Sanatarkat istuntoselostukset

Torstai 12. toukokuuta 2011 - Strasbourg

1. Istunnon avaaminen

Puhetta johti
varapuhemies Miguel Angel MARTÍNEZ MARTÍNEZ

(Istunto avattiin klo 9.00.)

2. Puhemiehen julkilausuma

  Puhemies. – (ES) Murcian aluetta ja erityisesti Lorcan kaupunkia kohdanneen murhenäytelmän vuoksi haluaisin ilmaista puhemiehistön puolesta myötätuntomme tälle yhteisölle ja kaikille uhreille, joista useat ovat kuolleet. Puhemies välittää parlamentin puolesta myötätunto- ja surunvalitteluviestin uhreille ja kärsineelle yhteisölle.

3. Parlamentaarisen koskemattomuuden pidättämistä koskeva pyyntö: ks. pöytäkirja

4. Tiettyjä asiakirjoja koskevat päätökset: ks. pöytäkirja

5. Öljyn hinnannousun aiheuttama kriisi Euroopan kalastusalalla (käsiteltäväksi jätetyt päätöslauselmaesitykset): ks. pöytäkirja

6. EU:n ja Mauritanian välinen kalastuskumppanuussopimus (käsiteltäväksi jätetyt päätöslauselmaesitykset): ks. pöytäkirja

7. Julkiset hankinnat (käsiteltäväksi jätetyt päätöslauselmaesitykset): ks. pöytäkirja

8. Vastaanotetut asiakirjat: ks. pöytäkirja

9. Mietintö: Milan Zver –Nuoret liikkeellä -aloite – puitteet Euroopan yleissivistävien ja ammatillisten koulutusjärjestelmien parantamiseksi – Mietintö: Mary Honeyball – Varhaisoppiminen – Mietintö: Marietje Schaake – EU:n ulkoisten toimien kulttuuriulottuvuus – Mietintö: Marie-Thérèse Sanchez-Schmid – Kulttuuriteollisuuden ja luovan alan teollisuuden mahdollisuuksien käyttöönotto – Sarajevo Euroopan kulttuuripääkaupunkina vuonna 2014 (keskustelu)

  Puhemies. – (ES) Esityslistalla on seuraavana yhteiskeskustelu

- Milan Zverin kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan puolesta laatima mietintö Nuoret liikkeellä -aloitteesta – puitteet Euroopan yleissivistävien ja ammatillisten koulutusjärjestelmien parantamiseksi (2010/2307(INI)) (A7-0169/2011),

- Mary Honeyballin kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan puolesta laatima mietintö varhaisoppimisesta Euroopan unionissa (2010/2159(INI)) (A7-0099/2011),

- Marietje Schaaken kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan puolesta laatima mietintö EU:n ulkoisten toimien kulttuuriulottuvuudesta (2010/2161(INI)) (A7-0112/2011),

- Marie-Thérèse Sanchez-Schmidin kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan puolesta laatima mietintö kulttuuriteollisuuden ja luovan alan teollisuuden mahdollisuuksien käyttöönotosta (2010/2156(INI)) (A7-0143/2011) ja

- Doris Packin kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan puolesta komissiolle laatimasta suullisesta kysymyksestä Sarajevosta Euroopan kulttuuripääkaupunkina vuonna 2014 (O-000061/2011 - B7-0215/2011).

  Milan Zver, esittelijä. – (SL) Arvoisa puhemies, haluaisin aivan ensimmäiseksi sanoa, että tämän aamun istunnon aikana näemme todellisia todisteita kulttuuria, koulutusta ja nuorisoa käsittelevän valiokuntamme työstä. Olen esittelijänä Euroopan komission tiedonantoon perustuvaa Nuoret liikkeellä -aloitetta koskevassa erittäin merkittävässä asiakirjassa. Nyt haluaisin kiittää kollegoitani siitä, että he ovat antaneet minulle tilaisuuden tämän mietinnön laatimiseen, ja haluaisin myös kiittää Euroopan komissiota, joka on laatinut tämän kertomuksen ja joka on ottanut nuorten kohtaamat ongelmat EU:n kymmenvuotisen kehityssuunnitelman ensisijaisten peruspainopistealojen joukkoon.

Tein tätä mietintöä laatiessani yhteistyötä monien sidosryhmien kanssa, erityisesti nuorten edustajien, sekä jäsenvaltioista että muualta Euroopasta, esimerkiksi Euroopan nuorisofoorumin kanssa. Järjestimme melko monta kokousta ja konferenssia. Tein yhteistyötä myös alueiden komitean ja talous- ja sosiaalikomitean kanssa, joten mietintö on tulosta monista sen laatimisen aikana käydyistä keskusteluista. Haluaisin myös panna merkille, että tätä mietintöä hyväksyttäessä kollegoillani muista poliittisista ryhmistä oli sangen rakentava asenne. Siitä haluaisin kiittää erityisesti varjoesittelijöitä, jotka ovat tehneet hyvää työtä, ja siksi meillä on tänään edessämme mietintö nykyisessä muodossaan.

Haluaisin huomauttaa, että eri tutkimusten mukaan nuoret, jotka hyödyntävät mahdollisuutta opiskella tai työskennellä ulkomailla, pärjäävät koulussa paremmin ja ovat menestyksekkäämpiä ja kilpailukykyisempiä työn etsinnässä ja lisäksi yhteiskuntaan integroitumisessa. Yksin politiikalla ei kuitenkaan voida taata hyviä kouluja, hyvää koulutusta tai hyviä työpaikkoja nuorille. Sillä voidaan kuitenkin luoda suotuisat olosuhteet, jotka auttavat nuoria saavuttamaan nämä asiat. Nuo olosuhteet liittyvät ehdottomasti koulujen opetusjärjestelmien nykyaikaistamiseen. Euroopan ja erityisesti EU:n jäsenvaltioiden valtavana haasteena tämän vuosikymmenen aikana on esimerkiksi ammattikoulutuksen parantaminen ja sen houkuttelevuuden lisääminen ja laadun parantaminen. Euroopan talous tarvitsee seuraavan vuosikymmenen aikana erittäin paljon ammattipätevyyttä. Arvioin, että jo vuonna 2020 jopa 50 prosenttia kaikista työpaikoista tarvitsee tällaista koulutusta. Ammattikoulutuksen on siksi oltava edelleen yksi meidän politiikkamme sekä jäsenvaltioiden politiikan ensisijaisista tavoitteista.

Bolognan prosessin uudistuksen jatkaminen edelleen on kuitenkin vieläkin tärkeämpää. Eurooppalaisten yliopistojen pitäisi olla vielä enemmän kosketuksissa laajempaan talouteen ja yhteiskuntaan. Eurooppalaisten yliopistojen kilpailukyky kasvaa, kun niissä kiinnitetään entistä enemmän huomiota markkinoiden tarpeisiin ja talouteen ja kun niissä myös onnistutaan löytämään täydentäviä rahoituslähteitä. On totta, että meillä Euroopassa korkeakoulutukselle on liian vähän rahoitusta. Euroopan maat, Euroopan unionin jäsenvaltiot, eivät investoi riittävästi opiskelijoihin, ja se on sangen suuri ongelma.

Euroopan unioni on osana tätä ensisijaista tavoitetta tietysti asettanut myös muita tavoitteita, jotka on saavutettava: koulunkäynnin keskeyttämisasteen laskeminen, sillä nyt se on kohtuuttoman korkea 16 prosenttia, joten sitä on laskettava kymmeneen prosenttiin. Vastaavasti tällä vuosikymmenellä tarvitaan korkeammin koulutettua työvoimaa, jos EU haluaa säilyttää kilpailuetunsa muihin maailman osiin verrattuna.

Koska aikani loppuu, käytän kaksi lisäminuuttia myöhemmin, keskustelun jälkeen, antaakseni lisätietoja.

  Mary Honeyball, esittelijä. – (EN) Arvoisa puhemies, olen todella hyvin tyytyväinen, että minulla on mahdollisuus esitellä varhaisoppimista Euroopan unionissa käsittelevä mietintöni, sillä se on erittäin merkittävä opetuksen näkökulma, johon tähän mennessä ei todella ole kiinnitetty juuri huomiota.

Haluaisin erityisesti kiittää komission jäsentä Vassiliouta ja hänen kabinettiaan, joiden kanssa olemme tehneet tiivistä yhteistyötä tämän osalta, sekä puheenjohtajavaltio Unkaria, jonka yhtenä painopistealana varhaisoppiminen oli. Tämä on ollut kaiken kaikkiaan erittäin hedelmällinen kumppanuus, ja sen avulla olemme kyenneet tekemään työn, joka näkyy tässä mietinnössä.

Haluaisin myös kiittää kaikkia varjoesittelijöitä eri poliittisista ryhmistä. Olemme tehneet erittäin hyvää työtä, kuten Milan Zver sanoi, hänen mietintönsä osalta, ja olemme hyväksyneet varhaisoppimista käsittelevän mietinnön valiokunnassa yksimielisesti, mikä osoittaa vain, että sitä tuetaan kaikissa poliittisissa ryhmissä.

Tiedämme todellakin miksi: yksi tärkeimmistä syistä on se, että varhaiset vuodet ovat niin merkittäviä. Varhaiskasvatuksella voidaan vaikuttaa huomattavasti lasten elämän mahdollisuuksiin, ei vain opetusjärjestelmässä vaan myös myöhemmin elämässä. Tehty tutkimus, josta suurinta osaa ei valitettavasti ole tehty EU:ssa, osoittaa, että jos lapsille annetaan tukea ja vastataan heidän tarpeisiinsa, kun he ovat pieniä, se auttaa heitä myöhemmin elämässä: se vähentää rikollisuutta, parantaa terveyttä ja vähentää työttömyyttä, mikä hyödyttää meitä kaikkia.

Itse lapset pärjäävät useimmiten paremmin koulussa, saavat parempia arvosanoja, heidän työllisyysasteensa on korkeampi ja heillä on parempia työpaikkoja ja heidän perhesuhteensa ovat paremmat – kuten myös heidän terveytensä. Meillä on siis tässä kaikkemme tehtävänä, ja se kaikki on hyödyllistä.

EU:ssa on monia erilaisia tapoja tarjota varhaiskasvatusta ja mietinnössäni olemme sanoneet, että haluamme kunnioittaa sitä ja säilyttää sen. Kaikki jäsenvaltiot tekevät sen eri tavalla, koska varhaiskasvatus on kehittynyt niiden omien järjestelmien sisällä. Sen monimutkaisuutta lisää entisestään se, että lakisääteisen opetuksen aloittamisikä vaihtelee myös jäsenvaltioiden välillä. Emme siis ole pyrkineet yhteen ainoaan varhaiskasvatuspalvelujen malliin, vaan olemme koettaneet laatia arvoja ja periaatteita ja suuntaviivoja jäsenvaltioille eurooppalaisen yhteisiä tavoitteita ja yhteisiä arvoja ja yhteisiä etuuksia sisältävän kehyksen kehittämiseksi.

Siitä tässä mietinnössä on siis kyse: siinä on itse asiassa kyse kehyksen laatimisesta. Sen aikaansaamiseksi olemme, tietenkin, aloittaneet lapsesta. Olemme edistäneet hyvin lapsikeskeistä näkökulmaa varhaiskasvatukseen ja lastenhoitoon ja pitäneet lapsen edun tämän keskipisteessä. Olemme hyödyntäneet ympäri maailmaa tehtyjä tutkimuksia, ja mietinnössäni tarkastellaan seuraavia kysymyksiä: vanhempien panos, joka on erittäin tärkeää lasten varhaiskasvatuksessa, työntekijät ja laadukkaat palvelut ja vaadittu pätevyys ja varhaiskasvatuspalvelujen yhdentäminen muihin jäsenvaltioiden opetusjärjestelmiin. Olemme siis kattaneet nämä keskeiset alat, ja niihin meidän pitäisi keskittyä tulevaisuudessa.

Henkilökunnan pätevyys on erittäin tärkeää, ja se on suuri puute tällä alalla. Vallalla näyttää olevan käsitys, että kuka tahansa voi hoitaa pikkulapsia, vaikka niin ei todellakaan ole. Meidän on pohdittava ankarasti pätevyyttä, ja tutkintoja, joita voidaan siirtää ja jotka voidaan tunnustaa koko EU:ssa. Meidän on myös käsiteltävä saatavuutta, jotta kaikki varhaiskasvatuspalvelujen tarpeessa olevat voivat saada niitä.

Olen käyttänyt neljä minuuttiani ja haluan jättää jonkin verran aikaa keskustelun loppuun, joten haluaisin vain päättää puheenvuoroni sanomalla, että tänä säästökautena ja näinä talousvaikeuksien aikana meidän on varmistettava, että varhaiskasvatus on edelleen asialistalla ja että teemme edelleen sen, mitä tällä merkittävällä alalla on tehtävä.

  Marietje Schaake, esittelijä. – (EN) Arvoisa puhemies, ennen kuin käsittelen muutamia tämän EU:n ulkoisten toimien kulttuuriulottuvuudesta laaditun yksityiskohtaisen mietinnön kohtia, haluan kiittää vilpittömästi kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan kollegoitani rakentavasta yhteistyöstä ja siitä, että yhteinen työmme hyväksyttiin yksimielisesti valiokunnan äänestyksessä. Kansalaisyhteiskunnan ja sidosryhmien panos on tietenkin ollut myös erittäin hyödyllinen.

Kulttuuri on olennainen osa liberaaleja demokratioitamme. Se rikastuttaa ihmisten elämää. EU tunnetaan kulttuurinsa monimuotoisuudesta ja samalla EU on arvojen yhteisö, joka koskee yhtäläisesti kaikkia kansalaisia. Näitä eurooppalaisia arvoja, kuten ihmisoikeuksien kunnioittamista, demokratiaa ja perusoikeuksia edustetaan myös kulttuurituotteillamme. Kulttuuri, identiteetti, arvot ja EU:n asema maailmassa ovat yhteenkietoutuneita. Euroopan etuja ajetaan silloin, kun kulttuurinäkökohtia kehitetään strategisesti yhteistyön ja kumppanuuden kautta kulttuuriohjelmissa ja kun kulttuurinäkökohdat ovat oleellinen osa talouspolitiikkaa, ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ja kehitysyhteistyöpolitiikkaa. Kirjallisuuden, elokuvien, musiikin ja perinteiden jakamisella avataan ovia ja rakennetaan siltoja kansojen välille.

EU:lla on myös jaettavanaan huomattavaa kokemusta konfliktien ratkaisemisessa ja vakauden rakentamisessa yhteisten etujen ja keskinäisen ymmärtämisen pohjalta. Ulkosuhdehallinnon kehityksessä on tärkeää ottaa huomioon rooli, joka kulttuurilla on ja joka sillä pitäisi olla EU:n ulkoisissa toimissa, ja vahvistaa sitä. Sen pitäisi olla keskeinen ja laaja-alaisesti sisällytetty elementti monenlaisissa ulkoisissa toimissa, joista EU:n ulkopolitiikka koostuu; kauppapolitiikasta laajentumis- ja naapuruuspolitiikkaan, kehitysyhteistyöpolitiikkaan ja yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan.

Kulttuurilla on myös taloudellinen arvo: Euroopan kulttuuriteollisuus edistää eurooppalaista yrittäjyyttä, innovaatiota ja yrityksiä ja EU:n monimuotoinen kulttuurimaisema tekee siitä maailman mielenkiintoisimman matkailukohteen. Tieto ja kansainväliset taidot ovat ratkaisevan tärkeitä koulutuksen ja työllisyyden kannalta, kuten Eurooppa 2020 -strategiassa todetaan. Kulttuuria voidaan kuitenkin pitää välineenä, joka auttaa vahvistamaan demokratiaa, sananvapautta, osallisuutta, kehitystä, koulutusta, sovintoa ja niin edelleen.

Tämä kulttuurisuhteiden monimuotoisuus kolmansien maiden kanssa on johtanut politiikkojen pirstoutumiseen. Me olemme halunneet korostaa organisatorisia ja poliittisia kehyksiä, joita tarvitaan kulttuurin optimaalista koordinointia varten EU:n ulkoisissa toimissa. Kyseisen sisällön täyttämistä ei saisi hallita ja säännellä liikaa ylhäältä alaspäin.

Euroopan kansalaiset saavat eniten hyötyä, jos EU on maailmanlaajuinen toimija maailman foorumeilla. Se edellyttää, että määrärahoja käytetään tehokkaammin, ja meidän on oltava tietoisia Euroopan kilpailuasemasta ja kamppailusta matkailijoiden, osaajien, taiteilijoiden, yritysten ja opiskelijoiden houkuttelemiseksi. Meidän on puhuttava yhteisellä äänellä ja tiedostettava Kiinan ja Yhdysvaltojen, vain kaksi mainitakseni, kulttuuriohjelmien aikaansaama kilpailu. Pyörää ei kuitenkaan tarvitse keksiä uudelleen. EU:lla on monia parhaita käytäntöjä jäsenvaltioista sekä eri kulttuurilaitoksista, kuten Alliance Française- ja British Council -verkostoista.

Yksi 2000-lukumme erittäin hallitseva näkökohta on uusien teknologioiden yhä tärkeämpi rooli sekä kulttuurissa että kansainvälisissä suhteissa. Ihmiset ovat entistä riippuvaisempia Internetin tarjoamasta mahdollisuudesta saada tietoja ja he voivat ilmaista itseään vapaasti ainoastaan, jos tätä tietoa ja ihmisten viestintää ei sensuroida. Uudet teknologiat edistävät yhä tehokkaammin oikeutta kulttuurilliseen kehitykseen ja myös muita perusoikeuksia. Myös kulttuurisisällöt ovat saatavana uuden median kautta, ja mahdollisuuksia saada käyttöön eurooppalaisia kulttuurituotteita ja sisältöjä maailmanlaajuisesti on pidettävä ilahduttavana ja niitä on edistettävä esimerkiksi Europeana-verkostossa tai museoiden ja festivaalien verkkosivustoilla. EU:n on tärkeää kehittää Internetin vapautta koskeva politiikka. Palaan joihinkin tämän mietinnön konkreettisiin suosituksiin puheenvuoroni viimeisessä osassa.

  Doris Pack, laatija. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, Marietje Schaaken puheenvuoron jälkeen haluaisin aloittaa sanomalla muutaman sanan hänen laatimastaan merkittävästä mietinnöstä. EU:n ulkopolitiikan kulttuuriulottuvuutta ei voida yliarvioida. Siksi tarvitaan – kuten hän jo sanoi – johdonmukaista EU:n kulttuuristrategiaa EU:n ulkopolitiikassa.

Kulttuuridiplomatialla on merkittävä asema menestyksekkäiden suhteiden luomisessa kolmansiin maihin, ja monissa maissa on kansallisten kulttuurisäätiöiden verkosto EUNIC, jota voimme hyödyntää. Verkostoon on yhteydessä erittäin monia ihmisiä, jotka ovat valmiita auttamaan.

Siirryn nyt tyytyväisenä tämän päivän toiseen aiheeseen, jota Milan Zver jo käsitteli, eli Nuoret liikkeellä -aloitteeseen, joka on tietenkin Eurooppa 2020 -strategian lippulaiva-aloite. Tämän lippulaiva-aloitteen tarkoituksena on kannustaa yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen toimijoita kiinnittämään aiempaa enemmän huomiota näihin politiikanaloihin. Tarvitsemme pätevämpiä ihmisiä. Tarvitsemme ihmisiä, joilla on kokemusta Euroopasta aiempaa parempien liikkuvuusmahdollisuuksien ansiosta. Meidän on vapautettava nuortemme potentiaali menestyksekkäiden ohjelmiemme avulla. Kaikella tällä on keskeinen asema tietoon perustuvan yhteiskunnan kilpailukyvyssä.

Elinikäisessä oppimisessa nykyiset ohjelmamme Comenius, Erasmus, Leonardo ja Grundtvig ovat tarjonneet monelle ihmiselle loistavia tilaisuuksia löytää Eurooppa ja sen koko moninaisuus, saada kokemuksia ja parantaa kielitaitoaan. Tässä yhteydessä myöskään nuorisotoimintaohjelman Youth in Action ja eurooppalaisen vapaaehtoistyön merkitystä ei pitäisi aliarvioida.

Tämän päivän keskustelusta on myös lähetettävä komissiolle viesti siitä, että meidän on jatkettava näitä yleisesti hyvin vastaanotettuja ohjelmia ja tilaisuuksia myös seuraavan sukupolven koulutus- ja nuoriso-ohjelmissa ja että niitä on rahoitettava asianmukaisesti niiden merkityksen mukaisesti. Jokainen tällä alalla käyttämämme euro maksaa itsensä takaisin koko yhteiskunnalle jo muutaman vuoden kuluttua.

Siirryn nyt toiseen aiheeseen, eli Sarajevoon. Sarajevolla on erityinen paikka Euroopan historiassa ja kulttuurissa. Nimeämällä kaupungin Euroopan vuoden 2014 kulttuuripääkaupungiksi voisimme lähettää merkittävän viestin kaupungin ja Bosnia ja Hertsegovinan valtion monietnisyydestä, mikä voisi antaa myös maan poliittiselle luokalle aihetta miettiä ajatuksiaan uudelleen. Sitäkin tärkeämpää on se, että se on kaupunki, joka tekee aivan selväksi, miten pahasti Eurooppa epäonnistui ja miten tärkeää on toimia yhdessä. Tällaisessa toimessa olisi merkittävää symboliikkaa, koska Sarajevo oli ensimmäisen maailmansodan vuonna 1914 käynnistäneen salamurhan näyttämönä. Juuri siitä johtuu vuosi 2014 – sata vuotta tuosta historiallisesta tapahtumasta.

Bosnian sodassa vuosina 1991–1996 Sarajevo kärsi nykyaikaisen sodankäynnin pisimmästä pääkaupungin piirityksestä. Haluaisin muistuttaa teitä yhdestä päivästä Sarajevossa, toukokuun 28. päivästä vuonna 1992. Sellisti Vedran Smajovic soitti mustiin verhoutuneena Tomaso Albinonin Adagiota. Hänen näyttämönään olivat Sarajevon tuhotun kansalliskirjaston rauniot; hänen yleisönsä koostui pienestä ihmisryhmästä, joka oli kaupungin piirityksestä huolimatta jäänyt ja kuunteli hänen musiikkiaan. Hän soitti 22 päivän ajan Sarajevon eri raunioissa. Se oli kuolinmessu ihmisille, jotka tapettiin noina synkkinä päivinä. Minä olin liikuttunut, olin täynnä ihailua sellistin ja hänen yleisönsä urheaa ja rohkaisevaa toimintaa kohtaan. Se, mitä nämä ihmiset ilmaisivat toiminnallaan, kasvokkain kauhun ja menetysten kanssa, yhdisti minut ikuisiksi ajoiksi Sarajevon kaupunkiin.

Kaupungin kulttuurielämä ei koskaan pysähtynyt. Talvifestivaali järjestettiin vaikeimmissa mahdollisissa oloissa. Sinne tulee joka vuosi ihmisiä kaikista maista. Siellä on joka vuosi talvifestivaali, lasten festivaali ja elokuvafestivaali. Koreasta, Australiasta, Bulgariasta, Ruotsista, kaikkialta, elokuvantekijät suuntaavat Sarajevoon; yhteistuotantoja toteutetaan. Kaupunki on säilyttänyt sille ominaisen monikulttuurisen luonteen – vaikka poliittinen ympäristö kovenee koko ajan jakautuen etnisiksi taistelulinjoiksi. Jo pelkästään siksi tämä kaupunki ansaitsee mahdollisuuden osoittaa valtavat kulttuurienväliset mahdollisuutensa.

Sarajevo haluaa hakea tätä nimitystä poikkeuksellisesti ja se on jo ryhtynyt kattaviin valmisteluihin. Me kaikki tiedämme hyvin, että jos hyväksymme ehdotuksemme tänään, pyydämme tekemään poikkeuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseen. Jos tämä parlamentti aikoisi tänään osoittaa tukevansa Sarajevon ehdotusta, luottaisin kuitenkin neuvoston oikeamielisyyteen ja kaukonäköisyyteen, koska perustelumme ovat itse asiassa kiistämättömiä. Bosnia ja Hertsegovina ja Sarajevon kaupunki tarvitsevat juuri tällä hetkellä merkin, että kaikkea ei ole menetetty ja että myös EU tukee niiden ponnisteluja.

(Suosionosoituksia)

  Marie-Thérèse Sanchez-Schmid, esittelijä. – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, tämän aamun keskustelussamme ei ole kyse vain taloudellisesta mallista tai oikeusjärjestelmästä. Puhumme nyt kulttuurista ja sivilisaatiosta.

Minkä aseman EU haluaa antaa kulttuurille? Minkälaisen vaikutuksen haluamme teoksillamme ja luovuudellamme olevan? Globalisaatioon ja lisääntyvään kauppaan liittyvä digitaalinen vallankumous pakottaa meidät ajattelemaan uudelleen kulttuuri- ja talousmalliamme. Mihin suuntaan haluamme Euroopan kulkevan Internetin ja digitaalisten tiedotusvälineiden myötä? Politiikka on ennakoimisen taidetta, sen valmistelua, mitä haluaisimme, jotta meidän ei tarvitse kestää sitä, mitä emme halua.

Yhdysvaltalainen elokuvantekijä James Cameron käytti Avatar-elokuvaansa Euroopan unionin vuosien 2007–2013 "kulttuuriohjelmaa" vastaavan määrän rahaa. Tuleeko meistä kuluttajia kulttuurituotteille, jotka eivät enää kuulu meille, riippuvaisia monikansallisista oligopoleista, kuten Google, iTunes, Amazon tai Hollywood, ja kykenemättömiä puolustamaan omia etujamme?

Tänä aamuna mietimme haasteita, joita kulttuurilla on 2000-luvun globalisoituneessa maailmassa. Euroopan komissio on viime vuonna julkaisemallaan vihreällä kirjalla viimeinkin kartoittanut luovan alan teollisuutemme ja kulttuuriteollisuutemme mahdollisuudet. Euroopan unionilla on kulttuuriperintöä ja kulttuuriomaisuutta sekä erittäin dynaaminen ja elinvoimainen elokuvateollisuus. Media-ohjelma juhlii 20 vuottaan Cannesin elokuvajuhlilla tänä vuonna, ja siitä tuetaan 20:tä kilpailusarjan elokuvaa sekä festivaaleja, esittäviä taiteita ja suuria näyttelyjä, joita järjestetään ympäri vuoden kaikkialla Euroopassa.

Taantumasta huolimatta luovan alan teollisuuden ja kulttuuriteollisuuden sektori on lisäksi edistynyt jatkuvasti viime vuosikymmenen aikana. Luvut puhuvat puolestaan. Vuonna 2003 alan liikevaihto oli 654 miljardia euroa. Sen osuus unionin BKT:stä oli 2,6 prosenttia, ja sen osuus kaikista työpaikoista Euroopan unionissa oli 3,1 prosenttia eli 5,8 miljoonaa ihmistä. Vuonna 2008 sen koko oli jo 860 miljardia euroa, 14 miljoonaa työpaikkaa ja miltei seitsemän prosenttia BKT:stä. Se on enemmän kuin autoteollisuus ja elintarviketeollisuus yhdessä.

Näiden teollisuudenalojen kaksitahoinen luonne, samaan aikaan taloudellinen ja kulttuurinen, tekee niistä merkittäviä välineitä Euroopan kestävälle, älykkäälle ja osallistavalle kasvulle – toisin sanoen Eurooppa 2020 -strategian tavoitteille. Sen lisäksi, että ne ovat taloudellista omaisuutta, ne säilyttävät ja rikastuttavat kulttuurista moninaisuutta. Ne edistävät sosiaalista yhteenkuuluvuutta, tekevät alueista houkuttelevampia ja lisäävät Euroopan unionin vaikutusvaltaa maailmassa. Yhteisön tasolla on aika antaa todellista vauhtia, jolla niiden potentiaali vapautetaan ja edistetään niiden kehitystä.

Siksi halusin selvittää monia toimintalinjoja näiden teollisuudenalojen kasvun tukemiseksi. Näissä toimenpiteissä on monia osa-alueita. Ensinnäkin koulutuksen asettaminen strategiamme keskipisteeseen. Toisaalta Euroopan on rohkaistava luovia lahjakkuuksia nuoresta iästä alkaen, lisättävä nuorten tietoisuutta kulttuurista ja kehitettävä yliopistojen ja yritysten välisiä kumppanuuksia. Toisaalta sen pitäisi antaa kulttuurialalla toimiville mahdollisuus saada koulutusta uusista teknologioista, yrittäjyydestä, ja sen pitäisi edistää parhaiden käytäntöjen vaihtoa ja taitotiedon välittämistä. Toiseksi, on olennaista, että mukaudumme digitaalisen aikakauden tekijänoikeuteen. Nykyinen tekijänoikeuksien hankkimista koskeva menettely on todellakin liian hajanaista, liian monimutkaista.

Strategiamme kolmas olennainen osa on luovuuden suojelu. Henkinen omaisuus on arvokasta. Luovuuden heikentämisellä luovuus tuomitaan katoamaan. Luovan työn tekijöiden liikkuvuutta on kannustettava. Euroopan unionin on tehtävä työtä EU:n sääntöjen ottamiseksi käyttöön, jotta he voivat saada oikeudenmukaiset työolot ja sosiaalisen suojelun. Sen on helpotettava teosten ostamista, jakelua ja liikkumista, mukautettava verotusta esimerkiksi kulttuurituotteiden alv-vähennyksen avulla, ja lopuksi, autettava rahoituksen avulla. Yksityiset sijoittajat suhtautuvat usein vastahakoisesti pk-yritysten rahoittamiseen. Julkisen rahoituksen, erityisesti rakennerahastojen, tarjoamia mahdollisuuksia, ei hyödynnetä täysimääräisesti. Luovuus ja kulttuuri on katsottava politiikkamme keskeisiksi näkökulmiksi, ja sen osalta Eurooppa on itselleen velkaa niiden edistämisen.

  Androulla Vassiliou, komission jäsen. – (EN) Arvoisa puhemies, ymmärrätte tietenkin, että viiteen mietintöön vastaaminen vie hiukan kauemmin kuin viisi minuuttia.

Haluaisin kiittää Milan Zveriä hänen Nuoret liikkeellä -aloitteesta laatimastaan mietinnöstä. Arvostamme todella hänen ponnistuksiaan, aivan kuten hänen yhteisesittelijöidensäkin, tämän erittäin merkittävän aiheen käsittelyssä. Kuten mietinnössä tehdään selväksi, Nuoret liikkeellä -aloitteen tärkeimpänä tavoitteena on auttaa nuoria Euroopassa hankkimaan taitoja ja kokemusta, joita he tarvitsevat pärjätäkseen tämän päivän jatkuvasti kansainvälisemmässä tietoon perustuvassa taloudessa.

Tavoitteenamme on erityisesti luoda ympäristö, jossa jokainen nuori ihminen pystyy käyttämään kykyjään. Siksi komissio on käynnistänyt toimia tukeakseen jäsenvaltioita yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen laadun ja merkityksen parantamisessa varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen. Siksi olemme esittäneet toimenpiteitä nuorten saatavilla olevien liikkuvuusmahdollisuuksien parantamiseksi edelleen, ja siksi komission jäsenkollegani Lászlo Andor ja minä olemme kiinnittäneet niin paljon huomiota siihen, että nuorten siirtymistä työmarkkinoille koskevia olosuhteita parannetaan.

Sen aikaansaamiseksi, kuten Milan Zverin mietinnössä niin selkeästi todetaan, tarvitaan kestäviä investointeja koulutukseen kaikilla tasoilla ja EU:n on, tietysti, tehtävä osansa. Siksi kannatan niin voimakkaasti lisäresursseja yleissivistävää ja ammatillista koulutusta ja nuorisoa koskevien ohjelmien uudelle sukupolvelle vuoden 2013 jälkeiselle ajalle.

Haluan käyttää tämän tilaisuuden vastatakseni suoraan kahteen kohtaan mietinnössä. Ensimmäiseksi haluaisin vakuuttaa teidät omasta lähestymistavastani korkeakoulujärjestelmien avoimuuden parantamiseen. Kuten mietinnössä todetaan, perimmäisenä tavoitteenamme on parantaa tulevien opiskelijoiden ja muiden saatavilla olevia tietoja erilaisista laitosten toimintaa ja tehokkuutta koskevista näkökulmista. Haluamme kehittää välineet ratkaisemaan nykyisiä yliopistojen luokitteluja koskevat puutteet ottamalla mukaan useampia tekijöitä. Emme aio julkaista yliopistojen tulostaulukoita.

Toiseksi, koska mietinnössä kehotettiin ryhtymään toimenpiteisiin liikkuvuuden esteiden poistamiseksi, haluaisin korostaa, että neuvoston on määrä antaa tulevina päivinä neuvoston suositus, jolla pyritään kannustamaan jäsenvaltioita tekemään juuri niin. Se on uusi askel tavoitteessamme laajentaa liikkuvuusmahdollisuuksia.

Lopuksi haluaisin kiittää Nuoret liikkeellä -aloitteesta laaditun mietinnön esittelijää ja arvoisia jäseniä jälleen kerran tuesta.

Varhaisoppimista koskevan aiheen osalta haluaisin kiittää Mary Honeyballia mietinnöstä ja rakentavasta lähestymistavasta, jonka hän omaksunut varhaiskasvatusta koskevan kysymyksen osalta. Laajasti saatavilla oleva, kattava ja laadukas pienten lasten kasvatus ja hoito auttavat ennen kaikkea sovittamaan perhe- ja työelämän yhteen. Toiseksi ne ovat elinikäisen oppimisen, sosiaalisen integraation, henkilökohtaisen kehityksen ja myöhemmän työllistettävyyden perusta. Varhainen sijoittaminen on huomattavasti tehokkaampaa kuin puuttuminen myöhemmin.

Komissio arvostaa siksi erittäin paljon parlamentin lähestymistapaa, jossa keskitytään pitkän aikavälin hyötyihin, joita saadaan investoinnista varhaisoppimiseen. Komissio jakaa parlamentin näkemyksen siitä, että tarvitaan lapsikeskeisempää näkökulmaa. Saatavilla olevien paikkojen määrän lisäksi meidän on myös käsiteltävä laatukysymystä sekä EU:n tasolla että kansallisella tasolla. Ajattelen esimerkiksi henkilökunnan palkkaamista ja henkilökunnan laatua, hoidon ja opetuksen yhdistämistä ja vanhempien aktiivista panosta, sillä he ovat lasten ensisijaisia kasvattajia. Komissio suhtautuu myönteisesti kehotukseen tehdä alalla enemmän eurooppalaista tutkimusta ja käyttää huomattavasti tehokkaammin nykyisiä rahoitusvälineitä, kuten rakennerahastoja ja elinikäisen oppimisen ohjelmia. Suhtaudumme myönteisesti myös siihen, että tarvetta hyvien käytäntöjen tunnistamiseen ja vaihtamiseen EU:n tasolla korostetaan voimakkaasti.

Siirryn nyt Marietje Schaaken mietintöön EU:n ulkoisten toimien kulttuuriulottuvuuksista, ja onnittelen Marietje Schaakea tästä erinomaisesta valiokunta-aloitteisesta asiakirjasta. Siinä korostetaan aivan oikein kulttuurin asemaa kansojen välisenä siltana mutta myös perustekijänä arvojemme edistämisessä maailmassa. Samalla siinä kehotetaan omaksumaan aiempaa strategisempi lähestymistapa EU:n ja kolmansien maiden väliseen kulttuuriyhteistyöhön. Mietinnössä annetaan myös kiinnostavia ehdotuksia siitä, miten Euroopan ulkosuhdehallinto voisi vastata haasteeseen todellisen eurooppalaisen kulttuuridiplomatian kehittämisestä.

Tämän osalta, arvoisa Marietje Schaake, haluaisin mainita kaksi tiettyä kohtaa mietinnössänne. Haluaisin ensiksi korostaa, miten merkittävä on suosituksenne johdonmukaisesta ja kattavasta strategiasta kulttuuridiplomatialle EU:n toimielinten tasolla. Toiseksi, haluaisin viitata ajatukseen siitä, että Euroopan ulkosuhdehallinnolle annetaan todellinen kulttuuridiplomaattinen ulottuvuus. Yksi tämän ponnistuksen näkökulmista olisi kulttuurilähettiläiden sijoittaminen tärkeimpiin pääkaupunkeihin ympäri maailmaa. Kyseisten virkojen luomisen myötä voitaisiin lisätä koordinointia sekä jäsenvaltioiden edustustojen nykyisten kulttuurilähettiläiden että paikallisesti vaikuttavien kansallisten kulttuuri-instituuttien välillä, erityisesti Euroopan unionin kansallisten kulttuurisäätiöiden verkoston EUNICin kautta. Minulla oli ilo tavata EUNICeja äskettäin sekä Kiinassa että Brasiliassa ja kuulin heiltä, miten paljon he tarvitsevat yhteistyötä ja koordinointia voidakseen edistää kulttuuriamme palvelusmaissaan.

Ympäri maailmaa nousevien strategisten kumppaniemme osalta olemme viime aikoina todistaneet, miten kulttuurista voi tulla olennainen osa ulkosuhteitamme. Olen sitoutuneempi kuin koskaan edistämään edelleen tätä eurooppalaisen kulttuuriohjelmamme erittäin tärkeää ulottuvuutta.

Siirryn nyt Marie-Thérèse Sanchez-Schmidin mietintöön kulttuuriteollisuuden ja luovan alan teollisuuden mahdollisuuksien käyttöönotosta. Haluaisin kiittää parlamenttia ja erityisesti Marie-Thérèse Sanchez-Schmidiä tästä erittäin hyvästä mietinnöstä. Olen iloinen nähdessäni, että mietintönne ajatukset ja meidän analyysimme ovat hyvin lähellä toisiaan. Olemme samaa mieltä siitä, että kulttuuriteollisuus ja luovan alan teollisuus ovat erittäin voimakkaita moottoreita työpaikkojen, kasvun ja vientitulojen osalta mutta myös sosiaalisen osallisuuden ja kulttuurisen ja kielellisen moninaisuuden sekä Euroopan unionissa ja muualla käytävän kulttuurienvälisen vuoropuhelun osalta. Kuten aivan oikein sanotte mietinnössä, nämä teollisuudenalat edistävät olennaisesti Eurooppa 2020 -strategiaa, ja niille on annettava näkyvämpi asema EU:ssa tulevina vuosina.

Olemme samaa mieltä myös siitä, että niiden mahdollisuuksia ei ole kehitetty täysimääräisesti. Jos haluamme kehittää näitä teollisuudenaloja täysimääräisesti, meidän on edettävä monella eri rintamalla: taitojen mukauttamisessa ja valmiuksien rakentamisessa, rahoituksen saatavuudessa, liiketoimintaympäristön parantamisessa, rajatylittävän liikkumisen ja uusien jakelumallien tukemisessa, näiden teollisuudenalojen mahdollisuuksien hyödyntämisessä mahdollisimman paljon alue- ja paikalliskehityksessä, niiden heijastusvaikutusten edistämisessä innovaation osalta ja luovan Euroopan edistämisessä maailmanlaajuisesti. Tämä johtopäätös saadaan myös vihreästä kirjastamme alkaneesta kuulemisesta, johon saatiin vastauksia 350 viranomaiselta, kansalaisilta, kansalaisjärjestöiltä ja yrityksiltä, jotka toimivat kulttuurin alalla kaikkialla Euroopassa.

Olen tyytyväinen siihen, että vihreä kirjamme on käynnistänyt EU:ssa ja EU:n toimielimissä erittäin vilkkaan keskustelun asianmukaisesta ympäristöstä, joka on saatava aikaan yrittäjyyden luomista koskeviin tarpeisiin vastaamiseksi, jotta voidaan tarttua globalisaation, digitalisoinnin ja kulttuurisen moninaisuuden tarjoamiin uusiin mahdollisuuksiin. Olen lujasti vakuuttunut siitä, että yhteisten ponnistustemme avulla voimme luoda paremman ympäristön, jossa näillä elintärkeillä teollisuudenaloilla voi olla merkittävä asema, kun keskustellaan EU:n rahoitusmekanismeista vuoden 2013 jälkeen ja Eurooppa 2020 -strategian täytäntöönpanosta.

Lopuksi, olen hyvin iloinen nähdessäni parlamentin innostuksen – ja erityisesti hyvän ystäväni Doris Packin innostuksen – eurooppalaisista kulttuuripääkaupungeista ja Sarajevon kiinnostuksesta nimityksen saamiseen. Komissio on, tietysti, samaa mieltä kanssanne Sarajevon historiallisesta ja kulttuurisesta merkityksestä. Kaupunki symboloi joitakin Euroopan lähihistorian synkimpiä hetkiä, mutta se kantaa myös toiveitamme paremmasta tulevaisuudesta. Toistuvien konfliktienkin jälkeen Sarajevo on säilyttänyt monikulttuurisen henkensä.

Haluaisin sanoa muutaman sanan Euroopan kulttuuripääkaupunkeja koskevista säännöistä. Parlamentti ja neuvosto tekivät vuonna 2006 päätöksen, johon aloite perustuu. Tässä säädöksessä esitetään kaikki säännöt kaupunkien valitsemiselle, ja te tiedätte minua paremmin, että tällainen päätös voidaan muuttaa vain tavalliseen lainsäädäntöjärjestykseen perustuvan uuden aloitteen avulla. Päätöksessä todetaan, että aloite on avoin yksinomaan Euroopan unionin 27 jäsenvaltiolle. Päätöksen olennainen osa on kronologinen luettelo, jossa esitetään joka vuodelle vuoteen 2019 asti kaksi jäsenvaltiota, joilla on oikeus nimitykseen. Vuodelle 2014 on jo valittu kaksi kaupunkia, ja neuvoston on määrä vahvistaa vuoden 2015 kaksi kaupunkia.

Päätöksessä esitetään Euroopan kulttuuripääkaupungin nimityksen myöntämismenettely, eikä säännöissä jätetä neuvostolle valtuuksia nimittää kaupunkia näiden menettelyjen ulkopuolelta. Komissio on täysimääräisesti ja yksin vastuussa parlamentin ja neuvoston tekemien päätösten täytäntöönpanosta. Poikkeaminen Euroopan kulttuuripääkaupunkeja koskevasta päätöksestä sellaisessa peruskysymyksessä kuin maantieteellinen soveltamisala rikkoisi yksinkertaisesti sääntöjä, joita meitä on pyydetty noudattamaan.

Luulen, että olisi erityisen vaikeaa perustella poikkeusta näin pian sen jälkeen, kun olemme sopineet kaikista aloitetta koskevista säännöistä. Parlamentti ja neuvosto tekivät nykyisen päätöksen alle viisi vuotta sitten. Silloin olisi varmasti ollut aika ottaa esiin muiden kuin jäsenvaltioiden osallistuminen tai antaa säännöksiä poikkeuksellisista tapahtumista. Silloin kuitenkin päätettiin, että muiden kuin jäsenvaltioiden osallistuminen ei jatkuisi vuoden 2010 jälkeen.

Euroopan kulttuuripääkaupunkien tulevaisuuden osalta komissio työstää nyt aloitteen uudistusta vuoden 2019 jälkeen. Käynnistimme julkisen kuulemisen ja teemme arviointia nykyisestä järjestelmästä. Laadimme sitten ehdotuksen, jonka hyväksymistä odotamme vuoden 2012 alussa. Valmistelutyömme osana komissio selvittää ajatusta ehdokasvaltioiden liittymisestä aloitteeseen vuoden 2019 jälkeen. Haluaisin myös kertoa teille, että monet kolmansien maiden kaupungit ovat jo ilmaisseet kiinnostuksensa.

Haluaisin päättää puheenvuoroni korostamalla jälleen kerran, miten paljon arvostan Sarajevon paikkaa Euroopan historiassa ja sen kulttuurista merkitystä. Vaikka kulttuuripääkaupunkitoiminta ei olekaan mahdollinen, EU voi tarjota Sarajevolle toisenlaista tukea, vuonna 2014 ja sen jälkeen, kulttuuriohjelmamme kautta.

  William (The Earl of) Dartmouth, kansainvälisen kaupan valiokunnan lausunnon valmistelija. – (EN) Arvoisa puhemies, hylkäsin valmistelemani puheenvuoron, koska minulla on jotakin sanottavaa ehdotuksesta perustaa EU:n kulttuurilähettiläitä. En voi uskoa kuulleeni sitä: minun on sanottava, että tämä komission ehdotus on yksi kummallisimmista ja naurettavimmista, joita tämä kummallisista ja naurettavista ehdotuksistaan tunnettu elin koskaan on ehdottanut.

EU:n kulttuurilähettiläät tarkoittavat yksinkertaisesti entistä paremmin palkattuja työpaikkoja EU:n suosikkivirkamiehille, työpaikkoja, joissa ei tarvitse tehdä työtä ja jotka maksajamaat maksavat. Minun on myös sanottava, että komissiolta on erittäin ajattelematonta tehdä tämä naurettava ja kallis ehdotus tarpeettomista kulttuurilähettiläistä maailmanlaajuisten talousvaikeuksien aikana. Jos kerrankin unohtaisitte kultaiset palkkanne ja kultaiset eläkkeenne ja ajattelisitte, mitä tällaiset aloitteet oikeasti maksavat.

  Jutta Steinruck, työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan lausunnon valmistelija. – (DE) Arvoisa puhemies, palataan asiaan. Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan lausunnon valmistelijana haluaisin kiittää kaikkia, jotka tekivät työtä tämän mietinnön osalta. Valiokunnassa kaikki ryhmät pyrkivät yksimieliseen tavoitteeseen, jonka mukaan yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen on oltava mahdollista kaikille nuorille Euroopassa ja heidän työn aloittamistaan on tuettava, eikä kukaan nuori saa jäädä sivuun.

Valiokunnan puolesta laatimani lausunnon perustana ei ollut komission kertomus, koska minusta se oli liian epämääräinen. Minulle oli tärkeää, että mietinnössä luetellaan myös hyvin konkreettisia tehtäviä. Joissakin tapauksissa en pystynyt tukemaan mietinnön kantoja.

Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan mielestä yksi tärkeä näkökulma on siirtyminen koulusta töihin. Se on keskeinen liitoskohta. Tämän siirtymisen on tapahduttava ilman odotteluun kulutettua aikaa. Meidän mielestämme on myös tärkeää, että nuorten pääsyyn uralle ei liity sosiaalista polkumyyntiä ja että se ei saa tapahtua sortavissa oloissa. Meidän mielestämme harjoittelujen asema oli tärkeä. Ne ovat tärkeitä ja ne ovat välttämättömiä, mutta niiden väärinkäyttö on estettävä ja kiellettävä. Haluaisimme, että eurooppalaisia tutkintojen tunnistamispuitteita koskevassa aloitteessa laaditaan vähimmäisvaatimukset harjoitteluille.

Päätän puheenvuoroni pyytämällä parlamenttia ja komissiota varmistamaan, että Youth in Action -toimintaohjelma ei joudu kärsimään rahoitusleikkauksista tai jopa lopettamisesta Nuoret liikkeellä -ohjelman vuoksi. Nuorisojärjestöjen työ on tärkeää sosiaalisen sitoutumisen kannalta, ja se auttaa nuoria edistymään sekä sisällön kannalta että henkilökohtaisesti. Se on merkittävä etu myös myöhemmän työelämän kannalta.

  Karima Delli, työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan lausunnon valmistelija. – (FR) Arvoisa puhemies, aivan ensiksi, minä käsittelen kulttuuriteollisuutta ja luovan alan teollisuutta. Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan lausunnon valmistelijana haluan korostaa merkittävää asemaa, joka kulttuurilla ja luovuudella on EU:n taloudessa ja Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamisessa tietoon ja innovaatioon perustuvan yhteiskunnan kannalta sekä niiden aikaansaamien mahdollisten uusien työpaikkojen osalta.

Tässä mietinnössä kiinnitetään erityistä huomiota alan työoloihin, etenkin epäsäännöllisiin tuloihin ja epävarmoihin työsuhteisiin, jotka edellyttävät perusteellista keskustelua erityisten näkökohtien ottamiseksi huomioon, esimerkiksi torjumalla syrjintää palkkioiden osalta, ja työn ja pätevyystason vastaavuuden parantamiseksi.

Me haluamme helpottaa kulttuurin ja luovan sisällön saatavuutta nuorille ja heikoimmassa asemassa oleville ja me haluamme kannustaa liikkuvuutta ja edistää kulttuurin moninaisuutta sekä ilmaisten ohjelmistojen ja avointen standardien käyttöä ja leviämistä.

Lopuksi haluamme korostaa elinikäisen koulutuksen asemaa tällä alalla, joka käy läpi nopeita muutoksia. Siirryn nyt Nuoret liikkeellä -ohjelmaan. Nuorilla eurooppalaisilla on kovat ajat: oli kyse sitten työn, koulutuksen, asunnon tai sosiaalipalvelujen saannista, heidän kokemuksensa vastaavat yhteiskunnallisen initiaatioriitin koettelemuksia. Meidän on palautettava heidän uskonsa tulevaisuuteen tarjoamalla mukautettuja ja kunnianhimoisia vastauksia.

Suhtaudun myönteisesti siihen, että tässä tekstissä ei katsella nuorten osallisuutta ainoastaan työllisyyssilmälasien läpi vaan myös yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen silmälasien läpi. Sen osalta haluaisin korostaa Euroopan komissiolle esitettyä pyyntöä, jota minä tuen, nuorten osallistumista koskevasta vihreästä kirjasta.

Mietinnössämme korostetaan myös ajatusta liikkuvuudesta, jonka pitäisi olla kaikkien saatavilla, ja suhtaudun siihen myönteisesti. Tällä hetkellä liikkuvuus koskee pääasiassa opiskelijoita, mutta sitä pitäisi edistää kaikkien osalta, nuorten työntekijöiden ja ammattikoulutuksessa olevien nuorten. Olisi valitettava luokitella nuoret eurooppalaiset joko koulutettuun eliittiin, joka osaa monia kieliä ja luottaa tulevaisuuteen, tai nuoriin ihmisiin, jotka ovat jääneet syrjään siksi, että heillä ei ole maisterintutkintoa tai koska he tekevät vain ruumiillista työtä.

Olen erityisen iloinen, että kehotimme tässä tekstissä poistamaan ikään liittyvän syrjinnän sosiaaliturvajärjestelmään pääsyn osalta. Pyydän sitä tässä ja katson tietysti, että vähimmäistulojärjestelmä on olennainen osa nuorten riippumattomuuden takaamista.

Mietinnössämme korostetaan, että nuorten suurin toive on olla riippumaton, päästä erityisesti terveydenhuoltoon ja saada kunnollinen asunto kohtuulliseen hintaan. Me kaikki tiedämme, että nuori, jolla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin työskennellä opintojen ohella, on matkalla kohti opintojensa epäonnistumista.

Lopuksi, olen iloinen, että tässä parlamentissa on tunnustettu, että työharjoittelujen ei enää pitäisi olla työtä valeasussa, täysimääräisiä työpaikkoja. Työharjoittelusta on saatava riittävä korvaus ja sosiaaliturva.

(Suosionosoituksia)

  Ivo Belet, teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan lausunnon valmistelija. – (NL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, uskon, että me kaikki olemme tietoisia siitä, Euroopassa on nyt meneillään sekasortoiset ajat, sekä taloudellisesti että poliittisesti. Yhteenkuuluvuuttamme uhataan, kun kansallismieliset ja populistiset liikkeet ovat nousussa, kuten äsken yksi Yhdistyneen kuningaskunnan kollegoistamme, aatelissäädyn jäsen, sen todisti.

Hyvät kollegat, nykyiset suuntaukset ovat uhka EU:n tulevaisuudelle ja eurooppalaisten vauraudelle ja hyvinvoinnille. Meidät on valittu antamaan siihen vastaus. Arvoisa komission jäsen, tarvittaessa tuo vastaus voi tulla ja sen on myös tultava kulttuurialalta. Meidän on ehdottomasti investoitava lisää yhteisen eurooppalaisen julkisen tilan luomiseen. Koulutus, kuten tässä keskustelussa on jo pantu merkille, voi antaa siihen erittäin merkittävän, ellei jopa ratkaisevan panoksen. Uskomme lujasti, että voimme hyödyntää paljon paremmin yhteistyötä kulttuurialan yritysten ja toisaalta oppilaitosten, sekä korkeakoululaitosten – yliopistojen ja korkeakoulujen – että toisaalta keskiasteen koulutuksen välillä ja että ne tarjoavat huomattavasti enemmän tilaisuuksia kuin mitä tällä hetkellä käytämme.

Arvoisa komission jäsen, sanoitte tämän juuri itse: tämä on ala, jolla on suuret mahdollisuudet taloutemme ja työllisyytemme kannalta, ja siksi meidän on ryhdyttävä konkreettisiin ja kannustaviin toimiin, kuten verojen vähentämiseen verkkohankkeilta, koska tällä hetkellä alv-kanta ei ole ajanmukainen ja se on ehdottoman epäoikeudenmukainen. Lisäksi luovan alan yrittäjien, pienten ja keskisuurten yritysten johtajien, on saatava parempi pääsy rahoitusmahdollisuuksiin, koska tällä hetkellä meillä on liian vähän taitotietoa ja pankkirahoituksen saatavuus on liian heikkoa.

Tässä mietinnössä esitetään siltä osin erittäin konkreettisia ehdotuksia ja, arvoisa komission jäsen, me luotamme siihen, että sekä komissio että toimivaltaiset kansalliset ja alueelliset viranomaiset ottavat haasteen vastaan ja alkavat panna tätä ehdotusta täytäntöön.

  Oldřich Vlasák, aluekehitysvaliokunnan lausunnon valmistelija. – (CS) Arvoisa puhemies, kulttuuriteollisuuden ja luovan alan teollisuuden asema on osa EU:n innovaatiostrategiaa ja Eurooppa 2020 -strategiaa, ja se liittyy läheisesti toimenpiteisiin, joilla pyritään käyttämään tehokkaammin muistomerkkejä, museoita ja taidekokoelmia tai kaupunki- ja maaseutuyksiköitä matkailussa ja siihen liittyvissä toimissa. Historia- ja kulttuurisisällön digitointi on tässä suhteessa keskeinen mahdollisuus. Digitoinnin pitäisi lisätä yleisön pääsyä aineistoihin, jotka ovat olennaisia opiskelussa, valistuksessa ja koulutuksessa sekä kulttuuri-identiteetin vahvistamisessa.

Investointi näihin aloihin tuo miltei taatun voiton ei vain matkailun alalla, joka on varmasti huomattava tekijä monissa alueellisissa talouksissa, mutta myös ulkopolitiikassa. Se edistää tietoisuuden lisäämistä Euroopan maiden syvistä kulttuuriperinteistä ja samalla lisää tietoa yksittäisistä kylistä, kaupungeista, alueista, jäsenvaltioista ja itse EU:sta maailmanlaajuisesti.

Uudella ohjelmakaudella vuoden 2013 jälkeen meidän pitäisi siksi jatkaa kulttuurihankkeiden rahoittamista EU:n rakennerahastoista, vahvistaa paikallisviranomaisten yhteistyön kumppanuusohjelmaa ja säilyttää yhteisön ohjelmien riippumattomuus tämän alan otsikon "Kulttuuri" alle kuuluvien hankkeiden osalta.

  Cecilia Wikström, oikeudellisten asioiden valiokunnan lausunnon valmistelija. – (SV) Arvoisa puhemies, haluaisin kiittää esittelijä Marie-Thérèse Sanchez-Schmidiä erinomaisesta työstä tämän mietinnön osalta. Olen hyvin iloinen ja hyvin ylpeä siitä, että oikeudellisten asioiden valiokunta antoi lausuntomme, josta olimme täysin yksimielisiä, ja minusta on ilahduttavaa, että useimmat näkemyksistämme on sisällytetty mietintöönne. Odotamme laajaa tukea tältä parlamentilta.

Elämme aikaa, jolloin digitaaliteknologia ja Internet luovat sekä valtavia mahdollisuuksia että jättimäisiä haasteita Euroopan kulttuuriteollisuudelle ja luovan alan teollisuudelle. Meidän on pidettävä kiinni perustasta, jolla suojellaan henkistä omaisuutta, ja samalla ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin, jotta voimme vapauttaa nykyaikaisen teknologian mahdollisuudet ja luovuuden. Euroopan kulttuurityöntekijät, tekniset edelläkävijät ja ennen kaikkea EU:n kansalaiset ansaitsevat hyvin toimivat sisämarkkinat, joilla luova sisältö voi virrata vapaasti ja anteliaasti rajojemme yli ja joilla kulttuurityöntekijöillä on varma tieto siitä, että he saavat korvauksen työstään.

Haluaisin myös kiittää esittelijöitä siitä, että he ovat ottaneet mukaan oikeudellisten asioiden valiokunnan esittämän ehdotuksen parantaa sokeiden ja näkövammaisten kirjojen saatavuutta. Toivon, että siten voidaan auttaa näitä ihmisiä kokemaan vielä enemmän mielihyvää ja voimaa, jota kirjallisuus tarjoaa. Sananvapauden on oltava kaikkien saatavilla. Kiitos.

  Puhemies. – (ES) Tähän loppuu asianomaisten valiokuntien puolesta puhuneiden kierros, enkä pysty vastustamaan kiusausta huomauttaa yhdestä asiasta.

Tällaisissa puheenvuoroissa, jotka esitetään yksittäisten valiokuntien puolesta, minä katson, että puhujan on pyrittävä edustamaan sitä valiokuntaa, jonka puolesta hän puhuu.

Tässä keskustelussa on ollut puheenvuoroja, jotka olisivat olleet täysin oikeutettuja, jos ne olisivat kertoneet yksittäisten henkilöiden näkemyksistä, mutta jotka ovat täysin epäasianmukaisia, kun ne esitetään sellaisen valiokunnan puolesta, joka ei minun näkemykseni mukaan ole tuntenut tulleensa edustetuksi kuulemillamme sanoilla.

Minun mielestäni ainakin parlamentin puhemiehistön pitäisi käsitellä tätä asiaa, koska emme voi sallia, että täällä tänään kuulemiamme joitakin sanoja sanotaan niin monia parlamentin jäseniä edustavien valiokuntien puolesta.

(Suosionosoituksia)

  Marco Scurria, PPE-ryhmän puolesta. – (IT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, haluaisin aivan ensiksi kiittää Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ryhmän puolesta kaikki tänä aamuna mietintönsä esitelleitä esittelijöitä, koska katson, että näiden mietintöjen avulla voimme laatia perustat tulevaisuuden Euroopalle. Tänä aamuna teemme työtä, joka käsittelee tulevia sukupolviamme, lapsiamme ja nuoriamme, jotka meidän on ohjattava työn maailmaan Nuoret liikkeellä -nimisen merkittävän lippulaiva-aloitteen avulla. Tänä aamuna keskustelemme unionin laajentamisessa Balkanille kulttuurin avulla sekä kulttuuriteollisuuden ja luovan alan teollisuuden kehittämisestä.

Suuren talouskriisin aikana on tärkeää korostaa, että ainoa ala, jolla ei tehdä tappiota – sen liikevaihto itse asiassa kasvaa – on kulttuuriala. Haluaisimme, että kulttuurilla on osansa Euroopan unionin ulkoisissa toimissa, eikä vain, hyvät William Dartmouth ja Werner Kuhn, hyvin palkattujen virkamiesten kautta vaan pikemminkin rakentamalla aiempaa parempaa rauhan, vakauden ja eri kulttuurien välisen ymmärryksen prosessia.

Tänään meidän on kuitenkin myös pyrittävä vahvistamaan kulttuuri-, koulutus- ja nuoriso-ohjelmiamme. Miljoonille eurooppalaisille ohjelmat, kuten Erasmus, elinikäinen oppiminen, Comenius, Leonardo, Nuoret liikkeellä ja monet muut eivät ole vain merkkejä vaan osoitus Euroopan unionin olemassaolosta. Ne merkitsevät monelle eurooppalaisen hengen alkua, ensimmäistä kertaa, kun he aloittivat yhteydenpidon kollegoihin ja samanikäisiin ihmisiin, mikä todella auttaa vahvistamaan unionia, ja vielä enemmän nyt, kun unioni on Lissabonin sopimuksen nojalla saanut uusia velvollisuuksia urheilun osalta. Meidän on investoitava kaikkiin näihin ohjelmiin, mutta ennen kaikkea meidän on uskottava niihin. Kukaan ei kiellä maitokiintiöiden, teollisuusinvestointien tai ympäristönsuojelun merkitystä, mutta juuri kulttuurin avulla voimme rakentaa Eurooppaa, eikä meidän tarvitse tehdä sitä vain sanoilla vaan ohjelmilla ja toimilla, jotka voimme ja jotka haluamme panna täytäntöön.

Arvoisa komission jäsen Vassiliou, sen Sarajevossa soitetun viulun soinnut, josta Doris Pack meille kertoi, kaikuvat Euroopassa voimakkaammin kuin joukko asetuksia. Tällä tavalla Eurooppaa rakennetaan, ja toisinaan saattaa olla jopa tarpeen taivuttaa noita asetuksia hieman.

  Katarína Neveďalová, S&D-ryhmän puolesta. – (SK) Arvoisa puhemies, olen iloinen, että Euroopan parlamentti on viimein omistanut täysistunnostaan koko aamun kulttuurille ja koulutukselle. Koulutus on kriisiaikana yksi tärkeimmistä kysymyksistä, emmekä saa unohtaa, että koulutetut nuoret ovat tulevaisuutemme.

Suhtaudun myönteisesti komission Nuoret liikkeellä -aloitteeseen ja siihen, että komissio ei ole unohtanut nuoria. Koulutukseen investoiminen on ratkaisu EU:n jatkuviin ongelmiin, myös vyön kiristyksen aikana. Haluaisin onnitella Nuoret liikkeellä -mietinnön Euroopan parlamentin esittelijää, Milan Zveriä. Minun mielestäni hänen mietintönsä on erittäin hyvä, erityisesti, koska se on koko valiokunnan työtä, jossa jaetaan yhteinen tavoite nuorten tukemisesta.

Nuorten liikkuvuus EU:ssa ja erityisesti tämän liikkuvuuden helpottaminen ovat tärkeitä eurooppalaiselle identiteetille ja eurooppalaiselle kansalaistoiminnalle. Kuten te kaikki kuitenkin tiedätte, suhtauduin erittäin kriittisesti komission alkuperäiseen aloitteeseen ja haluaisin siksi korostaa useita kohtia, jotka onnistuimme sisällyttämään tähän mietintöön.

On ehdottomasti tärkeää, ettemme lopeta investointia liikkuvuus- ja nuoriso-ohjelmiin, joita ovat muun muassa nykyiset Erasmus- ja Leonardo-ohjelma, ja Youth in Action -toimiin. Se on ehdottomasti yksi tavoista, joilla voimme saavuttaa Eurooppa 2020 -strategiassa asettamamme tavoitteet.

Katson myös, että on erittäin tärkeää tukea elinikäistä oppimista ja toimia, joita ei ole tarkoitettu vain nuorille. Haluaisin ehdottomasti korostaa kaikkien yhdenvertaisia mahdollisuuksia, ei vain sukupuolten tasa-arvon osalta vaan myös vammaisten tai muuten heikossa asemassa olevien ihmisten osalta. On ehdottomasti tärkeää tunnustaa epävirallinen koulutus toisena erittäin tärkeänä keinona parantaa taitoja, joita nuoret voivat käyttää tulevassa elämässään.

Jäsenvaltioiden ja alueiden välinen vuoropuhelu on myös erittäin tärkeää, ja olen iloinen, että olemme onnistuneet sisällyttämään monia alueiden komitean sekä muiden järjestöjen, esimerkiksi Euroopan nuorisofoorumin, huomautuksia.

Niitä on niin monia, että voisin jatkaa puhumista kahden minuutin sijaan kymmenen minuuttia, mutta haluaisin päättää puheenvuoroni yhteen lauseeseen. Tukisin myös mielelläni – yhtenä alkuperäisistä laatijoista – Sarajevoa koskevaa aloitetta, koska on erittäin tärkeää, että osoitamme kyseisen alueen ihmisille, että EU on olemassa heitä varten.

  Hannu Takkula , ALDE-ryhmän puolesta. – (FI) Arvoisa puhemies, lausun iloni siitä, että tänä aamuna täysistunto on pyhitetty kulttuuriasioille, ja on erittäin tärkeää niistä puhua. Ei vain yhtenä aamuna vaan laajemminkin, mutta hyvä näin, että nyt olemme näiden asioiden ympärillä. On melko haastavaa laittaa kahdessa minuutissa kaikki nämä mietinnöt nippuun ja kertoa niistä joitakin arvioita, mutta ehkä muutama ajatus jokaisesta.

Zverin Nuoret liikkeellä -aloitteesta voisi sanoa, että on aivan totta, että tämä liikkuvuusohjelma on osoittautunut yhdeksi menestystarinaksi, ja Zverin mietintö ansiokkaasti vie tätä asiaa syvemmälle ja pidemmälle. Uskon, että sitä kautta voidaan tulevaisuudessa kirjoittaa monta menestystarinaa eurooppalaisessa historiassa ja nuorten kohdalla. On tärkeää huolehtia siitä, että meillä on Euroopan laajuisesti sellaisia koulutusohjelmia, joihin nuoret voivat ottaa osaa, ja että sitä kautta monikulttuurisuus voi vahvistua.

On myös erittäin tärkeää ottaa huomioon, mitä Honeyball omassa mietinnössään sanoo varhaiskasvatuksesta. Puhuisin enemminkin varhaiskasvatuksesta kuin varhaisopetuksesta, koska ihmisen kasvuprosessi on tärkeä, kasvamaan saattaminen, ja opetus on yksi osa sitä kokonaisuutta. Jos me pystymme kasvattamaan omia lapsiamme ja nuoriamme ihmisyyteen ja tasapainoiseen yhteiskunnan jäsenyyteen, niin se on iso asia. Voi sanoa, että tietenkin siinä on kodeilla tärkeä rooli, mutta on erittäin tärkeää, niin kuin mietinnössä on hyvin otettu esille, huolehtia myös varhaiskasvattajien roolista ja siitä välittämisestä, jota lapset ja nuoret tänä päivänä erityisesti tarvitsevat.

Schaaken mietinnöstä EU:n ulkosuhteista voidaan todeta, että me tarvitsemme enemmän ymmärrystä kulttuureista, kun me teemme ulkopolitiikkaa, se on erittäin tärkeää. Meillä on monia harmittavia esimerkkejä siitä, kun ei tunneta kulttuurillisia taustoja ja kulttuurista kontekstia, niin tulee epäonnistumisia ulkopolitiikan saralla, ja siksi on erittäin tärkeää sisällyttää kulttuuri vahvasti mukaan ulkosuhdehallintoon.

Haluan loppuun todeta, että olen sitä mieltä Sarajevo-aloitteesta, joka Packin kautta tuli tänään esille, että on aivan totta, että viisi vuotta sitten on tehty päätöksiä kulttuuripääkaupungista, mutta aivan niin kuin tieteessäkin paradigma aina täytyy haastaa uudestaan. Nyt on ehkä aika haastaa tässä kohdin hiukan ja pyrkiä löytämään sellainen ratkaisu, että Sarajevon kohdalla tehtäisiin muutos. Uskon, että se voisi tuottaa uutta lisäarvoa eurooppalaiseen kulttuuripääkaupunkiohjelmaan ja koko Euroopan unionille.

Haluan loppuun tiivistää, että meidän pitäisi katsoa, isompaa kuvaa kulttuuripolitiikasta, ja ymmärtää sen merkitys koko Euroopan unionin kannalta. Sisämarkkinat ja ulko- ja turvallisuuspolitiikka eivät kestä, jos meillä ei ole vahvaa kulttuurista perustaa niiden alla. Kulttuuri on kaiken perusta, koko Euroopan unionin tulevaisuudenkin perusta, ja siksi on tärkeä huolehtia siitä, eikä vain katsoa sitä BKT-lukujen valossa, vaan katsoa sitä arvona itsessään sekä ihmisille että yhteiskunnille ja sitä kautta koko unionille.

  Emma McClarkin, ECR-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, viime vuosina kulttuuria ja koulutusta koskevan tieteellisen ja poliittisen näkökulman merkitys on kasvanut valtavasti, kun analyyseissa korostetaan jatkuvasti, että nämä alat ovat ratkaisevia talouskasvun ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden lisäämisen lisäksi myös nuorten liikkuvuuden helpottamisessa kaikkialla Euroopassa. Valitettavasti nykyisessä taloudellisessa ilmapiirissä, kun monet jäsenvaltiot hyväksyvät säästötoimenpiteitä ja talousarviovähennyksiä vähentääkseen vajeita, nämä alat saatetaan usein jättää huomiotta, ja toivon, että niin ei olisi.

Koulutukseen ja kulttuuriin investoimalla autetaan jäsenvaltioita kilpailemaan maailmanlaajuisesti, varustetaan nuoremme tulevaisuuden haasteita varten ja kannustetaan luovuutta, innovaatiota ja keskinäistä ymmärrystä. Juuri näillä aloilla kuitenkin jäsenvaltiot, ei niinkään koko EU, voivat toimia ja juuri näillä aloilla ne tietävät parhaiten, miten ne vastaavat kohtaamiinsa koulutushaasteisiin. Olen huolissani monista näkökulmista mietinnöissä, joista tänä aamuna olemme keskustelleet, erityisesti puuttumisesta jäsenvaltioiden toissijaisuusperiaatteeseen koulutustavoitteiden ja sosiaalipolitiikan osalta. EU:n toimivaltaan ei kuulu koulutusuudistusten saneleminen jäsenvaltioille, ja meidän on varmistettava, että sitä kunnioitetaan.

Kulttuurin osalta EU voi avustaa jäsenvaltioita saavuttamaan mahdollisimman hyvin niiden poliittiset ensisijaiset tavoitteet hyvien käytäntöjen vaihdoilla ja korostamalla merkittäviä aloja, kuten varhaisoppimista, koulunkäynnin keskeyttämisen vähentämistä ja ammattikoulutuksen edistämistä. Toinen ratkaiseva tekijä autettaessa nuoriamme turvaamaan mahdollisuutensa on työmarkkinoiden joustavuuden mahdollistaminen, jotta ihmiset voivat oppia työpaikalla. Uusien hankkeiden ja järjestöjen mielivaltainen luominen näiden tavoitteiden edistämiseksi ei kuitenkaan vastaa talousarvioiden ilmiselvää todellisuutta koko EU:ssa.

Meidän on muistettava tämä surullinen tosiseikka ja pyrittävä saamaan voitavamme aikaan tässä todellisessa maailmassamme. Uskon kuitenkin lujasti kulttuurin voimaan keskinäisen ymmärryksen takaamisessa ja innovaation ja talouskasvun vauhdittamisessa. Meillä on Euroopassa valtavasti kulttuuria ja luovuutta, jota on kannustettava ja kehitettävä. Luovan alan teollisuus edistää huomattavasti EU:n taloutta ja kulttuurikokemuksiamme. Meidän on annettava sille välineet sen kehityksen jatkamiseksi ja sen ansaitsemien palkkioiden takaamiseksi. On sanomattakin selvää, että mitä enemmän koulutamme nuoriamme koko Euroopassa, sitä valoisammalta tulevaisuus alkaa näyttää haastavassa maailmanlaajuisessa ympäristössä.

  Oriol Junqueras Vies, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (ES) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, Nuoret liikkeellä -mietinnön varjoesittelijänä ja monien luovan alan teollisuudesta ja kulttuuriteollisuudesta sekä varhaisoppimisesta laadittuihin mietintöihin esitettyjen tarkistusten vuoksi haluaisin jakaa kanssanne seuraavan ajatuksen.

Talouskriisi koettelee erityisen ankarasti nuoria. Euroopan unionin monilla alueilla nuorisotyöttömyys on yli 40 prosenttia. Siksi perusteelliset katsaukset toimista, joilla nuoret saadaan töihin, kuten Nuoret liikkeellä -mietintö, ovat niin välttämättömiä.

Keskityn mietinnön neljään – minun mielestäni – keskeiseen näkökulmaan.

Ensiksi katson, että liikkuvuuden edistäminen on erittäin tärkeää. Se on erittäin arvokas epävirallisen oppimisen keino, joka edistää kulttuurivaihtoa ja antaa nuorille välineet, joita he tarvitsevat kehittyäkseen maailmanlaajuisessa työympäristössä.

Toiseksi, ja liikkuvuuteen tiiviisti liittyen, on olennaisen tärkeää, että nuoret oppivat muita eurooppalaisia kieliä, kahdesta syystä: voidakseen toimia sujuvasti Euroopassa ja integroituakseen täysimääräisesti yhteisöihin, joissa he elävät ja työskentelevät, toisin sanoen, sosiaalisen yhteenkuuluvuuden vuoksi.

Kolmanneksi haluaisin korostaa yrittäjyyttä edistävien toimien merkitystä. On todellakin olennaisen tärkeää edistää yliopisto-opiskelijoiden yrittäjyysohjelmia. Silloin myös edistetään foorumeita, joilla talouden toimijat ja opiskelijat, joilla on innovatiivisia ajatuksia, voivat olla vuorovaikutuksessa.

Lopuksi, katson, että on olennaisen tärkeää edistää yhdenvertaisia mahdollisuuksia yliopistoon pääsyssä, jotta eurooppalaisista lahjakkuuksista ei menetetä yhtäkään. Nuorten on toimittava aktiivisesti taloudessa. Nuorten on voitava kehittää mahdollisuuksiaan täysimääräisesti, koska myös heillä on olennainen tehtävä, jos aiomme selvitä kriisistä.

  Rui Tavares, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (PT) Arvoisa puhemies, koska minulla on vain kaksi minuuttia aikaa puhua viidestä mietinnöstä ja yhdestä suullisesta kysymyksestä, rajaan puheenvuoroni kahteen mietintöön: Marie-Thérèse Sanchez-Schmidin mietintöön luovan alan teollisuudesta ja kollegani Marietje Schaaken mietintöön EU:n ulkoisten toimien kulttuuriulottuvuuksista. Teen sen siksi, että yhdessä ne antavat meille mikrotason ja makrotason näkemykset siitä, mitä EU tarvitsee voidakseen kääntää tämän kriisin suunnan eurooppalaisten lahjojen ja mielikuvituksen avulla.

Luovan alan teollisuuden tapauksessa on minun mielestäni erittäin selkeää, että Euroopassa on luultavasti suurin keskittymä luovan alan teollisuuden mahdollisuuksia. Se on ehdottomasti totta kaupunkialueillamme, kaupungeissamme, joissa on toisaalta erittäin hyvät yhteydet ja toisaalta erittäin vahvoja ja erilaisia kulttuuripersoonallisuuksia, ja hyvin paljon moninaisuutta.

Joillakin kaupunkiemme makroalueilla on osia, joilla luovan alan teollisuus on kestävää omin avuin: se edellyttää intensiivistä pääkaupunkia, lahjojen ja tietämyksen keskittymää ja laajaa valikoimaa vakiintuneita yrityksiä. Tällaisen alueen voimme nähdä muun muassa Pariisin, Lontoon ja Antwerpenin välisellä alueella.

Se ei kuitenkaan päde kaikkialla Euroopassa. Toisin sanoen, joillakin Euroopan syrjäisillä alueilla on lahjoja, niillä on historiaa ja niillä on kaupunkeja, joilla voisi olla merkittävä osa EU:n talouden uudelleenkäynnistämisessä, mutta ne eivät voi toteuttaa sitä ilman apua joko unionilta tai jäsenvaltiolta.

Emme voi pettää tässä itseämme: mitään ei voida tehdä ennen kuin EU järjestää talousasiansa, esimerkiksi laskemalla joukkovelkakirjoja liikkeeseen. Meillä täällä parlamentissa on erittäin hyviä ajatuksia, mutta samalla hallitukset repivät euroa palasiksi ja tekevät elpymisestä mahdotonta.

Ulkoisia toimia koskevan politiikan osalta ja koska aikani on miltei käytetty, haluaisin sanoa, että Euroopan unionilla on ainutlaatuinen tilaisuus kehittää jäsenvaltioiden ulkopolitiikasta täysin erilainen ulkopolitiikan laji. Sillä ei lisäksi ole kulttuurisesti mitään tekemistä mahdollisen eurooppalaisen identiteetin ja kuvitellun eurooppalaisen identiteetin luomisen kanssa eikä myöskään myöhemmin sen ulkomaille viemisen tai myymisen kanssa. EU voisi sen sijaan asemoida mainiosti itsensä käyttämään kulttuuria ulkoisissa toimissa kaksisuuntaisesti, jolloin me opetamme mutta myös opimme ja jolloin käymme hedelmällistä vuoropuhelua muiden suurten alueellisten yhteenliittymien, kuten Mercosurin ja Kaakkois-Aasian valtioiden liiton ASEANin kanssa.

Tällä tavalla hyödytämme parhaiten muuta maailmaa esimerkillä eurooppalaisesta demokratiasta, mutta samalla se hyödyttää myös Euroopan unionia, koska pystymme oppimaan toisilta.

  Giancarlo Scottà, EFD-ryhmän puolesta. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, haluaisin puheenvuorossani todeta, että erityisesti kulttuuriperintöalalla tarvitaan uutta metodologista lähestymistapaa, joka liittyy uuden teknologian älykkääseen käyttöön. Tietoisuus uusien teknologioiden meille tarjoamista valtavista parannusmahdollisuuksista, sekä tehokkuuden että toimivuuden osalta, edellyttää välttämättä aiempien työskentelytapojemme hylkäämistä. Uudet teknologiat tarkoittavat uusia työskentelymenetelmiä.

Minä olen itse todistanut sitä, että käyttämällä teknologioita älykkäästi muistomerkkien suojelualalla on mahdollista saada huomattavia tuloksia sekä suunnittelu- että kunnostustöiden osalta. Voimme lisäksi saada samanaikaisena sivutuotteena ja ilman lisäkustannuksia erittäin tarkkoja geometrisiä tietokantoja, joita voidaan käyttää muistomerkkien valvonnassa ja hoitamisessa luonnonkatastrofien aikana, sekä tuotteita tieteellistä opetusta varten ja muistomerkkiä koskevan tietoisuuden lisäämiseksi maailmanlaajuisesti täyttäen kulttuurista ymmärrystä ja kulttuurivaihtoa koskevat kriteerit.

Minun mielestäni tärkeintä on, että laadimme toimintasuunnitelman, jonka tarkoituksena on auttaa meitä saamaan aikaan uusi tietoisuus teknologiasta, jotta Euroopalle voidaan luoda uusia taloudellisia mahdollisuuksia. Uskon erityisesti siihen, että on koulutettava uusia ihmisiä, ja uskon ammattimaisiin, nuoriin ja erittäin päteviin henkilöihin, jotka pystyvät vastaamaan uusien maailmanlaajuisten markkinoiden asettamiin haasteisiin.

  Dimitar Stoyanov (NI). – (BG) Arvoisa puhemies, rajaan sanottavani Nuoret liikkeellä -mietintöön.

Haluaisin onnitella esittelijää, koska mietinnössä on onnistuttu kattamaan ehdottomasti tämän kysymyksen ja tämän EU:n politiikan kaikki näkökulmat. Konkreettisemmin rajaan puheenvuoroni kolmeen kysymykseen.

Ensiksi haluaisin kysyä lasten pysymistä koulussa ja heidän koulunkäyntinsä lisäämistä koskevasta 24 ja 25 kohdasta seuraavan kysymyksen. Minä muuten toimitin aika äskettäin komissiolle kirjallisesti vastattava kysymyksen. Odotan edelleen vastausta siihen, mutta käytän tämän tilaisuuden hyväkseni mainitakseni tämän ongelman, jota olen pitänyt esillä kauan. Monissa edellisen laajentumiskierroksen itäisen Euroopan maissa on ongelmana, että tietyissä vähemmistöryhmissä noudatetaan jo käytäntöä, josta on miltei tullut perinne, kun perheet eivät enää lähetä lapsia kouluun vaan heidän vanhempansa käyttävät heitä hyväksi. Kun tämän prosessin muuttamiseksi toteutetaan toimenpiteitä, niitä kuvataan usein syrjiviksi. Siksi kysyn tämän kysymyksen: keitä me tarkalleen ottaen syrjimme? Syrjimmekö vanhempia, jotka käyttävät lapsiaan hyväksi, vai lapsia, jotka menettävät sen vuoksi kaikki mahdollisuudet integroitumiseen, koska heillä ei ole koulutusta, vaikka, kuten tiedätte, taloudellinen integraatio työn ja resurssien avulla on kaiken muun integraation perusta.

Mietinnön 27 kohdassa tehdään jälleen erittäin konkreettinen viittaus todelliseen ongelmaan. Johtava yliopiston luennoitsija oli kanssani samaa mieltä siitä, että itse asiassa Bulgarian yliopistoissa ei olla tietoisia siitä, että myös opettajille on olemassa Erasmus-ohjelma. Tällä alalla on toteutettava lisää toimenpiteitä.

Lopuksi nuorisotyöttömyydestä, joka mainitaan mietinnön F ja G kappaleessa ja joka on myös merkittävä ongelma. Tarkoitan ongelmaa, jossa nuorten on työpaikkaa hakiessaan jo pitänyt olla harjoittelussa. Kun joku on kuitenkin juuri valmistunut koulusta tai yliopistosta, hän ei ole voinut hankkia sellaista työkokemusta. Tällainen vaatimus on naurettava ja syrjivä ja sitä on tarkasteltava perusteellisesti. Tämä on käytäntönä sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Yksi toimenpide, joka voidaan toteuttaa ainakin erityisesti julkisella sektorilla, on eläkeikäisten ihmisten määrääminen ankarasti jäämään eläkkeelle, jotta nuorille ihmisille vapautuu työpaikkoja.

  Alajos Mészáros (PPE). – (HU) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, meidän on kiitettävä Marie-Thérèse Sanchez-Schmidiä mietinnöstä. EU:n toimielimet ovat asettaneet itselleen tavoitteen hyödyntää tehokkaammin kulttuuriteollisuudessa ja luovan alan teollisuudessa tällä hetkellä piileviä mahdollisuuksia. Se on tärkeä tehtävä, koska teollisuuden oloja parantamalla EU:sta voisi tulla maailmanlaajuinen markkinajohtaja tällä alalla.

Kulttuuri edistää köyhyyden ja syrjäytymisen torjuntaa, ja sillä on osansa yhteisen eurooppalaisen hengen ja perinnön vahvistamisessa ja säilyttämisessä. Luomalla selkeän polun luovaan ajatteluun ja siitä syntyviin ajatuksiin voimme kaikki saada henkisiä ja taloudellisia etuja. Kulttuuriteollisuus ja luovan alan teollisuus ovat jo tärkeitä talouden liikkeellepanevia voimia ja vaikuttajia, vaikka niiden tilanne ei aina ole suotuisa. Vaikka luovuuden rajoittaminen ei ole mahdollista, on mahdollista vaikuttaa kielteisesti ihmisten luomishaluun. Epävarma yritysympäristö ja epäsuotuisa lainsäädäntö voivat tukahduttaa kansalaisten luovuuden hengen. Voimme aivan oikeutetusti odottaa EU:n strategiaa, jolla autetaan luovia ryhmiä, joita on tähän asti rajoitettu, ilmaisemaan itseään EU:n tasolla. Samaan aikaan sillä voidaan edistää tiettyä mahdollisuuksien tasapainoa jäsenvaltioiden välillä, jolloin voimme kokea viiden miljoonan työntekijän teollisuuden läsnäolon sekä heidän määränsä kasvun kaikissa jäsenvaltioissa. Aiomme tällä alalla osoittaa merkittävän aseman myös pienille ja keskisuurille yrityksille. Keski-Euroopassa on huomattavan paljon älykkäitä ihmisiä, joilla on luomishalua. Kysymys on siitä, voimmeko jo nyt tarjota kaikille asianmukaisen taustan. Vastaus on valitettavasti emme, mutta tilanteen parantamiseksi on käynnistetty monia kohdennettuja ohjelmia, mukaan luettuna muun muassa Tonavan strategia.

Tämän aamun keskustelu koskee myös nuoria. Tulevien sukupolvien on olennaisen tärkeää saada EU:lta täysi tuki kulttuurioppimisen, lisäkoulutuksen ja taiteellisen luomisen aloilla. Meidän on löydettävä ratkaisuja, joilla taiteellisesta luomistyöstä tehdään houkuttelevaa Euroopan unionissa ja samalla taataan toimintaedellytykset kansainvälisessä kilpailussa.

Yhteenvetona, on äärimmäisen tärkeää, että huolehdimme kulttuuriteollisuudesta ja luovan alan teollisuudesta, minkä vuoksi meidän on luotava mahdollisimman pian – taiteilijoille ja vastaaville luoville mielille – asianmukaisesti olosuhteet, joissa otetaan huomioon ainutlaatuiset piirteet liikkuvuuden, teollis- ja tekijänoikeuksien ja sosiaaliturvan aloilla.

  Knut Fleckenstein (S&D). – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, EU:n ulkoisten toimien kulttuuriulottuvuuksista laaditulla mietinnöllä parlamentti selkeyttää pyrkimystään lyödä myös meidän oma leimamme tähän kehittyvään politiikanalaan. Se – ja haluan esittää tämän varovaisesti – että en näe täällä tänään ulkosuhdehallinnon edustajaa, osoittaa, miten tarpeellinen tämä mietintö on.

Mietinnössä vaaditaan sangen oikein, että tulevaisuudessa kulttuurinäkökohdilla on aiempaa merkittävämpi asema ulkopolitiikassa, johon ne olisi sisällytettävä järjestelmällisemmin. Oman ryhmäni osalta oli tärkeää vaatia johdonmukaista strategiaa, jolla koordinoidaan aiempaa tehokkaammin nykyisiä EU:n ulkopolitiikan ohjelmia kulttuuriosien kanssa ja otetaan siten huomioon EU:n kulttuurinen moninaisuus. Doris Pack on jo viitannut tähän sanoessaan, että nykyiset rakenteet jäsenvaltioissa ja niiden välillä, kuten kansallisten kulttuurisäätiöiden EUNIC-verkosto, on otettava mukaan ja että kansalaisyhteiskunta on katsottava osaksi EU:n ulkoista kulttuuripolitiikkaa. EU:n moton "Moninaisuudessaan yhtenäinen" olisi myös näyttävä kuvassa, jonka unioni antaa muulle maailmalle. Meidän pitäisi käyttää sitä varten vielä paremmin uusia tiedotusvälineitä viestintäkanavana.

Kun teemme kaiken tämän, voimme varmistaa, että kulttuurista ja taiteesta ei tule itsetarkoitusta ulkopolitiikassa. Juuri kulttuuriarvomme kuvaavat Euroopan yhteisöämme. Siksi on tärkeää ja oikein, että tätä kulttuurista moninaisuutta ja identiteettiä olisi myös levitettävä unionin ulkopuolelle sen toimien avulla. Olen varma, että tällä tavalla voimme saada enemmän aikaan, myös ihmisoikeuksista ja demokratiasta käytävässä keskustelussa, kuin täällä parlamentissa harrastetuilla monilla sapelinkalisteluilla, joiden tukena ei joskus ole kerta kaikkiaan mitään.

  Morten Løkkegaard (ALDE). – (DA) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, olemme keskellä taistelua, ja se näkyy myös tämän päivän keskustelussa – taistelussa, jota käydään niiden eurooppalaisten voimien välillä, jotka haluavat heikentää eurooppalaista hanketta ja niiden meistä välillä, jotka – keskellä kriisiä, jossa juuri nyt olemme – haluavat reivata purjeet ja itse asiassa vahvistaa eurooppalaista hanketta. Taloudesta ja integraatiosta ja ulkopolitiikasta on nyt sanottu paljon, ja se on myös tietenkin tärkeää. Minulla ei ole kuitenkaan epäilystäkään siitä, että jos aiomme säilyttää eurooppalaisen hankkeen ja erityisesti, jos sen halutaan saavan tukea EU:n kansalaisilta, jotka suhtautuvat tällä hetkellä epäillen koko ajatukseen, meidän on investoitava kulttuuriin ja meidän on investoitava nuoriin. Suhtaudun siksi luonnollisesti erittäin myönteisesti tämän päivän keskusteluun sekä käsittelemäämme viiteen mietintöön.

Olin varjoesittelijänä Nuoret liikkeellä -mietinnössä, ja haluaisin kiittää esittelijäämme Milan Zveriä erinomaisesta yhteistyöstä. Koska aika ei salli minun menevän enemmän yksityiskohtiin, keskityn vain kahteen näkökulmaan. Ensimmäinen on kysymys siitä, että nuoret voivat liikkua rajojen yli. Minun mielestäni tänä kriisiaikana meidän on tarpeen todella keskittyä sekä poliittisesti että taloudellisesti siihen, että todella panemme täytäntöön tämän nuorten liikkuvuuden ja tuemme sitä. Olen siksi luonnollisesti hyvin tyytyväinen siihen, että yksi asioista, joiden osalta teemme tässä työtä, on sen vahvistaminen, mitä kutsumme eurooppalaiseksi tutkintojen viitekehykseksi, joka on toisin sanoen järjestelmä, jonka avulla nuoret voivat hyödyntää ulkomailla suorittamiaan opintopisteitä. Se on pieni mutta konkreettinen yksityiskohta, jota on tärkeää edistää, jotta nuorilla ei ole ongelmia sen suhteen.

Toiseksi haluaisin korostaa sitä, mihin viittaamme liikkuvuuden tulostaululla, jossa osoitamme liikkuvuuden esteet jäsenvaltioissa. Tämä on sellaista, jota tuen voimakkaasti – minun mielestäni se on erittäin hyvä ajatus. Nämä ovat vain kaksi konkreettista esimerkkiä, jotka osoittavat, että edistymme ja että yksityiskohdat ovat olennaisen tärkeitä. Tämä on konkreettisesti juuri sitä, mitä tarvitsemme vahvistaaksemme nuorten mahdollisuuksia ja, tekemällä niin, investoidaksemme nuoriin. Lopuksi haluaisin kiittää esittelijää yhteistyöstä ja toivottaa komission jäsenelle onnea valtavassa tehtävässä – koska tiedän sen valtavuuden – vakuuttaa muut komission kollegion jäsenet kulttuurin ja nuorten merkityksestä.

  Marek Henryk Migalski (ECR). – (PL) Arvoisa puhemies, haluaisin kiinnittää huomioni ulkoisten toimien kulttuuriulottuvuuksiin ja Marietje Schaaken laatimaan mietintöön. Haluaisin sanoa, että mietintö ansaitsee monin osin tuen ja onnitteluja. Sen 17 kohdassa tuomitaan sensuuria käyttävät totalitaariset hallinnot. Sen 50 kohdassa vastustetaan kulttuuristen perustelujen käyttöä ihmisoikeusloukkauksien perusteluna, kun meillä on ongelmia juuri tällaisen oletetun moninaisuuden hyväksikäytöstä esimerkiksi suhteissa Kiinan kanssa. Siinä kannustetaan ottamaan kansalaisyhteiskunta mukaan 39 kohdassa ja korostetaan demokraattisten vapauksien ja perusihmisoikeuksien merkitystä.

Kaikilla näillä aloilla mietintö ansaitsee tukea ja kiitosta. Kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan työn aikana pystyimme muuten poistamaan mietinnöstä ehdotuksen ainoastaan kulttuuriasioista vastaavan EU:n erityislähettilään nimittämisestä. Nämä ovat onnistumiset. Siinä on kuitenkin valitettavasti myös kohtia, joita minä sanoisin ongelmallisiksi, mikä tarkoittaa, että valitettavasti kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan kokousten aikana tehtiin muutos säännökseen, jossa sanottiin, että kyse on sellaisen henkilön nimittämisestä, joka vastaisi vain kulttuuriasioista eikä mistään muusta. Tähän pitäisi kehottaa kiinnittämään huomiota. Toinen asia – mietinnössä vaaditaan lisäkoulutusta Euroopan ulkosuhdehallinnon henkilöstölle kulttuuriin ja digitaaliseen viestintään liittyvissä asioissa. Emme kulttuuri- ja koulutusvaliokunnassa halunneet tätä säännöstä lisäämään alan kustannuksia, mutta valitettavasti se tarkistus poistettiin. Tämän takia asenteeni tätä mietintöä kohtaan on yksinkertaisesti ristiriitainen.

  Malika Benarab-Attou (Verts/ALE). – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, Marietje Schaaken ja Marie-Thérèse Sanchez-Schmidin laatimat kaksi mietintöä muistuttavat meille, että kulttuuri ei ole koriste vaan tulosta monimutkaisista keskinäisistä riippuvuussuhteista, mikä osoittaa, että kulttuurikysymyksiä pitäisi käsitellä monitahoisesti ja että ne olisi liitettävä kaikkeen EU:n politiikkaan, sekä sisä- että ulkopolitiikkaan ja sosiaali- sekä talouspolitiikkaan.

Tässä suhteessa kannustan teitä, arvoisa komission jäsen, jatkamaan tähän suuntaan ja kehittämään yhteistyötä muiden valiokuntien, Euroopan komission muiden yksikköjen sekä Catherine Ashtonin Euroopan ulkosuhdehallinnon kanssa.

Haluaisin lisäksi palata kohtaan, jota ei ole käsitelty laajasti näissä mietinnössä ja joka koskee taiteilijoiden ja muiden kulttuurialan ammattilaisten liikkuvuutta. Tämä kysymys on todellakin erittäin tärkeä Euroopan kulttuurialan elpymisen kannalta. Kaksi näkökulmaa näyttää olevan minun mielestäni merkittäviä, eli ensinnäkin se, että Euroopan unioni ja jäsenvaltiot levittävät selkeää ja ymmärrettävää tietoa tällä hetkellä voimassa olevista asetuksista ja menettelyistä.

Toiseksi se, että poistetaan – kuten on jo sanottu – sääntelyyn ja hallintoon liittyvät puitteet, jotka haittaavat kulttuurialan toimijoiden vapaata liikkuvuutta Schengen-alueella erityisesti kolmansien maiden kansalaisilta ottamalla esimerkiksi käyttöön yhteiset nopeutetut menettelyt Euroopan unionissa lyhyen ja pitkän aikavälin viisumeille sekä yksi menettely työlupien saamiseksi unioniin. Kehotan lujasti komissiota jatkamaan työtään näillä aloilla.

Lopuksi, koska vapaa-aikakulttuurissa yhdysvaltalaisen maailmanlaajuisen valtavirran vaikutus kasvaa, Euroopan unionia ja jäsenvaltioita on muistutettava kiireellisesti siitä, että niiden on tärkeää antaa itselleen välineet, joiden avulla ne voivat puolustaa ja edistää eurooppalaisten ja kolmansien maiden kulttuurien moninaisuutta. EU:n pitäisi siksi asemoida itsensä uudelleen eikä antautua pehmeän vallankäytön edessä, koska nyt vaakalaudalla on kulttuurisen moninaisuuden kunnioittaminen vuoropuhelun välineenä ja takuuna maailmanlaajuisesta rauhasta ja vakaudesta.

  Marie-Christine Vergiat (GUE/NGL). – (FR) Arvoisa puhemies, haluaisin esittää muutaman yleisen huomautuksen kaikista keskusteluista, joita tänä aamuna käymme.

Koulutukseen ja kulttuuriin liittyviä asioita ei valitettavasti pidetä tarpeeksi merkittävinä tässä parlamentissa. Ne ovat kuitenkin olennaisen tärkeitä tulevaisuudellemme, EU:n tulevaisuudelle, nuorisomme tulevaisuudelle. Alle 30-vuotiaiden osuus EU:n väestöstä on 20 prosenttia, mutta alle 24-vuotiaiden työttömyys on nyt noussut miltei 21 prosenttiin, ja miltei 15 prosenttia 18–24-vuotiaista keskeyttää jatko- tai korkeakoulutuksen ennen keskiasteen loppua eikä käy mitään täydentäviä opintoja tai koulutusta. Mikä vielä pahempaa, noin 25 prosentilla alle 15-vuotiaista nuorista on lukemisvaikeuksia. Emme voi hyväksyä näitä lukuja, ja taantuman myötä ne ovat käymässä vielä huonommiksi monissa jäsenvaltioissa.

Meille esitetty Nuoret liikkeellä -mietintö on tietyissä kohdissa askel oikeaan suuntaan ja sillä välitetään monia viestejä komissiolle ja jäsenvaltioille. Euroopan parlamentti vahvistaa, että se ei halua, että nuoremme uhrataan kaikkialla EU:ssa täytäntöönpantujen säästötoimenpiteiden alttarille. Toivokaamme, että nämä eivät ole tyhjiä sanoja!

Tässä mietinnössä on myös monia huolestuttavia näkökulmia erityisesti siksi, että siinä ilmaistaan halu uudistaa korkea-asteen opetussuunnitelmaa ainoastaan markkinoiden vaatimusten perusteella vaivautumatta vahvistamaan korkea-asteen koulutuksen yleisempää asemaa tulevaisuuden kansalaisten yleisen koulutuksen osalta.

Tiedämme, että mitä laajempaa nuorten koulutus on, sitä paremmin he voivat kohdat elämän epävarmuuden, erityisesti työhön liittyvän epävarmuuden. Meillä on pian tilaisuus tehdä työtä Bolognan prosessia koskevien kysymysten osalta, ja suhtaudun siihen myönteisesti. Haluan sanoa vain, että meidän tehtävänämme on kuunnella monissa jäsenvaltioissa lisääntyviä huolia – ja puhe on heikkoa – Bolognan prosessin nimissä toteutetuista uudistuksista. Emme voi uhrata nuoriamme; sanat eivät tämän osalta riitä.

Haluaisin lisätä muutaman kiitoksen sanan Mary Honeyballille hänen mietinnöstään ja työstä, jonka olemme pystyneet tekemään lastenhoitoa käsittelevien kysymysten osalta. Tuen täysimääräisesti tämän mietinnön suuntaviivoja. Sitä vastoin en voi tukea Marie-Thérèse Sanchez-Schmidin kulttuuriteollisuudesta laatiman mietinnön suuntaviivoja, koska näiden suuntaviivojen perusteella kulttuurituotteille otettaisiin käyttöön kaupalliset perusteet ja alistettaisiin ne markkinavoimille.

Lopuksi haluaisin tarjota päättäväisen tukeni Doris Packille Sarajevon valitsemiseksi Euroopan kulttuuripääkaupungiksi.

  Juozas Imbrasas (EFD). – (LT) Arvoisa puhemies, haluaisin sanoa muutaman sanan Nuoret liikkeellä -aloitteesta. Tällä aloitteella on erittäin hieno tavoite – lisätä nuorten koulutusta liikkuvuuden avulla ja helpottaa nuorten siirtymistä koulusta työmarkkinoille. Tämä on erityisen tärkeää tämän päivän nuorille, jotka ovat yksi niistä yhteiskuntaryhmistä, joihin maailmanlaajuinen rahoituskriisi on iskenyt ankarimmin. Nuoria on tuettava työmarkkinoille pääsyssä, jotta he voivat turvata oman tulevaisuutensa sekä edistää talouskasvua ja vaurautta. Nuorten on olennaisen tärkeää voida kehittää kykyjään, taitojaan ja tietämystään, jotta he voivat edistää aktiivisesti Euroopan unionin kasvua ja kestävää tulevaisuutta tulevina vuosina. Mielestäni on olennaisen tärkeää taata, että heidän saamansa koulutus vastaa työmarkkinoiden tarpeita. On myös tärkeää taata, että Euroopan nuorilta ei viedä mahdollisuutta kehittää itseään ja edistää Euroopan unionin vaurautta. Liikkuvuus todella aiheuttaa tiettyjä ongelmia. Toisessa jäsenvaltioissa koulutuksensa saaneet nuoret useimmiten jäävät sinne töihin. Liettuan kaltainen maa, jonka taloustilanne on ankara, on siksi vaarassa menettää joksikin aikaa koulutetut ihmiset, jotka ovat maan kasvun perusta, eikä pelkästään taloudellisesti. On totta, että tämä on meidän oma sisäinen ongelmamme, ja me ratkaisemme sen itse. Yleisesti ottaen on erinomaista, että yritämme tänään käsitellä kysymystä, joka on nuorille erittäin tärkeä.

  Róża Gräfin von Thun Und Hohenstein (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, rakkaat vieraat Thüringenistä vierailijoiden lehterillä,

(EN) Arvoisa puhemies, haluaisin sanoa kollegalleni, joka pelkää koulutettujen nuorten muuttamista toiseen valtioon, että sivilisaatiot kasvavat ja kehittyvät, kun ihmiset liikkuvat, eikä meidän pitäisi pelätä sitä. Sitä tapahtuu kaikkialla, missä ihmiset eri maista tapaavat ja tuovat yhteen erilaiset kokemuksensa: tästä on lukuisia esimerkkejä Euroopassa, ja on hyvä, että meillä on niin paljon sanottavaa liikkuvuudesta. Tällä liikkuvuudella taataan Euroopan jatkuva hyvinvointi ja vauraus.

Milan Zverin mietinnössä kiinnitetään huomiota moniin esteisiin, jotka haittaavat liikkuvuutta Euroopassa, ja haluaisin korostaa niistä muutamaa. Ottaakseni esiin sen, minkä Morten Løkkegaard lyhyesti mainitsi, on todellakin mahdotonta hyväksyä, että nuorilla, jotka opiskelevat, ovat työharjoittelussa tai jotka työskentelevät ulkomailla, on muuttaessaan ongelmia pankkipalvelujen tai asunnon vuokraamisen kaltaisten aivan perusasioiden kanssa. Sen lisäksi heitä rangaistaan etenkin verkkovierailumaksuilla, kun he yrittävät soittaa kotiin tai päästä Internetiin ja etsiä verkosta tarpeellista perustietoa. Datapalvelujen verkkovierailu on erittäin kallista.

Komissio on ehdottanut liikkuvuuden tulostaulun käyttöönottoa osana Nuoret liikkeellä -aloitetta. Sen avulla on mahdollista seurata järjestelmällisesti jäsenvaltioiden edistymistä esteiden poistamisessa. Tulostaulun pitäisi olla kattava ja suoraviivainen, jotta se voisi toimia todellisena katalysaattorina jäsenvaltioiden poistaessa kyseisiä esteitä. Se hyödyttäisi sekä vanhoja että nuoria, sekä opiskelijoita että palkansaajia. Kehotan komissiota esittämään yksityiskohtaisen ehdotuksen siitä, miten tämä liikkuvuuden tulostaulu toimisi, ja toivon, että se tekee sen mahdollisimman pian.

Lopuksi, liikkuvuus on laaja-alainen kysymys, ja siksi kehotan kollegoitani, sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokuntaa ja myös muita valiokuntia ottamaan liikkuvuusulottuvuuden huomioon työssään kaikilla aloilla.

  Silvia Costa (S&D). – (IT) Arvoisa puhemies, ikääntyvässä Euroopassa, joka kamppailee löytääkseen vastauksia tulevaisuuden maailmanlaajuisiin haasteisiin, Euroopan unionin ja jäsenvaltioiden on tartuttava tähän parlamentin voimakkaaseen kannustimeen osoittaakseen, että ne voivat olla aiempaa rohkeampia investoidessaan tuleviin sukupolviin, koulutukseen ja kulttuuriin. Näillä neljällä mietinnöllä ja Sarajevoa koskevalla ehdotuksella parlamentti kehottaa asettamaan nämä kysymykset Eurooppa 2020 -strategian keskipisteeseen.

Taloudellisia etuja sekä työllisyyttä ja innovaatiota koskevia etuja korostetaan erityisesti mietinnössä, joka on laadittu kulttuuriteollisuudesta ja luovan alan teollisuudesta, joiden osuus EU:n bruttokansantuotteesta on jo miltei kolme prosenttia ja joka työllistää viisi miljoonaa ihmistä – luku nousee seitsemään prosenttiin, jos liitännäisalat otetaan huomioon. Tämän mietinnön Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmän varjoesittelijänä olen tyytyväinen siihen, että esittelijä Marie-Thérèse Sanchez-Schmid on suhtautunut myönteisesti tarkistuksiimme.

Entä mitä me ehdotamme? Ensinnäkin sitä, että kulttuurimatkailu ja muoti pitäisi lisätä jo kahdeksaan mukana olevaan alaan. Toivomme myös, että komissio – ja olen varma, että komission jäsen Vassiliou ryhtyy toimenpiteisiin varmistaakseen tämän tapahtumisen – esittää mahdollisimman pian valkoisen kirjan kulttuuriteollisuudesta ja luovan alan teollisuudesta vahvistaakseen tätä monialaista strategiaa koko EU:ssa ja jäsenvaltioissa. Kulttuurin ja koulutuksen määrärahojen leikkaaminen kriisiaikana – kuten kotimaassani tehdään sillä perusteella, että kulttuuri ei ole olennaista selviämisen kannalta – tarkoittaa, että tulevaisuuteen ja älykkääseen ja osallistavaan kasvuun ei investoida; se tarkoittaa, ettei ymmärretä, että kulttuuri on olennaista elämälle.

Mietinnössä todetaan, että taiteilijoiden ja luovien ammattien harjoittajien eurooppalainen asema olisi tunnustettava virallisesti ja että kulttuuriteollisuus, pienet ja keskisuuret yritykset olisi tunnustettava täysimääräisesti sellaisiksi, jotta aloittaessa olisi mahdollista saada luottoa ja tukea, erityisesti alle 35-vuotiaiden nuorten. Siinä myös luvataan suojella työpaikkoja ja ottaa käyttöön erityisiä koulutukseen ja innovatiiviseen rahoitukseen liittyviä välineitä pitäen samalla mielessä, että luovan alan pääoma koostuu usein arvoista, jotka ovat aineettomia mutta joka tapauksessa ratkaisevia kaikkien alojen innovaatioille.

EU:n laajuisella kulttuurialalla on otettava huomioon kansainvälistä kauppaa koskeva lainsäädäntö, erityisesti eurooppalaisessa ulottuvuudessa ja kulttuuridiplomatiassa, sisämarkkinoilla, liikkuvuudessa...

(Puhemies keskeytti puhujan.)

  Liam Aylward (ALDE). – (EN) Arvoisa puhemies, jotta Nuoret liikkeellä -aloitteen kaltaiset strategiat olisivat tehokkaita ja jotta niistä saataisiin mitattavissa olevia tuloksia, koulujen ja yritysten yhteistyötä on lisättävä. Vaikka olen esittelijän kanssa samaa mieltä siitä, että koulutuksella pitäisi työllistettävyyden takaamisen lisäksi kannustaa luovuutta, on edettävä kohti koulutuksen ja liike-elämän tavoitteiden yhdistämistä. Yliopistojen opetussuunnitelmat on tuotava lähemmäs työmarkkinoiden vaatimuksia. Nuorille pitäisi antaa tilaisuus hankkia esteettömästi kokemuksia, taitoja, tietämystä ja taitotietoa tulevia urapolkuja ja yrittäjyyttä varten. Erityisen välttämätöntä on parantaa nuorten mahdollisuuksia ammattikoulutuksessa ja harjoittelussa, jotta heidän liikkuvuuttaan Euroopan unionissa voidaan edistää ja jotta harjoittelu ulkomailla olisi mahdollista, jolloin he voivat lisätä taitojaan ja parantaa työllistettävyyttään.

Liikkuvuusohjelmien ja ulkomailla työskentelyä ja opiskelua koskevien kokemusten on oltava kaikkien nuorten saatavilla riippumatta heidän valitsemastaan koulutuksesta. Nuoret liikkeellä -aloitteella on mahdollisuudet menestyä, mutta sen on muututtava konkreettisiksi toimiksi, joista saadaan hyötyä nuorillemme.

  Kay Swinburne (ECR). – (EN) Arvoisa puhemies, minun omalla vaalipiirilläni on pitkä kokemus siitä, miten walesin kielen edistäminen nuoren sukupolven keskuudessa yhdistetään taiteellisiin ja teknisiin lahjoihin ja tuotetaan animaatioelokuvia kuten Sally Mally, Super Ted ja Sam Tân. Nyt tämä menneisyys on elvytetty sellaisilla uusilla tuotannoilla kuin Doctor Who ja Torchwood, joten Wales tunnetaan pian elokuva- ja ohjelmatuotantoa koskevan kulttuuriasiantuntemuksen keskuksena sekä uudempien luovien alojen, kuten valtavan kannattavan peliteollisuuden kotina.

Tärkein asia, jonka voimme tehdä tämän jatkamiseksi, on tuen tarjoaminen, jotta luovan alan teollisuutemme voi edelleen kasvaa. Meidän on keskityttävä pienyritysten kohtaamien hallinnollisten esteiden purkamiseen ja etsittävä tapoja saada todellista lisäarvoa sisämarkkinoista tekemällä teollis- ja tekijänoikeuksia ja eurooppapatenttia koskevaa yhteistyötä sekä ottamalla käyttöön kaikki digitaalistrategian mahdollisuudet ja tietenkin poistamalla voimassa olevan EU:n lainsäädännön puutteet esimerkiksi alv:n alalla.

EU:n määrärahojamme pitäisi käyttää tuottavasti muuttamaan ympärillämme oleva valtava määrä luovaa energiaa todellisiksi hyvinvointia tuottavaksi yrityksiksi, tarjoamaan kestäviä työpaikkoja ja vaurasta ja rikasta tulevaisuutta ihmisillemme Walesissa ja muualla.

  Helga Trüpel (Verts/ALE). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, todellisuudessa käymme tämän aamun keskustelua kulttuurin merkityksestä eri politiikanaloilla – ulkopolitiikassa, talouspolitiikassa, koulutuspolitiikassa ja sosiaalipolitiikassa – ja me kaikki tiedämme meidän kaikkien hyötyvän siitä, että kulttuuriin suhtaudutaan aiempaa vakavammin. Demokratian nousu arabimaissa ei olisi mahdollista ilman tätä kulttuuriperusteista halua avautua kulttuuriselle moninaisuudelle, demokratialle ja lehdistönvapaudelle.

Luovan alan teollisuus on merkittävä osa talouspolitiikkaa. Minun kotimaassani Saksassa luovalla alalla on enemmän työpaikkoja kuin autoteollisuudessa. Se meidän on pantava merkille. Siitä johtuu, että tämä on myös tärkeä osa Eurooppa 2020 -strategiaa. Se mitä kuitenkin haluan sanoa, on, että jos haluamme vahvistaa luovia aloja, meidän on tehtävä työtä erityisesti digitaalisen kehityksemme osalta. Tiedämme, että juuri luovan sisällön tuottajat ovat kulttuurialan arvoketjun perusta. Toisaalta kulttuurinen moninaisuus on meille siksi suuri etu, joka vahvistaa luovia ihmisiä ja helppoa pääsyä luovaan sisältöön verkossa. Samalla me kuitenkin haluamme taiteilijoille oikeudenmukaiset palkkiot, eikä niin aina tapahdu tämän päivän digitaalisessa maailmassa. Meidän on siksi tarkistettava sopimusoikeutta taiteilijoidemme neuvotteluaseman vahvistamiseksi. Meidän on kehitettävä uusia sosiaalisia malleja saadaksemme aikaan oikeudenmukaisen tasapainon käyttäjien helpon pääsyn ja uutta sisältöä luovien asianmukaisten palkkioiden välille.

Minulla on sanottavana viimeinen asia. Sillä, että Sarajevo olisi Euroopan kulttuuripääkaupunki vuonna 2014, olisi valtava symbolinen arvo Euroopalle ja se olisi merkittävä historiallinen menestys.

(Puhemies keskeytti puhujan.)

  Paul Murphy (GUE/NGL). – (EN) Arvoisa puhemies, Nuoret liikkeellä -mietinnössä on joitakin hyviä ajatuksia, kuten vaatimus siitä, että kriisiä ei saa käyttää tekosyynä koulutusmenojen leikkaamiseen. Mietinnössä kuitenkin hyväksytään Bolognan prosessi, jolla on tiukennettu suuryritysten kuristusotetta ja edistetty koulutuksen tuotteistamisprosessia.

Esittelijä viittasi siihen, että yliopistoja rahoitetaan liian vähän, ja kehotti niitä siksi etsimään lisärahoitusta yksityisistä lähteistä. Vastaus alirahoitukseen ei varmasti ole yksityisen sektorin kutsuminen mukaan kaikkine vääristävine vaikutuksineen, joita sillä on koulutukseen, tai sellaisten maksujen säätäminen, joilla estetään satojen tuhansien pääsy koko Euroopassa, vaan valtion investoinnit, joilla tarjotaan ilmainen ja asianmukaisesti rahoitettu koulutus kaikilla tasoilla. Raakojen säästötoimenpiteiden takia monissa maissa nuorten on lisäksi käytännöllisesti katsoen mahdotonta saada kunnollista työtä valmistumisen jälkeen. Irlannissa on nyt työttömänä neljännes nuorista, ja maasta muuttaa pois tuhat ihmistä joka viikko, joten monille irlantilaisille perheille jo pelkällä Nuoret liikkeellä -nimellä on aivan toisenlainen merkitys. Tämä työttömyyskriisi voidaan ratkaista vain valtavilla valtion sijoituksilla kunnollisten työpaikkojen luomiseeni.

  Derek Roland Clark (EFD). – (EN) Arvoisa puhemies, juuri, kun vastuulliset ihmiset ja hallitukset laskevat tarkkaan joka sentin, komissio ehdottaa lisää kuluja – Nuoret liikkeellä, eurooppalainen osaamispassi, eurooppalainen avoimien työpaikkojen seurantaväline – Eurooppa 2020 -strategian nojalla, ja tämä kaikki vain kulttuuridiplomatian vuoksi ja siksi, että nuoret saataisiin matkustamaan, kun he jo tekevät sitä muutenkin, reppureissaavat ympäri maailmaa omasta aloitteestaan. Mitä varten me tarvitsemme kalliita edistämistoimia?

