Menettely : 2020/2585(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : O-000017/2021

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

O-000017/2021 (B9-0017/2021)

Keskustelut :

PV 10/06/2021 - 13
CRE 10/06/2021 - 13

Äänestykset :

Hyväksytyt tekstit :


Parlamentin jäsenten esittämät kysymykset
PDF 66kWORD 12k
17. maaliskuuta 2021
O-000017/2021
Suullisesti vastattava kysymys  O-000017/2021
komissiolle
työjärjestyksen 136 artikla
Lucia Ďuriš Nicholsonová, Rosa Estaràs Ferragut, Pierfrancesco Majorino, Jordi Cañas, Stefania Zambelli, Katrin Langensiepen, José Gusmão
työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan puolesta
 Täysistunnossa annettu vastaus 
 Aihe: Autismi ja osallistava työympäristö

Autismi on monimutkainen elinikäinen vamma, jonka kukin sitä sairastava kokee eri tavoin. Euroopassa on arviolta viis miljoonaa autismin kirjoon kuuluvaa henkilöä.(1) Riippumatta siitä, kuinka paljon tukea he tarvitsevat, autistiset ihmiset kohtaavat paljon syrjintää kaikilla elämänaloilla, myös yleissivistävässä ja ammatillisessa koulutuksessa, mikä johtaa heikkoihin työllisyystuloksiin. Autistiset henkilöt kärsivät suhteettomasti työttömyydestä, myös tapauksissa, joissa henkilön koulutustausta on keskimääräistä korkeampi.(2) Heidän työllisyysasteensa on alle 10 prosenttia(3), mikä on paljon matalampi kuin vammaisten (47 prosenttia) ja toimintakykyisten henkilöiden (72 prosenttia) työllisyysaste. He ovat usein alityöllistettyjä, epävarmoissa ja/tai lyhytkestoisissa työsuhteissa, joissa palkka on hyvin matala, he asuvat usein laitoksissa tai suojatuissa ympäristöissä ja heihin kohdistuu suuri köyhyys- ja syrjäytymisriski. Pandemian aikana heidän koulutus- ja työllistymismahdollisuutensa ovat vähentyneet, mikä johtuu siitä, että he ovat keskeyttäneet opintonsa, heidät on sanottu irti tai tukipalveluita ja näyttöön perustuvia toimenpiteitä on keskeytetty. Ottaen huomioon autististen henkilöiden oikeuden osallistua täysipainoisesti ja yhdenvertaisesti muiden kanssa yhteiskunnan toimintaan ja viitaten uuteen vammaisstrategiaan(4), työsyrjintädirektiiviin(5), Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevaan toimintasuunnitelmaan, YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin ja YK:n yleissopimukseen vammaisten henkilöiden oikeuksista työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta haluaa esittää komissiolle seuraavat kysymykset:

1. Mitä komissio aikoo tehdä parantaakseen autististen henkilöiden henkilökohtaisen kehityksen näkymiä ja työllisyystuloksia, erityisesti kun otetaan huomioon sosiaaliturvaa, työoloja, vähimmäispalkkaa ja syrjimättömyyttä laitoksissa koskevien oikeudellisten kehysten mukainen suojelu; yksilölliset ja erityiset tukitoimet koulutuksessa ja siirtymät niiden ja työelämän välillä; yksilölliset lähestymistavat tarpeiden kartoittamiseksi ja työllistyvyyden parantamiseksi (myös mukauttamalla palvelukseenottomenettelyjä ja järjestämällä työnantajien tarjoamia näyttöön perustuvia koulutuskursseja), jotta voidaan varmistaa laadukas ja osallistava työ, josta maksetaan samaa palkkaa kuin toimintakykyisille henkilöille, sekä kohtuulliset mukauttamisjärjestelyt; avustavien teknologioiden käyttö ja EU-varojen käyttö tässä yhteydessä?

2. Millä konkreettisilla toimilla komissio aikoo parantaa autististen henkilöiden työllisyystilannetta koskevien laadukkaiden eriteltyjen tietojen keruuta ja seurantaa ja varmistaa kyseisen keruun ja seurannan, mukaan luettuina tiedot henkilöistä, joilla on samanaikaisesti muita sairauksia ja vammoja ja jotka asuvat laitoksissa tai suojatuissa ympäristöissä?

3. Mitä konkreettisia toimenpiteitä komissio ehdottaa, jotta voidaan ottaa huomioon autismin kirjoon kuuluvien henkilöiden elämänlaatu, heidän tilanteensa erilaisuus ja erilaiset tarpeet, pandemian vaikutukset sekä vammaisiin henkilöihin muun muassa koulutuksen, asumisen, työllisyyden, sosiaalisen suojelun ja osallisuuden aloilla kohdistuva risteävä syrjintä ja jotta voidaan varmistaa, että jäsenvaltiot ottavat autististen henkilöiden erityistarpeet huomioon EU:n vammaisstrategian täytäntöönpanon yhteydessä?

Jätetty: 17.3.2021

Määräaika: 18.6.2021

(1)Esiintyvyysarvio, jonka mukaan yksi henkilö sadasta on autistinen, ks. Elsabbagh, M. ja muut, ‘Global Prevalence of Autism and Other Pervasive Developmental Disorders’, Autism Research, nide 5, nro 3, 2012; Fombonne, E. ja muut, ‘Prevalence of Autism Spectrum Disorders in a Total Population Sample’, The American Journal of Psychiatry, nide 168, nro 9, 2011; Autism and Developmental Disabilities Monitoring Network, ‘Prevalence of Autism Spectrum Disorders – Autism and Developmental Disabilities Monitoring Network, 14 kohdetta, Yhdysvallat, 2008’, Morbidity and Mortality Weekly Report: Surveillance Summaries, nide 61, nro 3, 2012; Mattila ja muut 2011; Saemundsen, E. ja muut, ‘Prevalence of autism spectrum disorders in an Icelandic birth cohort’, BMJ Open, 2013; Baird, G. ja muut, ‘IQ in children with autism spectrum disorders: data from the Special needs and Autism Project (SNAP)’, Psychological Medicine, nide 41, nro 3, 2011.
(2)Riedel, A. ja muut, ‘Well Educated Unemployed – On Education, Employment and Comorbidities in Adults with High-Functioning Autism Spectrum Disorders in Germany’, Psychiatrische Praxis, nide 43, nro 1, 2016.
(3)Autism Europe -yhdistyksen esitys 5. marraskuuta 2019 parlamentin työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalle, katso https://www.autismeurope.org/wp-content/uploads/2019/11/presentation_employment_autism_final2.pptx.pdf
(4)Tasa-arvon unioni: Vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva strategia 2021–2030 (COM(2021)0101).
(5)Yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista 27. marraskuuta 2000 annettu neuvoston direktiivi 2000/78/EY, EYVL L 303, 2.12.2000, s. 16.
Kysymyksen alkukieli: EN
Päivitetty viimeksi: 22. maaliskuuta 2021Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö