksia.

  Niccolò Rinaldi, ALDE-ryhmän puolesta. – (IT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kuulijat, nämä neuvottelut ovat hieman kuin nelikätinen Shiva-jumala, koska näin monimutkaisen sopimuksen tekeminen on vaativaa.

Selitän nyt Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmän kantaa. Ensinnäkin: lääkkeiden saatavuus. Olen tyytyväinen komission jäsenen lausuntoon ja vahvistan samalla, että vastustan kaikkia yrityksiä toteuttaa protektionistisia toimenpiteitä alalla, jolla Euroopan unioni itse asiassa aiemmin esti edullisten lääkkeiden saannin. Väärennösasian hyväksikäyttö puhtaasti protektionistisiin tarkoituksiin on todella alhaista. Sopimuksen pitäisi sen sijaan tarjota Intian ja Euroopan unionin lääketeollisuudelle mahdollisuus tehdä yhteistyötä keskenään.

Toiseksi: teollisuudenalat. Pyydämme Intiaa sallimaan sen, että sopimukseen sisällytetään sellaiset arat alat kuin auto- ja alkoholiala, joilla vientiämme verotetaan tällä hetkellä ankarasti.

Kolmanneksi: maatalous. Me puolestamme ilmoitamme olevamme halukkaita keskustelemaan maataloustuotteista ja avaamaan markkinamme mutta muutamalla ehdolla: meidän on tietysti kieltäydyttävä GMO:ista ja tehtävä kaikkemme maantieteellisten merkintöjen suojelemiseksi. Viimeksi mainitusta haluaisin muistuttaa, että maantieteelliset merkinnät eivät ole pelkästään kauppapoliittinen asia vaan ne ovat myös osa Euroopan unionin identiteettiä. Siksi me toivomme, että pyritään kaikin mahdollisin tavoin yksinkertaistamaan Intian byrokraattisen järjestelmän rekisteröintimenettelyjä, jotka ovat hyvin työläitä, ehkäpä vielä työläämpiä kuin Euroopan unionin menettelyt, mikä sanookin jo kaiken.

Mitä tulee julkisiin hankintoihin, onnittelen komissiota, jos on totta, että Intia vaikuttaa olevan ensimmäistä kertaa valmis sisällyttämään julkiset hankinnat kansainväliseen sopimukseen. Intian rautatiet – esimerkkinä mainitakseni siellä 17 000 junaa kuljettaa 18 miljoonaa matkustajaa joka päivä, ja suunnitteilla on rakentaa kymmenen seuraavan vuoden aikana 25 000 kilometriä uutta rataa – ovat yksi monista markkinoista, jotka voitaisiin mahdollisesti avata tällä vapaakauppasopimuksella.

Jos neuvottelut sujuvat hyvin, kumpikin osapuoli hyötyy: kestävää kehitystä edistetään, lapsityövoiman käyttö lopetetaan asteittain ja sosiaaliturvan edistyksellisempää muotoa tuetaan. Mielestäni on turhaa ja haitallista vastustaa tätä, ja siksi kehotan kaikkia parlamentin ryhmiä lähtökohtaisesti hylkäämään kompromissitekstin.

  Robert Sturdy, ECR-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, kuten komission jäsen sanoi, hän kannattaa tätä päätöslauselmaa ja siinä toistetaan kaikki, mitä EU:n ja Intian vapaakauppasopimus voisi edistää – investointeja, tullien poistamista, tullien ulkopuolisia esteitä ja niin edelleen.

Kunnianhimoisen vapaakauppasopimuksen solmimisen odotetaan vauhdittavan kahdenvälistä kauppaa 160 miljardilla eurolla vuoteen 2015 mennessä niin, että kahdenväliset ulkomaiset suorat sijoitukset lisääntyvät tärkeimmillä aloilla jopa 30 prosenttia.

Olen varma, että komission jäsen on samaa mieltä siitä, että nämä ovat juuri sellaisia lukuja, jotka auttavat piristämään taloutta ja luomaan työpaikkoja Yhdistyneen kuningaskunnan lisäksi myös Intiassa.

Alkuperäisessä arvioinnissaan mahdollisesta EU:n ja Intian välisestä vapaakauppasopimuksesta Sussexin yliopiston Centre for the Analysis of Regional Integration -tutkimuskeskus teki johtopäätöksen, että sen edut ovat kiinni siitä, miten laajasti tekstissä tunnistettaisiin ja käsiteltäisiin komission jäsenen erityisesti mainitsemia keskeisiä alueita, kuten julkisia hankintoja, palveluja, investointeja kaupan helpottamiseen ja niin edelleen.

Siinä todetaan, että jos sopimus rajoittuu suurelta osin pintapuoliseen yhtenäistämiseen, erityisesti tullien pienentämiseen, on hyvin mahdollista, että kummankin osapuolen muualle suuntautuva kauppa kasvaa enemmän kuin niiden välille syntyvä kauppa.

Komission jäsen mainitsi aivan perustellusti kestävän kehityksen. Sanoisin, että meidän on oltava hyvin varovaisia. Rajalinjat on niin sanoakseni hakattu kivitauluihin, ja toivon, että emme lupaa liikoja.

Olen myös Daniel Casparyn kanssa samaa mieltä määräajoista. Mielestäni hän esitti tästä erittäin hyvän huomion.

Tässä vaiheessa haluan mainita myös WTO:n Dohan kehityskierroksen vaikutuksen EU:n ja Intian vapaakauppasopimukseen. Tämänhetkiset signaalit Genevestä eivät ole olleet myönteisiä, ja komission jäsen myönsi vasta vähän aikaa sitten, että neuvottelujen tilanne oli vaikea. Hänen mukaansa nyt on ehkä varasuunnitelman aika – ja nyt kiirehdin lisäämään, että se on jotain, mitä kansainvälisen kaupan valiokunta on odottanut pitkään. Mikä vaikutus tällä on EU:n ja Intian vapaakauppasopimukseen?

  Franziska Keller, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, sanottakoon tämä selvästi: tästä vapaakauppasopimuksesta ei ole neuvoteltu tasavertaiselta pohjalta. Intian BKT asukasta kohti on noin kuusi prosenttia EU:n vastaavasta luvusta. Vaikka Intia onkin kunnianhimoinen maa, se on kuitenkin kehitysmaa, jonka rajojen sisäpuolella asuu valtavasti köyhiä ja nälkää näkeviä ihmisiä. Me emme saa unohtaa sitä.

Meitä sitoo kehityksen poliittisen johdonmukaisuuden periaate, jonka Lissabonin sopimus vahvistaa, ja sen mukaan minkään politiikanalamme ei pidä haitata kehitystä. Silti me aiheutamme tällä vapaakauppasopimuksella haittaa maataloudelle, vähittäiskaupalle, intialaisille yrityksille ja niin edelleen. Tästä on jo mainittu esimerkkejä. Lisäksi me pienennämme riitojenratkaisumääräyksillä Intian, EU:n ja sen jäsenvaltioista poliittista liikkumavaraa esimerkiksi uuden ympäristölainsäädännön käyttöönotossa.

Kyseinen menettely on johtanut siihen, että monikansalliset yhtiöt ovat haastaneet maita oikeuteen niiden terveys- ja ympäristöpolitiikkojen vuoksi – ja tämä vaikuttaa myös teidän hallituksiinne.

Mitä tulee geneerisiin lääkkeisiin, ne eivät nähdäkseni ole vaaravyöhykkeen ulkopuolella. Tietojen yksinoikeutta koskevan vaatimuksen esittäminen missä tahansa muodossa on ongelma riippumatta siitä, miten se tehdään.

Parlamentin on lähetettävä komissiolle selvä viesti siitä, että kauppasopimuksen pitää olla oikeudenmukainen eikä se saa kaventaa poliittista liikkumavaraa.

Valitettavasti PPE-, ALDE- ja ECR-ryhmien jäsenet ovat kuitenkin tosiasiassa kaventamassa omaa valtaansa tämän parlamentin jäseninä. He ovat kansainvälisen kaupan valiokunnassa pyytäneet jatkuvasti komissiolta, että se ei toteuttaisi investointia koskevaa lukua, ennen kuin parlamentti on antanut lausuntonsa siitä, millaista investointipolitiikkaa pitäisi harjoittaa, mutta nyt, tässä päätöslauselmassa, he vaativat komissiota etenemään asiassa odottamatta parlamentin lausuntoa. Miksi?

Toivon todella, että jotkut kollegoistamme voivat tarkastella tekstiä uudelleen, ennen kuin he yksinkertaisesti hyväksyvät sen keskiviikkona. Toivon, että voimme lähettää komissiolle selvän signaalin ja vaikuttaa siten neuvotteluihin tekemällä selväksi, että me haluamme käyttää valtaamme Euroopan parlamenttina.

  Helmut Scholz, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, Euroopan parlamentille tehdyt päätöslauselmaesitykset osoittavat kaikille ryhmille selvästi, että parlamentti – kuten on jo korostettu – ei mielestään ole saanut tarpeeksi tietoja neuvottelujen nimenomaisesta tilanteesta. Siksi olen kiitollinen tänään saamistamme tarkemmista tiedoista. Erityisesti tämän parlamentin vasemmiston esittämät kysymykset koskevat suoraan Euroopan unionin mutta myös Intian kansalaisten huolenaiheita eli huolestumista omasta sosiaalisesta ja taloudellisesta tilanteesta sekä työntekijöiden ja työtä hakevien tulevaisuudennäkymistä myös EU:n jäsenvaltioissa.

Kuten tiedämme, sudenkuopat ovat yksityiskohdissa, joten hyvä komission jäsen, me haluaisimme tietää seuraavaa: Mitkä ovat neuvottelujen erityiset aiheet, kun on kyse palvelualan julkisista tarjouskilpailuista tai työperäisestä muuttoliikkeestä? Mikä teollis- ja tekijänoikeuksia koskeva teksti on käsiteltävänä? Mikä on tilanne ympäristön ja maatalouden suhteen? Haluamme näiden nimenomaisten tekstien avulla tutkia, vaarantaako sopimus Intian aseman maailman köyhien apteekkina tai haittaako se edullisten malarialääkkeiden tai AIDSin hoitoon tarkoitettujen lääkkeiden tuotantoa, ottaen kuitenkin samalla huomioon omien lääkeyhtiöidemme valtavat investoinnit tutkimukseen. Haluamme tutkia, ovatko Euroopan unionin paikallisviranomaiset, sairaalat tai ministeriöt tulevaisuudessa velvollisia järjestämään tarjouskilpailuja, joihin myös intialaiset yritykset voivat osallistua. Haluamme tietää, säännelläänkö sopimuksella intialaisten sairaanhoitajien tai vanhustenhoitajien Euroopan unionin jäsenvaltioihin pääsyn ehtoja, kuten oleskeluajan pituutta ja pätevyyden tunnustamista. Haluamme tietää, aiheuttaako sopimus Intian pienviljelijöille ja kalastajille riskejä ja uhkaako eurooppalaisia terästyöntekijöitä irtosanominen, koska tämän sopimuksen seurauksena intialaista pääomaa voidaan tulevaisuudessa sijoittaa vapaasti yritysten ostamiseen EU:sta.

  Csanád Szegedi (NI). – (HU) Arvoisa puhemies, hyvät kuulijat, poliittiset analysaattorit ja poliitikot – esimerkiksi Henry Kissinger – jotka ennustivat vuosikymmeniä sitten, että Amerikan yhdysvaltojen, Euroopan unionin, Venäjän ja Kiinan lisäksi myös Intia olisi johtavassa asemassa uudessa maailmassa, olivat oikeassa. Me tietysti onnittelemme Intian kansaa, intialaisia siitä, mutta meidän ei pidä unohtaa rikkomuksia, kuten lapsityövoiman käyttöä, jotka ovat edistäneet tätä kehitystä, ja Euroopan unionin täytyy ilmaista Intialle selvästi, että ihmisoikeusrikkomukset ja lapsityövoiman käyttö eivät voi jatkua tulevaisuudessa. Ne eivät ole Euroopan unionin edustamien ajatusten mukaisia.

Meidän näkemyksemme mukaan vapaakauppasopimus ei takaisi Euroopan unionin talouden ja tuotannon riittävää riippumattomuutta. Siksi me ehdotamme, että vapaakauppasopimukseen sisällytettäisiin takuut, joilla varmistetaan eurooppalaisten perheyritysten, pientilallisten ja tuottajien riippumattomuus, jotta Euroopan unioni voisi selvitä tästä nykyisestä talouskriisistä.

