YHTEINEN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
14.11.2007
- –Mario Mauro, Laima Liucija Andrikienė, Charles Tannock, Bernd Posselt, Esther De Lange, Bogusław Sonik, Anna Záborská, Rodi Kratsa-Tsagaropoulou ja Antonio Tajani PPE-DE-ryhmän puolesta
- –Pasqualina Napoletano ja Glyn Ford PSE-ryhmän puolesta
- –Marco Cappato, Frédérique Ries ja Marios Matsakis ALDE-ryhmän puolesta
- –Cristiana Muscardini, Adam Bielan, Mario Borghezio, Ryszard Czarnecki, Hanna Foltyn-Kubicka, Konrad Szymański ja Mieczysław Edmund Janowski UEN-ryhmän puolesta
- –Bastiaan Belder IND/DEM-ryhmän puolesta
- –Vittorio Agnoletto ja Giusto Catania
- –PPE-DE (B6‑0449/2007)
- –PSE (B6‑0450/2007)
- –UEN (B6‑0455/2007)
- –IND/DEM (B6‑0459/2007)
- –ALDE (B6‑0467/2007)
Euroopan parlamentin päätöslauselma vakavista tapahtumista, jotka uhkaavat kristillisten yhteisöjen ja muiden uskonnollisten yhteisöjen olemassaoloa
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon vuonna 1948 annetun ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 18 artiklan,
– ottaa huomioon vuonna 1950 tehdyn Euroopan ihmisoikeusyleissopimuksen 9 artiklan,
– ottaa huomioon vuonna 1966 tehdyn kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen 18 artiklan,
– ottaa huomioon vuonna 1981 annetun YK:n julistuksen uskontoon tai uskoon perustuvan kaikkinaisen suvaitsemattomuuden ja syrjinnän poistamisesta,
– ottaa huomioon uskonnon- ja uskonvapautta käsittelevän YK:n erityisedustajan kertomukset ja erityisesti 8. maaliskuuta 2007, 20. heinäkuuta 2007 ja 20. elokuuta 2007 päivätyt kertomukset,
– ottaa huomioon vuosittaiset kertomuksensa maailman ihmisoikeustilanteesta ja aiemmat päätöslauselmansa maailman uskonnollisista vähemmistöistä,
– ottaa huomioon 25. lokakuuta 2007 antamansa päätöslauselmat Pakistanista sekä Iranista,
– ottaa huomioon 28. huhtikuuta 2005 hyväksymänsä päätöslauselman vuosittaisesta ihmisoikeusraportista 2004 sekä Euroopan unionin ihmisoikeuspolitiikasta,
– ottaa huomioon 6. heinäkuuta 2005 antamansa päätöslauselman Euroopan unionista ja Irakista – kehys suhteiden kehittämiselle,
– ottaa huomioon 6. huhtikuuta 2006 antamansa päätöslauselman Irakista, sen assyrialaisyhteisöstä ja Irakin vankiloiden tilanteesta,
– ottaa huomioon 10. toukokuuta 2007 antamansa päätöslauselman uudistuksista arabimaissa ja EU:n strategiasta,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 115 artiklan 5 kohdan,
A. toteaa, että suhteissaan muuhun maailmaan Euroopan unioni vahvistaa arvonsa ja edistää niitä tukien rauhaa, kansojen keskinäistä kunnioitusta ja ihmisoikeuksien suojelua,
B. korostaa ilmaisseensa moneen otteeseen kannatuksena uskonnollisten yhteisöjen oikeuksille ja niiden identiteetin suojelulle kaikkialla maailmassa ja kannattavansa uskonnollisten yhteisöjen tunnustamista ja suojelua erotuksetta,
C. on tässä yhteydessä hyvin huolissaan kristillisiin yhteisöihin kohdistuvan suvaitsemattomuuden ja painostuksen lisääntymisestä etenkin Afrikan, Aasian, ja Lähi-idän maissa,
D. muistuttaa sitoutumisestaan ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapauden periaatteisiin ja tukevansa vapaata uskonnonharjoittamista kaikkialla maailmassa sekä valtion ja sen julkisten laitosten tunnustuksettomuuden periaatetta; korostaa, että näiden viranomaisten tehtävänä on kaikkialla maailmassa taata mainitut vapaudet uskonnon vaihtamista koskeva vapaus mukaan lukien,
E. pitää uskontojen välistä vuoropuhelua hyvin tärkeänä rauhan ja kansojen välisen yhteisymmärryksen edistämisessä,
F. muistuttaa, että on kaikkien tasojen poliittisten ja uskonnollisten johtajien velvollisuus vastustaa ääriliikkeitä ja edistää keskinäistä kunnioitusta,
