Romaneja koskevat tietokannat ja romanien syrjintä Ranskassa ja EU:ssa

12.10.2010

Suullisesti vastattava kysymys O-0146/2010
komissiolle
työjärjestyksen 115 artikla
Hélène Flautre, Raül Romeva i Rueda, Judith Sargentini
Verts/ALE-ryhmän puolesta

Komissio kertoi 29. syyskuuta 2010 lähettävänsä Ranskalle virallisen ilmoituksen, jossa sitä pyydetään saattamaan vapaata liikkuvuutta koskeva direktiivi täysin osaksi kansallista lainsäädäntöä, ellei se toimita 15. lokakuuta 2010 mennessä luonnoksia täytäntöönpanotoimiksi ja yksityiskohtaista täytäntöönpanoaikataulua. Komissio ilmoitti myös lähettävänsä kirjeen, jossa on yksityiskohtaisia kysymyksiä sellaisten Ranskan viranomaisten antamien poliittisten takeiden käytännön soveltamisesta, joiden mukaan ne varmistavat EU:n oikeuden tehokkaan ja syrjimättömän soveltamisen perussopimusten ja EU:n perusoikeuskirjan mukaisesti.[1] Yksi kysymyksistä koskee 5. elokuuta 2010 päivätyn, nimenomaan romanien karkotuksia koskevan soveltamisohjeen voimassaoloaikaa.

Kansalaisjärjestöt toimittivat komissiolle jo vuonna 2008 näyttöä Ranskassa toteutettujen karkotusten etnisestä ja rodullisesta luonteesta, ja Euroopan parlamentti kehotti komissiota ryhtymään toimiin Ranskan viranomaisia vastaan myös syrjinnän perusteella.

Tiedotusvälineissä liikkuneiden uusimpien tietojen mukaan Ranskan santarmilaitoksella on myös MENS-tietokanta[2], jonka kohteena ovat romanit. Kansalaisjärjestöt ovat tehneet valituksen laittoman ja epävirallisen tietokannan perustamisesta rodulliseen ja etniseen alkuperään liittyvien henkilötietojen tallentamista varten. Ne ovat ilmoittaneet valittavansa myös kansalliselle tietosuojaviranomaiselle[3] ja syrjinnän torjunnasta ja tasa-arvosta vastaavalle viranomaiselle[4]. Ranskan viranomaiset kuitenkin kiistävät tällaisen tietokannan olemassaolon.

Maahanmuuttoministeri ilmoitti aiemmin, että karkotettuja romaneja koskevat biometriset tiedot tallennettaisiin OSCAR-tietokantaan[5], ja EDVIGE/EDVIRSP-tietokantaa[6] ollaan perustamassa. Alankomaiden ja muiden EU-maiden väitetään niin ikään keräävän etnisiä ja rodullisia tietoja, ja Italia kieltää romaneilta pääsyn julkisin varoin rahoitettuihin asuntoihin. Neuvosto puolestaan käsittelee parhaillaan ehdotusta päätelmiksi "liikkuvien (kiertävien) rikollisryhmien torjunnasta" moniselitteisesti ja ottamatta Euroopan parlamenttia mukaan aloitteeseen tai edes tiedottamatta sille siitä.

Onko komissio saanut Ranskan viranomaisilta pyytämänsä tiedot, kuten tiedot tällaisten tietokantojen olemassaolosta, niiden luonteesta, tarkoituksesta, käytöstä ja seurauksista, lojaalin yhteistyön periaatteen mukaisesti?

Mihin toimiin se aikoo ryhtyä, kun otetaan huomioon lisänäyttö romanien syrjinnästä ja jäsenvaltioiden ja unionin tietosuojasääntöjen rikkomisesta sekä kansalaisjärjestöiltä saadut tiedot romanien syrjivästä kohtelusta ja karkotuksesta Ranskassa ja muissa jäsenvaltioissa?

Millaista lisänäyttöä komissio tarvitsee, ennen kuin se ryhtyy toimiin myös rotuun ja etnisyyteen perustuvan syrjinnän kiellon rikkomisen osalta?

Voiko se antaa tietoa romaneja koskevista EU:n ja unionin toimielinten toimista?

Jätetty: 12.10.2010

Välitetty: 14.10.2010

Määräaika: 21.10.2010

• [1]  http://europa.eu/rapid/pressReleasesAction.do?reference=IP/10/1207.
• [2]  Kiertolaisten rikollisuuden ehkäisemisestä vastaavan keskusviraston (OCLDI) ylläpitämä tietokanta kiertävistä etnisistä vähemmistöistä.
• [3]  CNIL.
• [4]  HALDE.
• [5]  Palauttamista koskeva tilastotieto- ja valvontaväline (Outil de Statistiques et de Contrôle de l'Aide au Retour), johon tallennetaan digitaalisia valokuvia ja kaikki sormenjäljet. Vielä yhden etnisyyttä ja rotua koskevien tietojen keruuseen tarkoitetun tietokannan (STIC-Canonge) olemassaolo paljastettiin vuonna 2009 eräässä parlamentin mietinnössä.
• [6]  "Exploitation documentaire et valorisation de l'information générale" ja "Exploitation documentaire et valorisation de l'information relative à la sécurité publique".