  Paweł Zalewski (PPE). – (PL) Arvoisa puhemies, on aivan oikein, että tilanteessa, jossa kaupan vapauttamisen laajentaminen Maailman kauppajärjestön sisällä on ongelmallista, Euroopan unioni tekee vapaakauppasopimuksia Intian kaltaisten tärkeiden maailmanlaajuisten kumppanien kanssa. Meillä on paljon yhteistä Intian kanssa – se on maailman suurin demokratia, se on maa, jolla on kansainvälisesti vakauttava vaikutus, ja se on liittolaisemme kansainvälisen terrorismin torjunnassa. Kauppasuhteet ovat nykyään valtavan tärkeitä. Niiden järjestäminen oikealla tavalla edistäisi Intian talouskasvua ja kehitystä ja lisäisi kansainvälistä vakautta. Se on meidän etujemme mukaista.

On totta, että me odotamme myös komission käsittelevän hyvin tärkeää aihetta, ulkomaisia sijoituksia, ja ottavan mukaan niiden edistämisen ja suojelemisen. Euroopan parlamentti on jo laatinut aiheesta asiakirjan, jossa käsitellään sitä, mitä parlamentti odottaa tulevilta keskusteluilta ulkomaisten sijoitusten vastavuoroisesta suojelemisesta. Me äänestämme huomenna tärkeästä asetuksesta, joka mahdollistaa komission lisätoimiin ryhtymisen. On hyvin tärkeää, että tämä ala laajentuisi ja hyödyttäisi sekä Euroopan unionin että Intian sijoittajia.

  George Sabin Cutaş (S&D). – (RO) Arvoisa puhemies, vapaakauppasopimus Intian kanssa tulee olemaan merkittävin tämäntyyppinen sopimus, jos neuvottelut saadaan päätökseen kumpaakin osapuolta tyydyttävällä tavalla. Euroopan unioni on Intian suurin kauppakumppani, ja yleinen tullietuusjärjestelmä on yksi niistä välineistä, joilla Euroopan unionin tukee maan talouden kehitystä.

Vaikka Intian talous kehittyy, yhteiskunnalliset erot eivät ole hävinneet. Yli 800 miljoonaa ihmistä elää alle kahdella Yhdysvaltojen dollarilla päivässä. Intian ponnisteluja vahvan talouden rakentamiseksi on tuettava poliittisella tahdolla, jotta ihmisoikeuksien, sosiaalisten oikeuksien ja ympäristöön liittyvien oikeuksien tilanne paranee. Siksi Euroopan unionin täytyy neuvottelujen aikana vaatia joitakin näihin aloihin liittyviä oikeudellisesti sitovia ehtoja. Intia voi toimia muiden kehitysmaiden esimerkkinä talousasioissa ja demokratiassa.

  Bill Newton Dunn (ALDE). – (EN) Arvoisa puhemies, olin mukana viime kuussa Intiassa vierailleessa EP:n valtuuskunnassa. Meitä oli pieni ryhmä, ja vierailu oli erittäin mielenkiintoinen ja arvokas.

Haluan puhua erityisesti esityksen 29 kohdasta, josta äänestämme keskiviikkona. Siinä sanotaan, että parlamentti "pitää myönteisinä kaikkia Intian hallituksen toimia lapsityövoiman käytön kitkemiseksi". Ilmeisesti tämän laatinut henkilö arvostelee Eurooppaan tuotuja tavaroita, joiden valmistuksessa on saatettu käyttää lapsityövoimaa, mutta sitä ei sanota esityksessä. Sen sijaan siinä tuodaan esiin yksi intialaiseen elämään valitettavasti yhä kuuluva osa-alue. Valtuuskuntamme kävi viime vuonna Etelä-Intiassa tutustumassa EU:n rahoittamaan hankkeeseen, jonka tarkoituksena on lopettaa lapsityövoiman käyttö. Näkemämme perusteella ongelmana oli se, että lapset työskentelivät pelloilla – eivät tehtaassa – maksaakseen vanhemmilleen kertyneet velat. Heidät oli tuomittu tekemään sitä koko elämänsä ja jäämään vaille koulutusta.

Intialaiset saattavat pitää päätöslauselmaesityksessä käytettyä lausetta loukkaavana. Totta kai he haluavat lopettaa lapsityövoiman käytön. Meidän pitäisi joko poistaa 29 kohta tai muuttaa sitä niin, että siinä ilmaistaan huolestuksemme siitä, että tavaroita saatetaan valmistaa lapsityövoimalla. Minusta siinä on häivähdys ylimielisyyttä, kun eurooppalaiset sanovat: "Me olemme päässeet eroon lapsityövoimasta, mutta te intialaiset käytätte sitä yhä." Suhteemme hyvin tärkeään kauppakumppaniin ei pidä olla tällainen.

  Peter van Dalen (ECR). – (NL) Arvoisa puhemies, Intian vapaakauppasopimuksen suhteen on käsittääkseni olemassa kaksi ajatussuuntaa.

Toinen on näkemys, jonka mukaan meillä on nyt sopimus, joka on maailman laajin. Siksi meidän on säilytettävä se ja se on itsessään tärkeä, ja sitten käydessämme kauppaa Intian kanssa esiin tulee useita kysymyksiä, jotka eivät yleisesti ottaen liity kauppaan, kuten vähemmistön oikeudet, lapsityövoima ja kastisyrjintä. Kutsun tätä "kauppiaan näkemykseksi". Tämä ajattelutapa vallitsee käsiteltävänämme olevassa päätöslauselmassa.

Arvoisa puhemies, toinen näkemys asioista edellyttää itse asiassa, että me ratkaisemme muut kuin kauppaan liittyvät kysymykset ensin ja teemme sitten vasta sopimuksen. Kutsun tätä "saarnaajaan näkemykseksi". Me tiedämme, että jälkimmäisessä skenaariossa Intia ei varmasti halua tehdä kanssamme sopimusta.

Haluan muistuttaa tätä parlamenttia siitä, että me hyväksyimme maaliskuussa 2009 päätöslauselman, jossa otettiin huomioon sekä kauppaan liittyvät että muut kysymykset. Minun mielestäni käsiteltävänämme oleva päätöslauselma on askel taaksepäin. Se saattaa sisältää kestävää kehitystä koskevan lausekkeen, mutta se on täysin hampaaton. Daliteja on tuskin mainittukaan. Luonto ja ympäristö ovat tässä tekstissä suurimpia häviäjiä. Siksi en voi tukea päätöslauselman sisältöä. Neuvottelijoidemme täytyy pitäytyä vuoden 2009 päätöslauselmassa. Kauppiaan ja saarnaajaan täytyy jatkaa yhteistyötä ja komission jäsentä lainatakseni "vain näin saamme tasapainoisen sopimuksen".

