Sanatarkat istuntoselostukset

Keskiviikko 22. kesäkuuta 2011 - Bryssel

18. Makrotalouden epätasapainon ennalta ehkäiseminen ja korjaaminen – Liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpano – Jäsenvaltioiden julkisen talouden kehyksiä koskevat vaatimukset – Julkisen talouden valvonta euroalueella – Julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonta sekä talouspolitiikan valvonta ja koordinointi – Täytäntöönpanotoimet liiallisen makrotalouden epätasapainon korjaamiseksi euroalueella (jatkoa keskustelulle)

  Puhemies. − (ES) Esityslistalla on seuraavana keskustelu makrotalouden epätasapainon ennalta ehkäisemisestä ja korjaamisesta, liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanosta, jäsenvaltioiden julkisen talouden kehyksiä koskevista vaatimuksista, julkisen talouden valvonnasta euroalueella, julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnasta sekä talouspolitiikan valvonnasta ja koordinoinnista sekä täytäntöönpanotoimista liiallisen makrotalouden epätasapainon korjaamiseksi euroalueella.

  Antolín Sánchez Presedo (S&D). – (ES) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, kansalaiset haluavat vahvan ja tehokkaan Euroopan unionin. Velttous, vaillinaisuus ja puhtaasti hallitustenvälinen näkemys pahentavat kriisin vaikutusta ja heikentävät Eurooppa-hankkeen uskottavuutta.

Nyt ei ole kyse puhtaasti kansallisista ongelmista tai pelkästään taloudellisesta kriisistä. On kyse poliittisesta kriisistä, joka edellyttää nopeaa ja täysin eurooppalaista vastausta.

On vahvistettava talous- ja rahaliiton peruskäsitteitä "taloudesta" ja "liitosta". Tänään esitettyä ehdotusta taloushallinnosta on parannettava merkittävästi, jos haluamme onnistua tässä.

Kannatamme kansallisia budjettikehyksiä, jotka takaavat avoimuuden, talouden koordinoinnin ja eurooppalaisten sitoumusten noudattamisen varmistamisen.

Katsomme välttämättömäksi korjata makrotaloudellisen epätasapainon, ja tämän osalta katsomme, että Ferreiran mietintöön sisältyy merkittävää edistystä alalla.

Ehdotukset vakaus- ja kasvusopimuksen uudistuksesta eivät kuitenkaan ole täydellisiä: niissä sekoitetaan toisiinsa vakaus ja mukauttaminen ja uskotaan kasvupolitiikka markkinoiden ja kansallisen tason haltuun. Euroopan investointeja ja työllisyyttä koskevien sitoumusten välttäminen on tuomittavaa.

Me emme osallistu tähän pyrkimykseen kääntää Eurooppa kansalaisiaan ja omia etujaan vastaan. Emme alistu pohtimaan välinpitämättömästi tapoja, joilla ongelmamme vain pahenevat, emmekä hyväksy kaksinaismoralismia. Tarvitaan yksimielisyyttä resurssien tarjoamiseen ja määräenemmistöä rangaistusten välttämiseen.

Meidän on sitouduttava Eurooppaan ja nopeasti. Euroopan parlamentin on tehtävä kovasti työtä saadakseen aikaan kunnianhimoisen, eurooppalaisen ja kansalaistemme arvoisen vastauksen.

Meidän on edettävä, ei peräännyttävä rapujen lailla. Eurooppa ei saa piiloutua silloin, kun sitä eniten tarvitaan.

  Ashley Fox (ECR). – (EN) Arvoisa puhemies, vaikka Yhdistynyt kuningaskunta ei ole euroalueen jäsen – ja toivon, ettei se koskaan siihen liitykään – sen menestyminen on oma etumme. Toivon euroalueelle hyvää ja pahoittelen sitä, etten voi tukea taloushallintoa koskevia ehdotuksia, joista tänään keskustelemme.

Nyt tarkasteltavana olevilla ehdotuksilla annetaan komissiolle laajamittaisia uusia valtuuksia. Jos nämä valtuudet rajoittuisivat pelkästään euroalueen valtioihin, en vastustaisi niitä, mutta sen sijaan havaitsemme komission ja useiden parlamentin jäsenten – myös jäsen Wortmann-Koolin, jota suuresti kunnioitan – käyttävän euroalueen kriisiä verukkeena sille, että EU:n toimivaltaa laajennetaan Yhdistyneen kuningaskunnan ja muiden euroa käyttämättömien valtioiden taloushallintoon. Minua ei valittu tänne myöntämään EU:lle lisää toimivaltaa sen suhteen, kuinka Yhdistynyt kuningaskunta hallinnoi asioitaan, ja äänestänkin näitä ehdotuksia vastaan.

  Werner Langen (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, keskustelussa nousevat esiin Euroopan talouspolitiikan ratkaisematta jääneet asiat. Vaikka meillä on keskitetty rahapolitiikka, budjetti- ja rahoituspolitiikat ovat paikallisella vastuulla. Joidenkin kreikkalaisten jäsenten pyrkimykset siirtää vastuu Kreikan sisäisestä poliittisesta toimivallasta Euroopalle, kolmansille osapuolille, kapitalistisille pankeille tai kenelle tahansa voivat olla vain erehdystä.

(Välihuomautuksia)

Oli kyse kreikkalaisista kommunisteista.

Euro on onneksi vakaa niin sisäisesti kuin ulkoisestikin. Nyt ei ole kyseessä euron kriisi, vaan pikemminkin valtionvelkakriisi. Tämän on oltava lähtökohtamme. On järjetöntä – edes valtio ei voi elää yli varojensa loputtomasti. On järjetöntä ottaa lisävelkaa nykyisten velkojen lisäksi hyväksymättä välttämättömien uudistusten seurauksia. Tämän vuoksi totean, että meidän on korkea aika toimia. Parlamentti on vaatinut toimenpiteitä jo pitkään. Komissio on nyt ehdottanut vakaus- ja kasvusopimuksen tiukentamista. Puheenjohtajavaltio Unkari on neuvotellut taitavasti, kuten meidänkin puolemme. Arvoisa jäsen Bullmann, minusta on itse asiassa sääli – sillä olemme kovin yksimielisiä monista rahoitusmarkkinoiden sääntelyä koskevista näkökohdista – että sosialistit edelleen haluavat erottaa toisistaan hyvän ja pahan velan. Tämä on väärä tapa toimia. Kun laadimme taseita nähdäksemme, mitkä Euroopan valtiot ovat joutuneet vaikeuksiin, ei ole tarvetta herjata ketään, asia on helposti havaittavissa. Kaikkialla, missä budjetti- ja rahoitusongelmia on ilmennyt, on ollut sosialistihallitukset. Unkarissa, Latviassa ja Romaniassa euroalueen ulkopuolella, Irlannissa, Espanjassa, Portugalissa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa sekä Kreikassa, lukuun ottamatta neljää vuotta, jolloin meidän joukkomme olivat vallassa. Toisin sanoen teidän talousmallinne ei toimi.

(Välihuomautuksia)

Hyvä jäsen Bütikofer, kyllä teidän jo pitäisi se tietää. Emme voi vapauttaa kreikkalaisia vastuusta täällä, ja totean varsin avoimesti, etteivät kreikkalaiset olleet ensimmäisiä vakaus- ja kasvusopimuksen rikkojia. Ensimmäisiä olivat kaksi suurta, Saksa ja Ranska. Me vastustimme sitäkin ja muutimme asian. Hyvä jäsen Bütikofer, olitte tuolloin hallituksessa. Olitte kaivamassa kuoppaa – teidän puolueenne kaivoi kuoppaa vakaus- ja kasvusopimukselle, eivät kreikkalaiset. Nyt kuitenkin kreikkalaisten on…

(Puhemies keskeytti puhujan.)

(Puhuja suostui vastaamaan kahteen sinisen kortin kysymykseen työjärjestyksen 149 artiklan 8 kohdan mukaisesti.)

  Udo Bullmann (S&D). – (DE) Arvoisa puhemies, hyvä jäsen Langen, haluan vain varmistaa, että tiedätte ajatuksemme. Kysyn tämän vuoksi, tiedättekö te, mitä me ehdotimme kollegallenne jäsen Wortmann-Koolille, nimittäin ensinnäkin, että vahvistaisimme sopimusta sisällyttämällä siihen komission jäsenen Rehnin Eurooppa 2020 -paketista ehdottamien valittujen tavoitteiden tiiviimpää seurantaa, kuten tutkimuksen ja kehityksen sekä köyhyyden torjunnan. Tämä koskisi myös investointeja energiantoimitusjärjestelmien nykyaikaistamiseen.

  Marc Tarabella (S&D). – (FR) Arvoisa puhemies, haluan esittää kaksi näkökohtaa.

Ensinnäkin Kreikasta: meidän ei pidä kirjoittaa historiaa uusiksi. Oli kyse oikeistohallituksesta, joka kahden toimikauden ajan väärensi lukuja Goldman Sachs -pankin avulla. Nyt vasemmistohallitus pyrkii saamaan asiat takaisin oikeaan kuosiin. Olisiko kansalaisten nyt maksettava suurten pankkien neuvosta tehdyistä virheistä?

Toinen esimerkki: kotimaassani Belgiassa kollegamme jäsen Dehaenen johtaman hallituksen, johon osallistui myös vasemmistoa, ollessa vallassa onnistuimme vähentämään velkaamme 12 vuodessa 130 prosentista 80 prosenttiin BKT:sta. Pankkiyhteisön ja erityisesti Fortisin tekemät virheet merkitsivät sitä, että meidän oli autettava pankkeja estääksemme järjestelmää…

(Puhemies keskeytti puhujan.)

  Werner Langen (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, tunnen oikein hyvin jäsen Bullmannin ja Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmän esittämät ehdotukset. Ainoa ongelma niissä oli se, että ne vaativat pääasiassa lisää rahaa. Ongelma ei ole ratkaistavissa sillä, että siihen syydetään lisää rahaa. Kuten jäsen Tarabella juuri vahvisti, velkaa on mahdollista vähentää jopa sosialistien osallistuessa toimintaan. Haluan todeta ääneen, että Kreikassa toteutuneilla uudistuksilla ei ollut mitään vaikutusta siihen, että Kreikan yksityinen pääoma aidosti jakaisi valtion kustannustaakkaa. Päinvastoin: tammikuun ensimmäisestä päivästä alkaen Kreikan kansalaiset ovat nostaneet Kreikan pankeista 59 miljardin euron talletukset, ja tammikuun ensimmäisestä päivästä alkaen Kreikan valtion velkakirjoja on myyty 12 miljardilla eurolla. Vaadin, että monet vauraat kreikkalaiset osapuolet osallistuvat aktiivisesti, ja tätä on säädeltävä poliittisesti. Jos ne kantavat vastuunsa, ne voivat hyödyntää meidän solidaarisuuttamme.

