Sanatarkat istuntoselostukset

Tiistai 7. kesäkuuta 2011 - Strasbourg

9. Äänestysselitykset

Kirjalliset äänestysselitykset

Mietintö: Inés Ayala Sender (A7-0190/2011)

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. – (PT) Totean ennen kaikkea, että kyseisellä jäsenehdokkaalla on poliittista kokemusta sekä myös tilintarkastus- ja rahatalousalojen kokemusta, vaikka viimeksi mainittu ei ehkä ole niin vahva kuin voitaisiin toivoa. Äänestän ehdokkaan puolesta, mutta meidän on mielestäni kiinnitettävä enemmän huomiota siihen, minkä tyyppisiä taitoja tilintarkastustuomioistuimen jäsenillä olisi oltava.

  Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. – (FR) Kannatin Hans Gustaf Wessbergin nimittämistä tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi, koska hänellä on yli 30 vuoden ammattikokemus julkisten elinten ja yksityisten yritysten johtotehtävistä Ruotsissa. Hän on omistanut suuren osan urastaan yksityisten yritysten toimintaedellytysten parantamiseen Ruotsissa teollisuuden etuja julkisessa elämässä edistävien organisaatioiden johtajana. Ehdokkaalla on laaja kokemus myös julkisista tehtävistä sekä poliitikkona että virkamiehenä. Hän on toiminut pääjohtajana Ruotsin kaupparekisteriviranomaisessa, joka on riippumaton valtion virasto, ja valtiosihteerinä useaan otteeseen. Olen siksi vakuuttunut, että hän on pätevä tähän tehtävään.

  Mara Bizzotto (EFD), kirjallinen. – (IT) Ansioluettelo, jonka H.G. Wessberg on toimittanut tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi nimittämistään varten, osoittaa, että hänen taitonsa ja kokemuksensa varmasti täyttävät tehtävän edellyttämät tekniset ja tieteelliset vaatimukset. Etenkin yksityisten yritysten toimintaan paneutumisensa ansiosta ehdokas Wessbergillä on erityisen hyvät valmiudet varmistaa, että EU:n oikeus ja sekä markkinoiden että EU:n kansalaisten erityisvaatimukset ovat keskenään tasapainossa. Äänestin siksi Euroopan parlamentin päätösehdotuksen puolesta.

  Nessa Childers (S&D), kirjallinen. – (EN) Äänestin sen puolesta, että Ruotsi nimittää H.G. Wessbergin Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi Lars Heikenstenin tilalle. Kun talousarvion valvontavaliokunta haastatteli H.G. Wessbergiä 24. toukokuuta 2011, Euroopan parlamentin jäsenet ylistivät hänen toimintaansa sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Kun H.G. Wessberg on nimitetty, hän hoitaa tehtävää Ruotsin toimikauden loppuun eli maaliskuuhun 2012 asti, minkä jälkeen hänet voidaan valita uudelleen toiseksi kuuden vuoden pituiseksi kaudeksi. Toivotan hänelle kaikkea hyvää uudessa tehtävässään.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Toivotan H.G. Wessbergille menestystä tärkeässä virassa, johon hänet on valittu, ja olen vakuuttunut, että hän hoitaa tehtävät, joihin hänet on nyt nimitetty, täysin antaumuksellisesti ja pätevästi.

  Monika Flašíková Beňová (S&D), kirjallinen. – (SK) Tilintarkastustuomioistuimen ruotsalaisen jäsenehdokkaan kuulemiseen ei odotetusti liittynyt mitään ongelmia. Kuten äänestyksessä myöhemmin ilmeni, lopullinen tulos oli niukasti ehdokkaan puolesta. Hän on toiminut ministerinä, ja hänellä on kokemusta myös yksityissektorilla työskentelystä. Hän on työskennellyt myös puolustusalalla sekä käsitellyt raha-asioita ja talousarvioita korkealla tasolla, ja hän kannatti aikoinaan myös Ruotsin EU-jäsenyyttä.

  David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Äänestin sen puolesta, että Ruotsi nimittää H.G. Wessbergin Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi. Hän korvaa Lars Heikenstenin, joka siirtyy Nobel-säätiön johtajaksi. H.G. Wessberg alkaa hoitaa tehtäviään, kun ministerineuvosto on virallisesti nimittänyt hänet, minkä on tarkoitus tapahtua perjantaina 10. kesäkuuta 2011.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Tilintarkastustuomioistuin on toimielin, joka tarkastaa Euroopan unionin tulot ja menot varmistaakseen niiden laillisuuden sekä vastaa moitteettomasta varainhoidosta. Se toimii täysin riippumattomasti. Tämän mukaisesti tilintarkastustuomioistuimen jäsenten nimittämiseen on sovellettava kykyihin ja riippumattomuuteen liittyviä kriteerejä. Ruotsalainen H.G. Wessberg on toimittanut ansioluettelonsa, täyttänyt kirjallisen kyselylomakkeen ja ollut talousarvion valvontavaliokunnan kuultavana. Hän on esiintynyt riittävän vakuuttavasti oikeuttaakseen nimityksensä tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi sekä hoitaakseen tehtävänsä taitavasti ja riippumattomasti.

  Alexander Mirsky (S&D), kirjallinen. – (EN) Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 286 artiklan 2 kohdan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C7-0103/2011), ottaa huomioon, että talousarvion valvontavaliokunta kuuli kokouksessaan 24. toukokuuta 2011 neuvoston nimeämää ehdokasta tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi, ottaa huomioon työjärjestyksensä 108 artiklan, ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A7-0190/2011),

toteaa, että H.G. Wessberg täyttää Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 286 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut vaatimukset,

antaa myönteisen lausunnon ehdotuksesta nimittää H.G. Wessberg tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi; kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen neuvostolle ja tiedoksi tilintarkastustuomioistuimelle sekä muille Euroopan unionin toimielimille ja jäsenvaltioiden tilintarkastuselimille.

Äänestin vastaan, koska uskon, että kyseiseen tehtävään voidaan löytää ammatillisessa mielessä sopivampi henkilö.

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. – (PT) Kannatin mietintöä ehdotuksesta nimittää H.G. Wessberg tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi. Päätökseni perustuu kaikkiin hänen valintaansa koskeviin tietoihin, myös mietinnön liitteenä oleviin vastauksiin, jotka hän on antanut tilintarkastustuomioistuimen jäsenehdokkaille laaditussa kyselylomakkeessa, koska ne osoittavat, että ehdokas täyttää Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 286 artiklan 1 kohdassa määrätyt edellytykset ja tilintarkastustuomioistuimen jäsenille asetetun täydellistä riippumattomuutta koskevan vaatimuksen. Kannatan näin ollen H.G. Wessbergin nimittämistä.

  Licia Ronzulli (PPE), kirjallinen. – (IT) Äänestin mietinnön puolesta, koska tilintarkastustuomioistuin voi uskoakseni hyötyä kokemuksesta, jota H.G. Wessbergillä on toimielinten varainhoidosta. Ehdokas täyttää Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 286 artiklan 1 kohdassa määrätyt vaatimukset, ja hänen ansioluetteloonsa sisältyy useita korkean tason tehtäviä varainhoidon ja talousarvion valvonnan aloilla. Ehdokkaan kyselylomakkeessa antamat vastaukset osoittavat, että hän on vakavissaan ja erittäin motivoitunut.

  Catherine Stihler (S&D), kirjallinen. – (EN) Kannatin mielelläni ruotsalaisen ehdokkaan nimittämistä tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi.

Mietintö: Diana Wallis (A7-0196/2011)

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestän Ágnes Hankissin parlamentaarisen koskemattomuuden pidättämisen puolesta, koska syytteet on esitetty vuonna 2004 eli ennen kuin hänestä tuli Euroopan parlamentin jäsen.

  Mara Bizzotto (EFD), kirjallinen. – (IT) Kannatan esittelijän suositusta pidättää Ágnes Hankissin koskemattomuus kyseessä olevassa tapauksessa. Häntä vastaan vireillä oleva asia perustuu tapaukseen, joka sattui vuoden 2004 alussa, jolloin hän ei vielä ollut Euroopan parlamentin jäsen. Parlamentin erioikeuksia ja vapauksia koskevia työjärjestyksen määräyksiä ei siksi selvästikään voida soveltaa, joten hänen koskemattomuutensa pidättäminen on parlamentin institutionaalisia ja oikeudellisia asioita koskevien sääntöjen mukaista.

  Monika Flašíková Beňová (S&D), kirjallinen. – (SK) Budapestin Budassa toimiva Budai Központi Kerületi Bíróság -alioikeus pyytää Euroopan parlamenttia pidättämään jäsen Ágnes Hankissin koskemattomuuden, jotta häntä vastaan voidaan aloittaa uudelleen rikosoikeudellinen menettely. Yksityinen kantaja syytti Ágnes Hankissia väitetystä kunnianloukkausrikoksesta ja erityisesti kuolleen henkilön, kantajan isän, muiston loukkaamisesta. Todettujen tosiseikkojen ja oikeudellisten asioiden valiokunnan työjärjestyksen perusteella tässä tapauksessa on mielestäni asianmukaista suositella koskemattomuuden pidättämistä.

  Bruno Gollnisch (NI), kirjallinen. – (FR) Esittelijä Wallis väittää, että Euroopan parlamentti soveltaa omia johdonmukaisia periaatteitaan päättääkseen, puolustaako se jäsentensä parlamentaarista koskemattomuutta. Tämä on kyyninen valhe. Itseäni koskevassa tapauksessa tuomioistuin totesi vuonna 2010, että parlamentti oli loukannut oikeuksiani Euroopan parlamentin jäsenenä, ja se loukkasi niitä uudelleen viime kuussa täysin samoin perustein!

Oikeudellisesta näkökulmasta tarkasteltuna on täysin hölynpölyä väittää, että parlamentin jäsenen koskemattomuus on pidätettävä, koska hän ei arvostelun kohteena olevia lausuntoja antaessaan hoitanut parlamentin tehtäviä. Jos näin olisi ollut, mitään syytettä ei olisi voitu nostaa! Tämä perustuu nykyiseen 8 artiklaan. Euroopan parlamentin ulkopuoliseen toimintaan sovelletaan 9 artiklaa! Parlamentti päättää itse joko säilyttää tai pidättää koskemattomuuden: se pidättää koskemattomuuden joskus poliittisten mielipiteiden yhteydessä mutta säilyttää sen toisinaan epäillyn veronkierron tapauksessa pitäen sitä fumus persecutionis -tilanteena. Koska kannatan enemmän ilmaisunvapautta kuin parlamentin pseudodemokraatteja, kieltäydyn järjestelmällisesti pidättämästä kaikkien poliittisten ryhmien kollegojen koskemattomuutta mielipiteiden ilmaisemisen yhteydessä riippumatta siitä, kuinka paljon ne poikkeavat omistani.

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen. – (LT) Asiasta vastaava valiokunta suosittelee (yksimielisesti) parlamentaarisen koskemattomuuden pidättämistä, koska Budapestissa toimiva Budan keskusalueen alioikeus (Budai Központi Kerületi Bíróság) pyytää Euroopan parlamenttia pidättämään jäsenensä Ágnes Hankissin koskemattomuuden, jotta rikosoikeudellinen menettely voidaan aloittaa uudelleen Unkarin tasavallan korkeimman oikeuden 12. marraskuuta 2009 antaman tuomion mukaisesti. Yksityinen kantaja syyttää Ágnes Hankissia väitetystä julkisesti tehdystä kunnianloukkauksesta (Unkarin rikoslain 179 luku) ja erityisesti Unkarin rikoslain 181 jakson mukaisesta kuolleen henkilön, kantajan isän, muiston loukkaamisesta 23. tammikuuta 2004 Péntek 8 mondatvadász -ohjelmassa esitetyssä lausunnossa. Marraskuun 12. päivänä 2009 korkein oikeus katsoi, että rikoslain aineellisia säännöksiä oli todellakin rikottu, ja määräsi, että asia oli käsiteltävä uudelleen Budan keskusalueen alioikeudessa. Tuomioistuimen on toteutettava tämä uusi menettely ottaen huomioon ne näkökohdat, jotka on esitetty korkeimman oikeuden päätöksessä. Budan keskusalueen alioikeus aloitti uuden oikeudenkäyntimenettelyn 31. maaliskuuta 2010. Samana päivänä menettely keskeytettiin, koska Ágnes Hankiss nauttii Euroopan parlamentin jäsenenä parlamentaarista koskemattomuutta. Tuomioistuin esitti tämän koskemattomuuden pidättämistä koskevan pyynnön 6. heinäkuuta 2010.

  David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Äänestin kunnianloukkauksesta syytetyn Ágnes Hankissin parlamentaarisen koskemattomuuden pidättämisen puolesta. Hänen koskemattomuutensa pidätettiin, koska kyseessä olevat tapahtumat sattuivat vuonna 2004, ennen kuin hänet valittiin Euroopan parlamenttiin (heinäkuussa 2009), ja koska kyseinen tapaus ei liity hänen poliittisen toimintaansa Euroopan parlamentin jäsenenä.

  Jean-Luc Mélenchon (GUE/NGL), kirjallinen. – (FR) Parlamentaarinen koskemattomuus ei koske tavanomaisia rikosasioita. Ágnes Hankiss voidaan tuomita kyseenalaistamatta hänen toimintaansa parlamentin jäsenenä. Äänestin hänen koskemattomuutensa pidättämisen puolesta.

  Alexander Mirsky (S&D), kirjallinen. – (EN) Äänestin puolesta, koska Ágnes Hankissia syytetään väitetystä kunnianloukkauksesta Unkarin rikoslain 181 jakson perusteella eräässä ohjelmassa 23. tammikuuta 2004 esitetyn lausunnon vuoksi.

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. – (PT) Parlamentin puhemies ilmoitti 6. syyskuuta 2010 pidetyssä istunnossa työjärjestyksen 6 artiklan 2 kohdan mukaisesti, että hän oli vastaanottanut 6. heinäkuuta 2010 Budan keskusalueen alioikeuden (Budai Központi Kerületi Bíróság) lähettämän kirjeen, jossa pyydettiin Ágnes Hankissin parlamentaarisen koskemattomuuden pidättämistä. Puhemies välitti pyynnön oikeudellisten asioiden valiokunnalle edellä mainitun työjärjestyksen kohdan mukaisesti. Yksimielisesti hyväksytyssä oikeudellisten asioiden valiokunnan mietinnössä todettiin, ettei asia kuulu Ágnes Hankissin Euroopan parlamentin jäsenenä harjoittaman poliittisen toiminnan alaan. Kyseessä on sen sijaan lausunto, joka on annettu vuonna 2004, paljon ennen hänen valitsemistaan parlamentin jäseneksi. Esittelijä ei myöskään ole löytänyt näyttöä fumus persecutionis -oletuksen tueksi, toisin sanoen riittävän vakavaa ja täsmällistä syytä epäillä, että syyte olisi nostettu jäsenen vahingoittamiseksi poliittisesti. Kannatan näin ollen oikeudellisten asioiden valiokunnan ehdotusta ja äänestin Ágnes Hankissin parlamentaarisen koskemattomuuden pidättämisen puolesta.

  Aldo Patriciello (PPE), kirjallinen. – (IT) Budapestin Budassa toimiva Budai Központi Kerületi Bíróság -alioikeus lähetti 6. heinäkuuta 2010 kirjeen, jossa pyydettiin pidättämään Ágnes Hankissin koskemattomuus, jotta rikosoikeudellinen menettely voidaan aloittaa uudelleen Unkarin tasavallan korkeimman oikeuden vuonna 2009 antaman tuomion mukaisesti. Ágnes Hankissia syytettiin väitetystä julkisesti tehdystä kunnianloukkauksesta ja erityisesti kuolleen henkilön muiston loukkaamisesta eräässä ohjelmassa 23. tammikuuta 2004 esitetyssä lausunnossa.

Maaliskuun 25. päivänä 2009 pidetyssä valituksen suullisessa käsittelyssä Budapestin aluetuomioistuin vapautti Ágnes Hankissin syytöksistä, mutta Unkarin korkein oikeus määräsi 12. marraskuuta 2009, että asia oli käsiteltävä uudelleen Budai Központi Kerületi Bíróság -alioikeudessa. Uusi oikeudenkäyntimenettely aloitettiin 31. maaliskuuta 2010 ja keskeytettiin samana päivänä, koska Ágnes Hankiss nauttii parlamentaarista koskemattomuutta. Äänestän Ágnes Hankissin parlamentaarisen koskemattomuuden pidättämisen puolesta edellä mainituista syistä ja koska asia ei kuulu hänen Euroopan parlamentin jäsenenä harjoittaman poliittisen toiminnan alaan siksi, että kyseinen lausunto on annettu paljon ennen hänen valitsemistaan parlamentin jäseneksi.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Äänestin mietinnön puolesta. Asia liittyy väitettyyn kunnianloukkausrikokseen, joka ei kuulu Ágnes Hankissin Euroopan parlamentin jäsenenä harjoittaman poliittisen toiminnan alaan vaan liittyy sen sijaan lausuntoon, joka on annettu vuonna 2004 ennen hänen valitsemistaan parlamentin jäseneksi. Esittelijä ei myöskään ole löytänyt näyttöä fumus persecutionis -oletuksen tueksi.

Mietintö: Jan Zahradil (A7-0156/2011)

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestän mietinnön puolesta, koska siihen sisältyvät komission tavoitteet, jotka koskevat voimassa olevan lainsäädännön yksinkertaistamista yritysten sääntely-ympäristön parantamiseksi ja selkeyttämiseksi. Pääasiallisena tarkoituksena on yksinkertaistaa tekstiilituotteita tuovien yritysten tullimuodollisuuksia.

  Roberta Angelilli (PPE), kirjallinen. – (IT) Asetus (EY) N:o 1541/98 ja asetus (ETY) N:o 3030/93, jotka hyväksyttiin aikanaan kauppapoliittisten toimien täytäntöön panemiseksi tekstiilialalla, ovat nyt vanhentuneita välineitä, jotka rajoittavat vapaita markkinoita ja jotka on kehnosti mukautettu uuden sääntely-ympäristön muutoksiin.

Maailman kauppajärjestön (WTO) jäsenmaiden alkuperätuotteiden tuontiin sovelletut määrälliset rajoitukset olivat taannoin vielä voimassa, samoin kuin Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien tekstiilituotteiden tuontiin sovelletut erityiset suojatoimenpiteet. Kyseiset rajoitukset poistettiin, kun WTO-sopimuksen voimassaolo päättyi vuonna 2005 ja Kiinaa koskeneet määräykset poistuivat käytöstä vuonna 2008. Näin ollen ainoa tehokas menetelmä, jolla voidaan estää markkinoiden vääristyminen ja jatkaa tekstiilituotteiden tuonnin valvontaa on edelleen se, että tuonnin yhteydessä toteutetaan tarkastusmenettelyjä, joissa edellytetään alkuperämaan merkitsemistä. Tämä merkintä sisältyy itse asiassa parlamentin 21. lokakuuta 2010 hyväksymään ehdotukseen alkuperämerkintää koskevaksi asetukseksi, jossa otetaan käyttöön valvontamekanismi ja jonka tavoitteena on yksinkertaistaa voimassa olevaa lainsäädäntöä yritysten ja kuluttajansuojan sääntely-ympäristön parantamiseksi ja selkeyttämiseksi.

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. – (LT) Kannatin tätä asiakirjaa yhdistetyn nimikkeistön XI jaksoon kuuluvien ja yhteisössä vapaaseen liikkeeseen luovutettujen tiettyjen tekstiilituotteiden alkuperäselvityksistä sekä kyseisten selvitysten hyväksymisedellytyksistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1541/98 kumoamisesta sekä tiettyjen kolmansista maista peräisin olevien tekstiilituotteiden tuontiin sovellettavasta yhteisestä menettelystä annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3030/93 muuttamisesta. Maailman kauppajärjestö kumosi vuonna 2005 WTO:n jäsenmaiden alkuperätuotteiden tuontiin sovelletut rajoitukset, ja myös Euroopan unionin on yksinkertaistettava voimassa olevaa lainsäädäntöään yritysten sääntely-ympäristön parantamiseksi ja selkeyttämiseksi. Pääasiallisena tarkoituksena on yksinkertaistaa yhteisössä vapaaseen liikkeeseen luovutettavia tiettyjä tekstiilituotteita tuovien yritysten tullimuodollisuuksia. Mainituilla tarkistuksilla uskoakseni varmistetaan tuontisäännösten yhtenäisyys ja yhdenmukaistetaan tekstiilien tuontisääntöjä muiden teollisuustuotteiden tuontisääntöjen kanssa. Tämän pitäisi parantaa alan sääntelyn johdonmukaisuutta.

  Slavi Binev (NI), kirjallinen. – (BG) Kannatin Zahradilin mietintöä, koska tiettyjen tekstiilituotteiden alkuperäselvityksistä annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1541/98 on mielestäni täyttänyt tarkoituksensa. Vuonna 1998 annetussa neuvoston asetuksessa otettiin käyttöön tekstiilituotteiden tuonnin valvontaa koskevia välineitä, minkä ansiosta WTO-sopimus voitiin panna täytäntöön. Kun WTO-sopimuksen voimassaolo päättyi vuonna 2005 ja erityiset suojatoimenpiteet poistuivat käytöstä vuonna 2008, neuvoston asetus oli täyttänyt tarkoituksensa, koska siinä säädettyjä tuonnin rajoitustoimia voidaan hallinnoida muilla välineillä.

  Mara Bizzotto (EFD), kirjallinen. – (IT) Vaikka näiden asetusten kumoaminen voi vaikuttaa myönteiseltä ja tervetulleelta toimenpiteeltä lainsäädännön yksinkertaistamista ajatellen, se toisaalta riistäisi tekstiiliteollisuudeltamme edelleen pätevät keinot puolustautua Kiinan kaltaisten valtioiden epäoikeudenmukaiselta kilpailulta.

En ole vakuuttunut esittelijän väitteistä, joiden mukaan alkuperämerkintää koskeva tuleva lainsäädäntö ja Maailman kauppajärjestön uudet sopimukset tarjoavat pian hyvän ratkaisun teollisuutemme puolustamista koskevaan ongelmaan. Odotamme nimittäin edelleen neuvoston vastausta alkuperämaan merkitsemisestä, mutta sillä ei näytä olevan mitään aikeita hyväksyä asetusta, jonka parlamentti hyväksyi viime syksynä ylivoimaisella enemmistöllä. Olisi selvästikin viisaampaa odottaa, kunnes meillä on selkeä lainsäädäntökehys, jota sovelletaan tulevaisuudessa tiettyjen tekstiilituotteiden tuontiin Kaukoidästä, ennen kuin alamme kumota vanhoja säädöksiä. Äänestin siksi mietintöä vastaan.

  Vilija Blinkevičiūtė (S&D), kirjallinen. – (LT) Äänestin mietinnön puolesta, koska sen pääasiallisena tavoitteena on kumota voimassa oleva EU:n asetus, jossa säädetään EU:hun tuotujen tekstiilituotteiden alkuperän todistamista koskevista lisävaatimuksista, ja siten yksinkertaistaa voimassa olevaa lainsäädäntöä sekä parantaa ja selkeyttää yritysten sääntely-ympäristöä. Siihen asti, kunnes Maailman kauppajärjestö (WTO) kumosi vuonna 2008 Kiinasta peräisin olevien tekstiilituotteiden tuontirajoitukset, EU todellakin tarvitsi lainsäädäntövälineen, jolla säänneltiin kolmansien maiden kanssa käytävää kauppaa sekä suojeltiin EU:n sisämarkkinoita ja niillä toimivia valmistajia. Tällaiset monimutkaiset hallinnolliset menettelyt eivät kuitenkaan ole enää kohtuullisia, etenkin kun toisessa EU:n asetuksessa velvoitetaan merkitsemään tuotteen alkuperämaa tulliasiakirjoissa, ennen kuin tuote luovutetaan vapaaseen liikkeeseen EU:n markkinoilla, ja kun kuluttajansuojaa vahvistetaan nykyään EU:ssa myös tarjoamalla kuluttajille aiempaa enemmän tietoa.

  Maria da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. – (PT) Kannatan tiettyjen tekstiilituotteiden alkuperäselvityksistä annetun neuvoston asetuksen kumoamista, koska voimassa olevaa lainsäädäntöä on mielestäni pyrittävä yksinkertaistamaan yritysten sääntely-ympäristön selkeyttämiseksi. Haluan kuitenkin lisätä, että mielestäni on tärkeää säilyttää vaihtoehtoiset menettelyt, joilla valvotaan tällaisten tuotteiden tuontia EU:hun, jotta voidaan välttää tällaisesta tuonnista aiheutuva markkinoiden vääristyminen.

  Mário David (PPE), kirjallinen. – (PT) Kannatan byrokratian vähentämistä ja hallinnon yksinkertaistamista. Kannatan ehdottomasti myös anakronismien poistamista. Nimenomaan siitä on nyt kysymys. Tarpeettomat hallinnolliset rasitteet, joita aiheutuu tiettyjen tekstiilituotteiden alkuperäselvityksistä tapauksissa, joissa tällaisten tuotteiden Eurooppaan tuontiin ei sovelleta määrällisiä rajoituksia, tai tapauksissa, joissa edellytetään tuontilupaa, tosiasiassa ainoastaan estävät tavoitteenamme olevan sujuvan kansainvälisen kaupan. Vaikka tämä ei liitykään suoraan tähän toimenpiteeseen, haluan kuitenkin myös painottaa, että on tärkeää säilyttää vallitseva tilanne Maailman kauppajärjestön (WTO) sellaisten sääntöjen osalta, jotka koskevat erityisesti tekstiilien ja vaatteiden maailmanmarkkinoita, etenkin niiden sääntöjen muutoksia, jotka koskevat tekstiili- ja vaatetuotteiden tuontia EU:hun jäsenvaltioissa vallitsevan vakavan taloudellisen taantuman aikana.

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin mietinnön puolesta, koska komission ehdotus mielestäni auttaa vähentämään liiallisia hallinnollisia rasitteita ja yrityksille aiheutuvia lisäkustannuksia yhdenmukaistamalla tiettyjen tekstiilituotteiden tuontia koskevia sääntöjä.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Kumoamalla neuvoston asetus (EY) N:o 1541/98 on tarkoitus poistaa maahantuojille tiettyjen tuotteiden alkuperäselvityksistä aiheutuvat rasitteet. Koska kyseisiä tuotteita voidaan tuoda vapaasti, niiden alkuperän todistaminen on selvästikin tarpeetonta, mutta tähän toimintaa helpottavaan toimenpiteeseen liittyy edelleen joitakin epäilyjä. On korostettava tarvetta taata Euroopassa myytävien tuotteiden laatu ja niiden käyttäjien turvallisuus. Unionin ulkopuolelta tuotavien tekstiilituotteiden alkuperän ilmoittamisen lisäksi on oleellista varmistaa, että eurooppalaisia standardeja noudatetaan ja ettei unioniin tuoda eikä siellä myydä raaka-aineita ja käsiteltyjä tuotteita, jotka eivät täytä vähimmäisvaatimuksia. Lisäksi katson, että tekstiilituotteiden valmistuksessa käytettyjen tuotteiden tyypin varmistaminen ei ole läheskään yhtä tärkeää kuin sen arviointi, ovatko tuotteet kilpailusääntöjen mukaisia ja kunnioitetaanko niiden valmistuksessa työntekijöiden ihmisarvoa ja oikeuksia, koska yhä useammissa tapauksissa näitä asioita ei noudateta. Tästä aiheutuu sietämättömiä vaikutuksia työntekijöihin ja Euroopan, etenkin Portugalin, tekstiilialan elinvoimaisuuteen, sillä se on joutunut kilpailemaan sellaisten tuottajien kanssa, jotka järjestelmällisesti rikkovat tällaisia sääntöjä ja oikeuksia.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Tämä mietintö koskee ehdotusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi tiettyjen tekstiilituotteiden alkuperäselvityksistä sekä kyseisten selvitysten hyväksymisedellytyksistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1541/98 kumoamisesta sekä tiettyjen kolmansista maista peräisin olevien tekstiilituotteiden tuontiin sovellettavasta yhteisestä menettelystä annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3030/93 muuttamisesta. Sääntely-ympäristöön nyt tehtyjen muutosten ansiosta kauppapolitiikkaa koskevia toimia voidaan parantaa etenkin Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan tuonnin runsaan lisääntymisen vuoksi ottamalla käyttöön välineitä, joilla valvotaan tekstiilituotteiden tuontia kolmansista maista. Äänestin mietinnön puolesta, koska parantamalla oleellisesti kuluttajille annettavaa tiedotusta mietintö mahdollistaa sen, että kaikki jäsenvaltioiden kansalaiset voivat tehdä tietoon perustuvia vastuullisia päätöksiä ja valita EU:ssa valmistettuja tuotteita.

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Mietinnössä hyväksytyn komission ehdotuksen tavoitteena on yksinkertaistaa sellaisten yritysten tullimuodollisuuksia, jotka maahantuovat unionissa vapaaseen liikkeeseen luovutettavia tekstiilituotteita. Siinä ehdotetaan siksi kolmansista maista peräisin olevien tiettyjen tekstiilien ja tekstiilitavaroiden alkuperäselvitysten hyväksymisedellytysten kumoamista. Tällaisten tuotteiden luettelo on laaja. Siihen sisältyvät silkki, villa, puuvilla, muut kasvitekstiilikuidut, kudotut paperilankakankaat, tekokuitufilamentit, huopa ja kuitukangas, matot ja muut kankaiset lattianpäällysteet, kudotut erikoiskankaat, pitsit, kuvakudokset ja koruompelukset, neulokset, neulotut vaatteet ja vaatetustarvikkeet sekä monet muut. Portugalin kaltaisissa valtioissa tiedetään liiankin hyvin, miten tekstiilituotteiden kansainvälisen kaupan vapauttaminen vaikuttaa, kun tuonnin määrälliset rajoitukset ja erityiset suojatoimenpiteet poistetaan.

Tämän aiempien toimien kanssa yhteensopivan ehdotuksen tavoitteena on helpottaa ehdotuksesta eniten hyötyvien suurten eurooppalaisten maahantuojien toimintaa entisestään, koska ne voivat ehdotuksen ansiosta saada raaka-aineita ja halvalla tuotettuja valmiita tavaroita, ja samalla uhrataan kansallinen teollisuus ja tuhannet työpaikat. Vanhaa pyyntöä siitä, että alkuperämaa merkitään ja tuotteiden alkuperää koskevat tiedot asetetaan saataville, on lykätty, vaikka Euroopan parlamentti on esittänyt sen jo useissa päätöslauselmissa, viimeksi vuonna 2010.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Mietinnössä hyväksytään komission ehdotus sellaisten yritysten tullimuodollisuuksien yksinkertaistamisesta, jotka maahantuovat Euroopan unionissa vapaaseen liikkeeseen luovutettavia tekstiilituotteita.

Siinä ehdotetaan näin ollen kolmansista maista peräisin olevien tiettyjen tekstiilien ja tekstiilitavaroiden alkuperäselvitysten hyväksymisedellytysten kumoamista. Tällaisten tuotteiden luettelo on laaja. Siihen sisältyvät silkki, villa, puuvilla, muut kasvitekstiilikuidut, kudotut paperilankakankaat, tekokuitufilamentit, huopa ja kuitukangas, matot ja muut kankaiset lattianpäällysteet, kudotut erikoiskankaat, pitsit, kuvakudokset ja koruompelukset, neulokset sekä vaatteet ja vaatetustarvikkeet.

Portugalin kaltaisissa valtioissa tiedetään liiankin hyvin, miten tekstiilituotteiden kansainvälisen kaupan vapauttaminen vaikuttaa, kun tuonnin määrälliset rajoitukset ja erityiset suojatoimenpiteet poistetaan.

Tämän aiempien toimien kanssa yhteensopivan ehdotuksen tavoitteena on helpottaa ehdotuksesta eniten hyötyvien suurten eurooppalaisten maahantuojien toimintaa entisestään, koska ne voivat ehdotuksen ansiosta saada raaka-aineita ja halvalla tuotettuja valmiita tavaroita, ja samalla uhrataan kansallinen teollisuus ja tuhannet työpaikat.

Vanhaa pyyntöä siitä, että alkuperämaa merkitään ja tuotteiden alkuperää koskevat tiedot asetetaan saataville, on lykätty, vaikka Euroopan parlamentti on esittänyt sen jo useissa päätöslauselmissa, viimeksi vuonna 2010. Tämä on mielestämme valitettavaa.

  Monika Flašíková Beňová (S&D), kirjallinen. – (SK) Komissio aikoo muun muassa tukea tuontisäännösten yhtenäistämistä yhdenmukaistamalla tekstiilituotteiden tuontisäännöt muiden teollisuustuotteiden tuontisääntöjen kanssa. Tämän pitäisi parantaa alan sääntelyn johdonmukaisuutta. Kumottavassa asetuksessa säädetään kolmansista maista peräisin olevien tekstiilien ja tekstiilitavaroiden alkuperäselvitysten hyväksymisedellytyksistä. Tavoitteena olisi mielestäni oltava sellaisten kauppapoliittisten toimien täytäntöönpano, joiden avulla voidaan estää Kiinan kaltaisista kolmansista maista tulevan tuonnin voimakkaasta kasvusta aiheutuva markkinoiden vääristyminen.

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen. – (LT) Kannatin tätä asiakirjaa, koska komission ehdotus neuvoston asetuksen (EY) N:o 1541/98 kumoamisesta ja neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3030/93 muuttamisesta perustuu Euroopan unionin sitoumukseen yksinkertaistaa voimassa olevaa lainsäädäntöään yritysten sääntely-ympäristön parantamiseksi ja selkeyttämiseksi. Pääasiallisena tarkoituksena on yksinkertaistaa sellaisten yritysten tullimuodollisuuksia, jotka maahantuovat yhteisössä vapaaseen liikkeeseen luovutettavia tekstiilituotteita, jotka kuuluvat yhdistetyn nimikkeistön XI jaksoon. Komission tavoitteena on myös parantaa tuontisäännösten yhtenäisyyttä yhdenmukaistamalla tekstiilien tuontisäännöt muiden teollisuustuotteiden tuontisääntöjen kanssa. Tämän pitäisi parantaa alan sääntelyn johdonmukaisuutta. Komissio katsoo, etteivät unionin tekstiilialalla soveltamat vähäiset kauppapoliittiset toimet edellytä työläiden alkuperäselvitysten vaatimista kaikilta tuontitavaroilta. Tämä auttaa myös estämään markkinoiden vääristymistä, jota tällaisten tekstiilituotteiden tuonnin runsas kasvu aiheuttaisi EU:n markkinoilla, jos tuontikiintiöitä ei noudatettaisi.

  David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Kannatin tätä mietintöä, joka perustuu Euroopan unionin sitoumukseen yksinkertaistaa voimassa olevaa lainsäädäntöään yritysten sääntely-ympäristön parantamiseksi ja selkeyttämiseksi. Pääasiallisena tarkoituksena on yksinkertaistaa sellaisten yritysten tullimuodollisuuksia, jotka maahantuovat EU:ssa vapaaseen liikkeeseen luovutettavia tekstiilituotteita.

  Clemente Mastella (PPE), kirjallinen. – (IT) Kannatimme voimakkaasti tätä mietintöä, joka perustuu EU:n sitoumukseen yksinkertaistaa voimassa olevaa lainsäädäntöään. Tavoitteenamme on parantaa ja selkeyttää yritysten sääntely-ympäristöä. Euroopan unionin tekstiilialalla soveltamat kauppapoliittiset toimet eivät edellytä työläiden alkuperäselvitysten vaatimista kaikilta tuontitavaroilta. Maailman kauppajärjestön ulkopuolisista maista peräisin olevien tekstiilituotteiden tuontia, johon sovelletaan edelleen määrällisiä rajoituksia, valvotaan EU:ssa nyt tuontitodistusten avulla. Niihin yhdistetyn nimikkeistön XI jaksoon kuuluviin tuotteisiin, joihin ei sovelleta määrällisiä rajoituksia ja jotka voidaan laskea vapaaseen liikkeeseen EU:n markkinoilla, käytetään jälkikäteen tapahtuvaa tilastovalvontaa, jolla seurataan tuotteiden vaikutusta EU:n markkinoihin. Toteamme, että edellä mainittujen tuonnin valvontamekanismien lisäksi tiettyjen kolmansista maista tuotavien tuotteiden alkuperämaan merkitseminen on ollut pakollista vuodesta 2010 lähtien, jotta kuluttajat saavat enemmän tietoa tuotteiden alkuperästä. Meidän on nyt pyrittävä parantamaan tuontisäännösten yhtenäisyyttä yhdenmukaistamalla tekstiilien tuontisäännöt muiden teollisuustuotteiden tuontisääntöjen kanssa. Tämän pitäisi parantaa alan sääntelyn johdonmukaisuutta.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Äänestyksen tulos osoittaa, että alkuperämaan merkitseminen on tärkeää, jotta markkinat ovat avoimet ja kuluttajat tietävät käyttämiensä tuotteiden alkuperän. EU:n taloutta on vahvistettava parantamalla EU:n teollisuuden kilpailukykyä maailmantaloudessa. Oikeudenmukainen kilpailu edellyttää, että maailmantaloudessa noudatetaan tuottajia, viejiä ja maahantuojia koskevia selkeitä sääntöjä sekä otetaan huomioon yhteiset sosiaaliset ja ympäristöä koskevat vaatimukset. Ehdotuksella pyritään kodifioimaan elintarvike-erän tunnistamismerkintöjä koskevia nykyisiä säädöksiä. On kuitenkin valitettavaa, ettei tuotteen polkua voida vielä seurata sen alkulähteestä alkaen.