  Georgios Papastamkos (PPE). – (EL) Arvoisa puhemies, EU:n ja Intian välisen kunnianhimoisen ja kumpaakin osapuolta hyödyttävän sopimuksen saavuttaminen on aivan oikeutetusti EU:n tämänhetkisen ulkomaankauppapolitiikan keskeinen tavoite. Jos neuvottelut halutaan saada nopeasti päätökseen, on lisättävä kuulemisia palveluihin, tullien ulkopuolisiin esteisiin, julkisiin hankintoihin ja maantieteellisiin merkintöihin liittyvillä avainaloilla.

Mitä tulee tavarakauppaan, korostan Intian sekä maatalous- että teollisuustuotteille asettamia korkeita keskimääräisiä tulleja. Palvelualalle pääsyn suhteen Intia ei valitettavasti ole toistaiseksi antanut selvästi sitoumustaan. Unionin pitäisi vaatia varmoin ehdoin kaikkien maantieteellisten merkintöjen suojelun lisäämistä Intian kaltaisilla tärkeillä markkinoilla. Intia on myös unionin liittolainen maantieteellisiä merkintöjä koskevissa monenvälisissä neuvotteluissa Dohan kierroksella. On syytä huomata, että Intialla on selvä lainsäädäntökehys erityisesti maantieteellisten merkintöjen rekisteröintimenettelylle ja niiden olemassaololle tavaramerkkien lisäksi.

Lopuksi haluan sanoa, että unionin täytyy osoittaa joustavuutta Intian pyynnön suhteen, joka koskee suojelua Intian muille kuin maatalouden maantieteellisille merkinnöille, niin että Intia myöntäisi puolestaan suojelun Euroopan maantieteellisille merkinnöille.

Puhetta johti
varapuhemies Diana WALLIS

  Bernd Lange (S&D). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, mielestäni on todella tärkeää, että me Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeen päätämme neuvottelujen rakenteesta yhdessä, koska tämä sopimus antaa parlamentille uuden aseman kauppasuhteissa. Jos tarkastellaan jälleen kerran sitä tosiasiaa, että Intia on selvästi tulevaisuuden markkina-alue, tämä on myös kytkettävä takaisin parlamentin selvästi omaksumaan asemaan: meidän näkemyksemme mukaan Euroopan unionin teollinen kehitys – työpaikkoihin yhdistettynä – on ratkaisevan tärkeää. Siksi on tehtävä selväksi, että teollisuuden työpaikkojen etunäkökohdat on asetettava Euroopassa kauppasopimuksissa etusijalle.

Siksi tullien on loppujen lopuksi oltava suuruudeltaan nollia, vaikka sopimuksen on oltava epäsymmetrinen. Me emme hyväksy sitä, että konetekniikan ja autoalan tullit ovat 100 prosenttia ja neuvottelujen jälkeen ehkä 50 prosenttia. Niin kauan kuin meillä mikään ei ole tullitonta, se kannustaa sijoittamaan Euroopan ulkopuolelle.

Siksi, arvoisa komission jäsen, meidän on määritettävä selvästi painopistealueemme, ja ne ovat teollisuudessa. Meidän on myös luotava tasavertaiset toimintaedellytykset sosiaalinormien suhteen, ja on myös välttämätöntä asettaa selvät velvollisuudet Intialle työntekijöiden oikeuksien suhteen.

  Cristian Silviu Buşoi (ALDE) . – (RO) Arvoisa puhemies, Intia on kukoistava maa, jonka talouskasvu on kadehdittava ja joka on yksi suurimmista kauppakumppaneistamme. Intian kanssa tehtävä vapaakauppasopimus on kauppasuhteiden tulevaisuuden kannalta äärimmäisen tärkeä. Siksi myös minä kannatan tämän sopimuksen tekemistä mahdollisimman pian.

Yksi tärkeä näkökohta liittyy palvelujen sääntelyn poistamiseen erityisesti koskien toimitusmuotoja 3 ja 4. Palvelut ovat talouskasvun kannalta erityisen tärkeitä sekä Intiassa että Euroopan unionissa, minkä täytyy näkyä vapaakauppasopimuksessa. Toimitusmuodon 4 suhteen ammatillisten pätevyyksien tunnustamiseen liittyvät ongelmat on ratkaistava, mikä on kuitenkin kohtalaisen vaikea aihe, koska meillä on ongelmia jopa Euroopan unionin jäsenvaltioiden välisessä ammatillisten pätevyyksien vastavuoroisessa tunnustamisessa. Pyytäisin komisota kertomaan meille, missä vaiheessa tätä aihetta koskevat keskustelut ovat.

Toinen näkökohta liittyy julkisten hankintojen markkinoille pääsyn vastavuoroisuuteen. Eurooppalaisten yritysten pääsy Intian julkisten hankintojen markkinoille edistäisi yritystemme kehitystä. Toinen tarvittava toimenpide on se, että Intia laatisi ja panisi täytäntöön julkisia hankintoja koskevat avoimet ja selvät säädökset, joiden avulla Euroopan unionin yritykset saisivat pääsyn myös näille markkinoille.

  Sajjad Karim (ECR). – (EN) Arvoisa puhemies, aiheen alkuperäisenä esittelijänä neuvottelujen alkaessa vuonna 2007 sanoin tuohon aikaan aina, että meidän pitäisi pyrkiä kunnianhimoiseen vapaakauppasopimukseen, joka on todella kattava ja laaja-alainen, ja olen varsin tyytyväinen nähdessäni, että olemme noudattaneet siihen pyrkivää ohjelmaa.

Kun näen, mitä Intian kauppakamari sanoo nyt, minulle on täysin selvää, että kahdenvälinen kauppamme todennäköisesti kasvaa vuoden 2009 69 miljardista eurosta 160 miljardiin euroon vuonna 2015.

On rohkaisevaa nähdä myös Intian edistyvän yrityksissä käsitellä eri kysymyksiä, joihin kuuluvat erityisesti tullien ulkopuoliset esteet. On erittäin rohkaisevaa nähdä, miten Intian nykyinen hallitus reagoi nyt korruptiokysymyksiin jopa niin, että se pidättää Kansayhteisön kisojen johtajan, ja käsittelee tullien ulkopuolisia esteitä.

Arvoisa komission jäsen, haluan myös ilmaista tyytyväisyyteni teidän ja Intian kauppaministerin Anand Sharman 13. joulukuuta 2010 antamaan yhteiseen julkilausumaan, jossa todetaan yksiselitteisesti, että mikään sopimuksessa ei estäisi köyhimpiä saamasta elintärkeitä lääkkeitä. Se herättää toivottavasti tämän parlamentin kollegojen luottamuksen suhtautumiseemme näitä neuvotteluja kohtaan.