Eurooppalaisen kulttuurin levittämisen osalta on sanottava, että kannattaa ottaa kaikki irti, koska tavalla, jolla tämä hullu EU etenee, mitään ei jää jäljelle lukuun ottamatta mieletöntä hokemaa: "Moninaisuudessaan yhtenäinen". Ettekö ymmärrä, että EU ei ole yksi valtio vaan laaja ja suurenmoinen kirjo houkuttelevia, erilaisia mutta toisiinsa sopivia osia, ja niiden sulattaminen yhteen tarkoittaa niiden kaikkien riisumista harmaaksi muodottomaksi massaksi, jolloin tuhotaan kaikki, mitä sanotte ihailevanne?

Älkää painostako luomaan EU:n kulttuuria: antakaa Italian, Saksan, Ranskan, Alankomaiden, Yhdistyneen kuningaskunnan ja muiden kulttuurit saataville kaikille, jotka haluavat kerätä niitä, ja kaikki muu sujuu itsestään.

  Marielle Gallo (PPE). – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, kulttuuri- ja taideomaisuuden digitalisoinnista alkaen kysymys on ollut nähdäkseni tämä: onko Euroopasta määrä tulla Yhdysvaltojen ja pian nousevien talouksien maiden kulutusaluetta vai herääkö se viimeinkin ja sijoittaa resursseja tietoteknisten, kulttuuristen mutta myös taloudellisten mahdollisuuksiensa kehittämiseen?

Uskon luonnollisesti lujasti Euroopan kulttuurin rikkauteen ja moninaisuuteen mutta puhun nyt kilpailukyvyn näkökulmasta tuomitakseni hölynpölyn ja järjettömyyden. Hölynpölyä ovat ilmaiset palvelut, joista jotkut ihmiset haaveilevat, pääsy kaikkeen ilman mitään vastinetta. Jos lähtisimme sille tielle, tällä alalla ei tehtäisi enää investointeja. Luovan työn tekijät ja keksijät eivät enää saisi oikeudenmukaista korvausta, ja he katoaisivat asteittain. Siksi taloudellisissa malleissa, jotka aiomme panna täytäntöön kulttuuriperintömme esittämiseksi verkossa, jätetään ilmaiset palvelut pois.

Järjettömyyttä on aineettomaan kulttuuriomaisuuteen sovellettava vero kahdesta syystä. Aivan ensiksi siinä on alv:n vääristymä, joka riippuu maasta, johon toiminta perustuu. Yhdysvaltalaisiin alustoihin on esimerkiksi sovellettu lykkäystä vuodesta 1998 alkaen, mikä on saanut aikaan niiden poikkeuksellisen kasvun. Toiseksi, alv-kannoissa on syrjintää, jolla rangaistaan digitaalisia tavaroita verrattuna fyysisiin tavaroihin. Minun mielestäni meidän on käsiteltävä näitä kahta asiaa lainsäädännön avulla.

  Maria Badia i Cutchet (S&D). – (ES) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, myös minä suhtaudun myönteisesti tilaisuuteen, jonka käymämme keskustelu meille tarjoaa, keskustelu neljästä mietinnöstä, joista aiomme äänestää tämän aamun istunnon lopuksi. Näissä mietinnöissä käsitellään asioita, joita on minun mielestäni erittäin tärkeää käsitellä, jotta voimme tarjota ratkaisuja Euroopan unionin keskeisiin ongelmiin; mietinnöissä, joissa käsitellään, sitä, miten puututaan koulunkäynnin keskeyttämiseen, nuorisotyöttömyyteen, talouskriisiin ja siirtolaisliikkeisiin.

Sen osalta haluaisin ensiksi esittää lyhyen huomautuksen varhaiskasvatuksesta. Kuten Mary Honeyball sanoi, minunkin mielestäni se on yksi asioista, jotka eivät ole saaneet ansaitsemaansa huomiota. Me tiedämme – ja meillä on joka päivä enemmän tutkimuksia, jotka vahvistavat sen – että varhaislapsuudessa kognitiiviset kykymme ja tunne-elämän kykymme kehittyvät tehokkaimmin. Siksi kaikissa tutkimuksissa sanotaan, että elämän ensimmäisiin vuosiin sijoittamisesta on paljon parempia tuloksia kuin jos se tehdään myöhemmin. Minun mielestäni meidän on aika keskittyä yliopistotutkimusten tai ammattikoulutuksen, kuten olemme tehneet, lisäksi varhaisoppimiseen.

Toinen mielestäni erittäin merkittävä mietintö on Nuoret liikkeellä, jonka yksi keskeinen tavoite on koulunkäynnin keskeyttämiseen puuttuminen. Minun mielestäni tämä kysymys liittyy ehdottomasti nuorisotyöttömyyteen ja unionimme erittäin korkeaan nuorisotyöttömyyden asteeseen. Meidän on annettava vastauksia näiden nuorten tulevaisuudesta, sillä he ovat Euroopan unionin tulevaisuus.

Lopuksi, EU:n ulkoisten toimien kulttuuriulottuvuuksia koskevan mietinnön osalta haluaisin korostaa kulttuurin merkitystä yhteistyöpolitiikassa. On tärkeää parantaa keskinäistä ymmärrystä kolmansien maiden kanssa, ja nyt, kun rajojemme eteläpuolella on käynnissä suuri mullistus, minusta on erittäin järkevää vastata näihin kysymyksiin.

  Marietje Schaake (ALDE). – (EN) Arvoisa puhemies, "jos haluatte tietää, missä helvetti on, kysykää taiteilijalta, ja jos ette löydä taiteilijaa, tiedätte olevanne helvetissä". Minun mielestäni tässä tuntemattoman tekijän sitaatissa, jonka näin Sarajevossa, tiivistetään taiteiden ja kulttuurin merkitys avointen yhteiskuntien lisäksi myös suhteillemme muun maailman kanssa. Bosnia ja Hertsegovina ja sen pääkaupunki Sarajevo kuuluvat yhteen Euroopan kartan mustista aukoista, ja se johtuu historiastamme. Nyt meidän on kuitenkin katsottava tulevaisuuteen.

Sarajevon asukkaat ovat käyneet läpi helvetin erityisesti kaupungin piirityksen aikana, ja taide ja kulttuuri ovat auttaneet heitä selviytymään. Orkesteri harjoitteli, kun kaupunkia pommitettiin, ja taidetta ja kulttuuria pursuava talvifestivaali jatkui. Sarajevo ansaitsee Euroopan kevään. Seuraava sukupolvi kärsii historian haavoista, ja meillä on eurooppalaisina tärkeä vastuu katsoa tulevaisuuteen heidän kanssaan ja sisällyttää heidät eurooppalaisen tulevaisuuteen.

Tuen täysin Doris Packin aloitetta ja haluan pyytää parlamenttia tukemaan sitä ja tekemään kaikkensa, jotta voimme ottaa Sarajevon mukaan Euroopan kulttuuripääkaupungiksi. Minun mielestäni se voi, jos me kaikki haluamme sitä, olla mahdollista, koska olisi erittäin valitettavaa, jos byrokratialla voitaisiin tyrmätä ajatuksemme ja terve järkemme.

  Paweł Robert Kowal (ECR). – (PL) Arvoisa puhemies, Marietje Schaaken mietinnön osat, joissa käsitellään EU:n naapurimaiden nuorten liikkuvuuden lisäämisen tarvetta, ovat erittäin tärkeitä. Vaikka toisaalta minusta näyttää, että Euroopan unionin liiallinen puuttuminen jäsenvaltioiden kulttuuritoimintaan ei ole tarpeen, katson toisaalta, että Tunisian tämänhetkisten sekä Valko-Venäjän kahden kuukauden takaisten tapahtumien vuoksi on tärkeää, että Euroopan unioni osoittaa kulttuuriviestinsä ja viestinsä demokratiasta ja oikeusvaltion periaatteesta naapurimaiden nuorelle eliitille ja että nuorisovaihtoihin, yhteisiin opiskelukursseihin, matkustamiseen, yliopistojen perustamiseen ja opetusohjelmien tukemiseen löydetään rahaa. Tällaisia ohjelmia todellakin on jäsenvaltioissa – esimerkiksi Itä-Euroopan tutkimuksen keskus Varsovan yliopistossa Puolassa. Se pitäisi ottaa esimerkiksi, ja on suhtauduttava myönteisesti siihen, että Marietje Schaake ohjaa meitä tänään siihen suuntaan. Ilman sitä emme saa aikaan mitään.

  Heinz K. Becker (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, hyvät vierailijat lehtereillä, minulle on suuri kunnia, ei ehkä enää nuorukaisena mutta edelleen tämän parlamentin uutena jäsenenä, puhua täällä ensimmäistä kertaa.

Haluaisin kuvata Nuoret liikkeellä -lippulaiva-aloitetta, joka on osa Eurooppa 2020 -ohjelmaa, erinomaiseksi tavoitteeksi saada mahdollisimman paljon nuoria työmarkkinoille kahden painopistealan avulla. Varhaiskasvatuksen avulla siinä otetaan tavoitteeksi koulunkäynnin keskeyttämisen vähentäminen ja toiseksi valmistuneiden määrän lisääminen. Siksi, jonkin verran talouskriisin aiheuttamien takaiskujen vuoksi mutta myös, ja ennen kaikkea, monissa – melkein kaikissa – jäsenvaltioissa muilla aloilla esiintyvien rakenteellisten puutteiden takia EU:n jäsenvaltioilla on täysin erilaiset edellytykset.

Haluaisin ottaa kotimaani esimerkiksi: Itävallassa koulunkäynnin keskeyttämisprosentti on vain 8,7 prosenttia verrattuna EU:n keskiarvoon, joka on noin 14 prosenttia, ja kannattaisi ehdottomasti selvittää Itävallan ammattikoulutuksen kaksoisjärjestelmää, jota työmarkkinaosapuolet tukevat. Myös Saksa on menestynyt tällä alalla. Otetaan se vertailukohdaksi. Itävallan pitäisi itse kuitenkin pyrkiä saavuttamaan vertailukohta korkeakoulusta valmistuneiden epätyydyttävän määrän osalta. Muissa jäsenvaltioissa on huomattavan suuri määrä päteviä korkeakoulututkinnon suorittaneita, ja meidän pitäisi selvittää niiden järjestelmiä. Voimme oppia näillä aloilla toinen toisiltamme hyvin paljon.

Epäonnistumiset osoittavat erittäin selkeästi, että toimintaa tarvitaan – meidän on kurottava umpeen koulutusjärjestelmän ja työmarkkinoiden välinen ero nopeasti ja tehokkaasti.

Lopuksi haluaisin kuitenkin vain kiittää vilpittömästi Doris Packia ja ilmaista hänelle tukeni hänen sanoessaan, että Sarajevon valitseminen Euroopan kulttuuripääkaupungiksi ei ole poikkeus, se on pakollista!

  Puhemies. – (ES) Arvoisa Heinz K. Becker, en halunnut keskeyttää teitä, koska tiedän, että se oli ensimmäinen puheenvuoronne tässä parlamentissa, ja haluan toivottaa teidät tervetulleeksi. Toivon, että tulevaisuudessa osoitettua puheaikaa voidaan noudattaa, mutta toivon teille joka tapauksessa paljon menestystä työssänne jäsenenä joukossamme.

  Cătălin Sorin Ivan (S&D). – (RO) Arvoisa puhemies, Euroopan unionissa on maita, joissa kansallinen työttömyysaste on 20 prosenttia mutta nuorisotyöttömyysaste 40 prosenttia. Niin ei ole vain yhdessä maassa vaan hyvin monissa maissa, joissa keskimääräinen nuorisotyöttömyysaste on kaksi kertaa suurempi kuin keskimääräinen kansallinen taso.

Jos puhumme Euroopan yhdentymisestä tai näiden käsiteltävänä olevien ohjelmien ja hankkeiden tulevaisuudesta, kaikkien näiden nuorten on tunnettava itsensä eurooppalaisiksi. Kaikkien näiden nuorten on myös löydettävä tulevaisuutensa Euroopan unionin rajojen sisäpuolelta. Siksi olen lujasti sitä mieltä, että meidän pitäisi puhua enemmän siitä, että nuorille tarjotaan pääsy työpaikkaan, ja siitä, minkälainen tulevaisuus näillä nuorilla on Euroopan unionissa, kun mainitsemme Nuoret liikkeellä -ohjelman.

Minun mielestäni näihin kysymyksiin tarjoamamme ratkaisut eivät ole riittävän hyviä ja meidän pitäisi kiinnittää enemmän huomiota siihen, miten jäsenvaltiot panevat täytäntöön käsittelemiämme hankkeita ja ohjelmia. Minun mielestäni Euroopan komission tehtävänä on kannustaa enemmän jäsenvaltioita panemaan näitä ohjelmia täytäntöön asianmukaisesti ja vastaamaan nuorten tarpeisiin.

  Ivo Vajgl (ALDE). – (SL) Arvoisa puhemies, kun kansojen väliset kulttuurierot saavat byrokraatit sulkemaan rajoja – viimeisimpänä Tanskan esimerkki – ja rakentamaan korkeita muureja, he jättävät konfliktit ratkaistavaksi mieluummin asein kuin ymmärryksellä ja myötätunnolla. Kun taiteellisista saavutuksista on tulossa kertakäyttötavaroita ja tärkeä voittojen lähde, kun luodaan kaikkivaltiaita maailmanlaajuisia monopoleja, jotka sanelevat suuntaukset ja arvot, mietintö ulkosuhdehallintomme kulttuuriulottuvuudesta ja koko Euroopan unionin kulttuuriulottuvuudesta on enemmän kuin vain tervetullut.

Mietinnössä selvitetään tapoja, joilla yhteinen kulttuurikuvamme ja Euroopan unionin pienten kansojen ja jäsenvaltioiden taiteelliset saavutukset yhdessä muiden kansojen kulttuurien kanssa voivat nostaa julkisen keskustelumme tasoa ja jopa keventää diplomaattiemme ja strategistiemme taakka tarjoamalla ratkaisuja lukemattomiin kriiseihin kotona ja ympärillämme. Kieltäytymällä noudattamasta rajoja uudet tiedotusvälineet ja uudet teknologiat avaavat prosessissa valtavia mahdollisuuksia. Olisin halunnut, että mietinnössä olisi omistettu muutama sana kirjoille, esimerkiksi ajatukselle siitä, että kirjat pitäisi vapauttaa verosta. Voisimme puhua kulttuurihallinnosta tai vauhdin antamisesta Melina Mercourin ainutlaatuiselle ajatukselle Euroopan kulttuuripääkaupungista. Hyvät kollegat, arvoisa komission jäsen, annetaan Sarajevolle mahdollisuus!

  Valdemar Tomaševski (ECR). – (PL) Arvoisa puhemies, varhaiskasvatusprosessi on yksi tärkeimmistä sekä vanhempien että valtion velvollisuuksista. Siksi on tärkeää ja asianmukaista, että päätöslauselmassa korostetaan alueellisten ja vähemmistökielien varhaisen opetuksen merkitystä. Erityisen tärkeää on opetus siten, että äidinkieltä käytetään opetusvälineenä, koska tiedetään, että kieli, jolla lapset ajattelevat, on usein se, jolla he omaksuvat paremmin tietoa. Siksi on mahdotonta hyväksyä, että alkuperäisten kansallisten vähemmistöjen kouluissa pitäisi ottaa ensimmäisestä ja toisesta vuodesta alkaen käyttöön opetus muulla kuin äidinkielellä, ja näin Liettuan parlamentti päätti äskettäin. Liettuassa yli seitsemän vuosisataa asuneet puolalaiset katsovat, että kaksikielisen opetuksen pakollinen käyttöönotto on selkeää syrjintää, joka on saatava loppumaan.

  Anna Záborská (PPE). – (FR) Arvoisa puhemies, olen hyvin pahoillani maanjäristyksen seurauksista maassanne.

(SK) Haluaisin kiittää Mary Honeyballin työtä varhaisoppimista koskevassa mietinnössä. Voin aistia tekstistä ponnistukset, joita on tehty aatteellisten ennakkoluulojen voittamiseksi ja kaikki poliittiset ryhmät kattavan kompromissin aikaansaamiseksi. Se on oikein ja asianmukaista, koska kyse on perheestä ja lasten hyvinvoinnista. Vanhemmilla on päävastuu lastensa kasvattamisesta ja opettamisesta. Se vahvistetaan myös viittauksissa, joita esittelijä tekee Euroopan unionin perusoikeuskirjan ja lapsen oikeuksista tehdyn YK:n yleissopimuksen artikloihin. Vanhempien vastuu mainitaan myös ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa – vanhemmilla on etuoikeus valita lastensa koulutustapa.

Olen samaa mieltä myös näkemyksestä, jonka mukaan koulutukseen ja varhaiskasvatukseen investointi palaavat tulevaisuuden vaurautena. On todisteita siitä, että lapset kehittävät vastuun, ymmärryksen ja sosiaalisen käytöksen perustat jo varhaisina vuosinaan. Mietinnössä korostetaan myös, että nuorista huolehtiminen on paras tapa ehkäistä tulevaa nuorisorikollisuutta. Syvennyn näihin tekijöihin perusteellisemmin mietinnössä, jossa käsitellään nuorisorikollisuuden torjuntaa sukupuolten tasa-arvoa ja vanhempainvastuuta koskevien toimien avulla.

Aivan kuten esittelijäkin, vastustan naisten osuuden keinotekoista lisäämistä työmarkkinoilla mihin hintaan hyvänsä. Monet äidit haluaisivat mieluummin hoitaa pienet lapsensa kotona kuin käydä virallisessa työssä. Heillä ei kuitenkaan ole valinnanvapautta, koska yhteiskunnassa ei juuri arvosteta naisten kotona ja lastenhoidossa tekemää työtä. Esitetyssä mietinnössä ei ole valtioille suunnattuja ehdotuksia rahallisen arvon määräämisestä äitien lasten kasvattamisessa ja opettamisessa tekemälle työlle, ainakin osana maksuja, joita valtiot käyttävät esikoulujen toimintaan. Mietintö kokonaisuudessaan on askel oikeaan suuntaan, ja tuleva yhteiskunnallinen kehitys velvoittaa meidät kiinnittämään enemmän huomiota tähän aiheeseen.

  Chrysoula Paliadeli (S&D). – (EL) Arvoisa puhemies, Nuoret liikkeellä -aloitteessa keskitytään nuorten liikkuvuuden lisäämiseen, ensisijaisesti työllisyystarkoituksessa. Talouskriisin aikana ja kun arvoja kyseenalaistetaan, nuorten liikkuvuutta ei kuitenkaan voida yhdistää ainoastaan työttömyyden ehkäisemiseen. Kun konservatiiviset suuntaukset uhkaavat Euroopan unionin yhtenäisyyttä, ja joistakin kuulimme tänä aamuna, nuorten liikkuvuutta voidaan käyttää tärkeänä välineenä EU:n yhteenkuuluvuuden vahvistamiseksi. Markkinoiden tarpeet pitäisi ottaa huomioon toissijaisena tekijänä.

Yliopistojen pitäisi kuitenkin säilyttää riippumattomuutensa ja julkinen luonteensa, ja niiden kurssien perustana pitäisi edelleen olla tiede ja tutkimus. Euroopan unionin korkea-asteen koulutuksessa ei saisi rajoittua tuottamaan uudelleen malleja, jotka saivat aikaan sekä kriisin että luottamuksen menetyksen. Sitä vastoin niissä pitäisi pyrkiä luomaan uusia sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja yhteisöllisyyden normeja, joita humanistiset tieteet ja niihin perustuva EU:n yliopistojen luokittelujärjestelmä voivat kehittää oikeaan suuntaan.

  Sabine Verheyen (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, hyvät vierailijat, Euroopan kulttuurinen moninaisuus on merkittävä hyödyke, jota meidän on suojeltava ja jopa kehitettävä tulevaisuudessa. Sen aikaansaamiseksi meidän on kohdattava digitaalisen aikakauden haasteet informaatio- ja tietoyhteiskunnan kannalta mutta myös ennen kaikkea kulttuurialan ja luovan alan kannalta.

Kulttuurinen moninaisuus ei ole vain ihanne, se on myös tärkeä taloudellinen tekijä. Noin viisi miljoonaa ihmistä Euroopan unionissa on töissä kulttuurialalla. Se vastaa noin 2,5 prosenttia koko väestöstä. Kulttuuriala on kasvava ala, joka kehittyy monia muita talouden aloja nopeammin. Tieto- ja viestintätekniikoiden kehittymistä ohjaavat aivan yhtä paljon kulttuurialan tarjonta kuin mitä kyseisen sisällön luonne ja laatu ovat muuttuneet ja kehittyneet teknologian avulla. Siksi tarvitsemme kulttuurialalle ja luovalle alalle puitteet, joissa ne voivat kehittyä kestävästi ja vastata digitaalisen aikakauden haasteisiin. Tarvitsemme nykyaikaista, esteetöntä ja oikeudellisesti varmaa järjestelmää, jossa kaikki voivat kehittyä yhdenvertaisesti.

Kulttuuriala ja luova ala ovat EU:n liikkeellepanevia voimia. Meidän on siksi kiinnitettävä jonkin verran huomiota tähän alaan, myös koulutuksen osalta. Meidän on annettava nuorille kulttuurisia ja luovia taitoja – myös elinikäisen oppimisen puitteissa. Meidän on kuitenkin myös parannettava luovien taiteilijoidemme liike-elämän taitoja ja annettava heille vakaa perusta uusiin teknologioihin perustuvien tiedostusvälineiden osalta.

Meidän on luotava puitteet, joissa kulttuurialan toimijat voivat turvata elantonsa. Meidän on siksi tehtävä tiivistä työtä tekijänoikeutta, sosiaaliturvaa ja teollis- ja tekijänoikeuksia koskevien kysymysten osalta mutta myös avattava pääsy tietoon ja sisältöön, jotta voimme varmistaa luovan alan ja kulttuurialan jatkuvan kehityksen tulevaisuudessa digitaalisessa ympäristössä ja jotta voimme säilyttää Euroopan kulttuurisen moninaisuuden ja kulttuuriperinnön Euroopan unionin huomattavana erityispiirteenä.

  Puhemies. – (ES) Hyvä Sabine Verheyen, puheenvuoronne aikana tulkit näyttivät minulle, etteivät he pystyneet pysymään mukananne. En keskeyttänyt teitä, koska sen tekeminen vaikutti minusta vaikealta, ja pyydän sitä tulkeilta anteeksi. Haluan kertoa jäsenille, että järjestelmä muuttuu siten, että varoitusmerkin valo sytytetään teille kullekin puhuessanne sen sijaan, että se sytytetään puhemiehelle. Siten voitte nähdä suoraan, jos tulkit eivät pysy perässänne.

  Barbara Matera (PPE). - (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, "Elämä on kaunista, rakkaani. Katsot ulos maailmaan ja se on jo sinun". Nämä pienen runon ensimmäiset säkeet osoittavat, miten loistavaa elämä on, ja muistuttavat meitä siitä, että me olemme vastuussa maailmasta, jota rakennamme lapsillemme. Esitetyssä mietinnössä Mary Honeyball antaa ajankohtaisen muistutuksen siitä, että lastemme tulevaisuus muotoutuu aivan heidän elämänsä ensimmäisistä vuosista alkaen, vuosista, jolloin laitosten on omaksuttava keskeinen asema, jos lastemme halutaan kasvavan toiveidemme mukaan.

Olen samaa mieltä kaikista mietinnöissä esitetyistä kohdista: jäsenvaltioiden ja unionin on tärkeää kantaa vastuunsa toimenpiteistä lasten varhaisoppimisen tukemiseksi, mutta niiden on otettava itselleen asema, jota ei voida osoittaa ainoastaan vanhemmille tai koulutusalalla työskenteleville. Kuten aina totean naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnassa, köyhyydessä elävät vanhemmat tarkoittavat köyhyydessä kasvatettuja lapsia. Lapsilla on oikeus saada apua ja palveluja jäsenvaltioilta ja unionilta. Jos haluamme nujertaa köyhyyden, sosiaalisen syrjäytymisen ja lukutaidottomuuden, meidän on tuettava lapsia ensiaskeleista alkaen.

Meidän on sitä varten investoitava hoitoon ja koulutukseen varhaisimmasta lapsuudesta alkaen ja valvottava tarjottuja palveluja ja palveluntarjoajien pätevyyttä. Kaikkien lasten on voitava päästä koulutukseen yhteiskunnallisesta taustasta riippumatta, ja meidän on varmistettava, että tämä mahdollisuus on myös turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten lapsilla ja kaikkien niiden lapsilla, joilla on lupa, vaikka väliaikainenkin, oleskella unionissa.

Mary Honeyball korostaa tutkimusta ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa, rakennerahastojen viisasta käyttöä ja Comenius-ohjelman kaltaisia ohjelmia ja lopuksi sitä, että valtioiden on otettava ratkaiseva vastuunsa lasten kasvatuksen varhaisista vuosista varmistaakseen, että älykkään, osallistavan ja kestävän kasvun tavoitteet saavutetaan.

  Olga Sehnalová (S&D). – (CS) Arvoisa puhemies, varhaiskasvatusta koskeva mietintö ei ole, eikä se voi olla pyrkimys tämän erittäin yksilöllisen asian yhtenäiseen järjestämiseen. Minun mielestäni se on kuitenkin merkittävä panos keskusteluun yhteisistä eurooppalaisista tavoitteista ja arvoista koulua edeltävässä kasvatuksessa. Tämän alan tutkimuksessa korostetaan merkittävää asemaa, joka päivähoidolla on lasten terveessä kehityksessä ja lasten tulevassa integroitumisessa yhteiskuntaan. Näyttää siltä, että päivähoidolla on myönteisiä vaikutuksia myös lapsen myöhempään koulutukseen ja että varhaisoppimiseen investointi sanan laajimmassa merkityksessä on myöhempiä toimia tehokkaampaa. Siksi on meidän etujemme mukaista tukea tällaista kasvatusta myös siksi, että siten muun muassa saavutamme Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet ja lisäämme korkeakoulutuksen saaneiden ihmisten määrää ja vähennämme samalla niiden ihmisten osuutta, jotka eivät ole saattaneet opintojaan loppuun. Laadukas päivähoito voi saada meidät paljon lähemmäs näitä tavoitteita, ehkä lähemmäs kuin olemme tällä hetkellä valmiita myöntämään.

  Roberta Angelilli (PPE). – (IT) Arvoisat puhemies, hyvät kollegat, haluaisin kiittää Mary Honeyballia hänen tekemästään työstä. Sen varmistamisesta, että kaikki lapset pääsevät varhaiskasvatukseen ja että heillä on tukirakenteet varhaislapsuudesta alkaen, on tultava oikeus sekä vanhemmille, erityisesti äideille, mutta ennen kaikkea lapsille, koska se tarkoittaa, että he voivat saada vakaan perustan kasvatukselleen, saada tukea yhteiskuntaan integroitumisessaan ja henkilökohtaisessa kehityksessään ja saada paremmat mahdollisuudet löytää työtä aikuisiksi vartuttuaan.

Yleisemmin – kuten muut jäsenet ovat todenneet – komission tiedonannossa lapsen oikeuksia koskevasta EU:n strategiasta todetaan, että vuonna 2009 yli kuusi miljoonaa nuorta putosi pois koulujärjestelmästä päätettyään tuskin alemman toisen asteen koulutusta ja näistä 17,4 prosenttia ei jatkanut peruskoulua pidemmälle. Nämä luvut ovat huolestuttavia ja saavat ajattelemaan, että koulua ja opetusjärjestelmää laiminlyödään usein, eikä se saa tarvitsemiaan investointeja.

Opetuksen laatuun investointi heti ensimmäisistä vuosista alkaen on olennainen lähtökohta lapsen kognitiiviselle kehitykselle ja aistien ja motoriikan kehitykselle ja sen lisäksi ennakkoedellytys sellaisen osallistavan yhteiskunnan luomiselle, joka tarjoaa runsaasti tilaisuuksia tuleville sukupolville.

Esikoulujen ja varhaiskasvatusrakenteiden laadun ja määrän lisäämisen – mikä asetetaan tavoitteeksi Eurooppa-neuvoston Barcelonan kokouksen päätelmissä – avulla työssä käyvät vanhemmat voivat sovittaa perhe-elämän ja työn yhteen. Tilastot kuitenkin valitettavasti osoittavat, että monilla jäsenvaltioilla on vielä edessään pitkä matka ennen kuin ne saavuttavat nämä tavoitteet.

  Nessa Childers (S&D). – (EN) Arvoisa puhemies, Nuoret liikkeellä -mietinnössä on monia rohkaisevia aloitteita. Niitä ovat muun muassa suunnitelmat eurooppalaisesta opiskelijoiden lainavälineestä, eurooppalaisesta nuorisotakuusta, jolla taataan, että nuoret ovat joko koulutuksessa tai työssä neljän kuukauden kuluttua koulun päättymisestä, ja äskettäin julkaistu Nuoret työssä -suunnitelma, jolla pyritään luomaan yhteyksiä nuorten ja yritysten välille.

Minun on kuitenkin nähdäkseni kehotettava varovaisuuteen. Vuonna 2010 EU:n jäsenvaltiot saavuttivat vain yhden viidestä koulutuksen osalta asetetusta tavoitteesta, eikä se lupaa hyvää Eurooppa 2020 -strategialle. Jos Nuoret liikkeellä -aloitteen halutaan menestyvän paremmin, sen täytäntöönpanoa ja edistymistä on valvottava tiiviisti itse paikalla, ja tämän parlamentin jäsenten on tehtävä se vaalipiireissään.

  Piotr Borys (PPE). – (PL) Arvoisa puhemies, tämän päivän keskustelu on yksi tärkeimmistä ja merkittävimmistä Euroopan parlamentissa käydyistä keskusteluista. Se koskee koko kulttuuri- ja koulutusalaa ja on siten perusta, joka tukee laajaa eurooppalaista kotiamme. Meidän on muistettava se ja kiinnitettävä erityistä huomiota tähän keskusteluun ja pidettävä mielessä, että mitään ei ole annettu meille ikuisiksi ajoiksi. Meidän on ymmärrettävä, että jos tästä valtavasta eurooppalaisesta kodista halutaan vahva, sillä on oltava vahva perusta ja sen on kestettävä mahdolliset tulevat kriisit ja ehkä suuret muutokset, jotka mahdollisesti odottavat meitä.

Halusin siis kiittää kaikkia esittelijöitä näistä erittäin hyvistä mietinnöistä ja erityisesti sekä Milan Zveriä että Mary Honeyballia, koska sovellamme ensimmäisen kerran kattavaa lähestymistapaa koulutukseen. Haluamme antaa kaikille lapsillemme loistavat ja laajat mahdollisuudet varhaisvuosista alkaen aina korkea-asteen koulutukseen asti. Jos nyt haluamme eurooppalaisen yhteiskunnan olevan liikkuva ja nuorten olevan avoimia, ymmärtäväisiä ja päteviä, meillä pitäisi olla vastuullinen lähestymistapa koko koulutusalaan ja, ennen kaikkea, tämänhetkiset mittarit ovat hälyttävän huonoja. Kolmasosalla EU:n kansalaisista ei ole ammattipätevyyttä.

Kulttuuriulottuvuuden osalta haluaisin kiittää komission jäsentä tiedosta, jonka mukaan Euroopan ulkosuhdehallinto aikoo lähettää suurlähettiläitä ja kulttuurilähettiläitä kaikkiin maailman maihin. Haluaisin kiittää Marie-Thérèse Sanchez Schmidiä, koska kulttuurin tukeminen tarkoittaa ennen kaikkea tukea kulttuuriin liittyvälle liike-elämälle mutta erityisesti se tarkoittaa tukea kulttuurin sisäiselle näkökulmalle. Siksi kulttuuriyritysten on saatava hallinnollista tukea ja niiden hallintojärjestelmien byrokratiaa on karsittava, mutta ne tarvitsevat myös tukea pääoman keräämisessä, ja se voi tulla voi myös unionin varoista. Tämä on yhteinen tehtävämme, ja siksi haluaisin lopuksi pyytää komission jäsentä välittämään tämän vakavan ja merkittävän keskustelun neuvostolle, jonka edustajaa ei ole täällä tänään, jotta myös neuvostossa olisi mahdollista keskustella näistä Euroopan kannalta tärkeistä tehtävistä.

  Monika Smolková (S&D). – (SK) Arvoisa puhemies, koska olen aluekehitysvaliokunnan varjoesittelijä kulttuuriteollisuuden ja luovan alan teollisuuden mahdollisuuksien käyttöönotosta laaditussa mietinnössä, katson, että kulttuuriteollisuuden ja luovan alan teollisuuden tunnustaminen alue- ja paikalliskehityksen välineeksi on tärkeää. Monet alueet ovat edelleen jäljessä – muun muassa rahoituskriisin takia – ja kulttuurihankkeet ja luovan alan hankkeet auttavat ehdottomasti luomaan työpaikkoja ja tekemään näistä alueista kilpailukykyisiä.

Jäsenvaltioiden, alueiden ja paikallisviranomaisten on tärkeää hyödyntää mahdollisimman hyvin EU:n ohjelmia, joilla tuetaan kulttuuria ja luovuutta, poliittista yhteenkuuluvuutta, rakennepolitiikkaa ja niin edelleen. Rahoitusmahdollisuuksien määrittely on tärkeää kulttuuriteollisuuden ja luovan alan teollisuuden kannalta. Rahoitus on suurin este monien yritysten kasvulle. Siksi on myös tärkeää, että kulttuuriteollisuuteen ja luovan alan teollisuuteen tuodaan yksityistä pääomaa ja julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia, kuten esittelijä pyytää, ja korostetaan sponsoroinnin merkitystä. Tuen tätä päätöslauselmaesitystä.

  Seán Kelly (PPE). – (GA) Arvoisa puhemies, on hienoa, että keskustelemme tänä aamuna tästä merkittävästä asiasta, ja se osoittaa, miten vakavasti suhtaudumme kulttuuri- ja koulutusasioihin.

(EN) Kulttuuri ja koulutus ovat itsessään arvokkaita. Molemmilla on valtava asema yhtenäisen Euroopan luomisessa ja talouksiemme kehittämisessä, kun liikumme eteenpäin. Täällä tänä aamuna käsittelemämme aloitteet helpottaisivat sitä.

Nuoret liikkeellä on loistava aloite. Monet ovat jo hyötyneet siitä ja hyötyvät jatkossakin, mutta yksi asia on olennaisen tärkeä, ja se on se, että kaikki jäsenvaltiot tunnustavat toistensa tutkinnot ja todistukset. Siten helpotettaisiin liikkuvuuden lisäämistä ja lisäksi nostettaisiin kaikkien laitosten tasoa.

Minun on sanottava – myönnän virheeni – että olen myöhäisherännäinen varhaisoppimisessa. Ajattelin monien tavoin, että se on pääasiassa lastenvahtipalvelua, mutta nyt tiedän, että se on paras investointi ja että se antaa parhaan tuoton investoinneissa mille tahansa opetuksen tasolle. Se osoittaa ehdottomasti todeksi vanhan irlantilaisen sanonnan, "hyvin aloitettu on puoliksi tehty", ja se voidaan tehdä lapsuudessa.

Haluan myös korostaa teollis- ja tekijänoikeuksien merkitystä erityisesti näyttelijöiden kannalta. Monet heistä elävät toimeentulon rajoilla, ja on vain oikein, jos he voivat hyötyä lahjakkuudestaan, ja se voidaan varmasti tehdä suojaamalla teollis- ja tekijänoikeuksia verkossa ja verkon ulkopuolella.

Haluan myös tunnustaa urheiluseurani väriä ja sanoa, että myös urheilu on erittäin tärkeä osa kulttuuria ja koulutusta. Olen kehottanut perustamaan urheilun alkuperäisfestivaalin EU:hun. Jos teemme sen, voimme edistää urheilua huomattavasti kulttuurimme osana.

Viimeinen kohtani on se, että kävin viime vuonna Mannheimissa. Siellä, yhden katon alla, oli musiikkikoulu, jossa harjoitettiin tuotantoa, esittämistä, koulutusta, välineiden valmistamista ja niin edelleen. Tällaista voitaisiin jäljitellä myös muissa paikoissa.

  Enrique Guerrero Salom (S&D). – (ES) Arvoisa puhemies, myös minä haluaisin sanoa muutaman tuen sanan Espanjassa sijaitsevan Lorcan asukkaille, jotka ovat kärsineet tästä luonnonkatastrofista. Maa on osoittanut tukeaan monesti, ja se arvostaa Euroopan parlamentin tänään osoittamaa tukea.

Arvoisa komission jäsen, vuonna 1989 silloinen komission puheenjohtaja Jacques Delors totesi, että koulutuksen ja kulttuurin pitäisi olla Euroopan sielu. Nyt tiedämme, että ne eivät ole vain Euroopan sielu vaan myös sen sydän ja lihakset. Ilman yhdenvertaisia mahdollisuuksia, joilla parannetaan kaikkien lasten ja kaikkien nuorten eurooppalaisten mahdollisuuksia, ilman sosiaalista yhteenkuuluvuutta, joka tarjoaa koulutusta, ilman kilpailukykyä, joka edistää tiedon levittämistä kaikkien kansalaisten keskuuteen, Euroopan unioni on heikko. Tuon kaiken ja kulttuurin avulla sillä on kuitenkin maailmassa ansaitsemansa paikka.

  Emine Bozkurt (S&D). – (EN) Arvoisa puhemies, vuonna 2014 on kulunut sata vuotta arkkiherttua Franz Ferdinandin murhasta, joka antoi alun ensimmäiselle maailmansodalle. Juuri Bosnia ja Hertsegovinassa käytiin verinen sota Euroopassa 1990-luvulla. Noiden järkyttävien tapahtumien muistaminen on tärkeää, sillä ne johtivat moniin kuolemiin, kärsimykseen, jakoihin ja kauhuihin, mutta vielä tärkeämpää on juhlia tämänhetkistä Euroopan yhtenäisyyttä ja rauhaa.

Sarajevo on kaupunki, joka on kaikesta tapahtuneesta huolimatta säilyttänyt monikulttuurisen henkensä ja voimansa. Sen tunnustamiseksi olisi voimakas symbolinen ele nimetä Sarajevo Euroopan vuoden 2014 kulttuuripääkaupungiksi vahvistamaan Euroopan rauhan ja vakauden viestiä. On sääli hukata tämä historiallinen hetki vetoamalla sääntöihin. Vain silloin, kun käsittelemme menneisyytemme, kun tunnustamme ja kohtaamme historian, voimme katsoa avoimesti tulevaisuuteen, joten olkaa hyvä ja antakaa Sarajevolle tämä mahdollisuus.

  Kinga Göncz (S&D). – (HU) Arvoisa puhemies, ikääntyvälle Euroopalle on olennaisen tärkeää, että nuoret hyödyntävät kaikki lahjansa ja pääsevät myöhemmin työmarkkinoille. Se edellyttää koulutusta, jossa jo varhaislapsuudessa pyritään tasapainottamaan mahdollisuuksien epätasapainoa, koulutusta, jossa kiinnitetään erityistä huomiota yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen ja työllisyysmahdollisuuksien tarjoamiseen kaikille nuorille riippumatta heidän taloudellisesta tilanteestaan, yhteiskunnallisesta ja etnisestä taustastaan ja vammoistaan tai ehkä terveysongelmistaan.

Vuoden 2020 strategialla pyritään nostamaan korkeakouluasteen koulutuksen taso 40 prosenttiin ja vähentämään koulunkäynnin keskeyttämistä kymmeneen prosenttiin. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi kaikkien jäsenvaltioiden on pyrittävä tähän suuntaan. Nyt suuntaukset ovat paikoittain täysin päinvastaisia: pakollisen koulutuksen ikärajan laskeminen ja valtion rahoittamien korkeakoulupaikkojen määrän väheneminen.

Euroopan tuleva kestävä kasvu ja innovatiiviset valmiudet voidaan taata vain, jos kaikki tekevät oman osansa ja jos kaikki maat kulkevat samaan suuntaan.

  Francisco José Millán Mon (PPE). – (ES) Arvoisa puhemies, myös minä haluan tietysti ilmaista tukeni Lorcan asukkaille.

Tässä koulutuskeskustelussa haluan ottaa esiin merkittävän asian: keskiasteen koulutukseen on lisättävä erityisaine, joka kattaa Euroopan unionin historian, tavoitteet ja työskentelyn.

Olen puhunut tästä jo viime vaalikaudella täysistunnossa perustuslakisopimusta koskevien kansanäänestysten epäonnistuttua. Onneksi viime vuonna tässä parlamentissa Morten Løkkegaard journalismista ja uudesta mediasta laatimassa mietinnössä, joka hyväksyttiin syyskuussa, tuettiin tämän aineen käyttöönottoa 13 kohdassa. Minä esitin itse siitä tarkistuksen.

Äskettäin Espanjassa Valencian aluehallitus päätti ottaa aineen lukujärjestykseen seuraavaksi lukuvuodeksi. Se on aloite, jota muiden alueiden ja maiden pitäisi seurata. Ymmärrän, että komissio tietysti tukee tällaisia aloitteita ja suhtautuu niihin myönteisesti.

Hyvät kollegat, me arvostamme vain, me pidämme arvossa vain…

(Puhemies keskeytti puhujan.)

  Wojciech Michał Olejniczak (S&D). – (PL) Arvoisa puhemies, Nuoret liikkeellä on yksi tärkeimmistä Eurooppa 2020 -strategian aloitteista. Meidän on edistettävä nykyaikaisiin tekniikoihin perustuvaa talouskasvua, jota saavat aikaan vain koulutetut ihmiset. Meidän on annettava tukea lapsille ja nuorille. Vieraiden kielten opettaminen, urheilu- ja kulttuuritoiminta, vapaaehtoistyö ja nuorisovaihdot – nämä ovat ohjelmia, joiden pitäisi olla lasten ja nuorten saatavilla kaikilla Euroopan unionin alueilla.

Meidän on saatava aikaan parannuksia koulutusvaatimuksissa ja vähennettävä eroja – kaikilla koulutustasoilla, esikoulusta yliopistoon – kaikilla Euroopan unionin alueilla. Professori Jacek Kochanowiczin mielestä yhteistyökyvyttömyys on yksi Puolan ja Euroopan unionin kehittymisen suurimmista ongelmista – sitä meidän on myös muutettava. Inhimillinen pääoma on peräisin koulutuksesta, ja sosiaalinen pääoma on peräisin ihmisten välisestä luottamuksesta. Investointi koulutus- ja kulttuuriohjelmiin…

(Puhemies keskeytti puhujan.)

  João Ferreira (GUE/NGL). – (PT) Arvoisa puhemies, aivan ensiksi meidän pitäisi tarkastella puitteita, joissa käymme tätä keskustelua. Meidän on verrattava täällä kuulemiamme hienoja sanoja kulttuurin ja koulutuksen merkityksestä todellisuuteen. Kiistattomassa todellisuudessa on kyse näiden alojen jyrkästä riisumisesta; paluusta tilaan, joka uhkaa niiden sosiaalista asemaa ja jonka takia epätasa-arvo koulutuksen, tiedon ja kulttuuriin saatavuudessa pahenee. Tuloksena on yhteiskunnallisen eriarvoisuuden moninkertaistuminen ja syveneminen.

Portugalin kaltaisten jäsenvaltioiden todellisuutta on tuhansien koulujen sulkeminen, tuhansien opettajien jääminen ilman työtä tai varmaa työtä ja valtion korkeakoulujärjestelmän krooninen alirahoitus ja korkeakoulumaksujen nousu. Todellisuutta on se, että kulttuurin määrärahoja leikataan köyhyysrajoille.

Älkäämme siksi jättäkö huomiotta tätä todellisuutta, sitä, että investointeja tarvitaan kipeästi: sitäkin enemmän, jos Kansainvälisen valuuttarahaston, Euroopan keskuspankin ja Euroopan komission laatima häpeällinen ja taantumuksellinen toimintasuunnitelma pannaan täytäntöön.

  Nikolaos Salavrakos (EFD). – (EL) Arvoisa puhemies, haluaisin ilmaista myötätuntoni maanmiehillenne; Espanja on ystävämme ja tunnemme myötätuntoa aina, kun siellä tapahtuu jotakin. Nuoret liikkeellä -mietintö on yksi tärkeimmistä Eurooppa 2020 -strategiaan sisällytetyistä aloitteista useampien mahdollisuuksien edistämiseksi ja tarjoamiseksi nuorten koulutukseen ja heidän tukemisekseen koulusta työmarkkinoille siirryttäessä. Koulutus, elinikäinen oppiminen, innovaatio ja kulttuuri saavat ehdottomasti aikaan edistystä. Kreikassa on sanonta, jonka mukaan pääoma johtuu päästä eikä toisin päin, ja siksi meidän on tunnistettava, otettava esiin ja kehitettävä nuorten taitoja ja kykyjä, ja sen pystymme tekemään, jos varmistamme, että he löytävät koulutustaan ja taitojaan vastaavan työn.

(Puhemies keskeytti puhujan.)

  Andrew Henry William Brons (NI). – (EN) Arvoisa puhemies, nämä mietinnöt ovat parhaimmillaankin vain ristiriidoilla höystettyjä ja pahimmillaan täynnä tekopyhyyttä.

Niissä puhutaan hyväksyvästi moninaisuudesta, mutta suhtaudutaan myönteisesti moninaisuuden poistamiseen kansojen väliltä. Moninaisuus, jota niissä jäsenvaltioiden osalta edistetään, koskee viimeksi tulleiden kulttuurien edistämistä, ja ne ovat kaikkea muuta kuin eurooppalaisia. Kun väestöt muuttuvat, muuttuvat myös heidän kulttuurinsa. Alkuperäiset kulttuurit siirtyvät ja häviävät. Niissä puhutaan ilmaisunvapaudesta, mutta ne ovat vakuuttavia vain, kun niissä ilmaistaan niiden suvaitsemattomuus sellaisia kohtaan, jotka ovat eri mieltä.

Niissä halutaan edistää vain sellaisia kulttuuriarvoja, jotka niissä hyväksytään; arvot, jotka ovat yhdenmukaisia niin sanottujen eurooppalaisten arvojen kanssa. Poliittisesti me näimme tiistaina tämän parlamentin asenteen ilmaisunvapauteen, kun se äänesti tämän parlamentin jäsenen luovuttamisesta näytösoikeudenkäyntiin Ranskassa ajatusrikosta koskevan syytteen takia antamatta edes tilaisuutta puolustautua.

  Damien Abad (PPE). – (FR) Arvoisa puhemies, nuorten tämänhetkinen tilanne Euroopassa on erittäin huolestuttava – kuten tiedätte – koska työttömänä on viisi miljoonaa nuorta.

Olen tänään tyytyväinen Euroopan komission tavoitteeseen, jonka mukaan se haluaa demokratisoida nuorten mahdollisuuksia Euroopassa. Luulen kuitenkin, että meidän on edettävä tätä Nuoret liikkeellä -ohjelmaa pidemmälle ja ennen kaikkea vältettävä sitä ansaa, että haluaisimme kaikkien nuorten menevän yliopistoon. Meidän on toimittava asianmukaisesti kaikkien nuorten ryhmien osalta, myös niiden, jotka ovat kauimpana Euroopan unionista, ja erityisesti tietysti harjoittelijoiden osalta. Tältä kannalta katson, että meidän pitäisi ottaa kiireesti käyttöön liikkuvuusohjelma näille kohderyhmille, Leonardo-ohjelman lisäksi. Mielestäni Erasmus-nimeä, Erasmus-tunnusmerkkiä, olisi käytettävä kaikissa ohjelmissa ja eri muodoissa, erityisesti harjoittelijoita varten, jotta meillä olisi tarvittavaa kunnianhimoa tavoitteidemme saavuttamiseksi.

Toinen kysymys on rahoitus. Meidän on käytettävä resursseja, koska, kuten monet teistä ovat jo huomauttaneet, nuorten ja koulutuksen pitäisi olla ensisijainen painopisteala unionin tulevaisuuden osalta.

  Luís Paulo Alves (S&D). – (PT) Arvoisa puhemies, tämä on tilaisuus tehdä poikkeuksellinen sitoumus nuorten sosiaaliseen liikkuvuuteen ja ratkaiseva sitoumus avoimen maailmankatsomuksen opettamiseen sukupolvelle, sukupolvelle, jolla on taitoja ja joka, koska sen näkemys ja ajattelutapa on maailmanlaajuinen, pystyy edistämään alueidensa kehitystä ja EU:n edistymistä. Se johtuu siitä, että jos kaikilla nuorilla eurooppalaisilla on kokemusta opiskelusta, harjoittelusta tai työstä eri maassa, sen lisäksi, että he hankkivat enemmän taitoja, enemmän riippumattomuutta ja paremman näkemyksen, he saavat ennen kaikkea myös valtavaa lisäarvoa yhteyksistä muiden nuorten eurooppalaisten kanssa ja kokemusten vaihtamisesta heidän kanssaan.

EU tarvitsee enemmän kuin koskaan eurooppalaisten sukupolvea, joka tuntee toisensa ja luottaa toisiinsa ja joka tuntee Euroopan ja luottaa Eurooppaan, hankkeen viemiseksi eteenpäin. Antakaa siksi kaikkien Azoreiden Fajã Grandelta, Euroopan läntisimmästä kolkasta alkaen osallistua. Meidän on varmistettava, että ketään ei jätetä ulkopuolelle taloudellisten syiden takia.

  Jaroslav Paška (EFD). – (SK) Arvoisa puhemies, varhaisoppimisesta laaditussa mietinnössä on maininta työkokemusta koskevasta lähestymistavasta köyhempien perheiden lasten kasvatukseen. Näistä esittelijä määrittää romaniperheiden lapset, joilla on hyvin vähän mahdollisuuksia varhaisoppimiseen, suurimmassa vaarassa olevaksi ryhmäksi.

Siksi jäsenvaltioiden on erittäin tärkeää luoda erityiset olosuhteet varhaiskasvatukseen pääsyn osalta sellaisten perheiden lapsille, jotka eivät eri syistä anna lapsille sellaista aineellista tukea ja perheen tukea, jonka avulla he voisivat osallistua tavanomaiseen koulujärjestelmään suuremmitta ongelmitta. Suurimmassa vaarassa olevien lasten erityishoito on kuitenkin tarjottava erittäin ymmärtäväisesti, jotta näitä lapsia tai perheitä ei leimata, sillä se saattaisi lisätä heidän sosiaalisen syrjäytymisensä riskiä.

Meidän on siksi järjestelmällisesti muokattava ja parannettava näiden lasten erityishoitomekanismeja, jotta voimme menestyksekkäästi integroida yhteiskuntaan mahdollisimman monta lasta riskiryhmistä.

  Franz Obermayr (NI). – (DE) Arvoisa puhemies, lapsen elämän kolme ensimmäistä vuotta ovat ratkaisevan tärkeät aivojen kehityksen ja kielenoppimisen kannalta. Ilman tiettyä kielitaidon tasoa lisäoppiminen tuskin on mahdollista, koska myöhemmällä iällä kielitaidon puutteet voidaan ratkaista vain suurin vaikeuksin.

Mietinnössä todetaan, että useimmat maahanmuuttajalapset EU:ssa koulutetaan ilman riittävää kielitaitoa. Samalla siinä kuitenkin ilmoitetaan, että siirtolaisperheet ja romanien kaltaiset vähemmistöt käyttävät paljon vähemmän tarjottua varhaiskasvatusta kuin muut perheet. Emme voi sallia sitä, että koulujemme taso vain edelleen laskee ja laskee, koska niin monet lapset eivät aivan yksinkertaisesti pysty ymmärtämään opetusta. Toisin sanoen, kaikkien lasten – maahanmuuttaja tai ei – on osattava ennen kouluun menoa kansalliskieltä sillä tasolla, että koulussa annettavan opetuksen seuraaminen onnistuu.

  Joanna Katarzyna Skrzydlewska (PPE). – (PL) Arvoisa puhemies, yhteisiin tavoitteisiin ja arvoihin perustuvien eurooppalaisten varhaisoppimisen puitteiden luomista koskeva työ ohjaa meitä oikeaan suuntaan opetusjärjestelmiemme yhtenäistämiseksi. Elämän ensimmäisten vuosien merkityksen korostaminen henkilön myöhemmässä kehityksessä ja varhaislapsuuteen kuuluvien mahdollisuuksien korostaminen ovat erittäin tärkeitä 2020-strategian täytäntöönpanon puitteissa. Minun mielestäni käsittelemämme aihe on poikkeuksellisen asiaankuuluva tässä tilanteessa. Kotimaassani tuli viime kuussa voimaan uusi laki alle 3-vuotiaiden lasten hoitomuodoista. Uudella lailla laajennetaan lastenhoitopalvelujen alaa ja otetaan käyttöön uusia hoitomuotoja: lasten kerhoja, päivähoitajia, lakisääteisiä lastenhoitajia ja työpaikan päiväkoteja. Näillä muutoksilla halutaan luoda suotuisat olosuhteet lasten asianmukaiselle kehitykselle. Kasvatusmahdollisuuksien valikoiman ansiosta tätä kehitystä voidaan tukea ja edistää kaikilla aloilla ja hyödyntää samalla lapsen omia luonnollisia kykyjä. Päiväkotien avaaminen työpaikoille helpottaa vanhempien paluutta työmarkkinoille pidempien taukojen jälkeen.

(Puhemies keskeytti puhujan.)

  Evelyn Regner (S&D). – (EN) Arvoisa puhemies, Nuoret liikkeellä -aloitteeseen viitatessa puhumme rahasta mutta ennen kaikkea puhumme tulevaisuudesta. Innovaatio, luovuus ja työllistettävyys ovat aiheita, jotka ovat todella tärkeitä meille kaikille Euroopan unionissa. On hyvä, että komissio on keskittynyt tähän ratkaisevaan hetkeen, kun tullaan työmarkkinoille, ja juuri siihen minäkin haluaisin keskittyä. Nuorilla on edessään surullinen todellisuus, sillä harjoitteluissa on huonot työolot, jopa hyväksikäyttöä. Ja tietysti työmarkkinoille tullessa on leima, ihmetellään, "tarvitaanko minua todella", kun työttömyysluvut ovat niin korkeat.

Se on todella valtava aiheeni juuri nyt, joten kehotan komission jäsentä pitämään tämän kurssin ja keskittymään myös tulevaisuuteen ja luomaan jotakin sellaista kuin harjoittelun työjärjestys, jossa laaditaan säännöt hyväksikäyttöä vastaan...

(Puhemies keskeytti puhujan.)

  Androulla Vassiliou, komission jäsen. – (EN) Arvoisa puhemies, haluaisin aloittaa ilmaisemalla komission myötätunnon ja solidaarisuuden Lorcan ja sen ympäristön asukkaille. Koin pienenä kotikaupungissani erittäin voimakkaan maanjäristyksen ja tiedän, miten kauhea tunne se on.

Eurooppalaisina meidän ei pitäisi olla tyytyväisiä EU:n koulutusjärjestelmään. Emme voi hyväksyä sitä, että yksi seitsemästä nuoresta keskeyttää koulunkäynnin ilman taitoja ja todistuksia, joita hän tarvitsee löytääkseen työtä ja elääkseen tyydyttävää elämää. Emme voi myöskään hyväksyä sitä, että viidesosa lapsistamme ei osaa lukea kunnolla.

Meidän on todella kiinnitettävä huomiomme täysimääräisesti opetusjärjestelmiin. Meidän on vahvistettava niitä vahvistamalla liikkuvuusohjelmiamme, koska liikkuvuuden avulla lapset, opiskelijat, työntekijät ja vapaaehtoiset saavat monialaisia taitoja, joita he eivät voi saada virallisessa koulutuksessa. Mielestäni koulutusmäärärahojemme leikkaaminen on erittäin lyhytnäköistä politiikkaa. Jälleen kerran vetoan, että jäsenvaltiot ja hallitukset eivät tekisi niin, etenkään kriisiaikoina, koska sillä on erittäin kielteisiä seurauksia tulevaisuudessa. Meidän on työskenneltävä yhdessä varmistaaksemme, että seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä koulutuksen ja liikkuvuuden osuus on nykyistä suurempi, koska juuri sitä tarvitaan kriisistä irtautumiseen ja merkityksen antamiseen kansalaisillemme.

Yksi arvoisa jäsen viittasi toissijaisuusperiaatteeseen. Haluan vakuuttaa teille, että kaikissa koulutusta ja kulttuuria koskevissa toimissamme ja suosituksissamme tunnustetaan täysimääräisesti toissijaisuutta koskevat säännöt ja noudatetaan niitä. Emme sanele määräyksiä jäsenvaltioille. Me annamme jäsenvaltioille vain suosituksia. Annamme niille foorumin tehdä yhteistyötä hyvien käytäntöjen vaihtamiseksi ja toinen toisiltaan oppimiseksi.

Kulttuuriteollisuus ja luovan alan teollisuus ovat tärkeitä – kuten monet teistä ovat maininneet – kehityksen ja työpaikkojen luomisen moottorina. Muistakaamme kuitenkin myös, että näillä luovan alan teollisuudella ja kulttuuriteollisuudella on arvonsa itsessään. Luovuus ja kulttuuri ovat Euroopan unionin arvoja, joita olemme vahvistaneet ja joita meidän on pidettävä yllä. Kun olemme analysoineet kaikilta sidosryhmiltä tästä aiheesta saamamme lausunnot, ja sidosryhmien julkisen kuulemisen jälkeen, aiomme esittää suosituksia siitä, miten meidän pitäisi vahvistaa ja tukea kulttuuriteollisuutta ja luovan alan teollisuutta kehittääksemme ja tuottaaksemme tuloksia, joita niiltä odotamme.

Kulttuurin ulkoisen ulottuvuuden – kulttuurin ulkoisissa toimissamme – osalta katson, että meidän velvollisuutemme on tehdä se. Älkäämme unohtako, että olemme kaikki allekirjoittaneet ja hyväksyneet Unescon yleissopimuksen kulttuuri-ilmaisujen moninaisuudesta. Meidän on tehtävä työtä kaikkien yleissopimuksen hyväksyneiden maiden kanssa taataksemme sen täytäntöönpanon. Haluan korostaa, että tällaiset kulttuurivaihdot ulkomaailman kanssa ovat hyödyllisiä niiden lisäksi myös meille, koska me rikastutamme omaa kulttuuriamme, omaa tietämystämme ja omia arvojamme maailmassa.

Lopuksi, olen pannut merkille vahvan tuen, jota te kaikki ilmaisitte sille, että Sarajevo valittaisiin vuoden 2014 kulttuuripääkaupungiksi.

  Milan Zver, esittelijä. – (SL) Arvoisa puhemies, kiitos, että olette johtanut tätä keskustelua niin demokraattisesti ja anteliaasti, että monet kollegoistani ovat pystyneet osallistumaan. Keskustelu on kaiken kaikkiaan ollut erittäin laadukas, ja siinä on keskitytty seuraavaan: haluamme vahvistaa ja säilyttää nykyiset liikkuvuusohjelmamme, jotka ovat osa elinikäistä oppimista ja Nuoret liikkeellä -ohjelmia. Viestimme jäsenvaltioille on se, että niiden pitäisi kiinnittää enemmän huomiota monille eri aloille ulottuvaan nuorisopolitiikkaan ja myös investoida siihen enemmän rahaa. Haluamme myös, että tämä keskustelu tuottaisi lisähyötyä, haluamme, että jäsenvaltiot jatkavat opetusjärjestelmiensä ja sosiaalipolitiikkansa sekä markkinoidensa ynnä muiden uudistamista.

Haluaisin vastata yhteen vastalauseeseen, joka keskustelussa esitettiin. Nuoret liikkeellä -asiakirjassa ei keskitytä kovin paljon markkinoiden merkitykseen; me itse asiassa halusimme välttää koko kysymystä, mutta olemme korostaneet monissa kohdissa, että opetusjärjestelmiä on mukautettava yhteiskunnan ja talouden tarpeisiin ja että suurta kuilua, tätä suurta eroa, olisi pienennettävä mahdollisimman paljon ja että nuorten pitäisi voida päästä työmarkkinoille mahdollisimman esteettä. Kiinnostavaa kyllä, juuri tämän nuorisojärjestöt ottivat esiin mietinnön laadinnassa.

Lopuksi haluaisin korostaa lyhyesti seuraavaa; hyödyntäkäämme kaikki tämä positiivinen energia, joka meillä on täällä Euroopan parlamentissa, Euroopan demokratian temppelissä, sekä Euroopan komissiossa, ja tehkäämme kaikkemme varmistaaksemme, että tämä mietintö ei jää vain kuolleeksi kirjaimeksi.

  Mary Honeyball, esittelijä. – (EN) Arvoisa puhemies, haluaisin kiittää kaikkia avuliaasta ja rakentavasta tavasta, jolla olemme tätä keskustelua tänään käyneet. Teistä valtava enemmistö, yhtä tai kahta huomattavaa poikkeusta lukuun ottamatta, kannatti erittäin paljon mietintöäni varhaisoppimisesta ja muita tänään käsittelemiämme mietintöjä. Minun mielestäni me olemme todella osoittaneet tulevaisuutta varten, että koulutus on erittäin tärkeää. Se ei ole tärkeää vain lapsille, hyvin pienille lapsille, joista minä olen puhunut, ja nuorille, joista kollegani on puhunut, vaan se on tärkeää myös Euroopan tulevaisuudelle. Tuen siksi lujasti sitä, mitä komission jäsen on sanonut, että jäsenvaltioiden pitäisi nyt jatkaa investoimista koulutukseen, eivätkä ne saisi käyttää talousympäristöä tekosyynä leikkausten tekemiseen, koska leikkaukset koulutukseen olisivat pahin mahdollinen asia.

Koulutuksessa on kyse tulevaisuudestamme, siinä on kyse aikuisista, jotka ovat työllistettäviä, jotka ovat sopivia, jotka ovat terveitä, jotka eivät kuluta julkista talouttamme. Ymmärrämme tämän ja meidän on välitettävä viesti takaisin jäsenvaltioillemme, jotta ne voivat harjoittaa toissijaisuuttaan, sen varmistamiseksi, että se, mistä olemme täällä puhuneet, toteutetaan todella käytännössä.

  Marietje Schaake, esittelijä. – (EN) Arvoisa puhemies, palaan puheenvuorossani joihinkin konkreettisiin vaiheisiin EU:n ulkoisten toimien kulttuuriulottuvuudesta laaditussa mietinnössä, josta tänä aamuna puhumme. Haluan aloittaa lainaamalla Yhdysvalloissa toiminutta unkarilaista diplomaattia Andras Simonyita, joka sanoi, että "rock and roll oli kulttuurisesti ratkaiseva elementti kommunististen yhteiskuntien vapautumisessa ja niiden tuomisessa lähemmäs vapauden maailmaa". Kun katsomme erityisesti tämänhetkisiä nuoren sukupolven kansannousuja Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä, voimme nähdä, että tällä hetkellä avoin Internet on ratkaiseva elementti siirryttäessä vapaaseen maailmaan. Tarvitsemme Internetin vapautta koskevan strategian helpottaaksemme vapaata ilmaisua, lehdistönvapautta, tiedonsaantia ja kulttuuri- ja opetussisällön saatavuutta.

Se on ensisijainen tavoite, mutta mietinnössä on monia muita konkreettisia ehdotuksia, joiden perustat on jo laadittu sekä Lissabonin sopimuksessa että Unescon yleissopimusten ratifioinnissa. Nyt ne edellyttävät käytännön täytäntöönpanoa.

Ulkosuhdehallinnon pitäisi koordinoida eri pääosastojen työtä ja luoda kulttuuri- ja digitaalidiplomatian pääosasto. USH:n henkilöstöä on koulutettava, ja kuhunkin EU:n edustustoon tarvitaan kulttuurilähettiläs. Tarvitaan koordinointia, virtaviivaistamista ja valtavirtaistamista, joista vastaa toimielinten välinen kulttuurityöryhmä, joka raportoi Euroopan parlamentille

Pyydämme komissiota antamaan vihreän kirjan vuonna 2011 ja sen jälkeen tiedonannon kulttuuristrategiasta ja kulttuuriyhteistyöstä EU:n ulkoisissa toimissa. Kehotamme myös vahvistamaan valmiuksia rahoittamalla valtiosta riippumattomia aloitteita ja haluamme edistää EU:n kulttuuritoimia muualla maailmassa myös verkossa.

Nykyisissä ohjelmissa, kuten Euroopan naapuruuspolitiikassa ja demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevassa eurooppalaisessa rahoitusvälineessä on kulttuuriosia, joita on koordinoitava ja otettava strategisesti käyttöön. Meidän on myös suojeltava ja edistettävä kulttuuriperintöä, esimerkiksi Sininen Kilpi -ohjelmalla, ja meidän on ryhdyttävä kulttuuripoliittiseen vuoropuheluun kolmansien maiden kanssa.

Ihmisoikeuksia on kunnioitettava, eikä kulttuurisia perusteluja voida ikinä käyttää ihmisoikeusloukkausten perusteluna. Suosittelisin, että kollegat lukevat mietinnön. Mielestäni tämä keskustelu osoittaa, että tarvitsemme enemmän keskusteluja kulttuurista EU:ssa.

  Marie-Thérèse Sanchez-Schmid, esittelijä. – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, kaikkien näiden puheiden jälkeen haluan kiittää kollegoitani, varjoesittelijöitä sekä lausunnon laatineiden valiokuntien valmistelijoita, jotka ehdottivat minulle monia ajatuksia ja joiden ansiosta on ollut mahdollista parantaa tekstiä, josta tänään äänestämme.

Haluaisin nyt katsella hieman pidemmälle kanssanne. Mitä jatkotoimia suunnittelemme tälle mietinnölle? Pyydämme Euroopan komissiota laatimaan valkoisen kirjan ja sen jälkeen vihreän kirjan, jotta se tekee tarkastuksen, joka johtaa todelliseen strategiaan luovan alan teollisuudelle ja kulttuuriteollisuudelle. Odotamme myös innokkaasti lainsäädäntöehdotuksia siitä, miten kulttuuritavaroita verotetaan, osuuskuntien hallinnosta ja kulttuuriin, koulutukseen ja tiedotusvälineisiin liittyvien ohjelmien talousarviomäärärahoista.

Meidän on suunnattava tarmomme konkreettisiin toimenpiteisiin. Miksi emme ottaisi suoraan käyttöön alennettua alv-kantaa kulttuurituotteille riippumatta siitä, käytetäänkö niissä fyysisiä välineitä vai ovatko ne verkossa? Erot verotuksessa saavat aikaan vääristymiä, jotka poikkeuksetta haittaavat eurooppalaisten yritysten kilpailukykyä. Yhdysvaltalaisilla on jo pitkään ollut kilpailuetu näiden palvelujen verotuksen lykkäämisen vuoksi. Aikooko EU tehdä jotain sille? Miksi emme harkitsisi yhtä hintaa sähköisille kirjoille koko EU:ssa? Ranskalainen poliitikko, Edouard Herriot, sanoi kerran, että kulttuuri on se, mikä jää jäljelle, kun olemme unohtaneet kaiken. Kulttuuri voi kuitenkin unohtua nopeasti, jos emme suojele sitä, jos emme säilytä sitä, jos emme ole kiinnostuneita siitä.

Toivon, että EU antaa itselleen keinot edistää kulttuuriaan, jotta sen mallilla ja perinnöllä voi olla vaikutusta, jotta EU voi suojella identiteettiään ja jotta se voi kasvattaa talouttaan.

  Puhemies. – (ES) Olen vastaanottanut yhden työjärjestyksen 115 artiklan 5 kohdan mukaisesti käsiteltäväksi jätetyn päätöslauselmaesityksen⁽¹⁾.

(EN) Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan tänään kello 12.00.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 149 artikla)

  Elena Oana Antonescu (PPE), kirjallinen. – (RO) Euroopan unionin tulevaisuus on sen nuorissa, heidän mahdollisuuksissaan ja kyvyissään edistää nykyistä EU:n hanketta ja viedä se uuteen osallistamista ja jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä koskevaan ulottuvuuteen. Ensimmäinen edellytys sen varmistamiseksi, että tämän päivän nuorista tulee huomisen EU:n kansalaisia, on, että he oppivat tuntemaan toinen toisensa. Se tarkoittaa tutustumista mahdollisimman moneen kulttuuriin Euroopassa, liikkumista vapaasti ympäriinsä ja opiskelemista mahdollisimman monessa jäsenvaltiossa. Tämän perusteella katson, että elinikäisen oppimisen ohjelmien, kuten Erasmus tai Leonardo da Vinci, on saatava aiempaa huomattavampaa rahoitusta viranomaisilta tulevina vuosina. Yhä useampien oppilaiden ja opiskelijoiden EU:ssa on tutustuttava uuteen sosiaali-, opetus- ja kulttuurimalliin. Minä uskon, että nuorille suunnatuilla liikkuvuusohjelmilla voidaan saada aikaan todellinen muutos eurooppalaisten nuorten asenteissa ja luoda heille yhteinen näkemys siitä, mistä EU:ssa on kyse koulutuksen, tieteen ja kulttuuria koskevan tutkimuksen ja yhteisten arvojemme alalla.

  Dominique Baudis (PPE), kirjallinen. – (FR) Mietinnön viesti on selvä: Euroopan unionin ulkopolitiikkaan on sisällytettävä johdonmukainen ja koordinoitu kulttuuristrategia. Siteet, jotka yhdistävät erityisesti Euroopan ja Välimeren eteläpuolella olevat maat, ovat muuttumassa perusteellisesti. Vapauden tuuli puhaltaa yli arabimaailman. Kulttuurilla on suuri merkitys. Se auttaa luomaan elävää ja kestävää demokratiaa. Kulttuuri- ja koulutusalan vaihto edistää järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan syntymistä. Kulttuurialan yhteistyö on myös yksi keino edistää unionin menestystä Välimeren alueella. Se saa kansakunnat toimimaan yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa toistensa kanssa, kunnioittamaan toisiaan ja ymmärtämään toisiaan paremmin joka päivä.

  Sergio Berlato (PPE), kirjallinen. – (IT) Euroopan unionissa kulttuuriteollisuus ja luovan alan teollisuus ovat 1990-luvulla kasvaneet räjähdysmäisesti työpaikkojen luomisen ja niiden bruttokansantuotetta koskevan osuuden osalta. Näiden teollisuudenalojen luonne on kaksitahoinen: taloudelliselta kannalta ne auttavat luomaan työpaikkoja ja kasvua ja kulttuurin kannalta ne lisäävät kansalaisten sosiaalista integraatiota. Komission vihreässä kirjassa tunnustetaan virallisesti tämän talouden alan taloudellinen ja yhteiskunnallinen merkitys. Kun jotkut kansainvälisistä kumppaneistamme hyödyntävät jo kattavasti monia kulttuuriteollisuuden ja luovan alan teollisuuden tarjoamia resursseja, Euroopan unioni ei ole kuitenkaan vielä laatinut kulttuuritoimiin perustuvaa strategiaa. Minun mielestäni globalisaatiosta johtuvat haasteet tarjoavat näille teollisuudenaloille loistavia kehitysmahdollisuuksia, jotka todennäköisesti lisäävät mahdollisuuksia talouden ja työllisyyden kasvuun. Konkreettisesti kulttuuriteollisuuden ja luovan alan teollisuuden kyky vauhdittaa sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta riippuu strategisista investoinneista. Myös yhteistyö paikallisten elinten kanssa on välttämätöntä asiantuntemuksen välittämiseksi eteenpäin ja hyvin käytäntöjen vaihtamiseksi. Katson myös, että teollis- ja tekijänoikeuksien suojaamisen parantaminen on olennainen edellytys Euroopan kulttuurisen moninaisuuden suojelulle.

  Vilija Blinkevičiūtė (S&D), kirjallinen. – (LT) Euroopan komission tiedonanto varhaiskasvatuksesta on tervetullut aloite, koska siinä selvitetään lasten kasvatuksen ongelmia ja pyritään laatimaan keinot, joilla lapsille tarjotaan mahdollisimman hyvä alku tulevaisuuden maailmaa varten. Minun mielestäni tästä komission asiakirjasta kuitenkin puuttuu lasten opetusta, hoitoa ja sosiaaliturvaa koskevien tietojen ja tutkimusten analysointi, jossa otetaan huomioon tiedot kaikista 27:stä Euroopan unionin jäsenvaltiosta. Haluaisin lisäksi korostaa sosioekonomisesti heikon aseman ja lasten varhaiskasvatusmahdollisuuksien välistä tiivistä yhteyttä, koska pienituloiset perheet käyttävät paljon epätodennäköisemmin varhaiskasvatuspalveluja. Siksi jotkut näistä nuorista eivät myöhemmin pääse töihin eivätkä koulutukseen. Ymmärrän komission ponnistukset jäsenvaltioiden rohkaisemiseksi vaihtamaan esimerkkejä hyvästä politiikasta ja hyviä käytäntöjä käyttämällä avointa koordinointimenetelmää, mutta olisi paljon hyödyllisempää ja tehokkaampaa laatia ja hyväksyä yhteiset laatuvaatimukset. Siten edistettäisiin tietojen keräämistä ja vertailua kaikissa Euroopan unionin jäsenvaltioissa, koska tietojen kerääminen on erityisen tärkeää edistyksen seuraamisessa ja tulosten mittaamisessa. Haluaisin huomauttaa, että tietoja puuttuu erityisesti sellaisten perheiden lapsista, joilla on sosiaalisia ongelmia, lapsista, joilla on erityistarpeita ja heikossa asemassa olevista lapsista.

  Zuzana Brzobohatá (S&D), kirjallinen. – (CS) Tämä valiokunta-aloitteinen mietintö on omistettu selvitykselle Eurooppa 2020 -strategiaan perustuvasta nuorten liikkuvuudesta. On kiistämättä oikein lisätä nuorten kilpailukykyä luomalla heille yliopisto-opetuksen puitteisiin edellytykset vähintään yhden vuoden viettämiseksi toisessa jäsenvaltiossa. Liikkuvuus, opintopisteiden tunnustamista koskeva järjestelmä ja muut toimenpiteet rajoittavat nuorten työttömyyden kasvua. Tällä hetkellä EU:n nuorisotyöttömyys on keskimäärin 21 prosenttia, joka on hälyttävä luku. Minä suhtaudun itse erittäin myönteisesti komissiolle ja jäsenvaltioille esitettyyn vetoomukseen tukea vapaaehtoistoimia ja ottaa lainsäädännössä käyttöön toimenpiteitä, joiden nojalla olisi mahdollista tunnustaa työttömän tekemä vapaaehtoistyö työajaksi. Tämän toimenpiteen avulla vahvistettaisiin erityisesti nuorten työtapoja, lisättäisiin kilpailukykyä ja parannettaisiin motivaatiota työnhakuun. Minun mielestäni on yhtä tärkeää saada aikaan pysyvä yhteys työmarkkinoiden ja ammattikoulutuksen välille, yhteys, jonka on tämän osalta oltava erittäin joustava, jotta tulevat valmistuneet pääsevät parhaalla mahdollisella tavalla työmarkkinoille ja jotta nuorisotyöttömyyttä voidaan asteittain vähentää.

  Ioan Enciu (S&D), kirjallinen. – (RO) Haluaisin korostaa vahvaa tukeani Nuoret liikkeellä -aloitteelle, jolla pyritään parantamaan opetusjärjestelmiä ja ammattikoulutusta Euroopassa. Minun mielestäni tämä on erittäin tärkeää, jotta voidaan laatia konkreettisia toimia, joilla tuetaan nuorten liikkuvuutta ja helpotetaan heidän sujuvaa siirtymistään koulujärjestelmästä työhön. Tärkeä huomioon otettava tekijä on se, että nuoret ovat yksi maailmanlaajuisesta rahoituskriisistä pahiten kärsineistä yhteiskunnallisista ryhmistä. Meidän velvollisuutenamme on tukea nuorten pääsyä työmarkkinoille, sekä heidän vuokseen että EU:n talouden tukemiseksi. Tämän päivän nuoret ovat huomisen johtajia. Siksi on olennaisen tärkeää, että heillä on nyt tilaisuus kehittää taitojaan, kykyjään ja tietojaan, jotta he voivat lähitulevaisuudessa edistää aktiivisesti Euroopan unionin kasvua ja kehitystä. Meidän on laadittava perustat konkreettisille toimille, joilla tuetaan nuoria ja tarjotaan heille enemmän liikkuvuutta ja mahdollisuuksia opiskella ulkomailla. Tämän liikkuvuuden tehtävänä on tukea taloutta mutta samalla myös antaa erittäin merkittävä panos kulttuurisen yhteenkuuluvuuden luomiseksi EU:n tasolla.

  Kinga Gál (PPE), kirjallinen. – (HU) Katson, että koulutukselle ja kulttuurille omistettu keskustelumme on merkittävä, ja haluaisin lisätä siihen näkökulman, jota tähän mennessä ei ole esitetty monissa tärkeissä puheenvuoroissa. Keskinäinen ymmärrys ja kunnioitus ovat perusedellytyksiä perinteisissä kansallisissa yhteisöissä, jotta enemmistöt ja vähemmistöt voivat elää yhdessä sopusointuisesti ja hyvinvoivasti. Koulutuksella on tässä olennaisen tärkeä osa. Jos enemmistön kouluissa opetettaisiin vähemmistöyhteisöjen historiaa ja kirjallisuutta ja jos vähemmistön koulutustoimet liitettäisiin enemmistön kulttuuriin, yhdessä elävät yhteisöt tulisivat keskenään toimeen vielä sopusointuisemmin. Kielten opetuksella on myös näkyvä asema kulttuurien ymmärtämisessä. Se on totta maailmankielien oppimisprosessin osalta mutta myös rinnakkain elävien enemmistöjen ja vähemmistöjen suhteen kannalta. Minun mielestäni pelkästään vähemmistöjen ei pitäisi joutua opiskelemaan enemmistön kieltä, vaan myös päinvastoin. Kaikkien elämä voisi olla rikkaampaa, ja keskinäinen kunnioitus olisi mahdollista. Oppiessaan toinen toistensa kieltä nousevat sukupolvet kehittäisivät samalla myös paljon myönteisemmän asenteen toisiaan kohtaan, minkä ansiosta suhteiden luominen ikätovereihin olisi helpompaa, ja se olisi ratkaisevaa näiden alueiden tulevaisuuden kannalta. Ja lopuksi, minusta on tärkeää mainita kulttuuriperinnön syvällisen ymmärtämisen merkitys, jotta yhdessä elävät yhteisöt voivat tunnustaa toistensa kulttuuriarvot ja kunnioittaa niitä. Katson, että komision konkreettisena tehtävänä on edistää kaikkia näitä kysymyksiä, kun taas parlamentin on vahvistettava teoreettista ja poliittista tukea.

  Filiz Hakaeva Hyusmenovа (ALDE), kirjallinen. – (BG) Nuoret ovat kaikkien yhteiskuntien ja niiden tulevaisuuden liikkeellepaneva voima. Heidän yleissivistävä ja ammatillinen koulutuksensa, tutkintonsa ja pääsynsä työmarkkinoille ovat perusta Eurooppa 2020 -strategian älykkääseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun pyrkivien tavoitteiden saavuttamiselle. Siksi uskon lujasti, että EU:n on investoitava edelleen heidän kehitykseensä, ja aloitteita, kuten Erasmus, Leonardo ja Nuoret liikkeellä, pitäisi jatkuvasti kehittää edelleen ja niistä pitäisi tiedottaa. Yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen laadun parantaminen ja nuorten koulutukseen pääsyn parantaminen ovat merkittäviä askelia kohti työttömyyden vähentämistä ja EU:n talouden kehittämistä. Euroopassa on valitettavasti edelleen alueita ja yhteiskuntaryhmiä, joilla on tähän rajalliset edellytykset. Tämän ongelman ratkaisemiseksi ponnistuksia on koordinoitava. On myös tärkeää liittää koulutusohjelmat tiiviimmin liike-elämän tarpeisiin ja kannustaa nuorten kykyjä ja luovuutta, jotta he voivat olla kilpailukykyisempiä työmarkkinoilla. Tuen ponnistuksia nuorten liikkuvuuden kannustamiseksi sekä heidän koulutuksensa aikana että heidän työelämänsä osalta. Mielestäni se on tärkeä edellytys uusien taitojen kehittämiselle ja heidän eurooppalaista identiteettiään koskevan tietoisuutensa lisäämiselle.

  Filip Kaczmarek (PPE), kirjallinen. – (PL) EU:n ulkoisten toimien kulttuuriulottuvuus on erittäin tärkeä ja sitä tarvitaan kipeästi. Eurooppalainen kulttuuri on houkuttelevaa ja toivottua yleisesti koko maailmassa. Eurooppalaisille arvoille on vaikeampaa löytää hyväksyntää. Työskennellessäni yhteisessä AKT–EU-edustajakokouksessa olen toistuvasti kokenut kulttuurieroja ja niiden seurauksia.

Eurooppalaisina pyrimme järjestelmällisesti edistämään arvoja ja periaatteita, jotka ovat meille perustavanlaatuisia ja jakamattomia. Kumppanimme eivät kovinkaan usein ymmärrä sitä. Joidenkin mielestä se on pelkkää kulttuuri-imperialismia. Juuri siksi on niin vaikeaa vakuuttaa kumppanimme siitä, että Euroopan unionin edistämillä arvoilla ei pyritä pakottamaan omaa ajattelutapaamme muille. Se, että yritämme levittää ihanteitamme esimerkiksi ihmisoikeuksien alalla, johtuu yksinkertaisesti moraalisesta velvollisuudesta. Kunnioitamme erilaisuutta ja moninaisuutta, mutta emme voi luopua periaatteistamme, jotka ovat meille perustavanlaatuisia. Emme hyväksy syrjintää, emmekä luovu ihmiselämän ja ihmisarvon suojelusta. Tämän osalta unioni on yhtenäinen ja täysin yksimielinen.

  Ádám Kósa (PPE), kirjallinen. – (HU) Haluaisin onnitella Mary Honeyballia erinomaisesta työstä ja siitä, että hän on huomioinut kriittisiä kohtia, jotka eivät välttämättä ole saaneet aiemmin riittävästi huomiota. Niitä ovat erityisesti köyhyyden, heikon aseman ja huonon koulumenestyksen välisen yhteyden tunnustaminen. Haluaisin muistuttaa kollegoitani, että yhteyksiä on vielä lisää: heikko asema näkyy erityisen selkeästi tapauksissa, joissa lapsella on vammoja, joita vanhemmat, joita ei ole valistettu asianmukaisesti, eivät ymmärrä eivätkä hyväksy. Kiinnitän tähän huolellista huomiota mietinnössä, jota olen parhaillaan laatimassa. Mary Honeyballin tekemä työ ja erityisesti lapsikeskeisen näkökulman omaksuminen ovat erinomainen perusta tulevaisuudessa. Mietintöluonnoksessa kiinnitetään huomiota opintojen yleiseen merkitykseen ennen kouluun menoa ja korostetaan erityisesti kielten oppimista sekä monikielisyyttä ja kielellistä moninaisuutta, joita tuen voimakkaasti ja innokkaasti. Olen samaa mieltä siitä, että vammaisten lasten varhaisen kehityksen tukeminen ja heidän auttamisensa saamaan riittävät kielelliset valmiudet on perusinvestointi inhimillisiin resursseihin ja ainutlaatuinen tilaisuus. On myös tärkeää, että kuurojen lasten kielellisten valmiuksien kehittämiseksi heidän on ensin opittava äidinkielensä (viittomakieli), jonka avulla heistä voi tulevaisuudessa tulla todella monikielisiä. Se on myös investointi Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamiseksi ja työllisyystason nostamiseksi, jotta saadaan aikaan aiempaa esteettömämpi, osallistavampi ja kestävämpi yhteiskunta.

  Paweł Robert Kowal (ECR), kirjallinen. – (PL) Tuki nuorten liikkuvuudelle, erityisesti itäisen kumppanuuden ja Välimeren unionin maista tulevien nuorten liikkuvuudelle on erityisen tärkeää Valko-Venäjän ja Pohjois-Afrikan viimeaikaisten tapahtumien vuoksi. Tällä hetkellä Egyptissä ja Tunisiassa alkavia demokraattisen muutoksen prosesseja voidaan vahvistaa siten, että EU toteuttaa toimenpiteitä kouluttaakseen näiden maiden kansalaisia demokratian ja oikeusvaltion periaatteen ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen hengessä.

Koulutetut kansalaiset ovat diktaattorien ja totalitaaristen hallintojen suurin vihollinen. EU:n jäsenvaltioiden kokemuksia voidaan käyttää tällaisten ohjelmien järjestämisessä. Esimerkiksi Puolassa on Konstanty Kalinowskin apurahaohjelma, joka on käynnissä muun muassa Varsovan yliopiston Itä-Euroopan tutkimuskeskuksessa – kansainvälisessä tutkimuskeskuksessa, jossa Itä-Euroopan ja Balkanin maiden opiskelijat voivat opiskella Puolassa. Unionin pitäisi myös tiivistää ponnistelujaan Sloveniassa sijaitsevan Euro–Välimeri-yliopiston mallin mukaan toimivan itäisen kumppanuuden yliopiston perustamiseksi. EU:n pitäisi tukea nuorten ja lahjakkaiden ihmisten aloitteita erityisten poliittisten strategioiden edistämiseksi. Hyvä esimerkki tällaisesta toiminnasta on Eastbook-eu-verkkosivusto, jonka perustajat tarjoavat tuhansille Internetin käyttäjille joka päivä tietoa itäisen kumppanuuden maiden tapahtumista ja ohjelman edistymisestä. EU:n pitäisi myös antaa tukea jäsenvaltioiden nuorten opintomatkoille naapurimaihin. Sillä autetaan murtamaan kulttuurimuureja. Eurobus-aloite on ylistyksen arvoinen – joka vuosi järjestetään matka Ukrainan ympäri EU:n jäsenvaltioista tuleville nuorille.

  Elżbieta Katarzyna Łukacijewska (PPE), kirjallinen. – (PL) Viime vuoden kesäkuussa hyväksytyn uuden EU:n strategian, Eurooppa 2020 -strategian tarkoituksena on auttaa saamaan meidän ulos talouskriisistä ja edistää Euroopan unionin kehittymistä edelleen. Se on huomattava askel myös nuorten liikkuvuuden ylläpitämisen ja jopa lisäämisen osalta.

Yksi Eurooppa 2020 -strategian ensisijaisista tavoitteista on Nuoret liikkeellä -aloite, jonka tavoitteena on parantaa opetusjärjestelmiemme tuloksia ja helpottaa nuorten pääsemistä työmarkkinoille. Tavoite on määrä saavuttaa, kuten nimestä käy ilmi, kehittämällä nuorisovaihdon ajatusta ja auttamalla nuoria hankkimaan uusia taitoja. Tilastot osoittavat, että tällä hetkellä jopa 15 prosenttia nuorista keskeyttää koulunsa ja saa siten todistuksen, joka ei vastaa työmarkkinoiden tarpeita. Lisäksi vain noin kolmasosa ihmisistä on päättänyt korkea-asteen koulutuksen, ja tämä osuus on huomattavasti alhaisempi kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa tai Japanissa. Yksi tärkeimmistä Euroopan unionin haasteista on siksi se, että on kiinnitettävä erityistä huomiota näihin kahteen ongelmaan ja osoitettava niiden ratkaisemiseksi taloudellista tukea. Tilanne ei kuitenkaan parane, jos komissio sen paremmin kuin jäsenvaltiotkaan eivät noudata Eurooppa 2020 -strategian sisältämiä suuntaviivoja. Nuorten liikkuvuus on avain Euroopan tulevaan kehitykseen, ja jos haluamme itsellemme maailman innovatiivisimman talouden aseman, emme saa laiminlyödä investointeja inhimilliseen pääomaan ja erityisesti nuoriin.

  Ramona Nicole Mănescu (ALDE), kirjallinen. – (RO) Nykyisen talouskriisin puitteissa EU tarvitsee innovaatioon ja luovuuteen perustuvaa yleistä strategiaa, jolla edistetään talouskasvua ja työpaikkojen luomista. Juuri siksi on kannustettava kulttuuriteollisuutta ja luovan alan teollisuutta. Katson siksi, että meidän on tällä hetkellä EU:ssa varmistettava, että luovia töitä levitetään enemmän ja että niiden saatavuus verkossa taataan jättämättä kuitenkaan huomiotta sitä, että taiteilijoita ja heidän teoksiin on suojeltava ja että heidän on saatava oikeudenmukainen palkkio. Tämä mielessä pitäen meidän on annettava lainsäädäntöä, jonka avulla voidaan suojella näiden teollisuudenalojen kehitystä ja synnyttää luottamusta kuluttajissa ja digitaalimarkkinoilla toimivissa, koska tämä ala voi edistää uusien työpaikkojen luomista, jolloin voidaan hyödyntää Euroopan unionin kulttuurista moninaisuutta ja sen innovatiivisia kykyjä. Katson kuitenkin, että tarvitsemme uusia liiketoimintamalleja, joilla tuetaan näitä teollisuudenaloja hyödyntämällä digitaalisten sisämarkkinoiden tarjoamia etuja. Yhteenvetona katson, että tämä mietintö on ensimmäinen askel tämän alan kehityksessä. Komission ja jäsenvaltioiden on kuitenkin lisättävä ponnistelujaan tehdäkseen kulttuuriteollisuudesta ja luovan alan teollisuudesta EU:n talouden ydinalan.

  Iosif Matula (PPE), kirjallinen. – (RO) Olen tyytyväinen siihen, että kiinnitämme Eurooppa 2020 -strategian osana erityistä huomiota nuoriin, sillä maanosamme on kohdattava väestörakenteen aiheuttamat haasteet. Tätä taustaa vasten Euroopan komission Nuoret liikkeellä -lippulaiva-aloite tarjoaa konkreettisia toimenpiteitä yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen tason nostamiseksi, myös liikkuvuuden ja työhön pääsyn helpottamisen avulla. Haluan korostaa koulunkäynnin keskeyttäneiden määrän vähentämistä ja yliopistosta valmistuneiden osuuden lisäämistä vuoteen 2020 mennessä, ja niiden lisäksi muutamia näkökohtia, joilla voidaan tarjota tukea nuorille. Ensimmäinen näkökohta on se, että on tärkeää laatia joustavampia opetusohjelmia, jotka sopivat yhteen samanaikaisen työssä käymisen kanssa. Toinen näkökohta on etu, joka saadaan maantieteellistä liikkuvuutta täydentävästä virtuaalisesta liikkuvuusjärjestelmästä. Yksi näkökohta on yksityisten yritysten opiskelijoille tarjoamien opiskeluapurahojen edistäminen. Tuki on aivan yhtä tärkeää yksityisille nuorisoaloitteille, jotka saattavat johtaa työpaikan luomiseen ja siten sosiaalisen yhdentymiseen.

  Alajos Mészáros (PPE), kirjallinen. – (HU) Talouskriisin aiheuttama nuorisotyöttömyys on valtava haaste koko EU:ssa, eikä EU eivätkä jäsenvaltiot ole käsitelleet sitä asianmukaisesti. Nuorten työllisyystilanne riippuu jäsenvaltioiden yleisestä talouspolitiikasta, ja siksi olisi siirryttävä enemmän investointien ja työpaikkojen luomisen suuntaan. Valitettavasti säästötoimenpiteet, jotka tuntuvat myös Unkarissa ja jotka vaikuttavat muun muassa opetusjärjestelmään, sekä työpaikkojen luomiseen vaikuttavat menoleikkaukset eivät todella auta nuoria. Päinvastoin, heidän tunteensa yhteiskunnasta ja työmarkkinoista eristäytymisestä voi aiheuttaa pitkäaikaisen uhan taloudelle. Talouskriisin ei pitäisi olla syy koulutusmenojen leikkauksiin, koska kriisin vaikutusten torjuminen edellyttää, että nuoret saavat korkea-asteen koulutusta. Nuoret liikkeellä -aloitteen menestys ja tehokkuus riippuu suurelta osin jäsenvaltioiden asenteesta ja keskeisistä toimista ja taloudellisesta tuesta, jota ne antavat näiden ohjelmien täytäntöönpanoon kansallisella tasolla, jolloin voitaisiin edistää nuorten integroitumista yhteiskuntaan. Paikallisten koulutuslaitosten tehtävät sekä koulutus- ja liikkuvuusalan alue- ja paikallisviranomaisten tehtävät ovat myös hyvin tärkeitä, ja siksi katson, että on tärkeää tukea opettajien ja nuorten ja opetusalan työntekijöiden liikkuvuutta, koska juuri he pystyvät motivoimaan nuoria. Näiden EU:n tavoitteiden saavuttamiseksi pitäisi saada aikaan kumppanuusmalli myös alue- ja paikallisviranomaisten kanssa.

  Marie-Thérèse Sanchez-Schmid (PPE), kirjallinen. – (FR) Tuin tätä mietintöä, jossa vahvistetaan tavoitteemme EU:n nuorten osalta. Eurooppa 2020 -strategiassa asetetaan nuorten koulutus sen tavoitteiden keskipisteeseen ja ehdotetaan päämääriä vuodelle 2020: koulunkäynnin keskeyttäneiden nuorten osuuden vähentäminen 15 prosentista kymmeneen prosenttiin ja korkea-asteen koulutuksen hankkineiden osuuden nostaminen 31 prosentista 40 prosenttiin. Haluaisin kuitenkin korostaa yhtä asiaa: nuorten liikkuvuuden esteitä. Tällä hetkellä arvioiden mukaan vain neljä prosenttia eurooppalaisista opiskelijoista saa opintojensa aikana Erasmus-apurahan. Se on edelleen liian vähän, kun tiedetään, että vuosi ulkomailla voi olla suureksi hyödyksi ansioluettelossa oppimisen – erityisesti vieraiden kielten oppimisen – avarakatseisuuden ja taitojen kannalta. Tätä lukua voidaan selittää kolmella seikalla: sillä, että monet opiskelijat eivät edes ole tietoisia, että ulkomailla opiskeluun on näitä mahdollisuuksia; Erasmus-vuoden kustannuksilla opiskelijalle ja suoritusten tunnustamista koskevalla monimutkaisuudella. EU:n ja jäsenvaltioiden on tehtävä kaikilla näillä aloilla sitoumus, jotta Erasmus-ohjelmasta, joka on yksi EU:n suurimmista menestyksistä, tulee menestys kaikkien osalta.

  Csaba Sógor (PPE) , kirjallinen. – (HU) Nuoret liikkeellä -aloitteen päätavoitteena on nuorten liikkuvuuden edistäminen ja sen tiellä edelleen olevien esteiden poistaminen. Suhtaudun kuitenkin myönteisesti siihen, että siinä korostetaan vielä enemmän koulutuksen ja työmarkkinoiden tarpeiden yhteensovittamista. Nykyään erityisesti valmistuneiden nuorten mahdollisesti suurin huoli on se, että päätettyään opiskelunsa he eivät pysty hyödyntämään tietojaan työmarkkinoilla. Nuorten hälyttävät työttömyysluvut tukevat tätä; tämän ilmiön vaikutuksilla on jälkiseurauksia lastenhankkimishalukkuuden laskuna ja perheen perustamisen pitkänä viivästymisenä, mikä vahvistaa negatiivista väestörakenteen muutosta. Ongelma tietenkin tiedostetaan sekä Euroopan unionin että jäsenvaltioiden tasolla. Ratkaisu on kuitenkin pääasiassa jäsenvaltioiden käsissä, koska vain ne voivat järjestää uudelleen ja uudistaa kansalliset opetusjärjestelmänsä ja mukauttaa niitä uuteen sosioekonomiseen todellisuuteen. EU:n tehtävänä on luoda puitteet prosesseille ja estää jäsenvaltioita hairahtumasta alkuperäiseen päämäärään johtavalta tieltä ja samalla rohkaista ja kannustaa niitä panemaan täytäntöön uudistuksia, jotka ovat lyhyellä aikavälillä vaikeita mutta ehdottomasti kannattavia pitkällä aikavälillä.

  Bogusław Sonik (PPE), kirjallinen. – (PL) Talouskriisin aikana, kun jotkin jäsenvaltiot vähentävät investointejaan koulutukseen, olen tyytyväinen, että parlamentti on tänään hyväksynyt Nuoret liikkeellä -mietinnön.

Viime vuosina juuri nuoret ovat itse asiassa tunteneet kaikkein kipeimmin kriisin vaikutukset. Nuorisotyöttömyyden aste EU:ssa on ylittänyt 20 prosenttia, mikä on kaksi kertaa aikuisten astetta enemmän, ja joissakin jäsenvaltioissa se on noussut 40 prosenttiin. Määrärahojen leikkauksilla on välitön vaikutus nuorten tulevaisuudennäkymiin ja kehitysmahdollisuuksiin. Nuorten tiedot ja taidot ovat olennaisen tärkeitä älykkään ja kestävän kehityksen aikaansaamiseksi. Eurooppa 2020 -strategian Nuoret liikkeellä -lippulaiva-aloitteella pitäisi pyrkiä edistämään korkeakoulutuksen houkuttelevuutta Euroopassa, nostamaan opetuksen tasoa ja lisäämään opiskelijoiden ja työntekijöiden liikkuvuutta. Nuoret voivat tämän aloitteen avulla hankkia tietoja, taitoja ja valmiuksia, jotka ovat olennaisen tärkeitä työssä ja elämässä. Näitä painopistealoja ja tavoitteita ei voida täysin saada aikaan ja toteuttaa, jos EU ei varmista pitkän aikavälin rahoitustukea talousarviossaan. Siksi on niin tärkeää, että tälle ohjelmalle annetaan suurta tukea, unohtamatta samalla, miten tärkeää on edelleen edistää sitä ja jatkaa asianmukaista tiedotuspolitiikkaa.

  Jutta Steinruck (S&D), kirjallinen. – (DE) Tällä mietinnöllä otetaan valokeilaan ammattiryhmä, jota laiminlyödään aivan liian usein. Mitäpä eurooppalainen kulttuuri olisi ilman luovia taiteilijoita? Kehittäessämme luovan alan teollisuutta taloudellisesti emme saa unohtaa, ketkä työskentelevät tällä alalla. Koska olen ryhmäni varjoesittelijä työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnassa, sosiaalinen tilanne ja olosuhteet, joissa luovat taiteilijat Euroopassa elävät, ovat erityisen tärkeitä. Valitettavasti monet luovalla alalla elantonsa ansaitsevista viidestä miljoonasta ihmisestä elävät epävarmoissa oloissa. Toiset ja kolmannet työpaikat eivät ole harvinaisia, koska yksi työpaikka ei usein riitä elämiseen. Sairaus- ja eläkevakuutuksen puute on asialistalla. Sopimukset ovat useimmiten epävarmoja, ja monet luovan työn tekijät pystyvät suunnittelemaan elämäänsä tuskin muutamaa kuukautta pidemmälle etukäteen. Sosiaaliturvan oikeudenmukaisen tason ja riittävän työttömyysturvan, sairausvakuutuksen ja eläketurvan on oltava vakiokäytäntö myös luovalla alalla työskenteleville. Olen hyvin tyytyväinen siihen, että esittelijä noudatti työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan kantaa tämän osalta ja sisällytti sen mietintöön. Nyt on komission ja jäsenvaltioiden aika korjata nämä sosiaaliset puutteet ja luvata monille Euroopan luoville mielille, että Euroopan luovien taitelijoiden ei enää tarvitse elää alempana luokkana.

  Emil Stoyanov (PPE), kirjallinen. – (BG) Haluaisin onnitella esittelijää erinomaisesta työstä ja onnistuneesta yhteistyöstä tämän mietinnön osalta. Haluan korostaa jälleen luovan alan teollisuuden valtavia taloudellisia ja kulttuurisia mahdollisuuksia sekä sen ainutlaatuista luonnetta. Se sijaitsee hyvin herkällä alueella valtavirran liiketoiminnan ja kulttuurituotteiden luomisen välissä. On ilahduttavaa, että jopa näissä oloissa tämä ala on yksi Euroopan dynaamisimmista ja innovatiivisimmista. Toinen mainitsemisen arvoinen seikka on se, että se tarjoaa mahdollisuudet kasvuun ja antaa työpaikat noin viidelle miljoonalle ihmiselle EU:ssa. Valitettavasti ehdotukseni, jossa kehotettiin Euroopan komissiota ja jäsenvaltioita keskustelemaan mahdollisuuksista luoda erityisiä eurooppalaisia ja kansallisia rahastoja, joista lainattaisiin tälle teollisuudenalalle varoja edullisin ehdoin, hylättiin pienellä marginaalilla kulttuuri- ja koulutusvaliokunnassa. Uskon kuitenkin lujasti siihen, että tämä ajatukseni toteutuu ja että se hyväksytään lähitulevaisuudessa. Mielestäni tämä on erittäin tärkeää kulttuuriteollisuuden ja luovan alan teollisuuden tukemiselle ja kehittämiselle, koska ne eivät ole tavanomaisia kaupallisia toimia, joten ne tarvitsevat edullista rahoitusta, jota pankit eivät nykyään voi antaa tavanomaisella tavalla muille teollisuudenaloille.

  Rafał Trzaskowski (PPE), kirjallinen. – (PL) Kehotamme Euroopan parlamentissa konkreettisiin toimiin – kehotamme Euroopan komissiota tunnustamaan luovan alan yhdeksi unionin talouden tuottavimmista aloista ja käsittelemään siten sen kehitystä ehdottomana painopistealana. Tämän aikaansaamiseksi haluamme ensisijaisesti lisätä luovan alan rahoitusmahdollisuuksia unionin talousarviosta, sillä se on älykkään talouskasvun pilari. On nimittäin mahdollista luoda synergiaa esimerkiksi Kulttuuri 207–2013 -ohjelman kaltaisten kulttuuria tukevien ohjelmien ja nykyisten unionin tutkimusohjelmien (kuten kahdeksas puiteohjelma, jossa tuetaan EU:n teknologista kehitystä) välillä tai lisätä mahdollisuuksia käyttää rahaa nykyisistä rahastoista (esimerkiksi Euroopan sosiaalirahastosta). Kehotamme myös tukemaan uusien ja innovatiivisten rahoitusvälineiden kehittämistä (pankkitakuiden, palautettavien takuiden ja älykkäiden lainojen valikoimia), minkä ansiosta luovan työn tekijöiden tai luovan alan pienten ja keskisuurten yritysten olisi helpompaa perustaa yrityksensä. Raha ei tietenkään ratkaise kaikkea. Kehotamme muun muassa vahvistamaan yhteistyötä kulttuurialan ja luovan alan ja eurooppalaisten yliopistojen välillä, lisäämään nuorten erityisiä harjoittelukursseja ja parantamaan kaikkien luovan työn tekijöiden ja kulttuuri-ihmisten liikkuvuutta. Siksi aiomme luoda monikielisen Internet-foorumin, jota käytettäisiin luovan työn tekijöiden kokemusten vaihtoon ja siten luotaisiin vielä tiiviimpi yhteysverkosto kaikkien niiden välille, joiden mielestä luovan alan teollisuuden kehittäminen Euroopassa on tärkeää.

Puhetta johti
puhemies Jerzy BUZEK

(1) Ks. pöytäkirja

10. Puhemiehen julkilausuma

  Puhemies. – (PL) Eilen iltapäivällä maanjäristys iski Espanjan Murcian maakuntaan. Ainakin seitsemän ihmistä kuoli. Monia loukkaantui. Miguel Angel Martínez Martínez antoi tästä julkilausuman kolme tuntia sitten. Esitän Euroopan parlamentin puolesta surunvalittelut uhrien perheille. Toivomme, että kaikki loukkaantuneet toipuvat nopeasti. Ihailemme myös maakunnan ihmisten välitöntä reaktiota ja toimintaa heidän auttaessaan pelastustoimissa. Lähetän pian surunvalittelukirjeen Espanjan viranomaisille tästä asiasta.

  Cristina Gutiérrez-Cortines (PPE). – (ES) Arvoisa puhemies, paljon kiitoksia myötätuntoisista tuen sanoistanne.

Lorcan murhenäytelmän tuhot ovat selkiytymässä. Tällä hetkellä tiedämme, että kahdeksan ihmistä on kuollut, heidän joukossaan kaksi raskaana ollutta naista ja 12-vuotias poika, yli 250 on loukkaantunut ja 80 prosenttia taloista on kärsinyt vahinkoja. Tästä lähtien jonkin aikaa monet Lorcan asukkaista ovat siis kodittomia. Suuri osa Lorcan asukkaista on myös menettänyt työpaikkansa ja niiden myötä ovat menneet heidän toiveensa, odotuksensa ja mahdollisuutensa.

Lorcan kaupungissa on 70 000 asukasta, joista 20 prosenttia on maahanmuuttajia, jotka kaupunki on vastaanottanut, ottanut asumaan ja pystynyt antamaan uuden elämän ja uuden tarkoituksen. Tiedän, että yhdessä Lorcan vanhat ja uudet asukkaat pystyvät instituutioilta ja kaikilta muilta saadun tuen avulla aloittamaan uuden matkan elämässään. Minun on myös pyydettävä, että Euroopan unioni ei jätä ketään syrjään vaan pystyy auttamaan kärsimään joutuneita, tunnustamaan heidän tuskansa ja pysymään heidän rinnallaan avaten heille sylinsä ja tarjoten mahdollisuuksia.

Haluaisin kiittää teitä kaikkia hyvin paljon ja pyytää viettämään minuutin hiljaisen hetken.

(Suosionosoituksia)

  Puhemies. – (PL) Pyydän kaikkia nousemaan. Vietämme nyt minuutin hiljaisen hetken.

11. Cleanup in Europe- ja Let's do it World 2012 -aloitteet (kirjallinen kannanotto)

  Puhemies. – (PL) Hyvät kollegat, parlamentin jäsenten enemmistö on allekirjoittanut Romana Jordan Cizeljin, Ana Gomesin, Corinne Lepagen, Radvilė Morkūnaitė-Mikulėnienėn ja Indrek Tarandin kirjallisen kannanoton Cleanup in Europe- ja Let's do it World 2012 -aloitteisiin. Kannanotto toimitetaan työjärjestyksen 123 artiklan mukaisesti vastaanottajilleen ja julkaistaan allekirjoittajien nimien kanssa tässä istunnossa hyväksyttyjen tekstien yhteydessä. Nähdäkseni Romana Jordan Cizelj halusi sanoa jotakin tästä. Hyvä Romana Jordan Cizelj, olkaa hyvä.

  Romana Jordan Cizelj (PPE). – (SL) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, aivan ensiksi haluan kiittää teitä tälle kirjalliselle kannanotolle antamastanne tuesta. Tämän kannanoton avulla olemme osoittaneet sitoutuvamme puhtaaseen ympäristön tänä Euroopan vapaaehtoistoiminnan teemavuonna. Kehottaisin kuitenkin, ettette lopeta vain tähän allekirjoitukseen vaan autatte takaamaan, että ensi vuonna, vuonna 2012, tästä toimesta, eli yhden päivän toiminnasta ympäristömme puhdistamiseksi, tulee menestys mahdollisimman monessa maassa, jopa useammassa maassa kuin tähän mennessä, ja siten tukemaan maidenne ympäristöryhmiä.

  Indrek Tarand (Verts/ALE). – (EN) Arvoisa puhemies, haluan kiittää kaikkia tämän aloitteen tukemisesta. Puhun hyvin lyhyesti. Minulle oli ilo työskennellä Romana Jordan Cizeljin valvonnassa ja yhteistyössä Ana Gomesin, Radvilė Morkūnaitė-Mikulėnienėn ja Corinne Lepagen kanssa. Tämä on todellinen kansalaisaloite, ja se osoittaa, miten kansalaiset voivat ohjata Euroopan parempaan tulevaisuuteen.

Koska kuitenkin tiedän kirjallisiin kannanottoihin liittyvän kiistanalaisuuden ja erilaiset mielipiteet niiden hyödyllisyydestä, haluaisin pyytää anteeksi niiltä jäseniltä, joita kampanjamme on loukannut, ja toistaa lupauksen, jonka annoin alivaliokuntamme puheenjohtajalle, Arnaud Danjeanille: lupaan, etten aloita tällä vaalikaudella enää kirjallista kannanottoa.

Toivon, että autatte minua pitämään lupaukseni, ja toivon, että me kaikki tapaamme jälleen vuoden 2012 toimintapäivänä.

12. Äänestykset

  Puhemies. – (PL) Esityslistalla on seuraavana äänestykset.

(Äänestysten tulokset ja niiden kulkua koskevat yksityiskohdat: ks. pöytäkirja.)

12.1. Nuoret liikkeellä -aloite - puitteet Euroopan yleissivistävien ja ammatillisten koulutusjärjestelmien parantamiseksi (A7-0169/2011, Milan Zver) (äänestys)

12.2. Varhaisoppiminen (A7-0099/2011, Mary Honeyball) (äänestys)

12.3. EU:n ja Mauritanian välinen kalastuskumppanuussopimus (äänestys)

12.4. Julkiset hankinnat (B7-0284/2011) (äänestys)

12.5. Öljyn hinnannousun aiheuttama kriisi Euroopan kalastusalalla (äänestys)

12.6. Eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevan aloitteen uudelleentarkastelu (äänestys)

– Ennen tarkistuksesta 9 toimitettua äänestystä:

  Niki Tzavela (EFD). – (EN) Arvoisa puhemies, me kaikki laatijat hyväksyimme eilen seuraavan kompromissin: "panee merkille kolmansista maista maahantuotujen väärennettyjen ja laittomasti valmistettujen tuotteiden, jotka uhkaavat eurooppalaisten pk-yritysten kilpailukykyä, laittoman kaupan kasvun kaikissa jäsenvaltioissa".

Me kaikki laatijat olemme siitä samaa mieltä.

(Suullinen tarkistus hyväksyttiin)

12.7. Innovaatiounioni: Euroopan mukauttaminen kriisin jälkeiseen maailmaan (A7-0162/2011, Judith A. Merkies) (äänestys)

– Ennen äänestystä:

  Silvia-Adriana Ţicău (S&D). – (EN) Arvoisa puhemies, haluaisin pyytää kollegoita äänestämään tarkistuksen 1 puolesta, koska siinä tuetaan ajatusta innovaatiounionin rahoituksen lisäämisestä mutta poistetaan sanamuoto, jonka mukaan varat yhteisestä maatalouspolitiikasta...

(Puhemies keskeytti puhujan.)

12.8. Kotityöntekijöitä koskeva ILOn yleissopimus ja suositus (äänestys)

12.9. Antibioottiresistenssi (äänestys)

12.10. EU:n ulkoisten toimien kulttuuriulottuvuus (A7-0112/2011, Marietje Schaake) (äänestys)

12.11. Kulttuuriteollisuuden ja luovan alan teollisuuden mahdollisuuksien käyttöönotto (A7-0143/2011, Marie-Thérèse Sanchez-Schmid) (äänestys)

12.12. Sarajevo Euroopan kulttuuripääkaupunkina vuonna 2014 (äänestys)

– Äänestyksen jälkeen:

Puhetta johti
varapuhemies Diana WALLIS

13. Äänestysselitykset

  Puhemies. – (EN) Siirrymme nyt äänestysselityksiin.

Suulliset äänestysselitykset

Mietintö: Milan Zver (A7-0169/2011)

  Salvatore Iacolino (PPE). – (IT) Arvoisa puhemies, ei ole epäilystäkään, etteikö tämä mietintö olisi edistysaskel uusien koulutusmahdollisuuksien luomisessa nuorille. Sillä lisätään tutkimusta, innovaatiota ja Eurooppa 2020 -strategiaa puitteissa, joiden merkitys kasvaa jatkuvasti. Tarvitaan enemmän opetusta koulun tasolla, enemmän koulutusta mutta myös enemmän yliopistoja, jotta teemme yhteistyötä nuorten kanssa varmistaaksemme, että kulttuurin edistäminen tuottaa lisäarvoa.

Koulutusmenestyksen kehittäminen on mietinnön keskipisteessä, ja siksi myös äänestimme sen puolesta. Nuorten liikkuvuuden lisääminen, paremmat valmiudet työmahdollisuuksien kehittämiseen ja työmarkkinat, joissa on otettava huomioon tietyissä puitteissa työskentelevät nuoret ja sen lisäksi myös kaikki alat, jotka tarjoavat nuorille kasvun mahdollisuuksia.

  Sergej Kozlík (ALDE). – (SK) Arvoisa puhemies, tuin EU:n Nuoret liikkeellä -aloitetta, jonka tavoitteena on vähentää koulunkäynnin keskeyttäneiden opiskelijoiden osuus 15 prosentista kymmeneen prosenttiin vuoteen 2020 mennessä ja nostaa korkea-asteen koulutuksen hankkineiden osuus 31 prosentista 40 prosenttiin. Vertailun vuoksi Yhdysvalloissa 40 prosentilla väestöstä on yliopistokoulutus ja Japanissa 50 prosentilla.

Tällä hetkellä EU:n 18–24-vuotiaista 14,4 prosentilla on ylempää keskiasteen koulutusta alempi koulutus ja miltei 21 prosenttia nuorista on työttömiä. Tuin myös sitä, että Nuoret liikkeellä -aloitteella pyritään takaamaan koulutus, joka vastaa työmarkkinoiden tarpeita. Arvioiden mukaan vuoteen 2020 mennessä korkeaa pätevyystasoa edellyttävien työpaikkojen osuus nousee 29 prosentista 35 prosenttiin.

  Jarosław Kalinowski (PPE). – (PL) Arvoisa puhemies, nuoria tukevat eurooppalaiset ohjelmat ansaitsevat varauksettoman tuen. Ihmiset, jotka ovat maanosamme tulevaisuus, ovat myös puolustuskyvyttömimpiä, eikö vain? Juuri meidän on taattava, että he saavat asianmukaisen koulutuksen ja että he voivat hyötyä kulttuurista ja etenkin mahdollisuudesta oppia vieraita kieliä, sekä mahdollisuuden valita vapaasti, missä he haluaisivat saada koulutuksensa. Kaikilla ei ole rahaa tai mahdollisuutta järjestää sitä itse. Monissa nuoria avustavissa ohjelmissa, joita ovat esimerkiksi Erasmus ja Leonardo da Vinci, saavutetut hyvät tulokset osoittavat, että tämä on tehokas väline. Suurinta tukea tarvitsevat maaseutualueilla asuvat nuoret, joilla ei usein ole varaa aloittaa korkeamman asteen opintoja ja joilla ei myöskään ole mahdollisuutta saada asuinalueellaan työtä maatalouden ulkopuolella.

