Yhteinen päätöslauselmaesitys - RC-B7-0090/2009Yhteinen päätöslauselmaesitys
RC-B7-0090/2009

    YHTEINEN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS tiedonvälityksen vapaudesta Italiassa ja Euroopan unionissa

    19.10.2009

    työjärjestyksen 110 artiklan 4 kohdan mukaisesti
    joka korvaa poliittisten ryhmien jättämät päätöslauselmaesitykset:
    Verts/ALE (B7‑0090/2009)
    GUE/NGL (B7‑0092/2009)
    S&D (B7‑0093/2009)
    ALDE (B7‑0094/2009)

    Monika Flašíková Beňová, Claude Moraes, David-Maria Sassoli S&D-ryhmän puolesta
    Niccolò Rinaldi, Sonia Alfano, Luigi de Magistris, Sophia in 't Veld, Jeanine Hennis-Plasschaert, Sarah Ludford, Sylvie Goulard, Renate Weber, Ivo Vajgl, Louis Michel, Olle Schmidt, Johannes Cornelis van Baalen, Giommaria Uggias, Gianni Vattimo, Vincenzo Iovine, Pino Arlacchi ALDE-ryhmän puolesta
    Daniel Cohn-Bendit, Judith Sargentini, Raül Romeva i Rueda, Rebecca Harms Verts/ALE-ryhmän puolesta
    Lothar Bisky, Rui Tavares, Patrick Le Hyaric, Willy Meyer, Cornelis de Jong, Eva-Britt Svensson, Nikolaos Chountis GUE/NGL-ryhmän puolesta


    Menettely : 2009/2688(RSP)
    Elinkaari istunnossa
    Asiakirjan elinkaari :  
    RC-B7-0090/2009
    Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :
    RC-B7-0090/2009
    Keskustelut :
    Hyväksytyt tekstit :

    Euroopan parlamentin päätöslauselma tiedonvälityksen vapaudesta Italiassa ja Euroopan unionissa

    Euroopan parlamentti, joka

    –   ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja varsinkin sen artiklat perusvapauksien kunnioittamisesta, edistämisestä ja suojelusta sekä EY:n perustamissopimuksen 22, 43, 49, 83, 87, 95 ja 151 artiklan,

    –   ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan 11 artiklan ja Euroopan ihmisoikeusyleissopimuksen 10 artiklan sananvapaudesta, tiedonvälityksen vapaudesta sekä oikeudesta tiedotusvälineiden moniarvoisuuteen,

    –   ottaa huomioon televisiotoimintaa koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta annetun neuvoston direktiivin 89/552/ETY muuttamisesta 11 päivänä joulukuuta 2007 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/65/EY,

    –   ottaa huomioon komission työasiakirjan tiedotusvälineiden moniarvoisuudesta EU:n jäsenvaltioissa (SEC(2007)0032),

    –   ottaa huomioon komission määrittelemän median moniarvoisuutta koskevan kolmivaiheisen suunnitelman ja Katholieke Universiteit Leuvenin ICRI-keskuksen, Central European Universityn CMCS-keskuksen ja Jönköpingin International Business Schoolin MMTC-keskuksen yhdessä konsulttiyritys Ernst & Young Belgian kanssa komissiolle laatiman riippumattoman tutkimuksen, joka valmistui vuonna 2009,

    –   ottaa huomioon 25. syyskuuta 2008 antamansa päätöslauselman tiedotusvälineiden keskittymisestä ja moniarvoisuudesta Euroopan unionissa[1],

    –   ottaa huomioon 22. huhtikuuta 2004 antamansa päätöslauselman EU:ssa ja varsinkin Italiassa tapahtuvasta sananvapauden ja tiedonvälityksen vapauden perusoikeuksien rikkomisesta[2],

    –   ottaa huomioon komission julkilausumat ja Euroopan parlamentissa 8. lokakuuta 2009 käydyn keskustelun,

