YHTEINEN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS Pakistanista ja erityisesti Shahbaz Bhattin murhasta
9.3.2011
joka korvaa seuraavat poliittisten ryhmien jättämät päätöslauselmaesitykset:
Verts/ALE (B7‑0166/2011)
ALDE (B7‑0175/2011)
S&D (B7‑0176/2011)
PPE (B7‑0177/2011)
ECR (B7‑0178/2011)
GUE/NGL (B7‑0179/2011)
Elmar Brok, Eija-Riitta Korhola, Mario Mauro, Cristian Dan Preda, Bernd Posselt, Michael Gahler, Lena Kolarska-Bobińska, Filip Kaczmarek, Csaba Sógor, Bogusław Sonik, Laima Liucija Andrikienė, Elena Băsescu, Tunne Kelam, Monica Luisa Macovei, Sari Essayah, Krzysztof Lisek, Tadeusz Zwiefka, Constance Le Grip PPE-ryhmän puolesta
Véronique De Keyser, Lidia Joanna Geringer de Oedenberg S&D-ryhmän puolesta
Sarah Ludford, Norica Nicolai, Alexandra Thein, Ramon Tremosa i Balcells, Marielle De Sarnez, Vincenzo Iovine, Marietje Schaake, Kristiina Ojuland, Sonia Alfano ALDE-ryhmän puolesta
Charles Tannock, Peter van Dalen, Konrad Szymański, Emma McClarkin, Michał Tomasz Kamiński, Marek Henryk Migalski, Ryszard Czarnecki, Tadeusz Cymański, Geoffrey Van Orden, Ryszard Antoni Legutko, Adam Bielan, Jacek Olgierd Kurski, Tomasz Piotr Poręba ECR-ryhmän puolesta
Jean Lambert, Barbara Lochbihler, Raül Romeva i Rueda, Heidi Hautala Verts/ALE-ryhmän puolesta
Marie-Christine Vergiat GUE/NGL-ryhmän puolesta
Euroopan parlamentin päätöslauselma Pakistanista ja erityisesti Shahbaz Bhattin murhasta
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa, jotka koskevat ihmisoikeuksia ja demokratiaa Pakistanissa, ja erityisesti 20. tammikuuta 2011[1] sekä 20. toukokuuta 2010[2], 12. heinäkuuta 2007[3], 25. lokakuuta 2007[4] ja 15. marraskuuta 2007[5] antamansa päätöslauselmat,
– ottaa huomioon 16. joulukuuta 2010 antamansa päätöslauselman[6] vuosittaisesta ihmisoikeusraportista 2009 sekä Euroopan unionin ihmisoikeuspolitiikasta,
– ottaa huomioon neuvoston 21. helmikuuta 2011 hyväksymät päätelmät uskontoon tai vakaumukseen perustuvasta suvaitsemattomuudesta, syrjinnästä ja väkivallasta,
– ottaa huomioon Euroopan unionin korkean edustajan Catherine Ashtonin 2. maaliskuuta 2011 antaman lausuman Pakistanin vähemmistöasiain ministerin Shahbaz Bhattin murhasta,
– ottaa huomioon Euroopan parlamentin puhemiehen Jerzy Buzekin 2. maaliskuuta 2011 antaman lausunnon,
– ottaa huomioon vuonna 1948 annetun ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 18 artiklan,
– ottaa huomioon kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan YK:n kansainvälisen yleissopimuksen,
– ottaa huomioon vuonna 1981 annetun YK:n julistuksen uskontoon tai uskoon perustuvan kaikkinaisen suvaitsemattomuuden ja syrjinnän poistamisesta,
– ottaa huomioon Pakistanin perustuslain 19 artiklan, joka koskee ilmaisunvapautta,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 122 artiklan 5 kohdan,
A. ottaa huomioon, että 2. maaliskuuta 2011 aseistetut miehet avasivat maan pääkaupungissa Islamabadissa tulen Pakistanin vähemmistöasiain ministerin Shahbaz Bhattin autoa kohti, kun tämä oli matkalla työhön, ja murhasivat hänet; ottaa huomioon, että ryhmä, joka kutsuu itseään nimellä Tehreek-e-Taliban Punjab (Punjabin Taliban-liike), väittää olleensa vastuussa murhasta ja sanoo, että ministeri murhattiin hänen jumalanpilkkalakeihin omaksumansa kannan takia,
B. ottaa huomioon, että Pakistanin viranomaiset eivät myöntyneet Bhattin nimenomaiseen pyyntöön saada käyttää luodinkestävää virka-autoa ja itse valitsemiaan luotettavia turvamiehiä, vaikka islamistiryhmät olivat toistuvasti uhanneet tapaa hänet,