Jäljellä on vielä yksi asia, jota on aina pidetty kynnyskysymyksenä, ja se on julkiset hankinnat. Hyvä komission jäsen, olen saanut kaikkiin kyselyihini vastaukseksi, että käynnissä on yksityiskohtaisia neuvotteluja ja suunnitelmia laaditaan, mutta me emme ole vielä saaneet niistä tarkempia tietoja. Voisitteko te mahdollisesti antaa niitä tänään? Lopuksi rohkenen vielä kysyä teiltä, saammeko tämän vapaakauppasopimuksen solmittua kesän loppuun mennessä?

  Lena Kolarska-Bobińska (PPE). – (PL) Arvoisa puhemies, toisin kuin kollegojeni mielestä minusta vaikuttaa siltä, että sopimus on tässä vaiheessa hyvin hyödyllinen sekä Intialle että Euroopan unionille. Maailmanjärjestys on muuttumassa. Jotkin supervallat heikkenevät ja toiset, kuten Intia, lisäävät valtaansa. Siksi me Euroopan unionissa tarvitsemme tällaisen kumppanin, demokraattisen kumppanin, koska meillä on myös erilaisia suhteita epädemokraattisiin kumppaneihin. Neuvottelun kohteena parhaillaan oleva sopimus koskee tavaroiden, palveluiden ja investointien vaihtoa, mutta siinä viitataan myös arkaluonteisiin sosiaalisiin ja ympäristöön liittyviin kysymyksiin.

Olin erittäin tyytyväinen kuullessani komission jäsenen geneerisiä lääkkeitä koskevan huomautuksen siitä, että ei ole vaaraa, että niillä olisi kielteisiä vaikutuksia potilaisiin. Oltuamme useita kertoja Intiassa ja kehitysmaissa olemme kuulleet AIDS-potilailta, miten tärkeää heidän on saada edullisia lääkkeitä. Digitaaliset palvelut ja henkilötiedot ovat hyvin tärkeitä myös Euroopassa. Olen vakuuttunut siitä, että Intia voi täyttää EU:n henkilötietoja koskevat ehdot, vaikka EU onkin parhaillaan tarkistamassa niitä ja luultavasti muuttaa niitä tekniikan kehittyessä. Sonyn viimeaikaisten tapahtumien jälkeen eurooppalaisten täytyy olla varmoja, että heidän tietonsa ovat turvassa, jos niitä käsitellään ulkomailla. Olen varma siitä, että tämä sopimus parantaa ympäristöön liittyviä työnormeja, mutta siinä meidän pitää olla varovaisia. Minusta vaikuttaa erityisesti keskustelumme huomioon ottaen siltä, että meillä kaikilla on erilaiset odotukset Intian suhteen ja me haluamme sisällyttää nämä odotukset vapaakauppasopimukseen. Tämä on kuitenkin vapaakauppasopimus, eikä siihen voida sisällyttää kaikkia odotuksiamme tai kaikkea, mitä me haluamme Intian saavuttavan.

(Puhemies keskeytti puhujan.)

  Jörg Leichtfried (S&D). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, tähän sopimukseen liittyy niin monia kysymyksiä, että täytyy tiivistää jonkin verran ja poimia niistä tärkeimmät. Mielestäni siinä on kaksi erittäin tärkeää asiaa, ja kumpikin niistä voidaan sisällyttää otsikon "oikeudenmukaisuus" alle. Ensimmäinen on oikeudenmukaisuus meidän tuottajiamme ja teollisuuttamme kohtaan. Tämä on mainittu tänään jo useaan otteeseen. Me emme saa sallia, että tietyt rajoitukset, jotka saattavat aluksi vaikuttaa järkeviltä, jäävät pysyviksi. Meidän on heti sopimuksen alussa määritettävä, kuinka pitkään jokin rajoitus on voimassa ja millä ehdoilla sääntely lopetetaan. Intia kuitenkin selvästi kehittyy edelleen, mikä meidän on otettava huomioon. Tässä suhteessa olen samaa mieltä kollegojeni kanssa.

Kyse on myös oikeudenmukaisuudesta ihmisiä kohtaan sekä Euroopan unionissa että Intiassa. Se on erittäin tärkeää. Tällaiseen sopimukseen täytyy myös sisältyä asioita, jotka eivät välttämättä liity vain kauppaan – nämäkin on jo mainittu: kestävä kehitys, ihmisoikeudet, ympäristö- ja työnormit – nämä asiat ovat myös uskomattoman tärkeitä. Nämä asiat on määritettävä niin, että niiden noudattamatta jättämisellä on seurauksia. En suinkaan halua tämän kuulostavan koulumestarimaiselta intialaisten ystäviemme korvissa. Mitä tulee ihmisoikeuksiin, voin kuvitella, että Intialla on esimerkiksi parempi lehdistöä koskeva lainsäädäntö kuin joissakin Euroopan unionin jäsenvaltioissa. Toisin sanoen meidän täytyy nähdä asiat myös vastakkaisesta näkökulmasta. Näiden vaatimusten pitää kuitenkin olla kumpaakin osapuolta sitovia, ne pitää täyttää, ja jos niitä ei täytetä, sillä täytyy olla seuraamuksia kummallekin osapuolelle sosiaalisen polkumyynnin vuoksi.

  Tokia Saïfi (PPE). – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, me tuemme neuvotteluja Intian kanssa vapaakauppasopimuksesta, jonka on oltava kunnianhimoinen mutta joka silti herättää joitakin kysymyksiä.

Ensimmäinen on kysymys siitä, sisällytetäänkö siihen kestävää kehitystä koskeva luku. Tämä vapaakauppasopimus on uuden sukupolven sopimus, joten on vain luonnollista, että siihen sisältyy tällainen luku. Siten emme puhu vastasuorituksesta vaan neuvotteluluvusta itsessään. Lisäksi jos vapaakauppasopimuksen on tarkoitus kuvastaa kummankin osapuolen kehitystasoa, siinä ei voida ohittaa sellaisia perusnormeja kuin esimerkiksi lapsityövoiman käytön kieltäminen. Vaikka se on ollut virallisesti kiellettyä vuodesta 1986 lähtien, arvioiden mukaan Intian pelloilla ja tehtaissa työskentelee yhä 60 miljoonaa lasta. Komissio ei voi jättää näissä neuvotteluissa huomiotta sosiaalisia vähimmäisnormeja.

