YHTEINEN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
24.10.2007
- –Joseph Daul, Lutz Goepel, Neil Parish, Struan Stevenson, Esther De Lange, Carmen Fraga Estévez, Esther Herranz García, Elisabeth Jeggle, Mairead McGuinness, James Nicholson ja Agnes Schierhuber PPE-DE-ryhmän puolesta
- –Luis Manuel Capoulas Santos PSE-ryhmän puolesta
- –Niels Busk, Kyösti Virrankoski, Willem Schuth, Ona Juknevičienė ja Danutė Budreikaitė ALDE-ryhmän puolesta
- –Adam Bielan, Sergio Berlato, Janusz Wojciechowski, Gintaras Didžiokas, Andrzej Tomasz Zapałowski, Liam Aylward, Zdzisław Zbigniew Podkański, Ewa Tomaszewska, Zbigniew Krzysztof Kuźmiuk, Ryszard Czarnecki ja Mieczysław Edmund Janowski UEN-ryhmän puolesta
- –Friedrich-Wilhelm Graefe zu Baringdorf Verts/ALE-ryhmän puolesta
- –PPE-DE (B6‑0400/2007)
- –PSE (B6‑0401/2007)
- –ALDE (B6‑0403/2007)
- –UEN (B6‑0404/2007)
- –Verts/ALE (B6‑0405/2007)
Euroopan parlamentin päätöslauselma rehujen ja elintarvikkeiden hintojen noususta
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 33 artiklan,
– ottaa huomioon 26. syyskuuta 2007 antamansa lainsäädäntöpäätöslauselman kesannoinnista vuonna 2008,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 108 artiklan 5 kohdan,
A. ottaa huomioon, että viljan maailmanmarkkinahinnat ovat nousseet jyrkästi viime kuukausina ja että yksityiset ja julkiset viljavarastot ovat laskeneet alimmalle tasolle 40 vuoteen,
B. ottaa huomioon, että EU:n 27 jäsenvaltion viljasato tulee viimeisimpien arvioiden mukaan olemaan noin 8 miljoonaa tonnia pienempi kuin viime vuonna,
C. ottaa huomioon, että vuonna 2006 sato oli vain 265,5 miljoonaa tonnia, josta jäi vain miljoona tonnia interventioihin täksi vuodeksi,
D. ottaa huomioon, että luultavasti ilmastonmuutoksesta johtuvat sääolosuhteet, erityisesti kuivuus ja tulvat, ovat haitanneet maailman viljansaantia,
E. katsoo, että useimmissa EU:n jäsenvaltioissa ei ole mahdollista osoittaa välitöntä ja pitkäaikaista yhteyttä tiettyjen tuotteiden hintojen nousun ja biopolttoaineiden kysynnän välillä mutta olisi kuitenkin korostettava, että esimerkiksi Yhdysvalloissa biopolttoaineeksi tarkoitetun maissin tuotannon aktiiviset edistämistoimet vaikuttavat suoraan rehujen ja elintarvikkeiden hintoihin; ottaa huomioon, että OECD on tunnustanut tämän,
F. ottaa huomioon, että syyskuussa 2007 julkaistussa OECD:n tutkimuksessa, joka koski biopolttoaineiden tuotannon vaikutuksia maailman elintarviketurvaan ja biologiseen monimuotoisuuteen, varoitetaan, että elintarvikkeiden ja rehujen tuotannon ja polttoaineiden välinen kilpailu maa-alasta ja resursseista saattaa johtaa siihen, että elintarvikkeiden hinnat nousevat siinä määrin, että köyhimpien ihmisten ja alueiden elintarvikkeiden saanti heikkenee,
G. ottaa huomioon, että maailmanlaajuinen elintarvikkeiden kysyntä kasvaa nopeammin kuin niiden tarjonta, etenkin kehittyvien kansantalouksien, kuten Intian ja Kiinan, tulojen kasvun vuoksi, ja että tämä yhdistyneenä väestönkasvuun lisää erityisesti lihan ja maitotaloustuotteiden ja siten myös rehun kysyntää,
H. ottaa huomioon, että puutteellinen elintarviketurva on edelleen todellisuutta yli 854 miljoonalle ihmiselle, joista noin 820 miljoonaa elää kehitysmaissa,
I. ottaa huomioon, että elintarvikkeiden vähittäishinnat eivät ole pysyneet elinkustannusten tasalla eivätkä tuottajahinnat vähittäishintojen tasalla,
J. ottaa huomioon, että EU:ssa toimivilla suurilla tukkuliikkeillä ja pienellä määrällä suuria vähittäismyyjiä on huomattavasti valtaa elintarvikkeiden hintojen määrittämisessä ja että ne ovat niin keskittyneitä, että käytännössä ne ovat määräävässä asemassa tuottajiin nähden,
