Yhteinen päätöslauselmaesitys - RC-B7-0191/2010Yhteinen päätöslauselmaesitys
RC-B7-0191/2010

    YHTEINEN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS kuolemanrangaistuksen julistamisesta lailliseksi Etelä-Koreassa

    10.3.2010

    työjärjestyksen 122 artiklan 5 kohdan mukaisesti
    joka korvaa poliittisten ryhmien jättämät päätöslauselmaesitykset:
    ALDE (B7‑0191/2010)
    S&D (B7‑0193/2010)
    PPE (B7‑0194/2010)
    GUE/NGL (B7‑0197/2010)
    Verts/ALE (B7‑0198/2010)

    Christian Ehler, José Ignacio Salafranca Sánchez-Neyra, Elżbieta Katarzyna Łukacijewska, Cristian Dan Preda, Bernd Posselt, Eija‑Riitta Korhola, Monica Luisa Macovei, Filip Kaczmarek, Sari Essayah, Mario Mauro, Laima Liucija Andrikienė, Tunne Kelam, Martin Kastler PPE-ryhmän puolesta
    Hannes Swoboda, David Martin, George Sabin Cutaş, Peter Simon S&D-ryhmän puolesta
    Marielle De Sarnez ALDE-ryhmän puolesta
    Barbara Lochbihler, Gerald Häfner, Heidi Hautala, Sandrine Bélier Verts/ALE-ryhmän puolesta
    Marie-Christine Vergiat GUE/NGL-ryhmän puolesta

    Menettely : 2010/2603(RSP)
    Elinkaari istunnossa
    Asiakirjan elinkaari :  
    RC-B7-0191/2010
    Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :
    RC-B7-0191/2010
    Äänestykset :
    Hyväksytyt tekstit :

    Euroopan parlamentin päätöslauselma kuolemanrangaistuksen julistamisesta lailliseksi Etelä-Koreassa

    Euroopan parlamentti, joka

    –   ottaa huomioon aikaisemmat päätöslauselmansa kuolemanrangaistuksen lakkauttamisesta ja kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanon välittömästä keskeyttämisestä niissä maissa, joissa sitä vielä sovelletaan,

    –   ottaa huomioon Yhdistyneiden Kansakuntien 18. joulukuuta 2007 antaman päätöslauselman 62/149, jossa kehotettiin keskeyttämään kuolemanrangaistuksen soveltaminen (kolmannen komitean kertomus (A/62/439/Add.2)),

    –   ottaa huomioon kuolemanrangaistukseen liittyviä kysymyksiä koskevat EU:n tarkistetut ja ajantasaistetut suuntaviivat, jotka neuvosto hyväksyi 3. kesäkuuta 1998,

    –   ottaa huomioon Genevessä 24.–26. helmikuuta 2010 pidetyn kuolemanrangaistuksen vastaisen neljännen maailmankonferenssin loppujulkilausuman, jossa kehotetaan kuolemanrangaistuksen lakkauttamiseen koko maailmassa,

    –   ottaa huomioon työjärjestyksen 122 artiklan 5 kohdan,

    A. toteaa, että Euroopan unioni on vahvasti sitoutunut kuolemanrangaistuksen lakkauttamiseen ja pyrkii tämän periaatteen yleismaailmalliseen hyväksyntään,

    B.  toteaa, että 25. helmikuuta 2010 Korean tasavallan perustuslakituomioistuin päätti enemmistöllä 5–4, että kuolemanrangaistus on perustuslain mukainen, vaikka tuomarit korostivatkin, että keskustelu kuolemanrangaistuksen säilyttämisestä tai sen poistamisesta olisi käytävä kansalliskokouksessa perustuslakituomioistuimen menettelyn asemesta,

    C. panee merkille, että perustuslakituomioistuin hyväksyi tuomionsa äänin viisi puolesta ja neljä vastaan, kun vuoden 1996 tuomio hyväksyttiin äänin seitsemän puolesta ja kaksi vastaan,

    D. toteaa, että perustuslakituomioistuimen päätös oli vastaus neljän turistin tappamisesta vuonna 2007 tuomitun 72-vuotiaan korealaismiehen esittämään vetoomukseen, jossa mies katsoi kuolemanrangaistuksen rikkovan perustuslain hänelle takaamaa ihmisarvoa,

    E.  panee merkille, että Korean tasavallassa on yli 55 vankia, joiden kuolemantuomio on vahvistettu,

    F.  toteaa, että edellinen teloitus Korean tasavallassa tapahtui joulukuussa 1997; toteaa, että tuolloin virkaansa juuri astuneen presidentti Kim Dae-Jungin, joka oli itse tuomittu kuolemaan vuonna 1980 ja sittemmin armahdettu, presidenttikaudella kuolemanrangaistusta ei enää käytetty ja että Korean tasavalta on viimeisten 13 vuoden aikana kuulunut niiden maiden joukkoon, jotka ovat käytännössä lakkauttaneet kuolemanrangaistuksen,

    G. panee merkille, että vuonna 2006 kansallinen ihmisoikeuskomissio esitti kuolemanrangaistuksen lakkauttamista koskeneen lakiluonnoksen,

    H. toteaa, että 18. joulukuuta 2007 YK:n yleiskokous hyväksyi suurella enemmistöllä päätöslauselman, jossa kehotettiin kuolemanrangaistusta soveltavia maita keskeyttämään teloitukset ja pyrkimään kuolemanrangaistuksen lakkauttamiseen, ja että tämän päätöslauselman sisältö toistettiin toisessa, 18. joulukuuta 2008 hyväksytyssä päätöslauselmassa,

    1.  panee tyytyväisenä merkille, ettei Korean tasavalta ole vuoden 1998 jälkeen pannut toimeen lainkaan teloituksia, joten maa on käytännössä lakkauttanut kuolemanrangaistuksen; pitää myönteisenä maassa ihmisoikeuksien suojelussa ja edistämisessä saavutettua kehitystä;

    2.  on hyvin pettynyt Korean tasavallan perustuslakituomioistuimen päätökseen kuolemanrangaistuksen säilyttämisestä, mutta panee samalla merkille, että tuomio hyväksyttiin hyvin niukalla enemmistöllä vuoden 1996 äänestyksen äänijakaumaan 7–2 verrattuna;

    3.  tukee kuolemanrangaistuksen lakkauttamista Korean tasavallassa ajavia liikkeitä;

    4.  toistaa vastustavansa yleisesti kuolemanrangaistusta, joka ei sovi nykyaikaiseen rikosoikeudelliseen järjestelmään ja joka ei vähennä rikoksia, toisin kuin yleensä kuvitellaan;

    5.  kehottaa Korean tasavaltaa toteuttamaan kaikkien teloitusten oikeudellisen keskeyttämisen, kunnes parlamentti on hyväksynyt kuolemanrangaistuksen lakkauttavan lain;

    6.  kehottaa Korean tasavallan hallitusta tukemaan YK:n päätöslauselmaa kuolemanrangaistuksen lakkauttamisesta ja päättämään osallistumisesta yleiskokouksessa esitettävään päätöslauselmaan tai äänestämisestä sellaisen päätöslauselman puolesta;

    7.  panee tyytyväisenä merkille, että selvä enemmistö maailman maista – yli kaksi kolmasosaa kansainvälisen yhteisön muodostavista maista – on nyt lakkauttanut kuolemanrangaistuksen kokonaan lainsäädännössä tai keskeyttänyt teloitukset käytännössä;

    8.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, YK:n pääsihteerille, Korean tasavallan hallitukselle sekä Korean kansalliselle ihmisoikeuskomissiolle (NHRCK).