Istungi stenogramm

Kolmapäev, 7. juuli 2021 - Strasbourg

19. Uus Euroopa teadusruum teadusuuringute ja innovatsiooni jaoks (arutelu jätkamine)

  Der Präsident. – Wir setzen nun unsere Aussprache über die Anfrage zur mündlichen Beantwortung (O-000031/2021 – B9-0026/21) (2021/2524(RSP)) fort.

   Elena Lizzi, a nome del gruppo ID. – Signor Presidente, onorevoli colleghi, signor Commissario, ringrazio anche il presidente della commissione Bușoi per la mozione e per aver spiegato l'importanza del rafforzamento dello Spazio europeo della ricerca. La pandemia che ha colpito tutto il mondo ed in particolare l'Europa ha dimostrato quanto sia vitale che la ricerca sia al centro della programmazione strategica europea.

Per questo motivo, come gruppo, accogliamo e condividiamo alcuni punti evidenziati nella mozione, soprattutto per quanto riguarda quelli dedicati alle piccole e medie imprese e alle università e vi dirò perché. Tutti qui hanno affermato che il valore del ruolo svolto dal settore privato è importante nel migliorare la capacità di ricerca e innovazione europee, nel potenziare le nuove innovazioni e nel promuovere la competitività e la sostenibilità dell'Europa.

Noi quindi, anche insieme a voi, riteniamo che questo possa essere raggiunto agevolando l'accesso ai fondi per le piccole e medie imprese e fornendo un maggiore aiuto riducendo in modo significativo le pratiche burocratiche. E su questo ancora forse non ci siamo. Bisogna quindi colmare il gap tra industria e mondo accademico per monetizzare, ma non solo in soldi, i risultati raggiunti in ambito universitario e per vedere gli sforzi concretizzati in risultati volti al miglioramento della vita del cittadino.

La Commissione dovrebbe incentivare il trasferimento del know-how e degli esempi di successo tra i paesi membri. A questo riguardo in quanto friulana – il Friuli-Venezia Giulia è una regione nel Nord-Est dell'Italia – vorrei portare all'attenzione l'iniziativa dell'Università di Udine che, tramite il progetto Uniud Lab Village, intende rafforzare il legame tra ricercatori, studenti e imprese per aumentarne il trasferimento tecnologico.

Quest'area innovativa intende creare le modalità per costruire un percorso progettuale comune, in modo tale da dare risposte concrete, innovative e misurabili al comparto produttivo, sociale ed economico incrementando il legame con il territorio. Questa spinta innovativa del Friuli-Venezia Giulia è stata comprovata anche quest'anno con la riconferma dell'inserimento della stessa nell'elenco delle regioni europee fortemente innovative. È su questo che dobbiamo premere l'acceleratore ed è su questo che dobbiamo spingere.

  Izabela-Helena Kloc (ECR). – Panie Przewodniczący! Panie Komiarzu! Serdecznie dziękuję panu Buşoi za monitorowanie tematu Europejskiej Przestrzeni Badawczej.

Radykalizacja unijnej polityki klimatycznej powoduje, że jesteśmy coraz bardziej uzależnieni od nowych i przyszłych technologii. Dlatego też powinniśmy położyć jeszcze większy nacisk na badania i innowacje w Unii Europejskiej. Nie jest to łatwe.

Po pierwsze, musimy spełnić wymagania niejednokrotnie zbyt radykalnych i wyśrubowanych standardów ekologicznych, które zaczynają też zagrażać naszemu bezpieczeństwu energetycznemu. Mieliśmy w Europie do czynienia z wyłączeniami prądu.

Po drugie, nie możemy dobrowolnie oddawać pola w globalnej konkurencji gospodarczej. Niestety często działamy też wbrew logicznej kolejności, czyli najpierw ustalamy mało realne cele, a potem dopiero gorączkowo szukamy technologii, które im sprostają. Trzeba jasno powiedzieć: jak na razie technologie nie nadążają za zielonymi ambicjami.

Trzecia, najważniejsza sprawa to zapewnienie bezpieczeństwa dostaw energii. Choć moja opinia na ten temat jest niezbyt popularna w tej Izbie, to chciałabym po raz kolejny zasugerować, że w odniesieniu do programów badań i innowacji musimy wspierać technologie bezemisyjne oraz wychwytywania i składowania dwutlenku węgla.

