Takaisin Europarl-portaaliin

Choisissez la langue de votre document :

  • bg - български
  • es - español
  • cs - čeština
  • da - dansk
  • de - Deutsch
  • et - eesti keel
  • el - ελληνικά
  • en - English
  • fr - français
  • ga - Gaeilge
  • hr - hrvatski
  • it - italiano
  • lv - latviešu valoda
  • lt - lietuvių kalba
  • hu - magyar
  • mt - Malti
  • nl - Nederlands
  • pl - polski
  • pt - português
  • ro - română
  • sk - slovenčina
  • sl - slovenščina
  • fi - suomi (valittuna)
  • sv - svenska
Parlamentin jäsenten esittämät kysymykset
PDF 37kWORD 10k
1. lokakuuta 2020
P-005395/2020
Kirjallisesti vastattava ensisijainen kysymys P-005395/2020
komissiolle
työjärjestyksen 138 artikla
Henna Virkkunen (PPE)
 Aihe: Potilasdirektiivin ja Suomen kansallisen lainsäädännön välinen ristiriita sekä Suomen hallituksen suunnitelmat leikata sairausvakuutuksen sairaanhoitokorvauksia

Euroopan unionin direktiivi 2011/24/EU potilaiden oikeuksien soveltamisesta rajat ylittävässä terveydenhuollossa (potilasdirektiivi) tuli voimaan 24. huhtikuuta 2011. Takaraja täytäntöönpanolle oli 20. lokakuuta 2013.

Viitaten aiempaan kirjalliseen kysymykseeni (P-000957/2020), haluan tuoda komission tietoon Suomen hallituksen julkisuuteen kertomat (mm. Valtioneuvoston julkisen talouden suunnitelma s. 24, ministeri Krista Kiurun tiedotustilaisuus 6.2.2020) suunnitelmat leikata sairausvakuutuksen sairaanhoitokorvauksia (ns. Kela-korvauksia). On selvää, että nyt valmisteluvaiheessa oleva lakimuutos, jolla korvaustasoa laskettaisiin, entisestään kärjistäisi jo nykyisellään ilmiselvää ristiriitatilannetta Suomen kansallisen lainsäädännön ja siihen etusijaisen potilasdirektiivin välillä.

Komission perusteltu lausunto on annettu vuonna 2016, ja aiempaan kysymykseeni annetun vastauksen perusteella rikkomusmenettely on edelleen vireillä. Suomi on jättänyt direktiivin keskeistä sisältöä noudattamatta jo seitsemän vuoden ajan, ja poiketen aiempien hallitusten pyrkimyksistä tilanteen korjaamiseen, nykyinen hallitus ei ole esittänyt minkäänlaista suunnitelmaa tai edes tahdonilmaisua vastaavasta pyrkimyksestä.

Aikooko komissio edetä rikkomusmenettelyssä ennen kuin Suomen kansalliseen lainsäädäntöön ehditään tehdä muutoksia, jotka entisestään heikentävät direktiivissä taattujen oikeuksien toteutumista?

Lisäksi toistan tiedustelun, johon komissio ei aiemmassa vastauksessaan kirjalliseen kysymykseeni reagoinut:

Mikä komission tulkinta on siitä, onko potilasdirektiivin 7 artiklan 4 kohdalla välitöntä oikeusvaikutusta Suomessa, eli tulisiko Suomen viranomaisten tulkita direktiiviä niin, että se oikeuttaa Suomen terveydenhuollon piirissä olevan saamaan korvausta EU-alueella hankkimistaan terveyspalveluista samoilla periaatteilla kuin hän saisi korvausta Suomessa julkisesta terveydenhuollosta?

Päivitetty viimeksi: 8. lokakuuta 2020Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö