Sanatarkat istuntoselostukset

Keskiviikko 8. kesäkuuta 2011 - Strasbourg

11. Unkarin tarkistettu perustuslaki (keskustelu)

  Puhemies. – (IT) Esityslistalla ovat seuraavana neuvoston ja komission julkilausumat Unkarin tarkistetusta perustuslaista.

  Enikő Győri, neuvoston puheenjohtaja – (EN) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, sopimuksessa Euroopan unionista (SEU) ei ole myönnetty neuvostolle valtaa puuttua jäsenvaltioiden kansallisiin perustuslakeihin. SEU 4 artiklan 1 ja 2 kohdan nojalla perustuslain hyväksyminen kuuluu edelleen kyseisen jäsenvaltion yksinomaiseen toimivaltaan. Siksi neuvosto ei ole siinä asemassa, että se olisi voinut keskustella vasta hyväksytystä Unkarin perustuslaista.

  Viviane Reding, komission varapuheenjohtaja. – (EN) Arvoisa puhemies, puhun täällä tänään Euroopan parlamentille puheenjohtaja Barroson pyynnöstä Unkarin perustuslaista.

Puheenjohtaja Barroso korosti aivan aluksi useaan otteeseen, ettei komissio tee poliittisia arvioita jäsenvaltioiden perustuslakiin ja toimielimiin liittyvistä perustavanlaatuisista päätöksistä. Uuden perustuslain hyväksyminen on asia, joka kuuluu kyseisen jäsenvaltion kansalle ja toimielimille sovellettavan kansallisen lainsäädännön sekä tarvittaessa unionin ja kansainvälisen lainsäädännön mukaisesti.

Komissio voi kuitenkin arvioida perustuslakia samoin kuin jäsenvaltion muita säädöksiä siitä näkökulmasta, vastaako se unionin lainsäädäntöä. On sanomattakin selvää, että jokaisen jäsenvaltion perustuslain pitäisi vastata eurooppalaisia arvoja, joita ovat vapaus, demokratia, tasa-arvo, oikeusvaltio ja ihmisoikeuksien, myös vähemmistöjen oikeuksien, kunnioittaminen ilman syrjintää, kuten SEU 2 artiklassa määrätään.

Unkarin uusi perustuslaki tulee voimaan 1. tammikuuta 2012 ja edellyttää täytäntöönpanotoimenpiteiden hyväksymistä. Siksi komissio voi tehdä tässä vaiheessa vain alustavan analyysin, sillä perustuslain yhteensopivuutta unionin lainsäädännön kanssa ja sen oikeusvaikutuksia voidaan arvioida tarkkaan ja kunnolla vasta, kun siihen perustuva, täytäntöönpanoon liittyvä lainsäädäntö-, hallinto- ja oikeuskäytäntö otetaan huomioon.

Komissio seuraa myös työtä, jota Euroopan neuvoston Venetsian komitea tekee asian parissa, ja odotamme sen antavan raporttinsa 17.–18. kesäkuuta. Tiedän myös, että Venetsian komitean sihteeri Thomas Markert kävi 25. toukokuuta kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnassa, ja luin suurella mielenkiinnolla hänen esittämänsä huomiot.

Kuten olen jo selittänyt, kaikki tuolloin käsitellyt asiat liittyvät kansalliseen toimivaltaan. Meillä on toimivaltaa vasta, kun nämä asiat siirretään osaksi lainsäädäntöä.

Haluan nyt kuulla, mitä sanottavaa teillä Euroopan parlamentin jäsenillä on asiasta, ymmärtääkseni Euroopan parlamentin kannan tähän asiaan.

  József Szájer, PPE-ryhmän puolesta. – (HU) Arvoisa puhemies, pyydän, ettette pidä epäkohteliaana sitä, että osoitan nyt sanani parlamentin vasemmistolle: vihreiden, kommunistien, sosialistien ja liberaalien muodostamalle enemmistölle, joka halusi välttämättä lisätä tämän asian tämän päivän esityslistalle PPE-ryhmän ja konservatiiviryhmän vastustuksesta huolimatta. Esitän nyt näille jäsenille kysymyksiä.

Onko teidän mielestänne syntyperään perustuvaa syrjintää koskevan kiellon mukaista, että Euroopan unionissa on jäsenvaltioita, kuten Espanja, Belgia ja Ruotsi, joissa kansalaiset ovat oikeutettuja korkeaan valtiolliseen asemaan, kuten monarkin asemaan, syntyperänsä perusteella? Maani uusi perustuslaki ei salli tällaista syrjintää. Onko teistä hyväksyttävää, että unionissa on jäsenvaltioita, kuten Yhdistynyt kuningaskunta, joilla ei ole yhtenäistä kirjallista perustuslakia? Maani uusi perustuslaki on demokraattinen, kirjallinen perustuslaki.

Onko teistä hyväksyttävää, että unionissa on jäsenvaltioita, kuten Ranska, joiden perustuslaissa ei säädetä perusoikeuksista? Maani uudessa perustuslaissa säädetään perusoikeuksista, ja lisäksi se on Euroopan unionissa ensimmäinen perustuslaki, jossa EU:n perusoikeuskirja hyväksytään perusnormiksi. Onko mielestänne hyväksyttävää, että unionissa on jäsenvaltioita, joilla ei ole perustuslakituomioistuinta tai, jos niillä on sellainen, sillä on vähän valtaa? Olen ylpeä siitä, että maani uusi perustuslaki takaa vahvan perustuslaillisen suojan.

Väitätte toimivanne yhteisen Euroopan hengessä tuodessanne Unkarin uuden perustuslain tänne ruodittavaksi. Rikotte kuitenkin yhtä Lissabonin sopimuksen tärkeimmistä periaatteista, nimittäin 4 artiklan 2 kohtaa, jossa määrätään seuraavaa: "Unioni kunnioittaa jäsenvaltioiden tasa-arvoa perussopimuksia sovellettaessa sekä niiden kansallista identiteettiä, joka on olennainen osa niiden poliittisia ja valtiosäännön rakenteita". Hyvät parlamentin jäsenet, ellette ole järjestäneet tai ellette aio järjestää keskusteluja mainitsemistani valtioista tai jos unohditte täällä Euroopan parlamentissa, että Unkarin sosialistihallitus sivuutti häpeämättömästi kokoontumisvapauden vuonna 2006, olette kaksinaismoralistisia. Näette rikan veljenne silmässä muttette huomaa malkaa omassanne. Ette ymmärrä, ettette tue tällä asenteella eurooppalaista yhteistyötä vaan lietsotte Euroopan kansojen välisiä konflikteja. Tämä paljastaa todella puolueellisen suhtautumistapanne.

Kehotan teitä seuraamaan Unkarin uuden perustuslain näyttämää esimerkkiä omissa maissanne. Pysäyttäkää velkaantuminen perustuslaillisin menetelmin estääksenne Kreikan, Irlannin tai Portugalin kriisien uusiutuminen. Kehotan teitä suojelemaan tulevien sukupolvien oikeuksia perustuslaillisin menetelmin, niin kuin Unkarin uudessa perustuslaissa tehdään, ottaen ympäristön, julkisen talouden ja väestörakenteen kestävyyden perustuslain periaatteiksi.

Suojelkaa kansalaisianne ja vähemmistöjänne, kuten romaneja, vahvoin kollektiivisin oikeuksin, niin kuin Unkarin perustuslaissa tehdään Euroopan mittapuulla ainutlaatuisella tavalla. Toistatte toistamistanne perusteettomia syytöksiä, vaikka olemme osoittaneet ne vääriksi ja tuoneet esiin kantamme kerta toisensa jälkeen. Siitä huolimatta sanon teille vielä kerran, että Unkarin uudessa perustuslaissa ei kielletä aborttia. Unkarin uudessa perustuslaissa ei rajoiteta uskonnonvapautta eikä omantunnonvapautta. Unkarin uudessa perustuslaissa ei rajoiteta samaa sukupuolta edustavien pariskuntien oikeuksia. Unkarin uutta perustuslakia ei sovelleta Unkarin maantieteellisen alueen ulkopuolella, ja se tarjoaa maan kansalaisille maan alueella verrattoman vahvan oikeusturvan. Unkarin uusi perustuslaki ei heikennä vaan vahvistaa vallanjaon periaatteita ja keskinäistä valvontajärjestelmää. Unkarin uusi perustuslaki on hengeltään eurooppalainen perustuslaki. Se on syntynyt halusta taata maan kansalaisille kaikki perustavanlaatuiset ihmisoikeudet sekä kansojen yhteistyön ja yhtenäisyyden hengestä. Perustuslaissamme on 18 viittausta Eurooppaan, ja olemme sisällyttäneet siihen myös Euroopan unionin moton "moninaisuudessaan yhtenäinen".

Hyvät parlamentin jäsenet, me unkarilaiset olemme vapaudesta ja demokratiasta pitävä kansakunta. Me emme halua kuulla saarnoja demokratiasta niiltä, joilla riittää paljon korjattavaa omassa lähiympäristössään.

  Juan Fernando López Aguilar, S&D-ryhmän puolesta. – (ES) Arvoisa puhemies, Euroopan unioni on arvounioni ja lainsäädäntöunioni. Sen määritellään olevan jäsenvaltioiden ylikansallisen yhdentymisen tulos, ja kukin sen jäsenvaltio on hyvämaineinen oikeusvaltio. Myös Euroopan unionilla itsellään on perustuslaillinen ulottuvuus, sillä sen toimielinrakenne perustuu lakiin, minkä lisäksi lainsäädännössä annetaan takeet yksilöiden asemasta suhteessa viranomaisiin Euroopan unionissa ja vahvistetaan perusperiaate, demokratian periaate, joka korostaa moniarvoisuutta.

Tämä on varmasti syy siihen, että Euroopan parlamentti keskustelee tästä Unkarin perustuslain muutoksesta ja että tämän parlamentin kaksi valiokuntaa – perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunta (AFCO) sekä kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta (LIBE) – ovat tarkastelleet sitä.

Katson, että ensisijainen huolenaihe perustuu lyhyesti sanottuna käsitykseen siitä, että Unkarin parlamentin hyvin suuri poliittinen enemmistö, kahden kolmasosan enemmistö, sai läpi perustuslain uudistuksen, joka rajoittaa poliittisen moniarvoisuuden toteutumista ja siten eri poliittisten hankkeiden vuorottelun mahdollisuutta samojen pelisääntöjen mukaisesti. Katson sen aiheuttaneen tästä syystä huolta, joka liittyy sen yhteensopivuuteen SEU 2 ja 3 artiklan periaatteiden kanssa sekä EU:n perusoikeuskirjassa vahvistettujen oikeuksien poliittisen ulottuvuuden kanssa.

Kukaan ei ole yrittänyt arvioida ennalta, millainen Unkarin perustuslaista tulee tai miten sitä sovelletaan käytännössä, ja siihen vaikuttavat tietysti perustuslakijärjestelmän mukainen keskinäinen valvontajärjestelmä, Unkarin perustuslain perustuslaillinen tasapaino sekä se, että Unkari kuuluu monikansallisiin järjestöihin, kuten Euroopan neuvostoon ja Euroopan unioniin, joilla on tietoa perusoikeuksista.

Minun on kuitenkin vastattava siihen, mitä jäsen Szájer sanoi juuri vähemmistöjen suojelusta Espanjan perustuslaissa, jonka hän mainitsi esimerkkinä muutamista muista perustuslaeista. En voi katsoa tätä läpi sormien. Minun on kaikella kunnioituksella kerrottava jäsen Szájerille, ettei Espanjan perustuslaissa ole häivähdystäkään alkuperään tai syntyperään perustuvasta syrjinnästä. Kukaan ei pyri arvioimaan ennalta Unkarin perustuslain täytäntöönpanon lopputulosta, mutta katson Euroopan parlamentin olevan huolissaan siitä, että Unkarin perustuslain täytyy kunnioittaa poliittisen moniarvoisuuden turvaamisen sääntöä ja eri poliittisten hankkeiden vuorottelua samojen pelisääntöjen mukaisesti. Tämä keskustelu ja sitä edeltäneet keskustelut ovat osoitus tästä huolesta.

  Renate Weber, ALDE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, Unkarin uusi perustuslaki – jota saatetaan pitää aivan liian ristiriitaisena tekstinä perustuslaiksi – on ajettu Unkarin parlamentissa kiireesti läpi vain kuukauden kestäneen julkisen kuulemisen jälkeen. Unkarin kansalaisyhteiskunta ja Venetsian komitea ovat ilmaisseet syvän huolensa prosessin kestosta ja avoimuudesta.

Niitä, jotka kyseenalaistavat tämän tekstin, syytetään toisinaan siitä, että he toimivat vain poliittisista syistä. Unkarin uuden perustuslain odotettiin vastaavan täysin EU:n tärkeimpiä arvoja, koska kommunistihallinnon kukistumisesta on kulunut 20 vuotta ja Unkari toimii Euroopan unionin puheenjohtajavaltiona. Ovatko nämä vain poliittisia arvoja? Myönnän olevani liberaalina huolestunut siitä, että hallitus heikentää kansalaisvapauksia ja demokraattista valvontaa. Olen huolestunut moninaisuuden sivuuttamisesta lainsäädännössä ja olen vakuuttunut siitä, etteivät kaikki Unkarin kansalaiset tunnista itseään perustuslain välittämästä konservatiivisesta kuvasta.

Miten voisin suhtautua välinpitämättömästi tekstiin moniarvoisuudesta ja vallan keskittämisestä sääntelyviranomaisille, kuten hiljattain hyväksytyssä Unkarin medialaissa vahvistetuille viranomaisille? Meidän kaikkien pitäisi kantaa huolta demokratiasta, kun valtapuolue hyväksyy lakeja, jotka vahvistavat sen vallan jatkumisen toimikauden jälkeenkin ja heikentävät tulevien vaalien merkitystä, sekä poliittisista johtajista, jotka menevät niin pitkälle, että he laativat tai muuttavat perustuslakeja, jotka sopivat yhteen vain heidän poliittisten näkemystensä tai talouspolitiikkansa kanssa. Olen myös huolissani Unkarin toimintatapojen heijastusvaikutuksista.

Kotimaani johtajat ovat innostuneet näistä toimista, ja muutamat Romanian perustuslakiin hiljattain esitetyt tarkistukset vaikuttavatkin leikatuilta ja liimatuilta. Niitä ei hyväksytä, mutta niitä on silti yritetty esittää. Tällaisina aikoina EU:n toimielinten on oltava rohkeita. Meidän on pyrittävä siihen, ettei EU:n kansalaisten tarvitse kantaa huolta vaan he voivat olla vakuuttuneita siitä, että arvomme ovat lainsäädäntömme pysyvä ydin.

  Timothy Kirkhope, ECR-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, tämä keskustelu on tilannearvio Unkarin uudesta perustuslaista, ei Yhdistyneen kuningaskunnan tapaoikeudesta, joka on suojannut kansalaisiamme jo lähes 900 vuoden ajan. On komission tehtävä arvioida tällaisia asioita ja toimia niiden pohjalta sen mukaan, mitä perussopimuksissa määrätään ja mitä Euroopan parlamentti pyysi vain muutama kuukausi sitten.

Euroopan parlamentti halusi kysyä komissiolta, mitkä sen johtopäätökset ovat ja miten se aikoo edetä. Odotamme edelleen neuvojanne, mutta näyttää siltä, että joudumme odottamaan niitä hieman kauemmin. Tämä on erilaisten kulttuurien ja erilaisten prioriteettien unioni. Meillä kaikilla on kuitenkin yhteiset arvot, jotka koskevat vapautta, oikeudenmukaisuutta ja kaikkien ihmisten ja jäsenvaltioiden tasa-arvoa. Emme saa suvaita suvaitsemattomuutta.