    –   ottaa huomioon työjärjestyksen 110 artiklan 4 kohdan,

    A. ottaa huomioon, että Euroopan unioni puolustaa ja edistää sananvapautta ja tiedonvälityksen vapautta, kuten niistä säädetään EU:n perusoikeuskirjan 11 artiklassa ja Euroopan ihmisoikeusyleissopimuksen 10 artiklassa, joille tiedotusvälineiden vapaus ja moniarvoisuus ovat välttämätön ennakkoehto; katsoo, että näihin oikeuksiin kuuluu vapaus ilmaista mielipiteensä sekä vapaus vastaanottaa ja levittää tietoa ilman julkisten viranomaisten puuttumista asiaan tai painostamista,

    B.  ottaa huomioon, että vaikka parlamentti on toistuvasti pyytänyt direktiivin antamista tiedonvälityksen moniarvoisuudesta ja tiedotusvälineiden keskittymisestä, komissio ei ottanut huomioon näitä seikkoja tarkistaessaan televisio ilman rajoja -direktiiviä, vaan sitoutui sen sijaan määrittelemään aiheesta erityisen kolmivaiheisen etenemissuunnitelman, joka perustuu vuonna 2007 annettuun työasiakirjaan, moniarvoisuuden tason indikaattorien määrittelyyn (sisältyy heinäkuussa 2009 annettuun riippumattomaan tutkimukseen) ja ehdotukseen tiedonannoksi näistä indikaattoreista (suunnitelmissa vasta vuodeksi 2010),

    C.  ottaa huomioon, että Euroopan parlamentti on monissa päätöslauselmissaan toistuvasti kehottanut komissiota edistämään toimenpiteitä, joilla taataan moniarvoisuus ja puututaan tiedotusvälineiden keskittymisen ongelmaan, antamaan kiireellisesti tiedonannon tiedotusvälineiden moniarvoisuuden turvaamisesta ja tiedotusvälineiden keskittymisestä jäsenvaltioissa sekä täydentämään sääntelykehystä pikaisesti ehdotuksella direktiiviksi samoista aiheista käyttämällä perussopimusten selvästi tarjoamaa oikeusperustaa,

    D. ottaa huomioon, että tiedotusvälineiden moniarvoisuuteen kohdistuvasta hyökkäyksestä on merkkejä monissa jäsenmaissa; ottaa huomioon, että Freedom House -järjestö on sijoittanut Italian 73. sijalle ja maininnut myös Romanian ja Bulgarian kriittisen tilanteen vuosikatsauksessaan lehdistön vapaudesta; ottaa huomioon, että tiedotusvälineiden vapaudesta vastaava Etyjin korkea edustaja on myös ilmaissut huolensa Italian tilanteesta 20. syyskuuta 2009 Italian viranomaisille lähettämässään kirjeessä, samoin kuin Italian kansallinen lehdistöliitto,

    E.  ottaa huomioon, että Italiassa on viime kuukausina huolestuttu pitkään jatkuneesta eturistiriidasta, joka liittyy pääministerin tiedotusvälineiden omistajuuteen sekä tärkeimpien yksityisten ja julkisten tiedotusvälineiden poliittiseen valvontaan, mainosvarojen jakamisen valvonta mukaan luettuna; ottaa huomioon, että hallitus on sekaantunut tuntuvasti julkisiin televisiolähetyksiin, etenkin ohjelmasuunnitteluun, johtajien, päätoimittajien ja toimittajien nimittämiseen, mikä vaikuttaa tiedotusvälineiden moniarvoisuuteen, kuten Italian tärkein tiedotusvälineiden valvontalaitos, Pavian valvontakeskus, on todennut; ottaa huomioon, että Italian pääministeri on nostanut syytteitä italialaisia ja eurooppalaisia sanomalehtiä vastaan ja pyytänyt hiljakkoin myös Euroopan komission edustajia pidättymään tietojen antamisesta,

