Tilanne Italiassa maanjäristysten jälkeen
23.11.2016
Suullisesti vastattava kysymys O-000146/2016
komissiolle
työjärjestyksen 128 artikla
Curzio Maltese, Eleonora Forenza, Barbara Spinelli, GUE/NGL-ryhmän puolesta
Keski-Italiassa esiintyi 24. elokuuta 2016 tuhoisa maanjäristys. Tämän jälkeen maan keskiosan alueilla esiintyi useita jälkijäristyksiä ja maa järisi vielä uudelleen kolme kertaa 26. lokakuuta 5,5:n ja 6,1:n voimakkuudella ja 30. lokakuuta 6,5:n voimakkuudella. Maanjäristyksissä loukkaantui tiedotusvälineiden mukaan yli 400 henkilöä ja 290 henkilöä menetti henkensä, ja mahdollinen muiden luonnonkatastrofien kumulatiivisesta vahingosta johtuva ”domino-vaikutus” voi johtaa siihen, että 100 000 henkilöä joutuu siirtymään asuinseuduiltaan.
Euroopan unionin solidaarisuusrahasto perustettiin 15. toukokuuta 2014 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 661/2014 neuvoston asetuksen (EY) N:o 2012/2002 muuttamisesta sen jälkeen kun erilaiset luonnonkatastrofit olivat toistuvasti vuosittain koetelleet Eurooppaa, joskus jopa alle vuoden välein, viimeksi Italiassa ja muissa jäsenvaltioissa, kuten Portugalissa, Kreikassa ja Kyproksella.
Onko komissio ryhtynyt kaikkiin tarvittaviin toimiin auttaakseen ja tukeakseen Italian kansallisia ja alueellisia viranomaisia, jotka ponnistelevat avun toimittamiseksi katastrofin jälkeen, myös yksinkertaistamalla menettelyjä ja lyhentääkseen asetuksen (EU) N:o 661/2014 mukaisesti EU:n solidaarisuusrahastosta myönnettävän rahoituksen hyväksymiseen ja maksamiseen tarvittavaa aikaa?
Kun otetaan huomioon, että asetuksen (EU) N:o 661/2014 mukaisesti alue voi saada tukea solidaarisuusrahastosta vain, jos luonnonkatastrofin aiheuttamien välittömien vahinkojen arvo on suurempi kuin 1,5 prosenttia kyseisen alueen BKT:sta, voiko komissio vahvistaa, että BKT:ta koskeva viitekynnys lasketaan vuosittain jäsenvaltioiden Eurostatille toimittamien tietojen perusteella?
Voisiko komissio harkita poikkeamista voimassa olevasta asetuksesta, joka nykyisin perustuu yksittäisen katastrofin aiheuttamiin vahinkoihin, ja harkita laskentamallin laajentamista siten, että siinä otetaan huomioon samalla alueella tapahtuneiden useiden luonnonkatastrofien kumulatiiviset vaikutukset, joiden rahallinen arvo ylittää edellä mainitun BKT:ta koskevan viitekynnyksen, sekä katastrofien yleisyys eräillä alueilla?
Voiko komissio täsmentää, millä perusteella se tarkastelee solidaarisuusrahaston käytön tehokkuutta kärsimään joutuneissa jäsenvaltioissa, ja voiko komissio myös harkita erityisen arvioinnin suorittamista tapauksissa, joissa luonnonkatastrofeja tapahtuu toistuvasti?