Kreikkaa koskevista erityistoimenpiteistä annetun asetuksen (EU) 2015/1839 täytäntöönpano

18.12.2017

Suullisesti vastattava kysymys O-000100/2017
komissiolle
työjärjestyksen 128 artikla
Iskra Mihaylova, Aluekehitysvaliokunnan puolesta

Finanssikriisin seurauksia Kreikassa ovat olleet kasvulukujen pysyminen sitkeästi negatiivisina, vakavat likviditeettiongelmat ja julkisten varojen puute. Lokakuussa 2015 parlamentti ja neuvosto muuttivat yhteisiä säännöksiä koskevaa asetusta ja hyväksyivät asetuksen (EU) 2015/1839, jossa säädettiin poikkeuksellisista toimenpiteistä, joiden tarkoituksena oli tarjota Kreikalle likviditeettiä ratkaisevassa vaiheessa ennen kuin ohjelmien täytäntöönpano pysähtyisi. Vuosien 2007–2013 osalta asetuksessa säädettiin EU:n osarahoituksen enimmäisosuudeksi 100 prosenttia, ja vuosien 2014-2020 osalta siinä nostettiin alkuperäisen ennakkorahoituksen tasoa ja varmistettiin siten, että Kreikalla oli riittävät varat ohjelmien täytäntöönpanon aloittamiseen.

Aluekehitysvaliokunta nimitti Pascal Arimontin pysyväksi esittelijäksi, joka seuraa tämän yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen muutoksen täytäntöönpanoa ja tuloksellisuutta. Kun otetaan huomioon komission ja parlamentin välinen puutteellinen tiedottaminen ja 4. joulukuuta 2017 pidetyssä CONT- ja REGI-valiokunnan yhteisessä kuulemistilaisuudessa annettujen tietojen vähäisyys, parlamentti haluaa pyytää komissiota selventämään seuraavia seikkoja:

1. Mitä näihin erityistoimenpiteisiin tulee, kuinka monta Kreikan ensisijaisista hankkeista on saatu menestyksekkäästi päätökseen ja kuinka monen toteuttamista jatketaan nykyisellä ohjelmakaudella?

2. Mitä päätelmiä komissio tekee Kreikan viranomaisten toukokuussa 2017 toimittamasta näiden erityistoimenpiteiden täytäntöönpanoa koskevasta raportista?

3. Millä tavoin infrastruktuuri-investoinnit ovat yleisesti ottaen lisänneet kilpailukykyä?

4. Millä tavoin EU:n rakenne- ja investointirahastot ovat edistäneet Kreikan kilpailukyvyn kasvattamista?