Sanatarkat istuntoselostukset

Torstai 12. toukokuuta 2011 - Strasbourg

16.2. Azerbaidžan (keskustelu)

  Puhemies. – (EN) Esityslistalla on seuraavana keskustelu kuudesta Azerbaidžania koskevasta päätöslauselmaehdotuksesta⁽¹⁾.

  Marie-Christine Vergiat, laatija. – (FR) Arvoisa puhemies, tarkastelemme jälleen Azerbaidžanin tilannetta. Maan demokratian tilanne on varsin dramaattinen. Kyseessä on kuitenkin valtio, joka ei suinkaan ole merkityksetön kumppani Euroopan unionin itäisessä kumppanuudessa.

Oppositiopuolueet ja kansalaisjärjestöt valittavat edelleen ihmisoikeusloukkauksista ja maassa yleisesti esiintyvästä poliittisesta sorrosta, valtaapitävän hallinnon korruptoituneisuudesta puhumattakaan. Demokratia ja ihmisoikeudet ovat teoriassa olennainen osa Euroopan unionin arvoja.

Eikö meidän pitäisi ottaa opiksemme siitä, mitä niin kutsutuissa arabimaissa parhaillaan tapahtuu, ja vaatia itäisiltä kumppaneiltamme sitä, mitä emme vaatineet eräiltä muilta hallituksilta muun muassa Tunisiassa, Libyassa tai Egyptissä? Eikö teidän mielestänne, komission jäsen Andor, meidän pitäisi varmistaa, että demokratia saa vihdoin vallan noissa maissa ja että meillä on tässä asiassa tietyt vähimmäisedellytykset?

Omalta osaltani katson, että päätöslauselma, joka meillä on edessämme, on parhaassakin tapauksessa niin varovainen kuin se mitenkään voi olla. Tästä syystä olemme sanoutuneet siitä irti ja tyydymme äänestämään tyhjää.

  Charles Tannock, laatija. – (EN) Arvoisa puhemies, Azerbaidžan on valitettavasti puoliautoritaarinen valtio, jossa on käytössä yksipuoluejärjestelmä ja jossa Alijevin sukudynastian vastaista poliittista oppositiota hädin tuskin siedetään.

Viime joulukuun vaaleissa Heidar Alijevin Uusi Azerbaidžanin puolue sai odotetusti murskavoiton. ETYJ vastasi tähän toteamalla, ettei vaaleja ollut järjestetty tavalla, joka edustaisi maan demokraattisen kehityksen kannalta mielekästä edistystä. ETYJin raportissa todettiin myös, että sananvapautta rajoitettiin ja että normaali poliittinen keskustelu oli lähes mahdotonta, osaksi tiedotusvälineille asetettujen ankarien rajoitusten vuoksi.

Äskettäin olemme kuulleet uusia ilmoituksia oppositiopuolueisiin ja toimittajiin kohdistuvista hyökkäyksistä. Tämä ei ole uutta, mutta on hyvä, että parlamentti aika ajoin muistuttaa itselleen, mikä Alijevin hallinnon todellinen luonne on. Loppujen lopuksi kyseessä on maa, joka on kaikkien EU:n jäsenvaltioiden tavoin Euroopan neuvoston jäsen ja osa EU:n itäistä kumppanuutta.

Azerbaidžanin väitetään olevan sitoutunut demokratiaan, oikeusvaltioon ja ihmisoikeuksiin. Totuus on aivan toinen. Azerbaidžan käyttää loputtomasti öljydollareita vakuuttaakseen ulkopuoliset hallintonsa hyväntahtoisuudesta, mutta minä ainakaan en ole täysin vakuuttunut.