  Saïd El Khadraoui (S&D). – (NL) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, aloitan kiittämällä kaikkia niitä, jotka ovat tehneet kovasti työtä tämän viimeisimmän paketin parissa, mutta tuen myös ryhmäni edellistä puhujaa. Meidän mielestämme paketti ei ole riittävä eikä se ole tasapainoinen. Tässä ei ole kyse teknisistä sekoista vaan olennaisesta sisällöstä. Mitä me korostamme? Mitä entistä yhtenäisemmän talouspolitiikan tavoitteiden on oltava? Ei siis ole totta, ettemme haluaisi eurooppalaista taloushallintoa, mutta meidän on kysyttävä itseltämme kuinka sen määritämme, mitä eurooppalainen taloushallinto pääsisällöltään on. Nykyinen kriisi on luonnollisesti tehnyt selväksi, että rahaliitossa tarvitaan taloudellista yhteistyötä. Vaikuttaa siltä, että rahoitussuunnitelmassamme on jokin suunnitteluvirhe, ja meidän on korjattava se.

Meille tässä on kyse paljon enemmästä kuin pelkästä leikkauksien hyväksymisestä ja budjettitavoitteiden saavuttamisesta. Kyllä, hyvä jäsen Langen ja hyvät kollegat, me todellakin kannatamme vakaata julkista taloutta, mutta meille on keskeistä se, kuinka me voimme kaikki edetä, kuinka rämmimme pois tästä suosta. Tärkeätä on se, kuinka voimme valmistautua tulevaisuuteen ja kuinka voimme saada aikaan kasvua ja työllisyyttä yhteisen talouspolitiikan avulla. Toisin sanoen sisällyttämällä järjestelmään kunnianhimoisen investointistrategian, vahvistamalla yhteyttä Eurooppa 2020 -strategian tavoitteisiin, tai toisella tavalla sanottuna, tekemällä yhteisiä järjestelyitä esimerkiksi koulutusjärjestelmän parantamiseksi, köyhyyden torjumiseksi ja kilpailukyvyn lisäämiseksi, jotta voimme vastata kolmansien maiden kilpailuun investoimalla tutkimukseen ja kehittämiseen.

Sivumennen sanoen minua hämmästyttää, että jotkut parlamentin jäsenet, kuten jäsen Verhofstadt viimeksi eilen, kannattavat investointistrategiaa ja ovat samalla tyytyväisiä tähän pakettiin. Minulle henkilökohtaisesti tässä on ristiriita. Katsomme tämän vuoksi, että kuuden säädöksen paketti on menetetty mahdollisuus saada aikaan aitoa taloushallintoa

  Marianne Thyssen (PPE). - (NL) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, olemme hyvin syvässä kriisissä, ja meidän on sekä varmistettava siitä selviytyminen että ehkäistävä sen toistuminen enää koskaan. Juuri tästä syystä tarvitsemme vahvan lainsäädäntökehyksen ja juuri tästä syystä meidän on toisena lainsäätäjänä, parlamenttina, myös kannettava vastuumme. Loppujen lopuksi sukupolvemme tekee nyt päätöksiä lastemme tulevaisuudesta.

Meillä Euroopan kansapuolueen (kristillisdemokraatit) ryhmässä on rohkeutta ajaa läpi tällaisia sääntöjä. Meillä on nyt oltava rohkeutta päättää, mitä toimia tarvitaan. Meillä on myös oltava rohkeutta valita näiden päätösten ajaminen läpi, sen varmistaminen, että niitä noudatetaan, vaikka se tarkoittaakin vastavirtaan uimista. Ymmärrämme ihmisiä, jotka osoittavat mieltään kaduilla, ja me jopa tarjoamme tarkan rakenteellisen vastauksen näiden ihmisten huoliin: hyviä työpaikkoja, kestävää kasvua ja tulevaisuudessakin sijaa riittävälle sosiaalipolitiikalle. Jos haluamme edelleen olla varteenotettava toimija globaalissa taloudessa, meidän on varmistettava entistä laajempi koordinointi talous- ja budjettipolitiikan välillä sekä entistä laajempi koordinointi talouspolitiikan ja jäsenvaltioiden kilpailukykyä koskevan politiikan välillä. Tähän tarvitaan tietenkin investointeja talouteen, mutta ennen kaikkea meidän on varmistettava, ettei kenenkään sallita poiketa hyväksytyistä säännöistä ilman pätevää syytä, sillä se merkitsee myös muiden vetämistä suohon.

Neuvotteluissa lopulta aikaansaatu paketti on voimakas vastaus näihin vaatimuksiin, ja se tarjoaa vastauksen myös menneisyyden virheisiin. Ainoa asia, jota meidän on edelleen vahvistettava – ja tätä edellyttää aiempi toimintamme – on vakaussopimuksen ennalta ehkäisevä näkökulma, koska jos jäsenvaltio valitsee väärän tien, emme voi sallia sen joutuvan poliittisen kaupanteon välineeksi neuvostossa, sillä se on viime kädessä Euroopan vastaus.

Tämän vuoksi toivon meidän täällä antavan äänemme puolesta, tukevan tätä pakettia, mutta toivon myös, että annamme itsellemme mahdollisuuden aloittaa viimeinen neuvottelukierros neuvoston kanssa tämän seikan vahvistamiseksi edelleen.

  Leonardo Domenici (S&D). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, minusta me todistamme nyt paradoksia. Paketti, jolla epätasapainoa ja epäsymmetriaa on määrä korjata ja torjua, perustuu epätasapainoon ja symmetrian puutteeseen. Se on kuin kahdella jalalla seisova keho, jonka toinen jalka on paljon pidempi ja kehittyneempi kuin toinen. Finanssipolitiikkaa valvova raaja on lihaksikas ja hyvin kehittynyt, mutta kehittämispolitiikkaa valvova raaja, jonka olisi tarjottava kannustimia ja pitkän ajanjakson potkua, vaikuttaa laihalta ja voimattomalta.

Uskon, että tämä epäsointuinen lopputulos paketin lopullisessa rakenteessa johtuu kriisin alkuperää ja luonnetta koskevasta erimielisyydestä. Eri mieltä ovat toisaalta ne, jotka katsovat, että julkisen talouden epäjärjestys ja epätasapaino ovat kriisin taustalla, ja toisaalta ne, jotka uskovat, että taustalla oleva ongelma liittyy pikemminkin markkinoiden sääntöjen ja avoimuuden puutteeseen, taloudelliseen ja kauppaa koskevaan epätasapainoon ja sosiaaliseen eriarvoisuuteen. On vaarana, että sekoitamme toisiinsa syyn ja seurauksen. Me kaikki haluamme, että julkista taloutta valvotaan vastuullisesti, mutta velan vähentämistä koskeva tavoite ei riitä potkaisemaan käyntiin kasvua ja kilpailukykyä. Näiden toimenpiteiden olennainen sisältö on menettelyjä ja sanktioita. Paljon vähemmän – liian vähän – korostetaan investointeja ja kestävän kasvun strategiaa, jota Euroopan olisi edistettävä ja pantava täytäntöön.

Tiedämme, että toimemme voivat johtaa hyvin erilaisiin tuloksiin, jopa tahtomattamme, ja että niillä voi olla aivan päinvastainen vaikutus kuin se, mitä tavoittelemme. Tämä on tarkoitusperien vaihtelua. Pelkään, että tämä ongelma on paketin ytimessä.

  José Manuel García-Margallo y Marfil (PPE). – (ES) Arvoisa puhemies, olemme selvästi vakavassa tilanteessa, joka edellyttää meiltä kaikilta vastuullisuutta. Meiltä kaikilta, myös neuvostolta. Erimielisyys, joka meitä nyt erottaa neuvostosta, koskee äänestystä vastakkaisella määräenemmistöllä.

Me kaikki tiedämme, että kasvu- ja vakaussopimus ei ole toiminut, koska jäsenvaltiot ovat päättäneet olla rankaisematta toisiaan mistään budjettikuriin kohdistuvasta rikkomisesta. Kenties se johtuu siitä, että ne ovat lukeneet sananlaskun "Se teistä, joka ei ole tehnyt syntiä, heittäköön ensimmäisen kiven."

Tämä parlamentti haluaa – ja tämä erottaa sen neuvostosta – lakkauttaa tämän iloisen kaveruuden hallitusten välillä ja korvata puolueellisuuden puolueettomuudella.

Paketti on hyvä ja ansaitsee tulla hyväksytyksi äänestyksessä. Kaikkein vaikeimpina aikoina kukaan ei koskaan harkitsekaan sanovansa, että meidän on kasvatettava menoja. Me palautamme nyt budjettikurin.

Se, mikä on hyvää, ei kuitenkaan aina riitä. Tänään kuulemistamme puheenvuoroista on käynyt ilmi useita asioita. Me kaikki tiesimme, ettei euroalue ollut optimaalinen valuutta-alue. Kaikki ajattelivat, että nykyinen institutionaalinen kehys – keskitetty rahapolitiikka, vakaus- ja kasvusopimus ja muiden talouspolitiikkojen koordinointi – auttaisivat selviytymään jäsenvaltioiden välisistä eroavuuksista, tai ainakin vähentämään niitä. Näin ei ole käynyt. Hyvinä aikoina erot vain kasvoivat. Huonoina aikoina pilarit, joille rahaliitto oli perustettu, raunioituivat. Voitaisiin luopua myös pelastamisen, maksukyvyn menettämisen ja eurosta poistumisen kieltämisen periaatteista.

Olemme nyt Leninin "mitä on tehtävissä?" -tilanteessa. Ainoa ratkaisu on edetä poliittisen unionin osalta.

Minä toivotan euro-obligaatiot tervetulleiksi. Se on myönteinen askel tähän suuntaan, mutta on tehtävä enemmän. Jos poliittisen unionin perustaminen edellyttää perussopimusten uudistamista kutsumalla kokoon valmistelukunta, niin sitten on niin. Kreikkalainen sanonta kuuluu: "säännöt on tehty ihmisiä eikä ihmiset sääntöjä varten".

Ei ole kyse kolmikantakeskustelujen jatkamisesta aamukolmeen tai ministerikokouksen pitämisestä kello kuusi aamulla. Pohtikaamme tästä lähtien, mitä on tehtävissä tilanteen korjaamiseksi.

Ensimmäinen askel on kuitenkin äänestää tämän paketin puolesta, sillä se on aimo askel oikeaan suuntaan. Muuten ponnistelumme ovat turhia, ja kuten jäsen Ortega y Gasset juuri totesi, turhat ponnistelut johtavat melankoliaan ja – politiikassa – vastustukseen.

  Puhemies. − (ES) Se johtaa melankoliaan sekä myönnetyn puheajan ylittämiseen, hyvä jäsen García-Margallo y Marfil, puhemiehen kärsivällisyydestä.

  Alfredo Pallone (PPE). – (IT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, tämä keskustelu tarjoaa mahdollisuuden tarkastella Euroopan unionin uutta hallintosopimusta, lähettää voimakkaan ja yhtenäisen viestin, palauttaa solidaarisuuden EU:hun ja karkottaa keinottelun.