  Hannu Takkula (ALDE). – (FI) Arvoisa puhemies, haluan Zverin hyvään Nuoret liikkeellä -aloitteeseen sanoa muutaman sanan. Tämä on yksi niistä menestystarinoista, joita Euroopan unionin politiikassa on ollut. Jopa Eurooppa-kriittiset tai EU:hun kriittisesti suhtautuvat henkilöt ovat sitä mieltä, että juuri nuorten liikkuvuusohjelmien kautta on saavutettu jotakin sellaista lisäarvoa, joka hyödyttää kaikkia. Bolognan prosessi, Kööpenhaminan prosessi jne. ovat hyviä esimerkkejä tästä.

Zverin mietintö entisestään vahvistaa tätä jo hyväksi havaittua kehityssuuntaa ja luo uusia mahdollisuuksia ja edellytyksiä eurooppalaisille nuorille opiskeluun eri Euroopan maissa, ja sitä kautta me voimme aidosti vaihtaa parhaita käytäntöjä. Uskon, että pitkälläkin aikavälillä tämä tulee olemaan yksi vahva perusta Euroopan talouden kasvulle, mutta tärkeämpää kuin taloudellinen kasvu, on kuitenkin muistaa se, että tämän prosessin kautta myös ihmiset, nuoret, voivat kasvaa yksilöinä ja eurooppalaisina.

  Daniel Hannan (ECR). – (EN) Arvoisa puhemies, tuomitsemme koko Euroopassa nuorten sukupolvet maastamuuttoon ja köyhyyteen. Tuomitsemme vielä syntymättömät ja siittämättömät sukupolvet velkaan – vain pitääksemme yllä tätä harhakuvitelmaa rahaliitosta.

Irlannissa BKT on laskenut 20 prosenttia huipputasosta – miltei käsittämätön luku. Kreikassa mellakoidaan säästöpakettia vastaan, ja tiedämme joka tapauksessa, että se ei toimi.

Kun tukipaketista sovittiin vuosi sitten, sen ajateltiin olevan nopea tilapäisratkaisu, että se olisi lyhytaikainen ehdollinen toimenpide ja että tähän mennessä Kreikka jo saisi jälleen halpaa lainaa, koska kriisi olisi mennyt ohi. Voimme nähdä, että niin ei käynyt. Jatkamme kuitenkin samaa politiikkaa Portugalissa ja jälleen Kreikassa sen sijaan, että myöntäisimme virheemme.

Miten korkean hinnan me odotamme äänestäjiemme maksavan harhakuvitelmistamme!

  Radvilė Morkūnaitė-Mikulėnienė (PPE). – (LT) Arvoisa puhemies, olen tyytyväinen, että hyväksyimme tänään päätöslauselmaesityksen nimeltä Nuoret liikkeellä -aloite: puitteet Euroopan yleissivistävien ja ammatillisten koulutusjärjestelmien parantamiseksi, koska tässä päätöslauselmassa annetaan selkeitä suosituksia ja keskeisiä suuntaviivoja, joita Euroopan unionin jäsenvaltiot voisivat ja joita niiden pitäisi noudattaa parantaakseen opetus- ja koulutusjärjestelmiä. Haluaisin kuitenkin ottaa esiin muutamia näkökohtia: ensinnäkin, vaikka Nuoret liikkeellä -aloitteella pyritään saavuttamaan Eurooppa 2020 -strategiassa asetettu ensisijainen tavoite ilman todistusta koulun lopettavien nuorten määrän vähentämisestä 15 prosentista kymmeneen prosenttiin, siinä ei ole toimenpiteitä ja suosituksia, jotka on tarkoitettu opettajien valmiuksien, pätevyyden tai ammattiarvostuksen lisäämiseen. Meidän on ymmärrettävä selkeästi, että opettajan ammatti on ammatti, jolla luodaan yhteiskunnalle eniten lisäarvoa, ja meidän on pyrittävä varmistamaan, että Euroopan maiden opettajat ovat parhaita. Olen vahvasti samaa mieltä asiakirjassa esitetystä kehotuksesta esittää komissiolle kaikenkattava strategia, jolla pyritään edistämään epävirallista koulutusta, ja kehottaisin liittämään tämän asiakirjan keskeiset suositukset suoraan monivuotiseen rahoituskehykseen.

  Bernd Posselt (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, meillä on täällä tänään kanssamme Sudeetti-Saksan kotiseutujärjestön, myös Sudeetti-Saksan nuorisojärjestön, kansallinen johtaja, joka edistää energisesti rajatylittävää yhteistyötä Tšekin nuorisojärjestön kanssa. Siltä osin tämä mietintö on todella mittaamattoman merkittävä, koska se kattaa kolme asiaa: ensinnäkin yliopistojen verkottuminen, erityisesti Euroregio-alueilla ja raja-alueilla, toiseksi, ammattikoulutus – koska tarvitsemme muutakin kuin akateemista koulutusta, ja kolmanneksi ja ennen kaikkea, kielitaitoa koskeva kysymys.

Haluan todeta sangen selkeästi, että rakastan Shakespearen kieltä, mutta minusta on sääli, jos nuoremme keskustelevat vain yhdellä kielellä. Juuri naapureidemme kielten oppimista ja pienempien kielten oppimista meidän pitäisi erityisesti näissä puitteissa edistää. Totuus on, että naapuriin kulttuuriin tutustutaan todella vasta, kun aletaan kokea jokapäiväistä elämään heidän kielellään. Sen osalta meillä on paljon tehtävää mutta myös valtavia mahdollisuuksia.

  Sidonia Elżbieta Jędrzejewska (PPE). – (PL) Arvoisa puhemies, olen erittäin tyytyväinen, että Nuoret liikkeellä -aloite on olennainen osa Eurooppa 2020 -strategiaa. Olen tyytyväinen myös siihen, että mietinnössä, josta tänään äänestimme, on kiinnitetty huomiota epävirallisen koulutuksen merkitykseen eli koulutukseen, jota saadaan osallistumalla nuorisojärjestöihin ja kansalaisjärjestöihin ja tekemällä vapaaehtoistyötä. Olen varma, että epävirallinen koulutus auttaa nuoria kasvamaan aktiivisiksi kansalaisiksi, opettaa heille ryhmätyötä, auttaa kehittämään henkilökohtaisia mielenkiinnon kohteita ja antaa heille paremmat mahdollisuudet löytää työtä – ja se on erittäin tärkeää.

Mietintö: Mary Honeyball (A7-0099/2011)

  Jarosław Kalinowski (PPE). - (PL) Arvoisa puhemies, lapset ovat tulevaisuutemme. He ovat tulevaisuudessa osa Euroopan tiedostavaa yhteiskuntaa, joten on hyvin tärkeää opettaa lapsia pienestä pitäen. Meidän on juurrutettava lapsiimme myönteisiä arvoja ja moraalinormeja heidän ensimmäisistä vuosistaan alkaen. Opetuksen pohjana on oltava hyvä ja vakaa perusta, ja sen tarjoamisesta on oltava vastuussa asianmukaisesti koulutettu opetushenkilökunta.

Meidän on pyrittävä saamaan aikaan yhdenvertaiset mahdollisuudet, jotta kaikilla lapsilla, riippumatta siitä, tulevatko he kaupunki- vai maaseutualueilta tai rikkaista vai köyhistä perheistä, on mahdollisuus varhaisoppimiseen. Epätasa-arvoa poistaessamme meidän pitäisi kiinnittää erityistä huomiota maaseutuyhteisöihin – joissa opetus- ja kulttuuripalvelut ovat paljon huonommin lasten saatavilla.

  Hannu Takkula (ALDE). – (FI) Arvoisa puhemies, on erittäin tärkeää, että kiinnitetään huomiota varhaislapsuuteen ja varhaiskasvatukseen. Tässä mielessä tervehdin ilolla Honeyballin mietintöä, jossa itse olin varjoesittelijänä.

Kuitenkin tämän erinomaisen mietinnön evästykseksi haluaisin sanoa sen, että toivoisin, että kasvatus voimakkaammin nousisi esille, kuin koulutus, kun puhumme pienistä lapsista. Nimittäin ensimmäisten vuosien aikana luodaan ihmisen elämän kannalta kaikki keskeiset lähtökohdat, ja näin ollen voi sanoa, että jos on turvallinen peruskasvatus, jos on turvallinen elinympäristö, niin silloin lapsella on mahdollisuus menestyä myös tulevaisuudessa

Näin ollen on painotettava enemmän kasvatusta kuin koulutusta. Koulutus kerkeää kyllä tulla myöhemminkin, mutta niin kuin on todettu, tässä mietinnössä käydään hyvin läpi erilaisia malleja, joita Euroopassa on, ja lähtökohtana on se, että me jo varhaisesta lapsuudesta asti huolehtisimme siitä, ettei yksikään eurooppalainen nuori syrjäytyisi, vaan kaikilla olisi mahdollisuus hyvään ja ehyeen elämään.

  Daniel Hannan (ECR). – (EN) Arvoisa puhemies, minulla oli viime kesänä ilo vierailla vaalipiirissänne, ja yhtenä päivänä vein lapseni rannalle. Muistan katselleeni, kuinka kaksi pientä tyttöäni rakensi hiekkalinnaa tietämättömänä tulevasta nousuvedestä, niin uppoutuneita he olivat simpukankuoriin ja oksiin, joilla he koristelivat teostaan.

Minä en raaskinut huomauttaa heille, että nousuvesi on tulossa, ja tänään minulla on sangen samanlainen tunne lukiessani äänestysluetteloamme. Meillä on nämä mullistavat tapahtumat – talouskriisi on rajallamme, maailmanlaajuista BKT:tä koskevan osuutemme lasku – ja täällä me puhumme varhaisoppimisesta, vastuustamme Kansainväliselle työjärjestölle ja siitä, pitäisikö Sarajevon olla Euroopan kulttuuripääkaupunki.

Annan teille raa’at ja pelottavat tilastot: vuonna 1974 Länsi-Euroopan maiden osuus maailman BKT:stä oli 36 prosenttia, nyt se on 26 prosenttia ja vuonna 2020 se on 15 prosenttia. Samaan aikaan, kun me huolehdimme varhaisoppimisesta, panemme kaikki iskulauseemme peliin Euroopan yhteensaattamisesta ja tuotamme Sota vadelmajäätelöstä -sarjakuvaa ja kun lapsiamme kannustetaan lukemaan tahattoman hupaisaa "kapteeni Euroa", meidän osamme maailmasta valloittavat elinvoimaisemmat maat, jotka ovat oppineet hajauttamisen ja vallan jakamisen edut.

Varmastikin tulee aika, jolloin kaikelle menneelle loistollemme käy samoin kuin Niinivessä ja Tyroksessa?

  Radvilė Morkūnaitė-Mikulėnienė (PPE). – (LT) Arvoisa puhemies, haluaisin vastata Valdemar Tomaševskin tämän aamun keskustelun aikana antamaan väärään tietoon. Hän totesi, että Liettuan puolalaisvähemmistön lapset eivät voi opiskella puolaa. Kerron tiedoksenne, että Liettua on noin 200 000:n puolalaista alkuperää olevan Liettuan kansalaisen koti, ja siellä on 62 koulua, jossa opetus on järjestetty ainoastaan puolaksi, ja 34 koulua, jossa on puolankielisiä luokkia. Saksassa puolestaan on kaksi miljoonaa puolalaista alkuperää olevaa ihmistä, eikä yksinomaan puolalaisille ole yhtään valtion koulua. On pantava merkille, että vain Liettuassa puolalaista alkuperää olevat kansalaiset voivat saada koulutuksen puolaksi esikoulusta yliopistoon. Se on ainutlaatuista maailmassa. Liettuassa on Białystokin yliopiston sivutoimipiste, ainoa Puolan ulkopuolella toimiva puolalaisen yliopiston laitos. Tutkimuksessa 42 prosenttia Liettuan kansallisten vähemmistöjen edustajista mainitsi riittämättömän liettuan kielen taidon haitaksi työpaikoista kilpailtaessa. On outoa kuulla arvostelua Liettua opetuslainsäädännöstä, jossa on vaikutteita Puolan laista, ja haluaisin esittää retorisen kysymyksen: katsooko Valdemar Tomaševski, että kansallisia vähemmistöjä kohdellaan väärin myös Puolassa?

  Anna Záborská (PPE). – (SK) Arvoisa puhemies, olen jo esittänyt puheenvuoron keskustelussa ja kiittänyt sitä, että Mary Honeyball on pyrkinyt saamaan aikaan kompromissin kaikkien poliittisten ryhmien kesken.

Siitä huolimatta äänestin lopullisessa äänestyksessä tyhjää, koska mielestäni tässä mietinnössä puututaan kansallisvaltioiden asioihin monissa kohdissa. Se on selkeimmin nähtävissä siitä, että siinä suhtaudutaan myönteisesti Barcelonan tavoitteisiin, siitä huolimatta, että Barcelonan tavoitteet päätyivät fiaskoon juuri siksi, että ne olivat pelkkiä EU:n keskitetysti yksittäisille jäsenvaltioille sanelemia numeroita.

Minun mielestäni meidän on annettava jäsenvaltioiden päättää, miten monta esikoulua ne tarvitsevat, koska kyse ei ole vain määristä vaan kyse on myös laadusta ja kyseisen maan kulttuurista. Olen erittäin pahoillani, etten voinut äänestää tämän mietinnön puolesta, mutta siinä hyökättiin niin perusteellisesti minulle tärkeää vakaumusta vastaan.

  Miroslav Mikolášik (PPE). – (SK) Arvoisa puhemies, lapsuudella on epäilemättä perustavanlaatuinen merkitys lasten fyysisessä, henkisessä ja sosiaalisessa kehityksessä. Meidän on siksi ymmärrettävä, että esikouluopetukseen investointi on tulevan kasvun tae. Tämän lisäksi monet tutkimukset ovat jo osoittaneet, että näin käytetty rahoitus tuo huomattavia taloudellisia ja sosiaalisia etuja keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.

Paras ja luonnollisin tapa turvata tällainen tuki on suojella perhettä yhteiskunnan perusyksikkönä. Vanhemmat ovat lastensa ensisijaisia ja tärkeimpiä opettajia, ja siksi lainsäädännössä ei pitäisi olla säännöksiä, joilla rangaistaan vanhempia siitä, että he kasvattavat itse lapsensa, erityisesti varhaisina vuosina. Tämä asialista kuuluu jäsenvaltioiden yksinomaiseen toimivaltaan. On enemmän kuin toivottavaa, että unioni tukee koordinointitehtävänsä avulla tilanteen parantamista yksittäisissä jäsenvaltioissa.

Päätöslauselmaesitys B7-0193/2011

  Daniel Hannan (ECR). – (EN) Arvoisa puhemies, yhteisen kalastuspolitiikan kannattajat huomauttavat usein, että kalat eivät tunnusta kansallisia rajoja. Heillä on tapana kertoa se aivan kuin se olisi uusi näkemys – niin todella, ne uivat ympäriinsä, kukapa olisi tullut ajatelleeksi sitä!

Todellisuutta on kuitenkin se, että alueellinen toimivalta ja omistusoikeudet ovat ainoa varma suojelun perusta. Jos katsotaan maita, joiden kalastuksen suojelupolitiikka on ollut onnistunutta – oli sitten kyse Falklandinsaarista, Islannista, Norjasta tai Uudesta-Seelannista – kaikki ne ovat tehneet sen antamalla kippareille tunteen omistamisesta, jotta heillä olisi syy suhtautua kalavaroihin uusiutuvana lähteenä. On Aristoteleen perusviisaus, että siitä, mitä kukaan ei omista, kukaan ei huolehdi.

Valitettavasti yhteisessä kalastuspolitiikassa määritellään kalakannat yhteiseksi resurssiksi, johon kaikilla mailla on yhtäläiset oikeudet. Siitä johtuu Pohjanmerellä kantoja kohdannut ekologinen katastrofi.

Yksi erityisen ajankohtainen asia on se, että viime vuosina makrilli on siirtynyt yhteisen kalastuspolitiikan vesiltä Islannin aluevesille. Pelkäänpä, että se tekee niistä Islannin omaisuutta. Tästä ei ole järkeä valittaa. Se on meidän huonoa onneamme ja heidän hyvää onneaan. Muutaman vuoden päästä voi käydä niin, että tapahtuu päinvastoin, ja silloin se on meidän hyvää onneamme. Sillä välin paras ja varmin tapa taata, että kohtelemme kalaa tarjontana, joka on aina olemassa, on tunnustaa niiden ihmisten omistusoikeudet, joilla on vesialueita merioikeuden mukaan.

Päätöslauselmaesitys B7-0297/2011

  Peter Jahr (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, öljyn nousevat maailmanmarkkinahinnat eivät ole ainoa syy kalastusalan kriisiin, koska polttoaineet on tavallisesti jo vapautettu verosta ja koska nousevat maailmanmarkkinahinnat vaikuttava kaikkiin maailman kalastajiin – Euroopan unionissa ja muualla. Toisena kohtana huomautan, että vähämerkityksisen tuen rajan nostamiseen olisi tartuttava tilaisuutena myös auttaa kalastajia, jotta he pystyisivät työskentelemään – ja kalastamaan – ympäristön kannalta vakaammalla ja kestävämmällä tavalla. Kolmanneksi, tätä tavoitetta ei saavuteta ainoastaan tekemällä polttoaineesta edullisempaa. Yksinkertaisesti sanottuna odotan, että myös jäsenvaltiot esittävät tämän osalta innovatiivisia ja hyödyllisiä ratkaisuja.

  Izaskun Bilbao Barandica (ALDE). – (ES) Arvoisa puhemies, haluan ensimmäiseksi välittää tukeni kaikille Lorcan asukkaille Murcian maakunnassa Espanjassa, kahdeksalle menehtyneelle ja heidän perheilleen ja 250:lle, jotka loukkaantuivat eilisessä maanjäristyksessä.

Äänestin tämän päätöslauselmaesityksen puolesta vastoin ryhmäni kantaa, koska olen huolissani alan kokemista vaikeista ajoista, jotka ovat entisestään vaikeutuneet öljyn hinnan nousun vuoksi.

Yritysten vähämerkityksisen tuen ylärajan nostaminen 30 000 eurosta 60 000 euroon vain kolmen vuoden ajaksi voi auttaa niitä tässä monimutkaisessa tilanteessa. Minun on lisäksi sanottava, että tämä lisäys ei aiheuta lisäyksiä Euroopan unionin talousarvioon. Sen soveltamisessa on myös taattava kestävyys ympäristön ja yhteiskunnan kannalta, eikä se saisi vääristää jäsenvaltioiden välistä kilpailua.

Euroopan kalatalousrahastosta on kuitenkin edelleen tuettava tätä alaa, jotta kalastajien riippuvuutta fossiilisista polttoaineista voidaan vähentää, tehostaa sen toimintaa ja esittää sille innovatiivisia ehdotuksia, joilla merenkulkualalle annetaan uusia mahdollisuuksia.

  Seán Kelly (PPE). – (GA) Arvoisa puhemies, olin iloinen voidessani tukea näitä suosituksia.

(EN) Kalastus on – maanviljelyn tavoin – hyvin epävarma ammatti. Se on sään oikkujen armoilla ja siihen sovelletaan kiintiöitä, ja se on tietenkin alttiina kantojen ja toimitusten vaihtelulle. Nyt, kaiken tämän lisäksi meillä on äkillinen öljynhintojen nousu.

Loppujen lopuksi ratkaisun on tultava Euroopan unionin sisältä, koska se kehittyy omavaraisemmaksi yleisempien energiatoimitusten, luonnollisesti myös uusiutuvien energialähteiden osalta. Katson kuitenkin myös, että meidän on tarkasteltava Euroopan tutkimattomia alueita, joita ei ole aiemmin tutkittu, koska se ei ole ollut taloudellisesti toteuttamiskelpoista. Nyt se muuttuu. Uskon, että jos voisimme lisätä toimituksia EU:ssa, se laskisi automaattisesti maailmanmarkkinahintoja ja tekisi tietysti toimituksistamme vähemmän riippuvaisia epädemokraattisista hallinnoista.

Päätöslauselmaesitys B7-0286/2011

  Miroslav Mikolášik (PPE). – (SK) Arvoisa puhemies, olen täysin samaa mieltä vaatimuksesta, jonka mukaan kaikkien asiaankuuluvien pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskevien lakialoitteiden vaikutustenarviointi on tehtävä järjestelmällisesti sekä kansallisella tasolla että EU:n tasolla, koska nämä yritykset ovat todella EU:n talouden selkäranka ja koska ne sellaisina tarjoavat yli sata miljoonaa työpaikkaa.

Nykyinen käytäntö kuitenkin osoittaa, että alueellisella ja paikallisella tasolla rahoitustuen saatavuus innovaation alkuvaiheissa ja yrityksen perustamisen ja pienten innovatiivisten yritysten tukemiselle on edelleen erittäin riittämätöntä ja hajanaista.

Tämän moninaisuuden vahvistaa myös havainto, jonka mukaan 75 prosenttia rahoitustukeen yhteensä osoitetusta 21 miljardista eurosta oli täysin saatavilla välittäjäpankkien kautta ainoastaan 50 000:lle yhteensä 23 miljoonasta pk-yrityksestä.

  Gay Mitchell (PPE). – (EN) Arvoisa puhemies, Fine Gael -puolueen jäsenet ovat pyytäneet minua puhumaan meidän kaikkien neljän PPE-ryhmän jäsenen puolesta tässä asiassa.

Tuemme voimakkaasti kaikkien sellaisten tämän päätöslauselman kaltaisten säännösten olennaista sisältöä, joilla tuetaan pieniä ja keskisuuria yrityksiä (pk-yritykset). Tiedämme, mikä merkitys pk-yrityksillä on Irlannin taloudelle ja EU:n taloudelle. Emme kuitenkaan ymmärrä, miksi tähän mietintöön on pitänyt sisällyttää viittaus CCCTB:hen. Minusta näyttää, että nielemme propagandan sen mukaan, mikä päivän maku sattuu olemaan. Tällä hetkellä esimerkiksi Saksassa sanotaan, että he ovat alkaneet tulla toisiin ajatuksiin koko tästä CCCTB:stä.

Autetaan siis pk-yrityksiä, mutta ei syötetä erityispropagandaa tällaisiin säännöksiin. CCCTB:n puolesta on perusteita kuten on myös sitä vastaan. Älkäämme asettako aatteita avun paikalle. Meidän pitäisi antaa kaikki mahdollinen tuki pk-yrityksille, mutta näitä käsitteitä ei tarvitse jatkuvasti ottaa käyttöön.

Äänestimme CCCTB:tä vastaan, mutta emme äänestäneet koko mietintöä vastaan, koska emme halunneet viivästyttää tällaista pk-yritysten tarvitsemaa tukea, ja olen iloinen, että sain mahdollisuuden saada sen kirjatuksi.

  Puhemies. – (EN) Hyvä Gay Mitchell, aion kysyä teiltä kysymyksen. Voitteko kertoa meille, mitä tuo lyhenne tarkoittaa?

  Gay Mitchell (PPE). – (EN) Arvoista puhemies, olen iloinen, että sanoitte sen. Luulin, että aioitte kysyä minulta, puhuinko alussa liettuaa! CCCTB tarkoittaa yhteistä yhtenäistettyä yhtiöveropohjaa eli englanniksi common consolidated corporation tax base.

  Puhemies. – (EN) Olin varma, että vierailijamme haluaisivat tietää, mistä puhumme.

(Suosionosoituksia)

  Reinhard Bütikofer (Verts/ALE). – (EN) Arvoisa puhemies, halusin vain kysyä, voidaanko jotakin asiaa kutsua aatteeksi vain siksi, että siitä ei pidetä Irlannissa.

  Gay Mitchell (PPE). – (EN) Arvoisa puhemies, tässä ei ole kyse siitä, mistä pidetään tai ei pidetä Irlannissa. Me olemme Euroopan parlamentin jäseniä ja me esitämme näkemyksiämme. Minkään toisen jäsenvaltion edustajat eivät kerro meille, mitä meidän pitää tehdä. Meidän ei tarvitse tehdä tässä maassa sitä, mistä toisissa jäsenvaltioissa pidetään. Kaikki jäsenvaltiot lähettävät parlamentin jäsenensä tänne esittämään niiden näkemyksiä. Meidän näkemyksemme ovat, että yhteistä yhtenäistettyä yhtiöveropohjaa koskeva tapaus, jota tällä hetkellä väheksytään Berliinissä, on jonkun hatusta vedettyä propagandaa. Sen hyötyä ei ole todistettu. Sen puolesta ja sitä vastaan on perusteluja, eikä meitä pitäisi pakottaa siihen minkään päiväkohtaisen poliittisen korrektiuden takia.

  Puhemies. – (EN) Tämä kohta koskee äänestysselityksiä.

  Hannu Takkula (ALDE). – (FI) Arvoisa puhemies, mitä tulee yhteiseen yritysverotukseen, niin se on erittäin haastavaa Euroopan unionin kohdalla, johtuen siitä, että 27 jäsenvaltiota ovat hyvin erilaisia. Niiden talouden rakenteet ovat hyvin erilaisia, mutta ilman muuta kun me olemme sisämarkkinoilla, on erittäin tärkeä huolehtia siitä, että pk-yrityksillä, jotka todellakin muodostavat Euroopan talouden selkärangan, olisi kutakuinkin tasavertaiset kilpailuolosuhteet.

Tällä hetkellä näin ei asia ole, ja siinä mielessä on erittäin tärkeää, että nyt tehdään katselmusta liittyen pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. On selvää, että esimerkiksi kun itse tulen Suomesta, suomalaiset yritykset ovat hyvin kaukana sisämarkkinoiden ytimestä, ja näin ollen logistiset kustannukset, kuljetuskustannukset nostavat huomattavasti tuotteiden hintaa. Sen vuoksi me tarvitsemme erilaisia kompensaatioita myös Euroopan unionin alueella verotuksen kautta, mutta myös muuta kautta, jotta kilpailutilanne voisi olla tasavertaisempi kaikille.

On erittäin tärkeää, että tällainen mietintö on tehty ja että pyritään huomioimaan myös pohjoisilla, syrjäisillä seuduilla olevat yritykset, jotta ne voisivat kilpailla tasavertaisesti muiden eurooppalaisten yritysten kanssa.

  Seán Kelly (PPE). – (GA) Arvoisa puhemies, ensiksi, olen samaa mieltä siitä, mitä johtajani Gay Mitchell sanoi yhteisestä yhtenäistetystä yhtiöveropohjasta, ja äänestin sen mukaisesti. Haluan kuitenkin keskittyä toiseen asiaan.

(EN) Asia, jonka haluan mainita, on se, että oli merkillepantavaa, että tarvittiin suullinen tarkistus, jotta tämän yksittäisen ehdotuksen osalta otettiin esiin väärentämistä koskeva kysymys. Se on valitettavaa, koska väärennetyt tuotteet aiheuttavat valtavaa vahinkoa yrityksille kaikkialla Euroopassa, eikä sitä ole korostettu eikä siihen ole puututtu riittävästi.

Monet näistä tavaroista tulevat kolmansista maista, ja kyseisten maiden hallitukset edistävät sitä ja tarjoavat turvapaikan Eurooppaan tuleville tavaroille. Meidän on nimettävä ja saatettava häpeään kyseiset maat ja ryhdyttävä toimenpiteisiin niitä vastaan, koska niillä on hirvittävä vaikutus Euroopan laillisiin yrityksiin. Meidän on aika sanoa: Jo riittää!

Mietintö: Judith A. Merkies (A7-0162/2011)

  Adam Bielan (ECR). – (PL) Arvoisa puhemies, nopeampi kehitys, tehokkuus, myös kustannustehokkuus, ja parempi kilpailukyky ovat parhaita keinoja ratkaista talousongelmat. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi meidän on tehtävä yhteistyötä innovaation osalta. Siinä on erittäin tärkeää korostaa kansalaisten luovuutta esimerkiksi antamalla työntekijöille mahdollisuuksia ehdottaa, miten työskentelymenetelmiä voidaan parantaa. Toinen innovaatiota liikkeelle saava voima on kulutus, ja konkreettisena esimerkkinä siitä, miten kansalaisten luovuus voidaan yhdistää haluun käyttää nykyaikaisia tekniikoita, ovat eurooppalaisten kuluttajien kehittämät iPhone-sovellukset.

Tietopohjan vahvistaminen yhdistämällä yritykset, tutkimuslaitokset ja itse kansalaiset on merkittävä tekijä innovaatiounionin tavoitteiden saavuttamisessa. Sen suhteen on olennaisen tärkeää saada aikaan julkisten ja paikallisten viranomaisten täysimääräinen osallistuminen. Innovaation perustavoite on Euroopan hyvinvoinnin korkean tason säilyttäminen. Toivon, että ehdotettu voimien yhdistäminen edistää innovaatioprosessin tukea ja auttaa vakauttamaan talouden. Siksi tuen mietintöä.

  Peter Jahr (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, minulla ei ollut valitettavasti tilaisuutta puhua eilisen keskustelussa, vaikka olin läsnä. Haluaisin kuitenkin ilmaista tukeni erityisesti niille puhujille, jotka korostivat, että myös maatalousalalla pitäisi ja pitää ottaa käyttöön innovaatiota ja tutkimusta. Maatalous ei ole "vanhaa taloutta" – se on nykyaikaista ja se on myös ympäristö, jossa tapahtuu toimintaa, tutkimusta ja innovaatiota.

Eurooppalaisella maataloudella on ainakin kolme suurta haastetta, eli väestön ruokkimisen varmistaminen, ympäristön suojelu ja energian tuottaminen. Nämä toisinaan toisistaan erittäin poikkeavat tavoitteet on otettava järjestelmällisesti ja tieteellisesti huomioon sekä nyt että tulevaisuudessa.

  Zbigniew Ziobro (ECR). – (PL) Arvoisa puhemies, minä kannatin mietintöä innovaatiounionista. Innovaatio on, tietenkin, olennaista Euroopan kehittymiselle. Minun mielestäni kuitenkin ehdottoman perustavanlaatuista on tuki erityisesti innovaatiolle pienten ja keskisuurten yritysten alalla etenkin Euroopan unionin uusissa jäsenvaltioissa, jotka ovat tämän osalta jonkin verran jäljessä. Tämän alan tapahtumat todellakin – kuten käy ilmi monista analyyseistä – määrittävät, onko tulevaisuuden EU:n talous kilpailukykyistä suhteessa muihin maailman johtaviin talouksiin.

Pitäisi muistaa – kuten Ernst & Young -tilintarkastusyrityksen laatima tutkimus osoittaa – että valitettavasti pankit hylkäävät kolme neljäsosaa hakemuksista, joita pienyritykset Euroopassa esittävät tutkimustuista ja uusien teknologioiden hankkimista varten. Rahoitus on vakava ongelma, joten meidän pitäisi saada yksittäiset jäsenvaltiot tukemaan pieniä ja keskisuuria yrityksiä tällä alalla. Ilman tätä tukea ne eivät pärjää maailmantalouden kasvavassa kilpailussa.

  Jacek Olgierd Kurski (ECR). – (PL) Arvoisa puhemies, tuin tätä mielenkiintoista ja kattavaa mietintöä Euroopan muutoksesta kriisinjälkeisessä maailmassa. Tein sen siinä toivossa, että mietinnössä ehdotettu toimintalinja vähentää kasvavaa epäsuhtaa EU:n eri jäsenvaltioiden välillä ja hidastaa "aivovuotoa", jota mietinnössä kutsutaan – minun mielestäni liian kohteliaasti – tutkijoiden liikkuvuudeksi. Euroopan kestävän kehityksen turvaamiseksi meidän on siksi osoitettava enemmän varoja innovaation kehittämiseen ja tutkimushankkeisiin EU:n uusissa jäsenvaltioissa.

Meidän pitäisi kannustaa hallituksia siihen, että ne lisäävät joka vuosi tutkimukseen osoitettuja talousarviovaroja ja sen lisäksi niiden pitäisi osoittaa talousarviostaan osuus vähimmäismääränä, joka on käytettävä tutkimus- ja kehityshankkeisiin. Tutkimukseen ja kehitykseen käytetyn määrän ei pitäisi millään tavoin vähentää tulevia talousarvioon liittyviä suunnitelmia Euroopan unionin nykyisten ensisijaisten tavoitteiden osalta, muun muassa yhteisen maatalouspolitiikan tai koheesiopolitiikan osalta, koska ne täyttävät tehtävänsä hyvin.

  Lena Ek (ALDE). – (SV) Arvoisa puhemies, huolimatta siitä, että innovaatiot ovat niin uskomattoman tärkeitä Euroopan talouden ja yhteiskunnan kehitykselle, tähän mennessä EU:lla ei ole ollut kattavia asetuksia innovaatioista. Se, että komissio ja komission jäsen Geoghehan-Quinn antoivat tämän ehdotuksen, on siksi erittäin tärkeää.

Kun nyt laadimme sovellettavia sääntöjä, meidän on pyrittävä erittäin ankarasti, tässä asiakirjassa ja innovaatiounionissa, yksinkertaistamaan ja poistamaan tarpeetonta byrokratiaa. Sääntöjen yksinkertaistaminen on erittäin tärkeää, koska kaikki tutkijat, kaikki teollisuudenalat ja kaikki pienyritykset mainitsevat sen suurimpana esteenä EU:n rahastojen käytölle, ja on tehtävä keskittyneesti yhteistyötä innovaatioita koskevan tilanteen parantamiseksi Euroopassa.

Meidän on myös varmistettava, että hallintomme on paljon tehokkaampaa. Meidän on keskityttävä todella suuriin hankkeisiin sen sijaan, että levitämme rahaa monille eri aloille, kuten teemme muissa puitteissa. Lopuksi, innovaatiounioni voi olla erittäin hyvä väline työssämme ilmasto-ongelmien ratkaisemiseksi. Kiitos.

Päätöslauselmaesitys B7-0296/2011

  Mitro Repo (S&D). – (FI) Arvoisa puhemies, kotityöntekijän arki on usein epävarmaa, aliarvostettua ja epävirallista. Heitä kohdellaan eriarvoisesti, epäoikeudenmukaisesti ja huonosti.

Euroopassa kotityöntekijät ovat yleensä siirtotyöläisiä, iso osa laittomasti maahan saapuneita. Heitä ei näy rekistereissä, he ovat vaarassa joutua riiston kohteeksi, he ovat työnantajansa armoilla. Kotityöntekijöitä koskeva ILO:n yleissopimus ja yhteiset pelisäännöt ovat ensisijainen keino varmistaa, että kotityöntekijöiden ihmisoikeuksia sekä työ- ja sosiaalisia oikeuksia kunnioitetaan, valvotaan ja kehitetään.

Olisi naiivia sanoa, etteikö Euroopassakin olisi laittomia kotityöntekijöitä. Tämä on nykyaikaista orjuutta. Nämä, usein naistyöntekijät ovat kaikkein heikoimmassa asemassa. He eivät uskalla valittaa huonosta kohtelusta, väkivallasta eivätkä seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Riisto ei kohdistu vain EU:n ulkopuolelta tuleviin, vaan riistämme myös omia kansalaisiamme. Kotityöntekijöiden tilanteen parantamisen tulisikin olla yksi prioriteetti Eurooppa 2020-strategian puitteissa.

  Peter Jahr (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, esitän näkemykseni kotityöstä. Aivan ensiksi, olen samaa mieltä niiden kanssa, jotka sanovat, että tällä alalla työskentelevillä – ja he ovat tietysti enimmäkseen naisia – on oikeus oikeudenmukaiseen palkkaan ja oikeudenmukaisiin sosiaalipalveluihin. Olen myös hyvin paljon samaa mieltä niiden kanssa, jotka sanovat, että erityisesti tällä alalla tapahtuu paljon uskomattomia asioita ja että sillä on paljon epäoikeudenmukaisuutta.

Pyydän kuitenkin kiinnittämään huomiota byrokratiaan pantaessa täytäntöön oikeutettuja vaatimuksia. Esimerkiksi Saksassa todellisuus on sitä, että minun, johon sovelletaan tätä lainsäädäntöä, koska työllistän kotityöntekijän, on pyydettävä apua veroneuvojalta aivan yksinkertaisesti siksi, että byrokratiaa on niin paljon ja koska lakisääteiset määräykset ovat niin monimutkaisia. Se käy hermoille, vie aikaa ja maksaa rahaa. Byrokratiaa välttelevät maksavat sitten henkilökunnalleen useimmiten käteisellä ja edistävät siten – joskus tahattomasti – laitonta työtä. Siksi pyydän kiinnittämään huomiota asiaan liittyvän byrokratian määrään.

Päätöslauselmaesitys B7-0295/2011

  Peter Jahr (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, ammattitaitoisena maanviljelijänä haluaisin esittää vielä muutaman huomion näistä asioista. Ensimmäinen on se, että on oikein, että tavoitteenamme on oltava antibioottien käytön vähentäminen erityisesti karjankasvatuksessa. "Mahdollisimman vähän" pitäisi olla siinä suhteessa toimintamme ohjenuora. Toinen kohtani on se, että meidän on tutkittava vallitsevaa tilannetta eli tutkittava tietoja siitä, mitä todella tapahtuu itse paikalla Euroopan unionin jäsenvaltioissa. Kaikkien jäsenvaltioiden on luonnollisesti osallistuttava kyseiseen tutkimukseen. Kolmas kohtani on se, että tarvitaan lisää tieteellisiä tutkimuksia, jotta voidaan analysoida vaarat ja jotta myös voidaan torjua noita vaaroja tehokkaasti. Neljänneksi, emme tarvitse aatteellista pelottelua. Aatteilla ei voida korvata tiedettä.

Mietintö: Marietje Schaake (A7-0112/2011)

  Mitro Repo (S&D). – (FI) Arvoisa puhemies, mietintö oli kannattamisen arvoinen. Eurooppaa on syystäkin pidetty talouden jättiläisenä, yhtälailla Eurooppa voisi olla myös kulttuurin jättiläinen.

EU on kulttuurisessa moninaisuudessaan yhtenäinen ja monimuotoinen arvoyhteisö. Kansainvälisessä politiikassa kulttuurilla on suuri merkitys, kulttuuri on ihmisoikeus ja kulttuurista nauttimiseen on jokaisella ihmisellä ja kansalla oikeus. Kulttuurilla on myös yhteys ihmisten hyvinvointiin ja jaksamiseen.

Kulttuuripolitiikalla EU voi olla yhteydessä myös maihin, joiden kanssa ei ole sovittu muunlaisesta kumppanuudesta. Erityisesti myös kulttuuriulottuvuuden tuki niissä Pohjois-Afrikan maissa, jotka rakentavat nyt uutta demokraattisempaa yhteiskuntaa, on tärkeä. Kahdenvälisiin kehitys- ja kauppasopimuksiin tulisikin vaatia aina yhteiskuntavastuun ohella myös kulttuuriin liittyviä elementtejä. Ulkosuhdehallinnossa tulisikin olla kulttuuriasiantuntijoita, jotta kulttuuri saataisi johdonmukaisemmin ja järjestelmällisemmin osaksi EU:n ulkopolitiikkaa.

  Adam Bielan (ECR). – (PL) Arvoisa puhemies, Euroopan maiden kulttuuriperintö on itsessään arvokasta. Vaikka jäsenvaltioiden välillä on monia kulttuurieroja, ne ovat saaneet itselleen jo hyvän maineen maailmassa, ja se houkuttaa muiden maiden kansalaisia, jotka haluavat hyödyntää näitä kulttuurivaroja. Euroopan unionin poliittista ja taloudellista asemaa voidaan vahvistaa edistämällä unionin identiteettiä ja kulttuuriarvoa.

Merkittävä tehtävä kulttuurin alalla on myös uusilla teknologioilla, joiden avulla ihmiset voivat myös käyttää perusihmisoikeuksiaan. Erityisesti maissa, jotka ovat sensuurin puristuksessa, kansalaistoimintaa ja tiedonsaantia pidetään yllä Internetin välityksellä. Unionin on siksi tuettava Internetin vapautta maailmanlaajuisesti ja edistettävä merkittävästi kulttuurin kehittymistä ja ihmisten tietoisuutta suljetuissa yhteiskunnissa. Nuoret sukupolvet tarvitsevat lisäksi johdonmukaisen liikkuvuusstrategian tieteen ja kulttuurin alan kehityksen lisäämiseksi. Tuen kulttuuridiplomatiaa koskevia toimenpiteitä, joita voidaan avustaa myös parlamentin valtuuskuntien työllä. Siksi kannatin tätä mietintöä.

  Zbigniew Ziobro (ECR). – (PL) Arvoisa puhemies, mietinnön sisältämät julkilausumat ja huomiot ovat erittäin arvokkaita ja asianmukaisia. Haluaisin tässä erityisesti viitata lausuntoihin, joissa pannaan merkille, että Euroopan unionin on ryhdyttävä toimiin kautta maailman sananvapauden, lehdistön vapauden ja audiovisuaalisten viestimien vapaan käytön edistämiseksi. Myös Euroopan komissiolle osoitettu kehotus edistää Internetin vapautta maailmanlaajuisesti on hyvin asianmukainen niiden uhkien vuoksi, joista luemme ja kuulemme koko ajan enemmän.

Vaikka olen iloinen huomatessani, että kehotamme noudattamaan arvoja, jotka me eurooppalaiset katsomme perusarvoiksi, myönnän myös, että kannatin tätä mietintöä hieman surumielisesti. Tiedostan, että joskus vaadimme noudattamaan näitä perusarvoja muissa maailman osissa mutta unohdamme, että niitä rikotaan myös joissakin Euroopan unionin jäsenvaltioissa. Esimerkkinä tästä on se, mitä Puolassa tapahtuu hallitusta arvosteleville toimittajille. Heitä poistetaan joukoittain tiedotusvälineistä, ja hallituksen edustajat yrittävät sulkea riippumattoman, yksityisomistuksessa olevan päivälehden Rzeczpospolita, joka on Puolan toiseksi suurin päivittäin ilmestyvä laatulehti ja joka sattumalta suhtautuu kriittisesti hallituksen kantaan. Kun käsittelemme mietinnössä esiin otettuja asioita, myös tätä pitäisi vastustaa.

  Hannu Takkula (ALDE). – (FI) Arvoisa puhemies, on erittäin tärkeää, että kulttuurinen dimension, kulttuurinen ulottuvuus on otettu mukaan myös keskusteluun ulkopolitiikasta.

Luulen, että tähän on tultu sen vuoksi, että nyt kun Lähi-idässä kuohuu, ollaan huomattu, että me olemme unohtaneet kulttuurillisen ulottuvuuden jo vuosikymmeniä, esimerkiksi Euroopan unionin suhteissa Syyriaan. Vuodesta 1963 Syyriassa on ollut voimassa poikkeuslaki, mikä on antanut oikeuden teloittaa ihmisiä ilman oikeudenkäyntiä, mutta harva eurooppalainen valtuuskunta, Euroopan unionin valtuuskunta, on nostanut tätä asiaa esille. Kauppa ja talous ovat nousseet ihmisoikeuksien edelle.

Aivan niin kuin täällä jo aikaisemmassa puheenvuorossa edustaja, kollega Mitro Repo totesi, ihmisoikeudet ovat yksi keskeinen osa myös kulttuurista ulottuvuutta, kun Euroopan unionista puhutaan. Tämä on tärkeä muistaa. Ihmisoikeudet, demokratia, tämä kova ydin, sitä meidän pitää edistää voimakkaammin eurooppalaisessa ulkopolitiikassa, eikä pelkästään tarkastella asioita puhtaasti talouden kautta.

  Jacek Olgierd Kurski (ECR). – (PL) Arvoisa puhemies, kannatan mielenkiintoista mietintöä Euroopan unionin ulkoisten toimien kulttuuriulottuvuuksista. Miten olisi mahdollista vastustaa näitä lausuntoja toimista, joihin EU ryhtyy kautta maailman edistääkseen sananvapautta, lehdistön vapautta, audiovisuaalisten viestimien vapaata käyttöä ja niin edelleen?

Olen kuitenkin saanut vaikutelman, että välitämme liian paljon tilanteesta unionin ulkopuolella ja liian vähän normeista unionin sisäpuolella, esimerkiksi Puolassa, koska juuri Puolassa sen jälkeen, kun nykyinen hallituskoalitio sai julkiset tiedotusvälineet hallintaansa, se alkoi erottaa suuria joukkoja toimittajia ja lopettaa heidän ohjelmiaan, joilla kaikilla on yksi yhteinen nimittäjä – nykyisen tilanteen arvostelu. Joten, esimerkiksi sellaiset ihmiset kuin Jacek Sobala, Anita Gargas, Jacek Karnowski ja Wojciech Leszczyński ovat menettäneet työpaikkansa. Sellaiset toimittajat kuin Joanna Lichocka, Tomasz Sakiewicz, Rafał Ziemkiewicz, Jan Pospieszalski, Grzegorz Górny, Tomasz Terlikowski, Bronisław Wildstein ja Wojciech Cejrowski ovat menettäneet ohjelmansa – ja nämä ovat muutamia monista esimerkeistä. Vapaan sanan tukahduttaminen Puolassa on häpeäksi koko Euroopan unionille.

Mietintö: Marie-Thérèse Sanchez-Schmid (A7-0143/2011)

  Hannu Takkula (ALDE). – (FI) Arvoisa puhemies, ensinnäkin Sanchez-Schmidin mietinnöstä haluan todeta, että on eritäin tärkeää, että nyt Euroopan unionissa tunnustetaan luovan teollisuuden ja kulttuurin vaikutus myös Euroopan unionin talouden kasvuun. Se on todellakin merkittävä, 2,6 prosenttia bruttokansantuotteesta tulee nimenomaan luovien alojen kautta, ja se työllistää 3,1 prosenttia Euroopan unionin työntekijöistä. Voidaan siis todeta, että viime vuosien ja vuosikymmenien aikana se on ollut kasvuala ja se tulee olemaan sitä jatkossakin.

Kun puhutaan kulttuurisesta ulottuvuudesta, niin silloin on myös tärkeää muistaa se, että se on muutakin kuin vain talouden kasvua. Se on myös kasvua ihmisyyteen, ja tätä koskaan ei pidä unohtaa kun puhutaan kulttuurista. Tässä suhteessa kulttuurin vaikutusta ei pidä mitata aina vain bruttokansantuotteen kasvun kautta, vaan täytyy ymmärtää, että ihminen syntyy ei vain oravanpyörään kasvattamaan BKT:tä, vaan myös elämään ainutkertaista ihmisarvoista elämää, ja sillekin täytyy luoda olosuhteita ja edellytyksiä. Tässä suhteessa meidän Euroopan unionin jäseninä on hyvä tämä muistaa, koska liian usein unioni avautuu meille kapeasti vain taloudellisina yhteistyöeliminä ja me unohdamme laajemman kuvan.

Sarajevosta kulttuuripääkaupunkina vuonna 2014 haluaisin sanoa, että toivon, että tämä hanke toteutuisi. Se on meillä kulttuurivaliokunnassa ollut yhteinen ajatus ja hanke, koska vuonna 2014 tulee sata vuotta kuluneeksi ensimmäisen maailmansodan syttymisestä, joka lähti juuri Sarajevosta liikkeelle. Se symboloi sitä kehitystä, jota Euroopassa on tapahtunut. Me haluamme olla todistamassa, että vuosi 2014 olisi vuosi, josta seuraisi pitkä rauhanjakso, tai jatkuisi tämä pitkä rauhanjakso, joka on jo alkanut, mutta myös Baltian maat tulisivat mukaan tähän rauhan ja vakauden kehitykseen voimakkaammin. Tällä olisi varmasti laajempaa merkitystä koko laajemmalle Euroopalle, Pan-Euroopalle.

Päätöslauselmaesitys B7-0281/2011

  Hannu Takkula (ALDE). – (FI) Arvoisa puhemies, Sarajevosta kulttuuripääkaupunkina vuonna 2014 haluaisin sanoa, että toivon, että tämä hanke toteutuisi. Se on meillä kulttuurivaliokunnassa ollut yhteinen ajatus ja hanke, koska vuonna 2014 tulee sata vuotta kuluneeksi ensimmäisen maailmansodan syttymisestä, joka lähti juuri Sarajevosta liikkeelle. Tavallaan se symboloi sitä kehitystä, jota Euroopassa on tapahtunut, ja haluamme olla todistamassa, että vuosi 2014 olisi vuosi, josta seuraisi pitkä rauhanjakso tai jatkuisi tämä pitkä rauhanjakso, joka on jo alkanut, mutta myös Baltian maat tulisivat mukaan tähän rauhan ja vakauden kehitykseen voimakkaammin. Tällä olisi varmasti laajempaa merkitystä koko laajemmalle Euroopalle, Pan-Euroopalle.

Kirjalliset äänestysselitykset

Mietintö: Milan Zver (A7-0169/2011)

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestän tämän ehdotuksen puolesta, koska tällä aloitteella pyritään saavuttamaan Eurooppa 2020 -strategian tärkeimmät tavoitteet koulunkäynnin keskeyttämisen vähentämisestä 15 prosentista kymmeneen prosenttiin ja kolmannen asteen koulutuksen hankkineiden osuuden lisäämisestä 31 prosentista 40 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Nuoret liikkeellä -aloitteessa keskitytään myös oppimisen liikkuvuuden edistämiseen sekä sen varmistamiseen, että heidän saamansa koulutus vastaa työmarkkinoiden tarpeisiin, jotta heille voidaan antaa taidot ja tiedot, joita he tarvitsevat. Liikkuvuus on tärkeää, jotta opitaan tuntemaan toisten kulttuurit mutta ymmärretään paremmin myös omaa. Alle kolmasosalla EU:n väestöstä on korkeakoulututkinto verrattuna yli 40 prosenttiin Yhdysvalloissa ja yli 50 prosenttiin Japanissa, joten EU:n on nostettava näitä lukuja voidakseen lisätä kilpailukykyään jatkuvasti kasvavassa maailmantaloudessa.

  Roberta Angelilli (PPE), kirjallinen. – (IT) Euroopan unioni on keskittynyt viime vuosina koko ajan enemmän luomaan tietoon perustuvaa yhteiskuntaa, joka pystyy kilpailemaan muiden talouksien kanssa maailmanlaajuisesti. Nuoret liikkeellä -aloitteellaan Eurooppa 2020 -strategia on antanut nuorille keskeisen aseman pyrkiessään saavuttamaan viisi päätavoitetta vuoteen 2020 mennessä: työllisyys, tutkimus ja innovaatio, ilmasto ja energia, koulutus ja köyhyyden vähentäminen. Nämä tavoitteet ovat kunnianhimoisia, koska nykyinen tilanne on niin epävakaa, ja se pakottaa nuoret elämään jatkuvassa epävarmuuden tilassa syrjässä rohkaisevista tulevaisuudennäkymistä vakaasta työpaikasta tulevaisuudessa ja omasta paikasta yhteiskunnassa. On mahdotonta vahvistaa Euroopan kansalaisuuden henkeä ja vapauttaa nuorten kyvyt, ellei käytettävissä olevilla välineillä tarjota resursseja, joita tarvitaan asioiden toimimiseksi asianmukaisesti.

Jäsenvaltioiden pitäisi välttää sellaisten säästötoimenpiteiden hyväksymistä, joihin liittyy leikkauksia koulutusjärjestelmään ja työllisyyteen. Niiden pitäisi sen sijaan keskittyä perustamaan foorumeja, joissa on mukana sekä työnantajia että työntekijöitä, yliopistoja, yrityksiä ja paikallis- ja aluejärjestöjä tarjotakseen mahdollisuuksia yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen alalla ja taatakseen, että liikkuvuus toimii ja että tutkinnot tunnustetaan.

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. – (LT) Äänestin tämän mietinnön puolesta. Nuoret ovat kärsineet kriisistä erityisen pahasti, ja nuorison keskimääräinen työttömyysaste EU:ssa on yli 20 prosenttia, mikä on kaksi kertaa aikuisten keskiarvo, ja joissakin jäsenvaltioissa se on yli 40 prosenttia. Talouskriisin vuoksi jäsenvaltiot vähentävät investointejaan koulutukseen, mikä vaikuttaa suoraan nuorten tulevaisuudennäkymiin ja EU:n tulevaisuuteen. Koulutukseen investoiminen on kiistatta olennaisen tärkeää kestävän kasvun ja kehityksen kannalta, ja edes talouskriisin aikoina nuoriso-ohjelmien ja koulutuksen rahoittamista ei pitäisi laskea nykyhetken kustannuseräksi vaan pikemminkin investoinniksi Euroopan tulevaisuuteen. Uskon, että Eurooppa 2020 -strategiassa esitetty Nuoret liikkeellä -aloite voi vahvistaa nykyisiä nuorten koulutus-, liikkuvuus- ja työllisyysohjelmia sekä kannustaa jäsenvaltioita saavuttamaan Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet.

  Elena Băsescu (PPE), kirjallinen. – (RO) Äänestin Milan Zverin mietinnön puolesta. Tällä hetkellä liian monet nuoret eivät pysty hyödyntämään täysimääräisesti mahdollisuuksiaan yleissivistävässä ja ammatillisessa koulutuksessa. Nämä ongelmat edellyttävät yhtenäistämistä EU:n tasolla, jotta nuoret ovat paremmin valmistautuneita työmarkkinoita varten. Tarvitaan toimenpiteitä kattamaan vaiheet, jotka nuorten on käytävä läpi siirtyessään koulutuksesta työhön. Minun mielestäni on olennaisen tärkeää, että nuoret ja erilaiset nuorisojärjestöt otetaan mukaan tähän päätöksentekoprosessiin. Sillä autetaan vahvistamaan heidän tunnettaan kuulumisesta yhteiskuntaan ja edistetään aktiivisesti nuorisostrategiaa. Nuoret liikkeellä -aloitteen keskeisenä tavoitteena on oltava eurooppalaisen yhteenkuuluvuuden lisääminen. EU:n on otettava käyttöön omat rahoitusvälineensä auttaakseen nuoria käyttämällä Euroopan investointipankkia ja Euroopan investointirahastoa aiempaa tehokkaammin.

  Regina Bastos (PPE), kirjallinen. – (PT) Nuoret liikkeellä -aloite on osa Eurooppa 2020 -strategiaa. Siinä esitetään 28 toimenpidettä, joilla pyritään mukauttamaan yleissivistäviä ja ammatillisia koulutusjärjestelmiä paremmin nuorten tarpeisiin ja rohkaisemaan heitä käyttämään EU:n tukea opiskellakseen tai osallistuakseen koulutuskurssille toisessa maassa. Tällä aloitteella pyritään lisäämään nuorten liikkuvuutta pyrkimällä varmistamaan, että kaikilla nuorilla EU:ssa on mahdollisuus opiskella ulkomailla vuoteen 2020 mennessä.

Tässä mietinnössä, joka sai puoltavan ääneni, varoitetaan monista tilanteista, jotka vaativat erityistä huomiota. Jotta tämä aloite ei jäisi vain käsitteeksi, jäsenvaltioiden on ehdottomasti sitouduttava siihen sekä taloudellisen tuen että sen täytäntöönpanon osalta, ja on myös tärkeää, että sitä varten hyväksytään EU:n määrärahoja.

On olennaisen tärkeää ylittää liikkuvuuden käytännön esteet, ja täydentäviä mekanismeja pitäisi ottaa käyttöön, jotta voidaan varmistaa, että vammaisille annetaan samat mahdollisuudet kuin kaikille muillekin. Keskiasteen opiskelijoiden liikkuvuus on yhtä tärkeää, ja Comenius-ohjelman kaltaisia ohjelmia olisi edistettävä aiempaa paremmin jäsenvaltioissa.

  Jean-Luc Bennahmias (ALDE), kirjallinen. – (FR) Vaikka EU:n nuorisotyöttömyysluvut ovat erittäin huolestuttavia – tammikuussa 2011 alle 25-vuotiaiden työttömyysaste EU:ssa nousi 20,6 prosenttiin – mietinnössä Eurooppa 2020 -strategian lippulaiva-aloitteesta Nuoret liikkeellä kehotetaan jäsenvaltioita lisäämään investointejaan yleissivistävään ja ammatilliseen koulutukseen ja liikkuvuuteen. Nuoriin liittyvät toimet, riippumatta siitä, koskevatko ne varhaiskasvatusta, jatkuvaa koulutusta vai yleissivistävää ja ammatillista koulutusta, on katsottava investoinneiksi, ei kuluiksi. Inhimillisen pääoman korostaminen on olennaisen tärkeää eurooppalaisten yhteiskuntiemme tulevaisuudelle. Mukana olevien eri tekijöiden välisen synergian korostaminen, nuorten riippumattomuuden kehittäminen, toimiin ryhtyminen nuorten koulunkäynnin keskeyttämisen estämiseksi, ammatillisen koulutuksen ja harjoittelun merkityksen vahvistaminen, koulutusjärjestelmiä koskevan velvoittavan eurooppalaisen laatukehyksen hyväksyminen: nämä ovat sellaisia hyviä ajatuksia, joita meidän on tärkeää toteuttaa nyt kansallisella tasolla. Se johtuu siitä, että Eurooppa 2020 -strategian menestys riippuu aloitteesta ja sen täytäntöönpanosta vastaavien valtioiden poliittisesta tahdosta, koska nämä toimet kuuluvat suurelta osin kansallisen toimivallan piiriin.

  Sergio Berlato (PPE), kirjallinen. – (IT) Nuoret liikkeellä on yksi Eurooppa 2020 -strategian lippulaiva-aloitteista älykkään, kestävän ja osallistavan talouskasvun edistämiseksi. Nuoret liikkeellä -aloitteessa laaditaan keskeiset toimintalinjat nuorten yleissivistävälle ja ammatilliselle koulutukselle liikkuvuuden avulla ja helpotetaan siten heidän pääsyään työmarkkinoille. Viimeaikaisten lukujen mukaan 14,4 prosenttia 18–24-vuotiaista eurooppalaisista keskeytti koulun ennen keskiasteen koulutuksen päättymistä ja alle kolmasosalla Euroopan unionin väestöstä on korkeakoulututkinto verrattuna noin 40 prosenttiin Yhdysvalloissa ja 50 prosenttiin Japanissa. On olennaisen tärkeää, että nuoret pystyvät kehittämään taitoja ja valmiuksia, joiden avulla he pääsevät työmarkkinoille ja edistämään aktiivisesti unionin kasvua.

Tuen ja kannustan siksi täydestä sydämestäni aloitetta, jolla pyritään vähentämään koulunkäynnin keskeyttämisastetta kymmeneen prosenttiin ja lisäämään keskiasteen jälkeisen koulutuksen hankkineiden osuutta 31 prosentista 40 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Lopuksi, katson, että laadukas yleissivistävä ja ammatillinen koulutus on välttämätöntä nykyaikaisten työmarkkinoiden vaatimuksiin vastaamiseksi.

  Izaskun Bilbao Barandica (ALDE), kirjallinen. – (ES) Tuin tätä mietintöä, koska yleissivistävien ja ammatillisten koulutusjärjestelmien parantamispuitteita Euroopassa on edistettävä. Nuoret liikkeellä -aloitteen on oltava poliittinen aloite tämän päivän nuorten koulutus-, liikkuvuus- ja työllisyysohjelmien edistämiseksi ja kannustimena jäsenvaltioille saavuttaa Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet.

  Maria da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. – (PT) Kiitän esittelijän näkemystä investoinneista, joita on tehtävä nuorten eurooppalaisten tulevaisuuteen. Oppimisen liikkuvuus sekä eurooppalaisten opiskelijoiden ensimmäisen työpaikan löytämistä koskevien mahdollisuuksien parantaminen edistävät eurooppalaisen identiteetin ja kansalaisuuden vahvistamista ja lisäävät siten nuorten osallistumista unionin demokraattisiin prosesseihin. Tuen siksi ponnistuksia, joilla pyritään takaamaan oppimisen liikkuvuuden laatu ja esteettömyys, ja haluaisin korostaa esittelijän mainintaa siitä, että on tärkeää kannustaa useampia jäsenvaltioita liittymään komission liikkuvuuden tulostauluun.

  Nessa Childers (S&D), kirjallinen. – (EN) Nuoret liikkeellä on loistava aloite, ja tuen voimakkaasti ryhmää antamalla sille täyden tukeni.

  Nikolaos Chountis (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Mietinnössä käsitellään Nuoret liikkeellä -ohjelmaa, jonka avulla nuoret ja nuorisojärjestöt voivat toimia aiempaa enemmän EU:n tasolla (seminaarit, kokoukset, matkat) ja osallistua aktiivisesti keskusteluihin nuoriin liittyvistä toimista EU:n rahoituksen tuella. Mietinnön myönteisiä kohtia ovat toistuvat viittaukset koulutuksen saatavuuden merkitykseen, yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen menojen leikkausten vastustamiseen ja kehotukseen sen rahoituksen lisäämisestä, jotta, koska kaikki muut asiat ovat yhdenvertaisia, kaikki voivat osallistua tähän ohjelmaan. Siinä annetaan myös naapurimaiden nuorille mahdollisuus osallistumiseen ja korostetaan, että työpaikalla tapahtuvaa syrjintää on torjuttava. Huomiota kiinnitetään valtavasti sellaiseen pragmaattiseen harjoittelujärjestelmään, jonka avulla kaikki voivat ansaita kunnollista palkkaa ja saada sosiaaliturvan, jotta niillä ei korvata todellisia työpaikkoja. Koska mietinnössä on kuitenkin tiettyjä kohtia, jotka ovat tyypillisiä Bolognan koulutuspolitiikalle, jota vastustan, sillä siinä viitataan tarpeeseen laatia ohjelmia "markkinoiden tarpeiden" mukaisesti, mikä minusta saattaa vaarantaa koko ohjelman luonteen, äänestin tyhjää.

  Carlos Coelho (PPE), kirjallinen. – (PT) Nuoret ovat tällä hetkellä yksi maailmanlaajuisesta talous- ja rahoituskriisistä pahiten kärsineistä ryhmistä. EU:lla ja jäsenvaltioilla on velvoite tukea konkreettisia ja tehokkaita toimenpiteitä, joiden avulla on mahdollista siirtyä työmarkkinoille, paremman yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen ja liikkuvuuden avulla. Nuoret liikkeellä -aloite on vastaus juuri tähän pyrkimykseen ja se tarjoaa vastauksia nuorten kohtaamiin haasteisiin ja auttaa heitä menestymään tietoon perustuvassa taloudessa.

Koska nuorisotyöttömyyslukuja on mahdotonta hyväksyä, katson, että laadukas yleissivistävä ja ammatillinen koulutus, asianmukainen integroituminen työmarkkinoille ja vahva sitoutuminen nuorten liikkuvuuteen ovat keskeisiä tekijöitä kaikkien nuorten mahdollisuuksien hyödyntämisessä ja Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamisessa.

Vaikka tässä aloitteessa keskitytään työllisyyteen lopputuloksena, siinä ei myöskään jätetä huomiotta kysymyksiä, jotka liittyvät koulutukseen, nuorten osallistumiseen, aktiiviseen kansalaisuuteen, liikkuvuuteen, kielten oppimiseen ja moniin taitoihin, jotka ovat nykyään olennaisia epävirallisen koulutuksen alalla.

Äänestän esitetyn mietinnön puolesta ja kehotan rahoittamaan tuntuvasti tätä aloitetta, joka on välttämätön kestävälle kasvulle.

  Giovanni Collino (PPE), kirjallinen. – (IT) Nuoret liikkeellä -aloite on merkittävä vertailukohta nuorille EU:n kansalaisille. Ennen kaikkea taloudellisesti, koska se antaa uutta vauhtia nuorten opiskelijoiden liikkuvuutta koskeville eurooppalaisille hankkeille ja parantaa eurooppalaisia kouluja, edistää tutkimusta ja keskustelua yhdentyneen Euroopan merkityksestä ja osoittaa, mitä sillä on tarjottavanaan. Nuoret liikkeellä -aloitteen panos keskusteluun eurooppalaisen kulttuurimallin määrittelystä on yhtä merkittävä. Eri laitosten välinen yhteistyö ja eri maissa myös hallitsevien luokkien poliittisen tietoisuuden vuoksi eri tavalla opetettujen aineiden opiskelu ovat myös keskeisiä panoksia eurooppalaisen identiteetin määrittelyssä. Meidän on varmistettava, että nuortemme avulla nämä identiteetit ovat todella eurooppalaisia, emmekä saa sallia sitä, että nuortemme ainoa koulutusmalli tulevaisuudessa on amerikkalainen, vaikka se on tietenkin ollut tähän asti tärkeä vertailukohta. Euroopan unionilla on kaikki välineet, joita se tarvitsee tarjotakseen maailmalle arvojaan ja ajatuksiaan siitä, miten se haluaa nyt ja tulevaisuudessa lastensa varttuvan.

  Mário David (PPE), kirjallinen. – (PT) Nuorille on yleisesti ominaista dynaamisuus, valtava anteliaisuus ja valtava oppimis- ja omaksumiskapasiteetti. Tulevaisuuden Eurooppa, joka pyrkii olemaan koko ajan kilpailukykyisempi ja dynaamisempi, tarvitsee tätä merkittävää pääomaa. Eurooppa 2020 -strategiaan kuuluva Nuoret liikkeellä -aloite on siksi merkittävä kokoelma ohjelmia, joilla tuetaan nuorimpia ihmisiä ja jonka tavoitteet ovat kunnianhimoisia mutta erittäin selkeitä, ja jossa näen itseni ja johon toivon kaikkien ihmisten, joille se on suunnattu, osallistuvan tuntuvasti. Tällä aloitteella edistetään sitä, että nuorten pääsyä työmarkkinoille on parannettava, mikä on erittäin asiaankuuluva tavoite, kun otetaan huomioon, mille tasolle nuorisotyöttömyys on kipuamassa monissa jäsenvaltioissa. Haluaisin myös korostaa nuorten eurooppalaisten koulutuksen ja työelämän aikaiselle liikkuvuudelle osoitettua merkitystä. Tämä eri kulttuureissa ja eri paikoissa tapahtuva koulutus on täydellisempää ja rikkaampaa koulutusta, ja se edistää samalla todellisen "eurooppalaisen vaikuttamisen" tunteen kehittymistä, mikä auttaa juurruttamaan perussopimuksiin sisällytetyn näkemyksen EU:n kansalaisuudesta. Näiden toimenpiteiden tukemiseksi ja vahvistamiseksi äänestän mietinnön puolesta.

  Marielle De Sarnez (ALDE), kirjallinen. – (FR) Opiskelijoiden liikkuvuusohjelmat, esimerkiksi Erasmus, Erasmus Mundus ja Comenius, houkuttavat yhä useampia ehdokkaita. Liikkuvuudella on silti edelleen käytännön esteitä, erityisesti viisumien ja lääkärintodistusten hankkimisessa eri kielillä, apurahojen siirtämisessä ulkomaille ja toisessa jäsenvaltiossa hankittujen tutkintojen tunnustamisessa. Vuonna 2004, kun Erasmus Mundus -vaihto-ohjelma käynnistettiin tämän parlamentin suuren enemmistön tuella, sain Euroopan komission suostumaan ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin tämän ohjelman laadun takaamiseksi. Luotiin jopa Euroopan liikkuvuuden tulostaulu. Vain seitsemän vuotta myöhemmin samat esteet ovat täällä edelleen. Siksi Euroopan parlamentti on halunnut toistaa, miten paljon investointien lisäämistä yleissivistävään ja ammatilliseen koulutukseen tarvitaan. EU:n liikkuvuusohjelmien avaaminen kaikille nuorille, riippumatta heidän alastaan tai yhteiskunnallisesta taustastaan, on olennaisen tärkeää, jotta heille voidaan tarjota parempi pääsy työmarkkinoille. Jäsenvaltioiden on aika sitoutua aidosti takaamaan laadukas koulutus kaikille nuorille eurooppalaisille.

  Christine De Veyrac (PPE), kirjallinen. – (FR) Koska nuoret ovat Euroopan tulevaisuus ja koska olisi vastuutonta olla ottamatta heitä ensisijaiseksi tavoitteeksi, kun heidän työttömyysasteensa on noin 20 prosenttia, tuen innokkaasti Milan Zverin mietintöä yleissivistävien ja ammatillisten koulutusjärjestelmien parantamisesta Euroopassa. Monille opiskelijoille, joille työnantajat esittävät jatkuvasti suurempia vaatimuksia, työmarkkinoille pääsy on usein todellinen koettelemus. Siksi Euroopan parlamentti on suhtautunut hyvin myönteisesti Nuoret liikkeellä -mietinnön ehdotuksiin: investointien lisäämiseen korkeakoulutukseen, kansainvälisten liikkuvuusohjelmien kehittämiseen, epävirallisesti hankittujen taitojen tunnustamiseen, koulunkäynnin keskeyttämisen torjuntaan ja nuorten ihmisten tukemiseen pääsyssä työmarkkinoille.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Sitoutuminen yleissivistävään ja ammatilliseen koulutukseen nuorten eurooppalaisten pätevyyden parantamiseksi on Eurooppa 2020 -strategian keskeinen tavoite, ja se on minusta olennainen väline työttömyyden torjunnassa ja yrittäjyyden kannustamisessa. Suhtaudun siksi myönteisesti Nuoret liikkeellä -aloitteeseen, erityisesti sen näkökulmaan opiskelijoiden liikkuvuuden tukemisesta ja kannustamisesta ja tutkintojen tunnustamisesta sekä merkitykseen, joka siinä annetaan epämuodolliselle ja epäviralliselle koulutukselle, jotka ovat usein vähintään yhtä tärkeitä kuin virallinen oppiminen.

Jos EU haluaa saavuttaa onnistuneesti Eurooppa 2020 -strategian kunnianhimoiset tavoitteet, joissa korostetaan erityisesti innovaatiota, tutkimusta ja koulutusta, sen on investoitava nuorten pätevyyden parantamiseen, valittava koulutusmuotoja, jotka on suunnattu aiempaa enemmän työmarkkinoille pääsemiseen, ja kiinnitettävä erityistä huomiota tietoon, joka todella valmistaa nuoria tulevaisuutta varten.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Tässä mietinnössä käsitellään Nuoret liikkeellä -aloitetta, joka on loppujen lopuksi toivottavasti kehys yleissivistävien ja ammatillisten koulutusjärjestelmien parantamiselle. Tämä on yksi Eurooppa 2020 -strategian seitsemästä lippulaiva-aloitteesta, joiden toisiinsa liittyvät ensisijaiset tavoitteet ovat älykäs, kestävä ja osallistava kasvu. Tämä aloite muodostuu 28 avaintoimesta ja konkreettisesta toimenpiteestä, joilla pyritään lisäämään nuorten kouluttautumista liikkuvuuden avulla ja työllistettävyyttä ja pyritään saavuttamaan Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet koulunkäynnin keskeyttämisasteen vähentämisestä alle kymmeneen prosenttiin, lisäämään korkea-asteen koulutuksen hankkineiden osuutta 31 prosentista 40 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä ja vähentämään työttömyyttä – erityisesti nuorisotyöttömyyttä – joka on tällä hetkellä noin 21 prosenttia. Siksi ja koska kannatan nuorten koulutusjärjestelmää "Eka Eures-työpaikka", en voisi olla tätä enemmän samaa mieltä mietinnössä esitetyistä ehdotuksista, ja äänestin sen puolesta tiedostaen, että EU:n pitäisi jatkaa ja vahvistaa kaikkia toimenpiteitä nuorten tueksi. Vain siten pystymme saamaan aikaan EU:n, joka on aiempaa vahvempi ja perustuu enemmän yhteenkuuluvuudelle ja osallisuudelle.

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Tämän mietinnön aihe ja soveltamisala tarkoittavat, että siinä päädytään väistämättä käsittelemään merkittäviä kysymyksiä, joissakin tapauksissa asianmukaisesti, joissakin toisissa epäasianmukaisesti tai hyvin riittämättömästi; se on ristiriitainen joissakin kohdissa.

Siinä mainitaan, erityisesti johdanto-osan kappaleissa, merkittäviä asioita, kuten korkeakoulutuksen julkisten investointien lasku, maksujen nousu ja siitä seuraava yhteiskunnallisten erojen kasvu, mutta niitä ei oteta asianmukaisesti käsiteltäviksi päätöslauselman tekstissä. Siinä mainitaan myös ongelmat, joita monella nuorella on liikkuvuusohjelmiin osallistumisessa taloudellisista syistä, korkea koulunkäynnin keskeyttämisaste ja nuorten työttömyys ja epävarmat työpaikat.

Näin tehdään ristiriidoista vielä selkeämpiä: kannattamalla niin sanotun Eurooppa 2020 -strategian tavoitteita siinä päädytään tielle, joka johtaa sen määrittämiin ongelmiin, epävarmoihin työpaikkoihin ja nuorten työttömyyteen. Toisaalta siinä kannatetaan nuorten syrjinnän lopettamista työpaikalla. Toisaalta sen maininta työharjoittelusta mahdollistaa epäsuorasti näiden työntekijöiden erilaisen aseman, ja se on väärässä "epätyypillisiä ja epäsäännöllisiä koskevien (…) suojatoimien" osalta.

Näistä syistä äänestimme lopullisessa äänestyksessä tyhjää.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Ei riitä, että esitetään kiinnostavia periaatteita, jos todellisuutta ei oteta huomioon. Laadukas koulutus elämän varhaisista vuosista alkaen on välttämätön ihmisen ja yhteiskuntien kehityksen takaamiseksi. Laadukkaan julkisen koulutuksen varat ovat jatkuvasti niukkenemassa, ja opiskelijat eivät saa apurahoja, heidän perheensä ovat työttömänä ja he jättävät opiskelunsa kesken, kuten nyt tapahtuu Portugalissa, joissa harjoitetaan rajoittavaa politiikkaa.

Totuus poikkeaa siis tästä jyrkästi näillä aloilla. Kriisin nimissä palataan tilaan, joka uhkaa sen sosiaalista asemaa ja jonka takia epätasa-arvo koulutuksen, tiedon ja kulttuuriin saatavuudessa pahenee. Tuloksena on yhteiskunnallisen eriarvoisuuden moninkertaistuminen ja syveneminen.

Portugalin kaltaisten jäsenvaltioiden todellisuutta on tuhansien koulujen sulkeminen, nuorisotyöttömyyden lisääntyminen ja tuhansien opettajien työtä koskevan varmuuden väheneminen sekä valtion korkeakoulujärjestelmän krooninen alirahoitus ja korkeakoulumaksujen nousu. Todellisuutta on se, että kulttuurin määrärahoja leikataan köyhyysrajoille.

Tämän kaiken vakavin näkökohta on se, että tilanne pahenee, jos Kansainvälisen valuuttarahaston, Euroopan keskuspankin ja Euroopan komission laatima aggressiivinen toimintasuunnitelma pannaan täytäntöön.

  Pat the Cope Gallagher (ALDE), kirjallinen. – (GA) Nuoret liikkeellä -ohjelma on Eurooppa 2020 -strategian keskeinen aloite. Nuoret liikkeellä -ohjelman tavoitteena on edistää korkeakoulutusta unionissa, parantaa yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen laatua ja edistää opiskelijoiden liikkuvuutta parantamalla nykyisten eurooppalaisten ohjelmien tehokkuutta.

  Elisabetta Gardini (PPE), kirjallinen. – (IT) Tällä mietinnöllä lisätään EU:n politiikkaan keskeinen tekijä, jolla on pyrittävä tarjoamaan nuorille eurooppalaisille välineet, joiden avulla he ovat kilpailukykyisempiä työmarkkinoilla, joiden globalisoituminen lisääntyy jatkuvasti. Opiskelijoiden liikkuvuuteen keskittymisen on oltava ensimmäinen askel annettaessa enemmän työllisyysmahdollisuuksia nuorillemme. Valitettavasti useimpien jäsenvaltioiden nuorisotyöttömyysluvut ovat todella huolestuttavia ja niitä on käsiteltävä. Nuorten tukeminen kannustamalla vuoropuhelua EU:n toimielinten ja nuorisojärjestöjen välillä on hyvä alku, mutta sitä ei voida katsoa lopulliseksi tavoitteeksi. Meidän pitäisi pystyä kuuntelemaan heitä ja tarjoamaan heille uskottavuutta ja luottamusta. Vain siten pystymme luomaan Euroopan, jossa uudet sukupolvet nähdään mahdollisuutena eikä myllynkivenä kaulassa.

  Louis Grech (S&D), kirjallinen. – (EN) Äänestin Milan Zverin mietinnön puolesta. Jotta Eurooppa 2020 -strategian Nuoret liikkeellä -lippulaiva-aloite voisi menestyä, EU:n toimielinten on luotava kaikkien jäsenvaltioiden tuella pragmaattinen, kattava ja kauaskantoinen politiikka, jossa keskitytään yhdistämään ammattikoulutuksen, ammattitutkintojen, elinikäisen oppimisen ja harjoittelun alat työmarkkinoihin, jotta voidaan varmistaa, että kaikki jäsenvaltiot todella vastaavat EU:n koulutusjärjestelmästä. Nuoret liikkeellä -aloitteessa on kyse siitä, että siirtymisestä opetuksesta ja koulutuksesta työmarkkinoille tehdään helpompaa Euroopan nuorille. Yksi tämän poliittisen aloitteen tavoitteista on vähentää koulukäynnin keskeyttäneiden määrää ja lisätä korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuutta, koska koulunkäynnin keskeyttäminen ei ole dynaamista ja se on vastoin työmarkkinoiden tarpeita, ja se on myös välittömässä ristiriidassa EU:n taloudellisen ja yhteiskunnallisen kestävyyden kanssa yleisesti. Siksi kaikkien työmarkkinoiden toimijoiden, myös ammattialojen, yritysten, ammattiliittojen, ministeriöiden ja julkisten työvoimapalvelujen toimijoiden pitäisi osallistua jäsenneltyyn vuoropuheluun siitä, miten taataan nuorten ammatillinen integroituminen, edistetään virallista/epävirallista koulutusta ja miten loppujen lopuksi kehitetään EU:hun koulutusjärjestelmä, joka pystyy tarjoamaan työtä koskevan varmuuden nuorille.

  Mathieu Grosch (PPE), kirjallinen. – (DE) Tämä mietintö osoittaa jälleen kerran, miten tärkeää EU:n kehityksessä on edistää nuortemme liikkuvuutta kaikilla aloilla. Opinto-ohjelmien mukauttaminen ja vastaavien ohjelmien keskinäinen tunnustaminen on saatava aikaan kaikilla ammatillisen ja yleissivistävän koulutuksen aloilla, erityisesti ruumiillisen työn aloilla, joilla on paljon tehtävää.

Toimivaltaisten opetusviranomaisten pitäisi myös tehdä nykyistä enemmän tarkastuksia kyseisissä maissa siitä, onko purettava lisäesteitä sieltä, minne niitä on hallinnollisella tasolla tai ammattiyhdistysten tasolla rakennettu.

Harjoittelijoiden liikkuvuus johtaa monien ammattien parempaan tunnustamiseen ja estää sosiaalista polkumyyntiä, koska sovelletaan progressiivista asteikkoa, mikä tarkoittaa, että samasta koulutustasosta maksetaan sama palkkio.

  Sylvie Guillaume (S&D), kirjallinen. – (FR) Yleinen terve järki sanoo matkailun avartavan. Juuri tästä näkökulmasta tuen Milan Zverin mietinnössä puolustettua ajatusta siitä, että nuorten koulutuksen ja liikkuvuuden rahoittaminen on investointi Euroopan tulevaisuuteen, ei ylimääräinen taakka talousarvioon huolimatta nykyisestä vaikeasta taloustilanteesta. Sitäkin tärkeämpää on, että kenenkään yhteiskunnallisen taustan tai taloudellisen tilanteen ei pitäisi rajoittaa heidän mahdollisuuksiaan matkustaa ulkomaille. Vastaavasti myöskään vamma ei saisi olla este, ja siksi lisärahoitusta olisi osoitettava vammaisille nuorille. Lopuksi, olisi laadittava velvoittavat oikeudet, jotta voidaan estää satunnaistyöt ja hyväksikäyttö, joiden uhriksi nuoret harjoittelijat voivat joutua.

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen. – (LT) Äänestin tämän asiakirjan puolesta, koska siinä tunnustetaan, että liikkuvuuden käytännön esteiden poistaminen on ensiarvoisen tärkeää ja että ulkomailla vietetyn ajan ja muissa EU:n jäsenvaltioissa hankittujen pätevyyksien tunnustamista olisi edistettävä edelleen. Lisäksi siinä tunnustetaan, että vammaiset kohtaavat vielä enemmän liikkuvuuden esteitä kuin ei-vammaiset ja että on tarpeen ottaa käyttöön uusia mekanismeja sen varmistamiseksi, että vammaisille suodaan samat mahdollisuudet kuin muillekin. Lisäksi perheellisille opiskelijoille (esimerkiksi niille, joilla on lapsia) pitäisi suoda lisätukea niiden erityisten haasteiden voittamiseksi, joita he kohtaavat koulutukselliseen liikkuvuuteen osallistuessaan. Laadukas liikkuvuus on keskeinen tekijä tähdättäessä nuorten kulttuurienväliseen oppimiseen, henkilökohtaisen kehitykseen ja monikielisyyteen. Nuoret liikkeellä -aloitteessa painotetaan työllisyyttä päätarkoituksena, ja työllisyys onkin koulutukseen kytköksissä oleva ongelma, mutta se liittyy niin ikään nuorten osallistumiseen ja aktiiviseen kansalaisuuteen. Nykyisissä ohjelmissa olisi edelleen keskityttävä aktiiviseen kansalaisuuteen ja avaintaitojen kehittämiseen, arkioppimiseen sekä eurooppalaisen kansalaisyhteiskunnan edistämiseen. Jotta tämä uusi strategia ei jäisi pelkäksi käsitteeksi, on erittäin tärkeää, että jäsenvaltiot sitoutuvat siihen mitä tulee sekä rahalliseen tukeen että sen täytäntöönpanoon kussakin maassa ja että sitä varten hyväksytään EU:ssa oma talousarvio. Jäsenvaltioiden olisi nähtävä tämä asia pitkän aikavälin investointina, joka ei kohdistu ainoastaan nuorten koulutukseen, vaan myös kunkin yksittäisen jäsenvaltion ja koko EU:n tulevaan vaurauteen.

  Cătălin Sorin Ivan (S&D), kirjallinen. – (RO) Minun tukeni Nuoret liikkeellä -ohjelmalle on sanomattakin selvää, ja se on periaatteellista. Olemme kuitenkin yrittäneet ehdottaa komission ehdotukseen lisäyksiä, jotka meidän mielestämme ovat välttämättömiä.

Kulttuuri- ja koulutusvaliokunnassa ja Euroopan parlamentin täysistunnossa täysin ongelmitta hyväksytyssä mietinnössä korostimme todellakin, miten tärkeää on, että jäsenvaltiot osallistuvat täytäntöönpanoprosessiin ja että Euroopan komissio valvoo niitä.

Kehotimme myös antamaan elinikäisen oppimisen kaltaisille menestyksekkäille ohjelmille enemmän rahoitusta uudessa monivuotisessa rahoituskehyksessä ja parantamaan ohjelmien välistä koordinointia.

Nuoriin olisi kiinnitettävä asianmukaista huomiota, sillä he ovat tämän yleisohjelman keskipiste, ja heille pitäisi luoda työpaikkoja ja mahdollisuuksia kehittymiseen, koska he ovat EU:n kansalaisia, joista me olemme tulevaisuudessa riippuvaisia.

  Giovanni La Via (PPE), kirjallinen. – (IT) Tulevaisuuteen katsovassa EU:ssa nuorten ajattelemisen on oltava painopisteala. Se, että he pystyvät seuraamaan mahdollisimman sopivaa oppimispolkua, että heidän vieraiden kielten oppimistaan helpotetaan, että he voivat mennä työmaailmaan asianmukaisilla taidoilla varustettuina tai ehkä mennä uuteen oppimis- tai työympäristöön, tarkoittaa tulevaisuuden rakentamista kaikille Euroopan unionin jäsenvaltioille samaan talouden ja kulttuurin sulatusuuniin yhdessä tulevien yliopisto-opiskelijoiden ja nuorten työntekijöiden energialla. Uskon tänään enemmän kuin koskaan yhteen Eurooppaan – ajatusten ja hankkeiden kehtoon – minkä vuoksi äänestin Milan Zverin mietinnön puolesta. Eurooppa 2020 -strategian osalta tietojen ja mahdollisuuksien verkoston luominen nuorten lisäksi opettajille ja kaikille niille, jotka työskentelevät yleissivistävässä ja ammatillisessa koulutuksessa, tarkoittaa vauhdin antamista niille energioille, jotka on vapautettava, hyödyntämällä nuortemme liikkuvuutta, sillä heidän on opittava elämään tulevaisuuden Euroopassa.

  Constance Le Grip (PPE) , kirjallinen. – (FR) Äänestin Milan Zverin Nuoret liikkeellä -aloitteesta – puitteet Euroopan yleissivistävien ja ammatillisten koulutusjärjestelmien parantamiseksi laatiman mietinnön puolesta. Koko tässä mietinnössä on minun mielestäni tärkeää tukea eri ohjelmia, jotka on otettu EU:n tasolla käyttöön helpottamaan nuorten liikkuvuutta ja jotka ovat hyödyllisiä sekä uusien tietojen ja valmiuksien hankkimisen osalta että todellisen EU:n kansalaisuuden kehittämisen kannalta. EU:n tasolla on tärkeää, että lisäämme vuoden 2013 jälkeen EU:n liikkuvuusohjelmille, joita ovat esimerkiksi Erasmus ja Leonardo Da Vinci, osoitettuja määrärahoja ja teemme niistä pysyviä, jotta useammat nuoret voivat hyötyä niistä – eivät vain opiskelijat vaan myös harjoittelijat, nuoret ammattilaiset ja nuoret viljelijät. Minun mielestäni on myös tarpeen edetä sitä kohti, että tunnustetaan paremmin erilaisissa harjoitteluissa, epävirallisissa tai virallisissa, hankitut todistukset, ottaen huomioon valmiudet, joita voidaan siten hankkia. Lopuksi haluan korostaa, että yksi tärkeimmistä tavoista torjua nuorisotyöttömyyttä on yleissivistävien ja ammatillisten koulutusjärjestelmien mukauttaminen edelleen työmarkkinoiden jatkuvasti kehittyviin tarpeisiin.

  Elżbieta Katarzyna Łukacijewska (PPE), kirjallinen. – (PL) Kysymyksellä yleissivistävistä ja ammatillisista koulutusjärjestelmistä on tällä hetkellä aivan erilainen ja uusi merkitys kuin esimerkiksi vuosikymmen sitten tai aiemmin. Euroopan eri osissa on koulutustasoja, jotka eivät ole samoja, joten näyttää ilmiselvältä, että tämän alan tilannetta on parannettava. On tärkeää, että nuorilla on mahdollisuus toimia aktiivisesti työmaailmassa ja myös kansalaisyhteiskunnassa sen laajimmassa merkityksessä. Minä itse olen tiiviisti mukana ja tukemassa työtä, joka liittyy sekä Nuoret liikkeellä -aloitteeseen että eurooppalaiseen vapaaehtoistyöhön, joka on yksi Nuoret liikkeellä -aloitteen viidestä toimesta. Siksi minusta on tärkeää, että Euroopan parlamentti pystyy edelleen tukemaan vastaavia toimenpiteitä.

Me emme tällä hetkellä saa unohtaa nuoria. Heille pitäisi antaa tilaisuus kehittyä ja heitä pitäisi auttaa, jotta he voivat hankkia uusia taitoja taloudessa, joka kansainvälistyy jatkuvasti enemmän. Nuoret liikkeellä ei ole nuorten ainoa mahdollisuus toimia aktiivisesti ja päästä töihin, mutta se on ennen kaikkea tapa voittaa omat rajoituksensa ja heikkoutensa sekä mahdollisuus kehittyä. Siksi äänestin Milan Zverin mietinnön puolesta. Kiitos.

  David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Äänestin tämän mietinnön puolesta. Nuoret liikkeellä -aloite on yksi seitsemästä lippulaiva-aloitteesta, jotka sisältyvät komission Eurooppa 2020 -strategiaan, jolla pyritään edistämään älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua. Nuoret liikkeellä -aloite muodostuu 28 avaintoimesta ja konkreettisesta toimenpiteestä, joilla pyritään lisäämään nuorten kouluttautumista liikkuvuuden avulla sekä helpottamaan nuorten siirtymistä koulutuksesta työmarkkinoille. Tämä on erityisen tärkeää, koska tällä hetkellä nuoria, jotka ovat yksi maailmanlaajuisesta rahoituskriisistä pahiten kärsineistä ihmisryhmistä ja jotka ovat samalla olleet vähiten syypäitä sen aiheutumiseen, on tuettava työmarkkinoille siirtymisessä, jotta voidaan turvata heidän tulevaisuutensa sekä lujittaa taloutta. Nuoret ovat huomispäivän päättäjiä, ja on elintärkeää, että he pystyvät nyt kehittämään sellaista pätevyyttä ja niitä taitoja ja tietoja, joiden avulla he voivat tulevina vuosina myötävaikuttaa aktiivisesti Euroopan unionin kasvuun ja kestävään tulevaisuuteen ja saavuttaa EU:n kasvustrategiassa asetetut tavoitteet.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Eurooppa 2020 -strategian puitteissa nuorten tiedot ja taidot ovat olennaisen tärkeitä, jos älykästä, osallistavaa ja kestävää kasvua koskevat tavoitteet halutaan saavuttaa. Siten nuorilla on olennainen asema pyrittäessä saavuttamaan viisi EU:n yleistavoitetta vuodelle 2020: työllisyys, tutkimus ja innovaatio, ilmasto ja energia, koulutus ja köyhyyden torjuminen. Eurooppa 2020 -strategian Nuoret liikkeellä -lippulaiva-aloitteella pyritään edistämään Euroopan korkeakoulutuksen houkuttelevuutta, yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen kaikkien tasojen yleistä laatua ja opiskelijoiden ja työntekijöiden liikkuvuutta käyttämällä aiempaa tehokkaammin nykyisiä EU:n ohjelmia. Siksi on tärkeää äänestää tämän aloitteen puolesta, jotta tulevaisuudessa nuoremme ovat entistäkin pätevämpiä ja valmiita saavuttamaan Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet.

  Louis Michel (ALDE), kirjallinen. – (FR) Nuoret liikkeellä -aloitteessa korostetaan liikkuvuutta oppimistarkoituksessa, mutta on myös olennaisen tärkeää varmistaa, että nuorten saama opetus vastaa työmarkkinoiden tarpeita, ja siksi on olennaisen tärkeää antaa heille taidot ja tiedot, joita he tarvitsevat.

Nuoret ovat valitettavasti yksi niistä sosiaaliryhmistä, joihin rahoituskriisi on iskenyt pahimmin, ja heille pitäisi antaa apua työmarkkinoille pääsemiseksi, jotta he voisivat muokata omaa tulevaisuuttaan ja tukea taloutta. Yleissivistävä ja ammatillinen koulutus ovat keskeisiä tekijöitä Euroopan hyvinvoinnin ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden lisäämisessä. Opiskelijoiden liikkuvuus on selkeästi keskeinen osa Eurooppa 2020 -strategiaa. Se tarjoaa monia mahdollisuuksia opiskelijoiden henkiseen vapautumiseen, koulunkäynnin keskeyttämisen, työttömyyden ja köyhyyden torjuntaan sekä kansainvälisen yhteistyön kehittämiseen korkeakoulutuksessa mutta myös ammatillisessa koulutuksessa.

Opiskelijoiden liikkuvuus on lisäksi yksi Euroopan yhdentymisen suurista haasteista. Tämä liikkuvuus olisi kuitenkin toteutettava taloudellisin resurssein, jotka vastaavat tavoitteita, ja poistamalla käytännön esteet tältä liikkuvuudelta.

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Maailmanlaajuisen talouskriisin vaikutukset olivat järkyttävät erityisesti nuorille, kaikkialla maailmassa mutta myös EU:ssa. Nuorisotyöttömyys EU:ssa on saavuttanut huipun, 21 prosenttia. Asiaa pahentaa se, että 15 prosenttia näistä nuorista on keskeyttänyt koulun, eikä heillä ole siten mitään tutkintoa työmarkkinoita varten. EU:n tavoitteena on vähentää tätä tasoa kymmeneen prosenttiin vuoteen 2020 mennessä ja lisätä yliopistosta tai teknisestä korkeakoulusta valmistuneiden ihmisten osuutta 31 prosentista 40 prosenttiin. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen kurssit ja todistukset on tunnustettava EU:n laajuisesti. Se on myös ainoa tapa, jolla nuortemme suurempi liikkuvuus voidaan saada aikaan, millä pyritään myös auttamaan heitä tutustumaan uusiin kulttuureihin ja yhteiskuntiin, jotta heillä on myös mahdollisuus menestyä muualla kuin kotimaassaan tulevina vuosina. Siksi edelleen paikallaan olevat esteet on poistettava ja menettelyjä yksinkertaistettava, ja nykyisiä ohjelmia on laajennettava ja edistettävä.

Äänestin tyhjää, koska katson, ettei ole käyty keskustelua siitä, miten voidaan saada aikaan yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen laadullisesti toisistaan poikkeavien menetelmien avulla hankittujen tutkintojen tunnustaminen. Se koskee erityisesti erityisammatteja, joista ei ole olemassa yleistä eurooppalaista normia, jonka perusteella tutkintoja voitaisiin mitata.

  Franz Obermayr (NI), kirjallinen. – (DE) Maailmanlaajuisesta talouskriisistä oli vakavia seurauksia erityisesti nuorille, nimittäin nuorisotyöttömyyden ja koulunkäynnin keskeyttämisasteen ankara kasvu. Nuoret huomaavat usein olevansa ilman tulevaisuudennäkymiä. Siksi on tärkeää lisätä nuorten liikkuvuutta EU:ssa, jotta tarvittaessa heillä on enemmän mahdollisuuksia löytää työtä toisilta työmarkkinoilta. Sen perusta on yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen tutkintojen ja kurssien keskinäinen tunnustaminen. Äänestin tästä mietinnöstä tyhjää, koska siinä ei esitetä mitään konkreettisia ratkaisuja kysymykseen siitä, miten keskinäinen tunnustaminen toteutetaan, kun monilla aloilla on tietenkin laadullisesti erittäin poikkeavia yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen menetelmiä.

  Justas Vincas Paleckis (S&D), kirjallinen. – (LT) Nuorisotyöttömyys on korkea Euroopan unionin jäsenvaltioissa. Joissakin maissa se lähenee jopa 21 prosenttia. Se on kaksi kertaa enemmän kuin aikuisten työttömyysaste. Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska siinä annetaan suuntaviivat sille, miten nuorten koulutusta parannetaan ja miten vähennetään nuorisotyöttömyyttä. Olen samaa mieltä mietinnön säännöksestä, jonka mukaan on erittäin tärkeää keskittyä luomaan uusia ohjelmia, joiden avulla nuoret voivat yhdistää työn opiskeluun. Se on olennaisen tärkeää opiskelijoille, jotka pyrkivät koulutukseen, mutta joilla ei ole siihen varaa. Yksi ohjelman keskeisistä tavoitteista on koulunkäynnin keskeyttäneiden määrän vähentäminen, sillä keskeyttäminen lisää myöhemmin riskiä syrjäytyä sekä työllisyydestä että yhteiskunnasta. Meidän on lisättävä tukea vammaisille henkilöille ja nuorille, joilla on lapsia, jotta he voivat osallistua liikkuvuusohjelmiin ja hyödyntää tätä tilaisuutta sovittaa opiskelu, työ ja perhe-elämä yhteen. Liikkuvuusohjelmiin pääsyn pitäisi olla mahdollista yliopisto-opiskelijoiden lisäksi nuorille, joiden tutkintotaso on matalampi, ja koulujen oppilaille. On myös olennaisen tärkeää, että nuoret saavat enemmän käytännön tietoa ja kokemusta laadukkaiden ja pakollisten harjoittelujen avulla.

  Georgios Papanikolaou (PPE), kirjallinen. – (EL) Symbolinen aloite Nuoret liikkeellä on yksi seitsemästä Euroopan komission älykkääseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun tähtäävästä Eurooppa 2020 -strategiaan kuuluvasta lippulaiva-aloitteesta. Siinä keskitytään opiskelijoiden liikkuvuuteen, mutta sen lisäarvo piilee siinä, että siinä myös suunnitellaan koulutusta, joka vastaa työmarkkinoiden tarpeisiin ja joka antaa tarvittavat taidot ja tiedot. Tämä aloite on kuitenkin yhdistettävä mietintöön nimeltä EU:n nuorisostrategia, jonka Euroopan parlamentti hyväksyi vuonna 2010 ja jossa pyritään laatimaan uusi ja tehokas EU:n strategia seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi, jotta EU voi laatia nuorisoasioiden osalta yhtenäiset poliittiset puitteet. Lisäksi sen varmistamiseksi, että se ei jää pelkäksi julistukseksi, vastuu kuuluu tavallisesti jäsenvaltioille, ja on sääli, että viimeaikaiset kansalliset uudistusohjelmat eivät vastaa Eurooppa 2020 -strategiassa asetettuja tavoitteita huolimatta siitä, että me kaikki tunnustamme, että investointi tutkimukseen ja koulutukseen on kannattava pitkän aikavälin investointi, jolla selkeästi pyritään lisäämään EU:n kansalaisten tulevaa hyvinvointia.

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. – (PT) Tässä mietinnössä käsitellään puitteiden laatimista EU:n yleissivistävien ja ammatillisen koulutuksen järjestelmien parantamiseksi. Tämä toimenpide on yksi keskeisistä toimista Nuoret liikkeellä -aloitteessa, joka on osa Euroopan komission Eurooppa 2020 -strategiaa, jolla edistetään älykästä, kestävää ja osallistavaa talouskasvua. Sillä pyritään konkreettisten toimenpiteiden avulla edistämään nuorten yleissivistävää ja ammatillista koulutusta liikkuvuuden avulla ja helpottamalla heidän siirtymistään koulutuksesta työmarkkinoille. Tämä on erittäin ajankohtainen kysymys, koska nuoria, jotka ovat yksi maailmanlaajuisesta rahoituskriisistä pahiten kärsineistä ihmisryhmistä ja jotka ovat samalla olleet vähiten syypäitä sen aiheutumiseen, on tuettava työmarkkinoille siirtymisessä, jotta voidaan turvata heidän tulevaisuutensa sekä lujittaa taloutta. Itse liikkuvuus voi todellakin toimia liikkeellepanevana voimana siirryttäessä koulutuksesta työmarkkinoille. Katson siksi, että laadukkaan koulutuksen takaaminen ja sen antaminen kaikkien nuorten saataville on yksi tärkeimmistä koulutuksen liikkuvuuden näkökohdista. Näistä syistä äänestin mietinnön puolesta.

  Phil Prendergast (S&D), kirjallinen. – (EN) Nuoret liikkeellä -aloite on mahdollisuus vapauttaa nuorten kyvyt ja antaa heidän edistää älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua EU:ssa. Nuoret liikkeellä -aloitteella tuetaan elinikäistä oppimista ja Euroopan komission "uudet taidot uusia työpaikkoja varten" -aloitetta. Nuoret liikkeellä -aloitteella pyritään parantamaan korkeakoulutusta Euroopassa ja lisäämään opiskelijoiden ja työntekijöiden liikkuvuutta nykyisten eurooppalaisten ohjelmien avulla. Eurooppa 2020 -strategiassa todetaan, että vuoteen 2020 mennessä kaikilla eurooppalaisilla nuorilla on oltava mahdollisuus viettää osa opiskeluajastaan toisessa jäsenvaltiossa. Nykyinen talouskriisi on iskenyt ankarasti nuoriin, ja nuorisotyöttömyysluvut EU:ssa ovat kaksinkertaiset aikuisten keskiarvoon verrattuna. Se on yksi EU:n hankalimmista haasteista, ja on olennaisen tärkeää, että jäsenvaltiot eivät vastaa vähentämällä investointeja koulutukseen. Meidän on varmistettava, että nuorillamme on mahdollisuudet opiskella ja muuttaa ulkomaille jatkamaan opiskeluaan, jos he niin haluavat, koska koulutukseen investoiminen tänään varustaa EU:n vastaamaan paremmin tulevaisuuden haasteisiin.

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. – (PT) Kun maailmanlaajuisen talouskriisin vaikutukset iskevät erityisen ankarasti nuoriin, on tehtävä kaikki mahdollinen sen varmistamiseksi, että he voivat kehittää taitoja, valmiuksia ja tietoja, joiden avulla he voivat edistää aktiivisesti Euroopan unionin kasvua ja kestävää tulevaisuutta. Nuoret liikkeellä -aloite on yksi seitsemästä Euroopan komission älykkääseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun tähtäävästä Eurooppa 2020 -strategiaan kuuluvasta lippulaiva-aloitteesta. Se muodostuu 28 avaintoimesta ja konkreettisesta toimenpiteestä, joilla pyritään lisäämään nuorten kouluttautumista liikkuvuuden avulla sekä helpottamaan nuorten siirtymistä koulutuksesta työmarkkinoille. Siksi on erittäin tärkeää luoda edellytykset, joilla varmistetaan sen tehokas täytäntöönpano ja niiden tavoitteiden saavuttaminen, joille tämä aloite on omistettu.

  Robert Rochefort (ALDE), kirjallinen. – (FR) Taantuma iskee Euroopan nuorisoon täysillä: yksi viidestä nuoresta on työtön, ja 40 prosentilla nuorista palkansaajista on osa-aikainen sopimus. Annan siksi tukeni Milan Zverin mietinnölle, jossa esitetään monia suosituksia, joilla pyritään parantamaan nuorten yleissivistäviä ja ammatillisia koulutusjärjestelmiä. Samalla, kun meidän on toimittava kannustaaksemme korkeakouluopintojen määrän lisäämistä ja torjuttava aktiivisesti koulunkäynnin varhaista lopettamista – vain 31 prosentilla eurooppalaisista on yliopistotutkinto verrattuna 40 prosenttiin Yhdysvalloissa ja 50 prosenttiin Japanissa – meidän on myös varmistettava, että valmistuneet työllistyvät. Mietintö sisältää useita ehdotuksia tämän tavoitteen saavuttamiseksi, yritysten ja yliopistojen välisen viestinnän parantaminen, yliopistojen opinto-ohjelmien ja rakenteiden tekeminen asiaankuuluvammiksi työmarkkinoiden erityistarpeiden osalta, sellaisten laadukkaiden harjoittelujen sisällyttäminen opintojaksoihin, joista maksetaan oikeudenmukainen korvaus ja joissa kunnioitetaan nuoren sosiaalisia oikeuksia.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Elinikäisen oppimisen (Erasmus, Leonardo Da Vinci, Comenius, Grundtvig) Marie Curie-, Erasmus Mundus- ja Nuoret liikkeellä -ohjelmien kaltaisten ohjelmien rahoitusta on lisättävä. Valiokuntaa kehottaa luomaan kansainvälisiä yhteistyöverkostoja yliopistoihin ja hyödyntämään virtuaalista liikkuvuutta. Liikkuvuusohjelmien pitäisi olla ammattiin opiskelevien, opettajien ja nuorisotyöntekijöiden saatavilla. Vaadimme EU:n laajuista koulujen, ammattikoulutuksen ja yliopistotutkintojen tunnustamista. Korostamme myös kahden muun kielen kuin äidinkielen, myös naapurimaiden kielten, oppimista varhaisesta iästä alkaen. Lopuksi vaadimme ylimääräistä tukea vammaisille nuorille, nuorille vanhemmille ja niille, jotka palaavat koulutukseen.

  Licia Ronzulli (PPE), kirjallinen. – (IT) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska siinä korostetaan, miten tärkeää nuorten on saada monialainen koulutus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden kannalta. Näissä puitteissa on välttämätöntä kannustaa nuoria jatkamaan opintojaan yliopistotasolla. Itse asiassa liian aikainen meneminen työelämään lisää työttömyysriskiä myöhemmin ja riskiä verrattain alhaiseen elintasoon.

Siitä voisi siten olla korkeat taloudelliset ja sosiaaliset kustannukset, ja se voisi vaikuttaa kielteisesti unionin kestävään talouskasvuun ja sen valmiuteen parantaa tulevaisuudessa maailmanlaajuista kilpailukykyään. Samasta syystä katson, että monikulttuurinen, monikielinen ja käytännöllinen koulutus on olennaisen tärkeää tulevaisuuden kansalaisten luomisessa, erityisesti, jos se tehdään Nuoret liikkeellä -aloitteen kaltaisten liikkuvuusjärjestelmien avulla.

  Oreste Rossi (EFD), kirjallinen. – (IT) Tällä hetkellä liian moni nuori lopettaa koulun liian varhain, eivätkä riittävän monet hyödynnä korkeakoulutusta. Sillä heikennetään pätevyysvarantoja, joita EU tarvitsee tulevaisuudessa. Nuoret liikkeellä -aloitteella pyritään lisäämään mahdollisuuksia koulutuksen liikkuvuuteen kaikille EU:n nuorille vuoteen 2020 mennessä ja antamaan heille mahdollisuus edetä sujuvasti koulutuksesta työelämään antamalla heille koulutus, joka valmistaa heitä markkinoiden vaatimuksia varten. Näiden syiden takia meidän pitäisi saada koulut ja yritykset aiempaa tietoisemmiksi tarpeesta luoda verkostoja ja parantaa nuorten käytännön tietoja harjoittelun avulla. Tässä aloitteessa keskitytään nuoriin, mutta emme saa unohtaa vammaisia nuoria, joille on taattava samat opiskelu- ja työmahdollisuudet.

  Joanna Senyszyn (S&D), kirjallinen. – (PL) Kannatin mietintöä EU:n yleissivistävien ja ammatillisten koulutusjärjestelmien parantamisesta. Kannatan kaikkien nuoria koskevien koulutusohjelmien toiminnan laajentamista. Nuoret liikkeellä -aloitteen lisäksi rahoitusta ja poliittista tukea olisi annettava Erasmus-, Leonardo Da Vinci-, Comenius-, Grundtvig-, Youth in Action- ja Marie Curie -ohjelmien kaltaisille ohjelmille. Nämä ohjelmat ovat olleet erittäin menestyksekkäitä unionissa. Niissä on mukana valtava määrä nuoria erilaisista taustoista (Erasmus-apurahan turvain vuosina 1998–2010 ulkomaille menneiden puolalaisopiskelijoiden määrä oli 93 807), ja niillä edistetään nuorten mahdollisuuksien kehittämistä ja vahvan eurooppalaisen kansalaisyhteiskunnan luomista. Ne ovat hyvin tehokkaita ohjelmia, joissa kustannukset yhtä osallistujaa kohti ovat alhaiset, mutta suuri määrä ihmisiä käyttää varoja. Nuorten liikkuvuuden edistäminen edellyttää käytännön esteiden ylittämistä.

Noin kolmasosa Erasmus-ohjelmaan osallistuneista opiskelijoita on kokenut vaikeuksia, jotka johtuvat muiden maiden koulutusjärjestelmää koskevasta epävarmuudesta ja vastaavuuden ja jatkuvuuden puutteesta kotona ja ulkomailla opiskeltavien aineiden välillä. Ulkomailla vietetyn ajan ja toisesta EU:n jäsenvaltiosta saatujen tutkintojen tunnustamista olisi edistettävä. Muita asioita, jotka on myös ratkaistava, ovat vaikeudet viisumin saannissa, eri kielillä olevat lääkärintodistukset ja apurahojen siirrettävyys ulkomailla ollessa. Vammaiset kohtaavat vielä enemmän liikkuvuuden esteitä kuin ei-vammaiset Olisi otettava käyttöön täydentäviä mekanismeja sen varmistamiseksi, että heille suodaan sama mahdollisuudet kuin muillekin.

  Nuno Teixeira (PPE), kirjallinen. – (PT) Nuoret liikkeellä -aloite on yksi seitsemästä Eurooppa 2020 -strategiaan kuuluvasta aloitteesta. Se koostuu 28 avaintoimesta, joilla parannetaan nuorten yleissivistävää ja ammatillista koulutusta liikkuvuuden avulla ja helpottamalla heidän siirtymistään työmarkkinoille.

Tämän mietinnön merkityksen EU:lle säästöjen aikana osoittaa työttömien nuorten osuuden kasvu eri jäsenvaltioissa sekä johtopäätös, että se oli yksi maailmanlaajuisesta rahoituskriisistä pahiten kärsineistä ryhmistä. Siksi katson, että on olennaista soveltaa toimenpiteitä koulunkäynnin keskeyttämisasteen alentamiseksi, lisätä valmistuneiden määrää ja tehdä yleissivistävästä ja ammatillisesta koulutuksesta houkuttelevampaa. Sitoutumista koulutukseen ei pitäisi katsoa kustannukseksi vaan pikemminkin investoinniksi tulevaisuuteen.

Katson siksi, että on tärkeää investoida jälleen jo olemassa oleviin nykyisiin liikkuvuutta ja yleissivistävää ja ammatillista koulutusta koskeviin ohjelmiin ja laatia EU:n laajuiset vähimmäisehdot työharjoittelulle, koska siihen ei saisi suhtautua työnä vaan pikemminkin käytännön taitojen hankkimisena.

Lopuksi haluaisin korostaa, että toimenpiteitä on koordinoitava kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten kanssa kumppanuuksien muodossa, jotta Nuoret liikkeellä -aloitteesta tulee menestys.

  Niki Tzavela (EFD), kirjallinen. – (EL) Äänestin Milan Zverin komission aloitteesta Nuoriso liikkeellä laatiman mietinnön puolesta. Sen tavoitteena on varmistaa, että ryhdytään toimenpiteisiin koulunkäynnin keskeyttämistä koskevien ongelmien torjumiseksi ja annetaan kannustimia korkeakoulutuksen hankkineiden eurooppalaisten määrän lisäämiseksi. Lisäksi viitataan valtavaan merkitykseen, joka on sen varmistamisella, että tarjottu koulutus vastaa työmarkkinoiden tarpeisiin ja antaa taitoja ja tietoja, joita EU:n nuoret tarvitsevat.

  Viktor Uspaskich (ALDE), kirjallinen. – (LT) Turvatun tulevaisuuden luominen nuorillemme on lähellä sydäntäni. Surullista kyllä Liettuan nuorten tulevaisuudennäkymät ovat tällä hetkellä sangen synkät. Liettuassa nuorisotyöttömyys on 43 prosenttia, miltei 14 prosenttiyksikköä EU:n keskiarvoa korkeampi. EU:n tilastojen mukaan on vain kaksi EU:n jäsenvaltiota, joissa nuorisotyöttömyysaste on Liettuaa korkeampi. Jopa ne liettualaiset nuoret, jotka onnistuvat löytämään töitä, pakotetaan usein hyväksymään epäsuotuisat työehdot. Meidän on ponnisteltava enemmän pannaksemme kolme ensisijaista tavoitetta täytäntöön: ensiksi, edistettävä yrittäjyyttä, toiseksi parannettava nuorten työllistettävyyttä mukauttamalla koulutusta työmarkkinoiden tarpeisiin ja kolmanneksi annettava nuorille mahdollisuus toimia yhteiskunnassa aktiivisemmin. Nuoret liikkeellä on yksi foorumeista, jotka voivat auttaa edistämään nuorten työllisyyttä. Työskentely ja opiskelu ulkomailla voivat olla hyödyllisiä Liettuan nuorille ja maallemme. On kuitenkin paljon tärkeämpää antaa nuorillemme eurooppalainen tulevaisuus Liettuassa. Sen varmistaminen on mahdollista kehittämällä yhteyksiä nuorten ja pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritykset) välillä. Sillä edistettäisiin nuorten ihmisten tarvetta pk-yrityksissä ja kannustettaisiin nuoria työskentelemään pk-yrityksissä.

  Derek Vaughan (S&D), kirjallinen. – (EN) Äänestin tämän päätöslauselman puolesta, koska sen varmistaminen, että nuoret kansalaiset voivat matkustaa ja työskennellä kaikkialla EU:ssa on olennaisen tärkeää kilpailukyvyn edistämiseksi. Eurooppa 2020 -tavoitteet voidaan saavuttaa investoimalla ohjelmiin, joilla tarjotaan nuorille paljon mahdollisuuksia ja edistetään työmarkkinoiden liikkuvuutta. Rahoituksen lisäämisellä hankkeille, joilla tuetaan nuorten liikkuvuutta ja lisätään keskittymistä yhteistyöhön liike-elämän ja koulutuksen välillä, annettaisiin nuorille eurooppalaisille paremmat mahdollisuudet uralla menestymiseen. On myös olennaisen tärkeää tukea nuoria, jotka eivät enää ole virallisessa koulutuksessa kannustamalla epämuodollista ja epävirallista koulutusta.

  Marie-Christine Vergiat (GUE/NGL), kirjallinen. – (FR) Äänestin tyhjää tästä mietinnöstä huolimatta sen kriittisestä suhtautumisesta EU:n toimiin, erityisesti jäsenvaltioiden toteuttamiin ja nuorille suunnattuihin.

Tässä mietinnössä on monia myönteisiä ehdotuksia, erityisesti nuorten osallistuminen EU:n nuorisopolitiikan laadintaprosessiin, epävirallisen ja epämuodollisen koulutuksen edistäminen ja harjoittelijoiden aseman parantaminen.

Sen lisäksi, että siinä ilmoitetaan halusta kannustaa jäsenvaltioita vauhdittamaan investointejaan koulutusalalla riippumatta rahoituskriisistä, mietinnön henki kuitenkin noudattaa toimia, joilla pyritään vapauttamaan korkeakoulutus ja alistamaan se vain markkinoiden ja siten yhtiöiden välittömille eduille.

Jotkin säännökset, kuten eurooppalaisen opiskelijoiden lainajärjestelmän käyttöönotto yhdessä EIP:n kanssa, ovat vielä huolestuttavampia, koska tavoitteeksi on asetettu yliopistoon menevien ihmisten määrän lisääminen.