  Marc Botenga, au nom du groupe The Left. – Monsieur le Président, oh la boulette! Mes chers collègues, la boulette! Franchement, ça ne s’invente pas. J’ai lu et je viens d’apprendre que deux ans avant la pandémie de COVID, la Commission européenne a dit: «Il y a un risque d’épidémie, il faut qu’on se prépare.» Il y avait déjà eu, c’est vrai, un coronavirus en 2003, puis un deuxième coronavirus en 2012. Il est effectivement logique de vouloir être prêt. Et la Commission européenne, qu’est-ce qu’elle fait? Elle va voir l’industrie pharmaceutique, logiquement! Elle dit: «Écoutez, on a un paquet d’argent public. Des milliards d’euros. Et on voudrait que vous fassiez de la recherche contre les épidémies.» C’était bien vu de la Commission européenne, je le concède. Mais que répond Big Pharma? «Non. Allez vous faire voir! Ça ne nous intéresse pas. Ça ne rapporte pas assez.» Et attendez, ce n’est pas fini! Parce que le vrai scandale, c’est quoi? C’est la réaction de la Commission européenne ensuite. Parce que qu’est-ce qu’elle répond quand Big Pharma lui dit: «Écoutez, non, ça ne vous intéresse pas, la recherche contre les épidémies»? Elle répond: «Ok. Bon, c’est vous qui voyez.» Mais attendez, vous rigolez? C’est eux qui font la loi? Et après nous, les citoyens, on se tape un an de confinement et des millions de morts au niveau mondial. Vous trouvez ça normal? C’est incroyable et c’est honteux!

Alors, il est temps, chers collègues, de reprendre le contrôle sur la santé et la recherche. Concentrons-nous sur la recherche de médicaments dont nous avons besoin plutôt que sur les médicaments qui font le plus de profits.

  Angelika Niebler (PPE). – Herr Präsident, Herr Kommissar, meine sehr geehrten Damen und Herren, liebe Kollegen und Kolleginnen! Ich muss gleich auf meinen Vorredner eingehen: Herr Botenga, es war nicht die „big pharma industry“, die hier den Impfstoff gegen COVID-19 entwickelt hat, es war ein Start-up. Es war ein 100-Mann-Betrieb. Und dieses Unternehmen ist, Gott sei Dank, mit europäischen Fördermitteln unterstützt worden. Sonst würden wir nämlich, wenn es diese Unterstützung und diese kleinen mittelständischen Start-up-Unternehmen nicht geben würde, wahrscheinlich heute noch von unseren Büros oben ausschließlich im Homeoffice unserer parlamentarischen Arbeit nachgehen. Also einfach auf die Pharmaindustrie einzudreschen, damit machen Sie es sich doch ein bisschen zu einfach.

Natürlich gibt es noch Nachbesserungsbedarf bei der europäischen Forschungspolitik. Mir liegen insbesondere drei Themen am Herzen. Erstens: Hunderte Milliarden Euro fließen in die europäische Forschung. Aber wenn wir diese Summen mit den Investitionen in den USA und in China vergleichen, dann hinken wir da in Europa natürlich noch weit hinterher. Ich glaube, es ist wichtig, dass wir nicht nur öffentliche Mittel in die Forschung, in die Innovation hineingeben, sondern es ist auch wichtig, wieder mehr Anreize für private Investitionen in Forschung und Entwicklung zu schaffen.

Zweitens: Wir müssen die Betriebe, unsere Unternehmen noch besser mit den Universitäten, mit den Hochschulen, mit den Forschungseinrichtungen zusammenbringen. Nur so schaffen wir Möglichkeiten für unsere KMU, für unsere Start—ups, auch in innovative Geschäftsfelder hineinzuwachsen.

Drittens: Die europäische Forschungspolitik ist eine langjährige Erfolgsgeschichte. Ich glaube, wir müssen diese Geschichte unseren Bürgerinnen und Bürgern auch immer wieder erzählen. Unsere Bürger kennen die Reisefreiheit, sie kennen das Roaming, die Abschaffung der Roaming-Gebühren, den gemeinsamen Markt. Aber auch die gemeinsame Forschung in Europa ist eine Erfolgsgeschichte, die es lohnt, erzählt zu werden.

