Eläinten hyvinvointi, mikrobilääkkeiden käyttö ja teollisen broilerituotannon ympäristövaikutukset
6.9.2018
Suullisesti vastattava kysymys O-000095/2018
komissiolle
työjärjestyksen 128 artikla
Karin Kadenbach, Georges Bach, Catherine Bearder, Dominique Bilde, Richard Corbett, Miriam Dalli, Isabella De Monte, Jørn Dohrmann, Pascal Durand, Stefan Eck, Eleonora Evi, John Flack, Jacqueline Foster, Eugen Freund, Arne Gericke, Michela Giuffrida, Karoline Graswander-Hainz, Jytte Guteland, Martin Häusling, Anja Hazekamp, Maria Heubuch, John Howarth, Jude Kirton-Darling, Jeppe Kofod, Zdzisław Krasnodębski, Jean Lambert, Jo Leinen, Arne Lietz, Edouard Martin, Alex Mayer, Ana Miranda, Marlene Mizzi, Maria Noichl, Younous Omarjee, Massimo Paolucci, Sirpa Pietikäinen, Pavel Poc, Evelyn Regner, Pirkko Ruohonen-Lerner, Davor Škrlec, Bart Staes, Keith Taylor, Thomas Waitz, Josef Weidenholzer
Direktiivissä 2007/43/EY säädetään lihantuotantoa varten pidettävien kanojen suojelua koskevista vähimmäisvaatimuksista. Komission kertomuksessa tämän direktiivin vaikutuksista eläinten hyvinvointiin ei kuitenkaan osoiteta, että olisi tapahtunut minkäänlaista parannusta vaan että täytäntöönpano on parhaimmillaankin ollut epäjohdonmukaista jäsenvaltioissa. Karu totuus on, että broilereita kasvatetaan kymmenin tuhansin paljaissa vajoissa, märällä alustalla ja ilman mahdollisuutta luonnolliseen käyttäytymiseen, kuten orrella istumiseen, lisäravinteiden nokkimiseen tai luonnonvalosta nauttimiseen. Direktiivissä ei myöskään puututa eläinten hyvinvointiin kohdistuviin kielteisiin vaikutuksiin, jotka johtuvat suoraan nopeaan kasvuun keskittyvästä valinnasta. Tätä ongelmaa on korostettu useissa Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) lausunnoissa sekä komission kertomuksessa. Eläinten huonot olot edellyttävät usein laajamittaista hoitoa antibiooteilla epidemioiden ehkäisemiseksi ja hillitsemiseksi, mikä on kansanterveyden kannalta erittäin huolestuttavaa. Useat siipikarjan taudinaiheuttajat voivat aiheuttaa vakavia sairauksia myös ihmisissä. On havaittu, että nämä taudinaiheuttajat, kuten Campylobacter spp ja Salmonella spp, tulevat resistensseiksi siipikarjan tuotannossa käytetyille antibiooteille. EFSA on äskettäin luokitellut erittäin huolestuttaviksi siipikarjassa tai siipikarjanlihassa olevat monilääkeresistentit kolibakteerit.
Lisäksi äskettäisessä Greenpeacen raportissa todetaan, että siipikarjan teollinen tuotanto on yksi suurimmista ammoniakkipäästöjen lähteistä ilmaan, maaperään ja vesiin, ja kehottaa komissiota lopettamaan suurkanaloiden tukemisen ja tukemaan sen sijaan kestävämpiä järjestelmiä ja käytäntöjä. Siipikarjateollisuus toteuttaa parhaillaan toimia, joilla pyritään vähentämään mikrobilääkkeiden käyttöä ja ympäristövaikutuksia, mutta jos katsomme alaa yhteisen terveyden ja yhteisen hyvinvoinnin näkökulmasta, on selvää, että tarvitaan kiireellisesti kattavaa lähestymistapaa, jotta siipikarjateollisuudesta tulee kestävämpi ja eläinten hyvinvoinnin paremmin huomioon ottava, samalla kun säilytetään taloudellinen kannattavuus.
Tähän liittyen pyydämme komissiota vastaamaan seuraaviin kysymyksiin:
1. Aikooko komissio toteuttaa päättäväisiä toimia broileridirektiivin noudattamisen valvomiseksi erityisesti sen osalta, että järjestelmällisesti ja johdonmukaisesti käytettäisiin yhdenmukaistettuja eläinperustaisia indikaattoreita tilalla kasvatettavien eläinten hyvinvoinnin parantamiseksi?
2. Mitä toimia komissio aikoo toteuttaa tukeakseen vaihtoehtoisia kanojen tuotantojärjestelmiä, joissa keskitytään esimerkiksi hyvinvoivempien rotujen käyttöön, eläintiheyden vähentämiseen, ympäristön virikkeellistämiseen, luonnonvalon saantiin ja/tai ulkotarhoihin ja parempaan ilmanlaatuun, kun otetaan huomioon, että tällaisten järjestelmien avulla voidaan vähentää ammoniakkipäästöjä ja tarvetta mikrobilääkkeiden harkitsemattomaan käyttöön, ja parantaa eläinten hyvinvointia?
3. Milloin komissio aikoo julkaista kertomuksen direktiivin 2007/43/EY 5 artiklassa säädetyn kananlihan pakollisen pakkausmerkintäjärjestelmän sosioekonomisista vaikutuksista?