Yhteinen päätöslauselmaesitys - RC-B6-0149/2006Yhteinen päätöslauselmaesitys
RC-B6-0149/2006

YHTEINEN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

13.3.2006

työjärjestyksen 108 artiklan 5 kohdan mukaisesti
joka korvaa seuraavat poliittisten ryhmien jättämät päätöslauselmaesitykset: Mexico Cityssä 16.–22. maaliskuuta 2006 järjestettävästä maailman neljännestä vesifoorumista

Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari :  
RC-B6-0149/2006
Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :
RC-B6-0149/2006
Hyväksytyt tekstit :

Euroopan parlamentin päätöslauselma Mexico Cityssä 16.–22. maaliskuuta 2006 järjestettävästä maailman neljännestä vesifoorumista

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Mexico Cityssä 16.–22. maaliskuuta 2006 järjestettävän neljännen maailman vesifoorumin,

–  ottaa huomioon Marrakešissa vuonna 1997, Haagissa vuonna 2000 ja Kiotossa vuonna 2003 järjestettyjen kolmen ensimmäisen maailman vesifoorumin loppujulistukset,

–  ottaa huomioon YK:n vuosituhannen kehitystavoitteet ja YK:n vuosituhathankkeen työryhmän vuonna 2005 laatiman vesi- ja jätevesihuoltoa koskevan loppuraportin "Health, Dignity and Development: What it will take",

–  ottaa huomioon 9. maaliskuuta 2006 julkaistun YK:n toisen maailman vesitilannetta koskevan kehitysraportin "Water, a Shared Responsibility",

–  ottaa huomioon vuonna 2003 Evianin huippukokouksessa hyväksytyn G8-maiden vesivaroja koskevan toimintasuunnitelman, joka vahvistettiin G8-maiden Gleneaglesin huippukokouksessa 7. heinäkuuta 2005 annetussa julistuksessa,

–  ottaa huomioon Johannesburgissa vuonna 2002 järjestetyssä kestävän kehityksen huippukokouksessa käynnistetyn EU:n vesialoitteen,

–  ottaa huomioon vuonna 2004 perustetun AKT-maiden ja EU:n vesirahaston,

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin 4. syyskuuta 2003 antaman päätöslauselman komission tiedonannosta "Vesihuolto kehitysmaissa ja EU:n kehitysyhteistyöpolitiikan painopisteet",

–  ottaa huomioon 11. maaliskuuta 2004 antamansa päätöslauselman komission tiedonannosta neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle " Sisämarkkinastrategia: vuosien 2003–2006 painopisteet" ja erityisesti sen 5 kohdan, jossa parlamentti toteaa, että "koska vesi on ihmiskunnan yhteinen hyödyke, vesivoimavarojen hallinnointiin ei saa soveltaa sisämarkkinasääntöjä",

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 108 artiklan 5 kohdan,

A.  toteaa, että puolet maapallon väestöstä kärsii jätevesihuollon ja juomaveden puutteesta, ja että on olemassa selvää näyttöä uhkaavasta globaalista vesikriisistä, joka ei uhkaa ainoastaan kestävää kehitystä vaan myös rauhaa ja turvallisuutta, toteaa, että miljoonat naiset ja lapset kärsivät suhteettomasti juomaveden ja jätevesihuollon puutteesta,

B.  ottaa huomioon, että yksi tärkeimmistä YK:n vuosituhannen kehitystavoitteista on niiden ihmisten määrän puolittaminen, joilla ei ole jatkuvasti käytössään turvallista juomavettä tai perusjätevesihuoltoa,

C.  ottaa huomioon, että Mexico Cityssä järjestettävän maailman vesifoorumin tärkeimpänä teemana ovat maailmanlaajuisen haasteen edessä toteutettavat paikalliset toimet; katsoo, että veden saannin suhteen ihmiset ovat erittäin epätasa-arvoisia, vaikka sen tulisi olla kaikkia koskeva julkinen palvelu, joka suunnitellaan ja jota hallinnoidaan parhaiten tähän soveltuvalla paikallisella tasolla; katsoo, että näiden paikallisten julkisten palveluiden ympärille voi kehittyä innovatiivista ja demokraattista kunnallista hallintokapasiteettia ja että veden ja sen laadun hallinta on elintärkeää kaikkein köyhimpien väestönosien kestävän kehityksen kannalta,

