Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2008/0147(COD)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjojen elinkaaret :

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A7-0171/2011

Keskustelut :

PV 07/06/2011 - 7
CRE 07/06/2011 - 7

Äänestykset :

PV 07/06/2011 - 8.8
Äänestysselitykset
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P7_TA(2011)0252

Sanatarkat istuntoselostukset
Keskiviikko 8. kesäkuuta 2011 - Strasbourg EUVL-painos

7. Äänestysselitykset
Puheenvuorot videotiedostoina
PV
  

Suulliset äänestysselitykset

 
  
  

Suositus toiseen käsittelyyn: Saïd El Khadraoui (A7-0171/2011)

 
  
MPphoto
 

  Guido Milana (S&D).(IT) Arvoisa puhemies, olen kaiken kaikkiaan tyytyväinen siihen, että kollega El Khadraouin mietintö hyväksyttiin.

Mielestäni tämä on suuri askel kohti kuluttajien ja ympäristön suojelua myös suhteessa yksittäisten, toisinaan viivästyksistä valittavien jäsenvaltioiden kantoihin. Periaatteessa Euroopan unioni osoittaa mielestäni tämän toimenpiteen hyväksymällä edenneensä pidemmälle kuin useat jäsenvaltiot, joiden on selvästi korjattava tilanne pikaisesti.

Tulen maasta, jonka hallitus on osoittanut kiinnostuksensa tätä direktiiviä kohtaan varsin myöhään. Siksi toivon, että parlamentin päätös on suotuisa ja toimii kimmokkeena niin, että asenteet ja mielenkiinto tätä asiaa kohtaan paranevat huomattavasti jo lähitulevaisuudessa.

 
  
MPphoto
 

  Cristiana Muscardini (PPE).(IT) Arvoisa puhemies, "saastuttaja maksaa" -periaate on epäilemättä keskeinen, kun ratkaistaan ympäristöongelmia, joita Euroopan unionin teollinen kehitys on pahentanut. Aina ei kuitenkaan ole oikein hyökätä yhtä yksittäistä ryhmää vastaan. Meidän on myös puolustettava periaatetta, jonka mukaan ei voi olla niin, että maksajia ovat vain maanteiden tavaraliikenteenharjoittajat, vaan maksajia on oltava myös niiden tahojen unionissa, jotka eivät riittävän aktiivisesti tue vaihtoehtoista liikennejärjestelmää.

Euroopan unionilla on yhä liian vähän ohjelmia, joilla muutettaisiin liikennealaa ekologisemmilla, ympäristöön vain vähän vaikuttavilla ratkaisuilla. Lisäksi tarvittaisiin lisää resursseja alan tehokkuuden lisäämiseen ja ympäristönsuojelun tason parantamiseen. Siksi meidän on jälleen kerran pidettävä mielessä, että liikennemääriä ei voida pienentää vaan päinvastoin: matkoja ja kuljetuksia on lisättävä. Siksi maanteiden tavaraliikenteenharjoittajat eivät voi olla ainoita muiden aiheuttamien ympäristöongelmien maksajia.

 
  
MPphoto
 

  Ville Itälä (PPE).(FI) Arvoisa puhemies, täytyy onnitella esittelijää ja liikennevaliokuntaa ja tietysti koko parlamenttia erittäin hyvästä lainsäädännöstä. Tämä oli kompromissien tulos, jota mielellään tuki. Näen äärimmäisen tärkeäksi, että raskas liikenne on mukana silloin kun puhutaan ilmastonmuutoksesta ja kestävästä kehityksestä. Näin voimme osoittaa kansalaisille, että olemme todella huolissamme siitä, miten raskaan liikenteen päästöt erityisesti ruuhka-aikana, ruuhkateillä aiheuttavat ongelmia.

Yksi asia, jonka tässä hyväksyin kompromissin vuoksi, oli se, että nämä rahat, jotka tässä veloitetaan raskaalta liikenteeltä, voivat mennä raideliikenteelle tai laivaliikenteelle. Se voi jossain tapauksissa olla mahdollista, mutta toivon, että kun näitä päätöksiä toteutetaan kansallisesti, otetaan kuitenkin huomioon, että raskas liikenne on se, joka nämä kustannukset maksaa. Nämä varat voitaisiin käyttää teiden parantamiseen, kunnostamiseen ja rakentamiseen ja näin se tulisi myös raskaan liikenteen hyödyksi.

 
  
MPphoto
 

  Pat the Cope Gallagher (ALDE).(EN) Arvoisa puhemies, verojen ja maksujen kantaminen raskailta tavaraliikenteen ajoneuvoilta on Irlannin kannalta varsin vakava asia. Maamme sijaitsee Euroopan reunalla, ja sillä on Euroopan mantereeseen kaksi meriyhteyttä, joita kaikki nämä ylimääräiset tienkäytöstä ja pilaantumisesta perittävät maksut koskevat. Irlannin vientiyritysten liiton mukaan ne nostaisivat Irlannista lähtevien kuljetusten kustannuksia 150 euroa matkaa kohti eli 300 euroa edestakaista matkaa kohti, koska kuljetusyhtiöt ovat hyvin riippuvaisia tämäntyyppisistä kuljetuksista ja viennistä. Tämä varmistaa sen, että kilpailukykymme heikkenee.

Mielestäni komission ja neuvoston täytyy paneutua tähän asiaan ja ottaa huomioon syrjäiset alueet. Tämä ei ole merkittävä asia Euroopan mantereella sijaitseville jäsenvaltioille mutta todella merkittävä asia Irlannille ja muille syrjäisille maille.

 
  
MPphoto
 

  Janusz Władysław Zemke (S&D).(PL) Arvoisa puhemies, haluan tehdä täysin selväksi, että parlamentin tänään hyväksymät suositukset eivät ole Puolan olosuhteissa aivan mutkattomia. Näiden suositusten seurauksena kuljetuskustannukset lisääntyvät ja kuljetusyhtiöt, joilla on vanhempia ajoneuvoja, ovat selvästi muita vaikeammassa asemassa. On kuitenkin syytä olla tyytyväinen siihen, että kestävään liikenteeseen investoimiseen on saatavilla lisärahoitusta, ja varsinkin siihen, että on mahdollista rakentaa suurten nopeuksien rautatieyhteyksiä ja vesiliikenneyhteyksiä. Olen kuitenkin samaa mieltä kuin edelliset puhujat siitä, että näissä suosituksissa on sekä kielteisiä että myönteisiä näkökohtia. Ne aiheuttavat myös paljon ongelmia erittäin monille kuljetusyhtiöille minun maassani.

 
  
MPphoto
 

  Peter Jahr (PPE).(DE) Arvoisa puhemies, haluan esittää kaksi huomautusta niin sanotusta eurovinjetistä. Ensinnäkin olisin toivonut selvää osoitusta siitä, että sillä kerätyt varat todella käytetään teiden rakentamiseen.

Toiseksi oletan, että jäsenvaltiot kunnioittavat säännöstä, jonka mukaan maat voivat jättää infrastruktuurimaksuja koskevan direktiivin ulkopuolelle pienet hyötyajoneuvot, jotka painavat 3,5–12 tonnia. Monet keskisuuret yritykset nimittäin käyttävät ajoneuvoja, joiden paino on 3,5–12 tonnia. Useimmat näistä yrityksistä eivät selviä suuremmista kustannuksista. Nämä yritykset ovat usein maaseudun mahdollisia työnantajia ja yrittäjiä.

 
  
MPphoto
 

  Jim Higgins (PPE).(EN) Arvoisa puhemies, eurovinjettiehdotuksen tarkoitus on hyvä. Siinä on useita kiitettäviä näkökohtia. Ajoneuvojen hiilipäästöjen vähentäminen on erittäin suositeltavaa, raskaiden tavaraliikenteen ajoneuvojen ruuhkien vähentäminen on erittäin suositeltavaa ja se, että 15 prosenttia tiemaksuista käytetään infrastruktuuriin, on erittäin suositeltavaa.

Olisin halunnut tukea tätä nimenomaista toimenpidettä, mutta minun oli äänestettävä sitä vastaan, koska Irlannin talous on erittäin riippuvainen viennistä, kuten kollegani Pat the Cope Gallagher jo totesi. Jos eurovinjettitoimenpiteitä sovellettaisiin meidän maassamme, niiden seuraukset olisivat tuhoisia. Kaikilla irlantilaisille kuljetusyhtiöille asetetuilla lisämaksuilla olisi erittäin kielteinen vaikutus vientiimme. Uskon, että minua tukevat espanjalaisten ja portugalilaisten lisäksi myös italialaiset. Me olemme reunavaltioita. Olemme täysin riippuvaisia kansainvälisistä markkinoistamme. Dieselin kallis hinta on ajanut kuljetusyhtiöt ahtaalle. Valitettavasti minun täytyi äänestää tätä toimenpidettä vastaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Mario Pirillo (S&D).(IT) Arvoisa puhemies, tämänpäiväinen äänestys on tärkeä askel "saastuttaja maksaa" -periaatteen edistämisessä myös maantiekuljetusalalla, joka tuottaa huomattavasti ilma- ja melusaasteita. Teollisuusjärjestöjen arvostelusta huolimatta neuvoston kanta on mielestäni paras juuri nyt saavutettavissa oleva kompromissi, vaikka toivonkin, että sitä voidaan tulevaisuudessa parantaa.

Äänestin suosituksen puolesta. Haluan kuitenkin korostaa, että on löydettävä parempia keinoja käyttää näitä tuloja ja tehtävä jäsenvaltioille pakolliseksi näiden varojen investoiminen Euroopan laajuisen liikenneverkon ja infrastruktuurin parantamiseen saasteiden vähentämiseksi. Vain tällä tavalla pystymme tulevaisuudessa sanomaan, että tämänpäiväisellä päätöksellä on ollut myönteisiä tuloksia.

 
  
  

Mietintö: Jo Leinen (A7-0330/2011)

 
  
MPphoto
 

  Antonello Antinoro (PPE).(IT) Arvoisa puhemies, Amsterdamin sopimuksen ansiosta ympäristöpolitiikka ja kestävän kehityksen politiikka ovat saaneet suuremman merkityksen ja huomio on keskittynyt talous- ja ympäristöpolitiikan yhdistämiseen sekä ympäristönäkökohtien sisällyttämiseen muihin politiikanaloihin.

Keskeisiä aloja ovat ilmastonmuutos, kestävä liikenne, luonto ja sen monimuotoisuus, terveys ja ympäristö, luonnonvarojen käyttö ja jätehuolto sekä kestävän kehityksen kansainvälinen ulottuvuus. Neuvosto kehotti päätelmissään kesäkuussa 2006 unionia ja sen jäsenvaltioita laajentamaan kansantalouden tilinpitoa niin, että siinä otetaan huomioon kestävän kehityksen perusnäkökohdat. Siksi kansantalouden tilinpitoon on sisällytettävä yhdistetty taloutta ja ympäristöä koskeva tilinpito, jossa on täysin yhdenmukaiset tiedot.

Äänestin tämän asetusehdotuksen puolesta, koska sillä luodaan uusia käyttötarkoituksia kansantalouden tilinpidon tiedoille, ympäristötilastoille ja muiden alojen tilastoille.

 
  
MPphoto
 
 

  Horst Schnellhardt (PPE).(DE) Arvoisa puhemies, hyvät kuulijat, äänestin Leinen mietinnön puolesta, koska olen vakuuttunut siitä, että kun eri maat tallentavat nämä tiedot, saamme paljon enemmän tietoa näiden maiden tilanteesta. Päätin kuitenkin puhua uudelleen, koska useissa puheenvuoroissa on sanottu, että meidän pitäisi käsitellä vain näitä tilejä ja jättää BKT kokonaan huomiotta.

Haluaisin varoittaa teitä siitä. Se on erittäin vaarallinen kehityssuunta. Bruttokansantuote on talouden kehityksen ja vaurauden mittari. Jos halutaan lopettaa sen mittaaminen tai jos mittauksissa halutaan käyttää vain sosiaalisia ja ympäristöä koskevia kriteerejä, päädytään katastrofiin. Siksi kaikella tällä voidaan vain täydentää BKT-lukuja. BKT:n täytyy olla analyysien keskiössä, kuten Rosbachin mietinnössä sovittiin. Mielestäni sitä pitäisi soveltaa myös tässä. Tätä haluaisin vielä kerran korostaa.

 
  
  

Mietintö: Carlos Coelho (A7-0185/2011)

 
  
MPphoto
 

  Jens Rohde (ALDE).(EN) Arvoisa puhemies, voisitteko kertoa, mikä on tämänhetkinen aiheemme? En kuullut sitä.

(Puhemies: "Coelho")

Säännöstö Romaniassa/Bulgariassa? Kiitos.

(DA) Arvoisa puhemies, äänestimme tänään parlamentin päätöksestä, jossa tunnustetaan, että Romania ja Bulgaria voidaan hyväksyä mukaan Schengen-yhteistyöhön, ja hyväksyimme päätöksen. En epäile yhtään, että ne ovat puhtaasti teknisestä näkökulmasta valmiita ja että hyväksynnän eteen on tehty valtavasti töitä. Mielestäni meillä on kuitenkin useita syitä suhtautua vakavasti Euroopan unionin kansalaisten huoleen siitä, että korruptio ja rajat ylittävä rikollisuus lisääntyisivät monissa jäsenvaltioissa. Siksi meidän olisi pitänyt hyödyntää tämä tilaisuus ja lujittaa poliisiyhteistyötämme ja korruption torjuntaamme, ennen kuin ryhdymme laajentamaan Schengen-aluetta. Tarkoituksena ei ole suunnata kritiikkiä näitä kahta maata kohtaan vaan hyödyntää tilaisuus ennen Schengenin laajentamista ja vaatia antamaan joitakin olennaisia vastauksia huolestuneille kansalaisille, jotka näkevät rikollisuuden kasvavan Euroopassa.

 
  
MPphoto
 

  Clemente Mastella (PPE).(IT) Arvoisa puhemies, Romania ja Bulgaria hyväksyivät Schengenin säännöstön liittyessään Euroopan unioniin vuonna 2007, mutta silti kumpikin maa tekee yhä rajatarkastuksia säännöstön sisältämien toimenpiteiden osittaisen soveltamisen seurauksena. Asiantuntijaryhmiemme huolelliset arvioinnit ja vierailut ovat osoittaneet, että vaikka nämä kaksi maata ovat osoittaneet olevansa erittäin sitoutuneita ja edistyneet selvästi säännöstön täytäntöönpanossa, joitakin puutteita on kuitenkin yhä havaittavissa laitteistossa, rajatarkastusten suorittamisessa ja koulutuksessa.

Olemme yhä valmiita antamaan tukemme maiden liittymiselle sopimukseen kaikilta osin, vaikka mielestämme on oleellista, että kyseiset kaksi maata ilmoittavat meille kuuden kuukauden kuluessa kirjallisesti toteuttaneensa lisätoimenpiteitä näiden puutteiden korjaamiseksi. Emme kuitenkaan voi jättää huomiotta tai käsittelemättä sitä, että Bulgarian, Turkin ja Kreikan alue on laittoman maahanmuuton suhteen yksi unionin rajapolitiikan kannalta herkimmistä alueista.

 
  
MPphoto
 

  Dimitar Stoyanov (NI).(BG) Arvoisa puhemies, tämän Carlos Coelhon erittäin hyvin laatiman mietinnön tärkein osa on sen lopussa. Siinä todetaan hyvin selvästi, että Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikasta lähtöisin oleva ja Turkin kautta tuleva muuttoaalto saattaa peittää Euroopan alleen.

Vielä neljännesvuosisata sitten Eurooppaa suojeltiin tällaisilta muuttoaalloilta kahdesta syystä: rautaesiripun ja Pohjois-Afrikan totalitaaristen hallintojärjestelmien vuoksi. Kumpikin totalitaarinen järjestelmä piti kansalaisiaan alistettuina, ja oli todennäköisempää, että ne eivät sallineet heidän lähtevän maasta, kuin päinvastoin, mutta näitä esteitä ei enää ole.

Siksi äänestin mietinnön puolesta. Olen tyytyväinen siihen, että Carlos Coelho mainitsee Turkista Bulgariaan ja Kreikkaan kohdistuvan muuttopaineen merkityksen. Haluan kuitenkin sanoa, että ei riitä, että nämä lausunnot jäävät vain sanoiksi paperille. Tarvitaan resursseja ja ohjelmia, joilla unionia suojellaan tältä muuttoaallolta.

 
  
MPphoto
 

  Hannu Takkula (ALDE).(FI) Arvoisa puhemies, on tietenkin erittäin tärkeää, että Euroopan unionin alueella samat periaatteet voivat toteutua kaikille unionin jäsenvaltioille. Tässä suhteessa Schengen-sopimus on yksi askel eteenpäin tällaiseen tiiviimpään yhteistyöhön, vapaampaan liikkuvuuteen, mutta on tietysti muistettava, että vapaassa liikkuvuudessa pitää olla myös tietty vastuullisuus mukana. Nyt täytyy toivoa, että kun Romania ja Bulgaria tulevat mukaan Schengen-alueeseen, että ongelmiin, joita niiden rajoilla on esiintynyt todellakin puututaan ja sinne ohjataan riittävästi resursseja, jotta voidaan huolehtia siitä, että tällainen laiton siirtolaisuus ja muu voidaan estää.

Lähtökohtaisesti tilanne on tietenkin se, että Euroopan unionissa ei voi olla kahden kerroksen väkeä, vaan samojen sääntöjen pitää koskea kaikkia. Tätä kautta meidän pitää huolehtia myös, että näissä maissa noudatetaan samoja muodollisuuksia kuin muualla. Resursseja tarvitaan, koska tiedämme ongelmat ja uhkat, joita siellä esiintyy.

 
  
MPphoto
 
 

  Roger Helmer (ECR).(EN) Arvoisa puhemies, kuten te hyvin tiedätte, me brittiläiset konservatiivit äänestämme yleensä tyhjää euroon ja Schengeniin liittyvissä kysymyksissä, koska olemme kummankin ulkopuolella eivätkä niihin liittyvät asiat siksi oletettavasti kuulu meille. Tässä tapauksessa asia kuitenkin mielestäni kuuluu meille, koska me tiedämme, että Bulgarialla ja Romanialla on vakavia ongelmia rikollisuuden ja korruption suhteen, enkä usko, että niiden rajatarkastukset ovat yhtä hyviä kuin muissa Schengen-maissa.

Siksi ne muodostuvat reitiksi ja kanavaksi Euroopan unioniin tuleville laittomille maahanmuuttajille, jotka voisivat Schengen-alueella tulla vapaasti Calais'hin, ja lisäisivät siten varmasti laitonta maahanmuuttoa Yhdistyneeseen kuningaskuntaan. Siksi äänestin mietintöä vastaan.

 
  
  

Mietintö: Jean-Pierre Audy (A7-0160/2011)

 
  
MPphoto
 

  Francesco De Angelis (S&D).(IT) Arvoisa puhemies, mietintö seitsemännen tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelman väliarvioinnista on erityisen tärkeä.

Sille, että äänestin mietinnön puolesta, on neljä syytä, joita pidän äärimmäisen tärkeinä: 1) menettelyjen yksinkertaistaminen ja sujuvoittaminen rahoituksen saannin helpottamiseksi, 2) kasvun ja työllisyyden kannalta ratkaisevan tärkeiden pienten ja keskisuurten yritysten osallistuminen, 3) markkinoiden haasteisiin vastaamaan kykenevän kilpailukykyisen teollisuuden innovaatiot ja 4) riskirahoitusväline, joka on tähän asti tuottanut erittäin hyviä tuloksia.

Lopuksi haluan korostaa sitä, että tiedon, opetuksen ja tutkimuksen kolmiota – jonka varassa koheesiopolitiikan tulevaisuus on – voidaan vahvistaa Euroopan unionissa vain sitoutumalla vakaasti tutkimukseen.

 
  
MPphoto
 

  Jens Rohde (ALDE).(DA) Arvoisa puhemies, parlamentissa vallitsee laaja yksimielisyys tarpeesta uudistaa tutkimusohjelmaamme. Haluan kuitenkin ilmaista pahoitteluni siitä, että komissio on väliarvioinnissaan niin epämääräinen ja kunnianhimoton. Arvio voitaisiin tosiasiassa tehdä paljon paremmin, ja paljon enemmän voitaisiin tehdä heti. Komissio voisi lyhentää hakemusten määräaikoja, turvata demonstraatiolaitosten varojen saannin ja käyttää kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja omien keksimisen sijaan. Kaikki tämä lisää turhaa byrokratiaa, joka säikyttää teollisuuden pois. Se estää Euroopan unionia etenemästä ajatusten tasolta laskutuksen tasolle. Siksi tulevaisuudessa on vähennettävä ohjelmien kaoottisuutta ja byrokratiaa ja keskityttävä suurimpiin haasteisiin: ilmastonmuutokseen, energiaan ja elintarvikkeisiin – lyhyesti sanottuna tutkimuksen avulla on luotava työpaikkoja. Parlamentti on osoittanut tänään, että sillä on tahtoa tehdä niin. Nyt on komission vuoro näyttää tietä.

 
  
MPphoto
 

  Mario Pirillo (S&D).(IT) Arvoisa puhemies, tutkimus ja innovaatiot ovat Euroopan unionin kehityksen ja kilpailukyvyn suhteen keskeisessä asemassa ja Eurooppa 2020 -strategiassa asetettujen tavoitteiden saavuttamisen kannalta ratkaisevia. Seitsemäs puiteohjelma on Euroopan tärkein tutkimuksen rahoitusväline, minkä tänään hyväksytty mietintö osoittaa. Pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) liiallinen byrokratia aiheuttaa kuitenkin vielä paljon ongelmia.

Parlamentti pyysi 11. marraskuuta 2010 antamassaan päätöslauselmassa komissiota sisällyttämään seitsemännen puiteohjelman hallintaan toimenpiteitä menettelyjen, hallinnoinnin ja rahoituksen yksinkertaistamiseksi, mutta näitä toimenpiteitä ei ole vielä toteutettu. Kehotan komissiota tunnustamaan parlamentin huomiot ja etsimään ratkaisuja, joilla helpotetaan pk-yritysten osallistumista seitsemänteen ja kahdeksanteen tutkimusohjelmaan.

 
  
MPphoto
 

  Ville Itälä (PPE).(FI) Arvoisa puhemies, äänestin mielelläni myös tämän mietinnön puolesta ja kiitän kollega Audya, joka on tässä tehnyt hyvän työn. Kaksi asiaa: rahoitus on äärimmäisen tärkeä, siinä voisi olla vähän enemmän kunnianhimoa, kun täällä todetaan, että tämä taso on uskottava ja tarpeellinen. Meidänhän on lisättävä rahoitusta, jotta saamme aikaiseksi välttämätöntä kasvua Euroopassa.

Itse kuuntelin jokin aika sitten kotimaista tutkimusryhmää, joka sai rahoitusta tämän ohjelman kautta. He tekevät solututkimusta, jossa on aika lähellä läpimurto, jotta he voivat kehittää jopa syöpälääkkeitä. Heillä ei ollut kuitenkaan tietoa, jatkuuko rahoitus. He ovat aika tyhjän päällä. Mielestäni tätä rahoitusta osalta pitää jatkaa ja sen pitää olla riittävää.

Toinen asia, josta tulee selkeästi palautetta on, että iso osa työajasta menee byrokratiaan. Sitä on saatava vähennettyä, jotta asiat tulevat oikeaan tärkeysjärjestykseen.

 
  
MPphoto
 

  Radvilė Morkūnaitė-Mikulėnienė (PPE).(LT) Arvoisa puhemies, olen iloinen siitä, että keskustelemme tänään seitsemännestä puiteohjelmasta. Monet asiakirjassa mainitut asiat, varsinkin nuoria tutkijoita ja teollisuuden aktiivisempaa osallistumista puiteohjelman hankkeisiin koskevat, ovat aivan totta. Asiakirjassa ilmaistaan huoli melko vähäisestä osallistumisesta tietyissä jäsenvaltioissa. Haluaisin kiinnittää huomion siihen tosiasiaan, että siihen on objektiivisia syitä. Tällä hetkellä voimassa olevat rahoitusjärjestelmät suosivat tietyllä tavalla Euroopan unionin vanhoja jäsenvaltioita. Se näkyy myös luvuissa. Uudesta jäsenvaltiosta hankkeeseen osallistuvan saama rahoitus on puolet siitä, mitä vanhasta jäsenvaltiosta osallistuva saa. Tämä tilanne on synnyttämässä yhteisöön juopaa, ja uudet jäsenvaltiot jätetään ulkopuolelle, mikä on mielestäni todella väärin. Siksi on mielestäni välttämätöntä tarkistaa rahoitusjärjestelmät ja pyrkiä varmistamaan kahdeksannen tutkimuksen puiteohjelman aikana, että eroja tai syrjintää ei ole, jotta voimme onnistuneesti vastata Eurooppa 2020 -strategiassa mainittuihin haasteisiin.

 
  
MPphoto
 

  Alajos Mészáros (PPE).(HU) Arvoisa puhemies, nykyinen seitsemäs puiteohjelma varmistaa sen, että Euroopan unioni voi kohottaa tutkimuspolitiikkansa asianmukaiselle tasolle. Kun sen loppusumma on yli 54 miljardia euroa kaudella 2007–2013, sitä voidaan pitää yhtenä maailman tärkeimmistä tutkimusta tukevista ohjelmista. Meidän on tehtävä todellisiin tietoihin perustuva väliarviointi, jotta voimme varmistaa, että seitsemäs puiteohjelma täyttää edelleen unionin vaatimukset. Mielestäni yksinkertaistamisprosessi on tärkein väliarvioinnissa korostettava asia. Kokemus osoittaa myös, että hallinnollisten menettelyjen monimutkaisuus ja vaikeus on yksi tutkijoiden suurimmista ongelmista. Toinen tärkeä asia on pk-yritysten ohjelmaan osallistumisen helpottaminen. Valitettavasti tarvitaan tässä mielessä vielä lisätoimia, vaikka yhteistyö onkin ohjelmissa jonkin verran parantunut. Olimme hyvin tyytyväisiä riskinjakorahoitusvälineen käyttöönottoon. Sen käyttöä pitäisi jatkaa ja tehostaa seitsemännen puiteohjelman loppuun asti ja tulevien ohjelmien aikana. Näistä syistä äänestin tämän mietinnön puolesta.

 
  
MPphoto
 

  Jacek Olgierd Kurski (ECR).(PL) Arvoisa puhemies, äänestin kollega Audyn mietintöä vastaan. En voi antaa hyväksyntääni asiakirjalle, jolla jäädytetään INDECT-hanke. Olen eri mieltä lausunnosta, jonka mukaan tunnetussa Krakovassa AGH:n tieteellis-teknisessä yliopistossa toteutettava hanke olisi perusoikeuskirjan vastainen. Sen tutkimuksen tavoitteena on loppujen lopuksi saavuttaa päätöslauselmissa asetetut tavoitteet, jotka koskevat pedofilian torjuntaa, aseiden myyntiä Internetin kautta sekä huume- ja ihmiskaupan torjuntaa. Näitä aiheita olemme käsitelleet useita kertoja tässä täysistunnossa. Tämä hanke on innovatiivinen ja siinä tehdään erinomaista työtä EU:n jäsenvaltioiden turvajärjestelmien aukkojen täyttämiseksi erityisesti Internetissä. Se vaikuttaa ihmisiin, jotka rikkovat lakia, ja juuri heitä sen tavoitteet pelottavat eniten. Lisäksi hanke muodostaa hyvän perustan rakennettaessa integroitua tietoturvaverkostoa, joka takaa puolustautumisen verkkohyökkäyksiä vastaan. Venäjä, Yhdysvallat ja Kiina ovat luoneet vastaavia ratkaisua, ja me olemme useita vuosia odottaneet niitä innokkaasti EU:n tasolla. Siksi en ymmärrä, miksi koko hankkeen rahoitus on jäädytetty, varsinkin kun tämä on ainoa hanke, joka Audyn mietinnössä yksilöidään tällä tavalla.

 
  
MPphoto
 
 

  Anna Záborská (PPE). (SK) Arvoisa puhemies, äänestin tämän mietinnön puolesta, mutta olen yhä huolissani kantasolututkimuksen julkisesta rahoituksesta. Euroopan unionin tuomioistuimen julkisasiamiehen mukaan kantasolujen katsotaan olevan ihmisalkioita ja siksi olentoja, joista elämä alkaa. Koska nämä solut ovat ihmiselämän ensimmäinen vaihe, ne on määriteltävä oikeudellisesti alkioiksi, joiden patentoiminen on estettävä. Tämän lausunnon perusteella Euroopan komission on heti otettava huomioon Euroopan unionin tuomioistuimen päätökset ja päätelmät ja mukautettava tieteen ja tutkimuksen rahoituspolitiikkansa niihin.

 
  
  

Päätöslauselmaesitys (B7-0344/2011)

 
  
MPphoto
 

  Jens Rohde (ALDE).(DA) Arvoisa puhemies, äänestimme tänään viimeisestä useiden vapaakauppasopimustekstien joukkoon kuuluvasta tekstistä. Onneksi parlamentti on kokonaisuudessaan yhä vapaakaupan puolella, mikä koskee myös sopimusta Kanadan kanssa. Alakohtaisten analyysien tarve tulee kuitenkin toistuvasti esiin. EU:n ja Kanadan välisen sopimuksen vaikutusten arviointi osoittaa, että siitä on selvästi hyötyä kummallekin osapuolelle. Alakohtaisilla analyyseillä yksinkertaisesti etsitään syytä sanoa ei, koska totuus on, että aina on sekä voittajia että häviäjiä. Meidän vastuullamme on tehdä se, mikä on enemmistön kannalta parasta. Vapaakauppa on kuluttajille parasta, koska sen ansiosta heillä on enemmän valinnanvapautta ja hinnat ovat alhaisempia. Se on yrityksille parasta, koska se laajentaa niiden markkinoita ja luo kasvua ja työpaikkoja. Vapaakauppa tarkoittaa kansainvälistä työnjakoa, mikä takaa sen, että me kaikki teemme sitä, missä olemme parhaita, ja myös muut saavat tehdä sitä, missä ovat parhaita.

 
  
MPphoto
 
 

  Peter Jahr (PPE).(DE) Arvoisa puhemies, olen tietysti tyytyväinen kaikkiin kahden maan tai yrityksen välisiin kauppasopimuksiin, koska jos niitä hallitaan oikein, maailmankauppa voi auttaa nostamaan elintasoa ja lisäämään edistystä.

Toisaalta minua huolestuttaa aina se, että menetämme kokonaiskuvan kahdenvälisten sopimusten suuren määrän vuoksi ja päädymme sopimusten tilkkutäkkiin, ja sen vuoksi on vaikea päästä aidosti sopimukseen WTO:n puitteissa.

Minulle kahdenväliset sopimukset ovat aina toiseksi paras vaihtoehto. Paras vaihtoehto olisi todella jatkaa kauppaa koskevia keskusteluja WTO:n neuvottelujen yhteydessä ja tehdä sopimuksia, joita maailmankauppa odottaa ja maailmantalous kipeästi tarvitsee.

 
  
  

Mietintö: Wolf Klinz (A7-0081/2011)

 
  
MPphoto
 
 

  Claudio Morganti (EFD).(IT) Arvoisa puhemies, hyvät kuulijat, on kiistaton tosiasia, että luottoluokituslaitoksille on nyt kertynyt valtavasti hallitsematonta valtaa. Niiden alkuperäisenä tehtävänä oli antaa arvokkaita tietoja sijoittajille, mutta ajan mittaan ne ovat muuttuneet kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden ylimmiksi välittäjiksi, joita ei valvota.

Mielestäni ei voida hyväksyä sitä, että yrityksiä ja jopa jäsenvaltioita arvioivat kolme suurta yhdysvaltalaista yritystä, joiden luottoluokitukset eivät ole aina olleet oikeita vaan ovat jopa joskus johtaneet hämmästyttäviin virheisiin, kuten Lehman Brothersin tapauksessa.

Siksi valvonnan lisääminen on tervetullutta ja toivon, että uusi unionin viranomainen pystyy toimimaan optimaalisella kapasiteetilla ja että sillä on todelliset valtuudet puuttua asioihin ja tarvittaessa langettaa myös seuraamuksia. Mielestäni on myös hyvä ajatus toteuttaa kansalaisten yksityisoikeudellisen vastuun periaatetta selvissä laiminlyöntitilanteissa. Alalla tarvitaan enemmän kilpailua, ja meidän on hajotettava tämä historiallinen oligopolia ja yritettävä saada aikaan uusia, riippumattomia ja mahdollisesti eurooppalaisia organisaatioita, jotka olisivat siten asianmukaisesti tietoisia maanosamme taloudellisesta tilanteesta ja todellisuudesta, joka poikkeaa täysin Yhdysvaltojen ajattelutavasta.

Kaikista näistä syistä äänestin tämän mietinnön puolesta.

 
  
  

Mietintö: Angelika Niebler (A7-0159/2011)

 
  
MPphoto
 
 

  Radvilė Morkūnaitė-Mikulėnienė (PPE).(LT) Arvoisa puhemies, olen ilahtunut tänään hyväksytystä asiakirjasta, joka takaa riippumattomat vaikutustenarvioinnit. Vaikutustenarvioinnit ovat lainsäädäntöprosessin perusta. Mielestäni vaikutustenarviointien todellisen riippumattomuuden on oltava yleinen periaate, jota sovelletaan kaikentyyppisiin vaikutustenarvionteihin, erityisesti ympäristövaikutusten arviointeihin. Tämän periaatteen noudattamisen takaamisen pitäisi myös sisältyä ympäristövaikutusten arviointia koskevaan direktiiviin, jota todennäköisesti tarkistetaan lähitulevaisuudessa. Olen tyytyväinen siihen, että ympäristövaliokunnan ehdotukset, joihin esitin tarkistuksia, koskevat ympäristövaikutusten arviointia, mikä on todella ratkaisevan tärkeää. Euroopan komission täytyy myös osallistua aktiivisemmin Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden etujen puolustamiseen tapauksissa, joissa kolmansien maiden hankkeet saattavat vaikuttaa Euroopan unioniin tai sen yhteen tai useampaan jäsenvaltioon. Mielestäni tämä asiakirja on askel kohtiin meidän kaikkien turvallisuuden varmistamista.

 
  
  

Mietintö: Richard Falbr (A7-0172/2011)

 
  
MPphoto
 

  Jens Rohde (ALDE).(DA) Arvoisa puhemies, puhuisin hyvin mielelläni tästä aiheesta, koska mielestäni on melko järjetöntä, että me laadimme täällä määräyksiä CSR:stä. On aivan hyvä, että me kaikki voimme olettavasti hyväksyä sen, että teemme vapaakauppasopimuksia ja solmimme kumppanuussuhteita vain ihmisoikeuksia kunnioittavien maiden kanssa. Se sisältyy itse asiassa jo Lissabonin sopimukseen. Jotkut poliitikot tuntuvat kuitenkin unohtaneen, mitä lyhenne CSR tarkoittaa. Se on lyhenne englannin kielen sanoista "Corporate Social Responsability", mikä tarkoittaa yritysten yhteiskuntavastuuta. Näin ollen siinä on kyse siitä, mitä yritykset tekevät omalla vastuullaan lainsäädännön noudattamisen lisäksi. Sitä käytetään liiketoiminnassa kilpailutekijänä, jolla lisätään yritysten omaa halua jatkaa liiketoimintansa tämän näkökohdan parantamista. Jos me viemme niiltä tämän mahdollisuuden ja muutamme sen poliittiseksi lainsäädännöksi, hävitämme kokonaan tämän kilpailutekijän ja se on – jos saan sanoa – pelkkää poliittista typeryyttä.

 
  
MPphoto
 

  Clemente Mastella (PPE).(IT) Arvoisa puhemies, sosiaalipolitiikan ulkoinen ulottuvuus sisältää kaikki Euroopan unionin toimet ja aloitteet, joilla edistetään työnormeja ja sosiaalisia sääntöjä muissa kuin jäsenvaltioissa. Vaikka sekä Lissabonin sopimus että Eurooppa 2020 -strategia vaikuttivat ennennäkemättömän paljon sosiaalipolitiikkaan, kilpailukykyä ja taloudellisia tekijöitä koskevat kysymykset ovat edelleen sosiaalisiin kysymyksiin nähden etusijalla.

On kuitenkin entistä selvempää, että meidän ei pidä enää keskittyä tiukasti markkinoihin vaan osoitettava sen sijaan kokonaisvaltaisempaa kiinnostusta ihmisiä kohtaan, mikä tarkoittaa, että on suojeltava heitä, työntekijöiden oikeuksia ja oikeutta työhön. Euroopan unionin täytyy asettaa pitkän aikavälin tavoitteekseen sen, että se pystyy takamaan, että miehillä ja naisilla on mahdollisuus arvokkaaseen ja tuottavaan työhön vapauden, tasa-arvon, turvallisuuden ja ihmisarvon mukaisissa olosuhteissa. Siksi parlamentin sekä kansainvälisten ja eurooppalaisten ammattiliittojen on tulevaisuudessa tehtävä yhteistyötä ja lisättävä myönteiset ja kiireelliset suositukset tänään äänestyksen kohteena olleeseen aloitteeseen.

 
  
MPphoto
 

  Mitro Repo (S&D).(FI) Arvoisa puhemies, kannatin mietintöä, koska eurooppalaisilla yrityksillä on erityisen suuri painoarvo kansainvälisessä kaupassa. Meidän on toimittava aina myös kolmansissa maissa eurooppalaisten arvojen ja kansainvälisten sosiaalisten ja työnormien mukaisesti.

Yritysten yhteiskuntavastuu on käyttökelpoinen vapaaehtoisena mallina ainoastaan silloin, mikäli kuluttajille tarjotaan luotettavaa ja oikeaa tietoa yritysten toiminnasta, tuotteiden alkuperästä sekä olosuhteista, joissa tavarat tuotetaan ja myydään. Sertifikaatit, merkit ja standardit ovat tärkeitä kuluttajille, ja imago ja maine ovat suoraan yhteydessä yrityksen menestymiseen. Sosiaalisen median aikakaudella kuluttajilta on vaikea pimittää tietoa yrityksen toimintatavoista ulkomailla.

Vastuullinen yrittäjyys on aina kilpailukyvyn ja menestyvän yritystoiminnan selkäranka. Euroopan unionin tuleekin aina olla edelläkävijä sosiaalisten sääntöjen edistämisessä. Mielestäni yritysten sosiaalinen vastuu tulisi sisällyttää kaikkeen EU-politiikkaan ja kauppasopimuksiin.

 
  
MPphoto
 
 

  Anna Záborská (PPE). (SK) Arvoisa puhemies, saattaa olla mielenkiintoinen yritys tukea ja edistää yhteiskuntavastuuta ulkosuhteissa. Minua huolestuttaa se, että toimintamme ei ulotu niin pitkälle kuin voisi. Yhteiskuntavastuun on kohdistuttava köyhimpiin, yhteiskunnan laidalla eläviin, kouluttamattomiin ja manipuloinnille eniten alttiina oleviin. Lyhyesti sanottuna sen on kohdistuttava niihin, jotka ovat kauimpana työmarkkinoista.

Ranskalainen yhdessä oppimista ja työskentelyä koskeva ohjelma, jonka ovat käynnistäneet ATD Quart Monde -järjestö ja Ranskan valtio, on hieno esimerkki siitä, miten vakaa yritys varjelee aitoa yhteiskuntavastuuta heikoimmassa asemassa olevien työntekijöiden kanssa solmitussa kumppanuussuhteessa. Tällä tavalla unioni voi todella tuoda politiikkaan lisäarvoa.

 
  
  

Mietintö: Gay Mitchell (A7-0187/2011)

 
  
MPphoto
 
 

  Clemente Mastella (PPE).(IT) Arvoisa puhemies, vuosi 2011 tarjoaa strategisen tilaisuuden tehdä johtopäätöksiä niiden neljän vuoden aikana saaduista kokemuksista, joiden ajan kehitysyhteistyön rahoitusvälineen perustamisesta annettu asetus on ollut voimassa. Sen voimaantulosta lähtien suurimpana ongelmana näyttäisi olevan vaikeus ymmärtää tai hyväksyä kehitysyhteistyön todellista asemaa Euroopan unionin ulkoisissa toimissa.

Siksi on tehtävä selväksi, että kehitysyhteistyö on humanitäärisen avun rinnalla yksi ulkopoliittisten toimien osa-alue, jota ei ole tarkoitettu EU:n etujen ajamiseen vaan tämän planeetan syrjäytyneimpien ja heikoimmassa asemassa olevien ihmisten etujen puolustamiseen.

Tämänpäiväisellä äänestyksellä me haluamme korostaa, että tarvitaan erillinen kehitysyhteistyön väline, joka on tarkoitettu erityisesti ja yksinomaan kehitysmaille ja jonka avulla toteutetaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 208 artiklassa määrättyjä tavoitteita. Arvoisa puhemies, lopuksi me pyydämme erityisesti, että yleisiin tavoitteisiin, ensisijaisiin aihealueisiin, tulosodotuksiin sekä tuen jakamiseen liittyvät päätökset, jotka täyttävät Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 209 artiklan mukaiset vaatimukset, tehdään säädösvallan siirtoa koskevan menettelyn mukaisesti.

 
  
  

Mietintö: Diana Wallis (A7-0164/2011)

 
  
MPphoto
 
 

  Adam Bielan (ECR).(PL) Arvoisa puhemies, siitä huolimatta, että Euroopan parlamentti on toistuvasti tunnustanut sisämarkkinoiden mahdollisesti mukanaan tuomat hyödyt sopimusoikeuden puitteita parannettaessa, uuden, valinnaista välinettä käyttävän sopimusoikeusjärjestelmän käyttöönotossa on ollut suuria ongelmia sekä sisällön että menettelyn suhteen. Esitetyt ehdotukset kuvaavat ennen kaikkea komission kantaa, jota julkisessa keskustelussa ei pääsääntöisesti tueta. Me emme tiedä yksittäisten jäsenvaltioiden emmekä kuluttajien tai yritysten edustajien kantoja. Joidenkin tuomioistuinten päätösten perustana käytettyjen ehdotettujen asiakirjojen epäselvyys voi johtaa erilaisiin oikeudellisiin tulkintoihin.

Lopuksi valinnaisen välineen käyttöönotolla olisi huomattava taloudellinen vaikutus yrittäjille ja kuluttajille. Tarvittava koulutus, mallisopimusten muuttaminen ja mahdolliset oikeusmenettelyt saattaisivat aiheuttaa huomattavia kustannuksia. Mielestäni ei ole järkevää aiheuttaa yrityksille lisää taloudellisia rasitteita taloudellisesti vaikeana aikana. Edellisen perusteella äänestin tämän mietinnön hylkäämisen puolesta.

 
  
  

Mietintö: Nadja Hirsch (A7-0082/2011)

 
  
MPphoto
 

  Clemente Mastella (PPE).(IT) Arvoisa puhemies, menestyksekäs työelämä nykyisessä globaalistuneessa taloudessa edellyttää mahdollisuuksia ja kykyä oppia ja työskennellä kansainvälisessä ympäristössä. Mitä tulee ammatilliseen koulutukseen, Euroopan unionin älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevan strategian pääelementit on toteutettava käytännössä Euroopan unionin tasolla ja jäsenvaltioissa. Ennakkoarviot antavat aihetta olettaa, että ammattitaiton kysynnän kasvu jatkuu. Teollinen ja teknologinen muutos lisää korkean ja keskitason ammattitaidon omaavan työvoiman tarvetta, joskin tämä tapahtuu vähäisen koulutustason omaavien kustannuksella.

Siksi etenkin nuorten suhteen on toimittava nopeasti: nuorisotyöttömyyden jatkuva kasvu on yksi Euroopan suurimmista haasteista. Mielestämme näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että ammatillisen koulutuksen ja jatko- ja täydennyskoulutuksen poliittista ja yhteistä priorisointia jatketaan. Sen toteuttaminen edellyttää kaikkien asianomaisten toimijoiden, EU:n toimielinten ja jäsenvaltioiden sekä paikallisten ja alueellisten toimijoiden osallistumista ja myötävaikutusta.

 
  
MPphoto
 

  Paul Murphy (GUE/NGL).(EN) Arvoisa puhemies, äänestin Nadja Hirschin mietintöä vastaan, koska siinä koulutusta ei pohjimmiltaan pidetä keinona, jolla ihmiset voivat lisätä osaamistaan ja taitojaan, vaan yksinomaan suuryritysten voittojen lisäämisen välineenä.

Torjun tällaisen lähestymistavan täysin. Mietinnössä väitetään, että EU 2020 -tavoitteiden saavuttaminen on keino turvata työllistyminen ja parempi elintaso. Se ei yksinkertaisesti ole totta. EU 2020 -strategia ei luo työpaikkoja eikä paranna elintasoa. Siinä tarjotaan lisää uusliberaalista politiikkaa ja heikennetään palkka- ja elintasoa.

Tässä mietinnössä vaaditaan häpeällisesti sitä, että työnantajat saisivat päättää oppisopimuksen, jos oppisopimusoppilas osoittautuu epäsopivaksi työhönsä. Tämä on varma tie törkeään hyväksikäyttöön. Torjun vaatimuksen siitä, että yksityiset korkeamman asteen oppilaitokset otettaisiin aiempaa enemmän mukaan ammattitaitojen lisäämiseen, ja vaadin sen sijaan, että tarjotaan mielekkäitä koulutusmahdollisuuksia suurilla julkisilla investoinneilla.

 
  
MPphoto
 

  Mitro Repo (S&D).(FI) Arvoisa puhemies, minä kannatin mietintöä, koska nuorisotyöttömyys on koko Eurooppaa koetteleva haaste, joka vavisuttaa koko yhteiskuntaa. Se on taustalla myös eteläisen Välimeren maiden levottomuuksissa. Pohjoismaisissa hyvinvointiyhteiskunnissa nuorisotyöttömyys näkyy muun muassa syrjäytymisenä ja nuorten lisääntyneenä päihteiden käyttönä.

Nuoruuteen kuuluu liikkuvuus ja työpaikkojen vaihtuvuus. Nuorisotyöttömyys on vakavaa, kun nuori ei vähäisen koulutuksensa tai puutteellisen työkokemuksensa vuoksi pääse lainkaan työelämän alkuun. Täysin vailla koulutusta ja työkokemusta oleva nuori ei ole myöskään vahvoilla työpaikoista kilpailtaessa. Siksi meidän on keskityttävä tarmokkaasti laaja-alaisen ja laadukkaan koulutuksen tarjoamiseen myös sukupuolinäkökulmat huomioiden, jotta nuorisotyöttömyyden perussyistä päästäisiin eroon. Meidän tulee muistaa myös jatkokoulutus, koska juuri sillä edistetään elinikäistä oppimista ja varaudutaan työmarkkinoiden muutoksiin.

 
  
MPphoto
 

  Silvia Costa (S&D).(IT) Arvoisa puhemies, on hyvin tärkeää, että parlamentti lähettää tällä päätöslauselmalla sekä jäsenvaltioille että nuoremmille sukupolville vahvan viestin, jossa vaaditaan sitoutumaan enemmän yleissivistävään koulutukseen, ammatilliseen koulutukseen ja korkea-asteen koulutukseen liittyvään eurooppalaiseen yhteistyöhön Eurooppa 2020 -strategian vahvistamiseksi. Me tiedämme, että nuorisotyöttömyydellä on vakavia jälkivaikutuksia köyhyydelle ja sosiaaliselle syrjäytymiselle samoin kuin pitkittyneestä epävarmuuden aikakaudesta, jossa 40 prosenttia Euroopan unionin nuorista elää.

Koulutuspolitiikan yhdistelmälle ja nuorille ja naisille täyspäiväisiä työpaikkoja tarjoavien yritysten uudelle kannustinpohjaiselle hyvinvointijärjestelmälle pitäisi antaa vahva tuki. On oleellista varmistaa, että opitut taidot ovat kestävän ja älykkään kasvun uusien tavoitteiden saavuttamiseen tarvittavan osaamisen – samoin kuin kansalaisuuden – mukaisia. Keskeisiä ovat myös siirtymistä koulutuksesta työelämään sekä ammattipätevyyden, ammattinimikkeiden ja opintosuoritusten tunnustamista koskevat politiikat.

Niiden jäsenvaltiot, jotka vähentävät koulutuksen ja tutkimuksen rahoitusta kriisin aikana, kuten minun maani tekee, on ymmärrettävä, että se on vahingollista nuorille ja Euroopan tulevaisuudelle.

 
  
MPphoto
 

  Siiri Oviir (ALDE).(ET) Arvoisa puhemies, osallistuin mietinnön laatimiseen työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnassa, ja on aivan totta, että Euroopan unionin työttömyysluvut ovat suuria, mutta nuorisotyöttömyysluvut ovat keskimäärin kaksi kertaa niin suuria. Joissakin jäsenvaltioissa luku on vieläkin suurempi, kuten minun kotimaassani, missä se on kolminkertainen. Tuen mietinnön aloitteita käytännön toimina, joilla tämä tilanne käännetään paremmaksi. Meistä ei ole järkevää kouluttaa paljon ihmisiä, jotka ovat saaneet korkea-asteen koulutuksen mutta eivät sitten pysty hyödyntämään sitä työmarkkinoilla. Meidän on keskityttävä enemmän ammatillisen koulutukseen ja uudelleenkoulutukseen.

Neuvoston koulutukseen liittyviä toimia, jotka koskevat määrärahojen leikkauksia, ei voi kuitenkaan mitenkään hyväksyä. Neuvoston toimet eivät myöskään ole jo hyväksytyn Eurooppa 2020 -strategian mukaisia. Se ei ole ryhtymässä sanoista tekoihin. Äänestin mietinnön hyväksymisen puolesta. Kiitos.

 
  
MPphoto
 
 

  Seán Kelly (PPE).(GA) Arvoisa puhemies, minä äänestin myös mietinnön puolesta erityisesti siksi, että arvioiden mukaan korkea-asteen koulutuksen saaneille on nykyhetken ja vuoden 2020 välillä tarjolla 15 miljoonaa työpaikkaa. Samanaikaisesti arvioiden mukaan kouluttamattomille ja hyvin vähän koulutusta saaneille on tarjolla 12 miljoonaa työpaikkaa vähemmän. Siksi asialle on tehtävä jotain, ja tarvitaan selvästi paljon yleissivistävää ja ammatillista koulutusta. Kaksikymmentä prosenttia nuorista ympäri Euroopan on työttömänä, ja siksi on tärkeää, että he jatkavat opiskelua, kunnes heilläkin on sopiva ammattipätevyys, ja että oppilaitokset ja yritykset tekevät yhteistyötä niin, että koulutus on tarkoituksenmukaista. Lisäksi on tärkeää, että pätevyyttä arvioidaan riippumattomasti. Jos kaikki tämä toteutetaan, tämä ongelma voidaan ratkaista tulevaisuudessa.

 
  
  

Mietintö: Salvador Garriga Polledo (A7-0193/2011)

 
  
MPphoto
 

  Francesco De Angelis (S&D).(IT) Arvoisa puhemies, Garriga Polledon mietintö on hyvin tärkeä, koska sen ansiosta voimme luoda uuden rahoituskehyksen kilpailukykyistä, kestävää ja osallistavaa Euroopan unionia varten.

Tarvitsemme talousarvion, joka on suunniteltu vastaamaan nykypäivän haasteisiin ja voi tarjota vahvaa tukea ja innovatiivisen vastauksen nykyisiin tarpeisiin. Sen tärkeimpänä painopisteenä on oltava pienten ja keskisuurten yritysten tutkimus ja innovaatiot kasvun ja työllisyyden piristämiseksi ja toissijaisena tavoitteena yhteisen maatalouspolitiikan uudistaminen maatalouden kilpailukyvyn edistämiseksi ja tukemiseksi Euroopan unionissa.

Erityistä huomiota on kuitenkin kiinnitettävä koheesiopolitiikan tulevaisuuteen. Pidän sitä erittäin tärkeänä välineenä, joka tarjoaa taloudellista tukea talouskasvua ja ennen kaikkea uusia työpaikkoja luoviin investointeihin. Tähän liittyen haluaisin tarkastella uudelleen aihetta, joka on mielestäni erityisen tärkeä: uuden väliluokan luomista. Tätä uutta luokkaa ei mielestäni tietenkään voida luoda ohjaamalla siihen varoja aiemmista luokista, jotka ovat keskeisiä tasapainoisen, yhtenäisen ja kestävän kasvun luomisessa yhteisöissämme.

 
  
MPphoto
 

  Ville Itälä (PPE).(FI) Arvoisa puhemies, hyväksyttiin äärimmäisen tärkeä mietintö, josta haluan ottaa esille vain muutaman yksityiskohdan. Ensimmäinen oli ALDEn tarkistus 18, jossa todettiin, että yleisen maatalouspolitiikan osalta voidaan toteuttaa jonkin verran täsmällisiä leikkauksia sen mukaan millaisia nykyiset uudistukset ovat. Eli tässä näkyy selkeästi ALDEn näkemys maatalouspolitiikkaan, vaikka sanat on kauniisti aseteltu. Tässä selvästi lähdetään siitä, että maatalouspolitiikka on se, josta leikataan, jos leikkaamaan joudutaan.

Arvoisa puhemies, toinen tärkeä kohta, jossa äänestin eri tavalla ryhmäni kanssa, oli tarkistus 37 d, jossa alun perin todetaan, että Euroopan parlamentin täysistuntojen järjestäminen yhdessä paikassa toisi huomattavia säästöjä. Tästä on turha kinata, se tuo säästöjä. Se ei auta, vaikka me kuinka äänestämme, me tiedämme, että tämä tuottaa säästöjä. Toivoisin, että täällä jo vihdoin ymmärretään, että kansalaiset ovat todella väsyneitä siihen, että heihin kohdistuu säästöjä, mutta meihin ei kohdistu säästöjä. Tätä ei pysty kansalaisille selittämään ja tämä ei äänestyksellä parane. Tämä tuottaa selviä säästöjä ja meidän on tehtävä ne säästöt.

 
  
MPphoto
 

  Salvatore Caronna (S&D).(IT) Arvoisa puhemies, äänestin kollega Garriga Polledon unionin tulevia rahoituskehyksiä koskevan mietinnön puolesta, koska yhtenä niin sanotun eurooppalaisen hengen suurimmista kriisinhetkistä olen vakuuttunut siitä, että meille on elintärkeää vaatia ja säilyttää uskomme siihen, että unionilla täytyy olla luotettavia välineitä aloittaen riittävästä rahoituksesta.

Vaatimus viiden prosentin lisäyksestä seuraavassa talousarviossa on siten oikeutettu ja tarpeellinen. Tämä lisäys ei ehkä riitä mutta on oleellinen, jotta voimme tarjota vastauksia edessämme oleviin suuriin kysymyksiin: näitä varoja tarvitaan todellisten ongelmien ratkaisemiseen, kuten alueiden välisen koheesion lisäämiseen, tutkimuksen ja innovaatioiden valmiuksien lisäämiseen sekä kasvun ja työpaikkojen luomiseen tarvittavien valmiuksien lisäämiseen. Ilman riittäviä voimavaroja mitään näistä ongelmista ei voida ratkaista asianmukaisesti alkaen väliluokan käyttöönotosta koheesiopolitiikassa, mikä on järkevää vain, jos se ei aiheuta muille jo olemassa oleville luokille.

Siksi äänestin mietinnön puolesta ja toivon, että komissio ja neuvosto noudattavat sen suosituksia.

 
  
MPphoto
 

  Adam Bielan (ECR).(PL) Arvoisa puhemies, talouskriisi, väestörakenneongelmat ja työttömyyden lisääntyminen vaikuttavat huomattavasti jäsenvaltioiden talousarviorajoituksiin. Se, että Euroopan unionin talousarviossa tarjottaisiin mahdollisuus pitkän aikavälin suunnitteluun, olisi siksi väline, joka edistäisi yksittäisten maiden talouksien kasvua. Eurooppa 2020 -strategia, joka edistää työllisyyttä ja sosiaalista yhdentymistä, on mielestäni ratkaiseva tekijä autettaessa maita toipumaan kriisistä. Tässä yhteydessä olisi erityisen tärkeää, että se kattaisi myös pienet ja keskisuuret yritykset. Siksi hyväksyn ehdotuksen, jolla varmistetaan tuen lisääminen kaikille näitä yrityksiä tukeville ohjelmille ja välineille, myös kilpailukykyyn, innovaatioihin ja rakennerahastojen käyttöön liittyville ohjelmille.

Kilpailukyvyn säilyttäminen, talouskasvun lisääminen ja työttömyyden torjuminen ovat EU:n suurimpia haasteita. Siksi haluan korostaa, että kasvua on pikaisesti tuettava investoimalla tietoon perustuviin talouden aloihin. Koulutuksen, tieteellisen tutkimuksen ja työllisyyden välisen yhteyden vahvistaminen edistää yhdentymistä, liikkuvuutta ja erikoistumista.

 
  
MPphoto
 

  Sergio Paolo Francesco Silvestris (PPE).(IT) Arvoisa puhemies, haluan ilmaista tyytyväisyyteni ja esittää perusteluni äänestämiselle kollega Garriga Polledon mietinnön puolesta. Siinä onnistutaan asettamaan vakavasti otettavia ja tehokkaita tavoitteita, jotka auttavat vahvistamaan koheesiopolitiikkaa.

Minulla on yksi epäilys, jonka olemme ilmaisseet äänestämällä sen tarkistuksen puolesta, jolla poistetaan tekstistä kohta, joka koskee koheesiopolitiikan väliluokan luomista niissä osissa Euroopan unionia, joissa bruttokansantuote (BKT) laskee 75–90 prosenttiin EU:n BKT:stä. Tämä todella huolestuttaa meitä, ei niinkään siksi, että koheesiopolitiikkaa pitäisi mielestämme kohdistaa laajemmalle, vaan siksi, että ilman lisävoimavaroja tämä laajentaminen saattaa riistää ja vähentää varoja alueilta, joihin viitataan tavoitteessa 1 – niin sanotussa lähentymistavoitteessa – joka vaatii yhtä paljon huomiota ja tukea Euroopan unionilta. Yhteenvetona olen tyytyväinen mietintöön ja sen edestä tehtyyn työhön, mutta olen hieman huolestunut siitä, miten paljon huomiota olemme kiinnittäneet politiikkaan, joka olisi voinut vahvistaa niin sanotun "facing out" -ilmiön, johon olemme tottuneet.

 
  
MPphoto
 

  Miroslav Mikolášik (PPE). (SK) Arvoisa puhemies, uudessa monivuotisessa rahoituskehyksessä on esitettävä selvä näkemys unionin ja sen kansalaisten tulevaisuudesta. Edessämme olevien taloudellisten ja sosiaalisten haasteiden täytyy näkyä vaikuttavien puheiden lisäksi myös ennen kaikkea käytännössä talousarvion luvuissa.

Riippumatta siitä, tarkastellaanko EU:n ja sen alueiden nykyisiä ongelmia ja tavoitteita alueellisesta tai maailmanlaajuisesta näkökulmasta, kiireellisiä aiheita ovat yhä energiapula, talouskasvun hidastuminen ja työttömyys. Siksi meidän täytyy yhä pitää EU:n energiainfrastruktuurin kehitystä ja innovointia ensisijaisina alueina, jotka tarvitsevat huomattavasti enemmän rahoitusta. Mielestäni paluu hiilen polttamiseen ei ympäristön tämänhetkisessä tilanteessa ole tulevaisuuden ratkaisu tai ratkaisu täysimittaisen Euroopan laajuisen liikenneverkon luomiseen. Nämä kaksi aluetta ovat keskeinen edellytys EU:n kilpailukyvyn kehittämiselle kokonaisuudessaan ja sisämarkkinoiden toiminnalle, ja sellaisena ne ansaitsevat erityistä huomiota talousarviota laadittaessa.

 
  
MPphoto
 

  Seán Kelly (PPE).(EN) Arvoisa puhemies, ensiksikin olen tyytyväinen siihen, että mietinnössä sitoudutaan edes säilyttämään YMP ja koheesiopolitiikan rahoitus nykytasolla seuraavassa kehyksessä. Ryhmässämme väiteltiin paljon väliluokasta ja päätettiin sallia jäsenille vapaa äänestäminen. Se ei vaikuta kollegoihini Irlannissa tai meihin itseemme lainkaan, sillä vaikka me olemme IMF:ssä – ja olemme maana vararikossa – ylitämme kuitenkin EU:n keskiarvon BKT:ssä. Siksi väliluokan mahdollinen lisääminen ei vaikuta meihin mitenkään.

Mielestämme koheesiopolitiikan jatkamista on kuitenkin arvioitava perusteellisesti, koska yhä useampien alueiden ylittäessä 75 prosentin kynnyksen politiikka on muuttumassa joko tarpeettomaksi tai sitä on uudistettava, ja niin odotamme tapahtuvan.

 
  
  

Kirjalliset äänestysselitykset

 
  
  

Mietintö: Carlos Coelho (A7-0185/2011)

 
  
MPphoto
 
 

  Alexander Alvaro (ALDE), kirjallinen.(DE) Saksan vapaan demokraattipuolueen FDP:n valtuuskunta Euroopan parlamentissa uskoo, että Romanian ja Bulgarian ottaminen mukaan Schengen-alueeseen lisää vapaata liikkumista EU:n sisällä entisestään. Kun nämä jäsenvaltiot ovat nyt saaneet myönteiset arviointitulokset Schengen-tarkastuksen kaikilla alueilla, niiden mukaan ottamiselle ei pitäisi olla enää mitään estettä. On selvää, että rajojen turvaaminen teknisesti ei tee niistä automaattisesti turvallisia niin kauan, kun oikeus- ja poliisijärjestelmässä esiintyvän korruption torjumisessa on ongelmia.

Tämä haaste koskee kuitenkin myös jo Schengen-alueeseen kuuluvia jäsenvaltioita. Sen vuoksi Saksan vapaan demokraattipuolueen valtuuskunta katsoo, että Schengenin mekanismia arvioitaessa on kiinnitettävä enemmän huomiota vaatimuksiin esimerkiksi korruption torjumisesta, ja kaikista väärinkäytöksistä on rangaistava asianmukaisesti.

 
  
MPphoto
 
 

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen.(PT) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska kummassakin maassa tehtyjen Schengenin säännöstön vaatimusten täyttämistä koskevien arviointien tulokset ovat myönteisiä. Romania ja Bulgaria ovat nyt valmiita avaamaan rajansa, vaikka Bulgarian ja Kreikan välinen raja onkin hyvin herkkä alue, ja siksi Bulgarian on toteutettava lisätoimenpiteitä ja Bulgariaan, Kreikkaan ja Turkkiin on sovellettava yhteistä kolmenkeskistä lähestymistapaa.

 
  
MPphoto
 
 

  Laima Liucija Andrikienė (PPE), kirjallinen.(LT) Äänestin tämän Schengenin säännöstön määräysten soveltamista Bulgariassa ja Romaniassa koskevan tärkeän päätöslauselman puolesta. Olen samaa mieltä esittelijän kannasta, jonka mukaan osa asioista on edelleen kesken ja edellyttää säännöllistä raportointia ja jatkotoimia myöhemmin, mutta ne eivät kuitenkaan ole este näiden jäsenvaltioiden täydelle Schengen-jäsenyydelle. Bulgarian ja Romanian ottaminen mukaan Schengen-alueeseen on hyvin tärkeää näille maille ja niiden talouskasvulle ja investointien kehitykselle sekä koko Euroopan unionille ja jäsenvaltioiden välisen loukkaamattomuuden ja solidaarisuuden lisäämiselle.

 
  
MPphoto
 
 

  Sophie Auconie (PPE), kirjallinen.(FR) Äänestin Romanian ja Bulgarian Schengen-alueeseen liittymistä koskevan mietinnön puolesta. Tämä on toinen kerta, kun Bulgarian ja Romanian Schengenin määräyksiä koskevaa soveltamista on tutkittu. Ensimmäinen arviointi tehtiin vuonna 2010. Meidän on muistettava, että Romania ja Bulgaria hyväksyivät Schengenin säännöstön (tietosuojaa, Schengenin tietojärjestelmää, ilma-, maa- ja merirajoja, poliisiyhteistyötä ja viisumeja koskevan) liittyessään Euroopan unioniin vuonna 2007. Nyt kaikkien jäsenvaltioiden on kuitenkin hyväksyttävä niiden tosiasiallinen mukaantulo alueelle, jolla ei ole sisärajoja. Euroopan parlamenttia on puolestaan kuultu asiassa.

 
  
MPphoto
 
 

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. (LT) Schengenin yhteistyö käynnistyi 14. kesäkuuta 1985 Schengenin sopimuksella, joka antoi mahdollisuuden järjestelmällisen rajavalvonnan poistamiseen allekirjoittajavaltioiden sisärajoilla ja sellaisen yhteisen alueen luomiseen, jossa henkilöt voivat liikkua vapaasti, sekä yhteisen ulkorajan luomiseen. Tällä hetkellä vapaa liikkuvuus on taattu meriulkorajoilla 42 673 kilometrin matkalla ja maarajoilla 7 721 kilometrin matkalla, ja 25 maata ja 400 miljoonaa kansalaista ovat sen piirissä. Bulgaria, Romania ja Kypros soveltavat Schengenin säännöstöä tällä hetkellä vain osittain, ja näiden kolmen valtion rajoilla tehdään sen vuoksi edelleen tarkastuksia. Romania ja Bulgaria hyväksyivät Schengenin säännöstön liittyessään Euroopan unioniin vuonna 2007. Ottaen huomioon arviointien tulokset ja asiantuntijaryhmien suorittamien tarpeellisten uudelleenkäyntien tulokset Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat todenneet, että vaikka osa asioista on edelleen kesken ja edellyttää säännöllistä raportointia ja jatkotoimia myöhemmin, ne eivät ole este näiden jäsenvaltioiden täydelle Schengen-jäsenyydelle. Tuen ehdotusta siitä, että Bulgaria ja Romania ilmoittaisivat Euroopan parlamentille ja neuvostolle kirjallisesti kuuden kuukauden kuluessa arviointikertomuksissa esitettyjen ja myöhemmissä kertomuksissa mainittujen suositusten mukaisista tarvittavista lisätoimenpiteistä, joita ne aikovat toteuttaa.

 
  
MPphoto
 
 

  Regina Bastos (PPE), kirjallinen.(PT) Sen jälkeen kun Schengenin sopimus tehtiin vuonna 1985, sen viisi perustajavaltiota on laajentunut 25 valtioksi, joista 22 on Euroopan unionin jäsenvaltioita. Schengen mahdollisti allekirjoittajavaltioiden välisten sisäisten rajatarkastusten poistamisen ja yhden ulkorajan luomisen, jolla tehdään rajatarkastuksia Schengen-alueelle saavuttaessa. Bulgaria ja Romania hyväksyivät Schengenin säännöstön liittyessään Euroopan unioniin vuonna 2007.

Arviointien ja tarkastuskäyntien tulosten perusteella esittelijämme Coelho on tehnyt sen johtopäätöksen, että kaikki vaaditut edellytykset Schengenin säännöstön kaikkien osien soveltamiseksi ovat täyttyneet: erityisesti tarkastuksia ilma-, maa- ja merirajoilla, poliisiyhteistyötä, viisumeja, yhteyttä Schengenin tietojärjestelmään ja tietosuojaa koskevat. Näistä maista pitäisi tulla Schengen-alueen täysjäseniä. Se on näille maille tärkeä edistysaskel ja vahvistaa Euroopan unionin kansalaisuutta. Siksi äänestän tämän mietinnön puolesta ja haluan onnitella sen esittelijää.

 
  
MPphoto
 
 

  Izaskun Bilbao Barandica (ALDE), kirjallinen.(ES) Äänestin tämän aloitteen puolesta, koska Romania ja Bulgaria hyväksyivät Schengenin säännöstön liittyessään EU:hun vuonna 2007. Asiaankuuluvien asiantuntija-arviointien perusteella ja huolimatta siitä, että joitakin ongelmia on vielä ratkaistavana, kumpikin maa on osoittanut olevansa valmis panemaan täytäntöön Schengenin sopimuksen määräykset ja voi siksi liittyä siihen kokonaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Slavi Binev (NI), kirjallinen. – (BG) Tämä on hyvin tärkeä mietintö, joka ei koske vain omaa maatani Bulgariaa vaan myös Euroopan unionia kokonaisuudessaan. Olen varma siitä, että ponnistelumme palkitaan hyvin pian. Rajamme ovat olleet jo jonkin aikaa valmiina puolustamaan Euroopan rajoja. Päätöstä, jota on niin kovasti odotettu, ei kuitenkaan ole vieläkään tehty. Mielestäni syy siihen on täysin poliittinen. Mietinnössä viitataan myös meidän ja Turkin välisellä rajalla tehtyihin tarkastuksiin, jotka täyttävät Schengenin vaatimukset ja todistavat valmiutemme. Toivon todella, että tästä mietinnöstä äänestetään Eurooppa-neuvoston seuraavassa istunnossa, sillä mitä nopeammin asiassa edetään, sitä enemmän saavutetaan – poliittisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti.

 
  
MPphoto
 
 

  Mara Bizzotto (EFD), kirjallinen.(IT) Äänestin Schengenin toimenpiteiden täysimääräistä soveltamista Romaniassa ja Bulgariassa vastaan. Siitä huolimatta, että näiden kahden jäsenvaltion edistystä turvallisuuden suhteen arvioidaan mietinnössä yleisesti myönteisesti, siinä myönnetään, että kummassakin valtiossa havaittiin useita teknisiä ja hallinnollisia puutteita laitoksissa, joiden tehtävänä on varmistaa rajaturvallisuus, ja erityisesti laitoksissa, joiden tehtävänä on meri- ja maarajojen tarkastukset ja valvonta. Toiseksi mietinnössä tunnustetaan, että jos nämä kaksi maata sisällytettäisiin Schengen-alueeseen, niiden maantieteellinen sijainti Turkin rajan vieressä loisi kaksi uutta reittiä laittomille maahanmuuttajille, jotka nyt menevät Balkanin niemimaan tällä hetkellä ainoaan Schengen-valtioon Kreikkaan.

