Maatalouden, erityisesti eläintuotannon, metaanipäästöt

11.7.2023

Kirjallisesti vastattava kysymys  E-002172/2023
komissiolle
työjärjestyksen 138 artikla
Sylwia Spurek (Verts/ALE), Martin Buschmann (NI), Ignazio Corrao (Verts/ALE), Heidi Hautala (Verts/ALE), Karen Melchior (Renew), Jutta Paulus (Verts/ALE), Sirpa Pietikäinen (PPE), Francisco Guerreiro (Verts/ALE), Günther Sidl (S&D)

Metaanilla voi tieteellisen tutkimuksen mukaan olla kaikkein suurin vaikutus ilmastonmuutokseen ja se saattaa olla ympäristölle vaarallisempi kaasu kuin hiilidioksidi. EU allekirjoitti vuonna 2021 maailmanlaajuisen metaanisitoumuksen metaanipäästöjen vähentämisestä 30 prosentilla vuoden 2020 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi komissio ehdotti energia-alan metaanipäästöjen vähentämistä koskevaa asetusta, josta parlamentti äänesti toukokuussa 2023. Asetuksen perusteluissa todetaan, että fossiilisten polttoaineiden osuus ihmisen toiminnan aiheuttamista metaanipäästöistä on vain 25–33 prosenttia, kun taas maatalouden osuus on jopa 50 prosenttia.

Tutkijat ja kansalaisjärjestöt ovat ehdottaneet toimenpiteitä maatalouden muuttamiseksi. Yksi tällainen ratkaisu on kasviperustainen sopimus, jossa ehdotetaan siirtymistä eläinperäisistä elintarvikejärjestelmistä kasvipohjaisiin järjestelmiin.

• 1.Kun otetaan huomioon maatalouden metaanipäästöjen laajuus, ovatko perusteluosassa esitetyt maataloustoimenpiteet komission mielestä riittäviä metaanipäästöjen vähentämiseksi 30 prosentilla vuoteen 2030 mennessä?
• 2.Aikooko komissio ehdottaa maataloutta koskevia lisätoimenpiteitä tämän tavoitteen saavuttamiseksi, ja jos näin on, milloin ja mitä toimenpiteitä?
• 3.Komissiolla on käytettävissään tieteellistä tietoa metaanipäästöjen lähteistä ja niiden vaikutuksista, joten aikooko se käyttää asiantuntijasuosituksia kasviperustaisessa sopimuksessa?

Jätetty:11.7.2023