D.  ottaa huomioon, että elämälle välttämättömän veden huono laatu on yksi tärkeimmistä kuolleisuuden syistä kehitysmaissa, että se aiheuttaa vuodessa kahdeksan miljoonan ihmisen kuoleman, joista puolet on lapsia, että yli miljardi ihmistä ei saa helposti eikä kohtuuhintaan juomavettä käyttöönsä ja että lisäksi kaksi ja puoli miljardia ihmistä on kokonaan vailla jätevesihuoltoa,

E.  ottaa huomioon, että Euroopan unioni ja sen jäsenvaltiot myöntävät noin 1,4 miljardia euroa vuodessa kehitysmaiden vesi- ja jätevesihuoltoon, minkä johdosta EU on maailman suurin tuenantaja tällä alalla,

F.  toteaa, että AKT-maiden ja EU:n vesirahaston avulla pyritään vuosituhannen kehitystavoitteiden ja kestävän kehityksen huippukokouksessa asetettujen tavoitteiden puitteissa tukemaan kestävään kehitykseen perustuvaa vesi- ja jätevesihuoltoa sekä parantamaan vesivarojen hallintaa ja integroitua vesivarojen hoitoa AKT-maissa rahoitusvajeen kattamiseksi,

1.  toteaa, että vesi on ihmiskunnan yhteinen hyödyke ja siksi veden saatavuus on ihmisen perusoikeus; vaatii ryhtymään kaikkiin tarvittaviin toimiin, jotta kaikkein köyhimmät väestönosatkin saavat vettä käyttöönsä vuoteen 2015 mennessä;

2.  pyytää komissiota edustamaan Euroopan unionia Meksikossa järjestettävässä foorumissa pyrkimyksenään, että ministerien antamassa loppujulkilausumassa tunnustetaan, että juomaveden saanti on ihmisen perusoikeus; kehottaa tässä yhteydessä Euroopan unionia ja sen jäsenvaltioita esittämään Yhdistyneiden Kansakuntien puitteissa sellaisen vettä ja vesivarojen hallintaa käsittelevän kansainvälisen sopimuksen laatimista, jossa tunnustetaan oikeus juomaveden saantiin;

3.  pahoittelee, ettei maailman vesifoorumin toimia ole saatu kunnolla kytkettyä Yhdistyneiden Kansakuntien työhön; muistuttaa, että vesialan erilaisten ongelmien parissa työskentelee 21 kansainvälistä järjestöä, ja kehottaakin perustamaan Yhdistyneiden Kansakuntien alaisuuteen vesiasioiden koordinointiviraston;

4.  korostaa, että vesiasioiden koordinointiviraston olisi liitettävä vesivarojen hallintaan myös kansanterveyden ja ympäristön suojelu ja että viraston tehtävänä olisi oltava kehittää strategioita, jotka edistäisivät sellaista talouden ja maatalouden kehitystä, joka kävisi yksiin veden laadun korkean tason ylläpitämisen tai sen palauttamisen kanssa;

5.  painottaa, että vesivarojen hallinnan olisi pohjauduttava osallistuvaan ja yhdennettyyn lähestymistapaan, joka liittäisi yhteen käyttäjät ja päätöksentekijät laadittaessa vesipolitiikkaa paikallistasolla ja demokraattisesti;

6.  vaatii, että vesi- ja jätevesihuoltoa koskevissa ohjelmissa on otettava erityisesti huomioon sukupuolten epätasa-arvoisuuteen liittyvät kysymykset, jotta taataan ohjelmista saadun hyödyn ja niiden tarjoamien mahdollisuuksien tasapuolinen jakautuminen, ja tuettava naisten asemaa vesivarojen jakelussa, hallinnassa ja hoidossa;