  Alexander Mirsky (S&D), kirjallinen. – (EN) Äänestän mietinnön puolesta, koska se koskee komission ehdotusta, jonka tavoitteena on yksinkertaa voimassa olevaa lainsäädäntöä yritysten sääntely-ympäristön parantamiseksi ja selkeyttämiseksi. Pääasiallisena tarkoituksena on yksinkertaistaa tekstiilituotteita tuovien yritysten tullimuodollisuuksia.

  Claudio Morganti (EFD), kirjallinen. – (IT) Äänestin mietintöä vastaan, koska se perustuu perusteettomiin toteamuksiin ja epämääräisiin tulevaisuutta koskeviin oletuksiin.

Yhtäältä siinä väitetään, että alkuperäselvitykset ovat turhia, koska Euroopan unioni voi suojella itseään jälkikäteen tapahtuvan tullien tilastovalvonnan avulla. Mietinnössä ei kuitenkaan esimerkiksi todeta, ettei "uusittu yhteisön tullikoodeksi" ole läheskään toimintavalmis vaan siinä on edelleen joitakin selviä puutteita, jotka liittyvät etenkin järjestelmän täydelliseen tietokoneistamiseen, joka on kipeästi kaivattu toimenpide.

Mietinnössä kuitenkin todetaan nimenomaisesti, että panemalla täytäntöön alkuperämaan merkitsemistä koskeva Muscardinin mietintö – jota muuten kannatimme voimakkaasti – suojataan alkuperämerkintää. Esittelijän varma asenne on toki ilahduttavaa, mutta alkuperämaan merkitsemistä koskevaa asetusta ei ole vielä olemassa, emmekä oikeastaan tiedä, annetaanko se varmasti, ja jos annetaan, niin milloin ja miten.

Olen siksi pohjimmiltani sitä mieltä, että tämä mietintö on vaarallinen hyppy tuntemattomaan ja että siitä aiheutuu tavalliseen tapaan vakavia seurauksia tekstiiliteollisuudelle, jota Euroopan unioni kohtelee edelleen kaltoin yleisen välinpitämättömyyden vallitessa.

  Cristiana Muscardini (PPE), kirjallinen. – (IT) Zahradilin ehdotuksen hyväksyminen on avannut uudelleen keskustelun kolmansista maista peräisin olevien tuotteiden alkuperämerkinnän tärkeydestä toimenpiteenä, jolla on tarkoitus panna täytäntöön sellainen kauppapolitiikka, jolla voidaan estää tuonnin lisääntymisestä aiheutuva markkinoiden vääristyminen, ja selkeyttää monimutkaista sääntely-ympäristöä, joka vaikeuttaa nykyään pienten ja keskisuurten yritysten kehittymistä.

Kannatan näin ollen asetusta, jolla parannetaan tekstiilien Eurooppaan tuontia koskevien sääntöjen yhtenäisyyttä yhdenmukaistamalla ne muiden teollisuustuotteiden tuontisääntöjen kanssa. On kuitenkin pidettävä mielessä, että vaikka käytämme etukäteen ja jälkikäteen tapahtuvaa valvontaa koskevia mekanismeja arvioidaksemme kolmansista maista peräisin olevan tuonnin vaikutusta EU:n markkinoihin, Euroopan unioni ei ole vielä onnistunut ottamaan käyttöön valvontamekanismia, joka perustuu alkuperämerkinnän kaltaisiin kuluttajille annettaviin oikeudenmukaisiin ja tärkeisiin tietoihin. Toivon, että neuvostokin tekee pian myönteisen päätelmän parlamentin päättäväisistä askelista kohti jäljitettävyyden ja riittävien tuotetietojen varmistamista. Näillä toimilla varmistetaan, että kuluttajilla on asianmukaiset ja luotettavat tiedot markkinoilla olevista tuotteista, ja saadaan heidät arvostamaan Euroopassa valmistettujen tuotteiden ainutlaatuisuutta.

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. – (PT) Kannatin mietintöä ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yhdistetyn nimikkeistön XI jaksoon kuuluvien ja yhteisössä vapaaseen liikkeeseen luovutettujen tiettyjen tekstiilituotteiden alkuperäselvityksistä sekä kyseisten selvitysten hyväksymisedellytyksistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1541/98 kumoamisesta sekä tiettyjen kolmansista maista peräisin olevien tekstiilituotteiden tuontiin sovellettavasta yhteisestä menettelystä annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3030/93 muuttamisesta. Äänestin mietinnön puolesta tietyin varauksin, koska mietintö on yleisesti ottaen myönteinen ja sopii yhteen sen kanssa, että EU on sitoutunut yksinkertaistamaan voimassa olevaa lainsäädäntöään yritysten sääntely-ympäristön parantamiseksi ja selkeyttämiseksi. Pääasiallisena tarkoituksena on yksinkertaistaa sellaisten yritysten tullimuodollisuuksia, jotka maahantuovat unionissa vapaaseen liikkeeseen luovutettavia tekstiilituotteita. Mietintö sopii yhteen myös sen kanssa, että tavoitteena on parantaa tuontisäännösten yhtenäisyyttä yhdenmukaistamalla tekstiilien tuontisäännöt muiden teollisuustuotteiden tuontisääntöjen kanssa. Tämän pitäisi parantaa alan sääntelyn johdonmukaisuutta.

  Aldo Patriciello (PPE), kirjallinen. – (IT) Tiettyjen tekstiilituotteiden alkuperäselvityksistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1541/98 kumoamista sekä tiettyjen kolmansista maista peräisin olevien tekstiilituotteiden tuontiin sovellettavasta yhteisestä menettelystä annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3030/93 muuttamista koskevan komission ehdotuksen tavoitteena on yksinkertaistaa voimassa olevaa lainsäädäntöä yritysten sääntely-ympäristön parantamiseksi ja selkeyttämiseksi. Pääasiallisena tarkoituksena on yksinkertaistaa sellaisten yritysten tullimuodollisuuksia, jotka maahantuovat yhteisössä vapaaseen liikkeeseen luovutettavia tiettyjä tekstiilituotteita.

Tekstiilituotteiden alkuperäselvityksen esittämistä koskevat vaatimukset otettiin käyttöön sen varmistamiseksi, että tuontia rajoittavat toimet pannaan asianmukaisesti täytäntöön, jotta voidaan välttää Kiinan kansantasavallasta peräisin olevasta tuonnista aiheutuva markkinoiden vääristyminen. Euroopan unionin tällaisten tuotteiden tuontiin soveltamien toimien vaikutus ja määrä ovat viime vuosina vähitellen vähentyneet. Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien tekstiili- ja vaatetustuotteiden tuontia varten on itse asiassa laadittu erityisiä suojatoimenpiteitä, ja Maailman kauppajärjestön jäsenmaiden alkuperätuotteiden tuontiin sovelletut määrälliset rajoitukset on poistettu. Edellä esitetyistä syistä äänestin mietinnön puolesta.

  Phil Prendergast (S&D), kirjallinen. – (EN) Olen puhunut tästä asiasta jo aiemmin ja äänestän mietinnön puolesta, koska EU:n kansalaisilla on mielestäni oikeus tietää ostamiensa vaatteiden koostumus. Tämän asetuksen ansiosta kuluttajat voivat terveydellisistä, eettisistä tai muista syistä olla ostamatta tuotteita, jotka sisältävät muita kuin kankaisia eläinperäisiä osia. Kyseisen asetuksen nojalla esimerkiksi kauluksissa olevissa koristepunoksissa on selkeä, muusta vaatteesta erillinen merkintä, jolloin kuluttajat voivat tietojen perusteella valita, mitä vaatteita he ostavat. Erityisesti allergikot hyötyvät tästä ehdotuksesta, koska turkikset voivat vaarantaa heidän terveytensä, ja ilman asianmukaista merkintää he saattavat tietämättään ostaa tällaisia tekstiilejä sisältävän tuotteen.

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. – (PT) Asetuksen (EY) N:o 1541/98 tarkoituksena oli ottaa käyttöön alkuperäselvityksen esittämistä koskevat vaatimukset tietyille kolmansista maista tuotaville tekstiilituotteille, joihin sovellettiin määrällisiä rajoituksia. Tällä välin tapahtuneiden muutosten vuoksi, erityisesti tekstiili- ja vaatetustuotteita koskevan Maailman kauppajärjestön (WTO) sopimuksen päätyttyä vuonna 2005, tuotteiden alkuperäselvitysten poistaminen vaikuttaa perustellulta, joten äänestin asetuksen kumoamisen puolesta. Yleisesti ottaen tarkoituksena on keventää EU:hun saapuviin tuotteisiin kohdistuvaa taakkaa uhraamatta ostajien etuja, minkä vuoksi on tärkeää säilyttää vaihtoehtoisia mekanismeja, joilla valvotaan tällaisten tuotteiden tuontia EU:hun.

  Crescenzio Rivellini (PPE), kirjallinen. – (IT) Haluan kiittää esittelijä Zahradilia erinomaisesta työstä. EU:n tekstiilialalla soveltamat vähäiset kauppapoliittiset toimet eivät edellytä työläiden alkuperäselvitysten vaatimista kaikilta tuontitavaroilta. Tekstiilituotteiden tuontia koskevat valvontatoimet on kuitenkin säilytettävä. Maailman kauppajärjestön ulkopuolisista maista Valko-Venäjältä ja Pohjois-Koreasta peräisin olevien tekstiilituotteiden tuontia, johon sovelletaan edelleen määrällisiä rajoituksia, valvotaan EU:ssa todellakin nyt tuontitodistusten avulla. Tämä auttaa estämään markkinoiden vääristymistä, jota näiden tekstiilituotteiden tuonnin runsas kasvu aiheuttaisi EU:n markkinoilla, jos tuontikiintiöitä ei noudatettaisi.

Niihin tuotteisiin, joihin ei sovelleta määrällisiä rajoituksia ja jotka voidaan laskea vapaaseen liikkeeseen EU:n markkinoilla, käytetään lisäksi jälkikäteen tapahtuvaa tilastovalvontaa, jolla seurataan tuotteiden vaikutusta EU:n markkinoihin. Haluan myös huomauttaa, että Euroopan parlamentti hyväksyi vuonna 2010 ensimmäisessä käsittelyssä tiettyjen kolmansista maista tuotavien tuotteiden alkuperämaan merkitsemistä koskevan Muscardinin mietinnön, joka kattaa myös tekstiilit ja vaatteet.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Äänestin mietinnön puolesta. Lainsäädännön parantamista koskevan lähestymistavan yhteydessä komissio ehdottaa sellaisen vuonna 1998 annetun neuvoston asetuksen kumoamista, jonka nojalla tuojien on esitettävä tekstiilien ja vaatteiden alkuperäselvitykset EU:n tullimenettelyissä. Kyseinen asetus oli merkityksellinen niin kauan kuin tekstiileihin ja vaatteisiin sovellettiin määrällisiä rajoituksia WTO:n monikuitusopimuksen kautta. Tämä sopimus päättyi vuonna 2005. Vuoteen 2008 mennessä oli päättynyt myös tekstiili- ja vaatetustuotteita koskeva sopimus EU:n ja Kiinan välillä, ja käytöstä oli poistettu kaikki muutkin järjestelmät, joilla valvottiin tekstiilien ja vaatteiden tuontia Kiinasta. WTO:n ulkopuolisista maista Valko-Venäjältä ja Pohjois-Koreasta peräisin olevien tekstiilien ja vaatteiden tuontiin sovelletaan edelleen määrällisiä rajoituksia. Tällaisten tuotteiden tuontia valvotaan tuontitodistusjärjestelmän avulla, mutta se ei vaikeuta EU:n markkinoiden toimintaa.

Tätä järjestelmää pidetään riittävänä. Kaiken kaikkiaan parlamentti kannattaa uutta alkuperämaan merkintäjärjestelmää, joka on nukkunut Ruususen unta sen jälkeen, kun ensimmäinen käsittely saatettiin päätöksen vuonna 2010. Tällainen järjestelmä tarjoaisi huomattavasti parempia valvontamahdollisuuksia – ja myös enemmän tietoa kuluttajille – kuin vanhat alkuperäselvityksiä koskevat asetukset.

  Licia Ronzulli (PPE), kirjallinen. – (IT) Äänestin mietinnön puolesta, koska kannatan sen perusajatusta eli tekstiilituotteiden tuontia koskevan EU:n lainsäädännön yksinkertaistamista ja yhdenmukaistamista kolmansien maiden kanssa käytävän kaupan helpottamiseksi. Olen todellakin sitä mieltä, että EU:n tekstiilialalla soveltamat vähäiset kauppapoliittiset toimet eivät missään tapauksessa edellytä työläiden alkuperäselvitysten vaatimista kaikilta tuontitavaroilta. Tuontitodistuksilla, jälkikäteen tapahtuvalla tilastovalvonnalla ja hallinnollisen yhtenäisasiakirjan vaatimuksilla sitä paitsi jo varmistetaan tuonnin tehokas valvonta. Jotta kuvasta tulee täydellinen, odotan kuitenkin innokkaasti sitä, että Muscardinin mietintö tulee täysimääräisesti voimaan, koska sen ansiosta eurooppalaiset kuluttajat saavat enemmän tietoa kolmansista maista tuotavien tuotteiden, myös tekstiilien, alkuperästä.

  Oreste Rossi (EFD), kirjallinen. – (IT) Tässä tapauksessa kumottavassa asetuksessa säädetään tiettyjen kolmansista maista peräisin olevien tekstiilituotteiden alkuperäselvitysten hyväksymisedellytyksistä, joissa asetettiin erityisvaatimuksia soveltamalla määrällisiä rajoituksia. Esittelijä on komission kanssa samaa mieltä siitä, etteivät EU:n tekstiilialalla soveltamat vähäiset kauppapoliittiset toimet edellytä työläiden alkuperäselvitysten vaatimista kaikilta tuontitavaroilta. Mielestämme on sekä kuluttajien että yritysten etujen mukaista varmistaa, että kaikilla kolmansista maista peräisin olevien tuotteiden tuojille asetettavilla velvoitteilla on tarkoitus valvoa ja rajoittaa tällaisten tuotteiden tuontia.

Ennen kaikkea olemme huolissamme siitä, että kumoamme asetuksia, jotka ovat hyödyllisiä tullivalvonnassa, kun alkuperämaan merkitsemistä koskevassa asetuksessa ei tapahdu tällä hetkellä mitään edistystä, koska se polkee nyt paikallaan komissiossa neuvoston jarrutustaktiikan vuoksi. Haluan myös huomauttaa, että neuvosto on estänyt vetollaan alkuperämerkinnät tekstiilejä koskevan tilapäisen toimenpiteen yhteydessä ja pyrkii tekemään samoin elintarvikkeiden pakollisissa alkuperämerkinnöissä.

Äänestimme mietintöä vastaan.

  Catherine Stihler (S&D), kirjallinen. – (EN) Komission ehdotuksessa yksinkertaistetaan tiettyjen tekstiilituotteiden alkuperäselvityksiä koskevaa voimassa olevaa lainsäädäntöä.

  Nuno Teixeira (PPE), kirjallinen. – (PT) Vuonna 1998 EU velvoitti maahantuojat esittämään alkuperäselvityksen kolmansissa maissa valmistetuista tuotteista, jotka kuuluvat yhdistetyn nimikkeistön XI jaksoon ja jotka luetellaan neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3030/93 liitteessä I. On syytä panna merkille, että Maailman kauppajärjestön (WTO) jäsenmaista peräisin olevien tekstiilien ja vaatteiden tuontiin sovelletut määrälliset rajoitukset poistuivat vuonna 2005 ja että Kiinan kansantasavallasta peräsin oleviin samantyyppisiin tuotteisiin sovellettujen sääntöjen voimassaolo päättyi vuoden 2008 lopussa.

Äänestän näin ollen mietinnön puolesta, koska se on mielestäni myönteinen askel selkeytettäessä ja yksinkertaistettaessa sellaisten eurooppalaisten yritysten sääntely-ympäristöä, jotka tuovat tekstiilituotteita ja jalkineita kolmansista maista, joihin sovelletaan edelleen määrällisiä rajoituksia siksi, etteivät ne ole WTO:n jäseniä. Lisäksi katson, että tulliviranomaiset edistävät tuntuvasti tämäntyyppisten tuotteiden tuonnin valvontaa, jossa seurataan tehokkaasti niiden vaikutusta EU:n taloudelliseen ilmapiiriin ja siten kunkin jäsenvaltion talouteen.

  Angelika Werthmann (NI), kirjallinen. – (DE) Äänestin tiettyjen tekstiilituotteiden alkuperäselvityksiä koskevan mietinnön puolesta. Kyseisen alan lainsäädännön uudelleenlaadinnan tavoitteena on yksinkertaistaa ja yhdenmukaistaa lainsäädäntökehystä, myös hallinnollisia muodollisuuksia, mutta siihen sisältyy myös asianmukaisia välineitä, joilla hallitaan kolmansista maista tulevan tuonnin huomattavasta lisääntymisestä aiheutuvaa markkinoiden vääristymistä. Uudessa asetuksessa otetaan myös huomioon Euroopan parlamentin tähänastiset vaatimukset siitä, että kuluttajille annettaan aiempaa enemmän tietoja.

Suositus: Debora Serracchiani (A7-0186/2011)

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. – (PT) Kannatan Kroatian tasavallan osallistumista Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen (EMCDDA) toimintaan, koska kolmannet maat voivat osallistua seurantakeskuksen toimintaan ja kun etenkin otetaan huomioon, että Kroatiaa käytetään läpikulkureittinä, jonka kautta laittomia huumausaineita salakuljetetaan tuotantomaista kuluttajamaihin. Kroatian välitön osallistuminen on siksi mielestäni oleellista.

  Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. – (FR) Pyytäessään lupaa osallistua Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen (EMCDDA) toimintaan Kroatian tasavalta on osoittanut pitävänsä unionin ja jäsenvaltioiden tavoin seurantakeskuksen tavoitteita ja työtä tärkeänä. Seurantakeskuksen tehtävänä on kerätä tietoja huumausaineista ja niiden väärinkäytöstä sekä laatia ja julkaista puolueettomia, luotettavia ja vertailukelpoisia tietoja Euroopan tasolla. Kannatin siksi kollegamme Serracchianin suositusta Kroatian tasavallan osallistumista seurantakeskuksen toimintaan koskevan Euroopan unionin ja Kroatian tasavallan välisen sopimuksen tekemisestä.

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. – (LT) Äänestin asiakirjan puolesta. Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksella on tärkeä tehtävä kerätä tietoja huumausaineista ja niiden väärinkäytöstä sekä laatia puolueettomia, luotettavia ja vertailukelpoisia tietoja Euroopan tasolla. Tietojen pohjalta on tarkoitus analysoida huumausaineiden kysyntää, sen vähentämiskeinoja ja yleisesti huumekauppaa. Kroatian tasavalta pyysi vuonna 2005 lupaa osallistua Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen toimintaan. Kroatian tasavaltaa käytetään läpikulkureittinä, jonka kautta laittomia huumausaineita salakuljetetaan tuotantomaista kuluttajamaihin. Kroatiassa on tehty laajoja kokaiinitakavarikoita, jotka liittyvät pääasiassa meriliikenteeseen. Kannatin tätä sopimusta ja Kroatian tasavallan osallistumista Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen toimintaan. Näin Euroopan tasolla voidaan kerätä tosiasioihin perustuvaa ja puolueetonta tietoa huumausaineista ja huumeriippuvuudesta Kroatiassa sekä niiden seurauksista. Samalla Kroatia voi saada tietoa parhaista tavoista ymmärtää huumeongelmiensa luonnetta ja vastata niihin paremmin.

  Regina Bastos (PPE), kirjallinen. – (PT) Huumeet ovat nyky-yhteiskuntamme suurimpia vitsauksia. Tämä on sosiaalisesti ja kulttuurisesti monitahoinen ja dynaaminen ongelma, joka muuttuu jatkuvasti ja saa uusia muotoja, kun ilmaantuu uusia aineita ja uusia käyttäjäryhmiä. Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus (EMCDDA) perustettiin vuonna 1993. Sen päätehtävänä on kerätä tietoja huumausaineista ja niiden väärinkäytöstä sekä laatia ja julkaista puolueettomia, luotettavia ja vertailukelpoisia tietoja Euroopan tasolla. Nämä tiedot ovat elintärkeitä, koska niiden pohjalta analysoidaan huumausaineiden kysyntää ja sen vähentämiskeinoja sekä yleisesti huumekauppaan liittyviä ilmiöitä.

Kroatiaa käytetään läpikulkureittinä, jonka kautta laittomia huumausaineita salakuljetetaan tuotantomaista kuluttajamaihin. Euroopalle on siksi ratkaisevan tärkeää, että Kroatia toimittaa tietoa huumausaineista ja huumeriippuvuudesta sekä niiden seurauksista. Myös Kroatian on tärkeää saada tietoa parhaista käytännöistä. Äänestän siksi suosituksen puolesta.

  Slavi Binev (NI), kirjallinen. – (BG) Kannatan esitystä neuvoston päätökseksi Kroatian tasavallan osallistumista Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen toimintaan koskevan Euroopan unionin ja Kroatian tasavallan välisen sopimuksen tekemisestä, koska kuolemantapausten määrä on viime vuoteen verrattuna vähentymässä kaikkien muiden huumeiden paitsi heroiinin kohdalla, ja huumeiden käytön torjunnassa tapahtuu kaiken kaikkiaan edistystä. Kroatian tasavalta voi saada tietoa parhaista tavoista ymmärtää huumeongelmiensa luonnetta ja vastata niihin paremmin.

  Mara Bizzotto (EFD), kirjallinen. – (IT) Kannatin Serracchianin suositusta Kroatian tasavallan osallistumista Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen toimintaan koskevan Euroopan unionin ja Kroatian tasavallan välisen sopimuksen tekemisestä, koska se mahdollistaa nähdäkseni molemmille sopimuspuolille erittäin hyödyllisen vaihdon. Yhtäältä Kroatian osallistuminen seurantakeskuksen toimintaan tarjoaisi ratkaisevaa tosiasioihin perustuvaa tietoa, joka tukisi sitoumustamme torjua laitonta huumekauppaa, koska Kroatia on keskeinen läpikulkureitti, jonka kautta salakuljetetaan huumausaineita Euroopan unioniin. Toisaalta Kroatia voisi hyödyntää parhaita eurooppalaisia tapoja reagoida ongelmaan ja torjua sitä.

  Vilija Blinkevičiūtė (S&D), kirjallinen. – (LT) Äänestin suosituksen puolesta, koska olen samaa mieltä siitä, että Kroatian osallistuminen Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen (EMCDDA) toimintaan on ratkaisevan tärkeää torjuttaessa laitonta huumausaineiden käyttöä ja salakuljetusta sekä Kroatiassa että koko EU:ssa. Koska Kroatia on EU:n ulkorajalla sijaitseva rannikkovaltio, sitä käytetään läpikulkureittinä kansainvälisessä huumeiden salakuljetuksessa, minkä vuoksi EU:n on erityisen tärkeää tarjota Kroatian kansallisille toimielimille kaikki mahdollinen apu, jota ne tarvitsevat voidakseen torjua ilmiötä, joka vaarantaa terveyden ja yhteiskunnan vakauden. Sopimuksen nojalla Kroatia osallistuu seurantakeskuksen työohjelmaan, täyttää EU:n lainsäädännössä vahvistetut velvoitteet ja jakaa tietonsa seurantakeskuksen kanssa unionin tietosuojavaatimusten mukaisesti.

  Sebastian Valentin Bodu (PPE), kirjallinen. – (RO) Kroatian tasavalta on tärkeä läpikulkureitti, jonka kautta laittomia huumausaineita salakuljetetaan tuotantomaista kuluttajamaihin. Tästä ovat todisteena merkittävät kokaiinitakavarikot, jotka liittyvät pääasiassa meriliikenteeseen. Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen (EMCDDA) mukaan Kroatiassa ei ole tehty yleistä väestötutkimusta laittomien huumausaineiden käytöstä. Vuodelta 2008 peräisin olevien tuoreimpien huumekuolemia koskevien tietojen mukaan tuolloin rekisteröitiin kuitenkin 87 tapausta. Takavarikoitujen huumeiden määrä on lisääntynyt tasaisesti. Poliisien kouluttaminen ja tarvittavien laitteiden hankinta jatkuvat. Huumerikosten tutkinnan ja syytteeseen asettamisen tuloksia on kuitenkin parannettava huomattavasti.

Kroatia on edelleen EU:hun tuotavien huumeiden merkittävimpiä salakuljetusreittejä. Kroatian tasavallan osallistumisesta seurantakeskuksen toimintaan on näissä oloissa hyötyä koko unionille. Tämä tarkoittaa, että Kroatian osallistuminen seurantakeskuksen työohjelmaan edellyttää liittymistä huumausaineita ja niiden väärinkäyttöä koskevaan eurooppalaiseen tietoverkkoon sekä tietojen vaihtoa seurantakeskuksen kanssa.

  Maria da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. – (PT) Haluan aluksi kiittää Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskusta (EMCDDA) tärkeästä työstä, jota se on tehnyt huumausaineiden vähentämiseksi ja niihin liittyvien ilmiöiden lieventämiseksi Euroopassa. Hyväksyn Kroatian osallistumisen seurantakeskuksen toimintaan, koska kyseistä valtiota käytetään sen strategisen sijainnin vuoksi läpikulkureittinä, jonka kautta salakuljetetaan laittomia huumausaineita. Lisäksi katson, että eurooppalaisen ohjelman käyttöönotto parantaa terveydenhuoltoa ja yhteiskuntarauhaa sekä Euroopassa että koko maailmassa.

  Carlos Coelho (PPE), kirjallinen. – (PT) Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus (EMCDDA) tekee tärkeää työtä kerätessään tietoja huumausaineista ja niiden väärinkäytöstä sekä laatiessaan puolueettomia, luotettavia ja vertailukelpoisia tietoja Euroopan tasolla. Näiden tietojen pohjalta analysoidaan huumausaineiden kysyntää ja sen vähentämiskeinoja sekä yleisesti huumekauppaan liittyviä ilmiöitä. Kolmannet maat, jotka unionin ja sen jäsenvaltioiden tavoin pitävät seurantakeskuksen tavoitteita ja työtä tärkeänä, voivat osallistua seurantakeskuksen toimintaan. Kroatia pyysi vuonna 2005 lupaa osallistua, ja neuvottelut saatettiin menestyksekkäästi päätökseen vuonna 2009. Tämän sopimuksen tekeminen on tärkeää, koska Kroatia on merkittävä läpikulkureitti, jonka kautta EU:hun salakuljetetaan laittomia huumausaineita. Tästä syystä on oleellista, että kyseinen valtio osallistuu seurantakeskuksen toimintaan mahdollisimman pian, etenkin kun otetaan huomioon, että Kroatian on tarkoitus liittyä EU:hun vuoden 2012 lopussa tai vuoden 2013 alussa. Kroatia liittyy huumausaineita ja niiden väärinkäyttöä koskevaan eurooppalaiseen tietoverkkoon (REITOX) sekä jakaa tietonsa seurantakeskuksen kanssa unionin tietosuojavaatimusten ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

  Mário David (PPE), kirjallinen. – (PT) Huumausaineiden lisääntymiseen, erityisesti huumekauppaan, liittyvä ilmiö on maailmanlaajuinen uhka ja hirvittävä este, jota on vaikea torjua, koska se siirtyy ja muuttuu jatkuvasti. Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus (EMCDDA) tekee erittäin tärkeää työtä tällä alalla, koska jäsenvaltiot voivat sen ansiosta luoda kansainvälisen tietopohjan. Tietoa tarvitaan sellaisten strategioiden analysointiin ja laadintaan, joilla voidaan vähentää ja torjua huumekauppaa ja huumausaineiden väärinkäyttöä. Kroatia ilmaisi vuonna 2005 haluavansa tehdä yhteistyötä EU:n kanssa tässä tärkeässä asiassa, ja nyt on tullut aika toteuttaa tämä toive ottamalla Kroatia mukaan Lissabonissa sijaitsevan seurantakeskuksen toimintaan. Suositukseen sisältyvä ehdotus Kroatialla seurantakeskusta ja EU:ta kohtaan olevien velvoitteiden noudattamisesta on erittäin myönteinen. Äänestän suosituksen puolesta, koska nämä Kroatian ja EU:n väliset yhteydet nähdäkseni auttavat paitsi tehostamaan huumausaineisiin ja niiden väärinkäyttöön liittyvän ilmiön torjuntaa myös lisäämään EU:n ja Kroatian välistä yhteisvastuuta. Kroatiahan on ehdokasmaa ja toivottavasti pian täysivaltainen jäsenvaltio.

  Anne Delvaux (PPE), kirjallinen. – (FR) Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen (EMCDDA) päätehtävänä on kerätä tietoja huumausaineista ja niiden väärinkäytöstä sekä laatia ja julkaista puolueettomia, luotettavia ja vertailukelpoisia tietoja Euroopan tasolla. Kaikki kolmannet maat, joilla on EU:n kanssa samat intressit, voivat käytännössä osallistua seurantakeskuksen toimintaan. Kroatian tasavalta pyysi vuonna 2005 lupaa osallistua. Se liittyy nyt myös huumausaineita ja niiden väärinkäyttöä koskevaan eurooppalaiseen tietoverkkoon.

Suosituksessa nähdäkseni myös katsotaan, että jäsenvaltioiden ja EU:n virastojen välistä tietojen vaihtoa on parannettava ja että Kroatian mahdollista liittymistä on ennen kaikkea valmisteltava rauhallisemmin kuin vuosina 2004–2007 tapahtunutta "suurta" laajentumista, jolloin Keski- ja Itä-Euroopan valtiot liittyivät EU:hun.

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. – (PT) Kannatin suositusta Kroatian osallistumisesta Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen (EMCDDA) toimintaan, koska se on mielestäni myönteinen askel siksi, että Kroatian on tarkoitus liittyä pian EU:hun, mutta ennen kaikkea siksi, että laittomien huumausaineiden käyttö ja salakuljetus ovat maailmanlaajuisia ilmiöitä, joilla on vakavia sosioekonomisia ja terveydellisiä vaikutuksia.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen (EMCDDA) tavoitteena on kerätä tietoja huumausaineista ja niiden väärinkäytöstä, jotta voidaan analysoida huumausaineiden väärinkäytössä tapahtuneita muutoksia sekä tutkia käytön vähentämiseen tähtäävien toimien ja menettelytapojen edistämistä. Kroatian osallistuminen seurantakeskuksen toimintaan on mielestäni tärkeä askel, koska kolmannet maat voivat osallistua sen toimintaan ja Kroatia pyysi vuonna 2005 lupaa osallistua, ja kun otetaan huomioon, että kyseistä valtiota käytetään läpikulkureittinä, jonka kautta laittomia huumausaineita salakuljetetaan tuotantomaista kuluttajamaihin, ja että siellä takavarikoidaan merkittäviä määriä erityisesti kokaiinia. Kannatan näin ollen päätöstä tätä asiaa koskevan sopimuksen tekemisestä EU:n ja Kroatian tasavallan välillä.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Jäsen Serracchianin laatima suositus, joka perustuu esitykseen neuvoston päätökseksi EU:n ja Kroatian tasavallan välisen sopimuksen tekemisestä, liittyy siihen, että Kroatia on osoittanut olevansa halukas osallistumaan Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen (EMCDDA) toimintaan. Kun otetaan huomion, että Kroatia on EU:hun tuotavien huumeiden merkittävimpiä salakuljetusreittejä, että siellä on takavarikoitu merkittäviä määriä aistiharhoja aiheuttavia laittomia tuotteita, kuten kannabista, heroiinia, kokaiinia, ekstaasia ja amfetamiinia, että Kroatian hallitus on hyväksynyt nuorten huumeidenkäytön ehkäisemistä koskevan kansallisen ohjelman, että Kroatia on hakenut EU:n jäsenyyttä ja että sen odotetaan liittyvän unioniin vuonna 2013, kannatan EU:n ja Kroatian tasavallan välisen sopimuksen tekemistä, jotta viimeksi mainittu voi osallistua Lissabonissa sijaitsevan seurantakeskuksen toimintaan.

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Laittomien huumausaineiden tuotantoa, salakuljetusta ja käyttöä koskevassa maailmanlaajuisessa tilanteessa on tapahtunut huolestuttavia muutoksia. Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus (EMCDDA) vahvisti vuonna 2009 laatimassaan raportissa, että tilanne on huonontunut esimerkiksi kokaiinin, heroiinin ja uusien synteettisten huumausaineiden osalta ja että käyttö on pysynyt runsaana ja lisääntyy jatkuvasti. Lukemattomat tekijät vaikuttavat käytön lisääntymiseen, joka liittyy myös kapitalismin kriisin syventymiseen ja sen sosiaalisiin vaikutuksiin monissa valtioissa. Suosituksessa kehotetaan kannattamaan Euroopan unionin ja Kroatian tasavallan välistä sopimusta Kroatian osallistumisesta Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen (EMCDDA) toimintaan.

Huolimatta siitä, että Kroatian EU:hun liittymisessä, sen kehityksessä ja lopputuloksessa on edistytty, nyt ehdotetaan, että Kroatia osallistuu seurantakeskuksen toimintaan, koska se panostaa huumerikosten tutkintaan ja syytteeseen asettamiseen. Tässä yhteydessä kuitenkin todetaan, että kyseisiä toimia olisi parannettava huomattavasti, koska Kroatia on edelleen EU:hun tuotavien huumeiden merkittävimpiä salakuljetusreittejä. On tärkeää, että kannattamamme Kroatian osallistuminen seurantakeskuksen toimintaan voisi auttaa tehostamaan huumausaineiden salakuljetuksen torjuntaa.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Hyväksymällä suosituksen parlamentti on antanut tukensa Euroopan unionin ja Kroatian tasavallan väliselle sopimukselle Kroatian osallistumisesta Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen (EMCDDA) toimintaan.

Vaikka Kroatian tasavallan on tarkoitus liittyä Euroopan unioniin vuoden 2012 jälkimmäisellä puoliskolla tai vuoden 2013 alussa, kuten esittelijä toteaa, sen osallistuminen seurantakeskuksen toimintaan voitaisiin hyväksyä, koska kyseinen valtio panostaa huumerikosten tutkintaan ja syytteeseen asettamiseen. Kyseisiä toimia on kuitenkin parannettava huomattavasti, koska Kroatia on edelleen EU:hun tuotavien huumeiden merkittävimpiä salakuljetusreittejä.

Tiedämme, että laittomien huumausaineiden tuotantoa, salakuljetusta ja käyttöä koskevassa maailmanlaajuisessa tilanteessa on tapahtunut huolestuttavia muutoksia. Seurantakeskuksen vuonna 2009 laatimassa raportissa esitettyjen tietojen mukaan tilanne on selvästikin huonontunut esimerkiksi kokaiinin, heroiinin ja uusien synteettisten huumausaineiden osalta, ja käyttö on pysynyt runsaana ja lisääntyy jatkuvasti.

Toivomme, että tämä päätös auttaa tehostamaan huumausaineiden salakuljetuksen torjuntaa.

  Monika Flašíková Beňová (S&D), kirjallinen. – (SK) Kroatiaa käytetään läpikulkureittinä, jonka kautta huumausaineita salakuljetetaan laittomasti tuotantomaista kuluttajamaihin. Laajat ja merkittävät kokaiinitakavarikot liittyvät Kroatiassa pääasiassa meriliikenteeseen. Laittomien huumausaineiden käyttö ja salakuljetus ovat maailmanlaajuisia ilmiöitä, jotka vaarantavat terveyden ja yhteiskunnan vakauden. Kannatan siksi Kroatian osallistumista Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen toimintaan lähinnä alan koulutusta sekä huumeiden ja muiden narkoottisten aineiden käytön ehkäisemistä silmällä pitäen.

  Lorenzo Fontana (EFD), kirjallinen. – (IT) Koska Kroatiasta tulee tärkeä kumppani Euroopan unionin tulevissa suhteissa entisen Jugoslavian valtioihin ja koska se on keskeinen huumeiden salakuljetusreitti, kannatamme kyseisen ehdokasmaan osallistumista Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen toimintaan. On oleellista, että voimme tavata kroatialaisia alan asiantuntijoita ja työskennellä heidän kanssaan, jotta tätä valitettavaa ongelmaa voidaan torjua. Kannatan siksi ehdotusta.