G. toteaa, että kansainvälisen ihmisoikeuksia koskevan lainsäädännön ja erityisesti kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen 18 artiklan mukaan kaikilla on oikeus ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapauteen; toteaa tämän oikeuden sisältävän vapauden vaihtaa uskontoa tai vakaumusta ja vapauden tunnustaa uskontoa tai vakaumusta joko yksin tai yhdessä muiden kanssa julkisesti tai yksityisesti jumalanpalveluksissa, opettamalla, hartaudenharjoituksella ja uskonnollisin menoin,
H. toteaa, että uskonnon- ja uskonvapautta käsittelevä YK:n erityisedustaja korostaa huolestuttavia tilanteita, joissa vapautta omaksua uskonto, vaihtaa uskontoa tai luopua uskonnosta on loukattu, kertoen monista tapauksista, joissa on tapahtunut uskontojen välistä syrjintää ja väkivaltaa, tappoja ja mielivaltaisia pidätyksiä uskontoon tai uskoon liittyvistä syistä,
I. toteaa, että oikeutta uskonnon ja uskon vapauteen on loukataan yhä enemmän myös monien muiden ihmisryhmien tapauksessa, esimerkkinä pakolaiset, sisäisesti siirtymään joutuneet, turvapaikanhakijat, vapautensa menettäneet, etniset, uskonnolliset ja kielelliset vähemmistöt sekä uskoa tunnustavien lapset; muistuttaa tässä yhteydessä Geneven yleissopimuksen 33 artiklan mukaisesta palauttamiskiellon periaatteesta,
J. on huolissaan äskettäisistä väkivaltaisista tapahtumista Irakissa, kuten kahden katolisen papin, isä Pius Afasin ja isä Mazen Ishoan, sieppauksesta 14. lokakuuta 2007 Mosulissa, Bet-Nahrinin kansallisen unionin kahden assyrialaisen kristityn jäsenen, Zuhair Youssef Astavo Kermlesin ja Luay Solomon Numan, murhasta 28. kesäkuuta 2007 Mosulissa sekä kaldealaisen papin isä Ragheed Gannin ja kolmen häntä avustaneen diakonin murhasta 3. kesäkuuta 2007 Mosulissa,
K. pahoittelee tilannetta Turkin raja-alueilla sijaitsevissa assyrialaiskylissä, kuten Kani Masin kylässä,
L. on huolissaan Pakistanin äskettäisistä väkivaltaisuuksista, kuten kristilliseen kirkkoon kohdistuneesta hyökkäyksestä 10. lokakuuta 2007 Godwinhissa Lahoren liepeillä, 15. syyskuuta 2007 tapahtuneesta pommituksesta, joka vahingoitti pahoin "Saint John Bosco Model School" -koulua, jota Mill Hill -lähetyssaarnaajat pitävät Bannun alueella, ja protestanttipiispan Arif Khanin ja hänen vaimonsa murhasta 29. elokuuta 2007 Islamabadissa,
M. pahoittelee kristillisen kirjakaupan omistaneen Rami Khader Ayyadin 7. lokakuuta 2007 Gazassa tapahtunutta murhaa,
N. panee surullisena merkille kahden nuoren koptin, Wasfi Sadek Ishaq ja Karam Kliebin, murhat, jotka tapahtuivat 3. lokakuuta 2007 Awlad Toq Garbissa Egyptissä,
O. on tyrmistynyt hyökkäyksistä, jotka kohdistuivat kristilliseen Zirve-kustantamoon 18. huhtikuuta 2007 Malatyassa (Turkki) ja joiden yhteydessä murhattiin kolme kristittyä, Tilmann Geske, Necati Aydin ja Ugur Yuksel; muistuttaa 25. lokakuuta 2007 EU:n ja Turkin suhteista antamastaan päätöslauselmasta ja tuomitsee jyrkästi Hrant Dinkin ja katolisen papin Andrea Santoron murhat,
P. tuomitsee katolisen papin Giancarlo Bossin sieppauksen Filippiineillä,
Q. pitää erityisen vakavana kristillisten yhteisöjen tilannetta Sudanissa, missä Khartumin viranomaiset jatkavat yhteisöjen jäsenten vainoamista,
R. toteaa, että viimeisten sadan vuoden aikana kristilliset assyrialaisperheet, jotka elävät Doran ympäristössä Bagdadin eteläpuolella, ovat jättäneet kaupungin ahdistelun, uhkailun ja väkivallan johdosta,