    1.  on vakuuttunut siitä, että oikeus vastaanottaa ja levittää tietoa julkisten viranomaisten siihen puuttumatta on yksi Euroopan unionin perustana oleva perusperiaate ja olennainen osa demokratiaa, samoin kuin tiedotusvälineiden moniarvoisuus, ja toteaa, että nämä molemmat on suojattu perusoikeuskirjan 11 artiklassa; toistaa, että Euroopan unionilla on toimivalta-aloillaan poliittinen ja oikeudellinen velvoite taata kansalaisilleen, että näitä oikeuksia kunnioitetaan;

    2.  pitää tarpeellisena puuttua epänormaaliin tilanteeseen, josta osoituksena ovat eturistiriidat poliittisen vallan, taloudellisen vallan ja tiedotusvälineisiin perustuvan vallan sekä julkisten ja yksityisten tiedotusvälineiden suoran tai epäsuoran valvonnan keskittymisen välillä; pitää tärkeänä varmistaa kaikissa jäsenvaltioissa, että julkiset operaattorit ovat riippumattomia ja että hallituksen viranomaiset eivät puutu niiden toimintaan;

    3.  on erityisen huolissaan Italian tilanteesta ja katsoo sen saattavan vaikuttaa Eurooppaan kokonaisuutena; katsoo, että EU:n haluttomuus toimia heikentää sen uskottavuutta perusoikeuksia koskevien vertailukohtien asettamisessa ulkosuhdeasioissa sekä liittymisprosessissa;

    4.  pitää valitettavana Italian hallitusviranomaisten italialaisiin ja eurooppalaisiin sanomalehtiin kohdistamaa painostusta ja uhkailua; tukee Etyjin edustajan Italian viranomaisille esittämää vaatimusta painostuksen lopettamisesta ja pitää asiattomana julkisten viranomaisten puuttumista vapaaseen tiedonvälitykseen tavalla, jolla pyritään manipuloimaan julkisen televisiopalvelun toimintaa;

    5.  vahvistaa tässä yhteydessä, että EU:n lainsäädäntökehys tiedotusvälineiden moniarvoisuuden ja tiedotusvälineiden keskittymisen alalla on yhä riittämätön ja että siksi Euroopan unionin on kiireellisesti käytettävä toimivaltaansa sisämarkkinoiden, audiovisuaalipolitiikan, kilpailun, televiestinnän, valtiontukien, julkisen palvelun velvoitteiden ja kansalaisten perusoikeuksien aloilla, jotta määriteltäisiin olennaiset vähimmäisehdot, joita kaikkien jäsenvaltioiden on kunnioitettava, jos ne aikovat varmistaa ja taata tiedonvälityksen vapauden ja tiedotusvälineiden moniarvoisuuden sekä edistää niitä; kehottaa tässä yhteydessä komissiota tutkimaan media-alan trustien riskiä ja keskittymiä EU:ssa;

    6.  kehottaa komissiota yhdessä tulevan perusoikeuksista vastaavan komission jäsenen kanssa antamaan kiireellisesti ehdotuksen direktiiviksi tiedotusvälineiden keskittymisestä ja niiden moniarvoisuuden turvaamisesta, sen jälkeen kun se on ensin määritellyt asianmukaiset indikaattorit tiedonvälityksen moniarvoisuuden ja julkisten tiedotusvälineiden riippumattomuuden määrittelemiseksi tiedonannossa, jota parlamentti on jo pyytänyt useaan kertaan ja jonka komissio on itse ilmoittanut antavansa;

    7.  antaa asiasta vastaavien valiokuntiensa ja perusoikeusviraston tehtäväksi seurata asiaa ja raportoida täysistunnolle tiedonvapaudesta, tiedotusvälineiden keskittymisestä ja tiedotusvälineiden moniarvoisuudesta EU:ssa;

    8.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, Euroopan neuvostolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, perusoikeusvirastolle ja Etyjille.