Palatakseni puhtaasti kaupalliseen neuvottelulukuun kysymystä vastavuoroisesta mahdollisuudesta tehdä julkisia hankintoja koskevia sopimuksia ei ole vielä kokonaan ratkaistu. Olen tyytyväinen siihen, että nämä neuvottelut kattavat mahdollisuuden tehdä julkisia hankintoja koskevia sopimuksia Intian liittohallinnon kanssa, mutta miten on maakuntien sopimusten laita?

Lopuksi olen huolissani teollis- ja tekijänoikeuksien suojelemisesta ja erityisesti maantieteellistä merkinnöistä – tämä on mainittu useita kertoja. Intian lainsäädäntö suojelee niitä vain kansallisella tasolla, ei kansainvälisellä. Kuten asian ymmärsin, komissio on tehnyt luettelon 200 merkinnästä, jotka on tarkoitus suojella ennen vapaakauppasopimusta voimaan tulevalla sopimuksella. Vieläkö niin on tarkoitus tehdä?

  Puhemies. – (EN) Siirrymme nyt keskustelun "catch the eye" -osaan. En voi antaa puheenvuoroa kaikille sitä pyytäneille, ja pyytäisin puheenvuoron saaneita puhumaan enintään minuutin.

  Miroslav Mikolášik (PPE). – (SK) Arvoisa puhemies, hyvät kuulijat, vapaakauppasopimus Intian kanssa on selvästi mielenkiintoinen mahdollisuus, joka tarjoaa valtavat mahdollisuudet kaupankäyntiin maailman suurimman demokratian kanssa.

Olen kuitenkin varsin pettynyt siihen, että neuvotteluissa vapaakauppasopimuksesta on edetty varsin hitaasti kohti valmiin sopimuksen solmimista. Erityisesti teollis- ja tekijänoikeuksien alue edellyttää selvää ja oikeudenmukaista käsittelyä, koska ihmisoikeuksien näkökulmasta ei voida hyväksyä sitä, että uhataan kehitysmaiden köyhimpien asukkaiden perusoikeuksia, joihin kuuluvat oikeus saada geneerisiä lääkkeitä ja terveydenhuoltoa. Komission ja Intian viranomaisten pitää ja täytyy tiivistää yhteistyötään vahvistaakseen yhteisen määritelmän potilaiden terveydelle vaarallisille lääkeväärennöksille. Se edistäisi kansanterveyden asianmukaista suojelua.

  Silvia-Adriana Ţicău (S&D). – (RO) Arvoisa puhemies, Euroopan unionin Intian-valtuuskunnan jäsenenä tuen Euroopan unionin ja Intian välisen vapaakauppasopimuksen tekemistä. Intia on merkittävä kehitysmaa ja Euroopan unionin tärkeä kauppakumppani. Meille on kuitenkin tärkeää tietää, mitkä ovat tämän sopimuksen sisällön yksityiskohdat. Mainitsen muistutuksena, että Euroopan parlamentti ratifioi tämän sopimuksen. Siksi me pyydämme tietoja neuvottelujen nykyisestä tilanteesta. Kysyisin komissiolta, miten tämä sopimus kuvastaa sekä Euroopan unionin tulevaa teollisuuspolitiikkaa että Intian teollisuuspolitiikkaa. Erityistä huomiota pitäisi kiinnittää teollis- ja tekijänoikeuksien sekä patenttien noudattamiseen ja suojelemiseen. Viimeisenä muttei vähäisimpänä asiana haluaisin tietää, auttaako tämä sopimus lähentämään Euroopan unionin ja Intian kantoja ilmastonmuutoksen torjumisessa ja saastepäästöjen vähentämisessä.

  Czesław Adam Siekierski (PPE). – (PL) Arvoisa puhemies, vapaakauppasopimuksen solmiminen Intian kanssa on tällä hetkellä keskeinen aihe Euroopan unionissa. Nykyisten taloudellisten ongelmien vuoksi tämä sopimus takaa, että unioni pääsee helpommin yhden maailman nopeimmin kasvavan talouden markkinoille.

On kuitenkin vielä monia ongelmia, jotka on ratkaistava. Mielestäni meidän pitäisi käsitellä yksityiskohtaisemmin maatalouteen ja muuttoliikkeisiin liittyviä asioita. Riittävää edistystä ei myöskään ole tapahtunut julkisten hankintojen ja palvelujen, teollis- ja tekijänoikeuksien – sisältäen myös maantieteelliset merkinnät – suojelun tai kestävän kehityksen ehtojen suhteen eikä varsinkaan tuotantovaatimusten noudattamisen suhteen luotaessa tasapuolisia kilpailuedellytyksiä. Mielestäni on ratkaisevaa tehdä arviointi yksittäisten alojen erityisluonteesta, jotta voidaan selvittää vapaakauppasopimuksen mahdolliset kielteiset vaikutukset Euroopan unionin talouden haavoittuviin aloihin.

  Syed Kamall (ECR). – (EN) Arvoisa puhemies, uskoakseni me kaikki olemme tyytyväisiä Intian kasvuun kymmenen viime vuoden aikana ja erityisesti sen jälkeen, kun maassa on luovuttu osasta menneiden aikojen epäonnistunutta marksistista ja sosialistista politiikkaa. Näin se on onnistunut irtautumaan kahleista ja kasvamaan ihailtavalla tavalla.

Haluaisin myös muistuttaa kollegoja poliittisen kentän kaikilla laidoilla siitä, että tämä on kauppasopimus ja siksi meidän pitäisi keskittyä kauppaa koskeviin näkökohtiin. Se ei tarkoita, että muut näkökohdat eivät olisi tärkeitä, mutta jos me voimme keskittyä kauppaan ja edesauttaa siten vaurauden luomista Intiaan ja auttaa Intian yrittäjiä luomaan vaurautta ja työpaikkoja omiin kyliinsä ja kaupunkeihinsa, se hyödyttää kaikkia. Minua huolestuttaa se, kun me korostamme liikaa vaatimuksiamme heti alusta lähtien lähes imperialistisella tavalla, kuten kollegani Bill Newton Dunn aiemmin sanoi.

Mielestäni on tärkeää keskittyä kauppasopimusten parantamiseen vaurauden luomiseksi näihin maihin Intia mukaan lukien ja auttaa heitä pääsemään eroon köyhyydestä. Se on paras auttamiskeinomme.