S. toteaa, että kristittyjen muuttoliike Irakista antaa vakavaa aihetta huoleen, mitä korostaa se, että vuonna 2006 UNHCR:n Syyriassa rekisteröimistä kaiken kaikkiaan 38 000 irakilaisesta noin 24 prosenttia oli kristittyjä ja Irakissa sisäisesti siirtymään on joutunut yli kaksi miljoonaa ihmistä, joista suuri enemmistö kuuluu kristillisiin vähemmistöihin ja joista suurin osa muuttaa Ninevehin tasangoille,
T. korostaa uskonnonvapauteen liittyvän tilanteen vakavuutta Kiinan kansantasavallassa, missä viranomaiset estävät edelleen kaikenlaisen uskonnollisen toiminnan, mikä koskee etenkin katolista kirkkoa, jonka monet jäsenet ja piispat ovat olleet vangittuina jo vuosien ajan, ja osa heistä on kuollut vankilassa,
U. korostaa, että myös Vietnamissa katolisen kirkon ja muiden uskontojen toimintaa on tukahdutettu voimakkaasti, mistä osoituksena on Vietnamin "vuoristolaisyhteisöjen" vakava tilanne,
V korostaa, että joissakin tapauksissa kristillisten yhteisöjen tilanne on sellainen, että niiden olemassaolon jatkuminen on uhattuna, mikä voi johtaa näiden maiden uskonnollisen perinnön merkittävän osan katoamiseen,
1. tuomitsee voimakkaasti kaiken kristillisiin yhteisöihin kohdistuvan väkivallan kaikkialla ja kehottaa asianomaisia hallituksia saattamaan näihin rikoksiin syyllistyneet oikeuden tuomittaviksi;
2. tuomitsee voimakkaasti kaikenlaisen uskontoon ja uskoon perustuvan syrjinnän ja suvaitsemattomuuden sekä kaikkiin uskonnollisiin yhteisöihin kohdistuvat väkivallanteot; kehottaa asianomaisia maita takaamaan, että niiden perustuslaillinen ja lainsäädännöllinen järjestelmä turvaa riittävät ja tehokkaat takeet uskonnon- ja uskonvapaudelle sekä tehokkaat oikeudelliset muutoksenhakukeinot uhreille tapauksissa, joissa oikeutta uskonnon- ja uskonvapauteen on loukattu;
3. toteaa, että ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapaus on perustava ihmisoikeus, joka taataan erilaisilla kansainvälisillä oikeudellisilla välineillä; muistuttaa samalla sitoutumisestaan ihmisoikeuksien keskinäisen riippuvuuden perusperiaatteeseen;
4. tukee voimakkaasti kaikkia aloitteita, joilla pyritään edistämään uskontojen välistä vuoropuhelua ja keskinäistä kunnioitusta; kehottaa kaikkia uskonnollisia auktoriteetteja edistämään suvaitsevaisuutta ja tekemään aloitteita vihaa sekä väkivaltaisia ja radikaaleja ääriliikkeitä vastaan;
5. kehottaa asianomaisten maiden hallituksia parantamaan kristillisten yhteisöjen turvallisuustilannetta; korostaa siksi, että julkisten viranomaisten velvollisuutena on suojella kaikkia uskonnollisia yhteisöjä kristilliset yhteisöt mukaan lukien syrjinnältä ja sorrolta;
6. kehottaa komissiota ja neuvostoa ottamaan kristillisten yhteisöjen tilanteen esille niiden käydessä poliittista vuoropuhelua sellaisten maiden kanssa, joissa yhteisöihin kohdistuu uhkaa, edistämällä asianomaisten maiden strategista sitoutumista kansainvälisten ihmisoikeussopimusten mukaisesti;
7. kehottaa komissiota, neuvostoa ja jäsenvaltioita edistämään edelleen ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion periaatteiden lujittumista EU:n kaikkien ulkopoliittisten välineiden avulla;
8. kehottaa komissiota ja neuvostoa kiinnittämään erityistä huomiota uskonnollisten yhteisöjen ja näin myös kristillisten yhteisöjen tilanteeseen maissa, joissa ne ovat uhattuina, kun komissio ja neuvosto laativat ja toteuttavat kehitysyhteistyötä ja avustusohjelmia asianomaisten maiden kanssa;
9. kehottaa Euroopan unionia ja jäsenvaltioita varaamaan entistä enemmän varoja UNHCR:n toimintaa ja tämän organisaation hallinnoimaa humanitaarista apua varten;
10. suosittelee, että sen asianomaiset valiokunnat käsittelevät kristillisten yhteisöjen tilannetta etenkin Lähi-idässä;
11. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, YK:n pääsihteerille sekä YK:n ihmisoikeusneuvostolle.