  Dominique Vlasto (PPE), kirjallinen. – (FR) Äänestämällä Nuoret liikkeellä -aloitteesta – puitteet Euroopan yleissivistävien ja ammatillisten koulutusjärjestelmien parantamiseksi laaditun mietinnön puolesta halusin tukea kunnianhimoista toimintasuunnitelmaa nuorten eurooppalaisten tueksi. Lissabonin sopimuksella on laajennettu EU:n toimivaltaa nuorisoasioissa. Sen osalta Euroopan parlamentin velvollisuutena oli vahvistaa tukensa tälle politiikalle. Eurooppalaisella identiteetillä ei ole merkitystä, elleivät nuoret kansalaisemme kannata sitä. EU:n on kannettava vastuunsa ehdottamalla keskitettyä strategiaa yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen aloilla. Suhtaudun myönteisesti tämän mietinnön tavoitteeseen, jossa asetetaan korkeakoulutuksen investoinnit kahteen prosenttiin BKT:stä. Kun suuri talouskriisi on iskenyt EU:n työmarkkinoihin, koulutuksen on oltava ensisijainen tavoitteemme, jotta voimme tarjota tulevaisuudennäkymiä nuorille ja tehdä työhön pääsystä heille helpompaa. Eurooppalaisten vaihto-ohjelmien (Erasmus, Leonardo Da Vinci) kehittäminen hyödyttää myös nuoria, koska nämä ohjelmat tarjoavat todellista lisäarvoa ammatillisesti ja henkilökohtaisesti. Uuden kielen oppiminen ja uuden kulttuurin löytäminen ovat molemmat mahdollisuuksia, joiden pitäisi olla kaikkien saatavilla.

  Angelika Werthmann (NI), kirjallinen. – (DE) Älykkään, kestävän ja osallistavan talouskasvun edistäminen tarkoittaa ehdottomasti parhaita mahdollisia tilaisuuksia ja mahdollisuuksia yleissivistävään ja ammatilliseen koulutukseen. Opiskelun liikkuvuus, jota helpotetaan Erasmus-, Leonardo Da Vinci- ja Comenius-ohjelmien kaltaisilla EU:n ohjelmilla, edistää virallisen koulutuksen näkökulmien lisäksi myös henkilökohtaista ja yhteiskunnallista kehitystä. Äänestin siksi tämän mietinnön puolesta.

Mietintö: Mary Honeyball (A7-0099/2011)

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestän tämän ehdotuksen puolesta, koska esikouluopetusta ja varhaiskasvatusta tarjotaan eri puolilla Euroopan maanosaa eri perinteiden mukaisesti, mikä tekee varhaiskasvatuksen yleisen eurooppalaisen järjestelmän luomisesta vaikeaa. On helpompaa asettaa yhteisiä tavoitteita ja päämääriä käytäntöjen johdonmukaiseksi yhdenmukaistamiseksi.

  Elena Oana Antonescu (PPE), kirjallinen. – (RO) Lasten varhaisoppiminen luo perustan heidän menestyksekkäälle elinikäiselle oppimiselleen. Lapset ovat varhaisimpina vuosinaan erityisen tiedonhaluisia, oppimiskykyisiä ja vastaanottavaisia, ja tässä iässä kehittyvät kielelliset ja ilmaisutaidot. Tässä iässä luodaan myös perusta lasten tulevalle koulumenestykselle ja ammatilliselle uralle sekä sosiaalisten taitojen kehittymiselle. Tämä aika on ratkaisevan tärkeää aikaa kognitiiviselle, sensoriselle ja motoriselle kehitykselle sekä tunne-elämän ja persoonallisuuden kehitykselle ja kielen omaksumiselle, ja se luo myös perustan elinikäiselle oppimiselle. Haluan korostaa, että varhain omaksutuilla terveellisillä elintavoilla, kuten terveellisillä ruokailutottumuksilla ja tarkoituksenmukaisella ja tasapainoisella liikunnalla, voi olla suuri vaikutus ruumiilliseen ja henkiseen kehitykseen.

Euroopan unionissa on monenlaisia koulutukseen liittyviä perinteitä, ja varhaiskasvatus on järjestetty eri puolilla Eurooppaa hyvin eri tavoin. Kannatin äänestyksessä tätä mietintöä, jossa todetaan, että EU:n laajuinen varhaiskasvatuspalvelujen malli olisi vaikea toteuttaa, mutta kannustetaan kehittämään yksi eurooppalainen kehys, joka sisältää yhteisiä tavoitteita ja arvoja, kuten yhteisiä toimintoja ja rakenteita.

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. – (LT) Äänestin mietinnön puolesta. Lasten varhaisoppiminen luo perustan menestyksekkäälle elinikäiselle oppimiselle, joka on keskeistä, jotta voidaan saavuttaa Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet, joissa pyritään luomaan tietoyhteiskunta, nostamaan työllisyysastetta, pienentämään koulunkäynnin keskeyttäneiden osuutta ja köyhyyttä. Näitä tavoitteita ei kuitenkaan voida saavuttaa, jolleivät kaikki lapset saa hyviä lähtökohtia elämässään. Jäsenvaltioiden on lisättävä panostustaan, jotta kaikille lapsille voidaan taata pääsy laadukkaaseen varhaiskasvatukseen, mikä voi auttaa vähentämään koulunkäynnin keskeyttämistä ja vähäosaisten sosiaaliryhmien lasten oppimisvaikeuksia sekä näistä johtuvaa sosiaalista eriarvoisuutta.

  Elena Băsescu (PPE), kirjallinen. – (RO) Äänestin jäsen Honeyballin mietinnön puolesta. Euroopassa on monenlaisia koulutukseen liittyviä perinteitä. Tämä edellyttää sellaisen eurooppalaisen kehyksen luomista, joka sisältää yhteisiä tavoitteita, toimintoja ja arvoja. Eurooppa 2020 -strategiassa on keskityttävä luomaan osallistava yhteiskunta nostamalla työllisyysastetta. Koulunkäynnin keskeyttäneiden osuuden pienentäminen ja köyhyyden vähentäminen voivat onnistua vain, jos kaikki lapset saavat parempaan elämään ohjaavat lähtökohdat. Haluan muistuttaa teitä varhaisvuosien toiminnan, erityisesti vieraiden kielten, tärkeydestä. Kulttuurinen toiminta rikastuttaa lapsia tärkeällä tavalla, sillä se edistää kulttuurien välistä vuoropuhelua. Viimeisenä mutta ei vähäisimpänä huomioon on otettava perheiden elinolojen moninaisuus.. Tätä varten tarvitsemme joustavia ja innovatiivisia varhaiskasvatusohjelmia.

  Izaskun Bilbao Barandica (ALDE), kirjallinen. – (ES) Varhaiskasvatus on perustavanlaatuinen asia. Tuen täysin aiemmin asetettuja tavoitteita tarjota lastenhoitopalveluja vuoteen 2010 mennessä vähintään 90 prosentille kolmevuotiaista ja sitä vanhemmista alle kouluikäisistä lapsista ja vähintään 33 prosentille alle kolmevuotiaista lapsista.

  Sebastian Valentin Bodu (PPE), kirjallinen. – (RO) Euroopassa on monenlaisia koulutukseen liittyviä perinteitä, ja varhaiskasvatus on järjestetty eri puolilla Eurooppaa hyvin eri tavoin. Esimerkiksi varhaiskasvatuksen laadussa ja tarjonnassa, käyttöasteessa, palvelujen saatavuudessa ja hallinnoinnissa voidaan havaita selviä eroja jäsenvaltioiden välillä. Tästä syystä yksi ainoa EU:n tason varhaiskasvatuspalvelujen malli ei ole sopiva ja olisi vaikea toteuttaa. Sellaisen yleisen kehyksen kehittäminen, joka sisältää yhteisiä tavoitteita ja arvoja, kuten yhteisiä toimintoja ja rakenteita, on kuitenkin enemmän kuin suositeltavaa. Varhaislapsuus syntymästä kolmeen ikävuoteen saakka on ratkaisevan tärkeää aikaa lasten aivojen kehitykselle sekä fyysiselle ja kognitiiviselle kehitykselle ja kielen omaksumiselle. Lisäksi varhaislapsuudessa luodaan perusta lasten elinikäiselle oppimiselle. Köyhät perheet käyttävät varhaiskasvatuspalveluja – etenkin yksityistetyillä markkinoilla – vähemmän kuin muut ryhmät. Tämä on huolestuttavaa, sillä vähäosaisten lasten on osoitettu hyötyvän eniten tällaisten palvelujen käyttämisestä.

  Nessa Childers (S&D), kirjallinen. – (EN) Tämä on hyvin keskeinen asia, ja tuen vakaasti ryhmän linjaa varhaisoppimiseen keskittymisessä.

  Carlos Coelho (PPE), kirjallinen. – (PT) Vahvan kasvatusperustan luominen lasten elämän varhaisessa vaiheessa toimii perheen keskeisen roolin rinnalla ratkaisevan tärkeänä pohjana elinikäisen oppimisen, sosiaalisen integraation, persoonallisuuden kehityksen ja tulevan työllistyvyyden onnistumiselle. Lasten ensimmäiset kokemukset luovat perustan kaikelle myöhemmälle oppimiselle, vaikuttavat lasten kehitykseen ja auttavat muuttamaan mahdollisen vähäosaisen aseman ja lopettamaan köyhyyden siirtymisen sukupolvelta toiselle. Laadukkaat kasvatusrakenteet antavat lapsille mahdollisuuden hyödyntää potentiaalinsa ja voivat näin edistää merkittävästi kahden Eurooppa 2020 -strategian tärkeimmän tavoitteen saavuttamista. Nämä tavoitteet ovat koulunkäynnin keskeyttäneiden osuuden pienentäminen alle 10 prosenttiin ja ainakin 20 miljoonan ihmisen köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen poistaminen.

Kannatan siksi sellaisen eurooppalaisen rakenteen kehittämistä, joka koostuu yhteisistä tavoitteista ja arvoista ja sisältää yhteisiä oikeuksia ja rakenteita ja joka edistää riittävien varhaiskasvatuspalvelujen järjestämistä. Niille täytyy myöntää tehokas ja oikeudenmukainen rahoitus.

  Vasilica Viorica Dăncilă (S&D), kirjallinen. – (RO) On yleisesti tiedossa, että aivan pienet lapset ovat erityisen tiedonhaluisia, oppimiskykyisiä ja vastaanottavaisia ja että tässä iässä kehittyvät kielelliset ja ilmaisutaidot, sekä sosiaaliset taidot. Koska lasten varhaisoppiminen luo perustan menestyksekkäälle elinikäiselle oppimiselle, joka on keskeinen prosessi Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamisen kannalta, olen sitä mieltä, ettei Eurooppa 2020 -strategia, jolla pyritään luomaan osallistava yhteiskunta nostamalla työllisyysastetta, pienentämällä koulunkäynnin keskeyttäneiden osuutta ja vähentämällä köyhyyttä, voi onnistua tavoitteissaan, jolleivät kaikki lapset saa hyviä lähtökohtia elämässään.

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin varhaisoppimista koskevan mietinnön puolesta, koska mielestäni vanhempainvapaa on olennainen asia lapsen elämän varhaisissa vaiheissa. Lasten tarpeisiin riittävällä tavalla vastaaminen edellyttää äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan parempien ehtojen puolustamista ja näin ollen kummankin vanhemman asettamista keskeiseen asemaan lasten kasvatuksessa.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Kuten sanoin Nuoret liikkeellä -hankkeesta, koulutus on keskeinen väline Eurooppa 2020 -strategian kunnianhimoisten tavoitteiden saavuttamisen varmistamisessa. Tämä ei koske ainoastaan toisen ja kolmannen asteen koulutusta, vaan myös ensimmäisiä opittuja asioita aivan alusta, varhaislapsuudesta, lähtien.

On tärkeää, että eurooppalaiset lapset saavat laadukasta kasvatusta, joka valmistaa heitä haastavalla tavalla äidinkielen puhumisen, matematiikan sekä yhden tai useamman vieraan kielen perustaitojen oppimiseen. Kasvatuksen on myös mahdollistettava sellaisten työtapojen omaksuminen, joita tarvitaan opintojen menestyksekkääseen suorittamiseen ja niin tuotteliaaksi tulemiseen kuin haluamme nuorten eurooppalaisten olevan.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Mietintö koskee varhaisoppimista Euroopan unionissa. Me kaikki tiedämme, että talon rakentaminen aloitetaan perusteista. Jos perusteet ovat huonot, on olemassa vaara, ettei rakennus ole kestävä vaan voi sortua. Sama pätee koulukseen. Koulutus, jonka perusta on vakaa ja laadukas, takaa eurooppalaisille paremman tulevaisuuden. Asiaan puuttuminen lapsen varhaisimpina vuosina on ratkaisevan tärkeää lapsen tulevaisuuden kannalta, parantaa terveyttä ja perhesuhteita sekä mahdollistaa paremman työpaikan saamisen tulevaisuudessa. Varhaisoppiminen on erittäin tärkeä asia, joka ei ole saanut riittävää huomiota lainsäätäjiltä. Henkilöresurssien valmennus on paljon tärkeämpää kuin rakennusten laatu. Ammattilaispalvelujen laatua ja alalla työskentelevien pätevyyttä on parannettava.. Olen samaa mieltä siitä, että kaikille jäsenvaltioille tulisi asettaa yhteiset arvot ja mittapuut, joten äänestin mietinnön puolesta.

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Mietinnössä keskitytään varhaisoppimisen tärkeään aiheeseen ja myönteiseen vaikutukseen, joka sillä on kognitiiviseen, motoriseen, käyttäytymistä koskevaan ja tunne-elämän kehitykseen. Nämä ovat ratkaisevia tekijöitä lasten terveellisen ja tasapainoisen henkisen ja ruumiillisen kasvun kannalta.

Mietinnön johdanto-osassa mainitaan joitakin tärkeitä asioita, kuten köyhyyden ja vähäosaisuuden ja heikon koulumenestyksen välinen yhteys sekä monien kotitalouksien suuret vaikeudet yhdistää perhevelvollisuudet epäsäännöllisiin työaikoihin ja epävarmoihin työsuhteisiin. Valitettavasti nämä asiat unohdetaan myöhemmässä vaiheessa: tilanteen korjaamiseksi ei tehdä tarvittavia ehdotuksia.

Koska varhaisoppiminen on keskeistä sosiaalisen kehityksen ja köyhyyden torjunnan kannalta, sen tulee perustua julkisen, maksuttoman, korkealaatuisen ja kaikkien käytettävissä olevan esikouluverkoston takaamiseen. Koulutus ei voi olla markkinoiden logiikan armoilla. Jotta voidaan tarjota mahdollisuus parempaan elämään ja tulevaisuuteen, on luotava julkinen päiväkotiverkosto, joka kattaa entistä laajemman maantieteellisen alueen ja on avoimempi opetusmalleille, jotka edistävät lapsen ja yhteiskunnan kehittymistä sekä torjuvat sosiaalista erottelua ja syrjintää.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Varhaisoppiminen on pääaihe tässä mietinnössä, jossa keskitytään varhaisoppimisen myönteiseen vaikutukseen kognitiiviseen, motoriseen, käytöstä koskevaan ja tunne-elämän kehitykseen. Nämä ovat ratkaisevia tekijöitä lasten terveellisen ja tasapainoisen henkisen ja ruumiillisen kasvun kannalta.

Mietinnön johdanto-osassa mainitaan joitakin tärkeitä asioita, kuten köyhyyden ja vähäosaisuuden ja heikon koulumenestyksen välinen yhteys sekä monien kotitalouksien suuret vaikeudet yhdistää perhevelvollisuudet epäsäännöllisiin työaikoihin ja epävarmoihin työsuhteisiin. Valitettavasti nämä asiat unohdetaan myöhemmässä vaiheessa: tilanteen korjaamiseksi ei tehdä tarvittavia ehdotuksia.

Koska varhaisoppiminen on keskeistä sosiaalisen kehityksen ja köyhyyden torjunnan kannalta, sen tulee perustua julkisen, maksuttoman, korkealaatuisen ja kaikkien käytettävissä olevan esikouluverkoston takaamiseen. Koulutus ei voi olla markkinoiden logiikan armoilla. Jotta voidaan tarjota mahdollisuus parempaan elämään ja tulevaisuuteen, on luotava julkinen päiväkotiverkosto, joka kattaa entistä laajemman maantieteellisen alueen ja on avoimempi opetusmalleille, jotka edistävät lapsen ja yhteiskunnan kehittymistä sekä torjuvat sosiaalista erottelua ja syrjintää.

  Monika Flašíková Beňová (S&D), kirjallinen. – (SK) Sekä käsiteltäväksi jätetyssä mietinnössä että tähän mennessä käydyssä keskustelussa käsitellään kulttuuria ja koulutusta useista näkökulmista. Pidän luovuuden kehittämistä heti syntymästä lähtien erittäin tärkeänä asiana. Jäsen Honeyballin mietinnössä korostetaan, että koulutus on useista näkökulmista parasta aloittaa varhaisvuosina. Euroopassa tällä hetkellä voimassa olevien ihmisoikeusasiakirjojen mukaan lapset ovat täysimääräisesti ja aktiivisesti osallistuvia kansalaisia, joilla omat oikeutensa. Heillä on valtavasti luovaa potentiaalia. Varhaislapsuus syntymästä kolmeen ikävuoteen saakka vaikuttaa ratkaisevasti ajattelun kehitykseen sekä ruumiilliseen ja kognitiiviseen kehitykseen. Myös perusta elinikäiselle oppimiselle, joka on keskeistä Lissabonin tavoitteiden saavuttamiseksi, luodaan tässä varhaisessa vaiheessa. Köyhät perheet, usein romanit, pystyvät tavallisesti käyttämään varhaiskasvatusalan palveluja vähemmän kuin muut. Tämä on erityisen surullista siksi, että vähäosaisten lasten tulisi hyötyä eniten mahdollisuudesta käyttää näitä palveluja.

Meidän on varmistettava, että koulutus ja hoito ovat kaikkien perheiden ja lasten saatavilla heidän taustastaan tai vanhempien taloudellisesta tilanteesta riippumatta. Vastustan suuresti turvautumista pragmaattisiin ja taloudellisiin perusteluihin ihmisoikeuksia koskevissa asioissa sekä asioissa, joiden pitäisi olla itsestään selviä ja mahdollisimman riippumattomia taloudellisesta tilanteesta. On kuitenkin todettava, että päätös olla investoimatta tähän alaan aiheuttaa todellisuudessa kustannuksia, jotka eivät ehkä ole heti havaittavissa.

  Bruno Gollnisch (NI), kirjallinen. – (FR) Parlamentissa laaditaan aika ajoin mietintöjä, joiden otsikosta käy selväksi, että ne sisältävät väistämättä järjettömyyksiä! Jäsen Honeyballin mietintö on yksi näistä. Sivuutetaan perinteiset kohdat maahanmuuttajia odottavasta kohtalosta, pakollisesta monikulttuurisuudesta ja kaiken edistämisestä vähemmistön keskuudesta. Tämän mietinnön todellinen helmi on 14 kohdassa. Isillä ja äideillä on siis "samanarvoisten kumppanien rooli varhaiskasvatuksessa". Luinko "kumppanien"? Eivätkö he ole ensi sijassa vastuussa omien lastensa kasvattamisesta? On kuitenkin totta, että 16 kohdassa esittelijä kehottaa jäsenvaltioita panostamaan vanhempien erityiskoulutusohjelmiin. Vanhempia pidetään siis lähtökohtaisesti kykenemättöminä, vastuuttomina ja lapsellisina. Tämä näkemys vahvistetaan 27 kohdassa, jossa painotetaan, että varhaislapsuusajan palvelujen riittämättömyys saattaa ajaa pienet lapset rikollisuuteen ja epäsosiaaliseen käyttäytymiseen. Luottamuksenne ihmisiin on hämmästyttävä ja panee miettimään, miten ihmiskunta on pystynyt selviytymään tähän asti ilman teitä. Todellisuudessa paras palvelus, jonka voitte tehdä rakkaille pikku kullanmuruillemme, on jättää heidät rauhaan!

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen. – (LT) Äänestin asiakirjan puolesta, koska varhaislapsuus (esikouluaika) on ratkaisevan tärkeää aikaa kognitiiviselle, sensoriselle ja motoriselle kehitykselle sekä kielen omaksumiselle ja luo perustan myös elinikäiselle oppimiselle. Siksi suositellaan, että jäsenvaltiot harkitsisivat koulun aloittamista edeltävän esikouluvuoden säätämistä pakolliseksi. Mietinnössä kannatetaan innovatiivisten pedagogisten mallien soveltamista ja tukemista kieltenopetuksessa ja varsinkin monikielisissä päiväkodeissa ja esikouluissa, joilla on tarkoitus toteuttaa vuoden 2002 Barcelonan tavoitteet, joihin kuuluvat alueellisten ja vähemmistökielten sekä naapurialueiden kielten oppiminen. Nykyisissä epävakaissa taloudellisissa oloissa emme saa laiminlyödä investointeja varhaiskasvatukseen. Mielestäni jäsenvaltioiden olisi kohdennettava varhaiskasvatuspalveluihin riittävästi resursseja. Laadukas varhaiskasvatus voi osaltaan vähentää koulunkäynnin keskeyttämistä ja vähäosaisten sosiaaliryhmien lasten oppimisvaikeuksia sekä näistä johtuvaa sosiaalista eriarvoisuutta. Kaikki nämä seikat vaikuttavat koko yhteiskuntaan. Vaarassa ovat erityisesti vähäosaisten yhteiskuntaryhmien nuoret. Meidän on huolehdittava tulevista sukupolvista ja heidän opetuksensa laadusta.

  Giovanni La Via (PPE), kirjallinen. – (IT) Vaikka tiedämme, että pienten lasten kasvatusta koskevan lähestymistavan luominen on sekä riittämätöntä että vaikeaa, on tärkeää tarkastella tarpeellisten toimien mahdollista toteutusta ja tasoja, joilla toimiin on ryhdyttävä. Pienillä lapsilla tarkoitamme korkeintaan kuusivuotiaita lapsia. Tämä on herkkä vaihe lasten aivojen kehityksen, fyysisen ja kognitiivisen kehityksen sekä kielen omaksumisen kannalta. Näiden vuosien aikana lapset tutustuvat työkaluihin, joiden avulla he aikuisena käsittelevät kognitiivisia mekanismeja ja jotka ovat erilaisia mutta välttämättömiä heidän tulevan koulutuksensa ja työnsä kannalta. Äänestin siksi mietinnön puolesta, koska puhumme lapsuuden suojelemisesta, tuhansien lasten oikeudesta käydä koulua ja saada parhaat mahdolliset olosuhteet oppimiseen. Tämä asia on keskeinen Euroopan unionin tulevaisuuden ja kehityksen kannalta, ja siitä syystä meidän on toteutettava jäsen Honeyballin kuvailemat toimet. Haluan onnitella häntä tästä työstä.

  Petru Constantin Luhan (PPE), kirjallinen. – (RO) On erittäin tärkeää, että tuemme EU:n jäsenvaltioiden välistä standardipolitiikkaa ja -lähestymistapaa lasten varhaisoppimisen suhteen. Tällaisen oppimisen mahdollisuus antaa tärkeitä taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuurisia etuja. EU:n tason standardipolitiikan lisäksi on erityisen tärkeää, että varmistamme hyvän yhteistyön ja paikallisen koordinoinnin nuorten koulutusohjelmissa mukana olevien eri elinten ja ministeriöiden välillä. Nämä ohjelmat ovat hyvin tärkeitä, sillä lapsilla on varhaisina vuosinaan erityinen kyky oppia asioita ja ohjelmat voivat vaikuttaa lasten koko koulutukseen ja uraan.

  David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Äänestin tämän mietinnön puolesta. Vuonna 2002 kokoontunut Barcelonan Eurooppa-neuvosto kehotti EU:n jäsenvaltioita tarjoamaan lastenhoitopalveluja vuoteen 2010 mennessä vähintään 90 prosentille kolmevuotiaista ja sitä vanhemmista alle kouluikäisistä lapsista ja vähintään 33 prosentille alle kolmevuotiaista lapsista. Näissä tavoitteissa varhaiskasvatuspalveluja lähestyttiin työmarkkinoiden näkökulmasta, mikä perustui tuolloin havaittuun tarpeeseen lisätä työssäkäyvien naisten määrää. Varhaiskasvatuspalvelujen ja naisten tasa-arvoisten mahdollisuuksien väliseen yhteyteen on toki kiinnitettävä asiaankuuluvaa huomiota, mutta nämä tavoitteet ovat selvästi ongelmallisia ja vanhentuneita, sillä niissä ei oteta huomioon monia vahvan varhaiskasvatuspolitiikan keskeisiä laatunäkökohtia. Varhaiskasvatuskeskukset eivät ole pelkästään paikka, johon lapset jätetään päiväksi, jotta naiset voivat käydä työssä, vaan ne edistävät merkittävällä tavalla lasten hyvinvointia ja parantavat heidän tulevia mahdollisuuksiaan elämässä.

  Jiří Maštálka (GUE/NGL), kirjallinen. – (CS) Lapsuuden varhaisiin vuosiin on kiinnitettävä suurta huomiota, ja niitä varten on luotava huolellinen ulkoista ympäristöä koskeva lähestymistapa. Meidän on aina muistettava, että kyseessä on ainutlaatuinen ja ainutkertainen kehitysjakso, joka muokkaa yksilön persoonallisuutta. Siihen on keskityttävä paremmin, eikä sitä tule koskaan aliarvioida tai laiminlyödä väliaikaisesti millään tavalla. Aikuisten tulee toimia roolimalleina ja auttaa näin lapsia hankkimaan erilaisia tietoja ja taitoja. Kyseessä on persoonallisuuden kehittymiskausi, jolloin oppimisprosessi on niin sanotusti pakoton ja luonnollinen ja ympäröivä maailma huomioidaan, hyväksytään ja omaksutaan mahdollisimman laajasti. Vaikka lasten kehitykseen liittyy lukuisia vaikuttavia tekijöitä, niin geneettisiä kuin ulkoisesta ympäristöstäkin johtuvia, persoonallisuus muovautuu erityisesti vanhempien ja läheisten ihmisten vaikutuksesta.

Haluaisin myös mainita ja painottaa, ettemme saa tässä yhteydessä unohtaa riittävää ja monipuolista, juuri tähän ikäryhmään kohdistettua liikuntatoimintaa, joka saattaa auttaa yksilön kehityksessä ja parantaa terveyttä tulevaisuudessa.

  Iosif Matula (PPE), kirjallinen. – (RO) Varhaiskasvatuksella kauaskantoisia vaikutuksia lasten tulevaan kehitykseen ja myöhempiin menestymismahdollisuuksiin. Tänä aikana tehdyt panostukset vähentävät myöhemmin terveydenhuoltoon, rikollisuuteen ja epäsosiaaliseen käyttäytymiseen liittyviä kustannuksia. Siitä huolimatta varhaiskasvatuksen tarjoaminen on erilaista eri puolilla Euroopan unionia. Yksi ainoa malli olisi kuitenkin vaikea toteuttaa. Mielestäni meidän on keskityttävä ennemminkin luomaan yhteinen kehys, jossa on selvästi määritellyt tavoitteet ja arvot. Vuonna 2002 asetetun tavoitteen mukaan EU:n jäsenvaltioiden tulee tarjota varhaiskasvatusta 90 prosentille kolmevuotiaista ja sitä vanhemmista alle kouluikäisistä lapsista. Tämä perustuu myös taloudellisiin syihin, sillä naisten määrä työmarkkinoilla on kasvanut. On ehdottoman tärkeää, että otamme varhaiskasvatusohjelmiin mukaan vähemmistöväestön, erityisesti romanit, jotka ovat usein vähäosaisia. Lisäksi on varmistettava, että saatavilla on riittävä määrä lastenhoitopaikkoja, jotta lasten saaminen hoitopaikkaan ei edellytä pitkiä jonotusaikoja. Emme saa myöskään katsoa läpi sormien pienten lasten kanssa työskentelevien henkilöiden pätevyyttä, sillä heillä on merkittävä vaikutus kasvatuksen laatuun.

  Jean-Luc Mélenchon (GUE/NGL), kirjallinen. – (FR) Vähimmäisvaatimuksena on varmistaa, että pienet lapset saavat yhtä laadukasta kasvatusta heidän iästään ja sosiaalisista oloistaan riippumatta. Jäsen Honeyballin muuten kiitettävässä mietinnössä ei kuitenkaan rohjeta esittää tätä vähimmäisvaatimusta. Tämä on valitettavaa. Koska tekstillä ei kuitenkaan ole lainsäädännöllisiä seurauksia, se voidaan hyväksyä näistä vakavista puutteista huolimatta.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) On todettu, että varhaisoppiminen luo perustan menestyksekkäälle elinikäiselle oppimiselle. Aivan pienet lapset ovat erityisen tiedonhaluisia, oppimiskykyisiä ja vastaanottavaisia, ja tässä iässä kehittyvät tärkeät taidot, kuten kielelliset ja ilmaisutaidot, sekä sosiaaliset taidot. Tässä iässä luodaan myös perusta tulevalle koulumenestykselle ja ammatilliselle uralle. Meidän on siksi toteuttavat tarpeelliset toimet, jotta pienillä lapsilla on mahdollisuus samoihin oppimisolosuhteisiin ilman minkäänlaista syrjintää.

  Louis Michel (ALDE), kirjallinen. – (FR) Lasten varhaislapsuudessa saamat opit toimivat perustana menestyksekkäälle elinikäiselle oppimiselle. Tämä oppiminen parantaa lapsen älykkyyttä, herättää hänen luonnollista uteliaisuuttaan, kehittää motorisia taitoja, painottaa ruumiillista toimintaa ja on hyväksi henkisen terveyden kannalta. Se sosiaalistaa lasta, kehittää tämän äidinkielen taitoa ja totuttaa tämän vieraan kielen äänteisiin. Se johdattaa lapsen lukemisen ja laskemisen alkeisiin.

Siitä huolimatta varhaiskasvatus toteutuu eri muodoissa Euroopan unionin eri maissa riippuen siitä, miten lapsuus tulkitaan maassa. Varhaiskasvatukseen kiinnitetään tavallisesti vähemmän huomiota ja panostetaan vähemmän kuin muihin koulutustasoihin. Kaikkien vanhempien ja lasten tulisi pystyä käyttämään kasvatuspalveluja perheen taustasta ja taloudellisesta tilanteesta riippumatta. Vanhempien tulee omalta osaltaan olla täysiä kumppaneita näissä palveluissa.

Koska esikouluikä on lapsen tunne-elämän ja sosiaalisen kehityksen kannalta tärkein vaihe, näiden lasten parissa työskentelevillä on oltava asianmukainen pätevyys. Tärkeimpänä asiana on joka tapauksessa oltava lapsen suurempien tarpeiden ja kiinnostusten huomioiminen.

  Miroslav Mikolášik (PPE), kirjallinen. – (SK) Varhaislapsuus on kiistatta äärimmäisen tärkeä lasten ruumiillisen, henkisen ja sosiaalisen kehityksen kannalta, ja meidän on siksi ymmärrettävä, että esikouluopetuksen investoinnin tuottona on takuu tulevasta kasvusta.. Tämän lisäksi monet tutkimukset ovat jo osoittaneet, että näin käytetty rahoitus tuo huomattavia taloudellisia ja sosiaalisia etuja keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.

Paras ja luonnollisin tapa turvata tällainen tuki on suojata perheen asema yhteiskunnan perusyksikkönä. Vanhemmat ovat lastensa ensimmäiset ja tärkeimmät opettajat, ja siksi oikeudellisessa kehyksessä ei saa olla säännöksiä, jotka rankaisevat perheitä, jotka hoitavat itse lapsensa erityisesti näiden varhaisina vuosina. Vaikka asia kuuluu jäsenvaltioiden yksinomaiseen toimivaltaan, on enemmän kuin toivottavaa, että unioni osallistuu koordinointiroolinsa kautta tilanteen parantamiseen jäsenvaltioissa. Mainituista syistä tuen esittelijän kantaa.

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Yhdistynyttä kuningaskuntaa edustavan sosialistijäsenen Mary Honeyballin laatimassa mietinnössä pyritään pienentämään lapsen äidin ja isän rooli samanarvoisten kumppanien rooliksi valtion koulutusjärjestelmässä. Mietinnössä (14 kohdassa) todetaan sanatarkasti, että "[Euroopan parlamentti] korostaa, että äideillä ja isillä on samanarvoisten kumppanien rooli varhaiskasvatuksessa; (...)". Sanamuoto kertoo syvästä epäluottamuksesta, joka kohdistuu perheeseen ja vanhempien maailmanlaajuisesti tunnustettuun oikeuteen hoitaa ja kasvattaa lapsensa. Tämä on täysin ristiriidassa Saksan liittotasavallan perustuslain (6 artiklan 2 kohdan) kanssa, jonka mukaan "lasten hoito ja kasvatus on vanhempien luonnollinen oikeus ja ensisijassa heidän velvollisuutensa". Mietintö on EU:n perheenvastaisen ohjelman julistus, ja sillä pyritään puuttumaan jäsenvaltioiden toimivaltaan sosiaalialalla.

Lisäksi esityksessä suositetaan ottamaan käyttöön pakollinen koulun aloittamista edeltävä esikouluvuosi sekä kehittämään ja parantamaan varhaiskasvatuspalveluja. Tällä tavoin mietinnössä vahvistetaan EU:n "Barcelonan tavoitteet", joissa asetetaan entisen ajan neuvostoliiton tapaan kiintiöt lasten kasvatusta koskevalle valtion vastuulle. Lapsen hyvinvointi ei ole esityksessä keskeisessä asemassa. Vanhempien valinnanvapautta lastensa kasvatuksen suhteen horjutetaan. Äänestin siksi mietintöä vastaan.

  Franz Obermayr (NI), kirjallinen. – (DE) Lapsen elämän kolme ensimmäistä vuotta ovat ratkaisevan tärkeät aivojen kehityksen ja kielenoppimisen kannalta. Kielen omaksuminen on loogisen ajattelun ja kontekstuaalisen ymmärtämisen perusta. Ilman tiettyä kielenosaamisen tasoa ei ole juurikaan mahdollista oppia lisää, sillä kieleen liittyvien puutteiden korjaaminen on myöhemmällä iällä hyvin vaikeaa. Mietinnössä mainitaan, että useimmat maahanmuuttajalapset EU:ssa opiskelevat ilman riittävää kielitaitoa. Samalla siinä todetaan, että maahanmuuttajaperheet (ja vähemmistöt, kuten romanit) hyödyntävät tarjottua varhaiskasvatusta paljon vähemmän kuin muut perheet. Emme saa antaa käydä niin, että koulujemme taso jatkaa laskuaan, koska monet oppilaat eivät yksinkertaisesti ymmärrä opetusta. Jokaisen lapsen – maahanmuuttajien ja muiden – on osattava kouluun mennessään valtion kieli niin hyvin, että he pystyvät seuraamaan siellä annettavaa opetusta. Mietinnössä ei esitetä merkityksellisiä pyrkimyksiä tämän ongelman ratkaisemiseksi.. Sen sijaan siinä kallistutaan vanhempien täyteen holhoamiseen ja lasten kasvattamisen antamiseen valtion vastuulle. Äänestin siksi mietintöä vastaan.

  Georgios Papanikolaou (PPE), kirjallinen. – (EL) Euroopan koulutusperinteiden, ja siten myös esikoulutuksen, moninaisuus on sekä hyväksyttävää että myönteistä, sillä se kuvastaa maiden erilaisia eurooppalaisia kulttuurillisia, historiallisia ja sosiaalisia näkökohtia. Vielä on kuitenkin tilaa sellaisen eurooppalaisen kehyksen kehittämiselle, joka sisältää yhteiset koordinointinimittäjät, yhteiset tavoitteet ja arvot sekä yhteiset oikeudet ja rakenteet. Lisäksi jos aiomme saavuttaa Barcelonan tavoitteen, jonka mukaan EU:n jäsenvaltioiden on tarjottava lastenhoitopalveluja vähintään 90 prosentille kolmevuotiaista ja sitä vanhemmista alle kouluikäisistä lapsista ja vähintään 33 prosentille alle kolmevuotiaista lapsista, tarvitsemme johdonmukaisuuden jäsenvaltioiden välille ja mahdollisuuksien mukaan tietoja ja parhaita käytäntöjä erityisesti niiltä jäsenvaltioilta, joilla on pitkälle kehitetyt esikoulurakenteet, kumppaneille, joilla on vähemmän kokemusta alasta.

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. – (PT) Varhaiskasvatus on järjestetty eri puolilla Euroopan unionia eri tavoin, ja "laadulla" on erilaisia määritelmiä, joihin heijastuvat voimakkaasti jäsenvaltioiden ja alueiden kulttuuriset arvot ja niiden tulkinta "lapsuudesta". Varhaisoppiminen toimii perustana menestyksekkäälle elinikäiselle oppimiselle, joka on keskeistä Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamiseksi. Kannatin siksi äänestyksessä varhaisoppimista koskevaa mietintöä, jossa asetetaan EU:n tason yhteisiä tavoitteita, joilla voidaan edistää Barcelonan Eurooppa-neuvoston tavoitteita: erityisesti sitä, että vuoteen 2010 mennessä lastenhoitopalveluja on tarjottava vähintään 90 prosentille kolmevuotiaista ja sitä vanhemmista alle kouluikäisistä lapsista ja vähintään 33 prosentille alle kolmevuotiaista lapsista. Vaadin esittelijän tapaan vieläkin kunnianhimoisempia tavoitteita. Tämä on lapsikeskeinen lähestymistapa, jossa tunnustetaan, että varhaislapsuus on ratkaisevan tärkeää aikaa kognitiiviselle, sensoriselle ja motoriselle kehitykselle sekä tunne-elämän ja persoonallisuuden kehitykselle ja kielen omaksumiselle ja että se luo perustan myös elinikäiselle oppimiselle.

  Phil Prendergast (S&D), kirjallinen. – (EN) Mahdollisuus varhaisoppimiseen on erittäin tärkeä pienille lapsille oppimiskyvyn ja vastaanottavaisuuden kannalta erityisesti siksi, että tärkeät taidot, kuten kielelliset taidot ja sosiaaliset taidot kehittyvät varhaisessa iässä. Tämän lisäksi köyhyyden ja vähäosaisuuden ja heikon koulumenestyksen välillä on selvä yhteys. Meidän on siksi varmistettava, että Barcelonan Eurooppa-neuvoston asettamat tavoitteet tarjota lastenhoitopalveluja vähintään 90 prosentille kolmevuotiaista ja sitä vanhemmista alle kouluikäisistä lapsista ja vähintään 33 prosentille alle kolmevuotiaista lapsista saavutetaan. Koulutukseen liittyvän eriarvoisuuden purkaminen tarjoamalla laadukasta varhaiskasvatusta ja kohdennettua tukea ja edistämällä osallistavaa koulutusta on ehdottoman tärkeää aidosti osallistavan yhteiskunnan luomiseksi.

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. – (PT) Varhaislapsuus on ratkaisevan tärkeää aikaa lasten erilaisten kognitiivisten ja sosiaalisten kykyjen kannalta, ja niiden vaikutukset näkyvät koko elämän. Mielessä on pidettävä muun muassa mahdollisuus monikielisyyteen. Tätä oppimisvaihetta on kuitenkin tutkittu vain vähän, ja siihen on kiinnitetty opetuksen osalta vain vähän huomiota. Tämä vaikuttaa haitallisesti muun muassa niihin, jotka ovat kasvaneet vähäosaisemmissa perheissä, joissa lasten kognitiivista kehitystä edistetään usein vähemmän. Varhaiskasvatusta on tästä syystä lisättävä kiireesti. Siksi äänestin mietinnön puolesta.

  Robert Rochefort (ALDE), kirjallinen. – (FR) Varhaislapsuus on ratkaisevan tärkeää aikaa lasten aivojen kehitykselle, fyysiselle, henkiselle, ja persoonallisuuden kehitykselle sekä kielen omaksumiselle ja toimii perustana elinikäiselle oppimiselle. Koska puollan täysin varhaisoppimista koskevan yhteisen eurooppalaisen lähestymistavan toteuttamista – kunnioittaen samalla eri jäsenvaltioiden lähestymistapojen moninaisuutta –, annan tukeni jäsen Honeyballin mietinnölle, jossa suositetaan laatimaan varhaiskasvatuspalveluja koskeva eurooppalainen kehys, jossa korostetaan yhteisiä arvoja ja tavoitteita. Koska vanhemmilla on tärkeä rooli "pääkasvattajina", mietinnössä pyritään parantamaan vanhempainvapaata – jonka tulisi olla niin pitkä, että vanhemmat pystyvät täyttämään roolinsa lastensa tärkeimpinä kasvattajina näiden elämän varhaisina vuosina – ja kannustetaan jäsenvaltioita panostamaan vanhempien erityiskoulutusohjelmiin ja tarvittaessa tarjoamaan muunlaista tukea vanhemmille, jotka tarvitsevat lisäapua. Tämä edellyttää tietysti lisäinvestointeja 27 jäsenvaltiolta, ja pyydän jäsenvaltioita kohdentamaan riittävästi varoja varhaiskasvatuspalveluihin. Mielestäni koulutuksen on oltava poliittinen painopiste.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Varhaisoppimisessa noudatetaan EU:ssa eri jäsenvaltioiden pitkiä ja hyvin erilaistuneita perinteitä. Vaikuttaa siltä, että on tärkeää määrittää arvojen ja yleisten tavoitteiden kehys, joka voidaan asettaa päämääräksi jäsenvaltioissa, sillä hyvien käytäntöjen jakaminen on keskeistä sellaisen korkealaatuisen palvelun tarjoamiseksi, jossa lapsen tarpeet ja hoito ovat kaikkien toimien keskipisteessä. Mietinnössä suosituksissa keskitytään jäsenvaltioiden ja komission roolien väliseen tasapainoon, tarpeeseen tehdä varhaisopetuksesta laajempi palvelu, joka perustuu sellaisten jäsenvaltioiden hyviin käytäntöihin, joissa lastentarhat ja esikoulut ovat vanhempien oikeus, kaikkien lasten osallistamiseen heidän sosiaalisesta taustaan riippumatta (julkisen palvelun käsite), maahanmuuttajalasten hoitoon ja heidän integroimiseensa varhaisopetukseen, taiteen ja kaikkien lapsen luovuutta parantavien välineiden mukaan ottamiseen, kasvattajien monikulttuuristen taitojen parantamiseen, sukupuolten yhdenvertaisuuteen varhaisoppimisen rakenteissa työskenneltäessä sekä uusien ja pätevyyttä vaativien työpaikkojen luomiseen.

  Licia Ronzulli (PPE), kirjallinen. – (IT) Äänestin mietinnön puolesta, koska mielestäni Euroopan unionissa yksittäiset jäsenvaltiot toteuttavat varhaiskasvatuksen yhä hyvin eri tavoin. Meidän on kehitettävä yhteinen eurooppalainen kehys, joka sisältää yhteisiä tavoitteita ja arvoja sekä yhteisiä toimintoja ja rakenteita. Lapsiin on suhtauduttava todellisina, aktiivisina kansalaisina, jotka kykenevät muodostamaan ja ilmaisemaan omat mielipiteensä, joilla on tiettyjä oikeuksia ja joilla on omaa luovaa potentiaalia. Tässä kehyksessä vanhemmat on taas kerran asetettava lasten kasvatuksen keskipisteeseen.

Luonnollinen perhe on lapselle ihanteellinen paikka kasvaa ja kehittyä, ja taas kerran riittävän vapaan antaminen vanhemmille voi auttaa vähentämään päivähoitopaikkojen tarvetta. Siksi on ryhdyttävä konkreettisiin toimiin, sillä tällä hetkellä vain harvat jäsenvaltiot tarjoavat palkallisen vapaan kausia, jotka ovat tarpeeksi pitkiä perheiden vaatimusten täyttämiseksi.

  Nikolaos Salavrakos (EFD), kirjallinen. – (EL) Lapsen varhaisoppiminen on erittäin tärkeää lapsen asianmukaisen kehityksen kannalta ja avain vakaan ja taloudellisesti elinvoimaisen yhteiskunnan luomiseen.. Varhaisoppimiseen panostaminen tuo lastemme tulevaisuudelle pitkän aikavälin etuja. Tämän mietinnön pyrkimykset tarkastella asiaa eurooppalaisella ja kansainvälisellä tasolla ovat tärkeitä. Suhtaudun myönteisesti kehotukseen tehdä Euroopassa lisää alan tutkimusta, tarpeeseen tunnistaa ja vaihtaa parhaita käytäntöjä Euroopan tasolla sekä rakennerahastojen ja -ohjelmien asianmukaiseen hyödyntämiseen tähän tarkoitukseen.

  Marie-Thérèse Sanchez-Schmid (PPE), kirjallinen. – (FR) Vuonna 2002 kokoontunut Barcelonan Eurooppa-neuvosto asetti tavoitteeksi tarjota vuoteen 2010 mennessä tukikeskuksia vähintään 90 prosentille kolmevuotiaista ja sitä vanhemmista alle kouluikäisistä lapsista ja vähintään 33 prosentille alle kolmevuotiaista lapsista. Olemme valitettavasti vielä kaukana näistä luvuista. Lastenhoidon tukikeskusten määrä ja laatu on kuitenkin ratkaisevan tärkeää Euroopassa. Lasten hoitaminen, lasten oppiminen ja vaiheittainen ympäristöön tutustuminen hyvin varhaisesta iästä lähtien on ratkaisevan tärkeää lasten seuraavan opetusvaiheen kannalta. Eikä vanhempien tarvitse luopua urapyrkimyksistään lastenhoidon tukikeskusten puutteen vuoksi. Silti mietinnössä muistutetaan – täysin aiheellisesti –, että kullakin maalla on erilainen käsitys lastenhoidosta ja erilaiset hoitomallit, joita on kunnioitettava. Tällä mietinnöllä Euroopan parlamentti todistaa, ettei EU halua uhrata lastenhoitoa palvelujen vapaan kilpailun edessä vaan antaa jäsenvaltioiden valita oman koulutusmallinsa.

  Daciana Octavia Sârbu (S&D) , kirjallinen. – (EN) Varhaisoppiminen vaikuttaa syvästi jokaisen yksilön elämänmuutoksiin. Erityisesti terveellisten elintapojen, kuten terveellisten ruokailutottumusten ja säännöllisen liikunnan, omaksuminen varhaisessa iässä on ratkaiseva tekijä fyysisen ja henkisen terveyden kannalta. Kuten kaikki poliittiset toimet, jotka perustuvat periaatteeseen "ehkäisy on parempi kuin hoito", myös varhaisoppiminen on melko edullista toteuttaa. Onnittelen esittelijää kattavasta mietinnöstä, jossa nostetaan esiin olennaisia asioita myöhempää keskustelua ja toimintaa varten.

  Joanna Senyszyn (S&D), kirjallinen. – (PL) Kannatin äänestyksessä varhaisoppimista EU:ssa koskevaa mietintöä. Haluaisin kiinnittää erityistä huomiota kolmeen seikkaan. Ensinnäkin, varhaislapsuus on ratkaisevan tärkeää aikaa kognitiiviselle, sensoriselle ja motoriselle kehitykselle. Siksi jäsenvaltioiden on varhaislapsuutta koskevien kattavien toimien ja ohjelmien kehittämisessä kiinnitettävä huomiota useisiin eri tekijöihin, jotka vaikuttavat lapsuusajan kehitykseen. Tällaisia tekijöitä ovat muun muassa maahanmuutto, sukupuolten tasa-arvo ja työllisyys. Toiseksi paikallisen tason keskusten tulisi laatia toimintaohjelmia, joissa otetaan varhaiskasvatuksen alalla huomioon erilaiset elämäntilanteet ja tarpeet. Niillä tulee olla riittävästi vapautta, jotta lapsia koskevat ohjelmat voidaan toteuttaa erikoislaatuisella ja luovalla tavalla. Seuraava seikka on tarve parantaa varhaiskasvatuspalveluja. Meidän tulisi aloittaa täällä kehittämällä mekanismeja, joilla arvioidaan järjestelyt ja varmistetaan, että laatuvaatimukset täyttyvät.

Viimeinen huomioni koskee tarvetta päivähoitokeskusten yleiseen käytettävyyteen. Puolan opetusministeriöstä saaduista tiedoista käy ilmi, että Puolassa on julkista ja 1 600 yksityistä esikoulua ja että 3–6-vuotiaita lapsia on noin 1,6 miljoonaa. Tämä tarkoittaa, että esikoulupaikkoja on hädin tuskin 40 prosentille näistä lapsista. Lisäksi Puolassa on 352 päiväkotia, joissa käy vain 2 prosenttia alle kolmevuotiaista lapsista. Tämä ongelma on yksi tärkeimmistä syistä naisten korkeaan työttömyyteen.

  Catherine Stihler (S&D), kirjallinen. – (EN) Tuen tätä mietintöä, koska on tärkeää tunnustaa varhaiskasvatuksen arvokas vaikutus ja se, miten tärkeää se on EU 2020 -strategian kannalta.

  Niki Tzavela (EFD), kirjallinen. – (EL) On totta, että EU:n jäsenvaltioiden koulutusjärjestelmien välillä on eroja, ja sen vuoksi tutkimus ja parhaiden käytäntöjen vaihto, jota tässä mietinnössä tuetaan, tuo mielestäni tärkeitä tuloksia lasten varhaisoppimisen parantamiseen EU:ssa. Kaikille tarkoitettuja palveluja kohdennettujen sijaan tukevan lapsikeskeisen näkökulman, vanhempien panoksen ja paremmin yhdennettyjen palvelujen vuoksi äänestin jäsen Honeyballin varhaisoppimisesta Euroopassa laatiman mietinnön puolesta.

  Marie-Christine Vergiat (GUE/NGL), kirjallinen. – (FR) Kannatin äänestyksessä tätä mietintöä, jossa suositetaan lastenhoitoa parantavia julkisia toimia, jotka ovat askel oikeaan suuntaan.

Mietinnössä otetaan huomioon koulutusta ja lastenhoitoa koskevien järjestelmien ja perinteiden moninaisuus EU:ssa, mutta siinä korostetaan lähestymistapaa, jossa keskitytään lapsen tarpeisiin ja siihen, miten varhaisoppiminen vaikuttaa lapsen koulunkäyntiin ja henkilökohtaiseen kehitykseen.

Mietinnössä esitellään selkeällä tavalla asiat, jotka koskevat lastenhoitoa ja yhtäläisiä koulutusmahdollisuuksia kaikille – erityisesti maahanmuuttajaperheiden lapsille – heidän tilanteestaan riippumatta, sekä painotetaan näitä asioita erityisesti köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumisen yhteydessä.

Siinä korostetaan myös tarvetta tarjota lastenhoitotehtävissä työskenteleville henkilöille pysyvä työpaikka, laadukas koulutus ja oikeudenmukainen sosiaaliturva.

  Angelika Werthmann (NI), kirjallinen. – (DE) Äänestin mietinnön puolesta. Esittelijä asetti aiheellisesti lapsen tarpeet mietinnön ytimeen. Ei ole yllättävää, että mietinnössä todetaan, ettei yksi eurooppalainen malli ole mahdollinen. Tarvitsemme kuitenkin EU:n tason "kehyksen", jotta voimme koordinoida varhaisoppimista muiden EU:n tason ohjelmien, kuten elinikäisen oppimisen, kanssa.

Päätöslauselmaesitys B7-0193/2011

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. – (PT) Kannatan äänestyksessä Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmän ehdotusta, jonka mukaan kalastuskumppanuussopimus on nähtävästi vaikuttanut joidenkin kantojen ja etenkin mustekalan liikakalastukseen ja se on näin ollen vähentänyt Mauritanian kalastajien kalastusmahdollisuuksia ja tuonut EU:n teollisuudelle kilpailuetua EU:n aluksia koskevien tuettujen kalastusmaksujen seurauksena. Pidän myönteisenä Euroopan komission ehdotusta aloittaa neuvottelut EU:n ja Mauritanian islamilaisen tasavallan välisen kalastuskumppanuussopimuksen pöytäkirjan uusimiseksi. Pidän myönteisenä myös Euroopan komission ehdotusta sisällyttää sopimukseen ihmisoikeuslauseke, ja kehotan komissiota aloittamaan Mauritanian kanssa vuoropuhelun, jonka tarkoituksena on auttaa maata kehittämään edelleen vastuullista kalastuspolitiikkaa, jolla vastataan suojelua koskeviin vaatimuksiin ja edistetään kalavaroihin liittyvää taloudellista kehitystä. Kehotan komissiota myös ryhtymään kiireellisiin toimiin Mauritanian vesillä kalastavien eurooppalaisten alusten sivusaaliin pienentämiseksi.

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. – (LT) Äänestin päätöslauselman puolesta. Mauritanian islamilaisen tasavallan kanssa tehdyn kalastuskumppanuussopimuksen pöytäkirjan voimassaolo päättyy 31. heinäkuuta 2012. Mauritanian kalastusala on äärimmäisen tärkeä maan taloudelle, sillä sen osuus maan BKT:stä on 10 prosenttia ja maan viennistä 35–50 prosenttia. Komissio aikoo siksi käynnistää neuvottelut pöytäkirjan uusimisesta. Suhtaudun myönteisesti pöytäkirjan uusimiseen, mutta siihen on sisällytettävä monia tärkeitä asioita. Arvioinneissa on todettu, että useimpia Mauritanian kalakannoista hyväksikäytetään joko täysimääräisesti tai liikaa, ja komission on siksi keskusteltava Mauritanian kanssa sellaisten pitkäaikaisten kalastuksenhoitosuunnitelmien kehittämisestä, jotka käsittäisivät kaikki Mauritanian viranomaisten sekä maan omille aluksille että kolmansien maiden aluksille antamat kalastusmahdollisuudet, jotta voidaan varmistaa kalavarojen kestävä hyödyntäminen.

  Izaskun Bilbao Barandica (ALDE), kirjallinen. – (ES) Äänestän tämän päätöslauselman puolesta, koska on välttämätöntä aloittaa keskustelut Euroopan unionin ja Mauritanian islamilaisen tasavallan välisen kalastuskumppanuussopimuksen pöytäkirjan uusimisesta. Neuvotteluissa annetaan EU:n lipun alla purjehtiville aluksille oikeus kalastaa Mauritanian vesillä YK:n merioikeusyleissopimuksen mukaisen ylijäämäisten kantojen periaatteen mukaisesti. Lisäksi Mauritanian on ratifioitava asiaan liittyvät kansainväliset kalastussopimukset.

  Slavi Binev (NI) , kirjallinen. – (BG) Tuen päätöslauselmaa EU:n ja Mauritanian välisen kalastuskumppanuussopimuksen pöytäkirjan uusimisesta, koska sopimus perustuu ylijäämäperiaatteeseen, joka on EU:n kestävän kalastuksen strategian mukainen. Lisäksi Mauritania on yksi maailman köyhimmistä valtioista, ja se on luokiteltu voimakkaasti velkaantuneeksi köyhäksi maaksi. Siksi sopimus on erittäin tärkeä Mauritanialle, koska Euroopan unioni maksaa vesille pääsystään ja tarjoaa näin rahoitustuen ulkopuolisia lisätuloja.

  Maria da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. – (PT) Olen tyytyväinen komission ehdotukseen aloittaa neuvottelut EU:n ja Mauritanian islamilaisen tasavallan välisen pöytäkirjan uusimisesta. Maa on menettänyt lisäarvoa, koska sillä ei ole ollut mahdollisuutta hyödyntää omia kalavarojaan. Siksi asian kaikki taloudelliset vaikutukset on tutkittava, erityisesti sosiaalistaloudelliselta kannalta. On tärkeää pitää mielessä, että kalastusala on erittäin tärkeä Mauritanian taloudelle ja että kyseessä on yksi Afrikan köyhimmistä maista, joka on taloudellisesti riippuvainen ulkomaisesta avusta ja jossa vallitsee huomattava poliittinen epävakaus. Äänestin Euroopan kansanpuolueen ryhmän (kristillisdemokraattien) tänään esittelemän päätöslauselmaesityksen puolesta kaikkien niiden tekijöiden vuoksi, jotka tarvitsevat niille tässä lainsäädäntötekstissä annettua erityishuomiota.

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin EU:n ja Mauritanian kalastuskumppanuussopimusta koskevan päätöslauselmaesityksen puolesta, sillä pidän myönteisenä sitä, että tämä sopimus, johon tulisi lisätä ihmisoikeuksia koskeva lauseke, uudistetaan. Mielestäni maata on jatkossakin autettava kehittämään vastuuntuntoista kalastuspolitiikkaa, joka täyttää kalavarojen säilyttämistä koskevat vaatimukset.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Koska nykyisen kalastussopimuksen pöytäkirjan voimassaolo päättyy tulevaisuudessa, komission aikomus käynnistää uudistusneuvottelut toisen osapuolen kanssa on järkevä. Mauritania on köyhä maa, joka on hyvin riippuvainen alasta, joten sopimuksen säilyttäminen Euroopan unionin kanssa olisi eduksi kummallekin allekirjoittajalle. Olen esittelijän tavoin sitä mieltä, että Mauritanian vesien kalakantojen nykytilanne ja eri kalalajit on arvioitava perusteellisesti.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Tämä Euroopan parlamentin yhteinen päätöslauselmaesitys koskee 31. heinäkuuta 2012 voimasta poistuvan, Euroopan yhteisön ja Mauritanian islamilaisen tasavallan välisen kalastuskumppanuussopimuksen uusimista. Euroopan komissio on tietoinen kumppanuuden uudistamisen tärkeydestä ja on neuvoston valtuutuksella käynnistänyt prosessin, jonka tavoitteena on uudistaa pöytäkirja täysin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 218 artiklan mukaisesti. Nykyinen sopimus Mauritanian kanssa on edistänyt taloudellista kehitystä tässä maassa, jossa kalastusala on yksi talouden peruspilareista, sillä sen osuus on 10 prosenttia bruttokansantuotteesta (BKT), 29 prosenttia kansallisen talousarvion tuloista ja 50 prosenttia viennistä. Sopimus on kuitenkin tärkeä myös Euroopan unionin ja erityisesti sen kalastuslaivastojen kannalta. Kannatan tätä ehdotusta ja äänestin sen puolesta, mutta mielestäni saaliiden valvontaa on seurattava tieteellisesti, navigoinnin valvontajärjestelmät on uudenaikaistettava ja hylkyjä on raivattava. Myös valvontaa on vahvistettava ja laittomat alukset takavarikoitava.

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Päätöslauselmassa nostetaan esiin useita tärkeitä aiheita, jotka liittyvät kalastuskumppanuussopimuksia koskeviin pitkäaikaisiin kysymyksiimme, kritiikkiimme ja ehdotuksiimme, erityisesti sopimusten vakava epäonnistuminen niiden kehitysyhteistyötavoitteiden täyttämisessä.

Pidämme myönteisenä sitä, että monia päätöslauselmamme kohtia on sisällytetty tähän yhteiseen päätöslauselmaesitykseen. Tärkeimpinä näkökohtina painottaisimme seuraavia: tarve arvioida kattavasti ja yksityiskohtaisesti syyt siihen, ettei kehitysyhteistyöhön ja Mauritanian kalastusalan erilaisiin tukitoimiin liittyviä tavoitteita ole saavutettu riittävästi, tuen puoltaminen sellaisten asianmukaisten laitosten mahdollisimman nopealle rakentamiselle, jotka mahdollistavat kalasaaliiden purkamisen Mauritanian rannikon keski- ja eteläosissa, myös Nouakchottissa, jotta Mauritanian vesillä pyydetyt saaliit voidaan purkaa kansallisissa satamissa eikä maan ulkopuolella, kuten nykyään usein tapahtuu, sekä se, että EU:n ja kolmansien maiden välisistä kalastussopimuksista pitäisi käydä asianomaisissa maissa etukäteen laajaa keskustelua, johon eri maiden väestö, kansalaisyhteiskunnan järjestöt ja parlamentit voivat todella osallistua, mikä edistää demokratiaa ja avoimuutta.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Meitä huolestuttavat monet seikat kalastuskumppanuussopimuksissa sellaisina kuin EU niitä nykyään tekee ja soveltaa. Erityisesti sopimusten kehitysyhteistyötavoitteiden saavuttamisen taso on selvästi riittämätön.

Tuemme Yhdistyneiden kansakuntien merioikeusyleissopimuksessa asetettua periaatetta, jonka mukaan EU:lle myönnettyjen oikeuksien on koskettava määriä, joita Mauritanian laivasto ei pysty pyytämään.

Päätöslauselmaesitykseen sisältyy myös useita muita myönteisiä näkökohtia, kuten

- se, että EU:n ja kolmansien maiden välisistä kalastussopimuksista pitäisi käydä asianomaisissa maissa etukäteen laajaa keskustelua, johon eri maiden väestö, kansalaisyhteiskunnan järjestöt ja parlamentit voivat todella osallistua, mikä edistää demokratiaa ja avoimuutta

- se, että Mauritanian monivuotiselle kalastusohjelmalle myönnettävän taloudellisen tuen on vastattava kestävän kalastuksen kehittämiseen

- se, että on tehtävä kattava ja yksityiskohtainen arvio syistä siihen, ettei kehitysyhteistyöhön ja Mauritanian kalastusalan erilaisiin tukitoimiin liittyviä tavoitteita ole saavutettu riittävästi.

Näistä syistä äänestimme esityksen puolesta.

  Estelle Grelier (S&D), kirjallinen. – (FR) Tämä päätöslauselma hyväksyttiin sellaisen komission ehdotuksen seurauksena, jonka tavoitteena oli käynnistää keskustelut Euroopan unionin ja Mauritanian välisen kalastuskumppanuussopimuksen uusimisesta. Päätöslauselman puolesta äänestäminen on valitettavasti ainoa asia, jonka parlamentti voi tehdä ilmaistakseen kantansa kalastuskumppanuussopimusta koskevissa neuvotteluissa. Tällä hetkellä parlamentti voi sanoa sanottavansa vasta neuvottelujen päätyttyä, joten sen ainoana vaihtoehtona on joko hyväksyä sopimukset tai vastustaa niiden ratifiointia, mikä jättää sille hyvin vähän vaikutusvaltaa. Nyt perustamissopimuksessa määrätään, että "Euroopan parlamentille tiedotetaan välittömästi ja täysimääräisesti menettelyn kaikissa vaiheissa". Siksi on tärkeää ja lainmukaista, että vaadimme olla yhteydessä Euroopan komission ja neuvoston kanssa neuvottelujen aikana. Tämä ei ole uusi asia, ja kalatalousvaliokunnan jäsenet kuulustelevat Euroopan komissiota säännöllisesti siihen liittyen. On valitettavaa, ettemme voi tehdä velvoittavia mielipiteistämme, jotka koskevat Euroopan varojen myöntämiseen kyseessä oleville maille liittyviä painopisteitämme, vaikka parlamentilla on valtuudet valvoa varainhoitoa.

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen. – (LT) Äänestin asiakirjan puolesta, koska Mauritania on yksi Afrikan köyhimmistä maista, se luokitellaan voimakkaasti velkaantuneeksi köyhäksi maaksi, se on taloudellisesti riippuvainen ulkomaisesta avusta ja sitä on leimannut huomattava poliittinen epävakaus. Mauritanian islamilaisen tasavallan kanssa tehdyn kalastuskumppanuussopimuksen nykyisen pöytäkirjan voimassaolo päättyy 31. heinäkuuta 2012, ja komissio aikoo käynnistää sen uusimista koskevat neuvottelut, mihin se on saanut tarvittavan mandaatin neuvostolta. Euroopan parlamentti pitää myönteisenä komission ehdotusta käynnistää neuvottelut EU:n ja Mauritanian islamilaisen tasavallan välisen pöytäkirjan uusimiseksi mutta korostaa, että pöytäkirja on säilytettävä vain, jos se hyödyttää molempia osapuolia, sitä tarkistetaan asianmukaisesti ja se pannaan täytäntöön oikein. Euroopan parlamentti suhtautuu myönteisesti myös komission ehdotukseen sisällyttää pöytäkirjaan ihmisoikeuslauseke.

  David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Äänestin tämän mietinnön puolesta ja näin tekemällä kehotan komissiota takaamaan, että kalastuskumppanuussopimuksen mukaisessa kalastuksessa noudatetaan samoja kestävyyttä koskevia vaatimuksia kuin EU:n vesillä. Lisäksi mietinnössä kehotetaan Mauritanian viranomaisia ja komissiota varmistamaan, että kaikki kalastustoimintaa Mauritanian vesillä harjoittavat alukset (EU:n, Mauritanian ja kolmansien maiden alukset) noudattavat tiukkoja kestävyysvaatimuksia.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Mauritanian kanssa tehdyn kalastuskumppanuussopimuksen nykyisen pöytäkirjan voimassaolo päättyy 31. heinäkuuta 2012, ja se on neuvoteltava uudelleen, jotta EU:n lipun alla purjehtivat alukset voivat jatkaa kalastamista Mauritanian vesillä. Tämä tarjoaa meille hyvän mahdollisuuden parantaa jo olemassa olevaa sopimusta. Infrastruktuuriin tehtäviä parannuksia ja asianmukaisten laitosten rakentamista Mauritanian rannikon keski- ja eteläosiin kalasaaliiden purkamista varten on tuettava, jotta EU:n laivasto pystyy toimimaan tehokkaammin, mikä edistäisi sijoituksia ja tehostaisi kalastuskumppanuussopimuksen vaikutusta paikalliseen talouteen. Mitä tulee saaliisiin, ne tulisi rajoittaa sivusaaliisiin ja sellaisiin kantoihin, joita Mauritanian kalastusalukset eivät pysty kalastamaan, jotta pystytään säilyttämään ympäristön tasapaino ja jotta toiminta pysyy vuosien kuluessa kestävänä.

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. – (PT) Kolmansien maiden kanssa tehdyillä kalastussopimuksilla tulee varmistaa oikeudenmukainen tasapaino taloudellisten etujen ja kestävän kalastuksen välillä. On tärkeää, että EU varmistaa tekemiensä kalastussopimusten avulla, että muissa maissa noudatetaan parhaita käytäntöjä, ja noudattaa näin täysimääräisesti yhteisen kalastuspolitiikan (YKP) keskeisiä periaatteita.

Laittoman kalastuksen torjuminen, työpaikkojen luominen, kolmansien maiden köyhyystason laskeminen ja laadukkaiden tuotteiden tarjoaminen EU:n markkinoiden kuluttajille ovat keskeisiä tavoitteita, jotka on taattava tällä Mauritanian sopimuksella.

Meidän on myös ehdottomasti varmistettava, että Mauritania vaatii kolmansia maita, joiden kanssa se tekee muita sopimuksia, noudattamaan samoja sääntöjä kuin EU:n lipun alla purjehtivat alukset, jotta vältytään kilpailulliselta epätasa-arvolta, joka asettaa EU:n laivaston epäedulliseen asemaan.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Tässä yhteydessä Euroopan parlamentti ensinnäkin pitää myönteisenä komission ehdotusta käynnistää neuvottelut EU:n ja Mauritanian islamilaisen tasavallan välisen pöytäkirjan uusimiseksi ja korostaa, että pöytäkirja on säilytettävä vain, jos se hyödyttää molempia osapuolia, sitä tarkistetaan asianmukaisesti ja se pannaan täytäntöön oikein; toiseksi suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen sisällyttää pöytäkirjaan ihmisoikeuslauseke; kolmanneksi vaatii, että kaikkien EU:n lipun alla Mauritanian vesillä purjehtiville aluksille neuvoteltujen kalastusmahdollisuuksien on perustuttava YK:n merioikeusyleissopimuksen mukaiseen ylijäämäisten kantojen periaatteeseen; katsoo erityisesti, että kaikista kalakannoista, joita koskevia kalastusmahdollisuuksia haetaan tai joista EU:n alukset todennäköisesti saavat sivusaaliita, on tehtävä perusteellinen arviointi; korostaa, että EU:lle mahdollisesti suotavan pääsyn on liityttävä sellaisiin kalavaroihin, joita Mauritanian alukset eivät pysty kalastamaan; korostaa, että jos saaliita on vähennettävä, vähennysten pitää koskea ensiksi sellaisia kolmansien maiden (EU:n ja muiden) aluksia, jotka aiheuttavat eniten vahinkoa ympäristölle.

  Licia Ronzulli (PPE), kirjallinen. – (IT) Euroopan unionin ja Mauritanian islamilaisen tasavallan välistä kalastuskumppanuussopimusta on pidettävä strategisena sopimuksena, joka on erittäin tärkeä EU:n ja Afrikan välisten suhteiden kannalta. Siksi meidän on tänään pantava toimeen uusi pöytäkirja, joka Euroopan unionin maiden vuonna 2002 allekirjoittaman sitoumuksen mukainen ja jolla pystytään varmistamaan kestävä kalastuskäytäntö, joka myös edistää asianosaisten maiden kehitystä. Tärkeintä on nyt jatkaa jo käynnissä olleita neuvotteluja, mutta uusien alueiden pohjalta ja sellaisten valtioiden kanssa, jotka on tähän mennessä jätetty neuvottelujen ulkopuolelle. Meidän on myös tarkistettava joitakin alkuperäisen sopimuksen neuvottelujen aikaisia pyyntöjä, joissa esimerkiksi Mauritania esitti viime hetken pyynnön kalastuksen ylimääräisistä biologisista elpymisajoista touko- ja kesäkuulle syys- ja lokakuuksi jo sovitun ajan lisäksi.

Päätöslauselmaesitys B7-0284/2011

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin tämän ehdotuksen puolesta, koska uskon siitä olevan etua EU:lle, sillä hyvin toimivat hankintamarkkinat ovat erittäin tärkeät, jotta voidaan edistää sisämarkkinoita, piristää innovointia ja kannustaa parempaan ympäristön- ja ilmastonsuojeluun sekä sosiaaliseen osallistamiseen koko EU:ssa. Julkiset hankinnat ovat ratkaisevan tärkeitä erityisesti siksi, että ne kannustavat EU:n talouden elvyttämistä ja näin myös työllisyyttä ja hyvinvointia. Tämä pätee erityisesti, kun otetaan huomioon tarve selvitä talous- ja rahoituskriisistä ja suojautua tulevilta kriiseiltä. Olen samaa mieltä siitä, että vakaa ja harkittu prosessi, jossa optimoidaan julkisia hankintoja koskeva lainsäädäntö, on äärimmäisen tärkeä EU:n kansalaisten, kuluttajien ja yritysten hyvinvoinnille sekä kansallisille, alueelliselle ja paikallisille viranomaisille ja näin ollen Euroopan unionin yleiselle hyväksynnälle.

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. – (LT) Äänestin tämän päätöslauselman puolesta. Hyvin toimivat hankintamarkkinat ovat erityisen tärkeät sisämarkkinoiden eheyden edistämiseksi, innovoinnin piristämiseksi sekä parhaan mahdollisen vastineen saavuttamiseksi julkisille viranomaisille ja veronmaksajille. Nämä markkinat ovat erityisen tärkeä osa EU:n taloutta, ja niissä on valtavaa potentiaalia, mutta julkisia hankintoja koskevat säännöt ja periaatteet vaihtelevat eri jäsenvaltioissa, mikä estää yrityksiä, erityisesti pieniä yrityksiä, pääsemästä rajatylittäville hankintamarkkinoille. Samanlaisia rajoituksia liittyy myös kolmansien maiden tarjouskilpailuihin osallistumiseen. Vaikka EU on avannut markkinansa, yrityksemme kohtaavat suuria ongelmia, jos ne haluavat päästä julkisen sektorin markkinoille kolmansissa maissa. Mielestäni asiaan on kiinnitettävä kiireesti merkittävää poliittista huomiota. Komission tulisi analysoida yksityiskohtaisesti ongelmat, jotka liittyvät EU:n yritysten rajoitettuun pääsyyn muiden maiden markkinoille, ja ryhtyä asianmukaisiin toimiin sellaisia kauppakumppaneita vastaan, jotka hyödyntävät EU:n markkinoiden avoimuutta, mutta eivät avaa omia markkinoitaan EU:n yrityksille.

  Regina Bastos (PPE), kirjallinen. – (PT) Julkisia hankintoja koskevat sopimukset merkitsevät tärkeitä taloudellisia mahdollisuuksia yrityksille, ovat erittäin tärkeitä sisämarkkinoiden edistämisen kannalta, piristävät innovointia ja kannustavat parempaan ympäristön- ja ilmastonsuojeluun sekä sosiaaliseen osallistamiseen. Julkisten hankintojen politiikan pitäisi varmistaa, että julkiset varat käytetään mahdollisimman tehokkaasti, ja sen pitäisi pitää julkisten hankintojen markkinat avoimina, mikä edistäisi EU:n talouden elvyttämistä, työpaikkojen luomista ja hyvinvointia. Lisäksi julkisia hankintoja koskevat sopimukset ovat avainasemassa Eurooppa 2020 -strategiassa ja ovat yksi ehdotettujen tavoitteiden saavuttamiseen käytettävistä välineistä.

Päätöslauselmassa kehotetaan komissiota käsittelemään tasapainoista pääsyä julkisen sektorin markkinoille ja tarkistamaan julkisia hankintoja ja käyttöoikeussopimuksia, jotta Euroopan parlamentin ja jäsenvaltioiden sekä kansalaisten ja yritysten osallistuminen on mahdollista.

Siinä kehotetaan komissiota myös asettamaan etusijalle julkisia hankintoja koskevien sääntöjen ajanmukaistaminen. Yhtä tärkeä on päätöslauselmassa komissiolle esitetty kehotus arvioida ongelmia, joita yhdistetään poikkeuksellisen alhaisiin tarjouksiin, ja ehdottamaan asianmukaisia ratkaisuja.

Kaikista näistä syistä äänestän päätöslauselmaehdotuksen puolesta.

  Françoise Castex (S&D), kirjallinen. – (FR) Äänestin tämän mietinnön puolesta – en asettaakseni protektionistisia esteitä, vaan koska emme saa enää jäädä tilanteeseen, jossa Euroopan unioni on ainoa, joka noudattaa pelin sääntöjä. Emme voi enää jättää huomiotta sosiaalista ja taloudellista polkumyyntiä nousevan talouden maissa, erityisesti Kiinassa, joka voittaa Euroopan unionin maissa tarjouskilpailuja pohjahinnoin eikä ota huomioon sosiaalisia oikeuksia ja valtiontuke koskevaa lainsäädäntöä, kun Euroopan yritykset eivät pääse näiden maiden markkinoille. Emme voi enää olla sinisilmäisiä: yritystemme ja työpaikkojemme säilyminen on tästä kiinni. Lopuksi totean olevani iloinen siitä, että Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmän esittämät tarkistukset, jotka koskevat jäsenvaltioissa voimassa olevien työmarkkina-, sosiaali- ja ympäristönormien noudattamista julkisia hankintoja koskevien sopimusten yhteydessä, hyväksyttiin. Tämä osoittaa todellista tietoisuutta ja merkitsee myönteistä ja välttämätöntä muutosta. Komission tehtävänä on nyt arvioida vaatimus kokonaisuudessaan..

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Koska julkisiin hankintoihin käytetään vuosittain miljoonia euroja, niiden taloudellinen vaikutus on selvä. Siitä syystä, vaikka EU:n lainsäädännössä on pitkä perinne julkisia hankintoja koskevista sopimuksista, emme voi koskaan mennä liian pitkälle vaatiessamme parempia ja tehokkaampia lakeja, joilla taataan menettelyjen täysi avoimuus, joilla estetään kaikenlainen ehdokkaita hyödyttävä korruptio ja ehdotusten manipulointi, joilla asetetaan yläraja ilman ehdotuspyyntöjä ja neuvotteluja tehtävien sopimusten määrälle ja arvolle ja joilla varmistetaan ehdokasyritysten asianmukainen kilpailu sisämarkkinoilla niiden alkuperämaasta riippumatta.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Tässä Euroopan parlamentin päätöslauselmaesityksessä käsitellään tasapuolista pääsyä julkisen sektorin markkinoille EU:ssa ja kolmansissa maissa sekä julkisia hankintoja ja käyttöoikeussopimuksia koskevan lainsäädännön tarkistamista. EU on hyväksynyt aiheesta useita asiakirjoja: direktiivit 2004/18/EY, 2004/17/EY, 93/13/EY ja 2007/66/EY, päätöslauselmia (Euroopan parlamentin 18. toukokuuta 2010 antama päätöslauselma), raportteja (Mario Montin Uusi sisämarkkinastrategia – Euroopan talouden ja yhteiskunnan hyväksi), Euroopan komission tiedonanto Sisämarkkinoiden toimenpidepaketti Kohti kilpailukykyistä sosiaalista markkinataloutta ja Euroopan komission vihreä kirja EU:n julkisten hankintojen politiikan uudistamisesta.

Jotta voimme selvitä tämänhetkisestä rahoitus- ja talouskriisistä, täydellisesti toimivat julkisten hankintojen markkinat ovat ratkaisevan tärkeät talouden elvyttämiseksi ja oikeudenmukaisen kohtelun varmistamiseksi. Ilmoitan täten äänestäneeni päätöslauselman puolesta, koska se on mielestäni paremman lainsäädännön periaatteen mukainen ja asettaa etusijalle julkisia hankintoja koskevien sääntöjen ja käyttöoikeussopimusten ajanmukaistamisen, mikä parantaa EU:n lainsäädäntöä merkittävästi.

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Tämä on taas uusi yritys viedä läpi julkisten hankintojen vapauttaminen. Tämä on suunta, johon EU kulkee itsepintaisesti sekä kotona että kolmansissa maissa käyttämällä vapaakauppasopimuksia.

Tavoite on joka tapauksessa sama: estää maita suojelemasta omia yrityksiään julkisissa hankinnoissa, jotta asioista tehtäisiin helpompia valtaa pitäville suurille yrityksille, jotka myös haluavat hyödyntää kilpailua, jonka katsotaan olevan kaikki kaikessa, hallitakseen julkisia hankintoja koskevien sopimusten tekemistä.

Emme hyväksy tätä lähestymistapaa. Myönnämme kuitenkin, että alalla on tehtävä tärkeitä muutoksia.

Siksi annamme tukemme joillekin päätöslauselman näkökohdille, erityisesti sen pahoittelemiselle, että "komission sisäisen julkisia hankintoja käsittelevän neuvoa-antavan komitean kokoonpano ja toiminta sekä julkisten hankintojen avaamista käsittelevän neuvoa-antavan komitean rooli ja toimivalta eivät ole avoimia". Tuemme myös kehotusta, että komissio ryhtyy toimiin, "jotta edellä mainitun komitean sekä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia käsittelevän kaavaillun uuden neuvoa-antavan komitean kokoonpano on tasapainoinen ja niihin kuuluu ammattiyhdistysten ja yritysmaailman, varsinkin pk-yritysten, edustajia ja ne toimivat avoimesti".

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Tämän päätöslauselman kautta parlamentin enemmistö haluaa vapauttaa julkiset hankinnat sillä verukkeella, että sääntöjä rentoutetaan ja yksinkertaistetaan ja pieniä ja keskisuuria yrityksiä (pk-yrityksiä) puolustetaan. Vaikka tämä saattaisi olla perusteltua joissakin tapauksissa, suurimmassa osassa tapauksista ei ole kysymys tästä

Todellisuudessa he haluavat estää maita suojelemasta omia yrityksiään julkisissa hankinnoissa, jotta asioista tehtäisiin helpompia valtaa pitäville suurille yrityksille, jotka haluavat hallita julkisia hankintoja koskevien sopimusten tekemistä. Tästä syystä äänestimme vastaan.

Päätöslauselmassa on kuitenkin eräs näkökohta, josta olemme samaa mieltä: sen valitettavana pitäminen, että komission sisäisen julkisia hankintoja käsittelevän neuvoa-antavan komitean kokoonpano ja toiminta sekä julkisten hankintojen avaamista käsittelevän neuvoa-antavan komitean rooli ja toimivalta eivät ole avoimia. Tuemme myös kehotusta, että komissio ryhtyy toimiin, jotta edellä mainitun komitean sekä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia käsittelevän kaavaillun uuden neuvoa-antavan komitean kokoonpano on tasapainoinen ja niihin kuuluu ammattiyhdistysten ja yritysmaailman, varsinkin pk-yritysten, edustajia ja ne toimivat avoimesti.

Vaikuttaa myös siltä, että kansainvälisiä julkisia hankintoja koskevien Euroopan unionin sitoumusten yhteydessä on tärkeää painottaa korruption vastaisten mekanismien vahvistamista julkisten hankintojen alalla sekä tarvetta keskittää ponnistelut avoimuuden ja oikeudenmukaisuuden varmistamiseen julkisten varojen käytössä. Lisäksi vaadimme, että Euroopan parlamentille tiedotetaan tilanteesta asianmukaisesti ja että sille annetaan saatavilla olevat tiedot kaikissa vaiheissa ja prosessin päättyessä.

  Małgorzata Handzlik (PPE), kirjallinen. – (PL) Vaikka EU:n julkisten hankintojen markkinat ovat avoimet, pääsy kolmansien maiden julkisten hankintojen markkinoille on edelleen suurilta osin rajoitettu. Tässä tilanteessa eurooppalaisilla yrityksillä ei ole yhtäläisiä mahdollisuuksia kilpailla maailman muiden maiden tarjouskilpailuissa. Esimerkiksi Kiinassa viranomaiset ottivat vuonna 2009 käyttöön innovatiivisten paikallisten tuotteiden akkreditointijärjestelmän, joka rajoitti entisestään kansainvälisten yritysten pääsyä Kiinan markkinoille. Kiinan markkinat eivät kuitenkaan ole ainoat ongelmien tuottajat, sillä myös pitkälle kehittyneen talouden maissa, kuten Yhdysvalloissa, Japanissa ja Kanadassa, harjoitetaan protektionistista politiikkaa.

Siksi kannatan julkisten hankintojen markkinoille pääsyn yhteydessä vaatimusta noudattaa vastavuoroisuuden periaatetta, joka sisältyy tänään hyväksyttyyn päätöslauselmaan, jota tuin laatimassani kansainvälisen kaupan valiokunnan lausunnossa. Toivoisin kuitenkin, että vastavuoroisuuden periaatetta koskevassa Euroopan komission tulevassa ehdotuksessa edistettäisiin erityisesti kolmansien maiden julkisten hankintojen markkinoiden avaamista, eikä ainoastaan rajoitettaisi kolmansien maiden yritysten pääsyä Euroopan unionin julkisten hankintojen markkinoille, mikä saattaisi vaikuttaa haitallisesti kilpailukykyyn unionin markkinoilla.

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen. – (LT) Äänestin tämän päätöslauselman puolesta, koska hyvin toimivat hankintamarkkinat ovat erityisen tärkeät sisämarkkinoiden edistämisen ja innovoinnin piristämisen kannalta. Julkiset hankinnat ovat ratkaisevan tärkeitä erityisesti siksi, että ne kannustavat EU:n talouden elvyttämistä sekä työllisyyttä ja hyvinvointia. Enemmän poliittista huomiota on kiireellisesti kiinnitettävä yhdenvertaisen kohtelun ja oikeudenmukaisen kilpailun turvaamiseen EU:n ja kolmansien maiden julkisten hankintojen markkinoilla, erityisesti kun otetaan huomioon tällä hetkellä koettavat ongelmat, jotka koskevat pääsyä julkisen sektorin markkinoille kolmansissa maissa. Mielestäni komission tulisi asettaa etusijalle julkisia hankintoja koskevien sääntöjen ajanmukaistaminen ja käsitellä palveluja koskevia käyttöoikeussopimuksia siten, että paremman lainsäädännön periaatteiden mukaisesti vältetään EU:n julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön sirpaloituminen edelleen.

  Constance Le Grip (PPE) , kirjallinen. – (PT) Olen iloinen siitä, että Euroopan parlamentin yhteinen päätöslauselma tasapuolisesta pääsystä julkisen sektorin markkinoille EU:ssa ja kolmansissa maissa sekä julkisia hankintoja ja käyttöoikeussopimuksia koskevan lainsäädännön tarkistamisesta hyväksyttiin tänään. Olen yksi päätöslauselma allekirjoittajista. Julkisten hankintojen markkinoiden hyvä toiminta on erittäin tärkeää sisämarkkinoiden edistämisen kannalta. Siksi on tärkeää selkeyttää ja parantaa julkisia hankintoja koskevien sopimusten tekemistä sääntelevää oikeudellista kehystä, sillä ne kannustavat unionin talouden elvyttämistä. Mitä tulee kolmansien maiden yritysten pääsyyn Euroopan unionin julkisten hankintojen markkinoille, Euroopan unionilla on velvollisuus toimia realistisesti, käytännöllisesti ja ennen kaikkea sortumatta sinisilmäisyyteen. Tässä ei ole kyse asettumisesta markkinoidemme avaamista vastaan vaan ennemminkin täysin oikeutetusta kannasta edistää molemminpuolista pääsyä alalle, ei sulkemalla omia julkisten hankintojen markkinoita vaan varmistamalla, että Euroopan unionin ulkopuoliset kumppanimme avaavat omat markkinansa yhtäläisellä tavalla, ja tarvittaessa kehittämällä asianmukaiset mekanismit, joiden avulla voimme saavuttaa vastavuoroisuuden ja tasapainon tavoitteen.

  Petru Constantin Luhan (PPE), kirjallinen. – (RO) Tasapuolinen pääsy julkisen sektorin markkinoille EU:ssa ja kolmansissa maissa sekä julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön tarkistaminen on ehdottoman tärkeää sisämarkkinoiden edistämiseksi unionissa ja jäsenvaltioissa ja johtaa sosiaaliseen ja taloudelliseen integraatioon EU:n tasolla. Kun tilannetta tarkastellaan talous- ja rahoituskriisin näkökulmasta, pidän välttämättömänä päätöslauselmassa esitettyä strategiaa, erityisesti kohtaa, joka koskee EU:n yhteisen ulkoisen kauppapolitiikan parempaa yhtenäistämistä. Haluan korostaa, miten tärkeää tämä lainsäädännön tarkistaminen on Euroopan unionin talouden elvyttämisen ja vakauttamisen kannalta.

  David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Tuin päätöslauselmaa, koska katson, että yhdenvertaisen kohtelun ja oikeudenmukaisen kilpailun turvaamiseen EU:n ja kolmansien maiden julkisten hankintojen markkinoilla on kiireellisesti kiinnitettävä enemmän poliittista huomiota.

  Jean-Luc Mélenchon (GUE/NGL), kirjallinen. – (FR) Julkisen/julkisen sektorin kumppanuuksien kyseenalaistaminen, julkisten viranomaisten (jotka ovat yleisen edun takaajia, jos pitää muistuttaa) standardien pienentäminen, näiden samojen julkisten viranomaisten valintojen suuntautuminen kohti kilpailun lisäämistä… Nämä ovat vain muutamia esimerkkejä erinomaisesta "edistyksestä", jota Euroopan komission julkisia hankintoja koskevassa vihreässä kirjassa luvataan. Sen lisäksi, että tekstissä tuetaan tällaista roskaa, siinä asetetaan kaikkien protektionististen toimien torjunta sisällön keskipisteeksi. Niin monia toimia, joita vastustan. Äänestän vastaan.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Hyvin toimivat hankintamarkkinat ovat erittäin tärkeät, jotta voidaan edistää sisämarkkinoita, piristää innovointia, parantaa työllisyyttä, kasvua ja kilpailukykyä, kannustaa parempaan ympäristön- ja ilmastonsuojeluun sekä suojella sosiaalisia oikeuksia koko EU:ssa ja jotta julkiset viranomaiset, kansalaiset ja veronmaksajat saavat parhaan mahdollisen vastineen. Julkiset hankinnat ovat ratkaisevan tärkeitä erityisesti, kun pyritään selviämään talous- ja rahoituskriisistä ja suojautumaan tulevilta kriiseiltä, sillä julkiset hankinnat kannustavat EU:n talouden elvyttämistä sekä työllisyyttä ja hyvinvointia EU:ssa. Siksi vakaa ja harkittu prosessi, jossa optimoidaan julkisia hankintoja koskeva lainsäädäntö, on äärimmäisen tärkeä EU:n kansalaisten, kuluttajien ja yritysten hyvinvoinnille sekä kansallisille, alueellisille ja paikallisille viranomaisille.

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. – (PT) Hyvin toimivat hankintamarkkinat ovat erittäin tärkeät, jotta voidaan edistää sisämarkkinoita, piristää innovointia ja kannustaa parempaan ympäristön- ja ilmastonsuojeluun sekä sosiaaliseen osallistamiseen koko EU:ssa ja jotta julkiset viranomaiset, kansalaiset ja veronmaksajat saavat parhaan mahdollisen vastineen. Näistä syistä kannatin äänestyksessä Euroopan parlamentin päätöslauselmaesitystä, joka koskee tasapuolista pääsyä julkisen sektorin markkinoille EU:ssa ja kolmansissa maissa sekä julkisia hankintoja ja käyttöoikeussopimuksia koskevan lainsäädännön tarkistamista. Tässä mielessä yhdyn päätöslauselman kannattajiin, jotka kehottavat komissiota asettamaan etusijalle julkisia hankintoja koskevien sääntöjen ajanmukaistamisen ja käsittelemään palveluja koskevia käyttöoikeussopimuksia siten, että paremman lainsäädännön periaatteiden mukaisesti vältetään EU:n julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön sirpaloituminen edelleen.

  Robert Rochefort (ALDE), kirjallinen. – (FR) Julkisilla hankinnoilla on erittäin tärkeä rooli sisämarkkinoiden piristämisessä, innovaation edistämisessä, kasvun vahvistamisessa sekä EU:n työllisyyden ja kilpailukyvyn tukemisessa. Tämän saavuttamiseksi hankintamarkkinoiden on kuitenkin toimittava tehokkaasti. Jotta näin tapahtuisi, on tärkeää – kuten päätöslauselman tekstissä, jota tuen, todetaan –, että kysymykseen julkisia hankintoja koskevien sopimusten tekemissääntöjen yksinkertaistamisesta ja selventämisestä löydetään vastaukset pian. Mielestäni tärkeää on myös se, että pk-yrityksille – jotka kattavat 99 prosenttia kaikista Euroopan yrityksistä ja tarjoavat yli 100 miljoonaan työpaikkaa – annetaan mahdollisimman pian paremmat mahdollisuudet saada julkisia hankintoja koskevia sopimuksia. Lisäksi kehotan niiden liiketoiminnan tukemiseksi komissiota panemaan täytäntöön vastavuoroisuuden periaatteet ja miettimään uusia tapoja parantaa eurooppalaisten yritysten pääsyä unionin ulkopuolisille julkisten hankintojen markkinoille, jotta julkisia hankintoja koskevista sopimuksista kilpaileville eurooppalaisille ja muiden maiden yrityksille voidaan varmistaa yhtäläiset ehdot.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Äänestimme lopulta tyhjää siitä syystä, että monia sellaisia PPE- ja ECR-ryhmän tarkistuksia, joita me emme voi hyväksyä, hyväksyttiin.

  Oreste Rossi (EFD), kirjallinen. – (IT) Kun pyritään selviämään talous- ja rahoituskriisistä, julkiset hankinnat näyttävät kannustavan EU:n talouden elvyttämistä sekä yrittäjyyttä, työllisyyttä ja hyvinvointia Euroopassa. Tiettyjen alojen (veden, sähkön ja kaasun) vaiheittaisen vapauttamisen vuoksi tarvitsemme näillä aloilla toimivien yritysten suojelemiseksi asiakkaiden valintajärjestelmän, jolla varmistetaan, että kilpailevat yritykset valitaan tehokkaasti. Kannatan päätöslauselmaesitystä, koska avoimessa järjestelmässä on tärkeää rajoittaa EU:n julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön sirpaleisuutta, jotta voidaan saavuttaa paras mahdollinen kilpailukyky ja tehokkuus, kuten tavoitteisiimme kuuluu.

  Daciana Octavia Sârbu (S&D) , kirjallinen. – (EN) Julkiset hankinnat tarjoavat ainutlaatuisen mahdollisuuden suunnata investointeja kansalaisten yleistä etua ajaviin hankkeisiin ja saavuttaa samalla laajempia julkisen politiikan tavoitteita. Haluan korostaa sitä, miten tärkeitä julkisia hankintoja koskevat sopimukset ovat ympäristönormien edistämiseksi rakennuksissa ja liikenteessä ja millaisia mahdollisuuksia tämä tarjoaa energiatehokkuuden parantamisen ja siten myös hiilipäästöjen, toimintakustannusten ja ilmansaasteiden vähentämisen suhteen. Kehotan jäsenvaltioita pyrkimään julkisia hankintoja koskevien sopimusten avulla saavuttamaan nämä tavoitteet, joista syntyy laajalle ulottuvia ja pitkäaikaisia sosiaalisia, taloudellisia ja ympäristöön liittyä etuja.

  Nuno Teixeira (PPE), kirjallinen. – (PT) Hyvin toimivat hankintamarkkinat ovat erittäin tärkeät, jotta voidaan edistää sisämarkkinoita ja piristää innovointia ja investointia. Pyrittäessä selviämään talous- ja rahoituskriisistä julkiset hankinnat ovat ratkaisevan tärkeitä EU:n talouden vahvistamisen ja työpaikkojen luomisen kannalta. Euroopan unioni vastustaa protektionististen toimien toteuttamista ja pyrkii tasapuoliseen pääsyyn julkisen sektorin markkinoille EU:ssa ja kolmansissa maissa. EU uskoo tällä alalla vahvasti vastavuoroisuuden, yhteisen hyödyn ja suhteellisuuden periaatteeseen.

Tämän vuoksi kannatan sitä, että Euroopan unionin yhtenäistäisi pikaisesti paremmin yhteistä kauppapolitiikkaa ja käytäntöjä jäsenvaltioissa, joissa hyväksytään poikkeuksellisen alhaisia tarjouksia yrityksiltä, joiden kotimaat eivät ole liittyneet julkisia hankintoja koskevaan sopimukseen (GPA-sopimukseen), mikä saattaa EU:n jäsenvaltioista peräisin olevat yritykset epäedulliseen asemaan.

Toistan siksi parlamentin kehotuksen asettaa etusijalle julkisia hankintoja koskevien sääntöjen ajanmukaistamisen siten, että vältetään lainsäädännön sirpaloituminen ja kannustetaan yrityksiä valitsemaan tämä vaihtoehto.

  Bernadette Vergnaud (S&D), kirjallinen. – (FR) Tämä äänestys on tärkeä, koska komission on ryhdyttävä tarvittaviin toimiin, joilla voidaan estää epäoikeudenmukainen kilpailu ja korjata vastavuoroisuuden puute kolmansien maiden kanssa julkisten hankintasopimusten tekemisessä. Tässä ei ole kyse protektionististen esteiden asettamisesta, mutta unioni ei voi enää olla ainoa, joka noudattaa sääntöjä. Emme voi tosiaankaan enää jättää huomiotta sosiaalista ja taloudellista polkumyyntiä nousevan talouden maiden yrityksissä, jotka voittavat Euroopan unionin maissa tarjouskilpailuja noudattamatta sosiaalisia oikeuksia ja valtiontukea koskevaa lainsäädäntöä, kun samanaikaisesti näiden maiden markkinat ovat suljettuja eurooppalaisilta yrityksiltä. Emme saa kuitenkaan unohtaa, että suuret teollisuusmaat eivät myöskään noudata sääntöjä kansainvälisten sopimusten alekirjoittamisesta huolimatta.

Vaikuttaa siltä, että komissio on vuosien toimettomuuden jälkeen päättänyt toimia, ja sitä tarvitaan: yritystemme ja työpaikkojemme säilyminen riippuu siitä. Lopuksi totean suhtautuvani myönteisesti sellaisten Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmän esittämien tarkistusten hyväksymiseen, jotka koskevat jäsenvaltioissa voimassa olevien työelämän, sosiaalisten ja ympäristöä koskevien normien noudattamista julkisten hankintojen yhteydessä. Komission tehtävänä on nyt arvioida tämä vaatimus.

Päätöslauselmaesitys B7-0297/2011

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestän tämän yhteisen päätöslauselmaesityksen puolesta. Haluan korostaa toimenpiteitä, joita pidän tarpeellisina: kaikkien EU:n kalatalouden talousarvion mahdollisuuksien ja rahoitusmarginaalien hyödyntäminen, jotta voidaan rahoittaa kalatalousalan hätätukitoimenpiteitä ja auttaa siten alaa selviytymään öljyn hinnannousun aiheuttamista vaikeuksista; ennen kaikkea pienimuotoiselle rannikkokalastukselle ja perinteiselle kalastukselle myönnettävä Euroopan kalatalousrahaston jatkuva tuki, jonka avulla parannetaan kalastusvälineiden valikoivuutta ja uusitaan moottoreita turvallisuussyistä ja ympäristön tai polttoainetalouden suojelemiseksi; komission laatima keskipitkän ja pitkän aikavälin suunnitelma, jonka tavoitteena on parantaa polttoainetehokkuutta kalatalousalalla (vesiviljely mukaan lukien); sekä kehotus, että komissio esittää toimintasuunnitelman rannikkoalueille ja saarille, joilla harjoitetaan aktiivisesti kalastusta, jotta polttoainetehokkuutta parannettaisiin kalatalous- ja vesiviljelyalalla.

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. – (LT) Äänestin tämän päätöslauselman puolesta. Viimeaikainen öljyn hinnannousu on vaikuttanut kalatalousalan taloudelliseen kannattavuuteen, ja eurooppalaiset kalastajat ovat vaikeassa tilanteessa. Lisäksi Euroopan unioni on erittäin riippuvainen tuonnista kolmansista maista (60 prosenttia), minkä vuoksi tuottajilla on hyvin vähän tai ei lainkaan vaikutusvaltaa kalastustuotteiden hintatasoon. Olen yhtä mieltä siitä, että vähämerkityksisen tuen ylärajaa tulisi nostaa 30 000 eurosta 60 000 euroon yritystä kohti kolmen vuoden siirtymäkauden aikana. Samalla on varmistettava, ettei heikennetä ympäristön ja yhteiskunnallista kestävyyttä ja ettei jäsenvaltioiden välinen kilpailu vääristy.

  Maria da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. – (PT) Haluan osoittaa suurta myötätuntoa eurooppalaisille kalastajille, joiden palkkoihin on vaikuttanut suoraan öljyn hinnannousu, joka on pahentanut huomattavasti taloudellista haavoittuvuutta, joka liittyy alan toiminnan epäsäännölliseen luonteeseen. Mielestäni on olennaista ottaa käyttöön mekanismeja, joilla edistetään tuotantovaiheessa maksettavien hintojen kasvattamista samalla, kun lopullisessa kulutusvaiheessa maksettavat hinnat pidetään mahdollisimman pieninä. Sen vuoksi äänestän Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraattien) esittämän päätöslauselman puolesta, jossa korostetaan asianmukaisesti mainitsemiani seikkoja.

  Nessa Childers (S&D), kirjallinen. – (EN) Vaikka ei ole hyvä ajatus tukea fossiilisia polttoaineita käyttävää teollisuutta, kalastajat ympäri Eurooppaa kärsivät talouden taantuman vuoksi ja toisin kuin muiden liikennemuotojen yhteydessä heillä ei ole todellista vaihtoehtoa fossiilisten polttoaineiden käytölle.

  Vasilica Viorica Dăncilă (S&D), kirjallinen. – (RO) Energia muodostaa huomattavan osan kalastusalan toimintakustannuksista, ja polttoaineiden viimeaikainen hinnannousu on huonontanut kalastusalan tilannetta, mikä on vaikuttanut välittömästi alan tuotantokustannuksiin. Näiden seikkojen perusteella katson, että Euroopan komission on harkittava tarvittavia keinoja, joilla laaditaan nopeasti ja otetaan käyttöön toimenpiteitä, joiden avulla helpotetaan monien eurooppalaisten kalastajien vaikeaa taloudellista tilannetta. Lisäksi sen on otettava huomioon taloudelliset vaikeudet, joita kohtaavat monet valtiot, joilla on suuria kalastuslaivastoja.

  Marielle De Sarnez (ALDE), kirjallinen. – (FR) Komission on ryhdyttävä kiireellisiin toimenpiteisiin korjatakseen vaikean taloudellisen tilanteen, jossa monet eurooppalaiset kalastajat ovat öljyn hinnannousun jälkeen. Tämä koskee erityisesti vähämerkityksisen tuen raja-arvon nostamista 30 000 eurosta 60 000 euroon tukea saavaa yritystä kohti kolmen vuoden ajanjakson aikana. Tämän korvauksen lisäksi meidän on luotava pitkän aikavälin strategia, jolla autetaan kalastajia ja myös muiden alojen ammattilaisia, joihin kuuluvat maanviljelijät ja maanteiden rahdinkuljettajat, vähentämään riippuvuutta fossiilisista polttoaineista. Siksi komission on tarjottava kannustimia uuteen tekniikkaan sijoittamiseksi sekä Euroopan että kansallisella tasolla, jotta parannetaan meri-, maantie- ja lentoliikenteen energiatehokkuutta.

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin öljyn hinnannousun aiheuttamaa Euroopan kalastusalan kriisiä koskevan päätöslauselmaesityksen puolesta, koska hinnannousu on vaikuttanut kalastusalan taloudelliseen kannattavuuteen ja sillä on ollut suoria vaikutuksia kalastajien tuloihin. Väliaikaisia hätätoimenpiteitä tarvitaan, jotta autetaan eurooppalaisia kalastajia selviytymään vaikeasta taloudellisesta tilanteesta. Komission tulisi kuitenkin myös laatia keskipitkän ja pitkän aikavälin suunnitelma, jonka tarkoituksena on parantaa polttoainetehokkuutta kalatalousalalla vesiviljely mukaan luettuna.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Kalastus on tärkeää taloudellista toimintaa monissa Euroopan maissa, etenkin merenkulkuvaltioissa kuten omassa maassani. Parlamentin tulisi siis ottaa erityisesti huomioon olosuhteet, jotka vaikuttavat ammattikalastajiin.

Polttoaineen – välttämätön kustannus kalastusalan toimijoille – nouseva hinta on vaikuttanut valtavasti kalastajien tuloihin. Rajun talous- ja rahoituskriisin aikana, jolloin ei ole paljon tukea käytettävissä yritysten ja työpaikkojen säilyttämiseksi, pidän myönteisenä Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraattien) kollegoideni tässä päätöslauselmassa esittämää ehdotusta tukea EU:n kalastajia nostamalla vähämerkityksisen tuen ylärajan 30 000 eurosta 60 000 euroon yritystä kohti kolmen vuoden aikana. Sen avulla kalastusteollisuus voi selviytyä kasvaneista toimintakustannuksista, jotka ovat yhteydessä öljyn hintaan.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Euroopan parlamentin yhteisessä päätöslauselmaesityksessä käsitellään jatkuvasti nousevan öljyn hinnan aiheuttamaa kriisiä Euroopan kalastusalalla. Hinnannousu vaikuttaa merkittävästi alan toimintakustannuksiin. Se tuntuu ennen kaikkea pienissä ja keskisuurissa yrityksissä (pk-yrityksissä), – jotka ovat usein perheyrityksiä – joiden työntekijät alkavat käsittää, että heidän työpaikkansa ovat uhattuina. Sen vuoksi pidän mietinnön hyväksymistä myönteisenä ja toivon, että jäsenvaltiot voivat kasvattaa pian kalastajille myönnettävää tukea. Toivon myös, että Euroopan unioni lisää Euroopan kalatalousrahaston kautta myönnettäviä avustuksia, jotka on tarkoitettu alusten ja välineistön parantamiseen ja nykyaikaistamiseen, sekä perustaa rahaston, jonka puoleen pk-yritykset voivat kääntyä, jos ne joutuvat vaikeuksiin. Pienimuotoiselle kalastukselle myönnettävä tuki on erityisen tärkeää.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) On hyvä, että parlamentti hyväksyi tämän päätöslauselman. Öljyn merkittävä hinnannousu on pahentanut huomattavasti kalastusalaa ja sen taloudellista kannattavuutta koettelevaa kriisiä. Se on myös vähentänyt huomattavasti alalla työskentelevien jo ennestään pieniä tuloja.

Tällä hetkellä liikevaihdon dynamiikka ei anna tuotantokustannusten, joihin myös öljy kuuluu, muutosten vaikuttaa kalan hintaan. Tähän vaikuttaa nykyinen tuontipolitiikka muiden tekijöiden lisäksi.

Ensimyyntihintojen keskiarvo on useimmiten polkenut paikallaan tai pienentynyt usean vuoden ajan, eikä se ole johtanut loppukäyttäjien maksaman tuoreen kalan hinnan laskuun.

Nykyinen kalastustuotteiden yhteinen markkinajärjestely (YMJ) ei ole onnistunut vaikuttamaan riittävästi, jotta ensimyyntihinnat olisivat parantuneet tai lisäarvo olisi jakautunut paremmin alan koko arvoketjussa.

Useiden yritysten taloudellinen tilanne on huonontunut viime vuosina, ja se on jopa johtanut monen yrityksen toiminnan lopettamiseen. Todellisena vaarana on, että tuhannet kalastusyritykset lopettavat toimintansa ja tuhansia työpaikkoja menetetään öljyn hinnannousun vuoksi.

Pienimuotoinen rannikkokalastus on erityisen heikossa asemassa.

Nämä toimenpiteet on pantava täytäntöön.

  Pat the Cope Gallagher (ALDE), kirjallinen. – (GA) Kalastusala kuuluu aloihin, joihin öljyn hinnannousu vaikuttaa eniten, koska polttoaine muodostaa huomattavan osan, noin 30–50 prosenttia, kalastajien toimintakustannuksista. Tuen täysin kaikkia toimenpiteitä, joita voidaan panna täytäntöön kalastajien ja etenkin rannikoilla ja saarilla pienimuotoista kalastusta harjoittavien kalastajien auttamiseksi tässä yhteydessä.

  Estelle Grelier (S&D), kirjallinen. – (FR) Öljyn hinnannousun aiheuttamaa Euroopan kalastusalan kriisiä koskevan parlamentin päätöslauselman hyväksyminen antaa minulle tilaisuuden muistuttaa, että meidän on autettava kiireellisesti kalastajia. Kun työntekijöiden rekrytoiminen käy entistä vaikeammaksi ja menetelmät, joita kalastajien on otettava käyttöön, muuttuvat jatkuvasti entistä rajoittavammiksi, polttoaineen hinnannousu vaikeuttaa olosuhteita yhä enemmän tällä kriisin koettelemalla alalla. Öljyn huomattava hinnannousu vaikuttaa suuresti kalastajien toimintakustannuksiin, minkä vuoksi heidän tulonsa pienenivät vuosina 2008–2010. Erityisenä velvollisuutenani satamakaupungin edustajana on vaatia, että komissio valtuuttaa vähämerkityksisen tuen ylärajan nostamisen. Toimenpide helpottaisi kalastajien paineita ja auttaisi siten heitä saamaan kunnollisen toimeentulon työstään ilman, että estetään kalakantojen elvyttämistä. Yhteisen kalastuspolitiikan tulevalle uudistukselle on saatava kalastajien tuki. Hyvään alkuun päästään näyttämällä tänään, että Euroopan unioni tietää heidän tarpeistaan.

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen. – (LT) Äänestin asiakirjan puolesta, sillä viimeaikainen öljyn hinnannousu on vaikuttanut kalastusalan taloudelliseen kannattavuuteen ja saanut monet kalastajat murehtimaan, miten he kattavat lisäkustannukset, koska öljyn hinnannousu vaikuttaa välittömästi kalastajien tuloihin. Meidän on hyödynnettävä EU:n kalatalouden talousarvion mahdollisuuksia ja rahoitusmarginaaleja, jotta voidaan rahoittaa kalatalousalan hätätukitoimenpiteitä ja auttaa siten alaa selviytymään öljyn hinnannousun aiheuttamista vaikeuksista siihen asti, kunnes muunlaisia toimenpiteitä pannaan täytäntöön. Euroopan kalatalousrahastosta olisi myönnettävä edelleen tukea ennen kaikkea pienimuotoista rannikkokalastusta harjoittaville ja perinteisille kalastajille, jotta kalastusvälineiden valikoivuutta parannetaan ja moottoreita uusitaan turvallisuussyistä ja ympäristön tai polttoainetalouden suojelemiseksi. Mielestäni komission on esitettävä kiireellisesti sekä Euroopan että kansallisella tasolla investointeja uuteen tekniikkaan, jotta parannetaan kalastusalusten energiatehokkuutta ja vähennetään kalastajien riippuvuutta fossiilisista polttoaineista.

  Bogusław Liberadzki (S&D), kirjallinen. – (PL) Päätöslauselmalla ilmaistaan parlamentin olevan huolissaan kalastusalan tilasta, kalastusyritysten taloudellisesta tilanteesta ja kalan markkinahinnasta. Kyse on tärkeästä alasta, ja kala on tärkeä osa ruokavaliotamme. Mielestäni ratkaisevan tärkeä on yhteisen päätöslauselmaesityksen kappale 3, jossa esitetään kalastajille myönnettävän tuen lisäämistä. Kyse on päätöslauselmasta, jossa tarjotaan enemmän etuja kuin alalle ehdotetuissa uusissa takeissa. Toivon, että komissio ja neuvosto ottavat päätöslauselman tarkasti huomioon.

  David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Äänestin päätöslauselmaa vastaan, koska mielestäni EU:n ei pidä lisätä Euroopan kalastusalalle tai muillekaan aloille myönnettävää tukea öljyn hinnannousun vuoksi.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Viimeaikainen öljyn hinnannousu on vaikuttanut kalastusalan taloudelliseen kannattavuuteen ja saanut monet kalastajat murehtimaan, miten he kattavat sen aiheuttamat lisäkustannukset. Ei pidä unohtaa, että öljyn hinnannousu vaikuttaa suoraan kalastajien tuloihin. Kalastusteollisuudessa työskentelevien tulot ja palkat ovat epävarmoja useiden tekijöiden vuoksi, joihin kuuluvat kalastuksen epäsäännöllisyys, markkinoinnissa käytetyt toimenpiteet ja tapa asettaa ensimyyntihinnat. Tämä tarkoittaa, että tiettyjä kansallisten ja EU:n julkisen tuen muotoja on säilytettävä. Rahoitus- ja talouskriisi vaikuttaa lisäksi erityisesti teollisuudenaloihin ja pieniin ja keskisuuriin yrityksiin ja vaarantaa toiminnan ja työllisyyden raaka-ainetuotannon ja jalostuksen aloilla. Meidän on nyt pantava täytäntöön väliaikaisia hätätoimenpiteitä kuten aiemminkin, jotta selviydytään vaikeuksista, joita kalastusala kohtaa öljyn hinnannousun vuoksi.

  Rareş-Lucian Niculescu (PPE), kirjallinen. – (RO) Äänestin päätöslauselman puolesta ja kaikkia esitettyjä tarkistuksia vastaan. Kalastusalalla on pantava täytäntöön uusia tukitoimenpiteitä ja pidettävä mielessä kahden seuraavan tekijän yhdistelmä: toisaalta öljyn korkea hinta, toisaalta kalan pieni ensimyyntihinta. Kalastus on tärkeä talouden ala Euroopan unionin kannalta, ja sitä on tuettava aikana, jolloin öljybarrelin hinta on keskimäärin 80–100 Yhdysvaltain dollaria.

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. – (PT) Vallitseva maailmanlaajuinen talouskriisi, jota Maghreb-maiden ja Lähi-idän poliittiset kriisit ovat pahentaneet, on nostanut öljyn hintaa, ja barrelin hinta on yli sata Yhdysvaltain dollaria. Arabimaita vavisuttelevan poliittisen epävakauden vuoksi luku voi vielä nousta roimasti.

Kalastusalan energialasku on huomattavin toimintakustannus alalla, ja toisin kuin muissa toiminnoissa ala ei voi kattaa lisäkustannuksia lisäämällä tuotantoa, koska sille on asetettu ylärajat kiintiöiden ja suurimman sallitun saaliin (TAC) avulla.

Vaikka on olemassa eri mielipiteitä, miten alaa tulisi hallinnoida, yhdestä asiasta ollaan samaa mieltä, ja sitä on tärkeää korostaa: kalastus on erittäin tärkeää Euroopan väestön elintarvikehuollon kannalta, ja se tarjoaa työpaikkoja suurimmassa osassa EU:n rannikkoyhteisöjä, joissa ei ole muita töitä.

Kalastuksen jatkumisen varmistamiseksi ja alan toimitusten vähenemisen ja työttömyyden lisääntymisen estämiseksi EU:n on nostettava de minimis -tukea koskevassa asetuksessa esitetty yläraja lähemmäs 60 000:tta euroa sekä pantava täytäntöön muita toimenpiteitä, joilla voidaan lieventää viimeaikaista öljyn hinnannousua.

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. – (PT) Kalastuksen kustannukset riippuvat paljon öljyn hinnasta. Tästä syystä, ja koska viimeaikainen öljyn hinnannousu on vaikuttanut alan taloudelliseen kannattavuuteen, on välttämättä pantava täytäntöön hätätoimenpiteitä, joiden avulla eurooppalaiset kalastajat selviävät vaikeasta taloudellisesta tilanteestaan.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (ES) Kalastuksen todellinen ongelma on nykyään se, että 70 prosenttia Euroopan kalakannoista on liikakalastettuja, koska kalastuslaivastomme on selvästi liian suuri. Julkisten varojen käyttäminen laivaston ylläpitämiseen olisi väärin ja vastuutonta. Yhteisen kalastuspolitiikan uudistuksen yhteydessä on tärkeämpää kuin koskaan muuttaa Euroopan kalastuslaivaston rakennetta, jottei käytettäisi aluksia, jotka kuluttavat suuria määriä polttoainetta ja joiden hiilidioksidipäästöt ovat suuria, eikä myöskään käytettäisi kalastusvälineitä ja menetelmiä, jotka tuhoavat selvästi ympäristöä. Näin voimme edistyä pyrkimyksissä saavuttaa malli, joka on nykyistä vähemmän riippuvainen energiasta, tuhoaa vähemmän ympäristöä ja on kestävämpi ympäristön kuten myös yhteiskunnan ja talouden kannalta.