  João Ferreira (GUE/NGL). – (PT) Arvoisa puhemies, Euroopan unionin heikompien talouksien, kuten Portugalin, tuotantokapasiteetin perusteellinen heikkeneminen – mikä johtuu integroitumisesta, joka perustuu vahvojen ja sen vuoksi heikkenevien, rikkaiden ja sen vuoksi köyhtyvien väliseen kilpailuun, ja tapahtuu Euroopan suurvaltojen suuryritysten etujen mukaisesti – pahenee, kun maailmankauppaa vapautetaan ja sen sääntelyä poistetaan näiden omaa etuaan ajavien suurvaltojen johdattelemana.

Euroopan unionia on kohdannut tämän tien aiheuttama näkyvä katastrofi, mutta sen sijaan, että unioni olisi perääntynyt se viestii yhä haluavansa ajaa asiaa sokeasti eteenpäin. Juuri tältä pohjalta meidän on analysoitava tätä sopimusta, joka on kaikkein laajin sopimus, josta tähän mennessä on neuvoteltu.

Nykyiseen kauppapolitiikkaan tarvitaan perusteellista muutosta, joka ohjaa kansainvälistä kauppaa kohti täydentävyyttä kilpailun sijaan, kohti sellaisten oikeudenmukaisten ja tasapuolisten taloussuhteiden luomista, joista on hyötyä kummallekin osapuolelle ja jotka edistävät maiden ja niiden kansalaisten kehitystä eivätkä vain muutaman yrityksen ja rahoituslaitoksen. Tällä hetkellä vallitseva monitahoinen kriisi edellyttää talouteen, yhteiskuntaan, energiaan ja ympäristöön liittyviä uusia perusteita, koska vapaakauppa, yksi uusliberalismin kulmakivistä, tekee ne selvästi kannattamattomiksi.

  Karel De Gucht, komission jäsen. – (EN) Arvoisa puhemies, haluan kiittää kollegoja Intian kanssa vapaakauppasopimuksesta käytäviä neuvotteluja koskevasta hyvin antoisasta keskustelusta. On luonnollisesti hyvin vaikea paneutua kaikkiin kysymyksiin yksityiskohtaisesti, joten keskityn nyt vain joihinkin toistuvasti esitettyihin kysymyksiin.

Julkisten hankintojen suhteen on selvää, että niitä koskevassa luvussa keskitytään liittovaltiotasoon, ei maakuntatasoon. Tämä on muuten ensimmäinen kerta, kun he ovat olleet valmiita ylipäätään neuvottelemaan julkisista hankinnoista, mutta haluan myös ilmaista tämän rajoitukset. Tärkeää on se, että neuvottelumme kattavat myös mahdollisimman laajasti Intian kansallisen tason julkisen sektorin hankkeet, joissa suurin osa hankinnoista tehdään. Niccolò Rinaldi mainitsi esimerkkinä junat, jotka ovat selvästi yksi merkittävistä sektoreista ottaen huomioon Intian infrastruktuurin vaikean tilanteen.

Toinen toistuvasti käsitelty kysymys on lapsityövoima. Mielestäni on oikein tehdä ero teollisuudessa käytettävän lapsityövoiman ja maataloudessa käytettävän lapsityövoiman välille. Maataloudessa työskentelee selvästikin vielä melko paljon nuoria. Aina ei ole selvää, käyvätkö he sen lisäksi koulussa, mutta käsittääkseni enemmistö käy. Voi myös olla niin, että Eurooppaan tuotavien tavaroiden tuotannossa työskentelevien lasten määrä on melko pieni, kuten jäsen Newton Dunn aivan oikeutetusti toi esiin, joten mielestäni meidän pitäisi erottaa nämä kaksi selvästi toisistaan.

Haluan myös sanoa, että lapsityövoima on hyvin monitahoinen asia ja se on ollut aina hyvin monitahoinen asia omissa maissamme. Muistan oikein hyvin, että ollessani itse nuori, mistä on jo jonkin aikaa mutta ei kuitenkaan ikuisuuksia, varsinkin maataloudessa työskenteli vielä paljon lapsia, joten tämäkään asia ei kuulu kokonaan Euroopan pimeään keskiaikaan.

komission jäsen. − (FR) Harlem Désir toi esiin Euroopan vaatimuksen siitä, että neuvotteluihin on sisällytettävä yksinoikeus tietoihin. Useat muut jäsenet toivat tämän asian nimenomaan esiin kehitysmaiden lääkärien yhteydessä.

Haluan kuitenkin tämän asian olevan hyvin selvä ja olen jo sanonut tämän useissa tilanteissa ja konferensseissa ja myös suoraan kyseisille kansalaisjärjestöille: me emme vaadi yksinoikeutta tietoihin, emme tosiaankaan vaadi sitä. Se mitä me sanomme – ja se vaikuttaa ainakin minusta järkevältä – on, että jos Intia päättää joskus itse soveltaa yksinoikeutta tietoihin, se koskee myös meitä. Tämä tarkoittaa meidän slangillamme "kansallista kohtelua", ja mielestäni se on oikea lähestymistapa. Sen sijaan uskon, että minua arvosteltaisiin jossakin määrin, jos suostuisin sellaisten suojatoimenpiteiden soveltamiseen Intian lääketeollisuuteen, joita ei sovelleta omaan teollisuuteemme. Siitä tässä on kyse, ei mistään muusta. Haluan tehdä tämän asian täysin selväksi.

Muitakin kysymyksiä on tuotu esiin, arvoisa puhemies, erityisesti liittyen tulleihin – tämän kysymyksen esitti muun muassa jäsen Caspary. Esimerkiksi Intialla ja Euroopan unionilla on tullittomuuteen pyrkimiselle luonnollisesti eri aikataulut, mikä on ymmärrettävää, koska ne ovat kehityksessä eri tasoilla. Jäljelle jää vain kysymys siitä, voidaanko tullittomuus saavuttaa tietyillä sektoreilla. Me korostamme aina tarvetta saavuttaa se kaikilla sektoreilla. Silti haluaisin kiinnittää huomionne seuraavaan kysymykseen, jäsen Caspary: mikä hyödyttäisi meidän teollisuuttamme eniten? Tullittomuuteen pyrkiminen hyvin pitkällä aikavälillä vai melko suuri vähennys muutaman ensimmäisen vuoden aikana? Mielestäni meidän on tosiasiassa löydettävä tasapaino näiden kahden välillä ja katsottava sitten, mihin se johtaa. Silti haluan kiinnittää huomionne kahteen tavoitteeseen: tullittomuuden saavuttaminen vaikkapa 20 vuodessa ja hyvin maltillinen vähennys sinä aikana. Sama ratkaisu ei minun näkemykseni mukaan välttämättä ole yhtä houkutteleva meidän teollisuudellemme. Siksi me löydämme varmasti yhdessä parhaan mahdollisen ratkaisun tämän keskustelun aikana.

komission jäsen. − (EN) Maantieteellisiin merkintöihin liittyen korkean tason suoja on tärkeä tavoite näissä neuvotteluissa, ja yhteisen lähestymistavan löytäminen Intian kanssa on kestänyt jo varsin pitkään ja vaatinut paljon ponnisteluja. On myös otettava huomioon, että Intia ei ole koskaan suojannut maantieteellisiä merkintöjä kahdenvälisellä sopimuksella, joten tämä on ensimmäinen kerta, kun siitä keskustellaan tämän kumppanin kanssa. Me jatkamme tämän asian ajamista painokkaasti, ja yleisenä tavoitteenamme on saavuttaa maantieteellisille merkinöillemme korkean tason suoja.