  Nathalie Griesbeck (ALDE), kirjallinen. – (FR) Tämän aiheen varjoesittelijänä äänestin päättäväisesti päätöslauselman ja sopimuksen puolesta, jotta Kroatia voi osallistua Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen toimintaan sekä huumausaineita ja niiden väärinkäyttöä koskevaan eurooppalaiseen tietoverkkoon (REITOX). Annan näin ollen täyden tukeni Kroatian osallistumiselle, jotta sillä voi olla aktiivinen rooli torjuttaessa tätä ongelmaa, jonka laajuus ja tuhoisat vaikutukset lisääntyvät vaarallisesti Euroopassa. Seurantakeskuksen laatimien tilastojen mukaan 75 miljoonaa eurooppalaista on jo kokeillut kannabista ja 14 miljoonaa eurooppalaista on käyttänyt kokaiinia ainakin kerran. Lisäksi on huomautettava, että Kroatia on edelleen EU:hun tuotavien huumeiden merkittävimpiä salakuljetusreittejä. Sopimuksen ansiosta saadaan tosiasioihin perustuvaa ja puolueetonta tietoa huumausaineista ja huumeriippuvuudesta Kroatiassa sekä niiden seurauksista, mutta samalla myös Kroatia voi tietojen ja parhaiden käytäntöjen vaihdon kautta ymmärtää tämän ilmiön luonnetta ja vastata siihen paremmin.

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen. – (LT) Kannatin suositusta, sillä kuten tiedämme, Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen päätehtävänä on kerätä tietoja huumausaineista ja niiden väärinkäytöstä sekä laatia ja julkaista puolueettomia, luotettavia ja vertailukelpoisia tietoja Euroopan tasolla. Tietojen pohjalta on tarkoitus analysoida huumausaineiden kysyntää, sen vähentämiskeinoja ja yleisesti huumekauppaan liittyviä ilmiöitä. Asetuksessa säädetään, että kolmannet maat, jotka unionin ja jäsenvaltioiden tavoin pitävät seurantakeskuksen tavoitteita ja työtä tärkeänä, voivat osallistua seurantakeskuksen toimintaan. Kroatian tasavalta pyysi vuonna 2005 lupaa osallistua seurantakeskuksen toimintaan. Se osallistuu seurantakeskuksen työohjelmaan, täyttää asetuksessa vahvistetut velvoitteet, liittyy huumausaineita ja niiden väärinkäyttöä koskevaan eurooppalaiseen tietoverkkoon (REITOX) sekä jakaa tietonsa seurantakeskuksen kanssa unionin tietosuojavaatimusten ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Lisäksi se rahoittaa osaltaan unionin toimintaa kattaakseen osallistumisestaan aiheutuvat kustannukset ja on mukana seurantakeskuksen hallintoneuvoston toiminnassa ilman äänioikeutta siihen asti, kunnes siitä tulee Euroopan unionin jäsen. Seurantakeskus kohtelee Kroatian tasavaltaa samalla tavalla kuin nykyisiä jäsenvaltioita soveltamalla tasavertaista kohtelua, kun on kyse liittymisestä huumausaineita ja niiden väärinkäyttöä koskevaan eurooppalaiseen tietoverkkoon (REITOX) ja henkilöstön palvelukseenotosta.

  Jarosław Kalinowski (PPE), kirjallinen. – (PL) Huumausaineiden väärinkäyttö on sosiaalinen ongelma sekä kehittyneissä että heikosti kehittyneissä maissa. Kroatia joutuu muiden valtioiden tavoin kamppailemaan huumausaineiden väärinkäytön kanssa, ja sillä on tällä alalla erittäin tiukka lainsäädäntö. Ennalta ehkäisevää työtä tehdään pääasiassa kouluissa, koska kyseinen sosiaaliryhmä on kaikkein alttein huumeriippuvuudelle. Kroatia on EU:n ehdokasmaana velvollinen mukauttamaan oikeudellisen järjestelmänsä unionin jäsenvaltioissa voimassa olevaan järjestelmään. Kroatian osallistuminen Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen toimintaan on mielestäni äärimmäisen tärkeää, etenkin kun Kroatiaa käytetään läpikulkureittinä. Laittomia huumausaineita salakuljetetaan Kroatian kautta tuotantomaista kuluttajamaihin. Seurantakeskuksen toimintaan osallistumisen avulla Euroopan unionin erittäin tärkeä huumeiden vastainen politiikka voidaan ulottaa Kroatiaan.

  Giovanni La Via (PPE), kirjallinen. – (IT) Kannatin tänään toimitetussa äänestyksessä suositusta Kroatian tasavallan osallistumisesta Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen toimintaan. Kroatian tasavalta osallistuu todellakin seurantakeskuksen eurooppalaiseen työohjelmaan, joka koskee huumausaineita ja niiden väärinkäyttöä. Seurantakeskuksen päätehtävänä on kerätä tietoja huumausaineista ja niiden väärinkäytöstä sekä laatia ja julkaista puolueettomia, luotettavia ja vertailukelpoisia tietoja Euroopan tasolla. Tämä on selvästikin erittäin tärkeä asia siitä terveyden suojeluun aiheutuvien merkittävien vaikutusten vuoksi ja myös huumekauppaan liittyvän rikollisuuden torjunnan kannalta. Kroatia on todellakin yksi niistä meriliikenteen läpikulkureiteistä, joiden kautta järjestäytyneen rikollisuuden harjoittajat tuovat laittomia huumausaineita tuotantomaista kuluttajamaihin. Tämä huolestuttaa meitä vielä enemmän, kun tiedämme, että Kroatia on seuraava ehdokasmaa, josta tulee Euroopan unionin jäsenvaltio. Toivon siksi, että Kroatian osallistuminen työohjelmaan osoittautuu erittäin hyödylliseksi.

  Petru Constantin Luhan (PPE), kirjallinen. – (RO) Esitys neuvoston päätökseksi Kroatian tasavallan osallistumista Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen (EMCDDA) toimintaan koskevan Euroopan unionin ja Kroatian tasavallan välisen sopimuksen tekemisestä on tärkeä, koska Kroatia on merkittävimpiä reittejä, joiden kautta huumausaineita tuodaan Eurooppaan.

Pyrittäessä torjumaan tehokkaasti huumausaineiden salakuljetusta, joka on uhka paitsi Kroatialle myös Euroopan unionille, on tärkeää, että Kroatia liittyy myös huumausaineita ja niiden väärinkäyttöä koskevaan eurooppalaiseen tietoverkkoon (REITOX) sekä vaihtaa aktiivisesti ja suoraan tietoja seurantakeskuksen kanssa. Tiedonvaihdon ansiosta voidaan luoda tietokanta huumausaineiden kysynnän ja toissijaisen huumeiden salakuljetuksen analysointia varten, mikä on oleellista, jotta voidaan julkaista asianmukaisia, puolueettomia ja vertailukelpoisia tietoja Euroopan tasolla.

  David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Kannatan tätä sopimusta ja Kroatian tasavallan osallistumista Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen toimintaan. Laiton huumausaineiden käyttö ja salakuljetus ovat maailmanlaajuisia ilmiöitä, jotka vaarantavat terveyden ja yhteiskunnan vakauden. Tilastotietojen mukaan noin yksi kolmesta eurooppalaisesta nuoresta on kokeillut laitonta huumausainetta ja joka tunti vähintään yksi unionin kansalainen kuolee huumausaineiden yliannostukseen. Euroopan tasolla tarvitaan myös tosiasioihin perustuvaa ja puolueetonta tietoa huumausaineista ja huumeriippuvuudesta Kroatiassa sekä niiden seurauksista. Samalla Kroatia voi saada tietoa parhaista tavoista ymmärtää huumeongelmiensa luonnetta ja vastata niihin paremmin.

  Jiří Maštálka (GUE/NGL), kirjallinen. – (CS) Huumeongelma, josta nyt keskustelemme, on pitkälti myös historiallinen ongelma. Laiton huumekauppa ylittää ja on aina ylittänyt yksittäisen valtion rajat. Euroopan ja erityisesti koko maailman laajuinen laadukas kansainvälinen yhteistyö laittoman huumekaupan torjunnassa olisi mielestäni yksi keino tehostaa huumekaupan vastaista taistelua.

Lääkärinä haluan lisäksi todeta, että huumeiden väärinkäytöllä voi olla äärimmäisen vakavia ja peruuttamattomia vaikutuksia ihmisten terveyteen. Kannatan siksi tehokasta kansainvälistä yhteistyötä huumeiden tai niiden lähtöaineiden laittoman kaupan torjunnassa ja korostan samalla ennaltaehkäisyn tarvetta.

  Clemente Mastella (PPE), kirjallinen. – (IT) Laiton huumausaineiden käyttö ja salakuljetus ovat maailmanlaajuisia ongelmia, jotka vaarantavat terveyden ja yhteiskunnan vakauden. Kroatian tasavaltaa käytetään läpikulkureittinä, jonka kautta laittomia huumausaineita salakuljetetaan tuotantomaista kuluttajamaihin. Viimeisten kymmenen vuoden aikana huumeisiin liittyvät kuolemantapaukset ovat vähitellen lisääntyneet. Vaikka poliiseja koulutetaan ja tarvittavia laitteita hankintaan jatkuvasti, huumerikosten tutkinnan ja syytteeseen asettamisen tuloksia on parannettava huomattavasti. Kroatia on edelleen EU:hun tuotavien huumeiden merkittävimpiä salakuljetusreittejä. Suhtaudumme ilman muuta myönteisesti siihen, että hallitus on hyväksynyt nuorten huumeidenkäytön ehkäisemistä koskevan kansallisen ohjelman, millä pyritään päivittämään nykyisiä ohjelmia. Hyväksymme näin ollen Kroatian tasavallan osallistumisen Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen toimintaan. Koska kyseinen ehdokasmaa liittyy pian Euroopan unioniin, on erityisen tärkeää, että se toimittaa jäsenvaltioille kattavia, puolueettomia tietoja huumausaineiden salakuljetuksesta ja väärinkäytöstä sekä niiden taloudellisista ja sosiaalisista seurauksista.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Huumevitsaus aiheuttaa jatkuvasti huolta koko EU:ssa. Onnistumismahdollisuudet ovat sitä paremmat, mitä enemmän valtiot auttavat sen torjunnassa. Näin ollen on myönteistä, että Kroatia osallistuu Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen toimintaan. Kroatian on kuitenkin tehostettava huumausaineiden salakuljetuksen torjuntaa alueellaan, koska se on edelleen EU:hun tuotavien huumeiden merkittävimpiä salakuljetusreittejä.

  Louis Michel (ALDE), kirjallinen. – (FR) Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen (EMCDDA) päätehtävänä on kerätä tietoja huumausaineista ja niiden väärinkäytöstä sekä laatia ja julkaista puolueettomia, luotettavia ja vertailukelpoisia tietoja Euroopan tasolla.

Kroatian tasavalta osallistuu näin ollen seurantakeskuksen työohjelmaan, liittyy huumausaineita ja niiden väärinkäyttöä koskevaan eurooppalaiseen tietoverkkoon (REITOX) sekä jakaa tietonsa seurantakeskuksen kanssa. Kroatian tasavaltaa käytetään läpikulkureittinä, jonka kautta huumausaineita tuodaan tuotantomaista, ja se on edelleen EU:hun tuotavien huumeiden merkittävimpiä salakuljetusreittejä.

Vuonna 2010 Kroatia kuitenkin hyväksyi huumeidenkäytön torjuntaa koskevan toimintasuunnitelman toteutusohjelman ja nuorten huumeidenkäytön ehkäisemistä koskevan kansallisen ohjelman. Myös poliisien kouluttaminen ja tarvittavien laitteiden hankinta jatkuvat.

Osallistumalla seurantakeskuksen toimintaan ja vaihtamalla tietoja Kroatia voi ymmärtää ongelmaa ja vastata siihen paremmin. Sen osallistuminen lupaa hyvää myös sen tulevan Euroopan unioniin liittymisen kannalta.

  Alexander Mirsky (S&D), kirjallinen. – (EN) Kuten tiedetään, seurantakeskus tekee yhteistyötä lähinnä unionin ja jäsenvaltioiden poliittisten päättäjien kanssa ja auttaa näin kehittämään strategiaa, jolla torjutaan huumeita ja tarjotaan tietoa tavallisille kansalaisille. Tällä hetkellä huomiota kiinnitetään pääasiassa vuosia 2009–2012 koskevan EU:n toimintasuunnitelman täytäntöönpanoon. Kyseisen suunnitelman tavoitteena on vahvistaa eurooppalaista yhteistyötä, jolla torjutaan huumausaineiden väärinkäytön sietämättömiä vaikutuksia. Haluaisin seurantakeskuksen käsittelevän vaikutusten lisäksi myös huumausaineiden väärinkäytön syitä, jolloin ongelma voitaisiin ratkaista varhaisessa vaiheessa. Äänestin suosituksen puolesta.

  Rolandas Paksas (EFD), kirjallinen. – (LT) Meidän on nähdäkseni otettava sekä Euroopan unionissa että sen rajojen ulkopuolella askelia huumausaineiden käytön ja kysynnän vähentämiseksi toteuttamalla tiukkoja ennaltaehkäisytoimia, joilla torjutaan huumekauppaan liittyviä ilmiöitä. Näin ollen on erittäin tärkeää saada täsmällisiä tietoja huumausaineista ja niiden väärinkäytöstä, koska ne ovat maailmanlaajuisia ilmiöitä, jotka vaarantavat meidän kaikkien terveyden, turvallisuuden ja sosiaalisen hyvinvoinnin. Kannatan Kroatian osallistumista Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen toimintaan. Kroatia aikoo Euroopan unionin täysjäseneksi. On pantava merkille, että Kroatiaa käytetään läpikulkureittinä, jonka kautta muihin valtioihin salakuljetetaan suuria määriä huumausaineita. Olen iloinen, että Kroatia toteuttaa merkittäviä toimia laittomien huumausaineiden salakuljetuksen, käytön ja kaupan torjumiseksi. Se on kuitenkin edelleen EU:hun tuotavien huumeiden merkittävimpiä salakuljetusreittejä. Tästä syystä on ratkaisevan tärkeää, että huumausaineista, huumeriippuvuudesta ja niiden seurauksista saadaan pian tosiasioihin perustuvaa ja puolueetonta tietoa. Näin myös Kroatialla on ihanteellinen mahdollisuus saada tietoa EU:n jäsenvaltioiden parhaista tavoista käsitellä huumausaineisiin ja niiden väärinkäyttöön liittyviä ongelmia.

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. – (PT) Kannatan Kroatian osallistumista Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen (EMCDDA) toimintaan. Seurantakeskuksen päätehtävänä on kerätä tietoja huumausaineista ja niiden väärinkäytöstä sekä laatia ja julkaista puolueettomia, luotettavia ja vertailukelpoisia tietoja Euroopan tasolla. Tietojen pohjalta analysoidaan huumausaineiden kysyntää, sen vähentämiskeinoja ja yleisesti huumekauppaan liittyviä ilmiöitä. Kroatiaa käytetään todellakin muiden Euroopan valtioiden tavoin läpikulkureittinä, jonka kautta laittomia huumausaineita salakuljetetaan tuotantomaista kuluttajamaihin. Laajat ja merkittävät kokaiinitakavarikot liittyvät Kroatiassa pääasiassa meriliikenteeseen. Tämän suosituksen hyväksymisen ansiosta Kroatia alkaa osallistua seurantakeskuksen työohjelmaan ja jakaa tietojaan seurantakeskuksen kanssa unionin tietosuojavaatimusten ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Sopimuksen nojalla Kroatia on velvollinen rahoittamaan osaltaan unionin toimintaa kattaakseen osallistumisestaan aiheutuvat kustannukset.

  Aldo Patriciello (PPE), kirjallinen. – (IT) EMCDDA on vuonna 1993 perustettu Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus, jonka päätehtävänä on kerätä tietoja huumausaineista ja niiden väärinkäytöstä sekä laatia ja julkaista puolueettomia, luotettavia ja vertailukelpoisia tietoja Euroopan tasolla. Seurantakeskuksen tarjoamien tietojen pohjalta on tarkoitus analysoida EU:hun tuotavien huumausaineiden kysyntää ja kaikkia huumekauppaan liittyviä ilmiöitä, jotta saadaan selville, miten näitä ongelmia voidaan parhaiten torjua. Kolmannet maat, jotka unionin ja jäsenvaltioiden tavoin pitävät seurantakeskuksen tavoitteita ja työtä tärkeänä, voivat osallistua seurantakeskuksen toimintaan. Kroatia pyysi vuonna 2005 lupaa osallistua seurantakeskuksen toimintaan, ja neuvosto valtuutti vuonna 2006 komission aloittamaan neuvottelut Kroatian tasavallan kanssa. Neuvottelut saatettiin menestyksekkäästi päätökseen heinäkuussa 2009, jolloin sopimus parafoitiin.

Sopimusta tarkistettiin joulukuussa 2009 Lissabonin sopimuksen vuoksi. On huomautettava, että Kroatia kuuluu jo huumausaineita ja niiden väärinkäyttöä koskevaan eurooppalaiseen tietoverkkoon (REITOX). Äänestin suosituksen puolesta edellä mainituista syistä ja jotta EU:n ulkopuolisten valtioiden kanssa tehtävää yhteistyötä voidaan edelleen parantaa.

  Fiorello Provera (EFD), kirjallinen. – (IT) Kroatia pyysi vuonna 2005 lupaa osallistua Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen toimintaan. Koska kyseinen valtio on Euroopan unioniin tuotavien huumeiden merkittävimpiä salakuljetusreittejä, Kroatiasta on mielestäni tärkeää saada tosiasioihin perustuvaa ja puolueetonta tietoa näistä ongelmista. Hyväksyn siksi täysin esittelijän kannan ja kannatan suositusta.

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. – (PT) Kroatian tasavalta on pyytänyt lupaa osallistua vuonna 1993 perustetun, Lissabonissa sijaitsevan Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen (EMCDDA) toimintaan. Kroatia on todellakin erityisen kiinnostunut huumausaineiden salakuljetuksen torjunnasta, koska sillä on sisäpoliittisia ongelmia ja sen kautta kuljetetaan tällaisia tuotteita EU:hun. Torjuessaan huumausaineiden väärinkäyttöä ja salakuljetusta Kroatia on toteuttanut toimia tämän ongelman käsittelemiseksi kansallisella tasolla sekä käytön ehkäisemisen että huumerikosten tutkinnan tukemisen osalta. Kroatian osallistuminen seurantakeskuksen toimintaan on näin ollen kaikkien osapuolten etujen mukaista. Koska Kroatia ei ole vielä EU:n jäsenvaltio, seurantakeskuksen yhteydessä on kuitenkin määriteltävä sen asema – osallistumisoikeudet ja velvollisuudet.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Kannatimme EMCDDA:n toimivaltuuksia vuonna 2006. Kroatian tilanteesta totean, että kyseistä valtiota käytetään läpikulkureittinä, jonka kautta laittomia huumausaineita salakuljetetaan tuotantomaista kuluttajamaihin. Laajat ja merkittävät kokaiinitakavarikot liittyvät Kroatiassa pääasiassa meriliikenteeseen. Viimeisten kymmenen vuoden aikana kuolemantapausten määrä on vähitellen lisääntynyt Kroatiassa. Suurin osa (77,1 prosenttia) kuolemantapauksista liittyi opiaatteihin. Vuonna 2008 huumausainerikoksia raportoitiin yhteensä 7 168. Vuonna 2009 kansallisissa huumevieroituslaitoksissa annettiin hoitoa yhteensä 7 934 henkilölle. Takavarikot vähentyivät edelliseen vuoteen verrattuna muiden huumeiden paitsi heroiinin osalta, ja huumeiden väärinkäytön torjunnassa on yleisesti ottaen edistytty. Kroatian huumeiden vastainen lainsäädäntö on pääpiirteissään samanlainen kuin EU:n jäsenvaltioiden lainsäädäntö.

Esittelijä kuitenkin toteaa, että vuodesta 2010 lähtien jokaisen hoitolaitoksen on annettava huumausaineviranomaisille tietoja hoidetuista potilaista. Olisi hyvä saada lisää tietoa tämän velvoitteen laajuudesta. Tämä asia kuuluu joka tapauksessa kansalliseen lainsäädäntöön eikä nyt esillä olevaan sopimukseen.

  Licia Ronzulli (PPE), kirjallinen. – (IT) Äänestin suosituksen puolesta, koska EU:n kansalaisten terveyden ja yhteiskunnan vakauden suojelu on mielestäni ensisijainen tavoite, joka on pidettävä mielessä torjuttaessa huumausaineiden laitonta käyttöä ja salakuljetusta. Kroatia on EU:hun tuotavien huumeiden merkittävimpiä salakuljetusreittejä. Kun se osallistuu Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen työohjelmaan, Euroopan unioni saa tosiasioihin perustuvaa tietoa huumausaineiden salakuljetuksesta ja käytöstä Kroatiassa, ja Kroatia voi ymmärtää huumeisiin liittyvien ongelmiensa laajuuden ja ottaa käyttöön parhaita tapoja käsitellä niitä. Lisäksi todettakoon, että vankan oikeusperustan Kroatian osallistumiselle muodostaa seurantakeskuksen perustamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 1920/2006 21 artikla, jonka mukaan seurantakeskuksen tavoitteita ja työtä tärkeänä pitävät kolmannet maat voivat osallistua sen toimintaan.

  Catherine Stihler (S&D), kirjallinen. – (EN) Kannatan suositusta, jossa Kroatia otetaan mukaan huumeiden torjuntaan EU:ssa.

  Michèle Striffler (PPE), kirjallinen. – (FR) Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen tavoitteena on kerätä tietoja huumeongelmasta (myynnistä, markkinoista ja käytöstä) sekä levittää näitä tietoja jäsenvaltioissa, jotta ne voivat analysoida ongelmaa ja torjua sitä paremmin. Annan näin ollen täyden tukeni Kroatian osallistumiselle seurantakeskuksen toimintaan, jotta sillä voi olla aktiivinen rooli torjuttaessa tätä ongelmaa, jonka laajuus ja tuhoisat vaikutukset lisääntyvät vaarallisesti Euroopassa.

  Angelika Werthmann (NI), kirjallinen. – (DE) Koska joka tunti yksi unionin kansalainen kuolee huumausaineiden yliannostukseen, Euroopan unionin ja Kroatian tasavallan välinen sopimus on EU:lle ja Kroatialle tehokas keino vähentää ja estää huumausaineiden kauppaa ja käyttöä vaihtamalla huumeita ja niiden väärinkäyttöä koskevia tietoja ja kokemuksia. On otettava huomioon, että Kroatia liittyy Euroopan unioniin vuonna 2012 tai 2013 ja että se on maantieteellisen sijaintinsa vuoksi hyvä uudelleenlastauspaikka huumekauppiaille.

Suositus: Sophie Auconie (A7-0077/2011)

  Elena Băsescu (PPE), kirjallinen. – (RO) Äänestin Auconien suosituksen puolesta. Kannatan ehdotusta jäsenvaltioiden välisistä eurorahan maantiekuljetuksista annetun asetuksen soveltamisalan laajentamisesta. Yhteisen valuutan pian käyttöön ottavien jäsenvaltioiden alue on sisällytettävä käteisen eurorahan kuljetusjärjestelmään. Euroalueella pitäisi voida tehdä sopimus edullisimman hinnan tarjoavan arvokuljetusyrityksen kanssa, vaikka se sijaitsisi toisessa jäsenvaltiossa. Näin voidaan käyttää tehokkaimpia kanavia käteisen rahan keruuseen ja toimitukseen sekä käteiseen rahaan liittyvien palvelujen tarjoamiseen. Tulevaisuudessa euroon siirtymistä edeltävässä vaiheessa tarvitaan yhä enemmän eurorahan kuljetustoiminnan harjoittajia. Lisäksi useat euroalueeseen kuuluvat jäsenvaltiot ovat tehneet tai haluavat tehdä sopimuksia setelien ja kolikkojen valmistuksesta ulkomailla.

  Slavi Binev (NI), kirjallinen. – (BG) Kannatan suositusta ehdotuksesta neuvoston asetukseksi euroalueeseen kuuluvien jäsenvaltioiden välisistä ammattimaisista eurorahan maantiekuljetuksista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen soveltamisalan laajentamisesta. Mielestäni on nimittäin hyvä ajatus sisällyttää euroalueeseen kuuluvien jäsenvaltioiden välisistä ammattimaisista eurorahan maantiekuljetuksista annetun asetusehdotuksen soveltamisalaan sellaisten jäsenvaltioiden alue, jotka ottavat pian euron käyttöön, koska käteisen eurorahan kuljetusten tarve yleensä lisääntyy euroon siirtymistä edeltävässä vaiheessa.

  Maria da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. – (PT) Hyväksyn euroalueeseen kuuluvien jäsenvaltioiden välisistä ammattimaisista eurorahan maantiekuljetuksista annetun asetusehdotuksen soveltamisalan laajentamisen sellaisten jäsenvaltioiden alueeseen, jotka ottavat pian euron käyttöön.

  Anne Delvaux (PPE), kirjallinen. – (FR) Ehdotuksen tarkoituksena on laajentaa euroalueeseen kuuluvien jäsenvaltioiden välisistä eurorahan maantiekuljetuksista annetun asetusehdotuksen (pääehdotus) soveltamisalaa sellaisten jäsenvaltioiden alueeseen, jotka ottavat pian euron käyttöön, koska käteisen eurorahan kuljetusten tarve yleensä lisääntyy euroon siirtymistä edeltävässä vaiheessa. Kannatan soveltamisalan laajentamista (vaikka on otettava huomioon, että oikeusperustana on SEUT-sopimuksen 352 artikla, joten Euroopan parlamentilla on ainoastaan hyväksyntävaltuudet).

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin suosituksen puolesta, koska asetuksen soveltamisalaa on mielestäni voitava laajentaa kaikkien pian euron käyttöön ottavien jäsenvaltioiden alueeseen. Tämä päätös sujuvoittaa euroon siirtymistä ja auttaa vastaamaan asianmukaisesti käteisen eurorahan kuljetustarpeen lisääntymiseen euroon siirtymistä edeltävässä vaiheessa.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Yhdyn esittelijän kantaan jatkotoimenpiteenä hänen alkuperäiseen mietintöönsä, joka koskee jäsenvaltioiden välisistä ammattimaisista eurorahan maantiekuljetuksista annetun asetuksen soveltamisalan laajentamista sellaisten jäsenvaltioiden alueeseen, jotka ottavat pian euron käyttöön.

  Monika Flašíková Beňová (S&D), kirjallinen. – (SK) Asetuksen tavoitteena on yksinkertaistaa lainsäädännöllisiä rajoituksia, jotta voidaan sujuvoittaa eurosetelien ja -kolikkojen kuljetusta jäsenvaltioiden välillä sekä varmistaa hyvä ammattitaito ja turvallisuus euroalueella. Asetuksen soveltamisalan laajentaminen on oikein, koska eurorahan kuljetusten tarve lisääntyy euron käyttöönottoa edeltävässä vaiheessa euroalueen jäsenvaltioissa.

  David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Kannatin äänestyksessä suositusta, jonka tarkoituksena on laajentaa euroalueeseen kuuluvien jäsenvaltioiden välisistä eurorahan maantiekuljetuksista annetun asetusehdotuksen (pääehdotus) soveltamisalaa sellaisten jäsenvaltioiden alueeseen, jotka ottavat pian euron käyttöön, koska käteisen eurorahan kuljetusten tarve yleensä lisääntyy euroon siirtymistä edeltävässä vaiheessa.

  Rolandas Paksas (EFD), kirjallinen. – (LT) Mielestäni on asianmukaista laajentaa euroalueeseen kuuluvien jäsenvaltioiden välisistä eurorahan maantiekuljetuksista annetun asetuksen soveltamisalaa ja soveltaa sen säännöksiä euron käyttöönottoon valmistautuvien jäsenvaltioiden alueella. On pantava merkille, että euron käyttöönottoon valmistautuvissa valtioissa on syntymässä merkittävä eurorahan kuljetuspalvelujen tarve. Meidän on näin ollen parannettava kuljetuspalvelujen laatua sekä luotava arvokuljetusyrityksille suotuisat olot, jotta ne voivat tarjota palveluja nopeasti ja tehokkaasti. Kuljetettavan tavaran luonteen ja arvon vuoksi on lisäksi erittäin tärkeää, että käteinen raha toimitetaan lopulliselle vastaanottajalle turvallisesti.

  Aldo Patriciello (PPE), kirjallinen. – (IT) Eurosetelit ja -kolikot ovat todellisia Euroopan laajuisia maksuvälineitä, koska euroalueeseen kuuluu nykyään 16 jäsenvaltiota. Koska eri valtioiden kansalliset säädökset saattavat olla ristiriidassa keskenään, ammattimaisten arvokuljetusyritysten on yleensä erittäin vaikea kuljettaa käteistä eurorahaa euroalueeseen kuuluvien jäsenvaltioiden välillä, minkä vuoksi tällaisia kuljetuksia toteutetaan nykyään hyvin vähän. Jäsenvaltioiden rajatylittävien eurorahan maantiekuljetusten kysyntä on näin ollen lisääntynyt huomattavasti.

Uudessa ehdotuksessa pyritään laajentamaan euroalueeseen kuuluvien jäsenvaltioiden välisistä eurorahan maantiekuljetuksista annetun asetuksen soveltamisalaa sellaisten jäsenvaltioiden alueeseen, jotka ottavat pian euron käyttöön. Pääasiallisessa ehdotuksessa laajennetaan euroalueeseen kuuluvien jäsenvaltioiden välisistä kuljetuksista annetun asetuksen soveltamisalaa unohtamatta sitä, että käteisen eurorahan kuljetusten tarve lisääntyy vaiheessa, joka edeltää euron käyttöönottoa uusien jäsenvaltioiden kansallisena valuuttana. Edellä mainituista syistä ja tämän asian selkeän sääntelyn varmistamiseksi äänestin asetuksen puolesta.

  Licia Ronzulli (PPE), kirjallinen. – (IT) Äänestin suosituksen puolesta, koska euroalueeseen kuuluvien jäsenvaltioiden välisistä ammattimaisista eurorahan maantiekuljetuksista annetun asetuksen soveltamisalaa on mielestäni laajennettava sellaisten jäsenvaltioiden alueeseen, jotka ottavat pian käyttöön yhteisen valuutan. Tällaisissa valtioissa todellakin tarvitaan yleensä aiempaa enemmän käteistä eurorahaa ennen yhteisen valuutan käyttöönottoa niiden alueella, jotta ne voivat nopeasti ja täysimääräisesti osallistua EU:n kauppaan ja olla siinä täysivaltaisia toimijoita.

  Catherine Stihler (S&D), kirjallinen. – (EN) Kannatan suositusta, jonka ansiosta euron käyttöön ottaviin valtioihin voidaan kuljettaa aiempaa enemmän käteistä eurorahaa kysyntään vastaamiseksi. Kannatin suositusta, koska se parantaa käteistä eurorahaa kuljettavien ammattilaisten turvallisuutta ja koulutusta.

  Niki Tzavela (EFD), kirjallinen. – (EL) Kannatin äänestyksessä ehdotusta neuvoston asetukseksi euroalueeseen kuuluvien jäsenvaltioiden välisistä ammattimaisista eurorahan kuljetuksista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen soveltamisalan laajentamisesta. Äänestin sen puolesta, koska asetuksen soveltamisalaa on mielestäni laajennettava, ja näin ratkaistaan kuljetuksesta vastaavan henkilöstön turvallisuuteen liittyvät ongelmat.

Mietintö: Silvia-Adriana Ţicău (A7-0084/2011)

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestän kyseessä olevan mietinnön puolesta pitäen mielessä, että satelliittinavigointijärjestelmien pitäisi varmistaa yhteentoimivuus eri järjestelmien välillä. Komission olisi puolestaan varmistettava rahoituksen asianmukainen taso. Haluan huomauttaa myös, että komission toimintasuunnitelmaan sisällytetyistä 15 toimesta yhdeksän olisi pantava täytäntöön välittömästi.

  Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. – (FR) Äänestin maailmanlaajuisten satelliittinavigointijärjestelmien liikennesovelluksista jäsenkollegamme Silvi-Adriana Ţicăun laatiman mietinnön puolesta. Kannatan todellakin satelliittinavigointijärjestelmien liikennesovelluksien käyttämistä eri liikennemuodoissa ja tutkimuksen ja rahoituksen asianmukaista täytäntöönpanoa kyseisellä alalla.

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. – (LT) Äänestin tämän mietinnön puolesta. Komissio julkaisi 14. kesäkuuta 2010 maailmanlaajuista satelliittinavigointijärjestelmää (GNSS) koskevan toimintasuunnitelmansa, johon sisältyi 24 suositusta toimista. Toimintasuunnitelma laadittiin ottaen huomioon maailmanlaajuisten satelliittinavigointijärjestelmien yleinen levinneisyys ja erityisesti EGNOS-ohjelmien (Euroopan geostationaarinen navigointilisäjärjestelmä) kehitys ja käyttö. EU käynnisti EGNOS-hankkeen (ja Galileon) tarjotakseen signaaleja, jotka on taattu siviilikäyttöön ja varmistaakseen, että eurooppalaisella teollisuudella on kaikilla tasoilla tilaisuus kilpailla näillä kasvavilla strategisilla markkinoilla. Euroopan unionin tämänhetkinen 25 prosentin markkinaosuus jää alle odotusten. EGNOS tarjoaa useampia mahdollisuuksia (EGNOS on 10 kertaa tarkempi kuin GPS), kun Galileo otetaan käyttöön vuonna 2013. Komissio on parhaissa asemissa koordinoidakseen toimintasuunnitelman täytäntöönpanoa päällekkäisyyksien välttämiseksi jäsenvaltioissa ja varmistaakseen kokonaisvaltaisen edistymisen EU:n politiikan eri aloilla, joilla käytetään GNSS-sovelluksia. Kun tarkastellaan suuria taloudellisia etuja, jotka EGNOS saa koko eurooppalaisessa taloudessa, jos sitä kehitetään ja käytetään kaikilta osin, komission pitäisi asettaa selkeät prioriteetit alalla. Näihin pitäisi sisällyttää EGNOS-ohjelmien toiminta kaikkialla Euroopan unionissa ja asiaan liittyvän tutkimuksen ja teknisen kehityksen asianmukaisen rahoituksen varmistaminen.

  Adam Bielan (ECR), kirjallinen. – (PL) Satelliittinavigointijärjestelmien dynaaminen kehitys viime vuosina on paitsi teknologisen edistyksen myös markkinoiden tarpeiden tulosta. Järjestelmiä käytetään nykyään kaikkialla, kaikissa liikennemuodoissa. Alan jatkuva kasvu merkitsee, että eurooppalaisten järjestelmien arvon arvioidaan saavuttavan 230 miljardin euron tason vuoteen 2025 mennessä. Euroopan unionin EGNOS- ja Galileo-hankkeet voivat edistää kilpailukykyä kaikilla tämän palvelusektorin aloilla, koska ne ovat huomattavasti parempia ja täsmällisempiä kuin GPS-järjestelmä ja koska ne ovat myös yhteensopivia sen kanssa. Valitettavasti unionin itä- ja eteläosissa olevat maat eivät vielä kuulu EGNOS-järjestelmään. Sen ulottuvuuden laajentaminen vaikuttaa tästä syystä välttämättömältä sen tulevan kehityksen kannalta. Toinen asia, jota ei vielä ole selvitetty, on, miten Galileo-järjestelmän ylläpitokustannukset tullaan rahoittamaan. Niiden arvioidaan nousevan vuosittain noin 800 miljoonaan euroon. Näiden seikkojen valossa äänestän tyhjää tästä mietinnöstä äänestettäessä.

  Slavi Binev (NI), kirjallinen. – (BG) Kannatan maailmanlaajuisten satelliittinavigointijärjestelmien liikennesovelluksista laadittua mietintöä – lyhyen ja keskipitkän aikavälin EU-politiikkaa, koska navigointijärjestelmien markkinat ovat valtaisat. Ehdotus auttaa välttämään päällekkäisyyksiä jäsenvaltioiden tasolla ja varmistamaan tämän sektorin kokonaisvaltaisen kehityksen monilla EU-politiikan aloilla. Kokonaisuudessaan eurooppalainen navigointijärjestelmä (10 kertaa tarkempi kuin GPS) tulee merkittävällä tavalla lisäämään turvallisuutta ja ympäristötavoitteita tieliikenteessä ja edistämään liikenteen sujuvuutta tarjoamalla tilaisuuden tiemaksuille.

  Mara Bizzotto (EFD), kirjallinen. – (IT) Omaksuin varovaisen lähestymistavan ja päätin äänestää tyhjää jäsen Ţicăun mietinnöstä äänestettäessä. Vaikka maailmanlaajuisten satelliittinavigointijärjestelmien liikennesovelluksia käsittelevää toimintasuunnitelmaa saatetaan pitää strategisena suunnitelmana, jonka pitäisi tarjota signaaleja, jotka on taattu siviilikäyttöön ja varmistaa, että eurooppalaisella teollisuudella on kaikilla tasoilla mahdollisuus kilpailla sen kasvavilla markkinoilla, mukana on monia keskeisiä seikkoja, joita ei ole käsitelty. Näihin sisältyvät mahdolliset tietosuojariskit ja erityisesti epävarmuus siitä, miten Galileon vuotuiset ylläpitokustannukset, joiden arvioidaan nousevan 800 miljoonaan euroon, tullaan rahoittamaan. Euroopan taloudelle niin tärkeän ja myös kunnianhimoisen hankkeen rahoituksen kestävyyteen liittyvän selvyyden puute edellyttää varovaista ja objektiivista lähestymistapaa.