Siksi Romanian ja Bulgarian pääsy mukaan suurentaisi EU:n kaakkoista Akilleen kantapäätä huomattavasti ja kolminkertaistaisi siihen nykyisin kohdistuvan paineen. Siksi päätöslauselmaluonnos on täysin vastakkainen kansalaisten suojeluntarpeen kanssa – jota Lega Nord on aina pitänyt ohjelmansa ytimenä – enkä voi tukea sitä.

 
  
MPphoto
 
 

  Sebastian Valentin Bodu (PPE), kirjallinen.(RO) Päätös Romanian ja Bulgarian hyväksymisestä Schengen-alueeseen on nyt puhtaasti poliittinen. Mietintö, jossa tuetaan Romanian sisällyttämistä tähän alueeseen ja jonka Euroopan parlamentti hyväksyi, vain vahvistaa sen, että unionin asiantuntijoiden lausunnot ovat oikeita – Romania on tehnyt hyvää työtä, tehnyt rajansa turvallisiksi ja täyttänyt kaikki vaaditut ehdot. Brysselin parlamentin lausunto on neuvoa-antava, ja päätös on nyt, samoin kuin aiemmin, neuvoston poliitikkojen käsissä. Kaksoisstandardien soveltaminen ja pakollisista perusteista puhuminen, joita kutsutaan "vain teknisiksi" sen jälkeen, kun ne on täytetty, eivät ole lainkaan tunnusomaisia sille demokraattiselle, oikeudenmukaiselle unionille, jonka me tunnemme. Siksi voin vain toivoa, että jäsenvaltioiden poliitikot eivät jälleen ohita asiantuntijoiden ja EU:n lainsäätäjien lausuntoja. Piiloutuminen sanojen taakse ratkaisematta asiaa suoraan ei voi enää olla vaihtoehtona, kun hyväksyminen Schengen-alueeseen ei ole koskaan ollut poliittinen ongelma vaan tekninen. Riippumattomien asiantuntijoiden ja parlamentin, joka äänesti ylivoimaisella enemmistöllä Romanian Schengeniin mukaan ottamisen puolesta, arviointien pitäisi olla ratkaiseva tekijä Eurooppa-neuvostossa ja siksi menettelyä pitäisi jatkaa.

 
  
MPphoto
 
 

  Philippe Boulland (PPE), kirjallinen.(FR) Schengen-alue ja erityisesti vapaa liikkuvuus ovat yhteisön säännöstön osia, jolla on kansalaisillemme todella merkitystä. Puheenjohtaja Barroso muistutti meille, että "Vapaa liikkuvuus on siten Euroopalle sama asia kuin mitä perusta on rakennukselle". Vapaa liikkuvuus on yksi unionin suurimmista saavutuksista. Olen ilahtunut siitä, että parlamentti on hyväksynyt Bulgarian ja Romanian liittymisen Schengen-alueeseen. Rajaturvallisuuden parantamiseksi on tehty valtavasti töitä: niiden neljännen sukupolven tarkastusjärjestelmät ovat huomattavasti vaikuttavampia kuin meidän toisen sukupolven mallimme. Työntekijöiden vapaalle liikkuvuudelle on kuitenkin vielä esteitä: Ensinnäkin sille on oikeudellisia ja hallinnollisia esteitä, jotka vaikuttavat kaikkiin kansalaisten elämän osa-alueisiin. Toiseksi sille on sosiaalista polkumyyntiä koskevia esteitä: vaikka Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 45 artiklassa turvataan yhdenvertainen kohtelu, vetoomusvaliokunnan työ osoittaa, että todellisuus on aivan toinen. Kolmas este on se, että sosiaaliturva vaihtelee eri maissa eikä siksi edistä liikkuvuutta. Siksi ehdottaisin perussosiaaliturvan vähimmäistasoa unionissa. Vaikka sosiaaliturva kuuluukin jäsenvaltioiden toimivaltaan, yhdenmukaisuuden puute vahingoittaa selvästi sisämarkkinoita.

 
  
MPphoto
 
 

  John Bufton (EFD), kirjallinen.(EN) Äänestin sitä vastaan, että Schengenin säännöstöä laajennettaisiin koskemaan myös Bulgariaa ja Romaniaa, yksinkertaisesti siksi, että mielestäni ei ole tehty valmisteluja sen varmistamiseksi, että ne liittyvät passittomaan alueeseen turvallisesti ja tehokkaasti. Korruptio ja järjestäytynyt rikollisuus rehottavat edelleen näissä maissa, jotka ovat myös portteja laittomalle maahanmuutolle. Seksikauppa, lapsiprostituutio, lapsikauppa ja rikollisjoukot kukoistaisivat mahdollisesti kaikki avoimissa rajaolosuhteissa, eikä näitä rikoksia ole näissä jäsenvaltioissa pyritty torjumaan riittävästi.

 
  
MPphoto
 
 

  Alain Cadec (PPE), kirjallinen.(FR) Äänestin kollega Coelhon Schengenin säännöstön määräysten täysimääräistä soveltamista Bulgariassa ja Romaniassa koskevan mietinnön puolesta. Meidän on syytä onnitella näitä kahta jäsenvaltiota niiden tekemästä työstä. Kumpikin valtio on täyttänyt Schengenin säännöstön täysimääräisen soveltamisen vaatimukset. Silti mietinnössä korostetaan, että alueeseen kuuluu yksi unionin laittoman maahanmuuton suhteen haavoittuvimmista ulkorajoista. Bulgarian on toteutettava siirtymäkauden toimenpiteitä liittyessään Schengeniin. Kummankin valtion on tehtävä kaikilta osin yhteistyötä, jotta jäsenvaltioiden keskinäisestä luottamuksesta riippuvainen järjestelmä ei vaarantuisi. Tuen esittelijän kantaa.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen.(PT) Koska Bulgaria ja Romania täyttävät Schengen-alueeseen liittymiselle asetetut vaatimukset, suhtaudun myönteisesti alueen laajentamiseen sisältämään myös ne. Mielestäni nämä lisätoimenpiteet ja ratkaisut mainittujen puutteiden korjaamiseksi ovat kuitenkin tärkeitä varsinkin ottaen huomioon Bulgariassa havaitun laittoman maahanmuuton ilmiön, joka johtuu sen syrjäisestä maantieteellisestä sijainnista. Ihmisen, tavaroiden, palvelujen ja työvoiman vapaan liikkuvuuden asianmukainen toiminta riippuu ulkorajoja koskevan politiikan johdonmukaisuudesta, koska se on ainoa keino säilyttää yhteiskuntarauha ja taloudellinen vakaus Euroopan unionissa.

 
  
MPphoto
 
 

  Françoise Castex (S&D), kirjallinen.(FR) Äänestin tämän mietinnön puolesta. Jotkin jäsenvaltiot Ranska, Saksa ja Alankomaat mukaan lukien haluavat muuttaa pelin sääntöjä. Ei ole kuitenkaan järkevää asettaa uusia vaatimuksia, kuten korruption ja rikollisuuden torjuntaa koskevan politiikan arviointi. Nämä asiat ovat epäilemättä tärkeitä, mutta ehdotuksen peruste on puhtaasti poliittinen. Uusien vaatimusten asettaminen loisi jäsenvaltioiden kaksitasoisen järjestelmän.

 
  
MPphoto
 
 

  Nessa Childers (S&D), kirjallinen.(EN) Äänestin tämän mietinnön puolesta siksi, että tällaiset toimet ovat tärkeitä solidaarisuuden vahvistamiseksi Euroopan unionissa aikana, jolloin se on kovalla koetuksella.

 
  
MPphoto
 
 

  Jurgen Creutzmann (ALDE), kirjallinen.(DE) Saksan vapaan demokraattipuolueen FDP:n valtuuskunta Euroopan parlamentissa uskoo, että Romanian ja Bulgarian ottaminen mukaan Schengen-alueeseen lisää vapaata liikkumista EU:n sisällä entisestään. Kun nämä jäsenvaltiot ovat nyt saaneet myönteiset arviointitulokset Schengen-tarkastuksen kaikilla alueilla, niiden mukaan ottamiselle ei pitäisi olla enää mitään estettä. On selvää, että rajojen turvaaminen teknisesti ei tee niistä automaattisesti läpäisemättömiä niin kauan, kun oikeus- ja poliisijärjestelmässä esiintyvän korruption torjumisessa on ongelmia.

Tämä haaste koskee kuitenkin myös jo Schengen-alueeseen kuuluvia jäsenvaltioita. Sen vuoksi Saksan vapaan demokraattipuolueen valtuuskunta katsoo, että Schengenin mekanismia arvioitaessa on kiinnitettävä enemmän huomiota vaatimuksiin esimerkiksi korruption torjumisesta, ja kaikista väärinkäytöksistä on rangaistava asianmukaisesti.

 
  
MPphoto
 
 

  George Sabin Cutaş (S&D), kirjallinen.(RO) Euroopan parlamentin tämänpäiväisessä äänestyksessä on korostettu sitä, että Romania on valmis soveltamaan Schengenin säännöstöä. Esittelijä Coelhon mukaan Romanian viranomaiset ovat korjanneet kaikki aiemmin havaitut puutteet. Romania pystyy tarjoamaan asianmukaisen suojelun niin ilma-, meri- kuin maarajoillakin. Siksi on mielestäni valitettavaa, että valmiuttamme soveltaa säännöstä epäillään edelleen ja jotkin jäsenvaltiot suojelevat edelleen niin sanottua "kansallista turvallisuuttaan" asettamalla perusteettomia esteitä jäsenvaltion tielle, joka on ansainnut oikeutensa tulla kohdelluksi oikeudenmukaisesti ja syrjimättömästi. Euroopan parlamentti on puhunut tänään yhdellä äänellä oikeudenmukaisuudesta. Miten pitkään neuvosto aikoo nyt vielä jättää kantamme huomiotta?

 
  
MPphoto
 
 

  Rachida Dati (PPE), kirjallinen.(FR) Arvioinnit ja asiantuntijaryhmien lisävierailut ovat osoittaneet, että Bulgaria ja Romania ovat valmiita osallistumaan täysimääräisesti Schengen-alueeseen. Siksi äänestin kollegani Coelhon mietinnön puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen.(PT) Esittelijä on seurannut tätä asiaa parlamentin useiden istuntojen ajan, ja hänen mielestään Bulgarian ja Romanian liittymiselle Schengen-alueeseen ei ole estettä, vaikka jäljellä onkin ratkaisemattomia kysymyksiä, jotka vaativat säännöllistä seurantaa. Koska hänellä on tästä asiasta kokemusta, voin mielestäni turvallisesti hyväksyä hänen arviointinsa ja vaatimuksensa ulkorajojen turvallisuudesta. Päätös avata rajat näille jäsenvaltioille edistää vapaata liikkumista ja käytännöllisemmällä tasolla mahdollistaa sen, että bulgarialaiset ja romanialaiset tuntevat olevansa mukana unionissa, jonka täysivaltaisia jäseniä he ovat.

Toivon, että hetken symboliikka muuttuu myös kaupan suuremmaksi joustavuudeksi maiden välillä sekä maahanmuutto- ja turvallisuuskysymysten yhtenäiseksi käsittelyksi. Esittelijä aivan oikein varoittaa Bulgarian, Turkin ja Kreikan alueen herkkyydestä laittoman maahanmuuton kannalta. Olen hänen kanssaan samaa mieltä, kun hän korostaa, että Bulgarian on toteutettava eräitä lisätoimenpiteitä, mukaan lukien erityissuunnitelma, joka sisältää Schengen-alueeseen liittymisen yhteydessä toteutettavia toimenpiteitä ja lähestymistavan, jolla torjutaan Kreikkaan, Turkkiin ja Bulgariaan kohdistuvan maahanmuuttopaineen mahdollista voimakasta lisääntymistä.

 
  
MPphoto
 
 

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen.(PT) Tämä kollegamme Coelhon laatima mietintö koskee ehdotusta neuvoston päätökseksi Schengenin säännöstön määräysten täysimääräisestä soveltamisesta Bulgarian tasavallassa ja Romaniassa. Schengenin sopimus tehtiin 14. kesäkuuta 1985. Sopimuksella poistettiin tarkastukset allekirjoittamamaiden sisärajoilta ja luotiin yhteinen alue, mikä mahdollisti ihmisten ja tavaroiden vapaan liikkuvuuden koko Euroopan unionissa. Ottaen huomioon sen, että Romania ja Bulgaria hyväksyivät Schengenin säännöstön vuonna 2007, että asiakirjat osoittavat sekä Bulgarian että Romanian olevan teknisesti valmiita EU:hun liittymiseen, että kaikki liittymistä koskevat ehdot täyttyivät maaliskuussa 2011 ja että viivästyminen olemassa olevien ongelmien minimointiin tarkoitetun uuden Schengenin arviointijärjestelmän hyväksymisessä – pelkään epävarmuuden lisääntyvän – ei voi estää näitä maita liittymästä EU:hun, äänestän sen puolesta. Lopuksi haluaisin onnitella esittelijää erinomaisesta työstä, jonka hän on tehnyt mietinnön laatimiseksi huolimatta esteistä, joita neuvosto on asettanut tiettyjen tämän saavuttamisen kannalta ratkaisevien asiakirjojen saannille.

 
  
MPphoto
 
 

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen.(PT) Sen vahvistaminen, että uudet jäsenvaltiot täyttävät Schengenin säännöstön täysimääräiseen soveltamiseen tarvittavat ehdot, on edellytys sille, että hyväksytään neuvoston päätös rajatarkastusten poistamisesta sisärajoilla sen jälkeen, kun se on kuullut Euroopan parlamenttia.

Tässä tapauksessa mietinnössä tarkastellaan kaikkia rajatarkastusten poistamisen ehtoja, jotka Bulgarian ja Romanian on pitänyt täyttää. Kaikkien Schengeniin jo kuuluvien maiden hallitusten on tehtävä päätös näiden EU:hun vuonna 2007 liittyneiden maiden sisällyttämisestä Schengen-alueeseen yksimielisesti neuvostossa. Mietinnössä mainitaan lisätoimenpiteiden tarve Bulgarian, Kreikan ja Turkin rajalla, joka on yksi laittoman maahanmuuton kannalta herkimmistä alueista. Arviointikomitea pyysi myös Bulgariaa hyväksymään lisätoimenpiteitä Turkista lähtöisin olevien maahanmuuttovirtojen pelossa.

Tämä koko painostustilanne näissä maissa sekä tämän painostuksen tavoitteet ovat syy siihen, että äänestimme tyhjää. Uskomme myös, että kantaamme määrittävät uusiin maihin laajentumisesta ja niiden liittymisestä EU:hun koskevat asiat ovat yhtä perusteltuja ajatellen Schengenin määräysten täysimääräistä soveltamista näissä tai muissa maissa.

 
  
MPphoto
 
 

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Esittelijä katsoo, että kaikki ehdot Bulgarian ja Romanian rajatarkastusten poistamiselle ovat täyttyneet, mutta haluaa, että Euroopan parlamentille ilmoitetaan suoritettavista lisätoimenpiteistä Bulgarian, Kreikan ja Turkin rajalla, joka on maahanmuuton kannalta yksi Euroopan ulkorajojen kaikkein herkimmistä alueista.

Sen vahvistaminen, että uudet jäsenvaltiot täyttävät Schengenin säännöstön täysimääräiseen soveltamiseen tarvittavat ehdot on edellytys sille, että hyväksytään neuvoston päätös rajatarkastusten poistamisesta näiden maiden sisärajoilla sen jälkeen, kun se on kuullut Euroopan parlamenttia.

Arviointikomitea pyysi kuitenkin Bulgariaa hyväksymään lisätoimenpiteitä, joihin kuuluu erityissuunnitelma, johon sisältyy Schengen-alueeseen liittymisen yhteydessä toteutettavia toimenpiteitä, pääasiassa Turkista tulevien maahanmuuttovirtojen pelossa.

Kaikkien Schengeniin jo kuuluvien maiden hallitusten on tehtävä päätös näiden EU:hun vuonna 2007 liittyneen kahden maan sisällyttämisestä Schengen-alueeseen yksimielisesti neuvostossa. Aiheesta on tarkoitus keskustella oikeus- ja sisäasioiden neuvostossa 9.–10. kesäkuuta.

Ottaen huomioon kantamme näiden maiden liittymiseen olemme säilyttäneet kantamme äänestämisestä tyhjää, mitä vahvistaa painostus, jota näitä maita kohtaan yhä harjoitetaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Monika Flašíková Beňová (S&D), kirjallinen. (SK) Romania ja Bulgaria hyväksyivät Schengenin säännöstön liittyessään Euroopan unioniin vuonna 2007.

Neuvoston perusehtona tarkastusten poistamiselle näiden jäsenvaltioiden sisärajoilta on vahvistaa arviointimenettelyjen puitteissa, ovatko uudet jäsenvaltiot täyttäneet Schengenin säännöstön täysimääräisen soveltamisen tarvittavat vaatimukset: tietosuojaa, Schengenin tietojärjestelmää, ilmarajoja, maarajoja, merirajoja, poliisiyhteistyötä ja viisumeja koskevat. Jotta Euroopan parlamentti voi selvästi arvioida kaikkia tarvittavia tekijöitä, joita tarvitaan kannan muodostamiseen siitä, ovatko nämä kaksi maata valmiita liittymään Schengen-alueeseen, on ratkaisevaa, että sillä on käytettävissä kaikki asiantuntijoiden arviointikertomukset näiden kahden maan valmistelujen edistymisestä. Mielestäni Romania ja Bulgaria ovat nyt osoittaneet olevansa riittävän valmiita soveltamaan kaikkia Schengenin säännöstön määräyksiä tyydyttävällä tavalla. Samanaikaisesti ei kuitenkaan pidä aliarvioida tilannetta, ja meidän pitää nyt miettiä, miten säilyttää tilanne hallinnassa sen jälkeen, kun nämä maat ovat liittyneet täysimääräisesti Schengeniin.

 
  
MPphoto
 
 

  Bruno Gollnisch (NI), kirjallinen.(FR) Minulla ei ole mitään bulgarialaisia ja romanialaisia ystäviämme ja naapureitamme vastaan. Minulla on kuitenkin jotakin valitettavaa Schengenin määräyksistä. Tämä tyrmistyttävä sopimus tehtiin salakavalasti ja ratifioitiin eräänä 1980-luvun elokuuna. Se on aiheuttanut vain ja ainoastaan ongelmia. Sisärajojen poistaminen ei takaa liikkuvuuden vapautta kaikille Euroopan unionin kansalaisille vaan luo pikemminkin epävarmuutta ja tuottaa EU:ssa hallitsemattomia väestö- ja muuttosuuntauksia sekä alkuperä- että kohdemaissa. Se tarjoaa myös hienoja mahdollisuuksia laittomille maahanmuuttajille, jotka tietävät, että sillä ei ole mitään merkitystä, mitä kautta he tulevat unioniin, vaan he voivat asettua mihin tahansa haluavat: tämä koettelee erityisesti Ranskaa. Rooman ja Lampedusan ongelmat, jotka tässä parlamentissa on usein mainittu, vain kuvaavat ongelmaa. En halua Schengenin koskevan omaa maatani enkä toivo sitä muillekaan. Jäsenvaltioiden pitäisi säilyttää rajat täysin hallinnassaan ja tehdä mahdollisuuksien mukaan yhteistyötä "ulkorajojen" vahvistamiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Nathalie Griesbeck (ALDE), kirjallinen.(FR) Tuen täysin tämän Bulgarian ja Romanian liittymistä Schengen-alueeseen koskevan mietinnön hyväksymistä. Kumpikin valtio on tehnyt paljon töitä vahvistaakseen rajatarkastuksia ja onnistunut siinä, minkä vahvistavat arviointien ja neuvoston Schengen-arviointityöryhmän järjestämien asiantuntijavierailujen myönteiset tulokset. Kumpikin maa on täyttänyt kaikki Euroopan unionin asettamat tekniset vaatimukset. Siksi tuen täysin niiden täysimääräistä osallistumista Schengen-alueeseen. Jäsenvaltiot eivät voi lisätä uusia ehtoja (kuten korruption ja rikollisuuden torjumista koskevan politiikan arviointi) tai muuttaa sääntöjä puoliajalla. Tällä viikolla on Schengenin sopimuksen 26. vuosipäivä. Se on yksi EU:n suurimmista saavutuksista, jota on puolustettava samoin kuin vapaata liikkuvuutta, joka on yksi Euroopan unionin kansalaisten perusoikeuksista.

 
  
MPphoto
 
 

  Sylvie Guillaume (S&D), kirjallinen.(FR) Kannatan Romanian ja Bulgarian liittymistä Schengen-alueeseen. Kummankin maan Schengenin säännöstön noudattamista on arvioitu yksityiskohtaisesti ja puolueettomasti. Kumpikin maa on täyttänyt kaikki vaatimukset. Siksi ei ole järkevää asettaa uusia ehtoja, kuten korruption ja rikollisuuden torjuntaa koskevan politiikan arviointi. Nämä asiat ovat epäilemättä tärkeitä, mutta ehdotuksen peruste on puhtaasti poliittinen. Uusien vaatimusten asettaminen loisi jäsenvaltioiden kaksitasoisen järjestelmän. Visiota kahden nopeuden Euroopan unionista, jossa vanhoilla ja uusilla jäsenvaltioilla on eri säännöt, ei yksinkertaisesti voida hyväksyä.

 
  
MPphoto
 
 

  Nadja Hirsch (ALDE), kirjallinen.(DE) Saksan vapaan demokraattipuolueen FDP:n valtuuskunta Euroopan parlamentissa uskoo, että Romanian ja Bulgarian ottaminen mukaan Schengen-alueeseen lisää vapaata liikkumista EU:n sisällä entisestään. Kun nämä jäsenvaltiot ovat nyt saaneet myönteiset arviointitulokset Schengen-tarkastuksen kaikilla alueilla, niiden mukaan ottamiselle ei pitäisi olla enää mitään estettä. On selvää, että rajojen turvaaminen teknisesti ei tee niistä automaattisesti läpäisemättömiä niin kauan, kun oikeus- ja poliisijärjestelmässä esiintyvän korruption torjumisessa on ongelmia.

Tämä haaste koskee kuitenkin myös jo Schengen-alueeseen kuuluvia jäsenvaltioita. Sen vuoksi Saksan vapaan demokraattipuolueen valtuuskunta katsoo, että Schengenin mekanismia arvioitaessa on kiinnitettävä enemmän huomiota vaatimuksiin esimerkiksi korruption torjumisesta, ja kaikista väärinkäytöksistä on rangaistava asianmukaisesti.

 
  
MPphoto
 
 

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen. (LT) Romania ja Bulgaria hyväksyivät Schengenin säännöstön liittyessään Euroopan unioniin vuonna 2007. Liittymisasiakirjan mukaan neuvoston on tarkistettava arviointimenettelyjen avulla, että vaaditut edellytykset Schengenin säännöstön kaikkien osien (tietosuoja, Schengenin tietojärjestelmä, ilmarajat, maarajat, merirajat, poliisiyhteistyö ja viisumit) soveltamiseksi ovat täyttyneet uusissa jäsenvaltioissa, ennen kuin neuvosto voi päättää tarkastusten poistamisesta näiden jäsenvaltioiden sisärajoilta. En kannattanut tätä asiakirjaa, koska ottaen huomioon arviointien ja asiantuntijaryhmiemme suorittamien tarpeellisten uudelleenkäyntien tulokset asiasta vastaava valiokunta on tehnyt sen johtopäätöksen, että osa asioista on edelleen kesken ja edellyttää säännöllistä raportointia ja jatkotoimia myöhemmin. Olisi otettava huomioon, että Bulgarian, Turkin ja Kreikan alue on laittoman maahanmuuton kannalta yksi Euroopan ulkorajojen kaikkein herkimmistä alueista. Siksi on ratkaisevaa, että Bulgaria toteuttaa eräitä lisätoimenpiteitä eli laatii erityissuunnitelman, joka sisältää Schengen-alueeseen liittymisen yhteydessä toteutettavia toimenpiteitä ja yhteisen lähestymistavan (Kreikan, Turkin ja Bulgarian välisen), jotta voidaan vastata maahanmuuttopaineen mahdolliseen voimakkaaseen lisääntymiseen. Mielestäni kyseisiä jäsenvaltioita on pyydettävä ilmoittamaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle kirjallisesti tämän päätöksen voimaantuloa seuraavien kuuden kuukauden kuluessa näiden lisätoimenpiteiden täytäntöönpanosta ja puutteista.

 
  
MPphoto
 
 

  Giovanni La Via (PPE), kirjallinen.(IT) Äänestin kollega Coelhon Schengenin säännöstön määräysten täysimääräistä soveltamista Bulgariassa ja Romaniassa koskevan mietinnön puolesta. Bulgaria ja Romania tosiaankin hyväksyivät Schengenin säännöstön liittyessään Euroopan unioniin vuonna 2007. Liittymisasiakirjan 4 artiklan 2 kohdan mukaisesti neuvoston on tarkistettava arviointimenettelyjen avulla, että vaaditut edellytykset Schengenin säännöstön kaikkien osien soveltamiseksi ovat täyttyneet uusissa jäsenvaltioissa, ennen kuin neuvosto voi päättää tarkastusten poistamisesta näiden jäsenvaltioiden sisärajoilta. Suoritetut arvioinnit osoittavat, että Romania ja Bulgaria ovat nyt osoittaneet olevansa riittävän valmiita soveltamaan kaikkia Schengenin säännöstön määräyksiä tyydyttävällä tavalla. Siksi tuen esittelijän pyyntöä. Emme saa kuitenkaan unohtaa, että kyseinen alue on laittoman maahanmuuton kannalta yksi Euroopan ulkorajojen kaikkein herkimmistä alueista. Se tarkoittaa, että on hyväksyttävä lisätoimenpiteitä, koska, kuten tiedämme, valvonnan poistaminen sisärajoilta edellyttää, että jäsenvaltioilla on erittäin suuri luottamus tehokkaan valvonnan olemassaoloon ulkorajoilla, sillä Schengen-alueen turvallisuus riippuu perusteellisuudesta ja tehokkuudesta, jolla kukin jäsenvaltio huolehtii valvonnasta omilla ulkorajoillaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Elżbieta Katarzyna Łukacijewska (PPE), kirjallinen.(PL) Euroopan parlamentissa äänestettiin tänään Coelhon mietinnöstä, joka koskee Schengenin säännöstön määräysten soveltamista Bulgariassa ja Romaniassa. On syytä huomata, että näiden maiden Schengen-alueeseen liittymistä varten tekemien valmistelujen päättyminen osuu samaan aikaan kuin EU:n maahanmuuttopolitiikasta käytävä keskustelu ja joidenkin Schengen-alueen maiden sen laajentumissuunnitelmia kohtaan osoittaman vastustuksen kasvaminen. On syytä korostaa sitä, että Romania ja Bulgaria ovat täyttäneet lähes kaikki niille asetetut vaatimukset, jotka koskevat erityisesti maa-, ilma- ja merirajatarkastuksia, viisumien myöntämistä, poliisiyhteistyötä ja tietosuojaa. Meidän ei myöskään pidä unohtaa sitä, että ne ovat EU:n rajavaltioita, jotka taistelevat laittomien maahanmuuttajien tulvan aiheuttaman ongelman kanssa. Sofia ja Bukarest hakevat yhdessä jäsenyyttä, ja kummankin maan valmistelujen nykytilanne on saanut korkeat arvosanat, joten äänestin mietinnön puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Monica Luisa Macovei (PPE), kirjallinen.(RO) Äänestin luonnollisesti Romanian ja Bulgarian Schengen-alueeseen liittymisen puolesta. Kaikkien romanialaisten ja Euroopan unionin kansalaisten tapaan haluan maani oikeusjärjestelmän uudistamisen jatkuvan, korruption ja petosten vähenevän, tuomioistuinten tekevän oikeudenmukaisia päätöksiä ja syyllisten saavan ankaran rangaistuksen. Liityimme Euroopan unioniin, koska halusimme hyväksyä sen sisäiset säännöt. Mielestäni on normaalia, että me noudatamme niitä ja pidämme lupaukset, jotka annoimme unioniin liittymisen yhteydessä. Kiitän unionia ja jäsenvaltioita, jotka auttavat meitä tekemään oikeusjärjestelmäämme pysyviä uudistuksia ja toteuttamaan korruption vastaisia toimenpiteitä, koska sitä haluavat myös Romanian kansalaiset.

 
  
MPphoto
 
 

  David Martin (S&D), kirjallinen.(EN) Äänestin tämän mietinnön puolesta asiantuntijaraporttien perusteella, koska niiden mukaan Romania ja Bulgaria ovat todistaneet olevansa riittävän valmiita soveltamaan kaikkia Schengenin säännöstön määräyksiä tyydyttävällä tavalla.

 
  
MPphoto
 
 

  Kyriakos Mavronikolas (S&D), kirjallinen.(EL) Arviointikertomusten ja asiantuntijoiden seurantaryhmien raporttien mukaan Bulgaria ja Romania täyttävät vaatimukset, jotka on asetettu täydelliselle yhdentymiselle Schengen-alueeseen. Euroopan parlamentille pitäisi kuitenkin ilmoittaa lisätoimenpiteistä, joihin ryhdytään Bulgarian, Turkin ja Kreikan välisellä alueella maahanmuuttovirtojen mahdollisen lisääntymisen hallitsemiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Jean-Luc Mélenchon (GUE/NGL), kirjallinen.(FR) Bulgaria ja Romania ovat tehneet kaikki Euroopan linnakkeen vaatimat työt, jotta niiden kansalaiset saisivat liikkua vapaasti Schengen-alueella. Tässä mietinnössä vaaditan vielä enemmän. Siinä vaaditaan yhteistä lähestymistapaa Kreikan kanssa arabimaista lähtöisin olevan maahanmuuton torjumiseksi. Tätä vaatimusta on mahdoton hyväksyä. Äänestän tyhjää, koska en halua äänestää vapaata liikkuvuutta vastaan unionissa.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen.(PT) Bulgaria ja Romania ovat olleet Schengenin säännöstön kaikkien osien asianmukaista soveltamista koskevan arvioinnin kohteena: tarkastukset ilma-, maa- ja merirajoilla, poliisiyhteistyö, viisumit, yhteys Schengenin tietojärjestelmään ja tietosuoja on arvioitu. Tämä on edellytyksenä sille, että EU:n ministerineuvosto päättää poistaa tarkastukset näiden jäsenvaltioiden sisärajoilta kuultuaan ensin Euroopan parlamenttia. Arviointien ja asiantuntijoiden seurantakäyntien myönteisten tulosten perusteella voidaan todeta, että osa asioista on edelleen kesken ja edellyttää säännöllistä raportointia ja jatkotoimia myöhemmin, mutta ne eivät ole este Bulgarian ja Romanian täydelle Schengen-jäsenyydelle. Emme voi kuitenkaan laiminlyödä Bulgarian, Turkin ja Kreikan aluetta, joka on maahanmuuton kannalta yksi EU:n ulkorajojen kaikkein herkimmistä alueista. Jo toteutettuja toimenpiteitä on vahvistettava ja on oltava valmiina torjumaan mahdollinen lisääntyvä maahanmuuttopaine. Bulgarian pitäisi hyväksyä lisätoimenpiteitä, mukaan lukien erityissuunnitelman, joka sisältää Schengenin alueeseen liittymisen yhteydessä toteutettavia toimenpiteitä.

 
  
MPphoto
 
 

  Louis Michel (ALDE), kirjallinen.(FR) Oikeus vapaaseen liikkumiseen on yksi unionin kansalaisten tärkeimmistä ja näkyvimmistä perusoikeuksista. Schengen-alueella on nyt mahdollista liikkua vapaasti ilman rajatarkastuksia. Muutos on suuri verrattuna aikaan, jolloin ympäri Eurooppaa oli raja-asemia, joilla tehtiin aina tarkastus – välillä hyvinkin tarkka – puhumattakaan Itä-Euroopan kansalaisten mahdollisuudesta ylittää rautaesirippu henkeään vaarantamatta!

Tällä hetkellä samalla alueella on 25 yhteistyötä tekevää valtiota. Romanian ja Bulgarian liittyvät tähän piiriin pian – niin ainakin toivon. Nämä kaksi maata hyväksyivät Schengenin säännöstön liittyessään Euroopan unioniin vuonna 2007. Ottaen huomioon arviointien tulokset ja asiantuntijaryhmien vierailut kannatan täysin näiden kahden jäsenvaltion liittymistä Schengen-alueeseen, vaikka tiettyjä ongelmia on vielä ratkaistava ja seurattava. Mielestäni olisi kuitenkin valitettavaa, jos niille asetettaisiin uusia ehtoja, joista ei ollut tietoa pyynnön esittämisen ja arvioinnin aikana.

 
  
MPphoto
 
 

  Alexander Mirsky (S&D), kirjallinen. – (EN) Vaikuttaa siltä, että Romania ja Bulgaria ovat osoittaneet olevansa riittävässä laajuudessa valmiita toteuttamaan Schengenin säännöstön. Carlos Coelhon laatimassa Schengen-alueen laajentamista koskevassa mietinnössä on useita ratkaisemattomia kysymyksiä. Arviointikertomusten oletusten ja useiden arviointikäyntien tulosten perusteella tulin siihen tulokseen, että tiettyjä alueita on seurattava jatkuvasti. Mietintö, jota ei ole vielä hyväksytty, on Bulgarian ulkorajalle tehdyn uuden arviointikäynnin tulos. Siksi on selvää, että Bulgarian, Romanian ja Kreikan kolmio on laittoman maahanmuuton kannalta herkin alue, ja siksi Bulgarian on toteutettava lisätoimenpiteitä maahanmuuttopaineen vastustamiseksi. Mielestäni mietintö pitäisi hyväksyä. Äänestin sen puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Rareş-Lucian Niculescu (PPE), kirjallinen.(RO) Äänestin Coelhon laatiman Schengenin säännöstön soveltamista Romaniassa ja Bulgariassa koskevan mietinnön puolesta, ja olen tyytyväinen realistiseen asenteeseen ja vilpittömyyteen, jota tämän mietinnön puolesta äänestäneet kollegani osoittivat.

Romania ja Bulgaria ovat täyttäneet Schengen-alueeseen liittymisen tekniset vaatimukset, ja sen on oltava ainoa huomioon otettava tekijä tätä päätöstä tehtäessä. Romania ja Bulgaria ovat osoittaneet kykynsä hyväksyä tarvittavaa kansallista lainsäädäntöä ja tehdä rajoistaan turvalliset. Lisäksi on edetty suurin harppauksin korruption torjunnassa, joka on usein yhdistetty virheellisesti ja liioitellusti Schengen-alueeseen liittymiseen.

 
  
MPphoto
 
 

  Wojciech Michał Olejniczak (S&D), kirjallinen. (PL) Euroopan parlamentti hyväksyi tänään päätöslauselman Schengenin säännöstön kaikkien määräysten soveltamisesta Bulgariassa ja Romaniassa. Nämä Euroopan unioniin vuonna 2007 liittyneet maat hyväksyivät vain osa Schengen-aluetta koskevista määräyksistä ja ovat soveltaneet niitä sen jälkeen vain osittain. Lopputulos on se, että rajatarkastuksia tehdään yhä näiden maiden rajoilla.

Näiden maiden liittyessä Euroopan unioniin ne eivät olleet valmiita hyväksymään koko Schengen-pakettia, ja siksi niiden on täytynyt uudistaa ja laajentaa rajatarkastuspolitiikkaansa. Lisäksi Bulgarian, Turkin ja Kreikan välinen raja-alue, joka on laittoman maahanmuuton kannalta yksi EU:n herkimmistä ulkorajoista, muodostaa hyvin merkittävän ongelman. Liityttyään EU:hun Bulgaria ja Romania ovat toteuttaneet useita toimenpiteitä, joiden tavoitteena on ollut valmistautua asianmukaisesti ja suojella rajoja. Koko tänä aikana Schengenin arviointityöryhmä on tehnyt järjestelmällisiä tarkastuksia, jotka ovat osoittaneet, että kumpikin maa on riittävän hyvin valmistautunut soveltamaan Schengenin säännöstön määräyksiä tyydyttävällä tavalla.

 
  
MPphoto
 
 

  Rolandas Paksas (EFD), kirjallinen.(LT) Tarkastusten poistaminen sisärajoilta on erityisen tärkeää koko Euroopan unionille ja jokaiselle yksittäiselle jäsenvaltiolle. Jotta Schengen-alue voisi toimia tehokkaasti ja asetetut tavoitteet saavutettaisiin, on varmistettava, että rajatarkastusten poistamisella ei ole kielteisiä seurauksia varsinkin laittoman maahanmuuton kannalta. Jokaisen Schengen-alueeseen liittymistä tavoittelevan maan on poikkeuksetta täytettävä kaikki Schengenin säännöstön tietosuojaa, Schengenin tietojärjestelmää, ilma-, maa- ja merirajoja, poliisiyhteistyötä ja viisumeita koskevat ehdot. On myös hyvin tärkeää varmistaa, että jokainen jäsenvaltio valvoo ulkorajoja tiukasti ja tehokkaasti. Uskon, että Romania ja Bulgaria voivat pian olla todellisia jäseniä ja pystyvät soveltamaan kaikkia Schengenin säännöstön määräyksiä. Tällä hetkellä pitäisi kiinnittää erityistä huomiota Bulgariaan, koska tämä maa sijaitsee Turkin ja Kreikan tavoin EU:n ulkorajalla. Se on unionin herkin ja haurain paikka. Kun Bulgariasta ja Romaniasta tulee Schengen-alueen täysjäseniä, on siksi ratkaisevaa, että ne ovat riittävän hyvin valmistautuneita hallitsemaan kasvavia maahanmuuttovirtoja, toteuttamaan toimenpiteitä laittoman maahanmuuton torjumiseksi asianmukaisesti ja tehokkaasti ja takamaan hyvin toimivat ulkorajojen valvontamekanismit.

 
  
MPphoto
 
 

  Justas Vincas Paleckis (S&D), kirjallinen.(LT) Äänestin Romanian ja Bulgarian Schengen-alueeseen liittymisen puolesta. Asiasta vastaava EU:n valiokunta huolellisten selvitysten jälkeen tunnustanut, että nämä kaksi maata täyttävät Schengen-alueen jäsenyyden kaikki vaatimukset: ne tarjoavat riittävät takeet kansallisten rajojen suojelusta maalla, merellä ja ilmassa, hallitsevat tiedonvaihtoon käytettävän Schengenin tietojärjestelmän ja varmistavat luotettavasti tietoturvan. Ryhmäni katsoo, että uusien vaatimusten esittäminen jäsenyydelle tässä vaiheessa on väärin, koska se tarkoittaisi, että näihin maihin sovellettaisiin kaksoisstandardeja. Romanian ja Bulgarian ongelmat – järjestäytynyt rikollisuus ja korruptio – ovat epäilemättä vakavia syytöksiä, joita kohdistetaan näiden maiden hallituksiin, joiden pitäisi torjua näitä ilmiöitä tehokkaammin. Mielestäni Schengenin porttien sulkemisella Romanialta ja Bulgarialta ei kuitenkaan pitäisi rangaista rehellisiä kansalaisia, jotka kärsisivät eniten, jos menettäisivät mahdollisuuden matkustaa vapaasti kaikkialla Euroopassa.

 
  
MPphoto
 
 

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen.(IT) Ajatellen Euroopan unionin kansalaisten vapaata liikkuvuutta unionissa mielestäni Bulgarian ja Romanian liittyminen Schengenin säännöstöön on loistava edistysaskel ja äänestin siksi asiaankuuluvien määräysten täytäntöönpanon puolesta. Olen myös sitä mieltä, että vaikka kumpikin maa on tehnyt paljon työtä kansalaistensa vapaan liikkuvuuden puolesta Euroopassa, niiden pitäisi joka tapauksessa jatkaa valvontansa ja sääntöjensä lähentämistä Euroopan unionin standardeihin ottaen huomioon itäisen Euroopan Balkanin-rajojen arkaluonteisuuden.

 
  
MPphoto
 
 

  Georgios Papanikolaou (PPE), kirjallinen. (EL) Äänestin tänään Schengenin säännöstön määräysten täysimääräisestä soveltamisesta Bulgarian tasavallassa ja Romaniassa laaditun Euroopan parlamentin mietinnön puolesta. Tämä on tasapuolinen lähestymistapa, koska mietinnössä tunnustetaan, että nämä kaksi maata ovat edistyneet Schengen-alueeseen liittymiselle asetettujen vaatimusten täyttämisessä (tarkastukset maa-, meri- ja ilmarajoilla, viisumi, poliisiyhteistyö, valmius liittyä Schengenin tietojärjestelmään ja sen käyttö sekä tietosuoja), mutta vaaditaan myös antamaan säännöllisiä raportteja tiettyjen keskeneräisten asioiden edistymisestä. Näin ollen parlamentti on näyttänyt vihreää valoa näiden kahden maan liittymiselle Schengen-alueeseen ja yhtäläisten oikeuksien myöntämiselle niiden kansalaisille, jotka eivät ole aiemmin voineet nauttia oikeudesta liikkua vapaasti. Me uskomme, että Euroopan parlamentin viesti toimii ohjenuorana ja neuvostossa päästään yksimielisyyteen niin, että voidaan tehdä lopullinen päätös.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. (PT) Haluan onnitella kollegaani Coelhoa hänen erinomaisesta työstään mietinnön laatimisessa ehdotuksesta neuvoston päätökseksi Schengenin säännöstön määräysten täysimääräisestä soveltamisesta Bulgarian tasavallassa ja Romaniassa. Romania ja Bulgaria hyväksyivät Schengenin säännöstön liittyessään Euroopan unioniin vuonna 2007. Mietinnön mukaan kyseisen säännöstön soveltamista koskevien ehtojen – tietosuojaa, Schengenin tietojärjestelmää (SIS), ilmarajoja, maarajoja, merirajoja, poliisiyhteistyötä ja viisumeja koskevien – täyttymistä arvioidaan paikan päällä ja myös edistyminen näiden jäsenvaltioiden sisärajoilla tehtävien tarkastusten poistamiseen tähtäävien toimenpiteiden toteutumisessa vahvistettiin paikan päällä. Prosessia seuranneiden esittelijän ja varjoesittelijöiden mukaan kesken olevat asiat, joista odotetaan jatkossa säännöllistä raportointia ja seurantaa, eivät muodosta estettä näiden kahden jäsenvaltion täysimääräiselle liittymiselle Schengen-alueeseen. Näistä syistä tuen päätöstä avata rajat näille jäsenvaltioille. Äänestän mietinnön puolesta ja toivotan Bulgarian ja Romanian tervetulleiksi Schengen-alueelle.

 
  
MPphoto
 
 

  Vincent Peillon (S&D), kirjallinen. (FR) Äänestin Carlos Coelhon mietinnön puolesta, jossa ehdotetaan Bulgarian ja Romanian liittymistä "Schengen-alueeseen". Tämä on yksi Euroopan unionin yhdentymisprosessin suurimmista saavutuksista. Uuden valtion liittymiselle alueeseen on ehtona Schengenin sopimuksen ehtojen tiukka noudattaminen. Bulgarian ja Romanian tapauksessa Euroopan parlamentin kansalaisvapauksien valiokunta – samoin kuin Euroopan komissio – on todennut arvioinnin jälkeen, että nämä kaksi valtiota täyttävät kaikki asetetut ehdot. Siksi ei ole enää mitään syytä, miksi ne eivät voisi liittyä tähän vapaan liikkuvuuden alueeseen. En voi hyväksyä sitä, että tietyt valtiot vastustavat sitä edelleen väärillä verukkeilla sisäisen poliittisen laskelmoinnin vuoksi. Yhteisön säännöstöä ei pidä nähdä à la carte -järjestelmänä, jossa jäsenvaltiot voivat hyväksyä tai lykätä säännöksiä olosuhteiden mukaan. Siksi kehotan vakavasti neuvostoa tunnustamaan Bulgarian ja Romanian tekemät parannukset ja hyväksymään ne Schengen-alueeseen.

 
  
MPphoto
 
 

  Rovana Plumb (S&D), kirjallinen. (RO) Ottaen huomioon arviointien tulokset ja asiantuntijaryhmien suorittamien tarpeellisten uudelleenkäyntien tulokset on selvää, että Romania kykenee nyt täysin panemaan täytäntöön Schengenin säännöstön. Kaikki huomionarvoiset ja tarkistamista edellyttävät asiat on korjattu (riskinarvioinnin parantaminen, rakennusten turvallisuuspiirteiden kohentaminen, viisumianomusten jättämistä ja käsittelyä koskevien menettelyjen parantaminen, jne.) ja joiltakin osin tätä voidaan pitää parhaana käytäntönä.

Arviointiraporttien mukaan Romania on osoittanut omaavansa riittävät valmiudet soveltaa sekä Schengenin säännöstön muita kuin SIS:ään liittyviä määräyksiä että sen SIS:ään liittyviä määräyksiä tyydyttävällä tavalla. Ennakkoedellytykset on täytetty niin, että neuvosto voi tehdä vuoden 2005 liittymisasiakirjan 4 artiklan 5 kohdassa tarkoitetun päätöksen, joka antaa mahdollisuuden sisärajatarkastusten poistamiseen ilma-, maa- ja merirajoilla. Se tarkoittaa, valvonnan poistaminen sisärajoilta edellyttää, että jäsenvaltioilla on erittäin suuri luottamus tehokkaan valvonnan olemassaoloon ulkorajoilla, sillä Schengenin alueen turvallisuus riippuu perusteellisuudesta ja tehokkuudesta, jolla kukin jäsenvaltio huolehtii valvonnasta omilla ulkorajoillaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Miguel Portas (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska Schengenin säännöstön määräysten täysimääräinen soveltaminen Bulgariassa ja Romaniassa tarkoittaa todella myös näiden maiden rajatarkastusten poistamista. Aikana, jolloin jotkin hallitukset kehtaavat ehdottaa tarkastusten palauttamista sisärajoille, on vieläkin tärkeämpää osoittaa tukemme sille, että yhtä Euroopan unionin parhaista saavutuksista laajennetaan. Määräysten täysimääräisessä soveltamisessa näissä jäsenvaltioissa on myös kyse yhdenvertaisuudesta ja syrjimättömyydestä Euroopan unionissa, koska näiden kahden maan sulkeminen ulkopuolelle olisi erittäin kielteinen viesti niiden kansalaisille, jotka ovat hyvin innokkaita liittymään vapaan liikkuvuuden alueeseen. Näistä syistä on tärkeää antaa tälle vaiheelle laaja tuki.

 
  
MPphoto
 
 

  Fiorello Provera (EFD), kirjallinen. (IT) Balkanin alue on laittoman maahanmuuton kannalta yksi EU:n ulkorajojen herkimmistä alueista. Tällä ilmiö on suuri merkitys ja vaikutuksia monien kansalaistemme päivittäiseen, koska se lisää heidän turvattomuudentunnettaan. Ennen kuin voidaan ajatella Bulgarian ja Romanian mahdollista liittymistä Schengen-alueeseen, on laadittavat erityiset ja tarkat suunnitelmat, joissa otetaan huomioon myös maahanmuuttopaineet. Lisäksi tarkastusten parantaminen ulkorajoilla on yhdistettävä paikallisviranomaisten korruption torjuntaan. Äänestin tätä toimenpidettä vastaan edellä mainituista syistä ja siksi, että haluan kansalaisiamme suojeltavan laittomalta maahanmuutolta.

 
  
MPphoto
 
 

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. (PT) Schengenin säännöstöön liittymiseen kuuluu tarve noudattaa eri arviointimenettelyjä: ehdokasmaiden on täytettävä joukko ehtoja, jotta ne voidaan ottaa mukaan vapaan liikkuvuuden alueeseen, joka kattaa tällä hetkellä 25 maata ja 400 miljoonaa eurooppalaista. Tässä mietinnössä arvioidaan Bulgarian ja Romanian tilannetta ja painotetaan toisaalta sitä, että Bulgaria noudattaa parhaita käytäntöjä monissa toimissaan, ja toisaalta sitä, että Romania on ryhtynyt toimiin havaittujen puutteiden korjaamiseksi. Lopuksi haluan korostaa, että useita kysymyksiä on vielä ratkaistava, mutta näiden kahden jäsenvaltion toiminta on kaiken kaikkiaan myönteistä.

 
  
MPphoto
 
 

  Britta Reimers (ALDE), kirjallinen. (DE) Saksan vapaan demokraattipuolueen FDP:n valtuuskunta Euroopan parlamentissa uskoo, että Romanian ja Bulgarian ottaminen mukaan Schengen-alueeseen lisää vapaata liikkumista EU:n sisällä entisestään. Kun nämä jäsenvaltiot ovat nyt saaneet myönteiset arviointitulokset Schengen-tarkastuksen kaikilla alueilla, niiden mukaan ottamiselle ei pitäisi olla enää mitään estettä. On selvää, että rajojen turvaaminen teknisesti ei tee niistä automaattisesti läpäisemättömiä niin kauan, kun oikeus- ja poliisijärjestelmässä esiintyvän korruption torjumisessa on ongelmia.

Tämä haaste koskee kuitenkin myös jo Schengen-alueeseen kuuluvia jäsenvaltioita. Sen vuoksi Saksan vapaan demokraattipuolueen valtuuskunta katsoo, että Schengenin mekanismia arvioitaessa on kiinnitettävä enemmän huomiota vaatimuksiin esimerkiksi korruption torjumisesta, ja kaikista väärinkäytöksistä on rangaistava asianmukaisesti.

 
  
MPphoto
 
 

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen.(EN) Tuemme Bulgarian ja Romanian liittymistä, jos kaikki sen edellytykset täyttyvät (ja näin on asiantuntijoiden mukaan).

 
  
MPphoto
 
 

  Licia Ronzulli (PPE), kirjallinen. – (IT) Romanian ja Bulgarian Schengenin säännöstöön liittymistä koskevan asiakirjan 4 artiklan 2 kohdan mukaan näiden maiden sisärajoilla tehtävien tarkastusten poistamisen ehtona on sen varmistaminen, että Schengenin vaatimukset täyttyvät. Koska Romania ja Bulgaria ovat osoittaneet, että niillä on riittävät valmiudet soveltaa kaikkia Schengenin säännöstön määräyksiä tyydyttävällä tavalla, kummankin jäsenvaltion pitäisi päästä alueen täysimääräisiksi jäseniksi. Korostaisin kuitenkin, että sisäisen turvallisuuden vuoksi tiukat valvontatoimet ulkorajoilla ovat tärkeitä. Koska Bulgaria sijaitsee laittoman maahanmuuton kannalta herkällä alueella, sen on toteutettava lisätoimenpiteitä vastatakseen muuttopaineen mahdolliseen kasvuun rajoillaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Oreste Rossi (EFD), kirjallinen. (IT) Bulgarian, Turkin ja Kreikan käsittävä alue on laittoman maahanmuuton kannalta yksi Euroopan unionin ulkorajojen herkimmistä osista. Olen esittelijä Coelhon kanssa eri mieltä sikäli, ettei Bulgarian ja Romanian tasavallan pääsyä Schengen-alueeseen voida toteuttaa lähiaikoina, koska laitteistossa, rajatarkastusten suorittamisessa, henkilöstön kouluttamisessa ja tietojenvaihtoa koskevan velvollisuuden täyttymisessä on puutteita.

 
  
MPphoto
 
 

  Nikolaos Salavrakos (EFD), kirjallinen. (EL) Romania ja Bulgaria hyväksyivät Schengenin säännöstön liittyessään Euroopan unioniin vuonna 2007. Romanian ja Bulgarian liittyminen Schengen-alueeseen voidaan hyväksyä, mikäli ne täyttävät tietyt asiaa koskevassa menettelyssä esitetyt tekniset vaatimukset. Kuten esittelijä aivan oikein korostaa, Bulgarian liittymiseen Schengenin sopimukseen pitäisi liittää erityissuunnitelma laittoman maahanmuuton torjumiseksi. Yhteistyötä tarvitaan maarajojen hallinnassa. Vuonna 2010 pidätettiin 47 000 maahanmuuttajaa, jotka ylittivät Kreikan ja Turkin välisen rajan siirtymällä maiden rajana olevan Evros-joen Kreikan puoleiselle rannalle. Tämä luku on 90 prosenttia Euroopan kokonaismäärästä kyseisenä vuonna. Tästä näkökulmasta pidän myönteisenä esittelijän ehdotusta siitä, että Bulgarian tulee Schengenin alueeseen liittymisensä yhteydessä laatia erityissuunnitelma, joka käsittää tähän liittyvät toimenpiteet ja Kreikan, Turkin ja Bulgarian välisen yhteisen lähestymistavan, niin että maa kykenee selviytymään muuttovirtojen mahdollisesta voimakkaastakin lisääntymisestä.

 
  
MPphoto
 
 

  Søren Bo Søndergaard (GUE/NGL), kirjallinen.(DA) Äänestin sitä vastaan, että Bulgariasta ja Romaniasta tulisi Schengen-yhteistyössä täysipainoisesti mukana olevia jäseniä tässä vaiheessa. Bulgariaan liittyvä asia eli se, että se sallii sotilaspoliisilleen pääsyn Schengen-järjestelmän tietoihin, on osoitus ongelmista Schengenin niiden osien kanssa, joissa nämä maat ovat jo mukana. Lisäksi näillä mailla on korruptioon ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyviä ongelmia. Europol korostaa, että Bulgarian ja Romanian hyväksyminen Schengen-yhteistyössä täysipainoisesti mukana oleviksi jäseniksi helpottaisi Balkanin ja entisen Neuvostoliiton rikollisryhmien pääsyä EU:hun. Niin kauan kuin nämä ongelmat ovat ratkaisematta, Bulgarian ja Romanian pääsy Schengen-alueen täysjäseneksi vahvistaa kansainvälistä korruptiota ja rikollisuutta ja antaa samalla tietyille voimille niiden odottaman tilaisuuden vaatia valvonnan lisäämistä ja oikeusvaltion horjuttamista.

 
  
MPphoto
 
 

  Bogusław Sonik (PPE), kirjallinen.(PL) Aikana, jolloin yhä useammat puhuvat luottamuskriisistä Euroopan unionissa, parlamentin jäsenten suuren enemmistön tukea kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnolle olisi pidettävä vahvistuksena sille, että Euroopan yhdentymisen ajatus on edelleen merkityksellinen. Sitä, että Bulgarialla ja Romanialla on EU:n ulkorajoja, ei saisi pitää esteenä niiden Schengenin alueeseen liittymiselle. Alueeseen liittymisen ehtojen asettamisen tavoitteena varmistaa mahdollisimman korkea turvallisuustaso. Asiantuntijat ovat vahvistaneet, että asianmukaiset tekniset standardit on otettu käyttöön. Maat ovat täyttäneet niille asetetut vaatimukset siinä määrin, että rajatarkastukset niiden ja muiden EU:n jäsenvaltioiden väliltä voidaan poistaa. On syytä korostaa, että vastaavasti kuin oman maani tapauksessa Schengenin alueeseen liittyminen ei merkitse, etteikö Romanialla ja Bulgarialla olisi enää työtä jäljellä yhteistyövälineen täytäntöönpanossa. Kummallakin maalla on vielä paljon tekemistä hyvien toimintakäytäntöjen luomisessa.

Puolan esimerkki osoittaa selvästi, että uudet jäsenvaltiot pystyvät täyttämään Schengenin vaatimukset tehokkaasti. Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mielestä meillä on mahdollisuus toteuttaa vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueena tunnetun poliittisen hankkeen seuraava vaihe, mikä kuitenkin edellyttää Euroopan unionin toimielinten toteuttamaa asianmukaista valvontaa. Euroopan parlamentilla pitäisi olla keskeinen asema tässä prosessissa, ja se on pidettävä ajan tasalla Bulgarian ja Romanian tilanteesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Catherine Stihler (S&D), kirjallinen.(EN) Olen tyytyväinen tähän mietintöön, jossa ehdotetaan Schengenin säännöstöön liittyvää Schengenin tietojärjestelmää koskevien määräysten soveltamista Bulgariaan ja Romaniaan. Olen tyytyväinen myös siihen, että mietintö sisältää tietosuojaa koskevia takuita.

 
  
MPphoto
 
 

  Michèle Striffler (PPE), kirjallinen. (FR) Parlamentti on tänään hyväksynyt Carlos Coelhon Schengenin säännöstön määräysten täysimääräistä soveltamista Bulgariassa ja Romaniassa koskevan mietinnön. Tämä mietintö perustuu neuvoston Schengen-arviointityöryhmän valvonnassa suoritettuihin arviointeihin.

Näissä arvioinneissa ei ole löydetty esteitä Romanian ja Bulgarian liittymiselle Schengen-alueeseen. Rajojen avaaminen on ollut yksi Euroopan unionin suurimmista saavutuksista. Siksi olen iloinen siitä, että parlamentti on äänestänyt näiden kahden uuden valtion Schengeniin liittymisen puolesta. Neuvoston on nyt oltava realistinen ja osoitettava solidaarisuutta antamalla yksimielinen hyväksyntänsä.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Teixeira (PPE), kirjallinen. (PT) Schengenin alue perustettiin vuonna 1985, ja nykyään se käsittää alueen, jolla on meriulkorajoja 42 673 kilometriä ja maarajoja 7 721 kilometriä, ja sen piirissä on 400 miljoonaa kansalaista. Schengenin sopimus kattaa nykyisin 25 jäsenvaltiota, joiden muodostamalla yhteisellä alueella henkilöt voivat liikkua vapaasti. Alueelta on poistettu järjestelmälliset rajatarkastukset, ja sille on luotu yksi yhteinen ulkoraja. Sopimuksen täysimääräistä toteuttamista varten on luotu yhteiset säännöt – jotka koskevat muun muassa ulkorajatarkastuksia, yhteistä viisumipolitiikkaa, poliisiyhteistyötä ja oikeudellista yhteistyötä – ja luotu Schengenin tietojärjestelmä (SIS). Tämä mietintö koskee Bulgarian ja Romanian liittymistä Schengenin sopimukseen, ja siinä päätellään arviointikäyntien ja loppuraportin perusteella, että kumpikin maa on valmis täysimääräiseen liittymiseen. Joitakin kysymyksiä on kuitenkin vielä jäljellä, ja erityisesti on luotava suunnitelma mahdollisen laittoman maahanmuuton paineen torjumiseksi. Siksi olen esittelijän kanssa samaa mieltä siitä, että kyseisten jäsenvaltioiden on ilmoitettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle tämän päätöksen voimaantuloa seuraavien kuuden kuukauden kuluessa näiden lisätoimenpiteiden täytäntöönpanosta sekä havaittujen puutteiden korjaamisesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Alexandra Thein (ALDE), kirjallinen. (DE) Saksan vapaan demokraattipuolueen FDP:n valtuuskunta Euroopan parlamentissa uskoo, että Romanian ja Bulgarian ottaminen mukaan Schengen-alueeseen lisää vapaata liikkumista EU:n sisällä entisestään. Kun nämä jäsenvaltiot ovat nyt saaneet myönteiset arviointitulokset Schengen-tarkastuksen kaikilla alueilla, niiden mukaan ottamiselle ei pitäisi olla enää mitään estettä. On selvää, että rajojen turvaaminen teknisesti ei tee niistä automaattisesti turvallisia niin kauan, kun oikeus- ja poliisijärjestelmässä esiintyvän korruption torjumisessa on ongelmia. Tämä haaste koskee kuitenkin myös jo Schengen-alueeseen kuuluvia jäsenvaltioita. Sen vuoksi Saksan vapaan demokraattipuolueen valtuuskunta katsoo, että Schengenin mekanismia arvioitaessa on kiinnitettävä enemmän huomiota vaatimuksiin esimerkiksi korruption torjumisesta, ja kaikista väärinkäytöksistä on rangaistava asianmukaisesti.

 
  
MPphoto
 
 

  Silvia-Adriana Ţicău (S&D), kirjallinen. (RO) Romania ja Bulgaria hyväksyivät Schengenin säännöstön liittyessään Euroopan unioniin vuonna 2007. Liittymisasiakirjan 4 artiklan 2 kohdan mukaan neuvoston on tarkistettava arviointimenettelyjen avulla, että vaaditut edellytykset Schengenin säännöstön kaikkien osien (tietosuoja, Schengenin tietojärjestelmä, ilmarajat, maarajat, merirajat, poliisiyhteistyö ja viisumit) soveltamiseksi ovat täyttyneet uusissa jäsenvaltioissa, ennen kuin neuvosto voi päättää tarkastusten poistamisesta näiden jäsenvaltioiden sisärajoilta. Asiantuntijoiden laatimien arviointiraporttien mukaan sekä Romania että Bulgaria on osoittanut olevansa valmis soveltamaan Schengenin säännöstön määräyksiä tyydyttävällä tavalla. Siksi kehotamme neuvostoa hyväksymään Romanian ja Bulgarian liittymisen Schengen-alueeseen. Unionin on sovellettava samoja perusteita kaikkiin jäsenvaltioihin, ja se pätee myös Schengenin alueeseen liittymiseen. Oikeuslaitosta varten perustettu yhteistyö- ja seurantamekanismi ei sisälly Schengen-alueeseen liittymisen kriteereihin, eikä siihen voida viitata Romanian ja Bulgarian alueeseen liittymisen yhteydessä. Koska Romania ja Bulgaria täyttävät Schengen-alueeseen liittymisen tekniset vaatimukset, kehotamme neuvostoa hyväksymään Romanian, Bulgarian ja Euroopan kansalaisten puolesta Romanian ja Bulgarian liittymisen alueeseen.

 
  
MPphoto
 
 

  Rafał Trzaskowski (PPE), kirjallinen.(PL) Bulgarian ja Romanian pitäisi liittyä Schengen-alueeseen, koska kumpikin maa on valmis siihen eivätkä tiettyjen jäsenvaltioiden esittämät vastalauseet ole perusteltuja.

 
  
MPphoto
 
 

  Niki Tzavela (EFD), kirjallinen. (EL) Äänestin Romanian ja Bulgarian Schengenin alueeseen liittymistä koskevan mietinnön puolesta, koska kumpikin maa on täyttänyt sitä koskevat tekniset vaatimukset. Bulgarian on kuitenkin toteutettava yhteistyössä Kreikan ja Turkin kanssa lisätoimenpiteitä laittoman maahanmuuton ongelman ratkaisemiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Geoffrey Van Orden (ECR), kirjallinen.(EN) Bulgarian ystävänä, joskin kriittisenä ystävänä, toivon voivani tehdä kaiken voitavani edistääkseni maan menestystä, mutta en oman maani hyvinvoinnin kustannuksella. Tästä syystä äänestin tyhjää. Bulgarian liittyessä EU:hun 1. tammikuuta 2007 puutteita oli edelleen oikeuslaitoksen uudistamisessa sekä korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa. Bulgarian viranomaiset sitoutuivat tekemään olennaisia parannuksia. EU perusti yhteistyö- ja seurantamekanismin auttaakseen Bulgariaa ja varmistaakseen sen edistymisen, mikä tapahtuu vertaamalla sitä kuuteen kriteeriin. Kehitys on ollut valitettavan hidasta. Aivan tuoreimmassa näitä asioita koskevassa kertomuksessaan (helmikuu 2011) komissio totesi, että Bulgarian on edelleen parannettava sitä, miten oikeuslaitos, poliisi ja muut tutkintaelimet on organisoitu, miten niitä hallinnoidaan ja miten ne tekevät yhteistyötä. Silti neuvoston 27 maata päättivät – ehkä yllättäen – että Bulgaria täyttää Schengenin ehdot, vaikka koko järjestelmä on tällä hetkellä kyseenalainen. Yhdistynyt kuningaskunta luonnollisesti pysyy edelleen Schengen-alueen ulkopuolella.

 
  
MPphoto
 
 

  Iuliu Winkler (PPE), kirjallinen. (RO) Olen tyytyväinen, että Euroopan parlamentti hyväksyi äänestyksessä yli 80 prosentin enemmistöllä mietinnön siitä, miten Romania ja Bulgaria ovat täyttäneet Schengenin säännöstön määräykset. Tämä äänestys antaa vahvan poliittisen viestin. Euroopan parlamentin näkemyksen mukaan Romania ja Bulgaria ovat valmiita liittymään Schengenin alueeseen.

Romanian unkarilaisten demokraattisen liiton (UDMR) kannan mukaan Romanian ja Bulgarian on saatava vuonna 2011 selvät näkymät liittymisestä tähän vapaan liikkuvuuden alueeseen. Mielestäni sääntöjä ei pidä muuttaa kesken pelin, ja Schengen-alueeseen liittymistä koskevassa päätöksessä on otettava huomioon se, mitä Schengenin sopimuksen puitteissa on saavutettu, eikä se saa perustua poliittisiin arviointeihin. Romanian ja Bulgarian liittymisen yhteydessä syntynyt tilanne tuo esiin selvästi, miten vähäistä solidaarisuus on EU:ssa on.

Kuulostaa hälyttävältä, että jotkin jäsenvaltiot ovat valmiita luopumaan yhdestä Euroopan yhdentymisen perusvapauksista eli vapaasta liikkuvuudesta. Se on myös väärä vastaus talouskriisin aiheuttamiin jännitteisiin ja sen sosiaalisiin seurauksiin. UDMR katsoo, että tarvitsemme vahvaa Eurooppaa, ja siihen voidaan päästä lisäämällä solidaarisuutta ja torjumalla päättäväisesti sisäinen protektionismi ja populismi.

 
  
MPphoto
 
 

  Iva Zanicchi (PPE), kirjallinen.(IT) Vaikka minulla on joitain epäilyksiä tämän tekstin – joka kuuluu Eurooppa 2020 -strategian alaan – liiallisen vaikutusalan suhteen, pidän päätöslauselman tavoitteita erittäin onnistuneina. Siksi kannatin äänestyksessä Carlos Coelhon mietintöä, jonka aiheena on Schengenin sopimuksen soveltamisen kannalta välttämättömien edellytysten varmistaminen, mikä on Bulgarian ja Romanian sisärajoilla tehtävien tarkastusten poistamisen ennakkoehto.

 
  
  

Mietintö: Alexander Graf Lambsdorff (A7-0189/2011)

 
  
MPphoto
 
 

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. (PT) Tämä mietintö hyväksytään huolimatta ydinvoimakysymystä koskevan tarkistuksen suhteen Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmän työryhmässä syntyneestä erimielisyydestä sekä Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ryhmän tarkistuksesta, jolla poistettiin kysymys Yhdistyneiden kansakuntien (YK) turvallisuusneuvoston uusista pysyvistä jäsenistä. Kansainväliseen järjestykseen tarvitaan huomattava muutos, jotta EU voi selviytyä paremmin haasteistaan yhteisten maailmanlaajuisten toimien avulla. Kiinnitän huomiota myös siihen, että perussopimuksen 21 artiklan mukaan EU on virallisesti sitoutunut tehokkaaseen monenvälisyyteen ja etenkin YK:n rooliin.

 
  
MPphoto
 
 

  Laima Liucija Andrikienė (PPE), kirjallinen. (EN) Äänestin päätöslauselman puolesta paitsi YK:n yleiskokouksen tulevan 66. istunnon merkityksen vuoksi myös siksi, että EU:n on ehdottoman tärkeää vihdoin tehostaa yhteistyötä ja koordinointia tässä ja kaikissa muissa YK:n elimissä. Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 34 artiklassa määrätään selvästi, että jäsenvaltiot sovittavat yhteen toimintansa kansainvälisissä järjestöissä, ja että jäsenvaltiot, jotka ovat myös YK:n turvallisuusneuvoston jäseniä, neuvottelevat keskenään ja puolustavat toiminnassaan unionin kantoja ja etuja. Tähän asti yhteistyö YK:n yleiskokouksessa ei ole ollut esimerkillistä. Se ei ole ollut sitä YK:n turvallisuusneuvostossakaan. Me kaikki tiedämme hyvin, että YK:n turvallisuusneuvostoon kuuluvat jäsenvaltiot (Ranska, Yhdistynyt kuningaskunta ja Saksa) eivät sovittaneet yhteen toimintaansa ja esittäneet yhtenäistä kantaa Libyan sotilasoperaatiosta, erityisesti YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmasta 1973 äänestettäessä. Näin ollen kehotan EU:n jäsenvaltioita pyrkimään yhteiseen kantaan kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden kannalta keskeisistä kysymyksistä erityisesti sellaisilla aloilla, joilla jo vallitsee laaja kansainvälinen konsensus.

 
  
MPphoto
 
 

  Elena Oana Antonescu (PPE), kirjallinen. (RO) Nopeasti muuttuvassa maailmassa EU kohtaa useita haasteita, jotka edellyttävät yhteisiä kansainvälisiä vastauksia. Kaikki nämä suuret muutokset saavat EU:n toimimaan aktiivisesti muiden kumppanien kanssa ja edistämään tehokkaita ratkaisuja EU:n kansalaisia ja koko ihmiskuntaa vaivaaviin yhteisiin ongelmiin. Euroopan unioni on maailman merkittävin kehitysavun antaja ja YK:lle keskeinen sen toimintaa tukeva kumppani. EU:n on oltava ennakoivasti mukana rakentamassa YK:n organisaatiota, joka voi antaa tehokkaan panoksen maailmanlaajuisiin ratkaisuihin, rauhaan ja turvallisuuteen, demokratiaan sekä oikeusvaltioperiaatteeseen perustuvaan kansainväliseen järjestykseen. Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 21 artiklan mukaisesti EU on sitoutunut virallisesti tehokkaaseen monenväliseen järjestelmään, jonka keskipisteessä on vahva YK, joka on keskeisessä asemassa vastattaessa maailmanlaajuisiin haasteisiin.

 
  
MPphoto
 
 

  Alfredo Antoniozzi (PPE), kirjallinen. (IT) Todistamme parhaillaan kansainvälisessä järjestyksessä tapahtuvia suuria muutoksia, joiden suhteen Euroopan unioni ei enää voi pysyä vain sivustakatsojana. Mielestäni Euroopan unionin olisi nähtävä tämä lähtöpisteenä ja otettava todella aktiivinen rooli toimittaessa nykyisten ja nousevien maailmanvaltojen kanssa ja ravistettava lopullisesti yltään maineensa kansainvälisen politiikan poliittisena kääpiönä. Olen myös samaa mieltä jäsen Lambsdorffin ehdotuksen kanssa siitä, että jäsenvaltioiden olisi harjoitettava painostusta keskusteluissa Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston uudistamisesta, jotta Euroopan unioni saisi siinä pysyvän paikan. Vahvistamalla Euroopan unionin roolia Yhdistyneissä kansakunnissa varmistamme, että EU ottaa johtavan aseman alueellisissa ja maailmanlaajuisissa asioissa. Muutoin törmäämme aina uudelleen jäsenvaltioiden intressien koordinoinnin puutteeseen kansainvälisellä näyttämöllä.

