YHTEINEN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
14.11.2007
- –Martin Schulz, Claudio Fava, Gianni Pittella, Pasqualina Napoletano, Adrian Severin, Dan Mihalache ja Kristian Vigenin, PSE-ryhmän puolesta
- –Graham Watson, Adina-Ioana Vălean, Viktória Mohácsi, Ignasi Guardans Cambó, Sarah Ludford, Alfonso Andria, Luciana Sbarbati ja Marco Cappato, ALDE-ryhmän puolesta
- –Monica Frassoni ja Daniel Cohn-Bendit, Verts/ALE-ryhmän puolesta
- –Francis Wurtz, Roberto Musacchio, Marco Rizzo, Sylvia-Yvonne Kaufmann, Giusto Catania, Vittorio Agnoletto ja Umberto Guidoni, GUE/NGL-ryhmän puolesta
- –PSE/Verts/ALE/GUE/NGL (B6‑0462/2007)
- –ALDE (B6‑0464/2007)
Euroopan parlamentin päätöslauselma Euroopan unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeudesta liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella annetusta direktiivistä 2004/38/EY
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2, 6, 13 ja 29 artiklan,
– ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 61, 62 ja 64 artiklan,
– ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan 6, 19 ja 45 artiklan,
– ottaa huomioon direktiivin 2004/38/EY Euroopan unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeudesta liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella,
– ottaa huomioon kansallisten vähemmistöjen oikeuksista tehdyn Euroopan neuvoston yleissopimuksen,
– ottaa huomioon henkilöiden vapaasta liikkuvuudesta ja syrjinnän torjumisesta antamansa päätöslauselmat ja erityisesti romanien tilanteesta Euroopan unionissa antamansa päätöslauselman (RC-B6-0272/2005),
– ottaa huomioon työjärjestyksen 103 artiklan 4 kohdan,
A. katsoo, että henkilöiden vapaa liikkuvuus on luovuttamaton perusvapaus, joka tunnustetaan unionin kansalaisille perustamissopimuksissa ja perusoikeuskirjassa, ja että se on keskeinen tekijä Euroopan kansalaisuuden kannalta,
B. katsoo, että tästä syystä unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeudesta liikkua ja oleskella vapaasti unionin alueella annetulla direktiivillä 2004/38/EY, jolla annetaan jäsenvaltioille mahdollisuus karkottaa unionin kansalainen, rajataan samalla kyseinen mahdollisuus varsin tarkasti perusoikeuksien takaamiseksi,
C. katsoo, että turvallisuus ja vapaus ovat perusoikeuksia ja että unionin tavoitteena on varmistaa kansalaisilleen korkea turvallisuuden taso vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueella,
D. katsoo, että järjestäytynyt rikollisuus ja ihmiskauppa muodostavat valtioiden välisiä haasteita ja että vapaa liikkuvuus Euroopan unionin alueella pohjautuu myös vahvistettuun oikeudelliseen yhteistyöhön ja poliisiyhteistyöhön rikostutkinnassa ja rikosasiain käsittelyssä Euroopan unionin tasolla Eurojustin ja Europolin tuella,
E. katsoo, että kaikkien jäsenvaltioiden lakien noudattaminen on rinnakkaiselon ja sosiaalisen osallisuuden välttämätön ehto Euroopan unionissa; katsoo, että kullakin yksilöllä on velvollisuus kunnioittaa Euroopan unionin oikeutta ja siinä jäsenvaltiossa voimassa olevia lakeja, jossa hän oleskelee ja että rikosoikeudellinen vastuu on aina henkilökohtainen; katsoo, että yhteisön kansalaisten, jotka käyttävät heille perustamissopimuksessa taattuja oikeuksia ja vapauksia, on myös noudatettava näiden oikeuksien hyödyntämiseen liittyviä säännöksiä, erityisesti EU:n ja vastaanottavan jäsenvaltion lainsäädännön osalta,
F. katsoo, että kaikki kansallinen lainsäädäntö velvoittaa noudattamaan direktiivissä säädettyjä periaatteita ja säädöksiä,
G. katsoo, että rasismin ja muukalaisvihan kaikkien muotojen sekä kaikenlaisen syrjinnän torjunta on osa niitä perusperiaatteita, joiden pohjalle Euroopan unioni on perustettu,