  Josianne Cutajar (S&D). – Sur President, nilqa’ l-isforzi biex tissaħħaħ iż-żona Ewropea tar-riċerka - żona li teħtieġ spinta ġdida għall-isfidi li għandna quddiemna.

Ir-riċerka u l-innovazzjoni huma kruċjali biex jissaħħu l-kompetittività u s-sostenibbiltà tal-Unjoni u ma nistgħux nittraskurawhom. M’għandniex ninsew li Ewropa innovattiva tfisser aktar impjiegi ta’ kwalità, aktar SMEs li jlaħħqu mat-tranżizzjoni doppja u aktar reżiljenza għal xokkijiet futuri. Ir-riċerka fil-kontinent toffri potenzjal kbir li rridu nisfruttaw - bħalma teżisti wkoll opportunità importanti għaż-żoni periferali, inkluż il-gżejjer, biex isiru “testbeds” għal soluzzjonijiet innovattivi għall-isfidi l-aktar urġenti tas-soċjetà. F’dan il-qassam irridu wkoll nassiguraw li ħadd ma jaqa’ lura - ir-riċerkaturi nisa li għadhom jaffaċċjaw ostakli fil-karrieri STEM u dawk l-Istati Membri li għadhom qed jitħabtu biex iżidu l-prestazzjoni tagħhom f’dan is-settur.

Żona Ewropea tar-riċerka ġdida teħtieġ il-kontribut ta’ kulħadd u biex tirnexxi u tkun ta’ suċċess irridu li l-kbir saż-żgħir ikun preżenti u attiv.

  Mauri Pekkarinen (Renew). – Arvoisa puhemies, tieteen vapaus ja riippumattomuus ovat tärkeitä asioita, niin on myös tieteen ja sen tulosten hyödyntäjien keskinäinen yhteistyö. Me tarvitsemme tehokkaamman ERA:n. Toivon mukaan se kykenee houkuttelemaan erityisesti nuoria tutkijoita entistä enemmän tutkijan uralle. Toivon myös, että Lissabonista lähtien tavoiteltu kolmen prosentin tavoite T&K-rahoituksessa vihdoin toteutuu. Siihen muuten tarvitaan sitten vahvasti yritysten osallistumista, niiden mukaan saamista.

Innostavan ERA:n ohella tarvitsemme siis myös kannustavammat puitteet tieteen, tutkijoiden ja elinkeinoelämän välillä. Niin ikään on tärkeää, että tähän yhteistyöhön myös pienet ja keskisuuret yritykset pääsevät mukaan.

  Krzysztof Jurgiel (ECR). – Panie Przewodniczący! Panie Komisarzu! Komunikat Komisji Europejskiej dotyczący nowej europejskiej przestrzeni badawczej zawiera istotne dane i informacje, z których wynika, że, po pierwsze, cel na 2030 rok dotyczący przeznaczania 3% PKB na inwestycje w badania i rozwój jest daleki od osiągnięcia przez państwa członkowskie Unii Europejskiej. Po drugie, potrzebny jest skuteczniejszy transfer wyników badań do realnej gospodarki, aby pobudzić inwestycje biznesowe. W Polsce w nowej przyjętej niedawno gospodarczej strategii rozwoju nazwanej Polskim Ładem znalazło się miejsce na ulgi podatkowe na prototypy, ulgi na robotyzację przemysłową czy też ulgi na wsparcie inwestycji pracowników. Pamiętajmy, że badania i rozwój mogą skutecznie rozwiązywać również problemy rolnictwa w Europie Środkowo-Wschodniej, co udowadnia inicjatywa BIOEAST, której celem jest zwiększenie udziału państw trzynastki, czyli państw środkowoeuropejskich, w programach ramowych „Horyzont 2020” i „Horyzont Europa” na badania i innowacje w rolnictwie i biogospodarce w związku z tym, że kraje te uzyskiwały dotychczas znikome środki na ten cel.