 
  
MPphoto
 
 

  Pino Arlacchi (S&D), kirjallinen. – (EN) Kannatin vilpittömästi mietinnön pääsisältöä. Siinä vaaditaan EU:lle suurempaa roolia YK:n järjestelmässä ottaen huomioon Lissabonin sopimuksesta aiheutuvat toimielimiä koskevat muutokset. Tämänpäiväistä äänestystä edeltää EU:n merkittävä menestys YK:ssa: sellaisten menettelyjen hyväksyminen, joiden mukaisesti EU:n valtuuskunnalla YK:n yleiskokouksessa on oikeus käyttää puheenvuoroja sekä oikeus vastineeseen ja mahdollisuus esittää suullisia ehdotuksia ja tarkistuksia.

Nämä parannukset heijastavat selvää todellisuutta: EU ja sen jäsenvaltiot ovat YK:n järjestelmän suurimmat rahoittajat, sillä EU:n varat muodostavat 38 prosenttia YK:n varsinaisesta talousarviosta, ja yli kaksi viidesosaa YK:n rauhanturvaoperaatioiden ja lähes puolet YK:n rahastojen ja ohjelmien rahoituksesta on peräisin EU:lta. Lisäksi EU on kaikista rajoituksistaan huolimatta tärkeä globaali toimija, jonka painoarvo on tunnustettava asianmukaisesti kaikilla tasoilla.

 
  
MPphoto
 
 

  Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. (FR) Kannatin Alexander Graf Lambsdorffin mietintöä, koska katson, että meidän on parannettava jäsenvaltioiden kantojen yhtenäisyyttä ja kohennettava kykyämme neuvotella muiden alueellisten ryhmittymien kanssa. Näin ollen kyse on YK:n tehokkuuden ja avoimuuden parantamisesta sekä sen taloudellisten resurssien hallinnon vahvistamisesta. Olen varma, että Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston toimintatapojen ja kokoonpanon uudistaminen on tarpeen keskipitkällä aikavälillä.

 
  
MPphoto
 
 

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. (LT) Kansainvälinen järjestys on oleellisesti muuttumassa, mikä haastaa EU:n toimimaan aktiivisemmin nykyisten ja nousevien maailmanvaltojen sekä myös kahdenvälisten ja monenvälisten kumppanien kanssa, jotta voidaan edistää tehokkaita ratkaisuja EU:n kansalaisia ja koko maailmaa vaivaaviin yhteisiin ongelmiin. Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 21 artiklan mukaisesti EU on sitoutunut virallisesti tehokkaaseen monenväliseen järjestelmään, jonka ytimessä on YK, joka on keskeisessä asemassa kun vastataan maailmanlaajuisiin haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen ja ympäristön tilan heikkenemiseen, ihmisoikeuksien yleismaailmallisuuteen ja jakamattomuuteen, köyhyyden vähentämiseen ja kaikille tarkoitettuun kehitykseen, väestörakenteen muutosten ja muuttoliikkeiden seurauksiin sekä kansainväliseen järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Olen samaa mieltä siitä, että EU:n olisi oltava ennakoivasti mukana rakentamassa YK:ta, joka voisi tehokkaasti myötävaikuttaa maailmanlaajuisiin ratkaisuihin, rauhaan ja turvallisuuteen, demokratiaan sekä oikeusvaltioperiaatteeseen perustuvaan kansainväliseen järjestykseen.

 
  
MPphoto
 
 

  Elena Băsescu (PPE), kirjallinen. (RO) Äänestin jäsen Lambsdorffin laatiman mietinnön puolesta, koska katson, että EU luo itselleen tällä hetkellä uutta identiteettiä globaalilla näyttämöllä. Muistutan teitä näiden kahden kansainvälisen organisaation välisestä pitkästä yhteistyöstä sekä EU:n osallistumisesta moniin YK:n käynnistämiin hankkeisiin. Tässä kohtaa minun on mainittava Euroopan johtajien antama sitoumus saavuttaa vuosituhannen kehitystavoitteet. Köyhyyden poistaminen koko maailmasta on nyt unionin ensisijaisten ulkopoliittisten tavoitteiden joukossa. Suhtaudun myönteisesti aloitteeseen vahvistaa yhteistyötä vakauden lisäämiseksi kriisialueilla ja uusien turvallisuusstandardien laatimiseksi ydinvoimaloita varten. Japanin tapahtumat korostavat tämän kumppanuuden tarvetta. Välimeren alueen yhteiskunnallista kuohuntaa silmälläpitäen katson, että EU:n ja YK:n koordinoiduilla toimilla varmistettaisiin rauhanomainen siirtyminen demokratiaan. Tässä mielessä kannatan suhteiden parantamista alueellisiin järjestöihin.

 
  
MPphoto
 
 

  Mara Bizzotto (EFD), kirjallinen. (IT) Kannatan tätä ehdotusta Euroopan parlamentin suositukseksi neuvostolle Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen seuraavasta istunnosta. Ehdotuksessa korostetaan, että Euroopan unioni ja Yhdistyneet kansakunnat ovat yhdessä sitoutuneet edistämään demokratiaa, ihmisoikeuksien kunnioittamista ja rauhaa kansainvälisessä yhteisössä. Siinä todetaan, että YK:n turvallisuusneuvoston laajentaminen edelleen käsittämään EU:n on tärkeä edellytys, jotta voidaan pyrkiä tehokkaasti edellä mainittuihin tavoitteisiin. Ehdotuksessa hylätään Saksan pyyntö miehittää pysyvästi mahdollinen EU:n uusi paikka YK:ssa, ja sen sijaan siihen on sisällytetty Italian ehdotus, jonka mukaan jäsenvaltiot pitävät paikkaa kiertävästi, jotta noudatetaan kaikkien jäsenvaltioiden yhtäläisen arvon periaatetta.

Saksan pyyntöä oli pidetty yrityksenä vahvistaa Saksan ja englantilais-ranskalais-saksalaisen blokin poliittista valtaa EU:ssa ja sen ulkopuolella. Tässä ehdotuksessa hyväksytty Italian kanta vahvistaa kuitenkin sen, että turvallisuusneuvoston mahdollinen laajentaminen antaisi myös Italialle mahdollisuuden saada äänensä kuuluville tärkeistä kansainvälisistä kysymyksistä EU:n ulkopuolella. Sen vuoksi äänestin mietinnön puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Nessa Childers (S&D), kirjallinen. (EN) On tärkeää, että Euroopan unioni vahvistaa nyt olevansa sitoutunut YK:n kaltaisiin kansainvälisiin liikkeisiin sekä tekevänsä yhteistyötä niiden kanssa. Euroopan parlamentin YK:hon kiinnittämä huomio on erittäin tärkeää.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. (PT) Ajat, joita parhaillaan elämme, ovat tehneet selväksi, että jäsenvaltiot ja Euroopan unioni on tarpeen yhdistää hyvin erilaisissa tilanteissa ja tapauksissa. Tällainen koordinointi on hyvin tärkeää myös Yhdistyneissä kansakunnissa (YK). Sanoisin jopa, että on erittäin tärkeää varmistaa Euroopan etujen ja arvojen puolustaminen ja turvaaminen tässä kattavimmassa ja vaikutusvaltaisimmassa kansainvälisessä järjestössä.

Siitä riippumatta, miten unionin edustusta YK:ssa ja etenkin turvallisuusneuvostossa tulevaisuudessa muutetaan – tämä keskustelu on yhä käynnissä – on yhä enemmän tarpeen yhdistää Euroopan valtioiden toimet, jotta unionin ulkomailla olevien edustajien lisäksi parannetaan yhteistä toiminta- ja vaikutuskykyä. Säännölliset keskustelut jäsenvaltioiden suurlähettiläiden ja EU:n lähettiläiden välillä ovat merkittävä askel tällä tiellä. Samalla unionin olisi edistettävä YK:n tehokkuuden ja avoimuuden parantamista sekä vahvistettava sen taloudellisten resurssien hallintoa. YK:n parlamentaarisen yleiskokouksen perustaminen YK:n järjestelmän puitteissa on tutkimisen ja keskustelun arvoinen mielenkiintoinen ehdotus.

 
  
MPphoto
 
 

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. (PT) Jäsen Lambsdorffin mietintö koskee ehdotusta Euroopan parlamentin suositukseksi neuvostolle Yhdistyneiden kansakuntien (YK) yleiskokouksen 66. istunnosta. Eri puolilla maailmaa käytävien konfliktien aiheuttama nykyisen kansainvälisen järjestyksen muuttuminen maailmanlaajuisella tasolla sekä monien kansojen vuosikymmeniä tai jopa vuosisatoja poljettu itsemääräämisoikeus tekevät YK:n yleiskokouksen tulevasta istunnosta poikkeuksellisen merkittävän. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 21 ja 41 artiklan nojalla Euroopan parlamentti ei voi olla hyödyntämättä tätä istuntoa ajaakseen eteenpäin kantojaan useista aiheista, kuten erityisesti EU:n roolista YK:n järjestelmässä, EU:sta ja globaalista hallinnosta, rauhasta, turvallisuudesta ja oikeudesta, ihmisoikeuksista ja ilmastonmuutoksesta. Näin ollen olen samaa mieltä edellä mainituista esittelijän ehdotuksista sekä tarpeesta virittää keskustelua parlamenttien ja kansanedustuslaitosten roolista YK:n järjestelmässä ja YK:n parlamentaarisen yleiskokouksen perustamisesta.

 
  
MPphoto
 
 

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Mietinnössä kannatetaan sitä, että Euroopan unionille annetaan paikka Yhdistyneiden kansakuntien (YK) yleiskokouksessa ja pysyvä paikka turvallisuusneuvostossa. Viime aikoina on kuultu monia tätä kannattavia ääniä, ja niitä tukevat Lissabonin sopimuksella tehdyt muutokset, varsinkin EU:lle annettu "oikeushenkilöys". Me olemme aina kiistäneet näiden muutosten legitiimiyden. Tämän vaatimuksen – joka on vastoin YK:n henkeä, sillä se on valtioiden eikä ylikansallisten organisaatioiden järjestö – tarkoituksena ei ole tehdä YK:n toiminnasta demokraattisempaa tai luoda oikeudenmukaisempi ja rauhanomaisempi uusi maailmanjärjestys.

EU:n liittoutuminen Pohjois-Atlantin puolustusliiton (NATO) ja Yhdysvaltojen kanssa sotien käymiseksi ja vihamielisten toimien suorittamiseksi Libyan kaltaisissa valtioissa on todiste tästä. EU vaarantaa YK:n peruskirjan perusperiaatteet, kuten puuttumattomuuden valtioiden sisäisiin asioihin, niiden suvereniteetin kunnioittamisen ja niiden oikeuden kehittymiseen. Suvereniteetti tulee kansalta, ja Euroopan kansat eivät ole antaneet sitä EU:lle, joka on aina vain yhteiskuntavastaisempi ja epädemokraattisempi.

 
  
MPphoto
 
 

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Tässä mietinnössä esitetään jälleen täysin hyväksymätön vaatimus siitä, että Euroopan unionin olisi saatava paikka Yhdistyneiden kansakuntien (YK) yleiskokouksessa sekä pysyvä paikka turvallisuusneuvostossa epädemokraattisen Lissabonin sopimuksen ja sillä myönnetyn "oikeushenkilöyden" tuloksena. Euroopan parlamentin enemmistön tarkoituksena ei ole tehdä tällä tavoin YK:n toiminnasta demokraattisempaa tai luoda oikeudenmukaisempi ja rauhanomaisempi uusi maailmanjärjestys.

Miten EU, joka Pohjois-Atlantin puolustusliiton (NATO) ja Yhdysvaltojen liittolaisena edistää sotaa ja rikkoo kansainvälistä oikeutta ja YK:n peruskirjaa Libyassa, voi auttaa tekemään YK:sta demokraattisemman tai edistää ihmiskunnan rauhaa ja edistystä? Miten EU voi edistää puuttumattomuutta valtioiden sisäisiin asioihin, niiden suvereniteetin ja itsenäisyyden kunnioittamista ja niiden oikeutta kehittymiseen – oikeuksia, jotka on kirjattu YK:n peruskirjaan ja kansainväliseen oikeuteen – kun se yhdessä Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) kanssa käynnistää väkisin Portugalin työläisiä ja kansalaisia vastaan ennennäkemättömän vihamielisen ohjelman, jolla riistetään heidän resurssinsa? Se on mahdotonta.

Suvereniteetti tulee kansalta, ja Euroopan kansat eivät ole antaneet sitä EU:lle, joka on yhä yhteiskuntavastaisempi ja epädemokraattisempi.

 
  
MPphoto
 
 

  Monika Flašíková Beňová (S&D), kirjallinen. (SK) Euroopan unionin olisi oltava aktiivisesti mukana kehittämässä YK:ta, jotta se voi tehokkaasti myötävaikuttaa maailmanlaajuisiin ratkaisuihin, rauhaan ja turvallisuuteen, demokratiaan sekä oikeusvaltioperiaatteeseen perustuvaan kansainväliseen järjestykseen. On tarpeen tukea monenvälisyyttä EU:n ensisijaisena strategisena intressinä sekä vahvistaa EU:n johdonmukaisuutta ja näkyvyyttä globaalina toimijana YK:ssa. Kansainvälinen järjestyksen meneillään oleva muutos haastaa EU:n keskittymään aktiivisemmin nykyisiin ja nouseviin maailmanvaltoihin sekä muihin kahdenvälisiin ja monenvälisiin kumppanuuksiin, jotta voidaan edistää tehokkaita ratkaisuja EU:n kansalaisia ja koko maailmaa vaivaaviin ongelmiin.

 
  
MPphoto
 
 

  Lorenzo Fontana (EFD), kirjallinen. (IT) Käsiteltävänä olevassa asiakirjassa hahmotellaan Euroopan unionin ensisijaiset tavoitteet Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokousta varten. Keskeinen seikka, jota on käsitelty jo jonkin aikaa, on keskustelu turvallisuusneuvoston uudistamisesta. Ehdotus jäsenvaltioiden välillä kiertävästä Euroopan unionin paikasta vaikuttaa erinomaiselta ajatukselta. Siitä syystä kannatan mietintöä.

 
  
MPphoto
 
 

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen. (LT) Kannatin tätä asiakirjaa, koska siinä kannatetaan toimivan monenkeskisyyden edistämistä unionin keskeisenä kysymyksenä ja EU:n johdonmukaisuuden ja näkyvyyden vahvistamista globaalina toimijana YK:ssa muun muassa koordinoimalla paremmin EU:n sisäisiä neuvotteluita YK-asioissa ja edistämällä laajemmin monia kysymyksiä. Sillä edistetään myös yhteistoimintaa EU:n strategisten kumppanien kanssa YK:n järjestelmässä ja monenkeskisen ulottuvuuden tarjoamista strategisille kumppaneille sisällyttämällä maailmanlaajuiset asiat EU:n kahdenvälisten ja monenvälisten huippukokousten esityslistoille samoin kuin YK:n tehokkuuden ja avoimuuden parantamista sekä YK:n taloudellisten resurssien hallinnon vahvistamista.

Lisäksi siinä käsitellään tärkeitä kysymyksiä, kuten kansainvälisen rikostuomioistuimen ja kansainvälisen rikosoikeusjärjestelmän aseman vahvistamista, rankaisemattomuuden lopettamista sekä kriisien ehkäisyn rakenteiden ja niiden tehokkuuden vahvistamista YK:n kehitysohjelmassa tavoitteena tehdä tästä järjestöstä globaali johtaja kriisien ehkäisyssä ja niistä toipumisessa. Siinä korostetaan myös EU:n ja YK:n tiiviin yhteistyön tarvetta siviili- ja sotilasalan kriisinhallinnassa ja erityisesti humanitaarisissa hätäaputoimissa ja tarvetta uudistaa perusteellisesti Kansainvälinen atomienergiajärjestö (IAEA) lakkauttamalla sen kaksisuuntainen toiminta, kun se sekä valvoo että edistää ydinenergian käyttöä, ja rajata IAEA:n vastuuala ydinenergiateollisuuden valvontaan sekä ydinsulkusopimuksen noudattamisen valvontaan, sekä muita tärkeitä seikkoja, joista olen samaa mieltä ja joita kannatan.

 
  
MPphoto
 
 

  Agnès Le Brun (PPE), kirjallinen. (FR) YK:n yleiskokouksen 66. istunnon edellä Euroopan parlamentti osoitti tavanomaiseen tapaan suosituksensa neuvostolle, joka edustaa jäsenvaltioita, jotka ovat järjestön ainoat täysivaltaiset jäsenet. Tänä vuonna unioni pystyy kuitenkin hyödyntämään uutta "supertarkkailijan" asemaansa, joka antaa sille erityisiä oikeuksia käyttää puheenvuoroja istunnoissa. Äänestin päätöslauselman puolesta, koska se on oikeassa suhteessa unionin uusiin tavoitteisiin kansainvälisellä tasolla. Lissabonin sopimuksella annetaan EU:lle uusia valtaoikeuksia, vahvistetaan sen kansainvälisen toimintakyvyn kehittäminen ja perustetaan uusia välineitä. Tämän asiakirjan mukaan unionin on käytettävä näitä uusia tavoitteita tehokkaan monenvälisyyden hyväksi, jonka ytimessä sen arvot vaikuttavat täydellä tehollaan. Siinä kehotetaan myös tehostamaan globaalia hallintoa aikana, jona globaalit haasteet edellyttävät globaaleja ratkaisuja. Lisäksi siinä keskitytään keskeisiin aiheisiin, joiden edistämiseen unionin on tapansa mukaan osallistuttava: kehitykseen, ihmisoikeuksiin ja ilmastonmuutokseen.

 
  
MPphoto
 
 

  Clemente Mastella (PPE), kirjallinen. (IT) Kansainvälisen järjestyksen nykyinen muutos pakottaa EU:n toimimaan aktiivisemmin nykyisten ja nousevien maailmanvaltojen sekä myös kahdenvälisten ja monenvälisten kumppanien kanssa, jotta se voi olla ennakoivasti mukana rakentamassa YK:ta, joka voi tehokkaasti myötävaikuttaa maailmanlaajuisiin ratkaisuihin, rauhaan ja turvallisuuteen, demokratiaan sekä oikeusvaltioperiaatteeseen perustuvaan kansainväliseen järjestykseen. Tämä muodostaa oleellisen lähtökohdan, josta käsitellä ilmastonmuutosta ja ympäristön tilan heikkenemistä, ihmisoikeuksien yleismaailmallisuutta ja jakamattomuutta, köyhyyden vähentämistä ja kaikille tarkoitettua kehitystä, väestörakenteen muutosten ja muuttoliikkeiden seurauksia sekä kansainvälistä järjestäytynyttä rikollisuutta.

Lissabonin sopimuksen ansiosta meillä on nyt pysyvät rakenteet ulkoista edustusta varten. Tämän ansiosta voimme ottaa merkittävää taloudellista asemaamme vastaavan kansainvälisen roolin ja toimia globaalina toimijana, joka kykenee jakamaan vastuun turvallisuudesta kaikkialla maailmassa. On meidän tehtävämme määritellä selvästi intressimme ja strategiset tavoitteemme, jotta pystymme toimimaan tehokkaasti. Euroopan unioni on maailman suurin kehitysavun antaja ja YK:n tärkeä kumppani kriiseissä ja kriisien jälkeisissä tilanteissa. Siksi meillä on velvollisuus edistää toimivaa monenkeskisyyttä unionin keskeisenä kysymyksenä ja vahvistaa EU:n johdonmukaisuutta ja näkyvyyttä globaalina toimijana.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) EU ei voi unohtaa sitä, että se on kaikin tavoin johtava toimija maailmannäyttämöllä. Siksi sen on vahvistettava asemaansa kaikissa monenvälisissä järjestöissä, erityisesti Yhdistyneissä kansakunnissa (YK), jossa sen on toimittava entistä aktiivisemmin nyt, kun Euroopan ulkosuhdehallinto (EUH) on aloittanut toimintansa. Koska kumppanuudet edistävät yhteisesti määriteltyjen maailmanlaajuisten tavoitteiden saavuttamista, koska Euroopan unioni on maailman merkittävin kehitysavun antaja ja YK:lle keskeinen kumppani kaikilla kolmella YK:n toiminnan osa-alueella, myös kriiseissä ja kriisin jälkeisissä tilanteissa, ja koska jäsenvaltioiden maksuosuudet ovat noin 38 prosenttia YK:n sääntömääräisestä talousarviosta, katsomme, että luja ja vakaa EU:n ja YK:n kumppanuus on olennaista YK:n toiminnan kannalta ja ratkaisevan tärkeää EU:n asemalle maailmanlaajuisena toimijana.

 
  
MPphoto
 
 

  Alexander Mirsky (S&D), kirjallinen. – (EN) Aiemman käytännön mukaisesti ulkoasiainvaliokunta laatii parlamentin suositukset neuvostolle Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokousta varten. Ymmärtääkseni Euroopan parlamentin tärkeimmät tavoitteet ovat seuraavat: EU:n roolin vahvistaminen YK:n järjestelmässä ottaen huomioon Lissabonin sopimuksen aiheuttamat toimielimiä koskevat muutokset; käytännesäännöt, joilla varmistetaan asianmukaiset neuvottelut jäsenvaltioiden suurlähettiläiden välillä ja vältetään EU:n kantojen epäyhtenäisyys, jota Libyan tapauksessa esiintyi; riittävä rahoitus UN Women -yksikölle; kansainvälisen rikostuomioistuimen roolin vahvistaminen edelleen; YK:n välitystoiminnan tukiyksikön tukeminen ja Euroopan ulkosuhdehallinnon keskeinen rooli tässä yhteydessä; YK:n rauhanrakentamiskomission ja EU:n rauhanrakentamiskumppanuuden välisen suhteen parantaminen; sekä EU:n vahvempi johtajuus maailmanlaajuisessa ilmastopolitiikassa. Kaikki edellä mainitut kysymykset ovat ajankohtaisia, ja äänestin mietinnön puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Justas Vincas Paleckis (S&D), kirjallinen. (EN) Äänestin tämän ehdotuksen puolesta, koska siinä esitetään laaja katsaus tämänhetkisistä globaaleista kysymyksistä EU:ssa ja YK:ssa sekä tuodaan esiin EU:n haasteet ja mahdollisuudet. Siinä tehdään myös vankkoja ja kauaskantoisia ehdotuksia EU:lle, kuten toimiminen yhdessä EU:n strategisten kumppanien kanssa YK:n järjestelmässä, EUH:n merkittävän aseman varmistaminen, rauhan, turvallisuuden ja oikeuden edistäminen sekä ilmastonmuutoksen torjunta. Katson, että nämä ovat kriittisiä kysymyksiä globaalilla näyttämöllä juuri nyt, ja EU:n on osallistuttava aktiivisesti ja otettava keskeinen rooli kaikissa näissä asioissa. Tästä syystä kannatan ehdotusta ja suosittelen neuvostolle, että se ottaa tämän mietinnön tarkasti huomioon.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. (PT) Äänestin mietinnön puolesta, koska kannatan suosituksia neuvostolle Yhdistyneiden kansakuntien (YK) yleiskokouksen 66. istunnosta. Olen samaa mieltä siitä, että YK:n asemaa olisi vahvistettava. Kuten esittelijä mainitsee, Euroopan unionilla ei itse asiassa ole riittävästi painoarvoa Yhdistyneiden kansakuntien elimissä, kun otetaan huomioon EU:n ja sen jäsenvaltioiden huomattavat maksuosuudet. Neuvoston on tuotava kantansa ponnekkaammin kuuluviin YK:ssa ja varmistettava, että unionin tavoitteiden saavuttamista YK:ssa koordinoidaan paremmin, sekä edistettävä jäsenvaltioiden kantojen johdonmukaistamista. Olen samaa mieltä esittelijän kanssa, joka kehottaa komission varapuheenjohtajaa / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa sekä Eurooppa-neuvoston puheenjohtajaa ottamaan EU:n tarkkailijaoikeuksien lisäämisen strategiseksi painopisteeksi ja toimimaan näkyvämmin YK:ssa tehostamalla neuvotteluja YK:hon kuuluvien kolmansien maiden hallitusten kanssa.

 
  
MPphoto
 
 

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Äänestin mietinnön puolesta. Suosittelemme, että neuvosto edistää toimivaa monenkeskisyyttä unionin keskeisenä kysymyksenä ja vahvistaa EU:n johdonmukaisuutta ja näkyvyyttä globaalina toimijana YK:ssa muun muassa koordinoimalla paremmin EU:n sisäisiä neuvotteluita YK-asioissa ja edistämällä laajemmin useita asioita. Komission varapuheenjohtaja / korkean edustaja olisi valtuutettava laatimaan erityisesti monenkeskisellä tasolla esimerkiksi Genevessä ja New Yorkissa työskentelevien jäsenvaltioiden suurlähettiläiden ja EU:n lähettiläiden välisiä säännöllisiä neuvotteluita koskevat käytännesäännöt, jotta EU voi edistää menestyksekkäästi YK-tavoitteitaan ja täyttää YK:n jäsenten sen toimintakyvylle asettamat odotukset. Olisi parannettava johdonmukaisuutta sekä YK:n järjestelmän sisällä että EU:n jäsenvaltioiden ja ehdokasvaltioiden ja mahdollisten ehdokasvaltioiden kantojen välillä, jotta voidaan maksimoida Lissabonin sopimuksen tarjoamat mahdollisuudet EU:n vaikutusvallan vahvistamiseksi käyttämällä koordinoidulla ja strategisella tavalla erilaisia (EU:n ja jäsenvaltioiden) toimintaväyliä. EU:n valmiuksia neuvotella oikea-aikaisesti muiden alueellisten ryhmittymien kanssa olisi parannettava, ja EU:n edustajille olisi annettava todelliset valtuudet neuvotella tehokkaasti jäsenvaltioiden puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Licia Ronzulli (PPE), kirjallinen. – (IT) Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen 66. istuntoa silmälläpitäen kannatan sitä, että parlamentti kehottaa neuvostoa ottamaan johtavan aseman edistettäessä vuosituhannen kehitystavoitteita. Meidän on aloitettava keskustelu siitä, miten pidetään yllä kansainvälisen yhteisön sitoutumista kestävään kehitykseen ja köyhyyden poistamiseen – joiden on jatkuttava myös vuoden 2015 jälkeen. Edistyminen valtiorakenteiden kehittämisessä, hyvässä demokraattisessa hallintotavassa ja konfliktien ennaltaehkäisyssä sekä tarvittaviin toimenpiteisiin ryhtyminen korruption, veronkierron ja pääomapaon torjumiseksi ovat ehdottomasti ensisijaisia tavoitteita.

 
  
MPphoto
 
 

  Nikolaos Salavrakos (EFD), kirjallinen. (EL) Äänestin jäsen Lambsdorffin mietinnön puolesta, koska katson, että EU:n nopeasti muuttuvassa maailmassa kohtaamat haasteet edellyttävät koordinoituja toimia globaalilla tasolla. Lissabonin sopimus antaa EU:lle lisää ja parempia ulkoisen edustuksen mahdollisuuksia, ja yhteistyö YK:n ja muiden kansainvälisten järjestöjen kanssa on sekä toivottavaa että välttämätöntä kriisinhallintaa ajatellen sekä rauhan ylläpitämiseksi ja rakentamiseksi ja Japanin viimeaikaisten tapahtumien kaltaisiin kansainvälisiin haasteisiin vastaamiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Michèle Striffler (PPE), kirjallinen. (FR) Kehitysyhteistyövaliokunnan mietintöä koskevan lausunnon laatijana olen iloinen siitä, että mietintö hyväksyttiin tänään Euroopan parlamentin täysistunnossa. On hyvin tärkeää korostaa tarvetta yhdenmukaistaa YK:n eri elinten pyrkimyksiä, jotta voidaan paremmin edistää kehitysaputoimien tehokkuutta ja vaikuttavuutta. Yhdistyneiden kansakuntien antamassa kehitysavussa on keskityttävä erityisesti vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamiseen ja kiinnitettävä erityistä huomiota vähiten kehittyneisiin maihin.

 
  
  

Mietintö: Jean-Pierre Audy (A7-0160/2011)

 
  
MPphoto
 
 

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. (PT) Äänestän tämän mietinnön puolesta ensinnäkin siksi, että siinä arvostellaan komissiota tiedonannon julkaisun viivyttämisestä helmikuun 9. päivään 2011, vaikka sillä oli velvollisuus julkaista se vuonna 2010, ja siksi, että esittelijän tavoin pidän valitettavana komission tiedonannon heikkoutta nykyisten kehityskulkujen osalta. Pahoittelen myös hyvien tulosten puutetta pienten ja keskisuurten yritysten osalta. Tunnustan kuitenkin, että yhteiset teknologia-aloitteet auttavat parantamaan eurooppalaisen teollisuuden kilpailukykyä, joskin jo olemassa oleviin oikeudellisiin ja hallinnollisiin esteisiin on puututtava nopeasti.

 
  
MPphoto
 
 

  Laima Liucija Andrikienė (PPE), kirjallinen. (LT) Kannatin äänestyksessä tätä merkittävää päätöslauselmaa Euroopan unionin seitsemännen tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelman väliarvioinnista. Hyväksymällä päätöslauselman Euroopan parlamentti lähettää Euroopan komissiolle selvän viestin tutkimuksen puiteohjelman tulevasta täytäntöönpanosta. Yksi tärkeimmistä ehdotuksista, jota myös kannatan, koskee ohjelman mukaan toteutettujen hankkeiden hallintovaatimusten yksinkertaistamista. Yksi havaituista ongelmista on todellakin hallinnollisten menettelyjen monimutkaisuus ja raskaus, joiden takia tutkijat luopuvat EU:n rahoituksesta kansallisten rahoituksen hyväksi ja jotka vähentävät sen suosiota tutkimuksen alalla. On myös hyvin tärkeää, että tutkimus- ja kehityspolitiikka alueellistetaan, jotta tutkimusta voidaan jakaa tasaisesti kaikkiin korkeakouluihin. Yhteys kaupunkialueilla usein olevaan erityisosaamiseen voitaisiin varmistaa tehostamalla aineettomia suhteita, esimerkiksi järjestämällä pysyviä videoneuvotteluja ja luomalla älykäs yhteys alueellistettujen tutkimuskeskusten ja osaamiskeskusten välille.

 
  
MPphoto
 
 

  Elena Oana Antonescu (PPE), kirjallinen. (RO) Euroopan unionin seitsemäs tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelma on laajin tutkimuksen tukiväline koko maailmassa ja Euroopan unionin tutkimuspolitiikan ensisijainen väline. Tutkimus on prosessi, jossa taloudellinen voima muunnetaan tiedoksi, kun taas innovointi on päinvastainen prosessi, jossa tieto muunnetaan taloudelliseksi voimaksi. Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden on luotava itselleen keinot, jotta voidaan antaa yhteinen vastaus Euroopan kansojen kohtaamiin suuriin yhteiskunnallisiin, taloudellisiin, ekologisiin, demografisiin ja eettisiin haasteisiin, joita ovat muun muassa väestön ikääntyminen, terveys, elintarvikkeiden saatavuus, kestävä kehitys sekä suuret ympäristöhaasteet.

Tieteen, tutkimuksen ja teollisuuden paremmat suhteet ovat välttämättömiä, jotta tutkimustulokset voidaan muuttaa paremmin tuotteiksi ja palveluiksi, jotka saavat aikaan talouskasvua ja tuovat etuja koko yhteiskunnalle. Jäsenvaltioiden olisi myös tehostettava uuden teknologian, kuten älykkäiden tutkimustietopalveluiden, käyttöä koskevia tiedotustoimiaan ilmoittamalla tulevista tutkimushaasteista ja levittämällä tutkimustuloksia. Tästä syystä äänestin tämän mietinnön puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Alfredo Antoniozzi (PPE), kirjallinen. (IT) Huolimatta useista esteistä – kuten talouskriisi, jatkuva kyvyttömyys kuroa umpeen eroa Yhdysvaltoihin sekä nousevien talouksien kilpailun lisääntyminen – seitsemäs tutkimuksen puiteohjelma on osoittanut voivansa tarjota lisäarvoa eurooppalaiselle tutkimukselle ja kehittämiselle. Seitsemäs tutkimuksen puiteohjelma tarjoaa Euroopan unionille mahdollisuuden sovittaa tutkimuspolitiikkansa EU:n taloudellisiin ja sosiaalisiin tavoitteisiin erityisesti lujittamalla eurooppalaista tutkimusaluetta. Tarkasteltaessa jäsen Audyn mietintöä olen samaa mieltä väliarvioinnissa korostetuista tavoitteista, etenkin hallintomenettelyjen yksinkertaistamisesta, pienten ja keskisuurten yritysten osallistumisesta yhteistyötä koskevan ohjelman avulla sekä riskinjakorahoitusvälineen uudistamisesta ja tehostamisesta. Vuoden 2014 jälkeisiä rahoitusnäkymiä koskevia neuvotteluja ajatellen näillä toimenpiteillä tasoitetaan tietä tutkimuksen eurooppalaistamiselle.

 
  
MPphoto
 
 

  Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. (FR) Kollegani Jean-Pierre Audyn mietintö Euroopan unionin seitsemännen tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelmasta paljastaa pk-yritysten ja yleensä teollisuuden alhaisen osallistumistason, naispuolisten tutkijoiden vähäisyyden ja tiettyjen jäsenvaltioiden aliedustuksen. Mielestäni on tarpeen kehittää tehokasta tutkimuksen koordinointia EU:n sekä kansallisten ja alueellisten viranomaisten välillä. Sen vuoksi äänestin tämän erinomaisen mietinnön puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Liam Aylward (ALDE), kirjallinen. (GA) Seitsemäs tutkimuksen puiteohjelma, jonka kokonaisbudjetti on 54,6 miljardia euroa, on maailman laajin tutkimuksen tukiväline, ja se on ehdottomasti keskeisellä sijalla Euroopan unionin tutkimuspolitiikassa. Sitä on kuitenkin tarkistettava ja mukautettava muuttuvaan maailmaan etenkin finanssikriisin ja erilaisten verotuksellisten olosuhteiden valossa. Irlantilaiset elimet saavat tällä hetkellä noin miljoona euroa viikossa EU:n tutkimusvaroista, ja Irlannin pienillä ja keskisuurilla yrityksillä (pk-yritykset) on muita mahdollisuuksia. Pk-yritykset luovat 70 prosenttia euroalueen työpaikoista, ja pk-sektori on Euroopan talouden ydin.

Näin ollen avoimuutta on lisättävä ja hallintotaakkaa vähennettävä, jotta useammat pk-yritykset kiinnostuisivat ohjelmiin osallistumisesta tulevaisuudessa. Näin taataan unionin tehokkuus tutkimuksen, kehittämisen ja innovoinnin suhteen. Avustuksen maksamiseen kuluvaa aikaa on lyhennettävä ja eurooppalaista yhteistyötä ja koordinointia parannettava, jotta voidaan puuttua ohjelmaa nykyisin haittaavaan hajanaisuuteen.

 
  
MPphoto
 
 

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. (LT) Lissabonissa 23. ja 24. maaliskuuta 2000 kokoontunut Eurooppa neuvosto vahvisti Euroopan unionille kunnianhimoisen strategisen tavoitteen: kehittyä vuoteen 2010 mennessä maailman kilpailukykyisimmäksi ja dynaamisimmaksi tietoon perustuvaksi taloudeksi. Strategiassa on tunnustettu tutkimuksen keskeinen asema. Seitsemännen tutkimuksen puiteohjelman talousarvio kaudeksi 2007–2013 on noin 54 miljardia euroa, ja siitä on tullut yksi merkittävimmistä tutkimuksen tukiohjelmista maailmassa ja se on EU:n tutkimuspolitiikan ensisijainen väline. Sen tavoitteena on, että EU voi antaa vastauksia suuriin yhteiskunnallisiin haasteisiin, jotka koskevat kaikkia jäsenvaltioita ja joihin ne eivät pysty vastaamaan yksin (väestön ikääntyminen ja terveys, energia-, vesi- ja elintarvikehuolto, kestävä kehitys, ilmastonmuutoksen torjuminen ja niin edelleen), sekä kehittää asiantuntemusta, jonka avulla EU:n yritykset voivat innovoida aiempaa enemmän ja vahvistaa kilpailukykyään. Tässä mietinnössä Euroopan parlamentti suorittaa väliarvioinnin varmistaakseen, että seitsemännellä tutkimuksen puiteohjelmalla vastataan unionin poliittisiin tarpeisiin. Olen samaa mieltä siitä, että jotta ohjelmasta saadaan mahdollisimman tehokas, on tarpeen yksinkertaistaa mutkikkaita ja raskaita hallintomenettelyjä eurooppalaisen tutkimusalueen luomiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Jean-Luc Bennahmias (ALDE), kirjallinen. (FR) Seitsemäs tutkimuksen puiteohjelma on keskeinen ohjelma, jolla parannetaan EU:n lisäarvoa tutkimuksessa, kehityksessä ja innovoinnissa nyt, kun Eurooppa on näillä aloilla Yhdysvaltoja jäljessä ja menettämässä etumatkaansa nouseviin talouksiin nähden. Näin ollen tällä mietinnöllä korostetaan tuntemattoman ohjelman merkitystä ja vaaditaan samalla muutoksia: muutoksia liian raskaisiin hallinto- ja rahoitussääntöihin sekä alhaiseen onnistumisasteen, jotka tekevät ohjelmasta yhä liian lannistavan pienille ja keskisuurille yrityksille (pk-yritykset), vaikka niillä on tärkeä rooli tutkimustulosten muuttamisessa tuotteiksi ja palveluiksi, sekä parempaa yhteistyötä eri sidosryhmien välillä, kun tutkimuksen rahoitus edelleen jakautuu kansallisten ja yhteisön lähteiden välille. Nämä ovat muutamia aloitteita, joiden avulla saatamme viimein pystyä saavuttamaan tavoitteen, jonka mukaan BKT:stä osoitetaan vuoteen 2020 mennessä kolme prosenttia tutkimukseen ja teknologian kehitykseen, mistä ollaan vielä kaukana, varsinkin Ranskassa, joka yhä osoittaa vain 2 prosenttia BKT:stään T&K-toimintaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Sergio Berlato (PPE), kirjallinen. (IT) Maaliskuussa 2000 neuvosto asetti Euroopan unionille kunnianhimoisen tavoitteen kehittyä "maailman kilpailukykyisimmäksi ja dynaamisimmaksi tietoon perustuvaksi taloudeksi" vuoteen 2010 mennessä. Strategiassa on tunnustettu tutkimuksen keskeinen asema. Mielestäni tutkimuksen ja teknologian kehittämisen seitsemännen puiteohjelman väliarvioinnin tarkastelu tarjoaa mahdollisuuden lujittaa tiedon, opetuksen ja tutkimuksen välistä arvokasta yhteyttä. Seitsemännestä tutkimuksen puiteohjelmasta on vuosien mittaan tullut yksi laajimmista tutkimuksen tukiohjelmista maailmassa, ja se on EU:n tutkimuspolitiikan ensisijainen väline. Se myös tarjoaa EU:lle tilaisuuden sovittaa tutkimuspolitiikkansa sen taloudellisten ja yhteiskunnallisten tavoitteiden mukaiseksi vahvistamalla eurooppalaista tutkimusaluetta.

Mielestäni väliarvioinnissa olisi keskityttävä erityisesti kahteen pääseikkaan: ensinnäkin hallinnollisten menettelyjen monimutkaisuuteen ja raskauteen, joiden takia tutkijat luopuvat EU:n rahoituksesta kansallisten rahoituksen hyväksi. Tämän lisäksi pienten ja keskisuurten yritysten osallistumista puiteohjelmaan olisi tehostettava – vaikka asiassa on viime vuosina edistytty – jotta kehitetään taitoja, joiden avulla ne voivat kohentaa kilpailukykyään.

 
  
MPphoto
 
 

  Izaskun Bilbao Barandica (ALDE), kirjallinen. (ES) Äänestin päätöslauselman puolesta, koska Eurooppa 2020 -strategiassa pidetään tutkimusta ja innovointia keskeisinä seikkoina, jotta kriisistä selvitään älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun avulla. Jotta tähän päästään, seitsemännen tutkimuksen puiteohjelman on lisättävä rahoitustaan vuodesta 2013 lähtien. Jäsenvaltioiden on sitouduttava jatkamaan ohjelmia, sillä teknologiayhteisöjen, korkeakoulujen ja teollisuuden välistä yhteistyötä on lisättävä ja menettelyjä on yksinkertaistettava edelleen, jotta poistetaan pienten ja keskisuurten yritysten vaikeudet päästä mukaan tutkimus- ja kehittämisohjelmiin.

 
  
MPphoto
 
 

  Mara Bizzotto (EFD), kirjallinen. (IT) Jäsen Audyn mietintö Euroopan unionin seitsemännen tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelman väliarvioinnista sisältää ehdottomasti useita ilahduttavia seikkoja. Siinä tarkastellaan esimerkiksi sitä, että ohjelman onnistumisaste pienten ja keskisuurten yritysten keskuudessa on ollut alhainen, ja pohditaan myös pyyntöä lyhentää avustusten maksamiseen kuluvaa aikaa. Äänestin kuitenkin tyhjää, koska tämä valiokunta-aloitteinen mietintö sisälsi erään erityisen heikkona pitämäni kohdan, jonka vuoksi minun oli mahdotonta äänestää sen puolesta. Vastustan erityisesti esittelijä Audyn pyyntöä siitä, että Euroopan tutkimusneuvoston rahoitusta lisätään ja siitä tehdään riippumaton oikeudellinen yksikkö, jolla on päätösvalta ja joka on suoraan vastuussa tieteellisestä strategiastaan ja hallinnostaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Vilija Blinkevičiūtė (S&D), kirjallinen. (LT) Äänestin mietinnön puolesta, koska katson, että asianmukainen väliarviointi Euroopan unionin seitsemännen tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelmasta on erityisen tärkeä, jotta voidaan selvittää, vastaako ohjelman täytäntöönpano asetettuja tavoitteita. Ohjelma on yksi merkittävimmistä tutkimuksen tukiohjelmista maailmassa, ja se on EU:n tutkimuspolitiikan ensisijainen väline. Lisäksi Euroopan unioni painottaa monissa viime aikoina hyväksymissään asiakirjoissa, joissa hahmotellaan sen seuraavan vuosikymmenen kehitystavoitteita ja suuntaviivoja, kuinka tärkeitä tutkimus ja innovointi ovat, jotta EU voi vahvistaa talouttaan ja pysyä yhtenä maailman kilpailukykyisimmistä alueista. Yleisesti myönteisen arvioinnin lisäksi mietinnössä kiinnitetään komission huomiota moniin ohjelman täytäntöönpanoon liittyviin näkökohtiin ja tehdään konkreettisia ehdotuksia siitä, miten niitä voitaisiin parantaa. Mietinnössä ehdotetaan esimerkiksi ohjelman rahoituksen lisäämistä, mutta samalla siinä ehdotetaan yhteisten tutkimusalojen määrittelyä sellaisten alojen joukosta, jotka tarjoavat lupaavimmat mahdollisuudet eettisesti mahdollisimman laajalti jaettaviin konkreettisiin sovelluksiin, jotta ohjelman täytäntöönpanosta saadaan kouriintuntuvia tuloksia.

 
  
MPphoto
 
 

  Jan Březina (PPE), kirjallinen. (CS) Huolimatta siitä, että Eurooppa on yhä Yhdysvaltoja jäljessä ja menettää etumatkaansa kehittyviin talouksiin nähden, seitsemännen tutkimuksen puiteohjelman tulokset osoittavat, että tämä eurooppalaista tutkimusta ja kehittämistä edistävä yhteisön ohjelma tuottaa lisäarvoa. Valitettavasti vieläkään ei ole olemassa menetelmää, jolla voitaisiin arvioida, missä määrin seitsemännestä tutkimuksen puiteohjelmasta rahoitetut hankkeet ovat edistäneet tieteellistä tietämystä. On myös välttämätöntä korostaa huomattavaa epätasapainoa vanhojen ja uusien jäsenvaltioiden toimijoiden osallistumisessa. Myös etenkin pienten ja keskisuurten yritysten osallistumisaste on edelleen suhteellisen alhainen. Tilannetta voitaisiin korjata yksinkertaistamalla hallinto- ja rahoitussääntöjä.

On välttämätöntä painottaa yhteisten teknologia-aloitteiden merkitystä eurooppalaisen teollisuuden kilpailukyvyn kannalta. Samoin on korostettava oikeudellisia ja hallinnollisia esteitä (oikeushenkilöys, rahoitussäännöt ja joissakin tapauksissa teollis- ja tekijänoikeudet), jotka saattavat saada monet keskeiset tutkimuksen alan toimijat ja pk-yritykset luopumaan osallistumisesta. Meidän on saatava muutos tilanteeseen, jossa eurooppalainen tutkimusrahoitus on liian hajanaista ja rahoitusta saadaan monista lähteistä jäsenvaltioilta ja unionilta, joilla on omat painopisteensä, arviointiperusteensa, määritelmänsä ja menettelynsä, mikä johtaa väistämättä päällekkäisyyksiin, sekaannuksiin ja virheisiin.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. (PT) Ottaen huomioon Eurooppaa järkyttäneen finanssikriisin aiheuttaman yhä herkän taloustilanteen esittelijä mainitsee väliarvioinnissaan tärkeitä seikkoja, joita olisi parannettava, jotta käytettävissä olevaa julkista rahoitusta voidaan käyttää mahdollisimman tehokkaasti. Olen samaa mieltä esittelijän kanssa, joka painottaa kahta eurooppalaisen tutkimuksen tulevaisuuden kannalta hyvin tärkeää seikkaa: Euroopan komission ja muiden toimijoiden välisten maksujen yksinkertaistamista sekä pienten ja keskisuurten yritysten ja yleensä teollisuuden osallistumisen lisäämistä vastattaessa suuriin yhteiskunnallisiin haasteisiin.

 
  
MPphoto
 
 

  Lara Comi (PPE), kirjallinen. (IT) Valiokunnan yksimielinen äänestys tästä tärkeästä mietinnöstä sekä tämänpäiväinen äänestys osoittavat taas kerran, että parlamentti osaa ottaa selvästi ja päättäväisesti kantaa kansalaisten ja yritysten kannalta tärkeisiin kysymyksiin. Mielestäni mietinnössä todella korostetaan seitsemännen tutkimuksen puiteohjelman ratkaisevia näkökohtia. Siinä esitetään myös päteviä ehdotuksia sen varmistamiseksi, että vielä jaettavilla varoilla voidaan todella auttaa parantamaan kilpailukykyä ja laatua Euroopan markkinoilla. Katson, että hallintomenettelyjen yksinkertaistaminen ja byrokratian vähentäminen ovat yhä tärkein haaste, jos todella haluamme antaa yrityksille – ja etenkin pienille ja keskisuurille yrityksille – mahdollisuuden saada varoja. Meidän on käytettävä näitä varoja niin, että parannamme kykyämme toimia yhtenäisesti kehittämällä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia, luomalla kannusteita alueiden välisille klustereille ja varmistamalla hyvän koordinoinnin koheesiovarojen ja tutkimus- ja innovointivarojen välillä.

 
  
MPphoto
 
 

  Rachida Dati (PPE), kirjallinen. (FR) Tällä mietinnöllä kiinnitetään huomiota tekijöihin, jotka ovat ratkaisevan tärkeitä eurooppalaisen tutkimuksen tulevaisuuden asettamien vaatimusten täyttämiseksi etenkin Eurooppa 2020 -strategiassa asetettujen tavoitteiden yhteydessä. Nyt on erittäin tärkeää keventää liiallista hallinnollista rasitusta varsinkin pk-yritysten kannustamiseksi osallistumaan enemmän seitsemänteen tutkimuksen puiteohjelmaan. Lisäksi on välttämätöntä, että EU:n ohjelmilla vakiinnutetaan aina tutkimuksen ja innovoinnin etuja koulutuksen ja työpaikkojen luomisen hyväksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Marielle De Sarnez (ALDE), kirjallinen. (FR) Euroopan parlamentti on tehnyt väliarvioinnin seitsemännestä tutkimuksen ja kehittämisen puiteohjelmasta kaudeksi 2007–2013. Tämä tarjoaa tilaisuuden muistuttaa Euroopan komissiota siitä, kuinka tärkeää on tehdä oikeita valintoja investoitaessa tutkimukseen ja innovointiin Euroopan tulevaisuuden hyväksi. Jäljellä on 28,5 miljardia euroa, jotka ohjelmoidaan vuosiksi 2011, 2012 ja 2013. Tämä summa on jaettava ensisijaisesti pk-yritysten ja yleensä teollisuuden ehdottamiin hankkeisiin erityisesti energiahuollon, kestävän kehityksen ja ilmastonmuutoksen torjunnan aloilla. Meidän on varmistettava tutkimusinfrastruktuurin parempi jakautuminen kaikkialle Euroopan unioniin noudattaen samalla huippuosaamisen periaatetta, jonka avulla Eurooppa voi houkutella maailman parhaita tutkijoita.

 
  
MPphoto
 
 

  Christine De Veyrac (PPE), kirjallinen. – (FR) EU ei ollut vuonna 2010 saavuttanut Lissabonin strategian tavoitetta, jonka mukaan sen olisi käytettävä 3 prosenttia BKT:stään tutkimukseen ja kehittämiseen. Tämä tavoite herätettiin henkiin Eurooppa 2020 -strategiassa, mutta nyt EU:n on löydettävä keinot saavuttaa se pysyäkseen kansainvälisesti kilpailukykyisenä taloutena.

Olen tyytyväinen siihen, että jäsen Audyn mietintö seitsemännen tutkimuksen puiteohjelman väliarvioinnista hyväksyttiin, kun otetaan huomioon viimeaikainen talouskriisi, jonka vaikutukset ovat haitanneet erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten kykyä investoida tutkimukseen ja kehittämiseen. Yksinkertaisemmat ja avoimemmat menettelyt ovat ehdottoman välttämättömiä, jotta voidaan vähentää byrokratiaa ja helpottaa yritysten mahdollisuuksia saada yhteisön rahoitusta.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. (PT) Kun Eurooppa 2020 -strategia julkaistiin, kävi selväksi, että sitoutuminen tutkimukseen ja kehittämiseen on erittäin tärkeää, jotta Eurooppa voi palauttaa talouskasvun ja voittaa kilpailukykypelin. Tästä syystä Euroopan unionin seitsemännen tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelman kaikenlainen arviointi olisi kytkettävä Eurooppa 2020 -strategian tavoitteisiin ja sen täytäntöönpanoon. Olen vakuuttunut siitä, että tutkimuksen ja kehittämisen avulla Eurooppa onnistuu löytämään tehokkaita vastauksia energiaongelmaan, ilmastonmuutoksen haasteisiin sekä Euroopan kilpailukyvyn ja tuottavuuden parantamiseen ja johtamaan meidät uuteen kasvusykliin, joka on tällä kertaa kestävämpi.

 
  
MPphoto
 
 

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. (PT) Tämä jäsen Audyn laatima mietintö koskee Euroopan unionin seitsemännen tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelman väliarviointia. Lissabonissa 23. ja 24. maaliskuuta 2000 kokoontunut Eurooppa neuvosto asetti Euroopan unionille tavoitteen: kehittyä vuoteen 2010 mennessä maailman kilpailukykyisimmäksi ja dynaamisimmaksi tietoon perustuvaksi taloudeksi. Tätä kunnianhimoista tavoitetta ei ole voitu saavuttaa. Toivon, että Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet saavutetaan, varsinkin EU:n sitoumus investoida vuoteen 2020 mennessä 3 prosenttia bruttokansantuotteesta (BKT) tutkimukseen ja kehittämiseen. Eurooppa 2020 -strategia ei voi odottaa seuraavaa monivuotista rahoituskehitystä: sen on alettava nyt. Näin ollen tämä väliarviointi on erittäin tärkeä, sillä 50 prosenttia seitsemännen tutkimuksen puiteohjelman rahoituksesta on yhä käyttämättä. Sen vuoksi olen samaa mieltä esittelijän kanssa etenkin suosituksista, jotka koskevat varojen hakumekanismien yksinkertaistamista, menettelyjen muuttamista yksinkertaisemmiksi ja avoimemmiksi sekä pienten ja keskisuurten yritysten toimien helpottamista. Ohjelmassa olisi myös investoitava terveyden, energian ja ydinturvallisuuden kaltaisiin lippulaiva-aloihin, joilla vastataan innovoinnin ja tutkimuksen uusiin haasteisiin.

 
  
MPphoto
 
 

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Mietinnössä esitellään useita Euroopan unionin seitsemännen tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelman väliarviointiin liittyviä merkittäviä näkökohtia. Siinä myös esitetään paikkansapitäviä huomioita, kuten että suurimman osan EU:ssa tehtävästä tieteellisestä työstä tekevät epävarmoissa työsuhteissa olevat tutkijat ja teknikot – jotka ovat suurimmaksi osaksi nuoria; Portugalin tapaus on hyvin tyypillinen. Me katsomme, että julkista tutkimusta on tuettava ja sen tulokset on asetettava saataville yksinkertaisesti ja ilman byrokratiaa edistämällä seuraavia seikkoja: tuotanto- ja liiketoimintaa sekä erityisesti pieniä ja keskisuuria yrityksiä; sellaisten ammattitaitoa edellyttävien työpaikkojen luomista, joihin liittyy oikeuksia; yhteiskunnallista edistystä ja kestävää kehitystä. Tarvitaan sitoutumista hyvin erilaisiin aloihin, kuten muun muassa energiatehokkuuteen, uusiin energialähteisiin, tehokkaaseen resurssien käyttöön, kierrätykseen ja uusiin tuotantoprosesseihin.

Emme voi olla ilmaisematta huoltamme eräistä eurooppalaista tutkimusaluetta ohjaavista periaatteista. Meidän mielestämme sen olisi perustuttava yhteistyöhön ja keskinäiseen hyötyyn ja sillä olisi lievennettävä nykyistä kansallisten tutkimusjärjestelmien eriarvoisuutta sekä käännettävä mahdolliset suuntaukset keskittää tieteelliset ja henkilöresurssit kehittyneempiin maihin, mikä tarkoittaa niin kutsuttuja "osaamiskeskuksia".

 
  
MPphoto
 
 

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Mietinnössä esitellään useita Euroopan unionin seitsemännen tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelman väliarviointiin liittyviä tärkeitä näkökohtia. Erityisen tärkeä on sen pyrkimys varmistaa, että tutkimukseen osallistuvista tutkijoista 40 prosenttia on naisia, sillä tällä hetkellä tämä osuus on vain 25,5 prosenttia, sekä sen tunnustaminen, että "Eurooppa on yhä Yhdysvaltoja jäljessä ja on menettämässä etumatkaansa nouseviin talouksiin nähden". Mietinnössä myös pahoitellaan sitä, että "EU:ssa suurin osa tieteellisestä työstä tehdään yhä epävarmoissa työsuhteissa".

Olemme kuitenkin huolissamme eräistä seikoista, varsinkin eurooppalaista tutkimusaluetta ohjaavista periaatteista, sillä siinä olisi keskityttävä aitojen tutkimus- ja yhteistyöverkostojen väliseen yhteistyöhön, käännettävä mahdolliset suuntaukset keskittää tieteelliset ja henkilöresurssit kehittyneempiin maihin ja lievitettävä kansallisten tutkimusjärjestelmien nykyistä eriarvoisuutta.

Mikroyrityksissä sekä pienissä ja keskisuurissa yrityksissä tapahtuva innovointi edellyttää julkisen tutkimuksen tukemista, ja sen tulokset on asetettava saataville yksinkertaisesti ja ilman byrokratiaa, koskivat ne sitten energiatehokkuutta, uusien energialähteiden ja uusien tuotantoprosessien käyttöä, kierrätystä ja resurssien parempaa käyttöä tai sellaisten työpaikkojen luomista, joihin liittyy oikeuksia, tai yhteiskunnalliseen edistykseen liittyviä inhimillisiä ja sosiaalisia seikkoja.

 
  
MPphoto
 
 

  Monika Flašíková Beňová (S&D), kirjallinen. (SK) Mietinnössä arvioidaan, tarjoaako EU:n seitsemäs tutkimuksen ja teknologian kehittämisen puiteohjelma mahdollisuuden vahvistaa tiedon, opetuksen ja tutkimuksen kultaista kolmiota, joka on Euroopan kannalta ratkaisevan tärkeä. Parlamentti suhtautuu myönteisesti muun muassa osallistumisen tasoon ja erinomaisiin tuloksiin ohjelman hankkeiden valinnassa, mutta on sääli, että ohjelman onnistumisaste on yleisesti edelleen melko alhainen. Julkisten varojen moitteeton hoito ohjelman puitteissa on erittäin tärkeää, ja uskon vakaasti, että kaikki muutokset tai uudelleensuuntaamiset on tehtävä vakautta, yleistä johdonmukaisuutta ja oikeusvarmuutta noudattaen, koska ne ovat osapuolten keskinäisen luottamuksen perusta.

 
  
MPphoto
 
 

  Pat the Cope Gallagher (ALDE), kirjallinen. – (GA) Tämän mietinnön tärkein viesti on se, että Euroopan unionin on tehtävä kaikkensa pysyäkseen tutkimus-, innovaatio- ja tiedealojen huipulla. Jos meillä ei nyt ole tutkimusperustaa, emme saavuta huipputasoa innovoinnissa tulevaisuudessa. Hyviä tutkimusresursseja tarvitaan työllisyyden luomiseksi ja lisäämiseksi EU:ssa sekä EU:n kilpailukyvyn parantamiseksi etenkin teollisesti kehittyvien maiden vahvistuessa. Yksityisen ja julkisen sektorin välistä yhteistyötä on kehitettävä ja pk-yrityksiä on kannustettava osallistumaan ohjelmaan täysipainoisemmin. Tämän kannustuksen on tultava korkean tason viranomaisilta. Helmikuun 4. päivänä pidetyssä kokouksessa EU:n ja jäsenvaltioiden johtajat totesivat olevansa sitoutuneita innovaatiounionin lippulaiva-aloitteeseen. Nyt on kuitenkin ryhdyttävä heidän sanojensa mukaisiin toimiin. Tutkimus ja innovointi auttavat meitä pääsemään siitä taloudellisesta umpikujasta, jossa nyt olemme.

 
  
MPphoto
 
 

  Brice Hortefeux (PPE), kirjallinen. – (FR) Tutkimuksella ja kehittämisellä on tärkeä osa talouksiemme nykyaikaistamisessa ja kilpailukykymme vahvistamisessa. Seitsemännen tutkimuksen puiteohjelman talousarvio kaudeksi 2007–2013 on 54 miljardia euroa, ja se on maailman suurin tutkimuksen tukiohjelma.

Tämän mietinnön hyväksyminen suurella enemmistöllä on osoitus siitä, että parlamentti pitää tämän ja sitä seuraavien ohjelmien onnistumista hyvin tärkeänä asiana. Lisäponnistuksia tarvitaan yhä, jotta varmistetaan julkisten varojen moitteeton hoito ja estetään varojen jakaminen liian moniin hankkeisiin, jotka eivät ole kovin tehokkaita tai eivät täytä tarpeitamme.

Eurooppalaisen tutkimuksen tulevaisuuteen sisältyy ohjelmien täytäntöönpanon yksinkertaistamista, rahoituksen saatavuuden helpottamista, pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) osallistumista ja ennen muuta ensisijaisten tavoitteidemme mukauttamista suuriin yhteiskunnallisiin haasteisiin (väestön ikääntyminen, ilmastonmuutos ja niin edelleen).

Olen varma, että Euroopan unionilla on merkittävä osa suurten tutkimusohjelmien kehittämisessä ja että se tuottaa todellista lisäarvoa vahvistamalla eurooppalaista tutkimusaluetta. Tästä syystä päätin antaa täyden tukeni tälle mietinnölle.

 
  
MPphoto
 
 

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen. (LT) Äänestin tämän päätöslauselman puolesta, koska siinä vaaditaan, että seitsemännen tutkimuksen puiteohjelman käytössä otetaan huomioon talouskriisin erilaiset seuraukset kussakin jäsenvaltiossa ohjelman loppuvuosina (2011–2013), kun käsitellään ohjelmassa jäljellä olevia huomattavia määriä (28,8 miljardia euroa kolmelle vuodelle), Eurooppa 2020 -strategiassa saavutettavia tavoitteita ja eurooppalaisen tutkimusalueen ja innovaatiounionin luomista. Siinä vaaditaan erityisesti seitsemännen tutkimuksen puiteohjelman tavoitteiden lähentämistä EU:n resurssi-, raaka-aine- ja digitaalistrategioiden kanssa Jäljelle jääviä varoja ei pidä ohjata tutkimuksesta muuhun käyttöön ja käyttää kattamaan muita ohjelmia tai välineitä, jotka eivät sisälly tutkimus- ja innovaatioalaan eivätkä seitsemännen puiteohjelman tavoitteiden ja päämäärien soveltamisalaan. On tehostettava ja edistettävä tutkimuksen ja kehityksen rahoitusta EU:ssa ja varmistettava rahoitus lisäämällä huomattavasti asiaankuuluvia menoja vuodesta 2013 alkaen, koska rahoituksen lisäämisen – mieluiten kaksinkertaistamalla määrärahat – on edistettävä kestävää kasvua ja kilpailua osaamisen avulla. Varojen lisäämisen yhteydessä on otettava käyttöön tuloslähtöisempi ja enemmän suorituskykyyn perustuva lähestymistapa ja yksinkertaistettava perinpohjaisesti rahoitusmenettelyjä. Katson, että meidän on tuettava yhteistyön lisäämistä EU:n eri tutkimus-, teknologian kehittämis- ja innovaatio-ohjelmien välillä ja että kun tuleva ohjelma on perustettu, sen jatkuvuus on tärkeää kaikille osallistuville toimijoille.

 
  
MPphoto
 
 

  Jarosław Kalinowski (PPE), kirjallinen. (PL) Euroopan nopeasti ikääntyvä yhteiskunta edellyttää eri aloilla innovatiivisia ratkaisuja, joiden avulla se voi toimia tehokkaasti työvoiman vähenemisestä huolimatta. Vastaavia haasteita aiheuttavat myös ilmastonmuutos, odottamattomat raaka-ainepulat ja biologiset uhat, kuten äskettäiset E. coli -bakteerin esiintymät vihanneksissa. Investoiminen tieteeseen ja teknologian kehittämiseen on keino löytää ratkaisuja tällaisiin poikkeuksellisiin tilanteisiin. Vaikka olemme käyneet monia keskusteluja tästä aiheesta, Euroopassa toteutetut toimenpiteet ovat valitettavasti olleet tehottomia huolimatta maanosaamme ja talouteemme kohdistuvasta uhasta. Taloutemme ei ole omavarainen, ja lisäksi sen on selviydyttävä Kiinan, Intian ja Brasilian erittäin nopeasti kehittyvien talouksien hallitsevasta asemasta. EU:n prioriteettina olisi oltava tieteellisen kehityksen taloudellinen tukeminen ja lainsäädäntömenettelyjen yksinkertaistaminen. Paikallaan pysyminen merkitsee taantumista.

 
  
MPphoto
 
 

  Krišjānis Kariņš (PPE), kirjallinen. (LV) Kannatan mietintöä Euroopan unionin seitsemännen tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelman väliarvioinnista, koska katson, että siinä kuvataan paikkansapitävästi saavutuksia sekä nykyisiä ongelmia. Euroopan unionilla on mahdollisuudet ottaa johtoasema maailmassa innovaatioiden ja keksintöjen alalla. Se antaisi uutta pontta talouskasvullemme ja parantaisi kansalaistemme elintasoa. Me pystymme saavuttamaan tämän tavoitteen suorittamalla joukon sisäpoliittisia tehtäviä, joista tärkein on byrokraattisten esteiden vähentäminen. Jotta Euroopasta tulisi innovaatioiden linnake, meidän on uhrattava byrokratia, joka estää varojen virtaamisen tutkijoille ja yrittäjille. Niin kauan kun Euroopan unioni raahaa mukanaan vanhaa ja jäykkää byrokratiajärjestelmää, joka haittaa uusien ja dynaamisten yritysten kehittymistä, se ei saavuta tavoitettaan osoittaa vuoteen 2020 mennessä 3 prosenttia BKT:stä tutkimukseen ja kehittämiseen. Euroopan unionin on seurattava aikaansa ja ravistettava yltään byrokratian kahleet. Tätä lähestymistapaa on alettava soveltaa tutkimusohjelmasta, joka on uusien keksintöjen, uusien ideoiden toteuttamisen ja uusien työpaikkojen rahoituslähde.

 
  
MPphoto
 
 

  Paweł Robert Kowal (ECR), kirjallinen. (PL) Mietinnön 27 kohta sisältää totuudenvastaista tietoa. Väite siitä, että INDECT-järjestelmä valvoo jatkuvasti verkkosivustoja ja yksittäisiä tietokonejärjestelmiä, ei pidä paikkaansa. Tämä vahvistettiin Brysselissä 15. maaliskuuta 2011 suoritetussa INDECT-hankkeen eettisessä arvioinnissa, johon osallistui asiantuntijoista Itävallasta, Ranskasta, Alankomaista, Saksasta ja Yhdistyneestä kuningaskunnasta. INDECT-hankkeen eettisen arvioinnin tulokset olivat myönteiset, eikä siinä havaittu mitään hankkeen eettisiin näkökohtiin liittyviä rikkomuksia. Euroopan komissio on valvonut INDECT-hanketta jatkuvasti alusta lähtien. Komissio ei ole tähän mennessä havainnut mitään rikkomuksia. Lisäksi tämä kysymys istuu huonosti mietintöön kokonaisuudessaan, ja siinä viitataan nimenomaisesti INDECT-hankkeeseen mainitsematta muita vastaavia hankkeita, jotka saavat Euroopan unionin rahoitusta.

INDECT-hankkeen (Intelligent information system supporting observation, searching and detection for security of citizens in urban environment) toteuttaa Krakovassa sijaitseva AGH University of Science and Technology, ja sen päätavoitteena on kehittää kansalaisten turvallisuutta kaupunkialueilla lisäävän tietotekniikan tutkimusta. INDECT-järjestelmän tarkoituksena on tunnistaa uhkia valvomalla muun muassa pornografiaa ja ase-, huume- ja ihmiselinkauppaa, ja sillä on myös tarkoitus parantaa tietosuojaa ja yksityisyyden suojaa.

 
  
MPphoto
 
 

  Giovanni La Via (PPE), kirjallinen. (IT) Euroopan unionin seitsemäs tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelma on laajin tutkimuksen tukiväline koko maailmassa ja Euroopan unionin tutkimuspolitiikan ensisijainen väline. Tähänastiset toimet osaamisen kehittämiseksi mitä erilaisimmilla aloilla osoittavat, että tarve levittää innovaatioita ja ottaa niitä käyttöön arkielämässä on yhä suurempi. Tämän välineen suora vaikutus jokapäiväiseen elämään oli juuri se tekijä, jonka vuoksi äänestin jäsen Audyn mietinnön puolesta siinä toivossa, että tulevissa innovaatiotoimissa hyödynnetään mahdollisimman hyvin koko tutkimuksen ja kehittämisen arvoketjun yhteisvaikutusta. Seitsemäs puiteohjelma – joka suuntautuu lähinnä tutkimukseen ja teknologian kehittämiseen – on tällä hetkellä ainoa väline, jonka avulla voidaan saavuttaa innovaatiounionialoitteessa asetetut tavoitteet ja nopeuttaa Euroopan muutosta tietoon perustuvaksi yhteiskunnaksi. Innovoinnin tulevaisuutta koskeva pohdinta koskee työpaikkojen luomista, tutkimuspääoman houkuttelemista ja sen muuttamista arkielämään sovellettaviksi käytännöiksi sekä henkilöresurssien potentiaalin kehittämistä – jotka kaikki ovat seikkoja, jotka olisi sisällytettävä seuraavaan puiteohjelmaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Agnès Le Brun (PPE), kirjallinen. (FR) Vuodesta 2007 EU on vuosittain käyttänyt yli 6 miljardia euroa tutkimuksen ja kehittämisen rahoittamiseen tässä maanosassa. Tämä muodostaa EU:lle suuren haasteen tulevina vuosikymmeninä. Eurooppa on Yhdysvaltoja jäljessä ja menettämässä nopeasti etumatkaansa nouseviin talouksiin nähden; sen vuoksi sen on ripeästi palautettava innovointi sosiaalisen mallinsa eturintamaan. Jäsen Audyn mietinnössä otetaan opiksi tutkimuksen puiteohjelman ensimmäisestä osasta. Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamiseksi siinä ehdotetaan, että ohjelman loppuosassa keskityttäisiin EU:n tärkeimpiin haasteisiin seitsemännen tutkimuksen puiteohjelman erityisohjelmassa "Yhteistyö" määritellyillä aloilla: terveys, elintarvikkeet ja bioteknologia, tieto- ja viestintätekniikka, nanotiede ja nanoteknologia, energia, SET-suunnitelma ja biokaasun käyttö, ympäristö, kestävä liikenne, sosiaalitaloustieteet ja humanistiset tieteet, avaruus ja turvallisuus. Äänestin mietinnön puolesta, koska siinä paitsi arvioidaan tilannetta myös asetetaan unionille kunnianhimoisia tavoitteita, jotka vastaavat Euroopan kansalaisten odotuksia.

 
  
MPphoto
 
 

  David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Seitsemäs tutkimuksen puiteohjelma tarjoaa Euroopan unionille mahdollisuuden sovittaa tutkimuspolitiikkansa EU:n taloudellisiin ja sosiaalisiin tavoitteisiin erityisesti lujittamalla eurooppalaista tutkimusaluetta. Seitsemännen tutkimuksen puiteohjelman talousarvio kaudeksi 2007–2013 on noin 54 miljardia euroa, ja siitä on tullut vuosien mittaan yksi merkittävimmistä tutkimuksen tukiohjelmista maailmassa ja se on EU:n tutkimuspolitiikan ensisijainen väline. Eurooppalaisten tutkimusponnistusten jäsentämiseksi on määritetty neljä ensisijaista tavoitetta, jotka vastaavat neljää konkreettista ohjelmaa: ne ovat yhteistyötä koskeva ohjelma, ideoita koskeva ohjelma, ihmisiä koskeva ohjelma ja valmiuksia koskeva ohjelma. Tavoitteena on, että EU voi antaa vastauksia suuriin yhteiskunnallisiin haasteisiin, jotka koskevat kaikkia jäsenvaltioita ja joihin ne eivät pysty vastaamaan yksin (väestön ikääntyminen ja terveys, energia-, vesi- ja elintarvikehuolto, kestävä kehitys, ilmastonmuutoksen torjuminen ja niin edelleen), sekä kehittää asiantuntemusta, jonka avulla EU:n yritykset voivat innovoida aiempaa enemmän ja vahvistaa kilpailukykyään.