C. ottaa huomioon, että Shahbaz Bhatti oli ainoa kristitty jäsen Pakistanin hallituksessa ja yksi maan harvoista johtavista poliitikoista, joka uskalsi vastustaa kyseisiä lakeja ja niiden edistämiä vääryyksiä,
D. ottaa huomioon, että tämä murha tapahtui vain kaksi kuukautta sen jälkeen, kun Punjabin kuvernöörin Salman Taseerin murhasi hänen oma turvamiehensä, joka ei hyväksynyt sitä, että Taseer vastusti Pakistanin jumalanpilkkalakeja,
E. ottaa huomioon, että 1. maaliskuuta 2011 samalla tavalla murhattiin huomattava pakistanilainen ihmisoikeuksien puolustaja, Pakistanin ihmisoikeuskomission koordinaattori Naeem Sabir Jamaldini, joka vastusti erityisen aktiivisesti ihmisoikeusrikkomuksia Baluchistanin alueella,
F. toteaa, että Pakistanin entistä ministeriä, uudistuspoliitikkoa ja tunnettua toimittajaa Sherry Rehmania vastaan on tiettävästi julistettu fatwa, jossa kehotetaan murhaamaan hänet seuraavaksi,
G. ottaa huomioon, että ministeri Bhatti ja kuvernööri Taseer ainoastaan toistivat hallitsevan Pakistanin kansanpuolueen ilmaisemaa kantaa; ottaa huomioon, että kun Gilanin hallitus 30. joulukuuta 2010 julkisesti perui lupauksensa jumalanpilkkalakien tarkistamisesta, uudistuksen kannattajat jäivät eristyksiin ja alttiiksi uhkauksille, joita heille esittävät radikaalit uskonnolliset johtajat ja militantit ääriryhmät, jotka pelottelevat, uhkaavat ja tappavat eri mieltä olevia,
H. ottaa huomioon, että poliitikkoja, poliittisen puolueiden, tiedotusvälineiden ja kansalaisyhteiskunnan edustajia, kuten naisten oikeuksien ja ihmisoikeuksien puolustajia, pelotellaan jatkuvasti ja jopa murhataan, ja että siksi julkinen keskustelu jumalanpilkkalaeista tukahtuu yhä pahemmin,
I. ottaa huomioon, että Euroopan unionin perustamissopimuksen 3 artiklan 5 kohdassa todetaan, että demokratian edistäminen sekä ihmisoikeuksien ja kansalaisvapauksien kunnioittaminen ovat Euroopan unionin perusperiaatteita ja -tavoitteita ja muodostavat yhteisen perustan sen suhteille kolmansiin maihin; ottaa huomioon, että EU:n kehitysavun ehtona on ihmisoikeuksien ja vähemmistöjen oikeuksien kunnioittaminen,
1. tuomitsee voimakkaasti Pakistanin vähemmistöasiain ministerin Shahbaz Bhattin 2. maaliskuuta 2011 tehdyn raa'an murhan ja ilmaisee vilpittömät surunvalittelunsa uhrin perheelle ja ystäville ja Pakistanin kansalle; ilmaisee solidaarisuutensa niitä kohtaan, joita yhä uhataan, mutta jotka silti korottavat äänensä;
2. kiittää ministeri Shahbaz Bhattin rohkeutta ja todistettua sitoutumista oikeudenmukaisuuteen, uskontojenväliseen vuoropuheluun ja uskonnon ja uskon vapauteen Pakistanissa ja sitä, että hän oli huolissaan kristitystä naisesta ja viiden lapsen äidistä Asia Bibistä, joka tuomittiin kuolemaan jumalanpilkasta, vaikka Bhatti sai sen takia jatkuvia tappouhkauksia ja asetti itsensä valtavaan vaaraan;
3. antaa tunnustuksen sille, että ministeri Shahbaz Bhatti omistautui taistelulle jumalanpilkkalakeja ja niiden edistämiä vääryyksiä vastaan; tunnustaa, että Bhattin ministerikaudella saavutettiin edistystä, mukaan luettuina merkittävät hienovaraiset neuvottelut näiden lakien mahdollisista muutoksista;