Arvoisa komission jäsen, pyydämme nyt teitä antamaan Euroopan parlamentille mahdollisimman pian lopullisen vastauksen siihen kysymykseen, vastaako Unkarin perustuslaki EU:n lainsäädäntöä ja EU:n perusoikeuksia, ja jos vastaus on kieltävä, miten sitten edetään. Arvoisa komission jäsen, jos vastaus on myöntävä, haluamme kuulla senkin mahdollisimman pian.

  Judith Sargentini, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (NL) Arvoisa puhemies, kiitän Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraattien) ryhmään kuuluvaa kollegaani, joka haluaa käynnistää täällä kanssamme keskustelun Unkarin perustuslaista. Tämä on hienoa, sillä kuultuani Eurooppa-neuvoston edustajan sanovan, ettei asiasta ole keskusteltu neuvostossa, ja komission jäsen Redingin sanovan, että kunkin jäsenvaltion perustuslaki on sen oma asia eikä Euroopan unionin pidä sekaantua siihen, olen iloinen, että me käymme Euroopan parlamentissa tätä keskustelua keskenämme.

Eikö meidän todellakaan pidä sekaantua asiaan? Onko kyseessä yksinomaan Unkarin oma asia? En sanoisi niin. EU:n jäsenvaltion demokratiatilanne koskee muitakin jäsenvaltioita. Jos jokin maa päättää järjestää oikeudenmukaiset vaalit ja kaksi kolmasosaa muodostaa autokratian, me muut saamme olla asiasta järkyttyneitä ja vastustaa sitä. Lainaan György Konrádia, joka on sanonut näin: "Unkarissa niin sanottu enemmistö osaa luoda autokraattisen järjestelmän demokraattisella tavalla." Tämä pitää paikkansa. Jos ajatte Unkarin parlamentissa läpi lain ja määräätte, että vastedes sitä voidaan tarkistaa vain kahden kolmasosan enemmistöllä, tiedätte, ettei sitä ole helppoa tarkistaa uudelleen seuraavien vaalien jälkeen. Tällainen heikentää vaalien asemaa demokratian välineenä. Kansalla on oikeus ilmaista neljän vuoden välein, mistä se piti ja mistä ei, ja saada näin aikaan muutoksia. Se, että demokraattisesti valittu hallitus järjestää asiat niin, ettei tarkistuksia voida tehdä moneen vuoteen, on kuitenkin pahasta ja väärin. Jos me Euroopan unionissa käännämme katseemme pois ja toteamme, että kyseessä on Unkarin oma asia, jos 26 muuta jäsenvaltiota eivät ole valmiita toteamaan ystävilleen, etteivät ne halua ihmisiä kohdeltavan tällä tavalla yhteiskunnassamme, ja jos Euroopan komissio sanoo samaa, mitä meidän pitäisi sanoa sitten yhdessä niille maille, joissa tilanne on vieläkin pahempi? Mitä meidän pitäisi sanoa niille unkarilaisille, jotka eivät edusta kahden kolmasosan enemmistöä? "Olemme valtavan pahoillamme, muttette voi kumota näitä lakeja myöskään seuraavien kaksien vaalien jälkeen." Mielestäni on kauhistuttavaa, että me kaikki EU:ssa käännämme katseemme pois emmekä ryhdy toimiin.

  Rui Tavares, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (PT) Arvoisa puhemies, tässä keskustelussa Unkarin perustuslaista olemme itse asiassa käyneet kahta keskustelua. Toinen niistä koskee perustuslain sisältöä, ja toinen on puolestaan keskustelu keskustelusta eli siitä, onko Euroopan parlamentin tai minkä tahansa muun Unkarin ulkopuolella toimivan toimielimen oikeutettua ottaa kantaa Unkarin perustuslain sisältöön.

Sisällöstä käytävästä keskustelusta totean, että tiedämme perustuslaissa olevan monia osia, jotka huolestuttavat esimerkiksi Euroopan parlamenttia, tästä asiakirjasta keskustelleita valiokuntia ja Venetsian komiteaa. Syrjintäkieltoasiasta totean, että jäsen Szájer sanoi meille, että perustuslaissa kyllä kielletään sukupuoleen perustuva tai sukupuolivähemmistöihin kohdistuva syrjintä, koska siinä viitataan kaikenlaiseen syrjintään. Mielestäni tämä viittaus on liian epämääräinen ja jättää tuomioistuimille liikaa liikkumavaraa kiistää se myöhemmissä tuomioissaan. Asiasta pitäisi säätää perustuslaissa, niin kuin Euroopan maissa on käytäntönä ja niin kuin useimmissa kehittyneissä ja edistysmielisissä demokratioissa on käytäntönä.

Sama koskee sikiötä ja sen suojelua tai esimerkiksi Unkarin tasavallan keskinäistä valvontajärjestelmää. Lisäksi keskustelemme myös keskustelusta, ja meidän onkin keskusteltava parlamentin oikeudesta ottaa kantaa tähän asiaan hyvin selvästi. Tämä johtuu ensinnäkin siitä, että perustuslait eivät ole aukottomia. On todettava, että aina, kun perusoikeuksia rikotaan, 500 miljoonaa kansalaista odottaa EU:n toimielinten ottavan asiaan kantaa. On merkityksetöntä, johtuuko loukkaus laista, perustuslaista vai asetuksesta: perusoikeuksien loukkaaminen on aina perussopimusten nojalla kiellettyä.

Toiseksi selitys, jonka mukaan perustuslakia ei voida arvostella kulttuurierojen vuoksi, on puhdasta konstitutionalistista relativismia. Näin ei voi olla. Jos perustuslaki rikkoo perussopimusten henkeä ja kirjainta, se rikkoo myös 26 muun jäsenvaltion suvereniteettia, sillä ne ovat päättäneet liittyä Euroopan unioniin yhdessä perussopimuksia rikkovan maan kanssa. Siksi kyseessä on kaikkien suvereniteettia koskeva asia.

Haluan käyttää tämän tilaisuuden sanoakseni yhden asian. Kahden kolmasosan enemmistö – johon täällä varsin usein vedotaan ja joka itse asiassa perustuu enemminkin 50 prosenttiin kuin kahteen kolmasosaan unkarilaisten antamista äänistä, sillä enemmistön muodostavat kaksi kolmasosaa Unkarin parlamentin jäsenistä mutta se sai vain 50 prosenttia äänistä – palvelee kaikkialla yhtä asiaa: se antaa perustuslain tueksi laajan sosiaalisen konsensuksen. Unkarin vallanpitäjät ovat juuri käyttäneet kahden kolmasosan enemmistöä aivan päinvastaiseen tarkoitukseen: tehdäkseen tyhjäksi vastustuksen. Näin he takaavat, että perustuslaki on heidän yhteiskunnassaan äärimmäisen kiistanalainen aihe. Se saattaa noudattaa kahdesta kolmasosasta annetun säännön kirjainta, mutta se rikkoo sen henkeä.

(Puhuja hyväksyi sinisen kortin kysymyksen työjärjestyksen 149 artiklan 8 kohdan mukaisesti.)

  Dimitar Stoyanov (NI). – (BG) Hyvä jäsen Tavares, minulla on teille aivan lyhyt kysymys. Millä valtuuksilla puhutte kaikkien 500 miljoonan EU:n kansalaisen puolesta? Kysyn tätä siksi, että puhutte varsin rohkeasti heidän nimissään. Uskon kuitenkin, että jos EU:n kansalaisilta kysyttäisiin heidän mielipidettään asiasta, heidän vastauksensa eivät vastaisi täysin sitä, mitä te olette sanonut. Meillä kaikilla täällä parlamentissa on erilaisia näkemyksiä, ja me kaikki edustamme EU:n kansalaisten eri ryhmiä. Kenen luvalla siis puhutte heidän kaikkien puolesta?

  Rui Tavares, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (PT) Arvoisa puhemies, hyvä jäsen Stoyanov, kehotan teitä lukemaan unionin perussopimukset ja Euroopan parlamentin työjärjestyksen, joissa todetaan, että koska EU:n kansalaiset ovat valinneet meidät vaaleilla tehtäväämme, meidän pitäisi edustaa omia jäsenvaltioitamme ja niiden kansalaisia sekä koko Euroopan unionin 500:aa miljoonaa kansalaista. Nämä kansalaiset ovat antaneet meille valtuudet kunnioittaa ja saada muut kunnioittamaan EU:n perussopimuksia, jotka suojaavat EU:n kansalaisten oikeuksia. Asia on hyvin yksinkertainen: niin kauan kuin jäsen Stoyanovilla ja minulla on nämä valtuudet, meillä on yhtäläiset oikeudet puhua 500 miljoonan EU:n kansalaisen puolesta täällä parlamentissa, joka kuuluu kansalaisille.

  Jaroslav Paška, EFD-ryhmän puolesta. – (SK) Arvoisa puhemies, tämän vuoden huhtikuussa muutettu Unkarin perustuslaki on joutunut koko Euroopan demokraattisen yhteiskunnan aiheellisen arvostelun kohteeksi. Se on tuonut Unkarin oikeusjärjestelmään säännöksiä, joissa sivuutetaan kansainvälinen oikeus ja jotka ovat suoraan ristiriidassa Unkarin tasavallan hyväksymien kansainvälisten velvoitteiden kanssa.

Vallassa oleva Fidesz-puolue on tehnyt perustuslakiin lisäyksiä, joiden avulla Unkari kaappaa oikeuden päättää kaikkien unkarinkielisten kansalaisten asemasta, oikeuksista ja poliittisesta järjestäytymisestä ympäröivissä maissa. Se on myös pidättänyt oikeuden tarjota kaikille näille ympäröivien maiden kansalaisille, joilla ei ole minkäänlaisia yhteyksiä Unkariin, Unkarin kansalaisuuden, oikeuden äänestää Unkarissa, oikeuden sosiaaliturvaan tai koulutukseen Unkarin säännösten mukaisesti ja yleisen unkarilaisen diplomaattisuojan.

Kansainvälisen oikeuden mukaan poliittisen järjestelmän organisointi on itsenäisten valtioiden itsemääräämisoikeuden piiriin kuuluva asia, ja siksi voimme vain pitää Unkarin perustuslain säännöksiä, joissa Unkari pidättää oikeuden päättää muiden maiden kansalaisten elämän järjestämisestä, Euroopan rauhallisen ja rauhanomaisen rinnakkaiselon alkukantaisena ja karkeana loukkauksena.

Ajatus yhdestä kansasta, yhdestä valtakunnasta ja niin edelleen ei ole uusi. Säällinen, sivistynyt ja demokraattinen maailma tuomitsi kauan sitten tämän tummanpuhuvan pikku Hitlerin, joka käytti ajatusta viimeksi väärin halutessaan valtaa ja kunniaa Euroopassa.

Haluan siksi uskoa, että Unkarin parlamentin demokraattiset poliitikot oikaisevat kaikki virheet uudessa lainsäädäntöprosessissa ja muuttavat perustuslakia niin, että se vastaa kansainvälistä oikeutta ja Unkarin kansainvälisiä velvoitteita.

  Dimitar Stoyanov (NI). – (BG) Arvoisa puhemies, mielestäni parlamentin pitäisi pyytää komission jäseneltä anteeksi sitä, että hänet on vedetty mukaan tähän keskusteluun, sillä siitä, mitä hän sanoi, tuli kaikille täällä istuntosalissa oleville täysin selväksi – tai ainakin minulle, mutten tiedä, tuliko kaikille muille täysin selväksi – että Unkarin on ensin hyväksyttävä uusi lainsäädäntö, jolla perustuslaki pannaan täytäntöön, ja vasta sitten selviää, loukataanko jonkun oikeuksia.

Olemme jälleen kerran siinä tilanteessa, että parlamentti käy keskustelua tuomitakseen jäsenvaltion jostakin, mitä se ei ole vielä tehnyt. Hyvät parlamentin jäsenet, missä jäsenvaltiossa käydään oikeutta tai annetaan tuomioita asioista, joita ei ole vielä tehty? Ei missään. Se rikkoisi demokraattisia arvoja.

Tämän keskustelun aloittaneiden henkilöiden on pyydettävä anteeksi paitsi komission jäseneltä myös kaikilta EU:n kansalaisilta, sillä juuri tällainen käytös johtaa siihen, etteivät EU:n kansalaiset ole kiinnostuneita Euroopan parlamentin toiminnasta, sekä pettymykseen ja alhaiseen äänestysprosenttiin Euroopan parlamentin vaaleissa.

  Simon Busuttil (PPE). – (EN) Arvoisa puhemies, tämänpäiväisessä keskustelussa Unkarin perustuslaista on kahdenlaista vikaa: Siinä otetaan yksi jäsenvaltio 27:stä silmätikuksi, ja se koskee kansallista asiaa, joka kuuluu jäsenvaltion itsemääräämisoikeuden piiriin. Jos haluamme ensinnäkin keskustella perustuslain sisällöstä, emme saa ottaa silmätikuksi yhden jäsenvaltion yhtä perustuslakia. Meidän pitäisi, jos jotakin, keskustella itse kunkin jäsenvaltion perustuslaeista. Osa vastustuksen kohteista on itse asiassa löydettävissä monien muiden jäsenvaltioiden perustuslaeista, ja silti keskustelemme vain yhden jäsenvaltion yhdestä perustuslaista. Se on väärin.

Toiseksi on kysyttävä, millä valtuuksilla ja millä toimivallalla Euroopan parlamentti ylipäänsä ottaa kansallisen perustuslain käsiteltäväkseen. Jäsenvaltioilla on yksinomainen toimivalta säätää omat kansalliset perustuslakinsa, ja meidän pitäisi kunnioittaa tässä tapauksessa Unkarin kansan oikeutta päättää omasta perustuslaistaan, jonka sen demokraattisesti valitsema kansallinen parlamentti on hyväksynyt.

Tämänpäiväistä keskustelua tämän perustuslain sisällöstä pitäisi käydä jos jossakin niin Unkarin kansan keskuudessa eikä Euroopan parlamentissa. Riippumatta siitä, pidämmekö tästä kansallisesta perustuslaista ja hyväksymmekö sen, meidän on kunnioitettava itsemääräämisoikeutta ja säädöshierarkiaa. Muutoin luomme vaarallisen ennakkotapauksen.

Kun siis otamme yhden jäsenvaltion silmätikuksemme ja kun yritämme ylittää toimivaltuutemme, annamme vääränlaisen viestin. Meitä syytettäisiin poliittisesta vehkeilystä, ja horjuttaisimme kansalaisten luottamusta omaa toimielintämme kohtaan. Se on vaarallinen tie, jolle meidän ei pidä lähteä.

  Monika Flašíková Beňová (S&D). – (SK) Arvoisa puhemies, haluan todeta Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmän puolesta yksiselitteisesti, että tunnustamme EU:n kaikkien jäsenvaltioiden oikeuden säätää omat lakinsa emmekä halua siksi arvostella sen enempää Unkaria kuin Unkarin kansaakaan. Huomiomme ja huolemme ei liity Unkarin ja unkarilaisten arvostelemiseen, vaan katsomme vakaasti, että perusoikeuksien, kansalaisvapauksien, yhteisten eurooppalaisten arvojemme sekä rauhan, turvallisuuden ja säällisen rinnakkaiselon puolustaminen on meille riittävä syy käydä tätä keskustelua tänään.

