YHTEINEN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

24.1.2005

työjärjestyksen 108 artiklan 5 kohdan mukaisesti

• –Hans-Gert Poettering, Ewa Klamt, Timothy Kirkhope ja Patrick Gaubert PPE-DE-ryhmän puolesta
• –Martin Schulz, Glyn Ford ja Martine Roure PSE-ryhmän puolesta
• –Sarah Ludford, Graham Watson ja Alexander Nuno Alvaro ALDE-ryhmän puolesta
• –Daniel Marc Cohn-Bendit ja Monica Frassoni Verts/ALE-ryhmän puolesta
• –Francis Wurtz, Miguel Portas, Dimitrios Papadimoulis, André Brie, Marco Rizzo ja Helmuth Markov GUE/NGL-ryhmän puolesta
• –Brian Crowley UEN-ryhmän puolesta

joka korvaa seuraavat poliittisten ryhmien jättämät päätöslauselmaesitykset:

• –PSE (B6‑0069/05)
• –Verts/ALE (B6‑0070/05)
• –ALDE (B6‑0073/05)
• –GUE/NGL (B6‑0074/05)
• –PPE-DE (B6‑0076/05)
• –UEN (B6‑0077/05)

juutalaisten kansanmurhan muistamisesta, antisemitismistä ja rasismista

Euroopan parlamentin päätöslauselma juutalaisten kansanmurhan muistamisesta, antisemitismistä ja rasismista

Euroopan parlamentti, joka

– ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2, 6, 7 ja 29 artiklan ja Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 13 artiklan, jotka velvoittavat jäsenvaltiot vaalimaan tiukimpia mahdollisia ihmisoikeuksia ja syrjintäkieltoa koskevia normeja, sekä Euroopan unionin perusoikeuskirjan,

– ottaa huomioon 27. lokakuuta 1994, 27. huhtikuuta 1995, 26. lokakuuta 1995, 30. tammikuuta 1997 ja 16. maaliskuuta 2000 antamansa aikaisemmat päätöslauselmat rasismista, muukalaisvihasta ja antisemitismistä sekä rasismia ja muukalaisvihaa käsittelevän tutkintavaliokunnan raportit vuodelta 1990 ja kesäkuussa 2000 annetun Euroopan parlamentin kirjallisen julistuksen juutalaisten kansanmurhan muistamisesta,

– ottaa huomioon Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskuksen perustamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1035/97ja seurantakeskuksen eri selonteot rasismista EU:ssa, mukaan lukien raportit antisemitismin ilmenemismuodoista EU:ssa vuosina 2002–2003 ja antisemitismiä koskevista havainnoista EU:ssa, joista kumpikin on julkaistu maaliskuussa 2004,

– ottaa huomioon Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj) Berliinissä 28. ja 29. huhtikuuta 2004 pitämän toisen juutalaisvastaisuutta käsitelleen konferenssin julkilausuman ja juutalaisvastaisuutta torjuvan henkilökohtaisen edustajan hiljattain tapahtuneen nimittämisen,

– ottaa huomioon Tukholmassa 26.–28. tammikuuta 2000 järjestetyn, juutalaisten kansanmurhaa käsitelleen kansainvälisen foorumin julkilausuman, jossa vaadittiin lisävalistusta kyseisestä kansanmurhasta,

–  ottaa huomioon, että 27. tammikuuta on useissa unionin jäsenvaltioissa julistettu juutalaisten kansanmurhan muistopäiväksi,

– ottaa huomioon työjärjestyksen 108 artiklan 5 kohdan,

A. katsoo, että 27. tammikuuta 2005 vietettävä Auschwitzissa sijainneen natsien kuolemanleirin, jossa satojatuhansia juutalaisia, romaneja, homoseksuaaleja ja puolalaisia sekä muita kansallisuuksia edustavia sotavankeja murhattiin, vapauttamisen 60. muistopäivä tarjoaa merkittävän tilaisuuden Euroopan kansalaisille muistaa kansanmurhan äärimmäistä kauheutta ja traagisuutta mutta myös pohtia antisemitismin ja erityisesti juutalaisvastaisten välikohtausten huolestuttavaa lisääntymistä Euroopassa sekä laajemmin ottaa jälleen opiksi, että on vaarallista syyllistää ihmisiä rodun, etnisen alkuperän, uskonnon, politiikan tai sukupuolisen suuntautumisen perusteella,