  Pernille Weiss (PPE). – Hr. formand! Jeg forstår, at det slovenske formandskabs store ambition er udvidelse af EU. Jeg foreslår at lægge fokus et helt andet sted. Der skal strammes op, hvis vi skal blive ved med at være den attraktive klub af demokratiske lande, som i en verden fuld af despoter og autokrater vinder respekt og får indflydelse i kraft af vores konkurrencekraft – konkurrencekraft, som altså ikke kommer af sig selv. EU's økonomiske muskler henter sin næring fra forskning og innovation. Det har vi vidst og vist i mange år. Men det er, som om Rådet – vores nationale regeringer – har glemt det, og helt sikkert ikke har emnet ofte og kvalificeret nok på dagsordenen, når de mødes. I 2019 brugte kun tre af EU's lande mere end de aftalte tre procent af bruttonationalproduktet på forskning. De fleste lå langt under, og nogle lande, herunder mit eget, holder sig knap på tre procent ved at trække de nationale bevillinger, når et universitet er dygtigt til at hente EU-midler. I international sammenligning sakker vi bagud. Det er skammeligt, og det er skadeligt! Så kære nye slovenske formandskab: sæt forskning og innovation højt på dagsordenen nu. Ellers mister EU sin attraktivitet hurtigere, end optagelsesforhandlingerne med nye medlemslande kan blive overstået.

  Lina Gálvez Muñoz (S&D). – Señor presidente, el Espacio Europeo de Investigación tiene que ser un marco sólido para reforzar la capacidad científica y tecnológica de Europa y consolidar un área común de investigación e innovación centrada en la excelencia y orientada a todos los talentos y que, por supuesto, contribuya al bienestar social.

Y, para ello, será vital, primero, mejorar las condiciones en el desarrollo de la carrera investigadora, sobre todo de aquellos que empiezan, muy especialmente de las mujeres y de los colectivos poco representados; segundo, incentivar tanto al sector público como también al privado, para apostar más por la investigación europea; tercero, reducir las desigualdades territoriales o la brecha de género; cuarto, incrementar la cooperación entre las universidades, los centros de investigación y la industria; y quinto, facilitar la ciencia abierta y mejorar la disponibilidad y estandarización de los datos.

En definitiva, tiene que contribuir al desarrollo sostenible basado en el conocimiento y a alcanzar los objetivos de la transición verde y el liderazgo digital, y apoyar la recuperación social y económica europea.

  Henna Virkkunen (PPE). – Arvoisa puhemies, eurooppalaisen tutkimus- ja innovointialueen vahvistaminen on äärimmäisen tärkeää koko Euroopan unionin kilpailukyvyn kannalta. Nyt meneillään oleva koronakriisi on taas kerran alleviivannut, kuinka tärkeässä roolissa tiede ja tutkimus ovat ihmiskunnan isoihin haasteisiin vastaamisessa.

Meillä yhteistä Euroopan tutkimusaluetta on rakennettu jo yli 20 vuotta, mutta siitä huolimatta tuloksissa on vielä paljon parantamisen varaa. Erityisen pettynyt olen siihen, että vieläkään emme ole lähelläkään sitä tarvittavaa investointien astetta, sitä, että vähintään kolme prosenttia bruttokansantuotteesta investoitaisiin tutkimukseen ja tuotekehitykseen, niin kuin jo kauan sitten on Euroopassa asetettu tavoitteeksi. Tähän täytyy nyt lisätä toimia.

Samoin haluan nostaa erityisesti esiin kolme aluetta, joissa tarvitaan nyt vahvempaa eurooppalaista vauhdittamista. Komission tiedonanto on tervetullut, mutta lisäkonkretiaa tarvitaan. Erityisesti meidän pitää parantaa tutkimustulosten hyödyntämistä. Siinä meillä on edelleen isoa takamatkaa olemassa. On keskityttävä siihen, että kaikkialla vahvistamme nimenomaan huippuosaamista, laatuun perustuvaa tutkimusta ja sen rahoitusta.

Tutkijanuria ja tutkijoiden liikkuvuutta Euroopan sisällä ja kansainvälisesti on vauhditettava ja parannettava, ja erityisesti naisten tutkijanuraan kiinnitettävä entistä enemmän huomiota. Ja viimeksi, mutta ei vähäisimpänä, akateeminen vapaus, tieteen vapaus, on pystyttävä turvaamaan kaikkialla Euroopassa.