  Philippe Boulland (PPE), kirjallinen. – (FR) Euroopan parlamentin 7. kesäkuuta 2011 antaman päätöslauselman tarkoituksena on rohkaista Euroopan komissiota ryhtymään kohdennettuihin toimiin maailmanlaajuisten satelliittinavigointijärjestelmien kehittämisen edistämiseksi. Euroopan GNSS- (maailmanlaajuinen satelliittinavigointijärjestelmä) ja Galileo-hankkeet kilpailevat välittömästi Yhdysvaltojen GPS-järjestelmän kanssa. Hankkeet tekevät jokapäiväisestä elämästä tästä lähin helpompaa. Hankkeet tarjoavat lisäarvoa paitsi teollisuudelle myös liikenteelle Euroopassa, mistä syystä annan kaiken tukeni niille. Niillä tulee olemaan monia lumipallovaikutuksia: lentoliikenteen valvontajärjestelmistä tehdään turvallisempia siviili-ilmailulle, ja maantieliikenteen osalta järjestelmä helpottaa maksujen keräämistä ja parantaa turvallisuutta hätäpuhelujen satelliittiseurannan ja tieliikenteen valvonnan avulla. Kaikilla kyseisillä alueilla tapahtuu parannusta tämän eurooppalaisen palvelun perustamisen myötä. Äänestin tämän päätöslauselman puolesta, jotta lisättäisiin painetta Euroopan unionin ja jäsenvaltioiden viranomaisten taholla ja jotta estettäisiin viivästyksiä, jotka vievät Euroopalta joka päivä rajattomia mahdollisuuksia.

  Jan Březina (PPE), kirjallinen. – (CS) Maailmanlaajuisten satelliittinavigointijärjestelmien liikennesovelluksia koskevassa toimintaohjelmassa esitellään vaiheita, jotka ovat välttämättömiä, jotta GNSS saavuttaisi käännekohdan ja takaisi hankkeen menestyksen. On tärkeää, että suunnitelma ei kompastu aloitteiden liialliseen määrään eikä jumiudu pelkkiin kuulemistilaisuuksiin ja että se todellakin pannaan täytäntöön vuonna 2013. Euroopan geostationaarisen navigointilisäjärjestelmän (EGNOS) on katettava koko Euroopan unioni, ja sitä pitäisi laajentaa Pohjois-, Itä- ja Kaakkois-Eurooppaan. Jotta järjestelmä voisi olla kaikilta osin tehokas liikenteen tarkoituksia varten, siihen on sisällytettävä koko unionin lisäksi myös läheiset naapurimme. Järjestelmän kehittämistä ja EGNOS-sovelluksen käyttöä olisi tuettava laskeutumismanöövereissä siviili-ilmailun alalla. Tämä on strateginen ennakkoehto yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan todelliselle luomiselle. EGNOS- ja GNSS-järjestelmien hyödyntäminen tarjoaa myös huomattavaa potentiaalia turvallisuuden ja ympäristön alalla sekä tieliikenteen sujuvuudessa, sillä niitä voidaan käyttää tiemaksujen keräämiseen.

  Maria da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. – (PT) Äänestän maailmanlaajuisten satelliittinavigointijärjestelmien liikennesovelluksia käsittelevän politiikan puolesta, sillä uskon, että se edistää liikenteen ja logistiikan sekä valvontajärjestelmien hallintaa. Kun otetaan huomioon maailmanlaajuisten markkinoiden suuri arvo tällä alalla – joka kasvaa edelleen tulevina vuosina – myös minä haluan korostaa sellaisten olosuhteiden luomisen tärkeyttä, joiden avulla Euroopan teollisuudesta tehdään kilpailukykyinen.

  Christine De Veyrac (PPE), kirjallinen. – (FR) Tämänhetkisten arvioiden mukaan maailmanlaajuisten satelliittinavigointijärjestelmien odotetaan tienaavan Euroopan taloudelle 55–63 miljardia euroa tulevien 20 vuoden aikana. Kyseisten sovellusten, jotka paljolti perustuvat Yhdysvaltojen GPS-järjestelmään tällä hetkellä, osuus on noin 6 prosenttia Euroopan unionin yhteenlasketusta bruttokansantuotteesta.

Tätä taustaa vasten äänestin jäsen Ţicăun valiokunta-aloitteisen mietinnön puolesta, jossa komissiota kehotetaan myöntämään asianmukaiset varat Euroopan unionin maailmanlaajuisiin satelliittinavigointijärjestelmiin – EGNOS ja Galileo – perustuvien sovellusten kehittämiseen. Olisi erityisesti rohkaistava rahoituksen myöntämistä pk-yrityksille, jotta stimuloitaisiin innovaatioita näiden eurooppalaisten järjestelmien pohjalta.

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin mietinnön puolesta, sillä uskon, että maailmanlaajuista satelliittinavigointijärjestelmää (GNSS) koskevan ehdotetun toimintasuunnitelman soveltaminen edistää sellaisen liikenneverkon luomista, joka on tehokkaampi nykyistä turvallisempien, ympäristöystävällisempien ja taloudellisempien liikennemuotojen ansiosta.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Maailmanlaajuiset navigointijärjestelmät ovat osa jokapäiväistä elämää liikenteen alalla, ja niiden merkitys kasvaa maailmassa, joka yhä enemmän toimii osana verkkoa ja jossa kauppa ja nopea viestintä ovat olennaisen tärkeitä. Tällaisten järjestelmien kaupalliset edut ovat ilmeiset, ja on ymmärrettävää, että on eurooppalaisten etujen mukaista saada mahdollisimman monta tällaista ratkaisua ja toimia riippumatta kolmansista osapuolista. Komission laatimassa toimintasuunnitelmassa esitetään päteviä ehdotuksia EU:n tuleviksi menettelytavoiksi näissä asioissa ja mahdollistetaan aiheen nostaminen esiin vakaammalla ja yhtenäisemmällä tavalla. Tapa, jolla nämä järjestelmät rahoitetaan, vaatii erityisen täsmällistä käsittelyä, jotta vältettäisiin tuhlausta, ja lisäksi tarvitaan kekseliästä lähestymistapaa tuen ja kumppaneiden kokoamiseksi. Toivon, että unioni pystyy edelleen varustamaan itsensä riippumattomilla maailmanlaajuisilla navigointijärjestelmillä ja tulee hyödyntämään sen täyden potentiaalin, jotta vahvistettaisiin taloutta ja lisättäisiin työllisyyttä ja liikenneturvallisuutta.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Jäsen Ţicăun laatima mietintö käsittelee Euroopan unionin satelliittinavigointijärjestelmien liikennesovelluksia, ja on 14. kesäkuuta 2010 annetun maailmanlaajuisen satelliittinavigointijärjestelmän (GNSS) sovelluksia koskevan komission toimintasuunnitelman mukainen. Alalla on tapahtunut valtaisaa kasvua vuodesta 2000 alkaen, sillä silloin toimitettiin maailmanlaajuisen paikannusjärjestelmän (GPS) ensimmäiset palvelut. Alan globaali markkina-arvo kasvaa 124 miljardista eurosta (2008) arviolta 230 miljardiin vuonna 2025. Euroopan unionilla ei ole varaa jäädä jälkeen satelliittinavigointiteknologiassa, joten se kehitti Euroopan geostationaarisen navigointilisäjärjestelmän (EGNOS), joka on Galileo-järjestelmän edelläkävijä. Sen toivotaan olevan toiminnassa vuonna 2013 ja se tulee olemaan 10 kertaa tarkempi kuin GPS. Odotettavissa on, että lähitulevaisuudessa 45 senttimetrin tarkkuus on mahdollinen. Onnittelen esittelijää, ja panen tyytyväisenä merkille mietinnön hyväksymisen. Äänestin sen puolesta, sillä sen kautta Euroopan unioni voi kasvattaa markkinaosuuttaan ja lisätä Euroopan kilpailukykyä strategisilla ja kasvavilla markkinoilla.

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Maailmanlaajuiset satelliittinavigointijärjestelmät (GNSS) voivat tarjota tärkeitä ja äärettömän hyödyllisiä sovelluksia kaikille liikennemuodoille. Ne voivat tehdä niistä turvallisempia, ympäristöä vähemmän rasittavia ja taloudellisempia. GNSS-järjestelmät voivat myös olla tärkeässä asemassa, kun tuetaan ja edistetään niin kutsuttujen älykkäiden liikennejärjestelmien käyttöä. Esittelijä käsittelee joitakin näistä näkökohdista. GNSS-sovellusten käytännön tulokset ovat kuitenkin, kuten muutkin teknologiat, erottamattomia siitä taloudellisesta ja sosiaalisesta kontekstista, jossa ne esiintyvät ja niistä päämääristä ja tavoitteista, joita ne palvelevat. Tällainen on tilanne yleensä, ja erityisesti tällä alalla. Näin ollen ei ole yllättävää, että on ehdotettu, että järjestelmän pitäisi myös auttaa toteuttamaan esimerkiksi yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa; haluaisimme sanoutua irti tästä mietinnön näkökohdasta. Olemme yhtä mieltä GNSS-järjestelmästä, joka voi tukea julkisten palvelujen kehitystä, modernisoimista ja eriyttämistä erityisesti liikenteen alalla. GNSS-järjestelmää ei voida jättää analysoimatta kaikissa niissä ulottuvuuksissa, joissa sitä voidaan soveltaa. Tästä näkökulmasta me kyseenalaistamme rajoitukset, jotka koskevat näiden ohjelmien mahdollista käyttöä oletetussa kilpailussa kyseisten järjestelmien toiminnallisuuden ja tehokkuuden sekä EU:n ja Yhdysvaltojen välillä.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Maailmanlaajuiset satelliittinavigointijärjestelmät (GNSS) voivat tarjota tärkeitä ja äärettömän hyödyllisiä sovelluksia kaikille liikennemuodoille. Ne voivat tehdä niistä turvallisempia, ympäristöä vähemmän rasittavia ja taloudellisempia. Kyseiset järjestelmät voivat myös olla tärkeässä asemassa, kun tuetaan ja edistetään niin kutsuttujen älykkäiden liikennejärjestelmien käyttöä. GNSS-sovellusten käytännön tulokset ovat kuitenkin, kuten muidenkin teknologioiden tulokset, erottamattomia siitä taloudellisesta ja sosiaalisesta kontekstista, jossa ne esiintyvät ja niistä päämääristä ja tavoitteista, joita ne palvelevat. Näin ollen ei ole yllättävää, että on ehdotettu, että järjestelmän pitäisi myös auttaa toteuttamaan esimerkiksi yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa; haluaisimme sanoutua irti mietinnön tästä näkökohdasta.

Olemme yhtä mieltä maailmanlaajuisesta satelliittinavigointijärjestelmästä, joka voi tukea julkisten palvelujen kehitystä, modernisoimista ja eriyttämistä erityisesti liikenteen alalla.

Järjestelmää ei voida kuitenkaan jättää analysoimatta kaikissa niissä monissa ulottuvuuksissa, joissa sitä voidaan soveltaa. Tästä näkökulmasta me kyseenalaistamme rajoitukset, jotka koskevat näiden ohjelmien mahdollista käyttöä oletetussa kilpailussa kyseisten järjestelmien toiminnallisuuden ja tehokkuuden sekä EU:n ja Yhdysvaltojen välillä.

  Monika Flašíková Beňová (S&D), kirjallinen. – (SK) Komissio julkisti kesäkuussa 2010 maailmanlaajuisen satelliittinavigointijärjestelmän (GNSS) sovelluksia koskevan toimintasuunnitelman, johon sisältyy 24 erityissuositusta. Toimintasuunnitelma laadittiin aikana, jolloin maailmanlaajuisia satelliittinavigointijärjestelmiä, erityisesti Euroopan geostationaarinen navigointilisäjärjestelmä (EGNOS), pantiin täytäntöön. Satelliittinavigointijärjestelmien olisi varmistettava eri järjestelmien välinen yhteistyö, ja niitä olisi voitava käyttää myös matkustaja- ja rahtiliikenteessä. Minun mielestäni komission olisi ryhdyttävä toimiin, joita tarvitaan toimintasuunnitelman koordinoinnin täytäntöönpanemiseksi ja joiden avulla varmistetaan edistyminen GNSS-sovelluksiin liittyvillä EU:n politiikan aloilla.

  Lorenzo Fontana (EFD), kirjallinen. – (IT) Vaikka olemme yhtä mieltä joidenkin jäsen Ţicăun mietinnön sisältämien näkökohtien kanssa, olemme epävarmoja monista kohdista. Näihin kuuluu sen määrittäminen, miten Galileon vuotuiset ylläpitokustannukset katetaan – niiden odotetaan nousevan 800 miljoonaan euroon – sitten, kun Galileo on saatu toiminnalliseksi; toisen seikan muodostavat maailmanlaajuisen satelliittinavigointijärjestelmän sovellusten ja palvelujen käyttöön liittyvät tietosuojariskit ja kolmannen epävarmuustekijän kova tarve löytää lisää varoja sen varmistamiseen, että toiminnot, jotka edellyttävät Euroopan geostationaarista navigointilisäjärjestelmää (EGNOS) ja Galileo-järjestelmää, ovat pian menestyksekkäitä. Ehdotuksesta ei tulisi luopua näistä syistä, mutta en voi antaa sille täyttä tukeani.

  Nathalie Griesbeck (ALDE), kirjallinen. – (FR) Tämän mietinnön hyväksyminen on tärkeä askel eteenpäin, sillä sen avulla luodaan perusta maailmanlaajuisten satelliittinavigointijärjestelmien leviämiselle ja erityisesti EGNOS-järjestelmän kehitykselle, koska sen pitäisi helpottaa Galileo-järjestelmän käyttöönottoa. Myös minä äänestin sen puolesta, koska se tarjoaa mahdollisuuden ryhtyä konkreettisiin toimenpiteisiin, jotka helpottavat liikenteen kehitystä Euroopassa, koska järjestelmällä on huomattava vaikutus turvallisuus- ja ympäristöasioihin ja koska se parantaa liikennevirtoja koskevia olosuhteita tieliikenteessä.

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen. – (LT) Kannatin tätä asiakirjaa, koska komissio julkaisi 14. kesäkuuta 2010 maailmanlaajuisen satelliittinavigointijärjestelmän (GNSS) sovelluksia koskevan toimintasuunnitelmansa, johon sisältyi 24 suositusta toimista. Toimintasuunnitelma laadittiin ottaen huomioon maailmanlaajuisten satelliittinavigointijärjestelmien yleinen levinneisyys ja erityisesti EGNOS-ohjelmien (Euroopan geostationaarinen navigointilisäjärjestelmä) kehitys ja käyttö. EGNOS on Galileo-järjestelmän edelläkävijä. GNSS on tärkeä älykkäiden liikennejärjestelmien kehityksen kannalta, koska ne voivat tarjota nykyistä tehokkaampia, puhtaampia ja turvallisempia liikenneratkaisuja, ja älykkäitä liikennejärjestelmiä koskevien palvelujen kunnollinen täytäntöönpano edellyttää kaikilta osin toiminnallisia GNSS-järjestelmiä. EGNOS ja Galileo voivat tärkeällä tavalla myötävaikuttaa tieliikenteen hallintaan, ja alalla tarvitaan tietoisuuden lisäämiseen tähtäävää kampanjaa, jotta voitaisiin lisätä niiden mahdollisuuksien käyttöä, joita se tarjoaa liittyen maksujen keräämiseen, hätäpuheluihin (eCall), rekkojen turvallisten pysäköintialueiden varaamiseen verkossa ja reaaliaikaiseen jäljitykseen nykyistä turvallisemman ja ympäristöystävällisemmän tieliikenteen edistämiseksi.

  Petru Constantin Luhan (PPE), kirjallinen. – (RO) Tämä Euroopan parlamentin päätöslauselmaesitys on tärkeä, sillä GNSS-järjestelmää (maailmanlaajuinen satelliittinavigointijärjestelmä) voidaan soveltaa kaikkiin liikennemuotoihin (maa-, meri- ja ilmaliikenne), jolloin liikenne toimii tehokkaammin, mikä tukee talouskasvua ja vähentää saasteita. Samanaikaisesti GNSS on osa EU 2020 -strategian keskeisiä innovaatiotavoitteita. Vuotuista rahoitusta on lisättävä sen tämänhetkisestä tasosta, jotta maailmanlaajuinen navigointijärjestelmä voidaan panna täytäntöön sopivalla ja yhdenmukaisella tavalla kaikissa Euroopan unionin jäsenvaltioissa.

Tässä päätöslauselmaesityksessä ehdotetaan rahoituksen ohjaamista sellaisten uusien GNSS-sovellusten tutkimukseen ja kehittämiseen, joita voidaan soveltaa ilmastonmuutoksen toimissa, maataloudessa, pelastuspalveluissa, luonnonkatastrofien varoitusjärjestelmissä ja muilla aloilla. Viimeisenä vaan ei vähäisimpänä, Euroopan unionin tason GNSS-järjestelmän kehittäminen takaa Euroopan unionille riippumattomuuden samankaltaisista EU:n ulkopuolisista navigointijärjestelmistä.

  David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Panen tyytyväisenä merkille maailmanlaajuisen satelliittinavigointijärjestelmän (GNSS) sovelluksia koskevan toimintasuunnitelman (KOM(2010)0308), jossa pyritään edistämään sovelluksia sertifioinnin, standardoinnin ja koordinaation avulla teollisuuden ja muiden maiden kanssa sekä jakamaan tietoa, lisäämään tietoisuutta, toteuttamaan sääntelytoimenpiteitä ja lisäämään rahoitusta.

  Clemente Mastella (PPE), kirjallinen. – (IT) Euroopan unioni on yrittänyt – julkaisemalla toimintasuunnitelman maailmanlaajuisen satelliittinavigointijärjestelmän (GNSS) sovelluksista ja kehittämällä ja käyttämällä EGNOS-järjestelmää (Euroopan geostationaarinen navigointilisäjärjestelmä) – nostaa esiin siviilikäytön ja varmistaa, että eurooppalaisella teollisuudella on kaikilla tasoilla mahdollisuus kilpailla näillä nopeasti kasvavilla strategisilla markkinoilla. Kannatamme komission laatimaa kohdennettua toimintasuunnitelmaa, joka sisältää 15 alakohtaista tointa, joista yhdeksässä on välittömiä ja tärkeitä liikennesovelluksia, erityisesti mitä tulee EGNOS-järjestelmän edistämiseen kolmansissa maissa. Jotta järjestelmä voisi olla kaikilta osin tehokas liikenteen näkökulmasta, sen on ulotuttava Euroopan rajojen ulkopuolelle, jotta mukaan sisällytettäisiin lähimmät naapurimme. Tästä syystä järjestelmää olisi laajennettava ulottumaan Euroopan pohjois-, itä- ja kaakkoisosiin. Siviili-ilmailun alalla kehotamme jäsenvaltioita antamaan etusijan EGNOS-pohjaisille menettelytavoille ja palveluille ja tähtäämään todellisen yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan luomiseen. On myös selvää, että EGNOS ja GNSS yleisesti ottaen pystyvät merkittävällä tavalla lisäämään turvallisuutta ja ympäristönsuojelua. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitsemme riittäviä investointeja eurooppalaisen tutkimuksen ja kehityksen alalle.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Komission on nyt aika koordinoida toimintasuunnitelman täytäntöönpanoa, jotta vältettäisiin päällekkäisyys jäsenvaltioiden välillä ja varmistettaisiin yleinen edistyminen monilla eri aloilla, joilla EU soveltaa maailmanlaajuisen satelliittinavigointijärjestelmän (GNSS) sovelluksia. Euroopan geostationaarisen navigointilisäjärjestelmän olisi katettava koko Euroopan unioni, ja sitä olisi ensisijaisesti laajennettava Euroopan etelä-, itä- ja kaakkoisosiin. Jotta Euroopan geostationaarinen navigointilisäjärjestelmä voisi olla kaikilta osin tehokas liikenteen näkökulmasta, sen on ulotuttava kaikkialle unioniin, ja jopa unionin ulkopuolelle, jotta se kattaisi lähimmät naapurimme. Siviili-ilmailun alalla jäsenvaltioiden on edistettävä EGNOS-pohjaisten laskeutumismenetelmien kehitystä ja käyttöä, ja sekä nämä että EGNOS-pohjaiset palvelut on ensisijaisesti sertifioitava siviili-ilmailussa. Tämä on strateginen vaatimus yhteisen eurooppalaisen ilmatilan luomiseksi. On myös selvää, että EGNOS- ja GNSS-järjestelmät voivat yleisesti ottaen antaa merkittävän panoksen tieturvallisuuteen ja ympäristötavoitteisiin sekä liikenteen sujuvuuteen, koska niitä voidaan käyttää tiemaksujen keräämiseen. Meidän on löydettävä keinoja tämän järjestelmän rahoittamiseen.

  Louis Michel (ALDE), kirjallinen. – (FR) Maailmanlaajuisen satelliittinavigointijärjestelmän (GNSS) sovellukset ovat keskeisiä ja tärkeitä liiketoimintakomponentteja kaikilla liikenteeseen liittyvillä aloilla, ja niiden tehokas toiminta tekee liikenteestä turvallisempaa, ympäristöystävällisempää ja kustannustehokkaampaa.

Euroopan unioni ei voi jatkossa olla riippuvainen järjestelmistä, jotka muut maat alun perin ovat laatineet muuta käyttöä varten. Kun tarkastellaan suurta lisäarvoa, jonka GNSS ja Galileo-hankkeet EU:n teollisuuspolitiikalle luovat, niiden menestys on taattava. Kohdennettu toimintasuunnitelma on paras tapa antaa asialle uutta pontta ja edistää huomattavalla tavalla turvallisuutta ja ympäristöasioita koskevia tavoitteita sekä tieliikenteen sujuvuuden parantamista koskevia tavoitteita.

Lisäksi satelliittinavigointijärjestelmien on tarjottava yhteentoimivuutta erilaisissa järjestelmissä, myös perinteisissä järjestelmissä. EGNOS-järjestelmän (Euroopan geostationaarinen navigointilisäjärjestelmä) kattavuuden laajentamisen pitäisi olla ensisijainen tehtävä. Järjestelmä olisi sitten laajennettava koko Euroopan maanosaan sekä Euro–Välimeri-kumppanuusmaihin ja myös Lähi-itään ja Afrikkaan. Komission olisi ehdotettava toimenpiteitä riittävän rahoituksen varmistamiseksi vähentämättä kuitenkaan muita liikennepolitiikkaan myönnettäviä varoja.

  Alexander Mirsky (S&D), kirjallinen. – (EN) Satelliittinavigointijärjestelmien pitäisi varmistaa eri järjestelmien yhteentoimivuus ja lisäksi sallia intermodaalinen käyttö matkustaja- ja rahtiliikennepalveluissa. Tästä syystä minä äänestin asian puolesta.

  Rolandas Paksas (EFD), kirjallinen. – (LT) Äänestin maailmanlaajuisten satelliittinavigointijärjestelmien sovelluksia koskevasta EU:n politiikasta lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä laaditun päätöslauselman puolesta ennen muuta sen vuoksi, että eri puolilla Euroopan unionia olisi kiinnitettävä erityishuomiota liikenteen alan GNSS- ja Galileo-hankkeisiin. Komissiolla on erityisrooli tässä asiassa, kun se pyrkii luomaan sääntelymekanismin, joka poistaisi erilaisia byrokraattisia ja muita esteitä ja helpottaisi näiden hankkeiden sujuvaa ja tehokasta täytäntöönpanoa. Lisäksi on erittäin tärkeää varmistaa näiden hankkeiden asianmukainen ja riittävä rahoitus avoimuus- ja suhteellisuusperusteiden mukaisesti ja kiinnittämällä erityishuomiota pk-yrityksiin. Meidän on edistettävä EGNOS- ja Galileo-järjestelmien käyttöä siviili-ilmailussa ja näin edistettävä eurooppalaisen ilmaliikenteen hallinnan nykyaikaistamishankeohjelmaa ja helpotettava sen täytäntöönpanoa. Euroopan satelliittinavigointiohjelmien kannalta on olennaisen tärkeää, että ne mukautuvat multimodaalisiin palveluihin ja että niitä sovelletaan kaikkialla Euroopassa, ei pelkästään tietyissä maissa, koska edellä mainittujen ohjelmien tehokas täytäntöönpano parantaisi rahtiliikenteen tehokkuutta ja auttaisi puuttumaan moniin liikenneturvallisuutta ja ympäristöasioita koskeviin ongelmiin.

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. – (IT) Äänestin jäsen Ţicăun mietinnön puolesta, koska katson, että uusia teknologioita, kuten satelliittinavigointijärjestelmiä, jotka leviävät yhä laajemmalle ja hyödyttävät koko yhteiskuntaa, olisi sovellettava liikenteen alalla. Maailmanlaajuisessa järjestelmässä, jossa elämme, Euroopan unionin on mukautettava politiikkansa eri alojen tarpeisiin ja kehitettävä maailmanlaajuinen satelliittinavigointijärjestelmä, joka täydellisesti integroi tunnetun GPS-järjestelmän, jotta voidaan tarjota välitöntä tietoa ilman virhemarginaalia. Koska satelliittinavigointimarkkinat ovat nousussa ja koska niiden liikevaihdon odotetaan nousevan yli 200 miljardiin euroon tulevien 10 vuoden aikana, satelliittinavigointi tarvitsee riittävää rahoitusta sen kehityksen tukemiseksi käytännössä.

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. – (PT) Komissio julkisti 14. kesäkuuta 2010 maailmanlaajuisten satelliittinavigointijärjestelmien liikennesovelluksia koskevan toimintaohjelman, joka sisälsi 24 erityissuositusta toimia varten. Ala on kasvanut valtavasti siitä, kun Yhdysvaltojen satelliitit ensimmäistä kertaa vuonna 2000 tarjosivat maailmanlaajuisen paikannusjärjestelmän (GPS) palveluja. Vuonna 2008 maailmanlaajuisten markkinoiden arvo oli arviolta 124 miljardia euroa, ja niiden arvellaan nousevan 230 miljardiin euroon vuoteen 2025 mennessä. Tästä älykkäiden liikennejärjestelmien osuus on 20 prosenttia ja turvallisuussovellusten, liikenneturvallisuutta koskevat sovellukset mukaan lukien, osuus 5 prosenttia. Hankkeessa pyritään tarjoamaan siviilikäyttöön taattuja signaaleja ja varmistamaan, että eurooppalaisella teollisuudella on kaikilla tasoilla mahdollisuus kilpailla kasvavilla strategisesti tärkeillä markkinoilla. Euroopan tämänhetkinen 25 prosentin markkinaosuus jää alle odotusten. Euroopan geostationaarinen navigointilisäjärjestelmä (EGNOS) on yhteensopiva GPS:n kanssa, mutta se tarjoaa enemmän mahdollisuuksia sitten, kun Galileosta tulee toiminnallinen vuonna 2013. EGNOS on kymmenen kertaa täsmällisempi kuin GPS tällä hetkellä. Näillä näkökohdilla on välittömiä ja merkittäviä vaikutuksia liikenteen alalla, kuljettajien edistyneet avustusjärjestelmät mukaan lukien, ja tästä syystä äänestän mietinnön puolesta.

  Aldo Patriciello (PPE), kirjallinen. – (IT) Maailmanlaajuisten satelliittinavigointijärjestelmien ala on kohdannut vahvaa kasvua vuodesta 2000 lähtien, jolloin järjestelmiä käytettiin ensimmäistä kertaa Yhdysvalloissa. Maailmanlaajuinen markkina-arvo tulee vuonna 2025 olemaan 230 miljardia euroa, joista 20 prosenttia saadaan älykkäistä liikennejärjestelmistä ja 5 prosenttia turvallisuussovelluksista.

Komissio julkaisi kesäkuussa 2010 toimintaohjelman maailmanlaajuisen satelliittinavigointijärjestelmän (GNSS) sovelluksista, erityisesti eurooppalaisesta EGNOS-järjestelmästä: tähän toimintaohjelmaan sisältyy myös 24 erityissuositusta toimiksi. Jos EGNOS-järjestelmää halutaan kehittää edelleen, etusija on annettava toimintasuunnitelmassa ehdotetuille toimenpiteille, ja tutkimus- ja kehitystoimintaan on myönnettävä riittäviä investointeja ja rahoitusta ilman epäonnistumisia. Jos pienille ja keskisuurille yrityksille ei ole eurooppalaista rahoitusta, pk-yritysten osallistuminen tähän tutkimusprojektiin seitsemännen ja kahdeksannen puiteohjelman puitteissa olisi vähemmän houkuttelevaa kaupallisten toimijoiden kannalta. Jotta tuettaisiin EGNOS-järjestelmän kehittämistä edelleen ja varmistettaisiin, että järjestelmä ei kärsi eurooppalaisen rahoituksen puutteesta, äänestin ehdotuksen puolesta.

  Phil Prendergast (S&D), kirjallinen. – (EN) Maailmanlaajuisia satelliittinavigointijärjestelmiä koskeva komission toimintaohjelma osoittaa, että suunnitelluilla markkinoilla on valtavaa potentiaalia, jonka arvon arvellaan nousevan 230 miljardiin euroon vuoteen 2025 mennessä. Eurooppa ei kuitenkaan pysty kilpailemaan tällä alalla maailmanlaajuisesti, ja sen nykyinen 25 prosentin markkinaosuus jää alle odotusten. Meidän on varmistettava, että ryhdymme tarpeellisiin toimiin varmistaaksemme, että ala saavuttaa täyden potentiaalinsa. Euroopan geostationaarinen navigointilisäjärjestelmä (EGNOS) on kymmenen kertaa täsmällisempi kuin GPS, ja on arvioitu, että lähitulevaisuudessa voidaan saavuttaa peräti 45 senttimetrin tarkkuus. Järjestelmän luonnollisia käyttöaloja ovat lento- ja meriliikenne, ja sitä voidaan käyttää myös tieliikenteessä. Meidän on kuitenkin oltava puuttumatta liikaa Euroopan unionin kansalaisten asioihin, sillä tällaiseen teknologiaan liittyy ilmeisiä yksityisyyttä koskevia ongelmia. Kaiken kaikkiaan pidän EGNOS- ja GNSS-järjestelmiä tervetulleina, sillä niiden avulla voidaan antaa huomattava panos turvallisuus- ja ympäristötavoitteisiin, ja katson, että asiaan liittyvään tutkimukseen ja kehitykseen on tehtävä riittäviä investointeja. Rahoitusvaje on täytettävä, jotta näistä hankkeista voitaisiin saada etuja.

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. – (PT) Komissio julkaisi 14. kesäkuuta 2010 maailmanlaajuisen satelliittinavigointijärjestelmän (GNSS) sovelluksia koskevan toimintasuunnitelman, jonka tarkoituksena on kasvattaa Euroopan geostationaarista navigointilisäjärjestelmää (EGNOS). Toimintasuunnitelman mukaisesti olisi tehtävä ponnisteluja navigointijärjestelmän laajentamiseksi, jotta se kattaisi koko Euroopan unionin. Järjestelmän laajentaminen voi todellakin tarjota valtavia etuja taloudelle ja turvallisuudelle. Tätä tavoitetta varten tarvitaan kuitenkin suuria investointeja innovaatioihin ja kehitykseen. Tämä on ainoa tapa, jolla järjestelmä ensinnäkin saavuttaa täyden laajuutensa ja jolla se sitten saavuttaa kypsyyden, joka lopulta mahdollistaa taloudellisen tuoton. Kyseessä on lisäksi ala, jolla on nähty valtavaa kehitystä. On esimerkiksi arvioitu, että lähitulevaisuudessa on mahdollista saavuttaa maantieteellisiä paikannuksia, joiden tarkkuus on peräti 45 senttimetriä. Näistä syistä äänestin mietinnön puolesta.

  Crescenzio Rivellini (PPE), kirjallinen. – (IT) Tänään äänestimme Euroopan parlamentin täysistunnossa Strasbourgissa mietinnöstä, joka käsittelee maailmanlaajuisten satelliittinavigointijärjestelmien liikennesovelluksia. Komissio julkisti vuonna 2010 toimintasuunnitelman maailmanlaajuisen satelliittinavigointijärjestelmän (GNSS) sovelluksista. Toimintasuunnitelmassa esitellään ratkaisuja, jotka ovat välttämättömiä satelliittinavigoinnin menestyksen varmistamiseksi. Toimintasuunnitelman yleisenä taustana on maailmanlaajuisten satelliittinavigointijärjestelmien yleinen leviäminen ja erityisesti EGNOS-järjestelmän (Euroopan geostationaarinen navigointilisäjärjestelmä) kehitys ja käyttö.

EGNOS on Galileo-järjestelmän edelläkävijä. EU on käynnistänyt EGNOS-hankkeen (ja Galileon), jotta tarjottaisiin siviilikäyttöön taattuja signaaleja ja varmistettaisiin, että eurooppalaisella teollisuudella on kaikilla tasoilla mahdollisuus kilpailla näillä kasvavilla strategisesti tärkeillä markkinoilla. Uskon, että on välttämätöntä, kuten jäsen Ţicău tuo esille, varata lisävaroja Galileo-ohjelman rahoittamiseen ja tämän jälkeen perustaa ehkä Galileo-vararahasto EU:n talousarvioon, jotta katettaisiin mahdolliset lisäkustannukset, ja ottaa huomioon, ettei muita ohjelmia vahingoiteta.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Äänestin tämän mietinnön puolesta. Komissio julkisti 14. kesäkuuta 2010 maailmanlaajuisten satelliittinavigointijärjestelmien liikennesovelluksia koskevan toimintaohjelman, joka sisälsi 24 erityissuositusta toimia varten. Toimintasuunnitelman taustalla on maailmanlaajuisten satelliittinavigointijärjestelmien yleinen leviäminen ja erityisesti EGNOS-järjestelmän (Euroopan geostationaarinen navigointilisäjärjestelmä), Galileo-järjestelmän edelläkävijän, kehitys ja käyttö. Ala on kasvanut valtavasti siitä, kun Yhdysvaltojen satelliitit ensimmäistä kertaa vuonna 2000 tarjosivat GPS-palveluja. Vuonna 2008 maailmanlaajuisten markkinoiden arvioitu arvo oli 124 miljardia euroa, ja arvon arvellaan nousevan 230 miljardiin euroon vuoteen 2025 mennessä. Tästä älykkäiden liikennejärjestelmien osuus on 20 prosenttia ja turvallisuussovellusten, liikenneturvallisuutta koskevat sovellukset mukaan lukien, osuus 5 prosenttia.

EU käynnisti EGNOS-hankkeen (ja Galileon) tarjotakseen siviilikäyttöön taattuja signaaleja ja varmistaakseen, että eurooppalaisella satelliittinavigointialalla on kaikilla tasoilla mahdollisuus kilpailla näillä kasvavilla strategisesti tärkeillä markkinoilla. Euroopan tämänhetkinen 25 prosentin markkinaosuus jää alle odotusten. EGNOS on yhteensopiva GPS:n kanssa, mutta se tarjoaa useampia mahdollisuuksia sitten, kun Galileo on toiminnassa vuonna 2013. EGNOS on kymmenen kertaa täsmällisempi kuin GPS.

  Licia Ronzulli (PPE), kirjallinen. – (IT) Esittelijän tavoin kannatan komission toimintasuunnitelmaa EGNOS- ja Galileo-järjestelmän kehittämiseksi. Toimintasuunnitelma perustuu yhdeksään horisontaaliseen toimenpiteeseen, joita sovelletaan liikenteessä välittömästi. EGNOS-järjestelmän käytöllä sen maksimiulottuvuudessa kaikkialla Euroopan unionissa ja sen ulkopuolella lähimmissä naapurimaissamme tulee olemaan merkittävä etu Euroopan talouteen laajasti ottaen sekä turvallisuus- ja ympäristötavoitteisiin, ja se rohkaisee sujuvoittamaan tieliikenteen liikennevirtoja. Mikäli haluamme saavuttaa nämä tavoitteet, tarvitsemme kuitenkin tutkimukseen ja kehitykseen riittävää rahoitusta, mikä on toistaiseksi ollut vähäistä. Euroopan unioni on itse asiassa toistaiseksi ainoa kauppayhteisö, joka ei myönnä suoraa rahoitusta GNSS-ohjelmalleen.

  Vilja Savisaar-Toomast (ALDE), kirjallinen. – (ET) Maailmanlaajuisten satelliittinavigointijärjestelmien liikennesovelluksia käsittelevässä mietinnössä tuetaan ja korostetaan vuosiksi 2010–2013 tarkoitetun komission toimintaohjelman roolia ja merkitystä alalla ja sen vaikutusta liikenteeseen. Yhdeksän toimintasuunnitelman toimenpidettä liittyy välittömästi ja olennaisesti liikenteeseen. Toimintasuunnitelmassa kaavaillaan maailmanlaajuisten satelliittinavigointijärjestelmien käyttöä ja kehittämistä kaikissa liikennemuodoissa. Tällä tulee luonnollisesti olemaan hyvin suuri rooli tie- ja lentoliikenteessä. Kaksi toimenpidettä, joita ehdottomasti kannattaa korostaa, ovat yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan perustamisen helpottaminen ja älykkäiden liikennejärjestelmien sovellusten luominen.

