Vastaus

8.5.2007

Neuvosto on arvoisan parlamentin jäsenen lailla huolestunut Venäjä–Tšetšenia-ystävyysseuran lakkauttamisesta ja ihmisoikeuksia ja perusvapauksia koskevasta tilanteesta Pohjois-Kaukasiassa ja kaikkialla Venäjällä, ja se seuraa tarkkaan asian kehittymistä. Erityisesti EU:ta huolestuttaa valtioista riippumattomia järjestöjä koskevan lain ja ääriliikkeiden vastaisen lain hyväksyminen viime vuonna.

Neuvosto ottaa kyseiset asiat esiin Venäjän kanssa säännöllisesti EU:n ja Venäjän välisessä vuoropuhelussa niin teknisellä kuin poliittisella tasolla (huippukokoukset, ministerikokoukset ja kahdesti vuodessa käytävät ihmisoikeusneuvottelut, jotka aloitettiin virallisesti maaliskuussa 2005 Luxemburgin ollessa EU:n puheenjohtajavaltiona). Näissä neuvotteluissa EU esittää kansalaisyhteiskunnan tilannetta koskevat asiat, joita se pitää ongelmallisina. On syytä todeta, että neuvosto ottaa kansalaisyhteiskunnan ja valtioista riippumattomat järjestöt tiiviisti mukaan näihin neuvotteluihin.

Kuten kysyjä tietää, EU ei ole vielä hyväksynyt neuvotteluvaltuutusta uuden sopimuksen tekemiseksi Venäjän kanssa.

Etyjin pysyvän neuvoston 648. kokouksessa EU antoi seuraavan lausuman Venäjä–Tšetšenia-ystävyysseuran lakkauttamisesta (1.2.2007):

”Euroopan unioni on erittäin pahoillaan saatuaan kuulla Venäjä–Tšetšenia-ystävyysseuran lakkauttamisesta pakkotoimin sen jälkeen, kun Venäjän federaation ylin tuomioistuin oli 23. tammikuuta 2007 hylännyt 13. lokakuuta 2006 annettuun oikeuden määräykseen haetun muutoksen.

Venäjä–Tšetšenia-ystävyysseura, joka sai vuonna 2004 kansainvälisen Helsinki-liiton tunnustuspalkinnon, oli yksi harvoista Venäjällä jäljellä olevista järjestöistä, joka raportoi ihmisoikeustilanteesta Tšetšeniassa ja Pohjois-Kaukasiassa. EU on aikaisemmin tuonut esiin tähän valtiosta riippumattomaan järjestöön kohdistetun häirinnän muun muassa venäläisen toimittajan Anna Politkovskajan murhan yhteydessä, sillä Venäjä–Tšetšenia-ystävyysseura oli tehnyt tiivistä yhteistyötä hänen kanssaan.

Kyseinen tapaus osoittaa, että 17. huhtikuuta 2006 hyväksyttyä ’federaation lakia tiettyjen Venäjän federaation säädösten muuttamisesta’, jota usein kutsutaan ’kansalaisjärjestölaiksi’, ja ’lakia ääriliikkeiden toiminnan vastustamisesta’ voidaan soveltaa mielivaltaisella tavalla.

EU on huolestunut siitä, että ’ääriliikkeitä’ koskevalla uudella lainsäädännöllä – ottaen erityisesti huomioon tämän oikeudellisen termin mahdollisesti väljän tulkinnan – voi olla muita kielteisiä vaikutuksia kansalaisjärjestöjen lailliseen toimintaan Venäjällä.

EU katsoo, että täyden ja käytännönläheisen tunnustuksen antaminen valtioista riippumattomien järjestöjen ja ihmisoikeuksien puolustajien myönteiselle tehtävälle rauhanomaisten ratkaisujen edistämisessä poliittisten ja yhteiskunnallisten konfliktien osalta on olennainen osa yhteisiä arvojamme.

EU panee merkille, että valtioista riippumattomat järjestöt ovat toistuvasti raportoineet ongelmista, joita uusi lainsäädäntö niille aiheuttaa. EU seuraa tiiviisti kyseisten lakien täytäntöönpanoa. EU vetoaa Venäjän viranomaisiin, jotta ne harkitsisivat, antavatko tähän mennessä saadut kokemukset aihetta muuttaa lakeja tai mukauttaa niiden täytäntöönpanoa Etyjin ja Euroopan neuvoston puitteissa hyväksyttyjen normien ja sitoumusten mukaisesti. EU on tältä osin valmis yhteistyöhön Venäjän federaation kanssa.”

EYVL C 293, 05/12/2007