H. katsoo, että kansalaisuuteen perustuvan syrjinnän kiellon nojalla kaikkien unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä, jotka oleskelevat vapaasti ja laillisesti tietyssä jäsenvaltiossa, pitäisi nauttia siinä valtiossa samanarvoista kohtelua kuin kyseisen valtion kansalaiset,
I. katsoo, että romaneja syrjitään ja käytetään hyväksi edelleen Euroopan unionin alueella ja että kyseisen vähemmistön sosiaalinen integroiminen ja suojelu ovat valitettavasti vielä saavuttamattomia tavoitteita,
J. pitää järkyttävänä Roomassa tapahtunutta erään naisen raakaa pahoinpitelyä ja murhaa, josta syytetään erästä Romanian kansalaista,
K. ottaa huomioon tämän tapahtuman seurauksena Romanian kansalaisiin kohdistuneet rasistiset hyökkäykset,
L. odottaa julkisuuden henkilöiden pidättyvän antamasta lausuntoja, joiden voidaan tulkita rohkaisevan tiettyjen väestöryhmien leimaamiseen,
M. ottaa huomioon Italian ja Romanian pääministerien yhteisen aloitteen sekä näiden yhteisesti laatiman kirjeen, jonka he ovat osoittaneet Euroopan komission puheenjohtajalle,
1. vahvistaa jälleen kerran henkilöiden vapaan liikkuvuuden arvon Euroopan unionin perusperiaatteena, Euroopan kansalaisuuden keskeisenä osana ja sisämarkkinoiden olennaisena seikkana;
2. vakuuttaa jälleen, että tavoitteena on tehdä unionista ja yhteisöistä alue, jossa jokainen voi elää varmana korkeatasoisesta turvallisuudesta, vapaudesta ja oikeudesta;
3. muistuttaa, että direktiivissä 2004/38/EY annetaan mahdollisuus karkottaa unionin kansalainen tarkasti määritetyissä rajoissa, ja että siinä säädetään muun muassa seuraavaa:
- –jäsenvaltiot voivat rajoittaa vapaata liikkuvuutta ja oleskelua ainoastaan yleiseen järjestykseen tai yleiseen turvallisuuteen taikka kansanterveyteen liittyvistä syistä ja näihin perusteisiin ei saa vedota taloudellisista syistä; toimenpiteiden on oltava suhteellisuusperiaatteen mukaisia, ja niiden on perustuttava yksinomaan asianomaisen henkilön omaan käyttäytymiseen eivätkä ne saa missään tapauksessa perustua yleiseen ennaltaehkäisemiseen (27 artikla);
- –arviointi on välttämätöntä ennen karkottamispäätöksen tekemistä, jotta voidaan ottaa huomioon asianomaisen henkilökohtainen tilanne, kuinka kauan asianomainen on oleskellut kyseisen valtion alueella, asianomaisen ikä, terveydentila, perhe- ja taloudellinen tilanne ja kuinka hyvin asianomainen on kotoutunut vastaanottavan jäsenvaltion yhteiskuntaan (28 artikla);
- –karkottamispäätöksistä on ilmoitettava asianomaiselle henkilölle kirjallisesti siten, että hän ymmärtää päätöksen sisällön ja seuraukset; asianomaiselle henkilölle on ilmoitettava täydellisinä ja täsmällisesti päätöksistä ja siitä, missä tuomioistuimessa tai miltä hallintoviranomaiselta hän voi hakea päätökseen muutosta sekä missä ajassa tämä on tehtävä, ja tarvittaessa mainittava aika, jonka kuluessa henkilön on poistuttava jäsenvaltion alueelta, ajan on oltava vähintään yksi kuukausi ilmoittamispäivästä lukien (30 artikla);
- –henkilöllä, jonka osalta on tehty päätös, on oltava vastaanottavassa jäsenvaltiossa mahdollisuus hakea siihen muutosta tuomioistuimessa tai hallinnollisella muutoksenhakumenettelyllä; hänellä on oltava oikeus hakea väliaikaismääräystä kyseisen päätöksen täytäntöönpanon keskeyttämiseksi, mitä on noudatettava tiettyjä poikkeustapauksia lukuun ottamatta (31 artikla);
- –säädettyjen seuraamusten on oltava tehokkaita ja oikeasuhteisia (36 artikla);
- –karkottaminen on mahdollista, jos kansalainen aiheuttaa kohtuutonta rasitetta sosiaalihuoltojärjestelmälle, mutta samalla vakuutetaan, että asia on tutkittava perinpohjaisesti ja että pelkästään sosiaaliturvajärjestelmään turvautuminen ei missään tapauksessa saa automaattisesti aiheuttaa karkottamistoimenpidettä (johdanto-osan 16 kappale ja 14 artikla);