Lisäksi satelliittien käyttö tarjoaa mahdollisuuden kehittää ja käyttää monia erilaisia sovelluksia. Toivon vilpittömästi, että mietinnössä mainittujen järjestelmien, sovellusten ja ratkaisujen kehittäminen ja toteuttaminen tapahtuu suunnitellulla tavalla ja että jo tulevina vuosina sovelletaan eri ratkaisuja, jotka tekevät yritysten ja kansalaisten elämästä helpompaa ja jotka lisäävät turvallisuutta merellä, ilmassa ja teillä.

  Catherine Stihler (S&D), kirjallinen. – (EN) Panen tyytyväisenä merkille mietinnön, jossa käsitellään sellaisten eurooppalaisten järjestelmien kehittämistä ja käyttöä, joiden avulla hyödynnetään Galileo-järjestelmää ja muita satelliittijärjestelmiä ja niiden sovelluksia liikenteen alalla.

  Nuno Teixeira (PPE), kirjallinen. – (PT) Maailmanlaajuiset satelliittinavigointijärjestelmät (GNSS) vaikuttavat tällä hetkellä kaikkiin EU-politiikan aloihin, ja niiden kehityksellä ja soveltamisella tulee olemaan liikkeellepanevaa vaikutusta Eurooppa 2020 -strategian täytäntöönpanossa ja strategisen ja kilpailukykyisen alan luomisessa Eurooppaan. Liikenteen sovellusten osuus kaikista GNSS-sovelluksista on 20 prosenttia volyymin osalta ja 44 prosenttia arvon osalta. Satelliittinavigointi muodostaa kasvavat globaalit markkinat, joilla Euroopan on noustava johtoon ja saavutettava riippumattomuutensa. GNSS-sovelluksilla ja palveluilla liikenteen alalla on erilaisia vaikutuksia turvallisuuteen, tehokkuuteen ja kaikkien liikennemuotojen taloudellisiin kustannuksiin ja ympäristökustannuksiin. Uskon myös, että on tärkeää panna merkille, että oikeudenmukaisen kehityksen saavuttamiseksi Euroopan geostationaarisen navigointilisäjärjestelmän (EGNOS) ohjelman olisi katettava kaikki jäsenvaltiot ja mahdollistettava yhteentoimivuus ja yhteensopivuus kolmansien maiden kanssa, jotta markkinoista tehtäisiin kilpailukykyiset ja dynaamiset. Lopuksi painotan esittelijän ajatusta siitä, että uusissa monivuotisissa rahoituskehyksissä olisi varmistettava GNSS:n tutkimukseen ja kehitykseen sekä sen täytäntöönpanoon tarkoitetun rahoituksen riittävä taso. Olisi laadittava mekanismeja, joiden avulla autetaan pienten ja keskisuurten yritysten pääsyä tähän rahoitukseen ja helpotetaan GNSS-sovellusten kehittämistä ja markkinointia.

  Angelika Werthmann (NI), kirjallinen. – (DE) Äänestin tämän mietinnön puolesta. Komissio esitteli viime vuoden kesäkuussa toimintasuunnitelman maailmanlaajuisen satelliittinavigointijärjestelmän (GNSS) sovelluksista, koska Euroopan markkinaosuus on jäänyt odotuksista jälkeen kasvavilla satelliittinavigointijärjestelmien markkinoilla. Komissio valitsi viisaasti kohdennetun toimintasuunnitelman, jonka suosituksiin ei sisälly ainoastaan yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan toteuttaminen – joka on jo prioriteetti, jonka unioni on vahvistanut monta kertaa – vaan myös tieliikenteen alalla GNSS-järjestelmä edistää merkittävällä tavalla turvallisuus- ja ympäristönsuojelutavoitteiden saavuttamista. Kaiken kaikkiaan toimintasuunnitelman on tarkoitus varmistaa, että eurooppalaiset markkinat voivat myös kilpailla tällä alalla, jonka maailmanlaajuisen markkina-arvon ennustetaan kasvavan edelleen 230 miljardiin euroon vuoteen 2025 mennessä.

  Artur Zasada (PPE), kirjallinen. – (PL) Olen vakuuttunut siitä, että EGNOS- ja Galileo-järjestelmän edistämiseen tarkoitetut toimet siviili-ilmailun alalla ovat olennaisen tärkeitä eurooppalaisen ilmaliikenteen hallinnan nykyaikaistamishankkeen täytäntöönpanon kannalta. Valitettavasti Galileo-järjestelmän käyttöönottoa koettelevat edelleen uudet ongelmat, kuten esittelijä korostaa asiakirjassaan. Olen yhtä mieltä komissiolle esitetyn kehotuksen kanssa, jonka mukaan on varmistettava EGNOS-järjestelmän nopea laillistaminen siviili-ilmailussa. Olen jo usein korostanut olevani innoissani yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan käsitteestä ja eurooppalaisen ilmaliikenteen hallinnan nykyaikaistamishankeohjelmasta.

Eurooppalaisen ilmatilan nopea ja kaikenkattava toteuttaminen on erittäin tärkeä strateginen askel kohti unionin todellista integraatiota ja yhteismarkkinoiden vahvistamista. Emme pysty toteuttamaan SESAR-hanketta ilman Galileo-järjestelmää emmekä saavuttamaan yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa II ilman SESAR-hanketta. Muistakaamme, että erityisesti tällä alalla käsittelemme yhteen liitettyjen osien järjestelmää – yhden osan heikkous saattaa vaikuttaa tuhoisasti muihin osiin.

Mietintö: Brian Simpson (A7-0079/2011)

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestän käsiteltävänä olevan mietinnön puolesta, sillä tarvitsemme puitteet ilmailusopimusten arvioimiseksi, vaikka parlamentin on valvottava neuvotteluja tiiviisti sen sijaan, että se jäisi taustalle ja päättäisi ainoastaan lopullisen tekstin hyväksymisestä tai hylkäämisestä.

  Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. – (FR) Lissabonin sopimus tuli voimaan 1. joulukuuta 2009 ja sillä laajennettiin olosuhteita, joissa kansainvälisen sopimuksen tekemiselle tarvitaan parlamentin hyväksyntä. Ilmailusopimukset sisältyvät näihin sopimuksiin. Tästä syystä kannatan jäsenkollega Brian Simpsonin laatimaa mietintöä, joka käsittelee sellaisten perusteiden käyttöönottoa, joiden avulla arvioidaan kyseisten sopimusten sisältöä. Minusta on myös edistettävä tasapainoista pääsyä markkinoille ja investointimahdollisuuksia sekä oikeudenmukaista kilpailua erityisesti, kun on kyse julkisen alan tuista ja sosiaali- ja ympäristöstandardeista.

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. – (LT) Lissabonin sopimuksen tultua voimaan sopimuksille edellytetään parlamentin hyväksyntää aloilla, joilla sovelletaan tavallista lainsäätämisjärjestystä. Kannatin tätä mietintöä, jossa pyritään laatimaan eräitä perusperiaatteita, joiden mukaan ilmailusopimuksia olisi arvioitava paitsi sopimusten sisällön, myös sellaisten menettelytapojen osalta, joita Euroopan parlamentin liikenne- ja matkailuvaliokunta saattaa omaksua varmistaakseen, että se on perillä asioista koko neuvotteluprosessin ajan ja että sillä on mahdollisuus ilmaista painopistealueensa hyvissä ajoin, ennen kuin se joutuu päättämään hyväksynnän antamisesta tai antamatta jättämisestä. Naapurivaltioiden tai merkittävien maailmanlaajuisten toimijoiden kanssa tehtävät laaja-alaiset ilmailusopimukset voivat olla erittäin hyödyllisiä matkustajille, rahtiliikenteen harjoittajille ja lentoyhtiöille markkinoille pääsyn ja sääntelyn lähentämisen kannalta, minkä myötä voidaan edistää oikeudenmukaista kilpailua, mukaan luettuina valtion tukiin, sosiaalisiin normeihin ja ympäristönormeihin liittyvät seikat. Olen esittelijän kanssa samaa mieltä siitä, että parlamentin on seurattava prosessia alusta asti ja oltava tiiviisti mukana keskusteluissa ollakseen perillä ilmailusopimuksia koskevien neuvottelujen vallitsevasta tilasta. Komission olisi myös oltava tietoinen perusteista, joita parlamentti käyttää arvioidessaan sopimusta ja sen elementtejä.

  Sergio Berlato (PPE), kirjallinen. – (IT) Lissabonin sopimuksen voimaantulon myötä laajennettiin olosuhteita, joissa kansainvälisen sopimuksen tekemiselle tarvitaan parlamentin hyväksyntä. Ilmailusopimukset kuuluvat nyt tähän kategoriaan. Lissabonin sopimuksen parlamentille antamat uudet toimivaltuudet merkitsevät uusia vastuita sen varmistamiseksi, että parlamentti ja sen asiasta vastaava valiokunta ovat perillä niiden sopimusten valmistelusta, joista sitä myöhemmin pyydetään antamaan hyväksyntänsä. Tämän muutoksen myötä panen tyytyväisenä merkille parlamentin uuden vastuun valvoa neuvottelujen kulkua aikaisempaa tiiviimmin. Käytän tässä tilaisuutta hyväkseni todetakseni, että pystyäkseen kunnolla arvioimaan antaako hyväksyntä neuvottelujen päätyttyä vai ei parlamentin on seurattava prosessia alusta alkaen eikä vasta sen jälkeen, kun neuvottelut on käyty loppuun.

Lopuksi toistan komission kehotuksen toimittaa parlamentille jatkuvasti tietoja ja antaa säännöllisesti kertomuksia, joissa analysoidaan voimassa olevien sopimusten vahvuuksia ja heikkouksia. Uskon, että tämä antaisi parlamentille mahdollisuuden arvioida tulevia sopimuksia aikaisempaa tehokkaammin.

  Mara Bizzotto (EFD), kirjallinen. – (IT) Kyseinen Euroopan parlamentin päätöslauselma kansainvälisten ilmailusopimusten tekemisestä sisältää monia Lega Nord -puolueen kannattamia keskeisiä periaatteita. Näihin kuuluu tarve varmistaa kaikista jäsenvaltioista peräisin oleville lentoyhtiöille tasa-arvoiset oikeudet päästä markkinoille ja estää salatut polkumenettelyt, joita on suoraan rahoitettu kansallisen politiikan taholta, mikä on vastoin valtiontukia koskevia yhteisön sääntöjä. Päätöslauselmassa tuodaan julki myös huolet kansalaisten turvallisuudesta ja tunnustetaan turvallisuutta koskevan viitekehyksen laatimisen keskeinen merkitys. Toinen Lega Nord -puolueen puolustama ja päätöslauselmaan sisältyvä periaate koskee avoimuutta Euroopan unionin toimielinten toiminnan ja EU:n kansalaisten välillä, joiden intressit ovat välittömästi edustettuina parlamentissa. Tätä tarkoitusta varten päätöslauselma korostaakin sitä, että komission on hoidettava vastuunsa ja pidettävä parlamentti jatkuvasti ajan tasalla sen käymistä neuvotteluista EU:n ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Näiden syiden vuoksi päätin äänestää päätöslauselmaesityksen puolesta.

  Vilija Blinkevičiūtė (S&D), kirjallinen. – (LT) Äänestin mietinnön puolesta, koska olen samaa mieltä siitä, että EU:n laaja-alaiset ilmailusopimukset naapurimaiden kanssa voivat tarjota matkustajille, rahtiliikenteen toimijoille ja lentoyhtiöille huomattavia etuja: niiden avulla ylläpidetään turvallisuutta ja ympäristöstandardeja ja edistetään suotuisaa liiketoimintaympäristöä. Mietinnön tavoitteena on yksinkertaistaa ja selventää ilmailualan sopimusten tekemistä ja tällaisia sopimuksia koskevien päätösten tekemistä. Euroopan parlamentti ilmoittaa komissiolle etukäteen perusteista, joiden mukaan se tekee päätöksensä hyväksynnän antamisesta tai antamatta jättämisestä koskien tietyn sopimuksen tekemistä Euroopan unionin puolesta. Mietinnössä parlamentti kiinnittää komission ja neuvoston huomion myös sopimuksiin, joiden tekeminen saattaa olla eduksi EU:lle ja sen kansalaisille, mutta jotka EU:n on ensin syystä tai toisesta tehtävä Venäjän, Kiinan, Japanin ja Intian kaltaisten maiden kanssa.

  Sebastian Valentin Bodu (PPE), kirjallinen. – (RO) Lissabonin sopimus tuli voimaan 1. joulukuuta 2009 ja sillä laajennettiin olosuhteita, joissa kansainvälisen sopimuksen tekemiselle tarvitaan parlamentin hyväksyntä. Tämä merkitsee, että liikenne- ja matkailuvaliokunnalle on luonnollinen askel laatia valiokunta-aloitteinen mietintö, jonka tavoitteena on laatia eräitä perusperiaatteita siitä, miten ilmailusopimuksia olisi arvioitava. Naapurivaltioiden tai merkittävien maailmanlaajuisten toimijoiden kanssa tehtävät laaja-alaiset sopimukset voivat olla erittäin hyödyllisiä tarjoamalla matkustajille ja rahtiliikenteen harjoittajille sekä laajuudeltaan että kustannuksiltaan parempia palveluja sekä antamalla lentoyhtiöille uusia mahdollisuuksia ja kilpailuetuja.

Sääntelyn lähentäminen voi monin tavoin edistää oikeudenmukaista kilpailua etenkin valtion tukien, sosiaalisten normien ja ympäristönormien suhteen. On valitettavaa, että neuvosto ei ole vielä myöntänyt komissiolle toimivaltuuksia avata neuvotteluja kattavasta ilmailusopimuksesta tärkeiden kauppakumppanien, kuten Kiinan kansantasavallan ja Intian kanssa, vaikka ehdotus tehtiin jo vuonna 2005. Kyseisen alueen talouskasvu tekee näistä sopimuksista entistäkin arvokkaampia.

  Vito Bonsignore (PPE), kirjallinen. – (IT) Äänestin tämän valiokunta-aloitteisen mietinnön puolesta, koska ilmailuliikenteen yhä tärkeämpi osuus tarjoaa Euroopan taloudelle monia hyötyjä, mutta lisäksi myös monia haittoja. Uskon, että toimielimelle, jota edustan, nimittäin parlamentille, olisi annettava nykyistä suurempi valvontavalta, jotta se ymmärtäisi kaikilta osin, millaiset sopimukset ansaitsevat tai eivät ansaitse sen hyväksyntää. Äänestys, jonka toteutamme, on neuvottelutulosten tiiviin seurannan lopputulos. Neuvotteluissa on edistettävä sosiaalisia oikeuksia koskevan kansainvälisen lainsäädännön noudattamista, lupakäytäntöjen ja -menettelyjen kokonaisvaltaista tunnustamista, turvallisuutta koskevien tietojen vaihtoa ja yhteisiä tarkastuksia. Ainoastaan antamalla hyväksyntämme kunnianhimoisille sopimuksille, joissa noudatetaan EU:n kannattamia periaatteita, voimme antaa perustellun panoksemme EU:n toimintaan ja unionin edistämiseen.

  Maria da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. – (PT) Uskon, että joissakin kansainvälisissä ilmailusopimuksissa esitetty mahdollisuus sääntelyn lähentämiseen toteutetaan luomalla oikeudenmukaisen kilpailun olosuhteita. Tämä ei hyödytä ainoastaan asianomaisten maiden teollisuutta, vaan tarjoaa myös mahdollisuuden yhdenmukaistaa ja vahvistaa sosiaalisia normeja ja ympäristönormeja. Matkustajille ja rahtiliikenteen harjoittajille tarjotuissa palveluissa havaitaan myös merkittäviä parannuksia, jotka eivät olisi yhtä näkyviä muiden välineiden kautta, kuten kahdenvälisten sopimusten kautta.

  Carlos Coelho (PPE), kirjallinen. – (PT) Laaja-alaisten ilmailusopimusten tekeminen naapurivaltioiden tai merkittävien maailmanlaajuisten toimijoiden kanssa on erittäin tärkeää markkinoille pääsyn ja sääntelyn lähentämisen kannalta, koska tämä lisää oikeudenmukaista kilpailua, tasapuolisia sosiaalisia normeja ja ympäristönormeja jne. Tämä hyödyttää kaikkia osapuolia: matkustajia, rahtiliikenteen harjoittajia ja lentoyhtiöitä. Horisontaalisten sopimusten osalta on myös tärkeää sovittaa yhteen kahdenvälisiä sopimuksia Euroopan unionin lainsäädännön kanssa, jotta varmistettaisiin nykyistä parempi oikeusvarmuus, lisättäisiin avoimuutta ja tarjottaisiin lisäetuja yksinkertaistamisen muodossa samalla, kun varmistetaan, että kaikki unionin lentoyhtiöt nauttivat samoista oikeuksista. Lissabonin sopimuksen tultua voimaan parlamentti on omaksunut huomattavan roolin tällä alalla, kun sen hyväksynnästä on tullut välttämätöntä kyseisten kansainvälisten sopimusten tekemisessä. Tästä syystä äänestän tämän mietinnön puolesta, sillä siinä pyritään laatimaan eräitä perusperiaatteita ja johdonmukainen joukko standardeja. Siinä painotetaan lisäksi, että on tärkeää pitää parlamentti perillä asioista, jotta se voi valvoa prosessia alusta alkaen, koska tämä antaa sille mahdollisuuden ilmaista huoliaan ja painopistealueitaan.

  Rachida Dati (PPE), kirjallinen. – (FR) Äänestin mietinnön puolesta kahdesta keskeisestä syystä. Ensinnäkin mietinnössä suositellaan Euroopan parlamentin roolin lisäämistä, koska Lissabonin sopimuksessa sille myönnettiin uutta toimivaltaa kolmansien maiden kanssa tehtävien kansainvälisten sopimusten yhteydessä. Mietinnössä korostetaan tarvetta vahvistaa Euroopan komission kanssa käytävää vuoropuhelua neuvottelujen eri vaiheissa ja voimassa olevien sopimusten valvonnassa. Toiseksi mietinnössä korostetaan tarvetta tehdä lentoturvallisuutta koskevia sopimuksia sellaisten kolmansien maiden kanssa, joilla on merkittävää lentokoneteollisuutta; tämä on olennaisen tärkeä vaatimus, kun tarkastellaan oikeutettua tarvetta varmistaa ilmailun nykyistä parempi turvallisuus.

  Christine De Veyrac (PPE), kirjallinen. – (FR) Lissabonin sopimuksen voimaantulosta lähtien Euroopan parlamentilla on ollut enemmän valtaa puuttua Euroopan unionin ja kolmansien maiden välillä tehtäviin kansainvälisiin sopimuksiin. Tänään hyväksytyssä Brian Simpsonin mietinnössä annetaan näin ollen mahdollisuus määrittää paremmin parlamentin rooli kansainvälisten ilmailusopimusten neuvotteluissa.

Panen tyytyväisenä merkille, että parlamentti vaatii etenkin, että Euroopan unionin tekemiin sopimuksiin sisällytetään ilmailun turvallisuutta ja varmuutta koskevien standardien molemminpuolinen tunnustaminen sekä paremmat takeet matkustajien oikeuksien suojaamisesta.

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin Lissabonin sopimuksessa tarkoitetuista kansainvälisistä ilmailusopimuksista annetun mietinnön puolesta, koska siinä korostetaan, että on tärkeää, että parlamentille "tiedotetaan välittömästi ja täysimääräisesti menettelyn kaikissa vaiheissa" neuvotteluprosessista, joka koskee EU:n ja kolmansien maiden tai kansainvälisten järjestöjen kanssa tehtäviä sopimuksia.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Lissabonin sopimus on antanut parlamentille uusia toimivaltuuksia kansainvälisten sopimusten tekemisessä. Näistä sopimuksista kansainväliset ilmailusopimukset ovat erityisen tärkeitä, koska niihin liittyy erilaisia turvallisuus- ja koordinointitarpeita. Sopimuksen arviointi edellyttää perusteita, jotka pohjautuvat neuvotteluehtojen tiukkaan valvontaan ja seurantaan. Toivon, että komissio ja parlamentti voivat tehdä tiivistä yhteistyötä, jotta tämäntyyppisten sopimusten laatua ja tarkkuutta voitaisiin jatkuvasti parantaa.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Tässä jäsen Simpsonin laatimassa mietinnössä käsitellään Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa (SEUT) mainittuja kansainvälisiä ilmailusopimuksia. Euroopan unionin toiminnasta tehty sopimus tuli voimaan 1. joulukuuta 2009, ja siitä lähtien parlamentin toimivaltuudet ovat vahvistuneet, ja se on omaksunut yhteispäätösmenettelyyn liittyviä vastuita monilla aloilla, ilmailualan palvelut mukaan lukien. Liikenne- ja matkailuvaliokunta on tästä näkökulmasta laatinut tämän mietinnön, joka on äärettömän myönteinen ja oikea-aikainen ja jossa esitetään eräitä perusperiaatteita, joista olen täysin samaa mieltä. Parlamentti pystyy näin ollen valvomaan koko prosessia alusta alkaen komission ja erityisesti liikenteen ja liikkumisen pääosaston sille toimittamien tietojen avulla ja tekemään huolellisen arvion sopimuksista, joista sitä on pyydetty äänestämään, oli sitten kyse horisontaalisista tai laaja-alaisista sopimuksista taikka turvallisuussopimuksista.

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Lissabonin sopimuksessa tarkoitetut kansainväliset ilmailusopimukset ovat ylikansallisia sopimuksia, joiden tarkoituksena on olla päällekkäisiä jäsenvaltioiden täytäntöön panemien voimassa olevien kahdenvälisten sopimusten kanssa. Me olemme toistuvasti ilmoittaneet vastustavamme tätä periaatetta, joka esiintyy peräkkäisissä sopimuksissa, joista parlamentti on ilmaissut mielipiteensä. Kritisoimme myös kyseisten sopimusten laaja-alaista luonnetta, sillä nämä tähtäävät poikkeuksetta alan vapauttamiseen ja yksityistämiseen. Esittelijä – joka kuuluu Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmään – ilmoittaa, että "ilmailusopimukset naapurimaiden tai merkittävien maailmanlaajuisten kumppanien kanssa voivat tarjota matkustajille, rahtiliikenteen yrityksille ja lentoyhtiöille huomattavia etuja".

Todellisuus kuitenkin tällä ja muilla aloilla, joilla on koettu lisääntynyttä vapauttamista, kuten raideliikenteessä, tekee tyhjäksi etuihin sisältyvät lupaukset. Jos ilmailuliikenteen monopolistisesta keskittymisprosessista todella nousee esiin voittaja – mikä vääjäämättä seuraa vapauttamisesta ja "vapaasta kilpailusta" – voittajia eivät ole matkustajat, eivät työntekijät eivätkä monet niin kutsutuista lippulaivalentoyhtiöistä, vaan alan suuret eurooppalaiset yritykset. Nämä ovat syitä, joiden vuoksi äänestimme vastaan.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Mietintö käsittelee Lissabonin sopimuksen mukaisia kansainvälisiä ilmailusopimuksia. Kyse on kansainvälisistä sopimuksista, joiden tarkoituksena on yhdenmukaistaa ja kattaa jäsenvaltioiden täytäntöön panemat voimassa olevat kahdenväliset sopimukset.

Esittelijä toteaa, että "ilmailusopimukset naapurimaiden tai merkittävien maailmanlaajuisten kumppanien kanssa voivat tarjota matkustajille, rahtiliikenteen yrityksille ja lentoyhtiöille huomattavia etuja helpottamalla markkinoille pääsyä".

Tosiasia on kuitenkin, että näiden sopimusten täytäntöönpano EU:n tasolla on jo osoittanut meille, että kyseiset lupaukset eduista kuulostavat katteettomilta sekä työntekijöiden että matkustajien kannalta.

Useimmilla sopimuksilla on luontaisena pyrkimyksenä avata markkinoita ja vapauttaa alaa. Tätä perustellaan vapaalla kilpailulla tai sen vääristymien estämisellä, hyödyillä, joita vaikutusvaltaisimmat yritykset voivat siitä saada ja väärällä ympäristöratkaisulla hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi sekä sisällyttämällä ilmailuala päästökauppajärjestelmään.

  Monika Flašíková Beňová (S&D), kirjallinen. – (SK) Lissabonin sopimus tuli voimaan 1. joulukuuta 2009, ja tällöin laajennettiin olosuhteita, joissa kansainvälisen sopimuksen tekemiselle tarvitaan parlamentin hyväksyntä. Ilmailusopimukset kuuluvat tällä hetkellä tähän kategoriaan. Aiemmin parlamenttia ainoastaan kuultiin kyseisistä sopimuksista. Lissabonin sopimuksen myötä parlamentille annetut uudet valtuudet tuovat kuitenkin mukanaan myös uutta vastuuta.

Minusta parlamentin on voitava seurata neuvottelujen kehittymistä ennen, kuin sillä on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä kansainvälisten sopimusten lopullinen sanamuoto. Lisäksi kolmansien maiden kanssa tehtävien sopimusten olennaisiin perusteisiin olisi sisällyttävä tasapainoisen lähentymisen mahdollisuus markkinoiden ja investointitilaisuuksien osalta sekä mahdollisuus oikeudenmukaiseen kilpailuun valtiontukien alalla sekä ympäristö- ja sosiaalinormien alalla.

  Lorenzo Fontana (EFD), kirjallinen. – (IT) Lissabonin sopimuksen myötä annetut uudet valtuudet merkitsevät, että myös meillä on sanamme sanottavana ilmailualan asioista. Mietinnössä painotetaan oikeudenmukaista kilpailua ja näin ollen tarvetta valvoa muiden muassa valtion rahoitusta ja samalla ottaa huomioon ympäristöasiat ja varmistaa matkustajien oikeuksien korkea taso. Kannatamme kaikkia näitä toimenpiteitä, joten mietintö saa ääneni.

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen. – (LT) Kannatin asiakirjaa, koska Lissabonin sopimus tuli voimaan 1. joulukuuta 2009 ja sillä laajennettiin olosuhteita, joissa kansainvälisen sopimuksen tekemiselle tarvitaan parlamentin hyväksyntä. Ilmailualan sopimukset kuuluvat nyt tähän kategoriaan, koska ne koskevat alaa, jolla sovelletaan tavallista lainsäätämisjärjestystä. Tämän muutoksen vuoksi liikenne- ja matkailuvaliokunta päätti laatia valiokunta-aloitteisen mietinnön, jonka tavoitteena on laatia eräitä perusperiaatteita siitä, miten ilmailusopimuksia olisi arvioitava paitsi sopimusten sisällön, myös sellaisten menettelytapojen osalta, joita valiokunta saattaa omaksua varmistaakseen, että se on perillä asioista koko neuvotteluprosessin ajan ja että sillä on mahdollisuus ilmaista painopistealueensa hyvissä ajoin, ennen kuin se joutuu päättämään hyväksynnän antamisesta tai antamatta jättämisestä.

  Giovanni La Via (PPE), kirjallinen. – (IT) Tämänpäiväisessä istunnossa äänestin Lissabonin sopimuksen mukaisista kansainvälisistä ilmailusopimuksista jäsen Simpsonin laatiman mietinnön puolesta. Sopimuksen tultua voimaan 1. joulukuuta 2009 parlamentti sai oikeuden antaa suostumuksensa sopimuksille, jotka koskevat aloja, joilla sovelletaan tavallista lainsäätämisjärjestystä. Tämä on huomattava askel eteenpäin erityisesti EU:n oletetun demokratiavajeen valossa, jos otamme huomioon, että aiemmin parlamenttia, joka on Euroopan kansan demokraattisesti valitsema elin, kuultiin tällaisista sopimuksista vasta sen jälkeen, kun ne oli tehty. Tästä syystä odotamme komission vastaavan kutsuumme ja ylläpitävän tietovirtaa ja tarjoamaan asiasta vastaavalle valiokunnalle kattavaa tietoa aikomuksesta ehdottaa neuvotteluja, joiden tavoitteena on kansainvälisten ilmailusopimusten tekeminen tai muuttaminen, jotta koko parlamentti pystyy ilmaisemaan mielipiteensä tosiasioista tietoisena.

  Petru Constantin Luhan (PPE), kirjallinen. – (RO) Lissabonin sopimuksessa vahvistetaan uusia parlamentaarisia valtuuksia, jolloin Euroopan parlamentti saa entistä suuremman päätöksentekovallan, johon liittyy vastuu taata toiminnan sujuvuus, toimittaa tietoja ja varmistaa kansalaisten turvallisuus. Sääntelyn lähentäminen Euroopan parlamentin asiasta vastaavissa valiokunnissa, turvallisuusstandardien molemminpuolinen tunnustaminen ja kansainvälisten ilmailusopimusten korkeimman standardin varmistaminen tarjoavat hyötyjä matkustajille ja rahtiliikenteen harjoittajille – logistiikan ja talouden kannalta – sekä lentoyhtiöille.

  David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Kannatin tätä mietintöä, jossa todetaan, että naapurivaltioiden tai merkittävien maailmanlaajuisten toimijoiden kanssa tehtävät laaja-alaiset ilmailusopimukset voivat olla erittäin hyödyllisiä matkustajille, rahtiliikenteen harjoittajille ja lentoyhtiöille markkinoille pääsyn ja sääntelyn lähentämisen kannalta, minkä myötä voidaan edistää oikeudenmukaista kilpailua, mukaan luettuina valtion tukiin, sosiaalisiin normeihin ja ympäristönormeihin liittyvät seikat, mikäli tietyt standardit ja ehdot täyttyvät.

  Clemente Mastella (PPE), kirjallinen. – (IT) Lissabonin sopimuksen mukaan ilmailusopimukset edellyttävät Euroopan parlamentin hyväksyntää, koska ne kuuluvat alaan, jolla sovelletaan tavallista lainsäätämisjärjestystä. Kannatamme liikenne- ja matkailuvaliokunnan ajatusta laatia eräitä perusperiaatteita siitä, miten ilmailusopimuksia olisi arvioitava sisällön osalta. Lisäksi valiokunnan olisi oltava perillä asioista koko neuvotteluprosessin ajan, jotta sillä olisi mahdollisuus ilmaista painopistealueensa hyvissä ajoin, ennen kuin se joutuu päättämään hyväksynnän antamisesta tai antamatta jättämisestä. Tämän vuoksi parlamentin on seurattava prosessia alusta alkaen. Naapurivaltioiden tai merkittävien maailmanlaajuisten toimijoiden kanssa tehtävät laaja-alaiset sopimukset voivat olla erittäin hyödyllisiä, koska ne tarjoavat eurooppalaisille matkustajille ja rahtiliikenteen harjoittajille sekä laajuudeltaan että kustannuksiltaan parempia palveluja ja antavat lentoyhtiöille uusia voitontavoittelumahdollisuuksia. Sääntelyn lähentäminen voi monin tavoin edistää oikeudenmukaista kilpailua. Pidämme myös kiinni siitä, että on tärkeää avata neuvottelut Aasian huomattavien kauppakumppaneiden kanssa, Kiinan kansantasavalta ja Intia mukaan lukien, koska koko kyseisen alueen talouskasvu tekee näistä sopimuksista entistä tärkeämpiä maailmankaupan kehittämisen näkökulmasta.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Lissabonin sopimuksen hyväksyminen lisäsi niiden tapausten määrää, joissa kansainvälisen sopimuksen tekeminen edellyttää parlamentin hyväksyntää. Ilmailupalvelujen sopimukset kuuluvat nyt tähän kategoriaan, koska ne koskevat alaa, jolla sovelletaan tavallista lainsäätämisjärjestystä. Liikenne- ja matkailuvaliokunta päätti tästä syystä laatia valiokunta-aloitteisen mietinnön, jonka tavoitteena on laatia eräitä perusperiaatteita siitä, miten ilmailusopimuksia olisi arvioitava paitsi sopimusten sisällön, myös sellaisten menettelytapojen osalta, joita valiokunta saattaa omaksua varmistaakseen, että se on perillä asioista koko neuvotteluprosessin ajan ja että sillä on mahdollisuus ilmaista painopistealueensa hyvissä ajoin, ennen kuin se joutuu tekemään lopullisen päätöksen ja ettei se joutuisi pelkästään hyväksymään tai hylkäämään sopimusta. Lissabonin sopimuksen parlamentille antamat uudet toimivaltuudet merkitsevät uutta vastuuta sen varmistamiseksi, että parlamentti ja sen asiasta vastaava valiokunta ovat perillä niiden sopimusten valmistelusta, joista sitä myöhemmin pyydetään antamaan hyväksyntänsä. Tähän sisältyy myös vastuu valvoa sitä, miten neuvottelut hoidetaan tiiviimmin. Nämä oletukset on pidettävä mielessä, kun kansainvälisistä sopimuksista neuvotellaan tulevaisuudessa.

  Alexander Mirsky (S&D), kirjallinen. – (EN) Mietintö tarjoaa puitteet arvioida yksittäisiä ilmailusopimuksia ottaen huomioon Lissabonin sopimuksen mukaiset muutokset. Näitä puitteita olisi sovellettava kaikissa tulevissa neuvotteluissa, päätelmissä ja näitä koskevissa parlamentaarisissa hyväksymisissä (hyväksynnän kautta). Kolmansien maiden kanssa tehtävien ilmailusopimusten olennaisiin perusteisiin sisältyy tasapainoinen pääsy markkinoille ja investointimahdollisuuksiin sekä oikeudenmukainen kilpailu valtiontukien sekä ympäristönormien ja sosiaalisten normien alalla. Äänestin mietinnön puolesta.

  Rolandas Paksas (EFD), kirjallinen. – (LT) Naapurivaltioiden tai merkittävien maailmanlaajuisten toimijoiden kanssa tehtävät laaja-alaiset ilmailusopimukset voivat olla hyödyllisiä rahtiliikenteen harjoittajille ja lentoyhtiöille sekä matkustajille. Kyseiset sopimukset takaavat samat oikeudet kaikille unionissa toimiville lentoyhtiöille. Lisäksi sovelletaan korkeatasoisia turvallisuusnormeja, jotka ovat äärettömän tärkeitä matkustajille, miehistölle ja koko ilmailualalle yleisesti ottaen. Koska mainitut sopimukset tarjoavat etuja, uskon, että on asianmukaista laatia yleisiä periaatteita, joita olisi käytettävä ilmailusopimuksia arvioitaessa. Kaikissa sopimuksissa on tärkeää höllentää tai poistaa markkinoille pääsyä tai investointimahdollisuuksia koskevia rajoitteita, ylläpitää ja vahvistaa sosiaalisia normeja ja ympäristönormeja, tarjota riittävät takuut tietosuojaa ja yksityisyyttä varten, sekä niihin on sisällytettävä turvallisuusnormien molemminpuolinen tunnustaminen ja niissä on varmistettava korkeatasoiset matkustajien oikeudet. Olisi kiinnitettävä huomiota siihen, että komission on ryhdyttävä välittömästi toimiin puuttuakseen Siperian yli tapahtuviin lentoihin ja aloittaakseen neuvottelut Japanin ja Venäjän kanssa tehtävistä ilmailusopimuksista.

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. – (PT) Lissabonin sopimuksen voimaantulo 1. joulukuuta 2009 lisäsi niiden tapausten määrää, joissa kansainvälisen sopimuksen tekeminen edellyttää parlamentin hyväksyntää. Ilmailupalvelujen sopimukset kuuluvat nyt tähän kategoriaan, koska ne koskevat alaa, jolla sovelletaan tavallista lainsäätämisjärjestystä. Aiemmin parlamenttia oli ainoastaan kuultava kyseisten sopimusten yhteydessä. Tämän muutoksen vuoksi liikenne- ja matkailuvaliokunta päätti laatia valiokunta-aloitteisen mietinnön, jonka tavoitteena on laatia eräitä perusperiaatteita siitä, miten ilmailusopimuksia olisi arvioitava sopimusten sisällön osalta, jottei valiokunta joutuisi tekemään lopullista päätöstä siten, että se pystyisi ainoastaan hyväksymään tai hylkäämään sopimuksen. Lissabonin sopimuksen parlamentille antamat uudet toimivaltuudet merkitsevät uusia vastuita sen varmistamiseksi, että parlamentti ja sen asiasta vastaava valiokunta ovat perillä niiden sopimusten valmistelusta, joista sitä myöhemmin pyydetään antamaan hyväksyntänsä. Tähän sisältyy myös vastuu valvoa sitä, miten neuvottelut hoidetaan tiiviimmin. Tässä mietinnössä määritetyt mahdollisuudet, joiden puolesta äänestin, voidaan nähdä siten, että ne muodostavat luettelon elementeistä, joita voidaan mukauttaa kunkin sopimuksen olosuhteiden mukaisesti.