 
  
MPphoto
 
 

  Clemente Mastella (PPE), kirjallinen. (IT) Euroopan unionin seitsemännestä tutkimuksen ja teknologian kehittämisen puiteohjelmasta on vuosien mittaan tullut yksi merkittävimmistä tutkimuksen tukiohjelmista maailmassa, ja se on EU:n tutkimuspolitiikan ensisijainen väline. Niin kutsutun "Lissabonin strategian", jolla oli tarkoitus tehdä EU:sta kilpailukykyisin ja dynaamisin tietoon perustuva talous vuoteen 2010 mennessä, epäonnistuttua päätimme harkita, voisiko seitsemännen tutkimuksen puiteohjelman tarkistus tarjota tilaisuuden vahvistaa tiedon, opetuksen ja tutkimuksen kultaista kolmiota. Me katsomme, että seitsemäs tutkimuksen puiteohjelma tarjoaa EU:lle mahdollisuuden sovittaa tutkimuspolitiikkansa sen taloudellisiin ja sosiaalisiin tavoitteisiin erityisesti lujittamalla eurooppalaista tutkimusaluetta. Lisäksi tutkimus- ja kehityspolitiikka on alueellistettava ja unionin on hyväksyttävä kunnianhimoinen EU:n tutkimussuunnitelma puolustusteknologian alalla vahvistaakseen puolustusalan teknologia- ja teollisuusperustaa ja parantaakseen sotilasalan julkisten menojen tehokkuutta. Olemme myös budjettivaliokunnan kanssa samaa mieltä siitä, että kaikkien puiteohjelmien suunnittelun ja toteutuksen on perustuttava yksinkertaisuuden, vakauden, oikeusvarmuuden, johdonmukaisuuden, osaamisen ja luottamuksen periaatteisiin ja niillä on vahvistettava eurooppalaisten tutkimuslaitosten ja teollisuuden välisiä yhteyksiä.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Seitsemäs tutkimuksen ja teknologian kehittämisen puiteohjelma on Euroopan komission merkittävin rahoitusväline tutkimustoiminnan tukemiseksi ja edistämiseksi. Sen talousarvio kaudeksi 2007–2013 on 50 miljardia euroa. Tässä mietinnössä viitoitetaan tietä, jota tutkimuksen ja teknologian kehittämisen puiteohjelmassa olisi seurattava: se olisi kytkettävä Eurooppa 2020 -strategiaan ja myös innovaatiounionialoitteeseen, ja sen päätavoitteina olisi oltava ilmastonmuutoksen, energiapolitiikan, kilpailukyvyn ja väestön ikääntymisen alat. Jos saavutamme tässä asetetut tavoitteet, olen varma, että pääsemme uuteen talouden kasvusykliin.

 
  
MPphoto
 
 

  Alexander Mirsky (S&D), kirjallinen. – (EN) EU:n seitsemännellä tutkimuksen puiteohjelmalla pyritään rakentamaan yhtenäinen eurooppalainen osaamisalue, joka perustuu aiempien ohjelmien saavutuksiin, ja lisäämään tutkimusta sosiaali-taloudellisten tekijöiden vahvistamiseksi Euroopan kehityksessä. Tieteellinen tutkimus on yksi eurooppalaisen talouskehitysstrategian perustoista, ja sillä varmistetaan pätevyys, sosiaalialan kehitys ja ympäristönsuojelu. Siksi äänestin mietinnön puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Seitsemännessä tutkimuksen puiteohjelmassa ei ole kysymys vain tutkimuksesta yleensä; siinä on myös kyse yhdestä tietystä tutkimusalasta, jonka pitäisi olla meille kaikille hyvin tärkeä Fukushiman katastrofin jälkeen. Kyse on Euratom-ohjelmasta myönnettävästä rahoituksesta. Mitä hyötyä on suorituskykyisemmistä reaktoreista, jos ne sortuvat vesimassojen alla ja maanjäristysten sattuessa? Mitä hyötyä on tuottavimmastakaan ydinvoimalasta, jos pieni vika riittää tekemään välittömän ympäristön lisäksi myös suurista maa-alueista asumiskelvottomia vuosikymmeniksi? On tärkeää, että keskitymme enemmän ydinturvallisuuteen ja ajamme eteenpäin vaihtoehtojen kehittämistä. Nyt, kun Euratomin tutkimusohjelmaa kohta jatketaan kaudeksi 2012–2013, Fukushimaa pitäisi käyttää mahdollisuutena uudelleenpohdintaan. Meidän on kiinnitettävä enemmän huomiota säteilysuojeluun ja loppusijoitukseen. On elintärkeää, että emme pidä kiinni samoista prioriteeteista, eli ydinvoiman laajentamisesta, vaan keskitymme turvallisuusnäkökohtiin. Tämä ei luonnollisesti vaikuta nykyiseen tutkimusohjelmaan. Otin sen huomioon äänestäessäni.

 
  
MPphoto
 
 

  Franz Obermayr (NI), kirjallinen. – (DE) Toimiessani parlamentissa olen useaan otteeseen kampanjoinut EU:n ydinturvallisuuden puolesta. Näin riskialtista energiantuotantoteknologiaa vaarallisine sivutuotteineen ja sekä ihmisen että luonnon kannalta kohtalokkaine seurauksineen reaktorisydämen sulaessa ei saa kaunistella ilmastonsuojelun verukkeella. Valitettavasti seitsemänteen tutkimuksen puiteohjelmaan sisältyy myös rahoitusta ydinvoima-alan tutkimukselle. Mietinnössä vaaditaan kuitenkin myös tiukempia sääntöjä EU:n INDECT-ohjelmalle. Siinä todetaan, että EU:n komission on välittömästi julkistettava kaikki hankkeeseen liittyvät asiakirjat ja määriteltävä selkeä ja täsmällinen toimenkuva INDECT-hankkeen tutkimustavoitteen, soveltamisen ja loppukäyttäjien osalta. Tämä on alustava menestys, jossa EU:n kansalaisten oikeuksiin suhtaudutaan vakavasti ainakin perustavalla tasolla. Punnittuani eri seikkoja äänestin tyhjää.

 
  
MPphoto
 
 

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. (IT) Äänestin jäsen Audyn mietinnön puolesta, koska seitsemäs tutkimuksen puiteohjelma on tarkistettava perusteellisesti, jotta sillä voidaan saavuttaa Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet ja se voidaan saattaa niiden mukaiseksi. Väliarvioinnin kielteiset tulokset merkitsevät sitä, että meidän on muutettava ohjelman prioriteetteja. Kannatan siitä syystä päätavoitteiden uudelleenmuotoilua ja korostan, että tarvitaan tehokkaampaa tutkimuspolitiikkaa, jolla poistetaan byrokratiaa ja mahdollistetaan pienten ja keskisuurten yritysten laajempi osallistuminen sekä innovoinnin ja rahoituksen yhdentäminen. Toivomme, että näiden muutosten avulla seitsemännen tutkimuksen puiteohjelman toisen vaiheen hankkeet onnistuvat.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. (PT) Tämä mietintö Euroopan unionin seitsemännen tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelman väliarvioinnista perustuu lähtöoletukseen kansalaisten ja tieteen yhteensovittamisesta. Lissabonin strategialla Euroopan unionille asetettiin kunnianhimoinen tavoite: tulla vuoteen 2010 mennessä maailman kilpailukykyisimmäksi ja dynaamisimmaksi tietoon perustuvaksi taloudeksi. Strategiassa tunnustettiin tutkimuksen keskeinen asema. Tämä toive ei toteutunut useista syistä. Vuosikymmentä 2000–2010, joka päättyi äärimmäisen vakavaan talouskriisiin, arvioidaan tulevaisuudessa. Nyt on tärkeää – ja yhdyn esittelijän tavoitteeseen tässä suhteessa – analysoida tehtyä työtä ja organisoida tulevaisuudessa tehtävä työ uudelleen. Seitsemäs tutkimuksen puiteohjelma tarjoaa EU:lle taas yhden mahdollisuuden sovittaa tutkimuspolitiikkansa sen taloudellisiin ja yhteiskunnallisiin tavoitteisiin varsinkin vahvistamalla eurooppalaista tutkimusaluetta. Seitsemäs tutkimuksen puiteohjelma on yksi merkittävimmistä tutkimuksen tukiohjelmista maailmassa ja EU:n tutkimuspolitiikan ensisijainen väline. Nykyiset erityiset ohjelmat, kuten yhteistyötä koskeva ohjelma, ideoita koskeva ohjelma, ihmisiä koskeva ohjelma ja valmiuksia koskeva ohjelma, voivat ja niiden tulee kehittää asiantuntemusta, jonka avulla EU:n yritykset voivat innovoida aiempaa enemmän ja vahvistaa kilpailukykyään.

 
  
MPphoto
 
 

  Aldo Patriciello (PPE), kirjallinen. (IT) Seitsemättä tutkimuksen puiteohjelmaa on tarkistettava, jotta se mukautetaan paremmin Eurooppa 2020 -strategian tavoitteisiin. Jotta eurooppalainen tutkimuspolitiikka olisi kilpailukykyisempää ja vastaisi paremmin EU:n taloudellisia ja sosiaalisia tavoitteita, seitsemäs puiteohjelma olisi räätälöitävä seuraavien neljän tavoitteen mukaiseksi: tutkimuksen puiteohjelmien yksinkertaistaminen ja hallinnollisten menettelyjen keventäminen; pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritykset) osallistumisen lisääminen; innovaation ulottuvuuden vahvistaminen ja riskinjakorahoitusvälineen tehostaminen.

Lisäksi meidän on keskityttävä tiedeyhteisön, julkisten tutkimuslaitosten ja teollisuuden väliseen yhteistyöhön. Meidän on painotettava nykyistä enemmän julkissektorin ja teollisuuden yhteistyöhön perustuvaa tutkimusta ja helpotettava pk-yritysten, korkeakoulujen ja julkisten tutkimuslaitosten verkostojen yhteistyötä, ja seitsemännen puiteohjelman hankkeiden tärkeimpiin valintakriteereihin on nyt sisällytettävä arviointi niiden mahdollisista vaikutuksista markkinoihin, teknologian siirtoon ja tutkimustulosten kaupalliseen käyttöön. Äänestin seitsemännen tutkimuksen puiteohjelman väliarvioinnin puolesta juuri näistä syistä ja myös siksi, että EU:sta voisi tulla kilpailukykyisempi tutkimuksen alalla tarvitsematta odottaa kahdeksatta puiteohjelmaa.

 
  
MPphoto
 
 

  Vincent Peillon (S&D), kirjallinen. (FR) Kannatin äänestyksessä jäsen Audyn mietintöä seitsemännen tutkimuksen ja kehittämisen puiteohjelman väliarvioinnista. Tällä tekstillä Euroopan parlamentti vahvistaa tukensa puiteohjelmalle, joka on erittäin tärkeä eurooppalaisen tutkimuksen kehittämisen ja yritystemme kilpailukyvyn parantamisen kannalta. Siinä puolustetaan pysyvän talousarvion perustamista, mikä on oleellista, jotta ohjelma voisi saavuttaa tavoitteensa. Mietinnössä esitetään myös konkreettisia ehdotuksia ohjelman heikkouksien ratkaisemiseksi. Siinä korostetaan perustellusti tarvetta yksinkertaistaa rahoitusmenettelyjä ja parantaa nykyisiä välineitä, jotta helpotetaan pienten ja keskisuurten yritysten pääsyä ohjelman piiriin. Lisäksi mietinnössä muistutetaan meitä siitä, että Euroopan komission on varmistettava, että innovoinnin edistämisellä ei vaaranneta perustutkimuksessa saavutettua edistystä.

 
  
MPphoto
 
 

  Rovana Plumb (S&D), kirjallinen. (EN) Mietinnössä pohditaan, tarjoaako seitsemäs tutkimuksen ja teknologian kehittämisen puiteohjelma tilaisuuden vahvistaa tiedon, opetuksen ja tutkimuksen kultaista kolmiota, joka on avain eurooppalaisten kohtaloon. Olen tyytyväinen osallistumisen ja asiantuntemuksen tasoon hankkeiden valinnassa, mutta pahoittelen sitä, että tämän ohjelman onnistumisaste on yleisesti edelleen melko alhainen ja lannistava etenkin pk-yrityksille. Tuen erityisohjelmassa "Ihmiset" Marie Curie -toimia, jotka ovat arvokkaita tutkijoiden urakehitykselle, ja myönnän, että "yhteiset teknologia-aloitteet" ovat hyödyllisiä eurooppalaisen teollisuuden kilpailukyvylle.

 
  
MPphoto
 
 

  Phil Prendergast (S&D), kirjallinen. (EN) Ottaen huomioon EU:ta koettelevat talouskriisit on erittäin tärkeää, että määrittelemme ne toimintamme alat, jotka ovat omiaan auttamaan meitä selviytymään vaikeuksistamme. Tutkimus ja innovointi ovat älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun keskeisiä tekijöitä, ja näin ollen investoiminen T&K-toimintaan on paras mahdollinen vastatoimi. Kun otetaan huomioon seitsemännen puiteohjelman hyväksymisen jälkeen tapahtuneet lukuisat poliittiset ja taloudelliset muutokset, puiteohjelmaa on tarpeen muuttaa nykyistä tilannetta vastaavaksi. Koska tietoon perustuvat teollisuudenalat ovat tärkeitä Euroopalle ja kukoistavalle T&K-sektorille, meillä ei ole varaa odottaa kahdeksatta tutkimuksen puiteohjelmaa, ennen kuin ryhdymme toimiin. "Lissabonin strategia", jonka tavoitteena oli, että EU kehittyy maailman kilpailukykyisimmäksi tietoon perustuvaksi taloudeksi vuoteen 2010 mennessä, saattoi epäonnistua, mutta se ei merkitse sitä, että meidän pitäisi hylätä se täysin. Meidän on pyrittävä edelleen tähän tavoitteeseen muuttamalla seitsemättä puiteohjelmaa. Tässä yhteydessä meidän olisi puututtava siihen seitsemännen puiteohjelman vakavaan puutteeseen, että sillä ei rahoiteta äitien ja lasten terveyttä koskevaa tutkimusta. Lähes 400 000 lasta syntyy vuosittain ennenaikaisesti, mutta silti tämän alan tutkimukseen ei ole rahoitusta. Ennenaikainen syntymä on merkittävin vastasyntyneiden kuolleisuuden syy, ja keskoset sairastuvat muita todennäköisemmin elinikäisiin kroonisiin sairauksiin.

 
  
MPphoto
 
 

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. (PT) Euroopan unionin seitsemännen tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelmaa olisi arvioitava suhteessa Euroopan unionin nykytilanteeseen mutta myös tulevaisuutta silmälläpitäen. Esittelijä viittaa perustellusti siihen, että Eurooppa-neuvoston vuonna 2000 asettamaa tavoitetta kehittyä vuoteen 2010 mennessä maailman merkittävimmäksi tietoon perustuvaksi taloudeksi ei ole saavutettu. Vaikka tätä tavoitetta ei saavutettu määräaikaan mennessä, se on kuitenkin edelleen yhteisen toiminnan todellinen tarkoitus. Sen vuoksi puiteohjelman arvioinnilla voi olla tärkeä merkitys tässä mielessä, eli pyrkimällä vähentämään Euroopan talouden orastavan kasvun esteitä varsinkin vähentämällä tutkimuksen tukiohjelmien hakumenettelyjen byrokratiaa.

 
  
MPphoto
 
 

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Äänestin mietinnön puolesta. Mietintö hyväksyttiin jo yksimielisesti ITRE-valiokunnassa, ja siinä otetaan huomioon asiantuntijaryhmän suositukset ja yksilöidään seikkoja, joilla EU:n eri tutkimusvälineitä voidaan parantaa. Niitä ovat esimerkiksi tutkimustulosten avoimempi saatavuus ja levittäminen, sosiaalitaloustieteen alan ehdotuspyyntöjen laajentaminen, yhteistyöhön perustuvan tutkimuksen lisääminen, tutkijoiden liikkuvuuden parantaminen, innovatiivisten pk-yritysten hyväksi toteutettavien toimien lisääminen ja jäsenvaltioiden välisen koordinoinnin parantaminen. Mietinnössä ei käsitellä ITER-hanketta tai Galileo-investointeja. Kielteistä on se, että tekstissä painotetaan paikoin liiaksi tutkimuksen ja innovoinnin taloudellista roolia ja kilpailukykyä sen sijaan, mitä ne voivat tuottaa koko yhteiskunnalle.

 
  
MPphoto
 
 

  Licia Ronzulli (PPE), kirjallinen. – (IT) Tutkimus on tietoon perustuvan maailman oleellinen osa, ja globaalissa taloudessa se varmasti lisää Euroopan unionin kasvua ja työllisyyttä. Seitsemäs tutkimuksen puiteohjelma tarjoaa Euroopan unionille hyvän tilaisuuden kehittää tutkimuspolitiikkaansa sekä samalla vahvista eurooppalaista tutkimusaluetta. Tällä ohjelmalla Euroopan unioni pyrkii tyydyttämään teollisuuden – ja yleisemmin unionin politiikan – tutkimusta ja osaamista koskevat tarpeet.

Hyväksymällä tämänpäiväisen mietinnön parlamentti valaisee tutkimusohjelmalla näiden neljän ensimmäisen vuoden aikana saavutettuja tuloksia. Suurempien ja parempien tulosten saavuttamiseksi tulevaisuudessa meidän on kuitenkin yksinkertaistettava hallinnollisia menettelyjä, lisättävä pienten ja keskisuurten yritysten osallistumista, tuettava innovointia ja otettava käyttöön riskinjakorahoitusvälineitä. Mietinnössä myös kehotetaan EU:ta ja jäsenvaltioita hyväksymään kunnianhimoinen tutkimusohjelma eurooppalaisen puolustusteollisuuden vahvistamiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Nikolaos Salavrakos (EFD), kirjallinen. (EL) Äänestin jäsen Audyn mietinnön puolesta, koska katson, että investoinnit tutkimus- ja innovaatiosektoriin ovat ehdottoman tärkeitä EU:n kilpailukyvylle, kasvulle ja työpaikkojen luomiselle. Seitsemännen tutkimuksen ja kehittämisen puiteohjelman (2007–2013) väliarviointi on mielestäni erityisen hyödyllinen, jotta voidaan tehdä nykytilanteen arviointiin perustuvia hyödyllisiä päätelmiä. Suhtaudun myönteisesti esittelijän ehdotukseen yksinkertaistaa rahoitusmenettelyjä ja ottaa käyttöön suorituskykyyn perustuva lähestymistapa sekä "huippuosaamisen" ja "EU:n lisäarvon" kriteerit EU:n varoja jaettaessa. Tutkimus on ala, joka voi tuottaa mahdollisimman suuren lisäarvon unionille. Julkisia talousarvioita on supistettu, ja siksi olisi saatava yksityistä rahoitusta tulevan kahdeksannen tutkimuksen puiteohjelman rahoittamiseksi. Sen vuoksi kannatan esittelijän ehdotusta lisätä teollisuusryhmittymien sekä pienten ja keskisuurten yritysten osallistumista.

 
  
MPphoto
 
 

  Czesław Adam Siekierski (PPE), kirjallinen. (PL) Seitsemännen tutkimuksen ja teknologian kehittämisen puiteohjelman käynnistämisestä on kulunut neljä vuotta. Muuttuvassa globaalissa taloustilanteessa ja Euroopan yrittäessä hitaasti päästä ulos talouskriisistä on käymässä selväksi, että ohjelma perustettiin oikeutettujen ja merkittävien ongelmien ratkaisemiseksi. Kiinan, Intian ja Brasilian kaltaisten suurten talousmahtien globaali kilpailu pakottaa meidät toteuttamaan erityistoimia, joilla pyritään saavuttamaan teknologinen etu, jonka avulla voimme toteuttaa tehokkaasti Euroopan unionin kaavaillun strategian. Oikeat investoinnit tutkimukseen ja tieteelliseen kehittämiseen johtavat pitkällä aikavälillä tietoon perustuvan yhteiskunnan rakentamiseen, joka on yksi taloudellisen voiman tärkeimmistä osatekijöistä. Mietinnössä mainitaan tärkeä aihe, riittämätön yhteistyö ja tietojenvaihto jäsenvaltioiden välillä, joka aiheuttaa yksittäisten hankkeiden päällekkäisyyttä. Toinen hälyttävä seikka on jäsenvaltioiden epätasainen osallistuminen, joka lisää epätasapainoa tutkimuksen ja teknologian kehittämisen tärkeällä alalla. Tämä on täysin vastoin seitsemännen puiteohjelman tavoitteita.

Talouskriisin seurauksena joillakin jäsenvaltioilla ei enää ole yhtä paljon mahdollisuuksia antaa tukea ohjelmalle, ja tämä muodostaa EU:lle haasteen yksilöidä tarkasti tukea tarvitsevat ja myöntää tukea niille. Ohjelman täytäntöönpano kestää vielä kaksi vuotta, ja sen talousarviosta (54 miljardia euroa vuosiksi 2007–2013) on sidottu alle 50 prosenttia, mikä helpottanee toimivaltaisten elimien mukaan saamista ja mahdollistanee käytettävissä olevien varojen mahdollisimman asianmukaisen käytön.

 
  
MPphoto
 
 

  Catherine Stihler (S&D), kirjallinen. (EN) Kannatan esittelijän tässä mietinnössä tekemää työtä. Yhdyn hänen huoleensa siitä, että komission tiedonanto julkaistiin niin paljon luvattua myöhemmin. Seitsemäs tutkimuksen puiteohjelma on tuottanut joitain erinomaisia tuloksia, ja pidän esittelijän tekemää työtä kultaisen kolmion yhdistämiseksi kannustavana.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Teixeira (PPE), kirjallinen. (PT) Seitsemäs tutkimuksen ja teknologian kehittämisen puiteohjelma on Euroopan komission merkittävin rahoitusväline tutkimustoiminnan tukemiseksi ja edistämiseksi, ja sen talousarvio kaudeksi 2007–2013 on 50 miljardia euroa. Mietinnössä korostetaan, että seitsemäs tutkimuksen ja teknologian kehittämisen puiteohjelma olisi kytkettävä Eurooppa 2020 -strategiaan ja innovaatiounionin lippulaiva-aloitteeseen ja että siinä olisi keskityttävä sen voimassaolokauden päättymiseen asti ilmastonmuutokseen, energiapolitiikkaan, kilpailukykyyn ja väestön ikääntymiseen.

Äänestän mietinnön puolesta, koska ymmärrän, että vain vahvistamalla eurooppalaista tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopolitiikkaa EU voi lisätä kilpailukykyään ja ottaa maailmanlaajuisesti yhä johtavamman aseman. Mielestäni on myös tärkeää, että seitsemännellä puiteohjelmalla edistetään eurooppalaisen tutkimusalueen perustamista Euroopan unionista tehdyn sopimuksen XIX osaston 179 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

 
  
MPphoto
 
 

  Viktor Uspaskich (ALDE), kirjallinen. – (LT) Tutkimus ja innovaatiot ovat tärkeitä kestävän ja osallistavan kasvun takaamiseksi Liettuassa. Maailmanpankin tietojen mukaan Liettualla on hyvät mahdollisuudet kehittyä dynaamiseksi tietoon perustuvaksi taloudeksi. Tutkimuksessa todetaan kuitenkin myös, että tutkimus- ja kehityssektorilla (T&K) kotimaallani on johtamiseen, rakenteisiin ja sääntelyyn liittyviä ongelmia. Meidän on voitettava nämä esteet, jos haluamme saavuttaa todellista edistystä. Tämä aiheuttaa ongelmia myös Euroopalle. Euroopassa T&K-menot ovat muihin maailman suurvaltoihin verrattuna alhaiset yksityisten investointien ja innovaatioita suosivien edellytysten puutteen vuoksi. Olen esittelijän kanssa samaa mieltä siitä, että meidän on todella parannettava tutkimushankkeiden koordinointia ja yhteisrahoitusta unionissa. Lisäksi Keski- ja Itä-Euroopan tutkimuslaitoksia ja -infrastruktuuria on uudenaikaistettava ja laajennettava.

Näin parannetaan Euroopan kilpailukykyä ja autetaan kuromaan umpeen vanhojen ja uusien jäsenvaltioiden väliset infrastruktuurierot. Katson myös, että tutkimuksesta ja teknologian kehittämisestä on tehtävä helpommin lähestyttävää tavallisille eurooppalaisille. Euroopan komission kyselytutkimuksen mukaan vain 10 prosenttia eurooppalaisista katsoo, että he saavat hyvin tietoa tieteestä, kun taas 65 prosentin mielestä hallitusten olisi ponnisteltava enemmän, jotta nuoret saataisiin kiinnostumaan tieteellisistä kysymyksistä. Myös meidän olisi tehtävä niin.

 
  
  

Päätöslauselmaesitys (B7-0344/2011)

 
  
MPphoto
 
 

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. (PT) Äänestän päätöslauselman puolesta, sillä katson, että tarvitaan kattavaa taloudellista sopimusta, joka pystyy vahvistamaan jo olemassa olevia vahvoja kahdenvälisiä kauppa- ja investointisuhteita. Mielestäni sopimuksen olisi kuitenkin oltava tasapainoinen ja kannustettava oikeudenmukaista kauppaa. Kunnianhimoista sopimusta koskevasta vahvasta yksimielisyydestä huolimatta olen sitä mieltä, että se ei saisi vaikuttaa julkisiin palveluihin tai EU:n polttoaineiden laatudirektiiviin liittyvään lainsäädäntöoikeuteen. Sopimuksella olisi myös oltava kunnianhimoisia kestävää kehitystä koskevia tavoitteita, joihin liittyy oikeudellisesti sitovia sosiaalisia ja ympäristömuuttujia.

 
  
MPphoto
 
 

  Laima Liucija Andrikienė (PPE), kirjallinen. (LT) Äänestin tämän EU:n ja Kanadan kauppasuhteita koskevan päätöslauselman puolesta. Kanada on yksi EU:n vanhimmista ja läheisimmistä kumppaneista sekä ensimmäinen teollisuusvaltio, jonka kanssa EU allekirjoitti – vuonna 1976 – kaupallista ja taloudellista yhteistyötä koskevan puitesopimuksen. EU:n ja Kanadan väliset taloudelliset suhteet eivät kuitenkaan ole vielä saavuttaneet täyttä potentiaaliaan, ja katson, että EU:n ja Kanadan välinen vapaakauppasopimus voi vaikuttaa merkittävästi tämän mahdollisuuden kehittämiseen ja toteuttamiseen parantamalla kaupan ja investointien virtoja ja poistamalla enimmäistulleja sekä perusteettomia muita kuin tulliin liittyviä kaupan esteitä ja tukemalla tiiviimpää yhteistyötä etenkin sääntelyä koskevan yhteistyön, työvoiman liikkuvuuden ja tutkintojen tunnustamisen osalta. Pidän myönteisenä Kanadan kanssa tehtyä sopimusta, jolla ylitetään WTO:n mukaiset sitoumukset ja joka täydentää monenvälisiä sääntöjä, edellyttäen, että neuvottelut johtavat tasapainoiseen, kunnianhimoiseen ja laadukkaaseen sopimukseen, jossa on kyse paljosta muustakin kuin tullimaksujen vähennyksistä, ja että myös muita välineitä aletaan soveltaa. Esimerkiksi vastavuoroisuuden periaatetta olisi noudatettava kauppakiistojen ratkaisemiseksi käytettävissä olevien muutoksenhakukeinojen yhteydessä, ja on tarpeen parantaa teollis- ja tekijänoikeuksien suojelua, mukaan lukien tavaramerkit, patentit ja maantieteelliset merkinnät.

 
  
MPphoto
 
 

  Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. (FR) Äänestämällä tämän EU:n ja Kanadan välillä parhaillaan käytäviä kauppaneuvotteluja koskevan päätöslauselman puolesta haluan toistaa, kuinka tärkeää kansainvälinen kauppa (myös Kanadan kanssa) on talouksiemme kehittämiseksi. Päätöslauselmassa todetaan, että vaikka Euroopan on edelleen asetettava kansainvälinen kauppajärjestelmä eli Dohan kehityskierroksen neuvottelut, Kanadan kanssa parhaillaan käytävät neuvottelut voivat täydentää hyödyllisesti tätä kansainvälistä lähestymistapaa yhtä tarpeellisella kahdenvälisellä lähestymistavalla. Keskustelemalla ja neuvottelemalla onnistumme löytämään ratkaisuja kauppaan liittyviin kysymyksiin ja luomaan kunnioitusta tiettyjä, esimerkiksi ympäristöä koskevia periaatteita kohtaan. Julkisia palveluja käsittelevän työryhmän varapuheenjohtajana olen kuitenkin huolissani tätä alaa varten valitusta lähestymistavasta. Omaksumalla "negatiivisen luettelon lähestymistavan" (luettelo, jolla tietyt julkiset palvelut suljetaan vapauttamisprosessin ulkopuolelle) "positiivisen luettelon lähestymistavan" sijasta (jolla muut kuin luettelossa mainitut julkiset palvelut suljetaan vapauttamisen ulkopuolelle) saatamme hyvinkin viime kädessä heikentää julkisia palveluja. Tästä syystä päätöslauselmassa kehotetaan Euroopan komissiota luopumaan tästä lähestymistavasta.

 
  
MPphoto
 
 

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. (LT) Äänestin tämän päätöslauselman puolesta. Kanada on yksi EU:n vanhimmista ja läheisimmistä kumppaneista sekä ensimmäinen teollisuusvaltio, jonka kanssa EU allekirjoitti – vuonna 1976 – kaupallista ja taloudellista yhteistyötä koskevan puitesopimuksen. EU on allekirjoittanut Kanadan kanssa useita kahdenvälisiä sopimuksia, joilla pyritään helpottamaan kauppasuhteiden vahvistamista, ja nykyisin EU on Kanadan toiseksi tärkein kauppakumppani ja toiseksi tärkein suora ulkomainen investoija Kanadaan. Olen samaa mieltä siitä, että EU:n ja Kanadan väliset taloudelliset suhteet eivät ole vielä saavuttaneet täyttä potentiaaliaan. Suunniteltu vapaakauppasopimus voisi edistää merkittävästi EU:n ja Kanadan välistä taloudellista kumppanuutta ja antaisi investoijille ja yrityksille voimakkaan signaalin kasvun puolesta EU:ssa ja Kanadassa.

 
  
MPphoto
 
 

  Jean-Luc Bennahmias (ALDE), kirjallinen. (FR) Koska Euroopan unionin ja Kanadan välillä neuvotellaan parhaillaan kauppasopimuksesta, Euroopan parlamentti ilmaisee juuri hyväksymällään päätöslauselma huolensa Euroopan komission lähestymistavasta julkisiin palveluihin. Euroopan komissio, joka vastaa sopimusneuvotteluista, näyttää haluavan, että sopimukseen sisällytetään periaatteessa kaikki palvelut. Neuvottelemalla "negatiivisesta luettelosta" palveluista, joita ei sisällytettäisi vapaakauppasopimukseen, komissio – mikäli tämä hyväksytään – kääntäisi ympäri tähän asti vallinneen ajattelutavan. Julkiset palvelut eivät kuitenkaan ole samanlaisia kuin muut palvelut: koska nämä palvelut luovat sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta ja antavat tärkeää tukea haavoittuvassa asemassa oleville kansalaisille, niillä on niiden avulla tavoiteltavaan yleiseen etuun liittyviä ominaispiirteitä. Näin ollen on erittäin tärkeää soveltaa jatkossakin lähestymistapaa, jolla suojellaan näitä palveluja erityisesti kansainväliseltä kilpailulta.

 
  
MPphoto
 
 

  Mara Bizzotto (EFD), kirjallinen. (IT) EU:n ja Kanadan suhteet ovat jo kauan olleet hyödylliset molemmille osapuolille, ja kaupallisesti katsoen ne ovat molempien etujen mukaiset ja niihin sisältyy hyvää yhteistyötä. Vaikka Kanada on kehittynyt maa, jonka sosiaalisten oikeuksien ja tiukkojen ympäristönormien noudattamista ei juuri voida kyseenalaistaa, komissio on – jopa ennen parlamenttia – hahmotellut Kanadan vastaavien viranomaisten kanssa käytäville neuvotteluille perustan, jossa käsitellään yksityiskohtaisesti monia kysymyksiä, joita on muutettava, jotta olisimme tyytyväisiä.

Kannatan äänestyksessä tätä päätöslauselmaa, joka koskee yhtä Euroopan unionin kauppapolitiikan kappaletta, jota olisi pidettävä mallina neuvotteluille muiden maiden – muun muassa Intian, Kiinan ja Pakistanin – kanssa, jotka eivät todellakaan takaa oikeudenmukaista kilpailua saati noudata sosiaalisia oikeuksia ja ympäristönormeja, kuten Kanada tekee. Aloittaessamme neuvottelut näiden maiden kanssa meidän olisi muistettava, kuinka tiukkoja ja vaativia olemme olleet Kanadan kaltaisten erittäin valistuneiden valtioiden suhteen, ja sovellettava samaa suoraa ja avointa asennetta etujemme puolustamiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  John Bufton (EFD), kirjallinen. (EN) Äänestin EU:n ja Kanadan kauppasuhteita vastaan, koska katson, että kahdenvälinen investointisopimus, oli se millainen tahansa, voisi haitata Yhdistyneen kuningaskunnan ja Kanadan välisiä brittiläisen kansanyhteisön neuvotteluja. Vaikka en näe mitään syytä, miksi EU ja Kanada eivät voisi käydä vapaasti kauppaa, aiempi lainsäädäntö on osoittanut, että EU:n tavoitteilla on taipumus kaapata Yhdistyneen kuningaskunnan ja kolmansien maiden olemassa olevat kauppasuhteet sen sijaan, että ne täydentäisivät niitä.

 
  
MPphoto
 
 

  Alain Cadec (PPE), kirjallinen. (FR) Kannatin äänestyksessä päätöslauselmaa EU:n ja Kanadan kauppasuhteista, jolla on tarkoitus saada aikaan kattava talous- ja kauppasopimus. Kanada on Euroopan unionille läheinen kauppakumppani: kymmenen vuoden kuluessa Kanadan investoinnit Eurooppaan ovat lähes kaksinkertaistuneet, ja niiden määrä oli 119,5 miljoonaa euroa vuonna 2009. Tästä syystä on tarpeen luoda pitkälle menevä oikeuskehys, jotta varmistetaan myönteiset vaikutukset kasvuun. Korostan kysymystä maataloustuotteiden markkinoillepääsystä. Kanadan ja EU:n alkuperäsäännöt ovat erilaiset, ja komission on varmistettava, että Euroopan maatalouden edut ja prioriteetit otetaan asianmukaisesti huomioon. Erityisesti olisi pyrittävä löytämään tyydyttävä ratkaisu alkuperäsääntöjen ongelmaan, niin että muista Pohjois-Amerikan vapaakauppasopimuksen jäsenvaltioista tulevat tuotteet eivät pääse unioniin kanadalaisten tuotteiden vanavedessä.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria Da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. (PT) Monenvälinen kauppajärjestelmä, joka perustuu Maailman kauppajärjestössä (WTO) laadittuihin sääntöihin, on edelleen sopivin keino säännellä ja edistää avointa ja oikeudenmukaista kauppaa. Kun otetaan huomioon EU:n ja Kanadan väliset historialliset ja hyvin menestyksekkäät taloussuhteet, kannatan kuitenkin sopimusta, joka menee WTO:n puitteissa tehtyjä sitoumuksia pidemmälle ja täydentää monenvälisiä sääntöjä, jotta näiden kahden suurvallan välisen yhteistyön täysi potentiaali saadaan hyödynnettyä.

 
  
MPphoto
 
 

  George Sabin Cutaş (S&D), kirjallinen. (RO) Äänestin EU:n ja Kanadan kauppasuhteita koskevan päätöslauselman puolesta, koska siinä korostetaan tarvetta sisällyttää sosiaaliset ja ympäristökysymykset tulevaan Euroopan unionin ja Kanadan väliseen talous- ja kauppasopimukseen. Mitä ympäristönsuojeluun tulee, on mielestäni tärkeää, että Euroopan unioni kieltää öljyhiekasta tuotetun öljyn tuonnin.

 
  
MPphoto
 
 

  Marielle De Sarnez (ALDE), kirjallinen. (FR) Osana EU:n ja Kanadan välisestä kauppasopimuksesta parhaillaan käytäviä neuvotteluja komission on sitouduttava noudattamaan Euroopan parlamentin vaatimuksia. Vapaakauppasopimusta tehtäessä kaksi seikkaa on erittäin tärkeitä: ensinnäkin vastavuoroisuuden varmistaminen sosiaali- ja ympäristölainsäädännön suhteen; toiseksi johdonmukaisen ja suojelevan lähestymistavan soveltaminen yleishyödyllisiin palveluihin. Eurooppalaisia ympäristö- ja terveysnormeja ei saisi lieventää vain kumppanimme tyydyttämiseksi. Euroopan komission on harkittava seurauksia, joita sen päätöksellä sisällyttää sopimukseen automaattisesti ja lähtökohtaisesti kaikki palvelut voi olla. Vaikka tässä menetelmässä on mahdollista sulkea sopimuksen ulkopuolelle tiettyjä julkisia palveluja tapauskohtaisesti ja kunkin jäsenvaltion pyynnöstä laatimalla "negatiivinen" luettelo, siinä on kuitenkin mahdollisten puutteiden riski. Parlamentti ei halua, että tämä uusi neuvottelumalli muodostaa oikeudellisen ennakkotapauksen. Tähän asti komissio on vapaakauppasopimuksia neuvotellessaan laatinut "positiivisen" luettelon, jossa luetellaan sopimuksen kattamat palvelut yksitellen. Tämä menettely, jota käytetään yleisesti kansainvälisessä kaupassa, antaa paremman suojan tietyille EU:n kannalta aroille aloille, ja siksi sen olisi oltava ainoa komission käyttämä menettely.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. (PT) Kanadalla ja EU:lla on yhteiset arvot, mikä tekee meistä paitsi kauppakumppaneja myös luonnollisia liittolaisia maailmanlaajuisessa geostrategisessa tilanteessa. Tosiasia on, että Atlantin molemmin puolin on sama kulttuuri, joka hyötyisi suuresti siitä, että sen kansojen välisiä siteitä vahvistettaisiin entisestään. Ei olisi tuottavaa käsitellä tässä pitkään Kanadan ja Euroopan välisiä historiallisia siteitä ja Kanadan kansalaisten panosta Euroopan vapauttamiseen sen tuhonneen toisen maailmansodan aikana.

Huolimatta kaupan vapauttamisen tiellä yhä olevista esteistä ja unionin varauksista Kanadan nykyisten käytäntöjen suhteen, toivon että tarvittava perusta molempia hyödyttävälle kauppakumppanuudelle voidaan luoda varsin pian. Kanadan ja Euroopan unionin välinen kattava talous- ja kauppasopimus voisi olla tähän mennessä tekemistämme sopimuksista kunnianhimoisin ja laaja-alaisin. Toivon, että siitä tulee sellainen.

 
  
MPphoto
 
 

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. (PT) Tämä päätöslauselmaesitys käsittelee EU:n ja Kanadan kauppasuhteita, joita koskevat neuvottelut odotetaan saatavan päätökseen vuoden 2011 loppuun mennessä. EU:n kauppa- ja investointipolitiikan tavoitteena on kestävä ja vaurautta ja työpaikkoja luova talouskasvu. Meidän on syytä muistaa, että solmimalla kauppasuhteet strategisiin kumppaneihimme EU voi tuottaa vuoteen 2020 mennessä lisäarvoa yhden prosentin verran bruttokansantuotteesta (BKT), joka oli 120 miljardia euroa vuonna 2010, ja tämä hyödyttää sekä kuluttajia että yrityksiä. Tätä varten on tärkeää – Maailman kauppajärjestön (WTO) roolia kyseenalaistamatta – vapauttaa kauppaa saattamalla päätökseen kaikki meneillään olevat neuvottelut Dohan kehitysohjelman puitteissa, jonka osa EU:n ja Kanadan kauppasuhteet ovat. Vaikka eräät kysymykset, kuten tervahiekan louhinnan ja eräiden hylkeistä saatavien tuotteiden kielteiset vaikutukset biologiseen monimuotoisuuteen, ovat edelleen ratkaisematta, äänestin päätöslauselman puolesta paitsi siksi, että julkisia hankintoja koskeva ongelma on käytännössä ratkaistu, myös sopimuksen jäsenvaltioille tuottamien hyötyjen vuoksi ja estääkseni neuvottelujen viivästymisen.

 
  
MPphoto
 
 

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Johdanto-osan ensimmäinen kohta kuvaa tätä mietintöä ohjaavaa näkemystä: sen mukaan Maailman kauppajärjestön (WTO) kehittämä sääntöihin perustuva monenvälinen kauppajärjestelmä antaa edelleen sopivimmat puitteet avoimen ja oikeudenmukaisen kaupan sääntelemiseen ja edistämiseen. Lisäksi siinä kannatetaan Dohan kierroksen saattamista menestyksellisesti päätökseen.

Tätä näkemystä, jota luonnollisesti vastustamme, kehitellään edelleen päätöslauselman myöhemmissä kohdissa. Vastustamme sitä aivan kuten miljoonat työläiset, maanviljelijät, pienten ja keskisuurten yritysten omistajat ja monet muut, jotka kaikkialla maailmassa ovat jo vuosia osoittaneet syyttävällä sormella WTO:ta, sen tavoitteita purkaa kaupan sääntelyä ja sen palvelemia etuja: ylikansallisten yhtiöiden, suuryritysten ja rahoituslaitosten etuja, kun ne kahmivat miljoonia euroja uhraamalla miljoonia työpaikkoja sekä sosiaalisia ja työntekijöiden oikeuksia, tuhoamalla pieniä ja keskisuuria tuottajia ja pilaamalla ympäristöä.

EU:n ja Kanadan vapaakauppasopimus kattaa muiden vapaakauppasopimusten tavoin myös palvelut, ja perusteltuja mutta epäjohdonmukaisia vastalauseita esitetään "negatiivisista luetteloista" ja muista seikoista, jotka eivät poista julkisia palveluja uhkaavia muita vaaroja. Syitä äänestää vastaan on enemmän kuin tarpeeksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Euroopan unioni jatkaa kauppapolitiikkansa rakentamista seurauksin, joilla on eri jäsenvaltioihin syviä mutta vaihtelevia vaikutuksia.

Sopimukset, joissa tämä politiikka konkreettisesti ilmenee, perustuvat pääosin vapaakauppaan, jonka tavoitteet ja vaikutukset ovat selvästi nähtävissä niihin liittyvässä retoriikassa: siinä puhutaan niin kutsutuista "offensiivisista eduista", ikään kuin kyse olisi sodasta.

Sopimuksilta puuttuu yleensä demokraattinen legitiimiys, koska niistä lähes aina neuvotellaan hyvin salassa, kansalaisten selän takana, millä pyritään peittelemään niiden taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristölliset vaikutukset ja välttämään tietoon perustuva keskustelu ja selitykset.

Vaikka neuvotteluissa kerrotaan päästyn varsin pitkälle ja ne on tarkoitus saattaa päätökseen vuonna 2011, täysimittainen keskustelu sopimuksen vaikutuksista eri aloihin ja maihin on vielä käymättä.

Tämä sopimus ei kuitenkaan sisällä mitään uutta: sen sisältönä on markkinoiden avaaminen ja palvelujen vapauttaminen, mihin sisältyy ylikansallisten yritysten etujen armoilla olevien ja kansalaisille ongelmia aiheuttavien julkisten palvelujen lisääntyvä kaupallistaminen.

Seuraukset ovat yleisesti tiedossa: muutamien toimijoiden määräävä markkina-asema, heikompien tuotantojärjestelmien tuhoutuminen ja yhä useampia tekosyitä heikentää oikeuksia sekä elin- ja työolosuhteita.

 
  
MPphoto
 
 

  Monika Flašíková Beňová (S&D), kirjallinen. (SK) EU käynnisti neuvottelut kattavasta talous- ja kauppasopimuksesta Kanadan kanssa vuonna 2009. Mahdollinen sopimus kattaa hyvin monia aiheita: tavaroiden ja palvelujen kaupan, teollis- ja tekijänoikeudet, julkiset hankinnat, sääntelyä koskevan yhteistyön, investoinnit, väliaikaisen maahanmuuton, kilpailupolitiikan sekä työ- ja ympäristönormit. Mielestäni on oikein, että molemmat osapuolet pyrkivät ensisijaisesti pääsemään sopimukseen useista keskeisistä seikoista, kuten julkisia hankintoja, investointeja ja julkisia palveluja koskevista kysymyksistä.

 
  
MPphoto
 
 

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen. (LT) Suhtauduin asiakirjaan myönteisesti, koska EU:n ja Kanadan suhteet ovat kaupan ja suorien ulkomaisten investointien osalta läheiset. Kattavasta talous- ja kauppasopimuksesta parhaillaan käytävillä neuvotteluilla pyritään saamaan aikaan hyvin pitkälle menevä sopimus, joka on kunnianhimoisempi kuin mikään EU:n tai Kanadan aiemmin neuvottelema talous- ja kauppasopimus ja joka voi entisestään vahvistaa jo nykyäänkin lujia kahdenvälisiä kauppa- ja investointisuhteita. Pidän myönteisenä Kanadan kanssa tehtävää sopimusta, jolla ylitetään WTO:n mukaiset sitoumukset ja joka täydentää monenvälisiä sääntöjä, edellyttäen, että neuvottelut johtavat tasapainoiseen, kunnianhimoiseen ja laadukkaaseen sopimukseen. Katson, että maatalouteen liittyvät luvut ovat merkittävä asia neuvottelujen molempien osapuolten kannalta. Olen huolissani mahdollisista merkittävistä myönnytyksistä, jotka koskevat muuntogeenisiä organismeja, maitoa ja alkuperämerkintöjä. Maatalouteen liittyvät edut ja painopisteet olisi siksi otettava huomioon kaikilta osin ja sopimuksen olisi hyödytettävä EU:n ja Kanadan kuluttajia ja kummankin osapuolen maatalousaloja ja varmistettava yleisesti tasapainoisen tuloksen avulla EU:n ja Kanadan välinen laajempi mutta oikeudenmukainen kilpailu maataloustuotteista. Suhtaudun myönteisesti molempien osapuolten alustavaan sitoumukseen olla säilyttämättä, ottamatta käyttöön tai ottamatta uudelleen käyttöön vaihdettavien maataloustuotteiden maatalouden vientitukia, mikä on myönteinen askel kohti kunnianhimoisia ja oikeudenmukaisia neuvotteluja ja sopimusta toimia yhteistyössä WTO:n maatalousneuvotteluissa.

 
  
MPphoto
 
 

  Elisabeth Köstinger (PPE), kirjallinen. (DE) Euroopan unionilla ja Kanadalla on ollut jo monia vuosia hyvät ja vakaat kauppasuhteet. Taloudellisen yhteistyön mahdollisuuksia ei kuitenkaan ole hyödynnetty läheskään tyhjentävästi, ja olen tyytyväinen kattavasta talous- ja kauppasopimuksesta käytäviin neuvotteluihin. Edistyminen WTO-neuvotteluissa on kuitenkin asetettava kahdenvälisten sopimusten edelle. Päätöslauselmassa käsitellään monia tärkeitä aiheita. Tuen erityisesti Euroopan parlamentin ilmaisemia varauksia Euroopan maatalouteen mahdollisesti kohdistuvien kielteisten vaikutusten suhteen. Vastavuoroisuuden periaate on säilytettävä, jotta varmistetaan molempien osapuolten kannalta vakaa ja kestävä sopimus. Tässä yhteydessä viittaan etenkin teuraskarjan alkuperämerkintöjä koskevaan keskusteluun, johon on saatava ratkaisu, sekä tulleihin liittyviin ja teknisiin esteisiin, kuten EU:n tuotteiden pitkällisiin hyväksymismenettelyihin. On selvää, että kattavan talous- ja kauppasopimuksen tavoitteena on oltava oikeudenmukainen kilpailu.

 
  
MPphoto
 
 

  Elżbieta Katarzyna Łukacijewska (PPE), kirjallinen. (PL) Koska Euroopan unioni on Kanadan toiseksi tärkein kauppakumppani ja Kanada on EU:n merkittävä kumppani suorien ulkomaisten investointien alalla, kannatin äänestyksessä päätöslauselmaesitystä EU:n ja Kanadan kauppasuhteista. Samalla painotan, että Puola on Keski- ja Itä-Euroopan maiden joukossa Kanadan merkittävin kauppakumppani ja sillä on yli kymmenen vuoden ajan ollut kahdenvälisen kaupan ylijäämä, joka on kasvanut vuosi vuodelta. Tämänpäiväinen äänestys on tärkeä edistysaskel, joka lupaa hyvää tulevaisuudelle.

 
  
MPphoto
 
 

  David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Olen tyytyväinen, että tarkistukseni, joka kuuluu "panee merkille viimeaikaisen oikeudellisen kehityksen EU:n hyljetuotekieltoa koskevassa asiassa ja etenkin Kanadan WTO:lle esittämän pyynnön kutsua kokoon virallinen riitojenratkaisulautakunta; ja toivoo vahvasti, että Kanada peruu WTO-riitautuksen, joka vaikuttaa kauppasuhteisiin kielteisesti, ennen kuin kattava talous- ja kauppasopimus on ratifioitava Euroopan parlamentissa", hyväksyttiin.

 
  
MPphoto
 
 

  Clemente Mastella (PPE), kirjallinen. (IT) Euroopan unionin ja Kanadan kauppasuhteet voivat ylittää selvästi Maailman kauppajärjestössä tehdyt sitoumukset, kunhan ne perustuvat tasapainoiseen sopimukseen, takuuseen asianmukaisesta vastavuoroisesta pääsystä molempien osapuolten markkinoille ja tavaramerkkien, patenttien ja maantieteellisten merkintöjen suojelun parantamiseen. Mielestämme tarvitaan uusia investointeja, jotta voidaan varmistaa ympäristön ja hyvien työolojen kunnioittaminen. Koska maatalousala on erittäin tärkeä, kehotamme komissiota neuvottelemaan sopimuksen, joka hyödyttää sekä tuottajia että kuluttajia ja jolla varmistetaan oikeudenmukainen kilpailu Euroopan unionin ja Kanadan maataloustuottajien välillä. Katsomme myös, että neuvoston olisi saatava parlamentin hyväksyntä, ennen kuin se allekirjoittaa mitään uusia kansainvälisiä kauppasopimuksia, ja että parlamentin olisi saatava tietoa menettelyn kaikissa vaiheissa, jotta varmistetaan parempi demokraattinen valvonta. Tämä on ainoa tapa, jolla voimme lisätä kauppaa ja investointeja Euroopan unionin ja Kanadan välillä.

 
  
MPphoto
 
 

  Véronique Mathieu (PPE), kirjallinen. – (FR) Äänestin päätöslauselman puolesta, mutta vastustin tarkistusta 10, jossa tuetaan EU:n asettamaa hyljetuotteiden tuontikieltoa. Kielto ei ole tieteellisesti eikä oikeudellisesti perusteltu. Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) vuoden 2007 lopussa antaman tieteellisen lausunnon päätelmät perustuvat tietoihin eläinten teurastamisesta teurastamoissa eivätkä siten ole luotettavia hylkeiden metsästyksen suhteen. Myös oikeusperusta on kyseenalainen, kuten Euroopan parlamentin 1. huhtikuuta 2009 päivätty oikeudellinen lausunto osoittaa: sen mukaan näyttäisi lähes mahdottomalta perustella kieltoa pelkästään eläinten hyvinvoinnilla, koska perussopimus ei sisällä mitään eläinten hyvinvointia koskevaa oikeusperustaa. Lajin suojelu puolestaan ei ole uhattuna, koska sen kanta Grönlannissa on jopa kolminkertaistunut 25 vuodessa. Kauppasaarto, joka ei komission vakuutusten mukaan haittaa inuiittien perinteistä metsästystä, on epärealistinen. Tässä yhteydessä Kanadan Maailman kauppajärjestölle (WTO) esittämä pyyntö perustaa erityinen Euroopan saartoa käsittelevä riidanratkaisuelin on perusteltu.

 
  
MPphoto
 
 

  Arlene McCarthy (S&D), kirjallinen. (EN) Parlamentti on lähettänyt EU:n ja Kanadan kauppaneuvotteluja koskevalla päätöslauselmallaan vahvan viestin siitä, että se puolustaa tiukasti lainsäädäntöä, jolla kielletään hyljetuotteet EU:n markkinoilla. EU:n kansalaiset vaativat, että toimimme pitääksemme julman kaupallisen metsästyksen tuotteet EU:n ulkopuolella. Kanadalla ei ole oikeutta yrittää vesittää Euroopan unionin kansalaisten demokraattista tahtoa saattamalla meidän selvästi syrjimättömän hyljekieltolakimme Maailman kauppajärjestön käsiteltäväksi. Läheisemmät kauppasiteet EU:n ja Kanadan välille voidaan rakentaa vain Euroopan kansalaisten toivomusten ja Euroopan unionin lainsäädännön kunnioittamisen pohjalle.

 
  
MPphoto
 
 

  Jean-Luc Mélenchon (GUE/NGL), kirjallinen. – (FR) Euroopan komissio on päättämäisillään neuvottelut Kanadan kanssa ennennäkemättömän laajasta vapaakauppasopimuksesta. Se on käynyt neuvotteluja vuodesta 2004. Euroopan unionin kansalaisten mielipidettä ei ole koskaan kysytty, eikä heille ole edes tiedotettu asiasta. Mietinnössä suhtaudutaan myönteisesti tähän vahingolliseen sopimukseen, jonka sisältö on paljastunut vain vuotojen avulla. Tätä on mahdoton hyväksyä. Äänestän mietintöä vastaan ja tuomitsen sopimuksen, jolla Euroopan kansalaisille annetaan alisteinen rooli Pohjois-Amerikan vapaakauppasopimuksen esimerkin mukaisesti.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Euroopan ja Kanadan historialliset suhteet ovat pitkät ja ulottuvat jopa EU:n syntyä kauemmas. Lisäksi meillä on yhteiset arvot ja periaatteet, mikä tekee meistä ensisijaisia liittolaisia maailmanlaajuisessa geostrategisessa tilanteessa. Kauppasuhteissa on tapahtunut merkittävää edistystä, vaikka kattavaa sopimusta ei vielä ole saatu aikaan. Katson, että meidän olisi edelleen pyrittävä kaikin voimin saamaan aikaan sopimus, joka sopii kaikille, sillä siitä tulee hyvin tärkeä molempien osapuolten talouskehitykselle.

 
  
MPphoto
 
 

  Alexander Mirsky (S&D), kirjallinen. – (EN) Mahdollinen sopimus kattaa hyvin monia aiheita: tavaroiden ja palvelujen kaupan, teollis- ja tekijänoikeudet, julkiset hankinnat, sääntelyä koskevan yhteistyön, investoinnit, väliaikaisen maahanmuuton (neljäs toimitusmuoto), kilpailupolitiikan sekä työ- ja ympäristönormit. Molempien osapuolten on yhä päästävä sopimukseen useista tärkeistä neuvotteluluvuista, muun muassa pääsystä julkisten hankintojen markkinoille, investoinneista ja julkisista palveluista. Neuvotteluissa tuli esiin kaksi muuta Euroopan parlamentin tärkeänä pitämää kysymystä. Ensimmäinen koskee Kanadan öljyhiekkaa ja EU:n polttoainedirektiiviä. Polttoainedirektiivistä on keskusteltu vilkkaasti ympäristövaliokunnassa. Toistaiseksi Kanadan hallitus katsoo, että direktiivi syrjii Kanadasta tuotavaa öljyä suhteessa muista maista tuotavaan öljyyn. Mielestäni sopimuksen tekeminen on liian aikaista. Toinen kysymys koskee EU:n hyljetuotekieltoa, ja se on erittäin tärkeä. Sopimus voisi vahvistaa EU:n ja Kanadan jo nykyäänkin lujia kauppa- ja investointisuhteita; sen olisi kuitenkin oltava molemmille hyödyllinen, ja siitä syystä äänestin toistaiseksi tyhjää.

 
  
MPphoto
 
 

  Rolandas Paksas (EFD), kirjallinen. (LT) Edistyksellisellä sopimuksella rohkaistaan ja vauhditetaan aktiivisia kauppa- ja investointisuhteita EU:n ja Kanadan välillä. Kauppasuhteiden vapauttaminen tuottaa molemminpuolisia etuja liike-elämän toimijoille ja luo suotuisammat edellytykset investoinneille. WTO:n sitoumukset ylittävän kattavan ja laadukkaan sopimuksen aikaansaamiseksi kumpikaan osapuoli ei saisi esittää vaatimuksia, jotka ovat ristiriidassa niiden sisäpolitiikan tai toimielinjärjestelmien kanssa. Lisäksi mahdollisten kauppakiistojen ratkaisemiseksi olisi käytettävä vastavuoroisuuden periaatetta, teollis- ja tekijänoikeuksien suojelua olisi parannettava, ja palveluiden ja julkisten hankintojen markkinoille pääsyn olisi oltava vastavuoroista. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä maatalousalaan ja kuluttajiin. Meidän on säilytettävä tiukka asenne muuntogeenisiin organismeihin (GMO), maitoon ja alkuperämerkintöihin. Meidän on varmistettava maataloustuottajien laajempi mutta oikeudenmukainen kilpailu. Katson, että komission olisi aloitettava Kanadan kanssa neuvottelut investoinneista, kun parlamentti on ottanut kantaa EU:n tulevaan investointipolitiikkaan. Meidän on suojeltava osapuolten herkimpiä aloja ja jätettävä ne investointisopimusten soveltamisalan ulkopuolelle. Komission on otettava tiukka asenne hyljetuotteiden kieltoon, ja tässä suhteessa Kanadan olisi vedettävä takaisin WTO:lle esittämänsä vaatimus muodollisen riidanratkaisupaneelin asettamisesta. Tällainen vaatimus ei ole myönteisten kauppasuhteiden periaatteiden mukainen.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. (PT) Olen tyytyväinen Euroopan parlamentin päätöslauselmaan EU:n ja Kanadan kauppasuhteista. EU:n ja Kanadan välillä on luonnollinen kumppanuus, joka perustuu kulttuuriseen samankaltaisuuteen ja pitkään yhteiseen historiaan. Siksi on vain luonnollista, että sekä EU:n että Kanadan yksityissektorit ovat tukeneet vahvasti kunnianhimoista ja kattavaa taloussopimusta ja katsovat, että EU:n ja Kanadan välisen tiiviimmän taloudellisen kumppanuuden edistäminen antaisi investoijille ja yrityksille voimakkaan signaalin kasvun puolesta EU:ssa ja Kanadassa sekä kansainvälisesti. Tästä syystä suhtaudun myönteisesti Kanadan kanssa tehtävään sopimukseen, joka ylittää Maailman kauppajärjestön (WTO) sitoumukset ja täydentää monenvälisiä sääntöjä, edellyttäen, että neuvottelut johtavat kunnianhimoiseen ja laadukkaaseen sopimukseen, joka perustuu vastavuoroisuuteen ja jossa on kyse paljosta muustakin kuin tullimaksujen vähennyksistä. Varoitan kuitenkin, että on otettava huomioon tämän avaamisen taloudelliset vaikutukset, etenkin niissä jäsenvaltioissa, joiden taloudet ovat muita haavoittuvampia.

 
  
MPphoto
 
 

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. (PT) Tällä hetkellä Maailman kauppajärjestön (WTO) kauppajärjestelmä vaikuttaa olevan paras tapa tarjota viitekehys valtioiden välisille taloussuhteille. Se ei kuitenkaan estä valtioita tai ylikansallisia järjestöjä lisäämästä taloussuhteitaan näitä yhteisiä sääntöjä pidemmälle. Sen vuoksi EU:n ja Kanadan väliset erityisen tiiviit taloudelliset suhteet vaikuttavat perustelluilta. Kuten mietinnössä korostetaan, EU on Kanadan toiseksi tärkein kauppakumppani. Kanadasta puolestaan tuli vuonna 1976 ensimmäinen teollisuusmaa, jonka kanssa EU allekirjoitti kaupallista ja taloudellista yhteistyötä koskevan puitesopimuksen, ja se on EU:n neljänneksi merkittävin suorien ulkomaisten investointien lähde. Sopimus saattaa johtaa siihen, että näiden kahden alueen suhteissa voidaan lisätä taloudellista yhteistyötä entisestään, mikä lujittaa edelleen näiden yhteisen kulttuuritaustan jo nykyisellään vahvasti yhdistämien alueiden välisiä siteitä.

 
  
MPphoto
 
 

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Äänestin päätöslauselman puolesta. Kanadan kanssa käytävät neuvottelut laajakantoisesta kattavasta talous- ja kauppasopimuksesta ovat pitkällä, ja ne voidaan saada päätökseen tänä syksynä. Kattava talous- ja kauppasopimus on kunnianhimoisin vapaakauppasopimus, jonka EU on neuvotellut vuoden 2006 Globaali Eurooppa -kauppastrategian puitteissa. Se sisältää pitkälle meneviä lukuja palveluista, julkisista hankinnoista, investointien suojelusta, teollis- ja tekijänoikeuksista sekä sääntelyä koskevasta yhteistyöstä.

 
  
MPphoto
 
 

  Czesław Adam Siekierski (PPE), kirjallinen. (PL) EU:n ja Kanadan väliset taloussuhteet ovat erittäin merkittäviä osapuolten välisen vuoropuhelun kehitykselle. EU on Yhdysvaltojen jälkeen Kanadan suurin kauppakumppani, ja Kanada on EU:n yhdenneksitoista merkittävin kauppakumppani. Kattavasta talous- ja kauppasopimuksesta parhaillaan käytävien neuvottelujen päämääränä on tehdä hyvin laaja-alainen sopimus, jonka tavoitteet ovat kunnianhimoisemmat kuin missään EU:n tai Kanadan tähän asti neuvottelemassa talous- ja kauppasopimuksessa. Kahdenväliset kauppa- ja investointiyhteydet ovat jo vahvat, ja tämä saattaa vahvistaa niitä entisestään. EU:n ja Kanadan asiantuntijoiden yhteisen raportin mukaan kattavan talous- ja kauppasopimuksen tekemisellä pyritään saamaan aikaan kaupan vapauttamisesta ja tulliesteiden poistamisesta syntyviä konkreettisia taloudellisia hyötyjä. Sopimukseen liittyy kuitenkin edelleen tiettyjä ongelmia, jotka saattavat haitata EU:n maatalousalaa.

Mielestäni on tehtävä lisää työtä EU:ssa ja Kanadassa voimassa olevien terveys- ja kasvinsuojelunormien erojen suhteen. Samoin on tehtävä lisää työtä sen varmistamiseksi, että Kanadan ympäristönormit vastaavat EU:ssa voimassa olevia normeja. Katson, että tässä yhteydessä on tarpeen analysoida tarkoin mainitut normit ja arvioida niitä.

 
  
MPphoto
 
 

  Derek Vaughan (S&D), kirjallinen. (EN) Suhtaudun myönteisesti tämän päivän päätöslauselmaan, jossa korostetaan EU:n ja Kanadan kauppasopimuksesta käytävissä neuvotteluissa saavutettua edistystä. Kanada on merkittävä potentiaalinen EU:n kauppakumppani, ja molemmat osapuolet hyötyvät tällaisesta sopimuksesta. Komission on kuitenkin otettava huomioon eräitä huolenaiheita: öljyntuotanto tervahiekasta sekä asbestia louhivien työntekijöiden terveys ovat vain kaksi kysymystä, joita on tarkasteltava huolellisesti. Kannatan Kanadalle esitettyjä kehotuksia vetää takaisin sen WTO:lle jättämä EU:n hyljetuotteiden kieltoa koskeva haaste ja olen tyytyväinen siihen, että parlamentti hyväksyi tämän kannan hahmottelevat tarkistukset. Myös komission on otettava vahva kanta kiellon suojelemiseksi. Lisäksi tavaramerkkien ja patenttien käytössä on noudatettava teollis- ja tekijänoikeuksia. Luotan siihen, että komissio käsittelee näitä ongelmia ja ottaa ne huomioon ja että tehokas kauppasopimus saadaan aikaan.

 
  
  

Mietintö: Wolf Klinz (A7-0081/2011)

 
  
MPphoto
 
 

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. (PT) Äänestän tämän valiokunta-aloitteisen mietinnön puolesta, koska siinä käsitellään luottoluokitusalaa koskevan loppumattoman keskustelun ajankohtaisia aiheita, erityisesti kilpailun puutetta, harvojen toimijoiden hallinnassa olevia rakenteita sekä seurattavuuden ja avoimuuden puutetta varsinkin valtioiden velkaluokituksissa.

 
  
MPphoto
 
 

  Laima Liucija Andrikienė (PPE), kirjallinen. (LT) Äänestin luottoluokituslaitosten tulevaisuudennäkymistä laaditun päätöslauselman puolesta. Luottoluokituslaitosten luokituksilla on useita hyödyllisiä tarkoituksia: ne levittävät tietoa liikkeeseenlaskijoiden luottokelpoisuudesta globaalissa ympäristössä. Luokitusten avulla liikkeeseenlaskijat voivat arvioida globaaleita markkinoita ja kotimaanmarkkinoita, informaatiokustannukset vähenevät ja mahdollisten sijoittajien määrä suurenee, mikä tuo markkinoille likviditeettiä ja auttaa löytämään oikeat hinnat. Äskettäinen finanssikriisi paljasti, että alalla on kolme keskeistä ongelmaa: kilpailun puute, sääntelykehyksen liiallinen riippuvuus ulkoisista luokituksista ja se, että luottoluokituslaitokset eivät ole vastuussa luokituksista. Yhdyn esittelijän kantaan, jonka mukaan luottoluokitukset eivät ole pelkkiä lausuntoja vaan luottoluokituslaitosten pitäisi olla vastuussa luokituksistaan. Sen vuoksi niiden yksityisoikeudellista vastuuta olisi laajennettava uskottavan uhan luomiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. (FR) Kannatin äänestyksessä jäsen Klinzin mietintöä luottoluokituslaitoksista. Luottoluokituslaitokset ovat hyödyllisiä: ne antavat tietoa luottotuotteiden laadusta, minkä ansiosta liikkeeseenlaskijat ja investoijat pääsevät globaaleille markkinoille ja kotimaanmarkkinoille, ja niiden avulla löydetään oikeat hinnat. Kriisi on kuitenkin osoittanut nykyisen järjestelmän synnyttämät vaarat: niitä ovat etenkin kilpailun puute ja luokituslaitosten seurattavuuden ja avoimuuden puute. Tässä valiokunta-aloitteisessa mietinnössä kehotetaan Euroopan komissiota yksilöimään selvästi nykyisen kehyksen puutteet ja tekemään vaikutustenarvioinnin kaikista järjestelmän parantamiseksi saatavilla olevista vaihtoehdoista ja tarvittaessa myös uusista säädösehdotuksista. Kehotan komissiota vastaamaan pyyntöömme mahdollisimman pian.

 
  
MPphoto
 
 

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. (LT) Äänestin tämän tärkeän asiakirjan puolesta. Luottoluokituslaitokset eivät arvioi vain yksityisiä pääomasijoitusyhtiöitä ja niiden tuotteita, vaan myös valtioita. Ehdot, joilla valtiot voivat odottaa saavansa lainaa kansainvälisiltä markkinoilta, riippuvat niiden saamista luokituksista. Taloudellisten vaikeuksien vuoksi annettava huono luokitus sysää valtion eräänlaiseen velkakierteeseen, koska luokituksen alentaminen lisää lainojen kustannuksia entisestään ja pahentaa edelleen valtion finanssitilannetta. Kaikkien markkinatoimijoiden ja niiden valvojien on tunnettava luokitusten asettamisessa käytettävät perusteet ja voitava tarkistaa ne itse. Komissiota ja G20-maita kehotetaan kehittämään uusi arviointeja koskeva globaali toimintamalli, joka vähentäisi virheiden todennäköisyyttä, sääntelisi luottoluokituksiin osallistuvien yritysten toimintaa ja pienentäisi taloudellisiin arviointeihin liittyvää riskiä. Olen tyytyväinen useaan otteeseen toistamaani ehdotukseen, jonka mukaan Euroopan unionin on pikaisesti perustettava oma luottoluokituslaitoksensa, joka tuottaisi objektiivisia ja riippumattomia arviointeja. Suhtaudun myönteisesti mietinnön kehotukseen perustaa EU:n oma riippumaton luottoluokituslaitos, jota ehdotusten mukaan kutsuttaisiin alkuvaiheessa Euroopan luottoluokitussäätiöksi.

Kaikkien EU:n jäsenvaltioiden mahdollisuudet ottaa lainaa kansainvälisiltä markkinoilta oikein ehdoin sekä koko maailmanlaajuisen rahoitusjärjestelmän vakaus ja kriisien ennaltaehkäisyn tehokkuus riippuvat siitä, kuinka hyvin onnistumme uudistamaan taloudellista arviointia.

 
  
MPphoto
 
 

  Regina Bastos (PPE), kirjallinen. (PT) Luottoluokituslaitokset arvioivat valtioita, instituutioita ja yrityksiä ja antavat niille luottoluokituksia sen mukaan, kuinka hyvin ne pystyvät maksamaan velkansa sovitussa ajassa. Luottoluokituslaitoksia koskeva asetus (EY) N:o 1060/2009 annettiin ensimmäisenä reaktiona finanssikriisiin. Siinä käsiteltiin kiireellisimpiä kysymyksiä ja asetettiin luottoluokituslaitokset valvonnan ja sääntelyn alaisiksi. Sillä ei kuitenkaan ratkaistu kaikkia ongelmia.

