Lasten aliravitsemus kehitysmaissa

12.11.2014

Suullisesti vastattava kysymys O-000083/2014
komissiolle
työjärjestyksen 128 artikla
Linda McAvan
Kehitysvaliokunnan puolesta

Yli 165 miljoonaa alle 5-vuotiasta lasta kärsii aliravitsemuksesta tai riisitaudista ja noin 52 miljoonaa lasta vakavasta aliravitsemuksesta. Ravinnon puutteesta ensimmäisen 1 000 elinpäivän aikana aiheutuvat fyysiset ja kognitiiviset vauriot ovat peruuttamattomia eikä niitä voida parantaa. Aliravitsemus on taloudellinen ongelma, joka heikentää yhteiskunnan kokonaispotentiaalia, sillä se alentaa taloudellista tuottavuutta, ihmisten potentiaalista tulotasoa ja kansakuntien inhimillistä pääomaa. Useimmiten aliravitsemus johtuu tarkoituksenmukaisten ja tehokkaiden toimien puutteesta. Aliravitsemuksen torjumiseen tähtäävät ohjelmat eivät ole ainoastaan humanitaarista toimintaa vaan ennen kaikkea myös kannattava sijoitus avunantajille, sillä aliravitsemus maailmassa johtaa konflikteihin, köyhyyteen ja yhteiskunnalliseen turvattomuuteen.

Asiassa on edistytty valtavasti viime vuosina sen jälkeen, kun noin 20 maan hallitusten päämiehet käynnistivät yli sadan kumppanin tuella SUN-liikkeen (Scaling Up Nutrition) syyskuussa 2010.

Kööpenhaminan konsensuksessa toukokuussa 2012 aliravitsemuksen ehkäisy määritettiin tärkeimmäksi toimenpiteeksi ja kannattavimmaksi investointistrategiaksi.

Hiljattain julkaistussa komission tiedonannossa ”Ulkomaanavulla parannusta äitien ja lasten ravitsemukseen: EU:n toimintakehys” korostetaan, että humanitaarisen avun ja kehitysavun yhteensovittamista on parannettava. Maailman terveyskokouksessa asetettujen tavoitearvojen mukaisesti tiedonannossa pyritään toisaalta vähentämään vuoteen 2025 mennessä 40 prosentilla (seitsemällä miljoonalla) niiden alle 5-vuotiaiden lasten määrää, joiden kasvu on hidastunut ja toisaalta vähentämään alle 5-vuotiaiden laihtumista ja pitämään sen alle viiden prosentin tasolla. Tiedonannossa suositetaan monialaista toimintatapaa, jossa maaseudun kehittämistä, kestävää maataloutta, kansanterveyttä, vesi- ja jätevesihuoltoa, sosiaaliturvaa sekä koulutusta koskevat toimintalinjat sovitetaan yhteen.

1.  Aikooko komissio sisällyttää strategiaansa toteutettujen toimenpiteiden väliarvioinnin? Jos aikoo, niin onko se myös harkinnut mahdollisuutta tarvittaessa kohdentaa uudelleen myönnettyjä määrärahoja (3,1 miljardia euroa niin sanottuihin arkaluonteisiin toimiin ja 400 miljoonaa euroa ravitsemusta koskeviin erityistoimiin), jotta se saavuttaisi tavoitteensa vuoteen 2025 mennessä?

2.  Komissio aikoo toteuttaa kampanjoita asiaankuuluvilla kansainvälisillä foorumeilla. Aikooko se tässä yhteydessä myös kampanjoida avun vaikuttavuuden lisäämisen eli avun paremman koordinoinnin puolesta?

Jätetty: 12.11.2014

Välitetty: 14.11.2014

Määräaika: 21.11.2014