  Cristian Dan Preda, laatija. – (RO) Arvoisa puhemies, aloitan rohkaisevilla uutisilla. Viittaan tarkemmin sanoen kahden bloggaajan, Adnan Hajizaden ja Emin Millin, vapauttamiseen; olemme keskustelleet heistä aiemmin tässä salissa. Muilta osin tilanne Azerbaidžanissa on kuitenkin enemmän kuin huolestuttava. Olemme kuulleet toimittajiin kohdistuvasta häirinnästä sekä ihmisoikeusaktivisteihin kohdistuvasta uhkailusta ja heitä vastaan suunnatuista rikossyytteistä. Lisäksi maalis-huhtikuussa Bakussa pidettyjen mielenosoitusten jälkeen pidätettiin 200 ihmistä. Kaikki nämä tapahtumat herättävät vakavia kysymyksiä, etenkin koska meidän on muistettava, että Azerbaidžan on allekirjoittanut ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen.

Näyttää siltä, etteivät Azerbaidžanin viranomaiset ole ymmärtäneet, että niiden ja kansalaisyhteiskunnan välille on luotava vuoropuhelua ja etteivät viranomaiset saa painostaa yhteiskuntaa. Toivon kuitenkin, että loppujen lopuksi saamme aikaan yhteistyötä itäisessä kumppanuudessa ja Euronestin parlamentaarisessa edustajakokouksessa.

  Marietje Schaake, laatija. – (EN) Arvoisa puhemies, vaikka iloitsemme Adnan Hajizaden ja Emin Millin vapauttamisesta, hyvät uutiset Azerbaidžanista loppuvatkin suunnilleen siihen. Euroopan parlamentti on erittäin huolissaan sananvapauden ja kokoontumisvapauden laajasta tukahduttamisesta Azerbaidžanissa tämän vuoden maalis- ja huhtikuussa järjestettyjen hallituksenvastaisten rauhanomaisten mielenosoitusten jälkeen. Nuoria ihmisiä, kansalaisyhteiskunnan aktiiveja, media-alan ammattilaisia ja oppositiopoliitikkoja ahdistellaan ja uhkaillaan. Joitakin mielenosoittajia on tuomittu joukko-oikeudenkäynneissä, joita on pidetty iltamyöhällä ja niin, ettei ihmisillä ole ollut mahdollisuutta asianajajaan. Useimmille näistä asianajajista puolestaan ei kerrottu, missä oikeudenkäynnit pidettiin. Azerbaidžanin ihmisoikeuksien talo on oikeusministeriön määräyksestä suljettu.

Tämän pelon, uhkailun ja ihmisoikeusrikkomusten ilmapiirin on loputtava. Azerbaidžanin hallitus on menettämässä uskottavuuttaan rikkomalla itse allekirjoittamiaan valtiosopimuksia, kuten Euroopan neuvostoa ja Euroopan ihmisoikeussopimusta, vastaan. Me haluamme, että presidentti Alijev pitää sanansa. Myös Eurooppa menettää uskottavuuttaan, ellemme puutu näihin rikkomuksiin. Niillä tulisi olla todellisia seuraamuksia EU:n ja Azerbaidžanin välisiin suhteisiin.

  Ulrike Lunacek, laatija. – (DE) Arvoisa puhemies, joitakin päiviä sitten vietimme Euronestin avajaisia Euroopan parlamentissa Brysselissä. Azerbaidžan on kyseisen edustajakokouksen perustajajäsen, ja sellaisena se on sitoutunut kunnioittamaan demokratiaa, ihmisoikeuksia, oikeusvaltiota, kokoontumisvapautta ja tiedotusvälineitä. Tämä on myös keskeinen elementti EU:n ja Azerbaidžanin välistä assosiaatiosopimusta koskevissa neuvotteluissa, joita on käyty heinäkuusta 2010 lähtien.

Tämän valossa on todellakin varsin ällistyttävää, kuinka Azerbaidžanin hallitus on käyttäytynyt rauhanomaisesti mieltään osoittaneita ihmisiä kohtaan kahden viime kuukauden aikana. Nuoria ihmisiä, jotka järjestäytyvät sosiaalisten verkostojen, kuten Facebookin, välityksellä, on pidätetty ja tuomittu jopa kahden ja puolen vuoden vankeusrangaistukseen siksi, että he ovat rauhanomaisesti osoittaneet mieltään, nimikkeellä ”huumausaineiden väärinkäyttö”. Toisia uhkaillaan samanlaisella kohtalolla. Vähintään 30 ihmistä, jotka myös osoittivat rauhanomaisesti mieltään, tuomittiin salamyhkäisessä istunnossa suljetuin ovin viidestä kahdeksaan päivään vankeutta ilman, että he olisivat voineet olla yhteydessä oikeudellisiin asiamiehiinsä.