Rahan antaminen kalastusalalle öljyn hinnannousun kompensoimiseksi on vain entistä suurempi kannustin kalastajille käyttää paljon polttoainetta kuluttavia aluksia erityisesti aikana, jolloin polttoaineiden hinnannousu ei ole väliaikaista vaan selvästi rakenteellista.

  Oreste Rossi (EFD), kirjallinen. – (IT) Teollisuuteen ja pieniin ja keskisuuriin yrityksiin vaikuttavan syvän talous- ja rahoituskriisin vuoksi öljybarrelin hinta on noussut, ja öljyn hinta on edelleen epävakaa arabimaiden poliittisen epävakauden riskin takia. Kriisi on vaikuttanut syvästi myös Euroopan kalastukseen, koska 60 prosenttia kalastamme tuodaan kolmansista maista. Tuen päätöslauselmaa, koska mielestäni on tärkeää parantaa energian toimitusvarmuutta tiedottamalla markkinoille paremmin ja parantamalla kuluttajille annettavia takeita öljyvarojen tilasta. Mielestäni on myös pantava täytäntöön yhteinen toimintasuunnitelma, jolla tuetaan rannikkoalueita, joilla on kalastusalaan liittyvää toimintaa.

  Dominique Vlasto (PPE), kirjallinen. – (FR) Halusin äänestää päätöslauselman puolesta, jossa kehotetaan komissiota ryhtymään tehokkaisiin toimenpiteisiin kalastusalan tukemiseksi. Öljyn hinnannousu aiheuttaa todellisen kriisin alalla. Kriisi oli aluksi syklinen, mutta se on nyt muuttunut rakenteelliseksi kriisiksi ja uhkaa alan taloudellista kannattavuutta. Toimintakustannukset ovat nousseet nopeasti ja vaikuttavat huomattavasti kalastajien tuloihin siinä määrin, että ne vaikuttavat myös koko tuotannonalaan ja kaikkiin rannikkoalueisiin. Tästä syystä olen tyytyväinen, että parlamentti kehottaa lisäämään joustavuutta vähämerkityksisen tuen järjestelmässä. Vaikeasta budjettitilanteesta huolimatta kalastajat eivät ymmärtäisi, jos EU ei onnistuisi käsittelemään heidän huoliaan. Päätöslauselmassa kehotetaan lisäksi kiinnittämään erityistä huomiota pienimuotoiseen rannikkokalastukseen ja asianomaisiin alueisiin. Mielestäni tämä on välttämätöntä, sillä vaikka kasvavat energialaskut vaikuttavat koko kalastusalaan, ne vaikuttavat enemmän perinteiseen kalastukseen kuin teolliseen kalastukseen. Katson, että poikkeuksellisissa tilanteissa vaaditaan poikkeuksellisia toimenpiteitä. Sen vuoksi olen valppaana ehdotusten varalta, joita komissio esittää kalastajien rauhoittamiseksi ja tukemiseksi.

Päätöslauselmaesitys B7-0286/2011

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestän parlamentin päätöslauselmaesityksen puolesta, koska siinä ilmaistaan tyytymättömyys komissioon, sillä vuoteen 2009 mennessä ainoastaan 75 prosenttia 21 miljardin euron suuruisesta taloudellisesta avusta oli täysin saatavilla ainoastaan 50 000 pienelle ja keskisuurelle yritykselle (pk-yritykselle). Liiallinen hallinnollinen byrokratia on esteenä suurimmalle osalle pk-yrityksiä, ja se on poistettava. Yksinkertaistamisen lisäksi tarvitaan myös parannettua järjestelmää, jonka kautta yritykset saavat tätä rahoitusta.

  Roberta Angelilli (PPE), kirjallinen. – (IT) Komissio kiinnittää paljon huomiota pieniin ja keskisuuriin yrityksiin (pk-yrityksiin): EU:n talousrakenteen muodostavat 23 miljoonaa pk-yritystä ovat innovaation ja luovuuden lähde, ja niiden avulla Eurooppa erottuu edelleen maailman markkinoilla. Vähitellen byrokratia ja lainsäädäntö – jotka ovat viime aikoihin asti lopettaneet alkuunsa pienten innovatiivisten yritysten kehityksen – on poistettu ja nuoret alkavat nähdä pilkahduksen vakaasta tulevaisuudesta, joka on toivottavasti täynnä mahdollisuuksia. Yrittäjyys, koulutus, joustavuus, järkevä sääntely ja luoton saanti ovat eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevan Small Business Act -aloitteen avainsanoja, ja ne ovat puitteet, jotka määrittelevät EU:n pk-yrityksiä koskevaa politiikkaa nuorille kohdennetun tuen ja nuorten koulutuksen keinoin.

Nyt kun monet aloitteet on määritelty, jäsenvaltioiden ja koko Euroopan unionin velvollisuutena on panna ne täytäntöön täysimääräisesti tarjoamalla pk-yrityksille entistä enemmän vapauksia toimia, antamalla niiden osallistua julkisiin tarjouskilpailuihin, hyväksymällä tulevaisuudessa yhtenäisen eurooppapatentin ja panemalla nopeasti täytäntöön direktiivin maksuviivästyksistä. On muistettava, että investoinnit ovat tarpeellisia, jotta tähän mennessä toteutettuja toimia ei tuhota, koska vain investoinnit voivat vaikuttaa mekanismin moitteettomaan toimintaan ja Euroopan kilpailukykyyn.

  Elena Oana Antonescu (PPE), kirjallinen. – (RO) Eurooppalaisia pieniä ja keskisuuria yrityksiä (pk-yrityksiä) tukevan Small Business Act -aloitteen perustana on poliittisia pilareita kuten rahoituksen saatavuus sekä pääsy sisämarkkinoille, kansainvälisille markkinoille ja julkisiin hankintoihin. Edistyminen konkreettisissa toimissa pk-yritysten toimintaympäristön parantamiseksi vaihtelee jäsenvaltioittain ja on usein hyvin vähäistä huolimatta kyseisessä asiakirjassa esitetyistä poliittisista sitoumuksista. Euroopan unionissa 23 miljoonalla pk-yrityksellä, joiden osuus on noin 99 prosenttia kaikista yrityksistä ja jotka tarjoavat yli 100 miljoonaa työpaikkaa, on merkittävä rooli taloudellisessa kasvussa, sosiaalisen yhteenkuuluvuuden lujittamisessa ja työpaikkojen luomisessa. Pk-yritykset kohtaavat huomattavia ongelmia toimintansa laajentamisessa, innovointivalmiuksiensa parantamisessa ja markkinoille pääsyssä.

Sen vuoksi kehotan jäsenvaltioita hyväksymään viipymättä ehdotuksen yksityisen eurooppayhtiön perussäännöstä, jonka avulla pk-yritykset voisivat käydä kauppaa kaikkialla EU:ssa ja joka samalla vähentäisi kustannuksia ja lisäisi kasvua tällä alalla, edistäisi hallinnollisen taakan vähentämistä 25 prosentilla ja virkistäisi liiketoimintaa. Äänestin päätöslauselmaesityksen puolesta.

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. – (LT) Äänestin tämän päätöslauselman puolesta. EU:ssa on 23 miljoonaa pientä ja keskisuurta yritystä (pk-yritystä), joiden osuus on noin 99 prosenttia kaikista yrityksistä ja jotka tarjoavat yli 100 miljoonaa työpaikkaa. Niillä on merkittävä rooli taloudellisessa kasvussa, sosiaalisen yhteenkuuluvuuden lujittamisessa ja työpaikkojen luomisessa, ne ovat suuri innovaatioiden lähde, olennaisen tärkeitä työllisyyden säilyttämisessä ja lisäämisessä ja edistävät osaltaan Eurooppa 2020 -lippulaivahankkeiden tärkeimpien tavoitteiden saavuttamista. Vuonna 2008 hyväksytty eurooppalaisia pk-yrityksiä tukeva Small Business Act -aloite oli merkittävä poliittinen toimi, jonka tavoitteena oli parantaa pk-yritysten toimintaympäristöä, varmistaa parempi ja yksinkertaisempi sääntely sekä yksinkertaistaa pääsyä markkinoille. Pk-yritykset kohtaavat edelleen huomattavia ongelmia toimintansa laajentamisessa ja innovointivalmiuksiensa lisäämisessä, ja niiden on vaikea päästä markkinoille rahoituksen saamiseen liittyvien vaikeuksien ja hallinnollisten esteiden vuoksi, joita olisi edelleen vähennettävä. Jäsenvaltioiden pitäisi toteuttaa kiireellisesti kaikki Small Business Act -aloitteen säännökset selvän ja yhtenäisen toimintaympäristön luomiseksi.

  Regina Bastos (PPE), kirjallinen. – (PT) Eurooppalaisia pieniä ja keskisuuria yrityksiä (pk-yrityksiä) tukeva Small Business Act (SBA) -aloite on strateginen kehys, jolla hyödynnetään paremmin EU:n pk-yritysten kasvun ja innovaation potentiaalia. EU:ssa on noin 23 miljoonaa pk-yritystä, joiden osuus on noin 99 prosenttia kaikista yrityksistä ja jotka tarjoavat yli 100 miljoonaa työpaikkaa. Niillä on myös merkittävä rooli taloudellisessa kasvussa, sosiaalisen yhteenkuuluvuuden lujittamisessa ja työpaikkojen luomisessa.

Päätöslauselmassa, jonka puolesta äänestin, tunnustetaan, että monia SBA-aloitteessa esitettyjä aloitteita on käynnistetty. Paljon voidaan vielä kuitenkin tehdä Euroopan pk-yritysten auttamiseksi. Erityisesti seuraaviin toimiin on ryhdyttävä: jäsenvaltioiden on pantava maksuviivästysdirektiivi ripeästi täytäntöön; on tehostettava komission mekanismeja, joilla jäsenvaltioita kannustetaan panemaan täytäntöön SBA-aloitteen periaatteet; jäsenvaltioiden on hyväksyttävä viipymättä viimeinen jäljellä oleva ehdotus yksityisen eurooppayhtiön perussäännöstä; komission ja jäsenvaltioiden on sovellettava pk-yritystestiä säännönmukaisesti osana vaikutustenarviointia; pk-yritysten byrokraattista ja hallinnollista taakkaa on vähennettävä pikaisesti sekä Erasmus nuorille yrittäjille -ohjelmasta on tehtävä pysyvä ja sille on annettava riittävästi määrärahoja.

  Jan Březina (PPE), kirjallinen. – (CS) Äänestin päätöslauselmaesityksen puolesta, koska pidän myönteisenä sisämarkkinoiden toimenpidepakettia koskevaa aloitetta ja erityisesti lainsäädännöllisiä toimia, joiden avulla pienet ja keskisuuret yritykset (pk-yritykset) voivat hyödyntää kaikkia sisämarkkinoiden tarjoamia etuja, joihin kuuluvat unionin säännöt riskipääomarahastoista, tarkistetut alv-säännöt ja kirjanpitodirektiivien yksinkertaistaminen. Samalla mielestäni olisi tehostettava pk-yritysten ja hankintaviranomaisten välistä vuoropuhelua, jotta pk-yritysten olisi helpompi osallistua julkisiin hankintamenettelyihin. Mielestäni olisi sopivaa tutkia näissä olosuhteissa mahdollisuuksia avustaa pk-yrityksiä kumppanuuksien ja ryhmittymien muodostamisessa ja osallistumisessa yhdessä julkisiin sopimuksiin. Komission olisi laadittava vaikutustenarviointi ja tarkasteltava mahdollisuutta nostaa unionin julkisia hankintoja koskevia raja-arvoja, jotta pk-yritykset voivat osallistua sopimuksiin, joita muuten koskisivat erityisvaatimukset ja jotka siten olisivat niiden ulottumattomissa.

Haluan myös kehottaa komissiota tutkimaan, kuinka voitaisiin parantaa kaikkien julkisia hankintoja koskevien ilmoitusten julkaisemista Euroopassa ja poistaa hallinnolliset rasitteet, jotka estävät eurooppalaisia yrityksiä osallistumasta rajatylittäviin julkisiin hankintoihin. Jäsenvaltioiden tehtävänä olisi siten soveltaa järjestelmällisemmin eurooppalaisia käytännesääntöjä, joilla parannetaan pk-yritysten mahdollisuuksia saada julkisia hankintasopimuksia.

  Maria da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. – (PT) Olen tyytyväinen eurooppalaisia pieniä ja keskisuuria yrityksiä (pk-yrityksiä) tukevan Small Business Act (SBA) -aloitteen laatimiseen ja kehittämiseen. Aloite tarjoaa mielestäni oikea-aikaisia ratkaisuja pk-yritysten kohtaamiin tärkeimpiin esteisiin, jotka koskevat niiden toiminnan laajentamista ja niiden perustamista. Monet kyseisistä esteistä johtuvat liiallisesta byrokratisoitumisesta ja vaikeuksista saada rahoitusta. SBA-aloitteessa kehotetaan jäsenvaltioita parantamaan pk-yritysten toimintaympäristöä, joten sen periaatteet pitäisi hyväksyä ja panna täytäntöön asianmukaisesti.

  Nessa Childers (S&D), kirjallinen. – (EN) Eurooppalaisia pieniä ja keskisuuria yrityksiä (pk-yrityksiä) tukeva Small Business Act -aloite on yksi ennakoivimmista aloitteista kolmen viime vuoden aikana, ja on tärkeää, että EU keskittyy edelleen pk-yrityksiin.

  George Sabin Cutaş (S&D), kirjallinen. – (RO) Äänestin eurooppalaisia pieniä ja keskisuuria yrityksiä (pk-yrityksiä) tukevan Small Business Act (SBA) -aloitteen uudelleentarkastelua koskevan parlamentin päätöslauselman puolesta, koska on yhä merkittäviä lisätoimia, joihin on ryhdyttävä EU:n pk-yritysten asianmukaisen toiminnan edistämiseksi.

Taloudelliselta kannalta pk-yritykset ovat niin sanotusti EU:n selkäranka. Jopa 99 prosenttia Euroopan yrityksistä on pk-yrityksiä, ja ne tarjoavat yli 100 miljoonaa työpaikkaa. Euroopan unioni kannustaa niiden kehittämistä. Pk-yritykset kohtaavat kuitenkin kansallisella tasolla jatkuvasti vaikeuksia saada rahoitusta tai selviytyä hallinnollisista tehtävistä, jotka usein ylittävät EU:n direktiivien mukaiset vaatimukset. Sen vuoksi äänestin sen puolesta, että jäsenvaltiot lisäävät toimiaan pannakseen SBA-aloitteessa esitetyt periaatteet asianmukaisesti täytäntöön.

  Marielle De Sarnez (ALDE), kirjallinen. – (FR) Pienet ja keskisuuret yritykset (pk-yritykset) ovat olennaisia Euroopan talouden dynaamisuuden kannalta. EU:ssa on 23 miljoonaa pk-yritystä. Ne työllistävät alle 250 ihmistä eikä niiden liikevaihto ylitä 50 miljoonaa euroa. Niiden osuus eurooppalaisista yrityksistä on 99 prosenttia ja ne työllistävät lähes 70 prosenttia yksityisen sektorin työvoimasta. Vaikean toipumisen ja lisääntyneen kansainvälisen taloudellisen kilpailun aikana olisi suotavaa laatia EU:n strategia. Eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevan Small Business Act -aloitteen tavoitteena on lisätä yrittäjyyttä Euroopassa ja auttaa yrityksiä kasvamaan. Sen vuoksi meidän on ehdottomasti vähennettävä hallinnollisia muodollisuuksia ja otettava käyttöön uudenaikainen hallinto, joka on mukautettu pk-yritysten tarpeisiin. Siksi komission on perustettava yritysten perustamista varten tarkoitettu yhtenäinen järjestelmä. Olisi myös hyödyllistä ottaa käyttöön pk-yritystesti, jolla arvioidaan kaiken uuden lainsäädännön vaikutuksia pk-yrityksiin ja tarkistetaan, ettei lainsäädäntö tukahduta pk-yritysten kasvupotentiaalia.

  Christine De Veyrac (PPE), kirjallinen. – (FR) Olen tyytyväinen, että Euroopan parlamentin päätöslauselma eurooppalaisia pieniä ja keskisuuria yrityksiä (pk-yrityksiä) tukevan Small Business Act -aloitteen uudelleentarkastelusta hyväksyttiin. Sillä mukautetaan pk-yrityksille tarkoitettuja EU:n tukitoimenpiteitä uuteen tilanteeseen, joka syntyi vuoden 2008 talouskriisin jälkeen, ja sillä varmistetaan, että pk-yritykset pystyvät saavuttamaan Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet. Pk-yritykset kärsivät ensimmäisinä muutaman viime vuoden ajan vallinneesta rahoitus- ja pankkialan kriisistä, joka vähensi niiden saamaa rahoitusta ja pääsyä markkinoille. Small Business Act -aloitteen uudessa versiossa on sen vuoksi annettava enemmän tukea pk-yritysten innovoinnille monipuolistamalla rahoitusvälineitä ja vähentämällä mahdollisimman paljon pk-yritysten hallinnollista taakkaa.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Pelkästään pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) osuus on 99 prosenttia kaikista yrityksistä, ja ne tarjoavat yli 100 miljoonaa työpaikkaa Euroopan unionissa. Siksi niiden rooli taloudellisessa kasvussa, sosiaalisen yhteenkuuluvuuden lujittamisessa ja työpaikkojen luomisessa on ratkaiseva.

Eurooppalaisia pk-yrityksiä tukeva Small Business Act (SBA) -aloite perustuu keskeisille pilareille, joihin kuuluvat rahoituksen saatavuus, markkinoille pääsy ja parempi sääntely. Pk-yritykset joutuvat kuitenkin eittämättä ponnistelemaan monien ongelmien kanssa, jotka liittyvät niiden vaikeuksiin laajentaa toimintaansa, päästä markkinoille tai lukuisiin vaikeuksiin saada rahoitusta.

Näin ollen suhtaudun myönteisesti komission uudelleentarkastelun johtopäätöksiin, ja olen tyytyväinen, että uusien ehdotusten tavoitteena on parantaa rahoituksen saatavuutta ja pääsyä markkinoille sekä edistää byrokratian vähentämistä.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Tämä Euroopan parlamentin päätöslauselmaesitys koskee eurooppalaisia pieniä ja keskisuuria yrityksiä (pk-yrityksiä) tukevan Small Business Act (SBA) -aloitteen uudelleentarkastelua. SBA-aloiteessa on poliittisia periaatteita, joiden tavoitteena on tukea pk-yrityksiä saamaan rahoitusta ja pääsemään markkinoille sekä parantaa lainsäädäntöä. Pk-yritysten taloudellinen, rahoituksellinen ja yhteiskunnallinen rooli Euroopan unionissa on kiistaton. EU:ssa on noin 23 miljoonaa pk-yritystä, joiden osuus kaikista yrityksistä on 99 prosenttia ja jotka tarjoavat yli 100 miljoonaa työpaikkaa. Nykyinen rahoituskriisi on vaikuttanut kielteisesti kyseisiin yrityksiin. Sen vuoksi on tarkasteltava uudelleen nykyistä lainsäädäntöä, jotta helpotetaan rahoituksen saamista, vähennetään hallinnollisia kustannuksia ja kaikenlaista byrokratiaa, kannustetaan säästämään energiaa, sillä tällä hetkellä vain 24 prosenttia yrityksistä tunnustaa sen merkityksen. Tarkoituksena on myös parantaa yritysten tekniikoita ekoinnovoinnin kautta, edistää taitojen, koulutuksen ja ammattikoulutuksen tason parantamista sekä edistää kansainvälistymistä ja hyvää hallintotapaa. Siksi olen tyytyväinen, että tämä päätöslauselma hyväksyttiin, ja toivon, että kaikki pk-yritykset hyötyvät näistä toimenpiteistä ja vaurastuvat, koska kaikki eurooppalaiset hyötyisivät siitä.

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Meillä on käsiteltävänä jälleen yksi päätöslauselma, joka on täynnä ristiriitaisuuksia. Toisaalta siinä pidetään myönteisenä, että komissio on nimittänyt uuden pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) edustajan, ja kannatetaan tämän valtuuksia seurata jäsenvaltioiden edistymistä eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevan Small Business Act (SBA) -aloitteen toteuttamisessa ja edistää pk-yritysten etuja kaikkialla komissiossa sekä varmistaa erityisesti, että pienet ensin -periaatetta sovelletaan tosiasiallisesti. Päätöslauselmassa esitetään myönteinen kehotus vaatimalla jäsenvaltioita nimittämään kansallisia pk-yritysedustajia koordinoimaan pk-yrityksiin liittyvää politiikkaa ja valvomaan SBA-aloitteen toteutumista eri hallinnoissa.

Myös meidän mielestämme on myönteistä, että siinä korostetaan, että hallinnollinen taakka on suhteessa suurempi, mitä pienempi yritys on, ja siksi siinä kehotetaan tekemään ero mikroyritysten, pienyritysten ja keskisuurten yritysten välillä.

Toisaalta päätöslauselmassa ei kuitenkaan käsitellä – tai ei käsitellä riittävästi – monia suoria ja epäsuoria rajoituksia, jotka rasittavat jatkuvasti pk-yrityksiä ja joista monet ovat aiheutuneet EU:n tasolla vallitsevasta politiikasta.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Toisaalta päätöslauselmassa pannaan "ilahtuneena merkille, että komissio on nimittänyt uuden [pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten)] edustajan" ja kannatetaan "tämän valtuuksia seurata jäsenvaltioiden edistymistä [Small Business Act (SBA)] -aloitteen toteuttamisessa ja edistää pk-yritysten etuja kaikkialla komissiossa sekä varmistaa erityisesti, että 'pienet ensin -periaatetta' tosiasiallisesti sovelletaan," sekä kehotetaan "jäsenvaltioita nimittämään kansallisia pk-yritysedustajia koordinoimaan pk-yrityksiin liittyvää politiikkaa ja valvomaan SBA-aloitteen toteutumista eri hallinnoissa".

Toisaalta siinä ei kuitenkaan arvostella vakaus- ja kasvusopimuksen uusliberaaleja ja rajoittavia toimia tai ehdoteta vaihtoehtoja kyseisille toimille, jotka aiheuttavat erittäin paljon ongelmia pk-yrityksille ja kansalaisille.

On kuitenkin hyvä, että siinä korostetaan, että hallinnollinen taakka on suhteessa suurempi, mitä pienempi yritys on, ja kehotetaan sen vuoksi tekemään ero mikroyritysten, pienyritysten ja keskisuurten yritysten välillä. Siinä myös korostetaan, että mikroyritykset – joissa on alle 10 työntekijää – muodostavat 91,8 prosenttia kaikista EU:n yrityksistä ja näin ollen ansaitsevat enemmän huomiota ja niitä vastaavan räätälöidyn lähestymistavan.

Me seuraamme, kuinka sen paneminen täytäntöön sujuu.

  Pat the Cope Gallagher (ALDE), kirjallinen. – (GA) Euroopan unionissa on 23 miljoonaa pientä ja keskisuurta yritystä (pk-yritystä), ja ne työllistävät yli 100 miljoonaa ihmistä. Eurooppalaisia pk-yrityksiä tukeva Small Business Act -aloite on merkittävä politiikka, ja sen tavoitteena on yksinkertaistaa rahoituksen saamista ja pääsyä markkinoille sekä parantaa sääntelyä. Erittäin tärkeä osa aloitetta on vähentää byrokratiaa, joka vaikuttaa pk-yrityksiin Irlannissa ja EU:ssa.

  Françoise Grossetête (PPE), kirjallinen. – (FR) Euroopan parlamentti on osoittanut tänään tukensa Euroopan unionissa toimivalle 23 miljoonalle pienelle ja keskisuurelle yritykselle (pk-yritykselle), jotka tarjoavat yli 100 miljoonaa työpaikkaa ja joilla on merkittävä rooli taloudellisessa kasvussa, sosiaalisen yhteenkuuluvuuden lujittamisessa ja työpaikkojen luomisessa.

Tarkoituksena oli arvioida saavutettua edistystä ja suunnitella uusia toimia, joiden tavoitteena on vastata talouskriisiin liittyviin haasteisiin.

Pk-yritysten tilanne on parantunut huomattavasti, mutta edistystä tarvitaan silti. Pk-yritykset kohtaavat edelleen huomattavia vaikeuksia toimintansa laajentamisessa ja toisinaan jopa selviytymisessä. Sen vuoksi on vähennettävä byrokratiaa parantamalla valvontaa ja järkevän sääntelyn avulla.

Siksi on päätettävä nopeasti yksityisen eurooppayhtiön perussäännöstä, ja meidän on vastaavasti pyrittävä hyväksymään yhtenäinen eurooppapatentti. Samaan aikaan meidän on varmistettava, että pk-yritystestiä sovelletaan asianmukaisesti kaikkiin uusiin lainsäädäntöehdotuksiin etenkin kansallisella tasolla.

Lisäksi pk-yrityksillä on keskeinen rooli EU:n innovaatiossa. Meidän tulisi yksinkertaistaa edelleen tutkimuksen ja kehityksen rahoitusta, jotta niiden innovaatiokykyä lisättäisiin koko innovaatiosyklissä.

  Sylvie Guillaume (S&D), kirjallinen. – (FR) Pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) osuus yrityksistä on 99 prosenttia Euroopan unionissa. Sen vuoksi äänestin eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevan Small Business Act -aloitteen uudelleentarkastelun puolesta, sillä päätöslauselmassa tunnustetaan pk-yritysten erittäin tärkeä asema Euroopan taloudessa. Kannatan strategista kehystä, jossa mennään vielä pidemmälle pk-yrityksille taantuman aikana myönnettävän avun osalta monella osa-alueella. Pidän siten myönteisenä järkevää sääntelyä, jolla kevennetään hallinnollista taakkaa, jota nämä keskeiset talouden toimijat kantavat, ja jolla helpotetaan pk-yritysten rahoituksen saantia ja pääsyä uusille markkinoille, jotta ne voivat investoida ja kasvaa. Lopuksi on tärkeää huomauttaa, että tutkimusta, innovaatiota ja koulutusta olisi tuettava, jotta pk-yrityksemme voivat hyötyä täysin sisämarkkinoiden eduista.

  Małgorzata Handzlik (PPE), kirjallinen. – (PL) Osallistuin Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraattien) edustajana maksuviivästysdirektiivin kehittämiseen ja sitä koskeviin neuvotteluihin. Direktiivi on yksi tärkeimmistä lainsäädäntöehdotuksista, jotka esitettiin eurooppalaisia pieniä ja keskisuuria (pk-yrityksiä) tukevan Small Business Act -aloitteen alkuperäisessä versiossa. Toivon, että jäsenvaltiot pyrkisivät panemaan aloitteen säännökset täytäntöön mahdollisimman pian ja tarkoituksenmukaisesti. Small Business Act -aloite on hyvä ehdotus pk-yritysten kannalta. Epäilen kuitenkin tehdyn työn laadun arviointia. Mainitsen esimerkkinä Euroopan komission laatiman uudelleentarkastelun liitteen. Liitteessä on esimerkkejä hyvistä käytännöistä, joiden joukossa mainitaan sisämarkkinoita koskevassa osassa, että 22 jäsenvaltiossa on perustettu keskitettyjä palvelupisteitä (yhden asiointipisteen järjestelmät). Haluan muistuttaa kaikkia, että kyseiset palvelupisteet perustettiin palveludirektiivin mukaisesti.

Vajaa kolme kuukautta sitten Euroopan parlamentti hyväksyi mietinnön palveludirektiivin täytäntöönpanosta. Siinä kiinnitettiin huomiota pääasiassa siihen, että keskitetyt palvelupisteet eivät ole täysin toimintakunnossa, ettei niissä useimmiten voi hoitaa muodollisuuksia sähköisesti ja etteivät ne toimi yritysten odottamalla tavalla. Toivon, että kun huomiota on kiinnitetty yksittäisiin keskitettyihin palvelupisteisiin, jotka ovat hyviä esimerkkejä, pyrittäisiin enemmän parantamaan niiden kaikkien toimintaa, jotta ne todella palvelisivat pk-yrityksiä.

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen. – (LT) Äänestin tämän asiakirjan puolesta, koska siinä pidetään myönteisenä, että komissio tarkistaa eurooppalaisia pieniä ja keskisuuria (pk-yrityksiä) tukevaa Small Business Act (SBA) -aloitetta, ja ilmaistaan tuki uusille ehdotuksille, jotka keskittyvät rahoituksen saatavuuden parantamiseen jatkossakin, markkinoille pääsyn kohentamiseen ja hallinnollisen taakan vähentämiseen vahvistamalla hallintoa ja seurantaa järkevän sääntelyn avulla. Mielestäni jäsenvaltioiden olisi hyväksyttävä viipymättä viimeisen jäljellä olevan ehdotuksen yksityisen eurooppayhtiön perussäännöstä, jonka avulla pk-yritykset voisivat käydä kauppaa kaikkialla EU:ssa ja joka samalla vähentäisi kustannuksia ja lisäisi kasvua tällä alalla. Meidän on myös edistettävä hallinnollisen taakan vähentämistä 25 prosentilla SBA-aloitteessa esitetyn mukaisesti, mikä tehostaisi SBA-aloitteen tehokkuutta, torjuisi jäsenvaltioiden mahdollisia protektionistisia talouspolitiikkoja ja virkistäisi liiketoimintaa koko EU:ssa. Jäsenvaltioiden on pantava tarkistettu maksuviivästysdirektiivi ripeästi täytäntöön, jotta voidaan tehokkaasti torjua maksuviivästyksiä ja niiden kielteisiä vaikutuksia erityisesti pk-yrityksille. Jäsenvaltioiden olisi myös vältettävä EU:n lainsäädännön vaatimusten ylittämistä saattaessaan direktiivejä osaksi kansallista lainsäädäntöä. Hallinnollinen taakka on suhteessa suurempi, mitä pienempi yritys on – kohtuuton ja väärä säännös, joka vähentää pk-yritysten perustamista. Mikroyritysten, pienyritysten ja keskisuurten yritysten välillä on tehtävä ero. Mielestäni pienyrityksiä olisi autettava lisäämään valmiuksiaan kilpailla kansainvälisillä markkinoilla parantamalla niiden vientivalmiuksia, levittämällä tietoa ohjelmista ja aloitteista, joilla helpotetaan pääsyä kansainvälisille markkinoille ja pk-yritysten tuotteiden ja palvelujen markkinoillepääsyä, ja varmistamalla, että pienyritysten edut ovat riittävästi edustettuina.

  David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Pidän myönteisenä, että komissio tarkistaa eurooppalaisia pieniä ja keskisuuria (pk-yrityksiä) tukevaa Small Business Act -aloitetta, ja ilmaisen tukevani uusia ehdotuksia, jotka keskittyvät rahoituksen saatavuuden parantamiseen jatkossakin, markkinoille pääsyn kohentamiseen ja hallinnollisen taakan vähentämiseen vahvistamalla hallintoa ja seurantaa sekä järkevän sääntelyn ja pienten ja keskisuurten yritysten suorituskyvyn tarkastelun kaltaisten toimien avulla.

  Iosif Matula (PPE), kirjallinen. – (RO) Äänestin eurooppalaisia pieniä ja keskisuuria (pk-yrityksiä) tukevan Small Business Act (SBA) -aloitteen uudelleentarkistamisen puolesta, koska mielestäni Euroopan unionin on vahvistettava edelleen sen tukimekanismeja, jotta voidaan poistaa esteet, jotka haittaavat pk-yritysten kestävää kehitystä, jotta pk-yritysten potentiaalia voidaan hyödyntää täysin. Kun otetaan huomioon pk-yritysten merkittävä asema Euroopan taloudessa ja niiden rooli taloudellisessa kasvussa, sosiaalisen yhteenkuuluvuuden lujittamisessa ja työpaikkojen luomisessa, on pantava täytäntöön toimenpiteitä, joiden tavoitteena on tarjota ihanteelliset puitteet pk-yritysten kehittämiselle. Tässä yhteydessä haluan korostaa, että jäsenvaltioiden on lisättävä toimiaan tukeakseen toimia, joiden tavoitteena on edistää yrittäjyyttä ja luoda pk-yrityksille suosiollisia liiketoimintaympäristöjä. On myös kiinnitettävä huomiota hyvien käytäntöjen vaihdon keskeiseen rooliin näiden toimien yhteydessä. Pk-yritysten rahoituksen saannin ja sisämarkkinoille pääsyn parantamisen, byrokratian vähentämisen samoin kuin jäsenvaltioiden SBA-aloitteen täytäntöönpanon parantamisen on kuuluttava sekä kansallisen tason että EU:n tason ensisijaisiin tavoitteisiin.

  Mario Mauro (PPE), kirjallinen. – (IT) Eurooppalaisia pieniä ja keskisuuria (pk-yrityksiä) tukevan Small Business Act (SBA) -aloitteen uudelleentarkastelu ja siihen kuuluvat uudet ehdotukset ovat välttämättömiä välineitä, joilla vahvistetaan ja elvytetään 23 miljoonaa eurooppalaista pk-yritystä, jotka ovat osoittaneet olevansa todellinen suoja talouskriisiä vastaan. Koko Euroopan taloudessa pk-yritysten osuus on 99 prosenttia kaikista yrityksistä ja ne tarjoavat työpaikkoja lähes 100 miljoonalle eurooppalaiselle. Meidän on tehtävä yhä töitä vahvistaaksemme ja tukeaksemme pk-yrityksiä elvyttämään kasvua samalla, kun keskitymme parantamaan kilpailukykyä ja innovaatiota. Nämä ehdotukset kuvastavat uskollisesti kyseisiä tarpeita. Erityisen tärkeää on elvyttää SBA-aloitetta Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden mukaisesti. Tärkeitä ovat myös kaikki toimet, joilla autetaan pk-yritysten kasvua yksinkertaistamisen ja tukemisen avulla investointien lisäksi myös globalisaation ja ilmastonmuutoksen nykyään asettamien haasteiden vuoksi.

  Jean-Luc Mélenchon (GUE/NGL), kirjallinen. – (FR) Tämä on jälleen yksi asiakirja, jolla pyritään löysäämään viranomaisten vaatimuksia yrittäjien hyväksi. Eurooppalaisia pieniä ja keskisuuria yrityksiä (pk-yrityksiä) tukeva Small Business Act -aloite ja sen uudelleentarkastelu eivät koske yleistä etua eivätkä pk-yritysten työntekijöitä. Tätä päätöslauselmaa tukevat kaikki poliittiset ryhmät omaa ryhmääni lukuun ottamatta, ja sen ainoa hyvä puoli on, että siinä pahoitellaan tätä tilannetta ja kerskutaan energiatehokkuudella, jota päätöslauselmassa horjutetaan muissa kohdissa tukemalla rajoittamatonta tuontia. Se on tekopyhää ja pahansuopaa. Pidättäydyn kannustamasta tätä aikomusta ja tuomitsen tekopyhyyden.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Emme saa unohtaa, että EU:ssa 23 miljoonalla pienellä ja keskisuurella yrityksellä (pk-yritykset), joiden osuus on noin 99 prosenttia kaikista yrityksistä ja jotka tarjoavat yli 100 miljoonaa työpaikkaa, on tärkeä tehtävä taloudellisessa kasvussa, sosiaalisen yhteenkuuluvuuden lujittamisessa ja työpaikkojen luomisessa, ja ne ovat merkittävä innovaation lähde ja olennaisen tärkeitä työllisyyden säilyttämisessä ja lisäämisessä sekä edistävät osaltaan Eurooppa 2020 -lippulaivahankkeiden tärkeimpien tavoitteiden saavuttamista. Eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevan Small Business Act (SBA) -aloitteen perustana on poliittisia pilareita kuten rahoituksen saatavuus sekä markkinoillepääsy – sisämarkkinat, kansainväliset markkinat, julkiset hankinnat – ja parempi sääntely. Meidän on kannustettava jäsenvaltioita hyväksymään aloitteen suuntaviivat pk-yritysten auttamiseksi kriisin aikana.

  Claudio Morganti (EFD), kirjallinen. – (IT) Olen erittäin tyytyväinen eurooppalaisia pieniä ja keskisuuria (pk-yrityksiä) tukevan Small Business Act -aloitteen uudelleentarkastelua koskevaan päätöslauselmaan, koska siinä on oikeita toimenpiteitä, joihin ryhtymällä helpotetaan yli 23 miljoonan pk-yrityksen liiketoiminnan harjoittamista. Tärkeimpiin kohtiin kuuluvat uusien toimenpiteiden soveltaminen, jotta helpotetaan luoton saantia antamalla julkista tukea takuujärjestelmille, sekä vahva sitoutuminen kannustamaan mikroluottojen yhteisrahoitusta. Pk-yrityksemme tarvitsevat lukuisten kannustimien ja kohdistetun rahoituksen sijaan pikemminkin suurempaa ja yksinkertaisempaa toimintavapautta ja sen vuoksi vähemmän byrokratiaa sekä tiettyjä vakuuksia. Jälkimmäisen seikan osalta meidän pitäisi kehottaa jäsenvaltioita ratkaisemaan maksuviivästyksiä koskevan ongelman, joka on aiheuttanut ja aiheuttaa yhä suuria ongelmia ja vaikeuksia. Haluan lopuksi korostaa, että kansainvälistyminen voi olla uusi etulinja pk-yritysten uudelleen käynnistämiseksi, ja siksi kaikki välineet, joiden avulla ne voivat laajentaa toimintaansa rajojen yli, ovat erittäin tervetulleita. Laajentaminen on vaikea haaste etenkin pienille yrityksille, minkä vuoksi Euroopan unionin on kiinnitettävä siihen enemmän huomiota ja tuettava sitä enemmän.

  Radvilė Morkūnaitė-Mikulėnienė (PPE), kirjallinen. – (LT) Äänestin tämän asiakirjan puolesta, koska minusta eurooppalaisia pieniä ja keskisuuria (pk-yrityksiä) tukevassa Small Business Act -aloitteessa pienille yrityksille suunnattujen kannustimien avulla lisätään Euroopan unionin kilpailukykyä. Haluan erityisesti kiinnittää huomiota kahteen seikkaan hyväksymässämme päätöslauselmassa. Ensimmäinen seikka on koulutuksen ja ammattikoulutuksen ottaminen huomioon. Nimenomaan nuoret luovat EU:n tulevaisuutta ja osallistuvat siihen. Siksi on erityisen tärkeää, että he ovat yritteliäitä ja valmiita luomaan elinvoimaisen ja kilpailukykyisen EU:n talouden. Resurssien tehokas hyödyntäminen on toinen seikka, joka liittyy myös tulevaisuuden elämänlaatuun EU:ssa. Me puhumme tästä aina, mutta käytännössä emme ole valitettavasti tähän mennessä ryhtyneet riittäviin toimiin, jotta puheemme muuttuisivat todeksi. Toisaalta pelkkä resurssien tehokas hyödyntäminen ei ole sellaisenaan riittävä toimenpide – liiketoiminnan kehittämisen jokaisessa vaiheessa on yleensä suhtauduttava ympäristöön kestävällä tavalla. Sen vuoksi kehotan sekä Euroopan komissiota että jäsenvaltioita kiinnittämään mahdollisimman paljon huomiota nuorten yrittäjyyden kehittämiseen sekä resurssien tehokkaan hyödyntämisen ja muiden energiaa säästävien toimien edistämiseen.

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. – (PT) Tällä päätöslauselmalla on tarkoitus antaa Euroopan parlamentin näkökulma komission eurooppalaisia pieniä ja keskisuuria (pk-yrityksiä) tukevan Small Business Act -aloitteen analyysistä. Näin ollen parlamentti käyttää päätöslauselmaa ilmaistakseen tukevansa uusia ehdotuksia, joiden tavoitteena on parantaa pk-yritysten rahoituksen saantia ja markkinoille pääsyä. Se tukee myös järkevää sääntelyä ja toimenpiteitä, joilla jatketaan byrokratian vähentämistä vahvistamalla hallintoa ja seurantaa, sekä pk-yritysten suorituskyvyn tarkastelun kaltaisia toimenpiteitä.

Olen aiemminkin todennut, että pk-yritysten vahvistaminen on tärkeää talouskasvun edistämisen kannalta. Siten parlamentin tutkimusta ja innovointia koskevat ehdotukset – etenkin tutkimuksen, kehityksen ja innovoinnin (T&K&I) rahoituksen yksinkertaistaminen ja ohjelmien asianmukaisen hallinnoinnin edistäminen erityisesti pk-yritysten hyväksi – ovat erityisen merkittäviä kuten on myös innovaatiovalmiuksien vahvistaminen koko innovointisyklin keston ajan, muut kuin teknologiset innovaatiot mukaan lukien, tulevan tutkimuksen ja innovoinnin rahoituskehyksen piirissä. Tuen myös investointeja, joiden tarkoituksena on tukea paikallisia pk-yrityksiä esimerkiksi innovointikeskusten, kauppakamarien, yritysjärjestöjen ja innovointiklusterien osallistumisen avulla.

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. – (PT) Pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) osuus kaikista EU:n yrityksistä on noin 99 prosenttia, ja niillä on merkittävä rooli taloudellisessa kasvussa: työpaikkojen ja vaurauden luomisen lisäksi ne ovat erityisen sopivia innovoinnin välineitä. Sen tähden on olennaista, että niille tarjotaan yhä olosuhteet, joissa ne voivat kehittyä ja toimia turvattuina markkinoilla takaamalla, että ne saavat rahoitusta ja kaiken hyödyn sisämarkkinoista. Siksi on tärkeää onnitella komissiota sen eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevan Small Business Act -aloitteen analyysistä ja kannattaa esitettyjä uusia ehdotuksia pk-yritysten tukemista koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi.

  Robert Rochefort (ALDE), kirjallinen. – (FR) Eurooppalaisista yrityksistä 99 prosenttia on pieniä ja keskisuuria yrityksiä (pk-yrityksiä). Pk-yrityskanta tarjoaa kaksi kolmasosaa yksityisen sektorin työpaikoista. Pk-yritykset tuottavat yli puolet Euroopan lisäarvosta. Talous ei elvy tai kasva pitkällä aikavälillä aidosti ilman, että joko paikalliset, kansalliset tai Euroopan viranomaiset ryhtyvät merkittäviin toimiin pk-yritysten tukemiseksi. Hyväksymällä eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevan Small Business Act -aloitteen vuonna 2008 Euroopan komissio otti ensimmäisen ratkaisevan askeleen pk-yritysten kannalta ottamalla käyttöön pienet ensin -periaatteen kaikilla lainsäädännön aloilla. Vaikka viimeisten kolmen vuoden aikana on esitetty monia ehdotuksia, – tarkoitan erityisesti maksuviivästysdirektiiviä – vielä on edistyttävä paljon asioiden helpottamiseksi pk-yritysten kannalta, eikä vain niille koituvan hallinnollisen taakan osalta vaan myös niiden kohtaamien rahoituksen saamiseen liittyvien vaikeuksien osalta. Euroopan komission on jatkettava tiellä, jonka se määritteli vuonna 2008. Juuri sitä vaaditaan tässä päätöslauselmassa, jolle annan tukeni.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Tässä päätöslauselmassa keskitytään erityisesti (1) sääntely-ympäristöön vaatimalla pk-yritystestin täytäntöönpanon parantamista – erityisesti jäsenvaltioissa – sekä byrokratian ja hallinnollisen taakan vähentämistä; (2) parantamaan pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) rahoituksen saantia Euroopan investointipankin lisärahoituksen ja välineiden (kuten riskinjakorahoitusvälineen ja pääomarahoituksen) sekä laajennetun (ja itsenäisen) kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman (CIP:n) kautta; (3) tarvittaviin parannuksiin, joilla varmistetaan, että pk-yritykset osallistuvat julkisiin hankintoihin; (4) yksinkertaistamaan ja kohdentamaan paremmin tutkimuksen, kehityksen ja innovoinnin (T&K&I) ohjelmia, joilla edistetään pk-yritysten innovoinnin hallinnan valmiuksia sekä tutkimus- ja innovointipalvelujen ja muiden tietopohjaisten yrityspalvelujen saatavuutta esimerkiksi teknologiansiirtokeskusten ja yliopistojen kautta; (5) tarpeeseen kiinnittää enemmän huomiota tarvittaviin taitoihin sekä sosiaalisiin ja työmarkkinakysymyksiin, jotka vaikuttavat yrittäjyyteen ja pk-yritysten valmiuksiin saavuttaa työllistämispotentiaalinsa, erityisesti sähköisiin ja johtamistaitoihin sekä kestävässä toiminnassa edellytettyihin taitoihin; (6) resurssitehokuutta parantaviin toimiin, joihin kuuluvat: alakohtaiset pk-yrityksiä koskevat hankkeet, joilla yksilöidään resurssitehokkaita innovaatioita arvo- ja toimitusketjuissa; ekoinnovointia koskeva kunnianhimoinen toimintasuunnitelma sekä siihen CIP:n kautta myönnettävän lisärahoituksen hyväksyminen sekä kustannustehokkaat energiatehokkuustoimet, joilla autetaan pk-yrityksiä pienentämään energialaskujaan.

  Oreste Rossi (EFD), kirjallinen. – (IT) Kannatan eurooppalaisia pieniä ja keskisuuria (pk-yrityksiä) tukevaa Small Business Act -aloitetta uudelleentarkastelevaa mietintöä, koska sen tavoitteena on parantaa pk-yritysten rahoituksen saantia ja pääsyä markkinoille. Eurooppalaisten yritysten kriisin aikana meidän on annettava tukea pk-yrityksille auttamalla niitä lisäämään valmiuksiaan ja osaamistaan sekä pyytämällä niitä tukemaan hallinnointiohjelmia, jotka on tarkoitettu tutkimuksen, kehityksen ja innovoinnin täytäntöönpanemiseksi. Mietinnössä tunnustetaan, että pk-yritykset ovat avainasemassa siirryttäessä talouteen, jolle on ominaista resurssitehokkuus. On myös tärkeää tunnustaa nuorten yrittäjien asema. EU:n tulisi sitoutua vakiinnuttamaan Erasmus-ohjelma antaakseen nuorille yrittäjille mahdollisuuden kehittyä.

  Marc Tarabella (S&D), kirjallinen. – (FR) Olen tyytyväinen, että eurooppalaisia pieniä ja keskisuuria (pk-yrityksiä) tukevan Small Business Act -aloitteen uudelleentarkastelua koskeva päätöslauselma hyväksyttiin Euroopan parlamentin selvällä enemmistöllä. Pk-yritykset, joiden osuus eurooppalaisista yrityksistä on 99 prosenttia, tarjoavat kaksi kolmasosaa yksityissektorin työpaikoista ja luovat yli puolet EU:ssa toimivien yritysten yhteensä luomasta lisäarvosta. Pk-yritykset ovat avainasemassa innovoinnissa, tutkimuksessa ja kehityksessä. Hyväksymällä Small Business Act -aloitteen vuonna 2008 Euroopan komissio otti ensimmäisen ratkaisevan askeleen pk-yritysten kannalta, kun se otti käyttöön pienet ensin -periaatteen kaikilla lainsäädännön aloilla.

Kolmen vuoden aikana on viety loppuun monia ehdotuksia kuten maksuviivästysdirektiivi. Pk-yritysten toiminnan helpottamiseksi on vielä kuitenkin paljon tehtävää mitä tulee niiden kohtaamaan byrokratiaan ja usein vaikeaan rahoituksen saamiseen. Päätöslauselmassa vedotaan Euroopan komissioon, jotta se jatkaisi tiellä, jossa otetaan paremmin huomioon vaurauden ja talouskasvun moottorit, joita pk-yritykset ovat.

  Viktor Uspaskich (ALDE), kirjallinen. – (LT) Kuten esittelijä totesi, pienet ja keskisuuret yritykset (pk-yritykset) ovat todellakin yhteiskuntamme selkäranka ja taloutemme liikkeellepaneva voima. Se on totta myös Liettuassa, jossa 99,4 prosenttia liettualaisista yrityksistä työllistää alle 250 ihmistä. Hallituksen tilastotietojen mukaan tammikuussa vuonna 2011 Liettuassa toimi yli 66 500 pk-yritystä. Liettua tarvitsee kipeästi nykyistä järkevämpää sääntelyä, vähemmän byrokratiaa ja pienempää hallinnollista taakkaa. Suunnitteluluvan saaminen on yksi suurimmista ongelmista, joita sijoittajat kohtaavat Liettuassa. Maailmanpankin selvityksen mukaan luvan saamiseksi on suoritettava 17 menettelyä ja siihen voi kulua 162 päivää. Maailmanpankin luokituksen mukaan Liettua on kyseisessä asiassa 59. sijalla maailmassa. Sijoittajansuoja on vielä suurempi ongelma Liettuassa: tässä asiassa Liettua on sijalla 93. Se ei ole todellakaan hyvä asia. Mielestäni innovatiivisten pk-yritysten edistämiseen tarkoitettua onnistunutta strategiaa ei pidä tukea ainoastaan avustuksilla vaan luomalla liiketoimintaympäristö, jossa pk-yrityksillä on entistä enemmän vapauksia ja jossa ne saavat helpommin rahoitusta eri lähteistä. Uskon myös, että pk-yritysten pitäisi kiinnittää enemmän huomiota sosiaalisiin ja työmarkkinakysymyksiin, jotka vaikuttavat yrittäjyyteen ja pk-yritysten valmiuksiin ottaa palvelukseen työvoimaa, jolla on tarvittavia taitoja.

  Derek Vaughan (S&D), kirjallinen. – (EN) Olen tyytyväinen tähän päätöslauselmaan, jossa varoitetaan kohdistamasta liikaa byrokratiaa pieniin ja keskisuuriin yrityksiin (pk-yrityksiin). EU:n 23 miljoonaa pk-yritystä tarjoaa yli 100 miljoonaa työpaikkaa ja niillä on valtava rooli taloudellisessa kasvussa, sosiaalisen yhteenkuuluvuuden lujittamisessa ja työpaikkojen luomisessa. Meidän on varmistettava, ettei näitä tärkeitä yrityksiä haitata byrokratialla, ja olen samaa mieltä siitä, että EU:n on jatkettava toimiaan vähentääkseen hallinnollista taakkaa. Olen mielissäni siitä, että lähes kaikki eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevan Small Business Act -aloitteen mukaiset lainsäädäntöehdotukset on hyväksytty, mutta kehotan jäsenvaltioita panemaan tarkistetun maksuviivästysdirektiivin viipymättä täytäntöön.

Päätöslauselmassa kuvataan myös pk-yritysten energiansäästöpotentiaalia: tällä hetkellä vain 24 prosenttia pk-yrityksistä on aktiivisesti sitoutunut toimiin ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Jos pk-yritykset soveltaisivat kustannustehokkaita energiatehokkuustoimia, ne voisivat pienentää energialaskujaan ja lisätä tuottonsa sijoittamista.

  Marie-Christine Vergiat (GUE/NGL), kirjallinen. – (FR) Äänestin Euroopan komission helmikuussa vuonna 2011 esittämää eurooppalaisia pieniä ja keskisuuria yrityksiä (pk-yrityksiä) tukevan Small Business Act -aloitteen uudelleentarkastelua koskevaa päätöslauselmaa vastaan. Uudelleentarkastelu – etenkin hallinnollisen ja byrokraattisen taakan ja kustannusten vähentäminen – on yhdenmukainen nykyisessä muodossa olevan aloitteen kanssa. Tarkastelussa esitetty ehdotus verojärjestelmien yhtenäistämisestä ei saa johtaa jälleen yritysten – vaikkakin pienten yritysten – verojen vähentämiseen samalla, kun palkat kärsivät säästösuunnitelmien vuoksi. On totta, että tarkistuksen tavoitteena on parantaa pk-yritysten rahoituksen saantia, mutta siinä ei mainita sosiaalisia ja ympäristöongelmia eikä siinä edes viitata Euroopan komission sosiaalisen yrittäjyyden aloitteeseen, joka luvattiin tämän vuoden lopuksi. On totta, että Small Business Act -aloitteen tarkistuksella, esittämällä tämän ehdotuksen, etenemme hieman kohti sosiaalista taloutta, mutta se tapahtuu tarkistuksen heikkouksien kautta, jotka koskevat toisiin toimintamuotoihin liittyviä toimia. Kuten audiovisuaalisia mediapalveluja koskevassa direktiivissä myöskään Small Business Act -aloitteen tarkistuksessa ei ole otettu oppia Montin mietinnöstä kansalaisten luottamuksen palauttamiseksi Euroopan unioniin. Siksi tarkistuksessa seurataan yhä samaa Euroopan yhdentymistä koskevaa äärimmäisen liberaalia logiikkaa, jonka olemme tuominneet vuosien ajan. Kyseinen logiikka keskittyy ennen kaikkea markkinoihin ja sen tarpeisiin.

  Dominique Vlasto (PPE), kirjallinen. – (FR) Euroopan pienet ja keskisuuret yritykset (pk-yritykset) ovat taloudellisen toimintamme keuhkot. Niiden kehittäminen, nykyaikaistaminen ja kilpailukyky on pantava talousstrategiamme ytimeen. Siksi äänestin eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevan Small Business Act -aloitteen uudelleentarkastelua koskevan päätöslauselman puolesta, jonka tavoitteena on vapauttaa pk-yritysten kasvumahdollisuudet. Vielä on paljon tehtävää, jotta voidaan yksinkertaistaa sääntely-ympäristöä ja hallinnollisia menettelyjä, jotka rasittavat liikaa yritystemme toimintaa ja dynaamisuutta. Olen tyytyväinen tässä mietinnössä ehdotettuihin toimiin kuten yksityisen eurooppayhtiön perussäännöstön luomiseen. Se auttaisi pk-yrityksiämme saamaan täyden hyödyn irti sisämarkkinoista antamalla niiden toteuttaa rajojen yli ulottuvia toimintoja ilman, että niitä vaaditaan täyttämään vaatimuksia, jotka ovat usein raskaita ja lannistavia. Siksi kehotan neuvostoa esittämään pian kantansa tästä aloitteesta. Meidän on myös autettava innovatiivisia pk-yrityksiä helpottamalla niiden eri rahoitusmuotojen saantia. Se saavutetaan etenkin yksinkertaistamalla huomattavasti EU:n luottojen käyttöä, sillä ne eivät ole vieläkään riittävän joustavia. Kyseiset luotot ovat olemassa, ja mielestäni niitä pitäisi hyödyntää, jotta tarjotaan entistä tehokkaampaa tukea reaalitalouden, innovaation ja työllisyyden kehittämiseksi.

Mietintö: Judith A. Merkies (A7-0162/2011)

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestän tämän ehdotuksen puolesta, koska olen samaa mieltä esittelijän kanssa, kun hän toteaa, että voimien yhdistäminen tuo voimaa. Voimien yhdistäminen innovoinnin vuoksi ja Euroopan yhteisten ongelmien ratkaisemiseksi tarkoittaa aiempaa nopeampaa kehitystä, tehokkuutta (kustannustehokkuutta) ja enemmän luovuutta. Innovaatiounionin pitäisi myös lisätä Euroopan kilpailukykyä ja auttaa löytämään keinoja päästä eroon talouskriisistä. Koska Eurooppa on hyvin riippuvainen tuonnista, jäsenvaltioilla on yhteinen näkemys siitä, että energiantuotannossa, teollisuudessa tai elintarviketuotannossa tarvittavia raaka-aineita ja hyödykkeitä on käytettävä älykkäästi ja kestävästi. Väestön ikääntyminen on toinen miltei kaikkia EU:n jäsenvaltioita koskeva haaste. Kun ihmisille pyritään antamaan enemmän terveitä vuosia ja parempaa hoitoa ja lääkkeitä ja samalla pitämään kuitenkin kustannukset kurissa, tuloksia voidaan saada nopeammin aikaan yhteisellä lähestymistavalla. EU:n talouksista on tullut niin toisiinsa sidottuja, että euron vakaus ei ole ainoa asia, joka edellyttää yhteistä lähestymistapaa: sitä edellyttävät myös jäsenvaltioiden kilpailukyvyn lisäämistä koskevat ponnistukset. Tarvitaan yhteinen tie kohti oikeudenmukaista ja vakaata taloutta.

  Elena Oana Antonescu (PPE), kirjallinen. – (RO) Eurooppa on ollut, on vastaisuudessakin maailmanlaajuisen sivilisaation, koulutuksen, tutkimuksen ja kulttuurin kehto. Mikä on kuitenkin varmaa ja mainitaan myös komission tiedonannossa on, ettei Euroopasta puutu potentiaalia, oli kyse joko inhimillisistä voimavaroista, teknisestä, taloudellisesta tai kaupallisesta potentiaalista. Kysynkin, mitä Eurooppa tekee hyödyntääkseen ensisijaisesti sen inhimillisiä voimavaroja? Miten Eurooppa aikoo säilyttää sen inhimilliset voimavarat, jotka ovat niin olennaisia innovaatiolle Euroopan kouluissa, korkeakouluissa ja tutkimuskeskuksissa? Ennen kuin keskitytään houkuttelemaan asiantuntijoita Euroopan unionin ulkopuolelta, mielestäni ensisijaisena tavoitteenamme on pysäyttää tutkijoiden joukkopako Euroopasta muihin merkittäviin keskuksiin ympäri maailmaa. Perustamalla uudenaikaisen koulutusjärjestelmän koko Eurooppaan, painottamalla vahvasti merkittäviä tutkimustuloksia ja tietenkin yksinkertaistamalla rajatylittäviin tutkimusohjelmiin pääsyä Euroopassa voidaan nostaa innovaatiotasoa EU:ssa. Euroopan on kuitenkin keskityttävä seuraavaan seikkaan varmistaakseen, että inhimilliset voimavarat pysyvät täällä: esittämään tutkijoille houkuttelevia tarjouksia, ehdotuksia, joista he eivät voi kieltäytyä. Euroopan on itse asiassa vakuutettava tutkijat siitä, ettei millään tasolla ole parempaa paikkaa kuin koti.

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. – (LT) Kannatin tätä mietintöä. Innovaatiounioni-lippulaivahanke on tähän mennessä unionin merkittävin ja kohdennetuin yritys ottaa käyttöön strateginen, yhdennetty ja liiketoimintaan suunnattu, jäsenvaltioiden toimia täydentävä eurooppalainen innovaatiopolitiikka, jolla ohjataan innovointia ja seurataan edistymistä korkeimmalla poliittisella tasolla. Innovaatiot ovat erityisen tärkeitä, kun vastataan muun muassa ilmastonmuutoksen, energian toimitusvarmuuden ja elintarviketurvan kaltaisiin maailmanlaajuisiin haasteisiin, joissa tarvitaan innovointia ja joissa on vahvistettava olemassa olevaa tieteellistä ja teknologista perustaa. Myös koulutusjärjestelmiä on nykyaikaistettava ja mukautettava ne nykyajan tarpeisiin. Jäsenvaltioiden on ryhdyttävä toimiin nuorten eurooppalaisten kansalaisten ja yrittäjien taitojen ja yrittäjyyden parantamiseksi sisällyttämällä yrittäjyys ja innovointi kaikkiin koulutusaloihin ja kehittämällä inhimillistä pääomaa. Kyseiset toimet antaisivat heille mahdollisuuden aktiiviseen rooliin innovoinnissa.

  Jean-Luc Bennahmias (ALDE), kirjallinen. – (FR) Innovaatiounionia koskeva aloite on yhä unionin tärkein aloite tutkimusta ja innovaatiota koskevan yhtenäisen EU:n strategian laatimiseksi. Tutkimuksen ja innovaation nopeuttaminen on hyvin tärkeää oikeudenmukaisen ja kilpailukykyisen talousmallin aikaansaamiseksi, tulevan työllisyyden turvaamiseksi, resurssien kestävään käyttöön siirtymiseksi, energiaan liittyviin haasteisiin tarttumiseksi ja tietoon perustuvan yhteiskunnan kannustamiseksi. Työpaikkojen, ympäristön ja kehityksen osalta innovaatio on siten yksi suurimmista Euroopan unionin haasteista ja sillä on konkreettisia seurauksia kansalaisten kannalta. Tästä lähtien eurooppalaisten on voitava osallistua täysimääräisesti innovaatiounioniin sekä innovaation moottoreina että edunsaajina, jotta varmistetaan, että innovaatiounioni onnistuu, kuten tässä mietinnössä korostamme. Siitä syystä haluamme lopuksi korostaa, kuinka merkittävää innovaatiopolitiikka sekä Euroopan laajuisen koordinoidun lähestymistavan lisäarvo on. Voidaksemme tarttua Euroopan yhteisön kohtaamiin yhteisiin merkittäviin sosiaalisiin ja taloudellisiin haasteisiin tarvitsemme kunnianhimoisia aloitteita. Siksi me odotamme nyt tutkimuksesta ja innovaatiosta vastaavan komission jäsenen toimien lainsäädäntövaihetta.

  Sergio Berlato (PPE), kirjallinen. – (IT) Innovaation käsite on moniulotteinen: se kattaa tieteellisen tutkimuksen sekä kokeellisen ja teknisen kehittämisen lisäksi myös uusien prosessien, menetelmien sekä organisaatio- ja käyttäytymismallien kehittämisen. Vaikka pidän myönteisenä komission tiedonantoa innovaatiounionista työllisyyttä ja kasvua edistävänä Eurooppa 2020 -lippulaivahankkeena, mielestäni on yhä painopistealueita, joihin meidän on sitouduttava enemmän tiede-, teknologia- ja innovaatiokapasiteetin kehittämiseksi: niihin kuuluvat tehokas resurssien käyttö, jätteiden hyötykäyttö ja kierrätys, elintarvikkeiden laatu ja turvallisuus sekä uudet kulkutaudit. Euroopan innovaatiopaneelin vuoden 2009 päätelmien mukaan talous- ja rahoituskriisillä on ollut suhteeton vaikutus eri maissa.

Olen huolissani siitä, että jäsenvaltioille asetetut budjettivaatimukset voivat johtaa tutkimukseen ja innovaatioihin kohdistuvien investointien vähenemiseen, mikä vaikuttaisi selvästi haitallisesti Euroopan kasvuun ja kilpailukykyyn. Sen vuoksi kehotan komissiota harkitsemaan kyseisten alojen ja etenkin EU:n tutkimus- ja innovaatioalojen rahoittamiseen tarkoitettujen yhteisen strategiakehyksen resurssien lisäämistä.

  Izaskun Bilbao Barandica (ALDE), kirjallinen. – (ES) Äänestin innovaatiounionia koskevan aloitteen puolesta, koska se on ainoa mahdollisuus selviytyä kriisistä globalisoituneessa maailmassa. Innovointi merkitsee työpaikkojen luomista, osaamista, tekniikkaa, ympäristöstä huolehtimista, sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja kansalaisten hyvinvoinnin lisäämistä. Kaikkien EU:n jäsenvaltioiden on sitouduttava tiukasti innovointiin, ja niiden on vahvistettava sitä tekemällä yhteistyötä, jakamalla hyviä käytäntöjä ja parantamalla onnistuneiden kokemusten jakamista.

Tulevaisuutta on, jos on innovointia. Näin ollen äänestin tarkistuksen 1 puolesta, koska vastustan jyrkästi sitä, että yhteisen maatalouspolitiikan varoja käytetään antamaan resursseja, joita tarvitaan ohjelmia varten. Maatalousala, joka on myös syvässä kriisissä, ansaitsee nuo varat edistääkseen oman alansa innovointia. Innovatiivinen Eurooppa voi tuoda innovaatiota maatalouteen, jotta alalla voidaan rakentaa samanlainen tulevaisuus kuin muilla strategisilla aloilla.

  Slavi Binev (NI) , kirjallinen. – (BG) Kaikki tietävät, että talouskasvu liittyy läheisesti teknologian kehitykseen, joka puolestaan syntyy ihmisten halusta innovoida. Halua ja potentiaaleja rajoittavat kuitenkin rahoitukseen ja byrokratiaan liittyvät sekä muunlaiset vaikeudet. Kannatan täysin innovaatiounionia koskevaa mietintöä, koska mielestäni voimme sen avulla poistaa esteet, jotka haittaavat innovatiivista ajattelua Euroopan unionissa. Mielestäni tärkein näkökohta on kuitenkin, että meidän on vältettävä luomasta kahden nopeuden Eurooppaa. Se onnistuu etenkin liittämällä EU:n talous yhteisiin innovointia koskeviin pyrkimyksiin.

  Mara Bizzotto (EFD), kirjallinen. – (IT) Koska mietinnössä kehotetaan ottamaan käyttöön yhtenäinen eurooppapatentti ja pidetään myönteisenä, että patentin käyttöönottoa koskeva kiinteä yhteistyömenettely hyväksyttiin, en äänestänyt mietinnön puolesta. Englannin-, ranskan- ja saksankielisen eurooppapatentin käyttöönotto ei ole hyväksyttävissä ainakaan kahdesta syystä. Ensinnäkin kolmekielisyys vaikuttaisi kielteisesti yritysten kilpailukykyyn jäsenvaltioissa, jotka eivät ole edustettuina järjestelmässä. Kyseisten yritysten, italialaiset yritykset mukaan lukien, olisi odotettava käännösten valmistumista ennen kuin ne saisivat asiakirjat haltuunsa. Tämä haittaisi nopeaa toimintakykyä, joka on äärimmäisen tärkeä kyky liiketoiminnassa. Kyseisten yritysten olisi myös vastattava kääntämisestä aiheutuvista lisäkustannuksista. Englannin-, ranskan- ja saksankielisten yritysten ei kuitenkaan tarvitsisi kohdata kyseisiä esteitä, jotka aiheuttaisivat kieleen perustuvaa syrjintää. Lisäksi kolmikielisen järjestelmän ottaminen käyttöön ei vaikuta olevan hallinnollisten vaatimusten mukaista, eikä se edes tunnu kuvastavan jäsenvaltioiden väestöllistä painoarvoa, koska silloin myös Italian pitäisi olla edustettuna. Sen sijaan järjestelmä vaikuttaa olevan yritys säätää arvovaltaa Saksalle yhdenmukaisuus- ja tasa-arvoperiaatteiden kustannuksella, joihin EU perustuu. Tästä syystä päätin olla kannattamatta mietintöä.

  Jan Březina (PPE), kirjallinen. – (CS) Äänestin innovaatiounionia koskevan päätöslauselman puolesta muun muassa, koska mielestäni meidän on ryhdyttävä toimenpiteisiin sekä Euroopan tasolla että kansallisella tasolla parantaaksemme eurooppalaisten yrittäjätaitoja ja ammattikoulutusta sisällyttämällä yrittäjyys, luovuus ja innovointi kaikkiin koulutusaloihin. On hyödynnettävä entistä enemmän komission ohjelmia kuten Erasmus nuorille yrittäjille -ohjelmaa, ja samalla on varmistettava, että käsiteollisuus säilyy innovoinnin lähteenä. Mielestäni komission olisi tehtävä nykyistä tiiviimpää yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa, kun se laatii keskipitkän ja pitkän aikavälin ennusteita siitä, mitä taitoja työmarkkinoilla tarvitaan, ja kun se kannustaa yliopistojen ja liike-elämän kumppanuuksia siten, että edistetään nuorten siirtymistä työmarkkinoille samalla kun autetaan luomaan innovatiivinen tietoon perustuva yhteiskunta, kehitetään soveltavaa tutkimusta ja luodaan paremmat työmarkkinanäkymät vastavalmistuneille.

Tässä yhteydessä kannatan alueiden komitean ehdotusta perustaa kaikille (yrityksille, paikallisille ja alueellisille elimille, yksityiselle sektorille ja kansalaisille) avoimen virtuaalisen luovuusverkoston, jonka avulla välitettäisiin neuvoja, tukea ja joka mahdollistaisi sekä riskipääoman että teknisten palveluiden saannin. Haluan myös kiinnittää huomiota siihen, ettei yliopistojen ja yritysten välillä ole tällä hetkellä parannettua ja ennakoivaa vuorovaikutusta. Haluankin kehottaa komissiota aloittamaan uuden Euroopan laajuisen ohjelman yliopistojen korkeassa asemassa olevan henkilöstön ja tekniikan kanssa tekemisissä olevien virkamiesten ammatillista koulutusta varten.

  Maria da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. – (PT) Pidän myönteisenä, että tässä mietinnössä kiinnitetään huomiota tutkimukseen ja innovaatioon keinoina, joilla selviydytään Eurooppaa tällä hetkellä koettelevasta taloudellisesta ja yhteiskunnallisesta kriisistä. Itse asiassa tarvitaan yhä enemmän uusia kestäviä tapoja käyttää entistä älykkäämmin ja tehokkaammin varoja ja hyödykkeitä. Siksi meidän on luotava tilaa uusille ajatuksille ja ennen kaikkea on luotava mekanismeja, joita tarvitaan näiden ajatusten täytäntöönpanemiseksi. Näin ollen kannatan innovaatiounionista esitettyä mietintöä ja haluan korostaa sen merkitystä nykyisen tilanteen ja Euroopan tulevan menetyksen kannalta.

  Giovanni Collino (PPE), kirjallinen. – (IT) Innovointi on monilla tavoilla avaintekijä talouskasvun kannalta. Jo 1900-luvun jälkipuoliskolla arvostetuimmat talouskasvuun erikoistuneet taloustieteilijät käsittivät, että innovointi on yksi tärkeimmistä muuttujista, joilla pieneneviä voittoja voidaan kasvattaa. Siten siirryttiin 1950-luvun kasvumalleista, joiden mukaan talous vakaantuu ennemmin tai myöhemmin ja menettää vauhtinsa, 1980-luvun sisäsyntyisiin kasvumalleihin, joissa tekniikan sekä aina erilaisten ja innovatiivisten tuotteiden suunnittelun avulla talouskasvua voidaan ylläpitää pitkään. Jotta nämä vipumekanismit, jotka ovat vuoteen 2020 asti tutkimusta, energiatehokkuutta ja kansainvälistymistä koskevien tavoitteiden muodossa, voidaan käynnistää etenkin pienissä ja keskisuurissa yrityksissä, tarvitaan vahvaa poliittista tahtoa ottaa käyttöön kannustin- ja ohjausjärjestelmiä. Ne kuuluvat jäsenvaltioiden velvollisuuksiin, ja EU:n rahoituksen avulla niille voidaan antaa järkevää tukea. Varat ovat rajallisia kriisin vuoksi, ja Eurooppa 2020 -strategiaan kuuluvien direktiivien on kuljettava käsi kädessä Euroopan hallitusten tiukkojen vero- ja teollisuuspolitiikkojen kanssa.

  George Sabin Cutaş (S&D), kirjallinen. – (RO) Äänestin innovaatiounionia koskevan mietinnön puolesta, koska siinä korostetaan innovaation merkitystä kestävän ja kilpailukykyisen talousmallin perustan luomisessa ja uusien työpaikkojen luomisessa Euroopan unioniin.

Esitin samalla tarkistusta mietintöön muiden kollegoideni ohessa, ja ilmaisin tarkistuksessa olevani eri mieltä siitä, että innovaatiopolitiikkaa rahoitettaisiin yhteiseen maatalouspolitiikkaan tähän asti osoitetuista varoista.

  Ioan Enciu (S&D), kirjallinen. – (RO) Äänestin mietinnön puolesta, sillä mielestäni siinä esitetään toteuttamiskelpoisia ratkaisuja tutkimuksen ja innovoinnin parantamiseksi Euroopan unionissa ja siten siinä tarjotaan olosuhteet, joissa voidaan palata talouskasvuun ja luoda jälleen uusia työpaikkoja.

Tutkimukseen tehtävien investointien kannustaminen, pienten ja keskisuurten yritysten eri rahoituslähteiden saamisen helpottaminen ja yliopistojen, tutkimuskeskusten ja hallitusten välisen yhteistyön parantaminen ovat keinoja, joilla luodaan luovuutta ja innovointia keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Erityistä huomiota on kiinnitettävä innovointi- ja tutkimuspotentiaalin tasapainottamiseen jäsenvaltioiden ja alueiden välillä, koska tällä hetkellä niiden välillä on suuria eroja, jotka vaikuttavat koko unioniin.

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin mietinnön puolesta, koska siinä otetaan käyttöön monia toimenpiteitä, joilla pystytään käsittelemään yhteiskunnallisia haasteita etenkin ilmastonmuutosta, energian ja resurssien niukkuutta sekä väestön ikääntymistä ja myös ongelmia päästä julkisten palveluiden ja laadukkaan terveydenhuollon piiriin. EU:n on sitouduttava täysin ehdotettujen tavoitteiden saavuttamiseen. Arvioiden mukaan 3,7 miljoonaa työpaikkaa voidaan luoda vuoteen 2020 mennessä ja vuotuista bruttokansantuotetta (BKT) voidaan lisätä noin 800 miljardilla eurolla vuoteen 2025 mennessä.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Tämä oma-aloitteinen mietintö on laadittu komission innovaatiounionia koskevan tiedonannon jälkeen, ja se kuuluu Eurooppa 2020 -strategian aloitteisiin. Strategian tavoitteena on edistää innovaatiota ja kilpailukykyä laatimalla vankka politiikka, jolla kannustetaan vaihtamaan ajatuksia ja ratkaisuja lukuisiin ongelmiin, jotka koskevat kaikkia jäsenvaltioita.

Ajatuksen ytimenä on kannustaa ja edistää sekä tehokkaita että kilpailukykyisiä toimia kriisin aikana ja sen jälkeen. Siten koko unioni pystyy selviytymään heikkouksista, joita esiintyy monilla aloilla ja etenkin teollisuudessa.

Näin ollen tämä mietintö on epäilemättä kunnianhimoinen, kun otetaan huomioon sen käsittelemät ongelmat, jotka kattavat muun muassa teollis- ja tekijänoikeudet sekä yhteistyön lisäämisen jäsenvaltioiden ja komission kesken. Siksi haluan onnitella esittelijää hänen omistautumisestaan ja toivon, että samanlaisten panosten avulla voimme saavuttaa kaikki Eurooppa 2020 -strategiassa esitetyt tavoitteet.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Jäsen Merkiesin laatimassa mietinnössä ehdotetaan, että innovaatiounioni olisi keino valmistella Eurooppaa maailmaa varten nykyisen talous- ja rahoituskriisin jälkeen. Ennennäkemätön globaali kriisi, joka jatkuu jääräpäisesti ja voi uhata eurooppalaista hanketta, edellyttää, että kaikkien ja etenkin Euroopan unionin on ilmaistava tiukka kantansa, joka kannustaa kansalaisia. Siksi haluan mietinnön puolesta äänestämisen lisäksi onnitella esittelijää tämän tekemästä työstä, joka antaa meille myönteisen kuvan tulevaisuudesta ja jossa vaaditaan innovaatiokykyä, jota meillä kaikilla on. On tärkeää toteuttaa tässä mietinnössä kannatetut ehdotukset kuten luoton ja rahoitustuen saatavuuden parantaminen, investointien lisääminen tutkimukseen ja kehitykseen, lainsäädännön selventäminen, byrokratian vähentäminen, keskitetyt asiointipisteet, alueiden välisen yhteistyön parantaminen sekä yksinkertainen ja halpa eurooppapatentti.

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Mietinnössä käsitellään innovaation kaikkien muotojen merkitystä yhteiskunnan kehityksen kannalta. Samalla mietinnössä edistetään huomattavasti monta aluetta ja esitetään ehdotuksia, – jotka koskevat esimerkiksi innovoinnin lisääntynyttä levitystä ja hyödyntämistä lukuisilla aloilla – joita me pidämme otollisina.

Laatimassani ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan lausunnossa pyrin esittämään lyhyesti tärkeimmät kohdat näkemyksestämme ja huolenaiheistamme tällä alalla. Lausuntoluonnoksen perusteella voidaan helposti todeta, että joistakin kohdista ollaan selvästi eri mieltä komission tiedonannon kanssa. Kyseiset kohdat koskevat erityisesti näkökulmia, joita on esitetty myös mietinnössä, jossa on myös joitakin lausunnon sisältämiä ristiriitaisuuksia: innovaatio nähdään pääasiassa liiketoiminnan mahdollisuutena; markkinoita, kilpailua ja innovoinnin valjastamista liiketoiminnan tarkoituksiin korostetaan sekä sisämarkkinoita ja eurooppapatenttia kannustetaan. Ne ovat näkökulmia, joista olemme eri mieltä.

Kuten totesimme keskustelussa, toinen liian vähän käsitelty asia oli riski, – joka on erittäin selvä Euroopan innovaatiopaneelin vuoden 2009 tuloksista – että syntyy "innovaatiokuilu" innovatiivisimpien ja vähemmän innovatiivisten maiden ja alueiden välillä.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Mietinnössä korostetaan riittävästi innovointia, joka on välttämätön keino, jolla autetaan vastaamaan moniin ihmiskuntaan nykyään kohdistuvaan ongelmiin ja haasteisiin. Innovoinnin pitäisi olla olennainen osa julkista politiikkaa aloilla, joihin kuuluvat ympäristö, vesi, energia, liikenne, televiestintä, terveys ja koulutus. Sen pitäisi myös auttaa ratkaisemaan ongelmia, joita ovat resurssien niukkuus ja tehokas käyttö, jätteiden hyötykäyttö ja kierrätys, elintarvikkeiden laatu ja turvallisuus, demografiset muutokset, uudet kulkutaudit sekä luonnon ja luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen.

Mietinnössä on kuitenkin monia ristiriitaisuuksia, koska se perustuu uusliberaaleihin ajatuksiin, joilla puolustetaan sisämarkkinoita ja kannatetaan eurooppapatenttia, jota emme hyväksy.

Jäsenvaltioille nykyisin asetetut budjettivaatimukset voivat johtaa tieteeseen, teknologiaan ja innovaatioihin kohdistuvien investointien vähenemiseen erityisesti kaikkein haavoittuvimmissa maissa. Aiotun innovaatiounionin sijasta tuloksena saattaisi olla todellinen "innovaatiokuilu" innovatiivisimpien ja vähemmän innovatiivisten maiden ja alueiden välillä.

Yleisen edun, kehityksen, koheesion, edistyksen ja sosiaalisen hyvinvoinnin sijasta (joiden pitäisi olla esillä) vallitsevat nyt niin sanotut liiketoiminnan mahdollisuudet, markkinat, kilpailukyky, kilpailu sekä innovoinnin valjastaminen liike-elämän tarkoituksiin.

  Pat the Cope Gallagher (ALDE), kirjallinen. – (GA) Meidän on kannustettava kolmannen asteen oppilaitoksia, tutkimuskeskuksia ja yksityisen sektorin yrityksiä tarttumaan mahdollisuuksiin, jotka ovat käytettävissä EU:n seitsemännestä tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelmasta.

Seitsemäs puiteohjelma on maailman suurin julkisesti rahoitettu tutkimusohjelma, ja meidän on korostettava edelleen siihen liittyviä etuja pienille ja keskisuurille yrityksille. Irlannin näkökulmasta seitsemäs puiteohjelma auttaa kehittämään tutkimusta, joka luo työpaikkoja ja tuo saataville tavaroita ja palveluita, joita tarvitaan ja joista on kysyntää. Irlantilaiset järjestöt ovat käyttäneet jo 270 miljoonaa euroa ohjelmasta maatalous-, elintarvike-, kalastus-, terveys-, energia-, liikennealalla sekä tieto- ja viestintäteknologian alalla.

Se on ratkaisevaa sekä Irlannin että Euroopan kannalta etenkin nykyisinä taloudellisesti vaikeina aikoina.

  Louis Grech (S&D), kirjallinen. – (EN) Kannatan Merkiesin mietintöä, koska olen vahvasti sitä mieltä, että innovaatio ja luovuus ovat avaintekijöitä EU:n taloudellisen toipumisen kannalta ja ettei voida korostaa liikaa sitä, kuinka tärkeää on muuntaa unionin tieteelliset teknologiset läpimurrot uusiksi tuotteiksi ja palveluiksi. Olen lisäksi vakuuttunut, että kriisin jälkeen Euroopassa kaikki sisämarkkinastrategiat on laadittava siten, että säilytetään ja parannetaan sosiaalista yhteenkuuluvuutta, varmistetaan markkinoiden yhtenäisyys ja taloudellinen kestävyys sekä edistetään innovointia. Tämän vuoksi kannatan komission aloitetta Euroopan sosiaalisen innovoinnin pilottihankkeesta, jolla varmistetaan, että innovatiiviset ajatukset tuotteiden, palveluiden ja liiketoimintamallien luomisesta yhdistetään ja että ne täyttävät ennen kaikkea EU:n kansalaisten ja kuluttajien tarpeet.

  Françoise Grossetête (PPE), kirjallinen. – (FR) Euroopan parlamentti on kriisissä olevan maailmanlaajuisen talouden edessä korostanut, että on tärkeää tehdä Euroopasta innovatiivisempi ja tehokkaampi mukautumalla 2000-luvun uusiin haasteisiin.

On välttämätöntä kannustaa kaikkia asianosaisia toimijoita, joihin kuuluvat pienet ja keskisuuret yritykset, teollisuus, yliopistot ja hallitukset, osallistumaan mahdollisimman laajasti. Kaikilla on oma roolinsa. Sen vuoksi meidän on esimerkiksi nykyaikaistettava koulutusjärjestelmämme ja täytettävä tieteiden ja tekniikan tiedoissa olevat aukot.

Selviydymme kriisistä ainoastaan, jos tuemme innovointia. Euroopan unionin on autettava luomaan uusia rahoitusvälineitä, joilla edistetään tutkimusrahoitusta ja yksityisiä investointeja. Lisäksi julkisen ja yksityisen sektorin välinen yhteistyö kumppanuuksien käyttöönottamisen avulla on tärkeä keino edistää entistä innovatiivisempaa taloutta.

Mielestäni eurooppapatentti on hyväksyttävä, jotta kannustetaan edistämään kaupankäyntiä EU:n ulkopuolella. Patentit ovat tällä hetkellä aivan liian kalliita. Meidän on ehdottomasti vähennettävä niiden laatimiseen liittyviä kuluja.

Lisäksi aivovienti-ilmiön edessä on tärkeää kannustaa tutkijoita jäämään Eurooppaan. Ilman heitä rahoituksesta ja muista mekanismeista ei ole mitään hyötyä.

  Sylvie Guillaume (S&D), kirjallinen. – (FR) Euroopan innovointiin liittyvät tulokset ovat olleet melko heikkoja tähän asti. Silti innovoinnin pitäisi auttaa vastaamaan yhteiskunnan suurimpiin haasteisiin kuten väestön ikääntymiseen, tarpeeseen hallinnoida resursseja kestävällä tavalla tai talouden elpymiseen. Siksi äänestin oma-aloitteisen mietinnön puolesta, jossa korostetaan erityisesti sosiaalisen innovaation käsitettä ja painotetaan aktiivista roolia, joka alueilla ja paikallisilla viranomaisilla voi olla innovaatiossa. Meidän on lisäksi edistettävä teollis- ja tekijänoikeuksien suojelua koskevaa järjestelmää, joka on tasapuolinen ja jossa kunnioitetaan keksijän oikeuksia samalla, kun sen avulla kansalaisille tarjotaan mahdollisimman laaja tiedonsaanti: tällaisiin haasteisiin on vastattava, ja siihen innovointi voi osaltaan auttaa tulevaisuudessa.

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen. – (LT) Äänestin tämän asiakirjan puolesta, koska Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 179 artiklan 2 kohdan mukaan unioni edistää "yrityksiä, pienet ja keskisuuret yritykset mukaan luettuina, tutkimuskeskuksia ja korkeakouluja niiden korkealaatuiseen tutkimukseen ja teknologiseen kehittämiseen liittyvissä pyrkimyksissä; se tukee niiden pyrkimyksiä keskinäiseen yhteistyöhön varsinkin avaamalla kansalliset julkiset hankinnat, määrittelemällä yhteiset standardit sekä poistamalla yhteistyön oikeudelliset ja verotukselliset esteet pyrkien erityisesti siihen, että tutkijat voivat tehdä yhteistyötä vapaasti rajoista riippumatta ja yritykset voivat täysin käyttää hyväkseen sisämarkkinoiden tarjoamia mahdollisuuksia". Olen täysin vakuuttunut, että EU:n on omaksuttava hyökkäävä kanta ja asetuttava tiukasti johtavaan asemaan kilpailukyvyssä, ja sen vuoksi sen on investoitava innovaatioryöppyyn. Euroopan komission on muutettava nykyinen innovaatiounionia koskeva strateginen asiakirja toimintasuunnitelmaksi, jossa on tarkat tavoitteet ja mitattavissa olevat ja aikatauluihin sidotut tavoitteet. Komission on valvottava edistystä säännöllisesti ja samalla arvioitava vaikeuksia ja esitettävä menetelmä, jolla parannetaan kertomusten säännöllistä toimittamista Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

  Juan Fernando López Aguilar (S&D), kirjallinen. – (ES) Parlamentin espanjalaiset sosialistijäsenet kannattivat äänestyksessä Merkiesin mietintöä Innovaatiounioni: Euroopan mukauttaminen kriisin jälkeiseen maailmaan, koska hyväksymme mietinnössä esitetyt perusperiaatteet ja sitoudumme kyseisiin periaatteisiin, joilla luodaan perusta siirtymiselle järkevään, kestävään ja tasapuoliseen Euroopan talouteen.

Haluan kuitenkin huomauttaa, että vaikka me kaikki äänestimme mietinnön puolesta, se ei tarkoita, että kannatamme neuvoston enemmistön saavuttamaa sopua tiiviimmästä yhteistyöstä, koska se sulkee espanjan kielen pois eurooppapatentista. Äänestimme tiiviimpää yhteistyötä esittelevää osaa vastaan, mikä osoittaa, että vastustamme jyrkästi kyseistä asiaa. Tiiviimmän yhteistyön väline vaikuttaa suoraan sisämarkkinoihin, alueelliseen yhteenkuuluvuuteen ja jäsenvaltioiden kansalaisten oikeuteen saada eurooppapatentti, jota säännellään riittävän oikeusvarmuuden takaavin kieliasetuksin.

Tämän lisäksi eurooppapatentti- ja yhteisöpatenttituomioistuimen perustamista koskeva ehdotus on Euroopan unionin tuomioistuimen mukaan "yhteensopimaton unionin oikeuden kanssa".

  Petru Constantin Luhan (PPE), kirjallinen. – (RO) Innovaatio voi johtaa Euroopan unionin kehitykseen ja keksimiseen uudelleen, kun nykyinen kriisi on ohi. Meidän on kuitenkin oltava täysin realistisia ja ehdotettava erityisiä työvälineitä, joiden avulla innovaatioponnisteluja voidaan korreloida Euroopan, kansallisella ja alueellisella tasolla. Euroopan innovaatiopolitiikassa on keskityttävä pääasiassa laatimaan ja etenkin saavuttamaan tavoitteita, jotka koskevat Euroopan unionin kohtaamia tärkeimpiä haasteita. Mielestäni on arvioitava uudelleen paikallis- ja aluehallinnon viranomaisten tehtävien ja velvollisuuksien monimutkaisuutta. Meidän on jatkossa tarjottava laadukasta teknistä ja taloudellista tukea varmistaaksemme, että riittävää hallintokapasiteettia on tarvittaessa käytettävissä.

  David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Äänestin tämän mietinnön puolesta. Voimien yhdistäminen innovoinnin vuoksi Euroopan yhteisten ongelmien ratkaisemiseksi tarkoittaa aiempaa enemmän keskittymistä, nopeampaa kehitystä, tehokkuutta, myös kustannustehokkuutta ja enemmän luovuutta. Innovaatiounionilla pyritään tarjoamaan vastaus yhteiskuntiemme yhteisiin ongelmiin, ja samalla lisäämään Euroopan kilpailukykyä ja osoittamaan, miten talouskriisistä päästään eroon.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Innovaatio on Euroopan yhteisten ongelmien ratkaisemista, mikä tarkoittaa aiempaa enemmän keskittymistä, nopeampaa kehitystä, tehokkuutta (kustannustehokkuutta) ja enemmän luovuutta. Innovaatiounionin pitäisi paitsi tarjota vastaus yhteisiin ongelmiin, ja myös lisätä Euroopan kilpailukykyä ja osoittaa, miten talouskriisistä päästään eroon. Koska Eurooppa on hyvin riippuvainen tuonnista, jäsenvaltioilla on yhteinen näkemys siitä, että energiantuotannossa, teollisuudessa tai elintarviketuotannossa tarvittavia raaka-aineita ja hyödykkeitä on käytettävä älykkäästi ja kestävästi. EU:n talouksista on tullut niin toisiinsa sidottuja, että euron vakaus ei ole ainoa asia, joka edellyttää yhteistä lähestymistapaa: sitä edellyttävät myös jäsenvaltioiden kilpailukyvyn lisäämistä koskevat ponnistukset. Tarvitaan yhteinen tie kohti oikeudenmukaista ja vakaata taloutta. Ainoastaan yhtenäinen Eurooppa voi toteuttaa Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet.

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Ennen innovointia on mietitty ensisijaisesti tutkimusalalla. Ei pitäisi kuitenkaan unohtaa, että kuka tahansa EU:n kansalainen voi luoda innovaatioita. Näitä käsitteitä – jotka usein alkavat yksinkertaisesti vain ajatuksina – olisi tuettava EU:n tasolla muun muassa helpottamalla rahoituksen saamista, yksinkertaistamalla lupamenettelyjä sekä halvoilla ja yksinkertaisilla patenteilla. Siten kansalaiset voivat itse vaikuttaa kestävään yhteiskuntaan ja auttaa sen muokkaamisessa.

Lisäksi tällaiset innovaatiot, joiden osalta olisi ehdottomasti keskityttävä tutkimukseen, auttaisivat ylläpitämään korkeaa elintasoa Euroopassa. Annoin ääneni mietinnölle, koska on myönteinen toimi, että yksittäisten kansalaisten annetaan vaikuttaa osaltaan yhteiskunnan muokkaamiseen. Lisäksi sähköisen aikakauden merkit osoittavat yhä enemmän kohti henkilökohtaista innovointia, mikä on erittäin huomionarvoinen seikka.

  Georgios Papanikolaou (PPE), kirjallinen. – (EL) Mietinnössä tehdään selväksi seikka, joka on sanomattakin selvää: on mahdotonta kannustaa innovointia tukematta tutkimusta ja koulutusta. Vaikkei ole itsestään selvää, milloin talouskriisi laantuu, jäsenvaltioiden vuodeksi 2020 asettamia tutkimusalan tavoitteita ei saavuteta tämänhetkisessä tilanteessa, kuten ei saavutettu edellisessä EU:n strategiassa eli Lissabonin strategiassa asetettuja tavoitteita. Tähän asti saatavissa olevat tiedot osoittavat, että vain noin 2,7 prosenttia Euroopan bruttokansantuotteesta osoitetaan tutkimukseen vuosikymmenen lopussa, vaikka jäsenvaltiot ovat sitoutuneet selvästi käyttämään vähintään kolme prosenttia kyseiseen tarkoitukseen. Samaan aikaan jäsenvaltiot mainitsevat kriisin olevan syy, miksi koulutuskuluja leikataan. Toisin sanoen innovoinnin kahta peruspilaria heikennetään eikä vahvisteta, ja tämän pitäisi olla kansallisten hallitusten huolenaiheena.

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. – (PT) Mietinnössä Innovaatiounioni: Euroopan mukauttaminen kriisin jälkeiseen maailmaan on toimenpiteitä, jotka muodostavat huomattavia yhteiskunnallisia haasteita. Esittelijä tuo esille keskeisen ajatuksen, jonka mukaan luodaan kaikkien eurooppalaisten välille unioni innovointia varten. Kuten mietinnössä todetaan, ratkaisujen löytäminen Euroopan yhteisiin ongelmiin on todellakin haasteellista aiempaa nopeamman kehityksen, paremman kustannustehokkuuden ja suuremman luovan voiman kannalta. Innovaatiounionin tavoitteena on myös vauhdittaa koko Euroopan kilpailukykyä, jotta löydetään keinoja selviytyä talouskriisistä. Suuren tuonnista riippuvuuden vuoksi jäsenvaltioilla on yhteinen näkemys siitä, että on löydettävä tapoja käyttää älykkäästi ja kestävästi energiantuotannossa, teollisuudessa tai elintarviketuotannossa tarvittavia raaka-aineita ja hyödykkeitä. Väestön ikääntyminen on toinen miltei kaikkia EU:n jäsenvaltioita koskettava haaste. Yhteisellä lähestymistavalla terveyden kaltaisiin asioihin voitaisiin turvata pidemmät eliniät, varmistaa kunnollinen hoito ja lääkkeet ja samalla vähentää kuluja. Nämä ovat vain tärkeimpiä esimerkkejä yhteisistä vaatimuksista 27 jäsenvaltiossa, kuten niitä on tässä mietinnössä tuettu, ja niiden perusteella äänestin mietinnön puolesta.

  Phil Prendergast (S&D), kirjallinen. – (EN) Investointeja tutkimukseen ja innovointiin on lisättävä, jotta varmistetaan talouksiemme kestävä ja kilpailukykyinen tulevaisuus. EU investoi tutkimukseen ja kehitykseen vähemmän varoja kuin Yhdysvallat ja Japani, kun investointeja mitataan osuutena bruttokansantuotteesta. Myös riskipääoman investoinnit ovat puutteellisia. Meidän on pystyttävä pitämään kiinni parhaimmista tutkijoistamme ja innovoijistamme. Jos saavutamme tavoitteemme sijoittaa kolme prosenttia bruttokansantuotteestamme tutkimukseen ja kehitykseen vuoteen 2020 mennessä, se voi merkitä, että saamme vastineeksi 3,7 miljoonaa työpaikkaa ja lähes 800 miljardia euroa. Sekä julkisille että yksityisille innovointia koskeville aloitteille on oma asemansa, kun otetaan huomioon niiden merkitys elämänlaadun ja hyvinvoinnin parantamisen kannalta.

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. – (PT) Innovointi on välttämätöntä kaikille alueille tai yhteisöille. Itse asiassa kyky luoda uudestaan jotakin aiemmin annettua ja luoda sen perusteella jotakin uutta on olennaisen tärkeää jokaisen talouden kehityksen ja ennen kaikkea sosiaalisen hyvinvoinnin saavuttamisen kannalta. Siksi innovaatiounioni kuuluu Eurooppa 2020 -strategian lippulaivahankkeisiin. Kyseessä on tie, jota on ilmiselvästi kuljettava, jotta Euroopan asema voidaan vakiinnuttaa kansainvälisellä tasolla ja täyttää Euroopan kansalaisten tarpeet. Nämä ovat syitä, joiden vuoksi äänestän mietinnön puolesta.

  Frédérique Ries (ALDE), kirjallinen. – (FR) Innovaatio merkitsee Euroopan politiikalle samaa, mitä koulutus merkitsee nuorille: se on avain tulevaisuuteen, käytännössä täydellinen vakuutus yhteiskunnalle, joka edistyy ja suojelee sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Virke saa täyden merkityksen nykyisen globalisaation jälkeisen taantuman aikana, jolloin Yhdysvaltain talous toipuu nopeasti ja BRIC-valtioiksi (Brasilia, Venäjä, Intia ja Kiina) kutsuttujen kehittyvien maiden talous kasvaa häpeilemättömästi. Yksi asia on selvä: Euroopan unioni on jäänyt jälkeen ja työmarkkinoilla on vaikeuksia toipua. Äärimmäisen ironista on, että Sveitsi, joka ei ole EU:n jäsenvaltio, on yhä Euroopan mestari innovoinnissa. Siksi Euroopan parlamentin (Merkiesin mietinnön) tänään esittämä vaatimus todellisesta ajattelutavan muutoksesta on tärkeä, koska innovaatiossa ei ole kyse pelkästään tekniikan keksinnöistä tai asukasta kohti haettujen patenttien lukumäärästä. Pienet ja keskisuuret yritykset (pk-yritykset) ovat tärkeimpiä Euroopan vaurauden tuottajia, joten kyse on ennen kaikkea pk-yrityspohjan rakentamisesta riskipääoman, takausvälineen, lainoja koskevan neuvonnan ja sääntely-ympäristön yksinkertaistamisen kautta. Kenties tällä edellytyksellä toiveesta, että kolme prosenttia bruttokansantuotteesta osoitetaan tutkimukseen ja kehitykseen, tulee totta?

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Kannatimme laajasti mietintöluonnosta ja esitimme siihen useita tarkistuksia, joista suurin osa lisättiinkin mietintöön. Ne koskivat esimerkiksi seuraavia seikkoja: vihreiden, ensisijaisten tavoitteiden (energia ja ilmastonmuutos, resurssitehokkuus, biologisten resurssien uudistaminen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden edistäminen) korostaminen; ekoinnovaatioon keskittyminen kaikissa vaiheissa ja myös suunnittelun aikana hyväksymällä asianmukaisesti rahoitetun ja kunnianhimoisen ekoinnovoinnin toimintasuunnitelman sekä hyväksymällä strategian, jolla edistetään tuote-palvelu-järjestelmiä ja toimintapainotteisia liiketoimintamalleja; avointen standardien käytön edistäminen innovaation voimanlähteinä ja julkisesti rahoitettua tutkimusta koskevien tietojen asettaminen yleisesti saataville kuten myös julkisen rahoituksen kohdentaminen yhteiskunnallisesti tärkeille aloille, joissa tietoa luodaan julkiseksi hyödykkeeksi, esimerkiksi kannustuspalkinnoilla terveydenhoitoalalla (yritimme myös vaihtelevalla menestyksellä ehdottaa parempaa muotoilua immateriaalioikeuksia koskevissa asioissa); onnistuimme säilyttämään muotoilun, jossa pidetään myönteisenä komission pyrkimyksiä estää immateriaalioikeuksien muodostumista kilpailun ja innovoinnin esteiksi.

  Licia Ronzulli (PPE), kirjallinen. – (IT) Eurooppa on noussut kriisistä viime kuukausien aikana, ja sen on pitänyt myös kohdata erittäin vahvaa kansainvälistä kilpailua. Tässä yhteydessä innovointi on välttämätöntä, ja se on ennen kaikkea ensisijainen tavoite. Jos emme onnistu muuttamaan Eurooppaa innovaatiounioniksi, 27 jäsenvaltion taloudet heikkenevät, mikä johtaa osaamisen ja ajatusten katoamiseen. Innovointi on avaintekijä, jolla saavutetaan kestävä kasvu ja joka auttaa luomaan entistä oikeudenmukaisemman ja ympäristöystävällisemmän yhteiskunnan.

Innovointi on erittäin tärkeää uudenaikaisen talouden luomiseksi ja tärkein väline uusien työpaikkojen luomiseksi. On sitouduttava yhdessä Euroopan innovointikyvyn perusteelliseen muutokseen. Vain siten voimme luoda pysyviä ja hyvin palkattuja työpaikkoja, jotka kestävät globalisaatiolle ominaista painetta ja kilpailua. Unionissa on kyse innovaatiosta. Kyse ei ole pelkästään sanaleikistä vaan todellisesta toiveesta, jonka on muututtava todeksi.

  Catherine Stihler (S&D), kirjallinen. – (EN) Kannatan mietintöä, koska se on avaintekijä kriisin jälkeisen elpymisen sekä merkittäviin yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaamisen kannalta.

  Marc Tarabella (S&D), kirjallinen. – (FR) Kun innovaatiounionia koskevasta parlamentin mietinnöstä äänestettiin, halusin tukea tarkistusta, jossa torjuttiin ajatus, että innovointia hallittaisiin osoittamalla innovatiivisiin toimiin varoja rakennerahastoista ja tietyistä yhteisen maatalouspolitiikan rahaston osista.

Innovointia pitää tietenkin kannustaa, mutta sitä ei pitäisi tehdä tavalla, joka vahingoittaa muita Euroopan unionin tulevaisuuden kannalta oleellisia politiikkoja kuten yhteistä maatalouspolitiikkaa. Yhteistä maatalouspolitiikkaa tulisi uudistaa muutamaan perustavoitteeseen keskittymällä, mutta Euroopan unionin ainoaa yhdennettyä politiikkaa ei saa ryöstää.

  Nuno Teixeira (PPE), kirjallinen. – (PT) Tutkimus- ja innovaatiounionin tulostaulussa mainitaan, että Japani ja Yhdysvallat sijoittavat suuremman osuuden bruttokansantuotteesta innovointiin kuin EU ja ero on kasvanut neljän viime vuoden ajan. EU investoi innovointiin BRIC-maita enemmän. Ero on kuitenkin pienentynyt Brasiliaan ja Kiinaan verrattuna ja kasvanut Intiaan ja Venäjään verrattuna.

Siksi on mielestäni tärkeää, että Euroopan unioni hyväksyy todellisen innovointistrategian, jossa otetaan huomioon älykkään erikoistumisen Eurooppa 2020 -strategia ja jonka tavoitteena on lisätä tukea unionin tulevaisuuden avaintekijöille eli tutkimukselle, kehittämiselle ja innovoinnille, ja että se ulotetaan kaikille alueille, toiminnan aloille ja yhteiskunnallisiin tekijöihin, joista se koostuu.

Yhdennetty ja johdonmukainen innovaatiopolitiikka, jossa on pitkän ajanjakson näkemys, auttaa meitä lisäämään vahvuuksia ja ratkaisemaan alueellisella tasolla havaittuja heikkouksia. On ratkaisevan tärkeää hyväksyä kehityspolitiikka ja yksinkertaistaa sitä, esimerkiksi Euroopan sosiaalirahastoa tai Euroopan aluekehitysrahastoa. Uuden strategisen ohjelman avulla voidaan rakentaa yhä uudenaikaisempi ja kilpailukykyisempi Eurooppa, joka on maailman johtavassa asemassa. Koska innovointi on aluepolitiikan olennainen tavoite, EU:n on hyväksyttävä tulevaisuudessa strateginen lähestymistapa hallintoon ja perustaa samalla sopivia politiikan välineitä, joilla voidaan valvoa sen kehitystä ja siinä tarvittavia muutoksia.

  Derek Vaughan (S&D), kirjallinen. – (EN) Äänestin mietinnön puolesta, koska mielestäni innovaatiounionin avulla voidaan ratkaista nykyajan yhteiskunnallisia haasteita. Myös kilpailukykyä on lisättävä, kun EU selviytyy talouskriisistä.

Yhdyn mietinnössä esitettyyn näkemykseen siitä, että jäsenvaltioiden olisi käytettävä rakennerahastoja tukeakseen tutkimuksen, kehityksen ja innovoinnin tavoitteita, jotka kohdistuvat sosiaalisiin haasteisiin, jotta lisätään vaurautta Euroopassa. Rajojen yli tehtävää yhteistyötä on myös ehdottomasti parannettava, ja on myös kannustettava kansalaisia luomaan uusia innovatiivisia yrityksiä. Tämä voidaan saavuttaa vähentämällä byrokratiaa ja luomalla yksinkertainen ja johdonmukainen järjestelmä, jossa keskitytään yhteiskunnallisiin haasteisiin.

  Dominique Vlasto (PPE), kirjallinen. – (FR) EU ei ole pystynyt korjaamaan sen innovaatioon liittyviä puutteita Lissabonin strategiasta huolimatta. Budjettirajoitusten – joiden vuoksi julkinen rahoitus ei ole ratkaisuvaihtoehto – ja lisääntyneen maailmanlaajuisen kilpailun yhteydessä Euroopan on reagoitava päästäkseen takaisin innovaatiokilpailuun. Mielestäni on tärkeää keskittyä rakenteellisiin uudistuksiin, joilla poistetaan esteet, jotka haittaavat Euroopan huomattavaa innovointipotentiaalia. Sen vuoksi kannatin tätä mietintöä, jossa syytetään etenkin patenttien hakemiseen liittyviä suuria kuluja kaikissa jäsenvaltioissa ja jossa kehotetaan sopimaan nopeasti yhtenäisestä eurooppapatentista. Olen myös iloinen, että poliittisen ryhmäni ehdotuksia hyväksyttiin – etenkin Euroopan innovointirahaston perustamista koskeva ehdotus. Rahasto yksinkertaistaa EU:n luottojen saamista pienten ja keskisuurten yritysten osalta. Euroopan innovointikyvyn vapauttaminen vaatii, että tutkimukseen ja kehitykseen käytettäville varoille asetetaan vähimmäisraja kaikissa jäsenvaltioissa. Siten varmistettaisiin toimien oikeudenmukainen jakautuminen ja estettäisiin kahden nopeuden Euroopan kehittyminen, joka häiritsisi EU:n yhteenkuuluvuutta ja hallintoa. Tämä on erittäin tärkeää, jos Eurooppa haluaa pysyä globaalin talouden korkeimmalla tasolla.

  Iva Zanicchi (PPE), kirjallinen. – (IT) Äänestin Merkiesin mietinnön puolesta, koska lopullinen versio on paremmassa tasapainossa kuin alkuperäinen versio, jossa keskityttiin liikaa kansalaisten roolin edistämiseen yritysten sijaan. Yritykset todellakin ansaitsevat johtavan aseman tutkimuksessa ja innovoinnissa osittain siitäkin syystä, että meidän on muistettava, että EU:n kyseisen alan politiikka kasvoi ja kehittyi edistämällä politiikkoja, joiden tarkoituksena oli parantaa yhteistyötä teollisuuden, koulutusjärjestelmien ja tutkimuslaitosten välillä. Sen vuoksi uskon, että mietinnöllä, josta äänestimme, annetaan hyödyllinen panos käynnissä olevaan keskusteluun, joka koskee tulevaa yhteistä strategista ohjelmaa, jolla tuetaan tutkimusta ja innovointia EU:ssa.

Päätöslauselmaesitys B7-0296/2011

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestän tämän esityksen puolesta, kun otetaan huomioon, että kriisi on vienyt miljoonia työpaikkoja ja lisännyt työpaikkojen epävarmuutta ja köyhyyttä, 17 prosenttia EU:n asukkaista on köyhyysvaarassa, EU:n asukkaiden joukossa on 23 miljoonaa työtöntä, suuri osa kotityöstä tehdään epävirallisessa taloudessa, epävarmoissa työoloissa ja/tai pimeästi, ja että tämän lisäksi kotityö muodostaa teollistuneissa maissa 5–9 prosenttia kaikesta työllisyydestä, suurin osa tämän alan työntekijöistä on naisia, kyseinen työ on useimmiten aliarvostettua, alipalkattua ja epävirallista ja että kotityöntekijöiden haavoittuvuus tuo usein mukanaan syrjivää, epätasa-arvoista, epäoikeudenmukaista ja huonoa kohtelua. Pidän myönteisenä ja tuen Kansainvälisen työjärjestön (ILO) aloitetta sellaisen yleissopimuksen hyväksymisestä, jota täydennetään kotityöntekijöiden ihmisarvoista työtä koskevalla suosituksella. Kehotan ILOon kuuluvia EU:n jäsenvaltioita hyväksymään nämä välineet kesäkuussa 2011 pidettävässä ILOn konferenssissa.

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. – (LT) Äänestin päätöslauselman puolesta. Kriisi on vienyt miljoonia työpaikkoja ja lisännyt työpaikkojen epävarmuutta ja köyhyyttä – 17 prosenttia EU:n asukkaista on köyhyysvaarassa. Eräissä jäsenvaltioissa suuri osa kotityöstä tehdään harmaassa taloudessa, epävarmoissa työoloissa ja/tai pimeästi. Suurin osa tämän alan työntekijöistä on naisia, ja kyseinen työ on aliarvostettua, alipalkattua ja epävirallista. Usein kotityöntekijöitä syrjitään ja he voivat helposti saada osakseen epätasa-arvoista, epäoikeudenmukaista ja huonoa kohtelua. Pidän myönteisenä ILOn aloitetta sellaisen yleissopimuksen hyväksymisestä, jota täydennetään kotityöntekijöiden ihmisarvoista työtä koskevilla suosituksilla. Jäsenvaltioiden on ratifioitava ja pantava täytäntöön tämä yleissopimus ja suositukset nopeasti, sillä yleissopimuksen täytäntöönpano palvelisi yhden haavoittuvimmassa asemassa olevan työntekijäryhmän tarpeita ja paneutuisi pimeän työn ongelmaan.

  Jean-Luc Bennahmias (ALDE), kirjallinen. – (FR) Koska useimmat kotityöntekijät ovat epävarmoissa työsuhteissa ja heitä usein syrjitään ja toisinaan riistetään, työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta on päättänyt tukea päätöslauselmaa samalla kun se kuulustelee Euroopan komissiota sen toimista tämän työntekijäryhmän osalta. Kesäkuussa jokavuotisen konferenssinsa pitävän Kansainvälisen työjärjestön (ILO) pitäisi hyväksyä kotityöntekijöitä koskeva yleissopimus, jossa edellytetään yhdenvertaista kohtelua muiden työntekijöiden kanssa ja ihmisarvoisen työn edellytysten täyttymistä. Tuemme päätöslauselmallamme ILOn esittämää tavoitetta. On kuitenkin huomattava, että tämä on vasta ensimmäinen vaihe: nyt meidän on varmistettava, että jäsenvaltiot ratifioivat yleissopimuksen sen hyväksymisen jälkeen.

  Izaskun Bilbao Barandica (ALDE), kirjallinen. – (ES) Tuen täysin ILOn aloitetta sellaisen yleissopimuksen hyväksymisestä, jota täydennetään kotityöntekijöiden ihmisarvoista työtä koskevalla suosituksella. Monet näistä työntekijöistä ovat muuttaneet maahan laittomasti, eli he joutuvat todennäköisemmin huonosti kohdelluiksi, heille maksetaan palkkaa epäsäännöllisesti tai he joutuvat väkivallan kohteiksi. Lisäksi laittomasti maahan saapuneet työntekijät eivät uskalla ottaa yhteyttä viranomaisiin saadakseen suojelua tai vaatia oikeuksiaan tai terveydenhuoltopalveluja, koska he pelkäävät joutuvansa palautetuiksi kotimaahansa ja/tai saavansa työnantajaltaan rangaistuksen. Kaikilla kotityöntekijöillä pitäisi heidän alkuperästään riippumatta olla ihmisarvoinen mahdollisuus työhön.

  Alain Cadec (PPE), kirjallinen. – (FR) Kansainvälinen työjärjestö (ILO) laatii paraikaa kotityöntekijöitä koskevaa yleissopimusta. Tämän ILOn kotityöntekijöitä koskevan yleissopimuksen hyväksyminen on tärkeä keino varmistaa, että kotityöntekijöiden ihmisoikeuksia, sosiaalisia oikeuksia ja työllisyysoikeuksia kunnioitetaan. Kotityö muodostaa 5–9 prosenttia kaikesta työllisyydestä. Tämä työ on usein epävarmaa, aliarvostettua ja pimeästi tehtyä.

  Françoise Castex (S&D), kirjallinen. – (FR) Äänestin tämän raportin puolesta mahdollistaakseni muutoksen aivan liian usein ilmenevästä riistosuhteesta oikeussuhteeksi alalla, joka kattaa 5–9 prosenttia kaikista töistä Euroopan unionissa. Kaikkien iäkkäämpien kansalaistemme kanssa työskentelevien henkilöiden on voitava saada nauttia yhdistymisvapaudesta ja lepoajasta, eivätkä he saa joutua häirinnän tai mielivaltaisen käytöksen uhreiksi. Siksi halusimme lähettää vahvan viestin Kansainvälisen työjärjestön (ILO) ja ammattiliittojen tueksi ennen näiden uusien välineiden hyväksyntää koskevia neuvotteluja, jotka käynnistyvät kesäkuussa 100. kansainvälisessä työkonferenssissa. Pahoittelemme kuitenkin sitä, että oikeisto ilmaisee kyllä huoliaan laittomista kotityöntekijöistä, mutta samalla kieltäytyy tunnustamasta, että aivan liian usein näissä tilanteissa on kyse laittomasti maahan tulleista työntekijöistä, jotka ovat epävakaiden ja riistävien toimien pääuhreja.

  Proinsias De Rossa (S&D), kirjallinen. – (EN) Tuin päätöslauselmaa ILOn kotityöntekijöiden ihmisarvoista työtä koskevasta yleissopimuksesta. Yleissopimuksella pyritään tunnustamaan kotityö oikeudellisesti työksi, laajentamaan oikeudet koskemaan kaikkia kotityöntekijöitä ja estämään oikeuksien loukkaukset ja väärinkäytökset. Lisäksi Euroopan parlamentti kehottaa ILOon kuuluvia EU:n jäsenvaltioita hyväksymään nämä välineet kesäkuussa 2011 pidettävässä ILOn konferenssissa ja kehottaa EU:n jäsenvaltioita ratifioimaan ja panemaan tämän yleissopimuksen ja suosituksen nopeasti täytäntöön. Eräissä jäsenvaltioissa suuri osa kotityöstä tehdään epävirallisessa taloudessa, epävarmoissa työoloissa ja/tai pimeästi. Kotityö muodostaa teollistuneissa maissa 5–9 prosenttia kaikesta työllisyydestä, ja suurin osa tämän alan työntekijöistä on naisia. Muiden kuin vakiomuotoisten sopimusten tai epätyypillisten sopimusten osuuden lisääntymisessä on myös selvästi havaittavissa vahva sukupuolinen ja sukupolvien välinen ulottuvuus. ILOn yleissopimuksen hyväksyminen, ratifiointi ja täytäntöön paneminen saattavat vähentää köyhien työntekijöiden määrää ja kohentaa useiden työmarkkinoilla olevien naisten asemaa.

  Karima Delli (Verts/ALE), kirjallinen. – (FR) Euroopassa kaksi maahanmuuttajanaista kolmesta on vähäistä ammattitaitoa vaativissa töissä, usein terveydenhuollon tai kotityön alalla. Nämä naiset vaikuttavat osaltaan talouteemme, mutta he kärsivät huonoista työoloista ja heidän perusoikeuksiaan rikotaan.

Kansainvälisen työjärjestön jäsenillä on mahdollisuus hyväksyä kotityöntekijöiden ihmisarvoista työtä koskeva yleissopimus tämän vuoden kesäkuussa pidettävässä kansainvälisessä työkonferenssissa. Tämä väline on askel oikeaan suuntaan työntekijöiden oikeuksien osalta ympäri maailmaa, sillä siinä yletetään työlainsäädännön normit kotityöntekijöihin, eli ryhmään, joka tähän asti kuului näiden normien ulkopuolelle. Pallo on nyt jäsenvaltioilla, sillä niiden on vielä ratifioitava tämä yleissopimus.