Toivomme myös, että keskustelun, kysymystemme esittämisen ja huolenaiheidemme esiin tuomisen seurauksena aiemmin mainittu täytäntöönpanolainsäädäntö paranee ja se valmistellaan paremmin. Arvoisa komission jäsen, haluamme, aivan kuten tekin, noudattaa menettelyä, jolla varmistetaan, että tämä koko prosessi hoidetaan oikein, ja odotamme Venetsian komitean lopullista lausuntoa, vaikka päätelmistä, jotka Venetsian komitean sihteeri Thomas Markert esitteli kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnalle, kävikin selvästi ilmi, että Unkarin nykyinen perustuslaki on monilta osiltaan vähintäänkin kiistanalainen. Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lisäksi myös perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunta on löytänyt Unkarin perustuslaista puutteita.

Jos sivuutamme perustuslain perusteluja leimaavat romanttiset, lähes monarkistiset ajatukset, haluan mainita muutamia alueita, joita pidämme hyvin arkaluonteisina, toisin kuin Euroopan parlamentin jäseninä toimivat Fidesz-puolueeseen kuuluvat kollegamme. Yhtenä esimerkkinä on jo aiemmin mainittu perustuslain hyväksymistä koskeva periaate. Ei ole kovinkaan tavanomaista, että kuulemisprosessi kestää demokraattisessa maassa vain viisi viikkoa. On epätavanomaista, ettei oppositio osallistu siihen, ja vaikka Fidesz-puolueella onkin tarvittava enemmistö, on sanottava, että voittajien velvollisuutena on osoittaa nöyryyttä.

Perustuslakituomioistuimen valtuuksien rajoittaminen on jo mainittu, ja ryhmäni puolesta haluan myös mainita, että perustuslaki syrjii seksuaalivähemmistöjä, sillä siinä ei kielletä seksuaaliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjintää.

Ulkomailla elävien unkarilaisvähemmistöjen suojelu, jota D artikla koskee suoraan, käsittää myös naapurimaissa asuvat, unkarilaista alkuperää olevat ihmiset.

Hyvät parlamentin jäsenet, Euroopan unionin tavoitteena on tietysti se, että me voimme elää yhdessä kansakuntina ja EU:n jäsenvaltioina kaikessa rauhassa tehden yhteistyötä keskinäisen kunnioituksen ilmapiirissä. Miten meidän pitäisi suhtautua tähän perustuslakiin, kun se vaikuttaa suoraan kotimaihimme? Miten voitte odottaa meidän hyväksyvän sen?

Me olemme aina – toisin kuin te – ojentaneet teille ystävän käden ja halunneet aina mukavaa rinnakkaiseloa. Siksi haluamme, että perustuslakinne täytäntöönpanosäädökset kunnioittavat alueella sijaitsevien naapurimaiden itsemääräämisoikeutta.

  Sarah Ludford (ALDE). – (EN) Arvoisa puhemies, on kestämätöntä sanoa, että jäsenvaltion perustuslaki olisi vain sille itselleen kuuluva asia. SEU 6 ja 7 artiklassa tehdään täysin selväksi, että unionilla ja jäsenvaltioilla on tietyt yhteiset arvot ja että komissiolla on velvollisuus valvoa näiden arvojen kunnioittamista.

Allekirjoitan kaiken sen, mitä kollegani jäsen Weber niin hienosti sanoi. Mielestäni on jokseenkin naurettavaa, että ne, jotka jakavat Unkarissa valtaa pitävän Fidesz-puolueen poliittisen vakaumuksen, syyttävät perustuslain arvostelijoita poliittisista tarkoitusperistä. Monet tämän perustuslain säännöksistä ovat hyvin puolueellisia: perustuslaissa ei esimerkiksi suojella homoseksuaaleja syrjinnältä ja siinä annetaan ylimääräisiä ääniä äideille.

Haluan lisäksi antaa hyvän esimerkin yhdestä perustuslain puutteesta, joka rikkoo SEU:n vaatimusta oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamisesta: perustuslaissa todetaan, että vuoden 1949 perustuslaki on mitätön. Sitä ei tyydytä kumoamaan, vaan se mitätöidään. Tämä aiheuttaa suurta oikeudellista epävarmuutta, sillä se jättää epävarmuustilaan ja ilmeisesti mitätöi kyseisen perustuslain nojalla hyväksytyt lait – myös lait, jotka koskevat Unkarin liittymistä EU:hun ja sen jäsenyyttä EU:ssa.

Tämä on yksi syy, jonka vuoksi komission pitäisi tutkia perustuslain yhteensopivuutta EU:n lainsäädännön kanssa ja jonka vuoksi perustuslailla voisi olla voimakas vaikutus muihin jäsenvaltioihin.

  Lajos Bokros (ECR). – (EN) Arvoisa puhemies, Unkarin uusi perustuslaki romuttaa oikeusvaltioperiaatteeseen perustuvat demokratian pilarit ja avaa oven autokratialle. Tämä on suuri takaisku muutoksen tiellä. Uuden perustuslain valmistelu- ja hyväksyntäprosessi oli tuskin laillinen. Perustelut ovat syrjivät ja heijastavat vääristynyttä historian tulkintatapaa. Varsinainen teksti loukkaa yksityiselämää, ihmisten ja kansalaisten perusoikeudet määritellään kapea-alaisesti ja sosiaaliset oikeudet korvataan valtion tavoitteilla. Keskinäistä valvontajärjestelmää heikennetään ja erityisesti oikeuslaitoksen riippumattomuutta vähennetään.

Eurooppa-neuvosto, parlamentti ja komissio eivät voi sivuuttaa näitä eurooppalaisten arvojen loukkauksia, sillä se voisi luoda haitallisen ennakkotapauksen, jota muut ahdasmieliset hallitukset voisivat seurata. Unkarin demokraatit eivät kuitenkaan odota muutoksen tulevan ulkopuolelta. Jos niin kävisi, se vain tukisi Unkarin pääministerin näkemystä – hänhän vertasi EU:ta Neuvostoliittoon. Ratkaisu voi tulla vain Unkarin kansalaisilta, jotka hylkäävät tämän perustuslain tajutessaan, ettei autokraattinen hallitus voi tarjota korkeaa elintasoa ja lisää vapautta. Kaksikymmentäyksi vuotta sitten meidän ei tarvinnut taistella vapauden puolesta. Nyt meidän täytyy. Sillä välin EU:n pitäisi pitää Unkaria silmällä ja kannustaa Unkarin demokraatteja aloitteellisuuteen.

  Ulrike Lunacek (Verts/ALE). – (EN) Arvoisa puhemies, olen vahvasti eri mieltä kaikkien niiden kanssa, joiden mukaan emme kunnioita jäsenvaltion itsemääräämisoikeutta, jos keskustelemme sen perustuslaista ja arvostelemme sitä täällä, tai se luo – niin kuin joku sanoi – vaarallisen ennakkotapauksen ja EU ylittäisi näin toimivaltansa.

Jäsenvaltioiden perustuslakien on oltava eurooppalaisten arvojen ja määrittelemämme arvoyhteisön mukaisia. Sen kanssa ristiriidassa on ainakin kaksi asiaa, jotka haluan mainita. Muut ovat tuoneet esiin muita asioita.

Ensimmäinen on se, ettei perustuslaissa kielletä seksuaaliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjintää. Tämä kielto on sisällytettävä perustuslakiin tulevaisuudessa. Myöskään perustuslaissa määritetyt avioliitto- ja perhearvot eivät vastaa monen Euroopassa ja Unkarissa asuvan todellisuutta, eikä niissä toteudu moniarvoisuuden periaate.

Toinen asia koskee niin sanottua vihreää oikeusasiamiestä, joka käsittelee tulevien sukupolvien oikeuksia ympäristöön ja kestävyyteen. Tämä virkamies toimii nyt yleisen oikeusasiamiehen alaisuudessa, kuten muutkin oikeusasiamiehet ovat toimineet, joten hänen asemaansa on heikennetty. Tällä alalla valtuuksia on myös siirretty pois niiden säädösten soveltamisalasta, joiden piiriin ne ovat aiemmin kuuluneet, minkä vuoksi on selvää, että kestävyyttä, ympäristösuojelua ja tulevien sukupolvien oikeuksia koskeva kysymys, joka on myös osa eurooppalaisia arvoja ja jonka pitäisi olla tärkeä, ei ole enää yhtä tärkeä kuin ennen.

Vielä yksi asia: aiemmassa perustuslaissa säädettiin tietosuojavaltuutetusta. Tämä virka on lakkautettu kokonaan, joten valtiota koskevat tiedot, kuten tiedot julkisista hankinnoista, eivät ole enää avoimia. Ryhmäni ja minä pidämme tätä erittäin kielteisenä asiana.

(Puhuja hyväksyi sinisen kortin kysymyksen työjärjestyksen 149 artiklan 8 kohdan mukaisesti.)

  Kinga Gál (PPE). – (HU) Hyvä jäsen Lunacek, voitteko luetella ne Euroopan unionin jäsenvaltiot, joiden perustuslaissa säädetään tulevien sukupolvien oikeuksia käsittelevästä oikeusasiamiehestä tai valtuutetusta? Kuinka monessa jäsenvaltiossa on samanlainen toimielin kuin Unkarissa – toimielin, joka todella toimii ja joka mainitaan Unkarin perustuslaissa? Koska oletan myös, että olette lukenut Unkarin nykyisen perustuslain, huhtikuussa hyväksytyn Unkarin uuden perustuslain, voitteko nimetä perustuslait, joissa on enemmän artikloja ja pidemmälle meneviä artikloja ympäristönsuojelusta ja tulevista sukupolvista kuin Unkarin uudessa perustuslaissa? Haastan teidät nimeämään ne.

  Ulrike Lunacek (Verts/ALE). – (EN) Arvoisa puhemies, vastaan jäsen Gálille, ettei kyse ollut perustuslain vertaamisesta muiden jäsenvaltioiden perustuslakeihin, vaan siitä, mitä ovat eurooppalaiset arvot, mitkä asiat kuuluvat perusoikeuksiimme ja mitä suojellaan yhteisillä arvoilla, jotka toivon myös teidän jakavan.

Tulevien sukupolvien oikeuksista totean, että ekologinen kestävyys on asia, jota suojellaan yhteisen unionimme oikeuksilla. Joissakin jäsenvaltioissa on tällainen symbolinen oikeusasiamies ja joissakin ehkä ei – tosiasia on kuitenkin se, että Unkarin hallitus on poistanut sen uudesta perustuslaista. Oikeusasiamiehiä on nyt vain yksi, eikä kirjallisesti ilmaistua symbolista arvoa enää ole. Tiedätte, miten tärkeitä symbolit ovat myös politiikassa. Tämä tarkoittaa sitä, ettette halua tätä symboliikkaa sen enempää poliittisella kuin oikeusasiamiehenkään tasolla.

(Puhuja hyväksyi sinisen kortin kysymyksen työjärjestyksen 149 artiklan 8 kohdan mukaisesti.)

  József Szájer (PPE). – (EN) Arvoisa puhemies, kysymys oli ehkä vaikeasti ymmärrettävissä, mutta esitän sen yksinkertaisemmin. Hyvä jäsen Lunacek, onko teidän kotimaassanne – tiedän, että tulette Itävallasta – vihreä oikeusasiamies? Unkariin perustettiin vihreä oikeusasiamies monta vuotta sitten, ja maahan tulee uuden perustuslain mukaan uusi. Onko teidän maassanne vihreää oikeusasiamiestä? Kyllä vai ei?

  Ulrike Lunacek (Verts/ALE). – (EN) Hyvä puhemies, minun on sanottava jäsen Szájerille, ettei ongelma ole ikävä kyllä siinä. Unkarilla oli vihreä...

(Naurua)

Selvä, naurakaa, jos haluatte. En välitä siitä, pidän huumorista, mutta asia koskee sitä, että Unkarin uudessa perustuslaissa tämä vihreä oikeusasiamies on lakkautettu ja hänen asemaansa on laskettu. Kaikki neljä entistä oikeusasiamiestä tai -naista on siirretty yleisen oikeusasiamiehen toimiston alaisuuteen. Kysymys tulevien sukupolvien kestävyydestä ei ole yhtä ilmeinen kuin se oli ennen, ja arvosteluni kohdistuu juuri tähän seikkaan.

Maassani ei ole tällaista virkaa. Vihreänä kannattaisin sitä tietysti, mutta te olette laatineet uuden perustuslain, josta on poistettu tämä symbolinen ja poliittinen arvo, jonka arvaan olleen teille tärkeä, kuten sanotte nyt. Miksi sitten poistitte sen? Miksette säilyttäneet sitä, niin että kaikki olisivat nähneet vihreän oikeusasiamiehen, joka suojelee tulevien sukupolvien oikeuksia, ympäristöä ja kestävyyttä. Hyvät kollegat, ette ole antaneet tähän selitystä.

  Mario Mauro (PPE). – (IT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, olen todella järkyttynyt tämän keskustelun tarkoitushakuisesta sävystä.

Kun mietin myös esimerkiksi jäsen Lunacekin äskeisiä lausuntoja, kieltäydyn keskustelemasta esimerkiksi seksuaaliseen suuntautumiseen perustuvasta syrjinnästä. Maani perustuslaissa ei mainita tätä asiaa, joten koska Euroopan parlamentti keskustelee Italian perustuslaista? Lisäksi on jokseenkin omituista, että maassani ainoa puolue, joka haluaa muuttaa perustuslakia, on Silvio Berlusconin keskusta-oikeistopuolue. Vasemmisto on vastannut 15 vuoden ajan, ettemme saa muuttaa perustuslakia, sillä se johtaisi demokratian päättymiseen.

Olkaa siis varovaisia, sillä kun ryhdymme keskustelemaan siitä, mitä perustuslakitekstissä on tai ei ole, meidän pitäisi kenties oikaista aivan aluksi väärinkäsitys. Katsommeko todella, että se, että tässä perustuslaissa mainitaan syntymättömän lapsen oikeudet, uhkaa nykyaikaa? Katsommeko todella, että se, että tässä perustuslaissa mainitaan maan kristilliset juuret, uhkaa identiteettiä?

Mielestäni meidän kaikkien pitäisi tutustua hieman tarkemmin EU:n perustuslakitekstiin, josta ei tullut lakia mutta jonka mottona oli "moninaisuudessaan yhtenäinen", ja yrittää suhtautua hieman suvaitsevaisemmin siihen, että kaikki ovat erilaisia. Toisin sanoen meidän on ymmärrettävä, että Unkarissa laaja konsensus on nyt nostanut esiin kansan tarpeet, ja jotta ne eivät muuttuisi nationalismiksi, maa tarvitsee tukea vahvalta EU:lta, joka tunnustaa kaikkien oikeudet ja velvollisuudet.

  Kinga Göncz (S&D). – (HU) Arvoisa puhemies, sopimuksessa Euroopan unionista todetaan, että Euroopan unioni perustuu vapauden, demokratian, oikeusvaltioperiaatteen ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen. Jäsenvaltiot jakavat nämä arvot. Kööpenhaminan kriteerit perustuvat näihin arvoihin, ja ne ovat myös osa liittymisehtoja.

EU:n toimielinten tehtävänä on myös varmistaa, että jäsenvaltiot noudattavat näitä periaatteita myös liittymisensä jälkeen. Haluan muistuttaa tästä vastuusta teille kaikille ja erityisesti komission puheenjohtajalle ja komission jäsenelle, jotka ovat asiasta päävastuussa. Unkarin uuden perustuslain sisältö sen enempää kuin sen laatimisolosuhteetkaan eivät täytä näitä perusperiaatteita. Siksi tähän asiaan liittyviä kysymyksiä voidaan pitää eurooppalaisina, ei kansallisina asioina.

Tämän perustuslain hyväksyi yksi ainut puolue ilman julkista tai ammattilaisten kuulemista, ja sen laatijoiden demokraattinen legitimiteetti on kyseenalainen. Demokraattiset oppositiopuolueet pyysivät oikeudellisia takeita siitä, että tämä uusi perustuslaki perustuisi laajaan yleiseen yhteisymmärrykseen, ja koska niitä ei saatu, ne vetäytyivät perustuslakiprosessista. Perustuslain kahtena päätehtävänä on turvata ihmisoikeudet ja valtion moitteeton toiminta. Valtion moitteettoman toiminnan puitteet ovat kuitenkin ongelmalliset. Uuden perustuslain mukaan verojärjestelmään, eläkejärjestelmään ja perheiden tukijärjestelmään tehtävät tarkistukset on hyväksyttävä kahden kolmasosan enemmistöllä. Tämä estää myöhempien vaalien ehdokkaita lupaamasta näihin asioihin liittyviä muutoksia ja haittaa äänestäjien toimintaa vapaissa vaaleissa.

Lisäksi perustuslaissa säädetään budjettineuvostosta, joka ei ole suorilla vaaleilla valittava elin ja jolla on veto-oikeus parlamentin budjettipäätösten suhteen. Tämä voi puolestaan johtaa parlamentin hajottamiseen ja uusien vaalien järjestämiseen sekä uhata näin hallinnon vakautta. Ihmisoikeuksien suojelu heikkenee. Ihmisoikeuksien toteutumista ei valvota enää yhtä tehokkaasti, kun perustuslakituomioistuimen toimivaltaa rajoitetaan.

EU:n säännöstössä tärkeintä on se, että arvojensa avulla EU on voinut ohjata konflikteja, joita ei olisi voitu aiemmin ratkaista ilman huomattavaa inhimillistä kärsimystä, oikeusvaltioperiaatteeseen perustuvaan demokraattiseen kehykseen. EU tarjoaa jäsenvaltioilleen ja vaatii niiltä selvät puitteet oikeusvaltioperiaatteelle, perustuslaillisille takeille, toimielinten keskinäiselle valvontajärjestelmälle ja neuvotteluratkaisuille. Näitä arvoja pitäisi suojella.

  Sophia in 't Veld (ALDE). – (EN) Arvoisa puhemies, olemme keskustelleet täällä parlamentissa tiedotusvälineiden vapauden rajoittamisesta Italiassa, Slovakiassa ja Unkarissa. Olemme keskustelleet seksuaalivähemmistöjen oikeuksien loukkaamisesta Liettuassa, Unkarissa ja Puolassa. Olemme keskustelleet romanien karkottamisesta ja syrjinnästä Ranskassa ja Italiassa ja käyneet monia muita keskusteluja perusoikeuksien rajoittamisesta eri jäsenvaltioissa.

Joka ikinen kerta olen kuullut PPE-ryhmän sanovan, ettei tämän pitäisi olla puoluepolitiikkaa emmekä saa ottaa jäsenvaltioita silmätikuksi. Tässä ei ole kyse jäsenvaltioista vaan perusoikeuksista. Perusoikeudet eivät kuulu toissijaisuusperiaatteen soveltamisalaan. Perusoikeuksissa on kyse Euroopan unionin perustasta. Osoitukseksi tästä muistutan teille, että pyydämme ehdokasmaita muuttamaan paitsi lakejaan myös perustuslakejaan, jotta ne voitaisiin hyväksyä Euroopan unionin jäseniksi.

Hyvät parlamentin jäsenet, poliittiset puolueet ja myös Venetsian komitea ovat tuoneet esiin objektiivisia huolenaiheitaan, ja ainakin asiaan liittyy epäselvyyksiä. Meidän ei pitäisi käydä tätä hyvin kärkevää keskustelua vaan yrittää selvittää asioita.

Esitän vielä yhden käytännönläheisen ehdotuksen Unkarin hallitukselle. Jos haluatte osoittaa sitoutuneenne vahvasti sukupuolivähemmistöjen oikeuksien suojeluun ja edistämiseen, kehotan teitä osallistumaan Budapestin Gay Pride -marssiin 18. kesäkuuta.

  Manfred Weber (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, perustavanlaatuisten ihmisoikeuksien yleismaailmallisuus tarkoittaa sitä, että niitä on sovellettava joka tilanteessa. Olen kuunnellut keskustelua. Ketkään puhujista, arvostelijat mukaan luettuina, eivät ole toistaiseksi lainannut suoraan perustuslakia osoittaakseen tarkkaan, mistä he eivät pidä. Jäsen López Aguilar sanoi saaneensa sen vaikutelman, että jokin on vialla, ja muut ovat esittäneet vihjauksia kaikenlaisista asioista, jotka voisivat mennä tämän perustuslain myötä pieleen. Kukaan ei ole kuitenkaan lainannut perustuslakia suoraan. Juuri tässä on tämän keskustelun ongelma: missä ovat todelliset syytökset? Kun mietin, miten unkarilaiset reagoivat tähän keskusteluun ja syytöksiin, joita jotkin kollegani suoltavat tukeutumatta suoriin lainauksiin, voin hyvin kuvitella, että jotkut pitävät tapaa, jolla unkarilaisista ja Unkarin tapahtumista keskustellaan täällä, äärimmäisen ylimielisenä. Eurooppalaisina meidän pitäisi olla varovaisia, jottemme altista itseämme tällaisille syytöksille.

Haluan todeta, että monet niistä, jotka toimivat nykyisin Unkarissa vastuullisissa asemissa, ovat ihmisiä, jotka valtasivat kadut vastustaakseen kommunismia ja vaatiakseen vapautta. Emme voi yksinkertaisesti hyväksyä sitä, että täällä esitetään jatkuvasti näihin ihmisiin kohdistuvia syytöksiä ja luodaan sellaista mielikuvaa, että heillä olisi vapauteen liittyviä ongelmia. Tosiasia on yksinkertaisesti se, ettei tällä ole mitään tekemistä puoluepolitiikan kanssa.

Koska valitin siitä, ettei tässä keskustelussa ole esitetty suoria lainauksia, haluan nyt lainata Unkarin uutta perustuslakia: "Olemme ylpeitä siitä, että maamme on ollut osa kristillistä Eurooppaa tuhannen vuoden ajan, ja olemme tietoisia kristinuskon roolista kansakunnallemme voimaa antavana tekijänä." Ilahduin löytäessäni perustuslaista tällaisen asenteen. Tämä ei välttämättä miellytä kaikkia Euroopan parlamentin jäseniä. Olen iloinen siitä, että perustuslakiin on lisätty tämä viittaus kristinuskoon, ja olisin halunnut, että se olisi lisätty myös Lissabonin sopimukseen ja EU:n perustuslakiin. Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraattien) ryhmän edustajana katson tämän olevan hyvä asia.

  Zita Gurmai (S&D). – (EN) Arvoisa puhemies, emme keskustele Euroopan parlamentissa vain jäsenvaltion sisäisistä ongelmista: Unkarin uusi perustuslaki kyseenalaistaa myös eurooppalaiset arvot, ja siksi meidän on keskusteltava siitä juuri nyt. Yleisten lakien hyväksymiseen on vielä aikaa. Toivon, että kaikki ovat samaa mieltä siitä, että perustuslain on oltava tasapainoinen ja kansalaisia lähellä, että sen on perustuttava yleisesti hyväksyttyihin arvoihin ja periaatteisiin ja että sen on oltava puoluepoliittisesti puolueeton. Ikävä kyllä Unkarin perustuslaki ei täytä näitä kriteerejä.

Jopa asiakirjan hyväksyminen tapahtui kyseenalaisella tavalla. Yhteiskuntaa ei kuultu lainkaan tai sitä kuultiin hyvin vähän. Tekstiä kannattaa vain yksi poliittinen puolue, ja merkittävät perustuslain asiantuntijat vastustavat sitä. Uusi perustuslaki herättää kysymyksiä kansainvälisesti. Sen loppusäännöksissä ei esimerkiksi viitata EU:n lainsäädäntöön. Havaitsemme selviä eroja, ja kun vertaamme tekstiä perusoikeuskirjaan, löydämme sen arvoista ja periaatteista epäjohdonmukaisuuksia ja eroja. Myöskään hyvän hallinnon periaate ei vallitse asiakirjassa. Perustuslaki ei tarjoa EU:n lainsäädännön mukaista nykyaikaista hallintorakennetta.

Jo mainitut yleiset lait ovat hyvin vaarallisia. Niiden myötä tulevan hallituksen on lähes mahdotonta hallita maata. Meillä on se käsitys – kuten yksi kollegoistamme asian esitti – että hallitus on kuin jalkapallojoukkue, joka yrittää muuttaa sääntöjä ja vaihtaa tuomaria kesken pelin. Poliittisia vastustajia ei pidä kohdella näin, eikä demokratia todellakaan toimi tällä tavalla 2000-luvun Euroopassa.

  Alexander Alvaro (ALDE). – (DE) Arvoisa puhemies, tunnen paljon sympatiaa Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraattien) ryhmän kantoja kohtaan muilla aloilla. Olemme tehneet tiiviisti yhteistyötä taloudellisten asioiden parissa. Tässä nimenomaisessa asiassa meidän on kuitenkin tehtävä selväksi, ettei meidän pidä harjoittaa puoluepolitiikkaa. Haluamme ennen kaikkea korostaa, että on pöyristyttävää arvostella jäsenvaltion perustuslakia tällä foorumilla riippumatta siitä, mistä jäsenvaltiosta on kyse.

Osa jäsenvaltioista – ja osoitan sanani nyt muun muassa jäsen Busuttilille, joka otti asian niin voimakkaasti esiin – pyytää Euroopan unionilta apua kohdatessaan ongelmia. Se, että meidän pitäisi auttaa niitä – esimerkiksi Maltaa, kun sillä on ongelmia pakolaisten kanssa – ilmentää eurooppalaista yhteisvastuuta. Yhteisvastuun täytyy kuitenkin perustua yhteisiin arvoihin, ja Euroopan parlamentin kaikkien ryhmien vastuulla on säilyttää tällaiset arvot.

Vaikka perusoikeuskirja sitookin vain EU:n lainsäädäntöä ja sen täytäntöönpanoa, SEU 2, 6 ja 7 artikla sitovat kaikkia jäsenvaltioita. Unkarin perustuslaissa vahvistettiin kahden kolmasosan enemmistö, minkä seurauksena millään Unkarin hallituksella ei ole tulevaisuudessa realistisia mahdollisuuksia muuttaa maan lakeja. Tämä rikkoo parlamentaarisen demokratian periaatetta. Perustuslakituomioistuimen valtuuksien rajoittaminen on erikoista ja uhkaa vallanjaon periaatetta. Emme voi sulkea pois sitä mahdollisuutta, että rikosoikeudenkäynneissä rikotaan kansainvälistä oikeutta.

Minulla olisi paljon sanottavaa, mutta haluan ehdottomasti todeta yhden asian: EU:lla ja Euroopan komissiolla on paitsi oikeus myös velvollisuus ottaa kantaa tähän asiaan. Aiemmin – jo kauan ennen kuin Euroopan unioni perustettiin – Euroopan maat pidättäytyivät liian usein arvostelemasta muissa maissa tapahtuneita väärinkäytöksiä. Muun muassa omalla kotimaallani on tästä kokemusta. Kun poliitikot vaikenevat, kansa saa enemmin tai myöhemmin äänensä kuuluviin, ja silloin joudumme miettimään, onko liian myöhäistä ja olemmeko epäonnistuneet.

(Puhuja hyväksyi sinisen kortin kysymyksen työjärjestyksen 149 artiklan 8 kohdan mukaisesti.)

  Ildikó Gáll-Pelcz (PPE). – (HU) Hyvä jäsen Alvaro, se, mitä sanoitte, pitää paikkansa. Vastaan yhdellä lauseella: olemme samaa mieltä. Tämä arvostelu on häpeällistä. Esitän teille kysymyksen. Mihin perustuu näkemyksenne siitä, ettei kahden kolmasosan enemmistöllä hyväksyttyä perustuslakia voida muuttaa demokraattisessa maassa? Sitä on voitu muuttaa tähän mennessä. Sitä voidaan muuttaa myös muissa maissa. Olkaa hyvä ja ilmaiskaa itseänne täsmällisesti. Mitä tarkalleen ovat yhteiset arvot, yhteiset eurooppalaiset arvot, jotka hylätään Unkarin perustuslaissa tai joiden kanssa se on ristiriidassa? Ilmaisunne oli liian yleisluonteinen.

  Alexander Alvaro (ALDE). – (DE) Arvoisa puhemies, kiitän kysymyksestä. Hyväksyn kritiikin siitä, että käsittelin asiaa yleisluonteisesti. Tämä johtui siitä, että minulle annettiin minuutti puheaikaa. Voin kuitenkin antaa konkreettisempia esimerkkejä. Eurooppalaiset arvot ovat niistä yksi. Eurooppalaiset arvot tarkoittavat kuitenkin esimerkiksi myös sitä, että jäsenvaltion toiminnan pitäisi perustua oikeusvaltioperiaatteeseen, mikä tuo mukanaan vallanjaon ja demokratian periaatteen kaltaisia kysymyksiä. Se, ettei esimerkiksi perustuslakituomioistuimella ole tuomiovaltaa budjetti- ja veroasioissa, rajoittaa vallanjakoa ja synnyttää kiistatta kyseenalaisen tilanteen. Katson siis, että voimme keskustella näistä asioista.

Minun on myös kysyttävä, miten muut asiat, kuten kahden kolmasosan enemmistö, sopivat yhteen parlamentaarisen demokratian kanssa, ellei tulevilla hallituksilla ole enää liikkumavaraa. On todella kyseenalaista, miten elinkautinen ilman valitusoikeutta tai korkeimman oikeuden tuomioistuinvalvontaa sopii yhteen Euroopan unionin demokratia- ja oikeusvaltioperiaatteiden kanssa. Nämä ovat kysymyksiä, joihin on saatava vastaus ja joita komission täytyy mielestäni tutkia.

(Puhuja hyväksyi sinisen kortin kysymyksen työjärjestyksen 149 artiklan 8 kohdan mukaisesti.)

  József Szájer (PPE). – (HU) Hyvä jäsen Alvaro, halua kysyä teiltä, oletteko tietoinen siitä, että aiemmin voimassa olleessa Unkarin perustuslaissa yksilöitiin 27 lakia, joita voitiin muuttaa vain kahden kolmasosan enemmistöllä, kun taas uudessa perustuslaissa niitä on vain 26. Mikä tässä on ongelma? Tähän lukuun päädyttiin tuoreessa tieteellisessä analyysissa, joten kyse ei ole omasta laskelmastani.

  Alexander Alvaro (ALDE). – (DE) Arvoisa puhemies, minulle annettaneen anteeksi, jos vastaan kysymykseen, joka perustuu subjektiiviseen mielipiteeseen, omalla subjektiivisella mielipiteelläni. Ei, en usko sen olevan nykyaikaisin.

(Puhuja hyväksyi sinisen kortin kysymyksen työjärjestyksen 149 artiklan 8 kohdan mukaisesti.)

  Manfred Weber (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, hyvä jäsen Alvaro, olette juuri näyttänyt, miten puheaikaa voidaan pidentää hyväksymällä useita kysymyksiä. En ole varma, oletteko lukenut Unkarin perustuslain kokonaan, mutta haluan kuitenkin kysyä teiltä, oletteko tietoinen siitä, että Unkarin perustuslakituomioistuinta koskevat säännökset ovat lähes samanlaiset kuin ne, joita sovelletaan Saksan perustuslakituomioistuimeen. Haluan siksi kysyä teiltä, onko Saksan perustuslakituomioistuin yhtä epädemokraattinen kuin Unkarin perustuslakituomioistuin ja pitäisikö sen saada osakseen samanlaista arvostelua? Pyydän tietä vastaamaan tähän kysymykseen.