4. vakuuttaa uudelleen, että kaikessa kansallisessa lainsäädännössä on noudatettava tiukasti näitä rajoja ja takeita, mukaan luettuna oikeus hakea muutosta karkotuspäätökseen ja käyttää puolustautumisoikeutta, ja kaikkia direktiivissä määriteltyjä poikkeustapauksia on tulkittava rajallisesti; muistuttaa, että kollektiiviset karkotukset kielletään perusoikeuskirjassa ja Euroopan ihmisoikeussopimuksessa;
5. panee tyytyväisenä merkille Romanian pääministerin vierailun Italiaan sekä Romano Prodin ja Cặlin Tặriceanun yhteisen julkilausuman; ilmaisee tukensa kummankin pääministerin esittämään vetoomukseen Euroopan unionin osallistumisesta heikommassa asemassa olevien väestönosien sosiaaliseen integraatioon ja jäsenvaltioiden väliseen yhteistyöhön väestön liikkumisen hallinnan sekä rakennerahastoihin sisältyvien sosiaalisten kehitys- ja avustusohjelmien avulla;
6. kehottaa komissiota esittämään viipymättä perusteellisen arvion direktiivin 2004/38/EY täytäntöönpanosta jäsenvaltioissa sekä ehdotuksia kyseisen direktiivin 39 artiklan mukaisesti;
7. kehottaa komission toimivaltaa rajoittamatta asiasta vastaavaa valiokuntaansa arvioimaan yhdessä kansallisten parlamenttien kanssa 1. kesäkuuta 2008 mennessä kyseisen direktiivin täytäntöönpanoon liittyviä ongelmia, jotta voidaan tuoda esiin parhaat käytännöt sekä toimet, jotka saattavat johtaa unionin kansalaisten syrjintään;
8. kehottaa jäsenvaltioita luopumaan epäröinnistä ja ryhtymään nopeammin lujittamaan poliisiyhteistyön ja rikosoikeudellisen yhteistyön välineitä Euroopan unionin tasolla taatakseen tehokkaat toimet järjestäytyneen rikollisuuden ja ihmiskaupan torjumiseksi, jotka ovat rajat ylittäviä ilmiöitä, samalla kun varmistetaan yhtenäiset puitteet oikeusmenettelyille;
9. hylkää kollektiivisen vastuun periaatteen ja vakuuttaa edelleen voimakkaasti tarpeesta torjua kaikenlaista rasismia ja muukalaisvihaa sekä kaikenlaista kansallisuuteen tai etniseen alkuperään perustuvaa syrjintää ja leimaamista, kuten Euroopan unionin perusoikeuskirjassa todetaan;
10. muistuttaa komissiota tarpeesta esittää kiireellisesti laaja-alainen direktiiviehdotus EY:n perustamissopimuksen 13 artiklassa mainittuja kaikkia syrjinnän muotoja vastaan vuoden 2008 lainsäädäntöohjelman mukaisesti;
11. katsoo, että romanien oikeuksien suojelu ja sen integroiminen ovat haasteita koko Euroopan unionille, ja kehottaa komissiota toimimaan viipymättä kehittämällä kattavan strategian romanien sosiaalisen osallisuuden lisäämiseksi ja käyttämällä etenkin integraatiorahastoa ja rakennerahastoja kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten tukemiseksi heidän pyrkimyksissään varmistaa romanien sosiaalinen osallistuminen;
12. ehdottaa, että perustetaan organisaatioverkko, joka käsittelee romanien yhteiskunnallista sopeutumista, ja että edistetään välineitä, joilla voidaan lisätä tietoisuutta romaniyhteisöjen oikeuksista ja velvollisuuksista, mukaan lukien parhaiden käytäntöjen vaihto; pitää tältä osin erittäin tärkeänä intensiivistä ja strukturoitua yhteistyötä Euroopan neuvoston kanssa;
13. katsoo, että Euroopan komission varapuheenjohtajan Franco Frattinin italialaiselle lehdistölle äskettäin antamat lausunnot Roomassa sattuneista vakavista tapahtumista ovat vastoin direktiivin 2004/38/EY henkeä ja sisältöä, vaikka hänen olisi noudatettava direktiiviä täysimääräisesti;
14. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle sekä Euroopan unionin jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.