Kuolemanrangaistus

16.9.2015

Suullisesti vastattava kysymys O-000103/2015
neuvostolle
työjärjestyksen 128 artikla
Elena Valenciano, Ulkoasiainvaliokunnan puolesta

Kansainvälistä kuolemanrangaistuksen vastaista päivää vietetään 13. kerran 10. lokakuuta 2015. Se tarjoaa Euroopan unionille mahdollisuuden vahvistaa johtavaa asemaansa kuolemanrangaistuksen lakkauttamista ja kuolemantuomioiden täytäntöön panematta jättämistä koskevassa kampanjassa.

Vaikka joissakin maissa on saavutettu huomattavaa edistystä, kuolemanrangaistuksen maailmanlaajuiseen lakkauttamiseen on vielä pitkä matka, ja toimia tämän tavoitteen tukemiseksi on jatkettava. Vuonna 1977 ainoastaan 16 maata oli lakkauttanut kuolemanrangaistuksen lainsäädännössä ja käytännössä. Nykyään se on lakkautettu 140 maassa.

Niistä 58 maasta ja alueesta, joissa kuolemanrangaistus on edelleen käytössä, kuolemantuomioita pantiin täytäntöön 22:ssa vuonna 2014. Valitettavasti joissakin näistä maista täytäntöönpantujen kuolemantuomioiden määrä on edelleen suuri, tai se on noussut merkittävästi viime vuosina.

Tänä vuonna kansainvälisen päivän teemana on huomion kiinnittäminen huumausainerikoksista määrättyihin kuolemanrangaistuksiin. Viime vuosikymmenten yleisen suuntauksen vastaisesti niiden maiden määrä on lisääntynyt, jotka ovat säätäneet lakeja, jotka mahdollistavat kuolemanrangaistuksen määräämisen huumausainerikoksista. Euroopan unionin on puututtava myös tähän kehityssuuntaukseen. Kuolemanrangaistusta koskevissa EU:n suuntaviivoissa, jotka tarkistettiin vuonna 2013, todetaan selvästi, että kuolemanrangaistusta "ei myöskään saa määrätä huumausainerikoksista".

Edellä esitetyn perusteella ulkoasiainvaliokunta ja ihmisoikeuksien alivaliokunta pyytävät neuvostoa vastaamaan seuraaviin kysymyksiin:

1. Mitä toimia on toteutettu kuolemanrangaistuksen lakkauttamista koskevan kampanjan valtavirtaistamiseksi EU:n ulkopolitiikassa ja ulkosuhteissa, etenkin kahdenvälisissä suhteissa niiden maiden kanssa, jotka käyttävät edelleen kuolemanrangaistusta?

2. Mitä toimia neuvosto on valmis toteuttamaan tilanteissa, joissa kolmannet maat ovat vastuussa täytäntöönpantujen kuolemantuomioiden määrän huomattavasta noususta tai kuolemantuomioiden täytäntöönpanon aloittamisesta uudelleen?

3. Kun otetaan huomioon, että kuolemanrangaistusta koskevissa EU:n suuntaviivoissa kielletään yksiselitteisesti kuolemanrangaistuksen määrääminen huumausainerikoksista, millä toimilla varmistetaan, että EU:n yhteistyö kolmansien maiden kanssa huumausaineiden torjunnassa ei edistä kuolemanrangaistusten määräämistä tässä yhteydessä rikoksista epäillyille henkilöille?