  Alexander Alvaro (ALDE). – (DE) Arvoisa puhemies, hyvä jäsen Weber, kuten juuri totesitte, se on samanlainen vain joiltakin osin. On jokseenkin selvää, että perustuslain joidenkin osien vuoksi on kyseenalaista, onko se, että Unkarin perustuslaki rajoittaa perustuslain tuomiovaltaa budjetti- ja veroasioissa, sopusoinnussa vallanjaon periaatteen kanssa.

Jos sanoisitte nyt minulle, ettei Saksan perustuslakituomioistuin voi tehdä päätöksiä veroasioista esimerkiksi Saksan liittotuomioistuimen annettua tuomionsa tai ettei Saksan perustuslakituomioistuin voi tutkia budjettilainsäädäntöä esimerkiksi valtion toimielinten, kuten Saksan liittopäivien puolueen, perustuslaillisen kiistan yhteydessä, olisin kanssanne samaa mieltä. Saksan perustuslaki sallii kuitenkin tämän ja sallii samalla tällaisten asioiden viemisen Saksan perustuslakituomioistuimeen.

(Puhuja hyväksyi sinisen kortin kysymyksen työjärjestyksen 149 artiklan 8 kohdan mukaisesti.)

  Vytautas Landsbergis (PPE). – (EN) Arvoisa puhemies, haluan puhua tulevien sukupolvien oikeuksista, jotka mainittiin täällä aiemmin. Asia näyttää varsin erikoiselta Unkarin perustuslaissa, sitä suojellaan Unkarin perustuslaissa ja se tunnustetaan nähtävästi myös täällä.

Tämä herättää kysymyksen, jonka haluaisin esittää tulevien sukupolvien jäsenten mahdollisesta perusoikeudesta – oikeudesta syntyä. Onko tulevista ihmisistä huolehtiminen eurooppalainen arvo vai ei? Ehkei se ole eurooppalainen vaan ainoastaan unkarilainen? Silloin EU:n pitäisi kiittää Unkaria siitä, että se muistuttaa sitä perusasioista.

  Alexander Alvaro (ALDE). – (DE) Arvoisa puhemies, arvostan jäsen Landsbergistä kovasti. En kuitenkaan kuullut hänen puheenvuorossaan kysymystä. Ellei se ollut kysymys, käytän ajan lausunnon antamiseen.

Tietääkseni missään perustuslaissa ei määritetä tuleviin sukupolviin sovellettavaa oikeutta. Kyse ei ole siitä. Käsittelemme ihmisarvoa, joka on Saksan perustuslaissa samoin kuin muissa perustuslaeissa vahvistettu periaate, eikä Unkarin perustuslaki poikkea niistä tältä osin. En näe tässä ristiriitaa. Kysymys on siitä, halutaanko tätä rajoittaa vai määrittää tulevaisuudessa.

Kuten kuitenkin jo sanoin, en ymmärtänyt kysymystänne täysin. Kestävyys, tulevien sukupolvien suojelu, terveellisen ympäristön säilyttäminen ja elämänlaadun suojeleminen ovat kaikki periaatteita jotka – ellen erehdy – vahvistetaan kaikkien jäsenvaltioiden perustuslaeissa ja joita on suojeltu monissa korkeimman oikeuden tuomioissa. Uskon, ettette kyseenalaistanut koskaan tätä periaatetta – myöskään toimiessanne puhemiehenä.

  Kinga Gál (PPE). – (HU) Arvoisa puhemies, haluan vakuuttaa kollegoilleni ja jäsen Alvarolle, että Unkari on edelleen oikeusvaltio. Haluan vakuuttaa jäsen in 't Veldille, jäsen Gönczille ja jäsen Benovalle, että Unkari kunnioittaa edelleen perusoikeuksia, ihmisoikeuksia ja unionin arvoja.

Unkarin lait ja huhtikuussa hyväksytty perustuslaki ovat edelleen sopusoinnussa Euroopan unionin lakien ja perusarvojen kanssa. Unkari täyttää kaikki kansainväliset oikeudelliset velvoitteensa ja lupauksensa, ja tämä itse asiassa todetaan selvästi perustuslakitekstissä. Ellei se tekisi niin, komissio haastaisi unionin tuomioistuimeen Luxemburgissa muodollista menettelyä noudattaen. Tiedämme kuitenkin kaikki täällä parlamentissa, ettei tähän ole tarvetta. Hyvät parlamentin jäsenet, kysymys siitä, mitä tietyn jäsenvaltion perustuslaki sisältää ja mitä kyseisessä maassa käsitellään toisella lainsäädäntätasolla, on selvästikin kansallisen itsemääräämisoikeuden piiriin kuuluva asia.

Kansanedustukseen perustuvassa demokratiassa on vapailla vaaleilla vaaleissa valittujen parlamentin jäsenten tehtävä päättää, mitä asioita käsitellään perustuslaissa ja mitä puolestaan yleisessä lainsäädännössä.

En ymmärrä tässä keskustelussa sitä, että tähän asti meille on opetettu, että vaatimuksella, joka koskee lain muuttamista kahden kolmasosan enemmistöllä, pyritään tarjoamaan takeet siitä, ettei lakeja voida käyttää väärin. Perustuslain muuttamiseksi tarvitaan kahden kolmasosan enemmistö, sillä tämä on takeita tuova sääntö. Nyt monet vastustavat juuri tätä kahden kolmasosan enemmistöä, jota he ovat aikaisemmin pitäneet takeena. Katson itse, että teillä on vaikeuksia hyväksyä demokratian pelisääntöjä. Lisäksi, kuten kollegani ovat jo huomauttaneet, Unkarin uudessa perustuslaissa viitataan perusoikeuskirjaan, joka on uusi osa perustuslakia, ja otetaan Unkarin vähemmistöt keskeiseksi osaksi Unkarin poliittista yhteisöä. Tulevien sukupolvien oikeuksia käsittelevä Unkarin parlamentin valtuutettu sanoi perustuslain vievän ympäristönsuojelun ja vastuun tulevista sukupolvista poikkeukselliselle tasolle. Voisimme puhua minkä tahansa muun Euroopan maan perustuslaista samalla tavalla kuin puhumme tästä perustuslaista. Puhutte aina erilaisuudesta ja korostatte, etteivät erilaiset arvot merkitse paremmuutta tai huonommuutta, vaan ainoastaan erilaisuutta. Olisin unkarilaisena kiitollinen, jos voisitte kunnioittaa tätä moninaisuuden ja yhtenäisyyden hengessä.

(Puhuja hyväksyi sinisen kortin kysymyksen työjärjestyksen 149 artiklan 8 kohdan mukaisesti.)

  Vladimír Maňka (S&D). – (SK) Arvoisa puhemies, sain tänään kutsun kolleganne järjestämään "Kansojen välisiä siltoja" -nimiseen näyttelyyn. Tässä kutsussa hän käytti EU:n perustajan Jean Monnet'n mottoa. Monnet sanoi unionin olevan kansojen rakentama. Hyvä jäsen Gál, kansojen on rakennettava myös perustuslakeja ja siltoja. Kysyn teiltä, miksi Unkarin koalitio ei halua opposition osallistuvan perustuslain laadintaprosessiin.

  Kinga Gál (PPE). – (HU) Arvoisa puhemies, oppositio sai tilaisuuden osallistua parlamentin työhön. Se päätti olla osallistumatta työskentelyyn, ja kunnioitamme sen päätöstä. Sen sijaan, kuten näemme, oppositio halusi käydä keskustelua täällä, mitä Unkarin kansa ei varsinaisesti ymmärrä.

(Puhuja hyväksyi sinisen kortin kysymyksen työjärjestyksen 149 artiklan 8 kohdan mukaisesti.)

  Alexander Alvaro (ALDE). – (DE) Arvoisa puhemies, ei, itse asiassa tämä on pohjimmiltaan varsin yksinkertaista. Koska kuulin muiden sanovan, että muiden jäsenvaltioiden pitäisi panna omat asiansa kuntoon ja tutkia perustuslakejaan, ehkäpä jäsen Gál voisi lainata jonkin sellaisen jäsenvaltion perustuslain artiklaa, jonka hän luokittelisi esimerkiksi alasta, jolla jonkin valtion on pantava omat asiansa kuntoon. Loppujen lopuksihan juuri jäsen Gál sanoi nimenomaisesti, että niin muiden jäsenvaltioiden pitäisi tehdä. Missä on siis täsmällinen kritiikki toisen jäsenvaltion perustuslaista, johon on puututtava? Saatuamme nämä tiedot voimme tietysti ryhtyä keskustelemaan niistä.

  Kinga Gál (PPE). – (HU) Arvoisa puhemies, täällä ei sanottu, että jokaisen maan pitäisi panna oma perustuslakinsa kuntoon. Hyvä jäsen Alvaro, sanoin myös teille liberaalina Euroopan parlamentin jäsenenä, että niiden, jotka kunnioittavat ja korostavat oikeutta olla erilainen kaikilla aloilla, pitäisi olla valmiita hyväksymään, että erilaisuus voi ilmetä hengessä, arvovalinnoissa ja perustuslakien rakenteissa. Juuri tätä tarkoitin. Tämä ei tarkoita sitä, ettemme kunnioita EU:n perusarvoja tai noudata täysin EU:n lainsäädännön tai kansainvälisen lainsäädännön vaatimuksia.

(Puhuja hyväksyi sinisen kortin kysymyksen työjärjestyksen 149 artiklan 8 kohdan mukaisesti.)

  Csaba Sándor Tabajdi (S&D). – (HU) Hyvä jäsen Gál, haluan vastata siihen, miksi aiempaa sääntöä, jonka mukaan perustuslakiin esitetyt tarkistukset voitiin hyväksyä vain parlamentin jäsenten neljän viidesosan enemmistöllä, oli muutettava. Parlamentin enemmistö, joka sai 72 prosenttia äänistä vuosina 1994–1998, hyväksyi tämän säännön poliittisten vähemmistöjen ja opposition suojelemiseksi, ja Fidesz-puolue lakkautti sen. Miksi se teki niin? Oppositio ei osallistunut työskentelyyn tämän takeen puuttumisen vuoksi; kyse ei siis ollut tämän oikeuden riistämisestä, koska tätä sääntöä oli muutettu. Arvoisa komission jäsen Reding, pyydän teitä kiinnittämään huomiota tähän asiaan.

  Kinga Gál (PPE). – (HU) Hyvä jäsen Tabajdi, en ole ollut Unkarin parlamentin jäsen vuodesta 1990, mutta kollegani, jotka olivat tuolloin parlamentin jäseniä tai jopa puolueiden ryhmänjohtajia ja parlamentin puhemiehiä, sanovat, ettei sellaista sääntöä ollut voimassa. Tämä ei pidä paikkaansa. Mielestäni teidän pitäisi käydä tätä keskustelua Unkarin parlamentissa, sillä tämä ei kuulu millään tavalla Euroopan parlamentissa käytävien keskustelujen alaan.

  Boris Zala (S&D). – (SK) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, Unkarin uusi perustuslaki on kenties Euroopan taantumuksellisin perustuslaki.

Tämä on asian toinen puoli – toinen puoli on se, että se on myös kansainvälisesti vaarallinen. Jotkut Euroopan parlamentin jäsenet ovat sanoneet täällä tämän olevan Unkarin sisäinen asia. Se pitää paikkansa, mutta tämä perustuslaki rikkoo muiden valtioiden suvereniteettia. Arvoisa komission jäsen, tämä asia on äärimmäisen tärkeä. Perustuslaki heikentää Euroopan rauhansopimusta. Se heikentää valtioiden välisiä rajoja. Siinä hyödynnetään avoimesti naapurimaissa asuvia vähemmistöjä äärimmäisen nationalistisiin tarkoituksiin. Sitä leimaa Suur-Unkarin henki. Kansalaisuuden myöntäminen yksinomaan etnisin perustein asuinpaikasta, työpaikasta tai perhesuhteista riippumatta avaa sellaisen äärinationalismin Pandoran lippaan, jollaista emme ole nähneet toisen maailmansodan jälkeen. Eikä siinä ole vielä kaikki: perustuslaki mahdollistaa myös äänioikeuden myöntämisen unkarilaisille, jotka elävät pysyvästi naapurimaissa. Voitteko kuvitella Unkarin poliittisten puolueiden järjestävän vaalikampanjoita muissa maissa? Lyhyesti sanottuna Unkarin uusi perustuslaki horjuttaa täysin Keski-Euroopan vakautta. Se tuo Keski-Eurooppaan Balkanin sotien hengen. Unkarin parlamentin puhemies László Kövér sanoi hiljattain Gabčíkovo-Nagymarosin padosta puhuttaessa, että asia vaati Unkarin puolelta sotilastoimia ja etteivät Pariisin rauhansopimukset koske Slovakiaa. Hän myös kyseenalaisti Slovakian rajat tämän perustuslain hengessä.

Mielestäni sekä Euroopan unionin että Euroopan parlamentin on aika vastustaa päättäväisesti tätä vaarallista nationalistista politiikkaa, kun aikaa vielä on.

  Nathalie Griesbeck (ALDE). – (FR) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, tämä keskustelu on kiehtova, mutta haluan silti sanoa jokseenkin suoraan, ettemme saa siirtää huomiota pois itse asiasta. Tänä iltapäivänä saamani käsitys on se, ettemme syyllisty poliittiseen tekopyhyyteen, koska kyse ei ole siitä, että kritisoisimme Unkarin kaltaisen EU:n jäsenvaltion perustuslakia – Unkarihan tietysti käyttää yksin kansansa kanssa itsemääräämisoikeuttaan. Euroopan parlamentille kyse on asiasta – ja minulle huolenaiheesta – joka koskee unionin oikeusjärjestelmää, ja siten asiasta, joka liittyy yhteisiin arvoihimme ja EU:n rakenteeseen, joka muodostuu valtioista, jäsenvaltioiden perustavanlaatuisista teksteistä ja muista kansallisista perusteksteistä.

Asiaan liittyy kuitenkin ristiriitoja, jotka koskevat syrjintäkieltoa, vähemmistöjen kunnioittamista, moniarvoisuutta ja oppositiota, joita ilmeisesti vastustetaan. Hyvät parlamentin jäsenet, jos kaikki on suoraviivaista, kuten osa puhujista on sanonut täällä tänään, annetaan toimeenpanovaltaa käyttävän kollegion varmistaa, sopiiko Unkarin perustuslaki yhteen EU:n perustekstien kanssa, niin asiat selvenevät. EU:n oikeusjärjestelmän ja siten koko unionin uskottavuus riippuu siitä.

  Seán Kelly (PPE). – (EN) Arvoisa puhemies, tämä on kiihkeä, innostava mutta myös kiistaa herättävä keskustelu. Nautin silti tästä demokratian ilmenemistavasta. On sanottava, että meillä on oikeus keskustella asiasta, sillä Unkari kuuluu Euroopan unioniin.

Unkarilla on kuitenkin myös oikeus perustuslakiin, ja tämä on tietysti paljon parempi kuin kommunistien vanha perustuslaki vuodelta 1949. Siinä pyritään aidosti tuomaan nykyaikaiset arvot esiin eurooppalaista taustaa vasten. Vaikka jotkut vastustavatkin sen joitakin osia, on todettava, että perustuslakia voidaan aina muuttaa kansanäänestyksellä, ja niin voidaan tehdä, jos me havaitsemme Euroopan unionissa, että sen jotkin osat ovat ristiriidassa EU:n lakien ja arvojen kanssa.