Hyvät kollegat, arvoisa komissaari, tätä ei voida hyväksyä! Parlamentin viiden suurimman ryhmän yhteisessä päätöslauselmassa me vaadimme kaikkien näiden ihmisten välitöntä vapauttamista sekä oikeusvaltion ja sanan- ja lehdistönvapauden todellista varmistamista niin, että – kuten presidentti Alijev meille jo vuosia sitten, vuonna 2005, vakuutti – Azerbaidžanissa ei vainota yhtään toimittajaa. Hänen on lopultakin pidettävä nämä lupauksensa.

Toivon todellakin, että kesäkuuksi suunniteltuun parlamenttien välisen yleiskokoukseen mennessä olemme onnistuneet saamaan kaikki nämä ihmiset vapautetuiksi, sanomalehden toimittajan Eynulla Fatullajevin mukaan luettuna, ja että hallitus ja johtavat puolueet lopultakin pitävät lupauksensa. Muussa tapauksessa tästä on aiheuduttava seuraamuksia.

  Eduard Kukan, PPE-ryhmän puolesta. – (SK) Arvoisa puhemies, Azerbaidžanin demokratian ja ihmisoikeuksien tilanne herättää oikeutetusti huolta. Näitä huolenaiheita ovat muun muassa sananvapaus, lehdistönvapaus, kokoontumisvapaus ja monet muut alueet. Me valvomme tapauksia, joihin liittyy demokratia-aktivistien, toimittajien ja poliittisen opposition pidätyksiä ja poliittista painostusta. Azerbaidžanille ja alueen muille maille on ilmaistava selkeästi, että ihmis- ja kansalaisoikeuksien rikkomuksia ei voida missään olosuhteissa hyväksyä. Jos ne haluavat olla EU:n kumppanuusmaita, niiden on kunnioitettava sen arvoja.

Ihmisoikeuksien ja demokratian vaatimusten rikkomuksia koskevan keskustelun tulisi sen vuoksi koskea koko Etelä-Kaukasuksen aluetta. Tässä yhteydessä haluaisin myös kiinnittää huomiota Azerbaidžanin ja Armenian välisten jännitteiden kiristymiseen Vuoristo-Karabahin alueella. Tämä tilanne on muodostunut turvallisuusriskiksi koko alueelle. Siksi on tärkeää tästäkin syystä hyväksyä päätöslauselma nyt. Unionin pitäisi omaksua aktiivisempi ja vastuullisempi lähestymistapa, ei ainoastaan Azerbaidžanissa vaan koko alueella. Meidän pitäisi ottaa oppia Venäjän ja Georgian välisen konfliktin aikana saaduista kokemuksista ja ehkäistä vastaavien tragedioiden toistuminen.

  Kristian Vigenin, S&D-ryhmän puolesta. — (EN) Arvoisa puhemies, on totta että tilanne Azerbaidžanissa on vaikea ja meillä on syytä olla huolissamme. Tässä yhteydessä haluaisin erityisesti mainita Bakhtiar Hajiyevin tapauksen. Mielestäni viranomaisten tulisi ymmärtää, että rauhanomaiset mielenosoitukset ovat luonnollinen osa poliittista elämää missä tahansa demokraattisessa valtiossa ja että mielipiteiden ja poliittisten näkemysten moninaisuus on keskeinen osa demokraattista yhteiskuntaa.

Toisaalta minun on sanottava, että on varsin onnetonta, että olemme panneet Azerbaidžanin ja Valko-Venäjän kiireelliset ongelmat peräkkäin vain viikkoa sen jälkeen, kun Azerbaidžan toivotettiin tervetulleeksi Euronestin parlamentaarisen edustajakokouksen perustajaksi yhdessä meidän, Euroopan parlamentin, kanssa. On tarpeen, että sekä viranomaiset että kansalaisyhteiskunta sitoutuvat muutokseen, ja kiireellisten toimenpiteiden ja päätöslauselmien lisäksi meidän on tehtävä enemmän.