4. panee merkille, että kuvernööri Salman Taseerin murhan saamasta laimeasta yleisön reaktiosta poiketen ministeri Shahbaz Bhattin murha on tuomittu laajasti kaikissa merkityksellisissä poliittisissa liikkeissä, tiedotusvälineissä ja Pakistanin yhteiskunnan uskonnollisessa ja etnisessä kentässä; toivoo, että tämä paheksunta auttaa osaltaan tiivistämään kaikkien niiden rivejä, jotka pyrkivät puolustamaan Pakistanin perustuslakiin kirjattuja demokraattisia arvoja;
5. kehottaa Pakistanin viranomaisia tutkimaan perinpohjaisesti kaikki murhaa koskevat näkökohdat ja saattamaan kaikki tähän rikokseen syyllistyneet nopeasti oikeuden eteen noudattaen tinkimättä oikeusvaltion periaatteita, sekä varmistamaan edesmenneen kuvernööri Salman Taseerin murhaajan oikeudenmukaisen syyttämisen;
6. kehottaa Pakistanin hallitusta tehostamaan toimia, joilla varmistetaan hallituksen ministerien turvallisuus sekä uskonnollisten ääriainesten ja terroristien konkreettisesti uhkaamien henkilöiden turvallisuus, esimerkkinä entinen viestintäministeri Sherry Rehman ja jumalanpilkkasyytteisiin liittyvien oikeusjuttujen puolustusasianajajat;
7. kehottaa Pakistanin hallitusta viipymättä nimittämään uuden vähemmistöasiain ministerin ja vahvistaa, että tämän henkilön olisi oltava vahva ja puolueeton vähemmistöjen edustaja;
8. kehottaa Pakistanin hallitusta tukemaan vähemmistöasiain ministeriä tämän jatkaessa Shahbaz Bhattin työtä ja toteuttaessa hänen näkyään erityisesti uskonnollisten johtajien välisestä kansallisesta vuoropuhelusta ja ruohonjuuritason hankkeesta alueellisten uskontojenvälisten sopusointukomiteoiden perustamiseksi;
9. toistaa kiireellisenä kehotuksensa Pakistanin hallitukselle, kaikille poliittisille puolueille, kansalaisyhteiskunnalle ja tiedotusvälineille, että ne torjuisivat yksimielisesti äärimmäisyysliikkeiden hyökkäykset; toivoo, että sekä Pakistanin hallituksen kokoonpano että sen toimet heijastavat Pakistanin yhteiskunnan monnietnistä ja moniuskonnollista koostumusta;
10. vaatii, että armeija, oikeuslaitos, tiedotusvälineet ja poliittinen luokka lakkaavat viipymättä ja päättäväisesti tekemästä myönnytyksiä terroristeille, koska vallitseva tilanne on johtanut niin dramaattisiin seurauksiin; kehottaa Pakistanin hallitusta estämään sen, että ääriainekset hiljentävät äänet, jotka tukevat uskonnollista suvaitsevuutta ja yleismaailmallisten ihmisoikeuksien kunnioittamista;
11. on erittäin huolissaan suvaitsemattomuuden ja väkivallan ilmapiiristä ja kehottaa Pakistanin hallitusta asettamaan syytteeseen ne, jotka Pakistanissa yllyttävät väkivaltaan, erityisesti ne, jotka kehottavat tappamaan yksityishenkilöitä tai ryhmiä, joiden kanssa ovat eri mieltä, tai jopa tarjoavat palkkioita heidän surmaamisestaan, ja toteuttamaan lisätoimenpiteitä, jotta tästä asiasta voidaan puhua;
12. kiittää erityisesti entisen ministerin Sherry Rehmanin ja surmatun vähemmistöasiain ministerin Shahbaz Bhattin ponnistuksia jumalanpilkkalakien muuttamiseksi niin, että niiden väärinkäyttö voidaan estää, ja kehottaa hallitusta kumoamaan kyseiset lait ja muut syrjivät säädökset, kuten rikoslain 295 B ja C osaston, jotka ovat jäänteitä menneisyydestä; kehottaa Pakistanin hallitusta myös valvomaan, että noudatetaan olemassa olevan lainsäädännön säännöksiä, kuten rikoslain 137 artiklaa, joka tekee vihanlietsonnasta rikoksen;
13. kehottaa Euroopan unionin toimivaltaisia toimielimiä sisällyttämään yhteiskunnan uskonnollisen suvaitsevaisuuden Pakistanin kanssa käytävään poliittiseen vuoropuheluun, sillä tämä asia on keskeisen tärkeä uskonnollisen ääriliikehdinnän torjumiselle pitkällä aikavälillä;