Finanssikriisi paljasti, että luottoluokituslaitosten toiminnassa on kolme keskeistä ongelmaa: kilpailun puute, liiallinen riippuvuus ulkoisista luokituksista ja se, että luottoluokituslaitokset eivät ole vastuussa luokituksista. Tässä mietinnössä, jonka puolesta äänestin, kehotetaan Euroopan komissiota selvittämään puutteet ja tekemään vaikutustenarviointi mahdollisista vaihtoehdoista ja myös uusista säädösehdotuksista. Siinä myös kehotetaan Euroopan komissiota arvioimaan täysin riippumattoman Euroopan luottoluokitussäätiön perustamisen kustannukset ja hyödyt.

 
  
MPphoto
 
 

  Slavi Binev (NI), kirjallinen. (BG) Kannatin ehdotettua mietintöä, koska katson että luottoluokituslaitosten perustaminen tehostaa kilpailua tällä alalla, ja tämä on laadun parantamisen, informaatiokustannusten vähentämisen ja varsinkin luokituslaitosten vastuun lisäämisen ennakkoedellytys. Tämä auttaa myös vähentämään sääntelyn riippuvuutta.

 
  
MPphoto
 
 

  Mara Bizzotto (EFD), kirjallinen. (IT) Kannatin äänestyksessä jäsen Klinzin mietintöluonnosta luottoluokituslaitoksista, koska muutettu teksti sisältää mielestäni monia myönteisiä seikkoja ja hyviä ideoita. Kannatan erityisesti pyrkimystä parantaa näiden laitosten avoimuutta, luotettavuutta, vastuullisuutta ja riippumattomuutta. Lisäksi kannatan jäsen Klinzin ajatusta perustaa Euroopan luottoluokitussäätiö, joka olisi riippumaton valtioista ja toimielimistä, ja yhdyn hänen näkemykseensä siitä, että alan nykyinen keskittyminen harvojen toimijoiden käsiin on sille ongelma.

 
  
MPphoto
 
 

  Jan Březina (PPE), kirjallinen. (CS) Äskettäinen finanssikriisi on kiinnittänyt huomiota luottoluokitusalan kolmeen keskeiseen ongelmaan, jotka ovat taloudellisen kilpailun puute, sääntelykehyksen liiallinen riippuvuus ulkoisista luokituksista ja se, että luottoluokituslaitokset eivät anna luokituksistaan takuita. En ole varma, onko esittelijän ehdotus perustaa eurooppalainen luottoluokituslaitos järkevä ratkaisu. Ei ole takeita siitä, että eurooppalainen luottoluokituslaitos saisi hyvän maineen ja että siitä tulisi todellinen uusi toimija luottoluokituslaitosten joukossa, että se olisi uskottava tai että se pystyisi vakuuttamaan markkinat siitä, että se on täysin riippumaton kaikista julkisista elimistä, niin jäsenvaltioista, Euroopan komissiosta kuin mistä tahansa viranomaisesta.

Esittelijän ehdotus Euroopan luottoluokituslaitosten verkoston perustamisesta vaikuttaa minusta järkevämmältä, koska kansallisella tasolla toimivien luokituslaitosten yhteistyö käytettävissä olevien henkilö- ja rahoitusresurssien käytössä rohkaisisi kilpailua tällä alalla kattamalla monia erilaisia toimintoja ja eri markkinoita ja mahdollistaisi siten globaalilla tasolla toimivien suurten luokituslaitosten tason saavuttamisen.

 
  
MPphoto
 
 

  John Bufton (EFD), kirjallinen. (EN) Vastustin äänestyksessä luottoluokituslaitoksen EU:n laajuisen yhdenmukaistamisen mahdollista hyväksymistä, koska standardit saattavat – aivan tarpeellisesti – vaihdella jäsenvaltiosta toiseen. Ilman yhteistä valuuttaa ja varsinkin heikkojen euroalueen talouksien markkinoiden epävakauden vuoksi Yhdistynyt kuningaskunta saattaa sotkeutua yhdenmukaistettujen luottoluokitusten suohon, joiden olisi katettava kaikki taloudelliset tilanteet koko unionissa ja jotka voisivat saattaa Yhdistyneen kuningaskunnan yritykset ja teollisuuden alttiiksi EU:n laajuisten luottoluokitusten tukemille vaarallisille hankkeille. On itsenäisten jäsenvaltioiden riippumattomien talouksien asia päättää niiden luottoluokituksia koskevista ehdoista ja rajoituksista.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria Da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. (PT) Kun otetaan huomioon seuraukset, joita valtioiden velkaluokituksilla voi olla markkinoille, budjettiasemille ja kansalaisten yleiselle hyvinvoinnille, niiden on ehdottomasti perustuttava luotettaviin tosiasioihin ja lukuihin. Tällaisten luokitusten totuudellisuuden ja oikeudenmukaisuuden säilyttämiseksi on tarpeen parantaa näiden päätösten taustalla olevaa avoimuutta sekä luokituslaitosten vastuullisuutta. Sen vuoksi kannatan luottoluokituslaitosten sääntelylle tänään ehdotettuja prioriteetteja, koska pidän niitä oleellisina, jotta tämän alan ongelmat voidaan voittaa.

 
  
MPphoto
 
 

  Nessa Childers (S&D), kirjallinen. (EN) Luottoluokituslaitosten tilanteeseen Euroopassa on puututtava. Näillä yksityisillä voittoa tavoittelevilla organisaatioilla on aivan liian paljon valtaa itsenäisiin hallituksiin, ja kannatan täysin suunnitelmia puuttua tähän epäkohtaan EU:n tasolla.

 
  
MPphoto
 
 

  Nikolaos Chountis (GUE/NGL), kirjallinen. (EL) Äänestin luottoluokituslaitoksia koskevaa mietintöä vastaan. On poliittisesti kestämätöntä ja taloudellisesti vaarallista, että näillä laitoksilla, joilla on ollut hyvin kielteinen rooli nykyisessä kriisissä, olisi edelleen EU:n itsensä myöntämä oikeus antaa luottoluokituksia paitsi yrityksille myös jäsenvaltioiden talouksille. Euroopan parlamentin olisi oltava päättäväisempi ja jyrkempi päätöksissään luottoluokituslaitosten toiminnasta varsinkin niiden Euroopan talouksille ja kansalaisille aiheuttamien vahinkojen jälkeen. Mietintö on kuitenkin selkärangaton. Siinä ehdotetut asetukset ovat pelkurimaisia, ja luottoluokituslaitoksia ympäröivä avoimuuden puute säilyy pääosin ennallaan. Parhaalla tahdollakaan ei voida katsoa, että omaa etua tavoittelevien ja keinottelumafiaa edistävien yksityisten yritysten antamien luottoluokitusten ongelma on ratkaistu, olivat yritykset sitten nykyisin yhdysvaltalaisia tai tulevaisuudessa eurooppalaisia. Mietinnöllä olisi edistettävä julkisen ja demokraattisesti valvotun laitoksen perustamista, jolla ei ole mitään yhteyttä yksityisiin intresseihin ja jolla voi olla erityinen rooli valtioiden ja niiden kansalaisten välisessä solidaarisuudessa.

 
  
MPphoto
 
 

  Lara Comi (PPE), kirjallinen. (IT) Äänestin mietinnön puolesta, koska siinä esitetään luottoluokituslaitosten tilanne selvästi ja objektiivisesti. Minäkin katson, että luottoluokituslaitoksilla on tarpeellinen ja erittäin hyödyllinen tehtävä suodattaa ja yksinkertaistaa rahoitusmarkkinoita koskevan tiedon virtaa sekä liikkeeseenlaskijoiden maksukyvyn ja luotettavuuden että yksittäisten rahoitusvälineiden osalta. Kuten esittelijä Klinz aivan oikein huomauttaa, tämä liiketoimintamalli uhkaa kuitenkin kääntää huomion sijoittajien suojelusta liikkeeseenlaskijoiden suojeluun, ellei sopivia korjaavia toimenpiteitä toteuteta. Mielestäni kilpailua ei voida lisätä, sillä luokituslaitosten määrän kasvu voisi heikentää luottoluokitusten uskottavuutta. Katson kuitenkin, että suurempi vastuullisuus voisi johtaa parempaan objektiivisuuteen ja huolellisempaan työhön, mikä ei suojelisi vain joidenkin harvojen liiketoimia vaan myös vähentäisi informaatioeroja ja turvaisi näin markkinoiden toiminnan ja myös yleisen edun.

 
  
MPphoto
 
 

  George Sabin Cutaş (S&D), kirjallinen. (RO) Äänestin luottoluokituslaitoksia koskevan päätöslauselman puolesta, koska katson, että tarvitaan uusi eurooppalainen luottoluokituslaitos, joka tuo alalle vaihtoehtoisen toimintamenetelmän ja lisää kilpailua. Finanssikriisi on osoittanut, että emme voi enää hyväksyä nykyisten luottoluokituslaitosten oligopolistista rakennetta emmekä niiden avoimuuden ja vastuullisuuden puutetta.

 
  
MPphoto
 
 

  Rachida Dati (PPE), kirjallinen. – (FR) Äänestin jäsen Klinzin mietinnön puolesta. Se sisältää eräitä mielenkiintoisia ehdotuksia tarvittavan kehyksen luomiseksi luottoluokituslaitoksille. Euroalueen nykyinen tilanne muistuttaa meitä lähes päivittäin näiden laitosten tekemien päätösten vaikutuksesta ja rahoitusalan globaalin sääntelyjärjestelmän riippuvuudesta näistä laitoksista. Olen erityisen tyytyväinen Euroopan komissiolle esitettyyn pyyntöön tutkia riippumattoman Euroopan luottoluokitussäätiön perustamisen toteutettavuutta. Se on konkreettinen ehdotus, jonka avulla voisimme puuttua rahoitusalan globaalin sääntelyjärjestelmän liialliseen riippuvuuteen muutamista yksityisistä luottoluokituksista.

 
  
MPphoto
 
 

  Proinsias De Rossa (S&D), kirjallinen. – (EN) Kannatan mietintöä luottoluokituslaitosten tulevaisuudesta. Äskettäinen finanssikriisi on osoittanut, että tähän alaan liittyy suuria ongelmia, kuten sääntelykehyksen liiallinen riippuvuus ulkoisista luokituksista ja se, että luottoluokituslaitokset eivät ole vastuussa luokituksista. Luottoluokituslaitokset vaikuttivat merkittävästi finanssikriisin puhkeamiseen, kun ne myönsivät strukturoiduille rahoitusvälineille virheellisiä luokituksia. Tässä komission syksyksi valmistelemaa lainsäädäntöehdotusta edeltävässä mietinnössä käsitellään näitä kysymyksiä ja ehdotetaan seuraavaa: tehdään tutkimus siitä, käyttävätkö jäsenvaltiot luokituksia sääntelytarkoituksiin ja miten ne niitä käyttävät, jotta voidaan vähentää rahoitusalan sääntelyjärjestelmän yleistä liiallista riippuvuutta niistä; suoritetaan yksityiskohtainen vaikutustenarviointi ja toteutettavuustutkimus täysin riippumattoman Euroopan luottoluokitussäätiön kustannuksista, hyödyistä ja mahdollisesta hallintorakenteesta; otetaan käyttöön Euroopan luottoluokitusindeksi, joka sisältää kaikki markkinoilla saatavilla olevat rekisteröityjen luottoluokituslaitosten laatimat luokitukset.

 
  
MPphoto
 
 

  Marielle De Sarnez (ALDE), kirjallinen. (FR) Yksi toisensa jälkeen luottoluokituslaitokset alentavat kriisistä pahiten kärsineiden Euroopan valtioiden luottoluokituksia tai varoittavat niiden alentamisesta. Tarkoitan Portugalia, Irlantia, Kreikkaa ja Espanjaa. Vaikka luottoluokituslaitokset eivät ehkä käynnistäneet maailmanlaajuista finanssikriisiä, niiden tällaiset toimet ovat kuitenkin pahentaneet sitä. Ne kannustavat keinotteluun ja vaarantavat kansalaisten kestettäväksi sälytettyjen jo nykyisellään ankarien elvytyssuunnitelmien onnistumismahdollisuudet. Tästä syystä on pikaisesti luotava eurooppalainen luottoluokituslaitos, jolla on riippumattoman säätiön oikeudellinen asema. On myös tehtävä loppu eturistiriidoista, jotka liittyvät erottamattomasti luottoluokituslaitoksiin, jotka nykyisin voivat myöntää luottoluokituksia samalla, kun ne toimivat konsultteina. Tähän muutokseen olisi liityttävä komission arviointi tarpeesta antaa enemmän tietoja kaikista rahoitusvälineiden alan tuotteista.

 
  
MPphoto
 
 

  Anne Delvaux (PPE), kirjallinen. (FR) Talous- ja finanssikriisin puhkeamisesta lähtien on puhuttu vain luottoluokituslaitoksista. Mutta mitä me ajattelemme niiden nykyisin keskeisestä roolista? Euroopan parlamentti on käsitellyt tätä kysymystä. Vaikka luottoluokituslaitosten luokituksilla on useita hyödyllisiä tarkoituksia (ne esimerkiksi levittävät tietoa liikkeeseenlaskijoiden luottokelpoisuudesta, mikä on erittäin hyödyllistä globaalissa ympäristössä), sääntelykehyksen muutokset ovat kuitenkin tehneet näistä "tiedonvälittäjistä" käytännössä "lakisääteisiä lisenssinantajia", ja tämä virhe meidän on vältettävä!

Finanssikriisi paljasti, että alalla on kolme keskeistä ongelmaa: kilpailun puute, sääntelykehyksen liiallinen riippuvuus ulkoisista luokituksista ja se, että luottoluokituslaitokset eivät ole vastuussa luokituksista.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. (PT) Luottoluokituslaitosten rooli on epäilemättä tärkeä nykyiselle markkinataloudelle. Luokituslaitokset aloittivat tietojen välittäjinä, jotka helpottivat liikkeeseenlaskijoiden ja sijoittajien pääsyä markkinoille, vähensivät informaation kustannuksia ja lisäsivät siten likviditeettiä ja avoimuutta. Kuten monilla muillakin tämän sektorin aloilla, kriisi on tuonut esiin kolme keskeistä ongelmaa: kilpailun puutteen, sääntelykehyksen liiallisen riippuvuuden ulkoisista luokituksista ja sen, että luottoluokituslaitokset eivät ole vastuussa luokituksista. On pikaisesti tarkistettava luokituslaitosten roolia globaalien rahoitusmarkkinoiden sääntelyssä ja löydettävä tehokkaita ratkaisuja niiden puutteelliseen kilpailuun. Lisäksi on erittäin tärkeää arvioida tämän liiketoimintamallin eturistiriitoja.

 
  
MPphoto
 
 

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. (PT) Luottoluokituslaitokset antavat luokituksia kolmelle eri sektorille, julkiselle sektorille, yrityksille ja strukturoiduille rahoitusvälineille, ja ne vaikuttivat merkittävästi finanssikriisin puhkeamiseen, kun ne myönsivät strukturoiduille rahoitusvälineille virheellisiä luokituksia, joita piti laskea keskimäärin kolmesta neljään pykälää kriisin aikana. Asetus (EY) N:o 1060/2009 oli ensimmäinen reaktio finanssikriisiin, ja siinä käsitellään jo kiireellisimpiä kysymyksiä ja asetetaan luottoluokituslaitokset valvonnan ja sääntelyn alaisiksi. Toivon kuitenkin, että avoimuuden lisäämisestä luottoluokituslaitosten toiminnassa tehdään pakollista. Sääntelyvarmuuden puuttuminen tällä alalla vaarantaa EU:n finanssimarkkinoiden moitteettoman toiminnan, ja parlamentti edellyttää sen vuoksi, että komissio selvittää asianmukaisesti uuden kehyksen puutteet, ennen kuin se ehdottaa uusia muutoksia asetukseen (EY) N:o 1060/2009, ja että se tekee vaikutustenarvioinnin kaikista näiden puutteiden korjaamiseksi saatavilla olevista vaihtoehdoista ja myös mahdollisista uusista säädösehdotuksista. Luottoluokitusalalla on useita ongelmia, joista merkittävimpiä ovat kilpailun puute, harvojen toimijoiden hallinnassa olevat rakenteet sekä seurattavuuden ja avoimuuden puute.

 
  
MPphoto
 
 

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Viime vuosien tilanne on osoittanut hyvin selvästi, kuinka vähän uskottavuutta luottoluokituslaitoksilla on. Silti niitä ei edelleenkään ole suitsittu, ja niiden toimet ovat äärimmäisen vahingollisia varsinkin sellaisille valtioille, joiden taloudet ovat heikkoja. Koska luokituslaitokset ovat riippuvaisia rahoitusjärjestelmästä ja niiden myöntämät luokitukset vaikuttavat hyvin suuresti niiden omiin intresseihin, ne tekevät voittonsa ennen muuta edistämällä suhteettomasti luottokeinottelua ja kapitalistista rahoituskeinottelua. Luottoluokituslaitokset ovat selvä osoitus talouden keskittymisestä rahoitustoimintaan – joka ei johda tuotantotoiminnan todelliseen kasvuun eikä vastaa sitä – ja ne muodostavat keskeisen osan uusliberalistisessa kehitysstrategiassa, jossa aina pyritään sellaisiin voittotasoihin, joita reaalituotannolla ei voida saavuttaa, koska yleisesti tunnettu suuntaus kulkee kohti pienempiä voittoja.

Vaikka mietinnössä arvostellaan jonkin verran luokituslaitosten toimintatapaa, totuus on, että siinä ei selvitetä asiaa perinpohjaisesti eikä ehdoteta rahoitusalan julkista valvontaa, jotta ei uhattaisi suuryritysten ja rahoituslaitosten etuja. Tämä on ratkaiseva kysymys. Sen vuoksi me vaadimme rahoitusalan tehokasta sääntelyä ja pääoman liikkeiden vapauttamisen, veroparatiisien, johdannaisten sekä luottoluokituslaitosten ja niiden toiminnan lopettamista.

 
  
MPphoto
 
 

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Me tiedämme – ja tämä on viime vuosina käynyt hyvin selväksi – että luottoluokituslaitokset eivät ole uskottavia, mutta niiden toimet ovat äärimmäisen vahingollisia varsinkin sellaisille valtioille, joiden taloudet ovat heikkoja, ja ne tekevät voittonsa ennen muuta edistämällä suhteettomasti luottokeinottelua ja kapitalistista rahoituskeinottelua.

Ne ovat ennen kaikkea tulosta talouden keskittymisestä rahoitustoimintaan – joka ei johda tuotantotoiminnan todelliseen kasvuun eikä vastaa sitä – ja muodostavat keskeisen osan uusliberalistisessa kehitysstrategiassa, jossa aina pyritään sellaisiin voittotasoihin, joita reaalituotannolla ei voida saavuttaa.

Vaikka mietinnössä arvostellaan jonkin verran luokituslaitosten toimintatapaa, totuus on, että siinä ei selvitetä asiaa perinpohjaisesti eikä ehdoteta rahoitusalan julkista valvontaa, jotta ei uhattaisi suuryritysten ja rahoituslaitosten etuja.

Sen vuoksi me vaadimme rahoitusalan tehokasta sääntelyä ja pääoman liikkeiden vapauttamisen, veroparatiisien, johdannaisten sekä luottoluokituslaitosten ja niiden toiminnan lopettamista. Tarvitsemme toisenlaista finanssipolitiikkaa, joka edistää talouskasvua, yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta ja tasapainoista julkistaloutta, jotta se voi edistää veroparatiiseissa tarjolla olevien veroetuuksien poistamista, osakepörsseissä saatujen voittojen verottamista ja suuryritysten ja rahoituslaitosten voitoista kannettavan lisäveron käyttöönottoa.

 
  
MPphoto
 
 

  Monika Flašíková Beňová (S&D), kirjallinen. (SK) Tämä mietintö koskee luottoluokitusalaan liittyviä erittäin tärkeitä kysymyksiä, kuten kilpailun puutetta, harvojen toimijoiden hallinnassa olevia rakenteita sekä seurattavuuden ja avoimuuden puutetta varsinkin valtioiden velkaluokituksissa. Tästä syystä on mielestäni oleellista ryhtyä toimiin sellaisen eurooppalaisen luottoluokituslaitoksen perustamiseksi, joka voisi työskennellä uuden luottoluokitusmallin aikaansaamiseksi ja luoda edellytykset aidon kilpailukyvyn kehittämiselle.

 
  
MPphoto
 
 

  Pat the Cope Gallagher (ALDE), kirjallinen. – (GA) Olisi hyvä, jos luottoluokituslaitosten vastuuvelvollisuutta tulevaisuudessa lisättäisiin. Totuus on, että luokituslaitokset antoivat korkeimman mahdollisen luokituksen monille monimutkaisille rahoitusvälineille, jotka olivat myrkyllisiä rahoitusvälineitä, kuten myöhemmin saimme tietää. Mietinnössä suositellaan, että markkinatoimijoiden olisi tehtävä enemmän ja parempia riskianalyyseja, jotta ne eivät olisi liian riippuvaisia luottoluokituslaitoksista.

 
  
MPphoto
 
 

  Bruno Gollnisch (NI), kirjallinen. (FR) Kolme suurta yhdysvaltalaista luottoluokituslaitosta hallitsee lähes täysin luottoluokitusten – joista joskus on tehty sääntelytarkoituksissa pakollisia – markkinoita. Tämän alan avaaminen kilpailulle tai eurooppalaisen julkisen luokituslaitoksen perustaminen eivät muuta järjestelmän kieroutuneisuutta.

Se on nyt järjettömämpi kuin koskaan. Kukaan ei tiedä, mitkä markkinat tai mikä luokituslaitos ohjaa muiden reaktioita; käynnistääkö yhden valtion heikko luokitus paniikin valtionvelasta vai johtaako kyyninen keinottelu heikkoon luokitukseen; vaikuttaako hyvä luokitus siihen, että tietyistä omaisuuseristä pidetään kiinni, vai onko niin, että koska ne ovat hyviä ja niistä halutaan pitää kiinni, ne saavat myönteisen luokituksen. Luokituslaitosten toiminnan tiiviimpi valvonta auttaa vain vähän eikä selvästikään riitä. Huolimatta luottoluokituslaitosten Euroopassa ja Yhdysvalloissa saamasta toistuvasta arvostelusta niiden maine ei ole todella kärsinyt. On täysin selvää, että niiden asettaminen oikeudelliseen ja jopa taloudelliseen vastuuseen niiden virheiden ja vastuuttomien arviointien seurauksista olisi tehokasta. Mitään ei kuitenkaan ratkaista muuttamatta perinpohjaisesti järjestelmää sen sijaan, että sitä yritetään harsia kokoon sen selviytymisen takaamiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Roberto Gualtieri (S&D), kirjallinen. (IT) Hyväksymällä jäsen Klinzin mietinnön, jossa ehdotetaan luottoluokituslaitosten tehokasta sääntelyä, parlamentti ottaa taas yhden askeleen kohti rahoitusmarkkinoiden suurempaa avoimuutta. On tärkeää ratkaista alalle tunnusomaiset nykyiset ongelmat: kilpailun puute, sääntelyn liiallinen riippuvuus luokituksista ja luokitusten heikko luotettavuus.

Tässä mielessä parlamentin komissiolle esittämä kehotus harkita riippumattoman eurooppalaisen luokituslaitoksen perustamista, joka voisi vastata myös valtioiden velkaluokituksista, on merkittävä. Koska luottoluokituslaitosten vastuuton toiminta on usein ollut lähinnä eurooppalaisia veronmaksajia vahingoittavan keinottelun alkusyynä, on äärimmäisen tärkeää tarkistaa niiden roolia valtioiden velkaluokituksissa osana meneillään olevaa uudistusprosessia, joka saatetaan päätökseen syksyllä.

 
  
MPphoto
 
 

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen. (LT) Olen tyytyväinen tähän asiakirjaan, koska luottoluokitusalalla on monia ongelmia, joista vakavimpia ovat harvojen toimijoiden hallinnassa olevat rakenteet sekä kilpailun, seurattavuuden ja avoimuuden puute. Hallitsevien luottoluokituslaitosten ongelmana on erityisesti maksumalli, ja sääntelyjärjestelmän keskeinen ongelma on liiallinen luottaminen ulkoisiin luottoluokituksiin. Kuten tiedätte, luottoluokituslaitokset antavat luokituksia kolmelle eri sektorille – julkiselle sektorille, yrityksille ja strukturoiduille rahoitusvälineille. Siihen, että markkinatoimijat laativat sisäisiä luottoriskiarvioita omia lakisääteisiä pääomavaatimuksiaan varten, liittyy eturistiriita. Pidän tarpeellisena lisätä sisäisten mallien asianmukaisuuden seurantaan, arviointiin ja valvontaan sekä toiminnan vakauden valvontaa koskevien toimien toteuttamiseen liittyviä valvontaviranomaisten vastuuta, valmiuksia, toimivaltaa ja resursseja. Katson, että luottoluokitusten tarkoituksena on oltava lisätä markkinoille annettavia tietoja siten, että sijoittajat saavat johdonmukaisen arvion luottoriskeistä eri aloilla ja eri maissa, ja pidän tärkeänä huolehtia siitä, että käyttäjät voivat valvoa luottoluokituslaitoksia paremmin. Tässä suhteessa on syytä tähdentää niiden toiminnan avoimuuden lisäämisen keskeistä merkitystä. Olen vakuuttunut siitä, että meidän on tuettava uusien luottoluokituslaitosten perustamista niin, että samalla vältetään kilpailun vääristyminen.

 
  
MPphoto
 
 

  Giovanni La Via (PPE), kirjallinen. (IT) Päätöslauselmassa, josta tänään äänestettiin, hahmotellaan useita toimenpiteitä, joilla vähennetään nykyistä riippuvuutta hyvin harvoista luottoluokitusten lähteistä. Kilpailun lisäämisen lisäksi näihin toimenpiteisiin kuuluu sisäisten luottoluokitusten laajempi ja harkittu käyttö etenkin suurissa rahoituslaitoksissa, jotka pystyvät tekemään omat riskinarviointinsa. Olimme alkuvaiheessa hieman eri mieltä tästä aiheesta, mutta lopullisissa kannoissamme pääsimme pääosin yksimielisyyteen. Myös avoimuuden kysymyksestä päästiin yksimielisyyteen, sillä kannatan ajatusta velvoittaa kaikki rekisteröidyt luottoluokituslaitokset tarkastelemaan vuosittain aiempaa luottoluokitustoimintaansa ja kokoamaan arviointitiedot vastuuraporttiin valvontaviranomaista varten.

 
  
MPphoto
 
 

  Olle Ludvigsson (S&D), kirjallinen. (SV) Me ruotsalaiset sosiaalidemokraatit kannatimme tänään komissiolle esitettyä kehotusta tutkia tarkemmin Euroopan luottoluokitussäätiön tai julkisen Euroopan luottoluokituslaitoksen perustamisen edellytyksiä. Me ymmärrämme, että poliittisin perustein luotu luottoluokituselin voisi olla keino painostaa suuria yksityisiä luokituslaitoksia. Samalla näemme tähän liittyvät mahdolliset ongelmat. Tästä syystä olisi hyödyllistä saada parempi kuva tällaisen elimen eduista ja haitoista tarkan tutkimuksen avulla. Tätä aihetta koskevat jatkokeskustelut edellyttävät parempaa tietopohjaa.

 
  
MPphoto
 
 

  David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Äänestin tämän mietinnön puolesta. Äskettäinen finanssikriisi paljasti, että alalla on kolme keskeistä ongelmaa: kilpailun puute, sääntelykehyksen liiallinen riippuvuus ulkoisista luokituksista ja se, että luottoluokituslaitokset eivät ole vastuussa luokituksista. Mietinnössä ehdotetaan keinoja näiden ongelmien ratkaisemiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Clemente Mastella (PPE), kirjallinen. (IT) Äskettäinen finanssikriisi korosti kolmea keskeistä luottoluokituslaitoksiin liittyvää ongelmaa: kilpailun puutetta, joka johtuu luottoluokituslaitosten vähäisestä merkityksestä globaaleilla pääomamarkkinoilla sekä niiden kilpailukyvyttömyydestä etenkin lakisääteisten vaatimusten ollessa kyseessä; sääntelykehyksen liiallista riippuvuutta ulkoisista luokituksista standardien, lakien ja asetusten muotoilussa (esimerkiksi niiden lisääntyvä käyttö pääomavaatimusten määrittelyssä) ja keskuspankkien riippuvuutta ulkoisista luottoluokituksista; sekä sitä, että luottoluokituslaitokset eivät ole vastuussa myöntämistään luokituksista, ja tässä suhteessa mietinnössä ehdotetaan eurooppalaisten luottoluokituslaitosten verkoston perustamista. Olemme samaa mieltä sijoittajille annettavien laajempien tietojen merkityksestä sekä siitä, että markkinatoimijoiden pitäisi saada sijoittaa johdannaissopimuksiin vain, jos ne voivat itse arvioida niihin sisältyvän luottoriskin. Lisäksi kannatamme ajatusta perustaa täysin riippumaton, ei-julkinen Euroopan luottoluokitussäätiö.

 
  
MPphoto
 
 

  Jean-Luc Mélenchon (GUE/NGL), kirjallinen. (FR) Tässä tekopyhässä tekstissä väitetään, että luottoluokituslaitosten suurin ongelma on se, että ne estävät kilpailua. Sen ratkaisu pankkien "liialliseen riippuvuuteen" luokituslaitoksista on, että pankit arvioivat riskit itse. Pankit vastaisivat niukkuuden mittaamisesta! Jos ne eivät pysty siihen, niitä pyydetään soveltamaan vähiten suotuisaa luokitusta suojellakseen itseään mahdollisimman hyvin. Ongelmana ei ole pankkien etujen suojeleminen vaan yleisen edun suojeleminen. Taas kerran kansalaiset ovat viimeisenä EU:n prioriteettilistalla.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Luottoluokituslaitoksilla on useita hyödyllisiä tarkoituksia: ne levittävät tietoa liikkeeseenlaskijoiden luottokelpoisuudesta, jolloin liikkeeseenlaskijat pääsevät globaaleille markkinoille ja kotimaanmarkkinoille, informaatiokustannukset vähenevät ja mahdollisten sijoittajien määrä suurenee, mikä tuo markkinoille likviditeettiä. Äskettäinen finanssikriisi paljasti kuitenkin, että alalla on kolme keskeistä ongelmaa: kilpailun puute, sääntelykehyksen liiallinen riippuvuus ulkoisista luokituksista ja se, että luottoluokituslaitokset eivät ole vastuussa luokituksista. Meidän on kiinnitettävä huomiota mahdollisesti toteutettaviin toimenpiteisiin. Niistä olisi tehtävä tarvittavat vaikutustenarvioinnit ja tarkastukset eikä niitä saisi vain heittää lonkalta, koska sillä voisi olla täysin kielteinen vaikutus lisäämällä markkinoille pääsyn esteitä ja reaalitalouteen ja luotonantoon vaikuttavien konservatiivisempien luokitusten riskiä. Meidän on tarkasteltava tätä alaa globaalista näkökulmasta, koska se on todella maailmanlaajuinen ala, joka perustuu globaaleihin pääomamarkkinoihin. Sen vuoksi meidän on pysyttävä Yhdysvalloissa tapahtuvan kehityksen tasalla.

 
  
MPphoto
 
 

  Alexander Mirsky (S&D), kirjallinen. – (EN) Tässä valiokunta-aloitteisessa mietinnössä tuodaan esiin tärkeimmät luottoluokitusalaan liittyvät tämänhetkiset kysymykset, joista merkittävimpiä ovat kilpailun puute, harvojen toimijoiden hallinnassa olevat rakenteet sekä seurattavuuden ja avoimuuden puute varsinkin valtioiden velkaluokituksissa. Se on mielestäni hyvin ajankohtainen. Meidän on tehtävä parhaamme, jotta Kreikan tilanne ei toistu. Äänestin mietinnön puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Luottoluokituslaitosten odotetaan antavan tietoa luottokelpoisuudesta. Tähän asti luokituslaitokset ovat kuitenkin antaneet itsestään epärehellisen kuvan. Esimerkiksi niiden myöhäistä reagointia 1930-luvun finanssikriisiin arvosteltiin laajasti. Luottoluokituslaitosten asiantuntijat eivät myöskään pitäneet Yhdysvaltojen kiinteistömarkkinoiden mätiä rahoitusrakenteita riskinä. Samoin kun valtioiden velka alkoi kasvaa, ne reagoivat vasta, kun sijoittajat alkoivat huolestua, mutta sen vastapainoksi niin rajusti, että yksittäisten valtioiden rahoitusongelmat pahenivat. Koko järjestelmässä on jotain pahasti vialla, jos Kreikan sääntöjenvastaisuudet ja Goldman-Sachsin velkojensa peittämiseksi tekemä swap-sopimus olivat markkinoiden tiedossa jo vuosia, jos Ateena vain muutti budjettitietojaan aina uuden hallituksen tullessa valtaan ja valtiolle silti myönnettiin hyvä luottoluokitus ja jos vasta finanssi- ja talouskriisin puhkeaminen aiheutti nopean ja terävän reaktion, joka aiheutti konkursseja ja rankaisi valtioita, joiden pankit takasivat epävarmoja lainoja, samalla kun valtioiden konkursseilla spekuloiden pelattiin suuria rahasummia. Tämä ehdotus on vasta ensimmäinen askel oikeaan suuntaan, ja siksi äänestin sen puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Franz Obermayr (NI), kirjallinen. – (DE) Luottoluokituslaitosten toiminta on mielestäni erittäin epäilyttävää. Se ei johdu vain siitä, että ne eivät tunnista riskejä ajoissa, kuten Yhdysvaltojen kiinteistömarkkinoiden tapauksessa, vaan myös siitä, että ne pahentavat jo valmiiksi huonoa tilannetta kriisin puhjettua. Emme voi sallia yksityisten yhdysvaltalaisten luokituslaitosten päättää mielivaltaisesti Euroopan valtioiden luottokelpoisuudesta. Tämä mietintö on askel kohti luottoluokituslaitosten tiukempaa valvontaa, ja sen vuoksi äänestin sen puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Rolandas Paksas (EFD), kirjallinen. (LT) Olen tyytyväinen tähän päätöslauselmaan luottoluokituslaitosten tulevaisuudennäkymistä. Luottoluokitusalalla on usein ongelmia, jotka liittyvät harvojen toimijoiden hallinnassa oleviin rakenteisiin sekä kilpailun, seurattavuuden ja avoimuuden puutteeseen. Näin ollen komission olisi harkittava mahdollisuutta perustaa täysin uusi riippumaton Euroopan luottoluokitussäätiö, jolla olisi oikeus osallistua valtioiden velkaluokituksia ja luottoluokituslaitoksia koskevien päätösten tekoon. Uuden Euroopan luottoluokitussäätiön johto, henkilöstö ja hallintorakenteet olisivat täysin riippumattomia ja itsenäisiä. Kannatan ehdotusta, jonka mukaan luottoluokituslaitosten yksityisoikeudellinen vastuu vakavista laiminlyönneistä ja virheellisestä toiminnasta määritetään yhdenmukaisella tavalla koko EU:ssa. On myös tarpeen lisätä sisäisten mallien asianmukaisuuden seurantaan, arviointiin ja valvontaan sekä toiminnan vakauden valvontaa koskevien toimien toteuttamiseen liittyviä valvontaviranomaisten vastuuta, valmiuksia, toimivaltaa ja resursseja. On hyvin tärkeää luoda luottoluokituslaitoksille tasapuoliset toimintaedellytykset lisäämällä kilpailua, avoimuutta, markkinoiden avaamista ja vakautta.

 
  
MPphoto
 
 

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. (IT) Luottoluokituslaitosten tekemä työ on tärkeää, koska se takaa luotettavuuden ja vakauden. Näin ollen meidän on määritettävä sääntöjä ja standardeja, jolla säännellään niiden luokituksia ja puolueettomuutta. Äänestin jäsen Klinzin mietinnön puolesta, koska mielestäni on erittäin tärkeää, että Euroopan unionilla on asianmukaiset säännöt, joiden avulla hallitaan luokitusten vaikutusta yleiseen rahoitus- ja talousjärjestelmään. Huolimatta tämän alan oikeudellisesta tyhjiöstä ja luokituslaitosten mahdollisuudesta vaikuttaa jäsenvaltioiden talouksiin – jopa syöstä ne kriisiin – mietintö vaikuttaa olevan ensimmäinen askel kohti luokituslaitosten uusia sääntöjä, sillä komissio on äskettäin hyväksynyt uuden luottoluokituslaitoksia koskevan asetuksen.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. (PT) Äänestin luottoluokituslaitoksia koskevan parlamentin päätöslauselman puolesta, koska olen samaa mieltä siitä, että on tärkeää vähentää epäoikeudenmukaista kilpailua, joka johtuu luottoluokituslaitosten yleisestä käytännöstä arvioida markkinatoimijoita samalla kun ne saavat toimeksiantoja niiltä. Katson, että komission olisi huolellisesti arvioitava vaihtoehtoisten välineiden mahdollista käyttöä luottoriskin mittaamiseen. On tärkeää, että Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen (ESMA) käyttää tehokkaasti valtuuksiaan ja että sillä on oikeus suorittaa ennalta ilmoittamattomia tutkimuksia ja paikalla tehtäviä tarkastuksia. On myös tärkeää, että valvontavaltuuksiaan käyttäessään ESMA varaa henkilöille, joita menettely koskee, tilaisuuden esittää huomautuksensa, jotta kunnioitettaisiin kyseisten henkilöiden puolustautumisoikeuksia. Kannatan myös komissiolle esitettyä kehotusta toteuttaa yksityiskohtainen vaikutustenarviointi sellaisen täysin riippumattoman Euroopan luottoluokitussäätiön kustannuksista, hyödyistä ja mahdollisesta hallintorakenteesta, jonka toimivalta kattaisi kaikki kolme luokitusalaa.

 
  
MPphoto
 
 

  Miguel Portas (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Vaikka tämä mietintö sisältää eräitä myönteisiä seikkoja, siinä ei pystytty ehdottamaan julkisen ja riippumattoman Euroopan luottoluokitussäätiön perustamista. Päinvastoin, sen epämääräinen muotoilu mahdollistaa uuden yksityisen laitoksen julkisen rahoituksen. Mietinnössä ei myöskään mainita valtionvelan poistamista luokituslaitosten luokituksista, joka on tärkein toimenpide, joka tällä alalla voitaisiin toteuttaa euron vastaisen keinottelun torjumiseksi. Mietinnössä olisi lisäksi pitänyt ehdottaa, että komissio harkitsisi mahdollisuutta tehdä Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen (ESMA) hyväksynnästä pakollinen kaikille "strukturoiduille rahoitustuotteille". Näistä syistä äänestän mietintöä vastaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Fiorello Provera (EFD), kirjallinen. (IT) Tämän toimenpiteen avulla pystymme vihdoin ilmaisemaan halumme parantaa luottoluokituslaitosten toimintaa lisäämällä niiden avoimuutta, luotettavuutta, vastuullisuutta ja riippumattomuutta. Vaikka tunnustan luokituslaitosten tehtävän tietojen toimittajana ja markkinoiden likviditeetin lisääjänä, nyt on täysin selvää, että rahoitusalan toimijat ovat luottaneet liikaa niiden arvioihin ja että niiden toimet ovat osaltaan aiheuttaneet finanssikriisin. Riippuvuus ulkoisista luottoluokituslaitoksista on liian suuri, ja alalla vallitsee oligopoli. Sen vuoksi kannatan sellaisen riippumattoman Euroopan luottoluokitussäätiön perustamista, joka vastaa julkissektorin, yritysten ja strukturoitujen rahoitusvälineiden luokituksista.

 
  
MPphoto
 
 

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. (PT) Äskettäinen finanssikriisi on osoittanut, että luottoluokituslaitoksia on tarpeen säännellä. Viime aikojen tapahtumat ovat mahdollistaneet niiden toimissa tehtyjen virheiden havaitsemisen ja niiden aseman uudelleentarkastelun analyysiensa kohteiden – julkissektorin, yritysten ja strukturoitujen rahoitusvälineiden – sertifioijana. Näin ollen on käynyt selväksi, että niillä on tärkeä tehtävä vähentää sijoittajien välillä havaittavissa ollutta informaation epäsymmetrisyyttä. Toisaalta on kuitenkin huomautettu, että luottoluokituslaitosten myöntämiin luokituksiin luotetaan liikaa, mikä varmasti osaltaan pahensi merkittävästi finanssikriisiä. Siitä syystä tarvitaan pikaisesti uusi sääntelymalli, joka vähentää riippuvuutta luottoluokituslaitosten luokituksista. Ratkaisu edellyttää muun muassa, että rajoitetaan Euroopan keskuspankin (EKP) riippuvuutta ulkopuolisista luokituslaitoksista, vahvistetaan sääntely- ja valvontaviranomaisten valtuuksia, käynnistetään keskustelu Euroopan luottoluokitussäätiön perustamisesta, lisätään sijoittajien saatavilla olevaa tietoa – ja vähennetään näin luottoluokituslaitosten valtaa – sekä esimerkiksi tehostetaan kansalaisvastuun mekanismeja.

 
  
MPphoto
 
 

  Crescenzio Rivellini (PPE), kirjallinen. (IT) Onnittelen jäsen Klinziä hänen erinomaisesta työstään. Kehotan luottoluokituslaitoksia antamaan enemmän tietoja siitä, miten ne päättävät valtioiden velkaluokituksista, ja pyydän myös alaa selittämään menetelmiään ja miksi sen luokitukset poikkeavat tärkeimpien kansainvälisten rahoituslaitosten ennusteista. Eräs toinen kiistanalainen kysymys koskee unionin tason rakennetta, jota ehdotetaan kolmen suurimman luokituslaitoksen vastapainoksi, koska niillä katsotaan olevan suhteettoman suuri vaikutus markkinoihimme. Kehotan komissiota arvioimaan huolellisesti mahdollisuutta perustaa täysin riippumaton luottoluokitussäätiö, jolle olisi myönnettävä käynnistysvaiheen varat enintään viideksi vuodeksi.

Lisäksi on tärkeää etsiä keinoja saattaa luokituslaitokset siviilioikeudelliseen vastuuseen luokituksistaan. Sen vuoksi pyydän komissiota yksilöimään keinot, joilla luottoluokituslaitokset voidaan asettaa vastuuseen jäsenvaltioiden siviilioikeuden nojalla.

 
  
MPphoto
 
 

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Äänestin päätöslauselman puolesta. Luottoluokituslaitosten luokituksilla on useita hyödyllisiä tarkoituksia. Ne levittävät tietoa liikkeeseenlaskijoiden luottokelpoisuudesta globaalissa ympäristössä, jossa velan liikkeeseenlaskijoiden ja sijoittajien välinen tiedonvaihto on epäsymmetristä, jolloin liikkeeseenlaskijat pääsevät globaaleille markkinoille ja kotimaanmarkkinoille, informaatiokustannukset vähenevät ja mahdollisten sijoittajien määrä suurenee, mikä tuo markkinoille likviditeettiä ja auttaa löytämään oikeat hinnat. Sääntelykehyksen muutokset ovat kuitenkin tehneet näistä "tiedonvälittäjistä" käytännössä "lakisääteisiä lisenssinantajia". Äskettäinen finanssikriisi paljasti, että alalla on kolme keskeistä ongelmaa: kilpailun puute, sääntelykehyksen liiallinen riippuvuus ulkoisista luokituksista ja se, että luottoluokituslaitokset eivät ole vastuussa luokituksista.

 
  
MPphoto
 
 

  Licia Ronzulli (PPE), kirjallinen. – (IT) Tänään hyväksytyn päätöslauselman päätavoitteena on poistaa koko järjestelmästä riippuvuus ulkoisista luottoluokituksista niin kattavasti ja niin pian kuin mahdollista. Ulkoisten luokitusten kovan laukaisijan rooli korostuu erityisesti laskettaessa luokitusta investointiluokasta alhaisempaan luokitukseen. Kilpailluilla ja toimivilla markkinoilla luokituslaitoksen maine riittää varmistamaan sen luottoluokitusten laadun. Koska luottoluokituslaitoksilla kuitenkin on nykyisin oligopoli, ne nauttivat lähtökohtaisesti "varmoista markkinoista".

 
  
MPphoto
 
 

  Nikolaos Salavrakos (EFD), kirjallinen. (EL) Äänestin jäsen Klinzin mietinnön puolesta, koska katson, että siinä ehdotetut toimenpiteet luottoluokitusalalla vallitsevien ongelmien ratkaisemiseksi ovat oikeansuuntaisia. Näillä palveluilla on valtava vaikutus, ja niiden toiminnan tulokset voivat olla katastrofaalisia niiden arvioimille valtiolle ja organisaatioille, kuten hyvin selvästi näimme äskettäisessä finanssikriisissä. Näille palveluille on asetettava selvät toimintasäännöt, niiden käyttämät luokitusmenettelyt on ilmoitettava ja niiden on oltava vastuullisia. Valtioita ja erilaisia palveluja ja organisaatioita, joille ne myöntävät luokituksia, ei voida jättää niiden päätösten armoille. Kolme suurinta luokituslaitosta myöntää luokitukset 95 prosentille taloudellisesta toiminnasta; puhumme siis monopolista sen kaikkine mahdollisine haittavaikutuksineen. Me vaadimme avoimuutta, laittoman toiminnan rajoituksia, vastuunottoa sekä riippumattomien elinten suorittamia luokituslaitosten arviointeja, joilla taataan niiden puolueettomuus ja sääntöjen tinkimätön noudattaminen.

 
  
MPphoto
 
 

  Antolín Sánchez Presedo (S&D), kirjallinen. (ES) Kannatan jäsen Klinzin mietintöä, koska haluan edistää luottoluokituslaitosten uudistusprosessia. Kun ensimmäisellä lainsäädäntöaloitteella asetettiin luottoluokituslaitokset valvonnan ja sääntelyn alaisiksi ja toisella selvennettiin Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen (ESMA) valvontavaltuuksia, tällä päätöslauselmalla pyritään vähentämään sääntelyn riippuvuutta ulkoisista luottoluokituksista, jäsentämään ala kilpailuun perustuviin puitteisiin ja parantamaan sen liiketoimintamalleja vakausfoorumin kriteerien mukaisesti.

Tarkistukseni sisältyvät lopulliseen tekstiin. Näillä tarkistuksilla pyrin vahvistamaan valvontaviranomaisten valmiuksia, edistämään tasapuolisia toimintaedellytyksiä koko maailmassa, lisäämään kilpailua välttämällä parhaan luokituksen etsintää ja asettamaan tiedotuksessa käytettäviä vakiomenettelyjä. Valtionvelan suhteen kannatin sitä, että luokituslaitosten olisi vältettävä työssään myötäsyklisyyttä ja otettava huomioon merkittävien kansainvälisten rahoituslaitosten ennusteet. Pyysin myös komissiota tekemään ehdotuksia maksumallien uudistamiseksi ja luokituslaitosten saattamiseksi vastuuseen virheellisestä toiminnasta.

Olen hyvin tyytyväinen siihen, että mietinnössä harkitaan riippumattoman eurooppalaisen luottoluokituslaitoksen perustamista ja eurooppalaisen säätiön mahdollisuutta.

 
  
MPphoto
 
 

  Catherine Stihler (S&D), kirjallinen. (EN) Kannatan tätä mietintöä, jossa myönnetään, että luottoluokituslaitokset kärsivät seurattavuuden, kilpailun ja avoimuuden puutteesta etenkin valtionvelan osalta. EU:n tasolla ja maailmanlaajuisesti on tehtävä enemmän sen varmistamiseksi, että vastuuttomat käytännöt eivät vaaranna EU:n rahoitusalan varmuutta.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Teixeira (PPE), kirjallinen. (PT) Luottoluokituslaitokset ovat tiedonvälittäjiä, jotka lisäävät markkinoiden likviditeettiä ja avoimuutta vähentämällä informaation epäsymmetrisyyttä pääomamarkkinoilla ja helpottamalla pääsyä maailmanlaajuisille markkinoille sekä vähentämällä informaatiokustannuksia ja hyödyntämällä lainanantajien ja sijoittajien potentiaalia.

Luottoluokituslaitoksiin liittyy kuitenkin tiettyjä ongelmia, joita ovat erityisesti niiden kilpailun puute, harvojen toimijoiden hallinnassa olevat rakenteet, liiallinen luottamus niihin sekä niiden seurattavuuden ja avoimuuden puute. Tällaisista kysymyksistä on tulossa tällä hetkellä yhä tärkeämpiä etenkin jäsenvaltioiden kannalta, jotka talous- ja finanssiongelmiensa vuoksi huomaavat erilaisten kansallisten instituutioiden luottoluokitusten vaihtelevan epäjohdonmukaisesti ja syklisesti.

Vaikka luottoluokituslaitosten merkitystä ei voida kiistää, olisi viisasta rajoittaa niiden roolia tulevaisuudessa. Tästä syystä kannatin äänestyksessä parlamentin ehdotusta, jossa kehotetaan komissiota toteuttamaan vaikutustenarvioinnin ja analyysin sellaisen täysin riippumattoman Euroopan luottoluokitussäätiön kustannuksista, hyödyistä ja hallintorakenteesta, jonka asiantuntemus kattaa eri luokitusalat: julkissektorin, yritykset ja rahoitusvälineet.

 
  
MPphoto
 
 

  Derek Vaughan (S&D), kirjallinen. (EN) Tällä mietinnöllä otetaan käyttöön tänä kesänä Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen (ESMA) harjoittama luottoluokituslaitosten tiukempi valvonta, ja se muodostaa tärkeän välineen sen varmistamiseksi, että aikaisempi välinpitämätön asenne luotonantoon ei voi jatkua finanssikriisin jälkeen. Luottoluokituslaitokset saivat maksuja rahoituslaitoksilta siitä, että ne myönsivät luokituksia niiden tuotteille, sekä näiden tuotteiden myynnistä syntyneestä liiketoiminnasta. Tämä ristiriita merkitsi sitä, että luokituslaitokset antoivat innokkaasti hyviä luokituksia monimutkaisille rahoitusvälineille, mikä tuuditti sijoittajat väärään turvallisuuden tunteeseen heidän ostaessaan näitä tuotteita. Luokituslaitokset myös neuvoivat yrityksiä siitä, miten ne voivat esitellä riskialttiin tuotteensa vähäriskisinä, ja tämän harhaanjohtavan käytännön ansiosta nämä tuotteet osoittautuivat myrkyllisemmiksi kuin niiden luottoluokitus antoi olettaa ja aiheuttivat valtavia tappioita sijoittajille, myös walesilaisille eläkeläisille.

 
  
MPphoto
 
 

  Angelika Werthmann (NI), kirjallinen. (DE) Finanssi- ja talouskriisi on asettanut luottoluokituslaitokset ja etenkin niiden aktiivisen roolin edelleen jatkuvassa kriisissä kriittiseen valoon, ja merkittävimmät havaitut ongelmat ovat kilpailun puute, liiallinen riippuvuus ulkoisista luottoluokituksista sekä alalla vallitseva vastuuvelvollisuuden puute. Tästä syystä esittelijä suosittelee, että tutkitaan ajatusta perustaa aidosti riippumaton eurooppalainen luottoluokituslaitos, ja toteaa, että uuden Euroopan luottoluokitussäätiön on oltava täysin omavarainen. Luottoluokitusten kauaskantoisten seurausten vuoksi intensiivinen vuorovaikutus tämän alan kanssa on väistämätöntä. Tästä syystä äänestin mietinnön puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Iva Zanicchi (PPE), kirjallinen. (IT) Viime vuosien finanssikriisi korosti alan kolmea keskeistä ongelmaa: kilpailun puutetta, sääntelykehyksen liiallista riippuvuutta ulkoisista luokituksista ja sitä, että luottoluokituslaitokset eivät ole vastuussa myöntämistään luokituksista. Äänestin jäsen Klinzin mietinnön puolesta, koska täysin riippumattoman ei-julkisen Euroopan luottoluokitussäätiön perustaminen on mielestäni järkevä ja houkutteleva ajatus.

 
  
  

Mietintö: Richard Falbr (A7-0172/2011)

 
  
MPphoto
 
 

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. (PT) Äänestän mietinnön puolesta, koska mielestäni on tärkeätä, että puutumme kansainvälisen sosiaalilainsäädännön rikkomisiin sekä Euroopassa että sen ulkopuolella; ne ovat eräänlaista sosiaalista ja ympäristöperusteista polkumyyntiä, joka on haitaksi eurooppalaisille yrityksille ja työntekijöille. Toivottavasti tämä mietintö voi vahvistaa Kansainvälisen työjärjestön (ILO) lainsäädäntöön sisältyvien työnormien kovaa ydintä.

 
  
MPphoto
 
 

  Laima Liucija Andrikienė (PPE), kirjallinen. (LT) Kannatin äänestyksessä päätöslauselmaa sosiaalipolitiikan ulkoisesta ulottuvuudesta, työnormien ja sosiaalisten sääntöjen edistämisestä ja eurooppalaisten yritysten yhteiskunnallisesta vastuusta. On syytä korostaa, että sosiaalipolitiikan ulkoinen ulottuvuus sisältää EU:n toimia ja aloitteita, jotka on tarkoitettu edistämään työnormeja ja sosiaalisia sääntöjä muissa kuin jäsenvaltioissa. Tähän kuuluvat miesten ja naisten mahdollisuudet saada ihmisarvoista ja tuottavaa työtä vapauden, tasa-arvon, turvallisuuden ja ihmisarvon ilmapiirissä. Kansainvälisten työnormien pitäisi ensi kädessä varmistaa ihmisten kehittyminen ihmisinä. He eivät ole kauppatavaroita. Osana jokapäiväistä elämäämme työ on keskeisen tärkeä ihmisarvon, hyvinvoinnin ja inhimillisen kehityksen kannalta. EU:lla on hyvä maine sosiaalikysymyksiä koskevassa kansainvälisessä vuoropuhelussa. Tässä suhteessa sitä pidetään sensitiivisenä ja luottamusta herättävänä kumppanina. Tätä on käytettävä EU:n asettamien kunnianhimoisempien päämäärien saavuttamiseen. Yksi niistä on rakentaa EU:lle johdonmukainen, yhdistynyt ja ammattitaitoinen toimintamalli sosiaalipolitiikan ulkoista ulottuvuutta varten. Tärkeässä roolissa tässä suhteessa on koordinointi Euroopan parlamentin sisällä ja myös komission ja vasta perustetun ulkosuhdehallinnon kanssa.

 
  
MPphoto
 
 

  Elena Oana Antonescu (PPE), kirjallinen. (RO) Sosiaalipolitiikan ulkoinen ulottuvuus sisältää EU:n toimia ja aloitteita, jotka on tarkoitettu edistämään työnormeja ja sosiaalisia sääntöjä kolmansissa maissa. Taloudellisten ja sosiaalisten oikeuksien suojelu on kaikkia jäsenvaltioita koskeva velvoite, joka perustuu YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmalliseen julistukseen.

Tästä syystä kaikkien Euroopan unionin jäsenvaltioiden on selvästi noudatettava eurooppalaisen sosiaalisen mallin periaatteita, kun kyse on sosiaalisista kysymyksistä ja jäsenvaltioiden välisestä yhteistyöstä. Korostan, että eurooppalainen sosiaalinen malli tarjoaa yhtäläiset mahdollisuudet koulutuksessa ja työmarkkinoilla sekä yhtäläiset mahdollisuudet käyttää sosiaalipalveluja taloudellisen menestyksen osatekijöinä.

Tästä syystä kehotan jäsenvaltioita tukemaan yhdistymisvapautta ja kollektiivista neuvotteluoikeutta, pakkotyön poistamista, työmarkkinoilla ja ammatin harjoittamisen yhteydessä tapahtuvan syrjinnän poistamista ja lapsityön kieltämistä.

Kannatin äänestyksessä tätä päätöslauselmaesitystä, jossa tuetaan kaikkien ihmisten ihmisarvoa, hyvinvointia ja inhimillistä kehitystä arvoina, joiden pitäisi olla taloudellisen kehityksen päätavoitteita.

 
  
MPphoto
 
 

  Pino Arlacchi (S&D), kirjallinen. – (EN) Mietintö sosiaalipolitiikan ulkoisesta ulottuvuudesta koskee erästä EU:n sosiaalipoliittisista prioriteeteista. Siinä kehotetaan vahvistamaan ILOn yleissopimuksiin sisällytettyjä tärkeimpiä työnormeja, jotka koskevat muun muassa yhdistymisvapautta ja kollektiivista neuvotteluoikeutta, pakkotyön poistamista, työmarkkinoilla ja ammatin harjoittamisen yhteydessä tapahtuvan syrjinnän poistamista ja lapsityön kieltämistä. Äänestin mietinnön puolesta, koska siinä vaaditaan myös hallintotavan muutosta sekä globaalisti että EU:ssa, jotta työntekijöiden oikeudet ja työolot voidaan panna paremmin täytäntöön.

 
  
MPphoto
 
 

  Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. (FR) Kannatin jäsen Falbrin mietintöä, koska katson, että unionin olisi edistettävä tiukimpia mahdollisia työnormeja ja sosiaalisia sääntöjä kolmansissa maissa säilyttääkseen uskottavuutensa kansainvälisessä kaupassa ja solmiakseen vahvat siteet tärkeimpiin kauppakumppaneihin. Esittelijä suosittelee tasapainoisia suhteita kansalaisjärjestöihin ja kansainvälisiin organisaatioihin yleissopimusten ratifioinnin edistämiseksi. Voidakseen neuvotella unionin kanssa kolmansien maiden on noudatettava kansainvälisesti asetettuja työnormeja.

 
  
MPphoto
 
 

  Liam Aylward (ALDE), kirjallinen. (GA) Kansainvälisen työjärjestön viimeisimpien tietojen mukaan 115 miljoonaa lasta tekee heidän henkensä ja terveytensä vaarantavaa vaarallista työtä, joka on lapsityön pahin muoto. Kesäkuun 12. päivänä vietettävän kansainvälisen lapsityön vastaisen päivän lähestyessä äänestin tämän tärkeän ja ajankohtaisen mietinnön puolesta, koska siinä kehotetaan vapaakauppasopimusten osapuolia sitoutumaan työelämän perusperiaatteista ja -oikeuksista annetun ILOn julistuksen mukaisesti kaikenlaisen pakkotyön poistamiseen ja lapsityön lopettamiseen.

Lapsityötä ja ihmisoikeuksien järjestelmällistä rikkomista ei saa jättää huomiotta keskusteltaessa kauppasopimuksista, ja EU:n on otettava vahva kanta edistääkseen sosiaalipolitiikkaa sekä työnormeja ja sosiaalisia sääntöjä kauppaneuvotteluissa.

 
  
MPphoto
 
 

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. (LT) Sosiaalipolitiikan ulkoinen ulottuvuus sisältää EU:n toimia ja aloitteita, jotka on tarkoitettu edistämään työnormeja ja sosiaalisia sääntöjä muissa kuin jäsenvaltioissa. EU pyrkii sekä esikuvaksi yritysten yhteiskuntavastuun alalla että edistämään yritysten yhteiskuntavastuuta omissa ulkoisissa toimissaan. Kansainvälisten sosiaalisten perusnormien rikkominen on eräänlaista sosiaalista ja ympäristöperusteista polkumyyntiä, joka on haitaksi eurooppalaisille yrityksille ja työntekijöille. Olen samaa mieltä siitä, että on vahvistettava toimivaltaisten kansainvälisten järjestöjen, kuten Kansainvälisen työjärjestön (ILO), maailman kauppajärjestön (WTO), Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) ja Yhdistyneiden kansakuntien, asemaa sekä niiden harjoittamaa yhteistyötä kansainvälisten sosiaalisten perusnormien ja niihin liittyvien seuraamusten määrittelemiseksi, täytäntöönpanemiseksi ja edistämiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Regina Bastos (PPE), kirjallinen. (PT) Globalisoitunut maailma, jossa valtiot ovat kytköksissä toisiinsa taloudellisin, sosiaalisin, kulttuurisin ja poliittisin suhtein, on kiistämätön tosiasia. Euroopan unionin ja kolmansien maiden kauppasuhteissa on kuitenkin edelleen syviä sosiaaliturvajärjestelmiä ja työoloja koskevia eroja. Euroopan unionin olisi kauppakumppanina ja merkittävänä globaalin tason neuvottelukumppanina autettava parantamaan työnormeja ja sosiaalisia sääntöjä kolmansissa maissa. Sen vuoksi kannatin äänestyksessä tätä mietintöä, koska siinä korostetaan tehtävää, jonka EU:lla voi ihmisoikeuksien alalla ottaa erityisesti ihmisarvoista työtä koskevan oikeuden avulla.

 
  
MPphoto
 
 

  Jean-Luc Bennahmias (ALDE), kirjallinen. (FR) Juuri hyväksymässämme mietinnössä sosiaalipolitiikan ulkoisesta ulottuvuudesta ja sosiaalisääntöjen edistämisestä ehdotetaan yhtenäistä sosiaalilausekkeen mallia, joka voitaisiin sisällyttää kaikkiin kahdenvälisiin kauppasopimuksiin. Tämä aloite on askel oikeaan suuntaan. Mietinnössä todetaan, että vapaakauppasopimuksissa yhä viitataan yleensä vain harvoin sosiaalisiin sääntöihin, ja mainitaan joukko toimintavaihtoehtoja, kuten sosiaalilauseke ja Kansainvälisen työjärjestön (ILO) yleissopimusten noudattaminen – riippumatta siitä, ovatko kaikki jäsenvaltiot jo ratifioineet ne vai eivät – sekä kolmansien maiden ja jäsenvaltioiden välisen yhteistyön lisääminen. Yritysten yhteiskunnallisen vastuun käsitteen kehittäminen on eräs toinen mietintöön sisältyvä mielenkiintoinen seikka, sillä vaikka se on nykyisin hyödyllinen käsite, se perustuu yhä vapaaehtoiseen osallistumiseen eikä sitä näin ollen voida kehittää. Sen lisäksi, että käsite laajennetaan kattamaan useita aloja ja yritysten yhteiskunnallisen vastuun ulottuvuus sisällytetään kauppapolitiikkaamme, miksi ei tehtäisi siitä jonain päivänä sitovaa? Poliittisen viestin lisäksi tämä olisi todellinen askel kohti sosiaalipoliittisten tavoitteidemme saavuttamista.

 
  
MPphoto
 
 

  Sergio Berlato (PPE), kirjallinen. (IT) Sosiaalipolitiikan ulkoinen ulottuvuus sisältää kaikki Euroopan unionin toimet ja aloitteet, joilla edistetään työnormeja ja sosiaalisia sääntöjä muissa kuin jäsenvaltioissa. Työelämän normien asettamisella Euroopan unioni tukee kansalaisten mahdollisuuksia saada työtä vapauden, tasa-arvon, turvallisuuden ja ihmisarvon ilmapiirissä. Kun otetaan huomioon maailmantalouden nykyinen globalisoituminen, kansainväliset työnormit ovat perusta, jonka varaan valtioiden sosiaalinen ja taloudellinen kehitys olisi rakennettava. Kiinasta, Intiasta ja muista nousevista talouksista on tulossa yhä tärkeämpiä toimijoita ulkomaisissa investoinneissa. Tähän ilmiöön liittyy kuitenkin riski siitä, että nämä maat – ja varsinkin niiden yritykset – tuovat mukanaan Euroopan unionissa sovellettavia normeja alhaisempia työnormeja. Tästä syystä katson, että Euroopan unionin olisi seurattava valppaasti valtioita, jotka haluavat tehdä kauppasopimuksia sen kanssa.

Euroopan pienet ja keskisuuret yritykset toimivat tiennäyttäjinä sosiaalisten sääntöjen muuttamisessa todellisuudeksi. Mielestäni on erittäin tärkeää saada aikaan selvä ja yksiselitteinen yritysten yhteiskunnallisen vastuun määritelmä, jolla tehdään loppu nykyisestä tulkintojen kirjavuudesta, sekä luoda myös keinoja tarkastaa, että velvollisuudet täytetään.

 
  
MPphoto
 
 

  Mara Bizzotto (EFD), kirjallinen. (IT) Päätin äänestää jäsen Falbrin mietinnön puolesta, koska siinä yhtäältä tiivistetään yritysten yhteiskunnallisen vastuun strateginen merkitys yritysten kasvua edistävänä motivointivälineenä ja toisaalta korostetaan, että tähän kysymykseen voidaan puuttua vain vapaaehtoisuuden pohjalta. Olin myös täysin samaa mieltä esittelijä Falbrin kriittisestä lähestymistavasta, jossa hän tuomitsee Euroopan unionin tekopyhän toiminnan, kun se edistää sosiaalisia oikeuksia parantavaa sosiaalista mallia samalla, kun se tekee kauppasopimuksia sellaisten maiden kanssa, jotka eivät kunnioita eivätkä tarjoa työntekijöiden suojelua.

 
  
MPphoto
 
 

  Vilija Blinkevičiūtė (S&D), kirjallinen. (LT) Äänestin mietinnön puolesta, koska edelleen on tapauksia, joissa Kansainvälisen työjärjestön yleissopimuksia ja muita sopimuksia pannaan vain osittain tai ei lainkaan täytäntöön ja yritysten yhteiskunnallisen vastuun periaatteita rikotaan. Kansainvälisillä työnormeilla olisi ennen kaikkea taattava työntekijöiden oikeudet, sillä osana jokapäiväistä elämäämme työ on keskeisen tärkeä ihmisarvon, hyvinvoinnin ja inhimillisen kehityksen kannalta. Sosiaalisten sääntöjen tavoin yritysten yhteiskunnallisen vastuun olisi edistettävä kestävää kasvua, mutta yritykset eivät saisi vältellä vuoropuhelua työntekijöiden kanssa ja niiden on noudatettava ja edistettävä asiallisia työmarkkinasuhteita, kannustettava työntekijöiden osallistumista kuulemisten ja tiedottamisen sekä kollektiivisen neuvotteluoikeuden kautta, kehitettävä työntekijöiden ammattitaitoa ja elinikäistä oppimista, noudatettava työturvallisuusnormeja, edistettävä miesten ja naisten välistä tasa-arvoa, luotava työmarkkinaosapuolille uudelleenjärjestelyjen kaltaisten työmarkkinoiden muutosten havaitsemista ja hallintaa koskevan asianmukainen ympäristö, parannettava työn laatua sekä integroitava ja suojeltava nuorten, vanhusten, vammaisten henkilöiden ja maahanmuuttajien kaltaisia heikoimmassa asemassa olevia työntekijäryhmiä. Näin ollen Euroopan unionin olisi jatkossakin käytettävä seuraamuksia ja kannustimia kahdenvälisissä ja alueellisissa sopimuksissa taatakseen EU:n sopimuksiin sisältyvien sosiaalisten säännösten täytäntöönpanon. Lisäksi on hyvin tärkeää, että itse hallitukset eivät peräänny vastuustaan ylläpitää Euroopan sosiaalista mallia, koska silloin uhkana olisi työlainsäädännön sekä sosiaaliturvajärjestelmien ja -palvelujen yksityistäminen.

 
  
MPphoto
 
 

  Sebastian Valentin Bodu (PPE), kirjallinen. – (RO) Sosiaalipolitiikan ulkoinen ulottuvuus sisältää EU:n toimia ja aloitteita, jotka on tarkoitettu edistämään työnormeja ja sosiaalisia sääntöjä kolmansissa maissa. Vaikka sekä Lissabonin sopimuksessa että Eurooppa 2020 -strategiassa painotetaan sosiaalipolitiikkaa enemmän kuin koskaan ennen, kilpailukykyä ja taloudellisia tekijöitä koskevat kysymykset ovat edelleen sosiaalisiin kysymyksiin nähden etusijalla. Tärkeimmät työnormit on sisällytetty ILOn yleissopimuksiin yhdistymisvapaudesta ja kollektiivisesta neuvotteluoikeudesta, pakkotyön poistamisesta, työmarkkinoilla ja ammatin harjoittamisen yhteydessä tapahtuvan syrjinnän poistamisesta ja lapsityön kieltämisestä.

Jotta EU voisi neuvotella kolmansien maiden kanssa, niiden pitää noudattaa kaikkia edellä mainittuja vaatimuksia. Tämä on ehdoton edellytys kolmansien maiden kanssa käytäville neuvotteluille. Kauppapolitiikassa ei voida jättää huomiotta, että työntekijöiden oikeuksia ei noudateta, ja siksi yhteiskunnan kehitys voi jatkua vasta näiden puutteiden poistamisen jälkeen.

EU:lla on hyvä maine sosiaalikysymyksiä koskevassa kansainvälisessä vuoropuhelussa. Tässä suhteessa sitä pidetään sensitiivisenä ja luottamusta herättävänä kumppanina. Tätä on käytettävä EU:n asettamien kunnianhimoisempien päämäärien saavuttamiseen.

