Arktisten alueiden hallinta globalisoituneessa maailmassa
4.9.2008
SUULLINEN KYSYMYS JOSTA KESKUSTELLAAN O-0084/08
työjärjestyksen 108 artiklan mukaisesti
esittäjä(t): Diana Wallis, Bilyana Ilieva Raeva ja Johannes Lebech, ALDE-ryhmän puolesta
komissiolle
Nyt on kulunut jo yli 20 vuotta Gorbatševin Murmanskissa pitämästä puheesta, jossa hän kehotti arktisia valtioita muodostamaan "todellisen rauhan ja hedelmällisen yhteistyön alueen" kaikkein pohjoisimmilla alueilla. Tällä välin esiin on noussut useita keskeisiä ja kriittisiä kysymyksiä, kuten saastuminen, tähän asti suljettujen meriteiden avautumiseen johtava ilmastonmuutos, luonnonvarojen käyttö, kestävä kehitys, energiansaannin turvaaminen ja kalakantojen tila, jotka ovat johtaneet huomion kohdistumiseen kaikkein pohjoisimmille alueille. Toukokuun 2008 lopussa viisi arktiseen alueeseen rajoittuvaa maata, Kanada, Tanska, Norja, Venäjä ja USA, hyväksyivät julistuksen (Ilulissatin julistuksen), jolla pyritään kansainvälisen merioikeuden soveltamiseen arktiseen alueeseen. Julistuksessa vastustettiin kuitenkin arktista aluetta koskevan erityisen oikeudellisen sopimuksen tekemistä. Tämä on hyvin tärkeää kansainväliselle yhteisölle ja kaikille potentiaalisille arktisen alueiden toimijoille. Se on erityisen tärkeää EU:lle, jonka jäsenvaltioihin kuuluu kolme arktisen alueen maata ja jolla on lisäksi kaksi naapurivaltiota, joilla on kiinteä yhteys ETAn kautta. Myös taloudelliset ja ympäristöön sekä tutkimukseen liittyvät seikat estävät EU:ta suhtautumasta arktiseen alueeseen välinpitämättömästi.
1. Jotta EU voisi omaksua aktiivisemman roolin arktisilla alueilla ja erityisesti pohjoisimpien alueiden turvallisuuden sekä niiden talouteen ja ympäristöön liittyvien ulottuvuuksien yhteydessä, voiko komissio määrittää, millaisia osia käsittää EU:n kestävä ja kattava strategia, jolla näihin haasteisiin vastataan?
2. Arktista aluetta ei vielä hallita millään monenvälisillä normeilla tai säännöillä, koska alueesta ei koskaan odotettu purjehduskelpoista meriväylää tai kaupallisesti hyödynnettävää aluetta. Katsooko komissio tämä huomioon ottaen, että pohjoisimpien alueiden tämänhetkiset hallintorakenteet ovat riittäviä uusien ja entisten kysymysten käsittelemiseksi? Kun otetaan huomioon 1950-luvulla järjestetty viimeinen kansainvälinen napa-alueiden vuosi, joka johti Antarktista koskevan sopimuksen allekirjoittamiseen, katsooko komissio, että esimerkiksi arktisia alueita koskeva sitova peruskirja voisi olla ratkaisu?
3. Koska EU:lla on jo arktisiin alueisiin liittyviä etuja pohjoisen ulottuvuuden politiikan arktisen osan kautta ja erilaisilla politiikanaloilla, joita ovat esimerkiksi energiavarmuus, ilmastonmuutos, mereen liittyvät kysymykset ja kalastus, miten komissio aikoo parantaa eri politiikanalojensa koordinointia näillä aloilla ja liittyen "todellisen" kaikenkattavan pohjoisimpia arktisia alueita koskevan politiikan määrittämiseen?
Jätetty: 04.09.2008
Välitetty: 08.09.2008
Määräaika: 15.09.2008