Euroopan tasolla on myös lakattava suhtautumasta maahanmuuttoon ja työvoimapolitiikkaan erikseen ja järjestelmällisellä tavalla. Ei ole oikein, että kotityöntekijät pakotetaan heidän oikeuksistaan riippumatta epäviralliseen työhön liian tiukan ja epäsopivan maahanmuuttosääntelyn takia.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) On hyvin tiedossa, että kotityö on usein epävarmaa ja epävirallista työtä, ja tämä epävarmuus ja epävirallisuus vaarantavat vakavasti tällaisia palveluja tarjoavien henkilöiden oikeudet, vaikka he osallistuvatkin maidensa taloudelliseen toimintaan ja heitä pitäisi pitää muiden kaltaisina työntekijöinä.

Tällaisen toiminnan vaatima luottamuksen aste työnantajan ja työntekijän välillä tekee suositeltavaksi sen, että työsuhdetta ei rasiteta liiallisilla muodollisuuksilla, mutta samalla se tarkoittaa myös sitä, että työntekijän pitäisi voida harjoittaa ammattiaan ihmisarvoisella tavalla. Kansainvälisen työjärjestön (ILO) kotityöntekijöitä koskeva yleissopimus ja suositus voisivat olla jälleen yksi askel oikeaan suuntaan.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Tämä Euroopan parlamentin päätöslauselma käsittelee ehdotettua Kansainvälisen työjärjestön (ILO) yleissopimusta, jota täydennetään kotityöntekijöiden ihmisarvoista työtä koskevalla suosituksella. ILOn seuraava konferenssi pidetään kesäkuussa Genevessä, ja siellä aiotaan käsitellä kotityön ongelmaa. Vaikka EU onkin virallisesti estynyt osallistumasta, sillä vain jäsenvaltiot ovat jäseniä, se on tietoinen vastuustaan tehdä yhteistyötä ILOn kanssa ja haluaa auttaa osaltaan asiaa, jonka voidaan katsoa kuuluvan perusoikeuksiin. Kotityön tärkeyttä ei voida kiistää. Kyse on kotona tehtävästä työstä – lastenhoidosta ja vanhustenhoidosta – joka sisältyy Eurooppa 2020 -strategiaan ja kattaa 5–9 prosenttia kaikesta EU:ssa tehtävästä työstä ja jonka kasvu on nousussa. Usein kotityöntekijät – joista valtaosa on naisia ja maahanmuuttajia – joutuvat kuitenkin pomojensa riiston kohteiksi, eivätkä nämä takaa heidän sosiaalisia oikeuksiaan. Siksi äänestin tämän päätöslauselman puolesta.

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Kansainvälisen työjärjestön (ILO) kotityöntekijöiden ihmisarvoista työtä koskevalla suosituksella täydennettävän yleissopimuksen hyväksyminen on merkittävä askel eteenpäin, ja pidämme sitä positiivisena. Kuten keskustelussa kävi ilmi, eri jäsenvaltioissa valtaosa näistä työntekijöistä on naisia, ja kasvava prosentuaalinen määrä on laittomia maahanmuuttajia. Nämä kaksi ryhmää ovat kaikkein haavoittuvimpia ja alttiimpia väkivallalle tai seksuaaliselle hyväksikäytölle. On tärkeää, että asian osalta ryhdytään toimenpiteisiin tulevassa ILOn konferenssissa. Kotityöntekijöiden vakavasti riistävät ja syrjivät työolot ovat hyvin tiedossa. Monet kotityöntekijät työskentelevät hädin tuskin ihmisarvoisissa oloissa, joutuvat voimakkaan riiston kohteiksi eikä heille taata oikeuksia, kuten oikeutta sosiaaliturvaan, terveyden ja turvallisuuden suojeluun, äitiyden suojeluun, työaikarajoituksiin, lepoon sekä yhdistymisvapauteen ja edustamisoikeuteen.

Siksi on selvästikin tarpeen säädellä kotityötä. Täten on ryhdyttävä kiireesti tehokkaisiin toimenpiteisiin epävarmojen työpaikkojen, väärennettyjen laskujen, pimeän työn ja laittoman työn torjumiseksi.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Mielestämme on tärkeää liikkua kohti Kansainvälisen työjärjestön (ILO) sellaisen yleissopimuksen hyväksymistä, jota täydennetään ihmisarvoista työtä koskevalla suosituksella kotityöntekijöistä, joista suurin osa on naisia ja kasvava prosenttimäärä heistä laittomia maahanmuuttajia. Nämä kaksi ryhmää ovat kaikkein haavoittuvaisimpia ja alttiimpia väkivallalle ja seksuaaliselle hyväksikäytölle, ja siksi olisi myönteistä ottaa ratkaiseva askel asian suhteen tulevassa ILOn konferenssissa.

Monet kotityöntekijät toimivat vakavasti riistävissä ja syrjivissä oloissa, jotka ovat hyvin tiedossa. Siksi on selvästikin tarvetta säädellä kotityötä niin, että työntekijät eivät joudu edelleen alttiiksi hädin tuskin ihmisarvoisille työoloille, ja että he saavat oikeuksia, kuten oikeuden sosiaaliturvaan, terveyden ja turvallisuuden suojelemiseen, äitiyden suojelemiseen, työ- ja lepoaikoja koskeviin määräyksiin sekä yhdistymisvapauteen ja edustamisoikeuteen.

Täten on ryhdyttävä kiireesti tehokkaisiin toimenpiteisiin epävarmojen työpaikkojen, väärennettyjen laskujen, pimeän työn ja laittoman työn torjumiseksi. Näin ollen on tärkeää muuntaa kaikki epävakaat työt vakaiksi töiksi, joihin liittyy oikeuksia ja kohtuullinen palkka.

  Sylvie Guillaume (S&D), kirjallinen. – (FR) Tuen täysin Kansainvälisen työjärjestön (ILO) kotityötä koskevan yleissopimuksen hyväksymistä, ratifiointia ja täytäntöönpanoa. Useimmiten kotityöntekijät työskentelevät epävarmoissa olosuhteissa ja löytävät itsensä toistuvasti lain kannalta kyseenalaisista hallinnollisista tilanteista, mikä tekee heidän tilanteestaan entistä epävakaamman, ja he joutuvat usein syrjinnän tai epätasa-arvoisuuden uhreiksi tai saavat osakseen epäoikeudenmukaista tai huonoa kohtelua. Heidän palvelunsa ovat kuitenkin yhteiskunnallemme tärkeitä lastenhoidosta vanhustenhuoltoon. Meidän on luotava oikeudellinen järjestelmä, jolla voimme parantaa näiden työntekijöiden oikeuksia ja edistää ihmisarvoisia työoloja.

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen. – (LT) Äänestin tämän asiakirjan puolesta, sillä kriisi on vienyt miljoonia työpaikkoja ja lisännyt työpaikkojen epävarmuutta ja köyhyyttä – 17 prosenttia EU:n asukkaista on köyhyysvaarassa ja 23 miljoonaa EU:n asukasta on työttömänä. Eräissä jäsenvaltioissa suuri osa kotityöstä tehdään harmaassa taloudessa, epävarmoissa työoloissa ja/tai pimeästi. Suurin osa tämän alan työntekijöistä on naisia, ja kyseinen työ on aliarvostettua, alipalkattua ja epävirallista. Kotityöntekijöiden haavoittuvuus tarkoittaa sitä, että heitä syrjitään usein ja he voivat helposti saada osakseen epätasa-arvoista, epäoikeudenmukaista ja huonoa kohtelua. Kotityö pitäisi tunnustaa oikeudellisesti työksi ja meidän pitäisi antaa kaikille kotityöntekijöille enemmän oikeuksia ja estää väkivaltaisuuksia ja hyväksikäyttöä luomalla kaikkia kotityöntekijöitä koskeva oikeudellinen järjestelmä ja varmistaa, että kotityöntekijöiden työtä ei tehdä sääntelykehyksen ulkopuolella. ILOn yleissopimuksen hyväksyntä, ratifiointi ja täytäntöönpano eivät pelkästään parantaisi monien naisten asemaa kotitöiden työmarkkinoilla takaamalla heille kunnolliset työolot, vaan se parantaisi myös heidän sosiaalisen osallisuutensa astetta. Lainsäädäntöä voi olla tarpeen muuntaa, jotta voidaan luoda joustavia ja varmoja sopimusjärjestelyjä, jotka takaavat tasa-arvoisen kohtelun.

  David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Äänestin tämän päätöslauselman puolesta, jossa ”katsotaan, että on syytä paneutua pimeän työn ongelmaan, todetaan, että epävirallisuus ja pimeä työ ovat tyypillisiä kotityön piirteitä, että monet siirtotyöläiset tekevät työtä tällä alalla ja että heidän oikeuksiaan loukataan usein, ja katsotaan lisäksi, että myös epävarmoja työsuhteita on yleisesti ottaen torjuttava pitäen mielessä, että ongelma koskettaa etenkin siirtotyöläisiä ja heikentää heidän jo entuudestaan haavoittuvaa tilannettaan.”

  Jean-Luc Mélenchon (GUE/NGL), kirjallinen. – (FR) Mies- ja naistyöntekijöiden tilapäistäminen on harvainvallan hallintologiikan ytimessä niin Euroopassa kuin muuallakin. Monien järjestäytyneen turvattomuuden muotojen joukossa yhtä on vaikeampi hävittää kuin muita: kotityöntekijöitä. Tässä raportissa tuetaan ILOn yleissopimuksen valmistelua näiden työntekijöiden ja etenkin epävirallisten naistyöntekijöiden oikeuksien suojelemiseksi. Siinä myös tuomitaan epätyypillisten sopimusten kasvava määrä, joka on merkki siitä, että työstä on kasvavissa määrin tulossa epävarmaa. Annan ääneni tälle aloitteelle, vaikka pahoittelenkin sitä, ettei tällä aloitteella tule olemaan merkittävää vaikutusta.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Kun otetaan huomioon, että kotityö muodostaa 5–9 prosenttia kaikesta työllisyydestä, että suurin osa tämän alan työntekijöistä on naisia, että kyseinen työ on useimmiten aliarvostettua, alipalkattua ja epävirallista ja että kotityöntekijöiden haavoittuvuus tuo usein mukanaan syrjivää, epätasa-arvoista, epäoikeudenmukaista ja huonoa kohtelua, on löydettävä ratkaisuja tämänkaltaisten tilanteiden poistamiseksi. Siksi pidän myönteisenä tätä Kansainvälisen työjärjestön yleissopimusta, joka varoittaa kotityöhön liittyvistä ongelmista.

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. – (PT) Euroopan parlamentti aikoo tällä päätöslauselmalla ilmaista tukensa Kansainvälisen työjärjestön (ILO) aloitteelle hyväksyä yleissopimus, jota täydennetään kotityöntekijöiden ihmisarvoista työtä koskevalla suosituksella. Itse asiassa siirtotyöläiset, jotka ottavat vastaan vähäistä ammattitaitoa vaativia tilapäistöitä työmarkkinoiden laitamilla tai kodinhoitotöitä, ovat alttiita moninkertaiselle syrjinnälle. Usein he tekevät töitä köyhissä ja epäsäännöllisissä oloissa, he joutuvat todennäköisemmin huonosti kohdelluiksi, heille maksetaan palkkaa epäsäännöllisesti ja he eivät uskalla ottaa yhteyttä viranomaisiin saadakseen suojelua tai vaatiakseen oikeuksiaan, koska he pelkäävät joutuvansa palautetuiksi kotimaahansa ja/tai saavansa työnantajaltaan rangaistuksen. Äänestin päätöslauselman puolesta tämän tilanteen takia. Tuen yleissopimuksen tavoitetta ottaa askelia kohti kotityön tunnustamista oikeudellisesti ammattitoimintana tehtäväksi työksi, laajentaa oikeuksia koskemaan kaikkia kotityöntekijöitä loukkauksien ja väärinkäytösten estämiseksi ja luoda oikeudellinen järjestelmä, jolla varmistetaan, että työtä ei tehdä sääntelykehyksen ulkopuolella.

  Phil Prendergast (S&D), kirjallinen. – (EN) Tuen tätä päätöslauselmaa ehdotetusta kotityöntekijöitä koskevasta Kansainvälisen työjärjestön yleissopimuksesta. Merkittävä osa kotityöstä on pimeää, epävarmaa ja alipalkattua työtä, ja kotityöntekijät, joista suurin osa on naisia, ovat alttiita hyväksikäytölle etenkin ulkomailla työskennellessään. Tämän ILOn yleissopimuksen hyväksyminen voi auttaa vähentämään köyhien työntekijöiden määrää, kohentaa työoloja ja helpottaa näiden kaikkein haavoittuvimpiin kuuluvien työntekijöiden sosiaalista osallisuutta. Meidän on sovellettava työelämän perusnormeja kotityöhön ja varmistettava, että sitä tekevät henkilöt ovat oikeutettuja sosiaaliturvaan ja suojeluun väärinkäytöksiltä.

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. – (PT) Kotityöntekijät saavat usein kärsiä heidän tekemänsä työnsä epävirallisen luonteen takia. Koska he ovat taloudellisen toiminnan muodollisten rakenteiden ulkopuolella, heidän oikeutensa työntekijöinä ovat usein rajalliset. Tätä tilannetta on torjuttava päättäväisesti.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Tällä päätöslauselmalla Euroopan parlamentti: (1) pitää myönteisenä, että ILO on tehnyt aloitteen sellaisen yleissopimuksen hyväksymisestä, jota täydennetään kotityöntekijöiden ihmisarvoista työtä koskevalla suosituksella, kehottaa ILOon kuuluvia EU:n jäsenvaltioita hyväksymään nämä välineet kesäkuussa 2011 pidettävässä ILOn konferenssissa, kehottaa EU:n jäsenvaltioita ratifioimaan ja panemaan tämän yleissopimuksen ja suosituksen nopeasti täytäntöön, (2) katsoo, että kotityöntekijöiden ihmisarvoista työtä koskevan ILOn yleissopimuksen hyväksyminen, ratifiointi ja täytäntöön paneminen saattavat vähentää köyhien työntekijöiden määrää ja (3) katsoo, että tällaisen yleissopimuksen hyväksyminen, ratifiointi ja täytäntöön paneminen palvelisivat yhden haavoittuvimmassa asemassa olevan työntekijäryhmän tarpeita.

  Alf Svensson (PPE), kirjallinen. – (SV) Eilen, torstaina, toukokuun 12. päivä, Euroopan parlamentti hyväksyi äänestyksessään päätöslauselman ehdotetusta kotityöntekijöitä koskevasta ILOn yleissopimuksesta ja suosituksesta. Kaikkialla maailmassa ja etenkin köyhissä maissa kotitalouspalvelut kuuluvat pienipalkkaisimpiin töihin. Usein näistä töistä puuttuvat oikeat sopimukset ja sosiaaliedut. Tämän palvelualan korostaminen erikseen suosituksessa ILOn yleissopimuksen yhteydessä on siksi oikein ja sopivaa. Syy siihen, miksi äänestin Euroopan parlamentin päätöslauselmaa vastaan, on 13 kohdan sanamuoto, jossa EU:n jäsenvaltioita kehotetaan ratifioimaan yleissopimus siirtotyöläisten ja heidän perheenjäsentensä oikeuksien suojelusta, mitä yksikään EU:n ulkopuolinen valtio ei ole vielä tehnyt. Mielestäni YK:n kuutta tärkeintä yleissopimusta, jotka ovat universaaleja ja koskevat kaikkia ihmisiä, ei tarvitse täydentää lisävälineillä. Tällöin jo hyväksyttyjen yleissopimusten lainvoimaisuus olisi suuressa vaarassa heikentyä, mihin en halua myötävaikuttaa. Pyrkisin ennemmin tärkeimpien ihmisoikeussopimusten noudattamisen lisäämiseen, sillä niiden sisältö selvästikin pätee myös kotityöntekijöihin. Liian monet allekirjoittajavaltiot tuntuvat unohtavan tämän nykyään.

  Marc Tarabella (S&D), kirjallinen. – (FR) Kotityö, joka on usein epävarmaa, aliarvostettua ja pimeää, muodostaa 5–9 prosenttia kaikesta työllisyydestä teollistuneissa maissa. Valtaosa näistä kotityöntekijöistä on naisia ja maahanmuuttajia, joita on helpompi riistää ja pitää alipalkattuina. Tämän kotityöntekijöitä koskevan ILOn yleissopimuksen hyväksyminen on tärkeä keino varmistaa, että ihmisoikeuksia ja sosiaalisia oikeuksia kunnioitetaan, kun kotityölle myönnetään sama asema kuin muillekin töille ja kotityöntekijöille tarjotaan oikeudellinen järjestelmä.

Tänään hyväksytty parlamentaarinen päätöslauselma lähettää vahvan viestin kaikille jäsenvaltioille, jotta nämä hyväksyisivät tämän yleissopimuksen, joka todellakin toivoakseni pystyy vahvistamaan työntekijöiden sosiaalista osallisuutta myöntämällä heille sosiaalisia perusoikeuksia, joihin kaikki työntekijät ovat oikeutettuja.

  Marie-Christine Vergiat (GUE/NGL), kirjallinen. – (FR) Äänestin tämän Euroopan parlamentin päätöslauselman puolesta, jolla kutsutaan jäsenvaltioita sitoutumaan ILOn ehdotukseen kotityöntekijöitä koskevasta yleissopimuksesta. Yleissopimuksen ansiosta pystymme paremmin torjumaan kohtuuttomia työoloja, joita liian monet tämän alan työntekijät kohtaavat, ja näistä työntekijöistä valtaosa on naisia ja useat maahanmuuttajia, etenkin laittomia maahanmuuttajia. Yleissopimus täydentää muita ILOn ja muiden kansainvälisten järjestöjen sopimuksia. Euroopan parlamentti kehotti EU:ta ja sen jäsenvaltioita ratifioimaan myös kansainvälisen yleissopimuksen siirtotyöläisten ja heidän perheidensä oikeuksien suojelusta. Pahoittelen kuitenkin sitä, että Euroopan kansanpuoleen ryhmä (kristillisdemokraatit) onnistui saamaan etenkin useiden sosialististen parlamentin jäsenten äänestäessä tyhjää läpi tarkistuksen, jossa kieltäydytään asettamasta maahanmuuttajatyöntekijöitä, etenkin laittomia maahanmuuttajia, samalle tasolle muiden työntekijöiden kanssa. Tämä tarkistus on yhdenmukainen kasvavan maahanmuuttajakielteisen näkemyksen kanssa, joka ruokkii muukalaisvihaa. Yleissopimuksen säännökset on vielä pantava täytäntöön, mistä ei tule helppoa, mutta pidetään tätä suuntausta kaikesta huolimatta myönteisenä.

  Angelika Werthmann (NI), kirjallinen. – (DE) Kansainvälinen työjärjestö (ILO) on Yhdistyneiden kansakuntien erityisjärjestö, joka toimii sosiaalisen oikeudenmukaisuuden, ihmisoikeuksien ja työntekijöiden oikeuksien puolesta. Järjestön päätehtävänä on luoda työelämän kansainväliset perusnormit ja sosiaaliset normit. ILOn osalta vuosi 2010 oli kotityöntekijöiden vuosi. Vähimmäisvaatimukset on nyt täten luotu, sillä kotityöntekijät muodostavat maailman suurimman sääntelemättömän työalan.

Päätöslauselmaesitys B7-0295/2011

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestän tämän ehdotuksen puolesta seuraavista syistä: mikrobilääkeresistenssi on eläinten terveyteen liittyvä kysymys, joka vaikuttaa unionin karjatalousalaan etenkin hoitojen epäonnistuessa; monissa jäsenvaltioissa on jo annettu ohjeita mikrobilääkkeiden maltillisesta käytöstä, mikä on vähentänyt niiden käyttöä; karjatalousalalla (maidon, naudanlihan, sianlihan, siipikarjanlihan, kananmunien, lampaan- ja vuohenmaidon sekä lihan tuotannolla) on merkittävä rooli unionin maataloudessa; karjankasvattajien tärkeimpänä tavoitteena on pitää karja terveenä ja tuottavana soveltaen maatalouden hyviä käytäntöjä, jotka liittyvät hygieniaan, asianmukaiseen ruokintaan ja hoitoon sekä vastuulliseen eläinten terveydestä huolehtimiseen. Siksi kehotankin komissiota luomaan eläinten terveyttä koskevan EU:n strategian (2011–2015) yhteyteen laajan monivuotisen toimintasuunnitelman mikrobilääkeresistenssin torjumiseksi.

  Elena Oana Antonescu (PPE), kirjallinen. – (RO) Antibioottiresistenssi on eläinten terveyteen liittyvä kysymys, joka vaikuttaa unionin karjatalousalaan etenkin hoitojen epäonnistuessa. Monissa jäsenvaltioissa on jo annettu ohjeita mikrobilääkkeiden maltillisesta käytöstä, mikä on vähentänyt niiden käyttöä. Asianmukaisesti käytettyinä mikrobilääkkeet auttavat karjankasvattajia pitämään karjansa terveenä ja tuottavana ja varmistamaan eläinten hyvinvoinnin. Vaikka näitä aineita määrätään eläimille, ne vaikuttavat sekä ihmisiin että eläimiin. Päätöslauselmaesityksen lopullisena tavoitteena on säilyttää mikrobilääkkeet tehokkaana tautien torjumisen välineenä sekä eläimillä että ihmisillä, samalla kun mikrobilääkkeiden käyttö rajoitetaan välttämättömimpiin tarpeisiin. Äänestin tämän mietinnön puolesta.

  Liam Aylward (ALDE), kirjallinen. – (GA) Karjankasvattajien tärkeimpänä tavoitteena on pitää karja terveenä ja tuottavana, ja siihen he pääsevät noudattamalla maatalouden hyviä käytäntöjä.

Äänestin tämän päätöslauselman puolesta, koska siinä vaaditaan lisää tutkimuksia mikrobilääkkeistä ja muista vaihtoehdoista, jotta karjankasvattajien olisi helpompi saavuttaa edellä mainitut tavoitteet. On laadittava ohjelma tutkimustulosten, tietojen ja hyvien käytäntöjen vaihtamista varten. Kannatan vaatimusta lisätä tutkimusta, joka koskee eläinten hyvinvointia ja maatalouden käytäntöjä, kuten laumanhallinnan parantamista, sairauksien varhaista ehkäisemistä ja vahvojen rotujen kasvatusta.

On kuitenkin varmistettava, ettei karjankasvattajille aiheudu lisää taloudellisia ja hallinnollisia rasitteita sen vuoksi, että mikrobilääkeresistenssin esiintymistä elintarviketuotantoon käytettävillä eläimillä ja lemmikkieläimillä valvotaan ja seurataan tarkemmin.

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. – (LT) Äänestin tämän päätöslauselman puolesta. Mikrobilääkeresistenssi on unionin karjatalousalaan suuresti vaikuttava eläinten terveyttä koskeva ongelma. Asiaan on suhtauduttava vakavasti, koska karjatalousala on unionin maatalouden kannalta erittäin tärkeä ala. Olen samaa mieltä siitä, että jäsenvaltioiden on seurattava ja valvottava säännöllisesti ja järjestelmällisesti mikrobilääkeresistenssin esiintymistä elintarviketuotantoon käytettävillä eläimillä, mutta että siitä ei saa aiheutua taloudellisia ja hallinnollisia lisärasitteita karjankasvattajille, muille eläinten omistajille eikä eläinlääkäreille. Elintarvike- ja eläinlääkintätoimiston ja Euroopan elintarviketurvallisuusviraston olisi tehtävä lisätutkimuksia ja analyyseja tällä alalla ja annettava suosituksia. Olen samaa mieltä siitä, että komission on käytävä kansainvälisen tason keskusteluja, jotta mikrobilääkkeiden käyttö kasvunedistäjinä eläinten rehussa kiellettäisiin, ja otettava tämä asia esille kahdenvälisissä neuvotteluissa kolmansien maiden kanssa.

  Carlos Coelho (PPE), kirjallinen. – (PT) On positiivinen seikka, että antibioottien käytön on todettu vähentyneen. Tähän ovat osaltaan vaikuttaneet useissa jäsenvaltioissa julkaistut ohjeet antibioottien maltillisesta käytöstä.

Mikrobilääkkeiden antamista ihmisille tai eläimille on aina harkittava tarkasti ja on otettava huomioon potentiaalinen mikrobilääkeresistenssin vaara. Itse asiassa resistenssi vaikuttaa sekä ihmisiin että eläimiin ja voi siirtyä ihmisiltä eläimille ja päinvastoin. Tiedän hyvin, että mikrobilääkeresistenssi ihmisillä johtuu usein riittämättömistä antibioottiannoksista ja virheellisestä hoidosta, mutta se voi johtua myös mikrobilääkeresistenttejä geenejä sisältävien patogeenisten bakteerien leviämisestä eläinten välityksellä, mikä aiheuttaa vakavia vaaroja ihmisten ja eläinten terveydelle.

Kyseessä on siis todella laaja-alainen asia, joka vaatii unionin tason koordinoitua lähestymistapaa, jolla pyritään siihen, että mikrobilääkkeet säilyvät tehokkaana tautien torjumisen välineenä sekä eläimillä että ihmisillä, ja kannustetaan käyttämään antibiootteja maltillisesti ja vastuullisesti ja turvautumaan niihin vain silloin, kun ne ovat ehdottoman välttämättömiä.

  Vasilica Viorica Dăncilă (S&D), kirjallinen. – (RO) Mikrobilääkeresistenssi on eläinten terveyteen liittyvä kysymys, joka vaikuttaa unionin karjatalousalaan erityisesti siksi, että monissa jäsenvaltioissa on jo annettu ohjeita mikrobilääkkeiden maltillisesta käytöstä, mikä on johtanut näiden aineiden käytön vähentämiseen. Koska karjankasvattajien tärkeimpänä tavoitteena on pitää karja terveenä ja tuottavana soveltaen maatalouden hyviä käytäntöjä (hygieniaa, asianmukaista ruokintaa ja hoitoa, vastuullista eläinten terveydestä huolehtimista), mielestäni olisi syytä lisätä tutkimusta uusista mikrobilääkkeistä ja muista vaihtoehdoista (rokotuksista, biouhkien ehkäisystä, resistenssijalostuksesta) sekä niistä näyttöön perustuvista menetelmistä eläinten tartuntatautien välttämiseksi ja valvomiseksi, joita Euroopan unionin tutkimuksen puiteohjelmissa on kehitetty.

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin antibioottiresistenssiä koskevan päätöslauselmaesityksen puolesta, koska komission ja jäsenvaltioiden olisi mielestäni toteutettava toimia, joilla puututaan eläinten mikrobilääkeresistenssiä koskevaan kasvavaan ongelmaan, sillä onhan niin, että antibioottien käyttö rehuissa aiheuttaa antibioottiresistenssiä myös ihmisissä.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Antibioottiresistenssi on vakava ongelma, jolla on vaikutuksia karjatalouteen. Olen maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan lailla huolestunut tästä ongelmasta ja yhdyn sen ehdotuksiin, mutta en vain siksi, että eläinten resistenssiä antibioottihoitoihin saataisiin vähennetyksi, vaan myös siksi, että edistäisimme sellaisten eläintautien torjuntaan tarkoitettujen keinojen käyttöä, joihin ei välttämättä liity antibioottien käyttöä.

Haluan kiinnittää huomiota siihen, että mikrobilääkkeiden käyttö kasvunedistäjinä rehuissa vaarantaa ei ainoastaan eläinten terveyden, koska ne tulevat resistenteiksi antibiooteille, vaan myös ihmisten terveyden, koska eläinperäisiä tuotteita pääsee elintarvikeketjuun ja näin ihmisten ruokaan.

Tarvitaan siis kiireellisesti tutkimusta siitä, onko mikrobilääkkeiden käyttö rehussa mahdollista kieltää. Samoin on edistettävä toimia, joilla vähennetään antibioottiresistenssiä ja jotka näin parantavat eläinten terveyttä ja lisäävät elintarviketurvallisuutta.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Tässä Euroopan parlamentin päätöslauselmassa käsitellään eläinten antibioottiresistenssiä, ongelmaa, jolla on katastrofaaliset seuraukset. Se vaikuttaa ihmisten, erityisesti kyseisten eläinten parissa työskentelevien terveyteen, mutta myös talouteen, koska vaakalaudalla on unionin karjankasvatuksen kilpailukyky. Parlamentissa on keskusteltu tästä aiheesta jo useamman kerran ja hyväksytty useita aloitteita, kuten tietokanta, jota olisi päivitettävä jatkuvasti. Nyt on kuitenkin tullut aika siirtyä sanoista tekoihin, jotta voimassa oleva laki ei olisi enää kuollut kirjain. Näin ollen olisi tärkeää, että uudessa yhteisessä maatalouspolitiikassa (YMP) otettaisiin huomioon tämä ongelma ja kannustettaisiin hyviin käytäntöihin karjankasvatuksessa. Kannatin siis tätä yhteistä päätöslauselmaesitystä, jonka maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan laaja enemmistö on hyväksynyt, koska sen teksti on hyvin tasapuolista ja koska siinä esitetyillä ehdotuksilla paitsi suojellaan ihmisten terveyttä ja eläinten hyvinvointia myös varmistetaan yritysten elinkelpoisuus.

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Mikrobilääkeresistenssi on eläinten terveyteen liittyvä kysymys, joka vaikuttaa unionin karjatalousalaan ja koskee maidon, naudanlihan, sianlihan, siipikarjanlihan, kananmunien sekä lampaan ja vuohen maidon ja lihan tuotantoa. Asianmukaisesti käytettyinä mikrobilääkkeet auttavat karjankasvattajia pitämään karjansa terveenä ja tuottavana.

Mikrobilääkeresistenssi ihmisillä johtuu usein riittämättömistä antibioottiannoksista. Patogeenisten bakteerien leviäminen aiheuttaa erityistä vaaraa päivittäin eläinten kanssa tekemisissä oleville karjankasvattajille ja maatilojen työntekijöille.

Mietintö auttaa osaltaan ohjaamaan alan yhteisiä tiedonkeruutoimia, analysoimaan tuloksia ja ehdottamaan ratkaisuja. Sen tarkoituksena on luoda kokonaiskuva siitä, milloin, missä, miten ja millä eläimillä mikrobilääkkeitä tätä nykyä todellisuudessa käytetään. Tarkoitus ei ole aiheuttaa ylimääräisiä taloudellisia tai hallinnollisia rasitteita karjankasvattajille eikä muille eläinten omistajille, ottaen huomioon, että karjanhoidon käytännöt ja intensiivisyys ovat erilaisia eri jäsenvaltioissa.

Haluamme korostaa, että on tärkeää luoda karjankasvatusalalle järjestelmiä, jotka vähentävät tarvetta määrätä mikrobilääkkeitä, sekä pyrkiä löytämään uusia mikrobilääkkeitä. Mielestämme päätöslauselman sisältö on hyvä, koska tavoitteena on mikrobilääkkeiden maltillinen ja vastuullinen käyttö.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Mikrobilääkeresistenssi on eläinten terveyteen liittyvä kysymys, joka vaikuttaa unionin karjatalousalaan ja koskee maidon, naudanlihan, sianlihan, siipikarjanlihan, kananmunien sekä lampaan ja vuohen maidon ja lihan tuotantoa. Asianmukaisesti käytettyinä mikrobilääkkeet auttavat karjankasvattajia pitämään karjansa terveenä ja tuottavana.

Mikrobilääkeresistenssi ihmisillä johtuu usein antibioottilääkkeiden riittämättömistä annoksista ja leviävät patogeeniset bakteerit aiheuttavat erityistä vaaraa päivittäin eläinten kanssa tekemisissä oleville karjankasvattajille ja maatilojen työntekijöille.

Tämä asiakirja auttaa osaltaan ohjaamaan alan yhteisiä tiedonkeruutoimia, analysoimaan tuloksia ja ehdottamaan ratkaisuja. Sen tarkoituksena on siis luoda kokonaiskuva siitä, milloin, missä, miten ja millä eläimillä mikrobilääkkeitä tätä nykyä todellisuudessa käytetään. Tarkoitus ei ole aiheuttaa ylimääräisiä taloudellisia tai hallinnollisia rasitteita karjankasvattajille eikä muille eläinten omistajille, ottaen huomioon, että karjanhoidon käytännöt ja intensiivisyys ovat erilaisia eri jäsenvaltioissa.

Tärkeää on myös pyrkiä löytämään uusia mikrobilääkkeitä ja muita vaihtoehtoja. Korostamme, että on tärkeää luoda karjankasvatusalalle järjestelmiä, jotka vähentävät tarvetta määrätä mikrobilääkkeitä.

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen. – (LT) Äänestin tämän asiakirjan puolesta, koska lopullisena tavoitteena on säilyttää mikrobilääkkeet tehokkaana tautien torjumisen välineenä sekä eläimillä että ihmisillä ja pyrkiä käyttämään mikrobilääkkeitä vain silloin, kun se on ehdottoman välttämätöntä. Mielestäni karjanhoitoalalla on otettava käyttöön hyvät käytännöt, jotka minimoivat mikrobilääkeresistenssin vaaran. Käytäntöjä olisi sovellettava erityisesti nuoriin eläimiin, jotka tuodaan yhteen useammalta karjankasvattajalta, mikä lisää tartuntatautien vaaraa. Komission olisi toteutettava toimia, joilla kielletään mikrobilääkkeiden käyttö kasvunedistäjinä eläinten rehussa, ja otettava asia esille kahdenvälisissä neuvotteluissa kolmansien maiden kuten Yhdysvaltojen kanssa. Meidän on korostettava eläinten terveyden ja mikrobilääkkeiden käytön välistä loogista yhteyttä sekä eläinten terveyden ja ihmisten terveyden välistä yhteyttä. Tärkeintä meille on nyt varmistaa elintarvikkeiden paras mahdollinen turvallisuus.

  Elisabeth Köstinger (PPE), kirjallinen. – (DE) Antibiootteja pidettiin kauan ihmelääkkeinä, jotka parantavat tartuntatauteja. Useimmissa Euroopan maissa antibiootit ovat eniten käytetty lääkeluokka kipulääkkeiden jälkeen. Euroopassa määrätyistä antibiooteista noin 50 prosenttia käytetään eläinten lääkkeeksi. Ellei antibiootteja käytettäisi, eläintaudit voisivat levitä nopeasti ja muuttua epidemioiksi aiheuttaen valtavaa taloudellista vahinkoa. Valitettavasti antibioottien kontrolloimattomasta käytöstä niin ihmisten kuin eläintenkin hoidossa joudutaan maksamaan erittäin kallis hinta. Antibioottien liikakäyttö aiheuttaa resistenssiä ja adaptaatiota patogeeneissä. Monet tunnetuista antibiooteista ovat muuttuneet joko tehottomiksi tai epäluotettaviksi. Tämän vuoksi tuen voimakkaasti parlamentin päätöslauselmaa, jossa nimenomaisesti vaaditaan komissiota ja jäsenvaltioita puuttumaan vastuullisella tavalla eläinten mikrobilääkeresistenssiä koskevaan kasvavaan ongelmaan.

  David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Tässä päätöslauselmassa todetaan, että asianmukaisesti käytettyinä mikrobilääkkeet auttavat karjankasvattajia pitämään karjansa terveenä ja tuottavana ja varmistamaan eläinten hyvinvoinnin. Päätöslauselmassa tulee kuitenkin esille myös tiukan valvonnan ja seurannan tarve, ja siksi voin äänestää sen puolesta.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (RO) Antibioottiresistenssi on eläinten terveyteen liittyvä kysymys, joka vaikuttaa unionin karjatalousalaan etenkin hoitojen epäonnistuessa. Monissa jäsenvaltioissa on jo annettu ohjeita mikrobilääkkeiden maltillisesta käytöstä, mikä on vähentänyt mikrobilääkkeiden käyttöä. Positiivisista tuloksista huolimatta ongelma vaatii vielä paljon työtä. Tämän vuoksi tarvitaan yhteisiä unionin toimintalinjoja, joilla ongelma saadaan poistettua.

  Radvilė Morkūnaitė-Mikulėnienė (PPE), kirjallinen. – (LT) Parlamentti teki tänään tärkeän päätöksen, joka koskee antibioottiresistenssiä. Mielestäni on hyvin tärkeää kerätä ja analysoida tietoja eläinlääkintätuotteiden, myös antibioottiaineiden, käytöstä. Välttämätöntä on myös varmistaa, että näitä tuotteita käytetään tehokkaasti ja maltillisesti ja että ne eivät vaaranna ihmisten sairauksien torjunnan tehokkuutta silloin, kun antibiootteja käytetään lääkkeinä. Vaikka EU:ssa vuosina 2005–2009 suoritetuista antibakteeristen aineiden jäämiä eläimissä ja rehussa koskevista testeistä saatiin positiivisia tuloksia, voimme sanoa, ettei mitään hallittua vähenemistä ole tapahtunut, vaan jäämien vähenemisessä on vain hajanaisia vaihteluja. Erityisen huolestuttavaa on, että vuoden 2009 tietojen mukaan suurin osa antibioottilääkkeitä koskevista poikkeavuuksista löytyi hunaja-, kaninliha- ja viljelykalanäytteistä eli tuotteista, joita usein pidetään arvokkaina elintarvikkeina ja joita monet eurooppalaiset syövät päivittäin. Ihmisten terveydelle ja eläinten hyvinvoinnille on siis hyvin tärkeää, että pyritään huolellisesti soveltamaan mikrobilääkehoitoa ja toteuttamaan kattavaa seurantaa, jonka avulla voidaan paremmin koordinoida ihmis- ja eläinlääketieteen tutkimuslähteitä.

  Rareş-Lucian Niculescu (PPE), kirjallinen. – (RO) Äänestin tämän päätöslauselman puolesta. Euroopassa kuolee joka vuosi 25 000 ihmistä mikrobilääkeresistenssiin liittyvien syiden vuoksi. Mikrobilääkeresistenssin leviäminen ihmisiin voi johtua eläimistä tai eläinperäisistä elintarvikkeista. Tämän vuoksi antibiootteja on käytettävä varoen karjankasvatuksessa. Päätöslauselmassa esitetyt toimet, jotka koskevat eläinlääkäreille ja karjankasvattajille annettavan tiedon lisäämistä, olisi toteutettava mahdollisimman tiukasti.

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. – (PT) Mikrobilääkeresistenssiä koskeva päätöslauselma tulee hetkellä, jolloin mikrobilääkeresistenssi on unionin karjatalousalaan vaikuttava eläinterveysongelma. Alan on voitava luottaa siihen, että mikrobilääkehoidot ovat turvallisia ja tehokkaita lähitulevaisuudessa.

Kun mikrobilääkkeitä annetaan eläimille, on otettava huomioon ihmisille aiheutuva mikrobilääkeresistenssin potentiaalinen uhka. Sen syynä ovat yleensä antibioottilääkkeiden riittämättömät annokset, virheelliset hoidot ja patogeenien jatkuva alistuminen mikrobilääkkeille sairaaloissa.

Äänestin mietinnön puolesta, koska mikrobilääkeresistenttejä geenejä sisältävien patogeenisten bakteerien leviäminen on erityinen uhka ihmisille, jotka bakteerin saavat ja/tai ovat päivittäin eläinten kanssa tekemisissä. Mielestäni on tärkeää sitoutua tutkimukseen, koska se edesauttaa mikrobilääkkeiden kehittämistä tehokkaiksi välineiksi sekä ihmisten että eläinten tautien torjunnassa. Mikrobilääkkeiden käyttö olisi kuitenkin rajoitettava tapauksiin, joissa se on ehdottoman välttämätöntä.

  Phil Prendergast (S&D), kirjallinen. – (EN) Antibioottiresistenssi on vakava kansanterveysongelma. Mikrobilääkkeiden käyttö sekä ihmisillä että karjalla aiheuttaa resistenssiriskin, jos lääkkeitä käytetään väärin ja riittämättöminä annoksina. Mikrobilääkeresistenssi voi levitä ihmisistä eläimiin ja päinvastoin. Sairaalapotilailla ja karjankasvattajilla on erityisen suuri riski altistua resistenteille bakteereille. Ihmisillä ja eläimillä esiintyvän resistenssin tutkimus on koordinoitava paremmin ja lisäksi on tutkittava edelleen uusia antibiootteja, vaihtoehtoisia hoitomuotoja sekä eläintautien ehkäisyä ja valvontaa koskevia käytäntöjä.

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. – (PT) Karjankasvatuksella on suuri merkitys EU:n taloudelle. Antibiootteja käytetään paljon eläinten pitämiseksi terveinä. Ongelma syntyy siitä, että sekä ihmisissä että eläimissä voi kehittyä mikrobilääkeresistenssi, jolla voi olla vakavat seuraukset ihmisten terveydelle. Siksi on tarpeen ottaa varotoimenpiteinä käyttöön soveltuvia strategioita näitä riskejä vastaan.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Tässä päätöslauselmassa Euroopan parlamentti 1. pitää myönteisenä komission ja sen virastojen pyrkimyksiä edistää alan yhteisiä tiedonkeruutoimia, erityisesti vuoden 2009 aloitetta perustaa eurooppalainen eläinten mikrobilääkkeiden käytön seurantajärjestelmä (ESVAC); pahoittelee, etteivät kaikki jäsenvaltiot ole vielä liittyneet ESVAC-verkostoon, ja kehottaa useampia maita liittymään siihen; kehottaa komissiota myöntämään ESVAC-verkostolle riittävät määrärahat sen tehtävien suorittamiseksi; kehottaa komissiota tarjoamaan viipymättä riittävän oikeudellisen kehyksen, jolla jäsenvaltiot valtuutetaan suorittamaan tiedonkeruuta tehokkaasti; kehottaa komissiota pyrkimään siihen, että kerätyt tiedot ovat yhdenmukaisia ja vertailukelpoisia myös kolmansien maiden kuten Yhdysvaltojen keräämien tietojen kanssa.

  Angelika Werthmann (NI), kirjallinen. – (DE) Antibiootit ovat luonnossa esiintyviä metabolisia sieni- tai bakteerituotteita, joita käytetään bakteeri-infektioiden hoitoon. Muun käytön ohella niitä käytetään eläimillä ennalta ehkäisevässä tarkoituksessa. Resistenssi tarkoittaa sitä, että antibiootti menettää kykynsä tappaa bakteereita tai estää niiden kasvua. Tämä estämiseksi on tärkeää noudattaa lääkintäohjeita. Resistentit eläinbakteerit voivat kuitenkin siirtyä ihmisiin ja aiheuttaa suurta vaaraa terveydelle – seurauksena voi olla jopa antibioottiresistenssi ihmisillä. Oli siis aiheellista äänestää tämän mietinnön puolesta, jotta lopultakin edistettäisiin sellaista karjankasvatusta, joka selviää ilman mikrobilääkkeitä.

  Anna Záborská (PPE), kirjallinen. – (SK) Tiedetään yleisesti, että kuten ihmisetkin, myös eläimet voivat joskus olla resistenttejä niille annetuille antibiooteille. Resistenssi voi levitä eläimistä ihmisiin ja aiheuttaa terveysriskin tai vaikeuttaa joidenkin sairauksien hoitoa. Tämän vuoksi on tärkeää seurata tarkoin antibioottien käyttöä karjanhoidossa ja lemmikkieläinten pitoa. Kyse on kuluttajansuojelusta ja elintarvikkeiden tuotannon turvallisuudesta, joiden on oltava yhtä korkeatasoisia kaikissa EU:n jäsenvaltioissa. On asianmukaista, että vaaleilla valituista kansan edustajista koostuva Euroopan parlamentti vaatii komissiota ryhtymään toimiin. Voimme reagoida nopeasti ja tehokkaasti vain, jos tiedämme todellisen tilanteen. Tämän vuoksi olen tukenut esitettyä mietintöä, ja odotan komission antavan lähitulevaisuudessa ehdotuksen toimista, joilla seurataan antibioottien käyttöä karjanhoitoalalla.

Mietintö: Marietje Schaake (A7-0112/2011)

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestän tämän mietinnön puolesta, koska kulttuuri voi olla tärkeä osa kansainvälisiä suhteita ja edistää kehitystä, osallisuutta, demokratiaa ja konfliktien ehkäisyä. Tämän vuoksi se olisi sisällytettävä Euroopan ulkosuhdehallinnon kehittämiseen.

  Roberta Angelilli (PPE), kirjallinen. – (IT) Uudessa digitaalisessa taloudessa kulttuuriteollisuus ja luovan alan teollisuus ovat suuri potentiaali, joka voi edistää Euroopan kulttuuri-ilmaisun moninaisuutta sekä taloudellisen ja sosiaalisen edistyksen leviämistä. Lisäksi kulttuuri ja luovuus ovat keskeisessä osassa, kun pyrimme säilyttämään ja vahvistamaan kulttuuriperintöämme ja kulttuurimaisemiamme, ja ne ovat hyödyllisiä välineitä pyrittäessä nostamaan kansalaisten kulttuurin tasoa. Ei pidä aliarvioida sitä tosiseikkaa, että kyseiset teollisuudenalat muodostavat yhden dynaamisimmista aloista Euroopassa. Näiden alojen osuus EU:n bruttokansantuotteesta on 2,6 prosenttia, ja ne tarjoavat korkealaatuisen työpaikan noin viidelle miljoonalle Euroopan kansalaiselle.

Komission vuosi sitten julkaisemassa vihreässä kirjassa kulttuuriteollisuus ja luovan alan teollisuus saivat ansaitsemansa tunnustuksen. Siinä tuotiin esiin unionin näkemys, jonka mukaan kulttuurilla on ratkaiseva rooli tietoyhteiskunnan, innovoinnin ja yrittäjyyden kannalta. Valitettavasti Euroopan kulttuurialueen perustamista heikentävät muun muassa investointien puute, yritysten alikapitalisointi, taiteilijoiden ja luovan alan edustajien liikkuvuuden esteiden poistamiseksi tarvittavan sääntelykehyksen puuttuminen ja yhä lisääntyvä piratismi. Emme saa unohtaa, että Euroopan teollisuuden maailmanlaajuinen menestys perustuu taitelijoiden vahvaan ammattitaitoon ja luovuuteen. Heitä olisi suojeltava ja kannustettava konkreettisten kannustimien avulla, jotta he jatkaisivat hyvää työntekoaan.

  Elena Oana Antonescu (PPE), kirjallinen. – (RO) Tärkein näkökohta Euroopan kulttuurissa on se, että sitä ei edistetä ulkosuhteissa yksinkertaistamalla, vaan korostamalla sen erityispiirteitä, jotka tekevät siitä elämää sykkivää ja virkeää. Kun puhumme Euroopan arvoista, oikeuksista ja vapauksista, meidän on puhuttava myös Euroopan kulttuureista, niiden moninaisuudesta ja luovasta moniarvoisuudesta sekä unionin lähettilään roolista, jonka jokainen kansallisen kulttuurin luovan alan edustaja voi omaksua edistääkseen unionia kokonaisuutena. Ennen kuin alamme edistää näitä kulttuureja Euroopan ulkopuolella, meidän on myös itse tutustuttava kaikkiin kulttuuriin liittyviin elementteihin, jotka ovat Euroopalle tyypillisiä. Näin ajatellen mielestäni jokainen Euroopan unionin kansalainen on paras Euroopan kulttuurilähettiläs. Ainoana ehtona on, että heille tarjotaan etukäteen mahdollisimman hyvät edellytykset tutustua asuinalueensa kulttuurin rikkauteen.

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. – (LT) Äänestin mietinnön puolesta. EU on kulttuurillisesti monimuotoinen arvojen yhteisö, jossa perättäiset laajenemiset, kansalaisten liikkuvuus yhteisellä eurooppalaisella alueella, menneet ja uudet muuttoliikkeet sekä kaikenlainen vaihto muun maailman kanssa edistävät kulttuurista moninaisuutta. Kulttuurilla on paikkansa kahdenvälisissä kehitystä ja kauppaa koskevissa sopimuksissa ja sellaisissa toimissa kuten kehitysyhteistyötä, vakautusta, demokratiaa ja ihmisoikeuksia edistävissä ja liittymistä valmistelevissa välineissä sekä Euroopan naapuruuspolitiikassa (ENP), itäisessä kumppanuudessa, Välimeren unionissa ja demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevassa eurooppalaisessa rahoitusvälineessä (EIDHR), joista suurimmalla osalla on erilaisiin kulttuuriohjelmiin tarkoitettuja määrärahoja. Olen samaa mieltä siitä, että kolmansien maiden kanssa käytävää kulttuuri- ja koulutusalan vaihtoa on vahvistettava, koska se vahvistaa kansalaisyhteiskuntaa, lujittaa demokratiaa ja hyvää hallintotapaa, edistää ihmisoikeuksia ja perusvapauksia ja antaa rakennusaineet kestävää yhteistyötä varten.

  Dominique Baudis (PPE), kirjallinen. – (FR) Mietinnön viesti on selvä: Euroopan unionin ulkopolitiikkaan on sisällytettävä johdonmukainen ja koordinoitu kulttuuristrategia. Siteet, jotka yhdistävät erityisesti Euroopan ja Välimeren eteläpuolella olevat maat, ovat muuttumassa perusteellisesti. Vapauden tuuli puhaltaa yli arabimaailman. Kulttuurilla on suuri merkitys. Se auttaa luomaan elävää ja kestävää demokratiaa. Kulttuuri- ja koulutusalan vaihto edistää järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan syntymistä. Kulttuurialan yhteistyö on myös yksi keino edistää unionin menestystä Välimeren alueella. Se saa kansakunnat toimimaan yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa toistensa kanssa, kunnioittamaan toisiaan ja ymmärtämään toisiaan paremmin joka päivä.

  Jean-Luc Bennahmias (ALDE), kirjallinen. – (FR) Oli tärkeää, että Euroopan parlamentti antoi selkeän viestin siitä, kuinka meidän on edistettävä monimuotoisuutta, kulttuuriperintöä ja kulttuurivaihtoa kaikissa EU:n ulkoisissa toimissa. Kulttuuri luo integraatiota, suvaitsevaisuutta ja keskinäistä ymmärrystä ja on näin ollen yhteiskuntiemme oleellinen osatekijä, jota meidän on edistettävä diplomaattisissa ponnisteluissamme ihmisoikeuksien ja demokratian hyväksi. Mietinnössä korostetaan kuitenkin, että ulkoisten toimien kulttuuriulottuvuus ei vielä ole kovin kehittynyttä eikä koordinoitua ja että tällä alalla on saatava aikaan yhteinen ja johdonmukainen strategia. Olemme myös uudistaneet tukemme Internetin vapaudelle ja tuominneet Internetin sensuroinnin, joka olisi uhka ihmisoikeuksille ja maailman kulttuuriperinnöstä nauttimiselle. EU:n kansalaisilla on paljon yhteisiä kulttuuriarvoja, ja voimme parhaiten palvella EU:n etuja, jos puhumme yhdellä äänellä.

  Sergio Berlato (PPE), kirjallinen. – (IT) Euroopan unioni tunnetaan monimuotoisesta kulttuuristaan. Mielestäni eurooppalaiset arvot, kuten ihmisoikeuksien, demokratian ja perusoikeuksien kunnioittaminen, välittyvät myös kulttuurituotteistamme. Tieto ja kansainväliset taidot ovat ratkaisevan tärkeitä koulutusjärjestelmän kannalta, kuten Eurooppa 2020 -strategiassa todetaan. Monikielisyyden, tietoteknisten taitojen ja kulttuuritietoisuuden ansiosta voimme käyttää hyväksi monia nykyisten maailmanlaajuisten työmarkkinoiden tarjoamia mahdollisuuksia. Kulttuurin pitäisi olla keskeinen ja laaja-alaisesti sisällytetty elementti monenlaisissa ulkoisissa toimissa, joista EU:n ulkopolitiikka koostuu. Nykyisin EU:n ulkoisissa toimissa ei ole yhdenmukaista ja koordinoitua EU:n kulttuuristrategiaa. Voimme nähdä pirstoutumista ja hajontaa jäsenvaltioiden välillä mutta myös EU:n eri virastojen ja toimielinten välillä.

Tämä pirstoutuminen ja yhteisen strategian puuttuminen estävät kulttuuriresurssien ja määrärahojen täysimääräistä ja tehokasta käyttöä. Kehotankin siis komissiota harkitsemaan kulttuurin integroimista ja yksinkertaistamista niin EU:n ulkoisissa toimissa kuin EU:n toimielimissä.

  Izaskun Bilbao Barandica (ALDE), kirjallinen. – (ES) Kannatan tätä ryhmäkollegani mietintöä, koska siinä korostetaan kulttuurin monialaista luonnetta ja merkitystä kaikille elämän aloille ja vaaditaan kulttuuria otettavaksi huomioon EU:n kaikissa ulkoisissa toimissa.

  Maria da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. – (PT) Pidän tärkeänä unionin politiikan kulttuurinäkökohtaa, jolla pyritään lisäämään Euroopan yhteenkuuluvuutta. Sen vuoksi suhtaudun myönteisesti kaikkiin kulttuuriohjelmiin, joiden tarkoituksena on muodostaa yhteisiin arvoihin ja keskinäiseen ymmärrykseen perustuva eurooppalainen identiteetti. Uskonkin, että joillain kulttuuriin liittyvillä hankkeilla voi olla vaikutusta unionin sisäisissä suhteissa ja diplomaattisuhteissa muihin maihin. Eri maiden kulttuurin elementtejä voidaan käyttää siltana vakauttamiseen tähtäävään rauhanomaiseen yhteistyöhön.

  Nessa Childers (S&D), kirjallinen. – (EN) Unionin ulkoisten toimien kulttuuriulottuvuuksia ei saisi liioitella, ja mielestäni olisi tärkeää, että komission jäsen Ashton ottaisi tämän edelleenkin huomioon ulkosuhdehallinnon kanssa työskennellessään.

  Mário David (PPE), kirjallinen. – (PT) Lissabonin sopimuksen tullessa voimaan perustettiin Euroopan ulkosuhdehallinto, jonka toimintaan pitäisi sisältyä koordinoitu ja johdonmukainen kulttuuridiplomatiaan liittyvä strategia. Mietintö, jota yleisesti ottaen kannatan, koskee tätä tärkeää asiaa. Monet mietinnön ehdotuksista, esimerkiksi nuorten koulutusvaihdon edistäminen ja yhteyksien lujittaminen kansalaisjärjestöihin, ovat itse asiassa ehdotuksia, joita esitin Euroopan naapuruuspolitiikan eteläistä ulottuvuutta koskevaa uudelleentarkastelua käsittelevässä mietinnössä ja jotka hyväksyttiin parlamentissa. Nostaisin mietinnöstä esiin pyrkimisen kielellisen ja kulttuurisen rikkauden säilyttämiseen ja edistämiseen kussakin jäsenvaltiossa, eurooppalaisten kulttuuriarvojen levittämisen keinona edistää perusoikeuksia, demokratiaa ja hyvää hallintotapaa sekä viimeiseksi sen, että kaikissa EU:n edustustoissa olisi oltava "kulttuurilähettiläs".

  Marielle De Sarnez (ALDE), kirjallinen. – (FR) Monet pohtivat, onko eurooppalaista kulttuuria todellisuudessa olemassa, ja asettavat vertailukohdaksi monikulttuurisen Euroopan tai kulttuurien "eurooppalaistamisen". Niille, joiden mielestä Euroopalla on identiteetti ja omia arvoja – olen yksi heistä – vastaus on selvä: Euroopalla on kyllä oma kulttuuri-identiteetti. Juuri tämä kulttuuriulottuvuus EU:n olisi otettava huomioon diplomaattisissa ponnisteluissaan erityisesti silloin, kun pyrkimyksenä on edistää ihmisoikeuksia, demokratiaa ja kehitystä kolmansissa maissa. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi EU:n ulkopolitiikan korkean edustajan olisi perustettava EU:n ulkosuhdehallintoon kulttuuridiplomatian pääosasto ja nimitettävä henkilö vastaamaan kulttuurisuhteista ja Euroopan kulttuurin edistämisestä jokaisessa EU:n edustustossa kolmansissa maissa. Samalla meidän olisi myös harkittava kulttuuriviisumeita taiteilijoille ja kaikille kulttuurialalla työskenteleville.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Euroopan unioni on paitsi talousmahti myös kulttuurimahti, jonka vaikutus ulottuu kauas sen rajojen ulkopuolelle. Se, että useilla mailla on perinteisiä historiallisia siteitä EU:n jäsenvaltioihin, auttaa Eurooppaa läpäisemään muita kulttuureja ja tekemään itsensä ymmärretyksi muualla maailmassa. Kielen tärkeyttä näiden yhteyksien säilyttämisessä ja syventämisessä ei voida yliarvioida.

Pidän valitettavana, että kaikista aiejulistuksista huolimatta Euroopan unioni ei edelleenkään ymmärrä, missä määrin sen pitäisi edistää niiden eurooppalaisten kielten opetusta, jotka ovat erityisen sopivia viestintään sen toimielimissä. Sen sijaan EU on valinnut sisäänpäin kääntyneen kielipolitiikan. Haluaisin, että tämä suuntaus kääntyisi toisin päin.

Ulkopolitiikassa, jota unioni haluaa kehittää, ei voida jättää huomiotta kulttuuriulottuvuutta, vaan se on pidettävä mielessä voimavarana, arvona, joka ei aina ole käsin kosketeltava, mutta erityisen tärkeä maailmassa, joka on yhä alttiimpi valtioiden ja kansainvälisten järjestöjen "pehmeälle voimalle". Euroopan ulkosuhdehallinnolla on tässä suhteessa suuri merkitys. Toivottavasti se pystyy vastaamaan haasteeseen.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Schaaken mietinnössä käsitellään Euroopan unionin ulkoisten toimien kulttuuriulottuvuuksia. Voi tuntua oudolta puhua kulttuurista, joka ei ole välttämätön hyödyke, kun monilla eurooppalaisilla on vaikeuksia hankkia itselleen elämiselle välttämättömiä hyödykkeitä. Emme silti voi jättää kulttuuria huomiotta. Meidän on ajateltava, että sen lisäksi, että kulttuuri on elämänlaadun perustekijä, se voi tarjota ja sen pitääkin tarjota tilaisuus kehittää taloutta ja luoda työpaikkoja nuorille. Se on tietenkin myös tekijä, joka lisää kansojen välistä yhteisyyttä ja yhteenkuuluvuutta. EU:n on oltava kulttuuristen arvojen yhteisö, jonka valttina on monimuotoisuus, sekä tekijä, joka lisää yhteisyyttä ja yhteenkuuluvuutta, eli kuten mietinnön laatija sanoo "rauhan ja vakauden väline maailmassa". Sen vuoksi meidän on kiireellisesti tarkistettava kulttuuria koskevan ulkopolitiikan puutteet. Äänestän tämän mietinnön puolesta, koska kannatan sen ehdotuksia ja toivon, että kulttuuri auttaa löytämään ratkaisuja kriisistä selviämiseksi ja että siitä on etua suuren yleisön hyvinvoinnille Euroopassa.

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Mietinnössä vahvistetaan, miten kulttuuri yhteisesti ymmärretään Euroopan unionissa. Siinä esitetään kulttuurin hyväksikäyttöön perustuva visio, jossa kulttuuria pidetään ulkopolitiikkaa palvelevana kulttuuridiplomatian välineenä. Toisin sanoen kulttuuri nähdään jonkinlaisena etujoukkona edistämässä Euroopan unionin ja jäsenvaltioiden etuja ja tekemässä niitä tunnetuksi kautta maailman (22 kohta), ja kas, mihin tämä visio tähtääkään: kansainvälisen kaupan edistämiseen (23 kohta). Kuinka usein tämä merkitseekään samaa kuin toimet ja käytännöt, joilla mitätöidään maan identiteetti tai kulttuurit tai suhtaudutaan niihin epäkunnioittavasti?

Mietinnön taustalla on myös harhaluulo, joka putkahtelee esiin unionin kulttuurikeskustelussa: oletetaan, että on olemassa vain yksi eurooppalainen identiteetti ja vain yksi eurooppalainen kulttuuri, ja jopa että se perustuu sellaisiin arvoihin kuin vapaus, demokratia, suvaitsevaisuus ja solidaarisuus.

Kulttuuri ei, kuten ei mikään mukaan historiallinen ilmiö, perustu homogeeniseen tai yhteiseen identiteettiin. Asia on aivan päinvastoin: se ilmaisee vihanpitoa, konflikteja ja kulttuurista ylivaltaa. Kuten hyvin tiedetään, Euroopan kulttuuri on velkaa monille kulttuureille eri puolilla maailmaa, esimerkiksi Euroopan siirtomaavallan alaisina olleiden kansojen kulttuureille.

Kyseessä on mietintö, jossa vääristellään ja käytetään väärin kulttuurin käsitettä.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Mietinnössä vahvistetaan, miten kulttuuri yhteisesti ymmärretään Euroopan unionissa. Siinä esitetään kulttuurin hyväksikäyttöön perustuva visio, jossa kulttuuria pidetään ulkopolitiikkaa palvelevana kulttuuridiplomatian välineenä. Toisin sanoen kulttuuri nähdään jonkinlaisena etujoukkona edistämässä Euroopan unionin ja jäsenvaltioiden etuja ja tekemässä niitä tunnetuksi kautta maailman sekä vauhdittamassa kansainvälistä kauppaa. Kuinka usein tämä merkitseekään samaa kuin toimet ja käytännöt, joilla mitätöidään maan identiteetti tai kulttuurit tai suhtaudutaan niihin epäkunnioittavasti?

Mietinnön taustalla on myös harhaluulo, joka putkahtelee esiin unionin kulttuurikeskustelussa: oletetaan, että on olemassa vain yksi eurooppalainen identiteetti ja vain yksi eurooppalainen kulttuuri, ja jopa että se perustuu sellaisiin arvoihin kuin vapaus, demokratia, suvaitsevaisuus ja solidaarisuus.

Kulttuuri ei, kuten ei mikään mukaan historiallinen ilmiö, perustu homogeeniseen tai yhteiseen identiteettiin. Asia on aivan päinvastoin: se ilmaisee vihanpitoa, konflikteja ja kulttuurista ylivaltaa. Kuten hyvin tiedetään, Euroopan kulttuuri on velkaa monille kulttuureille eri puolilla maailmaa, esimerkiksi Euroopan siirtomaavallan alaisina olleiden kansojen kulttuureille.

Euroopan unioni ei voi vaarantaa kulttuurimme monimuotoisuutta eikä vääristellä ja käyttää väärin kulttuurin käsitettä.

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen. – (LT) Äänestin päätöslauselman puolesta, koska kulttuuridiplomatia on kulmakivi, kun rakennetaan luottamusta ja kestäviä suhteita kolmansien maiden kansalaisten kanssa. Kulttuurin pitäisi olla keskeinen ja laaja-alaisesti sisällytetty elementti monenlaisissa ulkoisissa toimissa, joista EU:n ulkopolitiikka koostuu. Kulttuuri ulottuu EU:n kauppapolitiikasta sen laajentumis- ja naapuruuspolitiikkaan, kehitysyhteistyöpolitiikkaan ja EU:n yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan. Kulttuurilla on myös taloudellinen arvo: Euroopan kulttuuriteollisuus edistää eurooppalaista yrittäjyyttä, innovaatiota ja yrityksiä, ja monimuotoinen kulttuurimaisema tekee unionista maailman mielenkiintoisimman matkailukohteen. Elämää sykkivä kulttuuri-ilmapiiri tekee elämästä EU:ssa houkuttavaa niin ihmisille kuin yrityksille. Nykyisin EU:n ulkoisissa toimissa ei ole yhdenmukaista ja koordinoitua EU:n kulttuuristrategiaa. Sitä on kehitettävä. Kulttuuristrategia ei ole ylellisyyttä, vaan välttämätöntä Euroopan houkuttavuuden ylläpitämiseksi ja vahvistamiseksi maailmanlaajuisten yhteyksien ja kilpailun ympäristössä. Jäsenvaltioiden välillä ja kesken voidaan havaita pirstoutumista ja hajontaa, mutta sitä on myös EU:n eri virastoissa ja toimielimissä. Tämä pirstoutuminen ja yhteisen strategian puuttuminen estävät kulttuuriresurssien ja määrärahojen täysimääräistä ja tehokasta käyttöä. Tällainen strategia on siis ehdottoman tärkeä EU:lle.

  Jarosław Kalinowski (PPE), kirjallinen. – (PL) Eurooppa on poikkeuksellisen rikkaan ja monipuolisen kulttuurin kehto. Euroopan unionin olisi käytettävä tätä perintöä edistäessään yhdentymistä ja yhteistyötä maissa, jotka eivät kuulu unioniin. Emme saisi unohtaa, että Euroopan unioniin kuuluu 27 hyvin erilaista jäsenvaltiota. On tärkeää, että vaalimme ja säilytämme tätä monikulttuurisuutta. Olen samaa mieltä siitä, että yhteinen EU:n politiikka edellyttää ulkoisten toimien kulttuuriulottuvuutta koskevan johdonmukaisen strategian kehittämistä. On tärkeää, että EU hyödyntää hyvin mahdollisuuksiaan edistäessään mainettaan maailmalla.

  Giovanni La Via (PPE), kirjallinen. – (IT) "Moninaisuudessaan yhtenäinen" on motto, joka on meille kaikille EU:n kansalaisille yhteinen ja sisältää ajatuksen kuulumisesta suureen Euroopan yhteisöön, jossa kohtaavat kansat, kulttuurit ja tavat, jotka ovat yhtenäisiä huolimatta taloudellisista, uskontoon liittyvistä ja muista eroavuuksista. Tukeni Schaaken mietinnölle johtuu juuri siitä, että meidän on annettava piristysruiske tämän yhteisen tietoisuuden vahvistamiseksi. Kulttuurin pitäisi olla yhdistävä tekijä niin ulkoisissa kuin sisäisissäkin suhteissa, ja siksi talousseurantaa toteuttavan sihteeristön (Secretariat for Economic Monitoring, SEAE) ylläpitämissä suhteissa Euroopan kulttuuri voisi olla eurooppalaisten arvojen lipunkantaja, joka edistäisi Euroopan ulkopuolisten kulttuurien kanssa käytävän vuoropuhelun avulla rauhanomaista yhteistyötä ja rakentavaa yhteisymmärrystä kansojen välillä.

  Bogusław Liberadzki (S&D), kirjallinen. – (PL) Haluan ilmaista hyväksyntäni sille, että kulttuuriasiat sisällytetään EU:n diplomatian toimiin. On tärkeää, että maailma saa kokea EU:n jäsenvaltioiden kulttuurin monimuotoisena niin sisällöltään kuin muodoltaankin. Henkilökohtaisesti toivon, että sen esittely on luonteeltaan maantieteellisesti tasapuolista, jotta eri jäsenvaltioiden kulttuuria esitettäisiin oikeassa suhteessa. Komission olisi tämän vuoksi tehtävä kyseisiä toimia koskeva ehdotus, josta sitten laadittaisiin virallinen asiakirja.

  David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Äänestin tämän mietinnön puolesta. Eurooppa on vapauteen, vastuullisuuteen ja demokratiaan perustuvien arvojen yhteisö. Kulttuuri, identiteetti, arvot ja EU:n asema maailmassa ovat yhteenkietoutuneita. Euroopan etuja ajetaan silloin, kun kulttuurinäkökohtia kehitetään strategisesti yhteistyön ja kumppanuuden kautta kulttuuriohjelmissa ja kun kulttuurinäkökohdat ovat oleellinen osa talouspolitiikkaa, ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ja kehitysyhteistyöpolitiikkaa.

Kirjallisuuden, elokuvien, musiikin ja perinteiden jakamisella avataan ovia ja rakennetaan siltoja kansojen välille. Euroopan identiteetti kaikessa monimuotoisuudessaan sekä eurooppalaiset arvot saavat ilmenemismuotonsa näissä kulttuuri-ilmaisuissa. Lisäksi EU:lla on jaettavanaan huomattavaa kokemusta konfliktien ratkaisemisessa ja vakauden rakentamisessa yhteisten etujen ja keskinäisen ymmärtämisen pohjalta.

  Jiří Maštálka (GUE/NGL), kirjallinen. – (CS) Mietintö, joka koskee kulttuuriteollisuuden ja luovan alan teollisuuden mahdollisuuksien käyttöönottoa, liittyy läheisesti ja monin tavoin innovaatiounionia koskevaan mietintöön. Haluan kiinnittää huomiota erityisesti mietinnössä tärkeänä pidettyyn kansalaisten koulutukseen, jonka tavoitteena on muun muassa saada heidät ymmärtämään paremmin immateriaalioikeuksia sisältävien teosten suojelua ja sen kunnioittamista. Meidän on annettava vahva tuki laajalti laiminlyödyn koulutusalan – myös ammattikoulutuksen – kehittämiselle niin EU:n tasolla kuin myös jäsenvaltiotasolla. Suhtaudun varauksellisesti nykyiseen tapaan luokitella kulttuuriteokset tavaroiksi ja palveluiksi. Tämä on harhaanjohtavaa ja voidaan nähdä taloudellisen uusliberalismin ilmauksena kulttuurin alalla. Esimerkiksi kirja, taideteos tai musiikkiteos on ennen kaikkea taiteilijan lahjakkuuden ja sosiaalisen vastuun tärkeä ilmentymä. On moukkamaista ja epänormaalia pitää niitä pelkästään tavaroina tai palveluina.

  Iosif Matula (PPE), kirjallinen. – (RO) EU:n ulkoisissa toimissa ei valitettavasti ole nykyisin yhdenmukaista ja koordinoitua kulttuuristrategiaa. Kuten hyvin tiedetään, asiaamme palvelee parhaiten, jos puhumme yhdellä äänellä. Yhteisen ulkopolitiikkamme on perustuttava kulttuuridiplomatiaan, sillä Euroopan asemaa maailmassa voidaan vahvistaa kulttuurin avulla, joka on oleellinen osa sen talous-, kehitys- ja turvallisuuspolitiikkaa. Voimme parantaa maanosaamme kohdistuvaa ymmärrystä levittämällä elokuvia, musiikkia ja kirjallisuutta. Lisäksi EU:n muista erottautuva monimuotoinen kulttuurimaisema tekee siitä maailman mielenkiintoisemman matkailukohteen. Suhtaudun myönteisesti tässä mietinnössä tehtyihin konkreettisiin ehdotuksiin, jotka koskevat kansalaisyhteiskunnan, taiteilijoiden, kasvattajien, opiskelijoiden ja yrittäjien ottamista mukaan ulkoisten kulttuurisuhteiden sisällön muodostamiseen. Samalla meidän on ehdottomasti otettava huomioon sekä informaation lähteenä että ilmaisunvapautta helpottavana kanavana toimivan uuden teknologian tarjoamat valtavat mahdollisuudet.. Mielestäni Euroopan parlamentin kannattaisi ottaa kulttuuri muiden maiden parlamenttien kanssa käytävien keskustelujen esityslistalle. Näin tästä olisi helpompi luoda yleinen käytäntö EU:n ulkoisille toimille.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Eurooppa on vapauteen, vastuullisuuteen ja demokratiaan perustuvien arvojen yhteisö. Kulttuuri, identiteetti, arvot ja EU:n asema maailmassa ovat yhteenkietoutuneita. Euroopan etuja ajetaan silloin, kun kulttuurinäkökohtia kehitetään strategisesti yhteistyön ja kumppanuuden kautta kulttuuriohjelmissa ja kun kulttuurinäkökohdat ovat oleellinen osa talouspolitiikkaa, ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ja kehitysyhteistyöpolitiikkaa. Kirjallisuuden, elokuvien, musiikin ja perinteiden jakamisella avataan ovia ja rakennetaan siltoja kansojen välille. Euroopan identiteetti kaikessa monimuotoisuudessaan sekä eurooppalaiset arvot saavat ilmenemismuotonsa näissä kulttuuri-ilmaisuissa. Euroopan ulkosuhdehallinnon kehityksessä on tärkeää tutkia kulttuurin roolia EU:n ulkoisissa toimissa ja ankkuroida kulttuuri siihen. Kulttuurin valtavirtaistaminen voi johtaa keskinäiseen ymmärtämiseen, rauhanomaiseen yhteistyöhön ja vakauteen sekä taloudelliseen hyötyyn.

  Louis Michel (ALDE), kirjallinen. – (FR) Vaikka globalisaatio onkin kiistatta edistänyt kulttuurivaihtoa, meidän on pyrittävä torjumaan kulttuurien yhdenmukaistumisen vaara. Kulttuuri on avoimuutta lisäävä ja demokratiaa edistävä tekijä, joka vaikuttaa ehkäisevästi talous- ja rahoituskriisien sekä ilmasto- ja elintarvikekriisien ruokkimiin kansallismielisiin reaktioihin, rasismiin ja syrjintään. Kulttuurien tehtävä on rikastuttaa toisiaan keskinäisen kunnioituksen hengessä. Ne ovat ehtymättömän uusiutuvan energian lähde. Useimmiten kulttuuriteos kuvaa tai ilmaisee näkemystä, sitoutumista johonkin, kannanottoa, joka voi olla asiaankuuluva tai epäolennainen. Sen puitteissa käytetään oikeutta muun muassa paljastaa asioita. Tarvitsemme kipeästi taiteilijoita, heidän kriittistä näkemystään maailmasta, heidän rooliaan yhteiskuntiemme kasvattajana. He ennakoivat tulevaisuutta ja ennustavat yhteiskunnan kehitystä, koska he huomaavat asiat nopeammin ja näkevät kauemmas kuin poliitikot. Meidän on tehtävä työtä moniarvoisen maailman puolesta, jossa luomiskyky säilyy ennallaan ja joka voi synnyttää jotain uutta ja monimuotoista. Globaalin hallinnon järjestelmä on otettava uudelleen pohdittavaksi. On luotava uusi, maailmanlaajuinen poliittinen alue, jossa kulttuurisen monimuotoisuuden poliittinen ulottuvuus on otettu huomioon.

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Euroopan rikas kulttuuriperintö on arvokas asia, jonka säilyttäminen on tärkeää. Saamme aina kuulla, että kulttuurista monimuotoisuutta on edistettävä. Olemme tähän asti keskittyneet aivan liikaa edistämään kulttuurista monimuotoisuutta muslimien maahanmuuton välityksellä, emmekä ole varmistaneet, että oma kulttuurimme vastavuoroisesti tunnustetaan islamilaisissa maissa. Euroopan kulttuurinäkökohtien sisällyttäminen oleelliseksi osaksi talouspolitiikkaa, ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ja kehitysyhteistyöpolitiikkaa, kuten on ehdotettu, riippuu siitä, missä muodossa tämä tapahtuu.

Ei tietenkään ole järkeä vastustaa kirjallisuuden, elokuvien, musiikin ja muun sellaisen vaihtoa, mutta odotuksia islamilaisen maailman suhteen ei ole syytä paisuttaa liian suuriksi – ajatellaan vaikka koraanista peräisin olevaa musiikin kieltoa. Tärkeintä on pitää mielessä kristilliset juuret ja antaa ulko- ja kehitysyhteistyöpolitiikassa etusija kristittyjen suojelemiselle muissa maissa, sillä he ovat loppujen lopuksi kaikkein vainotuin vähemmistö maailmassa.

  Georgios Papanikolaou (PPE), kirjallinen. – (EL) Ei ole epäilystäkään siitä, että kulttuuridiplomatia auttaa rakentamaan luottamusta ja vaalimaan kestäviä suhteita unionin kansalaisten ja kolmansien maiden kansalaisten välillä, eikä ole epäilystä siitäkään, että EU:n suhteellinen etu kulttuurialalla on vahva ja että kulttuuri on näin ollen arvokas poliittinen välinen unionin ulkopolitiikassa. Uusi tekniikka tarjoaa uusia mahdollisuuksia levittää Euroopan kulttuuriperintöä ja vahvistaa rajat ylittäviä siteitä. Internet on globaali kohtauspaikka, ja EU:n olisi kehitettävä erityisiä toimintalinjoja eurooppalaisen kulttuurin edistämiseksi. Europeana-verkkosivusto on askel tähän suuntaan, mutta valitettavasti sen mahdollisuuksia ei ole vielä täysin hyödynnetty. Myös kulttuurin osuus Euroopan maiden taloudesta on otettava huomioon. Sen arvioidaan olevan nyt 2,6 prosenttia EU:n BKT:stä. On selvää, että sellaiset maat kuten Kreikka, joilla on rikas historia, perinne ja kulttuuri, eivät menetä mitään edistämällä kulttuuriperintöään ja arvojaan.

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. – (PT) Tässä mietinnössä käsitellään Euroopan unionin ulkoisten toimien kulttuuriulottuvuuksia. Olen esittelijän kanssa samaa mieltä siitä, että tarvitsemme kulttuuriulottuvuutta koskevan yhteisen strategian. Kyse ei ole lisäinvestoinneista vaan lähinnä paremmasta investoinnista. Kulttuurin edistäminen on demokratian edistämistä. Ehdotettu koordinointi voi auttaa varmistamaan resurssien tehokkaamman käytön varsinkin aikana, jolloin tehdään erityisesti kulttuurialaa koskevia budjettileikkauksia. Nykyinen Euroopan unionin kansallisten kulttuurisäätiöiden verkosto voisi toimia tärkeänä kumppanina tällä alalla. Verkoston jäsenillä on merkittävä kokemus kenttätyön ohella myös kulttuuritoiminnan järjestämisestä sopivalla etäisyydellä hallituksista, mikä on ratkaisevan tärkeää tällä alalla. Koordinoinnin lisäksi myös jäsenvaltiotasolla on kulttuuridiplomatiaa. Monet kolmannet maan pyrkivät kuitenkin yhteyteen erityisesti Euroopan unionin kanssa eivätkä ainoastaan yksittäisten jäsenvaltioiden kanssa. Vain yhteisen strategian avulla voidaan välttää pirstoutuminen, joka haittaa kulttuuria varten myönnettyjen resurssien ja määrärahojen täysimääräistä ja tehokasta käyttöä. Kaikista näistä syistä äänestin tämän mietinnön puolesta.

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. – (PT) Kulttuurilla on erittäin tärkeä merkitys Euroopan unionissa, alueella, joka pyrkii olemaan "moninaisuudessaan yhtenäinen". Meidän on ensinnäkin painotettava sen kiistämättä yhdentävää merkitystä, joka mahdollistaa yhteisten alueiden olemassaolon: on alueita, joissa ihmisillä on yhteinen edustus, vaikka kulttuurinäkemykset ovat erilaiset. Ei ole sattuma, että mietinnön perustelut alkavat mielenkiintoisella lainauksella: "Rock and roll oli kulttuurisesti ratkaiseva elementti kommunististen yhteiskuntien vapautumisessa ja niiden tuomisessa lähemmäs vapauden maailmaa" (Andras Simonyi). Toiseksi olisi painotettava sitä kiistämätöntä taloudellista vaikutusta, joka Euroopan kulttuurin levittämisestä voi olla seurauksena. Tällöin on kyse siitä, että eurooppalaisia arvoja levitetään ja suojellaan maailmanlaajuisesti ja taataan, että näiden arvojen ytimessä olevia näkökohtia, kuten ilmaisunvapautta Internetissä, kunnioitetaan mahdollisimman monilla tasoilla. Nämä ovat syitä, joiden vuoksi äänestän mietinnön puolesta.

  Robert Rochefort (ALDE), kirjallinen. – (FR) Äänestämällä Schaaken mietinnön puolesta esitän vetoomuksen, että perustaisimme todellisen eurooppalaisen kulttuuridiplomatian edistämään arvojamme EU:n ulkopuolella. Suhtautumalla kulttuuriin ulkopolitiikan strategisena elementtinä Eurooppa voisikin korjata puutteen, joka sillä on joihinkin valtioihin verrattuna. Erityisesti Kiina investoi paljon kulttuuridiplomatiaan imagoaan parantaakseen ja houkutellakseen matkailijoita. Euroopan on tehtävä samoin, jos se aikoo pitää tärkeän asemansa maailmassa. Mietintö sisältää useita ehdotuksia tämän tavoitteen saavuttamiseksi, esimerkiksi ehdotuksen nimittää jokaiseen kolmansissa maissa sijaitsevaan EU:n edustustoon henkilö, joka koordinoi EU:n ja kyseisten maiden välisiä kulttuurisuhteita ja vuorovaikutusta, ja ehdotuksen, että Euroopan ulkosuhdehallinnon organisaatiokaavioon sisällytetään kulttuurinäkökohtia koskevia virkoja ja että perustetaan koordinointiyksikkö. Lisäksi näyttää siltä, että kolmansien maiden olisi hyvä osallistua enemmän EU:n kulttuuriohjelmiin samoin kuin liikkuvuutta, nuorisoa, koulutusta ja ammattikoulutusta koskeviin ohjelmiin. Näiden maiden nuorison pääsyä kyseisten ohjelmien piiriin on helpotettava.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Mietinnössä tarkasteltiin EU:n tason ulkosuhteiden kenttää ensin lähes yksinomaan uuden median näkökulmasta. Tämä näkemys on yhä jossakin määrin vallalla, samoin kuin ajatus, että EU:n olisi harjoitettava kulttuurivientiä. Vihreät vaativat sen sijaan kulttuuriyhteistyön edistämistä. Kulttuuri- ja koulutusvaliokunnassa hyväksyttiin joitakin ehdotuksia, joissa ei ole todellakaan mitään uutta. Ne koskevat esimerkiksi EU:n kulttuuriohjelmia käsittelevää tietosivustoa, EU:n koko maailman käsittävää tapahtumakalenteria ja yhteyksiä kansalaisyhteiskuntaan. Joillakin artikloilla, kuten 44 artiklalla, jossa kannustetaan tukemaan kansallisia ponnisteluja kulttuuriperinnön suojelemiseksi ja säilyttämiseksi sekä kulttuuriperinnön ja kulttuuriteosten laittoman kaupan estämiseksi, ei ole juurikaan merkitystä itse asian kannalta. Lyhyesti sanoen mietinnössä ei ole onnistuttu todella selvittämään asiaa, vaan on koottu yhteen tarjolla olevia mahdollisuuksia saada kulttuuri asialistalle niin EU:ssa kuin EU:n ja kolmansien maiden välisissä suhteissa. Se on uusi luku pyrkimyksissä käyttää kulttuuria täysimääräisesti hyväksi rauhanteon välineenä.

  Licia Ronzulli (PPE), kirjallinen. – (IT) Kulttuuriperinnön jakaminen ihmisten kesken on tärkeää EU:ssa, koska se vahvistaa eurooppalaista identiteettiä, sekä unionin suhteissa kolmansien maiden kanssa. Tämän vuoksi kannatan sitä, että ulkoisia toimia vahvistetaan tähän suuntaan. Kulttuuriresursseja hajotetaan usein moniin hankkeisiin. Varojen tehokasta käyttöä haittaa myös politiikasta johtuva katkonaisuus. Tämän vuoksi Euroopan ulkosuhdehallinnon on hyväksyttävä välittömästi yhteinen ja johdonmukainen kulttuuridiplomatiaa koskeva strategia, johon sisältyy EU:n erityisedustajan nimittäminen kolmansiin maihin.

Lopuksi totean, että mielestäni meidän olisi lisääntyvässä määrin korostettava uuden tekniikan käyttöä, koska sen avulla saadaan lisää keinoja päästä tutustumaan kulttuurisisältöön. On tärkeää, että EU on sen suhteen johtoasemassa ja kehittää selviä toimintalinjoja, joilla suojellaan Internetiä sortohallituksille tyypillisiltä sensuurin muodoilta.

  Marie-Thérèse Sanchez-Schmid (PPE), kirjallinen. – (FR) Arvostettu amerikkalainen professori Joseph Nye käytti vuonna 1990 julkaistussa kirjassa Bound to Lead keksimäänsä käsitettä "soft power" (pehmeä voima). Mitä se tarkoittaa? Soft power on kansainvälisen toimijan kyky vaikuttaa muihin ilman pakkokeinoja, esimerkiksi kulttuuridynamiikan avulla. Miten Yhdysvalloista on neljännesvuosisadassa tullut suurvalta, jollaisena sen tunnemme? Siksi, että sotilaallisen arsenaalinsa lisäksi se on onnistunut viemään kulttuuriaan ja ajatuksiaan ja tekemään niistä houkuttelevia. Euroopan on tehtävä samoin: sen on puolustettava kulttuurimalliaan ja arvojaan kansainvälisellä näyttämöllä. Mietinnön avulla Euroopan unioni voi arvioida vaikutusta, joka Euroopalla voi olla, jos se onnistuu lisäämään diplomatiaansa kulttuuriulottuvuuden. Sen vuoksi tuen mietinnössä esitettyjä suosituksia. Asia on nimittäin niin, että odottaessamme todellista yhteistä diplomatiaa ja todellista eurooppalaista puolustuspolitiikkaa eurooppalainen soft power on ainoita käytettävissämme olevia keinoja.

  Joanna Senyszyn (S&D), kirjallinen. – (PT) Kannatan mietintöä Euroopan unionin ulkoisten toimien kulttuuriulottuvuuksista. Haluan erityisesti painottaa, että olisi tärkeää arvioida olemassa olevia ohjelmia, joihin kuuluu kulttuurialan toimia, sekä laatia komission vihreä kirja ja tiedonanto, jossa hahmotellaan konkreettisia linjauksia kulttuurin roolille EU:n ulkoisissa toimissa. Tätä nykyä jäsenvaltioiden kulttuuriyhteistyö kolmansien maiden kanssa on kahdenvälistä. Meiltä puuttuvat yhteiset ja koordinoidut periaatteet ja toimet, minkä vuoksi on mahdotonta käyttää tehokkaasti hyväksi Euroopan kulttuuriresursseja ja unionissa olevaa luovan alan potentiaalia. Yhteinen strategia voi auttaa kehittämään Euroopan kulttuuriresursseja, rakentamaan ja syventämään sosiaalisia suhteita, vaihtamaan hyviä käytäntöjä vaihtoa ja parantamaan EU:n kulttuurin asemaa kansainvälisellä foorumilla. Kannatan voimakkaasti kulttuurinäkökohtien sisällyttämistä Euroopan ulkosuhdehallinnon organisaatiokaavioon. Tärkeää on myös kouluttaa Euroopan ulkosuhdehallinnon henkilöstöä asianmukaisesti kulttuuria ja digitaalista ympäristöä koskevissa asioissa. Lisäksi kulttuuri on tärkeä tekijä puolustettaessa ihmisoikeuksia ja tuettaessa demokratiaa.

Tämän alan yhteistyö auttaa saamaan aikaan vuoropuhelua eri kulttuureja edustavien yhteisöjen välillä. Kannatan myös niin sanottua "eurooppalaista brändiä". Brändin kehittämisen ja edistämisen, esimerkiksi aloilla, joilla tuetaan taitoja ja matkailua sekä levitetään yleismaailmallisia arvoja, olisi perustuttava EU:n jäsenvaltioiden tiiviimpään yhteistyöhön.

  Dominique Vlasto (PPE), kirjallinen. – (FR) Olen tyytyväinen siitä, että mietintö EU:n ulkoisten toimien kulttuuriulottuvuuksista, jossa todetaan, että kulttuurin on oltava keskeisessä asemassa EU:n diplomatiassa, on hyväksytty. Erilaisuudestaan huolimatta eurooppalaisilla on paljon vahvoja yhteisiä arvoja, kuten ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltion periaatteiden kunnioittaminen, jotka on laajennettava kansainvälisiksi arvoiksi. Tätä "eurooppalaista brändiä" kannattelemaan tarvitaan hyviä lähettiläitä. Suhtaudun myönteisesti myös uusiin ehdotuksiin, esimerkiksi kulttuuriosaston perustamiseen EU:n ulkosuhdehallintoon ja "kulttuurilähettilään" nimittämiseen kullekin jäsenvaltiolle. Kulttuurinen Eurooppa voi syntyä vain kansallisia hankkeita koordinoimalla. Uuden tekniikan kehitys takaa sen, että mahdollisimman monet pääsevät osallisiksi kulttuurista. Mielestäni Euroopan unionin on tartuttava tähän mahdollisuuteen, jotta se voi tuoda esiin kulttuurisen ainutlaatuisuutensa ja kannustaa luovuuteen. Minun on kannatettava tätä mietintöä, jossa kulttuuriamme ei pidetä enää perintönä menneisyydestä vaan yhtenä EU:n diplomatian käyttövoimana tulevaisuudessa.

Mietintö: Marie-Thérèse Sanchez-Schmid (A7-0143/2011)

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestän tämän ehdotuksen puolesta, koska tarvitsemme mielestäni kulttuuriteollisuutta ja luovan alan teollisuutta stimuloivien yhteisön toimien täytäntöönpanoa. Tämän vuoksi näiden alojen on omaksuttava innovoivia taloudellisia malleja ja uusia laillisia tapoja tarjota verkkopalveluja. On siis välttämätöntä luoda todelliset verkkosisältöjen ja -palvelujen sisämarkkinat, toteuttaa toimia, joilla pyritään nimenomaan kasvattamaan kulttuuriteollisuuden ja luovan alan teollisuuden roolia innovoinnin ja rakennemuutoksen katalysaattoreina, yhdistää paikallisen, kansallisen ja unionin tason toimijat ja luoda uusia tuotteita ja palveluja, jotka tuottavat kasvua ja työpaikkoja. Euroopassa kulttuuri on avainasemassa ja houkuttelee kansalaisia, yrityksiä ja investointeja. Se korostaa täten Euroopan asemaa dynaamisena ja innostavana maanosana, jossa on hyvä asua ja tehdä työtä. On selvää, että energinen ja kasvava kulttuuriala on keskeisen tärkeä Euroopan tietoon perustuvan luovan talouden menestykselle. Kulttuuriala houkuttaa myös päteviä ja luovia ihmisiä. Nykyään tunnustetaan, että kulttuuriteollisuus ja luova teollisuus ovat lisäksi tärkeitä taloudellisen ja sosiaalisen innovoinnin vauhdittajia monilla muilla aloilla.

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. – (LT) Äänestin mietinnön puolesta. Kulttuuriteollisuuden ja luovan alan teollisuuden olisi oltava keskeisessä asemassa uudessa eurooppalaisessa poliittisessa ohjelmassa, jossa otetaan huomioon alan talouden tarpeet ja toimet, joiden avulla sopeudutaan innovaatioihin digitaalisella aikakaudella. Olen samaa mieltä siitä, että alan potentiaalin lisäämiseksi on tärkeää panna onnistuneesti täytäntöön unionin digitaalistrategia, jotta kulttuuriteollisuus ja luovan alan teollisuus voivat hyötyä täysimääräisesti laajat alueet kattavien nopeiden laajakaistapalvelujen ja uuden langattoman tekniikan tarjoamista mahdollisuuksista ja mukautua niihin. On hyvin tärkeää laajentaa Euroopan digitaalista kirjastoa ja kehittää siitä Euroopan kulttuuriperinnön, kollektiivisen muistin ja luovuuden polttopiste sekä suojella ja tukea Euroopan kulttuuriperintöä.

  Jean-Luc Bennahmias (ALDE), kirjallinen. – (FR) Kulttuuriteollisuus ja luovan alan teollisuus ovat Euroopan kansalaisille ratkaisevan tärkeitä talouteen ja kulttuuriin liittyvän luonteensa vuoksi. Tämä johtuu siitä, että nämä teollisuudenalat edistävät osaltaan kulttuurista ja kielellistä monimuotoisuutta ja kehittävät Euroopan kulttuuriperintöä sekä vaikuttavat myös talouskehitykseen luomalla työllisyyttä, talouskasvua ja vaurautta. Äänestyksen perusteella on selvää, että pidämme kulttuurialaa entistä tärkeämpänä. Korostamme, että alalla on jatkuvasti suuri potentiaali, koska se selviää aina oikeudellisista tai taloudellisista esteistä. Potentiaalin kasvattamiseksi ehdotammekin konkreettisia ratkaisuja, kuten yleiseurooppalaista lisensointijärjestelmää sekä luoton ja mikrorahoituksen saannin parantamista. Toteamme myös, että Internet on suuri edistysaskel yhteiskunnillemme vaikka se samalla tuokin uusia haasteita, kuten Internetin ulottamisen kaikkien saataville ja kulttuurialaa koskevan taloudellisen mallin. Euroopan parlamentti, joka on tietoinen kulttuurin suuresta merkityksestä Euroopassa, on näin tehnyt selvän vetoomuksen tuen lisäämiseksi kulttuurialan toimijoille.

  Izaskun Bilbao Barandica (ALDE), kirjallinen. – (ES) On tärkeää ottaa käyttöön kulttuuriteollisuuden ja luovan alan teollisuuden mahdollisuudet. Meidän on analysoitava kulttuuriteollisuutta ja luovan alan teollisuutta ja niiden toiminnan vaikutusta unionin taloudelle yksilöimällä, määrittelemällä ja arvioimalla ne aloittain, jotta voidaan nostaa esille niiden erityispiirteet, ymmärtää paremmin niiden tavoitteita ja ongelmia sekä toteuttaa tehokkaampia toimia.

  Mara Bizzotto (EFD), kirjallinen. – (IT) Kannatin tätä mietintöä, jonka tarkoituksena on tunnustaa kulttuuriteollisuuden ja luovan alan teollisuuden taloudellinen ja sosiaalinen merkitys ja vahvistaa sitä. Nyt, kun EU:ssa kiinnitetään huomiota näihin teollisuudenaloihin ja niiden mahdollisuuksien organisointiin johdonmukaisen strategian avulla, rahoitus mukaan lukien, ainakin kaksi Lega Nord -puolueen ensisijaista vaatimusta täyttyvät. Ensimmäinen vaatimus on, että on edistettävä ja elvytettävä paikallista kulttuuriperintöä, joka voi olla kieltä, musiikkia, arkkitehtuuria tai taidetta sen laajimmassa merkityksessä, jotta intellektuellien piirien monimuotoisuus ja yksilöllisyys voidaan säilyttää aikana, jolloin kulttuurinen viesti leviää kaikkialle tai pikemminkin muuttuu tyhjänpäiväiseksi ja menettää arvonsa. Toiseksi institutionaalinen sitoutuminen kulttuuriteollisuuteen ja luovan alan teollisuuteen antaisi lahjakkaille nuorille mahdollisuuden kanavoida rakentavasti taitojaan ja kunnianhimoaan ja tarjoaisi heille tilaisuuksia, joillekin jopa ammatin, jotka johtaisivat uusiin työmahdollisuuksiin, jolloin heidän ei tarvitsisi hukata lahjojaan alueilla, jotka ovat kulttuurisesti lamaantuneita tai yksinkertaisesti vain tarkoitukseen sopimattomia. Tämän vuoksi kannatan kyseistä mietintöä.

  Sebastian Valentin Bodu (PPE), kirjallinen. – (RO) Kulttuuri on Euroopassa avainasemassa ja houkuttelee tavallista kansaa, yrityksiä ja investointeja. Se korostaa täten Euroopan asemaa dynaamisena ja innostavana maanosana, jossa on hyvä asua ja tehdä työtä. On selvää, että energinen ja kukoistava kulttuuriala on keskeisen tärkeä Euroopan tietoon perustuvan luovan talouden menestykselle. Kulttuuriala houkuttaa myös päteviä ja luovia ihmisiä. Nykyään tunnustetaan, että kulttuuriteollisuus ja luova teollisuus ovat lisäksi tärkeitä taloudellisen ja sosiaalisen innovoinnin vauhdittajia monilla muilla aloilla. On valtioita, jotka jo nyt käyttävät hyväksi kulttuuriteollisuuden ja luovan alan teollisuuden monipuolisia resursseja. Euroopan unionin on kuitenkin vielä kehitettävä strateginen lähestymistapa, jolla se voi tehdä vahvoista ja kiinnostavista kulttuurivalteistaan perustan voimalliselle ja luovalle taloudelle ja eheälle yhteiskunnalle. Komission vihreä kirja käynnistää juuri oikealla hetkellä keskustelun siitä, kuinka ottaa "Kulttuuriteollisuuden ja luovan alan teollisuuden mahdollisuudet käyttöön", ja siinä tunnustetaan virallisesti alan taloudellinen ja yhteiskunnallinen merkitys. Euroopan unionissa kulttuuriteollisuus ja luovan alan teollisuus ovat 1990-luvulta alkaen kasvaneet räjähdysmäisesti, mitä tulee työpaikkojen luomiseen ja BKT-osuuteen.

  Alain Cadec (PPE), kirjallinen. – (FR) Puolsin Sanchez-Schmidin mietintöä, jossa on ehdotuksia kulttuuriteollisuuden ja luovan alan teollisuuden kehittämiseksi. Mietinnössä esitetään, että vahvistettaisiin eurooppalaisten taiteilijoiden asema, jotta taiteilijoille saataisiin tyydyttävät työskentelyolosuhteet, ja että on toteutettava asianmukaisia verotusjärjestelmiä, työn tekemisen oikeutta, sosiaaliturvaoikeuksia ja immateriaalioikeutta koskevia toimia, jotta taiteilijoiden liikkuvuus koko Euroopan unionissa toteutuu paremmin. Olen samaa mieltä esittelijän kanssa myös hänen korostaessaan eräiden alojen erityisluonteen säilyttämisen tärkeyttä ja osaamisen siirtämistä erityisesti kulttuurialalla, luovalla alalla ja käsityöammattien alalla sekä tarvetta taata mekanismit tietämyksen siirtämistä varten.

  Maria da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. – (PT) Olen tyytyväinen, että kulttuuriteollisuuden ja luovan alan teollisuuden mahdollisuuksia kohtaan osoitetaan kiinnostusta. Uskon, että näiden alojen kehittyminen vaikuttaa positiivisesti sekä talouden kannalta, koska se luo työllisyyttä ja kasvattaa BKT:tä, että yhteiskunnan kannalta, koska se lisää kansalaisten sosiaalista ja kulttuurista integraatiota. Suhtaudun siis myönteisesti tukeen, jota luovalle alalle on tarkoitus antaa, koska mielestäni tämä on oikea tie pyrittäessä Euroopan talouden pysyvään ja kestävään kasvuun nykyisessä maailmantilanteessa. EU:n politiikkaa laadittaessa on aina otettava ensisijaisesti huomioon innovaatio, rakenteellinen koheesio ja uusien tuotteiden luominen.

  Christine De Veyrac (PPE), kirjallinen. – (FR) Pidän myönteisenä, että Sanchez-Schmidin mietintö, jossa käsitellään kulttuuriteollisuuden ja luovan alan teollisuuden kehittämistä, hyväksyttiin. On ensisijaisen tärkeää antaa vankkumaton tuki näille teollisuudenaloille, jotka tarjoavat työpaikan 14 miljoonalle ihmiselle ja pystyvät kasvamaan myös kriisiaikana – niin suuri on niiden taloudellinen ja kulttuuriin liittyvä panos. Eurooppalaisten taiteilijoiden aseman vahvistaminen, kulttuurituotteiden alennetun arvonlisäverokannan käyttöönotto ja laillisen digitaalisen tarjonnan levittämisen parantaminen ovat tärkeitä toimenpiteitä, joilla varmistetaan Euroopan unionin kansainvälinen kulttuurivaikutus.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Kulttuuriteollisuus ja luovan alan teollisuus ovat viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana kasvaneet räjähdysmäisesti, mitä tulee työpaikkojen luomiseen ja BKT-osuuteen jäsenvaltioissa. Näiden teollisuudenalojen mahdollisuuksien hyväksikäyttö ja lisääminen on tärkeää juuri tästä syystä ja siksi, että aika on siihen juuri nyt hyvin suotuisa. On käytettävä hyväksi digitaaliajan mahdollisuuksia, pantava täytäntöön EU:n laajuisia toimia ja stimuloitava kulttuurialaa, jotta kyseiset teollisuudenalat voisivat omaksua innovatiivisia taloudellisia malleja.

Haluankin onnitella mietinnön laatijaa ja tukea hänen vaatimustaan laatia pidemmälle menevä komission vihreä kirja, joka johtaisi todellisten sisämarkkinoiden syntymiseen. Näin saataisiin lisää työpaikkoja ja varmistettaisiin sosiaalisen yhteenkuuluvuuden lisääntyminen.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Tässä Sanchez-Schmidin mietinnössä pohditaan, miten kulttuuriteollisuuden ja luovan alan teollisuuden mahdollisuudet saadaan käyttöön. Kyseessä on Euroopan komission vihreässä kirjassa käynnistetty keskustelu digitaaliajan tunkeutuessa elämäämme ja globalisaation muodostuessa haasteeksi kulttuuriteollisuudelle ja luovan alan teollisuudelle. Jos unioni pystyy antamaan koko yhteisön laajuisen sysäyksen, joka stimuloi näitä yrityksiä innovaatiota ja uudistuksia tukemalla, voimme edistää työllisyyttä ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja, kuten esittelijä sanoo, tehdä Euroopan unionista "maailman kilpailukykyisimmän ja dynaamisimman tietoon perustuvan talouden". Äänestin siis mietinnön puolesta, koska uskon luovan alan teollisuuden mahdollisuuksiin ja lupaavaan tulevaisuuteen. Jotta kansainväliset kumppanit eivät valtaa näitä aloja, meidän on otettava nopeasti ja päättäväisesti käyttöön uutta tekniikkaa – erityisesti tietotekniikkaa – sekä huomioitava kehittämiseen ja innovaatioihin liittyvät tekijät. EU:n olisi myös tuettava ja edistettävä luovaa taiteellista työtä ja kulttuuriammattilaisten liikkuvuutta, jotta luovasta työstä tulisi yhä yleismaailmallisempaa ja kansainvälisempää.

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen. – (LT) Äänestin asiakirjan puolesta, koska kulttuuriteollisuuden ja luovan alan teollisuuden mahdollisuuksien käyttöön ottaminen edellyttää, että on kehitettävä erityisesti laadukasta taide- ja kulttuurikasvatusta, alueellistamista, paikallisia kumppanuuksia, luomista ja luovuutta, taitotiedon siirtoa, rahoitusta, julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia ja hyvien käytänteiden vaihtoa. Kulttuuriteollisuudelle ja luovan alan teollisuudelle olisi annettava mahdollisuus ottaa oppia toisistaan pitäen kuitenkin mielessä, että on otettava huomioon kunkin alan ominaispiirteet ja se, että ne tarvitsevat erilaisia tukivälineitä. Euroopan unionin on pantava täytäntöön toimia luovan alan tukemiseksi. On erittäin toivottavaa, että tämä vihreä kirja saa aikaan lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä konkreettista kehitystä unionin tasolla, esimerkiksi verkossa tarjottavien kulttuuripalvelujen ja -teosten verotuksen ja EIP:n ja EIR:n tarjoamien rahoitusvälineiden käyttömahdollisuuksien suhteen. Jotta kulttuuriteollisuus ja luovan alan teollisuus voivat täysin täyttää dynamisoivan tehtävänsä, on otettava käyttöön rahoitusvälineitä kulttuuriteollisuuden erityispiirteiden todellisen tuntemuksen tukemana ja soveltuva verotus. Jäsenvaltioiden on sitouduttava vankasti oman kulttuuriperintönsä suojelemiseen ja tukemiseen. Kun otetaan huomioon kulttuuriteollisuuden ja luovan alan teollisuuden alati kasvava merkitys ja niiden vahvistamistavoite, joka on strategisesti merkittävä Eurooppa 2020 -tavoitteiden saavuttamisen kannalta, komission olisi laadittava kulttuurialan ja luovan alan mahdollisuuksien hyödyntämiseen tähtäävä valkoinen kirja.

  Giovanni La Via (PPE), kirjallinen. – (IT) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska mielestäni komission on tärkeää pyrkiä kulttuurialan ja luovan alan parempaan määrittelyyn, jotta kansalaisyhteiskunta antaisi näille aloille enemmän painoarvoa. Pidän kulttuuriteollisuuden ja luovan alan teollisuuden mahdollisuuksia erittäin hyvinä erityisesti, jos ajatellaan yliopistojen, tutkimuskeskusten ja taidekoulujen kanssa tehtävää mahdollista ja välttämätöntä yhteistyötä, jonka avulla voimme perustaa yhteisten koulutusohjelmien ja elinikäisen oppimisen verkoston. Hyvät kollegat, on olennaisen tärkeää levittää hyviä käytäntöjä ja osaamista sekä tehostaa oppimista kulttuurialan ja luovan alan tarpeisiin suunniteltujen ammattikoulutusohjelmien avulla. Mielestäni meidän olisi varmistettava monialaisten opetusohjelmien tarjonta ja painotettava yhteistyötä ja kumppanuuksia oppilaitosten, opiskelijoiden sekä kulttuurialan ja luovan alan ammattilaisten välillä mutta myös kaikenkokoisten yritysten välillä, julkisen ja yksityisen sektorin välillä sekä käsityöläisten ja rahoituslaitosten välillä.

  Morten Løkkegaard (ALDE), kirjallinen. – (DA) Kulttuuriteollisuus ja luovan alan teollisuus tuovat unionille kasvua ja työpaikkoja. Ne ovat osa suunnitelmaa vuoden 2020 tavoitteiden täyttämiseksi, ja siksi on tärkeää, että luomme alalle hyvät olosuhteet – erityisesti tekijänoikeuksien suojan osalta, jota haluan korostaa.

Kuten mietinnön monessa kohdassa huomautetaan, meidän on tietenkin varmistettava, että taiteilijat saavat kohtuullisen korvauksen työstään. Samalla meidän on ehdottomasti varmistettava se, että kuluttajilla on käytettävissään laajat verkkopalvelut. Tämä varmistetaan parhaiten luomalla hyvät olosuhteet laillisille, toimintavarmoille vaihtoehdoille. Näistä on jo olemassa useita hyviä esimerkkejä, jotka tulisi saada paremmin näkyville. Tehokkaiden vaihtoehtojen kehittäminen on paras keino torjua piratismia. Tärkeää on myös se, että komissio laatisi kunnianhimoisen ehdotuksen tekijänoikeuksien suojaamisesta – odotamme sitä innokkaasti.

Vaadimme mietinnössä muun muassa myös sitä, että on omaksuttava yleiseurooppalainen lähestymistapa. Tällä tärkeällä alueella ei voi toimia 27 erilaisen järjestelmän mukaan. Mielestäni komission olisikin omaksuttava kokonaisvaltainen lähestymistapa ja tutkittava lupajärjestelmien, yksityisten kopiointimaksujen ja piratismin välisiä yhteyksiä. Toivon, että mietintö auttaa eteenpäin tässä asiassa, ja odotan komissiolta kunnianhimoista ehdotusta.

  David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska mielestäni komission vihreä kirja käynnistää juuri oikealla hetkellä keskustelun siitä, kuinka ottaa "kulttuuriteollisuuden ja luovan alan teollisuuden mahdollisuudet käyttöön", ja siinä tunnustetaan virallisesti alan taloudellinen ja yhteiskunnallinen merkitys. Euroopan unionissa kulttuuriteollisuus ja luovan alan teollisuus ovat 1990-luvulta alkaen kasvaneet räjähdysmäisesti, mitä tulee työpaikkojen luomiseen ja BKT-osuuteen.

  Iosif Matula (PPE), kirjallinen. – (RO) Juuri kulttuuri on yhteisessä perinnössämme se tekijä, joka erottaa Euroopan muista maailman alueista. Kohdatessamme nykyisen kaltaisia suuria taloudellisia haasteita meidän on mietittävä tapoja hyödyntää kulttuuriteollisuuden ja luovan alan teollisuuden mahdollisuuksia, varsinkin kun näillä aloilla toimii huomattava määrä EU:n kansalaisia. On muistettava, että luova ala vaikuttaa merkittävästi paitsi tieto- ja viestintätekniikan kehitykseen myös taloudellisiin ja sosiaalisiin innovaatioihin. Alaan liittyy kuitenkin useita ongelmia, jotka vaativat selvitystä. Eräs tärkeä näkökohta on kulttuurituotteiden digitalisointi, jolloin on välttämätöntä myös luoda todelliset verkkosisältöjen ja -palvelujen sisämarkkinat, jotka tuottavat uusia työpaikkoja. Samassa yhteydessä puhumme myös tekijänoikeussuojaa koskevan ongelman ratkaisemisesta, kulttuuriteollisuuden ja luovan alan teollisuuden rahoituksesta, taiteilijoiden liikkuvuudesta ja kulttuurituotantojen julkaisemisesta. Tärkeänä esimerkkinä tästä on elokuvataide: eurooppalaiset elokuvat, myös useat romanialaiset tuotannot, ovat voittaneet arvostettuja palkintoja korkeatasoisilla festivaaleilla.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Tarvitsemme kulttuuriteollisuutta ja luovan alan teollisuutta stimuloivien yhteisön toimien täytäntöönpanoa. Tämän vuoksi näiden alojen on omaksuttava innovoivia taloudellisia malleja ja uusia laillisia tapoja tarjota verkkopalveluja. On siis välttämätöntä luoda todelliset verkkosisältöjen ja -palvelujen sisämarkkinat, toteuttaa toimia, joilla pyritään kasvattamaan kulttuuriteollisuuden ja luovan alan teollisuuden roolia innovoinnin ja rakennemuutoksen katalysaattoreina, yhdistää paikallisen, kansallisen ja unionin tason toimijat ja luoda uusia tuotteita ja palveluja, jotka tuottavat kasvua ja työpaikkoja. Kehittämällä kulttuuriteollisuutta ja luovan alan teollisuutta edistämme kestävää talouskehitystä ja työpaikkojen syntymistä.

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) EU:n monet virheet huomioon ottaen on kyseenalaista, riittääkö eurooppalaisen identiteetin luomiseen pelkkä tieto- ja viestintätekniikka. Yhtä vähän eurooppalaista identiteettiä edistää EU:n demokratiavaje ja Brysselin eliittiä myötäilevä käsitys demokratiasta. Brysselin eliitti antaa tavallisen kansan äänestää yhä uudelleen, kunnes äänestyksestä saadaan "oikea" tulos. Suoran demokratian ollessa kyseessä Euroopan unionilla olisi paljon oppimista Sveitsiltä, joka puolustaa demokraattisia päätöksiä silloinkin, kun muu maailma, joka edustaa poliittisesti korrektia valtavirtaa, kritisoi sitä viimeiseen asti. On kyseenalaista, onko energinen ja kasvava kulttuuriala tärkeä taloudellisen ja sosiaalisen innovoinnin vauhdittaja, kuten mietinnössä niin kaunopuheisesti sanotaan. Ennemminkin on aistittavissa suuntausta, että maahanmuutto ja maahanmuuttajat asetetaan ensisijaiseen asemaan kulttuuria tuettaessa, kun taas paikallinen kulttuuri ja perinne työnnetään sivuun.

Paljon puhuttu aihe, integraatio, ei saisi kuitenkaan tarkoittaa sitä, että unohdetaan joulu, pääsiäinen, Pyhän Nikolauksen päivä ja muut samankaltaiset perinteet, koska on mukauduttava päiväkodeissamme ja kouluissamme oleviin muslimimaahanmuuttajiin – tämä olisi kulttuuri-identiteettimme menettämistä. Meidän on palattava taaksepäin ja kiinnitettävä enemmän huomiota siihen, että tavoistamme, perinteistämme ja arvoistamme pidetään kiinni ja että muut kunnioittavat niitä. Koska mietinnössä ei tarjota mitään suunnanmuutosta, päätin äänestää tyhjää.

  Georgios Papanikolaou (PPE), kirjallinen. – (EL) Kulttuurialalla ja luovalla alalla on kaksitahoinen rooli: niillä on taloudellinen luonne, koska ne tukevat työllisyyttä, kasvua ja vaurautta, ja ennen kaikkea kulttuurinen luonne, koska ne edistävät omalta osaltaan kansalaisten kulttuurista ja sosiaalista kehitystä. On kuitenkin kaksi perusedellytystä, joiden on täytyttävä, jotta kaikki niiden tarjoamat mahdollisuudet voidaan hyödyntää. Ensinnäkin meidän on helpotettava kulttuurin liikkuvuutta – esimerkiksi taiteilijoiden, kulttuurityöntekijöiden ja teosten liikkuvuutta – ja lisättävä kulttuurin houkuttavuutta, ja toiseksi meidän on huolehdittava siitä, että kulttuurialalla toteutetaan politiikkaa, joka takaa alalle erityisrahoitusta ja taloudellista tukea, kuten rahoitusta Euroopan investointipankin kautta.

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. – (PT) Mietintö kulttuuriteollisuuden ja luovan alan teollisuuden mahdollisuuksien käyttöönotosta perustuu samasta aiheesta annettuun Euroopan komission vihreään kirjaan. Äänestin mietinnön puolesta, koska siinä tunnustetaan virallisesti alan taloudellinen ja sosiaalinen merkitys. Euroopan unionissa kulttuuriteollisuus ja luovan alan teollisuus ovat 1990-luvulta alkaen kasvaneet räjähdysmäisesti, mitä tulee työpaikkojen luomiseen ja BKT-osuuteen. Synergioiden koordinointi ja rahoitus tällä kasvavalla alalla voi olla ratkaisevan tärkeää EU:n talouskehitykselle. Kulttuuriteollisuudella ja luovan alan teollisuudella on hyvät mahdollisuudet toimia EU:n kasvua vauhdittavana tekijänä.

  Phil Prendergast (S&D), kirjallinen. – (EN) Kulttuuriteollisuus ja luovan alan teollisuus eivät ole vain vaurauden ja työllisyyden lähde vaan ne vaikuttavat myös Euroopan sosiaaliseen ja kulttuuriseen rakenteeseen. Taideammatit ovat osa kulttuuriperintöämme, ja tätä osaamista on siirrettävä edelleen. Meidän on edistettävä monialaista opetusta ja lisättävä alan korkeakouluvaihtoa. Komission on varmistettava tieto- ja viestintätekniikan oikeusvarmuus kuluttajien ja innovatiivisten luovan työn tekijöiden suojelemiseksi. Sen olisi myös autettava paikallisia ja alueellisia viranomaisia kehittämään yhteistyöverkostoja kulttuurimatkailun alalle. Irlannilla, erityisesti Etelä-Irlannilla, on rikas kulttuurialan ja luovan alan historia. Meidän on autettava varmistamaan, että näitä kulttuuri- ja taideammatteja edistetään ja että ne tuodaan laajemman yleisön ulottuville.