 
  
MPphoto
 
 

  Zuzana Brzobohatá (S&D), kirjallinen. (CS) Mietinnössä keskitytään aiheeseen, joka on tämän päivän maailmassa suunnattoman tärkeä. Se on kysymys työntekijöiden oikeuksista. Niin kutsuttu sosiaalinen polkumyynti muodostaa suuren uhan työntekijöille, koska se heikentää heidän oikeuksiaan ratkaisevalla tavalla. Kansainväliset yritykset ovat tärkeimpiä toimijoita sosiaalisten sääntöjen soveltamisessa. Siksi on ehdottoman tärkeää määritellä yritysten yhteiskunnallinen vastuu selvästi ja yksiselitteisesti, jotta voimme vähentää erilaisia tulkintoja ja asettaa tälle alalle vähimmäisvelvoitteet sekä menetelmän valvoa niiden täyttämistä. Monet yritykset siirtävät toimintansa alueille vain lyhytaikaisen taloudellisen edun, yleensä halvan työvoiman, vuoksi. Yleensä yritykset kieltäytyvät luomasta pitkäkestoisia siteitä alueisiin ja siten osallistumasta niiden yhteiseen yhteiskunnalliseen vastuuseen. Mietinnössä kehotetaan vahvistamaan ILOn yleissopimuksiin sisällytettyjä tärkeimpiä työnormeja, jotka koskevat muun muassa yhdistymisvapautta ja kollektiivista neuvotteluoikeutta, pakkotyön poistamista, työpaikalla tapahtuvan syrjinnän poistamista ja lapsityön kieltämistä. Siinä vaaditaan muutoksia maailmanlaajuiseen ja EU:n hallintojärjestelmään, jotta työntekijöiden oikeuksia ja työoloja voidaan suojella paremmin. Esittelijä ja lausuntojen laatijat ovat laatimassaan mietinnössä onnistuneet puolustamaan selvää sosiaalista ulottuvuutta, ja siksi äänestin sen puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  John Bufton (EFD), kirjallinen. (EN) Vastustin äänestyksessä sosiaalipolitiikan ulkoisen ulottuvuuden soveltamista, työnormien ja sosiaalisten sääntöjen edistämistä ja eurooppalaisten yritysten yhteiskunnallista vastuuta. Tämä johtuu siitä, että mielestäni EU:n ei pitäisi määrätä sosiaalisia etuoikeuksia kolmansille maille, pitivät nämä niitä kuinka oikeina ja hyödyllisinä hyvänsä. Vaikka olen samaa mieltä siitä, että on tärkeää edistää humaaneja menetelmiä työvoiman kohtelussa, EU:n sosiaalipolitiikka on jo aiheuttanut sekasortoa monissa Yhdistyneen kuningaskunnan instituutioissa, eikä sitä pidä laajentaa. Sosiaalipolitiikkaa käsiteltäessä tarvitaan tiettyä joustavuutta ja vapautta, sillä "yhden koon" politiikka voi kääntyä itseään vastaan, kun sitä sovelletaan kansallisella tasolla. Tästä syystä EU:n ei pitäisi havitella lainkaan toimivaltaa sosiaalipolitiikan alalla.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria Da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. (PT) Suhtaudun myönteisesti EU:n toimiin ja aloitteisiin, jotka on tarkoitettu edistämään työnormeja ja sosiaalisia sääntöjä kolmansissa maissa, sillä ne muodostavat takuun siitä, että maailmantalouden kasvu hyödyttää kaikkia nykyisessä globaalisessa toimintaympäristössä. Sen vuoksi kannatan sitä, että kolmansille maille asetetaan sosiaalisiin arvoihin ja ihmisarvoon perustuvia ehtoja, jotta ne voivat neuvotella EU:n kanssa. Tämäntyyppisen unionin avulla voimme käyttää menestyksellisesti ulkopolitiikkaa maailman tilanteen parantamiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Mário David (PPE), kirjallinen. – (PT) Kansainvälisellä työjärjestöllä (ILO) on kansainvälisessä järjestelmässä keskeinen rooli, koska se edistää yksimielisyyden saavuttamista työnormeista. Kaikki EU:n jäsenvaltiot tunnustavat merkittävän osan tästä tärkeästä säännöstöstä. Kehittyneiden valtioiden ja kehitysmaiden työlainsäädännön välillä on kuitenkin edelleen eroja. Mielestäni on EU:n kannalta välttämätöntä, että nämä normit sovitetaan yhteen kolmansien maiden ja etenkin tärkeimpien kauppakumppanien normien kanssa, jotta säilytetään edes perustava tasavertaisuus kansainvälisessä kaupassa. Tässä mietinnössä yhdytään tähän näkemykseen ja hahmotellaan eräitä strategioita, joilla nämä maat saataisiin noudattamaan työnormien osalta samoja periaatteita kuin EU. Työoloja koskevien oikeudenmukaisten normien asettaminen on kestävän kehityksen oleellinen edellytys ja edistää myös vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamista. Katson tästä syystä, että tämä mietintö on varsin pätevä panos, jolla kehitetään kansainvälistä kauppajärjestelmää, joka perustuu eri valtioiden ja kaupparyhmien välillä varsin suuresti vaihteleviin työelämän suhteisiin. Katson, että tämän vastuuta työoloista korostavan politiikan edistäminen on osoitus Euroopan unionista, joka on valpas ja perusteellinen ja joka puolustaa yleismaailmallisia arvoja, joihin se uskoo.

 
  
MPphoto
 
 

  Luigi Ciriaco De Mita (PPE), kirjallinen. (IT) Yksi Euroopan unionin perustavoitteista on yhdistää inhimillinen ja yhteiskunnallinen kehitys taloudelliseen kehitykseen. Jos nämä kaksi tekijää ovat tasapainossa, se merkitsee yhtäältä sitä, että kansalaiset saavat työstään riittävän korvauksen, joka on ihmisarvon ja ammatillisen laadun mukainen, ja toisaalta sitä, että yritysten omistajat voivat kehittää yrityksiään noudattamalla markkinoiden periaatteita, tosin ottaen huomioon inhimillisen ympäristön, jossa tämä tapahtuu. Tämä näkökulma – jota jotkut kutsuvat myös sosiaaliseksi markkinataloudeksi – on itse asiassa uusi ajattelutapa, joka menee hyvinvointitaloutta pidemmälle ja jossa palataan sen sijaan ihmisen keskeiseen asemaan. Tällaiseen ajattelutavan muutokseen liittyy välttämättä johdonmukainen sosiaalipolitiikan tukeminen, asianmukaisten normien ja niihin liittyvän yritysten vastuun edistäminen mukaan lukien. Tämä lähestymistapa ja visio eivät voi eivätkä saa vaikuttaa vain EU:hun, vaan niitä on sovellettava mahdollisuuksien mukaan myös ulkoiseen toimintaan etenkin sopimusneuvotteluissa. Kansainvälisen työjärjestön normien ja Euroopan sosiaalisessa peruskirjassa määritettyjen periaatteiden noudattaminen sekä työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu ovat vain eräitä aloja, joista tässä yhteydessä voidaan keskustella. Katson, että hyväksytyllä mietinnöllä tuetaan vahvasti näitä tavoitteita.

 
  
MPphoto
 
 

  Proinsias De Rossa (S&D), kirjallinen. – (EN) Sosiaalipolitiikan ulkoinen ulottuvuus sisältää EU:n toimia ja aloitteita, jotka on tarkoitettu edistämään työnormeja ja sosiaalisia sääntöjä muissa kuin jäsenvaltioissa. EU:ssa ja sen ulkopuolella nykyisin tapahtuva kansainvälisten sosiaalisten perusnormien rikkominen on eräänlaista sosiaalista ja ympäristöperusteista polkumyyntiä, joka on haitaksi eurooppalaisille yrityksille ja työntekijöille. Teollisuuden ja palveluiden globalisaation vuoksi kansainväliset työnormit ovat perustana sille, että maailmantalouden kasvu voi hyödyttää kaikkia. Mietinnössä vaaditaan hallintotavan muutosta sekä globaalisti että EU:ssa, jotta työntekijöiden oikeudet ja työolot voidaan panna paremmin täytäntöön, ja kehotetaan vahvistamaan tärkeimpiä työnormeja, jotka on sisällytetty ILOn kahdeksaan yleissopimukseen yhdistymisvapaudesta ja kollektiivisesta neuvotteluoikeudesta, pakkotyön poistamisesta, työmarkkinoilla ja ammatin harjoittamisen yhteydessä tapahtuvan syrjinnän poistamisesta ja lapsityön kieltämisestä.

 
  
MPphoto
 
 

  Marielle De Sarnez (ALDE), kirjallinen. (FR) Sosiaalipolitiikan ulkoisella ulottuvuudella pyritään edistämään työnormeja ja sosiaalisia sääntöjä kolmansissa maissa ja torjumaan sosiaalista polkumyyntiä, joka usein johtuu kansainvälisen kaupan globalisaatiosta. Unioni ei voi enää sallia sosiaali-, terveys- ja ympäristöalan polkumyyntiä reagoimatta siihen, koska se on syypää aivan liian moniin tuotannonsiirtoihin Euroopan ulkopuolelle. Komissio ei voi myöskään enää pitää naurettavan alhaisia työvoimakustannuksia ja surkeita työoloja "luonnollisina kilpailuetuina". Tältä osin vaadin, että komissio muuttaa doktriiniaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Christine De Veyrac (PPE), kirjallinen. – (FR) Äänestin jäsen Falbrin mietinnön puolesta, sillä kun Kansainvälisen työjärjestön (ILO) roolia on äskettäin heikennetty, meidän on mielestäni muistettava, kuinka tärkeää on noudattaa maailman työntekijöiden sosiaalisia oikeuksia. Euroopan unionin olisi otettava maailmannäyttämöllä johtava rooli ja pakotettava muut maat noudattamaan työlainsäädännön kansainvälisiä normeja ja siten rajoittamaan kiihkeää pyrkimistä sosiaaliseen polkumyyntiin. On tärkeää, että kaikki eurooppalaiset toimijat osallistuvat tämän politiikan toimeenpanoon, olivat ne sitten kansainvälisiä sopimuksia tekeviä hallituksia tai liiketoimintaansa kolmansiin maihin laajentavia eurooppalaisia yrityksiä.

 
  
MPphoto
 
 

  Anne Delvaux (PPE), kirjallinen. (FR) Sosiaalipolitiikan ulkoisella ulottuvuudella pyritään edistämään keskeisiä sosiaalisia sääntöjä kolmansissa maissa, jotta voidaan saavuttaa Yhdistyneiden kansakuntien asettamat kehityksen vuosituhattavoitteet ja varmistaa, että työntekijöitä suojellaan noudattamalla kansainvälisiä työnormeja. EU:ta ei ole läheskään päihitetty, ja siten sen olisi voitava hyödyntää uskottavuuttaan ja "hyvää mainettaan" tässä suhteessa luodakseen sosiaalisia liittoumia tärkeimpien kauppakumppaniensa kanssa ja edistääkseen niitä Maailman kauppajärjestössä (WTO) ja Kansainvälisessä työjärjestössä (ILO). Ennen kuin päästämme nämä kolmannet maat samaan neuvottelupöytään EU:n kanssa, meidän on vaadittava, että ne allekirjoittavat samat kansainväliset perustyönormit.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. (PT) Eurooppalaisen politiikan ulkoinen ulottuvuus ei rajoitu sopimusten tekemiseen tai ulkoiseen apuun. Se on enemmän kuin vain tätä. Siihen kuuluu etenkin eurooppalaisten arvojen vieminen kolmansiin maihin edistämällä demokratian ja perusoikeuksien noudattamista, aktiivisia toimia ympäristön sekä naisten ja lasten oikeuksien suojelemiseksi sekä työnormeja, jotka kunnioittavat ihmisarvoa ja mahdollistavat inhimillisen kehityksen. Sama voidaan sanoa yritysten yhteiskunnallista vastuuta koskevien normien edistämisestä kolmansissa maissa.

 
  
MPphoto
 
 

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. (PT) Tässä jäsen Falbrin laatimassa lausunnossa käsitellään sosiaalipolitiikan ulkoista ulottuvuutta, työnormien ja sosiaalisten sääntöjen edistämistä ja eurooppalaisten yritysten yhteiskunnallista vastuuta. Euroopan unioni on ollut työntekijöiden sosiaalisia oikeuksia puolustava linnoitus, ja niiden noudattaminen on kolmansien maiden kanssa käytävien neuvottelujen ehdoton edellytys. Kansainvälisen työjärjestön (ILO) kahdeksasta yleissopimuksesta huolimatta yli 50 prosentilla työntekijöistä, etenkin maahanmuuttajilla, naisilla ja lapsilla, ei ILOn itsensä mukaan ole sosiaalisia oikeuksia. On EU:n etujen mukaista edistää ihmisarvoa ja sosiaalisten oikeuksien noudattamista kaikissa jäsenvaltioissa ja perustaa tätä tarkoitusta varten järjestelmä, jolla saadaan selville, ketkä eivät tarjoa työntekijöilleen näitä oikeuksia, ja rangaistaan heitä. Olen tyytyväinen tähän mietintöön ja äänestän sen puolesta. Samalla kun siinä korostetaan arvojen merkitystä talouden yhä enemmän hallitsemassa globaalistuvassa maailmassa, siinä puolustetaan ihmisarvoa, vastustetaan ihmisten hyväksikäyttöä, edistetään hyvinvointia ja integroitua inhimillistä kehitystä sekä kehotetaan EU:ta noudattamaan ILOn normeja.

 
  
MPphoto
 
 

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Tämä on taas yksi oikeutettujen huolenaiheiden ja kritiikin julkituonti, jossa valitettavasti ei selvitetä asioita perinpohjaisesti ja joka juuri tästä syystä jää pääosin merkityksettömäksi.

Maailman sosiaaliturvaa koskevassa kansainvälisen työjärjestön (ILO) raportissa vuodelta 2010 mainitaan, että yli 50 prosentilla työntekijöistä ei ole sosiaaliturvaa. Tämä on se toimintaympäristö, jossa Euroopan unioni harjoittaa vapaakaupan kiihkeään puolustamiseen perustuvaa kauppapolitiikkaa, jota toteutetaan neuvottelemalla ja tekemällä lukemattomia kahdenvälisiä ja alueellisia sopimuksia. Näillä sopimuksilla ei suinkaan kannusteta "yritysten yhteiskunnallista vastuuta", joka on käytännössä olematon, vaan suojellaan vain suuryritysten ja rahoituslaitosten voittoja, eikä niissä kiinnitetä asianmukaista huomiota työntekijöiden oikeuksiin, kollektiivisen neuvotteluoikeuden ja työntekijöiden järjestäytymisvapauden merkitykseen, työmarkkinoilla tapahtuvan syrjinnän tehokkaaseen poistamiseen, pakkotyön poistamiseen, epävarmaan ja huonosti palkattuun työhön eikä lapsityöhön.

Tämä on vain yksi esimerkki näkökohdista, joita mietinnössä olisi voitu ja pitänyt viedä paljon pidemmälle. Oli tärkeää asettaa Euroopan komissio vastuuseen ja vaatia siltä johdonmukaisuutta politiikassa ja toimissa sekä tehokkaita toimenpiteitä sosiaalisten sääntöjen ja työnormien edistämiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Tässä mietinnössä on joitakin myönteisiä seikkoja: siinä tuomitaan monikansallisten yhtiöiden jatkuva työntekijöiden oikeuksien ja ihmisarvoisen työn polkeminen ja korostetaan tarvetta sisällyttää sosiaalipolitiikka, niin kutsuttu yritysten yhteiskunnallinen vastuu mukaan lukien, kaikkeen Euroopan unionin ulkopolitiikkaan.

Myönteisiä seikkoja kuitenkin laimentaa se, että mietinnössä ei vaadita vaihtoehtoisia toimia, joilla yritykset tehokkaasti velvoitetaan kantamaan yhteiskunnallisen vastuunsa.

Tästä syystä pahoittelemme sitä, että kehotus 31 kohdan – "korostaa, että Euroopan unionin tasolla ei pitäisi antaa direktiiviä yritysten yhteiskuntavastuun sääntelemisestä eikä sen noudattamisen täytäntöönpanon valvonnasta" – poistamisesta hylättiin.

Parlamentin pitäisi mennä pidemmälle kuin vain "pyytää" tai "kannustaa" komissiota ottamaan kantaa ja vaatia yritysten yhteiskunnallista vastuuta koskevaa lainsäädäntökehystä, jonka vähimmäisvaatimukset edistävät Kansainvälisen työjärjestön (ILO) perustyönormien noudattamista monikansallisissa yrityksissä ja itse Euroopan unionissa, sekä ihmisarvoisen työn ja sosiaalilausekkeiden käyttöön ottamista kaikissa Euroopan unionin neuvottelemissa kahdenvälisissä kauppasopimuksissa ja itse Maailman kauppajärjestössä (WTO). Kaikista näistä syistä äänestimme mietintöä vastaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Monika Flašíková Beňová (S&D), kirjallinen. (SK) Sosiaalipolitiikan ulkoinen ulottuvuus on yksi Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmän ensisijaisista tavoitteista. On erittäin tärkeää vahvistaa työnormeja, kuten yhdistymisvapautta ja kollektiivista neuvotteluoikeutta, pakkotyön poistamista, työmarkkinoilla ja ammatin harjoittamisen yhteydessä tapahtuvan syrjinnän poistamista ja lapsityön kieltämistä. Kansainvälisten työnormien tavoitteena ja päämääränä olisi näin ollen oltava talouskasvun suuntaaminen erityisesti parantamaan ihmisten elämää ja ihmisarvoa eikä vain työolojen ja työntekijöiden oikeuksien määrittäminen.

 
  
MPphoto
 
 

  Bruno Gollnisch (NI), kirjallinen. (FR) Globalisaatio itse asiassa vain asettaa kaikkien maiden työntekijät toisiaan vastaan epäoikeudenmukaisessa kilpailussa joko toiminnan siirroilla, työnhakijoiden maahanmuutolla tai pahamaineisella palvelukaupan yleissopimuksen neljännellä toimitusmuodolla. Ongelmana on, että Euroopan unioni tuottaa paljon hienoja puheita tästä aiheesta, mutta ei koskaan siirry sanoista tekoihin. Olemmeko koskaan ryhtyneet konkreettisiin käytännön toimiin havaittuamme sietämättömiä hyväksikäyttötilanteita? Ovatko sellaiset tilanteet koskaan estäneet kauppasopimuksen allekirjoittamista jonkin valtion kanssa? Eivät koskaan. Sillä samalla kun teeskentelette olevanne huolissanne ulkomaalaisista työntekijöistä, eurooppalaiset työntekijät unohdetaan. Kuten esittelijä – joka kannattaa tätä – huomauttaa, kansainvälisten elinten mukaan "työnormeja ei pitäisi käyttää kaupassa protektionistisiin tarkoituksiin"! Mitkä periaatteet, mitkä arvot, mitkä näkökohdat voisivat siis koskaan haastaa markkinoiden ehdottoman vallan? Puhutte paljon yritysten yhteiskunnallisesta vastuusta, vaikka ne noudattavat viime kädessä vain teidän asettamianne sääntöjä. Koska täällä vihdoin käsitellään EU:n poliittisten päättäjien hyvin raskasta yhteiskunnallista vastuuta?

 
  
MPphoto
 
 

  Catherine Grèze (Verts/ALE), kirjallinen. (FR) Olen iloinen, että kehitysyhteistyövaliokunnan lausunto, jonka laatijana toimin, on sisällytetty tähän mietintöön. Kansainvälisen työkonferenssin 100. kokous on parhaillaan käynnissä, ja kuten me kaikki tiedämme, nykyiset säännöt ovat tehottomat.

Globaalin kriisin yhteydessä on erittäin tärkeää, että EU lähettää voimakkaan viestin ja vaatii uutta yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden aikakautta. Jäsen Falbrin mietinnön sisältämien ehdotusten avulla voisimme ottaa todellisia askelia siihen suuntaan. Voimme vain pahoitella tätä kaksinaismoralistista politiikkaa, kun kyse on sosiaalisten oikeuksien soveltamisesta. Meidän on saatava täytäntöönpanomekanismeja (joissa on kannustimia ja rangaistuksia), jotta sosiaalisia sääntöjä todella sovelletaan. Kaikkiin EU:n kauppasopimuksiin olisi lisättävä sosiaalilauseke, ja sen olisi oltava oikeudellisesti sitova. Vastustan myös sitä, että mietinnön 31 kohdassa korostetaan, että Euroopan unionin tasolla ei pitäisi antaa direktiiviä yritysten yhteiskuntavastuun noudattamisen valvonnasta. Korostan tarvetta edetä kohti suurempaa yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta ja varmistaa etenkin suhteissamme kehitysmaihin, että työntekijöiden oikeuksia noudatetaan kaikkialla maailmassa.

 
  
MPphoto
 
 

  Nathalie Griesbeck (ALDE), kirjallinen. (FR) Euroopassa ja myös muualla maailmassa tällä hetkellä raivoava talous- ja finanssikriisi yhdistyy vakavaan sosiaaliseen kriisiin. Tässä vaikeassa toimintaympäristössä Euroopan unionilla ja sen yrityksillä on huomattava yhteiskunnallinen vastuu niiden kolmansien maiden kanssa ylläpitämissä suhteissa. Tästä syystä halusin antamallani äänellä korostaa, että Euroopan unionin on varmistettava sosiaalisten sääntöjen ja työntekijöiden oikeuksien noudattaminen, kun se allekirjoittaa sopimuksia näiden maiden kanssa. Arvojensa avulla Euroopan unionin on edistettävä ja levitettävä sen työlainsäädäntöä ohjaavia normeja kaikkialla maailmassa. Euroopalla on velvollisuus näyttää esimerkkiä. Sen vuoksi äänestin myös yritysten yhteiskunnallista vastuuta painottavien kohtien puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen. (LT) Suhtauduin myönteisesti tähän asiakirjaan, koska vuosisadan vaihteessa EU muutti strategiaansa sosiaalipolitiikan ulkoisen ulottuvuuden suhteen pehmentämällä linjaansa esimerkiksi siirtymällä sosiaalialan normien ja kauppaneuvottelujen välisestä kytköksestä kansainvälisen yhteistyön ja vuoropuhelun suuntaan. EU käyttää erityyppisiä välineitä sosiaalipolitiikan täytäntöönpanoon kolmansissa maissa. Välineet ovat kovia tai pehmeitä tai rahoitusvälineitä. Näiden välineiden käyttäminen on osoitus siitä, että EU odottaa tiettyä käytöstä kauppakumppaneiltaan. Kompastuskivenä on kuitenkin näiden välineiden täytäntöönpano ja sen valvonta kumppanuusmaissa. Siksi on tärkeää, että EU keskittyy paremmin erityisesti Kansainvälisen työjärjestön (ILO) yleissopimusten ja yritysten sosiaalisen vastuun periaatteiden täytäntöönpanoon ja sen valvontaan. Usein kyseisen maan oikeusjärjestys estää tämän, vaikka myös poliittisen tahdon puute ja sisäiset taloudelliset paineet ovat mukana vaikuttamassa asiaan. Työntekijöiden tietämättömyys oikeuksistaan on myös tärkeä tekijä.

 
  
MPphoto
 
 

  Cătălin Sorin Ivan (S&D), kirjallinen. (EN) Mietinnön mukaan EU:ssa taloudellinen dynaamisuus yhdistyy sosiaaliseen malliin ainutlaatuisella tavalla. Se tarjoaa yhtäläiset mahdollisuudet koulutuksessa ja työmarkkinoilla sekä yhtäläiset mahdollisuudet käyttää sosiaalipalveluja. Mietinnössä korostetaan sitä tosiasiaa, että on tarpeen panna täytäntöön sellaisia ihmisarvoista työtä koskevia ohjelmia, jotka vastaavat kansallisia työllisyys- ja sosiaalipoliittisia tarpeita ja painopisteitä ja perustuvat työnantajajärjestöjen, työntekijäjärjestöjen ja valtiovallan väliseen sopimukseen. Tämä on hyvin tärkeä seikka nykyisessä toimintaympäristössä. Nämä ovat muutamia niistä syistä, joiden vuoksi kannatin tätä mietintöä.

 
  
MPphoto
 
 

  Jarosław Kalinowski (PPE), kirjallinen. (PL) Ihmiset tulevat aina ensin, ja siksi on niin tärkeää edistää työllisyyttä ja sosiaalisia sääntöjä. Maaseutualueilla asuvat ihmiset ja varsinkin naiset ja nuoret ovat hyvä esimerkki. Ylivoimaisesti suurin osa tiloista on miesten omistamia. Katson, että naisia olisi tuettava tämän epätasapainon korjaamiseksi. Mielestäni on myös tärkeää tukea nuoria viljelijöitä, jotka jatkavat tilanpitoa vanhempiensa jälkeen. Nuorten osalta koulutuksen laatua maaseutualueilla olisi parannettava, ja nuorille olisi taattava mahdollisuus käyttää muita kuin maaseudulla tarjolla olevia mahdollisuuksia oppimiseen ja henkilökohtaiseen kehittymiseen. Seuraava keskeinen kysymys on yritysten yhteiskunnallinen vastuu.

Se merkitsee sitä, että yritykset toimivat päivittäin yhteiskunnan ja ympäristön suojelemiseksi omasta aloitteestaan ja lakisääteisistä säännöistä riippumatta. Yritysten ainoana tavoitteena ei enää ole vain voiton tekeminen. Niille alkaa olla tunnusomaista yhä suurempi tietoisuus sosiaalisista ja ympäristönsuojelua koskevista kysymyksistä.

 
  
MPphoto
 
 

  Martin Kastler (PPE), kirjallinen. (DE) Äänestin mietinnön puolesta, koska yrityksillä on mielestäni yhteiskunnallinen vastuu – työntekijöitään ja asiakkaitaan, ympäristöä ja yleensä yhteiskuntaa kohtaan. Saksan kieleen on tullut uusi termi: Corporate Social Responsibility (CSR), joka tarkoittaa yritysten yhteiskunnallista vastuuta. Se on vapaaehtoista, ja sellaisena sen olisi myös pysyttävä. Globalisoituneilla markkinoillamme yritysten yhteiskunnallinen vastuu sisältää paljon enemmän kuin lahjoituksen antamisen paikalliselle jalkapalloseuralle. Globaalisti vastuullisella tavalla toimivat yritykset auttavat muotoilemaan ulkopolitiikkaa ja kehitysyhteistyöpolitiikkaa.

Ne ovat Euroopan suurlähettiläitä maailmalla ja tekevät Euroopan sosiaalisia sääntöjä tunnetuiksi koko maailmassa. Meidän olisi tuettava yritysten yhteiskunnallista vastuuta eikä säänneltävä sitä. Tässä tapauksessa Euroopan unionin olisi toimittava sovittelijana, ei sääntelijänä. Tätä periaatetta on sovellettava, jos Euroopan komissio aikoo tosissaan käsitellä taas kerran yritysten yhteiskunnallisen vastuun aihetta: emme tarvitse liiallista sääntelyä. Olemme tällä mietinnöllä korostaneet tätä kantaa.

 
  
MPphoto
 
 

  Jan Kozłowski (PPE), kirjallinen. (PL) Jäsen Falbr on laatinut mielestäni hyvän mietinnön, joten selitän, miksi päätin äänestää sen hyväksymisen puolesta. Korkeatasoisten työnormien, sosiaalisten sääntöjen ja yritysten yhteiskunnallisen vastuun edistäminen muodostaa erittäin suuren haasteen sosiaalipolitiikan ulkoiselle ulottuvuudelle. Yksi esittelijän korostamista ongelmista on työllisyyspolitiikasta vastaavien hallintoelinten tehottomuus. Sekä koko Euroopan unionin että yksittäisten jäsenvaltioiden jatkuva ja rakentava yhteistyö kolmansien maiden kanssa voi toimia asianmukaisten hallintovalmiuksien luomista koskevien hyvien käytäntöjen lähteenä. Uskon, että yhteistyö alue- ja paikallistason sekä yritysten kanssa tuottaa myös hyviä tuloksia. Puolan alueiden ja itäisen kumppanuuden valtioiden yhteistyö viime vuosina on erinomainen esimerkki myönteisiä tuloksia tuottaneesta kumppanuudesta, tuesta ja kokemustenvaihdosta.

 
  
MPphoto
 
 

  Agnès Le Brun (PPE), kirjallinen. (FR) Äänestin Euroopan unionin sosiaalipolitiikan ulkoista ulottuvuutta koskevan päätöslauselman puolesta. Euroopan unioni nähdään koko maailmassa houkuttelevana ja tavoiteltuna kumppanina, ja tämä johtuu paljolti siitä ainutlaatuisesta tavasta, jolla sen taloudellinen dynaamisuus yhdistyy sosiaaliseen malliin. EU:n olisi edistettävä sosiaalista malliaan muiden maiden kanssa ylläpitämissään suhteissa, ja tähän olisi sisällyttävä molempien ulottuvuuksien, sisäisen ja ulkoisen ulottuvuuden, välillä johdonmukaisia toimia. Käsillä olevassa tekstissä korostetaan etenkin tarvetta edistää yritysten yhteiskunnallista vastuuta. Se edellyttää, että kauppaa käyvät yritykset ottavat sosiaalisen ja ympäristöulottuvuuden huomioon. Päätöslauselmassa painotetaan, että tällaisen edistämisen ei pitäisi olla sitovaa, vaan sen tulisi syntyä vapaaehtoisesti sidosryhmien välisen vuorovaikutuksen tuloksena. Sen tarkoituksena on myös sisällyttää kansainvälisiin neuvotteluihin työntekijöiden oikeudet, joiden puolustaminen on Kansainvälisen työjärjestön tehtävä, sekä edistää sellaista globaalin talouden hallintaa, jossa nämä muuttujat otetaan huomioon.

 
  
MPphoto
 
 

  David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Suhtaudun myönteisesti tähän mietintöön. Tärkeimmät työnormit on sisällytetty ILOn kahdeksaan yleissopimukseen yhdistymisvapaudesta ja kollektiivisesta neuvotteluoikeudesta, pakkotyön poistamisesta, työmarkkinoilla ja ammatin harjoittamisen yhteydessä tapahtuvan syrjinnän poistamisesta ja lapsityön kieltämisestä. Näiden yleissopimusten lisäksi myös globalisaation sosiaalista ulottuvuutta käsittelevän maailmankomission raportista käy ilmi, että on tarpeen muuttaa kapeaa markkinakeskeistä ajattelua laajempaan ihmisläheiseen suuntaan eli asettaa painopisteeksi työntekijöiden oikeudet ja työmarkkinalainsäädännön noudattaminen. Jotta EU voisi neuvotella kolmansien maiden kanssa, niiden pitää noudattaa kaikkia edellä mainittuja vaatimuksia. Tämä on ehdoton edellytys sille, että neuvottelut kolmansien maiden kanssa voidaan käynnistää. Kauppapolitiikassa ei voida jättää huomiotta, että työntekijöiden oikeuksia ei noudateta, ja siksi yhteiskunnan kehitys voi jatkua vasta näiden puutteiden poistamisen jälkeen. Asettamalla työelämän normeja EU tukee miesten ja naisten mahdollisuuksia saada ihmisarvoista ja tuottavaa työtä vapauden, tasa-arvon, turvallisuuden ja ihmisarvon ilmapiirissä. Nykyisen globalisaation vuoksi kansainväliset työnormit ovat perusta, joka takaa, että maailmantalouden kasvu hyödyttää kaikkia.

 
  
MPphoto
 
 

  Jiří Maštálka (GUE/NGL), kirjallinen. (CS) Jäsen Falbrin mietinnön tarkoitus ja suuri osa sen sisällöstä ovat mielestäni hyvin myönteisiä. Katson myös, että keskittyminen työllisyyteen ja ihmisarvoisiin työoloihin on keskeinen osa kestävää kehitystä myös muualla kuin EU:n jäsenvaltioissa. Esittelijän tavoin pahoittelen sitä, että ei ole yhtenäistä "sosiaalilausekkeen" määritelmää, jota olisi käyttökelpoinen ei kahdenvälisissä kauppasopimuksissa vaan ihmisarvoisten työolojen luomisessa työntekijöille. Eräiden Euroopan maiden sosiaaliset mallit voisivat myös toimia hyvänä esimerkkinä kehitysmaille. Yhdyn myös kantaan yhteisestä taistelusta lapsityön poistamiseksi.

Edellä esitetystä huolimatta äänestin tyhjää, koska on mahdotonta esittää sosiaalisia vaatimuksia kahdenvälisissä kauppasopimuksissa, kun ei ole selvää määritelmää ihmisoikeuksien noudattamisesta. Tätä kriteeriä ei saa käyttää perusteena sopimusten allekirjoittamista vastaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Barbara Matera (PPE), kirjallinen. (IT) Se, että maailman kansakuntia kauan häirinneen vallankumouksellisen muutoksen henki on siirtynyt politiikan piiristä vaikuttamaan siihen liittyvään käytännön talouteen, ei ole yllättävää. Näin totesi rakastettu paavi Johannes Paavali II kiertokirjeessään Centesimus Annus, jossa hän otti uudelleen esiin edeltäjänsä Leo XIII:n kiertokirjeessä Rerum Novarum käsittelemiä seikkoja. Hänen tarkoituksenaan oli analysoida ja edistää sosiaalista "kysymystä", joka – niin tänään kuin vuonna 1991 – voidaan ratkaista vain kristilliseen oppiin tukeutuen ja näin ollen tunnustamalla aivan kaikkien ihmisten ja työntekijöiden ihmisarvo.

Äänestin jäsen Falbrin mietinnön puolesta, koska siinä keskitytään nimenomaan ihmisoikeuksien turvaamiseen ja siihen, että Euroopan sosiaalinen malli on tärkeä lähtökohta myös unionin ulkosuhteissa. Yhteiskunnallisen vastuun on edistettävä tätä, ja Euroopan unionin – parlamentin välityksellä – on uusittava ja vahvistettava näitä periaatteita kaikissa toimissaan, varsinkin suhteissaan kolmansiin maihin, joiden kansalaisilla ei ole perusoikeuksia. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan varapuheenjohtajana minun on korostettava, kuinka tärkeää on, että me kaikki, myös EU:n ulkopuolella, teemme yhteistyötä sukupuoleen perustuvan syrjinnän ja väkivallan poistamiseksi palauttaaksemme naisten sosiaalisen omanarvontunnon ja elvyttääksemme heidän antamansa aktiivisen panoksen niin paikalliseen kuin kansainväliseen talouteen.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Talouden globalisoituminen ja eurooppalaisten yritysten toiminnan siirrot ovat herättäneet huolta sosiaalipolitiikan ulkoisesta ulottuvuudesta. Se sisältää EU:n toimia ja aloitteita, jotka on tarkoitettu edistämään työnormeja ja sosiaalisia sääntöjä kolmansissa maissa. Tärkeimmät työnormit on sisällytetty ILOn kahdeksaan yleissopimukseen yhdistymisvapaudesta ja kollektiivisesta neuvotteluoikeudesta, pakkotyön poistamisesta, työmarkkinoilla ja ammatin harjoittamisen yhteydessä tapahtuvan syrjinnän poistamisesta ja lapsityön kieltämisestä. Jotta EU voisi neuvotella kolmansien maiden kanssa, niiden pitää noudattaa kaikkia edellä mainittuja seikkoja. Tämä on ehdoton edellytys sille, että neuvottelut kolmansien maiden kanssa voidaan käynnistää. Kauppapolitiikassa ei voida jättää huomiotta, että työntekijöiden oikeuksia ei noudateta, ja yhteiskunnan kehitys voi jatkua vasta näiden esteiden poistamisen jälkeen. On tärkeää, että kansainvälisiä työnormeja käytetään varmistamaan, että talouskehitys keskittyy ihmisten elämän ja ihmisarvon parantamiseen eikä työntekijöiden olosuhteiden ja oikeuksien määrittelemiseen.

 
  
MPphoto
 
 

  Alexander Mirsky (S&D), kirjallinen. – (EN) Sosiaalipolitiikan ulkoinen ulottuvuus on ryhmälleni ja minulle keskeinen painopisteala. Hyväksyimme äskettäin päätöslauselman kesäkuussa 2011 hyväksyttävästä kotityöntekijöitä koskevasta yleissopimuksesta. Tässä mietinnössä kehotetaan yleisemmin vahvistamaan ILOn yleissopimuksiin sisällytettyjä tärkeimpiä työnormeja, muun muassa yhdistymisvapautta ja kollektiivista neuvotteluoikeutta, pakkotyön poistamista, työmarkkinoilla ja ammatin harjoittamisen yhteydessä tapahtuvan syrjinnän poistamista ja lapsityön kieltämistä. S&D-ryhmä vaatii hallintotavan muutosta sekä globaalisti että EU:ssa, jotta työntekijöiden oikeudet ja työolot voidaan panna paremmin täytäntöön. Kansainvälisten sosiaalisten perusnormien nykyisin EU:ssa ja sen ulkopuolella tapahtuva rikkominen on eräänlaista sosiaalista ja ympäristöperusteista polkumyyntiä, joka on haitaksi eurooppalaisille yrityksille ja työntekijöille. Äänestin mietinnön puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Kannatan mietinnössä esitettyjä periaatteita. Huomautan kuitenkin, että näitä yleviä tavoitteita on vaikeaa ellei mahdotonta saavuttaa käytännössä. Meillä on jo lukemattomia kauppasopimuksia, joissa ei vaadita mitenkään sosiaalisten sääntöjen noudattamista. Niin kauan kuin tämä ilmeinen ristiriita vallitsee, tämän mietinnön tehokkuus ja mielekkyys ovat väistämättä rajalliset. Mietinnössä kehotetaan jäsenvaltioita panemaan täytäntöön työlainsäädännön perusnormit alueellaan toimivien yritysten osalta. Eikö tätä olisi laajennettava koskemaan myös yrityksiä Euroopan ulkopuolella? Minusta näyttää myös siltä, että mietintö väittää torjuvansa globalisaation haittavaikutuksia, vaikka loppujen lopuksi sitä ei voida tehdä tässä käsitellyillä toimilla. Sen takia äänestin tyhjää.

 
  
MPphoto
 
 

  Franz Obermayr (NI), kirjallinen. – (DE) Tällä mietinnöllä Euroopan unioni on asettanut itselleen perusteellisesti harkittuihin periaatteisiin perustuvia hyvin kunnianhimoisia tavoitteita. Jäsenvaltioita kehotetaan panemaan täytäntöön työlainsäädännön perusnormeja alueellaan toimivien yritysten osalta. Valitettavasti tämä kehotus ei näytä nykyisellään koskevan yrityksiä Euroopan ulkopuolella. Vaikka kannatan mietinnön taustalla olevia periaatteita, en pidä sen päätelmiä täysin oikeina, ja tästä syystä äänestin tyhjää.

 
  
MPphoto
 
 

  Wojciech Michał Olejniczak (S&D), kirjallinen. (PL) Euroopan unionin ulkoisen sosiaalipolitiikan, joka on kohdennettu maihin, jotka eivät halua liittyä EU:n jäseniksi, olisi oltava ennen kaikkea johdonmukaista, käytännöllistä ja yhtenäistä. Sekä sisäisen että ulkoisen sosiaalipolitiikan olisi edistettävä työnormeja ja myös sosiaalisia sääntöjä, jotka kuuluvat EU:n tärkeimpiin tavoitteisiin.

Edellä mainittuun liittyen kaikkien kolmansien maiden kanssa sopimuksia tekevien jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että niiden kanta on Euroopan sosiaalisen mallin mukainen. Meidän olisi vaadittava, että maat, jotka eivät halua EU:n jäseniksi, kunnioittavat järjestäytymisoikeutta ja toteuttavat toimia sukupuolen tai iän perusteella tapahtuvan syrjinnän estämiseksi. Lapsityövoiman poistaminen ja kansalaisten oikeus parantaa ammattipätevyyttään ovat hyvin tärkeitä asioita. Kehitysyhteistyön osalta Euroopan unionilla on tarpeeksi varoja luoda riittävät rakenteet ammattikoulutuksen alalla. On äärimmäisen tärkeää, että Euroopan komissio tekee kulloisenkin valtion nykyistä tilannetta ja todellisuutta vastaavia mukautuksia neuvotellessaan kumppanuussopimuksista. Euroopan parlamentti on saanut uusia toimivaltuuksia Lissabonin sopimuksen tultua voimaan, ja sen olisi tehtävä aktiivista yhteistyötä eurooppalaisten ja kansainvälisten ammattiyhdistysten kanssa sosiaalisen tilanteen parantamiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Georgios Papanikolaou (PPE), kirjallinen. (EL) Kannatin äänestyksessä päätöslauselmaa sosiaalipolitiikan ulkoisesta ulottuvuudesta, työnormien ja sosiaalisten sääntöjen edistämisestä ja eurooppalaisten yritysten yhteiskunnallisesta vastuusta. Tavoitteenamme on edistää työnormeja ja sosiaalisia sääntöjä sekä eurooppalaisten yritysten yhteiskunnallista vastuuta EU:n ulkopuolella. Tämä on oikeutettu tavoite; suhtaudun kuitenkin tietyllä varauksella siihen, pystymmekö saavuttamaan sen. Mainitsemamme yhteiset sosiaaliset säännöt ovat vaarassa, ja nyt on käymässä selväksi, että aikomuksena on edistää erilaisia sosiaali- ja työnormeja itse EU:ssa. Kotimaassani Kreikassa, jossa alle 25-vuotiaiden työttömyysaste on 36,1 prosenttia, ja Espanjassa, jossa vastaava aste on 43 prosenttia, sovellettavat normit ovat hyvin erilaiset kuin ne, joita sovelletaan vahvoissa eurooppalaisissa talouksissa. Mietinnössä muistutetaan meitä siitä, että jos EU haluaa ottaa maailmanlaajuisen johtoaseman sosiaalipolitiikassa, sen on turvattava sen jäsenvaltioissa sovellettavan sosiaalipolitiikan yhtenäisyys.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. (PT) Kannatin äänestyksessä tätä mietintöä, jossa käsitellään sosiaalipolitiikan ulkoista ulottuvuutta, työnormien ja sosiaalisten sääntöjen edistämistä ja eurooppalaisten yritysten yhteiskunnallista vastuuta. Vaikka Lissabonin strategiassa ja Eurooppa 2020 -strategiassa painotetaan ennennäkemättömällä tavalla sosiaalipolitiikkaa, kilpailukykyseikat ja taloudelliset tekijät menevät edelleen sosiaalisten kysymysten edelle. On tärkeää puolustaa työnormejamme, jotka on sisällytetty ILOn kahdeksaan yleissopimukseen yhdistymisvapaudesta ja kollektiivisesta neuvotteluoikeudesta, pakkotyön poistamisesta, työmarkkinoilla ja ammatin harjoittamisen yhteydessä tapahtuvan syrjinnän poistamisesta ja lapsityön kieltämisestä. On keskityttävä työntekijöiden oikeuksien suojelemiseen ja työmarkkinalainsäädännön noudattamiseen. Jotta EU voisi neuvotella kolmansien maiden kanssa, niiden pitää noudattaa kaikkia edellä mainittuja seikkoja. Tämän olisi oltava edellytys kolmansien maiden kanssa käytäville neuvotteluille. Kauppapolitiikassa ei voida jättää huomiotta, että työntekijöiden oikeuksia ei noudateta, ja yhteiskunnan kehitys voi jatkua vasta näiden esteiden poistamisen jälkeen.

 
  
MPphoto
 
 

  Aldo Patriciello (PPE), kirjallinen. (IT) Euroopan unionin sosiaalipolitiikan ulkoisella ulottuvuudella pyritään edistämään sosiaalisia sääntöjä muissa kuin jäsenvaltioissa, mutta kilpailukyky ja taloudelliset tekijät ovat yhä sosiaali- ja työkysymysten edellä. Tällä hetkellä on olemassa kahdeksan Kansainvälisen työjärjestön (ILO) yleissopimusta, jotka kaikki EU:n jäsenvaltiot ovat ratifioineet. Niiden avulla olisi muodostettava kansainvälisten sääntöjen perusta, jonka kaikki jäsenvaltiot jakavat.

Yleisesti ottaen meidän on yhä keskityttävä ihmisiin ihmisinä, mihin ei päästä suojelemalla työntekijöiden oikeuksia ja oikeutta työhön. ILOlla on kansainvälisellä näyttämöllä keskeinen tehtävä, kun se laatii ja edistää näitä normeja ja panee ne täytäntöön käytännössä. Myös yritysten on annettava panoksensa kestävään kehitykseen luodakseen työntekijöille hyvät työolot, mutta kehittyneiden maiden ja kehitysmaiden ero piilee yhä niiden sosiaaliturvajärjestelmissä. Äänestän käsiteltävänä olevan ehdotuksen puolesta edellä esitetyn vuoksi ja myös, jotta työ- ja sosiaalinormeja edistettäisiin ja kansainvälisiä perustyönormeja noudatettaisiin paremmin niin EU:n jäsenvaltioissa kuin kolmansissa maissa.

 
  
MPphoto
 
 

  Rovana Plumb (S&D), kirjallinen. (RO) ILOn kahdeksaan yleissopimukseen sisällytetyt tärkeimmät työnormit koskevat yhdistymisvapautta ja kollektiivista neuvotteluoikeutta, pakkotyön poistamista, työmarkkinoilla ja ammatin harjoittamisen yhteydessä tapahtuvan syrjinnän poistamista ja lapsityön kieltämistä.

Näin ollen työntekijöiden oikeuksien suojeluun ja työlainsäädäntöön on kiinnitettävä enemmän huomiota. Naisten oikeudellista ja sosiaalista asemaa on parannettava huomattavasti, jotta estetään syrjintää ja hyödynnetään naisten potentiaalinen panos taloudelliseen ja sosiaaliseen kehitykseen. Kehotan komissiota ja jäsenvaltioita valvomaan, että oikeutta olla joutumatta syrjityksi kunnioitetaan, ja tämä merkitsee oikeutta työhön ja tasavertaiseen kohteluun sukupuoleen, etniseen alkuperään, ikään tai vammaisuuteen katsomatta, sillä se on keskeinen periaate köyhyyden torjunnassa.

Kehotan komissiota ja jäsenvaltioita tekemään yhteistyötä kumppanimaiden kanssa, jotta lapsityön torjumista painotetaan nykyistä enemmän ja jotta sen sijaan luodaan kunnollisia työpaikkoja aikuisille ja annetaan lapsille mahdollisuus saada asianmukainen koulutus. Ammattijärjestöjen yhdistymisvapaus ja kollektiivinen neuvotteluoikeus on pantava täytäntöön poikkeuksetta, jotta parannetaan ja suojellaan ihmisarvoisia työoloja.

 
  
MPphoto
 
 

  Phil Prendergast (S&D), kirjallinen. (EN) Työnormien edistäminen EU:n neuvotteluilla kolmansien maiden kanssa hyödyttää sekä jäsenvaltioita että kolmansia maita. Edistämällä tiukempia turvallisuusnormeja ja parempaa palkkaa EU auttaa parantamaan työntekijöiden elämää. Vaatimalla parempaa palkkaa EU varmistaa myös, että kolmansissa maissa on markkinat EU:n viennille. Jos sallimme tuonnin Eurooppaan maista, joissa ei taata oikeudenmukaisia palkkoja, hinnoittelemme käytännössä eurooppalaiset yritykset ulos markkinoilta. EU:n yritysten on vaikeampi kilpailla sellaisten kolmansien maiden kanssa, jotka eivät noudata samoja turvallisuusnormeja ja maksavat työntekijöille paljon pienempiä palkkoja. On kuitenkin tärkeää huomata vaarat, joita työnormeja koskevaan niin sanottuun "pehmeän lainsäädännön" lähestymistapaan liittyy. Sen lisäksi, että tällaiset säännöt eivät ole sitovia eikä niiden rikkomisesta seuraa rangaistuksia, ne uhkaavat heikentää perinteisiä valvontajärjestelmiä epävirallisten seurantamenettelyjen hyväksi. Tästä syystä EU:n on oltava valppaana ja varmistettava, että normeja noudatetaan, ja jos näin ei tehdä, on ryhdyttävä toimiin.

 
  
MPphoto
 
 

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. (PT) Yhä globalisoituneemmassa maailmassa on tärkeää, että EU käyttää kansainvälistä vaikutusvaltaansa varmistaakseen työntekijöiden oikeuksien suojelun ihmisoikeuksia kunnioittavassa mallissa. Tässä yhteydessä herää useita kysymyksiä, kuten sellaisen asianmukaisen välineen valinta, jolla EU tätä vaikutusvaltaansa käyttää. Lisäksi ei saa unohtaa, kuinka vahva EU voi olla, kun kyse on suhteista maahan, joka joko haluaa liittyä Euroopan unioniin tai on sen tukiohjelmien edunsaaja. Lopuksi, toimintaympäristössä, jossa merkittävä osa taloudesta on riippuvainen monikansallisista yhtiöistä, organisaatioiden on oltava myös yhteiskunnallisesti vastuullisia.

 
  
MPphoto
 
 

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Äänestin mietinnön puolesta. Sosiaalipolitiikan ulkoinen ulottuvuus sisältää EU:n toimia ja aloitteita, jotka on tarkoitettu edistämään työnormeja ja sosiaalisia sääntöjä muissa kuin jäsenvaltioissa. Vaikka sekä Lissabonin sopimuksessa että Eurooppa 2020 -strategiassa painotetaan sosiaalipolitiikkaa enemmän kuin koskaan ennen, kilpailukykyä ja taloudellisia tekijöitä koskevat kysymykset ovat edelleen sosiaalisiin kysymyksiin nähden etusijalla. Tärkeimmät työnormit on sisällytetty ILOn kahdeksaan yleissopimukseen yhdistymisvapaudesta ja kollektiivisesta neuvotteluoikeudesta, pakkotyön poistamisesta, työmarkkinoilla ja ammatin harjoittamisen yhteydessä tapahtuvan syrjinnän poistamisesta ja lapsityön kieltämisestä. Näiden yleissopimusten lisäksi myös globalisaation sosiaalista ulottuvuutta käsittelevän maailmankomission raportista käy ilmi, että on tarpeen muuttaa kapeaa markkinakeskeistä ajattelua laajempaan ihmisläheiseen suuntaan eli asettaa painopisteeksi työntekijöiden oikeudet ja työmarkkinalainsäädännön noudattaminen. Jotta EU voisi neuvotella kolmansien maiden kanssa, niiden pitää noudattaa kaikkia edellä mainittuja vaatimuksia. Tämä on ehdoton edellytys sille, että neuvottelut kolmansien maiden kanssa voidaan käynnistää. Kauppapolitiikassa ei voida jättää huomiotta, että työntekijöiden oikeuksia ei noudateta, ja siksi yhteiskunnan kehitys voi jatkua vasta näiden puutteiden poistamisen jälkeen.

 
  
MPphoto
 
 

  Licia Ronzulli (PPE), kirjallinen. – (IT) Yritys voi sanoa olevansa yhteiskunnallisesti vastuullinen, kun se sitoutuu vankkaan rakenteeseen, jolla voidaan ottaa huomioon paitsi taloudelliset tulokset myös sen toiminnan sosiaaliset ja ympäristölliset tulokset. Nykyisin emme kysy vain, miten yritykset saavuttavat taloudelliset tuloksensa, vaan myös keitä ne palkkaavat ja miten henkilöstöä kohdellaan. Vastuullinen yritys on aktiivinen ja tietoinen osallistuja siinä yhteiskunnallisessa todellisuudessa, jossa se toimii, ja tekee suhteistaan kaikkiin sen toimintaan osallistuviin sidosryhmiin menestyksensä tärkeimmän lähteen. Tänään hyväksytyllä mietinnöllä Euroopan unioni on sitoutunut ottamaan maailmanlaajuisesti johtavan roolin sosiaalipolitiikassa edistämällä tavoitteitaan globaalilla tasolla, ja näin se korostaa Lissabonin sopimuksella parlamentille annettua roolia.

 
  
MPphoto
 
 

  Oreste Rossi (EFD), kirjallinen. (IT) Kannatan tätä valiokunta-aloitteista mietintöä, sillä siinä käsitellään yritysten yhteiskunnallisen vastuun edistämistä vapaaehtoisuuteen perustuvana yritysten kasvua edistävänä motivointivälineenä. Eurooppalaiset yritykset ovat Euroopan unionin talouden moottori, ja siitä syystä unionin on sitouduttava lujemmin suojelemaan EU:n yrityksiä, joiden on usein kilpailtava häikäilemättömien kumppanien kanssa. Kannatan myös sitä, että luodaan yhteiskunnallisesti vastuullisia yrityksiä, joiden ydinperiaatteina ovat työntekijöiden sosiaalinen suojelu, kuluttajansuoja ja avoimuutta koskevan lainsäädännön noudattaminen.

 
  
MPphoto
 
 

  Tokia Saïfi (PPE), kirjallinen. (FR) Äänestin tämän päätöslauselman puolesta, koska siinä painotetaan sitä keskeistä asemaa, jonka Euroopan unioni haluaa ja joka sen pitäisi ottaa kolmansien maiden, etenkin EU:n kauppakumppanien, suhteen. Kansainvälisten sosiaalisten perusnormien rikkominen on eräänlaista sosiaalista ja ympäristöperusteista polkumyyntiä, joka on haitaksi eurooppalaisille yrityksille ja työntekijöille. Tämä oli yksi niistä seikoista, joita halusin korostaa kansainvälisen kaupan valiokunnan tätä koskevassa lausunnossa, jonka laatijana toimin.

EU ei pysty kuitenkaan tekemään kaikkea yksin: sen on tehtävä enemmän yhteistyötä asianomaisten kansainvälisten organisaatioiden (ILO, WTO, OECD) kanssa etenkin torjuakseen vapaa-alueiden ilmiötä, sillä ne ovat kaiken sosiaalisen lainsäädännön vastaisia.

Vaikka yritysten yhteiskunnallinen vastuu on tätä nykyä Euroopassa hyvin vakiintunut, eurooppalaiset yritykset sekä niiden tytäryhtiöt ja alihankkijat ovat merkittävässä asemassa, kun pyritään edistämään ja levittämään sosiaalisia ja työnormeja kansainvälisesti, koska niillä on suuri painoarvo kansainvälisessä kaupassa. Komission on kannustettava niitä tässä suhteessa etenkin etsimällä ja edistämällä parhaita käytäntöjä.

 
  
MPphoto
 
 

  Nikolaos Salavrakos (EFD), kirjallinen. (EL) Äänestin jäsen Falbrin mietinnön puolesta, koska katson, että eurooppalaisten yritysten yhteiskunnallisen vastuun edistämistä on tehostettava suorana vastauksena tarpeeseen puolustaa yhteisiä arvoja ja lisätä eurooppalaisten välistä solidaarisuutta ja yhteenkuuluvuutta. Yritysten yhteiskunnallisen vastuun on oltava Euroopan sosiaalisen mallin tärkein seikka, jotta lisätään innovaatioita ja kilpailukykyä sekä edistetään työllistettävyyttä ja työpaikkojen luomista aikana, jolloin työttömyys lisääntyy jyrkästi ja nuoret eurooppalaiset, jotka ovat meidän kestävä voimamme, etsivät vaihtoehtoja Euroopan rajojen ulkopuolelta.

 
  
MPphoto
 
 

  Søren Bo Søndergaard (GUE/NGL), kirjallinen. (DA) Kannatin äänestyksessä jäsen Falbrin mietintöä, jolla pyritään edistämään työnormeja ja sosiaalisia sääntöjä EU:n neuvotellessa kolmansien maiden kanssa. Mietintö käyttää perustanaan useita ILOn yleissopimuksia, ja niiden pohjalta siinä ehdotetaan, että EU:n olisi suojeltava työntekijöiden oikeuksia ja työmarkkinalainsäädännön noudattamista esimerkiksi tehdessään kauppasopimuksia kolmansien maiden kanssa. Mietinnössä ehdotetaan muun muassa, että yritysten yhteiskunnalliselle vastuulle asetetaan lainsäädäntökehyksen avulla vähimmäisvaatimukset, että termi määritellään paremmin ja että vaatimusten noudattamista valvotaan paremmin. Samalla mietinnössä hylätään neljättä toimitusmuotoa koskevan prosessin (MODE4) käyttäminen kauppasopimuksissa, koska se antaa kansainvälisille yhtiöille mahdollisuuden tuoda maahan omaa työvoimaansa ja siten kiertää vastaanottavan maan sosiaali- ja työnormeja. Sen lisäksi, että tämä asettaa maahantuodun työvoiman vastaanottajavaltion työvoimaa huonompaan asemaan, se edistää myös sosiaalista polkumyyntiä. EU:lla on nykyisin valtuudet tehdä kauppasopimuksia kolmansien maiden kanssa kaikkien EU:n jäsenvaltioiden puolesta. Vastustan tätä. Niin kauan kuin asia kuitenkin on näin, on myös tarpeen asettaa vaatimuksia siitä, mitä näiden kauppasopimusten pitää sisältää.

 
  
MPphoto
 
 

  Catherine Stihler (S&D), kirjallinen. (EN) Kannatin tätä mietintöä, joka edeltää komission tiedonantoa yritysten yhteiskunnallisesta vastuusta. Olen myös tyytyväinen kollegani Richard Howittin valiokuntavaiheessa tekemään työhön sellaisen mietinnön aikaansaamiseksi, jolla edistetään sitä myönteistä panosta, jonka yritysten yhteiskunnallinen vastuu voi Euroopan tasolla antaa.

 
  
MPphoto
 
 

  Niki Tzavela (EFD), kirjallinen. (EL) Eurooppa on tärkeä toimija globaaleissa menettelyissä, ja sillä on huomattava vastuu tuottaa tuloksia, jotka edistävät toteuttamiskelpoisia kehityksen muotoja. Euroopan unioni on edelläkävijä edistettäessä sosiaalipolitiikkaa koko maailman tasolla, ja se kehottaa kehitysmaita noudattamaan WTO:n sopimuksia. Jäsen Falbrin mietinnössä mainitaan myös, kuinka tärkeää on, että EU:n yritykset noudattavat yritysten yhteiskunnallista vastuuta, koska niiden pyrkimys yritysten yhteiskunnalliseen vastuuseen edistää ratkaisevasti sosiaalista hyvinvointia ja ympäristönsuojelua sekä köyhyyden torjuntaa niissä maissa, joissa ne toimivat. Tästä syystä äänestin mietinnön puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Derek Vaughan (S&D), kirjallinen. (EN) Eurooppa 2020 -strategia osoittaa, että sosiaalipolitiikka on Euroopan kannalta keskeinen prioriteetti. On kuitenkin tehtävä enemmän parannusten aikaansaamiseksi tällä alalla, ja sen vuoksi kannatin tätä mietintöä. Mietinnössä vaaditaan pakkotyön lopettamista sekä lapsityön kieltämistä, ja siinä myös korostetaan tarvetta keskittyä enemmän työntekijöiden oikeuksien suojelemiseen. Muiden kuin jäsenvaltioiden on noudatettava näiden kaltaisia perusperiaatteita, jotta EU voi tehdä yhteistyötä ja käydä kauppaa niiden kanssa. Jäsenvaltioiden on myös tehtävä yhteistyötä kumppanimaiden kanssa suojellakseen heikommassa asemassa olevia ryhmiä ja torjuakseen sekä sukupuoleen perustuvaa syrjintää että etniseen alkuperään, uskontoon, ikään ja vammaisuuteen perustuvaa syrjintää. Toivon, että komissio esittää konkreettisia ehdotuksia, joilla saadaan aikaan paremmat työnormit ja sosiaaliset säännöt, samoin kuin ehdotuksia yritysten yhteiskunnallisen vastuun edistämisestä sen ulkopolitiikassa.

 
  
MPphoto
 
 

  Angelika Werthmann (NI), kirjallinen. (DE) Esittelijä valittaa, että ihmiset eivät edelleenkään ole sosiaalipolitiikan keskipisteessä ja että kilpailukyky menee yhä heidän edelleen. Kuten mietinnössä selitetään, EU:lla on koko maailmassa hyvä maine talouden dynamiikan ja sosiaalisen mallin yhdistämisen vuoksi, mistä seuraa myös tietty vastuu. EU:n ei saisi enää antaa toimia kaksinaismoralistisesti, ja tästä syystä olen täysin samaa mieltä esittelijän kanssa.

 
  
  

Mietintö: Nadja Hirsch (A7-0082/2011)

 
  
MPphoto
 
 

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. (PT) Äänestän tämän mietinnön puolesta, koska ammatillisen koulutuksen ja jatko- ja täydennyskoulutuksen pitäisi olla kaikkien ulottuvilla, saatavilla ja mahdollista kaikissa elämänvaiheessa riippumatta kansalaisten asemasta työmarkkinoilla tai heidän tuloistaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Laima Liucija Andrikienė (PPE), kirjallinen. (LT) Äänestin tämän ammatillista koulutusta koskevasta eurooppalaisesta yhteistyöstä annetun päätöslauselman puolesta tukeakseni Eurooppa 2020 -strategiaa. Menestyksekäs työelämä globaalistuneessa taloudessa edellyttää mahdollisuuksia ja kykyä oppia ja työskennellä kansainvälisessä ympäristössä. Tarvitaan yhä enemmän työntekijöitä, jotka ovat liikkuvaisia ja joustavia ja joilla on kansainvälistä kokemusta. Etenkin nuorten suhteen on toimittava välittömästi: nuorisotyöttömyys on yksi Euroopan kiireellisimmistä haasteista. Jäsenvaltioiden on toteutettava kohdennettua poliittista strategiaa torjuakseen köyhyyttä ja otettava tällöin huomioon erityiset kansalliset erityispiirteet ja tarpeet. Olen samaa mieltä päätöslauselmaan sisältyvästä kohdasta, että Eurooppa 2020 -strategiassa asetetut tavoitteet koulupudokkaiden osuuden vähentämisestä alle 10 prosenttiin kustakin vuosikerrasta ja korkeakoulututkinnon suorittamisen mahdollistamisesta 40 prosentille nuorista on saavutettava konkreettisin, luovin ja tehokkain toimin. Koska demografinen muutos lisää jatko- ja täydennyskoulutuksen tarvetta ja elinikäisen oppimisen tarvetta, työntekijöille on luotava väline, jonka avulla he voivat itse todeta jatko- ja täydennyskoulutustarpeensa ja suunnitella tällaista koulutusta. Lisäksi on luotava eri elämänvaiheissa oleville ihmisille ja erityisille henkilöryhmille paremmat ammatillisen koulutuksen ja jatko- ja täydennyskoulutuksen mahdollisuudet laajentamalla, yksinkertaistamalla ja helpottamalla nuorten yrittäjien rahoitusmahdollisuuksia elinikäistä oppimista koskevasta ohjelmasta ja Erasmus nuorille yrittäjille -ohjelmaa toteuttamalla. Meidän on varmistettava, että eurooppalainen työvoima kykenee sopeutumaan talouden vaatimuksiin.

 
  
MPphoto
 
 

  Charalampos Angourakis (GUE/NGL), kirjallinen. (EL) Tässä halveksittavassa mietinnössä esitetään EU:n strategiset tavoitteet voittaa monopolien kilpailu muiden imperialististen keskusten kanssa edistämällä koulutuksen sisällyttämistä taantumuksellisen Eurooppa 2020 -strategian määrällisiin tavoitteisiin, joista on tehtävä kansallisia tavoitteita. Tässä kokonaisvaltaisessa suunnitelmassa kiinnitetään erityistä huomiota ammatilliseen koulutukseen ja jatko- ja täydennyskoulutukseen. Niiden tavoite on olla mahdollisimman halvan ja ilman oikeuksia olevan työvoiman, joka on "työmarkkinoiden" ja "kilpailukyvyn" arvoinen, tarpeiden mukainen. Sen vuoksi ammatillisen koulutuksen ja jatko- ja täydennyskoulutuksen kurssien on oltava nykyisten ja tulevien markkinatarpeiden mukaisia. Alistumista kapitalistisen yrityksen valinnoille ja suunnitelmille vahvistetaan. "Työllistettävyyttä" sekä pääsyä työmarkkinoille oppisopimusjärjestelyiden, talouden alojen liikkuvuuden sekä opetuksen ja koulutuksen tasojen välistä niin sanottua saavutettavuutta helpotetaan. Julkilausumilla "yhtäläisistä mahdollisuuksista" ja "vapaasta valinnasta" sekä nuorten tarpeiden tyydyttämisestä salataan kapitalistisen talouden tarpeisiin mukautuminen. Tämä tarkoittaa luokkaesteitä koskevaa politiikkaa opetuksen alalla. Sitä mukautetaan Eurooppa 2020 -strategian ja "muistion" keskiaikaisiin koulutuskäytäntöihin.

 
  
MPphoto
 
 

  Elena Oana Antonescu (PPE), kirjallinen. (RO) Talouskriisi on kääntänyt Euroopan unionin työmarkkinat täysin päälaelleen. Ei ole mitään suurta liiketoiminta-aluetta, johon tämän kriisin vahingolliset vaikutukset eivät ole kohdistuneet. Sen vaikutukset tuntuvat kansalaisten tasolla työn epävarmuudessa, työttömyydessä ja heikoissa edellytyksissä tai mahdollisuuksissa löytää uusi työpaikka. Ammatillinen koulutus ja jatko- ja täydennyskoulutus ovat tässä yhteydessä uusi mahdollisuus, uusi keino, jonka perusteella Euroopan kansalaisten elämä voi palata normaaliksi. Olen huolissani nuorten korkeasta työttömyysasteesta. Uskon, että oikeanlaisen opetuksen ja jatkuvan koulutuksen ansiosta monet eurooppalaiset nuoret voivat löytää hyvin palkatun työn, joka vastaa heidän ammatti- tai jatkokoulutustaan. Kiitän esittelijää tästä asiakirjasta. Totean lopuksi Nadja Hirschin tavoin, että jos haluamme toteuttaa nämä toiveet, ammatillisen koulutuksen ja jatko- ja täydennyskoulutuksen on oltava tulossuuntautunutta. Vuodelle 2020 on oltava yksi tavoite: jokaisella nuorella on oltava työpaikka.

 
  
MPphoto
 
 

  Alfredo Antoniozzi (PPE), kirjallinen. – (IT) Nadja Hirschin mietintöön sisältyvät tiedot ovat huolestuttavia: nuorten työttömyysaste on nyt 21 prosenttia, kaksi kertaa enemmän kuin keskimääräinen työttömyysaste EU:ssa. Tähän esitykseen sisältyy hyödyllisiä ajatuksia ja ne pitäisi varmastikin nähdä myönteisessä valossa. Olen kuitenkin vakuuttunut, että meidän on tarjottava riittävät taloudelliset resurssit, jotta Kööpenhaminan prosessin ja Eurooppa 2020 -strategian haasteisiin vastataan kunnolla esimerkiksi rakennerahastojen ja erityisesti Euroopan sosiaalirahaston välityksellä. Minun on ikäväkseni sanottava, että kaikkien jäsenvaltioiden jakamaa kattavaa lähestymistapaa ei ole olemassa. En näe, miten voidaan varmistaa, että saavutamme Eurooppa 2020 -strategian "uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelman" ilman koordinoitua aloitetta, johon sisältyvät kaikki ammatillisen koulutuksen, ammatillisen pätevyyden, elinikäisen oppimisen ja oppisopimuskoulutuksen alat.

 
  
MPphoto
 
 

  Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. (FR) Äänestin Nadja Hirschin mietinnön, jonka tarkoituksena on tehdä koulutusjärjestelmien välisiä ja sisäisiä vertailuja, puolesta. Olen vakuuttunut, että koulutusta olisi suunniteltava työmarkkinoiden tarpeiden mukaisesti ja sen pitäisi kannustaa luovuutta, innovointia ja yrittäjyyttä. Tässä mietinnössä pyritään sen vuoksi helpottamaan opettajien ja oppilaiden liikkuvuutta ja yksinkertaistamaan ulkomaisten ammattipätevyyksien tunnustamista koskevia menettelyitä, mikä on välttämätöntä.

 
  
MPphoto
 
 

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. – (LT) Menestyksekäs työelämä globaalistuneessa taloudessa edellyttää mahdollisuuksia ja kykyä oppia ja työskennellä kansainvälisessä ympäristössä. Tarvitaan yhä enemmän työntekijöitä, jotka ovat liikkuvaisia ja joustavia ja joilla on kansainvälistä kokemusta. Eurooppa 2020 -strategiassa mainitaan älykkään kasvun pääelementit (tietämyksen, innovoinnin ja koulutuksen sekä digitaalisen yhteiskunnan edistäminen), kestävän kasvun pääelementit (resurssitehokkaampi tuotanto samalla kun kilpailukykyämme kohennetaan) ja osallistavan kasvun pääelementit (työllisyyden ja pätevyyden lisääminen ja köyhyyden torjunta). Ammatillisessa koulutuksessa ja jatko- ja täydennyskoulutuksessa olisi tarpeen toteuttaa unionin ja jäsenvaltioiden tasolla käytännön toimia. Etenkin nuorten työllisyysasteen suhteen on toimittava välittömästi. Nuoret työntekijät ovat aikuistyöntekijöitä useammin työttöminä: he työskentelevät myös useammin epävarmoissa työsuhteissa, saavat vähemmän palkkaa ja heidän sosiaaliturvansa on huonompi. Olen samaa mieltä siitä, että Eurooppa 2020 -strategian "uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelmaa" koskevan lippulaivahankkeen toteuttamiseksi kokonaisuudessaan EU:n toimielinten on käynnistettävä kaikkien jäsenvaltioiden tukema käytännönläheinen, kattava ja monialainen aloite, jossa keskitytään yhdistämään ammatillinen koulutus, ammattipätevyys, elinikäinen oppiminen, oppisopimuskoulutus ja työmarkkinat.

 
  
MPphoto
 
 

  Regina Bastos (PPE), kirjallinen. (PT) EU on vaikeassa talous-, rahoitus- ja sosiaalikriisissä. Tämän kriisin vaikutukset ovat tuntuneet etupäässä työllisyyden alalla. Euroopan unionissa on tällä hetkellä 22,82 miljoonaa työtöntä. Alle 25-vuotiaita on edelleen eniten, ja tämän ikäryhmän työttömyysaste on 21,3 prosenttia. Toisaalta on arvioitu, että vuoteen 2020 mennessä korkeasti koulutetuille luodaan lähes 15,6 miljoonaa uutta työpaikkaa, mutta toisaalta niiden henkilöiden, joilla on vain vähän tai ei ollenkaan ammattipätevyyttä, työpaikkoja menetetään 12 miljoonaa. Eurooppa 2020 -strategiassa pyritään vastaamaan näihin uusiin työelämän mahdollisuuksiin.

Mietinnössä korostetaan tarvetta kehittää Euroopan laajuista yhteistyötä ammatillisen koulutuksen ja jatko- ja täydennyskoulutuksen alalla avoimuuden lisäämiseksi ja helpottaa vertaamista eri koulutusjärjestelmien välillä. Mietinnössä korostetaan myös tarvetta edistää EU:n lainsäädännön saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä ja sen täytäntöönpanoa, jotta opetushenkilöstön ja opiskelijoiden liikkuvuutta helpotetaan ja jotta yksinkertaistetaan menettelyjä ulkomaisten ammatillisten tutkintojen tunnustamiseksi. Äänestin sen vuoksi tämän mietinnön puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Jean-Luc Bennahmias (ALDE), kirjallinen. (FR) Nuorisotyöttömyys on Euroopan unionissa tällä hetkellä 21 prosenttia ja lähes 25 prosenttia kotimaassani, joten tästä on tullut suuri haaste EU:lle ajankohdalla, jolloin nuoria työttömiä eurooppalaisia uhkaa sosiaalinen syrjäytyminen ja köyhyys. EU:lla on vain marginaalinen vastuu näistä asioista. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että se voi ratkaisujen sijaan ainakin tarjota ajattelemisen aihetta: minusta on selvää, että koulutuksen ja opetuksen pitäisi olla tämän päivän ja huomisen poliittisten painopisteiden keskiössä. Tässä mietinnössä kehotetaan jäsenvaltioita vaihtamaan hyviä käytäntöjä ammatillisen koulutuksen järjestelmästään sekä työkokemukseen yhdistetystä koulutuksesta, jota olisi lisättävä monissa jäsenvaltioissa ja erityisesti Ranskassa. Nämä suositukset ovat oikeansuuntaisia, kun opetusta ja koulutusta parannetaan työmarkkinoiden yhteydessä ja kun työttömyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä torjutaan. Ne eivät ole kuitenkaan riittäviä, jos jäsenvaltiot ja komissio eivät toimi tarpeeksi ponnekkaasti ajankohdalla, jolloin nuorisotyöttömyydestä on tulossa merkittävä poliittinen haaste monessa jäsenvaltiossa ja erityisesti kotimaassani Ranskassa.

