YHTEINEN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
13.4.2005
- –Pasqualina Napoletano, Martine Roure ja Giovanni Claudio Fava PSE-ryhmän puolesta
- –Lapo Pistelli, Sarah Ludford ja Alexander Nuno Alvaro ALDE-ryhmän puolesta
- –Monica Frassoni ja Hélène Flautre Verts/ALE-ryhmän puolesta
- –Giusto Catania, Fausto Bertinotti, Marco Rizzo, Roberto Musacchio, Umberto Guidoni, Luisa Morgantini ja Vittorio Emanuele Agnoletto GUE/NGL-ryhmän puolesta
- –Verts/ALE (B6‑0251/2005)
- –ALDE (B6‑0254/2005)
- –GUE/NGL (B6‑0262/2005)
- –PSE (B6‑0263/2005)
Euroopan parlamentin päätöslauselma Lampedusasta
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon YK:n yleismaailmallisen ihmisoikeuksien julistuksen ja sen 14 artiklan,
– ottaa huomioon vuonna 1951 tehdyn, pakolaisten oikeusasemaa koskevan Geneven yleissopimuksen ja sen 33 artiklan 1 kohdan, jossa vaaditaan yksittäisten tapausten perinpohjaista tarkastelua ja kielletään ihmisten palauttaminen,
– ottaa huomioon Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja varsinkin sen neljännen pöytäkirjan 4 artiklan, jonka nojalla ulkomaalaisten joukkokarkotukset ovat kiellettyjä,
– ottaa huomioon Barcelonan konferenssissa 28. marraskuuta 1995 hyväksytyn julistuksen ja työohjelman, joilla edistetään ja puolustetaan perusoikeuksia Välimeren alueella,
– ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan ja sen turvapaikkaoikeutta koskevan 18 artiklan,
– ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 artiklan ja Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 63 artiklan,
– ottaa huomioon kirjalliset kysymykset E‑2616/04 ja E‑0545/05,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 115 artiklan 5 kohdan,
A. ottaa huomioon, että Lampedusan saari sijaitsee keskellä Sisilian salmea, että se on pieni 20 neliökilometrin suuruinen saari, jolla asuu 5 500 asukasta, ja että sillä on ilmeisen rajallinen kyky ottaa vastaan ja majoittaa maahanmuuttajia ja turvapaikanhakijoita, jotka rantautuvat säännöllisesti sen rannikolle usein vielä epätoivon partaalla,
B. on huolestunut Italian viranomaisten lokakuun 2004 ja maaliskuun 2005 välisenä aikana suorittamista maahanmuuttajien joukkokarkotuksista Italiaan kuuluvalta Lampedusan saarelta Libyaan,
C. ottaa huomioon, että UNHCR on tuominnut 180 henkilön palauttamisen 17. maaliskuuta 2005 ja että UNHCR on julistanut, että Italian ei ole todettu ryhtyneen tarvittaviin varotoimiin sen varmistamiseksi, ettei se palauta hyvässä uskossa pakolaisia Libyaan, jota ei voida pitää turvallisen turvapaikan maana; ottaa huomioon, että UNHCR pahoittelee syvästi avoimuuden puutetta sekä Italian että Libyan viranomaisten puolelta,
D. on huolestunut Italian viranomaisten kieltäytymisestä päästää UNHCR:ia Lampedusan säilöönottokeskukseen 15. maaliskuusta 2005, vaikka UNHCR:n mukaan Italian viranomaiset ovat antaneet luvan sinne pääsyyn Libyan virkamiehille,
E. on syvästi huolissaan Libyaan palautettujen satojen turvapaikanhakijoiden kohtalosta, koska kyseinen maa ei ole allekirjoittanut pakolaisten oikeusasemaa koskevaa Geneven yleissopimusta, sillä ei ole turvapaikkajärjestelyä, se ei takaa todellisuudessa pakolaisten oikeuksia ja se suorittaa mielivaltaisia pidätyksiä, vangitsemisia ja karkotuksia; ottaa huomioon, että karkotetut henkilöt ovat yleensä käsiraudoissa ja he eivät tiedä määränpäätään,
F. on huolissaan vangittujen henkilöiden kohtelusta ja surkeista elinoloista Libyan leireillä sekä ulkomaalaisten viimeaikaisista laajamittaisista palauttamisista Libyasta heidän lähtömaahansa olosuhteissa, jotka eivät takaa heidän ihmisarvoaan eikä eloonjäämistään; on myös huolissaan libyalaisista lähteistä saaduista tiedoista, joiden mukaan karkotukset ovat johtaneet 106 kuolemantapaukseen,
