Parlamentin kysymys - E-2364/2010Parlamentin kysymys
E-2364/2010

Oikeudenkäyntiin liittyvien asiakirjojen toimittaminen Euroopan unionissa

KIRJALLINEN KYSYMYS E-2364/10
esittäjä(t): Konrad Szymański (ECR)
komissiolle

Oikeudenkäyntiin liittyvien asiakirjojen toimittamista – niin postitse kuin elektronisestikin – sääntelevät tällä hetkellä jäsenvaltioiden kansalliset säännökset. Asianlaita vaikeuttaa oikeusasioiden hoitamista suoralla kirjeenvaihdolla muussa jäsenvaltioissa kuin henkilön omassa asuinmaassa – ellei suorastaan tee sitä täysin mahdottomaksi. Esimerkiksi puolalaiset hallinto-, siviili- ja rikostuomioistuimet vaativat (mikäli osapuoli oleskelee Puolan ulkopuolella toisessa jäsenvaltiossa), että asiakirjojen toimittajaksi on nimitettävä Puolassa oleskeleva edustaja sen uhalla, että tiedoksi annetut asiakirjat jätetään liittämättä oikeudenkäyntiasiakirjoihin, mikä käytännössä tekee tehokkaan oikeuskäsittelyn käymisen mahdottomaksi. Edustajan asettamisvaatimus aiheuttaa perusteettoman eriarvoisuuden toisessa jäsenvaltiossa ja Puolassa oleskelevien kansalaisten henkilöiden välille, koska ei ole olemassa säädöksiä, jotka mahdollistaisivat postitse tai sähköisesti tapahtuvan kirjeenvaihdon.

Nykyisin, kun maan sisäiset ja ulkomaiset postilähetykset kulkevat lähes samassa ajassa, on käsittelyn mahdollista viivästymistä vaikea pitää sellaisena perusteluna, jonka vuoksi asiakirjojen toimittamista maan ulkopuolelta tulisi vaikeuttaa. Lisäksi Puolan lainsäädäntö hyväksyy asiakirjan jättöpäivämääräksi lähetyspäivämäärän ainoastaan, mikäli lähetys on jätetty Puolan postilaitoksen (Poczta Polska) toimitettavaksi. Tämä määräys toisaalta syrjii muussa maassa kuin Puolassa asuvia henkilöitä sekä antaa kielletyllä tavalla monopoliaseman yhdelle taholle (Puolan postilaitokselle) Puolassa. Käytännössä puolalaiset tuomioistuimet tulkitsevat näitä kiistanalaisia määräyksiä eri tavoin. Osa tuomioistuimista pyrkii tulemaan maan ulkopuolella asuvia kansalaisia puolitiehen vastaan, osa taas toteuttaa lain määräykset kirjaimellisesti. Tämä puolestaan heikentää tuomioistuinmenettelyiden oikeusvarmuutta.

Tämän vuoksi haluaisin kysyä seuraavaa:

EYVL C 138 E, 07/05/2011