Konfliktialueiden mineraaleja koskeva asetus (asetus (EU) 2017/821) hyväksyttiin vuosi sitten. Siinä asetetaan due diligence -velvoitteita, joita sovelletaan tinan, tantaalin, volframin ja kullan tuojiin. Velvoitteita sovelletaan unionin tuojiin 1. tammikuuta 2021 alkaen, mutta komission, jäsenvaltioiden ja yritysten on valmistauduttava etukäteen, jotta voidaan varmistaa asetuksen asianmukainen ja tehokas täytäntöönpano. Täytäntöönpanoprosessin valvonta kuuluu parlamentin toimivaltaan, ja parlamentille on toimitettava kaikki tiedot siitä. Kysyn tässä yhteydessä seuraavaa:

1. Mikä on asetuksessa erikseen mainittujen useiden täytäntöönpanovaiheiden valmistelun ja täytäntöönpanon tilanne? Voiko komissio valaista erityisesti niitä toimia, jotka koskevat delegoitua säädöstä ja tarvetta varmistaa, että komission näkemys toimitusketjun due diligence -järjestelyistä pysyy OECD:n ohjeiden ja myös tämän asetuksen mukaisena?

2. Mitä merkittävää kehitystä on saatu aikaan liitännäistoimenpiteiden yhteydessä? Voiko komissio kertoa erityisesti niistä toimenpiteistä, joilla pyritään parantamaan EU:n toimijoiden, etenkin pk-yritysten, kykyä noudattaa konfliktialueiden mineraaleja koskevassa asetuksessa vahvistettuja due diligence -ohjeistuksia? Millä tavoin komission sääntelyn loppuvaiheen toimilla, erityisesti avoimuustietokannalla, edistetään ja ylläpidetään OECD:n normeja, joita EU on sitoutunut edistämään ja parantamaan?

3. Due diligence -velvoitteisiin liittyvässä EU:n lähestymistavassa due diligence -velvoitteet nähdään välineenä vastuullisen louhinnan edistämiseksi konfliktialueilla ja korkean riskin alueilla, eli tarvetta noilta alueilta vetäytymiseen ja riskittömien toimitusketjujen saavuttamiseen ei ole. Millaisiin toimiin komissio on ryhtynyt varmistaakseen, että yritykset ja EU:n tärkeimmät kauppakumppanit noudattavat politiikassaan samaa lähestymistapaa kuin EU?