  Aldo Patriciello (PPE), kirjallinen. – (IT) Lissabonin sopimuksen voimaantulon seurauksena parlamentin rooli kansainvälisten ilmailusopimusten tekemisessä vahvistui. Liikenne- ja matkailuvaliokunta päätti laatia valiokunta-aloitteisen mietinnön, jonka tavoitteena on laatia eräitä perusperiaatteita siitä, miten ilmailusopimuksia olisi arvioitava paitsi sopimusten sisällön, myös sellaisten menettelytapojen osalta, joita valiokunta saattaa omaksua varmistaakseen, että se on perillä asioista koko neuvotteluprosessin ajan ja että sillä on mahdollisuus ilmaista painopistealueensa hyvissä ajoin, ennen kuin se joutuu päättämään hyväksynnän antamisesta tai antamatta jättämisestä.

Kyseiset sopimukset voidaan jakaa kolmeen kategoriaan: horisontaalisiin sopimuksiin, joilla sovitetaan yhteen kahdenvälisiä sopimuksia; laaja-alaisiin sopimuksiin, joiden avulla pyritään varmistamaan oikeudenmukainen kilpailu; turvallisuussopimuksiin, joilla pyritään varmistamaan siviili-ilmailun turvallisuuden korkea taso. Lisäksi mietinnössä suositellaan perusteluja, joiden avulla arvioidaan sopimusten sisältöä, muun muassa tasapainoista pääsyä markkinoille ja investointimahdollisuuksia ja oikeudenmukaista kilpailua valtiontukien, ympäristötukien ja sosiaalisten tukien alalla. Äänestin mietinnön puolesta, jotta voidaan ylläpitää jatkuvaa tietovirtaa ja jotta sopimusten vahvuuksia ja heikkouksia voidaan analysoida paremmin.

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. – (PT) Koska Lissabonin sopimus lisäsi parlamentin toimivaltuuksia kansainvälisten sopimusten tekemisen yhteydessä, parlamentille on tarjottava – sen aseman uudelleenmäärittämisprosessin yhteydessä – uusi oikeudellinen kehys sen toimia varten. Mietintö tulee esiin tässä kontekstissa. Koska parlamentti on saanut toimivaltuuksia myös ilmailusopimusten tekemiseen, on tärkeää varmistaa, että se on perillä asioista koko neuvotteluprosessin ajan. Parlamentin mukanaolo pelkästään prosessin lopussa ei riitä, jolloin sen tehtävänä olisi vain hyväksyä tai hylätä lopullinen sopimus ilman, että sillä olisi käytettävissään olennaisia indikaattoreita, joiden avulla se voisi tehdä harkitun päätöksen. Sen lisäksi, että parlamentti on otettava mukaan prosessin kaikkiin vaiheisiin, on kiinnitettävä huomiota myös, vaikkakin yleisellä tasolla, erinäisiin näkökohtiin, kuten ehtoihin, joiden mukaan tietoa toimitetaan tai vaiheisiin, joissa sitä olisi annettava saataville.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Äänestin tämän mietinnön puolesta. Lissabonin sopimus tuli voimaan 1. joulukuuta 2009 ja sillä laajennettiin olosuhteita, joissa kansainvälisen sopimuksen tekemiselle tarvitaan parlamentin hyväksyntä. Ilmailualan sopimukset kuuluvat nyt tähän kategoriaan, koska ne koskevat alaa, jolla sovelletaan tavallista lainsäätämisjärjestystä. Aiemmin parlamenttia ainoastaan kuultiin kyseisistä sopimuksista. Tämän muutoksen vuoksi liikenne- ja matkailuvaliokunta päätti laatia valiokunta-aloitteisen mietinnön, jonka tavoitteena on laatia eräitä perusperiaatteita siitä, miten ilmailusopimuksia olisi arvioitava paitsi sopimusten sisällön, myös sellaisten menettelytapojen osalta, joita valiokunta saattaa omaksua varmistaakseen, että se on perillä asioista koko neuvotteluprosessin ajan ja että sillä on mahdollisuus ilmaista painopistealueensa hyvissä ajoin, ennen kuin se joutuu päättämään hyväksynnän antamisesta tai antamatta jättämisestä.

  Licia Ronzulli (PPE), kirjallinen. – (IT) Mietinnössä esitetään joitakin yleisiä periaatteita hyvästä tiedottamisesta parlamentin ja komission välillä kansainvälisiä ilmailusopimuksia tehtäessä ja kyseisten sopimusten yleisten arviointimenetelmien kehityksestä. Lissabonin sopimuksen ansiosta parlamentti on saanut lisää toimivaltuuksia ja vastuita, ja sen täytyy nyt valvoa neuvottelujen kulkua ja ilmailusopimusten tekemistä entistä tiiviimmin. Ottaen huomioon näiden sopimusten merkityksen, erityisesti sen osalta, että ne takaavat matkustajille parempia palveluja ja lentoliikenteen harjoittajille uusia mahdollisuuksia, parlamentti on esittänyt onnistuneen idean, kun se aikoo ilmoittaa komissiolle sen huolet ja arviointiperusteet jo alussa eikä odottaa, kunnes neuvottelut on saatu päätökseen.

  Vilja Savisaar-Toomast (ALDE), kirjallinen. – (ET) Lissabonin sopimuksen myötä parlamentti on saanut lisää oikeuksia, joista yksi on se, että kansainvälisten sopimusten tekemiselle tarvitaan parlamentin hyväksyntä. Liikenne- ja matkailuvaliokunnan pitää melko usein arvioida ja käsitellä erilaisia ilmailusopimuksia. Minusta tämä mietintö tulee merkittävällä tavalla auttamaan ja yksinkertaistamaan liikenne- ja matkailuvaliokunnan työtä, koska siinä tuodaan esille yleisiä periaatteita siitä, miten ilmailusopimuksia olisi arvioitava sekä niiden sisällön että toimenpiteiden osalta.

Lisäksi mietintö auttaa selventämään erilaisia ilmailusopimuksia ja käsittelemään niitä yksinkertaisimmalla tavalla, ja siinä ilmoitetaan, mihin perusteisiin olisi kiinnitettävä huomiota ja mitä seikkoja olisi seurattava. Mietinnössä kerrotaan myös, miten näiden ilmailusopimusten kanssa edetään ja millaisia vaiheita tarvitaan eri toimielinten käsitellessä niitä. Minusta mietintö on tarpeellinen ja siksi kannatin sen hyväksymistä.

  Brian Simpson (S&D), kirjallinen. – (EN) Tässä mietinnössä tarjotaan laadittavaksi kehys, jotta parlamentti voisi hoitaa Lissabonin sopimuksen mukaiset velvoitteensa kansainvälisten ilmailusopimusten osalta. Liikenne- ja matkailuvaliokunta oli halukas varmistamaan, että käsiteltäessä sopimuksia yksittäisten itsenäisten maiden kanssa parlamentti käyttäisi työssään samoja menettelyjä ja esittelijöiden ohjeita, jotta se antaisi meille johdonmukaisen lähestymistavan ja mahdollisuuden punnita tärkeitä seikkoja, olennaiset turvallisuutta koskevat olosuhteet ja sosiaaliset olosuhteet mukaan lukien. Äänestän mietinnön puolesta ja toivon, että parlamentti voi tukea mietintöäni, jotta ehdotettu kehys voidaan ottaa käyttöön.

  Nuno Teixeira (PPE), kirjallinen. – (PT) Lissabonin sopimuksen voimaantulo institutionalisoi uusia aloja, joilla tarvitaan parlamentin hyväksyntä kansainvälisten sopimusten tekemiseksi. Ilmailusopimukset kuuluvat tähän kategoriaan, koska ne kuuluvat tavalliseen lainsäätämisjärjestykseen. Tämä edellyttää parlamentin pitämistä perillä asioista säännöllisesti, jotta varmistetaan keskitetty arviointi koko neuvotteluprosessista ja jotta parlamentti voi samalla ilmaista mielipiteensä ja painopistealueensa.

Mietinnössä on ohjeita siitä, miten ilmailusopimuksia olisi analysoitava sisällön osalta ja millaisia menettelyjä olisi sovellettava. Mietinnössä esitellään erilaisia tavoitteita sisältävät kolme sopimuskategoriaa: horisontaaliset sopimukset, laaja-alaiset sopimukset ja turvallisuussopimukset.

Äänestän tämän sopimuksen puolesta, koska minusta on olennaisen tärkeää, että Euroopan komission omaksuma kanta, jota mietinnössä korostetaan, ilmaisee sen, että parlamentin olisi säännöllisesti valvottava koko prosessia tietojenvaihdon avulla ja että komission olisi esitettävä vähintään kolmen vuoden välein kertomus, jossa analysoidaan voimassa olevien sopimusten vahvuuksia ja heikkouksia. Sopimukset olisi hyväksyttävä toimielinten välisellä tuloksekkaalla sopimuksella, jonka myötä Euroopan unionin toimielimet voivat osallistua niihin aktiivisesti.

  Niki Tzavela (EFD), kirjallinen. – (EL) Kannatin jäsen Simpsonin laatimaa mietintöä Lissabonin sopimuksen mukaisista ilmailusopimuksista pitäen mielessä, että parlamentilla on nyt aikaisempaa suurempi vastuu kansainvälisistä sopimuksista neuvoteltaessa. Lisäksi kolmansien maiden kanssa tehtävät ilmailusopimukset auttavat kehittämään lentoliikennettä ja turvaamaan lain suojan.

  Angelika Werthmann (NI), kirjallinen. – (DE) Parlamentille Lissabonin sopimuksen myötä annettujen uusien toimivaltuuksien seurauksena tämä parlamentti saa tulevaisuudessa usein arvioitavakseen ja hyväksyäkseen kansainvälisiä ilmailusopimuksia. Tästä syystä esittelijä ehdottaa joidenkin yleisten periaatteiden laatimista, jotta arviointien tekeminen olisi helpompaa – ja jotta niistä tulisi myös parempia. Vaikka esittelijä periaatteessa tunnustaa kyseisten sopimusten edut, hän ei pidättäydy eritellystä lähestymistavasta, vaan vaatii useaan otteeseen rakentavaa vuoropuhelua komission ja parlamentin välille.

  Artur Zasada (PPE), kirjallinen. – (PL) Panen tyytyväisenä merkille tämänpäiväisen äänestyksen tuloksen, erityisesti sen vuoksi, että toimin esittelijänä erityisen tärkeälle asiakirjalle, joka käsitteli Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen ilmailusopimusta. Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen ilmailumarkkinoiden osuus on yhteensä noin 60 prosentista maailman lentoliikenteestä. Markkinoiden tuleva avaaminen EU:n ja Yhdysvaltojen lentoyhtiöille syrjimättömyyden pohjalta tarjoaa matkustajille ja rahtiliikenteen harjoittajille parempia palveluja, tuo mukanaan merkittäviä taloudellisia etuja ja luo työpaikkoja. Euroopan parlamentti ei valitettavasti ollut mukana Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen välistä sopimusta koskevissa neuvotteluissa eikä se näin ollen pystynyt vaikuttamaan sopimuksen sisältöön. Tätä tilannetta ei voida hyväksyä. Tästä syystä kannatan kansainvälisistä ilmailusopimuksista jäsen Simpsonin laatiman ja tänään hyväksytyn mietinnön keskeistä teesiä. Euroopan parlamentin olisi oltava mukana neuvotteluissa aivan alusta lähtien tai se olisi ainakin pidettävä ajan tasalla neuvottelujen edistymisestä.

Suositus toiseen käsittelyyn: Saïd El Khadraoui (A7-0171/2011)

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. – (PT) Kannatan tätä mietintöä uusien elementtien osalta, joita neuvosto on sisällyttänyt tekstiin, erityisesti tulojen varaamista tiettyy tarkoitukseen, suurempaa avoimuutta ja kaluston uusimista koskevia kannustimia, ajoneuvojen kapasiteettia ja mahdollisuutta nykyistä tehokkaampaan infrastruktuurin muunteluun. Eurovinjetti III antaa jäsenvaltioille mahdollisuuden periä halutessaan tienkäyttäjiltä maksuja ulkoisista kustannuksista, nimittäin ilmansaaste- ja meluhaittakustannuksista, ja näin "saastuttaja maksaa" -periaate otetaan käyttöön tieliikenteessä. Valkoista kirjaa odotettaessa nyt kaavaillussa lainsäädännössä vaaditaan, että jäsenvaltioiden ja komission on ryhdyttävä toimiin nykyistä kestävämmän ja yhteentoimivamman liikennejärjestelmän luomiseksi. Tähän sisältyy yhdenmukaistettu käyttäjämaksujärjestelmä, johon sisällytetään lisää ulkoisia kustannuksia.

  Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. – (FR) Jäsenvaltiot voivat nyt alkaa kantaa maksuja tieliikenteen ilma- ja melusaasteista verojen ja maksujen kantamisesta raskailta tavaraliikenteen ajoneuvoilta tiettyjen infrastruktuurien käytöstä laaditun direktiiviehdotuksen (eurovinjettidirektiivi) perusteella. Tämä toimenpide, jossa sovelletaan saastuttaja maksaa -periaatetta, pyrkii kannustamaan teillämme ajavien rekkojen vähittäistä uudistamista. Toimenpide voisi tarjota myös uuden rahoituslähteen puhtaampien liikennemuotojen, kuten raide- ja vesiliikenteen rahoittamiseen. Äänestin tästä syystä jäsen Saïd El Khadraouin mietinnön puolesta. Kehotan jäsenvaltioita toimimaan maltillisesti eurovinjetin täytäntöönpanon yhteydessä: eurovinjetti ei saa vaarantaa kuljetusfirmojen tai kuljetuksia käyttävien yritysten kaupallista ja taloudellista vakautta.

  Liam Aylward (ALDE), kirjallinen. – (GA) Useimmat Euroopan unionin markkinoilla myytävät irlantilaiset tuotteet kuljetetaan maantieverkkoa pitkin, ja tästä syystä äänestin mietinnössä suositeltuja toimenpiteitä vastaan, koska ne aiheuttaisivat liiallisia kustannuksia irlantilaisille kuljetus- ja vientiyrityksille sekä tuottajille. Eurovinjettidirektiivi tuo jo mukanaan maksuja, mutta jäsenvaltioiden ei ole pakko periä niitä. Eurovinjetti on tällä hetkellä käytössä 15 000 kilometrin osuudella eurooppalaisilla moottoriteillä, puolet EU:n tiemaksullisista moottoriteistä mukaan luettuna. Kannatan puuttumista ilmansaasteisiin ja meluhaittoihin ja ihmisten rohkaisemista käyttämään vähemmän saastuttavia ajoneuvoja, mutta jos tämän direktiivin käyttöä laajennetaan ja jos siihen sisällytetään maksuja meluhaitoista ja ilmansaasteista, Irlannin vientituotteita Eurooppaan kuljettavat kuljetusyritykset kärsivät tämän seurauksena suuresti.

Monia irlantilaisia tuotteita viedään eri maihin, ja mietinnössä ehdotetut lisäkustannukset voisivat aiheuttaa mittavaa vahinkoa irlantilaisille vienti- ja kuljetusyrityksille. Tämä voisi olla kohtalokas isku niille pienyrityksille, jotka tällä hetkellä saavuttavat vain pienen tuoton.

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. – (LT) Kannatin eurovinjettidirektiivin yhteistä kantaa, joka esiteltiin neuvoston ja parlamentin toisessa käsittelyssä. Direktiivin keskeisinä tavoitteina on antaa jäsenvaltioille mahdollisuus periä tienkäyttäjiltä maksuja ulkoisista kustannuksista, toisin sanoen soveltaa "saastuttaja maksaa" -periaatetta ja tarjota jäsenvaltioille myös muita mahdollisuuksia tehdä kansallisista tiemaksujärjestelmistään tehokkaampia. Kannatan tavoitteita, joiden avulla vähennetään saasteita ja pannaan täytäntöön saastuttaja maksaa -periaate tieliikenteen alalla. Kannatin myös ehdotusta, jossa eurovinjettimaksusta saadut tulot varataan tieinfrastruktuurin investointeihin ja käytetään liikenteen ympäristöhaittojen vähentämiseen. Kestävän liikenteen edistäminen on keskeinen elementti yhteisessä liikennepolitiikassa. Tästä syystä olisi vähennettävä kuljetusalan osuutta ilmastonmuutoksessa ja liikenteen kielteisiä vaikutuksia, erityisesti liikenneruuhkia, jotka hankaloittavat liikkuvuutta, ja ilmansaasteita ja meluhaittoja, jotka vahingoittavat terveyttä ja ympäristöä.

  Jean-Luc Bennahmias (ALDE), kirjallinen. – (FR) Vaikka suhtaudun myönteisesti sopimukseen, joka eurovinjettidirektiivistä on saavutettu, en ole kuitenkaan läheskään tyytyväinen. Vahvistaessamme parlamentin ja neuvoston välillä saavutetun kompromissin saatamme päätökseen vuosia kestäneet neuvottelut. Tämä on varmasti askel oikeaan suuntaan, mutta tuloksena on hampaaton minimisopimus. Jäsenvaltioilla on todellakin mahdollisuus, mutta niillä ei ole velvoitetta kantaa raskailta tavaraliikenteen ajoneuvoilta maksuja niiden aiheuttamista ulkoisista kustannuksista. Tosiasia on, että ajatus sisältyy nyt kompromissiin, ja se on todellinen myönteinen seikka, jonka ansiosta voin äänestää sen puolesta. Kun direktiivissä otetaan käyttöön saastuttaja maksaa -periaate raskaita ajoneuvoja varten, siinä tasoitetaan tietä sellaisten menettelytapojen hyväksymiselle, joissa liikenteen aiheuttamat ulkoiset kustannukset sisällytetään hintoihin. Tulojen ja investointien avoimuusperiaate on myös kirjattu ylös, ja toivomme, että tämä on ennakkotapaus julkisten toimien arvioinnissa: jäsenvaltioiden on todellakin esitettävä säännöllisesti kertomus komissiolle. On kuitenkin valitettavaa, että Euroopan laajuisiin liikenneverkkoihin kohdistettavien tulojen vähimmäisosuus on niin alhainen (15 prosenttia). Meidän on lisäksi varmistettava, että jäsenvaltioiden tekemästä sitoumuksesta kohdentaa tuloja kestäviin hankkeisiin pidetään kiinni.

  Sergio Berlato (PPE), kirjallinen. – (IT) Mietintö, josta tänään keskustelemme, on erityisen tärkeä, koska siinä esitetään maksujen kantamisesta raskailta tavaraliikenteen ajoneuvoilta annetun direktiivin 1999/62/EY muuttamista. Minusta tämän ehdotuksen antaminen uudeksi direktiiviksi, toisin sanoen Unkarin puheenjohtajakauden, komission ja parlamentin välillä saavutettu kompromissi, on hyvin vahingollinen Italian talouden kannalta, koska Italia kuljettaa noin kolmanneksen – tai vuosittain suunnilleen 200 miljardin euron arvosta – kaikista Euroopan teillä kuljetettavista myytäväksi tarkoitetuista tavaroista.

Sitten kun direktiivi on pantu täytäntöön Euroopan kauttakulkumaissa, Italiaan tuotavat ja sieltä vietävät tuotteet altistuvat aikaisempaa enemmän lisäkustannuksille. Minä suhtaudun asiaan Italian hallituksen tavoin hyvin kriittisesti: Italian hallitus katsoo, että tällaisina taloudellisesti hyvin vaikeina aikoina on kaikkea muuta kuin viisas poliittinen päätös iskeä sellaiselle talouden alalle, jonka varaan markkinamme rakentuvat. Minusta niillä pienillä läpimurroilla, joita kompromissin avulla saavutettiin, ei ole todellista vaikutusta tekstiin, joka on erittäin haitallinen paitsi Italian järjestelmälle myös kuljetusteollisuudelle. Lisäksi toimenpiteen tehokkuutta ei ole näytetty toteen: tieliikenne ja siihen liittyvät saastekustannukset lisääntyvät edelleen siihen asti, kunnes intermodaalinen infrastruktuuriverkko on kehitetty.

  John Bufton (EFD), kirjallinen. – (EN) Äänestin tätä muutosta vastaan, koska komissio ei saa sallia tulojenkeruun mahdollisuuksia edes epäsuoran maksun avulla, etenkään ilman neuvoston yksimielistä päätöstä. Yhdistynyt kuningaskunta ei tällä hetkellä ole mukana eurovinjettijärjestelmässä. Westminsterin hallitus tutkii kuitenkin raskailta tavaraliikenteen neuvoilta perittävien maksujen käyttöönottoa Euroopan unionin lainsäädännön mukaisesti vuoteen 2015 mennessä. Komissio on kuitenkin varannut oikeuden tehdä hiilidioksidimaksusta pakollisen vuoteen 2013 mennessä. Toivon, että Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisten ei millään tavoin tarvitse maksaa EU:n veroja.

  Maria da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. – (PT) Veronkanto raskailta tavaraliikenteen ajoneuvoilta on toimenpide, joka rankaisee Euroopan unionin syrjäisiä maita, kuten Kreikkaa, Italiaa, Espanjaa ja Portugalia. Yleisesti ottaen nämä ovat maita, joihin rahoituskriisi ja tämän seurauksena syntynyt julkisen talouden kriisi ja talouskriisi ovat pahiten iskeneet. Tämän vuoksi äänestän esitettyä mietintöä vastaan, sillä minusta kyseisten maksujen epätasainen soveltaminen on epäoikeudenmukaista, koska syrjäiset maat synnyttäisivät suurimman osan tuloista Euroopan keskuksessa sijaitsevien maiden eduksi.

  George Sabin Cutaş (S&D), kirjallinen. – (RO) Vastustin jäsen El Khadraouin esittelemää mietintöä maksujen kantamisesta raskailta tavaraliikenteen ajoneuvoilta, koska ehdotus antaa mahdollisuuden ottaa käyttöön maksuesteitä, jotka lisäävät syrjäisimmissä jäsenvaltioissa toimivien kuljetusyritysten kustannuksia. Direktiivi antaa jäsenvaltioille mahdollisuuden tarjota myös korvausta näistä maksuista, mikä saattaisi johtaa kilpailun vääristymiseen Euroopan unionin eri jäsenvaltioiden toimijoiden välillä.

  Marielle De Sarnez (ALDE), kirjallinen. – (FR) Parlamentti antoi juuri suostumuksensa tieliikennemaksujen uusiksi säännöiksi. Näin on mahdollista varmistaa sellaisen liikennepolitiikan kehittäminen ja rahoitus, joka vastaa nykyistä paremmin saasteisiin ja meluun liittyviä ympäristövaatimuksia. Kuljetusyritysten täytyy nyt maksaa rekkojen aiheuttamien meluhaittojen ja ilmansaasteiden kustannuksista, ja jäsenvaltioiden puolestaan täytyy kohdentaa näistä maksuista saadut tulot yleiseurooppalaisiin liikenneverkkoihin ja etenkin nykyistä tehokkaampiin ja vähemmän saastuttaviin liikennejärjestelmiin. Kyseiset maksut ovat askel eteenpäin, mutta ne eivät riitä. Jäsenvaltioiden on aika sitoutua toteuttamaan aitoa rahtiliikenteen kehittämispolitiikkaa ja näin hyödyntää johdonmukaisesti kaikkea raide- ja tieliikenteen infrastruktuuria.

  Anne Delvaux (PPE), kirjallinen. – (FR) Euroopan parlamentti hyväksyi tänään eurovinjettidirektiivin tarkistamisen laajalla enemmistöllä. Tekstissä säädetään, että raskaan tavaraliikenteen ajoneuvojen on maksettava ilmansaasteiden ja meluhaittojen kustannuksista. Tänään hyväksytyssä sopimuksessa jäsenvaltioille annetaan todellakin lupa kantaa kuljetusyrityksiltä maksuja ilmansaasteista ja meluhaitoista aiheutuvista kustannuksista moottoritieinfrastruktuurin käyttömaksujen lisäksi.

Vaikka kyseessä on huomattava tarkistus, tämä on vain pieni askel oikeaan suuntaan, koska säännökset eivät ole sitovia. Tästä syystä odotan edelleen uusia ehdotuksia, joissa näistä uusista toimenpiteistä tehtäisiin pakollisia, joissa niihin sisällytettäisiin kaikista ympäristövahingoista aiheutuneet kustannukset ja joissa saastuttaja maksaa -periaate ulotettaisiin kaikkiin liikennemuotoihin.

Tekstissä painotetaan myös, että tiemaksuista saatavat tulot olisi käytettävä tehokkaasti. Tässä yhteydessä parlamentti on velvoittanut jäsenvaltiot käyttämään osan tiemaksuista kerätyistä tuloista liikennevirran ja liikkuvuuden parantamiseen. Olisi myös oltava mahdollista kohdentaa näiden maksujen tuotot hankkeisiin, esimerkiksi sellaisiin, joissa vähennetään ilmansaasteita tai jopa meluhaittoja.

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. – (PT) Vastustin mietintöä maksujen kantamisesta raskailta tavaraliikenteen ajoneuvoilta, koska uskon, että maksujen perimisellä infrastruktuurin käytöstä voisi olla kielteisiä vaikutuksia Euroopan talouselämään, erityisesti syrjäisissä maissa. Kun pidetään mielessä, että tieliikennesektorilla peritään jo nyt monia veroja ja maksuja, erityisesti polttoaineen valmisteveroa, ja kun tarkastellaan tämänhetkistä taloudellista tilannetta, katson, että alan kustannusten sisällyttämistä hintoihin olisi vielä harkittava, jotta toimenpiteille saataisiin vahvempi yksimielisyys eri asianosaisten toimijoiden välillä.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Eurovinjettidirektiivin tarkistuksessa vaaditaan, että eurooppalaisilla moottoriteillä kulkeviin raskaisiin ajoneuvoihin sovelletaan saastuttaja maksaa -periaatetta, jonka myötä jäsenvaltiot voivat sisällyttää melusta ja saasteista aiheutuvat kustannukset kansallisiin tiemaksuihin. Lisäkustannus tulee todennäköisesti olemaan kolmesta neljään eurosenttiä ajoneuvolta kilometriä kohden. Aikana, jolloin Euroopan talous on heikoilla ja kilpailukyky ratkaisevampaa kuin koskaan, tämä periaate saattaa tehdä rahtiliikenteestä jopa entistä kalliimpaa, erityisesti syrjäisimmille maille, joissa kuljetuskustannukset lisätään tuotteiden hintaan. Kyseiset maat joutuvat maksamaan polttoainekustannukset, ja ne joutuvat jatkossa maksamaan myös tiemaksujen lisäkustannuksista, jolloin ne menettävät kilpailukykyään. En yritä aliarvioida ympäristöseikkoja, mutta minusta nyt ei ole aika kasata uusia taakkoja eurooppalaisten yritysten harteille.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Veronkanto raskailta tavaraliikenteen ajoneuvoilta on toimenpide, joka rankaisee Euroopan unionin syrjäisiä maita ja joka samanaikaisesti tarjoaa lisätuloja keskellä Eurooppaa sijaitseville maille. Kolmenvälisistä neuvotteluista syntynyt teksti ei ole yhtä kielteinen Portugalin kannalta kuin liikenne- ja matkailuvaliokunnan ehdotus, koska siinä vähennetään porrastusta 175 prosenttiin ja ruuhka-aikamaksujen soveltamisaikaa viiteen tuntiin sekä pidennetään vähemmän saastuttavia ajoneuvoja koskevaa poikkeusta vuodella eli neljään vuoteen. Maksun periminen on kuitenkin totta ja se kasvattaa Euroopan unionin syrjäisimpien maiden kustannuksia entisestään. Eurovinjettidirektiivin uudet säännökset antavat jäsenvaltioille mahdollisuuden periä raskailta tavaraliikenteen ajoneuvoilta tiemaksuina kannettavien infrastruktuurimaksujen lisäksi summan, joka vastaa liikenteestä syntyvän melun ja ilmansaasteiden aiheuttamia kustannuksia. Lisäkustannus tulee todennäköisesti olemaan keskimäärin kolmesta neljään eurosenttiä ajoneuvolta kilometriä kohden. Vähemmän saastuttavat ajoneuvot muodostavat edelleen poikkeuksen. Äänestin mietintöä vastaan, koska minusta se on haitallinen syrjäisimmille jäsenvaltioille.

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Suuri riippuvuus maantiekuljetuksista on todellinen ongelma; Portugalissa riippuvuus tästä liikennemuodosta on jopa suurempi kuin EU:ssa keskimäärin. Tilanne on vaikea, koska ympäristö ja kansanterveys kärsivät tästä suurten saastemäärien vuoksi, ja öljyvarat hupenevat ja kyseisen raaka-aineen saanti vaikeutuu. Tästä syystä on olennaisen tärkeää monipuolistaa rahtiliikenteen muotoja, erityisesti sitoutumalla vahvasti rautatieliikenteeseen. Valitettavasti tämän alan investointeja ei ole tehty, ja lisäksi eräissä maissa, kuten Portugalissa, on pidättäydytty investoimasta tämäntyyppiseen liikenteeseen. Investoinneista luopumisella on taipumusta lisätä vapauttamis- ja yksityistämisprosesseja. Tässä mietinnössä käsitellään joitakin näistä ongelmista, mutta siinä yritetään vain periä uutta maksua raskailta tavaraliikenteen ajoneuvoilta jo olemassa olevien maksujen lisäksi, joista osaa on äskettäin nostettu Portugalissa. Maksujen teho on kyseenalainen, kun tarkastellaan vahvistettuihin tavoitteisiin pyrkimistä. Ne muodostavat lisätaakan ja niiden seurauksena monet yritykset saattavat joutua lopettamaan liiketoiminnan tämänhetkisen taloudellisen ja yhteiskunnallisen kriisin vuoksi.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Olemme tietoisia, että hyvin suuri riippuvuus maantiekuljetuksista on todellinen ongelma; Portugalissa riippuvuus tästä liikennemuodosta on jopa suurempi kuin EU:ssa keskimäärin. Tilanteen on muututtava ympäristö- ja kansanterveyssyistä suurten saastemäärien vuoksi tai energiasyistä öljyvarojen hupenemisen ja kyseisen hyödykkeen saannin vaikeutumisen vuoksi.

Tästä syystä on olennaisen tärkeää monipuolistaa rahtiliikenteen muotoja, erityisesti sitoutumalla vahvasti rautatieliikenteeseen. Jotkut maat eivät kuitenkaan ole tehneet tästä sitoumusta ja lisäksi eräissä maissa, kuten Portugalissa, on pidättäydytty investoimasta tämäntyyppiseen liikenteeseen, ja tällä on taipumusta lisätä vapauttamis- ja yksityistämisprosesseja.

Tässä mietinnössä käsitellään joitakin näistä ongelmista, mutta siinä rajoitutaan uuden maksun perimiseen raskailta tavaraliikenteen ajoneuvoilta jo olemassa olevien maksujen lisäksi, joista osaa on äskettäin nostettu Portugalissa, kuten ns. varjotiemaksuja. Maksujen teho on kyseenalainen, kun ajatellaan tehokasta pyrkimistä vahvistettuihin tavoitteisiin. Maksut muodostavat lisätaakan, ja niiden seurauksena monet yritykset saattavat joutua lopettamaan liiketoiminnan tämänhetkisen taloudellisen ja yhteiskunnallisen kriisin vuoksi.

  Monika Flašíková Beňová (S&D), kirjallinen. – (SK) On jo kulunut jonkin aikaa siitä, kun Euroopan parlamentin kanta eurovinjetti III -direktiivistä hyväksyttiin ensimmäisessä käsittelyssä. Direktiivi antaa jäsenvaltioille mahdollisuuden halutessaan kerätä maksuja tienkäyttäjiltä eräistä (rajallisista) ulkoisista kustannuksista siten, että saastuttaja maksaa -periaate voidaan lopultakin ottaa käyttöön tieliikenteen alalla.

Siinä myös tarjotaan jäsenvaltioille lisämahdollisuuksia lisätä kansallisten tiemaksunkeräysjärjestelmien tehokkuutta, mikä on parempi väline kysynnän hallinnointiin liikenteen alalla. Neuvoston kannassa vahvistettiin nämä tavoitteet, ja nyt on toivottavaa, että komissio ryhtyy toimiin, jotka johtavat jatkuvaan kestävään kehitykseen liikenteessä, yhteistyöhön, tiemaksujen yhdenmukaiseen järjestelmään ja ulkoisten kustannusten sisällyttämiseen maksuihin.

  Pat the Cope Gallagher (ALDE), kirjallinen. – (EN) Todellisuus on se, että tällä ehdotuksella on suhteeton vaikutus Euroopan unionin syrjäisiin jäsenvaltioihin, kuten Irlantiin, koska keskeisen sijainnin jäsenvaltioilla on mahdollisuus alkaa käyttää rautateitä. Irlannin vientiyhdistys (Irish Exporters Association) on arvioinut, että Irlannista Holyheadin ja Doverin kautta Euroopan mantereelle ajava rekka aiheuttaa 120 euron tienkäyttömaksun ja ulkoisista kustannuksista johtuvan 30 euron maksun. Niinpä edestakaisesta matkasta aiheutuu tämän lainsäädännön seurauksena 300 euron maksu. Keskeisiä vientialoja, joita tämä koskee, ovat lääketeollisuus, tieto- ja viestintätekniikka, lääkinnälliset laitteet, meijeriteollisuus ja muu elintarviketeollisuus. Lisäksi kuljetussektori työllistää Irlannissa yli 30 000 ihmistä. Tosiasia on, että nämä uudet maksut lisäävät kustannuksia, joita aiheutuu irlantilaisten vientituotteiden kuljettamisesta Euroopan markkinoille. Äänestin mietintöä vastaan, koska EU:n pitäisi etsiä keinoja, joiden avulla parannetaan kilpailukykyämme Eurooppa 2020 -strategian mukaisesti eikä ottaa käyttöön lainsäädäntöä, joka uhkaa kilpailukykyämme.

  Roberto Gualtieri (S&D), kirjallinen. – (IT) Parlamentin hyväksymä direktiivi maksujen kantamisesta raskailta tavaraliikenteen ajoneuvoilta on askel eteenpäin Euroopan unionin kansalaisten terveyden suojelussa, ja siinä sitoudutaan vähentämään kyseisten ajoneuvojen aiheuttamien saasteiden haitallisia vaikutuksia. Saastuttaja maksaa -periaate on otettu ensimmäistä kertaa käyttöön tällä alalla, jotta liikenteestä tehtäisiin turvallisempaa ja kestävämpää ja edistettäisiin vaihtoehtoja, kuten rautatiekuljetuksia. Saavutetun kompromissin mukaisesti on kuitenkin kiinnitettävä asianmukaista huomiota kuljetusalan suojeluun, koska sitä ei saa rangaista liikaa. Tämän vuoksi jäsenvaltioiden on kamppailtava hyödyntääkseen tehokkaammin eurovinjettidirektiivin mukaisesti kerätyt tulot esimerkiksi investoimalla infrastruktuurin parantamiseen ja rohkaisemalla vähemmän saastuttavien kuljetusajoneuvojen käyttöön, varmistaakseen, että direktiivin eduista voidaan nauttia kaikilla asianomaisilla aloilla.

  Sylvie Guillaume (S&D), kirjallinen. – (FR) Kannatin äänestyksessä jäsenkollegani Saïd El Khadraouin esittelemää mietintöä EU:n eurovinjettilainsäädännön tarkistamisesta, minkä myötä annetaan mahdollisuus periä maksuja raskailta tavaraliikenteen ajoneuvoilta. Saastuttaja maksaa -periaatetta aletaan soveltaa ensimmäistä kertaa maantieliikenteessä, ja raskailta tavaraliikenteen ajoneuvoilta voidaan periä maksuja melusta ja ilmansaasteista aiheutuneista kustannuksista niiden käyttäessä EU:n moottoriteitä. Tämä on innovatiivinen aloite, jota pidän tervetulleena, koska sen myötä ympäristölle ja yhteiskunnalle aiheutuvat kustannukset voidaan ottaa huomioon, eivätkä kustannukset rajoitu pelkästään infrastruktuurikustannuksiin. On kuitenkin valitettavaa, että ministerineuvosto esti Euroopan parlamentin kunnianhimoiset suunnitelmat tiukoista ympäristövaatimuksista sillä verukkeella, että tästä seuraisi liiallisia lisäkustannuksia. Huolimatta tästä kaikesta mietintö on aito askel eteenpäin ympäristön kannalta.

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen. – (LT) Kannatin tätä asiakirjaa, koska sen tavoitteena on periä maksua raskailta tavaraliikenteen ajoneuvoilta riippuen siitä, mihin aikaan päivästä ne liikkuvat, ruuhka-aikoina vai niiden ulkopuolella, ja riippuen ajoneuvojen aiheuttamasta melusta ja sylinteritilavuudesta. Vähintään 15 prosenttia maksuina kerätyistä varoista kohdennetaan muihin hiilidioksidin vähentämiseen liittyviin hankkeisiin. On hienoa, että olemme tällä hetkellä valmiita vähentämään ilmastonmuutosta ja että tieliikenteen alalla pyrimme vihdoin soveltamaan saastuttaja maksaa -periaatetta. Tämä tarjoaa jäsenvaltioille epäilemättä lisämahdollisuuksia tehostaa kansallisia tiemaksujärjestelmiään, mikä merkitsee, että voidaan kehittää parempi liikennealan kysynnän hallinnointiväline. Uskon kuitenkin edelleen, että kyseisistä välineistä on taloudellista hyötyä ja ne tarjoavat etuja ainoastaan muutamille keskeisellä paikalla sijaitseville Euroopan unionin kauttakulkujäsenvaltioille ja ne ovat tämän vuoksi epäedullisia tai niistä on vähemmän hyötyä monille Euroopan unionin jäsenvaltioille, jotka sijaitsevat unionin ulkorajojen tuntumassa alueen itä-, etelä-, länsi- ja pohjoisosissa. Minusta kannattaisi siksi arvioida tätä näkökohtaa, punnita sitä uudelleen, ja vasta sitten hyväksyä mietintö.