Itäinen kumppanuus ja Euronestin edustajakokous ovat hyvä alusta tällaiselle sitoutumiselle ja tunnen, että Azerbaidžanissa puhaltavat jo uudet tuulet, uusi halu poliittiseen vuoropuheluun. Parlamentaarisen yhteistyövaliokunnan, joka on menossa Azerbaidžaniin kesäkuussa, pitäisi hyödyntää tämä tilaisuus nostaakseen esiin ihmisoikeuskysymykset mutta myös aloittaakseen johdonmukaisemman vuoropuhelun maan kanssa.

  Graham Watson, ALDE-ryhmän puolesta. — (EN) Arvoisa puhemies, rohkenen väittää, että jos Azerbaidžan tunnettaisiin Georgian ja Armenian tapaan nimellä Azeria, niin eurooppalaisten huoli demokratian tasosta siellä olisi suurempi.

Ryhmäni ei kuitenkaan jaa kollega Vigeninin näkemystä. Azerbaidžanin media ei ole vapaa. Sen vaalit eivät ole oikeudenmukaiset. Virkamiehet kohtelevat sen kansalaisia mielivaltaisesti ja joskus väkivaltaisesti. Rauhanomaiset mielenilmaukset viime viikkoina on tukahdutettu tavalla, joka on ominaisempi arabimaalle kuin eurooppalaiselle valtiolle, ja tukahduttajana on ollut 18 vuotta jatkunut hallinto, joka on hitaasti sammuttanut toivon edistyksestä. Tämän valtion jatkuvan Euroopan naapuruuspolitiikkaan osallistumisen ehdoksi on asetettava demokraattiset uudistukset, ei niinkään sen halukkuus toimittaa öljyä Nabucco-putkeen.

  Heidi Hautala, Verts/ALE-ryhmän puolesta. — (EN) Arvoisa puhemies, demokratia, ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja oikeusvaltio ovat olennainen osa uutta assosiaatiosopimusta, josta Azerbaidžan ja Euroopan unioni parhaillaan neuvottelevat.

Ellei näitä periaatteita kunnioiteta, on mahdotonta nähdä, miten Azerbaidžanilla voisi olla yhteinen tulevaisuus eurooppalaisten kumppaniensa kanssa. Haluan myös yhtyä niihin kollegoihin, jotka totesivat, että meidän on oltava hyvin selkeitä ja objektiivisia puhuessamme kumppaneillemme itäisissä kumppanuusmaissa. Meidän ei pidä luulla, että voimme tyytyä parjaamaan pelkästään Valko-Venäjää, koska myös Azerbaidžanissa ja lukuisissa muissa itäisissä kumppanuusmaissa on vakavia ongelmia; toivon, että ihmisoikeuksien alivaliokunnan tilaama tutkimus antaa pian valaistusta siihen, miten meidän on puhuttava näille valtioille niiden ihmisoikeustilanteesta.

  Jaroslav Paška, EFD-ryhmän puolesta – (SK) Arvoisa puhemies, Azerbaidžan on yksi EU:n erityiskumppaneista ja Euronest-ryhmittymän perustajajäsen: siksi se hyötyy huomattavasti etuoikeutetuista suhteistaan EU:hun.

Maana, jolla on näin poikkeuksellinen status, ja allekirjoittaessaan keskinäiset kumppanuussopimukset EU:n kanssa se on kuitenkin luvannut noudattaa demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion periaatteita, jotka ovat olennaisia edellytyksiä tällaiselle yhteistyölle. Toimittajien, nuorisojärjestöjen edustajien ja kansalaisaktivistien perusteettomia pidätyksiä, rauhanomaisten mielenosoitusten kieltämistä ja fyysisen voiman käyttämistä mielenosoittajia vastaan ei siksi voida hyväksyä.