G. ottaa huomioon Italian ja Libyan kahdenvälisen sopimuksen, jonka sisältö on vielä salainen, joka antaa Libyan viranomaisille mahdollisuuden valvoa maahanmuuttovirtaa ja joka velvoittaa ne ottamaan takaisin Italian palauttamat henkilöt,
H. on huolissaan siitä, että Italialla ei ole turvapaikkaoikeutta koskevaa lainsäädäntöä,
I. ottaa huomioon Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen Italialle 6. huhtikuuta 2005 esittämän pyynnön toimittaa tietoja Lampedusan tilanteesta karkotetun maahanmuuttajaryhmän tekemän anomuksen nro 11593/05 johdosta,
1. kehottaa Italian viranomaisia ja jäsenvaltioita pidättymään turvapaikanhakijoiden ja epätavallisten maahanmuuttajien joukkokarkotuksista Libyaan ja muihin maihin sekä varmistamaan turvapaikkahakemusten yksittäisen tarkastelun ja palauttamiskiellon periaatteen noudattamisen;
2. katsoo, että Italian viranomaisten suorittamat maahanmuuttajien joukkokarkotukset Libyaan, 17. maaliskuuta 2005 tapahtunut karkotus mukaan luettuna, loukkaavat palauttamiskiellon periaatetta ja että Italian viranomaiset ovat epäonnistuneet kansainvälisissä velvoitteissaan, koska ne eivät ole varmistaneet, ettei karkotettujen henkilöiden elämä ole uhattuna heidän lähtömaassaan;
3. kehottaa Italian viranomaisia takaamaan UNHCR:lle vapaan pääsyn Lampedusan säilöönottokeskukseen sekä sellaisten henkilöiden luokse, joita pidetään siellä säilössä ja jotka voisivat tarvita kansainvälistä suojelua;
4. kehottaa komissiota perustamissopimusten noudattamisen vartijana valvomaan turvapaikkaoikeuden noudattamista Euroopan unionissa EU:sta tehdyn sopimuksen 6 artiklan ja EY:n perustamissopimuksen 63 artiklan mukaisesti, lopettamaan joukkokarkotukset ja vaatimaan Italiaa sekä muita jäsenvaltioita noudattamaan yhteisön lainsäädännön mukaisia velvoitteitaan;
5. muistuttaa, että yhteisön turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikan on perustuttava laillisten maahanmuuttokanavien avaamiseen sekä maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden perusoikeuksien suojelua koskevien yhteisten normien määrittelemiseen Euroopan unionin laajuisesti, kuten Tampereen Eurooppa-neuvosto totesi vuonna 1999 ja kuten Haagin ohjelmassa on vahvistettu;
6. toistaa syvän varautuneisuutensa ehdotuksessa neuvoston direktiiviksi turvapaikkamenettelyistä esitettyyn, pienimpään yhteiseen nimittäjään perustuvaan lähestymistapaan ja kehottaa jäsenvaltioita huolehtimaan siitä, että pakolaiseksi määrittelyä ja pakolaisasemaa koskeva direktiivi (2004/83/EY) saatetaan nopeasti osaksi kansallista lainsäädäntöä;
7. kehottaa komissiota keskustelemaan avoimesti tästä kysymyksestä ja julkaisemaan marras-joulukuussa 2004 Libyaan lähettämänsä, laitonta maahanmuuttoa tutkineen teknisen valtuuskunnan tulokset;
8. kehottaa Libyaa päästämään kansainväliset tarkkailijat maahan, lopettamaan maahanmuuttajien karkotukset ja mielivaltaiset pidätykset, ratifioimaan pakolaisten oikeusasemaa koskevan Geneven yleissopimuksen ja tunnistamaan UNHCR:n mandaatin; kehottaa julkaisemaan Libyan kanssa tehdyn takaisinottosopimuksen;
9. pyytää lähettämään asiasta vastaavien valiokuntien jäsenistä koostuvan valtuuskunnan Lampedusan pakolaiskeskukseen ja Libyaan ongelman laajuuden arvioimiseksi ja Italian ja Libyan viranomaisten toimien laillisuuden tutkimiseksi;
10. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, Libyan hallitukselle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille sekä UNHCR:lle.