  Jarosław Kalinowski (PPE), kirjallinen. – (PL) Haluan antaa täyden tukeni maksujen kantamisesta raskailta tavaraliikenteen ajoneuvoilta annetulle direktiiville. Haluaisin erityisesti tukea säännöstä, joka on erittäin tärkeä Euroopan ympäristön kannalta. Toivon, että alhaisemmat maksut ajoneuvoille, jotka saastuttavat vähemmän, motivoivat sellaisia kuljetusyritysten omistajia, jotka eivät ole uudistaneet ajoneuvokantaansa, nyt tekemään näin. Lisäksi vilkasliikenteisten teiden varsilla kasvava vilja altistuisi paljon vähemmän pakokaasujen aiheuttamille saasteille. Minusta ruuhka-aikoina ajamisesta säädetyt lisämaksut muodostavat myös myönteisen seikan. Näiden rajoitusten ansiosta teiden turvallisuus lisääntyy, ja kaikille tienkäyttäjille tarjoutuu paremmat ajo-olosuhteet. Rajoitusten myötä voidaan myös parantaa infrastruktuuria, joka kärsii suuria vahinkoja ruuhka-aikoina.

  Giovanni La Via (PPE), kirjallinen. – (IT) Äänestin ehdotettua kompromissitekstiä vastaan. Kantani on Italian hallituksen kannan mukainen, sillä se on jo ilmaissut vastustavansa ehdotusta Euroopan unionin neuvostossa. Uuden verojärjestelmän määrääminen kuljetusyrityksille tulee olemaan raskas isku alalle, jonka varassa Italian kaupallinen järjestelmä lepää. Lisäkustannusten sälyttäminen tälle alalle merkitsee koko yhteiskunnan taakan lisäämistä ja tuotteidemme rankaisemista, sillä kysyntä tulee vastaavasti pienenemään. En usko, että tämä kompromissi on oikea vastaus, etenkään Italian kaltaiselle maalle, josta esimerkiksi saa alkunsa liikennevirta, joka luo vaurautta maallemme. Liikenne on turvattava määrittämällä asianmukaiset välineet, joiden avulla torjutaan ilmansaasteita ja meluhaittoja ja joissa otetaan riittävästi huomioon maan rakenteelliset ja logistiset ominaispiirteet.

  Agnès Le Brun (PPE) , kirjallinen. – (FR) Kannatin äänestyksessä päätöslauselmaa maksujen kantamisesta raskailta tavaraliikenteen ajoneuvoilta, koska siinä vahvistetaan eurovinjettidirektiivin tarkistamista koskeva yksimielisyys, jonka saavuttaminen oli vaikeaa. Vuonna 1999 annetun direktiivin, jota tarkistettiin vuonna 2006, tarkoituksena on yhdenmukaistaa maksujen kantaminen raskailta tavaraliikenteen ajoneuvoilta. Hyväksytty tarkistus on ensimmäinen askel ulkoisten kustannusten sisällyttämisessä maantiekuljetusten hintoihin ja näin ollen askel eteenpäin "saastuttaja maksaa" -periaatteen täytäntöönpanossa. Liikenteen ilmansaasteista ja meluhaitoista peritään näin ollen maksuja sähköisesti. Maksujen suuruus on kolmesta neljään eurosenttiä kilometriltä riippuen ajoneuvon luokituksesta, tietyypistä ja tien ruuhkautumisesta. Tarkistuksen avulla liikennettä voidaan jatkossa hallita paremmin ruuhka-aikoina korotettujen maksujen avulla (korkeintaan 175 prosenttia enimmäistasosta viiden tunnin ajan), ja lisäksi tarjotaan suhteutettu alennus muina kuin ruuhka-aikoina perittyihin maksuihin, jotta vältettäisiin kuljetusyritysten rankaiseminen taloudellisesti. Lopuksi päätöslauselmassa rohkaistaan jäsenvaltioita käyttämään perityt maksut tietyntyyppisten kestävien liikennehankkeiden rahoittamiseen.

  Bogdan Kazimierz Marcinkiewicz (PPE), kirjallinen. – (PL) Äänestin eurovinjetti-direktiivin puolesta, koska minusta tämäntyyppisillä ratkaisuilla voidaan kaikilta osin yhdenmukaistaa maksujen kantamista raskailta tavaraliikenteen ajoneuvoilta koskeva eurooppalainen järjestelmä ja näin tehostaa jäsenvaltioiden halki kulkevaa liikennettä ilman tarpeettomia viivästyksiä. Minun mielestäni "saastuttaja maksaa" -periaatteen sisällyttäminen tekstiin vähentää sellaisten raskaiden tavarankuljetusajoneuvojen aiheuttamia ilmansaasteita ja meluhaittoja, joissa ei ole EURO V- ja EURO VI -standardien mukaisia moottoreita, koska näihin moottoreihin ei sovelleta tiemaksuja. Lisäksi tekstissä vahvistetaan periaate, jonka mukaan jäsenvaltiot voivat määrittää, miten tiemaksuista perityt tulot käytetään ja että vähintään 15 prosenttia täytyy käyttää TEN-T-hankkeiden rahalliseen tukemiseen. Tämä lisää liikenteen kestävyyttä.

  David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Äänestin maantiekuljetusten verotussäännösten eli eurovinjetin tarkistamista koskevan mietinnön puolesta. Siinä annetaan jäsenvaltioille mahdollisuus periä kuljetusajoneuvoilta maksuja ilmansaasteista ja meluhaitoista syntyneistä kustannuksista moottoriteiden tietullien lisäksi. Direktiivillä varmistetaan, että näistä maksuista saadut tulot käytetään liikennejärjestelmien toiminnan parantamiseen ja saasteiden vähentämiseen.

  Clemente Mastella (PPE), kirjallinen. – (IT) Verojen ja maksujen kantamisesta raskailta tavaraliikenteen ajoneuvoilta tiettyjen infrastruktuurien käytöstä annetussa direktiivissä 1999/62/EY annetaan jäsenvaltioille halutessaan mahdollisuus periä tienkäyttäjiltä maksuja myös joistakin ulkoisista kustannuksista. Tämä tarjoaa niille lisämahdollisuuksia niiden kansallisten tiemaksujärjestelmien tehostamiseen, mikä merkitsee parempaa liikenteen alan kysynnän hallinnointivälinettä. Meidän mielestämme suurten taloudellisten vaikeuksien aikana ei ole kovin viisas poliittinen päätös iskeä talouden alalle, joka kannattelee markkinoitamme tuottojen synnyttämiseksi. Lisäksi ei voida hyväksyä tapaa, jolla tämä menettely rankaisee maantieteellisesti syrjäisiä jäsenvaltioita, alkuperämaita, tavaroiden lähtöpaikkoja tai päämääriä keskeisellä paikalla sijaitsevien maiden ja kauttakulkumaiden eduksi. Periaatetta laadittaessa ei ajateltu tämän toimenpiteen vaikutuksia liikennevirtoihin ja olemassa oleviin sopimuksiin sen osalta, että liikenne saattaa vastaisuudessa siirtyä muualle. Toimenpiteen tehokkuutta ei ole näytetty toteen: tieliikenne ja siihen liittyvät saastekustannukset jatkavat kasvuaan, mistä syystä me, Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ryhmän Italian valtuuskunnan jäsenet, vastustamme toimenpidettä.

  Marisa Matias (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Tässä direktiivissä säädetään, että jäsenvaltiot voivat periä raskailta tavaraliikenteen ajoneuvoilta infrastruktuurimaksujen lisäksi maksuja, joihin sisältyy liikenteen meluhaitoista ja ilmansaasteista syntyneitä kustannuksia vastaava summa. Minusta saastuttaja maksaa -periaate ei ole ratkaisu, koska siinä päätöksenteko jätetään markkinoille. Saasteiden salliminen ja oikeuttaminen silloin, kun se on taloudellisesti kannattavaa yritykselle, ei ole tie, joka johtaisi kestävyyteen. Minusta EU:n prioriteettina pitäisi olla tiukempien toimenpiteiden määrääminen raskaiden tavaraliikenteen ajoneuvojen aiheuttamille saasteille ja päättäväinen sitoutumien rautatierahtiin. Tämä direktiivi ei ratkaise saasteongelmaa, vaan ennemminkin pahentaa jäsenvaltioiden välistä eriarvoisuutta ja sälyttää raskaamman taakan syrjäisille maille, kuten Portugalille, jotka ovat vientimaita, mutta joiden läpi ei kulje keskeisiä liikennereittejä. Tästä syystä äänestin mietintöä vastaan.

  Jean-Luc Mélenchon (GUE/NGL), kirjallinen. – (FR) Tämän mietinnön ansiona on vastuun vaatiminen jäsenvaltioilta. Ensinnäkin jäsenvaltioita vaaditaan myöntämään helpotuksia pienten kuoma-autojen valmistajille. Tämä on hyvä asia, sillä vastuuttomien menettelyjen on loputtava. Toiseksi niiltä vaaditaan vastuuta eurovinjetin synnyttämistä tuloista. Vaikeaselkoisuus ei voi olla sääntönä myöskään tässä asiassa. Kyseiset tulot on suunnattava pelkästään ympäristöpolitiikkaan. On kuitenkin valitettavaa, että tekstissä ei mennä pidemmälle. Siinä ei ole juuri mitään EURO VI -luokan ajoneuvojen valmistajille myönnetyistä helpotuksista. Mikä pahempaa, siinä kannatetaan eurovinjetin liittämistä hiilidioksidin päästökauppajärjestelmään. Äänestän tämän tekstin puolesta rohkaistakseni työtä, jota on vielä jäljellä ja antaakseni hyväksyntäni eurovinjettiasialle, vaikka pidänkin näitä kahta suurta puutetta valitettavana.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Ympäristöhuolia ei koskaan saa vaarantaa, ja samanaikaisesti niitä ei saa erottaa taloudesta, eikä etenkään tällaisena kriisiaikana, joka on parhaillaan vallalla ja joka edelleen koettelee eteläisen Euroopan maita, erityisesti kotimaatani Portugalia. Tämän vuoksi en voi olla yhtä mieltä saastuttaja maksaa -periaatteen hyväksymisen kanssa, koska tilanne vaikuttaa suuresti syrjäisissä maissa, erityisesti Portugalissa, rahtiliikenteen alalla työskenteleviin henkilöihin, mutta ei keskeisen Euroopan ja Pohjois-Euroopan rikkaampiin maihin.

  Alexander Mirsky (S&D), kirjallinen. – (EN) Eurovinjetti III antaa jäsenvaltioille mahdollisuuden halutessaan veloittaa tienkäyttäjiltä maksuja ulkoisista kustannuksista, (ilma-, melu- ja saastekustannuksista), ja näin saastuttaja maksaa -periaate lopultakin otetaan käyttöön tieliikenteessä. Ottaen huomioon, että verojärjestelmä on vaikeaselkoinen ja järjetön, äänestin tekstiä vastaan.

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Lisääntyvän globalisaation aikana, jolloin myös liikenteen määrä kasvaa suuresti, niiden jäsenvaltioiden, joilla on haavoittuvia alueita, kuten Alppi-alueet, etujen mukaista olisi periä tienkäyttäjiltä maksuja tietyistä ulkoisista kustannuksista saastuttaja maksaa -periaatteen mukaisesti. Samanaikaisesti olisi laadittava myös liikenteen alan kysynnän nykyistä parempi hallinnointiväline. Tässä mietinnössä on pragmaattinen lähestymistapa, jonka avulla pyritään sovittamaan yhteen lukuisat erilaiset toiveet. Tässä yhteydessä emme kuitenkaan voi olla katsomatta läpi sormien aloitteita, joiden avulla yritetään tasoittaa tietä suurlinja-autoille, joihin liittyy suuria infrastruktuurikustannuksia. Tilanne on se, että tähän mennessä aikomukset siirtää rahtiliikennettä maanteiltä rautateille ovat olleet pelkkiä puheita. Näitä tekijöitä ei saisi unohtaa, kun on esimerkiksi kyse ehdotuksesta varata infrastruktuurimaksuista saadut tulot tiettyihin tarkoituksiin. Kaluston uudistamista koskevien kannustimien osalta meidän on otettava myös huomioon, että emme saa yksipuolisesti sälyttää taakkaa tiukoista ympäristö- ja turvallisuussäännöksistä paikallisille kuljetusyrityksille ja kalustonomistajille ja samalla sallia halvempien kilpailijoiden saapumista rajojen yli huonossa kunnossa olevilla ajoneuvoilla. Koska mietinnössä kuitenkin esitetään hyvin järkeviä ajatuksia kyseisistä asioita, äänestin sen puolesta.

  Claudio Morganti (EFD), kirjallinen. – (IT) Päätin äänestää tätä mietintöä vastaan, koska sillä olisi hyvin kielteinen vaikutus etenkin pienimpiin kuljetusyrityksiin. Olen samaa mieltä siitä, että on oikein torjua saastumista ja yrittää lieventää liikenneruuhkia, mutta uuden veron lisääminen ei mielestäni todellakaan ole paras ratkaisu. Kun eurovinjettidirektiiviä aletaan soveltaa, saattaa käydä niin, että vain suurimmat kuljetusyritykset eli ne, joilla on käytössään eniten resursseja, selviytyvät.

Monet pienyritykset, erityisesti Italiassa, joutuvat ehkä luopumaan markkinoista niille aiheutuvien liiallisten kulujen vuoksi, ja tällä olisi varmasti myös vakavia vaikutuksia työllisyyteen. Toiveenani on tämän vuoksi, että muut Euroopan maat hyväksyvät saman kannan kuin Italian hallitus, joka on jo vahvistanut, ettei se aio soveltaa kyseistä toimenpidettä. Kriisi on aiheuttanut kuljetusalalle suurta vahinkoa, ja niin kuin minä asian näen, uusi vero ei varmaankaan auta sitä toipumaan kriisistä.

  Rolandas Paksas (EFD), kirjallinen. – (LT) En ole yhtä mieltä ehdotuksesta kantaa ilmansaasteista ja meluhaitoista johtuvia maksuja raskailta tavaraliikenteen ajoneuvoilta. Minusta olisi epäasianmukaista luoda jälleen uusi verotaakka kuljetusyrityksille, joita rahoituskriisi on jo vahingoittanut pahoin. Maksuun vaikuttavat paitsi tien infrastruktuurikustannukset, ajoneuvon saastuttamisluokka ja matkan pituus, myös saasteiden, melun ja ruuhkautumisen taso. Lisäksi maksua ei sovelleta ainoastaan Euroopan laajuiseen tieverkostoon, vaan myös muihin moottoriteihin ja tärkeisiin teihin. Huomiota olisi kiinnitettävä siihen, että tällaisella asetuksella on kielteinen vaikutus eurooppalaisten maantiekuljetusyritysten tuloihin, ja tämä tulee kasvattamaan kuljetusaikoja. Mainittujen syiden vuoksi kuljetuskustannukset ja rahtikuljetusten hinnat nousevat. Tiemaksut saattavat myös vähentää tieliikenteen kysyntää merkittävästi.

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. – (IT) Uusi eurovinjettidirektiivi, jonka tarkoituksena on vauhdittaa yhdenmukaistetun maksujärjestelmän täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa, jotta parannettaisiin raskaiden tavaraliikenteen ajoneuvojen tehokkuutta ja lievennettäisiin ympäristövaikutuksia, tulee rankaisemaan Italian kaltaisia syrjäisiä jäsenvaltioita, jotka ovat tavarakuljetusten lähtöpisteitä tai määränpäitä. Tämän vuoksi vastustin äänestyksessä mietintöä, jolla muutetaan vuonna 1999 annettua direktiiviä. Sen sijaan, että lisättäisiin kilpailua ja laadittaisiin yhteisiä sääntöjä sisämarkkinoille, uusi direktiivi vääristää kilpailua muutamien sellaisten jäsenvaltioiden eduksi, jotka sijaitsevat rahtiliikenteen kannalta keskeisellä paikalla. Vero on otettu käyttöön hiilidioksidipäästöjen vähentämisen verukkeella, ja sen tavoitteena on torjua maantiekuljetuksia rautatie- ja intermodaalisten kuljetusten eduksi. Direktiivi sellaisena, kuin se on laadittu, on hyvin haitallinen koko kuljetusalalle taloudellisen taantuman aikana, jolloin olisi pantava täytäntöön toimenpiteitä, joilla alaa elvytetään.

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. – (PT) Mietintö tarjoaa pragmaattisen lähestymistavan, jonka mukaan ei enää pitäisi tuhlata aikaa niin kutsutun eurovinjettidirektiivin hyväksymiseen. Kyseinen direktiivi käsittelee maksujen perimistä raskailta tavaraliikenteen ajoneuvoilta niiden käyttäessä tiettyjä infrastruktuureja. Tavoitteena on saavuttaa paras mahdollinen kompromissi parlamentin ja neuvoston välillä. Ehdotetut tarkistukset ovat poliittisten ryhmien kanssa käytyjen neuvottelujen tulosta. Äänestin mietinnön puolesta, koska siinä annetaan jäsenvaltioille mahdollisuus halutessaan kantaa maksuja tienkäyttäjiltä joistakin rajallisista ulkoisista kustannuksista ja ottaa tieliikenteessä käyttöön saastuttaja maksaa -periaate. Mietintö tarjoaa jäsenvaltioille myös lisää mahdollisuuksia tehostaa kansallisia tiemaksujärjestelmiään, mikä merkitsee nykyistä parempaa liikenteen alan kysynnän hallinnointivälinettä. Nämä tavoitteet vahvistettiin neuvoston kannassa. On syytä painottaa ehdotusta varata ulkoisista kustannuksista ja infrastruktuurin käytöstä perityistä maksuista saadut tulot käytettäviksi erityisesti kestäviin liikenneverkkoihin ja Euroopan laajuisiin verkkoihin. Kyseisten tulojen todellinen varaaminen kyseisiin tarkoituksiin, minkä myötä lisätään luotettavuutta ja avoimuutta, lisää julkista hyväksyntää ja varmistaa myös ulkoisten kustannusten vähenemisen tieliikenteessä.

  Aldo Patriciello (PPE), kirjallinen. – (IT) Muutetun direktiivin 1999/62/EY nojalla jäsenvaltiot voivat periä tienkäyttäjiltä maksuja joistakin (rajallisista) ulkoisista kustannuksista, ja niin lopultakin tieliikenteessä otetaan käyttöön saastuttaja maksaa -periaate. Tämä tarjoaa jäsenvaltioille lisämahdollisuuksia niiden kansallisten tiemaksujärjestelmien tehostamiseen, mikä merkitsee nykyistä parempaa liikenteen alan kysynnän hallintavälinettä. Tiemaksuissa peritään liikennesektorilta näin ollen melusta ja ilmansaasteista aiheutuvia kustannuksia sekä infrastruktuurikustannuksia.

Kyseiset kustannukset jättävät edelleen sijaa joillekin poikkeuksille, mikäli niitä vaativilla jäsenvaltioilla on niihin hyvä syy. Tiedossa on kannustimia raskaiden tavaraliikenteen ajoneuvojen uudistamiseen, poikkeuksia sellaisille raskaille tavaraliikenteen ajoneuvoille, joissa on vähemmän saastuttava moottori, ja lisäksi tiemaksut saattavat vaihdella liikkumisajankohdan mukaan. Tämän tarkoituksena on varmistaa, että raskaat tavaraliikenteen ajoneuvot voivat välttää tiettyjä tieosuuksia ruuhka-aikoina. Kyseisestä uudesta tiemaksusta saatavat tulot on investoitava liikenteen infrastruktuureihin, jolloin vähintään 15 prosenttia on varattava aluksi Euroopan laajuisiin liikennehankkeisiin. Näistä syistä ja maatiejärjestelmän parantamisen kannalta äänestin mietinnön puolesta.

  Miguel Portas (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Tässä direktiivissä säädetään, että jäsenvaltiot voivat periä raskailta tavaraliikenteen ajoneuvoilta infrastruktuurimaksujen lisäksi maksuja, joihin sisältyy liikenteen meluhaitoista ja ilmansaasteista syntyneitä kustannuksia vastaava summa. Minusta saastuttaja maksaa -periaate ei ole ratkaisu, koska siinä päätöksenteko jätetään markkinoille. Saasteiden salliminen ja oikeuttaminen silloin, kun se on taloudellisesti kannattavaa yritykselle, ei ole tie, joka johtaisi kestävään toimintaan. Minusta EU:n prioriteettina pitäisi olla tiukempien toimenpiteiden määrääminen raskaiden tavaraliikenteen ajoneuvojen aiheuttamille saasteille ja päättäväinen sitoutumien rautatierahtiin. Tämä direktiivi ei ratkaise saasteongelmaa, vaan ennemminkin pahentaa jäsenvaltioiden välistä eriarvoisuutta ja sälyttää raskaamman taakan syrjäisille maille, kuten Portugalille, jotka ovat vientimaita, mutta joiden läpi ei kulje keskeisiä liikennereittejä. Näistä syistä äänestin mietintöä vastaan.

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. – (PT) Käsiteltävänä olevassa ehdotuksessa eurovinjettidirektiivin tarkistamiseksi pyritään tieliikenteessä ottamaan käyttöön saastuttaja maksaa -periaate, jolloin jäsenvaltioille annetaan mahdollisuus sisällyttää kansallisiin tiemaksuihin melusta ja ilmansaasteista aiheutuvat kustannukset, mikä merkitsee taas yhden maksun perimistä raskailta tavaraliikenteen ajoneuvoilta. Tämä toimenpide rankaisee Euroopan unionin syrjäisiä maita, mikä on erityisen raskasta tämän talouskriisin aikana. Näistä syistä äänestin mietintöä vastaan.

  Frédérique Ries (ALDE), kirjallinen. – (FR) Äänestin eurovinjettidirektiivin tarkistamisesta saavutetun kompromissin puolesta. Tekstin avulla pyritään ottamaan käyttöön saastuttaja maksaa -periaate raskaiden tavaraliikenteen ajoneuvojen tiemaksuissa.

Jäsenvaltiot voivat näin liittää veroihin tai maksuihin kustannukset, joita aiheutuu liikenteen ilmansaasteista tai meluhaitoista, kun tähän asti on voitu periä maksuja ainoastaan infrastruktuuriin liittyvistä kustannuksista. Kompromissiratkaisu ei vastaa Euroopan parlamentin tavoitteita, ja tämä yksin ei mullista tieliikennettä, jonka ekologisesta jalanjäljestä aiheutuvia todellisia kustannuksia kuljetusala ja jäsenvaltiot eivät selvästikään vielä ole valmiita ottamaan harteilleen.

Kuljetusyrityksille aiheutuvat keskimääräiset kustannukset saisivat olla korkeintaan neljä eurosenttiä ajoneuvoa ja kilometriä kohden, ja vähemmän saastuttaviin ajoneuvoihin, jotka liikkuvat muina kuin ruuhka-aikoina, sovellettaisiin poikkeusta. Ja silti tämä uudistus oli painunut unholaan, kunnes Belgian puheenjohtajavaltio otti sen jälleen esille neuvoston pöydälle. Suhtaudun myönteisesti saavutettuun edistykseen ensimmäisenä myönteisenä askeleena kohti kestävämpää tieliikennejärjestelmää.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (ES) Syy, miksi äänestimme mietinnön puolesta on se, että kieltäydymme hyväksymästä erheellisiä väittämiä, joita Espanjan sosialistipuolue PSOE ja kansanpuolue PP ovat esittäneet teollisuuden kilpailukyvystä. Kilpailukyvyn saavuttaminen edellyttää myös kannustimien luomista, jotta investoitaisiin nykyistä tehokkaampiin liikennemuotoihin, oikeudenmukaisia kilpailusääntöjä ja yleisen taloudellisen toiminnan sosiaalisten kustannusten ja ympäristökustannusten sisällyttämistä hintoihin. Vihreät / Euroopan vapaa allianssi -ryhmä on aina tavoitellut kustannusten sisällyttämistä hintoihin ja sitä, että kaikilla tuotteilla on hinta, joka on sosiaalisesti ja ympäristön kannalta oikeudenmukainen.

Olemme tietoisia siitä, että minimiehdotus ei täytä pitkän aikavälin pyrkimyksiämme, mutta äänemme on myös osoitus luottamuksestamme siihen, että prosessi ei pääty tähän ja että on otettu tärkeä askel tunnustettaessa, että kuljetuskustannukset on sisällytettävä hintoihin. Muistutamme jäsenvaltioita myös siitä, että niiden on mentävä jopa pidemmälle, niiden on ehdotettava lainsäädäntöä, jonka myötä pannaan täytäntöön nykyistä oikeudenmukaisempia ja tehokkaampia verojärjestelmiä, joihin sisältyvät kaikki mainitut ulkoiset kustannukset, ja kehotamme komissiota jatkamaan työtä, jotta tulevaisuudessa sen tästä asiasta esittämä ehdotus osoittautuisi kunnianhimoisemmaksi.

  Licia Ronzulli (PPE), kirjallinen. – (IT) Suositus on viimeinen vaihe prosessissa, jossa muutetaan verojen ja maksujen kantamisesta raskailta tavaraliikenteen ajoneuvoilta tiettyjen infrastruktuurien käytöstä annettua direktiiviä 1999/62/EY (eurovinjettidirektiivi). Se on pitkien neuvottelujen ja eri poliittisten ryhmien aikaansaama tulos. Maksujen periminen eräistä ulkoisista kustannuksista antaa jäsenvaltioille mahdollisuuden tehostaa kansallisia tiemaksujärjestelmiään, mikä merkitsee, että ne pystyvät paremmin hallinnoimaan liikenteen kysyntää. Lisäksi saastuttaja maksaa -periaate auttaa tekemään teiden käyttäjistä nykyistä tietoisempia vastuistaan. Lopputuloksena yleisö tulee tukemaan ehdotusta enemmän, jos infrastruktuurin käytöstä ja ulkoisista kustannuksista saadut lisätulot kohdennetaan avoimesti ja tehokkaasti, ja tämä auttaisi myös vähentämään tieliikenteen ulkoisia kustannuksia nykyistä nopeammin.

  Vilja Savisaar-Toomast (ALDE), kirjallinen. – (ET) Raskaiden tavaraliikenteen ajoneuvojen verottaminen, josta tänään keskusteltiin juuri ennen äänestystä, on esimerkki siitä, miten asiasta, joka alun perin oli oikein hyvä periaate, on lopulta tullut melko heikko ja se on menettänyt paljon vaikutuksestaan. Minusta kerätyt verot olisi pitänyt suunnata paljon laajemmin liikenneinfrastruktuurin kehittämiseen, mutta valitettavasti, niin kuin usein tapahtuu, neuvostolla ei oikeastaan ole hyviä ideoita asiasta.

Monet maat näkevät tässä mahdollisuuden saavuttaa ylimääräisiä verotuloja, jotka voidaan kohdentaa moneen muuhun käyttöön. Erittäin myönteistä kehitystä on se, että tämän direktiivin hyväksyminen saattaa Virossa päätökseen tilanteen, jossa muista maista saapuvat ajoneuvot eivät maksa veroa Virossa, mutta virolaiset ajoneuvot maksavat maksuja muissa maissa. Vaikka tämä mietintö on heikentynyt monessa suhteessa käsittelyn aikana ja vaikka parlamentin on täytynyt joustaa useissa säännöksissä, se on edelleen suuri askel eteenpäin, ja katson, että minun on annettava sille täysi tukeni.

  Olga Sehnalová (S&D), kirjallinen. – (CS) Äänestin mietinnön puolesta. Kyseessä on saastuttaja maksaa -periaatteeseen perustuva kompromissi, toisin sanoen periaate, jonka myötä on mahdollista periä maksuja kuljetukseen liittyvistä tietyistä ulkoisista kustannuksista, joita aiheutuu esimerkiksi ilmansaasteista, melusta ja liikenneruuhkista. Ulkoisten liikennekustannusten täytäntöönpano on askel oikeaan suuntaan.

  Catherine Stihler (S&D), kirjallinen. – (EN) Jäsen El Khadraoui on tehnyt hienoa työtä tämän mietinnön yhteydessä. Voimme edistyä ilmastonmuutoksen torjunnassa ainoastaan tämän mietinnön kaltaisten vastuullisten mietintöjen avulla, sillä niissä asetetaan vastuuseen ne, jotka aiheuttavat eniten saasteita, ja tästä syystä voin kannattaa tekstiä.

  Nuno Teixeira (PPE), kirjallinen. – (PT) Verojen ja maksujen kantaminen raskailta tavaraliikenteen ajoneuvoilta tiettyjen infrastruktuurien käytöstä tänään täysistunnossa äänestetyn Euroopan parlamentin asiakirjan ehtojen mukaisesti merkitsee kustannusten nousua tämäntyyppisessä liikenteessä suoritetuille kuljetuksille. Eurovinjetti on toimenpide, joka rankaisee Euroopan unionin syrjäisiä maita aikana, jolloin kyseisillä mailla on talous- ja rahoitusvaikeuksia, ja joka samanaikaisesti tarjoaa lisätuloja keskellä Eurooppaa sijaitseville maille.

Parlamentin kannan mukaisella tarkistetulla direktiivillä tulee olemaan huomattavia kielteisiä vaikutuksia kilpailukykyyn ja useiden jäsenvaltioiden, kuten Portugalin, taloudelliseen kehitykseen. Vaikka tunnustan, että tänään Strasbourgissa hyväksytty lopullinen teksti on vähemmän kielteinen kuin parlamentin valiokunnassa aiemmin hyväksytty teksti, kyseisen maksun määräämisestä tulee silti totta, ja tämä tarkoittaa jo olemassa olevien kustannusten lisääntymistä EU:n syrjäisissä maissa.

Kansallisten etujen vuoksi ja parlamentin liikenne- ja matkailuvaliokunnan jäsenenä äänestän näistä syistä täysistunnossa esiteltyä asiakirjaa vastaan.

  Ramon Tremosa I Balcells (ALDE), kirjallinen. – (EN) Äänestin tyhjää tämänpäiväisessä eurovinjettiäänestyksessä. Äänestin tyhjää, koska Katalonian tapauksessa ehdotus rankaisisi monia pieniä ja keskisuuria yrityksiä, joilla ei ole mahdollisuuksia kuljettaa tavaroita ja tuotteita junissa. Pääasiallisena syynä ovat raideleveyksien erot, jotka muodostavat fyysisen esteen sisämarkkinoiden toteutumiselle, ja tämä vahingoittaa suuresti kyseisten yritysten liiketoimintaa.

  Viktor Uspaskich (ALDE), kirjallinen. – (LT) Kaikkien uusien EU-säännösten, jotka koskevat maksujen perimistä raskailta tavaraliikenteen ajoneuvoilta, on ylläpidettävä tasapainoa ympäristön tarpeiden ja uusien jäsenvaltioiden taloudellisten etujen välillä. Liettua on arvokas kauttakulkumaa Euroopalle. Rahtikuljetuksista ja lujasti työtä tekevistä rekkakuskeista on tullut osa maatamme. Liettuan tiehallinnosta saatujen tietojen mukaan raskaiden tavaraliikenteen ajoneuvojen määrä keskeisillä teillä on kolminkertaistunut kuluneen vuosikymmenen aikana, raskaat ajoneuvot auttavat taloutemme selkärangan muodostumisessa. Finanssikriisi on jo runnellut Liettuaa, ja kuljetuskustannusten nousu olisi kova isku. Olen esittelijän kanssa yhtä mieltä siitä, että jäsenvaltioille olisi annettava mahdollisuus tehostaa kansallisia tiemaksujärjestelmiään.

Olen tietoinen mietinnössä mainituista saasteongelmista ja suhtaudun niihin hyvin vakavasti, mutta ilmansaasteita ja meluhaittoja koskevat lisämaksut eivät ole vastaus ongelmaan. Ongelma on paljon laajempi kuin mietinnössä annetaan ymmärtää. Monissa Euroopan unionin jäsenvaltioissa tieinfrastruktuuri vaatii parannuksia. Samanaikaisesti Liettuassa teiden hallintaan ja kehittämiseen varattu rahoitus on pudonnut yli 20 prosenttia muutaman viime vuoden aikana.

  Jarosław Leszek Wałęsa (PPE), kirjallinen. – (PL) Kannatin direktiivin hyväksymistä. Minusta päätös ulottaa eurovinjettimaksut ulkoisiin kustannuksiin, toisin sanoen ympäristösaasteista ja melusta aiheutuviin kustannuksiin, on suositeltavampaa kuin aikaisemmassa versiossa esitetyt maksut, jotka rajoittuivat tieinfrastruktuurikustannusten kattamiseen. Direktiivi on edullinen kauttakulkumaiden kannalta, joten puolalaisten parlamentin jäsenten pitäisi olla erityisen tyytyväisiä sen hyväksymisen vuoksi.

On myös syytä painottaa, että maksut ovat sitä alhaisempia mitä korkeamman ympäristöluokituksen raskaasta ajoneuvosta on kyse. Onneksi ajoneuvoihin, joiden sallittu enimmäislastauspaino on 3,5–12 tonnia, ja autonkuljettajiin sovelletaan poikkeusta maksuista. Tiemaksun määrä riippuu siitä, mihin aikaan päivästä rekka on liikkeellä, mikä minun mielestäni vähentää ruuhkaisten teiden käyttöä vilkkaina aikoina.

Toisen tärkeän seikan direktiivissä muodostaa säännös, jossa käsitellään tapaa, jolla tiemaksuista saadut tulot käytetään. Kyseiset rahat on investoitava liikenteen infrastruktuuriin, ja vähintään 15 prosenttia tuloista on varattava TEN-T-hankkeisiin. Uskon, että tarvitsemme myös pitkän aikavälin toimenpiteitä, joiden avulla saavutetaan lähentymistä menetelmissä, joita jäsenvaltioiden maksujärjestelmissä käytetään ulkoisten kustannusten laskemiseen. Tämä takaisi Euroopan maantiekuljetusten alalle annettujen signaalien avoimuuden.

  Angelika Werthmann (NI), kirjallinen. – (DE) Sveitsissä on saatu myönteisiä kokemuksia siitä lähtien, kun vuonna 2001 otettiin käyttöön raskailta tavaraliikenteen ajoneuvoilta perittävä maksu, joten uudessa direktiivissä ei ole huomauttamista. Kuljetusten lukumäärä on pudonnut Sveitsissä 10 prosentilla vuodesta 2001, ja samalla kuljetettujen tavaroiden määrä on noussut 60 prosenttia ja päästöjen määrää on voitu vähentää. Tämä on tilanne, josta kaikki hyötyvät. Varaamalla tulot tiettyyn tarkoitukseen pyritään lisäämään yleisön hyväksyntää ja vähentämään tieliikenteen ulkoisia kustannuksia.

  Iva Zanicchi (PPE), kirjallinen. – (IT) Äänestin esittelijä El Khadraouin esittelemää tekstiä vastaan, sillä siinä sallitaan lisämaksun periminen raskaiden tavaraliikenteen ajoneuvojen aiheuttamista saaste- ja melukustannuksista. Vaikka kannatan saastuttaja maksaa -periaatetta, moottoriteiden lisämaksun periminen kansainväliseltä tieliikenteeltä erityisesti ilman velvoitetta käyttää tuloja infrastruktuurin parannuksiin tehtäviin investointeihin on jokseenkin kyseenalaista talouskriisin aikana. Lisäksi hyväksytty teksti ei auta niitä jäsenvaltioita, jotka kärsivät maantieteellisistä rajoista, kuten Italia, mistä syystä niiden vienti- ja tuontikuljetukset ovat kalliimpia.

Mietintö: Jo Leinen (A7-0330/2010)

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. – (PT) Tämä mietintö hyväksyttiin ottaen huomioon, että tarpeellisten neuvottelujen aikana esittelijällä oli mahdollisuus varmistaa, että asetukseen sisällytettäisiin uudelleentarkastelulauseke, joka koskisi mahdollisuutta ottaa käyttöön uusia malleja, jotka kattavat useita ympäristötuotteita komission täytäntöönpanokertomuksen mukaisesti. Uudelleentarkastelun pitäisi tapahtua vuoteen 2013 mennessä. Lisäksi tekstiin sisällytettiin mahdollisuus tarjota arvioita, jotka mahdollistavat puutteiden korjaamisen tapauksissa, joissa jäsenvaltiot eivät ole toimittaneet tietojaan ajoissa.