Odotan, että korkea edustaja ja komission varapuheenjohtaja Catherine Ashton sekä komissio itse välittävät Azerbaidžanin hallitukselle huolemme demokratian tukahduttamisesta maassa ja vaativat välittömiä korjaavia toimia. Hyväksymällä päätöslauselmaluonnoksen annamme sekä komissiolle että korkealle edustajalle tähän tarvittavan valtakirjan.

  Sari Essayah (PPE). – (FI) Arvoisa puhemies, hyvä komissaari, on jokseenkin irvokasta, että täällä Euronest-yhteistyökumppaneitamme Azerbaidžania ja Valko-Venäjää käsitellään molempia peräkkäin kiireellisinä ihmisoikeustapauksina. Kyllähän kumppanuuden pitäisi edellyttää eurooppalaisten arvojen kunnioittamista.

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin mukaan Azerbaidžanin viranomaiset yrittävät tukahduttaa kriittiset äänet tarkoituksenaan ennaltaehkäistä laajempia protesteja, jollaisia on nähty muun muassa arabimaailmassa viime kuukausina. Kuluneina viikkoina Azerbaidžanin poliisi on hajottanut useita mielenosoituksia maassa ja myös pidättänyt opposition edustajia tekaistuin, usein huumausainerikossyyttein.

Savalanin ja muiden viime aikoina pidätettyjen mielenosoittajien tapaukset osoittavat, kuinka heikolla pohjalla perusoikeudet Azerbaidžanissa ovat ja kuinka pitkälle viranomaisten valmistautuminen on viety, jotta toisinajattelijoiden äänet saataisiin vaimennettua.

  Seán Kelly (PPE). — (EN) Arvoisa puhemies, Azerbaidžanin tilanne on suuri pettymys. Tämä maa ei ole poliittisten oikeuksien osalta juurikaan liikahtanut eteenpäin sitten Neuvostoliiton hajoamisen. Esimerkkejä vapauden puutteesta on yksinkertaisesti liikaa, kuten sananvapauden ja lehdistönvapauden saralla, jotka ovat keskeisen tärkeitä vapauksia missä tahansa asianmukaisesti toimivassa demokratiassa. Muita esimerkkejä ovat vankien kiduttaminen, oikeudenkäynnit, joissa laittomasti hankitut todisteet hyväksytään aina, ja niin edelleen.

Meillä on läheiset suhteet tähän maahan ja siksi meidän on tietenkin sitouduttava vuoropuheluun, mutta kantani on lähempänä kollega Watsonin näkemystä: meidän on myös oltava lujia, koska jos aina ollaan varovaisia ja hienotunteisia, ei koskaan päästä mihinkään. Toivoisin siis toki vuoropuhelua ja sitoutumista, mutta meidän on samalla korotettava panoksia vapautta koskevien vaatimusten osalta: ilmaisunvapauden, sananvapauden ja ennen kaikkea lehdistönvapauden osalta.

  Mitro Repo (S&D). – (FI) Arvoisa puhemies, sananvapaus ja kokoontumisvapaus ovat universaaleja perusoikeuksia, ne ovat demokraattisen yhteiskunnan kulmakiviä. On surullista, että häirintää ja uhkailua ja pidätyksiä käytetään keinona kansalaisyhteiskunnan monimuotoisuuden tukahduttamiseksi.

Azerbaidžan on Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja Euroopan neuvoston jäsen ja sillä on velvollisuus turvata kansalaistensa ihmisoikeudet ja kunnioittaa niitä. Bloggaajilta, toimittajilta ja kansalaisyhteiskunnan aktivisteilta evätään Azerbaidžanissa sananvapaus ja estetään rauhanomaiset mielenilmaukset. Nuoria estetään käyttämästä uutta viestintäteknologiaa ja sosiaalista mediaa ja jopa rangaistaan niiden käytöstä.

Tämä on ironista, sillä valtio nimenomaan hyötyisi aktiivisesta ja monimuotoisesta kansalaisyhteiskunnasta. Azerbaidžania tuleekin tukea demokratian ja ihmisoikeuksien kehittämisessä naapuruuspolitiikan ja itäisen kumppanuuden puitteissa.