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. – (PT) Kulttuuriteollisuus ja luovan alan teollisuus vaikuttavat monin tavoin. Ensinnäkin niillä on luontaista arvoa, kun kulttuurimallien pohjalta luodaan uutta ja rakennetaan yhteistä eurooppalaista identiteettiä. Toiseksi niihin liittyy taloudellista toimintaa, joka synnyttää uusia työpaikkoja ja uusia tuotteita markkinoille. Toisin sanoen ne ovat myös taloudellisen vaurauden lähde. Tämän tyyppinen toiminta vaatii kuitenkin kannustimia, esimerkiksi tuotteiden taloudelliseen hyödyntämiseen liittyvien oikeuksien tunnustamista, samalla kun suojellaan täysipainoisesti luovan työn tekijöiden asemaa. Lisäksi se on sitoumus, jonka avulla EU:n tarjoama lisäarvo vahvistuu ja erottuu muista. Tämän vuoksi äänestin tämän mietinnön puolesta.

  Robert Rochefort (ALDE), kirjallinen. – (FR) Kulttuuriteollisuudessa ja luovan alan teollisuudessa on viisi miljoonaa työpaikkaa ja ne muodostavat 2,6 prosenttia EU:n BKT:stä. Lisäksi ne ovat yksi EU:n kasvun tärkeimmistä moottoreista, koska ne luovat uusia työpaikkoja ja edistävät innovointia. Ne tarjoavat lisäarvoa vaikuttamalla sosiaaliseen koheesioon ja niillä on tärkeä tehtävä kulttuurisen ja kielellisen moninaisuuden edistämisessä. Sen vuoksi näiden teollisuudenalojen tukeminen on ratkaisevan tärkeää niin taloudelliselta kuin sosiaaliseltakin kannalta. Tämän vuoksi äänestän mietinnön puolesta. Haluan tällä tavalla kannustaa jäsenvaltioita ja Euroopan komissiota edistämään taide- ja kulttuurikasvatusta kaikissa ikäryhmissä alakoulusta korkea-asteen koulutukseen tai ammattikoulutukseen sekä kulttuurialan ammattilaisten yrittäjätaitoja esimerkiksi elinikäisen oppimisen muodossa. Jotta näitä teollisuudenaloja voitaisiin hyödyntää, on tärkeää myös parantaa alan ammattilaisten rahoituksen saantia: ottaa käyttöön mikrorahoitus, kehittää sponsorointia sekä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia, harkita uusien, innovatiivisten rahoitusvälineiden käyttöönottoa ja kouluttaa pankkialan ammattilaisia ymmärtämään näiden teollisuudenalojen erityisluonne.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Komission vihreä kirja käynnistää juuri oikealla hetkellä keskustelun siitä, kuinka ottaa "kulttuuriteollisuuden ja luovan alan teollisuuden mahdollisuudet käyttöön", ja siinä tunnustetaan virallisesti alan taloudellinen ja yhteiskunnallinen merkitys. Euroopan unionissa kulttuuriteollisuus ja luovan alan teollisuus ovat 1990-luvulta alkaen kasvaneet räjähdysmäisesti, mitä tulee työpaikkojen luomiseen ja BKT-osuuteen.

Globalisaation synnyttämät haasteet ja digitaalisen aikakauden alku tarjoavat uusia ja merkittäviä tilaisuuksia näiden teollisuuden alojen kehittämiselle ja voivat lisätä niiden vielä käyttämätöntä potentiaalia kasvun ja työpaikkojen luomiseen. Tarvitaan strategisia investointeja, jotta kulttuuriteollisuus ja luovan alan teollisuus antaisivat uutta puhtia kulttuuriselle moninaisuudelle, sosiaaliselle ja alueelliselle yhteenkuuluvuudelle, kasvulle ja työllisyydelle. On siis otettava käyttöön asianmukaiset välineet, autettava kulttuuriteollisuutta ja luovan alan teollisuutta kehittymään paikallisesti ja alueellisesti ja siirryttävä luovaan talouteen hyödyntämällä niiden vaikutuksia laajalti taloudellisesti ja sosiaalisesti.

Mitä suurempaa eurooppalaisen audiovisuaalisen sisällön tarjonta on, sitä enemmän identiteetiltään eurooppalaiset sisällöt vaikuttavat kulttuuriseen moninaisuuteen. Lisäksi luova ala vaikuttaa merkittävästi tieto- ja viestintätekniikan kehitykseen, jossa sillä on tärkeä rooli paikallisesti, alueellisesti ja kansallisesti.

  Licia Ronzulli (PPE), kirjallinen. – (IT) Äänestin mietinnön puolesta, koska mielestäni kulttuuriteollisuus ja luovan alan teollisuus voivat antaa lisäarvoa unionille. Eurooppalaisten taiteilijoiden asema, joka perustuu suotuisiin työskentelyolosuhteisiin ja verojärjestelmiin, korostaisi Eurooppaa dynaamisena ja haasteellisena asumis- ja työympäristönä, joka houkuttelisi ammattitaitoisia ja luovia yksilöitä puoleensa. Lisäksi tietoon perustuva talous auttaa suojelemaan Euroopan kulttuurin monimuotoisuutta ja lisäämään sosiaalista koheesiota ja työllisyyttä. Jotta tämä potentiaali saataisiin mahdollisimman tehokkaasti käyttöön, meidän on helpotettava luovan alan tietämyksen siirtämistä uusille sukupolville sekä myös taiteilijoiden liikkumista kaikkialla Euroopassa.

  Oreste Rossi (EFD), kirjallinen. – (IT) Kulttuuriala ja luova ala käsittää yrityksiä, joiden taloudellinen potentiaali on vahva, koska ne luovat työllisyyttä, kasvua ja vaurautta ja vastaavat kansalaisten sosiaalisesta ja kulttuurisesta integraatiosta. Euroopan mottona on "moninaisuudessaan yhtenäinen", mikä tarkoittaa, että kulttuurista ammentavat teollisuudenalat ovat tärkeitä, koska ne edistävät kulttuurien välistä vuoropuhelua ja turvaavat näin Euroopan moninaisuuden. Näiden teollisuudenalojen edistäminen luo merkittäviä uusia mahdollisuuksia aluekehitykselle, paikallisille kumppanuuksille ja mahdollisille kumppanuuksille yksityisen ja julkisen sektorin kanssa.

  Nuno Teixeira (PPE), kirjallinen. – (PT) Euroopan komission vihreän kirjan, jonka aiheena on kulttuuriteollisuuden ja luovan alan teollisuuden mahdollisuuksien käyttöönotto, tavoitteena on myötävaikuttaa Euroopan unionin talouskasvuun ja työllisyyteen jäsenvaltioissa.

Tänään hyväksytyssä mietinnössä Euroopan parlamentti peräänkuuluttaa alalle todellista EU:n laajuista strategiaa, johon sisältyy uusien alueiden luominen kokeiluja, innovaatiota ja yrittäjyyttä varten, liikkuvuuden tukeminen sekä rahoituksen saannin parantaminen, uusien rahoitusvälineiden käyttöönoton helpottaminen ja tiiviimmät suhteet alueellisten ja paikallisten yhteisöjen kanssa.

Esittelijä ehdottaa Erasmus- ja Erasmus nuorille yrittäjille -ohjelmissa toteutettavia pilottihankkeita sekä Euroopan tason foorumin perustamista kokemusten vaihtoa varten. Hankkeisiin, jotka ovat hyvin hyödyllisiä alueellisille paikallisille käsityöläisille, sisältyy myös verkoston kehittäminen parhaiden käytäntöjen levittämiseksi alueellisia ja paikallisia yhteisöjä varten sekä rahoitusneuvontapalveluiden toteuttaminen, jotta alan pienet ja keskisuuret yritykset saisivat paremmin tietoa kulttuurialan ja luovan alan tavaroiden ja palvelujen tuottamisesta ja jakelusta.

  Rafał Trzaskowski (PPE), kirjallinen. – (PL) Olemme tänään Euroopan parlamentissa hyväksyneet luovan alan teollisuuden mahdollisuuksia koskevan mietinnön. Mietinnöstä käy selvästi ilmi, että EU:n luovan alan teollisuudessa on viisi miljoonaa työpaikkaa ja että sen osuus EU:n BKT:stä on lähes 3 prosenttia. Luovan alan teollisuus vaikuttaa periaatteessa unionin talouden jokaiseen sektoriin ja synnyttää innovaatiota aina, kun se on mahdollista – innovaatiota, jota ilman on vaikea kuvitella kaikkien hartaasti toivomaa EU:n kilpailukyvyn parantumista kansainvälisellä areenalla.

  Marie-Christine Vergiat (GUE/NGL), kirjallinen. – (FR) Vastustin tätä mietintöä, jossa kulttuurituotteet alistetaan markkina- ja kilpailuajattelulle.

"Kulttuuriteollisuutta" ei – kuten ei myöskään sen tuottamia kulttuurituotteita – voida verrata mihin tahansa yrityksiin, koska se tuottaa vaurautta ja mahdollisesti lisää työpaikkoja.

Kulttuuriteollisuus olisi nähtävä edelleenkin ennen kaikkea vapautumiskeinona mahdollisimman monelle ja välineenä, jolla jaetaan tietoja ja osaamista.

On kiireellisesti vahvistettava kulttuurin ainutlaatuisuuden periaate, joka koskee kaikkia aloja. Muuten hienot lauseet luovan alan teollisuudesta käyttövoimana, taiteilijoiden aseman tunnustaminen ja tasapaino digitaalisten teosten jakelun ja niiden tekijöille maksettavan kohtuullisen korvauksen välillä jäävät vain hartaiksi toiveiksi, ja seurauksena on kulttuurinen autiomaa.

  Dominique Vlasto (PPE), kirjallinen. – (FR) Kehitysmallimme päämääränä on tietoon perustuva talous, mikä tekee kulttuurista strategisesti tärkeän alan. Suhtaudun myönteisesti mietinnön hyväksymiseen, koska siinä ehdotetaan joitakin keinoja, joilla Euroopan kulttuuriresursseja voidaan käyttää paremmin hyödyksi. Minun mielestäni luovan alan teollisuuden mahdollisuuksien käyttöönotto edellyttää ennen kaikkea eurooppalaisen tekijänoikeusjärjestelmän uudistusta, jotta luovan alan teollisuus voi paremmin käyttää hyödykseen sisämarkkinoita. Mietinnössä korostetaan, että lupamenettelyt ovat aivan liian monimutkaisia, ja siinä kehotetaankin ottamaan käyttöön yhden palvelupisteen järjestelmiä, jotta oikeudet voidaan selvittää. Mielestäni luovuuteen on kannustettava myös ottamalla käyttöön erityinen innovatiivisia tuotteita koskeva verojärjestelmä esimerkiksi digitaalista kulttuurisisältöä varten. Ei ole oikein, että näillä tuotteilla on normaalin suuruinen arvonlisävero, vaikka muihin kulttuurituotteisiin sovelletaan verohelpotuksia. Äänestin näin, koska haluan, että komissio ja neuvosto täyttävät Euroopan parlamentin vaatimuksen toteuttaa erityistoimia, jotta saamme tämän alan kasvupotentiaalin kokonaan hyötykäyttöön. Vain kunnianhimoinen yhteinen lähestymistapa voi johtaa Euroopan ainutlaatuisen kulttuurin säilymiseen.

  Iva Zanicchi (PPE), kirjallinen. – (IT) Äänestin Sanchez-Schmidin mietinnön puolesta. Mietinnössä käsitellään kulttuuriteollisuuden ja luovan alan teollisuuden mahdollisuuksia, joita ei ole vielä otettu täysimääräisesti käyttöön. Nämä teollisuudenalat ovat EU:lle tärkeitä osittain siksi, että niiden räjähdysmäinen kasvu viimeisten 25 vuoden aikana on tuonut kymmeniätuhansia uusia työpaikkoja. Näitä teollisuudenaloja varten on siis luotava eurooppalainen strategia, jonka puitteissa näillä aloilla on tilaisuus tuoda esiin mahdollisuuksiaan ja saada tunnustusta kaksitahoiselle roolilleen kulttuurin ja viihteen tuottajana sekä liiketoiminnan ja työpaikkojen luojana.

Päätöslauselmaesitys B7-0281/2011

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestän päätöslauselmaesityksen puolesta ja olen esittelijän tavoin vakuuttunut, että Euroopan kulttuuripääkaupungin aseman myöntäminen kaupungille, joka oli lukuisten traagisten tapahtumien näyttämönä 20. vuosisadalla, olisi merkittävä askel tiellä kohti menneiden eurooppalaisten jakolinjojen ylittämistä ja uuden Euroopan nostamista valokeilaan.

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. – (LT) Kannatin tätä päätöslauselmaa. Euroopan kulttuuripääkaupunkihankkeen tarkoitus on auttaa tukemaan Euroopan eri kulttuurien rikkautta ja monimuotoisuutta sekä niiden yhteisiä piirteitä ja edistää Euroopan kansalaisten keskinäistä ymmärtämystä. Vaikka päätös Euroopan kulttuuripääkaupungeista vuosiksi 2007–2019 koskee vain EU:n jäsenvaltioita, olen samaa mieltä päätöslauselmassa annetusta kehotuksesta myöntää Euroopan kulttuuripääkaupungin asema vuonna 2014 poikkeuksellisesti Sarajevolle. Uskon, että Euroopan kulttuuripääkaupungin aseman myöntäminen kaupungille, joka oli lukuisten traagisten tapahtumien näyttämönä 20. vuosisadalla, olisi merkittävä askel tiellä kohti menneiden eurooppalaisten jakolinjojen ylittämistä ja uuden Euroopan nostamista valokeilaan.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Kukaan, joka seurasi kauhistuneena tapahtumia Bosnian sodan aikana, jolloin Sarajevon marttyyrikaupungin asukkaista tuli uhreja ja kaupungin rakennukset tuhoutuivat, ei voi olla suhtautumatta myönteisesti siihen, että kaupunki nimitetään Euroopan kulttuurikaupungiksi vuonna 2014.

Näitä tapahtumia ei ole tarpeen unohtaa, mutta toivon, että eurooppalaiset saavat näin toisenlaisia, mukavampia muistoja Sarajevosta ja ennen kaikkea että tapahtuma saattaa yhteen maassa asuvat etniset ryhmät. Toivon, että Sarajevon kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelmassa ylistetään elämää ja ihmisen kykyä selviytyä hengissä ja rakentaa uudelleen sekä osoitetaan meille kaikille, miten ihmisen mieli voi vaalia ja levittää hyvää ja kaunista, vaikka se on kokenut syvää kärsimystä.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Tässä päätöslauselmassa käsitellään Bosnia ja Hertsegovinan hakemusta maan pääkaupungin Sarajevon nimittämiseksi Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuonna 2014. "Euroopan kulttuuripääkaupunki" -hanke perustettiin Euroopan eri kulttuurien rikkauden ja monimuotoisuuden sekä niiden yhteisten piirteiden esiin tuomiseksi ja Euroopan kansalaisten keskinäisen ymmärtämyksen edistämiseksi. Sarajevo, marttyyrikaupunki, jossa ensimmäinen maailmansota syttyi vuonna 1914, joutui tuhon omaksi vuosina 1992–1996, kun sitä piiritettiin. Nyt kaupungilla on maailmankuuluja tunnuksia, esimerkiksi "Sarajevon sellisti", joka mustiin pukeutuneena ja keskellä sodan aiheuttamia tuhoja vaeltaa kaduilla ja yrittää tuoda lohtua kärsiville ihmisille, jotka eivät voi lähteä kaupungista. Kaupunki on koettelemuksista huolimatta säilyttänyt kulttuurimyönteisyytensä. Pidän myönteisenä ja oikeudenmukaisena, että Sarajevosta tulee Euroopan kulttuuripääkaupunki.

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen. – (LT) Äänestin asiakirjan puolesta, koska yhteisön toiminta "Euroopan kulttuuripääkaupunki" perustettiin Euroopan eri kulttuurien rikkauden ja monimuotoisuuden sekä niiden yhteisten piirteiden esiin tuomiseksi ja eurooppalaisten keskinäisen ymmärtämyksen edistämiseksi. Lisäksi, kuten on todettu, Sarajevolla on erityinen asema Euroopan historiassa ja kulttuurissa ja se juhlii monia merkittäviä muistopäiviä vuonna 2014. Sarajevon kaupunginvaltuusto ja paikalliset kulttuuritoimijat ovat myös ryhtyneet mittaviin toimiin ehdokkuutensa valmistelemiseksi. Mielestäni neuvoston olisi myönnettävä Euroopan kulttuuripääkaupungin asema vuonna 2014 poikkeuksellisesti Sarajevolle. Euroopan kulttuuripääkaupungin aseman myöntäminen kaupungille, joka oli lukuisten traagisten tapahtumien näyttämönä 20. vuosisadalla, olisi merkittävä askel tiellä kohti menneiden eurooppalaisten jakolinjojen ylittämistä ja uuden Euroopan nostamista valokeilaan.

  David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Kannatin päätöslauselmaa, jossa kehotetaan neuvostoa myöntämään Euroopan kulttuuripääkaupungin asema vuonna 2014 poikkeuksellisesti Sarajevolle. Mielestäni kulttuuripääkaupungin aseman myöntäminen kaupungille, joka oli lukuisten traagisten tapahtumien näyttämönä 20. vuosisadalla, olisi merkittävä askel tiellä kohti menneiden eurooppalaisten jakolinjojen ylittämistä ja uuden Euroopan nostamista valokeilaan.

  Louis Michel (ALDE), kirjallinen. – (FR) Sarajevo oli suurenmoinen kaupunki, jossa kolme kansaa, kolme kulttuuria ja kolme uskontoa elivät yhdessä. Kaupungin piiritys sekä neljä vuotta kestänyt etninen ja uskonnollinen sota (1992–1996) tuhosi kaupungin, jonka uskonto "islamisoitiin" ja kieli "bosnialaistettiin". Haasteenamme on nyt siltojen rakentaminen uudelleen yhteisöjen välille. Kulttuuri voi olla tässä avuksi. Kulttuurihan juuri auttoi heitä kestämään neljä sodan vuotta. Kulttuuri on avoimuutta lisäävä ja demokratiaa edistävä tekijä, joka vaikuttaa ehkäisevästi kansallismielisiin reaktioihin, rasismiin ja syrjintään. Nyt se voi auttaa heitä palaamaan eurooppalaiseen monikulttuurisuuteen. Tämä mosaiikkimainen kaupunki oli ja siitä voi uudestaan tulla elävä metafora Euroopasta. Meidän on tehtävä työtä moniarvoisen maailman puolesta, jossa luomiskyky säilyy ennallaan ja joka voi synnyttää jotain uutta ja monimuotoista.

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. – (PT) Äänestän mietinnön puolesta tukeakseni Euroopan parlamenttia, joka on kehottanut neuvostoa nimittämään Sarajevon Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuonna 2014. Olen päätöslauselman kannalla siinä, että kulttuuripääkaupungin aseman myöntäminen kaupungille, joka oli lukuisten traagisten tapahtumien näyttämönä 20. vuosisadalla, olisi merkittävä askel tiellä kohti menneiden eurooppalaisten jakolinjojen ylittämistä ja uuden Euroopan syntymisen edistämistä.

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. – (PT) Vaikka päätös Euroopan kulttuuripääkaupunki -tapahtumaa koskevan yhteisön toiminnan perustamisesta vuosiksi 2007–2019 koskee tällä hetkellä vain EU:n jäsenvaltioita, totuus on, että EU:n ulkopuolisille Euroopan maiden kaupungeille on jo tähän mennessä useana vuotena annettu mahdollisuus tulla valituksi Euroopan kulttuuripääkaupungiksi. Kun otetaan vielä huomioon erikoinen asema, joka Sarajevolla on Euroopan historiassa ja kulttuurissa, valitseminen Euroopan kulttuurikaupungiksi vuonna 2014 on mielestäni perusteltua jo sen symbolisen arvonkin vuoksi.

  Robert Rochefort (ALDE), kirjallinen. – (FR) Sarajevo, monikulttuurinen kaupunki, on esimerkillinen aidossa suvaitsevaisuudessaan, ja sillä on kiistämättä erityinen asema historiassa ja Euroopan kulttuurissa. Ensimmäisen maailmansodan vuonna 1914 sytyttänyt murha tapahtui juuri Sarajevossa. Lisäksi vuosina 1992–1996 Bosnia ja Hertsegovinan konfliktin aikana tässä kaupungissa oli nykyaikaisen sodankäynnin historian pisimpään kestänyt pääkaupungin piiritys. Koska kaupunki, joka haluaa unohtaa menneet ja odottaa innolla tulevaisuuttaan Euroopassa, aikoo juhlia useita merkkipäiviä vuonna 2014, haluaisin, että Sarajevo nimitettäisiin Euroopan kulttuuripääkaupungiksi kyseisenä vuonna.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Tässä päätöslauselmassa Euroopan parlamentti (1) kehottaa neuvostoa myöntämään Euroopan kulttuuripääkaupungin aseman vuonna 2014 poikkeuksellisesti Sarajevolle ja (2) puolustaa näkemystään, että Euroopan kulttuuripääkaupungin aseman myöntäminen kaupungille, joka oli lukuisten traagisten tapahtumien näyttämönä 20. vuosisadalla, olisi merkittävä askel tiellä kohti menneiden eurooppalaisten jakolinjojen ylittämistä ja uuden Euroopan nostamista valokeilaan.

  Joanna Senyszyn (S&D), kirjallinen. – (PL) Parlamentin kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan Sarajevoon lähetetyn valtuuskunnan jäsenenä kannatan kaupungin ehdokkuutta Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuonna 2014. Sarajevo ansaitsee tilaisuuden osoittaa valtavat mahdollisuutensa. Sarajevo on poikkeuksellisen monikulttuurinen kaupunki. Sitä ympäröi ilmapiiri, joka on sekä monikulttuurinen että eurooppalainen. Se on ainoa kaupunki maailmassa, jossa voi yhden neliökilometrin alueella nähdä viiteen eri uskontoon viittaavia rakennuksia: moskeijoja, roomalaiskatolinen kirkko, ortodoksikirkko, synagoga ja protestanttikirkko.

Bosnialaisille ihmisille taas on luonteenomaista erinomainen ystävällisyys ja vieraanvaraisuus. Luin äskettäin Sarajevossa vaihdossa olleen puolalaisen opiskelijan muisteluita. Hän ei ollut tavannut yhtäkään opiskelijavaihdossa ollutta ulkomaalaista opiskelijaa, joka ei olisi pitänyt Sarajevosta. Sarajevoa on myös jälleenrakennettu sen jälkeen, kun sota vuonna 1995 päättyi, lähinnä Euroopan unionin rahoitustuella. Sarajevo odottaa innolla tulevaisuuttaan Euroopassa. Se haluaa osoittaa valtavat mahdollisuutensa ja esitellä itseään eurooppalaisille. Kaupunki ansaitsee epäilemättä tämän mahdollisuuden, ja meidän olisi annettava sille tukemme.

  Artur Zasada (PPE), kirjallinen. – (PL) Sarajevolla on hyvin tärkeä paikka eurooppalaisten historiallisessa tietoisuudessa. Olen sillä kannalla, että Euroopan kulttuuripääkaupungin asema vuonna 2014 olisi myönnettävä poikkeuksellisesti Sarajevolle. Hanke, joka jo 25 vuoden ajan on mahdollistanut Euroopan eri kulttuurien rikkauden ja monimuotoisuuden esiin tuomisen, auttaa myös kaupungin matkailuteollisuuden ja talouspohjan uudelleenrakentamisessa. Sarajevo joutui todistamaan merkittäviä historiallisia tapahtumia ja vaurioitui pahasti vihollisuuksien johdosta 1990-luvulla. Se oli myös ensimmäisen maailmansodan käynnistäneen murhan näyttämönä. Tapahtuman sadas vuosipäivä osuu juuri puheena olevaan vuoteen 2014. Euroopan kulttuuripääkaupungiksi pääseminen tässä vaiheessa edistäisi kaupungin kulttuurin elvyttämistä ja imagon parantamista muiden maiden silmissä sekä auttaisi muistelemaan Euroopan historian ja identiteetin tärkeitä näkökohtia.

  Puhemies. – (EN) Äänestysselitykset ovat päättyneet.

14. Äänestymiskäyttäytymistä ja äänestysaikeita koskevat ilmoitukset: ks. pöytäkirja

(Istunto keskeytettiin klo 13.15 ja sitä jatkettiin klo 15.00.)

Puhetta johti
varapuhemies Libor ROUČEK

15. Edellisen istunnon pöytäkirjan hyväksyminen: ks. pöytäkirja

16. Keskustelut ihmisoikeuksien sekä demokratian ja oikeusvaltion periaatteiden loukkauksia koskevista tapauksista (keskustelu)

16.1. Sri Lanka: YK:n raportin seurantatoimet (keskustelu)

  Puhemies. - (EN) Esityslistalla on seuraavana keskustelu kuudesta Thaimaata koskevasta päätöslauselmaesityksestä.⁽¹⁾

  Paul Murphy, laatija. – (EN) Arvoisa puhemies, Sri Lankan hallituksen ja tamilivähemmistön välillä käytävässä julmassa sodassa surmattiin ainakin 40 000 tamilia muutaman viikon aikana, ja satoja tuhansia ihmisiä pidettiin ulkona vankileireillä. YK:n raportissa myönnetään nyt vihdoinkin julkisesti ne rikokset, joita tamilikansaa vastaan on tehty. Meidän ei valitettavasti pitäisi elätellä harhaluuloja siitä, että raportti muuttaa tamilien oloja Sri Lankassa.

Raportin julkaisemista seuraavana päivänä kerrottiin, että YK:n pääsihteeri käynnistäisi kansainvälisen tutkimuksen vain, jos Sri Lankan hallitus siihen suostuu tai jos YK:n turvallisuusneuvosto tai jokin muu kansainvälinen foorumi vaatii asiasta tutkimusta. Sri Lankan hallituksen luonne huomioon ottaen on selvää, että se ei salli mitään kansainvälistä tutkintaa. Tämä korostaa jälleen kerran tarvetta kampanjoida sen puolesta, että sotarikoksista laaditaan todella riippumaton tutkimus ja että Rajapaksan hallitus asetetaan vastuuseen.

Tamilien solidaarisuuskampanja (Tamil Solidarity Campaign) ja monet muut ryhmät eri puolilla maailmaa ovat järjestämässä 18. toukokuuta mielenosoituksia tämän verisen sodan toisen vuosipäivän muistamiseksi. Singaleesi- ja tamiliväestön yhteistä taistelua tarvitaan edelleen kyseisen hallinnon kukistamiseksi ja tamilia puhuvien ihmisten itsemääräämisoikeuden puolustamiseksi.

  Geoffrey Van Orden, laatija. – (EN) Arvoisa puhemies, jo avauspuheenvuoron kommentteja kuunnellessa ymmärtää, miksi olen niin pahoillani siitä, että käymme täällä tänään tätä keskustelua. Sitä ovat edesauttaneet tamilisiirtolaisten äärielementit, samat ihmiset, jotka ovat jo monen vuoden ajan auttaneet pitämään yllä LTTE:n sotatoimia poliittisella toiminnalla ja usein rikoksen tuottaman hyödyn avulla.

LTTE:n sotatoimien loppuvaiheet olivat tietenkin hirvittäviä. Darusmanin laatimassa YK:n raportissa, joka on suoraan tämän keskustelun verukkeena, todetaan selvästi, että LTTE käytti loppuvaiheissa siviiliväestöä ihmiskilpinä, lisäsi siviilien ja myös lasten pakkovärväystä riveihinsä, teloitti siviilejä, jotka yrittivät paeta selkkausalueelta, ja käytti tykistöä kotiseudultaan siirtymään joutuneiden siviilien sekä sairaaloiden ja muiden laitosten lähellä. Tämä ei oikeuta siviilikohteiden pommittamista mutta asettaa sen oikeaan asiayhteyteen ja osoittaa, kuka on syyllinen.

Jotkut ihmiset yrittävät jatkaa vihaa ja hajaannusta aiheuttavia sotatoimia sen sijaan, että he yrittäisivät yhdistää Sri Lankan kansaa. Heidän mielestään Darusmanin raportti on yksi ase tässä taistelussa, ja he haluavat asettaa syytettyjen penkille ainoastaan Sri Lankan hallituksen.

Tällainen menettelytapa on vastemielinen ja haitallinen. Sri Lankan hallitus ja komissio ovat perustaneet LLRC:n tutkimaan ihmisoikeussyytöksiä. Tehkäämme kaikki voitavamme tukeaksemme niitä ja Sri Lankan kansaa sen sijaan, että hyökkäämme heitä vastaan.

  Véronique De Keyser, laatija. – (FR) Arvoisa puhemies, jo ensimmäisistä sanoista lähtien kaikki ymmärsivät, että keskustelusta tulee hyvin vilkas ja että siinä tuodaan esiin kaksi näkemystä.

Haluan todeta, että oma ryhmäni ei asettaudu kummallekaan puolelle vaan yksinkertaisesti oikeuden ja sovinnon puolelle. Sri Lankan kaltaisissa julmia sotia kokeneissa maissa – joita varmasti on monia muitakin – ei mielestäni saada aikaan sovintoa ilman oikeuden toteutumista.

Mitä tässä Van Ordenin mainitsemassa Yhdistyneiden kansakuntien raportissa sitten tehdään? Siinä yksinkertaisesti toistetaan tosiasiat ja vaaditaan kansainvälisen oikeuden mekanismia, joka – kuten tiedetään – edellyttää hallituksen hyväksyntää. Se on vähintä. Miten ajattelette kansan pääsevän sovintoon? Hyvä Geoffrey Van Orden, siihen on saatava mukaan molemmat osapuolet. Ei ainoastaan tamilit. Molemmilla puolilla on tehty rikoksia. Molemmat osapuolet ovat vastuussa. Oikeuden on toteuduttava molemmilla puolilla.

Raportissa todetaan myös – mitä pahoittelen – että juuri mainittu sovintokomissio ei ole esittänyt riittävän vakuuttavia tietoja tutkinnasta. Viimeiseksi pelkään, että kansallinen oikeudellinen elin ei loppujen lopuksi saa asioihin selvyyttä. Siksi totean, aivan yksinkertaisesti ja kaikkien molemmilla puolilla kärsineiden ihmisten puolesta, että parlamenttimme voi kannattaa tätä raporttia vain, jotta asioista saataisiin lisätietoa ja oikeus toteutuisi paremmin. Se on ainoa ajatus, jonka haluan tänään välittää. En käyttänyt puheaikaani kokonaan, mutta tässä olennainen ajatukseni parlamentille.

  Thomas Mann, laatija. – (DE) Arvoisa puhemies, kävin Sri Lankassa helmikuussa suhteista Etelä-Aasian maihin vastaavan valtuuskunnan kanssa. Siellä ollessamme havaitsimme, että maassa tehdään suunnattomasti työtä 25 vuotta kestäneen sisällissodan seurausten korjaamiseksi. Euroopan unioni, Yhdistyneet kansakunnat ja kansalaisjärjestöt tarjoavat apuaan muun muassa raivaamalla maamiinoja HALO Trust-järjestön välityksellä ja asuttamalla tamileja uudelleen aiemmalle kotiseudulleen. Pyydämme maan hallitusta suhtautumaan myönteisesti YK:n asiantuntijaryhmän suosituksiin, joissa korostettiin, että niin singaleesit kuin LTTE ovat syyllistyneet sotarikoksiin ja rikoksiin ihmisyyttä vastaan.

On rohkaisevaa, että hallitus on perustanut komission ratkomaan sovintokysymyksiä, luomaan lainkäyttöjärjestelmän, ratkaisemaan kieliongelmia ja hoitamaan entisten rintamasotilaiden asioita. Johdonmukainen yhteistyötahto, halu vähemmistöryhmien integroimiseen ja lupaus kansainvälisten oikeussäännösten noudattamisesta muodostavat kehityksen perustan maalle, jolla on – ilman väkivaltaa ja terroria – todellinen tulevaisuus.

Pyydämme painokkaasti, että EU:n korkea edustaja tukisi tällaisia pyrkimyksiä.

  Anneli Jäätteenmäki, laatija. – (EN) Arvoisa puhemies, Sri Lankan selkkaus saattaa olla ohi, mutta monet kysymykset jäävät yhä avoimiksi. Selkkauksen päättyminen ei välttämättä tarkoita, että se häviää myös ihmisten mielistä.

Voitto ei ole sama kuin rauha. Selkkauksen jättämien pysyvien arpien paraneminen vaatii aikaa, kovaa työtä ja etenkin sitoutumista ja vahvaa tahtoa. Sovinto on välttämätöntä. Oikeus on uuden alun kannalta ratkaisevaa. Sri Lankan hallituksen onkin välittömästi ryhdyttävä tutkimaan kansainvälisen humanitaarisen oikeuden ja ihmisoikeuslainsäädännön loukkaamistapauksia.

Tutkinta on ulotettava molempiin osapuoliin. Ne kansainväliset yleissopimukset, joissa Sri Lanka on osapuolena, edellyttävät, että loukkaamisväitteet tutkitaan ja vastuulliset asetetaan syytteeseen. Sri Lankan kansa voi toipua pitkän ja vaikean selkkauksen aiheuttamista haavoista ja jatkaa elämäänsä rauhassa vain avoimen ja rehellisen tutkimuksen sekä oikeuden avulla.

ALDE-ryhmä on kiitollinen YK:n pääsihteerin Ban Ki-moonin Sri Lankaa koskevasta raportista ja aloitteesta. Annamme täyden tukemme YK:n suosituksille.

  Heidi Hautala, laatija. – (EN) Arvoisa puhemies, YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon ja Sri Lankan presidentti Rajapaksa allekirjoittivat 23. toukokuuta 2009 yhteisen julkilausuman, jossa Sri Lanka suostui takaamaan vastuunkannon toukokuussa 2009 päättyneessä sodassa tehdyiksi väitetyistä sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan.

Kun Sri Lankan hallitus ei noudattanut tätä sopimusta, YK:n pääsihteeri nimitti asiantuntijaryhmän, jonka tehtävänä oli neuvoa häntä siitä, miten vastuunkantoprosessissa pitäisi edetä. Vasta äskettäin julkaistussa raportissa esitettiin vakuuttavia väitteitä siitä, että sen enempää hallituksen joukot kuin Tamil Eelamin vapautuksen tiikeritkään eivät ole noudattaneet kansainvälisen oikeuden normeja. Raportissa korostettiin, että molempien osapuolten on kannettava vastuunsa.

Sri Lankan hallitus on hylännyt asiantuntijaryhmän raportin ja väittänyt sitä laittomaksi ja puolueelliseksi. Se on jo mielestäni asiallinen syy lisätutkimuksiin. Parlamenttimme tehtävänä on astua esiin ja puolustaa kansainvälistä oikeutta silloin, kun kansainvälisten ihmisoikeuselinten ansiokas ja oikeutettu työ saatetaan huonoon valoon. Sotarikokset eivät saa koskaan jäädä rankaisematta, missä tahansa niitä tehdäänkin.

  Eija-Riitta Korhola, PPE-ryhmän puolesta. – (FI) Arvoisa puhemies, Sri Lankan sisällissota kesti 25 vuotta ja päättyi tamilitiikerien tappioon. Yhteensä sota vaati 90 000 uhria. Varsinkin loppuvaiheet olivat veriset ja viimeisinä kuukausina kuoli tuhansia ihmisiä.

YK:n tuoreen raportin mukaan on hyvin todennäköistä, että sekä tamilitiikerit että hallituksen joukot syyllistyivät loppumetreillä vakaviin kansainvälisten humanitaaristen oikeuksien ja ihmisoikeuksien loukkauksiin. Tamilitiikerien epäillään muun muassa ampuneen siviilejä, jotka yrittivät paeta. Hallitus puolestaan tappoi siviilejä kranaattitulessa. Nämä molemmat ovat vakavia rikoksia, joita ei voida katsoa läpi sormien. Siksi on tärkeää, että YK saa suorittaa puolueettoman ja avoimen tutkinnan asiasta.

Sri Lankan hallitus on valitettavasti ollut hyvin vastahakoinen, eikä tutkimusta voida suorittaa ilman sen hyväksyntää, elleivät jäsenmaat yksimielisesti sitä vaadi. Olisi äärettömän tärkeää, että Sri Lanka suhtautuisi tähän rakentavasti ja olisi yhteistyöhaluinen. Vastuullisuus on sovinnonteon prosessin kannalta välttämätöntä. EU:n on tuettava ponnisteluja Sri Lankan vastuullisuuden vahvistamiseksi.

  Ana Gomes, S&D-ryhmän puolesta. – (PT) Arvoisa puhemies, Yhdistyneille kansakunnille (YK) laaditun Darusmanin raportin päätelmissä viitataan muiden hirvittävien humanitaarisen oikeuden loukkausten ohella kymmenien tuhansien siviilien joukkomurhaan, sotarikoksiin ja rikoksiin ihmisyyttä vastaan, joihin ovat syyllistyneet sekä Tamil Eelamin vapautuksen tiikerit (LTTE) että Sri Lankan hallitus.

Riippumattoman tutkinnan suorittaminen ja vastuullisten tuominen oikeuden eteen ei ole poliittinen valinta vaan kansainvälisen oikeuden mukainen velvollisuus. Hallituksen perustama sovintokomissio ei täytä riippumattomuuden perusedellytyksiä. Sen vuoksi kansainvälisen yhteisön – ja erityisesti Euroopan unionin ja YK:n turvallisuusneuvoston – on annettava ehdoton tukensa raportin suosituksille ja ryhdyttävä kiireellisiin toimiin, jotta luotaisiin riippumaton kansainvälinen mekanismi valvomaan Sri Lankan hallituksen toimia, varmistamaan molempien osapuolten tekemien rikosten tutkinta ja vaatimaan oikeutta Sri Lankan kansalle.

  Izaskun Bilbao Barandica, ALDE-ryhmän puolesta. – (ES) Arvoisa puhemies, haluan antaa tukeni tälle päätöslauselmalle, joka koskee Sri Lankassa tehtyjä ihmisoikeusloukkauksia ja sotarikoksia.

Uhreille osoittamamme solidaarisuuden ja väkivallan tuomitsemisen lisäksi ja oikeuslaitoksen riippumattomuuden puutteen aiheuttamien huolenaiheiden vuoksi on ensiarvoisen tärkeää antaa tukemme riippumattoman elimen suorittamalle, perusteelliselle, puolueettomalle ja avoimelle tutkinnalle, jotta vastuulliset selkkauksen molemmilla puolilla voidaan tunnistaa ja heitä voidaan rangaista.

Sotarikoksista rankaisematta jättämisen on loputtava, jos haluamme estää niiden toistumisen tulevaisuudessa. Sri Lankassa siviiliväestö joutui muiden julmuuksien lisäksi myös pommitusten kohteeksi.

Seitsemänkymmentäneljä vuotta sitten Francon joukot pommittivat kotimaassani Guernican kaupunkia ja surmasivat yli puolet sen väestöstä – tapahtuma, jota Picasso on niin kuuluisasti kuvannut. Sen jälkeen Guernica on ollut yleismaailmallinen rauhan ja vastarinnan symboli.

Kaikki haluavat kuitenkin edetä kohti sovintoa. Sen vuoksi meidän on kannustettava, autettava ja myös painostettava Sri Lankan hallitusta jatkamaan syytteeseenpanoa, jotta todellinen rauha ja oikeus toteutuisivat.

  Karima Delli, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, 11. huhtikuuta julkaistu Yhdistyneiden kansakuntien raportti tuo selvyyttä niihin sotarikoksiin ja rikoksiin ihmisyyttä vastaan, joita Sri Lankassa on tehty presidentti Rajapaksan hallituksen joukkojen ja tamilitiikereiden itsenäisyysliikkeen välisessä selkkauksessa. Touko- ja kesäkuussa 2009 tapahtuneet yhteenotot johtivat sotarikoksiin ja rikoksiin ihmisyyttä vastaan, ja tuhannet siviilit menettivät henkensä. Emme voi hyväksyä, että noista teoista vastuulliset ja noihin rikoksiin syyllistyneet jäävät rankaisematta. Presidentti Rajapaksan hallitus on tehnyt kaiken voitavansa estääkseen YK:n raportin julkistamisen, ja se jopa väittää raportin päätelmiä vääriksi.

Sri Lankan lehdistö on vaiennettu, ja toimittajia uhkaillaan ja pidätetään mielivaltaisesti. Oikeusviranomaiset ovat estäneet pääsyn opposition tärkeimmälle Internet-tiedotussivustolle, ja muun muassa Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisleireille pääsy on tällä hetkellä yhä äärimmäisen rajallista. Tamilivähemmistö on uhrina eräänlaisessa peitellyssä kansanmurhassa. Meidän on kiireellisesti lähetettävä Euroopan parlamentin tarkkailijoita Pohjois-Sri Lankaan saadaksemme tietää, mitä siellä todella tapahtuu, ja vahvistaaksemme kansojen itsemääräämisoikeuden periaatetta.

(Puhuja suostui vastaamaan kahteen sinisen kortin kysymykseen työjärjestyksen 149 artiklan 8 kohdan mukaisesti.)

  Charles Tannock (ECR). – (EN) Arvoisa puhemies, kuulin sen suoraan ranskaksi, ja sana, jota käytettiin, oli "génocide" eli kansanmurha, ja sillä on erityismerkitys kansainvälisessä oikeudessa.

Jos se oli Sri Lankan hallituksen aikomuksena, niin miksi he sitten ovat juuri vapauttaneet 200 000 tamilia, jotka olivat vangittuina? On järjetöntä syyttää Sri Lankan hallitusta kansanmurhasta. Toivonkin, että jäsen peruu tuon toteamuksen.

  Karima Delli (Verts/ALE). – (FR) Hyvä jäsen Tannock, käytin tuota sanaa metaforana ennen kaikkea kyseisen ilmiön leimaamiseksi. Tein kuitenkin selväksi, että se ei ollut ilmiön nimi. Tosiseikat on tarkistettava. Sitä, mitä tamilivähemmistölle on tapahtumassa, ei voida kuitenkaan sivuuttaa harmittomana tekona.

  Geoffrey Van Orden (ECR). – (EN) Arvoisa puhemies, edellinen puhuja ilmoitti, että hän vaatii jonkinlaisen toimikunnan lähettämistä Sri Lankaan selvittämään, mitä paikan päällä tapahtuu. Haluaisin muistuttaa hänelle, että Etelä-Aasian valtuuskunta on juuri käynyt Sri Lankassa – ja useat valtuuskunnan jäsenistä ovat näköjään istuntosalissa. Kollegani Thomas Mann mainitsikin tuon vierailun: edellinen puhuja ei ilmeisesti kuuntele, mitä tässä keskustelussa tapahtuu. Ihmiset ovat käyneet Sri Lankassa. He tuntevat Sri Lankan, ja he tietävät, mitä tapahtuu. En tiedä, mistä jäsen Delli saa tietoonsa tällaista kaikenlaista roskaa.

  Karima Delli (Verts/ALE). – (FR) Olette oikeassa, olemme jo lähettäneet valtuuskunnan, ja myönnän, että se onnistui loistavasti, kun te kerran olitte siinä mukana. Voimme kuitenkin myös käyttää painostusta, mikä tarkoittaa, että meidän on ehdottomasti uusittava tämäntyyppinen operaatio.

  Marie-Christine Vergiat, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, Sri Lanka on runneltu maa. Sisällissota loppui virallisesti lähes kaksi vuotta sitten, ja tiedämme, millaisissa oloissa se tapahtui. Yhdistyneet kansakunnat epäonnistui tuossa maassa pahasti. Kansalaisjärjestöiltä saadut raportit ovat musertavia. Tammikuun ja toukokuun 2009 välisenä aikana surmattiin tuhansia siviilejä. Julmuuksia tehtiin molemmissa leireissä, mutta hallitusmieliset joukot ovat ilmeisesti tahallaan pommittaneet alueita, joille he olivat kannustaneet siviiliväestöä pakenemaan.

Noiden aikojen jälkeen Sri Lankan hallitus on keplotellut vapauttaakseen itsensä vastuusta ja estääkseen oikeussuojan saannin niiltä, joita on kutsuttava vähintäänkin sotarikosten uhreiksi. Se on jatkuvasti yrittänyt vähätellä sota-alueella oleskelevien siviilien lukumäärää ja jopa riistänyt heiltä kaiken humanitaarisen avun, kuten ruoan, veden ja sairaanhoidon. Tamilitiikereillä on oma vastuunsa näistä hirveyksistä. He ovat värvänneet lapsisotilaita ja käyttäneet siviiliväestöä ihmiskilpenä, mutta se ei mitenkään vähennä tapahtumapaikalla olevien hallituksen viranomaisten vastuuta. Se ei anna oikeutusta mihinkään.

YK odotti pitkään, ennen kuin se tuomitsi maan tilanteen. Mikä pahinta, Sri Lankan hallitus on vehkeillyt yhä enemmän estääkseen etenkin viimeisimmän raportin julkistamisen ja saadakseen hylättyä sen päätelmät. Voimme suhtautua 11. huhtikuuta laadittuun mietintöön ainoastaan myönteisesti. Tänään käsiteltävänämme olevassa päätöslauselmassakin mennään oikeaan suuntaan. Minä olisin halunnut, että siinä mennään vieläkin pidemmälle. Kansainvälisen oikeuden on jo korkea aika tehdä tehtävänsä Sri Lankassa ja muuallakin.

  Jaroslav Paška, EFD-ryhmän puolesta. – (SK) Arvoisa puhemies, vuonna 2009 päättyi hallituksen joukkojen ja Tamil Eelamin vapautuksen tiikereiden aseistettujen ryhmien välinen pitkäaikainen sotilaallinen selkkaus, josta on ollut hyvin julmia seurauksia selkkausalueilla asuvalle siviiliväestölle. Sodan päättymisen jälkeen Sri Lankan presidentti Mahinda Rajapaksa lupasi tutkia kaikki epäilyt sotilaallisen selkkauksen aikana tapahtuneista sotaoikeuden ja kansainvälisen humanitaarisen oikeuden loukkauksista.

Tämän vuoden huhtikuussa julkaistussa YK:n raportissa todetaan, että selkkauksen molemmat osapuolet suorittivat sotilasoperaatioita ryhtymättä toimiin siviilien oikeuksien ja hengen suojaamiseksi. Tästä huolimatta Sri Lankan vastuulliset tahot eivät ole, kaksi vuotta sodan päättymisen jälkeen, vaatineet tilille henkilöitä, jotka ovat vastuussa humanitaarisen oikeuden vakavista loukkauksista. Oikeusviranomaiset ovat monesti jääneet toimettomiksi, ja sen vuoksi meidän onkin tuettava päätöslauselmamme välityksellä YK:n ponnistuksia valvoa lakien noudattamista ja saattaa vastuuseen ne, jotka ovat syyllistyneet tuhansien siviilien surmaamiseen ja kiduttamiseen Tamil Eelamin vapautuksen tiikereiden ja Sri Lankan hallituksen joukkojen välisissä väkivaltaisissa taisteluissa.

  Filip Kaczmarek (PPE). – (PL) Arvoisa puhemies, YK:n raportissa kuvaillut Sri Lankan kohtalokkaat tapahtumat osoittavat, millaisia ongelmia aseellinen selkkaus voi aiheuttaa. Maan tapahtumat osoittavat entistäkin voimakkaammin, että erimielisyyksien ratkominen väkivalloin ja aseiden avulla johtaa muihin valtaviin ongelmiin. Euroopassa on jo vuosisatojen ajan pohdittu oikeudenmukaisen sodan käsitettä. Erityisen piinallista on, että nykymaailmassa jopa sota, joka on teoriassa oikeudenmukainen, tuo väistämättä mukanaan viattomien kärsimystä ja tarpeettomia uhreja. Näin tapahtuu riippumatta siitä, miten oikeudenmukainen sota määritellään.

Sri Lankan tapauksessa saadaan yhä enemmän tietoa siitä, että sota ei ollut oikeudenmukainen kummankaan osapuolen kannalta. Voittaja ei ole aina oikeassa, vaikka hän aina yrittääkin osoittaa olevansa oikeassa. Jos sovinto todellakin aiotaan saada aikaan, kuten Sri Lankan hallitus on ilmoittanut, kyseisen sovinnon on perustuttava totuuteen siitä, mitä tamilitiikereiden kanssa käydyn taistelun aikana tapahtui. Todellista sovintoa ei saada aikaan, ellei sotarikoksia tuoda ilmi riippumatta siitä, kumpi osapuoli niihin syyllistyi. Sovintoa ei saada aikaan, jos osapuolet pitävät omia syntejään tabuna eivätkä salli, että niistä puhutaan.

  Claude Moraes (S&D). – (EN) Arvoisa puhemies, monet tässä istuntosalissa ovat sekaantuneet Sri Lankan politiikkaan ja todellakin Sri Lankan ja tamilien siirtolaisyhteisön politiikkaan.

Keskustelemme tänään pääsihteerin asiantuntijaryhmän laatimasta raportista, joka koskee vastuunkantoa Sri Lankassa. En ole vielä kuullut kenenkään istuntosalissa esittävän epäilyjä kyseisen raportin tinkimättömyydestä.

Minä olen raportin lukenut, ja olen puhunut siitä monille selkkauksen molempien osapuolten edustajille. Mitä virkaa tällaisella raportilla on, jos toteamme, että meidän täytyy lykätä raportin käsittelyä ja että meidän ei pidä tutkia, mitä tammikuun ja toukokuun välisenä aikana tapahtui, eikä edes mahdollistaa molempien osapuolten taholta esitettyjen monien syytösten tutkimista?

Mielestäni on todellakin vaikuttavaa, että yksi tamiliyhteisön siirtolaisorganisaatioista, Global Tamil Forum, on todennut, että myös LTTE:tä vastaan esitetyt uskottavat väitteet pitäisi tutkia – ja he toivat tämän esiin hyvin selkeästi.

Meillä on raportti, jonka pitäisi johtaa seurantatoimiin, ja painotan voimakkaasti tarvetta todelliseen vastuunkantoprosessiin, jolla Sri Lankaan tuotaisiin totuus, oikeus ja sovinto piinallisenkin tutkinnan jälkeen – tutkinnan, joka kuitenkin on suoritettava.

  Laima Liucija Andrikienė (PPE). – (EN) Arvoisa puhemies, on tyrmistyttävää, että vuonna 2009 päättyneen Sri Lankan pitkällisen sotilaallisen selkkauksen aikana surmattiin lähes 100 000 ihmistä, kuten kymmeniä tuhansia siviilejä, joista useimmat kuolivat selkkauksen loppuvaiheessa. Kansainvälisen yhteisön olisi vaadittava määrätietoista kansainvälistä tutkintaa niistä vakuuttavista ilmoituksista, jotka koskevat molempien osapuolten tekemiä julmuuksia.

On harmi, että Kiinan ja Venäjän kaltaiset maat vastustivat ajatusta siitä, että asiasta keskusteltaisiin Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvostossa ja että YK:n pääsihteeri ryhtyisi määrätietoisempiin toimiin rikosten tutkimiseksi. YK:n asiantuntijaryhmä osoitti selvästi, että niin Sri Lankan hallitus kuin tamilikapinalliset syyllistyivät kansainvälisen humanitaarisen oikeuden ja ihmisoikeuslainsäädännön vakaviin loukkauksiin, joita voidaan ehkä joissain tapauksissa pitää sotarikoksina ja rikoksina ihmisyyttä vastaan.

Kannatan siis täysin YK:n raportissa ehdotetun kansainvälisen oikeudellisen mekanismin perustamista välittömästi.

  Sari Essayah (PPE). – (FI) Arvoisa puhemies, hyvä komissaari, YK:n raportista ilmenee, että Sri Lankan 25 vuotta kestäneen sisällissodan viimeisinä verisinä kuukausina tuhansia siviilejä kuoli hallituksen joukkojen tykistötulessa. Yhtä lailla YK ilmoitti tamilikapinallisten puolestaan käyttäneen yli 300 000 siviiliä ihmiskilpinään ja ampuneen pakenemaan pyrkineitä siviilejä. Molemmat osapuolet siis rikkoivat sotatilanteessa vakavasti ihmisoikeuksia ja kansainvälisiä lakeja.

Tärkeää on nyt, kun sovintoneuvottelut ovat käynnissä, että sotarikoksista voidaan tehdä puolueeton ja riippumaton tutkimus YK:n toimesta. Parlamentin päätöslauselma on sanamuodoltaan tasapainoinen ja rohkaisee osapuolia sovintoon ja rauhan rakentamiseen.

  George Sabin Cutas (S&D). – (RO) Arvoisa puhemies, 25. huhtikuuta 2011 julkaistun YK:n raportin päätelmissä esitetään vakavia väitteitä niistä lukuisista ihmisoikeuksien ja kansainvälisen oikeuden normien loukkauksista, joihin syyllistyivät reilusti yli 28 vuotta kestäneessä sisällissodassa sekä Sri Lankan hallitus että kukistetut kapinallisjoukot. Raportissa todetaankin, että hallituksen joukot surmasivat kymmeniä tuhansia siviilejä pommittamalla asuttuja alueita, sairaaloita ja jopa YK:lle kuuluvia humanitaarisen avun keskuksia. Kapinallisjoukot käyttivät toisaalta lukuisia siviileitä ihmiskilpinään ja ampuivat selkkausalueelta pakoon pyrkiviä ihmisiä paikan päällä. Minua edeltävien muiden puhujien tavoin olen sitä mieltä, että on luotava riippumaton kansainvälinen mekanismi, joka tutkii maassa tehdyt sotarikokset ja muut vakavat ihmisoikeusloukkaukset. Tarvitaan puolueetonta ja avointa tutkintaa, joka tuo selvyyttä siihen, kuka on vastuussa näistä kansainvälistä yhteisöä järkyttäneistä rikoksista.

  Graham Watson (ALDE). – (EN) Arvoisa puhemies, tämä perusteellisiin tutkimuksiin nojautuva raportti osoittaa meille – päätelmiensä lisäksi – että jälleen kerran sodan ensimmäisenä uhrina on totuus.

Raportissa ei kuitenkaan esitellä toimenpiteitä, joita tarvitaan kyseisen kansakunnan kärsimien vahinkojen korjaamiseksi. Aivan liian moni maa jätti maan tapahtumat liian pitkään huomiotta. Nyt tarvitaan oikeanlaisia toimia, joita toteutetaan kansainvälisen yhteisön yhteisin ponnistuksin ja joilla vaaditaan vapautusta ja oikeutta kaikille niille, jotka ovat niin hirvittävällä tavalla kärsineet.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE). – (EN) Arvoisa puhemies, jäsen Watson on aivan oikeassa todetessaan, että kaikkien sotien, ja erityisesti tämän sodan ensimmäisenä uhrina on totuus.

Meidän on selvästikin myös myönnettävä, että tällaisen selkkauksen uhrina on siviiliväestö, ja YK:n asiantuntijaryhmä on kiistattomasti osoittanut, että syyllisiä on molemmilla puolilla: lähinnä hallituksen taholla mutta myös Tamil Eelamin vapautuksen tiikerien taholla, ja molemmat on tutkittava.

Haluamme tuoda esiin, että kunnollinen tutkimus on hyvin epätodennäköistä, jos tutkintakomissio on perustettu hallituksen toimesta. Pyydämmekin, että nämä YK:n asiantuntijaryhmän tunnistamat väitteet sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan tutkisi riippumaton komissio. Jos emme ymmärrä tätä tarvetta, emme löydä ratkaisua, koska rauha saadaan aikaan vain, kun oikeus toteutuu; oikeus on mahdollista vain totuuden perusteella, ja totuus selvitetään vain riippumattoman tutkimuksen avulla.

  Charles Tannock (ECR). – (EN) Arvoisa puhemies, Sri Lankassa on lopultakin saatu aikaan rauha neljännesvuosisadan kestäneen terroristikapinan jälkeen, ja YK:n raportissa Sri Lankan armeijan kukistamista tamilitiikereistä esitetään runsaasti kritiikkiä ja selvennystä olennaisiin, toteennäytettyihin tosiseikkoihin.

Raportissa omaksuttu tarkastelutapa näyttää vähättelevän Sri Lankan hallituksen nykyisiä ponnistuksia totuuden ja ymmärryksen lisäämiseksi varsinkin sovintokomission välityksellä ja sitä, että hallitus on todella vapauttanut yli 200 000 pidätettynä ollutta tamilivankia.

Armeijan siviileihin kohdistamista tarkoituksellisista julmuuksista on tietenkin määrättävä rangaistus. Hyväksyn tämän, mutta mitään selkeää näyttöä ei ole siitä, että tämä oli tarkoituksellista hallituksen politiikkaa. Haluan muistuttaa parlamenttia siitä, että LTTE kieltäytyi valvotusta kansainvälisestä antautumistarjouksesta ja halusi sen sijaan valita verilöylyn heille ominaisena irtaantumisstrategiana, mikä oli tyrmistyttävää.

Kansainvälisen yhteisön epävarmuudesta Sri Lankan suhteen on nyt ollut selkeitä seurauksia: vaikutusvallan menetystä ja kyvyttömyyttä muokata tapahtumien kehityskulkua. Samaan aikaan kuvaan on astunut Kiina, ja siitä on tullut Sri Lankan lähin ystävä ja puolustaja YK:ssa. Minun ei tarvinne muistuttaa kollegoitani siitä, miten Kiina suhtautuu ihmisoikeuksiin.

  László Andor, komission jäsen. – (EN) Arvoisa puhemies, Yhdistyneet kansakunnat julkisti 25. toukokuuta 2011 YK:n pääsihteerin nimittämän asiantuntijaryhmän neuvoa-antavan raportin Sri Lankan aseelliseen selkkaukseen liittyvästä vastuunkannosta. Asiantuntijaryhmä löysi uskottavia tietoja, jotka osoittautuessaan oikeiksi todistavat, että Sri Lankan armeija ja LTTE syyllistyivät kansainvälisen humanitaarisen oikeuden ja kansainvälisen ihmisoikeuslainsäädännön vakaviin loukkauksiin, joista osaa voidaan pitää sotarikoksina ja rikoksina ihmisyyttä vastaan.

Asiantuntijaryhmä antaa myös YK:n pääsihteerille ja Sri Lankan hallitukselle useita suosituksia, jotka asiantuntijaryhmän sanoin toimivat puitteina pääsihteerin ja Sri Lankan hallituksen jatkuvalle ja rakentavalle yhteydenpidolle vastuunkannon tiimoilta. Suositukset koskevat muun muassa Sri Lankan hallituksen toimesta käynnistettäviä todellisia tutkimuksia ja YK:n pääsihteerin toimesta luotavaa riippumatonta kansainvälistä mekanismia.

YK on todennut, että YK:n pääsihteeri arvioi huolellisesti raportit, päätelmät ja suositukset, ja YK:n ihmisoikeusvaltuutettu on kehottanut Sri Lankan hallitusta toteuttamaan pikaisesti asiantuntijaryhmän ehdottamat toimenpiteet ja varmistamaan oikeuden toteutumisen.

Sri Lankan hallitus on omalta osaltaan hyljännyt raportin mitä voimakkaimmin sanakääntein. Korkea edustaja Catherine Ashton antoi aiemmin tällä viikolla EU:n puolesta julkilausuman, jossa toistettiin EU:n näkemys siitä, että riippumaton prosessi näiden äärimmäisen vakavien väitteiden käsittelemiseksi vahvistaa osaltaan sovintoprosessia ja takaa kestävän rauhan ja turvallisuuden Sri Lankassa.

Korkea edustaja on korostanut, että vastuunkannon kysymys olisi nähtävä olennaisena osana kansallista sovintoprosessia. Sen vuoksi EU toivoo, että Sri Lankan hallitus hyväksyy raportin rakentavat tavoitteet, ja EU kannustaa Sri Lankan hallitusta olemaan yhteydessä YK:n pääsihteeriin raportin sisällöstä.

  Puhemies. – (EN) Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan pian.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 149 artikla)

  Michèle Striffler (PPE), kirjallinen. – (FR) Sri Lankan hallituksen ja Tamil Eelamin vapautuksen tiikereiden (LTTE) välinen selkkaus päättyi toukokuussa 2009 ja aiheutti yli 90 000 ihmisen kuoleman. Lukuisat Sri Lankan kansalaiset, jotka olivat väkivallan vuoksi joutuneet siirtymään maan sisällä toiselle paikkakunnalle, ovat palanneet koteihinsa vihamielisyyksien päätyttyä. Intiassa Tamil Nadun leireillä on kuitenkin yhä 75 000 pakolaista, jotka elävät jatkuvissa vaikeuksissa. Sri Lankalla on vastassaan kaksinkertainen haaste. Sen on toivuttava pitkäaikaisesta kriisistä. Huhtikuun 25. päivänä julkaistussa Yhdistyneiden kansakuntien asiantuntijaraportissa katsottiin, että väitteet kansainvälisen humanitaarisen oikeuden ja ihmisoikeuksien loukkauksista ovat vakuuttavia. Jotta Sri Lankassa vallitsisi oikeus ja sovinto, on tärkeää aloittaa puolueeton, avoin ja riippumaton tutkimus. Sri Lankan on myös valmistauduttava erilaisiin luonnonkatastrofeihin, kuten tulviin, maanvyörymiin, hirmumyrskyihin ja kuivuuteen, joille maa on alttiina.

(1) Ks. pöytäkirja

16.2. Azerbaidžan (keskustelu)

  Puhemies. – (EN) Esityslistalla on seuraavana keskustelu kuudesta Azerbaidžania koskevasta päätöslauselmaehdotuksesta⁽¹⁾.

  Marie-Christine Vergiat, laatija. – (FR) Arvoisa puhemies, tarkastelemme jälleen Azerbaidžanin tilannetta. Maan demokratian tilanne on varsin dramaattinen. Kyseessä on kuitenkin valtio, joka ei suinkaan ole merkityksetön kumppani Euroopan unionin itäisessä kumppanuudessa.

Oppositiopuolueet ja kansalaisjärjestöt valittavat edelleen ihmisoikeusloukkauksista ja maassa yleisesti esiintyvästä poliittisesta sorrosta, valtaapitävän hallinnon korruptoituneisuudesta puhumattakaan. Demokratia ja ihmisoikeudet ovat teoriassa olennainen osa Euroopan unionin arvoja.

Eikö meidän pitäisi ottaa opiksemme siitä, mitä niin kutsutuissa arabimaissa parhaillaan tapahtuu, ja vaatia itäisiltä kumppaneiltamme sitä, mitä emme vaatineet eräiltä muilta hallituksilta muun muassa Tunisiassa, Libyassa tai Egyptissä? Eikö teidän mielestänne, komission jäsen Andor, meidän pitäisi varmistaa, että demokratia saa vihdoin vallan noissa maissa ja että meillä on tässä asiassa tietyt vähimmäisedellytykset?

Omalta osaltani katson, että päätöslauselma, joka meillä on edessämme, on parhaassakin tapauksessa niin varovainen kuin se mitenkään voi olla. Tästä syystä olemme sanoutuneet siitä irti ja tyydymme äänestämään tyhjää.

  Charles Tannock, laatija. – (EN) Arvoisa puhemies, Azerbaidžan on valitettavasti puoliautoritaarinen valtio, jossa on käytössä yksipuoluejärjestelmä ja jossa Alijevin sukudynastian vastaista poliittista oppositiota hädin tuskin siedetään.

Viime joulukuun vaaleissa Heidar Alijevin Uusi Azerbaidžanin puolue sai odotetusti murskavoiton. ETYJ vastasi tähän toteamalla, ettei vaaleja ollut järjestetty tavalla, joka edustaisi maan demokraattisen kehityksen kannalta mielekästä edistystä. ETYJin raportissa todettiin myös, että sananvapautta rajoitettiin ja että normaali poliittinen keskustelu oli lähes mahdotonta, osaksi tiedotusvälineille asetettujen ankarien rajoitusten vuoksi.

Äskettäin olemme kuulleet uusia ilmoituksia oppositiopuolueisiin ja toimittajiin kohdistuvista hyökkäyksistä. Tämä ei ole uutta, mutta on hyvä, että parlamentti aika ajoin muistuttaa itselleen, mikä Alijevin hallinnon todellinen luonne on. Loppujen lopuksi kyseessä on maa, joka on kaikkien EU:n jäsenvaltioiden tavoin Euroopan neuvoston jäsen ja osa EU:n itäistä kumppanuutta.

Azerbaidžanin väitetään olevan sitoutunut demokratiaan, oikeusvaltioon ja ihmisoikeuksiin. Totuus on aivan toinen. Azerbaidžan käyttää loputtomasti öljydollareita vakuuttaakseen ulkopuoliset hallintonsa hyväntahtoisuudesta, mutta minä ainakaan en ole täysin vakuuttunut.

  Cristian Dan Preda, laatija. – (RO) Arvoisa puhemies, aloitan rohkaisevilla uutisilla. Viittaan tarkemmin sanoen kahden bloggaajan, Adnan Hajizaden ja Emin Millin, vapauttamiseen; olemme keskustelleet heistä aiemmin tässä salissa. Muilta osin tilanne Azerbaidžanissa on kuitenkin enemmän kuin huolestuttava. Olemme kuulleet toimittajiin kohdistuvasta häirinnästä sekä ihmisoikeusaktivisteihin kohdistuvasta uhkailusta ja heitä vastaan suunnatuista rikossyytteistä. Lisäksi maalis-huhtikuussa Bakussa pidettyjen mielenosoitusten jälkeen pidätettiin 200 ihmistä. Kaikki nämä tapahtumat herättävät vakavia kysymyksiä, etenkin koska meidän on muistettava, että Azerbaidžan on allekirjoittanut ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen.

Näyttää siltä, etteivät Azerbaidžanin viranomaiset ole ymmärtäneet, että niiden ja kansalaisyhteiskunnan välille on luotava vuoropuhelua ja etteivät viranomaiset saa painostaa yhteiskuntaa. Toivon kuitenkin, että loppujen lopuksi saamme aikaan yhteistyötä itäisessä kumppanuudessa ja Euronestin parlamentaarisessa edustajakokouksessa.

  Marietje Schaake, laatija. – (EN) Arvoisa puhemies, vaikka iloitsemme Adnan Hajizaden ja Emin Millin vapauttamisesta, hyvät uutiset Azerbaidžanista loppuvatkin suunnilleen siihen. Euroopan parlamentti on erittäin huolissaan sananvapauden ja kokoontumisvapauden laajasta tukahduttamisesta Azerbaidžanissa tämän vuoden maalis- ja huhtikuussa järjestettyjen hallituksenvastaisten rauhanomaisten mielenosoitusten jälkeen. Nuoria ihmisiä, kansalaisyhteiskunnan aktiiveja, media-alan ammattilaisia ja oppositiopoliitikkoja ahdistellaan ja uhkaillaan. Joitakin mielenosoittajia on tuomittu joukko-oikeudenkäynneissä, joita on pidetty iltamyöhällä ja niin, ettei ihmisillä ole ollut mahdollisuutta asianajajaan. Useimmille näistä asianajajista puolestaan ei kerrottu, missä oikeudenkäynnit pidettiin. Azerbaidžanin ihmisoikeuksien talo on oikeusministeriön määräyksestä suljettu.

Tämän pelon, uhkailun ja ihmisoikeusrikkomusten ilmapiirin on loputtava. Azerbaidžanin hallitus on menettämässä uskottavuuttaan rikkomalla itse allekirjoittamiaan valtiosopimuksia, kuten Euroopan neuvostoa ja Euroopan ihmisoikeussopimusta, vastaan. Me haluamme, että presidentti Alijev pitää sanansa. Myös Eurooppa menettää uskottavuuttaan, ellemme puutu näihin rikkomuksiin. Niillä tulisi olla todellisia seuraamuksia EU:n ja Azerbaidžanin välisiin suhteisiin.

  Ulrike Lunacek, laatija. – (DE) Arvoisa puhemies, joitakin päiviä sitten vietimme Euronestin avajaisia Euroopan parlamentissa Brysselissä. Azerbaidžan on kyseisen edustajakokouksen perustajajäsen, ja sellaisena se on sitoutunut kunnioittamaan demokratiaa, ihmisoikeuksia, oikeusvaltiota, kokoontumisvapautta ja tiedotusvälineitä. Tämä on myös keskeinen elementti EU:n ja Azerbaidžanin välistä assosiaatiosopimusta koskevissa neuvotteluissa, joita on käyty heinäkuusta 2010 lähtien.

Tämän valossa on todellakin varsin ällistyttävää, kuinka Azerbaidžanin hallitus on käyttäytynyt rauhanomaisesti mieltään osoittaneita ihmisiä kohtaan kahden viime kuukauden aikana. Nuoria ihmisiä, jotka järjestäytyvät sosiaalisten verkostojen, kuten Facebookin, välityksellä, on pidätetty ja tuomittu jopa kahden ja puolen vuoden vankeusrangaistukseen siksi, että he ovat rauhanomaisesti osoittaneet mieltään, nimikkeellä ”huumausaineiden väärinkäyttö”. Toisia uhkaillaan samanlaisella kohtalolla. Vähintään 30 ihmistä, jotka myös osoittivat rauhanomaisesti mieltään, tuomittiin salamyhkäisessä istunnossa suljetuin ovin viidestä kahdeksaan päivään vankeutta ilman, että he olisivat voineet olla yhteydessä oikeudellisiin asiamiehiinsä.

Hyvät kollegat, arvoisa komissaari, tätä ei voida hyväksyä! Parlamentin viiden suurimman ryhmän yhteisessä päätöslauselmassa me vaadimme kaikkien näiden ihmisten välitöntä vapauttamista sekä oikeusvaltion ja sanan- ja lehdistönvapauden todellista varmistamista niin, että – kuten presidentti Alijev meille jo vuosia sitten, vuonna 2005, vakuutti – Azerbaidžanissa ei vainota yhtään toimittajaa. Hänen on lopultakin pidettävä nämä lupauksensa.

Toivon todellakin, että kesäkuuksi suunniteltuun parlamenttien välisen yleiskokoukseen mennessä olemme onnistuneet saamaan kaikki nämä ihmiset vapautetuiksi, sanomalehden toimittajan Eynulla Fatullajevin mukaan luettuna, ja että hallitus ja johtavat puolueet lopultakin pitävät lupauksensa. Muussa tapauksessa tästä on aiheuduttava seuraamuksia.

  Eduard Kukan, PPE-ryhmän puolesta. – (SK) Arvoisa puhemies, Azerbaidžanin demokratian ja ihmisoikeuksien tilanne herättää oikeutetusti huolta. Näitä huolenaiheita ovat muun muassa sananvapaus, lehdistönvapaus, kokoontumisvapaus ja monet muut alueet. Me valvomme tapauksia, joihin liittyy demokratia-aktivistien, toimittajien ja poliittisen opposition pidätyksiä ja poliittista painostusta. Azerbaidžanille ja alueen muille maille on ilmaistava selkeästi, että ihmis- ja kansalaisoikeuksien rikkomuksia ei voida missään olosuhteissa hyväksyä. Jos ne haluavat olla EU:n kumppanuusmaita, niiden on kunnioitettava sen arvoja.

Ihmisoikeuksien ja demokratian vaatimusten rikkomuksia koskevan keskustelun tulisi sen vuoksi koskea koko Etelä-Kaukasuksen aluetta. Tässä yhteydessä haluaisin myös kiinnittää huomiota Azerbaidžanin ja Armenian välisten jännitteiden kiristymiseen Vuoristo-Karabahin alueella. Tämä tilanne on muodostunut turvallisuusriskiksi koko alueelle. Siksi on tärkeää tästäkin syystä hyväksyä päätöslauselma nyt. Unionin pitäisi omaksua aktiivisempi ja vastuullisempi lähestymistapa, ei ainoastaan Azerbaidžanissa vaan koko alueella. Meidän pitäisi ottaa oppia Venäjän ja Georgian välisen konfliktin aikana saaduista kokemuksista ja ehkäistä vastaavien tragedioiden toistuminen.

  Kristian Vigenin, S&D-ryhmän puolesta. — (EN) Arvoisa puhemies, on totta että tilanne Azerbaidžanissa on vaikea ja meillä on syytä olla huolissamme. Tässä yhteydessä haluaisin erityisesti mainita Bakhtiar Hajiyevin tapauksen. Mielestäni viranomaisten tulisi ymmärtää, että rauhanomaiset mielenosoitukset ovat luonnollinen osa poliittista elämää missä tahansa demokraattisessa valtiossa ja että mielipiteiden ja poliittisten näkemysten moninaisuus on keskeinen osa demokraattista yhteiskuntaa.

Toisaalta minun on sanottava, että on varsin onnetonta, että olemme panneet Azerbaidžanin ja Valko-Venäjän kiireelliset ongelmat peräkkäin vain viikkoa sen jälkeen, kun Azerbaidžan toivotettiin tervetulleeksi Euronestin parlamentaarisen edustajakokouksen perustajaksi yhdessä meidän, Euroopan parlamentin, kanssa. On tarpeen, että sekä viranomaiset että kansalaisyhteiskunta sitoutuvat muutokseen, ja kiireellisten toimenpiteiden ja päätöslauselmien lisäksi meidän on tehtävä enemmän.

Itäinen kumppanuus ja Euronestin edustajakokous ovat hyvä alusta tällaiselle sitoutumiselle ja tunnen, että Azerbaidžanissa puhaltavat jo uudet tuulet, uusi halu poliittiseen vuoropuheluun. Parlamentaarisen yhteistyövaliokunnan, joka on menossa Azerbaidžaniin kesäkuussa, pitäisi hyödyntää tämä tilaisuus nostaakseen esiin ihmisoikeuskysymykset mutta myös aloittaakseen johdonmukaisemman vuoropuhelun maan kanssa.

  Graham Watson, ALDE-ryhmän puolesta. — (EN) Arvoisa puhemies, rohkenen väittää, että jos Azerbaidžan tunnettaisiin Georgian ja Armenian tapaan nimellä Azeria, niin eurooppalaisten huoli demokratian tasosta siellä olisi suurempi.

Ryhmäni ei kuitenkaan jaa kollega Vigeninin näkemystä. Azerbaidžanin media ei ole vapaa. Sen vaalit eivät ole oikeudenmukaiset. Virkamiehet kohtelevat sen kansalaisia mielivaltaisesti ja joskus väkivaltaisesti. Rauhanomaiset mielenilmaukset viime viikkoina on tukahdutettu tavalla, joka on ominaisempi arabimaalle kuin eurooppalaiselle valtiolle, ja tukahduttajana on ollut 18 vuotta jatkunut hallinto, joka on hitaasti sammuttanut toivon edistyksestä. Tämän valtion jatkuvan Euroopan naapuruuspolitiikkaan osallistumisen ehdoksi on asetettava demokraattiset uudistukset, ei niinkään sen halukkuus toimittaa öljyä Nabucco-putkeen.

  Heidi Hautala, Verts/ALE-ryhmän puolesta. — (EN) Arvoisa puhemies, demokratia, ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja oikeusvaltio ovat olennainen osa uutta assosiaatiosopimusta, josta Azerbaidžan ja Euroopan unioni parhaillaan neuvottelevat.

Ellei näitä periaatteita kunnioiteta, on mahdotonta nähdä, miten Azerbaidžanilla voisi olla yhteinen tulevaisuus eurooppalaisten kumppaniensa kanssa. Haluan myös yhtyä niihin kollegoihin, jotka totesivat, että meidän on oltava hyvin selkeitä ja objektiivisia puhuessamme kumppaneillemme itäisissä kumppanuusmaissa. Meidän ei pidä luulla, että voimme tyytyä parjaamaan pelkästään Valko-Venäjää, koska myös Azerbaidžanissa ja lukuisissa muissa itäisissä kumppanuusmaissa on vakavia ongelmia; toivon, että ihmisoikeuksien alivaliokunnan tilaama tutkimus antaa pian valaistusta siihen, miten meidän on puhuttava näille valtioille niiden ihmisoikeustilanteesta.

  Jaroslav Paška, EFD-ryhmän puolesta – (SK) Arvoisa puhemies, Azerbaidžan on yksi EU:n erityiskumppaneista ja Euronest-ryhmittymän perustajajäsen: siksi se hyötyy huomattavasti etuoikeutetuista suhteistaan EU:hun.

Maana, jolla on näin poikkeuksellinen status, ja allekirjoittaessaan keskinäiset kumppanuussopimukset EU:n kanssa se on kuitenkin luvannut noudattaa demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion periaatteita, jotka ovat olennaisia edellytyksiä tällaiselle yhteistyölle. Toimittajien, nuorisojärjestöjen edustajien ja kansalaisaktivistien perusteettomia pidätyksiä, rauhanomaisten mielenosoitusten kieltämistä ja fyysisen voiman käyttämistä mielenosoittajia vastaan ei siksi voida hyväksyä.

Odotan, että korkea edustaja ja komission varapuheenjohtaja Catherine Ashton sekä komissio itse välittävät Azerbaidžanin hallitukselle huolemme demokratian tukahduttamisesta maassa ja vaativat välittömiä korjaavia toimia. Hyväksymällä päätöslauselmaluonnoksen annamme sekä komissiolle että korkealle edustajalle tähän tarvittavan valtakirjan.

  Sari Essayah (PPE). – (FI) Arvoisa puhemies, hyvä komissaari, on jokseenkin irvokasta, että täällä Euronest-yhteistyökumppaneitamme Azerbaidžania ja Valko-Venäjää käsitellään molempia peräkkäin kiireellisinä ihmisoikeustapauksina. Kyllähän kumppanuuden pitäisi edellyttää eurooppalaisten arvojen kunnioittamista.

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin mukaan Azerbaidžanin viranomaiset yrittävät tukahduttaa kriittiset äänet tarkoituksenaan ennaltaehkäistä laajempia protesteja, jollaisia on nähty muun muassa arabimaailmassa viime kuukausina. Kuluneina viikkoina Azerbaidžanin poliisi on hajottanut useita mielenosoituksia maassa ja myös pidättänyt opposition edustajia tekaistuin, usein huumausainerikossyyttein.

Savalanin ja muiden viime aikoina pidätettyjen mielenosoittajien tapaukset osoittavat, kuinka heikolla pohjalla perusoikeudet Azerbaidžanissa ovat ja kuinka pitkälle viranomaisten valmistautuminen on viety, jotta toisinajattelijoiden äänet saataisiin vaimennettua.

  Seán Kelly (PPE). — (EN) Arvoisa puhemies, Azerbaidžanin tilanne on suuri pettymys. Tämä maa ei ole poliittisten oikeuksien osalta juurikaan liikahtanut eteenpäin sitten Neuvostoliiton hajoamisen. Esimerkkejä vapauden puutteesta on yksinkertaisesti liikaa, kuten sananvapauden ja lehdistönvapauden saralla, jotka ovat keskeisen tärkeitä vapauksia missä tahansa asianmukaisesti toimivassa demokratiassa. Muita esimerkkejä ovat vankien kiduttaminen, oikeudenkäynnit, joissa laittomasti hankitut todisteet hyväksytään aina, ja niin edelleen.

Meillä on läheiset suhteet tähän maahan ja siksi meidän on tietenkin sitouduttava vuoropuheluun, mutta kantani on lähempänä kollega Watsonin näkemystä: meidän on myös oltava lujia, koska jos aina ollaan varovaisia ja hienotunteisia, ei koskaan päästä mihinkään. Toivoisin siis toki vuoropuhelua ja sitoutumista, mutta meidän on samalla korotettava panoksia vapautta koskevien vaatimusten osalta: ilmaisunvapauden, sananvapauden ja ennen kaikkea lehdistönvapauden osalta.

  Mitro Repo (S&D). – (FI) Arvoisa puhemies, sananvapaus ja kokoontumisvapaus ovat universaaleja perusoikeuksia, ne ovat demokraattisen yhteiskunnan kulmakiviä. On surullista, että häirintää ja uhkailua ja pidätyksiä käytetään keinona kansalaisyhteiskunnan monimuotoisuuden tukahduttamiseksi.

Azerbaidžan on Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja Euroopan neuvoston jäsen ja sillä on velvollisuus turvata kansalaistensa ihmisoikeudet ja kunnioittaa niitä. Bloggaajilta, toimittajilta ja kansalaisyhteiskunnan aktivisteilta evätään Azerbaidžanissa sananvapaus ja estetään rauhanomaiset mielenilmaukset. Nuoria estetään käyttämästä uutta viestintäteknologiaa ja sosiaalista mediaa ja jopa rangaistaan niiden käytöstä.

Tämä on ironista, sillä valtio nimenomaan hyötyisi aktiivisesta ja monimuotoisesta kansalaisyhteiskunnasta. Azerbaidžania tuleekin tukea demokratian ja ihmisoikeuksien kehittämisessä naapuruuspolitiikan ja itäisen kumppanuuden puitteissa.

  Vytautas Landsbergis (PPE). – (EN) Arvoisa puhemies, Azerbaidžania koskevassa päätöslauselmassa ilmaistaan huolemme Pohjois-Afrikan tapahtumien mahdollisesta kertautumisesta tässä Euroopan kumppanimaassa.

Opposition ja rauhanomaisten mielenosoittajien kohtelussa Azerbaidžanin johtajien olisi tarkasti vältettävä yhtäläisyyksiä Pohjois-Afrikan, Venäjän tai Valko-Venäjän järjestelmiin. Tämä ehdotus ja varoitus on luettavissa edessämme olevasta asiakirjasta, jonka tietyt kohdat voisivat ilmaista tämän kritiikin selvemminkin.

Ihmisoikeustilanteen huononemista ja kielteisten tapahtumien määrän lisääntymistä koskevan sanamuodon edellä tulisi olla ilmaus, joka kertoisi, että kyse on viimeaikaisista tapahtumista eikä vuosien mittaan tapahtuneesta yleisestä kehityksestä, jossa huono tilanne olisi entisestään huonontunut. Päinvastoin, kevään tapahtumiin asti Azerbaidžanissa oli käynnissä suhteellisen hyvää kehitystä eikä maata mainittu Human Rights Watchin luettelossa sellaisten huonomaineisten valtioiden kuin Kiinan, Irakin, Israelin, Venäjän, Saudi-Arabian tai Uzbekistanin joukossa. Azerbaidžan näytti paremmalta, koska sitä ei mainittu, mutta nyt tilannetta on puntaroitava uudelleen.

  Vasilica Viorica Dăncilă (S&D). – (RO) Arvoisa puhemies, Azerbaidžan on paitsi Euroopan naapuruuspolitiikan ja itäisen kumppanuuden myötä Euroopan unionin aktiivinen kumppani myös Euronestin perustajajäsen; sellaisena sen on noudatettava sitoumuksia, jotka se on Euroopan unionille antanut. Tämä tarkoittaa demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion kunnioittamista sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen ja muiden Azerbaidžanin allekirjoittamien kansainvälisten sopimusten takaamien perusvapauksien kunnioittamista. Maa, joka pyrkii maailmanlaajuisesti tunnustetuksi demokratiaksi, ei voi toimia antamatta kansalaistensa – etenkään nuorten – osoittaa rauhanomaisesti mieltään. Ei myöskään ole normaalia kieltää heitä osallistumasta tentteihin vain siksi, että heillä on erilaiset poliittiset näkemykset kuin maan nykyisillä johtajilla.

Me eurooppalaiset kumppanit haluaisimme nähdä Azerbaidžanissa jatkuvaa vuoropuhelua kansalaisyhteiskunnan kanssa, lehdistön, jolla on sananvapaus ja joka voi uutisoida vailla poliittista painostusta antaakseen yleisölle oikeaa tietoa, sekä vapaan, sensuroimattoman pääsyn Internetiin Azerbaidžanin ja Euroopan välisten yhteyksien helpottamiseksi.

  Justas Vincas Paleckis (S&D). – (LT) Arvoisa puhemies, nyky-Azerbaidžanilla on kahdet kasvot. Yhtäältä Azerbaidžan on osoittanut huimaa talouskasvua, joka korostaa sen valtavia öljyvarantoja, edistymistä Euroopan unionin kanssa assosiaatiosopimuksesta käydyissä neuvotteluissa sekä osallistumista Euronestin parlamentaariseen edustajakokoukseen. Toisaalta maassa tapahtuu pidätyksiä ja lehdistön vapautta rajoitetaan, toisin sanoen tilanne muistuttaa vaarallisella tavalla Valko-Venäjän tilannetta, josta kollegani jo puhuivat. Uskon, että Bakun viranomaisten on päätettävä kuunnella julkista mielipidettä, koska välinpitämättömyys ei ole vaihtoehto. Euroopan unionilla on käytössään erilaisia keinoja, joita sen pitäisi käyttää auttaakseen Azerbaidžania oikean suunnan valitsemisessa.

  László Andor, komission jäsen. – (EN) Arvoisa puhemies, Azerbaidžanissa ilmennyt demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskeva kehitys on yhä vakavan huolen aihe meille kaikille. Viime vuosina olemme panneet merkille huolestuttavan kehityssuunnan, kun rajoituksia näillä aloilla on tiukennettu entisestään. Parlamenttivaalit, jotka pidettiin 7. marraskuuta 2010, eivät riittäneet osoittamaan mielekästä edistystä maan demokratian kehityksessä.

Muillakin aloilla Azerbaidžanilla on mielestämme parantamisen varaa, ennen kuin se on täysin Euroopan neuvoston ja ETYJin kanssa tehtyjen sitoumustensa tasalla. Ensinnäkin median vapaus: yleisesti ottaen median moniarvoisuus puuttuu. Myös toimittajien häirinnästä ja heitä vastaan suunnatusta väkivallasta on kerrottu, samoin kyseenalaisista oikeudenkäynneistä median edustajia vastaan. Yksittäistapaukset tällä alueella aiheuttavat edelleen huolta.

Kokoontumisvapaus on toinen alue, josta olen syvästi huolissani. Viime kuukausina on nähty viranomaisten ryhtyvän lukuisiin vakaviin toimiin järjestettyjä mielenosoituksia sekä arabikevään vallankumousten innoittamia mielenosoitusyrityksiä vastaan. Aktivistien pidätykset ja muut mielenosoittajien vastaiset tukahduttamiskeinot ovat erittäin valitettavia.

Euroopan unionilla on vastuu: sen täytyy lähettää selkeä viesti demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion kunnioittamisen tärkeydestä. Puhemies Barroso vei tällaisen viestin vieraillessaan Bakussa tammikuussa, ja se tulee olemaan asialistamme kärjessä tulevilla vierailuilla.

Ihmisoikeudet ja demokratia ovat kulmakiviä nykyiseen kumppanuuteen ja yhteistyösopimukseen perustuvassa yhteistyössämme Azerbaidžanin kanssa. Viime vuonna perustimme uuden oikeudellisten asioiden, vapauden, turvallisuuden, ihmisoikeuksien ja demokratian alivaliokunnan. Demokratia ja ihmisoikeudet ovat keskeinen teema myös uutta assosiaatiosopimusta koskevissa neuvotteluissamme.

Iloitsen Azerbaidžanin halukkuudesta keskustella näistä menetelmistä. Iloitsen myös roolista, joka Euroopan parlamentilla on demokraattisten arvojen puolestapuhujana Azerbaidžanissa olevien kumppanien keskuudessa sekä työssään EU:n ja Azerbaidžanin yhteistyövaliokunnassa.

  Puhemies. – (EN) Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan hetken kuluttua.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 149 artikla)

  Monica Luisa Macovei (PPE), kirjallinen. – (RO) Jokainen, joka Azerbaidžanissa kritisoi hallitusta, vaiennetaan. Euroopan parlamentin päätöslauselma ja ihmisoikeusjärjestöjen raportit nostavat esiin vakavia ihmisoikeusrikkomuksia. Eräs tällainen rikkomus, johon olen kiinnittänyt neuvoston huomiota kirjallisessa kysymyksessä, koskee toimittaja Eynulla Fatullajevia, jota pidetään edelleen vankeudessa, vaikka Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on antanut hänen vapauttamistaan koskevan päätöksen. Huomautin tästä silloin ja vaadin nyt painokkaasti, että rikoslaista poistetaan kunnianloukkausta, herjausta ja halventamista koskevat määräykset (147–148 §). Transparency Internationalin äskettäin julkaisema raportti Azerbaidžanista kertoo, ettei hallitus ole ryhtynyt toimiin korruption kitkemiseksi ja ettei oikeuslaitoksen riippumattomuutta pystytä takaamaan. Viranomaiset myös vastasivat 11. maaliskuuta ja 2. huhtikuuta tapahtuneisiin mielenosoituksiin pidättämällä ja ahdistelemalla niihin osallistuneita. Demokratia perustuu kansan vapaasti ilmaisemaan tahtoon. Vetoan neuvostoon ja komissioon, jotta ne kehottaisivat painokkaasti Azerbaidžanin viranomaisia kunnioittamaan ihmisoikeuksia, etenkin ilmaisunvapauteen ja rauhanomaisiin mielenosoituksiin liittyviä oikeuksia, ja ryhtymään konkreettisiin toimiin korruption kitkemiseksi ja oikeusjärjestelmän uudistamiseksi. Euroopan unionin on tuettava kaikkia niitä, jotka vaarantavat henkensä ja vapautensa Azerbaidžanissa meidän kanssamme yhteisten arvojen vuoksi.

  Fiorello Provera (EFD), kirjallinen. – (IT) Azerbaidžan osallistuu aktiivisesti Euroopan naapuruuspolitiikkaan, on yksi EU:n kuudesta itäisestä kumppanista ja kuuluu Euronestin parlamentaarisen edustajakokouksen perustajiin. Näiden kolmen hankkeen ydinarvoja ovat demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion kunnioittaminen. Mainittujen hankkeiden tarkoituksena on edistää jatkuvaa poliittista vuoropuhelua, joka voi syventää jäsenvaltioiden välisiä suhteita ja antaa Euroopalle mahdollisuuden tukea niitä niiden kulkiessa kohti uudistuksia. Uskomme, että kiireellinen päätöslauselma saattaa olla riittämätön tai jopa haitallinen väline toivotun tuloksen kannalta, joka on Azerbaidžanin vakaa eteneminen kohti täysipainoista ja nykyaikaista demokratiaa. Parlamenttien ja hallitusten välisillä sopimuksilla perustetut instituutiot on tarkoitettu näiden tavoitteiden saavuttamiseen; ne ovat oikea paikka vaatia selityksiä mahdollisista oikeuksien rikkomuksista ja kannustaa tehokkaasti hyvään käytökseen ja demokraattisiin uudistuksiin.

  Tadeusz Zwiefka (PPE), kirjallinen. – (PL) Jälleen kerran kiinnitämme huomiota ilmaisunvapautta ja lehdistönvapautta koskevaan kysymykseen ja yleiseen toimittajien kohtelua koskevaan politiikkaan Azerbaidžanissa. Monista lähteistä saadut ilmoitukset osoittavat, että toimittajien ja kaikenlaisten poliittisten aktivistien tilanne Azerbaidžanissa on jatkuvasti vaikeutumassa. Niinkin kauan sitten kuin vuonna 2005 Azerbaidžanin presidentti Ilham Alijev vakuutti, että kaikkia toimittajien oikeuksia kunnioitettaisiin ja että toimittajat voisivat luottaa saavansa apua missä tahansa vaaratilanteessa. Tosiseikat kuitenkin osoittavat, että nuo sanat olivat pelkkä tyhjä lupaus.

Tällä asialla on itselleni erityinen merkitys, koska työskentelin useita vuosia toimittajana ja tunnen työn perin pohjin. Azerbaidžanissa journalisteja estetään jatkuvasti toteuttamasta perustehtäväänsä, joka on luotettava ja uskottava tiedonvälitys. On mahdotonta hyväksyä sitä, että toimittajat joutuvat tekemään työtään pidätysten ja henkilöntarkastusten uhan alaisina. Azerbaidžanin viranomaisten on ymmärrettävä, että vapaan ja riippumattoman median toiminta on kansainväliselle yhteisölle selkeä signaali siitä, että maa on maailmanlaajuisesti uskottava kumppani.

Euroopan parlamentin viestin tulisi olla selkeä: Euroopan unionin kanssa tehtävän taloudellisen yhteistyön edut eivät saa hämärtää odotuksia, jotka koskevat tarvetta kehittyä kohti eurooppalaisia standardeja keskeisten ihmisoikeuksien, erityisesti sanan- ja lehdistönvapauden, kunnioittamisen osalta; nämä muodostavat demokratian peruspilarin, jota ilman nykyaikainen demokraattinen yhteiskunta ei voi olla olemassa.

(1) Ks. pöytäkirja.

16.3. Valko-Venäjä (keskustelu)

  Puhemies. – (EN) Esityslistalla on seuraavana keskustelu kuudesta Valko-Venäjää koskevasta päätöslauselmaehdotuksesta⁽¹⁾.

  Jiří Maštálka, laatija. – (CS) Arvoisa puhemies, arvioinneissamme emme saa unohtaa, että niin kuin me yritämme objektiivisesti arvioida omia maitamme, myös kumppanimme tai naapurimme ansaitsevat täsmälleen samanlaisen kohtelun.

Lääkärinä haluaisin sanoa, että väkivalta on väkivaltaa, missä se sitten tapahtuukaan. Se on yhteisten arvojemme vastaista. Meidän on pyrittävä varmistamaan, että niille, jotka ovat parhaillaan vankilassa, tarjotaan terveyden ja ihmisarvoisen kohtelun osalta asianmukaiset olot, missä päin maailmaa he sitten ovatkaan.

Äskettäin perustetun Euronestin edustajakokouksen tulisi toimia ajatustenvaihdon ja yhteistyön välineenä. Valko-Venäjän tapauksessa tätä tavoitetta ei voida valittujen keinojen vuoksi täysin toteuttaa. Päätöksen kokonaistulos merkitsee Prahan julkilausuman rikkomista ja keskinäistä yhteistyötä koskevan mahdollisesti myönteisen kehityksen hidastumista.

Pyrkimyksemme suuntautuvat yhtenäisen Euroopan luomiseen, jonka etenkin nuoret ihmiset – myös Valko-Venäjällä – ansaitsevat. Siksi meidän tulisi harkita asemaamme uudelleen ja miettiä, ovatko rajoitukset oikea väline, jotta Valko-Venäjän kansalaisyhteiskunta saadaan näkemään meidät todellisena ystävänä.

Tšernobylin katastrofin 25-vuotispäivään liittyen pyydän teitä yrittämään nähdä Valko-Venäjän erilaisten linssien läpi – maana, joka on kärsinyt hyvin paljon. Katastrofi vaikutti erityisesti Valko-Venäjään, ja mielestäni on loukkaus tätä kansakuntaa vastaan estää Valko-Venäjän kansaa osallistumasta viralliseen muistotilaisuuteen.

Haluaisin osoittaa vielä yhden huomion kollega Tannockille. Tiedän, miten vaikeaa on puhua nopeasti englantia. Rakastan englannin kieltä Shakespearen kielenä. Yrittäkää seuraavalla kerralla puhua nopeasti Johann von Goethen kielellä, niin ehkä ymmärrämme teitä paremmin. Sanon tämän tšekkinä.

  Justas Vincas Paleckis, laatija. – (LT) Arvoisa puhemies, joulukuun 19. päivän jälkeen kuluneiden viiden kuukauden aikana poliittinen ilmapiiri Valko-Venäjällä on dramaattisesti huonontunut. Demokraattisen opposition, vapaan lehdistön ja kansalaisyhteiskunnan tukahduttaminen pahenee. Valko-Venäjä rikkoo myös kansainvälisiä sopimuksia. Kannatin aina vuoropuhelua Minskin kanssa, mutta nykyoloissa se on muuttumassa hyvin vaikeaksi ellei jopa mahdottomaksi. Tilannetta pahentaa vielä se, että Minskin suunnalta on esitetty Euroopan unionia vastaan mielivaltaisia syytöksiä ja jopa häirintää. Päätöslauselmassa vaaditaan, että on löydettävä uusia toimia valkovenäläisen kansalaisyhteiskunnan ja opposition auttamiseksi, mikä on pelkästään reilua. Ehkä tämä on toiveajattelua, mutta luulisin, että jopa Moskova ja Kiova voisivat auttaa puhumalla Minskille poliittisten vankien vapauttamisesta.

  Cristian Dan Preda, laatija. – (RO) Arvoisa puhemies, edellisessä keskustelussa minäkin monien kollegojeni tavoin viittasin viime viikolla pidettyyn Euronestin parlamentaarisen edustajakokouksen istuntoon, jossa Valko-Venäjän edustajat eivät olleet paikalla, kuten tiedätte. Heidän poissaolonsa on perusteltu, koska Valko-Venäjällä kansanedustajia ei valita vapaasti. Myös ihmisoikeustilanne maassa on pahempi kuin kriittinen.

Uskon, että me kaikki kauhistuimme keinoista, joilla mielenosoitus joulukuussa tukahdutettiin. Tällä hetkellä presidentti Lukašenkaa vastustaneista seitsemästä ehdokkaasta kuutta vastaan on edelleen käynnissä oikeudenkäynti ja heitä ahdistellaan. Monet muut, muun muassa näiden ehdokkaiden työntekijät, ovat vankilassa pelkästään osallistumisensa vuoksi.

Mielestäni on kaksi tärkeää asiaa, jotka nyt on tehtävä:

1. tukahduttamistoimista on tehtävä riippumaton selvitys

2. mielestäni taloudelliset pakotteet on ulotettava Valko-Venäjää vastaan soveltamalla niitä valtionyrityksiin, joilla on merkittävä rooli alueen muokkaamisessa.

  Kristiina Ojuland, laatija. — (EN) Arvoisa puhemies, keskustelemme nyt Valko-Venäjän tilanteesta neljättä kertaa tänä vuonna, mutta joulukuussa pidätettyjä poliittisia vankeja ei edelleenkään ole vapautettu.

Olemme neuvostolle kiitollisia siitä, että se otti viisumisanktiot uudelleen käyttöön ja jäädytti korkeiden valkovenäläisten viranomaisten resurssit, mikä osoittaa, ettei syvä huolemme Valko-Venäjän kansasta ole pelkkää tyhjää retoriikkaa. Ehkä emme ole ilmaisseet itseämme riittävän selvästi. Siksi vetoamme Euroopan unioniin, jotta se ulottaisi rajoittavat toimenpiteet Lukašenkan hallintoa vastaan. Valtio-omisteisia yrityksiä vastaan suunnatut harkitut, oikein kohdennetut taloudelliset sanktiot vaikuttavat tavalla, jota Valko-Venäjän viranomaiset eivät voi jättää huomiotta.

Lukašenkan rikollinen hallinto on paljolti valtio-omisteisten yritysten kemikaalien viennistä, raskaasta teollisuudesta ja tekstiiliteollisuudesta saamien tulojen varassa. Jos katkaisemme sen yhteydet eurooppalaisiin markkinoihin, voimme osoittaa, että aikomuksenamme on määrätietoisesti syrjäyttää Lukašenkan hallinto. Me voimme todella vaikuttaa. Valko-Venäjän kansa tarvitsee kipeästi uutta hallintoa. Emme saisi evätä heiltä heidän pitkään odottamaansa vapautta.

  Michał Tomasz Kamiński, laatija. – (PL) Arvoisa puhemies, puheenaiheenamme on politiikka ja ihmisoikeudet Valko-Venäjällä. Tänään haluaisin omaksua hieman epäsovinnaisen lähestymistavan ja palauttaa mieleen kaksi nimeä, jotka liittyvät tähän aiheeseen. Toinen heistä on ystävänä Anatol Ljabedzka, upea valkovenäläinen ja eurooppalainen, joka vapautettiin vasta äskettäin vankilasta, jossa häntä oli pidetty pidätettynä yli 100 päivän ajan: olen vahvasti vakuuttunut, että tämä oli lainvastaista. Tänään haluaisin lähettää hänelle tämän parlamentin solidaarisuuden ilmauksen — uskon, että parlamentin jäsenten enemmistö yhtyy siihen —, koska hän on henkilö joka todellakin ansaitsee sen.

Toinen henkilö, jonka haluaisin mainita, on Andrzej Poczobut, toimittaja, joka kirjoittaa Gazeta Wyborczaan, yhteen Puolan suurimmista sanomalehdistä. Minä ja sadattuhannet puolalaiset haluamme vedota hänen vapauttamisensa puolesta. Hänkin on tällä hetkellä pidätettynä ja häntäkin vainotaan pelkästään siksi, että Lukašenkan hallinto pelkää vapaata ilmaisua — toisin sanoen sananvapautta, joka on jokaisen demokratian perusta. Mielestäni meillä eurooppalaisilla, jotka tänään olemme kokoontuneet tähän saliin, ei ole muuta vaihtoehtoa kuin sanoa kovaan ääneen ’kyllä’ vapaalle Valko-Venäjälle, ’kyllä’ demokratialle Valko-Venäjällä ja ’kyllä’ Valko-Venäjän kansakunnalle Euroopassa.

(Suosionosoituksia)

  Raül Romeva i Rueda, laatija. — (EN) Arvoisa puhemies, taas kerran paheksun jatkuvaa pelon ja uhkailun ilmapiiriä, joka Valko-Venäjällä edelleen vallitsee poliittisia vastustajia vastaan, sekä jatkuvaa oppositiojohtajien pelottelua ja vainoa joulukuun 2010 presidentinvaaleista lähtien.

Toiseksi tuomitsen voimakkaasti kaikki tuomiot, jotka perustuvat joukkomellakointia koskeviin rikossyytteisiin, ja pidän niitä poliittisina ja kyseenalaisina. Haluan korostaa, että kyseiset oikeudenkäynnit pidettiin suljettujen ovien takana. Pidätetyiltä evättiin mahdollisuus kutsua omia todistajia ja tavata asianmukaisissa oloissa ja säännöllisesti oikeudellisia asiamiehiään. Syytettyjen asianajajat saivat oikeusministeriöltä useita varoituksia, ja joiltakin heistä on viety oikeudet toimia asianajajina. Mielestäni tällaiset oikeudenkäynnit eivät ole olleet puolueettomia.

Lopuksi paheksun valkovenäläisten viranomaisten osoittamaa kunnioituksen puutetta kokoontumis- ja ilmaisunvapauden perusoikeuksia kohtaan sekä vaadin vielä vangittuina olevien mielenosoittajien välitöntä ja ehdotonta vapauttamista ja luopumista kaikista heitä koskevista syytteistä.

  Jacek Protasiewicz, PPE-ryhmän puolesta. — (PL) Arvoisa puhemies, Valko-Venäjän tilanne on todellakin huononemassa, kirjaimellisesti yhdessä yössä, sekä poliittisesti että taloudellisesti. Poliittiselta ja kansalaisvapauksien kannalta näemme, miten Aljaksandr Lukašenkan päävastustajia vastaan ryhdyttiin viime presidentinvaalien yhteydessä oikeudenkäynteihin, ja näemme, miten skandaalimaisia menettelyjä näissä oikeudenkäynneissä noudatetaan. Olemme myös todistaneet riippumattoman median tukahduttamista, muun muassa sitä, miten Andrzej Poczobutia on pidetty vangittuna nyt jo useita viikkoja. Taloudellinen alamäki näkyy ruplan uudelleenmäärittelyssä, rahoituskriisissä ja ongelmissa nykyisten maksujen kanssa. Tämän lisäksi Aljaksandr Lukašenka on menettämässä paitsi maan tilanteen myös oman käytöksensä hallinnan: tämä näkyy niissä ällistyttävissä, järkyttävissä ja loukkaavissa lausumissa, joita hän on esittänyt Ukrainan presidentistä ja puhemies Barrososta.

Hyvät kuulijat, komissio, neuvosto, on aika lopettaa puheet ja vetoomukset ja ryhtyä toimiin. Päätöslauselmamme 8 kohdassa sanotaan selvästi: on aika ottaa käyttöön taloudelliset pakotteet, koska se on ainoa kieli, jota Lukašenka ymmärtää. Jos me tänään otamme käyttöön taloudellisia pakotteita, voimme odottaa, että pöyristyttävät oikeudenkäynnit ja pöyristyttävä sorto lopultakin loppuu, koska vain tätä kieltä Lukašenka ymmärtää. Siksi on aika siirtyä uuteen, määrätietoisempaan tapaan reagoida Valko-Venäjän tapahtumiin.

  Mitro Repo, S&D-ryhmän puolesta. – (FI) Arvoisa puhemies, Valko-Venäjää ei turhaan kutsuta Euroopan viimeiseksi diktatuuriksi. Valko-Venäjällä voi joutua vankilaan asettumalla ehdolle vaaleissa tai kertomalla mielipiteensä julki.

Viime presidentinvaalit eivät olleet demokraattiset. Eivätkä Valko-Venäjän lait mahdollista kokoontumisvapautta saati sananvapautta. Opposition ja riippumattomien ihmisoikeusryhmien häirintä on muodostunut maassa jo krooniseksi ongelmaksi. Toimivaan demokratiaan kuuluu, että oppositio ja kansalaisyhteiskunta osallistuvat aktiivisesti poliittiseen keskusteluun. Ihmisoikeudet ovat universaaleja, erottamattomia ja toisistaan riippuvia oikeuksia. Valko-Venäjällä on velvollisuus turvata kansalaistensa ihmisoikeudet ja kunnioittaa niitä.

Valko-Venäjää tulee tukea kaikin tavoin toimivan demokratian ja ihmisoikeuksien kehittämisessä Euroopan unionin itäisen kumppanuuden puitteissa. EU:n on syytä pohtia kohdistettuja pakotteita ja niiden käyttöä, sillä kansalaisyhteiskuntaa ei Valko-Venäjän nykytilanteessa tulisi rangaista.

  Leonidas Donskis, ALDE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, ei ole mitään merkkejä siitä, että Valko-Venäjän hallinto itsestään muuttuisi tulevina kuukausina tai vuosina. Ainoastaan erittäin voimakkaalla Euroopan unionin painostuksella voimme odottaa mitään tapahtuvan.

Valko-Venäjä rikkoo jatkuvasti kaikkia perusoikeuksia ja kansalaisvapauksia. Viime kuukausina olemme nähneet, miten valkovenäläiset viranomaiset ovat toistuvasti osoittaneet halveksuvansa ja ylenkatsovansa kokoontumisvapautta ja sananvapautta koskevia perusoikeuksia.

Voisimme puhua tässä Lukašenkan ja hänen hallintonsa muuttumattomuudesta, mutta emme voi pysähtyä tähän pessimismiin. Meidän pitäisi ymmärtää, että oikea tapa reagoida olisi viestittää Valko-Venäjälle – Valko-Venäjän kansalle –, että he ovat tervetulleita Eurooppaan, painostamalla samanaikaisesti hallintoa ja lausumalla muutamia hyvin periaatteellisia sanoja heidän ihmisoikeusrikkomuksistaan.

Emme saa antaa Lukašenkan johtaa meitä harhaan pelkästään Venäjän raivostuttamiseksi tekemillään satunnaisilla hyvittelyillä Euroopan unionin suuntaan tai päinvastoin. Tätä ei voi hyväksyä. Valko-Venäjän tapahtumia on arvioitava erittäin periaatteellisesti, ja maata on painostettava voimakkaammin.

  Tomasz Piotr Poręba, ECR-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, olemme keskustelleet tässä salissa Valko-Venäjän tapahtumista keskimäärin joka toinen kuukausi vuoden alusta lähtien: tämä on nyt kolmas kerta. Olemme puhuneet ihmisoikeusrikkomustapauksista, maininneet vangittujen oppositioaktivistien nimiä ja keskustelleet siitä, kuinka monien kansalaisjärjestöjen toimintamahdollisuuksia on rajoitettu. Meidän pitäisikin tuomita kaikki nämä asiat ja protestoida erittäin voimakkaasti niitä vastaan. Uskon kuitenkin, että yhtä tärkeää – ehkä jopa tärkeämpää – on se, että Euroopan unioni sitoutuu rakentamaan kansalaisyhteiskuntaa, tarjoamaan rahoitustukea kansalaisjärjestöille ja vapaalle medialle sekä myös asettamaan taloudellisia pakotteita. Taloudellisten pakotteiden osalta uskon, että oikea hetki on koittanut ja että ne olisi otettava käyttöön mahdollisimman nopeasti.

Tänään äänestämme päätöslauselmasta, jonka tarkoituksena on tarjota moraalista tukea valkovenäläiselle yhteiskunnalle. Mielestäni päätöslauselmaan tulisi liittää erityisiä toimenpiteitä, myös rahoituksellisia toimenpiteitä ja talouspakotteita, jotta vapaus ja demokratia voidaan palauttaa Valko-Venäjälle.

  Krisztina Morvai (NI). – (HU) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, keskustellessamme ihmisoikeustilanteesta Valko-Venäjällä mieleeni tuli kaksi kysymystä. Ensimmäinen on tämä: mitä sanoisitte, jos vuoden tai kahden kuluttua joku Lukašenkan nykyisen hallituksen jäsenistä olisi täällä Euroopan parlamentissa, vieläpä sellaisella paikalla kuin kansalaisvapauksista ja ihmisoikeuksista vastaavan LIBE-valiokunnan varapuheenjohtajana? Toinen kysymykseni on tämä: milloin tulemme siihen pisteeseen, että näissä torstai-iltapäivien keskusteluissa esityslistalla mainitaan EU:n ulkopuolisten maiden joukossa vaikkapa Yhdysvallat tai Israel, etenkin, kun jo nyt jatkuvasti keskustelemme niiden ihmisoikeustilanteista?

Antakaa minun lisätä muutama näitä kahta kysymystä koskeva yksityiskohta jäljellä olevien kahden minuutin aikana: Ensimmäinen kysymys koski Lukašenkan hallituksen jäsentä. Hyvät kuulijat, Kinga Göncz, Unkarin Lukašenkan Ferenc Gyurcsányn hallituksen jäsen, on parhaillaan LIBE-valiokunnan varapuheenjohtajana ja luennoi Italian, Ranskan ja muiden demokratioiden edustajille ihmisoikeuksista.

Mikä tarkalleen ottaen teki tästä Unkarin Lukašenkasta, Ferenc Gyurcsánysta, kuuluisan? Samat asiat, tietyssä määrin jopa kärjistyneempinä, joita tässä raportissa luetellaan Lukašenkaan ja Valko-Venäjään liittyvinä: niitä te vastustatte ja asetatte näin riman huomattavasti korkeammalle Lukašenkalle ja Valko-Venäjälle – Euroopan unionin ulkopuoliselle maalle – kuin aikanaan Unkarille ja Ferenc Gyurcsánylle, myös sen tosiasian osalta, että Unkarin Lukašenka hajotti voimakeinoin kaikki merkittävät hallituksen vastaiset mielenosoitukset. Henkilökohtaisesti olen nyt saanut korvauksen ja anteeksipyynnön poliisilta, joka ampui minun, Euroopan parlamenttivaalien ehdokkaan, kasvoilleni lähietäisyydeltä kyynelkaasua. Häkellyttävintä on se, että hallituksen vastaisten mielenosoitusten johtohahmoja on yhä tälläkin hetkellä vankilassa, osa heistä suorittamassa lainvoimaisia vankeustuomioita ja osa tutkintavankeudessa.

Toinen kysymykseni koski Yhdysvaltoja. Yhdysvalloissakin on käytössä kuolemanrangaistus, ja Guantánamossa harjoitettu kidutus on samaa kuin Valko-Venäjällä tapahtuva kidutus, jota te vastustatte. Voisiko olla, että jotkut yrittävät päästä käsiksi Valko-Venäjän varallisuuteen? Eikö tämä olekin se syy, miksi tämä maa on mielivaltaisesti valittu, etenkin, kun otetaan huomioon se, että uhkaatte käyttää kansalliseen varallisuuteen ja valtion omistamiin yhtiöihin kohdistuvia pakotteita?

  Bernd Posselt (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, en usein ole yhtä mieltä kollega Maštálkan kanssa, mutta tänään olen. Ensinnäkin haluaisin sanoa, että kaikkien puolueiden on taisteltava, jotta demokratia ja oikeusvaltio lopultakin voittaisivat Valko-Venäjällä. Toiseksi haluan nostaa esiin monikielisyyskysymyksen. Kollegani tavoin minäkin tulen eräänlaisesta mini-Euroopasta, entisestä Habsburgien valtakunnasta, joka ei monessa suhteessa ollut huono, mutta joka hajosi, koska suurin kieliryhmä – nimittäin oma kieliryhmäni, saksankieliset – vaati aina, että kaikkien olisi puhuttava saksaa. Tämä merkitsi monikansallisen yhteisön loppua. Charles, pidän sinua suuressa arvossa, mutta olemme täällä puolustamassa monikielisyyttä ja erityisesti pienten kielten oikeuksia.

Palatakseni takaisin Valko-Venäjään haluan sanoa, että 20 vuotta sitten Kroatiasta ja Sloveniasta tuli vapaita maita – olin itse paikalla – ja elokuussa Baltian maat, Venäjä ja Ukraina seurasivat perässä. Kukaan ei olisi uskonut, että 20 vuotta myöhemmin Euroopassa olisi vielä diktatuureja. Valitettavasti niitä on enemmän kuin yksi. Valko-Venäjä kuuluu näihin, mutta myös Venäjällä on pyrkimyksiä kohti diktatuuria; Ukrainassa on liu’uttu taaksepäin, ja Moldovassa ja Transnistriassa on ongelmia. Siksi meidän on aivan yksinkertaisesti ymmärrettävä, että koko itäisessä naapurustossamme vapaus on eri asteisesti uhattuna. Siksi meidän on ilmaistava itseämme erittäin selvästi, ajateltava strategisesti ja tehtävä vapaudesta ja oikeusvaltiosta suhteidemme mitta koko itäisessä naapurustossamme, erityisesti Valko-Venäjällä.

  Marek Henryk Migalski (ECR). – (PL) Arvoisa puhemies, aloitan henkilökohtaisesta huomiosta. Libereco Parntership for Human Rights -järjestö on pyytänyt minua ryhtymään valkovenäläisessä vankilassa olevan oppositioaktivistin vankilakummiksi. Kyseinen aktivisti on Dmitry Bondarenko. Ehdottaisin, että kaikki te, jotka olette tekemisissä näiden asioiden kanssa, pyytäisitte kyseiseltä järjestöltä, että saisitte henkilökohtaisesti ryhtyä sorrettujen valkovenäläisten ja heidän perheidensä kummeiksi: se olisi yhdenlainen vastaus kysymykseen, mitä voimme tehdä niiden puolesta, jotka ovat itse asiassa lähellä meitä, maassa, joka on Euroopan unionin rajanaapuri.