On tosiasia, että olemme kuluneina vuosina heikentäneet kasvu- ja vakaussopimusta. Yhtä kiistaton tosiasia on se, että tämä oli virhe ja me maksamme nyt sen seurauksista. Meidän on palattava budjettikuria koskeviin sääntöihin, ja tämä on tosiasia, tämä keskustelu meidän todellakin on käytävä keskenämme. Menettelyjen on oltava automaattisia, jottemme enää joudu kokemaan samaa kuin vanhan kasvu- ja vakaussopimuksen kanssa. Minusta kriisistä on vain yksi poistumistie eikä oikoteitä ole. Vastaus on kansallisessa politiikassa, suunniteltujen ja hyväksyttyjen sitoumusten noudattamisessa. EU:n jäsenvaltioiden välistä solidaarisuutta on täydennettävä vastuuntunnolla, ja on kunnioitettava sääntöjä, joita jäsenvaltiot eivät voi eivätkä saa tietoisesti rikkoa.

Kaikessa tässä emme selvästikään saa unohtaa kasvun merkitystä, sillä se luo sisäisiä tuloja, emmekä rakenneuudistuksia, jotta vaikeuksissa olevat valtiot pääsevät taas jaloilleen. Talouksien kilpailukyvyn ja kasvumahdollisuuksien parantamiseen tähdättyjen rakenneuudistusten on oltava poliittisen agendan ensisijainen tavoite.

Olen eri mieltä niiden kanssa, jotka väittävät, että uusi kasvu- ja vakaussopimus estää valtioita kehittymästä. Pikemminkin se kehottaa niitä raivaamaan turhaa painolastia, nykyaikaistamaan, toteuttamaan niitä rakenneuudistuksia, jotka käynnistävät talouden elpymisen. Olen varma, että tämän sekä uuden kasvu- ja vakaussopimuksen sääntöjen tiukan noudattamisen avulla EU saa takaisin voimansa ja voi kohdata uusia haasteita ilman tukipolitiikkaa tai varsinkaan vanhentuneita iskulauseita, jotka eivät johda mihinkään ja aiheuttavat vain vahinkoa, erityisesti yhteiskunnan heikoimpien jäsenten parissa.

  Astrid Lulling (PPE). – (FR) Arvoisa puhemies, mitä enemmän parlamentti ylpeilee taloushallinnon loistavalla edistymisellä, sitä enemmän haluan kehottaa kollegoita osoittamaan hieman nöyryyttä, sillä olemme aivan kuilun reunalla. On kaksi asiaa, jotka meidän on nähtävä. Ensimmäinen on, että Euroopan parlamentti on pysynyt hiljaa Kreikan kriisin ajan. Tavallisesti reagoimme nopeasti kaikenlaisiin maailman tapahtumiin, annamme päätöslauselman toisensa perään, ja kuitenkin tämä perustavaa laatua oleva kriisi on saanut meidät sanattomiksi. Pahoittelen sitä, ettemme ole kyenneet lähettämään Kreikan kansalaisille, jäsenvaltioiden hallituksille ja Euroopan kansalaisille voimakasta, yksikertaista ja käytännöllistä viestiä.

Toinen seikka koskee tämän paketin soveltamisalaa. Äänestämällä näiden kuuden direktiivin ja/tai asetuksen puolesta, kuten toivon meidän tekevän, me todellakin viemme euroaluetta askeleen eteenpäin, ja todellakin askeleen, emme yhtään enempää, kohti sellaista kurinalaisuutta, joka on puuttunut, ja sen arvo todistetaan tulevaisuudessa. Meidän tarvitsee kuitenkin vain kuunnella kiihkeää keskustelua käänteisen määräenemmistön äänestysjärjestelmästä todetaksemme, kuinka pitkä matka on vielä edessä, vaikka meidän pitäisi keskustella säännöistä ja automaattisista seuraamuksista. Joidenkin mielestä käänteisen määräenemmistön äänestysjärjestelmässä on vieläkin jotain pelättävää. Meidän on kuitenkin pidettävä tiukasti kiinni tästä periaatteesta.

Puhtaasti poliittiselta kannalta olen pettynyt siihen, että vasemmistolaiset kollegat edelleen tuomitsevat hyvän talousarviohallinnon periaatteet, vastoin kaikkea näyttöä. Alijäämät ja kestävä kasvu eivät voi kulkea käsi kädessä. Valtioiden on hallinnoitava talousarvioitaan hyvän taloudenhoidon sääntöjen mukaan, ei elvyttämällä julkisten menojen avulla, mikä on lyhytaikainen helpotus, muttei koskaan kestävä ratkaisu.

Näiden muutaman ratkaisevan viikon lähestyessä tehtävämme on rakentaa uutta talousliittoa…

(Puhemies keskeytti jäsen Lullingin.)

(Jäsen Lulling suostui vastaamaan sinisen kortin kysymykseen työjärjestyksen 149 artiklan 8 kohdan mukaisesti.)

  Werner Langen (PPE). - (DE) Arvoisa puhemies, koska minulla ei enää ole puheaikaa, haluan esittää jäsen Lullingille seuraavan kysymyksen. Hyvä jäsen Lulling, voisitteko kertoa puolestani parlamentille, etten äsken tarkoittanut kaikkia kreikkalaisia jäseniä, vaan kahta kommunistijäsentä, jotka käyttivät puheenvuoron juuri ennen minua, jäsen Chountisia ja jäsen Toussasia? Voisitteko vahvistaa tämän parlamentille?

  Astrid Lulling (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, tietenkin sanon tämän mielelläni ja vahvistan tämän. Haluan kuitenkin sanoa myös tämän: osoitamme sanamme myös kreikkalaisille. Kreikassa on vain kymmenen veropakolaista, jotka kertovat ansaitsevansa yli miljoona euroa vuodessa. Osoitan sanani myös heille, aivan kuten jäsen Langen osoitti sanansa kommunisteille.

  Othmar Karas (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, aika on loppumassa. Haluan tämän vuoksi kehottaa lopettamaan tyhjät puheet, sormella osoittelun ja puoluepoliittisen pelin riippumatta siitä, onko kyse vasemmistosta tai oikeistosta. Meidän on tehtävä työ kunnolla ja vastattava kriisiin vaihe kerrallaan.

Mitkä ovat kriisin syyt? Olemme jatkuvasti korostaneet sitä, että syitä ovat sääntöjen noudattamatta jättäminen, sanktioiden määräämättä jättäminen sekä edistymisen puute vietäessä rahaliittoa seuraavalle tasolle. Taloushallintoa koskevilla suunnitelmillamme me vaadimme nyt kasvu- ja vakaussopimuksen vahvistamista sekä ennalta ehkäisevien että korjaavien toimenpiteiden osalta, enemmistön tukea seuraamusten täytäntöönpanolle sekä komissiolle oikeutta puuttua asiaan tarvittaessa, jotta Euroopan kansalaiset voivat luottaa siihen, että sääntöjä noudatetaan.

Toinen näkökohtani on se, että haluamme rahaliiton etenevän seuraavalle tasolle. Tämä tarkoittaa talousliiton perustamista ja poliittisen unionin säilyttämistä tavoitteena.

Minun on sanottava, että olen pettynyt kolmikantaneuvottelujen tulokseen. Se ei nyt toimi kunnolla. Se, ettei meillä ole neuvoston suostumusta keskustelussa talouspolitiikasta, ja se, että Euroopan parlamentti ja molemmat työmarkkinaosapuolet ovat tähän osallisina, kuitenkin vähentää kykyämme entistä laajempaan yhtenäisyyteen. Me haluamme korottaa yhdentymisen tasoa. Koska neuvosto ei kykene puuttumaan nykyiseen epätasapainoon yhteiskunnassamme ja antamaan parlamentille mahdollisuutta saada jäsenvaltioiden ministereitä vastuuvelvollisiksi suoraan meille, kolmikantaneuvottelujen tulokset heikkenevät. Me vaadimme tuloksia. Me haluamme ratkaista avoinna olevat asiat ja lisätä yhdentymistä. Jos sallimme asemamme heikkenemisen neuvoston heikkouden vuoksi, emme ole oppineet tästä kriisistä mitään.

(Jäsen suostui vastaamaan sinisen kortin kysymykseen työjärjestyksen 149 artiklan 8 kohdan mukaisesti.)

  Franz Obermayr (NI). – (DE) Arvoisa puhemies, haluan esittää jäsen Karasille kysymyksen. Olemme keskellä yhtenäisvaluutan kriisiä. Olemme havainneet, että meillä on perustavaa laatua olevia ongelmia, kuten se, että meiltä puuttuu yhteinen talous- ja veropolitiikka. Nämä taloustieteilijöiden ja akateemikoiden havainnot ovat minulle yllättäviä. Hyvä jäsen Karas, uskotteko todella, että ennen yhtenäisvaluutan käyttöönottoa kukaan ei ollut tietoinen siitä itsestäänselvyydestä, että tarvitaan myös yhteistä hallintoa ja poliittista unionia? Kenties kukaan ei ollut riittävän rohkea tai rehellinen kertoakseen siitä Euroopan kansalaisille.

  Othmar Karas (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, tietenkin kaikki sen tiesivät ja sanoivat sen ääneen. He sanoivat, että rahaliitto on poliittinen hanke, että rahaliittoon liittyvä yhdentyminen on peruuttamaton ja että seuraavien yhdentymisaskeleiden on seurattava rahaliittoa. Olemme sitoutuneet tähän voimakkaasti jo vuosien ajan. Ryhmänne kaltaiset poliittiset ryhmät ovat hämmentäneet tunteita Euroopan unionia vastaan, sanoneet hyvin vähän valuutan ja mahdollisuuden merkityksestä, poliittisesta tahdosta…

(Puhemies keskeytti puhujan.)

  Theodor Dumitru Stolojan (PPE) . – (RO) Arvoisa puhemies, äänestän huomenna Euroopan taloushallintoa koskevasta lainsäädäntöpaketista. Haluan myös kiittää erityisesti esittelijöitä, puheenjohtajavaltio Unkaria ja komissiota niiden todella poikkeuksellisista ponnisteluista, jotka huipentuivat lainsäädäntöpaketin selkiyttämiseen.

Tätä Euroopan taloushallintoa koskevaa pakettia on tarkasteltava yhdessä muiden rahoitusalan lainsäädäntöpakettien kanssa, myös jo hyväksytyn Euroopan rahoitusvalvontarakenteen kanssa. Uskon vakaasti, että lainsäädännön tehokkaalla täytäntöönpanolla varmistetaan, ettei yksikään jäsenvaltio enää koskaan altistu tällä tavalla tuleville kriiseille. Voimme ehkäistä ennalta talouden ja julkisen talouden epätasapainoa ja mukautua siihen, mikä on yksi parhaista talouskasvun ja työllisyyden takeista.

Minun on kuitenkin tuotava esiin huoleni siitä, että yhteisön toimielimet eivät halua tunnustaa nyt kohtaamaamme taloudellista todellisuutta. Tällä tarkoitan sitä, että jäsenvaltio, jolla on velkaa, jota se ei enää kykene maksamaan, ei voi saada tukea, jolloin on otettava lisävelkaa, myös korkeammin kustannuksin. Kokemuksesta olemme oppineet, ja järki sanoo, että ratkaisu on se, että velkaantunut valtio järjestää asiansa ja velkojat ymmärtävät, että maksettava velka on järjesteltävä siten, että se vastaa kyseisen valtion maksukykyä. Jos emme aio edetä tällä tavalla, me emme todellakaan säästä aikaa vaan tuhlaamme sitä, ja ongelma vain pahenee.