B. katsoo, että Eurooppa ei saa unohtaa omaa historiaansa: natsien rakentamat keskitys- ja tuhoamisleirit ovat häpeällisimpiä ja tuskallisimpia sivuja oman mantereemme historiassa; katsoo, että tulevien sukupolvien on vaalittava Auschwitzissa tehtyjen rikosten muistoa varoituksena kansanmurhasta, joka juontui muiden ihmisten halveksunnasta, vihasta, juutalaisvastaisuudesta, rasismista ja totalitarismista,

C. ottaa huomioon, että uskonnollisista ja etnisistä syistä johtuva syrjintä jatkuu eri tasoilla huolimatta siitä, että Euroopan unioni on hyväksynyt tärkeitä toimenpiteitä Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 13 artiklan soveltamisessa,

D. ottaa huomioon, että Euroopan juutalaisten turvattomuuden tunne on kasvanut Internetissä levitettävän antisemitismin vuoksi, joka ilmenee synagogien, hautausmaiden ja muiden uskonnollisten paikkojen häpäisynä samoin kuin iskuina juutalaisiin kouluihin ja kulttuurikeskuksiin sekä Euroopan juutalaisiin kohdistuvina hyökkäyksinä, jotka ovat aiheuttaneet paljon vammoja,

E. ottaa huomioon, että kansanmurha on piirtynyt Euroopan tietoisuuteen erityisesti juutalaisia ja romaneja kohtaan heidän rodullisen tai uskonnollisen identiteettinsä vuoksi tunnetun murhanhimoisen vihan takia, mutta tästä huolimatta antisemitismi sekä rotuun ja uskontoon liittyvät ennakkoluulot muodostavat edelleen erittäin vakavan uhan niiden kohteeksi joutuville ihmisille samoin kuin demokratiaan, ihmisoikeuksiin ja oikeusvaltioon liittyville eurooppalaisille ja kansainvälisille arvoille ja samalla Euroopan ja maailman turvallisuudelle yleensä,

F. ottaa huomioon, että viestinten kanssa on pidettävä yllä jatkuvaa vuoropuhelua siitä, miten niiden tapa raportoida ja kommentoida uskonnollisia, etnisiä ja rotuun liittyviä kysymyksiä voi vaikuttaa sekä myönteisesti että kielteisesti näiden käsittämiseen ja ymmärtämiseen sekä historiallisen totuuden esittämiseen,

1. osoittaa kunnioituksensa kaikkia natsien uhreja kohtaan ja on vakuuttunut, että kestävän rauhan turvaaminen Euroopassa edellyttää maanosamme historian muistissa pitämisen; torjuu ja tuomitsee revisionistiset näkemykset ja kansanmurhan kieltämisen häpeällisinä ja historiallisen totuuden vastaisina seikkoina ja ilmaisee huolestuneisuutensa ääripuolueiden ja muukalaisvihaa lietsovien puolueiden noususta sekä niiden näkemysten lisääntyvästä hyväksynnästä yleisön keskuudessa;

2. kehottaa Euroopan unionin toimielimiä, jäsenvaltioita ja Euroopan kaikkia demokraattisia poliittisia puolueita

• –tuomitsemaan kaikki suvaitsemattomuuteen ja rotuvihaan yllyttämiseen liittyvät teot samoin kuin kaikki ahdisteluun ja rasistiseen väkivaltaan liittyvät teot,
• –tuomitsemaan erityisesti ja varauksetta juutalaisvastaisuuden sen kaikissa ilmenemismuodoissa,
• –tuomitsemaan erityisesti kaikki uskontoon, rotuvihaan ja suvaitsemattomuuteen perustuvat väkivallanteot ja juutalaisten, muslimien ja muiden uskontokuntien uskonnollisia tiloja, pyhiä paikkoja ja pyhäkköjä sekä muita vähemmistöjä, kuten romaneja, vastaan tehdyt iskut;