  Vytautas Landsbergis (PPE). – (EN) Arvoisa puhemies, Azerbaidžania koskevassa päätöslauselmassa ilmaistaan huolemme Pohjois-Afrikan tapahtumien mahdollisesta kertautumisesta tässä Euroopan kumppanimaassa.

Opposition ja rauhanomaisten mielenosoittajien kohtelussa Azerbaidžanin johtajien olisi tarkasti vältettävä yhtäläisyyksiä Pohjois-Afrikan, Venäjän tai Valko-Venäjän järjestelmiin. Tämä ehdotus ja varoitus on luettavissa edessämme olevasta asiakirjasta, jonka tietyt kohdat voisivat ilmaista tämän kritiikin selvemminkin.

Ihmisoikeustilanteen huononemista ja kielteisten tapahtumien määrän lisääntymistä koskevan sanamuodon edellä tulisi olla ilmaus, joka kertoisi, että kyse on viimeaikaisista tapahtumista eikä vuosien mittaan tapahtuneesta yleisestä kehityksestä, jossa huono tilanne olisi entisestään huonontunut. Päinvastoin, kevään tapahtumiin asti Azerbaidžanissa oli käynnissä suhteellisen hyvää kehitystä eikä maata mainittu Human Rights Watchin luettelossa sellaisten huonomaineisten valtioiden kuin Kiinan, Irakin, Israelin, Venäjän, Saudi-Arabian tai Uzbekistanin joukossa. Azerbaidžan näytti paremmalta, koska sitä ei mainittu, mutta nyt tilannetta on puntaroitava uudelleen.

  Vasilica Viorica Dăncilă (S&D). – (RO) Arvoisa puhemies, Azerbaidžan on paitsi Euroopan naapuruuspolitiikan ja itäisen kumppanuuden myötä Euroopan unionin aktiivinen kumppani myös Euronestin perustajajäsen; sellaisena sen on noudatettava sitoumuksia, jotka se on Euroopan unionille antanut. Tämä tarkoittaa demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion kunnioittamista sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen ja muiden Azerbaidžanin allekirjoittamien kansainvälisten sopimusten takaamien perusvapauksien kunnioittamista. Maa, joka pyrkii maailmanlaajuisesti tunnustetuksi demokratiaksi, ei voi toimia antamatta kansalaistensa – etenkään nuorten – osoittaa rauhanomaisesti mieltään. Ei myöskään ole normaalia kieltää heitä osallistumasta tentteihin vain siksi, että heillä on erilaiset poliittiset näkemykset kuin maan nykyisillä johtajilla.

Me eurooppalaiset kumppanit haluaisimme nähdä Azerbaidžanissa jatkuvaa vuoropuhelua kansalaisyhteiskunnan kanssa, lehdistön, jolla on sananvapaus ja joka voi uutisoida vailla poliittista painostusta antaakseen yleisölle oikeaa tietoa, sekä vapaan, sensuroimattoman pääsyn Internetiin Azerbaidžanin ja Euroopan välisten yhteyksien helpottamiseksi.

  Justas Vincas Paleckis (S&D). – (LT) Arvoisa puhemies, nyky-Azerbaidžanilla on kahdet kasvot. Yhtäältä Azerbaidžan on osoittanut huimaa talouskasvua, joka korostaa sen valtavia öljyvarantoja, edistymistä Euroopan unionin kanssa assosiaatiosopimuksesta käydyissä neuvotteluissa sekä osallistumista Euronestin parlamentaariseen edustajakokoukseen. Toisaalta maassa tapahtuu pidätyksiä ja lehdistön vapautta rajoitetaan, toisin sanoen tilanne muistuttaa vaarallisella tavalla Valko-Venäjän tilannetta, josta kollegani jo puhuivat. Uskon, että Bakun viranomaisten on päätettävä kuunnella julkista mielipidettä, koska välinpitämättömyys ei ole vaihtoehto. Euroopan unionilla on käytössään erilaisia keinoja, joita sen pitäisi käyttää auttaakseen Azerbaidžania oikean suunnan valitsemisessa.

  László Andor, komission jäsen. – (EN) Arvoisa puhemies, Azerbaidžanissa ilmennyt demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskeva kehitys on yhä vakavan huolen aihe meille kaikille. Viime vuosina olemme panneet merkille huolestuttavan kehityssuunnan, kun rajoituksia näillä aloilla on tiukennettu entisestään. Parlamenttivaalit, jotka pidettiin 7. marraskuuta 2010, eivät riittäneet osoittamaan mielekästä edistystä maan demokratian kehityksessä.

Muillakin aloilla Azerbaidžanilla on mielestämme parantamisen varaa, ennen kuin se on täysin Euroopan neuvoston ja ETYJin kanssa tehtyjen sitoumustensa tasalla. Ensinnäkin median vapaus: yleisesti ottaen median moniarvoisuus puuttuu. Myös toimittajien häirinnästä ja heitä vastaan suunnatusta väkivallasta on kerrottu, samoin kyseenalaisista oikeudenkäynneistä median edustajia vastaan. Yksittäistapaukset tällä alueella aiheuttavat edelleen huolta.

Kokoontumisvapaus on toinen alue, josta olen syvästi huolissani. Viime kuukausina on nähty viranomaisten ryhtyvän lukuisiin vakaviin toimiin järjestettyjä mielenosoituksia sekä arabikevään vallankumousten innoittamia mielenosoitusyrityksiä vastaan. Aktivistien pidätykset ja muut mielenosoittajien vastaiset tukahduttamiskeinot ovat erittäin valitettavia.

Euroopan unionilla on vastuu: sen täytyy lähettää selkeä viesti demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion kunnioittamisen tärkeydestä. Puhemies Barroso vei tällaisen viestin vieraillessaan Bakussa tammikuussa, ja se tulee olemaan asialistamme kärjessä tulevilla vierailuilla.

Ihmisoikeudet ja demokratia ovat kulmakiviä nykyiseen kumppanuuteen ja yhteistyösopimukseen perustuvassa yhteistyössämme Azerbaidžanin kanssa. Viime vuonna perustimme uuden oikeudellisten asioiden, vapauden, turvallisuuden, ihmisoikeuksien ja demokratian alivaliokunnan. Demokratia ja ihmisoikeudet ovat keskeinen teema myös uutta assosiaatiosopimusta koskevissa neuvotteluissamme.

Iloitsen Azerbaidžanin halukkuudesta keskustella näistä menetelmistä. Iloitsen myös roolista, joka Euroopan parlamentilla on demokraattisten arvojen puolestapuhujana Azerbaidžanissa olevien kumppanien keskuudessa sekä työssään EU:n ja Azerbaidžanin yhteistyövaliokunnassa.

  Puhemies. – (EN) Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan hetken kuluttua.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 149 artikla)

  Monica Luisa Macovei (PPE), kirjallinen. – (RO) Jokainen, joka Azerbaidžanissa kritisoi hallitusta, vaiennetaan. Euroopan parlamentin päätöslauselma ja ihmisoikeusjärjestöjen raportit nostavat esiin vakavia ihmisoikeusrikkomuksia. Eräs tällainen rikkomus, johon olen kiinnittänyt neuvoston huomiota kirjallisessa kysymyksessä, koskee toimittaja Eynulla Fatullajevia, jota pidetään edelleen vankeudessa, vaikka Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on antanut hänen vapauttamistaan koskevan päätöksen. Huomautin tästä silloin ja vaadin nyt painokkaasti, että rikoslaista poistetaan kunnianloukkausta, herjausta ja halventamista koskevat määräykset (147–148 §). Transparency Internationalin äskettäin julkaisema raportti Azerbaidžanista kertoo, ettei hallitus ole ryhtynyt toimiin korruption kitkemiseksi ja ettei oikeuslaitoksen riippumattomuutta pystytä takaamaan. Viranomaiset myös vastasivat 11. maaliskuuta ja 2. huhtikuuta tapahtuneisiin mielenosoituksiin pidättämällä ja ahdistelemalla niihin osallistuneita. Demokratia perustuu kansan vapaasti ilmaisemaan tahtoon. Vetoan neuvostoon ja komissioon, jotta ne kehottaisivat painokkaasti Azerbaidžanin viranomaisia kunnioittamaan ihmisoikeuksia, etenkin ilmaisunvapauteen ja rauhanomaisiin mielenosoituksiin liittyviä oikeuksia, ja ryhtymään konkreettisiin toimiin korruption kitkemiseksi ja oikeusjärjestelmän uudistamiseksi. Euroopan unionin on tuettava kaikkia niitä, jotka vaarantavat henkensä ja vapautensa Azerbaidžanissa meidän kanssamme yhteisten arvojen vuoksi.