  Sławomir Witold Nitras (PPE). – (PL) Arvoisa puhemies, kuunneltuani tarkkaavaisesti tämänpäiväistä keskustelua minäkin haluaisin esittää muutaman huomautuksen. Ensinnäkin täällä istuntosalissa on viitattu hyvin usein talouden elvyttämiseen lisäämällä talousarvion menoja. Minusta tuntuu, että kyseiset jäsenet unohtavat sen, että Euroopan unionissa on jäsenvaltioita – eikä vain yhtä tai kahta valtiota eikä pelkästään Kreikka – joiden valtion velka on yli sata prosenttia BKT:sta, ja sen ainoa syy on ollut talouden elvyttäminen. Tämän tuloksena on saatu aikaan jonkinlaista talouskasvua, tosin jokseenkin keinotekoista kasvua, mutta laskut ovat jääneet maksettaviksi ja ne on maksettava nyt.

Alijäämän rajoittamisen osalta puhuttiin tiukoista ratkaisuista. Kuitenkin ehdotetun ratkaisun mukaan jokaisen valtion on vähennettävä velkansa 60 prosenttiin 20 vuoden kuluessa. Jos 20 vuotta velan puolittamiseen on pitkän aikavälin suunnitelma, mikä on lyhyen aikavälin suunnitelma? En voi kuvitella tässä tilanteessa pidemmän aikavälin suunnitelmaa.

Onko mahdollista luopua seuraamuksista, vai onko seuraamusjärjestelmä tiukka järjestelmä? Viisitoista vuotta sitten, kun olin vielä opiskelija, opin lähentymiskriteerit ja sen, että ne ovat luonteeltaan pakollisia. Ne olivat kuitenkin pakollisia kriteereitä vain paperilla. Jos ne kenellekään olivat pakollisia, niin ainoastaan niille, jotka halusivat liittyä euroalueeseen, eivätkä ne olleet pakollisia kaikille euroalueella. Kun otetaan huomioon edellä esitetty, tällaista järjestelmää ei voida ottaa menestyksekkäästi käyttöön ilman seuraamuksia, ilman tiukkoja seuraamuksia, kuten jotkut ovat sanoneet. Seuraamukset olivat olemassa paperilla, mutta kuten muistamme ja tiedämme, todellisia seuraamuksia ei tähän mennessä ole ollut.

Viimeinen huomautukseni koskee sitä, että Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmän jäsenet ovat sanoneet, että meidän on pantava täytäntöön Eurooppa 2020 -strategia, eikä pelkästään leikattava menoja. Kuitenkin juuri näissä asiakirjoissa puhutaan muun muassa eurooppalaisesta ohjausjaksosta. Niissä myös otetaan käyttöön uusi menettely liiallista epätasapainoa varten. Yksi tämän välineen ominaisuus on se, että sillä annetaan Euroopan komissiolle vaikutusvaltaa siihen, panevatko jäsenvaltiot täytäntöön Eurooppa 2020 -strategiaa vaiko eivät, joten on syytä kertoa totuus. Vetoan teihin, että hyväksyisitte tämän paketin, sillä jos neuvosto, komissio ja parlamentti eivät pääse sopimukseen tässä asiassa...

(Puhemies keskeytti puhujan.)

  Sirpa Pietikäinen (PPE). – (EN) Arvoisa puhemies, kompromissi on järkevä. Parlamentti on varmasti neuvotteluissa mennyt pidemmälle kuin puoliväliin kohti kompromissia, mutta minusta me olemme tehneet sen, mitä tehtävissä oli. Pakettia koskevan päätöksenteon lykkääminen ei ratkaise ongelmaa. Ongelma ei häviä. Kohtaamme samat ongelmat uudelleen, ja ne uhkaavat euron ja EU:n koko tulevaisuutta, ellemme saa aikaan parempaa koordinointia ja sovella enemmän yhteisömenettelyä.

Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna EU on talousliitto. Meidän on löydettävä ongelman ytimessä olevat syyt. Olemme lähempänä sitä tämän paketin ansiosta, mutta emme vieläkään ole riittävän lähellä. Minusta vastakkainen määräenemmistö on yksi ongelman ytimistä.

Nyt ei ole populismin ja lyhytnäköisen politiikan aika, mitä neuvosto minusta on jossain määrin harjoittanut. Parlamentin tavoin neuvostokin on vastuussa Euroopan kansalaisille. Toivon neuvoston, komission ja parlamentin jakavan vastuunsa ja ottavan tarvittavat askeleet tämän taloushallintopaketin ja tulevien toimien osalta. Jos palaset ovat vääriä ja väärissä paikoissa, tulevaisuutta koskevat suunnitelmat ja Eurooppa 2020 -strategia ovat vain turhia, kauniita sanoja, joiden pohjalta emme todella kykene rakentamaan tulevaisuutta.

  Thomas Mann (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, eurooppalainen talouden ohjausta ja hallintaa koskeva lainsäädäntöpaketti lähettää selkeän viestin, että meidän on tulevaisuudessa vältettävä velkakriisejä aina kun se on mahdollista. Meidän on toteutettava tehokkaita toimenpiteitä estääksemme euron horjumisen. Tämä on jäsen Wortmann-Koolin laatiman erinomaisen mietinnön keskeinen viesti. Tämän aikaansaamiseksi tarvitaan entistä laajempaa poliittista koordinointia jäsenvaltioiden välillä ja vahvaa valvontaa EU:n tasolla. Valvonta on olennainen osatekijä Eurooppa 2020 -strategiassa.

Meidän on lopultakin hyödynnettävä johdonmukaisesti kasvu- ja vakaussopimusta, joka on vahvan euron perusta, näyttääksemme suurten alijäämien jäsenvaltioille, missä raja menee. Tätä Euroopan kansalaiset aivan oikeutetusti vaativat, eivätkä pelkästään niissä valtioissa, joiden oletetaan osoittavan solidaarisuuttaan alati kasvavin pelastuspaketein. Emme voi enää sallia verukkeita tai hankalia kompromisseja jäsenvaltioiden paljastaessa lähentymisohjelmansa ja budjettipolitiikkansa toisilleen. Kansalaiset ovat valmiita hyväksymään kivuliaita uudistuksia vain, jos he saavat selkeän kuvan tilanteesta, jotta voivat tukea tarvittavia toimenpiteitä.

Nationalistisen yleisen käsityksen vastaisesti me tarvitsemme enemmän Eurooppaa, emme vähemmän. Meidän on esimerkiksi vahvistettava Lissabonin sopimukseen perustuvaa yhteisömenettelyämme. Komission on kannettava vastuunsa ja se tulee sen tekemään, tunnistamaan talous- ja finanssipolitiikan suuntaukset varhaisessa vaiheessa ja varmistamaan, että rahoituslaitosten ja poliittisten päättäjien välinen vuoropuhelu on paljon tehokkaampaa kuin aiemmin.

  Seán Kelly (PPE). - (EN) Arvoisa puhemies, toimenpiteet, joista täällä tänään keskustelemme, ovat tervetulleita. Minusta ne osoittavat, että Euroopan unionilla on valmiudet, tahtoa ja älyä toteuttaa toimenpiteet, jotka ovat seurausta talouskriisistä saamistamme opetuksista.

Erityisesti katson, että jotkut ovat väittäneet tämän merkitsevän toimivallan siirtämistä jäsenvaltioilta Euroopan unionille. Tämä on vanha juttu, jolla aina vastustetaan kaikkia ehdotuksia. Jos kuuluu Euroopan unioniin, sillä on oltava jotain toimivaltaa, ja me todellakin lähetämme markkinoille ja kansalaisille viestin, että kykenemme puuttumaan merkittäviin seikkoihin niiden ilmaantuessa.

Kannatan todellakin täysin sitä, mitä olemme tekemässä, ja toivoisin meidän myös hyväksyvän automaattiset ja sitovat seuraamukset sekä käänteisen määräenemmistön äänestysjärjestelmän. Se varmistaisi, että välttäisimme kriisit tulevaisuudessa. Ennalta ehkäiseminen on kuin vahingon korjaaminen, ja tässä kaikessa on kyse ennalta ehkäisemisestä. Siitä, että otamme opiksemme tapahtuneesta.

  Marc Tarabella (S&D). – (FR) Arvoisa puhemies, meidän on perustettava taloushallinto, jotta saamme Euroopan unionin ulos jatkuvasta kriisistä. Meidän on koordinoitava politiikkaamme, meidän on oltava avoimia kansallisten talousarvioiden hallinnossa ja ennen kaikkea meidän on pienennettävä alijäämiä.

Olemmeko me kuitenkaan mielestänne oikeilla jäljillä? Eurooppalainen oikeisto valmistautuu yksinkertaisesti kumoamaan Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet. Se kieltäytyy toteuttamasta transaktioveroa ja euro-obligaatioita ja seuraa orjallisesti luokituslaitoksia, jotka eivät osanneet ennakoida subprime-kriisiä, mikä osoittaa, kuinka luotettavia ne ovat.

Tämän on oltava selvää. Olemme keskellä uusliberalismin sekä hallitusten ja EU:n sääntelemättömiin markkinoihin kohdistaman sokean luottamuksen aiheuttamaa kriisiä. Ja kuinka aiomme selvitä siitä? Noudattamalla lisää uusliberalismia ja soveltamalla säästötoimia. Tarvitaan kasvua, tarvitaan kysynnän lisääntymistä, ja sitä ei saada aikaan panemalla kansalaiset polvilleen. Te olette väärillä jäljillä.

  Nikolaos Salavrakos (EFD). – (EL) Arvoisa puhemies, kreikkalaisena haluan kiittää kaikkia kollegojani, jotka puhuivat Kreikasta myönteiseen sävyyn, ja korostaa, että minusta valtion eloonjääminen ylittää puoluepoliittiset jakaumat ja kannat. Puhumme tulevaisuuden Euroopasta. Emme ole vieläkään ymmärtäneet ja pyrimme edelleen ymmärtämään menneisyyden Eurooppaa, ymmärtämään sitä, miten olemme päässeet tähän. Olen pahoillani todetessani, että eräät henkilöt ovat osoittaneet älytöntä ahneutta, erityisesti Kreikassa. Monet muut ovat kuitenkin osoittaneet erittäin paheksuttavaa ahneutta.

Sanomme, että yksityiset investoinnit ovat ratkaisu ongelmaan. Yksityiset sijoittavat ovat menneet muualle. Meillä on taipumus unohtaa tämä. Sijoittajat ovat menneet muille maapallon alueille. Euroopassa ei ole kilpailukykyä, Eurooppa alkaa olla vanha, se ei ole enää kilpailukykyinen eikä sillä ole enää mitään tarjottavaa. Se, mitä me…

(Puhemies keskeytti puhujan.)