3. kehottaa neuvostoa ja komissiota sekä jäsenvaltioiden paikallis-, alue- ja valtionhallintoa koordinoimaan toimiaan antisemitismin ja erilaisiin vähemmistöryhmiin, kuten romaneihin ja maahanmuuttajiin, kohdistuvien iskujen torjumiseksi jäsenvaltioissa, jotta voidaan puolustaa suvaitsevuuden ja syrjimättömyyden periaatteita ja edistää sosiaalista, taloudellista ja poliittista yhdentymistä;

4. on vakuuttunut, että osana näitä ponnisteluja olisi edistettävä eri yhteiskuntaryhmien paikallisen ja kansallisen tason vuoropuhelua ja yhteistyötä, myös kulttuuristen, etnisten ja uskonnollisten ryhmien vuoropuhelua ja yhteistyötä;

5. toistaa vakaumuksensa, että muistaminen ja valistus ovat tärkeitä tekijöitä ponnisteltaessa sen puolesta, että suvaitsemattomuudesta, syrjinnästä ja rasismista saadaan tehtyä menneisyyden ilmiö, ja kehottaa neuvostoa, komissiota ja jäsenvaltioita tehostamaan antisemitismin ja rasismin torjuntaa edistämällä historiasta ja kansanmurhasta saatuja opetuksia koskevaa tietoisuutta erityisesti nuorten ihmisten keskuudessa

• –kannustamalla juutalaisten kansanmurhan muistamiseen muun muassa julistamalla tammikuun 27. päivän kaikkialla unionissa juutalaisten kansanmurhan eurooppalaiseksi muistopäiväksi,
• –tehostamalla kansanmurhaa koskevaa valistusta käyttämällä kaikkia kansanmurhan muistoa vaalivia instituutioita, etenkin Auschwitzin ja Birkenaun museota sekä Berliinissä sijaitsevaa kansanmurhan tiedotuskeskusta (Stiftung Denkmal für die ermordeten Juden Europas) eurooppalaisina lähteinä, jotta kansanmurhaa koskevasta valistuksesta ja Euroopan kansalaisuudesta tulee kouluopetuksen perusasioita kaikkialla EU:ssa, ja asettamalla rasismia, muukalaisvihaa ja antisemitismiä koskevan, tällä hetkellä tehtävän torjuntatyön Shoan (kansanmurha) taustaa vasten,
• –varmistamalla, että 25 EU-maan koulujen opetusohjelmissa käsitellään toista maailmansotaa koskevia asioita historiallisesti äärimmäisen tarkasti, ja käyttämällä hyödyksi sitä, että Euroopan parlamentti on sisällyttänyt vuoden 2005 talousarvioon kaikkien EU:n koulujen käytettäväksi määrärahan, jotta ne voisivat sitoutua hoitamaan sodassa kaatuneiden hautoja tai muistomerkkejä;

6. panee tyytyväisenä merkille puheenjohtajavaltio Luxemburgin ilmoituksen, että se aikoo käynnistää uudelleen jumiutuneet keskustelut ehdotuksesta puitepäätökseksi rasismista ja muukalaisvihasta, ja kehottaa neuvostoa painokkaasti pääsemään yhteisymmärrykseen siitä, että rotuvihaan ja uskonnolliseen vihaan yllyttäminen julistetaan laittomaksi kaikkialla unionissa kunnioittaen kuitenkin laillista oikeutta ilmaisunvapauteen;

7. kehottaa komissiota aloittamaan rodusta riippumatonta yhdenvertaista kohtelua koskevan direktiivin 2000/43/EY soveltamisen tarkastelun, jolla pyritään vahvistamaan syrjinnän vastaisia toimia Euroopan unionissa, ja järjestämään suuren konferenssin, johon osallistuvat kaikki osapuolet, erityisesti poliittiset edustajat, kansallisen, alueellisen ja paikallisen tason julkiset instituutiot sekä tällä alalla toimivat kansalaisjärjestöt ja yhdistykset;

8. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle sekä jäsenvaltioiden ja ehdokasvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.