  Elena Oana Antonescu (PPE), kirjallinen. – (RO) Tieteellisesti järkevä lähestymistapa luonnonvarojen vähäisyyttä ja ekosysteemiä koskeviin asioihin on olennaisen tärkeä Euroopan unionin kestävän talouskehityksen kannalta. Ympäristötilinpito tarjoaa merkittävän tietokannan ympäristöpolitiikan päätöksiä varten. Tällaista tilinpitoa tarvitaan, koska ympäristön toiminnot ovat olennaisen tärkeitä taloudellisen suorituskyvyn ja Euroopan unionin kansalaisten hyvinvoinnin kannalta. Näihin toimintoihin sisältyy luonnonvarojen tarjoaminen tuotanto- ja kulutustoimintaan, jätteiden sitominen ympäristöön sekä elämää tukevat ympäristöpalvelut. On erittäin tärkeää, että taloudellista ja ympäristötilinpitoa käytetään aktiivisesti kaikessa olennaisessa EU:n päätöksenteossa keskeisenä osana vaikutustenarviointia, toimintaohjelmia, lainsäädäntöehdotuksia ja muita poliittisen prosessin merkittäviä tuotteita.

Äänestin tämän mietinnön puolesta. Ympäristötilinpito osoittaa liiketoiminnan, kotitalouksien ja ympäristötekijöiden vuorovaikutuksen. Tästä syystä sen on mahdollistettava politiikan arviointi tuottamalla tietoa erityisesti taloudellisen toiminnan ympäristövaikutuksista.

  Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. – (FR) Politiikassa on kyse parhaiden mahdollisten ratkaisujen löytämisestä esiin nouseviin ongelmiin. Miten tämä voidaan saavuttaa, jos ongelmia ja niiden mahdollisia ratkaisuja ei täysin ymmärretä? Tämä on keskeinen ongelma erityisesti – mutta ei yksinomaan – ympäristöpolitiikassa. Poliitikoilla on tästä syystä oltava käytössään modernia maailmaa ja ympäristön tilaa koskevaa tietoa, joka on paitsi luotettavaa myös mahdollisimman kattavaa. Tämä oli Eurooppa-neuvoston kesäkuussa 2006 saavuttama johtopäätös, kun se kehotti Euroopan unionia ja jäsenvaltioita laajentamaan kansantalouden tilinpidon käsittämään kestävän kehityksen tärkeimmät näkökohdat. Suhtaudun myönteisesti tähän aloitteeseen ja Euroopan komission ehdotukseen, koska tämä auttaa lisäämään tietämystämme päästöistä, ympäristöveroista ja niin edelleen.

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. – (LT) Äänestin mietinnön puolesta. Perusteltu arvio Euroopan ympäristöpolitiikasta on mahdollinen ainoastaan, jos saatavissa on luotettavaa tietoa. Tähän mennessä Euroopan unionin tasolla keskeisiin poliittisiin aloitteisiin ympäristötilinpidosta sisältyy kuudes ympäristöä koskeva toimintaohjelma, EU:n kestävän kehityksen strategia ja monia Cardiffin prosessiin liittyviä alakohtaisia poliittisia aloitteita, jotka kattavat ilmastonmuutoksen, kestävän liikenteen, luonnon ja sen monimuotoisuuden, terveyden ja ympäristön, luonnonvarojen käytön ja jätehuollon sekä kestävän kehityksen kansainvälisen ulottuvuuden. Neuvosto kehotti kesäkuussa 2006 antamissaan päätelmissä unionia ja sen jäsenvaltioita laajentamaan kansantalouden tilinpitoa niin, että siinä otetaan huomioon kestävän kehityksen tärkeimmät näkökohdat. Siksi kansantalouden tilinpitoon olisi liitettävä ympäristöä koskeva tilinpito, jossa on täysin yhdenmukaiset tiedot. Tätä varten jokaisen jäsenvaltion on kerättävä yhdenmukaisia ja kattavia tietoja, ja järjestelmä on kaikilta osin yhdenmukaistettava Euroopan unionin tasolla.

  Sebastian Valentin Bodu (PPE), kirjallinen. – (RO) Perusteltu arvio Euroopan ympäristöpolitiikasta on mahdollinen ainoastaan, jos saatavissa on luotettavaa tietoa. Tämän vuoksi pakollinen tiedonkeruu jäsenvaltioissa on välttämätöntä. Tällä hetkellä Euroopan unionin tasolla saatavissa olevia ympäristötietoja olisi laajennettava keskipitkällä aikavälillä siten, että lisätään tietoja poliittisen arvioinnin helpottamiseksi. Kierrätystä ja jätteiden synnyn, päästöjen ja ilmastonmuutoksen ennaltaehkäisyä sekä kestävää kulutusta ja tuotantoa valvottaisiin paljon helpommin, jos ympäristöä koskevien ja taloudellisten tekijöiden välistä vuorovaikutusta koskevia korkealaatuisia tietoja olisi saatavissa. Samalla kun näitä tietoja voidaan poimia ympäristötilinpidosta, on olennaisen tärkeää varmistaa yhteistyö kaikkien jäsenvaltioiden välillä ja tietojen täydellinen yhdenmukaistaminen Euroopan unionin tasolla.

Toivotut tavoitteet olisi tästä syystä asetettava nykyistä johdonmukaisemmin, ja tulevaisuudessa ohjaus olisi toteutettava ottaen huomioon ympäristötilinpidon kehitys. Tilinpidon tavoitteena on mahdollistaa politiikan arviointi tuottamalla tietoa erityisesti taloudellisen toiminnan ympäristövaikutuksista. Olennaiset tiedot voivat tarjota äärimmäisen arvokkaan perustan ympäristöpolitiikkaa varten.

  Vito Bonsignore (PPE), kirjallinen. – (IT) Panen tyytyväisenä merkille jäsen Leinenin mietinnön ja äänestin sen puolesta. Euroopan ympäristöpolitiikan merkitys kasvaa talouskriisin ja EU 2020 -strategian vuoksi, ja perusteltu arvio tästä politiikasta on mahdollinen ainoastaan, jos saatavissa on luotettavaa tietoa. Ympäristöä koskevat tiedot tarjoavat ainoan keinon arvioida ympäristöpolitiikkaa, ja niitä olisi täydennettävä keskipitkällä aikavälillä luotettavilla lisätiedoilla.

Lisäksi tietoja voitaisiin valvoa paljon helpommin, jos ympäristötekijöiden ja taloudellisten tekijöiden välistä vuorovaikutusta koskevia korkealaatuisia tietoja olisi saatavissa: ympäristötilinpito voisi mahdollistaa politiikan arvioinnin tuottamalla tietoa erityisesti taloudellisen toiminnan ympäristövaikutuksista. Tällainen tieto on äärettömän arvokasta ympäristöpolitiikan kehittämisessä. Jäsenvaltioiden on käytettävä sitovissa yleisissä kehyksissä vahvistettuja yleisiä menetelmiä, luokitteluja ja sääntöjä, ja on erittäin toivottavaa tässä yhteydessä, että kyseisiin uusiin toimenpiteisiin ei sisälly lisäkustannuksia tai lisää byrokratiaa. Kuten esittelijä toteaa, kyseinen asetusehdotus on askel eteenpäin nykyistä kattavamman ympäristötilinpidon kehittämisessä.

  Maria da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. – (PT) Kestävän kehityksen kannalta on olennaisen tärkeää tehdä ympäristöpolitiikasta oikeat päätökset, nimittäin luotettaviin tietoihin liittyvät päätökset. Tästä syystä suhtaudun myönteisesti ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan ympäristötilinpidosta ja kannatan sitä, koska uskon, että tämä edistää poliittista arviointia erityisesti sen myötä, kun se tuottaa tietoa taloudellisen toiminnan ympäristövaikutuksista.

  Lara Comi (PPE), kirjallinen. – (IT) Ilmanlaadun mittaaminen kaupungeissamme ja syvällisen analyysin suorittaminen kyseisestä toimenpiteestä olisi askel eteenpäin pyrkimyksissä avoimempaan politiikkaan. Vaikka ilmanlaatu liittyy kemiallisiin ja fyysisiin tekijöihin, joilla ei ensisilmäyksellä ole suurta merkitystä poliitikkojen ja äänestäjien välisessä viestinnässä, kyseinen tekijä on itse asiassa tulosta monista taloudellisista päätöksistä: se ilmaisee esimerkiksi saastuttavan taloudellisen toiminnan keskittymisen, tuotantotoimintaan ja kotien ja työpaikkojen lämmittämiseen käytetyn energiayhdistelmän koostumuksen, moottoriajoneuvojen käytön, tietoa tieinfrastruktuurin ja liikenteen hallinnasta, rakennuksien eristämisestä ja käytettyjen materiaalien laadusta sekä vihreiden alueiden olemassaolosta tai muuta. Ilmanlaadulla on myös merkittävä vaikutus terveysalan kustannuksiin, ja erityisesti hengityselin- ja onkologiayksikköjen kustannuksiin. On hyvin selvää, että ympäristöindikaattori voi tällöin muuntua taloudelliseksi ja poliittiseksi indikaattoriksi. Lisäksi se voi viitata uusiin mekanismeihin, joiden avulla torjutaan vastuutonta käyttäytymistä ja rahoitetaan kannattavia hankkeita. Kyseiset yhteydet auttavat poliitikkoja tekemään parempia ja yleisen edun mukaisia päätöksiä. Ensimmäisen askeleen muodostavat oikeat menetelmät, ja on hyvä asia, että tämä askel on otettu.

  Anne Delvaux (PPE), kirjallinen. – (FR) Asetusehdotus perustuu Eurooppa-neuvoston kesäkuussa 2006 tekemään päätökseen. EU päätti silloin laajentaa olemassa olevaa kansantalouden tilinpitoa siten, että siinä otetaan huomioon kestävän kehityksen keskeiset näkökohdat, sekä koota tilastotietoja. Kansallisten tilien ja tietojen lisäksi komission teki ehdotuksen Euroopan ympäristötilinpidon laatimiseksi.

Komission ehdotuksen mukaisesti jäsenvaltioille olisi tästä syystä tarjottava menetelmiä, yhteisiä standardeja, määritelmiä, luokituksia ja tilinpidon sääntöjä, jotka olisi yhdistettävä kaikkia jäsenvaltioita koskevaksi sitovaksi kehykseksi. Minusta painopiste olisi annettava ensisijaisesti jo olemassa oleville tiedoille (eli alueellisella, kansallisella ja Euroopan unionin tasolla kerätyille tiedoille) ja uskon, että jos tarvitaan uusia moduuleja, jotka eivät tuo mukanaan tarpeettomia hallinto- eivätkä lisäkustannuksia, tässä tapauksessa Eurostatilla olisi oltava mahdollisuus kerätä tietoja jäsenvaltioista ja pyrkiä luomaan Euroopan unionin tason ympäristötilinpitoa.

Tästä syystä myös minä panin tyytyväisenä merkille uuden eurooppalaisen ympäristötilinpidon käyttöönoton ja ehdotin, että sen soveltamisala olisi ulotettava muihin moduuleihin.

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin Euroopan ympäristötilinpitoa koskevan mietinnön puolesta, koska uskon, että bruttokansantuotteen lisäksi on oltava kestävää kehitystä ja yleistä hyvinvointia koskevia indikaattoreita, joiden avulla arvioidaan eurooppalaista ympäristöpolitiikkaa.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Esittelijä on todennut seuraavaa: "Ympäristötilinpidon tavoitteena on mahdollistaa politiikan arviointi tuottamalla tietoa erityisesti taloudellisen toiminnan ympäristövaikutuksista". Ajatus on tärkeä, ja tämä on ainoa tapa saada konkreettista tietoa ympäristöpolitiikan todellisesta vaikutuksesta. Talouskasvun yhteydessä ei voida olla huomioimatta ympäristöä, mutta on myös totta, että ympäristöpolitiikassa ei voida laiminlyödä tai unohtaa taloudellista toimintaa ja eurooppalaisen liiketoiminnan ja teollisuuden kilpailukykyä. Näen kestävän kehityksen ongelman aina tämän prisman kautta, jolloin talouskasvu ja ympäristön kunnioittaminen muodostavat kolikon kaksi puolta. Eurooppa ei voi eikä saa unohtaa tätä, etenkään tällä hetkellä.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Komissio antoi 28. syyskuuta 2009 tiedonannon "BKT ja muut indikaattorit: Edistyksen mittaaminen muuttuvassa maailmassa". Tiedonannossa ehdotetaan toimenpiteitä Euroopan ympäristötilinpitoa koskevan tietokannan luomiseksi, ja tavoitteena on julkisen keskustelun ja tuetun päätöksenteon parantaminen. Komission olisi vuoteen 2013 mennessä esitettävä mietintö, jossa käsitellään muun muassa metsiemme tilannetta ja sitä, miten ehtyneitä kalakantamme ovat. Tätä varten tarvitaan luetettava ja päivitetty tilastollinen perusta, joka olisi luotava tämän asetuksen mukaisesti. Tämän ehdotuksen myötä luotu oikeudellinen kehys tulee antamaan EU:lle mahdollisuuden arvioida ympäristötilinpitoa siten, että kestävä kehitys otetaan huomioon. Koskaan ei ole ollut yhtä tärkeää kiinnittää huomiota ympäristön ja talouden kahtiajakoon. Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska siinä annetaan mahdollisuus saavuttaa nykyistä kattavampia ja perustellumpia poliittisia päätöksiä ja koska siitä lisäksi kaikuu sananlasku, jonka mukaan emme peri maata vanhemmiltamme, vaan lainaamme sen lapsiltamme. On ratkaisevan tärkeää, että jätämme tuleville sukupolville perinnöksi terveen ympäristön.

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Sellaisten kuvailevien indikaattoreiden ja tilastojen määrittäminen ja tarjoaminen, jotka sallivat talous- ja ympäristötekijöiden kehityksen valvonnan ja näiden tekijöiden välillä mahdollisesti esiintyvän vuorovaikutuksen valvonnan, on kiistatta hyödyllinen väline strategisen suunnittelun tukemisessa, sillä sen avulla määritetään politiikkaa ja havainnollistetaan tapoja edistää kestävää kehitystä. Lisäksi, kuten esittelijä toteaa, tiedot, joita tässä yhteydessä kerätään, voivat edistää ja niiden pitää edistää poliittista arviointia ja mahdollistaa taloudellisen toiminnan ympäristövaikutusten arviointi. Kerätyt tiedot voisivat olla äärettömän arvokkaita ympäristöpolitiikan kehittämisessä. Asetusehdotus koskee ainoastaan ilmansaasteita, talouden sektoreilla sovellettavia ympäristöveroja ja kansantalouden materiaalivirtatilejä koskevien tietojen keräämistä ja kokoamista. Muilta aloilta voitaisiin poimia lisää tietoja. Esittelijä mainitsee myös jotain tähän tarkoitukseen ja ehdottaa, että olisi toteutettava pilottitutkimuksia niiden käytännön soveltamisesta. Olisi kuitenkin pidettävä mielessä, että kansallisia tilastojärjestelmiä ja niiden kustannuksia on mukautettava. Komissio näyttää ottavan tämän huomioon ehdotuksessaan, vaikkakin vain osittain, tarjoamalla jäsenvaltioille poikkeuksia, jos merkittävien mukautusten tekeminen on välttämätöntä.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Asetusehdotuksessa säädetään ainoastaan ilmansaasteita, talouden sektoreilla sovellettavia ympäristöveroja ja kansantalouden materiaalivirtatilejä koskevien tietojen keräämisestä ja kokoamisesta. Muilta aloilta voitaisiin poimia lisää tietoja. Esittelijä mainitsee myös jotain tähän tarkoitukseen ja ehdottaa, että olisi toteutettava pilottitutkimuksia niiden käytännön soveltamisesta.

Sellaisten kuvailevien indikaattoreiden ja tilastojen määrittäminen ja tarjoaminen, jotka sallivat talous- ja ympäristötekijöiden kehityksen valvonnan ja näiden tekijöiden välillä mahdollisesti esiintyvän vuorovaikutuksen valvonnan, on kuitenkin kiistatta hyödyllinen väline strategisen suunnittelun tukemisessa, sillä sen avulla määritetään politiikkaa ja havainnollistetaan tapoja edistää kestävää kehitystä.

Tiedot, joita tässä yhteydessä kerätään, voivat edistää ja niiden pitää edistää poliittista arviointia ja mahdollistaa taloudellisen toiminnan ympäristövaikutusten arviointi. Kerätyt tiedot voisivat olla äärettömän arvokkaita ympäristöpolitiikan kehittämisessä.

Olisi kuitenkin pidettävä mielessä, että kansallisia tilastojärjestelmiä ja niiden kustannuksia on mukautettava. Komissio näyttää ottavan tämän huomioon ehdotuksessaan, vaikkakin vain osittain, tarjoamalla jäsenvaltioille poikkeuksia, jos merkittävien mukautusten tekeminen on välttämätöntä.

  Monika Flašíková Beňová (S&D), kirjallinen. – (SK) Ympäristötilinpidon pitäisi mahdollistaa politiikan arviointi tuottamalla tietoa erityisesti taloudellisen toiminnan ympäristövaikutuksista. Tällaiset tiedot voisivat olla äärettömän arvokkaita ympäristöpolitiikan kehittämisessä. Kierrätystä ja jätteiden synnyn, ilmansaasteiden ja ilmastonmuutoksen ennaltaehkäisyä sekä kestävää kulutusta ja tuotantoa voitaisiin valvoa paljon tehokkaammin, jos ympäristö- ja taloustekijöiden välistä vuorovaikutusta koskevia korkealaatuisia tietoja olisi saatavissa.

Minun mielestäni olennaisten tietojen keruusta pitäisi tehdä pakollista, kun se on tähän asti ollut vapaaehtoista. Lisäksi yhteisen kehyksen käyttöönotto Euroopan ympäristötilien keräämisen, käsittelemisen, siirtämisen ja arvioimisen alalla helpottaisi Euroopan ympäristöpolitiikan poliittista arviointia.

  Elisabetta Gardini (PPE), kirjallinen. – (IT) Amsterdamin sopimuksessa kiinnitettiin paljon huomiota talouspolitiikan ja ympäristöpolitiikan väliseen vuorovaikutukseen. Tästä syystä kestävän kehityksen ja energiaresurssien kaltaisista tekijöistä on tullut keskeisiä elementtejä myös muiden alojen politiikassa. Neuvosto kehotti vuonna 2006 jäsenvaltioita laajentamaan kansantalouden tilinpitoa niin, että siinä otetaan huomioon kestävän kehityksen tärkeimmät näkökohdat, jotta tarjottaisiin mahdollisimman johdonmukaisia tietoja. Äänestin tämän asetusehdotuksen puolesta, koska uskon, että se voi helpottaa kansallisten tilastokeskusten työtä, kun se antaa niille mahdollisuuden kerätä yhdenmukaisia ja oikea-aikaisia tietoja ympäristötilinpidosta. Tässä suhteessa eurooppalaisen oikeusperustan hyväksyminen ympäristötilinpidon tietojen keräämiseksi tarkoittaa, että Euroopan unionin tasolla voidaan tehdä arvioita talous- ja ympäristötekijöiden välisestä vuorovaikutuksesta. Lopuksi toivon, että tämä väline voi entisestään vahvistaa Euroopan unionin johtavaa kansainvälistä roolia ympäristötilinpidossa.

  Robert Goebbels (S&D), kirjallinen. – (FR) Vastustin äänestyksessä Leinenin mietintöä, jossa niin kutsuttujen ympäristötilastojen verukkeella päästetään valloilleen sellainen tietovyöry, joka edellyttää suuren määrän byrokratiaa, ja tämä kaikki tapahtuu vihreän asian puolesta puhumisen nimissä.

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen. – (LT) Ympäristötilinpidon pitäisi mahdollistaa politiikan arviointi tuottamalla tietoa erityisesti taloudellisen toiminnan ympäristövaikutuksista. Tällaiset tiedot voisivat olla äärettömän arvokkaita ympäristöpolitiikan kehittämisessä. Neuvosto kehotti kesäkuussa 2006 antamissaan päätelmissä Euroopan unionia ja sen jäsenvaltioita laajentamaan kansantalouden tilinpitoa niin, että siinä otetaan huomioon kestävän kehityksen tärkeimmät näkökohdat. Komission ehdotus Euroopan ympäristötilinpidosta on arvokas osa tätä poliittista näkemystä. Perusteltu arvio Euroopan ympäristöpolitiikasta on mahdollinen ainoastaan, jos saatavissa on luotettavaa tietoa. Pakollinen tiedonkeruu jäsenvaltioissa on tästä syystä välttämätöntä. Tällä hetkellä Euroopan unionin tasolla saatavissa olevia ympäristötietoja olisi laajennettava keskipitkällä aikavälillä poliittisen arvioinnin helpottamiseksi. Kierrätystä ja jätteiden synnyn ennaltaehkäisyä, ilmansaasteita ja ilmastonmuutosta sekä kestävää kulutusta ja tuotantoa voitaisiin valvoa paljon tehokkaammin, jos ympäristö- ja taloustekijöiden välistä vuorovaikutusta koskevia korkealaatuisia tietoja olisi saatavissa. Äänestin tyhjää tästä asiakirjasta äänestettäessä, koska en usko, että nämä tiedot voidaan poimia pelkästään ympäristötilinpidosta. On olennaisen tärkeää varmistaa kaikkien jäsenvaltioiden yhteistyö ja kokonaisvaltainen yhdenmukaistaminen Euroopan unionin tasolla.

  David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Äänestin tämän mietinnön puolesta. Ympäristötilinpidon pitäisi mahdollistaa politiikan arviointi tuottamalla tietoa erityisesti taloudellisen toiminnan ympäristövaikutuksista. Tällaiset tiedot voisivat olla äärettömän arvokkaita ympäristöpolitiikan kehittämisessä.

  Clemente Mastella (PPE), kirjallinen. – (IT) Perusteltu arvio Euroopan ympäristöpolitiikasta on mahdollinen ainoastaan, jos saatavissa on luotettavaa tietoa. Pakollinen tiedonkeruu jäsenvaltioissa on tästä syystä välttämätöntä. Viittaamme erityisesti ilmansaasteita, talouden sektoreilla sovellettavia ympäristöveroja ja kansantalouden materiaalivirtatilejä koskevien tietojen keräämiseen ja kokoamiseen. Meidän mielestämme ympäristötilinpidon pitäisi edistää politiikan arviointia tuottamalla tietoa erityisesti taloudellisen toiminnan ympäristövaikutuksista. Tällaiset tiedot voisivat olla äärettömän arvokkaita ympäristöpolitiikan kehittämisessä. Olemme samaa mieltä siitä, että ehdotukseen olisi sisällytettävä uudelleentarkastelulauseke ja että komission olisi laadittava säännöllisesti kertomus asetuksen täytäntöönpanosta käytännössä. Meistä on tärkeää varmistaa tietojen luotettavuus ja vertailukelpoisuus, jotta ympäristötilinpitoa voitaisiin parantaa ja jotta sen laatu voitaisiin taata. Olisi myös kiinnitettävä asianmukaisesti huomiota uusien moduulien kehittämiseen ja pilottitutkimuksista saatuun kokemukseen. Uudelleentarkastelukertomusta olisi pidettävä mahdollisuutena mukauttaa asetusta tuoreen kehityksen ja kokemusten valossa.

  Marisa Matias (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Minusta tarvitsemme nykyistä parempia tilastoja jäsenvaltioiden ja EU:n politiikan ympäristövaikutuksista sekä tiettyjen sellaisten verojen tilinpidosta, joilla tuetaan ympäristöpolitiikkaa. On valitettavaa, että tilastot ja verot on pantu yhteen ympäristötilinpidon alle. Tällaisen sulauttamisen tarkoituksena on toteuttaa ilmasto- ja päästöoikeusmarkkinat. Siirrettäessä toimivaltaa komissiolle edetään myös tähän suuntaan. Äänestin mietinnön puolesta, koska kannatan ajatusta välttämättömistä tilastovälineistä, vaikka en kannatakaan politiikkaa, jota ne palvelevat.

  Jean-Luc Mélenchon (GUE/NGL), kirjallinen. – (FR) Tarvitsemme sopimuksen siitä, miten laaditaan tilastoesimerkkejä EU:n ja jäsenvaltioiden politiikan ympäristövaikutuksista sekä verotilinpidosta, jolla tuetaan tiettyä ympäristöpolitiikkaa. Se on selvää.

On kuitenkin valitettavaa, että tilastot ja verot sisällytetään umpimähkään ympäristötilinpitoon. Tällaisen erittelyn puutteen taustalla oleva syy on ympäristöpaketin ja päästöoikeuksien kaupan täytäntöönpano. Toimivallan siirtämisessä komissiolle edetään myös tähän suuntaan.

Äänestän kuitenkin mietinnön puolesta. Haluan kannattaa välttämättömien tilastollisten välineiden tarvetta, vaikka vastustan politiikkaa, joita ne palvelevat.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) On olennaisen tärkeää, että ympäristötilinpito mahdollistaa politiikan arvioinnin tuottamalla tietoa taloudellisen toiminnan ympäristövaikutuksista. Tällaiset tiedot voivat olla äärettömän arvokkaita ympäristöpolitiikan kehittämisessä. Meidän on saatava tietää, miten määritetään tämän asetusehdotuksen tavoite ja tarkoitus ja sen osuus "BKT ja muut indikaattorit" -strategiassa. Asetuksessa säädetään ainoastaan ilmansaasteita, talouden sektoreilla sovellettavia ympäristöveroja ja kansantalouden materiaalivirtatilejä koskevien tietojen keräämisestä ja kokoamisesta. Tämä on ensimmäinen askel pyrittäessä laaja-alaisempaan ympäristötilinpitoon, koska Euroopan unionin ja kansallisten toimivaltaisten tilastotoimistojen mukaan koko Euroopasta on tällä hetkellä saatavilla tietoa vain näiltä aloilta. Tästä syystä asiassa on edistyttävä, jotta ympäristöä koskevat tilastotiedot olisivat luotettavampia ja jotta ne olisivat saatavilla.

  Alexander Mirsky (S&D), kirjallinen. – (EN) Kierrätystä ja jätteiden synnyn ennaltaehkäisyä, ilmansaasteita ja ilmastonmuutosta sekä kestävää kulutusta ja tuotantoa voitaisiin valvoa paljon tehokkaammin, jos ympäristö- ja taloustekijöiden välistä vuorovaikutusta koskevia korkealaatuisia tietoja olisi saatavissa. Olennaisten tietojen keruusta, mitä tähän asti on tehty EU:n tasolla vapaaehtoispohjalta, olisi tästä syystä tehtävä pakollista. Lisäksi tällä hetkellä saatavilla olevia tietoja olisi laajennettava keskipitkällä aikavälillä, jotta helpotettaisiin Euroopan ympäristöpolitiikan välttämätöntä arviointia. Kannatan esittelijän näkemystä ja äänestin mietinnön puolesta.

  Rolandas Paksas (EFD), kirjallinen. – (LT) Perusteltu ja varma arvio Euroopan ympäristöpolitiikasta on mahdollinen ainoastaan, jos saatavissa on luotettavaa tietoa. Kierrätystä, päästöjä, ilmastonmuutosta, kestävää kulutusta ja tuotantoa on valvottava jatkuvasti, jotta saavutettaisiin näillä aloilla edistystä kaikkialla Euroopassa. Järjestelmä, jonka avulla laaditaan ympäristötilinpitoa, kuuluu toimenpiteisiin, jonka myötä autettaisiin ilmansaasteita, talouden sektoreilla sovellettavia ympäristöveroja ja kansantalouden materiaalivirtatilejä koskevien tietojen keräämisessä ja kokoamisessa. Järjestelmän sitova luonne luo kuitenkin hallinnollisen lisätaakan. Siksi tällaisen järjestelmän käyttöönoton yhteydessä on arvioitava kunnolla sen soveltamisen vaikutukset, asetettava toivotut tavoitteet täsmällisemmin ja määritettävä selkeästi suunta, johon ympäristötilinpidossa tulevaisuudessa edetään. Huomiota olisi kiinnitettävä siihen, että Eurostatille annetaan keskeinen valvonta ja vastuu asioissa. Mainittujen toimien täytäntöönpano edellyttää riittäviä henkilöstövoimavaroja ja taloudellisia resursseja. Meidän on kuitenkin pohdittava, onko Euroopan unionin talousarvio riittävä ja voidaanko siitä kohdentaa enemmän varoja hallintokoneiston lisäämiseen ja ylläpitämiseen.

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. – (IT) Euroopan ympäristötilinpidosta annetun asetusehdotuksen tarkoituksena on tarjota käyttöön välineitä tiettyjen tärkeiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Näitä ovat Euroopan ympäristötilinpitostrategian kehittäminen ja hallinnollisille elimille tilastotietoja toimittavien tilastotoimistojen työn laajentaminen. Äänestin tekstin puolesta, koska uskon, että kestävän kehityksen kannalta on tärkeää sisällyttää ympäristöaiheita EU:n politiikkaan. EU:n on myös saatava kansalliset tilit ja Euroopan unionin ohjelma, joka on integroitu talouden ja ympäristötilinpitoon liikenteen alalla, kierrätyksessä ja jätteen syntymisen ehkäisemisessä sekä ilmansaasteiden, ilmastonmuutoksen ja kestävän tuotannon ja kulutuksen alalla.

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. – (PT) Neuvosto kehotti kesäkuussa 2006 unionia ja sen jäsenvaltioita laajentamaan kansantalouden tilinpidon käsittämään kestävän kehityksen tärkeimmät näkökohdat. Se ehdotti lyhyen ja keskipitkän aikavälin toimenpiteitä sellaisten kattavien indikaattoreiden kehittämiseksi, joilla synnytetään parempaa julkista keskustelua ja edistetään päätöksentekoa, joka perustuu täytäntöönpantavien ympäristötoimenpiteiden taloudelliseen vaikutukseen. Äänestin mietinnön puolesta, koska kannatan tätä ensimmäistä askelta pyrittäessä kattavamman ympäristötilinpidon kehittämiseen, koska Euroopan unionin ja kansallisten toimivaltaisten tilastotoimistojen mukaan vain näiltä aloilta on tällä hetkellä saatavilla tietoa koko Euroopasta. Työsuunnitelmassa olisi määritettävä uusia ensisijaisia moduuleja, joita ollaan jo luomassa ja joista saataneen jo lähiaikoina tietoja, ja tällöin toimitetaan varmaan myös kyseiset tiedot, erityisesti taloudellisen toiminnan ympäristövaikutuksia koskevat tiedot. Kierrätystä ja jätteiden synnyn ennaltaehkäisyä, ilmakehän saasteita ja ilmastonmuutosta sekä kestävää kulutusta ja tuotantoa voitaisiin valvoa paljon tehokkaammin, jos ympäristö- ja taloustekijöiden välistä vuorovaikutusta koskevia korkealaatuisia tietoja olisi saatavissa. Kyseiset tiedot voisivat toimia merkittävänä apuna tehtäessä päätöksiä ympäristötoimenpiteistä.

  Aldo Patriciello (PPE), kirjallinen. – (IT) Neuvosto kehotti kesäkuussa 2006 Euroopan unionia ja sen jäsenvaltioita laajentamaan tilastotiedot käsittämään kestävän kehityksen tärkeimmät näkökohdat ja kansantalouden tilinpidon. Komissio antoi syyskuussa 2009 tiedonannon "BKT ja muut indikaattorit: Edistyksen mittaaminen muuttuvassa maailmassa" ja ehdotti lyhyen ja keskipitkän aikavälin toimenpiteitä sellaisten yleisten indikaattoreiden määrittämiseksi, joilla luodaan luotettava tietopohja parempaa julkista keskustelua ja entistä asianmukaisempia poliittisia toimia varten. Tiedonannossa käsiteltiin myös Euroopan ympäristötilinpitoa koskevia näkökohtia.

Perinpohjainen arvio Euroopan ympäristötilinpidosta voidaan tehdä vain luotettavien tietojen pohjalta, ja tästä syystä jäsenvaltioilla olisi oltava yhteisiä menetelmiä ja standardeja, määritelmiä, luokituksia ja tilinpidon sääntöjä, jotka olisi yhdistettävä kaikkia jäsenvaltioita koskevaksi sitovaksi kehykseksi. Äänestän ehdotuksen puolesta, koska tavoitteet ja ympäristötilinpidon tuleva suunta on määritettävä selvästi, jotta kyseiset tilit voivat muodostaa erottamattoman perustan ympäristötilinpitoa koskevaa päätöksentekoa varten.

  Phil Prendergast (S&D), kirjallinen. – (EN) On olennaisen tärkeää, että poliitikoilla on luotettavia tietoja taloudellisen toiminnan ympäristövaikutuksista, jotta varmistettaisiin kestävä kehitys ja asianmukainen ympäristöpolitiikka Euroopan unionin tasolla. Kannatan päätöslauselmaa, koska siinä esitetään monta tehokasta toimenpidettä nykyistä kattavampien tietojen keräämiseksi. Jos EU puhuu vakavissaan kierrätyksen lisäämisestä, jätteen synnyn vähentämisestä sekä ilmansaasteiden ja ilmastonmuutoksen rajoittamisesta, sen on ryhdyttävä toimiin. Kokonaisvaltainen yhteistyö kaikissa jäsenvaltioissa tarjoaa tehokkaimman keinon saavuttaa Euroopan unionin tavoitteet kestävässä kehityksessä ja ympäristöpolitiikassa. Tästä syystä taloudellisen toiminnan vaikutuksia koskevien tietojen pakollinen kerääminen jäsenvaltioissa on välttämätöntä. Mitä täsmällisempiä ja luotettavampia tuotetut tiedot ovat, sitä parempaa ympäristöpolitiikkamme tulee olemaan.

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. – (PT) Mikäli kestävän kehityksen politiikassa halutaan toivottu vaikutus, päätöksentekoprosessia varten on oltava saatavissa riittävästi tietoa, jotta helpotettaisiin harkittujen ratkaisujen tekemistä. Tästä syystä jäsenvaltioiden on koottava yhteen joukko indikaattoreita, jotka yhdessä tarjoavat yleiskuvan Euroopan unionin ympäristöstä. Tämä on tavoitteena parlamentille ja neuvostolle esitetyssä komission ehdotuksessa, josta parlamentin on tehtävä arvio. Näistä syistä äänestin mietinnön puolesta.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Äänestimme ehdotuksen puolesta. Ehdotuksessa luodaan ympäristötilinpitoa satelliittitilinpidoksi Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmälle (EKT) (1995) tarjoamalla menetelmiä, yhteisiä standardeja, määritelmiä, luokituksia ja tilinpidon sääntöjä, joita on tarkoitus käyttää ympäristötilinpidon laatimista varten. Alkuvaiheessa yhteisen kehyksen mukaan laadittava ympäristötilinpito on luokiteltava seuraavien moduulien mukaisesti: ilmansaastetilejä koskeva moduuli; taloudellisen toiminnan ympäristöveroja koskeva moduuli; kansantalouden materiaalivirtatilejä koskeva moduuli. Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnassa hyväksyttyjen tarkistustemme pohjalta neuvoston kanssa neuvoteltu kompromissi sisältää alun perin ehdotettujen tilien lisäksi vaatimuksen, jonka mukaan komission on vuoteen 2013 mennessä esitettävä kertomus ja tutkittava, missä laajuudessa tilit kattavat materiaalivarannot (eivätkä pelkästään materiaalivirtoja) sekä ekosysteemipalvelut. Sopimus, joka koskee jäsenvaltioille esitettyä vaatimusta toimittaa yhdenmukaisten menetelmien mukaista tietoa ympäristötilinpidosta on itse asiassa myönteinen konkreettinen askel prosessissa, joka käsittelee tiedonantoa "BKT ja muut indikaattorit".

  Angelika Werthmann (NI), kirjallinen. – (DE) Kansantalouden tilinpito kattaa taloudellisesta toiminnasta ja vaurauden synnyttämisestä johtuvat ympäristövaikutukset. Komission ehdotuksen mukaan niiden on määrä tarjota tietoa ilmansaasteista ja ympäristöveroista. Ympäristötilinpidon on tarkoitus osoittaa pelkästään vuorovaikutukset. Kestävä kehitys Euroopan unionissa edellyttää asianmukaista toimintaa, kun on kyse ekosysteemeistä ja koko ajan pahenevasta resurssien niukkuudesta. Kansalaisten on oltava perillä taloudellisesta toiminnasta johtuvista ympäristövaikutuksista.

  Iva Zanicchi (PPE), kirjallinen. – (IT) Äänestin jäsen Leinenin mietinnön puolesta. Ympäristöpolitiikan ja kestävän kehityksen politiikan merkitys on viime aikoina lisääntynyt; talous- ja ympäristöpolitiikan integraatio saa osakseen yhä suurempaa huomiota. Ilmastonmuutoksen, kestävän liikenteen, luonnon, biologisen monimuotoisuuden, raaka-aineiden ja luonnonvarojen käytön ja hyödyntämisen sekä jätehuollon merkitys on kasvanut suuresti jäsenvaltioiden menettelytavoissa. Tämän vuoksi voimme arvioida eurooppalaista ympäristöpolitiikkaa ja siihen liittyviä EU:ssa hyväksyttyjä strategioita vakavalla ja huolellisella tavalla ainoastaan, jos käytettävissä on luotettavia tietoja.