  Ildikó Gáll-Pelcz (PPE). – (HU) Arvoisa puhemies, olen kiitollinen esittelijöille, neuvonantajille, puheenjohtajavaltio Unkarille ja kaikille niille, joiden ansiosta meillä on nyt taloushallintoa koskeva kuuden säädöksen paketti tässä muodossaan, heidän kovasta työstään. Olisi mukava ajatella, ettei paketti ole enää tarpeen ja että Euroopan talousongelmat ratkaistaan yhdessä yössä. Niin ei valitettavasti kuitenkaan ole. Eurooppa ei ole vielä selviytynyt kriisistä, ja jos emme toimi vastuullisesti, joudumme tulevaisuudessa kohtaamaan lisää kriisejä. Olen samaa mieltä niiden vastuullisten ajattelijoiden kanssa, joiden mukaan meidän on laadittava entistä tiukempia talousarvioita ja vahvistettava kasvu- ja vakaussopimusta. Meidän on todettava ääneen, että Euroopan unioni on soveltanut tähän mennessä liian rentoa lähestymistapaa, sillä ei ollut mekanismeja kriisitilanteeseen reagoimiseen eikä se tämän vuoksi kyennyt vastaamaan asianmukaisesti kriisin vakaviin seurauksiin, kun se aiheutti taloudellisia, rahoitusta koskevia ja sosiaalisia häiriöitä. Emme voi sallia tämän toistua, ja samalla meidän on otettava opiksi menneistä epäonnistumisista.

  Frédéric Daerden (S&D). – (FR) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, hyvä esittelijä, Euroopassa tarvitaan hyvää taloushallintoa, tietenkin sitä tarvitaan. Jos nyt äänestämme näiden kuuden tekstin puolesta, emme kuitenkaan jätä jäsenvaltioille mitään vapautta noudattaa kasvua lisäävää investointipolitiikkaa.

Aikana, jona kansalaiset yhä enemmän menettävät luottamustaan EU:hun, kun Kreikka on polvillaan ja luokituslaitokset määräilevät valtioita, parlamentin on lakattava vaatimasta dogmaattisesti säästötoimia hinnalla millä hyvänsä.

Unioni haluaa nyt vastata uusliberalistisen mallin kriisiin uusliberalistisilla kaavoilla ja järjestelmällisillä menoleikkauksilla erityisesti sosiaaliturvasta, vaikka menojen tiedetään suojaavan talouskriiseiltä.

Jos emme lisää tähän parlamentin edistyksellisten ryhmien ajamia tekijöitä, en ymmärrä kuinka voisimme päästä yksimielisyyteen näiden tekstien puolesta äänestämisestä. Itse asiassa loisimme itsellemme jakautuneen persoonallisuuden, koska olemme hyväksyneet päätöslauselmia Eurooppa 2020 -strategian täytäntöönpanosta ja laadimme mietintöjä, kuten itsekin teen, köyhyydentorjuntafoorumista. Ehdotettu taloushallinto…

(Puhemies keskeytti puhujan.)

  Bastiaan Belder (EFD). – (NL) Arvoisa puhemies, kasvu- ja vakaussopimusta on kiireesti tiukennettava. Viime vuosien kokemukset ovat tehneet sen selväksi. Olen myös tyytyväinen siihen, että neuvottelujen tulos on askel oikeaan suuntaan. Ministerien ei enää koskaan anneta suojella toisiaan jäsenvaltion salliessa julkisen talouden ajautua väärille urille. Tämän vuoksi olisi hyvä asia, jos parantaisimme suurten alijäämien torjuntaa siirtämällä päätöksentekoa yhä etäämmälle politiikasta. Esittelijä Wortmann-Kool onkin oikeassa vaatiessaan, että ministerien on voitava estää päätökset vain määräenemmistöllä.

Minulle suurin ongelma on komission jäsenen Rehnin lainsäädäntöpakettia koskeva lausunto. Tämä on askel kohti euro-obligaatioiden käyttöönottoa. EKP:n pääjohtaja on antanut ymmärtää, ettei olisi suotavaa ottaa käyttöön euro-obligaatioita tilanteessa, jossa puuttuu budjettikuri. Uuden velan käyttöönotto pahentaa entisestään Euroopan velkaongelmaa. Lisäksi Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmä ja Vihreät / Euroopan vapaa allianssi -ryhmä haluavat jättää julkiset investoinnit enimmäisstandardin…

(Puhemies keskeytti puhujan.)

  Jaroslav Paška (EFD). – (SK) Arvoisa puhemies, taloushallintoa koskeva toimenpidepaketti on asiallinen vastaus talouteen ja rahoitukseen liittyviin ongelmiin, jotka ovat pitkään riivanneet Euroopan unionia.

Talouskriisi on ajanut useita euroalueen valtioita vakaviin velkaongelmiin, ja on selvää, etteivät vakaussopimuksen säännöt suojanneet valuuttaliittoa jodienkin valtioiden hallitusten amatöörimäisen ja vastuuttoman hallinnon tuloksilta. Vaikkei Euroopan komissiolla mielestäni pidä olla enempää toimivaltaa kuin aiemmin, olen samaa mieltä siitä, että Euroopan valuuttaunionin on saatava aikaan täsmällisempi vastavuoroisen valvonnan mekanismi budjettipolitiikkaa varten. Jotkut valuuttaunionin jäsenet maksavat toisten vastuuttomuudesta tai seikkailuista, joten siirtymisestä kohti suurempaa avoimuutta ja selkeämpiä budjettisääntöjä, joilla vältetään pitkäaikaiset ongelmat valtioissa, on tullut olennaista. On kuitenkin myös tärkeää, että sovellamme nyt hyväksyttäviä sääntöjä johdonmukaisesti, emmekä laadi niihin kaikenlaisia poikkeuksia... (Puhemies keskeytti puhujan.)

  Elena Băsescu (PPE). – (RO) Arvoisa puhemies, tarvitaan yhtenäinen EU:n tason strategia, jolla varmistetaan korkean tason kilpailukyky, kestävä talouskasvu ja uusien työpaikkojen luominen. Tässä keskeinen väline on voimakas ja tehokas kasvu- ja vakaussopimus. Tarvitaan todellakin lisäponnisteluja, joilla ehkäistään kestämättömän budjettipolitiikan harjoittaminen.

Vahvemman taloushallinnon kehystä tuetaan erilaisin toisiinsa yhteydessä olevin politiikoin. Ehdotuspaketilla rohkaistaan jäsenvaltioita soveltamaan varovaista budjettipolitiikkaa ja tarvittaessa soveltamaan korjaavia toimenpiteitä hyvissä ajoin rajoittaakseen sovellettavia seuraamuksia. Ennalta ehkäiseminen on helpompaa kuin vahingon korjaaminen.

  Franz Obermayr (NI). – (DE) Arvoisa puhemies, EU:n keskeisten jäsenvaltioiden hallitusten, Euroopan komission ja Euroopan keskuspankin valitsema linja on selkeästi havaittavissa. Kreikkaa varten kootaan uusia pelastuspaketteja, miljardeja euroja veronmaksajien rahaa vaarannetaan ja koko Euroopan taloushallintoa koskevia suunnitelmia laaditaan, kuten olemme juuri kuulleet. Komission ehdotusten päätavoite on tiukentaa kasvu- ja vakaussopimuksen säännöksiä. Tulevaisuudessa Maastrichtin kriteerejä pannaan täytäntöön paljon entistä tiukempia seuraamuksia soveltamalla. Kasvu- ja vakaussopimus ei kuitenkaan ole toiminut tätä ennen, eikä se tule toimimaan jatkossakaan. Samalla perustetaan mekanismi toisensa jälkeen niiden valtioiden tukemiseksi, joiden talousarvio on alijäämäinen, jälleen kerran veronmaksajien rahoilla. Me pikemminkin hoidamme oireita kuin poistamme syitä. Hyvin riskialtis strategia palaa vainoamaan Eurooppaa joko lyhyellä tai pitkällä aikavälillä. On kohtuutonta odottaa samojen kovasti työtä tekevien valtioiden aina maksavan muiden virheistä.

  Olli Rehn, komission varapuheenjohtaja. − (EN) Arvoisa puhemies, en ole varma, voinko vastata kaikille jäsenille. Meillä ei riitä aika siihen, mutta pyrin esittämään joitakin näkemyksiä tänään esiin tuotujen seikkojen osalta.

Aivan aluksi haluan kiittää teitä kaikkia hyvin tärkeästä ja oleellisesta keskustelusta, joka kuvastaa yleistä vastuuntuntoa Euroopan talouden tulevaisuudesta, kasvusta ja vakaudesta ja kansalaistemme hyvinvoinnista.

Uskoakseni me olemme laajasti samaa mieltä siitä, että tasapainoinen ja terve julkinen talous on välttämätön edellytys kestävälle kasvulle ja työllisyyden parantamiselle, johon tällä lainsäädäntöpaketilla pyritään. Sen vuoksi se ansaitsee tukenne. Kuten monet teistä ovat korostaneet, paketti on tärkeä rakennuspalikka kattavassa poliittisessa vastauksessamme tämänhetkiseen ja edelleen jatkuvaan rahoituskriisiin ja valtionvelkakriisiin.

Miksi tämän paketin hyväksyminen tässä vaiheessa on niin tärkeää? Koska meidän on kyettävä näyttämään kansalaisille, taloudellisille toimijoille ja kansainvälisille kumppaneille, että Euroopan unioni todella pystyy tulevaisuudessa estämään nyt esimerkiksi Kreikan osalta kokemamme kaltaiset rahoituskriisit.

Ne eivät saa toistua enää koskaan. Se on lainsäädäntöpaketin ensimmäinen rakennuspalikka. Tämän vuoksi tarvitsemme ennalta ehkäisevää julkisen talouden valvontaa ja tehokasta täytäntöönpanoa, kuten lainsäädäntöpaketissa ehdotetaan ja kuten esittelijänne ja valiokuntanne ovat todellakin ehdottaneet. Tämän vuoksi me tarvitsemme myös aidon ja tehokkaasti toimivan mekanismin makrotaloudellisen epätasapainon havaitsemiseksi ja korjaamiseksi, jotta voimme estää nyt koettujen kaltaiset kriisit, esimerkiksi Irlannin kriisin tai Espanjassa havaitun luottokannan voimakkaan kasvun.

Siihen tarvitaan paketin toista rakennuspalikkaa: tehokasta mekanismia makrotaloudellisen epätasapainon havaitsemiseksi ja siihen puuttumiseksi.

Udo Bullmanin, Sven Giegoldin ja Philippe Lambertsin tavoin jotkut teistä kysyivät, onko symmetria/epäsymmetria-asia nyt mielestämme ratkaistu. Voi tarjota teille oman tulkintani ja komission tulkinnan asiasta, joka tekstejä tarkastelemalla paljastuu äärimmäisen monimutkaiseksi. Toivon, ettei kukaan torju pakettia tämän vuoksi, koska sitä olisi yksinkertaisesti mahdotonta selittää kansalaisille.

Niin neuvoston kuin parlamentin luonnokset kattavat sekä alijäämäiset että ylijäämäiset valtiot. Tämä on hyvin selvää. Sanamuotojen erilaisuudella ei ole merkittävää vaikutusta toteutettavan talousvalvonnan ulottuvuuteen tai painotuksiin. Toivon, että parlamentti ja neuvosto voivat tehdä yhteistyötä ja päästä sopimukseen, joka perustuu semantiikan sijaan asiasisältöön.

Käytännössä eroa ei ole, joten laittakaamme rasti ruutuun ja saattakaamme päätökseen tämä symmetriaa ja epäsymmetriaa koskeva merkittävä asia, jotta voimme käynnistää työt havaitaksemme ja korjataksemme makrotaloudelliset epätasapainot ja kilpailukyvyn erot.

Kaiken kaikkiaan huominen äänestyksenne on siis hyvin tärkeä, aivan ratkaiseva Euroopan unionille ja sen kyvylle vakuuttaa suuri yleisö, taloudelliset toimijat ja kansainväliset kumppanit valmiuksistamme selviytyä kriisistä ja tukea kestävää kasvua.

Huominen äänestyksenne on näin ollen suuri mahdollisuus saavuttaa historiallinen virstanpylväs rahaliiton loppuunsaattamiseksi lopultakin todellisella ja aidolla toimivalla talousliitolla – jota me todellakin tarvitsemme – ja antaa näin Euroopan unionille mahdollisuus selviytyä tästä vakavasta kriisistä ottaen siitä opikseen ja toivottavasti myös vahvempana tulevaisuudessa. Joka tapauksessa sillä tulee olemaan uudet asianmukaiset poliittiset välineet kestävän kasvun ja työllisyyden sekä kansalaisten etujen edistämiseen.

  András Kármán, neuvoston puheenjohtaja. − (EN) Arvoisa puhemies, olen iloinen siitä, että suurimmassa osassa puheenvuoroista todetaan, että meille annettu tehtävä – ja meillä tarkoitan parlamenttia ja neuvostoa – päästä sopuun hyvin kunnianhimoisesta ja uudesta taloushallintoa koskevasta paketista on 99-prosenttisesti loppuunsaatettu.

Olen myös samaa mieltä useiden arvoisten parlamentin jäsenten kanssa siitä, että työläiden neuvottelujen jälkeen meidän on saatava sopimus tehtyä. Suhtaudun optimistisesti, koska havaitsen täällä parlamentissa sitoutumista ja todellista vastuunottoa Euroopan tulevaisuudesta.

Haluan esittää joitakin huomautuksia edelleen avoinna olevasta asiasta, käänteisen määräenemmistöäänestyksen laajentamisesta. Viimeisten kuuden tai seitsemän viikon aikana neuvoston on keskustellut parlamentin ehdotuksista ainakin kerran viikossa. Viimeisten neljän viikon aikana 27 jäsenvaltion valtiovarainministerit keskustelivat paketista kolme kertaa, ja he tekivät joka kerralla suuria myönnytyksiä parlamentille tekstin eri kohdissa tehdäkseen tietä oikea-aikaiselle sopimukselle.

Keskustelimme kaikkien ehdotusten kaikista näkökohdista eri tasoilla. Alun perin ehdotitte, että käänteistä määräenemmistöäänestystä sovellettaisiin yli 15 tapauksessa. Joissakin tapauksissa se ei ollut laillisesti toteutettavissa, ja havaitsimme nopeasti nämä tapaukset. Jotkut muista seikoista oli jo sisällytetty neuvoston rahoitusseuraamusten määräämisestä tehtyä päätöstä koskevaan yleiseen lähestymistapaan.

Neuvosto hyväksyi toukokuussa määräenemmistöäänestyksen käänteisyyden kahdessa asiassa yleisen lähestymistapansa lisäksi. Maanantaina neuvosto teki laajoja myönnytyksiä, viimeisenä sopimuksen ennaltaehkäisevän osion osalta. Tähän sisältyi myös kolmen vuoden tarkistuslauseke sekä sääntöjen noudattamista tai syiden selittämistä koskeva menettely, jota vahvistettiin verrattuna maaliskuun Ecofin-neuvoston aiempaan sopimukseen nähden.

Nämä takeet voivat tarjota parlamentille tarvittavan vakuutuksen siitä, että poikkeaminen komission ehdotuksista ja suosituksista pidetään vähimmäistasolla ja että tapaukset, joissa sääntöjä ei noudateta ja joissa on siis selitettävä syyt, tulevat olemaan hyvin harvinaisia poikkeuksia.

Parlamentin on todellakin aika tarkastella uudelleen alkuperäistä kantaansa ja lähentyä neuvostoa. Markkinat ja sijoittajat ovat valppaita ja haluavat nähdä, pystymmekö saamaan aikaan sopimuksen tulevina päivinä vai emme. Minusta meidän on tärkeää onnistua tässä. Paketilla voitaisiin myös osoittaa, että yhteisön toimielimet kykenevät tekemään yhteistyötä vastuullisella, tehokkaalla ja rakentavalla tavalla näin merkittävällä alalla. Kuulin monta kertaa kolmikantaneuvottelujen aikana parlamentin jäsenten esittävän jyrkkää kritiikkiä hallitusten välisestä menettelystä. Paketin nopea ja oikea-aikainen hyväksyminen voisi todistaa, että yhteisömenetelmä on oikea lähestymistapa edetä.

  Elisa Ferreira, esittelijä. – (PT) Arvoisa puhemies, olen kiitollinen kaikista puheenvuorista tässä keskustelussa ja erityisesi komission jäsenen Rehnin ja neuvoston puheenjohtaja András Kármánin esittämistä yhteenvedoista. Haluan vain korostaa yhtä seikkaa: myönnytyksiä on itse asiassa tehty molemmin puolin, ja uskon, että sopimukseen pääsy on hyvin lähellä, mutta en haluaisi symmetriaa ja epäsymmetriaa koskevan kysymyksen unohtuvan, koska se on merkittävä seikka, jota on tarkasteltava. Se ja käänteinen määräenemmistöäänestys ovat seikkoja, joihin edelleen tehdään mukautuksia, eikä sopimukseen ole vielä päästy. Olen erityisen kiitollinen komission jäsenen Rehnin myönteisestä panoksesta, mutta jos sopimukseen on määrä päästä, sen on perustuttava lakitekstiin – artiklaosaan – johon kuuluu tietenkin 32 artikla, 42 artikla sekä johdanto-osan kappale 11 A, kuten laajassa keskustelussa on todettu. Olisin siis kiitollinen, jos pitäisitte tämän mielessä, sillä kuten olette havainneet, se koskee useiden tämän parlamentin jäsenten ja useiden poliittisten ryhmien intressejä.

Tämän lisäksi katson, että makrotaloudellisten epätasapainojen uusi analysointi voi olla hyödyllistä. Arvoisa komission jäsen, pahoittelen, mutta minun on tuotava esiin kiinteistö- tai rahoitusmarkkinoiden kuplaongelmat sekä korostettava Euroopan suuren ongelman merkitystä: jännitteitä, joita muodostuu täysin erilaisista tavoista, joilla euroalueen muodostavat taloudet kehittyvät. Juuri nyt nämä jännitteet uhkaavat vakavasti yhteisvaluutan olemassaoloa valuutta-alueella, joka ei ole optimaalinen, kuten jäsen García-Margallo y Marfil tänään erinomaisesti totesi.

Tosiasia on, että Euroopan unioni ei ole täydellinen eikä valmis. Se, mitä teemme, ei riitä korjaamaan Euroopan talouden tämänhetkisiä vikoja, ja minusta se, että kaikesta syytetään laiskoja, valehtelevia ja väärässä olevia – verrattuna niihin hyveellisiin, joilla ei ole ongelmia – on hyvin vaarallista ja meidän kaikkien on vältettävä sitä. Loppujen lopuksi Euroopan historia todistaa, että monimutkaisten ongelmien yksinkertaisesta selittämisestä ei koskaan seuraa hyviä tuloksia. Vetoan täällä siis tähän.

  Diogo Feio, esittelijä. – (PT) Arvoisa puhemies, olen kiitollinen kaikista keskustelussa esitetyistä puheenvuoroista ja haluan aivan erityisesti kiittää – koska en sitä äsken tehnyt – talous- ja raha-asioiden valiokunnan puheenjohtaja Bowlesia, jolla oli kaikessa tässä ratkaiseva rooli.

Haluan korostaa, että taloushallintoa koskevalla lainsäädäntöpaketilla lisätään toimielinten avoimuutta ja tarjotaan parlamentille entistä parempi ja laajempi asema. Paketti on myös osa euron puolustusta. Jokaisen, joka katsoo, että kasvun kannalta parhaat ratkaisut eivät ole tässä, on myös myönnettävä, ettei tiedä yhtään valtiota, jossa ei olisi kasvua silloin kun julkinen talous on kunnossa. Budjettikuria noudattavat valtiot ovat niitä, joiden talous kasvaa, emmekä saa unohtaa sitä. Siihen esimerkkiin meidän on nyt luotettava. Tätä esimerkkiä esimerkiksi kotimaassani juuri nyt noudatetaan.

Haluan myös kysyä kaikilta parlamentin jäseniltä: voitteko sanoa, että taloushallintoa koskeva paketti on nyt huonompi kuin tänne saapuessaan? Voitteko sanoa, ettei parlamentti ole tehnyt siihen mitään parannuksia? Ette voi, koska se ei ole totta. Taloushallintoa koskeva paketti on nyt parempi kuin komission alkuperäinen ehdotus, ja se on parempi tämän parlamentin jäsenten panosten ansiosta. Tämän vuoksi meidän on annettava kansalaisille hyvin selkeä vastaus. Me haluamme Euroopan talouden kasvavan. Me haluamme vakautta. Me todellakin haluamme avoimuutta. Kaiken tämän aikaansaamiseksi meidän on kuitenkin osoitettava huomisessa äänestyksessä vastuuntuntoa. Meidän on äänestettävä vastuullisesti ja valittava kumppanimme hyvin.

Minun osaltani valinta on täysin selkeä: äänestän paremman Euroopan ja Euroopan paremman talouden puolesta.

Puhetta johti
varapuhemies Rodi KRATSA-TSAGAROPOULOU

  Sylvie Goulard, esittelijä. – (FR) Arvoisa puhemies, kiitän kaikkia tästä keskustelusta, niin komission jäsentä kuin ministeri Kármániakin.

Aluksi halusin sanoa ministerille, että minusta me olemme jo osoittaneet, että yhteisömenetelmä toimii hyvin. Kuten Diogo Feio juuri totesi, minusta teksti on itse asiassa parantunut, ja katson, että kun käydään julkista keskustelua, me teemme työmme ja kansalaiset saavat tietoa siitä, mitä Brysselissä tapahtuu, kuten he sanovat.

Mistä sitten johtuu, että edelleen puhumme käänteisestä määräenemmistöstä? Haluan todeta yksinkertaisen asian. Tässä parlamentissa on edustettuina valtioita, joissa on suurempi väestö, joilla on enemmän edustajia parlamentissa. Äänestettäessä jokaisella valtiolla on sen kokoa vastaava äänimäärä. Mitä demokratiaa kuitenkaan on järjestelmässä, jossa silloin, kun on noudatettava sääntöä, kohtelemme eri tavoin ihmisiä, joita sääntö koskee?

Kun on aika soveltaa käytännössä sääntöjä, jotka olemme yhdessä sopineet, emme voi tehdä poikkeuksia. Kansalaiset odottavat, että lakia sovelletaan yhtä lailla kaikkiin. Myös Euroopan tasolla kaikkien jäsenvaltioiden, olivatpa ne pieniä tai suuria, on oltava samassa veneessä.