Uskon käyneeni läpi suurimman osan muista aiheista. Olen tietysti valmis jatkamaan keskustelua tästä sopimuksesta parlamentin ja kansainvälisen kaupan valiokunnan kanssa varsinkin nyt, kun tämä keskustelu lähenee loppuaan. En aio julistaa lopullisen sopimuksen valmistumiselle tarkkaa aikataulua. Se ei joka tapauksessa voi olla kaukana, koska käsittelemme nyt arimpia aiheita – autoja, viiniä ja alkoholia, julkisia hankintoja ja maantieteellisiä merkintöjä. Olemme päätyneet johonkin tulokseen, joten olemme todella pisteessä, jota kutsuisin neuvottelujen loppuvaiheeksi. Viimeiset hetket ovat käsillä, mutta loppuvaihe on vielä melko epävakaa.

  Puhemies. – (EN) Jäsen Obermayr, te pyysitte aiemmin puheenvuoroa. Sanoin keskustelun "catch the eye" -menettelyn alussa, että puheenvuoroja ei riitä kaikille, ja te olitte yksi niistä.

Voitte puhua nyt, mutta aikaa ei ole paljon.

  Franz Obermayr (NI). – (DE) Arvoisa puhemies, haluan tässä yhteydessä painottaa, että ymmärrän oikein hyvin, mitä sanotte, ja että teette hienoa työtä puhemiehenä. Edeltäjänne ei kuitenkaan toiminut oikeudenmukaisesti salliessaan useiden jäsenien ylittää puheaikansa puolella minuutilla tai 20 sekunnilla – myös komission jäsen puhui seitsemän minuuttia ja 36 sekuntia kolmen minuutin sijaan. Ei ole todellakaan oikeudenmukaista pitäytyä aikataulussa nyt, kun puheaikaa on jäljellä vain minuutti. Ymmärrän kuitenkin, mitä sanotte, ja kiitän ymmärryksestänne.

  Puhemies. – (EN) Alkaessani johtaa puhetta tein selväksi, että odotan puhujien noudattavan puheaikaansa loppuillan ajan, tai muussa tapauksessa meillä on ongelma, koska istunto venyy yli puolenyön, enkä haluaisi niin käyvän.

Olen vastaanottanut neljä työjärjestyksen 115 artiklan 5 kohdan mukaisesti käsiteltäväksi jätettyä päätöslauselmaesitystä⁽¹⁾.

Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan keskiviikkona 11. toukokuuta 2011.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 149 artikla)

  Joanna Katarzyna Skrzydlewska (PPE), kirjallinen. – (PL) Intian talous on yksi maailman nopeimmin kasvavista talouksista. Tälläkin hetkellä enemmistö Intian ulkomaisista sijoituksista kohdistuu Euroopan unioniin, ja Tata-konserni yksistään on johtava työnantaja Ison-Britannian teollisuusalalla. Ottaen huomioon Intian kehityksen nopeuden on tunnustettava, että Intian ja EU:n välinen kauppasopimus on tähän asti yksi merkittävimmistä ja vaativimmista sopimuksista. Sopimus lisää kiistatta sopimuksen kummankin osapuolen investointeja sekä tuontia ja vientiä. Se mahdollistaa tavaroiden vapaamman vaihdon ja lisää sekä Intian että EU-maiden vaurautta. Sopimus tehostaa maailmankauppaa erityisesti palvelualalla. Vaikka sopimuksen solmimisesta on hyötyä, meidän pitäisi kuitenkin pitää mielessä asiat, joista sopimuspuolilla on vastakkaiset näkemykset. EU ei hyväksy tuotteita, jotka on tuotettu ympäristölle vahingollisella tavalla tai lapsityövoimaa käyttäen. Tavoittelemamme sopimuksen pitäisi taata asianmukaiset työtilat, monipuoliset ja kehittyvät taloudet ja monikulttuurinen monimuotoisuus. On ratkaisevaa ottaa käyttöön päätöksentekojärjestelmä, joka on tehokas ja parantaa yhteistyötä, ja ottaa käyttöön myös toimenpiteitä, joilla tuetaan yksilöiden ja organisaatioiden koulutusta, mikä edistää alueiden kehittymistä. Tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan avointa ja julkista keskustelua.

  Dominique Vlasto (PPE), kirjallinen. – (FR) Me olemme siirtymässä ratkaisevaan vaiheeseen EU:n ja Intian vapaakauppasopimusta koskevissa neuvotteluissa. Tämä on vaikea tehtävä, jossa komissio yrittää toivoakseni kaikin tavoin ottamaan huomioon Euroopan unionin eri strategiset edut. Haluan tähän liittyen kiinnittää huomion tarpeeseen edistyä Intian markkinoiden avaamisessa Euroopan unionin viininviennille. Tällä hetkellä Intian on sulkenut markkinansa meidän tuotteiltamme asettamalle niille 150 prosentin tullit. Siksi meidän on vaadittava kaupan vastavuoroisuuden periaatteen noudattamista. Tuntuu itse asiassa naurettavalta, että meidän markkinoidemme pitäisi olla hyvin avoimet kehittyvien maiden viinituotteille mutta meillä ei ole riittävää pääsyä niiden markkinoille. Siksi kannustan komissiota jatkamaan kunnianhimoista strategiaa, jota se toteutti tehdessään vapaakauppasopimuksen Etelä-Korean kanssa. On välttämätöntä korvata EU:n ulkopuolella tuotettujen halpojen viinien saapuminen markkinoillemme meidän tuotteidemme paremmalla pääsyllä ulkomaiden markkinoille ja erityisesti Intian markkinoille, missä on poikkeukselliset kasvumahdollisuudet.

(1) Ks. pöytäkirja