14. ehdottaa, että Euroopan unioni kutsuu Pakistanin hallituksen vuosittaiseen yhteiseen pyöreän pöydän kokoukseen, jossa käsitellään Pakistanin vähemmistöjen tilannetta, ja ottaa Euroopan parlamentin mukaan kokouksen valmisteluun ja toteuttamiseen;
15. kehottaa Euroopan unionin toimivaltaisia toimielimiä jatkamaan taloudellista tukea ihmisoikeusjärjestöille ja ihmisoikeuksien puolustajille sekä hahmottelemaan käytännön toimenpiteitä, joilla tuetaan Pakistanin kansalaisyhteiskunnan liikehdintää jumalanpilkkalakeja ja muuta syrjivää lainsäädäntöä vastaan;
16. suhtautuu myönteisesti neuvoston äskettäisiin päätelmiin, jotka koskevat uskontoon tai vakaumukseen perustuvaa suvaitsemattomuutta, syrjintää ja väkivaltaa ja joiden tarkoituksena on laajentaa EU:n toimia tällä alalla; kehottaa Euroopan unionin toimivaltaisia toimielimiä aktiivisesti pyrkimään uskonnollisen vainon lopettamiseen maailmassa;
17. kehottaa Euroopan unionin toimivaltaisia toimielimiä tutkimaan mahdollisuutta käyttää demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevaa eurooppalaista rahoitusvälinettä uskonnollista suvaitsemattomuutta, äärimmäisyysliikkeitä ja syrjivää lainsäädäntöä torjuvien toimien rahoittamiseen kaikkialla maailmassa; toistaa korkealle edustajalle esittämänsä kehotuksen kehittää Euroopan ulkosuhdehallinnon ihmisoikeuspääosastossa pysyviä valmiuksia, joiden avulla voidaan seurata hallitusten ja yhteiskuntien asettamia rajoituksia omantunnonvapaudelle ja siihen liittyville oikeuksille;
18. kehottaa Euroopan unionin toimivaltaisia toimielimiä kannustamaan Pakistanin hallitusta perustamaan uudelleen erillisen ihmisoikeusministeriön sekä toimivan, riippumattoman ja puolueettoman kansallisen ihmisoikeuskomitean;
19. kehottaa Euroopan unionin toimivaltaisia toimielimiä vaatimaan, että Pakistanin hallitus noudattaa Euroopan unionin ja Pakistanin islamilaisen tasavallan väliseen yhteistyösopimukseen kirjattua demokratia- ja ihmisoikeuslauseketta; kehottaa Euroopan ulkosuhdehallintoa esittämään kertomuksen yhteistyösopimuksen sekä demokratia- ja ihmisoikeuslausekkeen täytäntöönpanosta;
20. muistuttaa, että Pakistanilla on kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen allekirjoittajavaltiona tiettyjä velvoitteita ja kehottaa Pakistanin asianomaisia viranomaisia tarkistamaan yleissopimusta koskevia yleisiä varauksia, joista eräät rajoittavat Pakistanin perustuslakiin kirjattuja oikeuksia tai ovat vastoin sitä periaatetta, että kansainvälinen oikeus ylittää kansallisen lain; katsoo, että tavalla, jolla jumalanpilkkalakeja nykyisin sovelletaan, rikotaan selvästi näitä velvoitteita, ja pyytää Euroopan ulkosuhdehallintoa ottamaan tämän huomioon, kun tarkastellaan GSP+-järjestelmän mahdollista soveltamista Pakistaniin vuodesta 2013, ja raportoimaan asiasta Euroopan parlamentille;
21. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, Euroopan ulkosuhdehallinnolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille sekä Pakistanin hallitukselle ja parlamentille.
- [1] Hyväksytyt tekstit, P7_TA-PROV(2011)0026.
- [2] Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2010)0194.
- [3] Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2007)0351.
- [4] Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2007)0489.
- [5] Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2007)0536.
- [6] Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2010)0489.