  Patrizia Toia (S&D). – Signor Presidente, onorevoli colleghi, oggi tutti i paesi europei grazie a Next Generation EU stanno investendo molto di più che in passato in ricerca e innovazione ma noi vogliamo fare un passo avanti. Vogliamo uno Spazio europeo della ricerca e dell'innovazione, uno spazio europeo non è la somma di 27 spazi nazionali, sia pure eccellenti o migliori che in passato, è qualcos'altro, di più che dobbiamo ancora costruire.

È uno spazio con obiettivi comuni, con strategie sinergiche, con mezzi analoghi e finalità e interventi precisi e coordinati, con regole flessibili e simili, con percorsi di comunicazione, per esempio per i ricercatori, possibili e fluidi, con infrastrutture di ricerca condivise e non chiuse in un'ottica nazionale o spesso anche locale. Solo così l'Europa avrà quella forza, quella massa critica necessaria per poter essere forte e competitiva a livello globale.

Voglio solo sottolineare due punti tra le molte cose dette nella risoluzione. La prima, occorre alla Commissione e all'Europa un grande sforzo di coordinamento, un gigantesco sforzo di coordinamento, non poli che proliferano, ma molto network e molta fluidità e accesso dei risultati. Ciò che è il risultato per un ricercatore è l'inizio di un percorso per l'altro.

  Angelika Winzig (PPE). – Herr Präsident, Herr Kommissar, Kolleginnen und Kollegen! Wo würden wir heute stehen, wenn wir seit der Etablierung des Europäischen Forschungsraums im Jahr 2000 Forschung und Entwicklung und Innovation jene Bedeutung gegeben hätten, wie wir es heute tun bzw. heute tun müssen. Jetzt heißt es, mit voller Kraft unsere Vorhaben zu implementieren.

Besonders wichtig ist mir in diesem Zusammenhang die Forschungskooperation zwischen Universitäten, Fachhochschulen und der Wirtschaft, Unternehmerinnen und Unternehmern. Wir brauchen die Kette von der Grundlagenforschung über die angewandte Forschung hin zur Anwendung in der Praxis. Das funktioniert in meinem Bundesland Oberösterreich hervorragend, und das kann ich nur weiterempfehlen.

Genauso wichtig wie die bereits beschlossenen Klimaziele sind auch verbindliche Forschungsziele für unsere Mitgliedstaaten, die mindestens 3 % des BIPs sein müssen. Denn bereits in meinem Land, also in Österreich, liegen wir über diesem Niveau von 3 %. Nur mit Forschung und Innovation kann der Transformationsprozess gelingen, und wir schaffen es, Beschäftigung und Wettbewerbsfähigkeit auch in der Zeit des Wandels zu sichern.

  Carlos Zorrinho (S&D). – Senhor Presidente, Senhor Comissário, nunca uma aposta articulada da União Europeia no domínio da investigação foi tão importante e reconhecida como tal pelos cidadãos. A investigação tem que aproveitar os novos instrumentos de trabalho em rede para dar sentido pleno ao conceito de espaço europeu de investigação, envolvendo os territórios, os centros de conhecimento, os investigadores e interagindo de forma transparente com a sociedade europeia.

A resolução em apreciação incentiva de forma consistente a colaboração em rede, as sinergias, o envolvimento, o compromisso, a transparência, a monitorização e comunicação dos resultados e a demonstração dos benefícios para as pessoas.

Deve, por isso, ser um referencial inspirador da Comissão e dos Estados-Membros para que apliquem os recursos disponíveis para a investigação e o desenvolvimento com ambição global, respeitando a liberdade académica e os valores e princípios éticos da União. Deve também refletir-se num quadro mobilizador para os jovens investigadores, para os empreendedores e para os agentes inovadores em geral para que, em combinação exigente com as políticas públicas, seja a base de uma recuperação convergente e solidária da União Europeia, preparando-a para enfrentar com sucesso os desafios atuais e os desafios das próximas décadas.

(Die Aussprache wird unterbrochen)