Jordanjoen tilanne erityisesti joen alajuoksun alueella
16.6.2010
Suullisesti vastattava kysymys O-0092/2010
komissiolle
työjärjestyksen 115 artikla
Paolo De Castro, Véronique De Keyser, Jo Leinen, Adrian Severin
S&D-ryhmän puolesta
Liisa Jaakonsaari, Ivo Vajgl, Michael Cashman, Antigoni Papadopoulou, Vincent Peillon, Maria Eleni Koppa, Patrizia Toia, Jean Lambert, Tokia Saïfi, Maria Da Graça Carvalho, Tanja Fajon, Edite Estrela, Marietje Schaake, Jutta Steinruck, Mariya Nedelcheva, Kriton Arsenis, Santiago Fisas Ayxela, María Muñiz De Urquiza, Hélène Flautre, Rui Tavares, Vincenzo Iovine, Sonia Alfano, Zoran Thaler, Michel Dantin, Vittorio Prodi, Anne Delvaux, Alexandra Thein, Kyriacos Triantaphyllides, Charles Goerens, Nikolaos Chountis, Kader Arif, Rodi Kratsa-Tsagaropoulou, Margrete Auken, Ioannis A. Tsoukalas, Roberto Gualtieri, Reinhard Bütikofer, Emilio Menéndez del Valle, Nicole Kiil-Nielsen, Raimon Obiols, Proinsias De Rossa, Antonyia Parvanova, Erminia Mazzoni, Guido Milana, Olga Sehnalová, Stephen Hughes, Kartika Tamara Liotard, Sajjad Karim, Isabelle Durant, José Manuel Fernandes, Patrick Le Hyaric, Izaskun Bilbao Barandica, Gabriele Albertini, Malika Benarab-Attou, Rosario Crocetta, Thijs Berman, Pavel Poc, Daciana Octavia Sârbu, Richard Howitt, Ana Gomes, Ioan Enciu, Hans-Gert Pöttering, Marek Siwiec, Corina Creţu
Jordan on yksi planeettamme merkittävimpiä jokia. Se on kulttuurimaisema, jolla on suuri merkitys historian, symbolismin, uskonnon, ympäristön, maanviljelyn, talouden y.m. kannalta kristityille, juutalaisille, muslimeille ja muille.
Jordanjoki on siitä huolimatta tuhottu liikakäytöllä, saasteilla ja alueellisen hoidon puutteella. Israel, Jordania ja Syyria ovat johtaneet omaan käyttöönsä noin 98 prosenttia joen makean veden varannoista, minkä tuloksena 50 prosenttia joen biologisesta monimuotoisuudesta on hävinnyt.
Jordanin alajuoksulle on jätetty virtaamaan enää vain maatalouden valumavesiä, muualta johdettuja suolavesiä ja puhdistamattomia jätevesiä. Vaikka vakavasti pilaavien aineiden poistamiseen tarkoitettujen uusien jätevedenpuhdistamojen rakentaminen onkin merkittävä saavutus, tilanne vain pahenee entisestään, jos tätä edistysaskelta ei täydennetä makean veden varantojen lisäämisellä. Siis ilman konkreettisia toimia suuret osat Jordanjoesta kuivuvat vuoden 2011 loppuun mennessä.
Jordanjoen ja etenkin sen alajuoksun elvyttäminen on samoista vesiongelmista kärsivien israelilaisten, jordanialaisten ja palestiinalaisten paikallisyhteisöjen kannalta erittäin tärkeää, ja se tarjoaisi huikeita taloudellisia ja luottamusta lisääviä etuja. Aktiivinen yhteistyö hallitusten ja kyseisten paikallisyhteisöjen välillä saattaa osaltaan edesauttaa alueellisen rauhanprosessin etenemistä.
Useat parlamenttien välisen Euro-Välimeri-alueen parlamentaarinen edustajakokokouksen kaltaiset kansainväliset toimijat ovat myös käsitelleet Jordanjoen tilannetta. EU:n tuki saattaa myös olla ratkaiseva. Kun otetaan huomioon, että EU myöntää laajamittaista rahoitusta Lähi‑Idän kehityshankkeille ja sitoutuu Lähi-Idän rauhanprosessiin, niin onko komissio nimennyt Jordanjoen elvytyksen ja erityisesti Jordanjoen alajuoksun alueen rauhan ja kehityksen prioriteetiksi? Miten EU ja sen jäsenvaltiot voivat myös EU-Välimeri-kumppanuuden puitteissa edelleen kannustaa ja tukea kattavan hoitosuunnitelman täytäntöönpanoa, jolla korjataan Jordanjoelle aiheutetut tuhot ja lujitetaan näiden pyrkimysten luottamusta lisäävää ulottuvuutta?
Jätetty: 16.6.2010
Välitetty: 18.6.2010
Määräaika: 25.6.2010