On myös sanottava, että tämä perustuslaki hyväksyttiin 18. huhtikuuta äänin 262 puolesta ja 44 vastaan ja että tämä on demokratian ilmentymä. Sen joitakin osia on vastustettu, esimerkiksi uusia viittauksia kristinuskoon ja Jumalaan, mutta tässä ei ole mitään uutta. Vastaavia viittauksia tehdään Saksan, Puolan ja Irlannin perustuslaeissa. Kristillisdemokraattina olen hyvin iloinen siitä, että perustuslaissa viitataan Jumalaan ja kristinuskoon, koska tämä on perustavanlaatuinen osa kulttuuriamme ja historiaamme, ja mielestäni on paljon parempi lisätä ne perustuslakiin kuin jättää ne pois siitä ja luoda jumalaton yhteiskunta.

Myös kansalaisuuden myöntämistä Unkarin ulkopuolella asuville henkilöille on vastustettu. Silti meillä Irlannissa on tarjottu passipalvelua ihmisille, jotka elävät virallisesti Yhdistyneeseen kuningaskuntaan kuuluvassa Pohjois-Irlannissa. Tästä on ollut enemmän hyötyä kuin haittaa, ja meillä on nyt Yhdistyneeseen kuningaskuntaan paremmat suhteet kuin koskaan aiemmin, mistä osoituksena on kuningatar Elizabethin kahden viikon takainen vierailu.

Myös avioliiton ja elämän määritelmää ja muuta sellaista on vastustettu, mutta kuten sanoin, mahdollisiin vikoihin voidaan puuttua kansanäänestyksessä. Lisäksi unkarilaisia on kiitettävä siitä, että he ovat sisällyttäneet perustuslakiin valtionvelan rajan, mikä on hyvin tärkeä asia. Jos Irlannin perustuslaissa olisi säädetty samasta asiasta, emme olisi kenties ajautuneet nykyisiin talousvaikeuksiin. Perustuslaissa on siis valtavasti hyvää, ja katson, että jos aiomme uudistaa perustuslakejamme, voimme ottaa paljon opiksemme siitä, mitä Unkarissa on tehty.

  Glenis Willmott (S&D). – (EN) Arvoisa puhemies, tähän perustuslakiin liittyy lukuisia ongelmia, mutta haluan keskittyä yhteen keskeiseen asiaan eli siihen, ettei esitetty perustuslaki tarjoa suojaa seksuaaliseen suuntautumiseen perustuvalta syrjinnältä. Siinä tunnustetaan vain miehen ja naisen välinen avioliitto. Olemme taistelleet Euroopassa pitkään seksuaalivähemmistöjen oikeuksien puolesta emmekä voi antaa Unkarin taantua asiassa.

EU:n perusoikeuskirja turvaa homoseksuaalien oikeudet. Lisäksi homo- ja lesboavioparien pitäisi voida liikkua vapaasti EU:ssa ja saada suhteelleen lainvoimainen tunnustus riippumatta siitä, missä he ovat. Unkari saa toki päättää omasta perustuslaistaan, mutta kunkin jäsenvaltion on kunnioitettava Euroopan unionia, johon ne kuuluvat. Seksuaalivähemmistöjen suojelu on Euroopan unionissa hyvin tärkeää, eikä Unkari voi sivuuttaa sitä.

  Eduard Kukan (PPE). – (SK) Arvoisa puhemies, nyky-Eurooppa perustuu meitä yhdistäviin arvoihin, joiden ansiosta voimme tehdä yhteistyötä ja kunnioittaa toinen toisiamme. Haluan myös korostaa, että jokaisella valtiolla on oikeus siihen, että demokraattisilla vaaleilla valitut edustajat hyväksyvät maalle perustuslain. Unkarin uusi perustuslaki synnyttää kuitenkin ongelmia, jotka vaikuttavat sen naapureihin ja ovat niiden kannalta arkaluonteisia. Puhun esimerkiksi perustuslain 23 artiklasta. Siinä säädetään naapurimaissa asuvien unkarilaisvähemmistöjen jäsenten mahdollisuudesta saada äänioikeus sillä edellytyksellä, että he hankkivat Unkarin kansalaisuuden. Ongelma on juuri tässä. Se, että Unkarin kansalaisuuden hankkimiselle on asetettu epätavanomainen ehto, eli luonnollisen yhteyden puuttuminen Unkariin mahdollistaa poliittisten yhteyksien syntymisen valtion ja sellaisten kansalaisten välille, joilla ei ole todellista yhteyttä kyseiseen valtioon.

Myös D osan muotoilu on mielestäni ongelmallinen. Siinä puhutaan yhdestä unkarilaisesta kansakunnasta, kollektiivisista oikeuksista, unkarilaisten itsemääräämisoikeuden tukemisesta muissa maissa etnisyyden periaatteen pohjalta sekä Unkarin vastuusta kaikkia unkarilaisia kohtaan. Siispä 4 kohta mahdollistaa sen, että perustuslailla on Unkarin alueen ulkopuolisia vaikutuksia.

Slovakian hallitus haluaa käydä näistä asioista rauhanomaista ja asiallista kahdenvälistä keskustelua. Unkari kuitenkin vastustaa tätä. Katson siksi, että koska perustuslaki ei ole tullut vielä voimaan, nyt on oikea aika keskustella siitä ja tuoda esiin, millaisia kielteisiä vaikutuksia sillä voisi olla.

Haluan sanoa vielä yhden asian. EU:n nykyisessä laajentumispolitiikassa yritetään painottaa sitä, että tulevien valtioiden välisten naapuruussuhteiden on perustuttava eurooppalaisiin arvoihin. Hyvät parlamentin jäsenet, kuvitelkaa, miten EU reagoisi, jos esimerkiksi Serbia päättäisi nyt myöntää joukoittain kansalaisuuden Bosnia ja Hertsegovinan kansalaisille tai jos Albania myöntäisi kansalaisuuden Makedonian kansalaisille. Haluan sanoa vielä kerran, että voimme puhua Euroopan unionin yhteisen kehittämisen jatkamisesta tulevaisuudessa vain, jos kunnioitamme vastavuoroisesti arvoja ja yhteistyötä.

  Kinga Göncz (S&D). – (HU) Arvoisa puhemies, olen pyytänyt puheenvuoroa jo kolmesti ja olen iloinen siitä, että pystyitte antamaan minulle puheenvuoron kolmannellakin kerralla. Haluan ensimmäiseksi oikaista yhden asian. Täällä puhuttiin siitä, säädettiinkö perustuslaissa erityisestä neljän viidesosan enemmistöstä vai ei. Se sisältyi parlamentin työjärjestykseen, mutta se lakkautettiin Fidesz-puolueen ehdotuksesta. Haluan esittää jäsen Kukanille kysymyksen. Kun Venetsian komitean sihteeri Thomas Markert kävi täällä ja mainitsi kahden kolmasosan enemmistön – joka mainitaan myös täällä toistuvasti – hän vahvisti, että kahden kolmasosan enemmistö on todella olemassa. Tällöin perusodotuksena olisi pidättyväisyys, mutta hän ei nähnyt siitä merkkiäkään. Kysyn siksi jäsen Kukanilta, onko hän jo keskustellut Euroopan parlamentin jäseninä toimivien Fidesz-puolueen jäsenten kanssa esiin tuomistaan asioista. Näkeekö hän merkkejä halukkuudesta muuttaa perustuslain näitä kohtia?

  Eduard Kukan (PPE). – (EN) Arvoisa puhemies, osoitettiinko tämä kysymys minulle? Vilpitön vastaukseni on, etten voi vastata kysymykseenne.

  Sylvie Guillaume (S&D). – (FR) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, Orbánin hallituksen laatimassa Unkarin uudessa perustuslaissa on useita hätkähdyttäviä artikloja, kuten kollegani ovat todenneet.

Yksityiselämää koskeva luku näyttää olevan perustuslain huipentuma, joka perustuu, kuten olemme todenneet, yksinomaan kristinuskoa ja perinteisiä perhearvoja koskeviin viittauksiin. Perustuslaki ilmeisesti sallii myös aborttioikeuden rajoittamisen Unkarissa, koska siinä todetaan – ja lainaan nyt tekstiä suoraan – että "sikiön elämää suojellaan hedelmöittymisestä alkaen". Tällä alalla Unkarin hallitus ryhtynyt sanoista tekoihin käynnistämällä abortin vastaisen tiedotuskampanjan, jota ilmeisesti rahoitetaan EU:n Progress-ohjelman (työllisyyttä ja sosiaalista yhteisvastuuta koskevan yhteisön ohjelman) varoin.

Koska edistys ja sukupuolten tasa-arvo ovat Euroopan unionin yhteisiä perusarvoja, on melko yllättävää, että EU:n varoja käytetään tällaiseen kampanjaan. Haluan siksi käyttää tämän keskustelun tarjoaman tilaisuuden esittääkseni komissiolle kysymyksen siitä, käytetäänkö Progress-ohjelman varoja todella tähän kampanjaan.

(Puhuja hyväksyi sinisen kortin kysymyksen työjärjestyksen 149 artiklan 8 kohdan mukaisesti.)

  Ildikó Gáll-Pelcz (PPE). – (HU) Hyvä jäsen Guillaume, haluan esittää teille kysymyksen. Miten uuden perustuslain aborttikäsitystä koskevat säännökset ja aborttisäännöt ovat mielestänne muuttuneet edelliseen perustuslakiin verrattuna?

  Sylvie Guillaume (S&D). – (FR) Arvoisa puhemies, pyydän komissiota vastaamaan kysymykseni kyseisestä ohjelmasta. Olen jo esittänyt kysymyksen komissiolle ja odotan vastausta saadakseni tietää, onko varmistettu, onko näitä varoja todella käytetty tähän kampanjaan.

  Victor Boştinaru (S&D). – (RO) Arvoisa puhemies, haluan kiinnittää huomionne erityisesti tarkistetun perustuslain säännöksiin, jotka koskevat muissa maissa asuvan etnisen unkarilaisvähemmistön kollektiivisia oikeuksia, ja siihen, että perustuslaissa vahvistetaan selvästi ekstraterritoriaalisuuden periaate. Nämä molemmat seikat rikkovat räikeästi Etyjin sääntöjä. Haluan kiinnittää huomionne myös arvioihin, joita Venetsian komitea on tehnyt vastaavissa tapauksissa. Jäsen Weberille ilmoitan viittaavani nyt d artiklaan.

Tällaista ei voida hyväksyä, ja haluan muistuttaa teille, että asialla on jo vaikutuksia. Euroopan parlamentin varapuhemies Tőkés isännöi viime viikolla Unkarin alueiden talossa Romaniaan kuulumatonta Székelyn aluetta edustavan toimiston virallisia avajaisia.

Arvoisa komission jäsen, uskon vakaasti, että Venetsian komitean raportissa vahvistetaan nämä rikkomukset. Kysyn siksi teiltä, mitä Euroopan komissio haluaa ja voi tehdä asialle. Lopuksi haluan esittää seuraavan kysymyksen erityisesti Euroopan parlamentin saksalais- ja ranskalaisjäsenille täällä Strasbourgissa, joka symboloi Euroopan unionin perustana olevaa Saksan ja Ranskan historiallista sovintoa. Voidaanko nationalismin demonit päästää mielestänne vapaaksi Euroopassa tuhoamatta eurooppalaista hanketta?

(Puhuja hyväksyi sinisen kortin kysymyksen työjärjestyksen 149 artiklan 8 kohdan mukaisesti.)

  József Szájer (PPE). – (HU) Arvoisa puhemies, hyvä jäsen Boştinaru, haluan esittää teille kaksi kysymystä. Sallivatko Romanian lait kansalaisuuden myöntämisen romanialaisille, vaikka he eivät asuisikaan Romanian alueella? Tämä oli ensimmäinen kysymykseni. Toinen kysymykseni on tämä: onko Romaniassa lakia, jossa säädetään, että Romanian alueen ulkopuolella asuvat Romanian kansalaiset voivat osallistua kansalliskokouksen ja senaatin vaaleihin?

  Victor Boştinaru (S&D). – (RO) Arvoisa puhemies, hyvä kollega, haluan muistuttaa, että viittasin ainoastaan yleisesti tunnustettuihin eurooppalaisiin vaatimuksiin ja periaatteisiin enkä Romanian lainsäädännön tai perustuslain säännöksiin. Haluan kuitenkin myös vastata teille sanomalla, ettei Romaniassa ole lakia, jossa säädettäisiin ekstraterritoriaalisuuden periaatteesta ja kollektiivisista oikeuksista. Viittasin tähän mainitessani ristiriidan Euroopan komission arvioiden kanssa. Kun näitä arvoja rikotaan jossakin EU:n jäsenvaltiossa, EU:n tehtävänä on reagoida voimakkaasti riippumatta siitä, mikä maa on kyseessä. Tämä on vastaukseni.

  Debora Serracchiani (S&D). – (IT) Arvoisa puhemies, Unkarin uusi perustuslaki rajoittaa valvontaelinten, kuten perustuslakituomioistuimen, mahdollisuutta puuttua asioihin ja kasvattaa toimeenpanoelinten valtaa kyseenalaistaen siten normaalin keskinäisen valvontajärjestelmän.

Sosiaaliset oikeudet on romutettu, ja valtio tukee puutteenalaisia vain, jos he suostuvat yhdyskuntapalveluun. Lisäksi oikeus itsepuolustukseen on hyväksytty virallisesti ja aseita saa säilyttää kotona jopa ilman aseenkantolupaa. Aborttioikeus on evätty ja käyttöön on otettu homoseksuaaleja voimakkaasti syrjiviä lakeja.

Kaikki tämä rikkoo direktiiviä 2000/78/EY, jossa vahvistetaan yleiset puitteet kaikenlaista syrjintää vastaan. Kysyn siksi komission jäseneltä, mihin toimiin hän aikoo ryhtyä siksi, että Unkarin uuden perustuslain mukaiset perusoikeudet ovat ristiriidassa Euroopan unionin ja sen perusoikeuskirjan mukaisten perusoikeuksien kanssa.

  Emine Bozkurt (S&D). – (NL) Arvoisa puhemies, on ilo huomata, että komission jäsen Reding osallistuu tähän keskusteluun siitä, miten voimme puolustaa parhaiten eurooppalaisia demokratian arvoja. Huomasimme, ettei hän osallistunut aiempiin keskusteluihimme Unkarin medialainsäädännöstä, kun samat arvot olivat uhattuina. Perustuslaista totean, että jokaisella kansakunnalla on oikeus valita edustajat omaan hallitukseensa ja hallituksella on vastuu puolustaa kansalaisten, kaikkien kansalaisten, etuja.

Unkarissa enemmistöpuolue Fidesz tekee päätöksiä uuden perustuslain sisällöstä. Muutamalla perustuslakia tällä tavalla ottamatta muita puolueita tai kansalaisjärjestöjä kunnolla mukaan prosessiin se heikentää demokratiaa, tuhoaa dynamiikan ja uhkaa käyttää hyväkseen yhden puolueen yksinvaltaa. Se palvelee enemmistöä vähemmistön kustannuksella. Todellisesta demokratiasta kertoo se, miten maa kohtelee vähemmistöjään. Perustuslaki, jonka myötä 2000-luvulla palataan aataminaikaisiin elämäntapoihin, vaikuttaa erityisesti yhteen vähemmistöön, nimittäin seksuaalivähemmistöihin. Tämä on taantumista ajassa taaksepäin, ei liikkumista eteenpäin ajan mukana. Odotamme EU:n puheenjohtajavaltiolta enemmän.

(Puhuja hyväksyi sinisen kortin kysymyksen työjärjestyksen 149 artiklan 8 kohdan mukaisesti.)

