Sairaaloihin ja kouluihin kohdistetut hyökkäykset kansainvälisen humanitaarisen oikeuden rikkomisena

5.4.2016

Suullisesti vastattava kysymys O-000063/2016
neuvostolle
työjärjestyksen 128 artikla
Elena Valenciano, Ulkoasiainvaliokunnan puolesta
Linda McAvan, Kehitysvaliokunnan puolesta

Kansainvälisen humanitaarisen oikeuden parempi noudattaminen on välttämätön edellytys aseellisten konfliktien uhrien tilanteen parantamiselle. Suuri enemmistö nykyisten aseellisten konfliktien uhreista muun muassa Syyriassa, Irakissa, Jemenissä ja Afganistanissa on viattomia siviilejä. Raa'at hyökkäykset siviilikohteisiin kuten sairaaloihin ja kouluihin ovat osoitus törkeästä välinpitämättömyydestä humanitaarisen oikeuden perustavimpia periaatteita kohtaan. Euroopan parlamentti on kehottanut EU:ta edistämään kansainvälisen humanitaarisen oikeuden noudattamista tehokkaammin vuoropuhelun avulla ja siinä tapauksessa, ettei tällaisella vuoropuhelulla saada aikaan tuloksia, harkitsemaan muita toimenpiteitä, jotka ovat EU:n ulkoasiainneuvoston 8. joulukuuta 2009 ajantasaistetussa muodossa hyväksymien kansainvälisen humanitaarisen oikeuden noudattamisen edistämiseksi laadittujen Euroopan unionin suuntaviivojen mukaisia.

Hyväksyessään asianmukaisia suuntaviivoja EU:n ulkoasiainneuvosto vahvisti jälleen vastustavansa jyrkästi rankaisemattomuutta kansainvälisen humanitaarisen oikeuden ja ihmisoikeuslainsäädännön vakavista loukkauksista. Vaikka neuvosto totesi, että pääasiallinen vastuu tällaisten loukkausten tutkimisesta ja niitä koskevasta syytteeseenpanosta on aseellisen konfliktin osapuolilla, se korosti, että on tärkeää puuttua tehokkaasti vakavien loukkausten perinteeseen tukemalla asianmukaisia vastuujärjestelmiä, ja painotti, että kansainvälinen rikostuomioistuin voi toimia tärkeässä roolissa tapauksissa, joissa tietty valtio tai valtiot eivät pysty tai ovat haluttomia käyttämään omaa tuomiovaltaansa.

Voisiko neuvosto tätä taustaa vasten vastata seuraaviin kysymyksiin:

1. Kansainvälisen humanitaarisen oikeuden noudattamisen edistämiseksi laadituissa Euroopan unionin suuntaviivoissa sitoudutaan siihen, että asiaankuuluvat neuvoston työryhmät seuraavat tilanteita, jotka ehkä edellyttävät kansainvälisen humanitaarisen oikeuden soveltamista, ja siihen, että tällaisissa tapauksissa suositellaan toimia, joilla edistetään kansainvälisen humanitaarisen oikeuden noudattamista (15 a kohta). Millä tavoin asianomaiset neuvoston elimet ovat panneet edellä mainitut säännökset täytäntöön Syyrian ja Jemenin konfliktien sekä muiden viimeaikaisten tai nykyisten aseellisten konfliktien yhteydessä?

2. Kun otetaan huomioon järkyttävä suuntaus hyökätä sairaaloihin ja kouluihin, mikä vaikuttaa moniin humanitaarisen avun toimittajiin ja siviileihin, mitä EU ja sen jäsenvaltiot ovat tehneet saattaakseen kansainvälisen yhteisön tietoiseksi tämän hätätilan todellisista mittasuhteista ja miten EU on käyttänyt poliittista vaikutusvaltaansa tällaisten toimien estämiseen sekä sen varmistamiseen, että joko nykyiset tutkintamekanismit pannaan täytäntöön tai uusia perustetaan sen varmistamiseksi, että suoritetaan riippumaton tutkinta, joka koskee näitä hyökkäyksiä ja vastuuta tehdyistä rikoksista?