 
  
MPphoto
 
 

  Sergio Berlato (PPE), kirjallinen. (IT) Mahdollisuus ja kyky oppia ja työskennellä kansainvälisessä ympäristössä on tämän päivän globaalistuneessa taloudessa edellytys Euroopan kansalaisten menestyksekkäälle työelämälle. Vaikka talouskriisi vaikuttaa tuntuvasti Euroopan työmarkkinoihin, teollinen ja teknologinen muutos lisää korkean ja keskitason ammattitaidon saaneen työvoiman tarvetta. Ammatillisessa koulutuksessa ja jatko- ja täydennyskoulutuksessa on toteutettava Eurooppa 2020 -strategiassa mainitut keskeiset näkökohdat älykkäälle, kestävälle ja osallistavalle kasvulle käytännön toimina Euroopan unionin tasolla. Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että ammatillista koulutusta ja jatko- ja täydennyskoulutusta pidetään pitkän aikavälin yhteisenä poliittisena painopisteenä, jonka toteuttaminen on mahdollista ainoastaan kaikkien asianomaisten toimijoiden, EU:n toimielinten sekä paikallisten ja alueellisten toimijoiden osallistumisen ja myötävaikutuksen ansiosta.

Tässä vaiheessa haluaisin korostaa, että etenkin nuorten suhteen on toimittava välittömästi: nuorisotyöttömyyden kasvu on yksi Euroopan kiireellisimmistä haasteista. Eurooppa 2020 -strategiassa asetetut tavoitteet koulupudokkaiden osuuden vähentämisestä alle 10 prosenttiin kustakin vuosikerrasta ja korkeakoulututkinnon suorittamisen mahdollistamisesta 40 prosentille nuorista on saavutettava konkreettisin ja tehokkain toimin.

 
  
MPphoto
 
 

  Adam Bielan (ECR), kirjallinen. (PL) Koulutus on ilman rajoja olevan Euroopan aikakaudella tärkeä askel suunniteltaessa kansalaisten ammatillista elämää erityisesti kansainvälisellä tasolla. Nuorten olisi voitava hyödyntää tietämyksen ja kokemuksen saamiseksi mahdollisuuksia, joita heidän kotimaansa jäsenyys EU:ssa tarjoaa. Yhä suurempi laaja-alaisen koulutuksen saaneiden liikkuvien työntekijöiden tarve on toinen näkökohta tällaisen elämäntavan puolesta. Näiden näkökohtien perusteella nuorisotyöttömyys on edelleen huolestuttava ongelma. Tämän vaarallisen ilmiön torjuntaa koskevien hankkeiden toteutus on kiireellinen asia. Kaikilla koulutukseen tehdyillä sijoituksilla autetaan varmistamaan parempi tulevaisuus nuorille. Yhteisön varojen käyttö konkreettisten ohjelmien aloittamiseksi ammatillisen koulutuksen ja kehityksen alalla on sen vuoksi erityisen tärkeää. Olen siitä syystä samaa mieltä tarpeesta kehittää välineitä, joilla tuetaan elinikäistä oppimista tai toisin sanoen pätevyyden säännöllistä parantamista. Luovien ja tehokkaiden koulutusohjelmien ansiosta pitäisi olla mahdollista saavuttaa yksi Eurooppa 2020 -strategian ensisijaisista tavoitteista, eli sen varmistaminen, että ainakin 40 prosenttia kansalaisista saa korkeakouluopintonsa loppuun.

 
  
MPphoto
 
 

  Mara Bizzotto (EFD), kirjallinen. (IT) En aio tukea Nadia Hirschin valiokunta-aloitteista mietintöä. Syynä eivät ole niinkään sen periaatteelliset kannanotot, koska ne ovat kiitettäviä sen vuoksi, että niissä korostetaan työmarkkinoiden ja virallisen koulutuksen lähentämisen merkitystä. Syynä on se, että jälleen kerran meiltä puuttuu käytännönläheinen, ennakoiva lähestymistapa asiaan, joka nousisi hyödyttömien näkökohtien yläpuolelle ja tarjoaisi konkreettisia ratkaisuja sosiaaliseen hätätilaan, jota ei voida ratkaista pelkällä retoriikalla.

 
  
MPphoto
 
 

  Vilija Blinkevičiūtė (S&D), kirjallinen. (LT) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska olen samaa mieltä siitä, että väestörakenteen muutokset ja eliniän pidentyminen merkitsevät sitä, että työura on monipuolisempi ja uudelleenkouluttautumisesta sekä elinikäiseen oppimiseen osallistumisesta on jo tullut välttämättömyys. Sen vuoksi mietinnössä kiinnitetään huomio tarpeeseen uudenaikaistaa valmentavaa ja jatkuvaa ammatillista koulutusta ja siinä ehdotetaan peruskoulutuksen päättämistä ammattipätevyyttä koskevalla arviolla sekä korostetaan opettajien valmentavan koulutuksen merkitystä. Siinä korostetaan myös, että koulujen, ammatillisten koulutuslaitosten, tutkimuskeskusten ja yritysten välisiä yhteistyömuotoja on edistettävä paikallisella ja alueellisella tasolla, jotta koulutuslaitosten sisäänpäin kääntyneisyydestä ja tietämyksen ja taitojen sekä toisaalta työmarkkinoiden tarpeiden välisestä epätasapainosta päästään eroon. Olen samaa mieltä siitä, että koulutuksen ja opetuksen uudenaikaistamiseksi on vahvistettava mahdollisten työnantajien ja koulujen välistä yhdyssidettä ja sen vuoksi työmarkkinaosapuolten ottaminen mukaan opetussuunnitelman kehittämiseen olisi jälleen edistysaskel paremmalle työllisyydelle Euroopassa.

 
  
MPphoto
 
 

  Sebastian Valentin Bodu (PPE), kirjallinen. (RO) Eurooppa 2020 -strategiassa todetaan, että älykkään kasvun pääelementtejä ovat tietämyksen, innovoinnin ja koulutuksen sekä digitaalisen yhteiskunnan edistämisen lisäksi myös kestävä ja osallistava kasvu. Nämä saadaan aikaan tässä tapauksessa ammatillisen koulutuksen ja jatko- ja täydennyskoulutuksen avulla, ja jäsenvaltioiden on sovellettava niihin samoja vaatimuksia. Vaikka talouskriisi vaikuttaa tuntuvasti Euroopan työmarkkinoihin, on syytä olettaa, että työllisyyden kasvu jatkuu Euroopassa ainakin vaiheittain seuraavan kymmenen vuoden aikana. Ennakkoarviot antavat aihetta olettaa, että pätevyyttä koskevan kysynnän kasvu jatkuu. Teollinen ja teknologinen muutos lisää korkean ja keskitason ammattitaidon hankkineen työvoiman tarvetta, joskin tämä tapahtuu vähemmän koulutettujen kustannuksella.

Yhä enemmän korostetaan selkeää ja tulospainotteista opiskelua koskevaa lähestymistapaa. Joissain jäsenvaltioissa on jo toteutettu uudistuksia ammatillisen koulutuksen järjestelmissä. Kun kyseessä on jäsenvaltioiden ammatillisen koulutuksen ja jatko- ja täydennyskoulutuksen vertailtavuus, painopisteenä pitää olla esteiden murtaminen, avoimuuden lisääminen ja vertailujen helpottaminen eri järjestelmien sisällä ja niiden välillä.

 
  
MPphoto
 
 

  Vito Bonsignore (PPE), kirjallinen. (IT) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska siinä esitetään selkeästi, että nuoret ovat todellinen tulevaisuuden voimavara. Meidän on siten varmistettava, että he kaikki voivat osallistua ammatilliseen koulutukseen ja jatko- ja täydennyskoulutukseen. Eurooppaan ja muualle viime vuosina iskenyt talouskriisi on vaikuttanut eniten nuoriin. Tämän ikäryhmän työttömyys on kasvanut jyrkästi, ja niiden, jotka eivät löydä työtä, on tyydyttävä määräaikaisiin työsuhteisiin ja liian alhaiseen palkkaan.

Meidän on työskenneltävä tehokkaasti ja nopeasti, jotta tarjoamme ihmisarvoisemman perustan näille nuorille, jotka haluavat tehdä työtä ja osallistua maailmaan, missä heitä ei todennäköisesti hyväksytä avosylin. Nämä tavoitteet voidaan nähdä myös Eurooppa 2020 -strategiassa, jossa vahvistetaan velvollisuus keskittyä älykkääseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun. Esittelijä Hirschin mietintö on yleisesti ottaen hyvä lähtökohta politiikalle, josta on tultava parlamentin ja koko Euroopan unionin tärkeimpiä painopisteitä.

 
  
MPphoto
 
 

  John Bufton (EFD) , kirjallinen. (EN) Äänestin vastaan Eurooppa 2020 -strategiaa tukevaa ammatillista koulutusta ja jatko- ja täydennyskoulutusta koskevaa toimea vastaan, koska minua hirvittävät kaikki organisaatiot, jotka jakavat mielipiteitä ja jotka voivat vaikuttaa asenteisiin. Niin suuri osuus EU:n väestöstä suhtautuu skeptisesti unioniin, että ei ole sopivaa, että Brysselin hallinto on opetuksen ja koulutuksen ruorissa. Tällaista toimintaa voidaan pitää propagandana.

 
  
MPphoto
 
 

  Cristian Silviu Buşoi (ALDE), kirjallinen. (RO) Ammatillinen koulutus ja jatko- ja täydennyskoulutus ovat ehdottoman tärkeitä, jotta Euroopan taloudesta tehdään tietoon perustuva talous Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden mukaisesti. Sen vuoksi tuen täysin tässä mietinnössä tehtyjä suosituksia, joissa korostetaan, että Euroopan tulevan kilpailukyvyn kannalta on tärkeää sijoittaa ammatilliseen koulutukseen ja jatko- ja täydennyskoulutukseen. Tarvitsemme tehokkaita toimenpiteitä, jotka täydentävät toisiaan kansallisella ja unionin tasolla, ja saavutamme näin tavoitteemme. Nuorten työttömyysaste on kasvanut huolestuttavasti EU:ssa. Mietinnössä lähetetään voimakas viesti: ammatillinen koulutus ja jatko- ja täydennyskoulutus ovat keskeisiä tekijöitä nuorisotyöttömyyden torjunnassa. Tarvitaan selkeitä strategioita, joilla heidät integroidaan työmarkkinoille. Niillä kannustetaan opetusohjelmien ja työmarkkinoiden tarpeiden välistä yhteyttä, jotta ne voivat ottaa vastaan vastavalmistuneita.

Lähestymistapana on oltava erityistaitojen painottaminen, jotta helpotetaan integroitumista työmarkkinoille. Lisäksi jatkuvien teknisten muutosten vuoksi työnantajilla on yhä suurempia työntekijöiden pätevyyttä koskevia odotuksia. Sen vuoksi jatkuvalla koulutuksella on keskeinen merkitys ammatillisen pätevyyden muokkaamisessa talouden vaatimusten perusteella. Tällä voidaan auttaa ihmisiä siinä, että heitä ei poisteta työmarkkinoilta joskus uransa aikana.

 
  
MPphoto
 
 

  Nikolaos Chountis (GUE/NGL), kirjallinen. (EL) Mietinnön taustalla on ajattelutapa, joka yhdistää ammatillisen koulutuksen ja jatko- ja täydennyskoulutuksen markkinoiden ja yritysten tarpeisiin Eurooppa 2020 -strategian puitteissa. Tämä strategia heikentää entisestään yhteiskunnallista rakennetta ja työntekijöiden oikeuksia. Vaikka mainitaan joitain myönteisiä viitteitä "inhimillistä työtä" koskevista yleisistä periaatteista ja luovuuden edistämisestä sekä mahdollisuudesta siirtyä epävirallisesta oppimisesta viralliseen, ne ovat pelkkä kuollut kirjain, jolla pelkästään kaunistellaan mietintöä, jonka lopullisessa arviossa edistetään uusliberalismia kaikissa menettelyissä ja opetuksen ja koulutuksen jokaisessa vaiheessa, jopa korkeimmalla tasolla.

Siinä esimerkiksi kehotetaan jäsenvaltioita tukemaan tohtorintutkintoon tähtääviä ja sen jälkeisiä ohjelmia, joilla vahvistetaan kilpailukykyä, sekä helpottamaan työvoiman liikkuvuutta, eli epävarmoja työpaikkoja. Lopuksi yksi tärkeimmistä haitoista mietinnössä on se, että siinä kehotetaan jäsenvaltioita tunnustamaan vastavuoroisesti jäsenvaltioiden todistukset ja tutkinnot, jolloin niitä painostetaan tunnustamaan eri kreikkalaisten tai ulkomaisten korkeakoulujen todistukset vastaaviksi valtionyliopiston tutkintojen kanssa. Sen vuoksi äänestin tätä mietintöä vastaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Carlos Coelho (PPE), kirjallinen. (PT) Monissa jäsenvaltioissa on järkyttävä työttömyystilanne ja erityisesti nuorten tämänhetkinen työttömyysaste on kaksinkertainen EU:n yleiseen työttömyysasteeseen verrattuna. Se on siten yksi Euroopan kiireellisimmistä ongelmista. On tärkeää, että jäsenvaltiot hyväksyvät poliittisia strategioita, joilla pyritään torjumaan tätä ongelmaa. Niiden on perustuttava Eurooppa 2020 -strategiassa asetettuihin tavoitteisiin, että koulunsa keskeyttäneiden taso vähennetään alle 10 prosenttiin vuodessa ja että vähintään 40 prosenttia nuorista suorittaa korkea-asteen koulutuksen. Näihin on puututtava konkreettisilla, luovilla ja tehokkailla toimilla.

Valitettavasti sanoisin, että Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet eivät ole nähtävästi sopusoinnussa talousarvion rajoituksien kanssa, ja EU:n koulutuksen alan pääasiallisten ohjelmien rahoitusta on leikattu huomattavasti. Pidämme myönteisinä komission hyväksymiä toimenpiteitä, joilla pyritään helpottamaan hyväksymismenettelyn saatavuutta, avoimuutta ja vertailtavuutta koulutusjärjestelmiemme sisällä ja niiden välillä. On myös tärkeää, että jäsenvaltiot alkavat uudistaa järjestelmiään ja mukauttavat ammatillista koulutusta ja jatko- ja täydentävää koulutusta työmarkkinoiden todellisten tarpeiden mukaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Lara Comi (PPE), kirjallinen. (IT) Haluaisin kannustaa eurooppalaista yhteistyötä Eurooppa 2020 -strategian tukemiseksi, joten tuen täysin tässä mietinnössä korostettua kolmea näkökohtaa. Ensinnäkin kannatan voimakkaasti tarvetta parantaa työmarkkinoiden ja koulutusjärjestelmän välistä vuoropuhelua lisäämällä harjoittelupaikkojen määrää yrityksissä. Siten opiskelijat voivat osallistua aktiivisesti liike-elämään ja yritysten ja opetuslaitosten välisiä yhteyksiä voidaan vahvistaa ammatillisen koulutuksen osalta. Mielestäni on hyvä ajatus integroida koulutusjärjestelmiä kansainvälisemmällä tasolla ensinnäkin varmistamalla, että tutkinnot tunnustetaan täysin ja toiseksi edistämällä rajatylittäviä liikkuvuutta koskevia hankkeita. Lopuksi olen samaa mieltä parlamentin ehdotuksesta komissiolle, jotta mukautetaan Euroopan sosiaalirahastoa, elinikäistä oppimista koskevaa ohjelmaa ja Erasmus-ohjelmaa siten, että voidaan kohdentaa varoja koulutusta ja jatko- ja täydennyskoulutusta koskeviin hankkeisiin sekä nuorisotyöttömyyden ja sukupuoleen perustuvan syrjinnän torjuntaa koskeviin hankkeisiin, ja naisia olisi rohkaistava osallistumaan niihin.

 
  
MPphoto
 
 

  Mário David (PPE), kirjallinen. (PT) Tässä mietinnössä pyritään vahvistamaan jäsenvaltioiden välisiä yhteistyötoimia kannustamalla ammattikoulutusta ja jatko- ja täydennyskoulutusta, joka tunnustetaan vastavuoroisesti, joka on parempilaatuista, suunnattu enemmän työmarkkinoiden tarpeisiin ja paremmin kaikkien saatavilla. Mietinnössä muistutetaan myös opetuksen tulevaisuutta koskevan strategian tarpeesta sekä erityisesti Euroopan lähitulevaisuudessa tarvitsemia ammatillisia tarpeita koskevasta opastuksesta. Mietinnössä varoitetaan erityisesti, että Euroopan opetus- ja koulutusjärjestelmässä tarvitaan vahvempia yhteyksiä; tarvitaan järjestelmää, missä avoimuus ja ammattitaidon ja pätevyyden vastavuoroinen tunnustaminen ovat todellisuutta. Minusta on selvää, että yhä yhdentyneemmässä Euroopassa, jossa liikkuvuus on yhä enemmän todellisuutta, tutkintojen vastavuoroinen tunnustaminen on ehdottoman välttämätöntä. Tämä edellyttää kuitenkin, että unionin tämän alan lainsäädäntö saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä, kuten mietinnössä todetaan. Tämän Euroopassa vallitsevan uuden tilanteen vuoksi opetuksesta ja koulutuksesta on tulossa menestyksekkään tulevaisuuden perusta ja väline. Liikkuvuuden, yrittäjyyden, luovuuden ja innovoinnin edistäminen on todellinen välttämättömyys, ja EU:n olisi kannustettava sitä, kuten mietinnössä todetaan. Olen samaa mieltä mietinnön kanssa, ja äänestin sen puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Proinsias De Rossa (S&D), kirjallinen. (EN) Tuen tätä mietintöä, jossa jäsenvaltioita kehotetaan varmistamaan, että eri elämänvaiheissa olevilla ihmisillä on mahdollisuus saada yksilöllistä ammattikoulutusta ja jatko- ja täydennyskoulutusta, mikä helpottaa ja parantaa heidän osallistumistaan työmarkkinoille ja yleisesti yhteiskuntaan. Ammatillisen koulutuksen ja jatko- ja täydennyskoulutuksen pitäisi olla kaikkien ulottuvilla, saatavilla ja mahdollista kaikissa elämänvaiheessa riippumatta kansalaisten asemasta työmarkkinoilla tai heidän tuloistaan. Tässä mietinnössä kehotetaan yhteiskunnallisen integraation ja koheesion aikaansaamiseksi jäsenvaltioita luomaan koulutusmahdollisuuksia erityisryhmille, kuten työttömille nuorille, etnisille vähemmistöille, heikossa asemassa oleville naisille ja vammaisille. Mietinnössä huomautetaan myös, että rahoitusmahdollisuuksia olisi lisättävä, yksinkertaistettava ja helpottava, ja olisi käytettävä Euroopan sosiaalirahaston, koko elinikäistä oppimista koskevan ohjelman ja Erasmus nuorille yrittäjille -ohjelman tämänhetkisiä määrärahoja.

 
  
MPphoto
 
 

  Marielle De Sarnez (ALDE), kirjallinen. (FR) Nuorisotyöttömyyden torjuminen on yksi EU:n kiireellisimmistä haasteista. Jäsenvaltioiden on otettava kiireellisesti käyttöön kohdennettuja strategioita, joissa otetaan huomioon kansalliset erityispiirteet ja tarpeet. Opetusmenetelmien pitäisi olla joustavampia ja saatavilla koko elämän ajan. Meidän on laajennettava kaikkien mahdollisuuksia hankkia kokemusta ulkomailla. Oppisopimuskoulutus olisi myös tunnustettava paremmin. Koulutusta ja ammatillista koulutusta olisi pidettävä pitkän aikavälin yhteisenä poliittisen prioriteettina, jonka perusteella EU:n työntekijät sopeutuvat muuttuvan talouden vaatimuksiin.

 
  
MPphoto
 
 

  Christine De Veyrac (PPE), kirjallinen. (FR) Ajankohdalla, jolloin nuorisotyöttömyys on kaksinkertainen koko työväestöön verrattuna, Hirschin mietinnön ehdotukset ovat hyödyllisiä 27 jäsenvaltion hallituksien työttömyyden torjuntaa koskeville toimintalinjoille.

Ikääntyvän väestön ja taloutemme globalisaation vuoksi meidän on edistettävä elinikäisen oppimisen ohjelmia erityisesti vaihtamalla hyviä käytäntöjä jäsenvaltioiden kesken ja parannettava nuorten eurooppalaisten varhaiskoulutusta kannustamalla yliopistojen, tutkimuskeskusten ja yritysten välisiä kumppanuuksia.

 
  
MPphoto
 
 

  Anne Delvaux (PPE), kirjallinen. (FR) Työllistettävyyttä ja vaadittuja tutkintoja koskevien tulevaisuudenarvioiden mukaan EU:ssa pitäisi olla 15,6 miljoonaa uutta työpaikkaa valmistuneille ja 3,7 miljoonaa niille, joilla on toisen asteen tutkinto (lähde: Cedefop). Toisaalta 12 miljoonaa alemman pätevyystason työpaikkaa aiotaan leikata.

Tämän väistämättömän katastrofin vuoksi Eurooppa 2020 -strategialla olisi pyrittävä lisäämään ammatillisen koulutuksen ja jatko- ja täydennyskoulutuksen houkuttelevuutta. Mietinnössä kehotetaan soveltamaan lähestymistapaa, jossa keskitytään tuloksien aikaansaamiseen oppisopimuskoulutuksessa, parantamaan virallisen ja epävirallisen oppisopimuskoulutuksen tunnustamista ja perustamaan tukikeskuksia ja -järjestelmiä eniten avun tarpeessa oleville harjoittelijoille.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. (PT) Kriisin jälkeisessä Euroopassa, joka on elpymässä ja kasvamassa, ammatillinen ja jatko- ja täydennyskoulutus on erittäin tärkeää. On välttämätöntä antaa nuorille eurooppalaisille tarvitsemansa välineet, jotta he voivat kilpailla globalisoituneessa maailmassa ja jotta he pääsevät työmarkkinoille käyttämällä tietojaan ja taitojaan. Emme saa unohtaa, että nuorten työttömyysluvut ovat merkittävät kaikkialla Euroopassa. Meidän pitäisi kuitenkin olla tietoisia, että enemmän koulutusta ei merkitse, että työmarkkinoilla on enemmän mahdollisuuksia. EU:ssa esiintyy yhä enemmän sellaisia tapauksia, että on vastavalmistuneita, joita varten on lisäkoulutusta ja jatkokoulutusta, mutta työtä ja mahdollisuuksia löytää työtä ei ole. Koulutus on suunnattava markkinoiden tarpeisiin ja sillä on valmennettava nuoria työntekijöitä. Minun mielestäni tällainen muutos on tärkeää, jotta nuorisotyöttömyyden kasvu pysäytetään ja jotta heille taataan enemmän mahdollisuuksia tulevaisuudessa.

 
  
MPphoto
 
 

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. (PT) Tässä Hirschin mietinnössä käsitellään ongelmaa ammatillista koulutusta koskevasta eurooppalaisesta yhteistyöstä Eurooppa 2020 -strategian tueksi. Eurooppa 2020 -strategian tavoitteita − älykäs, kestävä ja osallistava kasvu − on tarkasteltava välittömästi. Vaikka tämänhetkinen taloudellinen tilanne ei näytä suotuisalle, meidän on voitava muuttaa epäedullisemmat tilanteet mahdollisuuksiksi. Emme voi yhä globaalistuvassa maailmassa pysyä vain tietyllä alueella vaan meidän on edistettävä liikkuvuutta, joustavuutta ja kansainvälistä kokemusta. On tärkeää, että varhaiskoulutus on korkealaatuista ja että nuoret voivat valita työnteon toisessa valtiossa. Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska olen samaa mieltä sen ehdotuksista. Haluaisin korostaa niiden osalta tarvetta uudenlaiselle ja monipuoliselle elinikäiselle oppimiselle, mikä on tärkeää parempilaatuiselle työlle erityisesti työpaikkojen yhteydessä, sekä tarvetta kiinnittää erityistä huomiota nuoriin, naisiin ja vammaisiin, kuten Eurooppa 2020 -strategiassa vahvistettiin.

 
  
MPphoto
 
 

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Tässä esityksessä toistetaan jälleen kerran komission tavanomaista retoriikkaa elinikäisestä oppimisesta ja liikkuvuuden edistämisestä EU:n tasolla. Niitä pidetään parhaana takeena työntekijöiden työllistettävyydelle ja sopeutumiskyvylle. Ammatillinen koulutus nähdään keinona edistää yrittäjyyttä. Sillä vastataan tarpeeseen luoda sellainen ympäristö, jossa yritykset voivat menestyä, kehittyä ja kasvaa. Sen jälkeen lisätään, että kasvuun edellytetään verorasituksen keventämistä ja ennakoitavuutta suunnittelua ja investointien tekemistä varten. Siinä katsotaan myös, että ammatillisessa koulutuksessa sekä elinikäisessä oppimisessa painotetaan enemmän työmarkkinoiden tarpeita ja mahdollistetaan pääsy näille markkinoille ja liikkuvuus niillä.

Mietinnön ideologiset puitteet tulevat yhtäkkiä selviksi: työttömyysongelma on yksilön eikä yhteiskunnan ongelma, joten yksilön − eikä yhteiskunnan − on ratkaistava se lisäämällä työllistettävyyttään tai ryhtymällä yrittäjäksi; voitoille edullinen verojärjestelmä, joka kohdistuu siten pääasiassa työntekijöihin ja kuluttajiin; ja opetus ja koulutus on täysin pääoman komenneltavana. Muulta osin siinä ei tarkastella syitä perusteellisesti tai etsitä ratkaisuja.

 
  
MPphoto
 
 

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Tässä esityksessä toistetaan jälleen kerran komission tavanomaista retoriikkaa elinikäisestä oppimisesta ja liikkuvuuden edistämisestä EU:n tasolla. Niitä pidetään parhaana takeena työttömyyden torjunnalle, työntekijöiden työllistettävyydelle ja sopeutumiskyvylle, jotta voidaan järjestää koulutuksen ja ammattikoulutuksen tarjonta.

Mietinnössä korostetaan pohjimmiltaan ammatillisen koulutuksen tehtävää yrittäjyyden edistämisessä ja tarvetta luoda sellainen ympäristö, jossa yritykset voivat menestyä, kehittyä ja kasvaa. Sen jälkeen lisätään, että kasvuun edellytetään verorasituksen keventämistä ja ennakoitavuutta suunnittelua ja investointien tekemistä varten. Siinä katsotaan myös, että ammatillisessa koulutuksessa sekä elinikäisessä oppimisessa painotetaan enemmän työmarkkinoiden tarpeita ja mahdollistetaan pääsy näille markkinoille ja liikkuvuus niillä. Toisin sanoen tässä mietinnössä alistetaan koulutus ja ammattikoulutus Euroopan kapitalismin komenneltavaksi.

Siinä ei myöskään mainita yhteiskunnallisia syitä, jotka johtavat koulunkäynnin keskeyttämiseen, korkeakoulumahdollisuuksien saatavuuden puutteeseen ja nuorisotyöttömyyteen. Siinä siis peitellään suuryritysten ja rahoituslaitosten uusliberalistisen politiikan vastuuta.

Emme voi sen vuoksi hyväksyä tätä mietintöä. Siinä ei tarkastella syitä perusteellisesti tai etsitä ratkaisuja.

 
  
MPphoto
 
 

  Monika Flašíková Beňová (S&D), kirjallinen. (SK) Uskon vakaasti, että ammatillista koulutusta pitäisi tarjota koko eliniän ajan ja sen pitäisi olla kohtuuhintaista ihmisten asemasta työmarkkinoilla tai heidän tuloistaan riippumatta. Ammatilliseen koulutukseen pääsyn olisi vastattava henkilöiden erityistarpeita ja helpotettava siten heidän työnsaantiaan. On tärkeää luoda mahdollisuuksia erityisryhmille, kuten työttömille nuorille, etnisille vähemmistöille, heikossa asemassa oleville naisille ja vammaisille ja muille, jotta myötävaikutetaan sosiaaliseen integraatioon ja sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen. Lopuksi laajennetuilla, yksinkertaistetuilla ja helpommin saatavilla olevilla rahoitusmuodoilla epäilemättä edistettäisiin edellä mainittujen tavoitteiden onnistunutta toteuttamista.

 
  
MPphoto
 
 

  Elisabetta Gardini (PPE), kirjallinen. (IT) Lisäämme tämän mietinnön ansiosta toisen näkökohdan Euroopan nuorisopolitiikan strategiaan. On oikein tukea opintojen kansainvälistymistä ja nuorten työntekijöiden työn joustavuutta yhä kilpailukykyisemmillä markkinoilla. Euroopan nuorille on annettava mahdollisuus kilpailla aikalaistensa kanssa kaikkialla maailmassa. Emme voi pysyä välinpitämättöminä nuorten työttömyyslukujen vuoksi. Meidän olisi pidettävä myönteisenä tätä mietintöä, missä korostetaan Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden merkitystä: nuorisotyöttömyyden torjuminen tehokkailla toimenpiteillä, kuten esimerkiksi vähentämällä koulunkäynnin keskeyttäneiden määrä alle kymmeneen prosenttiin ja varmistamalla, että vähintään 40 prosenttia nuorista koulutetaan yliopistotasolle saakka. Tämän ei pitäisi kuitenkaan olla tavoite vaan lähtökohta: tulevissa painopisteissä olisi luotava yhteyksiä yliopistojen ja yritysten välillä ja otettava uudestaan käyttöön julkisten tai yksityisten elinten rahoittamat pakolliset harjoittelu- tai oppisopimuskoulutuspaikat. Meillä ei ole paljon aikaa hukattavana, ja meidän on toimittava nyt. Muussa tapauksessa tuleville sukupolville jättämämme perintö on erittäin raskas.

 
  
MPphoto
 
 

  Brice Hortefeux (PPE), kirjallinen. (FR) Olen tyytyväinen tämän mietinnön hyväksymiseen. Sen perusteella ammatillisen koulutuksen haasteet asetetaan Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden asialistan ytimeen. Talousarviokurin ajankohdalla, joka on suoraa seurausta Euroopan työmarkkinoille iskeneestä kriisistä, meidän on harkittava erityisesti nuorten kasvu- ja työllisyysstrategioita unohtamatta kansallisia eroja ja tarpeita.

Nuoret ovat työttömyyden ensimmäiset uhrit, ja he ovat taipuvaisia keskeyttämään koulunkäynnin. Sen vuoksi on välttämätöntä uudenaikaistaa opetussuunnitelmia ja koulutusta, jotta niitä mukautetaan tiiviimmin yritystemme tarpeisiin. Kaikkia näitä tavoitteita olisi sovellettava elinikäistä oppimista ja liikkuvuuden edistämistä koskevaan tavoitteeseen. Näiden tavoitteiden saavuttaminen on mahdollista ainoastaan, jos kaikki sidosryhmät (EU:n toimielimet, jäsenvaltiot, paikalliset ja alueelliset toimijat) yhdistävät voimansa.

 
  
MPphoto
 
 

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen. (LT) Pidän myönteisenä tätä asiakirjaa, koska EU:n on ryhdyttävä välittömästi toimiin etenkin nuorten suhteen: kasvava nuorisotyöttömyys on yksi Euroopan kiireellisimmistä haasteista. Nuoret työntekijät ovat aikuistyöntekijöitä useammin työttöminä: he työskentelevät myös useammin epävarmoissa työsuhteissa, saavat vähemmän palkkaa ja heidän sosiaaliturvansa on huonompi. Jäsenvaltioiden on toteutettava kohdennettua poliittista strategiaa torjuakseen köyhyyttä ja otettava tällöin huomioon erityiset kansalliset erityispiirteet ja tarpeet. Eurooppa 2020 -strategiassa asetetut tavoitteet koulupudokkaiden osuuden vähentämisestä alle 10 prosenttiin kustakin vuosikerrasta ja korkeakoulututkinnon suorittamisen mahdollistamisesta 40 prosentille nuorista on saavutettava erityisin, konkreettisin ja tehokkain toimin. Ammatillista koulutusta ja jatko- ja täydennyskoulutusta on pidettävä pitkän aikavälin yhteisenä poliittisena painopisteenä, joka saadaan toteutettua ainoastaan kaikkien sidosryhmien osallistumisen ja sitoumuksen ansiosta: EU:n toimielinten ja jäsenvaltioiden lisäksi paikallisten ja alueellisten toimijoiden on käytettävä vaikutusvaltaansa tämän aikaansaamiseksi. Meidän on varmistettava, että eurooppalainen työvoima kykenee sopeutumaan talouden vaatimuksiin. Poliittisten päätöksentekijöiden on mahdollistettava, että ihmiset voivat parantaa ja laajentaa tietojaan. Jatko- ja täydennyskoulutuksen tarkoitusta ei pidä rajata pelkästään siihen, että ihmiset saavat paremman työpaikan; heille on myös annettava jatko- ja täydennyskoulutuksella mahdollisuus tulevaisuuden työpaikkojen muokkaamiseen ja siten osallistumaan aktiivisesti innovatiivisen talouden toimintaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Lívia Járóka (PPE), kirjallinen. (EN) Pidän myönteisenä tätä mietintöä, jossa kiinnitetään huomio tarpeeseen laajentaa ammatillisen koulutuksen järjestelmää EU:ssa, koska laadukkaan elinikäisen oppimisen yhtäläinen saatavuus merkitsee parempia mahdollisuuksia työmarkkinoilla ja osaltaan täyttää Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet. On kiinnitettävä erityistä huomiota nuorisotyöttömyyden ehkäisemiseen. Sen vuoksi koulutuksen tarjontaa on yhdenmukaistettava työmarkkinoiden tarpeisiin, tarjottava keskipitkän aikavälin kansallisia ja alueellisia ennusteita oletetusta työvoimatarpeesta ja annettava kansallisille koulutusjärjestelmille mahdollisuus toimia tehokkaammin sen varmistamisessa, että työmarkkinoilla tarvittaviin taitoihin voidaan vastata. Voimme Cedefopin mukaan olettaa, että vähän koulutettujen tai ammattitaidottomien työntekijöiden työpaikkojen määrä vähentyy 12 miljoonalla. Tämä merkitsee, että heikoimmassa asemassa olevat ovat yhä suuremmassa köyhyysriskissä. Monissa tapauksissa jopa koulunsa lopettaneet eivät pääse työmarkkinoille, joten he voivat ryhtyä tekemään tilapäistyötä tai työskentelemään harmaan talouden puolella. Näin ollen he eivät voi aloittaa itsenäisesti elämäänsä ja heistä tulee usein sietämätön taakka kotitalouksille. Tämä luo epätyydyttävän koulutuksen ja työttömyyden noidankehän.

 
  
MPphoto
 
 

  Jarosław Kalinowski (PPE), kirjallinen. (PL) Päätöslauselmaesityksessä kiinnitetään erityistä huomiota nuorten koulutukseen ja siinä korostetaan käytännön harjoittelun tarvetta. Sopivan koulutuksen ja asianmukaisten kurssien saatavuus on välttämätöntä sen varmistamiseksi, että koulun, yliopiston tai ammatillisen koulutuksen loppuun käyneillä henkilöillä ei ole mitään vaikeuksia löytää työtä valitsemallaan alalla. Meidän olisi korostettava, että olojen pitäisi olla hyvät ja palkan kohtuullinen näissä työpaikoissa.

Ennusteiden mukaan taloudelliset ongelmat eivät muuta sitä tosiseikkaa, että työttömyys lisääntyy EU:ssa. Niiden ei pitäisi johtaa EU:n ammatillisen koulutuksen ja jatko- ja täydennyskoulutuksen keskeisten ohjelmien, kuten esimerkiksi elinikäisen oppimisen ohjelman, määrärahojen vähentämiseen. Näitä varoja olisi itse asiassa lisättävä, jotta jokaisella voi olla iästään, sukupuolestaan tai maantieteellisestä sijainnistaan huolimatta mahdollisuus saada ammatillista koulutusta ja toimia työtehtävässä.

 
  
MPphoto
 
 

  Jan Kozłowski (PPE), kirjallinen. (PL) Tämän ammatillisesta koulutuksesta koskevasta eurooppalaisesta yhteistyöstä annetun Hirschin mietinnön varjoesittelijänä haluaisin selvittää, miksi äänestin sen hyväksyminen puolesta. Tällä hetkellä yhteiskunta ikääntyy ja nuorten työttömyysaste on hälyttävän korkealla, ja EU:lla on edessään erittäin suuria haasteita, joten ammatillisella koulutuksella ja jatko- ja täydennyskoulutuksella on keskeinen tehtävä. Kun pyritään turvaamaan tuleva tuki ammatilliselle koulutukselle ja jatko- ja täydennyskoulutukselle, meidän olisi samalla tarkasteltava tiiviisti koulutuksen tehokkuutta ja lähestymistapaa, jossa keskitytään nostamaan työllisyystasoa ja saamaan aikaan sosiaalista integraatiota.

Katson, että ammatillisen koulutuksen ja jatko- ja täydennyskoulutuksen on oltava tiiviisti sidoksissa työmarkkinoihin. Sen luonteenomainen piirre on mukauttaminen taloudellisiin, demografisiin ja yhteiskunnallisiin muutoksiin. Minun mielestäni sen varmistaminen, että Euroopan sosiaalirahastoa hallinnoidaan joustavammin ja että tällä rahastolla täydennetään muita EU:n työllisyysalan välineitä ja kansallisia toimia, on erittäin tärkeä seikka. Haluaisin lopuksi onnitella esittelijää menestyksekkäästä ja kattavasta mietinnöstä ja kiittää häntä erinomaisesta yhteistyöstä.

 
  
MPphoto
 
 

  Agnès Le Brun (PPE), kirjallinen. (FR) Eurooppa 2020 -strategian tavoitteisiin kuuluu etenkin sen varmistaminen, että koulunkäynnin keskeyttäneiden määrä jää alle kymmeneen prosenttiin ja että vähintään 40 prosenttia nuorista saavat tutkinnon. Näillä tavoitteilla edistetään ensimmäisen kerran Lissabonin strategiassa esitettyjä EU:n päämääriä siitä, että unionista tehdään maailman kilpailukykyisin tietoon perustuva talous. Sen vuoksi Kööpenhaminan prosessi on erittäin tärkeä. Siinä on luotu perusta jäsenvaltioiden ammattikoulutusta ja jatko- ja täydennyskoulutusta koskeviin toimintalinjoihin liittyvälle yhteistyölle. Äänestin tämän päätöslauselman puolesta, koska siihen sisältyy kunnianhimoisia tavoitteita EU:n koulutusta ja ammattikoulutusta koskevien ohjelmien parantamiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Constance Le Grip (PPE) , kirjallinen. (FR) Äänestin Hirschin mietinnön puolesta. Jotta vastaamme 2000 -luvun haasteisiin ja erityisesti kauppakumppaniemme kasvavaan kilpailuun, EU:n ammattikoulusta ja jatko- ja täydennyskoulutusta koskevien järjestelmien on oltava tehokkaampia, houkuttelevampia ja reaktiivisempia, jotta voimme antaa kansalaisillemme paremmat valmiudet toimia työssä.

Meidän on sen vuoksi mukautettava näitä järjestelmiä työmaailman tarpeisiin. Mielestäni on myös helpotettava korkealaatuisen työkokemuksen saatavuutta Euroopassa. Sen vuoksi on säilytettävä ja vahvistettava nykyisiä ohjelmia, joilla pyritään lisäämään oppisopimuskoulutuksessa olevien liikkuvuutta.

Tein vuoden 2009 Euroopan parlamentin vaalikampanjassa sitoumuksen todellisen oppisopimusoppilaiden Erasmus-ohjelman perustamisesta: kyseessä ovat nuoret ja vanhemmat. He saavat jalansijaa työelämässä ja työkokemusta, heillä on mahdollisuus matkustaa Euroopassa ja olla suorassa yhteydessä sisämarkkinoidemme taloudellisten realiteettien kanssa.

Lopuksi meidän olisi yksinkertaistettava ja parannettava ammattitutkintojen tunnustamista koskevaa järjestelmää Euroopassa, jotta sisämarkkinoita elvytetään ja kansalaisillemme annetaan mahdollisuus parempaan ammatilliseen liikkuvuuteen.

 
  
MPphoto
 
 

  David Martin (S&D), kirjallinen. (EN) Äänestin tämän mietinnön puolesta. Eurooppa 2020 -strategiassa mainitaan älykkään kasvun pääelementit (tietämyksen, innovoinnin ja koulutuksen sekä digitaalisen yhteiskunnan edistäminen), kestävän kasvun pääelementit (resurssitehokkaampi tuotanto samalla kun kilpailukykyämme kohennetaan) ja osallistavan kasvun pääelementit (työllisyyden ja pätevyyden lisääminen ja köyhyyden torjunta). Ammatillisessa koulutuksessa ja jatko- ja täydennyskoulutuksessa olisi toteutettava unionin ja jäsenvaltioiden tasolla käytännön toimia, jotta strategiaan saadaan eloa.

 
  
MPphoto
 
 

  Jiří Maštálka (GUE/NGL), kirjallinen. (CS) Koulutus on epäilemättä monimutkainen ja pitkäaikainen prosessi ja sen laatu ja erityisesti sen tulokset vaikuttavat nuorten tulevaan uraan. Tätä ei saisi unohtaa. Haluaisin tässä yhteydessä todeta, että ammattitaidon vaatimukset lisääntyvät monilla aloilla ja monissa toiminnoissa, kun kehitetään nykyaikaista uudenlaista tekniikkaa ja otetaan käyttöön tiukemmat laatu- ja turvallisuusvaatimukset. Näin luodaan siten edellytys nuorten tulospainotteisemmasta koulutuksesta. Tarkoitan korkealaatuista koulutusta, joka rakentuu nykyaikaisen opetuksen näkökohdille, joka on erityisellä tavalla houkuttelevaa ja joka osoittaa tietyn koulutusalan tarpeen, jotta on muita vaihtoehtoja parantaa pätevyyttä. Oppimisprosessin tuloksena olisi oltava koulutettuja nuoria, joilla on selkeä käsitys kasvunäkymistä ja jotka ennen kaikkia hyödyntävät saamiaan tietoja, asiantuntemusta ja kykyä toiminnassa, jota varten heidät on koulutettu ja heillä on tutkinto. He ovat hankkineet tällä alalla pätevyyden ja osoittaneet olevansa kiinnostuneita siitä.

 
  
MPphoto
 
 

  Mario Mauro (PPE), kirjallinen. (IT) Ammatillista koulutusta koskevasta eurooppalaisesta yhteistyöstä Eurooppa 2020 -strategian tueksi annetussa mietinnössä määritellään tyydyttävästi tavoitteet, jotka asetimme itsellemme jonkin aikaa sitten juuri tässä strategiassa. Jatkuva vuoropuhelu ammatillisen koulutuksen ja työmarkkinoiden välillä on nyt entistä tärkeämpää. Suurin haaste on varmistaa, että työmarkkinat ovat yhä säännöllisemmin uusien työntekijöiden tarpeiden mukaisia.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. (PT) Eurooppa 2020 -strategian kunnollinen täytäntöönpano on tärkeää, jotta EU palaa pitkäaikaiseen ja kestävään kasvuun. Nuorilla on tärkeä osa Eurooppa 2020 -strategian menestymisessä. Kuten hyvin tiedetään, he kärsivät tällä hetkellä eniten kriisistä etenkin, koska työttömyysaste on erittäin korkealla: nuorten työttömien työttömyysaste on kaksi kertaa suurempi kuin kaikilla muilla työttömillä. Jotta asiassa päästään eteenpäin, ammatilliseen koulutukseen ja jatko- ja täydennyskoulutukseen on sijoitettava huomattavasti.

 
  
MPphoto
 
 

  Louis Michel (ALDE), kirjallinen. (FR) Globaalistuvassa maailmassa laadukas koulutus ja ammattikoulutus ovat tärkeitä, ja kaikkien nuorten olisi voitava hyötyä niistä päästessään työmarkkinoille. Maailmantalous edellyttää taitoja, joustavuutta, saatavuutta ja kielitaitoa. Näiden vaatimusten vuoksi meidän poliitikkojen on otettava käyttöön strategioita, joilla varmistetaan seuraava: • Tietynlaiseen tulokseen keskittyvä opetus; • Yrittäjyyden opettaminen; • Siltojen rakentaminen yksilöllisellä tavalla ammattitaidottomille henkilöille, jotka haluavat löytää työpaikan; • Ulkomaisten tutkintojen tunnustamista koskevien menettelyiden yksinkertaistaminen, jotta työntekijöitä kannustetaan liikkuvuuteen; • Sellaisen eurooppalaisen kehyksen perustaminen, jolla tarjotaan laadukasta työhönsijoittumista kaikkialla EU:ssa; • Elinikäinen oppiminen, jotta työntekijät voivat mukautua markkinoiden vaatimuksiin ja yritysten tarpeisiin. • Luovuuden ja tieto- ja viestintätekniikan edistäminen. • Naisten työllisyyden tukeminen auttamalla työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisessa.

 
  
MPphoto
 
 

  Alexander Mirsky (S&D), kirjallinen. – (EN) Koulutuksen ja jatko- ja täydennyskoulutuksen pitäisi olla kaikkien ulottuvilla, saatavilla ja mahdollista kaikissa elämänvaiheessa riippumatta kansalaisten asemasta työmarkkinoilla tai heidän tuloistaan. On tärkeää luoda mahdollisuuksia erityisryhmille, kuten työttömille nuorille, etnisille vähemmistöille, heikossa asemassa oleville naisille ja vammaisille ja muille, jotta myötävaikutetaan sosiaaliseen integraatioon ja sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen. Rahoitusmahdollisuuksia olisi lisättävä, yksinkertaistettava ja helpottava Euroopan sosiaalirahaston ja elinikäistä oppimista koskevan ohjelman tarjoaman rahoituksen avulla. Tämä aloite on mielestäni erittäin tärkeä ja ajankohtainen. Äänestin puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Työelämässä on tapahtunut suuria muutoksia. Vaikka hyvä koulutus oli aiemmin tae hyvästä työpaikasta, tällä hetkellä korkeakoulututkinto ei suojele nuoria työttömyydeltä. On yhä vaikeampaa päästä uran alkuun. Toisaalta yritykset valittavat jatkuvasti asiantuntijahenkilöstön puutetta ja käyttävät tätä oletettua puutetta tekosyynä halvan työvoiman käytölle. Edellytetty täydellinen joustavuus ja liikkuvuus sekä työmarkkinoiden polkuhinnat uusissa työmuodoissa, kuten "Mc-työpaikoissa" aiheuttavat sen, että monet henkilöt eivät voi perustaa perhettä ja saada aikaan kohtuullista työ- ja yksityiselämän tasapainoa. Eurooppa 2020 -strategian puitteissa voi olla järkevää tukea ammatillisen koulutuksen vastavuoroista tunnustamista. Strategian onnistuminen on kuitenkin riippuvainen toimista, joilla vastataan tällaiseen ongelmalliseen kehitykseen. Tältä osin mietinnössä esitetty kehotus nuorisotyöttömyyttä koskevasta nopeasta toiminnasta on myönteistä, vaikka siihen ei sisälly konkreettisia yksityiskohtia. Siksi äänestin tyhjää.

 
  
MPphoto
 
 

  Franz Obermayr (NI), kirjallinen. (DE) Euroopan työmarkkinoilla on edessä suuria haasteita. Nuoremman sukupolven ongelmana on, että hyvä koulutus ei ole yksinään tae hyvän työpaikan löytämisestä. Mikä pahinta, sillä ei enää tarjota edes suojaa työttömyydeltä. Toisaalta suuret yritykset valittavat jatkuvasti asiantuntijahenkilöstön puutetta ja käyttävät tätä oletettua puutetta tekosyynä halvalle työvoimalle. Tämän vuoksi on mahdotonta perustaa perhettä tai löytää kohtuullinen työ- ja perhe-elämän tasapaino. Ammattikoulutuksen vastavuoroinen tunnustaminen on ensimmäinen askel oikeaan suuntaan. Mietinnössä vaaditut toimet nuorisotyöttömyyden alalla ovat myös asianmukaisia. Kuitenkin pelkkä kehotus toimia on liian epämääräistä. Näistä syistä äänestin tyhjää.

 
  
MPphoto
 
 

  Rolandas Paksas (EFD), kirjallinen. (LT) Äänestin tämän päätöslauselman puolesta, koska ammatillisen koulutuksen alan yhteistyö unionin tasolla on tärkeää Eurooppa 2020 -tavoitteiden saavuttamiselle ja nuorisotyöttömyyden vähentämiselle. Olen samaa mieltä ehdotuksesta, että jokaisen jäsenvaltion olisi kiinnitettävä ammatillisen koulutuksen ja jatko- ja täydennyskoulutuksen järjestelmän luomisessa erityistä huomiota vähän koulutettuihin työntekijöihin, maahanmuuttajiin, vammaisiin ja muihin sosiaalisesti heikossa asemassa oleviin ryhmiin. Koulutusohjelmia olisi mukautettava heidän tarpeidensa ja taitojensa mukaisesti. Meidän on lisäksi edistettävä jäsenvaltioiden eri koulutusjärjestelmien tiiviimpää yhteistyötä, jotta varmistetaan nuorten integrointi ja kannustetaan elinikäistä oppimista ja virallista/epävirallista koulutusta. Jotta ammatillinen koulutus vastaa työmarkkinoiden tarpeita, minusta olisi viisasta sisällyttää työmarkkinoiden muutoksia koskevat tiedot kansallisiin koulutusstrategioihin ja ohjelmiin.

Komissiolla pitäisi olla tässä asiassa tärkeä tehtävä. Sen olisi tarjottava tietoa eri alueiden ammattitaidosta ja tarpeista sekä EU:n työmarkkinoiden muutoksesta. Lisäksi olisi tärkeää luoda myönteinen liiketoimintaympäristö yrityksille, jotka tekevät yhteistyötä ammattikoulutusohjelmien kehittämisessä ja toteuttamisessa.

 
  
MPphoto
 
 

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. (IT) Äänestin tämän ammatillista koulutusta koskevasta eurooppalaisesta yhteistyöstä annetun päätöslauselman puolesta, koska tämä kysymys on merkittävässä asemassa Eurooppa 2020 -strategiassa ja sillä pyritään varmistamaan taloudellinen kehitys. Ammatillisen koulutuksen ja jatko- ja täydennyskoulutuksen parantamista koskeva yhteistyö merkitsee sitä, että nuorisotyöttömyys vähenee, työntekijöillä on käytössään kognitiivisia välineitä ja tarjotaan merkittävämpiä ja yksinkertaistettuja rahoitusmahdollisuuksia. Tämänhetkinen sosioekonominen tilanne edellyttää kykyä toimia kansainvälisissä yrityksissä; meidän on sen vuoksi lisättävä koulutusmahdollisuuksia. Myös yritykset tarvitsevat yhä enemmän ammattitaitoista henkilöstöä, joilla on käytännön harjoittelukokemusta ja jotka voidaan laittaa työhön välittömästi ja tehokkaasti.

 
  
MPphoto
 
 

  Georgios Papanikolaou (PPE), kirjallinen. (EL) Tällä valiokunta-aloitteisella mietinnöllä, johon toimivaltainen valiokunta sisällytti lukuisia kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan ehdotuksia, pyritään edistämään sitä, että EU ja jäsenvaltiot saavuttavat Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet erityisesti työllisyys- ja koulutusalalla. Huomioon otetaan erityisiä haasteita, kuten: työmarkkinoiden edellyttämät yhä uudet pätevyydet, minkä vuoksi matalan taitotason työpaikat ovat vaarassa; nuorisotyöttömyyden jatkuva kasvu, joka on 30 prosenttia tietyissä EU:n jäsenvaltioissa, kuten Kreikassa; jäsenvaltioiden riittämättömät toimet Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamiseksi (esimerkiksi koulunsa keskeyttäneiden määrän vähentäminen kymmeneen prosenttiin ja yliopistokoulutuksen saaneiden nuorten määrän lisääminen 40 prosenttiin). Niiden kansalaisten, joiden pätevyystaso on heikko tai koulutustaso alhainen, sosiaalisen suojelun ohella meidän on kiireellisesti sijoitettava uusiin taitoihin, erityisesti kasvun kannalta strategisilla aloilla tarvittaviin työpaikkoihin. Tämä on keskeinen asia Kreikalle.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. (PT) Ammatillista koulutusta koskeva eurooppalainen yhteistyö Eurooppa 2020 -strategian tueksi on välttämätöntä. Menestyksekäs työelämä globaalistuneessa taloudessa edellyttää mahdollisuuksia oppia ja työskennellä kansainvälisessä ympäristössä. Tarvitaan yhä enemmän työntekijöitä, jotka ovat liikkuvaisia ja joustavia ja joilla on kansainvälistä kokemusta. Olen samaa mieltä esittelijän kanssa, kun hän toteaa, että Eurooppa 2020 -strategiaan on puhallettava uutta henkeä. Tämän prosessin pitäisi alkaa välittömästi käytännön toimilla, jotka otetaan käyttöön unionin tasolla ja jäsenvaltioissa ammattikoulutuksen ja jatko- ja täydennyskoulutuksen alalla. Äänestän näiden syiden vuoksi tämän mietinnön puolesta. Meidän on varmistettava, että eurooppalainen työvoima kykenee sopeutumaan talouden vaatimuksiin. Poliittisten päätöksentekijöiden on mahdollistettava ihmisille kattavamman jatkopätevyyden hankkiminen. Henkilökohtaisten taitojen kehittäminen ja ihmisten auttaminen parempien työpaikkojen löytämisessä antaa heille mahdollisuuden muokata tulevaisuuden työpaikkoja ja siten edistää aktiivisesti innovatiivista taloutta.

 
  
MPphoto
 
 

  Aldo Patriciello (PPE), kirjallinen. (IT) Yhä globaalistuvassa maailmassa on tärkeää, että nuoret voivat laajentaa ammattikoulutustaan liikkuvuuden avulla. Työmarkkinat tarvitsevat yhä enemmän liikkuvaisia ja joustavia henkilöitä, joilla on kansainvälistä kokemusta. Talouskriisistä huolimatta arvioidaan, että Euroopan työmarkkinat kasvavat tasaisesti seuraavan kymmenen vuoden aikana. Sen vuoksi EU on toteuttanut Eurooppa 2020 -strategiaa, jolla pyritään kiinnittämään enemmän huomiota ammatilliseen koulutukseen.

On pyrittävä yhä enemmän poistamaan esteet, lisäämään avoimuutta ja helpottamaan vertailtavuutta koulutusjärjestelmien sisällä ja niiden välillä. Koulutuksen alalla olisi kiinnitettävä enemmän huomiota työmarkkinoiden tarpeisiin, pyydettävä menettelyä oppimistulosten arvioimiseksi ja parannettava omien vaatimusten laatua, jotta toimittaisiin ammattimaisemmin. Lopuksi olisi kannustettava luovuutta, innovointia ja yrittäjyyttä, jotta Euroopan nuoret ja työntekijät voivat laajentaa osaamistaan ja siten mukautua talouden tarpeisiin. Jotta nämä tavoitteet saavutetaan ja jotta varmistetaan, että ammatillinen koulutus ja jatko- ja täydennyskoulutus on kaikkien poliittinen painopiste pitkällä aikavälillä, äänestin tätä koskevan ehdotuksen puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Rovana Plumb (S&D), kirjallinen. (RO) Eurooppa 2020 -strategiassa esitetään älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun avaintekijät (työllisyysasteen nostaminen, koulutus ja köyhyyden poistaminen). Ammatillisessa koulutuksessa ja jatko- ja täydennyskoulutuksessa olisi tarpeen toteuttaa unionin ja jäsenvaltioiden tasolla käytännön toimia, jotta strategia toteutetaan käytännössä. Eurooppalaisen työvoiman on voitava sopeutua talouden vaatimuksiin. Poliittisten päätöksentekijöiden on mahdollistettava ihmisille kattavamman jatkopätevyyden hankkiminen.

Kehotan jäsenvaltioita seuraamaan toimia, joilla helpotetaan siirtymistä koulumaailmasta työelämään kehittämällä integroitua uraopastusta ja neuvontaohjelmia, luomaan paremmat mahdollisuudet kouluttajan pätevyyden hankkimiseen ja luomaan perustan tätä tukevalle opetuskumppanuudelle erityisesti alue- ja paikallistasolla.

Jäsenvaltioiden on otettava ammatillisessa koulutuksessa ja jatko- ja täydennyskoulutuksessa huomioon heikosti koulutettujen, maahanmuuttajien, etniseen vähemmistöön kuuluvien, naisten, työttömien ja vammaisten erityistarpeet. Kehotan jäsenvaltioita tukemaan innovoivaa toimintaa sekä tohtorintutkintoon tähtääviä että sen jälkeisiä ohjelmia, joilla vahvistetaan kilpailukykyä ja kestävää talouskasvua.

 
  
MPphoto
 
 

  Phil Prendergast (S&D), kirjallinen. (EN) Yksi kiireellisimmistä haasteista nykyisessä taloustilanteessa on nuorten työttömyys. Nuorten työttömyysaste on korkeampi kuin muun väestön ja he työskentelevät useammin epävarmoissa työsuhteissa, saavat vähemmän palkkaa ja heidän sosiaaliturvansa on huonompi. On erittäin tärkeää, että puutumme tähän. Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen (Cedefopin) ennuste 80 miljoonasta uudesta työpaikasta vuoteen 2020 mennessä on myönteinen. On syytä huomata, että siirrytään teolliseen ja teknologisen kehityksen suuntaan ja vastaavasti pois matalan osaamistason työstä. Työntekijöillä on näissä uusissa työpaikoissa oltava korkean ja keskitason taidot. On varmistettava nopeasti, että näihin työpaikkoihin on riittävän ammattitaitoisia työntekijöitä. Meidän on siten varmistettava, että koulutusta koskevassa lähestymistavassamme keskitytään tuloksiin. Meidän on tarjottava nuorille mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen ja kursseihin, joihin sisältyy käytännön koulutusta, jotta he voivat ottaa vastaan nämä työpaikat ja kasvaa ja edistyä urallaan. Uskon, että nämä ammattikoulutuksen muutokset hyödyttävät kaikkien jäsenvaltioiden talouksia.

 
  
MPphoto
 
 

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. (PT) Euroopan nuorten keskuudessa on yhä enemmän työttömyyttä ja nuorilla tavanomaisesti olevat työpaikat ovat epävarmoja ja tilapäisiä. On kuitenkin selvää, että yrityksillä ei ole päteviä ammattilaisia, joiden koulutusta on suunnattu niitä tehtäviä varten, joita heidän olisi suoritettava. Sen vuoksi on tärkeää pyrkiä saattamaan työpaikkojen tarjonta vastaamaan työpaikkojen kysyntää. Siinä voidaan käyttää riippumatonta neuvontaa ammatillisesta koulutuksesta, osoittaa varoja ammatillisen koulutuksen tukemiseksi ja järjestää kilpailua tällaista koulutusta tarjoavien oppilaitosten välillä. Viime kädessä tavoitteena on, että ihmiset voivat löytää paremman työpaikan, mutta kuten perusteluissa sanotaan, että heillä on mahdollisuus muokata tulevaisuuden työpaikkoja.

 
  
MPphoto
 
 

  Crescenzio Rivellini (PPE), kirjallinen. (IT) Äänestimme tänään Euroopan parlamentin täysistunnossa Strasbourgissa ammatillista koulutusta koskevasta eurooppalaisesta yhteistyöstä Eurooppa 2020 -strategian tueksi laaditusta mietinnöstä. Vaikka talouskriisi vaikuttaa tuntuvasti Euroopan työmarkkinoihin, on syytä olettaa, että työllisyyden kasvu jatkuu Euroopassa ainakin vaiheittain seuraavan kymmenen vuoden aikana. Ammatillisen koulutuksen ja jatko- ja täydennyskoulutuksen osalta Eurooppa 2020 -strategiassa mainitut keskeiset näkökohdat älykkäälle, kestävälle ja osallistavalle kasvulle on toteutettava käytännön toimina Euroopan unionin ja jäsenvaltioiden tasolla. Jos Eurooppa 2020 -strategiassa esitetyt tavoitteet halutaan saavuttaa, ammatillista koulutusta ja täydennys- ja jatkokoulutusta on pidettävä Euroopan unionin toimielinten ja paikallisen ja alueellisen tason toimijoiden ensisijaisena painopisteenä. Hirschin mietintöön sisältyvät komission toimet, joilla pyritään poistamaan esteet, lisätään avoimuutta ja helpotetaan vertailua tunnustamista varten koulutusjärjestelmien sisällä ja niiden välillä, ja siinä korostetaan, että on tärkeää varmistaa, että koulutusta painotetaan enemmän työmarkkinoiden tarpeiden perusteella, millä edistetään luovuutta ja innovointia.

 
  
MPphoto
 
 

  Robert Rochefort (ALDE), kirjallinen. (FR) EU:n ja jäsenvaltioiden olisi lisättävä pyrkimyksiään edistää nuorten työllisyyttä ja vähentää heidän työttömyysastettaan erityisesti parantamalla koulutusjärjestelmien ja työmarkkinoiden tarpeiden välistä yhteyttä. Euroopassa menetetään vuoteen 2020 mennessä 12 miljoonaa matalan osaamistaidon työpaikkaa. Pidempi työelämä on tarpeen, jotta voimme säilyttää yhteiskuntamallimme väestörakenteen muutoksen vuoksi. On myös tärkeää, että samalla tehostetaan toimia työntekijöiden elinikäisen oppimisen parantamiseksi heidän uransa aikana. Tältä osin ajatus ottaa käyttöön työntekijöille tarkoitettu kannustinjärjestelmä, jotta he kannustavat työntekijöitään osallistumaan koulutusohjelmiin, mitä esittelijä Hirsch esitti tässä mietinnössä, kuulostaa mielenkiintoiselta. Lisäksi heikosti koulutettujen työttömyyden torjumiseksi ja iäkkäämpien kansalaisten työllisyyden edistämiseksi on tärkeää edistää kansallisten tutkintojen tunnustamista jäsenvaltioiden välillä sekä kannustaa epävirallisessa oppisopimuskoulutuksessa hankittujen tietojen sertifiointia.

 
  
MPphoto
 
 

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. (EN) Äänestin mietinnön puolesta. Menestyksekäs työelämä globaalistuneessa taloudessa edellyttää mahdollisuuksia ja kykyä oppia ja työskennellä kansainvälisessä ympäristössä. Tarvitaan yhä enemmän työntekijöitä, jotka ovat liikkuvaisia ja joustavia ja joilla on kansainvälistä kokemusta. Eurooppa 2020 -strategiassa mainitaan älykkään kasvun pääelementit (tietämyksen, innovoinnin ja koulutuksen sekä digitaalisen yhteiskunnan edistäminen), kestävän kasvun pääelementit (resurssitehokkaampi tuotanto samalla kun kilpailukykyämme kohennetaan) ja osallistavan kasvun pääelementit (työllisyyden ja pätevyyden lisääminen ja köyhyyden torjunta). Ammatillisen koulutuksessa ja jatko- ja täydennyskoulutuksessa olisi toteutettava unionin ja jäsenvaltioiden tasolla käytännön toimia, jotta strategiaan saadaan eloa. Vaikka talouskriisi vaikuttaa tuntuvasti Euroopan työmarkkinoihin, on syytä olettaa, että työllisyyden kasvu jatkuu Euroopassa ainakin vaiheittain seuraavan kymmenen vuoden aikana. Cedefopin tämänhetkisen ammattitaidon tarjontaa ja kysyntää koskevan Euroopan laajuisen ennusteen mukaan uusien työpaikkojen määrä vuoteen 2020 mennessä on 80 miljoonaa.

 
  
MPphoto
 
 

  Licia Ronzulli (PPE), kirjallinen. (IT) Menestyksekäs työelämä yhä globaalistuneemmassa taloudessa edellyttää mahdollisuuksia ja kykyä oppia ja työskennellä kansainvälisessä ympäristössä. Yritykset edellyttävät yhä painokkaammin, että ammatillisen koulutuksen ja jatko- ja täydennyskoulutuksen tarjonnassa keskitytään vahvasti käytäntöön ja ratkaisujen löytämiseen. On tärkeää, että ammatillisen koulutuksen ja jatko- ja täydennyskoulutuksen päättäneet osallistujat tuovat lisätaitoja ja -pätevyyksiä työympäristöönsä.

Tänään hyväksytty päätöslauselma on ensimmäinen askel, kun varmistetaan, että eurooppalainen työvoima kykenee sopeutumaan talouden vaatimuksiin. Kansalaisilla on oltava keinot hankkia kattavampi jatkopätevyys. Jatko- ja täydennyskoulutuksen tarkoitusta ei pidä rajata pelkästään siihen, että ihmiset saavat paremman työpaikan; heille on myös annettava jatko- ja täydennyskoulutuksella mahdollisuus tulevaisuuden työpaikkojen muokkaamiseen ja siten osallistumaan aktiivisesti innovatiivisen talouden toimintaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Czesław Adam Siekierski (PPE), kirjallinen. (PL) Koulutus, ammattikoulutus ja yleinen ajatus elinikäisestä oppimisesta ovat Euroopan yhdentymisen tulevaisuuden perustana. Siihen kohdistuu yhä uusia haasteita Eurooppa 2020 -strategian tukemisen suhteen. Meidän on hyväksyttävä se, että nuorten työttömyys lisääntyy yhä huolestuttavammalla vauhdilla. Ammatilliseen koulutukseen ja jatko- ja täydennyskoulutukseen liittyvistä ongelmista on tulossa meille ensisijaisia. Uransa alussa olevat voivat huomata, että työttömyydellä on kielteinen vaikutus heidän toimintaansa työmarkkinoilla. Ammatillisen koulutuksen ja jatko- ja täydennyskoulutuksen avulla on mahdollista liikkua vapaasti työmarkkinoilla talouden muuttuvan tilanteen ja tietyn taloudenalan vaatimuksien mukaisesti. On korostettava olemassa olevien rajatylittävien koulutusohjelmien, kuten Leondardo Da Vinci -ohjelman, hyödyllisyyttä ja etuja. Ne ansaitsevat tukemme. Niiden avulla ihmiset voivat hankkia pätevyyttä, joka on ominaista liikkuvalla työvoimalle.

Liikkuvuus poistaa vaikeudet, jotka syntyvät eri työmarkkinoiden luonnollisen monimuotoisuuden tuloksena. Sen perusteella nuoret työntekijät voivat osallistua valtaville Euroopan työmarkkinoille, joilla on paljon uusia haasteita ja mahdollisuuksia hyödyntää saatua kokemusta. Jäsenvaltioiden tehtävä on helpottaa yhteistyöhön liittyvää valvontaa ja tukea sekä tietojen vaihtoa koulujen, oppilaitosten, tutkimuslaitosten ja yritysten välillä. Nuoret työntekijät tuovat uudenlaista tietoa, ammattitaitoa ja kokemusta EU:n työmarkkinoille.

 
  
MPphoto
 
 

  Catherine Stihler (S&D), kirjallinen. (EN) Tuen tätä mietintöä. Katson kuitenkin, että elinikäisen oppimisen ohjelman ja Ihmiset-ohjelman määrärahoja leikataan aivan liikaa.

 
  
MPphoto
 
 

  Michèle Striffler (PPE), kirjallinen. (FR) Nuorisotyöttömyyden torjumisen on oltava kaikkien eurooppalaisten hallitusten painopiste. Meidän on annettava Euroopan nuorille täysimääräinen, houkutteleva ja kilpailukykyinen tarjous koulutuksen osalta, jolloin he voivat löytää työpaikan helpommin. Katson, että ammatillisen koulutuksen ja elinikäisen oppimisen olisi oltava enemmän sopusoinnussa työmarkkinoiden tarpeen kanssa. Lisäksi korkea-asteen koulutukseen olisi yhdistettävä ammattikoulutusta asettamalla painopiste esimerkiksi koulutuksen ja työnteon yhdistelmään. Äänestin tämän vuoksi Hirschin mietinnön puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Teixeira (PPE), kirjallinen. (PT) Nuorista on työttömänä Euroopassa 21 prosenttia ja työttömyys vaikuttaa tällä hetkellä 5,5 miljoonaan eurooppalaiseen nuoreen, jotka ovat sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa työmahdollisuuksien puutteen vuoksi. He joutuvat hyväksymään epävarmoja työpaikkoja. Koulutus ja opetus ovat Euroopan unionin tämänhetkiset pääasialliset haasteet, ja tämä vahvistetaan Eurooppa 2020 -strategiassa. Tavoitteeksi on asetettu se, että koulunsa keskeyttäneiden taso vähennetään alle 10 prosenttiin vuodessa ja että vähintään 40 prosenttia nuorista suorittaa korkea-asteen koulutuksen vuoteen 2020 mennessä. Nämä ovat melko kunnianhimoisia tavoitteita, mutta ne ovat välttämättömiä talouskasvulle ja jäsenvaltioiden kilpailukyvyn lisäämiselle, millä luodaan työpaikkoja.

Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska sellainen pitkän aikavälin EU:n tason strategia on välttämätön, jonka avulla voidaan torjua rakenteellista työttömyyttä ja nuorisotyöttömyyttä. Tämän vuoksi minusta on tärkeää jatkaa pienten ja keskisuurten yritysten tukemista, koska ne luovat 50 prosenttia työpaikoista, ja jatkuvaan elinikäiseen oppimiseen sijoittamista. Haluaisin lopulta mainita tarpeen tunnustaa ammatillinen pätevyys, millä edistetään ammattilaisten ja opiskelijoiden liikkuvuuden lisäämistä.