  József Szájer (PPE). – (HU) Hyvät parlamentin jäsenet, pahoittelen, että käytän monta puheenvuoroa, mutta olin itse mukana laatimassa tätä perustuslakia ja mielestäni niin tahalliset kuin tahattomatkin väärinymmärrykset ovat hyvin ikäviä. Juuri siksi haluan esittää kysymyksen jäsen Bozkurtille, joka väitti, ettei asiasta järjestetty kuulemista. Tiesittekö, että 917 000 Unkarin kansalaista palautti 12 kysymystä käsittävän kyselylomakkeen, jolla Unkari ja maan hallitus kysyivät kansalaistensa mielipidettä perustuslaissa käsiteltävistä tärkeistä asioista? Kuulemiseen osallistui suoraan 10 prosenttia Unkarin kansalaisista, koko väestöstä. Onko tiedossanne mitään muuta eurooppalaista perustuslakia, jota ennen olisi järjestetty näin laaja kuuleminen?

  Emine Bozkurt (S&D). – (NL) Arvoisa puhemies, näitä asioita vähätellään jatkuvasti. Voitteko kuitenkin selittää, miksi perustuslakia on vastustettu täällä niin paljon ja miksi monien ryhmien jäsenten mielestä tämä on väärin? Miksi käymme tätä keskustelua?

En usko, että kävisimme tätä keskustelua, jos kaikki olisi mennyt hyvin. Voitteko kertoa, mitä puolueita nämä 17 000 lomaketta lähettäneet ihmiset kannattivat? Kenelle ne välitettiin? Pyydän teitä vastaamaan näihin kysymyksiin.

  Ildikó Gáll-Pelcz (PPE). – (HU) Arvoisa puhemies, hyvä jäsen Bozkurt, vastaan kysymykseenne, että kaikki saivat tämän kirjeen, jossa he saattoivat tuoda esiin mielipiteitään. Kiitän tästä mahdollisuudesta käydä keskustelua, koska tällä tavoin voin kertoa teille, miten paljon Unkarin perustuslain syntyminen on ilahduttanut minua. On piinallinen tosiseikka, että kommunismin kaatumisen jälkeen uuden perustuslain laatimiseen kului yli 20 vuotta. Olemme nyt päässeet tämän siirtymävaiheen loppuun ja luoneet uuden perustuslain, joka perustuu kansalliseen yhteisymmärrykseen. Uudessa perustuslaissamme kootaan yhteen yhteiset arvomme. Se alkaa mitä kauneimmalla kansallisella rukouksella, jossa myös korostetaan yhteisten eurooppalaisten arvojemme merkitystä, ja sen lopussa annetaan arvoa kristillisille juurillemme ja kristilliselle perheellemme – perusarvoillemme. On enemmän kuin rauhoittavaa, että uudessa perustuslaissa Unkarin valtio ottaa vastuuta kansalaisistaan maan rajojen sisäpuolella ja ulkopuolella, asettaa rajat valtion velkaantumiselle ja muun muassa vahvistaa vanhempien vastuun lapsistaan.

  Ádám Kósa (PPE). – (HU) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, käytän mielelläni keskustelun päätteeksi puheenvuoron, koska ikävä kyllä joudun sanomaan, etten kuullut loppujen lopuksi teiltä täsmällistä kritiikkiä. Toiseksi me Euroopan parlamentin jäsenet emme voi ottaa kantaa asiaan, joka kuuluu jäsenvaltion kansalliseen toimivaltaan. Koska minulle kuitenkin annettiin nyt puheenvuoro, arvostelun sijaan esitän suosituksen 80 miljoonan vammaisen puolesta. Unkarin perustuslaki on Euroopan ainoa perustuslaki, joka sisältää erityisiä säännöksiä vammaisista ja tarjoaa heille tukea. Kehotan siksi teitä lisäämään samanlaisia säännöksiä omien maidenne perustuslakeihin. Kiitos.

  Monika Smolková (S&D). – (SK) Arvoisa puhemies, Unkarin tasavallan toiseksi korkeimman edustajan, parlamentin puhemiehen Kövérin ennenkuulumaton lausunto, jossa hän kyseenalaisti Pariisiin sopimuksen ja rajat, vain vahvistaa, miten revisionistista Unkarin politiikka on.

On valitettavaa, että Slovakiassa Iveta Radičován hallitus salailee selkkauksien välttämisen varjolla omaa kyvyttömyyttään reagoida kaksoiskansalaisuuteen, Unkarin tasavallan perustuslakiin, naapurimaissa asuvien unkarilaisten äänioikeuteen ja Unkarin parlamentin puhemiehen lausuntoihin.

Olen huolestunut hallituksemme kyvyttömyydestä, mutta myös EU:n toimielinten hiljaisuus on hätkähdyttävää, sillä ne eivät halunneet katsoa EU:n puheenjohtajavaltion rikkoneen EU:n lainsäädäntöä.

Toivon, että EU:n toimielinten edustajat kuuntelevat tarkkaan ja pitävät Unkarin tilannetta silmällä ja antavat hyvin pian tinkimättömän lausunnon rajojen ja Pariisin rauhansopimuksen kyseenalaistamisesta sekä Unkarin perustuslaista, jossa säädetään unkarilaisvähemmistöjen kollektiivisten oikeuksien tukemisesta ja kollektiivisten itsehallintoalueiden luomisesta.

  Csaba Sándor Tabajdi (S&D). – (HU) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen Reding, osoitan puheenvuoroni teille. On selvää, ettei Unkarin perustuslaki olisi itsessään aiheuttanut Euroopassa näin laajaa keskustelua, mutta valitettavasti Unkari on päätynyt asialistalle uudelleen, sillä kuusi kuukauttahan sitten käsittelimme medialakia. Ongelmana ei itse asiassa ole itse perustuslaki vain Unkariin juurtuneet epädemokraattiset käytännöt. Tuomareilta, poliiseilta ja yksityisiin eläkerahastoihin säästäviltä henkilöiltä ovat viety heidän oikeutensa. Arvoisa komission jäsen, miksi perustuslakituomioistuimelta ja oikeusasiamiehiltä vietiin niiden oikeudet? Unkarissa uhataan tuomioistuinten riippumattomuutta ja on jo kavennettu tiedotusvälineiden vapautta. Nämä kaikki ovat hyvin merkittäviä ja äärimmäisen vaarallisia asioita. Arvoisa komission jäsen, haluan luovuttaa teille Venetsian komitean 30-sivuisen asiakirjan, jossa arvostellaan tilannetta. Tämä elin esitti äärimmäisen vakavaa kritiikkiä, ja toivon todella, että Euroopan komissio ja erityisesti te otatte viimein velvollisuutenne vakavasti, koska teidän pitäisi valvoa EU:n perussopimusten noudattamista. Olkaa hyvä ja tehkää työnne!

  Ivo Vajgl (ALDE). – (SL) Arvoisa puhemies, puheenjohtajavaltio Unkari yllätti meidät heti alkuun epätavallisella lahjalla, Suur-Unkarin kartalla, unelmien kartalla, josta voi ilmeisesti tulla totta yhdentyneessä, demokraattisessa Euroopassa ja jossa ei vedota menneisyyteen.

Tämänpäiväinen keskustelu osoittaa nationalismin ja lisäksi liiallisen nationalismin olevan yksi jaottelun syistä. Nationalismi on aiheuttanut kotiseudullani viime vuosikymmeninä lukuisia ongelmia.

Pyydän Euroopan parlamentin unkarilaisjäseniä ja Unkarin viranomaisten edustajia luopumaan nationalistisista metkuista ja leikittelystä rauhansopimuksilla, jotka eivät ole edelleenkään toteutuneet ja joita he pitävät epäoikeudenmukaisina. Muutoin Trianonin sopimus alkaa merkitä meille kaikille jotakin huonoa.

  Sophia in 't Veld (ALDE). – (EN) Arvoisa puhemies, haluan pyytää parlamentin toista laitaa edustavilta kollegoiltani pientä selvennystä, sillä he ovat korostaneet keskustelussa voimakkaasti, että jokaisella jäsenvaltiolla on oltava oikeus hyväksyä sopiviksi katsomiaan lakeja, kunhan demokraattinen enemmistö tukee niitä, ja että muiden maiden on tunnustettava kyseiset lait. Voiko jäsen Szájer kenties vastata PPE-ryhmän puolesta, tarkoittaako tämä sitä, että vastedes Unkari ja muut edustettuina olevat maat tunnustavat myös Alankomaiden avioliittolain, joka sallii samaa sukupuolta olevien henkilöiden avioitumisen?

  Jacek Olgierd Kurski (ECR). - (PL) Arvoisa puhemies, tämä keskustelu tuo mieleeni toisen keskustelun, joka käytiin monta kuukautta sitten Unkarin medialainsäädännöstä. Silloinen keskustelu ja tämä keskustelu ovat vain tekosyitä hyökätä Unkaria vastaan. Euroopan unionin poliittinen korrektius ei kestä sitä tosiasiaa, että Euroopassa on maa, jossa konservatismi kukoistaa, jossa kansallisia etuja suojellaan tehokkaasti ja joka palaa todellisten arvojen pariin. Unkarin hallitusta vastaan hyökätään tällä tavoin siksi, että se on onnistunut pelastamaan maan puoli vuosisataa hallinneilta turmeltuneilta kommunistihallituksilta ja niiden poliittisilta seuraajilta. Nyt on perustuslain vuoro. Samalla, kun poliittisesti korrektit eurooppalaiset irrottautuvat määrätietoisesti kristillisistä juuristaan, unkarilaiset ovat uskaltaneet sisällyttää ne ylpeydellä perustuslakiinsa. Siinä, missä Bryssel edistää maailmankansalaisuutta, Budapest korostaa maan sankarillista menneisyyttä. Unkarilaiset keskittyvät kansalliseen identiteettiinsä, omaan valtioonsa ja maalaisjärkeen. Maailma on viimein takaisin raiteillaan. Kommunismin kuvataan olevan tyranniaa, ja avioliitto on viimein naisen ja miehen välinen asia. Toivon, että tulevat unkarilaissukupolvet ovat ylpeitä tästä hienosta perustuslaista.

  Csaba Sógor (PPE). – (HU) Arvoisa puhemies, tämänpäiväisen keskustelun perusteella vaikuttaa siltä, että Venetsian komiteasta on tullut jonkinlainen ylin tuomioistuin EU:ssa. Sama Venetsian komitea esitti vakavaa ja aiheellista kritiikkiä Slovakian kielilaista, joka on yhä voimassa, enkä ole kuullut slovakialaiskollegoideni koskaan viittaavan tähän kielilakiin. Kollegani jäsen Boştinaru ei ole enää täällä istuntosalissa, joten hän ei voi vastata, mutta minä haluaisin vastata jäsen Szájerille, että Romanian kansalaisena tiedän, että Romanian alueen ulkopuolella elävät Romanian kansalaiset saavat äänestää ja saavat passit. Lisäksi monissa eurooppalaisissa perustuslaeissa, samoin kuin Slovakian perustuslaissa, vahvistetaan maan rajojen ulkopuolella asuvien kansalaisten oikeudet. Mielestäni tässä ei ole mitään, mitä pitäisi vastustaa. Haluaisin sen sijaan käsitellä sitä, miksi Unkarista on tarpeellista sisällyttää tämä perustuslakiin. Johtuuko se siitä, että maan rajojen ulkopuolella eläviä unkarilaisia syrjitään yhä maissa, joissa Unkarin perustuslakia arvostellaan rajusti?

  Sophia in 't Veld (ALDE). – (EN) Arvoisa puhemies, esitin mielestäni jäsen Szájerille hyvin konkreettisen ja selvän kysymyksen. Toivon hänen vastaavan siihen.

  Puhemies. – (IT) Käytämme "catch the eye" -menettelyä, joten sinistä korttia ei voi käyttää.

  Edit Bauer (PPE). – (HU) Arvoisa puhemies, haluan ilmaista Slovakian kansalaisena mielipiteeni siitä, mitä täällä tapahtuu tänään. Kuulun niihin, joille ei ole myönnetty joukoittain Unkarin kansalaisuutta, koska se myönnetään niille, jotka tekevät henkilökohtaisen hakemuksen. Pyysin puheenvuoroa siksi, että jotkut kollegani ovat puhuneet riidanhaluiseen sävyyn. Olen äärimäisen huolestunut siitä, että Unkarin perustuslakia arvioidaan ikään kuin se uhkaisi rauhanomaista rinnakkaiseloa Euroopassa. Minusta tuntuu, että tekstejä on tulkittu täysin väärin tai ne on käännetty huonosti – mainitsen esimerkkinä äänioikeuden, joka ei sisälly perustuslakiin – minkä vuoksi näitä puheenvuoroja pidetään äärimmäisen huonossa hengessä ja hyvin riidanhaluiseen sävyyn. Se ei ole Euroopan parlamentille sopivaa.

  János Áder (PPE). – (HU) Arvoisa puhemies, sosialistien aloitetta voidaan kuvailla seuraavilla kolmella tavalla: se rikkoo lakia, se on pelkurimainen ja siihen liittyy näytösoikeudenkäynnin piirteitä. Se rikkoo lakia siksi, että Euroopan parlamentilla ei ole minkäänlaista lupaa tai valtaa käsitellä Unkarin perustuslakia. Puheenjohtaja Barroson kirjeestä ja komission jäsen Redigin lausunnosta kävi selvästi ilmi, että asia kuuluu kansalliseen toimivaltaan. Se on pelkurimainen siksi, että jos sosialistit olisivat löytäneet mitään väärää, he olisivat kääntyneet Luxemburgissa toimivan EU:n tuomioistuimen puoleen eivätkä kävisi keskustelua täällä. He eivät ole tehneet niin, koska he tietävät tarkkaan, että he häviäisivät oikeusjutun. Lisäksi sekä menettelyyn että aloitteeseen liittyy näytösoikeudenkäynnin piirteitä, sillä niiden taustalla on vain yksi asia: se, että Fidesz-puolue voitti viime vuonna vaalit kahden kolmasosan enemmistöllä. Sosialistit – paitsi näköjään unkarilaiset myös eurooppalaiset sosialistit – eivät ole kyenneet nielemään Unkarin kansalaisten päätöstä, joten he tarttuvat jokaiseen tilaisuuteen hyökätä Unkarin hallitusta vastaan.

  Zbigniew Ziobro (ECR). - (PL) Arvoisa puhemies, on sanottava, että on hätkähdyttävää, miten tekopyhää ja kaksinaismoralistista tämä keskustelu ja Unkarin perustuslain arvostelu on. Perustuslakia on syytetty siitä, että siinä viitataan Jumalaan ja kristinuskoon ja ettei siinä suojella niin sanottuja homoseksuaalien avioliittoja. Tällaisia syytöksiä voitaisiin kuitenkin esittää helposti myös monista muista eurooppalaisista perustuslaeista, kuten Puolan perustuslaista, jossa myös viitataan Jumalaan ja kristinuskoon muttei suojella homoseksuaalien avioliittoja. Juuri näin asian pitäisikin olla, sillä kyseessä on Puolan oma, sisäinen asia, kuten sopimuksessa Euroopan unionista vahvistetaan. Meidän ei pidä rikkoa omaa sopimustamme Euroopan unionista.

Täällä on sanottu, että perustuslaki laadittiin epädemokraattisella tavalla, mutta samalla on sivuutettu se, että unkarilaisten suuri enemmistö kannatti perustuslakia. Tekopyhää on myös se, miten ne, jotka arvostelevat nyt äänekkäästi Unkaria ja sen pääministeri Orbánia, vaikenivat, kun Unkarin edellinen sosialistihallitus suisti maansa vararikon partaalle ja käytti voimakeinoja vaientaakseen opposition sen esittäessä vastalauseita demokraattisissa kokouksissa. Meidän ei pidä sekaantua tähän asiaan.

  Kinga Göncz (S&D). – (HU) Arvoisa puhemies, hyvä jäsen Áder, käytän vain kymmenen sekuntia oikaistakseni sen, mitä juuri sanoitte. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ei sijaitse Luxemburgissa. Se sijaitsee Strasbourgissa.