  Fiorello Provera (EFD), kirjallinen. – (IT) Azerbaidžan osallistuu aktiivisesti Euroopan naapuruuspolitiikkaan, on yksi EU:n kuudesta itäisestä kumppanista ja kuuluu Euronestin parlamentaarisen edustajakokouksen perustajiin. Näiden kolmen hankkeen ydinarvoja ovat demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion kunnioittaminen. Mainittujen hankkeiden tarkoituksena on edistää jatkuvaa poliittista vuoropuhelua, joka voi syventää jäsenvaltioiden välisiä suhteita ja antaa Euroopalle mahdollisuuden tukea niitä niiden kulkiessa kohti uudistuksia. Uskomme, että kiireellinen päätöslauselma saattaa olla riittämätön tai jopa haitallinen väline toivotun tuloksen kannalta, joka on Azerbaidžanin vakaa eteneminen kohti täysipainoista ja nykyaikaista demokratiaa. Parlamenttien ja hallitusten välisillä sopimuksilla perustetut instituutiot on tarkoitettu näiden tavoitteiden saavuttamiseen; ne ovat oikea paikka vaatia selityksiä mahdollisista oikeuksien rikkomuksista ja kannustaa tehokkaasti hyvään käytökseen ja demokraattisiin uudistuksiin.

  Tadeusz Zwiefka (PPE), kirjallinen. – (PL) Jälleen kerran kiinnitämme huomiota ilmaisunvapautta ja lehdistönvapautta koskevaan kysymykseen ja yleiseen toimittajien kohtelua koskevaan politiikkaan Azerbaidžanissa. Monista lähteistä saadut ilmoitukset osoittavat, että toimittajien ja kaikenlaisten poliittisten aktivistien tilanne Azerbaidžanissa on jatkuvasti vaikeutumassa. Niinkin kauan sitten kuin vuonna 2005 Azerbaidžanin presidentti Ilham Alijev vakuutti, että kaikkia toimittajien oikeuksia kunnioitettaisiin ja että toimittajat voisivat luottaa saavansa apua missä tahansa vaaratilanteessa. Tosiseikat kuitenkin osoittavat, että nuo sanat olivat pelkkä tyhjä lupaus.

Tällä asialla on itselleni erityinen merkitys, koska työskentelin useita vuosia toimittajana ja tunnen työn perin pohjin. Azerbaidžanissa journalisteja estetään jatkuvasti toteuttamasta perustehtäväänsä, joka on luotettava ja uskottava tiedonvälitys. On mahdotonta hyväksyä sitä, että toimittajat joutuvat tekemään työtään pidätysten ja henkilöntarkastusten uhan alaisina. Azerbaidžanin viranomaisten on ymmärrettävä, että vapaan ja riippumattoman median toiminta on kansainväliselle yhteisölle selkeä signaali siitä, että maa on maailmanlaajuisesti uskottava kumppani.

Euroopan parlamentin viestin tulisi olla selkeä: Euroopan unionin kanssa tehtävän taloudellisen yhteistyön edut eivät saa hämärtää odotuksia, jotka koskevat tarvetta kehittyä kohti eurooppalaisia standardeja keskeisten ihmisoikeuksien, erityisesti sanan- ja lehdistönvapauden, kunnioittamisen osalta; nämä muodostavat demokratian peruspilarin, jota ilman nykyaikainen demokraattinen yhteiskunta ei voi olla olemassa.

(1) Ks. pöytäkirja.