 
  
MPphoto
 
 

  Niki Tzavela (EFD), kirjallinen. (EL) Nuorisotyöttömyyden torjuminen on yksi EU:n merkittävimmistä haasteista. Meidän on tähän ongelmaan vastaamiseksi sijoitettava enemmän nuorten koulutukseen ja ammattikoulutukseen, jotta heille annetaan mahdollisuudet vastata yhä vaativampien työmarkkinoiden tuleviin haasteisiin. Mietinnössä todetaan oikeutetusti, että Euroopan sosiaalirahasto voisi edistää enemmän taloudellisesti heikossa asemassa olevien koulutusta. Erityisen tärkeää on, kuten olen henkilökohtaisesti todennut monta kertaa, että ehdotuksella helpotetaan työvoiman liikkuvuutta sisämarkkinoilla. Tällä alalla tarvitaan eurooppalaista yhteistyötä, jotta laaditaan yksi politiikka. Näiden kaikkien syiden vuoksi tuin tätä mietintöä.

 
  
MPphoto
 
 

  Viktor Uspaskich (ALDE), kirjallinen. (LT) Nuorten tutkintojen ja työmarkkinoiden tarpeiden epäsuhtaisuus on yksi syy siihen, miksi Liettuan nuorten työttömyysaste on huomattavan korkea (34 prosenttia). Vuonna 2010 52 prosentilla kaikista työttömänä olleista nuorista (50 000 henkeä), jotka rekisteröityivät Liettuan työnvälitystilastoon, ei ollut minkäänlaista ammatillista koulutusta. Se, että kotimaani nuoret eivät löydä sopivaa työtä, on aiheuttanut valtavan nuorten maastamuuton. Viime vuosina 50 prosenttia liettualaisista maahanmuuttajista oli 20−34-vuotiaita. Liikkuvan ja joustavan työvoiman tarve kasvaa ja sen vuoksi meidän on autettava Euroopan työvoimaa sopeutumaan talouden tarpeisiin sekä annettava työntekijöille mahdollisuus parantaa taitojaan ja tietojaan. On tärkeää, että ammattikoulutukseen voivat osallistua kaikki. Olen tyytyväinen, että esittelijä ymmärtää tämän. ESR:n rahoitus voi olla arvokasta, ja sillä autetaan tarjoamaan koulutusta Liettuan yhteiskunnan laiminlyödyille kansanryhmille. On tullut aika, että EU käyttää tehokkaita ja luovia toimia toteuttaakseen Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet, kuten esimerkiksi vähentämällä koulunkäynnin keskeyttäneiden määrän alle kymmeneen prosenttiin ja varmistamalla, että vähintään 40 prosenttia nuorista koulutetaan yliopistotasolle saakka.

 
  
MPphoto
 
 

  Derek Vaughan (S&D), kirjallinen. (EN) Sekä nuorten että vanhojen pitäisi saada ammatillista koulutusta ja jatko- ja täydennyskoulutusta. Esimerkiksi elinikäisen oppimisen ohjelmassa ja Ihmiset-ohjelmassa tarjotaan arvokkaita mahdollisuuksia niille, jotka haluavat oppia uusia taitoja ja löytää uusia työpaikkoja. Tämänhetkinen työttömyys erityisesti nuorten keskuudessa on huolestuttavaa. On tehtävä enemmän sen varmistamiseksi, että nuoret voivat saada tärkeitä taitoja ja pätevyyttä. Uskon vahvasti, että ESR:llä on arvokas tehtävä ihmisten kouluttamisessa. On tärkeää, että vähempituloiset saavat taloudellista tukea, jotta heitä autetaan käymään ammatillisen koulutuksen kursseilla, mikä puolestaan antaa heille enemmän mahdollisuuksia integroitua täysin työmarkkinoille.

 
  
MPphoto
 
 

  Angelika Werthmann (NI), kirjallinen. (DE) Eurooppa 2020 -strategialla olisi tarjottava älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua. Tuloksiin perustuva lähestymistapa on myös tärkeää oppimisen yhteydessä. Elinikäinen oppiminen on ehdoton painopiste kansalaisillemme, minkä vuoksi ammatillisen koulutuksen ja jatko- ja täydennyskoulutuksen saatavuuden olisi oltava meille ensisijaista.

 
  
  

Mietintö: Gay Mitchell (A7-0187/2011)

 
  
MPphoto
 
 

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. (PT) Äänestän tämän mietinnön puolesta. Siinä arvioidaan kehitysyhteistyön rahoitusvälinettä (DCI), mutta panen merkille sen tänä vuonna korvaavan mekanismin merkityksen. Olen samaa mieltä esittelijän esittämästä arvostelusta, että parlamentin tekemä valvontatyö ei saanut vastakaikua DCI-komiteassa olevilta jäsenvaltioiden edustajilta.

 
  
MPphoto
 
 

  Laima Liucija Andrikienė (PPE), kirjallinen. (LT) Kannatin äänestyksessä kehitysyhteistyön rahoitusvälineen perustamisesta annettua asetusta (EY) N:o 1905/2006: saadut kokemukset ja tulevaisuuden näkymät. Vuonna 2011 on strategisesti tärkeää tehdä päätelmät niiden neljän vuoden aikana saaduista kokemuksista, joiden ajan kehitysyhteistyön rahoitusvälineen (DCI) perustamisesta annettu asetus (EY) N:o 1905/2006 on ollut voimassa. Rakenteen yksinkertaistaminen ja mukauttaminen uusiin haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen, sekä ulkoisen ulottuvuuden määritteleminen EU:n sisäisessä politiikassa ovat tärkeitä seikkoja, jotka on otettava huomioon. Olen samaa mieltä päätöslauselmaan sisältyvästä ehdosta, että EU:n tulevaan kehitysapuvälineeseen on ohjattava riittävästi määrärahoja. EU:n on sitoutunut yhteiseen tavoitteeseen, jonka mukaan viralliseen kehitysapuun suunnattu rahoitus saavuttaa 0,7 prosenttia BKTL:stä vuoteen 2015 mennessä. Jotta tavoite on mahdollista saavuttaa, EU:n on lisättävä huomattavasti kehitysapuaan nykyisestä tasosta. Koordinointi ja työnjako on ehdottomasti otettava ohjelmoinnin pääperiaatteiksi uudessa kehitysyhteistyövälineessä. Unionin strategia-asiakirjojen ideaa pitäisi toteuttaa ensisijaisena tavoitteena ja Euroopan parlamentin on osallistuttava aktiivisesti tähän menettelyyn. Parlamentilla on oltava mahdollisuus puolustaa vuoden 2013 jälkeisessä kehitysyhteistyövälineessä EU:n kehitysyhteistyöpolitiikan erityistä luonnetta valvomalla strategisia suunnittelupäätöksiä tasa-arvoisesti neuvoston kanssa.

 
  
MPphoto
 
 

  Elena Oana Antonescu (PPE), kirjallinen. (RO) Kehitysyhteistyön rahoitusväline on yksi Euroopan unionin epäitsekkäimmistä hankkeista. Sen tarkoitus on tarjota tukea kehitysmaille ilman mitään ehtoja tai muita intressejä. Sen, että EU:n osallistumiseen ei liity minkäänlaista hyötynäkökohtaa, on johdettava siihen, että sen toimielimet kohdentavat nämä varat paremmin ja keskittyvät köyhyyden poistamiseen sekä vuosituhannen kehitystavoitteiden noudattamiseen.

Haluaisin korostaa, että laajempaa avoimuutta tarvitaan kaikkien tätä tarkoitusta varattujen määrärajojen suhteen. On myös tärkeää tehdä lisää arviointeja niistä vaikutuksista, joita kehitysyhteistyön rahoitusvälineellä on näiden valtioiden väestön keskuudessa. Näiden varojen tueksi tarvitaan tehokkaan sosiaalipolitiikan toteuttamista kehitysmaissa. Varojen on oltava keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä "vapa" jota nämä kansat voivat käyttää "kalastuksen" oppimiseen ja omavaraisuuteen pyrkimiseen.

Emme saa unohtaa, että vuosi 2010 oli köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan Euroopan teemavuosi. Juuri sen vuoksi kehitysyhteistyön rahoitusvälineen on jatkettava näitä ponnisteluja myös kehitysmaissa. Sillä on tarjottava merkittävää tukea, jotta mahdollisimman monen kansalaisen kohtuullinen toimeentulo taataan.

 
  
MPphoto
 
 

  Pino Arlacchi (S&D), kirjallinen. (EN) Tämän kehitysyhteistyön rahoitusvälineen perustamista koskevan mietinnön tarkoitus on esittää varhaisessa vaiheessa parlamentin kanta tästä asiasta. Tämän kannan olisi perustuttava kokemuksiin, joita on saatu kehitysyhteistyön toteuttamisen valvonnasta.

Arvostan esittelijän menetelmää arvioida EU:n kehitysyhteistyön tuloksia ja yksityiskohtia. Esittelijä toteaa selkeästi, että huolimatta komission kanssa käydyn vuoropuhelun rakentavuudesta, komissio ei muuttanut kehitysasioiden alan toimintaansa parlamentin suosittelemalla tavalla. Parlamentin kanta heijastui vain harvoin täytäntöönpanotoimia koskevissa ehdotuksissa, joita komissio antoi kehitysyhteistyön rahoitusvälineen komitealle (DCI-komitea).

Tämä on osittain ymmärrettävää. Pääasiallinen kumppanimme komissiossa oli ulkosuhteiden pääosasto, jonka päätehtävänä on EU:n etujen ajaminen muualla maailmassa. Kehitysyhteistyö on (humanitaarisen avun rinnalla) yksi ulkopoliittisten toimien osa-alue, jota ei ole suunniteltu ajamaan EU:n etuja vaan puolustamaan syrjäytyneimpien ja heikoimmassa asemassa olevien ihmisten etuja tällä planeetalla. Koska tässä mietinnössä esitetty kanta heijastaa täysin tätä yleistä näkemystä, olin iloinen voidessani äänestää sen puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. (FR) Tuin Mitchellin mietintöä, koska katson, että meidän olisi lisättävä kehitysmaiden parlamenttien osallistumista, kun luomme strategia-asiakirjoja näitä valtioita varten esimerkiksi köyhyyden poistamista koskevan strategian yhteydessä. Lisäksi EU:n kehitysapuun on saatava riittävästi rahoitusta. Euroopan unioni on sitoutunut tavoitteeseen, jonka mukaan viralliseen kehitysapuun suunnattu rahoitus saavuttaa 0,7 prosenttia BKTL:stä vuoteen 2015 mennessä. Tämä merkitsee, että EU:n tämänhetkistä tukea lisätään.

 
  
MPphoto
 
 

  Liam Aylward (ALDE), kirjallinen. (GA) Vuosituhannen kehitystavoitteiden määräaika kuluu umpeen kehitysavun ensimmäisen rahoitusvälineen soveltamisaikana. Sen vuoksi paikallisten viranomaisten kanssa käytävää jatkuvaa yhteistyötä on laajennettava. Niiden tehtävää köyhyyden ja nälän torjumisessa, vedenhuollon ja terveyspalvelujen parantamisessa ja paikallisen taloudellisen kehityksen kohentamisessa on kehitettävä. Elintarvikkeiden saannin varmuuteen, maatalousalan ja rehutuotannon haasteisiin ja elinkustannuskriisiin on vastattava, kun rahoitusvälineitä ja laajaa yhteistyöpolitiikkaa luodaan. Kannatan sitä, mitä tästä aiheesta todettiin mietinnössä. Olen samaa mieltä siitä, että komission olisi tehtävä yleisestä budjettituesta kattavaa rahoitusselvitys, jossa esitetään tietoja tuesta aloittain, hankekohtaisesti tai paikallishallinnon perusteella. Nämä tiedot olisivat hyödyllisiä tulevaisuudessa, kun rahoitusta ja resursseja pyritään kohdentamaan tehokkaammin, ja siten mahdolliset ongelmat jakelujärjestelmässä voitaisiin tunnistaa. Tämän perusteella politiikka olisi johdonmukaisempaa.

 
  
MPphoto
 
 

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. – (LT) Kehitysyhteistyön yleisenä tavoitteena on poistaa köyhyys kumppanimaista ja muun muassa pyrkiä toteuttamaan vuosituhannen kehitystavoitteet. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi EU tarvitsee erillistä kehitysyhteistyön välinettä, joka on tarkoitettu yksinomaan kehitysmaille. Komissio on sitoutunut antamaan säädösehdotuksensa ulkoista toimintaa koskevista rahoitusvälineistä myöhemmin tänä vuonna ja pohtimaan ulkoisten toimien rahoitusvälineiden yleistä rakennetta seuraavaa monivuotista rahoituskehystä koskevan keskustelun yhteydessä. Äänestin tämän asiakirjan puolesta. Siinä esitetään parlamentin kanta EU:n kehitysyhteistyön uudesta rahoitusvälineestä. Olen samaa mieltä siitä, että EU:n tulevaan kehitysapuvälineeseen on ohjattava riittävästi määrärahoja, koska EU:n on sitoutunut tavoitteeseen, jonka mukaan viralliseen kehitysapuun suunnattu rahoitus saavuttaa 0,7 prosenttia BKTL:stä vuoteen 2015 mennessä.

 
  
MPphoto
 
 

  Mara Bizzotto (EFD), kirjallinen. (IT) Äänestin vastaan Euroopan parlamentin päätöslauselman ehdotusta ottaa käyttöön rahoitusväline kehitysmaiden ja alueiden kanssa tehtävään kehitysyhteistyöhön, koska siihen sisältyi toive, joka liittyi laittoman maahanmuuton hallintaan. Siinä todetaan erityisesti, että maahanmuuttoon liittyviä kehitysapuvaroja ei pidä käyttää rajavalvonnan tehostamiseen ja laittoman maahanmuuton torjumiseen. Tällainen kanta on ristiriidassa poliittiseen lähestymistapaamme kanssa. Sen ensisijaisina tavoitteina on rajojen vahvistaminen ja laittoman maahanmuuton torjuminen. Sen vuoksi katsomme, että tähän olisi käytettävä lisää määrärahoja. Äänestin sen vuoksi tätä esitystä vastaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Vito Bonsignore (PPE), kirjallinen. (IT) Kehitysyhteistyö on yksi työni taustalla olevista perusperiaatteista. Katson, että Mitchellin erinomaisessa mietinnössä korostetaan onnistuneesti aloja, joilla EU voi toimia ja sen pitäisi toimia paremmin. Kehitysyhteistyön rahoitusvälineestä saatu kokemus on ollut keskeistä sen seikan ymmärtämiseksi, miten Euroopan unionin olisi edettävä seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen yhteydessä. Jos haluamme tehdä rahoitusvälineistä tehokkaita, meidän on otettava käyttöön rahoitusta, joka ei riipu muista toimenpiteistä, määritellä uudelleen kiintiöt ja tarkastella, miten välineitä pannaan täytäntöön. Tämän tarkastelun on perustuttava naapuruuspolitiikkaan, jossa kiinnitetään huomiota köyhempien valtioiden moniin tarpeisiin eikä enää pelkästään EU:n etuihin. Uskon vakaasti, että EU:n kehitysyhteistyöpolitiikan on oltava sekä parlamentin että neuvoston työn tulos ja että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklaa olisi myös sovellettava tähän asiaan. Nämä periaatteet on esitetty selkeästi tässä mietinnössä, ja sen vuoksi äänestin sen puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Philippe Boulland (PPE), kirjallinen. (FR) Pidän myönteisenä Mitchellin mietinnön hyväksymistä. Sen tarkoituksena on esittää parlamentin kanta uudesta rahoitusvälineestä, jolla pyritään sääntelemään Euroopan unionin kehitysyhteistyötä. Se perustuu kehitysyhteistyön rahoitusvälineen toteutuksesta saatuihin kokemuksiin.

Haluaisin tältä osin huomauttaa, että köyhyyttä esiintyy edelleen paljon kehitysmaissa ja niiden alueella ja että meidän on lisättävä varoja, jotka kohdistetaan köyhyyden syihin, erityisesti aliravitsemukseen, terveysongelmiin, koulutukseen, juomaveden saantiin, sen sijaan, että siirrytään maahanmuuton sääntelyä koskeviin järjestelmiin, jotka kuuluvat muiden rahoitusjärjestelmien piiriin.

Näiden väestöjen on voitava pysyä omalla maantieteellisellä alueellaan kehitysavun ansiosta.

Maahanmuuton sääntelyyn on käytettävä toista rahoitusvälinettä, ja Frontexin resursseja on siten lisättävä.

Tämä oli syy, miksi äänestin tämän mietinnön puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. (PT) Haluaisin aluksi kiittää Euroopan unionin ponnisteluja kehitysmaiden köyhyyden poistamiseksi. Kansainvälinen yhteistyö, jolla pyritään edistämään näiden valtioiden omavaraisuutta ja riippumattomuutta, on oikea keino saada aikaan yhteiskunnallinen ja poliittinen rauha kansainvälisellä tasolla. Sillä vaikutetaan huomattavasti tuensaajiin ja sillä ratkaistaan myös Euroopan maahanmuutto-ongelmat. Sen vuoksi kannatin esitystä lisätä EU:n rahoitusta tähän asiaan sekä luoda rahoitusväline, jossa keskitytään yksinomaan siihen.

 
  
MPphoto
 
 

  Carlos Coelho (PPE), kirjallinen. (PT) Seuraavaa, vuoden 2013 jälkeistä monivuotista rahoituskehystä koskevan keskustelun yhteydessä on erityisen tärkeää määritellä uudelleen ja vahvistaa parlamentin hyväksymät kannat uudesta EU:n kehitysyhteistyön rahoitusvälineestä, kun otetaan huomioon tämän välineen toteutuksesta saadut kokemukset kaudella 2007−2013. Aluksi mielestäni on tärkeää, että tässä uudessa välineessä pidetään ensisijaisena vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamista. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi ja erityisesti köyhyyden poistamiseksi on tärkeää, että kaikille tuleville välineille annetaan realistista ja riittävää rahoitusta. Komission olisi varmistettava, että EU:n tuki on johdonmukainen kehitystavoitteiden ja kansainvälisellä tasolla asetettujen tavoitteiden kanssa. Haluaisin toistaa, että on tärkeää, miten tämän tulevan rahoitusvälineen edunsaajamaiden kelpoisuusperusteita sovelletaan. Haluaisin korostaa, että uudella kehitysyhteistyön rahoitusvälineellä olisi tarjottava perusta kohdennetulle ja joustavammalle tuelle epävakaissa tilanteissa. Katson, että sillä olisi pyrittävä varmistamaan avustus-, kunnostus- ja kehitystoiminnan asianmukainen sidonnaisuus. Lopuksi haluaisin onnitella jäsen Mitchelliä esittämästään mietinnöstä, ja tuen siihen sisältyviä ehdotuksia.

 
  
MPphoto
 
 

  Lara Comi (PPE), kirjallinen. (IT) Monet julkiset ja yksityiset järjestöt ovat toteuttaneet viime vuosikymmeninä lukuisia tukiohjelmia kehitysmaissa. Kuten mietinnössä todetaan, tähän mennessä aikaansaatu vähäinen edistys, yhteisiin tavoitteisiin (Maailman terveysjärjestö) liittyvän koordinoinnin puute ja selkeiden ohjeiden puuttuminen siitä, miten nämä tavoitteet olisi saavutettava, ovat mielestäni syy sille, miksi on välttämätöntä ottaa käyttöön uusi kehitysyhteistyön rahoitusväline. Tämä väline on kuitenkin suunniteltava älykkäästi, ja sillä on voitava parantaa nykyistä tilannetta ilman, että resursseja tuhlataan edelleen. Jotta tämä hanke olisi todella tehokas, on ryhdyttävä toimenpiteisiin kahdella osa-alueella. Ensinnäkin, koska ensisijainen tavoite on köyhyyden poistaminen, tähän asiaan on myönnettävä todella uutta rahoitusta: varoja ei saa viedä jo käynnissä olevista hankkeista. Toiseksi katson, että Euroopan unionin on sitouduttava varauksettomasti tähän hankkeeseen. Koordinointi ja työnjako on ehdottomasti otettava ohjelmoinnin pääperiaatteiksi uudessa kehitysyhteistyövälineessä.

 
  
MPphoto
 
 

  Mário David (PPE), kirjallinen. (PT) Tämän mietinnön tarkoitus on esittää parlamentin alustava kanta EU:n kehitysyhteistyön uudesta rahoitusvälineestä, joka perustuu aikaisempaan asetukseen. Katson, että parlamentin osallistuminen tämän välineen kehittämisen alkuvaiheeseen antaa sille suurta arvoa, joten tuen tätä aloitetta. Katson, että Euroopan parlamentin toimintaa kuvaavat arvot, kuten erityisesti demokratian edistäminen ja ihmisoikeuksien puolustaminen, voivat vaikuttaa myönteisesti tiiviimmän, tehokkaamman ja kattavamman välineen luomiseen. Tapa, jolla mietinnössä arvioidaan tätä kysymystä, on mielestäni mielenkiintoinen: siinä ehdotetaan uudenlaisia lähestymistapoja, joista on keskusteltava seuraavien kuukausien aikana. Niihin kuuluu erityisesti tarve auttaa kehitysmaita eriytetyllä tavalla ja jakaa ne ryhmiin. Siinä osoitetaan myös, että tällä alalla tarvitaan luotettavaa ja johdonmukaista retrospektiivistä tarkastelua. Siinä ehdotetaan suurempaan eriyttämiseen, kansalaisyhteiskunnan osallistumiseen ja tiukkoihin kelpoisuusvaatimuksiin perustuvaa uutta kehitysavun lähestymistapaa.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. (PT) Nyt kun kehitysyhteistyön rahoitusväline on ollut käytössä neljä vuotta, on aika arvioida, miten se on toiminut, jotta tämän alan tulevia rahoitusvälineitä parannetaan.

Nyt on selvää, että parlamentin on säilytettävä tämän ja tulevan rahoitusvälineen demokraattinen valvonta; on yhä selvempää, että kehitysmaiden kansallisten parlamenttien osallistuminen unionilta saatuun tukeen liittyvien kansallisten strategiaraporttien laatimiseen on tärkeää.

Toivon, että tukitaso ei laske vaan kasvaa mahdollisuuksien mukaan ja että tarkastellaan keinoja, miten tämä voi toimia tehokkaasti köyhimpien väestönosien hyödyksi. Ei voida kylliksi korostaa koko tämän prosessin aikana, että kehitysmaiden kansalaisyhteiskunnalle olisi annettava keskeinen tehtävä. Kehitysmaiden tilanteita ei voida lähestyä samalla tavalla vaan eriytetymmin. On otettava huomioon, että perinteinen rahoitustuki voi olla vähemmän merkittävässä asemassa esimerkiksi, kun on kyse niin sanotuista nousevan talouden maista.

 
  
MPphoto
 
 

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. (LT) Tämä Mitchellin laatima mietintö koskee kehitysyhteistyön rahoitusvälineen perustamisesta annettua asetusta (EY) N:o 1905/2006: saadut kokemukset ja tulevaisuuden näkymät. Asetus (EY) N:o 1905/2006 on ollut voimassa neljä vuotta ja nyt on aika tarkastella sitä ja panna merkille kaikki olemassa olevat mahdolliset virheet ja/tai puutteet, koska komissio aikoo esittää ennen kesää ehdotuksia, jotka liittyvät vuoden 2013 jälkeisen kauden monivuotiseen rahoituskehykseen. Kannatan esittelijän ehdotuksia, kuten vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamista, köyhyyden poistamista, terveyteen ja perusasteen koulutukseen kohdennettavaa 20 prosentin osuutta, ilmastoasioiden huomioon ottamista, kehitysmaille tarjottavaa tukea koskevaa uutta lähestymistapaa, jossa otetaan huomioon ihmisoikeuksien kunnioittaminen, ja niukkojen luonnonvarojen tehokkaampaa ja toimivampaa käyttöä, joten äänestin esityksen puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Mietinnössä arvioidaan kehitysyhteistyön rahoitusvälinettä neljä vuotta sen jälkeen, kun sen täytäntöönpanoasetus tuli voimaan. Suoritettu arvio on asianmukainen monesta näkökulmasta. Kehitysyhteistyön rahoitusvälineestä ja EU:n kehitysyhteistyöstä on esitetty sopivanlaisia ja kriittisiä arvosteluja, joita pidämme oikeudenmukaisina ja tarpeellisina.

Mietinnössä todetaan, että kehitysyhteistyötä ei ole suunniteltu ajamaan EU:n etuja vaan puolustamaan syrjäytyneimpien ja heikoimmassa asemassa olevien ihmisten etuja tällä planeetalla; siinä kiinnitetään huomiota siihen, että yksityisen sektorin investointeihin keskitytään liikaa samoin kuin julkisiin sektoriin kohdistuviin rajoituksiin; siinä varoitetaan, että varoja ei saa ottaa rahoitukseltaan jo nyt riittämättömiltä aloilta ja annetaan esimerkiksi paikallisviranomaiset; siinä arvostellaan kaikkia pyrkimyksiä leikata kehitysyhteistyön ja Euroopan kehitysrahaston varoja; ja siinä korostetaan jälleen, että vuosituhannen kehitystavoitteiden suhteen ei ole edistytty riittävästi ja että virallista kehitysapua on lisättävä.

Me katsomme kuitenkin, että mietinnössä olisi voitu ja olisi pitänyt edetä pidemmälle. Siinä olisi erityisesti pitänyt puolustaa kehitysyhteistyöpolitiikassa ja EU:n eri alojen toimintalinjoissa mainittujen tavoitteiden välistä johdonmukaisuutta.

 
  
MPphoto
 
 

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Mietinnössä arvioidaan kehitysyhteistyön rahoitusvälinettä neljä vuotta sen jälkeen, kun sen täytäntöönpanoasetus tuli voimaan.

Suoritettu arvio on asianmukainen monesta näkökulmasta. Kehitysyhteistyön rahoitusvälineestä ja EU:n kehitysyhteistyöstä on esitetty sopivanlaisia ja kriittisiä arvosteluja, joita pidämme oikeudenmukaisina ja tarpeellisina.

Mietinnössä todetaan, että kehitysyhteistyötä ei ole suunniteltu ajamaan EU:n etuja vaan puolustamaan syrjäytyneimpien ja heikoimmassa asemassa olevien ihmisten etuja tällä planeetalla. Siinä kiinnitetään huomiota siihen, että yksityisen sektorin investointeihin keskitytään liikaa samoin kuin julkisiin sektoriin kohdistuviin rajoituksiin ja siinä varoitetaan, että varoja ei saa ottaa rahoitukseltaan jo nyt riittämättömiltä aloilta ja annetaan esimerkiksi paikallisviranomaiset. Siinä arvostellaan kaikkia pyrkimyksiä leikata kehitysyhteistyön ja Euroopan kehitysrahaston varoja ja siinä korostetaan edelleen, että vuosituhannen kehitystavoitteiden suhteen ei ole edistytty riittävästi ja että virallista kehitysapua on lisättävä.

Me katsomme kuitenkin, että mietinnössä olisi voitu ja olisi pitänyt edetä pidemmälle. Siinä olisi erityisesti pitänyt puolustaa kehitysyhteistyöpolitiikassa ja EU:n eri alojen politiikassa mainittujen tavoitteiden välistä johdonmukaisuutta.

 
  
MPphoto
 
 

  Monika Flašíková Beňová (S&D), kirjallinen. (SK) Mietinnössä tarkastellaan kehitysyhteistyön rahoitusvälineen tehokkuutta vuoden 2013 jälkeistä monivuotista rahoituskehystä koskevan keskustelun yhteydessä. Vaikuttaa asianmukaiselta, että tehdään uudelleenarviointi ulkoisten rahoitusvälineiden yleisestä rakenteesta. Tärkeisiin näkökohtiin, joita olisi tarkasteltava, sisältyvät mahdolliset täydentävät yksinkertaistamistoimet, mukauttaminen uusiin haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen, sekä ulkoisen ulottuvuuden oikea asema EU:n sisäisessä politiikassa. Minun mielestäni on yhtä tärkeää vahvistaa sellaiset menettelyt ja rakenteet, jotka suojaavat kehitysyhteistyötä itsenäisenä politiikanalana, jolla on omat erityistavoitteensa.

 
  
MPphoto
 
 

  Pat the Cope Gallagher (ALDE), kirjallinen. (GA) Pidän Mitchellin mietintöä myönteisenä. Tämän mietinnön tarkoituksena on esittää Euroopan parlamentin kanta kehitysyhteistyön tulevasta rahoittamisesta ennen kuin vuoden 2013 jälkeinen monivuotinen rahoituskehys julkaistaan. Tulevaisuudessa EU:n kehitysyhteistyöhön on oltava aina riittävästi varoja käytössä.

 
  
MPphoto
 
 

  Bruno Gollnisch (NI), kirjallinen. (FR) Kehitysapupolitiikkaa ei ole epäitsekäs velvollisuus eikä keino, jolla entiset siirtomaavallat huojentavat omaatuntoaan, jos ne ovat olleet siirtomaavaltoja. Se on yksi ulkopolitiikan osa-alue. Sen olisi kuitenkin oltava tärkeä osa strategiaa, jolla käännetään muuttovirrat. Näin väestö voi pysyä tai palata kotimaahansa ja elää siellä ihmisarvoisissa ja yhä vauraammissa oloissa. Koska nämä kaksi alaa ovat jäsenvaltioiden itsemääräämisoikeuden piirissä, suurin osa Mitchellin mietinnön institutionaalisista ja rahoituksellisista vaatimuksista eivät ole hyväksyttäviä.

 
  
MPphoto
 
 

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen. (LT) Pidin myönteisenä tätä mietintöä, koska vuonna 2011 on strategisesti tärkeää tehdä päätelmät niiden neljän vuoden aikana saaduista kokemuksista, joiden ajan kehitysyhteistyön rahoitusvälineen (DCI) perustamisesta annettu asetus (EY) N:o 1905/2006 on ollut voimassa. Tämän mietinnön tavoitteena on esittää jo varhaisessa vaiheessa Euroopan parlamentin kanta uuteen rahoitusvälineeseen, jonka avulla hallitaan EU:n kehitysyhteistyötä. Parlamentin kanta perustuu kehitysyhteistyön rahoitusvälineen toteuttamisen valvonnasta saatuihin kokemuksiin. Olen samaa mieltä siitä, että eri kehitysmaaryhmiä on tarkasteltava eriytetyllä tavalla ja että perinteinen rahoitustuki voi menettää merkitystään nousevan talouden maissa. Katson, että nousevan talouden maille annettavassa avussa olisi kestävän talouskasvun tukemisen ohella yhä keskityttävä vahvistamaan kumppanimaan veropolitiikkaa ja edistämään omien tulojen käyttöönottoa, jonka pitäisi johtaa köyhyyden ja kehitysapuriippuvuuden vähentymiseen. Emme saa käyttää talousarviotukea maissa, joissa julkisten menojen avoimuus ei ole taattu. Talousarviotukeen on aina liitettävä toimia, joilla kehitetään kumppanimaiden parlamentaarista valvontaa ja tilintarkastusvalmiuksia sekä lisätään avoimuutta ja yleisön tiedonsaantimahdollisuuksia, ja kansalaisyhteiskunta pitäisi ottaa mukaan talousarviotuen valvontaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Jan Kozłowski (PPE), kirjallinen. (PL) Katson, että Mitchellin erinomainen mietintö koskee monia keskeisiä kysymyksiä, ja sen vuoksi päätin äänestää sen puolesta. Katson, että kun kehitysyhteistyön rahoitusvälineiden tulevaa muotoa tarkastellaan, on muistettava, että kehitysyhteistyöpolitiikan ensisijainen tavoite on vähentää tukiriippuvuutta vähitellen, jotta kyseinen valtio toimii lopulta täysin itsenäisesti. Rahoitusvälineet olisi siten suunniteltava niin, että kehitysmaiden pitkän aikavälin talouskasvu varmistetaan.

Tämän tavoitteen saavuttaminen liittyy läheisesti siihen, miten ennustettavissa kehitysapu on, koska kumppanuusmaat voivat laatia ainoastaan tällaisen avun − kotimaisen rahoituksen käyttöönoton ohella − perusteella riittävän ja tehokkaan kehittämisstrategian. Mielestäni toinen tärkeä asia on lisätä Euroopan parlamentin valvontaa ja vaikutusvaltaa Euroopan kehitysrahaston suhteen. Katson, että tämän rahaston demokraattisen valvonnan puute vahingoittaa kehitysyhteistyöpolitiikan avoimuutta.

 
  
MPphoto
 
 

  Krzysztof Lisek (PPE), kirjallinen. (PL) Äänestin tämän mietinnön hyväksymisen puolesta. Kehitysyhteistyön rahoittaminen edellyttää hyvin harkittuja asetuksia, ja tässä mietinnössä annetaan yhteenveto siitä, mitkä painopisteemme olisi oltava, kun ne hyväksytään. Euroopan unionin tavoitteena tämän välineen laadinnassa on EU:n erityistuen varmistaminen kehitysmaille. Kun otetaan huomioon tämänhetkiset rahoituskriisistä selviytymistä koskevat ponnistelumme, köyhempien valtioiden ongelmat voidaan panna yhä paremmin merkille. Kehitysyhteistyön rahoitusvälineellä on tarkoitus auttaa köyhempiä kumppanuusvaltioita aloilla, joihin kuuluvat kauppa ja alueellinen yhdentyminen, luonnonympäristö ja luonnonvarojen hallinta, infrastruktuuri, vesi- ja energiahuolto, maaseudun kehittäminen, maatalous ja elintarviketurvallisuus, inhimillinen kehitys ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus. Lisäksi haluamme tukea hallinnon järjestelmien kehittämistä, demokratiaa, ihmisoikeuksia ja myös taloudellisia ja institutionaalisia uudistuksia ja estää konflikteja ja valtion aseman heikentymistä.

Edellä mainitut tavoitteet ovat erityisen tärkeitä köyhimpien alueiden turvallisuuden vahvistamisessa. Kiitettävä suunnitelma on se, että muita valtioita autetaan luomaan vakaa demokraattinen yhteiskunta, jossa sovelletaan oikeusvaltioperiaatetta, jossa noudatetaan ihmisoikeuksia ja jossa taataan sanavapaus, jossa on vankka oikeusjärjestelmä, alueellinen puolustus ja asevoimat. Toivon, että saamme toteutettua tämän laajemmin tehokkaammalla varojenkäytöllä.

 
  
MPphoto
 
 

  David Martin (S&D), kirjallinen. (EN) EU:n tulevaan kehitysapuvälineeseen on ohjattava riittävästi määrärahoja. EU:n on sitoutunut yhteiseen tavoitteeseen, jonka mukaan viralliseen kehitysapuun suunnattu rahoitus saavuttaa 0,7 prosenttia BKTL:stä vuoteen 2015 mennessä. Jotta tavoite on mahdollista saavuttaa, EU:n on lisättävä huomattavasti kehitysapuaan nykyisestä tasosta. Komission antaman avun tuoman lisäarvon ja komission tärkeän uuden roolin unionin ja jäsenvaltioiden kehitysyhteistyöpolitiikan koordinoinnissa (SEUT-sopimuksen 210 artikla) huomioon ottaen EU:n talousarviosta rahoitetun virallisen kehitysavun osuuden on pysyttävä ainakin entisellään. Uuden kehitysyhteistyön välineen vuotuisia määrärahoja pitäisi lisätä tuntuvasti seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. (PT) On aika arvioida, miten kehitysyhteistyön rahoitusvälinettä on käytetty, nyt kun se on ollut käytössä neljä vuotta. Tämä on aina tapa, jolla voimme parantaa sitä, jotta se on tehokkaampi tulevaisuudessa. On tärkeää, että parlamentti puuttuu tämän ja tulevien rahoitusvälineiden valvontaan. Kokemastamme talouskriisistä huolimatta on tärkeää ylläpitää näitä kehitysmaiden tukivälineitä, jotta niillä voidaan lähitulevaisuudessa lisätä näiden maiden vaurautta ja parantaa siten väestön elinoloja niin sanotuissa nousevan talouden maissa.

 
  
MPphoto
 
 

  Louis Michel (ALDE), kirjallinen. (FR) Tulevaan kehitysyhteistyön välineeseen on sisällyttävä riittävästi varoja vuosituhannen kehitystavoitteiden päätösajankohdalla. Avunantajavaltioiden olisi noudatettava sitoumustaan, jonka mukaan viralliseen kehitysapuun suunnattu rahoitus saavuttaa 0,7 prosenttia BKTL:stä vuoteen 2015 mennessä. Kuten jo totesin, mikään ei oikeuta leikkaamaan tukea. Virallisen kehitysavun osuus on tällä hetkellä yli 120 miljardia Yhdysvaltojen dollaria. Voimme tehdä enemmän ja voimme tehdä tämän paremmin. Tämä ei kuitenkaan merkitse varojen lisäämistä. Euroopan kehitysrahaston sisällyttäminen talousarvioon olisi merkittävä edistysaskel, jos se ei johda kokonaisrahoituksen vähentämiseen EU:n tasolla. Kannatan myös yleisen tai alakohtaisen talousarviotuen lisäämistä ja hankkeiden karsimista silloin, kun se on makrotalouden kriteerien ja ohjausperusteiden mukaan mahdollista. Ensinnäkin tämän perusteella voitaisiin ottaa nopeasti käyttöön taloudellisia resursseja valtion uudelleenrakentamiseksi tai vakaannuttamiseksi. Toiseksi tämä on ainoa tukimuoto, josta voimme olla varmoja, että se käytetään optimaalisesti. Lopuksi on varmistettava, että tämä tuki on tehokkaampaa.

 
  
MPphoto
 
 

  Alexander Mirsky (S&D), kirjallinen. – (EN) EU:n periaatteet tuen tarjoamisesta kehitysmaille, jotka eivät kuulu Cotonoun sopimuksen tai eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineen piiriin, ovat erittäin tärkeät. Rahoitusvälineen osalta tukea voida tarjota AKT-valtioille (Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioille) sokerintuotannon uudelleenjärjestämiseksi. On suunnitteilla viisi ohjelmaa: elintarviketurvallisuus; ympäristön ja luonnonvarojen kestävä kehitys mukaan lukien energia; maahanmuutto ja turvapaikan myöntäminen; inhimillisiin voimavaroihin sijoittaminen; paikallisviranomaisten ja kansalaisjärjestöjen tehtävä kehitysprosesseissa. Äänestin puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Vaurauden edistäminen niin sanotuissa nousevan talouden maissa on tarpeellinen toimi erityisesti sen vuoksi, että estetään Eurooppaan suuntautuva maahanmuuttajatulva. Tällä hetkellä tätä hallinnoidaan erilaisista ohjelmista. Tämän mietinnön tavoite on kuitenkin lisätä rahoitustukea. En voi tukea tätä. Kun otetaan huomioon EU:n tämänhetkiset taloudelliset vaikeudet, emme voi tarjota tällä hetkellä tukea. EU:n sijasta jäsenvaltioiden olisi määriteltävä, miten kehitysapu käytetään.

 
  
MPphoto
 
 

  Franz Obermayr (NI), kirjallinen. (DE) Ajatus avun tarjoamisesta kehitysmaille ja taloudellisen tuen antamisesta on erittäin myönteinen. Humanitaariset periaatteet ja maailmanlaajuista tasapainoa koskevat pyrkimykset ovat tämän vakuuttava perusta. Euroopan unioni tarjoaa jo tukea useiden ohjelmien välityksellä. Tässä mietinnössä kuitenkin suunnitellaan uusien välineiden luomista, joten kehitysapua laajennetaan. Kuitenkin toissijaisuusperiaatteen mukaisesti kehitysavun maksujen olisi oltava jäsenvaltioiden toimivallassa.

 
  
MPphoto
 
 

  Rolandas Paksas (EFD), kirjallinen. (LT) Kehitysyhteistyö on ainoa ulkoisen toiminnan politiikka, jolla puolustetaan yhteiskunnan syrjäytyneimpiä ja haavoittuvimpia ryhmiä. Komission olisi varmistettava kaikin tavoin, että asianmukaista ja riittävää tukea tarvitaan kehittämään kotimaista yksityistä sektoria ja pieniä ja keskisuuria yrityksiä alhaisen tulotason maissa. Maahanmuuttoon on kiinnitettävä erityistä huomiota. On tärkeää varmistaa, että laittomaan maahanmuuttoon varatut määrät olisi käytettävä nimenomaisen tarkoituksen mukaisesti. Olisi kiinnitettävä huomiota myös siihen, että pelkästään kehitysmaita koskevan uuden rahoitusvälineen kehittämisessä on arvioitava perusteellisesti yleisiä tavoitteita, painopistealoja ja odotettuja tuloksia samoin kuin varojen jakamista.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. (PT) Vuonna 2011 on strategisesti tärkeää tehdä päätelmät niiden neljän vuoden aikana saaduista kokemuksista, joiden ajan kehitysyhteistyön rahoitusvälineen (DCI) perustamisesta annettu asetus (EY) N:o 1905/2006 on ollut voimassa. Komissio on ilmoittanut, että se antaa ehdotuksensa vuoden 2013 jälkeisestä monivuotisesta rahoituskehyksestä ennen kesätaukoa ja säädösehdotuksensa ulkoista toimintaa koskevista rahoitusvälineistä myöhemmin tänä vuonna. Tämän mietinnön − jonka puolesta äänestän − tavoitteena on esittää jo varhaisessa vaiheessa Euroopan parlamentin kanta uuteen rahoitusvälineeseen, jonka avulla hallitaan EU:n kehitysyhteistyötä. Parlamentin kanta perustuu kehitysyhteistyön rahoitusvälineen toteuttamisesta edellisen neljän vuoden aikana saatuihin kokemuksiin. Korostan, että on tarpeellista edistää seuraavia aloja: riittävä rahoitus käytössä olevien varojen puitteissa; köyhyyden poistamisen vaikutus ja virallisen kehitysavun perusteet; maantieteelliset ja aihekohtaiset ohjelmat; EU:n tuen ohjelmointia koskevat menettelyt, johon liittyy parempi koordinointi ja työnjako; ja demokratiakuilun kurominen siten, että parlamentti kutsutaan osallistumaan päätöksentekoprosessiin.

 
  
MPphoto
 
 

  Aldo Patriciello (PPE), kirjallinen. (IT) Kehitysyhteistyön rahoitusvälineen perustamisesta annettu asetus (EY) N:o 1905/2006 on ollut voimassa jo neljän vuoden ajan. Komissio antaa pian ehdotuksensa vuoden 2013 jälkeisestä monivuotisesta rahoituskehyksestä ja säädösehdotuksensa ulkoista toimintaa koskevista rahoitusvälineistä myöhemmin tänä vuonna. Tämän mietinnön tarkoituksena on esittää varhaisessa vaiheessa parlamentin kanta uusiin rahoitusvälineisiin.

Mietinnössä esitetään saatuja kokemuksia ja keskitytään erityisesti niihin kokemuksin, jotka Euroopan parlamentti sai kehitysyhteistyön rahoitusvälineen täytäntöönpanon demokraattisesta valvonnasta. Osa mietinnöstä on omistettu tulevaisuuden näkymille ja lopuksi mietinnössä tarkastellaan maantieteellisiä ja aihekohtaisia ohjelmia, vaaditaan talousarviotuelle tiukkoja kelpoisuuskriteerejä, ja korostetaan, että kansalaisyhteiskunnalla on tärkeä tehtävä kehittää ja soveltaa säädösvallan siirtoa koskevaa menettelyä SEUT-sopimuksen 290 artiklan kriteerit täyttäviin päätöksiin. Äänestin tämän esityksen puolesta, jotta Euroopan parlamentilla on mahdollisuus valvoa strategisia suunnittelupäätöksiä tasa-arvoisesti neuvoston kanssa.

 
  
MPphoto
 
 

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. (PT) Koska on kulunut neljä vuotta siitä, kun asetus (EY) N:o 1905/2006 tuli voimaan, ja koska komissio on jo ilmoittanut tekevänsä vuoden 2013 jälkeiseen monivuotiseen rahoituskehykseen liittyviä ehdotuksia, on luotava silmäys aikaansaatuihin tuloksiin ja tuleviin kehitystapoihin.

Tärkein korostettava asia on se, että tämä on sellainen "yksi ulkopoliittisten toimien osa-alue, jota ei ole suunniteltu ajamaan EU:n etuja vaan puolustamaan syrjäytyneimpien ja heikoimmassa asemassa olevien ihmisten etuja tällä planeetalla". Sen vuoksi parlamentilla pitäisi olla merkittävämpi tehtävä eikä ainoastaan siksi, että tällä tarjotaan eri tavoin demokraattista oikeutusta, vaan myös siksi, että sillä voidaan tarjota materiaalista ja menettelyllistä tukea. Olisi korostettava, että tavoitteena pitäisi olla köyhyyden poistaminen. Tässä viitataan sosiaalisiin peruspalveluihin, joilla pyritään vähentämään köyhimpien väestönosien tilanteen heikkoutta.

 
  
MPphoto
 
 

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. (EN) Äänestin mietinnön puolesta. Vuonna 2011 on strategisesti tärkeää tehdä päätelmät niiden neljän vuoden aikana saaduista kokemuksista, joiden ajan kehitysyhteistyön rahoitusvälineen (DCI) perustamisesta annettu asetus (EY) N:o 1905/2006 on ollut voimassa. Komissio on ilmoittanut, että se antaa ehdotuksensa vuoden 2013 jälkeisestä monivuotisesta rahoituskehyksestä ennen kesätaukoa ja säädösehdotuksensa ulkoista toimintaa koskevista rahoitusvälineistä myöhemmin tänä vuonna. Tämän mietinnön tavoitteena on esittää jo varhaisessa vaiheessa Euroopan parlamentin kanta uuteen rahoitusvälineeseen, jonka avulla hallitaan EU:n kehitysyhteistyötä. Parlamentin kanta perustuu kehitysyhteistyön rahoitusvälineen toteuttamisen valvonnasta saatuihin kokemuksiin.

 
  
MPphoto
 
 

  Licia Ronzulli (PPE), kirjallinen. (IT) Tämän mietinnön tavoitteena on esittää Euroopan parlamentin kanta uuteen rahoitusvälineeseen, jonka avulla hallitaan EU:n kehitysyhteistyötä. Parlamentin kanta perustuu kehitysyhteistyön rahoitusvälineen toteuttamisen valvonnasta saatuihin kokemuksiin. Päinvastoin kuin parlamentti, jäsenvaltiot eivät näyttäneet keskittyvän tarkastamaan, noudatetaanko komission ehdotuksissa DCI-asetuksen oikeudellisia säännöksiä.

Sen lisäksi olisi selvennettävä, että kehitysyhteistyö on ainoa ulkopoliittisten toimien osa-alue, jota ei ole suunniteltu ajamaan EU:n etuja vaan puolustamaan syrjäytyneimpien ja heikoimmassa asemassa olevien ihmisten etuja tällä planeetalla. Niitä ovat köyhyyden lieventäminen sekä kestävä inhimillinen, sosiaalinen ja taloudellinen kehitys: lyhyesti sanottuna kaikkien ihmisten oikeus ihmisarvoiseen elämään.

Näin ollen parlamentti tunnustaa selkeästi näiden toimien merkityksen ja kehottaa luomaan välineen, jonka avulla EU voisi rahoittaa edellä mainittuja toimia muista lähteistä kuin kehitysyhteistyön rahoitusvälineestä.

 
  
MPphoto
 
 

  Nikolaos Salavrakos (EFD), kirjallinen. (EL) Äänestin Mitchellin mietinnön puolesta, koska siinä määritellään olennainen ja oikea suunta kehitysyhteistyön rahoitusvälineen tulevasta hyväksymisestä ja toiminnasta. Siinä hyödynnetään tällä hetkellä toteutettavasta kehitysyhteistyön välineestä saatua kokemusta. EU:n kehitysyhteistyön rahoitus on todellinen mekanismi köyhyyden torjumiseksi ja kehitysmaiden demokratian ja kehityksen edistämiseksi. EU on Lissabonin sopimuksen mukaisesti tehostanut kansainvälisen edustuksen valtuuksia ja sitä kehotetaan vastaamaan haasteisiin, joita ovat esimerkiksi ilmastonmuutos, köyhyyden torjuminen sekä oikeusvaltioperiaatteen ja demokraattisten arvojen välittäminen kehitysmaihin. Olen samaa mieltä esittelijän kanssa siitä, että EU:n kehitysyhteistyöpolitiikkaa koskevaa demokraattista selontekovelvollisuutta ja parlamentin aktiivista asemaa kehitysapuvarojen hyväksymisessä Lissabonin sopimuksen 290 artiklan mukaisesti, olisi vahvistettava.

 
  
MPphoto
 
 

  Catherine Stihler (S&D), kirjallinen. (EN) Kannatan tätä mietintöä, joka perustuu välineen tehokkuuteen, valvontaan ja varojen paremman käytön edistämiseen tulevaisuudessa.

 
  
MPphoto
 
 

  Michèle Striffler (PPE), kirjallinen. (FR) Äänestin Mitchellin mietinnön puolesta, koska meidän on tehtävä päätelmät niiden neljän vuoden aikana saaduista kokemuksista, joiden ajan kehitysyhteistyön rahoitusvälineen (DCI) perustamisesta annettua asetusta (EY) N:o 1905/2006 on sovellettu. Tässä yhteydessä kehitysavun tavoitteet ja soveltamisala on määriteltävä hyvin selkeästi.

Maahanmuutto on ala, jolla meidän on asetettava etusijalle kehitystä edistävien toimintalinjojen johdonmukaisuus. Kehitysavulla pitäisi rahoittaa hankkeita, joilla pyritään torjumaan maahanmuuton perimmäiset syyt, mutta sitä ei pitäisi käyttää rajavalvonnan parantamiseen tai laittoman maahanmuuton torjumiseen.

 
  
MPphoto
 
 

  Iva Zanicchi (PPE), kirjallinen. (IT) Äänestin Mitchellin esittelemän asiakirjan puolesta. Kun otetaan huomioon kokemus, joka on saatu kehitysyhteistyön välineen soveltamisesta ennen kuin otetaan käyttöön vuoden 2013 jälkeinen uusi väline, katson, että parlamentilla on oltava mahdollisuus puolustaa EU:n kehitysyhteistyöpolitiikan erityistä luonnetta valvomalla strategisia suunnittelupäätöksiä tasa-arvoisesti neuvoston kanssa. Lisäksi yleisiin tavoitteisiin, ensisijaisiin aihealueisiin, sekä tuen jakamiseen liittyvät päätökset, on tehtävä säädösvallan siirtoa koskevan menettelyn perusteella SEUT-sopimuksen 290 artiklan mukaisesti.

 
  
  

Mietintö: Angelika Niebler (A7-0159/2011)

 
  
MPphoto
 
 

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. (PT) Arvoisa puhemies, äänestän tämän mietinnön puolesta, koska Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmän tarkistukset sisällytettiin kompromissitekstiin. Niihin sisältyvät keskeiset asiat, kuten yleiset suuntaviivat, mahdollisuudet parannuksiin komission ja parlamentin tasolla.

 
  
MPphoto
 
 

  Laima Liucija Andrikienė (PPE), kirjallinen. (LT) Äänestin tämän vaikutustenarviointien riippumattomuuden varmistamista koskevan päätöslauselmaesityksen puolesta. Olen samaa mieltä esittelijän kanssa siitä, että vaikutustenarvioinnit ovat keskeinen lainsäädäntötyön väline, jota eurooppalaisten lainsäädäntövallan käyttäjien olisi hyödynnettävä jatkossa enenevässä määrin. Vaikutustenarvioinnit osoittavat lainsäädäntövallan käyttäjille näiden toimintavaihtoehtojen mahdolliset seuraukset ja auttavat heitä päätöksenteossa. Siten ne saattavat edistää merkittävästi lainsäädäntötyön parantamista. Vaikutustenarvioinnit eivät kuitenkaan millään tapaa voi korvata poliittista keskustelua ja lainsäädäntövallan käyttäjien demokraattista ja legitiimiä päätöksentekoprosessia. Olisi huomautettava, että vaikutustenarvioinneilla pelkästään edistetään poliittisen päätöksen erityissisällön valmistelua. On tärkeää, että vaikutustenarviointi tehdään ennen kaikkea täysin riippumattomasti ja avoimesti, ja lisäksi on otettava huomioon pk-yrityksiin kohdistuvat vaikutukset. Euroopan parlamentti voi jo nyt tehdä oman vaikutustenarviointinsa ja tarkastella perusteellisesti komission vaikutustenarviointia Tähän mennessä tätä menettelyä on kuitenkin sovellettu harvoin. Olen samaa mieltä tässä päätöslauselmassa esitetystä kannasta, että Euroopan parlamentin olisi hyödynnettävä tehokkaammin tämän alan valtuuksiaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. (FR) Olen vakuuttunut, että vaikutustenarvioinneilla autetaan niitä, jotka valmistelevat poliittisia päätöksiä. Sen vuoksi kannatin Nieblerin mietintöä vaikutustenarvioihin tehtävistä välttämättömistä muutoksista erityisesti riippumattoman mekanismin käyttöönoton osalta. Euroopan parlamentti ja neuvosto valvoisivat vaikutustenarviointilautakunnan jäseniä. Tämän seurauksena he eivät toimisi enää komission puheenjohtajan ohjeiden perusteella.

 
  
MPphoto
 
 

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. – (LT) Äänestin tämän mietinnön puolesta. Vaikutustenarvioinnit ovat keskeinen lainsäädäntötyön väline. Ne osoittavat lainsäädäntövallan käyttäjille näiden toimintavaihtoehtojen mahdolliset seuraukset ja auttavat heitä päätöksenteossa. Eurooppalaisten lainsäädäntövallan käyttäjien olisi hyödynnettävä niitä jatkossa enenevässä määrin. Ne saattavat edistää merkittävästi lainsäädäntötyön parantamista. Olen samaa mieltä siitä, että kaikkia politiikan aloja edustavien ulkoisten asiantuntijoiden sekä kaikkien sidosryhmien mukaan ottaminen vaikutustenarviointiin on tarpeellista riippumattomuuden ja objektiivisuuden varmistamiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Regina Bastos (PPE), kirjallinen. (PT) Vaikutustenarvioinnit ovat keskeinen lainsäädäntötyön väline. Kurinalaisuus vaatii, että poliittisesta päätöksenteosta kootaan konkreettisia tosiasioita ja varmistetaan, että kaikki asianmukaiset strategiset vaihtoehdot tutkitaan, kun tiettyä ongelmaa ratkaistaan. Vaikutustenarviointeja olisi sovellettava kaikkiin lainsäädäntöehdotuksiin, niillä pitäisi olla selkeät menettelyt ja ne olisi toteutettava täysin riippumattomasti ja avoimesti. Niissä olisi myös arvioitava mahdollisuutta olla soveltamatta toimia sekä pienille ja keskisuurille yrityksille aiheutuvia erityisvaikutuksia.

Tämän alan parannuksista huolimatta komission ja parlamentin vaikutustenarviointeja voitaisiin edelleen parantaa. Kannatin tätä mietintöä, missä peräänkuulutetaan Euroopan parlamentin valiokuntien tiiviimpää osallistumista sekä yksityiskohtaisten perustelujen ilmoittamista sille, miksi komissio ei tee tiettyä vaikutustenarviointia. Lopuksi siinä haastetaan parlamentin valiokunnat lisäämään vaikutustenarviointien käyttöä, jotta sen lainsäädäntömenettelyn laatua voidaan parantaa.

 
  
MPphoto
 
 

  Mara Bizzotto (EFD), kirjallinen. (IT) Äänestin tämän vaikutustenarviointien riippumattomuuden varmistamista koskevan päätöslauselmaesityksen puolesta. Ensiksi esityksessä korostetaan, että vaikutustenarviointien toteuttamisessa olisi otettava huomioon uuden lainsäädännön vaikutus pieniin ja keskisuuriin yrityksiin ja että niihin kohdistuvaa sääntelytaakkaa olisi vähennettävä. Pk-yritysten tarpeiden painottaminen oli keskeinen syy, miksi päätin äänestää puolesta. Toiseksi esityksessä korostetaan toista erittäin tärkeää asiaa, eli kansantalouksien erityisluonnetta. Komission olisi niiden etujen turvaamiseksi kuultava eri jäsenvaltioita ja eri kansallisten arviointilaitosten viranomaisia ja edustajia, jotta varmistetaan, että yksilölliset tarpeet eivät ole toissijaisia yhteisön etuihin nähden. Lisäksi esityksessä pyydetään Euroopan unionin hallintomenettelyn laajempaa avoimuutta ja parempaa tehokkuutta ja tähdennetään, että komissio on vastuussa parlamentille toiminnastaan. Näiden syiden vuoksi äänestin puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Vilija Blinkevičiūtė (S&D), kirjallinen. (LT) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska olen samaa mieltä siitä, että on erittäin tärkeää parantaa jatkuvasti EU:n lainsäädäntöä. Tässä mietinnössä tehdään konkreettisia ehdotuksia lainsäädäntöprosessin parantamisesta Euroopan parlamentissa ja komissiossa. Komissio on jo jonkin aikaa tehnyt vaikutustenarviointeja lainsäädännöstä ennen kuin se on tehnyt lainsäädäntöehdotuksia Euroopan parlamentille ja neuvostolle, mutta mietinnössä katsotaan, että näitä vaikutustenarviointimenettelyitä on vielä huomattavasti parannettava. Meidän pitäisi esimerkiksi vahvistaa vaikutustenarviointilautakunnan riippumattomuus. Se kuuluu tällä hetkellä komission puheenjohtajan alaisuuteen. Tässä mietinnössä kehotetaan myös Euroopan parlamenttia ja sen valiokuntia toteuttamaan useammin vaikutustenarviointeja lainsäädäntöehdotuksista ja tutkimaan tarkemmin komission tekemiä vaikutustenarviointeja. Niillä usein perusteellaan lainsäädäntöehdotusta sen sijaan, että niillä voidaan tarkastella objektiivisesti tosiseikkoja. Tällaisia EU:n lainsäädäntöehdotuksia koskevia alustavia vaikutustenarviointeja tehostettiin Lissabonin sopimuksen myötä. Sillä otettiin käyttöön säännökset ehdotetun lainsäädännön sosiaalisten ja ympäristövaikutusten pakollisesta arvioinnista.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. (PT) Vakuuttava ja menestyksekäs lainsäädäntö edellyttää hyvän poliittisen keskustelun sekä yhteistyöhön ja yhteisymmärrykseen johtavien yhteisten ponnistusten lisäksi luotettavaa lainsäädännöllisen alan toimijoita ohjaavaa teknistää perustaa, jolla arvioidaan tällaisten toimintalinjojen taustaa ja seurauksia. Tästä syystä olen tyytyväinen EU:n toimielinten aloitteisiin, joilla varmistetaan vaikutustenarviointien laatu ja luotettavuus ja joilla taataan niiden riippumattomuus ja avoimuus.

 
  
MPphoto
 
 

  Nessa Childers (S&D), kirjallinen. (EN) Koska olen toiminut tällä alalla valiokunnassa aikaisemmin, korostan sitä näkökohtaa, että vaikutustenarviointeihin ei saa kohdistua ulkopuolisia häiriöitä ja että tätä riippumattomuutta on suojeltava kaikilla tasoilla.

 
  
MPphoto
 
 

  Derek Roland Clark (EFD), kirjallinen. (EN) Äänestin Nieblerin vaikutustenarviointeja koskevaa mietintöä vastaan. UKIP tukee ajatusta vaikutustenarvioinneista, mutta ainoastaan silloin, kun ne ovat täysin riippumattomia, kun niillä on todellista vaikutusta (eli komission on otettava ne huomioon) ja kun ne tehdään kansallisella tasolla, jotta vältetään mitäänsanomattomat "yksi koko sopii kaikille" -toimet, joiden vuoksi kansalliset hallitukset eivät voi arvioida tarpeeksi tarkasti, mikä niiden vaikutus on kotimaahan. Nieblerin mietintö ei ole valitettavasti tällaisten perusteiden mukainen.

 
  
MPphoto
 
 

  Carlos Coelho (PPE), kirjallinen. (PT) Avoimen, selkeän, tehokkaan ja laadukkaan sääntely-ympäristön luomisen olisi oltava Euroopan unionin politiikan ensisijainen tavoite, Olemme arvostelleet voimassa olevan EU:n lainsäädännön täytäntöönpanon ja soveltamisen puutteita monesti. Ne johtuvat suurelta osin siitä, että säädöksiä ei ole laadittu oikein. Sen vuoksi EU:n lainsäädäntöelimien on vastattava tähän ongelmaan. Vaikutustenarvioinneissa on kyse systemaattisesta arviosta, eli siitä, mitkä ovat todennäköiset vaikutukset esimerkiksi terveyden, perusoikeuksien, sosiaaliselta, taloudelliselta ja ympäristön kannalta. Siten niillä edistetään hallinnollisen taakan vähentämistä ja varmistetaan EU:n politiikan johdonmukaisuus. Äänestän tämän aloitteen puolesta. Siinä tunnustetaan, että vaikutustenarvioinnit ovat avainasemassa päätöksentekoprosessin tukemiseksi. Niiden on oltava täysin riippumattomia ja avoimia, niissä on noudatettava selkeää menettelyä ja niiden perusteella on tehtävä perusteltu ja objektiivinen arvio mahdollisista vaikutuksista. Tähän liittyy aina kustannus-hyötyanalyysi. Niillä autetaan osaltaan saamaan aikaan harkittuja ja täysin tietoisia päätöksiä, minkä pitäisi johtaa lainsäädännön laadun paranemiseen, moitteettomampaan saattamiseen osaksi kansallista lainsäädäntöä, täytäntöönpanoon ja valvontaan sekä nopeampaan lainsäädäntöprosessiin.

 
  
MPphoto
 
 

  Anne Delvaux (PPE), kirjallinen. (FR) Vaikutustenarvioinnit ovat välineitä, jotka ovat erityisen hyödyllisiä lainsäädäntötoimien (kuten poliittisten ehdotusten) laadun parantamiseksi. Näitä vaikutustenarviointeja on kuitenkin mukautettava: uudet mukautukset ovat tarpeellisia. On erityisesti luotava riippumaton mekanismi, koska komission ehdottamat vaikutustenarvioinnit ovat usein laadun kannalta epäjohdonmukaisia ja niillä yleensä pelkästään perustellaan lainsäädäntöehdotusta sen sijaan, että niillä tarkasteltaisiin objektiivisesti tosiseikkoja.

Olen iloinen, että tänään äänestetyssä mietinnössä vahvistetaan, että vaikutustenarvioinnit olisi suoritettava täysin riippumattomasti, että niissä otetaan huomioon suurempi määrä perusteita (muun muassa sosioekonomiset ja ympäristöä koskevat perusteet) ja että myös mahdollisimman laaja avoimuus taataan erityisesti, kun on kyse asiantuntijoista. Tämä on asia, joka tulee esiin täällä ajoittain, mutta se on kuitenkin erittäin tärkeä.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. (PT) Vaikutustenarvioinnit ovat keskeinen lainsäädäntötyön väline, koska niissä otetaan huomioon tietyn lainsäädännön soveltamisen mahdolliset seuraukset, jotta juuri tästä syystä voitaisiin tehdä päätös asiasta. Riippumattomuus ja avoimuus ovat arvoja, jotka olisi säilytettävä ja joita olisi kannustettava kaikissa demokratioissa, jotta niillä taataan julkiset puolueettomat arvioinnit, oikeasuhtaiset päätökset ja oikeudellinen menettely. Olen sen vuoksi yleisesti samaa mieltä parlamentin ehdotuksista tässä mietinnössä.

 
  
MPphoto
 
 

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. (PT) Tämä Nieblerin laatima mietintö koskee riippumattomien vaikutustenarviointien varmistamista koskevaa ongelmaa. Vaikutustenarvioinnit ovat välttämättömiä, jotta teemme oikeanlaisia päätöksiä. Niillä ei korvata lainsäätäjän demokraattista päätöksentekoprosessia, mutta ne ovat kuitenkin tämän prosessin selkäranka.

Äänestän tämän mietinnön puolesta, koska olen samaa mieltä esittelijän kannasta, että vaikutustenarvioinnit ovat välttämättömiä, jotta voimme suorittaa lainsäätäjän tehtävämme. Mitä enemmän tiedämme tietystä alasta, sitä parempia päätöksiä teemme asiasta. Lisäksi ja komission perustamasta vaikutustenarviointilautakunnasta ja saavutetuista myönteisistä tuloksista huolimatta pidän tärkeänä, että Euroopan parlamenttia varten luodaan riippumaton vaikutustenarviointirakenne.

 
  
MPphoto
 
 

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Vaikutustenarvioinnit voivat tarjota tärkeää tukea lainsäädäntöprosessille. Niiden on näin ollen tarkasteltava suunniteltujen poliittisten valintojen taloudellisia, sosiaalisia, ympäristöllisiä ja kansanterveydellisiä seurauksia samoin kuin vaikutusta kansalaisten perusoikeuksiin koko poliittisen menettelyn aikana. Ennakkoarvioinnin lisäksi olisi tehtävä jälkiarviointi.

Kuten mietinnössä todetaan, tämänhetkisessä vaikutustenarviointimenettelyssä on kuitenkin monia puutteita. Niiden ainoa tarkoitus on usein todeta oletettu tekninen legitiimiys ja perustella toimia, jotka aiheutuvat sopivasti piilossa pidetyistä poliittisista päätöksistä ja arvioinneista. Jäljellä on useita kysymyksiä siitä, mitä menettelyä on kussakin tapauksessa käytettävä. Mistä asiasta vaikutus mitataan ja kuka sen suorittaa? Mikä on arvioinnin laajuus? Mitä vaihtoehtoja arvioidaan?

Myös nämä päätökset ovat normaalisti riippuvaisia poliittisista valinnoista ja arvioista. Sen vuoksi on tärkeää varmistaa, että vaikutuksenarvioinnit ovat riippumattomia. Tämä on käytännössä hankalaa, kun otetaan huomioon monet muuttuvat tekijät ja etunäkökohdat. Avoimuus, kuuleminen, kansalaisten osallistuminen ja arviointeihin ja niiden tuloksiin liittyvä valvonta ovat ratkaisevan tärkeitä, kun riippumattomuus ja arvioinnin laatu varmistetaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Vaikutustenarvioinnit voivat tarjota auttaa parantamaan huomattavasti lainsäädäntötyötä, jos tarkastellaan suunniteltujen poliittisten valintojen taloudellisia, sosiaalisia, ympäristöllisiä ja kansanterveydellisiä seurauksia samoin kuin vaikutusta kansalaisten perusoikeuksiin koko poliittisen menettelyn aikana.

Kuitenkin joissain vaikutustenarvioista välittyvissä kysymyksissä meidän on tarkasteltava niissä käytettyjä kriteerejä. Tiedämme, että perusteita on monenlaisia eikä ainoastaan kustannus-hyötysuhde. Meidän on tiedettävä, kenen on suoritettava kustannukset ja kuka nauttii eduista.

Sen vuoksi on erittäin tärkeää varmistaa, että vaikutustenarvioinnit ovat riippumattomia, mutta tämä on käytännössä erittäin hankala asia monien muuttujien ja etunäkökohtien vuoksi.

Joidenkin arvioiden ja asiantuntijoiden menetelmät ovat riippumattomampia kuin toisten. Todellisuudessa vaikutustenarvioinneilla usein pelkästään perustellaan päätöksiä, joita halutaan tehdä sen sijaan, että niillä todella puututaan hyväksyttävän lainsäädännön aiheuttamiin vaikutuksiin.

 
  
MPphoto
 
 

  Monika Flašíková Beňová (S&D), kirjallinen. (SK) Vaikutustenarvioinnit ovat keskeinen väline lainsäädäntömenettelylle, jota EU:n lainsäätäjien on käytettävä tulevaisuudessa täysimääräisesti. Vaikka niillä ei millään tavoin korvata poliittista keskustelua tai lainsäätäjien noudattamaa demokraattista ja lainmukaista päätöksentekomenettelyä ja vaikka niillä pelkästään pohjustetaan poliittisia päätöksiä, niillä kiinnitetään lainsäätäjien huomio toimintalinjojen mahdollisiin vaikutuksiin erityisen sisällön näkökulmasta ja autetaan heitä tekemään päätöksiä. Tällä tavalla niillä voidaan edistää merkittävästi lainsäädäntötyön parantamista.

 
  
</
MPphoto
 
 

  Lidia Joanna Geringer de Oedenberg (S&D), kirjallinen. – (PL) Nieblerin mietintö on merkittävä panos keskusteluun EU:n lainsäädäntömenettelyn parantamisesta. Tarkoitus on varmistaa, että uusi lainsäädäntö on kansalaisten kannalta hyödyllinen ja todella tarpeellinen. Valitettavasti on esitetty syytöksiä, että säännöksiä luodaan pelkästään siksi, että EU:n toimielimistä halutaan tehdä tunnetumpia tai että ne johtuvat eturyhmien toimista. Tämä merkitsee, että meidän on parannettava jatkuvasti menettelyjä, jotka liittyvät tietyn säädöksen vaikutusten arviointiin. Toimin edellisinä vuosina esittelijänä paremmasta lainsäädännöstä, ja haluaisin korostaa tämän ongelman useita näkökohtia. Ensinnäkin meidän olisi pantava merkille perustamissopimukseen kirjattu toimielinten välinen tasapaino. Komissio ehdottaa sen osalta lainsäädäntöä ja parlamentti ja neuvosto hyväksyvät sen.

Vaikutustenarvioiden riippumattomuus on erittäin tärkeää, mutta tätä ei saa siirtää pois parlamentin demokraattisesta valvonnasta. Mielestäni ehdotus muuttaa vaikutusarviointeja Euroopan parlamentin tarkistusten pohjalta on erittäin tärkeä, ja olen samaa mieltä niiden kanssa, jotka katsovat, että meidän on sovellettava vaikutustenarvioinneissa yhdenmukaisia perusteita kaikissa toimielimissä. Haluaisin samalla kiinnittää huomion siihen, että kaikkein tärkein näkökohta lainsäädäntötyössä on ratkaista tietty ongelma, ja tietyn hankkeen ohessa tehty vaikutustenarviointi voi tarjota ainoastaan objektiivista tietoa.