Olen kuitenkin varma, että kaikki meistä puoltavat vahvoja ja selkeitä toimia. Tässä salissa on jo todettu, että tarvitaan pakotteita ja tarvitaan painokkaita sanoja, koska voimme puhua Lukašenkalle vain kieltä, jota hän ymmärtää: no, hän varmasti ymmärtää oman etunsa kieltä ja vallan kieltä. Ihmisoikeuksien pelastamiseksi ja demokratian pelastamiseksi meidän on käytettävä kieltä, jota Minskissä ymmärretään.

Minulla on vaikutelma, että vaikka olemme jo lukuisia kertoja keskustelleet tästä tässä salissa, näillä sanoillamme ei ole ollut paljonkaan vaikutusta. Tämä on tietenkin sekä tälle parlamentille että kaikille Euroopan unionin toimielimille ja elimille suunnattu vetoomus, mutta myös haaste: kehotankin teitä viemään sen omiin kotimaihinne ja kansallisille hallituksillenne, koska niillä on vähintään sama valta taivuttaa Lukašenka vakiinnuttamaan demokratia ja vapaus Valko-Venäjällä kuin meillä Euroopan unionin edustajina.

  Eija-Riitta Korhola (PPE). – (FI) Arvoisa puhemies, Valko-Venäjän presidentti Lukašenka ryhtyi joulukuisten presidentinvaalien jälkeen määrätietoisesti nujertamaan ennestäänkin heikkoa poliittista oppositiota ja riippumatonta tiedonvälitystä.

Noin 40 vaalimielenosoituksiin osallistunutta on asetettu syytteeseen levottomuuksien järjestämisestä, josta uhkaa kovimmillaan 15 vuoden vankeusrangaistus. Demokratian periaatteiden vastaisesti valta keskittyy Valko-Venäjällä tiukasti presidentille.

Lukašenka istuu nyt neljättä kauttaan ja on 16 vuoden aikana osoittanut, että hänen liikahduksensa demokratian suuntaan ovat hyvin kyynistä peliä. EU:n asettamat rajoitukset Valko-Venäjää kohtaan ovat siten täysin oikeutettuja ja niitä tulisi tehostaa entisestään.

Tuen vahvasti parlamentin eilen kansainväliselle jääkiekkoliitolle osoittamaa vaatimusta vuoden 2014 MM-kisojen järjestämisoikeuksien poistamisesta Valko-Venäjältä, jollei se vapauta kaikkia poliittisia vankejaan. EU:n tulisi myös asettaa kohdennettuja talouspakotteita sekä tehostaa tukeaan Valko-Venäjän kansalaisjärjestöille.

  Vasilica Viorica Dăncilă (S&D). – (RO) Arvoisa puhemies, kansainvälinen yhteisö, johon Euroopan unionikin kuuluu, on jo pitkään vedonnut Valko-Venäjän viranomaisiin, jotta ne noudattaisivat tekemiään kansainvälisiä sitoumuksia, lopettaisivat opposition edustajien vastaiset sortotoimet, vapauttaisivat erilaisten mielenilmausten yhteydessä pidätetyt mielenosoittajat, lopettaisivat vapaan lehdistön, kansalaisyhteiskunnan ja ihmisoikeusaktivistien vastaiset tukahduttamistoimet ja sallisivat oikeudenmukaiset, avoimet oikeudenkäynnit. Valko-Venäjän viranomaisten on ymmärrettävä, että elleivät ne itäisen kumppanuuden huippukokouksessa 7. toukokuuta 2009 tehdyn yhteisen julkilausuman (jonka myös Valko-Venäjän hallitus allekirjoitti) mukaisesti kunnioita ihmisoikeuksia ja oikeusvaltiota, Euroopan unioni ei voi sitoutua tarjoamaan niille mitään tukea.

  Ulrike Lunacek, laatija. – (EN) Arvoisa puhemies, pyysin puheenvuoroa, koska halusin kommentoida kollega Morvain aiemmin käyttämää puheenvuoroa. Kinga Göncz ei ole puolueestani, mutta olen tyrmistynyt tavasta, jolla kollega Morvai käytti keskustelua Euroopan viimeisestä diktatuurista – presidentti Lukašenkan hallitsemasta Valko-Venäjästä – halventaakseen tämän parlamentin kunnianarvoisaa jäsentä kutsumalla häntä Unkarin Lukašenkaksi.

(Suosionosoituksia)

Tämä ei vastaa yhteisen Euroopan parlamenttimme, johon meidät kaikki on vaaleilla valittu, arvoja tai kunniaa.

  Krisztina Morvai (NI). – (EN) Arvoisa puhemies, mahtoikohan kollega Lunacek kuulla, kun sanoin, että kollega Göncz oli jäsenenä Unkarin Lukašenkan hallituksessa – Ferenc Gyurcsányn hallituksessa?

Olkaa hyvä ja vastatkaa kysymykseen, kollega Lunacek. Mitä tiedätte Unkarissa vuonna 2006 tapahtuneista massiivisista ihmisoikeusrikkomuksista? Esittäkää lyhyt yhteenveto. Kyseiset rikkomukset eivät olleet vakavuudeltaan eivätkä määrältään vähäisempiä kuin ne, joihin Lukašenka on syyllistynyt, ja ihmisoikeusjuristina tuomitsen voimakkaasti molemmat: sekä sen, että teidän toverinne ampuvat ihmisiä silmiin ja pidättävät heitä mielivaltaisesti, että Lukašenkan ihmisoikeusrikkomukset. Kumpaakaan ei voida hyväksyä, ja teidän parlamentin jäseninä tulisi taistella molempia vastaan.

  Ulrike Lunacek, laatija. – (EN) Arvoisa puhemies, luullakseni edellinen puhuja yksinkertaisesti sekoitti tosiasioita keskenään. Unkarissa ei ole mitään Lukašenkon puoluetta. Minä en ole Unkarista enkä edusta täällä sosiaalidemokraattista puoluetta tai ryhmää, mutta kieltäydyn hyväksymästä sitä, että tämän parlamentin jäsen voi arvostella jotakuta toista tässä parlamentissa väittämällä tätä EU:n ulkopuolisen maan diktaattoripuolueen jäseneksi.

(Suosionosoituksia)

  Martin Schulz (S&D). – (DE) Arvoisa puhemies, kollega Göncz on parlamentin jäsen samassa poliittisessa ryhmässä kuin minä. Jokainen voi olla Ferenc Gyurcsánya vastaan tai hänen puolellaan. Jokainen voi paheksua kollega Gönczia tai tukea häntä. Joka ikinen on ehdottomasti vapaa tekemään omat päätöksensä, vapaasti ja riippumattomasti, olivatpa he tietyn henkilön poliittisesta vakaumuksesta samaa tai eri mieltä.

Täällä käymämme keskustelu koskee Euroopan viimeistä diktatuuria. Se koskee yhtä raakalaismaisimmista ja verisimmistä diktaattoreista Euroopassa. Mielestäni on täysin sietämätöntä, että vapaasti valittua, demokraattista ryhmäni jäsentä verrataan verenjanoiseen diktaattoriin. Koen, että myös parlamentin on torjuttava tämä, erityisesti kun vertauksen esittäjänä on sellaisen puolueen edustaja, jolle on ominaista Unkarin romaniväestöön kohdistuva viha ja vaino, joille ei löydy vertoja muualta Euroopasta. Jos jollakulla täällä ei ole oikeutta arvostella kollega Gönczia, se henkilö on kollega Morvai.

(Suosionosoituksia)

  Charles Tannock, laatija. – (EN) Arvoisa puhemies, aion puhua Valko-Venäjästä enkä Unkarin sisäpolitiikasta. Neuvostoliiton hajoamisesta on 20 vuotta, mutta Valko-Venäjän presidentin Lukašenkan osalta on kuin mikään ei olisi muuttunut. Poliittinen sorto rehottaa aivan samaan malliin kuin Neuvostoliiton aikoina, ja Lukašenkan salaista poliisia – jota provokatiivisesti yhä kutsutaan KGB:ksi – käytetään sen täytäntöönpanijana.

Kuten muistamme viime joulukuun vaalien jälkeisistä mielenosoituksista, Lukašenka ei suvaitse toisinajattelijoita ja näyttää nauttivan väkivallan ja uhkailun käytöstä demokratiaa puolustavia aktivisteja vastaan. Kuten tämä päätöslauselma tänään selvästi osoittaa, Lukašenko on tehostanut sorto- ja häirintäkampanjaansa niitä vastaan, jotka rohkenevat vastustaa hänen rautaista otettaan. Vetoamme häneen, jotta hän lopettaisi tämän tarpeettoman kurinpidon, vapauttaisi kaikki poliittiset vangit ja palauttaisi Valko-Venäjän todellisen, moniäänisen, monipuoluejärjestelmään perustuvan demokratian tielle.

Viime viikolla Euronestin parlamentaarisen edustajakokouksen perustamisistunnossa Valko-Venäjän edustajat eivät perustellusti olleet paikalla. Valko-Venäjä on Euroopan demokraattisen palapelin puuttuva pala, ja haaveilen päivästä, jolloin se liittyy jälleen eurooppalaiseen perheeseen.

  Alfreds Rubiks (GUE/NGL) . – (LV) Arvoisa puhemies, tuen täysin Euroopan parlamentin ja läsnä olevien jäsenten määrätietoisesti toistamaa näkemystä, jonka mukaan ihmisoikeudet – paitsi Euroopan unionissa myös kaikkialla maailmassa – ovat perusoikeuksia ja koko elämän perusta. En kuitenkaan kannata sitä, että jotakin maata (erityisiä esimerkkejä mainitsematta), sen johtajaa tai koko sen väestöä syytetään laajasti rikoksista, joita ne eivät ole tehneet. Jos puhumme siitä, että joku oppositiossa oleva (eikä edes pelkästään oppositiossa oleva, vaan muitakin) pidätetään tiettyjen tapahtumien jälkeen, ja näemme siinä jonkinlaista diktatuuria, mikä sitten on tuomioistuinten merkitys demokraattisessa järjestelmässä? Annetaan tuomioistuinten setviä sikäläiset tapahtumat ja selvittää, kuka on tuomittu tai pidätetty oikein ja kuka väärin perustein. Se, että joku kuuluu oppositioon, ei vielä anna lupaa tehdä mitä tahansa huvittaa. Pyydän äärimmäisen suvaitsevaista ja tasapainoista suhtautumista kaikkia kohtaan.

  László Andor, komission jäsen. – (EN) Arvoisa puhemies, komissio on syvästi huolissaan Valko-Venäjän tilanteesta ja erityisesti 19. joulukuuta 2010 pidetyissä presidentinvaaleissa tapahtuneiden vaalivaatimusten rikkomusten jälkeisistä tapahtumista.

Kuria on viime aikoina entisestään tiukennettu, ja käynnissä on lukuisia oikeudenkäyntejä aiempia presidenttiehdokkaita sekä useimpia vielä pidätettyinä olevia aktivisteja vastaan. Samaan aikaan käynnissä on oikeudenkäyntejä, joiden tuloksena kaksi jäljellä olevista riippumattomista sanomalehdistä – Nasha Niva ja Narodnaya Volya – saatetaan sulkea; lisäksi poliittisen opposition, kansalaisyhteiskunnan ja riippumattoman median ahdistelu jatkuu.

Varapuheenjohtaja, korkea edustaja Ashton on esittänyt joukon yleisiä ja erityisiä toteamuksia Valko-Venäjän tilanteesta. Olemme selvin sanoin tuominneet pahenevan tilanteen ja toistuvasti vedonneet Valko-Venäjään, jotta se lopettaisi jatkuvat hyökkäykset poliittista oppositiota ja kansalaisyhteiskuntaa vastaan, vapauttaisi kaikki poliittiset vangit ja lopettaisi poliittiset oikeudenkäynnit. Olemme myös ilmaisseet vakavan huolemme kidutuksen ja muunlaisen pahoinpitelyn, uhkailun sekä oikeuslaitoksen sääntöjenvastaisen toiminnan osalta.

Sallikaa minun myös muistuttaa, että tammikuussa neuvosto otti käyttöön rajoituksia, joihin kuuluivat muun muassa matkustuskielto ja resurssien jäädyttäminen. Luettelossa on nyt 175 nimeä – mitä pitäisi verrata siihen, että vuoden 2006 vaalien jälkeen varojen jäädyttäminen ja viisumikielto koski neljääkymmentä henkilöä – ja olemme valmiita sisällyttämään siihen uusiakin nimiä, jos tilanteen kehittyminen sitä edellyttää. Lisäksi harkitsemme muita mahdollisia, myös taloudellisia toimenpiteitä koskevia vaihtoehtoja.

Viesteissämme olemme tehneet selväksi, että haluamme pitää kiinni sitoumuksestamme Valko-Venäjän kansaan ja kansalaisyhteiskuntaan. Viisumin saannin helpottumista koskeva asia etenee. Neuvosto hyväksyi viisumin saannin helpottumista koskevat neuvotteluohjeet ja takaisinottosopimukset 28. helmikuuta, ja kannustamme jäsenvaltioita käyttämään parhaalla mahdollisella tavalla viisumisäännöstön tarjoamia joustomahdollisuuksia, erityisesti mahdollisuutta myöntää viisumimaksuja koskevia vapautuksia tai alennuksia tietyille kansalaisryhmille. Mitä avustuksiin tulee, komissio on nelinkertaistanut Valko-Venäjän väestölle ja kansalaisyhteiskunnalle tarjoamansa avun.

Pidämme edelleen kiinni kriittisen sitoumuksen politiikastamme Valko-Venäjällä. Tämä tehtiin tammikuun 31. päivänä ulkoasiain neuvoston päätelmissä selväksi. Samaan aikaan on selvää, että kahdenvälisten suhteidemme syveneminen edellyttää sitä, että Valko-Venäjä osoittaa olevansa halukas kunnioittamaan demokratian periaatteita, oikeusvaltiota ja ihmisoikeuksia.

Sallikaa minun päättää sanomalla, että Valko-Venäjän tilanne on asialistamme kärkipäässä. Minua ilahduttaa nähdä, että suuri enemmistö tässä parlamentissa on sitoutunut jatkamaan vakavaa keskustelua tästä kiihkottomasti. Seuraamme jatkossakin tapahtumien kehittymistä tiiviisti ja olemme valmiita reagoimaan tarvittaessa.

  Puhemies. – (EN) Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan hetken kuluttua.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 149 artikla)

  Jacek Olgierd Kurski (ECR), kirjallinen. – (PL) Olemme jo pitkään joutuneet todistamaan Euroopan unionin poliittista kyvyttömyyttä Valko-Venäjän traagisen tilanteen edessä. Useat peräkkäiset vetoomukset ja päätöslauselmat eivät ole tehonneet. Aljaksandr Lukašenkan kovakourainen hallinto tukkii opposition suun, tuomitsee sen johtajat ja lähettää nämä vankilaan tai niin sanottuihin rangaistussiirtoloihin. Tässä yhteydessä riittää, kun mainitaan nimeltä vain opposition presidenttiehdokas Andrei Sannikau, jonka oikeudenkäynti alkoi kuukausi sitten, ja Nikolai Statkevich, jota KGB pitää pidätettynä. Mitä unioni on tehnyt turvatakseen heidän vapauttamisensa? Avain vallankumouksen onnistumiseen Valko-Venäjällä on Venäjä, joka on aina ollut Valko-Venäjän hallinnon liittolainen. Siksi olisi hyvä ajatus, että seuraavassa tapaamisessa Kremlin johtajien kanssa ei puhuttaisi Atlantilta Uralille ulottuvasta yhteisestä eurooppalaisesta turvallisuusalueesta, kuten Ranskan ja Saksan johtajat haluavat, vaan tartuttaisiin todellisiin haasteisiin, jotka ovat aivan rajamme toisella puolella. Valko-Venäjän talouskriisi on muutokselle paras ajankohta. Kaiken kansainvälisen avun tulisi olla riippuvaista Valko-Venäjän demokratian tilanteen muutoksesta.

(1) Ks. pöytäkirja.

17. Äänestykset

  Puhemies. – (EN) Esityslistalla on seuraavana äänestykset.

(Äänestysten tulokset ja niiden kulkua koskevat yksityiskohdat: ks. pöytäkirja)

17.1. Sri Lanka: YK:n raportin seurantatoimet (B7-0324/2011)

– Ennen äänestystä:

  Claude Moraes (S&D). — (EN) Arvoisa puhemies, käytän puheenvuoron Véronique De Keyserin puolesta ja haluaisin ehdottaa suullista tarkistusta 13 kohtaan seuraavasti:

”kehottaa komission varapuheenjohtajaa ja unionin ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa, neuvostoa ja komissiota tukemaan lisätoimia, joilla vahvistetaan Sri Lankan vastuunkantoprosessia ja tuetaan YK:n raporttia, erityisesti kansainvälisen oikeudellisen mekanismin välitöntä luomista”.

  Geoffrey Van Orden (ECR). — (EN) Arvoisa puhemies, meillä oli tästä päätöslauselmasta erittäin pitkät neuvottelut, joissa oli mukana kuusi poliittista ryhmää. Se on kompromissiratkaisu, ja tietysti siinä on elementtejä, joita monet meistä eivät haluaisi siinä olevan ja sen ulkopuolelle on tosiaan jätetty elementtejä, joita monet meistä haluaisivat siinä olevan. Mutta näiden kuuden poliittisen ryhmän välinen sopimus oli, että tarkistuksia ei tehdä — suullisesti, kirjallisesti tai missään muodossa — ja siksi uskon, että on yhteisymmärryksen vastaista ja tekee neuvottelut tyhjiksi, jos nyt hyväksymme tällä tavalla ehdotetun tarkistuksen. Siksi meidän on hylättävä tämä tarkistus.

(Suullista tarkistusta ei hyväksytty)

17.2. Azerbaidžan (B7-0329/2011)

17.3. Valko-Venäjä (B7-0332/2011)

  Puhemies. — (EN) Äänestys on päättynyt.

18. Äänestyskäyttäytymistä ja äänestysaikeita koskevat ilmoitukset: ks. pöytäkirja

19. Luetteloon kirjatut kirjalliset kannanotot (työjärjestyksen 123 artikla): ks. pöytäkirja

20. Valiokuntien ja valtuuskuntien kokoonpano: ks. pöytäkirja

21. Tämän istuntojakson aikana hyväksyttyjen tekstien edelleen välittäminen: ks. pöytäkirja

22. Seuraavien istuntojen aikataulu: ks. pöytäkirja

23. Istuntokauden keskeyttäminen

  Puhemies. – (CS) Julistan Euroopan parlamentin istuntokauden keskeytetyksi.

(Istunto päätettiin klo 16.40)

Puheenjohtajavaltio Unkari kiinnittää erityistä huomiota YKP:n uudistukseen. YKP:n vuonna 2005 käynnistetyllä yksinkertaistamisella, Euroopan komission julkaisemalla vihreällä kirjalla, vuonna 2009 käynnistyneillä neuvotteluilla ja komission pian julkaistavilla ehdotuksilla pyritään kaikilla turvaamaan kestävä kalastus ja vesiviljely. Puheenjohtajavaltio Unkarin odotetaan aloittavan poliittisen keskustelun tästä yhteisestä politiikasta, joka on erittäin tärkeä. Unkarin tehtävänä on jatkaa horisontaalisiin kalastustoimiin liittyvien väliaikaisten yhteisön säännösten jatkoa koskevan asian käsittelyä.

Nämä seikat huomioon ottaen millä tavoin neuvosto aikoo käsitellä poisheitettyjä määriä koskevaa aihetta osana YKP:n uudistusta?

Tätä puheenjohtajavaltion laatimaa vastausta, joka ei sinänsä sido neuvostoa eikä sen jäseniä, ei esitetty suullisesti neuvoston kyselytunnilla Euroopan parlamentin Strasbourgissa toukokuussa 2011 pidetyllä istuntojaksolla.

(EN) Neuvosto on jo myöntänyt, että pyrkiminen poisheittämisen lopettamiseen on erittäin tärkeää. Komission neuvostolle ja Euroopan parlamentille 11.–12. kesäkuuta 2007 antamasta tiedonannosta "Ei-toivottujen sivusaaliiden vähentämistä ja poisheittämisen lopettamista Euroopan kalastuksessa koskeva politiikka" hyväksytyissä päätelmissään⁽¹⁾ neuvosto vahvisti, että on kiireellisesti tutkittava keinoja poisheittämisen lopettamiseksi, ja totesi, että kyseisellä lähestymistavalla voisi olla monia vaikutuksia, kuten siirtyminen tulosohjaukseen ja poisheittämiskielto, jolla säännellään lähinnä sitä, mitä saalistetaan, eikä sitä, mitä puretaan aluksesta. Lisäksi neuvosto kehotti komissiota, jäsenvaltioita ja sidosryhmiä tehostamaan pyydysten rakennetta, kalastusmenetelmiä ja kalastustapoja koskevia tutkimusponnisteluja.

Neuvosto odottaa mielenkiinnolla komission lainsäädäntöehdotuksia, joita sen oletetaan esittävän yhteisen kalastuspolitiikan uudistamisen puitteissa heinäkuussa 2011. Neuvostolle on ilmoitettu, että komissio aikoo ehdottaa poisheittämiskieltoa tulevassa YKP:n uudistuspaketissa.⁽²⁾ Neuvosto aikoo varmuudella käyttää tilaisuuden hyväkseen ja tehdä perusteellisen analyysin tästä aiheesta heti, kun ehdotukset on esitetty.

Sillä välin neuvosto ja jäsenvaltiot käyvät aktiivista ja säännöllistä keskustelua aiheesta.

Puheenjohtajavaltio Unkarin kuluvan puolivuotiskauden ohjelmassa mainitaan, että Euroopan köyhyydentorjuntafoorumia koskevan lippulaivahankkeen yhteydessä neuvosto aikoo kiinnittää erityistä huomiota lasten köyhyyteen. Kun otetaan huomioon, että 100 miljoonasta 18-vuotiaasta ja sitä nuoremmasta lapsesta ja nuoresta 20 miljoonaa on köyhtymisvaarassa ja että köyhyys on suoraan sidoksissa talouskriisiin ja koulunkäynnin keskeyttämiseen, kysyn neuvostolta seuraavaa:

Katsooko se, että lippulaivahanke on riittävä keino lasten köyhyyden torjumiseksi? Huomattakoon, että viime vuonna köyhyyden osuus kasvoi tai pysyi ennallaan suurimmassa osassa jäsenvaltioita.

Katsooko se, että jäsenvaltioissa meneillään oleva talouskriisi vaarantaa Eurooppa 2020 -strategiassa määritellyt tavoitteet, jotka koskevat köyhyyden torjumista ja ennenaikaista koulunkäynnin keskeyttämistä?

Tätä puheenjohtajavaltion laatimaa vastausta, joka ei sinänsä sido neuvostoa eikä sen jäseniä, ei esitetty suullisesti neuvoston kyselytunnilla Euroopan parlamentin Strasbourgissa toukokuussa 2011 pidetyllä istuntojaksolla.

(EN) Neuvoston 6. joulukuuta 2010 hyväksytyssä julkilausumassa Euroopan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuodesta "Yhteistyö köyhyyden torjunnassa vuonna 2010 ja sen jälkeen" todettiin, että lasten köyhyyden vähentämisen tulisi olla EU:n ja sen jäsenvaltioiden ensisijainen tavoite tulevalla vuosikymmenellä ja että budjettipolitiikoissa tulisi ottaa asianmukaisesti huomioon tarve suojella kaikkia suojattavia ja estää sosiaalinen syrjäytyminen.

Tässä yhteydessä lasten köyhyyden ehkäiseminen ja lasten hyvinvoinnin edistäminen ovat yksi puheenjohtajavaltio Unkarin tärkeimpiä sosiaalipoliittisia tavoitteita, kuten arvoisa parlamentin jäsen perustellusti toteaa.

Puheenjohtajavaltio toimittaa neuvostolle alustavia päätelmiä, joissa otetaan huomioon puheenjohtajakolmikon 2.–3. syyskuuta 2010 pidetyssä lasten köyhyydestä ja hyvinvoinnista annettavan suosituksen etenemissuunnitelmaa koskeneessa konferenssissa hyväksytty julkilausuma. Siinä puheenjohtajavaltiot Espanja, Belgia ja Unkari esittävät useita suosituksia tulevista toimista.

Lasten köyhyys on moniulotteinen ilmiö. Siksi sen torjumiseen tarvitaan kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jossa yhdistyvät vanhempien työllisyys, toimeentuloturva, koulutusmahdollisuudet sekä mahdollisuus käyttää terveydenhuoltopalveluja ja sosiaalipalveluja, lastenhoito mukaan luettuna. Tällaiseen kokonaisvaltaiseen lähestymistapaan pitäisi kuulua asianmukaisten inhimillisten ja taloudellisten voimavarojen käyttäminen, minkä lisäksi sen pitäisi olla Euroopan unionin perusoikeuskirjan ja YK:n lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen mukainen.

Näin ollen on tärkeää, että jäsenvaltiot painottavat asiamukaisesti lasten köyhyyteen liittyviä näkökohtia kansallisissa politiikoissaan, ottavat ne huomioon laatiessaan kansallisia uudistusohjelmia ja tukevat näitä uudistusohjelmia asianmukaisilla tavoitteilla, resursseilla sekä valvonta- ja arviointijärjestelyillä.

Lasten köyhyyden ehkäisemisen ja lasten hyvinvoinnin edistämisen pitäisi olla yksi Eurooppa 2020 -strategian tärkeimmistä painopistealueista. Strategiaan kuuluu sosiaalisen osallisuuden lisäämistä koskeva EU:n yleistavoite, joka pyritään saavuttamaan erityisesti köyhyyden vähentämisen kautta. Tässä yhteydessä on syytä mainita, että neuvosto on 7. maaliskuuta 2011 ilmoittanut pitävänsä myönteisenä komission lippulaivahankettaan koskevaa tiedonantoa ("Köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan eurooppalainen foorumi"), jossa ehdotetaan integroitua ja innovatiivista lähestymistapaa, jolla on tarkoitus saada jäsenvaltiot kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla sitoutumaan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseen yhdessä EU:n toimielinten ja keskeisten sidosryhmien (työmarkkinaosapuolet ja kansalaisjärjestöt) kanssa.

Yksi neuvoston painopisteistä on työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun merkityksen korostaminen. Katsooko neuvosto, että tässä asiassa on edistytty riittävästi talouden ohjausjärjestelmäpaketin yhteydessä?

Tätä puheenjohtajavaltion laatimaa vastausta, joka ei sinänsä sido neuvostoa eikä sen jäseniä, ei esitetty suullisesti neuvoston kyselytunnilla Euroopan parlamentin Strasbourgissa toukokuussa 2011 pidetyllä istuntojaksolla.

(EN) Komissio ehdotti joidenkin talouden ohjausjärjestelmäpaketin ehdotusten sisältöjen, ennen kaikkea makrotalouden epätasapainon ennalta ehkäisemistä ja korjaamista koskevan ehdotuksen⁽¹⁾, julkisen talouden valvonnan tehokasta täytäntöönpanoa euroalueella koskevan ehdotuksen⁽²⁾ ja ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi täytäntöönpanotoimista liiallisen makrotalouden epätasapainon korjaamiseksi euroalueella⁽³⁾, osalta Euroopan talous- ja sosiaalikomitean vapaaehtoista kuulemista.

Neuvosto kuuli komiteaa 6. joulukuuta 2010, ja komitea antoi lausuntonsa 4.–5. toukokuuta 2011 pidetyssä täysistunnossaan.

Komitea katsoi lausunnossaan erityisesti, että kypsän ja kattavan poliittisen ja sosiaalisen vuoropuhelun avulla voidaan voittaa sosiaaliset ja taloudelliset haasteet, varsinkin esimerkiksi eläkeuudistuksiin ja terveydenhuoltomenoihin liittyvät pitkän aikavälin haasteet. Komitea katsoo, että tarvitaan vahvaa sosiaalista kumppanuutta ja yhteistyötä, mihin sisältyy myös poliittinen yhteisymmärrys, jotta hallitukset voivat saavuttaa julkisen talouden kestävyyden ja makrotalouden tasapainon kaltaisia tavoitteita⁽⁴⁾.

On syytä muistaa, että euroalueen valtioiden ja hallitusten päämiehet sopivat 24.–25. maaliskuuta pidetyssä Eurooppa-neuvoston kokouksessa, että talouspolitiikan koordinointia pitäisi vahvistaa euroalueen jäsenvaltioiden välillä kunnioittaen kuitenkin samalla työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua ja työmarkkinasuhteita koskevia kansallisia perinteitä. Tähän koordinointiin voisivat osallistua myös muut jäsenvaltiot, jotka ovat halukkaita käsittelemään kustannusten kehittymistä. Jäsenvaltiot ovat siten vastuussa omien erityistoimiensa määrittelemisestä työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua ja työmarkkinasuhteita koskevien kansallisten perinteidensä puitteissa.

Kansallisten työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua koskevien järjestelyjen täyden kunnioittamisen lisäksi kukin neuvoston puheenjohtajavaltio järjestää työmarkkinaosapuolten välisen kokouksen osana makrotaloudellista vuoropuhelua. Tämä tapahtuu neuvoston (talous- ja raha-asiat, ECOFIN) puitteissa, ja sillä varmistetaan säännöllinen vuoropuhelu Euroopan talouspolitiikan tärkeimmistä tavoitteista työmarkkinaosapuolten edustajien välillä EU:n tasolla.

Euroryhmään kuuluvien maiden valtiovarainministerit kokoontuivat luomaan euroalueelle jopa 700 miljardin euron pysyvää rahoitusvakausrahastoa ja perustamaan Euroopan vakautusmekanismia euroalueen taloushallinnon aikaansaamiseksi. Sillä autettaisiin vahvistamaan yhteenkuuluvuutta, talouden kilpailukykyä ja vakauttamaan rahoitusjärjestelmä ainoastaan euroalueen maissa.

Kaikki EU:n jäsenvaltiot ovat avanneet sisämarkkinansa liityttyään EU:hun ja sitoutuneet liittymään euroalueeseen täytettyään kriteerit puolueettomasti (turvautumatta keinotekoisiin toimiin vaatimusten täyttämiseksi). Kriisi on erityisesti iskenyt taloudellisesti vähiten kehittyneisiin EU:n jäsenvaltioihin, mutta näillä tehdyillä päätöksillä niitä estetään hyötymästä rahoitustuista ja elvyttämään talouttaan nopeammin tulevaisuudessa.

Haluaisin kysyä neuvostolta, katsooko se, että näillä päätöksillä luodaan etuoikeutettujen maiden kerho, kun euroalueen ulkopuoliset jäsenvaltiot jäävät paitsi talouden ja rahoituksen elpymisestä. Katsooko neuvosto, että EU:n olisi sovitettava kaikkien EU:n jäsenvaltioiden taloudet yhteen ja vakautettava rahoitusjärjestelmät sekä osoitettava tarvittavia rahoitustoimenpiteitä euroalueen ulkopuolisille jäsenvaltioille?

Tätä puheenjohtajavaltion laatimaa vastausta, joka ei sinänsä sido neuvostoa eikä sen jäseniä, ei esitetty suullisesti neuvoston kyselytunnilla Euroopan parlamentin Strasbourgissa toukokuussa 2011 pidetyllä istuntojaksolla.

(EN) Ensisijainen vastuu talouspolitiikasta on jäsenvaltioilla. EU seuraa ja koordinoi politiikkoja, erityisesti vakaus- ja kasvusopimuksen ja talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen puitteissa.

Uudella talouspolitiikan ohjausjärjestelmäpaketilla, josta neuvosto toivoo pääsevänsä sopuun Euroopan parlamentin kanssa kesäkuuhun mennessä, luodaan kehys kaikkien jäsenvaltioiden budjetti- ja makrotalouspolitiikkojen tehokkaammalle valvonnalle ja koordinoinnille. Tänä vuonna käyttöön otetulla eurooppalaisella ohjausjaksolla yhdenmukaistetaan vakaus- ja lähentymisohjelmien ja kansallisten uudistusohjelmien esittelyjen aikataulut, jotta varmistetaan johdonmukaisuus kaikilla tasoilla (talousarviota koskeva kurinalaisuus, makrotaloudellinen vakaus ja kasvu) ja pidetään yksittäiset menettelyt samalla muodollisesti erillisinä. Tällä tavalla budjettipolitiikkojen koordinointi tapahtuu ennakkoarviointien kautta nykyään käytössä olevien jälkiarviointien sijaan.

Kaikkien edellä mainittujen keinojen pitäisi edesauttaa vakauden säilymistä euroalueella ja koko EU:ssa. Jos ne eivät ole riittäviä täyttämään kyseistä tavoitetta, Euroopan vakausmekanismilla (EVM) voidaan vakavaan epätasapainoon joutuneen jäsenvaltion pyynnön ja EVM:n johtokunnan päätöksen perusteella antaa taloudellista tukea asianosaiselle jäsenvaltiolle.

Neuvosto on luonut 18. helmikuuta 2002 järjestelystä keskipitkän aikavälin rahoitustuen myöntämiseksi jäsenvaltioiden maksutaseille annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 332/2002⁽¹⁾ kehyksen sellaisille tapauksille, joissa yksittäisillä euroalueen ulkopuolisilla jäsenvaltioilla on ulkopuolista apua vaativia erityisiä vaikeuksia.

Kyseisen asetuksen perusteella neuvosto voi päättää antaa taloudellista tukea euroalueen ulkopuolisille maille Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 143 artiklan 1 kohdan mukaisesti, jos niillä on maksutasettaan koskevia vaikeuksia tai tällaiset vaikeudet uhkaavat niitä vakavasti. Maailmanlaajuisen talous- ja rahoituskriisin puhkeamisen jälkeen kolmelle jäsenvaltiolle (Unkarille, Latvialle ja Romanialle) on myönnetty tällaista apua.

Komissio käynnisti 23. marraskuuta 2010 aloitteen, joka koskee uusien työpaikkojen edellyttämiä uusia taitoja ja jolla pyritään nykyaikaistamaan työmarkkinoita ja auttamaan henkilöitä kehittämään taitojaan koko eliniän ajan, jotta heillä olisi paremmat mahdollisuudet osallistua työmarkkinoille, ja varmistamaan työpaikkojen kysynnän ja tarjonnan välinen parempi tasapaino. Tämä aloite olisi toteutettava sekä kansallisella tasolla että Euroopan unionin tasolla.

Euroopan unionin puheenjohtajavaltiona nykyisin toimiva Unkari on sitoutunut ohjelmassaan kiinnittämään erityistä huomiota uusien työpaikkojen edellyttämiin uusiin taitoihin. Mitä konkreettisia toimenpiteitä neuvosto on toteuttanut tämän aloitteen suhteen?

Tätä puheenjohtajavaltion laatimaa vastausta, joka ei sinänsä sido neuvostoa eikä sen jäseniä, ei esitetty suullisesti neuvoston kyselytunnilla Euroopan parlamentin Strasbourgissa toukokuussa 2011 pidetyllä istuntojaksolla.

(EN) Unkarin puheenjohtajakauden aikana "Uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelma" -lippulaivahankkeeseen liittyvä työ on jatkunut sekä työllisyyden että koulutuksen alalla.

Uuden osaamisen ja työllisyyden lippulaivaohjelma yhdistettynä nuorten työmarkkinoille pääsyyn, työllisyyttä tukevan talouskasvun edistämiseen sekä uusien ja parempien työpaikkojen luomiseen oli yksi 17.—18. tammikuuta järjestetyn työministerien epävirallisen kokouksen keskustelunaiheista.

Puheenjohtajavaltio painotti kumppanuuksien tärkeyttä lippulaivahankkeen toteuttamisessa sosiaalialan kolmikantafoorumissa, joka järjestettiin ensimmäistä kertaa 10.—11. maaliskuuta 2011 ja johon osallistuivat jäsenvaltiot, työmarkkinaosapuolet ja Euroopan unionin toimielimet.

Muissa tapahtumissa puheenjohtajavaltio on korostanut lippulaivahankkeen yhteyttä nuorten työllisyyteen. Puheenjohtajavaltion 4.–5. huhtikuuta Budapestissa järjestämässä konferenssissa painotettiin tarvittavan osaamisen ennakoinnin sekä koulutusjärjestelmien työmarkkinoiden tarpeisiin mukauttamisen tärkeyttä. Työllisyyskomitea antoi huomattavan panoksen tähän konferenssiin käsittelemällä sekä kansallisella että EU:n tasolla tarvittavia toimia. Kesäkuussa neuvosto (työllisyys, sosiaalipolitiikka, terveys ja kuluttaja-asiat, EPSCO) aikoo käsitellä nuorison työllisyyttä koskevia päätelmiä sekä sitä, miten uuden osaamisen ja työllisyyden lippulaivaohjelman toteuttamista jatketaan.

Vaikka Nuoret liikkeellä -aloitteella on Eurooppa 2020 -strategian lippulaivahankkeista eniten vaikutuksia koulutukseen, on myös uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelma tärkeä koulutuksen kannalta. Tämä ilmenee erityisesti siten, että ohjelmassa kehitetään taitoja, joilla koulutusta voidaan mukauttaa muuttuvien työmarkkinoiden tarpeisiin ja edistetään tiiviimpää yhteistyötä koulutuksen ja työelämän välillä. Kyseinen uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelman rooli tunnustettiin täysin koulutuksen asemaa Eurooppa 2020 -strategiassa koskeneissa poliittisissa keskusteluissa, jotka puheenjohtajavaltio järjesti 14. helmikuuta pidetyn neuvoston (koulutus, nuoriso, kulttuuri ja urheilu, EYCS) kokouksen yhteydessä.

Sekä keskusteluissa että myöhemmin hyväksytyissä neuvoston päätelmissä⁽¹⁾ korostettiin sitä, kuinka perustavanlaatuisesti korkealaatuisella ja nykyaikaisella koulutuksella voidaan edesauttaa EU:n pitkän aikavälin vaurauden turvaamista. Tarpeesta kehittää osaamista työllistyvyyden tukemiseksi vallitsi laaja yhteisymmärrys, kuten myös siitä, että tämän saavuttamiseksi tarvitaan edistystä koulutustarpeiden määrittelyssä, koulutuksen työmarkkinarelevanssin lisäämisessä, yksittäisten henkilöiden elinikäisen oppimisen mahdollisuuksien edistämisessä ja ohjauksessa (erityisesti niiden monien nuorten osalta, joilla on tällä hetkellä vaikeuksia päästä työmarkkinoille talouskriisin vuoksi), sekä koulutuksen ja työn välisten joustavien siirtymien takaamisessa. Lisäksi jäsenvaltiot tunnistivat tarpeen tehdä ammatillisesta koulutuksesta ja aikuiskoulutuksesta houkuttelevampaa sekä suhtautuivat myönteisesti siirtymiseen kohti oppimistuloksiin perustuvia tutkintojärjestelmiä sekä arkioppimisen ja epävirallisen oppimisen piirissä hankittujen taitojen ja osaamisen laajempaan validoimiseen.

Edellä mainittujen tavoitteiden tukemiseksi puheenjohtajavaltio Unkari myös valmistelee neuvoston suositusta koulunkäynnin keskeyttämisen vähentämiseen tähtäävistä toimintastrategioista⁽²⁾ hyväksyttäväksi neuvostossa (EYCS) toukokuussa. Suosituksessa odotetaan korostettavan muun muassa korkealaatuisten ammatillisten koulutusväylien kehittämisen arvostuksen tärkeyttä sekä sen merkitystä, että koulutuksen ja työelämän välistä yhteyttä vahvistetaan opintojen loppuun suorittamisen etujen painottamiseksi tulevan työllistyvyyden kannalta.

On odotettavissa, että Libyan humanitaarinen kriisi huipentuu YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmaa 1973 (2011) seuraavien ilmahyökkäysten käynnistyttyä. Libyassa vallitseva tilanne johtaa uusiin maahanmuuttoaaltoihin, jotka suuntautuvat tällä kertaa Eurooppaan. Siirtolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto-olosuhteita Etelä-Euroopassa on jo aikaisemmin luonnehdittu "humanitaariseksi kriisiksi", eikä ole odotettavissa, että uuteen pakolaisaaltoon vastattaisiin paremmin ehdoin, sillä siihen ei ole mahdollisuuksia eikä valmiuksia. Nämä seikat huomioon ottaen kysyn neuvostolta seuraavaa:

Millaisiin toimiin se on ryhtynyt, jotta odotettavissa oleva maahanmuuttoaalto jakautuisi tasaisesti EU-maiden kesken siten, että pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksia myös kunnioitetaan?

Tätä puheenjohtajavaltion laatimaa vastausta, joka ei sinänsä sido neuvostoa eikä sen jäseniä, ei esitetty suullisesti neuvoston kyselytunnilla Euroopan parlamentin Strasbourgissa toukokuussa 2011 pidetyllä istuntojaksolla.

(EN) Eurooppa-neuvosto on käsitellyt Libyan ja eteläisen naapurialueen tilanteiden kehittymistä, maahanmuuttoon kohdistuvat vaikutukset mukaan luettuna, sekä ylimääräisessä kokouksessaan 11. maaliskuuta 2011⁽¹⁾ että sääntömääräisessä kokouksessaan 24.—25. maaliskuuta 2011.⁽²⁾

Eurooppa-neuvosto painotti 11. maaliskuuta 2011 hyväksytyssä julkilausumassaan, että on tarpeen osoittaa konkreettista solidaarisuutta jäsenvaltioille, joita muuttoliike koskettaa suorimmin, ja kehotti EU:ta ja sen jäsenvaltioita jatkamaan tarvittavan tuen tarjoamista tilanteen kehittyessä. Lisäksi neuvosto kehotti jäsenvaltioita antamaan lisää inhimillisiä ja teknisiä voimavaroja Frontexille tarpeiden mukaisesti. Se muistutti, että muuttoliikkeiden osalta pitäisi edistää kokonaisvaltaista lähestymistapaa EU:n vastaavan lähestymistavan mukaisesti. Eurooppa-neuvosto myös korosti 24.–25. maaliskuuta 2011 hyväksymissään päätelmissä jälleen, että EU ja sen jäsenvaltiot ovat valmiita osoittamaan konkreettista solidaarisuutta jäsenvaltioille, joita muuttoliike koskettaa suorasti, ja kehotti EU:ta ja sen jäsenvaltioita jatkamaan tarvittavan tuen tarjoamista tilanteen kehittyessä.

Neuvosto on myös arvioinut uudelleen Pohjois-Afrikan tilanteen ja erityisesti joihinkin jäsenvaltioihin kohdistuvat maahanmuuttopaineet⁽³⁾. Neuvosto keskusteli tilanteesta laajasti 11. huhtikuuta 2011 pidetyssä kokouksessaan, ja se on hyväksynyt päätelmät eteläiseltä naapurialueelta tulevan muuttoliikkeen hallinnasta⁽⁴⁾. Näissä päätelmissä neuvosto vahvisti, että on tarpeen osoittaa aitoa ja konkreettista solidaarisuutta jäsenvaltioille, joita muuttoliike koskettaa suorimmin, ja kehotti EU:ta ja sen jäsenvaltioita jatkamaan tarvittavan tuen tarjoamista tilanteen kehittyessä esimerkiksi auttamalla tilanteesta eniten kärsivien jäsenvaltioiden paikallisviranomaisia selviytymään muuttovirtojen välittömistä vaikutuksista paikalliseen talouteen ja infrastruktuuriin. Neuvosto korostaa, että on tärkeää tarjota kestäviä suojeluratkaisuja eteläisellä naapurialueella oleville kansainvälistä suojelua tarvitseville henkilöille.

Neuvosto aikoo jatkaa tilanteen tarkkailua. Eteläisen naapurialueen tilannetta käsitellään myös Eurooppa-neuvoston tulevassa kokouksessa kesäkuussa 2011.

Mitä mieltä neuvosto on EU:n energiaulkopolitiikkaa koskevien toimien nykytilasta, erityisesti kun on kyse toimista, joilla pyritään vähentämään EU:n riippuvuutta Venäjän energiatoimituksista sekä monipuolistamaan hankintalähteitä ja kuljetusreittejä?

Tätä puheenjohtajavaltion laatimaa vastausta, joka ei sinänsä sido neuvostoa eikä sen jäseniä, ei esitetty suullisesti neuvoston kyselytunnilla Euroopan parlamentin Strasbourgissa toukokuussa 2011 pidetyllä istuntojaksolla.

(EN) Neuvosto korosti 28. helmikuuta 2011 hyväksytyissä päätelmissään kokonaisvaltaisen energiastrategian merkitystä, kun otetaan huomioon komission tiedonannot "Energia 2020: Strategia kilpailukykyisen, kestävän ja varman energiansaannin turvaamiseksi"⁽¹⁾ ja "Energiainfrastruktuurien painopisteet vuodelle 2020 ja sen jälkeen"⁽²⁾. Erityisesti neuvosto korosti, että Energia 2020 -strategialla olisi kokonaisuudessaan pyrittävä varmistamaan EU:n vahva ja johdonmukainen kanta ulkoisessa energiayhteistyössä. Neuvosto katsoi, että energia-alan ulkoisen toiminnan avoimuuden, yhtenäisyyden, johdonmukaisuuden ja uskottavuuden parantamiseksi tarvitaan:

Parempaa ja oikea-aikaista tietojenvaihtoa komission ja jäsenvaltioiden välillä;

Yhteistä arviointia EU:n energiavarmuuteen kohdistuvista riskeistä ja energiaturvallisuutta koskevien huolien asianmukaista huomioon ottamista muilla politiikanaloilla (esimerkiksi Euroopan naapuruuspolitiikassa);

Niiden monenvälisten foorumeiden täysipainoista käyttämistä, jotka käsittelevät energia-asioita tai joilla on vahva yhteys energia-asioihin, ja koordinoinnin parantamista näillä foorumeilla enemmän hyödyn saamiseksi jäsenvaltioiden keskinäisestä sekä unionin ja sen kumppaneiden välisestä synergiasta;

Jäsenvaltioiden ja unionin toimien tehokkaampaa koordinointia EU:n kollektiivisten energia-etujen ja -politiikkojen suojelemiseksi ja edistämiseksi paremmin;

EU:n toimitusreittien ja -lähteiden monipuolistamista sekä jatkuvia pyrkimyksiä helpottaa suurten maakaasumäärien kuljetukseen tarkoitettujen strategisten väylien, kuten eteläisen kaasulinjan, kehittämistä;

Molempia osapuolia hyödyttävien strategisten kumppanuuksien ja kattavan yhteistyön kehittämistä keskeisten toimittaja-, kauttakuljetus- ja kuluttajamaiden ja -alueiden kanssa. Kaasu-, öljy- ja sähkökysymysten käsittelemisen lisäksi näiden kumppanuuksien puitteissa pitäisi:

edistää energiatehokkuutta ja uusiutuvista lähteistä peräisin olevaa energiaa;

helpottaa sääntelyn lähentämistä muun muassa panemalla energiamarkkinoihin liittyvää EU:n lainsäädäntöä täytäntöön naapurimaissa, edistää markkinapohjaisia sääntöjä ja kehittää tarpeellisia toimenpiteitä tasavertaisten toimintaedellytysten varmistamiseksi;

edistämään mahdollisimman korkeita ydinturvallisuusstandardeja;

tukea EU:n pyrkimyksiä kansainvälisissä prosesseissa, kuten ilmastoneuvotteluissa.

Eurooppa-neuvoston 4. helmikuuta 2011 hyväksytyissä päätelmissä todettiin, että työtä luotettavan, avoimen ja sääntöihin perustuvan kumppanuuden kehittämiseksi Venäjän kanssa energia-alan yhteistä etua koskevilla osa-alueilla ja osana kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen jälkeistä prosessia koskevia neuvotteluja olisi edistettävä mahdollisimman pian, ottaen huomioon modernisointikumppanuuteen ja energiavuoropuheluun liittyvät meneillään olevat toimet.

Lisäksi Eurooppa-neuvosto pyysi korkeaa edustajaa ottamaan energiavarmuusulottuvuuden täysin huomioon työssään.

Odotamme, että edellä mainitut asiat ilmenevät komission tiedonannossa ennen kesää.

Esittääkö neuvosto aikataulun parhaillaan Euroopassa meneillään olevan pankki- ja velkakriisin ratkaisemiselle?

Tätä puheenjohtajavaltion laatimaa vastausta, joka ei sinänsä sido neuvostoa eikä sen jäseniä, ei esitetty suullisesti neuvoston kyselytunnilla Euroopan parlamentin Strasbourgissa toukokuussa 2011 pidetyllä istuntojaksolla.

(EN) Jatkona neuvoston 20. lokakuuta 2009 hyväksymälle kattavalle toimintasuunnitelmalle, jota koskeva työ on suurimmalta osaltaan saatettu loppuun, neuvosto hyväksyi 7. joulukuuta 2010 pidetyssä kokouksessa lyhyen ja keskipitkän aikavälin tavoitteet vuoteen 2012 asti kattavan toimintasuunnitelman EU:n kriisien ehkäisyä, hallintaa ja ratkaisua koskeville sääntelypuitteille. Tässä toimintasuunnitelmassa komissio esittää asianmukaiset aikataulut kriisien ehkäisyn ja ratkaisun sääntelypuitteita koskevalle jatkuvalle poliittiselle keskustelulle, jolla tuetaan komission tällä hetkellä suorittamaa lainsäädäntöehdotusten valmistelutyötä.

Kesäkuun 2010 Eurooppa-neuvosto totesi, että tarpeelliset uudistukset Euroopan rahoitusjärjestelmän luotettavuuden ja vakauden palauttamiseksi on saatettava loppuun kiireesti, ja vahvisti komission 2. kesäkuuta 2010 antamassa tiedonannossa "Rahoituspalvelujen sääntely kestävän kasvun varmistamiseksi" esittämien toimenpiteiden kiireellisen luonteen.

Neuvosto myös korosti 7. joulukuuta 2010, että on tärkeää edistyä työvaiheissa, jotka esiteltiin komission tiedonannossa EU:n kehyksestä rahoitussektorin kriisinhallinnalle esitetyissä työvaiheissa.

Neuvosto odottaa siksi mielenkiinnolla keskusteluja pankkialan kriisien hallinnan ja ratkaisun sääntelypuitteita koskevista lainsäädäntöehdotuksista, jotka komission odotetaan esittelevän tänä kesänä. Neuvosto myös jatkaa komission jo esittämiä lainsäädäntöehdotuksia koskevaa työtään, ja odottaa aikaista ratkaisua nykyisiin ja tuleviin neuvotteluihin Euroopan parlamentin kanssa.

Uuden talouspolitiikan ohjausjärjestelmäpaketin, josta neuvosto etsii sopua Euroopan parlamentin kanssa kesäkuuhun 2011 mennessä, pitäisi mahdollistaa kaikkien jäsenvaltioiden budjetti- ja makrotalouspolitiikkojen tehokkaampi valvonta ja koordinointi. Erityisesti paketilla pyritään antamaan velkaperusteelle suurempi painoarvo. Tähän sisältyisi myös numeerisen vertailuarvon käyttöön ottaminen sille, miten jäsenvaltioiden pitäisi vähentää velkojaan. Jäsenvaltioihin, jotka eivät toimi velkaperusteen puitteissa, sovellettaisiin liiallista alijäämää koskevaa menettelyä, joka voisi lopulta euromaiden osalta johtaa seuraamuksiin.

Nykyisen oikeudellisen kehyksen perusteella liiallista alijäämää koskevaa menettelyä sovelletaan tällä hetkellä 24 jäsenvaltioon. Komission asettamien määräaikojen mukaan useimpien jäsenvaltioiden on korjattava liiallinen alijäämänsä viimeistään vuonna 2013, ja osan on korjattava tilanne jo vuonna 2011. Vain Kreikalle, Irlannille ja Yhdistyneelle kuningaskunnalle on myönnetty myöhempiä määräaikoja. Liiallisen alijäämän korjaaminen ajoissa edistää velkaantumisen asettumista pysyvästi laskuun.

Lisäksi kaikkien euroalueen maiden ja kuuden euroalueen ulkopuolisen jäsenvaltion korkeimmalla tasolla maaliskuun 2011 Eurooppa-neuvoston yhteydessä hyväksymän Euro Plus -sopimuksen pitäisi kannustaa yksittäisiä jäsenvaltioita antamaan kunnianhimoisia sitoumuksia kilpailukyvyn ja työllisyyden edistämisen, julkisen talouden kestävyyden ja rahoitusvakauden vahvistamisen aloilla. Edellä mainittujen seikkojen pitäisi edesauttaa koko euroalueen vakauden suojelemisessa, minkä vuoksi niillä pitäisi pystyä edistämään velkakriisin ratkaisemista.

Jokaisella jäsenvaltiolla on velvollisuus ottaa 25. toukokuuta 2011 mennessä käyttöön kadonneita lapsia koskevan vihjepuhelinnumeron 116 000. Vihjepuhelin tarjoaa yhtenäisen numeron, jota kadonneet lapset ja heidän vanhempansa voivat käyttää avun pyytämiseen kaikkialla unionissa. Sama puhelinnumero kaikkialla EU:ssa auttaa lapsia ja vanhempia saamaan nopeammin apua ongelmatilanteissa.

Ottaen huomioon, että puheenjohtajakauden eräänä painopisteenä on ollut kansalaisten oikeuksien suojelu ja kuilun kaventaminen EU:n toimielimien ja kansalaisten välillä, mitä toimenpiteitä neuvosto toteuttaa auttaakseen jäsenvaltioita luomaan tämän tärkeän palvelun ennen määräaikaa?

Aikooko neuvosto antaa vihjepuhelimen perustamiselle poliittisen painopisteen aseman?

Tätä puheenjohtajavaltion laatimaa vastausta, joka ei sinänsä sido neuvostoa eikä sen jäseniä, ei esitetty suullisesti neuvoston kyselytunnilla Euroopan parlamentin Strasbourgissa toukokuussa 2011 pidetyllä istuntojaksolla.

(EN) Tarkistetun yleispalveludirektiivin⁽¹⁾ mukaan EU:n jäsenvaltioiden on pyrittävä kaikin keinoin varmistamaan, että 116 000 -vihjepuhelin otetaan käyttöön 25. toukokuuta 2011 mennessä. Jäsenvaltiot ovat vastuussa tämän vaatimuksen täytäntöönpanosta.

Tarkistetussa yleispalveludirektiivissä komissiolle lisäksi annetaan mahdollisuus ottaa käyttöön teknisiä menettelyjä, joilla varmistetaan 116-numerointialueen tehokas käyttöönotto ja erityisesti kadonneita lapsia koskevan vihjepuhelinnumeron 116 000 käyttöönotto. Tämä ei rajoita asianomaisten jäsenvaltioiden yksinomaisen toimivallan piiriin jäävien palvelujen järjestämistä tai vaikuta niihin millään tavalla.

Neuvostolle on ilmoitettu⁽²⁾, että komissio jatkaa jäsenvaltioiden tukemista kadonneita lapsia koskevien vihjepuhelimien pikaisessa käyttöönotossa ja niiden saattamisessa täyteen toimintavalmiuteen. Komissio on myös ilmoittanut, että komissio harkitsee lainsäädäntöehdotuksen esittämistä sen varmistamiseksi, että vihjepuhelinnumero 116 000 on täysin toimintakelpoinen kaikissa jäsenvaltioissa, jos asiassa ei kohtuullisessa ajassa edistytä lisää. Jos komissio ryhtyy tällaisiin toimiin, neuvosto käsittelee ehdotusta lainsäätäjän asemansa mukaisesti.

Puheenjohtajavaltio on äskettäin kirjeen muodossa kehottanut jäsenvaltioita ottamaan käyttöön 116 000 -vihjepuhelimen, minkä lisäksi se isännöi 25.—26. toukokuuta eurooppalaista konferenssia yhdessä Euroopan komission ja eurooppalaisen hyväntekeväisyysjärjestö Missing Children Europen (MCE) kanssa kiinnittääkseen huomiota tässä asiassa saavutettuihin tuloksiin. MCE:n kansalliset yksiköt vastaavat 116 000-vihjepuhelinten toiminnasta jäsenvaltioissa. Konferenssissa keskustellaan 116 000 -vihjepuhelimen käyttöönoton lisäksi myös kadonneita lapsia koskevaan hälytysjärjestelmään ja lapsiystävälliseen oikeudenkäyttöön liittyvistä asioista.

Japanissa tapahtuneen Fukushiman ydinonnettomuuden jälkeen EU:n jäsenvaltiot pääsivät 25. maalikuuta 2011 yhteiseen sopimukseen EU:n jäsenvaltioiden ydinvoimaloissa suoritettavista stressitesteistä ja vaativat vastaavien testien suorittamista kaikkialla maailmassa.

Onko neuvostolla hallussaan tietoja siitä, koskevatko vastaavat stressitestit myös EU:n ulkopuolisissa Euroopan valtioissa käytössä olevia (erityisesti 20 vuotta vanhempia) ydinvoimaloita?

Onko neuvosto laatinut suunnitelman sen varmistamiseksi, että EU:n naapurivaltioissa käytössä olevat ydinvoimalat täyttävät vaaditut kansainväliset ympäristövaatimukset, sekä sen varmistamisesta, että ne eivät riko strategista ympäristöarviointia koskevan Espoon yleissopimuksen kaltaisia voimassa olevia kansainvälisiä yleissopimuksia?

Tätä puheenjohtajavaltion laatimaa vastausta, joka ei sinänsä sido neuvostoa eikä sen jäseniä, ei esitetty suullisesti neuvoston kyselytunnilla Euroopan parlamentin Strasbourgissa toukokuussa 2011 pidetyllä istuntojaksolla.

(EN) Kuten arvoisa jäsen oikein painotti, Eurooppa-neuvosto korosti 24.–25. maaliskuuta 2011 pidetyssä kokouksessaan⁽¹⁾ tarvetta ottaa mahdollisimman hyvin opiksi Japanin äskettäisistä tapahtumista. Eurooppa-neuvosto on tässä yhteydessä tehnyt selväksi, että EU tulee vaatimaan EU:ssa käytössä olevien stressitestien kaltaisia testejä suoritettaviksi sekä olemassa oleville että suunnitelluille voimaloille naapurimaissa ja maailmanlaajuisesti. Neuvosto totesi, että asiassa olisi hyödynnettävä kaikki alan kansainvälisten organisaatioiden tarjoama asiantuntemus ja että mahdollisimman korkeita ydinturvallisuusstandardeja olisi edistettävä kansainvälisesti. Tässä yhteydessä on hyvä ottaa huomioon kaksi myönteistä kehitystä kansainvälisellä tasolla. Ensimmäinen on se, että 20.—24. kesäkuuta järjestetään korkean tason ydinturvallisuutta koskeva IAEA:n konferenssi, jossa käsitellään alustavaa arviota Fukushiman onnettomuudesta, sen vaikutuksista ja seurauksista, pohditaan asioita, joista on otettava opiksi, käynnistetään ydinturvallisuuden vahvistaminen ja vahvistetaan valmiuksia vastata ydinonnettomuuksiin ja ydinlaitosten hätätilanteisiin.

Toinen on se, että ydinturvallisuutta koskevan yleissopimuksen viidennessä arviointikokouksessa viime huhtikuussa kaikki sopimuspuolet, EU:n naapurivaltiot mukaan luettuina, sopivat analysoivansa onnettomuutta vuonna 2012 pidettävässä sopimuspuolten ylimääräisessä kokouksessa. Ydinvoimaloiden sijantien osalta viidennessä arviointikokouksessa keskusteltiin jo kysymyksistä, jotka liittyvät suunniteltujen ydinvoimaloiden lähellä sijaitsevien sopimuspuolten kuulemiseen.

Valtioiden rajat ylittävien ympäristövaikutusten arviointia koskevan yleissopimuksen (Espoon yleissopimuksen) sopimuspuolten kokouksen viides istunto pidetään Genevessä 20.–23. kesäkuuta 2011. Tämän tapaamisen alustava esityslista sisältää paneelikeskustelun ydinvoimaan liittyvistä hankkeista. Keskustelun tarkoituksena on antaa käsitys siitä, miten Espoon yleissopimusta sovelletaan sellaisiin ydinvoimaan liittyviin hankkeisiin, joilla on todennäköisesti haitallisia rajat ylittäviä vaikutuksia. Paneeli laatii raportin, joka esitellään kokouksen korkean tason ryhmälle, ja sopimuspuolia pyydetään harkitsemaan mahdollisia jatkotoimenpiteitä yleissopimuksen puitteissa.

EU:ssa valmistelutöitä edellä mainittuja kokouksia varten jatketaan nykyisen käytännön mukaisesti neuvoston valmisteluelimissä ja useissa paikan päällä järjestettävissä koordinointikokouksessa, jotta EU ja sen jäsenvaltiot voivat toimia Genevessä yhtenäisesti ja tehokkaasti.

Neuvosto päätti EUFOR Libyaksi nimetystä Libyaan suuntautuvasta EU:n sotilasoperaatiosta 1. huhtikuuta 2011 käyttäen verukkeena humanitaarista apua. Operaation komentajaksi nimitettiin kontra-amiraali Claudio Gaudiosi ja operaation komentokeskukseksi Rooma. Kokouksessa, joka järjestettiin 12. huhtikuuta 2011, neuvosto vahvisti 1. huhtikuuta 2011 tekemänsä päätöksen, kehotti sotilasoperaatiokomentajaa laatimaan tiiviissä yhteistyössä Naton kanssa toimintasuunnitelman välittömästi toteutettavaa sotilaallista väliintuloa varten ja ilmoitti olevansa valmis sisällyttämään operaatioon myös alueella sijaitsevien EU:n ulkopuolisten kolmansien maiden sotilasvoimia. Vuoden 2011 jälkimmäisellä puoliskolla (1. heinäkuuta–31. joulukuuta 2011) valmiustilassa olevat EU:n taistelujoukot ("Battle Groups") muodostuvat Euroforista ja balkanilaisesta HELBROC-taisteluosastosta, joka koostuu kreikkalaisen johdon alaisuudessa olevista Kreikan, Bulgarian, Romanian ja Kyproksen sotilasvoimista, joiden komentokeskus sijaitsee Kreikassa.

Onko neuvosto valmis ryhtymään maaoperaatioon Libyassa? Mikä tulee olemaan kreikkalaisen johdon ja EUFOR Libya -sotilasoperaation alaisuudessa toimivan balkanilaisen HELBROC-taistelujoukon rooli? Mitkä muut alueella sijaitsevien EU:n ulkopuolisten kolmansien maiden sotilasjoukot on tarkoitus ottaa mukaan tähän operaatioon?

Tätä puheenjohtajavaltion laatimaa vastausta, joka ei sinänsä sido neuvostoa eikä sen jäseniä, ei esitetty suullisesti neuvoston kyselytunnilla Euroopan parlamentin Strasbourgissa toukokuussa 2011 pidetyllä istuntojaksolla.

(EN) EU on päättänyt, että jos YK:n humanitaarisen avun koordinointiyksikkö OCHA tätä pyytää, se käynnistää EUFOR Libyaksi nimetyn YTTP-operaation tukemaan humanitaarista apua alueella. Operaatiossa kunnioitettaisiin täysin humanitaarisen toiminnan periaatteita ja erityisesti puolueettomuutta sekä tasapuolisuutta ja kansainvälisesti sovittuja MCDA-suuntaviivoja⁽¹⁾. Tätä varten EU on jo hyväksynyt päätöksen, jolla operaatio käynnistetään, nimittänyt operaatiolle komentajan ja perustanut operaatioesikunnan Roomaan. Neuvosto antoi operaation komentajalle tehtäväksi jatkaa suunnittelua kiireellisesti läheisessä yhteistyössä ja toisiaan täydentäen YK:n, Naton ja muiden tahojen kanssa, jotta EU voisi reagoida nopeasti humanitaarisessa tilanteessa ja turvallisuudessa tapahtuviin kehityksiin. EU on osana valmisteluja valmis harkitsemaan kolmansien maiden, myös alueella sijaitsevien maiden, tarjouksia osallistua operaation, jos poliittisten ja turvallisuusasioiden komitea tätä pyytää.

Jos OCHA pyytää käynnistämään EUFOR Libya -operaation, EU:n toimien parametreista, joihin kuuluu myös niiden maantieteellinen laajuus, päätettäisiin esitetyn pyynnön perusteella. Myös tarvittavien resurssien luonne riippuu OCHA:n esittämästä pyynnöstä. Tässä vaiheessa ei ole mahdollista ennustaa pyynnön luonnetta eikä siten myöskään tarvittavia valmiuksia.

Tuoreiden tietojen mukaan monikansallisella turvallisuuspalveluja tarjoavalla Group4Securicor-yrityksellä (G4S-yritys) on sopimus Israelin viranomaisten kanssa. Yritys tarjoaa Israelille asevarusteita ja turvallisuuspalveluja Israelissa ja Länsirannalla sijaitsevissa vankiloissa, joissa on pidätettyinä palestiinalaisia poliittisia vankeja, sekä Länsirannalla sijaitsevassa Israelin poliisin komentokeskuksessa. Lisäksi se tarjoaa asevarustusta ja turvallisuushenkilöstöä siirtokunnissa sijaitseville yrityksille. Yritys on myös tarjonnut asevarusteita ja huoltopalveluja Israelin armeijan valvontapisteissä Länsirannan muurilla, jonka kansainvälinen tuomioistuin on todennut laittomaksi 9. heinäkuuta 2004 antamassaan neuvoa-antavassa lausunnossa. Neljännen Geneven yleissopimuksen mukaan edellä kuvailtu yrityksen toiminta on laitonta ja sen vuoksi sitä onkin syytetty yhdessä Israelin viranomaisten kanssa kansainvälisen oikeuden rikkomisesta sekä osallistumisesta ihmisoikeuksien rikkomiseen ja Israelin miehitystoimiin.

Tuomitseeko neuvosto G4S-yrityksen sopimuksen Israelin kanssa sekä yrityksen toiminnan yhteistyössä Israelin viranomaisten kanssa ottaen huomioon, että kyseinen yritys harjoittaa toimintaansa myös jäsenvaltioissa ja yhteistyössä EU:n toimielinten kanssa?

Tätä puheenjohtajavaltion laatimaa vastausta, joka ei sinänsä sido neuvostoa eikä sen jäseniä, ei esitetty suullisesti neuvoston kyselytunnilla Euroopan parlamentin Strasbourgissa toukokuussa 2011 pidetyllä istuntojaksolla.

(EN) Neuvosto totesi 8. joulukuuta 2009 antamassaan lausunnossa Lähi-idän rauhaprosessista toistamiseen, että miehitetylle maalle rakennettu erotusmuuri on kansainvälisen oikeuden mukaan laiton, merkitsee estettä rauhalle ja uhkaa tehdä kahden valtion ratkaisusta mahdottoman.

Ei kuitenkaan ole neuvoston asia kommentoida erityisiä sopimussuhteita yksityisten oikeushenkilöiden ja kolmansien osapuolien välillä.

Kuten neuvosto totesi 13. joulukuuta 2010 hyväksytyissä päätelmissään Lähi-idän rauhanprosessista, se haluaa nähdä Israelin valtion ja itsenäisen, riippumattoman, demokraattisen, alueellisesti yhtenäisen ja elinkelpoisen Palestiinan valtion elävän vierekkäin rauhaisasti ja turvallisesti.

Onko neuvosto huolissaan siitä, että jäsenvaltioiden rahalliset pelastuspaketit lietsovat yhä kasvavaa EU:n vastaista mielialaa sekä vastaanottajien keskuudessa, joiden mielestä hinta on liian korkea, että laskun maksavissa maissa?

Suomen äskettäistä vaalitulosta voidaan pitää esimerkkinä pettymyksestä Euroopan unioniin. Onko neuvosto käsitellyt ongelmaa, ja millaisia aloitteita se voisi esittää, jotta voitaisiin torjua jatkuvasti kasvavaa eroa niin kutsutun ytimen ja reuna-alueiden välillä?

Tätä puheenjohtajavaltion laatimaa vastausta, joka ei sinänsä sido neuvostoa eikä sen jäseniä, ei esitetty suullisesti neuvoston kyselytunnilla Euroopan parlamentin Strasbourgissa toukokuussa 2011 pidetyllä istuntojaksolla.

(EN) Sekä taloudellista tukea vastaanottavissa että sitä myöntävissä jäsenvaltioissa yleisen mielipiteen osalta esille nousevat huolenaiheet käsitellään täydellisesti taloudellisen tuen myöntämistä ja talouden sopeutusohjelman käynnistämistä koskevissa menettelyissä.

Tässä yhteydessä on syytä muistaa tietyt taloudellisen tuen kehyksen rakennetta koskevat näkökohdat:

1. Taloudellista tukea myönnetään vain talousvaikeuksissa olevan jäsenvaltion nimenomaisesta pyynnöstä.

2. Taloudellista tukea myönnetään euroalueen jäsenvaltioille vain koko euroalueen vakauteen liittyvistä syistä.

3. Taloudellista tukea myönnetään euroalueen jäsenvaltioille vain yksimielisellä päätöksellä.

4. Taloudellista tukea myönnetään talouden sopeutusohjelman yhteydessä, ja IMF osallistuu siihen aina taloudellisella ja teknisellä tasolla.

EU:n talouden ohjausjärjestelmän huomattavan uudistuksen valmisteluissa on päästy jo pitkälle. Siihen kuuluu kuusi EU:n talouden koordinoinnin kehystä vahvistavaa säädöstä, joista neuvotellaan parhaillaan. Lisäksi on päästy sopuun Euro Plus -sopimuksesta, jonka puitteissa kaikki euroalueen jäsenvaltiot ja muut halukkaat jäsenvaltiot antavat talouspolitiikkoja koskevia erityissitoumuksia. Näihin sitoumuksiin sovelletaan vertaisarviointia korkeimmalla poliittisella tasolla.

Euroalueen ja koko EU:n talouden johdonmukaisuuden ja yhtenäisyyden pitäisi vahvistua näiden uudistusten perusteella ja sen taloudellisen tuen kehyksen perusteella, joka on kehitetty auttamaan vaikeuksiin joutuvia jäsenvaltioita.

Voiko neuvosto tehdä perusteellisesti selkoa keskusteluista, joita käytiin valtiovarainministerien epävirallisessa kokouksessa Budapestissa 7.–9. huhtikuuta 2011?

Tätä puheenjohtajavaltion laatimaa vastausta, joka ei sinänsä sido neuvostoa eikä sen jäseniä, ei esitetty suullisesti neuvoston kyselytunnilla Euroopan parlamentin Strasbourgissa toukokuussa 2011 pidetyllä istuntojaksolla.

(EN) Valtiovarainministerien epävirallisessa kokouksessa käydyissä keskusteluissa keskityttiin muun muassa viimeisimpiin euroalueella tapahtuneisiin kehityksiin talouden ja rahoituksen vakaudessa, Washington DC:ssä järjestettävän G20-ministerikokouksen valmisteluun, hyödykemarkkinoilla tapahtuneisiin kehityksiin ja uuden eurooppalaisen valvontajärjestelmään ja stressitesteihin.

Ministerit ja keskuspankkien pääjohtajat sivusivat keskusteluissaan hyödykemarkkinoita ja niihin liittyviä johdannaismarkkinoita. Keskusteluissa oltiin yhtä mieltä siitä, että avoimuuden ja eheyden lisääminen tuote- ja johdannaismarkkinoilla on olennaisen tärkeää sen kannalta, että ne täyttävät tehtävänsä asianmukaisesti. Ministerit ja pääjohtajat vaihtoivat mielipiteitä kutsuttujen puhujien kanssa uusia toimielimiä koskevista näkemyksistään sekä siitä, miten Euroopan uudet valvontaviranomaiset ja Euroopan järjestelmäriskikomitea (EJRK) voivat auttaa niiden haasteiden käsittelyssä, jotka tällä hetkellä on rahoitusalalla. Kutsuttuja puhujia olivat Alexandre Lamfalussy, Jacques de Larosière, Sharon Bowles ja uusien viranomaisten johtohenkilöt. He keskustelivat myös tämänvuotisiin pankki- ja vakuutusalan stressitesteihin liittyvistä kysymyksistä. Painopisteenä tässä oli avoimuuden ja uskottavuuden tarve sekä tarve sille, että hallituksilla on kehittyneet poliittiset vastaukset stressiskenaarioihin.

Euroryhmän ja talous- ja rahoitusasioiden neuvoston ministerien lausunnossa otettiin huomioon Portugalin viranomaisten taloudellista tukea koskeva pyyntö. Ministerit pyysivät komissiota, EKP:tä, IMF:ää ja Portugalia laatimaan ohjelman ja ryhtymään asianmukaisiin toimiin rahoitusvakauden suojelemiseksi. EU:n ja IMF:n yhteisessä ohjelmassa Portugalin rahoituspaketti pitäisi EU:n osalta rahoittaa Euroopan rahoituksenvakautusmekanismin (ERVM) ja Euroopan rahoitusvakausvälineen (ERVV) puitteissa. Portugalin valmistelut puolueidenvälisen yhteisymmärryksen saavuttamiseksi alkavat välittömästi, jotta sopeutusohjelma voidaan hyväksyä toukokuun puoliväliin mennessä ja panna täytäntöön nopeasti uuden hallituksen muodostamisen jälkeen. Ohjelma perustuu kolmeen pilariin:

Kunnianhimoinen finanssipolitiikan mukauttaminen julkisen talouden kestävyyden palauttamiseksi

Kasvua ja kilpailukykyä parantavat uudistukset, joihin kuuluu kunnianhimoinen yksityistämisohjelma

Menettelyjä, joilla ylläpidetään rahoitusalan maksuvalmiutta ja -kykyä.

Sen jälkeen, kun Portugalin viranomaisten kanssa on päästy sopimukseen, jolla on suurimpien poliittisten puolueiden tuki, talous- ja rahoitusasioiden neuvosto ja euroryhmä hyväksyvät ohjelman kansallisten menettelyjen mukaisesti sekä komission ja EKP:n arvion perusteella.

Washingtonissa 14.—15. huhtikuuta 2011 pidetyssä kokouksessa käydyt keskustelut olivat merkityksellisiä, ja kaikki tärkeimmät toimijat osoittivat aitoa halukkuutta viedä kansainvälistä talouden toimintasuunnitelmaa eteenpäin.

Tärkein tulos oli todennäköisesti sopu ohjeellisista suuntaviivoista, joita vasten tästä lähtien mitataan niitä indikaattoreita, joiden avulla havaitaan G20-maiden politiikkojen mukauttamista vaativia, jatkuvasti suurena pysyviä epätasapainoja.

Tätä ei pitäisi pitää merkityksettömänä tuloksena: tämän tekniseltä vaikuttavan sopimuksen taakse kätkeytyy se, että kaikki sekä kehittyneet että kehittyvät suuret taloudet ovat sitoutuneet edistämään keskinäisen arvioinnin / vertaisarvioinnin menettelyä maailmanlaajuiseen kasvuun vaikuttavissa politiikoissa.

Ohjeellisista suuntaviivoista saavutetun sovun perusteella G20-ryhmän pitäisi pystyä tuottamaan konkreettisia tuloksia, eli maakohtaisia suosituksia sisältävä kattava toimintasuunnitelma, vuoden loppuun mennessä.

Komissio, EKP ja neuvoston puheenjohtajavaltio antavat erittäin huomattavan panoksen edellä esitettyyn kokonaisuuteen, eivätkä vähiten sen vuoksi, että uusi kansainvälisen tason hallintojärjestelmä on monilta osin samankaltainen kuin EU:n tason hallintojärjestelmät.

Kristittyihin ja muihin uskonnollisiin vähemmistöihin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt viime kuukausina Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä. Voiko neuvosto ilmoittaa, mitä konkreettisia toimenpiteitä se aikoo toteuttaa Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän kristittyjen ja muiden uskonnollisten vähemmistöjen suojelemiseksi?

Tätä puheenjohtajavaltion laatimaa vastausta, joka ei sinänsä sido neuvostoa eikä sen jäseniä, ei esitetty suullisesti neuvoston kyselytunnilla Euroopan parlamentin Strasbourgissa toukokuussa 2011 pidetyllä istuntojaksolla.

(EN) Uskonnonvapauden edistäminen ilman poikkeuksia on EU:n ihmisoikeuspolitiikan tärkeimpiä painopistealueita. Neuvosto vahvisti tämän vahvan sitoutumisen vuoden 2009 marraskuun kokouksessaan. Lisäksi helmikuun 2011 neuvosto hyväksyi päätelmiä, joissa tuomitaan viime aikoina muun muassa Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän maissa kristittyihin ja heidän jumalanpalveluspaikkoihinsa, muslimipyhiinvaeltajiin sekä muihin uskonnollisiin yhteisöihin kohdistunut väkivalta ja niihin kohdistuneet terrori-iskut. Neuvosto vahvisti, että kansainvälisen yhteisön täytyisi lujittaa yhteistä vastaustaan niille tahoille, jotka haluavat käyttää uskontoa ihmisten jakamiseen sekä ääriliikkeiden ja väkivallan kiihdyttämiseen. EU ryhtyy kumppanimaidensa ja kansainvälisten foorumien, erityisesti YK:n, kanssa kokoamaan kulttuurienvälistä tukea uskonnollisen suvaitsemattomuuden torjunnalle.

Neuvoston vuonna 2009 hyväksymien päätelmien perusteella neuvosto pyysi korkeaa edustajaa raportoimaan uskon- tai uskonnonvapauden aloilla toteutetuista toimista. Euroopan ulkosuhdehallinto tulee seuraamaan uskon- tai uskonnonvapauden rajoittamista tarkemmin koko maailmassa. Tämä aihe käsitellään EU:n seuraavassa ihmisoikeuksia koskevassa vuosikertomuksessa. Uskon- tai uskonnonvapauden kysymys otetaan yhä useammin esille ihmisoikeuksia koskevissa vuoropuheluissa, joissa valtioita kehotetaan poistamaan syrjintä ja suvaitsemattomuus. Yhteydet paikallisiin ihmisoikeuksien puolustajiin, jotka käsittelevät tätä aihetta, on luotu, ja niitä pidetään yllä. Mahdollisuuksia hankerahoitukseen tarjotaan demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevan eurooppalaisen rahoitusvälineen (EIDHR) maakohtaisten tukijärjestelmien puitteissa siellä, missä se on mahdollista.

Maakohtaisten toimien rinnalla EU:lla on tärkeä asema uskon- tai uskonnonvapauden edistämisessä monenvälisillä foorumeilla. EU oli liikkeelle paneva voima YK:n yleiskokouksen joulukuussa 2010 yksimielisesti hyväksytyssä päätöslauselmassa kaikenlaisen uskoon tai uskontoon perustuvan suvaitsemattomuuden ja syrjinnän poistamisesta. EU keräsi YK:n ihmisoikeusneuvostossa maaliskuussa 2011 vahvan alueiden rajat ylittävän tuen uskon- tai uskonnonvapautta koskevalle aloitteelle.

Maatalouden osuus maailman kasvihuonekaasupäästöistä on 13,5 prosenttia. EU:ssa maatalouden osuus päästöistä on yhdeksän prosenttia. Unionin ja Irlannin maanviljelijät ovat edistyneet huomattavasti ympäristöystävällisten toimien toteuttamisessa, vähentäneet päästöjä ja käyttäneet laidunmaita ja apilalaitumia hiilidioksidikuiluina mahdollisuuksien mukaan.

Alan on hyvin vaikeaa saavuttaa enempää, koska Euroopan unionin maatalous on jo nyt tehokasta ja ympäristön kannalta kestävää ja ympäristönsuojelutoimia toteutetaan jo käytännössä.

Ottaen huomioon, että toimiala ei voi paljoa vähentää kasvihuonekaasupäästöjä, mitä komissio voi tehdä auttaakseen maanviljelijöitä vähentämään kyseisiä päästöjä entisestään ja varmistaa, että alaa ei rankaista pyrittäessä saavuttamaan EU:n kunnianhimoiset tavoitteet?

(EN) Maatalouden osuus EU:n kasvihuonekaasupäästöistä on noin yhdeksän prosenttia, ja vaikka päästöt ovat vähentyneet vuodesta 1990, lisäponnistelut ovat mahdollisia. Niitä myös tarvitaan EU:n kunnianhimoisen ilmasto- ja energiapoliittisen toimintasuunnitelman toteuttamiseksi.

EU:n ilmastonmuutospolitiikassa ei aseteta tavoitteita yksityisille aloille, kuten maataloudelle. Vähähiilisyyttä koskevassa vuoteen 2050 ulottuvassa etenemissuunnitelmassa⁽¹⁾ komissio on kuitenkin esittänyt vaihteluvälin maatalouden kustannustehokkaalle pitkän aikavälin panokselle. Vastuunjakopäätöksellä 406/2009/EY⁽²⁾ pyritään vähentämään EU:n päästökauppajärjestelmän ulkopuolisten alojen kasvihuonekaasupäästöjä 10 prosentilla. Taakanjakomekanismin kautta jäsenvaltiot osallistuvat vähentämiseen suhteellisen vaurautensa (BKT/asukas) mukaisesti, ja tavoitteet vaihtelevat –20:n ja +20 prosentin välillä vuonna 2020 verrattuna vuoden 2005 tasoon. Siksi on jäsenvaltioiden vastuulla rajoittaa vastuunjakopäätöksen piiriin kuuluvien alojen päästöjä ja määritellä maatalouden ja muiden alojen osuudet taakasta. Maankäytön muutoksiin ja metsätalouteen (LULCUF) liittyvät päästöt ja hiilidioksidipoistumat eivät kuulu vielä nykyisten sitoumusten piiriin. Komissiota pyydettiin vuoden 2008 energia- ja ilmastopaketissa arviomaan niiden liittämistä EU:n päästövähennyssitoumuksiin vuoden 2011 puoliväliin mennessä sekä laatimaan asiasta lainsäädäntöehdotus, jos se katsotaan tarpeelliseksi. Viime vuoden aikana toteutetut yleisön, yritysten, kansalaisjärjestöjen, jäsenvaltioiden ja asiantuntijoiden laajat kuulemiset osoittavat, että suurin osa kuulluista kannattaa maankäytön muutosten ja metsätalouden liittämisen sitoumuksiin ainakin, jos kokonaistavoitetta lisätään yli 20 prosenttiin. Komissio aikoo julkaista tiedonannon kesällä 2011. Sisällyttäminen saattaisi vahvistaa ilmastoa koskevien sitoumusten tarkoituksenmukaisuutta ympäristön kannalta, koska tällöin saataisiin katettua kaikki päästöt. Se saattaisi myös parantaa näkyvyyttä maankäyttäjien ponnisteluille vastata vuoden 2013 jälkeisen yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) kannustinjärjestelmien vaatimuksiin laajentamalla hiilinieluja kestävien maankäyttötapojen avulla.

Nykyisillä YMP:n välineillä käsitellään ilmastonmuutosta, pääasiassa sen vuoksi, että maatalouden ympäristöpolitiikalla ja ilmastotoimilla on useita rinnakkaishyötyjä. Uudistettua YMP:aa voitaisiin mukauttaa maanviljelijöiden auttamiseen tehokkuuden lisäämisessä, millä lisättäisiin EU:n maatalouden kilpailukykyä samalla edistäen ilmastotoimia (lieventämistä) ja vahvistaen alan ilmastonmuutosta koskevia valmiuksia (mukautuminen). Tämä voitaisiin toteuttaa vihreämmän ensimmäisen pilarin (johon kuuluisi täydentäviä ehtoja pidemmälle meneviä sopimukseen perustumattomia, vuosittaisia ympäristötoimia) ja sellaisen keskitetymmän ilmastoon liittyvän toisen pilarin avulla, jota tuettaisiin ammattimaisella maatilojen neuvontajärjestelmällä. Komission tarkoituksena ei selvästikään ole rangaista maatalousyhteisöä vaan auttaa sitä tuottamaan turvallisia tuotteita, jotka aiheuttavat vain vähän päästöjä, sekä kannustaa sitä niiden tuottamiseen, mikä edistää luonnonvarojen kestävää hallintaa yhteistä maatalouspolitiikkaa vuoteen 2020 koskevan tiedonannon⁽³⁾ mukaisesti. EU:n tuottajat ovat hiilidioksidipäästöjen kannalta maailman tehokkaimpien tuottajien joukossa, ja heistä voi tulla suunnannäyttäjiä maailmassa vähän päästöjä aiheuttavien maataloustuotteiden tuottamisessa, mikä voi vähentää maatalouden päästöjä maailmanlaajuisesti.

Euroopan parlamentti ja neuvosto antoivat 25. marraskuuta 2009 direktiivin 2009/138/EY vakuutus- ja jälleenvakuutustoiminnan aloittamisesta ja harjoittamisesta (Solvenssi II). Virallisesti direktiivi oli määrä siirtää osaksi jäsenvaltioiden lainsäädäntöä viimeistään 31. joulukuuta 2012.

Sovelletaanko direktiivin johdanto-osassa esitettyjä poikkeuksia (johdanto-osan kappaleet 4, 5, 6, 19, 20, 84 ja 85) ja 2 jakson 4 artiklan mukaista soveltamisalan ulkopuolelle jättämistä vapaaehtoisia sairausvakuutuksia tarjoaviin keskinäisiin yhtiöihin Bulgariassa?

Voidaanko vapaaehtoisia sairausvakuutuksia tarjoavat keskinäiset yhtiöt lisätä luetteloon laitoksista, joita direktiivi ei koske (2 jakson 8 artikla)?

Sovelletaanko direktiiviä automaattisesti vapaaehtoisia sairausvakuutuksia tarjoaviin keskinäisiin yhtiöihin vai kuuluvatko ne poikkeusten piiriin?

Ovatko vapaaehtoisia sairausvakuutuksia tarjoavat keskinäiset yhtiöt edelleen riippuvaisia Bulgarian sairausvakuutuslainsäädännöstä ja perustuuko niiden toiminta direktiivin kansalliseen lainsäädäntöön sisällyttämisen jälkeenkin kansalliseen terveydenhoitoalan lainsäädäntöön vakuutuslainsäädännön sijasta?

(EN) Bulgarialaisiin vapaaehtoisia ja kaupallisia sairausvakuutuksia tarjoaviin yhtiöihin ei sovelleta direktiivin 2009/138/EY 8 artiklan mukaisia poikkeuksia, koska kyseinen artikla koskee rajallista määrää laitoksia, joilla on hyvin erityisiä ominaisuuksia⁽¹⁾. Komission mielestä kyseistä artiklaa ei ole syytä muuttaa.

Periaatteessa tämä tarkoittaa, että Bulgarian vapaaehtoisten sairausvakuutusten alaan sovelletaan EU:n vakuutuslainsäädäntöä. Osaan näistä yrityksistä tai osaan niiden toiminnasta saatetaan kuitenkin soveltaa muita poikkeuksia, kuten direktiivin 2009/138/EY I osaston I luvun 2 jaksossa esitetään.

Direktiivit velvoittavat saavutettavaan tulokseen nähden jokaista jäsenvaltiota, joille ne on osoitettu, mutta jättävät kansallisten viranomaisten valittavaksi täytäntöönpanon muodon ja keinot.

Komissio on onnistunut hyvin Euroopan unionin avun koordinoinnissa Japanissa tuhoisan maanjäristyksen ja tsunamin jälkeen. Miten komissio on valmistautunut mahdolliseen suuren mittakaavan ydinonnettomuuteen Japanissa?

(EN) Arvoisa parlamentin jäsen otti esille Fukushiman ydinvoimalassa Japanissa 11. maaliskuuta 2011 tapahtuneen tuhoisan maanjäristyksen ja tsunamin jälkeen sattuneen ydinonnettomuuden. Euroopan komissio ja Euroopan ulkosuhdehallinto seuraavat tilannetta hyvin tarkasti. Olemme pitäneet tiiviisti yhteyttä Japanin viranomaisiin, ja meidät on pidetty ajan tasalla jatkuvista ponnisteluista tilanteen vakauttamiseksi, radioaktiivisten aineiden leviämisen hillitsemiseksi ja asiaan liittyvien ympäristöolosuhteiden seuraamiseksi.

Keskustelut jatkuvat Brysselissä 28. maaliskuuta 2011 pidettävässä seuraavassa EU:n ja Japanin välisessä huippukokouksessa sekä tulevissa kansainvälisissä kokouksissa (Kansainvälinen atomienergiajärjestö, G8/G20 ja niin edelleen).

Toinen kysymys koski sitä, miten EU voisi toimia oletetussa tilanteessa, jossa kolmannessa maassa tapahtuisi niin paha ydinonnettomuus, että kyseisen maan valmiudet käsitellä onnettomuutta eivät riittäisi. Tällaisessa tilanteessa EU:lla on käytössään erilaisia välineitä, kuten esimerkiksi:

1) EU:n pelastuspalvelumekanismi: Tarjottavan avun yksityiskohdat riippuisivat onnettomuuden/vaaratilanteen tyypistä, asianosaisen maan pyynnön sisällöstä ja valmiuksista, joita jäsenvaltiot pystyvät tarjoamaan. Yleisesti tähän apuun voivat kuulua muun muassa alustavien arvioiden vaiheet, eli näytteenotto ja ennusteiden tekeminen, etsintä- ja pelastustoimet ja joukkodekontaminaatiomahdollisuudet. Apuun voi sisältyä myös teknistä laitteistoa esimerkiksi jätteen turvallista ja varmaa säilytystä varten, sekä ydinalan asiantuntemusta, jota tarjotaan asianmukaisten pelastuspalvelujen asiantuntijoiden avulla.

2) Ydinturvallisuuteen liittyvä yhteistyöväline (neuvoston asetus (Euratom) N:o 300/2007, annettu 19. helmikuuta 2007): Ydinturvallisuuteen liittyvä yhteistyöväline tarjoaa taloudellista apua kolmansien maiden tukemiseksi ydinturvallisuustason ja säteilysuojan paranantamisessa, turvallisen kuljetuksen, käsittelyn sekä radioaktiivisen jätteen loppusijoittamisen varmistamisessa. Ohjelman täytäntöönpanijana toimii EuropeAid yhteistyössä Euroopan ulkosuhdehallinnon, Euroopan komission energiasta ja kuljetuksesta vastaavien pääosastojen kanssa sekä komission yhteisen tutkimuskeskuksen teknisellä tuella.

3) Vakautusväline (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1717/2006, annettu 12. marraskuuta 2006⁽¹⁾). Tätä välinettä voidaan käyttää myös lyhyen ja pitkän aikavälin aloitteiden rahoittamiseen. Tällaisia ovat esimerkiksi toimenpiteet, joilla vastataan välittömästi luonnonkatastrofeihin ja ihmisen aiheuttamiin katastrofeihin, kuten esimerkiksi maan sisällä siirtymään joutuneiden henkilöiden seuranta ja sijoittaminen, ydinturvallisuuden takaaminen, keskeisen infrastruktuurin suojeleminen, energianjakelu, hätätilanteiden hallinta ja pelastustyöntekijöiden tukeminen.

Komissio vastasi kysymyksen esittäjän 8. maaliskuuta 2011 esittämään kysymykseen H-000072/2011, ettei se aio arvioida aspartaamiasiaa uudelleen 31. joulukuuta 2020 mennessä.

Voiko komissio täsmentää, minkä verran elintarvikkeita tai lääkkeitä nautittaessa sallittu päiväannos (ADI-arvo) 40 mg/kg täyttyy?

Katsooko komissio, että Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen 28. helmikuuta 2011 antama ilmoitus on asetettava kyseenalaiseksi nyt kun on tullut ilmi, että Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen lisäainekomitean asiantuntija Dominique Parent-Massin on tehnyt töitä Coca-Cola-yhtiölle, joka käyttää tuotteissaan runsaasti makeutusaineita, sekä Ajinomotolle, joka on maailman suurin aspartaamin valmistaja?

Mitä mieltä komissio on tästä äskettäin ilmi tulleesta eturistiriidasta?

(EN) Jatkona äskettäin parlamentin ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnassa käydylle keskustelulle arvoisan parlamentin jäsenen aspartaamia koskevasta suullisesta kysymyksestä⁽¹⁾ komissio harkitsee tällä hetkellä mahdollisuutta siirtää aspartaamin täydellinen uudelleenarviointi suunniteltua uudelleenarviointia aikaisemmaksi. Uudelleenarviointi oli komission hyväksyttyjen elintarvikelisäaineiden uudelleenarviointiohjelman perustamisesta annetun asetuksen (EU) N:o 257/2010⁽²⁾ mukaisesti suunniteltu toteutettavaksi viimeistään joulukuuhun 2020 mennessä.

Aspartaami on hyväksytty elintarvikkeiden lisäaine useissa eri elintarvikeryhmissä erilaisin sallituin enimmäismäärin. Yleisesti ottaen ravinnon kautta saatava mahdollinen elintarvikkeiden lisäaineiden saanti riippuu monesta seikasta, kuten eri elintarvikeryhmien suhteellisesta osuudesta päivittäisessä ruokavaliossa ja käytetyn lisäaineen pitoisuuksista kyseisissä elintarvikeryhmissä. Lisäksi on tärkeää ilmoittaa, mistä väestöryhmästä on kyse (lapsista vai aikuisista), koska tietyn (elintarvikkeen lisäainetta sisältävän) elintarvikkeen hyväksyttävän päiväsaannin (ADI) täyttymiseen tarvittava määrä riippuu asianosaisen väestöryhmän painosta, kun otetaan huomioon, että ADI määritellään yhtä ruumiinpainon kilogrammaa (kg) kohden. Lääkehoidon kautta saatavan aspartaamin mahdollinen saanti riippuu myös päivittäisten annosten määrästä ja potilaiden iästä. Lisäksi hoidosta saatava määrä voidaan ilmoittaa vain rajalliselle määrälle päiviä. Tämän vuoksi kysymykseen ei voi antaa yleispätevää vastausta.

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA) vahvisti lausunnossaan vuonna 2006, että ravinnon syömisen yhteydessä mahdollisesti saatavan aspartaamin määrä⁽³⁾ jäisi jopa suurkuluttajilla selkeästi vähemmäksi kuin ADI (40 milligrammaa ruumiinpainon kilogrammaa kohti päivässä).

EFSA:n mahdollista eturistiriitaa koskevien sääntöjen mukaan arvoisan parlamentin jäsenen suullisessa kysymyksessä lainattu asiantuntija on allekirjoittanut EFSA:n arvioiman sidonnaisuuksia koskevan ilmoituksen, kuten kuka tahansa muu asiantuntija. Asiantuntija ei osallistunut elintarvikkeiden lisäaineita ja elintarvikkeisiin lisättäviä ravintoaineita käsittelevän lautakunnan (ANS) aspartaamista käytyihin keskusteluihin, jolloin hän noudatti EFSA:n eturistiriitaa koskevia sääntöjä. Lisäksi EFSA:n 28. helmikuuta 2011 annetun lausunnon laati EFSA eikä EFSA:n ANS-lautakunta. Siten komissio ei näe eturistiriitaa tässä tapauksessa.

Vuosi sitten kysyin komissiolta kesäajasta talviaikaan siirtymisen tarkoituksenmukaisuudesta (kysymys H-0103/2010). Onko komission kanta edelleen sama kuin silloin?

Onko komissio tietoinen uusimmista energia-alan tutkimuksista, joiden mukaan siirtyminen ei vaikuta energiataseeseen?

Onko komissio tietoinen siitä, että uusin lääketieteellinen tutkimus viittaa siihen, että siirtymisellä on kielteinen vaikutus ihmisten terveyteen?

Mikä on komission kanta siihen, että yhä useammat maat ovat päättäneet olla siirtymättä kesäajasta talviaikaan?

Eivätkö edellä mainitut seikat ole riittävä syy sille, että komissio muuttaa kantaansa ja tekee siten EU:n kansalaisten elämästä terveellisempää ja taloudellisempaa?

(EN) Kuten komissio selitti vuoden 2010 maaliskuun istunnossa antamassaan vastauksessa samaa aihetta koskevaan suulliseen kysymykseen H-000103/2010⁽¹⁾, komission vuonna 2007 hyväksymässä mietinnössä nykyisen kesäaikakäytännön vaikutuksista todettiin, että kesäaikakäytännöllä ei ole kielteisiä vaikutuksia ja että sillä säästetään jonkin verran energiaa. Nykyinen järjestely ei ole huolenaihe niille EU:n jäsenvaltioille, jotka ovat ottaneet kesäajan käyttöön kansallisella tasolla eivätkä ole sen jälkeen kyseenalaistaneet päätöstään.

Komissio ei ole saanut tietoja, joiden perusteella tilanne olisi muuttunut mietinnön edellisen julkaisemisen jälkeen eikä etenkään sen edellä mainittuun suulliseen kysymykseen antaman vastauksen jälkeen.

Tarkemmin ilmaistuna komissio ei ole tietoinen mistään edustavasta uudesta näytöstä, jonka mukaan nykyisellä kesäaikakäytännöllä olisi kielteisiä vaikutuksia EU:ssa.

Komissio on pannut merkille, että Venäjä on äskettäin päättänyt luopua kellojen siirtämisestä.

Hiljattain julkaistussa tieteellisessä raportissa "A Sustainable Global Society" kiinnitetään huomiota siihen, että fosforikivivarannot (vehnän, riisin ja maissin pääasialliset lannoitteet ovat fosfaattipohjaisia) saattavat ehtyä 30 vuoden kuluessa. Maailman seitsemänneksi suurin vehnäntuottaja Australia on jo vaikeuksissa, koska viljeltävässä maaperässä on yhä vähemmän fosforia. Raportista ilmenee myös, että investoinnit uusien fosfaattilähteiden etsimiseen sekä sellaisten menetelmien kehittämiseen, joilla voidaan erottaa fosfaatti vedestä, ovat välttämättömiä.

Pyydän komissiota vastaamaan seuraaviin kysymyksiin:

Onko maailman fosforikivivarannoista olemassa tietoja?

Miten fosfaattilannoitteiden hinta on kehittynyt viime vuosien aikana?

Aikooko komissio tukea tämän alan tutkimusta uusien fosfaattilähteiden tai vaihtoehtoisten aineiden löytämiseksi?

(EN) Viime vuosien aikana on julkaistu useita tieteellisiä tutkimuksia maailman fosforikivivarantojen tilanteesta. Vaikka on totta, että joidenkin tutkimusten mukaan jäljellä olevat varannot riittävät 30 vuodeksi, viimeisimpien tietojen mukaan fosforikiveä vaikuttaisi olevan jäljellä tätä enemmän ja tarpeeksi vastaamaan nykyiseen tarpeeseen paljon pidemmäksi aikaa⁽¹⁾.

Tuoreempien tietojen mukaan nämä uudet varannot ovat keskittyneet huomattavissa määrin yhdelle maantieteelliselle alueelle, mikä herättää kysymyksiä toimitusvarmuudesta. Lisäksi on jonkin verran näyttöä siitä, että jäljellä olevien varantojen yhteydessä saattaa esiintyä yhä enemmän kadmiumia ja muita raskasmetalleja, mikä saattaa johtaa näiden kontaminaattien poistamisesta aiheutuvien kustannusten kasvuun tai maaperän pilaantumiseen huonolaatuisempien lannoitteiden käyttämisen vuoksi⁽²⁾.

Komission saatavissa olevissa hintatiedoissa näkyy fosfaattikiven hintojen nousseen jyrkästi vuonna 2008, minkä jälkeen ne vakiintuivat ja alkoivat sitten nousta maltillisemmin vuosien 2010 ja 2011 aikana.

Komissio on tilannut viiden viime vuoden aikana kaksi aihetta koskevaa tutkimusta⁽³⁾ ja tukenut tutkimushankkeita, joissa käsitellään ongelman joitakin näkökohtia. Jatkamalla tutkimusta ja innovointia tulevat merkitykselliset toimet voitaisiin kattaa osana yleistä lähestymistapaa maataloustuotannon kestävyyden ja ruokaturvallisuuden parantamiseen. Ei ole viitteitä siitä, että olisi koskaan mahdollista korvata fosfori pääasiallisessa käyttötarkoituksessaan lannoitteissa ja täydennysrehuissa. Lisäksi ei myöskään ole olemassa vaihtoehtoisia hyödykkeitä korvaamaan fosfaattikiveä.

Komission fosforin kestävää käyttöä käsittelevän asiantuntijaryhmän kokouksessa 17. helmikuuta 2011 esittämät tiedot viittaavat siihen, että uusien fosforivarantojen etsintä on lisääntynyt ja että kyseisen luonnonvaran tehokkaampaan käyttöön on huomattavasti potentiaalia. Tehokkaampi käyttö pidentäisi fosforin saatavuutta ja vähentäisi samalla liialliseen käyttöön liittyviä ympäristöongelmia. Mahdollisiin toimiin kestävämmän käytön saavuttamiseksi kuuluvat tehokkaammat etsintä- ja louhintakäytännöt, sivutuotteiden jalostamisen lisääminen, biotekniikan käyttäminen rehujen ja lannoitteiden tehostamiseen, maataloustekniikoiden kehittäminen lannoitteiden käytön tai fosforihävikkien vähentämiseksi (mukaan luettuna parempi ravinteiden hallinta tiloilla), hukkaan menevien elintarvikkeiden määrän vähentäminen muuttamalla kulutuskäyttäytymistä sekä lannassa, jätevedessä, puhdistamolietteessä ja puhdistamolietteen tuhkassa olevan fosforin kierrättäminen.

Komissio aikoo jatkaa tämän uuden luonnonvarakysymyksen tarkastelua myöhemmin vuoden 2011 aikana esiteltävän varojen tehokasta käyttöä koskevan etenemissuunnitelman puitteissa.

Komissio asetti 25. maaliskuuta 2011 annetulla asetuksella (EU) N:o 297/2011 Fukushiman ydinvoimalassa tapahtuneen ydinonnettomuuden johdosta erityisiä edellytyksiä Japanista peräisin olevien rehujen ja elintarvikkeiden tuonnille. Yksi hyväksytyistä toimenpiteistä on Japanista peräisin olevien tuotteiden tiukka ja järjestelmällinen valvonta. Lisäksi radioaktiivisen saastumisen enimmäisarvoja tiukennettiin komission ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean päätöksen jälkeen (komitean päätös 8.4.2011).

Poistetaanko asetuksen (EU) N:o 297/2011 perusteella kaikki Japanista peräisin olevat elintarvikkeet EU:n markkinoilta? Ovatko jäsenvaltiot jo antaneet nopean hälytysjärjestelmän välityksellä ilmoituksia tapauksista, joissa on todettu liian korkeita radioaktiivisuusarvoja?

(EN) Komission 25. maaliskuuta 2011 annetussa täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 297/2011 erityisten edellytysten asettamisesta Japanista peräisin olevien tai Japanista lähetettyjen rehujen ja elintarvikkeiden tuonnille Fukushiman ydinvoimalassa tapahtuneen onnettomuuden jälkeen⁽¹⁾, sellaisena kuin se on muutettuna 11. huhtikuuta 2011 annetulla asetuksella (EU) N:o 351/2011⁽²⁾ ei vaadita kaikkien Japanista peräisin olevien elintarvikkeiden poistamista EU:n markkinoilta.

Vain rehut ja elintarvikkeet, jotka eivät ole asetuksen (EU) N:o 297/2011 liitteessä II tarkoitettujen eri radionuklidien enimmäistasojen mukaisia, on vedettävä markkinoilta. Elintarvikkeita ja rehuja koskevaan nopeaan hälytysjärjestelmään (RASFF) ei vielä 2. toukokuuta 2011 mennessä ollut saapunut ilmoitusta, että Japanista peräisin olevilla tai sieltä lähetetyillä rehuilla tai elintarvikkeilla olisi havaittu korkeita radioaktiivisuusarvoja.

Jäsenvaltiot ilmoittavat asetuksen (EU) N:o 297/2011 8 artiklan mukaisesti komissiolle viikoittain kaikista saaduista analyyttisista tuloksista. Komissio on 2. toukokuuta 2011 mennessä saanut analyyttiset tulokset 98:sta Japanista tulleista rehuista ja elintarvikkeista otetusta näytteestä. Useimmissa näytteissä ei ollut havaittavia määriä radionuklideja jodi-131, cesium-134 tai cesium-137. Niissä harvoissa näytteissä, joissa havaittiin radioaktiivisuutta, taso oli lähellä pienintä havaittavaa tasoa ja huomattavasti sallittujen enimmäistasojen alapuolella

Lisäksi osa näytteistä tutkittiin myös muiden radionuklidien kuin jodi-131:n, cesium-134:n ja cesium-137:n osalta. Kyseisiä radionuklideja ei havaittu lainkaan.

Kreikan valtio laski vuonna 2008 liikkeelle etuoikeutettuja osakkeita viiden miljardin euron arvosta, takeita 15 miljardin euron arvosta ja Kreikan valtion arvopapereita kahdeksan miljardin euron arvosta tukeakseen Kreikan rahoitusjärjestelmää. Tämän jälkeen vuonna 2010 takauksia myönnettiin vastaavasti 15 ja 25 miljardin euron edestä. Nyt hallitus kannustaa hyväksymään päätöksen takauksien laajentamisesta 30 miljardilla eurolla sen jälkeen, kun komission on antanut sille hyväksyntänsä.

Kysyn komissiolta seuraavaa:

Euroalueen jäsenvaltiot ja IMF perustivat Kreikan talouden tukijärjestelmän yhteydessä Euroopan rahoitusvakausvälineen (ERVV:n), jolla pyrittiin säilyttämään Kreikan pankkijärjestelmän vakaus. Miten komissio arvioi ERVV:n tähänastista toimintaa?

Miten komissio arvioi osallistumistaan Kreikan valtion takaaman luottolaitosten vakavaraisuuden vahvistamiseen?

Onko sillä tietoja siitä, missä määrin Kreikan valtion takaukset ovat kanavoituneet reaalitalouteen?

Onko asetettu takauksien kanavoitumisen vähimmäisosuuteen liittyviä tavoitteita lisärahoituksen myöntämiseksi Kreikan talouden puitteissa?

(EN) Kreikan rahoitusvakausrahasto (Hellenic Financial Stability Fund, HFSF) on toiminnassa ja se on jo saanut ensimmäisen rahoituserän. Johtokunta on toiminut lokakuusta 2010 alkaen. Kreikan keskuspankki tekee säännöllisiä vakavaraisuusennusteita Kreikan kaupallisille pankeille arvioidakseen, tarvitsevatko ne mahdollisesti tulevaisuudessa HFSF:n pääomitusta. HFSF toimii Kreikan pankkialan varmistimena, ja se on valmis antamaan tukea heti, jos sitä tarvitaan.

Rahoitusvakausrahaston toimiminen varmistimena pankeille, joilla on vakavaraisuusvajeita, on lisännyt rahoitusvakautta Kreikassa. Esimerkiksi useat pankit pystyivät hankkimaan pääomaa yksityisiltä sijoittajilta (NBG, Piraeus) haasteellisista olosuhteista huolimatta. Monet pankit ovat parantaneet omien varojensa riittävyyttä purkamalla velkavipua (Eurobank, Alpha).

Uusi 30 miljardin valtion takaamien muodossa oleva erä hyväksyttiin järjestelmän likviditeettipuskurin parantamiseksi edelleen. Tämä oli tarpeen, koska talletuksia vedettiin pois, eurojärjestelmään vakuuksiksi annettujen varojen arvo laski markkinavaihtelujen vuoksi, valtionvelan luokitusta laskettiin ja koska EKP:n vakuuksia koskevia sääntöjä muutettiin. Pankki saa käyttöoikeuden erään, jos se hyväksyy keskipitkän aikavälin rahoitussuunnitelman, joissa esitetään pankkikohtaisia tavoitteita ja toimia sen saavuttamiseksi, että kyseinen pankki olisi riippumattomampi eurojärjestelmän likviditeetistä. Samalla näiden suunnitelmien pitää olla yhtenäisiä ohjelman makrotalouden ja finanssipolitiikan kehysten kanssa sekä EU:n valtiontukia koskevien sääntöjen mukaan vaadittavien rakenneuudistussuunnitelmien mukaisia.

Komission saamien tietojen mukaan tällaisia tavoitteita ei ole asetettu. Luottojen määrän kasvun Kreikassa kuitenkin oletetaan olevan ohjelman makrotalouden kehyksen mukaista.

Voiko komissio antaa selvityksen elintarvikkeiden toimitusketjun toiminnan parantamista käsittelevän korkean tason foorumin ja erityisesti yritysten välisiä sopimuskäytäntöjä elintarvikkeiden toimitusketjussa käsittelevän asiantuntijaryhmän tekemästä työstä?

Voiko komissio kommentoida erityisesti yritysten välisen asiantuntijaryhmän sidosryhmien sitoutumistasoa, seuraavia toimenpiteitä ja todennäköisiä tuloksia? Katsooko komissio, että korkean tason foorumin asiantuntijaryhmät ovat kehittymässä oikeaan suuntaan ja että ne varmistavat kaikkia elintarvikkeiden toimitusketjun toimijoita tyydyttävän lopputuloksen?

(FR) Komission perustaman⁽¹⁾ elintarvikkeiden toimitusketjun toiminnan parantamista käsittelevän korkean tason foorumin 16. marraskuuta 2010 pidetyn ensimmäisen kokouksen aikana foorumi pyrki aloittamaan teknisen työn neljän alan osalta, eli elintarvikeketjun yritysten välisten sopimussuhteiden, EU:n elintarvikehintojen seurantavälineen, maatalous- ja elintarviketeollisuuden kilpailukyvyn ja maatalouden logistiikan osalta. Komissio on jo perustanut asiantuntijaryhmän kolmelle ensin mainitulle alueelle ja aikoo perustaa neljännen maatalouden logistiikalle vuonna 2011. Pidettyjen ja tulevien kokousten aikataulu on saatavissa komission verkkosivustolta⁽²⁾.

Komissio on elintarvikeketjun yritysten välisiä sopimussuhteita käsittelevän asiantuntijaryhmän kokouksissa pannut merkille osallisten sidosryhmien sitoutumisen keskusteluun yhteisen lähestymistavan kehittymisestä oikeudenmukaisuuteen yritysten välisissä sopimussuhteissa. Asiantuntijaryhmän on tarkoitus ehdottaa määritelmää oikeudenmukaisille suhteille syyskuussa 2011. Määritelmään on tarkoitus ottaa käytäntöjä, joita on konkreettisesti havaittu koko ketjussa ja joista myönteisimpiä painotetaan aina kun on mahdollista. Sidosryhmät ovat yhdessä kehittäneet etenemissuunnitelman tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Riippuen tämän hetken ja kesäkuun välillä saavutetusta edistyksestä komissio voisi joko hyväksyä tämän lähestymistavan tai ehdottaa uutta menetelmää sen varmistamiseksi, että asiassa saavutetaan tyydyttäviä tuloksia.

Lisäksi komissio aikoo sisämarkkinoiden toimenpidepakettia koskevan tiedonannon⁽³⁾ ja kaupan ja jakelun markkinaseurantaa koskevan kertomuksen⁽⁴⁾ mukaisesti hyväksyä tiedonannon, jossa määritellään sopimattomien kaupallisten menettelyjen ongelma, esitellään tietoja kyseisiä käytäntöjä koskevista kansallisista säännöistä ja niiden täytäntöönpanosta sekä tuodaan esille mahdollisia toimintatapoja. Komissio aikoo myös syksyllä 2011 esitellä asiantuntijaryhmälle ja foorumille kertomuksen kansallisten kilpailuviranomaisten toteuttamasta työstä elintarvikealalla.

Näiden tosiasioihin pohjautuvien analyysien perusteella elintarvikeketjun yritysten välisiä sopimussuhteita käsittelevän asiantuntijaryhmän on tarkoitus toisen vaiheen aikana tutkia mahdollisia toimia ja täytäntöönpanovälineitä, jotta korkean tason foorumi voisi mahdollisesti antaa suosituksia.

Elintarvikehintojen seurantavälinettä käsittelevässä asiantuntijaryhmässä mukana olevat sidosryhmät ovat jo esittäneet komissiolle hyödyllisiä ehdotuksia siitä, miten välinettä voisi parantaa. Lisäksi ryhmä on tärkeä foorumi synergioiden kehittämiseksi sen välille, että välinettä kehitellään EU:n tasolla ja että hintojen seurantakeskukset ovat useassa jäsenvaltiossa jo toiminnassa.

Elintarvikealan kilpailukykyä käsittelevän asiantuntijaryhmän tehtävä on seurata ja panna täytäntöön laaja kirjo tätä aihetta vuosina 2008 ja 2009 käsitelleen korkean tason ryhmän suosituksia. Komissio ehdotti sidosryhmien panosten perusteella asiantuntijaryhmän työn keskittämistä neljälle osa-alueelle, joille vuoropuhelu sidosryhmien ja foorumin välillä voi tuottaa huomattavaa lisäarvoa. Näitä aiheita ovat kestävän kilpailukyvyn sosiaalinen pilari, merkitseminen, innovaatio ja sisämarkkinat. Tässä ratkaisussa otetaan huomioon muiden eri sidosryhmiä sisältävien foorumien, kuten Euroopan elintarvikkeiden kestävän kulutuksen ja tuotannon pyöreän pöydän, suorittama työ. Ratkaisulla pyritään siten välttämään toiminnan päällekkäisyyttä. Jokaisesta valitusta aiheesta järjestetään oma työpajansa. Elintarvikeketjuun liittyvistä tärkeistä yhteiskunnallisista kysymyksistä järjestettiin 3. toukokuuta 2011 työpaja, jossa syntyi rakentavaa keskustelua.

Asiantuntijaryhmät raportoivat korkean tason foorumille. Foorumin on tarkoitus pitää toinen kokouksensa marraskuussa 2011 suunnitellakseen seuraavan vuoden teknistä työtä. Tähän mennessä saavutetun edistyksen perusteella komissio uskoo, että korkean tason foorumi pystyy saavuttamaan tyydyttäviä tuloksia ennen toimikautensa päättymistä joulukuussa 2012.