7.  on tyytyväinen, että yhdeksännestä Euroopan kehitysrahastosta on myönnetty 500 miljoonaa euroa aiemmin vesi- ja jätevesihuoltoa varten samaisesta kehitysrahastosta myönnetyn 475 miljoonan euron lisäksi AKT-maiden ja EU:n vesirahaston perustamiseen; vaatii, että vesi- ja jätevesihuoltoa varten myönnetään riittävästi tukea 10. Euroopan kehitysrahastosta; toivoo, että kansainväliset elimet lisäävät veden osuutta toimintasuunnitelmissaan ja että velkojen vähentäminen hyödyttää myös vesihuoltoon tehtäviä investointeja;

8.  korostaa ja tukee YK:n vuosituhathankkeen työryhmän vesi- ja jätevesihuoltoa koskevia huomioita, joiden mukaan YK:n vuosituhannen päätavoitteita ei saavuteta, ellei muun muassa seuraavia ennakkoehtoja täytetä:

●  lisääntynyt kehitysapu ja avustusten keskittäminen entistä enemmän vähiten kehittyneille maille,

●  alhaisen tulotason ja keskitulotason kehitysmaille myönnettyjen varojen uudelleen kohdistaminen kaikkein köyhimmille,

●  kaikkien asianomaisten toimijoiden lisääntynyt osallistuminen vesi- ja jätevesihuoltoa koskevien hankkeiden todellisen omistussuhteen luomiseen sekä keskittyminen yhteisöjen aktivointiin;

9.  pyytää, että Euroopan unionin paikallisviranomaisia kannustetaan käyttämään osa käyttäjiltä vesi- ja jätevesihuoltopalveluista saatavista maksuista hajautettuihin yhteistyötoimiin ja että unioni osoittaisi varoja tällaisten toimien tukemiseen ja liitännäistoimenpiteisiin, muun muassa tietojen koordinointiin sekä tulosten hyödyntämiseen ja levittämiseen;

10.  kehottaa komissiota ja neuvostoa tunnustamaan paikallisviranomaisten perustavanlaatuisen roolin veden suojelussa ja hallinnassa ja pahoittelee, ettei paikallisyhteisöjen osaamista, kokemusta ja resursseja oteta huomioon, tuoda esille eikä hyödynnetä riittävästi eurooppalaisissa yhteisrahoitusohjelmissa, koska Euroopan unionin paikallisyhteisöt pystyisivät teknisen osaamisensa, taitotietonsa ja kokemuksensa ansiosta erityisen hyvin auttamaan kehitysmaiden paikallisia viranomaisia;

11.  korostaa, että vesi- ja jätevesihuollon parantamiseen tähtääviä toimia ei pidä tarkastella erillisenä kysymyksenä, vaan pikemminkin osana johdonmukaista ja monialaista kehitysstrategiaa, johon sisältyy muita politiikan aloja, kuten terveydenhuolto ja koulutus, infrastruktuurit, valmiuksien kehittäminen ja hyvä hallinto sekä kestävän kehityksen strategiat;

12.  korostaa, että vesivaroja koskeviin piileviin alueellisiin konflikteihin on puututtava varhaisessa vaiheessa etenkin alueilla, joilla eri mailla on yhteisiä vesistöalueita; vaatii tähän liittyen, että EU ja kansainväliset toimijat panostavat entistä enemmän alueellisen vesipolitiikan koordinoinnin tehostamiseen sekä alueellisten vesivarojen hallintoelinten perustamisen tukemiseen;

13.  pitää myönteisenä ja tukee aktivointityötä, jota tehdään eurooppalaisissa ja kansainvälisissä kansalaisyhteiskuntaa edustavissa järjestöissä ratkaisujen löytämiseksi erityisesti kaikkein köyhimpien väestönosien vedensaantiongelmiin; suosittaa, että vuonna 2006 järjestettävän maailman vesifoorumin osanottajat osallistuvat aktiivisesti kokouksiin, joita kansalaisyhteiskuntaa edustavat järjestöt järjestävät foorumin aikana, ja pohtivat vakavasti kyseisissä tilaisuuksissa esille nousevia ehdotuksia;

14.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, AKT–EU‑ministerineuvostolle, Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerille sekä kansainvälisen vesisopimuksen sihteeristölle.