Selviytymiskyky EU:n ulkoisen toiminnan strategisena prioriteettina
27.4.2017
Suullisesti vastattava kysymys O-000033/2017
komissiolle
työjärjestyksen 128 artikla
Linda McAvan, Kehitysvaliokunnan puolesta
Vuoden 2016 EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittisessa globaalistrategiassa määritellään ”valtioiden ja yhteiskuntien selviytymiskyky itäisessä ja eteläisessä naapurustossamme” yhdeksi EU:n ulkoisten toimien viidestä prioriteetista. Tämä prioriteetti on aiheena yhteisessä tiedonannossa: ”Selviytymiskyky EU:n ulkoisten toimien strategisena prioriteettina”. Unioni on jo määritellyt selviytymiskykyä koskevan lähestymistapansa eri toimintapoliittisissa asiakirjoissa, joista mainittakoon komission tiedonanto ”EU:n lähestymistapa selviytymiskykyyn” (2012) ja siihen liittyvä ”Kriisialttiiden maiden selviytymiskykyä koskeva toimintasuunnitelma 2013–2020” sekä neuvoston päätelmät selviytymiskyvystä (2013). Selviytymiskyvyn edistäminen kuluu myös moniin tärkeisiin kansainvälisiin sopimuksiin, jotka EU on allekirjoittanut, kuten kestävän kehityksen toimintaohjelmaan 2030, Sendain toimintakehykseen katastrofiriskien vähentämiseksi, Pariisin ilmastosopimukseen ja Maailman humanitaariseen huippukokoukseen (WHS). Edellä esitetyn johdosta pyydämme komissiota vastaamaan seuraaviin kysymyksiin:
1. Edistääkö uusi aloite asiaa koskevia EU:n nykyisiä toimintapolitiikkoja varmistaen niiden jatkuvuuden (erityisesti nykyisen toimintasuunnitelman osalta)? Kuinka uudessa asiakirjassa otetaan huomioon näiden toimintapolitiikkojen täytäntöönpanosta saadut kokemukset ja selviytymiskykyä koskevan arvioinnin tulokset (alustavan suunnitelman mukaan saatavilla 2018)?
2. Kuinka EU aikoo edistää selviytymiskykyä koskevan uuden aloitteen yhdenmukaistamista kansainvälisten sitoumusten, kuten kestävän kehityksen toimintaohjelman, Sendain toimintakehyksen, Pariisin ilmastosopimuksen ja WHS:n kanssa, sekä niihin perustuvien, meneillään olevien EU:n toimien kanssa? Millä tavoin EU aikoo noudattaa kehityspolitiikan tuloksellisuutta koskevia periaatteita, erityisesti demokraattista omistajuutta?
3. Kuinka uudella aloitteella edistetään EU:n johdonmukaista lähestymistapaa selviytymiskykyyn sekä unionin kehitysavun, humanitaarisen avun, sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikan toimien täydentävyyttä ja kuinka sillä turvataan kunkin politiikan alan erityistehtävät ja -tavoitteet, erityisesti humanitaaristen periaatteiden kunnioittaminen?
4. Euroopan unionin ulko- ja turvallisuuspoliittisessa globaalistrategiassa viitataan ”valtioiden ja yhteiskuntien” selviytymiskykyyn, kun taas nykyisissä toimintapolitiikoissa keskitytään selvästi yksilöihin, kotitalouksiin ja yhteisöihin. Kuinka tällä uudella viestinnällä taataan, että EU:n työ tällä alalla keskittyy edelleen kaikkein heikoimmassa asemassa olevan väestön tarpeisiin ja korostaa paikallisten toimijoiden ja kansalaisyhteiskunnan roolia? Kuinka tuetaan naisten keskeistä roolia selviytymiskyvyn edistämisessä?
5. Kuinka uudella viestinnällä sovitetaan yhteen hauraiden ja kriisistä kärsivien maiden selviytymiskykyä koskevien EU:n nykyisten aloitteiden maailmanlaajuinen luonne sekä aikomus ottaa mukaan erityinen unionia ympäröiviä alueita koskeva ehdotus?