K. ottaa huomioon, että yhdistelmärehun hinnannousu nostaa karjankasvatuksen tuotantokustannuksia,
L. ottaa huomioon, että EU:n yhteiskunnan ja sen kehittyvän talouden asettamat paineet ovat 15 viime vuoden aikana saaneet yhteisessä maatalouspolitiikassa jo aikaan jyrkkiä muutoksia ja että tuen irrottaminen tuotannosta antaa viljelijöille mahdollisuuden reagoida markkinasignaaleihin,
M. ottaa huomioon, että EY:n perustamissopimuksen 33 artiklan mukaan tarvikkeiden saatavuuden varmistaminen sekä kohtuullisten kuluttajahintojen takaaminen ovat yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteita,
Kesannointi
1. pitää myönteisenä, että EU:n maatalousministerit päättivät äskettäin hyväksyä komission ehdotuksen kesannointivelvoitteiden kumoamisesta vuodeksi 2008;
2. panee merkille komission arvion, jonka mukaan tällä toimella vapautetaan noin 2,9 miljoonaa hehtaaria viljantuotantoon ja lisätään ensi vuoden satoa noin kymmenellä miljoonalla tonnilla;
3. pahoittelee, että neuvosto ei hyväksynyt parlamentin tarkistuksia kesannointivelvoitteiden kumoamisesta myös vuodeksi 2009, ja edellyttää, että asia otetaan esiin tulevassa YMP:n "terveystarkastuksessa";
Elintarviketuotanto ja vähittäiskauppa
4. panee merkille komission jäsenen Fischer Boelin äskettäisen kommentin, jonka mukaan lihan ja lihatuotteiden hinnat saattavat nousta jopa 30 prosenttia vuonna 2008 rehukustannusten nousun vuoksi;
5. toteaa, että maidon hinnannousu vuonna 2007 antaa pienen mutta erittäin tarpeellisen tulonlisän maidontuottajille mutta siitä aiheutuu ongelmia kuluttajille ja se vaikeuttaa muun muassa koulujen ja sairaaloiden tarvitsemien maitotuotteiden hankintaa;
6. panee huolestuneena merkille, että eurooppalaisten siipikarjantuottajien on maksettava rehusta 40–60 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten, varsinkin kun rehukustannukset muodostavat noin 60 prosenttia heidän kokonaiskustannuksistaan;
7. korostaa erittäin painokkaasti, että raaka-ainekustannukset ovat suhteellisen pieni osa monien elintarvikkeiden, erityisesti elintarvikejalosteiden, kokonaiskustannuksista ja että äskettäisten vehnän hintojen nousujen jälkeenkin vehnän osuus on alle kymmenen prosenttia leivän vähittäishinnasta Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja alle viisi prosenttia patongin hinnasta Ranskassa;
8. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tutkimaan tuottajahintojen ja suurimpien vähittäiskauppojen perimien hintojen välisiä eroja; huomauttaa, että komission olisi tutkittava varsinkin vähittäiskaupan alan keskittymisen vaikutuksia, jotka haittaavat pääasiassa pieniä tuottajia, pienyrityksiä ja kuluttajia, sekä käyttämään kaikkia käytössään olevia oikeudellisia keinoja, mikäli markkina-asemaa todetaan käytetyn väärin;
9. kehottaa komissiota sallimaan suorien etukäteismaksujen maksamisen karjankasvattajille, etenkin tautiepidemioista (esimerkiksi bluetongue-taudista) kärsiville tuottajille, koska rehun hintojen kohoaminen saattaa aiheuttaa heille vakavia kassavirtaongelmia;
Biopolttoaineet
10. painottaa, että vain hyvin pieni osa EU:n viljatuotannosta käytetään nykyisin biopolttoaineiden tuotantoon ja että biopolttoaineita koskevien EU:n tavoitteiden saavuttaminen vuonna 2020 edellyttäisi vain 15:tä prosenttia EU:n viljelysmaista;
11. panee merkille, että energiakasvien viljelyala EU:ssa on kymmenkertaistunut 2,84 miljoonaan hehtaariin vuodesta 2004;
12. painottaa, että biopolttoaineet ovat toistaiseksi ainoa fossiilisten polttoaineiden korvike, jota on saatavissa markkinoilla laajassa mittakaavassa ja joka, toisin kuin fossiiliset polttoaineet, on uusiutuva ja jolla voidaan merkittävästi vähentää kasvihuonekaasupäästöjä;
