Euroopan parlamentin tutkintaoikeus

29.11.2017

Suullisesti vastattava kysymys O-000090/2017
komissiolle
työjärjestyksen 128 artikla
Danuta Maria Hübner, Perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan puolesta

Uusimpien tutkintavaliokuntien (EMIS, PANA) työn perusteella on selvää, että parlamentin tutkintavaliokuntien toimintaa koskeva nykyinen oikeudellinen kehys (päätös 95/167/EY) ei ole enää ajan tasalla. Tämä seikka todettiin neuvostolle ja komissiolle 22. marraskuuta 2017 annetussa suositusluonnoksessa ja mietintöluonnoksessa, joiden aiheena oli rahanpesun, veron kiertämisen ja verovilpin tutkiminen, sekä neuvostolle ja komissiolle 4. huhtikuuta 2017 annetussa parlamentin suosituksessa ja mietinnössä, joiden aiheena oli autoteollisuuden päästöjen mittaaminen.

Parlamentin tutkintaoikeus on eräs parlamentarismin kulmakivistä ja se kuuluu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 226 artiklan perusteella parlamentin olennaisiin oikeuksiin, ja sen lujittamiseen tarvitaan selvästi vahvaa poliittista tahtoa. Parlamentin esittelijä on toimikauden alusta saakka osoittanut olevansa valmis hakemaan komission kanssa rakentavia ratkaisuja ja käyttämään kaikkia keinoja, jotta kaikki kolme toimielintä voisivat edistyä tämän merkittävän sääntelyn suhteen. AFCO-valiokunnan puolesta toiminut parlamentin esittelijä on yrittänyt toistuvasti kompromissien, vuoropuhelun ja laajan yhteisymmärryksen hengessä käynnistää neuvoston kuuden eri puheenjohtajavaltion kanssa keskusteluja ja neuvotteluja neuvoston ja komission esille ottamista huolenaiheista, jotta hyväksyntä saataisiin SEUT:n 226 artiklassa edellytetyllä tavalla. Valitettavasti tämä prosessi on kuitenkin pysähdyksissä, vaikka AFCO-valiokunnassa on hyväksytty kaksi työasiakirjaa ja yksi epävirallinen asiakirja, joissa näitä huolenaiheita käytiin läpi poliittisin argumentein ja esitellen mahdollisia ratkaisuja, jotka voisivat toimia uusien neuvottelujen perustana.

Toimielinten umpikujan jatkuttua erinäisiä vuosia nämä kolme toimielintä päättivät lopulta 10. lokakuuta 2016, että niiden oikeudelliset yksiköt tapaavat löytääkseen mahdollisia yhteisiä teknisiä selvennyksiä niihin avoimiksi jääneisiin oikeudellisiin ja institutionaalisiin kysymyksiin, joita komissio ja neuvosto olivat ottaneet esille. Yhteisellä asiakirjalla olisi tarkoitus helpottaa mahdollista uutta muotoilua sekä virallisten neuvottelujen käynnistämistä poliittisella tasolla. Lopullisen asiakirjan valmistuminen on kuitenkin valitettavasti viivästynyt parlamentin sinnikkyydestä huolimatta, mikä herättää epäilyjä siitä, ovatko neuvosto ja komissio halukkaita ja valmiita sitoutumaan lojaalin yhteistyön periaatteen kunnioittamiseen yhdessä parlamentin kanssa.

Voiko komissio selittää umpikujan syyt ja antaa takeet siitä, että se on valmis käynnistämään ripeästi poliittisen vuoropuhelun parlamentin ja neuvoston kanssa, jotta päästäisiin yhteisymmärrykseen, joka mahdollistaisi menettelyjen päätökseen viemisen ja muodostaisi sopivan oikeudellisen kehyksen parlamentin tutkintaoikeuden toteuttamiselle?