Tästä me kiistelemme: kyse ei ole ideologisesta kiistasta, on kyse yleisestä edusta.

Toinen seikka koskee symmetriaa, ja osoitan sanani erityisesti jäsen Ferreiralle. Tämä on tärkeä asia. Se on osa sopimusta. Meidän on oltava tietoisia siitä, että se on tullut joillekin meistä hyvin kalliiksi, ja meidän on varmistettava, että huolehdimme siitä loppuun asti, parlamentissa tarvitaan mahdollisimman laaja yksimielisyys kaikista näkökohdista. Meidän on toimittava yhtenäisesti. Kuten komission jäsen totesi, minusta välillämme ei ole niin suuria erimielisyyksiä, ettemmekö kykenisi selviämään niistä. Vetoan tämän vuoksi yhtenäisyyden puolesta. Emme voi pyytää tukea ja samalla jättää muita pulaan.

Viimeisen haluan aivan erityisesti kiittää ministeri Kármánia sääntöjen noudattamista tai syiden selittämistä koskevan periaatteen mainitsemisesta. Olen monesti kysynyt keskusteluissa, mitä se tarkoittaa, sääntöjen noudattaminen tai syiden selittäminen, ja kenelle on selitettävä. Olette ollut hyvä asianajaja; olette saanut neuvoston mukaan. Siellä ollaan valmiita julkisiin toimiin. Siellä suunnitellaan taloudellista vuoropuhelua. Kiitoksia. Pyytäkää heitä menemään vielä hieman pidemmälle. Tätä me vain pyydämme. Olette toiminut niin menestyksekkäästi, että uskon meidän vielä pääsevän tavoitteeseen.

  Corien Wortmann-Kool, esittelijä. − (NL) Arvoisa puhemies, minäkin haluan kiittää kaikkia keskusteluun osallistuneita ja kaikkia, jotka ovat tukeneet meitä niin selkein argumentein.

Kiitän myös talous- ja raha-asioiden valiokunnan puheenjohtaja Sharon Bowlesia, koska tilanne oli hyvin hankala, ja jos huomisessa äänestyksessä saadaan myönteinen tulos, se on varmasti hänen ansiotaan.

Olemme käyneet tänään varsin ideologista keskustelua, ja on selvää, että kaikki täällä parlamentissa haluavat kestävää julkista taloutta ja budjettikuria, mutta historia on osoittanut, ettei niihin päästä vain kuluttamalla lisää rahaa.

Nyt meillä on tarkasteltavanamme paketti. Olemme saaneet paljon aikaan. Komission jäsenellä Rehnillä on luettelossaan 15 kohtaa, ja joillakin jäsenillä saattaa olla ongelmia paketin yksityiskohtien kanssa, mutta kun tarkastellaan vasemmiston tarjoamaa vaihtoehtoa, se on vielä huonompi. Tämän vuoksi toivon, että jäsenet ovat huomenna valmiita vastaamaan tämän parlamentille hyvin merkittävän lainsäädäntöpaketin haasteeseen, kun parlamentti nyt ensimmäistä kertaa historiassa harjoittaa yhteislainsäädännöllistä toimivaltaansa aivan kuten neuvostokin.

Meidän on vielä poistettava joitakin esteitä ensi viikolla, mutta toivottavasti saamme huomisesta äänestyksestä myönteisen tuloksen. Meillä on siis vielä viikko, ja toivon, että voimme lopulta tehdä päätöksen ensimmäisessä käsittelyssä heinäkuussa, sillä olemme 98-prosenttisesti valmiita.

Haluan myös korostaa Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraattien) ryhmän puolesta sitä, mitä jäsen Goulard sanoi symmetriasta ja epäsymmetriasta. Parlamentissa on todella kyse ottamisesta ja antamisesta, ja kaikilla on ensisijaiset tavoitteensa. Ottamisen ja antamisen periaatetta on kuitenkin sovellettava symmetrian osalta siihen, että parlamentti lopulta omaksuu kantansa tästä paketista.

  Puhemies. – (EL) Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan torstaina 23. kesäkuuta 2011.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 149 artikla)

  George Sabin Cutaş (S&D), kirjallinen. – (RO) Aikana, jona taantuman ja valtiovelkakriisin vaikutukset tunnetaan hyvin voimakkaasti, tarvitaan voimakasta taloushallintoa EU:n tasolla. Taloushallintoa koskeva lainsäädäntöpaketti ei nykymuodossaan auta Euroopan unionin taloutta elpymään, vaan se johtaisi tilanteeseen, jossa korkea työttömyys ja köyhyys olisivat pysyviä tekijöitä.

Minusta paketin ehdotukset eivät ole riittävän kunnianhimoisia, koska niillä pyritään ainoastaan säästötoimiin ja kansalaisten sosiaalisten oikeuksien rajoittamiseen. Siinä ei mainita osatekijöitä, joilla voitaisiin tukea Euroopan talouden elpymistä, kuten investointien tekemistä infrastruktuurin, koulutuksen, tutkimuksen ja innovoinnin kaltaisilla keskeisillä aloilla.

Me pystymme ehdottamaan vaihtoehtoa tälle säästötoimien mallille, joka, kuten Kreikassa on nähtävissä, on osoittautumassa hyvin rajalliseksi. Yhdessä liikkeelle laskettavien Euroopan valtionvelat osittain kattavien obligaatioiden luominen vähentäisi automaattisesti rahoituskustannuksia Euroopan unionissa ja mahdollistaisi uudet investoinnit. Yhdysvaltojen poliittisen New Deal -mallin mukaisesti nykyisen talous- ja rahoituskriisin ratkaisuun sisältyy talouskasvun käynnistäminen uudelleen investointien ja uusien työpaikkojen luomisen avulla.

  Monika Flašíková Beňová (S&D), kirjallinen. – (SK) On tärkeää, että EU ei vastaa kriisiin pelkästään poistamalla kaikkein akuuteimmat ongelmat, vaan että se myös valmistelee taloushallinnon perustavaa laatua olevaa uudistusta. Nyt esitetyissä ehdotuksissa monet seikat ovat oikeansuuntaisia, mutta niissä on yhtä lailla myös puutteita. Ehdotuksissa puhutaan tiukemmista seuraamuksista, suositusten noudattamatta jättämisestä määrättävistä sakoista ja niiden automaattisesta soveltamisesta, jotta vältetään antautuminen poliittisille lehmänkaupoille. Tämä kaikki on hyvin tervetullutta. En pääse eroon tunteesta, että seuraamukset on räätälöity niitä valtioita varten, jotka nyt ovat vaikeassa tilanteessa. Ne vaikuttavat perustuvan ajatukseen, että nämä valtiot voivat itse ratkaista vaikean tilanteensa ja että ne voivat itse parantaa tilannettaan "kurinalaisella" lähestymistavalla. Se on kuitenkin väärä käsitys. Euroopassa kehittyi jo ennen kriisiä muutosvoima, jossa euroalueen vahvat valtiot vahvistivat kilpailuetujaan. Muun muassa esimerkiksi Saksan palkkojen polkemisen ansiosta keskeiset valtiot paransivat vientiasemiaan, ja syrjäisistä maista tuli kilpailukyvyttömiä tuotteidensa ja pääomansa myyntipisteitä. Näille valtioille kriisi oli viimeinen naula arkkuun. Tästä tilanteesta ei ole mahdollista selvitä pelkällä tahdonvoimalla tai omin päätöksin. Makrotaloudellisen epätasapainon tilanne erityisesti yhtenäisvaluutan valtioissa on ratkaistavissa vain arvioimalla uudelleen talouskehityksen nykyistä mallia konsensuksen hengessä. Ratkaisua ei saada aikaan pelkästään leikkauksilla ja budjettikurilla, vaan kohdennetulla kehittämispolitiikalla ja tukemalla Euroopan syrjäisten alueiden kilpailukykyä.

  Bruno Gollnisch (NI), kirjallinen. – (FR) Kuten tavallista, vaaditte meiltä enemmän Eurooppaa ja komissiolle enemmän toimivaltaa itse aiheuttamienne ongelmien ratkaisemisen verukkeella. Komissiolle, joka on hieman enemmän kuin kourallinen nimitettyjä virkamiehiä, joita ei valvota demokraattisesti, annetaan tarkastajan ja orjapiiskurin valtuudet ja oikeus määrätä jäsenvaltioille seuraamuksia. Teeskennelty taloushallintonne menee paljon talousarvion seurantaa pidemmälle. Sanalla sanoen on kyse kansojen ja kansakuntien pakollisesta valvonnasta. Tämä on suurelle demokraatille, Leonid Brežneville, niin lähellä sydäntä olleen rajoitetun itsemääräämisoikeuden opin soveltamista, tosin panssareiden sijaan meillä on taloudelliset seuraamukset. Minä en liioittele: yhdessä näistä mietinnöistä katsotaan tarpeelliseksi todeta, että enemmistön vaihtuessa vaalien jälkeen uuden hallituksen on saatava lupa ennen kuin se voi muuttaa edeltäjänsä talousarvion painopistealoja ja silloinkin se voidaan tehdä vain tietyissä rajoissa. Mitä tulee itse painopistealoihin, ne ovat Euroopan unionin sanelemat: takaisinmaksu yksityisille velkojille, markkinoiden rauhoittaminen, sosiaaliturvan purkaminen ja liberalisoinnin vauhdittaminen joka käänteessä Eurooppa 2020 -strategian mukaisesti. Tämä ei ole virheiden korjaamista, julkisen hallinnon parantamista tai Kreikan tilanteen toistumisen ehkäisemistä. Tämä on demokratian uhkaamista aseella.

  Jiří Havel (S&D), kirjallinen. – (CS) Kriisi voi tarjota meille mahdollisuuden muuttaa sääntöjä ja instituutioita tai luoda uusia. Taloustieteilijä Joseph Schumpeter puhui "luovasta tuhosta". EU:lla on siis tällä hetkellä ainutlaatuinen mahdollisuus perustaa uusi mekanismi, jonka on määrä johtaa pitkällä aikavälillä suurempaan makrotaloudelliseen, julkistaloudelliseen ja valuuttaa koskevaan vakauteen jäsenvaltioissa sekä auttaa lisäämään kilpailukykyä. Talous- ja rahaliiton aiemmasta toiminnasta saadut kokemukset ovat osoittaneet, että tällaiset säännöt on vahvistettava lainsäädännössä ja että emme voi luottaa yksittäisten jäsenvaltioiden hyvään tahtoon. Tästä syystä kuusi ehdotusta sisältävä lainsäädäntöpaketti entistä paremmasta taloushallinnon kehyksestä on askel oikeaan suuntaan. Ehdotuksista neljä koskee julkista taloutta, muun muassa kasvu- ja vakaussopimuksen uudistusta, ja kahdella uudella asetuksella pyritään määrittämään ja ratkaisemaan EU:n sisällä ja euroalueella ilmeneviä makrotaloudellisia epätasapainoja. Näiden uusien sääntöjen tehokkaan valvonnan varmistamiseksi on ja tulee kuitenkin olemaan suotavaa, että niin kansalliset parlamentit kuin Euroopan parlamentti osallistuvat koko menettelyyn entistä tiiviimmin ja varhaisemmassa vaiheessa.