  Elmar Brok (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa puheenjohtaja Győri, arvoisa komission jäsen Reding, tässä keskustelussa ei mielestäni ole järkeä. Olisin muotoillut muutaman kohdan Unkarin perustuslaissa toisin. Myös kotimaani Saksan perustuslaissa on muutamia kohtia, joita en täysin hyväksy, samoin Ranskan perustuslaissa. Sillä ei ole kuitenkaan mitään tekemistä Euroopan parlamentin kanssa, koska Euroopan parlamentti ei vastaa tällaisista asioista. Tämä on ratkaisevaa. Tilanne muuttuu vain, jos erityisesti vahvistetaan, että jokin säännös rikkoo EU:n lainsäädäntöä. Se, ettei joku pidä kansallisen perustuslain tietystä kohdasta, ei kuulu millään tavalla Euroopan parlamentille, koska asiassa on kyse kansallisesta identiteetistä ja toimivallasta.

Komissio pakotti Unkarin tekemään muutoksia medialakeihinsa siksi, ettei joitakin kohtia hyväksytty, ja samoin se tai unionin tuomioistuin ryhtyy toimiin, jos EU:n lainsäädännön vastaisen perustuslain täytäntöön panemiseksi hyväksytään lakeja. Asia on myös mahdollista viedä unionin tuomioistuimeen.

Tästä syystä katson, että se, mitä näemme täällä nyt, muistuttaa poliittista teatteria. Meillä ei ole oikeutta puuttua Unkarin perustuslakiin. Olisin kenties tehnyt itse tietyt asiat toisin, mutta Unkarilla on oikeus hoitaa asiat parhaaksi katsomallaan tavalla.

  András Gyürk (PPE). – (HU) Arvoisa puhemies, olemme todistaneet täällä Euroopan parlamentissa ennennäkemätöntä tapahtumaa. Osa Euroopan parlamentin jäsenistä on puuttunut täällä jäsenvaltion perustuslakiin, yhteen tärkeimmistä kansallisen itsemääräämisoikeuden osa-alueista. Teidän olisi parasta tiedostaa se, että ne, jotka ovat loukanneet julkeasti kansallista itsemääräämisoikeutta, vahingoittavat paitsi Unkaria myös koko Eurooppaa. Tämä on luonut ennakkotapauksen, joka heikentää EU:n saamaa aitoa tukea ja vahvistaa euroskeptikkoja. Tällainen käytös on vastuutonta. Samaan aikaan komission viesti on ollut rauhoittava. Komission näkemys vaikutti itsestään selvältä, mutta olen silti iloinen siitä, että se tuotiin esiin tässä täysistunnossa.

Euroopan komissiolla ei ole aikomusta eikä oikeutta puuttua jäsenvaltioiden perustuslaillisiin asioihin. Kaiken tämän jälkeen vasemmiston on korkea aika lopettaa provokatiivinen poliittinen kampanjansa, joka perustuu Unkarin hallituksen esittämiseen väärässä valossa. Unkarin uusi perustuslaki on tärkeä väline, jolla kahdeksanvuotisen turmeltuneen ja taitamattoman sosialistihallituksen jättämät rauniot korjataan pois. Fidesz sai valtuudet tähän työhön kahden kolmasosan enemmistöltä. Vasemmiston on yksinkertaisesti hyväksyttävä se, ettei tätä päätöstä voida muuttaa sen enempää Brysselissä kuin Strasbourgissakaan.

  Jan Philipp Albrecht (Verts/ALE). – (DE) Arvoisa puhemies, hyvä jäsen Brok, huomautuksenne olivat mielestäni jokseenkin ärsyttäviä, minkä vuoksi pyysin puheenvuoroa.

Euroopan unionilla on luonnollisesti valta selvittää, onko kansallinen lainsäädäntö sopusoinnussa EU:n lainsäädännön kanssa. Kuten sanoitte itsekin, kaikki, mikä rikkoo EU:n perussopimuksia, voidaan selvittää tuomioistuimessa. Miksi Euroopan parlamenttia pitäisi sitten estää keskustelemasta tällaisesta tilanteesta? Eikö parlamentin itse asiassa ole täysin välttämätöntä keskustella tästä aiheesta?

Katson, että todistamme suuntausta, jonka seurauksena kansallisia perustuslakeja pidetään alueena, jolla ei ole sijaa eurooppalaisten demokratioiden väliselle poliittiselle vuoropuhelulle.

Jos me elämme eurooppalaisessa demokratiassa, perustuslakiemme pääkohtien täytyy tietysti olla vastavuoroisesti hyväksyttävissä ja yhteensopivia meidän kaikkien allekirjoittamien kansainvälisten sopimusten kanssa. Niitä ovat muun muassa ihmisoikeussopimus ja EU:n perussopimukset, ja katson, että meidän pitäisi voida keskustella tästä asiasta Euroopan parlamentissa.

  Viviane Reding, komission varapuheenjohtaja. – (EN) Arvoisa puhemies, pyysin Euroopan parlamentilta selvää linjausta, mutten saanut sellaista. Kuulin monenlaisia eriäviä mielipiteitä, mikä itsessään osoittaa, miten monitahoinen tämä asia on.

Haluan siksi korostaa vielä kerran, että komissio kunnioittaa Lissabonin sopimusta eikä puutu jäsenvaltioiden itsemääräämisoikeuteen. Haluan korostaa puheenjohtaja Barroson puolesta vielä kerran, ettei komissio tee poliittisia arvioita jäsenvaltion perustuslakiin ja toimielimiin liittyvistä perustavanlaatuisista päätöksistä. Uuden perustuslain hyväksyminen on asia, joka kuuluu kyseisen jäsenvaltion kansalle ja toimielimille.

Kuten olen jo korostanut, olemme toimivaltaisia vasta, kun perustuslaki muuttuu lainsäädäntö-, hallinto tai oikeuskäytännöksi. Voin vakuuttaa parlamentille, ettemme epäröi hetkeäkään puuttua asioihin siinä tapauksessa, että perussopimusta tai perusoikeuskirjaa loukataan tai unionin lainsäädäntöä rikotaan.

Vastaan sitten jäsen Guillaumen kysymykseen unionin oikeudesta: en ole koskaan kaihtanut ryhtymistä toimiin, kun unionin oikeus on ollut uhattuna. Jäsen Guillaumen esittämä kysymys koskee työ- ja yksityiselämän väliseen tasapainoon liittyvää tiedotuskampanjaa, joka sai tukea Progress-ohjelmasta. Osassa kampanjaa käytetään tiedotusmateriaalia, jossa on kuva sikiöstä, sanat "Anna minun elää" ja komission logo. Olen tehnyt asian varsin selväksi: tämä kampanja ei sovi Progress-ohjelmaan eikä vastaa hanke-ehdotusta, jonka Unkarin viranomaiset toimittivat komission yksiköille. Siksi komissio pyysi keskeyttämään tämän osan kampanjaa välittömästi ja poistamaan kaikki julisteet. Ellei niin tehdä, käynnistämme menettelyt sopimuksen irtisanomiseksi ja panemme täytäntöön tarvittavat seuraamukset, myös taloudelliset seuraamukset.

Näin reagoimme, kun EU:n oikeus on uhattuna. Perustuslait eivät kuulu toimivaltaamme.

  Enikő Győri, neuvoston puheenjohtaja – (EN) Arvoisa puhemies, haluan aivan aluksi kiittää Euroopan parlamenttia siitä, että se on kiinnittänyt viimeisten puolen vuoden aikana erityistä huomiota hallitukseni toimiin. Puheenjohtajavaltio Unkari on syvästi vakuuttunut siitä, että vasta hyväksytty – ei tarkistettu – Unkarin perustuslaki vastaa täysin unionin perustana olevia perusarvoja ja periaatteita.

Olemme puheenjohtajakautemme alusta käyttäneet kaiken tarmomme EU:n yhteisen toimintaohjelman edistämiseen ja toteuttaneet toimia väsymättä. Olen erityisen iloinen siitä, etteivät edes arvostelijat, jotka mainittiin tämänpäiväisessä keskustelussa, ole kyseenalaistaneet hallitukseni lujaa ja vilpitöntä sitoutumista.

  Judith Sargentini (Verts/ALE). – (EN) Arvoisa puhemies, käytän työjärjestyspuheenvuoron. Yritin esittää asiani keskustelun puolivälissä, mutta keskeytitte minut. Kehotan teitä tarkastelemaan tätä keskustelua jälkikäteen ja tutkimaan, miten hyväksymänne sinisen kortin kysymykset ja "catch the eye" -pyynnöt jakautuivat. Voin esittää asian tiivistetysti: sivuutitte kaksi minun esittämääni sinisen kortin kysymystä, mutta hyväksyitte jäsen Alvaron kysymykset kahdesti, jäsen Gönczin kysymykset kolmesti ja jäsen Tavaresin kerran. Ette onnistunut tasapainottamaan kunnolla tätä jakaumaa. Kehotankin teitä kiinnittämään tähän huomiota ensi kerralla tasapainon saavuttamiseksi.

  Puhemies. – (IT) Hyvä jäsen Sargentini, vakuutan teille, että olemme ylittäneet keskustelulle varatun 45 minuutin ajan. Kaikki jäsenet ovat saaneet mahdollisuuden käyttää puheenvuoron. Annoin heidän puhua vähintään 15 sekuntia ja joissakin tapauksissa jopa minuutin, ja poliittisten ryhmien välistä tasapainoa on noudatettu täysin. Teillä on kuitenkin oikeus tarkistaa asia ja tehdä tietenkin valitus.

Keskustelu on päättynyt.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 149 artikla)

  Cătălin Sorin Ivan (S&D), kirjallinen. – (RO) Unkarin perustuslaki hyväksyttiin 18. huhtikuuta prosessissa, joka on koetellut demokratian rajoja. Se tulee voimaan ensi vuoden alussa. Vaikka meillä ei olekaan valtaa sanella jäsenvaltiolle, mitä sen perustuslain pitäisi sisältää, emme voi suhtautua tähän epädemokraattiseen väärinkäytökseen välinpitämättömästi. Tämän tapauksen pitää soittaa hälytyskelloja kaikille jäsenvaltioille ja hallituksille niiden poliittiseen vakaumukseen katsomatta.

Vielä vakavampaa on se, ettei Unkarin hallitus käytä EU:n puheenjohtajakautta edistääkseen yhtenäisen Euroopan rakentamista vaan elvyttääkseen nationalismia, jonka luulimme jo unohtuneen.

Romanian ja Slovakian kaltaisten maiden osalta perustuslain sisältö voi luoda etnisten unkarilaisten kollektiivisten oikeuksien ja ekstraterritorialisuuden periaatteen pohjalta vaarallisia tilanteita edistävät puitteet.

Lisäksi Unkarin hallitus on osoittanut tukevansa Székelyn alueen toimiston perustamista Brysseliin, mikä loukkaa suuresti romanialaisia ja Romanian alueellista koskemattomuutta.

  Sławomir Witold Nitras (PPE), kirjallinen. – (PL) Katson, että Euroopan parlamentilla on oikeus keskustella EU:n jäsenvaltioiden perustuslakien lainsäädäntöratkaisuista. Elämme yhtenäisessä Euroopassa, ja maidemme kansalaisilla on oikeus elää missä tahansa jäsenvaltiossa ilman rajoja. Meidän on kuitenkin muistettava, että eurooppalaisilla kansakunnilla on oikeus säätää itsenäisesti perustuslakeja. Erilaiset kokemukset ovat muovanneet eri maita ja kansoja. Unkarilaisilla on myös oikeus hyväksyä perustuslaki, jossa ei mainita oikeusasiamiestä tai tietosuojavaltuutettua. Kuullessani Euroopan parlamentin jäsenten puhuvan siitä, miten Unkarin parlamentti loukkaa EU:n perusperiaatteita, koen vain, etten jaa kanssanne näitä periaatteita, joihin viittaatte. Haluan ennen kaikkea onnitella Unkaria uudesta perustuslaista. Se, että unkarilaisten suuri enemmistö kannattaa uutta lainsäädäntöä, on erityisen vaikuttavaa ja osoittaa, että Unkarin kansakunta on irtautunut kokonaan kommunististen perustuslakien perinteestä, jonka hengessä edellinen perustuslaki laadittiin.

  József Szájer (PPE), kirjallinen. – (HU) Unkari on Euroopan unionin jäsenvaltio ja noudattaa kerhon sääntöjä asianmukaisesti. Jos jotkut ajattelevat toisin, kerholla on säännöt siitä, miten toimia. Jos nämä henkilöt sattuvat olemaan oikeassa, he voivat nostaa meitä vastaan kanteen velvoitteidemme rikkomisesta. Tätä menettelyä sovelletaan myös jokaisen muun maan kohdalla, emmekä me unkarilaiset pyydä vapautusta tästä menettelystä. Puolustamme näkökulmaamme tasapuolisessa, totuuteen perustuvassa keskustelussa, muttemme halua osallistua poliittiseen noitavainoon. Samalla, kun korjaamme pois unkarilaisten sosialistikollegoidemme jättämät rauniot, pyrimme valtavalla tarmolla ja Unkarin kansalaisilta vapaissa vaaleissa saamamme perustuslaillisen valtuutuksen pohjalta tekemään Unkarista demokraattisen, eurooppalaisen ja vapaan maan. Hyväksyimme siksi uuden perustuslain. Se korvaa lopulta vuoden 1949 kommunistisen perustuslain, joka herätti huonoja muistoja ja oli unkarilaisille hirmuvallan symboli. Kansakuntamme rakastaa vapautta ja demokratiaa. Perustuslakimme on suojellut oikeutta vastustaa hirmuvaltaa vuoden 1222 kuuluisan kultaisen bullan, Unkarin magna cartan, ajoista asti. Siinä on säädetty uskonnollisesta suvaitsevaisuudesta Tordan julistuksesta asti ensimmäisenä Euroopassa, ja vuonna 1848 siinä turvattiin ensimmäisenä tasa-arvo lain edessä. Sen parlamentaariset perinteet kuuluvat Euroopan vanhimpiin, ja se on tuhat vuotta vanha. Meidän ei tarvitse kuunnella saarnoja demokratiasta niiltä, joilla riittää paljon korjattavaa omissa maissaan.

  Marc Tarabella (S&D), kirjallinen. – (FR) Euroopan unioni perustuu naisten ja miesten tasa-arvon kaltaisiin perusperiaatteisiin. Hyväksymällä uuden perustuslain, jossa todetaan, että sikiötä on suojeltava hedelmöittymisestä lähtien, Unkari, EU:n jäsenvaltio, on kuitenkin polkenut näitä arvoja sallimalla jälleen aborttioikeuden kyseenalaistamisen.

Olen myös kuullut, että Unkarin hallitus on käynnistänyt aborttioikeuden vastaisen tiedotuskampanjan, jonka Euroopan unioni on rahoittanut ja siten myös ilmeisesti hyväksynyt. Haluan kiinnittää tältä osin huomionne siihen, että aborttioikeus on perusoikeus, jonka puolesta tuhannet naiset ovat taistelleet ja taistelevat jatkossakin Euroopassa, usein henkensä uhalla, että Euroopan parlamentti ja Unkarin kansalaiset kannattavat sitä ja että se tunnustetaan 23 jäsenvaltiossa 27:stä.

Euroopan komission on paitsi irtauduttava tällaisesta naisten perusoikeuksia rikkovasta politiikasta myös tehtävä kaikkensa varmistaakseen, että Unkarin hallitus lopettaa kaikki kampanjat, joilla pyritään kyseenalaistamaan aborttioikeus. Kyse on yhteisten arvojemme suojelemisesta.