13. toteaa, että jokaisesta EU:ssa bioetanolin tuotantoon käytettävästä viljatonnista jopa 40 prosenttia päätyy eläinten rehuksi sivutuotteina;
14. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kuitenkin lisäämään toimiaan toisen sukupolven bioenergian käytön ja tuotannon edistämiseksi ja toteaa, että tällaisen energian tuotannossa käytetään pikemminkin lantaa ja maatalousjätteitä kuin maatalouden alkutuotteita;
15. kehottaa komissiota suorittamaan ympäristöä ja elintarviketurvaa koskevan vaikutustenarvioinnin, jossa otetaan huomioon elintarvikkeiden ja kasviperäisten polttoaineiden tuotannon välillä vallitseva kilpailu maa-alasta ja resursseista ja jossa käsitellään myös vaikutusta ilmastonmuutokseen ja mahdollisia toimenpiteitä, joilla vältetään elintarviketuotannon resurssien jatkuva väheneminen;
Tuonti ja vienti
16. panee hyvin huolestuneena merkille, että yhdistelmärehun hinta on noussut 75 euroa tonnilta ja että hinta nousee edelleen rehuviljasta syntyneen akuutin pulan vuoksi; toteaa, että tästä aiheutuu kymmenen miljardin lisäkustannukset EU:n karjankasvatusalalle;
17. panee merkille, että maatalousministerien neuvoston viime kokouksessa ilmoitettiin aikomuksesta laatia ehdotus viljan tuontimaksujen poistamisesta vuodeksi 2008; toteaa, että tällä toimella pyritään lieventämään karjankasvatusalan ja erityisesti sianliha-alan vaikeaa tilannetta;
18. huomauttaa, että tällaiset päätökset voivat tosiasiassa heikentää EU:n neuvotteluasemaa markkinoillepääsyä koskevissa WTO:n neuvotteluissa;
19. painottaa, että tätä päätöstä ei pitäisi käyttää ennakkotapauksena muilla aloilla, kuten riisialalla;
20. hylkää kaikki toimet vientikiintiöiden ja -maksujen asettamiseksi EU:n maataloustuotannolle;
21. vaatii, että kolmansien maiden toimijoita valvotaan yhtä tarkasti kuin EU:n tuottajia;
22. kehottaa komissiota käymään läpi käytössään olevat tarjonnan hallintaan ja elintarviketurvaan liittyvät mahdolliset toimenpiteet, joilla voitaisiin jatkossa välttää rehujen ja elintarvikkeiden hintojen äärimmäiset heilahtelut sekä elintarvikkeiden ja polttoaineiden tuotannon välinen kestämätön kilpailu;
Maailmanlaajuisesti puutteellinen elintarviketurva
23. on tietoinen siitä, että maailman elintarvikevarastojen vähenemisellä on vakavia vaikutuksia erityisesti niihin kehitysmaihin, joissa tulot ovat alhaiset ja joissa on pulaa elintarvikkeista, ja että näiden maiden viljantuontikustannusten arvioidaan nousevan merkittävästi, niin että ne vuonna 2007/2008 kohoavat 28 miljardiin dollariin, mikä on kaikkien aikojen ennätys ja merkitsee suunnilleen 14 prosentin lisäystä viime vuoden jo valmiiksi korkeaan tasoon;
24. toteaa, että kaiken kaikkiaan kehitysmaat käyttävät tänä vuonna ennätykselliset 52 miljardia dollaria viljantuontiin;
25. kehottaa komissiota analysoimaan huolellisesti viljojen ja öljykasvien toimitusvaikeuksien vaikutukset heikoimmassa asemassa oleviin elintarvikkeiden tuottajiin ja kuluttajiin EU:ssa ja kolmansissa maissa ja esittämään tässä yhteydessä ehdotuksia välineiksi ja toimenpiteiksi, joilla voidaan välttää elintarvikehuollon häiriöt ja tulevien hinnankorotusten inflatoriset vaikutukset;
26. kehottaa komissiota tekemään perusteellisen tutkimuksen maailmanmarkkinoiden suuntauksista, esimerkiksi elintarvikkeiden lisääntyneestä kysynnästä kehitysmaissa, niin että voidaan osana YMP:n "terveystarkastusta" harkita pysyvien mekanismien luomista riittävän elintarvikehuollon takaamiseksi tulevaisuudessa;
27. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.