Yleisesti ottaen katson, että nyt esitetty lainsäädäntöpaketti on asianmukainen vastaus globaaliin kriisiin ja EU:n tämän hetkiseen taloudelliseen tilanteeseen ja että se on asiaa koskevan lainsäädännön ja Eurooppa 2020 -strategian ja EU:n muiden strategisten asiakirjojen mukainen, joten suosittelen sen hyväksymistä tarkistetussa muodossaan.

  Iliana Ivanova (PPE), kirjallinen. – (BG) Perustavaa laatua olevia syitä pitkään jatkuneeseen kriisiin euroalueella ja EU:ssa ovat julkisen talouden ongelmien varhaiseen havaitsemiseen sopivien välineiden puute sekä kasvu- ja vakaussopimuksen heikosti toimivat mekanismit. Lainsäädäntöpaketti antaa meille mahdollisuuden toteuttaa tarvittavat toimenpiteet epätasapainon korjaamiseksi ennen kuin niillä on kielteisiä vaikutuksia julkiseen talouteen. Niillä annetaan Euroopan komissiolle mahdollisuus seurata jatkuvasti jäsenvaltioiden makrotaloudellista kehitystä, ja tarvittaessa toteutetaan kansallisten talouksien perusteellista analysointia. Tämän vuoksi komission ei pidä automaattisesti soveltaa indikaattoreita makrotaloudellisen kehityksen ja kynnysten seuraamiseen, vaan analyysi on toteutettava taloudellisesta näkökulmasta. Tulostaulua laadittaessa on tärkeää, että otetaan huomioon jäsenvaltioiden erilaiset lähtötilanteet makrotaloudellisine piirteineen, jotka ovat erilaisia euroalueen valtioissa ja muissa EU:n jäsenvaltioissa. Indikaattorien kynnyksiä analysoitaessa on otettava huomioon uusien jäsenvaltioiden kehityserojen tasaamiseen pyrkiminen. Tämä on ainoa tapa varmistaa, että niiden makrotaloudellista kehitystä analysoidaan asianmukaisesti.

  Kristiina Ojuland (ALDE), kirjallinen. – (EN) Euroopan unionin ja erityisesti euroalueen taloudellinen yhdentyminen on vaiheessa, jossa ei enää voida sivuuttaa yksipuolisia poikkeamia asetetuista kriteereistä, joilla on määrä turvata unionin talouden vakaus. Tämän vuoksi komission asemaa on mielestäni vahvistettava EU:n taloushallinnon osalta. Viime kädessä on perustettava automaattisia mekanismeja ja se on pantava täytäntöön, kun tietty jäsenvaltio toistuvasti rikkoo kasvu- ja vakaussopimusta. Talouskriisi on paljastanut useiden hallitusten tekemät vastuuttomat rahoitusta ja taloutta koskevat päätökset, mutta hinnan maksavat tunnolliset jäsenvaltiot. Olemme saaneet kriisistä tuskallisia mutta sitäkin arvokkaampia opetuksia tulevaisuuden varalle. Komissiolle on annettava valtuudet puuttua asiaan ennakkoluulottomasti aina, kun se saa hälyttäviä signaaleja mistä tahansa jäsenvaltiosta, ja neuvoston ei pidä tukea syyllisiä. Paljon puhuttu solidaarisuus ei ole loputonta, ja jos pahantekijöitä ei saada kuriin, kansalaiset Viron kaltaisissa valtioissa saattavat menettää kärsivällisyytensä.

  Nuno Teixeira (PPE), kirjallinen. – (PT) Taloushallintoa koskevan lainsäädäntöpaketin hyväksyminen osoittaa jälleen, että Eurooppa-hanke on edelleen hengissä ja että jäsenvaltiot selviytyvät vaikeuksistaan sovittelemalla kaikkien 27 valtion kesken. Samalla voidaan myös ottaa vastaan tulevaisuuden haasteet. Valtionvelkakriisi osoittaa, että nykyiset valvonta- ja korjausmekanismit ovat riittämättömiä. Toimenpiteillä, joista nyt äänestetään, pyritään vahvistamaan välineitä, jotka eivät toimi, joten on olennaista, että ne toteutetaan käytännössä. Maastrichtin sopimuksessa hyväksytty velkaperuste tulee viimeinkin voimaan uudessa lainsäädäntöpaketissa ja sitä tullaan todellakin soveltamaan. Eurooppalaisen ohjausjakson virallistaminen, yhteisön toimielinten ja kansallisten elinten välisen vuoropuhelun vahvistaminen, parlamentin ja komission asemat koko seurantamenettelyssä sekä entistä laajempi ja tehokkaampi valvonta ovat kaikki keinoja, joilla voidaan saavuttaa älykäs, kestävä ja osallistava kasvu Euroopassa. Minun on kuitenkin korostettava, että Euroopan talouspolitiikan menestys edellyttää myös muita, täydentäviä toimenpiteitä investointien ja kasvun tukemiseksi jäsenvaltioissa. Euroopassa on keskityttävä yhteiseen strategiaan, mutta kunkin valtion ominaispiirteitäkään ei saa unohtaa.

  Rafał Trzaskowski (PPE), kirjallinen. – (PL) Kuten kulunut vuosi on osoittanut, niin kutsuttu kasvu- ja vakaussopimus, jonka oli määrä toimia tehokkaana pelotteena jäsenvaltioiden makrotaloudellisten periaatteiden rikkomista vastaan euroalueella, ei ole lievästi sanottuna ollut kovin tehokas. Tämä johtuu suurelta osin siitä, että jäsenvaltiot uskoivat voivansa toimia ilman rangaistuksia, koska järjestelmän seuraamukset eivät olleet automaattisia. Olemme päässeet sopuun niistä seuraamuksista, joita on määrättävä euroalueen valtioille, jotka ovat ylittäneet alijäämän ja valtionvelan sallitut tasot. On kuitenkin yhtä tärkeää toteuttaa ennalta ehkäiseviä toimenpiteitä, joten kannatamme parlamentissa myös automaattisen mekanismin käyttöönottoa kasvu- ja vakaussopimuksen ennaltaehkäisevässä osiossa. Koko prosessiin tarvitaan myös lisää avoimuutta, ja tämä voidaan varmistaa vain lisäämällä Euroopan parlamentin ja kansallisten parlamenttien osallisuutta.

  Jarosław Leszek Wałęsa (PPE), kirjallinen. – (PL) Eurooppa-neuvosto hyväksyi maaliskuussa ja kesäkuussa 2010 Eurooppa 2020 -strategian, jonka keskeinen painopisteala on jäsenvaltioiden talouspoliittisten strategioiden entistä vahvempi koordinointi ja pitkän ajanjakson tavoite kestävä ja osallistava kasvu sekä kestävä työllisyys. Koska taloushallinnossa valtionvelan katsotaan vastaavan alijäämää, meidän on pyrittävä kaikin tavoin varmistamaan, että keskipitkän aikavälin budjettikehyksellä autetaan vähentämään tulevien sukupolvien taakkaa. Näin toimiessamme meidän on hyödynnettävä kokemuksiamme talous- ja rahaliiton ensimmäisen vuosikymmenen toiminnasta. On kiireesti standardoitava budjettikehyksen muodostaviin sääntöihin ja menettelyihin liittyvät vaatimukset, jotta voidaan varmistaa vastaavat sosiaaliturvaedut ja torjua sosiaalista syrjäytymistä.

Ottaen huomioon jäsenvaltioiden talousarvioiden ja EU:n talousarvion hyvin merkittävän keskinäisen riippuvuussuhteen molempien tasojen talousarvioennusteiden on oltava yhtä avoimia. Tämän vuoksi on tärkeää, että komission ja jokaisen jäsenvaltion välillä on sopimus ennusteiden ulottuvuudesta ja ennusteisiin sovellettavista menetelmistä. Tällainen yhteistyö auttaisi välttämään ristiriitaisia makrotason talousarvionäkymiä ja lisäisi suunnittelussa käytettävien ennusteiden uskottavuutta.

  Iuliu Winkler (PPE), kirjallinen. – (RO) Talouskriisi ja sen vaikutukset ovat osoittaneet, että EU:n tulevaisuuden on perustuttava pikemminkin eurooppalaisiin kuin kansallisiin ratkaisuihin. Kestävän ratkaisun löytäminen valtionvelkakriisiin sekä tarve vahvistaa euroa, palata kestävän kasvun tielle ja luoda uusia työpaikkoja edellyttävät tehokasta koordinointia jäsenvaltioiden välillä sekä kasvu- ja vakaussopimuksen vahvistamista. Lyhyesti sanottuna tarvitaan vahvaa Eurooppaa, ja tämä tavoite ilmaistaan myös Eurooppa-neuvoston puheenjohtajavaltio Unkarin tunnuslauseessa.

Euroopan parlamentin tarkasteltavana olevalla eurooppalainen talouden ohjausta ja hallintaa koskevalla lainsäädäntöpaketilla voidaan luoda mekanismit, joita EU tarvitsee tulevaisuutta varten siten kuin sen suunnittelijat ovat ajatelleet. Taloushallintoa koskevan lainsäädäntöpaketin hyväksymisen myötä saadaan aikaan tiivis koordinointi, julkisen talouden kurinalaisuus, talousvalvonta, päätöksentekoa koskevat tehokkaat säännöt sekä voimakkaat yhteisön toimielimet, mikä tukee EU:n uutta tulemista.

Talouskriisi on muuttanut maailmaa peruuttamattomasti, ja tarvitaan selvästi EU:n uutta rahoitusalan rakennetta. Olemme käännekohdassa. Jäsenvaltioiden kunnianhimon heikkeneminen kriisin paineissa käynnistettyjen uudistusten täytäntöönpanossa, liiallinen kärsivällisyys, liian monet poikkeukset yhdessä hyväksyttyihin sääntöihin ja paluu uuteen sisäiseen protektionismiin olisivat tappavia iskuja.

  Anna Záborská (PPE), kirjallinen. – (SK) En usko hallitusten tai virkamiesten kykenevän hallinnoimaan taloutta. Ymmärrän kuitenkin, että meidän on etsittävä syitä Kreikan ja muiden EU:n jäsenvaltioiden rahoitusongelmiin sekä löytää keino näiden ehkäisemiseen tulevaisuudessa. Vaakakupissa on kuitenkin demokratia, kun rajoitamme kansalaisten oikeudesta päättää kotimaansa talousarviosta ja näin valtion politiikan painopistealoista. Solidaarisuushan on mahdollista vain, jos kaikki noudattavat vastuullisen hallinnon sääntöä. Olemme siis tienhaarassa. Toinen tie johtaa Euroopan yhdentymisen hidastumiseen ja mahdollisesti hajoamiseen. Toinen tie johtaa verotuksen yhdenmukaistamiseen, kansallisista talousarvioista luopumiseen ja federalistiseen supervaltioon. Sellaisessa tapauksessa olisi kuitenkin kyse myös sairausvakuutusten, sosiaaliturvan ja eläkkeiden yhdennetystä järjestelmästä kaikkialla EU:ssa. Keskustelu federalistisesta Euroopasta perustuu näihin argumentteihin, ei tyhjiin sanoihin yhtenäisyydestä.